105 Käyttäjää paikalla!
0.0094301700592041
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: VALTIOPÄIVÄT 2: 1955 3: 4: LIITTEET 5: I-XIII 6: B. 7: 8: 9: 10: 11: HELSINKI 1955 12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 13: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia- ja 14: lakialoitteet. 15: 16: S ISÄ.LLYSLUETTELO 17: 18: 19: IV. Valtiovarainvaliokunta. 20: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat Siv. 21: määrärahojen osoittamista oikeuden- 195. Larson ym., rah.al. N:o 64: Määrärahan 22: käyntilaitoksen ja hallinnon tarpeisiin osoittamisesta lääninkamreerinviran perua· 23: sekä virkamiesten palkkaukseen, tervey- tamiseksi Ahvenanmaan maakunnan lää· 24: denhoidollisiin, sivistyksellisiin, maa- uinhallitukseen . . . . . . . . • . . • . . . . . • • . . . • 851 25: taloudellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoituk- 196. Högström m.fl., fin.mot. N:o 65: An· 26: siin ja kulkulaitosparannuksiin. 27: gående anvisande av al1slag för bibehål· 28: Biv. 29: lande av länsmansbefattningen i Ingä 30: 190. Lahtela ym., rah.al. N:o 59: Määrärahan d).strikt ..........•.•.•. , •• ·••. ,,...... 852 31: osoittamise.sta valtakunnansuunnittelu- 32: toimiston perustamiseksi valtioneuvos· 196. Högstrnm ym., rah.al. N:o 65: Määrära· 33: ton kanslian yhteyteen . . . • . . . • . . . . . • . 841 han osoittamisesta Inkoon piirin nimis· 34: miehen toimen säilyttämistä varten • • 853 35: 191. Salminen ym., rah.al. N:o 60: Määrära· 36: han osoittamisesta elimen perustami· 197. Paasio ym., rah.al. N:o 66: Määrärahan 37: seksi ulkomaisen tiedotustoiminnan te- osoittamisesta Turun ja. Tampereen po· 38: hostamista varten . • . • . . . . • . . . • . • . . . . . 844 liisikunnan palkkauksen tarkistamiseksi 854c 39: 198. Pasanen ym., rah.al. N:o 67: Määrära· 40: 192. Kwu.sinen ym., rah.al. N:o 61: Määrära- 41: han osoittamisesta valtion poliisikoulun 42: han osoittamisesta markkinatutkimuksen 43: kehittämiseksi Neuvostoliiton, kansande· johtajan toimen muuttamiseksi perus- 44: palkkaiseksi •........•• , • . • . • . . . . . . • • 856 45: mokratian maiden ja Kiinan tasavallan 46: suhteen Suomen viennin ja tuonnin osalta 199. Pasanen ym., rah.al. N:o 68: Määrära- 47: sekä Suomen tuotteiden tunnetuksi teke· han osoittamisesta ylimääräisen nuorem· 48: miseksi sanotuissa maissa . . . • . . . . . . . . . . 845 man opettajan toimen perustamiseksi 49: valtion poliisikouluun • . . . . . . . . . . . . . . . 857 50: 193. Hetemäki ym., rah.al. N:o 62: Määrära· 51: han osoittamisesta Helsingin hovioikeu· 200. Lindblom ym., rah.al. N:o 69: Määrära· 52: d~n yl.imääräisen 5. jaoston vakinaista· han osoittamisesta oikeusistuimen viran· 53: m1seks1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • • . . . . 847 toimituksesta aiheutuneesta syytteestä 54: vapauttaman poliisimiehen oikeudenkäyn· 55: 194. Ohman m. fl., fin.mot. N:o 63: Angäende tikulujen korvaamiseen . . • . . . . . . . • . . • . . 858 56: anvisande av anslag tili understöd för 57: utgivande av den offentligrättsliga de· 201. Koivisto ym., rah.al. N:o 70: Määrä:ra· 58: han osoittamisesta lentokoneen päälli- 59: len av den svenskspråkiga upplagan av 60: lagboken . . . . . . . . . . . . . • . . . • • . . . . . . • • . 848 kön viran perustamiseksi· Pohjois-Suo· 61: meen hankittavaa sairas· ja· huoltokul- 62: 194. Ohman ym., rah.al. N:o 63: Määrärahan jetuslentokonetta varten • . . . • . . . . . . • • . 860 63: osoittamisesta avustukseksi ruotsinkieli· 202. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 71: Määrä- 64: sen lakikirjan julkisoike11dellisen osan rahan osoittamisesta läänin- ja yleisten 65: julkaisemista varten . • . . . . . . . . • • . • . . . 849 sairaalain saarnaa.jien palkkaukseen . . . 861 66: 195. Larson m. fl., fin.mot. N:o 64: Angående 203. E. Leikola, rah.al. N:o 72: Määrärahan 67: anvisande av anslag för inrättande av osoittamisesta alilääkärin ylimääräisen 68: en landskamrerartjänst vid länsstyrelsen toimen perustamiseksi Keski-Suomen kes· 69: i landskapet Aland • . . . . . . . . . . . • • • • . . . 850 kussairaalan silmätautien osastolle • . • • • 862 70: IV Sisällysluettelo 1955. 71: 72: 73: Siv. Siv. 74: 204. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 73: Määrä· 218. Koivisto ym., rah.al. N:o 87: Määrära· 75: rahan osoittamisesta suomenkielisten sai· han osoittamisesta avustukseksi syöpä· 76: raanhoitajakurssien järjestämiseksi Vaa· sairaalan rakentamiseksi Oulun diako· 77: san keskussairaalaan • • . • • • . . . . . • . . . . . 863 nissalaitoksen yhteyteen . . • . . . • . • • • . . . 879 78: 205. E. Leikola, rah.al. N:o 74: Määrärahan 219. Tuuli ym., rah.al. N:o 88: Määrärahan 79: osoittamisesta rehtorin ylimääräisen toi- osoittamisesta avustuksiksi kuntain ja 80: men perustamiseksi Helsingin sairaan· kuntainliittojen sairaalain käyttötalous· 81: hoitajaopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 864 menoihin . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . • • • . 880 82: 206. Nordström m. fl., fin.mot. N:o 75: An· 220. Rytinki ym., rah.al. N:o 89: Määrärahan 83: gående anvisande av anslag för inrät- osoittamisesta avustukseksi Pudasjärven 84: tande av vissa extraordinarie tjänster kunnalle toisen kunnanlääkärin virka- 85: vid centralsjukhuset i Vasa . • . . . . . . . . 865 asunnon ja vastaanottohuoneiston raken· 86: 206. Nordström ym., rah.al. N:o 75: Määrä· tamista varten . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . • 881 87: rahan osoittamisesta eräiden ylimääräis- 88: ten toimien perustamiseksi Vaasan kes· 221. Ta,uria,inen, rah.al. N:o 90: Määrärahan 89: kussairaalaan . . . . . . . . . . • • . . • . . . . . . . • . 866 osoittamisesta Suomussalmen kunnansai· 90: raalan henkilökunnan asuinrakennuksen 91: 207. Sarjala ym., rah.al. N:o 76: Määrärahan rakentamista varten . . . . . . • . • • • . • . • . • . 882 92: osoittamisesta eräiden B·mielisairaanhoi• 93: tolaitosten perustamiakustannuksiin . . . 867 222. Koivisto ym., rah.al. N:o 91: Määrära· 94: han osoittamisesta Enontekiön kunnan· 95: 2()8. Ahonen ym., rah.al. N:o 77: Määrärahan lääkärin virka-asunnon rakennustöiden 96: osoittamisesta eräiden B·mielisairaanhoi· loppuun saattamiseen • . . . • . . . . • • . . . . . 883 97: tolaitosten perustamiakustannuksiin . . . 868 98: 209. Jämsen ym., rah.al. N:o 78: Määrärahan 223. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 92: Määrä· 99: osoittamisesta eräiden B-mielisairaaloi- rahan osoittamisesta Keski-Suomen sai- 100: den perustamiakustannuksiin . . . . . . . . . . 869 raanhoitaja-terveyssisarkoulun henkilö· 101: kunnan paikkaamista varten . . • . • . • • . . 884 102: 210. M. Ryömä ym., rah.al. N:o 79: Määrära· 103: han osoittamisesta valtion osuudeksi eräi· 224. Muikku ym., rah.al. N:o 93: Määrära· 104: den Kokemäenjoen laaksossa tai muualla han osoittamisesta työhoito-osastojen ra· 105: Länsi- tai Pohjois-Satakunnassa sijaitse· kentamiseksi eräiden tuberkuloosikeskus· 106: vien kuntien yhdessä suunnitteleman B· parantolain yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . 885 107: mielisairaalan perustamiakustannuksista • . 870 108: 225. Suominen ym., rah.al. N:o 94: Määrära· 109: 211. Karjalainen ym., rah.al. N:o 80: Määrä· han osoittamisesta avustuksiksi lasten· 110: rahan osoittamisesta Kuntainliitto Salmi- hoidon opetuslaitoksille lastenhoitajien 111: järven B-mielisairaalan rakennusavustuk- koulutuskustannuksiin . . . . . . • . • . • . • . . . 887 112: ;Seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 871 113: 226. Teir m. fl., fin.mot. N:o 95: Angående 114: 212. Tauriainen ym., rah.al. N:o 81: Määrä· anvisande av anslag för ersättning av 115: rahan osoittamisesta avustuksiksi kun· resebiljetter för medellösa kräftpatien· 116: nille ja kuntainliitoille eräiden B-mieli- ter, som erhållit röntgen· och radiumbe· 117: sairaalain rakentamiskustannuksiin . . . . 872 handling . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . • . . . 889 118: 213. Nede,rström-Lunden ym., rah.al. N:o 82: 226. Tel;r ym., rah.al. N:o 95: Määrärahan 119: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi osoittamisesta matkalippujen korvaami· 120: ja !ainoiksi kunnille vajaamielishoitolai· seksi röntgen· ja radiumhoitoa saaville 121: tosten perustamista varten • . . . . . . . . . . . 873 varattomille syöpäpotilaille . . . . . . . . . . . 890 122: 214. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 83: Mää· 227. Stenberg ym., rah.al. N:o 96: Määrära· 123: rärahan osoittamisesta avustukseksi ja han osoittamisesta maksuttoman insuliini- 124: lainaksi Kaatumatautisten Hoitoyhdistys hoidon järjestämiseksi vähävaraisilla so· 125: r.y:lle Kortejoen miesparantolan laajen· karitautisille . . . • . • . . • . . . . . . . . . • . • • . . . . 891 126: nus- ja peruskorjaustöitä varten . . . . • . 874 127: 228. Tuuli ym., rah.al. N:o 97: Määrärahan 128: 215. Ryhtä, rah.al. N:o 84: Määrärahan osoit· osoittamisesta eräiden toimien perusta· 129: tamisesta kunnansairaalakai muutetun miseksi sisäasiainministeriöön väestönsuo· 130: Taivalkosken aluesairaalan laajennus~ ja jelutehtäviä varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 892 131: peruskorjaustöihin . . . • . . . • • . . . . . . . . . . 876 132: 229. iJhman m. fl., fin.mot. N:o 98: Angäende 133: 216. Väänänen ym., rah.al. N:o 85: Määrära· anvisande av anslag för utbildnings- och 134: han osoittamisesta Savon Lastenlinnan granskningsverksamhet för befolknings· 135: ylläpitokustannuksiin . . . . . . . . . . • • . . . . 877 skyddet • • . . . . • . . . • . . . . . . . . . • • . . • . • . . . 893 136: 211. Hosia ym., rah.al. N:o 86: Määrärahan 229. iJhman ym., rah.al. N:o 98: Määrärahan 137: osoittamisesta avustukseksi Porin diako· osoittamisesta väestönsuojelun koulutus· 138: nissalaitoksen sairaalaa varten . . . • . . . . 878 ja tarkastustoimintaa varten • . • . . . . . . . 894 139: Sisällysluettelo 1955. V 140: 141: Siv. Siv. 142: 230. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 99: Määrära· 245. Saariaho ym., rah.al. N:o 114: Korote- 143: han osoittamisesta uusien ylitarkastajan tun määrärahan osoittamisesta opetus- 144: virkojen perustamiseksi valtiontalouden välineiden uusimiseen puolustusvoimissa 912 145: tarkastusvirastoon . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 895 246. Saariaho ym., rah.al. N:o 115: Korotetun 146: 231. Kyttä ym., rah.al. N:o 100: Määrärahan määrärahan osoittamisesta urheiluväline- 147: osoittamisesta liikennetilastotoimiston pe- hankintoihin ja kilpailutoiminnan edistä· 148: rustamiseksi tilastolliseen päätoimistoon . • 896 miseen puolustusvoimissa . . . . . . . . . . • . . . 913 149: 232. Hiltunen ym., rah.al. N:o 101: Määrära· 247. Honkala ym., rah.al. N:o 116: Korotetun 150: han osoittamisesta ylimääräisten toimien määrärahan osoittamisesta sanomalehtien 151: perustamiseksi valtionverolautakuntiin . . 897 hankintaan varusmiehiä varten . . . . . . . . . 914 152: 233. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 102: Määrära· 248. Tenhi{ilä ym., rah.al. N:o 117: Määrära· 153: han osoittamisesta puolustuslaitoksen tek- han osoittamisesta kasarmi·, esikunta- ja 154: nillisen alan virkojen ja toimien lisäämi- varastorakennusten korjauksiin Henna· 155: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 899 lan varuskunnan alueella . . . . . . . . . . . . . . 915 156: 234. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 103: Määrära- 249. Baipala ym., rah.al. N:o 118: Korotetun 157: han osoittamisesta eräiden virkojen ja määrärahan osoittamisesta keskusradio- 158: toimien perustamiseksi puolustuslaitoksen laitteiden ja irrallisten radiovastaanot- 159: sähköteknilliseen kouluun . . . . . . . . . . . . . . 900 timien hankkimiseksi kasarmeihin . . . • . 916 160: 235. Baipal.a ym., rah.al. N:o 104: Määrära· 250. Paasivuori ym., rah.al. N:o 119: Määrä- 161: han osoittamisesta aluevalvojien palk- rahan osoittamisesta Helsingin yliopiston 162: kioita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 901 kolmen hammaslääketieteiden opettajan 163: vir~n ~u11;tt~~;miseksi varsinaisen profes- 164: 236. B. Virtanen ym., rah.al. N:o 105: Määrä- 165: rahan osoittamisesta kotiuttamisrahan sonn vu01ks1 . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . • . . • 917 166: maksamiseksi asevelvollisuutensa suorit· 251. J. Wi·rtanen ym., rah.al. N:o 120: Mää· 167: taneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 902 rärahan osoittamisesta ·kotimaisen kir· 168: jallisuuuen apulaisen viran ja assisten· 169: 237. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 106: Määrä- 170: rahan osoittamisesta asevelvollisten ja tin toimen perustamiseksi Helsingin yli- 171: kadettien päivärahojen korottamista var· opistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 918 172: ten . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 903 252. Hakala ym., rah.al. N:o 121: Määrära· 173: han osoittamisesta kasvatus- ja opetus- 174: 238. Å81Jik ym., rah.al. N:o 107: Määrärahan opin apulaisen viran perustamiseksi Hel- 175: osoittamisesta asevelvollisten päivärahan singin yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 919 176: korottamiseen . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 904 177: 253. Jä1'vi, rah.al. N:o 122: Määrärahan osoit- 178: 239. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 108: Määrära- tamisesta kouluhallituksen rakennustoimis· 179: han osoittamisesta Parolan varikkoalueelle ton päällikkönä toimivan kouluneuvoksen 180: johtavan sotilasraiteen kunnostamiseksi . . 905 viran perustamista varten . . . . . . . . . . . . 920 181: 240. Osterholm m. fl., fin.mot. N:o 109: An- 254. Malkamäki ym., rah.al. N:o 122 a: Mää- 182: gående anvisande av anslag för uppfö- rärahan osoittamisesta kouluhallituksen 183: rande av ett nytt sjukhus för garniso· kuuden tarkastajan viran muuttamiseksi 184: nen i Dragsvik . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 906 ylitarkastajan viroiksi . . . . • . . . . . . . • . . . 921 185: 240. Osterholm ym., rah.al. N:o 109: Määrä· 255. Forsberg m. fl., fin.mot. N:o 123: An· 186: rahan osoittamisesta uuden sairaalan ra· gående anvisande av anslag för inrät- 187: kentamiseksi Dragsvikin varuskuntaan . . 907 tande av avdelningssekreterartjänster i 188: skolstyrelsen . . . . . . . • . . . . • • . . . . . . . . . . • 922 189: 241. KyttiJ ym., rah.al. N:o 110: Korotetun 255. Fot·sberg ym., rah.al. N:o 123: Määrära· 190: määrärahan osoittamisesta puolustuslai· han osoittamisesta osastosihteerinvirko· 191: toksen polkupyörien ja hiihtovälineiden jen perustamiseksi kouluhallitukseen • . 923 192: kunnossapitoon ja uusintaan . . • • • . . . • . 908 193: 256. Innala ym., rah.al. N:o 124: Määrärahan 194: 242. 8Mriaho ym., rah.al. N:o 111: Määrära- osoittamisesta oppikoulujen opettajien 195: han osoittamisesta verryttelypukujen ja ulkomaisia opintomatkoja varten • • • • • • 924 196: urheilujalkineiden hankkimiseksi varus· 197: miehille • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 909 257. Karvikko ym., rah.al. N:o 125: Määrä· 198: rahan osoittamisesta auskultointia var· 199: 243. .J.ntila ym., rah.al. N:o 112: Korotetun ten Turun oppikouluissa . . . • • . . . • . . . • . 925 200: määrärahan osoittamisesta puolustuslai- 258. Tuuli ym., rah.al. N:o 126: Määrärahan 201: toksen hevosten uusintaan . . . . . . . . . . . . 910 osoittamisesta avustuksiksi yksityisoppi· 202: 244. Honkala ytn., rah.al. N:o 113: Korotetun koulujen uudisrakennuksia varten . • • . . 926 203: määrärahan osoittamisesta apurahoiksi 259. Jä1nsen ym., rah.al. N:o 127: Määrära· 204: ulkomailla opiskeleville puolustuslaitok· han osoittamisesta Haapamäen yhteis- 205: sen viran ja toimen haitijoille . . . . . . . . 911 koulun ottamiseksi valtion haltuun . • • • 92'1 206: VI Sisällysluettelo 1955. 207: 208: Siv. Siv. 209: 260. Palovesi ym., rah.al. N:o 128: Määrära- sissä kunnissa sijaitsevien yksityisten 210: han osoittamisesta Haapamäen yhteis- kansakoulujen avustamiseen . . . . • • . . • . 943 211: koulun ottamiseksi valtion haltuun . . . • 928 212: 275. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 143: Mää- 213: 261. Tiitu ym., rah.al. N:o 129: Määrärahan rärahan osoittamisesta keittiö- ym. ope- 214: osoittamisesta Isonkyrön keskikoulun laa- tustilojen hankkimiseksi Helsingin koti- 215: jentamiseksi yliopistoon johtavaksi oppi- talousopettajaopistolle . . . . . . . . . . . . . . . . 944 216: kouluksi . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 929 276. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 144: Mää- 217: 262. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 130: rärahan osoittamisesta ylimääräisen opet- 218: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi tajanvalmistuskurssin järjestämiseksi Hel- 219: ja lainaksi Keravan yhteiskoulun lisara- singin kotitalousopettajaopistossa • • • . • • 945 220: kimnusta varten .................. -. . . . 930 277. Mohell ym., rah.al. N:o 145: Määrärahan 221: 263. Helle ym., rah.al. N:o 131: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimittami- 222: osoittamisesta Lohjan yhteiskoulun otta- seksi huonokuuloisten lasten opetuksen 223: miseksi valtion haltuun • . . . . . . . . . . . . . 931 järjestämisestä . . . . . • . . . . . . . . . . • . . . . . . 946 224: 264. Rosnell ym., rah.al. N:o 132: Määrära- 278. H. Miettunen, rah.al. N:o 146: Korotetun 225: han osoittamisesta Punkalaitumen yh- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 226: teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun . . 932 erinäisille sivistysjärjestöille . . . . . . . . . . 947 227: 279. Hallberg ym., rah.al. N:o 147: Määrära- 228: 265. Malkamäki ym., rah.al. N:o 133: Määrä- han osoittamisesta avustukseksi karja- 229: rahan osoittamisesta käsityön ja koti- laisen kulttuurin edistämissäätiölle Kar- 230: talouden opettajain virkojen perustami- jalan talon rakennusmenojen peittämiseen 948 231: seksi Turun tyttölyseoon . . . . . . . . . . . . . 933 232: 280. Lindblom ym., rah.al. N:o 148: Määrära- 233: 266. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 134: han osoittamisesta avustukseksi Pohjola- 234: Määrärahan osoittamisesta kirkollisten 235: opiston rakentamiseen • . . . . . . . . . • . • . . . 949 236: alkukoulujen opettajien eläkkeiden ko- 237: rottamista varten . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • 934 281. H. Miettunen, rah.al. N:o 149: Korote- 238: tun määrärahan osoittamisesta opinto- 239: .267. Hetemäki ym., rah.al. N:o 135: Määrä- lterhotoiminnan tukemista varten . . . . . . 950 240: rahan osoittamisesta Jyväskylän kasva- 241: tusopillisen korkeakoulun opettajavoimien 282. H. Miettunen, rah.al. N:o 150: Korote- 242: lisäämiseksi oppikoulunopettajien valmis- tun määrärahan osoittamisesta apuraho- 243: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 935 jen myöntämiseksi vapaan kansansivistys- 244: työn kansainvälisille kursseille ·osallistu- 245: 268. Järvi ym., rah.al. N:o 136: Määrärahan ville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . • . . . . . 951 246: osoittamisesta kuuden harjoituskoulun- 247: opettajan viran perustamista varten Hei- 283. H. Miettunen, rah.al .. N:o 151:. KoJ"ote- 248: nolan seminaariin .......... , . . . . . . . . . 936 tun määrärahan osoittamisesta kansan- 249: t~~;juist~n tieteellisten luentojen avusta- 250: '269. Järvi ym., rah.al. N:o 137: Määrärahan mlseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 952 251: osoittamisesta asuntolahoitajakurssin jär- 252: jestämistä varten Kemijärven seminaa- 284. H: Miettunen, rah.al. N:o 152: Korote- 253: riin · ......... ',, ..... ·. , . , . .. ... . . . . . . •.. . 937 tun määrärähan osoittamisesta valtakun- 254: nan syrjäseutujen ·sivistystyön ohjausta 255: 270. Tauriainen ym., rah.al. N:o i38: Määrä- ja ylimääräistä avustusta varten . • . . . . • 953 256: rahan osoittamisesta kunnallisen keski- 257: koulun perustamiseksi Vaalan kuntaan 938 285. H. Miettunen; rah.al. N:o 153: Itorote- 258: tun · Ii:räärärahan ·osoittamisesta ·siirtokir- 259: -271. Tiekso:Isaksson ym., rah.al. N:o 139: jastojen lisäämiseksi ja uudistamiseksi 260: Määrärahan osoittamisesta ·kansakoului- metsä- ja uittotyömailla ........ , . . • . . 954 261: hin kuuluvan keskikoulun ylläpitämi- 262: seksi .Kolarin kunnassa ...•...... , . . . 939 286. Wickman m. fl., fin.mot; N:o 154: An- 263: gående anvisande av a:nslag tili ·bygg- 264: 272. Koivunen ym., rah.al. N:o 140: Määrä- nadsbidrag och -Iän· åt Evangeliska :t'olk- 265: rahan ·osoittamisesta kymmenen uuden högskolan i Södra Finland . . . . . . . . . . . . 955 266: kansakouluihin kuuluvan kokeilukeski- 267: koulun perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 940 286. Wickman ym., rah.al. N:o 154: Määrä- 268: 273. Hakala, rah.al. N:o 141: Määrärahan rahan osoittamisesta rakennusavustukseksi 269: osoittamisesta kahden kansakouluntar- ja 'lainaksi Etelä-Suomen evarikeliselle 270: kastajan eläkkeen korottamista varten 941 kansanopistolle ..........•.. , . . . . . . . . . 956 271: 272: 274. Forsberg m. fl., fin.mot. N:o 142: An- 287. Teir m. fl., fin.mot. N:o 155: Ang~ende 273: giiende anvisande av förhöjt anslag för anvisande av anslag till byggnadsbidrag 274: understödjande av privata folkskolor, be- åt Kronoby folkhögskola . . . . . . . • • . . • • 957 275: lägna i kommuner med annat språk . . . . 942 287. Teir ym., rah.al. N:o 155: Määrärahan 276: .274. Forsberg ym., rah.al. N:o 142: Korote- osoittamisesta rakennusavustukseksi Kruu- 277: tun määrärahan osoittamisesta toiskieli- nupyyn kansanopistolle . . . . . . . . . . . . • . . . 958 278: . Sisii.llyslu~t~lo 1955. vn 279: Siv. Siv. 280: 288. Wickman m. fl., fin.mot. N:o 156: An- 303. Honkala ym., rah.al. N:o 171: Korotetun 281: gående anvisa:tJ.de av il.nslag till bygg· lnäärärahan osoittamisesta avustukseksi 282: nadsbidrag för Vörll. folkhögskola . . • . . . 959 SuomioSeuralle ulkosuomalaistoimintaa 283: varten • . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . • • • 979 284: 288. Wickman ym., rah.al. N:o 156: Määrä- 285: rahan osoittamisesta rakennusavustukseksi 304. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 172: Määrära- 286: Vöyrin kansanopistolle . . . . . . . . . . . . • • • • 960 han osoittamisesta Suomalaisen Kirjalli· 287: suuden Seuran kansanrunousarkiston käsi- 288: 289. Tienari ym., rah.al. N:o 157: Määrära· kirjoituskokoelmien mikrofilmaamiseen . • 980 289: han osoittamisesta työtarvikkeiden hank· 290: kimiseksi parantolaopiston kurssitoimin· 305. H. Miettunen, rah.al. N:o 173: Määrä· 291: taan osallistuville varattomille tuberku· rahan osoittamisesta VIII pohjoismaisen 292: loosipotilaille . . . . .. .. .. .. .. .. . . .. .. .. . 961 kirjastokokouksen järjestelymenoihin 982 293: 290. Koivisto ym., rah.al. N:o 158: Määrära· 306. RtJsnell ym., rah.al. N:o 174: Määrära· 294: han osoittamisesta Oulun maakunta-ar- han osoittamisesta opintoiainoiksi ylioppi· 295: kiston yhden kanslia-apulaisen toimen lailla ................................ 983 296: muuttamiseksi amanuenssin viraksi . . • . 963 297: 307. Roine ym., rah.al. N:o 175: Määrärahan 298: 291. .tl.lanko ym., rah.al. N:o 159: Määrära· osoittamisesta Suomen Rauhanpuolustajat 299: han osoittamisesta Tampereen kesäyli- r.y:n työn tukemiseen .. .. .. .. .. • .. • .. 984 300: opistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 964 301: 308. Rapio ym., rah.al. N:o 176: Määrärahan 302: 292. HeZjas ym., rah.al. N:o 160: Määrärahan osoittamisesta Suomen Työväenliikkeen 303: osoittamisesta kesäyliopisto-opetuksen jär· Historiaseura r .y: lle torpparimuistomerkin 304: jestämiseksi Kuopiossa vuonna 1956 . . • • 965 hankkimiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . 985 305: 293. iJsterholm m. fl., fin.mot. N:o 161: An· 306: gående anvisande av förhöjt anslag tili 309. Murto ym., rah.al. N:o 177: Määrärahan 307: osoittamisesta Yrjö Mäkelinin muistomer· 308: understöd åt Abo Akademi . . . . . • . . . . • . 966 kin pystyttämiseksi Oulun kaupunkiin . . 986 309: 293. iJsterholm ym., rah.al. N:o 161: Korote· 310: tun määrärahan osoittamisesta avustuk· 310. Stenberg ym., rah.al. N:o 178: Määrära- 311: seksi Abo Akademilie . . . . . . . . . . . . . . . . 967 han osoittamisesta syrjäisten kuntien kan- 312: sakoululasten koululaismatkojen avustami- 313: !!94. Tiekso·lsaksson ym., rah.al. N:o 162: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 987 314: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyön 315: keskusjärjestöJen toiminnan avustami- 311. Ahonen ym., rah.al. N:o 179: Määrära- 316: seksi ................................ 968 han osoittamisesta !ainoiksi juhla- ja ko- 317: koushuoneistoja ylläpitäville yhdistyksiUe 318: 295. Järvi ym., rah.al. N:o 163: Korotetun ja järjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • • . . 988 319: määriirahan osoittamisesta nuorisokasva· 320: tustyön tukemiseen . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 969 312. Lindqvist ym., rah.al. N:o 180: Määräril.· 321: 296. Kajala ym., rah.al. N:o 164: Korotetun han osoittamisesta vuonna 1918 punaisten 322: määrärahan osoittamisesta näyttämötai· puolella henkensä menettäneiden hautojen 323: teen ja näyttämötaiteellisten harrastusten kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . 990 324: tukemiseen . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 971 313. Teir m. fl., fin.mot. N:o 181: Angående 325: 297. H. Miettunen, rah.al. N:o 165: Määrära- anvisande av förhöjt anslag tili understöd 326: han osoittamisesta kotimaisen elokuvan åt samnordiska folkhögskolor . . . . . . . . . • 991 327: tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • 972 328: 313. Teir ym., rah.al. N:o 181: Korotetun 329: 298. H. Miettunen, rah.al. N:o 166: Määrä· määrärahan osoittamisesta yhteispohjois- 330: rahan osoittamisesta elokuvatuotannon maisten opistojen avustamiseen . . • . . . . . 992 331: alalla tapahtuvan taiteellisen a=attikou· 332: lutuksen järjestämiseksi • . . . . . . • . . . . • . 974 314. Mohell ym., rah.al. N:o 182: Määrärahan 333: osoittamisesta Hämeen vanhassa linnassa 334: 299. Lahtela ym., rah.al. N:o 167: Määrära· sijaitsevan Sibelius-arkiston huoneistotilo- 335: han osoittamisesta kokonaissuunnitelman 336: j~n. ja kaluston kunnostamiseen ja hank· 337: laatimiseksi yliopistojen ja muiden kor- kim1seen . .. .. . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. • .. . 993 338: keakoulujen sijoittamisesta . . . . . . . . . . . . 975 339: 315. Forsberg ym., rah.al. N:o 183: Määrära· 340: 300. Leinonen ym., rah.al. N:o 168: Määrära· han osoittamisesta Suomen Kansanopisto- 341: han osoittamisesta Oulun väliaikaisen yhdistykselle pohjoismaista kansanopisto- 342: opettajakorkeakoulun vakinaistamiseksi . • 976 kokousta varten . • . . . . . . . . . . . • . . • • • . • . 994 343: 301. Suominen ym., rah.al. N:o 169: Määrä· 316.. Rosnell ym., rah.al. N:o 184: Körotetun 344: rahan osoittamisesta Yhteiskunnallisen määrärahan osoittamisesta opintokerhotoi- 345: korkeakoulun toimitalon laajentamiseksi 977 minnan tukemiseen . .. . .. .. . .. .. .. . • .. . 995 346: 302. Saari ym., rah.al. N:o 170: Määrärahll.Il 317. M. Mattila ym., rah.al. N:o 185: Määrä- 347: osoittamisesta Kansalaisjärjestöjen YK· rahan osoittamisesta maitten mittausten 348: liiton toiminnan tukemiseksi . . . . . • . . . . 978 ja Iuokitusten tarkistamiseen . . . . . . • . • . 996 349: vm Sisällysluettelo 1955. 350: 351: Siv. Siv. 352: 318. Kähönen ym., rah.al. N:o 186: Määrära- 332. Koivusilta ym., rah.al. N:o 200: Määrä- 353: han osoittamisesta maataloushallituksen rahan osoittamisesta uusien maanviljelys· 354: p~utarhaosasto~. perustamisesta aiheutu· insinöörin virkojen perustamiseksi . . . • 1014 355: Vlm palkkauksun . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 997 356: 333. Baipala ym., rah.al. N:o 201: Määrära· 357: 319. Halinen ym., rah.al. N:o 187: Määrära· han osoittamisesta ylimääräisten maan· 358: han osoittamisesta puutarhatilaston ai· viljelysinsinöörin toimien perustamiseksi 359: kaansaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 998 maanviljelysinsinööripiireihin . . . . . . . . . . 1015 360: 320. Hautala ym., rah.al. N:o 188: Määrära· 361: han osoittamisesta maaseudun nuorison 334. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 202: Määrä· 362: avustamiseksi pääsemään maatalouskou- rahan osoittamisesta teknillisen lisähen· 363: luun . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 999 kilökunnan palkkaamiseksi Savon maan· 364: viljelysinsinööripiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . • 1016 365: 321. Llukkarinen ym., rah.al. N:o 189: Määrä· 366: rahan osoittamisesta Jyväskylän talous· 335. Bapio ym., rah.al. N:o 203: Määrärahan 367: koulun kolmannen talousopettajanviran osoittamisesta kaivinkoneen hankkimiseksi 368: vakinaistamista varten . . . . . . . . . . . . . . • . 1000 Tampereen maanviljelysinsinööripiirille .. 1017 369: 322. Bönkkö ym., rah.al. N:o 190: Korotetun 336. Koivunen ym., rah.al. N:o 204: Määrä· 370: määrärahan osoittamisesta rakennusavus· rahan osoittamisesta avustuksiksi maan· 371: tuksiksi yksityisluontoisilla maatalous·, parannustöihin maanhankintalain mukaan 372: kotitalous- ja kotiteollisuusoppilaitoksille 1001 maata saaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1018 373: 323. V. Simonen ym., rah.al. N:o 191: Määrä· 337. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 205: Määrä· 374: rahan osoittamisesta yksityisluontoisten rahan osoittamisesta palkkioiksi pienvil· 375: maatalous·, kotitalous· ja kotiteollisuus· jelijöille maanparannusaineiden ajosta . . 1019 376: oppilaitosten opettajien sairausajan ja 377: äitiysloman viransijaisten palkkaamiseen 1002 338. Hautala ym., rah.al. N:o 206: Korotetun 378: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja 379: 324. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 192: Angående !ainoiksi salaojituksiin . . . . . . . . . . . . • . . . 1020 380: anvisande av anslag tili understöd och 381: lån för uppförande av ett skolhus för 339. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 207: Määrä· 382: överby skola för landsbygdens yrken • . 1003 rahan osoittamisesta Parikkalan kunnassa 383: olevan Siikalahden pengerrystyötä varten 1021 384: &24. Lindh ym., rah.al. N:o 192: Määrärahan 385: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi 340. Antila ym., rah.al. N:o 208: Määrärahan 386: koulutalon rakentamiseksi överby skola osoittamisesta suomalaisten hevosten ku· 387: för landsbygdens yrken nimiselle koululle 1004 ninkuusajoissa jaettavia palkintoja var· 388: ten •...................•..........••. 1022 389: 325. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 193: Määrä· 390: rahan osoittamisesta kiertävän maamies· 341. Sinkkonen ynt., rah.al. N:o 209: Määrä· 391: koulun perustamiseksi Ylä-Savoon . . . . . . 1005 rahan osoittamisesta avustukseksi Länsi· 392: Karjalan maanviljelysseuralle kalanvilje· 393: 326. Pakkanen ym., rab..al. N:o 194: Määrä- lyslaitoksen perustamista varten . . . . . . . 1023 394: rahan osoittamisesta Ahlmanin maamies· 395: koulun yhteyteen perustettavaa maamies· 342. Ilosenberg m. fZ., fin.mot. N:o 210: An· 396: opistoa varten • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 1006 gående anvisande av anslag tili understöd 397: 327. Halinen ym., rah.al. N:o 195: Määrära· oeh lån åt yrkesfiskare för a.nskaffning 398: han osoittamisesta Heinolan kiinteää nais· av fiskredskap . . . . • . . . . . . • . . • . . • . . • • • • 1024 399: kotiteollisuuskoulua varten . . . . • . . . . . . . 1008 342. Ilosenberg ym., rah.al. N:o 210: Määrä· 400: 328. E. Nwrmitnen ym., rah.al. N:o 196: Mää· rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai· 401: rära.han osoittamisesta kotitalouskeskuk· naksi ammattikalastajille kalanpyydysten 402: sen suorittaman tutkimus· ja kokeilutyön hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . • 1025 403: tehostamiseen . . . . . . . . . . • . . . . • • . . . • . . • • 1009 404: 343. listerholn1 m. fl., fin.mot. N:o 211: An· 405: 329. Bönkkö ym., rah.al. N:o 197: Korotetun gående anvisande av förhöjt anslag för 406: määrärahan osoittamisesta yksityisluontoi· täekande av ränteskillnaden på lån, som 407: sille maatalous-, kotitalous· ja kotiteolli- beviljas yrkesfiskare för anskaffning av 408: suusoppilaitoksille kaluston, koneiden ja fiskredskap . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1026 409: työvälineiden hankintaan . . . . . . . . . . • • • . 1010 410: 343. <Jsterholm ynt., ro.h.al. N:o 211: Korote· 411: 330. Kähönen ym., rah.al. N:o 198: Määrära· tun määrärahan osoittamisesta ammatti· 412: han osoittamisesta eräiden peruspalkkais· kalastajille kalanpyydysten hankkimiseksi 413: ten virkojen perustamiseksi maatalouden myönnettävien lainojen korkoeron suorit· 414: taloudelliseen tutkimuslaitokseen . . • • • • . 1011 tamiseen . • . • . . . • . . . . . . . • . • . . . . • . . . . . . 1027 415: 331. Kähönen ym., rah.al. N:o 199: Määrära· 344. Jaakkola ym., rah.al. N:o 212: Määrära· 416: han osoittamisesta markkinatutkimusosas· han osoittamisesta kalastajamoottoreissa 417: ton perustamiseksi maatalouden taloudel· käytettävän petroolin hinnan alentamista 418: Iiseen tutkimuslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . 1013 varten •...................... , ...... , 1028 419: Sisällysluettelo 1955. IX 420: 421: Siv. Siv. 422: 345. Soiw,men ym., rah.al. N:o 213: Määrära· 359. Tauriainen ym., rah.al. N:o 227: Määrä· 423: han osoittamisesta liikkuvan maataloudel· rahan osoittamisesta korotetun raivaus· 424: ~is_en ko_etoiminnan järjestämiseksi Poh- palkkion maksamiseksi syrjäisillä seu· 425: J018·KarJalaan .•.............•........ 1029 duilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1046 426: 346. JWJsila ym., rah.al. N:o 214: Määrärahan 360. Halinen ym., rah.al. N:o 228: Korotetun 427: osoittamisesta Lounais-Suomen kasvinvil- määrärahan osoittamisesta kivenraivaus· 428: jelyskoeaseman perustamista varten . . . . 1030 palkkioihin ...........•..............• 1047 429: 361. Nieminen ym., rah.al. N:o 229: Määrära· 430: 347. Seppä ym., rah.al. N:o 215: Määrärahan 431: osoittamisesta sikatalouskoeaseman perus· han osoittamisesta koti- ja ulkomaisten 432: väkirehujen hintojen alentamiseen ...... 1048 433: tamiseksi Seinäjoelle ..........•....... 1031 434: 362. Sepp·i ym., rah.al. N:o 230: Korotetun 435: 348. Rantamaa ym., rah.al. N:o 216; Korote- määrärahan osoittamisesta AIV-rehusäi- 436: tun määrärahan osoittamisesta metsäker· liöiden rakentamiseen pientiloilla . . . . . . 1049 437: Ilotyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1032 438: 363. Lahtela ym., rah.al. N:o 231: Korotetun 439: 349. E. Ryömä ym., rah.al. N:o 217: Määrä- määrärahan osoittamisesta poronhoidon 440: rahan osoittamisesta Porin metsänparan· edistämistä varten . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1050 441: nuspiirin perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1033 442: 364. Hakala ym., rah.al. N:o 232: Määrära· 443: 350. Tainio ym., rah.al. N:o 218: Määrära· han osoittamisesta kotiteollisuusjärjes- 444: han osoittamisesta tutkimuksen suoritta· töille palkkojen korotusta varten . . . . . . 1051 445: n:iseksi_ ~oi_llis-I:apin metsävarojen käy- 365. Hakala ym., rah.al. N:o 233: Määrärahan 446: ton edl8taml8eksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1034 osottamisesta kotiteollisuusjärjestöille 447: 351. Liedes ym., rah.al. N:o 219: Määrärahan neuvojahenkilöstön lisäämiseksi . . . . . . . . 1053 448: osoittamisesta maatalouskoneasemien pe- 366. Hakala ym., rah.al. N:o 234: Määrärahan 449: rustamiseen . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1035 osoittamisesta Kotiteollisuusjärjestöjen 450: keskusliitolle pohjoismaisten kotiteolli· 451: 352. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 220: Angående suuskäräjien järjestelyä varten . . . . . . . . 1054 452: anvisande av anslag för fortsatt kurs- 453: verksamhet vid Eriksgårds skollägenhet 1036 367. Hamara ym., rah.al. N:o 235: Määrära· 454: han osoittamisesta käsityökm18ulenttien 455: 352. Lindh ym., rah.al. N:o 220: Määrärahan palkkaamiseksi maanviljelysseuroihin 1055 456: osoittamisesta kurssitoiminnan jatkami· 457: seksi Eriksgårdin koulutilalla . . • . . . . . . . 1037 368. Saura ym., rah.al. N:o 236: Korotetun 458: määrär~h~n . osoittamisesta puutarhanhoi · 459: 353. Tainio ym., rah.al. N:o 221: Määrärahan don ediStamisecn . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . 105T 460: osoittamisesta Lapin läänin vähävaraisten 461: talonpoikien maa· ja karjataloustuotannon 369. Koivisto ym., rah.al. N:o 237: Korote· 462: kehittänliseksi . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1038 tun määrärahan osoittamisesta Kuusamon 463: ja Sallan kuntien maanhankintalain toi· 464: 354. Seppä ym., rah.al. N:o 222: Määrärahan meenpanosta johtuviin tie·, kuivatus- ja 465: osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä-Poh- raivauskustannuksiin . . . . . . . • . . . . . . . • • . 1059 466: janmaalla aiheuttamien vahinkojen syiden 370. Ikonen ym., rah.al. N:o 238: Määrära· 467: selvittänliseen ........................ 1039 han osoittamisesta asutustarkastajain 468: 355. Seppä ym., rah.al. N:o 223: Määrärahan kanslia-apurahan korottamista varten • . 1060 469: osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä-Poh· 371. Tiekao-lsalcsson ym., rah.al. N:o 239: 470: janmaalla aiheuttamien vahinkojen kor· Määrärahan osoittamisesta asutustilojen 471: vaamiseksi maanviljelijöille • . . . . . . . . . . • 1041 pistoteiden kunnostamiseksi . . . . . . • • • • . . 1061 472: 356. Amila ym., rah.al. N:o 224: Määrärahan 372. Ryhtä ym., rah.al. N:o 240: Korotetun 473: osoittamisesta maataloudellisen tutkimus· määrärahan osoittamisesta asutusteiden 474: ja tuholaisten torjunta-aseman perustami· kuntoonpano· ja. kunnossapitokustannuk· 475: seksi Laihian pitäjään . . . . . . • . . . . . . . . . 1042 siin •....•••.................••.•.... 1062 476: 357. Korsbikk .m. fl., fin.mot. N:o 225: An· 373. Ryhtä ym., rah.al. N:o 241: Määrärahan 477: gående anvisande av anslag för under· osoittamisesta avustuksiksi tie· ja kuiva- 478: söknihg av orsakerna tili de skador, som tustöiden suorittamiseen aikaisemman asu· 479: förorsakas av fritflugan • . . . . • . . . . . . . • 1043 tuslainsäädännön mukaan muodostetuilla 480: tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1063 481: 357. Korsbikk ym., rah.al. N:o 225: Määrä· 374. Rapio ym., rah.al. N:o 242: Korotetua 482: rahan osoittamisesta kahukärpäsen aiheut- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 483: tamien vahinkojen syiden tutkimiseen . . 1044 maaseudun asunto-olojen parantamiseen 1064 484: 358. Koivisto ym., rah.al. N:o 226: Korote· 375. Erkkilä ym., rah.al. N:o 243: Korotetun 485: tun määrärahan osoittamisesta maatalous· määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 486: kerhotoimintaa varten . . . . . . . . . . • . . . . . 1045 maaseudun asunto-olojen parantamiseen 1065 487: 2 E 41/56 488: Sisällysluettelo 1955. 489: 490: 491: Siv. Siv. 492: 376. KOivunen ym., rah.al. N:o 244: Määrära· 390. Rosenberg ym., rah.al. N:o 258: Määrä· 493: han osoittamisesta viemäreiden avaami· rahan osoittamisesta avustuksiksi vuoden 494: Mksi Äijännevan asutusalueella Virroilla 1066 1954 satovahingoista kärsineille Pohjan- 495: maan maanviljelijöille . . . . . . . . . . . . . . • . 1083 496: 377. :Ryhtä ym., rah.al. N:o 245: Määrärahan 497: osoittamisesta Keskusmetsäseura Tapiolle 391. Saura ym., rah.al. N:o 259: Määrärahan 498: toimistohuoneiston hankkimista varten . . 1067 osoittamisesta maatalouden katovahinko· 499: jen korvaamiseen • . . . . . . . . . . . • . . • . • • • 1084 500: 378. Saari ym., rah.al. N:o 246: Määrärahan 501: osoittamisesta metsätyöväenkysymysten 392. Bapio ym., rah.al. N:o 260: Määrärahan 502: erikoistutkijan viran perustamiseksi met· osoittamisesta katovahinkojen korvaami· 503: säntutkimuslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1068 seksi pienviljelijöille . . • . . . . . . . . • . . . . . . 1085 504: 379. Seppälä ym., rah.al. N:o 247: Määrära· 393. Hylclcäälä ym., rah.al. N:o 261: Määrä- 505: han osoittamisesta geodeettisen laitoksen rahan osoittamisesta henkilökunnan palk- 506: kahden nuoremman valtiongeodeetin viran kaamiseksi uuden tielain aiheuttamia val- 507: muuttamiseksi vanhemman valtiongeodee· mistelutöitä varten . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . 1086 508: tin viroiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1069 394. Hautala ym., rah.al. N:o 262: Määrära- 509: han osoittamisesta Keski-Pohjanmaan tie- 510: 380. Bapio ym., rah.al. N:o 248: Korotetun 511: määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin ja vesirakennuspiirin perustamista varten 1088 512: maitotaloustuotannon tukemiseksi . . . . . . 1070 395. Heilcura ym., rah.al. N:o 263: Määrära- 513: han osoittamisesta Satakunnan tie- ja ve- 514: 381. M. Mattila ym., rah.al. N:o 249: Määrä· sirakennuspiirin perustamista varten . . 1089 515: rahan osoittamisesta pienpuutavaran han· 516: kintaa, käyttöä ja markkinointia koske· 396. Koivisto ym., rah.al. N:o 264: Määrära- 517: vaa tutkimusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1071 han osoittamisesta tie- ja vesirakennushal- 518: linnon insinöörien ulkomaisia opintomat- 519: 382. M. Leskinen ym., rah.al. N:o 250: Mää· koja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 1090 520: rärahan osoittamisesta pienpuuta raaka· 521: aineena käyttävien puunjalostusteollisuus· 397. Haapasalo ym., rah.al. N:o 265: Korote- 522: laitosten perustamista varten Pohjois-Sa· tun määrärahan osoittamisesta helpotuk- 523: voon ................................. 1073 sen myöntämiseen kunnille tiealueiden lu- 524: nastusta varten •..................... 1091 525: 383. Saura ym., rah.al. N:o 251: Määrärahan 526: osoittamisesta tutkimusten toimittami· 398. Nislcala ym., rah.al. N:o 266: Korotetun 527: seksi pienpuutavaran jalostamista ja määrärahan osoittamisesta helpotuksen 528: s~n .. k~ytö.n .. edistämistä teollisuudessa myöntämiseksi kunnille maantiealueiden 529: !nlmalla p1taen ...................... 1074 lunastusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1093 530: 384. JtUJsila ym., rah.al. N:o 252: Määrära· 399. Partanen ym., rah.al. N:o 267: Korotetun 531: han osoittamisesta ns. ylijäämäkalansaa· määrärahan osoittamisesta helpotuksen 532: liin käytön edistämiseen . . . . . . . . . . . . • . 1076 myöntämiseksi kunnille maantiealueiden 533: 385. Aitio ym., rah.al. N:o 253: Määrärahan lunastusta varten ..................•. 1094 534: osoittamisesta ns. ylijäämäkalansaaliin 400. Ilytinlci ym., rah.al. N:o 268: Korotetun 535: käytön edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1077 536: määrärahan osoittamisesta kunnan- ja ky- 537: 386. Lahti ym., rah.al. N:o 254: Määrärahan läteiden avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1095 538: osoittamisesta Työtehoseuralle kotitalou- 539: den rationalisoimistyötä varten ........ 1078 401. Sepp·i ym., rah.al. N:o 269: Määrärahan 540: osoittamisesta kunnille ja kyläkunnille 541: 387. M. Mattila ym., rah.al. N:o 255: Mälirä· kunnan- ja kyläteiden kuntoonpallokus- 542: rahan osoittamisesta Työtehoseuralle maa· tannuksiin ................. ; .... ~ . . . . 1096 543: talouden rakennustutkimuksen suorittami· 544: seksi ja rakentamista palvelevien tyyppi· 402. Aitio ym., rah.al. N:o 270: Määrärahan 545: piirustusten luomista varten . . . . . . . . . . 1079 osoittamisesta maantielossian hoitajien 546: korvausten korottamiseen . . . . . . . . . . . . . • 1097 547: 388. Ilaipala ym., rah.al. N:o 256: Määrära· 548: han osoittamisesta Työtehoseura r.y:lle 403. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 271: Mää- 549: Rajamäellä sijaitsevan koneopetuskeskuk- rärahan osoittamisesta avustuksiksi vien- 550: sen koulumuotoista kone· ja työnopetus· tisatamia ylläpitäville kunnille satamien 551: toimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1080 kehittämistä ja kunnostamista varten • • 1098 552: 389. Lahtela ym., rah.al. N:o 257: Korotetun 404. Tevr m. fl., fin.mot. N:o 272: Angående 553: määrärahan osoittamisesta poroaidan ra· anvisande av förhöjt anslag tili understöd 554: ·kantamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1081 il.t konimuner, som upprätthälla export· 555: hamnar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • 1099 556: 390. Ilosenberg m. fl., fin.mot. N:o 258: An- 557: gåehde anvisande av anslag tili understöd 404. Teir ym., rah.al. N:o 272: Korotetun 558: ät de av 1954 års skördeskador drabbade määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 559: jordbrukarna i österbotten .........•.. 1082 vientisatamia ylläpitäville kunnille . . . . . . 1100 560: SisällysluetWlo 1955. XI 561: 562: Siv. Siv. 563: 405. Tainio ym., rah.al. N:o 273: Määrära- 418. Kulovaara ym., rah.al. N:o 286: Määrä- 564: han osoittamisesta avustukseksi Kemin rahan osoittamisesta teknillisten oppilai- 565: kaupungille Ajoksen syväsataman raken· tosten rehtorien palkkauksen korottami· 566: nustyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1101 seksi .....•.......•.................. 1118 567: 406. Liedes ym., rah.al. N:o 274: Määrärahan 419. Meinander m. fl., fin.mot. N:o 287: An· 568: osoittamisesta Praavan sataman kunnos· gående anvisande av anslag för inrättande 569: tamiseen .......................•..... 1102 av en lektorstjänst i verkstadsteknik och 570: 407. Kleemola ym., rah.al. N:o 275: Määrä· maskinlära vid Tekniska skolan i Hei· 571: rahan osoittamisesta Lohtajan kirkonky· singfors • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1119 572: Iän kalasataman rakentamiseen ........ 1103 573: 419. Meinander ym., rah.al. N:o 287: Määrä- 574: 408. Heikura ym., rah.al. N:o 276: Määrära· rahan osoittamisesta konepajatekniikan 575: han osoittamisesta Merikarvian satamaan ja koneopin lehtorin viran perustamiseksi 576: johtavan ns. Halluskerin väylän syventä- Helsingin teknilliseen kouluun • , , • . . . . 1120 577: miseksi ja ruoppaamiseksi • . . . . . . . . . • • 1104 578: 420. Raunio ym., rah.al. N:o 288: Määrära- 579: 409. Bävelä ym., rah.al. N:o 277: Määrära· han osoittamisesta valtion keskusammat· 580: han osoittamisesta Merikarvian sata· tikoulujen eräiden ylimääräisten virkojen 581: maan johtavan ns. Halluskerin laiva· j~ . toimien muuttamiseksi peruspalkka!· 582: väylän syventämiseen ................ 1105 Slksl ••••••••••••••••••• , ••••••••• , ••• 1121 583: 410. Larson m. fl., fin.mot. N:o 278: Angåen· 584: 421. Raunio ym., rah.al. N:o 289: Määrärahan 585: de anvisande av anslag tili understöd för osoittamisesta kahden yliopettajan viran 586: upprätthåilande av menförestrafik på Iin· perustamiseksi Hämeenlinnaan tulevaan 587: jen Abo--skärgården-Mariehamn . . . . . . 1106 588: ammattikoulujen opettajainvalmistuslai· 589: 410. Larson ym., rah.al. N:o 278: Määrära· tokseen . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1122 590: han osoittamisesta avustukseksi kelirikko· 591: liikenteen ylläpitämistä varten linjalla 422 . .Ahonen ym., rah.al. N:o 290: Määrära· 592: Turku-saaristo-Maarianhamina 1107 han osoittamisesta konemestarin ylimää- 593: räisen viran perustamiseksi Keski-Suomen 594: 411. Honlcala ym., rah.al. N:o 279: Korotetun keskusammattikouluun . . . . . . . . . . . . . . . • . 1123 595: määrärahan osoittamisesta ulkomailla teh· 596: tävää yleisluontoista matkailupropagan· 423. Mannila ym., rah.al. N:o 291: Määrära· 597: däa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1108 han osoittamisesta kahden työnopettajan 598: viran perustamiseksi valtion ammatti· 599: 412. Honkala ym., rah.al. N:o 280: Määrära· koulukodin metalli· ja puutyön erikois- 600: han osoittamisesta Airiston matkailukes· oppijaksoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1124 601: kuksen majoitustilojen lisäämiseksi ja 602: ravintolan laajentamiseksi ............ 1110 424. Hykkäälä ym., rah.al. N:o 292: Määrä· 603: 413. Kajala ym., rah.al. N:o 281: Määrära· rahan osoittamisesta taideteollisen oppilai· 604: han osoittamisesta Aulangon matkailuho- toksen koneiden ja työvälineiden uusimi- 605: tellin majoitustilojen lisäämiseksi ja eri· seen ja täydentämiseen . . . . . . . . . . . . . . 1125 606: näisten peruskorjaus· ja muutostöiden 607: suorittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1111 425. Hetemäki ym., rah.al. N:o 293: Määrä- 608: rahan osoittamisesta kaukokirjoittimen 609: 414. 'Kujala ym., rah.al. N:o 282: Määrära· hoitajan toimen perustamiseksi 11\erentut- 610: han · osoittamisilsta Kaakkois'Suomen lii· kimuslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126 611: 'keml.eolojen kehittämistä varten ....•..• 1112 612: 426. Aitio ym., rah.al. N:o 294: Korotetun 613: 415. Sunilman m,fl., fin.mot. N:o 283: An- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 614: gående anvisande av anslag för byggande kuunailisille ja yksityisille teknillisille, 615: av en fyr på Kailan . . . . . . . . . . . . . . . . 1113 ammatti· ja kauppaoppilaitoksille niiden 616: 415. Sundman ym., rah.al. N:o 283: Määrä· ·omia rakennuksia varten . . . . . . . . . . . . . . 1127 617: rahan osoittamisesta Kailauin merimaja· 618: kan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1114 427. Haapasalo ym., rah.al. N:o 295: Korote- 619: tun määrärahan osoittamisesta rakennus· 620: 416. Wickman m. fl.; fin.mot. N:o 284: An· avustuksiksi kuunailisille ja yksityisille 621: gående anvisande av anslag för ett fyr· .teknillisille, ammatti- ja kauppaoppilai- 622: bll.ksbygge på Kallans grund . . . . . . . . . . 1115 toksille niiden omia rakennuksia varten 1128 623: 416. Wickman ym., rah.al. N:o 284: Määrä· 624: rahan osoittamisesta Kailauin merimaja· 428 . .dsvik ym., rah.al. N:o 296: Määrärahan 625: kan ·rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1116 osoittamisesta malmiesiintymien tutki- 626: musten jatkamiseksi Etelä-Pohjanmaalla 1129 627: 417. Baari ym., rah.al. N:o 285: Määrärahan 628: osoittamisesta fotogra=etrian professo· 429. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 297: Mil.ä- 629: rin viran perustamiseksi Teknilliseen kor- rärahan osoittamisesta malmiesiintymien 630: keakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1117 tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla ...• 1130 631: XII Sisällysluettelo 1955. 632: 633: Siv. Siv. 634: 430. Mustowm ym., rah.al. N:o 298: Määrä· 445. Hiilelä ym., rah.al. N:o 818: Määrära- 635: rahan osoittamisesta Suomen Malmi han osoittamisesta kuntien väkijuomayh· 636: Oy:n käytettäväksi syväkairausten suo· tiön vuosivoiton ylijäämästä saamien 637: rittamiseksi Tuomivaaran malmialueena osuuksien käytöstä annettujen selonteko· 638: Sotkamosaa . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . . 1131 jen tarkastustyötä suorittavien toimenhal· 639: tijain palkkauksen korottamista varten .• 1149 640: 431. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 299: Määrära- 641: han osoittamisesta sukeltajatutkimuksen 446. Hiltunen ym., rah.al. N:o 314: Määrära· 642: suorittamiseksi Helsingistä itään johta- han osoittamisesta alkoholipoliklinikkatoi- 643: valla saaristoväylällä Mustanhevosen koh· minnan ylläpitämistä varten . . • . . • . . . • 1151 644: dalla ........••...................... 1132 447. Stenberg ym., rah.al. N:o 315: Määrära- 645: han osoittamisesta siviiliorpojen ja -les- 646: 432. Lindblom ym., rah.al. N:o 300: Määrä- kien elatuksen turvaamiseen ......•..• 1152 647: rahan osoittamisesta ylimääräisen apulais- 648: ammattienylitarkastajan toimen perusta- 448. Heljas ym., rah.al. N:o 816: Korotetun 649: miseksi sosiaaliministeriöön paineastiain määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 650: tarkastuksen johtoa varten . . . . . . . . . . . . 1133 raittiustyötä suorittaville järjestöille . • 1158 651: 433 • .Asvik ym., rah.al. N:o 301: Määrärahan 449. Myllymäki ym., rah.al. N:o 817: Määrä· 652: osoittamisesta kuntouttamislaitoksen ra- rahan osoittamisesta korvausten maksa- 653: kentamiseksi Vaasaan ......•••....... 1134 miseen kansalaissodan punaisilla invali- 654: deille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1154 655: 434. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 302: Määrä- 450. Lindq·vist y1n., rah.al. N:o 818: Määrä· 656: rahan osoittamisesta avustukseksi Keuh- rahan osoittamisesta vuoden 1918 kansa- 657: koinvalidien Kuntouttamissäätiölle . . . . . . 1135 laissodassa punaisella puolella vahinkoja 658: kärsineiden korvauksen järjestämiseksi . . 1155 659: 435. Malkamäki ym., rah.al. N:o 303: Määrä· 660: rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto 451. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 319: Mää· 661: r.y:lle käytettäväksi tuberkuloositoipilai· rärahan osoittamisesta avustuksiksi ja lai· 662: den jälkihuoltoon ......•............. 1137 noiksi varattomien perheenäitien ja lasten 663: lomatoimintaa harjoittaville naisjärjes- 664: 436. Brander·Wallin ym., rah.al. N:o 304: Ko- töille . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • . . . . . . • . • . . . 1156 665: rotetun määrärahan osoittamisesta kun- 666: nallisten ja yksityisten vajaamielislaitos- 452. Torvi ym., rah.al. N:o 320: Määrärahan 667: ten avustamiseen . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . 1139 osoittamisesta avustuksiksi kunnille mak- 668: suttomien lomamatkojen järjestämiseksi 669: 437. Sarjala, rah.al. N:o 305: Korotetun mää· vähävaraisilla äideille • . . . . . . . . . . . . . . • • 1157 670: rärahan osoittamisesta Suomen Kirkon 671: Sisälähetysseuran Vaalijalan vastaanotto- 453. Paasi·vuori ym., rah.al. N:o 321: Määrä· 672: ja keskuslaitoksen rakennustöitä varten .. 1140 rahan osoittamisesta perheenäitien loma· 673: matkojen korvaamiseksi . . . . . . . . • . • . • • 1158 674: 438. Flinck ym., rah.al. N:o 806: Määrärahan 675: osoittamisesta ammattioppilaskotien pe- 454. Heino1ten ym., rah.al. N:o 822: Määrä· 676: rustamiskuluja varten ................ 1142 rahan osoittamisesta tuberkuloottisten 677: perheiden äitien kesävirkistyksen järjestä- 678: 439. Flinck ym., rah.al. N:o 307: Määrärahan miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . 1159 679: osoittamisesta ammattioppilaskotien avus- 455. Hiilelä ym., rah.al. N:o 828: Korotetun 680: tamiseksi . . • . • • . . . . . • . • • • . . • . . . . . . . . . 1143 määrärahan osoittamisesta kesävirkistyk- 681: sen järjestämiseksi vähävaraisilla äideille 1160 682: 440. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 808: 683: Korotetun määrärahan osoittamisesta las- 456. Tainio ym., rah.al. N:o 824: Määrära- 684: tenkotien rakennuskustannusten avustami- han osoittamisesta kunnallisten rakennus· 685: seen ........................•........ 1144 ten jälleenrakennuskustannusten korvaa- 686: miseen hävitetyn alueen kunnille • • • . • . 11tH 687: 441. Torvi ym., rah.al. N:o 809: Määrärahan 688: osoittamisesta lastensaimien avustami- 457. Salminen ym., rah.al. N:o 825: Määrära- 689: seen •........•.....•...••.......•.... 1145 han osoittamisesta Keimolan radiovas· 690: taanottoaseman ympäristöalueen sähköis· 691: 442. Leintmen ym., rah.al. N:o 310: Määrära· 692: tämiskustannuksiin . . . • . . • • • . . . . . • . . . . • 1162 693: han osoittamisesta Pelastakaa Lapset - 694: Rädda Barnen r .y: n suorittaman perhe- 458. Haapasalo ym., rn.h.al. N:o 326: Korote- 695: sijoitustoiminnan tukemiseen ...•...... 1146 tun määrärahan osoittamisesta maaseudun 696: sähköistämiseen . . . . . .. . . . . . . . . . . . . • • . 1164 697: 443. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 311: 698: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistyk- 459. Kulovaara ym., rah.al. N:o 827: Korote· 699: sen järjestämiseksi alle kouluiän oleville tun määrärahan osoittamisesta maaseu- 700: lapsille . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 1147 dun sähköistämisen tukemiseen . . . . • • 1165 701: 444. Torvi ym., rah.al. N:o 312: Määrärahan 460. Palovesi ym., rah.al. N:o 828: Korote- 702: osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämi- tun määrärahan osoittamisesta maaseu- 703: seksi alle kouluiän oleville lapsille . . . • . . 1148 dun sähköistiimisen tukemiseksi ........ 1166 704: Sisällysluettelo 1955. xm 705: 706: Siv. Siv. 707: 461. Rytinki ym., rah.al. N:o 329: Korotetun 475. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 843: Mää· 708: määrärahan osoittamisesta maaseudun rärahan osoittamisesta postilaitoksen lii· 709: sähköistämisen tukemiseksi . . . . . . . . . . . . 1167 kennetehtäviä haitavien ylimääräisten kir· 710: jurin ja postiapulaisten tointen järjeste· 711: 462. Wickman m. fl., fin.mot. N:o 330: An· lyä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 1187 712: gående anvisande av förhöjt anslag för 713: stödjande av elektrifieringen på lands· 476. Braniler-Wallin ym., rah.al. N:o 344: 714: bygden • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 1168 Määrärahan osoittamisesta maalaiskir· 715: jeankantolinjojen perustamiseen . . . . . . • . 1188 716: 462. Wickman ym., rah.al. N:o 330: Korote· 717: tun määrärahan osoittamisesta maaseu· 477. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 345: Määrära· 718: dun sähköistämisen tukemiseen . . . . . • . . 1169 han osoittamisesta puolustuslaitoksen teol· 719: lisuuslaitosten koneiden ja laitteiden 720: 463, Partanen ym., rah.al. N:o 331: Määrä· hankkimiseen ja uusimistöihin . . . • • • . • 1189 721: rahan osoittamisesta lisätyn valtionavus· 722: tuksen suorittamiseksi eräille sähköyhty· 478. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 346: Määrära· 723: mille ...•......................••..•• 1170 han osoittamisesta puolustuslaitoks.Jn Lah· 724: 464. Myllymäki ym., rah.al. N:o 332: Määrä· den autokorjaamon toimisto· ja ruokala· 725: rahan osoittamisesta avustuksiksi pien· rakennuksen rakentamiseksi ja korjaamo· 726: viljelijöille sekä maaseudun omakotien ja rakennuksen kunnostamiseksi . . • . • . • . . . 1190 727: pienasuntojen omistajille heidän talouk· 479. Rönkkö ym., rah.al. N:o 347: Määrära· 728: siensa sähköistämisestä aiheutuvien kus· han osoittamisesta maatilan hankkimi· 729: ta.nnusten suorittamista varten . . . . . • . • 1171 seksi Ylä-Savon pienviljelijäkoululle • . • . 1191 730: 465. Mwrto ym., rah.al. N:o 333: Määrära· 480. Hallberg ym., rah.al. N:o 348: Määrära· 731: han osoittamisesta työttömyyden torjun· han osoittamisesta Parikkalan-Onkamon 732: nasta kunnille johtuvien kustannuksien ratasuunnan koneellista tutkimusta var· 733: korvaamiseksi . .. . . .. . . . . . . .. . .. . .. .. • 1172 ten •.. : ....................•..•..•... 1192 734: 466. Luukka ym., rah.al. N:o 334: Määrära· 481. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 349: Määrä· 735: han osoittamisesta puolukan viennin tu- rahan osoittamisesta Tampereelta Ikaalis- 736: kemiseen . .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . .. . .. • 1173 ten kauppalan kautta Seinäjoelle raken· 737: 467. Lindblom ym ..- rah.al. N:o 335: Määrä· nettavan rautatielinjan koneellista maas· 738: rahan osoittamisesta valtion alueellista totutkimusta varten . . . .. . . . . . • • . • . . . • 1193 739: ammatinvalinnanohjausasemaa varten • . 1175 482. M. Mattila ym., rah.al. N:o 850: Määrä· 740: 468. Rankila ym., rah.al. N:o 336: Määrära- rahan osoittamisesta Huopalahden-Ojak· 741: han osoittamisesta jääkärieläkkeiden jär· kalan rautatien rakentamiseen . . . . . . . . 1194 742: jestelyä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1176 483. Ktdttinen ym., rah.aL N:o 851: Määrä· 743: 469. Lwukka, rah.al. N:o 337: Korotetun mää· rahan osoittamisesta Lappeenrannan- 744: rärahan osoittamisesta koron maksami- Haminan-Kotkan oikoradan rakentami· 745: seksi korvauspidätysten selvittelyssä . . . . 1177 se en 1195 746: 470. Kyttä ym., rah.al. N:o 338: Määrärahan 484. Rapio ym., rah.al. N:o 352: Määrärahan 747: osoittamisesta eräiden ylimääräisten toi· osoittamisesta Tampereen-Seinäjoen rau· 748: mien perustamiseksi valtionrautateille . . 1178 tatien Tampereen puoleisen teollisuusrata· 749: jakson rakentamiseksi . . . . . . . . • . . . • . . • 1196 750: 471. Hakala ym., rah.al. N:o 339: Määrära· 751: han 6Soittamisesta valtionrautateiden ju· 485. Myllymäki ym., rah.al. N:o 853: Määrä· 752: nanlähettäjinä toimiville virkamiehille rahan osoittamisesta rautatien rakentami· 753: maksettavan yörahan korottamiseksi . . . • 1180 seksi Jyväskylästä Jämsänkoskelle ••..•• 1197 754: 755: 472. Suonpää ym., rah.al. N:o 340: Määrära- 486. Koivunen ym., rah.al. N:o 854: Korote- 756: han osoittamisesta pukuavustuksiksi val· tun määrärahan osoittamisesta Suolahden 757: tionrautateiden varikkojen ja veturitallien -Haapajärven radan Saarijärven-Pihti· 758: henkilökunnalle ym. vastaaville toimenhal· putaan rataosaa varten ................ 1198 759: tijoille ..............................• 1181 487. Niiranen ym., rah.al. N:o 355: Korotetun 760: määrärahan osoittamisesta Joensuun-Ko· 761: 473. Jär·vi ym., rah.al. N:o 341: Määrärahan veron rautatien rakentamiseen . . . . • . • • . . 1199 762: osoittamisesta eräiden peruapaikkaisten 763: virkojen ja toimien sekä ylimääräisten 488. Rytinki ym., rah.al. N:o 356: Korotetun 764: toimien perustruniseksi posti· ja lennätin· määrärahan osoittamisesta rautatien ra· 765: laitokseen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1182 kentamiseksi Otanmäen malmialueelta Ou· 766: lun-Vaalan rautatielle ........•......• 1200 767: 474. Innala ym., rah.al. N:o 342: Määrära· 768: han osoittamisesta lennätin· ja puhelinpii· 489. Tauriainen ym., rah.al. N:o 857: Korote· 769: rien ylimääräisten piirikonttorinhoitajan tun määrärahan osoittamisesta Kontio· 770: tointen perustamista varten posti· ja len· mäen-Taivaikosken rautatien rakentami· 771: nätinhallituksen linjahallintoon . . . . . . . . 1185 seksi .......•....•..••.............•.. 1201 772: XIV Sisällysluettelo 1955, 773: 774: Siv. Siv. 775: 490. B. Virtanen ym;, rah.al. N:o 358: Määrä- 503. Boine ym., rah.al. N:o 371: Määrärahan 776: rahan osoittamisesta toisen raideparin ra· osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan ra- 777: kentamiseksi Helsingin ja Luoman väli· kep.tamiseksi Helsingin-Porin valtatielle 778: selle rataosalle .................•.. , . . . 1202 Loimaan kauppalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . 1218 779: 491. Koivunen ym., rah.al. N:o 359: Määrä- 504. MoheU ym., rah.al. N:o 372: Määrärahan 780: rahan osoittamisesta Jyväskylän-Suolah- osoittamisesta Riihimäen ratapihan Patas- 781: den rautatien uusimistöiden aloittami- tenmäen ylikäytäväsillan rakennustöitä 782: seksi ................................ 1203 varten . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . . . . • • 1219 783: 492. Baunio ym., rah.al, N:o 360: Määrära- 505, Kuittinen ym., rah.al. N:o 373: Määrä- 784: han osoittamisesta eräiden vuonna 1956 rahan osoittamisesta Suhosen rautatieyli- 785: tilattavien veturien osamaksujen suoritta- käytäväsillan rakentamiseen Imatran 786: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1204 kauppalassa . . . . . . . . • • . • . . . . . . . . . • . . • • 1220 787: 493. T'IJUli ym., rah.al. N:o 361: Korotetun 506. Myllymäki ym., rah.al. N:o 374: Määrä- 788: määrärahan osoittamisesta veturitallien rahan osoittamisesta Epilän rautatieali- 789: rakentami~;~een ja laajentamiseen •..... 1205 käytävän rakentamiseksi ja Tampereen- 790: Vaasan maantien oikaisemiseksi .•.••••• U21 791: 494. Roine ym., rah.al. N:o 362: Määrärahan 792: oaoittamisest~~o Turun 11ata.man ratapihan 507. Koivunen ym., rah.al. N:o 375: Määrä· 793: laajennustöiden aloittamiseksi . • • • • . . • . . 1206 rahan osoittamisesta ylikäytäväsillan ra· 794: kentämiseksi Lievestuoreen asemalle , • • • 1222 795: 495. Kokkola ym., rah.al. N:o 363: Määrära- 796: han osoittamisesta Kotkan veturitallin 508. Ahonen ym., rah.al. N:o 376: Määrära- 797: laajentamista varten .• , . . . • . . . . . . • . . • • 1207 han osoittamisesta ylikäytäväsillan raken- 798: tamiseksi Lievestuoreen asemalle • . . • • • 1223 799: 496. Kokkola ym., rah.al. N:o 364: Määrära· 800: han osoittamisesta asuinrakennuksen ra- 509. Lepistö ym., rah.al. N:o 377: Määrära- 801: kentamiseksi Kotkan rautatieläisille . • • . 1208 han osoittamisesta rautatien alikäytävän 802: rakentamiseen Kannuksen asemalla • • . • 1224 803: 497. Twuli ym., rah.al. N:o 365: Määrärahan 804: osoittamisesta Kouvolan asemarakennuk· 510. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 378: Mää· 805: sen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . 1209 rärahan osoittamisesta maantiesillan ra- 806: kentamiseksi Kokkolan rautatieaseman ra· 807: 498. Luukka ym., rah.al. N:o 366: Määrära- tapihan eteläpäähän . .. .. . . .. .. .. .. .. • 1225 808: han osoittamisesta Toijalan rautatiease- 809: man uudelleen rakentamiseen . . . . . . . . . . 1210 511. Kokkola ym., rah.al. N:o 879: Korotetun 810: määrärahan osoittamisesta posti- ja len- 811: 499. Teir m. fl., fin.mot. N:o 367: Angående nätinlaitokselle toimitalojen ja henkilö- 812: anvisande av anslag för uppförande av kunnan asuntojen rakentamista varten • • 1226 813: en ny godsbangård för statsjärnvägarna 814: i Jakobstad ................••........ 1211 512. Lindqvist ym., rah.al. N:o 880: Määrä- 815: rahan osoittamisesta postitalon rakenta· 816: 499. Teir ym., rah.al. N:o 367: Määrärahan miseksi Lahden kaupunkiin . . . . . . . . . . • . 1227 817: osoittamisesta valtionrautateiden tavara- 818: ratapihan rakentamiseksi Pietarsaareen . . 1212 513. Järvi ym., rah.al. N:o 881: M.äärärahan 819: osoittamisesta Oulun postit11.lon rakenta- 820: 500. Suonpää ym., rah.al. N:o 368: Määrära- mista varten . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . . . . • • 1228 821: han osoittamisesta ali- ja ylikulkusiltojen 822: rakentamiseksi rautateiden ja maanteiden 514. Järvi, rah.al. N:o 382: Määrärahan osoit- 823: tasoristeyksiin . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1213 tamisesta Kuhmon postitalon rakennustöi· 824: den aloittamista varten . . . . . . . . . . . . • • 1229 825: 501. Högström m. fl., fin.mot. N:o 369: An- 826: gående anvisande av anslag för byggande 515. Järvi, rah.al. N:o 388: Määrärahan osoit- 827: av en underfartstunnel under statsjärn- tamisesta postitalon rakentamiseksi Suo- 828: vägarnas banområde i Hangö stad .... 1214 mussalmen kirkonkylään • . . • . . . . . • . . . • 1230 829: 501. Högström ym., rah.al. N:o 369: Määrä- 516. Kokkola ym., rah.al. N:o 384: Korotetnn 830: rahan osoittamisesta alikäytävätunnelin määrärahan osoittamisesta autojen hank- 831: rakentamiseksi valtionrautateitten rata- kimiseksi posti· ja leunätinlaitokselle .. ·1231 832: alueelle Hangon kaupungissa , . . . . . . . . . 1215 833: 517. Rantamaa ym., rah.al. N:o 385: Korote- 834: 502. Sundman m. fl., fin.mot. N:o 370: An- tun määrärahan osoittamisesta puhelin- ja 835: gående anvisande av anslag för byggande lennätinverkon laajentamiseen ja paran· 836: av en trafiktunnel i Hangö stad . . . • . . 1216 tamiseen . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1232 837: 502. Sundman ym., rah.al. N:o 370: Määrä- 518. Partanen ym., rah.al. N:o 386: Korote- 838: raha.n osoittamisesta liikennetunnelin ra· tun määrärahan osoittamisesta uusien pu· 839: kenta.miseksi Hangon kaupunkiin . . . . • • 1217 h~lintoimipaikkojen perustamista. varten 1234c 840: Sisälly~uettelo 1955. XV 841: 842: Siv. Siv. 843: 519. Sinkko11,en ym., rah.al. N:o 387: Ko:rote· 533. Lindblom ym., rah.&l. N:o 401: Määrä- 844: tun määrärahan osoit.tamisesta uusien pu· rahan osoittamisesta lainaksi Pohjola-opis· 845: helintoimipaikkojen perustamista varten ton rakentamiseen . . • . . • . . . . . . . . • . . . . • 1251 846: maa&eudulle . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . • • . 1235 847: 534. Sävelä ym., rah.al. N:o 402: Määrära• 848: 520. Heljas ym., rah.al. N:o 388: Määrära· ha.n osoittamisesta lainakai Käsiteolliauu- 849: han osoittamisesta puhelinolojen paran· den edistämissäätiölle aloittelevien koti- 850: t11-miseksi Leppävirran kunnassa 1236 ja käsiteollisuusyrittäjien konehankintojen 851: 521. Rönkkö ym., rah.al. N:o 389: Määrära· hoitamista. varten ..........•...•.. , . , 1252 852: han o&oittamisesta puhelinpaikkojen ja 535. Hq,kala ym., rah.al. N:o 4:03: Määrära· 853: -asemien perustamiseksi eräisiin Pohjois· han osoittamisesta avustuslainaksi Helsin· 854: S:won ja Pohjois-Karjalan kuntiin . . . • 1237 gin yliopiston ylioppilaskunnalle kirjastQ· 855: 522. Ma11nin.en ym., rah.al. N:o 390: Määrä· talon lyhytaikaisten rakennuslainojen va, 856: rahan oaoittamisesta uittokanavan raken· kau,ttamista varten . . . . . . . . . . . . . . • . • • 1253 857: tamisekai Varkauden kauppalassa laiva· 536. Kajala ym., rah.al. N:o 4:04: Määrära- 858: kanavan viereen •..........•.......... 1238 han osoittamisesta avustuslainaksi Mu- 859: 523. Forsberg m. fl., fin.mot. N:o 391: An· siikkiopiston omakotisäätiölle Lahden 860: gående anvisande av förhöjt anslag till konserttitalon rakennustyöstä aiheutuntrl· 861: byggnadldån åt privata läroverk . • . . . . 1239 den lyhytaikaisten velkojen maksamise~JP, 1254 862: 523. Forsberg ym., rah.al. N:o 391: Korote· 537. Koivisto ym., rah.al. N:o 405: Määrä- 863: tun määrärahan osoittamisesta rakennus· rahan osoittamisesta !ainoiksi Lapin lää- 864: !ainoiksi ykaityisille oppilaitoksille . . • . 1240 nin omavaraistumista edistäviin tarkoituk· 865: siin .................................. 1255 866: 524. R. V1rtanen ym., rah.al. N:o 392: Koro· 538. Ryhtä ym., rah.al. N:o 406 Määrärahan 867: tetun määrärahan osoittamisesta raken· osoittamisesta avustuslainoiksi tie- ja kui- 868: uusiainoiksi yksityisille oppikouluille . . • • 1241 vatustöiden suorittamiseen aikaisemman 869: 525. Ahonli!n ym., rah.al. N:o 393: Korotetun asutuslainsäädännön mukaan muodoste· 870: määrärahan osoittamisesta avustuslai· tuilla tiloilla . .. . . .. . . . .. . . .. . .. .. • .. 1256 871: noiksi yksityisoppikoulujen omistajille 539. Kiviaho ym., rah.al. N:o 407: Korote· 872: koulutalojen rakennuskustannuksiin • . • . UM2 tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi 873: 526. M. M(:lttila ym., rah.al. N:o 394: Määrä· maaseudun asunto-olojen parantamiseen 1257 874: rahan osoittamisesta lainan myöntämiseksi 540. RyUnki ym., rah.al. N:o 408: Korotetun 875: Nurmijärven yhteiskoululle . . . . . . . . • • . . 1243 määrärahan osoittamisesta rakennuslai- 876: noiksi maaseudun asunto-olojen paranta- 877: 527. Ahonen ym., rah.al. N:o 395: Määrära· miseen . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 1258 878: han osoittamisesta avustuslainaksi Vaaja· 879: kosken yhteiskoulun kannatusyhdistykselle 541. Raipala ym., :rah. al. N:o 409: KorotetUB. 880: koulurakennuksen rakennuskustannuksiin 1244 määrärahan osoittamisesta lainoikai maan· 881: parannustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . • . . 1259 882: 528. E. Nwrminen ym., rah.al. N:o 396: Koro· 883: tetun määrärahan osoittamisesta avustuk· 542. Hult ym., rah.al. N:o 410: Määrärahan 884: seksi ja lainaksi Helsingin kotitalous· osoittamisesta lainoikai maaseudun vähä· 885: opettajaopistolle koulurakennuksen raken· vara.isille taloukaiensa sähköistämiseen • • 1260 886: ta.miseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1245 543. Myllymäki ym., rah.al. N:o 411: Määrä- 887: 529. Hamara ym., rah.al. N:o 397: Määrära· rahan osoittamisesta !ainoiksi pienviljeli- 888: han osoittamisesta rakennuslainaksi Hei· jöille sekä maaseudun omakotien ja pien• 889: singin Käsityönopettajaopistolle . . . . • . . . 1246 asuntojen omistajille heidän talouksiensa 890: sähköistämisestä aiheutuvien kustannusten 891: 530. Mohell. ym., rah.al. N:o 398: Määrärahan suorittamista varten • . • . . . . . . . . . . . • . • • 1261 892: osoittamisesta halpakorkoiseksi kuoletus· 893: lainaksi Helsingin kristillisen kansanopis- 544. Pöykkö ym., rah.al. N:o 412: Määrära- 894: ton kannatusyhdistykselle .............. 1247 han osoittamisesta sähköistämislainoiksi 895: pienviljelijöille ja muille heihin verratta- 896: 531. Pakkanen ym., rah.al. N:o 399: Määrä· ville ................................• 1262 897: r&han osoittamisesta rakennuslainaksi 898: 545. Ryhtä ym., rah.al. N:o 413: Määrärahan 899: Jämsän kansanopistolle . . . . . . . . . . . . . . 1248 os01ttamisesta halpakorkoisiksi sähköistä- 900: 532. Forsberg m. fl., fin.mot. N:o 400: An· mislainoiksi syrjäseutujen pienviljelijöilla 1263 901: gående anvisande av anslag tili byggnads· 546. Ikonen ym., rah.al. N:o 4:14: Määrärahan 902: understödslån åt Fria. kristliga :folkhög· osoittamisesta sähköistämislainoiksi vähä- 903: skolan • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1249 varaisilla pientilallisille ja muille heihin 904: verrattaville .••.•..................•.• 1264 905: 532. Forsberg ym., rah.al. N:o 400: Määrä· 906: rahan osoittamisesta rakennusa.vustuslai- 547. Rytinki ym., rah.al. N:o 415: Määrära- 907: naksi Fria kristliga folkhögskol&n nimi· han osoittamisesta sähköistämislainoikai 908: selle k&ns&nopistolle . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1250 pienviljelijöille • .. . .. .. . . . . .. .. .. . .. .. 1265 909: XVI Sisällysluettelo 1955. 910: 911: 912: Siv. Siv. 913: 548. ]Ahtela ym., rah.al. .r. :o 416: Korotetun 561. Aitio ym., rah.al. N:o 429: Korotetun 914: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesi· määrärahan osoittamisesta !ainoiksi am· 915: ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen matillisten oppilaitosten uudisrakennuksia 916: maaseudulle • . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 1266 varten . .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . 1282 917: 549. Pesonen ym., rah.al. N:o 417: Korotetun 562. Liedes ym., rah.al. N:o 430: Määrärahan 918: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesi· osoittamisesta lainaksi maaseutuammat· 919: ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen tien kurssikeskuksen rakentamiseksi Hau- 920: maaseudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . 1267 kiputaalle • • • • . . . . . . • . . . . . . • . . . • . . • • • • 1283 921: 550. Väänänen ym., rah.al. N:o 418: Määrä· 563. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 431: 922: rahan osoittamisesta !ainoiksi vesijohto- Määrärahan osoittamisesta halpakorkoi· 923: ja viemärilaitteiden rakentamiseksi maa· siksi !ainoiksi Ensi Kodeille . . . . • . . . . • 1284 924: seudulle . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . • . . . . . . • 1268 564. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 432: Määrä- 925: 551. Ilosenberg m. fl., fin.mot. N:o 419: An· rahan osoittamisesta lainaksi Lomaliitto 926: gående anvisande av förhöjt anslag till r.y:lle Lepolammin lomakodin laajenta- 927: Iän för höjande av fiskhushållningen . . 1269 misesta aiheutuneiden lyhytaikaisten lai- 928: nojen maksamiseen . . • . . . . . . . . • • . . . . • 1285 929: 551. Ilose-nberg ym., rah.al. N:o 419: Koro- 930: tetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi 565. Hakala ym., rah.al. N:o 433: Määrära- 931: kalatalouden edistämiseksi . . . . • • . . . . . . 1270 han osoittamisesta avustuslainaksi Invalii- 932: disäätiön ammattikoulun työpaja- ja luok- 933: 552. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 420: Angå- kahuonerakennuksen rakentamista varten 1286 934: ende anvisande av anslag till understöds· 935: lån åt lantbrukare, som drabbats av skör- 566. Torvi ym., rah.al. N:o 434: Määrärahan 936: deskador år 1955 . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . 1211 osoittamisesta avustuslainaksi Invaliidi· 937: säätiölle ortopedisen sairaalan rakentami- 938: 552. Korsbäck ym., rah.al. N:o 420: Määrä- 939: seksi Ouluun • .. .. .. .. . . .. . .. • • • . .. .. 1288 940: rahan osoittamisesta avustuslainaksi vuo· 941: den 1955 satovahingoista kärsineille 567. Paasivuori ym., rah.al. N:o 435: Määrä- 942: maanviljelijöille ....••.........•...... 1272 rahan osoittamisesta lainaksi allergiaaai- 943: raalan rakentamista varten . . . . . • . • . . . . 1291 944: 553. Seppälä ym., rah.al. N:o 421: Määrära· 945: han osoittamisesta lainaksi Hämeenlinnan 568. Väyrynen ym., rah.al. N:o 436: Määrä· 946: meijerikoululle . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1273 rahan osoittamisesta lainaksi Suomen Si- 947: viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto 948: 554. Hautala yrn., rah.al. N:o 422: Määrära· r.y:lle Westendin Invaliidien Ammatti· 949: han osoittamisesta avustuslainaksi Kala- 950: jokilaakson maatalouskoululle .......... 1274 oppilaitoksen asuntola· ja oppisaliraken- 951: nuksen rakentamiseen • . . . . . . . • . . . • . . . 1292 952: 555. Kyttä ym., rah.al. N:o 423: Määrärahan 569. Larson m. fl., fin.mot. N:o 437: An· 953: osoittamisesta lainaksi Paimion kerhoneu- gående anvisande av anslag tilllån åt Iniö 954: vojaopistolle sen säästöpankkien kiinnitys· kommun för byggande av en menföresbåt 1293 955: lainain maksamiseksi .................. 1275 956: 569. Larson ym., rah.al. N:o 437: Määrära- 957: 556. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 424: Mää· han osoittamisesta lainaksi Iniön kun· 958: rärahan osoittamisesta !ainoiksi heikossa nalle kelirikkaaluksen rakentamista var· 959: taloudellisessa asemassa oleville kunnille ten ..........••...................•.. 1294 960: kunnalliskotien rakentamista ja korjaa- 570. !Arson m. fl., fin.mot. N:o 438: An· 961: mista varten ......•.......•........... 1276 gående anvisande av anslag till lån för 962: byggande av ett menföresfartyg för tra· 963: 557: Ilyhtä ym., rah.al. N:o 425: Määrärahan 964: osoittamisesta !ainoiksi Kuusamon isoja· fik på linjen Abo-skärgården-Marie- 965: hamn ...........................••.•. 1295 966: koalueen viljelijöille isojaossa määrätty· 967: jen metsätilien suorittamista varten . . . . 1277 570. !Arson ym., rah.al. N:o 438: Määrära· 968: han osoittamisesta lainaksi kelirikkoaluk- 969: 558. Leinonen ym., rah.al. N:o 426: Määrära· sen rakentamiseksi linjalle Turku-saa- 970: han osoittamisesta !ainoiksi maatalous· risto-Maarianhamina ..........•..... 1296 971: traktorien omistajille metsätöissä tarvitta- 972: vien lisälaitteiden hankintaan ja niiden 571. Miettinen ym., rah.al. N:o 439: Määrära- 973: han osoittamisesta lainaksi Helsingin kau· 974: käytön opastamiseen . . . . . . . . . • • . . . . • . . 1279 975: pungille sen liikenneratkaisujen rahoi- 976: 559. Soininen ym., rah.al. N:o 427: Määrära- tusta varten . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . . 1297 977: han osoittamisesta posti- ja lennätinlai· 572. Väyrynen ym., rah.al. N:o 440: Määrä- 978: toksen sähköpajan henkilökunnalle annet- rahan osoittamisesta lainaksi Rovanie- 979: tavia omakotilainoja varten • . . . . . . . . . 1280 men kauppalalle asemakaavapakkolunas- 980: 560. Kuittinen ym., rah.al. N:o 428: Määrä- tuksia varten • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • • . . . 1298 981: rahan osoittamisesta !ainoiksi posti- ja 573. Enne ym., rah.al. N:o 441: Määrärahan 982: lennätinlaitoksen henkilökunnalle perustet- osoittamisesta !ainoiksi kunnille niiden 983: tavia asunto-osakeyhtiöitä varten . . . . • . 1281 talouden parantamiseksi . . . . . • . . . • . . • . 1300 984: Sisällysluettelo 1955. XVII 985: 986: Siv. Siv. 987: 574. Väänänen ym., rah.al. N:o 442: Määrä- 589. Järvi ym., rah.al. N:o 457: Määrärahan 988: rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai- osoittamisesta Oulun lentokentän kun- 989: naksi Kaatumatautisten Hoitoyhdistys nostamista varten • . . • . . . . . . . . . . . . . . • . 1319 990: r .y: lle v:~sijoh toverkoston perustamiskus- 991: 590. Koivisto ym., rah.al. N:o 458: Määrära- 992: tannuksnn . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . • 1301 993: han osoittamisesta Sodankylän lentoken- 994: 575. Henriksson ym., rah.al. N:o 443: Määrä- tän liikennekuntoon saattamiseksi . . . . 1320 995: rahan osoittamisesta rakennusavustuk- 996: 591. Högström m. fl., fin.mot. N:o 459: An- 997: seksi Suomen Punaisen Ristin sairaalan 998: gående anvisande av anslag för uppfö- 999: laajentamista varten .....••.......... 1303 1000: rande av bostadsbyggnader för stamper- 1001: 576. Kleemola ym., rah.al. N:o 444: Korote- sonalen inom 4. Brigaden i Dragsvik . . 1321 1002: tun määrärahan osoittamisesta siirtona 1003: 591. Högström ym., rah.al. N:o 459: Määrä- 1004: asutusrahastoon käytettäväksi lähinnä 1005: rahan osoittamisesta asuinrakennusten 1006: kuntien sisarosuuslainoitukseen ja vapaa- 1007: rakentamiseksi Dragsvikissa olevan 4. 1008: ehtoiseen maanostoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1305 1009: prikaatin kantahenkilökunnalle . . . . . . . . 1322 1010: 577. Heikura ym., rah.al. N:o 445: Korotetun 1011: määrärahan osoittamisesta tie- ja vesi- 592. Tm~li ym., rah.al. N:o 460: Määrärahan 1012: ra_ke!?"nushallituksen koneiston täydentä- osoittamisesta sotilaskotirakennusten ra- 1013: mista varten . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1306 kentamista ja peruskorjauksia varten . . 1323 1014: 578. Kyttä ym., rah.al. N:o 446: Määrärahan 593. Raunio ym., rah.al. N:o 461: Määrära- 1015: osoittamisesta virkamiehille myytä vien, han osoittamisesta puolustusministeriön 1016: virkakäyttöön tarpeellisten henkilöauto- ~eolli~~uslaitosten uudistuksiin ja kor- 1017: jen hankinnan rahoittamiseen .......•• 1307 Jauksnn . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1324 1018: 579. Kyttä ym., rah.al. N:o 447: Määrärahan 594. Tuuli ym., rah.al. N:o 462: Määrärahan 1019: osoittamisesta moottorikulkuneuvojen hank- osoittamisesta ampumaratojen rekenta- 1020: kimiseksi poliisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1308 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1325 1021: 580. Liljeström ym., rah.al. N:o 448: Korote- 595. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 463: 1022: tun määrärahan osoittamisesta jäänsär- Määrärahan osoittamisesta Helsingin 1023: kijäalusten rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1309 yleisen sairaalan sisä- ja kirurgisten tau- 1024: tien klinikkarakennuksen rakentamiseksi 1326 1025: 581. Pasanen ym., rah.al. N:o 449: Korote- 1026: tun määrärahan osoittamisesta puolustus- 596. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 464: 1027: laitoksen kaluston ja tarvikkeiden perua- Määrärahan osoittamisesta asuntotalon 1028: hankintoihin ja korjauksiin . . . . . . . . . . . . 1310 rakentamiseksi Helsingin yleisen sairaa- 1029: lan henkilökuntaa varten . . . . . . . . . . . . . 1327 1030: 582. Pöykkö ym., rah.al. N:o 450: Määrära- 1031: han osoittamisesta Perä-Pohjolan kasvin- 597. Miett·inen ym., rah.al. N:o 465: Määrä- 1032: viljelyskoeaseman peruahankintoihin . • . 1311 rahan osoittamisesta Meilahdessa aloite- 1033: tun yliopiston sisätautien ja kirurgian 1034: 583. Heikura ym., rah.al. N:o 451: Määrära- 1035: klinikan rakennustyön jatkamiseksi . . . 1328 1036: han osoittamisesta Siikaisten pienvilje- 1037: lijäkoulun konehankintoja varten .....• 1312 598. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 466: Koro- 1038: 584. Ahonen ym., rah.al. N:o 452: Määrära- tetun määrärahan osoittamisesta kätilö- 1039: han osoittamisesta postiautovarikon ra- opiston rakentamista varten . . . . . . . . . . 1329 1040: kentamista vart.en Jyväskylään ........ 1313 599. V. Simonen ym., rah.al. N:o 467: Koro- 1041: 585. A. Leikola ym., rah.al. N:o 453: Määrä- tetun määrärahan osoittamisesta sai- 1042: rahan osoittamisesta rahapajan raken- raanhoitaja-terveyssisarkoulujen koulu- ja 1043: nuksen laajentamiseksi . . . . . . . . . . . . • . . 1314 asuntolarakennusten suunnittelutöitä var- 1044: ten .................................. 1330 1045: 586. Haapanen ym., rah.al. N:o 454: Määrä- 1046: rahan osoittamisesta Someron virasto- 600. Nederst1·öm-Lunden ym., rah.al. N:o 468: 1047: tawn suunnittelu- ja rakennustöiden Määrärahan osoittamisesta Turun kes- 1048: aloittamiseksi ........................ 1315 kussairaalan laajentamiseen . . . . . . . . . . 1331 1049: 587. Väyrynen, rah.al. N:o 455: Määrärahan 1050: 601. Kulovaara ym., rah.al. N:o 469: Määrä- 1051: osoittamisesta virkamiestalon rakentami- 1052: rahan osoittamisesta Turun keskussai- 1053: seksi Lapin tie- ja vesirakennuspiirin 1054: raalan rakentamisen jatkamiseen . . . . . . 1332 1055: piirikonttorin henkilöstöä varten Rova- 1056: niemelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1316 602. Tienari ym., rah.al. N:o 470: Määrära- 1057: 588. Teir m. fl., fin.mot. N:o 456: Angående han osoittamisesta Tampereen keskus- 1058: anvisande av anslag för byggande av sairaalan rakennustöiden aloittamiseksi 1333 1059: ett flygfält i mellersta österbotten ..•. 1317 603. Suonpää ym., rah.al. N:o 471: Määrära- 1060: 588. Teir ym., rah.al. N:o 456: Määrärahan han osoittamisesta Tampereen keskus- 1061: osoittamisesta lentokentän rakentamiseksi sairaalan rakennustöiden aloittamista var- 1062: Keski-PohJanmaalle ........•......... 1318 ten .... , ............................. 1334 1063: 1064: 3 E 41/56 1065: XVIII Sisällysluettelo 1955. 1066: 1067: 1068: Siv. Siv. 1069: 604. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 472: Mää· 618. Helle ym., rah.al. N:o 486: Määrärahan 1070: rärahan osoittamisesta Pietarsaaressa si· osoittamisesta asuntotalon rakentami· 1071: jaitsevan Malmin sairaalan rakentami· seksi valtionrautateitten Hyvinkään ko· 1072: seksi alueelliseksi keskussairaalakai • . • . 1336 nepajalta eläkkeelle siirtyville työnteki· 1073: jöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1352 1074: 605. Lepistö ym., rah.al. N:o 473: Määrära· 1075: han osoittamisesta Keski-Pohjanmaan 619. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 487: Määrä- 1076: keskussairaalan suunnittelutöitä varten 1337 rahan osoittamisesta asuntotalon raken· 1077: 606. Väyrynen ym., rah.al. N:o 474: Määrä· tamiseksi Hyvinkäälle valtionrautatei· 1078: rahan osoittamisesta Lapin lääninsairaa· den palveluksesta eläkkeelle siirtyviä 1079: lan laajennustöihin sekä asuinrakennuk· työntekijöitä varten .................. 1353 1080: sen rakentamiseksi sairaalan hoitohenki· 1081: 620. Kajala ym., rah.al. N:o 488: Määrära- 1082: lökunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1338 han osoittamisesta valtionrautateitten 1083: 607. Hietanen ym., rah.al. N:o 475: Määrä· L~h~~~- varikon laajennus· ja kunnosta· 1084: rahan osoittamisesta Niuvanniemen sai· m1st01ta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1354 1085: raalan hoitohenkilökunnan asuntotalon 1086: rakentamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1339 621. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 489: Määrä· 1087: rahan osoittamisesta miehistön huolto· 1088: 608. Leinonen ym., rah.al. N:o 476: Määrära· rakennul~:sen rakentamiseksi valtionrau· 1089: han osoittamisesta Pohjois-Suomeen pe· ta teiden Seinäjoen varikolle . . . . . . . . . . 1355 1090: rustettavaa vajaamielisten lasten huolto- 1091: laitosta varten . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1340 622. Leinonen ym., rah.al. N:o 490: Määrä· 1092: rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen yli· 1093: 609. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 477: Mää· opiston perustamista varten . . . . . . . . . . 1356 1094: rärahan osoittamisesta Savonlinnan sai· 1095: raanhoitajatarkoulun suunnittelu· ja ra· 623. Henriksson ym., rah.al. N:o 491: Määrä- 1096: kannustöitä varten . . . . . . . . . . . . . • • . . . . 1342 rahan osoittamisesta valtion teknillisen 1097: tutkimuslaitoksen betoniteknillisen labo· 1098: 610. Lukkm·inen ym., rah.al. N:o 478: Määrä· 1099: rahan osoittamisesta Keski-Suomen sai· ratorion rakennustöitä varten ......... 1357 1100: raan~?i~aja-terveyssisarkoulun suunnit· 624. M. Ryömä ym., rah.al. N:o 492: Määrä- 1101: teluto1ta varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1343 rahan osoittamisesta vesirakennuslabo· 1102: 611. Mustonen ym., rah.al. N:o 479: Määrä· ratorion rakentamiseksi Teknillisen kor· 1103: rahan osoittamisesta valtion sairaalan keakoulun yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . 1359 1104: lääkärien ja sairaanhoitajien asuntotalon 625. Lindblom ym., rah.al. N:o 493: Määrä· 1105: rakentamiseksi Kajaaniin . . . . . . . . . . . . • • 1344 rahan osoittamisesta Teknillisen korkea· 1106: 612. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 480: koulun päärakennuksen sekä teknillisen 1107: Määrärahan osoittamisesta Porin sai· fysiikan osaston ja metallurgisen labo· 1108: raanhoitaja-terveyssisarkoulun rakenta· ratorion rakennustyön aloittamista var· 1109: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1345 ten ..................•.........•...•• 1360 1110: 613. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 481: Mää- 626. Hakala ym., rah.al. N:o 494: Määrära· 1111: rärahan osoittamisesta tutkimuksien suo· han osoittamisesta Tampereen teknillisen 1112: rittamiseksi valtion selluloosatehtaan ra· oppilaitoksen uudisrakennusta varten . . 1362 1113: kentamiseksi Kannukseen . . . . . . . . . . . . . . 1346 1114: 627. Seppälä ym., rah.al. N:o 495: Määrä· 1115: 614. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 482: An· rahan osoittamisesta valtion oppikoulu· 1116: gående anvisande av anslag för grun· jen uudis· ja lisärakennuksia varten • . 1364 1117: ~an~e av en cellulosa- och pappersfabrik 1118: 1 Narpes kommun .................... 1347 628. Salminen ym., rah.al. N:o 496: Määrä- 1119: rahan osoittamisesta uuden oppikoulun 1120: 614. Rosenberg ym., rah.al. N:o 482: Määrä- rakentamiseksi Kallion kaupunginosaan 1121: rahan osoittamisesta selluloosa- ja pape· 1122: Helsingissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1365 1123: ritehtaan perustamiseksi Närpiön kun· 1124: taan ................................. 1348 629. Enne ym., rah.al. N:o 497: Määrärahan 1125: osoittamisesta oppikoulun rakentamiseksi 1126: 615. Murto ym., rah.al. N:o 483: Määrärahan Helsingin kaupungin Kallion kaupungin· 1127: osoittamisesta jalostuslaitoksen rakenta- 1128: osaan ................................ 1366 1129: miseksi Otanmäen kaivoksen yhteyteen 1349 1130: 616. Liedes ym., rah.al. N:o 484: Määrärahan 630. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 498: An· 1131: osoittamisesta valtion massa- ja paperi- gående anvisande av anslag för Helsing- 1132: tehtaan rakentamiseksi Pohjois-Suomeen 1350 fors andra svenska lyceums skolbygge . . 1367 1133: 617. Paasio ym., rah.al. N:o 485: Määrärahan 630. Rosenberg ym., rah.al. N:o 498: Määrä- 1134: osoittamisesta Turkuun rakennettavaa rahan osoittamisesta Helsingin toisen 1135: rautatielaitoksen palveluksessa olevien ruotsalaisen lyseon koulutalon rakenta- 1136: kokous- ja kerhotaloa varten . . . . . . . . . . 1351 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1368 1137: Sisällysluettelo 1955. XIX 1138: 1139: Siv. Siv. 1140: 631. Österholm m. fl., fin.mot. N:o 499: An- 647. Friman ym., rah.al. N:o 515: Määrära- 1141: gående anvisande av anslag för slutfö- han osoittamisesta Kittilän yhteislyseon 1142: rande av byggnadsarbetet på ett skol- rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1387 1143: hus för Andra svenska lyceum i Hel- 1144: singfors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1369 648. M. Mattila ym., rah.al. N:o 516: Määrä- 1145: rahan osoittamisesta Bergmanin koulun 1146: 631. Österholm ym., rah.al. N:o 499: Määrä- koulutalon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . • 1388 1147: rahan osoittamisesta Helsingin toisen 1148: ruotsalaisen lyseon koulutalon rakennus- 649. Koivunen ym., rah.al. N:o 517: Määrä· 1149: työn loppuun saattamiseen . . . . . . . . . . . . 1370 rahan osoittamisesta Keski·Suomen kes- 1150: kusammattikoulun rakennustöitä varten 1389 1151: 632. Karvikko ym., rah.al. N:o 500: Määrä- 1152: rahan osoittamisesta Turun yhteislyseon 650. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 518: Määrä- 1153: rahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan 1154: koulutalon rakentamiseen . . . • . . . . . . . • • 1371 1155: suomenkielisen keskusammattikoulun ra· 1156: 633. Helle ym., rah.al. N:o 501: Määrärahan kennustöiden aloittamiseksi Seinäjoelle 1390 1157: osoittamisesta Karjaan yhteiskoulun ra· 1158: kentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1372 651. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 519: Mää- 1159: rärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan 1160: 634. E. Kilpi ym., rah.al. N:o 502: Määrä- suomenkielisen keskusammattikoulun ra· 1161: rahan osoittamisesta Uudenkaupungin yh- kennustöiden aloittamiseksi ............ 1391 1162: teislyseon koulutalon rakennustöiden aloit· 1163: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 1373 652. Turkka ym., rah.al. N:o 520: Määrära· 1164: han osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan 1165: 635. Tuuli ym., rah.al. N:o 503: Määrärahan keskusammattikoulun oppilasruokalan ja 1166: osoittamisesta Kouvolan lyseon koulu- opetuskeittiöiden sekä voimistelusalin ra· 1167: rakennusta varten .................... 1374 kentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1392 1168: 636. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 504: Mää- 653. Kauhanen ym., rah.al. N;o 521: Määrä- 1169: rärahan osoittamisesta Savonlinnan tyttö- rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan 1170: lyseon uudisrakennustöitä varten •...... 1375 keskusammattikoulun oppilasasuntolan ra· 1171: 637. Rantamaa ym., rah.al. N:o 505: Määrä- kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1393 1172: rahan osoittamisesta koulurakennuksen 1173: rakentamiseksi Savonlinnan tyttölyseolle 1376 654. Väyrynen ym., rah.al. N:o 522: Määrä- 1174: rahan osoittamisesta Lapin keskusam- 1175: 638. Pohjala ym., rah.al. N:o 506: Määrä- mattikoulun rakennustöitä varten . . . . . 1395 1176: rahan osoittamisesta Porin tyttölyseon 1177: lisärakennusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1378 655. Mannila ym., rah.al. N:o 523: Määrära- 1178: han osoittamisesta valtion ammattikoulu- 1179: 639. Seppä ym., rah.al. N:o 507: Määrära- kodin rakennustoiminnan jatkamiseen . . 1396 1180: han osoittamisesta Seinäjoen lyseon si· 1181: sustustöiden suorittamiseksi ........... 1379 656. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 524: An- 1182: 640. Innala ym., rah.al. N:o 508: Määrära· gående anvisande av anslag för uppfö· 1183: han osoittamisesta Seinäjoen tyttölyseon rande av en skolbyggnad åt Korsholms 1184: koulurakennuksen laajennustöitä varten . . 1380 husmodersskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139S 1185: 1186: 641. Koivunen ym., rah.al. N:o 509: Määrä- 656. Korsbäck ym., rah.al. N:o 524: Määrä- 1187: rahan osoittamisesta Jyväskylän nor· rahan osoittamisesta koulutalon raken- 1188: maalilyseon lisärakennuksen rakennus· tamiseksi Korsholman emäntäkoululle . . 1399 1189: töiden aloittamiseksi ................. 1381 657. Lahtela ym., rah.al. N:o 525: Määrära· 1190: 642. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 510: Määrä· han osoittamisesta Kemijärven emäntä- 1191: rahan osoittamisesta Jyväskylän tyttö- koulun lisärakennuksien rakentamista 1192: lyseon koulurakennuksen suunnittelu- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140(} 1193: töitä varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1382 1194: 658. Kulovaara ym., rah.al. N:o 526: Määrä- 1195: 643. Puhakka ym., rah.al. N:o 511: Määrä· rahan osoittamisesta kuuromykkäin am· 1196: rahan osoittamisesta Ilomantsin keski- mattikoulun rakentamiseen . . . . . . . . . . • . 1401 1197: koulun rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1383 1198: 659. Rantamaa ym., rah.al. N:o 527: Määrä· 1199: 644. Ikonen ym., rah.al. N:o 512: Määrära· rahan osoittamisesta Mikkelin tietopuo- 1200: han osoittamisesta Nurmeksen yhteis· liselle karjanhoitokoululle Vättilänran· 1201: lyseon lisärakennustöiden jatkamiseksi 1384 nan tilalle rakennettavaa kouluraken- 1202: 645. Lahtela ym., rah.al. N:o 513: Määrära· nusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1402 1203: han osoittamisesta lisähuoneiden raken- 1204: tamiseksi Kemijärven yhteislyseolle . . . 1385 660. Saari ym., rah.al. N:o 528: Määrärahan 1205: osoittamisesta Helsingin yliopiston maa· 1206: 646. Koivisto ym., rah.al. N:o 514: Määrära· talous- ja kotitalousopetusta varten Vii- 1207: han osoittamisesta Kittilän yhteislyseon kin tilalle aloitettavaan rakennustoimin- 1208: koulurakennuksen rakentamiseksi . • . . . . 1386 taan ................•............... 1404 1209: XX Sisällysluettelo 1955. 1210: 1211: 1212: Siv. Siv. 1213: 661. Hautala ym., rah.al. N:o 529: Määrära- den kuivatussuunnitelmien toteuttami· 1214: han osoittamisesta Ylivieskaan perustet- seksi Kymen maanviljelysinsinööripii· 1215: tavan Pohjois-Suomen maamiesopiston ra· rissä 1422 1216: kennusten ·suunnittelua varten ........• 1406 1217: 675. Heikura ym., rah.al. N:o 543: Määrä· 1218: 662. Rantamaa ym., rah.al. N:o 530: Määrä· rahan osoittamisesta Pohjois-Satakunnan 1219: rahan osoittamisesta Nikkarilan metsä- peruskuivatussuunnitelman toimeenpanoa 1220: koululla suoritettavia rakennustöitä var- varten •....••.•..•.••.•.••.......•••• 1423 1221: ten ..............•........•...•.....• 1407 1222: 676. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 544: Mää· 1223: 663. Högström m. fl., fin.mot. N:o 531: An· rärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan 1224: gående anvisande av anslag för slutfö- peruskuivatussuunnitelman toteuttamiseksi 1225: rande av nybyggnadsarbetena för Eke- Kokkolan maanviljelysinsinööripiirin 1226: näs forstskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1408 alueella . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • 1424 1227: 663. Högström ym., rah.al. N:o 531: Määrä· 677. Torvi ym., rah.al. N:o 545: Määrära· 1228: rahan osoittamisesta Tammisaaren met- han osoittamisesta Ristijärven ja Risti· 1229: säkoulun uudisrakennustöiden loppuun senojan suoalueiden kuivatus- ja asutus- 1230: saattamiseen •.....................•.. 1409 suunnitelman laatimista varten •....•. 1425 1231: 664. Lepistö ym., rah.al. N:o 532: Määrära- 678. Tauriainen ym., rah.al. N:o 546: Määrä- 1232: han osoittamisesta Eläinlääketieteelli- rahan osoittamisesta Rämenevan-Korpi- 1233: sen korkeakoulun rakennustöitä varten 1410 nevan alueen kuivattamiseksi Vaalan kun· 1234: 665. Mohell ym., rah.al. N:o 533: Määrära- nassa ..................•.......•....• 1426 1235: han osoittamisesta Hämeenlinnan Eläin- 679. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 547: Mää· 1236: lääketieteellisen korkeakoulun suunnit· rärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjan- 1237: telutöihin ............................ 1411 maan peruakuivatustöihin ............• 1427 1238: 666. Häppölä ym., rah.al. N:o 534: Määrä· 680. Leinonen ym., rah.al. N:o 548: Määrä- 1239: rahan osoittamisesta Eläinlääketieteelli· rahan osoittamisesta peruskuivatustutki- 1240: sen korkeakoulun Hämeenlinnaan sjioit- muksen suorittamiseksi Kiimingin- ja 1241: tamiseksi suoritettavia suunnittelutöitä lljoen välisellä alueella • . . . . . . . . . . . . . • 1428 1242: varten ............................... 1412 1243: 681. Tainio ym., rah.al. N:o 549: Määrära· 1244: 667. Käkelä ym., rah.al. N:o 535: Määrära- han osoittamisesta Sodankylän kunnassa 1245: han osoittamisesta Lappeenrannan tek· olevan Laukkokaltioaapa-nimisen suo· 1246: nillisen koulun uudisrakennusta varten 1413 alueen kuivattamiseksi ............... 1429 1247: :668. Koivisto ym., rah.al. N:o 536: Määrä· 1248: rahan osoittamisesta Lapin kansanopis- 682. Pusa, rah.al. N:o 550: Korotetun mää- 1249: rärahan osoittamisesta vesistöjen per· 1250: ton opistorakennuksen rakennustyön lop- 1251: kaustöiden suorittamista varten ••.•.•• 1430 1252: puunsaattamiseksi . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1414 1253: 669. Kleemola ym., rah.al. N:o 537: Määrä- 683. Heikura ym., rah.al. N:o 551: Määrä- 1254: rahan osoittamisesta rakennuslainaksi rahan osoittamisesta Inhotunjärven ve· 1255: Keski-Pohjanmaan kansanopistolle ..... 1415 sistön perkaamiseen ........•.....•... 1431 1256: 670. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 538: Koro- 684. Rankila ym., rah.al. N:o 552: Määrära- 1257: tetun määrärahan osoittamisesta Savon- han osoittamisesta Lappajärven ja Evi- 1258: linnan seminaarin uudisrakennuksia var- järven vedensäännöstelytöiden jatkami- 1259: ten ...................•...........•• 1416 seen ...........................•..... 1432 1260: 671. Muikku ym., rah.al. N:o 539: Korote- 685. Kiviaho ym., rah.al. N:o 553: Määrära- 1261: tun määrärahan osoittamisesta liikenne- han osoittamisesta Lappajärven ja Evi· 1262: turvallisuuden edistämiseksi tarpeellisiin järven vedensäännöstelyä varten • . . . . . 1433 1263: tietöihin .....................•.....•• 1417 1264: 686. Koskinen ym., rah.al. N:o 554: Määrä· 1265: 672. Aitio ym., rah.al. N:o 540: Määrärahan rahan osoittamisesta Viitasaaren Muu- 1266: osoittamisesta Alasjärven vesijättöalueen ruenjärven vesistön laskemiseksi . . . . . • 1434 1267: kuivatustöiden aloittamista varten ...... 1419 1268: 687. Rytkönen ym., rah.al. N:o 555: Määrära- 1269: <673. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 541: An· han osoittamisesta Osmanki- ja Palais- 1270: gående anvisande av anslag för upprens- järven laskuhankkeen toteuttamiseksi • . 1435 1271: ning av Rödkärrsdiket i Borgå korumun 1420 1272: 688. Rytinki, rah.al. N:o 556: Määrärahan 1273: 673. Rosenberg ym., rah.al. N:o 541: Määrä- osoittamisesta Vuorma- ja Hetejärvien 1274: rahan osoittamisesta Porvoon kunnassa kuivattamiseen . . . . . . . . • . . • . . . . . . . • . . . • 1436 1275: olevan Rödkärrinojan perkaamiseen ••. 1421 1276: 689. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 557: Määrä- 1277: 674. Kelavesi ym., rah.al. N:o 542: Määrä- rahan osoittamisesta Myrskyiänjoen per- 1278: rahan osoittamisesta vesiperäisten mai- kaamiseksi Hallilan alueella •....•...• 1437 1279: Sisällysluettelo 1955. XXI 1280: 1281: Siv. Siv. 1282: 690. Koivusilta ym., rah.al. N:o 558: Määrä· 710. Roine ym., rah.al. N:o 578: Määrärahan 1283: rahan osoitamisesta Myrskyiänjoen kuiva- osoittamisesta ponttoonisillan rakentami- 1284: tushankkeen toteuttamista varten . . . . . . 1438 seksi Hirvensalon ja Satavan saarten vä- 1285: lille .................••..........••.• 1458 1286: 691. Lindqvist ym., rah.al. N:o 559: Määrä- 1287: rahan osoittamisesta Peilinkosken perkaa- 711. Kelavesi ym., rah.al. N:o 579: Määrära- 1288: miseen Padasjoen kunnassa • . . . . • . • . • 1439 han osoittamisesta sillan rakentamiseksi 1289: Kirjamoin salmeen . • . . . . • . . . . . . . . . . . . 1459 1290: 692. Åsvik ym., rah.al. N:o 560: Määrärahan 1291: osoittamisesta Kyrönjoen perkaamiseen .• 1440 712. Kuittinen ym., rah.al. N:o 580: Määrä- 1292: 693. Kasola ym., rah.al. N:o 561: Määrärahan rahan osoittamisesta maantiesillan raken- 1293: osoittamisesta Lapuanjoen vesistöalueen tamiseksi Saimaan kanavan yli Lauritsa- 1294: tulvasuojelua varten .................. 1441 lan kauppalassa . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . • • 1460 1295: 694. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 562: Mää- 713. Kaasalainen ym., rah.al. N:o 581: Mää- 1296: rärahan osoittamisesta Lapuanjoen per- rärahan osoittamisesta avustukseksi Vam- 1297: kanatöitä varten ...................... 1442 malan kauppalalle Va=askosken sillan 1298: levittämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1461 1299: 695. Koskinen ym., rah.al. N:o 563: Määrära- 1300: han osoittamisesta Kouheroisen kosken 714. Heikura ym., rah.al. N:o 582: Määrära- 1301: perkaamista varten ...........••....•. 1443 han osoittamisesta Salmin maantiesillan 1302: 696. Manninen ym., rah.al. N:o 564: Määrä- rakentamiseksi Ikaalisten kunnassa ...• 1462 1303: rahan osoittamisesta Konnekosken perkaa- 715. Raipala ym., rah.al. N:o 583: Määrära- 1304: miseen .............................. 1444 han osoittamisesta Salmin sillan raken- 1305: 697. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 565: Mää- tamiseksi Ikaalisten kunnan Kilvakkalan 1306: rärahan osoittamisesta Perhojoen perkaus- kylässä ..........................•.•. 1463 1307: ja pengerrystöiden aloittamiseksi ...... 1445 716. Rapion ym., rah.al. N:o 584: Määrärahan 1308: 698. Kiviaho ym., rah.al. N:o 566: Määrära- osoittamisesta Salmin sillan rakentami- 1309: han osoittamisesta Porasenjoen perkaami- seksi Ikaalisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1464 1310: seen ................................. 1446 717. Seppi ym., rah.al. N:o 585: Määrärahan 1311: 699. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 567: Mää- osoittamisesta Karjulan sillan ja Ruove- 1312: rärahan osoittamisesta Lestijoen yläjuok- den välisen maantien oikaisemiseen 1465 1313: sun perkaustöitä varten •............. 1447 1314: 718. Myllymäki ym., rah.al. N:o 586: Määrä- 1315: 700. Lepistö ym., rah.al. N:o 568: Määrära- rahan osoittamisesta Louhusalmen sillan 1316: han osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun rakentamiseen . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1466 1317: perkaamiseen •.......................• 1448 1318: 719. Hamara ym., rah.al. N:o 587: Määrära- 1319: 701. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 569: Mää- han osoittamisesta Kyrönsalmen sillan ra- 1320: rärahan osoittamisesta Liminkaojan per- kentamista koskevan tutkimuksen toimit· 1321: kaamiseksi ........................... 1449 tamista varten ........................ 1467 1322: 702. Erkkilä ym., ruh.al. N:o 570: Määrära- 720. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 588: Määrära- 1323: han osoittamisesta Limingojan perkaami- han osoittamisesta Palon maantiesillan 1324: seen ................................. 1450 rakentamiseen Ilmajoella . . . . . . . . . . . . • . 1468 1325: 703. Erkkilä ym., rah.al. N:o 571: Määrära- 721. Kiviaho ym., rah.al. N:o 589: Määrära- 1326: han osoittamisesta Lamujoen perkaami- han osoittamisesta Kuortaneen Ruonan 1327: seen ...............•................. 1451 sillan korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1469 1328: 704. Liedes ym., rah.al. N:o 572: Määrära- 722. Koskinen ym., rah.al. N:o 590: Määrä- 1329: han osoittamisesta Kiiminkijoen alajuok- rahan osoittamisesta Löytänänsalmen sil- 1330: sun perkaamiseen .................... 1452 lan rakentamista varten .............. 1470 1331: 705. Murto ym., rah.al. N:o 573: Määrärahan 723. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 591: Määrä- 1332: osoittamisesta Olhavanjoen perkaamiseen 1453 rahan osoittamisesta Petäjäveden Ranka- 1333: 706. Rytinki ym., rah.al. N:o 574: Määrära- kosken sillan rakennustyön loppuun saat- 1334: han osoittamisesta Iijoen perkaamiseen 1454 tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1471 1335: 707. Niskala ym., rah.al. N:o 575: Määrära- 724. Ahonen ym., rah.al. N:o 592: Määrära- 1336: han osoittamiseksi Simojokisuun ruoppaa- han osoittamisesta Suolahden-Koiviston 1337: mista varten . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1455 maantien sillan rakentamiseen ........ 1472 1338: 708. Väyrynen, rah.al. N:o 576: Määrärahan 725. Ahonen ym., rah.al. N:o 593: Korotetun 1339: osoittamisesta Leppi- ja Sääskikosken määrärahan osoittamisesta Hännilänsal- 1340: perkaamiseksi •....................... 1456 men sillan rakentamista varten ..•...•• 1473 1341: 709. Koivisto ym., rah.al. N:o 577: Määrä- 726. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 594: Määrä- 1342: rahan osoittamisesta Kuolajoen perkana- rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi 1343: töiden aloittamiseen . . . . . . . . • • • . . . . . • • 1457 Orivirtaan •............•.••••••....•• 1474 1344: XXII Sisällysluettelo 1955. 1345: 1346: 1347: Siv. Siv. 1348: 727. Karvonen ym., rah.al. N:o 595: Määrä· 743. Haapanen ym., rah.al. N:o 611: Määrä- 1349: rahan osoittamisesta Kaltimon kosken rahan osoittamisesta Salonkylän-Piipalan 1350: kohdalla olevan maantiesillan korjaamista maantien rakentamiseksi .............. 1492 1351: varten ............................... 1475 1352: 744. Mohell ym., rah.al. N:o 612: Määrära- 1353: 728. Karvonen ym., rah.al. N:o 596: Määrä· han osoittamisesta Hämeenlinnan kau- 1354: rahan osoittamisesta Lylykosken sillan pungin ja Tuuloksen kunnan Syrjäntaan 1355: rakentamista varten .................. 1476 kylän välisen tien rakentamiseksi valta- 1356: tieksi ................................ 1493 1357: 729. Tiitu ym., rah.al. N:o 597: Määrärahan 1358: osoittamisesta Alahärmän kirkonkylässä 745. Kujala ym., rah.al. N:o 613: Määrära- 1359: olevan Pirin sillan rakentamiseen ...... 1477 han osoittamisesta maantien rakentamista 1360: varten ~~~kalan voimalaitokselta Kymen- 1361: 730. Rytkönen ym., rah.al. N:o 598: Määrära· taan ky laan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1494 1362: han osoittamisesta avustukseksi Iisalmen 1363: kaupungille Paloisvirran sillan rakenta· 746. E. Kilpi ym., rah.al. N:o 614: Määrära- 1364: mista varten .......................... 1478 han osoittamisesta maantien korjaamiseksi 1365: Nastolan Ahtialan kylässä ............ 1495 1366: 731. Rytkönen ym., rah.al. N:o 599: Määrä· 1367: rahan osottamisesta maantiesillan raken· 747. E. Kilpi ym., rah.al. N:o 615: Määrära- 1368: tamiseksi Kiurujoen yli .............. 1479 han osoittamisesta Lahden-Vääksyn 1369: maantien kunnostamiseksi ............ 1496 1370: 732. Rytinki, rah.al. N:o 600: Määrärahan 1371: osoittamisesta Kiiminginjoen sillan ra· 748. Lindqvist ym., rah.al. N:o 616: Määrä- 1372: kantamiseen .........................• 1480 rahan osoittamisesta Kopsuon tien kun- 1373: nostamiseksi Asikkalan kunnassa ...... 1497 1374: 733. Rytinki ym., rah.al. N:o 601: Määrära· 1375: han osoittamisesta sillan rakentamiseen 749. Kuittinen ym., rah.al. N:o 617: Määrä- 1376: Iijoen lossipaikalle . • . . . . . . . . . . . . . . • • 1481 rahan osoittamisesta Imatran kauppalan 1377: -Niskalammin-Äitsaaren tien tutkimi- 1378: 734. Rytinki, rah.al. N:o 602: Määrärahan seen ................................. 1498 1379: osoittamisesta Siuruanjoen sillan rakenta· 1380: miseen Yli-Iin Tannilankylässä olevalle 750. Rapio ym., rah.al. N:o 618: Määrärahan 1381: lossipaikalle ........................•. 1482 osoittamisesta Tampereen-Vaasan valta- 1382: tien parantamiseen ja oikaisemiseen Hä- 1383: 735. Liedes ym., rah.al. N:o 603: Määrärahan meenkyrössä .......................... 1499 1384: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Siu- 1385: ruanjokeen Tanmlan lossipaikalle ....•. 1483 751. Sävelä ym., rah.al. N:o 619: Määrärahan 1386: osoittamisesta Lavian kunnassa olevan 1387: 736. Koivisto ym., rah.al. N:o 604: Määrära· Myöntään yhdystien kunnostamiseen 1500 1388: han osoittamisesta Ristisalmen sillan ra- 1389: kentamiseksi Posion kunnassa .......... 1484 752. Rosnell ym., rah.al. N:o 620: Määrära- 1390: han osoittamisesta Lavian kunnassa ole- 1391: 737. Väyrynen ym., rah.al. N:o 605: Määrä- van Myöntään yhdystien kunnostamiseen 1501 1392: rahan osoittamisesta sillan rakentami- 1393: seksi Tornionjoen yli Pellon kohdalla . . 1485 753. Myllymäki ym., rah.al. N:o 621: Määrä- 1394: rahan osoittamisesta maantien rakentami- 1395: 738. Lahtela ym., rah.al. N:o 606: Määrära- seksi Längelmäen kunnan Ristijärven ky- 1396: han osoittamisesta sillan rakentamiseksi lästä Korvenkylän kautta Länkipohjaan 1502 1397: Kitisenjokeen Pelkosenniemen-Sodanky- 1398: län maantiellä ........................ 1486 754. Myllymäki ym., rah.al. N:o 622: Määrä- 1399: rahan osoittamisesta Oriveden-Luopiois- 1400: 739. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 607: Angående ten maantien Uiherlan ja Hietalahden 1401: anvisande av anslag till förbättrande av kylien välisen tieosan kunnostamiseen . . 1503 1402: väg- och färjförbindelsen på vägavsnittet 1403: Kimito-Sagu . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1487 755. Nieminen, rah.al. N:o 623: Määrärahan 1404: osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi lin- 1405: 739. Lindh ym., rah.al. N:o 607: Määrärahan jalla Ra vioskorpi-Vai ppila-Heinolan 1406: osoittamisesta Kemiön ja Sanvon tie- ja kirkonkylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1504 1407: lossiyhteyksien parantamiseksi ......•. 1488 1408: 756. Myllymäki ym., rah.al. N:o 624: Määrä- 1409: 740. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 608: rahan osoittamisesta maantietöiden jatka- 1410: Määrärahan osoittamisesta Kemiön saa- miseksi Kuhmoisten ja Muuramen kes- 1411: ren ja mantereen välisen liikenteen pa- kusten välisellä alueella . . . . . . . . . . . . . . 1505 1412: rantamista varten •................... 1489 1413: 757. Mannila ym., rah.al. N:o 625: Määrära- 1414: 741. Roine ym., rah.al. N:o 609: Määrärahan han osoittamisesta tietöiden aloittami· 1415: osoittamisesta Vihiniemen-Maasillan seksi Sysmästä Judinsalon kautta Luhan- 1416: maantien rakentamiseksi •............. 1490 kaan rakennettavalla tiellä . . . . . . . . • . . . 1506 1417: 742. Mohell ym., rah.al. N:o 610: Määrära- 758. Tuuli ym., rah.al. N:o 626: Määrärahan 1418: han osoittamisesta Riihimäen-Kormun osoittamisesta rajaseudun tiejärjestelyä 1419: maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1491 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1507 1420: Sisällysluettelo 1955. XXIII 1421: 1422: Siv. Siv. 1423: 759. Kuittinen ym., rah.al. N:o 627: Määrära· 775. Manninen ym., rah.al. N:o 643: Määrä- 1424: han osoittamisesta Simpeleen-Parikkalan rahan osoittamisesta maantiesillan raken- 1425: maantien rakentamiseen . . . • • . . . . . . . • . . 1508 tamiseksi Leppävirran-Heinäveden maan- 1426: tiellä Leppävirran pitäjässä . . . . . . . . . • 1525 1427: 760. Hiltunen ym., rah.al. N:o 628: Määrära· 1428: han osoittamisesta Enonkosken-Hanhi· 776. Nieminen ym., rah.al. N:o 644: Määrära- 1429: virran-Sappnlahden maantien rakennus· han osoittamisesta maantien rakentami- 1430: työtä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1509 seksi Savonrannan kirkonkylästä Pirtti- 1431: 761. Heikura ym., rah.al. N:o 629: Määrära· mäen kohdalle Enonkosken-Sapun maan- 1432: han osoittamisesta Kihniön-Pohjois· tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1526 1433: Parkanon-Karvian yhdysliikennetien ra· 777. Manninen ym., rah.al. N:o 645: Määrä- 1434: kantamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1510 rahan osoittamisesta Varkauden-Joen- 1435: 762. Heikura ym., rah.al. N:o 630: Määrära· suun maantien kunnostamiseksei Rukku- 1436: han osoittamisesta maantien rakentami· neen ja Kypäräjärven välisellä osalla . . 1527 1437: seksi Honkajoelta Jyllin kautta Kar· 1438: viaan ...............•................ 1511 778. M. Leskinen ym., rah.al. N:o 646: Määrä- 1439: rahan osoittamisesta Viitasalmen-Korte- 1440: 763. Rosnell ym., rah.al. N:o 631: Määrära· joen maantien rakennustöiden aloittamista 1441: han osoittamisesta Vahojärven kunnan· varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1528 1442: tieltä erkanevan ja Ikaalisissa valtion 1443: maantiehen yhtyvän yhdystien kuntoon· 779. Niiranen ym., rah.al. N:o 647: Määrä- 1444: rahan osoittamisesta yhdysmaantien ra- 1445: saattamiseksi . . • . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . 1512 1446: kentamiseksi Outokummun-Maarianvaa- 1447: 764. Seppi ym., rah.al. N:o 632: Määrärahan ran mantieltä Törisevästä Polvijärven- 1448: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Maarianvaaran maantielle Syrjävaaraan 1529 1449: Kurun kunnan Riuttaskorven kylästä Vir- 1450: tain kunnan Kortteen pysäkille • . . . . . . . 1513 780. Soininen ym., rah.al. N:o 648: Määrära- 1451: han osoittamisesta Joensuun-Polvijärven 1452: 765. Seppi ym., rah.al. N:o 633: Määrärahan -Juankosken maantien kunnostamiseen 1530 1453: osoittamisesta Teiskon-Jäminkipohjan 1454: maantien oikaisemiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1514 781. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 649: Mää· 1455: rärahan osoittamisesta Oravaisten kun- 1456: 766. Suonpää ym., rah.al. N:o 634: Määrära· nan Välitalon kylästä Ylihärmään johta- 1457: han osoittamisesta Oriveden-Jämsän van ns. Ekotien rakentamiseksi maantieksi 1531 1458: maantieosuuden korjaamiseksi . . . . . . . . . . 1515 1459: 782. Lepistö ym., rah.al. N:o 650: Määrära- 1460: 767. ..l.svik ym., rah.al. N:o 635: Määrärahan han osoittamisesta maantien rakentami- 1461: osoittamisesta Vaasan-Porin maantien seksi Lestijärveltä Reisjärvelle . . . . . • . • 1532 1462: oikaisemiseksi Närpiön ym. kuntien 1463: alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1516 783. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 651: Mää- 1464: 768. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 636: Määrä- rärahan osoittamisesta maantien rakenta- 1465: rahan osoittamisesta maantietyön jatka- miseksi Taholammin-Lestijärven maan- 1466: miseksi Kauhajoelta Jalasjärven Kos- tiestä Lylynevan kautta Ullavan maan- 1467: kueelle . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . 1517 tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1533 1468: 769. Uusitalo ym., rah.al. N:o 637: Määrära- 784. Jämsen ym., rah.al. N:o 652: Määrära- 1469: han osoittamisesta maantien rakentamista han osoittamisesta maantien rakentami- 1470: varten Mäyrystä Lehtimäelle ja Soiniin 1518 seksi Kinnulasta Alvajärven asemalle • . 1534 1471: 770. Kiviaho ym., rah.al. N:o 638: Määrära- 785. Kiviaho ym., rah.al. N:o 653: Määrära· 1472: han osoittamisesta Karstulan-Seinäjoen han osoittamisesta Kinnulan-Alvajärven 1473: maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1520 maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1535 1474: 771. Kiviaho ym., rah.al. N:o 639: Määrära· 786. Heljas ym., rah.al. N:o 654: Määrära- 1475: han osoittamisesta Pietarsaaren-Alajär· han osoittamisesta Toivalan-Kortejoen 1476: ven runkotien rakentamiseen . . . . . . . . . . 1521 tien ja sen jatkona kulkevan Riistaveden 1477: -Vehmersalmen tien rakentamiseksi 1478: 772. Koskinen ym., rah.al. N:o 640: Määrära- maantieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1536 1479: han osoittamisesta Uuraisten-Karstulan 1480: -Kyyjärven valtatien peruskorjausta 787. Rytkönen ym., rah.al. N:o 655: Määrä· 1481: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1522 rahan osoittamisesta Viinamäen-Kota- 1482: 773. Koivunen ym., rah.al. N:o 641: Määrä· lahden-Siikajärven maantien rakentami· 1483: rahan osoittamisesta nelostien parannus· seksi ................................ 1538 1484: töitä varten tieosuudella Pihtipudas-Lau- 1485: kaa .................................. 1523 788. Niiranen ym., rah.al. N:o 656: Määrära- 1486: han osoittamisesta maantien rakentami- 1487: 774. Ahonen ym., rah.al. N:o 642: Määrära- seksi Sotkamon-Iisalmen maantieltä Laa· 1488: han osoittamisesta Kotakennään-Suolah- kakoskelta Rautavaaran-Iisalmen maan- 1489: den maantien rakennustöitä varten . . . . 1524 tielle Issakkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1539 1490: XXIV Sisällysluettelo 1955. 1491: 1492: 1493: Siv. Siv. 1494: 789. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 657: Mää· 805. Väyrynen, rah.al. N:o 673: Määrärahan 1495: rärahan osoittamisesta satamatien jatka- osoittamisesta Kuhan-Pohjaslahden maan- 1496: miseksi Himangan kirkonkylästä Pikku- tien rakentamiseksi . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1556 1497: Mansikkaan . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . • 1540 1498: 806. Pöykkö ym., rah.al. N:o 674: Määrära- 1499: 790. Murto ym., rah.al. N:o 658: Määrära- han osoittamisesta Kuhan-Pohjaslahden 1500: han osoittamisesta maantien rakentami- maantien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1557 1501: seksi Oulaisista Kärsämäen Venetpaloon 1541 1502: 807. Pöykkö ym., rah.al. N:o 675: Määrära- 1503: 791. Erkkilä ym., rah.al. N:o 659: Määrära- han osoittamisesta Kuhan-Simojärven 1504: han osoittamisesta maantien rakentami- maantien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1558 1505: seksi Oulaisista Pyhäjoen eteläpuolitse 1506: Kärsämäen Venetpalon kylään • . . . . . . . 1542 808. Väyrynen, rah.al. N:o 676: Määrärahan 1507: osoittamisesta Simon-Rannan maantien 1508: 792. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 660: Mää- kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1559 1509: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- 1510: miseksi Pyhäjoen-Kalajoen maantieltä 809. Pöykkö ym., rah.al. N:o 677: Määrära- 1511: Merijärven-Kaiajaen maantiehen ...... 1543 han osoittamisesta Koivun-Rovaniemen 1512: maantien rakentamiSeen . . . . . . . . . . . . . . 1560 1513: 793. Järvi ym., rah.al. N:o 661: Määrärahan 1514: osoittamisesta Raahen-Junnonojan tie- 810. Lahtela ym., rah.al. N:o 678: Määrära- 1515: tutkimusta varten . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1544 han osoittamisesta Aholan-Mourujärven 1516: -Maaninkavaaran maantien rakennustöi- 1517: 794. Järvi ym., rah.al. N:o 662: Määrärahan den jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1561 1518: osoittamisesta Sotkamon-Kuhmon maan- 1519: tien kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1545 811. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 679: Mää- 1520: 795. Partanen ym., rah.al. N:o 663: Määrä- rärahan osoittamisesta mantien rakenta- 1521: rahan osoittamisesta Sotkamon-Kuhmon miseksi Raistakan tiestä Kurkijärven ete- 1522: maantien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1546 läpuolitse sanotun järven itäpäähän tule- 1523: vaan tiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1562 1524: 796. Tauriainen ym., rah.al. N:o 664: Määrä- 1525: rahan osoittamisesta maantien rakentami- 812. Torvi ym., rah.al. N:o 680: Määräraha~ 1526: seksi Pesiönlahden ja Reinijärven välille osoittamisesta Mourunsalmen ja Kilkelön- 1527: Suomussalmen kunnassa .............. 1547 salmen välisen tien rakentamiseen . . . . 1563 1528: 797. Liedes ym., rah.al. N:o 665: Määrärahan 813. Lahtela ym., rah.al. N:o 681: Määrära- 1529: osoittamisesta Lamminkankaan-Haara- han osoittamisesta maantien rakentami- 1530: kosken maantien kunnostamiseksi . . . . . . 1548 seksi Ylikitkajärven luoteispuolitse Po- 1531: sion-Kuusamon tiestä Kemijärven-Kuu- 1532: 798. Friman ym., rah.al. N:o 666: Määrära- samon maantiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1564 1533: han osoittamisesta maantien rakentami- 1534: seksi Kelankylästä Pudasjärven-Rannan 814. Väyrynen ym., rah.al. N:o 682: Määrä- 1535: tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1549 rahan osoittamisesta Raanujärven-Pel- 1536: lon maantien parantamiseksi . . . . . . . . . . 1565 1537: 799. Murto ym., rah.al. N:o 667: Määrärahan 1538: osoittamisesta Jaalangan asutusalueen ja 815. Niskala ym., rah.al. N:o 683: Määrära- 1539: Siivikon välisen maantien rakentamiseen 1550 han osoittamisesta tutkimuksen toimitta- 1540: miseksi tien rakentamista varten Hannun- 1541: 800. Rytinki ym., rah.al. N:o 668: Määrära- rannasta Koutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1566 1542: han osoittamisesta maantien rakentami- 1543: seksi Pudasjärven Särkivaaralta Taival- 816. Friman ym., rah.al. N:o 684: Määrära- 1544: kosken Virkkuseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1551 han osoittamisesta maantien rakentami- 1545: seksi Rovaniemen Saaren kylästä Markka- 1546: 801. Rytinki ym., rah.al. N:o 669: Määrära- suvantoon ....................•....... 1567 1547: han osoittamisesta Pudasjärven Puhoksen 1548: -Näljängän maantien rakentamiseen .. 1552 817. Lahtela ym., rah.al. N:o 685: Määrära- 1549: han osoittamisesta maantien rakentami- 1550: 802. Rytinki ym., rah.al. N:o 670: Määrära- 1551: han osoittamisesta Pudasjärven-Sara- seksi Vian asemalta Vanttausjärven maan- 1552: järven maantien peruskorjaustöiden aloit- tiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1568 1553: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • 1553 818. Väyrynen ym., rah.al. N:o 686: Määrä- 1554: rahan osoittamisesta Soppelan-Isokylän 1555: 803. Torvi ym., rah.al. N:o 671: Määrärahan 1556: kylätien parantamiseksi .............. 1569 1557: osoittamisesta Kouvan-Sampilan maan- 1558: tien rakentamiseen ................... 1554 819. Pöykkö ym., rah.al. N :o 687: Määrära- 1559: han osoittamisesta Saarenkylän-Meltauk- 1560: 804. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 672: 1561: sen maantiesuunnan tutkimiseen 1570 1562: Määrärahan osoittamisesta maantien kun- 1563: nostamiseksi Pirkkiön kylästä Helläiän 820. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 688: 1564: erotteintyömaalle ja tien jatkamiseksi Määrärahan osoittamisesta Juustovaaran 1565: Puuluotaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1555 -Taapajärven maantien rakentamiseksi 1571 1566: Si&ällysluettelo 1955. XXV 1567: 1568: Siv. Siv. 1569: 821. Väyrgnen ym., rah.al. N:6 669: Määrä- seksi IValosta Inarinjärven rantaan Kop- 1570: rahan osoittamisesta Kaukosen-Kallon peloii kylään • . . . • . . • . . . . . . . . . . • . . . • • . . 1580 1571: kylätien parantamiseksi • . • • • • . . • . . . . . 1572 1572: 829. Väyrynen ym., rah.al. N:o 697: Määrä- 1573: 822. Friman ym., rah.al. N:o 690: Mä.ä.rära· rahan osoittamisesta Virtaniemen-valta- 1574: han osoittamisesta maantien rakentami- kunnan rajan-Norjan maantien rakenta- 1575: seksi Seipäjärveltä Riipinkyråän Sodanky- miseksi . . . • . . . . • . • • . . . . . . . . . . . • . . . • . . 1581 1576: län kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15?'3 1577: 830. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 698: 1578: 823. Lahtela ym., rah.al. N:o 691: Määrära· Määrärahan osoittamisesta maantien ra- 1579: han osoittamisesta maantien rakentami- kentamiseksi Kaamasen kyläStä flevetti- 1580: seksi Sodankylän kunnan Kalujärven ky- järvelle . . . . . . . . . • • • . • . . . . . . . . . . . . . • • . 1582 1581: lästä Tanhuankylän kautta Savukosken 1582: kunnan Värriön kylään ......•.....•... 1574 831. Pöykkö ym., rah.al. N:o 699: Määrära- 1583: han osoittamisesta Ivalon-Koppelon 1584: 824. Lahtela ym., rah.al. N:o 692: Määrära- maantien rakentamiseen •.••.•••..•... 1583 1585: han osoittamisesta Javaruksen-Vuojär· 1586: ven maantien rakennustöiden jatkamiseksi 1575 832. Tainio ym., rah.al. N:o 700: Määrära- 1587: han osoittamisesta maantien rakentami- 1588: 825. Koivisto ym., rah.al. N:o 693: Määrära- seksi Inarin kunnassa Ivalosta Koppe· 1589: han osoittamisesta maantien rakentami- loon .........................••..•... 1584 1590: seksi Savukosken Värriön kylästä Tan- 1591: huankylän kautta Sodankylän Kalujär- 833. Väyrynen, rah.al. N:o 701: MIU!.rärahan 1592: velle ...•..••...........•....•....... 1577 osoittamisesta Syysjätven~Utsjoen maan- 1593: tietyön jatkamista varten . . . . . . • . . . . . . . 1585 1594: 826. Väytynen, rah.al. N:o 694: Määrärahan 1595: osoittamisesta Kelujärven-Tanhuan maan- 834. Lahtela ym., rah.al. N:o 702: Määrära- 1596: tietyön jatkamista varten . . . . . . . . . . . . 1578 han osoittamisesta maantien rakentami- 1597: 827. Lahtela ym., rah.al. N:o 695: Määrära- seksi Inarin Syysjärveltä Utsjoen kirkon- 1598: han osoittamisesta Enontekiön-Leppäjär· kylän kautta Utsjokisuulle . . . . . . . . . . . . 1586 1599: ven-Kivijärven maantiesuunnan tutki- 835. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 703: Koro- 1600: mista varten •.......•............... 1579 tetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 1601: 828. Lahtela ym., rah.al. N:o 696: Määrära- siksi maanViljelijäin uudisraivauksHn, 1602: han osoittamisesta maantien rakentami- metsän- ja maanparannustöihin ........ 1587 1603: 1604: 1605: 1606: I. Perustuslakivaliokunta. 1607: Maataloustuotannon kannatta.'t1luden tur- Siv. 1608: vaamista, huoneenvuokrien säännöstelyä 13. L. Mattila ym., lak.al. N:o 102: Ehdotus 1609: ja työttömyystöiden järjestäniiStä kos- laiksi huoneenvuokrien säännösteiystä . . . 1593 1610: keVia Iakialoitteita. 14. Kleemola ym., lak.al. N: o 103: Ehdotus 1611: l~~~s~ ma~taloustuotteiden hintojen mää- 1612: Siv. 1613: raamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1595 1614: 12. Kosola ym., lak.al. N:o 101: Ehdotus 1615: laiksi maataloustuotannon kannattavuu- 15. Hietanen ym., lak.al. N:o 104: Ehdotus 1616: den turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1591 laiksi työttömyystöiden järjestämisestä 1598 1617: 1618: 1619: 1620: IV. Valtiovarainvaliokunta. 1621: Leimaverolain muuttamista, asuntolaina- Siv. 1622: lakia ja tulo- ja omaisuusverolain väli- 839. Kosola ym., lak.al. N:o 96: Ehdotus 1623: aikaista muuttamista koskevia lakialoit- laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai- 1624: teita. kaisesta muuttamisesta .......•.....•. 1613 1625: 840. Haapanen ym., lak.al. N:o 97: Ehdotus 1626: Siv. laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai- 1627: 836. H. Miettunen ym., lak.al. N:o 91: Ehdo- kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . • . . . . . 1614 1628: tus laiksi leimaverolain muuttamisesta 1603 841. Innala ym., lak.al. N:o 98: Ehdotus 1629: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai- 1630: 837. Roine ym., lak.al. N:o 93: Ehdotus kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1616 1631: asuntolainalaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1606 1632: 842. (jhman m. fl., lagmot. N:o 99: Förslag 1633: 838. Wiherheimo ym., lak.al. N:o 95: Ehdo- till lag angående temporär ändring av 1634: tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- lagen om inkomst- och förmögenhets- 1635: aikaisesta muuttamisesta .............. 1610 ~<katt ................................ 1618 1636: 1637: 4 E 41/56 1638: XXVI Sisällysluettelo 1955. 1639: 1640: 1641: Siv. Siv. 1642: 842. lJhman. ym., lak.al. N:o 99: Ehdotus 843. Kaitila ym., lak.al. ·N:o 100: Ehdotus 1643: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai- laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai- 1644: kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1620 kaisesta muuttamisesta . . . . . . . • . . • . . . . 1622 1645: 1646: 1647: 1648: VII. Laki- ja talousvaliokunta. 1649: Atomivoiman aikaansaamista ja siihen Siv. 1650: soveltuvien aineiden valvontaa ja elin- sekä siihen soveltuvien aineiden val- 1651: keinolain muuttamista koskeva laki- vonnasta ja laiksi elinkeinon harjoitta- 1652: aloite. misen oikeudesta annetun lain muutta- 1653: Siv. misesta .............................. 1627 1654: 39. L. Mattila ym., lak.al. N:o 94: Ehdotuk- 1655: set laiksi atomivoiman aikaansaamisen 1656: 1657: 1658: 1659: VIII. Sivistysvaliokunta. 1660: Opettajalukiaita ja kansakoulunopettaja- Siv. 1661: seminaareja koskevia lakialoitteita. 67. Järvi ym., lak.al. N:o 106: Ehdotus 1662: Siv. laiksi kansakoulunopettajaseminaareista 1636 1663: 66. Malkamäki ym., lak.al. N:o 105: Ehdo- 1664: tus laiksi opettajalukioista . . . . . . . . . . . . 1633 1665: 1666: 1667: 1668: IX. Maatalousvaliokunta. 1669: Tilan osittamisen edellytyksiä, maan- Siv. 1670: käyttölakia ja. valtion maan käyttä- 101. Seppä ym., lak.al. N:o 86: Ehdotus 1671: mistä maankäyttölain tarkoituksiin ym. laiksi valtion maan käyttämisestä asu- 1672: koskevia lakia.loitteita. tustarkoituksiin uusjaon yhteydessä ••. 1665 1673: 102. Lepistö ym., lak.al. N:o 87: Ehdotus 1674: Siv. laiksi valtion maan käyttämisestä ja 1675: 98. Sävelä ym., lak.al. N: o 83: Ehdotus 1676: laiksi tilan osittamisen edellytyksistä . . 1643 maan pakkolunastamisesta maankäyttö· 1677: lain tarkoituksiin ....•.•.•........••• 1667 1678: 99. P'U&a, lak.al. N:o 84: Ehdotus laiksi val- 103. Kyttä ym., lak.al. N:o 88: Ehdotus 1679: tion maan käyttämisestä ja maan pakko- laiksi valtion maan käyttämisestä ja 1680: lunastamisesta maankäyttölain tarkoituk- maan pakkolunastamisesta maankäyttö- 1681: siin ••............................... 1648 lain tarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . • . • • • • 1669 1682: 100. Kyttä ym., lak.al. N:o 85: Ehdotus 104. Seppä ym., lak.al. N:o 89: Ehdotus 1683: maankäyttölaiksi • • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1650 laiksi tilan osittamisen edellytyksistä. .. 1672 1684: 1685: 1686: 1687: XIII. Kansaneläkevaliokunta. 1688: Kansaneläkelakia ja. siihen liittyvää Siv. 1689: lainsäädäntöä koskeva. lakialoite. 1. Meinander ym., lak.al. N:o 90: Ehdotus 1690: Siv. kansaneläkelaiksi ja siihen liittyväksi 1691: 1. Meinander m. fl., lagmot. N:o 90: För- lainsäädännöksi ...................... 1697 1692: slag till folkpensionslag oeh därtill an· 1693: sluten lagstiftning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1677 1694: 1695: 1696: 1697: Valiokuntaan lähettämättä jätetty lakialoite. 1698: Siv. 1699: Sävelä ym., lak.al. N:o 92: Ehdotus laiksi 1700: eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta ..•. 1719 1701: VALTIOPÄIVÄT 1702: 1955 1703: 1704: LIITTEET 1705: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA- 1706: ASIA- JA LAKIALOITTEET 1707: 1708: 1709: 1710: 1711: HELSINKI 1955 1712: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 1713: VALTIOPÄIVÄT 1714: 1955 1715: 1716: LIITTEET 1717: IV 1718: 1719: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, 1720: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT 1721: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET 1722: 1723: 1724: 1725: 1726: HELSINKI 1955 1727: VALTIONEUVOSTON KIRJAPA~O 1728: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista oi- 1729: keudenkäyntilaitoksen ja hallinnon tarpeisiin sekä virkamiesten palkka- 1730: ukseen, terveydenhoidollisiin, sivistyksellisiin, maataloudellisiin, sosiaa- 1731: lisiin ym. tarkoituksiin ja kulkulaitosparannuksiin. 1732: 1 1733: 1734: 1 1735: 1736: 1 1737: 1738: 1 1739: 1740: 1 1741: 1742: 1 1743: 1744: 1 1745: 1746: 1 1747: 1748: 1 1749: 1750: 1 1751: 1752: 1 1753: 1754: 1 1755: 1756: 1 1757: 841 1758: 1759: IV,19o. - Rah.al. N:o 59. 1760: 1761: 1762: 1763: Lahtela ym. : Määrärahan osoittamisesta valtakunnansuun- 1764: nittelutoimiston perustamiseksi valtioneuvoston kanslian 1765: yhteyteen. 1766: 1767: E d u s k u n n a ll e. 1768: 1769: Tehdyn toivomusaloitteen nojalla edus- lisäselvityksiä ja jatkuvasti toimeenpantavia 1770: kunta päätti syyskuun 15 päivänä 1950 lau- uusia tutkimuksia, että niiden suorittaminen 1771: sua hallitukselle toivomuksen valtakunnan- tarkoituksenmukaisella tavalla on mahdol- 1772: suunnittelun aikaansaamisesta maahamme. lista vain varsinaisen valtakunnansuunnitte- 1773: Tässä toivomusaloitteessa todettiin mm.: luelimen puitteissa". Edellä sanotun totea- 1774: muksensa nojalla valtakunnansuunnittelu- 1775: ,Kun olojen suunnitelmallinen ke- komitea esitti valtioneuvostolle, 1776: hittäminen joka tapauksessa ennen 1777: muuta edellyttää eri alueiden talou- että valtioneuvosto ottaisi vuoden 1778: dellisten ja muiden seikkojen tieteel- 1956 tulo- ja menoarvioon tarvittavan 1779: listä ja käytännöllistä tutkimusta, olisi määrärahan silmällä pitäen varsinai- 1780: kiireellisesti pyrittävä aikaansaamaan sen val takunnansuunnittel utoimiston 1781: ainakin jonkinlainen tutkimuselin pu- asettamista vuoden 1956 alusta lukien 1782: heena olevaa tarkoitusta varten." ja että tämän toimiston vahvuudeksi 1783: määrättäisiin valtakunnansuuuni ttelu- 1784: Sanotun toivomusaloitteen perusteella val- komitean 17 päivänä joulukuuta 1953 1785: tioneuvosto asetti lokakuun 19 päivänä 1951 valmistuneessa mietinnössä tehdyn eh- 1786: ns. valtakunnansuunnittelukomitean tutki- dotuksen mukaisesti 1 toimistopääl- 1787: maan valtakunnansuunnittelun tehtäviä, likkö, 1 apulaistoimistopäällikkö, vä- 1788: edellytyksiä ja organisaatiota maassamme. hintään 3 tilastotutkijaa ja suunnit- 1789: Valtakunnansuunnittelukomitea totesi joulu- telijaa sekä tarpeellinen määrä muuta 1790: kuun 17 päivänä 1953 valtioneuvostolle jät- henkilökuntaa. 1791: tämässään mietinnössä, että järkiperäiseen 1792: valtakunnansuunnitteluun pääsemiseksi on Samassa kirjelmässään komitea esitti myös 1793: suoritettava erittäin monia selvityksiä ja valtioneuvostolle, ettei työvoimaviranomais- 1794: toimeenpantava yhtenäisten suuntaviivojen ten ehdotusta erityisen elimen asettamisesta 1795: mukaisesti jatkuvasti uusia tutkimuksia. Li- tutkimaan Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyys- 1796: säksi komitea nimenomaan tähdensi, että var- ja muita ongelmia toteutettaisi, vaan että 1797: sinaisen valtakunnansuunnittelun aloittami- kysymyksessä olevien tutkimusten toimitta- 1798: sen kannalta on pidettävä tärkeimpänä ja minen jätettäisiin perustettavaksi ehdotetun 1799: kiireellisimpänä tehtävänä varsinaisen valta- valtakunnansuunnittelutoimiston huoleksi. 1800: kunnansuunnitteluelimen asettamista. Edellä esitetyn lisäksi valtakunnansuunnit- 1801: V aitioneuvostolle maaliskuun 18 päivänä teluelimen perustamisen välttämättömyys on 1802: 1955 jättämässään kirjelmässä valtakunnan- todettu mm. 7 päivänä helmikuuta 1955 1803: suunnittelukomitea kiinnitti jälleen valtio- eduskunnalle jätetyssä toivomusaloitteessa 1804: neuvoston huomiota valtakunnallisen suunnit- (toiv.al. n:o 144/55, Lahtela ym.), jossa 1805: teluelimen perustamisen välttämättömyyteen. varsin yksityiskohtaisten perustelujen jäl- 1806: Tässä kirjelmässä komitea ilmoitti joutu- keen ehdotettiin eduskunnan päätettäväksi 1807: neensa toteamaan komitean toimesta v. 1952 toivomus, 1808: suoritettujen ns. tyyppikuntatutkimusten ai- 1809: kana hankittua asia-aineistoa käsitellessään, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 1810: että ,järjestelmälliseen valtakunnansuunnit- toimenpiteisiin valtakunnallisen suun- 1811: teluun pääsemiseksi kaivataan niin runsaasti nittelun kannalta välttämättömän tut- 1812: 842 IV,1oo. - Valtakunnansuunnittelutoimisto. 1813: 1814: 1815: kimus- ja selvittelyelimen asettami- tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotettu 1816: seksi ja sisällyttäisi vuoden 1956 tulo- myönnettäväksi 2.5 milj. mk sellaisen välttä- 1817: ja menoarvioesitykseen tarkoitusta mättömäksi havaitun, eri ammattialoja kos- 1818: varten tarvittavan määrärahan. kevan työmarkkinatutkimuksen suorittami- 1819: seen, joka pyrkii pitkällä tähtäimellä sel- 1820: Samanaikaisesti kun varsinaisen valtakun- vittelemään taloudellisen elämämme ja työ- 1821: nansuunnitteluelimen tarpeellisuus on jou- markkinatilanteemme vastaisia muutoksia 1822: duttu yhä uudelleen toteamaan ilman, että ja kehitystä. 1823: nämä toteamukset olisivat johtaneet toivot- Valtioneuvosto asetti kesällä 1955 kes- 1824: tuun tulokseen, on eri aloilla ollut pakosta- kuudestaan ministerivaliokunnan käsittele- 1825: kin ryhdyttävä suorittamaan hajanaisesti ja mään alityöllisyysalueiden teollistamisongel- 1826: vailla tarvittavaa keskitystä juuri samoja mia, mutta tällaisenkaan tehtävän tar- 1827: tutkimuksia, joiden tarkoituksenmukainen koituksenmukainen hoitaminen ei ole mah- 1828: järjestäminen kuuluisi valtakunnallisen dollista ilman kustannuksia vaativaa perua- 1829: suunnittelun toimialaan. Tällaisista tutki- tutkimustyötä. 1830: muksista on aiheutunut ja aiheutuu edelleen- Edellä mainitut eri elimet joutuvat 1831: kin huomattavia menoja. Niinpä maan lii- mm. pakostakin yhtaikaa ja päällek- 1832: kennepolitiikkaa ja eri liikenneolojen yhteis- käin suorittamaan sellaisia osaselvityksiä, 1833: toimintaa koskevia kysymyksiä käsittelemään jotka voitaisiin suorittaa tarkoituksenmukai- 1834: perustettiin 15 päivänä tammikuuta 1954 simmalla tavalla ja keskitetysti erityisen 1835: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön 1836: valtakunnansuunnitteluelimen järjestämistä. 1837: yhteyteen neuvoa antavana elimenä toimiva Koska meillä ei lisäksi ole minkäänlaista 1838: kulkulaitosneuvosto, jossa ovat edustettuina 1839: virallista elintä, joka ohjaisi ja neuvoisi eri 1840: edellä mainittu ministeriö, kauppa- ja teolli- puolilla maata toimintansa jo aloittaneiden 1841: suusministeriö, rautatiehallitus-, tie- ja vesi- n. 20 seutusuunnitteluliiton, joiden alueella 1842: rakennushallitus, merenkulku, puunjalostus- 1843: asuu n. 2 milj. ihmistä, työtä ja koska valta- 1844: teollisuus, kotimarkkinateollisuus, maatalous- 1845: tuotanto, autoliikenne ja keskuskauppaka- kunnallisen suunnitteluelimen välttämättö- 1846: mari. Neuvoston, jolla on oikeus ottaa pal- myys on meidänkin oloissamme todettu sekä 1847: velukseensa sihteereitä ja tutkijoita, tehtävät eduskunnan että erityiskomitean toimesta, 1848: ovat senlaatuiset, ettei niitä voida tyydyttä- on moninkertaisen turhan työn ja aiheetto- 1849: mien kustannusten estämiseksi ja tarvitta. 1850: västi ratkaista ilman sellaisia koko maata 1851: vien tutkimustehtävien tarkoituksenmukai- 1852: koskevia alueittaisia tutkimuksia ja tilasto- 1853: tietoja, joiden suorittaminen ja kerääminen seksi hoitamiseksi välttämätöntä, että valta- 1854: kunnansuunnitteluelin saadaan viipymättä 1855: on käytännössä mahdollista vain näitä asioita 1856: tutkineen ja tutkivan valtakunnansuunnitte- aikaan. 1857: lukomitean ehdottaman toimiston puitteissa. Ylimääräisten viran- ja toimenhaltijain 1858: Kulkulaitosneuvoston käyttöön myönnettiin hoitaman valtakunnansuunnittelutoimiston 1859: vuoden 1955 tulo- ja menoarviossa 2 milj. mk perustamisesta niissä puitteissa, mitä valta- 1860: ja vuoden 1956 tulo- ja menoarvioehdotuk- kunnansuunnittelukomitea on ehdottanut 1861: sessa tämä määräraha on korotettu 3 milj. aikaisemmin mainitussa, valtioneuvostolle 1862: markaksi. maaliskuun 18 päivänä 1955 jätetyssä kirjel- 1863: Joulukuun 30 päivänä 1954 perustetun mässä, aiheutuisivat seuraavat kustannukset: 1864: talousneuvoston työn tueksi perustetun ta- mk 1865: louspoliittisen suunnittelutoimiston, jonka 1866: pääasiallisena tehtävänä on tutkia ajankoh- 1 toimistopäällikkö vuosipalkka . 1177 500 1867: taisia finanssipoliittisia ja nykyoloissa muo- 1 apulaispäällikkö vuosipalkka .. 998400 1868: dostuvan kansantulon oikeudenmukaista ja- 3 tutkijaa vuosipalkka yhteensä . 2 548 800 1869: kaantumista koskevia kysymyksiä, ja talous- 1 kanslisti vuosipalkka ........ . 379 800 1870: neuvoston yhteisiä menoja varten on vuoden 1 konekirjoittaja vuosipalkka .. . 314100 1871: 1956 tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotettu Toimiston perustamiskustan- 1872: myönnettäväkai yli 11 milj. mk, mistä mää- nuksia .................... . 1000 000 1873: rästä talousneuvoston menot ovat 6 milj. mk. sekä vuokra-, siivous ja tarve- 1874: Työttömyyden lieventämisestä aiheutuvien rahoja varten yhteensä ..... . 1081400 1875: hallintomenojen yhteyteen on vuoden 1956 Yhteensä mk 7 500 000 1876: IV,190. - Lahtela ym. 843 1877: 1878: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- kan määrärahan 4 Pl. II luvun koh- 1879: nioittaen, dalle valtakunnansuunnittelutoimiston 1880: perustamiseksi valtioneuvoston kans- 1881: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 lian yhteyteen. 1882: tulo- ja menoarvioon 7 500 000 mar- 1883: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 1884: 1885: M. 0. Lahtela. Einari Jaakkola. Niilo Ryhtä. 1886: Erkki Koivisto. Esa Koivusilta. Erkki Ryöm.ä. 1887: Nestori Kaasalainen. J. F. Pöykkö. Heikki Soininen. 1888: Tahvo Rönkkö. Eino Rytinki. Vilho Väyrynen. 1889: Onni Mannila. Kalle Kämäräinen. Artturi Jämsen. 1890: 1891: 1892: 1893: 1894: 2 E 626/55 1895: 844 1896: 1897: IV,191. - Rah.al. N:o 60. 1898: 1899: 1900: 1901: 1902: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta elimen perustami- 1903: seksi ulkomaisen tiedotustoiminnan tehostamista varten. 1904: 1905: 1906: E d u s k u n n a ll e. 1907: 1908: Kansainvälisistä kulttuurisuhteista ja tie- mainen tiedotustoiminta koko laajuudessaan 1909: dotustoiminnasta aiheutuvien tehtävien jat- vaatisi, olisi luotava erityinen elin, ehkä lä- 1910: kuva lisääntyminen on Tanskassa, Norjassa hinnä naapurimaamme Ruotsin mallin mu- 1911: ja Ruotsissa johtanut siihen, että ulkoasiain- kaan. Se voisi toimia myös yhteyselimenä 1912: ministeriöiden sanomalehtiasiaintoimistojen Unescoon sitten, kun Suomi liittyy siihen, 1913: lisäksi on käynyt välttämättömäksi perustaa mitä liittymistä ei voitane lykätä kovinkaan 1914: erikoistoimistot hoitamaan kulttuurisuhteista pitkälle. Yleinen mielipide näyttää asettu- 1915: johtuvia tehtäviä. Tanskassa perustettiin v. neen sille kannalle, että meilläkin olisi pääs- 1916: 1940 ,Det danske Selskab", Ruotsissa v. 1945 tävä asiassa vihdoin käytännöllisiin ratkai- 1917: ,Svenska Institutet för kulturellt utbyte med suihin. Myös eduskunta on lausunut halli- 1918: utlandet" ja Norjassa v. 1950 ,Kontoret for tukselle toivomuksia tiedotustoiminnan te- 1919: kulturelt samkvem med utlandet". Suuret hostamisesta. Tarpeelliset esityöt suunnitel- 1920: kulttuurimaat ovat niin ikään jatkuvasti man toteuttamiseksi on tehty, mutta määrä- 1921: lisänneet sekä henkisen että aineellisen vilje- rahaa valtion tulo- ja menoarvioon ei ole 1922: lyn tunnetuksi tekemistä ja uhraavat siihen otettu. 1923: suuria rahamääriä. Näistä mainittakoon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 1924: Raskan ,Alliance fran<1aise" ja Englannin kunnioittaen, 1925: ,British Council", meidänkin maassamme hy- 1926: vin tunnettu tiedotuskeskus. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 1927: Tällaisen erikoistoimiston perustamisen tulo- ja menoarvioon 5 Pl:n kohdalle 1928: tarve on jo pitkän aikaa ollut tuntuva myös 50 000 000 markan määrärahan erityi- 1929: Suomessa. Ulkoasiainministeriön sanomalehti- sen elimen perustamiseksi ulkomaisen. 1930: asiaintoimiston lisäksi, joka sinänsä tekee tiedotustoiminnan tehostamista var- 1931: arvokasta työtä, mutta joka virastona ei voi ten. 1932: toimia niin vapaasti ja joustavasti kuin ulko- 1933: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 1934: 1935: Arvo Salminen. Kauno Kleemola. 1936: G. Henriksson. John Österholm. 1937: Jaakko Hakala. 1938: 845 1939: 1940: IV,192. - Rah.al. N:o 61. 1941: 1942: 1943: 1944: 1945: Kuusinen ym.: Määrärahan osoittamisesta markkinatutki- 1946: muksen kehittämiseksi Neuvostoliiton, kansandemokratian 1947: maiden ja Kiinan tasavallan suhteen Suomen viennin ja 1948: tuonnin osalta sekä Suomen tuotteiden tunnetuksi teke- 1949: miseksi sanotuissa maissa. 1950: 1951: E d u s k u n n a ll e. 1952: 1953: Monessa yhteydessä on käynyt selville ja kilpailemaan tuotteiden laadussa muiden 1954: asianomaisten maiden korkeiden viranomais- maiden kanssa. Tällaisia tuotteita ovat 1955: ten taholta on korostettu, että Neuvostoliitto, mm. huonekaluteollisuuden, nahka- ja jal- 1956: kansandemokraattiset maat ja Kiinan kansan- kineteollisuuden, tekstiili- ja valmisvaate- 1957: tasavalta tuntevat suurta kiinnostusta kau- teollisuuden tuotteet, erinäiset pienteollisuus- 1958: pankäynnin laajentamiseen maamme kanssa, tuotteet jne. sekä tulevaisuudessa epäilemättä 1959: myös Suomesta niihin tapahtuvan viennin myös karjataloustuotteet. 1960: muodossa. Vaikka maamme kauppavaihto Kauppavaihdon jatkuva lisääminen ja 1961: näiden maiden ja varsinkin Neuvostoliiton laajentaminen alussa mainittujen maiden 1962: sekä Kiinan kansantasavallan kanssa on viime kanssa ja erikoisesti vientimme mahdolli- 1963: vuosina huomattavastikin laajentunut, se ei simman voimakas lisääminen sellaistenkin 1964: kuitenkaan ole saavuttanut niitä mittasuh- tuotteiden kohdalla, joissa emme ole pysty- 1965: teita, joiden puitteissa sen tulisi liikkua neet aikaansaamaan vientiämme muihin 1966: asianomaisten maiden asema huomioon ottaen maihin, on erittäin merkityksellistä kansan- 1967: maamme kauppatuttavina. Tämä on ollut taloudellemme useastakin syystä. Tärkein 1968: todettavissa niin viennin kuin tuonniukin syy on se, ettei näissä maissa esiinny kapi- 1969: yhteydessä. talistisissa maissa säännöllisesti toistuvia ta- 1970: Syynä tähän on ollut suurelta osalta se, louspulia, jotka vaikuttavat haitallisesti 1971: että Suomessa ei tunneta riittävästi edellä maamme vientisuhdanteihin. Toiseksi on 1972: mainittujen maiden mahdollisuuksia meidän merkittävää, että meillä on ilmeisiä mahdol- 1973: vientituotteidemme markkinoina eikä myös- lisuuksia tämän kauppavaihdon puitteissa 1974: kään kaikkia mahdollisuuksia tyydyttää kehittää uusia vientiteollisuuden aloja, jotka 1975: tuontitarpeitamme niistä. Kuitenkin on ollut laajentuessaan vapauttavat kansantalou- 1976: havaittavissa erilaisten tuotteittemme eri yh- temme vientituotantomme tähänastisen 1977: teyksissä jouduttua näytteille näissä maissa, yksipuolisuuden aiheuttamista haitoista ja 1978: että kiinnostus niihin on ollut varsin suuri. vaaroista. Lisäksi kauppavaihdon lisäämi- 1979: Samansuuntaisesti ovat useat maamme ulko- sen puolesta puhuu muidenkin kapitalis- 1980: maankaupan asiantuntijat, teollisuusmiehet tisten maiden voimistunut kiinnostus Neu- 1981: ja muut tuotantoelämämme edustajat puhu- vostoliiton ja kansandemokratian maiden 1982: neet ja kirjoitelleet käytyään näissä maissa. markkinoita kohtaan. Suomen on syytä pi- 1983: Näiden toistaiseksi hajanaisten huomioiden tää kiinni jo saavuttamistaan asemista sekä 1984: perusteella on syntynyt varsin yleinen käsi- vahvistaa niitä. Samassa yhteydessä olisi 1985: tys, että maallamme olisi mahdollisuuksia tarpeen tutkia myös tuonnin monipuolista- 1986: huomattavastikin lisätä vientiään näihin mai- misen mahdollisuuksia siten, että se nykyistä 1987: hin, ei vain tavanomaisten vientituottei- paremmin vastaisi vientiä. Tähänastiset ko- 1988: demme, puunjalostus- ja metalliteollisuus- kemukset osoittavat, että edellä mainituista 1989: tuotteiden kohdalla, vaan vieläpä monien maista on ollut saatavissa edullisin ehdoin 1990: sellaisten kotimarkkinateollisuustuotteiden monia elintärkeitä tuotteita, joiden tuon- 1991: kohdalla, joilla varsin hyvin pystymme nille näyttää avautuvan entistä suurempia 1992: 846 IV,102. - Markkinatutkimus. 1993: 1994: 1995: mahdollisuuksia sekä teollisuuden että ylei- Edellä sanottuun nojaten ehdotamme, 1996: sen kulutuksen kannalta. 1997: Huomioon ottaen edellä esitetyt näkökoh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 1998: dat kauppavaihtomme laajentamisen kansan- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 1999: taloudellisesta hyödystä ja edellä esitetyt kan määrärahan markkinatutkimuksen 2000: ilmeiset mahdollisuudet vientimarkkinoit- kehittämiseksi Neuvostoliiton, kansan- 2001: temme laajentamiseen, olisi mielestämme demokratian maiden ja Kiinan kan- 2002: välttämätöntä kehittää markkinatutkimus- santasavallan markkinoiden suhteen 2003: toimintaa nykyistä huomattavasti tehok- sekä Suomen viennin että tuonnin 2004: kaammin Neuvostoliiton, kansandemokra- osalta ja Suomen tuotteiden tunne- 2005: tian maiden ja Kiinan kansantasavallan tuksi tekemiseksi edellä mainituissa 2006: markkinoita käsittäväksi. maissa. 2007: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 2008: 2009: Hertta Kuusinen. Mauri Ryömä. 2010: Eino Kilpi. Aimo Aaltonen. 2011: Unto Miettinen. 2012: 847 2013: 2014: IV,t93. - Rah.al. N:o 62. 2015: 2016: 2017: 2018: Hetemäki ym.: lffäärärahan osoittamisesta Helsingin hovi- 2019: oikeuden ylimääräisen 5. jaoston vakinaistamiseksi. 2020: 2021: 2022: E d u s k u n n a ll e. 2023: 2024: Hallituksen vuoden 1956 tulo- ja meno- vuosittain n. 140 sotilasjuttua ja n. 30 en- 2025: arvioesitykseen on otettu määräraha uuden simmäisenä oikeusasteena käsiteltävää virka- 2026: ylimääräisen 6. jaoston perustamiseksi Hel- syyteasiaa. Kun näiden viimemainittujen 2027: singin hovioikeuteen ensi vuoden alusta lu- juttujen käsittelemiseen menee melkein ko- 2028: kien. Kun nykyistä 5. jaostoa ei ole esitetty konaan yhden jaoston aika, ei varsinaisten 2029: vakinaistettavaksi, merkitsee se sitä, että oikeudenkäyntiasioiden käsittelyyn ole ny- 2030: ensi vuoden alusta alkaen Helsingin hovi- kyisen olotilan vallitessa voinut osallistua 2031: oikeudessa tulisi olemaan kaksi ylimääräistä käytännöllisesti katsoen muuta kuin neljä 2032: jaostoa. jaostoa. Edellämainituista syistä on hovi- 2033: Helsingin hovioikeuteen saapui vuonna oikeudessa ratkaisemattomien juttujen luku- 2034: 1953 varsinaisia oikeudenkäyntiasioita 2 525 määrä kasvanut niin paljon, että siitä on 2035: ja vuonna 1954 2 631 juttua. Kuluvana huomattavaa haittaa juttujen viivästymisen 2036: vuonna saapui kesäkuun loppuun mennessä vuoksi hovioikeuspiirin oikeudenhoidolle. 2037: jo 1 356 uutta juttua. Ratkaisematta joulu- Kun työskentelyä hovioikeudessa ei ylimää- 2038: kuun lopussa 1954 oli 2 232 juttua ja viime räisten jaostojen puitteissa voida järjestää 2039: kesäkuun lopussa oli ratkaisemattomia jut- niin tehokkaaksi ja suunnitelmalliseksi kuin 2040: tuja 2 325 kappaletta, vaikka hovioikeus on olisi toivottavaa, ja kun varmaa on, ettei 2041: syksystä 1954 toiminut viisijaostoisena. V er- tulevaisuudessakaan tulla toimeen neljällä 2042: tauksen vuoksi mainittakoon, että Turun vakinaisella jaostolla, olisi ainakin toinen 2043: hovioikeus, jossa on 5 vakinaista jaostoa ja nyt ylimääräisenä toimivista jaostoista vaki- 2044: ollut 1 ylimääräinen jaosto tämän vuoden naistettava. Rahallisesti tällainen ei kuiten- 2045: alkuun asti, oli viime kesäkuun lopussa kaan tulisi valtiolle paljon maksamaan. Sen 2046: 1312 ratkaisematonta juttua. vuotuiset lisäkustannukset olisivat vain 2047: Kuten jo yllämainittu kehityskin osoittaa, 198 430 markkaa. 2048: tulee Helsingin hovioikeuteen saapuvien jut- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti 2049: tujen lukumäärä jatkuvasti kasvamaan. Sen ehdotamme, 2050: vuoksi ei ole nähtävissä, että Helsingin hovi- 2051: oikeus voisi tulevaisuudessakaan toimia vain että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 2052: 4-jaostoisena, vaan että siellä tarvitaan vä- tulo- ja menoarvioon Helsingin hovi- 2053: hintäin 5 vakinaista jaostoa, kuten nyt on oikeuden ylimääräisen 5. jaoston va- 2054: jo Turun hovioikeudessa. Työmäärää Hel- kinaistamiseksi 198 430 markan lisä- 2055: singin hovioikeuden osalta on vielä omiaan määrärahan kahden hovioikeudenneu- 2056: lisäämään se, että siellä joudutaan suoritta- voksen, kahden hovioikeudenasessorin, 2057: maan melkoisesti aikaa vieviä suullisia kuu- yhden ylemmän palkkausluokan hovi- 2058: lusteluja useissa sotilas- ja Helsingin hovi- oikeudenviskaalin ja kahden alemman 2059: oikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena käsi- palkkausluokan hovioikeudenviskaalin 2060: teltävissä virkasyytejutuissa, mikä ei näy ylimääräisten virkojen muuttamiseksi 2061: em. tilastosta. Helsingin hovioikeuteen saa- vakinaisiksi viroiksi. 2062: puvien juttujen lukumäärään sisältyykin 2063: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 2064: 2065: Päiviö Hetemäki. 0. Lindblom. C. A. öhman. 2066: V. Liljeström. Arvo Salminen. Eino Saari. 2067: 848 2068: 2069: IV,194. - Fin.mot. N:o 63. 2070: 2071: • 2072: Öhman m.fl.: Angående anvisande av anslag till understöd 2073: för utgivning av den offentligrättsliga delen av den 2074: svenskspråkiga upplagan av lagboken. 2075: 2076: 2077: T i ll R i k s d a g e n. 2078: 2079: Utgivningen av den svenskspråkiga lag- utges med effektiv hjälp av staten. Nämn- 2080: boken har beklagligt nog fördröjts. Detta värt över 1 000 mark borde priset för denna 2081: har till stor del berott på att nödig hjälp del icke få stiga, varför 4 500 000 mark 2082: icke kunnat anskaffas, emedan omkostna- borde erhållas i understöd. Då J uridiska 2083: derna måste pressas ner, då erforderliga Föreningen i Finland r. f. åtog sig att redi- 2084: unde:vstöd ej erhållits. Den första delen ut- gera den svenskspråkiga upplagan av lag- 2085: kom dock för två år sedan och den andra verket, skedde det under förutsättning, att 2086: håller på att tryckas, medan den tredje de- nödigt statsunde:vstöd skulle erhållas, eme- 2087: len utarbetas och delvis redan föreligger i dan föreningen själv saknar medel härför. 2088: korrektur. Sådant understöd, om än otillräckligt, har 2089: Den fjärde delen, som skall omfatta de föreningen också erhållit för de tre första 2090: viktigaste offentligträtts1iga lagarna, bör ut- delarna. 2091: ges fortast möjligt efter det den tredje sam- Med stöd av det som ovan framhållits, 2092: maTIBtällts. Det är omöjligt att på förhand föreslås härmed vördsamt, 2093: exakt fastslå, huru många tryckark denna 2094: sista del av lagverket kommer att omfatta, att Riksdagen under II kap. 15 Ht. 2095: men kostnaderna för tryckning, inbindning i statsförslaget för år 1956 måtte upp- 2096: och distribution stiger säkert till mellan 5 taga ett anslag på 4 500 000 mark 2097: och 6 miljoner mark. Då det icke lönar sig till understöd åt Juridiska Förenin- 2098: att trycka en större upplaga än 1 000 exem- gen i Finland r. f. för utgivning av 2099: plar, skulle priset ligga mellan 5 000 och den fjärde eller offentligrättsliga de- 2100: 6 000 mark per exemplar. Detta är dock len av den svenskspråkiga upplagan 2101: alldeles oskäligt, speciellt i jämförelse med av lagboken. 2102: priset för den finskspråkiga lagboken, som 2103: Helsingfors den 17 september 1955. 2104: 2105: C. A. Öhman. John Forsberg. 2106: John Österholm. Arthur Larson. 2107: Sven Högström. 2108: 849 2109: 2110: IV,194. - Rah.al. N:o 63. 2111: Suomennos. 2112: 2113: 2114: 2115: Öhman ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ruot- 2116: sinkielisen lakikirjan julkisoikeudellisen osan julkaise- 2117: mista varten. 2118: 2119: 2120: E d u s k u n n a 11 e. 2121: 2122: Ruotsinkielisen lakikirjan julkaiseminen kielisen lakikirjan hintaan. Tämän osan 2123: on valitettavasti viivästynyt. Tämä on suu;. hinta ei saisi nousta mainittavasti yli 1 000 2124: reksi osaksi johtunut siitä, ettei ole voitu markan, minkä takia olisi saatava avustuk- 2125: hankkia tarvittavaa apua, koska kustannuk- sena 4 500 000 markkaa. Kun Suomen Lain- 2126: set on painettava alas sen takia, ettei ole opillinen Yhdistys r. y. otti toimittaakseen 2127: saatu tarpeellista avustusta. Ensimmäinen osa lakikirjan ruotsinkielisen painoksen, tapah- 2128: ilmestyi sentään kaksi vuotta sitten ja toista tui se edellyttäen, että saataisiin tarvittavaa 2129: osaa parhaillaan painetaan, kun taas kolmas valtionapua, koska yhdistykseltä itseltään 2130: osa on tekeillä ja osittain jo oikolukuasteella. puuttuu siihen varoja. Sellaista avustusta, 2131: Neljäs osa, joka käsittää tärkeimmät jul- joskin riittämätöntä, yhdistys on saanutkin 2132: kisoikeudelliset lait, on julkaistava mahdolli- kolmea ensimmäistä osaa varten. 2133: simman pian sen jälkeen, kun kolmas osa on Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan täten 2134: saatu valmiiksi. Etukäteen on mahdotonta kunnioittaen, 2135: tarkasti määritellä, miten monta painoark- 2136: kia tämä lakikirjan viimeinen osa tulee si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 2137: sältämään, mutta painatus-, sitomis- ja ja- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun 2138: kelukustannukset nousevat varmasti 5-6 kohdalle 4 500 000 markan määrära- 2139: miljoonan markan välimaille. Kun suurem- han avustukseksi Suomen Lainopilli- 2140: paa kuin 1 000 kappaleen painosta ei kan- selle Yhdistykselle r. y. lakikirjan 2141: nata painaa, tulisi hinnaksi 5 000-6 000 ruotsinkielisen painoksen neljännen eli 2142: markkaa kappaleelta. Se on kuitenkin aivan julkisoikeudellisen osan julkaisemista 2143: kohtuuton, varsinkin verrattuna valtion te- varten. 2144: hokkaalla avustuksella julkaistavan Suomen- 2145: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 2146: 2147: C. A. Öhman. John Forsberg. 2148: John Österholm. Arthur Larson. 2149: Sven Högström. 2150: 850 2151: 2152: IV,195. - Fin.mot. N:o 64. 2153: 2154: 2155: 2156: 2157: Larson m. fl.: Angående anvisande av anslag för inrättande 2158: av en landskamrerartjänst vid länsstyrelsen i landskapet 2159: Aland. 2160: 2161: 2162: T i ll R i k s d a g e n. 2163: 2164: År 1954 indrogs landskamrerartjänsten i vid handen, att det nurådande sakläget vid 2165: länsstyrelsen i landskapet Åland. Detta hade berörda länsstyrelse icke erbjuder möjlighe- 2166: som följd, att i länsstyrelsen förutom lands- ter att införa länsrättsinstitutionen vid läns- 2167: hövdingen och länsrådet icke finnas några styrelsen i landskapet Åland. 2168: andra tjänsteinnehavare med nödig juridisk För att ovan nämnda olägenheter vid läns- 2169: kompetens för att vid förfall för landshöv- styrelsen i landskapet Åland skall kunna av- 2170: dingen eller länsrådet kunna göra länssty- hjälpas borde förenämnda landskamrerar- 2171: relsen beslutför. Härvid bör beaktas, att den tjänst oundgängligen återinrättas. 2172: olägenhet detta sakförhållande medför för Med hänvisning tili det ovan an:förda får 2173: ifrågavarande länsstyrelsens vidkommande är v1 vördsamt föreslå, 2174: så mycket större, emedan landshövdingen i 2175: landskapet Åland i sin egenskap av ord- att Riksdagen i statsförslaget för år 2176: förande i Ålandsdelegationen nödgas vistas i 1956 för inrättande av en landskam- 2177: rikets huvudstad under en betydande del av rerart jänst ( 31. l.kl.) vid länsstyrel- 2178: årets dagar. sen i landskapet Åland, under 7 Ht. 2179: Jämlikt 20 § i lagen om länsrätt (52/55) II kap. 1 mom. måtte upptaga tm 2180: skall angående handläggningen av på läns- grundlön 598 800 mk, till ålderstill- 2181: rätt ankommande ärenden i länsstyrelsen i lägg 84 960 mk och Ull dyrortsUllägg 2182: landskapet Åland stadgas särskilt. Enligt 18 900 mk eller sammanlagt 702 660 2183: sagda lag skall länsrätten bestå av tre med- mk. 2184: lemmar. Det i föregående stycke anförda ger 2185: Helsingfors den 19 september 1955. 2186: 2187: Arthur Larson. John. Österholm. 2188: John Forsberg. 0. A. Öhman. 2189: Sven Bögström. 2190: 851 2191: 2192: IV,195. - Rah.al. N:o 64. 2193: Suomennos. 2194: 2195: 2196: 2197: Larson ym.: Määrärahan osoittamisesta lääninkamreerinviran 2198: perustamiseksi Ahvenanmaan maakunnan lääninhallituk- 2199: seen. 2200: 2201: 2202: E d u s k u n n a ll e. 2203: 2204: Vuonna 1954 lakkautettiin Ahvenanmaan esitetystä ilmenee, ettei nykyinen asiaintila 2205: maakunnan lääninhallituksen lääninkamree- mainitussa lääninhallituksessa anna mah- 2206: rinvirka. Tästä johtuen lääninhallituksessa dollisuuksia lääninoikeuslaitoksen perustami- 2207: maaherraa ja lääninneuvosta lukuunottamatta seen Ahvenanmaan maakunnan lääninhalli- 2208: ei ole muita tarvittavan lainopillisen päte- tukseen. 2209: vyyden omaavia virkamiehiä, jotka maaher- Edellä mainittujen epäkohtien poistami- 2210: ran tai lääninneuvoksen ollessa estyneenä seksi Ahvenanmaan maakunnan lääninhalli- 2211: voisivat saada lääninhallituksen päätösvaltai- tuksessa olisi edellä mainittu lääninkamree- 2212: seksi. Tällöin on otettava huomioon, että rinvirka välttämättä perustettava uudelleen. 2213: tästä seikasta johtuva epäkohta on tämän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 2214: lääninhallituksen suhteen sitäkin suurempi, nioittaen, 2215: kun Ahvenanmaan maakunnan maaherran 2216: on pakko Ahvenanmaan valtuuskunnan pu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 2217: heenjohtajan ominaisuudessa olla valtakun- tulo- ja menoarvioon lääninkamreerin- 2218: nan pääkaupungissa huomattava osa vuo- viran perustamista varten Ahvenan- 2219: desta. maan maakunnan lääninhallitukseen 2220: Lääninoikeudesta annetun lain (52/55) 7 Pl. II luvun 1 momentille 598 800 2221: 20 §: n mukaan on lääninoikeudelle kuuluvien markkaa peruspalkkaa, 84 960 mark- 2222: asioiden käsittelystä Ahvenanmaan maakun- kaa ikälisiä ja 18 900 markkaa kalliin- 2223: nan lääninhallituksessa säädettävä erikseen. paikanlisää varten eli yhteensä 702 660 2224: Mainitun lain mukaan kuuluu lääninoikeu- markkaa. 2225: teen kolme jäsentä. Edellisessä kappaleessa 2226: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 2227: 2228: Arthur Larson. John Österholm. 2229: John Forsberg. C. A. Öhman. 2230: Sven Högström. 2231: 2232: 2233: 2234: 2235: 3 E 626/55 2236: 852 2237: 2238: IV,196.- Fin.mot. N:o 65. 2239: 2240: 2241: 2242: 2243: Högström m.fl.: Anglende anvisande av anslag föt· bibe- 2244: hållande för länsmansbefattningen i lngå distrikt. 2245: 2246: 2247: T i ll R i k s d a g e n. 2248: 2249: Regeringen har i statsförslaget för år 1956 tagande av landsbygdens och särskilt skär- 2250: föreslagit, att länsmansbefattningen 3 kl. gårdens intressen. 2251: (19 a. kl.) i Ingå distrikt skall indragas från Sedan statsförslaget uppgjordes, har emel- 2252: början av år 1956 och att Ingå länsmans- lertid en omständighet, som i avgörende grad 2253: distrikt slopas samt att Ingå kommun över- kräver uppmärksamhet, nämligen återläm- 2254: föres tili Karis länsmansdistrikt ävensom att nandet av Porkalaområdet. Ingå och De- 2255: i sistnämnda distrikt inrättas en biträdande gerby kommuner ha sedan gammalt bildat 2256: länsmansbefattning ( 19 a. kl.) och att en ett länsmansdistrikt med Ingå som place- 2257: äldre konstapelsbefattning, 2 kl., (13 a. kl.) ringsort för länsmannen. Med beaktande av 2258: och en yngre konstapelsbefattning 2 kl., att återflyttningen tili Porkalaområdet kom- 2259: (12 a. kl.) i Ingå distrikt ombildas tili mot- mer att äga rum inom den närmaste fram- 2260: svarande befattningar i Karis distrikt. tiden samt med hänsyn tili de mångahanda 2261: De föreslagna omställningarna, som icke och viktiga uppgifter, som i detta samman- 2262: medföra någon som helst besparing för sta- hag ankommer på länsmannen, är det otänk- 2263: ten ifråga om utgifterna, innebära mycket bart att länsmansbefattningen skulle indra- 2264: kännbara och långt gående försämringar för gas och en biträdande länsmansbefattning 2265: Ingå kommun och dess invånare. Länsman- inrättas, vars innehavare skulle placeras i 2266: nen är sedan gammalt den centrala förvalt- Karis. Tvärtom kommer de förändrade för- 2267: ningsmyndigheten på orten, med viiken hållandena att ställa så stora krav på Iäns- 2268: framförallt befolkningen kommer i beröring. mannen i distriktet, att det väl närmast 2269: Länsmannen är. utmätningsman, offentligt blir fråga om att utöka polisstyrkan inom 2270: köpvittne, handhar utdelningen av fiske- och distriktet. 2271: jaktkort, utfärdar tillståndsbevis av olika Med hänvisning tili det ovananförda samt 2272: slag och så vidare. Han handhar med andra särskilt med beaktande av den förflyttade 2273: ord sådana allmänna uppdrag, som i de befolkningens intressen föreslå vi härmed 2274: flesta fall göra det nödvändigt, att allmän- vördsamt, 2275: heten besöker honom personligen. På grund 2276: härav är det ingalunda likgiltigt, var läns- att Riksdagen måtte i statsförslaget 2277: mannen, som skall betjäna allmänheten, är för år 1956 under 7 Ht. III: 4 upp- 2278: placerad. taga 394 860 mark jämte indexförhöj- 2279: För Ingå kommun och dess invånare bleve ning för bibehållande av länsmans- 2280: omställningarna en svår förlust. Särskilt befattningen i lngå distrikt samt en 2281: kännbara bleve följderna för det stora och äldre konstapelsbefattning och en 2282: vidsträckta skärgårdsområdet, därifrån för- yngre konstapelsbefattning i samma 2283: bindelserna redan nu äro svåra. Åtgärden distrikt, vilken förstnämnda befatt- 2284: synes icke sammangå med statsmaktens för- ning av regeringen föreslagits att in- 2285: säkringar i olika sammanhang om tillvara- dragas. 2286: Helsingfors den 20 september 1955. 2287: 2288: Sven Högström. Arthur Larson. 2289: C. A. Öhman. John Forsberg. 2290: John Österholm. Bruno J. Sundman. 2291: 853 2292: 2293: IV,196. - Rah.al. N:o 65. 2294: Suomennos. 2295: 2296: 2297: 2298: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta Inkoon piirin 2299: nimismiehen toimen säilyttämistä varten. 2300: 2301: 2302: E d u s k u n n a 11 e. 2303: 2304: Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessä antamiin vakuutuksiin maaseudun ja varsin- 2305: vuodelle 1956 ehdottanut, että Inkoon piirin kin saariston etujen valvomisesta. 2306: nimismiehen 3 1. toimi (19 pl.) lwkkautetaan Tulo- ja menoarvioesityksen valmistumi- 2307: vuoden 1956 alusta ja että Inkoon nimismies- sen jälkeen on kuitenkin ilmaantunut eräs 2308: piiri lopetetaan sekä että Inkoon kunta siir- seikka, jotka vaatii osakseen ratkaisevassa 2309: retään Karjaan nimismiespiiriin ja että vii- maarassa huomiota, nimittäin Porkkalan 2310: meksi mainittuun piiriin perustetaan yksi alueen palauttaminen. Inkoon ja Degerbyn 2311: apulaisnimismiehen toimi (19 pl.) ja että kunnat ovat vanhastaan muodostaneet sa- 2312: yksi vanhemman konstaapelin 2 1. toimi ( 13 man nimismiespiirin nimismiehen sijoitus- 2313: pl.) ja yksi nuoremman konstaapelin 2 l. paikkana Inkoo. Ottaen huomioon, että jäl- 2314: toimi ( 12 pl.) siirretään Inkoon piiristä vas- leenmuutto Porkkalan alueelle tulee tapahtu- 2315: taaviksi toimiksi Karjaan piiriin. maan lähimmässä tulevaisuudessa, ja katsoen 2316: Ehdotetut muutokset, jotka eivät aiheuta niihin moninaisiin ja tärkeisiin tehtäviin, 2317: minkäänlaista säästöä valtion menoissa, ovat jotka tässä yhteydessä tulevat nimismiehelle, 2318: Inkoon kunnan ja sen asukkaiden kannalta on mahdotonta ajatella, että nimismiehen 2319: hyvin tuntuvia ja pitkälle meneviä huonon- toimi lakkautettaisiin ja että perustettai- 2320: nuksia. Nimismies on vanhastaan paikkakun- siin apulaisnimismiehen toimi, jonka haltija 2321: nalla keskeinen hallintoviranomainen, jonka sijoitettaisiin Karjaalle. Päinvastoin tulevat 2322: kanssa väestö ennen kaikkea joutuu koske- muuttuneet olosuhteet asettamaan piirin ni- 2323: tuksiin. Nimismies on ulosottomies, viralli- mismiehelle niin suuria vaatimuksia, että lä- 2324: nen kaupanvahvistaja, hoitaa kalastus- ja hinnä kai tulee kysymykseen piirin poliisj, 2325: metsästyskorttien jakoa, antaa erilaisia lupa- voiman lisääminen. 2326: todistuksia jne. Hän hoitaa toisin sanoen Edellä esitettyyn viitaten ja erityisesti 2327: sellaisia yleisiä tehtäviä, jotka useimmissa siirtoväen edut huomioonottaen ehdotetaan 2328: tapauksissa välttämättä edellyttävät henkilö- täten kunnioittaen, 2329: kohtaista käyntiä hänen luonaan. Tämän 2330: takia ei ole suinkaan yhdentekevää, missä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 2331: nimismiehen, jonka tulee palvella yleisöä, tulo- ja menoarvioon 7 Pl. III luvun 2332: toimipaikka sijaitsee. 4 momentille 394 860 markkaa Inkoon 2333: Inkoon kunnalle ja sen asukkaille muutok- piirin nimismiehen toimen säilyttä- 2334: set merkitsisivät vaikeata menetystä. Erityi- mistä varten sekä yhden vanhemman 2335: sen tuntuviksi muodostuisivat seuraukset ja yhden nuoremman konstaapelin 2336: suurelle ja laajalle saaristoalueelle, josta yh- tointa varten samassa piirissä, joista 2337: teydet jo nyt ovat vaikeat. Toimenpide ei toimista ensiksi mainitun hallitus on 2338: näytä soveltuvan valtiovallan eri yhteyksissä ehdottanut lakkautettavaksi. 2339: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 2340: 2341: Sven Högström. Arthur Larson. 2342: C. A. Öhman. John Forsberg. 2343: John Österholm. Bruno J. Sundman. 2344: 854 2345: 2346: IV,197. - Rah.al. N:o 66. 2347: 2348: 2349: 2350: 2351: Paasio ym.: Määrärahan osoittamise~ta Tu1·un ja Tampereen 2352: poliisikunnan palkkauksen tarkistamiseksi. 2353: 2354: 2355: E d u s k u n n a ll e. 2356: 2357: Valtion viran- ja toimenhaltijain palk- kohti 1110 markkaa enemmän kuin Turussa 2358: kauksessa on noin 30 vuotta sitten käytetty ja Tampereella. Tämä vastaa melkein yhtä 2359: nykyisen kalliinpaikanlisän sijasta saman- palkkausluokkaa, ja pitäisi sen mielestämme 2360: arvoisten viran- ja toimenhaltijain sijoitta- niin poliisikunnan kuin muidenkin palkan- 2361: mista eri palkkausluokkiin. Sen jälkeen kun nauttijaryhmien piirissä riittää korostamaan 2362: siirryttiin kalliinpaikanlisän maksamiseen, pääkaupungin väitettyä erikoisasemaa. 2363: on tältä järjestelmäitä pudonnut pohja pois. Kuinka epäjohdonmukaisia rinnastuksia 2364: Siitä onkin luovuttu jo melkein kaikissa val- saattaa syntyä poliisin nykyisen palkkaus- 2365: tion palkansaajaryhmissä, mutta poliisikun- järjestelmän vallitessa, selviää seuraavista 2366: nassa tämä epäoikeudenmukainen järjes- esimerkeistä: 2367: telmä vielä on pysytetty ennallaan. - vastikään palvelukseen Helsingissä 2368: Suomen Poliisien Liitto ry. otti jo useita astunut ,vihreä" nuorempi konstaapeli saa 2369: vuosia sitten ohjelmaansa poliisikunnan saman palkan kuin jo monet tuiskut ja tuu- 2370: palkkauksen yhtäläistyttämisen, asettaen let kokenut, miehistöluokan suorittanut van- 2371: lähimmäksi tavoitteekseen Tampereen ja hempi konstaapeli Turussa ja Tampereella, 2372: Turun kohdalta palkkauksen kohottamisen - miehistöön kuuluva vanhempi konstaa- 2373: Helsingin tasolle. Kesällä 1954 saavuttikin peli Helsingissä on samassa palkkausluokassa 2374: periaate ,samasta työstä sama palkka" kan- kuin jo alipäällystöluokan suorittanut 2 pl:n 2375: sanedustajien yksimielisen hyväksymisen ja ylikonstaapeli mainituissa toisissa kaupun- 2376: eduskunta myönsi tämän palkkausepäkohdan geissa, ja 2377: korjaamiseen tarvittavan määrärahan. - - Helsingissä palveleva 1 pl:n ylikons- 2378: Ennen vuoden 1954 loppua tapahtui kuiten- taapeli on palkkausluokittelussa vain yhtä 2379: kin yllättävä käänne sikäli, että Helsingin luokkaa alempana kuin Turussa ja Tampe- 2380: poliisilaitoksen henkilökunnan palkkaus nos- reella palveleva 2 pl:n komisario. 2381: tettiin jälleen entiseen erikoisasemaansa - Näin on siitä huolimatta, että poliisimie- 2382: palkkaluokkaa korkeammaksi kuin Turun ja hen henkilökohtainen työ on Helsingissä 2383: Tampereen. samanlaatuista kuin muuallakin, muualla 2384: Periaate ,samasta työstä sama palkka" on osaksi vaativampaakin kuin Helsingissä, 2385: jo toteutettu useimmissa valtion palkansaaja- ottaen huomioon pääkaupungissa toteutettu 2386: ryhmissä, kuten esimerkiksi armeijassa ja työnjako. 2387: rautateillä. Viimeksi suoritetuissa palkkojen Samoinkuin puolustusvoimissa on polii- 2388: tasauksissa on myöskin postilaitoksen suh- sissakin miehistöä, alipäällystöä ja päällystöä 2389: teen suoritettu tämän epäkohdan korjauksia. asetuksessa nimenomaan määrätyin kelpoi- 2390: - Naapurimaassamme Ruotsissa ei poliisi- suusvaatimuksin. Se seikka, että palkkausluo- 2391: kunnan palkkauksessa ole pääkaupungin ja kittelu ei noudata näitä poliisitoimiasetuksen 2392: maaseutukaupunkien välillä mitään eroa. viitoittamia suuntaviivoja, on omiansa ai- 2393: Elinkustannukset niin pääkaupungissa heuttamaan sekaannusta ja tyrehdyttämään 2394: kuin Turussa ja Tampereellakin ovat suun- tervettä yritteliäisyyttä. 2395: nilleen samat, mutta kalliinpaikanlisä on On luonnollistakin, että maan pääkaupun- 2396: Helsingissä niin paljon suurempi, että esim. gin suuruus edellyttää eräillä ylimmillä 2397: 18. palkkausluokassa se tekee kuukautta vakansseilla palkkausluokissa korkeampaa 2398: IV,t97. - Paasio ym. 855 2399: 2400: sijoitusta. Tämä ei kuitenkaan koske varsi- 2 henkikirjoitustoimiston 2401: naista poliisin kenttätyötä, joka on laadul- johtaja . . . . . . . . . . . . . pl. 25 46 800 2402: taan, määrältään ja suorittajiensa pätevyys- 2 rikosos. johtajan apul. pl. 25 46 800 2403: vaatimuksilta samanlaista näissä kolmessa 2 sihteeri . . . . . . . . . . . . pl. 24 42 600 2404: kaupungissa. 15 komisario 1 luokka . . pl. 22 283 500 2405: Epäkohdan korjauksesta aiheutuva meno- 19 komisario 2 , pl. 20 285 000 2406: erä on laskettu kaikkiaan 13 082 330 mar- 2 taloudenhoitaja . . . . . pl. 21 33 600 2407: kaksi, josta kuitenkin kaupungit suorittavat 2 osoite- ja passitoimis- 2408: osuutenaan omien poliisilaitosten palkkauk- ton johtaja . . . . . . . . . pl. 20 30000 2409: sesta kolmannen osan. Näin jää valtion 14 kanslisti 1 lk. . . . . . . pl. 15 155 400 2410: suoranaiseksi menoksi tässä yhteydessä vain 18 kanslisti 2 lk. . . . . . . pl. 13 196 500 2411: 6 504 800 markkaa. - Hyväksytyn periaat- 13 kirjuri 1 lk. . . . . . . . . pl. 11 136 500 2412: teen toteuttamiseksi olisi Tampereen ja 4 kirjuri 2 lk. . . . . . . . . pl. 10 40800 2413: Turun poliisilaitosten virkojen ja tointen 23 kirjuri 3 lk. . . . . . . . . pl. 9 227 700 2414: korottamiseksi vastaavien Helsingin poliisi- 82 ylikonstaapeli 1 lk. . . pl. 18 1220100 2415: laitoksen virkojen ja tointen tasalle varat- 43 ylikonstaapeli 2 lk. . . pl. 17 554 700 2416: tava seuraavat menoerät: 248 vanh. konstaapeli . . . pl. 16 3199 200 2417: Hyväksytyn periaatteen toteuttamiseksi 245 nuor. konstaapeli . . . pl. 15 2 719 500 2418: olisi Tampereen ja Turun poliisilaitosten 5 naiskonstaapeli . . . . . . pl. 12 52 500 2419: virat ja toimet sijoitettava seuraaviin palk- 1 vahtimest. (Tampere) pl. 12 10 500 2420: kaluokkiin: 2421: Kaiken ylläolevan perusteella ehdotamme, 2422: mk että Eduskttnta ottaisi vuoden 1956 2423: 2 poliisimestari . . . . . . . pl. 33 72 600 tulo- ja menoarvioon 7 Pl. IV luvun 2424: 2 poliisimestarin apul. . pl. 27 46 800 1 momentille lisäyksenä 9 757 200 2425: 2 rikososaston johtaja . pl. 27 46 800 markkaa Turun ja Tampereen poliisi- 2426: 1 toimiupseeri (Turku) pl. 24 21300 kunnan palkkauksen tarkistamiseksi. 2427: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 2428: 2429: Rafael Paasio. Jaakko Hakala. Harras Kyttä. 2430: Artturi Tienari. Eino Roine. Urho Kulovaara. 2431: Irma Karvikko. Kaisa Hiilelä. Leo Suonpää. 2432: Kustaa Alanko. Anni Flinck. Elli Stenberg. 2433: 856 2434: 2435: IV,19S. - Rah.al. N:o 67. 2436: 2437: 2438: 2439: 2440: Pasanen ym.: Määrämhan osoittamisesta valtion poliisikou- 2441: lun johtajan toimen muuttamiseksi peruspalkkaiseksi. 2442: 2443: 2444: E d u s k u n n a 11 e. 2445: 2446: Valtion poliisikoulussa on nykyään kolme tilta, samalla kun vastaava ylimääräinen 2447: peruspalkkaista opettajan tointa, mutta joh- toimi lakkautettaisiin. Lisäys 7 Pl: n VII 2448: tajan toimi, jonka haltija myöskin toimii luvun 1 momentilla on peruspalkkana 2449: koulun opettajana nykyisin 12 viikkotunnin 598 800 mk, ikälisinä 141600 mk, ja kalliin- 2450: opetusvelvollisuudella, on ylimääräinen paikanlisänä 56 280 mk eli yhteensä ilman 2451: (31 pl.), vuosipalkkio 598 800 mk. Johtajan indeksikorotusta 796 680 mk. Vastaavasti vä- 2452: toimi on tietenkin poliisikoulussa aivan hennettäisiin saman luvun 2 momentin vä- 2453: välttämätön ja pysyväisesti tarpeellinen, ja hennysten kohdalla vuosipalkkiona 598 800 2454: poliisikoulun menestyminen vaatii välttä- mk, ikälisinä 141600 mk ja kalliinpaikan- 2455: mättä, että sen johtajaksi saadaan alan par- lisänä 56 280 mk eli yhteensä 796 680 mk. 2456: haita ammattimiehiä. Toimen ylimääräisyy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 2457: den vuoksi ei tässä pyrkimyksessä ole on- 2458: nistuttu, vaan on johtajan toimen hoito tällä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 2459: hetkellä tilapäisen järjestelyn varassa. Jotta tulo- ja menoarvioon 7 Pl. VII luvun 2460: tästä asiaintilasta päästäisiin, olisi valtion 1 momentille 796 680 markkaa valtion 2461: poliisikouluun perustettava johtajan perus- poliisikoulun johtajan toimen muutta- 2462: palkkainen toimi (31 pl.), jonka palkkaus miseksi peruspalkkaiseksi. 2463: suoritettaisiin 7 Pl:n VII luvun 1 momen- 2464: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 2465: 2466: Aukusti Pasanen. 0. A. Öhman. Aare Leikola. 2467: Niilo Honkala. Antti J. Rantam.aa. Juho Tenhiälä. 2468: Heikki Soininen. Erkki Koivisto. Harras Kyttä. 2469: Kaarlo Kajatsalo. 2470: 857 2471: 2472: IV,199, - Rah.al. N:o 68. 2473: 2474: 2475: 2476: 2477: Pasanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen nuo- 2478: remman opettajan toimen perustamiseksi valtion poliisi- 2479: kouluun. 2480: 2481: 2482: E d u s k u n n a II e. 2483: 2484: Valtion poliisikoulun opetustoiminnan py- palkkaamiseen saman Pl:n IX luvun 1 mo- 2485: syttämiseksi tarpeellisessa laajuudessa on mentilla olevista varoista palkattu alemman 2486: koulun nykyinen vakinainen ja ylimääräi- palkkausluokan toimiupseerin toimi (24 pl.) 2487: nen opettajavoima osoittautunut niin riittä- voitaisiin lakkauttaa. Lisäys on 7 Pl: n VII 2488: mättömäksi, että kouluun jo usean vuoden luvun 2 momentilla vuosipalkkiona 420 600 2489: ajan on ollut pakko komentaa opettaja liik- mk, ikälisinä 108 900 mk ja kalliinpaikan- 2490: kuvasta poliisista. Tämän opettajan tehtä- lisänä 43 980 mk eli yhteensä ilman indeksi- 2491: vänä on ollut antaa opetusta poliisitoimin- korotuksia 573 480 mk. Vastaavasti vähen- 2492: nalle erittäin tarpeellisessa käytännöllisessä nettäisiin saman Pl: n IX luvun 1 momen- 2493: rikospoliisitoiminnassa. Tämä havainto-ope- tilta vuosipalkkiona 420 600 mk, ikälisinä 2494: tus on osoittautunut käytännölliselle poliisi- 108 900 mk ja kalliinpaikanlisänä 43 980 mk 2495: työlle aivan välttämättömäksi ja sen edel- eli yhteensä 573 480 mk. 2496: leen kehittäminen vaatisi poliisikouluun eri- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 2497: koisen oman opettajan. 2498: Tämän vuoksi olisi valtion poliisikouluun että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 2499: perustettava ylimääräinen nuoremman opet- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. VII luvun 2500: tajan toimi (24 pl.), vuosipalkkio 420 600 2 momentille 573 480 markkaa ylimää- 2501: mk, jonka palkkaus suoritettaisiin 7 Pl: n räisen nuoremman opettajan toimen 2502: VII luvun 2 momentin kohdalle varatuista perustamiseksi valtion poliisikouluun. 2503: varoista, samalla kun liikkuvan poliisin 2504: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 2505: 2506: Aukusti Pasanen. 0. A. Öhman. Aare Leikola. 2507: Niilo Honkala. Antti J. Rantamaa. Juho Tenhiälä. 2508: Heikki Soininen. Erkki Koivisto. Harras Kyttä. 2509: Kaarlo Kajatsalo. 2510: 858 2511: 2512: IV,2oo. - Rah.al. N:o 69. 2513: 2514: 2515: 2516: 2517: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta oikeusistuimen 2518: virantoimituksesta aiheutuneesta syytteestä vapauttaman 2519: poliisimiehen oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen. 2520: 2521: 2522: E d u s k u n n a ll e. 2523: 2524: Poliisi joutuu tointaan harjoittaessaan taan syytteestä. Hän on tällöin kuitenkin jou- 2525: usein tilanteisiin, jotka ovat hänen hengel- tunut sellaisten haitallisten seuraamusten alai- 2526: leen ja terveydelleen vaarallisia. Virantoimi- seksi, että hänen on ollut pakko syyttömyy- 2527: tuksessa ilman omaa syytään saamistaan tensä osoittamiseksi uhrata huomattavastikin 2528: vammoista ja sairauksista hän on lain mu- rahaa useasti varsin pitkällisessä oikeuden- 2529: kaan oikeutettu saamaan tapaturmakorvausta. käynnissä. Täten hänelle virkatoimintansa 2530: Tapaturmalainsäädäntö ei kuitenkaan anna vuoksi koituu taloudellista vahinkoa, jota 2531: poliisille turvaa eräitä haitallisia seurauksia hän ei voi pitää muuna kuin jonkunlaisena 2532: vastaan, joiden alaiseksi hän useinkin viran- syyttömästi saatuna rangaistuksena laillisesta 2533: toimituksessaan joutuu. Valitettavan run- toiminnastaan. Etupäässä järjestyspoliisi- 2534: saasti tapahtuu maassamme, että poliisi vir- miehet joutuvat syyttömänä syytetyiksi väki- 2535: kaansa toimittaessaan kohtaa vastarintaa, vallan harjoittamisesta. Samantapaisten hai- 2536: mikä hänen on pakko väkivaltakeinoin mur- tallisten seuraamusten alaisiksi, mutta 2537: taa. Kun tällaisissa tapauksissa poliisin vas- muista syistä, joutuvat myös rikospoliisi- 2538: tustajalle ilman poliisin syytä monesti miehet taistelussaan rikollisuutta vastaan. 2539: aiheutuu vammoja, toisinaan jopa varsin vai- Nykyään tapahtuu valitettavan usein, että 2540: keitakin, joutuvat tällaiset tapaukset tarkko- yltiöpäiset rikolliset, joiden asioita rikospo- 2541: jen tutkimusten ja oikeudellisten selvittely- liisi on tarmokkaasti selvittänyt, kostoksi 2542: jen alaisiksi. Kun poliisi on käyttänyt väki- heille epäedullisesti päättyneestä tutkimuk- 2543: valtaa virantoimituksessa, on niillä, jotka sesta keksivät kaikenlaisia keinotekoisia syyt- 2544: ovat joutuneet poliisin pakkotoimenpiteiden teitä rikostutkijaa vastaan hänen muka tut- 2545: kohteiksi ja jotka useinkin ovat järjestyk- kimuksessa tekemistään virheistä. Jos nyt 2546: sestä piittaamattomia ja rettelönhaluisia hen- syntyneessä oikeudenkäynnissä tutkija va- 2547: kilöitä, tapana tehdä poliisia vastaan ilmoi- pautetaan syytteestä, on hän laillisista virka- 2548: tuksia, joissa väitetään, että poliisi on väki- toimistaan joutunut kärsimään suurta har- 2549: valtaa käyttäessään ylittänyt toimivaltuuk- mia ja vahinkoa. 2550: siaan. Ilman tällaisia ilmoituksiakin on esi- Sitä henkistä ,kipua ja särkyä", minkä 2551: miesten, milloin tietoon tulee, että poliisi on alaiseksi syytön poliisimies edellämainitun- 2552: joutunut käyttämään väkivaltaa, toimitettava laisissa tapauksissa joutuu, ei luonnollisesti- 2553: tutkimus sen seikan selvittämiseksi, onko kaan voida rahassa arvioida. On vain lasket- 2554: väkivallan käyttö pysynyt laillisissa rajoissa tavissa ne rahalliset kulut, jotka asianomai- 2555: vai onko poliisi ylittänyt valtuuksiaan. nen joutuu oikeudenkäyntiin uhraamaan. 2556: Kysymys siitä, onko poliisi väkivaltaa Jutussa, jonka yksityinen asianomistaja on 2557: käyttäessään menetellyt virheellisesti vai vir- nostanut poliisia vastaan ja jossa syyte on 2558: heettömästi, joutuu sangen usein tuomiois- havaittu kerrassaan aiheettomaksi, tuomiois- 2559: tuimen käsiteltäväksi siten, että joko yksityi- tuin saattaa tietenkin velvoittaa asianomis- 2560: nen asianomistaja tai virallinen syyttäjä tajan korvaamaan poliisin oikeudenkäynti- 2561: nostaa poliisia vastaan syytteen. Tällaiset kulut. Monasti kuitenkin sattuu, että kun 2562: syytteet johtavat kuitenkin monasti sellaiseen asianomistajalta yritetään kuluja per1a, 2563: tulokseen, että syytetty poliisimies vapaute- osoittautuu hän ,varattomaksi", joten poliisi 2564: IV,2oo. - Lindblom ym. 859 2565: 2566: joutuu kärsimään oikeudenkäyntikulunsa. Poliisin toimiessa yhteiskunnassa vallitse- 2567: Jos virallinen syyttäjä on ajanut syytettä van yleisen järjestyksen ja turvallisuuden 2568: poliisia vastaan ja poliisi on kuitenkin syyt- säilymiseksi tulisi yhteiskunnan taholta pyr- 2569: teestä vapautettu, ei tuomioistuin velvoita kiä tätä toimintaa helpottamaan sekä poista- 2570: ketään korvaamaan poliisin kuluja, vaan hän maan niitä haitallisia seuraamuksia, joita yk- 2571: saa ne itse taloudellisena menetyksenään sityiselle poliisimiehelle hänen omatta syyt- 2572: kärsiä. tään saattaa virkatehtävien hoitamisesta koi- 2573: Kun laillisesti toiminutta virkamiestä tua. Valtiovallan toimenpitein olisikin taat- 2574: syytetään väitetyistä virheistä virantoimi- tava, etteivät yksityiset poliisimiehet aiheet- 2575: tuksessa, vaatii hänen oma etunsa, että hän tomasti virantoimituksensa johdosta syyttee- 2576: vakavasti suhtautuu syytteeseen. Ellei hän seen jouduttuaan kärsi suoranaisia taloudel- 2577: näin menettele eikä kykene tuomaan syyttö- lisia menetyksiä, kuten nykyisin on asian- 2578: myyttänsä riittävän selvästi näkyviin, voi laita. 2579: hän pahimmassa tapauksessa joutua syyttö- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 2580: mänäkin rikoksesta tuomituksi. Tällaisissa nioittaen, 2581: vakavasti otettavissa syytejutuissa onkin po- 2582: liisimiehen turvauduttava lakimiehen apuun. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 2583: Asianajopalkkioiden muodossa joutuu poliisi- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. IX luvun 2584: mies syyttömyytensä osoittamiseksi täten uudelle momentille 300 000 markan 2585: kärsimään huomattavia rahallisia menoja, määrärahan oikeusistuimen virantoi- 2586: joiden korvauksesta hänellä on nykyisellään mituksesta aiheutuneesta syytteestä 2587: varsin pienet takeet. vapauttaman poliisimiehen oikeuden- 2588: käyntikulujen korvaamiseen. 2589: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 2590: 2591: 0. Lindblom. Vappu Heinonen. Nestori Nurminen. 2592: K. F. Haapasalo. V. Liljeström. Bruno J. Sundman. 2593: G. Henriksson. Päiviö Hetemäki. Urho Kähönen. 2594: Arvo Salminen. Veikko Helle. Erkki Tuuli. 2595: Anni Flinck. Veikko Kokkola. Varma K. Turunen. 2596: Eino Raunio. Heikki Hykkäälä. Martta Salmela-Järvinen. 2597: Lempi Lehto. 2598: 2599: 2600: 2601: 2602: 4 E 626/55 2603: 860 2604: 2605: IV,2<Jl. - Rah.al. N:o 70. 2606: 2607: 2608: 2609: 2610: Koivisto ym..: Määrärahan osoittamisesta lentokoneen pääl- 2611: likön viran perustamiseksi Pohjois-Suomeen hankittavaa 2612: sairas- ja huoltokuljetuslentokonetta varten. 2613: 2614: 2615: E d u s k u n n a 11 e. 2616: 2617: Hallitus esittää momentilla 7 Pl. XI: 2 Edellä sanotun perusteella kunnioittaen 2618: yhden tilapäisen lentokoneen päällikön palk- esitämme, 2619: kaamiseen Pohjois-Suomeen hankittavaa sai- 2620: ras- ja huoltokuljetuslentokonetta varten että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 2621: 483 360 mk (22 pl.). Kun toimi on kuiten- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XI: 1 mo- 2622: kin pysyvästi tarpeellinen, olisi perustettava mentin kohdalle 531 800 markan suu- 2623: yksi lentokoneen päällikön ap. virka ruisen määrärahan yhden lentokoneen 2624: (22 pl.), johon tarvitaan peruapalkkana päällikön ap. viran perustamiseksi 2625: 379 800 mk, ikälisänä 100 200 mk, kalliinpai- Pohjois-Suomeen hankittavaa sairas- 2626: kanlisänä 40 500 mk ja virkapukuavustuk- ja huoltoknljetuslentokonetta varten. 2627: sena 11 300 mk eli yhteensä ilman indeksi- 2628: korotusta 531800 mk. 2629: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 2630: 2631: Erkki Koivisto. Erkki Tuuli. R. Hallberg. 2632: 861 2633: 2634: IV,2o2. - Rah.al. N:o 71. 2635: 2636: 2637: 2638: 2639: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin- ja yleis- 2640: ten sairaalain saarnaajien palkkaukseen. 2641: 2642: 2643: E d u s k u n n a 11 e. 2644: 2645: Vuoden 1952 menoarviossa oli seuraavat Tämän jälkeen on valmistunut uusia 2646: saarnaajan palkkiotoimet, jotka kuitenkin keskussairaaloita. 2647: lopetettiin v. 1951 kesken vuotta: Kirjelmässään valtiovarainministeriölle ko. 2648: asiasta antoi lääkintöhallitus silloisen pää- 2649: mk joht. Osk. Reinikaisen varmentamalla alle- 2650: Turun lääninsairaala . . ... palkkio 16 500 kirjoituksella seuraavan lausunnon: 2651: Hämeenlinnan lääninsairaala 8400 ,Mitä tulee läänin- ja yleisten sairaaloi- 2652: Mikkelin lääninsairaala . . . " 8400 2653: " den saarnaajien palkkioihin, lääkintöhallitus 2654: Kuopion lääninsairaala ... . 8400 katsoo, että hengellinen huolto sairaaloissa 2655: Vaasan lääninsairaala ... . " 11100 on siksi tärkeä, että toimintaa ei voi lopettaa 2656: Oulun lääninsairaala .... . " 13 500 2657: " eikä palkkiotoimia tarpeettomina lakkauttaa. 2658: Lapin lääninsairaala ..... . 8400 Päinvastoin lääkintöhallituksen mielestä tu- 2659: (Etelä-Saimaan yleinen sai- " lisi mainittuja palkkioita korottaa, sillä niitä 2660: raala ................. . " 8 400) 2661: " ei ole tähän mennessä korotettu samassa 2662: (Joensuun yleinen sairaala 4 500) suhteessa kuin muita palkkioita. 2663: (Jyväskylän yleinen sairaala " 8 400) 2664: Kajaanin yleinen sairaala " 4500 2665: Kemin yleinen sairaala .. . " 8400 2666: " XVII. Mieli- ja hermosairaalat. 2667: Kotkan yleinen sairaala .. . 9 600 2668: Nurmeksen yleinen sairaala " 4500 2669: " 1. Palkkaukset. Saarnaajat ja lukkarit. 2670: Porin yleinen sairaala .... 10200 Viitaten edellä esitettyyn perusteluun saar- 2671: (Savonlinnan yleinen sai- " 2672: naajan ja lukkarin palkkiotoimia ei voida 2673: raala ................. . 8400) lakkauttaa." 2674: Tampereen yleinen sairaala " 11100 2675: Tornion yleinen sairaala .. " 8400 Yllämainittuun lääkintöhallituksen lau- 2676: " suntoon viitaten ehdotamme, 2677: 2678: Mieli- ja hermosairaalat: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 2679: tulo- ja menom·vioon 2 miljoonan mar- 2680: Lapinlahden sairaala ..... . palkkio 10 200 kan määrärahan läänin- ja yleisten 2681: Niuvanniemen sairaala ... . 11400 sairaalain saarnaajien palkkaukseen. 2682: Mustasaaren sairaala ..... . " 10200 2683: Seilin sairaala . . . . . . . . . . . " 4200 2684: " 2685: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 2686: 2687: Johannes Wirtanen. Jaakko Hakala. Erkki Koivisto. 2688: Erkki Tuuli. Erkki W. Mohell. Irma Hamara. 2689: 862 2690: 2691: IV,2oa. - Rah.al. N:o 72. 2692: 2693: 2694: 2695: 2696: E. Leikola: Määrärahan osoittamisesta alilääkärin ylimää- 2697: räisen toimen perustamiseksi Keski-Suomen keskussairaa- 2698: lan silmätautien osastolle. 2699: 2700: 2701: E d u s k u n n a ll e. 2702: 2703: Keski-Suomen keskussairaalan silmätautien Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 2704: osaston ylilääkäri ei ehdi hoitaa samalla ker- 2705: taa kliinistä osastoa, poliklinikkaa ja leik- että Eduskunta ottaisi v·uoden 1956 2706: kaussalia. Tästä syystä, sairaalan saattami- tulo- ja menoarvioon (7 Pl. XVII: 1) 2707: seksi täysin toimintakykyiseksi, on sairaalaan yhteensä 547 320 markkaa indeksiko- 2708: perustettava yksi alilääkärin ylimääräinen rotuksineen Keski-S1wmen keskussai- 2709: toimi (28 pl.). Lisäys on vuosipalkkiona raalan silmätautien osastolle perustet- 2710: 513 300 mk ja kalliinpaikanlisänä 34 020 mk tavaa alilääkärin ylimääräistä tointa 2711: eli yhteensä 547 320 mk. varten. 2712: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 2713: 2714: Erkki Leikola. 2715: 863 2716: 2717: IV,2o4. - Rah.al. N:o 73. 2718: 2719: 2720: 2721: 2722: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenkielisten 2723: sairaanhoitajakurssien järjestämiseksi Vaasan keskussai- 2724: raalaan. 2725: 2726: 2727: E d u s k u n n a 11 e. 2728: 2729: Vaasan kaksikielisessä keskussairaalassa toivomuksen, että myöhemmin Vaasaan ra- 2730: annettavaa ruotsinkielistä sairaanhoito-ope- kennettavassa sairaanhoitokoulussa tulisi ole- 2731: tusta varten on kuluvan vuoden lisämeno- maan sekä suomen- että ruotsinkielisiä kurs- 2732: arvioon myönnetty 15 328 mk ja nyt v. 1956 seja. 2733: tulo- ja menoarviossa esitetty 100 000 mark- Yllämainittuun viitaten ehdotamme, 2734: kaa. 2735: On luonnotonta, että sairaala, jonka pe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 2736: rustajana ja rahoittajana on sekä puhtaasti tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark- 2737: ruotsinkielisiä että suomenkielisiä kuntia kaa suomenkielisten sairaanhoitaja- 2738: sekä kaksikielisiä kuntia, palvelisi vain ruot- kurssien järjestämiseksi Vaasan kes- 2739: sinkielisten sairaanhoitajien koulutuksessa. kussairaalaan. 2740: Vaasan kaupunginvaltuustokin on lausunut 2741: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 2742: 2743: Johannes Wirtanen. Väinö Tikkaoja. Toivo .Asvik. 2744: 864 2745: 2746: IV,2o5. - Rah.al. N:o 74. 2747: 2748: 2749: 2750: 2751: E. Leikola: Määrärahan os~ttamisesta rehtorin ylimääräisen 2752: toimen perustamiseksi Helsingin sairaanhoitajaopistoon. 2753: 2754: 2755: E d u s k u n n a ll e. 2756: 2757: Helsingin sairaanhoitajaopistossa toimii vaksi yksi rehtorin ylimääräinen toimi 2758: paitsi sairaanhoitajakoulua myös yhdistetty (26 pl.). Lisäys on vuosipalkkiona 465 300 2759: jatko-opisto ja terveydenhuolto-opisto, joka mk ja kalliinpaikanlisänä 47 460 mk eli yh- 2760: vastaa alan korkeimman asteisesta ammatti- teensä ilman indeksikorotusta 512 760 mk. 2761: koulutuksesta ja jossa sairaanhoitajille anne- Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 2762: taan erityiskoulutusta viidellä ja tulee an- 2763: nettavaksi yhteensä seitsemällä eri opintolin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 2764: jalla sekä erikoistuneille sairaanhoitajille tulo- ja menoarvioon (7 Pl. XX: 1) 2765: jatko-opetusta hallinnollisiin ja opetustehtä- yhteensä 512 760 markkaa indeksiko- 2766: viin. Opistossa asuu 500 ja aterioi 200 hen- rotuksineen Helsingin sairaanhoitaja- 2767: kilöä. Koko talon hallinnollisen yleisjohdon opistoon perustettavaa yhtä rehtorin 2768: keskittäminen on kiireellistä ratkaisua vaa- ylimääräistä tointa varten. 2769: tiva asia. Opistoon ehdotetaan perustetta- 2770: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 2771: 2772: Erkki Leikola. 2773: 865 2774: 2775: IV,2oa. - Fin.mot. N:o 75. 2776: 2777: 2778: Nordström m.fl.: Angående anvisande av anslag för in- 2779: rättande av vissa extraordinarie tjänster vid centralsjuk- 2780: huset i Vasa. 2781: 2782: T i 11 R i k s d a g e n. 2783: 2784: I regeringens budgetförslag för år 1956 räcklig personal. Dessa centralsjukhus har 2785: har upptagits under 7 Ht. XVII: 1 punkt därför varit nödsakade att tid efter annan 2786: l) anslag för ett visst antal extraordinarie anhålla om att nya tjänster måtte inrättas 2787: tjänster vid centralsjukhuset i Vasa, som för att få verksamheten att omfatta alla av- 2788: skall vidtaga med sin verk:samhet i början delningar. Då även de vakanser, som uppta- 2789: av sagda år. Ur samhällets synpunkt sett ges i budgetförslaget för centralsjukhuset 2790: måste det anses vara mycket viktigt, att de i V asa, är tili vissa delar betydligt färre än 2791: centralsjukhus, som blivit färdiga, även kan medicinalstyrelsen ansett nödvändigt för att 2792: effektivt utnyttjas med tank:e på de stora detta centralsjukhus redan från början skall 2793: belopp, som investerats i centralsjukhusets kunna öppnas i hela sin omfattning och då 2794: byggnader jämte den medidinska apparatu- dessutom erfarenheten utvisat, att det med 2795: ren och utrustningen. Beträffande de redan en alltför liten personai är omöjligt att få 2796: öppnade centralsjukhusen k:an nämnas, att centralsjukhuset i gång i full utsträckning, 2797: ett tillräckligt antal tjänster icke har inrät- så anser undertecknade, att följande extra- 2798: tats från första början, varför en del avdel- ordinarie tjänster vid centralsjukhuset i Vasa 2799: ningar icke kunnat öppnas på grund av otill- måste ytterligare inrättas: 2800: Årslön 2801: utan ind. Summa 2802: mk mk 2803: 1 överläkare 3 kl. (laboratoriet), 29 lk.... . 539100 539 100 2804: 1 underläkare (kirurg. + polikl.), 28 lk.. . 513 300 513 300 2805: 2 avdelningssköterskor, 15 lk............. . 273 600 547 200 2806: 8 sköterskor, 13 lk. ..................... . 252 000 2 016 000 2807: 1 sjukgymnast h. a., 15 lk................ . 273 600 273 600 2808: 8 hjälpsköterskor, 10 lk. . ................ . 219 600 1756 800 2809: 5 kanslibiträden, 9 lk. . .................. . 209 400 1047 000 2810: 1 kanslibiträde, 8 lk. . .................. . 199 500 199 500 2811: 9 sjukvårdsbiträden, 5 lk. . .............. . 172 500 1552 500 2812: 1 yngre vaktmästare, 9 lk. . .............. . 209 400 209 400 2813: 1 reparationskarl, 11 lk.................. . 230100 230100 2814: 2 kök:sbiträden, 5 lk. . .................. . 172 500 345 000 2815: ---------------------- 2816: Summa mk 9 229 400 2817: 2818: Med hänvisning tili ovanstående föreslås, löner för ovan föreslagna tjänster och 2819: därtill 1 500 000 mk fö1· motsvarande 2820: att Riksdagen under 7 Ht. XVII: 1 förhöjning av dyrorts- och ålders- 2821: mom. måtte ytterligare upptaga ett tillägg samt hyresbidrag. 2822: belopp, stort 9 229 400 mk, till års- 2823: Helsingfors den 20 september 1955. 2824: 2825: Torsten Nordström. Sven Högström. 2826: John Österholm. John Forsberg. 2827: Aarre Leikola. Arthur Larson. 2828: 866 2829: 2830: IV,2o6. - Rah.al. N:o 75. 2831: Suomennos. 2832: 2833: 2834: 2835: Nordström ym. :Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimää- 2836: räisten toimien perustamiseksi Vaasan keskussairaalaan. 2837: 2838: E d u s k u n n a 11 e. 2839: 2840: Hallituksen budjettiesitykseen vuodelle nan takia. Näiden keskussairaaloiden on sen 2841: 1956 on 7 Pl:n XVII luvun 1 momentin 1) vuoksi ollut pakko aika ajoin anoa uusien 2842: kohtaan otettu määräraha eräiden ylimää- toimien perustamista, jotta niiden toiminta 2843: räisten tointen perustamista varten Vaasan saataisiin käsittämään kaikki osastot. Kun 2844: keskussairaalaan, joka aloittaa toimintansa myös niitä toimia, joita budjettiesitykseen on 2845: sanotun vuoden alussa. Yhteiskunnan kan- otettu Vaasan keskussairaalaa varten, on 2846: nalta on pidettävä hyvin tärkeänä, että niitä eräiltä osin huomattavasti vähemmän kuin 2847: keskussairaaloita, jotka ovat valmistuneet, mitä lääkintöhallitus on pitänyt välttämät- 2848: voidaan myös tehokkaasti käyttää ottaen huo- tömänä, jotta tämä keskussairaala voitaisiin 2849: mioon keskussairaalan rakennuksiin s~kä lää- alusta pitäen avata koko laajuudessaan, ja 2850: ketieteellisiin kojeistoihin ja varusteisiin si- kun sitä paitsi kokemus on osoittanut, että 2851: joitetut suuret summat. Jo avattujen keskus- liian pienellä henkilökunnalla on mahdotonta 2852: sairaaloiden suhteen voida·an mainita, ettei saada keskussairaalan toimintaa alulle ikoko 2853: alusta lähtien ole perustettu riittävässä mää- laajuudessaan, katsovat allekirjoittaneet, että 2854: rässä toimia, minkä johdosta eräitä osastoja Vaasan keskussairaalaan on lisäksi perustet- 2855: ei ole voitu avata riittämättömän henkilökun- tava seuraavat ylimääräiset toimet: 2856: Vuosipalkkio 2857: ilman indeksi· 2858: korotusta Yhteensä 2859: mk mk 2860: 1 ylilää;käri 3 1. (laboratorio) 29 pl. 539 100 539 100 2861: 1 alilääkäri (kir. os. ja polikl.) 28 pl. 513 300 •513 300 2862: 2 osastonhoitajatarta ........ . 15 pl. 273 600 547 200 2863: 8 hoitajatarta .............. . 13 pl. 252 000 2 016 000 2864: 1 lää:kitysvoim.istelija, yp. . .. . 15 pl. 273 600 273 600 2865: 8 apuhoitajaa .............. . 10 pl. 219 600 1 756 800 2866: 5 toimistoapulaista ......... . 9 pl. 209 400 1 047 000 2867: 1 toimistoapulainen ......... . 8 pl. 199 500 199 '500 2868: 9 sairaala-apulaista ......... . 5 pl. 172 500 1 552 500 2869: 1 nuorempi vahtimestari ... . 9 pl. 209 400 209 400 2870: 1 korjausmies .............. . 11 pl. 230 100 230 100 2871: 2 keittiöapulaista ........... . 5 pl. 172 500 345 000 2872: ---------------------- 2873: Yhteensä 9 229 400 2874: 2875: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, markkaa .edellä ehdotettujen toimien 2876: vuosipalkkioihin ja lisäksi 1 500 000 2877: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 markkaa vastaavia kalliinpaikan- ja 2878: tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XVII luvun ikälisiä sekä vuokra-apuja varten. 2879: 1 momentille lisäyksenä 9 229 000 2880: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 2881: 2882: T. E. Nordström. Sven Högström. 2883: John Österholm. John Forsberg. 2884: Aare Leikola. Arthur Larson. 2885: 867 2886: 2887: IV,2o7. - Rah.al. N:o 76. 2888: 2889: 2890: 2891: 2892: Sarjala ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden B-mielisai- 2893: raanhoitolaitosten perustamiskustannuksiin. 2894: 2895: 2896: E d u s k u n n a ll e. 2897: 2898: Viime heinäkuun 27 pa1vana vahvistetulla Suolahdessa, Alavuden mielisairaanhoitokoti 2899: mielisairaslain muutoksella on säädetty, että Alavudella ja kuntainliitto Salmijärven sai- 2900: ns. B-luokan mielisairaanhoitolaitoksille an- raala Kajaanin maalaiskunnassa. Saatujen 2901: netaan 25 % valtionapua niiden perustamis- tietojen mukaan ovat edelleen rakenteilla 2902: kustannuksiin. Kun lainmuutos tulee voi- ainakin Teuvan, Tyrvään ja Pielisjärven B- 2903: maan vasta ensi vuoden alusta, jäävät täl- mielisairaalat. Lisäksi on jo rakennettu tai 2904: löin avustuksen ulkopuolelle jo. rakennetut rakenteilla eräitä sellaisia kunnalliskotien 2905: tai rakenteilla olevat laitokset. Näin ei tie- mielisairasosastoja ja kunnallisia mielisai- 2906: tenkään saisi tapahtua, koska se olisi epä- raanhoitokoteja, jotka vastaavat mielisairas- 2907: oikeudenmukaista niitä kuntia kohtaan, jotka laissa tarkoitettuja B-luokan sairaaloita. 2908: ensimmäisinä ovat ryhtyneet voimassaolevan Edellä olevaan viitaten esitämme kun- 2909: mielisairaslain mukaisesti B-sairaalan raken- nioittaen: 2910: tamisella helpottamaan vaikeaa mielisairas- 2911: paikkatilannetta. Mainitun epäkohdan kor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 2912: jaamiseksi olisi valtion talousarvioon varat- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun 2913: tava riittävän suuri määräraha ko. valtion- uudelle momentille 200 000 000 mar- 2914: avun maksamiseksi edellä mainituille laitok- kan suuruisen määrärahan mielisai- 2915: sille. Tämä taannehtiva valtionapu olisi ulo- raslain voimaantulopäivän 1. 1. 1953 2916: tettava koskemaan kaikkia niitä B-luokan jälkeen rakennettujen B-mielisairaan- 2917: mielisairaanhoitolaitoksia, jotka on raken- hoitolaitoksien tai niitä vastaavien 2918: nettu voimassa olevan mielisairaslain voi- kunnalliskotien mielisairaanhoitokotien 2919: maantulopäivän 1. 1. 1953 jälkeen. Tällaisia perustamiskustannuksiin. 2920: laitoksia ovat lähinnä Sisä-Suomen sairaala 2921: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 2922: 2923: Wiljam Sarjala. Onni Hiltunen. Viljo Virtanen. 2924: Einari Jaakkola. Irma Hamara. Kalervo Saura. 2925: Nestori Kaasalainen. T. Saloranta. Niilo Nieminen. 2926: Bertel Lindh. Erkki Ryömä. Sylvi Halinen. 2927: Kauno Kleemola. 2928: 2929: 2930: 2931: 2932: !1 E 626/55 2933: 868 2934: 2935: IV,2os. - Rah.al. N:o 77. 2936: 2937: 2938: 2939: 2940: Ahonen ym..: Määrärahan osoittamisesta eräiden B-mielisai- 2941: raankoitolaitosten perustamiskustannuksiin. 2942: 2943: 2944: E d u s k u n n a 11 e. 2945: 2946: Viimeksi tehdyn mielisairaslain muutos menoarvioon vuonna 1956 varattaisiin sitä 2947: tulee voimaan 1. 1. 1956, missä muutoksessa varten riittävä määräraha. 2948: on määritelty valtion osuus B-mielisairaalain Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 2949: perustamiskustannuksista. Nyt jäivät tämän nioittaen, 2950: lain ulkopuolelle kaikki ne B-mielisairaalat, 2951: jotka ovat valmistuneet ennen 1. 1. 1956, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 2952: kuten esim. Suolahden ja Alavuden kuntain- tulo- ja menoarvioon 200 000 000 2953: liittojen mielisairaalat. markkaa B-mielisairaankoitolaitosten 2954: Koska tämä ei ole oikeudenmukaista niille perustamiskustannuksiin niille sairaa- 2955: kuntayhtymille, jotka ovat toimineet uraa- loille, jotka ovat valmistuneet ennen 2956: uurtavina ja uhranneet omia varojaan, olisi 1. 1. 1956. 2957: nyt oikeudenmukaista, että valtion tulo- ja 2958: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 2959: 2960: Arvo Ahonen. V. Liljeström. 2961: Veikko Helle. Väinö Ranldla. 2962: 869 2963: 2964: IV,zo9. - Rah.al. N:o 78. 2965: 2966: 2967: 2968: 2969: Jämsen ym..: Määrärahan osoittamisesta eräiden B-mielisai- 2970: raaloiden perustamiskustannuksiin. 2971: 2972: 2973: E d u s k u n n a ll e. 2974: 2975: Uusi, 2. 5. 1952 annettu mielisairaslaki on saannissa syrjäytettäisiin yleensä syrjäseutu- 2976: ollut voimassa yli kolme vuotta. Tänä jen vähävaraisten kuntien rakentamat jo val- 2977: aikana saatu kokemus on osoittanut, että miina olevat, toisille esimerkkinä olemaan 2978: laissa on eräitä epäkohtia, jotka olisi ensi pyrkineet ja lain vaatimukset mahdollisim- 2979: tilassa korjattava. Eräs tällainen epäkohta man nopeasti täyttäneet B-mielisairaalat. 2980: on ollut se, että ns. B-mielisairaaloille ei ole Taloudellisessa mielessäkään- niin peräti 2981: perustamiskustannuksiin annettu lainkaan tärkeä ja kipeään tarpeeseen kuin valtion- 2982: valtion apua. Tässä suhteessa saatiin kuiten- avun tuottama hyöty siitä nyt vaille jää- 2983: kin korjaus aikaan 27. 7. 1955 vahvistetulla neitä B-mielisairaaloita omistaville kunnille 2984: mielisairaslain muutoksella, joka merkitsee onkin - se ei kuitenkaan merkitse valtiolle 2985: sitä, että myös B-mielisairaalat saavat perus- ylivoimaisen suurelta näyttävää menoerää, 2986: tamiskustannuksiinsa lakisääteisen valtion- vaan lienee tuo tärkeä kysymys hoidettavissa 2987: avun. Kyseinen lainmuutos on osoittautunut suhteellisen pienillä kustannuksilla oikeuden~ 2988: kuitenkin vielä sikäli puutteelliseksi, että ne mukaiseen ratkaisuun. 2989: B-mielisairaalat, jotka on rakennettu uuden Näin ollen tahdommekin kiinnittää tähän 2990: mielisairaslain johdosta, mutta olivat jo lain- kysymykseen eduskunnan huomiota snna 2991: muutoksen voimaan tullessa valmiit tai ra- mielessä, että valtionavun antaminen olisi 2992: kenteilla, jäävät valtion avusta osattomaksi. ulotettava kaikkiin niihin B-mielisairaaloi- 2993: Tällaisia sairaaloita on tietääksemme maas- hin, jotka ovat valmistuneet 1. 1. -53 voi- 2994: samme ensimmäisenä rakennettu, 20. 5. 1953 maantulleen uuden mielisairaslain aikana. 2995: valmistunut Suolahden B-mielisairaala, Ala- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2996: vuden mielisairaanhoitokoti ja Salmijärven nioittaen, 2997: sairaala Kajaanin maalaiskunnassa, sekä li- 2998: säksi ainakin Pielisjärven, Teuvan ja Tyr- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 2999: vään rakenteilla olevat B-mielisairaalat. tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar- 3000: Kun asiaa käsitellään oikeudenmukaisuus- kan määrärahan kaikkien 1. 1. 1953 3001: näkökohtien valossa, ei voitane tulla muu- jälkeen valmistuneiden tai rakentet"lla 3002: hun tulokseen kuin siihen, että olisi mitä olevien B-mielisairaaloiden perustamis- 3003: suurin oikeudenloukkaus, jos valtionavun kustannuksia varten. 3004: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 3005: 3006: Artturi Jämsen. Eemil Partanen. 3007: Eeli Erkkilä. Marja Lahti. 3008: Antti J. Rantamaa. Heikki Soininen. 3009: Eino Rytinki. Hemming Lindqvist. 3010: Esa Koivusilta. J. F. Pöykkö. 3011: Erkki Ryömä. Albin Wickman. 3012: Kalle Kämäräinen. M. 0. Lahtela. 3013: 870 3014: 3015: IV,21o. - Rah.al. N:o 79. 3016: 3017: 3018: 3019: 3020: M. Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion osuudeksi 3021: eräiden Kokemäenjoen laaksossa tai muualla Länsi- tai 3022: Pohjois-Satakunnassa sijaitsevien kuntien yhdessä suun- 3023: nitteleman B-mielisairaalan perttstamiskustannuksista. 3024: 3025: 3026: E d u s k u n n a 11 e. 3027: 3028: Lähinnä Kokemäenjoen laakson ja lisäksi nuksista 25 %, mikä tässä tapauksessa mer- 3029: eräät muut Länsi- ja Pohjois-Satakunnan kitsisi 50 miljoonaa markkaa. 3030: kunnat ovat jo pitemmän aikaa suunnitel- Sen tähden ehdotamme, 3031: leet yhteisen B-mielisairaalan rakentamista, 3032: mutta varojen niukkuus on hidastuttanut että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 3033: suunnitelman toteuttamista. Perustaruiskus- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 3034: tannusten ennakkoarvio nousee noin 200 mil- kaa valtion osuudeksi ( 25 %) eräiden 3035: joonaan markkaan. Eduskunnan hyväksyt- Kokemäenjoen laaksossa tai muualla 3036: tyä 22 päivänä huhtikuuta 1955 lain mieli- Länsi- tai Pohjois-Satakunnassa sijait- 3037: sairaslain muuttamisesta tulee valtion osuu- sevien kuntien yhdessä suunnittele- 3038: deksi B-mielisairaaloiden perustamislmstan- man B-mielisairaalan perustamiskus- 3039: tannuksista. 3040: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 3041: 3042: Mauri Ryömä. Unto Miettinen. 3043: Irma Rosnell. Pertti Rapio. 3044: 871 3045: 3046: IV,211. - Rah.al. N:o 80. 3047: 3048: 3049: 3050: 3051: Karjalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuntainliitto 3052: Salmijärven B-mielisairaalan rakennusavustukseksi. 3053: 3054: 3055: E d u s k u n n a 11 e. 3056: 3057: Mielisairaiden hoitotilanne on Kainuun tien ollut suoritettava 600 000 markkaa va- 3058: kuntien alueella ollut erittäin vaikea. Asian- raamaansa hoitopaikkaa kohden. Lisäksi on 3059: tilan korjaamiseksi ovat kunnat perustaneet kuntainliitto saanut työllisyyslainaa valtiolta 3060: Kuntainliitto Salmijärvi-nimisen yhtymän. 25 000 000 markkaa sekä lainaa rahalaitok- 3061: Siitä johtuen ja yhteistuumin lääkintöhalli- silta 55 000 000 markkaa. Rahoitusvajaus, 3062: tuksen ja sosiaaliministeriön kanssa sekä nii- ottaen huomioon sairaalan täydellisen val- 3063: den ohjeiden ja määräysten mukaisesti ky- mistumisen on vielä 50 000 000 markkaa. 3064: seisen kuntainliiton toimesta on rakenteilla Tunnetusti vähävaraisten Kainuun kuntien 3065: Kajaanin maalaiskunnan Kuluntalahden ky- muodostaman kuntainliiton pitäisi päästä 3066: lään B-mielisairaala. valtion avustuksessa samaan suhteeseen kuin 3067: Varsinaiset rakennustyöt alkoivat viime mitä on säädetty 27 päivänä heinäkuuta 3068: vuoden syyskuussa ja valmistuu sairaala - 1955 mielisairaslain muuttamisesta annetussa 3069: suunnitelmien mukaan - kuluvan vuoden B-luokan mielisairaan hoitolaitoksen perusta- 3070: loppuun mennessä. Lääkintöhallituksen ilmoi- miskustannuksiin annettavasta valtion avusta. 3071: tuksen mukaan hyväksytään sairaalaan 166 50 000 000 markan avustus olisi välttämätön 3072: hoitopaikkaa ja, mikäli suunnitelman rahoit- ja kiireellinen, jotta lopullaan olevan B- 3073: taminen saadaan lopullisesti ajoissa järjes- mielisairaalan rakentaminen saataisiin pää- 3074: tymään, voidaan sairaala ottaa käyttöön ensi tökseen ja siihen kuuluvat välttämättömät 3075: vuoden alusta. Tällöin tulee mielisairaiden perushankinnat suoritetuiksi. 3076: hoitotilanne ja hoidon taso Kainuussa rat- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3077: kaisevasti paranemaan. 3078: B-mielisairaalan rakennushankkeen rahoit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 3079: taminen on tuottanut kuntainliitolle ja sii- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 3080: hen kuuluville vähävaraisille jäsenkunnille kan määrärahan Kuntainliitto Salmi- 3081: suuria vaikeuksia ja vaatinut huomattavia järven B-mielisairaalan mkennusavus- 3082: taloudellisia uhrauksia. Jotta rahoitus olisi tukseksi Kajaanin maalaiskunnassa. 3083: saatu tähän saakka hoidetuksi, on jäsenkun- 3084: .I-Ielsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 3085: 3086: Eetu Karjalainen. Johannes Mustonen. Hannes Tauriainen. 3087: 872 3088: 3089: IV,212. - Rah.al. N:o 81 . 3090: 3091: 3092: • 3093: 3094: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun- 3095: nille ja kuntainliitoille eräiden B-mielisairaalain rakenta- 3096: miskustannuksiin. 3097: 3098: 3099: E d u s k u n n a ll e. 3100: 3101: Kuluvan vuoden huhtikuun 22 päivänä tion tulo- ja menoarviosta on jättänyt pois 3102: eduskunta hyväksyi ja heinäkuun 27 päi- tällaiset lakimääräiset valtion avustukset B- 3103: vänä presidentti vahvisti mielisairaslakiin mielisairaaloiden rakentamiseen. Kun ne kui- 3104: sellaisen muutoksen, että kuntain perusta- tenkin on otettava varsinaiseen tulo- ja 3105: mien B-mielisairaalain rakentamiseen anne- menoarvioon, ehdotamme kunnioittaen, 3106: taan valtion avustusta 25 % niiden raken- 3107: tamiskustannuksista. Tämä laki astuu voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 3108: maan vuoden 1956 alussa. tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu- 3109: Kunnat ja kuntaliitot ovat rakentaneet B- vun uudelle momentille 100 000 000 3110: mielisairaaloita ja ovat edelleen suunnitelleet markan arviomäärärahan avustuksiksi 3111: useiden sellaisten rakentamista. Kun kunnat kunnille ja kuntainliitoille rnielisairas- 3112: ovat muutenkin taloudellisissa vaikeuksissa, lain voimaantulon jälkeen rakennet- 3113: on hyvin kohtuullista, että ne saisivat tämän tujen ja rakennettavien B-mielisairaa- 3114: valtion avustuksen. Nyt kuitenkin hallitus lain rakentamiseen. 3115: eduskunnalle antamastaan vuoden 1956 val- 3116: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 3117: 3118: Hannes Tauriainen. J. Mustonen. P. Puhakka. 3119: 873 3120: 3121: IV,213, - Rah.al. N:o 82. 3122: 3123: 3124: 3125: 3126: Naderström-Lunden ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuk- 3127: siksi ja laiiwiksi kunnille vajaamielishoitolaitosten perus- 3128: tamista varten. 3129: 3130: 3131: E d u s k u n n a ll e. 3132: 3133: Maassamme on n. 10 000 syvästi vajaa- laitoksiin lähetetyt sydäntäsärkevät anomus- 3134: mielistä sekä saman verran muita eri asteella kirjelmät. 3135: olevia vajaamielisiä lapsia. Hoitopaikkojen Nykyisen kestämättömän tilanteen edessä 3136: tarve on suuri, koska niitä on tällä kertaa ovat kunnat ja kuntayhtymät pohtineet 3137: vain noin puolitoistatuhatta. Hoitopaikkojen asiaa. Samoin ovat sosiaalihuollon työnteki- 3138: lukumäärän lisääntyminen on edistynyt var- jät syventyneet samaan asiaan. Yhä ylei- 3139: sin hitaasti, koska yksityiset yhdistykset ja semmäksi muodostuu ajatus vajaamielislain 3140: yhtymät, jotka valtaosalta huolehtivat vajaa- tarpeellisuudesta, minkä lain puitteissa voi- 3141: mielishoidosta maassamme, eivät ole varojen taisiin ratkaista vaikea vajaamielisten hoito- 3142: puutteessa voineet toimintaansa laajentaa. pulma. 3143: Valtio on omakohtaisesti varsin vähän osal- Kun hoitolaitosten tarve kuitenkin on il- 3144: listunut edellll mainitun asian hoitoon. meinen, on kuntien taholta ryhdytty suun- 3145: Olisi kuitenkin aivan välttämätöntä, että nittelemaan vajaamielishoitolaitosten raken- 3146: hoitolaitoksia saataisiin lisää. Tuhannet van- tamista. Tällaiseen rakentamiseen on kuiten- 3147: hemmat ja kodit kamppaileV'at suurissa vai- kin välttämätöntä saada yhteiskunnan apua 3148: keuksissa vajaamielisten lasten sijoittami- ja siksi ehdotamme edelliseen viitaten, 3149: sessa. V arhaisimmalla ikäkaudellaan voisivat 3150: vajaamieliset lapset jotain oppia, jos heidät että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 3151: voitaisiin sijoittaa heille sopiviin oppi- ja tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar- 3152: hoitolaitoksiin. Tuhannet laitoshoidon tar- kan määrärahan myönnettäväksi avus- 3153: peessa olevat odottavat pääsyä hoitolaitoksiin tuksina ja halpakorkoisina lainoina 3154: ja näistä vaikeuksista on todistuksena hoito- kunnille vajaamielishoitolaitosten pe- 3155: rustamista varten. 3156: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 3157: 3158: Jud.it Nederström-Lunden. Eino Roine. 3159: Aimo Aaltonen. Paavo Aitio. 3160: 874 3161: 3162: IV,214, - Rah.al. N:o 83. 3163: 3164: 3165: 3166: 3167: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi 3168: ja lainaksi Kaatumatautisten Hoitoyhdistys r. y:lle Korte- 3169: joen miesparawtolan laajennus- ja peruskorjaustöitä var- 3170: ten. 3171: 3172: 3173: E d u s k u n n a ll e. 3174: 3175: Hyväksyessään vuonna 1951 lain kaatuma- sia maassamme todella kehitettäisiin ja 3176: tautisten hoitolaitosten valtionavusta edus- uudistettaisiin. Tässä mielessä olisi valtion, 3177: kunta samalla totesi, että valtionavun epä- jonka tarkoituksena tuskin on itse ryhtyä 3178: varmuus ja tarkoituksenmukaisen lainsää- mainitunlaisia hoitolaitoksia perustamaan, 3179: dännön puuttuminen ovat erittäin haitalli- tuettava tehokkaasti niitä, jotka tällä alalla 3180: sesti vaikuttaneet mainittujen hoitolaitosten ovat vuosikymmenien ajan omatoimisesti 3181: toimintaan, jonka vuoksi näiden sairaiden uurastaneet. 3182: laitoshoito on maassamme jäänyt takapajui- Vaajasalon-Kortejoen hoitolaitoksissa on 3183: selle kannalle. Tätä toteamusta on pidettävä nykyään 209 potilaspaikkaa, joista 129 on 3184: varsin oikeaan osuneena, sillä valtion parem- nais- ja 80 miespotilaita varten. Laitosraken- 3185: min kuin kuntienkaan sairaaloissa ei tällä nuksista on Kortejoen miestenparantola, 3186: hetkellä ole yhtään ainoata hoitopaikkaa kaa- jossa on 56 lääkintöhallituksen hyväksymää 3187: tumatautia sairastavia henkilöitä varten; ja potilaspaikkaa, rakennettu 28 vuotta sitten 3188: sen jälkeen kun Sortavalan lähellä sijainnut ja on nyt perusteellisen uusimisen sekä laa- 3189: Tapiolan hoitolaitos oli jäänyt rajan taakse, jentamisen tarpeessa. Kun tämä laitos oli 3190: Seinäjoella toiminut kaatumatautiosasto oli vuosina 1925-1926 suunnitteilla, sisälsi 3191: riittämättömän valtionavustuksen vuoksi lo- alkuperäinen rakennusohjelma kolmen erilli- 3192: petettu ja Oulussa toiminut kaatumatautis- sen rakennuksen, nimittäin talous-, henkilö- 3193: ten poikien huoltola lakkauttanut toimin- kunnan asuin- ja varsinaisen hoitolaraken- 3194: tansa, ovat Kaatumatautisten Hoitoyhdistys nuksen rakentamisen, mutta varojen puut- 3195: r.y: n Kuopion maalaiskunnan alueella yllä- teessa pystyttiin tästä suunnitelmasta toteut- 3196: pitämät Vaajasalon-Kortejoen parantolat tamaan vain varsinaisen hoitolarakennuksen 3197: ainoat maassamme nykyisin toimivat tämän rakentaminen. Tällöin aikaisemmin suunni- 3198: alan hoitolaitokset. Kun näidenkin hoitolai- teltu talousrakennus korvattiin hoitolaraken- 3199: tosten vuotuinen ylläpito ilman valtion riit- nuksen kellariin tehdyllä keittiöllä ja hen- 3200: tävää tukea on vuosikymmenien ajan ollut kilökunta sijoitettiin asumaan hoitolaraken- 3201: yhtämittaista taistelua taloudellisten vai- nuksen potilaskäyttöön alunp~rin ajateltui- 3202: keuksien voittamiseksi, ei välttämättömiksi hin huoneisiin, joskin tällainen järjestely jo 3203: käyneiden uudistusten ja parannusten alunperin tuntui välttämättömän pakon sa- 3204: aikaansaaminen edes näiden laitosten osalta nelemalta hätäratkaisulta. Kun lisäksi vaa- 3205: ole tähän mennessä ollut mahdollista. Tämän timukset ovat 28 vuoden kuluessa suuresti 3206: vuoksi, ja kun eduskunta lopultakin on kiin- muuttuneet ja erikoisesti sairaalahenkilökun- 3207: nittänyt huomiota siihen epäoikeudenmukai- nan työssä 8 tunnin työaikaan siirtyminen 3208: seen asemaan, johon kaatumatautia sairasta- on suuresti lisännyt henkilökunnan asunto- 3209: vien henkilöiden laitoshoito on maassamme jen tarvetta, on parannusten aikaansaaminen 3210: jäänyt, olisi valtiovallan myös pidettävä Kortejoen parantolan kohdalla käynyt aivan 3211: huolta siitä, ettei alussamainitun lain hyväk- välttämättömäksi. Paitsi laitoksen keittiötä, 3212: syminen Jaisi pelkäksi muodollisuudeksi, joka sopimattomaan paikkaan sijoitettuna 3213: vaan että sen avulla tämän alan hoitolaitok- sekä pinta-alaltaankin mitättömän pienenä ei 3214: IV,2t4. - E. Nurminen ym. 875 3215: 3216: vastaa alkeellisiakaan sairaalan keittiölle ase- kuivaushuoneet. Tällä tavoin saataisiin pa- 3217: tettavia vaatimuksia, on parantolarakennuk- rantola nykyaikaiseen kuntoon ja rakennuk- 3218: sessa huomattava joukko muitakin puutteel- sessa olevien potilaspaikkojenkin määrää voi- 3219: lisuuksia, jotka olisi välttämättä korjattava. taisiin lisätä nykyisestä 56: sta lähes 80: een 3220: Niinpä potilaskunnan ruokailuhuone on niin hoitopaikkaan. Suunniteltu uusi siipiraken- 3221: pieni, että ainoastaan osa potilaista sopii nus tulisi noin 7 500 m3 suuruiseksi ja sen 3222: siellä ruokailemaan, henkilökunnan ruokailu- rakentaminen ynnä vanhan parantolaosan 3223: huone puuttuu laitoksesta kokonaan, peseyty- perusteellinen korjaaminen tulisi maksamaan 3224: mishuoneet ja WC-tilat ovat riittämättömät arviolta noin 80 milj. mk. 3225: ja kuivaus- sekä kylpyhuoneet samoin kuin Pitäen tärkeänä, että edes se ainoa hoito- 3226: varastotilat miltei olemattomat. Askartelu- laitos, joka maassamme vielä toimii kaatuma- 3227: ja työhuoneita ei liioin ole, vaikka ne laitok- tautia sairastavia henkilöitä varten, saataisiin 3228: sessa, jossa potilaat joutuvat viettämään pit- asianmukaiseen ja tarkoitustaan vastaavaan 3229: kiäkin aikoja, ovat aivan välttämättömät. kuntoon, katsomme, että edellä esitetty lisä- 3230: Päivystys-, hoito- ja lääkärin vastaanotto- rakennus- ja korjaustyö olisi välttämättä toi- 3231: huoneet samoinkuin laboratorio niinikään meenpantava. Edelleen katsomme, että val- 3232: puuttuvat kokonaan. Kun edelliseen lisätään tion, joka ei muussakaan muodossa ole teh- 3233: vielä se, että henkilökunnan asunnoista on nyt uhrauksia kaatumatautia sairastavien 3234: huutava puute, saattaa hyvin ymmärtää, hyväksi, olisi tuettava rakennusyrityksen 3235: minkälaisissa vaikeuksissa tämä maamme rahoittamista lainmukaisen valtionavustuksen 3236: ainoa miehiä varten rakennettu kaatumatau- lisäksi parantoloita ylläpitävälle yhdistyk- 3237: tiparantola työskentelee. selle myönnettävällä pitkäaikaisella korotto- 3238: Edellämainitut puutteellisuudet on aja- malla lainalla, koska se ei nykyoloissa, lä- 3239: teltu korjattavaksi siten, että nykyisen hoi- hinnä juuri valtion takavuosina osoittaman 3240: tolarakennuksen yhteyteen rakennettaisiin penseän suhtautumisen takia, voi rakennus- 3241: erikoinen talous- ja asuntolasiipirakennus, ohjelmaa ilman ulkopuolista tukea toteuttaa. 3242: johon sijoitettaisiin mm. laitoksen pesula, Kun kysymyksessä on lisäksi tärkeä ja koko 3243: sauna, askartelu- ja työhuoneita, ruumis- maallemme yhteinen asia - otetaanhan lai- 3244: huone, leipomo ja keittiö aputiloineen, tokseen potilaita ympäri maatamme - ehdo- 3245: potilas- ja henkilökunnan ruokailuhuoneet, tamme kunnioittaen, 3246: toimistohuoneet, potilaiden päiväoleskelu- 3247: tilat, vierashuoneet ja henkilökunnan asun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 3248: tohuoneet. Rakennustyön yhteydessä olisi tulo- ja menoarvioon yhteensä 80 mil- 3249: nykyinen hoitolarakennus perusteellisesti joonan markan suuruisen määrärahan, 3250: korjattava ja muodostettava kokonaisuu- josta avttstusta 40 miljoonaa markkaa 3251: dessaan potilasosastoiksi järjestämällä nii- ja korotonta pitkäaikaista lainaa 40 3252: hin riittävän suuret peseytymishuoneet, miljoonaa markkaa, Kaatumatautistet:t 3253: WC-tilat, päivystys-, laboratorio- ja röntgen- H aitoyhdistys r.y: lle Kortejoen mies- 3254: huoneet sekä eristys-, huuhtelu-, varasto- ja parantolan laajennus- ja pMuskor- 3255: jaustöiden suorittamiseksi. 3256: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 3257: 3258: Em. Nurminen. Onni Hiltunen. Antti J. Rantamaa. 3259: Mikko Hult. Lennart Heljas. Kalle Kämäräinen. 3260: 3261: 3262: 3263: 3264: 6 E 626/55 3265: 876 3266: 3267: IV,215. - Rah.al. N:o 84. 3268: 3269: 3270: 3271: 3272: Ryhtä: Määrärahan osoittamisesta kunnansairaaTaksi muute- 3273: tun Taivalkosken aluesairaalan laajennus- ja peruskorjaus- 3274: töihin. 3275: 3276: 3277: E d u s k u n n a ll e. 3278: 3279: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja seen päästävä kiireellisesti. Taivalkosken 3280: menoarvioksi vuodelle 1956 on 7 Pl. XXIV kunta lähetti aikanaan sairaalaa koskevan 3281: luvun 4 momentin kohdalla merkitty määrä- peruskorjaus- ja laajentamissuunnitelman 3282: raha kunnansairaaloiksi muutettujen aluesai- lääkintöhallitukseen, josta se edelleen toimi- 3283: raalain kunnossapito- ja käyttökustannuksiin, tettiin sisäasiainministeriöön, mutta määrära- 3284: jotka valtio aluesairaaloiden lakkauttamisesta haa näihin korjaus- ja laajennustöihin ei ole 3285: maaliskuun 9 päivänä 1951 annetun lain talousarvioon esitetty. Taivalkosken kunnan- 3286: 4 §: n 2 kohdan mukaan suorittaa. Sitä vas- sairaalan laajennustyö käsittää 4 100 m3 ja 3287: toin hallitus ei ole esittänyt tarpeellista mää- kustannusarvio on 37 600 000 markkaa. Kun 3288: rärahaa kunnansairaaloiksi muutettujen alue- Taivalkoskella on nykyisin useita ylimääräi- 3289: sairaalain tarpeellisiksi katsottuja laajennus- siä työmaita, mm. Kontiomäen-Taivalkosken 3290: ja peruskorjaustöitä varten. On nimittäin rautatietyömaa, ja useita suuria metsätyö- 3291: otettava huomioon, että suurin osa entisistä maita, joiden sairaala- ja lääkintähuolto tu- 3292: aluesairaaloista oli pieniä ja huonokuntoisia lee Taivalkosken kunnansairaalan osalle, niin 3293: silloin, kun niitä ryhdyttiin muuttamaan on tilanne muodostunut sairaalan kohdalla 3294: kunnansairaaloiksi ja näin ollen monet Poh- aivan kestämättömäksi. Sairaalan laajenta- 3295: jois-Suomen vähävaraiset kunnat joutuivat miseen ja peruskorjauksien suorittamiseen 3296: heti sairaaloita kunnostamaan. Onneksi olisi päästävä aivan pikaisesti ja sen vuoksi 3297: useana kuluneena vuotena on saatu valtion olisikin saatava tähän tarkoitukseen tarvit- 3298: tulo- ja menoarviossa määräraha näiden kun- tava määräraha jo vuoden 1956 tulo- ja me- 3299: nansairaaloiksi muutettujen aluesairaalain noarvioon. 3300: laajentamis- ja peruskorjaustöitä varten ja Edellä olevaan viitaten ehdotankin, 3301: sen valtion tuen avulla onkin useita sairaa- 3302: loita saatu kunnostetuksi. Oulun läänissä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 3303: Taivalkosken kunnan sairaalaolot tällä het- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV 3304: kellä ovat äärimmäisen vaikeat. Kunta joutui luvun 4 momentille 38 000 000 mar- 3305: myös ottamaan entisen aluesairaalan kun- kan määrärahan käytettäväksi kun- 3306: nansairaalaksi varsin huonokuntoisena, ja nansairaaTaksi muutetun Taivalkosken 3307: kun sairaala muutenkin on pieni ja siitä aluesairaalan laajennus- ja peruskor- 3308: puuttuu synnytysosasto kokonaan, niin olisi jaustöitä varten. 3309: tämän sairaalan laajentamiseen ja korjaami- 3310: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 3311: 3312: Niilo Ryhtä. 3313: 877 3314: 3315: IV,21a. - Rah.al. N:o 85. 3316: 3317: 3318: 3319: 3320: Väänänen ym..: Määrärahan osoittamisesta Savon Lasten- 3321: linnan ylläpitokustannuksiin. 3322: 3323: 3324: E d u s k u n n a ll e. 3325: 3326: Mannerheim-liiton Savon Lastenlinnaa, sairaaloiden ja laitoksien rakentamiseen. Tä- 3327: joka tulee toimineeksi 5 vuotta, ovat Lasten- män ohella ovat ko. kunnat joutuneet yllä- 3328: linnasta hoitopaikkoja merkinneet kunnat pitämään Savon Lastenlinnaa, jossa hoide- 3329: ilman suurempaa valtionapua ylläpitäneet. taan myös muualta Suomesta sairaalahoitoa 3330: Savon Lastenlinna on olosuhteiden pakosta tarvitsevia lapsia. Hoitosijoja merkinneet 3331: muodostunut lastensairaalaksi, vaikka sen kunnat ovat siitä huolimatta suorittaneet 3332: alkuperäinen tarkoitus oli olla pientenlasten oman osuutensa järjestämällä siten lapsille 3333: hoitokotina. Tänä vuonna on laitoksessa hoi- mahdollisuuden asianmukaiseen sairaan- ja 3334: dettu keskimäärin 93.12 lasta päivässä ja terveydenhoitoon. Lastenhoidon merkitys on 3335: tästä määrästä on vain muutama, n. 4-5, oivallettu maakunnassa. Lasten kuolleisuus 3336: lastenkotilapsia. Laitoksessa on virallisesti on saatu alenemaan Lastenlinnan toiminta- 3337: 80 hoitopaikkaa, mutta lapsia on hoidettu aikana ja Lastenlinnan piiriin kuuluvalle 3338: 95-110 lasta päivässä. väestölle annettu valistus on tuottanut jo 3339: Paitsi lastenhoitolaitoksena, Savon Lasten- myönteisiä tuloksia. Kun Mannerheim-liiton 3340: linna toimii lastenhoidon opetuslaitoksena ja aloitteesta on perustettu ja rakennettu täl- 3341: lastenhoidollisena valistuskeskuksena toimin- lainen lastensairaala, jonka ylläpidosta ovat 3342: tapiirissään. Laitoksessa koulutetaan vuosit- hoitosijoja merkinneet kaikki Pohjois-Savon 3343: tain vuoden kestävillä kursseilla n. 70 las- kunnat vuodesta 1950 alkaen vastanneet sekä 3344: tenhoitajaa. Sitä paitsi on laitoksessa annettu muutamat muut kunnat, niin olisi kohtuul- 3345: opetusta lastenhoidossa Kuopion sairaanhoi- lista ja oikein, että valtio osallistuisi laitok- 3346: taja- ja Porin sairaanhoitaja- ja terveys- sen ylläpitokustannuksiin. 3347: sisarkoulun oppilaille, koska ko. kouluilla ei Näistä syistä ehdotamme •kunnioittaen, 3348: ole riittävästi lastenhoidon koulutusmahdolli- 3349: suuksia valtion laitoksissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 3350: Tunnettua on, että Pohjois-Savon kunnat tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu- 3351: ovat yleensä vähävaraisia ja asukkaiden toi- vun kohdalle 10 000 000 markkaa Sa.- 3352: meentulo on heikko. Kuntien vaikeasta ta- von Lastenlinnan ylläpitokustannuksia 3353: loudellisesta asemasta huolimatta ovat kun- varten. 3354: nat joutuneet rahoittamaan ja osallistumaan 3355: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 3356: 3357: Hilja Väänänen. Matti Mattila. 3358: Sylvi Halinen. Onni Mannila. 3359: Marja Lahti. Eino Palovesi. 3360: Martti Leskinen. Vieno Simonen. 3361: Lennart Heljas. 0. Muikku. 3362: Heikki Soininen. Elli Nurminen. 3363: Atte Pakkanen. Kalle Kämäräinen. 3364: 878 3365: 3366: IV,z17. - Rah.al. N:o 86. 3367: 3368: 3369: 3370: 3371: Hosia ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Porin 3372: diakonissalaitoksen sairaalaa varten. 3373: 3374: 3375: E d u s k u n n a ll e. 3376: 3377: Porin diakonissalaitaksen sairaala kuuluu mennessä oli hoitopäiväluku 18 097, mikä 3378: niihin yksityisiin sairaaloihin, jotka ovat merkitsee, että vuoden aikana luku nousee 3379: merkittävällä tavalla helpottaneet sairaanhoi- yli 27 000. 3380: dollista tilannetta omalla alueellaan ja joi- Sairaalamaksut on laitoksen luonteen mu- 3381: den tukeminen on siis valtiovallankin edun kaisesti pyritty pitämään niin alhaisina kuin 3382: mukaista. on ollut mahdollista, jotta vähävaraisetkin 3383: Porin diakonissalaitos on rakennettu v. voisivat päästä hoitoon, näiden joukossa ne, 3384: 1949 ja sen jälkeisinä vuosina ja on sen joista kunnat maksavat. Tämänvuotiset hoi- 3385: ajanmukaisessa sairaalassa 80 sairaansijaa. topäivämaksut ovat tuottaneet keskihinnaksi 3386: Erikoisesti on todettava, että sairaalassa on 462: 50, joten nettotappioksi jää yli 500: -, 3387: sellaiset tärkeät osastot kuin korva-, nenä-, koska jokainen hoitopäivä maksoi laitokselle 3388: kurkku- sekä silmätautien osasto, joita käyt- 1 003: 50. Tasapaino on tähän asti saatu ai- 3389: tää hyväkseen koko laaja Satakunta, vieläpä kaan lahjoitusten avulla, joita on saatu eri 3390: Vaasanseutukin. Myöskin sairaalan kroonis- piireiltä siinä toivossa, että tarpeelliseksi 3391: ten tautien osasto on osoittautunut erittäin osoittautunut ja täysin kuormitettu sairaala 3392: tarpeelliseksi, koska tällaisista sairaansi- voisi niiden turvin jatkaa toimintaansa. 3393: joista on yleistä puutetta. Nämä apulähteet alkavat kuitenkin ehtyä, ja 3394: Sairaala ei ole saanut perustamis- eikä siksi olisi välttämätöntä, että valtion tukea 3395: rakentamiskustannuksiinsa minkäänlaista val- saataisiin sairaalan talouden tasapainottami- 3396: tion tukea, vaan on sen rakentaminen ta- seksi. Tiettävästi lääkintäviranomaiset, myös- 3397: pahtunut lainojen ja muualta saatujen avus- kin sisäasiainministeriössä, ovat olleet tällä 3398: tusten turvin. Alkuvaiheissa saatiin Ameri- kannalla. 3399: kan luterilaisten kirkkojen lahjavaroja 11 Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- 3400: mmk ja viime vuonna yhteisvastuukeräyk- tamme kunnioittaen, 3401: sestä 12 mmk. Mutta laitoksella on vielä vuo- 3402: sittain yli 2 mmk: n korkomenot, jotka liian että Eduskunta ottaisi vtwden 1956 3403: raskaina rasittavat sairaalan menestyksel- tulo- ja m'enoa.rvioon 7 Pl. XXIV lu- 3404: listä toimintaa. kuun 20 000 000 markkaa avustuk- 3405: Sairaalatoiminnan laajuudesta mainitta- seksi Porin diakonissalaitoksen sairaa- 3406: koon, että tämän vuoden elokuun loppuun laa varten. 3407: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 3408: 3409: Armi. Hosia. Antti J. Rantamaa. Artturi Tienari. 3410: Nestori Kaasalainen. Aare Leikola. Harras Kyttä. 3411: Vappu Heinonen. J ohann.es Wirtanen. Lennart Heljas. 3412: Juho Tenhiälä. Laura Brander-Wallin. Armas Leinonen. 3413: 879 3414: 3415: IV,21s. - Rah.al. N:o 87. 3416: 3417: 3418: Koivisto ym..: Määrärahan osoii}.tamisesta avustukseksi syöpä- 3419: sairaalan rakentamiseksi Oulun diakonissalaitoksen yh- 3420: teyteen. 3421: 3422: 3423: E d u s k u n n a ll e. 3424: 3425: Syöpäsairaudet ovat viime aikoina voimak- on paitsi tarkoitukseen tarvittava tontti, leik- 3426: kaasti lisääntyneet. Niinpä vuonna 1954 to- kaussalit kalliine välineineen, laboratorio, 3427: dettiin maassamme 13 000 uutta syöpäta- röntgenkone, talousrakennus- ja kattilahuone, 3428: pausta. Näin ollen syöpä kansansairautena jotka viimeksi mainitut on suunniteltu ja ra- 3429: kilpailee tuberkuloosin kanssa, kuolleisuuslu- kennettu sairaalan laajennusta silmällä pi- 3430: vussa jopa ohittaakin sen. Syövän torjunnan täen. Jatkamalla nykyistä sairaalaraken- 3431: ja syöpäpotilaiden hoidon pitäisi sen tähden nusta kolmella seinällä rakennustyö tulee hal- 3432: olla valtakunnallinen kysymys. Hoidon pi- vaksi. Myöskin on otettava huomioon, että 3433: täisi kyetä palauttamaan potilas takaisin tämän sairauden potilaat tarvitsevat sitä hen- 3434: normaalielämään, mikä saattaa olla mahdol- kistä ja hengellistä hoitoa, jota juuri tämän 3435: lista, jos potilas ajoissa pääsee asianmukai- laitoksen yhteydessä on mahdollisuus saada. 3436: seen hoitoon. Aivan onneton on kroonisten Tarkoitus on saada rakennustyö käyntiin jo 3437: syöpäpotilaiden osa maassamme. Heille ei ole ensi keväänä. Kustannusarvio on 55 miljoo- 3438: voitu varata sairaalapaikkoja ja heidän koti- naa markkaa, jolloin syöpäpotilaspaikkoja 3439: hoitonsakin on erittäin vaikeaa. Varsinaiset saataisiin 35-40 sekä muut tarvittavat tut- 3440: hoitomahdollisuudet tätä tautia sairastaville kimus- ja hoitotilat. 3441: ovat maassamme vain Helsingissä ja Turussa, Kuntien valitsema toimikunta on ehdotta- 3442: ja niissäkin hyvin rajoitetut. Koko Pohjois- nut, että Lapin ja Oulun läänin kunnat osal- 3443: ja Keski-Suomi on vailla tällaisia hoitolaitok- listuvat hankkeeseen ottamalla ensi vuoden 3444: sia. tulo- ja menoarvioihinsa 40 markkaa asukasta 3445: Jo pitemmän aikaa on ollut vireillä kysy- kohti sekä seurakunnat vastaavasti 10 mark- 3446: mys syöpäsairaalan aikaansaamisesta Pohjois- kaa. Täten saataisiin kokoon noin 25 miljoo- 3447: Suomea varten Ouluun. Kuluneen kesän ai- naa markkaa. Lahjoituksilla toivotaan saa- 3448: kana ovat Oulun ja Lapin läänin kuntien tavan noin 5 miljoonaa markkaa. Näin ollen 3449: edustajat asiasta neuvotelleet yhdessä syöpä- tarvittaisiin vielä 25 miljoonaa markkaa. 3450: yhdistyksen edustajain ja alan erikoislääkä- Ottaen huomioon, että asia on valtakun- 3451: rien kanssa ja päätyneet yksimielisesti siihen nallinen kysymys ja sellaisena erittäin ajan- 3452: tulokseen, että syöpäsairaala Pohjois-Suomea kohtainen ja kipeän tarpeen vaatima, ehdo- 3453: varten on rakennettava Oulun diakonissalai- tamme kunnioittaen, 3454: toksen yhteyteen. Missään tapauksessa ei ole 3455: varaa jäädä odottamaan Oulun keskussai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 3456: raalan laajennusta, joka voinee toteutua ai- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu- 3457: kaisintaan parin vuosikymmenen kuluttua. vun kohdalle 25 000 000 markan mää- 3458: Taloudellisesti ja käytännöllisesti asia järjes- rärahan avustuksena syöpäsairaalan 3459: tyy erittäin edullisesti Oulun diakonissalai- rakentamiseksi Oulun diakonissalaitok- 3460: toksen yhteydessä, koska viimeksimainitulla sen yhteyteen. 3461: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 3462: 3463: Erkki Koivisto. Eino Tainio. Eeli Erkkilä. 3464: Arvi Turkka. Toivo Friman. Lauri Järvi. 3465: Markus Niskala. Yrjö Murto. Vilho Väyrynen. 3466: Matti Raipala. Erkki Leikola. Arvi Ikonen. 3467: Armas Leinonen. Kusti Eskola. Joh. Wirtanen. 3468: Eino Rytinki. Yrjö Hautala. Lennart Heljas. 3469: Niilo Ryhtä. 3470: Grels Teir. 3471: 880 3472: 3473: 1V,219, - Rah.al. N:o 88. 3474: 3475: 3476: 3477: 3478: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kuntain 3479: ja kuntainliittojen sairaalain käyttötalousmenoihin. 3480: 3481: 3482: E d u s k u n n a II e. 3483: 3484: Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan tamaan ja jotka niin ollen suuresti lisäävät 3485: hallituksen esitys uudeksi sairaalalaiksi, kuntien muutenkin rasitettua taloutta, suori- 3486: jonka mukaan valtionavun kuntainliittojen tetaan riittävä valtion myöntämä taloudelli- 3487: ja ikuntain sairaaloille on edellytetty huo- nen tuki. Tämän vuoksi olisi tarvittava mää- 3488: mattavasti lisääntyvän. Valiokuntakäsitte- räraha otettava jo vuoden 1956 tulo- ja me- 3489: lyssä lakiin tehdyt muutosesitykset edellyt- noarvioon. 3490: täisivät tämän valtionavun vieläkin suurem- Edellä sanotun johdosta kunnioittaen ehdo- 3491: paa osuutta. On uskottavaa, että lain käsit- tamme, 3492: tely eduskunnassa saadaan päätökseen jo ku- 3493: luvan vuoden puolella. Onkin välttämätöntä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 3494: että niille monille kuntainliittojen ja kuntien tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu- 3495: sairaaloille, jotka sairaalaverkostoissamme vun kohdalle 300 000 000 markan suu- 3496: muodostavat keskussairaaloitamme vastaavan ruisen määrärahan valtionavun maksa- 3497: renkaan, mutta joiden ylläpitokustannukset miseksi kuntain ja kuntainliittojen sai- 3498: kunnat ja kuntainliitot joutuvat yksin kan- raalain käyttötalousmenoihin. 3499: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 3500: 3501: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. 3502: Valto Käkelä. R. Hallberg. 3503: Sven Högström. 3504: 881 3505: 3506: IV,22o. - Rah.al. N:o 89. 3507: 3508: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Pudas- 3509: järven kunnalle ,toisen kunnanlääkärin virka-asunnon ja 3510: vastaanottohuoneiston rakentamista varten. 3511: 3512: E d u s k u n n a ll e. 3513: Yleisestä lääkärinhoidosta vuonna 1951 an- velvollinen perustamaan toisen kunnanlääkä- 3514: netun lain 29 § :n mukaan lakkautettiin rin viran, mutta kun lääkärin virka-asuntoa 3515: aluelääkärien virat ja muutettiin kunnan- ja vastaanottohuoneistoa ei ole, niin kunta 3516: lääkärien viroiksi. Saman pykälän mukaan on ollut myöskin pakotettu hankkimaan sitä 3517: lääkärien virka-asunnot ja vastaanottohuo- varten rakennuksen piirustukset kustannus- 3518: neistot luovutettiin kunnille. Peruskorjauk- arvioineen. Niille on haettu lääkintöhalli- 3519: set ym. tehtävät jäivät valtion suoritetta- tuksen ja lääkäriliiton hyväksyminen. Kus- 3520: vaksi. Saman lain 20 § :n 4 momentissa sa- tannusarvio on lähes 8 000 000 markkaa, 3521: notaan mm., että ,Kaukaisella, harvaanasu- mutta todelliset kustannukset noussevat 3522: tulla ja vähävaraisella syrjäseudulla sijaitse- 9 000 000 markkaan. V eroäyrin hinta on 13 3523: vat sekä sellaiset maalaiskunnat ja kunta- markkaa ja kunnan veronmaksajat ovat suu- 3524: yhtymät, joiden liikenneyhteydet ovat huo- rimmalta osalta ansiotöissä käypää pienvilje- 3525: not, ovat oikeutettuja, niin kauan kuin nii- lijäväestöä. Minkäänlaista teollisuuslaitosta 3526: den taloudellinen kantokyky on maan kun- ei paikkakunnalla ole. V erorästien määrä on 3527: tien keskimäärää olennaisesti heikompi, saa- veron suuruuden ja heikon maksukyvyn 3528: maan ylläpitämänsä kunnanlääkärinvirkaa vuoksi suurimpia. Kun kunnalla on suuret 3529: varten valtionavustuksena koko viran perus- kansakoulu- ja maantierakennustyöt käyn- 3530: palkan ja luontaisetujen rahan-arvon taikka nissä, niin se ei ole kyennyt eikä kykene 3531: suuremman osan niistä, kuin 1 momentissa rakentamaan toista kunnanlääkärin virkata- 3532: säädetään. Sanotun valtionavustuksen myön- loa ja vastaanottohuoneistoa ilman valtion- 3533: tämisestä päättää sisäasiainministeriö. Mil- avustusta. Tietäisihän se veroäyrin hin- 3534: loin tällaisen maalaiskunnan tai kuntayhty- nan nousua 1 markalla eli 14 markkaan. Val- 3535: män on tarpeen rakentaa kunnanlääkärin tionavustusta on haettu, mutta sitä ei vielä 3536: virka-asunto tai vastaanottohuoneisto, anne- ole saatu. 3537: taan niitä varten valtionavustusta samalla Kun ensi vuoden tulo- ja menoarviossa 3538: tavoin kuin peruspalkkaa ja luontoisetuja vähenee kunnansairaaloiksi muutettujen 3539: varten". aluesairaaloiden peruskorjauksiin ja lisä- 3540: Pudasjärven kunta on eräs niitä kuntia, rakennuksiin käytettävät määrärahat, niin 3541: joka kuuluu täydellisesti edellämainitun olisi oikeuden ja kohtuuden mukaista, että 3542: 20 § :n mukaan harvaanasuttujen, vähäva- tälle kunnalle, jossa on ollut aluesairaala 3543: raisten, syrjäseutujen ja huonoliikenteisten ja aluelääkäri, otettaisiin ensi vuoden talous- 3544: kuntien joukkoon, ja yksi niistä 17 kun- arvioon toisen kunnanlääkärin virka-asunnon 3545: nasta, joissa oli valtion aluesairaalat ja alue- rakentamista varten avustusmääräraha. 3546: lääkärit, jotka maaliskuun 9 päivänä 1951 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3547: annetulla lailla lakkautettiin ja muutettiin nioittaen, 3548: kunnansairaaloiksi ja kunnanlääkärinviroiksi, 3549: joiden virka-asunnot ja vastaanottohuoneis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 3550: tot voidaan valtion toimesta joko kokonaan tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu- 3551: rakentaa tai antaa kunnille sitä varten huo- vun 4 momentille 7 000 000 markan 3552: mattavan suuri avustus. määrärahan avustukseksi Pudasjärven 3553: Pudasjärven kunta, jonka väkiluku on kunnalle toisen kunnanlääkärin virka- 3554: hiukan yli 14 000 henkeä, on yleisestä lää- asunnon ja vastaanottohuoneiston ra- 3555: kärinhoidosta annetun lain perusteella ollut kentamista varten. 3556: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 3557: 3558: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä. 'NL. 0. Lahtela. 3559: 882 3560: 3561: IV,221. - Rah.al. N:o 90. 3562: 3563: 3564: 3565: 3566: Tauriainen: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen kun- 3567: nansairaalan henkilökunnan asuinrakennuksen rakenta- 3568: mista varten. 3569: 3570: 3571: E d u s k u n n a 11 e. 3572: 3573: Aikaisemmin valtion ylläpitämät aluesai- vuoksi henkilökunnan saantikin on ollut vai- 3574: raalat siirtyivät kunnansairaaloiksi v. 1952. keaa, kun ei ole ollut mistä tarjota asuntoja. 3575: Lain mukaan valtio viiden vuoden aikana Kunta on tehnyt suunnitelman henkilökun- 3576: täydellisesti kustantaa niiden ylläpidon ja nan asuinrakennuksen rakentamisesta. Tämän 3577: tarpeelliset lisärakennukset. Nimenomaan rakennuksen kustannusarvio välttämättömine 3578: silloin kun laki hyväksyttiin, korostettiin kalustoineen on n. 15 milj. markkaa. Pii- 3579: sitä, että ko. sairaalat pitäisi kunnostaa ja rustukset ja rakennussuunnitelma on lää- 3580: tarpeelliset lisärakennukset rakentaa tämän kintöhallituksessa. Hallitus ei kuitenkaan 3581: viiden vuoden aikana, koska kunnat, joissa vuoden 1956 tulo- ja menoarviossa ole 3582: nämä aluesairaalat sijaitsevat, ovat pää- osoittanut varoja ko. rakennustyön rahoitta- 3583: asiassa syrjäseuduilla taloudellisissa vaikeuk- miseen. 3584: sissa olevia kuntia. Tämän vuoksi esitän kunnioittaen, 3585: Edellä mainitun lain mukaan myös Suo- 3586: mussalmella oleva aluesairaala siirtyi kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 3587: nansairaalaksi. Mainittu sairaala on raken- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 3588: nustensa puolesta puutteellinen mm. siinä, kan määrärahan henkilökunnan asuin- 3589: ettei ole tarpeellisia henkilökunnan asuntoja. rakennuksen rakentamista varten Suo- 3590: Henkilökuntaa on täytynyt majoittaa enti- mussalmen kunnansairaalaan aluesai- 3591: sen Vapaan huollon väliaikaiseksi tarkoitet- raaloiden ja sairasmajojen lakkautta- 3592: tuun parakkimaiseen rakennukseen, jossa misesta 9. 3. 1951 annetun lain mu- 3593: asuminen on erittäin epäterveellistä. Tämän kaisesti. 3594: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 3595: 3596: Hannes Tauriainen. 3597: 883 3598: 3599: IV,222. - Rah.al. N:o 91. 3600: 3601: 3602: 3603: 3604: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Enontekiön kun- 3605: nanlääkärin virka-asunnon rakennustöiden loppuun saat- 3606: tamiseen. 3607: 3608: 3609: E d u s k u n n a II e. 3610: 3611: Yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain rakennustöiden alkamista varten työttömyys- 3612: (141/51) mukaan kaukaisella, harvaan asu- varoja, joiden turvin, sekä kunnan lisäksi 3613: tulla ja vähävaraisella syrjäseudulla sijait- myöntämillä varoilla, on hankittu paikan 3614: sevalla maalaiskunnalla on oikeus saada päälle kaikki tarvittava puutavara sekä tehty 3615: ylläpitämäänsä kunnanlääkärin virkaa varten perustustyöt, sauna ja kaivo. Rakennustöi- 3616: valtion avustusta koko viran peruspalkka ja den jatkamiseen olisi välttämättä päästävä, 3617: luontoisetujen raha-arvo. Milloin tällaisen koska arvokas puutavara ajan oloon pilaan- 3618: maalaiskunnan on tarpeen rakentaa 'kunnan- tuu. Rakennustöiden loppuun saattamiseksi 3619: lääkärin virka-asunto tai vastaanottohuo- tarvitaan vielä 5 milj. markkaa. 3620: neisto, annetaan niitä varten valtion avus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 3621: tusta samalla tavoin kuin peruspalkkaa ja nioittaen, 3622: luontoisetuja varten. 3623: Enontekiön kunta ennen muita on sellai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 3624: nen, johon mainitun lain säännöksiä on so- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu- 3625: vellutettava. Kunnassa on kunnanlääkärin- vun 4 momentin kohdalle 5 000 000 3626: virka, mutta ei virka-asuntoa. Tästä syystä markan määrärahan Enontekiön kun- 3627: myöskin vakinaisen kunnanlääkärin saaminen nanlääkärin virka-asunnon rakennus- 3628: käy vaikeaksi. Kaksi vuotta sitten valtio- töiden loppuun saattamiseksi. 3629: neuvosto myönsi kunnanlääkärin virkatalon 3630: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 3631: 3632: Erkki Koivisto. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 3633: Markus Niskala. M. 0. Lahtela. 3634: 3635: 3636: 3637: 3638: 7 E 626/55 3639: 884 3640: 3641: 1V,223. - Rah.al. N:o 92. 3642: 3643: 3644: 3645: 3646: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen 3647: sairaanhoitaja-terveyssisarkoulun henkilökunnan palkkaa- 3648: mista varten. 3649: 3650: 3651: E d u s k u n n a ll e. 3652: 3653: Keski-Suomen sairaanhoita ja-terveyssisar- siitä kärsimättä, tulla toimeen, minkä halli- 3654: koulussa on nyt 72 oppilasta ja ensi vuoden tuskin on todennut ehdottaessaan mainitut 3655: valtion tulo- ja menoarvion sairaanhoitaja- virat mm. Lappeenrannan ja Pohjois-Karja- 3656: tarikouluja koskevan kohdan perusteluissa lan sairaanhoitajakouluille, vaikka niiden op- 3657: hallitus esittää kouluun otettavaksi ensi syk- pilasmäärät ovat ensi vuonna vielä Keski- 3658: synä 64 uutta oppilasta. Tämän vuoden toi- Suomen :koulua pienemmät, olisi suotavaa, 3659: sessa lisätalousarviossa on otettu määräraha että nyt jo perustetut virat säilytettäisiin. 3660: kohonneen oppilasmäärän vuoksi tarvittavien Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 3661: opettajien sekä oppilaskodin johtajattaren, 2 3662: sairaala-apulaisen ja kanslia-apulaisen paik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 3663: kaamista varten. Asianomaisiin tehtäviin on tulo- ja menoarvioon 1 310 000 markan 3664: henkilöt palkattu, mutta kun määräraha on määrärahan Keski-Suomen sairaanhoi- 3665: vain vuoden loppuun eikä hallitus esitä vuo- taja-terveyssisarkoulun oppilaskodin 3666: den 1956 talousarviossa ao. määrärahoja, jou- johtajattaren, kahden sairaala-apulai- 3667: duttaneen nämä sanomaan irti toimistaan. sen ja yhden kanslia-apulaisen palk- 3668: Kun ilman näitä virkoja ei, koulun työn kaamista varten. 3669: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 3670: 3671: Impi Lukkarinen. Arvo Ahonen. 3672: Matti Koivunen. Artturi Koskinen. 3673: IVt224. - Rah.al. N~o 93. 3674: 3675: 3676: 3677: 3678: Muikku ym.: :Määrärahan osoittamisesta työhoito-osastojen 3679: rakentamiseksi eräiden tuberkuloosikeskusparantolain yh,.:. 3680: teyteen. 3681: 3682: 3683: E d u s k u n n a 11 e. 3684: 3685: Kuten tunnettua, tuberkuloosiin kuollei- työllään toimeentulevia kansalaisia, on koko 3686: suus maassamme on viime vuosina laskenut yhteiskuntamme sellaisen huolto-ongelman 3687: suhteellisen vähiin. Syynä alenemiseen on edessä, että siitä on vaikeata selviytyä kun- 3688: mm. kansamme kohonnut elintaso, taudin en- nialla. 3689: tistä varhaisempi toteaminen ja tartunnan Keuhkoinvalidien kuntouttamiskomitea eh- 3690: leviämisen vähentyminen sekä ennen kaikkea dottaa vuonna 1953 valmistuneessa mietin- 3691: uudet tuberkuloosilääkkeet, joilla on voima- nössään, että tuberkuloottisten kuntouttami- 3692: kas parantava vaikutus alkavissa keuhkotau- nen olisi ehdottomasti aloitettava jo paran- 3693: titapauksissa ja monissa sellaisissa tuberku- tola-asteella. Sitä varten on parantoloissa 3694: loosin muodoissa, jotka aikaisemmin aina joh- järjestettävä tehokas askartelutoiminta ja 3695: tivat kuolemaan. Myös pitemmälle ehtineessä eritoten kuntouttamistoiminta. Kuntoutta- 3696: keuhkotaudissa niillä on suotuisa vaikutus, mista varten pitäisi jokaiseen keskusparan- 3697: vaikka taudissa jonkin ajan kuluttua tulee tolaan saada pieni työhoito-osasto, jossa var- 3698: jälleen käänne huonompaan päin ja potilas sinaisen ja välttämättömän lääkintähoidon 3699: joutuu uudelleen parantolaan. Tauti ei pa- jälkeen kuntoutettavat toipilaat voisivat to- 3700: rane lopullisesti, vaan muuttuu kroonilliseksi, tuttautua säännöllisen työn aiheuttamiin ra- 3701: pitkälliseksi. Tästä johtuu kuolleisuuden situksiin samalla, kun mainitulla osastolla li- 3702: lasku. säksi selviteltäisiin kunkin toipilaan ammatti- 3703: Vaikka siis kuolleisuuden lasku on tuberku- kouluttamismahdollisuudet. Kun kuitenkin 3704: loosin suhteen huomattava, ei tuberkuloosiin toisaalta on selvää, että niistä yli kymme- 3705: sairastuneisuus ole lainkaan vähentynyt. nestä tuhannesta potilaasta, jotka vuosittain 3706: Tästä on seurauksena tuberkuloottisten mää- lähtevät parantoloistamme, voidaan vain 3707: rän huomattava lisääntyminen. Vuonna 1951 muutamille sadoille antaa ammattikoulutusta, 3708: oli tilaston mukaan keuhkotautisia 40 600, jää valtavalle parantolapotilaiden enemmis- 3709: 1952 45 700, 1953 48 400 ja 1954 49 300. Lu- tölle mahdollisuus kuntoutua vain parantolan 3710: vut todellisuudessa voivat olla jossakin mää- piirissä. Tuberkuloottisten kuntouttamistoi- 3711: rin suurempia ja niihin eivät sisälly muuta mintaa varten ovat siis mainitut työhoito- 3712: tuberkuloosia sairastavat, joita on yli 10 000. osastot ensiarvoisen tärkeitä. Kun toisaalta 3713: Mainitut luvut herättävät vakavia ajatuk- valtion taloudelliset mahdollisuudet eivät sal- 3714: sia. Ei voida puhua keuhkotaudin ja sen line sitä, että näitä työhoito-osastoja saatai- 3715: vastustaruistyön loppumisesta. Päinvastoin siin rakennetuksi jo lähivuosina kaikkiin pa- 3716: on tässä taistelussa parhaillaan hyvin vaikea rantoloihin, olisi välttämätöntä aloittaa nii- 3717: vaihe. Yhteiskuntaan tulee yhä lisää tuber- den aikaansaaminen muutamissa paranto- 3718: kuloottisia ja heistä on yhteiskunnan tuen loissa heti. Näin päästäisiin aloittamaan edes 3719: tarpeessa todellisuudessa enemmänkin kuin jossakin määrin mainittu kuntouttamistyö ja 3720: tilastot osoittavat, koska tilastoista poistetaan sitä tietä saamaan siitä arvokkaita kokemuk- 3721: vanhemmat parantuneiksi katsotut tapauk- sia. Edellä mainittu keuhkoinvalidien kun- 3722: set. Ellei viipymättä ryhdytä näiden uusien touttamiskomitea ehdottaa, että mainittuja 3723: tuberkuloottisten kuntouttamiseen niin, että työhoito-osastoja saataisiin pari vuosittain, ja 3724: heistä mahdollisimman monesta tulisi omalla ehkäpä tämä alkuun riittäisi nimenomaan 3725: 886 IV,224. - Eeakusparantolain työhotto-oaastot. 3726: 3727: 3728: siitä syystä, että myöhempiin yrityksiin olisi ja se on erittäin sopiva kokeilupaikaksi. 3729: syytä hankkia jonkun verran kokemuksia, Alustavat suunnitelmat ovat siinä vaiheessa, 3730: mutta alkuun pitäisi päästä heti, muutoin että rakennustöihin voitaisiin mainituissa pa- 3731: koko tuberkuloosityö joutuu lamatilaan. rantoloissa päästä jo vuoden 1956 aikana. 3732: Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiö, joka Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että suunni- 3733: on perustettu valtiovallan, kaikkien maamme telmia varten saadaan valtiovallalta taloudel- 3734: kuntien, Kansaneläkelaitoksen sekä tuberku- lista tukea tuberkuloosilain edellyttämällä ta- 3735: loosityötä tekevien järjestöjen toimesta kes- valla ja rakennusaikana. 3736: kittämään koko maassa tapahtuvaa kuntout- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 3737: tamistyötä, on suunnitellut, että ensimmäiset 3738: työhoito-osastot olisi saatava Kiljavan paran- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 3739: tolaan, Kontioniemen ja Tarinaharjun pa- tulo- ja menoarvioon 80 miljoonaa 3740: rantolaan. Viimeksi mainittuihin paranto- markkaa Kiljavan, Kontioniemen ja 3741: loihin sen vuoksi, että ne ovat tuberkuloot- Tarinaharjun keskusparantolain yh- 3742: tisten työllistämistä varten kaikkein vaikeim- teyteen rakennettavia työhoito-osastoja 3743: milla seuduilla, ja ensinmainittuun, koska varten. 3744: koko työosastosuunnitelma on sieltä lähtöisin 3745: ifl Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 3746: 3747: Otto Muikku. Vieno Simonen. Arvi Turkka. 3748: Heikki Soininen. Kalle Kauhanen. Veikko Kokkola. 3749: Arvi Ikonen. R. Hallberg. Heikki Hykkäälä. 3750: Juho Karvonen. Vilho Väyrynen. 3751: 887 3752: 3753: IV,225. - Rah.al. N:o 94. 3754: 3755: 3756: 3757: 3758: Suominen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi las- 3759: tenhoidon ope·tuslaitoksiUe lastenhoitajien koulutuskustan- 3760: nuksiin. 3761: 3762: 3763: E d u s k u n n a ll e. 3764: 3765: V aitio huolehtii ja kustantaa kokonaisuu- lastenhoitotyö ovat valtakunnallisesti aivan 3766: dessaan sairaanhoitajien, kätilöiden, mieli- ensiarvoisen tärkeitä, valtion tulo- ja meno- 3767: sairaanhoitajien ja apuhoitajien koulutuksen arviossa on vuosittain varattu lastenhoitajien 3768: sekä osallistuu lakisääteisesti 50 % :lla myös- koulutustyön tukemista varten vain hyvin 3769: kin kodinhoitajien opetuksesta aiheutuviin pieni avustusmääräraha. Viime vuosina on 3770: kustannuksiin. myöskin vuoden 1956 tulo- ja menoarvioehdo- 3771: Lastenhoitajien, jotka suorittavat yhtä tuksessa tämän avustusmäärärahan suuruus 3772: kaikkein tärkeintä osaa kansanterveystyössä, ollut vain 1 791 600 markkaa, mistä Hel- 3773: lastenhoitoa, koulutus on jäänyt kokonaan singin Lastenlinnan osuus on ollut ainoas- 3774: lakisääteisen valtionavustuksen ulkopuolelle. taan 500 000 markkaa. Näin pieni avustus 3775: Tämä koulutus on ollut tähän asti yksityis- on kuitenkin aivan riittämätön, kun otetaan 3776: ten järjestöjen kustantama, mitä varten to- huomioon, että esim. Helsingin Lastenlinnan 3777: sin on myönnetty aivan mitättömän pieni vuotuismenot ovat yhteensä n. 80 miljoonaa 3778: valtionavustus. Ratkaiseva merkitys lasten- markkaa. Lastenhoitajien koulutuksen ai- 3779: hoitajien kouluttajana on ollut Mannerheim- heuttamat menot onkin tähän mennessä jou- 3780: liiton Helsingin Lastenlinnalla, joka tähän duttu hankkimaan yksityisten järjestöjen toi- 3781: mennessä on kouluttanut yhteensä jo yli mesta. Tämä on ollut aikaisemmin mahdol- 3782: 3 500 lastenhoitajaa. Nämä lastenhoitajat lista harjoitetun liiketoiminnan avulla ns. 3783: suorittavat tällä hetkellä maamme lastensai- hyväntekeväisyysmyynnin muodossa. Nyky- 3784: raaloissa, synnytyslaitoksissa ja yleensä kaik- oloissa tällainen hyväntekeväisyysmyynti on 3785: kinaisissa lastenhoitolaitoksissa samoin kuin kuitenkin mahdotonta. Tämän vuoksi ei ole 3786: perheissä mitä tärkeintä lapsiin kohdistuvaa valittavana muuta mahdollisuutta kuin 3787: hoitotyötä. Myöskin valtiovalta on tunnusta- 1. että lastenhoitajakoulutus kokonaan lak- 3788: nut lastenhoitajien koulutuksen välttämättö- kaa varojen puutteessa; tai 3789: myyden perustaessaan mm. keskussairaaloi- 2. että valtio ottaa huolehtiakseen ja vas- 3790: hin huomattavan määrän lastenhoitajien vir- tatakseen siitä 3791: koja. Nykyisen erittäin vakavan sairaanhoi- a) joko ottamalla lastenhoidon opetuslai- 3792: tajapulan aikana lastenhoitajien merkitys tokset haltuunsa; tai 3793: keskussairaaloiden lastenhoitajina tuleekin b) riittävässä määrin tukemalla nykyisiä 3794: olemaan koko maallemme mitä suuriarvoi- lastenhoidon opetuslaitoksia. 3795: sinta. Samoin eduskunta on 24 päivänä mar- Lastenhoitajien koulutuksen opetuslaitok- 3796: raskuuta 1953 hyväksynyt toivomuksen, että selle aiheuttama tappio, mihin sisältyy ope- 3797: hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin tus, oppilasasuntolan '.kulut, ruoka, pesu ym., 3798: riittävän taloudellisen tuen järjestämiseksi on esim. Helsingin Lastenlinnassa n. 600 mk 3799: lastenhoidon opetuslaitoksille lastenhoitajien oppilasta ja päivää kohti. Tällaisia lasten- 3800: kouluttamista varten tarvetta vastaavassa hoitajaoppilaita on maassamme, mukaanluet- 3801: määrässä. tuina lyhyempienkin epätäydellisten kurssien 3802: Vaikka kaikki myöntävät, että lastenhoita- oppilaat, eri opetuslaitoksissa tällä hetkellä 3803: jien koulutustyö ja heidän suorittamansa n. 350. 3804: 888 IV,225. - Lastenhoitajien koulutus. 3805: 3806: 3807: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 3808: koska aikaisemmin mainitun, eduskunnan hy- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 7 Pl. 3809: väksymän toivomuksen edellyttämät hallituk- XXIV luvun 5 momentille 10 000 000 3810: sen toimenpiteet riittävän taloudellisen tuen markkaa lastenhoidon opetuslaitoksille 3811: järjestämiseksi lastenhoidon opetuslaitoksille avustuksiksi lastenhoitajien koulutuk- 3812: näyttävät vaativan paljon aikaa, sesta aiheutuvia kustannuksia varten. 3813: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 3814: 3815: Unto Suominen. Kalle Kauhanen. Esa Koivusilta. 3816: Hilja Väänänen. Mikko Hult. Erkki Ryömä. 3817: Lempi Lehto. Eino E. Heikura. Kustaa Alanko. 3818: Aune Innala. Tyyne Paasivuori. Arvo Sävelä. 3819: Job. Wirtanen. Kalle Kämäräinen. Edvard Pesonen. 3820: Eino Saari. Armi Hosia. Irma Rosnell. 3821: Anni Flinck. Nestori Kaasalainen. Pertti Rapio. 3822: Vappu Heinonen. Juho Kuittinen. Martti Leskinen. 3823: Meeri Kalavainen. Urho Kulovaara. Irma Torvi. 3824: Elli Nurminen. Arthur Larson. Toivo Niiranen. 3825: Sylvi Halinen. Bertil Lindh. Eino Rytinki. 3826: Eemil Partanen. Bruno J. Sundman. Martta Salmela-Järvinen. 3827: Heikki Hykkäälä. Laura Brander-Wallin. Heikki Soininen. 3828: Artturi Koskinen. J. F. Pöykkö. Helge Miettunen. 3829: Väinö Tikkaoja. Eeli Erkkilä. Artturi Tienari. 3830: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Matti Mattila. R. Hallberg. 3831: Eino Roine. Saara Forsius. K. F. Haapasalo. 3832: G. Rosenberg. Aare Leikola. Urho Saariaho. 3833: J. Mustonen. Eino Uusitalo. Armas Leinonen. 3834: Hemm.ing Lindqvist. Marja Lahti. Eino Tainio. 3835: IV,226, - Fin.mot. N:o 95. 3836: 3837: Teir m.fl.: Angående anvisande av anslag för ersättning av 3838: resebiljetter för medellösa kräftpatienter, som erhållit 3839: röntgen~ och radiumbehandling. 3840: 3841: 3842: T i ll R i k s d a g e n. 3843: 3844: Kräftpatienterna i vårt land äro eirka dessa patienters resebiljetter, när det gällt 3845: 20 000-25 000 och årligen inträffa cirka att erhålla röntgen och radiumbehandling 3846: 8 000-9 000 nya fall. I de fåtaliga sjukhus vid landets enda strålbehandlingsinrättning, 3847: i vårt land, där man kan utföra specialun- Strålbehandlingsinstitutet i Helsingfors. 3848: dersökningar och ge vård ifråga om kräft- Detta har skett ända sedan detta institut 3849: sjukdomar, råder en skriande brist på vård- grundades år 1936. Utan ett dylikt bidrag 3850: platser. Detta har lett därhän, att en pa- för resebiljetterna blir skötseln av medellösa 3851: tient, som sänts för specialundersökning, icke kräftpatienter på landsbygden och i lands- 3852: kan intagas på sjukhus genast när sjuk- ortsstäderna omöjlig. I regeringens i spar- 3853: domen uppdagats, utan patienten måste resa samhetens teeken uppgjorda proposition till 3854: hem och vänta på sin tur att komma in på statsförslag för år 1954 utelämnades det 3855: sjukhuset. Strålbehandlingen av kräftsjuk- dittillsvarande anslaget om 1100 000 mark 3856: domar måste, också under de bästa förhål- under 7 huvudtiteln XXIII kapitlet 11 mo- 3857: landen, vanligen ske regelbundet med vissa mentet. Detta anslag, som just avsåg de 3858: bestämda mellanrum. medellösa kräftpatienternas resor, hade då 3859: Enligt internationell praxis anses en pa- funnits i statsbudgeten i 15 års tid. 3860: tient befriad från kräftsjukdom först när Då det är fråga om, huruvida röntgen- 3861: han är utan symptom och när det förflutit och radiumbehandlingen av de medellösa 3862: fem år efter behandlingen. Detta innebär patienterna i landet skall lyckas, och då en 3863: med andra ord, att behandlingen av kräft- förutsättning härför är regelbundna och 3864: sjukdomarna, för att vara effektiv, fordrar periodala behandlingar och granskningstill- 3865: kontinuerlig och flera års kontroll av patien- fällen, ha resehidragen sedan år 1954 be- 3866: terna. Detta igen medför dyra resor för talats med frivilligt insamlade medel. Då 3867: patienterna under kontrolltiden till den in- ett dylikt arrangemang blir för dyrt för 3868: rättning, som kan ge dem vård, för gransk- enskilda och då det enligt vår mening är 3869: ning, undersökning och eftervärd. Av olika statens plikt att erlägga dessa kostnader för 3870: orsaker måste vården av patienten ofta till- de medellösa, föreslå vi vördsamt, 3871: lälligt avbrytas exempelvis för att höja pa- 3872: tientens allmänna tillstånd, och sedan fort- att Riksdagen i statsförslaget för 3873: sättes vården igen efter avbrottet. år 1956 måtte upptaga ett förslags- 3874: Alla dessa omständigheter åsamka de i anslag om 1 500 000 mark under ett 3875: kräftsjukdomar insjuknade talrika resor nytt moment i 7 Ht. XXIV kapitlet, 3876: från hemorten till den inrättning, som kan att användas för ersättning av 1"ese- 3877: ge dem behandling. För att också helt och biljetter för medellösa kräftpatienter, 3878: hållet medellösa patienter s~ola vara i till- som erhållit röntgen- och radium- 3879: fälle att erhålla vård och infinna sig till behandling. 3880: förnyad undersökning, har staten betalat 3881: Helsingfors den 15 september 1955. 3882: 3883: Grels Teir. Joh. Wirtanen. Tyyne Paasivuori. 3884: Bertel Lindh. Armas Leinonen. John. Forsberg. 3885: Erkki Koivisto. Arthur Larson. Gunnar Henriksson. 3886: Sven Högström. Albin Wickman. Bruno J. Sundman. 3887: Kurt Nordfors. Nils Meinander. Erkki W. Mohell. 3888: 890 3889: 3890: IV,226. - Ra.h.al. H:o 95. 3891: Suomennos. 3892: 3893: 3894: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta matkalippujen korvaa- 3895: miseksi röntgen- ja radiumhoitoa saaville varattomille 3896: syöpäpotilaille. 3897: 3898: Eduskunnalle. 3899: 3900: Syöpäpotilaita on maassamme noin 20 000 on kysymyksessä röntgen- ja radiumkäsit- 3901: -25 000 ja vuosittain tulee noin 8 000-9 000 telyn saaminen maan ainoassa sädehoito- 3902: uutta tapausta. Niissä harvoissa maamme sai- laitoksessa, Helsingin Sädehoitolaitoksessa. 3903: raaloissa, joissa voidaan suorittaa syöpäsai- Näin on tapahtunut aina siitä läh- 3904: rauksia koskevia erikoistutkimuksia ja antaa tien kun tämä laitos vuonna 1936 perustet- 3905: hoitoa, on huutava puute hoitopaikoista. Tämä tiin. Ilman tällaista avustusta matkalippuja 3906: on johtanut siihen, että potilasta, joka on varten käy maaseudulla ja maaseutukaupun- 3907: lähetetty erikoistutkimukseen, ei voida ottaa geissa olevien varattomien syöpäpotilaiden 3908: sairaaloihin heti sairauden ilmettyä, vaan hoito mahdottomaksi. Säästäväisyyden mer- 3909: potilaan on matkustettava kotiin ja odotet- keissä laaditussa hallituksen tulo- ja meno- 3910: tava, kunnes vuorollaan pääsee sairaalaan. arvioesityksessä vuodelle 1954 jätettiin pois 3911: Syöpäsairauksien sädehoitokäsittelyn on, siihenastinen 1100 000 markan määräraha 7 3912: myös parhaimmissa tapauksissa, tavallisesti Pl. XXIII luvun 11 momentilla. Tämä 3913: tapahduttava määrätyin väliajoin. määräraha, joka juuri tarkoitti varattomien 3914: Kansainvälisen käytännön mukaan katso- syöpäpotilaiden matkoja, oli silloin ollut val- 3915: taan potilaan parantuneen syöpäsairaudesta tion budjetissa 15 vuoden ajan. 3916: vasta sitten, kun hänessä ei ilmene oireita ja Kun kysymys on siitä, missä määrin va- 3917: kun käsittelystä on kulunut viisi vuotta. Tämä rattomien potilaiden röntgen- ja radiumkäsit- 3918: merkitsee toisin sanoen sitä, että syöpäsai- tely onnistuu ja kun sen edellytyksenä ovat 3919: rauksien käsittely, ollakseen tehokasta, vaatii säännölliset ja jaksottaiset käsittelyt ja tar- 3920: potilaiden jatkuvaa ja useampia vuosia kes- kastukset, on matka-avustukset vuodesta 1954 3921: tävää tarkkailua. Tämä taas aiheuttaa poti- lähtien suoritettu vapaaehtoisesti kootuilla 3922: laille tarkkailuaikana kalliita matkoja tar- varoilla. Koska sellainen järjestely muodos- 3923: kastusta, tutkimusta ja jälkihoitoa varten tuu yksityisille liian kalliiksi ja kun käsityk- 3924: niihin laitoksiin, joissa voidaan heille hoitoa semme mukaan valtion velvollisuus on suo- 3925: antaa. Eri syistä on potilaan hoito usein rittaa nämä kustannukset varattomille, ehdo- 3926: tilapäisesti keskeytettävä, esimerkiksi potilaan tamme kunnioittaen, 3927: yleiskunnon kohentamiseksi, ja sitten hoitoa 3928: jälleen jatketaan keskeytyksen jälkeen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 3929: Kaikki nämä seikat aiheuttavat syöpätau- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu- 3930: teihin sairastuneille lukuisia matkoja koti- vun uudelle momentille 1 500 000 mar- 3931: paikkakunnalta siihen laitokseen, jossa heille kan suuruisen arviomäärärahan käy- 3932: voidaan antaa käsittelyä. Jotta myös aivan tettäväksi matkalippujen korvaamiseen 3933: varattomat potilaat saisivat hoitoa ja pää- röntgen- ja radiumhoitoa saav~'lle va- 3934: sisivät uuteen tutkimukseen, on valtio mak- rattomille syöpäpotilaille. 3935: sanut näiden potilaiden matkaliput, milloin 3936: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 3937: 3938: Grels Teir. Joh. Wirtanen. Tyyne Paasivuori. 3939: Bertel Lindh. Armas Leinonen. John Forsberg. 3940: Erkki Koivisto. Arthur Larson. G. Henriksson. 3941: Sven Högström. Albin Wickm.an. Bruno J. Sundman. 3942: Kurt Hordfors. Nils Meinander. Erkki Mohell. 3943: 891 3944: 3945: IV,221. - Rah.al. N:o 96. 3946: 3947: 3948: 3949: 3950: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman insu- 3951: liinihoidon järjestämiseksi vähävaraisille sokeritaut-tsille. 3952: 3953: 3954: E d u s k u n n a 11 e. 3955: 3956: Sokeritauti on eräs sellainen kansamme summia insuliinin ostoon. Myös potilaan ti- 3957: vitsauksena oleva sairaus, jonka suhteen val- lan seuraaminen ja muu hoito vaativat ta- 3958: tiovalta ei ole ryhtynyt mihinkään toimen- loudellisia kustannuksia. 3959: piteisiin. Lääkintöhallituksessa ei ole tilastoa V aikeassakin taloudellisessa asemassa ole- 3960: siitä, paljonko näitä sairaita maassamme on. vat sokeritautipotilaat kustantavat yleensä 3961: Äskettäin perustettu Sokeritautisten Yhdis- hoitonsa itse. Jotkut kunnat ovat huolto- 3962: tys on kerännyt arviotilastoa ja sen mukaan varoista maksaneet insuliinin niille varatto- 3963: on sokeritautisia yli 6 000, joista lapsia yli mille, jotka ovat sitä huoltoapuna anoneet. 3964: 1 000. Sairaus on parantumaton ja vaatii Sokeritautisten Yhdistys, jonka jäseninä ovat 3965: jatkuvaa insuliinihoitoa. Jos hoito on sään- potilaat itse, on yhteisen avun turvin pyrki- 3966: nöllistä, säilyttää potilas normaalin työkyvyn, nyt auttamaan niitä, joille hoidon saanti 3967: mutta pienikin hoidon keskeytys aiheuttaa muuten on mahdotonta. Olisi kuitenkin koh- 3968: shokkitilan tai muita häiriöitä. Ei ole harvi- tuullista, että tämänlaatuisen, jatkuvaa hoi- 3969: naista, että sairautta on useammassa saman toa vaativan sairauden hoitokustannukset 3970: perheen jäsenessä. Lääkekustannukset tule- maksettaisiin valtion varoista. 3971: vat huomattavan kalliiksi varsinkin lasten Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3972: osalta, joiden insuliinitarve on korkeampi 3973: kuin aikuisten, jopa 15-20 viivaan. Tällai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 3974: nen insuliinimäärä maksaa n. 1500 mk kuu- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 3975: kaudessa. Vaikeissakin olosuhteissa on tämä kan määrämhan lääkintöhallituksen 3976: asetettava menoissa etualalle. On tapauksia, käytettäväksi, jotta vähävaraisille so- 3977: kuten esim. eräs varaton perhe, jonka 4 lasta kerltautisille voitaisiin järjestää mak- 3978: ovat kaikki sokeritautisia. Sellaisissa tapauk- suttomasti insuliinia ja muuta tarvit- 3979: sissa joutuu perhe uhraamaan huomattavia tavaa hoitoa. 3980: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 3981: 3982: Elli Stenberg. Irma Rosnell. Hemming Lindqvist. 3983: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Rainer Virtanen. Eino Roine. 3984: Pertti Rapio. 3985: 3986: 3987: 3988: 3989: 8 E 626/55 3990: 892 3991: 3992: IV,22s. - Rah.al. N:o 97. 3993: 3994: 3995: 3996: 3997: Tuuli ym.: Määrämha.n osoittamisesta eräiden toimien perus- 3998: tamiseksi sisäasiainministeriöön väestönsuojelutehtäviä var- 3999: ten. 4000: 4001: 4002: E d u s k u n n a ll e. 4003: 4004: Voimassa olevan väestönsuojelulain (374/ lukien ja kun tämä edellyttää valtion taholta 4005: 39) 6 § :n mukaan voidaan väestönsuojelu- tapahtuvaa ohjaus- ja tarkastustoimintaa, 4006: tehtävien hoitamista varten perustaa mm. tarvitaan väestönsuojeluasiainosastossa kii- 4007: seuraavat virat ja toimet: reellisesti ainakin yksi rakennusinsinööri sa- 4008: Sisäasiainministeriöön väestönsuojelupäälli- nottua tehtävää varten. Samoin tarvitaan 4009: kön, väestönsuojelupäällikön apulaisen, jaos- osastossa ainakin yksi kanslia-apulainen. Täl- 4010: topäällikön, toimistopäällikön, jaostoinsinöö- läkään henkilöstöllä väestönsuojeluvalmiste- 4011: rin ja toimistoupseerin virat sekä 8 päivänä luja ei voida kyllin tehokkaasti hoitaa, mutta 4012: joulukuuta 1939 annetun väestönsuojelulain kun väestönsuojelukysymys on uudelleenjär- 4013: täytäntöönpanoasetuksen ( 511/39) 10 §: n jestelyn alaisena, voidaan virkojen lopullinen 4014: mukaan toimistosihteerin virka ja kanslia- lukumäärä ratkaista vasta myöhemmin. 4015: apulaisen toimi. Nämä virat ja toimet ovat- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh- 4016: kin aikoinaan olleet täytettyinä, mutta vuo- dotamme, 4017: desta 1945 lähtien niistä on henkilösupistus- 4018: ten yhteydessä lakkautettu kaikki muut että Eduskunta ottaisi vtwden 1956 4019: paitsi toimistosihteerin virka. tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXV lu- 4020: On selvää, että kun väestönsuojeluvalmiste- V1tn 1 momentin kohdalle 1 050 000 4021: luihin jälleen on ryhdytty, ei näitä tehtäviä markan suuruisen määrärahan yhden 4022: yksi virkamies voi hoitaa. Sisäasiainministe- toimistoinsinööt·in (30 pl.) ja yhden 4023: riön väestönsuojeluasiainosaston henkilöstöä kanslia-apulaisen (11 pl.) ylimääräi- 4024: on lisättävä tehtävien edellyttämässä laajuu- sen toimen perustamiseksi sisäasiain- 4025: dessa. Kun väestönsuojien rakentamisvelvol- ministeriöön väestönsuojelutehtäviä 4026: lisuus on jälleen saatettu voimaan 1. 1. 1955 varten. 4027: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 4028: 4029: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. 4030: Lauri Järvi. R. Hallberg. 4031: 893 4032: 4033: IV,229. - Fin.mot. N:o 98. 4034: 4035: 4036: 4037: Öhman m.fl.: Angående anvisande av anslag för utbildnings- 4038: och granskningsverksamhet för befolkningsskyddet. 4039: 4040: T i ll R i k s d a g e n. 4041: 4042: I statsrådets beslnt av den 26 augusti 1954 budgeten ger icke avdelningen någon lllOJ- 4043: (342/54) angående ändring av allmänna lighet att utföra det som på den författ- 4044: planen för befolkningsskyddet bestämmes, ningsenligt tillkommer. 4045: att i sådana nya hus samt industri- och Det har ytterligare konstaterats, att de 4046: andra anläggningar, vilkas uppförande på- lokala myndigheterna godkänna sådana 4047: börjas efter den 1 januari 1955, skola byggnadsplaner för befolkningsskydd, att 4048: skyddsrum insättas i samband med bygg- enligt dem utförda skyddsanordningar icke 4049: nadsarbetet. Enligt ministeriets för inrikes- matsvara ens de primitiva.ste fordringar. 4050: ärendena beslut av den 19 november 1954 Ofullständiga anvisningar och brist på lokal 4051: ( 429/54) och förordningen av den 10 de- sakkännedom leda därför därhän, att befolk- 4052: cember 1954 ( 463/54) om övervakning av ningsskydden i många fall bli så dåliga, att 4053: befolkningsskyddsanläggningar tillkommer deras användbarhet kan ifrågasätta.s. På 4054: överuppsikten beträffande dessas uppförande dem offrade medel äro sålunda bortkastade. 4055: inrikesministeriets befollmingsskyddsavdel- För rättande av dessa oegentligheter borde, 4056: ning. då inrättande av en fast ny ingenjörstjänst 4057: Oberoende av att inrikesministeriet utfär- synes stöta på stort motstånd, i varje fall 4058: dat föreskrifter och regler för uppförande i budgeten för nästa år intagas ett anslag 4059: av befolkningsskydd och deras planerande, om 2 miljoner mark, i stöd av vilket det 4060: har det visat sig, att varken byggarena eller bleve möjligt att ordna utbildnings- och 4061: de övervakande myndigheterna äro tillräck- granskningsverksamhet. Behovet av detta 4062: ligt på det klara med byggandet gällande anslag är alls icke beroende av, huru befolk- 4063: omständigheter. Detta är också förståeligt, ningsskyddsverksamheten i en framtid kom- 4064: enär redan mer än 10 år förflutit sedan mer att ändras, utan föranledes enbart av 4065: befolkningsskydd sena.st uppfördes, och då redan gällande föreskrifter. I stöd av detta 4066: var man därtill av omständigheternas tvång anslag komme utom annat rådgivningstill- 4067: nödsakad att för det mesta åtnöjas med till- fällen att anordnas för de kommande bygg- 4068: fälliga avgöranden. Klart är därför, att nadsinspektions- och befolkningsskyddsmyn- 4069: tillämpning av byggnadsföreskrifterna, vilka digheterna, föreskrifter utarbetas för upp- 4070: av naturliga skäl i många punkter äro alle- förande av skyddsrum, utbildningstillfällen 4071: nast riktgivande, vålla stora tolkningssvårig- anordnas för planerare samt avlöning utgå 4072: heter. Detta förorsakar, att byggarena titt åt för alla dessa ändamål behövliga tekniska 4073: och ofta nödgas vända sig till befolknings- sakkunniga och tillfällig tjänstpersonal. 4074: skyddsavdelningen vid inrikesministeriet för I stöd av ovanstående föreslås, 4075: erhållande av råd. Faktisk hjälp står emel- 4076: lertid här att under nu rådande förhål- att Riksdagen uti budgeten för år 4077: landen få endast i mycket ringa grad, enär 1956 å 7 Ht. XXV kap. 6 mom. måtte 4078: på avdelningen finnes enda.st en tjänsteman upptaga ett anslag stort 2 000 000 4079: och denna saknar därtill teknisk utbildning. mark för utbildnings- och gransk- 4080: Hemställan gjordes därför om inrättande av ningsändamål samt avlöning av till- 4081: en sålunda ab.solut behövlig ingeniörstjänst fällig tjänstepersonal för befolknings- 4082: vid avdelningen, men detta och vissa andra skyddet. 4083: mycket måttliga anslagsförslag avslogs och 4084: Helsingfors den 19 september 1955. 4085: 4086: C. A. Öhman. Arthur Larson. 4087: Aukusti Pasanen. Jaakko Hakala. 4088: Raino Hallberg. Sven Högström. 4089: John Österholm. Niilo Honkala. 4090: John Forsberg. Erkki W. Mohell. 4091: Erkki Koivisto. 4092: 894 4093: 4094: 1V,229. - Rah.al. H:o 98. 4095: Suomennos. 4096: 4097: Öhman ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelun kou- 4098: lutus- ja tarkastustoimi'l'l;taa varten. 4099: 4100: Eduskunnalle. 4101: 4102: Elokuun 26 päivänä 1954 annetussa valtio- Lisäksi on todettu paikallisten viranomais- 4103: neuvoston päätöksessä (342/54) väestönsuo- ten hyväksyvän sellaisia väestönsuojelua kos- 4104: jelun yleissuunnitelman muuttamisesta mää- kevia rakennussuunnitelmia, että niiden mu- 4105: rätään, että sellaisiin uusiin taloihin sekä kaan suoritetut suojelutoimenpiteet eivät 4106: teollisuus- ja muihin laitoksiin, joiden raken- vastaa alkeellisimpiakaan vaatimuksia. Epä- 4107: taminen aloitetaan tammikuun 1 päivän täydelliset ohjeet ja paikallisen asiantunte- 4108: 1955 jälkeen, on sijoitettava suojahuoneet muksen puuttuminen johtavat sen vuoksi sii- 4109: rakennustyön yhteydessä. Marraskuun 19 hen, että väestönsuojista monissa tapauksissa 4110: päivänä annetun sisäasiainministeriön pää- tulee niin huonoja, että niiden käyttökelpoi- 4111: töksen (429/54) ja väestönsuojien tarkas- suus voidaan saattaa kyseenalaiseksi. Niihin 4112: tuksesta joulukuun 10 päivänä 1954 annetun uhratut varat on siten heitetty hukkaan. 4113: asetuksen (463/54) mukaan kuuluu niiden Näiden epäkohtien korjaamiseksi olisi, 4114: rakentamista koskeva ylin valvonta sisä- koska kiinteän uuden insinöörintoimen pe- 4115: asiainministeriön väestönsuojeluosastolle. rustaminen näyttää kohtaavan ankaraa vas- 4116: Vaikka sisäasiainministeriö on antanut tustusta, ensi vuoden budjettiin joka tapauk- 4117: väestönsuojien rakentamista koskevia mää- sessa otettava 2 miljoonan markan määrä- 4118: räyksiä ja ohjeita, on käynyt ilmi, etteivät raha, jonka avulla koulutus- ja tarkastustoi- 4119: rakentajat enempää kuin valvovat viranomai- minnan järjestäminen kävisi mahdolliseksi. 4120: setkaan ole riittävästi selvillä rakentamista Tämän määrärahan tarve ei ole lainkaan 4121: koskevista seikoista. Tämä on ymmärrettävää- riippuvainen siitä, miten väestönsuojelutoi- 4122: kin, koska on jo kulunut enemmän kuin 10 minta vastaisuudessa tulee muutettavaksi, 4123: vuotta siitä, jolloin väestönsuojia viimeksi vaan se johtuu yksinomaan jo voimassa ole- 4124: rakennettiin, ja silloin jouduttiin lisäksi olo- vista määräyksistä. Tämän määrärahan 4125: suhteiden pakosta enimmäkseen tyytymään avulla järjestettäisiin mm. neuvontatilai- 4126: tilapäisratkaisuihin. On sen vuoksi selvää, suuksia tuleville rakennustarkastus- ja väes- 4127: että rakennusmääräysten, jotka luonnollisista tönsuojeluviranomaisille, laadittaisiin ohjeita 4128: syistä ovat monissa kohdin ainoastaan suun- suojahuoneiden rakentamista varten, järjes- 4129: taa osoittavia, soveltaminen aiheuttaa suuria tettäisiin koulutustilaisuuksia suunnitteli- 4130: tulkintavaikeuksia. Tästä on seurauksena, joille sekä suoritettaisiin kaikkiin näihin tar- 4131: että rakentajien on tuon tuostakin pakko koituksiin tarvittavien teknillisten asiantun- 4132: kääntyä sisäasiainministeriön väestönsuojelu- tijoiden ja tilapäisen henkilökunnan palk- 4133: osaston puoleen neuvojen saamiseksi. Todel- kiot. 4134: lista apua on täältä kuitenkin nykyisissä Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, 4135: olosuhteissa saatavissa vain hyvin vähäisessä 4136: määrässä, koska osastossa on vain yksi virka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4137: mies ja tältä lisäksi puuttuu teknillinen lmu- tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n XXV lu- 4138: lutus. Sen vuoksi esitettiin toivomus ehdotto- vun 6 momentille 2 000 000 markan 4139: masti tarpeellisen insinööritoimen perustami- suuruisen määrärahan väestönsuojelua 4140: sesta osastolle, mutta tämä ja eräät muut koskevaa koulutusta ja tarkastusta 4141: hyvin kohtuulliset määrärahaehdotukset hy- sekä tilapäisen henkilökunnan palk- 4142: lättiin, eikä budjetti anna osastolle mitään kausta varten. 4143: mahdollisuutta sille asetuksen mukaisesti 4144: kuuluvan tehtävän suorittamiseen. 4145: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 4146: 4147: C. A. Öhman. Arthur Larson. 4148: Aukusti Pasanen. Jaakko Hakala. 4149: Raino Hallberg. Sven Högström. 4150: John Österholm. Niilo Honkala. 4151: John Forsberg. Erkki W. Mohell. 4152: Erkki Koivisto. 4153: 895 4154: 4155: IV,23o. - Rah.al. N:o 99. 4156: 4157: 4158: 4159: 4160: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoitttamisesta uusien ylitarkasta- 4161: jan virkojen perustamiseksi valtiontalouden tarkastusvi- 4162: rastoon. 4163: 4164: 4165: E d u s k u n n a 11 e. 4166: 4167: Viime vuosina on valtiontalous jatkuvasti Niinpä esim. vuonna 1951 tuloutettiin sanot- 4168: laajentunut ja sen rakenteessa on tapahtunut tuja rahoja 36 049 664 mk, vuonna 1952 4169: huomattavia muutoksia. Tästä johtuu, että 52 209 286 mk, vuonna 1953 24 925 103 mk ja 4170: valtion finanssikontrollin tehokkuudelle on vuonna 1954 70 359 031 mk. Kun läheskään 4171: asetettava entistä suuremmat vaatimukset. kaikkia revisiotoiminnan aikaansaannoksia ei 4172: Nykyinen valtiontalouden tarkastusvirasto, voida rahallisesti mitata ja kun toisaalta ote- 4173: joka toimii hallitusmuodon edellyttämänä re- taan huomioon, että tarkastusviraston koko- 4174: visiolaitoksena, ei kuitenkaan voi enää sen naismenot esim. vuonna 1954 olivat vain noin 4175: käytettävissä olevan työvoiman puitteissa 35.5 milj. markkaa, eivät revisiotoimintaan 4176: riittävän teh6kkaasti suorittaa sille uskottua sijoitetut varat ole olleet hukkaan heitettyjä. 4177: tärkeää tehtävää. Vaikka laitoksen tarkastet- Näin ollen valtiontalouden revisiotoimin- 4178: tava aineisto on sotia edeltäneeseen aikaan nan tehostamiseksi sekä sen pitämiseksi ajan 4179: verrattuna kasvanut ja monipuolistunut, ei tasalla olisi viipymättä ryhdyttävä toimen- 4180: laitoksen henkilökunnan kasvu ole vastannut piteisiin viraston työvoiman lisäämiseksi. 4181: tätä laajentumista. Siten on monen tiliviras- Tässä mielessä olisi lähinnä lisättävä viraston 4182: ton laaja aineisto jäänyt vain pistokokein ylitarkastajien lukumäärää siten, että se kak- 4183: suoritettujen tarkastusten varaan e~kä pai- sinkertaistettaisiin eli nostettaisiin kuudesta 4184: kallis- ja muita erillistarkastuksia ole voitu kahteentoista. Tarkastustyöhön osallistuvan 4185: suorittaa siinä laajuudessa kuin olisi välttä- henkilöstön näin saama vahvistus antaisi ta- 4186: mätöntä. Lähinnä viraston vähäisen työvoi- keet siitä, että laitos toistaiseksi kykenisi tyy- 4187: man takia on muun ohella valtionenemmis- dyttävästi selviämään sen tarkastettavana 4188: töisten osakeyhtiöiden taloudenhoito ja tilin- olevasta laajasta ja monipuolisesta aineis- 4189: pito jäänyt käytännöllisesti katsoen kokonaan tosta. 4190: tarkastusviraston taholta suoritettavan revi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 4191: siotoiminnan ulkopuolelle, vaikka sanotut yh- nioittaen, 4192: tiöt kuuluvatkin viraston tarkastuspiiriin. 4193: Näin puutteellisestikin suoritetun revisiotoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4194: minnan tuloksellisuudesta voidaan kuitenkin tulo- ja menoarvioon 8 Pl. VI luvun 1 4195: tuoda esiin se tosiseikka, että oikaisurahat, momentille lisäystä 3 981 240 markkaa 4196: joita vuosittain on tuloutettu asianomaiselle kuuden uuden 31 palkkausluokan yli- 4197: tulomomentille ja jotka perustuvat nimen- tarkastajan viran perustamiseksi val- 4198: omaan revisiotoiminnan taholta tehtyihin tiontalouden tarkastusvirastoon. 4199: huomautuksiin, ovat olleet hyvin mez;kittävät. 4200: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 4201: 4202: Juho Tenhiälä. Artturi Tienari. 4203: Anni Hosia. Aare Leikola. 4204: Jaakko Hakala. Harras Kyttä. 4205: Armas Leinonen. 4206: 4207: 4208: .. 4209: 896 4210: 4211: IV,231. - Rah.al. N:o 100. 4212: 4213: 4214: Kyttä ym.: :Määrärahan osoittamisesta liikenneUlastotointiston 4215: perustamiseksi tilastolliseen päätoimistoon. 4216: 4217: E d n s k n n n a ll e. 4218: 4219: Kuljetusolojen kaikinpuolinen parantami- olisi tunnettava ajoneuvojen paino, akseliluku 4220: nen ja nimenomaan tielaitoksen kehittäminen ja leveys. Eri ajoneuvojen alueellisen ja- 4221: ja autokannan lisääminen ovat meillä ny- kautumisen selvittämiseksi tarvittaisiin ajo- 4222: kyään ajankohtaisia kysymyksiä, joiden sel- neuvoista tietoja sekä lääneittäin että kun- 4223: vittäminen ei ole mahdollista ilman luotetta- nittain. Toiminta-alaa koskeva tieto olisi 4224: via tilastotietoja. Eri kuljetusmuotojen kapa- tärkeä, jotta saataisiin selville, kuinka pal" 4225: siteettia, kustannuksia ja kannattavuutta jon eri ajoneuvolajeja on eri elinkeinojen 4226: sekä suoritusten arvoa ja määrää koskevien hallussa. Sitä paitsi tarvitaan ajoneuvojen 4227: tietojen perusteella voidaan suunnata eri kul- ja niiden osien tuontia ja valmistusta suun- 4228: jetusmuotojen käyttöä niin, että kukin kul- niteltaessa ja polttoainehuoltoa varten tie- 4229: jetusmuoto tulee käytetyksi parhaalla mah- toja mm. käytössä olevien ajoneuvojen mer- 4230: dollisella tavalla ja kehittyy sopusuhtaisesti keistä, malleista, valmistusmaasta, iästä ja 4231: muun tuotannollisen toiminnan kanssa. käyttövoimasta. 4232: Moottoriajoneuvoliikenne on eräs tärkeim- Moottoriajoneuvoliikenteen suoritusten las- 4233: mistä liikenteen alasektoreista. Mutta eri kemiseksi tarvitaan yksityiskohtaisia tietoja 4234: kuljetusmuodoista on moottoriajoneuvoliiken- kuljetettujen henkilöiden ja tavaroiden mää- 4235: teestä nykyään kaikkein vähiten tilastoja rästä ja kuljetusmatkasta. Moottoriajoneuvo- 4236: saatavissa. Mitään yhtenäisiä moottoriajo- liikenteen kustannusten ja tuottojen selvittä- 4237: neuvotilastoja ei meillä ole laadittu. minen olisi välttämätöntä sekä sen suoritus- 4238: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö ten arvon laskemiseksi että sen yksityis- ja 4239: on vuosittain koonnut lääninhallituksilta tie- kansantaloudellisen kannattavuuden selvittä- 4240: dot rekisteröityjen moottoriajoneuvojen luku- miseksi. Yleistä palkkapolitiikkaa varten, lii- 4241: määristä ja niistä suoritetuista ajoneuvo- kenteen taksoja vahvistettaBBsa ja investointi- 4242: veroista. Tilastollinen päätoimisto kerää sa- tutkimuksia varten tarvitaan myös paljon 4243: moista lähteistä kuukausittain autojen ja eriluontoisia tietoja. 4244: moottoripyörien lukumääriä koskevat tiedot. Jotta vältyttäisiin kaksinkertaiselta työltä 4245: Edellä mainittujen tilastojen lisäksi erilaiset ja päästäisiin yhtenäisiin tilastoihin, olisi 4246: autoalan ammattiliitot keräävät jäseniltään moottoriajoneuvoliikennettä koskevien tieto- 4247: eräitä autoliikennettä koskevia tietoja. Ai- jen keruu keskitettävä yhteen virastoon. Sen 4248: noat muut tiedot moottoriajoneuvojen suori- vuoksi olisi Tilastolliseen päätoimistoon pe- 4249: tuksista on saatu tie- ja vesirakennushallituk- rustettava erityinen liikennetilastotoimisto, 4250: sen suorittamien liikennelaskentojen perus- jonka olisi aloitettava toimintansa viimeistään 4251: teella. vuoden 1956 alussa, koska monet pikaista rat- 4252: Ottaen huomioon nykyiset tilastoille ase- kaisua odottavat kysymykset edellyttävät yk- 4253: tettavat vaatimukset ei moottoriajoneuvolii- sityiskohtaisten tietojen saamista moottoriajo- 4254: kenteestä saatavia tietoja voida pitää riit- neuvoliiken teestä. 4255: tävinä. Niinpä moottoriajoneuvokannasta ei Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh- 4256: saada täydellistä kuvaa ainoastaan ajoneu- dotamme, 4257: vojen lukumääriä koskevien tietojen perus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4258: teella. Kuljetuskapasiteetin selvittämiseksi tulo- ja menoarvioon 6 800 000 mm·kan 4259: tarvittaisiin tietoja esim. ajoneuvojen kan- määrärahan liikennetilastotoimiston pe- 4260: tavuudesta ja matkustajapaikkojen luvusta. 4261: rustamiseksi tilastolliseen päätoimis- 4262: Tielaitosta koskevia suunnitelmia tehtäessä 4263: toon. 4264: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 4265: 4266: Harras Kyttä. Aare Leikola. Artturi Tienari. 4267: 897 4268: 4269: IV,232. - Rah.al. N:o 101. 4270: 4271: 4272: 4273: 4274: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta. ylimääräisten toi- 4275: mien perustamiseksi valtionverolautakuntiin. 4276: 4277: 4278: E d u s k u n n a II e. 4279: 4280: Vuoden 1952 tulo- ja menoarviossa perus- mieskunnan asemaa vieläkään voida pitää 4281: tettiin ensimmäisen kerran valtionverotoimis- riittävästi vakiinnutettuna. Hallituksen esi- 4282: toihin ylimääräisiä toimia, jolloin luotiin tys tulevan vuoden tulo- ja menoarvioksi ei 4283: pohja välittömän verotuksen piirissä työsken- sisällä minkäänlaista esitystä ylimääräisten 4284: televän alemman virkamieskunnan aseman toimien perustamisesta valtionverotoimistoissa 4285: vakiinnuttamiseen. Eduskunta oli vastauk- työskentelevän henkilökunnan keskuuteen. 4286: sessaan hallituksen esitykseen valtion tulo- ja Välittömän verotuksen piirissä työskente- 4287: menoarvioksi vuodelle 1951 (esitys n:o 77) lee noin 1 800 virkamiestä, joista vain 623 on 4288: ilmaissut kantansa asiassa seuraavasti: ylimääräisen viranhaltijan asemassa. Ei voi 4289: ,Eduskunta lausuu samalla odottavansa, että olla tarkoituksenmukaista eikä liioin valtion 4290: momentin määrärahasta palkkauksensa saa- edun mukaista, että näin tärkeän hallinto- 4291: van verotusvirkamiehistön aseman vakinais- haaran virkamieskunnasta vielä yli puolet on 4292: tamiseen kiinnitetään asian mukaista huo- tilapäisessä virkasuhteessa valtioon. 4293: miota". Lausuma tarkoittaa silloisen tulo- ja Eduskunnan hyväksymän periaatteen mu- 4294: menoarvion 8 Pl. XI lukua. kaisesti ja edellä mainitun epäkohdan poista- 4295: Hallitus ei kuitenkaan ole johdonmukai- miseksi olisi vuoden 1956 tulo- ja menoar- 4296: sesti ja järjestelmällisesti noudattanut tätä vioon otettava seuraavat ylimääräiset toimet~ 4297: eduskunnan toivomusta eikä mainitun virka- 4298: Vuosipalkkio 4299: ilman indeksi· 4300: korotusta Yhteensä 4301: 8 Pl. XII: 1. mk mk 4302: 1 verolautakunnan puheenjohtaja (28 pl.) 513 300 513 300 4303: 2 verolautakunnan puheenjohtajaa (27 pl.) 488 700 977 400 4304: 6 verolautakunnan puheenjohtajaa (26 pl.) 465 300 2 791800 4305: 10 verolautakunnan puheenjohtajaa (25 pl.) 444 000 4440 000 4306: 2 toimistopäällikköä (29 pl.) •••• 0 •• 0 0 ••• 539100 1078 200 4307: 2 toimistopäällikköä (28 pl.) •• 0 ••• 0 ••••• 513 300 1026 600 4308: 4 toimistopäällikköä (27 pl.) •• 0. 0. 0 ••••• 488 700 1954 800 4309: 4 toimistopäällikköä (26 pl.) •• 0 0. 0 •••••• 465 300 1861200 4310: 5 toimistopäällikköä (25 pl.) 0 0 0 •• 0. 0 0 0 •• 444 000 2 220 000 4311: 1 toimistopäällikkö (24 pl.) ••••••••••• 0 0 420 600 420 600 4312: 1 toimistopäällikkö (23 pl.) • 0 •••• 0 •••• 0. 399 300 399 300 4313: 2 toimistopäällikköä (21 pl.) •••••••• 0 ••• 360 900 721800 4314: 1 toimistosihteeri (21 pl.) ••• 0 0 0 0 •• 0 •••• 360 900 360 900 4315: 1 toimistosihteeri (20 pl.) 0 0 0 0 0 0 •••••••• 344100 344100 4316: 4 toimistosihteeriä (19 pl.) •....•..••.• 0. 329100 1316 400 4317: 1 toimistosihteeri (18 pl.) 0. 0 0 •• 0 ••••••• 314100 314100 4318: 2 toimistosihteeriä (17 pl.) ••••• 0 •• 0 0. 0 0 0 299 400 598 800 4319: 7 verovalmistelijaa (20 pl.) 0 •• 0 •••••••• 0 0 344100 2 408 700 4320: 2 verovalmistelijaa (19 pl.) •••••• 0 ••••• 0. 329 100 658 200 4321: 10 verovalmistelijaa ( 18 pl.) ••• 0. 0 0 ••••••• 314100 3141000 4322: 20 verovalmistelijaa ( 17 pl.) •• 0 •••• 0 0. 0 0 •• 299 400 5 988 000 4323: 898 IV,2a2. - Valtionverolautakuntien ylimiULriiset toimet. 4324: 4325: 4326: 25 verovalmistelijaa ( 16 pl.) ..........•... 286 500 7162 500 4327: 24 verovalmistelijaa ( 15 pl.) ............. . 273 600 6 566 400 4328: 1 kanslisti (16 pl.) ................... . 286 500 286 500 4329: 1 apulaiskansiisti (13 pl.) ............. . 252 000 252 000 4330: 10 apulaiskanslistia (12 pl.) ............. . 240 900 2 409 000 4331: 10 toimistoapulaista (11 pl.) ............. . 230100 2 301000 4332: 20 toimistoapulaista (10 pl.) ............. . 219 600 4 392 000 4333: 45 toimistoapulaista (9 pl.) ............. . 209 400 9 423000 4334: 18 toimistoapulaista (8 pl.) ............. . 199 500 3 591000 4335: ---------------------- 4336: Yhteensä 69 918 600 4337: 4338: Tämän ylimääräistämistoimenpiteen jäl- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4339: keen jää vieläkin noin 50 % virkakunnasta tulo- ja menoarvioon 8 Pl. XII luvun 4340: tilapäiseen virkasuhteeseen valtioon, joten 1 momentille edellä mainittujen yli- 4341: esitystä ei voida pitää liiallisena. Vielä on määräisten toimien perustamiseksi val- 4342: mainittava, että suurempaa menonlisäystä ei tionverolautakuntien toimistoihin vuo- 4343: näistä ylimääräisistä toimista aiheudu, koska sipalkkoihin 69 918 600, ikälisiin 4344: palkkausmenot vähenevät tilapäisten toimi- 19 245 600 ja kalliinpaikanlisiin 4345: henkilöiden kohdalta noin 80 000 000 mar- 5174 820 markkaa eli yhteensä 2'lman 4346: kalla. · indeksikorotuksia 94 339 020 markkaa, 4347: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, jolloin palkkausmenot samalta momen- 4348: Wta Wapäisten toimien osalta vähene- 4349: vät 80 000 000 markalla. 4350: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 4351: 4352: Onni Hiltunen. Varma K. Turunen. 4353: Erkki Leikola. Jaakko Hakala. 4354: 0. Lindblom. Nils Meinander. 4355: Olavi Kajala. Eino Saari. 4356: V. Liljeström. Arvi Turkka. 4357: Erkki W. Mohell. 4358: 899 4359: 4360: IV,233, - Rah.al. N:o 102. 4361: 4362: 4363: 4364: 4365: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen 4366: teknillisen alan virkojen ja toimien lisäämiseksi. 4367: 4368: 4369: E d u s ik: u n n a 11 e. 4370: 4371: Puolustuslaitoksen uudelleenjärjestelystä dotettu vain 12 toimen lisäämistä, jolloin 4372: lähtien on eduskunnassa ollut käsiteltävänä puolustuslaitoksen tutkimuskeskus on jätetty 4373: esityksiä puolustuslaitoksen teknillisen tason ilman lisävirkoja. 4374: parantamiseksi. Samalla on kiinnitetty huo- Puolustuslaitoksen luovaa teknillistä työtä 4375: miota siihen, ettei teknillisiin tehtäviin varat- suorittava puolustuslaitoksen tutkimuskeskus 4376: tujen vil'kojen ja toimien määrä ja laatu ole toimii suureksi osaksi tilapäisesti komennet- 4377: sanottavasti muuttunut 1930-lukuun verrat- tujen ja tilapäisten toimihenkilöiden varassa. 4378: tuna, vaikka yleinen ja sotatekniikan kehitys Puolustusministeriökin esitti ensi vuoden 4379: sitä aivan ilmeisesti vaatisi. tulo- ja menoarvioon lisättäväksi puolustus- 4380: Eduskunta esitti jo keväällä 1952 toivo- laitoksen tutkimuskeskukseen seuraavat virat 4381: muksen, että puolustuslaitokseen perustettai- ja toimet: 4382: siin 368 virkaa ja tointa enemmän kuin hal- 4383: litus oli ehdottanut. Kuitenkin hallitus 1 insinöörieversti 4384: oma:ksui vuoden 1952 uudelleenjärjestelyssä 2 insinöörieverstiluutnanttia 4385: sellaisen kannan, että puolustuslaitoksen on 4 yliassistenttia 4386: ensin kokeiltava silloin vahvistetulla virko- 1 insinööri 2 l 4387: jen ja toimien määrällä ja vasta kokemusten 1 majuri 4388: mukaan ehdotettava uusia virkoja ja toimia. 2 ·insinöörimajuria 4389: Kolmen viime vuoden kokemukset ovat osoit- 3 assistenttia yp 4390: taneet puolustuslaitoksen viroissa ja toimissa 2 valokuvausteknikkoa 1 l 4391: olevan - kuten jo etukäteen arveltiin - 2 valokuvausteknikkoa 2 l 4392: useita puutteita. Teknillisen henkilöstön vä- 4393: häinen määrä on ilmennyt entistä selvem- Jotta eräät pahimmat epäkohdat tulisivat 4394: pänä. korjatuiksi, täytyisi puolustuslaitoksen tutki- 4395: Pahimpien epäkohtien korjaamiseksi ehdo- muskeskukseen lisätä nämä kahdeksantoista 4396: tettiin puolustusministeriön taholta ensi vuo- teknillisen alan virkaa ja tointa, joten ehdo- 4397: den tulo- ja menoarvioon otettavaksi 35 tek- tamme kunnioittaen, 4398: nillisen alan peruspalkkaista virkaa ja tointa. 4399: Asian käsittelyn yhteydessä valtiovarainmi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4400: nisteriön tulo- ja menoarvio- sekä tilinpäätös- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun 1 4401: osasto puolsi 22 viran ja toimen lisäämistä momentille 11160 900 markkaa puolus- 4402: sähköteknillistä koulua, lennonvarmennusase- tuslaitoksen teknillisen alan virkojen 4403: mia ja puolustuslaitoksen tutkimuskeskusta ja toimien lisäämiseksi. 4404: varten, mutta hallituksen esityksessä on eh- 4405: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 4406: 4407: Juho Tenhiälä. R. Hallberg. 4408: Aukusti Pasanen. Artturi Tienari. 4409: Eino Saari. Jaakko Hakala. 4410: Saara Forsius. Päiviö Hetemäki. 4411: 4412: 9 E 626/55 4413: 900 4414: 4415: IV,234, - Rah.al. N:o 103. 4416: 4417: 4418: 4419: 4420: Tenhiälä ym..: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen ja 4421: toimien perustamiseksi puolustuslaitoksen sähköteknilliseen 4422: kouluun. 4423: 4424: 4425: E d u s k u n n a 11 e. 4426: 4427: Eduskunnan myönnettyä vuoden 1955 var- - yksi everstiluutnantti (koulun johtaja) 4428: sinaisessa talousarviossa varat vakinaisten - kaksi insinöörimajuria (vaihtoehtoisesti 4429: virkojen perustamiseen puolustuslaitoksen toinen voi olla majuri) 4430: lennonvarmistusasemia varten, on valtakun- - yksi ylivääpeli ap. 4431: nan lennonvarmistustoiminta voitu panna - yksi vääpeli ja 4432: alulle. Vuoden 1956 varsinaisessa talousar- - yksi kanslia-apulainen (konekirjoitta- 4433: viossa on valtioneuvosto esittänyt myönnet- jana). 4434: täväksi varat tiettyjen lisävirkojen perusta- Asia on kiireellinen, sillä lennonvarmistus- 4435: miseksi puolustuslaitoksen lennonvarmistus- asemien takia ovat koulutus-, korjaus- ja 4436: toimintaa varten. kokeilutehtävät jatkuvasti lisääntyneet. 4437: Lennonvarmistusasemien ja muuta vastaa- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme 4438: vaa toimintaa ylläpitävää korjaamoa, koulua kunnioittavasti, 4439: ja koeasemaa, jotka yhdessä muodostavat 4440: sähköteknillisen koulun, ei kuitenkaan aikai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4441: sempien viiden ja edellämainittuun valtio- tulo- ja menoa1·vioon lisäyksenii 9 Pl. 4442: neuvoston esitykseen sisältyvien neljän viran II luvun 1 momentille 2 430 900 mark- 4443: puitteissa vielä saada riittävän toiminta- kaa edellä lueteltujen virkojen perus- 4444: kykyiseksi. tamiseksi puolustuslaitoksen sähkötek- 4445: Tämän vuoksi olisi sähköteknilliseen kou- nilliseen kouluun. 4446: luun perustettava seuraavat virat ja toimet: 4447: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 4448: 4449: Juho Tenhiälä. R. Hallberg. 4450: Johannes Wirtanen. Lauri Järvi. 4451: Aune Innala·. Eino Saari. 4452: Jaakko Hakala. Nestori Kaasalainen. 4453: Helge Miettunen. Saara Forsius. 4454: Armas Leinonen. Artturi Tienari. 4455: Kalervo Saura. Päiviö Hetemäki. 4456: 901 4457: 4458: IV,235. - Rah.al. N:o 104. 4459: 4460: 4461: 4462: 4463: Raipala ym.: ~Määrärahan osoittamisesta aluevalvojien palk- 4464: kioita varten. 4465: 4466: 4467: E d u s k u n n a ll e. 4468: 4469: Aluevalvojien osuus ja merkitys asevelvol- nut jo nyt sen, että eräät kaupunkien alue- 4470: listen valvonnan hoitajina on varsin suuresti valvojista ovat anoneet vapautusta tästä teh- 4471: lisääntynyt sodanjälkeisissä olosuhteissa. Lu- tävästä. Ilmeisesti tulee näin käymään ylei- 4472: kuunottamatta sitä, että he nykyisin ovat semminkin, ellei asiaa jälleen saada oikeaan 4473: maaseudulla ainoita viranomaisia, joiden tu- järjestykseen. 4474: keen ja apuun sotilasviranomaiset voivat tur- Palkkioiden suorittaminen aluevalvojille on 4475: vautua asevelvollisuuslain edellyttämien teh- asevelvollisuuslaissa edellytetty ja tehtävien 4476: tävien suorittamisessa, heidän työmääränsä tunnollisen hoitamisen vuoksi välttämätöntä. 4477: on valvonnanalaisten asevelvollisten lulmmää- Jotta palkkioiden suuruudessa voitaisiin ottaa 4478: rän yleisen lisääntymisen vuoksi huomatta- huomioon rahan arvon alentuminen sotia edel- 4479: vasti kasvanut sotia edeltäneestä ajasta. täneeseen aikaan verrattuna, aluevalvojien 4480: Välittömästi ennen sotia oli aluevalvojien tehtävien luonteen muuttuminen sekä työ- 4481: palkkioihin varattu •100 000 markkaa. Vuonna määrän lisääntyminen, tarvitaan palkkioiden 4482: 1953 oli vastaava määräraha 1 500 000 mark- suorittamiseen nykyisin kohtuudella ainakin 4483: kaa eli keskimäärin 4 000 markkaa alueval- 3 000 000 markkaa. 4484: vojaa kohden vuodessa. Hallituksen esityksen Edellä olevan perusteella kunnioittaen 4485: mukaisesti eduskunta kuitenkin vuoden 1954 ehdotamme, 4486: tulo- ja menoarviossa poisti aluevalvojien 4487: palkkiot kokonaan eikä määrärahaa tehdystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4488: raha-asia-aloitteesta huolimatta otettu myös- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun 4489: kään vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon. 2 mornentille 3 000 000 markan suu- 4490: Palkkioiden poistaminen on aluevalvojien ruisen määrärahan aluevalvojien palk- 4491: keskuudessa herättänyt ymmärrettävää huo- kioita varten. 4492: lestumista ja tyytymättömyyttä sekä aiheutta- 4493: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 4494: 4495: Matti Raipala. Jaakko Hakala. 4496: Mauri Seppä. R. Hallberg. 4497: . Urho Saariaho. Juho Tenhiälä. 4498: Lauri Järvi. 4499: 902 4500: 4501: IV,236, - Rah.al. N:o 105. 4502: 4503: 4504: 4505: 4506: R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiuttamisrahan 4507: maksamiseksi asevelvollisuutensa suorittaneille. 4508: 4509: 4510: E d u s k u n n a 11 e. 4511: 4512: Asevelvollisuuslaki säätää jokaisen terveen, kaan vähävaraisina ja elinkustannusten yhä 4513: kansalaisluottamusta nauttivan miespuolisen noustessa eivät voi avustaa poikiaan. 4514: kansalaisen asepalvelukseen. Tämä velvoitus Asevelvollisuutensa suorittaneille vähäva- 4515: merkitsee näille nuorille, paitsi kieltäyty- raisille olisi valtion tulo- ja menoarvioon 4516: mistä monista tuon ajan harrastuksista, myös varattava määräraha edes 10 000 markan 4517: huomattavaa taloudellista menetystä. suuruisen kotiuttamisrahan maksamisesta. 4518: Saatuaan asevelvollisuutensa suoritetuksi Sen turvin nämä nuoret voisivat helpommin 4519: ei läheskään kaikilla ole mahdollisuutta hakeutua ansiotyöhön. 4520: päästä heti ansiotyöhön tai muutoin hankkia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 4521: toimeentuloaan. Myös monen niin työ- kuin 4522: pitovaatteetkin ovat käyneet asevelvollisuus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4523: ajan kuluessa pieniksi pakottaen uusien han- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar- 4524: kintaan. Tästä johtuen asevelvollisuudesta kan arviomäärärahan kotiuttamisra- 4525: vapautuvat joutuvat vaikeaan taloudelliseen han maksamiseksi asevelvollisuutensa 4526: asemaan. V altaosa asevelvollisia on työläis- suorittaneille. 4527: ja talonpoikaiskodeista, joten Vanhemmat- 4528: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 4529: 4530: Rainer Virtanen. Pentti Liedes. 4531: Tauno Kelovesi. Pauli Puhakka. 4532: 903 4533: 4534: IV,231, - Rah.al. N:o 106. 4535: 4536: 4537: 4538: 4539: V. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten 4540: ja kadettien päivärahojen korottamista varten. 4541: 4542: 4543: E d u s k u n n a 11 e. 4544: 4545: Vuoden 1952 tulo- ja menoarviossa asevel- lanteeseen varakkaampien toveriensa rinnalla, 4546: vollisten päiväraha hyväksyttiin 240 päivää mikä on omiaan madaltamaan mielialaa, sen 4547: palveleville 40 markaksi ja 330 päivää pal- sijaan että sitä olisi kaikin puolin kohennet- 4548: veleville ylipalvelusajalta 60 markaksi. Päivä- tava. 4549: raha tosin ei ole sama kuin palkka, vaan on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 4550: se tarkoitettu lähinnä taskurahaksi iltalomilla nioittaen, 4551: ja sotilaskodissa esiintyvää tilapäistarvetta 4552: varten. Mutta huomioonottaen yleisessä hinta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4553: tasossa sitten vuoden 1952 tapahtunut tun- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun 4554: tuva nousu on se nykyisin tarkoitukseensa 4 momentille 301 400 000 markan suu- 4555: riittämätön. Lisäksi on huomattava, että ruisen määrärahan päivärahojen ko- 4556: suuri osa asevelvollisia on lähtöisin varatto- rottamiseksi niille asevelvollisille, joi- 4557: mista kodeista, joista rahalähetykset heille den palvelusaika on 240 päivää, ny- 4558: ovat minimaaliset tai olemattomat. Osa taas kyisestä 40 markasta 75 markkaan, 4559: joutuu asevelvollisuuttaan suorittamaan suo- ja niille asevelvollisille, joiden pal- 4560: raan ammatti- ym. kouluista, jolloin heillä velusaika on 330 päivää, nykyisestä 4561: ei ole ollut mahdollisuutta säästöjen tekoon. 60 markasta 100 markkaan ylipalvelus- 4562: Tästä johtuen joutuvat hyvin monet rahatto- ajalta sekä kadeteille nykyisestä 100 4563: mina, varsinkin vapaa-aikoina kiusalliseen ti- markasta 150 markkaan. 4564: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 4565: 4566: Viljo Virtanen. K. F. Haapasalo. 4567: Veikko Helle. Väinö Tikkaoja. 4568: Eino Raunio. Mikko Hult. 4569: V. Liljeström. G. Henriksson. 4570: Bruno J. Sundman. Arvi Turkka. 4571: Toivo Niiranen. Lempi Lehto. 4572: Varma K. Turunen. 0. Lindblom. 4573: Olavi Kajala. Tyyne Paasivuori. 4574: 904 4575: 4576: IV,23s. - Rah.al. N:o 107. 4577: 4578: 4579: 4580: 4581: Asvik ym.: Mää1·ärahan osoittamisesta asevelvollisten päivä- 4582: rahan km·ottamiseen. 4583: 4584: 4585: E d u s k u n n a ll e. 4586: 4587: Asevelvollisten päiväraha on nykyisin 40 itse asiassa valtion velvollisuus, koska se vel- 4588: markkaa. Viimeksi päivärahaa on vuoden voittaa nuorison suorittamaan asevelvolli- 4589: 1952 tulo- ja menoarvion hyväksymisen yh- suutta. Jotta saataisiin oikeudenmukainen 4590: teydessä korotettu 10 markalla, mikä ei ollut ja tarpeellinen korotus asevelvollisten päivä- 4591: kuitenkaan riittävä korotus ottaen huomioon rahaan, on aiheellista maksaa varusmiehelle 4592: jatkuvasti nousseen hintatason. vähintään 100 markkaa päivässä sekä aliup- 4593: Vuoden 1956 tulo- ja menoarviossa hallitus seereille ja muille korotusta samassa suh- 4594: ei esitä asevelvollisille päivärahan korotusta, teessa. 4595: vaan edellyttää niiden pysyttämistä entisel- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 4596: lään eli 40 markkana päivässä. V altaosa ase- 4597: velvollisista on työläis- ja talonpoikaisko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4598: deista, joten vanhemmatkaan eivät vähäva- t1do- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun 4599: raisina ja elinkustannusten yhä noustessa 4 momentille lisäyksenä 300 000 000 4600: voi riittävästi avustaa asevelvollisuutta suo- markan arviomäärärahan asevelvollis- 4601: rittavia poikiaan. Asevelvollisia kohdannei- ten päivärahan korottamiseksi 100 4602: den pahimpien epäkohtien poistaminen onkin markkaan. 4603: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 4604: 4605: Toivo Asvik. H. Tauriainen. Pertti Rapio. 4606: Nestori Nurminen. Pauli Puhakka. Juho Rytkönen. 4607: Rainer Virtanen. Aleksi Kiviaho. Johannes Wirtanen. 4608: Matti Koivunen. Kaino Haapanen. Varma K. Turunen. 4609: Eino Roine. Martti Leskinen. Usko Seppi. 4610: Y. Enne. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. J. Mustonen. 4611: Niilo Nieminen. Toivo Kujala. Unto Miettinen. 4612: Esa Hietanen. Toivo Friman. Gösta Rosenberg. 4613: 905 4614: 4615: IV,239. - Rah.al. N:o 108. 4616: 4617: 4618: 4619: 4620: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Parolan varikko- 4621: alueelle johtavan sotilasraiteen kunnostamiseksi. 4622: 4623: 4624: E d u s k u n n a ll e. 4625: 4626: Parolassa sijaitsevalla puolustuslaitoksen tiekuljetukset on pitänyt hoitaa Parolan ase- 4627: varikolla on oma noin 21/z km:n raide. Tätä malta käsin, minne on matkaa noin 5 km. 4628: ei ole kuitenkaan voitu käyttää, koska siitä Kun varikolla on paljon raskaita kuljetuk- 4629: on valtionrautateiden viranomaisten toimesta sia, aiheuttaa tällainen järjestely huomatta- 4630: poistettu vaihde. Poistaminen on asia.nomai- vasti lisätyötä sekä melkoisia kustannuksia. 4631: sen ratainsinöörin ilmoituksen mukaan ta- Siitä syystä olisi asia saatava järjestykseen. 4632: pahtunut siitä syystä, ettei puolustuslaitos Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ehdo- 4633: ole täyttänyt raiteen rakentamisesta ja kun- tamme kunnioittaen, 4634: nossapidosta 9. 2. 1945 tehtyä sopimusta. 4635: Puolustuslaitoksen puolelta tapahtunut lai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4636: minlyönti on taas aiheutunut siitä, ettei sen tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mark- 4637: käytettävissä ole ollut raiteen hoitoon ja kun- kaa Parolan varikkoalueella olevan so- 4638: nossapitoon tarvittavia määrärahoja. Seu- tilasraiteen kunnostamista varten. 4639: rauksena on ollut, että varikon kaikki rauta- 4640: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955 4641: 4642: Juho Tenhiälä. Aukusti Pasanen. Felix Seppälä. 4643: Kustaa Tiitu. Johannes Wirtanen. R. Hallberg. 4644: Aare Leikola. Aune Innala. Lauri Järvi. 4645: Toivo Antila. Jaakko Hakala. Eino Saari. 4646: J. F. Pöykkö. Helge Miettunen. Saara Forsius. 4647: Eino Raunio. Armas Leinonen. Artturi Tienari. 4648: Urho Kähönen. 4649: 906 4650: 4651: IV,240. - Fin.mot. N:o 109. 4652: 4653: 4654: 4655: 4656: Österholm m.fl.: Angående anvisande av anslag för upp- 4657: förande av ett nytt sjukhus för garnisonen i Dragsvik. 4658: 4659: 4660: T i ll R i k s d a g e n. 4661: 4662: Uppmärksamheten har den senaste tiden hänsyn till den värnpliktiga ungdomen utan 4663: varit riktad på de bristfälliga förhållanden också med tanke på möjligheterna att 4664: som år rådande inom 4 brigaden i Dragsvik anställa läkare och upprätthålla verksamhe- 4665: med hänsyn till förutsättningarna för de ten överhuvud inom garnisonen. 4666: värnpliktigas och stampersonalens inkvarte- Det är avsett att det nuvarande sjukhuset 4667: ring och sjukvård. I synnerhet beträffande skall komma till användning för stabens be- 4668: sjukvården är tillståndet så otillfredsstäl- hov då ett nytt sjukhus uppförs. För detta 4669: lande att det påkallar snabba och effektiva ändamål har ritningar till en ny sjukhus- 4670: åtgärder från statens sida. byggnad uppgjorts i försvarsministeriet och 4671: I likhet med de flesta andra byggnader granskas för närvarande i vederbörande 4672: inom garnisonen i Dragsvik härstammar instanser. Förslaget innefattar ett sjukhus 4673: sjukhuset från den ryska tiden. Det är för ca 70 patienter, vilket anses normalt för 4674: trångt och oändamålsenligt och gör ett dys- ett truppförband av Dragsvik-garnisonens 4675: tert och beklämmande intryck. Utrymmet är storleksklass. Det förutsätter nödiga utrym- 4676: från början opraktiskt disponerat och ställer men för läkarvården samt bostäder för den 4677: därför stora krav på den anställda perso- anställda personalen, ett villkor för att 4678: nalen. Det erbjuder stora svårigheter att sjuksköterskor och annan personai skall 4679: isolera patienterna, vilket är så my0ket mer kunna anställas. Däremot ingår inte läkar- 4680: betänkligt som de smittsamma sjukdomarna bostad i projektet, emedan den sidan av sa- 4681: utgör ungefär hälften av alla sjukdomsfall. ken anses kunna komma under omprövning 4682: Vissa detaljer av sjukhuset är till den grad i annat sammanhang. 4683: frånstötande att det måste anses vara otill- Med hänvisning till det ovanstående 4684: börligt, för att inte säga oförsvarligt att föreslås, 4685: anordningarna för den värnpliktiga ungdo- 4686: mens och stampersonalens sjukvård är så att Riksdagen måtte i statsförslaget 4687: bristfälliga och otidsenliga. Sjukhusets pla- för år 1956 upptaga ett anslag på 80 4688: cering i omedelbar närhet av stampersona- milj. mark till försvarsministeriets 4689: lens bostäder bör även anses olämplig. För förfogande för ett nytt sjukhus för 4690: garnisonen som helhet är sjukhusfrågans garnisonen i Dragsvik. 4691: ordnande av vital betydelse inte allenast med 4692: Helsingfors den 19 september 1955. 4693: 4694: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman. 4695: John Forsberg. Sven Högström. Bertel Lindh. 4696: 0. A. Öhman. T. E. Nordström. Grels Teir. 4697: 907 4698: 4699: IV,240. - Rah.al. N:o 109. 4700: Suomennos. 4701: 4702: 4703: 4704: Österholm ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden sairaalan 4705: rakentamiseksi Dragsvikin varuskuntaan. 4706: 4707: 4708: E d u s k u n n a ll e. 4709: 4710: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota ase- elintärkeätä ei vain asevelvollisen nuorison 4711: velvollisten ja kantahenkilökunnan majoituk- kannalta, vaan myös ajatellen mahdollisuuk- 4712: sen ja sairaanhoidon edellytyksiä koskeviin sia lääkärien saamiseen ja varuskunnan toi- 4713: puutteellisiin olosuhteisiin 4. prikaatissa minnan ylläpitämistä yleensä. 4714: Dragsvikissa. Varsinkin sairaanhoidon suh- Tarkoituksena on käyttää nykyistä sairaa- 4715: teen tilanne on niin epätyydyttävä, että se laa esikunnan tarpeisiin, kun uusi sairaala 4716: vaatii valtion taholta nopeita ja tehokkaita rakennetaan. Tässä tarkoituksessa on puo- 4717: toimenpiteitä. lustusministeriössä laadittu uutta sairaala- 4718: Kuten useimmat muutkin Dragsvikin va- rakennusta varten piirustukset, ja ne ovat 4719: ruskunnan rakennukset on sairaala peräisin parhaillaan asianomaisten instanssien tar- 4720: Venäjän vallan ajoilta. Se on ahdas ja tar- kastettavana. Ehdotus käsittää sairaalan 4721: koitustaan vastaamaton sekä tekee synkän ja noin 70 potilasta varten, mitä pidetään nor- 4722: ahdistavan vaikutuksen. Tilat on alunperin maalina Dragsvikin varuskunnan suuruus- 4723: järjestetty epäkäytännöllisesti ja asettavat luokkaa olevalle joukko-osastolle. Se edel- 4724: sen vuoksi henkilökunnalle suuria vaatimuk- lyttää tarpeellisia tiloja lääkärinhoitoa var- 4725: sia. Potilaiden eristäminen tuottaa suuria ten sekä henkilökunnan asuntoja, mikä on 4726: vaikeuksia, mikä on sitäkin arveluttavampaa, edellytyksenä sille, että sairaanhoitajattaria 4727: kun kaikista sairaustapauksista noin puolet ja muuta henkilökuntaa voidaan kiinnittää. 4728: on tarttuvia tauteja. Sairaalan eräät yksi- Sitä vastoin suunnitelmaan ei sisälly lääkä- 4729: tyiskohdat ovat siinä määrin tympäiseviä, rin asuntoa, koska tämän puolen asiasta kat- 4730: että on pidettävä sopimattomana, ellei sa- sotaan voivan tulla tutkittavaksi toisessa yh- 4731: noisi anteeksiantamattomana sitä, että ase- teydessä. 4732: velvollisen nuorison ja kantahenkilökunnan Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, 4733: sairaanhoitoa koskevat järjestelyt ovat niin 4734: puutteelliset ja epäajanmukaiset. Sairaalan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4735: sijaintia kantahenkilökunnan asuntojen vä- tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mar- 4736: littömässä läheisyydessä on myös pidettävä kan määrärahan puolustusministeriön 4737: sopimattomana. Varuskunnalle kokonaisuu- käytettäv/äksi Dragsvikin varuskunnan 4738: dessaan on sairaalakysymyksen järjestäminen uutta sairaalaa varten. 4739: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 4740: 4741: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman. 4742: John Forsberg. Sven Högström. Bertel Lindh. 4743: C. A. Öhman. T. E. Nordström. Grels Teir. 4744: 4745: 4746: 4747: 4748: 10 E 626/55 4749: 908 4750: 4751: IV,241. - Rah.al. N:o 110. 4752: 4753: 4754: 4755: 4756: Kyttä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustus- 4757: laitoksen polkupyörien ja hiihtovälineiden kunnossapitoon 4758: ja uusintaan. 4759: 4760: 4761: Eduskunnalle. 4762: 4763: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja Tätä vajausta olisi supistettava välittömästi 4764: menoarvioksi vuodelle 1956 on ehdotettu puo- ainakin 500 pyörällä, joiden hinta 15 000 4765: lustuslaitoksen polkupyörien ja hiihtoväli- markan mukaan kappaleelta on 7 500 000 4766: neiden kunnossapitoon ja uusintaan osoitet- markkaa. 4767: tavaksi 15 000 000 markkaa. Tämä määräraha Edellä esitetyn perusteella ja kun halli- 4768: on kuitenkin puheena olevaan tarkoitukseen tuksen esittämä määräraha tuskin riittää 4769: täysin riittämätön. Vuosittain tulee nimit- muuhun kuin käytössä olevien yli-ikäisten 4770: täin hylättäviksi noin 5 000 paria suksia polkupyörien ja hiihtovälineiden huoltoon, 4771: sauvoineen ja siteineen, joiden hinta 3 500 esitämme kunnioittaen, 4772: markan mukaan parilta laskien yksistään on 4773: 17 500 000 markkaa. Lisäksi olisi puolustus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4774: laitoksen suksivahvuudessa keväällä 1956 tulo- ja menoarvioon 9 Pl. VII luvun 4775: olevaa noin 8 000 parin vajausta pyrittävä 4 momentille lisäyksenä 25 000 000 4776: supistamaan. Polkupyöriä ei sotien jälkeen markkaa käytettäväksi puolustuslaitok- 4777: ole joukko-osastoille hankittu lainkaan ja on sen polkupyörien ja hiihtovälineiden 4778: vajaus tässä kohden noin 1 850 kappaletta. uusintaan ja kunnossapitoon. 4779: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 4780: 4781: Harras Kyttä. Aare Leikola. 4782: Juho Tenhiälä. Aukusti Pasanen. 4783: 909 4784: 4785: IV,242. - Rah.al. N:o 111. 4786: 4787: 4788: 4789: 4790: Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta verryttelypukujen 4791: ja urheilujalkineiden hankkimiseksi varusmiehille. 4792: 4793: 4794: E d u s k u n n a 11 e. 4795: 4796: Verryttelypukujen ja voimistelujalkineiden lainkaan suotavaa. Koko vajauksen peittämi- 4797: hankintaan varusmiehille myönnettiin ku- seen tarvittaisiin lähes 20 miljoonaa mark- 4798: luvaksi vuodeksi momentille 9 Pl. III: 2 kaa. Jotta tarve saataisiin edes vähitellen 4799: 5 000 000 markkaa kertamenona. Näistä lii- tyydytetyksi, olisi kuluvalle vuodelle myön- 4800: kuntakasvatuksen harjoittamiselle välttämät- netty kertameno säilytettävä. 4801: tämistä perusvarusteista on vielä 4 000- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 4802: 5 000 verryttelypuvun ja urheilujalkineparin nioittaen, 4803: vajaus. Ilman urheilupukimia joutuu vas- 4804: taava määrä varusmiehiä harjoittamaan voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4805: mistelua ja urheilua varsinaisissa palvelus- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. Ill lUV1tn 4806: varusteissa, mikä ei ole sotilasvarusteiden tar- 2 momentille 5 000 000 markkaa ver- 4807: koituksen mukaisen käytön ja varusmiesten ryttelypukujen ja urheilujalkineiden 4808: urheiluharrastusten edistämisen kannalta hankkimiseen varusmiehille. 4809: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 4810: 4811: Urho Saariaho. Jaakko Hakala. 4812: Veikko Kokkola. R. Hallberg. 4813: Mauri Seppä. Juho Tenhiälä. 4814: Matti Raipala. Lauri Järvi. 4815: 910 4816: 4817: IV,243. - Rah.al. N:o 112. 4818: 4819: 4820: 4821: 4822: Antila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustus- 4823: laitoksen hevosten uusintaan. 4824: 4825: 4826: E d u s k u n n a 11 e. 4827: 4828: Hallituksen esityksessä menoarvioksi vuo- viime vuosina supistettu äärimmäisen vähäi- 4829: delle 1956 on esitetty menokohdalle 9 Pl. seksi, tulee hevosten puute olemaan niin 4830: IV: 2 puolustuslaitoksen hevosten uusintaan suuri, että sota-, leiri- yms. harjoitukset kär- 4831: 2 000 000 markkaa. Kun hevosten hinnat kui- sivät koulutuksellisesti, minkä lisäksi vähäi- 4832: tenkin ovat kohonneet vuodesta 1953 noin 30 selle käytössä olevalle hevosmäärälle rasituk- 4833: -50%, maksaen hevonen nyt 65-75 000 set koituvat liiallisiksi ja poistoprosentti 4834: markkaa, voidaan osoitetulla määrärahalla edelleen jatkuvasti kohoaa. Tämän vuoksi 4835: hankkia vain noin 30 hevosta. Puolustuslai- kunnioittaen ehdotamme, 4836: toksessa on kuitenkin tällä hetkellä yli-ikäisiä 4837: ja kunnoltaan heikkoja eli jo käytöstä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4838: poistettavia hevosia yhteensä 149 kpl. On tulo- ja menoarvioon 9 Pl:n IV luvun 4839: ilmeistä, että näin ollen on edessä suurehko 2 momentille yhteensä 4 000 000 mark- 4840: hevosvajaus. Kun lisäksi otetaan huomioon, kaa puolustuslaitoksen hevosten uusin- 4841: että puolustuslaitoksen hevosvahvuus on taan. 4842: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 4843: 4844: Toivo Antila. Yrjö Hautala. Eino Rytinki. 4845: Yrjö Sinkkonen. T. Saloranta. Erkld Ryömä. 4846: Eino Uusitalo. Eeli Erkldlä. Matti Raipala. 4847: Aukusti Pasanen. Eino Raunio. Eino E. Heikura. 4848: Armas Leinonen. Niilo Ryhtä. Erkld Tuuli. 4849: Esa Koivusilta. 4850: Einari Jaakkola. 4851: 911 4852: 4853: IV,244. - Rah.al. N:o 113. 4854: 4855: 4856: 4857: 4858: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta apu- 4859: rahoiksi ulkomailla opiskeleville puolustuslaitoksen viran 4860: ja toimen haltijoille. 4861: 4862: 4863: Ed u s kun n a 11 e. 4864: 4865: Kun puolustuslaitoksen alalla suoritettava ehdotettu vuoden 1956 tulo- ja menoarvio- 4866: tutkimustyö vaatii niin huomattavia määrä- esitykseen menokohdassa 9 Pl. V: 4 300 000 4867: rahoja, ettei pienellä maalla itsellään ole markkaa. Kun mainittu määräraha oli jo 4868: mahdollisuuksia tarpeellisessa määrässä ko- vuonna 1939 700 000 markkaa, osoittaa tämä, 4869: keiluja suorittaa, olisi tapahtuvaa kehitystä että nyt ehdotettu määrä on täysin riittä- 4870: seurattava ulkomaille tehtävin opintomat- mätön ja pitäisi sitä näin ollen huomatta- 4871: koin. Puolustuslaitoksessa palvelevista viran vasti korottaa. 4872: ja toimen haitijoista huomattava osa on saa- Edellä olevan perusteella kunnioittaen 4873: nut alansa korkeimman opetuksen maas- ehdotamme, 4874: samme ja omaa täten edellytykset seurata 4875: kehitystä ulkomailla, mikäli sille varataan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4876: siihen tilaisuus. IDkomaisen kirjallisuuden tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 9 Pl. 4877: seuraaminen ei kuitenkaan yksinään riitä, V luvun 4 momentille 3 000 000 mar- 4878: koska kehityksen viimeisimpiä tuloksia ei kan suuruisen määrärahan käytettä- 4879: kirjallisuudessa yleensä julkaista. väksi apurahoiksi ulkomailla opiskele- 4880: Apurahoiksi ulkomailla opiskeleville puo- ville puolustuslaitoksen viran ja toi- 4881: lustuslaitoksen viran ja toimen haitijoille on men haltijoille. 4882: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 4883: 4884: Niilo Honkala. Urho Saariaho. Juho Tenhiälä. 4885: Matti Raipala. Jaakko Hakala. Lauri Järvi. 4886: R. Hallberg. 4887: 912 4888: 4889: IV,245. - Rah.al. N:o 114. 4890: 4891: 4892: 4893: 4894: Saariaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opetus- 4895: välineiden uusimiseen puolustttsvoimissa. 4896: 4897: 4898: E d u s k u n n a 11 e. 4899: 4900: Puolustusvoimain tärkein rauhanajan teh- vataulut sekä rannikkotY'kistön, ilmatorjunta- 4901: tävä on koulutustyö. Sen menestyksellinen tykistön, ilmavoimien, viesti- ja pioneerijouk- 4902: suorittaminen ja teho, erityisesti meillä, ly- kojen ja laivaston erikoisopetusvälineet) mk 4903: hyen palvelusajan vuoksi, on ratkaisevasti 8 500 000: - ; ja 4904: riippuvainen käytettävissä olevista koulutus- - parin opetuselokuvan valmistamiseen 4905: välineista, kuten opetustyö yleensäkin. Ope- mk 1500 000: -. 4906: tusvälineitä varten nykyisin puolustusvoi- Ohjesäännöt luovat pohjan rauhanajan 4907: mille varattu määräraha (menokohdan 9 Pl. koulutustyölle ja joukkojen menettelytavoille. 4908: V: 1 alajaottelun mukaan 3 600 000 mk) ku- Sodan jälkeen puolustusvoimissa on valmis- 4909: luu pääasiallisesti ns. juokseviin menoihin. teltu useita ohjesääntöjä ja koulutusoppaita, 4910: Sellaisia nykyaikaisia opetusvälineitä kuten joita ei rahoitusvaikeuksien vuoksi ole voitu 4911: rainoja, rainaheittimiä, opetuselokuvia, kaiut- painattaa. Tähän painatustyöhön, johon nyt 4912: timia ym. ei nj"kyisillä määrärahoilla pystytä on kertamenona ehdotettu myönnettäväksi 4913: hankkimaan kuin nimeksi. Mainittakoon, että vain 1 500 000 mk, olisi ensi vuodeksi varat- 4914: sotien jälkeen puolustusvoimat ovat pysty- tava lisää 2 100 000 mk. 4915: neet valmistamaan vain yhden opetuseloku- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 4916: van, vaihtokuvanheittimiä koko puolustusvoi- nioittaen, 4917: missa on vain 12, rainaheittimiä puuttuu n. 4918: 150, sähkökäyttöisiä kenttäkaiuttimia n. 250, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4919: sähkötyksessä tarvittavia konelähettimiä n. tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V luvun 1 4920: 40, lentokoulutuksessa tarvittavia suunta- ja momentille hallituksen ehdottaman 4921: matkalaskimia lähes 300 jne. Näin ollen olisi 17 020 000 markan lisäksi 12100 000 4922: välttämätöntä aikaansaada parannusta puo- markan suu1·uisen määrärahan käytet- 4923: 1ustus voimain koulutusvälinemateriaalitilan- täväksi kertamenona opetusvälineiden 4924: teeseen varaamaHa uusimiseen ja nykyaikaistamiseen sekä 4925: - koulutusmateriaalin ny kyaikaistamiseen ohjesääntöjen painattamiseen puolus- 4926: (rainat ja rainaheittimet, luokka- ja yleiskou- tusvoimissa. 4927: lutusvälineet, taistelukoulutusvälineet ja ku- 4928: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 4929: 4930: Urho Saariaho. Jaakko Hakala. Lauri Järvi. 4931: Matti Raipala. Juho Tenhiälä. Mauri Seppä. 4932: 913 4933: 4934: IV,246. - Rah.al. N:o 115. 4935: 4936: 4937: 4938: 4939: Saariaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta urheilu- 4940: välinehankintoihin ja kilpailutoiminnan edistämiseen puo- 4941: lustusvoimissa. 4942: 4943: 4944: Eduskunnalle. 4945: 4946: Puolustusvoimain liikuntakasvatuksen teh- kuvaa haittaa menestyksellisen kilpailutoi- 4947: tävänä on sotilaskoulutuksen tehostaminen ja minnan aikaansaamiselle. 4948: täydentäminen sekä liikuntaharrastuksen he- Vuoden 1955 tarkoitukseen varatulla 4949: rättäminen koko kansan fyysillisen kuntoi- 900 000 markan määrärahalla on tuskin pys- 4950: suuden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Ter- tytty täydentämään pahimpia urheiluväline- 4951: veen kilpailumielen synnyttäjänä ja yhteen- puutteita, kokonaistilanteen pysyessä edelleen 4952: kuuluvaisuudentunteen lujittajana liikunta- muuttumattomana. 4953: kasvatuksella on myös tärkeä tehtävänsä luo- Edellä esitetyn johdosta kunnioittaen ehdo- 4954: taessa edellytyksiä maanpuolustustahdon ko- tamme, 4955: hottamiseen tähtäävälle valistustoiminnalle. 4956: Liikuntakasvatus on sotilaallisen koulutuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4957: sen olennaisena osana sisällytetty koulutus- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V luvun 4958: ohjelmiin. 3 momentille hallituksen ehdottaman 4959: Kuitenkin puuttuvat vielä edellytykset te- 900 000 markan lisäksi kertamenona 4960: hoklman liikuntakoulutuksen aikaansaami- 5 000 000 markkaa käytettäväksi siitä 4961: seksi lähinnä harjoitus- ja kilpailuvälineiden 4 000 000 urheiluvälinehankintojen 4962: puuttumisen vuoksi. Joukkojen käytössä ole- osalle sekä 1 000 000 kilpailutoimin- 4963: vat urheiluvälineet ovat suurimmaksi osaksi nan edistämiseen p1wlustusvoimissa. 4964: käytössä loppuun kulutetut, aiheuttaen jat- 4965: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 4966: 4967: Urho Saariaho. Jaakko Hakala. Juho Tenhiälä. 4968: K. F. Haapasalo. R. Hallberg. Lauri Järvi. 4969: Erkki W. Mohell. Matti Raipala. Mauri Seppä. 4970: 914 4971: 4972: IV,247. - Rah.al. N:o 116. 4973: 4974: 4975: 4976: 4977: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sanoma- 4978: lehtien hankintaan varusmiehiä varten. 4979: 4980: 4981: Eduskunnalle. 4982: 4983: Sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen on riittämättömäksi. Sanoma- ja aikakausleh- 4984: kaikissa yhteiskuntapiireissä niin yleistä, tien entistä lukuisampi saanti asevelvollisille 4985: että tämän hetken yhteiskuntaa ei voida aja- on yleisen kasvatus- ja valistustoiminnan 4986: tella ilman lehdistöä. Sen kautta saatu kuva kannalta väittämä töntä. 4987: nykypäivien elämänmenosta on sen laatui- Edellä sanotun johdosta kunnioittaen 4988: nen, että se on katsottava kuuluvaksi aika- ehdotamme, 4989: kautemme ihmisen jatkuvaan ja välttämättö- 4990: mään kasvatukseen. Puolustusvoimissa vaki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 4991: naista palvelusta varusmiehinä suorittavia tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V luvun 4992: varten tilattaviin sanomalehtiin momentin 9 2 momentille lisäyksenä 1 200 000 4993: Pl. V: 2 alajaoittelun mukaan osoitettu raha- markkaa sanomalehtien hankintaan 4994: erä, joka on vuodesta 1951 lukien ollut vuo- varusmiehiä varten. 4995: sittain 750 000 mk, on osoittautunut täysin 4996: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 4997: 4998: Niilo Honkala. Juho Tenhiälä. 4999: Urho Saariaho. Jaakko Hakala. 5000: R. Hallberg. Matti Raipala. 5001: Lauri Järvi. 5002: lV,248. - Bah.al. lf:o 117. 5003: 5004: 5005: 5006: 5007: Tenhiälä ·ym.: Määrärahan osoittamisesta kasarmi-, esikunta- 5008: . ja~vlJ,rfistorake'Airti~tn ·kof'}'tmkmtt'H'e'li-oolån varuskunnan 5009: alueella. 5010: 5011: 5012: E d u s k u n n a 11 e. 5013: 5014: Lahden kaupungissa sijaitseva Hennalan erään perusyksikön toimisto työskentelee en- 5015: varuskunta on rakennustensa suhteen joutu- tisessä WC:ssä. Jo nämäkin esimerkit riit- 5016: nut viime vuosina rappiotilaan. V aruskun- tävät osoittamaan, että Hennalan varuskun- 5017: nan joukko-osastot on riittävien majoitus- nan rakennuksissa ilmenevien epäkohtien ja 5018: tilojen puutteessa majoitettu ahtaasti ja puutteellisuuksien poistamiseksi olisi viipy- 5019: myös esikunnat ja varastot kärsivät huomat- mättä ryhdyttävä asian vaatimiin toimenpi- 5020: tavaa tilanpuutetta. Kun useimmat raken- teisiin. 5021: nukset ovat jo ennen ensimmäistä maailman- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 5022: sotaa rakennettuja ja kun niissä ei milloin- nioittaen, 5023: kaan ole suoritettu perusteellisia korjauksia, 5024: on rakennuksissa havaittavissa monenlaisia että Edmkunta ottaisi vuoden 1956 5025: vikoja ja puutteellisuuksia. Miehistön majoi- tulo- ja menoarvioon 9 000 000 mar- 5026: tussuojat ovat kolkkoja ja kylmiä sekä pe- kan määrärahan, käytettäväksi ka- 5027: seytymis- ja kuivaushuoneet verrattain al- sarmi-, esikunta- ja varastorakennm- 5028: keellisia. Toisen joukko-osaston esikunta on ten permteellisten korjausten aloitta- 5029: saanut käyttöönsä varsin vaatimattomat ti- miseksi Lahden kaupungissa sijaitse- 5030: lat, entisen sairastallin, joka jotenkuten on van H ennalan varuskunnan alueella. 5031: pahvisilla väliseinillä jaettu eri huoneiksi, ja 5032: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 5033: 5034: Juho Tenhiälä. Felix Seppälä. 5035: Erkki W. Mohell. Artturi Tienari. 5036: Jaakko Hakala. Aare Leikola. 5037: Laura Brander-Wallin. Aukusti Pasanen. 5038: Matti Raipala. Harras Kyttä. 5039: 5040: 5041: 5042: 5043: 11 E 626/55 5044: 9.16 5045: 5046: IV,2,49, - Rah.al. N:o 118. 5047: 5048: 5049: 5050: 5051: Raipa.la ym.: . Ko.ro,tetufl, määrärahan osoittamisesta keskus- 5052: radiolaitteiden ja irrallisten radiovastaanottimien hankki- 5053: miseksi kasarmeikin. 5054: 5055: 5056: E d u s k u n n a ll e. 5057: 5058: Varusmiesten viihdytystoiminnan järjeste- lustusvoimat hankkineet uusia keskusradio- 5059: lyssä ovat kasarmeihin sijoitetut keskusradio- laitteita sekä irrallisia vastaanottimia yli 5060: laitteet antaneet erinomaisia tuloksia ja tällä 4 000 000 markalla, on mm. kaksikymmentä 5061: hetkellä vallitsevan käsityksen mukaan nii- keskusradiolaiteanomusta, joiden yhteinen 5062: den puuttuminen merkitsee epäkohtaa mie- kustannusarvio on noin 6 400 000 markkaa, 5063: histön vapaa-ajan käytön kannalta. Kun jouduttu hylkäämään varojen puutteessa. 5064: nykyaikaiseen keskusradioon kuuluu yleis- Samoin on kuluvan vuoden aikana jouduttu 5065: radiovastaanottimen ja kaiutinjärjestelmän hylkäämään käyttökelvottomana 756 vastaan- 5066: lisäksi levysoitin, käsimikrofoni ja nauha- otinta eli yli puolet puolustusvoimain hal- 5067: magnetofoni, voi joukko-osasto yleisradio- lussa olevasta vastaanotinmäärästä. 5068: ohjelman lisäksi lähettää omatekoista viih- Keskusradiolaitteiden ja irrallisten radio- 5069: dytysohjelmaa joko suoraan mikrofoniin esit- vastaanottimien hankintaa asevelvollisten ma- 5070: täen tai ottamalla ohjelma etukäteen nau- joituspaikkoihin on jo yleisen kasvatus- ja 5071: halle. Näin voidaan mm. varuskuntasoitto- valistustoiminnan kannalta pidettävä välttä- 5072: kuntien marssiohjelmistoa nauhoilta esittää mättömänä. 5073: milloin sopivaksi nähdään. Samoin voidaan Edellä esitetyn johdosta kunnioittaen eh- 5074: eri joukko-osastojen kesken vaihtaa nauhoi- dotamme, 5075: tettuja esityksiä. Mahdollisuuksia on paljon; 5076: niinpä varusmiespalvelustaan suorittavien että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5077: muusikkojen esitykset voidaan keskusradion tulo- ja menoarvioon 9 Pl. XII lu- 5078: välityksellä nauhalta lähetettynä saattaa vun 3 momentille hallituksen ehdotta- 5079: kaikkien joukko-osastojen omaisuudeksi. man 6 100 000 markan lisäksi kerta- 5080: Paitsi viihdytystoimintaa, laitteet edistävät menona 10 000 000 markkaa keskusra- 5081: myöskin päiväpalvelusta, koska niiden avulla diolaitteiden ja irrallisten radiovas- 5082: voidaan välittää käskyjä ja ohjeita. taanottimien hankkimiseksi kasarmei- 5083: Vaikka kuluvan vuoden aikana ovat puo- hin. 5084: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 5085: 5086: Matti Raipala. Jaakko Hakala. 5087: Mauri Seppä. R. Hallberg. 5088: Urho Saariaho. Juho Tenhiälä. 5089: Lauri Järvi. 5090: 917 5091: 5092: IV,25o. - Rah.al. N:o 119. 5093: 5094: 5095: 5096: 5097: Paasivuori ym..: Määräntha'n osoittamisesta Helsingin yli- 5098: opiston kolmen, hammaslääketieteiden opettajan viran 5099: muuttamiseksi 'varstn,aisen professorin viroiksi. 5100: 5101: 5102: Eduskunnalle. 5103: 5104: Hammaslääkäreiden koulutus on Suomessa Pohdittuaan tätä epäkohtaa monien vuo- 5105: korkealla tasolla, ja on se tieteellisiin saavu- sien aikana ovat suuri konsistori ja muut 5106: tuksiin nähden ollut paljon edellä moniin yliopistolliset elimet tulleet yksimielisesti 5107: eurooppalaisiin maihin verrattaessa ja sa- siihen tulokseen, että tämä ilmeinen epäkohta 5108: manarvoinen korkeatasoisten pohjoismaiden on korjattava siten, että hammaslääketieteen 5109: hammaslääkärikorkeakoulujen kanssa. Kai- opetus on kiinteästi sijoitettava lääketieteel- 5110: kissa Euroopan maissa on hammaslääketie- liseen tiedekuntaan ja sinne perustettava 5111: teen opettajilla professorin arvo ja kaikissa hammaskirurgian, hampaantäyttöopin ja 5112: Skandinavian maiden hammaslääkärikorkea- hammasproteesiopin varsinaisen professorin 5113: kouluissa heillä on jo kauan ollut varsinai- virat samalla, kun vastaavat opettajan virat 5114: sen professorin asema ja oikeudet. lakkautetaan. 5115: Hammaslääketieteen laitos meillä on ope- Tämän mukainen Helsingin yliopiston 5116: tuksen suhteen verrattavissa mihin muuhun kanslerin esitys on saavuttanut opetusminis- 5117: yliopiston laitokseen tahansa ja on se opet- teriön ym. portaitten yksimielisen kannatuk- 5118: tajakuntansa lukumäärään nähden yksi yli- sen. Vuodeksi 1956 eduskunnalle jätetyssä 5119: opiston suurimmista. On sentähden epäoikeu- menoarvioesityksessä on tähän muutokseen 5120: den mukaista, ettei laitoksen johtavilla opet- tarvittavat varat kuitenkin jätetty huomioon- 5121: tajilla ole varsinaisen professorin asemaa ottamatta. 5122: enempää kuin äänivaltaa laitosta koskevissa Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 5123: asioissa. Nykyinen ,opettaja"-nimitys ei vas- 5124: taa hammaslääketieteen opettajien virka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5125: asemaa yliopistossa eikä myöskään siinä vilk- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. IV luvun 5126: kaassa kansainvälisessä yhteistyössä, johon 1 momentin kohdalle Helsingin yli- 5127: he osallistuvat, vaan johtaa sekä opettajien, opiston kolmen hammaslääketieteen 5128: suomalaisen hammaslääketieteen, jopa yli- opettajan viran muuttamisesta varsi- 5129: opistommekin aliarviointiin. Tämä on sel- naisen professorin viroiksi aiheutuvia 5130: västi ollut havaittavissa, kun nyt jälleen on menoja varten lisäystä 501 300 mark- 5131: tullut ajankohtaiseksi keskustelu yliopistolli- kaa peruspalkkojen korotuksiin, 27 000 5132: sen opetuksen samanarvoisuudesta ja yhdessä markkaa kalliinpaikan lisiin ja 30 960 5133: maassa suoritettujen tutkintojen kelpoisuu- markkaa indeksilisiin eli yhteensä 5134: desta muissa pohjoismaissa. 559 260 markkaa. 5135: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 5136: 5137: Tyyne Paasivuori. Elli Nurminen. Saara Forsius. 5138: Onni Hiltunen. Olavi Kajala. Irma Hamara. 5139: Martta Salmela-Järvinen. Unto Suominen. Sylvi Halinen. 5140: Aune lnnala. Harras Kyttä. Rafael Paasio. 5141: T. Saloranta. 5142: Eino Saari. 5143: 918 5144: IV,:z.u. - Bah.al. lf:o 120. 5145: 5146: 5147: 5148: 5149: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta· kotimaisen· kir- 5150: jaUisv;wkn apulaisen viran ja assistentin toimen perus- 5151: tamiseksi Helsingin yliopistoon. 5152: 5153: 5154: E d u s k u n n a 11 e. 5155: 5156: Helsingin yliopiBton filosofisen tiedekun· saatava lisää opettajavoimaa. Vähintään tar- 5157: nan historiallis-kielellisen osaston aineista on vitaan yksi apulaisen virka (33 pl.), perua. 5158: kotimainen kirjallisuus eräs enimmän opis- palkka 668 700 mk, ja yksi assistentti yp. 5159: keltuja ja my()s kansallisessa mielessä arvok- toimi (23 pl.), vuosipalkkio 390 000 mk. 5160: kaimpia. Kun uusi keskikoulunopettajain Yllä olevan perusteella kunnioittaen ehdo- 5161: valmistus nyt alkaa, tulee opiskelijamäärä tamme, 5162: entisestään kasvamaan. Aineessa on vain 5163: yksi opettaja, vakinainen profMSori, joka että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5164: joutuu hoitamaan koko opetuksen luentovel- tul.o- ja menoarvioon 10 Pl. IV luvun 5165: vollisuuksineen ja harjoituksineen alusta lop- 1 momentille 1 059 600 markan määrä- 5166: puun saakka, koko tutkintovelvollisuuden, rahan kotimaisen kirjallisuuden apu. 5167: tieteellisen jälkikasvun hoidon ja jonka pi- laisenviran (33 pl.) ja assistentin yp. 5168: täisi sen ohessa suorittaa tieteelliBtäkin työtä. (23 pl.) toimen perustamiseksi H eZ. 5169: Tilanne on kestämätön ja siksi on aineeseen singin yliopistoon. 5170: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 5171: 5172: J oha.nnes Wirtanen. Jaakko Hakala. Mauri Ryömii.. 5173: 919 5174: 5175: IV,2112. - Bah.al. H:o 1!1. 5176: 5177: 5178: 5179: 5180: Hakala. ym.: Määrärahan osoittamisesta k&vatus- ja opetus- 5181: opin apulaisen viran perustamiseksi Helsingin yliopistocm. 5182: 5183: 5184: E d u s k u n n a ll e. 5185: 5186: Helsingin yliopiston opettajavoimia lisät- Yllä olevan perusteella ehdotamme, 5187: täessä on ilmeisesti erehdyksessä hallituksen 5188: esityksestä jäänyt pois kasvatus- ja opetus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5189: opin apulaisen virka. Kyseessä on oppituoli t'lil<J- ja menoarvioon 10 PZ. IV luvun 5190: aineessa, jossa kaikkien opettajaksi aikovien 1 mormentille 668 700 markan määrfi. 5191: on suoritettava arvosana ja jota maan suu- rahan kasvatus- ja opetusopin apulai- 5192: ren kansakoulunopettajakunnan keskuudessa sen viran ( 33 pl.) perustamista var- 5193: ymmärrettävästi paljon harrastetaan. Tämä te,n Helsingin yliopistoon. 5194: aiheuttaa professorinviran haltijalle ylivoi- 5195: maisen työtaakan, jota on pakko ryhtyä jaka- 5196: maan. 5197: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 5198: 5199: Jaakko Hakala. Eino E. Heikura. 5200: Juho Tenhiälä. Mauri Ryömä. 5201: Olavi Kajala. 5202: 920 5203: 5204: IV,253. - Rah.al. N:o 122. 5205: 5206: 5207: 5208: 5209: .Järvi: Määrärahan osoittamisesta kouluhallituksen rakennus- 5210: toimiston päällikkönä toimivan kouluneuvoksen viran pe- 5211: rustamista varten. 5212: 5213: 5214: E d u s k u n n a 11 e. 5215: 5216: Tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä menhaltijan tulisi toimia tämän osaston pääl- 5217: tehty esitys kouluhallituksen virkojen ja toi- likkönä. 5218: mien uudesta järjestelystä herättää huomiota Edellä olevaan viitaten esitän kunnioit- 5219: muun ohella siinä suhteessa, että rakennus- taen, 5220: toimistosta aiotaan jättää pedagoginen asian- 5221: tuntemus pois. Kun mielestäni on mitä tär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5222: keintä, että myös sen alan asiantuntemus on tulo- ja menoarvioon 728 580 markkaa 5223: edelleenkin rakennustoimistossa edustettuna, kouluhallituksen rakennustoimiston 5224: olisi vastaava toimi sinne perustettava ja toi- päällikkönä toimivan kouluneuvoksen 5225: viran perustamiseen. 5226: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 5227: 5228: Lauri Järvi. 5229: 921 5230: 5231: IV,254. - Rah.al. N:o 122 a. 5232: 5233: 5234: 5235: 5236: Malkamäki ym.: Mää.rärahan osoittamisesta kouluhallituksen 5237: kuuden ·tarkastajan viran muuttamiseksi ylitarkastajan 5238: viroiksi. 5239: 5240: 5241: Ed u s kunnalle. 5242: 5243: Niistä uudistuksista, jotka v. 1956 meno- denmukaista jättää saman viraston tarkas- 5244: arvioesityksessä on kouluhallituksen uudel- tajia erilaiseen asemaan. 5245: leen järjestämiseksi ehdotettu, on jäänyt Jotta kouluhallituksen suunnittelema em. 5246: muuttamatta kouluhallituksen ja sen uudis- koulutoimen hallinnon uudistus voitaisiin to- 5247: tuskomitean jo v. 1950 ehdotuksen mukaan teuttaa ajankohtaisesti tärkeillä ammatti- 5248: ylitarkastajan viroiksi entiset kuusi (6) tar- opetuksen ja ammatinvalinnan ohjauksen 5249: kastajan virkaa. Näiden tarkastajain työ on kannalta ensiarvoisilla opetusaloilla, olisi 5250: käytännössä kuitenkin ylitarkastajan tehtä- kotitalouden (27 pl.), tyttöjen käsityön (27 5251: vien hoitamista kouluhallituksen kaikilla pl.), piirustuksen ja poikien käsityön (28 5252: osastoilla. Silti menoarvioesityksessä on mää- pl.), voimistelun ja terveydenhoidon (2 X 28 5253: räraha vain neljää (4) uutta kouluhallituk- pl.) sekä kuuromykkäin ja sokeain opetuk- 5254: sen 30 pl: aan esittämää ylitarkastajan vir- sen (29 pl.) tarkastajien virat muutettava 5255: kaa varten. ylitarkastajan viroiksi. Asia on käynyt sitä- 5256: Ylitarkastajan tehtäviä jo todellisuudessa kin ajankohtaisemmaksi, kun muitakin yli- 5257: hoitavien entisten tarkastajien virkojen tarkastajan virkoja on nyt esitetty perustet- 5258: muuttaminen saman palkkausluokan viroiksi tavaksi. Muutettaessa mainitut kuusi vir- 5259: kuin hallituksen esittämät muut ylitarkasta- kaa 30 pl: aan kuuluviksi tarvitaan tarkoi- 5260: jan virat on välttämätöntä, koska kaikkien tukseen lisäystä peruspalkkoihin 342 000 5261: tarkastajien tehtävät ovat samanlaiset ja markkaa ja kalliinpaikanlisiin 22 980 mark- 5262: jotta myös saavutettaisiin tasa-arvoisuus kaa eli yhteensä 364 980 markkaa. 5263: koulujen eri oppiaineiden välillä, mihin kou- Edellä o1evan perusteella ehdotamme, 5264: luhallitus koulunuudistuksessa juuri käy- 5265: tännöllisten opetusalojen edistämiseksi ko. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5266: toimenpiteillään on pyrkinyt. Jokaisen tar- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VI luvun 5267: kastajan viran tehtävät kaikissa aineissa 1 momentille 364 980 markkaa koulu- 5268: ovat nimenomaan opetuksen tarkastamista ja hallituksen kuuden tarkastajan viran 5269: sen edelleen kehittämistä, joten ei ole oikeu- muuttamiseksi ylitarkastajan viroiksi. 5270: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 5271: 5272: Aino Malkamäki. Arvo Salminen. 5273: Irma Hamara. Olavi Kajala. 5274: Lauri Järvi. Eino Raunio. 5275: 922 5276: 5277: IV,2l'ill. - l'in.mot. H:o 123. 5278: 5279: 5280: 5281: 5282: Forsberg m.n.: Angående anvisande av anslag för inrättande 5283: av avdelningssekreterartjänst i skolstyrelsen. 5284: 5285: 5286: T i ll R i k s d a g e n. 5287: 5288: I skolstyrelsens förslag till utgiftsstat för gifternas ansvällning bör som hjälp ät skol- 5289: år 1956 har föreslagits bland annat, att tre råden till de olika avdelningarnas förfogande 5290: avdelningssekreterartjänster i 24 löneklassen kunna ställas kvalificerade personer, som 5291: Mr inrättas från den 1 januari 1956 (grund- självständigt kan utföra rutinmässigt arbete. 5292: löner sammanlagt 1 261 800: - och dyrorts- Det ligger nämligen i samhällets intresse, att 5293: tillägg 131 940: - eller tillsammans skolrådens tid kan utnyttjas för skapande 5294: 1393 740: -). Av de nya sekretererna skulle och nydanande arbete och att skolstyrelsen 5295: en komma att tjänstgöra i läroverksavdelnin- förses med nödiga personalresurser. Med de 5296: gen, en i folkundervisningsavdelningen och löneförmåner som tillförsäkras en kanslist, sy- 5297: en i den svenskspräkiga avdelningen. Rege- nes det avsedda ändamålet med de nya tjän- 5298: ringen har emellertid i sitt förslag till ut- sterna emellertid inte kunna vinnas, varför 5299: giftsstat för är 1956 i stället för ovannämnda vi föreslår, 5300: sekreterartjänster föreslagit inrättande av tre 5301: e:x.tl'!aordinarie kanslisttjänster, som skulle av- att Riksdagen i statsförslaget för år 5302: lönas enligt 15 löneklassen (grundlöner sam- 1956 för avlöning av tre avdelnings- 5303: manlagt 820 800: - och dyrortstillägg sekreterare i skolstyrelsen i stället för 5304: 93 420: - eller sammanlagt 914 220: -). In- nu föreslagna kanslister måtte utöver 5305: rättandet av de nya tjänsterna stär i sam- ·det upptagna beloppet 914 220 mk an- 5306: band med skolstyrelsens utvidgning. Genom visa 479 520 mk. 5307: skolväsendets starka tillvä:x.t och arbetsupp- 5308: Helsingfors den 20 september 1955. 5309: 5310: John Forsberg. John Österholm. 5311: C. A. Öhman. Grels Teir. 5312: Arthur Larson. Sven Högström. 5313: Lauri Järvi. Eino Saari. 5314: 923 5315: 5316: IV,2.55, - ltah.al lf:o 128. 5317: Suomennos. 5318: 5319: 5320: 5321: Foraberg ·ym.: Määrärahan osoittamisesta osastosihteerin- 5322: virkojen perustamiseksi kouluhallitukseen. 5323: 5324: 5325: E d u s k u n n a 11 e. 5326: 5327: Kouluhallituksen ehdotuksessa vuoden 1956 voimakkaan kasvun ja työmäärän paisumisen 5328: menoarvioksi on mm. ehdotettu kolmen 24. takia on kouluneuvosten avuksi eri osastojen 5329: palkkausluokkaan kuuluvan osastosihteerin- käyttöön voitava asettaa siksi päteviä henki- 5330: viran perustamista tammikuun 1 päivästä löitä, että nämä voivat itsenäisesti suorittaa 5331: 1956 (peruspalkat yhteensä 1261800 mk ja rutiiniluontoisen työn. On nimittäin yhteis- 5332: kalliinpaikanlisät 131 940 mk eli yhteensä kunnan edun mulmista, että kouluneuvosten 5333: 1393 740 mk). Uusista sihteereistä tulisi yksi aika voidaan käyttää luovaan työhön ja että 5334: toimimaan oppikouluosastolla, yksi kansan- kouluhallituksen käyttöön annetaan tarvit- 5335: opetusosastolla ja yksi ruotsinkielisellä osas- tava henkilöstö. Kanslistin palkkaeduilla ei 5336: tolla. Hallitus on kuitenkin ehdotuksessaan uusien tointen tarkoitusta kuitenkaan näytä 5337: vuoden 1956 menoarvioksi ehdottanut edellä voitavan saavuttaa, minkä vuoksi ehdotamme, 5338: mainittujen sihteerinvirkojen sijasta perus- 5339: ·tettavaksi kolme ylimääräistä kanslistintointa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5340: jotka kuuluisiVIat 15. palkkausluokkaan (pe- tulo- ja menoarvioon kolmen osastosih- 5341: ruspalkat yhteensä 820 800 mk ja kalliinpai- teerin palkkausta varten kouluhallituk- 5342: kanlisät 93 420 mk eli yhteensä 914 220 mk). seen ehdotettujen kanslistintoimien si- 5343: Uusien tointen perustaminen liittyy koulu- jasta, esitykseen merkityn 914 220 mM- 5344: hallituksen laajentamiseen. Koululaitoksen kan lisäksi 479 520 markkaa. 5345: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 5346: 5347: John Forsberg. John Österholm. 5348: C. A. Öhman. Grels Teir. 5349: Arthur Larson. Sven Högström. 5350: Lauri Järvi. Eino Saari. 5351: 5352: 5353: 5354: 5355: 12 E 626/55 5356: 924 5357: 5358: IV,256. Rah.al. N: o 124. 5359: 5360: 5361: 5362: 5363: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta oppikoulujen opet- 5364: tajie-ri ulkomaisia opintomatkoja varten. 5365: 5366: 5367: E d u s k u n n a 11 e. 5368: 5369: Oppikoulujen opettajien ulkomaisia opinto- lytysten täten parantuessa ja opiskelutulok- 5370: matkoja varten oli valtion menoarviossa en- sien muodostuessa entistä tehokkaammiksi, 5371: nen sotaa vuotuinen määräraha. Viimeksi se osaltaan tukisi oppikoulunopettajien jatko- 5372: oli vuoden 1939 tulo- ja menoarviossa 100 000 opintoyrityksiä matka-apurahoin. Se olisi 5373: markan suuruisena. Sotien aiheuttaman ti- sitä välttämättömämpää, kun ulkomaiset 5374: lanteen johdosta se poistettiin menoarviosta opintomatkat epäedullisen valuuttakurssin 5375: eikä tähän tarkoitukseen ole myöhemmin, olo- takia tulevat sangen kalliiksi. 5376: suhteiden muututtua, saatu varoja kouluhal- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo- 5377: lituksen toistuneista esityksistä huolimatta. tamme kunnioittavasti, 5378: Kuitenkin on esim. vieraiden kielten opetus 5379: ennen muita, varsinkin sen keskeisen aseman että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5380: takia oppikoulun työsuunnitelmassa, aivan tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VII lu- 5381: ratkaisevasti opettajan aktiivisen kielitaidon vun 33 momenUlle (Sekalaiset menot) 5382: varassa. Tätä taas voidaan ylläpitää vain 1 000 000 markan mää1·ärahan oppi- 5383: säännöllisin ulkomaanma tkoin. koulujen opettajien ulkomaisia opinto- 5384: Kohtuullista olisi, että valtio, jonka hy- matkoja varten. 5385: väksi opintomatkat koituvat työskentelyedel- 5386: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 5387: 5388: Aune Innala. Niilo Honkala. 5389: Eino Saari. Lauri Järvi. 5390: Saara Forsius. 5391: 925 5392: 5393: IV,257. - Rah.al. N:o 125. 5394: 5395: 5396: 5397: 5398: Karvikko ym.: Määrärahan osoittamisesta auskultointia var- 5399: ten Turun oppikouluissa. 5400: 5401: 5402: E d u s k u n n a ll e. 5403: 5404: Asetuksella oppikoulun opettajiksi valmis- hallituksen menoarvioehdotuksesta. Tämä 5405: tuvien harjoittelusta ja opettajanäytteistä merkitsee sitä, että auskultaatio Turussa lak- 5406: (17. 6. 1955 N:o 338) on määrätty, että kaa syyslukukauden 1955 päättyessä kesken 5407: oppikoulunopettajiksi valmistuvien opetus- lukuvuoden. Olisi siis välttämättä varattava 5408: harjoittelu voidaan suorittaa normaali- määräraha auskultaation jatkamiseksi kevät- 5409: lyseoissa tai myös yhdessä tai useassa koulu- lukukauden 1956. Ottaen lisäksi huomioon sen, 5410: hallituksen määräämässä suomenkielisessä että Turkuun ei vielä lukuvuoden 1956/57 5411: oppikoulussa Turun kaupungissa (1 § 2 alkuun mennessä saada uutta normaalilyseota 5412: mom.). varten tarvittavaa koulurakennusta, tulisi 5413: Tätä tarkoitusta varten otettiin vuoden mainitun auskultaation jatkua vielä koko lu- 5414: 1955 ensimmäiseen lisämenoarvioon 10 Pl. kuvuoden 1956/57. Tästä syystä olisi määrä- 5415: VII: 33 momentille 952 000 markan suurui- raha varattava myös syyslukukaudella 1956 5416: nen määräraha syyslukukauden 1955 tar- suoritettavaa auskultaatiota varten. 5417: peiksi. Auskultointi Turussa on aloitettu ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme sen 5418: on siellä noin 40 lukuaineiden auskultanttia vuoksi kunnioittavasti, 5419: suorittamassa opetusharjoitteluaan Turun ly- 5420: seossa sekä eräiden aineiden kohdalla myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5421: Turun klassillisessa lyseossa ja Turun toi- tulo- ja menoarvioon 2 100 000 mar- 5422: sessa: yhteislyseossa.· kan määrärahan auskultointia varten 5423: Nyt on kuitenkin vuotta 1956 varten kou- Turun kouluissa lukuvuodeksi 1956. 5424: luhallituksen esittämä määräraha jätetty pois 5425: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 5426: 5427: Irma Karvikko. Harras Kyttä. Mauno Jussila. 5428: 926 5429: 5430: IV,2lis. - Rah.al. N:o li6. 5431: 5432: 5433: 5434: 5435: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi yksityis- 5436: oppikoulujen uudisrakennuksia var:ten. 5437: 5438: 5439: E d u s k u n n a 11 e. 5440: 5441: Maan koulupolitiikassa on ensi vuonna tuslainoja sijoittaa varojaan erittäin edulli- 5442: tulossa erittäin vaikea vaihe, kun oppikou- sesti. On laskettava, että tässä vaiheessa tar- 5443: luihin on pyrkimässä ensimmäinen sodanjäl- vitaan lainavaroihin vähintäin 200 miljoonaa 5444: keinen suuri vuosiluokka lapsia. On häm- markkaa. 5445: mästyttävää, että hallitus ei ole tätä lain- Juuri nyt asia on erityisen kipeä siksi, 5446: kaan huomioinut esityksessään tulo- ja meno- että monet yksityisoppikouluista ovat sodan 5447: arvioksi vuodelle 1956. Maan oppikouluista jälkeisinä aikoina aloittaneet toimintansa 5448: muodostavat yksityisoppikoulut valtaosan. puutteellisissa huoneistoissa, missä työsken- 5449: Niitä on 240, valtion oppikouluja 113. V al- tely ei enää voi jatkua. Kun tämä sattuu 5450: tiolle on tämä melkoisen edullista, sillä yksi- yhteen uusien suurten ikäluokkien oppikou- 5451: tyiskoulut huolehtivat ratkaisevasti itse ra- luun tulon kanssa, ollaan erittäin vaikeasti 5452: kennusten aikaansaamisesta. Jos valtio tukee selvitettävän pulman edessä. Tarvitaan eri- 5453: jonkin koulun rakennushanketta 10-20 mil- koistoimenpiteitä, nimenomaan kaikkein hei- 5454: joonalla, asianomainen koulu itse hankkii koimmassa taloudellisessa asemassa olevien 5455: monta kertaa suuremman summan. koulujen kohdalla. Oppikouluun pyrkivien 5456: Yksityisoppikoulujen kohdalla on raken- määrää on epäasiallista ja toivotonta ryhtyä 5457: nusten tämän hetkinen tarve erittäin suuri. väkivalloin karsimaan. Seurauksena on arve- 5458: Kokonaan uusia rakennuksia tarvitaan 68, luttava ja ymmärrettävä tyytymättömyys. 5459: lisärakennuksia 112, yhteensä 170. Useim- Ei voida vaatia, että elintason noustessa en- 5460: milla sanotuilla kouluilla on vaikeuksia täy- tistä pienempi prosentti nousevasta polvesta 5461: sin yksityisin varoin uusia rakennuksiaan. saisi mahdollisuuden oppikoulun käymiseen; 5462: Monet näistä kouluista taajaväkisissä yhtei- Sellainen ratkaisu on kuitenkin väistämätön, 5463: söissä, esikaupungeissa tai maaseudulla si- ellei syrjäseutujen ja muutoin talöudellisessa 5464: jaitsevina ovat ,vähäväkisten kouluja", jotka ahdingossa olevien yksityisoppikoulujen ra- 5465: eivät voi saada teollisuus- tai liikelaitoksilta kennushankkeita tueta lainoituksen lisäksi 5466: varoja. Kun uuden rakennuksen kustannuk- suoranaisin avustuksin. 5467: set nousevat keskimäärin 80-100 miljoo- Ylläolevan perusteella ehdotamme, 5468: naan, on luotansaanti perin hankalaa. Jos 5469: sen sijaan valtio tukee yksityiskoulujen ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5470: kennushanketta vaikka vaatimattomammalla- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 5471: kin summalla, luotansaannin mahdollisuudet kan määrärahan avustuksiksi vaikeim- 5472: helpottuvat huomattavasti. massa taloudellisessa asemassa olevien 5473: Tämä merkitsee sitä, että valtio lisäämällä yksityisoppikoulujen uudisrakennuk- 5474: yksityisoppikoulujen uudisrakennusten avus- siin. 5475: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 5476: 5477: Erkki Tuuli. Erkki Leikola. R. Hallberg. 5478: Felix Seppälä. Matti Raipala. Johannes Wirtanen. 5479: Jaakko Hakala. Saara J.i'orsius. Aune Innala. 5480: Lauri Järvi. Mauri Seppä. Päiviö Hetemäki. 5481: 927 5482: 5483: IV,2119. - lta.h.al... lf:o 127. 5484: 5485: 5486: 5487: 5488: · .Jämsen ym.: -·Määrärtihan.· osoittamisesta "Hoopamäen. yltteis- 5489: koulun ottamiseksi valtion haltuun. 5490: 5491: 5492: E d u s k u n n a 11 e. 5493: 5494: Haapamäen yhteiskoulu kuuluu maaseudun vaikka tietääksemme myös kouluhallituksen 5495: vanhimpien oppikoulujen joukkoon. Se pe- suunnitelmissa ko. koulu on ehdotettu aivan 5496: rustettiin v. 1907 ja laajennettiin v. 1919 ensisijaisena valtion haltuun otettavaksi, on 5497: 8-luokkaiseksi. Tällä hetkellä on koulussa asia kuitenkin vielä jäänyt hoitamatta. 5498: oppilaita 401, opettajamäärän ollessa 17. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5499: Koulu toimii tilavuudeltaan 4 000 m3 käsit- nioittaen, 5500: tävässä puurakennuksessa, jonka vakuutus- 5501: arvo on 25 000 000 mk. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5502: Jo useamman vuoden aikana on käyty neu- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 5503: votteluja Haapamäen yhteiskoulun valtion miUirärahan Haapamäen yhteiskoulun 5504: haltuun ottamisesta, mutta siitä huolimatta, valtion haltuun ottamista varten. 5505: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 5506: 5507: Artturi Jämsen. Eino Rytinki. Eemil Partanen. 5508: Eeli Erkkilä. Esa Koivusilta. Marja Lahti. 5509: Kalle Kämäräinen. 5510: 928 5511: 5512: IV,26o. - Rah.al. N:o 128. 5513: 5514: 5515: 5516: 5517: Palovesi ym.: -Määrärahan osoittamisesta Haapamäen yhteis- 5518: koulun ottamiseksi. valtion haltuun. 5519: 5520: 5521: E d u s k u n n a ll e. 5522: 5523: Haapamäen yhteiskoulu on perustettu ja nitussa kouluhallituksen suunnitelmassa vuo- 5524: aloittanut toimintansa vuonna 1907, ollen den 1955 köhdalla. Haapamäen yhteiskoulu 5525: näin vanhimpia maaseudun oppikouluja. Toi- on näinollen jäänyt väliltä pois. Mieles- 5526: mittuaan aluksi viisiluokkaisena se laajennet- tämme ei kuitenkaan ole mitään aihetta jät- 5527: tiin 8-luokkaiseksi v. 1919, ja vuodesta 1922 tää Haapamäen yhteiskoulua pois siltä si- 5528: alkaen on siitä valmistunut ylioppilaita. jalta, jolle kouluhallitus on sen suunnitelmas- 5529: Usein suurinakin esiintyneistä ulkonaisista saan asettanut. Haapamäen yhteiskoulu on 5530: vaikeuksista huolimatta koulutyötä on tehty pitkät ajat ollut laajan alueen ainoa oppi- 5531: vakavasti ja tuloksellisesti, niin että ylioppi- koulu ja yhä vielä se on tämän alueen ainoa 5532: laskirjoitukset ovat jo parin vuosi,kymmenen yliopistoon johtava oppikoulu. Lähimmät 5533: ajan olleet erittäin tyydyttävät. Laatiessaan valtion oppikoulut ovat vasta Porissa, Seinä- 5534: esityksiä valtion haltuun otettavista yksityis- joella, Jyväskylässä ja Tampereella. Haapa- 5535: oppikouluista kouluhallitus onkin jo kauan mäen yhteiskoulun oppilasmäärä on jatku- 5536: sitten ottanut huomioon myös Haapamäen vasti kasvanut ollen tänä syksynä 401, joista 5537: yhteiskoulun. Niinpä piti koulun erään var- 77 on lukioluokkien oppilaita. Kun valtion 5538: haisemman suunnitelman mukaan tulla val- oppikoulut ovat valtaosaltaan kaupungeissa, 5539: tion kouluksi jo v. 1940. Sota teki tämän olisi mahdollisuuksien mukaan saatava myös 5540: suunnitelman tyhjäksi. Vuonna 1952 koulu- maaseudun koteja osallisiksi niistä eduista, 5541: hallitus esitti 5-vuotissuunnitelman, jonka joita merkitsee lasten kouluttaminen valtion 5542: mukaan Haapamäen yhteiskoulun pitäisi oppikoulussa yksityisoppikouluun verrattuna. 5543: tulla valtion haltuun vuonna 1954. Tämän TätäJkin tarkoitusta osaltaan edistäisi Haapa- 5544: suunnitelman toteuttaminen on hidastunut, mäen yhteiskoulun ottaminen valtion hal- 5545: mutta siinä esitettyä järjestystä on kuitenkin tuun. 5546: noudatettu. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 5547: Valtion haltuun on otettu kaikki ne koulut, nioittaen, 5548: jotka oli esitetty vuodeksi 1953. Vuodeksi 5549: 1954 on esitetty 4 koulua, joista jo kaikki että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5550: muut paitsi Haapamäen yhteiskoulu ovat tul- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII luvun 5551: leet valtion yhteiskouluiksi. Valtion ensi 34 momentille 4 miljoonaa markkaa 5552: vuoden tulo- ja menoarviossa on esitetty val- Haapamäen yhteiskoulun ottamiseksi 5553: tion haltuun otettaviksi Lieksan yhteiskoulu valtion kouluksi. 5554: ja Suonenjoen yhteiskoulu, jotka ovat mai- 5555: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 5556: 5557: Eino Palovesi. Matti Raipala. Matti Mattila. 5558: Väinö Rankila. Arvo Ahonen. Hilja Väänänen. 5559: Nestori Kaasalainen. Matti Koivunen. Onni Mannila. 5560: Atte Pakkanen. 5561: 929 5562: 5563: IV,261. - Rah.al. N:o 129. 5564: 5565: 5566: 5567: 5568: Tiitu ym.: Määrärahan osoittamisesta Isonkyrön keskikoulun 5569: laajentamiseksi yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. 5570: 5571: 5572: Eduskunnalle. 5573: 5574: Isonkyrön keskikoulu on toiminut jo 31 rustamishan'kkeeseen. Isonkyrön keskikou- 5575: vuotta, eikä tähän mennessä monista anomuk- lulla on kaikki edellytykset laajennusluvan 5576: sista huolimatta ole saanut valtioneuvostolta saantiin olemassa. Yksin Isonkyrön henki- 5577: laajentamislupaa yliopistoon johtavaksi oppi- kirjoitettu väkiluku on 8 672 henkilöä. Naa- 5578: kouluksi. Isonkyrön keskikoulun Kannatus- purikunnassa Vähässäkyrössä on vain keski- 5579: yhdistys r. y. on anonut laajentamislupaa koulu, ja Isoakyröä rajoittaa lännessä ja 5580: vuosina 1946, 1948, 1953 ja 1954. Kouluhal- pohjoisessa laaja ruotsinkielinen alue, jolla 5581: litus on jo v. 1954 ja nyt v. 1955 puol- alueella. asuu huomattava määrä suomea pu- 5582: tanut ensimmäisenä mainittua laajentamis- huvaa väestöä. Isonkyrön koulu tulee palve- 5583: anomusta. Myöskin kouluasiain toimikunta lemaan myöskin mainitun suomalaisväestön 5584: on kokouksessaan 13. 5. 1955 yksimielisesti lapsien oppikoulutarvetta. 5585: esittänyt anotun perustamisluvan myönnet- On huomattava, että mm. Seinäjoen kaup- 5586: täväksi. Edellä olevasta huolimatta valtio- palassa, jossa on vain 8 392 asukasta, on jo 5587: neuvosto hylkäsi anomuksen 26. 5. 1955. Kou- kaksi valtion hallussa olevaa yliopistoon joh- 5588: lussa on nyt viisi varsinaista luokkaa ja tavaa oppikoulua, ja Ylivieskan maalaiskun- 5589: kaksi rinnakkaisluokkaa sekä 235 oppilasta. nassa, jossa on 9 969 asukasta, on myöskin 5590: Kouluun pyrki kuluvalle lukukaudelle 84 op- kaksi yliopistoon johtavaa oppikoulua. 5591: pilasta, joista hyväksyttiin 80 oppilasta. Kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5592: lussa on 3 pätevää opettajaa. Koululle on nioittaen, 5593: kuluvan kesän aikana rakennettu uusi 5594: 12 500 m3 'käsittävä koulutalo entisen lisäksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5595: Koulussa on nyt 11 luokkahuonetta ja 3 eri- tulo- ja menoarvioon 600 000 markan 5596: koisluokkaa sekä kaikki tarpeelliset muut määrärahan valtionavuksi yhtä lukio- 5597: tilat. luokkaa varten Isonkyrön keskikoulun 5598: Kannatusyhdistys ryhtyessään laajennus- laajentamiseksi yliopistoon johtavaksi 5599: rakennushankkeeseen uskoi saavansa lukio- oppikouluksi 1 päivästä syyskuuta 5600: luokkien perustamisluvan, koska tiesi koulu- 1956 lukien. 5601: hallituksen suhtautuvan myötämielisesti pe- 5602: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 5603: 5604: Kustaa Tiitu. N. Kosola. 5605: Väinö Rankila. Kauno Kleemola. 5606: Toivo Antila. Matti Lepistö. 5607: T. Saloranta. Toivo Åsvik. 5608: 930 5609: 5610: IV,2s-2. - Bah.al. Jf:o 130. 5611: 5612: 5613: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuk- 5614: seksi ja lainaksi Keravan yhteiskoulun lisärakennusta 5615: varten. 5616: 5617: Eduskunnalle. 5618: 5619: Keravan yhteiskoulu paloi v. 1941 sen ol- olevassa parakkiluontoiseasa rakennuksessa. 5620: lessa silloin puolustusvoimien käytössä. Tä- Erittäin suurena terveydellisenä puutteena 5621: män vuoksi valtion varoista myönnettiin sa- on pidettävä sitä, että koululla ei ole vesi- 5622: notun yhteiskoulun uudelleen rakentamist·a käymälää, vaikka siellä on vesijohdot ja se 5623: varten v. 1949 tulo- ja menoarviossa sijaitsee aivan kauppalan keskustassa. Näi- 5624: 30 000 000 markan avustus ja saman vuoden den opetustyötä suuresti vaikeuttavien puut- 5625: lisätulo- ja menoarviossa 15 000 000 markan teellisuuksien ja terveydellisten epäkohtien 5626: suuruinen koroton valtionlaina. poistamiseksi olisi Keravan yhteiskoululle 5627: Edellämainittujen määrärahojen turvin saatava viipymättä rakennetuksi edellä selos- 5628: saatiin kunnostetuksi palaneesta vanhasta tettu, koulun ensimmäisen rakennusvaiheen 5629: koulurakennuksesta korjauskelpoiseksi jää- aikana määrärahojen niukkuuden vuoksi ra- 5630: neet 3 luokkahuonetta ja 1 erikoisluokka- kentamatta jäänyt voimistelu- ja juhlasali- 5631: huone käyttökuntoon sekä rakennetuksi 14 siipirakennus siihen tarkoitettuine opetus- ja 5632: uutta luokkahuonetta, joista 2 on erikois- koulukeittiö- ym. tiloineen. Kun Keravan 5633: luokkahuonetta. Myönnettyjen määrärahojen yhteiskoulu on kuitenkin kannatusyhdistyk- 5634: niukkuuden ja rakennusaikana tapahtuneen sen varassa toimiva yksityinen oppikoulu, ei 5635: rakennuskustannusten jatkuvan nousun täh- sillä ole tämän välttämättömän lisäraken- 5636: den po. yhteiskoulurakennuksesta jäi kuiten- nuksen rakentamiseen tarvittavia varoj•a, 5637: kin kokonaan rakentamatta voimistelu- ja vaan päinvastoin ensimmäisen rakennusvai- 5638: juhlasalisiipirakennus, mihin yhteisen voi- heen toteuttamisen johdosta aiheutunut suuri 5639: mistelu- ja juhlasalin lisäksi on suunniteltu velkamäärä, minkä vuoksi koulun lukukausi- 5640: myöskin opetus- ja koulukeittiöt tarvittavine maksukin on niin korkea kuin 6 000 mk luku- 5641: ruokailutiloineen sekä koululta kokonaan kaudessa. Tästä syystä, kun lainojen saanti 5642: puuttuvat vesikäymälät, joten sanottu koulu myöskin yksityisistä rahalaitoksista on mah- 5643: on vielä keskeneräinen. Rakentamatta olevan dotonta, Keravan yhteiskoulu ei kykene to- 5644: siipirakennuksen tilavuus on 3 250 ms, ja teuttamaan selostettua, koulun toiminnalle 5645: sen kustannusarvio on nykyisen hintatason aivan välttämätöntä lisärakennushanketta il- 5646: mukaan 30 000 .000 mk. man huomattavaa valtionavustusta ja valtio- 5647: Kun Keravan yhteiskoulussa on tällä het- lainaa. Näiden myöntämiseen taas pitäisi 5648: kellä 611 oppilasta, jotka ovat etupäässä valtiolla olla tavallista suuremmat velvolli- 5649: Tuusulan ja Sipoon kunnista ja Helsingin suudet sentähden, että po. Keravan yhteis- 5650: maalaiskunnasta sekä Keravan lmuppalasta, koulu paloi sodanaikaisissa olosuhteissa puo- 5651: on koulutyön suorittaminen näin suuressa lustuslaitoksen käytössä ollessaan ja että ai- 5652: koulussa voimistelu- ja juhlasalin sekä ope- kaisemmin my.önnetyn valtionavustuksen ja 5653: tus- ja koulukeittiötilojen puuttumisen vuoksi valtiolainan turvin koulua ei kyetty rakenta- 5654: hyvin vaikeata, koska koululla ei ole muuta maan valmiiksi. 5655: sellaista huonetta kuin eteisaula, mihin kou- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme, 5656: lun oppilaat mahtuisivat yhtäaikaa ja koska 5657: suunnilleen toinen puoli suuren oppilasjou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5658: kon voimistelutunneista täytyy pitää ulkona. tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark- 5659: Talousopetukseen tarvittavien huoneistotilo- kaa rakennusavustukseksi Keravan yh- 5660: jen puuttumisen vuoksi koulussa ei voida teiskO<'ll.lun ~isärakennusta varten ja 5661: antaa tärkeätä kotitalousopetusta laisinkaan, 10 000 000 markkaa rakennuslainaksi 5662: ja koulukeittiökin sijaitsee koulun pihalla samaa tarkoitusta varten. 5663: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 5664: 5665: Martta. Salmela-Järvinen. Ein.o Saari. 5666: Veikko Helle. Tyyne Paasivuori. 5667: Esa. Koivusilta. G. Henriksson. 5668: SaaTa Forsius. Unto Suominen. 5669: 931 5670: 5671: IV,263. - Rah.al. N:o 131. 5672: 5673: 5674: 5675: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohjan yhteiskoulun 5676: ottamiseksi valtion haltuun. 5677: 5678: E d u s k u n n a ll e. 5679: 5680: Lohjan yhteiskoulu on maamme vanhimpia loutta, mutta sen jatkuva hoito tulee tuotta- 5681: yksityisiä oppikouluja. Se on perustettu maan koulun ylläpitäjälle voittamattomia 5682: vuonna 1914 ja vuodesta 1920 lähtien se on vaikeuksia, varsinkin kun sitä rasittavat ras- 5683: toiminut täysiluokkaisena yliopistoon johta- kaat kiinteistövelat ja kun kuntayhteisöjen 5684: vana oppikouluna. Koulun toimialue käsit- jatkuva taloudellinen tuki tuskin voi nousta 5685: tää Lohjan kauppalan ja kunnan lisäksi suu- enää nykyistä suuremmaksi. 5686: ren määrä ympäristökuntia, joiden ainoa Eräänä keinona koulun vaikean taloudel- 5687: yliopistoon johtava oppikoulu se on. Koulun lisen aseman tasapainoittamiseksi voidaan pi- 5688: vaikutuspiiriin kuuluu neljä keskikoulua, tää lukukausimaksujen huomattavaa korotta- 5689: nimittäin Nummen, Vihdin, Karjalohja- mista. Tähän keinoon on kuitenkin vaikea 5690: Sammatin ja Virkkalan keskikoulut, jotka turvautua sen johdosta, että koulun oppilai- 5691: jatkuvasti lähettävät oppilaita koulun lukio- den valtaosa on lähtöisin työläiskodeista ja 5692: luokille. tällöin jouduttaisiin vaarantamaan juuri vä- 5693: Koulua varten on nyttemmin rakennettu hävaraisten lasten koulutusmahdollisuuksia. 5694: uusi ajanmukainen koulura:kennus, joka val- Koulun kuluneen lukuvuoden 603 oppilaasta 5695: mistui 1. 9. 1954, ja vastaa se joka suhteessa on 407 ollut työläisperheitten ja palkannaut- 5696: sekä tiloiltaan että suunnittelultaan nyky- tijain lapsia. 5697: ajan vaatimuksia. Kouluhallituksen hyväk- Laaja ja väkirikas läntinen Uusimaa on 5698: symät piirustukset on laatinut arkkitehtitoi- valtion oppikoulujen suhteen varsin vaati- 5699: misto Aarne Ervi. Rakennus on tilavuudel- mattomassa asemassa, sillä alueen ainoa val- 5700: taan 29 500 m3 ja käsittää se erikoisluokki- tion oppikoulu on Hangon yhteislyseo, joka 5701: neen kaikkiaan 27 opetustilaa. Ns. aine- sekin sijaitsee tämän alueen äärimmäisessä 5702: luokkajärjestelmään siirtymällä voidaan kou- laidassa. Lohjan yhteiskoulua on tarjottu 5703: luun sijoittaa 900 oppilasta, mitä paikka- valtion haltuun aikaisemmin kuusi kertaa, 5704: kunnan sivistystarpeen kannalta on pidet- nimittäin v. 1928, 1934, 1939, 1946, 1951 ja 5705: tävä välttämättömänä. Toteutetun rakennus- 1954, mutta ei se kouluhallituksenkaan ehdo- 5706: hankkeen kustannukset nousevat kiinteistön tuksista huolimatta ole johtanut tulokseen. 5707: kohdalta n. 5 300 mkjm3, ja on kouluun han- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 5708: kittu melkein kokonaisuudessaan uudet ka- nioittavasti, 5709: lustot, opetus-, havainto-, laboratorio- ym. 5710: välineet. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5711: Yksityinen lahjoitustoiminta sekä kuntien tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 5712: myöntämät lainat ja avustukset ovat raken- kan määrärahan Lohjan yhteiskoulun 5713: nusvaiheen aikana helpottaneet koulun ta- ottamiseksi valtion haltuun. 5714: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 5715: 5716: Veikko Helle. Urho Kähönen. 5717: G. Henriksson. Eino Saari. 5718: Martta Salmela-Järvinen. Saara Forsius. 5719: Unto Suominen. Bruno J. Sundman. 5720: Rainer Virtanen. Esa Koivusilta. 5721: 0. Lindblom. Tyyne Paasivuori. 5722: Varma K. Turunen. 5723: 13 E 626/55 5724: 932 5725: 5726: IV,264, - Rah.al. N:o 132. 5727: 5728: 5729: 5730: 5731: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Punkalaitumen yh- 5732: teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. 5733: 5734: 5735: E d u s k u n n a 11 e. 5736: 5737: Punkalaitumen yhteiskoulu on perustettu pohjalla niin kauan kuin lähes 50 % menoista 5738: vuonna 1948. Se on nyt seitsemän lukuvuo- joudutaan peittämään oppilasmaksuilla, kun- 5739: den ajan tyydyttänyt paikkakunnalla ilme- nan avustuksilla, kannatusmaksuilla ja enem- 5740: nevää keskikoulun tarvetta, ja sen välttämät- män tai vähemmän epävarmoilla tuloilla. 5741: tömyys ilmenee mm. oppilasmäärän kasvami- Koulun välttämättömyys huomioon ottaen 5742: sena. Lukuvuonna 1954-1955 oppilasmäärä olisi toivottavaa saada koulu valtion haltuun. 5743: oli 186. Koulun toiminta on vuosi vuodelta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5744: vakiintunut ja järjestynyt. Koulun opetta- nioittavasti, 5745: jisto on pätevää ja koulun opetustaso hyvä. 5746: Koulun kiinteistön arvo on n. 26 250 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5747: markkaa ja irtaimiston 1450 550 markkaa. tulo- ja menoarvioon 12 000 000 mar- 5748: 30. 6. 1955 tehdyn tilinpäätöksen mukaan kan määrärahan Punkalaitumen yh- 5749: koulun kulut olivat 10 121 322 markkaa. teiskoulun valtion haltuun ottami- 5750: Koulun toiminta on kuitenkin epävarmana seksi. 5751: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 5752: 5753: Irma Rosnell. Pertti Rapio. Mauri Ryömä. 5754: 933' 5755: 5756: IV,265. - Rah.al. N:o 133. 5757: 5758: 5759: 5760: 5761: Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta käsityön ja koti- 5762: talouden opettajain virkojen perustamiseksi Turun tyttö- 5763: lyseoon. 5764: 5765: 5766: E d u s k u n n a II e. 5767: 5768: Vuonna 1955 muutettiin Turun tyttölyseo 1956 alusta. Tarkoitukseen tarvitaan n. 5769: kaksoistyttölyseoksi, jolloin kouluun perus- 800 000 mk, mutta suunnilleen sama summa 5770: tettiin erinäisiä lehtorin ja opettajan virkoja. säästyy tuntiopetuksen kohdalla. 5771: Sen sijaan käsitöiden ja kotitalouden opetus Edellä olevan perusteella ja viitaten myös 5772: jäi edelleen tuntiopettajain varaan koko raha-asia-aloitteeseen n:o 94 vuodelta 1954 5773: kaksoislyseossa. ehdotamme, 5774: Käsitöiden ja kotitalouden opetus on kui- 5775: tenkin oppikouluissakin hyvin tärkeä oppi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5776: laiden käytännöllisen ja taloudellisen kehit- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII lu- 5777: tymisen kannalta. Ko. aineiden tuntimäärät vun 21 momentille lisäystä 800 000 5778: ovat myös hyvin suuret. Kun tietääksemme markkaa käsityön ja kotitalouden opet- 5779: muissa maan kaksoistyttölyseoissa on vakinai- tajain virkojen perustamiseksi Turun 5780: set em. aineiden opettajat, olisi Turun tyttö- tyttölyseoon vuoden 1956 alusta alkaen. 5781: lyseon päästävä samaan asemaan vuoden 5782: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 5783: 5784: Aino Malkamäki. Vappu Heinonen. Urho Kulovaara. 5785: 934 5786: 5787: IV,266. - Rah.al. N:o 134. 5788: 5789: 5790: 5791: 5792: Brander-Wallin ym..: Määrärahan osoittamisesta kirkollisten 5793: alkukoulujen opettajien eläkkeiden korottamista varten. 5794: 5795: 5796: E d u s k u n n a ll e. 5797: 5798: Kirkollisen alkukoulun opettajien eläke on olisikin kohtuullista, että eläke maksettaisiin 5799: aikaisemmin ollut samansuuruinen kuin ala- samansuuruisena kumpaisellekin. Kun kir- 5800: kansakoulun opettajien eläke, mutta kun kollisen alkukoulun opettajat ovat suoritta- 5801: viimeksi mainittujen eläke korotettiin, jäivät neet pitkän päivätyön yhteiskunnan palve- 5802: kirkollisen alkukoulun opettajien eläkkeet luksessa ja heidän lukunsa jatkuvasti piene- 5803: samalle tasolle kuin aikaisemmin. nee, ei suinkaan olisi liikaa, jos eläke makset- 5804: Kirkollisen alkukoulun opettajia on eläk- taisiin sellaisena, että sillä tulisi toimeen. 5805: keellä 91 kpl. ja heidän vuosieläkkeensä Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun- 5806: 93 300, joka kokonaisuudessaan on 15 nioittaen, 5807: %:lla korotettuna 9 073 800 ja ilman 5808: 7 883 700 mk valtiokonttorin antamien tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5809: tojen mukaan. tulo- ja menoarvioon 9 600 000 mark- 5810: Kirkollisen alkukoulun opettajat ovat kaa kirkollisten alkukoulujen opetta- 5811: useissa tapauksissa joutuneet opettamaan jien eläkkeiden korottamista varten 5812: jopa kansakoulun yläluokkien oppilaita ja kansakoulun alakoulun opettajien eläk- 5813: hoitaneet työnsä paljon vaikeammissa olo- keen suuruiseksi. 5814: suhteissa kuin alakoulun opettajat. Siksi 5815: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 5816: 5817: Laura Brander-Wallin. Jaakko Hakala. Antti J. Rantamaa. 5818: Impi Lukkarinen. Juho Tenhiälä. Erkki Koivisto. 5819: 935 5820: 5821: IV,267, - Rah.al. N:o 135. 5822: 5823: 5824: 5825: 5826: Hetemäki ym..: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän kas- 5827: vatusopillisen korkeakoulun opettajavoimien lisäämiseksi 5828: oppikoulunopettajien valmistamista varten. 5829: 5830: 5831: E d u s k u n n a ll e. 5832: 5833: Tällä hetkellä maassamme on suuri puute sella puolella, tulisi lähinnä kysymykseen 5834: pätevistä oppikoulunopettajista. Varsinkin professorinvirkojen perustaminen kasvatus- 5835: eri puolilla maaseutua toimiviin oppikoului- oppia, historiaa, kirjallisuutta sekä saksan, 5836: hin, joista suuri osa on keskikouluja, on ollut ruotsin ja englannin kieliä varten sekä leh- 5837: vaikea saada riittävästi päteviä opettajia. torinvirat psykologiaa, kasvatusoppia, histo- 5838: Helsingin ja Turun yliopistoilla ei ole ollut riaa ynnä suomenkieltä varten sekä 2 lehto- 5839: mahdollisuuksia suorittaa riittävässä maa- rin virkaa kutakin edellä mainittua muuta 5840: rässä opettajakasvatusta. Varsinkin ajan kieltä varten. Lisäksi tarvittaisiin 4 assis- 5841: mittaan tämä käy niille ylivoimaiseksi opet- tentin virkaa. Opetustoiminta tällöin voitai- 5842: tajatarpeen nopeassa tahdissa yhä kasvaessa. siin saada alkamaan vuoden 1956 syysluku- 5843: Tämän vuoksi on kouluhallitus laatinut kauden alusta. 5844: suunnitelman oppikoulun opettajavalmistuk- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti eh- 5845: sen tehostamiseksi ja lisäämiseksi. Tässä mie- dotamme, 5846: lessä kouluhallitus on ehdottanut, että Jyväs- 5847: kylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa ryh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5848: dyttäisiin valmistamaan myöskin oppikoulun- tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan mar- 5849: opettajia. kan suuruisen määrärahan 6 profes- 5850: Oppikoulunopettajain valmistuksen aikaan- sorinviran, 10 lehtorinviran ja 4 assis- 5851: saamiseksi Jyväskylän kasvatusopillisessa tentinviran perustamiseksi Jyväskylän 5852: korkeakoulussa olisi kuitenkin tarpeen li- kasvatusopilliseen korkeakouluun oppi- 5853: sätä korkeakoulun opettajavoimia. Kun koulunopettajien valmistamiseen ryh- 5854: opettajavalmistus Jyväskylässä ainakin tymistä varten. 5855: alussa tapahtuisi luontevimmin humanisti- 5856: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 5857: 5858: Päiviö Hetemäki. G. Henriksson. Hertta Kuusinen. 5859: Lauri Järvi. V. Liljeström. Arvo Ahonen. 5860: Matti Mattila. Matti Koivunen. Antti J. Rantamaa. 5861: Heikki Hykkäälä. Eino Tainio. M. 0. Lahtela. 5862: Erkki Tuuli. 5863: 936 5864: 5865: IV,26s. - Rah.al. N:o 136. 5866: 5867: 5868: 5869: 5870: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kuuden harjoituskou- 5871: lunopettajan viran perustamista varten Heinolan semi- 5872: naariin. 5873: 5874: 5875: E d u s k u n n a 11 e. 5876: 5877: Kun Heinolan seminaari on muutettu yh- 360 900 mk ja Heinolan kaupungissa makset- 5878: distetytksi mies- ja naisseminaariksi ja sen tava kalliinpaikanlisä 13 080 mk. Kun virat 5879: harjoituskoulun laajentamiseksi yhdistetyn olisi perustettava vasta 1 päivästä elokuuta 5880: seminaarin tarpeita vastaavaksi välttämätön 1956, tarvitaan v. 1956 määräraha vain 5 5881: lisärakennus valmistuu syksyksi 1956, olisi kuukauden palkkaukseen. Se on peruspalk- 5882: harjoituskouluun perustettava siitä yhdiste- koina 902 250 mk ja kalliinpaikanlisinä 5883: tyn seminaarin harjoituskouluna vielä puut- 32 700 mk eli yhteensä 934 950 mk. 5884: tuvat kuusi opettajanvirkaa. Tähän velvoit- Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme, 5885: taa myös kansakoulunopettajien valmistuksen 5886: lisäämisestä ja tehostamisesta 27. 1. 1950 an- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5887: nettu laki. Sitä paitsi ei ole asianmuikaista, tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII luvun 5888: että harjoituskoulua varten valmistumaisil- 6 momentin kohdalle 934 950 markan 5889: laan olevat lisätilat jätettäisiin ainakin yli suuruisen määrärahan kuuden harjoi- 5890: vuoden ajaksi tarkoitukseensa osittain täysin tuskoulunopettajan viran perustamista 5891: käyttämättä. varten Heinolan seminaariin 1 päi- 5892: Harjoituskoulunopettajat kuuluvat 21. västä elokuuta 1956. 5893: palkkausluokikaan, missä peruspalkka on 5894: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 5895: 5896: Lauri Järvi. Irma Hamara. 5897: Aino Malkamäki. Juho Tenhiälä.. 5898: Armas Leinonen. 5899: 937 5900: 5901: IV,269, - Rah.al. N:o 137. 5902: 5903: 5904: 5905: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntolanhoitajakurssin 5906: järjestämistä varten Kemijärven seminaariin. 5907: 5908: 5909: E d u s k u n n a ll e. 5910: 5911: Lukuvuonna 1954-1955 oli maamme kan- lasasuntoloita on pääasiallisesti juuri Poh- 5912: sakoulujen oppilasasuntoloissa yhteensä 241 jois- ja Koillis-Suomessa, minkä vuoksi Kemi- 5913: asuntolanhoitajan ja sellaista asuntolanhoita- järven seminaari on tällaisten kurssien sopi- 5914: jan apulaisen tointa, jonka hoitajaksi halut- vin sijoituspaikka. 5915: tiin saada asuntolanhoitajan kelpoisuuden Aikaisemmin kesti kukin kurssi yhden lu- 5916: omaava henkilö. Näistä toimista oli 139 epä- kuvuoden. Kun kursseille ei ole hakenut ai- 5917: pätevän henkilön hoidossa. Kansakoulun op- noatakaan kansakoulunopettajaa, vaan miltei 5918: pilasasuntoloista 15. 8. 1947 annetun asetuk- yksinomaan pelkän keskikoulun käyneitä, ko- 5919: sen 13 §: n 2 momentin mukaan on asuntolan- kemus on osoittanut, että valmistus on ollut 5920: hoitajan toimeen kelpoinen henkilö, jolla on riittämätön asuntolanhoitajan monipuoliseen 5921: kansakoulun kotitaloudenopettajan kelpoi- tehtävään. Siksi valmistus nyt on suunni- 5922: suus tai joka on saanut kansakoulunopettaja- teltu tavallaan kolme lukuvuotta kestäväksi, 5923: tahi keskikoulusivistykseen perustuvan, kou- kuitenkin niin, että oppilaat toisen lukuvuo- 5924: luhallituksen hyväksymän asuntolanhoitaja- den olisivat harjoittelemassa täysin palkka- 5925: kurssin päästötodistuksen. Savonlinnan se- eduin joko väliaikaisina asuntolanhoitajina 5926: minaariin perustettavalla kotitaloudenopetta- tai asuntolanhoitajan apulaisina. Kullekin 5927: jaosastolla keskikoulun käyneet henkilöt saa- kurssille on suunniteltu otettavaksi 16 oppi- 5928: vat kelpoisuuden kansakoulujen sekä koti- lasta, mikä on käytännöllisessä kotitalous- 5929: taloudenopettajan virkoihin että asuntolan- työssä yhdessä opetettavan oppilasryhmän 5930: hoitajan toimiin. Kun viimeksi mainituissa enimmäiskoko. 5931: palkkaus on huomattavasti pienempi, hakeu- Vaikka valmistus saataisiin alkuun syk- 5932: tunevat tällaisen kelpoisuuden omaavat hen- syllä 1956, valmistuisivat ensimmäiset asun- 5933: kilöt niinkuin tähänkin saakka kotitalouden- tolanhoitajat siitä vasta keväällä 1959. Sitä 5934: opettajiksi, joista myös on suuri puute. pitemmälle ei nykyisen yhä vaikeutuvan pä- 5935: Tästä syystä jäänee kansakoulujen asuntolan- tevien asuntolanhoitajain puutteen jatku- 5936: hoitajain valmistus edelleen jotenkin yksin- mista liene vara sallia. Mikäli valmistusta 5937: omaisesti edellä mainittujen asuntolanhoita- sen jälkeen keskeytyksettä jatketaan, saadaan 5938: jakurssien varaan. tämänhetkinenkin vajaus teoreettisesti täyte- 5939: Lukuvuosina 1950-1951, 1951-1952 ja tyksi vasta vuonna 1968. 5940: 1952-1953 toimi tällainen kurssi Kemijär- Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme, 5941: ven seminaarin yhteydessä, mutta kun semi- 5942: naarin harjoituskoulun piti syksyllä 1953 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5943: aloittaa toimintansa, ei kurssia enää voitu tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu- 5944: tilanpuutteen vuoksi mainitusta ajankohdasta vun kohdalle 654 500 markan suurui- 5945: lukien seminaariin sijoittaa. Kun seminaarin sen määrärahan asuntolanhoitajakurs- 5946: päärakennus on valmistunut elokuussa 1955, sin järjestämistä varten Kemijärven 5947: tämä este on poistunut. Kansakoulujen Oppi- seminaariin. 5948: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 5949: 5950: Lauri Järvi. Eeli Erkkilä. Niilo Ryhtä. 5951: Aino Malkamäki. Armas Leinonen. Juho Tenhiälä. 5952: Irma Hamara. Erkki Koivisto. Vilho Väyrynen. 5953: 938 5954: 5955: IV,z7o. - Rah.al. N:o 138. 5956: 5957: 5958: 5959: 5960: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen keski- 5961: koulun perustamiseksi Vaalan kuntaan. 5962: 5963: 5964: E d u s k u n n a ll e. 5965: 5966: Yleisenä periaatteena jo nykyisin hyväk- Näitä· keskikouluja tarvittaisiin kuitenkin 5967: sytään se, että kaikille ihmisille on luotava enemmän. Kainuussa Vaalan kunnassa ei 5968: samanlaiset mahdollisuudet koulu- ja ammat- ole minkäänlaista oppi- ja ammattikoulua. 5969: tiopiskeluun varallisuudesta ja syntyperästä Kunnan väkiluku on yli 8 000 henkeä ja lä- 5970: riippumatta ja riippumatta myös siitä, missä himpiin oppikouluihin on matkaa n. 100 km. 5971: osassa maatamme hän asuu. Käytännössä Vaikka hallitus eduskunnalle antamassaan 5972: tätä periaatetta ei kuitenkaan ole vielä to- kansakoululakiesityksessä ehdottaa näiden 5973: teutettu. Maamme harvaanasutuilla syrjä- kunnallisten keskikoulujen vakinaistamista 5974: seuduilla asuvilla ihmisillä ei ole samanlaisia ja uusien perustamista, ei se ole esittänyt 5975: mahdollisuuksia koulunkäyntiin kuin muual- vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon määrära- 5976: la, sillä varsinkin oppi- ja ammattikoulut haa uusien kunnallisten keskikoulujen perus- 5977: ovat pitkien matkojen takana ja kustannuk- tamiseen. 5978: set kaukana olevissa kouluissa opiskeltaessa Tämän vuoksi ja edellä olevaan viitaten 5979: tulevat kalliiksi. ehdotamme kunnioittaen, 5980: Vuoden 1946 jälkeen on perustettu ns. 5981: kunnallisia kokeilukeskikouluja etenkin syr- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 5982: jäisille seuduille. Nämä koulut ovat osoit- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan 5983: tautuneet tarkoitustaan vastaaviksi ja siten määrärahan kunnallisen keskikoulun 5984: myös syrjäisten seutujen lahjakkaille lapsille perustamiseksi Vaalan kuntaan. 5985: on tullut mahdollisuus päästä koulutielle. 5986: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 5987: 5988: Hannes Tauriainen. J. Mustonen. 5989: 939 5990: 5991: IV,2n. - Rah.al. N:o 139. 5992: 5993: 5994: 5995: 5996: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta kansakou- 5997: luihin kuuluvan keskikoulun ylläpitämiseksi Kolarin kun- 5998: nassa. 5999: 6000: 6001: E d u s k u n n a ll e. 6002: 6003: Vuodesta 1949 alkaen on Kolarin kuntaan lee huomattavan kalliiksi molempien mainit- 6004: haettu joka vuosi kansakouluun kuuluvaa tujen paikkakuntien koulujen ollessa yksi- 6005: keskikoulua. Sitä ei ole kuitenkaan vielä tyisiä, kannatusyhdistyksen varassa toimivia. 6006: saatu siitä huolimatta, että viime vuosina Myös asunto- ja matkakustannukset nousevat 6007: on perustettu eräitä uusia kunnallisia keski- suuriksi vieraalla paikkakunnalla. 6008: kouluja myös Lapin lääniin. Kunnan asuk- Kolarin kunnassa toimeenpantiin viime ke- 6009: kaat ovat valtaosaltaan vähävaraisia työ- väänä koemerkintä oppikouluun haluavien 6010: läisiä ja talonpoikia, joten vain aniharvoilla keskuudessa. Ilmoittautuneita oli 106 oppi- 6011: vanhemmilla on mahdollisuutta lähettää lap- lasta. Näin ollen ei ole epäilystäkään siitä, 6012: siaan opintielle muilla paikkakunnilla oleviin etteikö omassa kunnassa toimivaan kouluun 6013: oppi- ja ammattikouluihin. Näin ollen mo- olisi runsaasti pyrkijöitä. 6014: net lahjakkaat ja opinhaluiset nuoret jäävät Koulua varten tarvittavat huonetilatkin 6015: vaille elämässään kipeästi tarvitsemiaan tie- saataisiin verraten vähin kustannuksin. Kun- 6016: toja ja taitoja opiskelumahdollisuuksien puut- nan keskuksen, Sieppijärven, kansakoulun 6017: tuessa omalta paikkakunnalta, eivätkä he voi lisärakennus on miltei valmis, joten keski- 6018: näin ollen palvella myöskään yhteiskuntaa koulu voitaisiin sijoittaa siihen. 6019: samalla tavalla, kuin jos olisivat saaneet tilai- Kunnallisen keskikoulun perustamista puol- 6020: suuden jatkaa opiskeluaan kansakoulun pää- taa vielä sekin, ettei Kolarin kunnassa ole 6021: tettyään. mitään koulua, jossa kansakoulunsa päättä- 6022: V aikeuksienkin keskellä viriävästä opin- neet voisivat opiskella. 6023: halusta ja vanhempien uhrautuvaisuudesta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 6024: on todisteena se, että lähimmillä oppikoulu- 6025: paikkakunnilla, Pellossa ja Muoniossa, on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6026: runsaasti oppilaita myös Kolarin kunnasta. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu- 6027: Niinpä Pellon yhteiskoulussa on 28 ja Muo- vun 33 momentille 400 000 markan 6028: nion yhteiskoulussa 12 oppilasta Kolarin kun- arviomäärärahan kansakouluihin kuu- 6029: nasta. Tämän lisäksi on oppilaita niinkin l1tvan keskikoulun ylläpitämiseksi Ko- 6030: kaukana kuin Tornion yhteislyseossa. Koulun- larin kunnassa. 6031: käynti esimerkiksi Pellossa ja Muoniossa tu- 6032: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 6033: 6034: Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. Eino Tainio. Toivo Friman. 6035: 6036: 6037: 6038: 6039: 14 E 626/55 6040: 940 6041: 6042: IV,212. - Rah.al. N:o 140. 6043: 6044: 6045: 6046: 6047: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kymmenen uuden 6048: kansakouluihin kuuluvan kokeilukeskikoulun perustami- 6049: seksi. 6050: 6051: 6052: E d u s k u n n a 11 e. 6053: 6054: Kansakoulujen yhteyteen perustettavat ns. omaan syrjäseuduille. Kun hallituksen ta- 6055: kunnalliset kokeilukeskikoulut ovat erittäin lousarvioesitys ei varaa mahdollisuuksia 6056: haluttuja varsinkin syrjäisille seuduille. Tä- uusien kokeilukeskikoulujen perustamiselle, 6057: hän mennessä niitä on kuitenkin saatu pe- niin ehdotamme, 6058: rustetuksi vain 24 kuntaan. Anomuksia 6059: uusien koulujen perustamiseksi on koulu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6060: hallituksessa paljon hyväksymistä odotta- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark- 6061: massa. Jo toiminnassa olevista kouluista saa- kaa kymmenen uuden kansakouluihin 6062: dut myönteiset kokemukset ja kasvava mie- kuuluvan kokeilukeskikoulun perusta- 6063: lenkiinto uusia kouluja kohtaan osoittavat miseksi. 6064: tämän koulumuodon sopivaisuuden nimen- 6065: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 6066: 6067: Matti Koivunen. Toivo Asvik. Toivo Niiranen. 6068: Y. Enne. Rainer Virtanen. Eino Tainio. 6069: Eino Roine. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. H. Tauriainen. 6070: 941 6071: 6072: IV,213, - Rah.al. N:o 141. 6073: 6074: 6075: 6076: 6077: Hakala: JI;Jäät·ärahan osoittamisesta kahden kansakouluntar- 6078: kastajan eläkkeen korottamista varten. 6079: 6080: 6081: E d u s k u n n a 11 e. 6082: 6083: Kun kansakouluntarkastajain viroissa tuli kahdelle eläkkeellä olevalle tarkastajalle, joi- 6084: voimaan säännös, että kymmenen vuoden va- den eläke on muita alempi, suoritetaan eläke 6085: kinainen palvelus oikeuttaa yhtä palkkaus- samansuuruisena kuin muillekin samasta vi- 6086: luokkaa säädettyä palkkaa korkeampaan palk- rasta eläkkeellä oleville. 6087: kaukseen, seurasi tästä, että kaikki eläkkeelle Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 6088: jäävät tarkastajat saavat tämän korotetun dotan, 6089: palkkausluokan mukaisen eläkkeen. Aikai- 6090: semmin eläkkeelle jääneet ovat kuitenkin toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6091: sessa asemassa, sillä he eivät palvelusaika- tulo- ja menoarvioon 16 Pl. I luvun 1 6092: naan olleet saaneet korotetun mukaista lop- momentille 36 600 markan määrärahan 6093: pupalkkaa. Kun kyseessä on ilmeinen epä- kahden kansakouluntarkastajan eläk- 6094: oikeudenmukaisuus, on paikallaan, että niille keen korottamiseksi. 6095: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 6096: 6097: Jaakko Hakala. 6098: 942 6099: 6100: IV,2·74. - Fin.mot. N:o 142. 6101: 6102: 6103: 6104: 6105: Forsberg m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för 6106: understödjande av privata folkskolor, belägna i kommuner 6107: med annat språk. 6108: 6109: 6110: Till Riksdagen. 6111: 6112: De privata folkskolorna för minoriteter i varit för liten. Så har bl. a. varit fallet inne- 6113: kommuner med annat språk arbetar i all- varande år. Icke desto mindre föreslår rege- 6114: mänhet under synnerligen primitiva förhål- ringen i sitt statsförslag för år 1956, att 6115: landen på grund av dessa skolors svaga denna summa skall förbli vid det gamla, 6116: ekonomi. Särskilt svåra är förhållandena för d. v. s. 1500 000 mark. 6117: de skolor, som inte erhåller ordinärt stats- Då denna summa visat sig vara otill- 6118: bidrag. räcklig, föreslår vi under hänvisning till 6119: De extra understöd, som dessa skolor haft ovanstående, 6120: möjlighet att erhålla på grund av ett sär- 6121: skilt moment i statsbudgeten, har varit att Riksdagen måtte höja anslaget 6122: absolut nödvändiga för skolornas fortsatta i 1956 års statsförslag under 10 Ht. 6123: existens, men de har överlag varit för små. VIII: 32 (Understödande av privata 6124: Sålunda har en del skolor vissa år blivit folskolor, belägna i kommuner med 6125: helt utan extra understöd på grund av att annat språk) till 3 milj. mark. 6126: den summa som reserverats i statsbudgeten, 6127: Helsingfors den 20 september 1955. 6128: 6129: John Forsberg. Arthur Larson. 6130: John Österholm. Lauri Järvi. 6131: 0. A. Öhman. Sven Högström. 6132: Grels Teir. 6133: 943 6134: 6135: IV,274. - Rah.al. N:o 142. 6136: Suomennos. 6137: 6138: 6139: 6140: Forsberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tois- 6141: kielisissä kunnissa sijaitsevien yksityisten kansakoulujen 6142: avustamiseen. 6143: 6144: 6145: E d u s k u n n a ll e. 6146: 6147: Yksityiset kansakoulut toiskielisissä kun- arviossa varattu summa on ollut liian pieni. 6148: nissa toimivat yleensä varsin alkeellisissa Niin on mm. käynyt kuluvana vuonna. Silti 6149: oloissa näiden koulujen heikon taloudellisen hallitus ehdottaa tulo- ja menoarvioesitykses- 6150: aseman takia. Erittäin vaikeassa asemassa sään vuodelle 1956, että tämä summa jäisi 6151: ovat ne koulut, jotka eivät saa vakinaista ennalleen, toisin sanoen 1 500 000 markaksi. 6152: valtionapua. Kun tämä määrä on osoittautunut riit- 6153: Ne ylimääräiset avustukset, joita näiden tämättömäksi, ehdotamme edellä esitettyyn 6154: koulujen on ollut mahdollista saada valtion viitaten, 6155: tulo- ja menoarvion erityisen momentin pe- 6156: rusteella, ovat olleet ehdottoman välttämät- että Eduskunta vuoden 1956 tulo- 6157: tömiä näiden koulujen jatkuvalle toimeen- ja menoarviossa korottaisi 10 Pl. VIII 6158: tulolle, mutta yleensä ne ovat olleet liian luvun 32 mmnentille (Toiskielisissä 6159: pieniä. Niinpä osa kouluista on eräinä vuo- kunnissa sijaitsevien yksityisten kansa- 6160: sina kokonaan jäänyt vaille ylimääräistä koulujen avustaminen) merkityn mää- 6161: avustusta sen johdosta, että tulo- ja meno- rärahan 3 000 000 markaksi. 6162: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 6163: 6164: John Forsberg. Arthur Larson. 6165: John Österholm. Lauri Järvi. 6166: 0. A. Öhman. Sven Högström. 6167: Grels Teir. 6168: 944 6169: 6170: IV,275, - Rah.al. N:o 143. 6171: 6172: 6173: 6174: 6175: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoit·tamisesta keittiö- ym. 6176: opetustilojen hankkimiseksi Helsingin kotitalousopettaja- 6177: opistolle. 6178: 6179: 6180: E d u s k u n n a ll e. 6181: 6182: Helsingin kotitalousopettajaopiston pitäisi sen kurssin osalta teki 4 068 700 mk vuo- 6183: viimeistään kesäkuussa 1956 päästä muutta- delle 1956 ja tämä summa pyydettiin lisää 6184: maan parhaillaan rakenteilla olevaan uuteen 10 Pl. VIII: 28 kohdalla. Huomattava on, 6185: koulutaloon, jonka urakkasopimuksen mu- että sillä määrärahalla, millä Helsingin koti- 6186: kaan tulee olla valmiina 1 päivänä huhti- talousopettajaopiston nykyisissä oloissa 20 6187: kuuta 1956, mutta joka todennäköisesti ke- oppilasta käsittävä ylimääräinen kurssi vuo- 6188: sällä vallinneiden edullisten sääsuhteiden sittain on hoidettu, ei tämä missään muualla 6189: ansiosta valmistuu jo aikaisemmin. Uuteen olisi käynyt päinsä. Esim. vuodeksi 1955 on 6190: koulutaloon tulevien keittiö- ym. opetustilo- saatu 1 758 893 markkaa. Sitä paitsi vuodelle 6191: jen perushankintoja varten oli opistolle v. 1956 anottuun lisäykseen sisältyy määräraha 6192: 1956 talousarviossa 10 Pl. VIII: 28 kohdalle myös toista, syksyllä 1956 alkavaa ylimää- 6193: anottu kertamenona 15 miljoonaa markkaa. räistä kurssia varten. Edellä mainittua li- 6194: Tätä määrärahaa ei talousarvioon ole esitetty. säystä ei talousarvioon ole myöskään otettu. 6195: Jotta opisto voisi aloittaa toimintansa uudessa Koska molemmat määrärahat opiston jat- 6196: talossa syyslukukauden v. 1956 alussa, on kuvan toiminnan kannalta ovat välttämät- 6197: kaluston saanti sitä ennen välttämätön. tömiä ja koska kouluhallitus ja opetusmi- 6198: Opisto on myös järjestänyt nykyisissä nisteriö ovat niitä kannattaneet, ehdotamme 6199: ahtaissa tiloissaan ylimääräisiä opettajanval- kunnioittaen, 6200: mistuskursseja, jotka valtio on kokonaan ra- 6201: hoittanut, kuten muuallakin järjestetyt yli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6202: määräiset kurssit. Koska tämäkin kurssi jou- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu- 6203: tuu siirtymään uuteen koulutaloon, sen me- vun 28 momentille kertamenona 6204: not nousevat vastaavasti suurempien ja tar- 15 000 000 markkaa keittiö- ym. ope- 6205: koitustaan paremmin vastaavien opetustilo- tustilojen hankkimiseksi Helsingin ko- 6206: jen ansiosta. Tästä johtuva lisäys ylimääräi- titalousopettajaopistolle. 6207: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 6208: 6209: Elli Nurminen. Irma Hamara. Martta Salmela-Järvinen. 6210: Lempi Lehto. Erkki Tuuli. Laura Brander-Wallin. 6211: Aune Innala. Tyyne Paasivuori. Marja Lahti. 6212: Saara Forsius. 6213: 945 6214: 6215: IV,276. - Rah.al. N:o 144. 6216: 6217: 6218: 6219: 6220: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen 6221: opettajanvalmistuskurssin järjestämiseksi Helsingin koti- 6222: talousopettajaopistossa. 6223: 6224: 6225: E d u s k u n n a ll e. 6226: 6227: Viitaten rah.al. n:o 143 perusteluihin eh- 28 momentille lisäyksemii 4 068 700 6228: dotamme kunnioittaen, markkaa ylimääräisen opettajanval- 6229: mistuskurssin järjestämiseksi H elsin- 6230: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 gin kotitalousopettajaopistossa. 6231: tulo- ja menom·vion 10 Pl. VIII luvun 6232: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 6233: 6234: Elli Nurminen. Irma Hamara. Martta Salmela-Järvinen. 6235: Lempi Lehto. Tyyne Paasivuori. Laura Brander-Wallin. 6236: Aune Innala. Saara Forsius. Marja Lahti. 6237: 946 6238: 6239: IV,277. - Rah.al. N:o 145. 6240: 6241: 6242: 6243: 6244: Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimit- 6245: tamiseksi huonokuuloisten lasten opetuksen järjestämisestä. 6246: 6247: 6248: E d u s k u n n a ll e. 6249: 6250: Kouluopetuksessamme on mm. se puutteel- kokouksessa v. 1954 kesällä tästä huomatta- 6251: lisuus, ettei huonokuuloisille lapsille ole jär- vasta puutteesta. Olisi erityisen tärkeätä jär- 6252: jestetty erityistä opetusmuotoa, vaan huono- jestää huonokuuloisten lasten opetus niin yh- 6253: kuuloiset lapset sijoitetaan tavallisimmin nor- denmukaiseksi kuin mahdollista normaalikuu- 6254: maalikuuloisten lasten kanssa yhdessä ope- loisten lasten opetustasoon verrattuna ja si- 6255: tettaviksi, taikka erityisen huonokuuloisen ten, että se tulisi selvästi erotetuksi kuuro- 6256: lapsen kysymyksessä ollen hänet sijoitetaan jen lasten opetuksesta. Tässä mielessä jätet- 6257: yhdessä kuurojen kanssa opetettavaksi. Edel- tiinkin vuoden 1954 valtiopäivillä ensimmäi- 6258: lisessä tapauksessa hänen opetuksensa kärsii sen allekirjoittajan nimellä kulkeva raha- 6259: Y'ksinomaan jo siitäkin syystä, että lapsi saa asia-aloite tutkimuksen suorittamiseksi tässä 6260: alemmuuskomplekseja ruumiillisen vajavuu- asiassa. Kun tämä yhteiskunnallinen epä- 6261: tensa takia, mikä lisää hänen muutenkin nor- kohta vielä on kuitenkin korjaamatta eikä 6262: maalia vaikeampaa oppimistaan. Kuurojen ole edes ryhdytty toimenpiteisiin asian Jar- 6263: koulussa taas opetus on huomattavasti hi- jestämiseksi, esitämmekin edellä esitettyyn 6264: taampaa kuin mitä huonokuuloisen lapsen viitaten, 6265: mahdollisuudet edellyttäisivät. Onpa sellai- 6266: siakin tapauksia, että tällainen huonokuuloi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6267: nen lapsi on sijoitettu ns. apukouluun, jonne tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan mar- 6268: hänen älyllinen tasonsa ei missään tapauk- kan määrärahan tutkimuksen suoritta- 6269: sessa edellyttäisi häntä sijoitettavwksi. miseksi siitä, miten huonokuuloisten 6270: Pohjoismaiden huonokuuloisten lasten opet- lasten opetus olisi järjestettävä. 6271: tajat huomauttivat julkilausumassaan Oslon 6272: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 6273: 6274: Erkki W. Mohell. Varma K. Turunen. Urho Kähönen. 6275: 947 6276: 6277: IV,218. - Rah.al. N:o 146. 6278: 6279: 6280: 6281: 6282: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus- 6283: tuksiksi erinäisille sivistysjärjestöille. 6284: 6285: 6286: E d u s k u n n a ll e. 6287: 6288: Opintokerhokomitean 1949 jättämässä mie- kansansivistyslautakunnalle, joka on sen mu- 6289: tinnössä sekä valtion kansansivistyslautakun- kaisesti tarkoin eriteltynä esittänyt koulu- 6290: nan tästä mietinnöstä kouluhallitukselle hel- hallitukselle nämä korotukset toteutettaviksi. 6291: miimussa 1955 antamassa lausunnossa koros- Kun kouluhallitus vuorostaan on tehnyt 6292: tetaan sitä perustavaa merkitystä, mikä eri asiasta samanlaisen ehdotuksen opetusminis- 6293: kansansivistysjärjestöillä on kaikelle vapaalle teriölle, on sen tarpeellisuus tullut perusteel- 6294: kansansivistystyölle. Nämä järjestöt ovat lisesti tutkituksi, minkä vuoksi ehdotan kun- 6295: joutuneet suuriin taloudellisiin vaikeuksiin nioittavasti, 6296: kohonneiden kustannusten ja laajentuneen 6297: työkentän vuoksi, mutta ne ovat yhteisessä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6298: kokouksessaan sopineet anovansa määräraho- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun 6299: jensa korotuksia vain ehdottomasti kipeim- 5 momentille lisäystä 3 400 000 mark- 6300: pään tarpeeseensa ja laatineet tästä vuotta kaa avustuksiksi erinäisille sivistysjär- 6301: 1956 varten yhteisen toivomuksensa valtion jestöille. 6302: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 6303: 6304: Helge Miettunen. 6305: 6306: 6307: 6308: 6309: 15 E 626/55 6310: 948 6311: 6312: IV,279. - Rah.al. N:o 147. 6313: 6314: 6315: 6316: 6317: Hallberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi karja- 6318: laisen kulttuurin edistämissäätiölle Karjalan talon raken- 6319: nusmenojen peittämiseen. 6320: 6321: 6322: Eduskunnalle. 6323: 6324: Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön samalla tuuliajolle joutuneen luovutetun 6325: aloitteesta ja yksityisten kansalaisten avus- Karjalan museo- ja arkistomateriaalihuoneus- 6326: tuksin valmistui viime vuoden lopulla Joen- tona. Yksityisillä uhrauksilla aikaansaatuna 6327: suuhun ,Karjalan talo" Raja-Karjalan maa- on talo suursaavutus koko maamme kulttuuri- 6328: kunnan sekä siirtoväen sivistysrientojen tyys- elämässä. Huolimatta talolle saaduista run- 6329: sijaksi. Tähän 7155 m3 käsittävään raken- saista lahjoituksista on sillä kuitenkin suuria 6330: nukseen on varattu mm. 400 m2 suuruinen vaikeuksia selviytyä ilman valtiovallan tukea 6331: museohuoneusto, johon sijoitetaan Karjalasta veloistaan. 6332: siirtyneet museot. Lisäksi on taloon varattu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6333: kirjastohuoneusto ja muita välttämättömiä nioittaen, 6334: kokoushuoneita sekä juhlasali. Talon raken- 6335: nus- ja sisustuskustannukset ovat noin 65 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6336: milj. mk, joista lahjoituksina on saatu tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 6337: 25 milj. mk ja lainoina on otettu 28 kan määrärahan annettavaksi karjalai- 6338: milj. mk, mutta osa rakennus- ja sisustus- sen kulttuurin edistämissäätiölle avus- 6339: kustannuksista on vielä rahoittamatta. tuksena Karjalan talon rakennusme- 6340: ,Karjalan talo" palvelee Karjalan raja- nojen peittämiseksi. 6341: seudun henkisten harrastusten tyyssijana ja 6342: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 6343: 6344: R. Hallberg. Heikki Soininen. 6345: Erkki Tuuli. 0. Muikku. 6346: 949 6347: 6348: IV,2so. - Rah.al. N:o 148. 6349: 6350: 6351: 6352: 6353: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Poh- 6354: jola-opiston rakentamiseen. 6355: 6356: 6357: E d u s k u n n a ll e. 6358: 6359: Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto kuutiotilavuus tulee olemaan yksi varsinai- 6360: on yhteistoiminnassa Voionmaa-Säätiön nen luentosali ja tämän lisäksi 4 tilavaa ns. 6361: kanssa ryhtynyt rakentamaan Oulun läänin ryhmätyöskentelyhuonetta, jotka voidaan 6362: Haukiputaan pitäjään Kiiminkijoen varrelle tarvittaessa yhdistää luentosaliksi. Oppilaat 6363: Pohjola-opistoa. Perusteluna on tähän yri- tullaan majoittamaan 2 hengen huoneisiin 6364: tykseen ryhdyttäessä ollut, että monipuolis- ja normaali sijoitusmäärä tulee olemaan 44 6365: tuva yhteiskuntaelämä vaatii yhteiskunnalli- oppilasta. Lyhyemmille kursseille voidaan 6366: sen tiedon entistä suurempaa levittämistä oppilaita kuitenkin sijoittaa huomattavasti 6367: myös Pohjois-Suomen erikoisen vaikeissa olo- enemmän. Edelleen tulee rakennuskomplek- 6368: suhteissa elävän työntekijänuorison keskuu- siin kuulumaan asunnot rehtoria, kahta vaki- 6369: teen. naista opettajaa, vahtimestaria ja keittiö- 6370: Pohjola-opistosta tulee kansanopistolain henkilökuntaa varten. 6371: alainen kansanopisto. Opinto-ohjelmassa tu- Opiston kokonaiskustannusarvio tulee nou- 6372: lee etusija olemaan kansantaloudella, sosiaali- semaan hieman yli 100 milj. markan. Rahoi- 6373: politiikalla, historialla, suomenkielellä ja am- tuksessa on vedottu maan ammatillisesti jär- 6374: mattiyhdistystiedolla. Myös on vakavasti har- jestäytyneisiin työntekijöihin, joiden keskuu- 6375: kinnan alaisena metsätyöväen ainakin alusta- dessa suoritetaan parhaillaan keräystä raken- 6376: van ammattiopetuksen liittäminen opinto- nusrahaston hyväksi. On kuitenkin selvää, 6377: ohjelmaan. Edelleen tullaan opiston suojiin että keräystuloksilla ei voida peittää raken- 6378: siirtämään Työväen Sivistysliiton metsätyö- nuskustannuksista kuin osa. Tämän vuoksi 6379: maita varten perustama siirtokirjasto. Opis- allekirjoittaneet vedoten opiston suureen 6380: tossa on aikomus pitkän vuosikurssin ohella merkitykseen nimenomaan Pohjois-Suomen 6381: pitää kesäisin n. kuukauden kestäviä lyhyitä kannalta ehdottavat, 6382: kursseja. 6383: Rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6384: ja sellaisessa vaiheessa, että opisto valmis- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan 6385: tunee kesällä 1956. Rakennuskompleksiin markan määrärahan kertakaikkisena 6386: kuuluu kolme rakennusta, jotka osittain ovat rakennusavustuksena Pohjola-opiston 6387: 3-, osittain 2-kerroksisia. Näiden yhteinen rakentamiseksi. 6388: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 6389: 6390: 0. Lindblom. Erkki W. Mohell. G. Henriksson. 6391: V. Liljeström. Veikko Kokkola. Veikko Helle. 6392: Vilho Väyrynen. Juho Karvonen. Bruno J. Sundman. 6393: 950 6394: 6395: IV,2s1. - Rah.al. N:o 149. 6396: 6397: 6398: 6399: 6400: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto- 6401: kerhotoiminnan tukemista varten. 6402: 6403: 6404: E d u s k u n n a ll e. 6405: 6406: Opintokerhojen lukumäärässä ei viime ai- asettunut tätä tukemaan ja kouluhallitus teh- 6407: koina ole tapahtunut juuri lainkaan nousua, nyt siitä esityksen opetusministeriölle, on sen 6408: mikä johtuu pääasiallisesti kerhoille myön- tarpeellisuus tullut perusteellisesti tutkituksi, 6409: nettävän valtionavun pienuudesta. Samaan minkä vuoksi ehdotan kunnioittavasti, 6410: ailman on tehokkaan kurssi-, neuvonta- ja 6411: tarkastustoiminnan tarve kumminkin kasva- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6412: nut, minkä vuoksi Opintotoiminnan Keskus- tulo- ja menoarvioon 10 P~. XI luvun 6413: liitto, Työväen Sivistysliitto ja Svenska Före- 6 momentille lisäystä 1 600 000 mark- 6414: läsnings- och Studiecirkelförening ovat yhtei- kaa opintokerhotoiminnan tukemista 6415: sesti esittäneet valtionavun korottamista. varten.. 6416: Kun valtion kansansivistyslautakunta on 6417: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 6418: 6419: Helge Miettunen. 6420: 951 6421: 6422: IV,2s2. - Rah.al. N:o 150. 6423: 6424: 6425: 6426: 6427: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta apuraho- 6428: jen myöntämiseksi vapaan kansansivistystyön kansainväli- 6429: sille kursseille osallistuville. 6430: 6431: 6432: E d u s k u n n a ll e. 6433: 6434: Vapaan kansansivistystyön kansainvälisten seilla opiskelua varten, jonka vuoksi kansain- 6435: aikuisopistojen ja -kurssien oppilaille myön- välisten kulttuuriasiain toimikunta on teh- 6436: nettävät apurahat ovat aluksi käsittäneet sen nyt aloitteen ko. määrärahojen korottami- 6437: oppilasvaihdon, jota muitten pohjoismaitten seksi, mihin aloitteeooen valtion kansansivis- 6438: ja Suomen kansanopistot ovat keskenään har- tyslautakunta myös on yhtynyt. Kun koulu- 6439: joittaneet. Myöhemmin tähän on liittynyt hallitus lisäksi on tehnyt asiasta ehdotuksen 6440: myös Geneven pohjoismaisen kansanopiston opetusministeriölle, on sen tarpeellisuus tul- 6441: suomalaiSlten oppilaitten tukeminen ja myös lut perusteellisesti tutkituksi, minkä .vuoksi 6442: joillekin vastaaville kursseille osallistumis- ehdotan kunnioittavasti, 6443: mahdollisuuksien järjestäminen. Kun tarkoi- 6444: tukseen varattu määräraha on ollut aivan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6445: liian pieni, on vastaavia apurahoja täytynyt tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun 6446: myöntää myös opetusministeriön käyttö- 10 momentiUe lisäystä 500 000 mark- 6447: varoista. kaa apurahojen myöntämiseksi va- 6448: Tämä momentti on ainoa, jolta voidaan paan kansansivistystyön kansainväli- 6449: myöntää apurahoja vapaan kansansivistys- sille kursseille osallistuville. 6450: työn piiriin kuuluvilla kansainvälisillä kurs- 6451: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 6452: 6453: Helge Miettunen. 6454: 952 6455: 6456: IV,2ss. - Rah.al. N:o 151. 6457: 6458: 6459: 6460: 6461: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansan- 6462: tajuisten tieteellisten luentojen avustamiseksi. 6463: 6464: 6465: E d u s k u n n a 11 e. 6466: 6467: Kansantajuiseen tieteelliseen luentotoimin- Svenska Föreläsnings- och Studiecirkel:före- 6468: taan myönnetty määräraha on jo kauan ollut ning yhteisesti anoneet ko. määrärahan koro- 6469: riittämätön tyydyttämään yhä kasvavaa tar- tusta. Kun valtion kansansivistyslautakunta 6470: vetta. Vain osa opintokeskuksille saapu- on asettunut sitä puoltamaan ja kouluhalli- 6471: neista luentotilauksista on viime vuosina tus tehnyt siitä ehdotuksen opetusministe- 6472: voitu täyttää. Avustusehdot määräävät näillä riölle, on sen tarpeellisuus tullut perusteelli- 6473: varoilla tyydyttämään pääasiallisesti maaseu- sesti tutkituksi, minkä vuoksi ehdotan kun- 6474: dun sekä pienehköjen kaupunkien ja niihin nioittavasti, 6475: verrattavien asutuskeskusten sivistystarpeita. 6476: näitä varoja tarvitaan myös opintokeskusten että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6477: johtamaan opintokerhotoimintaan liittyvien tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun 6478: kurssien luentojen kustantamiseen. Voidak- 7 momentille lisäystä 750 000 markkaa 6479: seen edes jotenkin helpottaa yaikeaksi kehit- kansantajuisten tieteellisten luentojen 6480: tynyttä tilannetta ovat Opintotoiminnan avustamiseksi. 6481: Keskusliitto, Työväen Sivistysliitto ja 6482: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 6483: 6484: Helge Miettunen. 6485: 953 6486: 6487: IV,2s4. - Rah.al. N:o 152. 6488: 6489: 6490: 6491: 6492: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta valta- 6493: kunnan syrjäseutujen sivistystyön ohjausta ja ylimääräistä 6494: avustusta varten. 6495: 6496: 6497: E d u s ik u n n a ll e. 6498: 6499: Valtakunnan syrjäseutujen sivistystyön oh- taan on tehnyt asiasta esityksen opetusminis- 6500: jausta ja ylimääräistä avustusta varten oleva teriölle, on sen tarpeellisuus tullut perusteel- 6501: määräraha on jatkuvasti osoittautunut liian lisesti tutkituksi, minkä vuoksi ehdotan !kun- 6502: pieneksi ko. kansansivistysjärjestöjen tarpee- nioittavasti, 6503: seen ja työkentän tavattomaan laajuuteen 6504: nähden. Eri kansansivistysjärjestöt ovat yh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6505: teisessä kokouksessaan keväällä 1955 toden- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun 6506: neet tämän ja anoneet ko. määrärahan koro- 4 momentille lisäystä 500 000 markkaa 6507: tusta. Valtion kansansivistyslautakunta on valtakunnan syrjäseutujen sivistystyön 6508: yhtynyt anomukseen ja suositellut korotusta ohjausta ja ylimääräistä avustusta var- 6509: kouluhallitukselle. Kun kouluhallitus vuoros- ten. 6510: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 6511: 6512: Helge Miettunen. 6513: 954 6514: 6515: IV,2s5. - Rah.al. N:o 153. 6516: 6517: 6518: 6519: 6520: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirto- 6521: kirjastojen lisäämiseksi ja uudistamiseksi metsä- ja uitto- 6522: työmailla. 6523: 6524: 6525: E d u s k u n n a ll e. 6526: 6527: Sivistystyön järjestäminen metsä- ja uitto- koska kouluhallitus on tehnyt siitä ehdotuk- 6528: työmailla on kristillis-yhteiskunnallisen työ- sen opetusministeriölle, on sen tarpeellisuus 6529: keskus Rovalan ja Työväen Sivistysliiton tullut perusteellisesti tutkituksi, minkä 6530: huostassa. Huomioonottaen erityisesti sen vuoksi ehdotan kunnioittavasti, 6531: merkityksen, mikä siirtokirjastoilla on ko. 6532: työmailla, olisi tätä puolta päästävä kehittä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6533: mään. Tätä tukee myös se, että metsä- ja tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XI lu- 6534: uittotyömaiden siirtokirjastot ovat Pohjois- vun 9 momentille lisäystä 600 000 6535: Ruotsissa hyvin pitkälle kehitettyjä. Koska markkaa siirtokirjastojen lisäämiseksi 6536: valtion kansansivistyslautakunta on asettunut ja uudistamiseksi metsä- ja uittotyö- 6537: tukemaan määrärahaa tähän tarkoitukseen ja mailla. 6538: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 6539: 6540: Helge Miettunen. 6541: 955 6542: 6543: IV,2s6. - Fin.mot. N:o 154. 6544: 6545: Wickman m.fl.: Angående anvisande av anslag till byggnads- 6546: bidrag och -lån åt Evangeliska folkhögskolan i Södra 6547: Finland. 6548: 6549: T i 11 R i k s d a g e n. 6550: Evangeliska Folkhögskolan i Södra Fin- Skolans ledning har från början varit med- 6551: land inledde sin verksamhet i Hangö hösten veten om behovet av en ny internatsbyggnad 6552: 1947 efter det statsrådet medelst resolution och har också godkänt uppgjorda skisser till 6553: av den 25/5 1947 givit skolans garantiför- ett sådant hus. Det skisserade nya huset är 6554: ening vederbörligt tillstånd. Som skolhus avsett att inrymma internat för både gossar 6555: har hittills tjänat ett bönehus, som garanti- och flickor, skolkök och undervisningskök, 6556: föreningen inköpte av Svenska Lutherska matsal samt bostäder för rektor, 1 lärare, hus- 6557: Evangeliföreningen i Finland. Köpeskillin- mor, köksbiträde och vaktmästare. Huset, 6558: gen för byggnaden jämte tomt och uthus- som omfattar fyra våningar, skulle få en 6559: byggnad utgjorde mk 4 100 000: -, vilket byggnadskub på inemot 5 000 m3. 6560: pris erlades genom intecknad skuldsedel. Uppförandet av det nya internatshuset 6561: Skolan har nu arbetat åtta år utan att kommer att draga en kostnad på c: a 40 mil- 6562: ännu ha kunnat förvärva några nya fastig- joner mark, vartill kommer kostnaderna för 6563: heter. Skolbyggnaden - det forna bönehu- planeringen av området samt förnyandet av 6564: set - har under de gångna åren på olika de lösa inventarierna. Till allt detta kommer 6565: sätt ombyggts och förbättrats. Det inrym- c:a 3 miljoner, som erfordras för att moder- 6566: mer nu festsal och klassrum, handarbets- och nisera det nuvarande skolhuset med central- 6567: slöjdsalar, en lärarbostad på 2 rum och kök uppvärmning, bekvämligheter och nödiga om- 6568: och ett rum för handarbetslärarinnan. För byggnader i samband därmed. 6569: elevernas inkvartering finns endast två rum Då det nuvarande skolhuset redan är in- 6570: med alkov, i vilka sammanlagt 8 gossar kan tecknat för 4 100 000: -, kan ingen penning- 6571: få plats. Byggnaden saknar ännu värme- inrättning förmås att bevilja ytterligare lån 6572: ledning. Till lärarbostaden har under som- mot en andra inteckning. Då skolans direk- 6573: maren 1955 dragits vatten- och avloppsled- tion icke har kännedom om andra kreditmöj- 6574: ning, men för övrigt saknar huset alla be- ligheter, har den i slutet av februari månad 6575: kvämligheter. detta år ingått till skolstyrelsen med anhållan 6576: Den nuvamnde skolbyggnaden saknar ut- om byggnadsbidrag och byggnadslån av stats- 6577: rymme för inkvartering av de kvinnliga ele- medel för byggnadsplanens förverkligande. 6578: verna. Flickinternatet jämte skolkök, matsal Ärendet har på övligt sätt gått vidare till 6579: och rum för husmor och köksbiträde befin- statsrådet. I statsförslaget· för år 1956 har 6580: ner sig i en hyrd lokal på 9 rum en halv kilo- dock icke anvisats medel för ifrågavarande 6581: meter från skolan. I flickinternatet ryms 15 ändamål. 6582: elever. De övriga kvinnliga eleverna måste Hänvisande till ovanstående föreslår vi 6583: inkvarteras i särskilda hyrda rum i staden. härmed, 6584: Att elevskaran på detta sätt måste inkvarte- 6585: ras på olika håll verkar menligt på samman- att Riksdagen måtte i 1956 års stats- 6586: hållningen i folkhögskolan. Ä ven rektorn bor förslag upptaga ett belopp av 40 milj. 6587: i hyrd lokal ute i staden. Ingen annan sta- mark, varav 30 milj. mark som bygg- 6588: tionär folkhögskola i hela Finland torde vara nadsbidrag och 10 milj. mark som 6589: så illa rustad med egna fastigheter och in- byggnadslån, åt Evangeliska folkhög- 6590: ternat som Evangeliska Folkhögskolan skolan i Södra Finland. 6591: Södra Finland. 6592: Helsingforsden 14 september 1955. 6593: 6594: Albin Wickman. Lennart Heljas. 6595: Joh. Forsberg. Johannes Wirtanen. 6596: Sven Högström. Antti Kukkonen. 6597: Bertel Lindh. Jaakko Hakala. 6598: Verner Korsbäck. Juho Tenhiälä. 6599: 16 E 626/55 6600: 956 6601: 6602: IV,2s6. - Rah.al. N:o 154. 6603: Suomennos. 6604: 6605: Wickman ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk- 6606: seksi ja -lainaksi Etelä-Suomen evankeliselle kansan- 6607: opistolle. 6608: 6609: E d u s k u n n a 11 e. 6610: 6611: Evangeliska Folkhögskolan i Södra Fin- vaikeassa asemassa kuin Evangeliska Folk- 6612: land niminen kansanopisto - Etelä-Suomen högskolan i Södra Finland. 6613: evankelinen kansanopisto - aloitti toimin- Koulun johto on ollut alunperin tietoinen 6614: tansa Hangossa syksyllä 1947 valtioneuvos- uuden asuntolarakennuksen tarpeesta ja 6615: ton annettua päätöksellään 25. 7. 1947 kou- myös hyväksynyt sellaista rakennusta koske- 6616: lun kannatusyhdistykselle asianomaisen lu- vat luonnokset. Suunniteltuun uuteen taloon 6617: van. Koulutalona on tähän saakka ollut ru- on tarkoituksena sijoittaa asuntola sekä poi- 6618: koushuone, jonka kannatusyhdistys osti Suo- kia että tyttöjä varten, koulukeittiö ja ope- 6619: men ruotsalaiselta evankeliumiyhdistykseltä. tuskeittiö, ruokasali sekä rehtorin, yhden 6620: Kauppahinta rakennuksesta tontteineen ja opettajan, emännän, keittiöapulaisen ja vah- 6621: ulkorakennuksineen oli 4 100 000 markkaa, timestarin asunnot. Talo, joka käsittää neljä 6622: mikä hinta suoritettiin kiinnitysvelkakirjana. kerrosta, olisi tilavuudeltaan noin 5 000 ms. 6623: Koulu on nyt työskennellyt kahdeksan Uuden asuntotalon rakennuskustannukset 6624: vuotta voimatta vielä hankkia mitään uusia nousevat noin 40 miljoonaan markkaan, 6625: kiinteistöjä. Koulurake11.nusta - entistä ru- minkä lisäksi tulevat kustannukset alueen 6626: koushuonetta - on kuluneina vuosina eri ta- suunnittelusta ja irtaimiston uudistamisesta. 6627: voin laajennettu ja parannettu. Siinä on nyt Tähän kaikkeen tulee lisäksi noin 3 milj. mk, 6628: juhlasali ja luokkahuoneita, käsityö- ja ku- mikä tarvitaan nykyisen koulutalon uudista- 6629: tomosalit, kahden huoneen ja keittiön opet- miseen keskuslämmityksellä, mukavuuksilla 6630: tajanasunto ja käsityönopettajattaren huone. yms. muutostöillä. 6631: Oppilaiden majoittamiseen on ainoastaan Kun nykyinen koulutalo on jo kiinnitetty 6632: kaksi huonetta alkooveineen, joihin voidaan 4 100 000 markasta, ei mitään rahalaitosta 6633: sijoittaa yhteensä kahdeksan poikaa. Raken- voida saada myöntämään lisää lainaa toista 6634: nuksesta puuttuvat vielä lämpöjohdot. Opet- kiinnitystä vastaan. Koska koulun johdolla 6635: tajanasuntoon on kesällä 1955 rakennettu ei ole tietoa muista luotonsaantimahdolli- 6636: vesi- ja viemärijohto, mutta muuten talosta suuksista, on se tämän vuoden helmikuun 6637: puuttuvat kaikki mukavuudet. lopulla anonut kouluhallitukselta rakennus- 6638: Nykyisessä koulurakennuksessa ei ole tilaa avustusta ja rakennuslainaa valtion varoista. 6639: naispuolisten oppilaiden majoitukseen. Tyt- Asia on tavanmukaista tietä mennyt edelleen 6640: töjen asuntola ja koulukeittiö, ruokasali sekä valtioneuvostolle. Tulo- ja menoarvioesityk- 6641: emännän ja keittiöapulaisen huoneet ovat sessä vuodelle 1956 ei kuitenkaan ole osoi- 6642: yhdeksän huoneen vuokrahuoneistossa puo- tettu varoja kysymyksessä olevaan tarkoituk- 6643: len kilometrin päässä koulusta. Tyttöjen seen. 6644: asuntolaan mahtuu 15 oppilasta. Muut nais- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme tä- 6645: puoliset oppilaat on majoitettava erityisiin ten, 6646: vuokrahuoneisiin kaupungilla. Se seikka, 6647: että oppilasjoukko on tällä tavoin majoitet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6648: tava eri tahoille, haittaa kansanopiston toi- tulo- ja menoarvioon Etelä-Suomen 6649: minnan yhtenäisyyttä. Myös rehtori asuu evankelista kansanopistoa varten 6650: vuokrahuoneistossa kaupungilla. Mikään 40 000 000 markkaa, josta 30 000 000 6651: muu kiinteä kansanopisto Suomessa ei liene markkaa rakennusavustuksena ja 6652: omien kiinteistöjen ja asuntolan suhteen niin 10 000 000 markkaa rakennuslainana. 6653: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 6654: 6655: Albin Wickman. Lennart Heljas. 6656: John Forsberg. Johannes Wirtanen. 6657: Sven Högström. Antti Kukkonen. 6658: Bertel Lindh. Jaakko Hakala. 6659: Verner Korsbäck. Juho Tenhiälä. 6660: 957 6661: 6662: IV,28'7. - Fin.mot. N:o 155. 6663: 6664: 6665: 6666: 6667: Teir m.fl.: Angående anvisande av anslag till byggnadsbidrag 6668: åt Kronoby folkhögskola. 6669: 6670: 6671: T i ll R i k s d a g e n. 6672: 6673: Liksom ett stort antal folkhögskolor i lan- och att ett fortsättande av byggnadsarbetena 6674: det arbetar också Kronoby folkhögskola i medför ytterligare skuldsättning, är det up- 6675: synnerligen undermåliga och ålderdomliga penbart, att skolans garantiförening, Folk- 6676: lokaliteter. Kronoby folkhögskola är den högskolans i Kronoby elevförbund r.f., icke 6677: nästäldsta på svenskt håll och bland de kan bära så tunga ekonomiska bördor. Man 6678: äldsta av alla folkhögskolor i landet. Skolan kan räkna med att skolans skulder kommer 6679: inledde sin verksamhet redan år 1891 och att överstiga 12 miljoner mark, när det nu- 6680: har sedan dess varit i oavbruten versamhet varande byggnadsarbetet är slutfört. Saken 6681: varje läsår under 65 års tid. och den ekonomiska ställningen förvärras 6682: Emedan skolbyggnaden är uppförd 1890- ytterligare därigenom, att skolan är utan 6683: 1891, har den trots en del reparationer under va!ktmästarbostad och elevinternat för poj- 6684: tidigare år blivit för trång och otidsenlig. kar, och dessa byggnader borde också upp- 6685: På denna grund har en om- och tilibyggnad föras med det snaraste. 6686: blivit ofrånkomlig. Ritningar har uppgjorts Emedan det yppar sig svårigheter med 6687: och godkänts och enligt kostnadsförslaget finansieringen och genomförandet av bygget, 6688: kommer arbetena att stiga tili 7 miljoner borde staten bidraga, så att ungdomen och 6689: mark. Dessa arbeten omfattar en fullständig dess lärare skall kunna arbeta i tidsenliga 6690: om- och tillbyggnad av skolhuset. Bland an- lokaliteter och under drägliga förhållanden. 6691: nat inredes en källarvåning, och värme-, Offerviljan har varit stor genom att mycket 6692: vatten- och avloppsledningar drages. Huset timmer skänkts tili bygget, ty befolkningen 6693: är uppfört i två våningar av trä. Kubikin- vet själv, viiken betydelse den gamla kul- 6694: nehållet är 2 750 kubikmeter. turhärden har för hela landsändan. 6695: Ordföranden i Finlands Folkhögskoleför- Med hänvisning tili ovanstående föreslår 6696: ening har intygat, att folkhögskolans skol- vi vördsamt, 6697: byggnad är föråldrad och i stort behov av 6698: en grundlig reparation och utvidgning av att Riksdagen i statsförslaget för 6699: lokaliteterna. Också i skolstyrelsen är man år 1956 måtte upptaga ett anslag om 6700: medveten om denna nödvändighet. 10 miljoner mark som byggnadsbidrag 6701: När man beaktar, att skolans skulder i för om- och tillbyggnad av Kronoby 6702: detta nu uppgår tili cirka 8 miljoner mark folkhögskola. 6703: Helsingfors den 16 september 1955. 6704: 6705: Grels Teir. Bertel Lindh. Kurt Nordfors. 6706: 958 6707: 6708: IV,2s1. - Rah.al. N:o 155. 6709: Suomennos. 6710: 6711: 6712: 6713: Teir ym..: J.lrläärärakan osoittamisesta rakennusavustukseksi 6714: Kruunupyyn kansanopistolle. 6715: 6716: 6717: E d u s k u n n a 11 e. 6718: 6719: Kuten monet muut maamme kansanopistot tällä hetkellä nousevat noin 8 miljoonaan 6720: työskentelee myös Kruunupyyn ruotsalainen markkaan ja että rakennustöiden jatkaminen 6721: kansanopisto erittäin vaillinaisissa ja vanhan- tuo mukanaan lisää velkaantumista, on 6722: aikaisissa tiloissa. Kronoby folkhögskola on ilmeistä, ettei koulun kannatusyhdistys, 6723: toiseksi vanhin ruotsalaisella taholla ja on Folkhögskolans i Kronoby elevförbund r. f., 6724: vanhimpia kaikista maamme kansanopis- voi kantaa niin raskaita taloudellisia rasi- 6725: toista. Koulu aloitti toimintansa jo vuonna tuksia. Koulun velkojen voidaan laskea 6726: 1891 ja on siitä pitäen ollut toiminnassa nousevan yli 12 miljoonan markan, kun ny" 6727: keskeytyksettä kaikkina lukuvuosina 65 vuo- kyinen rakennustyö on suoritettu loppuun. 6728: den ajan. Asiaa ja taloudellista asemaa vaikeuttaa 6729: Koska koulurakennus on rakennettu 1890 lisäksi se seikka, että koulu on ilman oppi- 6730: -1891, on se aikaisempina vuosina suori- lasasuntolaa ja vahtimestarin asuntoa, sillä 6731: tetuista useista korjauksista huolimatta käy- nämä rakennukset olisi myös rakennettava 6732: nyt liian ahtaaksi ja epäajanmukaiseksi. ensi tilassa. 6733: Sen vuoksi on uudis- ja lisärakennus käynyt Koska rakennustyön rahoittamisessa ja 6734: välttämättömäksi. Piirustukset on tehty ja toteuttamisessa ilmenee vaikeuksia, tulisi 6735: hyväksytty ja kustannusarvion mukaan tule- valtion antaa avustusta, jotta nuoret ja hei- 6736: vat töiden kustannukset nousemaan 7 mil- dän opettajansa voisivat työskennellä ajan- 6737: joonaan markkaan. Nämä työt käsittävät mukaisissa huoneistoissa ja siedettävissä olo- 6738: koulurakennuksen täydellisen muutos- ja suhteissa. Suurta uhrimieltä osoittaa se, että 6739: lisärakennuksen. Mm. sisustetaan kellariker- rakennusta varten on lahjoitettu paljon puu- 6740: ros ja vedetään lämpö-, vesi- ja viemäri- tavaraa, sillä väestö tietää itse, mikä merki- 6741: johdot. Talo on kaksikerroksinen puuraken- tys vanhalla sivistysahjolla on koko seudulle. 6742: nus. Kuutiotilavuus on 2 750 m3. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 6743: Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheen- nioittaen, 6744: johtaja on vakuuttanut, että kansanopiston 6745: koulurakennus on vanhentunut ja perusteel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6746: lisen korjauksen ja laajentamisen tarpeessa. tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan 6747: Myös kouluhallitus on tietoinen tästä välttä- markan määrärahan rakennusavustuk- 6748: mättömyydestä. seksi Kruunupyyn kansanopiston 6749: Kun ottaa huomioon, että koulun velat uudis- ja lisärakennusta varten. 6750: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 6751: 6752: Grels Teir. Bertel Lindh. Kurt Nordfors. 6753: 959 6754: 6755: IV,2ss. - Fin.mot. N:o 156. 6756: 6757: 6758: 6759: 6760: Wickm.an m.fl.: Angående anvisande av anslag till byggnads- 6761: bidrag för Vörå folkhögskola. 6762: 6763: 6764: Till Riksdagen. 6765: 6766: Vörå folkhögskolas lokaliteter har länge 1956 måtte upptaga 15 000 000 mk till bygg- 6767: befunnits vara av sådan beskaffenhet, att nadsbidrag för sagda folkhögskola. Nu fram- 6768: vederbörande vid inspektioner förklarat dem går det dock av regeringens budgetförslag 6769: i behov av grundliga förbättringar. Skol- för 1956, att regeringen icke beaktat skol- 6770: styrelsen har, enligt kulturutskottets betän- styrelsens framställning om anslag för Vörå 6771: kande n:o 2 (1955 rd.) konstaterat, att folkhögskolas byggnadsverksamhet, trots att 6772: Vörå folkhögskola står på första förlagsrum- denna skola står på första förslagsrum i 6773: met ifråga om erhållande av byggnadsbidrag. skolstyrelsen. 6774: Till detta års riksdag inlämnades i feb- Hänvsiande till motiveringen i hemställ- 6775: ruari en hemställningsmotion n: o 172, vari ningsmotionen n:o 172 (1955 rd.) och kul- 6776: föreslogs, att regeringen måtte i statsför- turutskottets betänkande n: o 2, daterat den 6777: slaget för år 1956 upptaga ett anslag om 20 maj 1955, får undertecknade vördsamt 6778: 20 miljoner mk som byggnadsbidrag för föreslå, 6779: Vörå folkhögskola. Kulturutskottet godkände 6780: i princip motionen, men beslöt dock förkasta att Riksdagen måtte i 1956 års 6781: den, därför att utskottet konstaterat att statsförslag upptaga ett anslag om 6782: skolstyrelsen redan framställt förslag om att 15 000 000 mk som byggnadsbidrag 6783: regeringen i statsförslagspropositionen för för Vörå folkhögskola. 6784: Helsingfors den 15 september 1955. 6785: 6786: Albin Wickm.an. Bertel Lindh. C. A. Öhman. 6787: Grels Teir. Verner Korsbäck. John Forsberg. 6788: Sven Högström. Arthur Larson. Nestori Nurminen. 6789: 960 6790: 6791: IV,2ss. - Rah.al. N:o 156. 6792: Suomennos. 6793: 6794: 6795: 6796: Wickman ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk- 6797: seksi Vöyrin kansanopistolle. 6798: 6799: 6800: E d u s k u n n a ll e. 6801: 6802: Vöyrin kansanopiston rakennukset ovat 1956 15 000 000 markkaa rakennusavustuk- 6803: jo kauan olleet sellaisessa kunnossa, että vi- seksi sanotulle kansanopistolle. Hallituksen 6804: ranomaiset ovat tarkastuksissa selittäneet budjettiesityksestä vuodelle 1956 kuitenkin 6805: niiden olevan perusteellisten parannusten ilmenee, että hallitus ei ole ottanut huo- 6806: tarpeessa. Kouluhallitus on, sivistysvalio- mioon kouluhallituksen ehdotusta määrä- 6807: kunnan mietinnön n:o 2 (1955) mukaan, rahasta Vöyrin kansanopiston rakennustoi- 6808: todennut, että Vöyrin kansanopisto on ensi mintaa varten, vaikka tämä koulu on ensim- 6809: sijalla rakennusavustuksen saannin suhteen. mäisellä sijalla kouluhallituksen ehdotuk- 6810: Tämän vuoden valtiopäivillä jätettiin hel- sessa. 6811: mikuussa toivomusaloite n: o 172, jossa eh- Viitaten toivomusaloitteen n :o 172 (1955) 6812: dotettiin, että hallitus ottaisi tulo- ja meno- perusteluihin ja sivistysvaliokunnan mietin- 6813: arvioesitykseen vuodelle 1956 20 miljoonan töön 20 päivältä toukokuuta 1955 ehdottavat 6814: markan määrärahan rakennusavustukseksi allekirjoittaneet kunnioittaen, 6815: Vöyrin kansanopistolle. Sivistysvaliokunta 6816: hyväksyi aloitteen periaatteessa, mutta päätti että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6817: hylätä sen siksi, että valiokunta oli todennut tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 6818: kouluhallituksen jo esittäneen, että hallitus kan määrärahan rakennusavustukseksi 6819: ottaisi tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle Vöyrin kansanopistolle. 6820: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 6821: 6822: Albin Wickman. Bertel Lindh. C. A. Öhman, 6823: Grels Teir. Verner Korsbäck. John Forsberg. 6824: Sven Högström. Arthur Larson. Nestori Nurminen. 6825: 961 6826: 6827: IV,2s9, - Rah.al. N:o 157. 6828: 6829: 6830: 6831: 6832: Tienari ym.: Määrärahan osoittamisesta työtarvikkeiden hank- 6833: kimiseksi parantolaopiston kurssitoimintaan osallistuville 6834: varattomille tuberkuloosipotilaille. 6835: 6836: 6837: E d u s k u n n a ll e. 6838: 6839: Viime aikoina on yleisesti alettu ymmärtää, Opetus on potilaille täysin ilmaista, kuiten- 6840: mikä merkitys pitkäaikaista parantolahoitoa kin niin, että eri käytännöllisten alojen kurs- 6841: vaativien tuberkuloosipotilaiden henkisen vi- sien edellyttämät työtarvikkeet jokaisen on 6842: reyden herättämisellä ja säilyttämisellä on itse kustannettava. Viimemainittu seikka ei 6843: heidän tervehtymiselleen. Tämän oivaltaen ko. poikkeuksellisissa olosuhteissa voi olla 6844: Parantolaopisto-niminen oppilaitos on otta- vaikuttamatta haitallisesti kurssitoiminnan 6845: nut tehtäväkseen tuberkuloosipotilaiden hen- menestykselliseen hoitamiseen. Asia on näet 6846: kisen vireyden ylläpitämisen ja heidän sivis- siten, että suurin osa tuberkuloosipotilaista 6847: tystasonsa kohottamisen tarjoamalla tilai- on nuorta varatonta väkeä, jolle työtarvik- 6848: suuksia sellaisten tietojen ja taitojen hank- keiden lunastaminen valitettavan usein muo- 6849: kimiseen, jotka ovat kansalaiselämässä tar- dostaa voittamattoman esteen kursseille osal- 6850: peellisia sekä edistävät itseopiskelua, hen- listumiseen. Tällainen asiantila on luonnolli- 6851: kistä itsensä kehittämistä ja ammattitaitoa. sesti mitä pahin ennen kaikkea sen tähden, 6852: Parantolaopiston, joka järjestysmuodoltaan että vähempivaraiset ja monasti myös ammat- 6853: on työväenopisto ja jonka toimialue käsittää tia vailla olevat nuoret parantolapotilaat täl- 6854: maan tuberkuloosikeskusparantolat, omistaa löin samalla menettävät tilaisuuden mahdolli- 6855: Tuberkuloosipiirien Liitto r. y. (kuntayhty- sesti tarvitsemansa ammatillisen esikoulutu.k- 6856: mien liitto) ja se on kouluhallituksen valvon- sen saamiseen. Opisto on tosin koettanut edes 6857: nan ja tarkastuksen alainen oppilaitos. osittain saada helpotusta aikaan tässä suh- 6858: Opisto nauttii valtionapua, jonka suuruus teessa, järjestämällä käytettyjen vaatteiden 6859: työväenopistolain nojalla tällä hetkellä on ja hattujen keräyksiä sekä käyttämällä näin 6860: 60 % ns. todellisista kustannuksista, lopun saatua materiaalia työtarvikkeina naisten pu- 6861: 40% jäädessä asianomaisten keskusparanto- kuompelu- ja hattukursseilla. Kun opistolla 6862: loiden, ts. kuntien rahoitettavaksi. Opiston oppilaitoksena ei kuitenkaan ole riittäviä 6863: toimintaa hoidetaan Helsingissä sijaitsevasta edellytyksiä sanotunlaisen keräystoiminnan 6864: keskustoimistosta käsin. Keskustoimisto hank- laajentamiseen muillekin tarvittaville aloille 6865: kii niinikään tarvittavat opettajat, opetus- ja kun ihmisten hyväntahtoisuuden varassa 6866: välineet ja työtarvikkeet, hoitaen myös opis- oleminen sitä paitsi tuskin poistaisi puheena- 6867: ton kirjanpidon ja kassatoiminnan. Kussa- olevaa haittaa, pitäisi tähän saada ratkaisu 6868: kin keskusparantolassa on opistotyön johtaja, muuta tietä. Asian tekee yhä ajankohtaisem- 6869: joka vastaa paikallisesta toiminnasta. Opet- maksi se seikka, että ns. kuntouttamistyöhön 6870: tajat pyritään mahdollisimman suuressa mää- liittyvät työterapia ja ammatillinen esikou- 6871: rin saamaan paikan päältä tuntiopettajina, lutus parantolaportaassa ovat jatkuvasti val- 6872: mutta varsinkin ammatillista kurssitoimintaa taamassa yhä huomattavamman sijan opiston 6873: varten opistolla on myös palveluksessaan va- työohjelmassa. Esim. viime työkautena eli 6874: kituisia päteviä ammattiopettajia. Viimemai- työkautena 1954-55 järjestettiin Parantola- 6875: nittuja, joista osa on ns. kiertäviä ammatti- opiston toimesta eri keskusparantoloissa yh- 6876: opettajia, on tällä hetkellä 25, tuntiopetta- teensä yli 70 sellaista ammatillista alkeiskurs- 6877: jien määrän noustessa lukukausittain toiselle sia, joiden osanottajien oli itse rahoitettava 6878: sadalle. työtarvikkeensa. Edustettuina olivat mm. sel- 6879: 962 IV,2so. - Tuberkuloosipotilaiden työtarvikkeet. 6880: 6881: 6882: laiset alat kuin puutyöala, metallityöt, sähkö- lukukautisena työtarvikeavustuksena poti- 6883: ja radioala, naisten pukuompelu ja modisti- lasta kohti 500 markan erää, mitä voitaneen 6884: ala. Yhteensä pidettiin tällöin 26 000 oppi- pitää varsin kohtuullisena, tultaisiin siihen 6885: ja harjoitustuntia. Askartelualan kursseja, lopputulokseen, että kaksi lukukautta kestä- 6886: joissa työtarvikkeet niinikään näyttelevät vänä työkautena tarvittaisiin parantoloissa 6887: huomattavaa osaa, pidettiin 64. Kummassa- olevien varattomien tuberkuloosipotilaiden 6888: kin tapauksessa olisi osanottajien määrä il- työtarvikeavustuksiin yhteensä 2 500 000 6889: meisesti ollut huomattavasti isompi, jos ei markkaa. 6890: työtarvikkeiden hankkiminen olisi monelle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 6891: potilaalle muodostunut esteeksi kursseille 6892: osallistumiseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6893: Saadun kokemuksen mukaan voidaan ar- tulo- ja menoarvioon 2 500 000 mark- 6894: vioida, että opiston kurssitoimintaan vuoden kaa työtarvikkeiden hankkimiseksi pa- 6895: 1956 aikana tulee osallistumaan n. 3 500 pa- rantolaopiston kurssitoimintaan osal- 6896: rantolapotilasta, joista valtaosa, arviolta n. listuville varattomille tuberkuloosipo- 6897: 65 %, on varatonta väkeä. Jos ajatellaan tilaille. 6898: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 6899: 6900: Artturi Tienari. Aukusti Pasanen. 6901: Aare Leikola. Armas Leinonen. 6902: 963 6903: 6904: IV,29o. - Rah.al. N:o 158. 6905: 6906: 6907: 6908: 6909: Koivisto ym. : Määrärahan osoittamisesta Oulun maakunta- 6910: arkiston yhden kanslia-apulaisen toimen muuttamiseksi 6911: amanuenssin viraksi. 6912: 6913: 6914: E d u s k u n n a 11 e. 6915: 6916: Oulun maakunta-arkistossa ovat nykyisin palkkausluokan amanuenssin virasta olisi 6917: seuraavat virat ja toimet: arkistonhoitaja, 3 palkkaa maksettava kaikkine lisineen 570 360 6918: toimistoapulaista sekä puhtaaksikirjoittaja. markkaa. Vastaavasti vähenisi samalta mo- 6919: Toimistoapulaisista on yksi hoitanut tointa mentilta kanslia-apulaisen toimen palkkauk- 6920: jo 17 vuotta, ollen nykyisin fil. kand. tutkin- seen varatut määrärahat 340 120 markkaa. 6921: non suorittanut. Toimi kuuluu 9 palkkaluok- Erotus on siis 230 240 markkaa. 6922: kaan. Kun Oulun maakunta-arkisto on huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 6923: mattavan suuri ja sen toiminta mm. opetta- kunnioittaen, 6924: jakorkeakoulun johdosta on vilkastunut, olisi 6925: siihen perustettava amanuenssin virka 21 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6926: palkkausluokkaa, jolloin vastaavasti yhden tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIII 6927: 9 palkkausluokan toimistoapulaisen virka luvun 1 momentille 570 360 markkaa 6928: voitaisiin lakkauttaa. Amanuenssin virka on Oulun maakunta-arkiston yhden kans- 6929: nykyisin mm. Mikkelissä. Ottaen huomioon lia-apulaisen toimen muuttamiseksi 6930: nykyisen viranhoitajan palvelusvuodet 21 amanuenssin viraksi. 6931: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 6932: 6933: Erkki Koivisto. Saara Forsius. 6934: Irma Hamara. Vilho Väyrynen. 6935: Irma Karvikko. 6936: 6937: 6938: 6939: 6940: 17 E 626/55 6941: 964 6942: 6943: IV,z91. - Rah.al. N:o 159. 6944: 6945: 6946: 6947: 6948: Alanko ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen kesäyli- 6949: opistolle. 6950: 6951: 6952: Eduskunnalle. 6953: 6954: Tänä vuonna on itsenäisinä aloittanut toi- ohjelmassaan pyrkinyt jäljittelemään ole- 6955: mintansa kaksi kesäyliopistoa, Oulun ja Tam- massa olevia vanhempia vastaavia laitoksia, 6956: pereen, kahden ennestään toimivan lisäksi. vaan on järjestänyt opinto-ohjelmansa yhteis- 6957: Näistä Tampereen kesäyliopisto on ainoa, toiminnassa Helsingin yliopiston valtiotieteel- 6958: joka toimii vailla korkeakoulua olevalla paik- lisen tiedekunnan kanssa yhteiskuntatieteitä 6959: kakunnalla, josta kaikkien opiskelijain on koskevaksi, joita muualla vain vähässä mää- 6960: pakko opintojaan jatkaessaan matkustaa rin on tähän asti voitu kesän aikana opis- 6961: muualle ja asua kallein kustannuksin vie- kella. 6962: raassa. Tampereen korkeakouluyhdistys on Kun yksityisen yhdistyksen on vaikea jär- 6963: pyrkinyt kesäopintokurssit järjestämällä edes jestää rahoitusta opiskelijoita kohtuuttomasti 6964: vähän helpottamaan vähävaraisten opiskeli- rasittamatta ja kun valtio avustaa kesäyli- 6965: jain mahdollisuuksia. Kokemus osoittaa viime opistotoimintaa muualla, ehdotamme, 6966: kesältä, että kesäyliopiston tarve on ilmei- 6967: nen, sillä lyhyestä tiedotusajasta huolimatta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 6968: 546 opiskelijaa oli kiinteästi opiskelemassa ja tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun 6969: useat sadat tamperelaiset seurasivat lisäksi 2 momentille 2 000 000 markan määrä- 6970: luentoja asian harrastuksesta. rahan Tampereen kesäyliopistolle. 6971: Tampereen kesäyliopisto on toisessakin 6972: suhteessa erikoislaatuinen. Se ei ole kurssi- 6973: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 6974: 6975: Kustaa Alanko. Kaisa Hiilelä. T. A. Wiherheimo. 6976: Jaakko Hakala. Anni Flinck. Artturi Tienari. 6977: 965 6978: 6979: IV,292. - Rah.al. N:o 160. 6980: 6981: 6982: 6983: 6984: Heljas ym.: Määrärahan osoittamisesta kesäyliopisto-opetuk- 6985: sen järjestämiseksi Kuopiossa vuonna 1956. 6986: 6987: 6988: E d u s ik u n n a ll e. 6989: 6990: Pohjois-Savon Maakuntaliiton valistustoi- Museon luonnontieteellisiä kokoelmia pide- 6991: mikunta on parin vuoden ajan tehnyt suun- tään eräillä aloilla maan parhaisiin kuulu- 6992: nitelmia kesäyliopisto-opetuksen järjestämi- vina. Kirjasto ja tuomiokapitulin kirjasto 6993: seksi Kuopiossa. Kesäyliopistoon voisi saada tarjoavat tutkijantiloja. 6994: opiskelijoita lähinnä Savosta, Pohjois-Karja- Kesäyliopistoon on mahdollisuuksia saada 6995: lasta ja Kainuusta. päteviä opettajavoimia. Opettajakasvatusta 6996: Syrjäseutujen opiskelijain on yhä vaikeam- ajatellen olisi saatava opettajia, joilla olisi 6997: paa taloudellisista syistä ja vaikentuvan oikeus antaa arvosana psykologiassa ja kas- 6998: asunnon saamisen johdosta päästä aloitta- vatusopissa, yhteiskuntaopissa, historiassa, 6999: maan opintoja nykyisissä korkeakouluis- suomen kielessä ja kirjallisuudessa. Valmis- 7000: samme. Monille aloille lähdettäessä on suori- tavia :kursseja olisi kielissä, fysiikassa, ke- 7001: tettava kaksi ns. pro-exercitiokoetta kielissä. miassa, kasvi- ja eläintieteessä sekä biolo- 7002: Niihin kuluu kaksi lukukautta, mikä maksaa giassa. 7003: noin 150 000 markkaa. Lisäksi on suoritet- Tavallista korvausmenettelyä noudattaen 7004: tava ns. propedeuttisia kursseja ja odotet- viiden viikon kurssista tarvittaisiin palkkoi- 7005: tava .niille pääsyäkin. Kaikki tämä opiskelu hin 600 000 markkaa, kansliamenot, puhdis- 7006: voitaisiin suorittaa kesäyliopistossa. Siten tus ym. 300 000 markkaa ja satunnaisiin me- 7007: monelle köyhälle maaseudun nuorelle avau- noihin 100 000 markkaa. 7008: tuisi mahdollisuus opiskeluun. Toinen tärkeä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 'kun- 7009: syy on kansakoulunopettajien jatkokoulutus. nioittaen, 7010: Kansakoulunopettajat ovat kesäyliopisto- 7011: jemme kantajoukkoa, ja menestyäkseen alal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7012: laan ja saadakseen lisäpätevyyttä on heidän tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan 7013: suoritettava yliopistollisia arvosanoja. suuruisen määrärahan kesäyliopisto- 7014: Kuopiossa on suhteellisen hyvät mahdolli- opetuksen järjestämiseksi Kuopiossa 7015: suudet tällaisen opetuksen järjestämiseen. vuonna 1956. 7016: Uudessa keskikoulussa on avarat opetustilat. 7017: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 7018: 7019: Lennart Heljas. Hugo Manninen. Elli Nurminen. 7020: Esa Hietanen. Helge Miettunen. Mikko Hult. 7021: Martti Leskinen. Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen. 7022: 966 7023: 7024: IV,293, - Fin.mot. N:o 161. 7025: 7026: 7027: 7028: 7029: Österholm m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till 7030: understöd åt Åbo Akademi. 7031: 7032: 7033: Till Riksdagen. 7034: 7035: Detta år har Åbo Akademi för sin verk- Turun yliopisto inte företrätt ämne, främst 7036: samhet erhålilt ett statsbidrag på 5 milj. i svenska språket, för att göra sig kompe- 7037: mark. I regeringens budgetförslag för år tenta för lärartjänster i svenska vid finsk- 7038: 1956 har anslaget uptagits oförändrat. Bi- språkiga läroverk. 7039: draget är en välkommen hjälp, men alldeles Det nuvarande statsanslaget täcker ca 7040: otillräckligt för att täcka skillnaden mellan 5 procent av akademins utgifter. Detta bi- 7041: akademins inkomster och kostnaderna för drag står inte i någon rimlig proportion till 7042: dess upprätthållande. Denna brist har un- det understöd, som staten lämnar andra 7043: der en följd av år trots den strängaste liknande läroinrättningar. De löneökningar 7044: sparsamhet växlat mellan 20 och 30 milj. • för statsanställda, som genomfördes senaste 7045: mark årligen. Den har kunant täckas en- vår, har föranlett en motsvarande justering 7046: dast genom att en motsvarande del av aka- av lönerna vid Åbo akademi. Denna åtgärd 7047: demins kapital förtärts. Detta tillstånd kan ökade utgifterna med 5 milj. mark. Dess- 7048: inte fortgå i längden utan allvarliga följder utom har som känt vid Helsingfors universi- 7049: för Åbo Akademis bestånd. tet nyligen införts en ny kandidatexamen, 7050: Att utvecklingen tagit denna riktning, är och för ändamålet skall ett stort antal nya 7051: en direkt följd av kriget och krigsåren med lärartjänster inrättas vid statsuniversitetet. 7052: åtföljande inflation, hyresreglering och Då denna examensform förverkligats vid 7053: andra övermäktiga omständigheter. Bristen Helsingfors universitet och Turun yliopisto, 7054: uppkommer trots att lönerna vid akademin måste den införas även vid Åbo akademi. 7055: ligger under motsvarande löner vid Turun Kostnaderna för de härav föranledda nya 7056: yliopisto och Helsingfors universitet, trots tjänsterna stiger till 7 milj. mark om året. 7057: att pensionerna är otillfredställande och Härtill salmar akademin medel. 7058: trots att alla anslag för institutioner, appa- Aho akademi har blivit en viktig tillgång 7059: ratur och litteratur skurits ned till mini- för Finlands kulturliv. Stora skaror ung- 7060: mum. dom från hela landet, också från finsk- 7061: Akademin har fem fakulteter, den huma- språkiga hem, har här utbildat sig för sin 7062: nistiska, den matematisk-naturvetenskapliga, livsgärning. Akademins samarbete med lan- 7063: den statsvetenskapliga, den kemisk-tekniska dets övriga högskolor är utmärkt, och dess 7064: och den teologiska. Antalet professurer är anseende i vetenskapligt hänseende är gott. 7065: 31, av vilka 8, delvis av ekonomiska skäl, Med hänvisning till det som ovan anförts 7066: är vakanta. Totala antalet lärare och föreslås, 7067: tjänstemän är ca 100. De inskrivna studen- 7068: terna är omkring 440, av vilka ett sextiotal att Riksdagen måtte i statsförslaget 7069: finskspråkiga. Härtill kommer ett trettiotal för år 1956 anvisa ett anslag på 30 7070: studerande vid Turun yliopisto, som vid milj. mark till ttnderstöd åt Åbo 7071: Åbo akademi eftersträvar betyg i något vid akademi. 7072: Helsingfors den 17 september 1955. 7073: 7074: J onh Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman. 7075: John Forsberg. Sven Högström. Bertel Lindh. 7076: 0. A. öhman. T. E. Nordström. Grels Teir. 7077: 967 7078: 7079: IV,293, - Rah.al. N:o 161. 7080: Suomennos. 7081: 7082: 7083: 7084: Österholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus- 7085: tukseksi Åbo Akademille. 7086: 7087: 7088: E d u s kunnalle. 7089: 7090: Tänä vuonna on Åbo Akademi saanut toi- tettuna, lähinnä ruotsinkielessä, saadakseen 7091: mintaansa varten valtionavustusta 5 milj. pätevyyden ruotsinkielen opettajan virkoihin 7092: mk. Hallituksen budjettiesitykseen vuodelle suomenkielisissä oppilaitoksissa. 7093: 1956 määräraha on otettu muuttamattomana. Nykyinen valtionavustus peittää noin 7094: Avustus on tervetullut apu, mutta aivan 5 % akatemian menoista. Tämä avus- 7095: riittämätön peittämään akatemian tulojen tus ei ole missään kohtuullisessa suhteessa 7096: ja sen ylläpitämiskustannusten erotusta. siihen avustukseen, jota valtio antaa muille 7097: Tämä vaillinki on useiden vuosien aikana vastaaville oppilaitoksille. Viime keväänä 7098: mitä tiukimmasta säästäväisyydestä huoli- toimeenpannut valtion viran ja toimenhalti- 7099: matta vaihdellut 20 ja 30 miljoonan markan jain palkanlisäykset ovat aiheuttaneet vas- 7100: välillä vuosittain. Se on voitu peittää vain taavan tarkistuksen Åbo Akademin paikoissa. 7101: sit~n, että on kulutettu vastaava osa aka- Tämä toimenpide lisäsi menoja 5 miljoonalla 7102: temian pääomasta. Tämä asiaintila ei voi markalla. Lisäksi, kuten tunnettua, on Hel- 7103: ajan mittaan jatkua ilman vakavia seurauksia singin yliopistossa otettu käytäntöön uusi 7104: Åbo Akademin olemassaololle. kandidaatin tutkinto, ja tarkoitusta varten 7105: Se seikka, että kehitys on lähtenyt tähän tullaan valtionyliopistoon perustamaan suuri 7106: suuntaan, on suoranaista seurausta sodasta määrä uusia opettajanvirkoja. Kun tämä 7107: ja pulavuosista inflaatioineen, vuokrasään- tutkintomuoto on toteutettu Helsingin yli- 7108: nöstelyine~n ja muine ylivoimaisine tekijöi- opistossa ja Turun yliopistossa, on se otet- 7109: neen. Vajausta syntyy siitä huolimatta, tava käytäntöön myös Åbo Akademissa. 7110: vaikka palkat akatemiassa ovat Turun yli- Tästä johtuvien uusien virkojen kustannuk- 7111: opiston ja HeLsingin yliopiston vastaavien set nousevat 7 miljoonaan markkaan vuo- 7112: palkkojen alapuolella, vaikka eläkkeet ovat dessa. Tähän akatemialla ei ole varoja. 7113: epätyydyttäviä ja vaikka kaikki määrärahat Åbo Akademi on tullut tärkeäksi tekijäksi 7114: laitoksia, kojeistoja ja kirjallisuutta varten Suomen kulttuurielämälle. Suuret joukot 7115: on rajoitettu mahdollisimman vähiin. nuorisoa koko maasta, myös suomenkielisistä 7116: Akat~miassa on viisi tiedekuntaa, huma- kodeista, ovat siellä valmistuneet elämän- 7117: nistinen, matemaattisluonnontieteellinen, val- tehtäväänsä. Akatemian yhteistyö maan 7118: tiotieteellinen, kemiallis-teknillinen ja teolo- muiden korkeakoulujen kanssa on erin- 7119: ginen. Professorinvirkoja on 31, joista 8 on omaista ja sen nauttima arvonauto tieteelli- 7120: täyttämättä, osittain taloudellisista syistä. sessä suhteessa on hyvä. 7121: Opettajien ja virkamiesten koko lukumäärä Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, 7122: on noin 100. Kirjoissa olevia ylioppilaita 7123: on noin 440, joista kuutisenkymmentä suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7124: menkielistä. Tähän tulee lisäksi Turun yli- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 7125: opistosta kolmisenkymmentä opiskelijaa, kan määrärahan avustttkseksi Abo 7126: jotka haluavat saada todistuksen jossakin Akademille. 7127: aineessa, joka ei Turun yliopistossa ole edus- 7128: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 7129: 7130: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman. 7131: John Forsberg. Sven Högström. Bertel Lindh. 7132: C. A. Öhman. T. E. Nordström. Grels Teir. 7133: 968 7134: 7135: IV,294. - Rah.al. N:o 162. 7136: 7137: 7138: 7139: 7140: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyön 7141: keskusjärjestöjen toiminnan avustamiseksi. 7142: 7143: 7144: E d u s k u n n a ll e. 7145: 7146: Aikaisemmin myönnettiin valtion tulo- ja risojärjestöjen edustajisto, jonka Jasema 7147: menoarviossa määräraha nuorisojärjestöjen maamme kaikki nuorisojärjestöt ovat, on jou- 7148: toiminnan tukemiseen, mutta se poistettiin tunut vaikeaan taloudelliseen tilaan valtion 7149: muutama vuosi sitten. Tosin nuorisojärjes- avustuksen vähäisyyden johdosta. Valtion 7150: töille myönnetään avustuksia vedonlyönnistä nuorisotyölautakunnan Suomen nuorisojärjes- 7151: urheilukilpailuissa kertyvistä vmoista, mutta töjen edustajistolle kuluvalle vuodelle ehdot- 7152: ne ovat riittämättömiä voimakkaasti tuke- tamasta määrärahasta vähennettiin opetus- 7153: maan monien eri nuorisotyön keskusjärjes- ministeriössä 500 000 markkaa käytettäväksi 7154: töjen suorittamaa arvokasta työtä. muihin tarkoituksiin. Kuitenkin on selvää, 7155: Veikkausvoittovaroista saavat nykyisin että nuorisojärjestöt ohjaavat nuoria raitis- 7156: tiede, taide ja nuorisotyö yhteensä 30 %. ja tervehenkiseen elämäntapaan yhtä hyvällä 7157: Tästä määrästä on nuorisotyön osuus tällä ja monissa tapauksissa paremmallakin menes- 7158: hetkellä 12 %. Nuorisotyötä tekevät järjes- tyksellä kuin monet muut samaa työtä suo- 7159: töt joutuvat näin ollen valtion tuen suhteen rittavat järjestöt. Näin ollen on syytä palata 7160: huonompaan asemaan kuin monet muut si- aikaisempaan käytäntöön ja varata määrä- 7161: nänsä huomionarvoista toimintaa harjoitta- raha nuorisotyön tukemiseen. 7162: vat järjestöt. Ehdotetaanhan vuoden 1956 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 7163: tulo- ja menoarvioesityksessä esimerkiksi rait- 7164: tiustyötä tekevien järjestöjen avustamiseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7165: 49 161 200 markkaa. Nämä ovat myös al- tu~o- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun 7166: koholiliikkeen voittovarojen jaossa edullisem- uudelle momentiUe 10 000 000 markan 7167: massa asemassa kuin eräät nuorisojärjestöt. rnäärärahan nuorisotyön keskusjärjes- 7168: Nuorisojärjestöjen työn merkityksen ali- töjen toiminnan avustamiseksi. 7169: arvioimista osoittaa sekin, että Suomen nuo- 7170: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 7171: 7172: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Rainer Virtanen. 7173: Irma Rosnell. Pauli Puhakka. 7174: 969 7175: 7176: IV,295. - Rah.al. N:o 163. 7177: 7178: 7179: 7180: 7181: Järvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisokas- 7182: vatustyön tukemiseen. 7183: 7184: 7185: E d u s k u n n a 11 e. 7186: 7187: Ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvio- koulujen suurjuhlatoiminnan osalta ja on se 7188: esityksessä on 10 Pl. XV: 4 B kohdalla esitetty asiantuntijoiden käsityksen mukaan korvaa- 7189: nuorisojärjestöjen toiminnan tukemiseen va- mattomaila tavalla lisännyt kansakoulun kas- 7190: rattavaksi 21 milj. markkaa. Kun tämä vatustehoa. Laajentunut toiminta edellyttää 7191: summa on vain vajaa puolet raittiusjär- kuitenkin kiinteän, kohtuullisen määrärahan 7192: jestöille esitetystä valtionavusta ja 1/10 varaamista talousarvioon kerhotoiminnan 7193: urheilujärjestöille esitetystä avustusmäärä- johtoa ja valtakunnallisten kansakoulujuhlien 7194: rahasta, tulisi tätä määrää lisätä. Nuoriso- järjestämistä varten. Nuorisomäärärahojen 7195: järjestöjen jäsenmäärä nousee n. 1 200 000- jaossa olisi kuitenkin kansa:koulukerhot viral- 7196: 1 500 000: een, joten niiden suorittama kasva- lisen, lakiin perustuvan asemansa takia ase- 7197: tustyö ulottuu varsin laajoihin piireihin ja tettava erikoisasemaan ja tarkoitukseen varat- 7198: sillä on mitä suurin välitön yhteiskunnalli- tava erillinen määräraha asianomaiseen yh- 7199: nen merkitys, jonka perusteella valtion tulisi teyteen. 7200: myöskin tätä toimintaa tukea riittävässä mää- Kun menoarvioesityksessä on ehdotettu Sä- 7201: rassa. Kun veikkausvoittovarojen käyttöä veltaiteen tukisäätiölle 50 milj. markkaa ja 7202: koskevaa asetusta kaksi vuotta sitten muutet- kun tämä järjestö nyt vasta aloittaa toimin- 7203: tiin, oli yhtenä lähtökohtana se, että liikunta- tansa, voitaneen pitää oikeutettuna ja koh- 7204: kasvatuksen rinnalla näillä varoilla tulisi tuullisena, että tästä määrärahasta osa siir- 7205: voimaperäisesti tukea myöskin muuta nou- retään nuorisokasvatustyön tukemiseen. Alle- 7206: risokasvatustyötä, johon liikuntakasvatus yh- kirjoittaneet täysin myöntävät säveltaiteen 7207: tenä osana liittyy. Lisäksi on todettu, että kehittämisen tärkeyden, mutta huomioon ot- 7208: nuorisorikollisuuden ja väkijuomien käytön taen edellä esitetyt nuorisokasvatuksen työn 7209: vastustamisessa on nuorisojärjestöjen suorit- laajuutta ja merkitystä koskevat näkökohdat, 7210: tamalla työllä ennakolta ehkäisevänä toimin- ei voitane katsoa tarkoituksenmukaiseksi, että 7211: tana ratkaiseva merkitys. On aihetta myös yhdelle ainoalle taidejärjestölle heti sen toi- 7212: todeta, että maamme nuorisokasvatusjärjes- minnan alkaessa annetaan huomattavasti 7213: telmä ja sen työmuodot ovat viime aikoina enemmän valtionapua kuin vuosikymmenien 7214: herättäneet kansainvälistä huomiota ja monet perinteet omaavalle ja mitä arvokkaimpia tu- 7215: maat ovat pyrkineet menetelmiämme seuraa- loksia tuottaneelle kasvatustyölle. 7216: maan. Kaiken tämän huomioon ottaen vapaat Mainittuihin tarkoituksiin esitettyjen varo- 7217: kasvatusjärjestömme ansaitsisivat myös val- jen jakosuunnitelmaa olisikin mielestämme 7218: tion taholta niiden työn arvoa vastaavaa muutettava siten, että eduskunta vähentäisi 7219: tukea. 10 Pl. XV: 4 C kohtaan merkitystä Säveltai- 7220: Nuorisojärjestöille merkitystä maarara- teen tukisäätiölle varatusta 50 000 000 markan 7221: hasta on vuosittain jaettu avustusta myöskin määrärahasta 20 000 000 markkaa ja siirtäisi 7222: kansakoulujen kerhotoiminnan tukemiseen. sen B kohtaan siten, että nuorisokasvatus- 7223: Tämä kansakoulun järjestysmuotolakiin pe- työtä tekevien järjestöjen ohjaajakoulutuk- 7224: rustuva virallinen työmuoto on viime vuosina sen, kurssi- ym. toiminnan tukemiseen mer- 7225: ripeästi kehittynyt niin varsinaisen kerho- kittyyn määrärahaan lisätään 17 000 000 7226: työn kuin siihen läheisesti liittyvän kansa- markkaa, joten loppusummaksi tulee 7227: 970 IV,295. - Nuorisokasvatustyö. 7228: 7229: 38 000 000 markkaa, ja uudelle nimikkeelle: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 7230: Kansakoulujen kerhotoiminnan tukemiseen nioittaen, 7231: me11kitään 3 000 000 markkaa, mikä yhdistet- 7232: tynä kouluhallituksen järjestämien kansakou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7233: lunopettajien nuoriso-ohjaajakurssien menoi- tulo- jå menoarvioon lisäyksenä 10 Pl. 7234: hin 2 600 000 markkaan ja koulujen kieli- XV luvun 4 momentin B kohtaan 20 7235: ym. kerhotoiminnan kehittämiseen varattuun miljoonaa markkaa käytettäväksi nuo- 7236: 1 000 000 markkaan nostaisi yhteisen loppu- risokasvatustyön tukemiseen edellä 7237: summan 6 600 000 markkaan. perusteluissa esitetyllä tavalla. 7238: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 7239: 7240: Lauri Järvi. Eeli Erkkilä. Eemil Partanen. 7241: Jaakko Hakala. Armas Leinonen. Saara Forsius. 7242: Erkki Koivisto. 7243: 971 7244: 7245: IV,296. - Rah.al. N:o 164. 7246: 7247: 7248: 7249: 7250: Kajala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämö- 7251: taiteen ja näyttämötaiteellisten harrastusten tukemiseen. 7252: 7253: 7254: E d u s k u n n a ll e. 7255: 7256: Sen johdosta, että hallituksen esitykseen ten näytelmäkilpailujen palkintolautakun- 7257: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 tien lausunnot antavat vakuuttavia todistuk- 7258: sisältyvät maan teattereiden ja näyttämö- sia. Kurssi- ja ohjaustoiminnan kysynnästä 7259: taiteellisten harrastusten tukemiseen tarkoi- voidaan kuitenkin nykyisin tyydyttää vain 7260: tetut määrärahat on pysytetty muuttumat- n. viidesosa, mikä suuresti hidastuttaa ter- 7261: tomina, on maamme laajan ja monimuotoi- vettä kehitystä tällä tärkeällä ja kansan- 7262: sen näyttämötyön jatkuva kehitys jout.u- omaisella kulttuurityön saralla. 7263: massa vakaviin vaikeuksiin. Vakinaisissa Varsinaisen maaseutuväestön teatteritar- 7264: teatterilaitoksissa on näyttelijöiden tunne- peen tyydyttäminen on valmistuvan komitea- 7265: tusti kohtuuttoman alhaista palkkatasoa py- mietinnön mukaan turvattava liittämällä 7266: ritty viime vuosina varovasti parantamaan säännöllinen vierailutoiminta vakinaisten 7267: ja niinpä palkkamenojen nousu onkin vuo- teatterilaitosten työohjelmaan, jolloin maa- 7268: desta 1952 eräissä tyypillisiksi katsotuissa seutu tällä alalla voisi päästä nauttimaan 7269: teattereissa ollut 17.5-39.9 %. Välttämät- yhtä pätevästä teatteritaiteesta kuin asutus- 7270: tömäksi osoittautunut henkilökunnan lisää- keskukset. 7271: minen vaikuttaa kuitenkin tähän palkkojen Näiden koko maan teatteritoiminnan tär- 7272: kokonaissummaan, joten näyttelijäin palk- keimpiä muotoja välittömästi palvelevien toi- 7273: kataso ei ole noussut mainittua määrää. menpiteiden merkitykseen ja kiireellisyyteen 7274: Näyttelijöiden palkat ovat edelleen epätyy- vedoten ehdotamme kunnioittaen, 7275: dyttävällä tasolla, mutta teattereilla ei ole 7276: mahdollisuuksia sen nostamiseen ja meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7277: jen lisäämiseen ilman lisätukea. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun 7278: Näyttämötaiteellisten harrastusten kehi- 3 momentille näyttämötaiteen ja näyt- 7279: tyksessä on viime vuosina ollut havaittavissa tämötaiteellisten harmstusten tukemi- 7280: pätevän koulutus- ja ohjaustoiminnan tulok- seen lisäyksenä 16 000 000 markkaa. 7281: sellinen vaikutus, mistä esim. valtakunnallis- 7282: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 7283: 7284: Olavi Kajala. Esa Koivusilta. Veikko Helle. 7285: Arvo Salminen. Antti J. Rantamaa. Bruno J. Sundman. 7286: Aino Malkamäki. Martta Salmela-Järvinen. Hugo Manninen. 7287: Lennart Heljas. Juho Karvonen. Urho Kulovaara. 7288: Erkki W. Mohell. Eino Saari. Yrjö Sinkkonen. 7289: Toivo Kujala. Sven Högström. Yrjö Hautala. 7290: Jaakko Hakala. Mauri Ryömä. Onni Hiltunen. 7291: 0. A. Öhman. G. Henriksson. Varma K. Turunen. 7292: Rafael Paasio. 0. Lindblom. 7293: 7294: 7295: 7296: 7297: 18 E 626/55 7298: 972 7299: 7300: IV,297. - Rah.al. N:o 165. 7301: 7302: 7303: 7304: 7305: H. Miettunen: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen elokuvan 7306: tukemiseksi. 7307: 7308: 7309: E d u s k u n n a ll e. 7310: 7311: Elokuvien ohjaamisessa kansansivistykselli- on valtion apu välttämätön. Budjetin 10 7312: sesti positiiviseen suuntaan on - sensuuri- Pl: n XV luvussa onkin määrärahoja kirjal- 7313: määräysten ohella - tähän saakka tyydytty lisuudelle, säveltaiteelle, kuvaamataiteille, 7314: maassamme pelkästään verotuspoliittisiin kei- näyttämötaiteelle ja oopperalle, vieläpä sel- 7315: noihin. Parhaat elokuvat ovat saaneet vero- laisellekin epämääräiselle käsitteelle kuin 7316: vapauden, vähimmin suotaville on asetettu ,kaunotaiteet", joita ei nykyaikainen este- 7317: korkea leimavero ja niiden väliin on luotu tiikka lainkaan edes tunne. Mutta elokuva, 7318: eräänlainen arvoasteikko. Tällaista järjestel- nykyajan omin taidemuoto, jolla on suurin 7319: mää lieneekin periaatteessa pidettävä riittä- levinneisyys, laajin yleisö ja pysyvin vaiku- 7320: vänä ulkomaisiin elokuviin nähden, jotka tus, puuttuu tästä kokonaan. 7321: ovat tuontitavaraa, mutta kotimaiseen elo- Samoin ei asianlaita ole muissa pohjois- 7322: kuvaan nähden kaivataan myös suoranaisesti maissa. Ruotsi palauttaa vuosittain 20 % 7323: edistäviä toimenpiteitä. kotimaiselta elokuvalta peritystä leimaverosta 7324: Elokuvan valmistaminen tulee keskimäärin takaisin. Norjassa valtio takaa elokuvan 7325: maksamaan n. viisitoista miljoonaa markkaa, kannattavaisuuden korvaamalla sen tappion, 7326: ja kun valmistaja saa leimaverona vähenne- mikä syntyy, jos yleisömäärä jää liian pie- 7327: tyistä pääsylipputuloista keskimäärin 50%, neksi, ja jakaa suuria palkintoja arvokkaista 7328: edellyttää verovapaankin elokuvan pelkkä elokuvista. Samoin on asianlaita Tanskassa. 7329: kulujen takaisinsaaminen jo n. 300 000 kat- Näissä olosuhteissa me ymmärrämme, miksi 7330: sojan määrää ja verollisten huomattavasti skandinaavinen elokuva on laadultaan kilpai- 7331: suurempaa. Tämän vuoksi on nykyisin lukykyinen myös kansainvälisesti ja siten 7332: kaikki elokuvat pakko valmistaa sellaisiksi, merkittävä tekijä myös ao. maiden tunnetuk- 7333: että suuri yleisö on valmis niitä katsomaan; sitekemisessä. Mutta eivät vain pienet maat 7334: eikä tällöin ole mahdollista kulkea kaikkein katso välttämättömäksi tukea kotimaista elo- 7335: määrätietoisimmin taiteellisesti, eetillisesti ja kuvatuotantoaan. Myös esim. Englannissa, 7336: kansansivistyksellisesti suotavinta linjaa, Italiassa ja Länsi-Saksassa valtio tukee mo- 7337: koska suuren yleisön maku ei valitettavasti nin tavoin kotimaista elokuvaa, koska ilman 7338: minkään taiteen alalla ole erikoisen taipuvai- sitä ei elokuvavälinettä voida saattaa oikein 7339: nen ilman opastusta pyrkimään parhaaseen. palvelemaan kansaa kasvattavana, opetta- 7340: Kehittävästi vaikuttavia, pienempään yleisö- vana, kehittävänä ja valistavana tekijänä. 7341: määrään perustuvia elokuvia on meidän Suomella ei todellakaan ole varaa laimin- 7342: oloissamme mahdollista tuottaa vain valtion lyödä erästä nykyajan tehokkaimmista kan- 7343: tuella. sansivistystyön välineistä ja osoittaa sitä 7344: Sama koskee myös muita taiteita. Vaikka muista sivistysmaista poiketen toimimaan yk- 7345: niissä tuotantokustannukset ovat huomatta- sinomaan ajanvietteen ja huvittelun aloilla. 7346: vasti pienemmät kuin elokuvassa, eivät tuot- Suomalainen elokuva maksaa vuosittain 7347: tajat ja kustantajat niissäkään pysty omalla leimaveroa n. 60 milj. mk ja ulkomainen elo- 7348: kustannuksellaan kehittämään yleisön makua kuva maassamme lisäksi n. 650 milj. mk. 7349: ja tarjoamaan teoksia, jotka eivät erinomai- Jos kolmannes kotimaisen elokuvan erikois- 7350: sesta laadustaan huolimatta pysty tuomaan verosta palautettaisiin palkintoina elokuva- 7351: niihin sijoitettuja varoja takaisin. Niissäkin tuottajille, ei se vielä vaikuttaisi mitään rat- 7352: IV,297. - H. Miettunen. 973 7353: 7354: kaisevaa koko leimaveron suuruudessa. Pal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7355: kinnot voitaisiin vuosittain myöntää hake- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun 7356: muksesta 3-6 elokuvalle, jotka ovat taiteelli- 2 momentin kohdalle 20 miljoonan 7357: sesti, eetillisesti ja kansansivistyksellisesti markan määrärahan kotimaisen elo- 7358: suositeltavia. kuvan tukemiseksi. 7359: Haluamatta kytkeä asiaa budjettiteknilli- 7360: se3ti leimaveron yhteyteen esitän edellä ole- 7361: vaan viitaten, 7362: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 7363: 7364: Helge Miettunen. 7365: 974 7366: 7367: IV,29s, - Rah.al. N:o 166. 7368: 7369: 7370: 7371: 7372: H. Miettunen: Määrärahan osoittamisesta elokuvatuatannon 7373: alalla tapahtuvan taiteellisen ammattikoulutuksen järjes- 7374: tämiseksi. 7375: 7376: 7377: E d u s k u n n a 11 e. 7378: 7379: Maassamme on kouluja, laitoksia ja kurs- Tällaisen ohjelmiston luomiseksi työsken- 7380: seja yleensä kaikkien taidelajien aloilla työs- nellessä ohjaajien, käsikirjoituksen teki- 7381: kenteleville, vain elokuva-alalla ei näitä ole. jäin, lavastajien, kameramiesten, äänittäjien 7382: Tälle alalle tulevat henkilöt joutuvat opette- ja näyttelijäin kehitys vaikeutuu entises- 7383: lemaan ammattinsa työssä ja omaksumaan täänkin. Ja kumminkin meillä on erittäin 7384: ne työtavat ja -menetelmät, mihin on aikai- hyvää ainesta suomalaisen elokuvan piirissä 7385: semmin totuttu. Henkilökohtainen kehittymi- ja kaik!ki mahdollisuudet järjestää säännölli- 7386: nen on tällä tavalla erittäin vaikeaa, ja seu- nen kurssitoiminta, kunhan vain valtiovalta 7387: rauksina ovatkin etsimiset ja hapuilut, jotka voisi pari-kolme prosenttia kotimaiselta elo- 7388: jarruttavat koko alan eteenpäinmenoa ja saa- kuvalta keräämistään varoista palauttaa tä- 7389: vat kehitysprosessin hitaaksi. Luonnollisesti män elokuvan parhaiden luovien työntekijäin 7390: myös teoreettinen pohja jää tällöin pakosta- kouluttamiseksi. 7391: kin heikoksi, mikä asettaa omat esteensä ke- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan, 7392: hityksen tielle. 7393: Kotimaista elokuvaa verotetaan erittäin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7394: raskaasti valtion kootessa siltä vuosittain lei- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun 7395: maverona n. 60 milj. mk. Kyetäkseen maksa- 4 momentin kohdalle 2 miljoonan mar- 7396: maan tällaisen veron on elokuvatuottajien kan määrärahan elokuvatuotannon 7397: vedottava mahdollisimman suureen yleisö- alalla tapahtuvan taiteellisen ammatti- 7398: määrään ja siten kevennettävä ohjelmistoaan. koulutuksen järjestämiseksi. 7399: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 7400: 7401: Helge Miettunen. 7402: 975 7403: 7404: IV,299. - Rah.al. N:o 167. 7405: 7406: 7407: 7408: 7409: Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta kokonaissuunnitel- 7410: man laatimiseksi yliopistojen ja muiden korkeakoulujen 7411: sijoittamisesta. 7412: 7413: 7414: E d u s k u n n a ll e. 7415: 7416: Hallitus on esittänyt Yhteiskunnallisen Tällöin olisi kiinnitettävä huomio siihen tosi- 7417: korkeakoulun siirtämistä Helsingistä Tampe- asiaan, että maamme on alueellisesti laaja, 7418: reelle. Korkeakoulun siirtämistä pois Hel- joten yliopistojen ja muiden korkeakoulujen 7419: singistä on ilolla tervehdittävä, sillä se on sijoittamisessa täytyy pyrkiä hajasijoituk- 7420: maan kulttuurielämän kannalta tarpeellinen seen. Kuhunkin maakuntaan olisi saatava 7421: toimenpide. Uudeksi sijoituspaikaksi mää- korkeamman hengenviljelyn tyyssijaksi sel- 7422: rätty Tampere ei mielestämme kuitenkaan lainen yliopisto tai muu korkeakoulu, mikä 7423: sovi tähän tarkoitukseen. Se on aivan liian maakuntaan parhaimmin katsotaan soveltu- 7424: lähellä toisia korkeakoulukaupunkeja ja asu- van. Näin tehden luodaan kansalliselle si- 7425: kasluvultaan liian suuri. vistystyöllemme terve ja elinvoimainen pe- 7426: Uusien yliopistojen perustamishankkeita on rusta ja turvataan maan eri osissa asuville 7427: myös vireillä. Näistä on ainakin Pohjois- ja mahdollisimman yhtäläiset edellytykset aka- 7428: Itä-Suomen yliopistojen välttämättömyys teemiseen opiskeluun. Tässä yhteydessä on 7429: hyvin perusteltu, joten niiden perustamista myös syytä torjua se naiivi käsitys, että vain 7430: olisi kiirehdittävä. Myös Etelä-Pohjanmaan suurimmat kaupungit ovat sopivia yliopisto- 7431: yliopiston perustamishanketta on pidettävä jen ja muiden korkeakoulujen sijoituspai- 7432: asiallisena. Ratkaisua ovat odottamassa li- koiksi. Niiden sijoittamista maalaiskuntiin 7433: säksi Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen puoltavat monet painavat näkökohdat. 7434: ja Eläinlääkintäkorkeakoulun uusien sijoi- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- 7435: tuspaikkojen määrääminen sekä korkeamman nioittavasti, 7436: maatalous- ja metsätalousopetuksen uude1leen 7437: järjestely, jolloin niiden siirtäminen pois että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7438: Helsingistä luonnollisesti toteutetaan. tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 7439: Koska maan korkeakoulujen sijoituskysy- kan määrärahan kokonaissuunnitelman 7440: mys nyt on voimakkaasti esillä, olisi mie- laatimiseksi yliopistojen ja muiden 7441: lestämme tarkoituksenmukaista laatia koko- korkeakoulujen sijoittamisesta koko 7442: naissuunnitelma asian ratkaisemiseksi kan- valtakunnan kulttuuritarpeiden vaah- 7443: samme kulttuurielämää tyydyttävällä tavalla. mukset huomioon ottaen. 7444: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 7445: 7446: M. 0. Lahtela. Nestori Kaasalainen. Esa Koivusilta. 7447: Erkki Koivisto. Tahvo Rönkkö. Eino Rytinki. 7448: Kalle Kämäräinen. J. F. Pöykkö. 7449: 976 7450: 7451: IV,soo. - Rah.al. N:o 168. 7452: 7453: 7454: 7455: 7456: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun väliaikaisen 7457: opettajakorkeakoulun vakinaistamiseksi. 7458: 7459: 7460: Eduskunnalle. 7461: 7462: Vuodesta vuoteen jatkuva opettajapula on opettajia kuin kaukaa vieraista maakunnista 7463: tunnettu tosiasia koko maassa. Kipeimmin tulleista. 7464: se on koskenut Pohjois-Suomea. Kun koko Oulun va. opettajakorkeakoulu toimii väli- 7465: maamme kansakouluissa pätevien opettajien aikaisissa suojissa hajoitettuna välttämättö- 7466: vajaus ennakkotietojen mukaan on n. 13%, myyden pakosta useaan eri paikkaan, mutta 7467: on se Pohjois-Suomessa n. 22 %. Oulun kaupunki on sitoutunut lahjoittamaan 7468: Vaikka Oulun va. opettajakorkeakoulu al- korkeakoululle n. 11 ha:n suuruisen maa- 7469: koi vasta 1953 ja· ensimmäiset opettajat val- alueen kaupungin alueelta erittäin sopivaksi 7470: mistuivat siitä 1954, on ko. korkeakoulu jo katsotusta paikasta. Oulussa on myös aloi- 7471: jonkin verran, tarkastajien antamien tietojen tettu suuri kansalaiskeräys Ouluun mahdol- 7472: mukaan, voinut lisätä pätevien opettajien lisesti sa:atavien korkeakoulujen opiskelija- 7473: lukumäärää pohjoisissa tarkastuspiireissä. asuntoloiden rakentamiseksi. Oulun va. opet- 7474: Kun koulua käyvien lasten luku tulee lähi- tajakorkeakoulun ylioppilaat ovat tämän 7475: vuosina jatkuvasti lisääntymään, olisi myös hankkeen suunnittelussa ja toimeenpanossa 7476: jatkuva opettajavalmistus Pohjois-Suomessa keskeisessä asemassa. 7477: taattava nimenomaan myös kansakouluteitse. Koska kaikki ylläselostetut syyt puhuvat 7478: Näin siksi, että Pohjois-Suomen oppikou- Oulun va. opettajakorkeakoulun vakinaista- 7479: luista valmistuvilla ylioppilailla olisi omassa misen puolesta, niin edellä olevaan viitaten 7480: maakunnassa kohtuullisin taloudellisin uh- ehdotamme kunnioittaen, 7481: rauksin mahdollisuus opettajaksi valmistumi- 7482: seen. On sitä paitsi todettu, että oman maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7483: kunnan kasvateista on mahdollisuus saada tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan 7484: ma:akuntansa oloihin paremmin sopeutuvia markan määrärahan Oulun va. opet- 7485: tajakorkeakoulun vakinaistamiseksi. 7486: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 7487: 7488: Armas Leinonen. Pentti Liedes. J. F. Pöykkö. 7489: Erkki Koivisto. Eemil Partanen. Kaarlo Kajatsalo. 7490: Niilo Ryhtä. Artturi Tienari. Eino Tainio. 7491: Erkki W. Mohell. Antti Kinnunen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 7492: Onni Mannila. Irma Torvi. Lauri Järvi. 7493: Eeli Erkkilä. Arvi Turkka. Kauno Kleemola. 7494: John Forsberg. Jaakko Hakala. Juho Tenhiälä. 7495: Eino Rytinki. Yrjö Murto. 7496: 977 7497: 7498: IV,3o1. - Rah.al. N:o 169. 7499: 7500: 7501: 7502: 7503: Suominen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yhteiskunnallisen 7504: korkeakoulun toimitalon laajentamiseksi. 7505: 7506: 7507: E d u s k u n n a ll e. 7508: 7509: Yhteiskunnallinen korkeakoulu joutuu työs- kuulijalle, 8 pientä tai keskikokoista luento- 7510: kentelemään sietämättömän ahtaissa huoneis- salia, 5 opettajahuonetta, lukusa;li ja kirja- 7511: totiloissa. Tämä joutuu siitä, että Yhteiskun- varasto sekä oppilasravintola. Yhteiskunnalli- 7512: nallisen korkeakoulun Helsingissä sijaitseva sen korkeakoulun hallitus on tullut siihen 7513: rakennus on siltä ajalta, jolloin sen oppilas- tulokseen, että tilanahtaus voitaisiin poistaa 7514: määrä oli n. 200, ja nykyisin mainitussa kor- pitkiksi ajoiksi, jos korkeakoulun nykyistä 7515: keakoulussa opiskelee n. 700 opiskelijaa. Tä- rakennusta korotettaisiin kahdella kerroksella 7516: ten korkeakoulun opiskelijamäärä on run- ja kirjastolle hankittaisiin uutta tilaa pihan- 7517: saasti enemmän kuin kolminkertaistunut siitä, alaisilla rakennuksilla. Näin saataisiin kor- 7518: mitä se oli Yhteiskunnallisen korkeakoulun keakoululle nykyisen 10 300 m3:n lisäksi 7519: toimitaloa rakennettaessa. Kun korkeakou- uutta huoneistotilaa 9 200 m3, mikä epäile- 7520: lulla on käytettävissään ainoastaan ·5 varsi- mättä riittäisi pitkäksi ajaksi eteenpäin. 7521: naista luentosalia ja kun luentotuntien määrä Tätä laajennussuunnitelmaa varten, jonka 7522: on viikossa n. 300, on luonnollista, että luen- kustannusarvio on n. 130 000 000 mk, korkea- 7523: tojen sijoittaminen tuottaa erittäin suuria koulu on jo hanikkinut tarvittavat piirustuk- 7524: vaikeuksia. Tästä on ollut seurauksena, e.ttä set. 7525: opetusta on täytynyt jatkaa iltaisin aina klo Kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu on 7526: 21: een asti. Luentojen järjestämisen ohella kannatusyhdistyksen varassa toimiva yksityi- 7527: myöskin opiskelijoiden henkilökohtainen oh- mm oppilaitos, jolla ei ole muita tuloja kuin 7528: jaus ja suullisten kuulustelujen toimeenpano oppilasma:ksut ja valtionavustus vuotuisia 7529: kärsii hyvin paljon huoneistopulasta. Samoin ylläpitomenoja; varten, se ei kykene rahoitta- 7530: Yhteiskunnallisen korkewkoulun kirjasto, joka maan po. rakennuksen laajennustyötä, vaan 7531: viime vuosina on lainaustensa lukumäärän mainittu laajennustyö pitäisi saada suorite- 7532: perusteella ollut maamme tieteellisten kirjas- tuksi valtion avustuksen turvin. Tämä kävisi 7533: tojen joukossa kolmas, on tilanahtauden parhaiten päinsä siten, että valtion vuosien 7534: vuoksi kestämättömässä asemassa. Edelleen 1956 ja 1957 talousarvioihin otetaan tarkoi- 7535: korkeakoulussa oleva ruokala, mikä alunperin tusta varten kumpanakin vuotena 65 000 000 7536: on tarkoitettu n. 30 asiakasta varten, on jää- markan suuruinen avustusmääräraha. 7537: nyt opiskelijoiden lukumäärän voimakkaan Edellä esitetyillä perusteilla anomme kun- 7538: nousun vuoksi aivan liian pieneksi. nioittaen, 7539: Huomioonottaen YhteiSkunnallisessa kor- 7540: keakoulussa viime vuosina ollut ja jatkuvasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7541: noususuunnassa oleva opiskelijoiden luku- tulo- ja menoarvioon 65 000 000 mark- 7542: määrä, korkeakouluun olisi ensisijaisesti saa- kaa Yhteiskunnallisen korkeakoulun 7543: tava lisähuoneistotiloilla luentosali n. 140 toimitalon suurentamiseksi. 7544: Helsingissä 16 päivänä syySkuuta 1955. 7545: 7546: Unto Suominen. Tyyne Paasivuori. G. Henriksson. 7547: 978 7548: 7549: IV,so2. - Rah.al. N:o 170. 7550: 7551: 7552: 7553: 7554: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansalaisjärjestöjen 7555: YK-liiton toiminnan tukemiseksi. 7556: 7557: 7558: E d u s k u n n a ll e. 7559: 7560: Viime vuoden vaihteessa toimintansa aloit- nyt YK-yhdistyksiä, jotka pyrkivät välittä- 7561: tanut Kansalaisjärjestöjen YK-liitto on ly- mään YK-tietoutta kansalaispiireille. Tällai- 7562: hyessä ajassa saavuttanut erittäin laajojen nen kansalaistoiminta saa säännön mukaan 7563: piirien kannatuksen. Tähän mennessä siihen myös valtion tukea, koska ei voida edellyttää, 7564: on liittynyt jo 34 suurta kansalaisjärjestöä, että niin laajaa toimintaa voitaisiin hoitaa 7565: mm. työmarkkina-, osuustoiminta-, sivistys- pelkästään jäsenmaksujen varassa ja koska 7566: ym. keskusjärjestöjä, joiden henkilöjäsen- tällaista kansalaistoimintaa on pidetty vält- 7567: määrä ylittää 2 milj. henkeä. Tämä osoittaa, tämättömänä myös yleiseltä kannalta. Meillä 7568: että on kaivattu puolueetonta elintä, joka YK-liitto on tähän mennessä toiminut mel- 7569: yhteistyössä virallisten YK-elinten kanssa kein yksinomaan jäsenjärjestöjen tuen va- 7570: vapaan kansalaistoiminnan pohjalta harjoit- rassa. Vain pienehköjä valtioavustuksia se 7571: taa YK:ia ja yleensä kansainvälisiä kysy- on saanut eräitä erikoistarkoituksia varten. 7572: myksiä koskevaa asiallista valistustoimintaa. Huomautettakoon tässä yhteydessä, että 7573: Liitolla onkin jo ollut tilaisuus jakaa tu- valtio meillä suorittaa useita kymmeniä mil- 7574: hansia suomentamiaan julkaisuja ja julis- joonia markkoja jäsenmaksuina sanotuille 7575: teita, järjestää tiedotustilaisuuksia ym. ko- erikoisjärjestöille ja osanottokustannuksilla 7576: kouksia, myötävaikuttaa YK-aiheisten filmien niiden kokouksiin. Olisi näin ollen suotava, 7577: ja rainojen valmistukseen sekä monia muita- että myös näitä kysymyksiä koskevaan tiedo- 7578: kin keinoja käyttäen levittää alaa koskevia tukseen YK-liitolla olisi käytettävissä vähän 7579: tietoja ja siten meillä lisätä kansainvälisten varoja, koska esim. ulkoministeriön vastaa- 7580: kysymysten ymmärtämystä. vaa määrärahaa voidaan käyttää vain ulko- 7581: Puheena oleva työmaa on erittäin laaja ja maiseen valistustoimintaan. 7582: tärkeä meidänkin maallemme, joka on jäse- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 7583: nenä melkein kaikissa YK: n erikoiselimissä, kunnioittaen, 7584: joskin se vielä on sen poliittisen pääjärjestön 7585: ulkopuolella. Kun YK ei halua olla koske- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7586: tuksessa vain hallituksiin ja niiden diplo- talousarvioon 800 000 markan suurui- 7587: maattisiin edustajiin, vaan myös kansojen sen määrärahan Kansalaisjärjestöjen 7588: laajoihin piireihin, on kaikissa sivistysmaissa YK-liiton toiminnan tukemiseksi. 7589: - olivatpa ne YK:n jäseniä tai ei - Synty- 7590: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 7591: 7592: Eino Saari. John Österholm. Päiviö Hetemäki. 7593: Jaakko Hakala. Irma Karvikko. Harras Kyttä. 7594: Matti Raipala. John Forsberg. R. Hallberg. 7595: Felix Seppälä. G. Henriksson. 7596: 979 7597: 7598: IV,3o.3, - Rah.al. N:o 171. 7599: 7600: 7601: 7602: 7603: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 7604: seksi Suomi-Seuralle ulkosuomalaistoimintaa varten. 7605: 7606: 7607: E d u s k u n n a ll e. 7608: 7609: Ulkosuomalaisyhteyksiä hoitava järjestö tionapu kulumassa olevalle vuodelle jälleen 7610: Suomi-Seura on useitten vuosien · aikana 2 017 000 markkaan. Tällä summalla on seu- 7611: kerta kerralta esiintuonut valtiovallalle, ettei ran toiminta nykyisin supistunein työvoimin 7612: sen valtioapu suhteessa kasvavaan ja moni- saatu suurin vaikeuksin ylläpidetyks~. 7613: puolistuvaan sekä muutenkin lisääntyviä Huomioonottaen Suomi-Seuran työn mer- 7614: vaatimuksia asettavaan työhön ole riittävä. kityksen ulkosuomalaisten keskuudessa tulisi 7615: Niinpä seuran työvoima on jo vuosista 1951 seuran saada tähänastista enemmän valtion- 7616: -52 lähtien täytynyt supistaa kahteen var- apua, koska sen toiminnan tehokas ylläpitä- 7617: sinaiseen työntekijään, sihteeriin ja toimis- minen ei ole muutoin mahdollista. Seuran 7618: tonhoitajaan, joiden niidenkään palkkausta työssä on varhaisemmilla valtamerentakai- 7619: ei ole voitu pitää kohtuullisia vaatimuksia silla linjoilla tapahtunut kasvua ja laajen- 7620: vastaavana.. tumista ja lisäksi on viime aikoina eritoten 7621: Seuran toiminnalle välttämättömän työ- Ruotsin suomalaisten hoitaminen asettanut 7622: voiman vähimmäismäärän pitäisi olla sihteeri seuralle uusia huomattavia tehtäviä ja vei- 7623: ja hänen apulaisensa sekä toimistonhoitaja voittavia vaatimuksia. 7624: ja toimistoapulainen. Toimintaansa varten Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 7625: seura tarvitsisi valtionapua yhteensä nioittaen, 7626: 3 000 000 mk vuodessa. Menoarvio on noin 7627: 4 000 000 mk, joten valtionavun lisäksi jää että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7628: seuran muilla toimenpiteillä hankittavaksi tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu- 7629: noin 1000 000 mk. Seuran valtionapu oli ky- vun 2 momentille Suomi-Seuralle ul- 7630: symyksessä olevina vuosina parhaimmillaan kosuomalaistoimintaa varten ehdotet- 7631: 2 017 000 mk, kuitenkin aleten vuodelle 1954 tuun valtionavustukseen lisäystä 7632: summaan 1 760 000 mk. Eduskunnan s~vis 983 000 markkaar. 7633: tysvaliokunnan myötävaikutuksella nousi val- 7634: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 7635: 7636: Niilo Honkala. Jaakko Hakala. 7637: Felix Seppälä. Vappu Heinonen. 7638: Aukusti Pasanen. 7639: 7640: 7641: 7642: 7643: 19 E 626/55 7644: 980 7645: 7646: IV,a04, - Rah.al. N:o 172. 7647: 7648: 7649: 7650: 7651: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomalaisen Kir- 7652: jallisuuden Seuran kansanrunousarkiston käsikirjoitus- 7653: kokoelmien mikrofilmaamiseen. 7654: 7655: 7656: E d u s k u n n a 11 e. 7657: 7658: Suomen ainoan kansanperinnearkiston men kansan henkisen perinteen keräämiseksi 7659: muodostaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seu- ja säilyttämiseksi. 7660: ran kansanrunousarkisto, jonka alkujuuret Ainoa taloudellisten mahdollisuuksien puit- 7661: ovat Elias Lönnrotin ajassa. Seuran perus- teissa oleva keino on mikrofilmaus, jota on 7662: tamisen lähin tarkoitus oli Elias Lönnrotin nykyään käytetty monien muidenkin, loppu- 7663: kansanrunouden keräys- ja julkaisutyön tu- jen lopuksi paljonkin vähäarvoisempien ar- 7664: keminen, ja siitämisin seura on yhtenä oh- kistojen turvaamiseksi. Suunnitelmat kan- 7665: jelmansa keskeisenä tehtävänä pitänyt kan- sanrunousarkiston kokoelmien mikrofilmaa- 7666: sanrunouden ja yleensä kansan henkisen pe- miseksi ovat kuitenkin tähän mennessä 7667: rinteen keräystyötä. Kuluneiden 124 vuoden rauenneet varojen puutteessa, vaikka mm. 7668: aikana arkisto on vähitellen karttunut alal- kansainvälisen järjestön UNESCOn toimesta 7669: laan maailman suurimmaksi: se käsittää sotien jälkeen esitettiin ajatus, että kokoel- 7670: kaikkiaan noin 1 400 000 numeroa erilaista mat olisi mikrofilmattava ulkopuolisilla va- 7671: folklorea. Arkiston kokoelmat, joiden kartut- roilla. Vasta kuluvana vuonna Suomalaisen 7672: tamiseen useat sukupolvet siis ovat uhran- Kirjallisuuden Seura onnistui saamaan tä- 7673: neet intoa, vaivaa ja varoja, ovat sekä suo- män työn aloittamiseksi veikkausvoittova- 7674: malaiselle että kansainväliselle tutkimukselle, roista 2 000 000 markkaa, minkä avulla mik- 7675: kuten on itsestään selvää, mitä arvokkaim- rofilmaus heti pantiin käyntiin. 7676: mat. Kun muistetaan, että ne muun ohessa 7677: ovat ainoat muistomerkit siitä miltei hävin- Tehtyjen tiedustelujen ja saatujen tar- 7678: neestä ·kulttuurimuodosta, mitä voidaan ni- jousten nojalla on laskettu, että Suomalaisen 7679: mittää ,kalevalaiseksi", niiden merkitys on Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston 7680: sitäkin huomattavampi. Mitään periaatteel- käsikirjoituskokoelmien mikrofilmaaminen tu- 7681: lista eroa ei ole niillä muinaisesineillä, jotka lisi maksamaan kaikkiaan 20 000 000 mark- 7682: on sijoitettu kansallismuseoon, ja niillä his- kaa, joten koko summasta puuttuu vielä 7683: toriallisilla asiakirjoilla, joita säilytetään 90 %, eli 18 000 000 markkaa. Siinäkin ta- 7684: valtionarkistossa, sekä toisaalta kansanperin- pauksessa, että veikkausvoittovaroista jatku- 7685: teen muistiinpanoilla, joiden tyyssijana on vasti vuosittain onnistuttaisiin saamaan ny- 7686: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansan- kyisen suuruinen summa, mikrofilmaus sen 7687: runousarkisto. turvin kestäisi vielä kymmenkunnan vuotta, 7688: Viime vuosien aikana ovat tämän kansal- minä aikana kokoelmat edelleen olisivat alt- 7689: liskokoelman säilymisestä vastuussa olevat tiina tuholle. Asian tekee juuri nyt ajan- 7690: henkilöt tunteneet syvää huolta sen säilymi- kohtaiseksi mm. se seikka, että Suomalaisen 7691: sen turvaamisesta, koska on selvää, että kun Kirjallisuuden Seura v. 1956 viettää 125- 7692: arkisto on olemassa vain alkuperäisinä käsi- vuotisjuhlaansa, jonka yhteydessä olisi pai- 7693: kirjoituksina - ainoastaan pieni osa siitä kallaan tunnustuksen osoittaminen sen teke- 7694: on pystytty julkaisemaan painosta- korjaa- mälle tärkeälle sivistystyölle turvaamalla tä- 7695: maton onnettomuus voi milloin hyvänsä ta- män työn erään keskeisen osan tulosten säi- 7696: pahtua ja tuhota yli vuosisadan työn Suo- lyminen. 7697: IV,so4. - Tenhiälä ym. 981 7698: 7699: Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme vun uudelle momentille 18 000 000 7700: kunnioittavasti, markan määrärahan Suomalaisen Kir- 7701: jallisuuden Seuran kansanrunousar- 7702: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 kiston käsikirjoituskokoelmien mikro- 7703: tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu- filmaamiseksi. 7704: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 7705: 7706: Juho Tenhiälä. Helge Miettunen. Eino Saari. 7707: Aare Leikola. R. Hallberg. Nestori Kaasalainen. 7708: Johannes Wirtanen. Jaakko Hakala. Saara Forsius. 7709: Aune Innala. Urho Kähönen. Artturi Tienari. 7710: Lauri Järvi. 7711: 982 7712: IV,so5. - Rab.llJ. :tf:~ 173. 7713: 7714: 7715: 7716: 7717: H. Miettunen: Määrärahan osoittamisesta VIII pohjoismaisen 7718: kirjastokokouksen järjestelymenoihin. 7719: 7720: 7721: E d u s k u n n a ll e. 7722: 7723: Pohjoismaissa on 1920-luvulta lähtien pi- sen tulo- ja menoarvioesitykseen ei kuiten- 7724: detty yhteisiä pohjoismaisia kirjastokokouk- kaan ole otettu seurojen anomaa määrärahaa 7725: sia, joiden merkitys kirjastoalan kehittämi- kokouksen järjestämistä varten, eikä muita- 7726: sessä ja keskinäisen kulttuurikosketuksen kaan mahdollisuuksia kokouksen rahoittami- 7727: ylläpitämisessä on muodostunut varsin suu- seksi ole. Huomattavin kustannuserä on ko- 7728: reksi. Näitä kokouksia ovat eri maat vuorol- kouksen ohjelman, pöytäkirjojen ja esitei- 7729: laan järjestäneet. Viimeksi pidettiin poh- mien painattaminen, mihin tarvitaan 600 000 7730: joismainen kirjastokokous Norjassa v. 1953, mk. Palkkiot esiteimien ja alustusten pitä- 7731: ja nyt on Suomen vuoro toimeenpanna VIII jille nousevat 150 000 markkaan, vuokra-, 7732: pohjoismainen kirjastokokous Turussa elo- kanslia- ja käännöskulut 375 000 markkaan 7733: kuussa v. 1956. Kongressin järjestäjinä toi- sekä näyttelyt ja taiteellinen ohjelma 100 000 7734: mivat Suomen Kirjastoseura, Suomen Tie- markkaan. Tuloja karttuu osanottomaksuista 7735: teellinen Kirjastoseura, maamme ruotsinkie- 200 000 mk, joten kokouksen järjestelymenot 7736: liset kirjastoseurat ja Kirjastovirkailijayh- nousevat 1025 000 markkaan. 7737: distys. Osanottajamäärä on rajoitettu Edellä sanotun perusteella ehdotan kun- 7738: 600: ksi. Kokous on yhteinen sekä tieteeUi- nioittavasti, 7739: sille että yleisille kirjastoille ja työskentelee 7740: osittain jakautuneena jaostoihin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7741: Kun kokous edellisen kerran oli Suomessa tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XV 7742: v. 1936, saatiin tarkoitukseen valtion varoja. luvun 4 momentin kohdalle 1 025 000 7743: Tälläkin kertaa kokouksen järjestämisen markan määrärahan VIII pohjoismai- 7744: edellytyksenä on valtion tuki, koska järjes- sen kirjastokokouksen järjestelymenoi- 7745: tävien seurojen talous on heikko. Hallituk- hin. 7746: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 7747: 7748: Helge Miettunen. 7749: 983 7750: 7751: IV,3o6. - Rah.al. N:o 174. 7752: 7753: 7754: 7755: 7756: Rosnell ym;: Määrärahan osoittamisesta opintolainoiksi yli- 7757: oppilaille. 7758: 7759: 7760: E d u s k u n Ii a 11 e. 7761: 7762: Hyväksyessään Vtloiina 1948 lain korkea- opintojen rahoituksesta on muodostunut yhä 7763: kouluopintoja varten aimettavista stipen- useammalle lahjakkaalle nuorelle este lukujen 7764: deistä ja avustuksista eduskunta totesi, että jatkamiseen. Tätä osoittaa esim. se, että työ- 7765: mainittu laki ei vielä yksinään riitä turvaa- läiskodeista lähteneiden opiskelijoiden suh- 7766: maan vähävaraisten opiskelijoiden opiskelu- teellinen lukumäärä on korkeakouluissamme 7767: mahdollisuuksia. Eduskunta oli sitä mieltä, vähentynyt. Lainojen saaminen pankkilai- 7768: että lain edellyttämää stipendijärjestelmää toksilta tai ylioppilasjärjestöjen perustamista 7769: olisi täydennettävä säätämällä laki, jonka opintolainarahaatoista on vaikeaa vähävarai- 7770: mukaan myönnettäisiin korkeakouluissa opis- sille opiskelijoille, joilla ei ole mahdollisuuk- 7771: keleville halpakorkoisia, pitkäaikaisia lainoja. sia hankkia riittävän vakavaraisia takaajia. 7772: Eduskunnan lausumasta toivomuksesta sen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7773: enempää kuin ylioppilaiden taholta tulleista 7774: esityksistä huolimatta ei valtiovallan taholta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7775: ole kuitenkaan tehty mitään, jolla helpotet- tUlo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 7776: taisiin lahjakkaiden, vähävaraisten opiskeli- kan määrärahan halpakorkoisten ja 7777: joiden lainansaantimahdollisuuksia. pitkäaikaisten opintolainojen myöntä- 7778: Ylioppilaiden taloudelliset vaikeudet ovat miseksi lahjakkaille, vähävaraisille yli- 7779: samanaikaisesti vuosi vuodelta kiristyneet ja oppilat?le. 7780: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 7781: 7782: Irma Rosnell. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 7783: Mauri Ryömä.. Unto :Miettinen. 7784: Pauli Puhakka. 7785: 984 7786: 7787: IV,so1. - Rah.al. N:o 175. 7788: 7789: 7790: 7791: 7792: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhanpuolus- 7793: tajat r. y:n työn tukemiseen. 7794: 7795: 7796: E d u s k u n n a 11 e. 7797: 7798: Viime vuosien kehitys on selvästi osoitta- Edistääkseen ja tehdäkseen tunnetuksi 7799: nut Suomen Rauhanpuolustajat-järjestön toi- kansallista kulttuuria on Suomen Rauhan- 7800: minnan suuren arvon maallemme. Järjestön puolustajain perustama kulttuurivaihtotoimi- 7801: yksinomaisena tehtävänä on edistää kaikkia kunta jo kolmena vuonna peräkkäin järjes- 7802: rauhan turV'aamiseen tähtääviä toimenpiteitä. tänyt suuren Kalevala-juhlan Helsingissä. 7803: Suomen Rauhanpuolustajat r. y. on järjestä- Näihin tilaisuuksiin on osallistunut Kaleva- 7804: nyt lukuisia ystävyysvierailuja eri maista lan tutkijoita myös Unkarista ja Neuvosto- 7805: Suomeen; mainittakoon neuvostoliittolaisten liitosta. Samanaikaisesti on Rauhanpuolus- 7806: ja unkarilaisten tiedemiesten sekä taiteilijoi- tajat-järjestö järjestänyt maan eri puolilla 7807: den vierailut, saksalaisten kansantaiteilijain, Kalevala-aiheisia esitelmätilaisuuksia, joissa 7808: pohjoismaisten, puolalaisten ym. maiden on myös esiintynyt huomattavia ulkolaisia 7809: edustajain vierailut maassamme. Samassa tiedemiehiä. 7810: yhteydessä se on harjoittanut laajaimutoista Tällainen toiminta on vaatinut Suomen 7811: toimintaa tehdäkseen muissa maissa -tunne- Rauhanpuolustajat-järjestöitä uhrautuvaa 7812: tuksi Suomen rauhanomaista rakennustyötä. työtä ja aiheuttanut sille suuria taloudellisia 7813: Suomen Rauhanpuolustajat r. y. toimi myös kustannuksia. Ottaen huomioon tämän työn 7814: tämän vuoden kesäkuussa Helsingissä pide- suuren merkityksen olisi välttämätöntä, että 7815: tyn maailman rauhankokouksen suomalaisena myös valtiovalta tukisi taloudellisesti järjes- 7816: järjestäjänä ja tämän suuren kokouksen tön toimintaa. 7817: kautta Helsinki ja Suomi ovat tulleet laa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 7818: jemmin tunnetuiksi kuin tuskin koskaan 7819: aikaisemmin. 0 lihan tässä kokouksessa 1 841 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7820: osanottajaa 68 maasta j1a kokouksen aineisto tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 7821: sekä selostukset, jotka sisälsivät myös ku- kan määrärahan Suomen Rauhanpuo- 7822: vauksia Suomesta, ovat levinneet hyvin laa- lustajat r. y :n työn tukemiseksi. 7823: jalle kaikissa maissa. 7824: HelBi.ngissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 7825: 7826: Eino Roine. Esa Hietanen. Pertti Rapio. 7827: Tauno Kelovesi. Aleksi Kiviaho. Toivo Niiranen. 7828: Matti Koivunen. Irma Rosnell. Hertta Kuusinen. 7829: Rainer Virtanen. Toivo Kujala. 7830: 985 7831: 7832: IV,3os. - Rah.al. N:o 176. 7833: 7834: 7835: 7836: 7837: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Työväenliik- 7838: keen Historiaseura r. y:lle torpparimuistomerkin hankki- 7839: miseksi. 7840: 7841: 7842: E d u s k u n n a ll e. 7843: 7844: Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Torpparikokouksen muistomerkin pystyttä- 7845: Tampereella pidetystä Suomen torpparien miseen olisi sopiva ajankohta ensi vuonna, 7846: 1 edustajakokouksesta. Tämä koko maan torpparikokouksen 50-vuotisjuhlien aikana, 7847: torppariväestöä edustanut kokous oli merkki ja sen paikaksi sopisi parhaiten Tampere. 7848: maamme oikeudettomimman väestönosan he- Asian käytännöllisen järjestelyn voisi par- 7849: räämisestä yhteiskunnalliseen tietoisuuteen haiten suorittaa Suomen Työväenliikkeen 7850: ja toimintaan, joka erittäin painavalla ta- Historiaseura r. y., joka jo on ryhtynyt alus- 7851: valla oli antamassa suuntaa myöhemmin suo- tavilli toimenpiteisiin kilpailun julistami- 7852: ritetulle torpparivapautukselle. Torpparien seksi muistomerkin luonnoksen tekemistä 7853: yhteiskunnallinen herääminen ja heidän toi- varten. 7854: mintansa välttämättömän reformin aikaan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 7855: saamiseksi on merkittävä tapahtuma kan- 7856: samme historiaBSa. Pysyvän muistomerkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7857: luominen on sen vuoksi sangen aiheellinen tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 7858: ja ajankohtainen tehtävä, josta eräät kansa- kan määrärahan Suomen Työväen- 7859: laisjärjestöt jo ovat tehneet aloitteen. Mie- liikkeen Historiaseura r. y :lle käytet- 7860: lestämme valtiovallan tulisi tällaista aloi- täväksi torpparimuistomerkin hankki- 7861: tetta tukea. miseksi. 7862: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 7863: 7864: Pertti Rapio. Martti Leskinen. Hertta Kuusinen. 7865: Toivo Niiranen. Pentti Liedes. Kaino Haapanen. 7866: Paavo Aitio. 7867: 986 7868: 7869: IV,ao9. - Rah.al. N:o 177. 7870: 7871: 7872: 7873: 7874: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta Yrjö Mäkelinin 7875: muistomerkin pystyttiimiseksi Oulun kaupunkiin. 7876: 7877: 7878: E d u s k u n n a 11 e. 7879: 7880: Kansamme keskuudessa on ollut useita tsarismin sortotoimenpiteitä vastaan ja tais- 7881: sellaisia henkilöitä, jotka ovat osallistuneet telua yleisen äänioikeuden puolesta. Näin 7882: merkittävällä tavalla suuriin yhteiskunnalli- ollen olisi paikallaan, että vihdoinkin ryh- 7883: siin taisteluihin ja uhranneet epäitsekkäästi dyttäisiin toimenpiteisiin Yrjö Mäkelinin 7884: työnsä ja tarmonsa kansamme hyväksi. Tästä muistomerkin aikaansaamiseksi. Tällaisen 7885: huolimatta on lyöty laimin heidän ansiok- muistomerkin paikaksi sopisi erinomaisesti 7886: kaan työnsä tunnustaminen, eikä heille ole esim. Oulun kaupunki, jossa hän työskenteli 7887: suotu yhteiskunnan taholta minkäänlaista elämänsä viimeiset vuosikymmenet. 7888: muistomerkkiä tulevien sukupolvien nähtä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 7889: väksi. Näiden henkilöiden joukkoon voidaan 7890: lukea Yrjö Mäkelin. Mäkelinin elämäntyön että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7891: suuri merkitys ei koske yksinomaan työväen- tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar~ 7892: luokkaa, vaan koko kansaa ja maata. Tul- kan määrärahan Yrjö Mäkelinin muis- 7893: lakseen tästä vakuuttuneeksi tarvitsee vain tomerkin pystyttiimiseksi Oulun kau- 7894: muistaa Yrjö Mäkelinin rohkeaa taistelua punkiin. 7895: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 7896: 7897: Yrjö Murto. Antti Kinnunen. Eino Kilpi. 7898: Pentti Liedes. Irma Torvi. Arvi Turkka. 7899: IV,31o. - Rah.al. N:o 178. 7900: 7901: 7902: 7903: 7904: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta syrjäisten kuntien 7905: kansakoululasten koululaismatkojen avustamiseen. 7906: 7907: 7908: E d u s k u n n a 11 e. 7909: 7910: Maamme kansakoulujen oppilaat tekevät seksi tukemiseksi. Kaikki kunnat eivät ole 7911: vakiintuneen käytännön mukaan ylempien näin tnenetelleet. Syynä ovat kuntien talou- 7912: vuosikurssien päättyessä keväisiä opinto- ja delliset vaikeudet, ehkä joskus myös välin- 7913: virkistysmatkoja maamme suurimpiin kau- pitämättömyys asiaooa. Niissäkin kunnissa, 7914: punkeihin, kuten Helsinkiin, Tampereelle, missä varoja on myönnetty, on se usein ollut 7915: Turkuun ja Kotkaan. Nämä matkat ovat riittämätöntä rajoittuen pääasiassa matka- 7916: sekä koulujen oppilaille että opettajille mie- rahaan lasten joutuessa olemaan puutteelli- 7917: luisia ja niillä saadut kokemukset muodostu- sella ravinnolla matkan aikana. 7918: vat koululaisille usein varsin merkittäviksi Koska koululaismatkat nykyisin ovat kuin 7919: myöhemmän elämän varrella. opetusohjelmaan kuuluva osa ja koska yhä 7920: Epäkohtana koululaismatkojen järjeste- lisääntyviä rasituksia kantamaan joutuvat 7921: lyissä on niiden taloudelliset rasitukset, jotka kunnat eivät pysty tähän tarkoitukseen va- 7922: jäävät oppilaiden kannettaviksi. Ne vai- raamaan riittävästi varoja, ehdotamme, 7923: keuttavat vähempivaraisista kodeista olevien 7924: oppilaiden osallistumista matkalle varsinkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 7925: siellä, mistä matkat ovat pitkät, ja aih(mt- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark- 7926: tavat siten mielipahaa näille lapsille. Eräät kaa jaettavaksi ensi sijassa syrjäisten 7927: kunnat ovat yrittäneet poistaa tätä epäkoh- ja köyhien kuntien kautta kansakoulu- 7928: taa myöntämällä talousarviossaan määrätyn lapsille koululaismatkojen avustuksiksi. 7929: summan mainittujen matkojen taloudelli- 7930: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 7931: 7932: Elli Stenberg. Hemming Lindqvist. Toivo Niiranen. 7933: Rainer Virtanen. Eino Roine. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. 7934: 7935: 7936: 7937: 7938: 20 }<} 626/55 7939: 988 7940: 7941: IV,3u. - Rah.al. N:o 179. 7942: 7943: 7944: 7945: 7946: Ahonen ym..: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi juhla- ja 7947: kokoushuoneistoja ylläpitäville yhdistyksille ja järjestöille. 7948: 7949: 7950: E d u s k u n n a ll e. 7951: 7952: Jokainen tarkkaileva kansalainen on voi- Työväen-, nuorisoseura-, maamiesseura-, 7953: nut todeta sen huolestuttavan olotilan, joka raittiusseura- ja järjestötalomme ovat myös 7954: maassamme vallitsee tänä päivänä niissä ko- tärkeitä kansalaisten vapaa-ajanvieton kan- 7955: koontumishuoneissa, joihin laajat joukot nalta. Työpäivän lyhentyminen ja olosuh- 7956: joutuvat saapumaan kokouksiin, juhliin, teiden korjaantuminen yleensä antavat en- 7957: illanviettoihin ja opintotilaisuuksiin. Työ- tistä suurempia mahdollisuuksia kansalaisille 7958: väentalojen, nuorisoseura-, raittius-, maa- osallistua erilaisiin harrastuksiin. Opinto- 7959: miesse:ura- ja muiden järjestötalojen run- työlle, näyttämö-, musiikki-, laulu- ym, har- 7960: saudesta huolimatta on kuitenkin tosiasia rastuksille avautuu entistä enemmän mah- 7961: se, että ne rakenteellisesti ovat useinkin heik- dollisuuksia. Kaikkea tätä toimintaa varten 7962: koja. Varsinkin niiden sisäinen kunto, läm- tarvitaan kokoontumishuoneita, jotka kun- 7963: mitys ja valaistus, on ala-arvoista, joskin tonsa puolesta ovat sellaisia, että ne voivat 7964: poikkeuksia löytyy. Päinvastoin on tosiasia tyydyttää tänä päivänä kansalaisten tarpeita. 7965: se, että kokoontumishuoneemme ovat voimak- Kaikki nämä näkökohdat osoittavat sel- 7966: kaasti joutuneet ristiriitaan maamme ylei- västi, että kokoontumishuoneiden nykyiseen 7967: sen elintason kohoamisen kanssa. Kokoontu- rappeutumistilaan on kiinnitettävä vakavaa 7968: mishuoneiden nykyinen taso on luonnollisesti huomiota. Ne edustavat suuria pääomia, 7969: tekijä, joka karkoittaa kansalaiset niistä, jol- mm. työväentalojen osalta arvioimme niissä 7970: loin seurauksena on, että mielenkiinto yleisiä olevan kansalaisten yhteisiä varoja n. 4 mil- 7971: asioita, opintoharrastuksia ja muuta toimin- jardia markkaa. Varmaa on, että sama määrä 7972: taa kohtaan saattaa vähentyä. Ennen kaikkea ja enemmänkin löytyy muilta suunnilta. Jos 7973: tämä on vaarana maamme demokratialle, nämä talot nyt päästettäisiin rappeutumaan, 7974: sillä parlamentarismin olemukseen kuuluu, olisi kysymyksessä erittäin suuri kansan- 7975: että kansanedustajilla ja valtuutetuilla on taloudellinen tappio. Ruotsissa on valtio jo 7976: mahdollisuus selostaa eduskunnan ja val- vuodesta 1942 lähtien antanut avustuksia tai 7977: tuustojen työtä valitsijoilleen ja että heillä lainoja kokoontumishuoneiden tarpeiden tyy- 7978: on mahdollisuus kuulla valitsijoittensa mieli- dyttämiseen uudisrakennuksia, rakennusten 7979: piteitä. Jos kokoontumishuoneet ovat nyt korjauksia tai vanhempien rakennusten osta- 7980: sellaisia kuin ne nykyisin ovat ja niiden mista varten. Lainaa annetaan korkeintaan 7981: kunto jatkuvasti alenee, muodostuu siitä 50% siitä määrästä, johon laaditun kustan- 7982: vaara siinä mielessä, että tällaisten tilai- nusarvion, urakkasopimuksen arvioimisen tai 7983: suuksien järjestämismahdollisuudet jatku- ilmoitetun myyntitarjouksen perusteella ra- 7984: vasti pienenevät. Maassamme, jossa on pitkä kennuskustannusten, rakennusten arvon tai 7985: talvi ja jossa lyhyen kesän vuoksi ei yleensä kauppasumman voidaan laskea nousevan. 7986: kesällä tällaisiin tilaisuuksiin kokoonnuta, Edelleen tämän saman lain mukaan myön- 7987: muodostuu kokoontumishuoneiden puutteen netään avustuksia korkeintaan 25% tai, jos 7988: vuoksi tilanne ennen pitkää hyvin vaaralli- siihen on erityisiä syitä olemassa, 40% siitä 7989: seksi. Silloin siitä koituu vahinkoa koko määrästä, johon laaditun kustannusarvion, 7990: sille laajojen joukkojen osallistumiselle val- urakkasopimuksen tai ilmoitetun myynti- 7991: tiolliseen ja kunnalliseen elämään, johon tarjouksen perusteella rakennuskustannusten 7992: suomalainen demokratia on koko ajan van- tai kauppasumman voidaan laskea nousevan. 7993: kasti nojannut. Järjestöt antavat tietenkin vakuuden siitä, 7994: IV,su. - Ahonen ym. 989 7995: 7996: että laina tulee määräaikana maksetuksi. Lai- on, että lainan korot ja lyhennykset suorite- 7997: noista on toinen puoli korotonta, seisovaa taan aikanaan sekä että talot ovat palo- 7998: lainaa ja toinen puoli kuoletuslainaa, kui- vakuutettuja. 7999: tenkin niin, että milloin kysymys on kor- Aloitteen tekijöiden käsitys on, että ny- 8000: jauksia varten myönnetystä lainasta, koro- kyinen kokoontumishuoneiden jatkuva rap- 8001: ton seisova osa lainasta voi olla enintään peutuminen voidaan estää vain valtiovallan 8002: 4/5. Tämän lainan avulla on Ruotsissa voitu voimakkaan tuen turvin. Sen vuoksi kaik- 8003: nykyaikaistuttaa runsaasti kokoontumishuo- keen edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 8004: neita sillä seurauksella, että siellä tänä päi- kunnioittaen, 8005: vänä on suurilla joukoilla ilmeisesti kaikkein 8006: parhaimmat edellytykset kokoontua vapaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8007: aikanaan sivistykselliseen vapaa-ajanviettoon tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 8008: sekä osallistua valtiolliseen ja kunnalliseen kan määrärahan halpakorkoisina lai- 8009: elämään. Luonnollista on, että tällaisia lai- noina käytettäväksi yhdistyksille ja 8010: noja myönnetään siellä kaikille aatesuun- järjestöille, jotka ylläpitävät juhla- ja 8011: nille. Yhteiskunnan vaatimuksena tietenkin kokoushuoneisto ja. 8012: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 8013: 8014: Arvo Ahonen. Veikko Helle. 8015: K. F. Haapasalo. 0. Muikku. 8016: Arvi Turkka. 8017: 990 8018: 8019: IV,s12. - Rah.al. N:o 180. 8020: 8021: 8022: 8023: 8024: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta vuonna 1918 pu- 8025: naisten puolella henkensä menettäneiden hautojen kun- 8026: nostamiseen. 8027: 8028: 8029: E d u s k u n n a 11 e. 8030: 8031: Eduskunta osoitti· vuoden 1954 tulo- ja olevat haudat kuntoonsaattamatta. Tällai- 8032: menoarviossa (10 Pl:n XVI luvun 8 momen- nen menettely ei olisi kunniaksi maalle. Sen 8033: tin kohdalla) 1 000 000 markan määrärahan välttämiseksi ja että vielä kunnostamattomat 8034: vielä kunnostamatta olevien, v. 1918 punai- haudat saataisiin asianmukaiseen kuntoon, 8035: sella puolella kaatuneiden hautojen kunnos- olisi v. 1956 tulo- ja menoarvioon otettava 8036: tamiseksi. V. 1955 talousarviosta se jätettiin tätä tarkoittava 1 milj. markan määräraha. 8037: pois. Kun näitä kunnostamattomia hautoja Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8038: löytyy yhä uusia kautta maan, kuten Nou- 8039: Siaisissa, Ylöjärvellä, Kerppoossa, Martti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8040: lassa, Alastarossa, V ampulassa ym., olisi tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 8041: välttämätöntä, että eduskunta osoittaisi tar- kan määrärahan vielä hoitamatta ole- 8042: koitukseen määrärahan. Olisi varsin omi- vien vuonna 1918 punaisten puolella 8043: tuista, jos kulttuurivaltiona esiintyvän maan henkensä menettäneiden hautojen kun- 8044: eduskunta yhtenä vuotena myöntää määrära- nostamiseksi. 8045: han ko. tarkoitukseen, mutta jättää jälellä 8046: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 8047: 8048: Hemming Lindqvist. J. Mustonen. Toivo Asvik. 8049: Rainer Virtanen. Tauno Kelovesi. Aleksi Kiviaho. 8050: Leo Suonpää. Elli Stenberg. P. Puhakka. 8051: Paavo Aitio. Y. Enne. Martta Salmela-Järvinen. 8052: Eino Roine. N. Nurminen. Kaisa Hiilelä. 8053: Kaino Haapanen. H. Tauriainen. Mauri Ryömä. 8054: 991 8055: 8056: IV,313. - Fin.mot. N:o 181. 8057: 8058: 8059: 8060: 8061: Teir m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till under- 8062: stöd åt samn()rdiska folkhögskolor. 8063: 8064: 8065: T i 11 R i k s d a g e n. 8066: 8067: Under de senaste åren har det nordiska det är fråga om så små belopp. Finlands 8068: samarbetet utvecklats på ett synner1igen bidrag till folkhögskolan borde proportionellt 8069: g1ädjande sätt på olika områden. En form sett vara minst 500 000 mark. Detta skulle 8070: av nordiskt samarbete är de nordiska folk- svara mot Danmarks oeh Norges bidrag och 8071: högskolorna, som har elever från alla nor- följa samma pricip som de, nämligen att 8072: diska länder. En dylik folkhögskola är Nor- bidraget borde räcka tili gage för en lärare 8073: di~ka folkhögskolan i Kungälv i Sverige, som från Finland. 8074: emottager rätt många elever också från Fin- Bidraget ifråga finnes inrymt under 10 8075: land. I skolan verkar bl. a. en lärare från huvudtiteln XVI kapitlet 2 momentet under 8076: Finland, som är fast anställd liksom lärarna benämningen: Diverse utgifter. På detta 8077: från de övriga nordiska länderna. I en dylik moment finnes många olika anslag, och un- 8078: skola uppstår ett verkligt nordiskt samarbete, der underrubriken Understöd åt samnordiska 8079: då eleverna kommer direkt i kontakt med folkhögskolor (Yhteispohjoismaisten opisto- 8080: varandra också under själva skolarbetet. jen avustus) har Finlands bidrag tili Nor- 8081: År 1948 säkrades skolans existens genom diska folkhögskolan i Kungälv utbetalats. 8082: att den fick svenskt statsunderstöd och Anslaget inom denna underrubrik är sam- 8083: likaså statliga bidrag från Danmark och manlagt 300 000 mark, och för att Nordiska 8084: Norge, sedermera även från Finland. Vid folkhögskolan i Kungälv skall erhålla det 8085: sin andra session i augusti 1954 beslöt Nor- bindrag vårt land borde ge densamma, borde 8086: diska rådet i Oslo attöka bidragen tili Nor- anslaget under underrubriken på tidigare 8087: diska folkhögskolan i Kungälv från den nämnda moment ökas med 435 000 mark. 8088: danska och norska regeringen så, att bidra- Härigenom skulle anslaget på sagda moment 8089: get skulle mostvara fullt gage för en lärare stiga tili 18 782 300 mark. Det kan nämnas, 8090: från vartdera landet. Enligt uppgift erläg- att inom denna folkhögskola finnes en stu- 8091: ger danska staten nu årligen cirka 15 000 diecirke1 i finska språket, som 1edes av 1ära- 8092: kronor och norska staten cirka 11 000 kronor ren från Finland. 8093: ~om bidrag tili skolan. Under år 1954 var Med hänvisning till ovanstående föreslår 8094: vårt lands bidrag 65 000 mark, som enligt vi vördsamt, 8095: officiell kurs utgör litet över 1 000 kronor. 8096: Finlands bidrag för i år har ej ännu utbe- att Riksdagen i statsförs}aget för år 8097: talats. 1956 måtte öka anslaget under 10 Ht. 8098: Det har väckt förvåning, att Finlands XVI k(lp. 2 1n0m. med 435 000 mark 8099: bidrag proportionellt sett är sä litet. Detta så, att ur anslaget för understöd åt 8100: är ej det rätta sättet att sköta det nordiska ~amnordiska folkhögskolor kan utbe- 8101: samarbetet, ty det är mindre smickrande för talas 500 000 mark, som l!inlands 8102: vårt land, att Finlands bidrag är så mini- bidrag till Nordiska f olkb,ögskolan i 8103: malt. Detta med desto större skäl, eftersom Kur,tgälv i Sverige. 8104: Helsingfors den 16 september 1955. 8105: 8106: Grels Teir. Bertel Lindh. Gunnar Henriksson. 8107: Arthur Larson. Nils Meinander. Bruno J. Sundman. 8108: AlbiD. Wickma.n. Vilho Väyrynen. John öst~rhQlm. 8109: John Fors'berg. · Matti Lepistö. Arma~ Leinon~~. 8110: 992 8111: 8112: IV,313. - Rah.al. N:o 181. 8113: Suomennos. 8114: 8115: 8116: 8117: Teir ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yhteispohjois- 8118: maisten opistojen avustamiseen. 8119: 8120: 8121: E d u s k u n n a ll e. 8122: 8123: Viime vuosien aikana on pohjoismainen syyllä, ·kun kysymys on niin pienistä sum- 8124: yhteistyö kehittynyt eri aloilla erittäin ilah- mista. Suomen avustuksen kansanopistolle 8125: duttavalla tavalla. Eräs pohjoismaisen yh- tulisi suhteellisesti katsoen olla vähintään 8126: teistyön muoto ovat pohjoismaiset kansan- 500 000 markkaa. Tämä vastaisi Tanskan ja 8127: opistot, joissa on oppilaita kaikista pohjois- Norjan avustuksia ja noudattaisi samaa pe- 8128: maista. Sellainen kansanopisto on Kungäl- riaatetta kuin nekin, nimittäin että avus- 8129: vissa Ruotsissa sijaitseva Nordiska folkhög- tuksen tulisi riittää yhden opettajan palk- 8130: skolan, joka saa hyvin monia oppilaita myös kaamiseen Suomesta. 8131: Suomesta. Koulussa toimii mm. Suomesta Kysymyksessä oleva avustus on sisällytetty 8132: oleva opettaja, joka on vakinaisesti palkattu 10 pääluokan XVI luvun toiseen momenttiin, 8133: kuten opettajat muista pohjoismaista. Sel- jonka nimikkeenä on: Sekalaiset menot. 8134: laisessa koulussa syntyy todellista pohjois- Tällä momentilla on monia eri määrärahoja 8135: maista yhteistyötä, kun oppilaat joutuvat ja alanimikkeeltä ,Yhteispohjoismaisten opis- 8136: toistensa kanssa suoranaiseen kosketukseen tojen avustus" on maksettu Suomen avustus 8137: myös itse koulutyössä. Kungälvin pohjoismaiselle kansanopistolle. 8138: Vuonna 1948 varmistettiin koulun toi- Määräraha tämän alanimikkeen kohdalla on 8139: meentulo siten, että se sai valtionavustusta yhteensä 300 000 markkaa ja jotta Kungälvin 8140: Ruotsista sekä valtionavustusta myös Tans- pohjoismainen kansanopisto saisi sen avus- 8141: kasta ja Norjasta, sittemmin myös Suomesta. tuksen, mikä maamme olisi sille annettava, 8142: Toisena istuntokautenaan elokuussa 1954 tulisi alanimikkeen kohdalla olevaa määrä- 8143: päätti Pohjoismaiden neuvosto lisätä Tanskan rahaa mainitulla momentilla lisätä 435 000 8144: ja Norjan hallituksilta Kungälvin pohjois- markalla. Täten tulisi sanotun momentin 8145: maiselle kansanopistolle tulevaa avustusta si- määräraha nousemaan 18 782 300 markkaan. 8146: ten, että avustus vastaisi täyttä palkkiota Voidaan mainita, että tässä kansanopistossa 8147: kummastakin maasta olevalle opettajalle. on suomenkielen opintopiiri, jota ohjaa Suo- 8148: Saatujen tietojen mukaan suorittaa Tans~an mesta oleva opettaja. 8149: valtio nyt vuosittain noin 15 000 kruunua ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 8150: Norjan valtio noin 11 000 kruunua avustuk- nioittaen, 8151: sena koululle. Vuonna 1954 oli meidän 8152: maamme avustus 65 000 markkaa, mikä vi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8153: rallisen kurssin mukaan on vähän yli 1000 tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu- 8154: kruunua. Suomen avustusta tältä vuodelta vun 2 momentille lisäyksenä 435 000 8155: ei ole suoritettu. markkaa siten, että yhteispohjoismais- 8156: On herättänyt ihmettelyä, että Suomen ten opistojen avustusmäärärahasta 8157: avustus on suhteellisesti katsoen niin pieni. voidaan suorittaa 500 000 markkaa 8158: Se ei ole oikea tapa hoitaa pohjoismaista yh- avustuksena K ungälvissa Ruotsissa 8159: teistyötä, sillä on vähemmän mairittelevaa toimivalle Nordiska folkhögskolan ni- 8160: maallemme, että Suomen avustus on niin mi- miselle kansanopistolle. 8161: nimaalinen. Näin on sitäkin suuremmalla 8162: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 8163: 8164: Grels Teir. Bertel Lindh. Gunnar Henriksson. 8165: Arthur Larson. Nils Meinander. Bruno J. Sundman. 8166: Albin Wickman. Vilho Väyrynen. J olm Österholm. 8167: John Forsberg. Matti Lepistö. Armas Leinonen. 8168: 993 8169: 8170: IV,s14. - Rah.al. N:o 182. 8171: 8172: 8173: 8174: 8175: Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen vanhassa 8176: linnassa sijaitsevan Sibelius-arkiston huoneistotilojen ja 8177: kaluston kunnostamiseen ja hankkimiseen. 8178: 8179: 8180: E d u s k u n n a 11 e. 8181: 8182: Suuri sävelten mestarimme Jean Sibelius osaltaan kehitettävä tätä hanketta. Kun hä- 8183: täyttää kuluvan vuoden lopulla 90 vuotta. meenlinnalaiset omatoimisesti ovat hankki- 8184: Hänen synnyin- ja koulukaupunkinsa Hä- neet näin huomattavan materiaalin ja hank- 8185: meenlinnan kaupunki on jo 1930-luvun kivat sitä edelleenkin, ja kun Hämeenlin- 8186: alussa perustanut Sibelius-arkiston toimikun- nan kaupungin taholta on luvattu huolehtia 8187: nan. Sen toimesta kaupungin vuotuisen mää- kaikista käytännöllisistä toimenpiteistä ja 8188: rärahan turvin on koottu hyvin täydellinen järjestelyistä, Sibelius-arkisto näyttelyineen 8189: Sibelius-materiaali, mm. miltei täydellinen olisi järjestettävä viimeistään ennen mesta- 8190: hänen säveltuotantonsa aina äänilevyjä myö- rin 90-vuotispäivää pysyvälle kannalle val- 8191: ten. Yksityisten lahjoituksilla on tässä työssä tion vuotuisen avustusmäärärahan turvin. 8192: ollut huomattava merkitys. Kun edellä esitettyä tarkoittava toivomus- 8193: Kun Hämeenlinnan kaupungissa sijaitseva aloite jätettiin vuoden 1955 valtiopäiville, 8194: Birger J aarlin vanha linna nyttemmin on allekirjoittajia oli kaikkiaan 33 edustaen jo- 8195: vapautunut aikaisemmasta käytöstään, sen kaista eri eduskuntaryhmää. Tämäkin seikka 8196: suojista on voitu varata tila Sibelius-arkis- todistaa kansalaistemme antavan mitä suu- 8197: tolle. Kun linnaa edelleen tutkitaan ja suo- rimman arvon tälle hankkeelle. Kun kuiten- 8198: ritetaan samalla huomattavia restauroimis- kaan asia vieläkään ei ole saanut myönteistä 8199: töitä, tätä arkistoa ei vielä ole voitu avata ratkaisua, saammekin ehdottaa edellä selos- 8200: yleisölle, mutta tullaan se tekemään ennen tettuun viitaten, 8201: kuin Hämeenlinnassa vietetään suuria Sibe- 8202: lius-juhlia mestarin täyttäessä 90 vuotta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8203: Tarkoituksena on varata linnasta Sibelius- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan 8204: arkistolie vielä nykyistä tilavammat suojat markan määrärahan Hämeenlinnan 8205: restauroimistöiden tultua suoritetuiksi. kaupungissa vanhassa Birger J aarlin 8206: Jokainen käsittää, millainen suuriarvoinen linnassa sijaitsevan Sibelius-arkiston 8207: merkitys tällaisella arkistolla on koko maal- huoneistotilojen ja kaluston kunnos- 8208: lemme. Siksi valtiovallankin olisi omalta tamiseksi ja hankkimiseksi. 8209: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 8210: 8211: Erkki W. Mohell. Varma K. Turunen. Aino Malkamäki. 8212: IV,a15. - Rah.al. N:o 183. 8213: 8214: 8215: 8216: 8217: Forsberg ym.: Määrära"/1-art osoittamisesta Suomen Kansan- 8218: opistoyhdistykselle pohjoismaista kansanopistokokousta 8219: varten. 8220: 8221: 8222: E d u s k u n n a ll e. 8223: 8224: Ensi vuonna on Suomen vuoro järjestää lousarvioesitykseen ole tällaista määrärahaa 8225: pohjoismainen kansanopistoväen kokous, jol- merkitty. Kun kuitenkin jo aikaisemmin on 8226: lainen oli täällä viimeksi v. 1936. Suomen saatu valtionapua puheenaolevaan tarkoituk- 8227: Ka~sanopistoyhdistys- Finlands Folkhög- seen ja kun hallituksen ensi vuoden talous- 8228: skoleförening, joka on konferenssin isäntänä, arvioehdotukseen on otettu määräraha muita 8229: on ryhtynyt tilaisuuden edellyttämiin laaja- vastaavia kokouksia varten, on mielestämme 8230: suuntaisiin järjestelyihin, joiden tarkoituk- kohtuullista, että näin menetellään myös 8231: sena on kansanopiston kasvatus- ja opetusky- pohjoismaiseen kansanopistokokoukseen näh- 8232: symysten lisäksi antaa Skandinavian eri den. Kun osanottajia odotetaan kolmesta 8233: maista saapuville osanottajille yleisluontoinen pohjoismaasta noin 250 ja he edustavat 8234: suomalaisen kulttuurin esittely. Tämä, samoin- maansa laajoja ja erilaisia kansalaispiirejä, 8235: kuin konferenssista aiheutuvat painatuskus- muodostuu ensi vuode~ pohjoismainen kan- 8236: tannukset edellyttävät menoja, joihin yhdis- sanopistokokous hyvin merkittäväksi. 8237: tyksen omat varat eivät riitä. Tämän vuoksi Edellä esitetyn perusteella ehdota,mme 8238: Suomen Kansanopistoyhdistys jo huhtikuun kunnioittaen, 8239: 12 päiväämässään kirjelmässä pyysi kouluhal- 8240: lituksen toimenpidettä siihen, että ensi vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8241: den valtion talousarvioon otettaisiin 350 000 tulo- ja menoarvioon 350 000 markan 8242: markan suuruinen määräraha mainitun suuruisen kertakaikkisen määrärahan 8243: kokouksen järjestämiskustannuksia varten. Suomen Kansanopistoyhdistykselle poh- 8244: Siitä huolimatta, että kouluhallitus tätä ano- joismaista kansanopistokokousta vqr- 8245: musta puolsi, ei hallituksen ensi vuoden ta- ten. 8246: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 8247: 8248: John Fors'Qerg. Kalle Kauhanen. Jaakko Hakala. 8249: John Österholm. Arthur Larson. Toivo Antila. 8250: C. A. Öhman. Lauri Järvi. Saara Forsius. 8251: Armas Leinonen. Nestori Kaasalainen. Sven Högström. 8252: Urho Kulovaara. Lennart Heljas. Grels Teir. 8253: 995 8254: 8255: IV,316, - Rah.al. N:o 184. 8256: 8257: 8258: 8259: 8260: Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto- 8261: kerhotoiminnan tukemiseen. 8262: 8263: 8264: E d u s k u n n a ll e. 8265: 8266: Aikuiskasvatuksen eraana tärkeimpänä Koska opintokerholakia, joka merkitsisi 8267: muotona voidaan pitää opintokerhotyötä. kerhojen opintotyön huomattavaa tukemista, 8268: Yhtenä opintokerhotoimintaa vaikeuttavana ei ole säädetty, olisi kohtuullista korottaa 8269: tekijänä on kuitenkin tällä hetkellä kerhoille opintokerhotoiminnan tukemiseen varattua 8270: jaettavan valtionavustuksen pienuus, mikä määrärahaa niin, että kerhoille voitaisiin 8271: taas johtuu siitä, että opintokerhotoiminnan jakaa ainakin 2 000 markan suuruisia avus- 8272: tukemiseen jaettava kokonaismääräraha on tuksia opintokautta varten. 8273: suhteettoman vähäinen. Kun kerhojen enim- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8274: mäisavustukset esimerkiksi vielä 1939 olivat 8275: 200 markkaa opintokautta kohden, voitiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8276: tällä summalla hankkia niin paljon kirjalli- tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mark- 8277: suutta, että sillä oli todellista opinnollista kaa opintokerhotoiminnan tukemiseen, 8278: merkitystä. Nykyisin jaettava enintään 1 000 jotta opintokerhoille voitaisiin jakaa 8279: markan avustus ei kykene turvaamaan edes ainakin 2 000 markan suuruisia avus- 8280: kerhojen peruskirjojen tarvetta. tuksia opintokautta varten. 8281: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 8282: 8283: Irma. Rosnell. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Unto Miettinen. 8284: 8285: 8286: 8287: 8288: 21 E 626/55 8289: 996 8290: 8291: IV,s17.- Rah.al. N:o 185. 8292: 8293: 8294: 8295: 8296: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta maitten mittaus- 8297: ten ja luokitusten tarkistamiseen. 8298: 8299: 8300: E d u s k u n n a 11 e. 8301: 8302: Vuodesta 1947 on maassamme suoritettu puolinen, koska se valittajalta edellyttää vä- 8303: hyvin laajalti maitten mittausten ja luoki- hintään samaa ammattipätevyyttä kuin luoki- 8304: tusten uusimisia. Tämä työ on monessa suh- tuksen suorittajan, tai asiantuntija-apua 8305: teessa antanut aihetta arvosteluun, koska käyttäen aiheuttaisi huomattavia kustannuk- 8306: esim. työhön liittyviä luokitusperusteita on sia. Uudessa verolakiesityksessä on suunni- 8307: tänä aikana muutettu. Näistä muutoksista teltu tähän parannuksia, mutta niiden voi- 8308: näkyvin on se, että metsien luokituksessa on maantulosta ei ole tietoa. 8309: osittain luovuttu alkuperäiseltä biologiselta Luokitustyön nykyinen vaihe aiheuttaa ve- 8310: linjalta, jolloin metsän I A ja I B ovat tul- rotukseen huomattavaa epätasaisuutta sekä 8311: leet erilailla määritellyiksi. Lisäksi luokituk- kohtuuttomuuksia, jotka asettavat omistajat 8312: set on suorittanut sellainen henkilökunta, keskenään erilaiseen asemaan. 8313: joka ei ole saanut yhtenäistä ammattivalmen- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 8314: nusta tehtäväänsä. Tämä seikka ei ole ollut nioittaen, 8315: jättämättä jälkeä työn tasaisuuteen ja laa- 8316: tuun. Luokitustulosten epämääräisyys onkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8317: tullut eri yhteyksissä riittävän selvästi ilmi. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark- 8318: Valitustapa luokituksessa olleiden virheiden kaa käytettäväksi maitten mittausten 8319: korjaamiseksi on ollut puutteellinen ja yksi- ja luokitusten t(trkistukseen. 8320: Relsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 8321: 8322: Matti Mattila. Yrjö Sinkkonen. Hilja Väänänen. 8323: Esa Koivusilta. Nestori Kaasalainen. Atte Pakkanen. 8324: Heikki Soininen. Eino Palovesi. 8325: 997 8326: 8327: IV,31s. - Rah.al. N:o 186. 8328: 8329: 8330: 8331: 8332: Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloushallituk- 8333: sen puutarkaosaston perustamisesta aiheutuviin palkkauk- 8334: siin. 8335: 8336: 8337: E d u s k u n n a ll e. 8338: 8339: Puutarhaviljely on viime aikoina voimak- harjoittelu- ja neuvonta-asiat sekä taimisto- 8340: kaasti laajentunut ja sen me:vkitys on koko jen tarkastus. Sanottua osastoa varten maa- 8341: kansantaloudessamme ja varsinkin pienvilje- taloushallitukseen olisi perustettava 1 päi- 8342: lysvaltaisen maataloutemme sivuelinkeinona västä tammikuuta 1956 lukien puutarhaosas- 8343: entisestään huomattavasti kohonnut. Alan ton osastopäällikön virka ( 34 pl.), perus- 8344: kehittämistä tarkoittavat toimenpiteet ovat palkka 706 200 mk, ja puutarhatalouden tar- 8345: kuitenkin jääneet puutteellisiksi, eikä edis- kastajan virka (29 pl.), peruspalkka 539 100 8346: tämistoimintaan, tarpeellisen ammattitaitoi- mk sekä toimistoapulaisen toimi (10 pl.), 8347: sen johdon puuttuessa, ole sisältynyt tarpeel- peruspalkka 219 600 mk. 8348: lista suunnitelmallisuutta, vaan on toiminta Edellyttäen, että edellä sanotut virat pe- 8349: ollut hapuilevaa ja hajanaista. Jotta edel- rustetaan maataloushallitukseen perustetta- 8350: leen laajenevan puutarhatalouden eri aloilla vaan puutarhaosastoon, voidaan maatalous- 8351: tapahtuvaa nopeaa kehitystä voitaisiin tar- hallituksen maatalousopetusosastosta lakkaut- 8352: koituksen mukaisella tavalla ohjata ja val- taa puutarhanhoidon tarkastajan virka (25 8353: voa, olisi alan hallinto, joka on nyt erittäin pl.) 31 päivästä joulukuuta 1955 lukien. Vä- 8354: epätyydyttävällä kannalla, uudelleen järjes- hennys on peruspalkkana 444 000 mk, ikä- 8355: tettävä. Tätä varten olisi alan hallintoa täy- lisinä 113 400 mk ja kalliinpaikanlisänä 8356: dennettävä ja maataloushallitukseen perus- 45 720 mk eli yhteensä ilman indeksikoro- 8357: tettava puutarhaosasto, jossa olisi osasto- tusta 603 120 mk. 8358: päällikön ja puutarhatalouden tarkastajan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme ;kun- 8359: virat sekä toimistoapulaisen toimi. Osasto- nioittavasti, 8360: päällikölle kuuluisivat puutarhatalouden edis- 8361: tämistä, koe- ja tutkimustoimintaa, puutarha- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8362: tuotteiden jalostusta ja markkinointia, puu- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VI luvun 8363: tarhatilastoa ja kannattavuuslaskelmia kos- 1 momentille 1 958 580 markkaa maa- 8364: kevat sekä alan talouspoliittiset kysymykset taloushallituksen puutarkaosaston pe- 8365: sekä puutarhatalouden tarkastajalle opetus-, rustamisesta aiheutuviin palkkauksiin. 8366: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 8367: 8368: Urho Kähönen. Esa Koivusilta. Marja Lahti. 8369: Kalervo Saura. Sylvi Halinen. Juho Tenhiälä. 8370: 998 8371: 8372: IV,s19. - Rah.al. N:o 187. 8373: 8374: 8375: 8376: 8377: Halinen ym.: Määrärahan osoittamisesta puutarhatilaston 8378: aikaansaamista varten. 8379: 8380: 8381: E d u s k u n n a 11 e. 8382: 8383: Siitä huolimatta, että puutarhatalous on mistolle, jonka tehtävänä mm. olisi maatalou- 8384: maataloutemme nopeimmin kehittyvä haara, den kannattavuustutkimuksissaan selvittää 8385: jonka järkevä ohjaaminen välttämättä vaatii puutarhan osuus kirjanpitotilojen taloudessa. 8386: luotettavaa tilastopohjaa, ei puutarhatilasto- Tiettävästi maataloushallitus on tänäkin 8387: tointa vieläkään ole saatu järjestetyksi. Esim. vuonna tehnyt asiasta esityksensä, mutta 8388: hedelmäsadon arviointi olisi saatava luotet- eduskunnalle annetussa hallituksen esityk- 8389: tavalle pohjalle, koska sen mukaan pitäisi sessä tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 ei 8390: järjestää ei vain kotimaisen sadon markki- puutarhatilaston määrärahoja ole. 8391: nointi, vaan myös ulkomaisten hedelmien Sen vuoksi ehdotamme kunnioittavasti, 8392: tuonti, jonka alkamispäivä yleensä halutaan 8393: jo kauppasopimuksissa määritellä. Vihannek- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8394: sien yli- ja alituotannon sietämätön vaihtelu tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VI luvun 8395: siihen liittyvine liian alhaisine tai korkeine 9 momen<iille 200 000 markkaa maata- 8396: hintoineen on toinen esimerkki tilastotoimen loushallituksen maanviljelystaloudelli- 8397: puuttumisen aiheuttamasta sekasorrosta. Ku- selle tutkimustoimistolle kirjanpitotilo- 8398: ten mm. valtion hedelmä- ja marjatalousko- jen puutarhaviljelyn kannattavuuden 8399: mitea on esittänyt, puutarhatilastotoimi olisi selvittämistä varten ja 2 000 000 mark- 8400: välttämättä ja kiireellisesti järjestettävä ja kaa maataloushallituksen tilastotoimis- 8401: varattava tarvittavat määrärahat maatalous- tolle vuotuisen puutarhah"laston kus- 8402: hallituksen tilastotoimistolle ja saman viras- tannuksia varten. 8403: ton maanviljelystaloudelliselle tutkimustoi- 8404: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 8405: 8406: Sylvi Halinen. Marja Lahti. Esa Koivusilta. 8407: Vieno Simonen. Eino Rytinki. Mauno Jussila. 8408: Eeli Erkkilä. Einari Jaakkola. Antti J. Rantamaa. 8409: Urho Kähönen. Hilja Väänänen. Mauri Seppä. 8410: Kalervo Saura. Irma Hamara. Saara Forsius. 8411: Erkki Tuuli. Wiljam Sarjala. 8412: 999 8413: 8414: IV,32o. - Rah.al. N:o 188. 8415: 8416: 8417: 8418: 8419: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun nuorison 8420: avustamiseksi pääsemään maatalouskouluun. 8421: 8422: 8423: E d u s k u n n a 11 e. 8424: 8425: Maaseudun nuorison keskuudessa saattaa Maaseudun nuorison auttaminen hyödyl- 8426: esiintyä työttömyyttä v:n 1956 aikana. Ajan listä ammattia oppimaan vähentää tietyllä 8427: hyödyllinen käyttö tällaisen nuorison osalta tavalla myös painetta työttömyysrintamalla. 8428: saattaisi tapahtua mm. maatalouskoulussa Näillä perusteilla ehdotamme, 8429: tai tämän alan kursseilla. 8430: Mm. maamieskoulun käynnin rahoittami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8431: nen saattaa kuitenkin muodostua esteeksi tttlo- ja menoarvioon 10 000 000 mark- 8432: varsin useille köyhien ja vähävaraisten ko- kaa työttömyydestä kärsivän maaseu- 8433: tien pojille että tyttärille. Siksi valtion dun nuorison avustamiseksi maa- 8434: tulisi halullisia ja kyvykkäitä nuoria tukea talouskouluun tai sopivien alojen 8435: maatalousopetuksen saannissa. k1trsseille. 8436: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 8437: 8438: Yrjö Hautala. Lauri Laine. Eino E. Heikura. 8439: 1000 8440: 8441: IV,321. - Rah.al. N:o 189. 8442: 8443: 8444: 8445: 8446: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän ta- 8447: louskoulun kolmannen talousopettajan viran vakinaista- 8448: mista varten. 8449: 8450: 8451: E d u s k u n n a ll e. 8452: 8453: Jyväskylän talouskoulu on toiminut vuo- (446/29) mukaan (7 §) koulun opettaja- 8454: desta 1929 alkaen yksityisluontoisella talous- vahvuuden pitäisi olla ainakin 3 vakinaista 8455: kouluna ja on nykyisin maataloushallituksen talousopettajaa. Koulussa on kuitenkin vain 8456: valvonnan alainen. Laajentamisen jälkeen 2 vakinaista opettajaa ja kolmas on usean 8457: koulu on voinut vastaanottaa kaksille vuo- vuoden ajan toiminut tilapäisenä. Opettaja- 8458: sittain järjestetyille kursseilleen 48 oppi- pulan vuoksi on kuitenkin vaikeaa saada jat- 8459: lasta kummallekin. Hakijoita on ollut huo- kuvasti tilapäiseen toimeen päteviä voimia. 8460: mattavasti enemmän, mm. tänä keväänä 172 Sen vuoksi ehdotamme kunnioittaen, 8461: pyrkijää. 8462: Koulu toimii mahdollisimman suuren op- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8463: pilasmäärän sijoittamiseksi kolmena opetus- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n kohdalle 8464: ryhmänä, joista kaksi keittiöryhmää ja yksi 450 000 markan määrärahan J yväs- 8465: kodinhoitajaryhmä. Talouskouluista 31 päi- kylän talouskoulun kolmannen talous- 8466: vänä joulukuuta 1929 annetun asetuksen opettajan viran vakinaistamiseksi. 8467: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 8468: 8469: Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen. 8470: Arvo Ahonen. Matti Koivunen. 8471: 1001 8472: 8473: IV,s22. - Rah.al. N:o 190. 8474: 8475: 8476: 8477: 8478: Rönkkö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus- 8479: avustuksiksi yksityisluontoisille maatalous-, kotitalous- ja 8480: kotiteollisuusoppilaitoksille. 8481: 8482: 8483: E d u s k u n n a ll e. 8484: 8485: Ammattiopetuksen tehostamisen kautta voi- milj. mk. Tästä huolimatta on useana vuonna 8486: daan turvata myös maatalouden jatkuva ke- avustuksia myönnetty vain 55 milj. mk kai- 8487: hityskykyisyys. Nimenomaan ovat maaseu- kille edellämainituille oppilaitoksille yhtei- 8488: dun elinkeinoja palvelemaan tarkoitetut maa- sesti. 8489: talous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilai- Kun mielestämme maaseudun ammattiope- 8490: tokset. Mutta näiden ammattioppilaitosten tusta täytyy voimakkaasti tehostaa, on myös 8491: opetusta edelleenkin haittaavat pahasti rap- maataloudelliselle, kotitaloudelliselle ja koti- 8492: peutumaan päässeet ja ahtaatkin opetustilat, teolliselle ammattiopetukselle saatava järjes- 8493: joita on vain aivan aniharvoissa tapauksissa tetyksi tarkoituksenmukaiset huonetilat sekä 8494: voitu kunnostaa väistämättömien vuosikor- työskentelymahdollisuudet, minkä vuoksi eh- 8495: jausten ohella. Tilanteen kireyttä yksityis- dotamme, 8496: ten maataloudellisten oppilaitosten osalta 8497: kuvaa sekin, että esim. vuodelle 1954 hyvin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8498: pidättyvästi ja harkiten laaditut korjaus- ja tulo- ja menoarvioon .11 Pl. VIII lu- 8499: uusimissuunnitelmat sisälsivät rakennusavus- vun 8 momentille lisäystä 45 mil- 8500: tuksia maatalousoppilaitoksien osalta 82 milj. joonaa markkaa rakennusavustuksiksi 8501: mk, kotitalousoppilaitosten osalta 30 milj. yksityisluontoisille maatalous-, koti- 8502: mk ja kotiteollisuusoppilaitosten osalta 90 talous- ja kotiteollisuusoppilaitoksille. 8503: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 8504: 8505: Tahvo Rönkkö. Eino E. Heikura. Jaakko Hakala. 8506: Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen. Niilo Honkala. 8507: 100~ 8508: 8509: IV,a2a. - Rah.al. N:o 191. 8510: 8511: 8512: 8513: 8514: V. Sitnonen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisluontois- 8515: ten maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilaitosten 8516: opettajien sairausajan ja äitiysloman viransijaisten palk- 8517: kaamiseen. 8518: 8519: 8520: E d u s k u n n a ll e. 8521: 8522: Yksityisluontoisista maatalous-, kotitalous- Tämän vakavan sosiaalisen puutteen pois- 8523: ja kotiteollisuusoppilaitoksista voimassa ole- tamiseksi ehdotamme kunnioittavasti, 8524: vien lakien mukaan maksetaan niiden palve- 8525: luksessa oleville opettajille palkkaa samojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8526: perusteiden mukaan kuin valtion viran ja tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu- 8527: toimen haltijoille. Tästä huolimatta on opet- kuun 500 000 markan arviomäärära- 8528: tajien sairauden takia myönnetyn virkavapau- han yksityisluontoisten maatalous-, ko- 8529: den aikana itse huolehdittava sijaisen paik- titalous- ja kotiteollisuusoppilaitosten 8530: kaamisesta, puhumattakaan siitä, että nais- opettajien sairausajan sekä äitiyslo- 8531: opettajat voisivat saada äitiyslomaa. Tämä man viransijaisten palkkausta varten 8532: valitettava epäkohta johtuu siitä, ettei val- rnaksettavaksi samojen perusteiden 8533: tion tulo- ja menoarviossa ole olemassa maa- mukaan kuin valtion viran ja toimen 8534: talousministeriön kohdalla mitään määrära- haltijoille. 8535: haa, jota voitaisiin käyttää tähän tarkoituk- 8536: seen. 8537: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 8538: 8539: Vieno Simonen. Antti J. Rantamaa. Sylvi Halinen. 8540: Jaakko Hakala. Eino Uusitalo. Marja Lahti. 8541: Saara Forsius. Hilja Väänänen. 8542: 1003 8543: 8544: IV,s24. - Fin.mot. N:o 192. 8545: 8546: 8547: 8548: 8549: Lindh m. fl.: Angående anvisande av. anslag till understöd 8550: och lån för uppförande av ett skolhus åt överby skola 8551: för landsbygdens yrken. 8552: 8553: 8554: T i ll R i k s d a g e n. 8555: 8556: överby skola för landsbygdens yrken, den ingen egentlig lärosal. Den teoretiska un- 8557: äldsta i sitt slag i Norden, innehade i tiden dervisningen för vardera årskursen sker i 8558: Överby och Karlberg skollägenhet i Kyrk- internatsbyggnaden, där tillfälligt undervis- 8559: slätt. Denna gick emellertid förlorad med ningsutrymme erhållits genom att tre elev- 8560: Porkala-området och skolan fick i skadestånd rum sammanslagits. Detta i och för sig 8561: 750 000 mk. Motivet till det synnerligen alldeles för knappa utrymme har medfört, att 8562: blygsamma skadeståndet var troligen att sta- eleverna redan bor synnerligen trångt. Då 8563: ten i varje fall bleve skyldig att uppföra elevantalet uppenbarligen är i tillväxt, vore 8564: en ny skola i stället för den förlorade. Då det skäl att beakta detta vid uppförandet 8565: skolan år 1945 lyckades anskaffa en ny av det nödigt befunna skolhuset ävensom 8566: skollägenhet i Esbo, föreslog ,Maatalous- att i detsamma bereda bostad för en lärare 8567: opistotoimikunta", att 35 miljoner mk i stats- (verkmästare) samt för skolans vaktmästare. 8568: bidrag skulle givas för återuppbyggnaden Den förra bor nu i hyrd lokal 6 km från 8569: av nämnda skola. Till dag som är har sko- skolan, medan den senare bor i en f. d. stat- 8570: lan erhållit 3.25 miljoner mk i statsbidrag och karlsbostad 400 m frän de byggnader, vil- 8571: 5 miljoner mk i statslån. Skolan lider av svär kas skötsel och eldning är honom anför- 8572: trångboddhet med sina 42 elever och är år- trodda. 8573: ligen tvungen att avvisa åtminstone tiotalet Här antydda skolhus komme att omfatta 8574: ansökningar. ca 2 500 m3 och dess uppförande och in- 8575: För den teoretiska undervisningen vore redning torde stiga tili 20 miljoner mk. 8576: Överby skola för landsbygdens yrken nu i Med hänvisning tili ovanstående föreslår 8577: behov av en skolbyggnad med bl. a. utrymme undertecknade, 8578: för två lärosalar, lärarrum, biblioteksrum, 8579: rum för undervisningsmateriel samt en lärar- att Riksdagen i statsförslaget för år 8580: bostad. I samma hus kunde ytterligare be- 1956 måtte upptaga ett anslag om 20 8581: redas bostadsutrymme för skolans vaktmäs- miljoner mark, varav hälften skulle 8582: tare, ett eller två rum för elevernas fri- utges som understödslån och andra 8583: tidssysselsättning ävensom bostadsrum för hälften som direkt understöd för upp- 8584: 12 elever. förande av ovannämnda skolhus, åt 8585: Såsom känt har Överby skola i detta nu överby skola för Zandsbygdens yrken. 8586: Helsingfors den 19 september 1955. 8587: 8588: Bertel Lindh. Nils Meinander. 8589: Albin Wickman. John Österholm. 8590: Grels Teir. Sven Högström. 8591: Arthur Larson. 8592: 8593: 8594: 8595: 8596: 22 E 626/55 8597: 1004 8598: 8599: IV,a24, - Rah.al. N:o 192. 8600: Suomennos. 8601: 8602: 8603: 8604: Lindh ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai- 8605: naksi koulutalon rakentamiseksi överby skola för lands- 8606: bygdens yrken nimiselle koululle. 8607: 8608: 8609: E d u s k u n n a 11 e. 8610: 8611: överby skola :för landsbygdens yrken, Kummankin vuosikurssin tietopuolinen ope- 8612: joka on lajissaan vanhin Pohjoismaissa, tus tapahtuu asuntolarakennuksessa, jossa on 8613: omisti aikanaan överbyn ja Karlbergin saatu tilapäistä opetustilaa yhdistämällä 8614: koulutilan Kirkkonummella. Tämä menetet- kolme oppilashuonetta. Tämä sekä jo 8615: tiin kuitenkin Porkkalan alueen mukana, ja sinänsä aivan liian pienet tilat ovat johta- 8616: koulu sai vahingonkorvausta 750 000 mark- neet siihen, että oppilaat asuvat hyvin ah- 8617: kaa. Erittäin vaatimattoman vahingonkor- taasti. Kun oppilasluku ilmeisesti on nou- 8618: vauksen perusteena oli ilmeisesti se seikka, sussa, olisi tämä syytä ottaa huomioon raken- 8619: että valtio joka tapauksessa joutuisi raken- nettaessa uusi tarpeelliseksi havaittu kou- 8620: tamaan uuden koulun menetetyn tilalle. Kun lutalo sekä järjestää siihen asunto yhdelle 8621: koulun vuonna 1945 onnistui hankkia uusi opettajalle (työnjohtaja) sekä koulun vahti- 8622: koulutila Espoossa, ehdotti Maatalousopisto- mestarille. Edellinen asuu nyt vuokrahuo- 8623: toimikunta 35 milj. mk:n valtionavustuksen neistossa 6 km:n päässä koulusta, kun taas 8624: myöntämistä mainitun koulun jälleenraken- jälkimmäinen asuu entisessä muonamiehen- 8625: tamista varten. Tähän päivään mennessä asunnossa 400 metrin päässä niistä raken- 8626: koulu on saanut valtionavustusta 3,25 milj. nuksista, joiden hoito ja lämmitys kuuluvat 8627: mk ja lainaa valtiolta 5 milj. mk. Koulu, hänelle. 8628: jossa on 42 oppilasta, kärsii vaikeasta tilan- Tässä tarkoitettu koulutalo tulisi käsittä- 8629: ahtaudesta ja sen on vuosittain pakko hylätä mään 2 500 m3 ja sen rakentamis- ja sisus- 8630: ainakin kymmenkunta hakemusta. tuskustannukset noussevat 20 miljoonaan 8631: Tietopuolista opetusta varten tarvitsisi markkaan. 8632: Överby skola :för landsbygdens yrken nyt Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet 8633: koulurakennuksen, jossa olisi mm. tilat kah- ehdottavat, 8634: delle oppisalille, opettajainhuoneelle, kir- 8635: jastohuoneelle, opetusmateriaalille sekä opet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8636: tajanasunnolle. Samaan rakennukseen voi- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 8637: taisiin lisäksi valmistaa asunto koulun vahti- kan määrärahan, josta puolet myön- 8638: mestarille, huone tai kaksi oppilaiden vapaa- nettäisiin avustuslainaksi ja puolet 8639: aikojen askartelua varten sekä asuntohuoneet suoranaiseksi avustukseksi koulutalon 8640: 12 oppilaalle. rakentamiseksi överby skola för 8641: Överbyn koululla ei, kuten tunnettua, ole landsbygdens yrken nimiselle kou- 8642: tällä hetkellä lainkaan varsinaista oppisalia. lulle. 8643: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 8644: 8645: Bertel Lindh. Grels Teir. John Österholm. 8646: Albin Wickm.an. Nils Meinander. Sven Högström. 8647: Arthur Larson. 8648: 1005 8649: 8650: IV,325. - Rah.al. N:o 193. 8651: 8652: 8653: 8654: 8655: Kämäräinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kiertävän maa- 8656: mieskoulun perustamiseksi Ylä-Savoon. 8657: 8658: 8659: E d u s k u n n a 11 e. 8660: 8661: Useitten vuosikymmenien aikana on maas- keleminen tulee maksamaan vain pienen osan 8662: samme annettu ammattiopetusta maatalouden siitä, mitä tavallinen maamieskoulukurssi 8663: harjoittajille monenlaisissa ammattikouluissa. maksaa. Tästä syystä pitäisi kiertävä maa- 8664: Suuri joukko maalaisnuorisosta on näissä mieskoulumuoto tehdä nykyistä yleisem- 8665: oppilaitoksissa saanut valmistautua tehtä- mäksi. 8666: väänsä maataloudessa. Tämän ammattiope- Tällaista maatalouskoulua kipeästi kaipaa 8667: tuksen ja maataloudellisten yhdistysten toi- mm. Ylä-Savo. Vaikka Ylä-Savossa onkin jo 8668: mesta annetun neuvonnan ansioksi onkin pitemmän aikaa ollut toiminnassa yksi maa- 8669: luettava se valtaisa kehitys, mikä maatalou- mieskoulu, joka on tehnyt ja edelleenkin te- 8670: dessamme on viimeisten vuosien ja vuosi- kee arvokasta työtä tämän maakunnan maa- 8671: kymmenien aikana tapahtunut. talouden hyväksi, niin vain pieni osa tämän 8672: Kaikilla maataloudenharjoittajilla ei ilmi- suuren väkirikkaan alueen viljelijöistä on 8673: tenkaan ole ollut, eikä ole vielä nykyisin- kyennyt siinä saamaan ammattiopetusta. 8674: kään, mahdollisuutta päästä osallisiksi siitä Suurin osa viljelijöistä on siksi heikossa ta- 8675: ammattiopetuksesta, jota maatalouskoulut loudellisessa asemassa, etteivät he kykene 8676: antavat. Tähän on ollut syynä se, että lukui- lähettämään siihen lapsiaan opiskelemaan. 8677: silla keskikokois- ja pienviljelijöillä ei ole va- Kun Ylä-8avon pienviljelijäväki on maan- 8678: roja käyttää lapsiaan maatalouskouluissa, hankintalain toimeenpanon vuoksi suuresti 8679: koska esim. 6 kk. kestävä maamieskoulukurssi lisääntynyt, on maataloudellisen oppilaitok- 8680: tulee nykyään maksamaan useita kymmeniä- sen tarve käynyt entistä välttämättömäm- 8681: tuhansia markkoja. mäksi. 8682: Maassamme on käytännössä koulumuoto, Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun- 8683: jonka antamasta opetuksesta voivat päästä nioittaen, 8684: osallisiksi vähempivaraistenkin viljelijäin 8685: lapset. Tarkoitamme kiertäviä maamieskou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8686: luja, jonkalaisia on toiminnassa eri osissa tulo- ja menoarvioon 1 milj. markan 8687: maata. Kun kiertävä maamieskoulu käy toi- suuruisen määrärahan kiertävän maa- 8688: minta-alueensa jokaisessa kunnassa ja sen mieskoulun perustamista varten Ylä- 8689: kurssi kestää vain 2-3 kk., niin siinä opis- Savoon. 8690: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 8691: 8692: Kalle Kämäräinen. Eino Uusitalo. Matti Mattila. 8693: Eino Palovesi. J. F. Pöykkö. Onni Mannila. 8694: Artturi Jämsen. Toivo Antila. Eemil Partanen. 8695: 1006 8696: 8697: IV,326, - Rah.al. N:o 194. 8698: 8699: 8700: 8701: 8702: Pakkanen ym. : Määrärahan osoittamisesta Ahlmanin maa- 8703: mieskoulun yhteyteen perustettavaa maamiesopistoa varten. 8704: 8705: 8706: E d u s k u n n a ll e. 8707: 8708: Jotta maanviljelijä nykyaikana menestyisi Jotta tähän heikkoon tilanteeseen saatai- 8709: ammatissaan, on hänen muun ohella omat- siin parannusta aikaan, on Ahlmanin kou- 8710: tava hyvä ammattitaito. Tämän hankki- lujen sä.ätiö ryhtynyt omalta osaltaan toi- 8711: minen taas vaatii ammattikouluja. Valitetta- menpiteisiin. Tarkoituksena on perustaa 8712: vasti vain pieni osa, tilastojen mukaan va- Ahlmanin emäntä- ja maamieskoulun yhtey- 8713: jaat 7 % kaikista viljelijöistä, on käynyt teen maataloudellista jatko-opetusta antava 8714: maataloudellisen ammattikoulun ja näistäkin kaksivuotinen opisto. Hankkeen, jota tuke- 8715: on pääosa sellaisia, jotka ovat saaneet tyytyä vat mm. kaikki kolme Hämeessä toimivaa 8716: vain kuuden kuukauden teoreettiseen ope- maanviljelysseuraa, samaten kuin Keski-Suo- 8717: tukseen. Ratkaisevin syy siihen, miksi maa- men ja Satakunnankin maanviljelysseurat, 8718: talouskoulutuksen saaneiden luku on näin tarkoituksena on siis saada perustetuksi sel- 8719: vähäinen, on siinä, ettei meillä ole riittävästi lainen oppilaitos, jossa alan alkeiskoulun tai 8720: alan ammattikouluja ja että moni toimivista- keskikoulun käyneille, joilla on käytännön 8721: kin kouluista kamppailee suurten taloudel- kokemusta maataloudesta, annettaisiin pe- 8722: listen vaikeuksien keskellä. rusteellisempaa maatalousopetusta sekä ylei- 8723: Mutta maatalouskoulutuksen heikkous ei siä kansalaistietoja. Tällä tavoin pyrittäisiin 8724: johdu vain alkeiskoulutuksen puutteellisuu- kouluttamaan päteviä käytännön maatalous- 8725: desta, vaan hyvin suuressa määrin myös miehiä joko itsenäisiksi viljelijöiksi taikka 8726: siitä, ettei perusteelliseempaan käytännön muulla tavoin maatalouden tarpeita palvele- 8727: maatalouskoulutukseen ole kovinkaan mo- maan. 8728: nella edes teoreettistakaan mahdollisuutta. Ahlmanin koulujen tila, jonka kokonais- 8729: Näin siitäkin huolimatta, vaikka tekniikan pinta-ala on 132 ja josta peltoa 35 ha, on 8730: nopea kehitys, maatalouden voimakas koneis- Tampereen välittömässä läheisyydessä hyvin 8731: taminen, maataloustuotteiden markkinoimis- keskeisellä paikalla. Tilalla on valmiina lä- 8732: kysymykset ym. vaativat maanviljelijältä hes kaikki opettaja- ja oppilasasunnot, sama- 8733: yhä enemmän ammattitaitoa ja pätevyyttä, ten kuin opetustilat, mm. on juuri val- 8734: samaten kun muidenkin maatalouden palve- mistumassa ajanmukainen, 10 milj. mk 8735: lukseen pyrkivien pätevyysvaatimukset jat- maksava konehalli- ja konetyöpajarakennus 8736: kuvasti kasvavat. Kun esim. ennen sotia oli opetussaleineen. Kun pätevien tuntiopettajien 8737: toiminnassa kolme suomenkielistä maamies- saanti moniin erikoisaineisiin, ·etenkin kone- 8738: opistoa ja nämä voivat ottaa vastaan vuosit- alaa koskeviin, on Tampereelta helppoa, jää- 8739: tain noin 90 uutta oppilasta, on nykyisin vät opiston perustamisesta ja opettajien 8740: suomenkielisiä maatalousteknikkoja valmis- palkkauksesta aiheutuvat kustannukset var- 8741: tavia oppilaitoksia enää vain kaksi ja ne sin vähäisiksi. Jotta ensimmäinen opiston 8742: voivat ottaa uusia oppilaita vuosittain vain vuosikurssi esim. pääsisi aloittamaan toimin- 8743: 68. Vaikka hyvä.ä oppilasainesta olisi niihin tansa, olisi vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon 8744: menossa runsaasti, viime vuosina keskimää- otettava Ahlmanin maamieskoululle varatun 8745: rin noin 350, on siten vain vajaat 20 % määrärahan lisäksi peruspalkkoihin, yllä- 8746: pyrkijäistä voitu hyväksyä oppilaiksi. Ti- pitoon ja kesäkurssiin 1.5 milj. markkaa ja 8747: lanne on siten täysin kestämätön. opiston perustamisesta aiheutuvaan kaluston 8748: IV,326. - Pakkanen ym. 1007 8749: 8750: hankintaan 5.5 milj. mk, siis yhteensä lisäystä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun· 8751: 7 milj. mk. Tällöin olisi mahdollista ottaa nioittaen, 8752: opiston ensimmäiselle kurssille 40 oppilasta. 8753: Kun kustannukset, emäntä- ja maamieskou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8754: lun kurssit huomioonottaen, nousisivat täl- tulo- ja menoarvioon 7 000 000 mar- 8755: löin vain noin 49 000 markkaan oppilasta kan määrärahan Ahlmanin maamies- 8756: kohti, olisi se vain noin puolet vastaavista koulun yhteyteen perustettavan maa- 8757: valtion koulujen kustannuksista, joten opisto miesopiston kaluston hankkimiseen, 8758: tulisi samalla erittäin edulliseksi valtiolle. ylläpitoon ja palkkoihin. 8759: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 8760: 8761: Atte Pakkanen. Eino E. Heikura. Arvo Sävelä. 8762: Jaakko Hakala. Nestori Kaasalainen. Artturi Koskinen. 8763: Leo Suonpää. Matti Raipala. Usko Seppi. 8764: Eino Palovesi. 8765: 1008 8766: 8767: IV,az1. - Rah.al. N:o 195. 8768: 8769: 8770: 8771: 8772: Halinen ym..: Määrärahan osmttam1sesta Heinolan kiinteää 8773: naiskotiteollisuuskoulua varten. 8774: 8775: 8776: E d u s k u n n a 11 e. 8777: 8778: Heinolan kaupungissa on yli 10 vuotta miseen tarvittaisiin asianomaisille momen- 8779: toiminut sinne paikalliseksi kouluksi hyväk- teille seuraavat lisäykset: 8780: syttynä Itä-Hämeen kiertävä naiskotiteolli- 8781: suuskoulu, joka on perustettu vuonna 1892. opettajan palkkaan ......... . 314100:- 8782: Se on osoittautunut jatkuvasti tarpeelliseksi ikälisiin ................... . 85 800:- 8783: nuorten naisten ammatillisena käsityöalan ylituntipalkkioihin .......... . 32 400:- 8784: kouluna saavuttaen sekä Heinolan kaupun- johtajan palkkioksi ......... . 15 000:- 8785: gin että lähipitäjien väestön kannatuksen. kalliinpaikanlisään .......... . 11640:- 8786: Koulun kehittämiseksi laajemman oppikurs- indeksilisiin . . . . . . . ......... . 61740:- 8787: sin sisältäväksi kiinteäksi naiskotiteollisuus- Yhteensä 520 680: - 8788: kouluksi on Heinolassa useita vuosia uhrau- 8789: tuvasti toiminut kannatusyhdistys. Heinolan 8790: kaupunki on kotiteollisuuskoulua varten luo- Kiertävän koulun lakkaaminen merkitsisi 8791: vuttanut tontin, edellyttäen, että se rakenne- kiinteän tullessa hyväksytyksi tulo- ja meno- 8792: taan neljän vuoden kuluessa. Saaden takaus- arvioon noin 650 000 markan vähennystä. 8793: sitoumuksia ja lainoja eri tahoilta on kanna- Palkkaus- ja ylläpitomenojen erotus olisi siis 8794: tusyhdistys jo ryhtynyt rakentamisjärjeste- 370 680 markkaa, jos ylläpitomenoihin vara- 8795: lyihin luottaen siihen, että se määrärahan taan kiinteälle koululle 500 000 markkaa. 8796: lisäys, mikä tarvitaan yksiosastoisen kiinteän Edellä esittämämme perusteella olisi lisät- 8797: koulun perustamiseksi, kiertävän koulun tävä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. 8798: samalla lakatessa ja sen omaisuuden siir- VIII luvun momenteille 5 ja 6 Heinolan kiin- 8799: tyessä perustettavalle kiinteälle koululle, teän naiskotiteollisuuskoulua varten palk- 8800: tulee hyväksytyksi. kaus- ja ylläpitomenoihin 1 020 680 markkaa 8801: Valtioneuvostolle jättämässään muistiossa ja kertakaikkisena menona koulun kaluston 8802: on maataloushallituksen kotiteollisuusosasto hankintakustannuksiin 250 000 markkaa eli 8803: korostanut Heinolan kiinteän naiskotiteolli- yhteensä 1270 680 markkaa. 8804: suuskoulun tärkeyttä. Koulun perustaminen Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty, 8805: on tässä tapauksessa enemmän järjestely- ehdotamme, 8806: kuin rahakysymys, merkiten kiinteän ja kier- 8807: tävän kotiteollisuuskoulun opettajan palk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8808: kauksessa olevaa kolmen palkkaluokan ero- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 8809: tusta ja jonkin verran kohoavaa valtion 1 270 680 markkaa Heinolan kiinteää 8810: ylläpitoavustusta. Kiinteän koulun perusta- naiskotiteollisuuskoulua varten. 8811: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 8812: 8813: Sylvi Halinen. Onni Mannila. Artturi Jämsen. 8814: Antti J. Rantamaa. Toivo H. Kinnunen. Saara Forsius. 8815: Hilja Väänänen. Niilo Nieminen. Eino E. Heikura. 8816: Vieno Simonen. K. F. Haapasalo. Eino Rytinki. 8817: Marja Lahti. Viljo Virtanen. Esa Koivusilta. 8818: Irma Hamara. Edvard Pesonen. Matti Mattila. 8819: Aukusti Pasanen. Mauri Seppä. Yrjö Sinkkonen. 8820: Eino Uusitalo. Eino Palovesi. Nestori Kaasalainen. 8821: 1009 8822: 8823: IV,s2s. - Rah.al. N:o 196. 8824: 8825: 8826: 8827: 8828: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotitalouskes- 8829: kuksen suorittaman tutkimus- ja kokeilutyön tehostami- 8830: seen. 8831: 8832: 8833: E d u s k u n n a ll e. 8834: 8835: Maamme yhdeksänsataatuhatta kotitaloutta rittanut perusteelliset vertailevat kokeilut 8836: suorittaa vuosittain käyttö- ja kulutustavara- keittiön yleiskoneista, kotimaisista keittoas- 8837: markkinoilla ostoja useiden satojen miljar- tioista, markkinoilla olevista pölynimureista, 8838: dien markkojen arvosta. Sekä kansantalou- säilöntäaineista, lattiavahoista ym. Lisäksi on 8839: temme että kotiemme talouden kannalta on suoritettu kaksi suurta kotitaloudellista asun- 8840: ensiarvoisen tärkeätä, että näissä ostoissa voi- totutkimusta, sosiaalisia tutkimuksia ym. 8841: taisiin noudattaa taloudellista periaatetta ja Kotitaloustutkimuksen työkenttä on kuitenkin 8842: siten taata tasapaino kodissa kulutuksen, han- niin laaja, että tutkijavoimaa tulisi voida vji- 8843: kintojen ja säästöjen kesken. Perheenemäntä pymättä lisätä, sillä esim. sellaiset suuret alat 8844: ei kuitenkaan nykyisin liian moninaisen tar- kuin koko pesukysymys yms. vaatisivat koko- 8845: jonnan keskellä pysty etukäteen saamaan sel- naan oman tutkimuslinjansa. 8846: vyyttä tuotteitten todellisista ominaisuuksista, Kotitalouskeskuksen tutkimustoiminnan te- 8847: vaan tarvitsee siihen opastusta ja neuvontaa. hostaminen tämän hetken välttämättömintä 8848: Maamme kotitaloudelliset neuvontajärjestöt tarvetta silmällä pitäen vaatisi n. 6 000 000:- 8849: suorittavat yllämainittua neuvonta- ja opas- vuotuiset lisäkustannukset. 8850: tustyötä. Tämä työ voi kuitenkin jatkuvasti Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 8851: olla tehokasta vain siinä tapauksessa, että sen nioittaen, 8852: pohjana on tarkka ja puolueeton tutkimus- 8853: ja kokeilutoiminta, mitä suoritetaankin per- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8854: heenemäntäjärjestöjen omassa tutkimuslaitok- tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar- 8855: sessa, kotitalouskeskuksessa. kan määrärahan kotitalouskeskuksen 8856: Kotitalouskeskus, joka edustaa jäsenjärjes- suorittaman tutkimus- ja kokeilutyön 8857: töillään n. 250 000 perheenemäntää, on Suo- tehostamiseen. 8858: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 8859: 8860: Elli Nurminen. Edvard Pesonen. 8861: Laura Brander-Wallin. Marja Lahti. 8862: Impi Lukkarinen. Eemil Luukka. 8863: Vappu Heinonen. Felix Seppälä. 8864: Tahvo Rönkkö. Artturi Jämsen. 8865: Vieno Simonen. Erkki Tuuli. 8866: Tyyne Paasivuori. Martta Salmela-Järvinen. 8867: 1010 8868: 8869: IV,329. - Rah.al. N:o 197. 8870: 8871: 8872: 8873: 8874: Rönkkö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityis- 8875: luontoisille maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilai- 8876: toksille kaluston, koneiden ja työvälineiden hankintaan. 8877: 8878: 8879: E d u s k u n n a 11 e. 8880: 8881: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- nykyisen yleisen koneellistamisen johdosta 8882: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 on syntyneitä uusia vaatimuksia. Oppilaitosten 8883: yksityisluontoisille maatalous-, kotitalous- ja lukumäärä huomioonottaen täytyy maata- 8884: kotiteollisuusoppilaitoksille merkitty myön- lousministeriönkin tähän tarkoitukseen esit- 8885: nettävä:ksi kaluston, koneiden ja työvälinei- tämiä summia pitää hyvin vaatimattomina. 8886: den hankintaan seuraavat määrät: maata- Sen suuruiset määrät olisi nyt kuitenkin 8887: lousoppilaitokset 11 Pl. VIII: 2 h 1 000 000 myönnettävä. 8888: mk, kotitalousoppilaitokset 11 Pl. VIII: 4 b Edellä olevan perusteella esitämme kun- 8889: 1 500 000 mk ja kotiteollisuusoppilaitokset 11 nioittavasti, 8890: Pl. VIII: 6 c 2 900 000 mk. 8891: Kun maataloushallituksen alaisia yksityis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 8892: luontoisia ammattioppilaitoksia on: maata- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu- 8893: lousoppilaitoksia 57 kpl, kotitalousoppilai- vulle lisäystä yksityisluontoistlle maa- 8894: toksia 28 kpl ja kotiteollisuusoppilaitoksia talousoppilaitoksille 8 800 000 mark- 8895: 123 kpl, ovat esitetyt määrät niin alhaiset, kaa, kotitalousoppilaitoksille 3 500 000 8896: ettei sen kautta saavuteta tavoitetta: puut- markkaa ja kotiteollisuusoppilaitok- 8897: teellisen konekannan täydentämistä eikä pa- sille 5100 000 markkaa näiden am- 8898: hasti vanhentuneen koneiston, työvälineistön mattioppilaitosten kaluston, koneiden 8899: ja muun kaluston tehokasta uusimista niin, je työvälineiden hankintaan sekä sel- 8900: että sen kautta opetusmahdollisuudet ratkai- laisesta johtuneen velan maksua var- 8901: sevasti paranisivat ja ammattiopetus vastaisi ten. 8902: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 8903: 8904: Tahvo Rönkkö. Eino E. Heikura. Jaakko Hakala. 8905: Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen. Niilo Honkala. 8906: 1011 8907: 8908: IV,33o. - Rah.al. N:o 198. 8909: 8910: 8911: 8912: 8913: Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden peruspalk- 8914: kaisten virkojen perustamiseksi maatalouden taloudelliseen 8915: tutkimuslaitokseen. 8916: 8917: 8918: E d u s k u n n a 11 e. 8919: 8920: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos vuoden 1956 menoarvion 11 Pl. IX: 14 mo- 8921: perustettiin vuonna 1952 tutkimuslaitosta mentille aiheutuva lisäys on peruspalkkoina 8922: koskevan lain (315/52) ja asetuksen (316/52) 1502 700 mk, ikälisinä 174 660 mk ja kalliin- 8923: tultua säädetyksi. Tutkimuslaitokseen, joka paikanlisinä 140 100 mk eli yhteensä ilman 8924: on tarkoitettu kolme osastoa käsittäväksi, indeksikorotusta 1817 460 mk. Kun vastaa- 8925: voitiin eduskunnan myöntämän määrärahan vat tilapäiset toimet ovat olemassa ja ne vir- 8926: avulla perustaa ainoastaan maatilatalouden kojen tultua perustetuksi lakkautetaan, ei esi- 8927: osasto. Laitos toimii edelleen vain yhden tettyjen virkojen ja toimien perustaminen 8928: osaston puitteissa ja samansuuruisen määrä- vaadi mitään lisäystä maatalouden taloudel- 8929: rahan turvin kuin perustamisvuonnakin. lista tutkimusl1aitosta varten varattuun mää- 8930: Tällaisten toimintaedellytysten ei kuitenkaan rärahaan. 8931: voida katsoa vastaavan edes laitoksen tärkeän Tutkimuslaitoksen toiminnalle on erillisen 8932: tehtävän ja laajan toimialan edellyttämää markkinatutkimusosaston perustamistarve 8933: minimitarvetta. Siitä huolimatta, että edus- käynyt polttavaksi erityisesti sen vuoksi, että 8934: kunta jo viime vuonna on odottanut halli- laitoksen suoritettavaksi jo tähän mennessä 8935: tuksen kiinnittävän huomiota laitoksen edel- •annetuista tehtävistä on huomattava osa sel- 8936: leen kehittämiseen, sen koko nykyinen henki- laisia, jotka kuuluisivat asetuksessa edellyte- 8937: lökunta on vielä tilapäistä ja sen tehokkaalle tyn markkinatutkimusosaston alaan. Kun 8938: toiminnalle välttämätön markkinatutkimus- maataloustuotannossa on eräiltä osin alkanut 8939: osasto edelleen perustamatta. ilmetä ylituotantoa ja menekkivaikeuksia, 8940: Tässä vaiheessa on katsottava tarkoituksen- jotka sodan jälkeen ovat yleensä olleet meillä 8941: mukaiseksi, että laitoksella olevista tilapäi- tuntemattomia, on markkinatutkimuksen vält- 8942: sistä toimista vakinaistetaan ne, joilla on kes- tämättömyys tullut entistä ajankohtaisem- 8943: keisin merkitys laitoksen toiminnalle, ja jotka maksi. Niinikään maataloustuotteiden hinto- 8944: laitos joka tapauksessa tulee jatkuvasti tar- jen määrääminen ja hintakehityksen seuraa- 8945: vitsemaan. Siten olisi perustettava toimin- minen ja ohjaaminen edellyttävät järjestel- 8946: nassa olevaan maatilatalouden osastoon osas- mällisen tutkimuksen suorittamista. 8947: tonjohtajan peruspalkkainen virka (36 pl.), Uutta osastoa varten tarvittava toimistotila 8948: peruspalkka 794 400 mk, ensimmäisen tutki- on olemassa ja voidaan vapauttaa tähän tar- 8949: musassistentin peruspalkkainen virka (27 pl.), koitukseen käytettäväksi. Huoneuston kalus- 8950: peruspalkka 488 700 mk, ja toimistoapulaisen tamista j•a pieniä korjaustöitä varten tarvi- 8951: peruspalkkaluen toimi ( 10 pl.), peruspalkka taan 900 000 mk, laskukoneiden, kirjoitusko- 8952: 219 600 mk, joita tutkimuslaitosta koskeva neiden ja muiden osaston toimintaa varten 8953: laki ja asetus sanottuun laitokseen edellyttä- välttämättömien välineiden hankkimiseen 8954: vät. Tehtävien laatu ja kelpoisuusvaatimuk- 750 000 mk sekä alan lähdekirjallisuuden, pu- 8955: set mainittuihin virkoihin on asetuksessa helimien, peruskortistojen jne. hankkimiseen 8956: (316/52) määrätty. 350 000 mk eli yhteensä osaston perustami- 8957: Esitetyt virat ja toimet yhdessä muodosta- seen 2 000 000 mk. Toiminnan aloittamista 8958: vat laitoksen maatilatalouden osaston välttä- varten olisi osastolle palkattava osastonjoh- 8959: mättömimmän rungon. Niiden perustamisesta taja, tutkimusassistentti ja kaksi toimistoapu- 8960: 23 E 626/55 8961: 1012 IV,sso. - Maatalouden tutkimuslaitos. 8962: 8963: 8964: laista sekä varattava 500 000 mk tutkimus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 8965: apulaisen ja muun tilapäisen henkilökunnan nioittav>asti, 8966: paikkaamista varten. Edellyttäen, että osaston 8967: toiminta aloitetaan 1. 3. 1956, tarvitaan hen- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo- 8968: kilökunnan palkkaukseen yhteensä 2 100 000 den 1956 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. 8969: mk. Lisäksi olisi toiminnasta aiheutuviin toi- IX luvun 14 momentille 1 817 460 8970: misto-, puhelin-, siivous- ym. menoihin, huo- markan suuruisen määrärahan osaston- 8971: mioon ottaen myös osaston osuuden muihin johtajan ja ensimmäisen tutkimus- 8972: koko laitosta koskeviin menoihin, varattava assistentin peruspalkkaisten virkojen 8973: 450 000 mk sekä markkinatutkimusten aloit- ja toimistoapulaisen peruspalkkaisen 8974: tamiseen ja sitä varten tarvittavan materiaa- toimen perustamista varten maatalou- 8975: lin keräämiseen 250 000 mk eli toiminnasta den taloudelliseen tutkimuslaitokseen. 8976: aiheutuviin menoihin yhteensä 2 800 000 mk. 8977: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1955. 8978: 8979: Urho Kähönen. Marja Lahti. 8980: Sylvi Halinen. Juho Tenhiälä. 8981: 1013 8982: 8983: IV,331. - Rah.al. N:o 199. 8984: 8985: 8986: 8987: 8988: Kähönen ym..: Määrärahan osoittamisesta markkinatutkimus- 8989: osaston perustamiseksi Maatalouden taloudelliseen tutki- 8990: muslaitokseen. 8991: 8992: 8993: E d u s k u n n a II e. 8994: 8995: Viitaten rah.al. n: o 198 perusteluihin eh- 14 momentille 4 800 000 markan maa- 8996: dotamme kunnioittaen, rärahan markkinatutkimusosaston pe- 8997: rustamiseksi Maatalouden taloudelli- 8998: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 seen tutkimuslaitokseen. 8999: tulo- ja menoarvion 11 Pl. IX luvun 9000: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1955. 9001: 9002: Urho Kähönen. Marja Lahti. 9003: Sylvi Halinen. Juho Tenhiälä. 9004: 1014 9005: 9006: IV,332. - Rah.al. N:o 200. 9007: 9008: 9009: 9010: 9011: Koivusilta ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien maan- 9012: viljelysinsinöörin virkojen perustamiseksi. 9013: 9014: 9015: E d u s k u n n a 11 e. 9016: 9017: Valtioneuvosto asetti 1 päivänä huhti- jokainen insinööri on keskimäärin valvonut 9018: kuuta 1954 komitean laatimaan ehdotusta ja hoitanut 44 eri työmaata vuodessa. Tä- 9019: maataloushallituksen insinööriosaston uudel- män tosiasioiden tilan tuntien onkin työhön 9020: leen järjestelystä sekä selvittämään sanotun asetettu vesirakennuskomitea ehdottanut 9021: elimen toimintaan tarvittavien määrärahojen mietinnössään kiireellisenä perustettavaksi 9022: tarvetta. 'Tämä siksi, että maassamme olevat 16 vanhemman vakinaisen maanviljelysinsi- 9023: suuret ja tärkeät kuivatus- ja maanparan- nöörinviran ja 16 nuoremman vakinaisen 9024: nustyöt ovat maanviljelysinsinööripiireissä maanviljelysinsinöörinviran perustamista. 9025: työvoiman vähyyden takia tavattomasti Tämä olisi vähimmäisvaatimus komitean mu- 9026: ruuhkautuneet. Maanviljelijäthän ovat jou- kaan, jolla vähitellen voitaisiin ruuhkasta 9027: tuneet kuivatushankkeittensa toteuttamista selvi.tä 10 vuoden aikana. Vuoden 1956 tulo- 9028: odottamaan 1-15 vuottakin. Kun maas- ja menoarviossa ei kuitenkaan ole ehdotettu 9029: samme on kuivatuksen tarpeessa noin kuin 4: n uuden maanvHjelysinsinöörinviran 9030: 800 000 hehtaaria maata eikä tämän valtai- perustamista. 9031: sen urakan toteuttajana ole kuin 10 vaki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 9032: naista piiri-insinööriä, 1 ylimääräinen piiri- nioittaen, 9033: insinööri, 24 vakinaista nuorempaa maan- 9034: viljelysinsinööriä ja jokunen määrä ylimää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9035: räisiä maanviljelysinsinöörejä sekä rakennus- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun 9036: mestareita, voi käsittää sen, että kun esi- 1 momentille 17 948 400 markkaa 16 9037: merkiksi tällä kertaa on vireillä 7 500 kuiva- vanhemman vakinaisen maanviljelys- 9038: tushanketta, ei tällä työvoimalla voida insinöörin ja 16 nuoremman vakinai- 9039: asioita hoitaa. Kuivatushankkeista onkin sen maanviljelysinsinöörin viran pe- 9040: 40 % sellaisia, joiden käsittelyyn ei tutki- rustamiseksi. 9041: muksenkaan osalta ole keritty ryhtyä, vaikka 9042: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 9043: 9044: Esa Koivusilta. Toivo Antila. Bruno J. Sundman. 9045: Eino Uusitalo. Antti J. Rantamaa. Unto Suominen. 9046: Kalervo Saura. Eino Rytinki. Rainer Virtanen. 9047: Sylvi Halinen. Eino E. Heikura. J. F. Pöykkö. 9048: Einari Jaakkola. Urho Kähönen. Eemil Partanen. 9049: Erkki Ryömä. Vieno Simonen. Saara Forsius. 9050: Kauno Kleemola. T. Saloranta. Atte Pakkanen. 9051: T. Niiranen. 9052: 1015 9053: 9054: IV,333. - Rah.al. N:o 201. 9055: 9056: 9057: 9058: 9059: Raipala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten maan- 9060: viljelysinsinöörin toimien perustamiseksi maanviljelys- 9061: insinööripiireihin. 9062: 9063: 9064: Eduskunnalle. 9065: 9066: Yleisesti on tiedossa se tosiasia, että maan- Maataloushallituksesta saamiemme tietojen 9067: parannustöiden alkuunpääsyä tällä hetkellä mukaan täytyisi jokaiseen maanviljelysinsi- 9068: ehkäisee ratkaisevasti ammattihenkilökunnan, nööripiiriin perustaa vähintään kaksi uutta 9069: lähinnä maanviljelysinsinöörien, liian pieni maanviljelysinsinöörin tointa, jotta edellä 9070: luku valtavaksi kasvaneeseen työmäärään esitetystä tutkimusruuhkasta selvittäisiin ja 9071: verrattuna, mitä kuvaa parhaiten se, että saataisiin luoduksi pohja tehostetulle maan- 9072: maanviljelysinsinööripiireissä on tällä het- parannustyölle. 9073: kellä maanparannustutkimusanomuksia yli Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 9074: 5 000 eli nykyiselle henkilökunnalle töitä nioittaen, 9075: noin kymmeneksi vuodeksi eteenpäin, ja joka 9076: vuosi rästiin jäävien anomuksien määrä edel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9077: leen kasvaa. Kun hyötyalue tällaisissa kui- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun 9078: vatushankkeissa keskimäärin on ollut noin 80 kohdalle lisäyksenä 14 000 000 mark- 9079: ha, tietää tämä sitä, että noin 400 000 ha, kaa uusien maanviljelysinsinöörin 9080: etupäässä juuri Suomen pientilojen maista, ylimääräisten toimien perustamista 9081: saa odottaa yhdestä kymmeneen vuoteen varten maanviljelysinsinööripiireihin. 9082: maanparannustutkimuksen suorittamista var- 9083: sinaisten kuivatustöiden aloittamisesta puhu- 9084: mattakaan. 9085: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 9086: 9087: Matti Raipala. Mauri Seppä. 9088: Erkki Koivisto. Jaakko Hakala. 9089: 1016 9090: 9091: IV,334. - Rah.al. N:o 202. 9092: 9093: 9094: 9095: 9096: Kämäräinen ym..: Määrärahan osoittamisesta teknillisen lisä- 9097: henkilökunnan palkkaamiseksi Savon maanm'ljelysinsinööri- 9098: piiriin. 9099: 9100: 9101: E d u s k u n n a ll e. 9102: 9103: Syksyllä 1954 oli eduskunnassa käsiteltä- nassa on soita, korpia ja rämeitä noin 9104: vänä parikymmentä vesistöjen laskua ja maan 25 000 hehtaaria; ja Kiuruvedellä on yli 900 9105: kuivatusta koskevaa aloitetta. Niiden joh- maanomistajoaa, joista 90 % on pienviljeli- 9106: dosta eduskunta hyväksyi yksimielisesti toi- jöitä, ilmoittanut haluavansa maittensa pe- 9107: vomuksen, ruskuivatusta. Tämä kuivatusta haluavien 9108: ,että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin maan- suuri luku varmaan osoittaa, miten todella 9109: parannustöihin j.a vesistöjen laskemiseen välttämätöntä olisi saada entistä suurempaa 9110: myönnettyjen samoinkuin näiden hankkeiden vauhtia kuivatustöihin Kiuruvedellä. Saman- 9111: suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvittavan lainen tilanne on useissa toisissakin Ylä- ja 9112: teknillisen henkilökunnan palkkaamiseen ja Pohjois-Savon kunnissa. 9113: koneiden hankintaan osoitettujen varojen li- Tässä yhteydessä on syytä mainita, että 9114: säämiseksi sekä työllisyyden turvaamista var- näissä kunnissa on viime vuosien aikana 9115: ten myönnettyjen määrärahojen käyttämi- esiintynyt laajaa työttömyyttä. Työttömyys 9116: seksi entistä enemmän kuivatushankkeiden on saanut siellä rakenteellisen työttömyyden 9117: toteuttamiseen". luonteen, minkä vuoksi se tulee jatkumaan 9118: Tämän eduskunnan toivomuksen johdosta vuodesta vuoteen. Sopivien työkohteiden löy- 9119: olisi hallituksen pitänyt ryhtyä toimenpitei- täminen on jokaisena syksynä ja talvena 9120: siin maanviljelysinsinööripiireihin teknillisen tuottanut näissä kunnissa va1tiolte ja kun- 9121: henkilökunnan palkkaamiseen ja suunnittelu- nille suuria vaikeuksia. Sen vuoksi on valtio 9122: sekä kuivatustöissä tarvittavien koneiden han- ja kunnat joutuneet suorittamaan työttömyy- 9123: kintaan tarvittavien määrärahojen lisäämi- den johdosta vähemmän hyödyllisiäkin töitä. 9124: seksi. Maankuivatustyöt olisivat todella hyödyllisiä 9125: Hallituksen talousarvioesityksessä tulevalle töitä. Ne parantaisivat viljelysten kasvua ja 9126: vuodelle (1956) ei kuitenkaan ole esitetty aVJaisivat uusia viljelysmahdollisuuksia lukui- 9127: määrärahan lisäystä näihin tarkoituksiin. sille pientilallisille ja ne kohottaisivat met- 9128: Nämä lisäykset olisivat välttämättömiä var- sien tuottoa moninkertaisesti nykyisestään, 9129: maan maan jokaiseen insinööripiiriin, mutta Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 9130: erikoisesti Savon maanviljelysinsinööripiiriin nioittavasti, 9131: pitäisi ensi tilassa saada lisää teknillistä hen- 9132: kilökuntl!!a ja työvälineitä. Savon maanvilje- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9133: lysinsinööripiiri olisi erikoisesti tämän lisäyk- tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar- 9134: sen tarpeessa sen vuoksi, että Ylä-Savossa ja kan suuruisen määrärahan teknillisen 9135: Pohjois-Savossa yleensä on kymmeniä tuhan- lisähenkilökunnan palkkaamiseen Sa- 9136: sia hehtaareja vesiperäisiä maita, jotka vaa- von maanviljelysinsinööripiiriin.. 9137: tisivat kuivattamista. Mm. Kiuruveden kun- 9138: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 9139: 9140: Kalle Kämäräinen. Hugo Manninen. Elli Nurminen. 9141: Esa Hietanen. Artturi Jämsen. Mikko Hult. 9142: Martti Leskinen. J. F. Pöykkö. Juho Rytkönen. 9143: Eemil Partanen. Lennart Heljas. 9144: 1017 9145: 9146: IV,ss5. - Rah.al. N:o 203. 9147: 9148: 9149: 9150: 9151: Rapio ym..: Määrärahan osoittamisesta kaivinkoneen hankki- 9152: miseksi Tampereen maanviljelysinsinööripiirille. 9153: 9154: 9155: E d u s k u n n a 11 e. 9156: 9157: Hallitus esittää vuoden 1956 tulo- ja me- tannusarviokin on jo laadittu. Kuitenkaan 9158: noarvioon otettavaksi 11 Pl: n X luvun 6 mo- tätä työtä ei voida suorittaa, ellei saada ny- 9159: mentille lisäyksenä 5 000 000 markkaa maan- kyistä suurempaa kaivinkonetta, koska ky- 9160: viljelysinsinööripiirien työkoneiden ja kalus- seessä on useiden miljoonien kuutiometrien 9161: ton varaosien hankintaa ja peruskorjauksia maan poisto, mikä edellyttää, että koneen 9162: varten. Uusien koneiden hankintaan ei sitä kauhan tilavuuden tulisi olla vähintään kaksi 9163: vastoin varoja esitetä, vaikka piireillä onkin kuutiometriä. 9164: puutetta eri tarkoituksiin soveltuvista ko- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 9165: neista. Esimerkiksi Tampereen maanviljelys- 9166: insinööripiirillä on ollut jo kauan valmiina että Eduskunta ottaisi .vuoden 1956 9167: suunnitelma suurisuuntaisesta, kolme kuntaa tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun 9168: käsittävästä, kauan vireillä olleesta Inhottu- 6 momentille 36 000 000 markkaa 9169: järven säännöstelystä ja siihen liittyvien uuden kaivinkoneen hankkimista var- 9170: vesistöjen järjestelystä, jonka avulla saatai- ten Tampereen maanviljelysinsinööri- 9171: siin tuhansia hehtaareita hyötyaluetta. Kus- piirille. 9172: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 9173: 9174: Pertti Rapio. Irma Rosnell. Pentti Liedes. 9175: 1018 9176: 9177: IV,3,36. - Rah.al. N:o 204. 9178: 9179: 9180: 9181: 9182: Koivunen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maan- 9183: parannustöihin maanhankintalain mukaan maata saaneille. 9184: 9185: 9186: E d u s k u n n a ll e. 9187: 9188: Maanhankintalain mukaan asutetuista on roin saa viljelyksiään kasvukuntoon, niin 9189: huomattava osa joutunut raivaamaan vilje- kohtuullista ja järkevää olisi heitä tässä 9190: lyksiään sellaisilla kylmillä tiloilla, joiden asiassa valtion varoilla tukea. 9191: pelloista ei ole vieläkään kunnon satoja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 9192: saatu. Kysymys on tiloista, joiden viljelyk- 9193: set kasvukuntoon tullakseen vaativat voima- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9194: kasta peruskalkitusta ja vaihtomaiden ajoja. tulo- ja menoarvioon uudelle momen- 9195: Maanhankintalain tarkoituksena ei liene ol- tille 35 000 000 markan maarara- 9196: lut raivauttaa viljelyksiä, jotka eivät vas- han avustuksiksi maanparannustöihin 9197: taa niihin asetettavia toiveita ja vaatimuk- maanhankintalain mukaan maata saa- 9198: sia. Kun monet vaikeimmissa olosuhteissa neille. 9199: elävät maanhankintatilalliset eivät omin va- 9200: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 9201: 9202: Matti Koivunen. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 9203: Aleksi Kiviaho. Hugo Manninen. Toivo Niiranen. 9204: Niilo Nieminen. Toivo Asvik. Hannes Tauriainen. 9205: Eino Roine. 9206: 1019 9207: 9208: IV,ss7. - Rah.al. N:o 205. 9209: 9210: 9211: 9212: 9213: Kämäräinen ym.: Määrärahan osoittamisesta palkkioiksi pien- 9214: viljelijöille maanparannusaineiden ajosta. 9215: 9216: 9217: E d u s k u n n a ll e. 9218: 9219: Useina edellisinä syksyinä ja talvina on käytännössä pienviljelijöiden uudisviljelys- 9220: maassamme ollut laaja työttömyys. Työttö- palkkioiden maksussa, joten organisaatio olisi 9221: mien joukossa on ollut huomattava osa maa- va'lmis. Maamiesseurojen ja pienviljelijäyh- 9222: seudun pienviljelijöitä ja heidän perheittensä distysten neuvojilla on laaja kokemus töiden 9223: jäseniä. Työtä kyllä näillä pientiloilla olisi, suunnittelussa, tarkastuksessa ym. seikoissa. 9224: mm. talvella mudan ja saven ajo pelloille. Hallitus voi antaa tarkemmat määräykset 9225: Erikoisesti uudisviljelykset kaipaisivat näitä palkkioiden jakoperusteista. 9226: maanparannusaineita. Useimmilla pientiloilla Ehdottamamme määräraha olisi tarkoituk- 9227: niiden ajo täytyy kuitenkin jättää suoritta- senmukaista ottaa työllisyyden turvaamiseen 9228: matta sen vuoksi, että rahatulojen saami- merkitystä 4 500 000 000 markan määrära- 9229: seksi on turvauduttava ansiotöihin. Kun hasta, koska se vähentäisi työttömyyttä pien- 9230: ansiotöitä ei viime vuosina ole ollut riittä- viljelijäväestön keskuudessa. Näin a.loitteessa 9231: västi saatavissa, on ollut pakko pyytää työtä osoitettu summa ei tietäisi menojen lisäystä 9232: kuntien työasiain lautakunnilta. Tästä kärsii tulo- ja menoarviossa. 9233: tietysti pienviljelijäin talous, sillä maanpa- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 9234: rannusaineiden puuttuessa viljelysten sato- nioittavasti, 9235: tulokset jäävät alhaisiksi. 9236: Tämän vuoksi olisi näille pientilallisille että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9237: annettava valtion varoista palkkiota maan- tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar- 9238: parannusaineiden ajosta viljelyksille. Palk- kan määrärahan palkkioiksi pienvil- 9239: kioiden jako tapahtuisi parhaiten samaa me- jelijöille maanparannusaineiden ajosta. 9240: netelmää noudattamalla kuin mikä on ollut 9241: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 9242: 9243: Kalle Kämäräinen. Eemil Partanen. 9244: Artturi Jämsen. M. 0. Lahtela. 9245: Niilo Ryhtä. 9246: 9247: 9248: 9249: 9250: 24 E 626/55 9251: 1020 9252: 9253: IV,33s. - Rah.al. N:o 206. 9254: 9255: 9256: 9257: 9258: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 9259: siksi ja lainoiksi salaojituksiin. 9260: 9261: 9262: Eduskunnalle. 9263: 9264: Voimassa olevan salaojituslain, joka on lainoihin ehdotettu 130 milj. markkaa teke- 9265: hyväksytty eduskunnassa 15. 4. 1955, 1 § : n vät yhteensä vain 210 milj. markkaa. Siis 9266: 1 momentti kuuluu seuraavasti: vajausta lain mukaisesta määrästä 90 milj. 9267: ,Salaojitustoiminnan edistämistä varten markkaa. 9268: otetaan vuosina 1955-1959 valtion tulo- ja Ei ole mitään perusteltua aihetta vastoin 9269: menoarvioon vuosittain tarpeellinen siirto- voimassa olevaa lakia ja todellista tarvetta 9270: määräraha, vuonna 1955 vähintään 175 mil- salaojitustoiminnan edistämisvaroista vähen- 9271: joonaa markkaa ja vuosina 1956-1959 vuo- tää kokonaista 90 milj. markkaa. Tämä me- 9272: sittain vähintään 300 miljoonaa marklroa." nettely olisi tietoinen isku kaikkien piirien 9273: Hallituksen esityksessä tulo- ja menoar- tunnustarnalle salaojitussuunnitelmalle. 9274: vioksi vuodelle 1956 11 Pl. X luvun 8 mo- Eduskunnan on tämä hallituksen aiheut- 9275: mentin perusteluissa on viitattu edellä mai- tama virhe korjattava jo varsinaisessa talous- 9276: nittuun lakiin ja ehdotetaan salaojituspalk- arviossa, sillä tällaiset paikkaHut eivät 9277: kioihin lisäystä 15 miljoonaa markkaa. Mo- kuulu lisämenoarvioon. 9278: mentin loppusumma kohoaa näin 80 milj. Näillä perusteilla ehdotamme, 9279: markkaan. 9280: 19 PL II luvun 9 momentin perusteluissa että Eduskunta ottaisi lisäyksenä 9281: viitataan jälleen edellä mainittuun lakiin ja vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon 9282: ehdotetaan salaojitusta edistäviin lainoituk- 90 000 000 markkaa avustuksiksi ja 9283: siin 130 milj. markkaa. Siis 20 miljoonan lainoiksi salaojitustoiminnan edistä- 9284: lisäys vuoteen 1945 verrattuna. Salaojitus- mistä varten. 9285: palkkioihin ehdotettu 80 milj. markkaa ja 9286: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 9287: 9288: Yrjö Hautala. Kalle Kämäräinen. Atte Pakkanen. 9289: Kauno Kleemola. Eeli Erkkilä. Einari Jaakkola. 9290: Urho Kähönen. Artturi Jämsen. Eino Uusitalo. 9291: Kusti Eskola. 9292: Eino Rytinki. 9293: 1021 9294: 9295: IV,aa9. - Rah.al. N:o 207. 9296: 9297: 9298: 9299: 9300: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan kun- 9301: nassa olevan Siikalahden pengerrystyötä varten. 9302: 9303: 9304: E d u s k u n n a 11 e. 9305: 9306: Kaakkoisella rajalla olevasta Parikkalan Tämä lahti oli ennen Simpeleen järven 9307: kunnasta jäi rajan taakse noin kolmasosa ja laskua erinomainen kalanviljelyslaitos, mutta 9308: sen mukana parhaat viljelysmaat. Viljelys- nyt tästä on muodostunut kalantappolaitos, 9309: kelpoista maata kunnan alueella on hyvin sillä keväällä nousee vesi sen verran, että 9310: vähän. Kunnan alueella on Simpeleen jär- kevätkutuiset kalat nousevat sinne ja sitten 9311: vessä Siikalahti-niminen lahti, johon Kymen veden laskettua ne jäävät kuiville. Näin ol- 9312: läänin maanviljelysinsinööripiiri on tehnyt len olisi ko. työ toteutettava kiireellisenä. 9313: pengerryssuunnitelman. Suunnitelman hyö- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 9314: tyalue käsittää 588 ha ensiluokkaista vilje- nioittaen, 9315: lysmaata. Maatutkimus on suoritettu ja to- 9316: dettu, että maaperä on erikoisen hyvää, mm. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9317: vaihtuvaa kalkkia on todettu olevan 40 t. ha. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun 9318: Alueella asuu puhtaasti pienviljelijöitä. 7 momentille 50 000 000 markkaa 9319: Niiden viljelijöiden, jotka hankkeesta tulisi- Parikkalan kunnassa olevan Siikalah- 9320: vat hyötymään, keskipeltopinta-ala on 5.5 ha. den pengerrystyötä varten. 9321: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 9322: 9323: Yrjö Sinkkonen. Tauno Kelovesi. Erkki Tuuli. 9324: 1022 9325: 9326: IV,34o. - Rah.al. N:o 208. 9327: 9328: 9329: 9330: 9331: Antila ym..: Määrärahan osoittamisesta suomalaisten hevosten 9332: kuninkuusajoissa jaettavia palkintoja varten. 9333: 9334: 9335: E d u s k u n n a ll e. 9336: 9337: Hevoskasvattajien piirissä seurataan huo- tion varoilla huomattavasti tuetaan, on ravi- 9338: lestuneena niitä toimenpiteitä, joita on tehty urheilu totalisaattoriveron muodossa vain tu- 9339: lämminverihevosten maahantuontiyrityksinä. lonlähteenä valtiolle. Tämä ei voi olla oikein. 9340: Lämminverihevosten avuja on tarpeettomasti Kun jatkuva ravikilpailuharrastus varmen- 9341: ylistetty, mutta ne ovat erittäin yksipuolisia. taa hevoskantamme säilymistä, olisi toivotta- 9342: Nopeus ja herkkyys ovat meidän oloissamme vaa, että valtio pitkän tauon jälkeen jakaisi 9343: riittämättömät avut. On myönnettävä, ettei kuninkuusajojen yhteydessä palkinnot, joi- 9344: suomalaisen hevosen monipuolista osuutta den suuruus yhteensä olisi 1.5 miljoonaa 9345: kansamme palvelijana ole riittävästi huo- markkaa. Esimerkiksi loppupisteiden mu- 9346: mioitu eikä esille tuotu. Onhan se uudisrai- kaan I palkinto 500 000: - , toinen 9347: vauksemme salainen ase, mutta hevosen rai- 400 000: -, kolmas 300 000: -, neljäs pal- 9348: vaajapatsas on unohdettu. Tätä maata puo- kinto 200 000: - ja viides palkinto 9349: lustettaessa se on ollut uskollisuudessaan sa- 100000:-. 9350: noin kuvaamattoman suuri tekijä. Se rat- Mielenkiinnosta tällaisiin palkintoihin tu- 9351: kaisi juuri monipuolisuudenaan vaikeissa levat varakkaammatkin piirit mukaan, juok- 9352: oloissa mitä erilaisimpia tehtäviä, mutta näis- sijasukuisten varsojen ja hevosten kysyntä 9353: täkin ponnistuksista huolimatta hevonen on kasvaa, hinnat vakiintuvat. Näin tehdään 9354: unohdettu. Suomen vihreän kullan, puuta- erittäin merkittävä yritys pienviljelijätalouk- 9355: varan siirrossa on hevosen osuus ollut ratkai- sien niukkojen tulojen lisäämiseksi ja teh- 9356: seva. Mutta tässäkin hevosen osana on ollut dään oikeutta heidän korkealle hevoskasva- 9357: voimansa antaa ja sitten unohtua. Maatalous tusammattitaidolleen. Mutta lisäksi varmis- 9358: motorisoituu, sehän on ajan tunnus, mutta tetaan näin maamme mitä monitahoisin veto- 9359: hevosen merkitys on niin kiistaton, ettei sen voimakysymys omalta kotoiselta pohjalta vai- 9360: paikkaa helpolla täytetä Suomen pienvilje- keuksien varalta. Tämä lienee ainoa keino 9361: lijätalouksissa. heti alkuun lämminverihevosten tuontivilli- 9362: Kiitettävien käyttöominaisuuksiensa lisäksi tystä vastaan. Maamme tarvitsee senkin va- 9363: suomalainen hevonen on erittäin nopea. V ar- luutan tositarpeisiin. 9364: sinkin viime vuosina se on saavuttanut me- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 9365: nestystä ja erikoista huomiota yli maamme kunnioittaen, 9366: rajojenkin. Siksi sen kehittämiseen on kiin- 9367: nitettävä jatkuvaa huomiota. Mutta raviur- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9368: heilu on kallista, palkinnot usein vain murto- tulo- ja menoarvioon 1 500 000 markan 9369: osa kilpailijain kuluista, kilpailuja järjestä- määrärahan jaettavaksi vuosittain pi- 9370: vät seurat ovat taloudellisissa vaikeuksissa, dettävissä suomalaisten hevosten ku- 9371: mikä vaikuttaa hevoskasvatusharrastukseen ninkuusajoissa palkintoina suomalai- 9372: lamaannuttavasti. Kun muuta urheilua val- sen hevosjalostustyön tukemiseksi. 9373: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 9374: 9375: Toivo Antila. Matti Mattila. J. F. Pöykkö. 9376: Toivo Saloranta. Sven Högström. Pertti Rapio. 9377: M. 0. Lahtela. Esa Koivusilta. Harras Kyttä. 9378: Eemil Partanen. Raino Hallberg. Otto Muikku. 9379: Heikki Soininen. 9380: 1023 9381: 9382: IV,341. - Rah.al. N:o 209. 9383: 9384: 9385: 9386: 9387: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi 9388: Länsi-Karjalan maanviljelysseuralle kalanviljelyslaitoksen 9389: perustamista varten. 9390: 9391: 9392: E d u s k u n n a II e. 9393: 9394: Kun Karjalan kalanviljelyslaitos jäi rajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9395: taakse, on Länsi-Karjalan maanviljelysseura tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIII lu- 9396: ryhtynyt toimenpiteisiin kalanviljelyslaitok- vun 9 momentille 2 000 000 markkaa 9397: sen rakentamiseksi Länsi-Karjalan vesirik- avustuksena Länsi-Karjalan maanvi7r 9398: kaalle alueelle. jelysseuralle kalanviljelyslaitoksen pe- 9399: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- rustamista varten. 9400: nioittaen, 9401: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 9402: 9403: Yrjö Sinkkonen. Toivo Kujala. Veikko Kokkola. 9404: Esa Koivusilta. Kaarlo Kajatsalo. Juho Kuittinen. 9405: Valto Käkelä. Tauno Kelovesi. Erkki Tuuli. 9406: 1024 9407: 9408: IV,342. - Fin.mot. N:o 210. 9409: 9410: 9411: 9412: 9413: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till under- 9414: stöd och lån åt yrkesfiskare för anskaffning av fiske- 9415: redskap. 9416: 9417: 9418: T i 11 R i k s d a g e n. 9419: 9420: Förnyandet av bragdbeståndet är ett gens proposition angående stats:förslaget :för 9421: stående problem för yrkes:fiskarna. Därtill år 1956 kommer emellertid under nästa år 9422: kommer, att kust:fisket av omständigheternas endast 40 miljoner att stå till yrkes:fiskarnas 9423: tvång håller på att utveckla sig till havs- :förfogande :för ovannämnt ändamål. Det är 9424: fiske, vilket betyder övergång till allt större uppenbart, att en rättelse härvidlag bör fås 9425: och dyrbarare båtar och fiskeredskap. Frå- till stånd och yrkes:fiskarnas utkomst- och 9426: gan om att erhålla billiga statslån för att levnadsmöjligheter underlättas genom att 9427: kunna :förnya och modernisera båtar och staten bistår yrkesfiskarna med understöd 9428: bragdbestånd är därför ett synnerligen och lån för anska:f:fning av fiskeredskap. 9429: brännande dagsaktuellt problem för yrkes- Hänvisande till ovanstående :föreslår under- 9430: fiskarna. tecknade, 9431: För innevarande år har genom statlig :för- 9432: medling 50 miljoner mark stått till yrkes- att Riksdagen i statsförslaget för år 9433: fiskarnas :för:fogande att ansökas som lån 1956 måtte upptaga ett anslag på 9434: med låg ränta för inköp av bragder och bå- 30 miljoner mark till understöd och 9435: tar. Denna summa har numera visat sig lån åt yrkesfiskare för anskaffning av 9436: vara alldeles otillräcklig. Enligt regerin- fiskeredskap. 9437: Helsing:fors den 19 september 1955. 9438: 9439: Gösta Rosenberg. T. Asvik. 9440: Rainer Virtanen. N. Nurminen 9441: 1025 9442: 9443: IV,342. - Rah.al. N:o 210. 9444: Suomennos. 9445: 9446: 9447: 9448: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja 9449: lainaksi ammattikalastajille kalanpyydysten hankkimiseen. 9450: 9451: 9452: E d u s k u n n a ll e. 9453: 9454: Pyydyskannan uusiminen on ammattika- tulo- ja menoarvioksi tulee kuitenkin ensi 9455: lastajille pysyvä probleemi. Lisäksi on ran- vuodeksi vain 40 milj. mk ammattikalastajien 9456: nikkokalastus olosuhteiden pakosta kehitty- käytettäväksi yllämainittuun tarkoitukseen. 9457: massa merikalastukseksi, mikä merkitsee On ilmeistä, että tässä on saatava korjaus 9458: siirtymistä yhä suurempiin ja kalliimpiin aikaan ja ammattikalastajien toimeentulo- 9459: aluksiin ja kalastusvälineisiin. Kysymys hal- mahdollisuuksia helpotettava siten, että val- 9460: pojen valtionlainojen saamisesta alusten ja tio tukee ammattikalastajia myöntämällä 9461: pyydyskannan uusimista ja nykyaikaista- avustuksia ja lainoja kalastusvälineistön 9462: mista varten on sen vuoksi ammattikalasta- hankkimiseen. 9463: jille erittäin polttava ajankohtainen kysy- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet 9464: mys. ehdottavat, 9465: Tätä vuotta varten on valtion välityksellä 9466: ammattikalastajien käytettävissä ollut 50 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9467: mk halpakorkoisina lainoina pyydysten ja tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 9468: alusten hankkimiseen. Tämä määrä on nyt- kan määrärahan avustuksiksi ja lai- 9469: temmin osoittautunut aivan riittämättömäksi. noiksi ammattikalastajille kalanpyy- 9470: Hallituksen esityksen mukaan vuoden 1956 dysten hankkimiseen. 9471: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 9472: 9473: Gösta Rosenberg. T. Asvik. 9474: Rainer Virtanen. N. Nurminen. 9475: 1026 9476: 9477: IV,343. - Fin.mot. lq':o 211. 9478: 9479: 9480: 9481: 9482: Österholm m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för 9483: täckande av ränteskillnaden på lån, som beviljas yrkes- 9484: fiskare för anskaffning av fiskredskap. 9485: 9486: 9487: T i ll R i k s d a g e n. 9488: 9489: I budgeten :för år 1954 beviljade riksda- vis ringa mån :förmått till:fredsställa beho- 9490: gen ett anslag, stort 25 milj. mark, till lån vet av lånemedel och att det varit nödvändigt 9491: åt yrkes:fiskare :för anska:f:fning av :fiskred- att begränsa lånebeloppen så att de i allmän- 9492: skap. Följande år anvisades på regeringens het varit högst 300 000 mark. Det belopp, 9493: :förslag 2.5 milj. mark :för att täcka skillna- som :för nästa år :föreslås :för detta ändamål, 9494: den mellan gängse utlåningsränta och den är uppenbart otillräckligt och borde där:för 9495: ränta på 3 %, som skulle erläggas :för lån höjas så att genom de nämnda penning- 9496: på sammanlagt 50 milj. mark av Andelskas- anstalternas :förmedling åtminstone 60 milj. 9497: sornas Central Ab och Sparbankernas Cen- mark skulle stå till :för:fogande. På grund 9498: tral-Aktie-Bank åt yrkes:fiskare :för anska:f:f- därav borde det belopp, som ankommer på 9499: ning av :fiskredskap. I budgeten :för år 1956 statens del :för att täcka ränteskillnaden, 9500: :föreslår regeringen :för samma ändamål ökas med 1 milj. mark. 9501: 2 milj. mark tili täckande av ränteskillnaden Med hänvisning tili det som ovan an:förts 9502: :för lån på sammanlagt 40 milj. mark. :föreslås, 9503: De lån, som på statens åtgärd ställts tili 9504: :för:fogande :för anska:f:fning av :fiskredslrap att Riksdagen måtte i statsförslaget 9505: och båtar, har varit mycket e:fter:frågade och för år 1956 upptaga 1 milj. mark som 9506: utgjort en god handräckning åt den ekono- tt1lskott Wl anslaget under 11 Ht. 9507: miskt beträngda :fiskarbe:folkningen vid an- XIII kap. 8 mom. för täckande av 9508: ska:f:fningen av :förnödenheter :för :fiskets be- ränteskillnaden på lån, som beviljas 9509: drivande. Det har emellertid visat sig att de yrkesfiskare för anskaffning av fisk- 9510: hittills beviljade lånen endast i jäm:förelse- redskap. 9511: Helsing:fors den 19 september 1956. 9512: 9513: John Österholm. Arthur Larson. 9514: John Forsberg. Albin Wickm.an. 9515: C. A. Öhman. Bertel Lindh. 9516: Grels Teir. 9517: 1027 9518: 9519: IV,343. - Rah.al. N:o 211. 9520: Suomennos. 9521: 9522: 9523: 9524: Österholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta am- 9525: mattikalastajille kalanpyydysten hankkimiseksi myönnettä- 9526: vien lainojen korkoeron suorittamiseen. 9527: 9528: 9529: E d u s k u n n a ll e. 9530: 9531: Vuoden 1954 budjetissa eduskunta myönsi suhteellisen vähäisessä määrässä voineet tyy- 9532: 25 miljoonan markan suuruisen määrärahan dyttää lainavarojen tarvetta, ja on ollut vält- 9533: lainoiksi ammattikalastajille kalanpyydysten tämätöntä rajoittaa lainamäärät siten, että ne 9534: hankkimiseen. Seuraavana vuonna hallitus ovat yleensä olleet enintään 300 000 mark- 9535: osoitti ehdotuksessaan 2,5 miljoonaa markkaa kaa. Se määrä, joka ensi vuodeksi ehdote- 9536: tavallisen lainauskoron ja sen 3 % : n koron taan tähän tarkoitukseen, on ilmeisesti riittä- 9537: erotuksen peittämiseksi, joka oli suoritettava mätön, ja sitä olisi sen vuoksi korotettava si- 9538: Osuuskassojen Keskus Oy: n ja Säästöpank- ten, että mainittujen rahalaitosten välityk- 9539: kien Keskus-Osake-Pankin myöntämästä yh- sellä saataisiin käytettäväksi ainakin 60 mil- 9540: teensä 50 miljoonan markan lainasta ammat- joonaa markkaa. Tämän johdosta olisi sitä 9541: tikalastajille kalanpyydysten hankkimiseen. määrää, joka tulee valtion osuudeksi korko- 9542: Vuoden 1956 budjettiin ehdottaa hallitus sa- eron peittämisessä, korotettava 1 miljoonalla 9543: maan tarkoitukseen 2 miljoonaa markkaa markalla. 9544: korkoeron peittämiseksi yhteensä 40 miljoo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, 9545: nan markan lainoista. 9546: Ne lainat, jotka valtion toimesta on ase- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9547: tettu käytettäväksi kalastusvälineiden ja alus- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XIII lu- 9548: ten hankkimista varten, ovat olleet hyvin ky- vun 8 momentille lisäyksenä 1 000 000 9549: syttyjä ja hyväksi avuksi vaikeassa taloudelli- markan määrärahan ammattikalasta- 9550: sessa asemassa olevalle kalastajaväestölle kalas- jille kalanpyydysten hankkimiseksi 9551: tuksen harjoittamiselle tarpeellisten välineiden myönnettävien lainojen korkoeron suo- 9552: hankkimisessa. Kuitenkin on ilmennyt, että rittamiseen. 9553: tähän mennessä myönnetyt lainat ovat vain 9554: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 9555: 9556: John Österholm. C. A. Öhman. Albin Wickman. 9557: John Forsberg. Arthur Larson. Bertel Lindh. 9558: Grels Teir. 9559: 9560: 9561: 9562: 9563: 25 E 626/55 9564: 1028 9565: 9566: IV,s-44, - Rah.al. N:o 212. 9567: 9568: 9569: 9570: 9571: Jaakkola ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastajamootto- 9572: reissa käytettävän petroolin hinnan alentamista varten. 9573: 9574: 9575: E d u s k u n n a 11 e. 9576: 9577: Ammattimaisen 'kalastuselirrkeinon harjoit- somme polttoainekulut muiden pyydys- ym. 9578: tajat, jotka harjoittavat yhtä kaikkein vai- kulujen lisäksi niin raskaiksi, että, ottaen 9579: keinta ja vaativinta ammattia maassamme, huomioon heidän ammattinsa epävarmuuden, 9580: ovat, lkuten tunnettua, joka päivä armotto- yhteiskunnan olisi alennettava näitä poltto- 9581: mien luonnonvoimien käsissä työtään tehdes- ainekustannuksia. Tämän johdosta ehdo- 9582: sään. Tämän lisäksi tuotteiden markkinointi tamme kunnioittaen, 9583: tuottaa monasti suuria vaikeuksia ja te'kee 9584: heidän elintasonsa pakosta alhaiseksi muihin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9585: kansalaispiireihin verrattuna. Maamme am- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 9586: mattikalastajat joutuvat käyttämään yhteensä kan määrärahan kalastajamoottoreissa 9587: noin 300 milj. markkaa vuodessa kalastaja- käytettävän petroolin hinnan alenta- 9588: moottoreiden polttoainekustannuksiin. Ka t- mista varten. 9589: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 195·5. 9590: 9591: Einari Jaakkola. Nestori Kaasalainen. 9592: Laura Brander-Wallin. Erkki Ryömä. 9593: Esa Koivusilta. 9594: 1029 9595: 9596: IV,345. - Rah.al. N:o 213. 9597: 9598: 9599: Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikkuvan maatalou- 9600: dellisen koetoiminnan järjestämiseksi Pohjois-Karjalaan. 9601: 9602: 9603: E d u s k u n n a ll e. 9604: 9605: Pohjois-Karjalassa olisi maatalouden har- set vastaisivat Pohjois-Karjalan olosuhteita. 9606: joittamiselle varsinkin maakunnan pohjois- Ilmasto- ja maaperäeroavuudet Maaningan 9607: osissa välttämätöntä, että maataloudellinen koeaseman ja Pielisen-Karjalan välillä ovat 9608: koetoiminta saataisiin käyntiin ja että tähän taas siksi huomattavat, etteivät Maaningan 9609: tarkoitukseen otettaisiin valtion vuoden 1956 koeaseman tulokset ole käyttökelpoisia Pie- 9610: tulo- ja menoarvioon tarpeellinen määräraha. lisen-Karjalan alueella. 9611: Maakuntaamme perustettiin vuonna 1921 Vaikeimmassa asemassa koetoiminnan 9612: Suoviljelysyhdistyksen Karjalan koeasema, puuttumisen takia ovat Kiihtelysvaaran, 9613: jolla oli tarkoituksena palvella sekä Pohjois- Tuupovaaran, Ilomantsin, Enon, Kontiolah- 9614: että Laatokan-Karjalan maataloutta, mitä den, Polvijärven, Juuan, Pielisjärven, Nur- 9615: kuvastaa myös koeaseman alkuperäinen si- meksen, Rautavaaran ja Valtimon kunnat. 9616: joitussuunnitelma. Sopivaksi katsottu paikka Näissä kunnissa on maakunnan kokonais- 9617: oli Pälkjärven pitäjän eteläosassa ollut Pälk- peltoalasta, n. 115 000 hehtaarista, n. 67 000 9618: saaren kartano, mistä kuitenkin aivan viime ha eli 60 %, ja kun otetaan huomioon, että 9619: hetkessä luovuttiin ja Suoviljelysyhdistys uuden pellon raivaaminen on etupäässä kes- 9620: osti koeasemaksi Suoniemen tilan Tohmajär- kittynyt Pielisen ympäristökuntiin, niin että 9621: ven pitäjän Kemien kylästä. Vuoden 1944 5-vuotiskautena 1950-54 raivatusta 13 ooa 9622: rauhaan asti koeasema sai lukea piiriinsä hehtaarista 9 500 ha on raivattu sanotulla 9623: myös Itä-Karjalan maanviljelysseuran alueella, tulee Pohjois-Karjalan maanvilje- 9624: alueen, josta mm. retkikunnat kävivät tutus- lyksen painopiste yhä enemmän siirtymään 9625: tumassa sen kokeisiin. Pielisen-Karjalaan. Käyttökelpoisten vilje- 9626: Nykyisin koeasema sijaitsee 1:1;2 peninkul- lysohjeiden puute tällä alueella, jossa elämi- 9627: man päässä valtakunnan kaakkoisrajasta. sen olosuhteet tunnetusti muutoinkin ovat 9628: Maakunnan koillis- ja luoteiskolkkiin on koe- peräti vaikeat, käy yhä ilmeisemmäksi, 9629: asemalta matkaa 16 peninkulmaa ja se sijait- Mainittakoon tässä yhteydessä, että maan- 9630: see siis maakunnan etelälaidassa. hankintalain tuloksena Pohjois-Karjalassa on 9631: Suoviljelysyhdistyksen omistaman koease- asutettu 5 000 perhettä, joista 45 % on siir- 9632: man päähuomio on kohdistunut etupäässä toväkeä. Väestön keskimääräistä nopeampi 9633: suoviljelyskokeisiin, joskin myös vaaramaan lisääntyminen aiheuttaa varmasti myös tule- 9634: kokeita jossain määrin pyritään toimeen- vaisuudessa jatkuvaa uuden pellon raivaa- 9635: panemaan. mista harvaan asuttujen metsäseutujen vil- 9636: Sijainnistaan johtuen Tohmajärven koe- jelyskelpoisilla mailla. 9637: asema ei mitenkään vastaa Pohjois-Karjalan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 9638: ja vallankaan sen pääalueen, Pielisen-Karja- kunnioittaen, 9639: lan ilmastollisia eikä maaperänisiä olosuhteita. 9640: Sen antamat koetulokset soveltuvat lähinnä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9641: luovutetun Laatokan-Karjalan olosuhteisiin. tulo- ja menoarvion 11 Pl. XIV luvun 9642: Lähimmät valtiQn koeasemat ovat Mikke- 22 momentille 2 500 000 markan mää- 9643: lissä ja Maaningalla. Mikkelin koeasema on rärahan liikkuvan koetoiminnan jär- 9644: liiaksi etelässä, jotta siellä saadut koetulok- jestämiseksi Pohjois-Karjalassa. 9645: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 9646: 9647: Heikki Soininen. Vieno Simonen. Niilo Ryhtä. 9648: Arvi Ikonen. Eino Palovesi. Hilja Väänänen. 9649: 0. Muikku. Kalle Kauhanen. R. Hallberg. 9650: 1030 9651: 9652: IV,346. - Rah.al. N:o 214. 9653: 9654: 9655: 9656: 9657: Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Suomen kas- 9658: vinviljelyskoeaseman perustamista varten. 9659: 9660: 9661: E d u s k u n n a ll e. 9662: 9663: Maataloudellisen koe- ja tutkimustoimin- varten on vielä saatavissa erittäin sopivia 9664: nan merkitys maataloutemme edistämistoi- maatiloja ja kun tehostettu koetoiminta, kar- 9665: minnassa on yleisesti tunnettu ja tunnus- jan vähenemisen ja miltei säännöksi muodos- 9666: tettu. Viimeksi kuluneiden vuosikymmenien tuneen kuivuuden aiheuttamien haittojen 9667: aikana on sanottua toimintaa pyritty mah- poistamiseksi, on alueen maatalouden kan- 9668: dollisuuksien mukaan kehittämään ja täy- nalta välttämätöntä, olisi kauan vireilläollut 9669: dentämään. Koe- ja tutkimustoiminnan tu- Lounais-Suomen kasvinvilj elyskoeasemahanke 9670: loksien soveltamista varten eri viljelysaluei- viipymättä toteutettava. 9671: den olosuhteisiin on, Lounais-Suomea lu- Viitaten edellä esitettyyn ehdotamme kun- 9672: kuunottamatta, eri puolelle maata perustettu nioittaen, 9673: mm. 8 kasvinviljelyskoeasemaa, joilta saa- 9674: duilla tuloksilla on paikallisten erikoiskysy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9675: mysten selvittelyssä ollut ratkaiseva merki- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. I luvun 9676: tys. Kun maamme tärkeimpiin viljelysaluei- kohdalle 30 000 000 markkaa maatilan 9677: siin kuuluvalle Lounais-Suomelle, joka il- ostoon Lounais-Suomen kasvinviljelys- 9678: masto- ja maaperäolosuhteitten sekä viljelyn koeaseman sijoittamista varten ja ir- 9679: laadun ja rakenteen puolesta poikkeaa tairniston hankintaan 3 200 000 mark- 9680: maamme muista viljelysseuduista, ominaisia kaa sekä 11 Pl. XIV luvun koh- 9681: vaikeita kasvinviljelyalan tutkimuskysymyk- dalle palkkauksiin arviomäärärahana 9682: siä ei voida muualla pätevästi selvittää, olisi 2 650 000 markkaa, rakennusten kor- 9683: Lounais-Suomeenkin perustettava kasvinvil- jauksiin 400 000 markkaa ja lwease- 9684: jelyskoeasema. man muihin menoihin 1 600 000 mark- 9685: Lounais-Suomen koeaseman sijoittamista kaa. 9686: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 9687: 9688: Mauno Jussila. Kalervo Saura. Irma Karvikko. 9689: Rafael Paasio. Lauri Laine. Urho Kulovaara. 9690: Harras Kyttä. Paavo Aitio. Arthur Larson. 9691: 1031 9692: 9693: IV,347. - Rah.al. N:o 215. 9694: 9695: 9696: 9697: 9698: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta sikatal01tskoeaseman 9699: perustamiseksi Seinäjoelle. 9700: 9701: 9702: E d u s k u n n a 11 e. 9703: 9704: Maamme ainoa sikatalouskoeasema, joka tyistä tietä pyritty löytämään ratkaisu koe- 9705: perustettiin Puistolaan vuonna 1926 ja on toiminnan välttämättömäksi tulleelle laajen- 9706: valtion omistama, on jo pitkän ajan ollut tamiselle. Osuusteurastamo !tikka Seinä- 9707: tarkoitukseen aivan liian pieni. Koeasemalle joella on valtioneuvostolle lähetetyssä sitou- 9708: ei ole usean vuoden aikana voitu ottaa vas- muksessa tarjoutunut perustamaan ja yllä- 9709: taan kaikkia kantakokeeseen tarjottuja ryh- pitämään sikatalouskoeaseman, johon voisi 9710: miä. Esim. kuluvan vuoden aikana vain sijoittaa kerralla 25 koeryhmää. Asian hoi- 9711: noin kolmasosa tarjotuista on voitu ottaa tamiseksi olisi varattava 5 miljoonan markan 9712: vastaan. Sikatalouskoeaseman laajentamiseen suuruinen määräraha. Valtion sikatalouskoe- 9713: on koetettu saada määrärahoja, mutta tässä asema suorittaisi koeaseman valvonnan ja 9714: ei ole onnistuttu. koeryhmien teurastuksen arvostelun. Seinä- 9715: Sikatalouskoetoiminta Suome.._<;ga on jäänyt joella toimiva uusi koeasema pystyisi hyvin 9716: huomattavasti jälkeen muun Pohjois-Euroo- tyydyttämään Keski- ja Pohjois-Suomen sika- 9717: pan vastaavasta toiminnasta; ·esim. Tanskassa talouden koetarpeen. 9718: on 5 suurta keskuskoeasemaa sekä 14 pie- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 9719: nempää paikallista koeasemaa, Ruotsissa ·on dotamme, 9720: 4 suurta koeasemaa ja pienempiä kaksi sekä 9721: Norjassa entisestään yksi sekä rakenteilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 9722: ja suunnitteilla vielä kaksi. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar· 9723: Koska valtion sikatalouskoeaseman laajen- kan määrärahan sikatalouskoeaseman 9724: tamiseen ei ole myönnetty varoja, on yksi- perustamista varten Seinäjoelle. 9725: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 9726: 9727: Mauri Seppä. Niilo Kosola. 9728: 1032 9729: 9730: IV,34s. - Rah.al. N:o 216. 9731: 9732: 9733: 9734: 9735: Rantamaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsä- 9736: kerhotyötä varten. 9737: 9738: 9739: E d u s k u n n a 11 e. 9740: 9741: Metsäkerhotyö, jonka päämääränä on maa- Eräs tärkeimmistä metsäkerhotyön kehit- 9742: seudun nuorison, tulevien metsänomistajien tymisen edellytyksistä on kuitenkin saada 9743: ja metsätyöläisten monipuolinen ammattikas- lisää miespuolisia kerhoneuvojia. Jos kun- 9744: vatus sekä heidän taloudellinen tukemisensa, taan saadaan hyvä miesneuvoja, ovat metsä- 9745: on viime vuosina päässyt hyvään vauhtiin. kerhotyön mahdollisuudet aivan toiset kuin 9746: V. 1954 käytettiin tähän toimintaan 4.25 naispuolisen kerhoneuvojan kanssa työsken- 9747: milj. markkaa ja tälle vuodelle on varattu neltäessä. Miesneuvojien palkka on kuiten- 9748: 6.36 milj. markkaa. kin korkeampi kuin naisneuvojien, ja monet 9749: Maatalouskerholaistemme keski-ikä ylittää kerhoyhdistykset ovat niin vähävaraisia, ettei- 9750: jo nykyisin 14 vuotta. Tämä osoittaa, että vät ne voi nykyisten rahalähteittensä turvin 9751: meillä on kerholaisina runsaasti varttunutta palkata miesneuvojaa. Jos metsänparannus- 9752: nuorisoa, joka hyvin voi erikoistua metsäalan varoista voitaisiin saada lisäavustusta mies- 9753: töihin. Kokemus ja havainnot osoittavat ni- puolisten kerhoneuvojain palkkaamiseksi - 9754: mittäin selvästi, että mikäli metsäkerhotyötä esim. kahden kolmen kuukauden palkka met- 9755: aiotaan lisätä ja kehittää, on mukaan saa- säkerhoneuvontaan osallistuville -, korjau- 9756: tava runsaasti vähintäin 15-20 vuoden ikäi- tuisi metsäkerhotyön kannalta epätyydyttävä 9757: siä. Vasta tämän ikäisellä nuorisolla on riit- neuvojatilanne varsin monessa kunnassa. 9758: tävästi kestävyyttä ja ymmärtämystä met- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 9759: sässä tapahtuvaan työskentelyyn. Työkalu- nioittaen, 9760: jen käyttö ja työn teknillinen hallinta on 9761: vasta tässä iässä riittävä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9762: Vajaatuottoisten metsien kunnostaminen tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII lu- 9763: on se työkenttä, joka erikoisen hyvin sovel- vun 5 momenWle otettuihin metsän- 9764: tuu metsäkerhonuorisolle. Valtakunnan met- parannusvaroihin metsäkerhotyön te- 9765: sät potevat myös nuorten taimistojen puu- hostamiseksi 8 miljoonan markan mää- 9766: tetta. Kerholaiset voivat osaltaan tätäkin r·ärahalisäyksen. 9767: tilannetta korjata. 9768: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 9769: 9770: Antti J. Rantamaa. Arvi Ikonen. Artturi Jäm.sen. 9771: Niilo Ryhtä. Tahvo Rönkkö. Eino E. Heikura. 9772: Juho Kuittinen. Eino Rytinki. Eino Saari; 9773: Toivo Antila. 9774: 1033 9775: 9776: IV,349, - Rah.al. N:o 217. 9777: 9778: 9779: 9780: 9781: E. Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin metsän- 9782: parannuspiirin perustamiseksi. 9783: 9784: 9785: Eduskunnalle. 9786: 9787: Kun ensimma1sen metsänparannuslain no- kyisten metsänparannusanomusten käsittely 9788: jalla suoritettiin valtakunnan jako metsän- saamamme tiedon mukaan kestää noin 10 9789: parannuspiireihin, meneteltiin siten, että Sa- vuoden ajan. 9790: takunnan ja Pohjois-Hämeen metsänhoito- Jotta asiain tilaan saataisiin korjausta 9791: lautakunnat yhdistettiin yhdeksi metsänpa- aikaan, on käsityksemme mukaan välttämä- 9792: rannuspiiriksi, jonka keskuspaikaksi aluksi töntä kiireellisesti perustaa Satakunnan met- 9793: määrättiin N akkila. Keskuspaikan valintaan sänhoitolautakunnan alueen käsittävä Porin 9794: epäilemättä vaikutti määräävästi tietoisuus metsänparannuspiiri, johon sijoitetaan riit- 9795: siitä, että metsänparannustöiden tarve oli tävä määrä metsäammattimiehiä metsänpa- 9796: Satakunnassa suurempi kuin Pohjois-Hä- rannussuunnitelmia laatimaan. Jotta ei olisi 9797: meessä. tarpeen heikentää metsänparannustoimintaa 9798: Jos puheena olevan metsänparannuspiirin varojen puutteessa muualla maassa sen te- 9799: keskuspaikka olisi pysytetty Nakkilan kun- hostuessa Satakunnassa, on samalla tarpeen, 9800: nassa, olisi epäilemättä kehitys kulkenut suo- että metsänparannustöihin osoitettua määrä- 9801: tuisaan suuntaan siinä suhteessa, että Poh- rahaa samalla jonkin verran lisätään. 9802: jois-Satakunnan vesiperäiset maat olisivat Edellä sanotun perusteella esitämme kun- 9803: saaneet metsänparannusviranomaisten puo- nioittaen, 9804: lelta suuremman huomion osakseen. Kävi kui- 9805: tenkin siten, että jo kolmen vuoden kuluttua että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9806: metsänparannuspiirin keskuspaikaksi määrät- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark- 9807: tiin Tampere. Ei liene väärin otaksua, että kaa Porin metsänparannuspiirin pe- 9808: tässä on eräs syy siihen epätyydyttävään ti- rustamisesta aiheutuvien kustannusten 9809: lanteeseen, joka Satakunnan osalta nykyisin peittämiseen. 9810: on havaittavissa siinä, että pelkästään ny- 9811: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 9812: 9813: Erkki Ryömä. Sylvi Halinen. Pertti Rapio. 9814: Einari Jaakkola. Nestori Kaasalainen. Mauri Ryömä. 9815: Laura Brander-Wallin. Eino E. Heikura. Irma Rosnell. 9816: 1034 9817: 9818: IV,35o. - Rah.al. N:o 218. 9819: 9820: 9821: 9822: 9823: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen su01·it- 9824: tamiseksi Koillis-Lapin metsävarojen käytön edistämiseksi. 9825: 9826: 9827: E d u s k u n n a ll e. 9828: 9829: Koillis-Lapin talouselämän kehittämissuun- mijärvellä, mutta sekään ei ole johtanut rat- 9830: nitelman yhteydessä on huomio vakavasti kaisevaan tulokseen. 9831: kiinnitetty alueen metsävaroihin. Tällöin on Kysymys on kuitenkin sitä suuruusluokkaa, 9832: todettu, että yksin valtion omistamien Kemi- että olisi vihdoinkin tutkittava ja laadittava 9833: järven pohjoispuolisten metsämaiden pinta- suunnitelma Koillis-Lapin puutavaramäärän 9834: ala on 1 600 000 hehtaaria. Sillä alueella kas- hyödyksi käytöstä. Tämä olisi sitäkin välttä- 9835: vava puutavaramäärä on n. 70 000 000 kiinto- mättömämpää, koska sanotulla alueella asuva 9836: kuutiometriä, josta yli-ikäistä metsää n. väestö joutuu usein kärsimään työttömyy- 9837: 50 000 000 kiintokuutiometriä. Metsien yli- destä. Niinpä useana vuotena on sanotulla 9838: ikäisyydestä johtuen ikaatuu ja lahoaa maa- alueella asuvasta n. 60 000 asukkaasta ollut 9839: han vuosittain yli 500 000 kiintokuutiometriä. työttömänä 5 000-7 000 miestä. 9840: Mitään ratkaisevaa ei kuitenkaan ole tehty Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 9841: näiden valtavien puutavaramäärien käytön 9842: edistämiseksi ja puiden maahan lahoamisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9843: seurauksena kansantaloudellisten arvojen tu- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 9844: houtumisen estämiseksi. Vakavassa mielessä miiärär,ahan tutkimuksen suorittami- 9845: ei ole edes tutkittu, vielä vähemmän suunni- s.eksi ja suunnitelman laatimiseksi 9846: teltu, mitä asiantilan korjaamiseksi voitaisiin Koillis-Lapin alueen metsävarojen käy- 9847: tehdä. Viime vuosina on tosin puhuttu puun- tön edistämiseksi. 9848: jalostusteollisuuden kehittämisestä esim. Ke- 9849: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 9850: 9851: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. 9852: 1035 9853: 9854: IV,s5L - Rah.al. N:o 219. 9855: 9856: 9857: 9858: 9859: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskoneasemien 9860: perustamiseen. 9861: 9862: 9863: Ed u s kun n a II e. 9864: 9865: Maassamme toimii nykyisin toistasataa alueella on jouduttu jättämään autioiksi 9866: vuoden 1945 jälkeen perustettua maatalous- useita kymmeniä viljelystiloja tilallisten ol- 9867: koneyhtymää. Nämä ovat perustetut suurelta lessa pakotettuja siirtymään muihin ammat- 9868: osalta valtion avustuksien turvin. Viljelmien teihin. 9869: omistajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä ko- Edelleen on Pohjois-Suomessa muodostettu 9870: neyhtymien toimintaan ja niiden antamaan viime vuosien aikana laajoja asutusalueita. 9871: tulokselliseen koneapuun, mitä osoittaa mm. Myös isojako on loppuvaiheessaan Kuusa- 9872: sekin, ettei yhtään koneyhtymää ole purkau- mon kunnassa ja se antaa mahdollisuuden 9873: tunut. Viime vuosien aikana ei ole valtio viljelmien raivaamiseen. Kuusamon, kuten 9874: tukenut koneasemien perustamista paremmin eri asutusalueittenkin maatalouden kehitys 9875: kuin niiden toimintaakaan. vaatii pikaisia peruskuivatuksia ja peltojen 9876: Maatalouden kannattavaisuuteen vaikut- raivaamista. Nämä työt eivät ole mahdollisia 9877: taa kuitenkin suuressa määrin, miten te- riittävän laajassa mitassa, ellei niitä voida 9878: hokkaasti koneita voidaan tilalla käyttää. suorittaa nykyaikaisilla koneilla. 9879: Niinpä viimeiset kirjanpitotilojen talous- ja Yksityisillä viljelijöillä tai heidän rahoit- 9880: liikekustannukset tilivuodelta 1952-53 osoit- tamillaan yhtymillä ei ole taloudellisia mah- 9881: tavat, että työkustannukset ovat alle 10 pel- dollisuuksia tarvittavien koneiden hankkimi- 9882: tohehtaarin tiloilla keskimäärin 39153 mark- seen. Siksi olisikin valtion perustettava 9883: kaa hehtaaria kohden, kun ne koneiden te- maatalouskoneasemia. 9884: hokkaamman käyttömahdollisuuden ansiosta Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 9885: ovat yli 50 peltohehtaarin tiloilla vain 24 468 ehdotamme, 9886: markkaa. 9887: Viime vuosien aikana harjoitettu maata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9888: louspolitiikka ja eräänä tärkeänä tekijänä tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 9889: myös koneeliistumisen heikkous ovat vaikut- kan määrärahan maatalouskonease- 9890: taneet mm. siihen, että esim. Oulun läänin mien perustamiseen. 9891: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 9892: 9893: Pentti Liedes. Yrjö Murto. 9894: Antti Kinnunen. Irma Torvi. 9895: Pertti Rapio. 9896: 9897: 9898: 9899: 9900: 26 E 626;55 9901: 1036 9902: 9903: IV,352. - Fin.mot. 220. 9904: 9905: 9906: 9907: 9908: Lindh m. fl.: Angående anvisande av anslag för fortsatt 9909: kursverksamhet vid Eriksgårds skollägenhet. 9910: 9911: 9912: T i 11 R i k s d a g e n. 9913: 9914: Hänvisande till motiveringen i hemställ- att Riksdagen i statsförslaget föt 9915: ningsmotionen N: o 244, inlämnad vid 1955 år 1956 måtte upptaga ett anslag om 9916: års riksdag, föreslår undertecknade, 1 miljon mark för fortsatt kursverk- 9917: samhet vid Eriksgårds skollägenhet i 9918: Kyrkslätts kommun. 9919: Helsingfors den 19 september 1955. 9920: 9921: Bertel Lindh. Nils Meinander. 9922: Albin Wickma.n. John Österholm. 9923: Grels Teir. Sven Bögström. 9924: Arthur Larson. 9925: 1037 9926: 9927: IV,a52, - Rah.al. N:o 220. 9928: Suomennos. 9929: 9930: 9931: 9932: Lindh ym..: Määrärahan osoittamisesta kurssitoiminnan jatka- 9933: .miseksi Eriksgårdin koulutilalla. 9934: 9935: 9936: E d u s k u n n a 11 e. 9937: 9938: Viitaten vuoden 1955 valtiopäivillä tehdyn tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 9939: toivomusaloitteen n: o 244 perusteluihin alle- kan määrärahan kttrssitoiminrw..n jat- 9940: kirjoittaneet ehdottavat, kamista varten Eriksgårdin koulu- 9941: tilalla Kirkkonummen kunn(Msa. 9942: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 9943: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 9944: 9945: Bertel Lindh. Grels Teir. John Österholm. 9946: Albin Wickman. Nils Meinander. Sven Högström. 9947: Arthur Larson. 9948: 9949: 9950: 9951: 9952: .l 9953: 1038 9954: 9955: IV,353. - Rah.al. N:o 221. 9956: 9957: 9958: 9959: 9960: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin vähä- 9961: varaisten talonpoikien maa- ja karjataloustuotannon ke- 9962: hittämiseksi. 9963: 9964: 9965: E d u s k u n n a ll e. 9966: 9967: Lapin läänin maakuntaliitto on suoritta- Suunnitelman toteuttaminen omatoimisesti 9968: mansa tutkimuksen pohjalla laatinut 10-vuo- tuottaa kuitenkin ylivoimaisia vaikeuksia. 9969: tissuunnitelman läänin maa- ja karjatalouden Läänin talonpoikaistosta on suuri osa vähä- 9970: kohottamiseksi. Suoritetut tutkimukset osoit- varaisia ja palkkatyöstä täysin riippuvia. 9971: tavat, että samanaikaisesti kun vuosittain Näin ollen heillä ei ole mahdollisuuksia 9972: käytetään läänissä esiintyvän työttömyyden toteuttaa 10-vuotissuunnitelman . talouksille 9973: torjuntaan useita miljardeja - vuosina 1952 asettamia tehtäviä. Siksi olisikin yhteiskun- 9974: -1953 3.2 miljardia ja vuosina 1953-1954 nan taholta heitä tuettava. 9975: 3.4 miljardia markkaa - sinne tuodaan n. 3 Koska valtio, kuten edellä on osoitettu, 9976: miljardin arvosta maatalous- ja kotimark- joutuu käyttämään useita miljardeja mark- 9977: kinateollisuustuotteita. Niinpä esim. vuonna koja vuosittain työttömyyden torjuntaan, vä- 9978: 1951 tuotiin tukku- ja keskusliikkeiden hävaraisten talonpoikien tukeminen edellä 9979: kautta maa- ja karjataloustuotteita yhteensä mainitun suunnitelman toteuttamiseksi olisi 9980: yli 2 miljardin markan arvosta. Heiniä tuo- näin ollen yhteiskunnankin kannalta edul- 9981: tiin 123 miljoonan, maitotaloustuotteita 696 lista ja kannattavaa. Vähentäisihän se var- 9982: miljoonan, lihaa ja lihatuotteita 456 miljoo- masti työttömyyden torjuntaan varattujen 9983: nan markan arvosta. määrärahojen käyttöä. 9984: On täysin mahdollista tuottaa tällaiset tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 9985: vikkeet maakunnassa. Tämä edellyttäisi kui- 9986: tenkin läänin oman talouselämän kehittä- että Edttskunta ottaisi vuoden 1956 9987: mistä. Maa- ja karjatalouden osalta se vaa- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark- 9988: tisi laaditun 10-vuotissuunnitelman mukaan kaa käytettäväksi valtioneuvoston lä- 9989: n. 36 000 hehtaaria uutta peltoa ja lehmien hernmin rnääräämällä tavalla Lapin 9990: luvun lisäämistä 18 OOO:lla. Lisäksi olisi pel- läänin vähävaraisten talonpoikien rnaa- 9991: lon ja karjan tuottavuutta kohotettava n. ja karjataloustuotannon kehittärni- 9992: 10 %:lla. seksi. 9993: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 9994: 9995: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 9996: 1039 9997: 9998: IV,354. - Rah.al. N:o 222. 9999: 10000: 10001: 10002: 10003: Seppä ym.: ~Määrärahan osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä- 10004: Pohjanmaalla aiheuttamien vahinkojen syiden selvittä- 10005: miseen. 10006: 10007: 10008: E d u s k u n n a ll e. 10009: 10010: Etelä-Pohjanmaata on kuluneena kesänä Kuluneen kesän aikana on tullut hälyyttä- 10011: kohdannut kaurakato, joka eräissä pitäjissä viä tietoja yhä laajemmalta alueelta. Tuho- 10012: on muodostunut uhkaavan suureksi. Tuhon · hyönteisten aiheuttamien vahinkojen keskus 10013: aiheuttajana pidetään yleisesti eräitä tuho- Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran alueella 10014: hyönteisiä, mm. kahukärpästä, mutta ilmei- on Vähäkyrö-Isokyrö-Laihia, alueen etelä- 10015: sesti on kysymys useammista erilaisista teki- reuna lienee Teuva-Karijoki seudulla, idässä 10016: jöistä, joita toistaiseksi ei ole voitu täydelli- Seinäjoki ja pohjoisessa Alahärmä. 10017: sesti selvittää. Vähässäkyrössä on tarkastusta pyytänyt 10018: Kysymyksenalaisia tuhoja on jo esiintynyt 210 tilaa, joista on tähän mennessä tarkas- 10019: useamman vuoden ajan, mutta viime vuonna tettu 180 käsittäen 502 ha, vahinkoprosen-· 10020: ne muodostuivat ensimmäisen kerran huoles- tin ollessa keskimäärin 75-80. Laihialla 110 10021: tuttavan suuriksi. Tuhoalueen keskus on ol- tilasta on 90 tarkastetulla 287 ha ja vahinko- 10022: lut Vaasan kaupungin lähiympäristön ruot- prosentti 80-85, ja Isossakyrössä 165 tilaa 10023: sinkielisissä pitäjissä, joista se on viime käsittäen 280 ha ja vahinkoprosentti 70-80. 10024: vuonna levinnyt suomenkielisiin pitäjiin, ja Näissä kolmessa pitäjässä tarkastettujen ta- 10025: alueen laajeneminen on kuluneena kesänä pausten rahallinen tappio nousee noin 30 10026: yhä jatkunut käsittäen kymmeniä pitäjiä miljoonaan markkaan. Kuitenkin on ilmeistä, 10027: pitkin rannikkoseutua syvälle sisämaahan että vahinkojen todellinen suuruus on näissä 10028: ulottuen. pitäjissä paljon suurempi, joka voitaisiin 10029: Tuhojen suuruudesta viime vuonna suo- todeta vain koko pitäjän käsittävällä yksi- 10030: rittivat maanviljelysseurat tutkimuksia. Poh- tyiskohtaisella tarkastuksella. Muista tuho- 10031: janmaan ruotsalaisen maanviljelysseuran alueen pitäjistä saadut tiedot ovat vielä 10032: alueella todettiin silloin 1 424 tapausta kä- niin hajanaisia, ettei todennäköisiäkään 10033: sittäen lähes 2 000 ha kauraa. Näistä 926 lukuja voida esittää. 10034: tapauksessa kato oli yli 80 %: nen. 10035: Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran Tuhoalueen pahimmilla seuduilla on kau- 10036: alueella suoritettiin arviointi Vähänkyrön ja ran viljeleminen osoittautunut aivan mah- 10037: Laihian pitäjissä. Vähässäkyrössä tarkastet- dottomaksi. Lisäksi on merkkejä siitä, että 10038: tiin 159 tilaa käsittäen 290 ha ja kadon tuho alkaisi ulottua myöskin ohraan. Näin 10039: suuruudeksi arvioitiin 6 447 955 markkaa. ollen rehun viljelys on tällä karjatalousval- 10040: Laihialla tarkastettiin 21 tilalla 48 ha vahin- taisella alueella joutunut sellaisiin vaikeuk- 10041: kojen noustessa 1 006 866 markkaan. Ilmoi- siin, että se horjuttaa vakavasti koko maa- 10042: tuksen tuholaisvahingoista tekivät kuitenkin talouden harjoittamista. Vahinkojen koko- 10043: vain ne viljelijät, joilla vahingot lähenteli- naismäärä on jo nyt sellaista suuruusluok- 10044: vät täyttä katoa, joten niiden todellinen suu- kaa, että ilman valtiovallan nopeita toimen- 10045: ruus oli huomattavasti korkeampi. Tuholais- piteitä maatalous ei tule näistä selviämään. 10046: vahingot ilmenivät lisäksi siten, että täysi- Asiantuntijoiden käsityksen mukaan tuho- 10047: painoinen vilja näiden hyönteisten vaikutuk- jen laajeneminen on yhä edelleen odotetta- 10048: sesta oli saanut sivumakuja, jotka tekivät vissa, joten koko Etelä-Pohjanmaan maa- 10049: kauran rehuksi kelpaamattomaksi. taloutta on uhkaamassa vakava vaara. 10050: 1040 IV,354. - Tuhohyönteisten aiheuttamat vahingot. 10051: 10052: 10053: Jo parin vuoden ajan on maatalouskoelai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10054: toksen tuhoeläinosaston toimesta suoritettu nioittaen, · 10055: tutkimuksia vahinkojen syiden selvittämi- 10056: seksi. Myös Rikkihappo- ja superfosfaatti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 10057: tehtaat Oy on tehnyt kokeita. Syiden sel- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar- 10058: vittäminen on osoittautunut kuitenkin ta- kan suuruisen määrärahan Etelä-Poh- 10059: vattoman vaikeaksi, koska ilmeisesti on kysy- janmaalla tapahtuneiden tuhohyönteis- 10060: myksessä useampien tuhohyönteisten lisäksi ten aiheuttamien vahinkojen syiden 10061: monia muita tekijöitä. Näiden yhteisvaiku- ja torjuntakeinojen selvittämiseksi. 10062: tuksen selvittäminen ilman erikoistoimenpi- 10063: teitä ja lisätyövoimaa on mahdotonta. 10064: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 10065: 10066: Mauri Seppä. Niilo Kosola. 10067: Johannes Wirtanen. Matti Raipala. 10068: Kalervo Saura. 10069: 1041 10070: 10071: IV,355. - Rah.al. N:o 223. 10072: 10073: 10074: 10075: 10076: Seppä ym..: Määrärahan osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä- 10077: Pohjanmaalla aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi 10078: maanviljelijöille. 10079: 10080: 10081: E d u s k u n n a ll e. 10082: 10083: Viitaten kuluvan vuoden valtiopäivillä jä- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 10084: tetyn raha-asia-aloitteen n: o 222 perustelui- kan suuruisen määrärahan Etelä-Poh- 10085: hin ehdotamme kunnioittaen, janmaalla tapahtuneiden tuhohyönteis- 10086: ten aiheuttamien vahinkojen korvaa,.. 10087: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 miseksi maanviljelijöille. 10088: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 10089: 10090: Mauri Seppä. Niilo Kosola. 10091: Johannes Wirtanen. Matti Raipala. 10092: Kalervo Saura. 10093: 1042 10094: 10095: IV,356. - Rah.al. N:o 224. 10096: 10097: 10098: 10099: 10100: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloudellisen tut- 10101: kimus- ja tuholaisten torjunta-aseman perustamiseksi 10102: Laihian pitäjään. 10103: 10104: 10105: E d u s k u n n a ll e. 10106: 10107: Vaasan läänin rannikkoseuduilla on jo Tämä olisi tehokkaimmin toteutettavissa 10108: monen vuoden aikana esiintynyt· pahoja tu- perustamalla Laihian kulmille entisen kasar- 10109: hoja kevätviljamailla. Eräissä ruotsalaisissa mirakennuksen yhteyteen maataloudellinen 10110: kunnissa on jo tänä satokautena vahinkojen tutkimus- ja tuholaistorjunta-asema. Laihian · 10111: arviointi suoritettu ja yli 20 % koko alueen ja Kyrön seudut ovat erittäin vähämetsäistä 10112: kaurasadosta on tuhoutunut, ollen tuho mo- aluetta, mutta ne ovat korkealaatuisen sie- 10113: nien yksityisten viljelmillä lähes täydellinen. menviljan tuotantoalueita, mutta nämä tuhot 10114: Suomalaisissa kunnissa on arviointi kesken, ovat tulleet suureksi haitaksi koko viljelys- 10115: mutta nousevat vahingot myös niissä huo- toiminnalle. Sadon monena vuotena näin 10116: mattavan suuriksi. tuhoutuessa joutuu viljelijäin talous kovalle 10117: Mikä nämä tuhot on aiheuttanut, on suu- koetukselle. 10118: relta osaltaan selvittämättä. Alustavat tut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 10119: kimukset, joita maatalouskoelaitoksen taholta 10120: on suoritettu, osoittavat kylläkin, että tuhoja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 10121: on aiheutunut ainakin osaksi tuhoeläinten tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIV lu- 10122: (mm. kahukärpäsen ja kaskaiden) sekä maa- vun uudelle momentille 10 000 000 10123: perätekijöiden vaikutuksesta. Päteviä ehkäi- markan määrärahan maataloudellisen 10124: sykeinoja ei toistaiseksi tunneta ja näin ollen tutkimus- ja tuholaisten torjunta-ase- 10125: viljelijät ovat voimattomia näitä yhäti lisään- man perustamista varten Laihian pitä- 10126: tyviä tuhoja vastaan. Tuhojen aiheuttajien jään entisten kasarmirakennuksien yh- 10127: leviämisen ehkäisemiseen ja torjumiseen on teyteen. 10128: tämän takia syytä pikaisesti ryhtyä. 10129: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 10130: 10131: Toivo Antila. Aleksi Kiviaho. 10132: Urho Kähönen. Toivo Åsvik. 10133: Eino Uusitalo. Mauri Seppä. 10134: Antti J. Rantamaa. Kauno Kleemola. 10135: Lauri Järvi. Aune Innala. 10136: Eino Saari. Väinö Tikkaoja. 10137: Grels Teir. Eeli Erkkilä. 10138: Albin Wickman. Niilo Nieminen. 10139: Atte Pakkanen. Kalervo Saura. 10140: Toivo Saloranta. Juho Tenhiälä. 10141: Johannes Wirtanen. Raino Hallberg. 10142: Kalle Kämäräinen. Eino Rytinki. 10143: Sylvi Halinen. Eemil Partanen. 10144: Artturi Jämsen. 10145: 1043 10146: 10147: IV,357, - Fin.mot. N:o 225. 10148: 10149: 10150: 10151: 10152: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av anslag för under- 10153: sökning av orsakerna till de skador som förorsakas av 10154: fritflugan. 10155: 10156: 10157: Tili Riksdagen. 10158: 10159: Av skadeinsekter som angriper kulturväx- undersökningar av detta slag. Ett tillräck- 10160: terna inom lantbruket har fritflugan under ligt stort anslag borde därför anvisas i nu 10161: de senaste åren blivit en landsplåga i många föreliggande budgetförslag för utförandet av 10162: delar av vårt land och särskilt i Syd-öster- dessa undersökningar. 10163: botten, där den åren 1954-1955 förstörde Med hänvisning tili ovan anförda före- 10164: så gott som samtliga havreodlingar. Emedan slås, 10165: denna skadeinsekt är relativt ny i vår in- 10166: sektflora och man tillsvidare icke helt kän- att Riksdagen måtte i statsförslaget 10167: ner tili insektens livsbetingelser och de bästa för år 1956 unde1· 22 mom. i 11 Ht. 10168: bekämpningsmetoderna mot densamma, borde XIV kap. upptaga 1,5 milj. mark att 10169: speciella undersökningar härom föranstaltas. användas av Oentralutskottet för 10170: Dylika undersökningar borde bl. a. utföras lantbrukets försöksverksamhet för 10171: som fåltförsök och det vore därför ändamåls- undersökning av orsakerna till de 10172: enligt, att uppgiften skulle utföras av Cen- skador som förorsakas av fritflugan, 10173: tralutskottet för lantbrukets försöksverk- och möjligheterna att bekämpa denna 10174: samhet. Detta organ har, lika litet som skadeinsekt. 10175: Lantbruksförsöksanstalten, anslag för special- 10176: Helsingfors den 15 september 1955. 10177: 10178: Verner Korsbäck. Albin Wickman. 10179: Bertel Lindh. John Forsberg. 10180: 10181: 10182: 10183: 10184: 27 E 626/55 10185: 1044 10186: 10187: IV,s~>7.- Rah.al. N:o 225. 10188: Suomennos. 10189: 10190: 10191: 10192: Korsbäck ym..: Määrärahan osoittamisesta kahukärpäsen ai- 10193: heuttamien vahinkojen syiden tutkimiseen. 10194: 10195: 10196: E d u s k u n n a 11 e. 10197: 10198: Maatalouden viljelyskasveja tuhoavista Maatalouskoelaitoksellakaan määrärahaa tä- 10199: hyönteisistä kahukärpänen on viime vuosina mänlaatuisiin erikoistutkimuksiin. Sen vuoksi 10200: tullut maanvaivaksi monissa osissa maa- olisi esillä olevassa budjetissa osoitettava riit- 10201: tamme ja varsinkin Etelä-Pohjanmaalla, tävän suuri määräraha näiden tutkimusten 10202: jossa se vuosina 1954--55 tuhosi suorastaan suorittamiseen. 10203: kaikki kauraviljelY'kset. Koska tämä hyön- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, 10204: teinen on suhteellisen uusi hyönteisflooras- 10205: samme eikä toistaiseksi vielä täysin tunneta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 10206: sen elinehtoja eikä parhaimpia keinoja sitä tulo- ja menoa.rvioon 11 Pl:n XIV 10207: vastaan taisteltaessa, 8lisi tässä suhteessa luvun 22 momenUlle 1 500 000 mar- 10208: ryhdyttävä erityisiin tutkimuksiin. Sellaisia lW!n määrärahan Maatalouden koetoi- 10209: tutkimuksia olisi mm. suoritettava kenttä- minnan keskusvaliokunnan käytettä- 10210: kokema, ja sen vuoksi olisi tal'lkoituksenmu- väksi kahukärpäsen aiheuttamien va- 10211: kaista, että tehtävä tulisi Maatalouden koe- hinkojen syiden ja tämän tuhohyön- 10212: toiminnan keskusvaliokunnan suoritetta- teisen torjumismahdollisuuksien tutki- 10213: vaksi. Tällä elimellä ei ole, yhtä vähän kuin miseen. 10214: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 10215: 10216: Verner Korsbäck. Albin Wickman. 10217: Bertel Lindh. John Forsberg. 10218: 1045 10219: 10220: IV,s5s. - Rah.al. N:o 226. 10221: 10222: 10223: 10224: 10225: Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa- 10226: talouskerhotoimintaa varten. 10227: 10228: 10229: E d u s k u n n a II e. 10230: 10231: Maassamme on suhteellisen vähän maa-, Kerhotoimintamme kehittymistä jarruttaa 10232: koti- ja metsätaloudellisia ammattikouluja. myös kerhoneuvojain alipalkkaus. Paimion 10233: Tämän vuoksi näiden alojen alkeisopetusta kerhoneuvojaopiston valmistamien kerhotek- 10234: olisi vahvistettava. nikkojen kk-palkka vaihtelee mm. vain 10235: Maatalouskerhotoiminnassa ammattitiedot 23 OOO:sta 25 000 markkaan. Olisi välttämä- 10236: ja -taidot saadaan jaetuksi harvaanasutuissa- töntä, että heidän kk-palkkojaan voitajsiin 10237: kin kunnissa suhteellisen halvalla syrjäisten ns. kuoppakorotuksella nostaa ainakiri n. 10238: kotien nuorisolle. Kerhoneuvonta maksaa 28 000 markkaan. Tähän tarvittaisiin yh- 10239: meillä vuosittain keskimäärin 2 500 markkaa teensä 15.5 milj. markkaa, ja 30:n kerho- 10240: kerholaista kohden. Tästä summasta tulee työnsä viime vuosina keskeyttäneen paikka- 10241: valtion avustuksen osalle 1 300 markkaa. kunnan tukemiseen menisi 5 milj. markkaa. 10242: Kerhotoiminta on viime vuosina vähenty- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 10243: nyt, koska etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen nioittaen, 10244: vähävaraisissa kunnissa ei ole saatu paikalli- 10245: sesti kokoon kerhoneuvonnan jatkamiseksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 10246: tarvittavia varoja ja entisestään pienenty- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun 10247: neestä valtion määrärahasta ei ole riittänyt 16 momenUlle 20.s miljoonaa markkaa 10248: näihin kuntiin niiden tarvitsemia lisäavus- lisäyksenä maatalouskerhotoimintaa 10249: tuksia. varten. 10250: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 10251: 10252: Erkki Koivisto. Saara Forsius. 10253: Niilo Ryhtä. Tahvo Rönkkö. 10254: Irma Hamara. 10255: 1046 10256: 10257: IV,a59. - Rah.al. N:o 227. 10258: 10259: 10260: 10261: 10262: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta korotetun rai- 10263: vauspalkkion maksamiseksi syrjäis~"llä seuduilla. 10264: 10265: 10266: E d u s k u n n a 11 e. 10267: 10268: 10269: Pohjois- ja Itä-Suomessa ja muilla har- den kohottamiseksi näillä seuduilla. Kun 10270: vaanasutuilla seuduilla on vielä näihin maat ovat karuja ja monin paikoin raivaus- 10271: saakka harjoitettu luonnonvaraista laidunta- koneitakaan ei voida huonojen kulkuyhteyk- 10272: mista laajoilla alueilla. 'Karja käy metsissä, sien vuoksi kuljettaa, raivaus tulee suhteet- 10273: ja kun monin paikoin on hyviäkin metsälai- toman kalliiksi käsityönä tehtynä. Tällaisissa 10274: tumia, ei mitään pakottavaa tarvetta ole ol- tapauksissa raivauspalkkioilla ei ole sitä mer- 10275: lut viljeltyjen laitumien raivaukseen. Pien- kitystä kuin jos raivaus suoritetaan koneita 10276: tilojen maat ovat hyvin karuja ja kivik- käyttäen. Tämän vuoksi käsityksemme mu- 10277: koisia, joten viljellyn laitumen pito tulee kaan näillä alueilla pitäisi raivauspalkkiot 10278: suhteettoman kalliiksi. maksaa korotettuina. 10279: Nykyisin ovat etupäässä puutavarayhtiöt Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 10280: ryhtyneet kieltämään vapaan laiduntamisen nioittaen, 10281: metsämaillaan. Siellä, missä metsälaidunta- 10282: minen on kielletty, on tilanne kehittynyt sel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 10283: laiseksi, että joudutaan vähentämään karjaa, tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 10284: sillä jos kesällä täytyy vähäisillä viljelys- kan määrärahan korotetun laidunrai- 10285: mailla laiduntaa, ei talvirehua saada riittä- 1Jauspalkkion maksamista varten 10286: västi. Laidunmaiden raivaaminen näinollen maamme syrjäisillä seuduilla. 10287: olisi mitä kiireeliisin toimenpide karjatalou- 10288: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 10289: 10290: Hannes Tauriainen. Antti Kinnunen. Pentti Liedes. 10291: 1047 10292: 10293: IV,3ao. - Rah.al. N:o 228. 10294: 10295: 10296: 10297: 10298: Halinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kiven- 10299: mivauspalkkioihin. 10300: 10301: 10302: E d u s k u n n a ll e. 10303: 10304: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuodelle olisi näiden alueiden peltoviljelyksen edis- 10305: 1956 ehdotettu uudis- ja kivenraivauspalk- tyminen kansantaloudellisesti tärkeä. Pa- 10306: kioihin käytettäväksi 700 000 000 markkaa. himman esteen, kivisyyden poistaminen ky~ 10307: Edellisten vuosien tilinpäätöksen mukaan on syy kuitenkin ylivoimaisesti varoja näiden 10308: valtion varoja mainittuihin tarkoituksiin pienviljelysseutujen maanviljelijöiltä. Kiven~ 10309: käytetty vuonna 1953 1 008 000 000 mark- raivauspalkkioiden antama apu tuo usealle 10310: kaa ja vuonna 1954 735 000 000 markkaa. mahdollisuuden tämän tärkeän perusparan- 10311: Maatalouden yhä enemmän koneeliistuessa nustyön suorittamiseksi. 10312: viljelysmaiden kivisyys on suuressa osassa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 10313: maata viljelystekniikan edistymisen esteenä. nioittaen, 10314: Viime vuosien epäedulliset säät ovat kuiten- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä 10315: kin osoittaneet selvästi, että juuri nämä, vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon 11 10316: yleensä Itä-Suomessa olevat kiviset pellot Pl. XV luvun 21 momentille 50 000 000 10317: kärsivät kuivuudesta tai liiallisesta sateesta mm·kkaa käytettäväksi kivenraivaus- 10318: huomattavasti vähemmän kuin jäykemmät palkkioihin. 10319: maanlaadut. Tämän viljelysvarmuuden vuoksi 10320: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 10321: 10322: Sylvi Halinen. Nestori Kaasalainen. 10323: Hilja Väänänen. Vieno Simonen. 10324: Antti J. Rantamaa. Marja Lahti. 10325: Irma Hamara. Aukusti- Pasanen. 10326: Eino Uusitalo. Onni Mannila. 10327: Toivo H. Kinnunen. Wiljam Sarjala. 10328: Eino Palovesi. Artturi Jämsen. 10329: Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä. 10330: Kauno Kleemola. Eino Rytinki. 10331: Esa Koivusilta. Atte Pakkanen. 10332: Heikki Soininen. Matti Mattila. 10333: Yrjö Sinkkonen. 10334: i048 10335: 10336: IV,361. - Rah.al. N:o 229. 10337: 10338: 10339: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta koti- ja ulko- 10340: maisten väkirehujen hintojen alentamiseen. 10341: 10342: 10343: E d u s k u n n a 11 e. 10344: 10345: Viime vuosien aikana maassamme vallin- maista laskua maidontuotannossa. Täten li- 10346: nut maataloustuotteiden hintakehitys on ollut sääntyvä ostorehun tarve lisää myöskin ta- 10347: erittäin suuressa määrässä suhteeton eri tuo- loudellisia vaikeuksia, ainakin pienviljeli- 10348: tantoalojen kesken. Esim. viljan hinta on jöille. 10349: kohonnut vuodesta 1948 lähtien runsaasti yli Karjatalouden käytyä kannattamattomaksi 10350: sadan prosentin, kun taas karjataloustuottei- ovat suurviljelijät ja suuri määrä myöskin 10351: den hinnat eivät ole kohonneet mainittuna keskisuuria talollisia siirtyneet karjattomaan 10352: aikana kuin vähäisessä määrässä. Jo se, että talouteen ja keskittyneet viljanviljelykseen. 10353: karjataloustuotteiden hinnat ovat jääneet nor- Se onkin ollut paremmin k>annattavaa. Pien- 10354: maalia hintatasoa alhaisemmiksi, on ollut vai- viljelijätaloudet eivät kuitenkaan ole voineet 10355: kuttamassa karjatalouden kannattamattomuu- siirtyä karjattomaan maatalouteen, koska 10356: teen. Mutta kannattamattomuutta on vielä heidän pienet peltoalansa eivät anna riittä- 10357: tuntuvasti lisännyt se, että karjalle syötettä- viä edellytyksiä yksinomaan viljanviljelyksen 10358: yän viljan ja väkirehujen hinnat ovat kohon- harjoittamiseen. Heidän on ollut ja on edel- 10359: neet normaalin. hintatason yläpuolelle. Kun leenkin pakko harjoittaa karjataloutta myyn- 10360: karjalle syötettävän viljan ja karjantuot- tiartikkelina, josta he saavat rahatuloja ta- 10361: teiden hintojen välinen suhde on näin epä- louksiinsa. Mitä tappiollisemmaksi karja- 10362: edullinen karjataloudelle, on siitä luonnol- talous käy, sitä vaikeammaksi myös muodos- 10363: lisena seurauksena karjatalouden tappiolli- tuu pienviljelijäin taloudellinen asema. On 10364: suus. Tästä johtuen karjalle ei voida syöttää sen vuoksi syytä ryhtyä tukemaan karja- 10365: kallista viljaa j'a väkirehua siinä määrin kuin talouden kannattavuutta. Väkirehujen hin- 10366: pitäisi, joten karjan tuotantotulokset supistu- nan alentaminen vaikuttaa suuresti tuotan- 10367: vat tuntuvasti. non lisääntymiseen ja myöskin kannattavuu- 10368: Kuluneen satokauden aikana on suuressa teen karjataloudessa. Jos kerran maatalous- 10369: osassa maatamme vallinnut poikkeuksellisen tuotteiden hintakehitystä ei saada palaute- 10370: ankara kuivuus, jolloin viljelykset ovat kärsi- tuksi oikeaan suhteeseen eri tuotealojen kes- 10371: neet tuntuvasti. Heinäsato jäi kuivuus- ken ja karjataloutta sen perusteella kannat- 10372: alueilla noin puoleen normaalisadosta ja pai- tavaksi, niin valtion on ryhdyttävä riittä- 10373: koittain vieläkin vähäisemmäksi. Erikoisesti vällä määrärahalla alentamaan väkirehujen 10374: tuorerehun (AIV) säilöntä jäi erittäin pie- hintoja ja siten saatava karjatalous kannat- 10375: neksi, koslm heikot heinänurmet oli niitettävä tavaksi ja pienviljelijäin toimeentulo turva- 10376: pääasiassa kuivarehuksi ja kun juurikasvien tuksi. 10377: naattisatokin jäi melkein olemattomaksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 10378: Näin ollen muodostuu tuntuva rehuvajaus, 10379: varsinkin katoalueen pienviljelmillä. Tästä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 10380: johtuen tuleVJan sisäruokintakauden aikana tulo- ja menoarvioon 600 000 000 10381: sangen suuren osan pienviljelijätalouksista markkaa käytettäväksi koti- ja ulko- 10382: on ostettava entistä enemmän rehuviljaa ja maisten väkirehujen hintojen alenta- 10383: muita väkirehuja, jos aikoo saada karjansa miseen. 10384: viedyksi yli talven ja estetyksi romahdus- 10385: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 10386: 10387: Niilo Nieminen. Usko Seppi. Pauli Puhakka. 10388: Pertti Rapio. Yrjö Murto. Toivo Asvik. 10389: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen. Toivo Niiranen. 10390: Hugo Manninen. 10391: 1049 10392: 10393: IV,a·62. - Rah.al. N:o 230. 10394: 10395: 10396: 10397: 10398: Seppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta AIV-rehu- 10399: säiliöiden rakentamiseen pientiloilla. 10400: 10401: 10402: E d u s k u n n a ll e. 10403: 10404: Pienviljelyksen kannattavuus on nykyisin että kaikilla pientilallisilla ei ole niiden ra- 10405: erittäin heikko. Kirjanpitotulokset osoitta- kentamiseen taloudellisia mahdollisuuksia. 10406: vat ensimmäiseen suuruusluokkaan kuulu- Valtion taholta on myönnetty rehusäiliöiden 10407: vien tilojen tuottaneen tappiota viimeiseltä rakentamiseen avustuksia, joilla on ollut 10408: kirjanpitovuodelta n. 2 500 markkaa ha myönteinen merkitys. Hallitus on ottanut 10409: kohti. Kannattavuuden lisäämiseksi on vält- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa markkaa, 10410: tämätöntä saada tuotanto kohoamaan. Tulon joka on tarkoitukseen riittämätön, sillä ha- 10411: lisäykseen pientiloilla on pyritty karjatalous- kemuksia on niin paljon, ettei kaikille avus- 10412: tuotantoa kohottamalla. Erikoinen huomio tuksen hakijoille ole voitu avustusta myön- 10413: on kiinnitetty AIV-rehun valmistukseen, tää. Siksi määrärahan korottaminen on tar- 10414: koska sen kautta kaikkein taloudellisimmin, peellinen. 10415: kotoista raaka-ainetta käyttäen, voidaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 10416: saada valkuaispitoisia rehuvarastoja. AIV- 10417: rehun valmistus onkin viime vuosina jatku- että Eduskunta ottaisi vuoden 10418: vasti yleistynyt. Ko. rehun valmistuksen 1956 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 10419: esteenä on vielä hyvin monilla pientiloilla 10 000 000 markan määrärahan AIV- 10420: rehusäiliön puuttuminen. Säiliöiden raken- rehusäiliöiden rakentamisen avustami- 10421: tamiskustannukset nousevat niin korkeiksi, seksi pientiloilla. 10422: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 10423: 10424: Usko Seppi. H. Tauriainen. 10425: Aleksi Kiviaho. Eino Tainio. 10426: Matti Koivunen. 10427: 1050 10428: 10429: IV,a63. - Ra.h.al. N:o 231. 10430: 10431: 10432: 10433: 10434: Lahtela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poron- 10435: hoidon edistämistä varten. 10436: 10437: 10438: E .d u s k u n n a ll e. 10439: 10440: Hallituksen eduskunnalle jättämän vuoden Kun ei ketään saada suorittamaan niitä 10441: 1956 tulo- ja menoarvioesityksen 11 Pl: n tehtäviä ilman !kohtuul1ista palkkaa, mutta 10442: XV luvun 12 momentille (Poronhoidon edis- lain ja asetuksen sekä maatalousministeriön 10443: täminen) on: merkitty ainoastaan 2 538 800 :vahvistamien sääntöjen mukaan mainittu yh- 10444: markkaa. Näin on tehty siitä huolimatta, että distys on velvollinen tehtävänsä suoritta- 10445: maatalousministeriö, tietäen todellisen tar- maan, ja kun se määräraha, mikä on tulo- ja 10446: peen, on esittänyt sille otettavaksi 1461 200 menoarViioesitykseen otettu, on aivan riittä- 10447: markkaa enemmän, eli 4 miljoonaa markkaa. mätön, olisi se korotettava maatalousministe- 10448: Kun kesäkuun 4 päivänä 1948 annetulla riön ehdottamaksi 4 miljoonaksi markaksi, 10449: poronhoitolailla (444/48) määrättiin perus- jota myöskin mainittu yhdistys tulo- ja meno- 10450: tettavaksi 'kaildrien paliskuntien 'kesiJruselin arvioehdotuksessaan on pyytänyt voida:kseen 10451: Paliskuntain yhdistys ja tämän yhdistyksen suorittaa varsin monipuolisen tehtävänsä. 10452: tehtäväksi siirrettiin sanotulla lailla ja sen Ellei puheenaolevaa 4 milj. mavkkaa oteta 10453: toimeenpanoasetuksella paljon sellaisia poro- sanottuun tarkoitukseen, ei yhdistys voi hoi- 10454: taloutta ja se.n kehittämistä koskevia asioita, taa sille kuuluvista tehtävistä kuin osan, 10455: jotka sitä ennen kuuluivat valtion virastoille mistä !kärsii ensi kädessä porotalous, joka on 10456: ja !lrun mainitun lain 49 § : ään otettiin sa- maamme pohjoisimpien kuntien väestön pää- 10457: malla säännös, .että valtion tulo- ja meno- .elinkeino ja jolla on eteläisemmälläkin poron- 10458: arvioon on otettava vuosittain määräraha sa- hoitoalueena huomattava merkitys sivuelin~ 10459: notussa laissa määrättyjen tehtävien suoritta- keinona. Tätä seilmaa ei saisi edelleen unoh- 10460: mista ja poronhoidon 'kehittämistä varten, taa. Sen laiminlyöminen tulee monessa 10461: olisi puheena oleva maatalousministeriön eh- muussa muodossa yhteiskunnan rasitukseksi, 10462: dottama 4 milj. markkaa pitänyt ottaa maini- jos porotalouden harjoittajat ja heidän ta- 10463: tulle momentille., että sanottu yhdistys voisi loudellisten olojensa kehittäminen jätetään 10464: hoitaa sille lain ja asetuksen mukaan kuulu- oman onnensa nojan. 10465: vat paikolliset tehtävät. Näin olisi pitänyt Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 10466: tehdä sitäkin suuremmalla syyllä, kun maa- dotamme, 10467: talousministeriö määrää sanotun yhdisty;ksen 10468: johtokuntaan lain mukaisesti valtion edusta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 10469: jan, ja kun vielä sen lisäksi lääninhallitus on tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun 10470: velvollinen valvomaan, että yhdistys täyttää 12 momentme poronhoidon edistämi- 10471: sille !kuuluvat tehtävät. seen lisäyksenä 1 461 200 markkaa. 10472: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 10473: 10474: M. 0. Lahtela. ~r~i ltoivisto. 10475: Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö. 10476: 1051 10477: 10478: IV,364. - Rah.al. N:o 232. 10479: 10480: 10481: 10482: 10483: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusjärjes- 10484: töille palkkojen korotusta varten. 10485: 10486: 10487: E d u s k u n n a 11 e. 10488: 10489: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- minkä lisäksi Fredrika Wetterhoffin koti- 10490: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 on teollisuusopistoon Hämeenlinnaan tehtävän 10491: 11 Pl. XV luvussa maataloudellisen neuvon- retkeilyn aikana tutustutaan mm. pellava- 10492: tatyön tukemismäärärahoihin esitetty eri jär- valmisteita esittävään näyttelyyn. 10493: jestöille lisäystä palkkojen korottamiseen sa- Osanotto näille käräjille on kerta kerralta 10494: massa suhteessa kuin vastaavia virkamies- lisääntynyt ja nyt odotetaan pohjoismaisia 10495: palkkoja korotetaan. Kotiteollisuusneuvon- vieraita saapuvan n. 300 henkeä. Tämän 10496: nan kohdalla ei tällaista korotusta kuiten- vuoksi ja kun erikoisnäyttelyiden järjestä- 10497: kaan ole. minen kesällä varsinaisen koulutyön päätyt- 10498: Kotiteollisuusjärjestöt joutuvat kuitenkin tyä lisää kustannuksia, pidämme maatalous- 10499: nöstamaan neuvojahenkilöstönsä palkkoja sa- ministeriön esitystä 1 000 000 markan avus- 10500: massa suhteessa kuin alan ammattiopettajain tuksen myöntämisestä tarkoin harkittuna, 10501: palkat nousevat eli keskimäärin- 9 %. Tällä joten hallituksen esittämää määrää olisi lisät- 10502: määrällä niiden neuvontamäärärahaa olisi tävä 500 000 markalla. 10503: korotettava, laskettuna todella maksetuista Edellämainittujen aivan välttämättömien 10504: palkoista, sillä kotiteollisuusjärjestöjen pyr- lisäysten ohella haluamme kiinnittää edus- 10505: kiessä mahdollisimman laajaan neuvontaan kunnan huomiota siihen, että monet tutki- 10506: on valtionavun osuus järjestöjen palkkaus- mukset viime vuosilta ovat osoittaneet, että 10507: menoista supistunut jo 62 %: iin v. 1954, lisäansioiden tarve maaseudulla on sitä suu- 10508: jolloin niiden toiminnan tukemiseen myön- rempi mitä pienemmistä tiloista on kysymys. 10509: nettiin tasaluvuin 13 000 000 mk. Tarvittava Näinollen on kotiteollisuuden ja käsityö- 10510: lisäavustus on tällöin 1800 000 mk. taidon edistämiseen kiinnitettävä vakavaa 10511: Suomen vuoro on järjestää ensi vuonna huomiota. Kotiteollisuutta on hoidettava ot- 10512: vuoron perään kunkin pohjoismaan osalle tu- taen huomioon sen mahdollisuudet myös pe- 10513: levat kotiteollisuuskäräjät, jotka pidetään ruskoulutuksen antajana. Kotiteollisuuden 10514: joka kolmas vuosi. Kesä-heinäkuun vaih- etu on siinä, että se voi päästä jokaisen ta- 10515: teessa Lahdessa pidettävien käräjien ohjelma loutta tukemaan ja kotiteollinen ammatti- 10516: sisältää, paitsi ammattiopetusta ja kansallis- opetus antaa pohjan myös suurempien yri- 10517: ten mallien suhdetta taidekäsityöhön sekä tysten syntymiselle. 10518: askarteluun ja työterapiaan liittyviä kysy- Mutta on selvää, ettei yksin ammattioppi- 10519: myksiä, myös kaikki pohjoismaat käsittävän laitosten perustaminen ja entisten koulujen 10520: näyttelyn järjestämisen. Näyttelyn avulla kaluston ja koneiston lisääminen ole riittä- 10521: pyritään vertaamaan kunkin pohjoismaan vää silloin, kun vain 6.4 %: lla ammattikou- 10522: saavutuksia, tällä kertaa erikoisesti neule- luikäisestä nuorisosta on mahdollisuus päästä 10523: työ-, metallintaonta- (rauta, messinki, kupari niihin. Tarvitaan muitakin toimenpiteitä 10524: ja hopea) sekä mm. luu-, sarvi- ja nahkatyö- kätevyyden kehittämiseksi ja omatoimisen 10525: aloilla. Näillä työaloilla ovat varsinkin yritteliäisyyden lisäämiseksi. Kurssitoiminta 10526: Ruotsi ja Norja saaneet syntymään vientiin ja henkilökohtainen ohjaus, varsinkin mies- 10527: soveltuvia tuotteita. Vielä liittyy ohjel- ten ammattityöaloilla, voisi osaltaan auttaa 10528: maan Itä-Hämeen Kotiteollisuusyhdistyksen maatalouskoteja lisäämällä sivuansioiden 10529: kurssi-, koulu- ja myyntitöiden näyttely, saantimahdollisuuksia ja kehittää työtaitoa, 10530: 28 E 626/55 10531: 1052 IV,364. - KotiteollisuusjärJestöjen palkat. 10532: 10533: 10534: millä olisi ainakin menoja vähentävä vaiku- eivätkä maksaa korkeita kurssimaksuja. 10535: tus. Tätä työtä ovat kotiteollisuusjärjestöt Nämä syyt ja se, että miesten kursseille tar- 10536: jatkuvasti suorittaneet, mutta kustannusten vitaan runsaastikin tilaa ja monesti erikois- 10537: nousun ja rahanarvon muutosten johdosta, työvälineitä, ovat aiheuttaneet sen, että mies- 10538: joita valtionavustus ei ole pystynyt seuraa- ten kurssit ovat tulleet ,kannattamatto- 10539: maan, on kotiteollisuusjärjestöjen valtion- miksi". Tosin eduskunta korotti v. 1945 10540: avun osuus kaikista menoista vähentynyt kotiteollisuusjärjestöjen määrärahoja lähes 10541: 33 %: iin v. 1954. Palkkausmenoista se oli 1 milj. mk:lla, mutta samaan aikaan sattu- 10542: 62 %. Tämä osoittaa kotiteollisuusjärjestö- nut inflaatio aiheutti kuitenkin sen, ettei 10543: jen vakavaa pyrkimystä hoitaa sille uskottua neuvojakuntaa voitu sanottavasti lisätä. 10544: työsarkaa mahdollisimman hyvin ja maaseu- Kun kotiteollisuuden edistämiseen myön- 10545: tua palvellen. Mutta taloudellisista vaikeuk- netyt määrärahat ovat jääneet huomattavasti 10546: sista johtuen ei ilmaista neuvontaa ole voitu jälkeen heti sotien jälkeen vallinneesta ta- 10547: järjestää. sosta, pidämme välttämättömänä, että koti- 10548: Miesten työaloilla on tilanne huomattavasti teollisuusjärjestöille myönnetään lisäavus- 10549: vaikeampi kuin naisten. Käsityöneuvonnan tusta neuvojavoimien palkkaamiseksi kurssi- 10550: riittämättömyyteen ovat kotiteollisuusjärjes- toiminnan ja käsityöneuvonnan lisäämiseksi 10551: töjen lisäksi muutkin maataloudelliset neu- 9 000 000 mk. 10552: vontajärjestöt kiinnittäneet joka vuosi viran- Edellä oleviin perusteluihin viitaten et~i 10553: omaisten huomiota. Määrärahoja ei kuiten- tämme kunnioittavasti, 10554: kaan ole lisätty ja v. 1954 vähennettiin koti- 10555: teollisuusmäärärahoistakin 5 %. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 10556: Varojen vähyys haittaa varsinkin miesten tulo- ja menoar·vioon 11 Pl. IV luvun 10557: työalojen neuvontaa. Sillä kun miesten, li- 18 momentille 1 800 000 markkaa koti- 10558: säksi jo verrattain nuorina, on osallistuttava teollisuusjärjestöille palkkojen koro- 10559: lisäansioiden hankintaan kodin ulkopuolella, tusta varten. 10560: eivät he voi tulla pitkäaikaisille kursseille 10561: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 10562: 10563: Jaakko Hakala. Heikki Soininen. 10564: Niilo Honkala. Yrjö Hautala. 10565: Tahvo Rönkkö. Urho Kähönen. 10566: Kalle Kämäräinen. T. Saloranta. 10567: Atte Pakkanen. Eemil Partanen. 10568: John Forsberg. Artturi Jämsen. 10569: Albin Wickman. Eino Uusitalo. 10570: Antti Kukkonen. Eino E. Heikura. 10571: Toivo Antila. N. Kosola. 10572: Lauri Järvi. Irma Hamara. 10573: 1053 10574: 10575: IV,365. - Rah.al. N:o 233. 10576: 10577: 10578: 10579: 10580: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusjärjes- 10581: töille neuvojahenkilöstön lisäämiseksi. 10582: 10583: 10584: E d u s k u n n a 11 e. 10585: 10586: Viitaten rah.al. n: o 232 perusteluihin eh- 18 momentille 9 000 000 markkaa koti- 10587: dotamme kunnioittaen, teollisuusjärjestöille neuvojahenkilös- 10588: tön lisäämiseksi. 10589: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 10590: tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun 10591: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 10592: 10593: Jaakko H_akala. Albin Wickman. Eino Uusitalo. 10594: Niilo Honkala. Antti Kukkonen. Eino E. Heikura. 10595: Tahvo Rönkkö. Toivo Antila. N. Kosola. 10596: Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen. Irma Hamara. 10597: Atte Pakkanen. Urho Kähönen. Lauri Järvi. 10598: John Forsberg. T. Saloranta. Yrjö Hautala. 10599: Eemil Partanen. 10600: Artturi J'å.msen. 10601: 1054 10602: 10603: 1V,366, - Rah.al. N:o 234. 10604: 10605: 10606: 10607: 10608: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotiteollisuusjärjes- 10609: töjen keskusliitolle pohjoismaisten kotiteollisuuskäräjien 10610: järjestelyä varten. 10611: 10612: 10613: E d u s k u n n a ll e. 10614: 10615: Viitaten rah.al. n: o 232 perusteluihin eh- 18 momentille kertamenona 500 000 10616: dotamme kunnioittaen, markkaa Kotiteollisuusjärjestöjen kes- 10617: kusliitolle pohjoismaisten kotiteolli- 10618: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 suuskäräjien järjestelyä varten. 10619: tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun 10620: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 10621: 10622: Jaakko Hakala. Albin Wickman. Eino Uusitalo. 10623: Niilo Honkala. Antti Kukkonen. Eino E. Heikura. 10624: Tahvo Rönkkö. Toivo Antila. N. Kosola. 10625: Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen. Irma Hamara. 10626: Atte Pakkanen. Urho Kähönen. Lauri Järvi. 10627: John Forsberg. T. Saloranta. Yrjö Hautala. 10628: Eemil Partanen. 10629: Artturi Jämsen. 10630: 105ö 10631: 10632: IV,s67. - Rah.al. N:o 235. 10633: 10634: 10635: 10636: 10637: Hamara ym..: Määrä1·ahan osoittamisesta käsityökonsulenttien 10638: palkkaamiseksi maanviljelysseuroihin. 10639: 10640: 10641: 10642: E d u s k u n n a ll e. 10643: 10644: Maatalousseurojen keskusliitto on jo useana asiassa kudonnan ja ompelun neuvojia, JOI- 10645: vuotena tehnyt valtionavustusanomuksessaan den neuvojakoulutuksen järjestö on joutunut 10646: esityksen määrärahan myöntämisestä käsityö- maaseudun vaativan tarpeen sanelemana 10647: konsulenttien paikkaamista varten keskus- jopa panemaan alulle. Näiden toimihenkilöi- 10648: liitolle ja maanviljelysseuroille. Esitys ei ole den työtä on tähän asti ylläpidetty täysin 10649: kuitenkaan tähän tullessa johtanut tulokseen. vapaaehtoisin varoin. Maanviljelysseurajär- 10650: Kuitenkin on käsityöneuvonnan tarve ja ky- jestön laajalla käsityöneuvonnan kentällä 10651: syntä maaseututalouksissa erittäin tuntuva. järjestettiin esim. viime vuoden tilaston mu- 10652: Kun suurin osa maaseudun talouksista on kaan 1005 kudonta-, ompelu-, ym. kurssia, 10653: pienviljelmiä ja pientalouksia, joiden lam- joilla oli lähes 14 000 osanottajaa, toistasataa 10654: mastaloutta ja penavanviljelyä maanviljelys- työkilpailua ja 345 käsityönäyttelyä. Toista- 10655: seurajärjestö pyrkii tehostamaan, ensisijai- tuhatta ompelukerhoa toimii järjestön puit- 10656: sesti talouksien omaa tarvetta silmälläpitäen, teissa ympäri maan. Tämä laajaksi kasvanut 10657: on luonnollista, että myös villan ja pellavan neuvonta vaatii välttämättömästi yhtenäistä 10658: jalostuksen ja käytön neuvontaa kysytään maakunnallista ohjausta, ts. kuhunkin maan- 10659: tältä järjestöitä kaikkialla, sitäkin suurem- viljelysseuraan samoinkuin Maatalousseuro- 10660: malla syyllä, kun maanviljelysseuroilla on jen keskusliittoon olisi saatava palkatuksi 10661: kautta maan paikallisyhtymäverkosto, mikä opettajakoulutuksen saanut käsityökonsu- 10662: vapaaehtoisine ja palkattuine toimihenkilöi- lentti suunnittelemaan, ohjaamaan ja valvo- 10663: neen ulottuu aina kyläkuntiin asti. Alan eri- maan tätä monitahoista ja maan syrjäseutuja 10664: koisjärjestö, Kotiteollisuusjärjestöjen keskus- myöten vaikuttavaa, suuria taloudellisia ar- 10665: liitto, jolla ei ole paikallisia yhtymiä eikä voja edustavaa neuvonnan alaa. Lähinnä 10666: niinollen myös paikallista neuvojavoimaa, on olisi juuri nämä johtavien käsityökonsulent- 10667: käsityksemme mukaan alan ammattijärjes- tieli toimet vakiinnutettava valtion varoin. 10668: tönä paremminkin paneutunut kehittämään Kun tällaisen toimihenkilön kuukausipalkka- 10669: kotiteollisuutta ammattina, erikoistuneitten ja matkakustannukset tekevät alhaisen arvion 10670: ammattityöntekijöiden valmentamista ja sen mukaan n. 35 000 mk, edustaa yhden käsi- 10671: ohella varsinaista myyntituottoista kotiteolli- työkonsulentin palkkaus 18 maanviljelysseu- 10672: suutta, mutta sillä ei ole ollut ilman paikal- raan ja Maatalousseurojen keskusliittoon n. 10673: lista organisatiota mahdollisuutta auttaa 8 milj. mk:n menoerää. Maaseutu on kui- 10674: niitä kymmeniätuhansia suurperheisiä, mo- tenkin jo useat vuoden uhrannut vapaaehtoi- 10675: nasti heikossa taloudellisessa asemassa eläviä sesti huomattavasti suuremman summan pi- 10676: koteja, jotka kipeästi tarvitsevat apua vaate- täessään yllä omin avuin lähes 60 nousevaa 10677: talouden järjestelyssä ja hoidossa ja kotien paikallista käsityöneuvojakuntaa. Käsityö- 10678: käsityötaidon kehittämisessä. Maaseudun ko- konsulenttien ohjaava ja kehittävä työ tulisi 10679: tien vaatetalouden ym. talouskäsitöitten neu- ilmeisesti yhä lisäämään paikallisten käsityö- 10680: vonnan suuri kysyntä on johtanut siihen, neuvojien lukua. Olisi suotavaa, että asetet- 10681: että maanviljelys- ja maamiesseurat ovat jou- taisiin käsityökonsulentti aluksi ainakin nii- 10682: tuneet palkkaamaan vuosittain 50-70 alan hin maanviljelysseuroihin, jotka ovat osoitta- 10683: varsinaista koulutettua toimihenkilöä, pää- neet suurinta paikallista harrastusta käsityö- 10684: 1056 IV,367. - KäsityökoDBUlentit. 10685: 10686: 10687: neuvojien palkkaamiseen, samoinkuin talou- uudelle momentille 4 000 000 markan 10688: dellisesti heikoille pohjoisille ja itäisille suuruisen määrärahan kotien käsityö- 10689: alueille. taidon edistämiseksi paZkattavia käsi- 10690: Edelläolevaan viitaten ehdotamme, työkonsulentteja varten maanviljelys- 10691: seuroihin ja Maatalousseurojen kes- 10692: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 kusliittoon. 10693: tulo- ja menoarvioon 11 PZ. XV luvun 10694: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 10695: 10696: Irma Ha.mara. Toivo Antila. Antti J. Ranta.maa. 10697: Wilja.m Sa.rjala.. Mauri Seppä. Aune Inna.la.. 10698: Sylvi Halinen. Kalervo Saura. Martta Salmela-Järvinen. 10699: Saara Forsius. Eeli Erkkilä. Marja Lahti. 10700: Einari Jaakkola.. 10701: 1057 10702: 10703: IV,s6s. - Rah.al. N:o 236. 10704: 10705: 10706: 10707: 10708: Saura ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puutarhan- 10709: hoidon edistämiseen. 10710: 10711: 10712: E d u s k u n n a 11 e. 10713: 10714: Puutarhaviljelyn merkityksen, yleisyyden tarhaviljelijäin liiton valtionapu, joka aikoi- 10715: ja laajuuden nopeasti lisääntyessä on alan naan teki yli 40 % liiton menoista ja salli 10716: neuvonta jäänyt vaille vastaavaa tukea. Val- ylläpitää erikoiskonsulentteja, on jäänyt in- 10717: taimnnan puutarhain pinta-ala on maatalous- flaation mukana korottamatta ja on nyt noin 10718: laskentain mukaan 1941-1950 lisääntynyt 1 200 000 mk, mikä tekee n. 8 % liiton meno- 10719: 60 %, kun samaan aikaan peltoala lisääntyi arviosta. Tämä on aivan kohtuutonta, sillä 10720: vain 2-3 %. Sittemmin on puutarhanviljely useimmat muut neuvontajärjestöt saavat lä- 10721: lisääntynyt yhä kiihtyvällä vauhdilla. Maan- hes tai yli puolet menoistaan peitetyksi val- 10722: viljelijöistäkin monilla on nyt peltoa niin vä- tion avulla. Seurauksena on ollut, ettei 10723: hän, että heidän on yhä enemmän siirryttävä liitto ole voinut juuri lainkaan luoda paikal- 10724: voimaperäiseen eri:kois- ja puutarhanviljelyyn. lista neuvontaverkostoa puutarhaseuroihin 10725: Uutena viljelmätyyppinä on nopeasti yleisty- eikä myöskään riittävässä määrässä palkata 10726: nyt ns. puutarhatila, jdka kooltaan on usein- erikoisalojen konsulentteja koko maata var- 10727: kin vain 1-2 ha, mutta joka saattaa saavut- ten, vaan sen on etupäässä täytynyt tyytyä 10728: taa saman liikevai!hdon kuin kymmenen ker- kiitettävällä tarmolla ja taidolla hoidettuun 10729: taa suurempi maanviljelystila. Koko yhteis- itsekannattavaan julkaisu- ja tiedotustoimin- 10730: kuntamme jatkuva kaupunkilaistuminen ja taan, mikä ei kuitenkaan voi korvata konsu- 10731: nopea taajamain muodostus ovat aiheutta- lenttien työtä. Sitäpaitsi ammattilehtien, 10732: neet, että yhä suurempi osa väestöstä omistaa opaskirjojen ja kuukausittain koko valtakun- 10733: vain pikku palstan ja pyrkii siinä harjoitta- nan sanomalehdistölle lähetettyjen ammatti- 10734: maan puutarhanviljelyä sivuansiona. Kysy- kirjoitusten laatiminen edellyttää laajaa tut- 10735: mys on esim. hedelmätarhain ja kasvihuonei- kimustoimintaa ja ulkomaisen kehityksen seu- 10736: den osalta jo niin suurista investoinneistakin, raamista, mikä myös vaatii varoja. 10737: että nykyinen pätevän ohjauksen puute on Liiton vuodelle 1956 laatiman toiminta- 10738: aiheuttanut ja aiheuttaa suuria vahinkoja suunnitelman menoarvio on lähes 19 milj. 10739: sekä yksityisille, etenkin kaikkein pienimmille mk, josta on laskettu omatoimisesti voitavan 10740: yrittäjille että kansantaloudelle. peittää yli 12 milj. mk ja valtionapua on 10741: Maataloudelliset yleisneuvontajärjestöt ei- anottu 6 750 000 mk. Maataloushallitus on 10742: vät kykene huolehtimaan tarvittavasta oh- anomusta puoltanut ja esittänyt, että liiton 10743: jauksesta, varsinkaan kun pätevää henkilös- valtionapua lisättäisiin 5 477 000 markalla. 10744: töä ei mm. alan korkeakouluopetu'ksen puut- Samalla on ehdotettu valtionapua myös He- 10745: tumisen vuoksi ole saatavissa. Niinpä alan delmänviljelijäin yhdistykselle ja valtionavun 10746: erikoisneuvontajärjestön Puutarhaviljelijäin lisäystä ruotsinkieliselle puutarhajärjestölle. 10747: liiton tehtävät ja velvollisuudet ovat sanotun Nämä ehdotukset on myös maatalousminis- 10748: kehityksen mukaan suuresti lisääntyneet. teriö hyväksynyt, mutta ne eivät ole kui- 10749: Mutta sen aineelliset mahdollisuudet ovat tenkaan mahtuneet eduskunnalle esitettyyn 10750: päinvastoin pienentyneet. Valtiovalta meillä menoarvioehdotukseen. 10751: tunnustaa periaatteessa velvollisuudekseen Näiden erikoisneuvontajärjestöille esitetty- 10752: tarjota kaikille kansalaisille tarpeellista ope- jen määrärahojen tarkoituksenmukaisuutta ja 10753: tusta ja neuvontaa. Käytännössä tämä vel- kohtuullisuutta voidaan vielä valaista totea- 10754: vollisuus on puutarha-alalla laiminlyöty. Puu- malla, että Puutarhaviljelijäin liitto ei kos- 10755: 1058 IV,36S. - Puutarhanhoidon edist~inen. 10756: 10757: 10758: kaan ole sekaantunut neuvontajärjestöjen vä- 1956 tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV: 4 mo- 10759: liseen kilpailuun, vaan on aina auliisti ja mentille ,Puutarhanhoidon edistäminen" otet- 10760: puolueettomasti palvellut kaikkia neuvonta- tava hallituksen esittämän 3 954 400 markan 10761: järjestöjä, asettaen pätevän erikoishenkilös- lisäksi seuraavat määrärahat: 10762: tönsä käytettäväksi kirjoittajina, puhujina, Puutarhaviljelijäin liiton neuvontatoimin- 10763: kurssien pitäjinä jne. Jäsenkuntansa lahjoi- nan laajentamiseen momentilla olevru1 10764: tuksin ja uhrauksin liitto on järjestelmälli- 1 273 000 markan määrärahan lisäystä 10765: sesti ulkomailla kouluttanut tätä erikoishen- 5 477 000 mk, 10766: kilöstöä, jopa joutunut stipendein tukemaan Svenska Trädgårdssällskapens i Finland 10767: valtion palveluksessa olevien tutkijainkin Förbund-nimisen puutarhajärjestön työn te- 10768: matkoja ja toimintaa saadakseen aikaan päte- hostamiseksi momentilla olevaan 104 000 mar- 10769: viä opaskirjoja. ja -kirjoituksia. Useimmilla kan määrärahaan lisäystä 396 000 mk, ja 10770: muilla ammattialoilla valtio runsaasti tukee Hedelmänviljelijäin Yhdistykselle hedel- 10771: ammattikirjallisuuden julkaisemista- tämä- mänviljelyn, varsinkin hedelmien markkinoin- 10772: kin tuki puuttuu puutarha-alalta. Epäile- nin ja varastoinnin neuvontaa varten val- 10773: mättä on valtion tukea erityisesti annettava tionapua 1 500 000 mk, 10774: järjestölle, joka toimintansa tehokkuudella ja eli yhteensä lisäystä 7 373 000 markkaa. 10775: aktiivisuudella osoittaa, että tuki tulee hyvin Viitaten siihen, mitä edellä on lausuttu, 10776: käytetyksi ja yleiseksi hyödyksi. Samalla voi- ehdotamme kunnioittaen, 10777: taisiin edes jossain määrin korjata sitä epä- 10778: suhtaa, että puutarhaneuvonnan osuus koko että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 10779: maatalouden neuvontamäärärahasta oli v. tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun 10780: 1955 vain 0.7 %. Ehdotettu lisämääräraha 4 momentille lisäyksenä 7 373 000 10781: Puutarhaviljelijäin liitolle merkitsisi vasta markkaa puutarhanhoidon edistämistä 10782: kolmannesta liiton kokonais-menoarviosta. varten. 10783: Edellä esitetyn perusteella olisi vuoden 10784: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 10785: 10786: Kalervo Saura. Erkki Tuuli. 10787: Mauri Seppä. Juho Tenhiälä. 10788: Johannes Wirtanen. Saara Forsius. 10789: Urho Kähönen. Nestori Kaasalainen. 10790: Mauno Jussila. Einari Jaakkola. 10791: 1059 10792: 10793: IV,369. - Rah.al. N:o 237. 10794: 10795: 10796: 10797: 10798: Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusa- 10799: mon ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeenpanosta 10800: johtuviin tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksiin. 10801: 10802: 10803: Eduskunnalle. 10804: 10805: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhan- sestä johtuen vielä kokonaan aloittamatta. 10806: kintalain toimeenpanosta johtuvat tie-, kui- Vaikkakin työsuunnitelmat vielä ovat täysin 10807: vatus- ja raivauskustannukset on suoritettu keskeneräiset, on yksistään tie- ja kuivatus- 10808: valtion tulo- ja menoarvioissa olevalta mo- töiden osalta jo tällä hetkellä toteutettavaksi 10809: mentilta 11 Pl. XVI: 15, jonka perustelut päätettyjä suorittamatta olevia töitä n. 350 10810: kuluvan vuoden toisen lisämenoarvion anta- milj. markan kustannusarviomäärään, minkä 10811: miseen saakka edellyttivät momentin käyttä- lisäksi tulee 40-50 milj. markan raivaus- 10812: mistä mainitun lain 40 § : n mukaisiin kus- määrärahan tarve. Jotta ko. työt voitaisiin 10813: tannuksiin, so. siirtoväkeen kuuluvien ti- kohtuullisessa ajassa suorittaa, josta edus- 10814: loilla suoritettaviin momentin nimikkeessä kunta vastauksessaan hallituksen esitykseen 10815: mainittuihin töihin. Kuluvan vuoden toi- kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioksi tämän 10816: sessa lisämenoarviossa hyväksyttiin momen- momentin kohdalla on lausunut toivomuksen, 10817: tin perustelujen laajennus samaksi, mikä olisi ko. määrärahamomenttia huomattavasti 10818: hallituksen esitykseen tulo- ja menoarvioksi lisättävä. 10819: vuodelle 1956 on esitetty, so. myös lain Edellä lausumamme perusteella ehdotamme 10820: 9 § :ssä mainittujen maansaajien (rintama- kunnioittaen, 10821: miesten) asuttamisesta aiheutuvia, momentin 10822: nimikkeessä mainittuja töitä koskevaksi, kui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 10823: tenkaan momentille lisäystä ehdottamatta. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI luvun 10824: Lain edellyttämät työt eivät kuitenkaan vielä 15 momentille lisäyksenä 150 000 000 10825: siirtoväenkään osalta ole loppuunsuoritetut markkaa Kuusamon ja Sallan kuntien 10826: ja rintamamiesten osalta työt Sallan kunnan maanhankintalain toimeenpanosta joh- 10827: alueella ovat vasta alussa ja Kuusamon kun- tuviin tie-, kuivatus- ja raivauskustan- 10828: nan alueella isojaon aiheuttamasta viivytyk- nuksiin. 10829: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 10830: 10831: Erkki Koivisto. Lauri Järvi. 10832: Niilo Ryhtä. Vilho Väyrynen. 10833: 10834: 10835: 10836: 10837: 29 E 626/55 10838: 1060 10839: 10840: IV,370. - Rah.al. N:o 238. 10841: 10842: 10843: 10844: 10845: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asutustarkastajain 10846: kanslia-apurahan korottamista varten. 10847: 10848: 10849: E d u s k u n n a ll e. 10850: 10851: Asutustarkastajien kanslia-apuraha on ny- dellisten intressien vuoksi on asutustarkasta- 10852: kyisin 30 000 markkaa vuodessa. Tästä apu- jain toimien vastuunalaisuus vastaavasti suu- 10853: rahasta on asutustarkastajien maksettava toi- resti lisääntynyt. Kun suoritettujen laskel- 10854: men edellyttämän kansliahuoneen vuokra-, mien mukaan kansliamenot vuodessa nouse- 10855: lämmitys-, valaistus- ja siivouskustannukset vat noin 90 000-100 000 markkaan, ei ole 10856: sekä lisäksi kansliavälineet ja -tarvikkeet. kohtuullista, että asutustarkastajat yhä edel- 10857: On selvää, ettei näin pieni apuraha lähes- leenkin suurimmaksi osaksi omilla palkkara- 10858: kään vastaa asutustarkastajien jatkuvasti li- hoillaan hankkivat toimistotarvikkeita ja pi- 10859: sääntyvän työmäärän johdosta vuosittain kas- tävät yllä valtion toimistoa. 10860: vavia kansliamenoja ja nykyistä kustannus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10861: tasoa. Laajentunut asutuskassalainoitus, maa- nioittaen, 10862: seudun asunto-olojen parantamistoiminta 10863: sekä asutustoimenpiteiden turvaamistoimenpi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 10864: teet, jotka viimeksi mainitut maanhankinta- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI l1t- 10865: tilojen myynnin johdosta ovat myös suuresti vun 1 momentille lisäyksenä 600 000 10866: kasvaneet, ovat erittäin huomattavasti li- markkaa käytettäväksi asutustarka-sta- 10867: sänneet asutustarkastajien työmäärää. Asioi- jain kanslia-apurahan korottamiseen 10868: hin liittyvien verraten suurten valtiontalou- 60 000 markkaan vuodessa. 10869: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 10870: 10871: Arvi Ikonen. T. Saloranta. Kalle Kauhanen. 10872: 1061 10873: 10874: IV,s11. - Rah.al. N:o 239. 10875: 10876: 10877: 10878: 10879: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta asutustilojen 10880: pistoteiden kunnostamiseksi. 10881: 10882: 10883: E d u s k u n n a ll e. 10884: 10885: Muodostettaessa vuoden 1936 asutuslain Niinpä rakennusmateriaalin, maanviljelys- 10886: mukaisia tiloja etsittiin talonpaikka usein ym. tarvikkeiden kuljetus tuottaakin erittäin 10887: kauneus- ym. näkökohtien perusteella verrat- suuria vaikeuksia. Vain aniharvat asutusti- 10888: tain kaukaa varsinaisesta asutusalueen tiestä. lalliset ovat voineet korjata taloonsa tulevan 10889: Näin ollen talot jakautuivat kahden, jopa kol- pistotien omin kustannuksin. Useimmilta se 10890: menkin kilometrin etäisyydelle siitä. Tosin on jäänyt varojen puutteessa tekemättä. On- 10891: tiloille rakennettiin ns. pistotiet, jotka jäivät kin syytä kunnostaa valtion toimesta mahdol- 10892: kuitenkin monissa tapauksissa huonokuntoi- lisimman pikaisesti pistotiet asutustiloille, 10893: siksi, hädintuskin jalan kuljettaviksi. sillä niiden omistajat joutuvat jatkuvasti 10894: Kun viime vuosina on kunnostettu useita kamppailemaan muutenkin suurissa taloudel- 10895: asutusteitä, on useimmat pistotiet edelleen- lisissa vaikeuksissa. 10896: kin jätetty korjaamatta. Tällainen on tilanne Edellä esittämämme perusteella ehdo- 10897: mm. Kemin maalaiskunnan ja Tervolan asu- tamme, 10898: tusalueilla, missä on runsaasti varsinaisesta 10899: tiestä monen kilometrin etäisyydellä olevia että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 10900: asutustiloja. Useat pistoteistä ovat niin huo- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu- 10901: nokuntoisia kesänkin aikana, että niitä on vun 3 momentille lisäyksenä 15 000 000 10902: vaikea päästä kulkemaan edes hevosella, pu- markan määrärahan asutustilojen pis- 10903: humattakaan raskaista kuorma-autoista. toteiden kunnostamiseksi. 10904: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 10905: 10906: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman. 10907: Eino Tainio. Pauli Puhakka. 10908: 1062 10909: 10910: IV,372. - Rah.al. N:o 240. 10911: 10912: 10913: 10914: 10915: Ryhtä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asutustei- 10916: den kuntoonpano- ja kunnossapitokustannuksiin. 10917: 10918: 10919: E d u s k u n n a ll e. 10920: 10921: Laissa yleisistä teistä annetun lain voi- Kun uusi tielaki tulee voimaan vuoden 1958 10922: maanpanosta (244/54) on asutustiet1 joilla alusta ja paikallisteiksi määräämisten tulee 10923: yleisen liikenteen kannalta on paikallistietä tämän vuoden jälkeen tapahtua viimeistään 10924: vastaava merkitys, edellytetty otettaviksi kahden vuoden kuluessa mainitun lain voi- 10925: paikallisteiksi ja maatalousministeriön toi- maantulosta, on kuntoonpanotyöt suoritet- 10926: mesta asutusvaroilla saatettavaksi vaaditta- tava neljän vuoden kuluessa eli viimeistään 10927: vaan kuntoon. vuoteen 1960 mennessä. 10928: Hallitus onkin esityksessään tulo- ja meno- Edellä lausutun perusteella ehdotamme 10929: arvioksi vuodelle 1956 ehdottanut ao. mo- kunnioittaen, 10930: mentille (11 Pl. XVI: 18 b) myönnettäväksi 10931: edellä tarkoitettuja töitä varten 100 000 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 10932: mk. Tätä määrärahaa on kuitenkin välttä- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI 10933: mättömään tarpeeseen verrattuna pidettävä luvun 18 momentille lisäyksenä 10934: riittämättömänä. Vaadittavat kuntoonpano- 100 000 000 markkaa asutusteiden kun- 10935: työt, jotka vasta kuluvana vuonna ovat vä- toonpano- ja kunnossapitokustannuk- 10936: häisessä määrin aloitetut, vaatinevat kaik- siin. 10937: kiaan n. 1 miljardin markan määrärahan. 10938: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 10939: 10940: Niilo Ryhtä. Lauri Järvi. 10941: Erkki Koivisto. Markus Niskala. 10942: 1063 10943: 10944: IV,s7s. - Rah.al. N:o 241. 10945: 10946: 10947: 10948: 10949: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi tie- ja 10950: kuivatustöiden suorittamiseen aikaisemman asutuslainsää- 10951: dännön mukaan muodostetuilla tiloilla. 10952: 10953: 10954: E d u s k u n n a ll e. 10955: 10956: Aikaisemman asutuslainsäädännön ja pika- Vanhoilla asutusalueilla ja -tiloilla on 10957: asutuslain mukaiset tilat ovat useassa ta- toteuttamattomia tie- ja kuivatushankkeita 10958: pauksessa jääneet elinkelpoisuudeltaan hyvin tiedossa jo yli 2 500 toimitusta, jotka yksis- 10959: kyseenalaisiksi, koska niillä on jäänyt suo- tään tietöiden osalta vastaavat n. 900 kilo- 10960: rittamatta välttämättömät tie- ja kuivatus- metrin tierakennustöitä, jotka samalla tulisi- 10961: työt tai nämä ovat jääneet suunnittelultaan vat hyödyttämään lukuista määrää muita 10962: ja suoritukseltaan vajavaisiksi ja keskeneräi- pientiloja. Kun on tärkeätä, että myös aikai- 10963: siksi. semman asutuslainsäädännön ja pika-asutus- 10964: Kun järkiperäisen asutustoiminnan kan- lain mukaisilla tiloilla tarpeelliset tie- ja 10965: nalta on kuitenkin katsottava asianmukai- kuivatustyöt sekä tällaisten hankkeiden vai- 10966: seksi, että muodostetut ja rakennetut tilat kutuspiirissä olevien niihin verrattavien mui- 10967: saatetaan elinkelpoisiksi samalla, kun uusia den pientilojen tie- ja kuivatustyöt tulevat 10968: tiloja muodostetaan ja kunnostetaan, muutti suoritetuiksi, ehdotetaan näistä töistä aiheu- 10969: eduskunta vuoden 1953 tulo- ja menoarviossa tuneet kustannukset maksettaviksi tältä mo- 10970: 11 Pl. XVI: 3 ,Maanparannus-, tienteko-, mentilta. 10971: raivaus- ja rakennustyöt asutustoimintaa Jotta ko. työt voitaisiin kohtuullisessa 10972: varten" siirtomäärärahamomentin peruste- ajassa suorittaa, olisi määrärahamomenttia 10973: luja siten, että edellämainittujenkin tie- ja huomattavasti lisättävä. 10974: kuivatustöiden suorittaminen mainitulle mo- Edellä lausumamme perusteella ehdo- 10975: mentille osoitettavilla määrärahoilla kävi tamme kunnioittaen, 10976: mahdolliseksi. Hallitus onkin esityksessään 10977: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 ehdotta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 10978: nut mainitulle momentille myönnettäväksi tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVI luvun 10979: 100 000 000 mk. 3 momentille lisäyksenä 50 000 000 10980: Tätä määrärahaa on kuitenkin välttämät- markkaa tarpeellisten tie- ja kuivatus- 10981: tömään tarpeeseen verrattuna pidettävä riit- töiden suorittamiseksi aikaisemman 10982: tämättömänä ja hallituksen esityksessä olevia asutuslainsäädännön ja pika-asutus- 10983: perusteluja sanonnaltaan epämääräisinä. lain mukaan muodostetuilla tiloilla. 10984: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 10985: 10986: Niilo Ryhtä. Heikki Soininen. 10987: Arvi Ikonen. Erkki Koivisto. 10988: Eemil Partanen. 10989: 1064 10990: 10991: IV,374. - Rah.al. N:o 242. 10992: 10993: 10994: 10995: 10996: Rapio ym.: Korotettm määrärahan osoittamisesta avustuk- 10997: siksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen. 10998: 10999: 11000: E d u s k u n n a ll e. 11001: 11002: Hallitus esittää vuoden 1956 tulo- ja me- tävän mukaisesti ehdotuksen asuinrakennus- 11003: noarvioon 11 Pl:n XVI luvun 8 momen- ten rakentamiseksi, korjaamiseksi ja yleensä 11004: tille avustuksina maaseudun asunto-olojen maaseudun asunto-olojen parantamiseksi sekä 11005: parantamiseen vain 500 000 000 markkaa. esitti rahoitusohjelman. Mutta siitä huoli- 11006: Tarkoitukseen myönnetyt varat ovat olleet matta valtioneuvosto ei ole antanut eduskun- 11007: aina riittämättömät ja loppuneet ennen vuo- nalle komiteamietintöön perustuvaa, enem- 11008: den päättymistä, vaikka sellaisten henkilöi- pää kuin mitään muutakaan maaseudun 11009: den hakemuksia, jotka olisivat olleet varo- asuntotilanteen parantamista tarkoittavaa 11010: jen tarpeessa ja oikeutettuja niitä saamaan, esitystä. Tämän vuoksi ja koska kaikkein 11011: on huomattavassa määrässä hylättykin. heikoimmassa asemassa olevan väestönosan 11012: Maamme asunto-olot ovat kurjat. Se kävi asuntojen parantamista ja uudistamista voi- 11013: ilmi erityisesti siitä mietinnöstä, jonka maa- daan edistää vain suoranaisen avustamisen 11014: seudun asunto-oloja vuonna 1950 tutkimaan perusteella, olisi eduskunnan kiinnitettävä 11015: asetettu komitea maaliskuussa 1951 valtio- asuntokurjuuden lievittämiseen vakavampaa 11016: neuvostolle jätti. Siinä todetaan maassamme huomiota kuin mitä hallitus on tehnyt. 11017: elävän joko kokonaan ilman omaa asuntoa Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 11018: tai korjaamisen tarpeessa olevissa asunnoissa 11019: kokonaista 124 484 perhettä. Asuntovajauk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 11020: seen sekä asuntojen uusimisen tai perusteel- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. 11021: lisen korjaamisen tarpeellisuuteen nähden on XVI luvun 8 momentille lisäyksenä 11022: tilanne pahin Kuopion, Vaasan ja Turun ja 500 000 000 markkaa avustuksina maa- 11023: Porin läänissä. Komitea laati saamansa teh- seudun asunto-olojen parantamiseen. 11024: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 11025: 11026: Pertti Rapio. Matti Koivunen. 11027: Toivo Niiranen. Irma Rosnell. 11028: 1065 11029: 11030: IV,a75, - Rah.al. N:o 243. 11031: 11032: 11033: 11034: 11035: Erkkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 11036: siksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen. 11037: 11038: 11039: E d u s k u n n a ll e. 11040: 11041: Maaseudun vähävaraisen väestön asunto- Näiden avustusten enimmäismäärä on val- 11042: olot ovat nimenomaan maan syrjäisemmissä tioneuvoston antaman päätöksen mukaan 11043: osissa erittäin huonot. Tämän vuoksi olisi 150 000 mk. Tätä avustusta ei momentin 11044: tätä väestöä nykyistä paljon tehokkaammin perusteluissa olevien määräysten johdosta 11045: tuettava sen pyrkimyksissä asunto-olojensa voida myöntää maanhankintalainsäädännön 11046: korjaamiseen. Valtioneuvoston vahvistamien mukaan perustetuille tiloille, joita käytetään 11047: määräysten mukaan on kuitenkin rakennus- v. 1936 asutuslain mukaan. Koska kuitenkin 11048: avustusten ja palkkioiden myöntämistä suu- ne maataloustilat, joita maanhankintalain 11049: resti rajoitettu ja voidaan nykyinen suhteel- 110 §: n nojalla - tosin suhteellisen har- 11050: lisen pieni avustus, yleensä enintään 30 000 voissa tapauksissa - käytetään v. 1936 asu- 11051: mk, ja 15 000 mk:n palkkio myöntää vain tuslain mukaisella hinnalla ja ehdoilla, ovat 11052: rajoitettuun ryhmään kuuluville henkilöille. kaikin puolin rinnastettavissa niihin tiloihin, 11053: Valtioneuvoston päätöksessä on edellytetty, joille nämä avustukset ovat tarkoitetut, ja 11054: että avustusta ja palkkiota voidaan myöntää näiden tilojen haltijat eivät myöskään voi 11055: yleensä enintään 50% rakentamiskustannuk- saada maanhankintatilallisille tarkoitettua 11056: sista, mutta koska avustuksille ja palkkioille uudistilan perustamispalkkiota eikä muita 11057: on asetettu juurimainitut markkamääräiset maanhankintalain mukaisia etuja, olisi sa- 11058: ylärajat, muodostaa avustus ja palkkio har- man suuruinen avustus voitava myöntää 11059: voin kymmentäkään prosenttia kustannuk- myös heille. 11060: sista. Hallitus on kuitenkin esityksessään Edellä olevaan viitaten esitämme, 11061: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioksi esittänyt 11062: asianomaiselle momentille vain 500 000 000 että Edttskunta ottaisi vuoden 11063: mk eli saman määrän kuin mitä kuluvan 1956 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. 11064: vuoden tulo- ja menoarviossa on tarkoituk- XVI luvun 8 momentille lisäyksenä 11065: seen varattu ja mitä ei voida pitää läheskään 500 000 000 markkaa avustusten myön- 11066: riittävänä. tämiseksi maanhankintalain 110 § :n 11067: Rakennusavustuksiin ja -palkkioihin osoi- mukaan asutuslain mukaisin ehdoin 11068: tetusta määrärahasta voidaan eduskunnan käytetyille tiloille saman suuruisina 11069: tekemän päätöksen mukaisesti myöntää ra- kuin vanhoille asutustiloille. 11070: kennusavustuksia vanhoille asutustiloille. 11071: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 11072: 11073: Eeli Erkkilä. Yrjö Hautala. Toivo Saloranta. 11074: Eino E. Heikura. Esa Koivusilta. Eemil Partanen. 11075: Eino Rytinki. Einari Jaakkola. Yrjö Sinkkonen. 11076: Sylvi Halinen. 11077: Marja Lahti. 11078: 1066 11079: 11080: IV,s76. - Rah.al. N:o 244. 11081: 11082: 11083: 11084: 11085: Koivunen ym..: Määrärahan osoittamisesta viemäreiden avaa- 11086: miseksi Äijännevan asutusalueella Virroilla. 11087: 11088: 11089: E d u s k u n n a ll e. 11090: 11091: Äijännevan asutusalueella Virroilla kärsi- minen kuuluu oikeuden mukaisesti valtion 11092: vät pienviljelijät jokavuotisista tulvista ja kustannettavaksi. Talousarviossa onkin va- 11093: halloista. Summittaisen arvion mukaan ve- rattu tällaisiin tarkoituksiin määräraha 11 11094: denkiusaamia viljelysmaitakin on alueella pääluokan XVI luvun 3 momentille. Mutta 11095: noin 400 hehtaaria. Ilmeisesti juuri maiden määrärahan käytöstä annettujen ohjeiden 11096: liikakosteus tuo joka kesä hallan. Esim. kyl- mukaan siitä myönnetään varoja vain teiden 11097: vösiementä saadaan omasta peliosta vain ani kunnostamiseen vanhoilla asutusalueilla. 11098: harvoin. Näinollen tuntuisikin välttämättömältä myön- 11099: Asutusalueen kuivatustyöt on saatettu tää talousarvioon erillinen määräraha Äijän- 11100: loppuun noin kolmisenkymmentä vuotta sit- nevan viemäreiden kunnostamiseen. Viemä- 11101: ten parin kymmenen kilometrin pituisella röintityön pikainen käyntiinsaanti antaisi 11102: viemäriverkostolla. Viemäreitä ei alunalkaen- asutusalueen väestölle kipeästi tarvittavia 11103: kaan kaivettu kyllin syviksi ja vuosikymme- ansiotöitäkin. Edellä esitetyn perusteella 11104: nien aikana ne ovat jatkuvasti vain madal- ehdotamme, 11105: tuneet ja tukkeutuneet. Lisäksi ojitti metsä- 11106: hallitus Virtain hoitoalueena arviolta 1 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 11107: hehtaarin metsäalueen ja johti sen vedet tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark- 11108: edellä mainittuihin viemäreihin. kaa viemäreiden avaamiseen Äijän- 11109: Viemäreiden perkaaminen ja syventä- nevan asutusalueella V irro{lla. 11110: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 11111: 11112: Matti Koivunen. Artturi Koskinen. 11113: Aleksi Kiviaho. Impi Lukkarinen. 11114: Eino Uusitalo. 11115: 1067 11116: 11117: IV,a77. - Rah.al. N:o 245. 11118: 11119: 11120: 11121: 11122: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskusmetsäseura Ta- 11123: piolle toimistohuoneiston hankkimista varten. 11124: 11125: 11126: E d u s k u n n a ll e. 11127: 11128: Vuonna 1942 joutui Keskusmetsäseura Ta- paljon mainitun vuokramaksun suorittami- 11129: pio luopumaan irtisanomisen vuoksi silloi- seen, vahingon koituessa tästä yksityismet- 11130: sesta verrattain halpavuokraisesta toimisto- sillemme. 11131: huoneistosta,an ja pääkaupungissa vallitsevan Nyt on kuitenkin Keskusmetsäseura Ta- 11132: yleisen konttorihuoneistojen puutteen aiheut- piolle ilmaantunut mahdollisuus saada ker- 11133: tamasta pakkotilasta johtuen sijoittumaan takaikkisella sijoituksena oma toimistohuo- 11134: huoneistoon, jossa vuotuisen vuokran määrä neisto, jossa vuokramenot ovat vain neljän- 11135: on 9 627 600 markkaa. Kun mainittu vuokra nes edellämainitusta vuokmsta. 11136: on seul'lan käytettävissä oleviin varoihin ja Kun valtion edun mukaista on, ettei sen 11137: sen muihin vuotuisiin menoihin verrattuna varoja jatkuvasti käytetä niin korkean 11138: aivan suhteettoman korkea ja myös valtio- vuokran suorittamiseen kuin minkä Keskus- 11139: varainministeriö on kiinnittänyt asiaan huo- metsäseura Tapio joutuu maksamwan nykyi- 11140: miota, on Keskusmetsäseura Tapio viime vuo- sestä huoneistostaan ja edellämainittu epä- 11141: sina jatkuvasti koettanut hankkia itselleen suhde on korjattavissa kertakaikkisella suo- 11142: halvempaa toimistohuoneistoa. Toistaiseksi rituksena, allekirjoittaneet esittävät kunnioit- 11143: ovat kaikki yritykset kuitenkin epäonnistu- taen, 11144: neet. Seurauksena tästä on ollut, että sel- 11145: laisia tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVIII lu- että Eduskunta ottaisi vuoden, 1956 11146: vun 3 momentille otettuja, yksityismetsäta- tul.o- j~ menoarvioon 11 Pl. XVIII 11147: louden edistämiseen ja valvontaan tarkoitet- luvun 3 momentille lisäystä 40 000 000 11148: tuja varoja, jotka olisi kipeästi tarvittu met- markkaa käytettäväksi Keskusmetsä- 11149: sänhoitolautakuntien kenttätyön tehostami- seura Tapion oman toimistohuoneiston 11150: seen, on jouduttu käyttämään kohtuuttoman hankintaan. 11151: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 11152: 11153: Niilo Ryhtä. Olavi Lindblom. Eino Saari. 11154: Mikko Hult. Gunnar Henriksson. Veijo Virtanen. 11155: Harras Kyttä. Toivo Saloranta. Erkki Ryömä. 11156: Matti Lepistö. Tyyne Paasivuori. Einari Jaakkola. 11157: Eemil Partanen. Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen. 11158: Kalervo Saura. Raino Hallberg. Sylvi Halinen. 11159: Saara Forsius. Aukusti Pasanen. Olavi Kajala. 11160: 11161: 11162: 11163: 11164: 30 E 626/55 11165: 1068 11166: 11167: IV,a78. - Rah.al. N:o 246. 11168: 11169: 11170: 11171: Saari ym..: Määrärahan osoittamisesta metsätyöväenkysymys- 11172: ten erikoistutkijan viran perustamiseksi metsäntutkimus- 11173: laitokseen. 11174: 11175: 11176: E d u s k u n n a 11 e. 11177: 11178: Suomessa tekee vuosittain noin 300 000 maaseudun miestyövoiman, niillä on myös 11179: työntekijää jonkin aikaa ansiotyötä metsä- yleinen maaseudun työllisyyden ja työttö- 11180: taloudessa tai uitossa. Tämän metsätyöväen myyden rakennetta ja syitä valaiseva mer- 11181: sosiaalisissa oloissa on tunnetusti paljon pa- kitys. 11182: rantamisen varaa. On osoittautunut, että Näin laajana ei maaseudun ja metsätalou- 11183: metsätyöväen elintasolla on taipumus jäädä den työvoimakysymystä ole tarpeen usein 11184: jälkeen kansan yleisessä elintason nousussa. tutkia. Sen sijaan ovat suppeammat erikois- 11185: Toimenpiteet metsätyöväen elinehtojen pa- ongelmat, kuten metsätyöväen rakenteen 11186: rantamiseksi vaativat tietoja tämän työvoi- kehitys, sen tulotaso, sen vakinaistamisen 11187: maryhmän suuruudesta, rakenteesta, tuloista mahdollisuudet ja koneellistamisen vaikutus 11188: ja muista elinehdoista, niiden kehityksestä sen työllisyyteen kysymyksiä, joihin jatku- 11189: ja niihin vaikuttavista tekijöistä. vasti kaivataan lisävalaisua pieniaineistoi- 11190: Maassamme ei kuitenkaan ole elintä, jonka silla otantatutkimuksilla. Helsingin yliopis- 11191: tehtävänä olisi näiden seikkojen tutkiminen. tolla ei ole varoja metsätyöväen tutkimusten 11192: Työtehoseura r. y. sekä Suomen puunjalostus- jatkamiseen. Luontaisesti ne kuuluisivatkin 11193: teollisuuden perustama metsätyöntutkimus- metsäntutkimuslaitokseen. Sen tähden 11194: laitos Metsäteho suorittavat teknillisiä ratio- olemme sitä mieltä, että metsäntutkimuslai- 11195: nalisoimistutkimuksia. Kulkulaitosten ja tokseen olisi perustettava metsätyöväen ky- 11196: yleisten töiden ministeriön työvoima-asiain symysten erikoistutkijan virka ja sen halti- 11197: osasto ja sosiaaliministeriön palkkaosasto jaa avustavan laskuapulaisen toimi. 11198: tosin keräävät juoksevaa tilastoa metsätyön- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 11199: tekijöiden lukumääristä ja palkoista. Kun kunnioittaen, 11200: mainitulla ministeriöllä ei ole henkilökuntaa 11201: eikä varoja varsinaisiin tutkimustehtäviin, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 11202: ovat tilastoinnit kuitenkin jääneet pinnalli- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIX lu- 11203: siksi ja niiden luotettavuuttakin on eri ta- vun 1 momenUlle metsätyöväenkysy- 11204: hoilta arvosteltu. mysten erikoistutkijan viran pm·us- 11205: Yksityisin ja valtion myöntämin varoin tamiseksi metsäntutkimuslaitokseen 11206: suoritettiin Helsingin yliopistossa vuoden 598 800 markkaa, vastaten 31 palk- 11207: 1950 metsätyövoiman peruskartoitus. Tämän kausluokan peruspalkkaa, sekä saman 11208: laajan tutkimuksen tulokset ovat nyt valmis- laitoksen metsätyöväentutkimuksissa 11209: tuneet tai valmistumassa ja niihin ovat useat avustavan laskuapulaisen toimen pe- 11210: valtion komiteat perustaneet ehdotuksensa rustamiseksi 209 400 markkaa, vasta- 11211: metsätyöväen elinehtojen parantamiseksi. ten 9 palkkausluokan peruspalkkaa. 11212: Koska mainitut tutkimukset peittävät koko 11213: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 11214: 11215: Eino Saari. John Forsberg. Eemil Luukka. 11216: Jaakko Hakala. Päiviö Hetemäki. V. Liljeström. 11217: Matti Raipala. Erkki W. Mohell. Matti Lepistö. 11218: 1069 11219: 11220: IV,379, - Rah.al. N:o 247. 11221: 11222: 11223: 11224: 11225: Seppälä ym,: Määrärahan osoittamisesta geodeettisen laitok 11226: sen kahden nuoremman valtiongeodeetin viran muuttami· 11227: seksi vanhemman valtiongeodeetin viroiksi. 11228: 11229: 11230: E d u s k u n n a ll e. 11231: 11232: Geodeettisen l•aitoksen toimipiiriin kuuluu etu huomioonottaen olisi tämän vuoksi tär- 11233: viisi tieteellistä työalaa, joiden jokaisen joh- keätä, että geodeettisen laitoksen menoarvio- 11234: dossa tulisi olla oma osastonjohtajana toi- esityksissään jo vuodelta 1949 saakka pyy- 11235: miva vanhempi valtiongeodeetti. Kun lmiten- tämä muutos voitaisiin viipymättä suorittaa 11236: kin laitoksen johtaja on aina erikoistunut ja saattaa asia sekä käytännöllisesti että or- 11237: johonkin näistä, hoitaen johtajan tehtävien ganisatorisesti oikealle pohjalle. 11238: lisäksi tieteellisen vastuun omasta alastaan, Kun tämän vuoksi siis kaksi virkaa olisi 11239: vanhempia valtiongeodeetteja tarvitaan vä- muutettaV'a 30 palkkausluokasta 34 palkkaus- 11240: hintään neljä. Kysymyksessä olevat viisi työ- luokkaan, tarvitaan muutoksen aiheuttamiin 11241: alaa ovat kolmiomittaustyöt ja siihen liitty- peruspalkkoihin, ikälisiin ja kalliinpaikan- 11242: vät perusviivanmittaukset, tasoituslaskutyöt lisiin yhteensä 392 760 markkaa. 11243: ja geoiditutkimukset, geodeettis-astronomiset Viitaten edellä olevaan ehdotamme kun- 11244: työt, gmvimetris-geofysikaaliset työt ja tark- nioittaen, 11245: kavaakitus. Jo puolentoista vuosikymmenen 11246: ajan astronomiset työt ja tarkkavaakitus että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 11247: ovat olleet nuorempien valtiongeodeettien tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXI lu- 11248: johdossa syystä, että organisatorisen johdon- vun 1 momentille 392 760 markan suu- 11249: mulmisuuden vaatimia uusia virkoja ei ole ruisen määrärahan geodeettisen laitok- 11250: myönnetty perustettavaksi. Sekä tarkoituk- sen kahden nuoremman valtiongeodee- 11251: senmukaisuussyistä että myöskin kohtuus- tin viran muuttamiseksi vanhemman 11252: syistä ja nimenomaan geodeettisen laitoksen valtiongeodeetin vit·oiksi. 11253: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 11254: 11255: Felix Seppälä. Raino Hallberg. Saara Forsius. 11256: K. F. Haapasalo. Jaakko Hakala. Erkki Koivisto. 11257: 1070 11258: 11259: IV,3s~. - Rah.al. N:o 248. 11260: 11261: 11262: 11263: 11264: Rapio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienviljeli- 11265: jäin maitotaloustuotannon tukemiseksi. 11266: 11267: 11268: E d u s k u n n a ll e. 11269: 11270: Epäedullisista luonnonsuhteista aiheutu- vahinkoja sekä vähensivät rehujen ravinto- 11271: vien suurempien tuotantokustannusten kor- arvoa, niin kuluvana vuonna teki ankara 11272: vaamiseksi on valtion tulo- ja menoarviossa kuivuus ja halla tuhoa, jonka seuraukset 11273: ollut jo useampana vuotena määräraha, joka pienten tilojen osalle ovat tuhoisammat kuin 11274: on käytetty maitotaloustuotannon tukemiseen suurten. Pientilojen huonot laiduntamis- 11275: ja maidon meijereihin saannin edistämiseen mahdollisuudet Etelä-Suomessakin alentavat 11276: linjan Pietarsaari-Iisalmi-Tuupovaara poh- aina kesäaikana maidon tuotantoa ja viime 11277: joispuolella ja niihin verrattavissa ulkosaa- kesänä sitä tapahtui erikoisesti. Tämän 11278: ristoissa. Vaikka hallitus katsookin mää- vuoksi, ja koska kaikkialla maassa epäedulli- 11279: rärahan edelleen tarpeelliseksi maatalouden set suhteet ovat vaikuttamassa kohottavasti 11280: hintapolitiikan hoitamisen takia ja esittää maidon tuotanto- ja kuljetuskustannuksiin 11281: sitä korotettavaksi 240 milj. markalla eli pientiloilla, olisi tasapuolisuuden takia nyt 11282: 1225 milj. markaksi, ei se kuitenkaan ole erikoinen syy ulottaa valtion varoilla tapah- 11283: pitänyt välttämättömänä laajentaa sen käyt- tuva maitotaloustuotannon tukeminen koko 11284: töaluetta koko maan käsittäväksi eikä siksi maan alueella tapahtuvaksi. 11285: esitä tarkoitukseen riittävästi varoja. Maito- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 11286: taloustuotantoa tuettaessa täytyy ottaa huo- 11287: mioon, että kaikkialla maassa pienviljelijä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 11288: talouksissa joudutaan tuotantoa harjoitta- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu- 11289: maan epäedullisissa ja vaikeissa olosuhteissa. vun 19 momentille lisäyksenä 11290: Pientilat sijaitsevat yleensä syrjäisillä seu- 500 000 000 markkaa pienviljelijäin 11291: duilla, huonojen teiden varsilla ja pohja- maitotaloustuotannon tukemiseksi ja 11292: vesien vaivaamilla alueilla. Kun edellisinä laajentaisi määrärahan kokonaisuudes- 11293: vuosina sateet ja tulvat aiheuttivat suuria saan käsittämään koko maan alueen. 11294: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 11295: 11296: Pertti Rapio. Toivo Niiranen. 11297: Antti Kinnunen. Martti Leskinen. 11298: Pentti Liedes. 11299: 1071 11300: 11301: IV,3sL - Rah.al. N:o 249. 11302: 11303: 11304: 11305: 11306: M. Mattila ym..: Määrärahan osoittamisesta pienpuutavaran 11307: hankintaa, käyttöä ja markkinointia koskevaa tutkimusta 11308: varten. 11309: 11310: 11311: E d u s k u n n a 11 e. 11312: 11313: Kysymys ns. pienpuun menekistä on meillä tumista ei täsmällisiä lukuja voida esittää. 11314: jo vuosikymmenet ollut esillä, ja eräitä poik- Eri teitä laskien on kuitenkin saatu tällai- 11315: keusaikoja lukuun ottamatta on jatkuvasti seksi pienpuukysymyksen vuotuiseksi volyy- 11316: jouduttu toteamaan kysynnän riittämättö- miksi n. 7 milj. m3 nykyiset tavanmukaiset 11317: myys tarjontaan verrattuna. Mm. lukuisat mitat täyttävää runkopuuta, joka on pää- 11318: erinimiset komiteat ovat asiaa 1920-luvulta asiassa koivua. Jos otetaan lukuun myös 11319: lähtien kerta toisensa jälkeen käsitelleet ja latvaläpimitaltaan 5-8 cm täyttävä puu, 11320: tehneet ehdotuksiaan tilanteen parantami- jota myös on alkanut esiintyä pieniä mää- 11321: seksi, tietysti kulloinkin ajankohtaisten eri- riä markkinoilla, tullaan tietenkin aivan 11322: koiskysymysten ja käsitysten pohjalla. Olen- toisenlaisiin lukuihin. Erään arvovaltaisen 11323: naista muutosta asian tilassa ei kuitenkaan laskelman mukaan merkitsisi pienpuukysy- 11324: ole tapahtunut, päin vastoin kysymys on ny- myksen ratkaisu kansantulon lisäyksessä vuo- 11325: kyisin esillä vakavampana kuin milloinkaan sittain ainakin 46 miljardia markkaa. 11326: ennen. Pienpuukysymyksen kehityssuunnasta voi- 11327: Viimeksi on kysymystä käsitellyt mm. teol- daan ensinnäkin mainita, että markkina- 11328: listamiskomitea, jonka mietintö käsityksemme polttopuun vuotuinen käyttö on viime vuo- 11329: mukaan antaa asiallisesti oikean kuvan käyt- sien kuluessa alentunut n. 1.5 milj. m3:llä. 11330: töpuutilanteesta. Kun sen numerotiedot kui- Tähän johtaneita teknillisiä ja talouspoliit- 11331: tenkaan eivät täysin vastanne nykyisiä olo- tisia syitä on eri yhteyksissä käsitelty. Toi- 11332: suhteita, ei niiden esittäminen tässä ole ai- seksi näyttää maaseutuväestön kotitarvepuun 11333: heellista. Sitä vastoin voidaan todeta meillä vuotuinen käyttö alentuneen n. 2 milj. 11334: olevan huomattavia käyttämättömiä raaka- m3: llä sotia edeltäneestä ajasta lähtien. 11335: puuvaroja sekä suuria mahdollisuuksia nii- Teollisuuden käynnissä oleva laajeneminen 11336: den lisäämiseksi. Tärkeimmät tekijät tässä ei peitä tätä raaka-ainetuotannon lisäystä, 11337: suhteessa ovat: varsinkin kun osa uudesta kapasiteetista 11338: - toistaiseksi käyttämättömät tai vain käytetään kuluttamaan entistä tarkemmin 11339: osittain käytetyt metsät, joiden ala on ar- mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa syn- 11340: vioitu n. 5 milj. hehtaariksi; tyvä jätepuu. 11341: - käyttämättä olevat puulajit, nimenoman Työllisyydelle on pienpuukysymyksen rat- 11342: koivu, jonka tuotosta nykyisin vain n. 12- kaisemisella arvaamattoman painava merki- 11343: 15 % joutuu teollisuuden käyttöön, sekä laa- tys. Se johtaa ansiomahdollisuuksien rat- 11344: joilla alueilla myös pienikokoinen mänty; kaisevaan lisääntymiseen sekä maaseudulla 11345: - kotitarvepuun säästäminen ja teollisuu- että asutuskeskuksissa. Tällaisen tuloksen 11346: den puujätteiden nykyistä tarkempi ja tar- aikaansaamiseksi eivät mitkään ponnistelut 11347: koituksenmukaisempi käyttö; sekä eivätkä uhraukset ole liian suuria. 11348: - metsänhoidon vaikutus. Pienpuun markkinointimahdollisuuksien 11349: Julkisuudessa on esitetty jonkin verran luominen, ts. pienpuukysymyksen ratkaise- 11350: erilaisia tietoja ns. pienpuukysymyksen si- minen, vaatii erikoistoimenpiteitä. Olisi mitä 11351: sältämästä puumäärästä., Ennen valtakun- nopeimmin suotava lahjakkaille tieteenhar- 11352: nanmetsien arvioinnin lopputulosten valmis- joittajille tilaisuus edistää tämän tärkeän 11353: 1072 IV,as1. - Pienpuutavara. 11354: 11355: 11356: raaka-ainevaraston saattamista jalostuksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 11357: pnr1m. Asian hoitamisen käytännöllinen tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 11358: järjestely on sitäkin helpommin toteutetta- kan määrärahan käytännöllisiin pää- 11359: vissa, kun tiettävästi on jo vientimaksuvaro- määriin pyrkivien pienpuutavaran 11360: jen turvin asetettu erikoinen elin johtamaan hankintaa, kuljetusta, käyttöä ja tar- 11361: pienpuukysymyksen erääseen puoleen kohdis- peen mukaan markkinointia koskevien 11362: tuvaa, tosin jo varojenkin niukkuuden tutkimusten suorittamiseen. 11363: vuoksi vaatimatonta tutkimustoimintaa. 11364: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11365: nioittaen, 11366: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 11367: 11368: Matti Mattila. Sven Högström. Johannes Wirtanen. 11369: Eino Rytinki. Päiviö Hetemäki. V. Liljeström. 11370: M. 0. Lahtela. Eino Saari. Juho Kuittinen. 11371: J. F. Pöykkö. Vilho Väyrynen. Erkki Ryömä. 11372: Harras Kyttä. Eemil Luukka. Kustaa Tiitu. 11373: Onni Mannila. 11374: Heikki Soininen. 11375: 1073 11376: 11377: IV,3s2. - Rah.al. N:o 250. 11378: 11379: 11380: 11381: 11382: M. Leskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuuta 11383: raaka-aineena käyttävien puunjalostusteollisuuslaitosten 11384: perustamista varten Pohjois-Savoon. 11385: 11386: 11387: E d u s k u n n a II e. 11388: 11389: Pohjois-Savon kunnat ovat vuosittain jat- paakin teollisuutta varten. Savon vedet, jär- 11390: kuvasti lisääntyvän työttömyyden takia jou- vet ja joet uittoväylinä voisivat palvella te- 11391: tumassa erittäin suuriin vaikeuksiin. Maakun- hokkaasti teollisuutta, jos se sijoitetaan sopi- 11392: nan asukkaista vain noin 19 % saa toimeen- vasti maakunnan alueelle. 11393: tulonsa teollisuudesta, kun koko maan väes- Tutkimuksen toimittaminen ja suunnitel- 11394: töstä on 29 % teollisuusväestöä. Maa on man laatiminen Pohjois-Savon teollistamista 11395: karua ja tilat pieniä, joten maatalouskaan ja taloudellisen elämän elvyttämistä varten 11396: ei pysty tarjoamaan läheskään riittävästi toi- olisi laajemmassa mitassa ~ensi tilassa suori- 11397: meentulomahdollisuuksia jatkuvasti lisäänty- tettava, mutta asian kiireellisyyden vuoksi 11398: välle maatalousväestölle. Kunnat ja maa- olisi aluksi rajoituttava tutkimaan ja laati- 11399: kunnan väestö on joutunut vakavasti pohti- maan alkusuunnitelma pienpuuta pääasiassa 11400: maan kysymystä keinojen löytämiseksi alueel- raaka-aineena käyttävien teollisuuslaitosten 11401: listen taloudellisten pulmakysymysten ratkai- perustamiseksi Pohjois-Savoon. Tämän tutki- 11402: semiseksi ja väestön toimeentulomahdolli- muksen ja suunnitelman laatimisen voisi suo- 11403: suuksien turvaamiseksi oman maakunnan rittaa Pohjois-Savon maakuntaliitto, joka 11404: alueella. On todettu, että maakunnassa on asiaan on jo omasta aloitteestaan tuntenut 11405: suuri maara käyttämättömiä työkohteita. mielenkiintoa ja on yrittänyt viedä sitä 11406: Tämä koskee erityisesti lisääntyvien metsä- eteenpäin. Sille olisi valtion varoista myön- 11407: varojen maakunnan hyväksi käyttöä. On nettävä siihen tarvittava määräraha. 11408: osoitettu, että maakunnan metsien vuotuista Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 11409: lisäkasvua ei ole voitu käyttää enempää 11410: myyntiin kuin teollisuuden tarpeisiinkaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 11411: Ns. pienpuun osalta käyttövaikeudet ovat tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 11412: eniten lisääntyneet sen vuoksi, ettei maa- kan määrärahan Pohjois-Savon maa- 11413: kunnassa ole sitä jalostavia teollisuuslaitok- kuntaliiton käytettäväksi tutkimuksen 11414: sia. Maakunnan puuvaroista kuljetetaan raa.- toimituttamiseksi pienpuuta raaka- 11415: kana pois huomattava määrä. Pohjois- aineena käyttävien puunjalostusteolli- 11416: Savossa on rakenteilla olevaa ja rakennus- suuslaitosten perustamista varten Poh- 11417: kelpoista vesivoimaa siksi paljon, että maa- jois-Savoon. 11418: kunnan omat voimavarat riittävät suurem- 11419: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 11420: 11421: Martti Leskinen. Kalle Kä.m.äräinen. 11422: Esa Hietanen. Juho Rytkönen. 11423: 1074 11424: 11425: IV,asa. - Rah.al. N:o 251. 11426: 11427: 11428: 11429: 11430: Saura ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimusten toimitta- 11431: miseksi pienpuutavaran jalostamista ja sen käytön edistä- 11432: mistä teollisuudessa s~1mällä pitäen. 11433: 11434: 11435: E d u s k u n n a ll e. 11436: 11437: Yleisesti tunnettua on, että maamme puun- laisen yksityisen tutkimuksen ja kokeilutoi- 11438: jalostusteollisuus ei ole kapasiteetiltaan riit- minnan tulokset pidetään mahdollisimman 11439: tävä eikä teknillisesti sillä tasolla, että se tarkoin varjeltuina salaisuuksina, joten niistä 11440: pystyisi jalostamaan kaikkea sitä puuta, mikä saadaan yleistä hyötyä liian hitaasti ja liian 11441: pitäisi hakata jo nykyisistä metsistämme, pienessä mitassa tehtävän laajuuteen verrat- 11442: jotta ne saataisiin yhä lisääntyvässä määrin tuna. Lisäksi tällaisiin kokeiluihin aina liit- 11443: tuottamaan sellaista puuta, joka on puun- tyy taloudellisten tappioiden vaara pitäen 11444: jalostusteollisuutemme arvokkainta raaka- kehityksen kulun liian hitaana, jos se jää 11445: ainetta. Jotta tämän arvokkaana pidetyn pelkästään yksityisen yritteliäisyyden varaan. 11446: teollisuuden raakapuun tuotantoa voitaisiin Talouspoliittisen suunnitteluneuvoston val- 11447: lisätä, on luotava paremmat menekkiolosuh- tioneuvostolle jättämässä talouspolitiikan pe- 11448: teet pienpuulle. Erityisesti tämä koskee koi- rusohjelmassa esitetäänkin sen teollisuutta 11449: vua ja mäntyä. Viime aikoina on tämän koskevassa osassa mm., ,että vastaisessa teol- 11450: puun menekkipulmaa lisäksi kärjistänyt polt- lisuuspolitiikassa kiinnitetään erityistä huo- 11451: topuiden käytön väheneminen tuontipoltto- miota teollisuutemme jatkuvaan kehittämi- 11452: aineiden tultua niiden tilalle yhä lisäänty- seen ja monipuolistamiseen sekä jalostusas- 11453: vässä määrässä. teen kohottamiseen. Sel1aisen uuden teolli- 11454: Pienpuun suuri tuotanto ei ole mikään suustuotannon aikaansaamista, jonka perus- 11455: ohimenevä tämän hetken ilmiö, vaan samalla tamisella voidaan saada jalostuksen piiriin 11456: kun metsämme joutuvat yhä tehokkaamman puul'aaka-ainetta toistaiseksi käyttämättö- 11457: hoidon piiriin tuottaen lisääntyviä järeän mistä metsävaroista ja metsäteollisuuden jät- 11458: puun määriä, samalla ne tuottavat myös li- teistä, on tällöin pidettävä yhtenä tärkeim- 11459: sääntyviä määriä nykyisin markkinoille kel- mistä tehtävistä". Edelleen samassa perus- 11460: paamatonta harvennuspuuta. Samaan suun- ohjelmassa esitetään, ,että valtion toimesta 11461: taan vaikuttaa pyrkimys syrjäisten, ennen nykyistä suuremmassa määrin tuetaan teolli- 11462: säännöllisen hakkuutoiminnan ulkopuolella suuden eri aloja palvelevM tieteellistä ja tek- 11463: olleiden metsien saattamiseen käytön piiriin. nillistä tutkimusta sekä rationalisoimisen ja 11464: Yleisesti tunnettua on myös, että Ruot- työn tehostamisen muodossa tapahtuvaa tuo- 11465: sissa, missä viimeisenä 15 vuotena puunjalos- tantokustannusten alentamista tarkoittavaa 11466: tusteollisuus on saanut kehittyä meikäläisiä toimintaa ja että erityistä huomiota kiinnite- 11467: suotuisammissa olosuhteissa, tämä teollisuus tään teollisuutemme kotimaisen raaka-aine- 11468: on pitemmälle kehittynyt myös ns. pienpuun pohjan laajentamismahdollisuuksien tutkimi- 11469: jalostusta ajatellen kuin meillä. seen". 11470: Yksityisen puunjalostusteollisuuden toi- Käsitellessään valtion tulo- ja menoarviota 11471: mesta meidänkin maassamme tiettävästi teh- vuodelle 1955 on valtiovarainvaliokuntakin jo 11472: dään tutkimuksia ja suoritetaan kokeiluja todennut, ,että pienpuutavaran jalostamiseen 11473: teollisuutemme kehittämiseksi enemmän pientä ja sen käytön edistämiseen olisi kiinnitettävä 11474: mäntyä j,a koivua jalostavaksi ( esim. puoli- vakavaa huomiota, minkä vuoksi hallituksen 11475: selluloosatehtaat). Luonnollista on, että täl- olisi syytä panna alulle tutkimukset asiassa". 11476: IV,sss. - Saura ym. 1075 11477: 11478: Edellä olevaan viitaten ja kun mainittuun kan määrärahan tutkimuksen toimeen- 11479: tarkoitukseen ei ole vuoden 1956 budjetissa panemiseksi pienpuutavaran jalostami- 11480: määrärahaa, ehdotamme kunnioittaen, seksi ja sen käytön edistämiseksi teol- 11481: lisuudessa. 11482: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 11483: tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 11484: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 11485: 11486: Kalervo Saura. Wiljam Sarjala. Atte Pakkanen. 11487: Esa Koivusilta. Päiviö Hetemäki. Harras Kyttä. 11488: Urho Kähönen. Juho Tenhiälä. Irma Hamara. 11489: Mauno Jussila. Nestori Kaasalainen. Saara Forsius. 11490: Mauri Seppä. Johannes Wirtanen. Raino Hallberg. 11491: Erkki Tuuli. Armas Leinonen. Einari Jaakkola. 11492: Toivo Antila. 11493: 11494: 11495: 11496: 11497: 31 E 626/55 11498: 1076 11499: 11500: IV,38·4. - Rah.al. N:o 252. 11501: 11502: 11503: 11504: 11505: Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. ylijäämäkalan- 11506: saaliin käytön edistämiseen. 11507: 11508: 11509: E d u s k u n n a ll e. 11510: 11511: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvion 11 Pl. hentynyt. Laajoilla merenrannikkoalueil- 11512: XXV luvun 18 momentin ,Maatalouden tuo- lamme ei voitane niin tehokasta pyyntiä har- 11513: tantokustannusten tasoittaminen ja tuotan- rastaa, että kutusilakan kalastus vaikuttaisi 11514: non edistäminen" perusteluista on jätetty tuhoisasti kalakantaan. 11515: pois kohta, joka viime vuosien vastaavalla Kun kalastajaväestön asema tunnetusti 11516: kohdalla on ollut, nimittäin että määrära- edelleen on vaikea ja kun mm. !k:e.vätsilwkan 11517: hasta voidaan käyttää enintään 10 milj. markkinointi edelleen tuottaa suuria vaikeuk- 11518: markkaa nk. ylijäämäkalansaaliin käytön sia, niin olisi välttämättä käytettävä em. tu- 11519: edistämiseen. kitoimenpidettä. Ylijäämäkalansaaliin edistä- 11520: Perustelujen muutosta perustellaan sillä, minen sillä tavalla kuin sitä viime vuosina on 11521: että valtion varoilla on huomattavassa mää- toimeenpantu em. momentin määrärahojen 11522: rin tuettu ylijäämäkalaa käyttävän teollisuu- turvin, on osoittautunut joustavaksi ja tar- 11523: den perustamista sekä että ylijäämäkalan koituksenmukaiseksi. Kalastajille on voitu 11524: pyyntiä kiihoittavat toimenpiteet kohdistuvat siten taata 7 markan kilohinta silakasta var- 11525: kutukalaan. Mitä tulee perustelujen 1 koh- sin pienen valtion tuen turvin. 11526: taan on syytä huomioida, että ylijäämäkalaa Edellä esitetty s~kä kalastajaväestön toi- 11527: käyttävä teollisuus, jolla ilmeisesti tarkoite- meentuloa ja elinkeinon harjoittamista hait- 11528: taan kalankuivaamoita ja -jäädyttämöjä, pys- taavat monet muut seikat huomioiden, olisi 11529: tyy meillä nyt ja vielä lähivuosienkin aikana 11 Pl. XXV luvun 18 momentin perustelut 11530: käyttämään vain pienen murto-osan nk. yli- siis palautettava entiselleen siten, että määrä- 11531: jäämäkalasta. Lisäksi tämä teollisuus on mel- rahasta saadaan käyttää enintään 10 milj. 11532: kein yksinomaan muiden kuin varsinaisten markkaa nk. ylijäämäkalansaaliin käytön 11533: kalastajain omistuksessa. Ellei nyt käytän- edistämiseen. Toinen vaihtoehto on ottaa 11534: nössä olevaa takuuhintaa ole, painuu ko. yli- määräraha uudelle momentille. 11535: jäämäkalan, so. sila:kan hinta käytännössä Edellä esitett~yyn viitaten kunnioittaen eh- 11536: olleen 7 markan asemasta huomattavasti dotamme, 11537: alemmaksi, kenties 2--3 markkaan kilolta. 11538: Tämä tietäisi monen kalastajan jo ennestään että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 11539: vaikean aseman tuntuvaa heikkenemistä. Pe- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu- 11540: rustelujen toisen kohdan johdosta on mainit- vun 18 momentille 10 000 000 markan 11541: tava, että ei voida osoittaa, että silakkakanta määrärahan ns. ylijäämäkalansaaliin 11542: olisi ko. kevätsilakan pyynnin johdosta vä- käytön edistämiseen. 11543: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 11544: 11545: Mauno Jussila. Vappu Heinonen. Harras Kyttä. 11546: Einari Jaakkola. Kalervo Saura. Lauri Laine. 11547: Urho Kulovaara. Rafael Paasio. Grels Teir. 11548: 1077 11549: 11550: IV,ss5. - Rah.al. N:o 253. 11551: 11552: 11553: 11554: 11555: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. ylijäämäkalansaa- 11556: liin käytön edistämiseen. 11557: 11558: 11559: E d u s k u n n a ll e. 11560: 11561: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvion 11 Pl:n Kalastajaväestön heikko taloudellinen 11562: XXV luvun 18 momentin ,Maatalouden tuo- asema sanelee sen, että heidän on suorastaan 11563: tantokustannusten tasoittaminen ja tuotan- pakko myös kevään kuluessa harjoittaa ka- 11564: non edistäminen" perusteluissa on maininta, lastusta, jolloin saalis on usein runsas, mutta 11565: ettei määrärahaa enää käytettäisi ylijäämä- menekki vähäinen. 11566: kalansaaliin käytön edistämiseen sen vuoksi, Kalastajaväestön saama yhteiskunnan tuki 11567: että valtion varoilla on huomattavassa mää- on jatkuvasti ollut hyvin vähäistä ja jos 11568: rin tuettu ylijäämäkalaa käyttävän teolli- siitäkin vielä vähennettäisiin esimerkiksi 11569: suuden perustamista sekä että ylijäämäkalan 10 milj. markan ylijäämäkalan käytön edis- 11570: pyyntiä kiihoittavat toimenpiteet kohdistu- tämiseen varattu tuki, tämä toimenpide tie- 11571: vat kutukalaan. täisi kalastajaväestön nykyisen aseman vai- 11572: Kalastajaväestölle mainittu määräraha on keutumista. 11573: ollut erittäin tärkeä, koska sen turvin on Edellä esitetty sekä kalastajaväestön toi- 11574: voitu nk. ylijäämäkalalle taata n. 7 markan meentuloa ja elinkeinon harjoittamista hait- 11575: tuottajakilohinta. Ilman tätä valtion myön- taavat monet muut seikat huomioiden olisi 11576: tämää takuupalkkiota kalastajaväestö ei olisi 11 Pl: n XXV luvun 18 momentin perustelut 11577: saanut kuin ehkä 1 tai 2 markkaa kilolta ja palautettava entiselleen siten, että momentin 11578: runsaiden kevätsilakkasaaliiden aikana ei määrärahasta saadaan käyttää enintään 10 11579: ehkä tätäkään. Vaikka valtion varoilla on milj. markkaa nk. ylijäämäkalansaaliin käy- 11580: viime vuosien aikana tuettu ylijäämäkalaa tön edistämiseen. 11581: käyttävän teollisuuden perustamista, on Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 11582: tämä teollisuus vielä toistaiseksi pientä, jo- ehdotamme, 11583: ten se ei pysty ratkaisemaan kysymystä ka- 11584: lastajia tyydyttävällä tavalla. Ei myöskään että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 11585: budjetin perusteluissa esitetty väite, että tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu- 11586: 10 milj. markan määräraha olisi omiaan kii- vun 18 momentille 10 000 000 markan 11587: hoittamaan kalastusta nimenomaan kutuka- määrärahan ns. ylijäämäkalansaaliin 11588: lan aikana, käsityksemme mukaan pidä paik- käytön edistämiseen. 11589: kaansa. 11590: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 11591: 11592: Paavo Aitio. Toivo Kujala. 11593: Eino Roine. Aimo Aaltonen. 11594: Judit Nederström-Lunden. 11595: 1078 11596: 11597: IV,3s6. - Rah.al. N:o 254. 11598: 11599: 11600: 11601: 11602: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle koti- 11603: talouden rationalisoimistyötä varten. 11604: 11605: 11606: E d u s k u n n a ll e. 11607: 11608: l{:otitaloustyön rationalisointi on tullut yk- mankeloimis- ja silitysvälineitä sekä ruoan- 11609: sityisille kodeille nykyisten palkkojen ja valmistus- ja siivousvälineitä ja koneita, teh- 11610: tuotteiden hintojen vuoksi entistäänldn vält- nyt niiden parantamiseksi esityksiä valmista- 11611: tämättömämmäksi. S.e on maallemme myös- jille sekä tehnyt tutkimustensa tulokset tun- 11612: kin kansantaloudellisesti erinomaisen tärkeä netuksi kotitalousväelle. 11613: kysymys, sillä kotitaloustyöhön käytetään Kotitalouden työvälineiden, -koneiden ja 11614: vielä nykyisin maassamme n. 2 000-2 500 -menetelmien tutkiminen on käynyt yhä vält- 11615: miljoonaa työtuntia vuodessa. Kotitaloudessa tämättömämmäksi ja kiireellisemmäksi ei yk- 11616: voitaisiin kuitenkin, jos työ rationalisoitai- sin entistä suuremman rationalisoimistarpeen 11617: siin, luovuttaa runsaasti työvoimaa tuotanto- vuoksi, vaan senkin vuoksi, että oma teolli- 11618: elämämme muille aloille, silti vaarantamatta suutemme on ryhtynyt valmistamaan ja maa- 11619: kotitaloustyöntekijäin terveyttä ja kestoky- han on ruvettu tuottamaan uusia kotitalou- 11620: kyä. Kotitaloustyön rationalisointi on vält- den työvälineitä ja -koneita, ja että eräillä 11621: tämätöntä myöskin sosiaalisessa mielessä, aloilla on nykyisin saatavissa enemmän ma- 11622: koska liian raskaan työpäivän seuraukset teriaalia kuin muutamia vuosia aikaisemmin. 11623: tuntuvat kohtalokkaina perheenemäntien ja Tässä tarkoituksessa olisi myös tuotettava 11624: kotien kohdalla, ulkomailta viimeisiä kotitaloustyöväline- ja 11625: Kotitalousosasto on tutkinut ja kehittänyt koneuutuuksia, kokeiltava näitä ja suositel- 11626: kotitalouden eri työpaikkojen sisustuskysy- tava meidän olosuhteisiimme soveltuvia tyyp- 11627: myksiä työn helpottamiseksi. Se on kehittä- pejä oman maan teollisuudelle. 11628: nyt keittiön ja pesutuvan työhuonekaluja ja Katsoen kotitaloustyön rationalisoimistyön 11629: aikaansaanut mm. sen, että nykyisin on teol- suureen merkitykseen sekä yksityistalouksien 11630: lisesti valmistettuna saatavissa keittiön työ- että koko kansantaloutemme kannalta anom- 11631: huonekaluja, joilla eri yksiköistä kooten voi- me kunnioittaen, 11632: daan sisustaa käytännöllisiä ja tarkoituksen- 11633: mukaisia keittiöitä. Se on kehittänyt astiain- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 11634: kuivauskaapin sekä veden ja pohtopuiden tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar- 11635: kuljetusvälineitä, jotka muutamassa vuodessa kan määrärahan Työtehoseuralle koti- 11636: ovat laajalti levinneet kotiemme käyttöön. Se talouden rationalisoimistyötä varten. 11637: on tutkinut vaatteidenpesukoneita, kuivatus-, 11638: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 11639: 11640: Marja Lahti. Irma Hamara. Aune Innala. 11641: Sylvi Halinen. Tyyne Paasivuori. Saara Forsius. 11642: Hilja Väänänen. 11643: 1079 11644: 11645: IV,3s7. - Rah.al. N:o 255. 11646: 11647: 11648: lVI. Mattila ym.: lJfäärärahan osoittamisesta Työtehoseuralle 11649: maatalouden rakennustutkimuksen suorittamiseksi ja ra- 11650: kentamista palvelevien tyyppipiirustusten luomista varten. 11651: 11652: 11653: E d u s k u n n a ll e. 11654: 11655: Maatalouden rakentaminen on kansantalou- visesti kokeiltava huomioon ottamalla myös 11656: dellisesti katsoen yksi tärkeimmistä sijoitus- uudet kehittymässä olevat maatalouden työ- 11657: kohteista. Meillä rakennetaan vuosittain koko menetelmät. Tutkimuksien pohjalla olisi luo- 11658: maassa noin 130 miljardin markan arvosta tava tyyppipiirustuksia, jotka auttaisivat lä- 11659: ja siitä yli puolet maatalouden piirissä. Maa- hinnä pientilojen omistajia ja jotka olisivat 11660: talouden talousrakennusten rakentaminen ei myös suuntaa antavia yleisessä mielessä. 11661: tapahdu kansan- ja yksityistaloudellisesti ny- Työtehoseura on viime vuosien aikana työs- 11662: kyajan muuttuneita työtaloudellisia ja tek- kennellyt maatalouden rakentamiskustannuk- 11663: nillisiä olosuhteita vastaavasti. sien pienentämiseksi ja kehittänyt uusi1a me- 11664: Yksityistä maatilataloutta rasittaa raken- netelmiä keveiden ja joustavien karja- ja 11665: nuspaaoma, joka suuruudeltaan vaihtelee varastorakennusten luomiseksi maataloutta 11666: 30-70 % koko pääoman tarpeesta. Pienillä palvelemaan. Tämä työ on tapahtunut ilman 11667: tiloilla rakennuspääoman tarve on lisäksi valtion tai muuta julkista tukea. Alustavi•a 11668: suurempi kuin suurilla tiloilla. Otettaessa rakennus- ja työmenetelmiä on voitu toistai- 11669: huomioon korkea korkokantamme, voidaan to- seksi kdkeilla vain tekemällä rakennussuun- 11670: deta, miten vaikeissa taloudellisissa olosuh- nitelmia yksityisille tiloille uusia menetelmiä 11671: teissa maataloutemme joutuu toimimaan yk- käyttäen. Jo tämä työ ja sen ohessa suori- 11672: sinomaan liian korkeitten rakennuskustannus- tettu kokeilu- ja tutkimustyö on antanut suu- 11673: ten ta:kia. ren määrän hyviä ratkaisuja ja kokemuksia, 11674: Maatalouden muuttuvainen luonne tuotan- jotka olisi saatettava laajempien pii•rien tie- 11675: tosuuntien vaihdellessa ja myös tilakokojen doksi ja käyttöön. 11676: pienetessä vaatii entistä joustavampia raken- Katsoen ra:kentamiskustannusten alentami- 11677: nuksia. Meillä viime vuosikymmeninä käy- sen ja joustavan rakennustavan luomisen tär- 11678: tetty jäyk:lkä ja ragkas rakennustapa on ai- keyteen sekä suunnittelemattoman rakentami- 11679: heuttanut suuria taloudellisia tappioita mo- sen vähentämisen tuomaan taloudelliseen 11680: nasti tyhjien, käyttämättömien rakennustilo- etuun, olisi Työtehoseuran suorittamalle ra- 11681: jen muodossa. Nykyinen tapa ra;kentaa !kal- kennuskokeilulle ja · edelleen uusien tyyppi- 11682: liisti ja raskaasti johtunee lähinnä siitä, ettei piirustusten luomiseksi saatava valtion va- 11683: ole. suoritettu tutkimuksia rakentamisen kus- roja. Jo verrattain pienen määrärahan tur- 11684: tannuksista sekä myös siitä, että VUOSikym- vin voisi Työtehoseura käytettävissään olevan 11685: meniä vanha käytäntö sanelee ratkaisut. Rat- ammattitaitoisen työvoiman ja saamiensa ko- 11686: kaisemattomia teknillistaloudellisia rakennus- kemusten perusteella luoda erityisesti pien- 11687: kysymyksiä on paljon nykyisten uusien ma- ten tilojen käyttöön soveltuvia tyyppipiirus- 11688: teriaalien ja työtapojen selvittämiseksi. Nämä tuksia. 11689: vaativat kiireellisiä tutkimuksia, jotta sääs- Edelläolevaan perustuen ehdotamme, 11690: tyttäisiin niin rakentamisessa !kuin rakennuk- 11691: sissa jatkuvasti suoritettavissa töissä suurilta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 11692: taloudellisilta tappioilta. Uudet rakennusai- tulo- ja menoarvioon 4 m~'ljoonan mar- 11693: neet lupaavat maatalouden talousrakennuksis- kan suuruisen määrärahan luovutet- 11694: sakin nykyistä taloudellisempia; ratkaisuja, tavaksi Työtehoseuralle maatalouden 11695: mutta ennenkuin monia uusia rakennusaineita rakennustutkimuksen suorittamiseksi 11696: voidaan maaseudun erilaisissa rakentamisissa ja rakentamista palvelevien tyyppipii- 11697: ottaa yleisesti käytäntöön, olisi niitä objektii- rustusten luomiseksi. 11698: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 11699: 11700: Matti Mattila. Erkki Ryömä. 11701: Matti Raipala. Saara Forsius. 11702: 1080 11703: 11704: IV,3ss. - Rah.al. N:o 256. 11705: 11706: 11707: Raipala ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseura r. y: lle 11708: Rajamäellä sijaitsevan koneopetuskeskuksen koulumuo- 11709: toista kone- ja työnopetustoimintaa varten. 11710: 11711: 11712: E d u s k u n n a ll e. 11713: 11714: Työtehoseura r. y. on Rajamäelle Matkun vojakunnalle ja metsätöiden suorittajille, 11715: kartanoon perustettua tutkimus- ja koneope- konekursseja metsänhoitajille ja työnjohtaja- 11716: tuskeskusta varten saanut maatalouden edis- kunnalle; eriaiheisia kotitalouskursseja jär- 11717: tämiseen tarkoitetuista valtion varoista viime jestöjen neuvojakunnalle sekä emäntäväelle. 11718: vuonna 24 miljoonan markan määrärahan Kun tällainen maa-, metsä- ja kotitalou- 11719: sekä metsätalouden edistämiseen varatusta den rationalisointiin liittyvä ammattikasva- 11720: vientimaksurahastosta 8 miljoonan markan tustoiminta on nyt yleisten varojen avulla 11721: määrärahan käytettäväksi opetustoiminnassa saatu käyntiin, on luonnollista, että myös 11722: tarvittavien rakennustilojen aikaansaamiseen sen jatkuvuus turvataan. Näin ollen on vält- 11723: sekä havaintovälineiden ym. kaluston hank- tämätöntä, että kyseessä oleva opetustoiminta 11724: kimiseen. Täten on saatu aikaan 50 oppi- vakiinnutetaan ja siten saadaan pidetyksi 11725: laalle majoitus-, ruokailu- ja opetustilat sekä koulumuotoisen toiminnan vaatima pätevä 11726: voitu aloittaa ammattikasvatustoiminta maa- opettajavoima jatkuvasti palveluksessa. Ot- 11727: talouden ja metsätalouden sekä yksityisten taen huomioon, että maaseutuväestön tarvit- 11728: lahjoitusten tukemana myös kotitalouden seman alan ammattikasvatuksen katsotaan 11729: aloilla. kuuluvan valtion varoin rahoitettaviin, on 11730: Koneopetuskeskuksen opetusohjelma ja- ammattikasvatuksen suoritus valtion tuke- 11731: kaantuu kahteen linjaan: mana katsottava nyt aikaansaadussa ja hy- 11732: 1. Pitkäaikainen koulutus; noin vuoden villä edellytyksillä varustetussa koneopetus- 11733: kestävät teoreettiskäytännölliset kurssit a) keskuksessa täysin perustelluksi ja välttä- 11734: ammattitaitoisten maatalouskonekorjaajien ja mättömäksi siitäkin syystä, ettei aloitetun 11735: -asentajien samoin kuin moottorisahakorjaa- koulumuotoisen toiminnan jatkaminen ilman 11736: jien sekä b) opetus- ja neuvontahenkilöstön toimintamäärärahoja ole mahdollista ja ly- 11737: kouluttamiseksi. Kuluvana vuonna pitkäai- hytaikaisillakin kursseilla kurssimaksut nousi- 11738: kainen koulutus on koneopetuskeskuksessa sivat korkeammiksi, kuin mitä kohtuudella 11739: järjestetty työttömyysvaroista täksi vuodeksi voidaan pitää suotavana. Laskelmien mu- 11740: ammattikasvatustoimintaan myönnetyillä va- kaan muodostuvat koulutustoiminnan kus- 11741: roilla, joiden turvin parhaillaan on käyn- tannukset 7 miljoonaksi markaksi vuotta 11742: nissä 10 kuukautta kestävä maatalouskone- kohden. 11743: korjaajakurssi, traktorinasentajakurssi sekä Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 11744: opetus- ja neuvontatoiminnan edistämistä ehdotamme, 11745: varten maatalouskoneteknikkokurssi. 11746: 2. Lyhytaikainen koulutus; eriaiheisia että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 11747: maatalouden työ- ja konekysymyksiä sekä tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan mar- 11748: maatilatalouden yleisrationalisointia käsitte- kan määrärahan Työtehoseura r. y: lle 11749: leviä kursseja käytännön maanviljelijöille, käytettäväksi Rajamäellä sijaitsevan 11750: järjestöjen neuvojahenkilöstölle ja maatalous- koneopetuskeskuksen koulumuotoista 11751: koulujen opettajille; metsätyökursseja neu- kone- ja työnopetustoimintaa varten. 11752: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 11753: 11754: Matti Raipala. Erkki Koivisto. Saara Forsius. 11755: Matti Mattila. Antti J. Rantamaa. Nestori Kaasalainen. 11756: Eino Palovesi. Onni Mannila. Esa Koivusilta. 11757: Heikki Soininen. Laura Brander-Wallin. Pertti Rapio. 11758: Felix Seppälä. Kauno Kleemola. Mauri Seppä. 11759: Arvo Sävelä. Erkki Tuuli. Harras Kyttä. 11760: Jaakko Hakala. Yrjö Sinkkonen. Eino Saari. 11761: 1081 11762: 11763: IV,3s9. - Rah.al. N:o 257. 11764: 11765: 11766: 11767: 11768: Lahtela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poroaidan 11769: rakentamista varten. 11770: 11771: 11772: E d u s k u n n a 11 e. 11773: 11774: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvion 11 Pl. voida korjaamalla kunnossa pitää, vaan on 11775: XXV luvun 13 momentille on hallitus mer- se välttämättä pantava uudestaan. 11776: kinnyt Norjan ja Neuvostoliiton vastaisille Ellei mainittua aitaa rakenneta, seuraa 11777: rajoille pantavien aitojen rakentamista var- siitä, kun kesäkuun 4 päivänä 1948 annetun 11778: ten 14 milj. markan määrärahan. Kun Nor- poronhoitolain 37 § : n mukaan valtion on 11779: jan ja Suomen valtioiden välillä on sopimus, pantava valtakunnan rajalle esteaita ja se 11780: että kumpikin rakentaa puolet aidasta, ja kunnossa pidettävä, että mainitulle rajalle 11781: Suomen osalta tarvitaan vielä mainitun so- on valtion järjestettävä sellainen vartiointi, 11782: pimuksen mukaisen aidan rakentamiseen 11 etteivät eläimet pääse rajan yli, ja makset- 11783: milj. markkaa, jää Neuvostoliiton vastaisen tava siitä johtuvat kustannukset. Mainittu 11784: esteaidan rakentamiseen ainoastaan 3 milj. vartiointi kuitenkin maksaa yhdessä vuodessa 11785: markkaa. Viimeksi mainitun aidan rakenta- enemmän kuin aidan rakentaminen, joten on 11786: miseen tarvitaan kuitenkin vielä 6 milj. asiallisempaa rakentaa aita ja käyttää siihen 11787: markkaa eli mainitun 3 milj. markan lisäksi mainitut 3 milj. markkaa enemmän kuin hal- 11788: 3 milj. markkaa, jotta aita saadaan rakenne- litus on esittänyt. 11789: tuksi ensi vuoden aikana. Aidan rakentami- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 11790: nen Neuvostoliiton vastaiselle rajalle on vält- dotamme, 11791: tämätön ja kiireellinen siihen nähden, että 11792: sanotulla rajalla Inarin kunnan eteläosan ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 11793: Savukosken kunnan pohjoisosan sekä Kuu- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu- 11794: samDn kunnan eteläosan ja Suomussalmen .. vun 13 momentille lisäyksenä 3 000 000 11795: kunnan pohjoisosan kohdalla noin 30--40 markkaa poroaidan rakentamista var- 11796: vuotta sitten rakennettu aita yhteensä 44 ten. 11797: km:n pituudelta on niin lahonnut, ettei sitä 11798: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 11799: 11800: M. 0. Lahtela. Esa Koivusilta. Eino Rytinki. 11801: Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö. Vilho Väyrynen. 11802: 1082 11803: 11804: IV,390.- Fin.mot. N:o 258. 11805: 11806: 11807: 11808: 11809: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till under- 11810: stöd åt de av 1954 års skördeskador drabbade jordbru- 11811: karna i österbotten. 11812: 11813: 11814: T i 11 R i k s d a g e n. 11815: 11816: Som känt förorsakade regn, översvämnin- De av skadorna drabbade småbrukarnas be- 11817: gar och fritflugans härjningar stora skador rättigade krav på statshjälp kvarstår där- 11818: på de sydösterbottniska jordbrukarnas mar- för och det är inte mer än rätt och billigt 11819: ker senaste år. Enligt beräkningar, baserade att denna statens underlåtenhet att bringa 11820: på undersökningar bland 4 000 österbott- hjälp nu gottgöres genom att i statsförslaget 11821: niska jordbrukare, hade bl. a. 21 % av hö- för inkommande år upptas ett anslag på 11822: skörd~n helt förstörts och höets kvalitet mot- förslagsvis 100 miljoner mark att utdelas 11823: svarade endast 50 % av den normala. Vidare som understöd åt de av skördeskador år 11824: framgic:k det att 2/3 av havreskörden hade 1954 drabbade österbottniska jordbrukarna. 11825: förstörts och att av potatisskörden 2/5 var Hänvisande till ovanstående föreslår un- 11826: oduglig till inänniskoföda. Det var stora dertecknade, 11827: ekonomiska förluster som sålunda åsamkades 11828: de av skördeskadorna drabbade småbrukarna. att Riksdagen i statsförslaget för 11829: Givetvis hade det varit statsmyndigheter- år 1956 måtte upptaga ett förslags- 11830: nas skyldighet att hjälpa dessa småbrukare, anslag på 100 miljoner mark att ut- 11831: vilka sålunda oförskyllt råkat i en nära nog delas som understöd åt de av 1954 11832: ohållbar ekonomisk situation, men de hjälp- års skördeskador drabbade jordbru- 11833: åtgärder som utlovades från statsmaktens kärna i österbotten. 11834: sida har dock i stort sett hittills uteblivit. 11835: Helsingfors den 19 september 1955. 11836: 11837: Gösta Rosenberg. N. Nurminen. T. Asvik. 11838: 1083 11839: 11840: IV,s9o. - Rah.al. N:o 258. 11841: Suomennos. 11842: 11843: 11844: 11845: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vuo- 11846: den 1954 satovahingoista kärsineille Pohjanmaan maan- 11847: viljelijöille. 11848: 11849: 11850: E d u s k u n n a ll e. 11851: 11852: Kuten tunnettua, aiheuttivat sateet, tulvat tähän saakka jääneet suuressa määrin toteut- 11853: ja kahukärpäsen tuhot suuria vahinkoja Poh- tamatta. Vahingoista kärsineillä pienviljeli- 11854: janmaan maanviljelijöiden mailla viime jöillä on sen vuoksi edelleen oikeus vaatia 11855: vuonna. Laskelmien mukaan, jotka perus- valtion apua, eikä ole muuta kuin oikeus ja 11856: tuvat 4 000 pohjalaisen maanviljelijän kes- kohtuus, että tämä valtion laiminlyönti avun 11857: kuudessa toimitettuihin tutkimuksiin, oli mm. antamisessa nyt hyvitetään ottamalla ensi 11858: 21% heinäsadosta tuhoutunut kokonaan ja vuoden tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan 11859: heinän laatu oli ainoastaan 50% normaa- markan arviomääräraha jaettavaksi avustuk- 11860: lista. Edelleen ilmeni, että 21 3 kaurasadosta sina vuoden 1954 satovahingoista kärsineille 11861: oli tuhoutunut ja että perunasadosta oli 21 5 Pohjanmaan maanviljelijöille. 11862: ihmisravinnoksi kelpaamatonta. Satovahin- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet 11863: goista kärsineille pienviljelijöille koitui siten ehdottavat, 11864: suuria taloudellisia menetyksiä. 11865: Valtion viranomaisten velvollisuutena olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 11866: tietenkin ollut auttaa näitä pienviljelijöitä, tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 11867: jotka ilman omaa syytään olivat joutuneet kan arviomäärärahan avustukseksi 11868: miltei kestämättömään taloudelliseen ase- vuoden 1954 satovahingoista kärsi- 11869: maan, mutta ne aputoimenpiteet, joita val- neille Pohjanmaan maanviljelijöille. 11870: tiovallan puolelta luvattiin, ovat kuitenkin 11871: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 11872: 11873: Gösta Rosenberg. N. Nurminen. T. Asvik. 11874: 11875: 11876: 11877: 11878: 82 E 626/55 11879: 1084 11880: 11881: IV,391. - Rah.al. N:o 259. 11882: 11883: 11884: Saura ym..: Määrärahan osoittamisesta maatalouden kato- 11885: vahinkojen korvaamiseen. 11886: 11887: 11888: E d u s k u n n a 11 e. 11889: 11890: Päättymässä oleva kasvukausi on ollut rusteella katsottu syntyvän n. 10 miljardin 11891: maatalouden kannalta poikkeuksellisen epä- markan tappio, ulkomaan valuuttavarastoon 11892: edullinen. Maataloushallituksen kuukausikat- tulee yli 10 miljardin markan vajaus koti- 11893: sauksessa todettiin jo keväällä synkät näkö- eläintuotteiden viennin kääntyessä niiden 11894: alat. Syysviljat ja nurmikasvit olivat tal- huomattavaksi tuonniksi ja lypsykarjakanta 11895: vehtineet erittäin huonosti harvinaisen kos- saattaa supistua niin, että joudutaan maito- 11896: tean syksyn ja sulaan maahan sataneen lumi- taloustuotteiden jakelusäännöstelyyn, ellei 11897: peitteen vuoksi. Kylvötöihin päästiin käsiksi tehokkaisiin vastatoimenpiteisiin ryhdytä. 11898: huomattavasti tavallista myöhemmin, joten Äskettäin tehty maataloustuotteiden hinta- 11899: niiden suorituskaan ei voinut olla paras mah- päätös, joka perustui normaaliin satQon ja 11900: dollinen. Epätavallista kevättä seurasi vuosi- työn käyttöön, ei takaa sellaista hintatasoa, 11901: kymmeniin näkemätön kuivuus, joka on joka pelastaisi maatalouden uhkaavasta tilan- 11902: aiheuttanut kadonomaisen tilanteen maamme teesta. Siksi on valtiovallan velvollisuus ryh- 11903: tärkeimmillä viljelysalueilla Etelä- ja Länsi- tyä erikoistoimenpiteisiin maataloutta koh- 11904: Suomessa. Pahimmin ovat kuivuudesta kär- danneen kadon seurausten lieventämiseksi 11905: sineet kevätviljat, juurikasvit ja peruna sekä varsinkin, kun se ei ole voinut hyvinäkään 11906: laitumet. Laitumien heikko kunto on alen- satovuosina saada hyväkseen maataloustuot- 11907: tanut huomattavasti maidon tuotantoa. Lou- teitten hintapäätökseen johtaneen maatalous- 11908: naisen Suomen meiJerien vastaanottamat tulolaskelman edellyttämiä tuotehintoja, sillä 11909: maitomäärät ovat loppukesällä laskeneet 15 mm. sianlihan ja kananmunien tuottajahin- 11910: -20 % edellisen vuoden vastaavasta tuotan- nat ovat pysytelleet viime vuosina huomatta- 11911: nosta. Kun AIV-rehua ei ole voitu valmistaa vastikin alle laskelmissa edellytettyjen tavoi- 11912: kuin korkeintaan yksi heikko sato, tulee kar- tehintojen. Tämän takia on maataloustulo 11913: jataloustuotteiden kauppaantulo myös sisä- jäänyt vuosittain pelkästään näiden tuottei- 11914: ruokintakautena aleutumaan tai se johta~ den osalta yli 2 miljardiakin markkaa alhai- 11915: lypsykarjan huomattavaan supistamiseen, semmaksi kuin hintapäätöksellä luvattiin. 11916: josta nautakarjan kohonneet teurastusluvut Huomioon ottaen maataloutemme raken- 11917: jo ovat selvänä varoituksena. teen ja sen seikan, että lypsykarjan teuras- 11918: Tilanne, jonka viime syksystä näihin tus olisi estettävä, on katotappio korvattava 11919: saakka jatkuneet epätavalliset sääsuhteet maataloudelle käsityksemme mukaan korotta- 11920: ovat aiheuttaneet, uhkaa käydä maamme malla maidon hintaa maataloustuotteiden 11921: maataloudelle ja koko kansalle kohtalok- hintapäätöksen ulkopuolella 3 mk/kg. 11922: kaaksi. Varsinkin vaikeissa olosuhteissa suo- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 11923: ritetut syyskynnöt, lannoitteet ym. kasvin- nioittaen, 11924: viljelykseen uhratut kustannukset ovat men- 11925: neet suureksi osaksi hukkaan, sillä maanvil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 11926: jelijän vaivannäöstään saama palkka, tuo- tulo- ja menoarvioon 4 miljardin mar- 11927: tanto, jää katoluontoisen tilanteen vuoksi kan arviomäärärahan maatalouden ka- 11928: huomattavasti normaalia alhaisemmaksi. tovahinkojen korvaamiseen. 11929: Maanviljelijöille on alustavien arvioitten pe- 11930: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 11931: 11932: Kalervo Saura. Jaakko Hakala. Erkki Tuuli. 11933: Lauri Järvi. Felix Seppälä. Päiviö Hetemäki. 11934: Erkki Koivisto. Saara Forsius. Arvo Salminen. 11935: Erkki Leikola. Johannes Wirtanen. Irma Hamara. 11936: Aune Innala. Mauri Seppä. Raino Hallberg. 11937: 1085 11938: 11939: IV,392. - Rah.al. N:o 260. 11940: 11941: 11942: 11943: 11944: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta katovahinkojen kor- 11945: vaamiseksi pienviljelijöille. 11946: 11947: 11948: E d u s k u n n a ll e. 11949: 11950: Luonnonsuhteiltaan muodostui viime kesä suhteiltaan edullisinakin kesinä on laidunta- 11951: erikoiseksi. K!auan jatkuneet kylmät ilmat misvaikeuksia, jouduttiin jo kesäaikana hä- 11952: keväällä estivät toukotöiden normaalisena ai- vittämään karjaa. Sisäruokintaan siirryt- 11953: kana aloittamisen. Kuivuudessaan ainutlaa- täessä on pakko karjan hävittämistä jat- 11954: tuiseksi muodostunut kesä aiheutti maatavil- kaa, koska saatua korsirehua täytyi käyttää 11955: jelevälle väestölle eri tavoin hyvin suurta tu- laidunkautena lisärehuna hyvinkin run- 11956: hoa ja menetystä, joiden vaikutukset ulottu- raast,i. Tällaisen pakkotilanteen edessä myy- 11957: vat koko kansantalouteemme. mään joudutuista eläimistä saatu hinta on 11958: Kuinka suureksi katovahingot todellisuu- airua niiden todellista arvoa alhaisempi. Tä- 11959: dessa muodostuvat, sitä ei tällä hetkellä voida ten saadut varat on pakko käyttää karja- 11960: vielä sanoa, koska arviointi•a ei ole saatu lop- taloustulojen vähentymisen johdosta talous- 11961: puun suoritetuksi. Mutta joka tapauksessa menojen peittämiseen, joten silloin, kun kar- 11962: niiden voidaan katsoa muodostuvan erittäin jan täydennys tulisi kysymykseen, e.i ole sii- 11963: suuriksi, sillä on alueita, joissa halla teki hen varoja käytettävissä enempää kuin sie- 11964: tuhoa kuivuuden lisäksi ja aiheutti eräille menten ja lannoitteiden ostoonk,aan. 11965: kasvilaaduille täydellisen kadon. Vaikka maidon hinnan korottaminen, väki- 11966: Tällaisten luonnonvoim.ien aiheuttamien rehujen ja lannoitteiden hintojen alentami- 11967: vahinkojen korvaamiseen olisi valtio velvolli- nen ovatkin välttämättömiä toimenpiteitä 11968: nen. Korv,aukset tulisi suorittaa menetyksiä pientilojen kannattavuuden parantamiseksi, 11969: vastaavina sellaisille, joiden taloudellinen ei näitä toimenpiteitä voida edellyttää kui- 11970: asema kadon johdosta on käynyt tai tulee tenkaan katovahinkojen korvaamisessa kysy- 11971: käymään vaikeaksi. Taloudellisesti vauraassa mykseen tuleviksi. Kadosta aiheutuneet va- 11972: asemassa olevien jättäminen osittain tai ko- hingot voidaan oikeudenmukaisimmin korvata 11973: konaan korvausten saannin ulkopuolelle ei ainoastaan rahalla. - 11974: ole epäoikeudenmukaisuutta, vaan sattuneen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 11975: onnettomuuden aiheuttamien rasitusten kan- 11976: tamisen jakamista kantokyvyn mukaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 11977: Menetysten hyvittämisen pitäisi tapahtua tulo- ja menoarvioon 3 000 000 000 11978: rahassa. Se olisi ainoa oikea tapa vahinkojen markkaa kadon aiheuttamien vahinko- 11979: korvaamisessa, sillä pikkutiloilla, joilla Sää- jen korvaamiseksi pienviljelijöille. 11980: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 11981: 11982: Pertti Rapio. Martti Leskinen. Irma Rosnell. 11983: Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho. Eino Roine. 11984: Matti Koivunen. 11985: 1086 11986: 11987: IV,393. - Rah.al. N:o 261. 11988: 11989: 11990: 11991: Hykkäälä ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökunnan 11992: palkkaamiseksi uuden tielain aiheuttamia valmistelutöitä 11993: varten. 11994: 11995: 11996: E d u s k u n n a ll e. 11997: 11998: Uuden, vuoden 1958 alusta voimaan tule- mentilta 35 000 000 markkaa uuden tielain 11999: van tielain mukaan tulee tie- ja vesiraken- edellyttämiä valmistelutöitä, lähinnä kunnan- 12000: nushallituksen hoitoon nykyisen n. 34 000 ja kyläteiden sekä asutusteiden kilometri- 12001: km: n lisäksi paikallisteitä ainakin 25 000 km, mittausta ja tarpeellisten tientekoaineen ot- 12002: joten sen hoidossa olevien teiden määrä tulee topaikkojen määrittelyä sekä siltojen ym. 12003: lähes kaksinkertaistumaan. Sen ohella tulee laitteiden kuntoisuuden selvittelyä varten, 12004: paikallisteiden suunnittelu ja rakentaminen ja on hallitus ensi vuodeksi esittänyt sa- 12005: lisäämään tie- ja vesirakennushallituksen maan tarkoitukseen edelleen myönnettäväksi 12006: työtä huomattavasti. 20 000 000 markkaa. 12007: Uutta järjestelmää varten tarvitaan luon- Valmistelutyöt vaativat myös tarpeellista 12008: nollisesti lisää henkilökuntaa, ja antaessaan henkilökuntaa, ja on hallitus menoarvioehdo- 12009: eduskunnalle esityksen tielaiksi liitti hallitus tuksessaan esittänyt, että uuden tielain täy- 12010: esitykseensä asiantuntijoiden laatiman seik- täntöönpanon valmistelutöitä silmälläpitäen 12011: kaperäisen selvityksen myös tielain toimeen- tie- ja vesirakennushallitukseen perustetaan 12012: panon aiheuttamien uusien virkojen perusta- yhteensä 3 ylimääräistä insinöörin tointa. 12013: misesta tie- ja vesirakennushallitukseen ja Nämä toimet ovat välttämättömiä tarvitta- 12014: piirihallintoon, yhteiseltä määrältään 327. vien selvitysten ja ohjeiden suunnittelua ja 12015: Eduskunta hyväksyi tielain vielä osittain järjestelytöitä varten, mutta on sen lisäksi 12016: laajennettuna hallituksen esittämästä muo- tarpeellista, että järjestelytöitä varten perus- 12017: dosta, joten tielain tie- ja vesirakennushalli- tetaan tieosastolle 1 apulaisinsinöörin yli- 12018: tukselle antamat tehtävät tulevat hallituksen määräinen toimi, järjestelytoimistoon 1 työn- 12019: esityksestä laajenemaan. tutkijan ylimääräinen toimi ja että kanslia- 12020: Tielain täytäntöönpanoon liittyy tie- ja osastolle perustetaan tielain valmistelutöissä 12021: vesirakennushallituksen taholta huomattavia ilmenevien juriidisten seikkojen selvittelyä 12022: valmistelutöitä, joihin on jo ajoissa ryhdyt- varten 1 asiamiehen ylimääräinen toimi eli 12023: tävä. Todettakoon, että uuden tielain aiheut- yhteensä 3 ylimääräistä tointa. 12024: tamien muutosten johdosta on jo kylätiekun- Piirihallinto, joka erityisesti uuden tielain 12025: tien, kuntien, kaupunkien ja kauppaloiden valmisteluvaiheessa joutuu suorittamaan laa- 12026: sekä maatalousministeriön asutusasiainosas- joja ja seikkaperäisiä selvityksiä kunnan- ja 12027: ton toimesta ryhdytty valmistaviin toimen- kyläteiden sekä niillä olevien siltojen, lautto- 12028: piteisiin paikallisteiksi tulevien teiden kun- jen, laiturien ym. kuntoisuudesta ja puutteel- 12029: toonpanemiseksi tai niiden määrittelemiseksi. lisuuksista, liikenteellisestä merkityksestä, 12030: Niinpä kuluvana vuonna on sellaisten maan- tarpeellisista parannustöistä kustannuksi- 12031: hankintalain toimeenpanon yhteydessä raken- neen, alueiden omistusoikeudesta, uusista 12032: nettujen asutusteiden, jotka on edellytetty tienpitoaineen saantimahdollisuuksista ym., 12033: otettaviksi paikallisteiksi, kuntoonpanoon osoi- tarvitsee välttämättä kenttähenkilöstöä, jotta 12034: tettu jo 100 000 000 markkaa ja ensi vuo- sillä olisi mahdollisuuksia aloittaa nämä laa- 12035: deksi on hallitus esittänyt asutusteiden kun- jat valmistelutyöt Nykyinen henkilökunta 12036: nossapitooon em. seikkoja silmälläpitäen sekä on sidottu varsin kiinteästi muihin tehtäviin 12037: niiden saattamiseksi paikallisteiltä vaaditta- ja esim. tietutkimusten suoritus pyrkii kär- 12038: vaan kuntoon yhteensä 200 000 000 markkaa. simään jo nyt rakennusmestarien puutteesta. 12039: Tie- ja vesirakennushallituksen käytettä- Tielain aiheuttamat muutokset tieasiain hoi- 12040: vänä on kuluvana vuonna 12 PL V: 4 mo- dossa ja käytännöllisessä järjestelyssä tule- 12041: IV,393. - Hykkäälä ym. 1087 12042: 12043: vat olemaan huomattavan suuret ja laajene- viivästymistä. Tässä vaiheessa olisi tarpeel- 12044: vat ajan kuluessa, joten on välttämätöntä, lista, että piirihallintoon perustettaisiin 25 12045: että henkilökuntaa lisätään asteittain, jotta vakinaista virkaa ja 119 ylimääräistä tointa. 12046: valmistelutyöt saadaan alulle ja järjestely- Edellämainittuja virkoja ja toimia varte.n 12047: työt käyntiin niin, että tielain toteuttaminen tarvitaan määrärahoja seuraavasti: 12048: tulisi mahdolliseksi ilman monien vuosien 12049: 12050: 12 Pl. II: 2. 12051: Ylimääräisinä: 12052: Tieosasto. 12053: 1 apulaisinsinööri, vuosipalkkio (26 pl.) ........... . 465 300:- 12054: Järjestelytoimisto. 12055: 1 työntutkija (rak. mest.) vuosipalkkio (23 pl.) ..... 399 300:- 12056: Kanslia. 12057: 1 asiamies, vuosipalkkio (28 pl.) •••• 0 0 0 ••••• 0 ••••• 513 300:- 12058: .Yhteensä 1377 900:- 12059: 12 Pl. Ill: 1. 12060: Peru s p a 1 k kai s i a: 12061: 15 vanhempi tiemestari, peruspalkka (20 pl.) 344100:- 5161500:- 12062: 10 nuorempi tiemestari, , (18 pl.) 314100:- 3141000:- 12063: 8 302 500:- 12064: 12 Pl. lll: 2. 12065: Ylimääräisiä: 12066: 14 insinööriä 1 l. (28 pl.) vuosipalkkio ............. . 513 300:- 7186200:- 12067: 14 apulaisinsinööriä y. p. (25 pl.) vuosipalkkio ....... . 444000:- 6216 000:- 12068: 14 rakennusmestaria 1 1. (19 pl.) , ....... . 329100:- 4 607 400:- 12069: 14 rakennusmestaria 2 l. (18 pl.) , ....... . 314100:- 4 397 400:- 12070: 10 tiemestaria (18 pl.) , ....... . 314100:- 3141000:- 12071: 14 aimlaiskanslistia (12 pl.) , ....... . 240 900:- 3 372 600:- 12072: 14 toimistoapulaista 2 l. (10 pl.) , ....... . 219 600:- 3 074 400:- 12073: 25 toimistoapulaista 2 l. (10 pl.) tiemestaripiireihin, 12074: vuosipalkkio ................................. . 219 600:- 5490000:- 12075: 37 485 000:- 12076: 12077: eli 12 Pl. II: 2 momentille vuosipalkkioina Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 12078: 1377 900 mk, ikälisinä 209 360 mk ja kalliin- 12079: paikanlisinä 140 640 mk eli yhteensä ilman että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12080: indeksikorotusta 1 727 900 mk, tulo~ ja menoarvioon 12 Pl. II: 1 mo- 12081: 12 Pl. III: 1 momentille vuosipalkkioina mentin kohdalle 1727 900 markkaa, 12082: 8 302 500 mk, ikälisinä 1 798 800 mk ja kal- 12 Pl. III: 1 momentin kohdalle 12083: liinpaikanlisinä 305 400 mk eli yhteensä il- 10 406 700 markkaa ja 12 Pl. III: 2 12084: man indeksikorotusta 10 406 700 mk, sekä momentin kohdalle 44 916 400 mark- 12085: 12 Pl. III: 2 momentille vuosipalkkioina kaa henkilökunnan palkkaamiseksi 12086: 37 485 000 mk, ikälisinä 6 060 760 mk ja kal- uuden tielain aiheuttamia valmistelu- 12087: liinpaikanlisinä 1 370 640 mk eli yhteensä töitä varten. 12088: ilman indeksikorotusta 44 916 400 mk. 12089: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 12090: 12091: Heikki Hykkäälä. Raino Hallberg. 12092: Vilho Väyrynen. Heikki Soininen. 12093: 1088 12094: 12095: IV,394. - Rah.al. N:o 262. 12096: 12097: 12098: 12099: 12100: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan 12101: tie- ja vesirakennuspiirin perustamista varten. 12102: 12103: 12104: E d u s k u n n a 11 e. 12105: 12106: Viitaten kulkulaitosvaliokunnan mietintöön 1 piirustaja (15 pl.) ........... . 273 600 12107: n: o 10 ja eduskunnan sen mukaisesti viime 1 kirjaaja (13 pl.) ............. . 252 000 12108: marraskuun 2 päivänä esittämään toivomuk- 1 apulaisreviisa.ri ( 12 pl.) ....... . 240 900 12109: seen Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennus- 1 henkilöautonkuljettaja (12 pl.) .. 240 900 12110: piirin perustamiseksi, olisi tie- ym. asioiden 1 toimistoapulainen 1 1. (11 pl.) .. 230100 12111: tehokkaan hoidon kannalta tarpeellista, että 3 toimistoapulaista, 2 1. (10 pl.) 12112: jakamalla Vaasan piiri ja ottamalla siihen vuosipalkkio 219 600 mk ...... . 658 800 12113: osia pulun piiristä perustettaisiin uusi Keski- 2 toimistoapulaista, 3 l. (9 pl.) 12114: Pohjanmaan piiri. vuosipalkkio 209 400 mk ...... . 418 800 12115: Keski-Pohjanmaan ylimääräiseen tie- ja 12116: vesirakennuspiiriin olisi perustettava seuraa- Tarvittava määräraha on vuosipalkkioina 12117: vat ylimääräiset toimet: 5 489 100 mk, ikälisinä 888 620 mk ja kal- 12118: liinpaikanlisinä 398 280 mk eli yhteensä il- 12119: 1 piiri-insinööri (34 pl.) ....... . 706 200 man indeksikorotusta 6 776 000 mk. 12120: 1 piirikamreeri (24 pl.) ........ . 420 600 Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 12121: 1 ylitiemestari (23 pl.) ......... . 399 300 12122: 1 huoltopäällikkö (21 pl.) ....... . 360 900 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12123: 1 kartoittaja (20 pl.) .......... . 344100 tulo- ja menoarvioon 6 776 000 mar- 12124: 1 konetarkastaja (20 pl.) ....... . 344100 kan suuruisen määrärahan Keski-Poh- 12125: 1 piirikasööri (17 pl.) ......... . 299 400 janmaan uuden tie- ja vesirakennus- 12126: 1 varastonhoitaja (17 pl.) ....... . 299 400 piirin perustamista varten. 12127: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 12128: 12129: Yrjö Hautala. Eino E. Heikura. Kusti Eskola. 12130: 1089 12131: 12132: IV,395. - Rah.al. N:o 263. 12133: 12134: 12135: 12136: 12137: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- 12138: ja vesirakennuspiirin perustamista varten. 12139: 12140: 12141: E d u s k u n n a ll e. 12142: 12143: Viitaten kulkulaitosvaliokunnan mietintöön 1 piirikasööri (17 pl.) ......... . 299 400 12144: n:o 7 ja eduskunnan 27. 5. 55 lausumaan 1 varastonhoitaja (17 pl.) ....... . 299 400 12145: toivomukseen, joka koskee Satakunnan tie- 1 piirustaja (15 pl.) ........... . 273 600 12146: ja vesirakennuspiirin perustamista, sekä nii- 1 kirjaaja (13 pl.) ............ .. 252 000 12147: hin suuriin vaikeuksiin ja epäkohtiin, joita 1 apulaisreviisori (12 pl.) ....... . 240 900 12148: Pohjois- ja Itä-Satakunnan tieasioiden hoi- 1 henkilöautonkuljettaja (12 pl.) .. 240 900 12149: dossa nykyisin on tämän alueen kuuluessa 1 toimistoapulainen 1 1. (11 pl.) .. 230100 12150: Turun tie- ja vesirakennuspiiriin piirikont- 3 toimistoapulaista, 2 1. (10 pl.) 12151: torin ollessa Turussa, on tarpeellista, että vuosipalkkio 219 600 mk ...... . 658 800 12152: tie- ym. asioiden hoitoa varten Pohjois- ja 2 toimistoapulaista, 3 1. (9 pl.) 12153: Itä-Satakunta erotettaisiin Turun tie- ja vuosipalkkio 209 400 mk ...... . 418 800 12154: vesirakennuspiiristä omaksi tie- ja vesiraken- 12155: nuspiiriksi. Tarvittava määräraha on vuosipalkkioina 12156: Satakunnan ylimääräiseen tie- ja vesira- 5 489 100 mk, ikälisinä 888 620 mk ja kal- 12157: kennuspiiriin olisi perustettava seuraavat liinpaikanlisinä 398 280 mk eli yhteensä il- 12158: ylimääräiset toimet: man indeksikorotusta 6 776 000 mk. 12159: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 12160: 1 piiri-insinööri (34 pl.) ....... . 706 200 12161: 1 piirikamreeri (24 pl.) ........ . 420 600 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12162: 1 ylitiemestari (23 pl.) ......... . 399 300 tulo- ja menoarvioon 6 776 000 mar- 12163: 1 huoltopäällikkö (21 pl.) ....... . 360 900 kan suuruisen määrärahan Satakun- 12164: 1 kartoittaja (20 pl.) .......... . 344100 nan ylimääräisen tie- ja vesirakennus- 12165: 1 konetarkastaja (20 pl.) ....... . 344100 piirin perustamista varten. 12166: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 12167: 12168: Eino E. Heikura. Kusti Eskola. 12169: Yrjö Hautala. Antti Kukkonen. 12170: 1090 12171: 12172: IV,396. - Rah.al. N:o 264. 12173: 12174: 12175: 12176: 12177: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesirakennus- 12178: hallinnon insinöörien ulkomaisia opintomatkoja varten. 12179: 12180: 12181: E d u s k u n n a ll e. 12182: 12183: Tie- ja vesirakennushallinnon insinöörien näkemyksen työmenetelmien ja koneiden 12184: ulkomaisia opintomatkoja varten oli meno- käyttökelpoisuudesta ja soveltamismahdolli- 12185: arviossa ennen sotaa oma määrärahansa, suuksista meidän oloihimme. 12186: jonka avulla oli mahdollista seurata teknil- Opinto- ja t11tkimusmatkat tulevat kuiten- 12187: listä kehitystä muissa maissa. Vuonna 1939 kin yksityisille henkilöille ylivoimaisen kal- 12188: oli tämän määrärahan suuruus 30 000 mark- liiksi, j()ten valtion tukea tarvittaisiin tässä 12189: kaa. Sotien aikana ulkomaisen kanssakäy- kohden kipeästi. Kun tie- ja vesirakennus- 12190: misen katkettua ei määrärahaa tätä tarkoi- hallituksen työ- ja konemäärärahat ovat 12191: tusta varten osoitettu eikä sitä ole sen jäl- useita miljardeja markkoja, on kysymys 12192: keen rahallisista syistä menoarvioon palau- tosiasiassa maamme suurimmasta rakenn1J.S- 12193: tettu. yrityksestä, jonka kehittäminen ja aikansa 12194: Viime vuosina on ulkomailla tapahtunut tasalla pitäminen on tärkeä ja valtiotalou- 12195: valtava teknillinen ja koneellinen kehitys, den kannalta ensiarvoinen asia. 12196: josta nykyisen insinööripolven olisi otettava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12197: oppia voidakseen kehittää tie- ja vesiraken- nioittaen, 12198: nus- sekä lentokenttätöissä käytettäviä työ- 12199: menetelmiä ja suunnitella niiden tarkoituk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12200: senmukaista koneellistamista. Välttämättö- tulo~ ja menoarvioon 600 000 markan 12201: mänä edellytyksenä on, että ulkomaiseen ke- suuruisen määrärahan tie- ja vesira- 12202: hitykseen voidaan tutustua paikan päällä, kennushallinnon insinöörien ulkomai- 12203: koska vain näin voi saada riittävän laajan sia opintomatkoja varten. 12204: Helsingissä ~0 päivänä syyskuuta 1955. 12205: 12206: Erkki Koivisto. T. E. Nordström. Matti Lahtela. 12207: 1091 12208: 12209: IV,s97. - Rah.al. N:o 265. 12210: 12211: 12212: 12213: 12214: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpo- 12215: tuksen myöntämiseen kunnille tiealueiden lunastusta var- 12216: ten. 12217: 12218: 12219: E d u s k u n n a ll e. 12220: 12221: Toukokuun 3 päivänä 1927 annetun tielain 5 milj. mk. Purheena olevien kustannusten 12222: 93 § :n 1 momentin mukaan kuntien tulee määrä saattaa eräissä kunnissa nousta aina 12223: vastata maantien rakentamiseen, levittämi- 100 milj. mk:aan. Tielain nojalla voi valtio- 12224: seen tai siirtämiseen tarvittavien alueiden lu- neuvosto harkintansa mukaan myöntää kun- 12225: nastamisesta. Tämä velvollisuus on kohtuut- nille helpotusta maantiealueiden lunastamis- 12226: tomasti rasittanut useita kuntia viime vuo- ym. 'kustannuksista tai, milloin erittäin pai- 12227: sina, jolloin maanteitä on rakennettu run- navat syyt antavat siihen aihetta, kokonaan- 12228: saasti työllisyyden turvaamista tarkoittavina ikin vapauttaa kunnan niiden suorittamisvel- 12229: töinä, ja lähivuosina tämä rasitus erittäin vollisuudesta. Valtion tulo- ja menoarvioon 12230: voimakkaasti kasvaa. tähän tarkoitukseen varatut määrärahat ovat 12231: Maalaiskuntien liiton toimesta on suoritettu kuitenkin olleet täysin riittämättömät. Sen 12232: asiaa koskeva tiedustelu, johon on saatu vas- vuoksi useimmat kunnat eivät ole päässeet 12233: taus 364: lta suomeukieliseltä maalaiskun- osallisiksi sanotussa lainkohdassa tarkoite- 12234: nalta. Tiedustelu koski viime vuoden kesä- tuista helpotuksista. Uudessa v: n 1958 alussa 12235: kuussa vallinnutta tilannetta. Sen mukaan voimaantulevassa tielaissa tämä epäoikeuden- 12236: olirvat ko. kunnat joutuneet Innastamaan tai mukaisuus on poistettu ja kunnat kokonaan 12237: joutuivat lähiaikoina Innastamaan rakenteiUa vapautettu sanotusta tiealueiden lunastamis- 12238: olleita maanteitä varten maata kaikkiaan velvollisuudesta. Tästä syystä ei ole oikein 12239: 3 426 ha. Näiden maanteiden alueista suori- ja asianmu'kaista, että kuntia nykyisessä väli- 12240: tetut tai suoritettavat lunastukset nousevat vaiheessa rasitetaan mainituilla poikkeukselH- 12241: n. 1022 milj. mk: aan ja muut niihin liitty- sen suurilla kustannuksilla, jotka saattavat 12242: vät 'korvaukset n. 294 milj. mk:aan, eli yh- nostaa veroäyrin hinnan 'kohtuuttoman suu- 12243: teensä n. 1316 milj. mk:aan. Kun selvitys reksi. Näin on sitäkin suuremmalla syyllä 12244: ei koskenut kaikkia kuntia, voitaneen arvioida asian laita, kun huomattava osa rakenteilla 12245: maanteiden aluelunastusten kokonaisuudes- olevista ja suunnitelluista uusista teistä ja 12246: saan nousevan vielä usealla kymmenellä pro- tieoikaisuista on tarkoitettu ensisijassa pal- 12247: sentilla. Usäksi maalaiskunnat joutuvat lu- velemaan kaukoliikennettä, ja niistä koituva 12248: nastamaan vv. 1955__:57 aloitettavaksi suun- hyöty tulee täten vasta toissijaisesti niiden 12249: niteltuja maantierakennustöitä varten alueita kuntien hyväksi, joiden tulee suorittaa tie- 12250: n. 1 717 ha, joiden lunastaminen tulee maksa- alueista maksettavat korvaukset. 12251: maan ko. 'kunnille yli 754 milj. mk. Erinäisten järjestelytöiden, kuten hitaasti 12252: Maantiealueiden lunastuksesta maalaiskun- edistyneiden maa-alueiden lohkomisten s~kä 12253: tien osalle tulevat kustannukset jakautuvat muiden pakkolunastustoimenpiteiden vuoksi 12254: varsin epätasaisesti. Tiedusteluun vastan- on vasta nyt ehditty ajankohtaan, jolloin 12255: neista kunnista 27 % on sellaisia, joissa ra- kunnat joutuvat suorittamaan raskaimpa- 12256: kenteilla tai suunnitteilla olevista maanteistä na maantiealueiden lunastamiskustannukset. 12257: ·kunnille aiheutuvat kustannukset ylittävät Tätä osoittaa se, että kun maantiealueiden 12258: 33 E 626/55 12259: 1092 IV,397. - Tiealueiden lunastus. 12260: 12261: 12262: lunastamisesta selvityksen kohteiksi joutuneet Edellä ölevan perusteella ~hdotamme, 12263: kunnat joutuivat suodttamaan v. 1952 37 12264: milj. mk ja v. 1953 71 milj. mk, niin v. 1954 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12265: tämä summa oli jo 170 milj. mk ja kuluvana tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun 12266: vuonna ennakkotietojen mukaan nousee kak- 2 momenUlle 25 miljoonan markan li- 12267: sinkertaiseksi. Näin ollen v: n 1956 tulo- ja sämäärärahan helpotuksen myöntämi- 12268: menoarvioesitykseen varattu 75 milj. mk:n seen kunnille tiealueiden lunastusta 12269: määräraha on täysin riittämätön. varten. 12270: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 12271: 12272: K. F. Haapasalo. Laura Brander-Wallin. Väinö Tikkaoja. 12273: Valto Käkelä. Arvi Turkka. Arvo Sävelä. 12274: Vappu Heinonen. Otto Muikku. Artturi Koskinen. 12275: Onni Mannila. Eino Roine. Erkki W. Mohell. 12276: Johannes Wirtanen. Johannes Mustonen. Jaakko Hakala. 12277: Arvo Ahonen. Esa Koivusilta. Felix Seppälä. 12278: Veikko Helle. 12279: 1093 12280: 12281: IVJ398. - Rah.al. N:o 266. 12282: 12283: 12284: 12285: 12286: Niskala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpotuk- 12287: sen myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunastusta 12288: varten. 12289: 12290: 12291: E d u s k u n n a II e. 12292: 12293: Voimassa olevan tielain mukaan joutuvat see sellaista uhrausta, että kunta siitä ei 12294: kunnat Junastamaan maantiealueet, soran- ja omin vo1mm selviydy, saada valtioneuvoston 12295: savenottopaikat sekä kustantamaan rakennus- harkintansa mukaan myöntämää avustusta 12296: ten siirrot. Nämä velvoitteet aiheuttavat yli- lunastushinnnan suorittamiseksi. Tämänluon- 12297: voimaisia kustannuksia niille kunnille, joiden toisten anomusten määrä tulee jo ensi vuo- 12298: alueen kautta valtatiet kulkevat. Useitten den aikana huomattavasti lisääntymään, kun 12299: valtateitten perusparannus ja oikominen on pakkolunastustoimet saadaan normaalisti 12300: parhaillaan käynnissä. Tien suunta monessa käyntiin, jotka erinäisistä syistä, mm. maan- 12301: tapauksessa muuttuu, kulkien arvokkaiden mittausinsinöörien puutteesta, ovat viivästy- 12302: pelto- ja tonttimaiden läpi, joiden lunasta- neet luvattoman kauan. 12303: minen tulee verrattain kalliiksi. Maalaiskun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 12304: tien Liiton suorittaman laskelman mukaan kunnioittaen, 12305: 60 % maalaiskunnista joutuu tiemaita lunas- 12306: tamaan. Rasitus kuntien kesken jakautuu et~ä Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12307: hyvin epätasaisesti. Eräässä kunnassa mer- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun 12308: kitsee lunastushinta ennakkolaskelmien mu- 2 momentin kohdalle 75 000 000 mar- 12309: kaan noin kahden vuoden aikana verotuk- kan lisäyksen siirtomäärärahana hel- 12310: sella koottavaa määrää. Tosin voimassa oleva potuksen myöntämiseksi kunnille 12311: tielaki tekee mahdolliseksi kunnille, joille maantiealueiden lunastamista varten. 12312: maanlunastuksista aiheutuva rasitus merkit- 12313: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 12314: 12315: Markus Niskala. Eino Uusitalo. 12316: Yrjö Sinkkonen. Niilo Ryhtä. 12317: Erkki Koivisto. 12318: 1094 12319: 12320: IV,a99, - Rah.al. N:o267. 12321: 12322: 12323: Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpo- 12324: tuksen myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunastusta 12325: varten. 12326: 12327: 12328: E d u s k u n n a ll e. 12329: 12330: Voimassa olevan tielainsäädännön mukai- vuotta 1958 tietöitä suoritetaan, epäoikeuden- 12331: sesti kunnat ovat velvolliset suorittamaan mukaiseen asemaan. Tämänkin vuoksi olisi 12332: mruantiealueiden lunastamisesta ja siihen liit- valtion toimenpitein tuettava riittävästi niitä 12333: tyvistä korvauksista aiheutuvat kustannukset. kuntia, joille tämä ylimääräinen rasitus lan- 12334: Kun sen lisäksi uusien maanteiden rakenta- kerua. Voimassa olevan tielain mukaan tämä 12335: mista ja vanhojen teiden parannus- ja oi- on täysin mahdollista edellyttäen, että val- 12336: kaisutöitä suoritetaan varsinaisilla näihin tion tulo- ja menoarviossa on tarkoitusta var- 12337: tarkoituksiin osoitetuilla varoilla ja näitä ten osoitettu riittävästi varoja. Tähänastiset 12338: töitä teetetään hyvin suuressa mitassa työt- määrärahat ovat olleet minima,alisen pienet. 12339: tömyystyökohteina, aiheutuu tiealueiden lu- Vuoden 1954 talousarviossa oli tarkoitukseen 12340: nastus- ja korvausmaksuista asianomaisille varattu 6 500 000 markkaa ja vuodeksi 1955 12341: kunnille raskaasti kannettavat rasitukset. 45 000 000 markkaa. Vuoden 1956 tulo- j'a 12342: Vanhoja, tunnetusti mutkaisia mruanteitä menoarvioesityksessä hallitus ehdottaa mo- 12343: perusparannettaessa vanha maantie jää suu- mentille 75 000 000 markkaa. 12344: rimmaksi osaksi sivuun ja suora,an rakennet- Yllä viitatun Maalaiskuntain liiton suorit- 12345: tava maantie kulkee asutuilla seuduilla usein taman selvityksen antaman tuloksen valossa 12346: viljelysmaiden halki. Joskus joudutaan siir- ovat käytettävissä olleet määrärahat riittä- 12347: tämään myöskin rakennuksia pois tiealueelta. neet vain aivan vähäisten helpotusten myön- 12348: Lunastusmaksut ja korvaussuoritukset nouse- tämiseen asianomaisille kunnille. Kun useat 12349: vat näistä syistä varsin korkeiksi. Niillä kunnat ovat nyt joutuneet hyvin vaikeaan 12350: alueilla maassamme, joilla kunnat jatkuvasti taloudelliseen tilanteeseen näiden ylimääräis- 12351: joutuv,at vuodesta toiseen kantamaan työttö- ten rasitusten ansiosta ja kun näköpiirissä 12352: myydestä aiheutuvat perus- ja jatko-osuuk- on yhä uusien kuntien joutuminen saman- 12353: sien suorittamisvelvollisuudet, kuntien talou- laiseen ahdinkotilaan, olisi eduskunnan kiin- 12354: dellinen kestokyky joutuu ankaran paineen nitettävä tähän asiantilaan vakav>aa huomiota 12355: alaiseksi. Seurauksena on verorasituksen koh- ja hyväksyttävä asianomaiselle momentille 12356: tuuton kohoaminen ja kuntien vellmtaakan korotettu määräraha. 12357: suhteeton lisääntyminen. Tällainen kehitys Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 12358: ei voi olla valtion edunkaan mukaista. dotamme, 12359: Maalaiskuntain liitto on suorittanut selvi- 12360: tyksen kunnille aiheutuvista lunastus- j,a että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12361: korvausmaksuista ja sen mukaan vv. 1955- tulo- ja menoarvion 12 Pl. V luvun 12362: 57 kunnat joutuisivat maksamaan näitä mak- 2 momentille lisäyksenä 125 000 000 12363: suja 800-900 milj. markkaa. Kun v. 1958 markkaa helpotuksen myöntämiseksi 12364: voimaan tulevan tielain mukaan kuntien lu- kunnille maantiealueiden lunastusta 12365: nastus- ja korvausvelvollisuudet lakkaavat, varten. 12366: joutuvat ne kunnat, joiden alueil1a ennen 12367: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 12368: 12369: Eemil Partanen. J. F. Pöykkö. Toivo Saloranta. 12370: Lauri Järvi. Eino Rytinki. Niilo Ryhtä. 12371: Eeli Erkkilä. Esa Koivusilta. Toivo Antila. 12372: Sylvi Balinen. Marja Lahti. 12373: 1095 12374: 12375: IV,4oo. - Rah.al. N:o 268. 12376: 12377: 12378: 12379: 12380: Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan- 12381: ja kyläteiden avustamiseksi. 12382: 12383: 12384: E d u s k u n n a ll e. 12385: 12386: Vuosi vuodelta on kuntien ja kylätiekun- kaista, että myöskin vanhoille, teistä syr- 12387: tien ratkaisemattomat avustusanomukset li- jässä oleville asutuksille varattaisiin mah- 12388: sääntyneet keskusvirastoissa senvuoksi, että dollisuus päästä kyläteiden rakentamisen 12389: tarkoitukseen varatut määrärahat ovat olleet kautta maantieverkoston yhteyteen. Sillä to- 12390: riittämättömät. Avustuksia jaettaessa on tuushan on se, että ilman maantietä ei tiet- 12391: usein myöskin huomioitu työllisyyskysymys, tömällä alueella asuvan väestön taloudellinen 12392: ja niinpä sellaisten kuntien alueelle, minne elämä pääse kehittymään; esim. maidon kul- 12393: työttömyyden ilmetessä järjestetään väes- jettamisesta meijereihin ja kulutuskeskuk- 12394: tölle metsätöitä, ei kyläteiden rakentamista siin ei voida puhuakaan, vaikka maitotalous- 12395: varten ole saatu nimeksikään rakennusavus- tuotteet ovat nykyisin jo kaikkein syrjäisim- 12396: tuksia, joten tällaisten kuntien alueelta ole- missäkin kolkissa asuvan pienviljelijäväestön 12397: vat anomukset ovat vielä suurimmalta osalta pääasiallinen tulolähde. Käsityksemme mu- 12398: virastoissa. Jakoperusteina on myöskin se, kaan tulkinnanvaraisista jakoperusteista olisi 12399: onko tiellä yleistä liikennemerkitystä. Käsi- luovuttava ja varattava riittävän suuri mää- 12400: tyksemme mukaan nämä jakoperusteet eivät räraha, että kaikille kylätiekunnille voitai- 12401: ole oikeudenmukaisia, sillä on otettava huo- siin myöntää maantien rakentamista varten 12402: mioon, että vanha asutus erikoisesti Pohjois- avustusta. Sillä ei ole niitten ihmisten oma 12403: Suomessa on muodostunut jokien varsille ja syy, että he ovat rakentaneet asumuksensa 12404: järvien rantamille silloin, kun vesireitit oli- alueelle, johon yleinen maantieverkosto ei ole 12405: vat kulkureitteinä. Sen jälkeen kun maan- ulottunut, koska rakentaminen on tapahtu- 12406: teitä ryhdyttiin rakentamaan, jäi jokivar- nut jo silloin, kun ei minkäänlaista maantie- 12407: silla ja järvien rantamilla asuvista asuk- verkostoa ole ollut olemassa. 12408: kaista ja kyläryhmistä suuri määrä maan- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 12409: teistä syrjään, ja siellä he ovat saaneet dotamme, 12410: asua jatkuvasti ilman minkäänlaista tie- ja 12411: liikenneyhteyttä maantieverkostoon. Nyt kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12412: kehitys on mennyt niin pitkälle oikeaan tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun 12413: suuntaan, että uutta asutusta sijoittaessa en- 3 momentille 200 000 000 markan suu- 12414: sin rakennetaan maantiet ja sitten vasta ta- ruisen lisämäärärahan kunnan- ja 12415: lot, niin olisi oikeuden ja kohtuuden mu- kyläteiden avustamiseksi. 12416: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 12417: 12418: Eino Rytink:i. Eino Uusitalo. Marja Lahti. 12419: Eeli Erkkilä. Eemil Partanen. T. Saloranta. 12420: Toivo Antila. J. F. Pöykkö. Nestori Kaasalainen. 12421: Eino E. Heikura. Artturi Jämsen. Tahvo Rönkkö. 12422: Yrjö Hautala. 12423: 1096 12424: 12425: IV,4ol. - Rah.al. N:o 269. 12426: 12427: 12428: 12429: 12430: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille ja kyläkun- 12431: nille kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanokustannuksiin. 12432: 12433: 12434: E d u s k u n n a 11 e. 12435: 12436: Eduskunnan hyväksymä uusi tielaki astuu vään kuntoon. Varsinkin vähävaraisille ky- 12437: voimaan vuoden 1958 alusta. Lain voimaan lätiekunnille tulee tehtävä muodostumaan 12438: tullessa otetaan suurin osa kunnan- ja kylä- ylivoimaiseksi. 12439: teistä valtion hallintaan ja hoitoon. Kunnille Useat kunnat ovat ryhtyneet laatimaan 12440: ja tiekunnille aiheutuu paikallisteiksi luovu- suunnitelmia paikallisteiksi otettavien teiden 12441: tettavien teiden kuntoonpanosta huomattavat luovutuskuntoon saattamiseksi. Kun tehtä- 12442: kustannukset, sillä lain mukaan tulee entisen västä muodostuu verraten laaja, olisi sen to- 12443: kunnossapitäjän saattaa tiet sellaiseen kun- teuttamiseen ryhdyttävä viipymättä. Niin 12444: toon, että ne vastaavat ko. teille asetettavia kunnilla kuin kylätiekunnillakin on kuiten- 12445: kohtuullisia vaatimuksia. Luovutettavia kun- kin suunnitelmien toteuttamisen esteenä va- 12446: nanteitä on n. 7 000 km ja niiden kuntoon- rojen puute. Teiden peruskunnon paranta- 12447: panosta aiheutuu kertakaikkisia kustannuksia misesta aiheutuviin kustannuksiin pitäisi val- 12448: maalaiskunnille 922 500 000 markkaa. Luo- tion myöntää avustusta. 12449: vutettavia kyläteitä on 15 075 km, joiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 12450: kuntoonpanokustannukset tekevät 964 300 000 12451: markkaa. Kun edellämainitut laskelmat on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12452: tehty vuoden 1950 hintatason mukaan, nou- tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mar- 12453: sevat todelliset kustannukset n. 25 % suu- kan mWirärahan avustuksiksi kunnille 12454: remmiksi. ja kylätiekunnille kunnan- ja kylätei- 12455: Edelläolevasta selviää, että teiden luovut- den kuntoonpanosta johtuviin kustan- 12456: tajat joutuvat suuriin taloudellisiin vaikeuk- nuksiin. 12457: siin, ennenkuin tiet on saatettu hyväksyttä- 12458: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 12459: 12460: Usko Seppi. Martti Leskinen. H. Tauriainen. 12461: Aleksi Kiviaho. Kaino Haapanen. Matti Koivunen. 12462: Pertti Rapio. Leo Suonpää. Eino Tainio. 12463: 1097 12464: 12465: IV,4o2. - Rah.al. N:o 270. 12466: 12467: 12468: 12469: 12470: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta maantielossien hoita- 12471: jien korvausten korottamiseen. 12472: 12473: 12474: E d u s k u n n a ll e. 12475: 12476: Maantielossian hoitajat joutuvat suoritta- tava heihin nähden myös 8-tunnin työaika- 12477: maan varsin vastuunalaista tehtävää. Tästä lain säännöksiä. Ei ole oikein, että valtio 12478: huolimatta on heidän palkkauksensa hyvin heidän kohdaltaan, jotka suorittavat hyvin 12479: heikko. Esimerkiksi Lounais-Suomen alueella vaativaa ja vastuunalaista työtä, pyrkii har- 12480: oleville lossinhoitajille on maksettu korvausta joittamaan eräänlaista säästäväisyyttä. Los- 12481: ainoastaan 600 000 markkaa vuodessa. Kun sia kohden olisi palkattava vähintään 3 työn- 12482: losseja näillä alueilla on hoitanut kaksi tekijää ja lossinhoitajille maksettavia kor- 12483: miestä, on se merkinnyt 300 000 markan vauksia olisi vastaavasti korotettava. Kun 12484: vuosiansiota henkilölle. Lossien hoitaminen lossinhoitajien korvaukset on suoritettu maan- 12485: kahdella henkilölla on myös merkinnyt sitä, teiden kunnossapitoa varten varatuista mää- 12486: että työaika on muodostunut keskimäärin 12 rärahoista, olisi mainittua määrärahaa 12 12487: tunniksi vuorokaudessa. Pl: n V luvun vastaavalla momentilla lisät- 12488: Kun useat lossit joutuvat välittämään lii- tävä. 12489: kennettä vuorokauden kaikkina tunteina, jou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 12490: tuvat lossinhoitajat jatkuvasti suorittamaan 12491: keskimäärin noin 320 työtuntia kuukaudessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12492: saamatta mitään vapaapäiviä, ylityö- tai tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun 12493: muita korvauksia, koska kaikki sisältyvät 1 momentille 15 000 000 markan lisäyk- 12494: mainittuun 300 000 markan vuosikorvaukseen. sen maantielossien hoitajien korvaus- 12495: Käsityksemme mukaan lossinhoitajille on ten korottamiseen. 12496: maksettava kunnollista palkkaa, ja sovellet- 12497: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 12498: 12499: Paavo Aitio. Leo Suonpää. 12500: Pentti Liedes. Eino Roine. 12501: 1098 12502: 12503: IV,4oa. - Rah.al. N:o 271. 12504: 12505: 12506: 12507: 12508: N. Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 12509: vientisatamia ylläpitäville kunnille satamien kehittämistä 12510: ja kunnostamista varten. 12511: 12512: 12513: E d u s k u n n a 11 e. 12514: 12515: Vuosina 1954 ja 1955 on valtion tulo- ja Nämä esimerkkeinä mainitut luvut osoit- 12516: menoarvioon otettu 50 miljoonaa markkaa tavat, kuinka raskaita satamien ylläpitämis- 12517: avustuksiksi vientisatamia ylläpitäville kun- kustannuksia kuntien veronmaksajat joutu- 12518: nille satamien kehittämistä ja kunnostamista vat kantamaan. 12519: varten. Vientisatamien merkitystä maalle ei voida 12520: Momentin perusteluissa lausutaan, että ta- kyllin korostaa. Niiden kauttahan tapahtuu 12521: loudelliset rasitukset satamien kunnostami- tärkeä ulkomaankauppamme ja ne antavat 12522: seksi ovat muodostuneet keskisuurille ja pie- työtä kymmenille tuhansille työläisille. 12523: nille kaupungeille kohtuuttoman raskaiksi. Voidakseen pitää yllä elintärkeää vien- 12524: Määräraha on osoittautunut esitettyyn tar- tiämme on satamissa jatkuvasti seurattava ke- 12525: koitukseen mitättömän pieneksi. Satamalii- hitystä ja uudistettava laitureita ja laitteita, 12526: ton hallituksen kertomuksesta vuodelle 1954 mutta tämä ei saa tapahtua kaupunkien ve- 12527: näkyy, kuinka raskaiksi vientisatamien yllä- ronmaksajien kustannuksella. Koska vien- 12528: pitämiskustannukset kaupungeille ovat muo- nistä koituu hyötyä koko maalle, olisi valtion 12529: dostuneet. Pietarsaaressa olivat tulot sata- entistä tehokkaammin avustettava kuntia 12530: masta 22 miljoonaa markkaa, mutta menot vientisatamien ylläpidosta johtuvien kustan- 12531: kohosivat 92 miljoonaan markkaan mainit- nusten suorittamisessa. 12532: tuna vuonna. Kemissä tulot 35 miljoonaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 12533: markkaa, menot 132 miljoonaa markkaa, 12534: Oulussa tulot 63 miljoonaa markkaa, menot että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12535: 96 miljoonaa markkaa ja Helsingissä tulot tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 12536: 1 081 miljoonaa markkaa ja menot 2 010 mil- kan suuruisen määrärahan avustuk- 12537: joonaa markkaa. Vaasan sataman kunnosta- siksi vientisatamia ylläpiWville kun- 12538: miseksi on kustannusarvio 300 miljoonaa nille satamien kehittämistä ja kunnos- 12539: markkaa ja Kaskisten sataman 400 miljoonaa tamista varten. 12540: markkaa. 12541: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 12542: 12543: Nestori Nurminen. Eino Tainio. Yrjö Murto. 12544: Toivo Asvik. 0. Lindblom. Aleksi Kiviaho. 12545: 1099 12546: 12547: IV,4o4. - Fin.mot. N:o 272. 12548: 12549: 12550: 12551: 12552: Teir m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till un- 12553: derstöd åt kommuner, som upprätthålla exporthamnar. 12554: 12555: 12556: T i 11 R i k s d a g en. 12557: 12558: I statsförslaget för 1956 finnes upptaget av vederbörande kommuners skattebetalare. 12559: 50 miljoner mark för understöd åt kommu- Emedan hela landet drar nytta av exporten 12560: ner, som upprätthålla exporthamnar, för ut- över dylika hamnar, borde också staten verk- 12561: vecklandet och iståndsättandet av dessa ham- samt bidraga vid erläggandet av kostna- 12562: nar. Ett anslag om 50 miljoner mark har derna för exportens och exporthamnarnas 12563: under de gångna årens lopp visat sig vara upprätthållande. 12564: alldeles för litet. Ansökningar om dylika Hamnarna vid Bottniska viken äro främst 12565: bidrag uppgå till långt större belopp. När exporthamnar och de ligga samtliga i små 12566: det gäller exporthamnarna är det skäl att eller medelstora kommuner. Deras utbyg- 12567: komma ihåg, att dylika hamnar ej ge veder- gande är en viktig s:ak för hela vår export 12568: börande kommuner samma inkomster som som sådan. Det till buds stående anslaget 12569: importhamnarna i södra Finland, utan ex- är alldeles för blygsamt och otillräckligt, då 12570: porthamnarna åsamka sina ägare alldeles det skall fördelas mellan samtliga export- 12571: särskilt stora kostnader. hamnar. Det borde ligga i det allmännas 12572: Exporthamnarnas betydelse för landet kan intresse, att vår export kan fortgå utan av- 12573: ej tillräckligt framhålla:s. Det är via dem brott och att våra exporthamnar kunna 12574: vi skaffa oss den nödvändiga utländska va- svälja den varumängd, som via dem skall 12575: lutan och de ge sysselsättning åt tiotusentals sändas utomlands. Våra exporthamnars an- 12576: arbetare. Ytterligare bör framhållas den läggningar äro bristfälliga och föråldrade 12577: stora betydelse dessa hamnar ha för lands- och de ha ej hunnit följa med den snabba 12578: bygden och dess skogshushållning och :för utveckling som fartygstonnaget undergått. 12579: tryggandet av sysselsättningen. Varje ex- Med hänvisning till ovanstående föreslås, 12580: porthamn har ett stort uppland, som använ- 12581: der hamnen som avnämare av de skogspro- att Riksdagen i statsförslaget för 12582: dukter, som skola exporteras. år 1956 under 12 Ht. XII kap. 6 12583: För att den livsviktiga exporten skall mom. måtte upptaga ett tilläggsanslag 12584: kunna upprätthållas i :full utsträckning om 100 miljoner mark för unde·rstöd 12585: måste också exporthamnarna följa med ut- åt kommuner, som upprätthålla ex- 12586: vecklingen och tidens krav. Våra export- portharnnar, för utvecklande och 12587: hamnar böra utbyggas och detta har också iståndsättande av dessa hamnar. 12588: redan skett till en del, men på bekostnad 12589: Helsingfors den 16 september 1955. 12590: 12591: Grels Teir. Kurt Nordfors. Albin Wickman. 12592: Bertel Lindh. Johannes Wirtanen. John Forsberg. 12593: Sven Högström. Arthur Larson. Armas Leinonen. 12594: 12595: 12596: 12597: 12598: 34 E1 626/55 12599: 1100 12600: 12601: IV,4o4. - Rah.al. N:o 272. Suomennos. 12602: 12603: 12604: 12605: 12606: Teir ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 12607: vientisatamia ylläpitäv~'lle kunm'lle. 12608: 12609: 12610: E d u s k u n n a ll e. 12611: 12612: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen mutta asianomaisten kuntien veronmaksajain 12613: on otettu 50 miljoonaa markkaa avustuksiksi kustannuksella. Koska koko maa hyötyy 12614: vientisatamia ylläpitäville kunnille näiden viennistämme näiden satamien kautta, olisi 12615: satamien kehittämistä ja kunnostamista var- myös valtion tehokkaasti avustettava viennin 12616: ten. 50 miljoonan markan määräraha on ja vientisatamien ylläpitämisestä johtuvien 12617: kuluneiden vuosien aikana osoittautunut kustannusten suorittamisessa. 12618: aivan liian pieneksi. Tällaisia avustuksia Pohjanlahden rannikon satamat ovat lä- 12619: koskevat hakemukset nousevat paljon suu- hinnä vientisatamia ja sijaitsevat kaikki pie- 12620: rempiin summiin. Vientisatamien ollessa nissä ja keskisuurissa kaupungeissa. Niiden 12621: kysymyksessä on syytä muistaa, että sellaiset kehittäminen on tärkeätä koko viennillemme 12622: satamat eivät tuota asianomaisille kunnille sellaisenaan. Käytettävissä oleva määräraha 12623: samoja tuloja kuin tuontisatamat Etelä- on aivan liian vaatimaton ja riittämätön, 12624: Suomessa, vaan vientisatamat aiheuttavat koska se on jaettava kaikkien vientisatamien 12625: omistajilleen aivan erityisen suuria kustan- kesken. Pitäisi olla yleisen edun mukaista, 12626: nuksia. että vientimme voi jatkua keskeytyksittä ja 12627: Vientisatamien merkitystä maalle ei voida että vientisatamamme kykenevät nielemään 12628: kyllin korostaa. Niiden kautta me hankimme sen tavaramäärän, mikä niiden kautta on 12629: välttämättömän ulkomaisen valuutan ja ne lähetettävä ulkomaille. Vientisatamiemme 12630: antavat työtä kymmenilletuhansille työläi- laitteet ovat puutteellisia ja vanhentuneita 12631: sille. Lisäksi on korostettava sitä suurta eivätkä ne ole ehtineet seurata laivatonnis- 12632: merkitystä, mikä näillä satamilla on maa- ton nopeata kehitystä. 12633: seudulle ja sen metsätaloudelle sekä työlli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, 12634: syyden turvaamiselle. Jokaisella vientisata- 12635: maila on laaja takamaa, joka käyttää sata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12636: maa maasta vietävien metsätuotteidensa vas- tulo- ja menoarvioon 12 Pl:n XII 12637: taanottaj ana. luvun 6 momentille lisäyksenä 12638: Jotta elintärkeätä vientiä voitaisiin yllä- 100 000 000 markkaa avustuksiksi 12639: pitää täydessä laajuudessa, on myös vienti- vientisatamia ylläpitäm'lle kunm'lle 12640: satamien seurattava kehitystä ja ajan vaati- näiden satamien kehittämistä ja kun- 12641: muksia. Vientisatamia on laajennettava ja nostamista varten. 12642: näin on myös jo osittain tapahtunutkin, 12643: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 12644: 12645: Grels Teir. Kurt Nordfors. Albin Wickman. 12646: Bertel Lindh. Johannes Wirtanen. John Forsberg. 12647: Sven Högström. Arthur Larson. Armas Leinonen. 12648: 1101 12649: 12650: IV,4o5. - Rah.al. N:o 273. 12651: 12652: 12653: 12654: 12655: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kentin 12656: kaupungille Ajoksen syväsataman rakennustyötä varten. 12657: 12658: 12659: E d u s k u n n a ll e. 12660: 12661: Vuonna 1939 eduskunta lausui toivomuk- seen, se on joutunut tämänkin johdosta ta- 12662: sen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin loudellisiin vaikeuksiin. Ottaen huomioon 12663: Perämeren pohjoisten satamien saattamiseksi myös sen, että Kemin kaupunki joutuu käyt- 12664: niiden meriliikennettä vastaavaan kuntoon. tämään vuosittain työttömyyden torjuntaan 12665: Samana vuonna ryhtyi Kemin kaupunki ra- runsaammin varoja kuin yksikään toinen 12666: kentamaan Kemin edustalle olevaan Ajok- maamme kaupungeista, on selvää, ettei kau- 12667: sen saareen syväsatamaa valtion edustajien punki yksin kykene selviytymään sataman 12668: kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. rakentamisesta meriliikennettä vastaavaan 12669: Näissä neuvotteluissa saatiin lupaus siitä, kuntoon. Lisäksi on muistettava, ettei kau- 12670: että valtio osallistuisi satamarakennustöiden pungille satamasta ole vastaavaa taloudel- 12671: rahoittamiseen 60 % :lla kustannuksista. lista hyötyä. Sataman aiheuttamat vuotui- 12672: Koko Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle set välittömät kustannukset ovat n. kolme 12673: tärkeätä Ajoksen syväsatamaa on Kemin kertaa suuremmat kuin siitä saadut tulot. 12674: kaupunki jatkuvasti rakentanut vaihe vai- Kaupungin onkin ollut pakko valtion avun 12675: heelta. Sen rakennustöiden rahoittamiseen puuttuessa keskeyttää sataman rakennustyöt. 12676: on kaupunki joutunut käyttämään jo n. Syväsataman tarve kuitenkin Pohjois- 12677: 800 milj. markkaa. Valtion osuus on jää- Suomessa jatkuvasti lisääntyy. Nykyisellään 12678: nyt hyvin vähäiseksi nousten vain n. 20 ei Kemin Ajoksen syväsatama kykene tyy- 12679: prosenttiin. Niinpä valtion vuoden 1954 dyttämään edes Kemissä sijaitsevain puun- 12680: tulo- ja menoarvioon varatusta 50 miljoonan jalostusteollisuuslaitosten sataman tarvetta. 12681: markan määrärahasta avustuksiksi vienti- Kun puutavaran vienti Pohjois-Suomesta 12682: satamia ylläpitäville kunnille satamien ke- jatkuvasti lisääntyy ja koska todennäköi- 12683: hittämistä ja kunnostamista varten ei Ke- sesti jo vuonna 1956 aloitetaan myös Poh- 12684: min kaupungille myönnetty minkäänlaista jois-Suomesta löydetyn malmin vienti, joka 12685: avustusta Ajoksen syväsataman rakentami- vielä varmaan lähivuosina lisääntyy, olisi 12686: seen. Kemin Ajoksen syväsataman rakennustöitä 12687: Kemin kaupunki ei, kuten havaitaan, ole joudutettava. 12688: saanut Ajoksen syväsataman rakentamiseen Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo- 12689: sitä tukea, jota eduskunnan edellä mainittu tamme, 12690: päätös edellyttää ja jota sille luvattiin val- 12691: tion edustajien kanssa sataman rakennus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12692: töiden aloittamista koskevissa neuvotteluissa. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 12693: Kun kaupunki näin ollen on joutunut käyt- kan määrärahan avustukseksi Kemin 12694: tämään huomattavan määrän vero- ja laina- kaupungille Ajoksen syväsataman ra- 12695: varoja sataman rakennustöiden rahoittami- kennustöiden jatkamista varten. 12696: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 12697: 12698: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 12699: 1102 12700: 12701: IV,4o6. - Rah.al. N:o 274. 12702: 12703: 12704: 12705: 12706: Liedes ym..: Määrärahan osoittamisesta Praavan sataman 12707: kunnostamiseen. 12708: 12709: 12710: E d u s k u n n a 11 e. 12711: 12712: Perämerellä esiintyy puute satamista, jotka jatkuvasti odottaa lastausvuoroaan ulkome- 12713: tarjoaisivat l<astauksessa tarvittavan suojan rellä. 12714: myrskyjen aikana. Sama puute on esiintynyt Kesällä 1954 lastattiin Röytästä metsähal- 12715: myös Oulussa ja sen pohjoispuolella. Iijoki- lituksen puutavaraa noin 200 000 metriä ja 12716: suun välittömässä läheisyydessä on mahdolli- lisäksi Metsäliitto lastasi 20 pienempään 12717: suus tällaisen sataman kunnostamiseen. laivaan lastia. Kuluvana kesänä metsähalli- 12718: Praavan luonnonsatama on jo vanhoilta tuksen lastaukset muodostunevat edellisen 12719: ajoilta tunnettu lastauspaikka. Sitä ympä- suuruisiksi. 12720: röivät saaret, joten tuulet eivät pääse häi- Metsähallitus on rakentanut maantietä, 12721: ritsemään. Varsinaiseksi satama-altaaksi so- joka johtaa Oulu-Kemin tiestä mainittuun 12722: piva lahti on lmikkialta 24 jalan, mutta suu- Praavan lahteen. Se valmistunee lopullisesti 12723: rimmalta osalta noin 30 jalan syvyinen. Lah- lähiaikoina. Nyt olisi tärkeä rakentaa sata- 12724: desta mereen johtavalla väylällä on kuiten- maan laituri ja suorittaa mainitun mereen 12725: kin 300 metrin pituinen 17 jalan syvyinen johtavan väylän ruoppaaminen. Sen jälkeen 12726: kohta, jolm nykyisin estää isompien laivojen voitaisiin lastaus toimittaa autoista suoraan 12727: lastauksen Praavan lahdessa. Nykyisin las- laivaan. 12728: taus on toimitettu välittömässä läheisyydessä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 12729: Röytän saaren suojassa. Siinä voidaan l<as- 12730: taus toimittaa vain 20 jalkaan ja enempi las- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12731: taus on toimitettava avomerellä. Tähän ei tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 12732: voida ottaa yhtäaikaa lastattavaksi kuin kan määrärahan Iijokisuulla sijaitse- 12733: kaksi laivaa, ja käytännössä saavat laivat van Praavan sataman kunnostamiseen. 12734: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 12735: 12736: Pentti Liedes. Yrjö Murto. 12737: Irma Torvi. Antti Kinnunen. 12738: 1103 12739: 12740: IV,4o 7. - Rah.al. N: o 275. 12741: 12742: 12743: 12744: 12745: Kleemola ym.: Määrärahan osoittantisesta Lohtajan kirkon- 12746: kylän kalasataman rakentamiseen. 12747: 12748: 12749: E d u s k u n n a ll e. 12750: 12751: Meriveden vaikutus Lohtajajokisuulla ulot- jettaa puutavaran autoilla myös kalarannan 12752: tuu satama-alueen ylärajalle, josta lähtien satamaan ja siitä hinata !autoissa saariston 12753: joki muuttuu virtaavaksi. Meriveden kor- suojassa suoraan Himangan lastauspaikalle. 12754: keuden normaalina ollessa on kulkusyvyys Satamaa voisivat käyttää hyväkseen myöskin 12755: satamaan nykyisin noin 30 cm ja satamaan it.harjoitusalueella käytössä olevat alukset. 12756: pääsee lastittomalla veneellä vain meriveden Lohtajan kalarannan ja kalastussataman ra- 12757: korkeuden ollessa yli normaalin. Kuluvana kentaminen on ollut jo suunnittelun alaisena 12758: kesänä on veden korkeus ollut toukokuun sotien edellisestä ajasta lähtien. 12759: lopusta lähtien jatkuvasti keskimäärin 10 cm Vattajan it.harjoitusammuntojen aikana 12760: alle normaalin ja veneet on jouduttu kahla- kuuluu kalarannan sataman ja Ohtakarin 12761: ten vetämään yli matalien kohtien. väli vaaravyöhykkeeseen, joten kalastuksen 12762: Kulkuväylän mataloitumista on joudutta- harjoittamisen mahdollisuudet lisääntyisivät 12763: nut viime vuosina jokeen laskettujen uusien huomattavasti, jos kalastusmatkat merelle 12764: viemäriojien tuoma liete, joka pysähtyy joki- voitaisiin ammuntojen aikana tehdä kala- 12765: uomaan meriveden vaikutuksen alkaessa. satamasta. 12766: Samasta syystä vaikeutuu tilanne entistä Merikortista Pohjanlahti 43 Ohtakari Ka- 12767: enemmän, kun on suunniteltu joen yläjuok- lajoki selviää Lohtajan kalarannan sataman 12768: sun perkaus kalarannan yläpuolelta alkaen. asema ja käytön laajuus. Vaasan tie- ja 12769: Kalarannan satama-alueella on nykyisin vesirakennuspiirin suorittamien mittausten 12770: käytössä 38 vene- ja verkkosuojaksi raken- mukaan laadittu suunnitelma ja kustannus- 12771: nettua aittaa ja latoa sekä sama määrä arvio sataman kunnostamiseksi on valmiina 12772: venevalkamia. Kukin suoja ja valkama kuu- tie- ja v,esirakennushallituksen vesistöjärjes- 12773: luvat joko yhden tai useamman ruokakun- telyosastolla. Kalarannan maa- ja vesialueen 12774: nan yhteisomistukseen. omistaa Lohtajan kirkonkylän jakokunta. 12775: Paikallisen kalaosuuskunnan Himangalla Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 12776: olevalle suolaamolle on nykyiseltä pääkalas- taen, 12777: tuspaikalta Ohtakarilta edestakainen kalan- 12778: kuljetuksen merimatka 26 km. Lohtajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12779: kalarannan sataman tultua käyttökelpoiseksi tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar- 12780: lyhenisi edestakainen merimatka 14 km. kan määrärahan Lohtajan kirkonkylän 12781: Viime vuosina paikkakunnalla toimintansa kalasataman rakentamiseen ja väylän 12782: aloittaneet puutavaraliikkeet voisivat kul- ruoppaamiseen sinne. 12783: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 12784: 12785: Kauno Kleemola. Matti Lepistö. 12786: 1104 12787: 12788: IV,4os. - Rah.al. N:o 276. 12789: 12790: 12791: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian sata- 12792: maan johtavan ns. H alluskerin väylän syventämiseksi ja 12793: ruoppaamiseksi. 12794: 12795: E d u s k u n n a ll e. 12796: 12797: On tunnettua, miten arvokkaana tavalla nisteri. V. 1954 tehtiin jälleen toiv. ja raha- 12798: maan elinkeinoelämää ovat palvelleet merilii- asia-aloite, jotka johtivatkin sikäli myöntei- 12799: kenteemme. ohella merisatamamme, joitten lii- seen tulokseen, että v:n 1955 tulo- ja meno- 12800: kenne-edellytysten tehokkuus ja palvelukyky arviossa varattiin satamaruoppauksiin määrä- 12801: ovat merkittävällä tavalla koituneet laajojen raha, mistä mm. Merikarviankin sataman 12802: seutujen elinkeinoelämän hyväksi. Nimen- piti saada osuutensa. Merikarvian kunta on 12803: omaan siellä, missä valtiovallan toimesta me- ainakin kaksi eri kertaa järjestänyt eduskun- 12804: risatamat on saatettu kuntoon, siellä myös nan kulkulaitosvali{Ykunnalle retkeilytilaisuu- 12805: muukin elinkeinoelämä on voinut kohota. den satamaoloihinsa tutustumiseksi, joten 12806: Valtiovallan liian vähälle huomiolle on vali- asian pitäisi olla eduskuntapiireissä tunnettu. 12807: tettavasti kuitenkin jäänyt Pohjois-Satakun- Tietääksemme Merikarvian satama ei kuiten- 12808: nan alueella Merikarvian satama. Täällä kaan ole päässyt osalliseksi satamamäärära- 12809: pääasiassa seutukunnan omatoimisuus on pi- hoista, ja ne puuttuvat myös hallituksen tulo- 12810: tänyt pystyssä yhä kehittyviä liikenne-edelly- ja menoarviosta v. 1956. Näin ollen olisi edus- 12811: tyksiä, mutta vielä olisi paljonkin toivomisen kunnan otettava kohtuullinen määräraha tä- 12812: ja parantamisen varaa. Mainitun Meriokar- hän tarkoitukseen ja saatettava Merikarvian 12813: vian sataman liikenneolojen kehittämistoimen- sataman ruoppaus loppuun niitten suunnitel- 12814: pite.issä eivät riitä yksin asianomaisen Meri- mien pohjalla, jotka on laadittu satamaan 12815: karvian kunnan ansiokkaat, vuosikymmenien johtavan Halluskerin väylän ruoppaamiseksi, 12816: aikana tehdyt uhraukset, eikä kohtuudella jonka kustannukset ovat 31 milj. mk. On 12817: voitane vaatiakaan, että kaikki yleistä kan- selvää, että ko. sataman tuloväylän ruop- 12818: santalouttamme palvelevan merisataman kus- paaminen ja syventäminen merkittävästi hel- 12819: tannukset sälytettäisiin kunnan yksin kan- pottaisi meriliikennettä ja puutavaran ym. 12820: nettavaksi. Ne uhraukset, joita asianomai- lastauksia ja avaisi tietä elinkeinoelämän ke- 12821: nen kunta on tehnyt, ovat tosin aikais·emmin, !hittämiseksi Merikarvialla ja sen ympäristö- 12822: valtion pienien määrärahojen turvin pitäneet kunnissa, sekä mahdollistaisi teollisenkin toi- 12823: sataman jon'kunlaisessa liikennöimiskunnossa, minnan kehitystä, vahvistaisi vapaata yrit- 12824: mutta suuremman tavaran kuljetus ja rah- täjätoimintaa samalla, kun se edistäisi ja hel- 12825: tausalusten käyttö, so. liikkuminen satamassa, pottaisi työllisyystilanteen hoitamista. 12826: ei ole ollut mahdollista siitä syystä, ettei sa- Viittaamalla edellämainittuihin toivomus- 12827: tamaruoppauksella ole väylän syvyyttä saa- aloitteisiin n:o 264 (1951 vp.) ja n:o 429 12828: tettu riittäväksi suuremmille aluksille. Valtio- (1954 vp.) ja rah. al. n:o 437 ja 438 (1954 12829: valta'han myönsi v. 1934-1935 ruoppaukseen vp.) sekä edellä olevaan saamme kunnioit- 12830: vain minimaalisen määrärahan, joten kunnan taen ehdottaa, 12831: omatoimisuuskaan ei ole voinut riittää satama- 12832: alueen kohentamiseen. Merikarvian kunta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12833: tehnyt voitavansa mm. valtiovallan huomion tulo- ja menoarvioon 31 miljoonan 12834: !k:iinnittämiseksi ·tähän epäkohtaan. Kunnan markan määrärahan Merikarvian sata- 12835: toivomuksesta tehtiin mm. 1951 toiv. aloite maan johtavan ns. Halluskerin väylän 12836: n:o 264, jonka ensimmäinen allekirjoittaja syventämiseksi ja ruoppaamiseksi. 12837: oli Tuomiojan hallituksen valtiovarainmi- 12838: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 12839: 12840: Eino E. Heikura. Toivo Antila. 12841: Anttj J. Rantamaa. Eino Rytinki. 12842: 1105 12843: 12844: IV,4o9. - Rah.al. N:o 277. 12845: 12846: 12847: 12848: 12849: Sävelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Merilearvian satamaan 12850: johtavan ns. H alluskerin laivaväylän syventämiseen. 12851: 12852: 12853: E d u s k u n n a 11 e. 12854: 12855: Merikarvia on varsin vanha satamapaikka. kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö 12856: Jo ikimuistoisista ajoista on se muodostanut on valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 12857: tärkeän puutavaran lastauskeskuksen Poh- lausunnon mukaisesti 27. 4. 55 asettanut tie- 12858: jois-Satakunnassa. Edelleenkin on tämä ja vesirakennushallituksen käytettäväksi 9 12859: ainoa lastauskelpoinen luonnonsatama, jonka miljoonaa markkaa edellämainittua tarkoi- 12860: sisäsataman ja väylän syventämiseen ja kun- tusta varten kuluvan vuoden menoarvion 20 12861: nostamiseen Merikarvian kunta on uhrannut Pl. III luvun 5 momentin kohdalla kulku- 12862: huomattavia summia, palvellut elintärkeällä laitosten ja yleisten töiden ministeriön käy- 12863: tavalla seutukunnan talouselämää ja koko tettäväksi vesirakennustöitä varten osoite- 12864: laajan asujamiston tarpeita. tusta 25 miljoonan markan siirtomäärära- 12865: Nyttemmin sisäsatamaan johtavan ns. hasta. 12866: Truutinkarin väylän yhä mataloituessa ja Koska kuitenkin syvennystöiden aloitta- 12867: käydessä merenkululle varsin vaaralliseksi mista tie- ja vesirakennushallituksen käsityk- 12868: ruvettiin suorittamaan tutkimuksia ns. Hal- sen mukaan ei voida pitää tarkoituksen mu- 12869: luskerin väylän sopivaisuudesta sisääntulo- kaisena nyt myönnetyn määrärahan turvin, 12870: väyläksi. Tämä eteläinen eli ns. Halluskerin sillä jo yksinomaan raskaan kaluston siirto- 12871: väylä onkin suoritettujen tutkimusten mu- kustannukset tulisivat osatöinä suoritettaessa 12872: kaan erittäin sopiva tähän tarkoitukseen. kohtuuttoman kalliiksi, ja kun ei enää liene 12873: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta ja myöskään epätietoisuutta kyseessäolevan 12874: merenkulkuhallituksen ohjeitten mukaan on työn suorittamisen pikaisesta ja välttämättö- 12875: tälle väylälle laadittu suunnitelma ja kustan- mästä tarpeesta koko Pohjois-Satakunnan 12876: nusarvio, joka päättyy 31 miljoonaan mark- talouselämän elvyttämiseksi ja sen työllisyy- 12877: kaan. den turvaamiseksi, ehdotamme kunnioittaen, 12878: Eduskunnan kulkulaitosvaliokunnan ja eri 12879: keskusvirastojen edustajien tutustuttua että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12880: edellä esitettyyn suunnitelmaan paikanpäälle tulo- ja menoarvioon 22 miljoonan 12881: suorittamanaan retkellä 11. 5. 54 se totesi markan määrärahan Merilearvian sata- 12882: asian tarpeellisuuden niin Merikarvian kuin maan johtavan ns. H alluskerin laiva- 12883: sen lähikuntienkin elinkeino- ja talouselämän väylän syventämiseksi ja ruoppaami- 12884: kehittämisen ratkaisevana tekijänä. Niinpä seksi. 12885: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 12886: 12887: Arvo Sävelä. Erkki Ryömä. 12888: Einari Jaakkola. Nestori Kaasalainen. 12889: Laura Brander-Wallin. Irma Rosnell. 12890: Matti Raipala. Pertti Rapio. 12891: 1106 12892: 12893: IV,4lo,- Fin.mot. N:o 278. 12894: 12895: 12896: 12897: 12898: Larson m. fl.: Angående anvisande av anslag Ull understöd 12899: för upprätthållande av menförestrafik på linjen Abo- 12900: skärgården--Mariehamn. 12901: 12902: 12903: Till Riksdagen. 12904: 12905: Vintertrafiken pä linjen Åbo-skärgärden hamn, det sä kallade södra faret. Pä grund 12906: -Mariehamn har alltid vällat svärigheter av att sagda bolag ej erhöll något statsun- 12907: att sköta pä ett för skärgärdsbefolkningen derstöd, kunde sjöfartsstyrelsen ej bestämma 12908: tillfredsställande sätt. Pä vintern 1953 in- om pä vilka rutter ifrågavarande bät skulle 12909: sattes statens menföresfartyg m/s ,Aranda" gå, vilket naturligtvis skulle varit till stort 12910: i trafik pä nämnda linje, vilket med glädje gagn för trafiken om de bäda fartygens 12911: hälsades av dem, som äro beroende av denna (Aranda och Aland) turer kunnat sam- 12912: trafik. Det visade sig dock snart, att ordnas. 12913: Aranda ensam icke tillfredsställande för- Vid förfrägningar hos Ångfartygsaktie- 12914: mädde sköta denna trafik. Pä grund av bolaget Åland, huruvida sagda bolag inkom- 12915: den stora mängd fraktgods, som skall fram- mande vinter kommer att insätta s/s Åland 12916: befordras på denna linje, bli lastnings- och i trafik pä linjen Åbo-skärgärden-Marie- 12917: lossningstiderna sä länga, om allt skall frak- hamn, har från bolagets sida förklarats, att 12918: tas med ett fartyg, att detsamma icke på trafiken pä dena linje icke är lönsam; en- 12919: längt när kan hälla tidtabellen. Under den dast om subvention pä 1 500 000 mark per 12920: tid Aranda ensam skötte denna trafik hände månad från 15. 12. 1955 till 15. 4. 1956 kan 12921: det att bäten var försenad ända upp till päräknas, insätter bolaget ifrågavarande 12922: 18-20 timmar. Vad detta betyder för skär- ångare i trafik. 12923: gärdsbefolkningen, som under menförestider På grund av det ovan anförda föreslä vi, 12924: är helt beroende av denna bät, beträffande 12925: säväl gods- som persontrafik, ligger i öppen att Riksdagen i statsförslaget för 12926: dag. 1956 måtte upptaga ett anslag stort 12927: Under menföresperioden 1954--55 insatte 6 000 000 mark för subvention för 12928: Ångfartygsaktiebolaget Åland i Åbo s/s upprätthållande av menförestrafik på 12929: ,Åland" på linjen Åbo-skärgärden-Marie- linjen Åbo-skärgården--Mariehamn. 12930: Helsingfors den 19 september 1955. 12931: 12932: Arthur Larson. John Österholm. 12933: John Forsberg. C. A. Öhman. 12934: Sven Högström. 12935: 1107 12936: 12937: IV,410. - Rah.al. N:o 278. 12938: Suomennos. 12939: 12940: 12941: 12942: Larson ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi keli- 12943: rikkoliikenteen ylläpitämistä varten linjalla Turku-saa- 12944: risto-Maarianhamina. 12945: 12946: 12947: E d u s k u n n a 11 e. 12948: 12949: Talviliikenteen hoitaminen linjalla Turku mina, ns. eteläiselle väylälle. Koska sanottu 12950: --saaristo-Maarianhamina saaristoväestöä yhtiö ei saanut mitään valtionapua, ei meren- 12951: tyydyttävällä tavalla on aina aiheuttanut kulkuhallitus voinut määrätä, mitä reittejä 12952: vaikeuksia. Talvella 1953 asetettiin valtion kysymyksessä olevan aluksen tuli kulkea, 12953: kelirikkoalus Aranda liikennöimään maini- mikä tietenkin olisi ollut suureksi hyödyksi 12954: tulla linjalla, mitä toimenpidettä tervehdit- liikenteelle, jos molempien alusten (Arandan 12955: tiin ilolla niiden taholla, jotka ovat tästä lii- ja Ålandin) vuorot olisi voitu rinnastaa. 12956: kenteestä riippuvaisia. Pian kuitenkin kävi Tiedusteltaessa Åland-yhtiöltä, missä mää- 12957: selville, ettei Aranda voi yksin hoitaa tätä rin yhtiö ensi talvena tulee asettamaan s/s 12958: liikennettä tyydyttävällä tavalla. Tällä lin- Ålandin liikenteeseen linjalla Turku--saa- 12959: jalla kuljetettavan suuren tavaramäärän ta- risto-Maarianhamina, on yhtiön taholta seli- 12960: kia lastaus- ja purkausajat muodostuvat, jos tetty, että liikenne tällä linjalla ei ole kan- 12961: kaikki on kuljetettava yhdellä aluksella, niin nattava. Ainoastaan jos on saatavissa 12962: pitkiksi, ettei se voi läheskään noudattaa 1 500 000 markkaa kuukautta kohti 15. 12. 12963: aikataulua. Sinä aikana, jolloin Aranda yk- 1955 lähtien 15. 4. 1956 saakka, asettaa yh- 12964: sin hoiti tätä liikennettä, tapahtui, että laiva tiö kysymyksessä olevan laivan liikenteeseen. 12965: oli jopa 18-20 tuntia myöhässä. On itses- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 12966: tään selvää, mitä tämä merkitsee saaristoväes- 12967: tölle, joka kelirikkoaikoina on kokonaan riip- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 12968: puvainen tästä aluksesta, mitä tulee sekä tulo- ja menoarvioon 6 000 000 markan 12969: tavara- että henkilöliikenteeseen. määrärahan avustukseksi kelirikkolii- 12970: Kelirikkokautena 1954-55 asetti Ångfar- kenteen ylläpitämistä varten linjalla 12971: tygaktiebolaget Åland liikenteeseen s/s Ålan- Turku--saaristo-Maarianhamina. 12972: din linjalla Turku-saaristo-Maarianha- 12973: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 12974: 12975: Arthur Larson. John Österholm. 12976: John Forsberg. C. A. Öhman. 12977: Sven Högström. 12978: 12979: 12980: 12981: 12982: 35 E 626/55 12983: 1108 12984: 12985: IV,4u. - Rah.al. N:o 279. 12986: 12987: 12988: 12989: 12990: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ulko- 12991: mailla tehtävää yleisluontoista matkailupropagandaa 12992: varten. 12993: 12994: 12995: Eduskunnalle. 12996: 12997: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon on hal~ Sen jälkeen kun matkailupropagandan ul- 12998: litus ottanut Suomen hyväksi ulkomailla teh- komaanto.imikunta ja kulkulaitosten ja yleis- 12999: tävää matkailupropagandaa varten 10 mil- ten töiden ministeriö olivat tehneet 15 240 000 13000: joonaa markkaa. Matkailupropagandan ulko- markkaan päättyvän ehdotuksensa, mruailman 13001: maantoimikunta, jossa matkailujärjestöt, kul- matkailumarkkinoilla on tapahtunut huomat- 13002: kulaitosministeriö, ulkoasiainministeriö, rau- tava alueen la;ajennus Neuvostoliiton avattua 13003: tatiehallitus ja eri liikennelaitokset ovat edus- rajansa suuressa mittakaavassa tapahtuvalle 13004: tettuina, oli kyseiseen tarkoitukseen ehdotta- lmnsainväliselle turismille. Jotta maamme 13005: nut 15 240 000 markkaa vakinaisena määrä- omalta osaltaan voisi esittäytyä Neuvostolii- 13006: rahana, jonka määrän myös kulkulaitosten ton matkailevalle yleisölle, on välttämätöntä 13007: ja yleisten töiden ministeriö oli ehdottanut julkaista venäjänkielisiä Suomea matkailu- 13008: otettavaksi valtion v:n 1956 tulo- ja meno- maana esitteleviä painotuotteita, aikataulus- 13009: arvioon. toja, hotelli- ja ravintolahinnastoja jne. 13010: Suomeen ulkomailta suuntautuvalla mat- Tästä aiheutuu 840 000 markan menoerä. 13011: kailulla on kansantaloudellisesti erittäin Vuodeksi 1956 suoritettavaa mruamme mat- 13012: suuri merkitys. Tämän matkailijaliikenteen kailumainontaa tarkoittavaan toimintaan tar- 13013: tuotto oli v. 1954 n. 3.5 miljardia markkaa vittaisiin varoja seuraavasti: 13014: ja kuluvana vuonna, ulkomaisen matkailija- mk 13015: määrän perusteella arvioiden, n. 4 miljardia 1) erikielisten matkailujulkaisu- 13016: markkaa. Noin puolet kyseisestä tuotosta tu- jen toimittamiseen, painattami- 13017: lee valtion kassa;an rautateille, posti- ja len- seen ja jakeluun ............. . 8 450 000 13018: nätinlaitokselle kertyneinä tuloina, veroina 2) osallistumiseen erittäin tu- 13019: ym. Huolimatta siitä, että jo tällaisenaan loksekkaaseen yhteiseurooppalai- 13020: varsin huomattavaa ulkomaisen valuutan seen ja yhteispohjoismaiseen mat- 13021: määrää voitaisiin sopivin propaganda- ja kailupropagandaan, Suomen osuus 13022: informatiotoimenpitein, joiden kustannukset kokonaiskustannuksista ....... . 2150 000 13023: työn tulokset huomioonottaen ovat varsin 3) valokuvien, valokuvasuuren- 13024: vaatimattomat, suuresti lisätä, ei tähän tar- nusten, diapositiivi- yms. aineis- 13025: koitukseen ole katsottu voitavan myöntää ton hankkimiseen ja jakeluun .. 1850 000 13026: kuin osa siitä rahasta, jonka matkailupropa- 4) osanotto ulkomaisiin näytte- 13027: g'andan ulkomaantoimikunta ja kulkulaitos- lyihin ....................... . 350 000 13028: ten ja yleisten töiden ministeriö ovat pitä- 5) elokuvapropagandaan .... . 2 000 000 13029: neet välttämättömänä. Verrattaessa maamme 6) ilmoitteluun ulkomaisissa 13030: yleisluontoiseen matkailupropagandaan käyt- matkailujulkaisuissa ........... . 550 000 13031: tämiä valtion varoja siihen, mitä muut eu- 7) ulkomaisten matkatoimisto- 13032: rooppalaiset maat sijoittavat samaan tarkoi- virkailijain ja matkailupropagan- 13033: tukseen -ulkomaisen valuutan helpoimpaan distien opintomatkojen järjestämi- 13034: hankkiruistapaan - todetaan, että Suomi seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500 000 13035: sekä absoluuttisesti että suhteellisesti on vii- 8) kirjoituspalkkioihin . . . . . . . 150 000 13036: meisenä. Yhteensä mk 16 000 000 13037: IV,411. - Honkala. ym. 1109 13038: 13039: Arviosta puuttuvat kaikki varsinaiset toi- tettu lopullisesti vakinaiselle kannalle, olisi 13040: mistokulut palkkoineen ym., jotka suoritetaan entistäkin tähdellisempää, että Suomella olisi 13041: muista varoista. Pariisissa tehokkaasti työskentelevä matkailu- 13042: Suomen matkailumainonnan hoitamisessa toimisto. Tämän toimiston vuotuiset yllä- 13043: ulkomailla ovat eri maissa olevat matkailu- pitokustannukset olisivat n. 2 000 000 mark- 13044: tiedonantotoimistot välttämättömiä mainos- ja kaa. 13045: informatiomateriaalin jakelup.isteitä ja pro- Lontoossa rakenteilla olevaan Suomi-taloon 13046: pagandakeskuksia. Näistä toiruistoista käsin tulee perustettavaksi matkailutiedonantotoi- 13047: voidaan ylläpitää henkilökohtaista kosketusta misto, joka aloittaa toimintansa jo vuoden 13048: asianomaisen maan lehdistöön, matkailueli- 1956 puolella. Tämän toimiston tehtävä puu- 13049: miin, radioon ym. matkailullisen ,good tavaluutan hankkijana on erittäin arvokas ja 13050: willin" luomiseksi sekä valvoa jaetun mai- sen toiminnan ylläpitämiseen tarvittaisiin 13051: nosmateriaalin tehokasta käyttöä. ensi vuonna 500 000 markkaa. 13052: Maamme matkailutiedonantotoimisto Parii- Edellä esitet;yn nojalla ehdotamme, 13053: sissa, maailman matkailun suurimmassa kes- 13054: kuksessa, on kokonaan vailla valtionapua ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13055: toimii äärimmäisen suurissa taloudellisissa tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII luvun 13056: vaikeuksissa, joten sen toiminta on hyvin 5 momentille lisäyksenä 8 500 000 mar- 13057: puutteellista ja erittäin rajoitettua. Kun kan määrärahan ulkomailla tehtävää 13058: Aero Oy: n Pariisin lentolinja nyt on Saa- yleisluontoista matkailupropagandaa 13059: varten. 13060: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 13061: 13062: Niilo Honkala. C. A. Öhman. 13063: Jaakko Hakala. Aukusti Pasanen. 13064: 1110 13065: 13066: IV,412. - Rah.al. N:o 280. 13067: 13068: 13069: 13070: 13071: Honkala ym..: Määrärahan osoittamisesta Ait·iston matkailu- 13072: keskuksen majoitustilojen lisäämiseksi ja ravintolan laa- 13073: jentamiseksi. 13074: 13075: 13076: E d u s k u n n a 11 e. 13077: 13078: Sodan jälkeen ulkomailta maahamme suun- laajuudessaan keväällä 1956, tuottaa erityi- 13079: tautuneen ja suhteellisen nopeassa tahdissa sesti ulkomaalaisliikenteen ohjaaminen Airis- 13080: lisääntyneen matkailijaliikenteen ohjaaminen ton matkailukeskukseen suuria vaikeuksia 13081: meren saaristossa sijaitseville matkailulli- tarkoitukseen soveltuvien majoitustilojen 13082: sesti mielenkimtoisille alueille on ollut mah- puuttumisen vuoksi. Sentähden on tarpeen 13083: dollista vain hyvin rajoitetussa määrässä, ryhtyä kiireellisesti toimenpiteisiin majoitus- 13084: koska matkailijaliikenteelle välttämättömät tilojen lisäämiseksi ja ravintolaosaston laa- 13085: kulkuyhteydet ja majoitusmahdollisuudet jentamiseksi. Laajennustöitä varten on tehty 13086: ovat olleet puutteelliset. Tämä on valitetta- suunnitelma, joka edellyttää 20 uuden kesä- 13087: vaa, toisaalta sen vuoksi, että meren saaris- käyttöisen vierashuoneen rakentamista sekä 13088: tomme tunnustetaan yleisesti erääksi arvok- ravintolasalin laajentamista. Tämän raken- 13089: kaimmista matkailunähtävyyksistämme, ja nustyön ja siihen liittyvien varusteiden han- 13090: toisaalta sen vuoksi, että saariston elinkeino- kinnan yhteinen kustannusarvio on 18.3 milj. 13091: elämä on jäänyt suureksi osaksi vaille sitä markkaa. Kun Airiston matkailukeskuksen 13092: elvyttävää vaikutusta, jota matkailun suun- toiminnan avulla ei lähinnä lyhyen matkailu- 13093: tautuminen saaristoon nykyistä suuremmassa kauden takia ole mahdollista koota laajen- 13094: määrässä epäilyksettä merkitsisi. nustöihin tarvittavia varoja, olisi tarpeel- 13095: Matkailijaliikenteen suuntaamiselle saaris- lista, että työtä varten saataisiin avustus 13096: toon on nyt avautunut entistä paremmat julkisista varoista. 13097: mahdollisuudet sen jälkeen, kun Turun saa- Siihen katsoen, että Airiston matkailukes- 13098: ristossa Paraisten Stormälön saarella sijait- kuksen vastaanottokyvyn parantaminen on 13099: sevaan Airiston matkailukeskukseen on val- yleisen edun mukaista, koska lisääntyneestä 13100: mistunut kesällä 1955 autotie. Seurauksena liikenteestä koituva taloudellinen hyöty ja- 13101: tämän tieyhteyden aikaansaamisesta on, että kautuu laajalle puheenaolevalla saaristo- 13102: Airiston matkailukeskuksen vastaanottokykyä alueella ja ulkomaalaisliikenteen osalta va- 13103: on kiireellisesti parannettava. Airiston mat- luuttatulojen muodossa myös koko maan hy- 13104: kailukeskuksen, joka rakennettiin pääasiassa väksi, ehdotamme, 13105: valtiolta saadun avustusmäärärahan varoilla 13106: vv. 1939-1941, nykyinen majoituskapasi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13107: teetti, n. 60 vierassijaa, on osoittautunut osit- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII lu- 13108: tain riittämättömäksi jo niinä vuosina, jol- vun 5 moment1"lle 18 300 000 markkaa 13109: loin toimintaa on harjoitettu yksinomaan Airiston matkm"lukeskuksen majoitus- 13110: vesitse tapahtuvan liikenneyhteyden varassa. tilojen lisäämiseksi ja ravintolan laar 13111: Sen jälkeen kun yksityis- ja linja-autoilla ta- jentamiseksi. 13112: pahtuva liikenne Airistoon alkaa täydessä 13113: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 13114: 13115: Niilo Honkala. Vappu Heinonen. 13116: Urho Kulovaara. Arthur Larson. 13117: 1111 13118: 13119: IV,ua. - Rah.al. N:o 281. 13120: 13121: 13122: 13123: 13124: Kajala ym.: Määrärahan osoittamisesta Aulangon matkailu- 13125: hotellin majoitustilojen lisäämiseksi ja erinäisten perus- 13126: korjaus- ja muutostöiden suorittamiseksi. 13127: 13128: 13129: E d u s k u n n a ll e. 13130: 13131: Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkai- joittaa vain välttämättömimpiin vuosikor- 13132: lijaliikenne on sodanjälkeisenä kymmenvuo- jauksiin. Kun hotellikiinteistön perusteelli- 13133: tiskautena kasvanut yli kymmenkertaiseksi. nen korjaus on nyt kuitenkin käynyt ajan- 13134: Seurauksena tämän liikenteen nopeasta li- kohtaiseksi, on korjaustöiden yhteydessä 13135: sääntymisestä on ollut viimeksi kuluneina suunniteltu toteutettavaksi myöskin välttä- 13136: vuosina se, että Suomessa vallitsevan suhteel- mättömäksi käynyt matkustajahuoneiden lu- 13137: lisen lyhyen matkailukauden aikana ei ole kumäärän lisääminen ja eräiden hotellin 13138: eriää voitu kaikkialla ottaa vastaan maahan ravintolan palveluskyvyn lisäämistä tarkoit- 13139: matkailemaan pyrkiviä ulkomaalaisia. Vai- tavien muutos- ja lisäystöiden suorittaminen. 13140: kein on ollut tilanne maan huomattavim- Kaikkien näiden töiden yhteinen kustannus" 13141: maksi matkailukeskukseksi kehittyneenä Au- arvio on 55 milj. markkaa. 13142: langolla, joka edullisen maantieteellisen si- Siihen nähden, että Aulangon matkailu- 13143: jaintinsa vuoksi · on vetänyt puoleensa suh- hotellin, jonka merkitys maan ainoana kor- 13144: teellisesti eniten maassa vierailevia ulkomaa- keat kansainväliset vaatimukset täyttävänä 13145: laisia. Aulangon matkailijahotellin vastaan- matkailupaikkana on koko maan matkailulle 13146: ottokyvyn parantaminen on nyt muodostu- ensiarvoisen suuri, ajan vaatimaan kuntoon 13147: nut kiireelliseksi tehtäväksi, jonka toteutta- saattaminen on yleisen edun mukaista ja 13148: mista ei voida koko maan matkailulle vahin- koska välttämättömien laajennusten ja pe- 13149: koa tuottamatta enää siirtää myöhemmäksi. ruskorjausten toteuttamiseksi ei ole olemassa 13150: Aulangon kansallispuiston alueella sijaitseva muita mahdollisuuksia, ehdotamme, 13151: nykyinen matkailuhotelli rakennettiin pää- 13152: asiassa julkisin varoin vv. 1937-1939. Ho- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13153: tellin valmistumisen jälkeen ei korjauksiin tulo- ja menoarvioon matkailuliiken- 13154: tai laajennuksiin ole ollut julkisia varoja teen edistämiseksi tarkoitettuun koh- 13155: käytettävissä. Sen johdosta, että hotellin taan 12 Pl. XII lukuun 55 000 000 13156: toiminnasta ei voi ensi sijassa lyhyen mat- markkaa Aulangon matkailuhotellin 13157: kailukauden vuoksi kertyä riittävästi varoja majoitustilojen lisäämiseksi ja erinäis- 13158: perusparannuksiin, puhumattakaan uudisra- ten peruskorjaus- ja muutostöiden 13159: kennuksista, on korjaukset ollut pakko ra- suorittamiseksi. 13160: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 13161: 13162: Olavi Kajala. Juho Tenhiälä. Irma Karvikko. 13163: Unto Suominen. Harras Kyttä. Antti Kukkonen. 13164: Eino Raunio. Eino Saari. Lennart Heljas. 13165: Niilo Honkala. 13166: 1112 13167: 13168: IV,414. - Rah.al. N:o 282. 13169: 13170: 13171: 13172: Kujala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaakkois-Suomen 13173: liikenneolojen kehittämistä varten. 13174: 13175: 13176: E d u s k u n n a 11 e. 13177: 13178: Teollisuuden tuotanto on voimakkaasti li- Kaakkois-Suomen liikenneolojen kehittämi- 13179: sääntynyt Kymen läänin suurilla teollisuus- sestä pitäisi kuitenkin laatia pikaisesti koko- 13180: alueilla. Tämän lisäksi on rakennettu uusia naissuunnitelma. Mm. tavaran kuljetus 13181: teollisuuslaitoksia, jonka johdosta on muodos- VuOksenlaakson ja Lappeenrannan teollisuus- 13182: tunut kokonaan uusia teollisuusyhdyskuntia. alueilta Kotkan ja Haminan satamiin on epä- 13183: Voimakas taloudellinen kehitys on vetänyt tyydyttävällä kannalla. Näiltä teollisuus- 13184: yhä kasvavan väestömäärän te.ollisuuskeskuk- alue.ilta pitäisi rakentaa oikorata satamiin. 13185: siin. Se olisi eräs avainkysymys Kaakkois-Suomen 13186: Tästä kehityksestä on jäänyt 'huomattavasti liikenneolojen kehittämisessä. 13187: jälkeen Kaakkois-Suomen liikenneolot. Siitä Parikkalan-Onkamon rautatie olisi raken- 13188: ovat kärsineet kulutustavarain kuljetus teol- nettava ensi tilassa. Samoin on kaakkoiselia 13189: lisuuskeskuksiin sekä teollisuuden tuottamien rajaseudulla joukko keskeneräisiä teitä, joi- 13190: tavarain kuljettaminen markkinoille. den rakentamiseen pitäisi heti ryhtyä. Näi- 13191: Erikoisesti kesän aikana on liikenne ruuh- den töiden aloittaminen jo valmiitten suunni- 13192: kautunut. Kotkan ja Haminan suuriin sata- telmien osalta on varsin välttämätön työttö- 13193: miin kulkee tavara rautatietä pitkin Kouvo- myydenkin lievittämistä ajatellen. Tämä alue 13194: lan kautta. Tämä yksi rautatie ei kykene on ollut työttömyyden kannaltll!kin vaikeim- 13195: riittävällä teholla suoriutumaan sille kesäai- pia maassamme. Edellisinä vuosina on työt- 13196: kana asetetusta kuormituksesta. Satamissa tömiä Kymen läänin alueelta kulje.tettu kau- 13197: joudutaan odottelemaan lasteja, josta johtuu kaisille siirtotyömaille, aina Keski-Suomeen 13198: työajan menetystä, joka on muutenlkin epä- asti. Se työ, jota näillä siirtotyömailla on 13199: rtasaisesti työtä saaviJ.le satamatyöläisille ras- suoritettu, on useinkin !kansantalouden kan- 13200: kas taloudellinen vahinko. Samoin joutuvat nalta ollut vähemmän merkityksellistä, joten 13201: laivat odottamaan. Nämä ovat myöskin kus- on toivottavaa, että Kymen läänin työttömät 13202: tannuksia lisääviä tekijöitä. vastaisuudessa sijoitetaan kotiseudulleen, 13203: Karuk'kois-Suomen liikenneolojen kehittä- koska siellä on ensiarvoisen tärkeää tehtävää. 13204: mistä on pa1ljon pohdittu. On laadittu myös- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 13205: kin suunnitelmia, jotka osittain parantaisivat 13206: tilannetta. Nämä suunnitelmat ovat eräiltä 13207: osiltaan jo niin pitkällä, e.ttä niitä voitaisiin että Eduskunta ottaisi vuoclen 1956 13208: ryhtyä toteuttamaankin. Esim. ratajakso tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 13209: Inkeroinen-Kotka voitaisiin rakentaa ikalksi- kaa Kaakkois-Suomen liikenneolojen 13210: raiteiseksi. Lappeenrannan-Luumäen oiko- kehittämiseksi laadittavan lopullisen 13211: radan rll!kentaminen voitaisiin myös aloittaa. suunnitelman aikaansaamiseksi sekä 13212: Haminan-Virojen maantieoikaisu on myös töiden aloittamiseksi valtioneuvoston 13213: kiireellinen tehtävä. On monia muita jo val- harkinnan mukaan niissä kohteissa, 13214: miina olevia osasuunnitelmia, jotka tote.utet- joissa jo on valmiit suunnitelmat. 13215: tuina auttaisivat asiaa. 13216: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 13217: 13218: Toivo Kujala. Veikko Kokkola. 13219: Valto Käkelä. Tauno Kelovesi. 13220: Yrjö Sinkkonen. 13221: 1113 13222: 13223: IV,415. - Fin.mot. N:o 283. 13224: 13225: 13226: 13227: 13228: Sundman m. fl.: A.ngående anvisande av anslag för byg- 13229: gande av en fyr pd KaUan. 13230: 13231: 13232: T i ll R i k s d a g e n. 13233: 13234: Med hänvisning tili motiveringen i hem- att Riksdagen i statsförslaget för år 13235: ställningsmotionerna n: ris 370-371 detta år 1956 måtte upptaga ett anslag om 13236: och kommunikationsutskottets betänkande 10 m~'ljoner mark för byggande av 13237: n:o 14 den 20 maj 1955 föreslår underteck- en fyr på Kallan utanför Jakobstad. 13238: nade vördsamt, 13239: Helsingfors den 20 september 1955. 13240: 13241: Bruno J. Sundm~ G. Henriksson. 13242: 1114 13243: 13244: IV,415. - Rah.al. N:o 283. 13245: Suomennos. 13246: 13247: 13248: 13249: Sundman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kallanin meri- 13250: majakan rakentamiseen. 13251: 13252: 13253: E d u s k u n n a 11 e. 13254: 13255: Viitaten tämän vuoden valtiopäivillä teh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13256: tyjen toivomusaloitteiden n: o 370 ja 371 pe- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 13257: rusteluihin sekä kulkulaitosvaliokunnan mie- kan määrärahan merimajakan raken- 13258: tintöön n:o 14 toukokuun 20 päivältä 1955 tamiseksi Kallaniin Pietarsaaren edus- 13259: allekirjoittaneet ehdottavat kunnioittaen, talle. 13260: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 13261: 13262: Bruno J. Sundman. G. Henriksson. 13263: 1115 13264: 13265: IV,416.- Fin.mot. N:o 284. 13266: 13267: 13268: 13269: Wickman m. fl.: Angående anvisande av anslag för ett fyr- 13270: båksbygge på Kallans grund. 13271: 13272: 13273: Till Riksdagen. 13274: 13275: Till riksdagen inlämnades i februari detta att regeringen i propositionen an- 13276: år tvenne hemställningsmotioner, n: ris 370 gående statsförslaget för år 1956 13277: och 371, i vilka motionärerna föreslogo, att måtte intaga ett nödigt anslag för 13278: riksdägen ville besluta hemställa om att re- byggande av en fyr utanför Jakob- 13279: geringen måtte upptaga anslag i 1956 års stad." 13280: statsförslag för byggande av en fyrbåk på 13281: Kallans grund utanför Jakobstad. Vid riksdagens sista plenum före sommar- 13282: Kommunikationsutskottet behandlade dessa ledigheten bordlades betänkandet till hösten, 13283: motioner och godkände dem med följande vilket innebär, att detsamma på grund av 13284: motivering: ,Utskottet har med anledning att regeringens budgetproposition förelagts 13285: av ntotionerna såsom sakkunnig hört sjö- riksdagen, nu lämnats obeaktat. 13286: fartsl'ådet S. Tainio vid sjöfartsstyrelsen. Enligt vår mening hade regeringen bort 13287: 1 ,båda motionerna understrykes vikten av beakta kommunikationsutskottets och veder- 13288: eff~ktivare trygghet för sjöfarten i Bott- börande instansers positiva inställning tili 13289: niska viken utanför Jakobstad och äskas an- den viktiga frågan om avlägsnandet av en 13290: slag för ändamålet i statsförslaget för år av de två · mörka områden längs våra kuster, 13291: 1956. Från sjöfartsstyrelsens sida har med- som vållat tragiska och tunga olyckor i 13292: delats, att man redan år 1938 väckt tanken mä.nniskoliv och egendom, genom att i 1956 13293: på byggande av en fyr på Kallans stengrund års statsförslag upptaga ett anslag för byg- 13294: n,är& Jakobstad, men företaget har ej1 ännu gandet av den fyr, som fått alla sakkunnigas 13295: blivit genomfört. Sjöfartsstyrelsens utred- förord. Då något anslag för byggandet av 13296: ning i saken har övertygat utskottet om, Kallans fyr icke finns i regeringens budget- 13297: huru farligt för sjöfarten det område är, förslag för 1956, får undertecknade med 13298: som den nya fyren komme att betjäna. hänvisning tili ovanstående och hemställ- 13299: Likaså har utskottet kommit till den upp- ningsmotionerna n: ris 370 och 371 detta 13300: fattningen, att det för fyren avsedda stället år och kommunikationsutskottets betänkande 13301: är lämpligt för ändamålet och att man med n:o 14, daterat den 20 maj 1955, vördsamt 13302: det i den ena av motionerna äskade anslaget föreslå, 13303: av 15 miljoner mark kunde uppföra fyrtor- 13304: net, medan totalkostnaderna komme att stiga att Riksdagen måtte i 1956 års 13305: tili 40-45 miljoner mark. statsförslag upptaga ett anslag om 13306: På grund av vad ovan anförts föreslår 15 000 000 mark för påbörjandet av 13307: utskottet vördsamt, att riksdagen ville be- ett fyrbåksbygge å Kallans grund 13308: sluta hemställa, ntanför· Jakobstad. 13309: Helsingfors den 15 september 1955. 13310: 13311: Albin Wickman. Arthur Larson. 13312: Grels Teir. Verner Korsbäck. 13313: Sven Högström. T. A. Wiherheimo. 13314: Bertel Lindh. Erkki Leikola. 13315: C. A. Öhman. Väinö Rankila. 13316: Nestori Nurminen. 13317: 36 Ei 06;55 13318: 1116 13319: 13320: IV,416. - Rah.al. N:o 284. 13321: Suomennos. 13322: 13323: 13324: 13325: Wickman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kallanin meri- 13326: majakan rakentamiseen. 13327: 13328: 13329: E d u s k u n n a 11 e. 13330: 13331: Eduskunnalle jätettiin tämän vuoden hel- että hallitus ottaisi vuoden 1956 13332: mikuussa kaksi toivomusa.loitetta, n: ot 370 tulo- ja menoarvioon tarpeellisen mää- 13333: ja 371, joiden tekijät ehdottivat eduskunnan rärahan merimajakan rakentamista 13334: päätettäväksi toivomuksen, että hallitus ot- varten Pietarsaaren edustalle." 13335: taisi vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityk- 13336: seen määrärahan merimajakan rakentami- Eduskunnan viimeisessä täysistunnossa. en- 13337: seksi KaUaniin Pietarsaaren edustalle. nen kesälomaa pantiin mietintö pöydälle syk- 13338: Kulkulaitosvaliokunta käsitteli nämä aloit- syyn, mikä merkitsi sitä, että se nyt, lroska 13339: teet ja hyväksyi ne seuraavin perusteluin: hallituksen budjettiesitys oli annettu ~us 13340: ,Valiokunta on aloitteiden johdosta kuul- kunnalle, jätettiin huomioon ottamatta. 13341: lut asiantuntijana merenku1kuneuvos S. Tai- Mielestämme hallituksen olisi pitänyt qttaa 13342: niota merenkulkuhallituksesta. Molemmissa huomioon kulikulaitosvaliokunnan ja ~htn 13343: aloitteissa korostetaan Pohjanlahden meren- omaisten instanssien myönteinen asenne ky- 13344: kulun turvallisuuden tehostamisen tärkeyttä symyksessä, jonka tarkoituksena on poistaa 13345: Pietarsaaren edustalla ja pyydetään tarkoi- rannikoiltamme toinen niistä kahdesta pi- 13346: tusta varten määrärahaa vuoden 1956 tulo- meästä alueesta, jotka ovat aiheuttaneet traa- 13347: ja menoarvioon. Merenkulkuhallituksen ta- gillisia ja raskaita ihmishenkien ja omaisuu- 13348: holta on ilmoitettu, että jo vuonna 1938 oli den menetyksiä, ottamalla vuoden 1956 tulo- 13349: herätetty ajatus majakan rakentamisesta ja menoarvioesitykseen määräraha sen riia- 13350: Kallanin kivikkoriutalle Pietarsaaren lähellä, ja:kan rwkentamiseksi, jota kaikki asiantunti- 13351: mutta hanike on jäänyt tähän saakka toteut- jat ovat puoltaneet. Kun mitään määrä- 13352: tamatta. Merenkulkuhallituksen asiaa kos- rahaa Kallanin majakan rakentamiseksi ei 13353: kevat selvitykset ovat saaneet valiokunnan ole hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 13354: vakuuttuneeksi sen alueen vaarallisuudesta 1956, ehdottavat allekirjoittaneet edellä esi- 13355: merenkululle, jota uusi majakka tulisi pal- tettyyn sekä tänä vuonna jätettyihin toivo- 13356: velemaan. Niinikään valiokunta on saanut musaloitteisiin n: ot 370 ja 371 ja kulkulai- 13357: käsityksen, että majakan rakentamiselle tosvaliokunnan mietintöön n :o 14 toukokuun 13358: suunniteltu paikka on tarkoitukseen sopiva 20 päivältä 1955 viitaten kunnioittaen, 13359: ja että toisessa edellä mainituista aloitteista 13360: pyydetyllä 15 milj. markan määrärahalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13361: voitaisiin rakentaa majakkatorni, mutta ko- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 13362: konaiskustannukset tulisivat olemaan 40-45 kan määrärahan Kallanin merimaja- 13363: milj. markkaa. kan rakennustöiden aloittamiseksi Pie- 13364: Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun- tarsaaren edustalla. 13365: nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi 13366: toivomuksen, 13367: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 13368: 13369: Albin Wickman. Bertel Lindh. Verner Korsbäck. 13370: Grels Teir. C. A. Öhman. T. A. Wiherheimo. 13371: Sven Högström. Arthur Larson. Erkki Leikola. 13372: Väinö Rankila. Nestori Nurminen. 13373: 1117 13374: 13375: IV,417. - Rah.al. N:o 285. 13376: 13377: 13378: 13379: 13380: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta fotogrammetrian pro- 13381: fessorin viran perustamiseksi Teknilliseen korkeakouluun. 13382: 13383: 13384: E d u s k u n n a ll e. 13385: 13386: Se tosiasia, että tekniikan kehitys on viime den sekä radioteknillisten ja gravimetristen 13387: aikoina perinpohjin muuttanut kaikkia tuo- menetelmien kohdalla. Toiselta puolen ilma- 13388: tantomenetelmiä, ilmenee erinomaisen sel- kuvakartoitus on kehittynyt omaan suun- 13389: vänä myös maanmittauksessa ja kartoituk- taansa jo niin pitkälle, että sitä ei nykyisin 13390: sessa, mutta ei lainkaan Teknillisen korkea- voida lukea edes geodesiaan kuuluvaksi. Itse 13391: koulun maanmittausosaston vakituisten opet- asiassa kuvamittaus eli fotogrammetria ei 13392: tajanvirkojen järjestelyssä. Suomessa uuden- enää palvele pelkkää kartoitusta, vaan useita 13393: aikainen kehitys alkoi 1920-luvulla, kun ken- muitakin tekniikan, tieteen ja taiteenkin 13394: raali Nenosen johdolla otettiin käytäntöön aloja. 13395: ilmakuvakartoitus. Lyhyessä ajassa suoma- Suomen fotogrammetria on pysähtynyt 13396: laiset menetelmät kohosivat kansainväliseen ilmakuvakartoituksen rutiinityöhön. Tutki- 13397: maineeseen, samalla kun maamme kartoitus mustyö, menetelmien kehittäminen, on vä- 13398: tuli paljon joutuisammaksi, tarkemmaksi ja häistä, ja niiden soveltaminen muille aloille 13399: halvemmaksi. olematonta. Vastakohtana voidaan mainita 13400: Luonnollisesti tämä kehitys kuvastui maan- Ruotsi, jossa fotogrammetrian harrastus he- 13401: mittausosaston opetusohjelmassa, jossa yhä räsi myöhemmin kuin meillä, mutta kun 13402: kasvava osuus oli varattava ilmakuvakartoi- vuonna 1945 Tukholman teknilliseen korkea- 13403: tukselle. Opetusta antoi ensin geodesian pro- kouluun perustettiin fotogrammetrian pro- 13404: fessori, mutta pian hänen avukseen oli kiin- fessorin virka ja tutkimuslaboratorio, Ruotsi 13405: nitettävä erikoisopettaja, joka hoitaa tehtä- varsin nopeasti nousi tällä alalla johtavien 13406: väänsä sivutoimena. Nykyisin tämä opetus maiden joukkoon. 13407: vaatisi jo yhden opettajan täyden työn, var- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 13408: sinkin kun uuden laboratorion kehittäminen 13409: sekä harjoitus- ja tutkimustöiden ohjaami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13410: nen ei käy päinsä nykyisellä järjestelyllä. tulo- ja menoarvioon fotogrammetrian 13411: On huomattava, että klassillista geodesian professorin viran perustamista varten 13412: opetusta ei voida suinkaan vähentää, vaan Teknilliseen korkeakouluun professo- 13413: päinvastoin sitä tiivistämällä on tehtävä ti- rin peruspalkan 794 400 markkaa kal- 13414: laa muille laajennuksille, esim. laskukonei- liinpaikanlisineen ilman indeksilisää 13415: eli yhteensä 859 680 markkaa. 13416: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 13417: 13418: Eino Saari. Aare Leikola. 13419: Aukusti Pasanen. Jaakko Hakala. 13420: Juho Tenhiälä. Matti Raipala. 13421: Harras Kyttä. John Forsberg. 13422: 1118 13423: 13424: IV,41s. - Rah.al. N:o 286. 13425: 13426: 13427: 13428: 13429: Kulovaara ym.: ·Määrärahan osoittamisesta teknillisten oppi- 13430: laitosten rehtorien palkkauksen korottamiseksi. 13431: 13432: 13433: E d u s k u n n a 11 e. 13434: 13435: Teknillisten oppilaitosten rehtoriksi joutu- maila poistamalla nykyisin maksetut rehto- 13436: minen merkitsee opettajalle nykyisen järjes- rien palkkiot. Suuremmissa oppilaitoksissa, 13437: telmän mukaan suurta taloudellista uhrausta joissa luokkien lukumäärä nousee yli 20, tu- 13438: sekä fyysillistä ylirasitusta. Valtion yhdek- lisi olla rehtorin apuna vararehtori, joka 13439: sässä teknillisessä oppilaitoksessa on nykyi- palkkauksensa hyväksi saisi lukea tätä työ- 13440: sin 174 luokkaa. Rehtorien palkkioina mak- osuuttaan vastaavan osan viikkotunteja. 13441: setaan yhteensä 415 000 mk vuodessa ja Kustannukset edelläolevan palkkaluokka- 13442: lisäksi saavat rehtorit lukea palkkaukseensa korotuksen osalta tekevät 835 200 mk ilman 13443: opetusvelvollisuuden huojennuksena yhteensä indeksikorotusta sekä 121 viikkotunnin osalta 13444: 53 viikkotuntia eli vajaan kolmanneksen 2 672 160 mk eli yhteensä 3 507 360 mk, josta 13445: luokkien määrästä. summasta olisi vähennettävä rehtoreille ny- 13446: Oppikouluissa on rehtorit sijoitettu kolme kyisin maksettava palkkio 415 000 mk. 13447: palkkausluokkaa korkeampaan virkaan kuin Ylläolevan perusteella ehdotamme kun- 13448: lehtorit ja lisäksi he saavat lukea jokaisesta nioittaen, 13449: varsinaisesta luokasta sekä rinnakkaisluo- 13450: kasta yhden viikkotunnin palkkauksensa hy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13451: väksi. Entinen ns. rehtorin palkkio on oppi- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. IX: 1 13452: kouluista poistettu. momentille 3 092 360 markkaa teknil- 13453: Teknillisten oppilaitosten rehtorien palk- listen oppilaitosten rehtorien palk- 13454: kaus olisi järjestettävä yhdenmukaiseksi op- kauksen järjestämiseksi oppikoulujen 13455: pikoulun rehtorien palkkauksen kanssa sa- rehtorien palkkausta vastaavaksi. 13456: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 13457: 13458: Urho Kulovaara. Juho Tenhiälä. Kaino Haapanen. 13459: K. F. Haapasalo. Felix Seppälä. Päiviö Hetemäki. 13460: Hertta Kuusinen. 13461: 1119 13462: 13463: IV,419. - Fin.mot. N:o 287. 13464: 13465: 13466: 13467: 13468: Meinander m. fl.: Angående anvisande av anslag för inrät- 13469: tande av en lektorstjänst i verkstadsteknik och maskin- 13470: lära vid Tekniska skolan i Helsingfors. 13471: 13472: 13473: T i 11 R i k s d a g e n. 13474: 13475: Tekniska skolan i Helsingfors, som utgör uppenbart, i all synnerhet som ett stort an- 13476: en svenskspråkig underavdelning av Tek- tal elever är bosatta långt från lärolokalite- 13477: niska läroanstalten i Helsingfors (Helsingin terna och måste offra dryg tid på resor mel- 13478: Teknillinen oppilaitos), omfattar tre avdel- lan skolan och hemmet. Timanställda fack- 13479: ningar, av vilka maskinavdelningen delas på lärare har inte tid att i tillräcklig grad sätta 13480: tvenne studieriktningar, en maskinbyggnads- sig in i kursfordringarna, vilket gör under- 13481: riktning och en avdelning för maskinmäs- visningen brokig och inkonsekvent. Då tim- 13482: tare. lärararvodena står långt under de arvoden, 13483: Den maskintekniska undervisningen vid som betalas inom industrin, kan det ställa 13484: skolan har bestritts av endast 1 lektor med sig svårt att få t. o. m. kompetenta timlärare. 13485: en undervisningsskyldighet av 24 t. i veckan. Inrättandet av ett nytt lektorat i verk- 13486: Redan under åratal har timantalet överskri- stadsteknik och maskinlära vore därför en 13487: dit hans undervisningsskyldighet - senaste oundgänglig förutsättning för en effektiv 13488: år omfattade undervisningen över 80 t. för undervisning; det är därtill av största be- 13489: att fr. o. m. i år stiga till inemot 100. Större tydelse att våra yrkesskolor i dessa tider av 13490: delen av lektionerna har därför måst om- studentöverflöd kan hållas på en sådan nivå, 13491: händerhas av tillfälligt anställda timlärare. att ungdomen söker sig till dem. 13492: Detta medför många olägenheter. De flesta Med hänvisning till ovanstående föreslår 13493: timlärarna innehar befattningar på annat vi, 13494: håll och sköter sin syssla i Tekniska skolan att Riksdagen i statsförslaget för 13495: såsom deltidsuppgift, vilket gör att lektio- år 1956 under 13 Ht. IX kap. måtte 13496: nerna koncentreras till morgonen eller de upptaga ett anslag stort 488 700 mk 13497: sena aftontimmarna. Uppgörandet av för- (27 lk.) för en lektorstjänst i verk- 13498: nuftig läsordning försvåras härigenom. stadsteknik och maskinlära vid Tek- 13499: Att undervisningen blir lidande härpå är niska skolan i Helsingfors. 13500: Helsingfors den 20 september 1955. 13501: 13502: Nils Meinander. Bertel Lindh. Grels Teir. 13503: 1120 13504: 13505: IV,419. - Rah.al. N:o 287. 13506: Suomennos. 13507: 13508: 13509: 13510: Meinander ym.: Määrärahan osoittamisesta konepajatekniikan 13511: ja koneopin lehtorin viran perustamiseksi Helsingin tek- 13512: nilliseen kouluun. 13513: 13514: 13515: E d u s k u n n a 11 e. 13516: 13517: Helsingin teknillinen koulu - Tekniska uhrattava runsaasti aikaa matkoihin koulun 13518: skolan i Helsingfors - joka muodostaa Hel- ja kodin välillä. Tuntipaikkaisella ammatti- 13519: singin Teknillisen oppilaitoksen ruotsinkieli- opettajalla ei ole aikaa riittävässä määrin 13520: sen alaosaston, käsittää kolme osastoa, joista paneutua kurssivaatimuksiin, mikä tekee ope- 13521: koneosasto jakautuu kahteen opintosuuntaan, tuksesta kirjavan ja epäjohdonmukaisen. 13522: konerakennussuuntaan ja konemestariosas- Kun tuntiopettajien palkkiot ovat paljon nii- 13523: toon. den palkkioiden alapuolella, joita maksetaan 13524: Koneteknillistä opetusta koulussa on hoita- teollisuudessa, voi käydä vieläpä vaikeaksi 13525: nut vain yksi lehtori, jonka opetusvelvolli- saada päteviä tuntiopettajia. 13526: suus on 24 tuntia viikossa. Jo vuosikausia on Konepajatekniikan ja koneopin uuden leh- 13527: tuntimäärä ylittänyt hänen opetusvelvolli- torin viran perustaminen olisi sen vuoksi 13528: suutensa - viime vuonna opetus käsitti yli tehokkaan opetuksen välttämätön edellytys. 13529: 80 tuntia kohotakseen tänä vuonna lähelle Lisäksi on mitä suurin merkitys sillä, että 13530: sataa. Suurin osa luennoista on sen vuoksi ammattikoulumme näinä ylioppilastulvan ai- 13531: hoidettava tilapäisesti kiinnitetyillä tunti- koina voidaan pitää sellaisella tasolla, että 13532: opettajilla. Tästä aiheutuu monia haittoja. nuoriso hakeutuu niihin. 13533: Useimmilla tuntiopettajilla on toimensa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 13534: muulla taholla ja he hoitavat tointaan Tek- 13535: nillisessä koulussa sivutoimena, mistä johtuen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13536: luennot keskittyvät aamuun ja myöhäisiin tulo- ja menoarvioon 13 Pl:n IX lu- 13537: iltatunteihin. Järkiperäisen lukujärjestyksen vun kohdalle 488 700 markan määrä- 13538: laatiminen käy tämän vuoksi vaikeaksi. mhan konepajatekniikan ja koneopin 13539: On ilmeistä, että opetus joutuu tästä kär- lehtorin viran (27 pl.) perustamiseksi 13540: simään, varsinkin kun suuri määrä oppilaita Helsingin teknilliseen kouluun. 13541: asuu kaukana opetuspaikasta ja heidän on 13542: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 13543: 13544: Nils Meinander. Bertel Lindh. Grels Teir. 13545: 1121 13546: 13547: IV,42o. - Rah.al. N:o 288. 13548: 13549: 13550: 13551: 13552: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion keskusammat- 13553: tikoulujen eräiden ylimääräisten virkojen ja toimien muut- 13554: tamiseksi peruspalkkaisiksi. 13555: 13556: 13557: E d u s k u n n a 11 e. 13558: 13559: Valtion keskusammattikoulut tulevat ensi taminen aiheuta muutosta ko. momentin lop- 13560: vuonna toimineeksi jo kymmenen vuotta, pusummaan, koska palkat eivät tulisi tämän 13561: eikä enää liene pienintäkään epäilystä tä- johdosta muuttumaan. Näin ollen ei toimien 13562: män koulutyypin pysyväisyydestä. Kuiten- vakinaistamista voida vastustaa tälläkään pe- 13563: kin on näiden laitosten virkojen vakinaista- rusteella. 13564: minen siirtynyt vuodesta toiseen. Virkojen Edellä olevan perusteella esitämmekin 13565: vakinaistamista vaatii luonnollisesti jo oikeu- kunnioittaen, 13566: denmukaisuus asianomaisia toimenhaltijoita 13567: kohtaan, mutta yleiseltä kannalta on tär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13568: keintä, että opettajatoimien ylimääräisyys tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun 13569: ehkäisee pätevän opettaja-aineksen hakeutu- 1 momentille yhteensä 35 099 100 13570: mista. kouluihin. Opettajatoimien täyttämi- markkaa keskusammattikoulujen 29 in- 13571: nen on osoittautunut yhä vaikeammaksi juuri sinööriopettajan, poikien tietopuolisten 13572: sen vuoksi, että esim. muualla vakinaisessa ammattiaineiden, 11 yleisten aineiden 13573: virassa olevat henkilöt eivät kernaasti siirry ja 13 tyttöjen tietopuolisten ammatti- 13574: uuteen ylimääräiseen toimeen. aineiden opettajan ylimääräisen viran 13575: Eduskunta on myös jo viime vuonna meno- sekä 6 tyttöjen ammattityön ja 36 am- 13576: arvion käsittelyssä lausunut odottavansa mattityön opettajan, 5 taloudenhoita- 13577: ,hallituksen huolehtivan opettajain aseman jan, 5 kanslia-ap1tlaisen ja 5 vahtimes- 13578: saattamisesta vakinaisemmalle kannalle val- tarin tointen muuttamiseksi valtion 13579: tion keskusammattikouluissa". per1tspalkkaisiksi viroiksi. 13580: On lisäksi otettava huomioon ettei keskus- 13581: ammattikoulujen opettajien toimien vakinais- 13582: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 13583: 13584: Eino Raunio. Impi Lukkarinen. R. Hallberg. 13585: Laura Brander-Wallin. Anni Flinck. Eino Tainio. 13586: Olavi Kajala. 0. Lindblom. Kaino Haapanen. 13587: Erkki W. Mohell. Arvo Ahonen. T. E. Nordström. 13588: Väinö Tikkaoja. Felix Seppälä. Matti Koivunen. 13589: Hemming Lindqvist. 13590: 1122 13591: 13592: IV,421. - Rah.al. N:o 289. 13593: 13594: 13595: 13596: 13597: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden yliopettajan 13598: viran perustamiseksi Hämeenlinnaan tulevaan ammatti- 13599: koulujen opettajainvalmistuslaitokseen. 13600: 13601: 13602: E d u s k u n n a ll e. 13603: 13604: Toiminnassa olevien ammattikoulujen lu- Edellä olevat syyt huomioon ottaen on 13605: kumäärä oli v. 1953-54 103, niissä on pidettävä välttämättömänä, että pysyvän 13606: 1 218 opettajaa ja n. 12 750 oppilasta. Kes- opettajavalmistuslaitoksen toiminta, jossa an- 13607: kimäärin voidaan arvioida tarvittavan aina netaan yleistä pedagogista valmennusta sekä 13608: yksi opettaja kymmentä oppilasta kohti. erikoisohjausta teknillisten ammattiaineiden 13609: Ammattikoululaitos on parhaillaan laaje- ja työn opetuksessa, kiireellisesti aloitetaan. 13610: nemassa niin voimakkaasti, että esim. opetta- Kun tilapäisten opettajavalmistuskurssien 13611: jamäärä on vuodesta 1949 vuoteen 1953 ko- toiminnasta Hämeenlinnan keskusammatti- 13612: honnut 978: sta 1 218: aan eli keskimäärin koulun yhteydessä on saatu erittäin positii- 13613: 60: llä vuotta kohti ja oppilasmäärä saman- visia kokemuksia, olisi laitos edullisinta pe- 13614: aikaisesti 9 609: stä 12 742: een eli keskimää- rustaa Hämeenlinnaan. Se olisi myös vähin 13615: rin n. 780: llä vuotta kohti. kustannuksin sijoitettavissa entisen kunnal- 13616: Kun suunnitellaan ammattiopetuksen laa- liskodin rakennuksiin. 13617: jentamista niin, että neljän seuraavan vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13618: den kuluessa oppilasmäärä voisi lisääntyä n. nioittavasti, 13619: 9 000 oppilaalla ja sen jälkeen vähitellen 13620: vielä n. 5 000: lla, merkitsee se kaikkiaan n. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13621: 1 400 uuden opettajan kokonaistarvetta. Kes- tulo- ja menoarvioon 702 920 markkaa 13622: kimäärin on tarve lähes 200 opettajaa vuo- kahden yliopettajan viran (29 pl.) pe- 13623: dessa. Nämä eivät kuitenkaan kaikki ole rustamiseksi Hämeenlinnaan tulevaan 13624: päätoimisia. ammattikoulujen opettajainvalmistus- 13625: laitokseen 1. 7. 1956 alkaen. 13626: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 13627: 13628: Eino Raunio. Olavi Kajala. Kaino Haapanen. 13629: Hemming Lindqvist. Felix Seppälä. Elli Nurminen. 13630: Laura Brander-Wallin. Lauri Laine. 0. Lindblom. 13631: Juho Tenhiälä. 13632: 1123 13633: 13634: IV,422. - Rah.al. N:o 290. 13635: 13636: 13637: 13638: 13639: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta konemestarin yli- 13640: määräisen viran perustamiseksi Keski-Suomen keskus- 13641: ammattikouluun. 13642: 13643: 13644: E d u s k u n n a ll e. 13645: 13646: Keski~Suomen keskusammattikoulun pitäisi 50 m2 :n lämmityskattilaa, 1 matalapaine- 13647: valmistua ensi vuoden aikana. Kun koulun höyrykattila jne. 13648: lämmityksen, valaistuksen ja paloturvallisuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 13649: den hoito muodostuu useita koulurakennuk- 13650: sia ja oppilasasuntolan sisältävässä ryhmässä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13651: sangen laajaksi, olisi tärkeää perustaa kone- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun 13652: mestarin virka ensi vuoden alusta lukien kohdalle 314100 markkaa yhden kone- 13653: näitä tehtäviä valvomaan ja hoitamaan. Yk- mestarin ylimääräisen viran perusta- 13654: sistään koulun lämpökeskuksessa on 6 kpl miseksi Keski-Suomen keskusammatti- 13655: kouluun. 13656: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 13657: 13658: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Eino Palovesi. 13659: 13660: 13661: 13662: 13663: 37 E 626/55 13664: 1124 13665: 13666: IV,42,s. - Rah.al. N:o 291. 13667: 13668: 13669: 13670: 13671: Mannila. ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden työnopetta- 13672: jan viran perustamiseksi valtion ammattikoulukodin me- 13673: talli- ja puutyön erikoisoppijaksoille. 13674: 13675: 13676: E d u s k u n n a ll e. 13677: 13678: Ammattikoulutuksen tarve on maassamme tehoista. Kun ammattikoulukoti sai käyt- 13679: jo yleisesti tunnustettu. Hyvän ammatti- töönsä uuden ajanmukaisen työpajarakennuk- 13680: koulutuksen edellytyksenä on tarpeellisen ja sen vuosi sitten ja sinne voitaisiin ottaa oppi- 13681: pystyvän opettajavoiman saaminen koului- laita vielä lisää, niin tuntuu varsin oudolta, 13682: hin. Opetuksen tehossa merkitsee myös huo- ettei tällaiseen tarkoitukseen ole saatu opet- 13683: mattavasti opettajaa kohden tuleva oppilas- tajavoimia lisää, vaan ehkä joudutaan oppi- 13684: määrä. Mitä suurempi on oppilasmäärä, sitä lasmäärää pienentämään, koska laajassa ja 13685: heikommaksi jää oppilaskohtainen opetus. moniosaisessa työpajassa ei yksi opettaja voi 13686: Tämä on erikoisesti huomattu tärkeäksi am- mitenkään ottaa vastuulleen jatkuvasti jo 13687: mattityön opetuksessa, jossa juuri oppilas- yksistään tapaturmavaaran suurentumisen 13688: kohtainen opetus on aivan ratkaisevaa laa- vuoksi edes nykyistä jo liian suurta oppilas- 13689: tua. Tehokkaan ammattityön opetuksen edel- määrää. 13690: lytyksenä pidetäänkin huomattavasti pienem- On vielä lisäksi huomattava, että työn- 13691: pää luokkaa kuin muussa opetuksessa ollen opettajat tulevat olemaan mukana myös var- 13692: se 15-17 oppilasta korkeintaan. sinaisessa työtoiminnassa ja siten työtoiminta- 13693: Valtion ammattikoulukodin metalli- ja tulot siinäkin muodossa lisääntyvät eikä vain 13694: puutyön erikoisoppijaksoilla on ollut viime oppilaiden työn lisääntymisen ansiosta, ja 13695: vuosina 25-28 oppilasta yhden opettajan näin ollen palkkojen aiheuttama menolisäys 13696: hoidossa ammattityön opetuksessa. Opetus- tulee jo työtoimintatulojen lisäyksellä kor- 13697: työ sekä samalla työtoiminta tästä huomatta- vatuksi laskematta mitään opetustehon vai- 13698: vasti kärsivät, koska yksi opettaja ei miten- kutukselle oppilaitten myöhempään toimin- 13699: kään voi ehtiä selittää töitä ja ohjata oppi- taan ja mahdollisuuksiin. 13700: laita, vaa.n pakosta osa oppilaista aina jou- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 13701: tuu odottamaan ja olemaan siten ,työttö- tamme, 13702: mänä". Tällainen ei ole kasvatuksellisesti että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13703: oikeata, kun nuori joutuu laiskottelemaan ja tulo- ja menoarvioon 708 492 mark- 13704: aivan kuin koulu johtaisi siihen. Lisäksi kaa kahden työnopettajan viran pe- 13705: tästä on jo taloudellista tappiotakin, koska rustamista varten valtion ammattikou- 13706: työn tulokset jäävät pienemmiksi kuin mitä lukodin metalli- ja puutyön erikois- 13707: ne voisivat olla, jos työtoiminta olisi täysi- oppijaksoille. 13708: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 13709: 13710: Onni Mannila. Armas Leinonen. Arvi Ikonen. 13711: Yrjö Sinkkonen. Nestori Kaasalainen. Juho Kuittinen. 13712: M. 0. Lahtela. Hilja Väänänen. Antti J. Rantamaa. 13713: Atte Pakkanen. Eino Palovesi. Esa Koivusilta. 13714: Vappu Heinonen. Vieno Simonen. Erkki Tuuli. 13715: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen. Saara Forsius. 13716: Johannes Wirtanen. Niilo Honkala. Eemil Luukka. 13717: Matti Raipala. Heikki Soininen. 13718: 1125 13719: 13720: IV,424. - Rah.a.l. N:o 292. 13721: 13722: 13723: 13724: 13725: Hykkäälä ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteollisen oppi- 13726: laitoksen koneiden ja työvälineiden uusimiseen ja täy- 13727: dentämiseen. 13728: 13729: 13730: E d u s k u n n a ll e. 13731: 13732: Taideteollinen oppilaitos, jota ylläpitää sia, varsinkin kun em. oppilaitos palvelee 13733: Taideteollisuusyhdistys, jolla ei ole omia va- maamme korkeinta taideteollista opetusta. 13734: roja laitoksen ylläpitämiseen, on eduskun- Edellä olevan johdosta ehdotetaan kun- 13735: nan suostumuksella saanut valtionavustuk- nioittaen, 13736: sena täyden korvauksen vuotuisista kustan- 13737: nuksistaan. Tähän määrärahaan eivät ole si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13738: sältyneet opetuksessa tarvittavien koneiden tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun 13739: ja työvälineiden hankinnat. Tästä johtuen 16 momentille 3 000 000 markkaa tai- 13740: oppilaitoksen koneistus ja työvälineet ovat deteollisen oppilaitoksen koneiden ja 13741: kuluneita ja puutteellisia, eikä työnopetus työvälineiden täydentämiseen ja uusi- 13742: näinollen täysin vastaa nykyajan vaatimuk- miseen. 13743: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 13744: 13745: Heikki Hykkäälä. G. Henriksson. 13746: 0. Muikku. Elli Nurminen. 13747: Tyyne Paasivuori. 13748: 1126 13749: 13750: IV,425. - Rah.al. N:o 293. 13751: 13752: 13753: 13754: 13755: Hetemäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kaukokirjoittimen 13756: hoitajan toimen perustamiseksi merentutkimuslaitokseen. 13757: 13758: 13759: E d u s k u n n a ll e. 13760: 13761: Merentutkimuslaitos saa päivittäin kauppa- voida sijoittaa hoitamaan kaukokirjoitinta. 13762: merenkulkua ja muuta käytännön elämää Sitä ovatkin hoitaneet maaliskuusta 1954 13763: varten laadittavien jää- ja muiden tiedotus- lähtien ylimääräiset virastotyöntekijät, joilta 13764: ten antamiseksi jää- ym. havaintoja jään- on puuttunut koulutus po. tehtävään. Ehdit- 13765: murtajilta, merivartioasemilta, luotsiasemilta tyään jotenkuten perehtyä tehtäväänsä he 13766: ym. sekä tiedotuksia alan ulkomaisilta lai- saattavat erota laitoksen palveluksesta, kuten 13767: toksilta. Laitos lähettää edelleen mm. jään- esim. talvella 1955, jolloin jouduttiin opasta- 13768: murtajille muilta tahoilta saatuja jäätietoja, maan kolme eri ylimääräistä virastotyönte- 13769: kuten esim. lentotiedustelujen tuloksia. Mai- kijää kaukokirjoittimen hoitoon. Merentut- 13770: nittujen tietojen viestitystä varten oli lai- kimuslaitoksen kaukokirjoittimen hoitajana 13771: toksessa aikaisemmin radioasema sekä tämän toimivan henkilön työnä on lisäksi jäätiedo- 13772: hoitamista varten radiosähköttäjän toimi. tuksista aiheutuvien erilaisten konttoritehtä- 13773: Maaliskuun 31 päivänä 1954 radiosähköttä- vien suoritus sekä osallistuminen havainto- 13774: jän toimen tultua lakkautetuksi siirryttiin aineiston muokkaukseen. 13775: viestityksessä käyttämään kaukokirjoitinta. Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti eh- 13776: Merentutkimuslaitoksessa ei ole erityistä dotamme, 13777: kaukokirjoittimen hoitajan tointa. Laitok- 13778: sessa on kolme vakinaista laskuapulaista, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13779: joista yksi hoitaa kanslistin tehtäviä, sekä tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XIII lu- 13780: yksi piirustusapulainen. Kun otetaan huo- vun 1 momentille liSläyksenä 301 800 13781: mioon laitoksen toimenhaltijoiden suhteetto- markan suuruisen määrärahan 14. 13782: man pieni lukumäärä laitoksen töiden jatku- palkkausluokkaan kuuluvan kaukokir- 13783: vasti laajentuessa, ei mainituista lasku- eikä joittimen hoitajan toimen perustami- 13784: piirustusapulaisista ketään ole voitu eikä seksi merentutkimuslaitokseen. 13785: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 13786: 13787: Päiviö Hetemäki. Irma Karvikko. V. Liljeström. 13788: Lauri Järvi. Eino Saari. Erkki Tuuli. 13789: 1127 13790: 13791: IV,426. - Rah.al. N:o 294. 13792: 13793: 13794: 13795: 13796: Aitio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 13797: siksi kunnallisille ja yksityisille teknillisille, ammatti- ja 13798: kauppaoppilaitoksille niiden omia rakennuksia varten. 13799: 13800: 13801: E d u s k u n n a ll e. 13802: 13803: Keskusammattikoulujen · rakentaminen on heille kuuluvan osuuden ja useissa tapauk- 13804: edistynyt hyvin hitaasti johtuen yksinomaan sissa alle 50% :n suuruisena. On paljon 13805: siitä, että varoja niiden rakentamiseen on kuntia, joissa ammattikoulujen rakennustyöt 13806: myönnet_ty riittämättömästi. Kun valtioval- ovat edistyneet jo melko pitkälle, mutta 13807: lan suunnitelmia keskusammattikoulujen ra- jotka eivät ole vielä saaneet valtion laina- 13808: kentamiseksi ei ole toteutettu alkuperäisten tai avustusosuutta lainkaan. · 13809: suunnitelmien mukaan, . ovat useat kunnat Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon hailitus 13810: ryhtyneet oma-aloitteisesti rakentamaan ko. on esittänyt edellä mainittua tarkoitusta 13811: kouluja. Useita kuntien alulle panemia am- varten 200 000 000 ··markkaa avustuksina ja 13812: mattikouluja onkin jo saatu käyntiin ja 250 000 000 markkaa lainoina, mutta nämä 13813: useita on rakennustyön alaisina. Tämä on määrärahat ovat aivan riittämättömät. Vä- 13814: merkinnyt kunnille hyvin suuria taloudelli- himmän tarpeen on arvioitu olevan n. 13815: sia uhrauksia ja näin ollen kuntien ja kun- 1 000 000 000 markkaa. Näin ollen ei ole 13816: talaisten taloudellisen aseman jatkuvaa vai- oikein, että valtio on ensiksi siirtänyt am- 13817: keutumista. Näitä taloudellisia vaikeuksia on matillisten oppilaitosten rakentamisen kun- 13818: ollut lisäämässä vielä se seikka, että valtio nille ja sitten vielä pyrkii siirtämään raken- 13819: ei ole suorittanut edes sitä 50 % osuutta tamisesta aiheutuneet kustannukset entistä 13820: näiden kunnallisten ja yksityisluontoisten enemmän kuntien kannettaviksi. 13821: ammatillisten oppilaitosten rakennuskustan- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 13822: nuksista, jota on pidetty viime vuosina ta- 13823: voitteena. Esim. vuoden 1955 aikana on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13824: valtion osuuden laskettu 50 % mukaan tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII 13825: nousevan n. 1 000 000 000 markkaan, mutta luvun 28 momentille · lisäyksenä 13826: budjetissa on tarkoitukseen varattu ainoas- 200 000 000 markkaa avustuksien 13827: taan 430 000 000 markkaa. Seurauksena myöntämiseksi kunnallisille ja yksi- 13828: tästä on, että kunnat joutuvat omilla varoil- tyisille teknillisille, ammatti- ja kaup-c 13829: Iaan rahoittamaan rakennustöitä ja tulevat paoppilaitoksille niiden omia raken- 13830: ehkä vasta tulevaisuudessa saamaan valtiolta nuksia varten. 13831: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 13832: 13833: Paavo Aitio. Irma Rosnell. G. Rosenberg. 13834: Leo Suonpää. J. Mustonen. Pentti Liedes. 13835: Kaino Haapanen. Eino Roine. Tauno Kelovesi. 13836: 1128 13837: IV,427. - Rah.al. N:o 295. 13838: 13839: 13840: 13841: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken- 13842: nusavustuksiksi kunnallisille ja yksityisille teknillisille, 13843: ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden omia rakennuk- 13844: sia varten. 13845: 13846: 13847: E d u s kun n alle. 13848: 13849: Kunnallisten ja yksityisluontoisten amma- Kun kuntayhtymienkin ammattikoulujen 13850: tillisten oppilaitosten rakennusavustuksia kustannusarviot vaihtelevat 100-300 milj. 13851: varten on vuoden 1956 tulo- ja menoarvio- markan välillä, on helppo todeta, ettei esi- 13852: esitykseen varattu vain 200 milj. mk, kun tetty määräraha lähestulkoonkaan riitä val- 13853: sensijaan kauppa- ja teollisuusministeriö on tion lakimääräisten velvoitteiden täyttämi~ 13854: tehtyjen avustusanomusten ja laadittujen seen. Edelleen on huomattava, että kunta- 13855: suunnitelmien pohjalla joutunut toteamaan, yhtymien puitteissa tapahtuva koulujen ra- 13856: että tarkoitukseen tarvittaisiin ensi vuonna kentaminen on sikäli kaupunkikuntien kou- 13857: ainakin 500 milj. markkaa. luja vaikeammassa asemassa, etteivät kunta- 13858: Monilla kaupunkikunnilla on parhaillaan yhtymät voi aloittaa rakennustöitä ilman, 13859: rakennusvaiheessa suuria ammattioppilaitok- että rahoituspuoli myös valtion osalta on 13860: sia, joiden kohdalla valtio ei ole voinut täyt- varma. Usein myös kuntayhtymien koulu- 13861: tää lakimääräistä velvoitustaan syystä, että hankkeisiin liittyneet maalaiskunnat ovat 13862: ko. määräraha on viime vuosina jatkuvasti niin vähävaraisia, etteivät ne voi ryhtyä ra- 13863: loppunut kesken. Näiden lisäksi ovat raken- kennushankkeeseen ilman valtion varmaa 13864: nusvaiheessa Kaakkois-Suomen, Östra Ny- apua. 13865: landin ja Suur-Savon kuntayhtymien ammat- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 13866: tikoulut. Lisäksi on rakennustyöt suunni- 13867: teltu kiireesti aloitettavaksi Keski-Savon että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13868: uuden koulun ja Vakka-Suomen lisäraken- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII lu- 13869: nuksen kohdalla. Suunnitteluvaiheessa on vun 28 momentille lisäystä 200 mil- 13870: kahdeksan kuntayhtymän ammattikoulua ja joonaa markkaa rakennusavustuksiksi 13871: perusteilla on yhdeksän. Helsingissä, Lah- kunnallisille ja yksityisille teknillisille, 13872: dessa ja Vaasassa ovat ammattikoulujen laa- ammatti- ja kauppaopp~'laitoksille nii- 13873: jennustyöt kesken ja Porissa aloitetaan kii- den omia rakennuksia varten. 13874: reellisenä tyttöjen ammattikoulun laajennus- 13875: työ. 13876: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 13877: 13878: K. F. Haapasalo. Sylvi Halinen. G. Henriksson. 13879: Laura Brander-Wallin. Elli Nurminen. Rafael Paasio. 13880: Eino Raunio. 0. Lindblom. Kaisa Hiilelä.. 13881: Juho Kuittinen. Irma Hamara. Martta Salmela-Järvinen. 13882: Väinö Tikkaoja. Aukusti Pasanen. Arvi Turkka. 13883: Arvo Ahonen. Olavi Kajala. Onni Hiltunen. 13884: Anni Flinck. Viljo Virtanen. Unto Suominen. 13885: Tyyne Paasivuori. Kustaa Alanko. Urho Kulovaara. 13886: Vappu Heinonen. Edvard Pesonen. Bruno J. Sundman. 13887: Aino Malkamäki. Meeri Kala.vainen. Onni Mannila. 13888: Valto Käkelä. Arvo Sä.velä. 13889: 1129 13890: 13891: IV,42S. - Rah.al. N:o 296. 13892: 13893: 13894: 13895: 13896: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta malmiesiintymien 13897: tutkimusten jatkamiseksi Etelä-Pohjanmaalla. 13898: 13899: 13900: E d u B k u n n a 11 e. 13901: 13902: Maamme pinta-alasta on voitu nykyisten rittamaan käsin maasta tehti.vin varsin hi- 13903: m&lmietsintämenetelmien mukaisesti toistai- tain geologisin ja geofysrkaalisin tutkimuksin 13904: seksi tutkia vain n. '5 %. Koska kaivostoimin- sekä syviporau!ksin. Tästä johtuen ne vaati- 13905: nalla on oman merkityksensä ohella merki- vat melkoisia kustannuksia. Kun varojen 13906: tystä myös siinä suhteessa, että se avainteol- .puutteessa tutkimukset edistyvät hitaasti, 13907: lisuutena 'luo pohjan muulle teolliselle !kehi- niin olisi tarkoituksenmukaista eduskunnan 13908: tykselle, olisi malminetsintätoimintaa ryhdyt- kiinnittää tähän huomiota. 13909: tävä kiireellisesti ja voimakkaasti tehosta- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme, 13910: maan. Etelä-Pohjanmaalla, Korsnäsin ran- 13911: njklkopitäjässä, Seinäjoen maalaiskunnassa ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13912: Pattijoella on tavattu lupaavia ma1miaiheita, tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 13913: joiden johdosta on suoritettu tutkimuksia. määrärahan jo aloitettujen malmi- 13914: Nykyaikaisessa·kin malminetsintätekniikassa esiintymien tutkimusten jatkamiseksi 13915: joudutaan suhteellisesti suuri osa työstä Suo- Etelä-Pohjanmaalla. 13916: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 13917: 13918: Toivo Asvik. Nestori Nurminen. 13919: Aleksi Kiviaho. Gösta Rosenberg. 13920: 1130 13921: 13922: IV,429. - Rah.al. N:o 297. 13923: 13924: 13925: 13926: 13927: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta malmiesiinty- 13928: mien tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla. 13929: 13930: 13931: E d u s k u n n a 11 e. 13932: 13933: Viime vuosina on Keski-Pohjanmaalla mattavasti varoja ja niitä pitäisi myöntää 13934: useissa pitäjissä tehty lukuisasti uusia mal- tähän tarkoitukseen. Kun Keski-Pohjan- 13935: miesiintymislöytöjä. Järjestelmällistä etsin- maalla ei ole teollisuutta,. olisi tärkeää, että 13936: tää on suoritettu kuluneena kesänä geologi- maaperän malmiesi~ntymien tutkimustyöhön 13937: sen tutkimuslaitoksen Pohjois-Suomen tutki- kiinnitettäisiin vakavaa huomiota. Maape- 13938: mussäätiön, Outokumpu oy:n, Prospector rässä olevat rikkaudet olisi saatava vede- 13939: oy: n ja Suomen Malmi oy: n toimesta. Tut- tyiksi teollisuuden ·käyttöön. Kaivosteolli~ 13940: kimuksia on suoritettu mm. Rautiossa, jossa sU:uden kehittäminen loisi edellytyksiä metBl- 13941: on todettu molybdeniesiintymiä, Pyhäjoella liteollisuuden kehittymiselle ja näin syntyisi 13942: on kairauksissa löydetty kultapitoista arse- uusia työtilaisuuksiakin maakuntaan. ·· 13943: nikkia. Geologisen tutkimuslaitoksen joh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, " 13944: dolla on kenttätutkimuksia suoritettu Haapa- 13945: vedellä, Kärsämäellä, Oulaisissa ja Meri- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13946: järvellä. Myös Kokkolan-Ullavan välisellä tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 13947: alueella on suoritettu tutkimuksia ja malmi- kan määrärahan malmiesiintymieit 13948: löytöjä on tehty Perhossa ja Teerijärvellä. tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla. 13949: Tällainen laaja tutkimustyö kysyy huo- 13950: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 13951: 13952: Nestori Nurminen. Albin Wickman. Aleksi Kiviaho. 13953: Kauno Kleemola. Toivo Asvik. Eeli Erkkilä. 13954: 1131 13955: 13956: IV,43o. - Rah.al. N:o 298. 13957: 13958: 13959: 13960: 13961: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Malmi 13962: Oy: n käytettäväksi syväkairausten suorittamiseksi Tuomi- 13963: vaaran .malmialueella S otkamossa. 13964: 13965: 13966: E d u s k u n n a ll e. 13967: 13968: Päättymässä olevan kesän aikana on Suo- teella selville saatu Tuomivaaran malmia-lue 13969: men Malmi Oy: n toimesta magneettisin ja syyäkairauksilla perusteellisesti tutkittava. 13970: sähkömenetelmin tutkittu Tuomivaaran rautac Kainuun voimakkaasti lisääntyvän väestön 13971: malmialuetta Sötkamon Nuasky}ässä. · Tut- työnsaannin ja toimeentulon turvaamiseksi 13972: kittu alue on n. 10 neliökilometriä laaja ja Tuomivaaran malmin hyväksikäyttö, mikäli 13973: tutkimuksissa on todettu huomattavien maanc tutkimukset osoittavat sen mahdolliseksi, oli~i 13974: alaisten malmikerrostumien olemassaolo. Käy- välttämättömän tarpeen sanelema, Kun val~ 13975: tetyillä .tutkimusmenetelmillä on kuitenkin tion omistamalla Suomen Malmi py:llä ei 13976: voitu saada selville vain malmien olemassa- ole jatkotutkimusten suorittamiseksi tarvitta- 13977: olo ja laatia kartat myöhemmin toimitetta- via varoja, olisi valtion ensi vuoden tulo- ja 13978: vien syväkairausten toimittamista varten. menoarvioon otettava tätä tarkoitusta varten 13979: Vain syväkairauksilla voidaan lopullisesti tarvittava määräraha. 13980: todeta malmien laatu, määrä ja kelpaavai- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme, 13981: suus kannattavalle kaivostoiminnal1e. Kun 13982: tiedossa olevien, louhintakelpoisten malmien että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 13983: määrä nykyisen laajuisen kaivostoiminnan tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar~ 13984: jatkuvalle harjoittamiselle on suhteellisen vä- kan määrärahan Suomen Malmi Oy:n 13985: häinen ja kun toisaalta kaivostoiminnan ja käytettäväksi syväkairausten suoritta- 13986: siihen perustuvan teollisen toiminnan laajen- miseksi Tuomivaaran malmialueella 13987: tamisen ja monipuolistamisen tarve on ilmei- Sotkamon Nuaskylässä. 13988: nen, olisi tähänastisten tutkimusten perus- 13989: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 13990: 13991: Johannes Mustonen. Y. Enne. H. Tauriainen. 13992: 13993: 13994: 13995: 13996: 38 .F: 626/55 13997: 1132 13998: 13999: IV,431. - Rah.al. N:o 299. 14000: 14001: 14002: 14003: 14004: Kajatsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta sukeltajatutkimuk- 14005: sen suorittamiseksi Helsingistä itään johtavalla saaristo- 14006: väylällä Mustanhevosen kohdalla. 14007: 14008: 14009: E d u s k u n n a ll e. 14010: 14011: Itä-Suomen satamien, Haminan, Kotkan ja Matalan muodostanevat paaasrassa suuret 14012: Valkon, laivaliikenne johdetaan suurimmalta pohjakivet. Tämä voitaisiin parhaiten saada 14013: osaltaan Helsingistä itään johtavaa saaristo- selville toimittamwlla ao. paikalla ns. sukel- 14014: väylää pitkin, joka aikaisemmin oli merkitty tajatutkimus, jolloin vaaralliset kivet samalla 14015: 7.3 m:_n väyläksi. Sodan jälkeen väyläUä voitaisiin joko räjäyttämällä tai syrjään hi- 14016: Mustanhevosen kohdalla sattuneitten pohja- naamana poistaa. Näin saataisiin väylä no- 14017: kosketusten jälkeen jouduttiin sallittu syväys peasti ja vähillä kustannuksilla aikaisem- 14018: mainitulta väylänosalta alentamaan 6. 7 m: iin. paan syvyyteensä ja Itä-Suomen meriliikenne 14019: Tästä oli seurauksena, että suurin osa itään nyky.istä turvallisemmaksi. 14020: liikennöivistä aluksista joudutaan nyt alku- Kun esittämämme väylätutkimuksen kautta 14021: matkalla ohjaamaan ulkomeren kautta, ja olisi mahdollista saada varsin vähillä kustan- 14022: ovat laivat siten tältä osalta vailla saariston nuksilla huomattava parannus meriliiken- 14023: antamaa suojaa. teemme turvallisuuden hyväksi, ehdotamme 14024: Samoin joudutaan osa talviliikenteestä kunnioittaen, 14025: matkan samalta osalta ohjaamaan ulkomeren 14026: kautta, jolloin jäänsärkijät ja varsinkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 14027: kauppalaivat joutuvat ahtojäissä kovalle ra- tulo- ja menoarvioon 450 000 markan 14028: situkselle. Samalla Itä-Suomen satamien koko määrärahan sukeltajatutkimuksen suo- 14029: merenkulku suuresti vaikeutuu ja vwarantuu. rittamiseksi Helsingistä itään johtar 14030: Viimesyksyiset haaksir,ikot ovat myrskyn vaa- valla väylällä Mustanhevosen kohdalla 14031: roista ulkomerellä hyvänä osoituksena. olevan matalan laadun toteamiseksi ja 14032: siinä olevien kivien pois raivaamiseksi. 14033: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 14034: 14035: Kaarlo Kajatsalo. Veikko Kokkola. Armas Leinonen. 14036: 1133 14037: 14038: IV,432. - Rah.al. N:o 300. 14039: 14040: 14041: 14042: 14043: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen apu- 14044: laisammattienylitarkastajan toimen perustamiseksi sosiaali- 14045: ministeriöön paineastiain tarkastuksen johtoa varten. 14046: 14047: 14048: E d u s k u n n a ll e. 14049: 14050: Ammattientarkastuksen johtaminen ja val- nen ja ammattitautikysymys samoin kuin 14051: vonta sekä paineastiain tarkastustoiminnan valmisteilla oleva ammattientarkastuslain 14052: johto ja valvonta ja siihen liittyvät paine- uusiminen aiheuttavat ammattienylitarkasta- 14053: astioiden lujuuslaskuja, aineksia ja hitsausta jalle ylenmäärin työtä, ehdotetaan työosas- 14054: koskevat asiat muodostavat suuritöisen ja toon perustettavaksi apulaisylitarkastajan 14055: tärkeän osan sosiaaliministeriön työosaston ylimääräinen toimi ( 33 pl.). 14056: tehtävistä. Kun paineastioita koskeva lain- Edelläolevan perusteella ehdotetaan kun- 14057: säädäntö on kokonaan uusittu, on ammattien- nioittavasti, 14058: ylitarkastaja viime vuosina joutunut päätyö- 14059: nään hoitamaan paineastiain tarkastusta ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 14060: lujuuslaskuja ym. koskevat asiat, mistä joh, tulo- ja menoarvioon 14 Pl. l luvun 14061: tuen varsinainen ammattientarkastuksen val- 2 momentin kohdalle 668 700 markan 14062: vonta ja johto on joutunut kärsimään. Kun määrärahan paineastiain tarkastuksen 14063: työntekijäin suojelua koskevien uusien lakien johtoa ja valvontaa varten 33. palk- 14064: toimeenpano ja valmisteilla oleva työturval- kausluokkaan kuuluvaa ylimääräisen 14065: lisuuslainsäädännön uusiminen sekä eri aloja apulaisammattienylitarkastajan tointa 14066: koskevain uusien järjestysohjeiden antami- varten. 14067: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 14068: 14069: 0. Lindblom. Eino Kilpi. 14070: 1134 14071: 14072: IV,4ss. - Rah.al. N:o 301. 14073: 14074: 14075: 14076: 14077: Åsvik ym..: Määrärahan osoittamisesta kuntouttamislaitoksen 14078: rakentamiseksi Vaasaan. 14079: 14080: 14081: E d u s k u n n a 11 e. 14082: 14083: Kuten julkisuudessa on monissa eri yh- Tällaisen laitoksen merkityksen lapsihal- 14084: teyksissä todettu, on lapsihalvausta vastaan vauksen uhriksi joutuneiden jälkihoidon kan- 14085: käytävässä taistelussa ydinkysymyksenä tau- nalta hyvin ymmärtäen Vaasan kaupunki on 14086: tiin sairastuneiden ja halvaantuneiden kun- päättänyt varata Suomen Siviili- ja Asevel- 14087: touttamishoidon järjestäminen. Sattuneiden vollisuusinvaliidien Liitto. r.y: lle tarvittavan 14088: lapsihalvausepidemioiden seurauksena on alueen Korkeamäen uudelta asuntoalueelta. 14089: maassamme n. 500-600 henkilöä, jotka pi- Laitos tulisi olemaan n. 7 000 m3: n suurui- 14090: täisi kiireellisesti saada kuntouttamishoitoon. nen ja n. 50-hoitopaikkainen. Tarvittavilla 14091: Kuntouttamishoitopaikoista on maassamme hoitovälineillä varustettuna se tulisi maksa- 14092: kuitenkin erittäin suuri puute, sillä ainoa maan yhteensä n. 50-60 milj. markkaa. 14093: laitos, joka tällä hetkellä voi ottaa lapsihal- Koska mainitun kuntouttamislaitoksen ra- 14094: vauspotilaita heti hoitoon, on vain 30-hoito- kentaminen olisi osaltaan· omiaan poistamaan 14095: paikkainen, minkä vuoksi kuntouttamishoito- erään suuren puutteen maamme sairaalajär- 14096: paikkoja pitäisi välttämättä ja kiireellisesti jestelmässä ja koska laitos saataisiin raken- 14097: saada lisää. On huomattava, että tällaiset netuksi invaliidijärjestön toimesta, olisi val- 14098: laitokset eivät palvele vain lapsihalvauksen, tiolla mielestämme täysi syy tukea mainitun, 14099: vaan myös monien muiden sairauksien ja koko kansan terveydelle ja työkyvyn säilyt- 14100: mm. teollisuuden työtapaturmien uhrien jäl- tämiselle ensiarvoisen tärkeän laitoksen 14101: kihoitoa ja kuntouttamista. aikaansaamista myöntämällä sen rakennus- 14102: Sen johdosta, etJtä Vaasan kaupunki sijait- kustannusten peittämiseksi valtionavustus. 14103: see vanhan lapsihalvausepidemia-alueen kes- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 14104: kuksessa, että kaupunkiin on hyvät kulku- nioittaen, 14105: yhteydet ja että kaupunki on röntgen- ym. 14106: laitteilla - joita ko. kuntouttamislaitokset- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 14107: kin eräissä tapauksissa tarvitsevat - varus- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 14108: tettavan keskussairaalan sijoituspaikka, olisi kan suuruisen määrärahan kuntoutta- 14109: Vaasan kaupunki erittäin sopiva kuntoutta- mislaitoksen rakentamista varten Vaa- 14110: mislaitoksen sijoituspaikaksi lähinnä rannik- san kaupunkiin. 14111: koseudun ja pohjoisemman Suomen kuntout- 14112: tamislaitoksen tarvetta silmällä pitäen. 14113: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 14114: 14115: Toivo Asvik. Johannes Wirtanen. 14116: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen. 14117: Gösta Rosenberg. 14118: 1135 14119: 14120: IV,434. - Rah.al. N:o 302. 14121: 14122: 14123: 14124: 14125: Kajatsalo ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Keuh- 14126: koinvalidien K untouttamissäätiölle. 14127: 14128: 14129: E d u s k u n n a ll e. 14130: 14131: Tuberkuloosin vastustamistyöhön liittyy meja. Säätiö pyrkii mahdollisimman pian 14132: olennaisena osana tuberkuloosiin sairastunei- tarjoamaan apuaan näissä suunnittelutöissä. 14133: den lkuntouttaminen. Työn kehittäminen ja Esitetyllä suunnittelun keskityksellä pyritään 14134: sen ohjaaminen on kuitenkin ollut aina viime välttämään niitä monia virheitä, joita var- 14135: vuoteen saakka perin hajanaista. Ovathan maankin tehdään, jos jokainen parantola ryh- 14136: tuberkuloosin vastustamistyöstä vastanneet si- tyy suunnittelemaan asiaa kokonaan omin- 14137: säasiainministeriö ja tietenkin läakintöhalli- päin. Myöskin työhoito-osastojen toiminnan 14138: tus, potilaiden kurssiohjelmaa valvoo opetus- keskitetty ohjaus on säätiön mielestä tarpeen, 14139: ministeriö ja kouluhallitus sekä maatalousmi- ollen pyrkimyksenä tässä:kin koota saadut 14140: nisteriö että maataloushallitus, ammatillista kokemukset, jotta niitä voitaisiin käyttää 14141: puolta sosiaaliministeriö ja kauppa- ja teolli- kaikkien työhoito-osastojen hyväksi. Ohjaa- 14142: suusministeriö, työnvälitystä sekä sosiaalimi- vaa toimintaa varten tarvitaan jatkuvasti 14143: nisteriö että kulkulaitosten ja yleisten töiden työvoimaa. 14144: ministeriö. Lisäksi ottavat työhön osaa Kan- Maamme keskusparantoloissa on aloitettu 14145: saneläkelaitos, Tuberkuloosiliitto, Suomen jo jossakin määrin järjestää sosiaalista toi- 14146: Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys sekä Sota- mintaa. Tämä on kuitenkin erityistä ohjausta 14147: invalidien Veljesliitto. Jotta tässä laajassa ja valvontaa vailla. Mainittu tehtävä kuuluu 14148: työssä päästäisiin jonkinlaiseen keskitykseen myös säätiön vastaisten tehtävien piiriin. 14149: ja työssä mulkana olevien kesken yhteistyö- Jotta tästä työstä olisi mahdollisimman pal- 14150: hön, perustettiin tuberkuloottisten kuntoutta- jon hyötyä ja parantoloiden sosiaalityönteki- 14151: miskomitean mietinnön mukaisesti syksyllä jät voisivat mahdollisimman hyvin palvella 14152: 1954 Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiö. parantolapotilaita heidän vaikeuksissaan, on 14153: Säätiössä ovat jäseninä kaikki edellä mainitut tarpeen järjestää mm. mainittujen työnteki- 14154: elimet ja järjestöt. Säätiön tehtävänä on yh- jäin neuvottelutilaisuuksia, joissa heille sa- 14155: teistoiminnassa viranomaisten kanssa keuhko- malla voitaisiin antaa neuvoja ja ohjeita. 14156: invalidien kuntouttamisen järjestäminen. Jotta ammattiopetus sekä työhönsijoitustoi- 14157: Tässä tarkoituksessa sen tulee johtaa keuhko- minta voisivat muodostua jokaisen paranto- 14158: invalidien ammattikoulutusta, järjestää kun- lasta lähtevän kohdalla mahdollisimman tar- 14159: toutettujen työhönsijoitus, tehdä aloitteita koituksenmukaisiksi, tarvitaan parantoloissa 14160: kuntouttamista koskevan lainsäädännön saat- testaustoimintaa. Nykyisin on jo jossakin 14161: tamiseksi tarkoitustaan vastaavaksi sekä pi- määrin järjestetty muiden invalidien tapaan 14162: tää yhteyttä ulkomaiden vastaaviin elimiin. myöskin tuberkuloottisille työnvälitystä. Si- 14163: Mainitun kuntouttamistoiminnan ensisijai- joittelu on kuitenkin melkoisen sattumanva- 14164: siin tehtäviin kuuluu työhoito-osastojen pe- raista, koska asia on lähinnä työnvälittäjän 14165: rustaminen kes'kusparantoloiden yhteyteen. asia työnhakijan itse ollessa tietämätön 14166: Jotta nämä saataisiin mahdollisimman talou- omista kyvyistään. Jos parantoloihin saadaan 14167: dellisesti rakennetuksi ja jotta ne siitä huo- testaustoimintaa, on parantolasta lähtevällä 14168: limatta palvelisivat tarkoitustaan mahdolli- toipilaalla mahdollisuus saada tietoisuus siitä, 14169: simman hyvin, pitää säätiö välttämättömänä, mihin hän todella pystyy sekä fyysisen kun- 14170: että kaikkia työosastoja suunniteltaessa olisi tonsa että henkisten e.dellytystensä puolesta. 14171: noudatettava yhte.isiä yleisperusteita ja nor- Ammattikouluun pyrittäessä mainittu testaus 14172: 1136 IV,434. - Avustus Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiölle. 14173: 14174: 14175: on välttämätön. Tämä tehtävä tulee suunni- säätiön hallinto- ja johtoelimissä ovat valtion 14176: telmien mukaan kuulumaan säätiölle. elimet edustettuina, on niillä mahdollisuus 14177: Pyrkimättä tässä yksityiskohtaisesti selvit- riittävän tehokkaasti valvoa, että säätiölle 14178: telemään niitä tehtäviä, jotka Keuhkoinvali- myönnettyjä varoja tullaan käyttämään 14179: dien Kuntouttamissäätiölle kuuluvat, voidaan vain tässä työssä välttämättömiin tehtäviin. 14180: e.dellä esitettyyn viitaten todeta, että niitä jo Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 14181: säätiön alkuvaiheessa on melkoinen määrä. 14182: Tämä merkitsee sitä, että säätiö tarvitsee että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 14183: myöskin taloudelliset edellytykset hoitaa tulo- ja menoarvioon Keuhkoinvalidien 14184: näitä tehtäviään. Kun säätiö suureksi osaksi K untouttamissäiitiölle 3 500 000 mar- 14185: hoitaa, niinkuin on tarkoituskin, valtion vi- kan määrärahan keskusparantoloiden 14186: ranomaisille kuuluvia tehtäviä, tämä edellyt- työhoito-osastojen suunnittelua, paran- 14187: tää, että sen on saatava toimintaansa varten toloiden sosiaalisen toiminnan valvo- 14188: myöskin taloudellista tukea valtion taholta. mista, ammattikoulutuksen suunnitte- 14189: Vain tällä edellytyksellä säätiö voi heti lua sekä koulutettavien ja ty·öhön sijoi- 14190: alusta alkaen ryhtyä mm. edellä esitettyjen tettavien toipilaiden asianmukaisen 14191: tehtävien kunnolliseen hoitamiseen, ja kun testauksen järjestämistä varten. 14192: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 14193: 14194: Kaarlo Kajatsalo. Artturi Tienari. Valto Käkelä. 14195: 1137 14196: 14197: IV,4a5. - .Ra.h.al. N:o 303. 14198: 14199: 14200: 14201: 14202: Malkamäki ym. : Määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi- 14203: liitto r.y: lle käytettäväksi tuberkuloositoipilaiden jälki- 14204: huoltoon. 14205: 14206: 14207: E d u s k u n n a 11 e. 14208: 14209: Tuberkuloosiliitto- Tuberkulosförbundet Suunnitteilla on kahden propagandalehtisen 14210: r. y. on koko neljätoistavuotisen toimintansa valmistaminen, näistä toinen on tarkoitettu 14211: aikana ainoana siviilituberkuloottisten eri- tekemään tunnetuksi liiton työtä suuren ylei- 14212: koisjärjestönä pyrkinyt toiminnallaan edis- sön keskuudessa, toinen jäsenistölle, potilaille 14213: tämään tuberkuloottisten jälkihuollon järjes- ja toipilaille sekä heidän omaisilleen ohje- 14214: tämistä maassamme. Järjestön invalidijäse- kirjaseksi. Yleisiä propagandateemoja liiton 14215: nien lukumäärä on tällä hetkellä yli 30 000 tiedotustyössä ovat basillikauhun voittami- 14216: jakautuen 54 perusjärjestön osalle, jotka on nen, yleisen mielipiteen muuttaminen tuber- 14217: jaettu 10 piiriin. kuloottisille suosiolliseksi, työnvälityksen te- 14218: Työssään Tuberkuloosiliitto on keskittynyt hostaminen ja jälkihuollon järjestämisen eri 14219: lähinnä tuberkuloottisten kuntouttamiseen ja vaiheiden tukeminen. 14220: tuberkuloottisten muiden sosiaalisten ongel- Tuberkuloosiliiton toiminnassa antaa vuo- 14221: mien selvittelyyn. Tässä pyrkimyksessä on den 1952 syksystä toiminut tuberkuloottisten 14222: koetettu auttaa tuberkuloositoipilaita heidän toipilasopisto Karkussa mahdollisuuden kon- 14223: vaikeuksissaan siinä määrin kuin se on ollut kreettisempaan kuntouttamistyöhön kuin ai- 14224: liiton toiminnassa mahdollista. Liitto perus- kaisemmin. Sosiaali- ja lääkintäasiantunti- 14225: järjestöineen käytti erilaiseen huoltoon vuo- jain valvomana laitoksen toiminnasta näyttää 14226: den 1954 aikana yhteensä 19.5 miljoonaa olevan ratkaisevan hyviä tuloksia. Tuloksiin 14227: markkaa. Lisäksi liiton ja sen perusjärjes- on viime vuonna antanut oman tärkeän li- 14228: töjen toimistoista on tuettu avun tarpeessa sänsä se, että opisto sai vuoden 1954 aikana 14229: olevia työpaikan hankkimisessa, anomusten oman erityisen käsityöpajan, missä fyysisen 14230: laadinnassa, erilaisten asioiden hoidossa jne. kunnon kohentamiseksi voidaan antaa opis- 14231: Varsin merkittävä osuus Tuberkuloosi- ton oppilaille riittävässä määrin alkeisope- 14232: liiton työssä on sen suorittamalla sekä jäse- tusta eri ammatteihin ja lisäksi se, että 14233: nistöön että ulospäin suuntautuvalla valis- opisto on saanut opettajakuunalleen kunnol- 14234: tuksella. Paitsi jäsenille järjestettyjä kesä- liset asunnot. Mainitut lisätilat Hoikan opis- 14235: kursseja (mm. kesällä 1955 järjestötyönteki- toon ovat tulleet maksamaan liitolle n. 40 14236: jäin kurssit, 44 osanottajaa, käytännöllisen miljoonaa markkaa, josta 7.5 milj. markkaa 14237: invalidihuollon alkeiskurssi, 20 osanottajaa on saatu eduskunnan päätöksellä korollisena 14238: sekä Jousi-lehden levikkikurssit, 29 osanot- lainana valtiolta. Mainitussa opistossa jär- 14239: tajaa) harjoittaa liitto tiedotustoimintaa leh- jestetään varsinaisen talvikurssin ohella ke- 14240: distön, radion ja elokuvan välityksellä sekä säisin laajaa virkistystoimintaa tuberkuloot- 14241: julkaisemalla kirjallisuutta. Niinpä on sen tisille toipilaille ja mm. tuberkuloottisille 14242: kustantamasta Jousi-lehdestä kehittynyt ajan- perheiden äideille. Vuoden 1955 kesällä jär- 14243: mukainen aikakauslehti, jossa pääpaino on jestettiin kahden viikon ilmaisia lomatilai- 14244: tuberkuloosiaiheisilla kirjoituksilla, mutta suuksia n. 150 aikuiselle sekä yli kuukauden 14245: jossa lisäksi on runsaasti muuta sosiaalipo- kestäviä lomatilaisuuksia lähes 400: lle tuber- 14246: liittista aineistoa. Jäsenlehti Jousi B menee kuloottiselle ja tuberkuloottisten vanhempien 14247: ilmaiseksi kaikille jäsenille ja pyrkii pitä- lapsille. Lasten kesävirkistystoiminnalla suo- 14248: mään heidät kaikkien tapahtumien tasalla. daan lapsille mahdollisuus virkistymiseen ja 14249: 1138 rv ,435. - Tuberkuloosipotilaiden jälkihuolto. 14250: 14251: 14252: voimistumiseen ja helpotetaan samalla lu- rantolaympäristötekijäin vaikutuksesta poti- 14253: kuisten vaikeuksissa kamppailevien tuber- laan lmntouttamiseen, ja tämäkin työ tullaan 14254: kuloottisten perheiden asemaa. edellisten tapaan julkaisemaan painoasui- 14255: Tuberkuloottisten kuntouttamismahdolli- sena. 14256: suuksien lisäämiseksi ja lähinnä ammatti- Työ, jota Tuberkuloosiliitto suorittaa mel- 14257: koulutuksen tehostamiseksi on liitto ostanut koisen laajassa mittakaavassa, kuuluu mieles- 14258: Oulussa lähes 5000 m3 kiinteistön n. 1 ha:n tämme koko yhteiskunnalle. Tuntuu tämän 14259: suuruisella palstalla ja ryhtyy vuoden 1956 vuoksi oudolta, että liiton valtiovallalta 14260: keväällä rakentamaan tuberkuloottisten eri- saama tuki näyttää vain vähenevän. Tähän 14261: koisammattikoulua, johon tulee hieman yli viittaa esim. se, että vuoden 1955 valtion 14262: sata oppilaspaikkaa. Lisäksi liitto aikoo sa- tulo- ja menoarvioon merkitty määräraha 14263: maan aikaan ryhtyä käytännöllisiin toimen- 3 miljoonaa markkaa on valtioneuvoston 14264: piteisiin kaupallisen koulun aikaansaamiseksi esityksessä vuoden 1956 valtion tulo- ja me- 14265: Etelä-Suomeen. Tähänkin opetuslaitokseen noarvioksi jätetty pois. Toimenpide tuntuu 14266: on suunniteltu 60-80 paikkaa. Lisäksi liitto perin kohtuuttomalta ja antaa aiheen todeta, 14267: suunnittelee lasten ja aikuisten kesävirkistys- ettei valtiovallan tunnustus liiton yhteiskun- 14268: toiminnan laajentamista ja keskittämistä nalle suorittamien palvelusten suhteen ole 14269: varten oman kurssikeskuksen aikaansaamista. suurimmillaankaan ollut vastaavien järjes- 14270: Kaikkiin näihin suunniteltuihin puuhiin ryh- töjen saamaan tukeen ja tunnustukseen ver- 14271: dytään liiton toiminnalla aikaansaaduilla va- rattavissa. 14272: roilla. Edellä olevaan viitaten ja ottaen huomioon 14273: Edellä esitetyn lisäksi Tuberkuloosiliitto Tuberkuloosiliiton suorittaman kasvavan jäl- 14274: suorittaa mm. laajaa tutkimustoimintaa. kihuolto- ja valistustyön merkityksen rohke- 14275: Aikaisemmin on liiton toimesta julkaistu nemme kunnioittaen ehdottaa, 14276: sen asettaman toimikunnan työ parantolain 14277: sosiaalihuoltajain tehtävistä sekä samoin toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 14278: mikunnan mietintö nk. toipilasrahasta. Par- tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan mar- 14279: haillaan suoritetaan tutkimusta tuberkuloot- kan avustuksen Tuberkuloos~'liitto - 14280: tisten asuntokysymyksestä, joka tullaan jul- Tuberkulosförbundet r. y :lle käytettä- 14281: kaisemaan niin ikään toimikunnan mietin- väksi tuberkuloositoip~'laiden jälkihuol- 14282: tänä, sekä lisäksi suoritetaan tutkimusta pa- toon ja tuberkuloosin valistustyöhön. 14283: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 14284: 14285: Aino Malkamäki. Vappu Heinonen. 14286: Lauri Järvi. Eino Raunio. 14287: Urho Kulovaara. 14288: 1139 14289: 14290: IV,436. - Rah.al. N:o 304. 14291: 14292: Brander-Wallin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 14293: kunnallisten ja yksityisten vajaamielilaitosten avustami- 14294: seen. 14295: 14296: Eduskunnalle. 14297: Vajaakykyisten lasten huoltokomitean v. rusteen mukaan laskettuna 114 700 000 mk:n 14298: 1947 esittämän arvion mukaan on maassamme määräraha. Tämän suuruinen valtionapu 14299: noin 6 500-7 000 syvästi vajaamielistä lasta, on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi 14300: joista 2 300-2 500 tylsämielistä. Laitospaik- saattamaan laitosten talousarvioita tasa- 14301: kojen tarve on arvioitu 3 800 paikaksi ja painoon. Varsinkin yksityisille vajaamielis- 14302: kaikkein kiireellisinkin tarve on arvioitu laitoksille tilanne on muodostunut vaikeaksi 14303: 2 500 hoitopaikaksi. Laitospaikoista on erit- ja ajan mittaan kestämättömäksi. Valtion- 14304: täin suuri puute ja odotusaika laitoksiin on avun osuus hyväksytyistä vuosimenoista, mikä 14305: keskimäärin kolme vuotta. v. 1953 oli yksityisten laitosten osalta 55- 14306: Kunnallisten ja yksityisten vajaamielislai- 65% ja kunnallisten 40-50%, on vuosina 14307: to.sten avustamiseen on tämän vuoden tulo- 1954-55 huomattavasti laskenut ja on nyt 14308: ja menoarvioon varattu 104 000 000 markan vastaavasti 48-60 %. Tästä huolimatta on 14309: kiinteä määräraha. V. 1956 ehdottaa hallitus laitosten talousarvioihin ollut tehtävä huo- 14310: 114 000 000 mk. V. 1956 hoidettavien luku, mattavia, mielivaltaisia supistuksia, joita lai- 14311: joka täksi vuodeksi on arvioitu keskimäärin tokset eivät voi käytännössä toteuttaa alen- 14312: 1 062:ksi, tulee nousemaan Vaalijalan vajaa- tamatta kohtalokkaalla tavalla hoidon tasoa. 14313: mielislaitoksen valmistuttua, sekä Porin dia- Tällaisia supistuksia oli v. 1955 talousarvioi- 14314: konissalaitoksen vajaamielishoitolan aloitettua hin määrärahan riittämättömyyden takia teh- 14315: toimintansa, 1 222, joista 100 hoitopaikkaa tävä yli 6 000 000 mk. Näin ollen olisi val- 14316: valmistuu vuoden puolivälissä. Kunnat ovat tionavun määrä oppilasta kohti pyrittävä 14317: yhteisesti rakentaneet Porin diakonissalaitok- palauttamaan ainakin samalle tasolle kuin se 14318: sen vajaamielishoitolan. Kun valtioneuvosto oli v. 1953, jolloin se oli 101549 mk (v. 1952 14319: on antanut rakennusluvan sekä hyväksynyt 105 338 mk). Tämän perusteen muk~tan las- 14320: laitoksen valtionapua nauttivaksi laitokseksi, kettuna tarvitaan momentille 119 000 000 mk. 14321: pitäisi sen myös saada lain mukainen valtion Kun tarvittavan valtioavun määrää, joka 14322: apu hoitokustannuksia varten. Vuoden 1956 on riippuvainen siitä, minkälaiseksi todellis- 14323: tulO- ja menoarvioon ei tätä ole varattu, ten hoitopäivien luku laitoksissa muodostuu, 14324: vaikka sitä on sosiaaliministeriön taholta esi- ei voida etukäteen tarkoin arvioida, olisi 14325: tetty. määräraha muutettava arviomäärärahaksi. 14326: Tylsämielisten hoitoa ja kasvatusta varten Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun- 14327: toimivien kunnallisten- ja yksityisten laitos- nioittaen, 14328: ten valtionavusta annetun lain (185/27 14329: muutettuna 1086/43) mukaan vajaamielis- että Eduskunta ottaisi 14 Pl. XII 14330: Iaitos saa valtion apua vuosimenoihin vä- luvun 17 momentille lisäystä 5 000 000 14331: hintään 30 % ja enintään 70 % hyväksytyistä markkaa kunnallisten ia yksityisten 14332: vuosimenoista. Kun valtionapu kuluvana vajaamielislaitosten avustamiseen ja 14333: vuonna on arvioitu 97 906 markaksi hoidetta- muuttaisi koko määrärahan arviomää- 14334: vaa kohti, tarvitaan momentille saman pe- rärahaksi. 14335: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 14336: 14337: Laura Brander-Wallin. Einari Jaakkola. Matti Raipala. 14338: Impi Lukkarinen. Nestori Kaasalainen. Irma Rosnell. 14339: Vappu Heinonen. Elli Nurminen. Antti J. Rantamaa. 14340: Urho Kulovaara. Jaakko Hakala. Erl~ki Koivisto. 14341: Arvo Sävelä. Juho Tenhiälä. Erkki Ryömä. 14342: 39 E 626/55 14343: 1140 14344: 14345: IV,4a7. - Rah.al. N:o 305. 14346: 14347: 14348: 14349: 14350: Sarjala: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen 14351: Kirkon Sisälähetysseuran Vaalijalan vastaanotto- ja kes- 14352: kuslaitoksen rakennustöitä varten. 14353: 14354: 14355: E d u s k u n n a 11 e. 14356: 14357: Maassamme lasketaan olevan nykyisin noin kuoletuslainoina noin 130 000 000 markkaa. 14358: 5 000-6 000 sellaista vajaamielistä, jotka Valtion vuoden 1955 menoarviossa Suomen 14359: välttämättä tarvitsisivat laitoshuoltoa. Ko- Kirkon Sisälähetysseuralle myönnettiin V aa- 14360: deissaan he ovat vanhemmilleen ylivoimai- lijalan neljännen rakennusvaiheen töiden 14361: sena taakkana ja haittana terveiden sisarus- aloittamista varten 25 000 000 markkaa avus- 14362: ten kehittymiselle. Paikkoja on heitä varten tuksena ja 25 000 000 markkaa kuoletuslai- 14363: maan vajaamielislaitoksissa kuitenkin kaik- nana. Sanotun neljännen vaiheen hyväk- 14364: kiaan vain noin 1400, eli neljännekselle sytty rakennusohjelma käsittää mm. vastaan- 14365: apua tarvitsevista. otto- ja tarkkailuosastot ja tyttöjen työope- 14366: Erityinen valtion komitea sai jo vuonna tusosastot, joilla on yhteensä 88 paikkaa, 14367: 1946 valmiiksi suunnitelman, jonka mukaan sekä asuntolarakennuksen hoitohenkilökuntaa 14368: maahan olisi vajaamielishuoltotilanteen sel- varten. Sosiaaliministeriölle esitetyn kustan- 14369: vittämiseksi kiireellisesti perustettava viisi nusarviolaskelman mukaan tämän vaiheen 14370: suurehkoa keskuslaitosta. Yksi niistä tuli perustamiskustannukset tulevat olemaan 14371: komitean ehdotuksen mukaan rakentaa Piek- 175 977 500 markkaa. Työt on pantu alulle 14372: sämäelle Suomen Kirkon Sisälähetysseuran ja kaikki rakennukset on jo tähän mennessä 14373: toimesta Sortavalaan jääneen Vaalijalan lai- saatu vesikattoon, osittain pitemmällekin. 14374: toksen tilalle. Tämän komite~mietinnön poh- Urakkasopimuksen mukaan on rakennusten 14375: jalla Sisälähetysseura laati uuden Vaalijalan oltava valmiina heinäkuussa 1956. 14376: vastaanotto- ja keskuslaitoksen rakennus- Voidakseen viedä aloitetun rakennusvai- 14377: suunnitelman ja, saatuaan suunnitelmalle heen päätökseen Sisälähetysseura anoi val- 14378: valtion viranomaisten hyväksymisen, ryhtyi tion vuoden 1956 menoarviossa varattavaksi 14379: sitä vuonna 1949 yhteiskunnan tuen turvin sitä varten avustuksena ja lainana yhteensä 14380: toteuttamaan. Tähän mennessä on saatu val- 68 377 500 markkaa. Anomus perustui !askel- 14381: miiksi kolme ensimmäistä rakennusvaihetta, maan, jonka mukaan seura valtiolta vuonna 14382: jotka ovat käsittäneet viisi hoito-osastoraken- 1955 saamansa 50 000 000 markan lisäksi voi 14383: nusta, talousrakennuksen kaikkine teknilli- saada eri kunnilta hoitopaikkavarauksia vas- 14384: sine laitteineen ja neljä asuinrakennusta taan rakennusavustuksia yhteensä enintään 14385: perheeliisiä työntekijöitä varten. Huonetta- 57 600 000 markkaa. Hallitvksen ensi vuo- 14386: via on vastaanotto- ja keskuslaitoksen uusilla den menoarvioesityksessä on kuitenkin ehdo- 14387: hoito-osastoilla nyt 320. Lisäksi on Rauta- tettu tähän tarkoitukseen myönnettäväksi 14388: lammilla ja Kuopiossa toimivilla koulu- ja ainoastaan. 20 000 000 markkaa avustuksena 14389: työopetusosastoilla 140 huollettavaa, joten (14 Pl. XII: 18) ja 20000000 kuoletuslai- 14390: Vaalijalan todellinen kokonaispaikkaluku on nana (19 Pl. II: 31). Kun Vajaamielisten 14391: nyt 460. Vastaanotto- ja keskuslaitoksen kol- laitospaikoista on huutava puute, kun raken- 14392: men ensimmäisen rakennusvaiheen perusta- nustöiden keskeytymisestä aiheutuisi suuria 14393: miskustannukset olivat yhteensä noin ylimääräisiä kustannuksia ja kun myöskään 14394: 417 000 000 markkaa, mistä valtiolta saatiin työllisyystilanne Pieksämäellä ei salli töiden 14395: avustuksina noin 133 000 000 markkaa ja keskeyttämistä, ehdotan, 14396: IV,437. - Sarjala. 1141 14397: 14398: että Eduskunta korottaisi vuoden Pl. XII luvun 18 momentin kohdalla 14399: 1956 tulo- ja menoarviossa Suomen ehdotetun 20 000 000 markan avustuk- 14400: Kirkon Sisälähetysseuralle Vaalijalan sen 34 000 000 markaksi ja 19 Pl. II 14401: vastaanotto- ja keskuslaitoksen neljän- luvun 31 momentin kohdalla ehdote- 14402: nen rakennusvaiheen rakennustöiden tun 20 000 000 markan kuoletuslainan 14403: ja perushankintojen avustamiseen 14 niinikään 34 000 000 markaksi. 14404: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 14405: 14406: Wiljam Sarjala. 14407: 14408: 14409: 14410: 14411: ... 14412: 1142 14413: IV,·•a s. - Ra.b.al. N: o 306. 14414: 14415: 14416: 14417: 14418: Flinck ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattioppilaskotien 14419: perustamiskuluja varten. 14420: 14421: 14422: E d u s k u n n a ll e. 14423: 14424: Viitaten perusteluihin, jotka on esitetty käli kuin varoja tarkoitukseen saadaan, 14425: ed. Flinckin ammattioppilaskotien ylläpito- ehdotamme, 14426: menoja koskevaa avustusmäärärahaa koske- 14427: vassa raha-asia-aloitteessa n:o 307 (14 Pl. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 14428: XIV luku, uusi mom.) ja ammattioppilasko- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu- 14429: tien kiireellisen lisäämisen tarpeeseen sekä vun uudelle momentille 10 miljoonan 14430: siihen, että tiedossa on mm. Tampereella markan määrärahan ammattioppilas- 14431: suunniteltavan kaupunkilähetyksen hoita- kotien perustamiskuluihin. 14432: man ammattioppilaskodin laajentaminen, si- 14433: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 14434: 14435: Anni Flinck. Jaakko Hakala. 14436: Kaisa Hiilelä. Artturi Tienari. 14437: Kustaa Alanko. 14438: 1U8 14439: 14440: IV,439. - Rah.al. N:o 307. 14441: 14442: 14443: 14444: 14445: Flinck ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattioppilaskotien 14446: avustamiseksi. 14447: 14448: 14449: E d u s k u n n a 11 e. 14450: 14451: Vuoteen 1953 saakka oli valtion tulo- ja 16 vuotta täytettyään päästä ammattioppi- 14452: menoarviossa pieni määräraha ammattioppi- laskoteihin, n. 70 % joutuu rikosten teille, ei 14453: laskotien ylläpitomenoihin, mutta tällöin omasta syystään, vaan sen takia, että yhteis- 14454: tämä määräraha jätettiin pois eikä ole vielä kunta on laiminlyönyt heidän kasvatuksensa 14455: palautettu. Kyseessä on kuitenkin erittäin ratkaisevalla hetkellä. Kun yksityiset järjes- 14456: tärkeä osa nuoriin kohdistuvaa sosiaalista töt suurissa vaikeuksissa pyrkivät tätä auk- 14457: työtä, jota vailla eräät muut toimenpiteet koa täyttämään, ne tarvitsevat edes tunnus- 14458: menevät suurelta osalta hukkaan. Ammatti- tuksen luontoisen taloudellisen tuen. 14459: oppilaskodeissa asuu näet huomattavalta Kaiken ylläolevan perusteella ehdotamme, 14460: osalta ammattikoulutusvaiheessa olevia las- 14461: tenkodin kasvatteja, jotka muuten olisivat että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 14462: huoltajaa vailla olevina juuri vaikeimpana tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu- 14463: murrosaikanaan alttiina monille vaikeuksille. vun uudelle momentille 3 miljoonan 14464: Tilastot osoittavat, että lastenkodeissa kasva- markan määrärahan ammattioppilas- 14465: neista pojista, joilla ei ole mahdollisuutta kotien avustamiseen. 14466: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 14467: 14468: Anni Flinck. Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen. 14469: Kaisa Hiilelä. Artturi Tienari. K. F. Haapasalo. 14470: Jaakko Hakala. Eino Raunio. Rafael Paasio. 14471: 'l'yyne Paasivuori. Kustaa Alanko. 14472: 1144 14473: 14474: IV,Ho. - Rah.al. N:o 308. 14475: 14476: 14477: 14478: 14479: Salmel.a-J"årvinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 14480: lastenkotien rakennuskustannusten avustamiseen. 14481: 14482: 14483: E d u s k u n n a 11 e. 14484: 14485: Laki lastenkotien valtionavusta 30 p: ltä koituksenmukaiseen kuntoon. Monia suu- 14486: joulukuuta 1949 edellyttää (5 §), että ,las- riakin puutteita on edelleen olemassa, lasten- 14487: tenkodin perustamiskustannuksiin voidaan kodeissa sattuneet tulipalot ym. onnettomuu- 14488: tulo- ja menoarvion rajoissa myöntää val- det kertovat siitä omaa murheellista kieltään. 14489: tionapua tavalliselle lastenkodille enintään Kun vuoden 1954 talousarviossa määräraha 14490: kaksi viidesosaa sekä muulle lastenkodille supistettiin 5 milj. markkaan, on avustuksia 14491: enintään puolet sosiaaliministeriön hyväksy- entisestään ollut pienennettävä, vaikka ko- 14492: män suunnitelman mukaisista kohtuullisista tien lisäännyttyä entisten korjaamiseen ja 14493: perustamiskustannuksista. " Vuoden uusien rakentamiseen kaivattaisiin entistä 14494: 1950 talousarvioon otettiin tätä varten kui- enemmän varoja. 14495: tenkin vain 10 milj. markan määräraha, mikä Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin 14496: jo sinänsä oli riittämätön. Määrärahaa onkin kunnioittavasti, 14497: käytetty vain pääasiassa entisten lastenkotien 14498: heikossa kunnossa olevien tai muuten epä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 14499: tyydyttävien rakennusten korjausten avusta- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu- 14500: miseen. Valtionapu on kuitenkin tässäkin vun 4 momentiUe lisäystä 20 miljoonaa 14501: vaatimattomassa muodossa ollut omiaan te- markkaa lastenkotien rakennuskustan- 14502: hostamaan ohjausta kotien saamiseksi tar- nusten avustamiseen. 14503: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 14504: 14505: Martta Salmela-Järvinen. Kaisa. Biilelä. 14506: Lempi Lehto. Vappu Heinonen. 14507: Meeri Kalavainen. Anni l'linck. 14508: Laura Brander-Wallin. Tyyne Pa.asivuori. 14509: 1145 14510: 14511: IV,441. - Rah.al. N:o 309. 14512: 14513: 14514: 14515: 14516: Torvi ym.: Määrärahan osoitta'lltisesta lastenseimien avusta- 14517: miseen. 14518: 14519: 14520: E d u s k u n n a 11 e. 14521: 14522: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut vuo- vuoksi ei kaupunkikuntien seimille myön- 14523: teen 1953 saakka varattuna sosiaaliminis- netty avustusta ollenkaan. Valtion avun tosi- 14524: teriön hallinnon haaran menojen kohdalle, asiallinen olemattomuus on vaikuttanut sen, 14525: luvulle lastensuojelun avustaminen, momen- että uusia lastenseimiä ei ole maahamme pe- 14526: tille kotikasvatuksen tukemistyö, 7 500 000 rustettu huutavasta tarpeesta huolimatta. 14527: markkaa, mutta siitä lähtien on määräraha Niinpä puute näistä työssä käyvien äitien 14528: ollut vain 5 miljoonaa markkaa. Tältä mo- pikkulasten päivähuoltolaitoksista on häpeäl- 14529: mentilta on myönnetty avustuksia lastensei- lisen suuri. 14530: mille sekä kerhokeskuksille. Lastenseimilie Edellä olevan perusteella ehdotamme, 14531: jaettavaa määrärahaa on kuluvana vuonna 14532: ollut vain 3 135 000 markkaa, mistä on pääs- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 14533: syt osalliseksi 52 seimeä ja niissä 2 680 lasta, tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu- 14534: joten avustus on siis lasta ja päivää kohti vun 2 momentille 20 000 000 markan 14535: n. 3 markkaa. Kaikkiaan määrärahaa anoi määrärahan lastenseimien valtionapua 14536: 92 seimeä, mutta määrärahan pienuuden varten. 14537: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 14538: 14539: Irma Torvi. H. Tauriainen. Toivo Asvik. 14540: Pentti Liedes. Bernming Lindqvist. Irma Rosnell. 14541: Antti Kinnunen. Martti Lel!kinen. Elli Stenberg. 14542: 1146 14543: 14544: IV,442. - Rah.al. N:o 310. 14545: 14546: 14547: 14548: 14549: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelastakaa Lapset 14550: -Rädda Barnen r.y :n suorittaman perhesijoitustoimin- 14551: nan tukemiseen. 14552: 14553: 14554: E d u s k u n n a 11 e. 14555: 14556: Pelastakaa Lapset~ Rädda Barnen r. y. Sopivien kasvatuskotien hankkiminen ja 14557: on yli kolmen vuosikymmenen suorittanut niiden jatkuva valvonta vaatii asianmukai- 14558: uraauurtavaa työtä lasten ·yksilöllisen · huol· sesti koulutettua ja riittävää työvoimaa, 14559: lon, lähinnä yksityiskotisijoituksen yleistämi- mistä aiheutuvat kustannukset korvautuvat 14560: seksi ja kehittämiseksi maassamme. kuitenkin yhteiskunnalle sen kautta, että ky- 14561: Olosuhteet lastensuojeluasetuksen antami- seiseen toimintaan uhratut varat aiheuttavat 14562: sen jälkeen lakisääteisen lastensuojelun alalla huomattavan säästön myöhemmällä iällä tar- 14563: ovat nyttemmin muuttuneet oleellisesti; Las- vittavaan huoltoon nähden. 14564: tenkotien ylläpitäminen on muodostunut ta- Ottaen huomioon, että lastenkotisijoituksen 14565: loudellisesti ·huomattavasti raskaammaksi taso on katsottu välttämättömäksi turvata 14566: kuin aikaisemmin, lähinnä sosiaalisen lainsää- valtion avulla, on kohtuullista, että lapsen 14567: dännön kehittymisen johdosta, mitä työnteki- kannalta edullisimman perhesijoituksen ta- 14568: jäin työaikaan tulee. Lastenkotisijoitus on soon ja sen turvaamiseen kiinnitetään sen 14569: kuitenkin vain eräs muoto lastenhuoltotoi- ehdottomasti vaatimaa huomiota. 14570: minnassa, jota on syytä käyttää ainoastaan Ylläolevan perusteella ehdotamme kun- 14571: silloin, kun lopullista sijoitusmuotoa vielä ei nioittaen, 14572: ole määrätty tai milloin lapsi sopeutuvaisuu- 14573: tensa tai terveytensä vajavaisuuksien vuoksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 14574: vaatii laitoshoitoa. Kaikissa muissa tapauk- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa 14575: sissa olisi pyrittävä saamaan aikaan yksityis- markkaa Pelastakaa Lapset - Rädda 14576: kotisijoitus joko ottolapsena tai kasvattilap- Barnen r. y :n suorittaman per·hesijoi- 14577: sena. tustoiminnan tukemiseksi. 14578: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 14579: 14580: Armas Leinonen. Juho Kuittinen. Felix Seppälä. 14581: Grels Teir. Lennart Heljas. Eino Kilpi. 14582: 1147 14583: 14584: IV,443. - Rah.al. N:o 311. 14585: 14586: 14587: 14588: 14589: Brander-Wallin ym.: -Määrärahan osoittamisesta kesävirkis- 14590: tyksen järjestämiseksi alle kouluiän oleville lapsille. 14591: 14592: 14593: E d u s kun n alle. 14594: 14595: Viime vuosina on perheenäitien kesävirkis- menoarviosta. On valitettavaa, että juuri 14596: tystä järjestettäessä kiinnitetty huomiota nousevan polven määrärahoista tingitään, 14597: entistä tehostetumpaan loman käyttöön ja varsinkin kun asia koskee köyhimpien per- 14598: kehoitettu äitejä järjestämään lomansa niin, heiden lapsia. 14599: että he voivat viettää sen ilman lapsia. Kun Viitaten aikaisemmin jätettyihin aloittei- 14600: lapset tarvitsevat myös lomaa ja virkistystä, siin ehdotammekin kunnioittaen, 14601: johon ei monellakaan köyhissä oloissa elävillä 14602: perheillä ole mahdollisuutta, olisi heitä tässä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 14603: autettava. ~ulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu- 14604: Vuodesta 1927 on valtion tulo- ja meno- vun uudelle momentille 4 000 000 14605: arviossa ollut määräraha alle kouluikäisten markkaa kesävirkistyksen järjestärni- 14606: lasten kesävirkistystä varten. Nyt on määrä- seksi alle kouluiän oleville lapsille. 14607: raha jälleen jäänyt pois ensi vuoden tulo- ja 14608: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 14609: 14610: Laura Brander-Wallin. Elli Nurminen. Kaisa Hiilelä. · . 14611: Jaakko Hakala. Eino Raunio. Martta Salmela-Järvinen. 14612: Tyyne Paasivuori. 14613: 14614: 14615: 14616: 14617: 40 E 626/55 14618: 1148 14619: 14620: IV,444. - Rah.al. N:o 312. 14621: 14622: 14623: 14624: 14625: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistyksen jär- 14626: jestämiseksi alle kouluiän olev'llle laps'i'lle. 14627: 14628: 14629: E d u s k u n n a 11 e. 14630: 14631: Kolmatta vuosikymmentä oli valtion tulo- aikana. Kaikilla kunnilla ei ole mahdolli- 14632: ja menoarviossa määrärahat lasten kesävir- suutta yksinomaan omien varojensa turvin 14633: kistystä varten sekä opetusministeriön että järjestää asiaa. Sitäpaitsi on lukUisia las- 14634: sosiaaliministeriön hallinnonhaaroja käsittele- tensuojelujärjestöjä, jotka tarkoitusta varten 14635: vien pääluokkien kohdalla, edellisessä koh- saamansa valtionavun turvin kykenisivät ny- 14636: dassa vain kansakoululapsia, jälkimmäisessä kyistä paremmin huolehtimaan varattomien 14637: yleensä heikkoja ja varattornia lapsia varten. lasten kuntouttamisesta kesäaikana. 14638: Vuodesta 1951 lähtien ovat hallitukset koko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 14639: naan jättäneet esityksistään pois ko. määrä- nioittaen, 14640: rahat sosiaaliministeriön kohdalta. 14641: Kun meidän maassamme pitkä, vaioton että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 14642: vuodenaika ja suojeluaineista köyhä ravinto tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV luvun 14643: heikentää erikoisesti lasten fyysistä kuntoa uudelle momentille 6 000 000 markkaa 14644: ja kykyä vastustaa sairauksia, olisi tärkeätä kesävirkistyksen järjestämiseksi alle 14645: varata köyhien perheiden heikoille lapsille kouluiän olevme lapsille. 14646: mahdollisuus tervehtyä ja voimistua kesä- 14647: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 14648: 14649: Irma Torvi. Antti Kinnunen. Toivo Asvik. 14650: Yrjö Murto. H. Tauriainen. Irma Rosnell. 14651: Pentti Liedes. Hemming Lindqvist. Elli Stenberg. 14652: 1149 14653: 14654: IV,445. - Rah.al. N:o 313. 14655: 14656: 14657: 14658: 14659: Hiilelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien väkijuoma- 14660: yhtiön vuosivoiton ylijäämästä saamien osuuksien käytöstä 14661: annettujen selontekojen tarkastustyötä suorittavien toi- 14662: menhaltijain palkkauksen korottamista varte·n. 14663: 14664: 14665: E d u s k u n n a 11 e. 14666: 14667: Väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen ole otettu riittävästi huomioon järjestettäessä 14668: vuosivoiton käyttämisestä 20 päivänä touko- niiden toimenhaltijain palkkausta, jotka sa- 14669: kuuta 1935 annetun lain 3 §: n 2 momentin notun tarkastustyön suorittavat. Vaikka se- 14670: mukaan, sellaisena kuin se on 11 päivänä lontekojen tarkastus on lailla järjestetty jo 14671: maaliskuuta 1955 annetussa laissa, on sosiaa- kuusi vuotta sitten, on tarkastustyö edelleen 14672: liministeriön tehtävänä hyväksyä ne selon- kahden tilapäisen toimenhaltijan suoritetta- 14673: teot, jotka kuntien on annettava väkijuoma- vana. Palkkauksensa puolesta he kuuluvat 14674: yhtiön vuosivoiton ylijäämästä vuosittain nykyisin tilapäisten toimenhaltijain 22 ja 17 14675: saamiensa varojen toisen puoliskon käyttämi- palkkausluokkiin, mitkä ovat siksi alhaiset, 14676: sestä. Saman lainpaikan mukaan kunta on ettei sellaisella palkkauksella saada pätevää 14677: oikeutettu saamaan osuutensa mainitusta yli- ja kokenutta työvoimaa pysymään näissä 14678: jäämän puoliskosta vasta sitten, kun sen toimissa. Puheena olevista toimista on muo- 14679: edelliseltä vuodelta saamastaan osuudesta an- dostunut lyhyitä läpikulkupaikkoja suureksi 14680: tama selonteko on sanotuin tavoin tullut hy- vahingoksi tarkastustyölle ja lopuksi kun- 14681: väksytyksi. tien eduille ja lain tarkoitukselle. 14682: Kuntien edun mukaista on, että niiden Kun tarkastustyötä suorittavilta toimen- 14683: antamat selonteot tulevat mahdollisimman haitijoilta on vaadittava lain tuntemusta ja 14684: nopeasti käsitellyiksi ja hyväksytyiksi, mikä tulkintataitoa, sosiaalisten olojen tuntemusta 14685: merkitsee, että niillä ovat puheenaolevat va- sekä stilisointikykyä, on heidän pätevyys- 14686: rat kohta käytettävinä ja että kunnat vältty- vaatimuksekseen asetettava korkeakoululop- 14687: vät liiallisilta korkotappioilta. V arain no- pututkinto ja tarpeellinen kokemus. Tähän 14688: peampi saanti samalla edistää niiden tarkoi- nähden heidän palkkauksensa on nykyään 14689: tusten tasaisempaa ja tarkoituksenmukaisem- liian alhainen. 14690: paa toteuttamista, joita varten varat lain Palkkausluokkien tulisi olla toiselle tarkas- 14691: mukaan on käytettävä. Tähän vaaditaan tajalle 27 ja toiselle 25. Palkkausluokkien 14692: paitsi sitä, että kunnat entistä huolellisem- korotus vaatisi 291 300 markan lisäyksen ja 14693: min käyttävät puheena olevia varoja, myös kalliinpaikanlisäys 24 000 markan lisäyksen 14694: että sosiaaliministeriössä suoritettavaa tar- eli yhteensä 315 300 markan lisäyksen nykyi- 14695: kastus- ja hyväksymistoimintaa tehostetaan seen määrärahaan 14 pääluokan XIX luvun 14696: niin, etteivät tarkastustyötä tekevien toimen- 2 momentille. 14697: haltijain tiheät vaihtumiset pääsisi tuota toi- Edellä sanotun perusteella ehdotetaan, 14698: mintaa hidastuttamaan. Selontekojen tarkas- 14699: tustyössä esiintyy siksi paljon tulkintakysy- että Ed1tskunta ottaisi 1956 tulo- ja 14700: myksiä, että työtä ei voida suorittaa muilla menoarvioon 14 Pl. XIX luvun 2 mo- 14701: kuin pätevillä ja riittävän kokeneilla työvoi- mentille 315 300 markkaa niiden so- 14702: milla. Näitä seikkoja, jotka ovat nopean ja siaaliministeriössä olevien kahden tila- 14703: samalla pätevän toiminnan edellytyksiä, ei päisen toimenhaltijan, jotka suoritta- 14704: 1150 IV,445. - Alkoholiliikkeen '\Foittovarojen käytön valvonta. 14705: 14706: 14707: vat kuntien väkijuomayhtiön vuosivoi- kaluokasta 27. palkkaluokkaan ja toi- 14708: ton ylijäämästä saamiensa osuuksien nen 17. palkkaluokasta 25. palkka- 14709: käytöstä antamien selontekojen tarkas- luokkaan sekä sanotut toimet muutet- 14710: tustyötä, palkkauksen korottamiseksi taisiin tilapäisistä ylimääräisiksi toi- 14711: niin, että toinen siirrettäisiin 22. palk- miksi. 14712: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 14713: 14714: Kaisa Hiilelä.. Eino Raunio. Vappu Heinonen. 14715: EIU Nurminen. Martta Salmela-Järvinen. Meeri Kalavainen. 14716: Laura Brander-Wallin. Anni Flinck. K. F. Haapasalo. 14717: Rafael Paasio. 14718: 1151 14719: 14720: IV,446. - Rah.al. N:o 314. 14721: 14722: 14723: 14724: 14725: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholipoliklinikka- 14726: toiminnan ylläpitämistä vm·ten. 14727: 14728: 14729: E d u s k u n n a ll e. 14730: 14731: Maailman Terveysjärjestö on kiinnittänyt kansantaloudelle ja tuotantoelämälle. Tästä 14732: huomiota alkoholistien tarkoituksenmukai- huolimatta sen kustannukset on laskettu 14733: seen hoitoon ja erityisesti aikavien alkoho- vain noin kymmenesosaksi suljetun hoidon 14734: listien hoitomahdollisuuksien lisäämiseen. kustannuksista. Ennakolta ehkäisevänä toi- 14735: Tämän vuoksi on Väkijuomakysymyksen mintana se samalla tulee vähentämään laki- 14736: Tutkimussäätiön toimesta ylläpidetty maas- sääteisen alkoholistihuollon menoja. 14737: samme kahta alkoholistiongelmiin joutunei- Alkoholi poliklinikkatoimintaa on toistai- 14738: den henkilöiden hoitoon erikoistunutta poli- seksi harjoitettu koeluontoisena. Klinikkain 14739: klinikkaa. Hoitoon hakeutuminen on ollut hoitohenkilöstöön kuuluu 3 lääkäriä, 6 so- 14740: täysin vapaata ja se on perustunut lääkä- siaalityöntekijää ja 2 sairaanhoitajaa. Li- 14741: rien ja sosiaalityöntekijäin yhteistyöhön. säksi klinikoilla työskentelee 2 kanslistia ja 14742: Alkoholiongelmiin joutuneiden henkilöiden 1 siivooja. Yleisestä hallinnosta vastaa toi- 14743: avokliininen hoito palvelee erityisesti hen- minnanjohtaja. Klinikkain kokonaismenot 14744: kilöryhmää, jossa ongelmat ovat alkavia, ja vuonna 1955 on laskettu 11 miljoonaksi 14745: jolla terveys, talous, työ- ja perhesuhteet markaksi. 14746: eivät vielä ole lopullisesti häiriintyneet. Avo- Alkoholipoliklinikkain toiminnasta saadut 14747: kliininen toimintamuoto toimii siis suureksi myönteiset kokemukset ovat vahvistaneet kä- 14748: osaksi ennakolta ehkäisevänä. Hoitotavan sitystä tämän toiminnan jatkumisen ja laa- 14749: keskeisin merkitys onkin sen kyvyssä tarjota jenemisen välttämättömyydestä maassamme. 14750: nopeata ja varhaista apua ja siten estää yk- Alkoholistien polikliinisen hoidon järjestä- 14751: silöä luisumasta lopullisen alkoholismin as- minen ei kuitenkaan ole mahdollista ilman 14752: teelle. Onkin ollut havaittavissa, että klinik- valtiovallan taloudellista tukea. Alkoholi- 14753: kahoitoon tulevat henkilöt eivät yleensä ole poliklinikkatoiminnan vakinaistamiseksi ja 14754: yhteiskunnallisen huollon varaan joutuneita, toiminnan laajentamiseksi, viitaten samalla 14755: vaan he ovat työkykyisiä, oman ja perheensä väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosi- 14756: toimeentulon ansaitsevia yksilöitä, joiden voiton käyttämisestä annetun lain 2 § : n 14757: työkunto ja sosiaalinen sopeutuminen hoidon 3 momenttiin, allekirjoittaneet kunnioittaen 14758: avulla saadaan jatkuvasti turvatuksi. Hoi- ehdottavat, 14759: don vaikutus on siten yhteydessä työmoraa- 14760: lin ja työkunnon paranemiseen lisäten sa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 14761: malla yksilöiden tuotantokykyä. tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n kohdalle 14762: Kansanterveyden kohottajana alkoholistien 11 miljoonan markan suuruisen mää- 14763: avokliinisellä hoidolla on suuriarvoinen teh- rärahan alkoholipoliklinikkatoiminnan 14764: tävä. Yksilöiden työkuntoisuutta tehosta- ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 14765: vana se tuottaa pitkän tähtäimen hyötyä 14766: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 14767: 14768: Onni Hiltunen. Eino Raunio. Lennart Heljas. 14769: Johannes Wirtanen. Vappu Heinonen. Jaakko Hakala. 14770: Erkki Leikola. Anni Flinck. Antti J. Rantamaa. 14771: Tyyne Paasivuori. 14772: 1152 14773: 14774: IV,447. - Rah.al. N:o 315. 14775: 14776: 14777: 14778: 14779: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta siviiliorpojen ja 14780: -leskien elatuksen turvaamiseen. 14781: 14782: 14783: E d u s k u n n a ll e. 14784: 14785: Sosiaalinen huolto edellyttää, että yhteis- ovat täysin työkykyisiä, on huoltoeläke. Si- 14786: kunta turvaa ennen kaikkea niiden elämän viiliorvot ovat jääneet ,lapsipuolen asemaan" 14787: mahdollisuudet, jotka eniten huoltoa tarvit- eikä valtiovallan taholta ole huomioitu hei- 14788: sevat. Tätä ei kuitenkaan ole aina uudistuk- dän useimmiten sangen vaikeaa taloudellista 14789: sia tehtäessä riittävästi huomioitu. Niinpä asemaansa. Olisi oikeudenmukaista, että myös 14790: esim. lapsilisä maksetaan kaikille maamme siviiliorvot pääsisivät osallisiksi valtion va- 14791: lapsille, niillekin, joiden vanhemmat ovat roista maksettavasta huoltoeläkkeestä, samoin 14792: maamme rikkaimpia. Sen sijaan mm. siviili- siviilileskistä ne, jotka lastenhoidon vuoksi 14793: orvot, joita maassamme on huomattava määrä, ovat sidotut kotiin eivätkä voi osallistua 14794: ovat useimmassa tapauksessa yksinomaan ansiotyöhön. 14795: vain lapsilisän varassa eläviä. Maassamme Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 14796: on suuri määrä lapsirikkaita perheitä, joiden nioittaen, 14797: pääasiallinen huoltaja on kuollut. Vain har- 14798: voissa tapauksissa he saavat mitään eläkettä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 14799: tai avustusta. Yksinpä kuntain huoltoapukin tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIX lt~r 14800: usein evätään sen perusteella, että he saavat vun uudelle momenh7le arviomäärä- 14801: lapsi- ja perhelisää. rahana 50 000 000 markkaa käytettä- 14802: Sotaorvoille on sotavammalain nojalla tur- väksi varattomien ja vähävaraisten 14803: vattu huoltoeläke 16 ikävuoteen, erikoista- sivi~7iorpojen sekä alaikäisten lasten 14804: pauksissa 17 vuoteen asti. Myös sotaleskillä, hoitoon sidottujen siviilileskien elatuk- 14805: joiden lapset ovat aikuisia ja jotka vielä sen turvaamiseen. 14806: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 14807: 14808: Elli Stenberg. Rainer Virtanen. 14809: Irma Rosnell. Pertti Rapio. 14810: Eino Roine. 14811: 1153 14812: 14813: IV,Hs. - Rah.al. N:o 316. 14814: 14815: 14816: 14817: 14818: Heljas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 14819: siksi raittiustyötä suorittaville järjestöille. 14820: 14821: 14822: E d u s k u n n a ll e. 14823: 14824: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- että valtion alkoholitulot ovat suuresti nous- 14825: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 on seet. Raittiustyön tehostamisen tarve on il- 14826: 14 Pl. XIX l. 1 mom. kohdalla määräraha meinen päättäen siitä, että esim. alkoholin- 14827: avustuksiksi raittiustyötä suorittraville jär- kulutus on yhä kasvanut. Raittiusmäärä- 14828: jestöille merkitty 49161000 markaksi. Sitä rahan korottamisen välttämättömyyden on 14829: on siis korotettu nykyisestä ainoastaan mm. sosiaaliministeriö myöntänyt, kun se, 14830: 718 000 markalla, joka on tarkoitettu rait- sikäli kuin o1emme saaneet tietää, on ehdot- 14831: tiusjärjestöjen toimihenkilöiden palkkojen tanut kysymyksessä olevan määrärahan ko- 14832: korottamiseksi samassa suhteessa kuin vas- rotettavaksi 70 000 000 markkaan. 14833: taavia virkamiespalkkoja korotetaan. Kun Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo- 14834: raittiusmäärärahaa ei ole korotettu rahan- tamme, 14835: arvon alenemista vastaavasti, on tilanne nyt 14836: sellainen, että kysymyksessä olevaan tal"koi- että Eduskunta korottaisi vuoden 14837: tukseen, raittius- ja muiden raittiustyötä 1956 talousarvion 14 Pl. XIX luvun 14838: suorittavien keskusjärjestöjen toiminnan tu- 1 momentin kohdalla avustuksiksi 14839: kemiseen on viime vuosina saatu ja, ta- raittiustyötä suorittaville järjestöille 14840: lousarvioehdotuksen mukaan, tultaisiin edel- esitetyn määrärahan 70 000 000 mark- 14841: leen saamaan huomattavasti vähemmän kuin kaan. 14842: sodan edellisinä vuosina, huolimatta siitä, 14843: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 14844: 14845: Lennart Heljas. Aino Malkamäld. Eino Uusitalo. 14846: Albin Wickman. Vappu Heinonen. Meeri Kalavainen. 14847: Toivo Antila. Anni Flinck. Bertel Lindh. 14848: T. Saloranta. John Forsberg. Juho Tenhiälä. 14849: Antti J. Rantamaa. Jaakko Hakala. Armas Leinonen. 14850: Elli Nurminen. Artturi J'åmsen. Artturi Tienari. 14851: Nestori Kaasalainen. 14852: 1154 14853: 14854: IV,449. - Rah.al. N:o 317. 14855: 14856: 14857: 14858: 14859: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten mak- 14860: samiseen kansalaissodan punaisille invalideille. 14861: 14862: 14863: E d u s k u n n a ll e. 14864: 14865: Vuoden 1918 kansalaissodan seurauksena vuotuinen eläke, myönnettiin myös valtion 14866: elää maassamme vielä 1150 ns. punaista in- eläke ns. Viron retkeen osallistuneille valkoi- 14867: valiidia. Aina vuoteen 1941 ei valtion ta- sille. Eläke myönnettiin taannehtivasti. 14868: holta tehty mitään heidän kärsimystensä lie- Voimassa olevan sotilasvammalain mukaan 14869: vittämiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi. osa punainvaliideja saa eläkettä valtiolta. 14870: Vuoden 1941 jälkeen heille maksetut eläkkeet Mutta sen lisäksi on sellaisia, jotka ov,at saa- 14871: OV'at olleet siksi pieniä, että niiden merkitys neet sairauden vankileirillä tai menettäneet 14872: on muodostunut avun saajille enemmän sym- työkykynsä valkoisten pahoinpitelyn seurauk- 14873: boliseksi kuin tarkoitustaan vastaavaksi sena. Nämä invaliidit, luvultaan n. 1 000, 14874: avuksi. eivät sa'a mitään valtion eläkettä. 14875: Kokonaan toisenlaista on ollut valtion huo- On oikeudenmukaista, että kansalaissodassa 14876: lenpito ns. V'alkoisten puolella taistelleiden ja punaisten puolella invaliideiksi tulleille 14877: heidän perheittensä suhteen. Jo vuonna myönnetään samat aineelliset edut ja oikeu- 14878: 1919 hyväksytyn lain perusteella alettiin det kuin valkoisillekin. Näin ei ole tapah- 14879: myöntää valkoisille haavoittuneille ja rinta- tunut niin kauan kuin heille ei ole maksettu 14880: ma(}loissa sairastuneille ylimääräistä eläkettä. taannehtivasti korvausta siltä ajalta, jolta 14881: Vuonna 1937 alettiin maksaa ylimääräistä valkoiset invaliidit ovat saaneet, mutta joka 14882: eläkettä Saksassa ensimmäisen maailmanso- on vielä saamatta punaisten puolella inva- 14883: dan aikana ns. 27 jääkäripataljoonassa pal- liideiksi tuHeilla. 14884: velleille. Vuonna 1938 annetulla valtioneu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 14885: voston päätöksellä alettiin eläkkeitä myöntää 14886: myös kansalaissodassa palvelleille valkoisille että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 14887: rintamamiehille. Vuonna 1943 laajennettiin tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 14888: eläkeoikeus käsittämään myös va!lkoisten rin- kan arviomäärärahan käytettäväksi 14889: tamamiesten perheitä. Tähän tarkoitukseen valtioneuvoston lähemmin määräämällä 14890: käytetään nykyisin valtion varoja yli tavalla korvausten maksamiseen takau- 14891: 10 000 000 markkaa. Vuonna 1941, saman- tuvasti kansalaissodan punaisiUe inva- 14892: aikaisesti kuin vihdoin myönnettiin n. 300 lideille. 14893: punaiselle invaliidille 1 600-3 200 markan 14894: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 14895: 14896: Lauri Myllymäki Usko Seppi. 14897: Pauli Puhakka. Eino Roine. 14898: 1155 14899: 14900: IV,450. - Rah.al. N:o 318. 14901: 14902: 14903: 14904: 14905: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta vuoden 1918 kan- 14906: salaissodassa punaisella puolella vahinkoja kärsineiden' 14907: korvauksen järjestämiseksi. 14908: 14909: 14910: E d u s k u n n a 11 e. 14911: 14912: Vuonna 1918, heti kansalaissodan pää- rossa kansalaissotaan sekä Karjalassa ja Au- 14913: tyttyä, ryhdyttiin valtion taholta järjestä- nuksessa käytylliin taisteluihin osallistuneet 14914: mään ns. valkoisten puolella taistelleiden ja suomalaiset. Tähän lainsäädäntöön noj,aten 14915: tämän johdosta tavalla tai toisella kärsimään on sitten vuosittain valtion talousarvioon 14916: joutuneiden vahinkojen korvaamista. Täl- otettu määräraha näiden eläkkeiden maksa- 14917: löin katsottiin korvaukseen oikeutetuiksi ei mista varten. 14918: vain sotatoimissa tai siihen liittyvissä tapah- Nyt jo yleisesti tunnustetaan, että vuoden 14919: tumissa haavoittuneet ja invaliideiksi tul- 1918 tapahtumat oliV>at historiallisten syiden 14920: leet, vaan myös näiden ja kaatuneiden omai- ja maassa silloin vallinneen tilanteen seu- 14921: set, lesket, lapset tai muut sukulaiset suo- raus. Virallisesti on tunnustettu, että puna- 14922: raan ylenevässä polvessa, samoin myös ne, kaartilaiset taistelivat vakaumuksensa puo- 14923: jotka olivat sodan johdosta kärsineet vahin- lesta. Mutta he taistelivat samalla Suomen 14924: koja. Vapaaehtoisesti kerättyjen varojen li- itsenäisyyden, riippumattomuuden, kansan- 14925: säksi käytettiin tähän huolto- ja korvaus- vallan ja rauhan puolesta; sen on historian 14926: toimintaan runsaasti yleisiä, kuntien, seura- kulku osoittanut. Vaikka punaisella puolella 14927: kuntien ja valtion v,aroja. Lopullisesti tämä v. 1918 taistelleet joutuivat monenlaisten 14928: huoltorahoitus va;kiinnutettiin lailla ,eläk- suurten vahinkojen ja kärsimysten kohteeksi, 14929: keistä vapaussodassa haavoittuneille sotu- ei vielä 37: n vuodenkaan kuluttua ole näitä 14930: reille sekä kaatuneiden ja sairauden joh- vahinkoja heille korvattu. Olisi jo vihdoin- 14931: dosta kuolleiden sotilaiden perheiden jäse- kin aika heitä kohtaan osoitettu epäoikeu- 14932: nille 28 päivänä huhtikuuta 1919. Tätä lain- denmukaisuus korja!rta. 14933: säädäntöä täydennettiin vielä lailla 29 päi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 14934: vältä toukokuuta 1931, jolla säädettiin eläk- 14935: keet kaikille niillekin, jotka olivat osallistu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 14936: neet sotatoimiin tai tehtäviin ma,an rajojen tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 14937: ulkopuolella ennen Tarton rauhansopimuk- kan määrärahan vuoden 1918 kansa- 14938: sen allekirjoittamista, vaikka osallistuminen laissodassa punaisella puolella vahin- 14939: näihin olikin ollut täysin vapaaehtoista.. Näin koja kärsineiden korvauksen järjestä- 14940: tulivat korvauksiin oikeutetuiksi kaikki Vi- miseksi. 14941: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 14942: 14943: Hemming Lindqvist. Y. Enne. Aleksi Kiviaho. 14944: J. Mustonen. N. Nurminen. Toivo Åsvik. 14945: Tauno Kelovesi. H. Tauriainen. P. Puhakka. 14946: Mauri Ryömä. 14947: 14948: 14949: 14950: 14951: 41 E 626/55 14952: 1156 14953: 14954: IV,4111. - Rah.al. N:o 319. 14955: 14956: 14957: 14958: 14959: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 14960: ja lainoiksi varattomien perheenäitien ja lasten lomatoi- 14961: mintaa harjoittaville naisjärjestöille. 14962: 14963: 14964: E d u s k u n n a 11 e. 14965: 14966: Rasittuneiden ja varattomien perheen- kunnan ja järjestöjen tukea ja myötävaiku- 14967: äitien sekä lasten lomatoimintaa on järjes- tusta voi päästä lyhyellekään lomalle, jota 14968: tetty jo usean vuosikymmenen ajan maas- on pidettävä välttämättömänä, ja toimintaa 14969: samme lukuisien naisjärjestöjen toimesta. olisi pyrittävä vielä entisestäänkin laajenta- 14970: Valtionapua on saatu tähän työhön vain maan kaikkia äitejä koskevaksi, on kohtuul- 14971: kaksi kolmasosaa hoitopäiväkustannuksista lista, että valtion taholta suuremmassa mää- 14972: talousarviossa kulloinkin olevan määrärahan rässä kuin tähän asti huojennetaan puheena- 14973: puitteissa, jolloin toimeenpaneville järjes- olevien järjestöjen taloudellista taakkaa avus- 14974: töille ovat jääneet muut kustannukset, kuten tuksilla ja halpakorkoisilla lainoilla. 14975: kiinteistöjen hankinta ja rahoitus, niiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 14976: kunnossapito, sisustus- ym. menot sekä loppu- 14977: erä hoitopäiväkustannuksista. Pääomamenot että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 14978: on jouduttu rahoittamaan etupäässä pankki- tulo- ja menoarvioon yhteensä 50 mil- 14979: lainoilla. joonan markan suuruisen määrärahan, 14980: Vuotuiset lainojen lyhennykset ja korot josta avustusta 20 miljoonaa ja pitkä- 14981: muiden kulujen ohella muodostuvatkin näin- aikaista, halpakorkoista lainaa 30 mil- 14982: ollen kohtuuttoman raskaaksi taakaksi va- joonaa markkaa, varattomien perheen- 14983: paaehtoista työtä suorittaville järjestöille. äitien ja lasten lomatoimintaa harjoit- 14984: Kun kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat tavien naisjärjestöjen lomakotien pää- 14985: perheenäidit lapsineen eivät ilman yhteis- omamenojen korkoihin ja kuoletuksiin. 14986: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 14987: 14988: Elli Nurminen. Impi Lukkarinen. Heikki Hykkäälä. 14989: Martta. Salmela-Järvinen. Arvi Turkka. G. Henriksson. 14990: Kaisa Hiilelä. Vappu Heinonen. Bruno J. Sundman. 14991: Laura Brander-Wallin. 0. Muikku. Tyyne Paasivuori. 14992: Tyyne Paasivuori Veikko Kokkola. Edvard Pesonen. 14993: K. F. Haapasalo. Väinö Tikkaoja. Vilho Väyrynen. 14994: 1157 14995: 14996: IV,4o2. - Rah.al. N:o 320. 14997: 14998: 14999: 15000: 15001: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille 15002: maksuttomien lomamatkojen järjestämiseksi vähävarai- 15003: sille äideille. 15004: 15005: 15006: E d u s k u n n a 11 e. 15007: 15008: Toistaiseksi on äitien lomanviettokysy- tyisesti maksuttomia matkoja, jolloin he voi- 15009: mystä järjestävänä ainoana lainsäädäntö- sivat itse järjestää itselleen loman sukulais- 15010: toimenpiteenä ollut 25 päivänä maaliskuuta tensa tai tuttaviensa luona tai käyttää mat- 15011: 1948 annettu valtioneuvoston päätös vähä- kan muuten henkiseksi piristyksekseen. 15012: varaisille äideille järjestetyn kesävirkistyk- Matka-avustusta ei saisi kuitenkaan sitoa 15013: sen valtionavusta. Tämän määrärahan tur- mihinkään määrättyyn vuodenaikaan. Näin 15014: vin (v. 1955 6 292 000 mk) ovat eräät jär- saisivat myös pienviljelijäperheiden äidit 15015: jestöt, lähes puolet omia varojaan käyttäen, mahdollisuuden vuosiloman pitämiseen, sillä 15016: järjestäneet muutamalle tuhannelle (v. 1954 kesäaikana, jolloin useimmat lomakodit toi- 15017: 4192) äidille ja heidän pienille lapsilleen mivat, heillä ei ~man työnsä tähden juuri 15018: lyhyen kesäloman. Näin lomautettujen äitien ole mahdollisuuksia päästä osallisiksi siitä 15019: määrä on kuitenkin tarpeeseen nähden liian edusta, minkä järjestöt em. määrärahan tur- 15020: pieni. Maamme lähes 800 000 perheenäidistä vin pienelle äitien ryhmälle nyt järjestävät. 15021: on vähintään 100 000 siinä asemassa, että Tällainen matkamääräraha pitäisi antaa 15022: heidän, suurten perheittensä ja muuten vai- kuntien jaettavaksi, jotka parhaiten tuntevat 15023: keitten elämän olosuhteidensa ja työtaak- alueensa äitien tarpeen ja mahdollisuudet. 15024: kansa vuoksi, pitäisi välttämättä saada vuo- Muissa valtioissa on saatu edullisia koke- 15025: sittainen loma, jotta heidän työkykynsä säi- muksia valtion myöntämien vapaitten matko- 15026: lyisi. jen vaikutuksesta kotipaikkakunnan ulkopuo- 15027: Eduskunnan viime vuonna myöntämä lella vietettyjen lomien lisääntymisen muo- 15028: 2 miljoonan matkamääräraha, joka on jaettu dossa. Nimenomaan perheenäideille, jotka ta- 15029: samoille järjestöille, jotka ylläpitävät loma- vallisessa työssään ovat sidotut kotiin, mer- 15030: koteja, on auttanut järjestöjä valitsemaan kitsee lomamatka vielä paljon enemmän 15031: kipeimmin lomaa tarvitsevia äitejä ja ollut kuin muille lomalaisille. 15032: siten hyödyllinen oikeaan päämäärään pyrit~ Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15033: täessä, mutta se ei ole lisännyt lomaansa nioittaen, 15034: viettävien äitien kokonaismäärää. Tosin ei 15035: maassamme myöskään ole tarpeellista mää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 15036: rää sopivia lomakoteja. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 15037: Kipeästi lepoa ja virkistystä tarvitsevien kan määrärahan kuntien käytettä- 15038: perheenäitien 1omauttamista voitaisiin lisätä väksi maksuttomien lomamatkojen 15039: myös siten, että myönnettäisiin heille yksi- järjestämiseksi vähävaraisille äideille. 15040: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 15041: 15042: Irma Torvi. Yrjö Murto. Hemming Lindqvist. 15043: Hertta Kuusinen. Pentti Liedes. Martti Leskinen. 15044: Eino Tainio. Antti Kinnunen. Toivo Asvik. 15045: Mauri Ryömä. H. Tauriainen. Irma Rosnell. 15046: Elli Stenberg. 15047: 1158 15048: 15049: IV,453. - Rah.al. N:o 321. 15050: 15051: 15052: 15053: 15054: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta perheenäitien 15055: lomamatkojen korvaamiseksi. 15056: 15057: 15058: E d u s k u n n a ll e. 15059: 15060: Suoritettujen tutkimusten mukaan maas- myksensä hoidettava vapaalippujärjestelmän 15061: samme on noin 100 000 vähävaraista suur- avulla. V: n 1955 sosiaaliministeriön budje- 15062: perheistä äitiä, jotka mitä kipeimmin olisi- tissa oli varattu tätä tarkoitusta varten 15063: vat säännöllisesti toistuvan loman tarpeessa 2 000 000 mk:n määräraha, joka on jaettu 15064: niinkuin muutkin työntekijät. Heidän teh- perheenäitien kesävirkistystoimintaa harjoit- 15065: tävänsä on sitäpaitsi erittäin raskas ja vas- taville järjestöille matkakorvauksen myöntä- 15066: tuullinen. Tehdäkseen mahdolliseksi näiden mistä varten vaikeimmassa asemassa oleville. 15067: äitien 1omauttamisen edes joskus, ovat eräät Olisi tärkeätä, että v:n 1956 budjettiinkin 15068: yhteisöt ja järjestöt harjoittaneet kesävir- saataisiin vastaava määräraha. 15069: kistystoimintaa heidän hyväkseen. Mutta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 15070: vain murto-osa lomantarpeessa olevista pää- nioittavasti, 15071: see tästä toiminnasta osalliseksi. Monen koh- 15072: dalla ilmainenkin oleskelu jossain lomakoh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 15073: teessa tuottaa vaikeuksia tai estyy kokonaan tulo- ja menoarvioon perheenäitien 15074: matkakustannusten kalleuden vuoksi. Tämän lomamatkojen korvaamista varten 15075: takia ja edistääkseen yleensä vähävaraisten 2 000 000 markan määrärahan käytet- 15076: monilapsisten perheenäitien lomanvieton täväksi sosiaaliministeriön lähernpien 15077: yleistymistä, olisi heidän matkakorvauskysy- ohjeiden mukaan. 15078: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 15079: 15080: Tyyne Paasivuori. Laura Brander-Wallin. Rafael Paasio. 15081: Anni Flinck. Veikko Helle. Elli Nurminen. 15082: Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen. Unto Suominen. 15083: Onni Hiltunen. Irma Hamara. 15084: 1159 15085: 15086: IV,454. - Rah.al. N:o 322. 15087: 15088: 15089: 15090: 15091: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tuberkuloottistet!J 15092: perheiden äitien kesävirkistyksen järjestämiseen. 15093: 15094: 15095: E d u s k u n n a 11 e. 15096: 15097: Levon ja kesävirkistyksen hankkimista va- keräämillään varoilla, mikä on ollut mahdol- 15098: rattomille, suuriperheisille äideille tarkoit- lista mm. sen johdosta, että liitto on muuta 15099: tava toiminta on saavuttanut maassamme kesävirkistystoimintaansa ( tuberkuloottisten 15100: huomattavan laajat mittasuhteet. Sen pii- perheiden lasten kesäleirejä) v;arten saanut 15101: rissä saavutettujen kokemuksien perusteella tukea raha-automaattien voittovaroista. Myös 15102: on voitu todeta, että tällä tavoin on mahdol- tuberkuloottisten perheiden äideille tarkoitet- 15103: lista suuresti edistää perheenäitien sekä hen- tujen virkistystilaisuuksien tarvetta on ha- 15104: kisen että ruumiillisen terveyden ja työky- vaittu olevan nykyistä paljon runsaammin, 15105: vyn säilymistä ja sitä kautta koko kansan mikä onkin ymmärrettävää ottaen huomioon 15106: hyvinvointia. Niillä on merkitystä ennen tämän sairauden yhä vie}ä suuren levinnei- 15107: kaikkea suuren perheen hoidossa rasittunei- syyden ja monissa osissa maatamme vallitse- 15108: den äitien osalta. Mutta perheen runsaus ei van parantolapaikkojen puutteen. Toimin- 15109: ole ainoa tekijä, joka voi aiheuttaa äidin nan laajentamiselle on kuitenkin taloudellisia 15110: ylenmääräistä rasittumista. Perheen piirissä esteitä, koska liitto ei voi siihen sijoittaa va- 15111: esiintyvä vakava ja pitkäaikainen sairaus rojaan kovin paljoa nykyistä enempää. Lii- 15112: - kohtasipa se äitiä itseään tai toisia per- ton varat ovat nimittäin nykyään pääasiam- 15113: heenjäseniä - on myös omiaan tuottamaan sesti sidotut parhaillaan kehittymässä olevien 15114: huolta ja ponnistuksia, jotka kohdistuvat eri- tuberkuloosipotilaiden kuntouttamissuunnitel- 15115: tyisen kuluttavina juuri äidin voimiin ja mien toteuttamiseen. 15116: työkykyyn. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 15117: Tämän pohjalla on Tuberkuloosiliitto otta- 15118: nut jo vuodesta 1948 harjoittamansa laajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 15119: kesävirkistystoiminnan erääksi haaraksi tu- tulo- ja, menoarvioon 500 000 markan 15120: berkuloottisten perheiden äideille järjestetyt suuruisen määrärahan käytettäväksi 15121: loma- ja virkistystillaisuudet, joita on Hoikan Tuberkuloosiliiton kautta tuberkuloot- 15122: opiston valmistuttua pidetty kolmena viime tisten perheiden äitien kesävirkistyk- 15123: vuotena tässä opistossa. Tämän toimintansa sen järjestämiseen. 15124: liitto on kokonaisuudessaan rahoittanut itse 15125: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 15126: 15127: Vappu Heinonen. Onni Mannila. Vieno Simonen. 15128: Impi Lukkarinen. Eino Roine. Urho Kulovaara. 15129: Anni Flinck. Y. Enne. Arvi Turkka. 15130: K. F. Haapasalo. J. Mustonen. Niilo Honkala. 15131: Tyyne Paasivuori. 0. Muikku. Hilja Väänänen. 15132: Armi Hosia. Esa Koivusilta. Elli Nurminen. 15133: Atte Pakkanen. Johannes Wirtanen. Irma Rosnell. 15134: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Meeri Kalavainen. 15135: 1160 15136: 15137: IV,41SIS, - Rah.al. N:o 323. 15138: 15139: 15140: 15141: 15142: Biilelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesävir- 15143: kistyksen järjestämiseksi vähävarais~'lle äideille. 15144: 15145: 15146: Eduskunnalle. 15147: 15148: Perheenäitien oikeus lomaan ja virkistyk- Äitien 1omauttaminen nykyisessäkin laa- 15149: seen alkaa jo olla yleisesti tunnustettu asia, juudessa on käynyt mahdolliseksi vain eri 15150: vaikka sitä ei olekaan vielä lakisääteisesti lomajärjestöjen kantamin kustannuksin. Val- 15151: järjestetty. Myöskin on äitien lomantarve tion varoista myönnettyjen avustusten eh- 15152: tunnettu ja tunnustettu tosiasia. Mutta lo- tona on, että lomajärjestö vastaa äidin loma- 15153: manviettomahdollisuudet ovat miltei olemat- kustannuksista kolmannella osalla, valtion 15154: tomat. apurahan ollessa kaksikolmattaosaa lomakus- 15155: Valtion tulo- ja menoarviossa on maara- tannuksista. Mutta lomapäiväkustannus on 15156: raha, josta eri lomajärjestöille myönnetään määrätty niin alhaiseksi, ettei se peitä todel- 15157: pieniä avustuksia kesävirkistyksen järjestä- lisia kustannuksia. Sosiaaliministeriön mää- 15158: miseksi vähävaraisille suurperheiden äideille. räämä päiväraha on vain 300 mk, kun todel- 15159: Mutta tämä määräraha on riittämätön loman liset lomakustannukset eri lomakodeissa vaih- 15160: tarpeessa olevien äitien virkistysloman osit- televat 400-450-500 mk:n vaiheilla. Näin 15161: taiseenkaan rahoittamiseen. Äitien virkistys- joutuu lomakotia ylläpitävä yhdistys yhden 15162: loman tarve on suuri, ja kun äitien loma- kolmanneksen asemasta vastaamaan puolesta 15163: oikeus on käsitteenäkin vakiintunut, niin ja yli puolesta kustannusten määrästä. Tästä 15164: suurperheiden äidit entistä enemmän ha- johtuen olisi lomapäiväraha uudelleen arvioi- 15165: keutuvat virkistyslomille mm. eri puolilla tava ja korotettava kustannustasoa vastaa- 15166: maata toimiviin naisjärjestöjen lomakoteihin. vaksi. Lomanviettomahdollisuuden varaami- 15167: Kunnollisten lomanviettopaikkojen puuttu- nen edes osittain tarvetta vastaavaksi ja lo- 15168: minen yhdessä äitien lomantarpeen kanssa mapäivärahan korottaminen voi tapahtua 15169: on kannustanut useita naisjärjestöjä perusta- vain nykyistä määrärahaa korottamalla. 15170: maan uusia sekä kunnostamaan ja laajenta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 15171: maan ennestään toiminnassa olleita lomako- nioittaen, 15172: teja. Näin on avautunut ylirasittuneille per- 15173: heenäideille uusia lomanviettopaikkoja. Mutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 15174: varojen puute asettaa ylipääsemättömiä es- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XXI lu- 15175: teitä. Lomakodeille myönnettyjen määrära- vun 5 momentille lisäystä 3 000 000 15176: hain niukkuudesta johtuen vain pieni osa markkaa käytettäväksi kesävirkistyk- 15177: lomalle pyrkivistä äideistä pääsee lomakotei- sen järjestämiseksi vähävarais~'lle äi- 15178: hin virkistyslomaansa viettämään. deille. 15179: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 15180: 15181: Kaisa Hiilelä. Vappu Heinonen. Laura Brander-Wallin. 15182: Martta' Salmela-Järvinen. Aino Malkamäki. Elli Nurminen. 15183: 1161 15184: 15185: IV,456. - Rah.al. N:o 324. 15186: 15187: 15188: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten raken- 15189: nusten jälleenrakennuskustannusten korvaamiseen hävite- 15190: tyn alueen kunnille. 15191: 15192: E d u s k u n n a 11 e. 15193: Sotien aikana hävitetyn alueen kunnallis- Sen lisäksi muiden kunnallisten rakennusten 15194: ten rakennusten jälleenrakentaminen tapah- jälleenrakennuskustannuksiakaan ei ole val- 15195: tui vuoden 1945 heinäkuun 20 päivänä eräi- tio kokonaan kustantanut, vaikka lainlaatija 15196: den kuntien talouden järjestämisestä anne- niin edellytti. 15197: tun lain mukaan. Tämän lain 3 § : ssä sano- Kuten sanottu, ministeriön ohjeiden mu- 15198: taan: ,Kunnan hallinnollisen tai laissa mää- kaan ei jälleenrakennuskustannuksia saanut 15199: rätyn tahi muun julkisen tehtävän hoitoa viedä kunnan menoarvioon. Kun valtio kui- 15200: varten tarpeellisen rakennuksen tai laitoksen, tenkaan ei ole niitä kunnille täysimääräisinä 15201: joka syyskuun 30 päivän 1939 jälkeen sodan korvannut, ovat ne aiheuttaneet kunnissa 15202: johdosta on tuhottu tai tuhoutunut, jälleen- rahoitusvajauksen. Monissa Lapin ja Oulun 15203: rakentamisen kustantaa valtio". Lain perus- läänin kunnissa on näitä jälleenrakennus- 15204: teella ministeriö antoi ohjeet kunnille, ettei menoja satoja miljoonia markkoja kuntien 15205: jälleenrakennusten kustannuksia saa ottaa menoarvion ulkopuolella. Kun muutenkin 15206: kunnan menoarvioon, vaan ne hoidetaan sen veroäyrin hinta on liian korkea, kohoaisi se 15207: ulkopuolella. eräissä kunnissa lähes 20 markkaan, jos ne 15208: Lapissa ja Itä-Suomessa sekä Hangon nyt jälkikäteen otettaisiin menoarvioihin. 15209: alueella tuhoutui sanottuja koulurakennuksia, Kunnat ovat rahoittaneet ne joko lainoilla 15210: sairaaloita, huoltolaitoksia ja virastotaloja. tai käyttäneet niihin toisiin tarkoituksiin va- 15211: Kun kunnat ryhtyivät niitä jälleenrakenta- rattuja määrärahoja. Tämä on aiheuttanut 15212: maan, edellytettiin, että valtio kustantaa nii- kestämättömän tilanteen kuntien taloudessa, 15213: den jälleenrakentamisen niinkuin laki edel- ja ellei tätä aukkoa tukita, aiheuttaa se jat- 15214: lytti. Asioiden myöhempi kulku on osoitta- kuvasti rahoitusvaikeuksia hävitetyn alueen 15215: nut, ettei näin tapahtunutkaan, vaan valtio kunnallistaloudessa. 15216: on jättänyt kunnille maksamatta satoja mil- Jälleenrakennusvaiheen alkuaikoina kun- 15217: joonia markkoja jälleenrakennettujen raken- nille vakuutettiin eri yhteyksissä, ettei jäl- 15218: nusten osalta. leenrakentamisesta tule kunnille aiheutumaan 15219: Niinpä v. 1952 suoritetun tutkimuksen mu- menoja. Nämä lupaukset eivät kuitenkaan 15220: kaan yksinomaan Lapin läänin kunnilla oli vielä tähän saakka ole toteutuneet. Kun hal- 15221: jälleenrakennettaviin rakennuksiin sijoitettu litus ei nytkään vuoden 1956 valtion tulo- ja 15222: omia varoja 172 miljoonaa markkaa. Maa- menoarvioon ole varoja tähän tarkoitukseen 15223: laiskuntain liitossa tehdyn laskelman mukaan esittänyt, ehdotamme kunnioittaen, 15224: näinä vuosina aiheutui kuntien sijoituksista 15225: jälleenrakennustoimintaan yksinomaan kou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 15226: lujen osalta 15-17 miljoonan markan korko- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 15227: tappiot vuosittain. Nyt kuluvan vuoden hei- kan määrärahan kunnallisten raken- 15228: näkuussa yksinomaan Lapin läänin kuntien nusten jälleenrakennuskustannusten 15229: saatavat valtiolta jälleenrakennettavien kou- korvaamiseksi hävitetyn alueen kun- 15230: lujen osalta olivat 112 miljoonaa markkaa. nille. 15231: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 15232: 15233: Eino Tainio. J. F. Pöykkö. Erkki Koivisto. 15234: H. Tauriainen. Niilo Ryhtä. Pentti Liedes. 15235: J. Mustonen. M. 0. Lahtela. Antti Kinnunen 15236: Vilho Väyrynen. Toivo Friman. Irma Torvi. 15237: Lauri Järvi. 15238: 1162 15239: 15240: IV,457. - Rah.al. N:o 825. 15241: 15242: 15243: 15244: 15245: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keimolan radio- 15246: vastaanottoaseman ympäristöalueen sähköistämiskustan- 15247: nuksiin. 15248: 15249: 15250: E d u s k u n n a ll e. 15251: 15252: Helsingin maalaiskunnan Keimolan ky- rivät sähkökoj.eet, niiden laadusta riippuen 15253: lässä, Helsingin-Nurmijärven maantien var- aina 2 kilometrin etäisyydeltä j·a kauempaa- 15254: rella n. 20 ikm:n päässä Helsingin kaupun- kin. Sen vuoksi on radioaseman ympäristö- 15255: gista, on noin kaksisataa työläis- ja toimihen- ainetta sähköistettäessä noudatettava eräitä 15256: kilöperhettä - yhteensä noin seitsemänsataa posti- ja lennätinhallituksen teknillisiä toivo- 15257: henkeä - talvella 1951-52 hankkinut en- muksia. Nämä toivomukset on sittemmin 15258: nestään asumattomaita metsäalueelta oma- täsmennetty siten, että kaikki tuhannen 15259: kotitontteja rakentaakseen sinne omakoti- metrin levyiselle vyöhykkeelle radioaseman 15260: rakennukset. Kyseiset omakotitontit muo- alueen rajoista lukien aseunettavat sähköjoh- 15261: dostavat yhtenäisen kokonaisuuden, ns. ,Kei- dot on kaapeloitava. 15262: molan omakotialueen". .Alueen palstoitus ja Posti- ja lennätinhallitus on vaatimuksensa 15263: yhdyskuntasuunnittelu on omakotialuetta pe- tueksi viitannut sähkölaitoksista 11. 5. 1928 15264: rustettaessa suoritettu silmälläpitäen ikehitys- annettuun lakiin, jonka 15 §: n 1 momentissa 15265: kykyisen ;asunto- ja mahdollisesti pienteolli- säädetään mm.: ,Jos sähkölaitos vaikuttaa 15266: suusyhdyskunnan, eräänlaisen satelliittikau- teknillisessä suhteessa häiritsevästi toiseen 15267: pungin, luomista. sähkölaitokseen taikka lennätin-, puhelin. tai 15268: Ennakolta arvaamaton ristiriita juiJ.kisen muuhun sellaiseen laitokseen, olkoon - - - 15269: edun kanssa on vuodesta 1952 s8iakka ehkäis- myöhemmin rakennetun laitoksen omistajan 15270: syt yhdyskunnan kehitystä ja jättänyt sen asiana ryhtyä laitoksessaan toimenpiteeseen 15271: lopullisen j ärj estelynkin keskeneräiseksi. häiriön poistamiseksi---." 15272: Posti- ja lennätinhallitus, jolla Keimolan ky- Posti- ja lennätinhallituksen vaatimuksen 15273: lässä n. puolen kilometrin päässä omakoti- aiheuttaman tiianteen johdosta on Malmin 15274: alueen rajasta on kesäl'lä 1951 käyttöön Sähkölaitos Oy, jonka oli määrä huolehtia 15275: otettu suuri radioasema, ilmoitti näet tam- omakotialueen sähköistämisestä, ilmoittanut 15276: mikuussa 1952 omakotialueen asukkaiden tie- omankodinmkentajille, ettei se näillä uusilla 15277: toon saatettavaksi seuraavaa. edellytyksillä voikaan ottaa tehtävää vastaan. 15278: Radioasemasta tulee maamme tärkein vas- Pienjänniteverkon kaapeloimisen aiheuttamat 15279: taanottoasema Suomen ja ulkomaiden väli- ylimääräiset kustannukset näet tekisivät säh- 15280: sessä radioliikenteessä. Sen sijoituspaikkaa könjakelun normaalitariffein yhtiölle kannat- 15281: valittaessa on erittäin tärkeänä pidetty sitä, tamattomaksi. Vielä ilmeisempää on, etteivät 15282: että •aseman ympäristö on asumatonta ja säh- omankodinrakentajat itse jaksa kantaa mai- 15283: köistämätöntä seutua. Radioasemalla olevat nittuja kustannuksia. Omankodinrakentajien 15284: radioteitse tapahtuvassa kaukolennätin-, pu- teettämän kustannusarvion mukaan tulisi 15285: helin-, ilmailuviesti-, iaivaradio-, laivapuhe- omakotialueen sähköistäminen normaaliavo- 15286: lin- yms. liikenteessä käytettävät vastaan- johdoin maksamaan heille yhteensä 4 767 200 15287: ottokojeet ja -laitteet ovat erittäin herkkiä markkaa, kaapeloimalla suoritettu sähköistä- 15288: sähköhäiriöille. Häiriöitä aiheuttavat radio- minen sensijaan 23 298 000 markkaa. Ehdo- 15289: aseman ympäristössä olevat sähkölaitosten tus on 18 530 800 markkaa. 15290: ilmajohdot sekä kaikenlaiset myös asunnoissa Useistakin syistä voidaan päätellä, etteivät 15291: ja kotitaloudessa käytettävät, varsinkin pyö- hallitus ja eduskunta v. 1928 annettua lakia 15292: IV,457. - Salminen ym. 1163 15293: 15294: säädettäessä voineet ottaa huomioon sellaisen miten paha yllätys edellä mainitun tiedon 15295: konfliktin mahdollisuutta kuin nyt syntynyt saaminen on ollut omankodinmkentajille. 15296: on. Ennen kaikkea ei silloin ollut olemassa Kuitenkin on ilmeistä, että vallitsevan olo- 15297: yhtä suuria ja herkkiä radioasemia kuin Kei- tilan jatkuminen on omankodinrakentajia 15298: molan radioasema, joka vieläkin edustaa kohtaan erityisen kohtuutonta. 15299: maassamme alallaan tekniikan viimeistä sa- Kun vähävarainen, mutta yritteliäs kansa- 15300: naa; on todettavissa, että suuri häiriöalttius laisryhmä on joutunut muita kansalaisia tun- 15301: on suuren vastaanottoherkkyyden kiusa!llinen tuvasti rasitetumpaan asemaan pelkästään 15302: sivutuote. Lainsäätäjä on v. 1928 ilmeisesti siitä syystä, että sen asuma-alue sattuu sijait- 15303: pitänyt silmällä häiriöitä, jotka ·voida;an semaan lähellä suurta yleistä etua palvelevaa 15304: poistaa sähkölaitoksen arvoon verraten koh- julkista laitosta, samalla kuin tilanteen kor- 15305: tuullisin kustannuksin, ei sensijaan sellaista jaaminen ei valtiolle merkitse raskasta rasi- 15306: tilannetta, että häiriöiden poistamisen tai eh- tusta verrattuna siihen, mitä valtio jo aikai- 15307: käisemisen aiheuttamat kustannukset tekevät semmin on radioaseman muina perustamis- ja 15308: sähkölaitoksen käyttämisen kokonaan mahdot- käyttökustannuksina suorittanut, ehdotamme 15309: tomaksi. Tapaus paljastaa siten tilanteen, kunnioittaen, 15310: jossa vuoden 1928 jälkeen tapahtunut kiih- 15311: keä teknillinen kehitys on jättänyt lainsää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 15312: dännön jälkeensä. tulo- ja menoarvioon arviomäärära- 15313: Syntyneeseen ristiriitaan ovat molemmat hana 18 530 800 markkaa niiden kus- 15314: osapuolet syyttömiä. Posti- ja lennätinhalli- tannusten suorittamiseksi, joita posti- 15315: tus on valinnut radioaseman sijaintipaikaksi ja lennätinlaitoksen Helsinki-Radion 15316: alueen, joka asiasta päätettäessä oli asumaton Keimolassa olevan radiovastaanotto- 15317: ja sähköistämätön, sekä viitattuun vanhaan aseman ympäristöalueen sähköistämi- 15318: lainkohtaan luottaen jättänyt radioasemaa nen tuon radioaseman häiriöttömän 15319: perustettaessa pakkolunastamatta riittävän toiminnan vaatimalla tavalla aiheuttaa 15320: suoja-alueen. Toisaalta posti- ja l.ennätin- yli niiden kustannusten määrän, jotka 15321: hallitus on ollut ainoa, joka ennakolta on tarvittaisiin alueen sähköistämiseksi 15322: oUut selvillä radioaseman t~vattomasta häi- normaaliav.ojohdoin. 15323: riöherkkyydestä; niinpä on ymmärrettävää, 15324: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 15325: 15326: Arvo Salminen. 0. Lindblom. Päiviö Hetemäld.. 15327: 15328: 15329: 15330: 15331: 42 E 626/55 15332: 1164 15333: 15334: IV,458, - Rah.al. N:o 326. 15335: 15336: 15337: 15338: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa- 15339: seudun sähköistämiseen. 15340: 15341: 15342: Eduskunnalle. 15343: 15344: Annettaessa valtion tukea maaseudun säh- Saimaan ja muiden suurten sisäjärviemme 15345: köistystä varten edellytetään, että sähköver- vesistöalueella suuri osa kuntien pinta-alasta 15346: koston rakennuskustannukset eivät minkään on saaristoa. On kuntia, joissa jopa suuri 15347: muuntopiirin tai määrätyn muuntopiiriryh- osa asukkaista asuu saarissa. Juuri nämä 15348: män osalta saa olla suuremmat kuin 18 000 5a4ristot ovat epätaloudellisimpia sähköistys- 15349: mk tariffiyksikköä kohden. Tämän määräyk- kohteita. Rakennuskustannukset tariffiyk- 15350: sen, jota myös sähkölaitokset yleensä pitävät sikköä kohden vaihtelevat eri tapauksissa 15351: oikeana, tarkoituksena on pitää sähkötarif- varsin paljon. Jos saaristoa laajalla poh- 15352: fit, sähkön käyttömahdollisuudesta ja käy- jalla sähköistettäisiin, jäisi rakennuskustan- 15353: töstä vuosittain perittävät maksut, kohtuul- nusten keskiarvO' todennäköisesti 30 ooo~ 15354: lisina. Johtoverkoston vuotuiset kunnossa- 40 000 mk: n välille. Myös johtoverkoston 15355: pitokulut ovat nimittäin jokseenkin suorassa kunnO'SSapitokustannukset nousevat nor- 15356: suhteessa rakennuskustannuksiin. Lisäksi ja maalia huomattavasti suuremmiksi. Kun ei 15357: vielä enemmän nousevat sähkön jakelukus- voida pitää kohtuullisena sitä, että näiden 15358: tannukset suhteellisesti suureutuvien velko- paikkakuntien asukkaiden sähkömaksuja ko- 15359: jen hoitamisesta, jos ominaisrakennuskustan- rotettaisiin saariston sähköistyksen vuoksi, 15360: nukset ylittävät määrätyn raj,an. Kun val- olisi normaalia suuremmat ralrennus- ja kun- 15361: tion avustus rakennuskustannuksia varten nossapitokustannukset valtion varoilla pei- 15362: on rajoitettu ja kun liittymismaksujakaan tettävä: Kun saarelaiset eivät pysty maks~t 15363: ei voida korottaa kohtuuttomasti, on yli maan normaalia, 11000-12 000 mk tariffi- 15364: 18 000 mk/ty nouseva osa rakennuskustan- yksiköitä suurempia liittymismaksuja, pitäisi 15365: nuksista rahoitettava kokonaan velkavaroilla. valtion suoranaisen avustuksen olla n. 20 000 15366: Valtion varoista on tosin maksettu normaalia mk tariffiyksikköä kohden. Kun rakennus- 15367: suurempia avustuksia Pohjois-Suomessa ja kustannusten sallittu yläraja korotetaan 15368: merenrantasaaristossa. Edellisessä sen vuoksi, 25 000 mk: aan, voitaisiin tällä ratkaista 15369: että liittymismaksut voitaisiin pitää pienem- myös sisämaan järvialueen saaristojen vaikea 15370: pinä kuin muualla ja rannikolla erikoisten sähköistämiskysymys. 15371: olosuhteiden perusteella. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 15372: Sellaisia kyläkuntia, y;ksityisistä taloista 15373: puhumattakaan, joita ei voida sähköistää että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 15374: mainitun 18 000 mk/ty kustannusrajan puit- tulo- ja menoarvioon 25 m~"ljoonan 15375: teissa, on Savossa, niinkuin muuallakin markan lisäyksen maaseudun sähköis- 15376: Keski- ja Itä-Suomessa, runsaasti. Ehkä yli tämiseen tarkoitettuihin avustusmää- 15377: 20 % väestöstä jää tämän vuoksi sähköistyk- rärahoihin annettavaksi sisämaan saa- 15378: sen ulkopuolelle. Tällaisten alueiden säh- ristoalueelle, jossa sähköverkoston ra- 15379: köistyskysymy;kset ovat tulleet nyt ajankoh- kennuskustannukset nousevat k01·- 15380: taisiksi, kun 18 000 mk: n ominaiskustannuk- keammiksi kuin 18 000 markkaan ta- 15381: sin suoritettava sähköistys on loppuvaihees- riffiyksikköä kohti. 15382: saan. 15383: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 15384: 15385: K. F. Haapasalo. 0. Lindblom. Viljo Virtanen. 15386: 1165 15387: 15388: IV,459. - Rah.al. N:o 327. 15389: 15390: 15391: 15392: 15393: Kulovaara ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa- 15394: seudun sähköistämisen tukemiseen. 15395: 15396: 15397: E d u s k u n n a 11 e. 15398: 15399: Maaseudun sähköistämisen .tukemiseksi on 1955 330 000 000 markkaa. Nyt on vuodelle 15400: valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1956 esitetty myönn€ttäväksi ainoastaan 15401: 1956 ehdotettu myönnettäväksi ainoastaan 200 000 000 markkaa. Tämä merkitsee sitä, 15402: 200 000 000 markkaa siirtomäärärahana sen että sähköistäminen hidastuu ja että vai- 15403: oltua edellisinä vuosina huomattavasti suu- keimmin ja epäedullisimmin toteutettavat 15404: rempi. Määrärahan ennenaikainen pienentä- sähköistykset odottamisen lisäksi tulevat 15405: minen vuosi vuodelta on johtanut siihen, aina vain vaikeammin toteutettaviksi tai on 15406: että myöhemmin toteutetut sähköistykset uudet yritykset jätettävä toteuttamatta, 15407: ovat joutuneet jopa kolme vuottakin odotta- mikä ei suinkaan ole suotavaa. 15408: maan hyväksyttyjä avustuksia, mistä joh- Edelleen on huomattava, että valtiolla on 15409: tuen avustuksista on huomattava osa men- mahdollisuus, paitsi varsinaisten sähkötar- 15410: nyt lainoitusten korkoihin silloin, kun avus- vikkeitten, myös monien sähkökoneiden, ra- 15411: tukset on lopulta saatu. dioiden yms. hinnoista saada liikevaihtove- 15412: Näin ollen ovat myöhemmin toteutetut ron muodossa vastaavasti tuloja sähköistä- 15413: sähköistykset, jotka enimmäkseen ovat olleet mistoiminnasta. Puolestamme katsomme val- 15414: pienempiä yrityksiä ja siten useinkin vain tiolle edulliseksi edistää sähköistämisasteen 15415: valtion sähköistysavustusten turvin raken- kohoamista suuremmalla määrärahalla. 15416: nettuja, joutuneet huomattavasti epäedulli- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 15417: sempaan asemaan kuin suuret laitokset, joi- ehdotamme, 15418: den taloudellinen kantokyky on kestänyt 15419: odottamisesta aiheutuneet korkomenot. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 15420: Sähköistysavustusta koskeva määräraha on tulo- ja menoarvioon 400 000 000 mar- 15421: vuonna 1953 ollut 550 000 000 markkaa, kan määrärahan maaseudun sähköistä- 15422: vuonna 1954 450 000 000 markkaa ja vuonna misen tukemiseksi. 15423: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 15424: 15425: Urho Kulovaara. Yrjö Sinkkonen. Niilo Honkala. 15426: Laura Brander-Wallin. Veikko Kokkola. John Forsberg. 15427: Valto Käkelä. Vappu Heinonen. Arthur Larson. 15428: Eino Roine. K. F. Haapasalo. 15429: 1166 15430: 15431: IV,460, - Rah.al. N:o 328. 15432: 15433: 15434: 15435: 15436: Palovesi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu- 15437: dun sähköistämisen tukemiseksi. 15438: 15439: 15440: E d u s k u n n a 11 e. 15441: 15442: Tunnetuksi on tullut, että maaseudun säh- kaan tämä olisi tapahtunut vuoden 1956 15443: köistäminen on edistynyt maassamme pää- aikana. Tämän vahvistetun rakennussuunni- 15444: asiallisesti suurten maakunnallisten sähköyh- telman mukaisesti esittikin maaseudun säh- 15445: tymien toimesta viime vuosien aikana erin- köistämisliitto ja kauppa- ja teollisuusminis- 15446: omaisen hyvin ja alkaakin lähennellä lop- teriö, että valtion avustuksen määrä tulevalle 15447: puaan. Maaseudun sähköyhtymien liitossa vuodelle olisi 350 miljoonaa markkaa. Ta- 15448: laaditun rakennusaikataulun mukaisesti maa- lousarviossa maaseudun sähköistämiseen tule- 15449: seudun sähköistys tulee tulevan vuoden valle vuodelle on valitettavasti varattu vain 15450: aikana käytännöllisesti katsoen loppuun suo- 200 milj. markkaa. Jos määräraha jäisi näin 15451: ritetuksi. Maaseudun sähköistyksessä on var- vaatimattomaksi, niin se merkitsisi käytän- 15452: sin merkittävä osuus sillä taloudellisella nössä sitä, että huomattava osa sähköistämä- 15453: tuella, joka on valtiovallan taholta tarkoi- töntä maaseutua jäisi pysyväisesti vaille 15454: tukseen osoitettu. sähköä. Näin ei voi tapahtua, vaan valtio- 15455: Sähköistämiskomitean toimesta laadittiinkin vallan on oltava määrätyllä osuudella mu- 15456: viisi vuotta sitten rahoitussuunnitelma, joka kana siksi, kunnes sähköistäminen maaseu- 15457: edellyttää, että valtion avustusta on tar- dullamme on loppuun suoritettu. 15458: koitukseen saatava rakennusvaiheen ajaksi, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 15459: jotta voitaisiin pysyttää liittyjäin suoritetta- nioittaen, 15460: vat liittymismaksut kohtuullisina; ja avustus- 15461: toimintaa jatketaan, kunnes sähköistäminen, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 15462: tarkoituksenmukaisuus ja kannattavuusnäkö- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun 15463: kohdat huomioon otettuna, on todella lop- 28 momenUlle lisäyksenä 150 000 000 15464: puun suoritettu. Kuten edellä on sanottu, markkaa maaseudun sähköistämisen tu- 15465: käynnissä olevan rakennussuunnitelman mu- kemiseen. 15466: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 15467: 15468: Eino Palovesi. Aare Leikola. Heikki Soininen. 15469: Yrjö Hautala. N. Kosolä.. ,Antti Kukkonen. 15470: T. Saloranta. E. Jaakkola. Artturi Tienari. 15471: Artturi Jämsen. Toivo Antila. Helge Miettunen. 15472: Kalle Kämäräinen. Eino Uusitalo. Eino E. Heikura. 15473: Lennart Heljas. Kauno Kleemola. Onni Mannila. 15474: Erkki Ryömä. Urho Kähönen. 15475: 1167 15476: 15477: IV,46t. - Rah.al. N:o 329. 15478: 15479: 15480: 15481: 15482: Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu- 15483: dun sähköistämisen tukemiseksi. 15484: 15485: 15486: E d u s k u n n a 11 e. 15487: 15488: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja dun harvaanasuttuja alueita sähköistävät, 15489: menoarvioksi vuodelle 1956 ehdotetaan maa- myönnettävä korotettuja valtionavustuksia, 15490: seudun sähköistämisen tukemiseksi myönnet- että yhtiöt kykenisivät sähköistämään nekin 15491: tävää määrärahaa vähennettäväksi 130 mil- alueet, joissa rakennuskustannukset tulevat 15492: joonalla markalla kuluvana vuonna myönne- kulutusyksikköä kohden kalliimmiksi kuin 15493: tystä summasta. Vähennysehdotustaan halli- tiheämmin asuttujen alueitten. Ellei yhtiöille 15494: tus puolustelee vetoamalla maaseudun säh- myönnetä korotettua valtionavustusta, nämä 15495: köistämiskomitean antamaan mietintöön vuo- alueet jäävät sähköistämättä, sillä yhtiöillä 15496: delta 1950. ei ole muuten mahdollista niitä rakentaa kuin 15497: Vaikka vuoden 1950 maaseudun sähköistä- perimällä korotettuja liittymismaksuja. Kun 15498: ruiskomitean mietinnössä esitetystä sähköistä- väestö näillä syrjäisillä seuduilla elää muu- 15499: ruisohjelmasta on saatu jo huomattava osa tenkin vaikeimmissa taloudellisissa oloissa, 15500: toteutetuksi, niin komitean suunnitelman niin on väärin, että heille asetetaan suurem- 15501: ulkopuolelle jäi sellaisia alueita, joiden säh- pia velvoitteita kuin tiheämmin asuttujen 15502: köistämisen komitea katsoi tulevan kohtuut- alueitten väestölle. 15503: toman kalliiksi. Sellainen alue oli mm. Koil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 15504: lis-Pohjanmaa. Kun komiteankin ehdottamista 15505: alueista on harvaanasutuimmat alueet vielä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 15506: sähköistämättä, alueet, joiden väestön talou- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun 15507: dellisen elämän elpyminen sitä kaikkein ki- 28 momentille 150 000 000 markan 15508: peimmin kaipaa, niin käsityksemme on, että suuruisen lisämäärärahan nwaseudtm 15509: määrärahaa ei olisi pienennettävä nykyisestä, sähkäistämisen tukemiseksi. 15510: vaan olisi niille sähköyhtiöille, jotka maaseu- 15511: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 15512: 15513: Eino Rytinki. Eino Uusitalo. Artturi Jämsen. 15514: Eeli Erkkilä. Eino E. Heikura. Marja Lahti. 15515: Toivo Antila. Eemil Partanen. Nestori Kaasalainen. 15516: T. Saloranta. J. F. Pöykkö. 15517: 1168 15518: 15519: IV,462, - Fin.mot. N:o 330. 15520: 15521: 15522: 15523: 15524: Wickman m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag 15525: för stödjande av elektrifieringen på landsbygden. 15526: 15527: 15528: T i ll R i k s d ·a g e n. 15529: 15530: Med beklämning har man kunnat konsta- arbetet och skapa ökade utkomstmöjligheter 15531: tera, att regeringen föreslär en minskning för stora delar av vär landsbygd och skär- 15532: av anslaget för landsbygdens elektrifiering gård och motverkar flykten från landsbyg- 15533: med 130 000 000 mark. Dä stora omräden den, borde anslaget för landsbygdens elektri- 15534: av Finlands ödebygder och delar av vär fiering icke minskas utan förbli samma som 15535: vidsträckta skärgärd ännu är i avsaknad av senaste år. 15536: elbelysning och elektrisk kraft, mäste det På ovanstående grunder föreslår under- 15537: anses vara för tidigt att redan nu knappa tecknade, 15538: in på anslaget för en livs:viktig elektrifie- 15539: ring av bygder, som icke med egna resurser att Riksdagen i statsförslaget för 15540: kan bli delaktiga av de välsignelser en tids- år 1956 måtte öka anslaget under 15541: enlig elektrifiering medför. 15 Ht. II kap. 28 mom. för stödjande 15542: Dä elektrifieringen av landsbygden inne- av elektrifieringen på landsbygden 15543: bär ökad trivsel och är ägnad att underlätta till 330 000 000 mark. 15544: Helsingfors den 16 september 1955. 15545: 15546: Albin Wickma.n. Bertel Lindh. 15547: Sven Högström. Grels Teir. 15548: 0. A. öhma.n. Kurt Nordfors. 15549: 1169 15550: 15551: IV,462. - Rah.al. N:o 830. 15552: Suomennos. 15553: 15554: 15555: 15556: Wickman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa- 15557: seudun sähköistämisen tukemiseen. 15558: 15559: 15560: E d u s k u n n a II e. 15561: 15562: Huolestuen on voitu todeta, että hallitus tulomahdollisuuksia suurille osille maaseu- 15563: esittää maaseudun sähköistäruismäärärahaa tuamme ja saaristoamme sekä ehkäisee maal- 15564: vähennettäväksi 130 miljoonalla markalla. tapakoa, ei maaseudun sähköistämismäärä- 15565: Kun suuria alueita Suomen syrjäseuduilla rahaa tulisi vähentää, vaan sen olisi jäätävä 15566: ja osia laajasta saaristostamme on vielä yhtä suureksi kuin viime vuonna. 15567: vailla sähkövaloa ja sähkövoimaa, täytyy pi- Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet 15568: tää liian aikaisena niiden seutujen elintär- ehdottavat, 15569: keän sähköistämismäärärahan supistamista, 15570: jotka eivät voi omin voimin päästä osalli- että Eduskunta vuoden 1956 tulo- 15571: siksi ajanmukaisen sähköistämisen siunauk- ja menoarviossa korottaisi 15 Pl:n II 15572: sista. luvun 28 momenUlla olevan määrära- 15573: Kun maaseudun sähköistäminen merkitsee han maaseudun sähköistämisen tuke- 15574: viihtyisyyden lisääntymistä ja on omansa miseen 330 000 000 markaksi. 15575: helpottamaan työtä ja luomaan lisää toimeen- 15576: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 15577: 15578: Albin Wickman. 0. A. öhman. Grels Teir. 15579: Sven Högström. Bertel Lindh. Kurt Nordfors. 15580: 1170 15581: 15582: IV,463. - Rah.al. N:o 331. 15583: 15584: 15585: Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lisätyn valtionavus- 15586: tuksen suorittamiseksi erät'lle sähköyhtymt'lle. 15587: 15588: 15589: E d u s k u n n a 11 e. 15590: 15591: Sotien jälkeisenä aikana maassamme suo- varoja tähän tarkoitukseen hyvällä menes- 15592: ritettua laajamittaista maaseudun sähköistä- tyksellä, mutta sittemmin, tämän tukemistoi- 15593: ruistoimintaa on valtiovalta jatkuvasti tuke- minnan lakattua, ovat taloudelliset esteet 15594: nut valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain muodostuneet voittamattomiksi ja syrjäisten 15595: otetun määrärahan puitteissa. Tämä valtio- seutujen asukkaat ovat saaneet jäädä vaille 15596: vallan myönteinen suhtautuminen on tehnyt sähköistämisen tuottamaa hyötyä. 15597: mahdolliseksi maaseudun sähköistäruistoi- Hallituksen eduskunnalle jättämässä vuo- 15598: minnan toteuttamisen tähän mennessä jo den 1956 tulo- ja menoarvioesityksessä on 15599: varsin pitkälle. Maaseudun sähköistäruisko- maaseudun sähköistämisen tukemiseen mer- 15600: mitean mietinnössään vuonna 1950 esittämää kitty 200 000 000 markan suuruinen siirto- 15601: ja myöhemmin laajennettua rakennusohjel- määräraha. Kun ottaa huomioon, että kulu- 15602: maa ei kuitenkaan ole vielä kyetty läpi vie- valle vuodelle hyväksytty vastaava määrä- 15603: maan. Erityisesti niiden maaseudun säh- raha on 120 000 000 markkaa pienempi vuo- 15604: köistysyhtymien alueilla, joiden työskentely den 1954 määrärahaa ja nyt esitetty jälleen 15605: tapahtuu suurelta osalta harvaanasutuilla 130 000 000 markkaa alempi kuin kuluvan 15606: syrjäisillä seuduilla, on vielä rum;aasti säh- vuoden määräraha, niin havaitaan, että su- 15607: köistämättömiä talouksia. Kun maaseutua pistaminen on tapahtunut huomattavasti 15608: sähköistävät yhtymät on aikoinaan perus- jyrkemmin kuin maaseudun sähköistäruistoi- 15609: tettu pääasiallisesti kunnallisina yhtyminä, minnan rakennustilanteen kehitys olisi edel- 15610: ovat myöskin syrjäisten ja harvaanasuttu- lyttänyt. Tämän vuoksi joudutaan entistään 15611: jen seutujen taloudellisesti heikkovaraiset tukalampaan tilanteeseen syrjäseutujen säh- 15612: asukkaat veroamaksavina kuntien jäseninä köistämistyössä. Varsinaisten valtionavustus- 15613: joutuneet osaltaan kustantamaan sähköyhty- ten näin suuresti vähentyessä olisi oikeuden- 15614: mien peruskustannuksia kuntien suorittaessa mukaisuuden ja tasapuolisuuden toteuttami- 15615: yhtymien osake- ym. maksuja asukasluvun seksi kiinnitettävä pääasiallisin huomio lisä- 15616: mukaisessa suhteessa. Nämä syrjäseutujen tyn valtionavustuksen myöntämiseen har- 15617: asukkaiden suorittamat kustannuserät ovat vaanasuttujen syrjäisten seutujen sähköistä- 15618: koituneet tiheämmin asuttujen ja tavalli- misen tukemiseen. 15619: sesti varakkaampien seutujen hyväksi hei- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 15620: dän itsensä saamatta lainkaan hyötyä koko ehdotamme, 15621: sähköistämistoiminnasta. Tällaisen epäoikeu- 15622: denmukaisen tilanteen parantamiseksi olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 15623: valtion varoista myönnettävä lisättyä avus- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun 15624: tusta niille sähköyhtymille, jotka suorittavat 28 momentille 100 000 000 markan li- 15625: sähköistämistä rajaseuduilla ja muilla har- säyksen jaettavaksi lisättynä valtion- 15626: vaan asutuilla, syrjäisillä ja taloudellisesti avustuksena maamme syrjäisten ja 15627: heikkovaraisilla alueilla. Aikaisempina vuo- harvaanasuttujen alueitten sähköistä- 15628: sina onkin jossain määrin käytetty valtion mistä suorittaville sähköyhtytnille. 15629: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 15630: 15631: Eemil Partanen. Lauri Järvi. Eeli Erkkilä. 15632: Niilo Ryhtä. Artturi Jämsen. J. F. Pöykkö. 15633: Eino Rytinld. 15634: 1171 15635: 15636: IV,464, - Rah.al. N:o 332. 15637: 15638: 15639: 15640: 15641: Myllymäki ym..: ~llfäärärahan osoittamisesta avustuksiksi 15642: pienviljelijöille sekä maaseudun omakotien ja pienasunto- 15643: jen omistajille heidän talouksiensa sähköistämisestä aiheu- 15644: tuvien kustannusten suorittamista varten. 15645: 15646: 15647: E d u s k u n n a 11 e. 15648: 15649: Maaseudun edun ja viihtyisyyden kannalta kaisemmin sähköistetyilläkin seuduilla on ta- 15650: olisi ensiarvoisen tärkeää saada sähköistämi- louksia, jotka eivät ole varojen puutteessa 15651: nen laajassa mitassa toteutetuksi. Sähkö- voineet talouksiaan sähköistää. 15652: yhtymille myönnetyistä valtion avustuksista Maaseudun pientalouksien sähköistys ei 15653: huolimatta tulee sähköistäminen kuitenkin näin ollen voi kaikkialla toteutua omien va- 15654: siksi kalliiksi, että suuri joukko pienviljeli- rojen ja lainoituksen turvin. Siksi olisi val- 15655: jöitä ja maaseudun omakotien ja muitten tion tuettava pienviljelijöitä ja muita maa- 15656: pienasuntojen omistajia on ollut pakotettu seudun omakotien ja pienasuntojen omistajia 15657: pidättäytymään sähköistämissopimuksen teke- myöntämällä heille avustuksia talouksiensa 15658: misestä. Rahaolojen yhä kiristyessä monet sähköistyksen tukemiseksi. . Avustusten jaon 15659: sopimuksen tehneistä ovat myös joutuneet tulisi tapahtua asutuslautakuntien ja osuus- 15660: maksuvaikeuksiin sopimusten mukaisten ta- kassojen välityksellä hallituksen antamien 15661: riffiyksikkö- ja muiden sähköistämisestä joh- ohjeiden mukaisesti. 15662: tuvien maksujen suorittamisessa. Tämä on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 15663: ja tulee edelleen vaikuttamaan haitallisesti 15664: maaseudun sähköistämisen. suunnitelmalliseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 15665: toteuttamiseen. Maakunnalliset sähköyhtiöt tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 15666: yleensä vaativat vähintään 70-80% tariffi- kan määrärahan jaettavaksi valtioneu- 15667: yksikköjen mukaisen liittymisen ennen kuin voston lähemmin määräämällä tavalla 15668: työt muuntajapiirin alueella pannaan käyn- avustuksina pienviljelijöille sekä maa- 15669: tiin. Niin ikään on todettava, että nykyisin seudun omakotien ja pienasuntojen 15670: sähköistettävät alueet yleisimmin sijaitsevat omistajille heidän talouksiensa säh- 15671: harvaan asutuilla seuduilla. Tästäkin joh- köistämisestä aiheutuvien kustannus- 15672: tuen hankinta- ja erikoisesti asennuskustan- ten suorittamista varten. 15673: nukset tulevat erittäin kalliiksi. Useilla ai- 15674: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 15675: 15676: Lauri Myllymäki. Leo Suonpää. Elli Stenberg. 15677: Eino Roine. Usko Seppi. Pauli Puhakka. 15678: 15679: 15680: 15681: 15682: 43 E 626/55 15683: 1172 15684: 15685: IV,46o. - Rah.al. N:o 333. 15686: 15687: 15688: 15689: 15690: Murto ym. :Määrärahan osoittamisesta työttömyyden torjun- 15691: nasta kunm'lle johtuvien kustannuksien korvaamiseksi. 15692: 15693: 15694: Eduskunnalle. 15695: 15696: Kuntien velvollisuus työttömyyden torju- kaikki työttömät työhön välittömästi ja saada 15697: miseksi perustuu taloudellisen elämän sään- tästä korvaus valtiolta. 15698: nöstelystä poikkeuksellisissa oloissa annetun Kuntain rahataloudellinen asema on ny- 15699: lain määräyksiin sekä sen nojalla hallituk- kyisin erittäin vaikea. Siitä ovat osoituksina 15700: sen ja valtion virkamiesten sangen mieli- pienentyneet verotulot, kasvaneet verorästit 15701: valtaisiin ja tulkinnanalaisiin velvoituksiin ja olemattomiin supistunut luoton saanti. 15702: (työttömyysohjeisiin). Näiden määräyksien Tavanomaiseksi onkin tullut pakko kerjätä 15703: mukaan kunnat ovat ensisijaisesti velvolliset valtiolta annakkojen aikaisempi·a suorituksia. 15704: ryhtymään toimenpiteisiin työttömyyden joh- Joukkotyöttömyys on säännöllisesti ylittänyt 15705: dosta. Ei ole epäilystäkään, •etteivätkö ko. kaikki laskelmat. On ilmeistä, että hallituk- 15706: säännökset olisi kohtuuttomia ja täysin sen taholta on nytkin, kuten edellisenäkin 15707: vääriä. Kuntien vallassa ei ole vähäisessä- vuonna, arvioitu työttömyys liian pieneksi, 15708: kään määrässä päättää maan yleisestä talous- joten kuntien asema tulee muodostumaan 15709: politiikasta, jonka seurausta joukkotyöttö- paljon vaikeammaksi kuin arviot edellyttä- 15710: myys on. Yhtä vähän kunnilla on valtaa vät. Näin ollen tulee riittävän tehokas kun- 15711: estää kapit·alisteja synnyttämästä tahallaan tain osuuden täyttäminen työttömyyden tor- 15712: työttömyyttä tai velvoittaa heitä siitä johtu- jumiseksi nykyisillä edellytyksillä mahdot- 15713: vien kustannusten korvaamiseen. tomaksi, puhumattakaan siitä, että se vaa- 15714: Joustavan ja oikeudenmukaisen työhön rantaa niiden muita lakimääräisiä tehtäviä. 15715: sijoittamisen ·ehtona on, että jokainen työ- Siksi valtiovallan olisi turvattava kunnille 15716: tön saa työtä viipymättä. Käytännössä on työttömyystöiden rahoitus. 15717: kuitenkin niin, että kunnat pyrkivät sijoitta- Edellä olevan perostoolla ehdotamme, 15718: maan oman osuutensa, ja va1tion työt viipy- 15719: vät tai ne jätetään kokonaan järjestämättä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 15720: Täten usein suurin osa työttömistä jää työtä tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun 15721: vaille tai saa odottaa enemmänkin kuin työt- uudelle momentille 1 000 000 000 mark- 15722: tömyysohjeiden kohtuuttoman pitkä odotus- kaa suoritettavaksi korvauksena kun- 15723: aika edellyttää. Koska määräys työttömyy- nille työttömyyden torjunnasta niille 15724: den torjunnasta on kunnille ensisijainen ja johtuneista kustannuksista. 15725: ehdoton, olisi niillä oltav·a oikeus sijoittaa 15726: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 15727: 15728: Yrjö Murto. Unto Miettinen. 15729: Hemming Lindqvist. Pentti Liedes. 15730: Irma Torvi. 15731: 1173 15732: 15733: IV,466. - Rah.al. N:o 334. 15734: 15735: 15736: 15737: 15738: Luukka ym..: Määrärahan osoittamisesta puolukan viennin 15739: tukemiseen. 15740: 15741: 15742: E d u s k u n n a ll e. 15743: 15744: Suomi ja Ruotsi kamppailevat puolukan Riittävän vientituen ansiosta Suomi hal- 15745: vientimarkkinoista. Muita kilpailijoita ei ole. litsi vientimarkkinoita vuosina 1951 ja 1952, 15746: Länsi-Saksa ja Itä-Saksa ovat suurimmat jota vastoin vienti tyrehtyi ja supistui mität- 15747: puolukan ostajat, eikä tässä yhteydessä kan- tömiin eriin ylivuotista tavaraa lisenssiviras- 15748: nata kiinnittää huomiota muihin ostajamai- ton alennettua vientituet vuosina 1953 ja 15749: hin, koska muitten maitten tarve nousee 1954. 15750: ainoastaan noin 10 %: iin Länsi- ja Itä-Sak- Lisenssivirasto on ilmoittanut, että korkein 15751: san tarpeesta. tukiprosentti, johon lisenssivirasto tänä 15752: Ruotsissa muodostuu vientihinta huomatta- vuonna voi suostua, on 20 % viennistä Länsi- 15753: vasti huokeammaksi kuin Suomessa riippuen Saksaan, mutta vientiä Itä-Saksaan ei voida 15754: rahan ostoarvon erilaisuudesta. Keräilypisteet tukea lainkaan. 15755: toimivat Ruotsissa pienemmillä kustannuk- Jotta maamme pysyisi markkinoilla Ruot- 15756: silla. Kuljetuskustannukset Ruotsista Sak- sin kilpailijana ja voisi rakentaa uutta poh- 15757: saan ovat huomattavasti huokeammat kuin jaa kansantaloudellisestikin tärkeälle vien- 15758: Suomesta Saksaan, kuljetusaika huomatta- nille, jota uhkaa täydellinen tyrehtyminen, 15759: vasti lyhyempi. olisi eduskunnan myöntämä määräraha vält- 15760: Vuosina 1920-1939, siis ennen säännös- tämätön. Sen turvin voisi Suomi pysyä mark- 15761: telyjä, oli Ruotsin kokonaisvienti 35 milj. kinoilla kilomääräisesti suuremmalla tai pie- 15762: kiloa ja Suomen 78 milj. kiloa. Suomesta nemmällä määrällä riippuen tilanteesta, vien- 15763: siis keskimäärin noin 4 milj. kiloa vuodessa tituen muodostuessa alle tai yli 20 %. Ase- 15764: ja Ruotsista noin 2 milj. kiloa vuodessa. mamme puolukan vientimaana lujittuisi. 15765: Tämä on suhde, joka ei saisi kallistua Suo- Vientituen suuruus olisi melko helposti 15766: melle heikommaksi. Vuosina 1920-1939 oli määriteltävissä. Erään todellisuuspohjalle 15767: Suomen vienti ainoastaan kerran alle 1 milj. nojautuvan laskelmatavan lähtökohta olisi 15768: kiloa, nimittäin vuonna 1923, ja 15 vuotena Tukholman ja Helsingin torihintojen vertailu 15769: 3-7 milj. kilon välillä. toisiinsa. 15770: Viime vuosien tilastoa: Puolukka on suomalaista luonnontuotetta, 15771: Viety Länsi-Saksaan jonka kasvattamiseen ei ole tarvittu minkään- 15772: Vuonna Ruotsista Suomesta laista investointia. Ilman vientiä menee suu- 15773: kg kg Vientitluki rin osa puolukkasadosta käyttämättömänä 15774: 1951 160 700 918 721 50% hukkaan syksy syksyltä. Yllä esitetyllä ta- 15775: 1952 45100 682 700 50% valla varmistettaisiin vastaavan ulkolaisen 15776: 1953 1073 200 7 821 40% valuutan saantia. 15777: 1954 1656 700 107 284 25% Puolukan poimijain tulot voivat nousta 15778: kansantaloudellisestikin huomattaviin mää- 15779: Viety Itä·Saksaan riin, jos sadon talteen otto ja vienti saadaan 15780: 1951 507 842 50% turvatuksi. Puolukan poimijat, jotka poimi- 15781: 1952 48 700 50% vat marjoja kauppaa varten, ovat yleensä 15782: 1953 vähävaraista väkeä. Puolukka-ansion poisjää- 15783: 1954 150 000 minen vähentää huomattavasti heidän kotoi- 15784: 1174 IV,466. - Puolukan vienti. 15785: 15786: 15787: sia rahatulojaan ja voi monessa tapauksessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 15788: merkitä turvautumista yhteiskunnan apuun. nioittaen, 15789: Kun valtion tulo- ja menoarviossa on ole- 15790: massa määräraha kotimaisen tuotannon tuke- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 15791: miseen, olisi tätä määrärahaa käytettävä tulo- ja menoarvion 15 Pl. II luvun 15792: myös puolukkasadon talteen ottamisen tur- 34 momentille 40 miljoonaa markkaa 15793: vaamiseksi maasta vietävien erien osalta. puolukan viennin tukemiseen. 15794: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 15795: 15796: Eemil Luukka. Markus Niskala. Artturi Koskinen. 15797: 1175 15798: 15799: IV,467. - Rah.al. N:o 335. 15800: 15801: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion alueellista 15802: ammatinvalinnanohjausasemaa varten. 15803: 15804: E d u s k u n n a ll e. 15805: Ammatinvalinnanohjaus on tämän hetken perustettavaksi yksi toimistopäällikön ja 15806: tärkeimpiä yhteiskunnallisia kysymyksiä, yksi tarkastajan ylimääräinen toimi, minkä 15807: jonka toimeenpano ei enää siedä vitkastelua. lisäksi menomomentille 15 Pl. IV: 2 on 15808: Siihen on mm. nuorisotyöllisyyskomitea samaa tarkoitusta varten ehdotettu perus- 15809: vuonna 1954 kiinnittänyt erityistä huomiota tettavaksi yksi kanslia-apulaisen ylimääräi- 15810: ja on asettunut sille kannalle, että työ- nen toimi sekä varattavaksi 4 000 000 mark- 15811: asioita hoitavaan ministeriöön olisi kiinnitet- kaa toimiston työn aloittamista varten. 15812: tävä riittävää henkilökuntaa suunnittele- On kuitenkin ilmeistä, ettei näiden niuk- 15813: maan ja kehittämään ammatinvalinnan- kojen määrärahojen turvin ole mahdol- 15814: ohjaustoiminnan keskitettyä hoitoa yhteis- lista aloittaa ammatinvalinnanohjaustoimin- 15815: työssä maamme koululaitoksen kanssa, jol- taa kyllin tehokkaana ja riittävän laajalla 15816: loin samalla kenttäorganisaatiossa olisi am- pohjalla. Ammatinvalinnanohjauskomitea on 15817: matinvalinnanohjaustoimintaa ryhdyttävä asiaa perusteellisesti tutkittuaan päätynyt 15818: kiireellisesti kehittämään. Tämä on siitäkin ehdottamaan peräti 16 henkilön kiinnittä- 15819: syystä entistä kiireellisempi toimenpide, kun mistä ammatinvalinnanohjauksen keskuseli- 15820: ottaa huomioon, että jo muutaman vuoden men palvelukseen ja lisäksi 11 henkilön kiin- 15821: kuluttua työtä hakevien nuorten lukumäärä nittämistä maaseutua palvelevaan valtion 15822: lisääntyy nykyisestään noin 50 %, mikä kenttätoimistoon, joka ainoana varsinaisena 15823: talous- ja tuotantoelämän yleisen rakenteen maaseudun ohjauselimenä toimisi keskuseli- 15824: muuttumisen yhteydessä tulee aiheuttamaan men välittömässä johdossa nykyisten kau- 15825: tavattoman suuria vaikeuksia nuorille hei- punkitoimistojen rinnalla. 15826: dän pyrkiessään sijoittumaan edellytystensä Edellä mainittujen näkökohtien mukaisesti 15827: mukaisesti työmarkkinoille. olisi toiminta alusta alkaen järjestettävä 15828: Ammatinvalinnanohjauksen yleisen järjes- siten, että erityisesti maaseudun ammatin- 15829: telyn yhteydessä on kiinnitettävä erityistä valinnanohjaukseen nähden saataisiin koke- 15830: huomiota maaseudun nuorten opastamiseen musta niin pian kuin mahdollista. Näin ol- 15831: ja ohjaamiseen siten, että ohjaustoimistot len olisi jo tässä yhteydessä varattava mää- 15832: myös selvittävät näiden nuorten mahdolli- rärahat myös ammatinvalinnanohjauskomi- 15833: suuksia sijoittumiseen, lähinnä maaseudun tean ehdottaman valtion kenttätyön aloitta- 15834: omiin ammatteihin, ja tietoisesti pyrkivät mista varten Jyväskylässä ja sen ympäristö- 15835: edistämään maaseudun talouselämän kehit- alueella 1. 7. 1956 lukien ja siinä mielessä 15836: tymistä ja monipuolistumista. Tämä on perustettava myös alueellinen ohjausasema 15837: maaseutuväestön tulevaisuuden kannalta ja siihen kuuluvat virat, aluksi tilapäisinä, 15838: katsoen erittäin tärkeä toimenpide, joka on ja varattava ohjausasemalle tarvittavat muut 15839: otettava huomioon heti alkuun ryhdyttäessä määrärahat. 15840: järjestämään ammatinvalinnanohjaustoimin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 15841: taa maahamme. nioittaen, 15842: On ilolla todettava, että hallitus esityk- 15843: sessään eduskunnalle vuoden 1956 valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 15844: tulo- ja menoarvioksi on ottanut huomioon tulo- ja menoarvioon 5 823 600 mark- 15845: myös ammatinvalinnanohjaustoiminnan. 1\fe- kaa valtion alueellista ammatinvalin- 15846: nomomentille 12 Pl. I: 1 on ehdotettu amma- nanohjausasemaa varten. 15847: tinvalinnanohjauksen keskustoimistoa varten 15848: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 15849: 15850: 0. Lindblom. Erkki W. Mohell. Bruno J. Sundman. 15851: V. Liljeström. Veikko Kokkola. Veikko Helle. 15852: G. Henriksson. 15853: 1176 15854: 15855: IV,468, - Rah.al. N:o 336. 15856: 15857: 15858: 15859: 15860: Rankila ym.: Määrärahan osoittamisesta jääkärieläkkeiden 15861: järjestelyä varten. 15862: 15863: 15864: Eduskunnalle. 15865: 15866: Eduskunnan myönnettyä vuoden 1937 huomattavasti vähemmän kuin ylimääräisiä 15867: menoarviossa 3 300 000 markan :suuruisen eläkkeitä. 15868: määrärahan ylimääräisen eläkkeen myöntä- Ottaen huomioon, että jääkärieläkkeen saa- 15869: miseksi ent. 27. jääkäripataljoonassa palvel- jat varattomina tai vähävaraisina iän kart- 15870: leille varattomille tai vähävaraisille jääkä- tuessa ovat entistään suuremmissa määrin 15871: reille ja heidän omaisilleen valtioneuvosto joutuneet toimeentulonsa puolesta pienistä 15872: saman vuoden tammikuun 29 p: nä vahvisti eläkkeistään riippuvaisiksi, olisi heidän eläk- 15873: tämän määrärahan käytön perusteet. Niiden keensä nyt korotettava muitten sinänsä vaati- 15874: mukaan oli jääkäreille suoritettava ylimää- mattomien ylimääräisten eläkkeitten tasolle, 15875: räinen eläke, jonka perusmäärä oli 5 400 ja näihin eläkkeisiin oikeutettujen piiriä sa- 15876: markkaa vuodessa ja jonka lisäysosa oli riip- malla laajennettava siten, etteivät eräät so- 15877: puvainen asianomaisen suorittamista tehtä- tien jälkeen eläkkeitä myönnettäessä merki- 15878: vistä ja hänen palvelusaikansa pituudesta. tyksettömiksi katsotut seikat enää ehdotto- 15879: Jos jääkäri oli kuollut, oli ylimääräinen eläke masti olisi eläkkeen myöntämisen esteenä. 15880: myönnettävä hänen leskelleen ja 18 vuotta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 15881: nuoremmille lapsilleen, ollen tämän eläkkeen 15882: määrä 2 400 markkaa, jos perheenjäseniä oli että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 15883: yksi, 3 600 markkaa, jos heitä oli kaksi, sekä tulo- ja menoarvioon 16 Pl. II luvun 15884: 4 800 markkaa, jos heitä oli kolme tai useam- 1 momentille 7 000 000 markan suu- 15885: pia. ruisen määrärahan jääkärieläkkeiden 15886: Tämän valtioneuvoston päätöksen nojalla korottamiseksi muiden ylimääräisten 15887: on vuosien kuluessa noin tuhannelle jääkä- eläkkeiden tasolle sekä saman luvun 15888: rille ja heidän omaisilleen myönnetty ylimää- 2 momentille 3 000 000 markan suu- 15889: räinen eläke. Rahanarvon alenemisesta joh- ruisen määrärahan jääkärieläkkeisiin 15890: tuen on näitä eläkkeitä myös korotettu, mutta oikeutettujen piirien laajentamista 15891: varten. 15892: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 15893: 15894: Väinö Rankila. Vieno Simonen. Kustaa Tiitu. 15895: Atte Pakkanen. Jaakko Hakala. Matti Mattila. 15896: Nestori Kaasalainen. Kauno Kleemola. Matti Raipala. 15897: Einari Jaakkola. R. Hallberg. Saara Forsius. 15898: Esa Koivusilta. Toivo Antila. Erkki Tuuli. 15899: Antti J. Rantamaa. J. F. Pöykkö. Felix Seppälä. 15900: 1177 15901: 15902: IV,469. - Rah.al. N:o 337. 15903: 15904: 15905: 15906: 15907: Luukka: Korotetun määrärahan osoittamisesta koron maksa- 15908: miseksi korvauspidätysten selvittelyssä. 15909: 15910: 15911: E d u s k u n n a ll e. 15912: 15913: Jos maanhankintalain 18-20 § :ssä tar- .on pidettävä oikeana ja kohtuullisena, että 15914: koitettu, siirtoväkeen kuuluva henkilö on näille suorituksille maksetaan ainakin 4% :n 15915: hakenut maata sanotun lain mukaan, on hä- korko siitä ajankohdasta lähtien, jolloin vii- 15916: neltä pidätetty osa hänelle toisen korvaus- meinen osa obligaatioista tai osuustodistuk- 15917: lain mukaisesti myönnetystä korvausmää- sista on erääntynyt. 15918: rästä tilan myyntihinnan ja myönnettyjen Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 15919: lainojen suoritukseksi. Kun korvausobliga- nioittaen, 15920: tioiden viimeinen maksulippu erääntyi 1. 8. 15921: 1955, ei obligaatioita enää voida saattaa liik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 15922: lreeseen. Vastaavasti ei myöskään korvaus- tulo- ja menoarvioon 17 Pl. II luvun 15923: osakkeiden hallintoyhteisön osuustodistuksia 44 momentt'lle, ,,Koron maksaminen 15924: voida sa,attaa liikkeeseen 1. 7. 1956 jälkeen. korvauspidätysten selvittelyssä", li- 15925: Korvausobligaatioita tulee siten 1. 8. 1955 säyksenä 5 000 000 markkaa käytettä- 15926: ja osuustodistuksia 1. 7. 1956 jälkeen vas- väksi 4 %: n suuruisen koron maksa- 15927: taamaan yksinomaan rahasuoritus. miseen niille maanhankintalain mu- 15928: Korvauksen saajasta riippumattomista koon valtiokonttorissa pidätettyinä ol- 15929: syistä on mainittuja korvauksia edelleen pi- leille toisen korvauslain mukaisille 15930: dätettynä valtiokonttorissa. Niissä tapauk- obligaatioita tai korvausosakkeiden 15931: sissa, jolloin korvaukseen oikeutetulle tulee hallintoyhteisön osuustodistuksia vas- 15932: maksettavaksi se osa korvauspidätyksestä ja taaville rahasuorituksille, pidätyksille 15933: sille juosseesta korost,a, jota ei ole käytetty juossut korko mukaanluettuna, joita 15934: valtion saamisten maksuun, joko obligaatioi- ei ole käytetty valtion tai rahalaitos- 15935: den tai sekä obligaatioiden että osuustodis- ten saamisten maksuun. · 15936: tusten osalta yksinomaan rahasuorituksena, 15937: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 15938: 15939: Eemil Luukka. 15940: 1178 15941: 15942: IV,47o. - Rah.al. N:o 338. 15943: 15944: 15945: 15946: 15947: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimääräisten 15948: toimien perustamiseksi valtionrautate~1le. 15949: 15950: 15951: E d u s k u n n a 11 e. 15952: 15953: Valtion rautatierakennuksilla on jo vuo- kuitenkaan syystä tai toisesta sisällyttänyt 15954: desta 1923 lähtien, jolloin rautatiehallituk- ko. toimia menoarvioesitykseensä. Sittemmin 15955: seen perustettiin erityinen rautatierakennus- on rautatiehallitus uudistanut esityksensä 15956: osasto, ollut eräitä vakinaisia teknillisiä ym. vuosien 1955 ja 1956 menoarvioihin, mutta 15957: virkoja, joista osa kuuluu keskushailintoon, ilman tulosta. 15958: mutta ratkaisevasti suurin osa viroista on Vuoden 1954 tulo- ja menoarviota käsitel- 15959: hoidettu ylimääräisenä henkilökunnalla, joi- lessään eduskunta hyväksyi kansanedustaja 15960: den palkkaus vakiintuneen käytännön mu- Konsti Järnefeltin ~iaa koskevan aloitteen 15961: kaan maksetaan tyomäärärahoista, kuten johdosta lausuman, jossa sanotaan: ,Aloit- 15962: luonnollista onkin. Mainitusta syystä ja teessa tarkoitettujen toimihenkilöiden oikeu- 15963: rautatierakennusten alati muuttuvista olo- dellinen asema on epäselvä johtuen palkkauk- 15964: suhteista johtuen ei näitä ylimääräisiä vir- sen suorittamisesta työmäärärahoista. Edus- 15965: koja ole varemmin sisäHytetty rautatiehalli- kunnan mielestä on aiheellista, että Hallitus 15966: tuksen menoarvioesityksiin, varsinkin kun kiinnittää asiaan huomiota." 15967: kulloinenkin ylimääräisten viran tai toimen Edellä mainitun lisäksi jätettiin 28. 10. 15968: haltijain luku on ollut vaikeasti määriteltä- 1954 kansanedustaja Harras Kytän ym. toi- 15969: vissä. mesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle val- 15970: Kun määräykset ylimääräisen henkilökun- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- 15971: nan asemasta ja oikeuksista ovat nyttemmin. vaksi seuraav·a kysymys: 15972: muuttuneet ja ylimääräisten piiriin nyttem- 15973: min luetaan vain menoarvioon otetut ylimää- ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että 15974: räiset toimet, ovat rautatierakennuksiHa sekä rautatiehallituksen rautatierakennus- 15975: eräät keskushallinnon rautatierakennusosas- osaston tehtävistä suurin osa on jat- 15976: tossa olevat ylimääräiset toimen haltijat jou- kuvasti hoidettu ylimääräisenä henki- 15977: tumassa syrjäytettyyn asemaan. Tämä on lökunnalla, jonka palkkaus maksetaan 15978: ilmennyt mm. erään ylimääräisen rakennus- työmäärärahoista, mistä johtuen tämä 15979: mestarin eläkeasian käsittelyn yhteydessä, henkilökunta on jäänyt oikeudellisesti 15980: kun hänet katsottiin kuuluvaksi työntekijäin epäselvään asemaan j.a vaille eräitä 15981: piiriin eikä hän saanut sitä eläkettä, joka ylimääräisille toimenhaitijoille kuulu- 15982: kuuluu ylimääräiselle toimen haltijalle. via sosiaalisia etuja, ja jos on, mihin 15983: Asian saattamiseksi nykyisten määräysten toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä 15984: mukaiseen järjestykseen, ja kun myös val- tämän epäkohdan kiireelliseksi korjaa- 15985: tiontalouden tarkastusvirasto on huomautta- miseksi?" 15986: nut asiantilan korjaamisen tarpeellisuudesta, 15987: esitti rautatiehallitus vuoden 1954 meno- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri 15988: arvioon otettavaksi joukon ylimääräisiä toi- antoi edellä mainitun kyselyn johdosta vas- 15989: mia rautatierakennuksille ja rautatieraken- tauksen 30 päivänä marraskuuta 1954, jossa 15990: nusosastoon keskushallinnossa. Neuvotteluissa ministeri ilmoitti, että kulkulaitosten ja yleis- 15991: valtioneuvoston edustajien kanssa päästiinkin ten töiden ministeriö on pitänyt asiantilan 15992: myönteiseen tulokseen asian järjestämiseksi korjaamista tarpeellisena, mutta ministeriön 15993: kerrotulla tavalla. Valitettavasti ei hallitus esitykset eivät toistaiseksi ole johtaneet tu- 15994: IV,47o. - Kyttä ym. 1179 15995: 15996: lokseen sekä että ministeriö tulee edelleenkin mien hoitajaa joutuu ilman omaa syytänsä 15997: pyrkimään siihen, että nyt kysymyksessä ole- menettämään ne edut, jotka heille oikeuden 15998: vista rautatiehallituksen rautatierakennus- ja kohtuuden mukaan kuuluvat. Näistä toi- 15999: osaston henkilöistä tehdään ylimääräisen toi- mista on suurin osa teknillisiä toimia, joiden 16000: men haltijoita. hoitajista jatkuvasti on suurta puutetta. 16001: Kaikesta edellä lausutusta huolimatta ei Enemmän kuin puolet ko. toimenhaitijoista 16002: hallitus kuitenkaan ole sisällyttänyt tulevan on palvellut valtiota jo 15-25 vuotta. 16003: vuoden menoarvioesitykseensä rautatiehalli- Tämän vuoksi olisi vuoden 1956 tulo- ja 16004: tuksen esittämiä ylimääräisiä toimia. Ellei menoarvioon otettava seuraavat ylimääräiset 16005: asiantilaan saada aikaan muutosta, on siitä toimet nimittäin: 16006: seurauksena, että viisikymmentä näiden toi-. 16007: 16008: 18 Pl. I: 2 16009: 3 rakennusmestaria, 1 1. (23 pl.) ......... . a. 399 3oo:- 1197 900:- 16010: 3 piirustajaa, 2 pl. (12 pl.) ............. . " 240 900:- 722 700:- 16011: 1 konttoriapulainen, 1 pl. (10 pl.) ....... . 219 600:- 16012: 1 " 2 pl. (9 pl.) ........ . 209 400:- 16013: 16014: 18 Pl. II: 2 16015: 4 apulaisinsinööriä (27 pl.) .............. . a. 488 700:- 1954800:- 16016: 1 rautatierak. koneinsinööri (27 pl.) ...... . 488 700:- 16017: 4 rakennusmestaria 1 l. y.p. (22 pl.) ..... . " 379 800: - 1519 200:- 16018: 8 " 2 l. (19 pl.) ........ .. " 329100: - 2 632 800:- 16019: 4 " 3 l. (18 pl.) ........ .. " 314100:- 1256400:- 16020: 1 koneteknikko 1 l. (18 pl.) ............ .. 314100:- 16021: 1 " 2 l. (17 pl.) ............. . 299 400:- 16022: 1 rautatier·ak. huoltopäällikkö (24 pl.) 420 600:- 16023: 1 , kassanhoitaja 1 l. (21 pl.) .. 360 900:- 16024: 1 " " 2 l. (20 pl.) .. 344100:- 16025: 1 , varastonhoitaja 1 l. (20 pl.) . 344100:- 16026: 2 " " 2 l. ( 19 pl.) . " 329100:- 658 200:- 16027: 1 kirjuri 3 l. (14 pl.) .................. . 262 500:- 16028: 2 " 4 l. ( 12 pl.) .................. . " 240 900:- 481800:- 16029: 4 konttoriapulaista 1 pl. (10 pl.) ........ . " 219 600:- 878400:- 16030: 5 " 2 pl. (9 pl.) ......... . " 209 400:- 1047 000:- 16031: 16032: Mainittakoon vielä, että menonlisäystä ei kaa, ikälisiin 391520 markkaa, kalliin- 16033: näistä ylimääräisistä toimista aiheudu, vaan paikanlisiin 266 960 markkaa ja indek- 16034: vähenevät menot vastaavasti asianomaisten sikorotuksiin 450 800 markkaa eli yh- 16035: rautatierakennusten määrärahoista. teensä 3 458 880 markkaa sekä 18 Pl. 16036: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, II: 2 kohdalla vuosipalkkioihin 16037: 13 263 000 markkaa, ikälisiin 2 187 820 16038: että Eduskunta ottaisi yllämainittu- markkaa, kalliinpaikanlisiin 980 860 16039: jen ylimääräisten toimien perustami- markkaa ja indeksikorotuksiin 2 470 867 16040: seksi valtionrautateille vuoden 1956 markkaa eli yhteensä 18 902 547 mark- 16041: tulo- ja menoarvioon 18 Pl. I: 2 koh- kaa. 16042: dalla vuosipalkkoihin 2 349 600 mark- 16043: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 16044: 16045: Harras Kyttä. Artturi Tienari. Jaakko Hakala. 16046: Aare Leikola. Aukusti Pasanen. J. F. Pöykkö. 16047: 16048: 16049: 44 E 626/55 16050: 1180 16051: 16052: IV,471. - Rah.al. N:o 339. 16053: 16054: 16055: 16056: 16057: Hakala ym..: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden 16058: junanlähettäjinä toimiville virkamiehille maksettavan yö- 16059: rahan korottamiseksi. 16060: 16061: 16062: Eduskunnalle. 16063: 16064: Rautatiehallituksen antamien tyÖaikamää- den pidettävä täysin riittämättömänä, var- 16065: räysten mukaan joutuvat junanlähettäjinä sinkin kun junanlähettäjien suorittama yö- 16066: toimivat virkamiehet suorittamaan yövuoroja työ ei ole suinkaan pelkkää päivystystä, vaan 16067: joka neljäs yö. Juuri nämä toistuvat yövuo- alituista valppautta vaativaa junien suori- 16068: rot ovat huomattavimpina vaikuttimina ju- tusta. Tällä perusteella ehdotamme kunnioit- 16069: nanlähettäjien muutenkin rasittavan ja vas- taen, 16070: tuullisen työn tavallistakin suurempaan ku- 16071: luttavuuteen. Kuitenkin nykyisten määräys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 16072: ten mukaan yörahaa maksetaan virantoimi- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun 16073: tuksesta, joka sattuu kello 22,00-6,00 väli- 4 momentille lisäystä 20 000 000 mark- 16074: selle ajalle ja kestää yhtäjaksoisesti tai eri kaa valtionrautateiden junanlähettä- 16075: osissa samana yönä vähintään kaksi tuntia, jinä toimivt1le virkamiehille maksetta- 16076: vain 90 markkaa yöltä. Tätä korvausta on van yörahan korottamiseksi 450 mar- 16077: junanlähettäjien yötyön rasittavuuteen näh- kaksi yöltä. 16078: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 16079: 16080: Jaakko Hakala. Juho Tenhiälä. Lauri Järvi. 16081: R. Hallberg. Laura Brander-Wallin. Harras Kyttä. 16082: 1181 16083: 16084: IV,472, - Rah.al. N:o 340. 16085: 16086: 16087: 16088: 16089: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta pukuavustuksiksi 16090: valtionrautateiden varikkojen ja veturitallien henkilökun- 16091: nalle ym. vastaaville toimenhaltijoille. 16092: 16093: 16094: E d u s k u n n a ll e. 16095: 16096: Virkapukuavustusta suoritetaan valtion massa asemassa kuin toiset vastaavanlaisissa 16097: rautateiden niille viran ja toimen haitijoille oloissa työskentelevät, on vallitseva olotila 16098: sekä ylimääräisille toimen haltijoille, jotka vihdoinkin korjattava. Pukuavustuksen saa- 16099: ovat velvollisia käyttämään virkapukua ja jain piiriä laajennettaessa edellä esittämäl- 16100: jotka joutuvat välittömästi tekemisiin mat- lämme tavalla ja avustuksen suuruuden ol- 16101: kustavan yleisön kanssa. Pukuavustusta suo- lessa 7 700 markkaa vuodessa aiheuttaa se 16102: ritetaan yleensä myös niille viran tai toimen pukuavustusmenoihin lisäystä noin 25 000 000 16103: haitijoille ja ylimääräisen toimen haltijoille, markkaa. 16104: jotka työn likaisuuden tai muiden syiden ta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 16105: kia joutuvat huomattavasti kuluttamaan 16106: vaatteita. Pukuavustuksen asemasta on eräille että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 16107: toimenhaltijaryhmille annettu lainasuoja- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun 16108: puku. Näiden pukuavustusten ulkopuolelle 1 momentille 14 000 000 markkaa ja 16109: on kuitenkin jäänyt useita toimenhaltijaryh- 18 Pl. II luvun 2 momentille 11 000 000 16110: miä, kuten varikkojen ja veturitallien hen- markkaa pukuavustusten suorittami- 16111: kilökunnat, ratavartijat, vaunumiehistö ja seksi valtionrautateiden varikkojen 16112: siivoojat, jotka tekevät likaista ja huomatta- ja veturitallien henkilökunnille, rata- 16113: vasti työpukuja kuluttavaa työtä. Kun on vartijoille, vaunumiehistölle, siivoo- 16114: kohtuutonta, että nämä ryhmät ovat jatku- jille ym. vastaaville toimenhaltijoille. 16115: vasti sanottuun avustukseen nähden huonom- 16116: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 16117: 16118: Leo Suonpää. Hemming Lindqvist. Nestori Nurminen. 16119: Eino Roine. Paavo Aitio. Toivo Asvik. 16120: Tauno Kelovesi. Y. Enne. Matti Koivunen. 16121: 1182 16122: 16123: IV,473. - Rah.al. N:o 341. 16124: 16125: 16126: 16127: 16128: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden peruspalkkais- 16129: ten virkojen ja toimien sekä ylimääräisten toimien perus- 16130: tamiseksi posti- ja lennätinlaitokseen. 16131: 16132: 16133: E d u s k u n n a ll e. 16134: 16135: Posti- ja lennätinlaitoksessa on tätä nykyä mutta tätäkään varten ei ole saatu uusi:a 16136: yhteensä 6 887 vakinaista virkaa ja tointa toimia. 16137: sekä 5 047 ylimääräistä tointa. Tämän lisäksi Posti- ja lennätinlaitos ei siten ole vuosien 16138: on suuri määrä tilapäisiä toimihenkilöitä. mittaan saanut uusia vakinaisia virkoja ja 16139: Ylimääräisiä toimia on siten 42 % vakinais- toimia eikä edes ylimääräisiä toimia lisään- 16140: ten ja ylimääräisten virkojen ja tointen yh- tyneitä tehtäviä vastaavasti. Kun posti- ja 16141: teisestä määrästä, mikä on huomiotaherättä- lennätinlaitoksen, joka palvelee talous- ja 16142: vän epäedullinen suhde. Moniin vuosiin ei yleensä yhteiskuntaelämää, on pystyttävä hoi- 16143: posti- ja lennätinlaitoksen ylimääräisiä tamaan sille uskotut tehtävät, on laitoksessa 16144: toimia olekaan saatu vakinaisiksi kuin aivan oltava myös tarvittava henkilökunta näitä 16145: vähäisessä määrässä. Kun myöskään ei ole lisääntyneitä tehtäviä suorittamaan. Uusien 16146: saatu tarvittavia uusia ylimääräisiä toimia, virkojen ja tointen perustamisen tarpeelli- 16147: on jouduttu siihen, että laitoksen täysin py- suuden posti- ja lennätinlaitokseen osoittaa 16148: syväisiä tehtäviä on yhä enenevässä määrin myös se, että saamamme tiedon mukaan val- 16149: jatkuvasti vuodesta toiseen jouduttu hoidat- tiovarainministeriön tulo- ja menoarvio- sekä 16150: tamaan tilapäisillä toimihenkilöillä. Posti- tilinpäätösosasto on lausunnossaan vuoden 16151: ja lennätinlaitoksen työmäärä on siinä mää- 1956 tulo- ja menoarvioesitykseen ehdotetta- 16152: rin kasvanut ja myös laajentunut, että se vista uusista viroista ja toimista, neuvo- 16153: ehdottomasti vaatisi uusia virkoja ja toimia teltuaan valtiovarainministeriön järjestely- 16154: tehtävien hoitamista varten. Vuodesta 1938 osaston sekä palkkaus- ja eläkeasiainosaston 16155: lähtien on laitoksen liikenne lisääntynyt vuo- kanssa, ilmoittanut puoltavansa mm. seuraa- 16156: teen 1953 mennessä 2. 7 -kertaiseksi. Viimeis- vien posti- ja lennätinlaitoksen virkojen ja 16157: ten vuosien kehityksestä voidaan mainita, toimien perustamista, mutta joiden perusta- 16158: että postilähetysten luku esim. v. 1950 oli mista ei ole sisällytetty hallituksen esityk- 16159: n. 664.5 miljoonaa lähetystä j,a v. 1954 n. seen vuoden 1956 tulo- j,a menoarvioksi: 16160: 851.6 miljoonaa lähetystä, kaukopuheluja oli 16161: vastaavina vuosina 29.9 miljoonaa ja 37.6 Posti- ja lennätinhallitus 16162: miljoonaa. Rahaliikenteen suunnattoman kas- 16163: vun johdosta postista on muodostunut maan a) ylimääräisten tointen vakinaistaminen 16164: suurin rahaliikelaitos. Rahaliikenteen kas- 1 toimistoinsinööri (31 pl.), peruspalkka 16165: vusta antaa kuvan se, että kun posti- ja 598 800 mk, 16166: lennätinlaitoksen rahaliiloonne v. 1938 oli n. 2 nuorempaa insinööriä (27 pl.), perus- 16167: 10 miljardia markkaa, se v. 1950 oli 3 500 palkka 488 700 mk, 16168: miljardia markkaa ja viime vuonna jo 5 827 16169: miljardia markkaa. Paitsi liikenteen lisään- 3 vanhempaa apulaisinsinööriä, y. p. (27 16170: tymistä yleensä, on jokaisen havaittavissa, pl.), peruspalkka 488 700 mk, 16171: miten esim. asutuskeskusten ympärille on 2 esittelijää (27 pl.), peruspalkka 488 700 16172: viime vuosina syntynyt aivan uusia asUitus- mk, 16173: alueita, joihin on perustettava postitoimi- 3 liikennetarkastajaa, y. p. (25 pl.), perus- 16174: paikka ja joissa on järj,estettävä postinkanto, palkka 444 000 mk, 16175: IV,473. - Järvi ym. 1183 16176: 16177: 4 osastosihteeriä ( 23 pl.), peruspalkka 20 ensimmäistä kirjuria (17 pl.), perus- 16178: 399 300 mk, palkka 299 400 mk, 16179: 2 reviisoria (23 pl.), peruspalkka 399 300 20 kirjuria, y. p. (14 pl.), peruspalkka 16180: mk, 262 500 mk, 16181: 2 ensimmäistä ekspeditööriä (21 pl.), pe- 158 kirjuria, a. p. (12 pl.), peruspalkka 16182: ruspalkka 360 900 mk, 240 900 mk, 16183: 3 ensimmäistä kirjuria ( 17 pl.), perus- 1 autovarikon esimies, 1 pl. (19 pl.), pe- 16184: palkka 299 400 mk, ruspalkka 329 100 mk, 16185: 1 kirjuri, a. p. (12 pl.), peruspalkka 3 autonkuljettajain esimiestä (17 pl.), pe- 16186: 240900 mk, ruspalkka 299 400 mk, 16187: 27 autonkuljettajaa (14 pl.), peruspalkka 16188: jolloin lakkautettaisiin vastaavat ylimääräi- 262 500 mk, 16189: set toimet; 1 vanhempi apulaisinsinööri y. p. (27 pl.), 16190: peruspalkka 488 700 mk, 16191: b) uutena vakinaisena virkana 2 linjatarkastajaa (25 pl.), peruspalkka 16192: 1 sotilastoimiston päällikkö ( 31 pl.), pe- 444000 mk, 16193: ruspalkka 598 800 mk; 1 vanhempi varaston esimies (20 pl.), pe- 16194: ruspalkka 344100 mk, 16195: c) uusina ylimääräisillä toimina 3 varastomestaria, 1 pl. (15 pl.), perus- 16196: palkka 273 600 mk, 16197: 1 ylimääräinen esittelijä (27 pl.), vuosi- 2 ensimmäistä teknikkoa 1 l., a. p. (22 pl.), 16198: palkkio 488 700 mk, peruspalkka 379 800 mk, · 16199: 1 ylimääräinen liikennetarkastaja, y. p. 3 teknikkoa, 1 pl. (18 pl.), peruspalkka 16200: (25 pl.), vuosipalkkio 444 000 mk, 314100 mk, 16201: 1 ylimääräinen osastosihteeri (23 pl.), 4 puhelinvalvojaa (16 pl.), peruspalkka 16202: vuosipalkkio 399 300 mk, 286 500 mk, 16203: 1 ylimääräinen reviisori (23 pl.), vuosi- 5 talonmies-lämmittäjää (11 pl.), perus- 16204: palkkio 399 300 mk, palkka 230 100 mk, 16205: 1 ylimääräinen ekspeditööri (19 pl.), vuo- 2 toimistonhoitaj-aa, 2 l. (19 pl.), perus- 16206: sipalkkio 329 100 mk, palkka 329100 mk, 16207: 3 ylimääräistä ensimmäistä kirjuria (17 2 toimistonhoitajaa, 3 l. (17 pl.), perus- 16208: · pl.), vuosipalkkio 299 400 mk, palkka 299 400 mk, 16209: 1 ylimääräinen linjatarkastaja (25 pl.), 14 toimistonhoitajaa, 4 l. (15 pl.), perus- 16210: vuosipalkkio 444 000 mk, palkka 273 600 mk, 16211: 16212: jolloin vastaavat tilapäiset toimet lakkautet- 16213: taisiin; jolloin lakkautettaisiin vastaavat ylimääräi- 16214: set toimet; 16215: 2 ylimääräistä toimistoinsinööriä (31 pl.), 16216: vuosipalkkio 598 800 mk, b) uusina ylimääräisinä toimina 16217: 1 ylimääräinen apulaistoimistopäällikkö 4 ylimääräistä ekspeditööriä (19 pl.), vuo- 16218: (28 pl.), vuosipalkkio 513 300 mk; sipalkkio 329100 mk, 16219: 7 ylimääräistä ensimmäistä kirjuria (17 16220: Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto pl.), vuosipalkkio 299 400 mk, 16221: 9 ylimääräistä kirjuria y. p. (14 pl.), 16222: a) ylimääräisten tointen vakinaistaminen vuosipalkkio 262 500 mk, 16223: 1 konttorinhoitajan apulainen y. p. (26 16 ylimääräistä kirjuria a. p. (12 pl.), 16224: pl.), peruspalkka 465 300 mk, vuosipalkkio 240 900 mk, 16225: 1 liikennetarkastaja a. p. (23 pl.), perus- 1 ylimääräinen autovarikon esimies, 1 pl. 16226: palkka 399 300 mk, (19 pl.), vuosipalkkio 329100 mk, 16227: 3 ensimmäistä ekspeditööriä (21 pl.), pe- 40 ylimääräistä autonkuljettajaa (14 pl.), 16228: ruspalkka 360 900 mk, vuosipalkkio 262 500 mk, 16229: 3 ekspeditööriä (19 pl.), peruspalkka 1 ylimääräinen vanhempi apulaisinsinööri, 16230: 329100 mk, y. p. (27 pl.), vuosipalkkio 488 700 mk, 16231: 1184 IV,473. - Posti- ja. lennätinlaitoksen virat. 16232: 16233: 16234: 1 ylimääräinen apulaisinsinööri (25 pl.), 5 462 760 mk eli yhteensä 97 922 460 mk, mo- 16235: vuosipalkkio 444 000 mk, mentille 18 Pl. VI: 2 vuosipalkkioihin 16236: 7 ylimääräistä ensimmäistä teknikkoa, 1 pl. 60 779 400 mk, ikälisiin 16 771200 mk, ilml- 16237: ( 22 pl.), vuosipalkkio 379 800 mk, liinpaikanlisiin 4 539 780 mk ja indeksikoro- 16238: 3 ylimääräistä ensimmäistä teknikkoa, 2 tuksiin 12 313 100 mk eli yhteensä 94 403 480 16239: pl. (20 pl.), vuosipalkkio 344100 mk, mk, momentille 18 Pl. VI: 10 indeksikoro- 16240: 1 ylimääräinen teknikko, 2 pl. (17 pl.), tuksiin 14 688 400 mk ja momentille 18 Pl. 16241: vuosipalkkio 299 400 mk, VI: 11 työnantajan lapsilisä- ja kansaneläke- 16242: 1 ylimääräinen puhelinmestari (16 pl.), maJksuihin 2 533 300 mk eli lisäystä yhteensä 16243: vuosipalkkio 286 500 mk, 18 Pl. V ja VI lukuun 233 700 430 mk. 16244: 7 ylimääräistä asentajaa (15 pl.), vuosi- Vastaavasti voidaan vähentää 18 Pl. V: 2 16245: palkkio 273 600 mk, momentilta vuosipalkkioista 9 505 800 mk, 16246: 4 ylimääräistä talonmies-lämmittäjää (11 ikälisistä 2 452 500 mk, kalliinpaikanlisistä 16247: pl.), vuosipalkkio 230100 mk, 990 420 mk, indeksikorotuksista 1 875 000 mk 16248: 2 ylimääräistä terveyssisarta (18 pl.), ja tilapäisen henkilökunnan palkkaamiseen 16249: vuosipalkkio 314 100 mk, varatusta määrärahasta 4 833 700 mk eli yh- 16250: 25 ylimääräistä toimistonhoitajaa, 4 l. (15 teensä 19 657 420 mk sekä 18 Pl. VI: 2 mo- 16251: pl.), vuosipalkkio 273 600 mk, mentilta vuosipalkkioista 72153 600 mk, ikä- 16252: 8 ylimääräistä varastoapulaista, 1 pl. (11 lisistä 20 278 200 mk, kalliinpaikanlisistä 16253: pl.), vuosipalkkio 230 100 mk, 5 461 620 mk, indeksikorotuksista 14 684100 16254: mk, postiasemien hoitajien palkkioista 16255: jolloin vastaavat tilapäiset toimet ja posti- 5 475 000 mk ja tilapäisen henkilökunnan 16256: asemien hoitajien palkkiot vähennettäisiin; palkkaamiseen varatusta määrärahasta 16257: 25 ylimääräistä ekspeditööriä (19 pl.), 38 295 360 mk eli yhteensä 156 347 880 mk. 16258: vuosipalkkio 329 100 mk, Vähennykset 18 Pl. V: 2 ja VI: 2 momen- 16259: 42 ylimääräistä ensimmäistä kirjuria (17 teilta ovat yhteensä 176 005 300 mk. 16260: pl.), vuosipalkkio 299 400 mk, Siihen nähden, mitä edellä on esitetty, 16261: 3 ylimääräistä apulaisinsinööriä (25 pl.), kunnioittaen ehdotamme, 16262: vuosipalkkio 444 000 mk, 16263: 1 ylimääräinen vanhempi apulaisinsinööri että Eduskunt·a ottaisi vuoden 1956 16264: y. p. (27 pl.), vuosipalkkio 488 700 mk, tulo- ja menoarvioon 18 Pl. V luvun 16265: 1 ylimääräinen vanhempi autovarikon esi- 1 momentin kohdalle 13 874 520 mark- 16266: mies (20 pl.), vuosipalkkio 344100 mk. kaa, 2 momentin kohdalle 7 983 070 16267: markkaa, 14 momentin kohdalle 16268: Näiden virkojen ja toimien sekä ylimää- 2 081100 markkaa ja 15 momentin 16269: räisten toimien perustamiseen tarvitaan mo- kohdalle 214 100 markkaa sekä 18 Pl. 16270: mentille 18 Pl. V: 1 peruspalkkoihin VI luvun 1 momentin kohdalle 16271: 10 207 200 mk, ikälisiin 2 613 600 mk, ja kal- 97 922 460 markkaa, 2 momentin koh- 16272: liinpaikanlisiin 1 053 720 mk eli yhteensä dalle 94 403 480 markkaa, 10 momen- 16273: 13 874 520 mk, momentille 18 Pl. V: 2 vuosi- tin kohdalle 14 688 400 markkaa ja 16274: palkkioihin 5113 500 mk, ikälisiin 1 302 900 11 momentin kohdalle 2 533 300 mark- 16275: mk, kalliinpaikanlisiin 525 420 mk j-a in- kaa edellä lueteltujen virkojen ja toi- 16276: deksikorotuksiin 1 041 250 mk eli yhteensä mien sekä ylimääräisten toimien pe- 16277: 7 983 070 mk, momentille 18 Pl. V: 14 in- rustamiseksi posti- ja lennätinlaitok- 16278: deksikorotuksiin 2 081100 mk, momentille seen. Vastaavasti voidaan tällöin vä- 16279: 18 Pl. V: 15 työnantajan lapsilisä- ja kan- hentää 18 Pl. V luvun 2 momentilta 16280: saneläkemaksuihin 214 100 mk, momentille 19 657 420 markkaa ja 18 Pl. VI lu- 16281: 18 Pl. VI: 1 peruspalkkoihin 72 177 000 mk, vun 2 momentilta 156 347 880 mark- 16282: ikälisiin 20 282 700 mk ja kalliinpaikanlisiin kaa. 16283: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 16284: 16285: Lauri Järvi. Urho Kulovaara. 16286: C. A. Öhman. Erkki Koivisto. 16287: Aukusti Pasanen. Jaakko Hakala. 16288: Felix Seppälä. Arvi Turkka. 16289: 1185 16290: 16291: IV,474. - Rah.al. N:o 342. 16292: 16293: 16294: 16295: 16296: Innala ym..: Määrärahan osoittamisesta lennätin- ja puhelin- 16297: piirien ylimääräisten piirikonttorinhoitajan tointen perus- 16298: tamista varten posti- ja lennätinhallituksen linjahallintoon. 16299: 16300: 16301: E d u s k u n n a 11 e. 16302: 16303: Posti- ja. lennätinlaitoksen hallussa olevien ten puhelinalan rakennemääräystten tultua 16304: Imukokaapelijohtojen lukumäärä oli ennen voimaan 25. 10. 1954 piirikonttorinhoitajien 16305: talvisotaa suhteellisen pieni, eikä parikillJllis- on lisäksi henkilökohtaisesti suoritettam toi- 16306: liikennettä ollut vielä vaLtion hallussa kuin miluvan saamisen edellyttämä yksityisen pu- 16307: nimeksi. Puhelinlaitteiden huolto ja. ver- helinlaitoksen tarkastus ja annettav·a tar- 16308: koston lruajentaminen voitiin tällöin hoitaa peen mulman ohjeita puhelinlaitteiden saat- 16309: suoraan posti- ja lennätinhallituksesta käsin. tamiseksi määräysten mukiaåsiksi. 16310: Juuri ·ennen talvisota~a; rupesi tilanne muut- Piiriorganisatio on osoittautunut tarkoi- 16311: tumaan, ja sotien aikana sekä varsinkin nii- tuksenmukaiseksi ja sopivoakisi tehtäviinsä. 16312: den jälkeen valtion puhelinverkko on kasm- Se on myös täyttänyt kaikilta kohdin sille 16313: nut moninkertaiseksi ja muuttunut teknilli- jatkuvasti 1a.set~ut uudetkin vaatimukset. 16314: sen kehityksen takia huomattavasti myös Vaikka tehtävät ovat moninkertaistuneet j1a 16315: laadullisesti. Tämän vuoksi on ollut kehi- monipuolistuneet, sarrnalla kun niiden suorit- 16316: tetJtävä org1runisatiota siten, että on muodos- tamiseen vaadittava teknillinen taso on huo- 16317: tettu erikoinen piirihallintojärjestelmä posti- mattavrurt,i noussut, ei piirikonttorien hoita- 16318: ja lennätinhallituksen ja varsinaisen suori- jiksi määrätyille ole järjestetty erikoisia vir- 16319: tusportaan väliin. Ensimmäiset kolme piiriä koja, vaan he ovrut saaneet palkkansa aikai- 16320: perustettiin jo v. 1938, mutta 1. 7. 1941 sempien tehtävien mukiaisesta. virrusta. Siten 16321: koko mrua jaettiin kymmeneen lennätin- ja osa piirikonttorinhoitajista on edelleenkin 16322: puhelinpiiriin, joiden toimintaa johtaa eri- toiminut 27. palkkaluokiassa oleVtaJna vanhem- 16323: koinen piirikonttori. Piirijako vastatru esim. pana apulaisinsinöörinä tähän virkianimik- 16324: tie- ja vesirakennushallinnossa olevaa. keeseen kuuluvin palkkauksin ja osa 25. 16325: Lennätin- ja puhelinpiirikonttorien hoita- palkkaluokassa olevana linja!t>arkastajana 16326: jien tehtäviin kuuluu mm. parannuksien virkianimikkeeseen kuuluvin palkkauksin. 16327: esittäminen oman piirin lennätin- ja puhe- Tehtävien ·tärkeyden ja vastuulHsuuden sekä 16328: linoloihin ja huolehtiminen piirin ra:lueella pätevyysvaatimusten puolesta heidät olisi 16329: olevien puhelinlaitteiden kunnoota jtru huol- kuitenkin lähinnä rinnastettava posti- ja len- 16330: losta. Heidän on myös vastattava linja-, nätinlaitoksen 30. paJ.kkaluokassa oleviin 16331: kaapeli- ja keskustöiden suunnittelusta ja postitarkastajiin ja 28. palkkaluoloossa ole- 16332: järjestelystä sekä valvottava sanottujen töi- viin 1. luokan lronttorinhoitajiin. 16333: den suoritusta. Sitäpaitsi heidän on hoidet- Valtion edun mukaista olisi järjestää ny- 16334: taVIBl piirinsä hallinnolliset asiat ja johdet- kyisien lennätin- j:a puhelinpiirien hoitajien 16335: tava sekä valvottava alaistensa viran ja toi- aBema sekä virkanimikkeen että palkkiauksen 16336: men haltijain samoin kuin myös yksityis- puolesta heidän tehtäviään ja mstuutaan 16337: oikeudellisessa työsuhteessa olevien toimin- Viasta:avikisi. Sen vuoksi posti- ja lennätin- 16338: taa. Kaiken tämän ohella piirikonttorinhoi- hallintoon olisi perustettava yhdeksän uutta 16339: tajien on vastattava piirin rahaliikenteestä ylimääräistä lennätin- ja puhelinpiirien hoi- 16340: ja koko johtamansa toiminnan taloudellisuu- tajan - piirikonttorinhoitajan - tointa. Sitä 16341: desta. KulkuLaitosten ja yleisten töiden mi- varten olisi valtion tulo- ja menoarvioon 16342: nisteriön 26. 11. 1954 v'ahvistamien erityis- otettava määräraha viiden ylimääräisen pii- 16343: 1186 IV,474. - Lennätinpiirien piirikonttorit. 16344: 16345: 16346: rikon:ttorinhoitaj•an yp. (30 pl.), vuosipalk- määrän moninkertaistaminen, joka on ma;h- 16347: kio 566 400 mk, ja neljän ylimääräisen piiri- dollista vain uusimallisten, monikanavaisten 16348: konttorinhoitajan ap. (28 pl.), vuosipalkkio kantoaaltolaitteiden avulla. Näiden, parhail- 16349: 513 300 mk, tointen perustamiseksi eli mää- laan rakennusvaiheessa olevien laitteiden 16350: räraha;a yhteensä 7 407 200 markkaa seuraa- huolto vaatii ku:iltenkin uutta, pätevää työ- 16351: vasti: vuosipalkkioihin 4 885 200 mk, ikäli- voimaa, mihin tarkoitukseen edellä mainiturt 16352: siin 1184 400 mk, kalliinpaikanlisiin 354 000 hoitamatta jäävät vi:Dat olisi käytettävä. 16353: mk ja indeksikorotuksiin 983 600 mk. Posti- Kaiken edellä esitetyn nojalla ehdotamme 16354: ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa teknilli- kunnioittavasti, 16355: sen työvoiman osalta vallitsev>a:n kestämättö- 16356: män tilanteen vuoksi ei vastaavaa määrää että Eduskunta ottaisi mwden 1956 16357: apulaisinsinöörin j•a linjatarkastajan virkoja tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun 16358: voida puheena olevalta momenti1ta vähentää, 2 momentin kohdalle 7 407 200 mark- 16359: v·aan ne olisi säilytettävä entisellään paikal- kaa yhdeksän ylimääräisen lennätin- 16360: lis- ja kaukoliikenteen automatisointia var- ja puhelinpiirien piirikonttorinhoita- 16361: ten. Kaukovalintaisen automaattiliikenteen jan toimen perustamiseksi posti- ja 16362: edellytyksenä on kuitenkin nykyisen yhteys- lennätinhallituksen linjahallintoon. 16363: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 16364: 16365: Aune Innala. Eino Saari. Niilo Honkala. 16366: Irma Hamara. Lauri Järvi. Saara Forsius. 16367: Marja Lahti. 16368: 1187 16369: 16370: IV,475. - Rah.al. N:o 343. 16371: 16372: 16373: 16374: 16375: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta postilaitoksen 16376: liikennetehtäviä hoitavien ylimääräisten kirjurin ja posti- 16377: apulaisten tointen järjestelyä varten. 16378: 16379: 16380: E d u s k u n n a ll e. 16381: 16382: Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa tointen suhteen työn vastuuta edellyttäviä 16383: on nykyään 625 ylimääräistä kirjurin ap. järjestelyjä siten, että 150 ylimääräistä kir- 16384: tointa (12 pl.) sekä 561 ylimääräistä posti- jurin ap. tointa, vuosipalkkio 240 900 mk, 16385: apulaisen tointa (9 pl.) ja 200 ylimääräistä muutettaisiin ylimääräisiksi kirjurin yp. toi- 16386: postiapulaisen tointa (8 pl.), jotka ovat miksi, vuosipalkkio 262 500 mk, ja 200 yli- 16387: alimmat postipuolen toimet. Nämä muodos- määräistä postiapulaisen tointa, vuosipalk- 16388: tavat suhteettoman suuren osuuden eli lähes kio 209 400 mk, muutettaisiin ylimääräisiksi 16389: puolet kaikista postin ns. virkamiespuolella kirjurin ap. toimiksi, vuosipalkkio 240 900 16390: olevista sekä vakinaisista että ylimääräisistä mk. 16391: viroista ja toimista. Tästä vaikeasta epäsuh- Muutoksien toteuttamiseen tarvitaan vuosi- 16392: teesta johtuen ja kun postin rahaliikenne on palkkioihin 9 540 000 mk, ikälisiin 1 422 000 16393: niin valtavasti kasvanut, että kun se esim. mk, kalliinpaikanlisiin 642 000 mk ja in- 16394: vuonna 1938 oli 10 miljardia markkaa, se deksikorotuksiin 1740 700 mk eli yhteensä 16395: oli viime vuonna 5 800 miljardia mal'kkaa, 13 344 700 mk. 16396: on suurta kassaliikennettä jouduttu hoidat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16397: tamaan nyt kyseessä olevalla alimmalla as- nioittaen, 16398: teella olevilla ylimääräisillä toimihenkilöillä. 16399: Näin on kuitenkin ollut pakko menetellä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 16400: koska tehtäviä vastaavia toimia ei ole riittä- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun 16401: västi. 2 momentin kohdalle 13 344 700 mar- 16402: Kun posti- ja lennätinlaitoksen, joka pal- kan määrärahan postin liikennetehtä- 16403: velee talous- ja yleensä yhteiskuntaelämää, viä hoitavien ylimääräisten kirjurin 16404: on pystyttävä hoitamaan sille uskotut tehtä- ap. ja postiapulaisten tointen muutta- 16405: vät, olisi jo yksin rahaliikenteenkin vuoksi miseksi ylimääräisiksi kirjurin yp. ja 16406: välttämätöntä toimeenpanna ylimääräisten kirjurin ap. toimiksi. 16407: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 16408: 16409: Johannes Wirtanen. Aukusti Pasanen. 16410: Felix Seppälä. Erkki Koivisto. 16411: Lauri Järvi. Jaakko Hakala. 16412: Urho Kulovaara. 0. A. Öhman. 16413: 16414: 16415: 16416: 16417: 45 E 626/55 16418: 1188 16419: 16420: IV,476. - Rah.al. N:o 844. 16421: 16422: 16423: 16424: 16425: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta maalais- 16426: kirjeenkantolinjojen perustamiseen. 16427: 16428: 16429: E d u s k u n n a 11 e. 16430: 16431: Uusien postilinjojen perustaminen ja pos- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun- 16432: tinkannon järjestäminen maaseudulle näyt- nioittaen, 16433: tää jatkuvasti kohtaavan vaikeuksia. Pitkien 16434: matkojen päähän joutuu moni syrjäseutulai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 16435: nen itse hoitamaan postinkannon. Nyt vi- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvulle 16436: reillä olevista suunnitelmista puuttuu moni 10 000 000 markkaa uusien maalais- 16437: tärkeä yhteys. kirjeenkantolinjojen perustamista var- 16438: Postilinjoja ja postiautoja pitäisi huomat- ten. 16439: tavasti lisätä maaseudulle ja siten saada 16440: arvopostin, lehtien ym. syrjäseutulaisille tär- 16441: keiden tietojen hoitaminen paremmaksi. 16442: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 16443: 16444: Laura Brander-Wallin. Impi Lukkarinen. Elli Nurminen. 16445: K. F. Haapasalo. Arvo Sävelä. Erkki Ryömä. 16446: ll89 16447: 16448: IV,477. - Rah.al. N:o 345. 16449: 16450: 16451: 16452: 16453: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen 16454: teollisuuslaitosten koneiden ja laitteiden hankkimiseen ja 16455: uusimistöihin. 16456: 16457: 16458: E d u s k u n n a ll e. 16459: 16460: Valtiontilintarkastajat ovat vuodelta 1953 kuitenkin voisi valvoa laitosten investointien 16461: antamassaan kertomuksessa (siv. 85) huo- laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, olisi 16462: mauttaneet mm. siitä, että puolustuslaitoksen sitä varten 19 pääluokassa osoitettava erityi- 16463: teollisuuslaitokset ovat sanottuna tilivuotena nen määräraha. 16464: käyttäneet voittovarojaan erilaisiin investoin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 16465: teihin yhteensä noin 11 milj. markkaa. Näi- nioittaen, 16466: den laitosten valtiolle tulouttama ylijäämä 16467: on siten jäänyt tämän verran todellista pie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 16468: nemmäksi. Tililainsäädännön mukaan olisi tulo- ja menoarvioon 19 Pl. l lukuun 16469: kysymyksessä olevat investoinnit ollut suori- uudelle momentille 5 000 000 markan 16470: tettava tulo- ja menoarvion 19 pääluokan määrärahan puolustuslaitoksen teolli- 16471: kohdalta, mutta tässä pääluokassa ei ole lain- suuslaitosten koneiden ja laitteiden 16472: kaan osoitettu määrärahaa sanottuihin tarkoi- hankkimiseen sekä pienehköihin uusi- 16473: tuksiin. Tämän johdosta ja jotta eduskunta mistöihin. · 16474: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 16475: 16476: Juho Tenhiälä. Matti Raipala. Aukusti Pasanen. 16477: Jaakko Hakala. Artturi Tienari. Harras Kyttä. 16478: Aare Leikola. 16479: 1190 16480: 16481: IV,47s. - Rah.al. N:o 346. 16482: 16483: 16484: 16485: 16486: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen 16487: Lahden autokorjaamon toimisto- ja ruokalarakennuksen 16488: rakentamiseksi ja korjaamorakennuksen kunnostamiseksi. 16489: 16490: 16491: E d u s k u n n a 11 e. 16492: 16493: Puolustuslaitoksen Lahden autokorjaamon nyt suunnitelman epäkohtien korjaamiseksi 16494: miehistön pesu- ja ruokailuparakki, joka ny- sekä laatinut piirustukset ja kustannusarvion 16495: kyisellä paikallaan on ollut jo kymmenen uusia rakennelmia varten. Laskelmien mu- 16496: vuotta ja sitä ennen jo kahdessa eri paikassa, kaan tarvittaisiin sanottuihin tarkoituksiin 16497: on nykyään täysin lahoamistilassa. Seinien kaikkiaan noin 10 milj. markkaa, mutta va- 16498: alaosa on puHistunut ulospäin ja lattia on roja ei ole käytettävissä. 16499: mädäntynyt sekä lämmityslaitteet rappeutu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 16500: neet. Tästä johtuu, että asianomainen am- nioittaen, 16501: mattientarkastaja on kieltänyt käyttämästä 16502: parakkia, ja puolustusministeriön palotarkas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 16503: taja on määrännyt lämmityslaitteet lämmi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I lukuun 16504: tyskieltoon. Myös korjaamon toimistoparakki uudelle momentille 10 000 000 markan 16505: on alakuntoinen, se ei pidä lämmintä ja määrärahan puolustuslaitoksen Lahden 16506: katto vuotaa. Niinikään korjaamon varsinai- autokorjaamon toimisto- ja ruokala- 16507: set korjaustilat ovat käyneet puutteellisiksi. rakennuksen rakentamiseen sekä kor- 16508: Puolustusministeriön rakennusosasto on teh- jaamorakennuksen kunnostamiseen. 16509: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 16510: 16511: Juho Tenhiälä. Johannes Wirtanen. R. Hallberg. 16512: Aukusti Pasanen. Aune Innala. Lauri Järvi. 16513: Matti Raipala. Jaakko Hakala. Eino Saari. 16514: J. F. Pöykkö. Helge Miettunen. Saara Forsius. 16515: Aare Leikola. Armas Leinonen. Artturi Tienari. 16516: Hemming Lindqvist. 16517: Felix Seppälä. 16518: 1191 16519: 16520: IV,479. - Rah.al. N:o 347. 16521: 16522: 16523: 16524: 16525: Rönkkö ym.: ·Määrärahan osoittamisesta maatilan hankkimi- 16526: seksi Ylä-Savon pienviljelijäkoululle. 16527: 16528: 16529: Eduskunnalle. 16530: 16531: Ylä-Savon kuntien alueille on maanhan- kunnasta ja on siellä tarkoitukseen sopiVIa 16532: kintalain ja asutuslakien avulla muodostettu tiloja tarjolla. Koska Ylä-Savon vähävarai" 16533: tuhansia pientiloja, ja lisäksi niitä on tullut nen pienviljelijäväestö, jonka ammattikasva· 16534: hyvin runsaasti vanhempien tilojen jakojen tusta koulu tulisi palvelemaan, ei itse kykene 16535: kautta. Nåiden tilojen viljelijöistä ovat mo- tilaa hankkimaan, olisi valtion tultava avuksi. 16536: net joutuneet maatalouden harjoittajiksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 16537: vailla aikaisempaa kokemusta, joten lyhyem- nioittaen, 16538: piaikaisetkin ammattialan kurssit pientilojen 16539: omistajille olisivat välttämättömän tarpeel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 16540: lisia. Näitä kursseja voitaisiin pitää kiertä- tulo- ja menoarvioon 8 000 000 markan 16541: vän tai paikallisen pienviljelyskoulun muo- määrärahan maatilan hankkimiseksi 16542: dossa. Ylä-Savon pienviljelijäkoulua varten. 16543: Tällaista Ylä-Savon pienviljelijäkoulua var- 16544: ten on tiedusteltu sopivaa tilaa Kiuruveden 16545: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 16546: 16547: Tahvo Rönkkö. Kalle Kämäräinen. Elli Nurminen. 16548: 1192 16549: 16550: IV,4so. - Rah.al. N:o 348. 16551: 16552: 16553: 16554: 16555: Hallberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan-Onka- 16556: mon ratasuunnan koneellista tutkimusta varten. 16557: 16558: 16559: Eduskunnalle. 16560: 16561: Uusi valtakunnan raja aiheuttaa Karja- ,Kannattavaisuuslaskelmamme mukaan 16562: lan metsärikkaalle maakunnalle, sen maa- saamme Parikkala-Onkamo radalle vuo- 16563: taloudelle, teollisuudelle ja kaikelle muulle- dessa voittoa seuraavasti: 16564: kin elinkeinolle huomattavan suurta haittaa, 16565: varsinkin syystä, että Karjalan rataosa Tulot ja osa hyödystä 712 195 263: -- 16566: (Wärtsilä-Viipuri), mikä rata oli koko Menot . . . . . . . . . . . . . . 590 783 629: - 16567: Karjalan valtasuoni, jäi sanotun rajan taa. Voitto . . . . . . . . . . . . . . 121 411 634: -." 16568: Karjalan kunnat ovat perustaneet erikoi- 16569: sen rautatietoimikunnan, jonka tehtävänä 16570: on työskennellä katkenneen maakuntaradan Edellä esitettyjen numeroiden perusteella, 16571: korvaamiseksi uudella, Parikkalan-Onka- jotka mielestämme ovat tunnettujen asian- 16572: mon radalla. Toimikunnan toimesta, eri tuntijoiden laskemat, tulee tästä radasta 16573: kuntien kustannuksella, on toimitettu uuden mahdollisimman taloudellinen. 16574: ratasuunnan kannattavaisuuslaskelma, jonka Kun kuitenkin ratahankkeen edelleen ke- 16575: ovat laatineet prof. Arvo Lönnroth ja Yrjö hittäminen vaatii rautatielaitoksen taholta 16576: Ilvessalo sekä dipl. ins. Unto Räihä ja on tehtävän ratasuunnan ainakin puolikoneelli- 16577: laskelma painettuna kirjana aikanaan jaettu sen tutkimuksen, ehdotamme, 16578: eduskunnan jäsenille. Lisäksi vuosi sitten 16579: teki kulkulaitosvaliokunta tutustumismatkan, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 16580: perehtyen paikan päällä uuteen ratahank- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun 16581: keeseen. Mainitsemamme kannattavaisuus- 16 momentille 10 000 000 markan mää- 16582: laskelman - käsittäen kaikkiaan 91 sivua - rärahan ratasuunnan Parikkala--On- 16583: viimeisellä sivulla sanotaan mm. : kamo koneellista tutkimusta varten. 16584: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 16585: 16586: R. Hallberg. Kalle Kauhanen. Antti Kukkonen. 16587: Arvi Ikonen. Pauli Puhakka. Otto Muikku. 16588: Vieno Simonen. Varma K. Turunen. Heikki Soininen. 16589: Toivo Niiranen. 16590: Juho Karvonen. 16591: 1193 16592: 16593: IV,4st. - Rah.al. N:o 349. 16594: 16595: 16596: 16597: 16598: J. Wirtanen ym.: . Määrärahan osoittamisesta Tampereelta 16599: Ikaalisten kauppalan kautta Seinäjoelle rakennettavan 16600: rautatielinjan koneellista maastotutkimusta varten. 16601: 16602: 16603: E d u s k u n n a ll e. 16604: 16605: Yksikamarisen eduskunnan aikana on nittu rata palvelisi koko maan hyvinvointia: 16606: useaan otteeseen jätetty eduskunta-aloitteita Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 16607: rautatien rakentamisesta Tampereelta Ky- 16608: röskosken tehdasyhdyskunnan, Ikaalisten että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 16609: kauppalan sekä Parkanon ja Jalasjärven tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 16610: pitäjien kautta Seinäjoelle. Tämän radan kan määrämhan Tampereen kaupun- 16611: tarpeellisuutta ei ole koskaan kiistetty. On gista Kyröskosken tehdasyhdyskun- 16612: selvää, että näin väkirikkaat ja tuotanto- nan, Ikaalisten kauppalan sekä Parka- 16613: kykyiset yhdyskunnat ja niiden veronmak- non ja Jalasjärven pitäjien kautta 16614: sajakansalaiset ovat täydellä oikeudella ano- Seinäjoelle rakennettavan rautatielin- 16615: neet tätä yhdysrataa. On myöskin selvää, jan koneellista maastotutkimusta var- 16616: että valtakunnan yleisen kuljetustilanteen ten. 16617: kannalta asiaa katsottuna tämä edellä mai- 16618: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 16619: 16620: Johannes Wirtanen. Jaakko Hakala. Eino E. Heikura. 16621: 1194 16622: 16623: IV,4s2. - Rah.al. N:o 350. 16624: 16625: 16626: 16627: 16628: M. Mattila ym..: Määrärahan osoittamisesta Huopalahden- 16629: Ojakkalan rautatien rakentamiseen. 16630: 16631: 16632: Eduskunnalle. 16633: 16634: Helsingin-Turun rautatieyhteys, hitaus Tätä rautatietä koskevat eri suunnat on 16635: ja kalleus sekä se hankaluus, joka aiheutuu, tutkittu ja suunnitelmat sekä kustannus- 16636: kun joudutaan raskaastikin kuormatuilla arviot on jo vahvistettu, mikä osoittaa, että 16637: tavarajunilla kiertämään Hyvinkään kautta, rakentamisen tarpeellisuus on todettu vas- 16638: ovat viime vuosina tulleet esille entistä sel- tuunalaisissa piireissä. 16639: vemmin. Matkaa nopeuttaisi ja lyhentäisi Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 16640: rautatien rakentaminen Huopalahdesta nioittaen, 16641: Ojakkalaan. 16642: Rakennettava rautatie laajentaisi Helsin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 16643: gin kaupungin välitöntä talousaluetta sekä tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar- 16644: samalla tukisi pyrkimystä saada Karkkilan kan määrärahan H uopalahden-0 jak- 16645: ja Lounais-Hämeen teollisuus- ja metsäalueet kalan rautatien rakennustöiden aloit- 16646: normaaliraiteisen rautatien piiriin. tamiseksi. 16647: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 16648: 16649: Matti Mattila. Esa Koivusilta. Rainer Virtanen. 16650: 1195 16651: 16652: IV,4sa. - Rah.al. N:o 351. 16653: 16654: 16655: 16656: 16657: Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan- 16658: Haminan-Kotkan oikoradan rakentamiseen. 16659: 16660: 16661: E d u s k u n n a ll e. 16662: 16663: Itä-Suomen liikenneolot on saatava korja- siin tilanteen parantamiseksi. Tätä samaa 16664: tuiksi. - Tätä kysymystä ovat pohtineet tarkoitusta varten on v: n 1954 valtiopäiville 16665: Lappeenrannan ja Kotkan kauppakamarit 13 päivänä huhtikuuta jätetty toivomusaloite, 16666: useassa eri kokouksessa, mutta myönteiseen joka lienee vielä käsittelemättä. Tämän li- 16667: ratkaisuun ei ole vielä päästy. Kaakkois- säksi on otettava huomioon, että Vuoksen- 16668: Suomen liikenneolojen parantamiseksi on vii- laakson ja koko Etelä-Saimaan teollisuus tu- 16669: meisten 10 vuoden aikana jätetty kirjelmiä lee vielä huomattavasti kasvamaan. Asian 16670: rautatiehallitukselle ja pyydetty korjausta näin ollen olisi väärin, ettei liikenneyhteyk- 16671: asiaan. Kohta sen jälkeen kun oli todettu, siä rautatiellä kehitetä vastaavasti, joka sa- 16672: e_ttä Saimaan kanavaa ei voida ottaa liiken- malla lisäisi työtä ja kilpailukykyä ulko- 16673: teessä lukuun ja toiveet Viipurin elpymisestä maankaupassa. Tämä tieto velvoittaa kiireel- 16674: omalla maaperällä oli jätettävä huomioon lisesti hoitamaan tämän asian. 16675: ottamatta, heräsi kysymys Lappeenrannan, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 16676: Vuoksenlaakson ja koko Karjalan laajojen dotamme, 16677: alueitten yhdistämisestä maamme ulkosata- 16678: miin Haminaanja Kotkaan. Jo maaliskuulla että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 16679: 1945 jätti näitten kauppakamareitten pii- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar- 16680: reistä kokoonpantu Saimaan-Suomenlahden kan suuruisen määrärahan oikoradan · 16681: ratatoimikunta, johon kuului myös maaseutu- Lappeenranta----Hamina----Kotka raken- 16682: kuntien edustajia, oman esityksensä kulkulai- tamista varten ja että työt aloitetaan 16683: tosministeriölle toivossa, että asia tutkittai- ensi tilassa. 16684: siin ja ryhdyttäisiin kiireellisiin toimenpitei- 16685: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 16686: 16687: Juho Kuittinen. Veikko Kokkola. Valto Käkelä. 16688: 16689: 16690: 16691: 16692: 46 E 626/55 16693: 1196 16694: 16695: IV,4s4. - Rah.al. N:o 352. 16696: 16697: 16698: 16699: 16700: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Seinä- 16701: joen rautatien Tampereen puoleisen teollisuusratajakson 16702: rakentamiseksi. 16703: 16704: 16705: E d u s k u n n a ll e. 16706: 16707: Viitaten raha-asia-aloitteisiin n: ot 472 ja kan mää1·ärahan Tampereen-Seinä. 16708: 466 ( 1953 vp.) ehdotamme, joen rautatien Tampereen puoleisen 16709: teollisuusratajakson rakennustöiden 16710: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 aloittamiseksi. 16711: tulo- ja menoarvioon 30 000 000, mar- 16712: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 16713: 16714: Pertti Rapio. Irma Rosnell. Pentti Liedes. 16715: 1197 16716: 16717: IV,4s5. - Rab.al. N:o 353. 16718: 16719: 16720: 16721: 16722: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien t·aken- 16723: tamiseksi .Jyväskylästä· Jämsänkoskelle. 16724: 16725: 16726: E d u s k u n n a 11 e. 16727: 16728: Keski-Suomen ja varsinkin Jyväskylän Säynätsalon rautatie, jolla metsäteollisuuden 16729: ympäristön taloudellinen kehitys on viimeis- valmisteiden kuljetuksessa Säynätsalossa si- 16730: ten vuosikymmenien aikana ollut varsin jaitsevilta tehtailta on ensiarvoisen tärkeä 16731: nopea. Uusia tuotantolaitoksia on rakennettu merkitys. Rautatierakennuskomitean mietin- 16732: useille paikkakunnille. Teollisuusseutujen nössä on myös mainittu Oriveden-Jämsän 16733: västö on lisääntynyt rinnan tuotantolaitos- rautatien rakentaminen aina Jyväskylään 16734: ten kehityksen kanssa. Rautateiden lisäys saakka. Tämä rautatie palvelisi mitä suu- 16735: ei ole ollut niin suurta kuin muuttuneet ta- rimmassa määrin sekä raakapuun että metsä- 16736: loudelliset olot olisivat vaatineet. Jyväs- teollisuuden tuotteiden kuljetusta." Metsä- 16737: kylästä Etelä- ja Länsi-Suomeen johtavana talouskomitean toimittamaan Suomen metsä- 16738: ainoana rautatienä on vaikeasti liikennöitävä tiekarttaan on tämä ratasuunnitelma myös 16739: Jyväskylän-Haapamäen rautatie, joka ete- merkitty. 16740: lään suuntautuvan liikenteen osalta merkit- Edellä esitettyjen kansantaloudellisestikin 16741: see huomattavaa kiertomatkaa. tärkeiden näkökohtien lisäksi radan raken- 16742: Rakenteilla oleva Äänekosken-Saarijärven nustöiden aloittamista puoltaa vielä se, että 16743: -Haapajärven rata tulee valmistuttuaan li- ko. alueella on esiintynyt ja tulee tulevana 16744: säämään etelään päin kulkevaa tavara- ja talvenakin esiintymään huomattavasti työttö- 16745: henkilöliikennettä. Toisaalta äskettäin liiken- myyttä. Korpilahdella olevat molemmat sa- 16746: teeseen avattu Oriveden-Jämsänkosken rau- hat ovat ajoittain olleet kokonaan pysäh- 16747: tatie on jo muodostanut avatun sylin Jyväs- dyksissä, mikä jatkunee tulevaisuudessakin. 16748: kylään johdetulle Etelä-Suomeen suunnatulle Muissakin lähikunnissa työttömien luku- 16749: liikenteelle. määrä tulee arveluttavasti kohoamaan. 16750: Säynätsalon ja Jyväskylän välinen osuus Edellä mainittujen kuntien, niin kuin 16751: olisi välttämätön teollisuusratana ja on siitä maalaiskuntien yleensäkin, on vaikea jär- 16752: jo olemassa huolellisesti laaditut suunnitel- jestää työttöminä oleville knutalaisilleen 16753: mat kustannuslaskelmineen. Niiden mukaan työtä ja ansiomahdollisuuksia. Rautatien 16754: Säynätsalon tehdas ottaisi huomattavasti rakennustöihin sijoitettuna työn ja ansion 16755: osaa radan rakennustöiden kustannuksiin. puutteesta kärsivät suorittaisivat koko maan 16756: Laskelmat tosin perustuvat siihen, että ta- kannalta erittäin hyödyllistä työtä. 16757: varaliikenne suuntautuisi Jyväskylän ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 16758: Haapamäen kautta, mutta suunnitelmat so- nioittaen, 16759: pisivat varmaan yhtä hyvin, vaikka raken- 16760: nettavan radan pituus muuttuisikin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 16761: Rautatien rakentaminen Jyväskylästä ete- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 16762: lään Jämsänkosken-Oriveden suuntaan on kan määrärahan rautatien rakennus- 16763: ollut kauan vireillä. Marraskuun 15 päivänä töiden aloittamiseksi Jyväskylästä 16764: 1951 allekirjoitetussa metsätalouskomitean Säynätsalon, Muurarnen ja Korpilah- 16765: mietinnössä lausutaan mm: ,Edelleen on den kautta Jämsänkoskelle. 16766: rautatierakennusohjelmassa Jyväskylän- 16767: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 16768: 16769: Lauri Myllymäki. Elli Stenberg. Eino Roine. 16770: Usko Seppi. Pauli Puhakka. Leo Suonpää. 16771: 1198 16772: 16773: IV,4s6. - Rah.al. N:o 354. 16774: 16775: 16776: 16777: 16778: Koivunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suo- 16779: lahden-Haapajärven radan Saarijärven-Pihtiputaan 16780: rataosaa varten. 16781: 16782: 16783: E d u s k u n n a 11 e. 16784: 16785: Suolahden-Haapajärven radan rakenta- sia vaatineet työttömyystöinä valmistuneet 16786: misessa on tullut ajankohtaiseksi siltatöiden ratapenkereet jäisivät määrärahojen puut- 16787: ja kiskotuksen suorittaminen Saarijärveltä teessa odottelemaan lopullista valmistumis- 16788: Kannonkoskelle. Tämä 36 kilometrin pitui- taan. Kaiken lisäksi on kysymyksessä rauta- 16789: nen kirkonkylien väli on työttömyystöinä tieyhteyden saaminen erääseen perin hei- 16790: penkeröity, ja nyt olisi käden ulottuvilla koilla maantieyhteyksilläkin varustettuun 16791: rautatieyhteyden saaminen seudulle, jossa kuntaan. 16792: liikenneolot kipeästi kaipaavat tällaista toi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 16793: menpidettä. 16794: Suoritettujen arviolaskelmien mukaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 16795: työn alla olevalle rataosalle Saarijärvi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun 16796: Pihtipudas tarvittaisiin ensi vuodeksi 400 16 momentille lisäyksenä 285 000 000 16797: miljoonaa markkaa. Hallituksen tal~usarvio markkaa Suolahden-Haapajärven ra- 16798: esityksessä on tähän tarkoitukseen varattu dan Saarijärven-Pihtiputaan rata- 16799: vain 115 miljoonaa markkaa. Tarkoituksen- osaa varten. 16800: mukaista ei liene se, että suuria kustannuk- 16801: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 16802: 16803: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Artturi Koskinen. 16804: 1199 16805: 16806: IV,4s7. - Rah.al. N:o 355. 16807: 16808: 16809: 16810: 16811: Niiranen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Joensuun 16812: -Koveron rautatien rakentamiseen. 16813: 16814: 16815: E d u s k u n n a ll e. 16816: 16817: Joensuun-Koveron rautatien rakennus- suorittaminen toteutettava mahdollisimman 16818: työt ova;t ediilltyneet niin, että ra1Ja10san lii- pian. Sen toteuttaminen jo vuoden 1956 16819: kennekuntoon saattaminen olisi asiantunti- kuluessa ei tuotilrune valtioliekaan ylivoi- 16820: jain lausunnon muka:an mahdoHista suunnil- maista rasiJtusrlla. 16821: leen vuoden kuluessa n. 500 milj. markan Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 16822: määräraha:lla. Valtion tulo- j~ menoarvio- dotamme, 16823: ehdotuksessa vuodelle 1956 haHitus ehdotta1a 16824: tarkoitukseen käy~tetJtäväksi v:ain 75 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 16825: markka:a. Jotta jo tehtyjen rakenneimien den 1956 tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 16826: enempi rappeutuminen voitaisiin estää, sijoi- l luvun 16 nwmentille lisäyksenä 16827: tetut päoommt saatilrua tuottaviksi sekä saada 400 000 000 markkaa Joensuun-Ko- 16828: radan rakentamisen kautta tuleva yhteiskun- veron ra-utatien rakentamiseen. 16829: nallinen hyöty, olisi rakennustöiden loppuun 16830: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 16831: 16832: Toivo Niiranen. Heikki Soininen. Varma K. Turunen. 16833: Pauli Puhakka. Juho Karvonen. Antti Kukkonen. 16834: Arvi Ikonen. Vieno Simonen. R. Hallberg. 16835: Kalle Kauhanen. 16836: 0. Muikku. 16837: 1200 16838: 16839: IV,4ss. - Rah.al. N:o 356. 16840: 16841: 16842: 16843: 16844: Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rautatien 16845: rakentamiseksi Otanmäen malmialueelta Oulun--Vaalan 16846: rautatielle. 16847: 16848: 16849: E d u s k u n n a 11 e. 16850: 16851: Viittaamalla ed. Rytingin toivomusaloit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16852: teisiin n:o 314 (v. 1950 vp.) ja n:o 389 nioittaen, 16853: (v. 1955 vp.) saamme lisäksi huomauttaa, 16854: että Otanmäen malminkuljetusta varten suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 16855: raan Oulun malmisatamaan on suoran rauta- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun 16856: tien rakentaminen erittäin kiireellinen ja sa- 16 momentille 25 000 000 markan suu- 16857: malla varmasti kannattavin rautatierakennus ruisen lisämäärärahan rautatien raken- 16858: verrattuna muihin rakenteilla oleviin rauta- nustöiden aloittamiseksi Otanmäen 16859: teihin. malmialueelta Oulun-Vaalan väliselle 16860: rauta tielle. 16861: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 16862: 16863: Eino Rytinki. Artturi Jämsen. M. 0. Lahtela. 16864: 1201 16865: 16866: IV,4s9. - Rah.al. N:o 357. 16867: 16868: 16869: 16870: 16871: Tauriainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kon- 16872: tiomäen--Taivalkosken rautatien rakentamiseksi. 16873: 16874: 16875: Eduskunnalle. 16876: 16877: Kollltiomäen-Taivalkosken rauta.tie on ol- tuksen ehdot,tamalla 26 miljoonan markan 16878: lut rakenteilla lähes parikymmentä vuotta. määrärahalla voidaan tehdä. Kun työttö- 16879: Nyt se on liikennöitävässä kunnossa Viasta myysvarojaJroan ei voida käyttää tarvikkei- 16880: Pesiön asemalle, josta rabal haa:ooutuu Äm- den hankinrtrua111, fflim. rautatiekiskojen oo- 16881: mänsooreen. Monien !lupausten mukaan ra- toon, ja kun hallituksen <taholta on usein 16882: dan olisi pitänyt valmistua liikenteelle Äm- ilmojrtettu pyrirbtävän entistä enemmän !työl- 16883: mänsaareen jo v. 1954 kesällä, mu1J1:Ja määrä- lisyyden ylläpitämistöiden, ts. työttömyyttä 16884: rahojen niukkuuden vuoksi näin ei kuiten- ehkäisevien töiden järjestämiseen eikä halli- 16885: ~ai8Jl ole tapaihtunut. Myöskään Pesiön ase- tuksen esittämillä määrärahoilla voida piltää 16886: malta Taivalkoskelie suuntautuvan raitaosan töissä nyky:istäkään työvoimaa, olisi vakitui- 16887: rakentaminen ei ole edistynyt suunnitelman sessa tulo- ja menoarviossa osoitettaWJJ enem- 16888: mukaisesti. män varoja mainitun. rautatien rakentami- 16889: Kukaan ei ole kiistänyt radan kialllSalltJalou- seen. Siksi ehdotamme kunnioittaen, 16890: dellista merkitystä ja sen mkentamisen kii- 16891: reellisyyittä. Mutta nyt kuitenkin hallitus että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 16892: vuoden 1956 valtion tulo- ja menoarvioesi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl.. 1 luvun 16893: tyksessään esittää vähennettäväksi määrära- 16 mamentille lisäystä 100 000 000 16894: hoj:a entisestään. Rataa olisi kiskotta.mi& markkaa Kontiomäen--Taivalkosken 16895: asteelLru jo paljon enemmän kuin mitä halli- rautatien mkentamiseen. 16896: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 16897: 16898: Hannes Tauriainen. J. Mustonen. 16899: 1202 16900: 16901: IV,490. - Rah.al. N:o 358. 16902: 16903: 16904: 16905: 16906: R. Virtanen ym. : Määrärahan osoittamisesta toisen mide- 16907: parin rakentamiseksi Helsingin ja Luoman väliselle rata- 16908: osalle. 16909: 16910: 16911: E d u s k u n n a ll e. 16912: 16913: Luoman ja Helsingin välisellä rataosuu- seessä olevaa liikenneparannusta ei kohtuul- 16914: della ei paikallisliikenteen kehitys ole seu- lisilla . kustannuksilla saada asianmukaisesti 16915: rannut asutuksen nopeata lisääntymistä. hoidetuksi muuten kuin toista raideparia jat- 16916: Kyseisen rataosan henkilöliikenne on hitain kamalla H uopalahdesta Luomaan. Työn suo- 16917: Suomessa eikä vastaa nykyajan rautatielii- rittamista helpottaa vielä se, että pengerrys 16918: kenteelle asetettavia vaatimuksia. Erikoi- ja sillat ovat jo valmiina. 16919: sesti ansiotyössä käyville ja koululaisille on Huomioon ottaen radan varrella olevat 16920: matka muodostunut rasittavaksi ja aikaa ratapihat sekä Huopalahteen asti ulottuvat 16921: vieväksi. Mainittakoon, että 27 km: n matka kaksi raideparia, käsittäisi toisen raideparin 16922: Luomasta Helsinkiin saattaa kestää jopa asentaminen noin 10-13 kilometriä. 16923: 1 t. 30 min. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16924: Kun radan vaikutuspiirissä asuu noin 16925: 30 000 henkilöä, joiden työpaikat suurim- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 16926: maksi osaksi ovat Helsingissä, olisi valtioval- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 16927: lan ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin lii- kaa toisen raideparin rakentamista 16928: kenteen saattamiseksi ko. rataosuudella pai- varten Helsingin ja Luoman väliselle 16929: kallista väestöä tyydyttävälle tasolle. Ky- rataosuudelle. 16930: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 16931: 16932: Rainer Virtanen. Veikko Helle. 16933: Bertel Lindh. Gösta Rosenberg. 16934: 1203 16935: 16936: IV,491. - Rah.al. N:o 359. 16937: 16938: 16939: 16940: 16941: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Suo- 16942: lahden rautatien uusimistöiden aloittamiseksi. 16943: 16944: 16945: E d u s k u n n a ll e. 16946: 16947: Tavaraliikenteen alettua viime syksynä rata- 200 kilometrin pituisella radalla. Kuten hy- 16948: osalla Saarijärvi-Jyväskylä on Jyväskylästä vin tiedetään, ei vanhan radan uusiruistyö 16949: Suolahteen vuosisadan vaihteessa rakennettu ole suoritettavissa kädenkäänteessä. Nyt oli- 16950: heikkorakenteinen rataosa muodostunut han- sikin korkea aika panna uusiruistyöt ainakin 16951: kalaksi tulpaksi liikenteelle. Uusi rata Suo- alulle. 16952: lahti-Haapajärvi rakennetaan pääradoille Suolahden ja Äänekosken kauppaloita, Jy- 16953: vahvistettujen normaalimääräysten mukai- väskylän maalaiskuntaa ja Laukaata rasit- 16954: sesti niin, että sillä liikennöivien veturien tava kroonillinen työttömyyskin helpottuisi 16955: vetokyky tulee olemaan 750-975 tonnia. jonkinverran, jos kyseinen valtion työmaa 16956: Vanha rata Jyväskylästä Suolahteen on sel- saataisiin käyntiin. 16957: lainen, että sillä pystytään kuljettamaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 16958: vain 310-340 tonnin painoisia junia. Ti- 16959: heään toistuvat jyrkät kaarteet tällä vanhalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 16960: rataosalla rajoittavat myös junien kulku- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 16961: nopeutta. kan määrärahan Jyväskylän-Suolah- 16962: Sitä mukaa kuin uudet valmistuvat rata- den rautatien uusimistöiden aloittami- 16963: osat tulevat käyttöön, pahenee vanhan rata- seen. 16964: osan aiheuttamat hankaluudet tällä yhteensä 16965: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 16966: 16967: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Impi Lukkarinen. 16968: 16969: 16970: 16971: 16972: 47 E 626/55 16973: 1204 16974: 16975: IV,492. - Rah.al. N:o 360. 16976: 16977: 16978: 16979: 16980: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden vuonna 1956 16981: tt"lattavien veturien osamaksujen suorittamiseen. 16982: 16983: 16984: E d u s k u n n a 11 e. 16985: 16986: Valtionrautateiden suorituskyvyn kohotta- raskaiden pikajunaveturien yhteisestä mää- 16987: miseen tähtääviä toimenpiteitä on tähän asti rästä 8 kpl: sta 6 kpl. 16988: vaikeuttanut ei ainoastaan vuosittain käy- Kun moottorisoituun vetovoimaan kuulu- 16989: tettävissä olevien varojen niukkuus, vaan vien dieselveturien hankintaa ei voida kiris- 16990: myös se, ettei parannuksia vuotuisen meno- tää, vaan kestää vielä vuosikausia, ennen- 16991: arvion käsittelytavoista johtuen ole voitu kuin raskasta linjaliikennettä voidaan ryh- 16992: suorittaa yhtenäisen, pitempää ajanjaksoa tyä niillä hoitamaan, on välttämätöntä, että 16993: varten laaditun ohjelman puitteissa. Tästä tämän välikauden liikennettä varten saa- 16994: syystä rautatiehallituksessa laadittiin jo daan edelleenkin suhteellisen nopeasti han- 16995: vuonna 1953 mm. höyry- ja moottorivetovoi- kittavia höyryvetureita sen mukaisesti kuin 16996: man sekä muun moottorisoidun liikkuvan mitä edellämainittu hankintaohjelma höyry- 16997: kaluston hankintaohjelma vuosina 1953- vetureiden hankintaan nähden edellytti, ja 16998: 1957. Tämä ohjelma toimitettiin kulkulaitos- kun vielä otetaan huomioon valtionrautatei- 16999: ten ja yleisten töiden ministeriölle, joka den veturikannan yli-ikäisyyden vaatima 17000: puolestaan sen periaatteessa hyväksyi. Tätä tarpeellinen uusiminen ja teollisuutemme 17001: ohjelmaa onkin vuosittaisissa menoarvioissa jatkuvasta laajentumisesta johtuva kuljetus- 17002: suurin piirtein toteutettu moottorivetovoi- tarve, on vielä puuttuvan kahdeksan (8) 17003: man ja muun moottorisoidun kaluston han- raskaan tavarajunaveturin ja kahden (2) 17004: kinnoissa. Sen sijaan höyryveturien hankin- raskaan pikajunaveturin hankintaan saatava 17005: taa, jota olikin suunniteltu suoritettavaksi ryhtyä vuoden 1956 aikana. 17006: enää vain vuosina 1953 ja 1954, jonka jäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17007: keen siirryttäisiin yksinomaan moottorisoi- nioittaen, 17008: dun vetovoiman hankintaan, ei ole voitu 17009: kuin vain osaksi ohjelman puitteissa suorit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17010: taa. Tarkoitus oli, että kumpaisenakin edel- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun 17011: lämainituista vuosista hankittaisiin 12 ras- 18 momentille 212 000 000 markan 17012: kasta tavarajunaveturia ja 4 raskasta pika- suuruisen määrärahan käytettäväksi 17013: junaveturia. Raskaiden tavarajunaveturien vuonna 1956 tilattavan kahdeksan ras- 17014: yhteisestä määrästä 24 kpl: sta on tähän kaan tavarajunaveturin ja kahden 17015: mennessä voitu hankkia ja tilata 16 kpl ja raskaan pikajunaveturin osamaksujen 17016: suoritukseen. 17017: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 17018: 17019: Eino Raunio. V. Liljeström. Usko Seppi. 17020: Jaakko Hakala. Anni Flinck. Leo Suonpää. 17021: Artturi Tienari Kaisa Hiilelä. Kustaa Alanko. 17022: Lauri Myllymäki. 17023: 1205 17024: 17025: IV,493. - Rah.al. N:o 361. 17026: 17027: 17028: 17029: 17030: Tuuli ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta veturitallien 17031: rakentamiseen ja laajentamiseen. 17032: 17033: 17034: E d u s k u n n a ll e. 17035: 17036: Viime vuosina on valtionrautateillä pys- varsinkin talvisaikaan, ja merkitsee se myös 17037: tytty jonkun verran hankkimaan vetureita, huomattavaa polttoainekulutuksen lisäänty- 17038: mutta liikenteen kasvaessa on meillä kuiten- mistä. 17039: kin jatkuvasti vetokaluston puutetta. Vetu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 17040: reiden lisääntyminen edellyttäisi kuitenkin nioittaen, 17041: myös veturitallitilojen vastaavaa lisäänty- 17042: mistä. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17043: veturitallitilojen puutteessa joudutaan suuri tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun 17044: määrä vetureita seisottamaan taivasalla. On 19 momentille 30 000 000 markkaa 17045: ymmärrettävää kuinka vahingollista tuollai- veturitallien rakentamista ja laajenta- 17046: nen hoitotapa on sanotulle kalliille kalustolle mista varten. 17047: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 17048: 17049: Erkki Tuuli. Lauri Järvi. R. Hallberg. 17050: 1206 17051: 17052: IV,494. - Rah.al. N:o 362. 17053: 17054: 17055: 17056: 17057: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun sataman rata- 17058: pihan laajennustöiden aloittamiseksi. 17059: 17060: 17061: E d u s k u n n a 11 e. 17062: 17063: Kovimpina talvina jäätilanne muodostuu dellekymmenelleviidelle laivalle, mutta rata- 17064: niin vaikeaksi, että laivaliikenne on mahdol- pihan suorituskyky vastaa korkeintaan viittä- 17065: lista vain muutamiin satamiimme. Vaikeim- toista laivaa. 17066: pina talvina on ollut aikoja, jolloin laivojen On vähintään kohtuullista, että valtio huo- 17067: on ollut mahdollista saapua vain Turkuun. lehtii omalta kohdaltaan ratapihan laajenta- 17068: Sataman suorituskyvyn lisäämisen vuoksi on misesta sataman suorituskykyä vastaavaksi. 17069: Turun sataman laituritiloja ja teknillisiä Ratapihan laajentamisella voidaan ruuhkien 17070: laitteita viime vuosina huomattavasti lisätty. syntymistä Turun satamassa huomattavasti 17071: Sataman suorituskyky onkin saatu moninker- vähentää. 17072: taiseksi verrattuna sataman normaaliseen lii- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 17073: kenteeseen. Siitä huolimatta pääsee satamassa 17074: syntymään ruuhkia jäätilanteen vaikeutuessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17075: Pahimpana syynä ruuhkien syntymiseen on tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar- 17076: sataman ratapiha, joka ei pysty sataman las- kan määrärahan Turun sataman rata- 17077: taus- ja purkauskykyä vastaaviin kuljetuk- pihan laajennustöiden aloittamiseksi. 17078: siin. Laituritiloja on satamassa nykyisin kah- 17079: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 17080: 17081: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden. 17082: Urho Kulovaara. Paavo Aitio. 17083: Rafael Paasio. Mauno Jussila. 17084: Kalle Jokinen. Kalervo Saura. 17085: Harras Kyttä. Vappu Heinonen. 17086: Irma Karvikko. Aimo Aaltonen. 17087: Urho Kähönen. V. J. Sukselainen. 17088: 1207 17089: 17090: IV,495. - Rah.al. N:o 363. 17091: 17092: 17093: 17094: 17095: Kokkola ym..: Määrärahan osoittamisesta Kotkan veturitallin 17096: laajentamista varten. 17097: 17098: 17099: E d u s k u n n a ll e. 17100: 17101: Kotkan sataman jatkuvasti laajentuessa ja on nykyisin 85, mutta noussee lähivuosina 17102: tavaravaihdon lisääntyessä ovat rautateiden 100 henkilöön, joilla ei ole minkäänlaisia 17103: veturisuojat Kotkassa käyneet aivan riittä- pesu-, pukeutumis- ja ruokailutiloja käytet- 17104: mättömiksi. Samoin on kehitys jäänyt Kot- tävänään (ainoastaan pieni pesuallas veturi- 17105: kassa olevan koneosaston henkilökunnan työs- tallin seinässä). On selviö, ettei työskentely 17106: kentely- ja huolto-olosuhteiden kohdalta ole- tällaisissa olosuhteissa vastaa nykyajan vaa- 17107: mattomaksi. Vetureiden lukumäärä on Kot- timuksia eikä luo edellytyksiä taloudelliseen 17108: kassa nykyisin 12, joitten lisäksi siellä jou- työskentelyyn, joten olosuhteisiin on nopeasti 17109: tuu yöpymään jatkuvasti 4-6 vierasta vetu- saatava parannuksia. 17110: ria ja 1 moottorivaunu. Veturisijoja on kui- Edellä olevaan viitaten rohkenemme kun- 17111: tenkin vain 5, joista lisäksi yhtä joudutaan nioittaen ehdottaa, 17112: käyttämään korjauspilttuuna. Tämän vuoksi 17113: tarvittaisiin vähintäin 2--4 uutta veturi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17114: sijaa. Minkäänlaista korjauspajaa ei ole ja tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun 17115: varaosia ym. tarveaineita varten on käytet- 19 momentille 42 000 000 markkaa 17116: tävissä vain 3 x 3 metrin suuruinen varasto- Kotkan veturitallin laajentamista ja 17117: koppi. Koneosaston henkilökunnan vahvuus huoltorakennusta varten. 17118: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 17119: 17120: Veikko Kokkola. Tauno Kelovesi. 17121: Kaarlo Kajatsalo. Toivo Kujala. 17122: Yrjö Sinkkonen. 17123: 1208 17124: 17125: IV,496. - Rah.al. N:o 364. 17126: 17127: 17128: 17129: 17130: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta asuinrakennuksen 17131: rakentamiseksi Kotkan rautatieläisille. 17132: 17133: 17134: E d u s k u n n a ll e. 17135: 17136: Kotkan kaupunki on sodanjälkeisinä vuo- tia, niin olisi kohtuullista, että rautateiden 17137: sina ollut asunnon saantiin nähden yksi kaik- puolesta pyrittäisiin helpottamaan työnteki- 17138: kein vaikeimpia paiklmkuntia maassamme. jöittensä vaikeata asuntotiJ.annetta, sillä sano- 17139: Vielä tämän vuoden heinäkuussa ilmoittau- mattakin on selvää, mitä rautatieläisten vas- 17140: tui huoneenvuokralautakuntaan 595 perhettä, tuulliseen työhön vaikuttavat vaikeat asunto- 17141: joiden henkilöluku nousi 1 941: een. Valtion- olosuhteet ja eräitten kohdalta huomattavan 17142: rautateiden henkilökunnan keskuudessa on pitkät työmatkat. Saadun ilmoituksen mu- 17143: tilanne suhteellisesti ottaen vieläkin vai- kaan 24 asuntoa käsittävä asuintalo auttaisi 17144: keampi, sillä Kotkan aseman rautatiehenkilö- yli kipeimmän tarpeen, mutta olisi toisaalta 17145: kunnan lukumäärä on tällä hetkellä 445, vähintä mihin pitäisi pyrkiä. 17146: joista vain 52: lla on !'autateiden asunto. Hei- Edellä olevaan viitaten rohkenemmekin 17147: näkuussa suoritettiin asunnontarvetiedustelu kunnioittaen ehdottaa, 17148: Kotkan rautatieläisten keskuudessa ja tällöin 17149: todettiin 38 perheen olevan välttämättömässä että Eduskun,ta ottaisi vuoden 1956 17150: asunnontarpeessa. Lisäksi 4 perhettä asuu tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun 17151: v·anhoissa rautateiden omistamissa puu- 19 nwmentille 65 000 000 markkaa 24 17152: taloissa, jotka rautateiden ylilääkäri on esit- asuntoa käsittävän asuinrakennuksen 17153: tänyt tupajumien takia hävitettäviksi, joten rakentamista varten Kotkan rautatie- 17154: tilanne yhä vaikeutuu. Kun rautateillä on läisille. 17155: Kotkassa omistuksessaan parikin asuntotont- 17156: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 17157: 17158: Veikko Kokkola. Tauno Kelovesi. 17159: Kaarlo Kajatsalo. Toivo Kujala. 17160: Yrjö Sinkkonen. 17161: 1209 17162: 17163: IV,497. - Rah.al. N:o 365. 17164: 17165: 17166: 17167: 17168: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan asemaraken- 17169: nuksen rakentamiseen. 17170: 17171: 17172: E d u s k u n n a ll e. 17173: 17174: Jokaiselle on tunnettua, että maamme suu- ollut kiinni ratapihasuunnitelmiin liittyvästä 17175: rimman risteysaseman Kouvolan asemaraken- paikkakysymyksestä. Paikkakysymyksen tul- 17176: nus ei enää vuosiin ehkä vuosikymmeniin ole tua nyt ratkaistuksi on asemarakennuksen 17177: vastannut lisääntyneen liikenteen sille aset- suunnittelu- ja piirustustyöt pantu alulle, 17178: tamia vaatimuksia. Niin tarvittavat toimisto- mutta ei niitä varojen puutteen vuoksi ole 17179: ja liikennetilat kuin matkustajain käytössä- voitu saada päätökseen. Asian eteenpäinvie- 17180: kin olevat tilat ovat erittäin ahtaat ja huo- minen on kuitenkin kiireellinen ja tärkeä. 17181: nokuntoiset. Talvisodan pommituksissa tu- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdo- 17182: houtui myös Kouvolan asemaravintola, jonka tamme, 17183: tilalla on nyt parakkirakennus. Terveyden- 17184: hoitoviranomaiset ovat sallineet sen käytön että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17185: vain kuluvan vuoden loppuun, ellei siihen tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 17186: tehdä huomattavia kustannuksia vaativia kan suuruisen määrärahan Kouvolan 17187: korjauksia ja parannuksia. Rautatieviran- asemarakennuksen piirustusten laati- 17188: omaistenkin taholta on nyt kovasti kiireh- mista ja rakennustöiden aloittamista 17189: ditty asian ratkaisua, joka tähän saakka on varten. 17190: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 17191: 17192: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. 17193: 1210 17194: 17195: IV,498. - Rah.al. N:o 366. 17196: 17197: 17198: 17199: 17200: Luukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Toijalan rautatie- 17201: aseman uudelleen rakentamiseen. 17202: 17203: 17204: E d u s k u n n a 11 e. 17205: 17206: Lisääntyvä liikenne aiheuttaa järjestely- Asian korjaamiseksi on tehty monia suun- 17207: vaikeuksia niitä hoitaville viranomaisille ja nitelmia. Viimeksi ovat viranomaiset suun- 17208: hankaluutta ja viivästystä matkustavalle nitelleet Toijalaan rakennettavaksi uuden 17209: yleisölle. Varsinkin rautateiden solmukohtien asemarakennuksen, johon sijoittuisivat rau- 17210: ja niihin liittyvän suuresti lisääntyneen posti- tatieasema, linja-autoasema sekä postitoimisto. 17211: ja linja-autoliikenteen hoitaminen vanhoissa Rakennussuunnitelmaan kuuluu lisäksi tar- 17212: pienempää liikennettä varten rakennetuissa peelliset muutokset ratapihan järjestelyssä 17213: rakennuksissa tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia ylikäytäväsiltoineen ja liikennetunneleineen 17214: ja ehkäisee liikenteen normaalia kehitystä. päätyen kustannuslaskelmat 170 000 000 17215: Yksi tällainen liikenteen solmukohta on Toi- markkaan. 17216: jalan risteysasema ahtaine tuloteineen ja Kun tämän huolellisesti valmistellun kes- 17217: vanhoine viime vuosisadalta peräisin olevine kitetyn rakennussuunnitelman toteuttaminen 17218: rakennuksineen. Varsinkin postiliikenne on varsin huomattavalta osalta helpottaisi paik- 17219: lisääntyneen postinkuljetuksen ja aseman lä- kakunnan vaikeaa työllisyystilannettakin, eh- 17220: heisyydessä olevan postin keskusvaraston dotamme kunnioittaen, 17221: huollon takia ylivoimaista hoitaa ilman suu- 17222: ria viivytyksiä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17223: Tämän lisäksi on Toijalan-Valkeakosken tulo- ja menoarvioon 170 000 000 mar- 17224: ja nyt alkavan Toijalan-Hämeenlinnan vä- kan määrärahan Toijalan rautatiease- 17225: linen valtion linja-autoliikenne samoin kuin man uudelleen rakentamiseen. 17226: ympäri maakuntaa jakaantuva yksityinen 17227: linja-autoliikenne vaikeuksissa linja-autoase- 17228: man puuttumisen takia. 17229: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 17230: 17231: Eemil Luukka. Felix Seppälä. Erkki W. Mohell. 17232: 1211 17233: 17234: IV,499. - Fin.mot. N:o 367. 17235: 17236: 17237: 17238: 17239: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag för uppförande 17240: av en ny godsbangård för statsjärnvägarna i Jakobstad. 17241: 17242: 17243: T i ll R i k s d a g e n. 17244: 17245: Tra:fik:förhållandena i Jakobstad har en verket och polisinrättningen :få nya lokali- 17246: längre tid vållat stadens myndigheter stora teter. Samtliga dessa verk är i oundgängligt 17247: bekymmer. Detta gäller :främst godstra:fi- behov av nya utrymmen och det mest ända- 17248: ken på statens järnvägar som har blivit ett målsenliga är att :få dem alla placerade inom 17249: verkligt problem på grund av att godsban- samma område. 17250: gården numera be:finner sig i stadens cen- Den nuvarande godsbangården utgör ett 17251: trala delar, ett gott stycke :från själva sta- bestående hinder för en rationell använd- 17252: tionen eller huvudbangården. Miss:förhål- ning och planering av stadens område och 17253: landet eller svårigheterna ökas ytterligare omöjliggör en naturlig utveckling av den 17254: genom att endast två spår leder till gods- o:ffentliga byggnadsverksamheten i staden. 17255: magasinet, som är ålderdomligt och i behov För statens järnvägar utgör den också ett 17256: av dyra reparationer, som ej skulle med:föra verksamt hinder för utvecklande av gods- 17257: motsvarande nytta. Frågan om ett :flyttande tra:fiken per järnväg till och :från J·akob- 17258: av godsbangården är en aktuell :fråga :för stad. Den nuvarande godsbangården tager 17259: statsjärnvägarna, Jakobstads stad och tra:fi- i anspråk ett stort område i stadens centrum 17260: kanterna. och detta område kunde bättre användas :för 17261: Det område, där den nuvarande godsban- andra och e:f:fektivare ändamål. En :flytt- 17262: gården be:finner sig, skall bli stadens nya ning av godsbangården skulle också e:f:fek- 17263: tra:fik-, a:f:färs- och ämbetsverkscentrum. tivera och bättre samordna arbetet vid stats- 17264: Järnvägsstyrelsen har också :för sin del god- järnvägarna i Jakobstad, om godsbangården 17265: känt den uppgjorda stadsplanen och anser skulle :flyttas närmare det egentliga stations- 17266: den lyckad och inser nödvändigheten av, att området. 17267: godsbangården :flyttas :från sin nuvarande Med hänvisning till ovanstående :föreslås, 17268: plats närmare huv:udbangården. Kostnaderna 17269: :för :flyttning av den gamla och upp:förande att Riksdagen i statsförslaget för 17270: av en ny modern godsbangård stiger tili 25 år 1956 måtte upptaga ett anslag om 17271: miljoner mark. 25 miljoner mark för flyttning av 17272: I samband med den nya godsstationen den gamla och uppförande av en ny 17273: skulle staden bygga ett nytt tullhus och godsbangård för statsjärnvägarna i 17274: inom samma område skulle posten, skatte- Jakobstad. 17275: Helsing:fors den 19 september 1955. 17276: 17277: Grels Teir. Nils Meinander. 17278: Albin Wickman. John Forsberg. 17279: Arthur Larson. 17280: 17281: 17282: 17283: 17284: 48 E 626/55 17285: 1212 17286: 17287: IV,499. - Rah.al. N:o 367. 17288: Suomennos. 17289: 17290: 17291: 17292: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden ta- 17293: vararatapihan rakentamiseksi Pietarsaareen. 17294: 17295: 17296: E d u s k u n n a 11 e. 17297: 17298: Pietarsaaren liikenneolot ovat pitkän aikaa ja poliisilaitos uudet huoneistonsa. Kaikki 17299: tuottaneet suurta huolta kaupungin viran- nämä virastot tarvitsevat välttämättä uusia 17300: omaisille. Tämä koskee lähinnä valtionrauta- tiloja ja tarkoituksenmukaista on saada ne 17301: teiden tavaraliikennettä, joka on muodostu- kaikki sijoitetuiksi samalle alueelle. 17302: nut todelliseksi probleemiksi sen johdosta, Nykyinen tavara-ratapiha muodostaa jat- 17303: että tavararatapiha sijaitsee nyttemmin kau- kuvan esteen kaupungin alueen järkiperäi- 17304: pungin keskusosissa, hyvän matkaa itse ase- selle käytölle ja suunnittelulle ja tekee mah- 17305: malta eli pääratapihalta. Epäkohtaa ja vai- dottomaksi julkisen rakennustoiminnan luon- 17306: keuksia pahentaa lisäksi se, että vain kaksi nollisen kehittymisen kaupungissa. Myös val- 17307: raidetta johtaa tavaramakasiiniin, joka on tion rautateiden osalta se estää suuresti rau- 17308: vanhanaikainen ja vaatisi kalliita korjauksia, tateitse Pietarsaareen suuntautuvan ja sieltä 17309: joista ei olisi vastaavaa hyötyä. Kysymys lähtevän tavaraliikenteen kehittämistä. Ny- 17310: tavara-aseman siirtämisestä on ajankohtainen kyinen tavararatapiha vie suuren alueen Imu- 17311: valtionrautateille, Pietarsaaren kaupungille puugin keskustassa, ja tätä aluetta voitaisiin 17312: ja liikennöitsijöille. paremmin käyttää muihin ja tehokkaampiin 17313: Siitä alueesta, jossa nykyinen tavara-asema tarkoituksiin. Tavara-aseman siirto myös te- 17314: sijaitsee, tulee kaupungin uusi liikenne-, hostaisi ja paremmin yhtenäistäisi valtion- 17315: liike- ja virastokeskus. Rautatiehallitus on rautateiden työtä Pietarsaaressa, jos tavara- 17316: myös osaltaan hyväksynyt laaditun asema- asema siirrettäisiin lähemmäksi varsinaista 17317: kaavan ja pitää sitä onnistuneena sekä oival- asema-aluetta. 17318: taa tavara-aseman siirtämisen nykyiseltä pai- Edellä olevaan viitaten ehdotetaan, 17319: kaltaan lähemmäksi pääasemaa välttämättö- 17320: mäksi. Vanhan aseman muuttamis- sekä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17321: uuden ajanmukaisen tavara-aseman rakenta- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 17322: miskustannukset nousevat 25 miljoonaan kan määrärahan valtionrautateiden 17323: markkaan. vanhan tavararatapihan siirtämistä ja 17324: Uuden tavara-aseman yhteydessä kaupunki uuden tavararatapihan rakentamista 17325: tulisi rakentamaan uuden tullirakennuksen varten Pietarsaareen. 17326: ja samalla alueella saisivat posti, verovirasto 17327: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 17328: 17329: Grels Teir. Nils Meinander. 17330: Albin Wickman. John Forsberg. 17331: Arthur Larson. 17332: 1213 17333: 17334: IV,ooo. - Rah.al. N:o 368. 17335: 17336: 17337: 17338: 17339: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta ali- ja ylikulku- 17340: siltojen rakentamiseksi rautateiden ja maanteiden taso- 17341: rist eyksiin. 17342: 17343: 17344: E d u s k u n n a 11 e. 17345: 17346: Maantieliikenteen muututtua pääasialli- simpien tasoylikäytävien muuttamiseksi eri- 17347: sesti moottoriajoneuvoliikenteeksi ja sen jat- tasoristeyksiksi alikäytäviä ja ylikulkusiltoja 17348: kuvasti viikastuessa ovat maanteiden ja rau- rakentamalla. Viime vuosien aikana on täl- 17349: tateiden tasoylikäytävät tulleet surmanlou- laisia töitä tehty liian vähän ja vain työttö- 17350: kuiksi, joissa jatkuvasti sattuu lukuisia moot- myysvaroilla, jolloin ei ole huomioitu oikeata 17351: toriajoneuvojen ja junien yhteenajoja. Maas- kiireellisyysjärjestystä vilkkaimmin liikennöi- 17352: samme on lähes 2 500 rautatien ja yleisen tyjen risteyksien korjaamiseksi. Ensi vuo- 17353: tien risteilykohtaa, joista vain noin 300 on den menoarvioon hallitus esittää määrärahan 17354: ali- tai ylikulkusiltoja. Tasoylikäytävillä on vain yhden tasoristeyksen tilalle rakennetta- 17355: viiden vuoden aikana vuosina 1950-1954 vaa ylikulkusiltaa varten. 17356: tapahtunut 574 junan ja moottoriajoneuvon Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 17357: yhteenajoa, joissa menetti henkensä tai vaka- 17358: vasti loukkaantui yli 300 henkilöä. Rautatie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17359: ylikäytäväonnettomuuksien lukumäärä on tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19 Pl. 17360: liikenteen kasvaessa lisääntymässä. 1 luvun 19 momentille 200 000 000 17361: Tieliikenteen kehitys edellyttää, että kii- markkaa rautateiden ja maanteiden 17362: reellisesti ryhdytään toimenpiteisiin vilk- tasoristeyksien rakentamiseksi ali- ja 17363: kaimmin liikennöityjen valtateiden vaaralli- ylikulkusilloiksi. 17364: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 17365: 17366: Leo Suonpää. Toivo Asvik. 17367: Paavo Aitio. Rainer Virtanen. 17368: Eino Roine. Matti Koivunen. 17369: Y. Enne. Toivo Niiranen. 17370: 1214 17371: 17372: IV,5ol. - Fin.mot. N:o 369. 17373: 17374: 17375: 17376: 17377: Högström m. fl.: Angående anvisande av anslag för byg- 17378: gande av en underfartstunnel under statsjärnvägarnas 17379: banområde i H angö stad. 17380: 17381: 17382: T i ll R i k s d a g e n. 17383: 17384: Statsjärnvägarnas banområde uppdelar tena. Detta arbete är av sådan art, att 17385: Hangö stads område i två delar. Trafikför- det svårligen kan utföras vintertid, då järn- . 17386: bindelserna mellan de båda delarna går över vägstrafiken är som livligast och då varje 17387: tre skilda nivåövergångar. För järnvägstra- avbräck i trafiken medför svåra förseningar 17388: fikens skull måste all annan trafik avstanna för sjöfarten. På grund härav och med hän- 17389: under långa tider. Detta är särskilt menligt syn tili arbetets tekniska natur är det svårt 17390: vintertid, då såväl vintertrafiken i hamnen att tänka sig att arbetet skulle utföras så- 17391: som den övriga trafiken är som livligast. På som arbetslöshetsarbete vintertid med härför 17392: grund av dessa olämpliga och oändamålsen- anslagna medel. Härtill kommer att i dessa 17393: liga trafikförhållanden kommer såväl hamn- trakter såvitt läget kan bedömas icke torde 17394: trafiken som den övriga trafiken att åsam- uppstå någon arbetslöshet under den när- 17395: kas tråkiga och svåra förseningar samt ökade maste tiden. 17396: kostnader. Då det emellertid är synnerligen viktigt, 17397: För avlägsnande av ovan påtalade miss- att trafiken till statens hamn i Hangö kan 17398: förhållanden ha järnvägsmyndigheterna ut- fortgå ostörd, samt med beaktande av vad 17399: arbetat ett förslag tili underfartstunnel un- ovan i övrigt anförts, få vi härmed vördsamt 17400: der banområdet, genom viiken såväl per- föreslå, 17401: son- som biltrafiken komme att ledas. Enligt 17402: ett med staten ingånget avtal har Hangö att Riksdagen i statsförslaget för år 17403: stad redan påbörjat de arbeten för tunnel- 1956 måtte upptaga ett anslag om 17404: bygget, som ankomma på staden. Det ålig- 43 000 000 mark för byggande av en 17405: ger nu staten att fullgöra sin andel av av- underfartstunnel under statsjärn- 17406: talet, d. v. s. byggandet av själva broarbe- vägarnas banområde i H angö stad. 17407: Helsingfors den 20 september 1955. 17408: 17409: Sven Högström. Arthur Larson. 17410: C. A. Öhman. John Österholm. 17411: John Forsberg. 17412: 1215 17413: 17414: IV,5ol. - Rah.al. N:o 369. 17415: Suomennos. 17416: 17417: 17418: 17419: Högström ym..: Määrärahan osoittamisesta alikäytävätunnelin 17420: rakentamiseksi valtionrautateitten rata-alueelle Hangon 17421: kaupungissa. 17422: 17423: 17424: E d u s k u n n a 11 e. 17425: 17426: Valtionrautateiden rata-alue jakaa Han- Tämä työ on sen laatuinen, että sitä vaivoin 17427: gon kaupungin kahteen osaan. Liikenneyh- käy suorittaminen talvisaikaan, jolloin rauta- 17428: teydet molempien osien välillä kulkevat kol- tieliikenne on vilkkaimmillaan ja jolloin jo- 17429: men eri tasoylikäytävän kautta. Rautatie- kainen keskeytys liikenteessä aiheuttaa pa- 17430: liikenteen takia joutuu kaikki muu liikenne hoja viivytyksiä merenkululle. Tämän vuoksi 17431: pysähdyksiin pitkiksi ajoiksi. Tämä on eri- ja ottaen huomioon työn teknillisen luonteen 17432: tyisen haitallista talvisaikaan, jolloin sekä on vaikeata ajatella työn suorittamista työt- 17433: talviliikenne satamassa että muu liikenne on tömyystyönä talvisaikaan siihen tarkoitetuilla 17434: vilkkaimmillaan. Näiden sopimattomien ja varoilla. Lisäksi näillä seuduilla, mikäli ti- 17435: epätarkoituksenmukaisten liikenneolosuh tei- lannetta voidaan arvostella, ei syntyne lähi- 17436: den vuoksi koituu sekä satamaliikenteelle että aikana mitään työttömyyttä. 17437: muulle liikenteelle ikäviä ja pahoja viivy- Kun kuitenkin on erittäin tärkeätä, että 17438: tyksiä sekä lisäkustannuksia. liikenne valtion satamaan Hangossa voi jat- 17439: Edellä mainittujen epäkohtien poistami- kua häiriöittä, sekä ottaen huomioon, mitä 17440: seksi ovat rautatieviranomaiset laatineet eh- edellä on esitetty, ehdotamme täten kun- 17441: dotuksen rata-alueen alitse kulkevaksi ali- nioittaen, 17442: käytävätunneliksi, jonka kautta sekä hen- 17443: kilö- että tavaraliikenne tulisi ohjattavaksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17444: Valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukai- tulo- ja menoarvioon 43 000 000 mar- 17445: sesti Hangon kaupunki on jo aloittanut kau- kan määrärahan alikäytävätunnelin 17446: pungille kuuluvat työt tunnelirakennusta rakentamiseksi valtionrautateiden ra- 17447: varten. Valtion on nyt suoritettava osuu- ta-alueelle Hangon kaupungissa. 17448: tensa sopimuksesta, ts. itse siltarakennustyöt. 17449: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 17450: 17451: Sven Högström. Arthur Larson. 17452: C. A. Öhman. John Österholm. 17453: John Forsberg. 17454: 1216 17455: 17456: IV,öo2. - Fin.mot. N:o 370. 17457: 17458: 17459: 17460: 17461: Sundman m. fl.: Angående anvisande av anslag för byggande 17462: av en trafiktunnel i H angö stad. 17463: 17464: 17465: T i 11 R i k s d a g e n. 17466: 17467: Statsjärnvägarnas banområde delar Hangö finnes en överenskommelse, enligt vilken en 17468: stad i tvenne delar, och trafiken från den trafiktunnel skall byggas. överenskommelsen 17469: ena delen av staden till den andra går via ingicks efter det att det nya stationshuset i 17470: tre övergångar över järnvägsspåren. Hangö Hangö hade färdigbyggts. Från statsjärn- 17471: banområde är särskilt vintertid, då trans- vägarnas sida har emellertid ingenting gjorts 17472: porterna till och från hamnen kräver utvid- för att igångsätta byggnadsarbetena, medan 17473: gad tågtrafik, livligt trafikerat. Järnvägstra- staden å sin sida utfört största delen av de 17474: fiken avstänger ofta för långa tider över- enligt överenskommelsen på den ankommande 17475: gångarna och hindrar sålunda trafiken från arbetena. 17476: den ena delen av staden till den andra. Det Då även statsjärnvägarna, vilket överens- 17477: är utan vidare klart att detta förhållande kommelsen visar, är medvetna om behovet av 17478: skapar svårigheter för kommunikationerna en trafiktunnel och då enligt vår uppfatt- 17479: inom staden. Därtill kommer de allmänna ning snabba åtgärder är nödvändiga för att 17480: faror det nuvarande tillståndet medför. Ob- eliminera de svårigheter och faror det nu- 17481: serveras bör att stadens brandstation är be- varande tillståndet medför, föreslår vi, 17482: lägen på den ena sidan om hanan, men under 17483: de tider, då övergångarna är blockerade av att Riksdagen i statsförslaget för år 17484: tåg, kan brandkåren inte komma fram till 1956 måtte upptaga ett anslag på 43 17485: de på andra sidan hanan belägna stads- miljoner mark för byggandet av en 17486: delarna. trafiktunnel i H angö stad. 17487: Mellan statsjärnvägarna och Hangö stad 17488: Helsingfors den 19 september 1955. 17489: 17490: Bruno J. Sundman. G. Henriksson. Veikko Helle. 17491: 1217 17492: 17493: IV,5o2. - Rah.al. N:o 370. 17494: Suomennos. 17495: 17496: 17497: 17498: Sundman ym.: Määrärahan osoittamisesta liikennetunnelin 17499: rakentamiseksi Hangon kaupunkiin. 17500: 17501: 17502: E d u s k u n n a 11 e. 17503: 17504: Valtionrautateiden rata-alue jakaa Han- Valtionrautateiden ja Hangon kaupungin 17505: gon kaupungin kahteen osaan, ja liikenne välillä on sopimus, jonka mukaan on raken- 17506: toisesta osasta kaupunkia toiseen kulkee rau- nettava liikennetunneli. Sopimus tehtiin sen 17507: tatieraiteiden yli kolmea ylikäytävää pitkin. jälkeen kun Hangon uusi asemarakennus oli 17508: Hangon. rata-alueella on liikenne vilkasta rakennettu valmiiksi. Valtionrautateiden ta- 17509: varsinkin talvisaikaan, jolloin kuljetukset holla ei ole kuitenkaan tehty mitään raken- 17510: satamaan ja satamasta edellyttävät juna- nustöiden aloittamiseksi, kun taas kaupunki 17511: liikenteen lisäämistä. Rautatieliikenne sulkee puolestaan on suorittanut suurimman osan 17512: usein pitkiksi ajoiksi ylikäytävät ja estää sille sopimuksen mukaan kuuluvista töistä. 17513: siten liikenteen toisesta osasta kaupunkia Kun myös valtionrautatiet, kuten sopimus 17514: toiseen. On ilman muuta selvää, että tämä osoittaa, on tietoinen liikennetunnelin tar- 17515: seikka tuottaa vaikeuksia liikenteelle kau- peesta ja kun käsityksemme mukaan nopeat 17516: pungissa. Lisäksi tulevat nykyisestä asiain- toimenpiteet ovat välttämättömiä nykyisen 17517: tilasta johtuvat yleiset vaarat. On huomat- asiaintilan aiheuttamien epäkohtien ja vaa- 17518: tava, että kaupungin paloasema sijaitsee ra- rojen poistamiseksi, ehdotamme, 17519: dan toisella puolella, mutta niinä aikoina, 17520: jolloin ylikäytävät ovat junien sulkemia, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17521: palokunta ei voi päästä radan toisella puo- tulo- ja menoarvioon 43 000 000 mar- 17522: lella oleviin kaupunginosiin. kan määrärahan liikennetunnelin ra- 17523: kentamiseksi Hangon kaupunkiin. 17524: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 17525: 17526: Bruno J. Sundman. G. Henriksson. Veiklto llelle. 17527: 1218 17528: 17529: IV,5o3. - Rah.al. N:o 371. 17530: 17531: 17532: 17533: 17534: Roine ym..: Määrärahan osoittamisesta rautatieylikäytäväsil- 17535: lan rakentamiseksi Helsingin--Porin valtatielle Loimaan 17536: kauppalassa. 17537: 17538: 17539: E d u s k u n n a 11 e. 17540: 17541: Helsingin-Porin valtamaantie, joka Loi- reellisesti on mitä välttämättömintä. Lii- 17542: maan kauppalassa kulkee läpi kauppalan, on kenne lisääntyy jatkuvasti ja epäkohta muo- 17543: samalla Loimaan kauppalan valtaväylä ja dostuu yhä huutava.mmaksi mitä pitemmälle 17544: liikenne sillä on hyvin vilkas koko kauppa- ylikäytäväsillan rakentaminen lykätään. 17545: lan alueella. Liikenteen joustavuudelle ja Loimaan kauppalassa ja sen lähiympäris- 17546: turvallisuudelle on suureksi haitaksi rauta- tössä on myös paljon työttömyyttä, varsinkin 17547: tie, joka halkaisee kauppalan keskustan ylit- talvisin. Ylikäytäväsillan rakentaminen an- 17548: täen myös mainitun valtatien. Tasoylikäytä- taisi rakennuskautenaan runsaasti työtilai- 17549: vät ovat muodostuneet maassamme todelli- suuksia, joita seudulla kipeästi kaivataan. 17550: siksi surmanloukuiksi hiljaisillakin liikenne- Lähiseudun kunnat ovat päättäneet yhtei- 17551: paikoilla, mutta erityisen vaarallisia ne ovat sessä kokouksessaan tehdä esityksen, että ko. 17552: niin vilkkailla paikkakunnilla kuin Loimaan ylikäytäväsillan rakentaminen otettaisiin yh- 17553: kauppala on. V artioituina ei niissä pääse deksi sellaiseksi kohteeksi, johon voitaisiin 17554: onnettomuuksia tapahtumaan erittäin run- sijoittaa työttömiä työhön, joka liikenteen 17555: saasti, mutta liikenteen joustavalle kululle turvallisuuden ja joustavuuden turvaami- 17556: ne silloinkin ovat mitä suurimmaksi haitaksi. seksi on mitä kiireeliisin ja välttämättömin. 17557: Loimaalla on suoritettu laskelmia päivittäin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 17558: rautatien ylittävistä ajoneuvoista ja jalan- 17559: kulkijoista ja on todettu, että vilkkaimpina että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17560: vuorokausina ylittäjiä on n. 7 000. Kun lii- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 17561: kenne on näin vilkas maantiellä ja myös ao. kan määrärahan rautatieylikäyt.äväsil- 17562: radalla, on todella aihetta epäkohdan korjaa- lan rakentamiseksi Helsingin--Porin 17563: miseen. Ylikäytäväsillan rakentaminen kii- valtatielle Loimaan kauppalassa. 17564: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 17565: 17566: Eino Roine. Paavo Aitio. V. J. Sukselainen. 17567: Irma Karvikko. Mauno Jussila. Urho Kulovaara. 17568: Harras Kyttä. Judit Nederström-Lunden. Rafael Paasio. 17569: Kalervo Saura. Kaino Haapanen. Kalle Jokinen. 17570: Vappu Heinonen. Aimo Aaltonen. Urho Kähönen. 17571: 1219 17572: 17573: IV,5o4. - Rah.al. N:o 372. 17574: 17575: 17576: 17577: 17578: Mohell ym.: Määrärah{Jn osoittamisesta Riihimäen ratapihan 17579: Patastenmäen ylikäytäväst"llan rakennustöitä varten. 17580: 17581: 17582: E d u s k u n n a II e. 17583: 17584: Riihimäen aseman ratapihan yli johtaa tämän ylikäytäväsillan kuuluvan kolmen kii- 17585: tasoylikäytävä seitsemän raiteen yli. Kun reellisimmän sillanrakennustyömaan jouk- 17586: tämä Patastenmäen ylikäytävä on rautateit- koon, herättää ihmetystä, ettei rautatiehalli- 17587: temme ilmeisesti pahin ,pullonkaula" ja kun tus sitoumuksistaan huolimatta n. kolmen 17588: se sijaitsee jopa ratapihalla, jota normaalin vuoden aikana ole ryhtynyt toimenpiteisiin 17589: liikenteen lisäksi käyttävät kaikki vaihto-, sillan rakentamiseksi. 17590: päivystys-, tyÖ- ym. veturit, on luonnollista, Kun siis sekä valtakunnalliset että pai- 17591: että maantieliikenne häiriytyy pahasti. Eri- kalliset pakottavat tarpeet vaativat sillan 17592: tyisen pahana epäkohtana on pidettävä myös pikaista loppuun rakentamista olisi toimenpi- 17593: ylikäytävän vaarallisuutta. Lukuisten onnet- teisiin ryhdyttävä heti. 17594: tomuuksien sarjaan liittyy mm. tänä vuonna Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- 17595: ihmishoo.gen menetys. nioittavasti, 17596: Rautatiehallitus ja Riihimäen kauppala 17597: tekivät v. 1953 sopimuksen, jonka mukaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17598: rautatiehallitus sitoutui aloittamaan ylikäy- valtion tulo- ja menoarvioon 70 mil- 17599: täväsillan rakennustyöt heti Riihimäen kaup- joonan markan määrärahan Riihimäen 17600: palan sitoutuessa hoitamaan oman osuutensa. ratapihalla sijaitsevan Patastenmäen 17601: Kauppala onkin suorittanut jo mm. huomat- ylikäytäväsillan rakennustyön lop- 17602: tavat pengerrystyöt. Kun rautatiehallituk- puunsuorittamista varten. 17603: sesta on ilmoitettu Riihimäen kauppalalle 17604: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 17605: 17606: Erkki W. Mohell. Juho Tenhiälä. Felix Seppälä. 17607: 17608: 17609: 17610: 17611: 49 E 626/55 17612: 1220 17613: 17614: IV,5o5. - Rah.al. N:o 373. 17615: 17616: 17617: 17618: 17619: Kuittinen ym..: Määrärah:an osoittamisesta Suhosen rautatie- 17620: . yUkiiytäväs~llan rakentamiseen Imatran kauppalassa. 17621: 17622: 17623: E d u s k u n n a 11 e. 17624: 17625: Rautatieonnettomuudet maassamme ovat tämän rakentamisen välttämättömänä sillä se 17626: viime aikoina jatkuvasti kasvan~. Useassa on senluontoinen työ, joka olisi suoritettava 17627: tapauksessa on syynä ollut varomaton ajo, valtion taholta ensi tilassa, koska moottori- 17628: mutta vielä useammin rautatieylikäytävien ajoneuvoliikenne tällä osalla tulee jatkuvasti 17629: huono kunto ja näkyvyys. Virasojan aseman aiheuttamaan tapaturmia ihmisille. 17630: ja Vuoksenniskan sataman välisellä rauta- Tilasto osoittaa, että monta yhteentör- 17631: tiellä on nk. Suhosen ylikäytävä eräs niitä mäystä ajoneuvojen kesken tapahtuu juuri 17632: paikkoja, m1ssa tapaturmia on sattunut tällä alueella, ja koska tämä työ on niitä 17633: useita joka vuosi. Tämä johtuu siitä, että töitä, joita voidaan tehdä talvella työllisyys- 17634: ylikäytävän molemmin puolin on jyrkkä työnä, niin olisi tämä kohde otettava käsitel- 17635: mäenrinne ja näkyvyys rautatielle on riittä- täväksi ja myöskin pantava rakennustyöt 17636: mätön. Kuitenkin ylikäytävä sijaitsee tämän alkuun. 17637: rataosan vilkasliikkeisimmällä seudulla. Mo- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 17638: lemmin puolin ovat suuret asutuskeskukset ehdotamme, 17639: ja tämä tie on valtaväylänä ja paikallisena 17640: tienä samalla myöskin Vuoksen satamaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17641: vievälle rautatieylikäytävälle. tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan 17642: Kyseessä oleva tieosa on suurimmalta suuruisen määrärahan Suhosen rauta- 17643: osalta jo suoritettu ja on siihen tehty myös- tieylikäytäväsillan rakentamista varten 17644: kin oikaisuja. Ainoastaan sillan rakenta- l matran kauppalassa. 17645: minen puuttuu. Paikallinen virasto pitäisi 17646: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 17647: 17648: Juho Kuittinen. V. Liljeström. 17649: IV,Iio6. - Rah.al. N:o 374. 17650: 17651: 17652: 17653: 17654: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Epilän rautatie- 17655: alikäytävän rakentamiseksi ja Tampereen-Vaasan maan- 17656: tien oikaisemiseksi. 17657: 17658: 17659: E d u s k u n n a 11 e. 17660: 17661: Tampereen-Vaasan 1maantiellä Epilän liikenteen parantamiseksi, vaikka liikenteen 17662: rautatiepysäkin vieressä oleva Tampereen- vilkkaus sitä vaatisi. 17663: Porin rautatien yli johtava tasoylikäytävä on Tilanteen korjaamiseksi on laadittu suun- 17664: monet vuosikymmenet ollut erittäin vaikea nitelma rautatien alikäytävän rakentamisesta 17665: ja vaarallinen ylimenopaikka. Tasoristeyk- ja maantien oikaisun suorittamisesta. Uutta 17666: seen suuntautuu liikenne Vaasan ja Turun tietä tulisi tehtäväksi 700 m. Täten voitai- 17667: maanteiltä. Epätasainen maasto ja heikot siin rautatien palveluskunnan työtä vähentää 17668: suojalaitteet ovat aiheuttaneet vakavia liiken- ja Epilän pysäkillä pysähtyvät työläisjunat 17669: neonnettomuuksia etenkin liukkaiden kelien voisivat vapaammin liikkua. Alikulkusilta 17670: aikana, jolloin linja-autojakin on jäänyt ju- turvaisi kaikin puolin suurliikenteen vaati- 17671: nien alle. Tasoylikäytävän haitat liikenteelle mukset. Tampereen kaupungissa ja lähiym- 17672: ovat moninaiset. Tampereella työssä käyvien päristökunnissa on suuret joukot työttömiä. 17673: lähiseudun asukkaiden on pakko useasti Tämän työn suorittaminen olisi tärkeä myös 17674: jäädä junan taakse ja he myöhästyvät täl- hyödyllisenä työkohteena. 17675: löin määräajoistaan. Pitkien matkojen linja- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 17676: autojen aikataulut ovat sovitetut silmällä 17677: pitäen yhteyttä Tampereen asemalta lähte- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17678: viin juniin, mutta useasti vaunut jäävät tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 17679: ruuhkan taakse tasoylikäytävällä ja matkus- kan määrärahan Epilän rautatieali- 17680: tajat myöhästyvät junilta. Nykyisin ei voida kJ,äytävän tekoon ja maantien oikai- 17681: järjestää johdinautoliikennettäkään paikallis- suun Tampereen-Vaasan maantiellä. 17682: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 17683: 17684: Lauri Myllymäki. Elli Stenberg. 17685: Usko Seppi. Pauli Puhakka. 17686: Leo Suonpää. Eino Roine. 17687: 1222 17688: 17689: IV,~>o7. - Ra.h.al. N:o 375. 17690: 17691: 17692: 17693: 17694: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylikäytäväsillan 17695: rakentamiseksi Lievestuoreen asemalle. 17696: 17697: 17698: E d u s k u n n a 11 e. 17699: 17700: Lievestuoreen aseman läntisellä puolella mäiselle tilalle. Onpa itse pääministerikin 17701: oleva rautatien tasoristeys on eräs vaaralli- vaivautunut paikan päälle toteamaan ylikul- 17702: simpia surmanloukkuja maassamme. Viimei- kusillan tarpeellisuuden. Valitettavasti hal- 17703: sen kymmenen vuoden aikana on tämä taso- lituksen talousarvioesityksessä ei ole osoitettu 17704: risteys vaatinut toistakymmentä ihmishenkeä. varoja tarkoitukseen. Kun sillan rakennus- 17705: Ylikulkusillan rakentamisesta tälle paikalle töiden aloittaminen ei enää salli viivyttelyä, 17706: on suunnitelma valmistunut jo vuonna 1939. niin ehdotammekin, 17707: Sillan pikaista rakentamista ovat vaatineet 17708: monet paikalliset järjestöt, mm. autoilijain että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17709: järjestö. Myöskin Keski-Suomen maakunta- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 17710: liitto on asettanut tämän ylikulkusillan ra- määrärahan ylikäytäväsillan rakenta- 17711: kentamisen kiireellisyysjärjestyksessä ensim- miseksi Lievestuoreen asemalle. 17712: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. / 17713: 17714: Matti Koivunen. Artturi Koskinen. 17715: Aleksi Kiviaho. Impi Lukkarinen. 17716: 1228 17717: 17718: IV,rws. - Rah.al. N:o 376. 17719: 17720: 17721: 17722: 17723: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylikäytäväsillan ra- 17724: kentamiseksi Lievestuoreen asemaUe. 17725: 17726: 17727: Ed us kunnalle. 17728: 17729: Lievestuoreen aseman länsipäässä ylittää Suunnitelma ylikäytäväsillan rakentami- 17730: Jyväskylästä Hankasalmen kautta Kuopioon sesta sanotulle paikalle onkin jo valmiina ja 17731: johtava maantie Jyväskylän-Pieksämäen liikenneturvan saavuttaminen vaatii sen pi- 17732: rautatien muodostaen tasoristeyksen, joka on kaista toteuttamista. 17733: liikenteelle erittäin vaarallinen. Tasoristeyk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 17734: sen välittömässä yhteydessä kulkee rautatie nioittaen, 17735: syvässä kallioleikkauksessa, joten näköala on 17736: hyvin rajoitettu niin maantiellä kuin rauta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17737: tielläkin liikennöitäessä. Vaarallisuutta lisää tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark- 17738: jyrkkä maantiemäki Jyväskylästä päin taso- kaa maantieylikäytäväsillan rakenta- 17739: risteykselle tultaessa, joten liukkaat kelit miseen Lievestuoreen asemalle. 17740: muodostavat erikoisen vaaran. 17741: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 17742: 17743: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen. Impi Lukka.rinen. 17744: 1994 17745: 17746: IV,11o9, - Ra.b.al. N:o 377. 17747: 17748: 17749: 17750: 17751: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien alikäytä- 17752: vän rakentamiseen Kannuksen asemalla. 17753: 17754: 17755: Ed u s kun n a 11 e. 17756: 17757: Kannuksen asemalla on työttömyystöinä vaara on mainitulla tasoylikäytävällä erit- 17758: aloitettu rautatien alikäytävän rakentaminen täin suuri. Täten alikäytävärakennustöit- 17759: ja sitä varten on jo tehtynä tarpeelliset vie- ten jatkaminen olisi kiireellisesti saatava 17760: märöintityöt. Työ on kuitenkin ollut pysäh- loppuun suoritetuksi. 17761: dyksissä useita vuosia. Maantie, joka vä- Siksi kunnioittaen ehdotamme, 17762: littää liikennettä merenrannikon, Kokkolan 17763: ja sisämaan välillä, on erittäin vilkkaasti lii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17764: kennöity. Rautatieliikenne sulkee usein tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 17765: maantieliikenteen pitkiksi ajoiksi ja vaikut- kan määrärahan rautatien alikäytävän 17766: taa siten maantieliikenteeseen erittäin hai- rakennustöitten jatkamiseksi Kannuk- 17767: tallisesti. Myös liikenneonnettomuuksien sen asemalla. 17768: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 17769: 17770: Ma.tti Lepistö. Kauno Kleemola. 17771: 1225 17772: 17773: IV,51o. - Rah.a.l. N:o 378. 17774: 17775: 17776: 17777: 17778: •~ Nt&l'nlina ym.: Määrärak.an osoittamisesta maantiesillan 17779: ro,ken,ta1niseksi Kokkolan rautatieaseman ratapihan etelä- 17780: piiäkiin. 17781: 17782: 17783: E d u s k u n n a ll e. 17784: 17785: Kokkolan rautatieaseman eteläpäässä on markkaa. Lisäksi ratapenkereen leikkaukseen 17786: ratapihan yli johtava maantiesilta. Silta on ja maansiirtoon kustannusarvio on n. 6 mil- 17787: rakennettu aikoinaan tyydyttämään silloista joonaa markkaa. Työn käyntiin saattaminen 17788: liikennetarvetta. Liikenteen alati kasvaessa mahdollisimman pian on senkin takia tär- 17789: on silta. käynyt niin ahtaaksi, että siinä on keätä, että siinä avautuu ansiomahdollisuuk- 17790: autojen vaikea sivuuttaa toisiaan. Kuntoonsa sia suurelle määrälle työläisiä, mikä on erit- 17791: nähden se on myös tullut niin heikoksi, että täin tarpeellista työttömien suuren lukumää- 17792: se on suorastaan vaarallinen liikenteelle, jopa rän huomioiden Kokkolassa ja sen lähiympä- 17793: jalankulkijakin saa pelätä putoavansa rata- ristössä. Tällaisten työkohteiden avaaminen 17794: pihalle. Näistä syistä johtuen onkin liiken- on yhteiskunnalle hyödyllistä monin tavoin. 17795: nettä valvovien elinten taholta määrätty yli- Edellä olevan perusteella esitämme, 17796: käytäväsilta uusittavaksi. Uuden sillan ra- 17797: kentaminen olisi myös välttämätön ratapihan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17798: laajentamisen johdosta, josta rautatiehalli- tulo- ja menoarvioon 36 000 000 mar- 17799: tuksessa on suunnitelma jo valmistunut. kan suuruisen määrärahan Kokkolan 17800: Sillan pituudeksi tulisi n. 75 m. Se on rautatieaseman ratapihan eteläpään 17801: suunniteltu rakennettavaksi betonista ja ylittävän maantiesillan rakentamiseksi. 17802: kustannusarviolaskelma on n. 30 miljoonaa 17803: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 17804: 17805: Nestori Nurminen. Toivo Asvik. 17806: Aleksi Kiviaho. Matti Lepistö. 17807: Grels Teir. 17808: 1226 17809: 17810: IV,5n. - Bah.at N:o 379. 17811: 17812: 17813: 17814: 17815: ltokkobi. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti- ja 17816: lennätinlaitokselle toimitalojen ja henk~wkunnan asunto- 17817: jen rakentamista varten. 17818: 17819: 17820: Eduskunnalle. 17821: 17822: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityksen kein välttämättömintä tarvetta. Kun posti- 17823: 19 Pl:n I luvun 25 momentin kohdalle on ja lennätinlaitoksen liikenne on viime vuo- 17824: merkitty talojen hankkimiseksi posti- ja len- sina suuresti kasvanut, tuottaa virkatalojen 17825: nätintoimipaikoille yhteensä 180 miljoonaa ja asuntojen puute huomattavaa haittaa sään- 17826: maMk:aa.. nölliselle toiminnalle, varsinkin koska suun- 17827: Jo vuonna 1949 lausui ·eduskunta toivo- nattomasti paisunutta rahaliikennettä on ny- 17828: muksen, että hallitus kiinnittäisi entistä suu- kyisin edellytyksin mahdoton pätevästi hoi- 17829: rempaa huomiota posti- ja lennätintalojen taa. Posti- ja lennätinlaitokseen tarvittaisiin 17830: rakentamiseen ja sisällyttäisi lähivuosien ta- tehtyjen laskelmien mukaan lähivuosina n. 17831: lousarvioesityksiinsä tätä tarkoitusta varten 600 000 m3 posti- ja lennätintaloja ja n(. 17832: entistä suurempia määrärahoja posti- ja len- 100 000 m3 asuintaloja. Tehtyjen suunnitel~ 17833: nätinhallituksen käyttöön. Käsiteltäessä tätä mien mukaan tulisi posti- ja lennätintaloi- 17834: toivomusta kävi eduskunnassa täysin selville hin myös henkilökunnan asuntoja, joten 17835: posti- ja lennätintalojen suuri puute. Suuria suunnitelman toteuttamisella suuresti lieven- 17836: posti- ja lennätintoimipaikkoja työskentelee nettäisiin asuntojen puutetta. Posti- ja len- 17837: täysin kestämättömissä olosuhteissa, kuten nätinlaitoksessa on 1 200 sellaista viran ja 17838: esim. Oulu ja Lahti ja lisäksi olisi Tampe- toimen haltijaa, niistä suurin osa perheelli- 17839: reen postikonttorin saatava uusi huoneisto, siä, jotka mahdollisimman pian tarvitsisivat 17840: sillä uuden puhelinkaapelin tultua käyttö- itselleen asunnon. Kun ammattivirasto on 17841: kuntoon olisi nykyinen postitalo varattava esittänyt aivan välttämättömintä tarvetta 17842: lennätin- ja puhelinliikenteen tarpeisiin. varten myönnettäväksi n. seitsemän kertaa 17843: Tämän lisäksi on suuri määrä muita ehdotto- tulo- ja menoarvioesitykseen otettua summaa 17844: man välttämättömiä postitaloja saatava ra- suuremman määrärahan, on nyt esitetty mää- 17845: kennetuksi. Samalla kun talojen tarve on li- räraha aivan riittämätön. Tarkoitukseen 17846: sääntynyt, ovat myös rakennuskustannukset olisi myönnettävä ainakin saman suuruinen 17847: huomattavasti nousseet. Posti- ja lennätin- määräraha kuin täksi vuodeksi on myönnetty. 17848: talojen rakentamiseen on kuitenkin myön- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh- 17849: netty jatkuvasti liian pieniä määrärahoja. dotamme, 17850: Vuonna 1950 myönnettiin tartkoitukseen 250 17851: milj. mk, 1951 295 milj. mk, 1952 300 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17852: mk, 1953 300 milj. mk, 1954 50 milj. mk tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun 17853: ja 1955 300 milj. mk. Alussa mainittu halli- 25 momentin kohdalle haUituksen esi- 17854: tuksen esitykseen otettu 180 milj. markan tyksessä jo olevan määrärahan lisäksi 17855: määräraha on siis vain hieman yli puolet 120 000 000 markkoo toimitalojen ja 17856: siitä, mitä kuluvaksi vuodeksi on myönnetty, henkilökunnan asuntojen rakentami- 17857: eikä läheskään riitä tyydyttämään edes kaik- seksi posti- ja lennätinlaitokselle. 17858: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 17859: 17860: Veikko Kokkola. Valto Käkelä. Eino Raunio. 17861: Juho Kuittinen. G. Henriksson. Urho Kulovaara. 17862: Vilho Väyrynen. 17863: 1227 17864: 17865: IV,r;t2. - B.ah.al. N:o 380. 17866: 17867: 17868: 17869: 17870: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta postitalon rakenta- 17871: miseksi Lahden kaupunkiin. 17872: 17873: 17874: E d u s k u n n a 11 e. 17875: 17876: Lahden posti- ja lennätinkonttori sijaitsee kuljetuksessa vanhoja, ahtaita porraskäytä- 17877: edelleen n. 40 vuotta sitten rakennetun Kan- viä pitkin. Lahden postitalon rakentaminen 17878: sallis-Osake-Pankin omistaman talon toisessa on välttämätön myös henkilökunnan epä- 17879: kerroksessa. Lahden kaupungin asukasluku hygienisten työolosuhteiden vuoksi. 17880: on siitä lähtien kasvanut 40 000 henkilöllä Lahden kaupunki on luovuttanut tontin 17881: ja v. 1956 alussa voimaanastuvan alueliitok- uuden postitalon rakentamista varten rauta- 17882: sen seurauksena lisääntyy edelleen lähes tieaseman välittömästä läheisyydestä. Kus- 17883: 10 000 henkilöllä. Kaupungin ja sen lähi- tannusarvio tilavuudeltaan 25 000 m3 käsit- 17884: ympäristökuntien liike- ja talouselämä on tävää postitaloa varten on valmiina ja on 17885: tämän ajan kuluessa monikymmenkertaistu- se 212 milj. markkaa. Postitalon rakentami- 17886: nut. Se on lisännyt myös posti- ja lennätin- nen olisi jokavuotisen työttömyyden torju- 17887: konttorin työtä arvaamattomassa määrässä. miseksikin kiireellisesti aloitettava. 17888: Niinpä postikonttorissa vallitseekin sietämä- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 17889: tön tilanahtaus. Tuleva ja lähtevä posti jou- 17890: dutaan liikennöimään kaupungin keskustan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17891: vilkasliikkeisimmällä kohdalla. Mutta raken- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 17892: nuksen sijainnista siltä osaltaan kapean kan määrärahan postitalon rakentami- 17893: kadun varrella johtuu vakavia liikenne- sen aloittamiseksi Lahden kaupunkiin. 17894: häiriöitä, puhumattakaan ahtaudesta postin 17895: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 17896: 17897: Hemming Lindqvist. Olavi Kajala. K$lo Haapanen. 17898: Aino Malkamäld. Eino Raunio. Juho Tenhiälä. 17899: Eino Kilpi. 17900: 17901: 17902: 17903: 17904: 50 E 626/55 17905: 1228 17906: 17907: IV,513. - Rah.a.l. N:o 381. 17908: 17909: 17910: 17911: 17912: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun postitalon ra- 17913: ke11itamista varten. 17914: 17915: 17916: E d u s k u n n a 11 e. 17917: 17918: Oulun postikonttori sekä lennätin ja val- kennettava postitalo, jota varten on jo han- 17919: tionpuhelin ovat vuosikausia toimineet perin kittu 3 000 m2 suuruinen tontti ja johon 17920: ahtaissa ja epäkäytännöllisissä vuokratiloissa voitaisiin sijoittaa lisäksi paikkakunnalla toi- 17921: kolmessa eri paikassa kaupunkia, mikä hait- miva postisäästöpankin toimisto, joka nykyi- 17922: taa ratkaisevalla tavalla liikenteen hoitamista sin maksaa virkahuoneistostaan 1 67 4 720 17923: ja laajentamista sekä on erittäin epämukavaa mk vuosivuokraa, mikä ensi vuoden alusta 17924: asiakkaiden kannalta. Lisäksi ei raha- ja nousee 2 244 720 markkaan. Oulun postitalo 17925: postiliikenteen turvallisuus nykyoloissa ole on suunniteltu 28 000 m3 suuruiseksi, ja 17926: millään tavalla taattu eikä henkilökunnan nousee sen kustannusarvio 8 000 mk/m3 mu- 17927: terveydellisiä ja hygienisiä oloja ole voitu kaan 224 000 000 markkaan. Kun posti- ja 17928: kohentaa, koska virkahuonetilojen kehnouden lennätinhallituksella ei ole käytettävissään 17929: takia ei paljoakaan ole tässä mielessä tehtä- tarpeellista määrärahaa, ja koska tämä ra- 17930: vissäkään. Tarpeeksi tilavan ja tarkoituksen- kennustyö on ensiluokkaisen tärkeä ja kii- 17931: mukaisen virkahuoneiston vuokraaminen on reellinen, ehdotamme, 17932: Oulussa mahdotonta. Posti- ja lennätinlaitos 17933: maksaa Oulussa nykyisin vuokraa, lukuun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17934: ottamatta postiautotallien vuokraa, yhteensä tulo- ja menoarvioon 224 000 000 17935: 9 487 368 markkaa vuodessa. Edellisestä sel- markkaa Oulun postitalon mkenta- 17936: viää, että Ouluun on välttämättömästi ra- mista varten. 17937: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 17938: 17939: Lauri Järvi. Arvi Turkka. 17940: 1229 17941: 17942: IV,514. - Rah.al. N:o 382. 17943: 17944: 17945: 17946: 17947: .Järvi: Määrärahan osnittamisesta Kuhmon postitalon raken- 17948: nustöiden aloittamista. varten. 17949: 17950: 17951: E d u s k u n n a 11 e. 17952: 17953: Oman postitalon rakentaminen Kuhmoon ehkä mahdotontakin. Sen vuoksi olisi hanke 17954: on ollut vireillä vuosikausia. Määrärahojen toteutettava budjettivaroilla. Kuhmon posti- 17955: puute on kuitenkin estänyt hankkeen toteut- talon suuruudeksi on arvioitu n. 5 000 ms 17956: tamisen, vaikka taloa varten on saatu kes- ja sen kustannusarvio on 8 000 mk/ms. Ko- 17957: keltä Kuhmon kirkonkylää erittäin sopiva, konaiskustannus olisi siis n. 40 milj. mark- 17958: 2 400 m2 suuruinen tonttikin. Oma postitalo kaa. Töiden aloittaminen voitaisiin kuiten- 17959: olisi erittäin tärkeä senkin vuoksi, kun paik- kin turvata pienemmälläkin määrärahalla, 17960: kakunnalta on melkeinpä mahdotonta saada jonka saaminen vuoden 1956 tulo- ja meno- 17961: tarpeeksi tilavaa ja tarkoituksenmukaista arvioon olisi todella kipeän tarpeen vaatima. 17962: vuokrahuoneustoa ja kun laitoksen intressei- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 17963: hin kuuluu lisäksi melkoisen postiautoliiken- nioittaen, 17964: teen ja viestiautoliikenteen keskittäminen 17965: Kuhmoon. Kun Kuhmossa ei työttömyyttä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17966: esiinny, ei muotiin tulleiden virastotalojen tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 17967: rakentaminen, joihin työttömyysvaroja käy- kan suuruisen määrärahan Kuhmon 17968: tetään, liene mahdollista. Postitalon aikaan- postitalon rakennustöiden aloittamista 17969: saaminen tätä tietä näyttää olevan vaikeaa, varten. 17970: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 17971: 17972: Lauri .Järvi. 17973: 1230 17974: 17975: IV,lilO. - Ra.h.al. N:o 388. 17976: 17977: 17978: 17979: 17980: Järvi: Määrärahan osoittamisesta postitalon rakentamiseksi 17981: Suomussalmen kirkonkylään. 17982: 17983: 17984: E d u s kun n a He. 17985: 17986: Suomussalmen kirkonkylän postitalo tuhou- mättömäksi, olisi Suomussalmen kirkonkylän 17987: tui talvisodan aikana. Sitä ei ole vieläkään postitalon rakentamiseen ryhdyttävä budjet- 17988: saatu jälleenrakennetuksi, vaikka v. 1946 ra- tivaroilla. Talon kuutiotilavuudeksi on ar- 17989: kennettu tilapäinen parakki, jossa posti edel- vioitu n. 2 000 ms, joten kustannusarvio olisi 17990: leenkin toimii, on niin huono, että rakennus- n. 16 milj. markkaa. 17991: hallitus katsoo sen korjaamisen olevan raho- Edellä mainitun perusteella ehdotan kun- 17992: jen tuhlausta. Paikkakunnalta ei ole saata- nioittaen, 17993: vissa sopivaa vuokrahuoneistoa. Määrärahoja 17994: uuden postitalon rakentamiseen ei ole saatu. et~ä Eduskunta ottaisi vuoden 1956 17995: Kun Suomussalmella ei esiinny työttömyyttä, tulo- ja menoarvioon 16 000 000 mar- 17996: ei virastotalon rakentaminen työttömyysva- kan suuruisen määrärahan postitalon 17997: roilla liene mahdollista ja ratkaisua pulmaan rakentamiseksi Suomussalmen kirkon- 17998: ei sitä tietä ole odotettavissa. Näin ollen ja kylään. 17999: koska tilanne on muodostunut täysin kestä- 18000: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 18001: 18002: Lauri Järvi. 18003: 1231 18004: 18005: IV,516. - Rah.a.l. N:o 384. 18006: 18007: 18008: 18009: 18010: Kokkola. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta autojen 18011: hankkimiseksi posti- ja lennätinlaitokselle. 18012: 18013: 18014: E d u s k u n n a ll e. 18015: 18016: Postiliikenne on maassamme vuosi vuo- vanhojen autojen suuret ja kalliit käyttö- 18017: delta jatkuvasti kasvanut. Maantieliiken- ja korjauskustannukset. Näin on laitoksen 18018: teessä on postiautoliikenne osoittautunut erit- kuitenkin pitänyt kuoletusaika laskea, kun 18019: täin tarkoituksenmukaiseksi ei ainoastaan liikennetarve on lisääntynyt, mutta myönne- 18020: postinkuljetuksen, vaan samalla myöskin tyt määrärahat eivät viime vuosina ole hin- 18021: matkustajaliikenteen edesauttamisessa ja lii- tojen nousun takia riittäneet edes luonnol- 18022: kenteen helpottamisessa. Rahaliikenne on lisesta kulumisesta aiheutunutta kuoletusta 18023: valtavasti kasvanut, minkä takia posti- ja peittämään. Vuotta 1956 varten on tulo- ja 18024: lennätinlaitoksen on ollut pakko tehostaa tar- menoarvioehdotuksessa posti: ja lennätinlai- 18025: kastustoimintaa, mistä taas on aiheutunut toksen autoja varten merkitty vain 100 mil- 18026: lisääntyvää kuljetusneuvojen tarvetta. Pu- joonaa markkaa. Ehdotetuna määrällä voi- 18027: helinliikenteen lisääntyminen on tehnyt vält- daan kuitenkin korvata vain puolet laitok- 18028: tämättömäksi uudet linja- ja kaapeloimis- sen linja-autokannan, 394 auton ensi vuo- 18029: työt, jolloin rakennuskustannusten säästämi- den kuoletuksesta, mikä 10 vuoden kuoletuk- 18030: seksi on käynyt pakolliseksi hankkia eräitä sen huomioon ottaen on 40 uusittavaa autoa. 18031: tähän tarkoitukseen soveltuvia erikoisautoja Linja-auto maksaa nykyisin koreineen noin 18032: työmenetelmien koneellistuttamiseksi. 5 miljoonaa markkaa, joten tähän tarkoituk- 18033: Kaikkea tätä toimintaa varten posti- ja seen tarvitaan 200 miljoonaa markkaa. Yli 18034: lennätinlaitoksella on ollut käytettävänään 700 muun ajoneuvon uusimiseen puhelin-, 18035: noin 1100 erilaista moottoriajoneuvoa. Kun radio-, lennätinhuollon ja erilaisten postin- 18036: näistä vielä nytkin osa on ennen sotia han- kuljetuksien säännöllisyyden ja jatkuvaisuu- 18037: kittua kalustoa, siis yli puolitoistakymmentä den turvaamiseksi tarvitaan noin 100 miljoo- 18038: vuotta vanhaa, niin on ymmärrettävää, että naa markkaa. Yhteensä tarvitaan siis 300 18039: varsinkin vanhempi osa kalustosta on käynyt miljoonaa markkaa. 18040: niin yli-ikäiseksi ja heikoksi, että sen huolto- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme 18041: ja ylläpitokustannukset ovat kohonneet huo- kunnioittaen, 18042: mattavan suuriksi. Tästä syystä olisi tällai- 18043: set vanhat ja huonossa kunnossa olevat autot että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18044: viipymättä korvattava uusilla. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun 18045: Posti- ja lennätinlaitoksen moottoriajoneu- 26 momentille hallituksen esityksessä 18046: vojen kuoletusajaksi on laskettu 10 vuotta, jo olevan määrärahan lisäksi 200 mil- 18047: mikä on niille ajoneuvoille, jotka ajavat vuo- joonaa markkaa autojen hankkimiseksi 18048: sittain useita kymmeniä tuhansia kilometrejä, posti- ja lennätinlaitokselle liikenteestä 18049: esim. linja-autot keskimäärin lähes 100 000 poistettavien tilalle. 18050: kilometriä, liian pitkä aika ottaen huomioon 18051: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 18052: 18053: Veikko Kokkola. Vilho Väyrynen. 18054: Juho Kuittinen. Eino Raunio. 18055: Urho Kulovaa.ra. 18056: 1232 18057: 18058: IV,u1. - Rah.al. N:o 385. 18059: 18060: 18061: 18062: 18063: Rantamaa ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta puhelin- 18064: ja lennätinverkon laajentamiseen ja parantamiseen. 18065: 18066: 18067: E d u s k u n n a ll e. 18068: 18069: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksen sessa on suunnitelmat kuntoonsaattamiseksi 18070: 19 Pl. I luvun 27 momentin kohdalle on jo valmiina. Varat vain puuttuvat. 18071: merkitty puhelin- ja lennätinverkon laajen- Edellä sanottuun viitaten olisi vuoden 1956 18072: tamiseen ja parantamiseen 1 000 miljoonaa tulo- ja menoarvioon 19 Pl: n I luvun 27 mo- 18073: markkaa. Kun tunnettua on, että valtion pu- mentille otettava hallituksen esityksessä jo 18074: helinliikennetoiminta ei ole pystynyt seuraa- olevan määrärahan lisäksi 1 500 000 000 18075: maan lisääntyneiden vaatimusten edellyt- markkaa puhelin- ja lennätinverkon laajen- 18076: tämiä tarpeita, ei ole valtion edun mukaista, tamiseen ja parantamiseen jaettavaksi seu- 18077: että nyt ehdotetaan valtion puhelin- ja len- raaviin tarkoituksiin: 18078: nätinverkon laajentamiseen ja parantamiseen 18079: myönnettäväksi vain neljäsosa siitä, mitä 1) avojohdolla toimivien kantoaaltolaittei- 18080: asianomainen keskusvirasto, posti- ja lennä- den hankkimiseen uusien yhteyksien aikaan- 18081: tinhallitus oli esittänyt. saamiseksi lisäystä 280 000 000 mk; 18082: Vuodesta vuoteen on tarkoitukseen halli- 2) kaapeleilla toimivien kantoaaltolaittei- 18083: tus esittänyt varoja riittämättömästi. Tämä den ja suuntaradiojohtojen kanavalaitteiden 18084: ilmenee mm. hallituksen esitykseen valtion hankkimiseen uusien yhteyksien aikaansaami- 18085: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1952 otetusta seksi lisäystä 310 000 000 mk; 18086: liitteestä, jossa todetaan, että ,Posti- ja len- 3) kaukokaapelien ja suuntaradiojohtojen 18087: nätinlaitokseen tapahtuvat sijoitukset reali- hankkimiseen ja asentamiseen lisäystä 18088: sesti tuskin ovat vuoden 1938 tasolla". Myös 190 000 000 mk; 18089: valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan 4) avojohtolinjojen muuttamiseen suur- 18090: vuodelta 1949 todenneet, että valtion puhe- taajuuskäyttöön sopiviksi lisäystä 30 000 000 18091: linverkostoa varten on ,jatkuvasti myönnetty mk; 18092: aivan riittämättömästi varoja" ja ettei pu- 5) paikalliskaapeliverkkojen laajennuksiin 18093: helinliikenne nykyisin läheskään vastaa sille lisäystä 105 000 000 mk; 18094: kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Huoles- 6) kaukojohtojen sisääntuonti- ja verkko- 18095: tuttavinta asiassa on, ettei tilanne tässä suh- ryhmäkaapelien lisäämiseen lisäystä 18096: teessa edes pysy ennallaan, vaan vuosi vuo- 60 000 000 mk; 18097: delta entisestäänkin huononee. Huomioon 7) uusien mittalaitteiden hankkimiseen li- 18098: ottaen varsinkin ne suuret haitat ja suoranai- säystä 9 000 000 mk; 18099: set vahingot, mitkä puhelinoloissa vallitsevat 8) uusien yhteyksien rakentamiseen avo- 18100: epäkohdat aiheuttavat talouselämälle, on pi- johdoilla lisäystä 25 000 000 mk; 18101: dettävä erittäin suotavana, että puhelinlait- 9) uusien tilaajaliittymien järjestämisestä 18102: teiden kunnostamiseen ja puhelinverkon laa- aiheutuviin menoihin valtion osuudelta sekä 18103: jentamiseen vastaisuudessa voitaisiin myöntää tarvittavien puhelinkoneiden hankkimiseen 18104: riittävän suuret määrärahat. lisäystä 5 000 000 mk; 18105: Huomattava on lisäksi, että ne varat, jotka 10) uusien puhelintoimipaikkojen perusta- 18106: kaukopuhelinverkoston parantamiseen on mista varten lisäystä 20 000 000 mk; 18107: viime vuosina myönnetty, eivät pääse ajoissa 11) valtiolle tarjottujen puhelinlaitosten 18108: tuottamaan hyötyä, ellei verkostoa pikaisesti lunastamista ja kunnostamista varten lisäystä 18109: saateta kuntoon. Posti- ja lennätinhallituk- 60 000 000 mk; 18110: IV,517. - Rantamaa ym. 1233 18111: 18112: 12) Hyvinkään paikallisautomaattikeskuk- 18) laajennus~ ja uusimistöitä varten jo 18113: sen verkkoryhmäkeskuksien rakentamiseen olevissa keskuksissa lisäystä 10 000 000 mk; 18114: ynnä Hyvinkäälie tilaajavalintaiseen kauko- 19) virransyöttölaitteita ja varavoimako- 18115: liikenteeseen tulevia automaattilaitteita var- neistoja varten koaksiaalikaapeliin liittyviin 18116: ten lisäystä 45 000 000 mk; kaukokeskuksiin sekä virtalaitteiden uusimi- 18117: 13) Lappeenrannan paikallisautomaattikes- seen ja laajentamiseen eräissä muissa kauko- 18118: kuksen ja siihen liittyvien verkkoryhmäkes- keskuksissa lisäystä 15 000 000 mk; 18119: kusten rakentamiseen lisäystä 45 000 000 mk; 18120: 14) muitten suurehkojen paikallisauto- 20) uusia kaukokirjoittimia, kaukokirjoi- 18121: maattikeskusten ja niihin liittyvien verkko- tinkeskuksia ja erinäisiä kaukokirjoitinlait- 18122: ryhmäkeskusten hankkimiseen ja asentami- teita varten lisäystä 12 000 000 mk. 18123: seen lisäystä 110 000 000 mk; Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, 18124: 15) automaattisten kaukokeskusten osahan- ehdotamme kunnioittaen, 18125: kintaan Helsingin, Tampereen, Hämeenlin- 18126: nan ja Lahden kaukokeskuksiin lisäystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18127: 125 000 000 mk; tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun 18128: 16) suurehkojen kaukokeskusten hankkimi- 27 momentille lisäyksenä 1 500 000 000 18129: seen ja asentamiseen lisäystä 17 000 000 mk; markkaa puhelin- ja lennätinverkon 18130: 17) Porvoon verkkoryhmän maaseutu-auto- laajentamiseen ja parantamiseen. 18131: maattikeskusten hankkimiseen ja asentami- 18132: seen lisäystä 27 000 000 mk; 18133: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 18134: 18135: Antti J. Rantamaa. Eeli Erkkilä. Juho Tenhiälä. 18136: Kalle Kauhanen. Antti Kukkonen. Arthur Larson. 18137: Edvard Pesonen. Onni Hiltunen. Sven Högström. 18138: Esa Koivusilta.. Viljo Virtanen. John Forsberg. 18139: J. F. Pöykkö. Toivo Niiranen. Saa.ra. Forsius. 18140: Urho Kähönen. Aleksi Kiviaho. Unto Miettinen. 18141: T. Saloranta. Usko Seppi. M. 0. Lahtela. 18142: Eino E. Heikura.. Ma.tti Koivunen. Laura. Brander-Wallin. 18143: Lennart Heljas. Irma Rosnell. Tahvo Rönkkö. 18144: Toivo Kujala. Yrjö Hautala. Väinö Tikkaoja. 18145: Hugo Manninen. Mauri Ryömä. Antti Kukkonen. 18146: Yrjö Murto. Erkki Ryömä. Artturi Jämsen. 18147: K. F. Haapasalo. Varma K. Turunen. Eemil Luukka. 18148: Olavi Kajala. Elli Nurminen. Leo Suonpää. 18149: Niilo Nieminen. Mauri Seppä. R. Hallberg. 18150: N. Nurminen. Kauno Kleemola.. Eino Roine. 18151: Eino Rytinki. Eino Palovesi. Heikki Hykkäälä. 18152: Hertta. Kuusinen. Erkki W. Mohell. Eino Saari. 18153: G. Henriksson. Väinö Rankila. Irma Ham.ara. 18154: Niilo Ryhtä. Juho Rytkönen. Marja Lahti. 18155: J oh. Virtanen. Martti Leskinen. Erkki Tuuli. 18156: Pertti Rapio. Lauri Järvi. Hemming Lindqvist. 18157: Vieno Simonen. Onni Mannila. Albin Wickman. 18158: Eino Uusitalo. Matti Raipala.. V. Liljeström. 18159: Kalle Kämäräinen. Matti Mattila. Antti Kinnunen. 18160: Sylvi Halinen. Otto Muikku. Bruno J. Sundma.n. 18161: Artturi Jämsen. Heikki Soininen. Arvi Ikonen. 18162: 1234 18163: 18164: IV,ras. - Rah.al. H:o 386. 18165: 18166: 18167: 18168: 18169: Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien 18170: puhelintoimipaikkojen perustamista varten. 18171: 18172: 18173: E d u s k u n n a ll e. 18174: 18175: Maassamme on vielä runsaasti sellaisia taan ulottumaan sekä näille uusille asutus- 18176: asuttuja syrjäisiä seutuja, joiden ulottuvilla alueille että myöskin muille tästä edusta 18177: ei ole nykyisen puhelinverkostomme puhelin- osattomiksi jääneille seuduille. 18178: toimipaikkoja. Erityisesti tällaisia alueita Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityksessä 18179: esiintyy laajassa mitassa Pohjois- ja Itä- on uusien puhelintoimipaikkojen perusta- 18180: Suomessa. Esim. Kainuun maakuntaliiton mista varten esitetty 30 000 000 markan mää- 18181: hankkiman selvityksen perusteella tarvittai- rärahaa. Esitettyä määrärahaa ei eduskunta 18182: siin jo yksistään Kainuun alueelle 27 uutta voine pitää riittävänä. Onhan kuluvanakin 18183: puheluasemaa (keskusta) ja 225 puhelupaik- vuotena tarkoitukseen ollut käytettävissä 18184: kaa. Tämän suunnitelman toteuttamiseen on varsinaisen sekä lisätalousarvion varoja yht. 18185: laskettu tarvittavan nykyisten kustannusten 100 000 000 markkaa. Supistus vuotta 1956 18186: mukaan n. 107 milj. markkaa. Jo tämä esi- ajatellen olisi liian jyrkkä ja merkitsisi 18187: merkki osoittaa, mitä suuruusluokkaa olevan uusien puhelintoimipaikkojen perustaruistoi- 18188: kysymyksen kanssa ollaan tekemisissä, kun minnan voimakasta taantumista. Tällaista 18189: käsitellään puhelinverkon laajentamista kehitystä ei voitane pitää perusteltuna, sillä 18190: maassamme. Varsinkin niillä alueilla, joilla talousarvioesityksen kokonaisrakenne ei anna 18191: on runsaasti toteutettu maanhankintalain siihen edellytyksiä. 18192: mukaista asuttamistoimintaa kylmien tilojen Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 18193: muodostamisen puitteissa, on muodostunut ehdotamme, 18194: uusia asuttuja kyläryhmiä, samoin kuin 18195: haja-asuttaminen on laajentunut ennen asu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18196: mattomille seuduille. Tämäkin tosiasia osal- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun 18197: taan lisää uusien puhelintoimipaikkojen tar- 27 momentille lisäyksenä 70 000 000 18198: vetta. Nykyoloissa on jo katsottava välttä- markkaa uusien puhelintoimipaikkojen 18199: mättömäksi, että puhelinverkosto laajenne- perustqmista varten. 18200: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 18201: 18202: Eemil Partanen. J. F. Pöykkö. 18203: Armas Leinonen. Artturi Jä.msen. 18204: 1235 18205: 18206: IV,519. - Rah.al. N:o 387. 18207: 18208: 18209: 18210: 18211: Sinkkonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien 18212: puhelintoimipaikkojen perustamista varten maaseudulle. 18213: 18214: 18215: Eduskunnalle. 18216: 18217: Puhelintoimipaikkoja maaseudulla on liian Kun uusien puhelintoimipaiikkojen raken- 18218: vähän, joten monissa paikoin matkat puheli- tamisesta johtuvista kustannuksista tilaajat 18219: meen ovat pitkät. Tästä aiheutuu monen- maksavat huomattavan osan ja puhelinliike 18220: laista haittaa ja harmia; varsinkin äkillisissä on myöskin tuottava yritys, niin edellä esi- 18221: sairaustapauksissa on avun saanti vaikeaa tettyyn viitaten kunnioittaen ehdotamme, 18222: ja monta kertaa myöhässä. 18223: Kaakkoisella rajaseudulla on lukuisia ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18224: pauksia, joissa entinen puhelintoimipaikka tulo- ja menoarvioon 19 Pl. l luvun 18225: jäi rajan taakse ja entiset tilaajat ovat il- 27 momentille lisäystä 150 000 000 18226: man puhelinta, joten valtiovallan velvolli- markkaa uusien puhelintoimipaikkojen 18227: suus on korjata tämä epäkohta. perustamiseksi maaseudulle. 18228: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 18229: 18230: Yrjö Sinkkonen. Matti Mattila. 18231: Onni Mannila. Nestori Kaasalainen. 18232: Atte Pakkanen. Urho Kulovaara. 18233: Esa Koivusilta. Erkki Tuuli. 18234: 18235: 18236: 18237: 18238: 51 E 626/55 18239: 1236 18240: 18241: IV,520. - Rah.al. N:o 388. 18242: 18243: 18244: 18245: 18246: Heljas ym.: Määrärahan osoittamisesta puhelinolojen paran- 18247: tamiseksi Leppävirran kunnassa. 18248: 18249: 18250: E d u s k u n n a 11 e. 18251: 18252: Pohjois-Savon maakunnassa ovat puhelin- ilman puhelinyhteyksiä. Heikot ovat myös 18253: olot monin seuduin hyvin epätyydyttävät ja puhelinolot Kurjalanrannassa ja Itä-Saamai- 18254: kaipaavat pikaista parantamista. Erikoisen sissa. Puhelinverkoston heikkous ei ole vain 18255: vaikeaksi on tilanne muodostunut Leppävir- haitaksi talousasioiden hoitamisessa, vaan 18256: ran kunnassa, jossa monet kylät ovat koko- saattaa muodostua suorastaan kohtalokkaaksi 18257: naan vailla puhelinta. Niinpä ei ole puhelin- sairaus- ja synnytystapauksissa. 18258: yhteyksiä seuraavilla kylillä, joilla on matkaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 18259: lähimpään puhelimeen: Monninmäki 20 km, nioittaen, 18260: Saijanlahti 25 km, Näädänmaa 35 km, Haa- 18261: pamäki 45 km, Kohmansalo 60 km. Tosin on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18262: Näädänmaan lähimpään puhelimeen, joka on tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 18263: Heinäveden puolella, 12 km, mutta sen -avulla kan suuruisen määrärahan puhelinolo- 18264: ei voida hoitaa kylän asioita kirkonkylässä. jen parantamiseksi Leppävirran kun- 18265: ~Puolet Leppävirran pitäjästä on näin ollen nassa. 18266: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 18267: 18268: Lennart Heljas. Kalle Kämäräinen. Elli Nurminen. 18269: 1237 18270: 18271: IV,521. - Rah.al. N:o 389. 18272: 18273: 18274: 18275: 18276: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta puhelinpaikkojen 18277: ja -asemien perustamiseksi eräisiin Pohjois-Savon ja Poh- 18278: jois-Karjalan kuntiin. 18279: 18280: 18281: E d u s k u n n a ll e. 18282: 18283: Syrjäisten seutujen eraana vaikeutena on rahojen vuoksi on vain hyvin harvoissa ta- 18284: puhelimen puute. Tämä ilmenee erittäin suu- pauksissa voitu entisiäkin anomuksia hyväk- 18285: rena varsinkin vaikeiden sairaustapausten syä. 18286: sattuessa. Mutta myöskin jokapäiväisessä Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 18287: elinkeinoelämässä aiheuttaa puhelimen puute dotamme, 18288: paljon ajan- ja työnhukkaa. Tämän tuntien 18289: on viime vuosina esiintynyt aktiivista oma- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18290: aloitteisuutta puhelinasemien ja puhelinpaik- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 18291: kojen saamiseksi harvaanasutuille seuduille. kan määrärahan puhelinpaikkojen ja 18292: Niinpä tällaisia anomuksia on posti- ja len- puhelinasemien perustamista varten 18293: nätinhallituksessa Rautavaaralta 2, Sonka- Ylä-Savon taloudellisen . neuvottelu- 18294: järveltä 6, Valtimolta, Pielisjärveltä ja Nur- kunnan jäsenkuntien sekä Rautavaa- 18295: meksesta 17 jne. Uusia anomuksia saapuu ran, V altimon ja Pielisjärven kuntien 18296: yhä lisää, mutta nykyisten niukkojen määrä- alueelle. 18297: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 18298: 18299: Tahvo Rönkkö. Esa Hietanen. 18300: Kalle Kämäräinen. Elli Nurmine111. 18301: Antti Kukkonen. 18302: 1238 18303: 18304: IV,o22. - Rah.al. N:o 390. 18305: 18306: 18307: 18308: 18309: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta uittokanavan ra- 18310: kentamiseksi Varkauden kauppalassa laivakanavan viereen. 18311: 18312: 18313: E d u s k u n n a ll e. 18314: 18315: Eduskunta hyväksyessään marraskuun 26 Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 18316: päivänä 1954 kulkulaitosvaliokunnan mietin- 18317: nön n: o 20 on kiinnittänyt huomiota Pohjois- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18318: Savon uitto- ja lauttausolojen parantamiseen. tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa 18319: Mietinnön ponnessa lausutaan, että hallitus markkaa uittokanavan rakennustöiden 18320: ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin uitto- aloittamista varten Varkauden kaup- 18321: kanavan rakentamiseksi Varkauden kauppa- palassa olevan laivakanavan viereen. 18322: lassa olevan Taipaleen laivakanavan viereen. 18323: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 18324: 18325: Hugo Manninen. Eeli Erkkilä. Esa Hietanen. 18326: Martti Leskinen. Kalle Kämäräinen. Juho Rytkönen. 18327: Mikko Hult. Hilja Väänänen. Antti J. Rantamaa. 18328: 1239 18329: 18330: IV,523. - Fin.mot. N:o 391. 18331: 18332: 18333: 18334: 18335: Forsberg m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till 18336: byggnadslån åt privata läroverk. 18337: 18338: 18339: T i ll R i k s d a g e n. 18340: 18341: De privata läroverken utför ett arbete, förande samt att 50 nybyggnader och 60 18342: som dem förutan helt skulle ävila statsmak- tillbyggnader planeras. Efter dessa upplys- 18343: ten. Detta arbete utförs i de flesta fall un- ningar och med denna motivering föreslär 18344: der tryckande ekonomiska förhällanden. Ter- regeringen att de privata läroverken skall 18345: minsavgifterna är därför i många privata beviljas 50 milj. mark som längfristiga lån 18346: läroverk oskäligt höga. Särskilt svärt ställer mot låg ränta. 18347: det sig för dessa privata läroverk att hålla Då det är uppenbart att den av regerin- 18348: skolbyggnaderna i nivå med tidens krav och gen föreslagna summan är alltför låg, fär 18349: att kunna bereda de allt större elevkontin- undertecknade under hänvisning tili ovan- 18350: genterna rum. stående föreslä, 18351: Regeringen anger i den redogörelse, som 18352: åtföljer statsförslaget för är 1956, att de att Riksdagen måtte höja anslaget i 18353: privata läroverken är ,i stora ekonomiska 1956 års statsförslag under 19 Ht. 18354: svårigheter". De belastas av skulder, som II: 3 (Byggnadslån åt privata läro- 18355: överstiger 2 000 000 000 mark. Vidare med- verk) till 200 milj. mark. 18356: delas att 43 skolbyggnader är under upp- 18357: Helsingfors den 16 september 1955. 18358: 18359: John Forsberg. Verner Korsbäck. 18360: Albin Wickman. Kurt Nordfors. 18361: Grels Teir. Bertel Lindh. 18362: C. A. öhman. John Österholm. 18363: Arthur Larson. Nils Meinander. 18364: Sven Högström. 18365: 1240 18366: 18367: IV,523. - Rah.al. N:o 391. 18368: Suomennos. 18369: 18370: 18371: 18372: Forsberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta mken- 18373: nuslainoiksi yksityisille opptlaitoksille. 18374: 18375: 18376: E d u s k u n n a ll e. 18377: 18378: Yksityiset· oppilaitokset suorittavat työtä, rakennusta on rakenteilla sekä että 43 uudis- 18379: joka ilman niitä kuuluisi kokonaan valtio- rakennusta ja 60 lisärakennusta suunnitel- 18380: vallalle. Tätä työtä tehdään useimmissa ta- laan. Näiden tietojen jälkeen ja tällä perus- 18381: pauksissa taloudellisesti raskaissa olosuh- teella hallitus ehdottaa yksityisille oppilai- 18382: teissa. Lukukausimaksut ovat sen vuoksi toksille myönnettäväksi 50 miljoonaa mark- 18383: monissa yksityisissä oppilaitoksissa kohtuut- kaa. 18384: toman suuret. Erityisen vaikeaksi käy näille Kun on ilmeistä, että hallituksen ehdot- 18385: yksityisille oppilaitoksille koulurakennusten tama määrä on aivan liian pieni, ehdottavat 18386: pitäminen ajan tasalla ja tilan järjestämi- allekirjoittaneet edellä esitettyyn viitaten, 18387: nen yhä suuremmille oppilasmäärille. 18388: Hallitus ilmoittaa tulo- ja menoarvioesi- että Eduskunta korottaisi vuoden 18389: tykseen vuodelle 1956 liittyvässä selonteossa, 1956 tulo- ja menoarviossa 19 Pl:n 18390: että yksityiset oppilaitokset ovat ,suurissa II luvun 3 momentilla (Rakennuslai- 18391: taloudellisissa vaikeuksissa". Niitä rasitta- nat yksityisoppikoulu~"lle) olevan mää- 18392: vat velat, jotka nousevat yli 2 miljardin rärahan 200 000 000 markkaan. 18393: markan. Edelleen ilmoitetaan, että 43 koulu- 18394: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 18395: 18396: John Forsberg. C. A. Öhman. Kurt Nordfors. 18397: Albin Wickm.an. Arthur Larson. Bertel Lindh. 18398: Grels Teir. Verner Korsbäck. John Österholm. 18399: Nils Meinander. Sven Högström. 18400: 1241 18401: 18402: IV,524. - Rah.al. N:o 392. 18403: 18404: 18405: 18406: 18407: R. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ra- 18408: kennuslainoiksi yksityisille oppikouluille. 18409: 18410: 18411: E d u s k u n n a ll e. 18412: 18413: Hallitus on vuoden 1956 tulo- ja meno- luonnonhistorian- ja kotitalousluokat~ Raken- 18414: arvioesityksessään ehdottanut myönnettä- nushankkeen kustannusarvio 42 000 000 18415: väksi yksityisille oppikouluille kouluhuoneis- markkaa on rahoitettu osaksi pitkäaikaisilla 18416: tojen rakentamiseksi annettavia pitkäaikaisia ja osaksi lyhytaikaisilla luotoilla. Näiden 18417: ja halpakorkoisia lainoja varten edelleen lyhytaikaisten luottojen maksamiseksi on 18418: 50 000 000 markkaa. kannatusyhdistys anonut valtion pitkä- 18419: Kuten hallituksen esityksen perusteluissa- aikaista ja halpakorkoista lainaa. Määrä- 18420: kin todetaan, ovat yksityiset oppikoulut ra- rahojen riittämättömyys on kuitenkin ollut 18421: kentaessaan ja suunnitellessaan välttämättö- esteenä lainan saamiselle. 18422: miä uudis- ja lisärakennuksia joutuneet suu- Kun tällaisia tapauksia on maassamme 18423: riin taloudellisiin vaikeuksiin. Niinpä esim. useita, olisi valtiovallan varattava enemmän 18424: Seinäjoen kauppalassa sijaitsevan yhteiskou- määrärahaa lainojen myöntämiseksi yksityi- 18425: lun rakentaminen jouduttiin keskeyttämään sille oppikouluille. 18426: määrärahojen riittämättömyyden vuoksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 18427: Karkkilan kauppalassa sijaitseva yksityinen 18428: oppikoulu, joka lukeutuu maamme vanhim- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18429: piin ja joka sai vuonna 1949 valtioneuvoston tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 18430: luvalla perustaa lukioluokat, on nyttemmin 3 momentille lisäystä 50 000 000 mark- 18431: rakennuttanut 6 000 ms käsittävän yhdiste- kaa rakennuslainoiksi yksityisille oppi- 18432: tyn voimistelu- ja juhlasalin, sekä fysiikan-, kouluille. 18433: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 18434: 18435: Rainer Virtanen. Unto Miettinen. Eino Roine. 18436: Toivo Asvik. Irma Rosnell. Veikko Helle. 18437: Gösta Rosenberg. 18438: 1242 18439: 18440: IV,525. - Rah.al. N:o 393. 18441: 18442: 18443: 18444: 18445: Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustus- 18446: lainoiksi yksityisoppikoulujen omistajille koulutalojen ra- 18447: kennuskustannuksiin. 18448: 18449: 18450: E d u s k u n n a ll e. 18451: 18452: Maassamme toimivilla erityisten kannatus- lisiin vaikeuksiin, koska lukukausimaksuja ei 18453: yhdistysten ja osakeyhtiöiden sekä kuntien voida, nostaa kohtuuttoman korkealle. 18454: omistamilla ns. yksityisillä oppikouluilla on Vastaisuudessa tilannetta pahentaa myös 18455: hyvin tärkeä asema oppikoululaitoksessamme. se, että oppikouluihin pyrkivien lukumäärä 18456: Yksityisiä oppikouluja toimii maassamme on viime vuosina jatkuvasti kasvanut erittäin 18457: 240, valtion omistamia 113 ja kuntien omis- voimakkaasti, osaksi oppikoulusivistyksen 18458: tuksessa vain 18. Vuoden 1954 syyslukukau- muuttuneen aseman, osaksi syntyväisyyden 18459: den tilaston mukaan yksityisissä oppikou- lisääntymisen vuoksi. Viimeksi mainitun sei~ 18460: luissa oli oppilaita n. 61 000 ja valtion oppi- kan vaikutukset tulevat lähivuosina olemaan 18461: kouluissa n. 53 000. Näin ollen oppikoulujen vieläkin tuntuvammat oppikoulujen oppilas- 18462: oppilaista on runsas enemmistö yksityisissä määrissä. 18463: oppikouluissa ja etupäässä vähävaraisia oppi- Huomioon ottaen yksityisten oppikoulujen 18464: laita, joilla ei ole mahdollisuuksia lähteä suuren merkityksen yhteiskunnassa ja niiden 18465: kotikuntansa ulkopuolelle valtion omistamiin monet suuret vaikeudet ehdotamme kunnioit- 18466: kouluihin. Saatujen tietojen mukaan olisi taen, 18467: 43 yksityiselle oppikoululle rakennettava ko- 18468: konaan uusi koulu, lisärakennus n. 50: lle ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18469: perusteellinen korjaus olisi suoritettava n. 50 tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 18470: koulussa. Avustuslainoitukseen on eduskunta 3 momentille lisäyksenä 200 000 000 18471: kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon varan- markkaa käytettäväksi yksityisoppi- 18472: nut 50 milj. markkaa. Määrärahasta anoi 60 koulujen omistajille, kannatusyhdis- 18473: oppikoulua avustusta yhteensä 533 749 000 tyksille, osakeyhtiöille ja kunnille an- 18474: markkaa. Avustuslainat ovat olleet riittämät- nettavina avustuslainoina uusien kou- 18475: tömät ja sellaiset koulut, jotka ovat voineet lurakennusten aikaansaamiseen tai 18476: jollakin tavoin rakentaa korkeakorkoisella koulurakennustöiden aiheuttamien ra- 18477: pankkiluotolla, ovat nyt joutumassa taloudel- situsten lieventämiseen. 18478: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 18479: 18480: Arvo Ahonen. Väinö Tikkaoja. G. Henriksson. 18481: Impi Lukkarinen. Kauno Kleemola.. K. F. Haapasalo. 18482: 1243 18483: 18484: IV,o26. - Rah.al. N:o 394. 18485: 18486: 18487: 18488: 18489: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta lainan myöntä- 18490: miseksi Nurmijärven yhteiskoululle. 18491: 18492: 18493: E d u s k u n n a ll e. 18494: 18495: Oppikoulujen oppilasmäärän kasvaessa Uusi koulutalo valmistui viime elokuun 18496: viime vuosina hyvin nopeasti ovat koulutilat loppuun mennessä ja koulutyö pääsi uudessa 18497: tulleet riittämättömiksi. Pakon sanelemina talossa alkamaan syyskuun alussa. Koulua 18498: ollaan koulun laajentamisen tai uuden kou- rasittaa kuitenkin 60 milj. suuruinen velka, 18499: lun rakentamisen edessä. Valtion apu ja josta lisäksi puolet on lyhytaikaista. Tämän 18500: oppilasmaksut eivät luo taloudellisia edelly- velkamäärän hoitaminen käy ylivoimaiseksi 18501: tyksiä tällaiseen rakennustoimintaan. Siihen ja koulun toiminnan jatkaminen esteettö- 18502: on kuitenkin uskaltauduttava vaikkapa vai- mästi on uhatumpaa kuin koskaan aikaisem- 18503: keudet muodostuisivatkin ylivoimaisiksi. min. 18504: Nurmijärven yhteiskoulu perustettiin v. Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 18505: 1929, ja se on saanut valtion apua alusta nioittaen, 18506: alkaen. V. 1950 oli tilojen puutteessa ryhdyt- 18507: tävä vuorolukuun ja v. 1954, oppilasmäärän että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18508: ylittäessä 400, oli koulun kannatusyhdistyk- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark- 18509: sen ryhdyttävä uuden koulun rakentamiseen. kaa käytettäväksi valtion lainana Nur- 18510: Tarvittavat alkupääomat saatiin pitäjässä mijärven yhteiskoulun toiminnan tu- 18511: suoritetulla luonnontuotekeräyksellä sekä kemiseen. 18512: järjestetyillä arpajaisilla. 18513: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 18514: 18515: Matti Mattila. Esa Koivusilta. 18516: 18517: 18518: 18519: 18520: 52 E 626/55 18521: 1244 18522: 18523: IV,o27.- Rah.al. N:o 395. 18524: 18525: 18526: 18527: 18528: Ahonen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Vaa- 18529: jakosken yhteiskoulun kannatusyhdistykselle kouluraken- 18530: nuksen rakennuskustannuksiin. 18531: 18532: 18533: E d u s k u n n a ll e. 18534: 18535: Vaajakosken yhteiskoulu on perustettu v. jen ajallaan maksaminen tuottaa jo kanna- 18536: 1943, ja on sitten toiminut 5-luokkaisena v:n tusyhdistykselle voittamattomia vaikeuksia, 18537: 1953 kevääseen saakka. Yliopistoon johta- lyhennyksistä puhumattaJkaan. Kun tilaston 18538: vaksi 8-luokkaiseksi koulu muutettiin kanna- mukaan koulussa on oppilaita huomattava 18539: tusyhdistyksen anomuksesta syksyllä 1953, osa Jyväskylästä sekä muualta ympäristöstä, 18540: joten ensimmäiset ylioppilaat tule.vat kou- ei ole kohtuullista, että tällaista maakunnal- 18541: lusta 1956. Koulu toimi alkuunsa puutteelli- lista koulua hoidetaan kannatusyhdistyksen 18542: sissa suojissa, mutta tästä huolimatta koulun toimesta, vaan sen pitäisi olla valtion ylläpi- 18543: toiminnan alkaessa oppilaita oli jo 113. Kaik- tämä ja hoidossa. Etteivät lukukausimaksut 18544: kia kouluun pyrkiviä ei ole voitu seuraavina- vastaisuudessa nousisi kohtuuttomasti ja että 18545: kaan vuosina ottaa, joskin oppilasluku on koulun talous voitaisiin hoitaa kunnollisesti, 18546: tästä huolimatta noussut joka vuosi. Luku- olisi paikallaan, että valtion toimesta varat- 18547: vuotena 1954-55 on koulussa oppilaita yh- taisiin koululle halpakorkoista avustuslainaa. 18548: teensä 412. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme ilrun- 18549: Vuoden 1954 alkupuolella koululle val- nioittaen, 18550: mistui uusi koulutalo, jonka vihkiäiset 18551: vietettiin 11. 4. 1954. Uusi koulutalo raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18552: nettiin kannatusyhdistyksen toimesta ja on tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar- 18553: tilavuudeltaan 13 500 ms sekä varustettu kai- kan määrärahan käytettäväksi V an,ja- 18554: killa nykyaikaisilla välineillä, joita opetustoi- kosken yhteiskoulun kannatusyhdistys 18555: messa tarvitaan. Ra:kennustoiminnan joh- r.y: lle halpakorkoisena avustuslainana 18556: dosta koululle on tullut velkaa n. 90 000 000 koulurakennuksen rakennuskustannuk- 18557: markkaa, josta halpakorkoista vain 7 000 000 sista aiheutuvien rasitusten lieventämi- 18558: markkaa. Näin suuren lainapääoman korko- seen. 18559: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 18560: 18561: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. 18562: Artturi Koskinen. Matti Koivunen. 18563: Eino Palovesi. 18564: 1245 18565: 18566: IV,52s, - Rah.al. N:o 396. 18567: 18568: 18569: 18570: 18571: E. Nurminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus- 18572: tukseksi ja lainaksi Helsingin kotitalousopettajaopistolle 18573: koulurakennuksen rakentamiseksi. 18574: 18575: 18576: E d u s k u n n a ll e. 18577: 18578: Helsingin kotitalousopettajaopisto, joka ·astinen rahoitus ilmenee hallituksen talous- 18579: pääasiassa alan ainoana oppilaitoksena val- arvioesityksestä vuodelle 1956 sivulla 413. 18580: mistaa kotitalousopettajia maamme ammatti-, Hallitus on mainitussa tulO- ja menoarviossa 18581: kansa- ja oppikouluihin, kansan- ja työväen- esittänyt opistolle myönnettäväJksi pitkäai- 18582: opistoihin jne., on toiminut Helsingissä hyvin kaista ja halpakorkoista lainaa 30 000 000 18583: ahtaassa vuokrahuoneistossa. Suuren talous- markkaa opiston säätiön pyytämän 50 000 000 18584: opettajapulan vuoksi opisto on kuitenkin yrit- markan asemasta. Helsingin kotitalousopet- 18585: tänyt parhaansa mukaan lisätä opettajan- tajaopiston säätiöllä on suuria vaikeuksia 18586: valmistusta järjestämällä ylimääräisiä kurs- yksityisenä säätiönä turvautua suuressa mää- 18587: seja ja ottamalla kursseille tavallista suurem- rin kallisko:.:koisiin lainoihin, joten säätiö 18588: man oppilasmäärän. anoi vuoden 1956 talousarvioon otettavaksi 18589: V. 1949 annetulla lailla Helsingin koti- 50 000 000 markkaa, mitä määrärahaa sekä 18590: talousopettajaopiston valtionapu järjestettiin kouluhallitus että opetusministeriö olivat kan- 18591: uudelle pohjalle ja samanaikaisesti opetus- nattaneet. Tähän kannatukseen vedoten eh- 18592: ministeriö vahvisti opistolle uuden ohjesään- dotamme kunnioittaen, 18593: nön. Tämä edellyttää toiminnan huomatta- 18594: vaa laajentumista, mikä nykyisessä vuokra- että Eduskunta ott·aisi vuoden 1956 18595: huoneistossa ja suuren oppilasmäärän vuoksi tulo- ja menoarvioon Helsingin koti- 18596: ei jatkuvasti käy enää päinsä. Senvuoksi talousopettajaopiston koulurakennuk- 18597: opiston oli pakko ryhtyä hankkimaan itsel- sen rakennustöiden loppuunsootta- 18598: leen omaa koulutaloa, jonka rakennustyöt mista varten 20 000 000 markkaa, siitä 18599: aloitettiin 5 päivänä marraskuuta 1954 ja avustuksena 10 000 000 markkaa ja 18600: rakennus valmistuu vuoden 1956 alkupuo- lainan lisäyksenä 10 000 000 markkaa. 18601: lella. Rakennuksen kustannusarvio ja tähän- 18602: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 18603: 18604: Elli Nurminen. Tyyne Paasivuori. Marja Lahti. 18605: Lempi Lehto. Saara Forsius. Laura Brander-Wallin. 18606: Aune lnnala. Irma Hamara. Erkki Tuuli. 18607: Martta Salmela-Järvinen. 18608: 1246 18609: 18610: IV,529. - Rah.al. N:o 397. 18611: 18612: 18613: 18614: 18615: Hamara ym..: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi 18616: Helsingin Käsityönopettajaopistolle. 18617: 18618: 18619: E d u s k u n n a ll e. 18620: 18621: Helsingin käsityönopettajaopisto, joka val- tokunta on suunnitellut rakennettavaksi 18622: mistaa käsityönopettajia niin oppi- kuin kan- 32 110 m3: n suuruisen rakennuksen, mistä 18623: sakouluihin ja lukuisiin muihin oppilaitok- 3 741 m3 tontin luovutusehtojen mukaan va- 18624: siin, sai 12 päivänä heinäkuuta 1949 anne- rataan Helsingin kaupungin käyttöön. Tam- 18625: tulla lailla vakinaisen valtionavustuksen. mikuussa 1955 tehtyjen laskelmien mukaan 18626: Mainitun lain 5 §: ssä määrätään valtion- kustannukset nousisivat 8 000 markkaan 18627: avustuksen saamisen ehdoksi, ,että opistolla m3: ltä ja kokonaiskustannukset olisivat siis 18628: on tyydyttävät huoneistot ja muut opetuk- 257 milj. markkaa, mistä Helsingin kaupunki 18629: seen tarvittavat laitokset sekä tarpeelliset on suostuvainen lainoittamaan omaa osuut- 18630: opetus- ja työvälineet". Vaikka opiston huo- taan vastaavan maaran ja hyvittämään 18631: neistot eivät tätä vaatimusta nykyään täytä, opistoa käyttämästään alasta. 18632: on opisto kuluneina vuosina kuitenkin saanut Opiston toimesta on pitemmän ajan ku- 18633: nostaa lain mukaisen valtionavustuksen, luessa koottu varoja rakennusyritystä varten, 18634: koska uuden opintorakennuksen rakentami- mutta ennen sotia saadut varat ovat rahan- 18635: nen on ollut suunnitteilla. arvon aletessa menettäneet suuren osan ar- 18636: Nykyään opisto toimii vuokrahuoneistossa, vostaan, ja viime vuosina kootut määrät ovat 18637: joka alkuaan on rakennettu tehdasteollisuutta nykyisiin rakennuskustannuksiin verraten 18638: varten eikä sellaisena vastaa opetuslaitoksen varsin vähäiset. Mitään yksityistä luottoa ei 18639: huoneistolle asetettavia vaatimuksia ja on tällaista tarkoitusta varten voida nykyään 18640: sitäpaitsi aivan liian ahdas. Kun opiston saada. 18641: kutomo ei lainkaan mahdu tähän huoneistoon, Kun Helsingin käsityönopettajaopiston ny- 18642: on sille toisessa osassa kaupunkia vuokrattu kyiset huoneistot ovat tarkoitukseensa sopi- 18643: huoneisto, joka niinikään on liian ahdas. mattomat ja niiden hallintaoikeus epävarma 18644: Kun molemmat huoneistot ovat opiston hal- ja kun opisto käsityönopettajien suomenkieli- 18645: linnassa vain vuokraoikeudella ja kun mo- senä valmistajana on ensiluokkaisen tärkeä 18646: lempien huoneistojen omistajat kipeästi tar- maamme käsityönopetukselle, ehdotamme 18647: vitsevat huoneistot omiin tarkoituksiinsa ja kunnioittavasti, 18648: sitä varten haluaisivat saada ne omaan hal- 18649: lintaansa, on opiston hallintaoikeuskin hyvin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18650: epävarma ja häätö voi uhata opistoa. tulo- ja menoarvioon 70 miljoonan 18651: Suunnitteilla olevaa opintorakennusta var- markan suuruisen korottoman raken- 18652: ten on Helsingin kaupunki varannut tontin nuslainan Helsingin Käsityönopettaja- 18653: Helsinginkatu 34. Tälle tontille opiston joh- opistolle. 18654: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 18655: 18656: Irma Hamara. R. Hallberg. Aune Innala. 18657: Sylvi Halinen. Tyyne Paasivuori. Eino Saari. 18658: Marja Lahti. Elli Nurminen. Olavi Kajala. 18659: Vieno Simonen. 18660: 1247 18661: 18662: IV,53o. - Rah.al. N:o 398. 18663: 18664: 18665: 18666: 18667: Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoiseksi kuo- 18668: letuslainaksi Helsingin Kristillisen kansanopiston kanna- 18669: tusy hdistykselle. 18670: 18671: 18672: E d u s k u n n a ll e. 18673: 18674: Helsingin kristillinen kansanopisto on lä- den 1954 tilinpäätöksen mukaan lähes 40 18675: hes puolivuosisadan ajan suorittanut maas- milj. markan suuruinen vieraspääoma. Tästä 18676: samme kansalaiskasvatusta isänmaallis-uskon- vieraasta pääomasta lähes 7 milj. markkaa 18677: nollisessa hengessä. Opisto perustettiin tänne on lyhytaikaista luottoa, jota opisto ei ole 18678: Helsinkiin vuonna 1907. Oppilaansa opisto tähän asti pystynyt järjestämään. 18679: saa kautta maan ja nousee oppilaiden yhtei- Edellä olevan perusteella ja kun mainittu 18680: nen tähänastinen määrä lähes 3 000: een. opisto ei aikaisemmin rakennustaan varten 18681: Opetus- ja kasvatustyönsä opisto on suorit- ole saanut valtion avustusta, ehdotamme, 18682: tanut taloudellisten vaikeuksien tähden puut- 18683: teellisissa huonetiloissa. Vasta joulukuussa että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18684: 1953 valmistui opiston uusi ajanmukainen tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan 18685: rakennus Helsingin liitosalueelle Laajasaloon. markan määrärahan annettavaksi hal- 18686: Rakennus sijaitsee meren rannalla, arvok- pakorkoisena kuoletuslainana H elsin- 18687: kaana tontilla. Rakennuksen tilavuus on yli gin kristillisen kansanopiston kan- 18688: 6 000 m3 ja tuli se maksamaan lähes 45 milj. natusyhdistys r.y: lle mainitun opiston 18689: markkaa. Kun opiston omat varat ovat rakennusta varten. 18690: olleet melko pienet, rasittaa rakennusta vuo- 18691: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 18692: 18693: Erkki W. Mohell. Armas Leinonen. Jaakko Hakala. 18694: Erkki Koivisto. Juho Tenhiälä. Job. Wirtanen. 18695: Antti J. Rantamaa. 18696: 1248 18697: 18698: IV,a31. - Rah.al. N:o 399. 18699: 18700: 18701: 18702: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi 18703: Jämsän kansanopistolle. 18704: 18705: 18706: E d u s k u n n a ll e. 18707: 18708: Jämsän kansanopiston nykyinen opistora- tuki oli kokonaisuudessaan pudonnut pois 18709: kennus valmistui v. 1940. Vaikka tämä budjetista kouluhallituksen ja opetusminis- 18710: 40:lle oppilaalle rakennettu opistorakennus teriön puollosta huolimatta. 18711: tuntu~kin silloin tilavalta ja ajanmukaiselta, Muuttuneen ja samalla tukalan tilanteen 18712: osoittautui se varsin pian liian pieneksi ja edessä on opiston johtokunta tehnyt uuden 18713: ahtaaksi. Tähän vaikutti ennen muuta kar- ja radikaalisesti supistetun vähimmäisohjel- 18714: jalaisen siirtoväen runsas sijoittuminen Jäm- mansa. Jotta tilanne ei kävisi täysin kestä- 18715: sän alueelle ja seutukunnan nopea teollistu- mättömäksi, rakennettaisiin tässä vaiheessa 18716: minen. Jo v. 1945 kehoittikin kouluhallitus vain sellainen lisärakennus, jonka tilavuus 18717: tarkastuskertomuksessaan opiston johtokun- on 4 000 m3 ja jonka kustannusarvio nousisi 18718: taa ryhtymään toimenpiteisiin lisätilojen 30 milj. markkaan. Näinkin saataisiin jo 18719: hankikimiseksi. Tilanne on senjälkeen vain melkoinen parannus oppilaiden asuntotilan- 18720: yhä huonontunut, sillä oppilasmäärä on teeseen ja jossain määrin voitaisiin paran- 18721: viime vuosina ollut 70-80, mikä on tieten- taa poikain auto-, moottori-, metalli-, veisto- 18722: kin tehnyt ahtauden oppilasasuntolassa suu- jne. opetustiloja, samaten kuin tyttöjenkin 18723: reksi, lisännyt painetta opetustilojen koh- talous-, ompelu-, puutarha- jne. opetus saisi 18724: dalla, samalla kun eräät uudet opetusalat lisää opetustilaa. Tätä ammattiin ohjaavaa 18725: vaativat myös uusia opetustiloja. Näissä olo- opetusta on nimittäin otettu opetusohjelmaan 18726: suhteissa onkin opiston johtokunta ryhtynyt viime vuosina entistä enemmän yhteiskun- 18727: toimenpiteisiin välttämättömien lisätilojen nallisten ja ihmisen persoonallisuutta kas- 18728: hankkimiseksi. vattavien aineiden rinnalle, koska käytäntö 18729: Opiston johtokunnan laatiman suunnitel- on osoittanut, että nuoriso itse tarvitsee 18730: man mukaan olisi siten rakennettava uusi, myös sitä. Mainitun lisärakennuksen raken- 18731: 6 000 m3: n suuruinen lisärakennus, jonka tamisen rahoittamiseen tarvittavasta 30 milj. 18732: kustannusarvio on 42 milj. markkaa sekä markasta voi opiston johtokunta omatoimi- 18733: tehtävä tarpeellisia korjauksia vanhassa opis- sesti ja yhteistyössä raha- ja vakuutuslaitos- 18734: torakennuksessa 8 milj. markan kustannus- ten kanssa hankkia äärimmilleen ponnistaen 18735: arvion puitteissa. Kokonaiskustannusarvio enintään 20 milj. markkaa, joten valtiolta 18736: nousi siten 50 milj. markkaan. Tältä poh- olisi saatava vähintään 10 milj. rakennus- 18737: jalta sitten lähdettiin liikkeelle hankkimaan lainaa. 18738: luottoja raha- ja vakuutuslaitoksista, järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18739: tämään arpajaisia jne. Kouluhallitus puo- nioittaen, 18740: lestaan ilmoitti ehdottavansa v: n 1956 tulo- 18741: ja menoarvioon 10 milj. ma11kan rakennus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18742: lainaa ja 10 milj. markan avustusta Jämsän tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 18743: kansanopistolle. Kaikki näytti siten mene- kan määrärahan rakennuslainana Jäm- 18744: vän hyvin, kunnes kävikin ilmi, että valtion sän kansanopistolle. 18745: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 18746: 18747: Atte Pakkanen. Onni Mannila. 18748: Nestori Kaasalainen. Eino Palovesi. 18749: Jaakko Hakala. 18750: 1249 18751: 18752: IV,532. - Fin.mot. N:o 400. 18753: 18754: 18755: 18756: 18757: Forsberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till bygg- 18758: nadsunderstödslån åt Fria kristliga folkhögskolan. 18759: 18760: 18761: Till Riksdagen. 18762: 18763: I hemställningsmotion N: o 171 tili inne- grunder kan förordas. Enär emellertid 18764: varande års riksdag redogjordes i motiverin- skolstyrelsen, enligt en utskottet delgiven 18765: gen för Fria kristliga folkhögskolans i Kors- uppgift, redan uppgjort ett förslag om att 18766: holm byggnadsbehov och föreslogs att Riks- regeringen i statsverkspropositionen för år 18767: dagen måtte hemställa om att regeringen i 1956 måtte upptaga 5 000 000 mark tili bygg- 18768: statsförslaget för år 1956 skulle uppta ett nadslån åt ifrågavarande folkhögskola, finner 18769: belopp om 10 milj. mark att som under- utskottet det icke längre nödigt att förorda 18770: stödslån tilidelas nämnda skola. motionens godkännande." 18771: Kulturutskottet, som i sitt betänkande N: o Av regeringens nu tili Riksdagen över- 18772: 1 av den 20 maj 1955 behandlat nämnda lämnade statsverksproposition framgår emel- 18773: motion, uttalade därvid bl. a. följande: ,En- lertid att regeringen inte beaktat skolstyrel- 18774: ligt den utredning utskottet införskaffat är sens i kulturutskottets betänkande nämnda 18775: Fria kristliga folkhögskolan en framgångsrik framställning om byggnadslån åt Fria krist- 18776: och ändamålsenligt ledd undervisnings- liga folkhögskolan. 18777: anstalt, vars verksamhet likväl betydligt för- Med anledning härav föreslår vi, 18778: svåras av de bristfälliga och trånga utrym- 18779: mena. På grund härav samt med heaktande att Riksdagen i 1956 års statsförslag 18780: av de övriga synpunkter, som anföras i måtte införa ett anslag på 10 milj. 18781: motionens motivering, har utskottet blivit mark att som byggnadsunderstödslån 18782: övertygat om, att beviljandet av det i mo- ges åt Fria kristliga folkhögskolan. 18783: tionen avsedda statsbidraget på fullt sakliga 18784: Helsingfors den 20 septem!her 1955. 18785: 18786: John Forsberg. Arthur Larson. 18787: John Österholm. Lauri Järvi. 18788: C. A. Öhman. Sven Högström. 18789: Grels Teir. 18790: 1250 18791: 18792: IV,532, - Rah.al. N:o 400. 18793: Suomennos. 18794: 18795: 18796: 18797: Forsberg ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustus- 18798: lainaksi Fria kristliga folkhögskolan nimiselle kansan- 18799: opistolle. 18800: 18801: 18802: E d u s k u n n a ll e. 18803: 18804: Kuluvan vuoden valtiopäivillä tehdyn toi- mistä voidaan puoltaa täysin asiallisin perus- 18805: vomusaloitteen n: o 171 perusteluissa tehtiin tein. Kun kuitenkin kouluhallitus valiokun- 18806: selkoa Korsholmassa sijaitsevan Fria krist- nan saaman tiedon mukaan on jo tehnyt 18807: liga folkhögskolan nimisen kansanopiston ehdotuksen, että hallitus ottaisi vuoden 1956 18808: rakennuksen tarpeesta ja ehdotettiin edus- tulo- ja menoarvioesitykseen 5 000 000 mark- 18809: kunnan hyväksyttäväksi toivomus, että halli- kaa rakennuslainaa varten puheena olevalle 18810: tus ottaisi vuoden 1956 tulo- ja menoarvio- kansanopistolle, valiokunta ei enää pidä tar- 18811: esitykseen 10 miljoonan markan määrärahan peellisena puoltaa aloitteen. hyväksymistä." 18812: avustuslainaksi mainitulle koululle. Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta 18813: Sivistysvaliokunta, joka mietinnössään tulo- ja menoarvioesityksestä ilmenee kui- 18814: toukokuun 20 päivältä 1955 oli käsitellyt tenkin, että hallitus ei ole ottanut huo- 18815: mainittua aloitetta, lausui siitä mm. seu- mioon sivistysvaliokunnan mietinnössä mai- 18816: raavaa: nittua kouluhallituksen ehdotusta rakennus- 18817: ,Fria kristliga folkhögskolan niminen kan- lainasta Fria kristliga folkhögskolan nimi- 18818: sanopisto on valiokunnan hankkiman selvi- selle kansanopistolle. 18819: tyksen mukaan hyvin menestyvä ja asianmu- Tämän johdosta ehdotamme, 18820: kaisesti johdettu oppilaitos, jonka toimintaa 18821: kuitenkin huoneistotilojen puutteellisuus ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18822: ahtaus suuresti vaikeuttavat. Tämän vuoksi tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 18823: ja ottaen vielä huomioon ne muut näkökoh- kan määrärahan rakennusavustuslai- 18824: dat, joihin aloitteen perusteluissa on viitattu, naksi Fria kristliga folkhögskolan ni- 18825: valiokunta on tullut vakuuttuneeksi, että miselle kansanopistolle. 18826: aloitteessa tarkoitetun valtion avun myöntä- 18827: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 18828: 18829: John Forsberg. C. A. Öhman. Lauri Järvi. 18830: John Österholm. Arthur Larson. Sven Högström. 18831: Grels Teir. 18832: 1251 18833: 18834: IV,5aa. - Rah.al. N:o 401. 18835: 18836: 18837: 18838: 18839: Lindblom ym.: Määrät·ahan osoittamisesta lainaksi Pohjola- 18840: opiston rakentamiseen. 18841: 18842: 18843: E d u s k u n n a 11 e. 18844: 18845: Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto pinta-ala n. 3 000 m2. Koululle tulee yksi 18846: on yhteistoiminnassa Voionmaa-Säätiön kans- varsinainen luentosali ja tämän lisäksi 4 tila- 18847: sa ryhtynyt rakentamaan Oulun läänin Hau- vaa ns. ryhmätyöskentelyhuonetta, jotka voi- 18848: kiputaan pitäjään Kiiminkijoen varrelle daan tarvittaessa yhdistää luentosaliksi. Op- 18849: Pohjola-opistoa. Perusteluna on tähän yri- pilaat tullaan majaittamaan 2 hengen huo- 18850: tykseen ryhdyttäessä ollut, että monipuolis- neisiin ja normaali sijoitusmäärä tulee ole- 18851: tuva yhteiskuntaelämä vaatii yhteiskunnalli- maan 44 oppilasta. Lyhyemmille kursseille 18852: sen tietouden entistä suurempaa levittämistä voidaan oppilaita kuitenkin sijoittaa huomat- 18853: myös Pohjois-Suomen erikoisen vaikeissa olo- tavasti enemmän. Edelleen tulee rakennus- 18854: suhteissa elävien työntekijänuorten keskuu- kompleksiin kuulumaan asunnot rehtoria, 18855: teen. kahta vakinaista opettajaa, vahtimestaria ja 18856: Pohjola-opistosta tulee kansanopistolain keittiöhenkilökuntaa varten. 18857: alainen kansanopisto. Opinto-ohjelmassa tu- Opiston kokonaiskustannusarvio tulee nou- 18858: lee etusija olemaan kansantaloudella, sosiaali- semaan hieman yli 100 milj. markan. Rahoi- 18859: politiikalla, historialla, suomenkielellä ja am- tuksessa on vedottu maan ammatillisesti jär- 18860: mattiyhdistystietoudella. Myös on vakavasti jestäytyneisiin työntekijöihin, joiden keskuu- 18861: harkinnan alaisena metsätyöväen ainakin dessa suoritetaan parhaillaan keräystä raken- 18862: alustavan ammattiopetuksen liittäminen nusrahaston hyväksi. On kuitenkin selvää, 18863: opinto-ohjelmaan. Edelleen tullaan opiston että keräystuloksilla ei voida peittää raken- 18864: SUOJIIn siirtämään Työväen Sivistysliiton nuskustannuksista kuin osa. Tämän vuoksi 18865: metsätyömaita varten perustama siirtokir- allekirjoittaneet vedoten opiston suureen 18866: jasto. Opistossa on aikomus pitkän vuosi- merkitykseen nimenomaan Pohjois-Suomen 18867: kurssin ohella pitää kesäisin n. kuukauden kannalta esittävät eduskunnalle, 18868: kestäviä lyhyitä kursseja. 18869: Rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18870: ja sellaisessa vaiheessa, että opisto valmistu- tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan 18871: nee kesällä 1956. Rakennuskompleksiin kuu- markan määrärahan halpakorkoisena, 18872: luu kolme rakennusta, jotka osittain ovat 3- 20 vuoden ajaksi myönnettävänä ra- 18873: osittain 2-kerroksisia. Näiden yhteinen kuu- kennuslainana Pohjola-opiston raken- 18874: tiotilavuus tulee olemaan n. 10 000 m3 ja tamiseksi. 18875: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 18876: 18877: 0. Lindblom. Erkld W. Mohell. G. Henriksson. 18878: V. Liljeström. Juho Karvonen. Veikko Helle. 18879: Vilho Väyrynen. Veikko Kokkola. Bruno J. Sundman. 18880: 18881: 18882: 18883: 18884: 53 l!J 626/55 18885: 1252 18886: 18887: IV,534, - Rah.al. N:o 402. 18888: 18889: 18890: 18891: 18892: Sävelä ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Käsiteolli- 18893: suuden edistämissäätiölle aloittelevien koti- ja käsiteolli- 18894: suusyrittäjien konehankintojen hoitamista varten. 18895: 18896: 18897: E d u s k u n n a 11 e. 18898: 18899: Valtion tulo- ja menoarviossa on jo useana välineistö ammattityöhön ryhtymistä varten. 18900: vuonna ollut määräraha avustuslainojen ja- Edellämainitulla Käsiteollisuuden edistämis- 18901: kamiseksi käsi- ja pienteollisuudelle. Tätä säätiöllä on jo usean vuoden myönteiset koke- 18902: kautta ovat myös monet kotiteollisuusyrittä- mukset ns. vähittäismaksuehdoin tapahtuvan 18903: jinä aloittaneet maaseudun pienyrittäjät saa- perustyövälineistön ja -koneiston hankkimis- 18904: neet työpajansa laajennetuksi ja varustetuksi menettelystä, mikä on tapahtunut hyvin pie- 18905: entistä paremmin ikonein. nin luottotappioin. Tätä mene.telmää noudat- 18906: Sensijaan on lainoja voitu jakaa aloittele- taen joutuu yrittäjä itse asiassa omatoimisesti 18907: ville koti- ja käsiteollisuusyrittäjille vain ai- hankkimaan työvälineensä ja -koneensa, ja 18908: van poikkeustapauksissa tarkoitukseen osoi- tappion vaarasta vastaa Käsiteollisuuden 18909: te.ttujen varojen riittämättömyyden vuoksi. edistämissäätiö. Näin ollen olisi mielestämme 18910: Myös on tarvittavien vakuiden puuttuminen tarkoituksenmukaista lisätä käsi- ja pienteol- 18911: ollut esteenä lainan saannille. Näin on mo- lisuuden tukemiseen merkittyä summaa 18912: nen ammattitaitoisenkin yrittäjän työpaja- 40 000 000 markalla. 18913: suunnitelma saanut jäädä syrjään, semmin- Edellä oleviin perusteluihin viitaten esi- 18914: kin kun Käsiteollisuuden edistämissäätiö, tämme kunnioittavasti, 18915: jonka puoleen heitä on kehoitettu käänty- 18916: mään valtion asettaman lainatoimikunnan ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18917: holta, ei ole voinut pääomiensa riittämättö- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 18918: myyden vuoksi ottaa kuin muutamia kone- ja kohdalla 40 000 000 markan lisämäärä- 18919: perustyövälinehankintoja hoitaakseen. rahan halpakorkoiseksi lainaksi Käsi- 18920: Kun kumminkin ammattikasvatustyön ja teollisuuden edistämissäätiölle, perus- 18921: -opetustoiminnan lisääntyessä ammattitai- työvälin,eiden ja koneiden hankkimi- 18922: toista väkeä tulee entistä runsaammin maa- seksi vähittäismaks1whdoin aloittele- 18923: seudulle, olisi yritteliäimmille heistä varat- ville koti- ja käsiteollisuusyrittäjille. 18924: tava mahdollisuus saada hankituksi perustyö- 18925: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 18926: 18927: Arvo Sävelä. Jaakko Hakala. 18928: Niilo Honkala. Nestori Kaasalainen. 18929: Pertti Rapio. 18930: 1253 18931: 18932: IV,535. - Rah.al. N:o 403. 18933: 18934: 18935: 18936: 18937: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi H el- 18938: singin yliopiston ylioppilaskunnalle kirjastotalon lyhytai- 18939: kaisten rakennuslainojen vakauttamista varten. 18940: 18941: 18942: E d u s k u n n a II e. 18943: 18944: Helsingin yliopistossa opiskelevien ylioppi- laat omatoimisesti hankkineet 16 milj. mk. 18945: laiden ja nuorten tieteenharjoittajien yksi Luottolaitoksista, etupäässä maamme säästö- 18946: kaikkein tärkeimpiä opiskelu- ja tutkimus- pankeista on saatu pitempiaikaista lainaa 70 18947: työn edellytyksiä on Helsingin yliopiston milj. mk. Vakauttamattomia, rakennusaikai- 18948: ylioppilaskunnan kirjasto, joka tällä hetkellä sia luottoja on jälellä 22 milj. mk. Kun 18949: on maan tieteellisistä kirjastoista viidenneksi pitkäaikaisenkin lainamäärän kuoletusaika 18950: suurin. Lisäksi se on ainoa tieteellinen kir- on vain 10-15 vuotta, aiheuttavat lainojen 18951: jasto, josta opiskelijat saavat kurssikirjalli- korot ja lyhennykset suuren menoerän kir- 18952: suutta kotilainaukseen. Tämä merkitsee huo- jaston vuotuiseen talousarvioon. Näin ollen 18953: mattavaa helpotusta kalliisiin opintokustan- tämän laitoksen taloudelle tuottaisi suurta 18954: nuksiin. helpotusta, jos edes em. lyhytaikainen luotto 18955: Ylioppilaskunta on pitänyt välttämättö- voitaisiin muuttaa pitkäaikaiseksi, halpakor- 18956: mänä saada tälle laitokselle uuden talon, koiseksi valtionlainaksi. Tämän johdosta olisi 18957: joka vastikään on valmistunut ja otettu kohtuullista ja suotavaa, että valtio auttaisi 18958: käyttöön. Vanha kirjastotalo oli rakennettu tässä vaiheessa tuntuvammin tätä opiskeli- 18959: jo vuonna 1892, jolloin opiskelijamäärä oli joille välttämätöntä laitosta, joten ehdo- 18960: alle 2 000. Kirjaston käyttäjien määrä ny- tamme kunnioittaen eduskunnalle, 18961: kyisin on n. 10 000, joten vanha rakennus 18962: oli käynyt jo ajat sitten ahtaaksi ja epä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 18963: käytännölliseksi. Jo neljännesvuosisadan vi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 18964: reillä ollut suunnitelma uuden kirjastotalon uudelle momentille 20 miljoonan mar- 18965: rakentamiseksi pantiin alulle viime vuonna. kan määrärahan avustuslainana H el- 18966: Nyt valmistunut kirjastorakennus on tullut singin yliopiston ylioppilaskunnan 18967: maksamaan kalustoineen 108 milj. markkaa. uuden kirjastotalon lyhytaikaisten ra- 18968: Rakennustyön rahoittamiseksi ovat ylioppi- kennuslainojen vakauttamista varten. 18969: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 18970: 18971: Jaakko Hakal~ Atte Pakkanen. 18972: Erkki W. Mohell. 0. A. öhman. 18973: Eino Saari. 18974: 1264 18975: 18976: IV,t~s6. - Rah.al. N:o 404. 18977: 18978: Kajala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Mu- 18979: siikkiopiston omakotisäätiölle Lahden konserttitalon raken- 18980: nustyöstä aiheutuneiden lyhytaikaisten velkojen maksami- 18981: seen. 18982: 18983: Eduskunnalle. 18984: Lahden konserttitalo, jonka on rakennutta- noin 80 miljoonaa markkaa lyhytaikaista 18985: nut Musiikkiopiston omakotisäätiö, on karja- luottoa. Nimenomaan lukuisten vekselien, 18986: laisten ja hämäläisten yhteistoimintahengen joita erääntyy keskimäärin enemmän kuin 18987: kauneimpia ilmauksia. Tämän 31000 ms yksi jokaista päivää kohti, hoitaminen on 18988: käsittävän talon suojissa ovat sijansa saaneet säätiölle erittäin vaikeaa ja kallistakin saat- 18989: Viipurin Musiikkiopisto, 600 hengen kon- taen säätiön toiminnan ja olemassaolon jat- 18990: serttisali lämpiöineen ja muine aputiloineen, kuvasti uhanalaiseksi. Senvuoksi olisi välttä- 18991: Lahden kaupunginorkesterin harjoitussali, mätöntä saada lyhytaikainen velka vakaute- 18992: joka on nimetty Sirposaliksi Viipurin tuksi pitkäaikaisiksi !ainoiksi ja velkoj,en ko- 18993: Musiikkiopiston perustajan, professori Boris konaismäärä alennetuksi niin paljon, että 18994: Sirpon mukaan, Yleisradion Lahden studio talon vuotuisilla tuloilla voidaan kattaa 18995: ja 8-ratainen keilailuhalli. Lisäksi on talossa korko- ja hoitokustannukset. Tähän päämää- 18996: hotelli ja ravintola sekä kannattavuudelle rään pääsemiseksi tarvittaisiin lisäavustusta 18997: tärkeitä myymälätiloja. noin 20 miljoonaa markkaa ja halpakorkoista 18998: Konserttitalon rakentamista varten on Lah- kiinnelainaa noin 50 miljoonaa markkaa. 18999: den kaupunki luovuttanut säätiölle ilmaisen Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityksessä 19000: tontin ja antanut rakennustyötä varten ko- on Musiikkiopiston omakotisäätiölle esitetty 19001: rottomana lainana 30 miljoonaa markkaa. raha-arpajaisten voittovaroista avustuksena 19002: Valtiolta on säätiö saanut tähän mennessä 15 miljoonaa markkaa, mutta kuten edellä on 19003: avustuksena 27 miljoonaa markkaa. Omia selvitetty, ei tämä summa vielä riitä tuiki 19004: ja Viipurin Musiikkiopiston rahastoista saa- välttämättömään velkain vakauttamiseen. 19005: tuja varoja on säätiöllä ollut käytettävänään Pankeilta ja muilta rahalaitoksilta ei säätiö 19006: noin 85 miljoonaa markkaa. Kun konsertti- ole ponnistuksistaan huolimatta voinut saada 19007: talo kuitenkin on, ennakkolaskelmat ylittäen, enempiä kiinnelainoja, mikä osaltaan on joh- 19008: tullut maksamaan kalustoineen noin 340 mil- tunut talon julkisesta luonteesta. 19009: joonaa markkaa, mitä summaa talon eri- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 19010: koisluonne huomioonotettuna ei voida pitää nioittavasti, 19011: liian korkeana, on Musiikkiopiston omakoti- 19012: säätiö joutunut varsin raskaan, noin 200 mil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19013: joonaan markkaan nousevan velkataakan alle. tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan 19014: Tilannetta vaikeuttaa erityisesti se seikka, markan suuruisen avustuslainan Mu- 19015: että tästä velkasummasta on noin 60 mil- siikkiopiston omakotisäätiölle Lahden 19016: joonaa markkaa vekselivelkoja ja noin 20 konserttitalon rakennustyöstä aiheutu- 19017: miljoonaa markkaa tilivelkoja eli yhteensä neiden lyhytaikaisten velkojen maksa- 19018: mista varten, laina-aikana 25 vuotta. 19019: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 19020: Olavi Kajala. Antti Kukkonen. Laura Brander-Wallin. 19021: Kaino Haapanen. Elli Nurminen. Bruno J. Sundman. 19022: Aino Malkamäki. Kalle Kauhanen. Meeri Kalavainen. 19023: Matti Raipala. Erkki Tuuli. Toivo Kujala. 19024: G. Henriksson. Irma Ham.ara. Eino Raunio. 19025: Esa Koivusilta. Artturi Tienari. Urho Saariaho. 19026: Anni Flinck. J oh. Wirtanen. Felix Seppälä. 19027: Tyyne Paasivuori. Rafael Paasio. Niilo Honkala. 19028: Hemming Lindqvist. Arno Tuuma. Mauri Seppä. 19029: Kaisa Hiilelä. 19030: 12öö 19031: 19032: IV,~a7. - Rah.a.l. N:o 405. 19033: 19034: 19035: 19036: 19037: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi Lapin lää- 19038: nin omavaraistumista edistäviin tarkoituksiin. 19039: 19040: 19041: E d u s k u n n a 11 e. 19042: 19043: Lapin lääni on luonnonantimista rikas toteuttamiseksi on laadittu kymmenvuotis- 19044: maakunta. Paitsi laajoja metsäalueita siellä suunnitelma. Lainapääomia tarvittaisiin yh- 19045: on erittäin runsaasti hyviä viljelyskelpoisia teensä noin 5 000 milj. markkaa, josta maa- 19046: soita. Toisaalta maakunta ei vielä läheskään talouden perusluottoihin noin 3 1;2 miljardia 19047: ole omavarainen sellaisista tarvikkeista, joita ja pienteii)llisuuden tarpeisiin noin 11;2 mil- 19048: se itse voisi tuottaa. Lisäksi työttömyys siellä jardia. Vuosittain tarvittaisiin siis lainapää- 19049: on jatkuvaa. On laskettu, että vuosittain omaa 500 milj. markkaa. 19050: maakuntaan tuotetaan noin 3 miljardin mar- Kun tarkoitukseen ei ole muita pääomia 19051: kan arvosta muualta Suomesta sellaisia tar- tiedossa, olisi vaitionkin edun mukaista hoi- 19052: vikkeita, joita maakunnassa voidaan tuottaa taa tämä asia. Se tulisi nimittäin huomatta- 19053: ja jalostaa. Tämä epäkohta johtuu erityisesti vasti vähentämään maakunnan työttömyys- 19054: pääomien puutteesta. varojen tarvetta, joita viime vuosina on 19055: Lapin läänin maakuntaliiton toimesta on tarvittu 2-3 miljardia markkaa vuosittain. 19056: asiaa perusteellisesti tutkittu. Tällöin on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 19057: tultu siihen tulokseen, että omavaraisuuteen nioittaen, 19058: päästäkseen maakuntaan on raivattava 10 19059: vuoden kuluessa uutta peltoa noin 36 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19060: hehtaaria sekä hankittava lisää noin 18 000 tulo- ja menoarvioon 500 000 000 19061: lypsylehmää. Lisäksi tarvitaan pienteolli- markkaa pitkäaikaisiksi halpakorkoi- 19062: suutta sikäläisten raaka-aineiden jalostami- siksi lainoiksi Lapin läänin omavarais- 19063: seen ja kehittämiseen. Tämän ohjelman tumista edistäviin tarkoituksiin. 19064: Helsingissä 20 päivänä syyskunta 1955. 19065: 19066: Erkld Koivisto. Lauri Järvi. 19067: Niilo Ryhtä.. M. 0. Lahtela. 19068: 1256 19069: 19070: IV,53s. - Rah.al. N:o 406. 19071: 19072: 19073: 19074: 19075: Ryhtä ym.: ~Määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi tie- 19076: ja kuivatustöiden suorittamiseen aikaisemman asutuslain- 19077: säädännön mukaan muodostetuilla tiloilla. 19078: 19079: 19080: E d u s k u n n a ll e. 19081: 19082: Hallitus on vuoden 1956 tulo- ja menoar- Kun yksinomaan rakentamistöihin voidaan 19083: vioesityksessään 19 Pl. II: 11 ,Maanparan- arvioida vuonna 1956 tarvittavan n. 19084: nus-, tienteko-, raivaus- ja rakennustyöt asu- 80 000 000 markkaa ja kun momentin varoja 19085: tustoimintaa varten" kohdalla ~dottanut lisäksi tarvitaan tie-, kuivatus- ja raivaustöi- 19086: myönnettäväksi perusteluissa lähemmin mai- hin sekä tientekolainoitukseen, on hallituksen 19087: nittuihin tarkoituksiin 17 000 000 markkaa. ehdottamaa määrärahaa välttämättömään 19088: Määräraha on kuitenkin todelliseen tarpee- tarpeeseen verrattuna pidettävä täysin riit- 19089: seen verrattuna niin vähäinen, että se mer- tämättömänä. 19090: kitsee normaaliajan asutustoiminnan huo- Hallituksen esityksessä tämän momentin 19091: mattavaa tyrehtymistä. Määrärahaa käyte- kohdalla olevia perusteluja asutuslaissa edel- 19092: tään eniten asukkaalle viljelys- ja raivausso- lytettyjen tie- ja kuivatustöiden suorittami- 19093: pimuksella luovutettujen ns. koeviljelystilo- sen osalta olisi myös selvennettävä 11 Pl: n 19094: jen rakentamiseen valtion ja asukkaan välillä XVI luvussa olevan vastaavan samannimisen 19095: tehdyn urakkasopimuksen mukaisesti, mikä momentin kohdalla tekemässämme raha-asia- 19096: toiminta on huomattavasti viime aikoina li- aloitteessa ehdottamamme sanamuodon mu- 19097: sääntynyt. Kuluvan vuoden määrärahava- kaisesti. On tärkeätä, että myös aikai- 19098: jaus tulee yksinomaan rakennustöiden osalta semman asutuslainsäädännön ja pika-asutus- 19099: olemaan n. 30 000 000 markkaa. Esitetyllä lain mukaisilla tiloilla tarpeelliset tie- ja kui- 19100: määrärahalla ei siten voitaisi rahoittaa kuin vatustyöt sekä tällaisten hankkeiden vaiku- 19101: osa jo tehtyjen viljelys- ja raivaussopimusten tuspiirissä olevien niihin verrattavien mui- 19102: edellyttämästä rakentamistarpeesta. Ensi den pientilojen tie- ja kuivatustyöt tulevat 19103: vuonna tullaan tekemään lisäksi ainakin noin suoritetuiksi. 19104: 100 uutta viljelys- ja raivaussopimusta. Jol- Edellä olevan johdosta ehdotamme kun- 19105: lei varoja saada enemmän käytettäväksi, su- nioittaen, 19106: pistuu vuoden 1936 asutuslain mukainen 19107: asutustoiminta asukkaiden kanssa koeviljelys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19108: tiloista tehtyihin sopimuksiin, jotka velvoit- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 19109: tavat rakentamaan ja raivaamaan, mutta 11 momentille lisäyksenä 100 miljoo- 19110: jota velvoitusta ei ole mahdollisuutta täyttää naa markkaa tarpeellisten tie- ja kui- 19111: varojen puutteen vuoksi. Huomattava on vatustöiden suorittamiseksi aikaisem- 19112: lisäksi, että näitä rakentamistöitä ei voida man asutuslainsäädännön ja pika-asu- 19113: rahoittaa minkään muun momentin varoilla. tuslain mukaan muodostet1tilla tiloilla. 19114: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 19115: 19116: Niilo Ryhtä. Heikki Soininen. 19117: Arvi Ikonen. Erkki Koivisto. 19118: Eemil Partanen. 19119: 1257 19120: 19121: IV,o39. - Rah.al. N:o 407. 19122: 19123: 19124: 19125: 19126: Kiviaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi 19127: maaseudun asunto-olojen parantamiseen. 19128: 19129: 19130: E d u s k u n n a ll e. 19131: 19132: Maaseudun vähävaraisen väestön asunto- hallituksen esittämästä määrästä. Maaseudun 19133: olot ovat huonot ja kaipaavat perusteellista asunto-olojen !korjaus· olisi suoritettava paitsi 19134: korjausta. Hallituksen esityksen mukaan asumisen viihtyisyyden takia myöskin tervey- 19135: ensi vuoden tulo- ja menoarviossa on maa- dellisistä syistä. 19136: seudun asunto-olojen parantamiseen varattu Myöski~ rakentaminen vähentäisi työttö- 19137: 1 850 miljoonaa markkaa !ainoiksi rakenta- myysmäärärahojen tarvetta maaseudulla. 19138: jille. Maatalousministeriön asutusasiainosas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 19139: ton esitys oli ensi vuodeksi 3 miljardia mark- 19140: kaa, mutta todellinen tarve on huomattavasti ' että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19141: vieläkin suurempi. Koska hallituksen esittämä tulo- ja menoarvioon 1150 000 000 19142: määrära:ha ei riitä :kuin osalle lainanhaki- markkaa lisäyksenä lainoiksi maaseu- 19143: joista, olisi määrärahaa tuntuvasti lisättävä dun asunto-olojen parantamiseksi. 19144: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 19145: 19146: Aleksi Kiviaho. Ma.rtti Leskinen. Matti Koivunen. 19147: Toivo Niiranen. Pertti Rapio. Usko Seppi. 19148: 1258 19149: 19150: IV,54o. - Rah.a.l. N:o 408. 19151: 19152: 19153: 19154: 19155: Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus- 19156: Zainoiksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen. 19157: 19158: 19159: Eduskunnalle. 19160: 19161: Maaseudun vähävaraisen väestön aBunto- tarkoituksenmukaisia ja että rakentamistöitä 19162: olot ovat jatkuvasti varsin huonot erittäinkin ammattitaitoisesti valvotaan, mikä kaikki on 19163: mMll pohjois- ja keskiosissa sekä rajaBeu- omansa suuressa määrin nostamaan rakenta- 19164: duilla. Vanhat korjattavissa olevat sekä kor- mistasoa maaseudullamme. 19165: jauskelvottomina uusittavat asunnot eivät Vuonna 1955 on tarkoitukseen osoitettu 19166: useinkaan täytä alke.ellisimpiakaan asuunolle 1 850 000 000 markkaa. Kysyntää ei tällä 19167: asetettavia vaatimuksia. Kysymyksessä ole- määrällä ole kuitenkaan voitu läheskään tyy- 19168: van väestön vähäiset tulot ja rakentami.skus- dyttää ja suuret määrät täysin perusteltuja 19169: tannusten kalleus muodostavat useimmissa hakemuksia on täytynyt varojen puutteen 19170: tapauksissa asunto-olojen parantamiselle es- vMksi jättää ottamatta vastaan tai odotta- 19171: teen, jonka poistaminen ilman valtion tukea maan uusia varoja. Kun on odotettavissa, 19172: on mahdotonta. Kun usejmmiten kysymyk- e.ttä varojen tarve vuonna 1956 tulee olemaan 19173: sessä ovat muutenkin puutteellisissa olosuh- ainakin saman suuruinen kuin kuluvana 19174: teissa elävät monilapsiset perheet, on asunto- vuonna, on välttämätöntä, että momentille 19175: jen saattaminen mahdollisimman nopeasti osoitetaan varoja ainakin 3 000 000 000 mark- 19176: tyydyttävälle kannalle sitä:kin tärkeämpää. kaa. Hallitus on kuitenkin esityksessään vuo- 19177: Maaseudun asunto-olojen parantamiselle. olisi den 1956 tulo- ja menoarvioksi ehdottanut 19178: annettava sille yhtenä maamme tärkeimpien tätä tarkoitusta varten vain 1850 000 000 19179: kysymysten joukkoon luettavana kuuluva markkaa. 19180: huomio. Ko. asunto-olojen parantamiseen tä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 19181: hän mennessä myönnetyt lainavarat eivät ole 19182: läheskään tyydyttäneet kysyntää, vai'kka ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19183: kentajille myönnetyt lainat ovat olleet suu- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 19184: ruudeltaan keskimäärin vain n. 30 % raken- 12 momentt"lle 1150 000 000 markan 19185: tamiskustannuksista. Lisäksi on otettava huo- lisäyksen rakennuslainoiksi maaseudun 19186: mioon, että lainoja myönnettäessä huolehdi- asunto-olojen parantamiseen. 19187: taan siitä, että rakentamissuunnitelmat ovat 19188: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 19189: 19190: Eino Rytinki. Eemil Pa.rta.nen. Eino E. Heikura.. 19191: Eino Uusitalo. Esa. Koivusilta. Eeli Erkkilä. 19192: J. J!'. Pöykkö. Yrjö Hautala. Antti J. Ra.;nta.ma.a.. 19193: Yrjö Sinkkonen. 19194: 1259 19195: 19196: lV,541. - Ra.h.al. H:o 409. 19197: 19198: 19199: 19200: 19201: Ra.ipala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi 19202: maanparannustöitä varten. 19203: 19204: 19205: Eduskunnalle. 19206: 19207: Koska maanparannustoiminnan vaikutus jen puutteessa odottaa vuosikausia kuivatus- 19208: varsinkin maamme liian pienten tilojen elin- töiden aloittamista. Edellämainitulla 400 000 19209: kelpoisuuteen on erittäin suuri nykyoloissa, ha: lla on yhteensä noin 65 000 osakasta, 19210: jolloin lisämaata muulla tavoin ei juuri ole jotka saisivat tilaa kohti kuivatustöiden tul- 19211: saatavissa, olisi tärkeätä, että lainoja maan- tua suoritetuksi yli 5 ha hedelmällistä lisä- 19212: parannustöihin olisi enemmän käytettävissä maata. 19213: kuin nyt tulo- ja menoarvioesityksessä esi- Edellä lausutun perusteella ehdotamme 19214: tetään, eli 350 000 000 markkaa. kunnioittaen, 19215: Asian laajakantoisuutta kuvaa se, että 19216: tällä kertaa on maanviljelysinsinööripiireissä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19217: rästissä olevia maanparannustutkimusano- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 19218: muksia 5 027 kpl. Kun hyötyalue keskimää- 8 momentille lisäyksenä 100 000 000 19219: rin tällaisissa kuivatushankkeissa on ollut n. markkaa maanparannustöihin myön- 19220: 80 ha, tietää tämä sitä, että noin 400 000 ha nettäviä lainoja varten. 19221: etupäässä juuri pientilojen maista saa Varo- 19222: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 19223: 19224: Matti RaipaJa.. Mauri Seppä. 19225: Erkki Koivisto. Erkki Leikola. 19226: Jaakko Hakala. 19227: 19228: 19229: 19230: 19231: 54 E 626/55 19232: 1260 19233: 19234: IV,542. - Rah.al. N:o 410. 19235: 19236: 19237: 19238: 19239: Bult ym..: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi maaseudun 19240: vähävaraisille talouksiensa sähköistämiseen. 19241: 19242: 19243: E d u s k u n n a ll e. 19244: 19245: Kun sodan jälkeisenä aikana on käytetty tavaksi lainoina maaseudun vähävaraisilla 19246: valtakunnan sähköistämiseen huomattavasti sä:hkön tarvitsijoille. 19247: varoja, olisi luonnollista, että varattaisiin Valitettavasti vuoden 1956 tulo- ja meno- 19248: mahdollisuus kaikille tämän 'energian hyväk- arvioon ei ole tähän tarkoitukseen varattu 19249: sikäyttöön. varoja. 19250: Valitettavasti kuitenkin on niin, että suuri Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 19251: määrä maaseudun pieneläjistä ei voi liittyä 19252: sähkön käyttäjiksi varojen puuttuessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19253: Tämän esteen poistamiseksi olisi valtioval- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark- 19254: lan kiinnitettävä asiaan entistä parempaa kaa annettavaksi halpakorkoisina lai- 19255: huomiota ja varattava vuosittain valtion tulo- noina maaseudun vähävaraisille säh- 19256: ja menoarvioon tarvittava määräraha annet- köntarvitsijoille talouksiensa sähköis- 19257: tämiseen. 19258: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 19259: 19260: Mikko Hult. Otto Muikku. Toivo Niiranen. 19261: Artturi Koskinen. Väinö Tikkaoja. Varma K. Turunen. 19262: Urho Kulovaara. Elli Nurminen. Veikko Helle. 19263: Urho Kähönen. 19264: 1261 19265: 19266: IV,ö43. - Rah.al. N:o 411. 19267: 19268: 19269: 19270: 19271: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pienvil- 19272: jelijöille sekä maaseudun omakotien ja pienasuntojen 19273: omistajille heidän talouksiensa sähköistämisestä aiheutu- 19274: vien kustannusten suorittamista varten. 19275: 19276: 19277: E d u s k u n n a ll e. 19278: 19279: Maaseudun sähköistäminen on käynnissä. Sähköistämättömät alueet ovat harvaan 19280: Valtio ja kunnat ovat huomattavilla sum- asuttuja syrjäseutuja, ja sähköistys tulee 19281: milla avustaneet maakunnallisia sähköyhty- siitäkin syystä nykyisille sähkön tilaajille 19282: miä hankkeen toteuttamisessa. Maaseudun entistä kalliimmaksi. Kun sähköistäminen 19283: edun ja viihtyisyyden kannalta olisi ensiar- läheskään kaikkien maatalouksien ja maaseu- 19284: voisen tärkeätä saada tämä yritys laajassa dun omakotien ja muiden pienasuntojen 19285: mitassa päätökseen viedyksi. Sähköyhtymille omistajien kohdalta ei ole ilman valtion tu- 19286: myönnetyistä valtion avustuksista huolimatta kea mahdollista, tulisi valtion maakunnalli- 19287: tulee sähköistäminen kuitenkin siksi kalliiksi, sille sähköyhtymille myöntämiensä avustus- 19288: että pienviljelijöiden suuren joukon ja maa- ten lisäksi erikseen tukea heikossa taloudelli- 19289: seudun omakotien ja muitten pienasuntojen sessa asemassa olevia maanviljelijöitä ja 19290: omistajien on ollut pakko pidättyä sähköis- maaseudun omakotien ja muiden pienasunto- 19291: tämissopimuksen tekemisestä. Rahaolojen yhä jen omistajia heille riittävän edullisilla eh- 19292: kiristyessä monet sopimuksen tehneistä ovat doilla myönnettävien lainojen avulla. Lai- 19293: joutuneet vaikeuksiin sopimusten mukaisten noitus voisi tapahtua asutuslautakuntien ja 19294: tariffiyksikkö- ja muiden sähköistämisestä osuuskassojen välityksellä hallituksen anta- 19295: johtuvien maksujen suorittamisessa. Tämä mien ohjeiden mukaisesti. 19296: on vaikuttanut ja tulee edelleenkin vaikutta- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 19297: maan haitallisesti maaseudun sähköistämisen dotamme, 19298: suunnitelmalliseen toteuttamiseen. Maakun- 19299: nalliset sähköyhtiöt vaativat yleensä vähin- etf;Ji Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19300: tään 70'---80 % tariffiyksikköjen mukaisen tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 19301: liittymisen ennen kuin työt muuntajapiirin kan määrärahan jaettavaksi pitkäai- 19302: alueella pannaan käyntiin. Kun siihen raha- kaisina, halpakorkoisina lainoina vähä- 19303: vaikeuksien takia monissa tapauksissa ei ole varaisille pienviljelijöille sekä maaseu- 19304: päästy, on sähköistäminen jäänyt toteutta- dun omakotien ja pienasuntojen omis- 19305: matta. Rakennuskustannuksia ja sähköistä- tajille heidän talouksiensa sähköistä- 19306: misen yleistä toteuttamista ajatellen olisi misestä aiheutuvien lmstannusten suo- 19307: edullista, että liityntä ja työn suoritus ta- rittamista varten. 19308: pahtuisi koko laajuudessaan aina siellä, 19309: minne runkojohdot tulevat vedetyiksi. 19310: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 19311: 19312: Lauri Myllymäki. Elli Stenberg. Eino Roine. 19313: Usko Seppi. Pauli Puhakka. Leo Suonpää. 19314: 1262 19315: 19316: IV,1144. - B.a.h.a.l. N:o 412. 19317: 19318: 19319: 19320: 19321: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistämislainoiksi 19322: pienviljelijöille ja muille heihin verrattaville. 19323: 19324: 19325: E d u s k u n n a.ll e. 19326: 19327: Sodan jälkeisinä vuosina on maaseudun Kun syrjäseutujen ja yleensä maaseudun 19328: sähköistys mennyt ripeästi eteenpäin. Sähkö vähävaraisilla asukkailla ei ole mahdollisuuk- 19329: onkin muodostunut yhdeksi tärkeimmistä sia pääoman puutteen vuoksi hankkia talouk- 19330: hyödykkeistä. Sähkövoima avaa eri puolilla siinsa sähköä, eikä välttämättömiä kojeita, 19331: maaseutua hyvin suuria mahdollisuuksia laa- jotka talouksissa tarvitaan, niin olisi valtion 19332: jankin pienteollisuuden harjoittamiselle maa- tuettava maaseudun vähäv·araisia asukkaita 19333: seudulla ja luo entistä paremmat mahdolli- myöntämällä halpakorkoisia lainoja sähkövir- 19334: suudet maatalouden kehittämiselle myöskin ran saamiseksi ja tarvittavien kojeiden hank- 19335: Pohjois-Suomessa. kimiseksi. 19336: Lapin maakuntaliiton julkaisusta ,Lapin Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 19337: läänin tulevaisuuden tavoitteita" lähemmin 19338: selviävät ne rajattomat mahdollisuudet, mitkä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19339: esim. Lapin läänin alueena ovat maatalou- tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mark- 19340: den ja kotimarkkinateollisuuden alalla. Näi- kaa käytettäväksi halpakorkoisten säh- 19341: den mahdollisuuksien hyväksi käyttämisen köistämislainojen myöntämiseen pien- 19342: yhtenä edellytyksenä on, että maaseutu, myös- viljelijöille ja muille heihin verratta- 19343: kin syrjäiset alueet, saadaan sähköistetyksi. ville asukkaille. 19344: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 19345: 19346: J. F. Pöykkö. Einari Jaakkola. 19347: T. Saloranta. Erkki Ryömä. 19348: 1263 19349: 19350: IV,545. - Rah.al. N:o 413. 19351: 19352: 19353: 19354: 19355: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi säh- 19356: köistämislainoiksi syrjäseutujen pienviljelijöille. 19357: 19358: 19359: Eduskunnalle. 19360: 19361: Maamme asutuskeskukset ja vauraat rinta- tärkeämpää, koska maamme syrjäseudut ovat 19362: maat ovat olleet jo useita vuosikymmeniä jääneet sähköistämisessä viimeisiksi ja kor- 19363: sähköistettynä. Tämä on saatu aikaan koko keat tariffiyksikkömaksut ja sähköistettävien 19364: kansan yhteisillä ponnistuksilla, työllä ja uh- talouksien sisäjohtotyöt vaativat nykyisin jo 19365: rauksilla. Sähkövoima onkin merkittävällä pieniltäkin talouksilta lähes 200 000 markan 19366: tavalla ja suurella osuudella kehittänyt pääomasijoituksen taloutta kohden. Näinol- 19367: maamme elinkeinoelämää. Sitä mukaa kuin len eivät syrjäseudut selviydy sähköistämis- 19368: maaseudun sähköistäminen edistyy, voidaan kysymyksestä ilman valtion lainoja. Tälläkin 19369: teollisuutta ja monipuolista elinkeinoelämää hetkellä on laajoja sähköistämissuunnitelmia 19370: sijoittaa myös maaseudulle, raaka-aineiden mm. Koillis-Pohjanmaalla ja Kainuussa, 19371: alkulähteelle ja työvoimaakin tuottavan maa- missä Sähköosakeyhtiö Kainuun Valo ja Koil- 19372: seudun omaan piiriin. Sähkön käyttö vähen- lis-Pohjan Sähkö Oy ovat toteuttamassa har- 19373: tää maaseudulla ja maataloudessa tapahtu- vaan asuttujen syrjäseutujen sähköistämistä. 19374: vaa hukkatyötä ja luo edellytykset siellä val- Uusien muuntopiirien perustaminen on tällä 19375: litsevan ahkeruuden ja pitkän työpäivän poh- alueella kuitenkin tuottanut vaikeuksia, sillä 19376: jalla maaseutuelämän kustannusten alentami- pääoman puute on näissä maakunnissa mel- 19377: seen. kein voittamaton este sähköistämiskysymystä 19378: Nykyisenä ajankohtana on kuitenkin syr- eteenpäin vietäessä. 19379: jäisillä maaseutupaikkakunnilla sellaista ra- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 19380: hanniukkuutta, ettei ole kyetty sähköistä- 19381: mistä riittävän nopeasti toteuttamaan. Pää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19382: oman puutteessa ovat hyvin monet pientilal- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 19383: liset ja pientalouden harjoittajat jääneet syr- kan määrärahan käytettäväksi pienvil- 19384: jään sähköistämispyrkimyksistä. Senvuoksi jelijöille myönnettävinä halpakorkoi- 19385: olisikin sähköistämisen toteuttamiseen saa- sina sähköistämislainoina maamme syr- 19386: tava valtiolta halpakorkoisia ja pitkäaikaisia jäseutuja sähköistettäessä. 19387: lainoja. Lainojen myöntäminen on sitäkin 19388: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 19389: 19390: Niilo Ryhtä. Tahvo Rönkkö. Erkki Koivisto. 19391: 1264 19392: 19393: IV,546. - Rah.al. N:o 414. 19394: 19395: 19396: 19397: 19398: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistämislainoiksi 19399: vähävaraisille pientilallisille ja muille heihin verrattaville. 19400: 19401: 19402: E d u s k u n n a 11 e. 19403: 19404: Maaseudun ja varsinkin sen harvaan asut- tää valtion varoista halpakorkoista lainaa ti- 19405: tujen syrjäseutujen kiireellinen sähköistämi- lan sähköistämistä varten samoinkuin Poh- 19406: nen on nykyisin muodostunut näitten alueit- jois-Suomen hävitetyn alue.en jälleenrakenta- 19407: ten väestön elämän elpymisen välttämättö- jillekin, olisi valtion oikeudenmukaisuuden ja 19408: mäksi edellytykseksi. Sähkövirran hankkimi- tasapuolisuuden vudksi tuettava muitakin 19409: nen pientiloille tulee kuitenkin siksi kalliiksi, maaseudun vähävaraisia asukkaita myöntä- 19410: etteivät pienviljelijäin omat mahdollisuudet mällä heille halpakoi'koisia lainoja sähkövir- 19411: ja varat tähän monastiikaan riittä. Tästä on ran saamiseksi. 19412: ollutkin seurauksena se valitettava ilmiö, että Kaiken edellä lausutun nojalla, ja kun 19413: maaseudun asukkaat etenkin syrjäseutujen sähköistämislainat ovat edelleenkin maase.u- 19414: hajatiloilla, missä sähkön hankkimisesta ai- ,dun ja erittäinkin sen harvaan asuttujen syr- 19415: heutuu tavallista suurempia kustannuksia, jäseutujen pientiloille erittäin tarpeellisia, 19416: ovat monasti jääneet edelleenkin ilman säh- ehdotamme kunnioittaen, 19417: köä, tai sähkön ovat saaneet tilalleen vain 19418: varakkaammat viljelijät, joiden kannetta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19419: vaksi on jäänyt, vain osan paikka:kunnan tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 19420: asullrlraista ja tiloista pystyessä hankkimaan kan siirtomäärärahan käytettäväksi 19421: sähkövirran, tavallista suuremmat kustan- halpakorkoist en sähköistämislaino jen 19422: nukset. myöntämise.en lähinnä vähävaraisille 19423: Edellä esitetyistä syistä, ja kun maanhan- pientilallisille ja muille heihin verrat- 19424: kintalain mukaan asutetuille voidaan myön- taville henkilölle. 19425: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 19426: 19427: Arvi Ikonen. Niilo Ryhtä. 19428: Heikki Soininen. Yrjö Sinkkonen. 19429: K. Kauhanen. 19430: 1265 19431: 19432: IV,547. - Rah.al. N:o 415. 19433: 19434: 19435: 19436: 19437: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistämislainoiksi 19438: pienviljelijöille. 19439: 19440: 19441: E d u s k u n n a ll e. 19442: 19443: Maaseudun sähköistäminen on tällä kertaa jaettavaksi lainoina samalla tavalla kuin ai- 19444: melko hiljaista senvuoksi, että sähköistämättä kaisemmin hävitetyn alueen väestölle 19445: olevilla syrjäisillä ja harvaanasutuilla myönnetyt sähköistämislainat: 10 vuoden 19446: alueilla asuva väestö on suurimmalta osalta maksuajalla ja 70 % kustannusarviosta, kui- 19447: sellaista vähävaraista väestöä, jolla ei ole tenkin enintään 75 000 markkaa taloutta 19448: mahdollisuutta talouksiaan sähköistää, sillä kohden. Nyt kun ei ole rakennustarvikkeista 19449: korkeat tariffimaksut ja sähköistettävien ta- eikä työvoimasta puutetta, niin maaseudun 19450: louksien sisäasennustyöt tulevat pienissäkin sähköistäminen olisi saatava päätökseen ja 19451: talouksissa maksamaan noin 200 000 mark- siltä osalta elämä elpymään. 19452: kaa. Tällaisen pääoman sijoittamiseen ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19453: yhdellä kertaa ole minkäänlaista mahdolli- nioittaen, 19454: suutta olemassa. Pääoman sijoittamista var- 19455: ten olisi saatava pitkäaikaista ja halpakor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19456: koista lainaa ja saatava maksut tällä tavalla tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar- 19457: jakaautumaan useamman vuoden aikana kan suuruisen määrärahan jaettavaksi 19458: maksettaviksi. Pitkäaikaista ja halpakor- pienviljelijöille halpakorkoisina lai- 19459: koista lainaa ei ole mahdollisuus saada muu- noina sähköistämistä varten samojen 19460: ten kuin varaamaila valtion tulo- ja meno- perusteitten mukaan kuin hävitettyjen 19461: arvioon sitä varten tarvittava määräraha alueitten sähköistämislainat jaettiin. 19462: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 19463: 19464: Eino Rytinki. Toivo Antila. Eemil Partanen. 19465: Artturi Jämsen. Eino Uusitalo. Ma.rja Lahti. 19466: Eeli Erkldlä. Eino E. Heikura. T. Saloranta. 19467: Tahvo Rönkkö. Yrjö Hautala. 19468: 1266 19469: 19470: 1V,IS4S. - Ra.h.a.l. N:o 416. 19471: 19472: 19473: 19474: 19475: Lahtela. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi 19476: vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen maaseudulle. 19477: 19478: 19479: E d u s kunnalle. 19480: 19481: Eduskunta on useaan otteeseen todennut, 1954 valmistunut vedenhankinta- ja viemä- 19482: että vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen röintisuunnitelma, jonka kustannusarvio on 19483: maaseudulla on tärkeä ja että sitä on edis- 278 000 000 markkaa ja joka koskee noin 19484: tettävä valtion tuella. Hallituksen esityk- 4 000 asukkaan vesihuollon järjestelyä. Kun 19485: sessä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioksi oli on pidettävä tärkeänä, että tällaiset työt, 19486: ehdotettu 75 000 000 markan määräraha !ai- vaiheittain toteutettuinakin, voitaisiin tehdä 19487: noiksi vesi- ja viemärilaitteiden rakentami- suunnitelman mukaisesti, jolloin myös kehi- 19488: seksi maaseudulle. Vuoden 1956 tulo- ja tys on otettu huomioon, on ehdotettu mää- 19489: menoarvioesityksessä on hallitus esittänyt räraha täysin riittämätön. 19490: ·mainittuun tarkoitukseen 19 Pl. II luvun 13 Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 19491: momentille 50 000 000 markkaa eli 25 000 000 dotamme, 19492: markkaa vähemmän kuin vuonna 1955, 19493: vaikka tarve on lisääntynyt. Maaseudulla on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19494: nyt yksityisten hankkeiden ohella odotta- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 19495: massa lainavarojen saantia useita kymmeniä 13 momentille lisäyksenä 200 000 000 19496: suuria vesihuoltohankkeita, koska kunnollisen markkaa lainoiksi vesi- ja viemäri- 19497: veden saanti terveydellisistä syistä on erikoi- johtolaitteiden mkentamiseen maa- 19498: sen tärkeä. Esimerkkinä mainittakoon Kemi- seudulle. 19499: järven rakennussuunnitelma-alueen vuonna 19500: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 19501: 19502: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö. 19503: Esa Koivusilta. Niilo Ryhtä. Vilho Väyrynen. 19504: 1267 19505: 19506: IV,u9. - Rah.al. N:o 417. 19507: 19508: 19509: 19510: 19511: Pesonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi 19512: vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen maaseudulle. 19513: 19514: 19515: E d u s k u n n a 11 e. 19516: 19517: Viitaten rah.al. n:o 306 (1954 vp.) perus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19518: teluihin ja todeten satojen vesihuoltohank- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 200 19519: keiden, joiden toteuttamiseen tarvitaan yli miljoonaa markkaa lainoiksi vesi- ja 19520: 2 000 miljoonaa markkaa, odottavan maa- viemärijohtolaitteiden rakentamiseen 19521: taloushallituksen insinööriosastolla lainoi- maaseudulle. 19522: tusta, ehdotamme kunnioittavasti, 19523: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 19524: 19525: Edvard Pesonen. Elli Nurminen. G. Henriksson. 19526: Irma Ham.ara. Tyyne Paasivuori. Bruno J, Sundm~. 19527: Onni Mannila. 19528: 19529: 19530: 19531: 19532: 55 E 626/55 19533: 1268 19534: 19535: IV,515o, - Rah.al. N:o 418. 19536: 19537: 19538: 19539: 19540: Våä.nänen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi vesijohto- 19541: ja viemärilaitteiden rakentamiseksi maaseudulle. 19542: 19543: 19544: E d u s k u n n a 11 e. 19545: 19546: Maatalouslaskennan mukaan on yli kahden neisyyteen maassamme. Näiden ja monien 19547: peltohehtaarin viljelmillä vain joka kymme- muiden syiden takia olisi välttämätöntä, että 19548: nenteen asuinrakennukseen vesijohto. Vielä vesihuolto-olot maaseudulla saataisiin mah- 19549: huonompi on tilanne alle kahden peltoheh- dollisimman nopeasti korjaantumaan. En- 19550: taarin tiloilla, koska niistä 94.5 % on ilman simmäisenä edellytyksenä on tällöin riittävien 19551: vesijohtoa. Syynä vesihuoltolaitteiden vähyy- rahavarojen saanti. 19552: teen on ennen kaikkea varojen puute. Val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19553: tion tuki on jatkuvasti ollut asian tärkeyteen nioittaen, 19554: nähden varsin vaatimatonta. 19555: Vesihuoltolaitteiden merkitys työn säästön että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19556: ja asunto-olojen parantamisen kannalta tun- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan 19557: nustetaan kaikkialla. On myös tunnettu tosi- markan määrämhan lainoiksi vesi- 19558: asia, että puutteelliset vesihuolto-olomme johto- ja viemärilaitteiden rakentttmi- 19559: ovat pääasiallisena syynä lavantaudin Ievin- seksi maaseudulle. 19560: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 19561: 19562: Hilja Väänänen. Vieno Simonen. Atte Pakkanen. 19563: Marja Lahti. Eino Palovesi. Matti Mattila. 19564: Sylvi Halinen. Lennart Heljas. Elli Nurminen. 19565: Martti Leskinen, Heikki Soininen. KaJle Kämäräinen. 19566: 1269 19567: 19568: IV,e~öl. - Fin.mot. N:o 419. 19569: 19570: 19571: 19572: 19573: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till 19574: lån för höjande av fiskhushållningen. 19575: 19576: 19577: Till Riksdagen. 19578: 19579: För att eliminera svärigheterna som före- I statsförslaget för är 1956 finnas visser- 19580: finnas i fräga om avsättningen pä fisk och ligen för ovannämnt ändamäl upptagna 20 19581: för att hindra att inköpspriset på fisk under miljoner mark - samma belopp som för i 19582: säsongtid faller ned till en ur fiskarens syn- är - men denna summa har visat sig vara 19583: punkt sett olönsam nivä, är man inom alldeles otillräcklig. ' 19584: expertkretsar fullt ense om nödvändigheten Hänvisande tili ovanstäende föreslä under- 19585: av att uppföra allt flere anläggningar för tecknade, 19586: frysning, djupfrysning, torkning och för- 19587: ädling av fisk. Sädana anläggningar fordra att Riksdagen i statsförslaget för år 19588: emellertid sä stora anläggningskostnader att 1956 måtte upptaga ett tilläggsanslag 19589: fiskarnas egna företag inte ensamma äro i på 20 miljoner mark att utdelas som 19590: ständ att anskaffa nödigt kapital. Här bör lån med låg ränta åt fiskarnas egna 19591: staten träda hjälpande emellan c;>ch bevilja företag för byggandet av anläggnin- 19592: längfristiga Iän med läg ränta · för sagda gar för frysning, djupfrysning, tork- 19593: ändamäl. ning och förädling av fisk. 19594: Helsingfors den 19 september 1955. 19595: 19596: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik. 19597: RaJner Virtanen. Nestori Nurminen. 19598: 1270 19599: 19600: IV,e~e~1. - Rah.a.l. N:o 419. 19601: Suomennos. 19602: 19603: 19604: 19605: Rosenberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai., 19606: noiksi kalatalouden edistämiseksi. 19607: 19608: 19609: E d u s k u n n a 11 e. 19610: 19611: Jotta voitaisiin poistaa vaikeudet kalan Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityksessä 19612: menekkimahdollisuuksien suhteen ja estää on tosin otettu edellä mainittuun tarkoituk- 19613: kalan hinnan putoamista sesonkiaikana ka- seen 20 milj. mk - sama määrä kuin tänä 19614: lastajan suhteen kannattamattomalle tasolle, vuonna- mutta tämä määrä on osoittautu- 19615: ollaan asiantuntijapiireissä yksimielisiä siitä, nut aivan riittämättömäksi. 19616: että on välttämätöntä rakentaa yhä useampia Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet 19617: jäädytys-, syväjäädytys-, kuivaamis- ja ja- sen vuoksi ehdottavat, 19618: lostuslaitoksia. Sellaiset laitokset vaativat 19619: kuitenkin niin suuria kustannuksia, että ka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19620: lastajien omat yritykset eivät yksin kykene tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19621: hankkimaan tarvittavaa pääomaa. Tässä on 20 000 000 markkaa halpakorkoisiksi 19622: valtion tultava apuun ja myönnettävä pitkä- lainoiksi kalastajien omille yrityksille 19623: aikaisia halpakorkoisia lainoja. sanottuihin kalan jäädytys-, syväjäädytys-, kui- 19624: tarkoituksiin. vaamis- ja jalostuslaitosten rakenta- 19625: mista varten. 19626: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 19627: 19628: Gösta. Rosenberg. Toivo Asvik. 19629: Rainer Virtanen. Nestori Nurminen. 19630: 1271 19631: 19632: IV,552. - Fin.mot. N:o 420. 19633: 19634: 19635: 19636: 19637: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av anslag till under- 19638: stödslån åt lantbrukare, som drabbats av skördeskador 19639: år 1955. 19640: 19641: 19642: T i 11 R i k s d a g en. 19643: 19644: De skördeförluster, som drabbat lant- mål knappast kan uppbringas på den pri- 19645: bruksproduktionen tili följd av torkan och vata lånemarknaden och då lantbruket icke 19646: insektangreppen under detta år, har appro- heller förmår erlägga de höga räntor som är 19647: ximativt uppskattats tili flere miljarder gällande borde stödlån mot låg ränta bevil- 19648: mark. Då lantbruket även under senaste år jas av statsmedel på samma sätt som man 19649: drabbades av minst lika omfattande skörde- förfar t. ex. i vårt västra grannland Sve- 19650: förluster tili följd av den då inträffade onor- rige. 19651: malt rikliga nederbörden, kommer en stor 1\Ied hänvisning tili ovan anförda föreslås 19652: del av lantbruksbefolkningen icke att orka vördsamt, 19653: bära de ekonomiska följderna av nu inträf- 19654: fade naturskador. De största svårigheterna att Riksdagen måtte i statsförslaget 19655: kommer att uppstå beträffande finansierin- för år 1956 upptaga ett anslag om 19656: gen av foderinköp för inkommande stallut- 500 000 000 mark att utges som stöd- 19657: fodringsperiod och för anskaffning av göd- lån mot låg ränta åt sådana lant- 19658: selmedel och utsäde för nästa års behov. brukare, som drabbats av skördeska- 19659: Då tillräckliga lånemedel för dylika ända- dor år 1955. 19660: Helsingfors den 15 september 1955. 19661: 19662: Verner Korsbäck. Albin Wickman. 19663: Bertel Lindh. John Forsberg. 19664: 1272 19665: 19666: IV,552. - Rah.al. N:o 420. 19667: Suomennos. 19668: 19669: 19670: 19671: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi 19672: vuoden 1955 satovahingoista kärsineille maanviljelijöille. 19673: 19674: 19675: E d u s k u n n a 11 e. 19676: 19677: Ne satovahingot, jotka tänä vuonna ovat vissa yksityisillä lainamarkkinoilla ja kun 19678: kohdanneet maataloutta kuivuuden ja tuho- maatalous ei myöskään kykene maksamaan 19679: hyönteisten johdosta, on ·likimääräisesti ar- voimassa olevia korkeita korkoja, olisi val- 19680: vioitu useiksi miljardeiksi markoiksi .. Kun tion varoista myönnettävä halpakorkoisia 19681: maataloutta myös viime vuonna kohtasivat avustuslainoja samaan tapaan kuin esim. 19682: vähintään yhtä suuret satovahingot silloin läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa. 19683: sattuneiden epänormaalin runsaiden sateiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- 19684: takia, maatalousväestöstä suuri osa ei voi kes- nioittaen, 19685: tää nyt sattuneiden luonnon vahinkojen ta- 19686: loudellisia seurauksia. Suurimmat vaikeudet että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19687: tulevat ilmenemään rahoitettaessa rehunostoa tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar- 19688: alkavaa sisäruokintakautta varten ja lannoi- kan määrärahan halpakorkoisiksi avus- 19689: tusaineiden ja siemenviljan hankintaa ensi tuslainoiksi vuoden 1955 satovahin- 19690: vuoden tarpeisiin. Kun lainavaroja tuskin goista kärsineille maanviljelijöille. 19691: on sellaisiin tarkoituksiin riittävästi Saata- 19692: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 19693: 19694: Verner Korsbäck. Albin Wickman. 19695: Bertel Lindh. John Forsberg. 19696: 1273 19697: 19698: IV,55s. - Rah.al. N:o 421. 19699: 19700: 19701: 19702: 19703: Seppälä ym.: llfäärärahan osoittamisesta lainaksi Hämeenlin- 19704: nan meijerikoululle. 19705: 19706: 19707: E d u s k u n n a 11 e. 19708: 19709: Maamme meijeriammattihenkilöiden koulu- Meijerit ovat keränneet tarvittavista va- 19710: tus on järjestetty siten, että valtiovalta hoitaa roista 23 300 000 markkaa ja joudutaan niiltä 19711: isännöitsijäin ja juustomestarien koulutuk- tulevana vuonna keräämään jälleen lisää. 19712: sen, mutta ammattiväen valtaosa, meijeriköt Suurin osa kustannuksista on saatu lainoina 19713: ja meijeristit koulutetaan yksityisluontoi- eri rahalaitoksilta ja on lainojen summa 19714: sissa, valtion apua nauttivissa meijerikou- tällä hetkellä 98 500 000 markkaa. Näin 19715: luissa, joita on kolme, Vaasassa ruotsinkie- suuren velkataakan kantaminen on erittäin 19716: linen, Kokemäellä ja Hämeenlinnassa suo- raskasta. Niinpä tekevät näiden velkojen ko- 19717: menkieliset. rot v. 1956 6.oo milj. markkaa. 19718: Kaikista meijerioppilaitoksista on Hämeen- Koska kysymys on maataloutemme ja koko 19719: linnan meijerikoulu suurin, pystyen kerral- kansantalouden kannalta erittäin tärkeän 19720: laan ottamaan vastaan 68 oppilasta, joiden meijeritalouden ammattihenkilökunnan kou- 19721: oppiaika meijerikoulussa kestää yhden luku- luttamisesta ja lisäksi juuri sen henkilökun- 19722: vuoden. Koulu on sisäoppilaitos, jonka pii- nan osan, joka vastaa tuotteiden laadusta, 19723: rissä suoritetaan myöskin käytännön meijeri- ehdotamme kunnioittaen, 19724: harjoitukset kouluun rakennetussa opetus- 19725: meijerissä. Näistä seikoista johtuen on koulun että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19726: tilavuus opettajain- ja oppilasasuntoloineen tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan 19727: 12 300 ms ja on se tullut maksamaan markan määrärahan Hämeenlinnan 19728: 99 500 000 markkaa. Lisäksi tulevat erilaiset meijerikoululle myönnettävää halpa- 19729: kalustot, laboratorio- ja opetusvälineet sekä korkoista lainaa varten. 19730: meijerikoneet, joten koulun hinta on 19731: 110 000 000 markkaa. 19732: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 19733: 19734: Felix Seppälä. Saara Forsius. Matti Raipala. 19735: Aino Malka.mäld. Erkki Koivisto. Arvo Sävelä. 19736: Arvo Salminen. Eemil Luukka. Jaakko Hakala. 19737: Niilo Honkala. Erkki W. Mohell. Kaino Haapanen. 19738: Juho Tenhiälä. Hem.ming Lindqvist. 19739: 1274 19740: 19741: IV,554, - Rah.al. N:o 422. 19742: 19743: 19744: 19745: 19746: Hautala ym.: Määrärahan osoittatnisesta avustuslainaksi 19747: Kalajokilaakson maatalouskoululle. 19748: 19749: 19750: E d u s k u n n a 11 e. 19751: 19752: Kalajokilaakson maatalouskoulu on perus- Vuotuismaksut muodostuvat aivan ylivoi- 19753: tettu todellisia tarpeita palvelemaan ja pys- maisiksi. Tilanne onkin tällä hetkellä sellai- 19754: tytetty varsin vaikeissa oloissa. Välttämätön nen, että koulun ottaminen valtion kouluksi 19755: rakentaminen on saattanut koulun taloudel- olisi erittäin ajankohtaista ja suotavaa, sillä 19756: lisen aseman kestämättömäksi. Siksi tarvi- koulun erittäin arvokas maa- ja metsäomai- 19757: taan valtion lisääntyvää tukea. suus eivät ole tuloksi muutettavissa koulun 19758: Koulun kotipaikka on Haapajärvi, joka jatkuvaa menestystä vahingoittamatta. 19759: yhdessä lähikuntien kanssa on voimallisesti Edellä mainitut korkeakorkoiset lainat 19760: tukenut ja auttanut koulua. ovat yhteensä 36 milj. markkaa. Jo se, että 19761: Uusi ajanmukainen maatalouskoulu valmis- tämä summa saataisiin 3% :n lainaksi, hel- 19762: tui ja vihittiin tarkoitukseensa syksyllä 1954. pottaisi tuntuvasti koulun talouden hoita- 19763: Rakentamiskustannukset olivat noin 70 milj. mista. Siksi olisi välttämätöntä, että val- 19764: markkaa. Rahoitus on suoritettu seuraa- tion varoista eduskunnan myötävaikutuksella 19765: vasti: Säästöpankkien Keskusosakepankilta edellä tarkoitettu järjestely suoritettaisiin 19766: 15 000 000 markkaa, korko 7.5 %, OKO:lta uudella avustuslainalla. 19767: 15 000 000 markkaa, korko 8.5 % Poh- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 19768: joisoo~Suomen Keskinäiseltä Vakuutusyhtiöltä 19769: 6 000 000 markkaa, korko 8 %, valtiokontto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19770: rilta 30 000 000 markkaa, korko 3 %. Lyhen- tulo- ja menoarvioon 36 000 000 mark- 19771: nykset alkavat v. 1955-56 kolmen ensiksi- kaa halpakorkoiseksi avustuslainaksi 19772: mainitun lainan osalta ja valtion osalta v. Kalajokilaakson maatalouskoululle. 19773: 1959. Lyhennysajat ovat 6-10 vuotta. 19774: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 19775: 19776: Yrjö Hautala. Artturi Jämsen. Eino Rytinki. 19777: Kalle Kämäräinen. Kusti Eskola. Einari Jaakkola. 19778: Eeli Erkkilä. Kauno · K1eemola.. Eino Uusitalo. 19779: 1275 19780: 19781: IV,555. - Rah.al. N:o 423. 19782: 19783: 19784: 19785: 19786: Kyttä ym.: ~llfäärärahan osoittamisesta lainaksi Paimion ker- 19787: honeuvojaopistolle sen säästöpankkien kiinnityslainain 19788: maksamise~si. 19789: 19790: 19791: 19792: E d u s k u n n a 11 e. 19793: 19794: Vuosina 1946-52 rakennettiin Paimioon suunniteltiin, laskettin sen vuokra-arvon kor- 19795: maatalouskerhone.uvojaopisto. Tällä järjeste- vauksen muodostuvan niin suureksi, että 19796: lyllä vakautti Maatalouskerholiitto maatalous- näillä varoilla olisi pystytty hoitamaan opis- 19797: kerhoneuvojain koulutuksen. Opisto työsken- ton velkain korot ja lyhennykset. Näin ei 19798: telee yksityisluonteisista maatalouskerhoneu- kuitenkaan tapahtunut. Paimion opisto sai 19799: vojaopistoista 30. 3. 1951 annetun asetuksen tyytyä vain 65 %: n 'korvaukseen, vaikka 19800: edellyttämällä tavalla. Oppilaita on ollut pa- laissa oli nimenomaan määräys, että ,jos 19801: rina viime vuonna vuosittain 75-80 jakaan- oppilaitos toimii rajaseudulla tai vähävarai- 19802: tuneina kahdelle vuosikurssille. Opettajia sella paikkakunnalla taikka sen taloudellinen 19803: on 9. asema on muista samanluontoisista syistä 19804: Paimion maatalouskerhoneuvojaopiston ti- heikko, voi valtioneuvosto vuodeksi kerrallaan 19805: lan ostamisesta ja sen opisto-, oppilas- ym. myöntää lisäavustusta enintään 15 sadalta". 19806: rakennusten hankkimisesta aiheutui n. 100 Tästä ja siitä johtuen, e.ttä opiston raken- 19807: miljoonan markan kustannukset. Valtio nusten käyttöarvo on laskettu kohtuuttoman 19808: myönsi rakennusavustuksia opistolle yhteensä alhaiseksi, on Paimion kerhoneuvojaopiston 19809: 28.5 milj. markkaa. Osuuskassojen Keskus raha-asiain hoito vaikeutunut vuosi vuodelta. 19810: Oy:ltä saatiin ilman kiinnitysvakuutta 5.22 Tilannetta on pahentanut myös se seikka, 19811: milj. markan luotto tilanostamiseksi ja opisto että opiston rakennustoimintaa varten saatuja 19812: hankki Lounais-Suomen säästöpankeilta ym. säästöpankkien kiinnityslainoja on täytynyt 19813: rakennustoimintaan kiinnityslainoja 25 milj. viime vuosina ryhtyä kuolettamaan. 19814: markan arvosta. Aura- ja Suomi-Yhtiöiltä Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- 19815: saatiin niin ikään kiinnityslainoja 18 milj. nioittaen, 19816: markalla. Kiinnityslainojen yhteismäärä 19817: muodostui näin ollen 43 milj. markaksi. Li- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19818: säsi joutui Maatalouskerholiitto hankkimaan tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu- 19819: lyhytaikaista luottoa Paimion opiston raken- vun 8 momentille 25 miljoonaa mark- 19820: nustoimintaan ja näiden lainojen vakautta- kaa halpakorkoisen lainan myöntä- 19821: miseksi sai kerholiitto v. 1954 30 milj. mar- miseksi Paimion kerhoneuvojaopistolle 19822: kan halpakorkoisen valtion lainan. sen säästöpankkien kiinnityslainain 19823: Silloin, kun Paimion opiston perustamista maksamiseksi. 19824: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 19825: 19826: Harras Kyttä. Elli Nurminen. 19827: Juho Kuittinen. Saara Forsius. 19828: 19829: 19830: 19831: 19832: 66 E 6Z6/55 19833: 1276 19834: 19835: IV,55G. - Rah.al. N:o 424. 19836: 19837: 19838: 19839: 19840: Brander-Wallin ym.: .~Iäärärahan osoittamisesta lainoiksi hei- 19841: kossa taloudellisessa asemassa oleville kunnille kunnallis- 19842: kotien rakentamista ja korjaamista varten. 19843: 19844: 19845: E d u s k u n n a 11 e. 19846: 19847: Kunnalliskotien rakentaminen ja ylläpitä- edellämainitunlaisia lainoja edelleen myön- 19848: minen on muodostunut kunnille taloudelli- nettäisiin. 19849: sesti raskaaksi. Useimmissa kunnissa on kun- Edellä olevaan ja aikaisemmin jätettyihin 19850: nalliskoti liian ahdas. On vielä kuntia, joissa aloitteisiin viitaten ehdotammekin kunnioit- 19851: ei ole kunnalliskotia ollenkaan. Kun monet taen, 19852: muut rasitukset ovat viime vuosina siirtyneet 19853: kuntien kannettavaksi, kaivattaisiin kunnai- että Eduskunta ott(J;isi vuoden 1956 19854: Hskotien uusimiseen ja uusien rakennuksien tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mark- 19855: rakentamiseen myös valtion apua. Aikaisem- kaa huokeakorkoisten lainojen myön- 19856: pina vuosina on ollut rahastoja, joista on tämiseksi heikossa taloudellisessa ase- 19857: halpakorkoisia lainoja myönnetty kunnille 'massa oleville kunnille kunnallislwtien 19858: kunnalliskotien rakentamista varten. Olisi rakentamista ja korjaamista varten. 19859: aivan välttämätöntä saada rahasto, josta 19860: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 19861: 19862: Laura Brander-Wallin. Eino Raunio. Martta Salmela-Järvinen. 19863: Elli Nurminen. Kaisa Biilelä. Tyyne Paasivuori. 19864: 1277 19865: 19866: IV,557. - Rah.al. N:o 425. 19867: 19868: 19869: 19870: 19871: Ryhtä ym. : Määrärahan osoittamisesta lainoiksi K uusatnon 19872: isojakoalueen viljelijöille isojaossa määrättyjen metsätilien 19873: suorittamista varten. 19874: 19875: 19876: E d u s k u n n a ll e. 19877: 19878: Suoritettaessa Kuusamon ja Posion iso- on avohakkaus, joka tietenkin edellyttää pai- 19879: jakoa on tähän mennessä jo päästy siihen kalla laadittua yksityismetsälain 2 §: n mu- 19880: vaiheeseen, että useimmassa jakokunnassa on kaista suunnitelmaa vakuuksineen. 19881: voitu ryhtyä eri tilojen saamia metsäalueita Eräänä esimerkkinä tasinkopuiden aiheut- 19882: erottamaan ja näillä metsäalueilla olevia tamasta metsätilistä mainittakoon Kuusamon 19883: puuston määriä arvioimaan. Tällöin on voitu kunnan Kuolion kyliL'1Sä sattunut tapaus. 19884: todeta, että hyvin monessa jakoikunnassa ovat Kuolion jakokunnassa todettiin erään tilan 19885: eri tiloille tulevat metsät puustoltaan kovin metsän puuston arvoksi metsätUin mukaan 19886: erilaisia ja näinollen tulee eri tilojen kesken 2 900 000 markkaa. Tässä jakokunnassa suo- 19887: tehtäväl\si puuston osalta tasinkotilit. Tämä ritetun osittelun mukaan pitäisi sen kokoisen 19888: metsän puuston erilaisuus johtuu joko maas- tilan puuston arvon olla 1 700 000 mk jako- 19889: ton aiheuttamista kasvutekijöistä tai aikai- kunnan metsien keskiarvon mukaan. Erotus 19890: semmista hakkauksista. Niinpä jouduttiin on näinollen 1200 000 mk, mikä on tältä ti- 19891: mm. sodan jälkeisissä jälleenrakennuspuuta- lalta suoritettava joko rahana tai puuna toi- 19892: varan otoissa hakkaamaan toisin paikoin sille tiloille. Mainitun tilan kasvullisen met- 19893: arvopuut varsin tarkoin ja sotatoimien ai- sämaan pinta-ala on n. 100 ha, joka on kaut- 19894: kana pääteiden varsille sattuneita metsiä taaltaan heikkolaatuista kuusi-koivusekamet- 19895: muutoinkin raiskattiin. Metsätilissä täytyy sää. Puuston arvo on keskimäärin hehtaaria 19896: eri jako-osakkaiden suorittaa nämä tasinko- kohden 29 000 mk. Jotta tilalta maksetta- 19897: tilitykset joko rahassa tai pmiltavarana, ja vaksi määrätty summa 1 200 000 mk voitai- 19898: maksut on suoritettava kahden vuoden ku- siin suorittaa, on tilan metsästä hakattava 19899: luessa siitä, kun tasinkotilityksestä on tehty n. 50 ha avoha;kkauksella, joka tässä tapauk- 19900: maksupäätös. sessa on ainoa oikea hakkaustapa. Mutta 19901: Viime aikoina on Koillis-Suomen metsän- tämäkään ei riitä, koska yksityismetsälain 19902: hoitolautakunnalle tullut pyyntöjä eri jako- 2 § :n mukaisen suunnitelman vaatimat uudis- 19903: kuntien alueella suoritettavasta tasinkopui- tuskustannukset 500 000-700 000 mk on 19904: den leimauksesta. Mutta metsänhoitolauta- myös saatava metsästä. Tilanne johtaakin 19905: kunnan suorittamien katselmusten perusteella siihen, että tällöin joudutaan n. 75 ha:n 19906: on jo voitu todeta, että tasinkopuiden leimaus avohakkaukseen, ,eli kolmeneljäsosaa tilan 19907: johtaa erittäin voimakkaisiin puustopääoman metsästä on ha:kattava paljaaksi, lopun 25 19908: vähennyksiin, jopa niin, että eräiden tilo- ha:n jäädessä tilan ,tukimetsäksi". 19909: jen kohdalla joudutaan hakkaamaan lähes Tämä esitetty esimerkki ei ole ainoa ta- 19910: kolmeneljäsosaa tilan metsistä paljaaksi. paus Kuolion jakokunnassa ja vastaavan- 19911: Tämä epäkohta esiintyy tietenkin räikeim- laisia tapauksia on useissa muissakin jako- 19912: pänä sellaisissa jakokunnissa, joiden puusto kunnissa, tasinkopuiden korvau...<:Summan vaih- 19913: on jakaantunut hyvin epätasaisesti jakokun- dellessa tilojen välisessä metsätilissä 500 000- 19914: nan eri tilojen kesken. Kuusikkoalueilla on 1 000 000 mk. Erikoisesti puustoltaan kuu- 19915: mm. tällaista epätasaisuutta selvästi havaitta- sikkovaltaiset jakokunnat, joista Kuolion li- 19916: vissa. Tämän lisäksi on puusto näillä alueilla säksi on mainittava pahimpina Vuotungin 19917: erittäin heikkolaatuista. Ainoa oikea ja met- ja Suiningin jakokunnat, ovat sellaisia, joissa 19918: sänhoidollinen hakkaustapa tällaisilla alueilla tilojen välinen metsätili tulee johtamaan 19919: 1278 IV,55T. - Metslf.tillen suorittaminen. 19920: 19921: 19922: monessa tapauksessa suuriin korvauksiin. dollisuuksien rajoissa. Ainoa keino asian 19923: Näissä jakokunnissa tulevatkin tilipuiden hoitamiseksi olisikin pitempiaikaisten, huo- 19924: leimaukset aiheuttamaan suuria vaikeuksia keakorkoisten lainojen saanti metsätilikor- 19925: ja voivat myös saattaa tilojen elinkelpoisuu- vauksiin sellaisissa tapauksissa, joissa tar- 19926: den kyseenalaiseksi. vittavaa rahamäärää ei voida ottaa metsästä 19927: Näinkin suuret avohakkaukset ovat tieten- sen tilaa vaarantamatta. Koillis-Suomen 19928: kin sekä metsänhoidollisesti. että yksityis- metsänhoitolautakunnan arvion mukaan olisi 19929: metsätalouden mukaan mahdollisia, mutta Kuusamon ja Posion isojakoalueena tase- 19930: vakavasti harkiten olisi kuitenkin maatila- puiden aiheuttaman metsätilin suoritukseen 19931: metsälöillä pyrittävä noudattamaan kestä- saatava varoja yhteensä 150 miljoonaa mark- 19932: vyysperiaatetta, mikäli halutaan säilyttää kaa. Tämä määrä olisi saatava lainoituk- 19933: tilojen elinkelpoisuus ja turvata niiden tule- seen valtion varoja ja lainat olisi myönnet- 19934: vaisuus. Onhan nykyisten säännösten mu- tävä ainakin 10 vuoden ajaksi ja lainan 19935: kaan mm. asutustiloilla ja yhteismetsissä korko saisi olla korkeintaan 4%. Nämä val- 19936: noudatettava kestävän metsätalouden vaati- tion lainat voitaisiin jakaa paikallisen osuus- 19937: muksia. Nyt esillä olevissa tapauksissa jou- kassan välityksellä ja metsänhoitolautakun- 19938: dutaan kuitenkin tilanteeseen, jolloin puusto- nan ammattimiehen sekä isojakoviranomais- 19939: pääoma hakataan niin tarkkaan, ettei met- ten tekemien laskelmien mukaisesti. Tarvit- 19940: sälö vuosikymmeniin voi antaa viljelmäpuo- tava rahamäärä jakaantuisi kuitenkin koi. 19941: lelle sen tarvitsemaa tukea. men vuoden osa.lle, sillä metsätilitykset eivä', 19942: On otettava myös huomioon, että yhtäk- tule kaikissa jakokunnissa maksettavaksi sa- 19943: kinen runsas tilipuiden leimaaminen aiheut- manaikaisesti, vaan voitaisiin valtion laina 19944: taa paikkakunnan puutavaramarkkinoilla jakaa vv. 1956-57 ja -58 osalle noin 19945: liikatarjontaa, koska tilipuiden ottoaika on 50 000 000 mk kutakin vuotta kohden koko 19946: useimmassa tapauksessa määrätty niin ly- isojakoalueena Kuusamon ja Posion kuntiin. 19947: hyeksi kuin 2 vuotta. Liikatarjonta taasen Ottamalla huomioon sen, että niin isojaon 19948: osaltaan johtaa hintojen alenemiseen, jolloin kuin asutustoiminnankin tarkoituksena on 19949: saattaa käydä niin, ettei tilipuista saada muodostaa elinkelpoisia tiloja, joilla niiden 19950: edes sitä kantohintaa, mikä niistä jakokun- omistajat voisivat harjoittaa pääelinkeino- 19951: nan metsätiliä tehtäessä on arvioitu saata- naan maatilataloutta tarvitsematta lähteä 19952: van. hakemaan muualta toimeentuloaan ja edellä 19953: Jotta tällaiset, tilan elinkelpoisuuteen ai- esitettyyn viitaten ehdotammekin kun- 19954: van ratkaisevasti vaikuttavat hakkaukset nioittaen, 19955: estettäisiin ja hakkaukset saataisiin pysy- 19956: mään normaalin tuottohakkauksen puitteissa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 19957: olisi metsätilistä aiheutuneet korvaukset suo- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar- 19958: ritettava rahassa. Rahassa maksaminen tuot- kan suuntisen määrärahan käytettä- 19959: taa kuitenkin vähävaraisille viljelijöille ai- väksi K uttsamon isojakoalueen viljeli- 19960: van ylivoimaisia vaikeuksia, koska tarvitta- jöille rnyönnettävinä halpakorkoisina 19961: vaa rahaa ei voida ottaa metsästä eikä pank- lainoina tiloille isojaossa määrättyjen 19962: k~velkakaan korkean koron vuoksi ole mah- metsätilien suorittamiseen. 19963: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 19964: 19965: Niilo Ryhtä. Markus Niskala.. 19966: 1279 19967: 19968: IV,558. - Rah.al. N:o 426. 19969: 19970: 19971: 19972: 19973: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi maatalous- 19974: traktorien omistajille metsätöissä tarvittavien lisälaitteiden 19975: hankintaan ja niiden käytön opastamiseen. 19976: 19977: E d u s k u n n a 11 e. 19978: 19979: Maataloustraktorien käytöstä puutavaroi- jälkeen. Vähävaraisille olisi sovellettava osa- 19980: den alkukuljetuksessa on viimeksi kulunei- maksuaikaa, joka olisi kaksi tai kolme vuotta 19981: den vuosien aikana suoritettu kokeiluja, tilanteen mukaan. Opastustyömaita olisi 19982: joissa on saatu syntymään siksi huomattavia aluksi suunniteltava ainakin kolme, nimittäin 19983: säästöjä kuljetuskustannuksissa ja muuten- Pohjois-Suomeen, Kainuuseen ja johonkin 19984: kin päästy siksi huomattaviin tuloksiin, että etelämpänä olevaan maakuntaan, esim. met- 19985: on syytä ryhtyä laajentamaarr maataloustrak- sähallituksen tai joidenkin muiden työnanta- 19986: torien käyttöä koko maassa ja erityisesti jien suurille työmaille. 19987: maan pohjoisosissa, metsäisimmissä maakun- Tarkoitukseen ehdotetusta määrärahasta 19988: nissa, joissa alkukuljetusmatkatkin useim- olisi varattava 20 000 000 markkaa puolitela- 19989: missa tapauksissa ovat pitkät. Kun trakto- ketjujen, vintturien ja kuormaus- ym. lait- 19990: rien käytön kannattavuus riippuu suuresti teiden hankinnan lainoittamiseen ja loput 19991: siitä, paljonko niiden käyttötunteja voidaan 4 500 000 markkaa jaettava työmaiden kes- 19992: lisätä tekemällä muita kuin maatalouden ve- ken koulutuksen, huollon, valmistavien toi- 19993: dätyksiä, on myös talvikauden käyttö sitä menpiteiden ym. kustannusten peittämiseksi. 19994: tärkeämpää, mitä vähäisemmät ovat viljel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 19995: mien pinta-alat. nioittaen, 19996: Eräs nopeasti vaikuttava menettely maata- 19997: loustraktorien käytön laajentamiseksi talvi- että Edusktmta ottaisi vuoden 1956 19998: kausina on varata mahdollisimman monelle tulo- ja menoarvioon 24 500 000 mark- 19999: traktorin omistajalle tilaisuus osallistua ope- kaa lainoiksi maataloustraktorien 20000: tustyömailla nykyaikaisiin ja jo kokeiliuin omistajille metsätöissä tarvittavien li- 20001: välinein toimeenpantaviin puutavaran kulje- sälaitteiden hankintaan sekä näiden 20002: tuksiin. Näitä välineitä heidän olisi saatava laitteiden käytön opastamista varten. 20003: lunastaa omikseen kokeilu- ja opastusajan 20004: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 20005: 20006: Arm.a.s Leinonen. J. F. Pöykkö. Eemil Partanen. 20007: Niilo Ryhtä. Lauri J'årvi. Eino Rytinki. 20008: Eeli Erkkilä. Pentti Liedes. Antti Kinnunen. 20009: 1280 20010: 20011: IV,11119, - Rah.al. N:o 427. 20012: 20013: 20014: 20015: 20016: Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätin- 20017: laitoksen sähköpajan henMlökunnalle annettavia omakoti- 20018: lainoja varten. 20019: 20020: 20021: Eduskunnalle. 20022: 20023: Valtion sähköpajan tehdaslaitos sijaitsee mintaa olisi nyt valtiovallan taholta tuettava 20024: Espoon kunnan alueella 10 km Helsingistä. myöntämällä heille halpakorkoisia omakoti- 20025: Tehtaan toiminnan jatkuvasti laajentuessa lainoja. 20026: on ammattityövoiman saannin ja jatkuvan Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 20027: työsuhteen säilyttäminen asuntojen puutteen 20028: takia vaikeaa, ellei tehtaan välittömään lähei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 20029: syyteen saada järjestetyksi asuntoja. Kun tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 20030: henkilökunnan asuntojen tarvetta ei sähkö- uudelle momentille 5 miljoonaa mark- 20031: pajan toimesta ole ollenkaan voitu tyydyttää, kaa siirtomäärärahana posti- ja lennä- 20032: on henkilökunnan asuntopulasta vapautuak- tinlaitoksen sähköpajan henkilökun- 20033: seen ollut turvauduttava oma-aloitteiseen ra- nalle annettavia halpakorkoisia oma- 20034: kennustoimintaan. Tätä omakotirakennustoi- kotilainoja varten. 20035: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 20036: 20037: Heikki Soininen. o. Muikku. K. Ka.uhaJJ.en. 20038: 1281 20039: 20040: IV,5ao. - Rah.al. N:o 428. 20041: 20042: 20043: 20044: 20045: Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi posti- ja 20046: lennätinlaitoksen henkilökunnalle perustettavia asunto- 20047: osakeyhtiöitä varten. 20048: 20049: 20050: E d u s k u n n a 11 e. 20051: 20052: Kun posti- ja lennätinlaitoksen henkilö- tain takaisin, ei siitä aiheudu valtiolle suora- 20053: kunnan vaikeata asuntotilannetta ei tarkoi- naisia lopullisia menoja. Lisäksi kunnollis- 20054: tukseen osoitettujen määrärahojen avulla ole ten asuntojen saaminen parantaisi työtehoa 20055: kyetty korjaamaan, on posti- ja lennätinlai- ja estäisi myös pätevän henkilökunnan siir- 20056: toksen henkilökunta pyrkinyt oma-aloittei- tymisen sellaisten yksityisten palvelukseen, 20057: sella rakennustoiminnalla lie~entämään asun- jotka pystyvät tarjoamaan asunnon. 20058: topulaansa. Vuodesta 1952 lähtien on tulo- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen 20059: ja menoarviossa ollut määräraha !ainoiksi ehdotamme, 20060: posti- ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle 20061: omakotitoimintaa varten. Kun kaupungeissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 20062: ja muissa asutuskeskuksissa omakotitonttien tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II lukuun 20063: saaminen on erittäin vaikeata, olisi tätä oma- uudelle momentille 40 000 000 markan 20064: toimista asuntojen hankkimista tuettava suuruisen määrärahan lainoiksi posti- 20065: myöntämällä asunto-osakeyhtiölinjalla tapah- ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle 20066: tuvan rakennustoiminnan edistämiseksi huo- omatoimisesti perustettavia asunto- 20067: keakorkoisia lainoja. Kun tähän rakennus- osakeyhtiöitä varten. 20068: toimintaan lainatut varat maksetaan· vuosit- 20069: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 20070: 20071: Juho Kuittinen. G.Henriksson. Eino Raunio. 20072: Veikko. Kokkola. Vilho Väyrynen. Urho Kulovaara. 20073: Valto Käkelä. 20074: 1282 20075: 20076: IV,:sa1. - Rah.al. N:o 429. 20077: 20078: 20079: 20080: 20081: Aitib ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi 20082: ammatillisten oppilaitosten uudisrakennuksia varten. 20083: 20084: 20085: Eduskunnalle. 20086: 20087: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 294 perus- 25 momentille lisäyksenä 200 000 000 20088: teluihin ehdotamme kunnioittaen, mar-kkaa halpakorkoisina lainoina am- 20089: matillisten opp{laitosten uudisraken- 20090: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 nuksia '!.'arten. 20091: tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 20092: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 20093: 20094: Paavo Aitio. Irma Rosnell. Eino Roine. 20095: Leo Suonpää. Y. Enne. G, Rosenberg. 20096: Kaino Haapanen. J. Mustonen. P. Liedes. 20097: Ta.uno Kelovesi, 20098: 1288 20099: 20100: IV,562. - Rah.al. N:o 430. 20101: 20102: 20103: 20104: 20105: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi maaseutuam- 20106: mattien kurssikeskttksen rakentamiseksi H aukiputaalle. 20107: 20108: 20109: E d u s k u n n a II e. 20110: 20111: Ammattikasvatuskysymys on tullut erit- minnassa ammattienedistämislaitoksen kanssa 20112: täin ajankohtaiseksi jokaisessa maalaiskun- palvella määräaikaisten, lyhyempien kurs- 20113: nassa, koska keskusammattikoulut eivät sien muodossa myös koko Pohjois-Suomen 20114: pysty hoitamaan maalaiskuntien tarvetta. tarvetta erikoisammattimiesten ammattialan 20115: Niinpä Pohjois-Pohjanmaan keskusammatti- kehitystä vastaavana täydennyskoulutuspaik- 20116: koulu ei voi tyydyttää kuin murto-osan laa- kana. Kurssikeskuksen rakennustarvetta var- 20117: jalla alueellaan kouluun pyrkijöistä. Hoi- ten on tehty alustavat piirustukset noin 20118: taakseen itse ammattikoulutustarpeensa ovat 30 000 m3. Paitsi varsinaista kouluraken- 20119: Haukiputaan, Iin, Yli-Iin, Kuivaniemen ja nusta tarpeellisine opetus- ja työhuoneineen, 20120: Kiimingin kunnat perustaneet maaseutuam- tarvitsee keskuskoulu myös tilat erillisiä am- 20121: mattien kurssikeskuksen, joka em. kuntain mattikursseja varten sekä oppilasasuntolan 20122: lisäksi voisi tyydyttää yhtymään ilmeisesti ja opettajien asunnot. Kokonaiskustannus- 20123: myöhemmin liittyvän Pudasjärven koulutus- arvio on 141000 000 markkaa. Rakentaminen 20124: tarpeen. Yhtymän omistuksessa on nyt on suunniteltu tapahtuvaksi kolmessa vai- 20125: Haukiputaan mieskotiteollisuuskoulu, jolla heessa. 20126: on puoli vuosisataa vanhat rakennukset ja Ensimmäinen vaihe käsittäisi varsinaiset 20127: joka alkavaksi lukukaudeksi ottaa vastaan koulurakennukset, toinen vaihe oppilasasun- 20128: 55 oppilasta. Yhtymällä on lisäksi omistuk- tolan ja kolmas opettajien asunnot. Nykyiset 20129: sessaan edellä mainitun koulun tonttiin liit- koulurakennukset tyydyttäisivät rakennus- 20130: tyvä 2 ha:n suuruinen maa-alue, jolle on vaiheen aikaisen tarpeen ja niitä voitaisiin 20131: suunniteltu rakennettavaksi em. maaseutu- myöhemmin käyttää jatkokurssilaisten ma- 20132: ammattien kurssikeskus. Tämä kurssikeskus joitukseen ja varastotiloiksi. Rakentamisen 20133: on suunniteltu sisäoppilaitokseksi, johon nopea aloittaminen on tarpeellista sekä am- 20134: voitaisiin ottaa kaikkiaan 300 oppilasta. Se mattikoulutustarpeen tyydyttämiseksi että 20135: tulisi käsittämään useita ammattilinjoja, myös seudulla vallitsevan työttömyyden tor- 20136: kuten huonekalu- ja rakennuspuusepän, jumiseksi. 20137: maaseudun rakennustyöläisten, maalaissep- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 20138: pien, maaseudun konehuoltajien, autonasen- 20139: tajain, auto-, kilpi- ja rakennusmaalarien, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 20140: korjaussuutareiden ja valjastyöntekijäin am- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar- 20141: mattialat. N. 100 tytölle on suunniteltu kou- kan suuruisen määrärahan avustuslai- 20142: lutusta talous-, kutomo- ja ompeluosastolla. naksi H aukiputaan kuntaan rakennet- 20143: Maalaisnuorison peruskoulutuksen ohella tavan maaseutuammattien kurssikes- 20144: on kurssikeskuksessa suunniteltu hoidetta- kuksen ensimmäisen rakennusvaiheen 20145: vaksi myös kuntien tarve jatko-opiskelun toteuttamista varten. 20146: suhteen. Lisäksi kurssikeskus voisi yhteistoi- 20147: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 20148: 20149: Pentti Liedes. Yrjö Murto. Irma Torvi. 20150: Eeli Erkkilä. Antti Kinnunen. Lauri Järvi. 20151: Arvi Turkka. Armas Leinonen. 20152: 57 E 626/55 20153: 1284 20154: 20155: IV,5aa. - Rah.al. N:o 431. 20156: 20157: 20158: Salmela-Järvinen ym.: Määrjirahan osoittamisesta halpakor- 20159: koisiksi lainoiksi Ensi Kodeille. 20160: 20161: E d u s k u n n a 11 e. 20162: Yhteiskunnallinen lastenhuolto on viime singissä, Turussa, Tampereella, Oulussa, Lah- 20163: aikoina maassamme huomattavasti kehitty- dessa ja Imatralla. Yksinäisten äitien sijoit- 20164: nyt. Lakisääteisen huollon rinnalla on yksi- taminen pois kotiseudultaan ei ole haital- 20165: tyisten järjestöjen ja yhteisöjen toiminta saa- lista, vaan pikemminkin suotavaa äidin mie- 20166: nut huomattavat mittasuhteet ja niiden yllä- len tasapainon ja sielunterveyden hoidon 20167: pitämien laitosten, lastenkotien ym. laitosten kannalta. 20168: lukumäärä nousee jo useihin kymmeniin. Ensi Kodit on rakennettu yksityisten jär- 20169: Nykyisissä olosuhteissa, jolloin valtiolla sa- jestöjen aloitteesta ja saavat ne valtionapua 20170: moinkuin kunnilla on ollut niin monia muita 30 päivänä joulukuuta 1949 lastenkotien val- 20171: tärkeitä ja varoja vaativia tehtäviä hoidet- tionavusta annetun lain mukaisesti. Kun ko- 20172: tavanaan, on ollut erinomaisen suuri merki- dit kuitenkin on rakennettu suureksi osaksi 20173: tys sillä, että yksityinen avuliaisuus on tä- velkapääomin, korkomenot rasittavat jatku- 20174: ten ottanut hoitaakseen osia siitä huolto- vasti niiden taloutta. Vuoden 1955 valtion 20175: työstä, johon yhteiskunta on velvollinen talousarvioon saatiin tosin 20 milj. markan 20176: puuttumaan. Viime aikoina on kuitenkin määräraha, josta on voitu myöntää halpa- 20177: voitu havaita, että avustusvarat vähitellen korkoisia lainoja Ensi Kotien velkojen va- 20178: ehtyvät, varsinkin kun ulkomaista apua, kauttamiseksi, mutta kun kotien velkojen 20179: jonka varaan sodan jälkeisinä aikoina avus- määrä 1954 lopussa oli n. 100 milj. mk, jäi 20180: tustoiminta rakennettiin, ei enää yhtä run- kuitenkin vielä huomattava summa kallis- 20181: saissa määrin ole saatavissa. korkoisia lainoja kotien taloutta rasittamaan. 20182: Yksinäisten äitien ja heidän lastensa !;isäksi on huomattava, että Rovaniemen 20183: huolto on yhteiskunnan taholta jätetty koko- Ensi Koti, joka alkoi toimintansa vuoden 20184: naan huomiotta. Vaikka huoltolain mukaan 1955 helmikuussa, tuhoutui tulipalossa kesä- 20185: esim. kuntien tulee tarjota apua vaikeuksiin kuun 7 p:nä, ja kun sikäläinen yhdistys 20186: joutuneille yksinäisille äideille, ei kunnilla nyt suunnittelee uuden, tarkoitusta varten 20187: kuitenkaan ole mitään muuta paikkaa kuin rakennetun kodin aikaansaamista, nousevat 20188: kunnalliskoti, johon tällainen äiti lapsineen sen rakennuskustannukset n. 40 milj. mark- 20189: tarpeen vaatiessa voitaisiin sijoittaa. Kun- kaan. Lyhyen olemassaolonsa aikana ehti 20190: nalliskoti ei sinänsä ole sopiva äidin ja lap- Rovaniemen Ensi Koti kuitenkin osoittaa, 20191: sen sijoituspaikka, mutta kun viime aikoina että sen olemassaolo maamme pohjoisimmassa 20192: kunnalliskotienkin luonne on alkanut muut- osassa on erikoisen tarpeellinen. 20193: tua, rakennetaan erillisiä vanhojen koteja, Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin 20194: entiset kuunalUskoteihin sijoitetut mielisai- kunnioittavasti, 20195: raat siirretään hoitolaitoksiin, työhuoltoa tar- että Eduslcunta ottaisi vuoden 1956 20196: vitsevat henkilöt taas työlaitoksiin, ei kun- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun 20197: nilla ole käytettävissään minkäänlaisia paik- uudelle momentille 50 miljoonaa mark- 20198: koja yksinäisten äitien ja heidän lastensa kaa halpakorkoisten enintään 3 % :n 20199: sijoittamista varten. Tässä suhteessa voivat lainojen myöntämiseksi Ensi Kotien 20200: tarjota palveluksiaan Ensi Kodit, joita tällä velkojen lyhentämiseen tai perustamis- 20201: hetkellä jo on maassamme kuusi, nim. Hei- kustannuksiin. 20202: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 20203: 20204: Martta Salmela-Järvinen. Anni Flinck. Meeri Kalavainen. 20205: Kaisa Hiilelä. Tyyne Paasivuori. Laura Brander-Wallin. 20206: Vappu Heinonen. Lempi Lehto. Elli Nurminen. 20207: 1285 20208: 20209: 1V,o64. - Rah.al. N:o 432. 20210: 20211: 20212: 20213: 20214: V. Virtasen ym..: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Loma- 20215: liitto r. y: lle Lepolammin lomakodin laajentamisesta ai- 20216: heutuneiden lyhytaikaisten lainojen maksamiseen. 20217: 20218: 20219: E d u s k u n n a ll e. 20220: 20221: Lomaliitto r. y. on jo yli kymmenen vuo- tuottanut suuria vaikeuksia. Vaikka valtiolta 20222: den aikana suorittanut erittäin ansiokasta on saatu 5 ,miljoonaa ja eri luotonantajilta 20223: sosiaalista työtä lomanvieton tarkoituksen- yhteensä 13 miljoonaa markkaa pitkääai- 20224: mukaisen käytön edistämiseksi. Erikoisesti kaista lainaa, on rahoituksesta varsin suuri 20225: on mainittava ne monet tuhannet ylirasit- osa jouduttu hoitamaan lyhytaikaisin lai- 20226: tuneet, suuriperheiset, vähävaraiset äidit, noin, jopa vekseliluottoonkin turvautuen. 20227: jotka ovat Lomaliiton suojissa saaneet viet- Kun tämä on omiaan rasittamaan tämän- 20228: tää maksuttoman loman, loman, joka usein tapaisen sosiaalisen laitoksen toimintaa mil- 20229: on ollut heidän elämänsä ainoa. teipä ylivoimaisesti, toivoisimme, että Loma- 20230: Lomaliitolla on nykyisin yhteensä kahdek- liitto r. y: lle myönnettäisiin 10 miljoonan 20231: san eri lomakotia. Näistä on ollut vain markan halpakorkoinen laina rahoitustilan- 20232: Keurusselkä talvikäyttöinen. Kun varsinkin teen helpottamiseksi. 20233: monien perheenäitien on kesällä mahdotonta Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 20234: päästä lomalle, on pyritty järjestämään 20235: heille mahdollisuus lomanviettoon syys- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 20236: talvikautena. Tätä seikkaa silmälläpitäen tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II lu- 20237: Lomaliitto r. y. rakensi kuluneen kesän ai- vun uudelle momentille ,10 000 000 20238: kana talvikäyttöisen lomakodin Lepolam- markan määrärahan pitkäaikaisen 20239: melle. Rakennus on nyt valmis ja se tuli halpakorkoisen lainan myöntämiseksi 20240: maksamaan 35 miljoonaa markkaa. Nyt pys- Lomaliitto r. y: lle liiton Lepolammen 20241: tyy Lepolammen lomakoti vastaanottamaan lomakodin laajentamistyöstä aiheutu- 20242: myös talvikautena 100 lomailijaa. neiden lyhytaikaisten lainojen maksa- 20243: Tämäntapaisen yrityksen rahoittaminen on miseen. 20244: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 20245: 20246: Viljo Virtanen. Varma K. Turunen. Eino Saari. 20247: Nestori Nurminen. Eino Raunio. Onni Hiltunen. 20248: Veikko Helle. Harras Kyttä. Lempi Lehto. 20249: 0. Lindblom. Tyyne Paasivuori. Heikki Soininen. 20250: 1286 20251: 20252: IV,5a5. - Rah.al. N:o 433. 20253: 20254: 20255: 20256: 20257: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Inva- 20258: liidisäätiön ammattikoulun työpaja- ja luokkahuoneraken- 20259: nuksen rakentamista varten. 20260: 20261: 20262: E d u s k u n n a ll e. 20263: 20264: Maassamme toimii useita sotiemme jäl- oppilasta ja kun sen nykyiset työhuonetilat 20265: keen perustettuja invaliidihuoltoa palvelevia ovat 1850 m2, tulee oppilasta kohden ai- 20266: laitoksia. Niistä tunnetuin on Helsingin noastaan 6,4 m2. Samanlainen tilanahtaus 20267: Ruskeasuolla sijaitseva Invaliidisäätiön kun- vallitsee oppilasasuntolassa. Alunperin 4: lle 20268: touttamislaitos. Laitos on ainoa laatuaan ja hengelle tarkoitettuun huoneeseen on ollut 20269: käsittää 305-paikkaisen ortopedisen sairaa- pakko sijoittaa 6 jopa 7 henkeäkin, koska 20270: lan, proteesitehtaan ja ammattikoulun. Am- säätiö on halunnut tarjota niin monelle inva- 20271: mattikoulussa on tällä hetkellä 286 oppilasta, liidille, kuin suinkin mahdollista, tilaisuu- 20272: jotka saavat kolmivuotisen opiskeluaikansa den ammattioppiin. Tämä toimenpide on 20273: kuluessa ammattiopetusta noin 20 eri am- ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että 20274: mattialalla. koulutuskustannukset on voitu pitää koh- 20275: Invaliidisäätiön kuntouttamislaitos on kai- tuullisina. 20276: kissa suhteissa osoittautunut liian pieneksi Kauppa- ja teollisuusministeriön, jonka 20277: ja erikoisesti tämä koskee sen ammattikou- tarkastuksen alaisena koulu on toiminut, 20278: lua. Tilanne viimeksimainitun kohdalta on tarkastajat ovat kuitenkin huomauttaneet, 20279: useissa suhteissa muodostunut aivan kestä- että koulun tilat sekä opetus että asuntolan 20280: mättömäksi, minkä vuoksi säätiön on ollut puolella ovat liian ahtaat, jotta opetusta voi- 20281: pakko suunnitella lisärakennusta koululle. taisiin antaa kyllin tehokkaasti. Asiantun- 20282: Asian selvittämiseksi mainittakoon seuraa- tijalausunto koulun tilan tarpeesta onkin 20283: vaa: saatavana mainitulta ministeriöitä. 20284: Kun Invaliidisäätiön kuntouttamislaitosta Koulun opetus vastaa keskusammattikou- 20285: vuonna 1940 suunniteltiin ja vuonna 1941 lussa annettua opetusta, mutta kauppa- ja 20286: alettiin rakentaa, ei käytettävissä ollut riit- teollisuusministeriön vahvistamien opetusoh- 20287: täviä tietoja ortopedistä sairaalahoitoa ja jelmien toteuttaminen tuottaa vaikeuksia, 20288: ammattikoulutusta tarvitsevista invalii- sillä lukujärjestyksiä laadittaessa ei ole mah- 20289: deista. Tällöin kiinnitettiin päähuomio sota- dollisuutta yhdistää eri ryhmiä tarkoitus- 20290: invaliideihin, joiden lukua taasen jatkosota taan vastaavasti, iltatunteja on järjestettävä, 20291: huomattavasti lisäsi. Invaliidihuoltolain mikä ei opetuksen kannalta ole suotavaa, 20292: tultua vuonna 1947 voimaan on voitu todeta oppilaat joutuvat usein tarpeettomasti siir- 20293: invaliidien niin sairaalahoidon kuin koulu- tymään luokkahuoneista työhuoneisiin jne. 20294: tuksen suuri tarve. Säätiö onkin pääasialli- Mainittakoon edelleen, että työtoiminnan tar- 20295: sesti omilla varoillaan laajentanut laitoksen koituksenmukainen ja ajan vaatimuksia vas- 20296: sairaalaa, mutta ammattikoulun laajentami- taava järjestely on nykyisissä tiloissa hyvin 20297: seen eivät säätiön varat yksinään riitä. vaikea, osittain miltei mahdotonta. Monasti 20298: Invaliidien ammattikoulutuksen tarpeelli- on tyydyttävä harjoitustöihin, vaikka tuo- 20299: suudesta ja koulun laajentamistarpeesta tannollinen työ olisi niin opetustarkoituksia 20300: mainittakoon, että kouluun pyrkijöitä vuo- kuin oppilaiden ammatillista kehitystä pa- 20301: sina 1953-1955 oli 1 077 invaliidia, joista remmin edistävää. Näistä epäkohdista joh- 20302: kuitenkin vain 319 voitiin siihen ottaa, ts. tuu myös, että työtoiminnan taloudellinen 20303: 33% pyrkijäistä on päässyt kouluun. Ku- tulos ei ole sellainen, joksi se riittävissä työ- 20304: ten edellä mainittiin, on koulussa nyt 286 ym. tiloissa voitaisiin kohottaa. 20305: IV,565. - Hakala ym. 1287 20306: 20307: Säätiön ammattikoulun lisärakennusta kaikkia sinne hoitoa saamaan pyrkiviä mva- 20308: varten oli vuoden 1953 tulo- ja menoarviossa liideja. 20309: myönnetty 15 milj. markkaa. Säätiön tar- Kun kolmivuotinen koulutus oppilasta 20310: koituksena oli rakentaa rakennus säätiön ny- kohden säätiön ammattikoulussa maksaa 20311: kyiselle tontille, mutta kaupungin viran- täysihoitoineen noin 600 000 mk, on päämää- 20312: omaiset eivät siihen suostuneet. Näin ollen ränä pidettävä invaliidin mahdollisimman 20313: ei säätiö voinut ottaa lainaa vastaan, vaan nopeaa työhön sijoittamista, sillä työhön 20314: sen oli laadittava uudet suunnitelmat. pystyessään hän nopeasti suorittaa koulu- 20315: Uusi koulurakennus on suunniteltu raken- tukseensa uhratut varat takaisin. Näin ollen 20316: nettavaksi kaupungin tarjoamalle tontille on Invaliidisäätiönkin ammattikoulun uuden, 20317: Paraistentien varrelle. Sen työ- ja luokka- nykyistä suuremman ja tarkoituksenmukai- 20318: huoneiden tehollinen pinta-ala tulisi ole- somman työpajarakennuksen aikaansaaminen 20319: maan noin 5 500 m2 ja kokonaistilavuus va- sekä välttämätön että kiireellinen. 20320: rasto- ym. tiloineen noin 28 600 m3. Sen ra- Edelläolevaan viitaten ja ottaen huomioon 20321: kennuskustannusten, mahdollisimman yksin- sen, että maamme invaliidien ammattioppi- 20322: kertaisesti rakennettuna, on laskettu ole- laitokset eivät voi ottaa suojiinsa kaikkia 20323: van 6 000 mk ms, yhteensä siis 171600 000 niihin pyrkineitä, sen, että maan muissa am- 20324: mk, joka summa on suunniteltu hankitta- mattikouluissa on sama tilanne sekä sen, että 20325: vaksi seuraavasti: Invaliidisäätiön ammattikoulu, opetusohjel- 20326: mansa perusteella, tarjoaa koulun oppilaille 20327: Anottu valtion laina . . . . . . . 85 800 000: --- parhaat opiskelumahdollisuudet, ehdotamme, 20328: Käteisvaroja . . . . . . . . . . . . . . 20 000 000: -- 20329: Kiinnelainoja . . . . . . . . . . . . . 65 800 000: --- että Ed1tskunta ottaisi vuoden 1956 20330: tnlo- ja menoar·vioon 19 Pl. II luvttn 20331: Nykyinen koulurakennus käytettäisiin ;ja kohdalle 85 miljo01wn markan avus- 20332: tarvittaisiin välttämättä osaksi oppilasasun- tuslainan Invaliidisäätiön ammatti- 20333: tolaksi, osaksi laajennetun sairaalan tarpei- koulun työpaja- ja lttokkahuoneraken- 20334: siin, sillä sairaalaankaan ei ole voitu ottaa nttksen rakentamiseksi. 20335: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 20336: 20337: Jaakko Hakala. Niilo Honkala. Artturi Tienari. 20338: Juho Tenhiälä. Urho Saariaho. Lauri Järvi. 20339: Matti 'Raipala. Nestori KMSalainen. 20340: 1288 20341: 20342: IV,566, - Rah.al. N:o 434. 20343: 20344: 20345: 20346: 20347: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi lnva- 20348: liidisäätiölle ortopedisen sairaalan rakentamiseksi Ouluun. 20349: 20350: 20351: E d u s k u n n a 11 e. 20352: 20353: Vuoteen 1940 saakka toimi maassamme ai- liideja, mikä johtuu sairaalan ylilääkärin, 20354: noastaan Raajarikkoisten Auttamisyhdistyk- prof. Kallion ortopedisistä harrastuksista. 20355: sen 30-paikkainen ortopedinen sairaala Hel- Invaliidien lääkintähuoltotilanne on to- 20356: singissä, Alppikatu 1: ssä. Sen toiminta lak- della huolestuttava, sillä Invaliidisäätiön sai- 20357: kautettiin talvisodan jälkeen, kun Invaliidi- raalaan jonottaa jatkuvasti pääsyä lähes 20358: säätiö perustettiin. 2 000 invaliidia. Mainittuun jonoon otet- 20359: Nykyään toimii meillä seuraavat ortopedi- taessa suoritetaan ankara karsinta. Siihen ei 20360: set sairaalat: ollenkaan pääse ilman lääkärinlausuntoa, ei 20361: yli 40-vuotias eikä henkilö, joka ei ole inva- 20362: Invaliidisäätiön kuntouttaruis- liidihuoltolain piiriin kuuluva. Tällöin jää- 20363: laitoksen sairaala ....... . 305 paikkaa vät jonosta mm. pois kaikki, jotka jonkun 20364: Jyväskylän invaliidisairaala 20365: ___ __ 20366: (toistaiseksi) . . . . . . . . . . . . 30 ...;.;.. 20367: joten käytettävissä on yhteensä 335 paikkaa. 20368: , 20369: muun ortopedisen vamman kuin invaliidi- 20370: huoltolain mukaisen takia ovat hoidon tar- 20371: peessa. 20372: Karsinnasta huolimatta on paikkatilanne 20373: Näistä Invaliidisäätiön sairaala on toistai- niin vaikea, että eräät potilasryhmät saavat 20374: seksi ainoa täydellisesti varustettu ortopedi- odottaa sairaalaanpääsyä jopa viisikin vuotta. 20375: nen erikoissairaala maassamme. Se aloitti Vieläpä sotainvaliiditkin ovat saaneet odot- 20376: toimintansa v. 1943 ja toimi alussa sotasai- taa hoitopaikkaa 2-3 kk. 20377: raalana hoitaen raajakirurgisia tapauksia. Rajaviivan Kokkola-Iisalmi-Nurmes poh- 20378: Hoitoa tarvitsevien sotainvaliidiemme luvun joispuolelta on säätiön jonossa tällä hetkellä 20379: vähennyttyä otti sairaala hoitoonsa myös n. 500 ortopedistä sairaalahoitoa tarvitsevaa 20380: muita invaliideja, mutta sotainvaliideja, invaliidia. Pohjois-Suomessa invaliidien luku 20381: joita otetaan etuoikeutettuina sairaalaan, on on tavallista suurempi, johtuneeko se sitten 20382: jatkuvasti ollut viidesosa sairaalan potilaista. pitkistä taipaleista, erilaisista olosuhteista, 20383: tietämättömyydestä ortopedian mahdollisuuk- 20384: JyväskyIän keskussairaalan valmistuttua sista tms. Myös on voitu todeta, että Poh- 20385: vapautuivat Jyväskylän entisen yleisen sai- jois-Suomessa on paljon luu- ja niveltuber- 20386: raalan rakennukset muihin tarkoituksiin. kuloottisia. 20387: Kesästä 1954 lähtien on sairaalassa suoritettu Pohjoismaissa lasketaan tarvittavan kolme 20388: korjaustöitä sen kunnostamiseksi valtion in- ortopedistä sairaalapaikkaa kymmentätuhatta 20389: valiidisairaalaksi. asukasta kohden. Kun maamme invaliideista 20390: Sairaala on nyt toistaiseksi vain 30-paik- ei ole kunnollista tilastoa, on laskettava 20391: kaisena aloittanut toimintansa eikä sillä vie- edellä olevan perusteella. Sen mukaan las- 20392: läkään ole röntgenkonetta eikä leikkausmah- kien maamme ortopedisten sairaalapaikkojen 20393: dollisuuksia. tarve on 3 X 400 = 1 200. Vähentämällä 20394: Sairaalan paikkaluku nousee korjaustöiden käytettävissä olevat 335 paikkaa edellä ole- 20395: päätyttyä n. 90: een ja pystynee hoitamaan vasta, ottaen huomioon Jyväskylän invalii- 20396: Jyväskylän ja sen lähiympäristön invaliidit. disairaalan valmistumisen, Kirurgisen sairaa- 20397: Lisäksi on mainittava, että Helsingin Ki- lan paikkamahdollisuudet sekä sen, että Kä- 20398: rurgisessa sairaalassa hoidetaan myös inva- pylän pieni kuntouttamislaitos voi ottaa hoi- 20399: IV,566. - Torvi ym. 1289 20400: 20401: toonsa eräitä vain harjoituksen tarpeessa ole- tehti Bertel Liljequistin arkkitehtitoimisto. 20402: via invaliideja, voidaan sanoa, että maal- Sen laatiman luonnoksen pohjalla on pii- 20403: tamme puuttuu n. 700 ortopedistä hoito- rustuksia kehitetty ja pääpiirustukset ovat jo 20404: paikkaa. valmiina. 20405: Lisäksi on otettava huomioon, Viime aikoina on lapsihalvauspropagandan 20406: 1: o että vaikean lapsihalvausepidemian yhteydessä puhuttu ns. kuntouttamislaitok- 20407: varalta ei ole yhtään varapaikkoja, sista. Niistä on sanottava, etteivät ne ole 20408: 2: o että ns. kolmannen asteen lapsihal- sairaaloita ja etteivät ne suinkaan ratkaise 20409: ,·austapaukset vaativat huomattavan määrän edes kysymystä lapsihalvaustapausten hoi- 20410: ortopedisiä sairaalapaikkoja, sekä dosta, koska niihin ei saada örtopedilääkä- 20411: 3: o että luu- ja niveltuberkuloositapaukset reitä ja koska niissä ei ole leikkausmahdolli- 20412: maassamme ovat suurin piirtein hoitamatta suuksia. Niitä tarvitaan täydentämään sekä 20413: ja että heidänkin hoitoonsa tarvittaisiin paik- ortopedistä että muuta kirurgista sairaala- 20414: koja. hoitoa, mikäli sairaaloilla itsellään, kuten 20415: Ortopedisten sairaalapaikkojen lisäämiseksi valitettavasti vielä monessa tapauksessa on 20416: on tehty useita esityksiä. asianlaita, ei ole kuntouttamismahdollisuuk- 20417: Eräs niistä oli ortopedisten osastojen saa- sia. 20418: minen keskussairaaloihin. Ehdotus raukesi, Invaliidisäätiön Ouluun suunnitteleman 20419: kun sairaala-alan suunnittelutoimikunta to- ortopedisen sairaalan paikkaluku tulee ole- 20420: tesi, ettei se nykyisissä olosuhteissa ole mah- maan 200 jakaantuneena kuuden osaston 20421: dollista. kesken. Lisäksi tulee siihen poliklinikka, 20422: Toinen ehdotus oli entisten yleisten sai- röntgenosasto, leikkausosasto ja kuntoutta- 20423: raaloiden luovuttaminen invaliidisairaaloiksi, misosasto voimistelutiloineen ja työpajoineen. 20424: kuten nyt Jyväskylän yleisen sairaalan koh- Edelleen tulee rakennukseen proteesitehdas 20425: dalla on tapahtunut. Tästä ehdotuksesta on ja majatalo invaliidien majoittamiseksi. 20426: sanottava, että kun jo nyt Jyväskylän inva- Sairaalan kuutiotilavuus on 46 000 m3 ja 20427: liidisairaalan korjauksiin on käytetty yli 30 henkilökunnan asuinrakennusten 8 000 m3. 20428: milj. mk ja kun ei ole kuitenkaan saatu edes Rakennusmiesten arvion mukaan tulee ra- 20429: tyydyttävää ratkaisua ja toinen puoli on ko- kennus maksamaan 8 000 mk/m3 eli yhteensä 20430: konaan korjaamatta, on ehdotettu ratkaisu 400 000 000 mk. Puolet henkilökunnan asuin- 20431: kallis ja sen tulos kaikesta huolimatta heikko. rakennuskustannuksista on laskettu voitavan 20432: Lisäksi on sanottava, että Jyväskylän rahoittaa lainavaroilla, koska henkilökunta 20433: sairaala 90-paikkaisena tulee tyydyttämään maksaa vuokraa. 20434: vain Keski-Suomen tarpeen, muttei muuta. Edellä mainittu rakennushanke on suun- 20435: Kolmas ehdotus on Jyväskylän invaliidi- niteltu rahoitettavaksi seuraavasti: 20436: sairaalan laajentaminen 300-paikkaiseksi, 20437: mutta Pohjois-Suomesta sinne on liian pitkät mk 20438: matkat. Invaliidisäätiön rakennusrahasto 13 000 000 20439: Jäljelle jää neljäs ehdotus, Pohjois-Suo- Oulun kaup. lahjoitus ....... . 5 000 000 20440: men ortopedisen sairaalan rakentaminen Ou- Paikkojen myynnistä (50 paik- 20441: luun. kaa a 1 500 000 mk) ....... . 75 000 000 20442: Invaliidisäätiö on vuodesta 1944 lukien teh- Lainaa ..................... . 45 000 000 20443: nyt useita aloitteita mainitun sairaalan ra- Valtion avustus ............. . 262 000 000 20444: kentamiseksi, mutta toistaiseksi ei sitä var- 20445: ten ole saatu määrärahaa valtion talousar- 20446: ----------------- 20447: Yht. mk 400 000 000 20448: vioon. Syynä on ollut valtion vaikea raha- 20449: taloudellinen asema sekä se, että keskussai- Ortopedisellä sairaalahoidolla voidaan in- 20450: raaloiden rakentaminen nykyisen standardin valiidin vamma parantaa eräissä tapauksissa 20451: mukaan (paikka 3-5 milj. mk) on vaatinut kokonaisuudessaan ja eräissä tapauksissa voi- 20452: niin paljon varoja. daan vamman aiheuttamaa haittaa huomat- 20453: Invaliidisäätiö on mahdollisimman edulli- tavasti vähentää. Kampurajalkaisuus voi- 20454: sen ratkaisun löytämiseksi v. 1949 laati- daan, jos potilas tuodaan ajoissa hoitoon, 20455: mansa ohjelman puitteissa järjestänyt arkki- kokonaan parantaa, kävelykyvytön saadaan 20456: tehdeille ideakilpailun, jonka voitti arkk:i- liikkumaan jne. 20457: 1290 IV,566. - Ortopedinen sairaala. 20458: 20459: 20460: Näin ollen saadaan yhteiskunnan elätettä- vasta menettt:llystä Tanskassa on saatu erit- 20461: vänä ollut yksilö toimintakykyiseksi ja ve- täin positiivisia tuloksia, ehdotamme, 20462: roja maksavakai kansalaiseksi. 20463: Amerikassa lasketaan, että tällaisen poti- että Edusk1tnta ottaisi vuoden 1956 20464: laan huoltoon uhratun dollarin saa yhteis- tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II lu- 20465: kunta takaisin 10: nä dollarina. vun kohdalle 262 miljoonan markan 20466: Kaikkeen edellä olevaan viitaten, ja ottaen avustuslainan lnvaliidisäätiön ortope- 20467: huomioon, että ortopedisen sairaalahoidon disen sairaalan rakentamiseksi Poh- 20468: keskittäminen Invaliidisäätiön käsiin merkit- jois-Suomea varten Ouluun. 20469: sisi huomattavaa parannusta ja että Vastaa- 20470: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 20471: 20472: Irma Torvi. Antti Kinnunen. Eino Tainio. 20473: Arvi Turkka. Eeli Erkkilä. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. 20474: Niilo ·Ryhtä. J. Mustonen. Toivo Friman. 20475: Eino Rytinki. Yrjö Murto. Esa Hietanen. 20476: Pentti Liedes. H. Tauriainen. Lauri Järvi. 20477: Armas Leinonen. 20478: 1291 20479: 20480: 1V,567. - Rah.al. N:o 435. 20481: 20482: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi allergia- 20483: sairaalan rakentamista varten. 20484: E d u s k u n n a ll e. 20485: Yhteiskunnan velvollisuus tarjota hoito- käsittämään n. 90 sairassiJaa. Helsingin 20486: mahdollisuuksia yliherkkyystauteja, lähinnä kaupunki on luovuttanut sairaalaa varten 20487: keuhkoastmaa, kroonillista ihottumaa, kuten edustavan tontin Meilahdessa yliopiston sai- 20488: maitorupea, heinänuhaa ym. sairastaville on raaloiden viereen. Kustannukset nyt raken- 20489: vuosi vuodelta käynyt yhä selvemmäksi. Laa- nettavasta rakennusvaiheesta nousevat 180 20490: jat tutkimukset näyttävät, että noin joka miljoonaan markkaan, johon tulee lisäksi 35 20491: kymmenes henkilö tarvitsee näiden tautien miljoonaa markkaa sisustusmenoihin. Ra- 20492: vuoksi pitkällistä erikoishoitoa. Pätevän hoi- hoitus on suunniteltu seuraavasti: kuntien 20493: don puute johtaa työkyvyttömyyteen ja vä- osuus (90 sairassijaa a 1% miljoonaa 20494: hitellen invaliditeettiin. Meidän maassamme markkaa) on 135 miljoonaa markkaa. Näistä 20495: osoittaa kansaneläkelaitoksen tilasto, että ovat kunnat ympäri Suomea tähän mennessä 20496: näistä taudeista johtuva invaliditeetti on allekirjoittaneet sopimuksen 72 sairas- 20497: verrattain suuri. Niitten aiheuttama työ- sijasta. Säätiön pääoma on 20 miljoonaa 20498: kyvyttömyys johtaa siten kansantaloudelli- markkaa, lainoja on saatu 30 miljoonaa 20499: sesti varsin huomattaviin menetyksiin. On markkaa ja vielä tarvittava lainamäärä on 20500: myös muistettava, että allergiset taudit usein 30 miljoonaa markkaa. 20501: saavat alkunsa jo pienissä lapsissa ja tur- Muiden kansantautien, kuten tuberkuloo- 20502: melevat heidän koko elämänsä. sin, mielisaira~ksien ja reumatautien hoi- 20503: Tulevien lääkärien ja sairaanhoitajien ny- dossa on jo olemassa kuntainliittojen ja val- 20504: kyisestä koulutusohjelmasta puuttuu allergis- tion tuen varassa rakennettuja sairaaloita 20505: ten tautien opetus ja mahdo!Hsuus erikoistu- ja parantoloita. Samanlainen järjestelmä 20506: miseen niiden alalla. olisi sopiva myös allergiasairaalan rakenta- 20507: Maassamme on v. 1947 lähtien toiminut misessa. 20508: Allergiatutkimussäätiön ylläpitämä, 40-paik- Koska tämä sairaalahanke on potilaitten 20509: kainen allergiasairaala, jossa hoidetaan poti- kannalta hyvin tarpeellinen ja koska myös 20510: laita koko maastamme. Sairaalan varsin ah- allergisten tautien opetus on tärkeä sekä 20511: taista oloista huolimatta ovat hoitopäivät lääkäreille että sairaanhoitajille eikä valtio 20512: yhteensä nousseet 85 796, poliklinikkakäynnit ole tähän asti millään tavalla tukenut aller- 20513: 80 637 ja laboratoriotutkimukset 180 563. gisten potilaiden erikoishoitoa maassamme, 20514: Viime vuoden poliklinikkakäynnit nousivat niin edellä olevaan viitaten ehdotamme, 20515: 16 293 ja nämä potilaat täytyi ottaa vastaan 20516: kaksi huonetta ja keittiön käsittävässä yksi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 20517: tyishuoneistossa. htlo- ja menoarvioon 30 miljoonaa 20518: Näitten sietämättömien sairaalaolojen takia markkaa halpakorkoiseksi lainaksi 20519: Allergiatutkimussäätiö on neuvoteltuaan lää- käytettäväksi Allergiatutkimussäätiön 20520: kintöhallituksen kanssa päättänyt nopeasti ja kuntain yhteistoiminnassa perustet- 20521: toteuttaa uuden al1ergiasairaalan rakenta- tavan allergiasairaalan rakentamista 20522: misen. Ensimmäinen rakennusvaihe tulee varten. 20523: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 20524: 20525: Tyyne Paasivuori. Nils Meinander. Irma Hamara. 20526: Helge Miettunen. Grels Teir. Saara Forsius. 20527: Martta Salmela-Järvinen. Bertel Lindh. Hertta Kuusinen. 20528: Eino Kilpi. Armas Leinonen. Marja Lahti. 20529: Lempi Lehto. Elli Nurminen. Sylvi Ha.linen. 20530: Vappu Heinonen. John Österholm. 0. Lindblom. 20531: Väinö Rankila. Jaakko Hakala. 20532: 58 E 626/55 20533: 1292 20534: 20535: IV,56s. - Rah.al. N:o 436. 20536: 20537: 20538: 20539: 20540: Väyrynen ym.: JJ'läärärahan osoittamisesta lainaksi Suomen 20541: Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto r. y: lle W esten- 20542: din Invaliidien Ammattioppilaitoksen asuntola- ja oppi- 20543: salirakennuksen rakentamiseen. 20544: 20545: 20546: E d u s k u n n a ll e. 20547: 20548: Hallituksen ,esityksessä eduskunnalle val- tähän tarkoitukseen eivät sovi Ja jotka ki- 20549: tion menoarvioksi vuodelle 1956 on avustus- peästi tarvittaisiin varsinaiseenkin käyt- 20550: lainojen kohdalla 19 pääluokan II luvun 34 töönsä. Kun lisäksi tilojen ahtaus suuresti 20551: kohdassa myönnetty Suomen Siviili- ja Ase- lisää laitoksen korjaus- ja puhdistuskuluja 20552: velvollisuusinvaliidien Liitto r.y: lle korotto- ja kun mitään tiloja ei ole varattavissa hen- 20553: mana lainana 5 miljoonaa markkaa ·west- kilökunnan asunnoiksi, on jatkuvasti tuot- 20554: endin Invaliidien Ammattioppilaitoksen asun- tanut vaikeuksia saada laitokseen kykenevää 20555: tola- ja oppisalirakennuksen rakentamiseen. palveluskunta.a. 20556: Mainittu Westendin Invaliidien Ammatti- Näiden epäkohtien poistamiseksi on Suo- 20557: oppilaitos on aikanaan rakennettu, koneis- men Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien lii- 20558: tettu ja kalustettu kokonaan ilman valtion ton taholta jo lähe.S kymmenen vuoden ajan 20559: tukea ja se on lähes 14 vuotta kestäneen toi- suunniteltu asuntola- ja työsalirakennuksen 20560: minta-aikansa kuluessa menestyksellisesti ra:k!enta.mista. Piirustukset, jotka on tehnyt 20561: työskennellyt invaliidien ammattikasvatuksen arkkitehti Olavi Sortta, ovat jo kauan olleet 20562: hyväksi. valmiina. Tämän noin 3 000 m3:n suurui- 20563: Huolimatta siitä, että tämän laitoksen sen rakennuksen lasketaan tulevan maksa- 20564: työsarka on ollut mitä hyödyllisin, tämän maan kalustoineen 35 miljoonaa markkaa 20565: laitoksen kautta kun tähän mennessä 886 ja mainittu liitto on ilmoittanut itse voi- 20566: invaliidia on saavuttanut ammattitaidon ja vansa huolehtia 15 miljoonan markan rahoi- 20567: voinut palata hyödyllisenä jäsenenä yhteis- tuksesta. Kun ammattioppilaitos toimii erit- 20568: lnmtaan, on tilanahtaus koko ajan vaikeut- täin tärkeäksi katsottavalla tavalla lakisää- 20569: tanut täysitehoista työskentelyä. Neljän op- teisen invaliidihuollon täydentäjänä, esi- 20570: pilaan huoneisiin on majoitettu viisi, jopa tämme tämän vuoksi kunnioittaen, 20571: kuusikin oppilasta ja täten on aiheutunut 20572: monia haittoja asianmukaiselle työskentelylle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 20573: Tällainen asmnistiheys, kun on kysymys tulo- ja menoarvioon 20 mt"'ljoonan 20574: vielä suhteellisen vaikeista invaliidioppi- markan pitkikdkaisen avustuslainan 20575: laista, on oppilaille kohtuuttoman raskasta Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusin- 20576: vaativan opiskelutyön ohessa. Edelleen on valiidien Liitto 1·. y:lle Westendin In- 20577: oppilaitoksen käytössä yksi ainoa luentosali valiidien Ammattioppilaitoksen asun- 20578: ja tämän vuoksi suuri osa teorian oppitun- tola- ja oppisalirakennuksen rakenta- 20579: neista joudutaan antamaan työsa.leissa, jotka miseen. 20580: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 20581: 20582: Vilho Väyrynen. Leo Suonpää. Antti J. Rantamaa. 20583: Heikki Hykkäälä. Otto Muikku. Erkki Leikola. 20584: 1293 20585: 20586: IV,569. - Fin.mot. N:o 437. 20587: 20588: 20589: 20590: 20591: Larson m. fl.: Angående anvisande av anslag till lån åt 20592: l niö kommun för byggande av en menföresbåt. 20593: 20594: 20595: T i 11 R i k s d a g e n. 20596: 20597: Vid utbyggandet av vägnätet i skärgården Houtskär, Rimito och Brändö kommuners 20598: har Iniö kommun med omkring liggande intressen. Ritningar och ett på 26 milj. mark 20599: öar och holmar lämnats helt på sidan. Inte slutande kostnads:förslag :för en :för ända- 20600: heller har båt:förbindelserna tili denna målet lämplig båt, som beräknats kunna 20601: ögrupp tillräckligt beaktats från statens :forcera 8 cm tjock is, är redan uppgjorda. 20602: sida. Under en lång följd av år har tra:fiken Ett statslån på 20 milj. mark mot låg ränta 20603: upprätthållits av s/s Wellamo, men denna är i detta skede nödvändigt för planens :för- 20604: båt, som byggdes redan år 1906 och var av- verkligande. 20605: sedd blott för insjötra:fik, har alls inga möj- Hänvisande till det ovan sagda får vi 20606: ligheter att :forcera is, är numera oekono- vördsamt :föreslå, 20607: misk och helt olämplig :för sitt ändamål, 20608: var:för i:frågavarande skärgård är helt isole- att Riksdagen i statsförslaget för år 20609: rad under men:förestid. Iniö kommun, vars 1956 måtte upptaga ett anslag av 20610: tra:fikproblem är detsamma som de nord- 20 000 000 mark till ett lån åt l niö 20611: liga öarnas i Rimito, har redan tidigare kommun för byggande av en men- 20612: gjort framställning om understöd och lån föresbåt för trafiken på denna kom- 20613: från staten, avseende trafik på linjen Åbo- mun. 20614: Iniö, som samtidigt även skulle betjäna bl. a. 20615: Helsingfors den 20 september 1955. 20616: 20617: Arthur Larson. Niilo Honkala. 20618: John Forsberg. Sven Högström. 20619: John Österholm. Kauno Kleemola. 20620: C. A. Öhman. Harras Kyttä. 20621: Urho Kulovaara. 20622: 1294 20623: 20624: IV,569. - Rah.al. N:o 437. 20625: Suomennos. 20626: 20627: 20628: 20629: Larson ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Iniön kun- 20630: nalle kelirikkaaluksen rakentamista varten. 20631: 20632: 20633: E d u s k u n n a ll e. 20634: 20635: Saariston tieverkostoa laajennettaessa on samalla palvelisi mm. Houtskarin, Rymätty- 20636: Iniön kunta ympäröivine saarineen jätetty län ja Brändön kuntien etuja. Piirustukset 20637: kokonaan siYuun. Ei myöskään laivayhteyk- ja 26 miljoonaan markkaan päättyvä kustan- 20638: sistä tähän saariryhmään ole riittävästi huo- nusarvio tarkoitukseen sopivaa alusta varten, 20639: lehdittu valtion taholla. Monien vuosien ai- jonka on laskettu voivan kulkea 8 sm: n pak- 20640: kana on liikenteestä huolehtinut s/s Wellamo, suisessa jäässä, on jo laadittu. Tässä vai- 20641: mutta tämä alus, joka rakennettiin jo heessa on 20 miljoonan markan halpakorkoi- 20642: vuonna 1906 ja joka oli tarkoitettu vain sisä- nen valtion laina välttämätöntä suunnitelman 20643: vesiliikenteeseen, ei voi lainkaan kulkea toteuttamiselle. 20644: jäissä ja on nyttemmin epätaloudellinen ja Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 20645: kokonaan sopimaton tarkoitukseensa, minkä nioittaen, 20646: vuoksi kysymyksessä oleva saaristo on täysin 20647: eristetty kelirikon aikana. Iniön kunta, jonka että Hallitus ottaisi vuoden 1956 20648: liikennepulmat ovat samat kuin pohjoisten tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 20649: saarten Rymättylässä, on jo aikaisemmin teh- kan määrärahan lainaksi Iniön kun- 20650: nyt esityksen valtion avustuksesta ja lainasta nalle kelirikkaaluksen rakentamista 20651: linjan Turku-Iniö liikennettä varten, mikä varten. 20652: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 20653: 20654: Arthur Larson. C. A. Öhman. Sven Högström. 20655: John Forsberg. Urho Kulovaara. Kauno Kleemola. 20656: John Österholm. Niilo Honkala. Harras Kyttä. 20657: 1295 20658: 20659: IV,570, - Fin.mot. N:o 438. 20660: 20661: 20662: 20663: 20664: Larson m. fl.: Angående anvisande av anslag till lån för 20665: byggande av ett menföresfartyg för trafik på linjen 20666: Abo-skärgården-JJfariehamn. 20667: 20668: 20669: T i ll R i k s d a g e n. 20670: 20671: På grund av den vidsträckta skärgården något mindre än Aranda, byggas och insät- 20672: inom Åboland och Åland har det alltid vål- tas i trafik på linjen Åbo-skärgården-1\fa- 20673: lat svärigheter att på ett någorlunda till- riehamn. 20674: fredsställande sätt sköta vintertrafiken på Då man ej vågar hoppas att staten inom 20675: linjen Åbo-skärgården-l\iariehamn. På en nära framtid kommer att bygga en båt 20676: vintern 1953 insattes statens menföresfartyg för ändamålet, har Ångbåtsaktiebolaget Åland 20677: m/s ,Aranda" i trafik på nämnda linje, vil- i Åbo - som sommartid upprätthållit trafik 20678: ket hälsades med glädje av dem som äro på samma linje under en lång följd av år - 20679: beroende av denna trafik. Det visade sig förklarat sig villigt att låta bygga en båt 20680: dock snart att ,Aranda" ensam icke förmår som vore lämplig för menförestrafik på lin- 20681: sköta denna trafik på sådant sätt som skulle jen Åbo-skärgården-l\iariehamn. 20682: motsvara rimliga krav. l\ienförestrafiken På grund av det ovan anförda få vi vörd- 20683: mellan ändpunkterna pä denna linje, Marie- samt föreslå, 20684: hamn och Åbo, kan Aranda ensam sköta 20685: behjälpligt, men det vore orimligt att lämna att Riksdagen i statsförslaget för är 20686: den mellanliggande skärgården helt isolerad 1956 måtte upptaga ett anslag stort 20687: under menförestider. 50 000 000 mark {ö1· beviljande av ett 20688: ,Aranda", som är en god båt med god långfristigt lån mot låg ränta åt Ang- 20689: isbrytningsförmåga, är djupgående men för båtsaktiebolaget Aland i Åbo eller åt 20690: den skull svårmanövrerad i en del trånga annat fö1· saken intresserat företag 20691: och grunda farvatten som förekommer på för byggande av ett menföresfartyg 20692: denna linje. Därför, och då båten för övrigt att insättas i trafik på linjen Åbo- 20693: ej ensam hinner sköta trafiken på linjen, skärgården-Marieh amn. 20694: borde en andra menföresbåt, som kunde vara 20695: Helsingfors den 19 september 1955. 20696: 20697: Arthur Larson. John Österholm. 20698: John Forsberg. 0. A. Öhman. 20699: Sven Högström. 20700: 1296 20701: 20702: 1V,570. - Rah.al. N:o 438. 20703: S,uomennos. 20704: 20705: 20706: 20707: Larson ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi kelirikko- 20708: aluksen mkentarniseksi linjalle Turku-saaristo-Maaricm- 20709: hamina. 20710: 20711: 20712: E d u s k u n n a 11 e. 20713: 20714: Turunmaan ja Ahvenanmaan laajan saa- teeseen linjalla Turku-saaristo-Maarian- 20715: riston takia on aina ollut vaikeata jotenku- hamina. 20716: ten tyydyttävällä tavalla hoitaa talviliikenne Kun ei uskalla toivoa, että valtio lähitule- 20717: linjalla Turku- saaristo- Maarianhamina. vaisuudessa rakentaisi aluksen tarkoitusta 20718: Talvella 1953 asetettiin valtion kelirikkoalus varten, on turkulainen Ångbåtsaktiebolaget 20719: Aranda liikenteeseen mainitulle linjalle, mitä Åland niminen yhtiö - joka kesäaikana on 20720: toimenpidettä ne, jotka ovat riippuvaisia liikennöinyt monien vuosien ajan samalla 20721: tästä liikenteestä, ilolla tervehtivät. Pian linjalla - selittänyt olevansa halukas raken- 20722: kuitenkin ilmeni, ettei Aranda yksin kykene tamaan aluksen, joka sopisi kelirikkaliiken- 20723: hoitamaan tätä liikennettä kohtuullisia vaa- teeseen linjalla Turku-saaristo-Maarianha- 20724: timuksia vastaavalla tavalla. Kelirikkaliiken- mina. 20725: teen tämän linjan kahden päätepisteen, Maa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 20726: rianhaminan ja Turun välillä, Aranda ky- nioittaen, 20727: kenee yksin auttavasti hoitamaan, mutta olisi 20728: kohtuutonta jättää välillä oleva saaristo ko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 20729: konaan eristetyksi kelirikkoaikoina. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 20730: Aranda, joka on hyvä alus ja hyvä jään- kan määrärahan halpakorkoisen lai- 20731: särkijä, on syväkulkuinen ja sen johdosta nan myöntämiseksi Ångbåtsaktiebola- 20732: vaikeasti ohjattavissa eräissä ahtaissa ja ma- get Åland nimiselle yhtiölle Turussa 20733: talissa väylissä, joita on tällä linjalla. Sen tai muulle asiasta kiinnostuneelle yri- 20734: takia ja kun alus muutenkaan ei ehdi yksin tykselle kelirikkoaluksen rakentamista 20735: hoitaa liikennettä linjalla, olisi rakennettava varten linjalle Turku-saaristo-'A!aa- 20736: toinen kelirikkoalus, joka voisi olla vähän rianhamina. 20737: pienempi kuin Aranda, ja sijoitettava liiken- 20738: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 20739: 20740: Arthur Larson. John Österholm. 20741: John Forsberg. 0. A. Öhman. 20742: Sven Högström. 20743: 1297 20744: 20745: IV,on, - Rah.al. N:o 439. 20746: 20747: 20748: 20749: 20750: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Helsingin 20751: kaupungille sen liikenneratkaisujen rahoifttsta va1·ten. 20752: 20753: 20754: E d u s k u n n a 11 e. 20755: 20756: Pääkaupungin nykyinen sisäinen liikenne- ja matkailukeskuksena huomioon ottaen sitä 20757: tilanne on väkiluvun jatkuvasti kasvaessa onkin pidettävä tähän apuun oikeutettuna. 20758: sekä moottoriajoneuvoliikenteen viikastuessa Edellä esitettyyn viitaten ~ehdotamme, 20759: muodostunut kestämättömäksi. Ongelman 20760: ratkaisu vaatii varsin suurisuuntaisia, mul- että Edttskunta ottaisi vuoden .1956 20761: listavia toimenpiteitä. Todennäköisin niistä. tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar- 20762: lienee maanalainen rautatie. Joka tapauk- kan määrärahan annettavaksi pitkä- 20763: sessa ratkaisu !edellyttää niin suurten laina- aikaiseksi ja halpakorkoiseksi lainaksi 20764: varojen saantia, että Helsinki tarvitsee val- Helsingin kattpungille sen liikenne- 20765: tiovallankin apua. Pääkaupungin aseman ratkaistl,jen raho·itusta varten. 20766: maan valtiollisena, hallinnollisena, kulttuuri- 20767: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 20768: 20769: Unto Miettinen. Paavo Aitio. 20770: Mauri Ryömä. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 20771: Toivo Asvik. 20772: 1298 20773: 20774: IV,ö72. - Rah.al. N:o 440. 20775: 20776: 20777: 20778: 20779: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Rovanie- 20780: men kauppalalle asemakaavapakkolunastnksia varten. 20781: 20782: 20783: E d u s k u n n a 11 e. 20784: 20785: Huhtikuun 27 päivänä 1945 säädettiin laki kaan ole, eikä edes mitään siihen viittaavaa 20786: Rovaniemen kauppalan oikeudesta pakkolu- ilmene lakiesityksessä enempää kuin sen kä- 20787: nastaa kauppalan alueeseen kuuluvaa maata, sittelyssäkään eduskunnassa. Poikkeaminen 20788: jonka lain nojalla Rovaniemen kauppala on tavanmukaisesta täyden korvauksen periaat- 20789: sittemmin asemakaavajärjestelyjä ja omakoti- teesta olisikin outoa ja kohtuutonta, kun tar- 20790: ym. alueiden perustamista varten ottanut kastellaan sitä kansalaispiiriä, johon puhee- 20791: pakkolunastukseen maata kaikkiaan noin 300 naoleva laki kohdistuu. Luovuttajia on ni- 20792: hehtaaria. Pakkolunastusten loppuunsaatta- mittäin kaikkiaan noin 650, joista suurin osa 20793: minen on parhaillaan vireillä. Niiden rahoi- on verrattain vähävaraisia. Kun maanhan- 20794: tusta varten on Rovaniemen ,kauppalalle vuo- kintalaki ja muut lait, joissa nimenomaan 20795: sina 1947-1954 myönnetty valtion lainaa on poikettu täyden korvauksen periaatteesta, 20796: yhteensä 395 000 000 markkaa, josta kuiten- säännöllisesti kohdistuvat varakkaampaan 20797: kin rahana vain 111 500 000 markkaa ja väestönosaan, ovat Rovaniemen pakkolunas- 20798: loput eli 283 500 000 markkaa pitkäaikaisina tuslain kohteena yleensä kaikki, jotka vain 20799: valtion obligaatioina. Tämän lainan raha- omistavat maata Rovaniemen kauppalassa, 20800: osan turvin kauppala on saanut ensiksi olivat he sitten varakkaita tai varattomia. 20801: alkuun paneroansa pakkolunastustoimitukset Mm. on luovuttajista yli 400 vuokra- 20802: loppuunsaatetuiksi, koska korvaukset koko- tontin tai määräalan omistajaa, joista 20803: naisuudessaan voitiin suorittaa rahana, mutta useat menettävät ainoan omaisuutensa. V ar- 20804: kun kauppala sitten vuoden 1953 lopusta sinaisia varakkaita maanomistajia ei luovut- 20805: ryhtyi suorittamaan korvauksia edellä mai- tajien joukossa ole kovinkaan paljoa, kuten 20806: nittuina obligaatioina, joiden todellisen ar- laskelmat pakkolunastuskorvausten todennä- 20807: von on todettu olevan korkeintaan 40- köisestä jakaantumisesta osoittavat. Asian 20808: 50 % niiden nimellisarvosta, keskeytyi näin ollen tuntuu kohtuuttomalta, jos kor- 20809: pakkolunastusten loppuunsaattaminen, kun vaukset suoritettaisiin niin, että ne todelli- 20810: pakkolunastuskorvausten suorituksen sano- suudessa vastaisivat vajaata puolta niiden 20811: tunlaisilla obligaatioilla niiden niroellisar- todellisesta arvosta. 20812: vosta ei voitu katsoa olevan pakkolunastus- Edelleen tuntuu ennen kaikkea kohtuutto- 20813: lain edellyttämä asianmukainen korvaus. malta sellainen menettely, että osalle kor- 20814: Tämän johdosta syntyneen ristiriidan tulok- vaukseen oikeutetuista, ts. niille, joiden koh- 20815: sena suurin osa kauppalan pakkolunastustoi- dalta pakkolunastusmenettely on sattumalta 20816: mituksia on vieläkin loppuunsaattamatta. ensin saatettu loppuun, maksetaan korvaus 20817: Kun Rovaniemen pakkolunastuslaki vuonna kokonaisuudessaan rahana ja jäljelle jää- 20818: 1945 säädettiin, ei voida katsoa eduskunnan välle osalle taas obligaatioina. Tämä ei voi 20819: tällöin tarkoittaneen poiketa ns. täyden kor- olla oikeudenmukaista, sillä onhan oikeus- 20820: vauksen periaatteesta. Mikäli tuosta yleisen valtion periaate se, että kaikkien kansalais- 20821: pakkolunastuslain edellyttämästä ja perus- ten tulee olla lain edessä yhdenvertaisia. 20822: tuslaissa säädetystä periaatteesta olisi tar- Eduskunta onkin, käsitellessään Rovanie- 20823: koitettu poiketa, olisi siitä varmaan sisälly- men kauppalan pakkolunastusasiaa, jo pari 20824: tetty lakiin nimenomainen säännös. Sellaista kertaa ottanut kannan, joka on edellä esi- 20825: ei Rovaniemen pakkolunastuslaissa kuiten- tettyjen näkökohtien mukainen. Käsitelles- 20826: IV,572. - Väyrynen ym. 1299 20827: 20828: saan vuoden 1952 ensimmäistä lisämenoar- omistajat saavat säädetyssä järjestyksessä 20829: viota, johon valtioneuvosto oli ensimmäisen määrätyn pakkolunastuskorvauksen rahana 20830: kerran esittänyt Rovaniemen kauppalalle tai muutoin todella täysimääräisenä." 20831: obligaatiolainaa määrältään 120 milj. mk, Tähän nyt mainittuun eduskunnan lausu- 20832: eduskunta hyväksyi määrärahan, mutta maan viitaten ja kun tilanne Rovaniemen 20833: edellyttäen, että laina kokonaisuudessaan kauppalassa on sikäli kestämätön, että kaup- 20834: suoritetaan kauppalalle rahana. Tätä meno- pala ei saa pakkolunastuksiaan loppuunsaa- 20835: arvion kohtaa ei valtioneuvosto kuitenkaan tetuiksi, maanluovuttajat eivät saa jo 10 20836: pannut täytäntöön. Toisen kerran on edus- vuotta odottamiaan korvauksia, eivätkä aluei- 20837: kunta määritellyt kantansa tähän kysymyk- den vastaanottajat saa niiden omistussuh- 20838: seen nähden viime joulukuussa, jolloin sa- teita kuntoon ja tonttejaan siten kiinnitys- 20839: notun kuun 17 päivänä jatkaessaan Rovanie- kelpoisiksi, ja kauppala ei pääse vapaaksi 20840: men pakkolunastuslain voimassaoloaikaa se suurista takuistaan, ehdotamme kunnioittaen, 20841: yksimielisesti hyväksyi seuraavan lausuman: 20842: ,Eduskunta ei pidä maanluovuttajien kan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 20843: nalta kohtuullisena, että pakkolunastuskor- tulo- ja menoarvioon 283 500 000 20844: vaukset voitaisiin suorittaa obligatioina, joi- markkaa myönnettäväksi lainana Ro- 20845: den käypä hinta on huomattavasti alle nimel- vaniemen kauppalalle asemakaavapak- 20846: lisarvon ja jotka kuitenkin kelpaisivat mak- kolunastuksia varten niiden yhteensä 20847: suksi nimellisarvostaan. Sen vuoksi Edus- samanmääräisten obligaatiolainojen ti- 20848: kunta edellyttää, että Hallitus ryhtyy pikai- lalle, jotka sanotulle kauppalalle tä- 20849: siin toimenpiteisiin, jotta kaikki tämän eri- hän mennessä on samaan tarkoituk- 20850: tyislain perusteella luuastettavien alueiden seen myönnetty. 20851: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 20852: 20853: Vilho Väyrynen. Toivo Friman. Eino Tainio. 20854: J. F. Pöykkö. M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. 20855: 20856: 20857: 20858: 20859: 59 :EJ 626/55 20860: 1300 20861: 20862: IV,o73, - Rah.al. N:o 441. 20863: 20864: 20865: Enne ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnille nii- 20866: den talouden parantamiseksi. 20867: 20868: E d u s k u n n a ll e. 20869: 20870: Viime vuosien aikana ovat maamme kun- aiheuttamat menot ovat viime vuosina muo- 20871: tien menot osoittaneet jatkuvaa nousua ja dostuneet varsinkin maalaiskunnille hyvin 20872: menojen noustessa ovat taloudelliset vaikeu- raskaiksi ollen ,eräissä maalaiskunnissa jopa 20873: det lisääntyneet. Vuosien 1950 ja 1952 väli- neljäkin markkaa veroäyriä kohti. 20874: senä aikana ovat kuntien menot lisääntyneet Kuntien velvollisuus· osallistua valtakun- 20875: 57 909 milj. markasta 98 483 milj. markkaan nallisiin menoihin ilman vastaavaa kor- 20876: eli siis 70 %. Verotettavien tulojen määrä vausta valtion taholta merkitsee vaikeuksien 20877: ei ole vastaavasti noussut. Kuntien saamien muodostumista ylivoimaisiksi monelle kun- 20878: lainojen määrä on samanaikaisesti noussut nalle. Ellei valtion taholta ryhdytä autta- 20879: vain 16% ollen se vuonna 1952 vain 7.s% maan kuntia tässä suhteessa, uhkaa vero- 20880: kuntien kokonaismenoista. Tällainen kehitys äyrin hinta edelleen nousta ja tilanne muo- 20881: on luonnollisesti aiheuttanut veroäyrin hin- dostuu kestämättömäksi. 20882: nan nousun. On tunnettu tosiasia, että kunnallisvero- 20883: Osalta tähän kehitykseen on vaikuttanut tuksen pääkuorman, n. %, kantavat omasta 20884: paikallisten tarpeiden lisääntyminen, mutta työstään elävät kuntalaiset, jotka muodosta- 20885: ratkaisevana tekijänä on ollut valtiovallan vat kuntalaisten vähätuloisimman osan. 20886: kunnille asettamien yhteiskunnallisten teh- Sekä Kaupunkiliitto että Maalaiskuntien 20887: tävien aiheuttamat lisääntyneet taloudelliset .Liitto ovat edustajakokouksissaan lausuneet 20888: rasitukset. Kunnat eivät ole saaneet vas- huolestumisensa kuntien nykyisestä talou- 20889: taavaa taloudellista korvausta niistä yhteis-- dellisesta tilanteesta ja olleet sitä mieltä, 20890: kunnallisista tehtävistä, joita valtion taholta että valtion on ryhdyttävä toimenpiteis:ijin 20891: on kunnalle lisätty. Näistä tehtävistä kun- kuntien taloudellisen aseman korjaamiseksi. 20892: nille johtuvat menot kohoavat lähes kolman- Vähin, mitä valtion olisi tehtävä, on kuntien 20893: nekseen kuntien verotuloista. Ilman niitä lainan saannin turvaaminen. Valtion ensi 20894: kunnallisen veroäyrin hinta olisi siis kolman- vuoden tulo- ja menoarvioon olisikin otet- 20895: neksen nykyistä alempi. tava määräraha myönnettäväksi pitkäaikai- 20896: Esimerkkinä rasitusten siirrosta kunnille sina ja halpakorkoisina lainoina k1mnille 20897: mainittakoon, että kaikista niistä kaupunki- veroäyrin hinnan alentamiseksi. 20898: kuntien menoista, joista valtio ylipäänsä Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 20899: antaa korvausta, teki tämä avustus vuonna 20900: 1938 14.1 %, mutta v. 1952 vain 7.8 %. Ns. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 20901: erinäisistä valtiotehtävistä kunnille aiheutu- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 000 20902: vista menoista korvasi valtio kaupunkikun- ma1·kan määrärahan käytettäväksi pit- 20903: nille v. 1938 59.6 %, mutta v. 1952 vain käaikaisiksi ja halpakorkoisiksi lai- 20904: 0.8 %. Lisäksi sellaiset kunnille kuulumat- noiksi kunnille niiden talouden paran- 20905: tomat menot kuin työttömyyden torjumisen tamiseksi. 20906: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 20907: 20908: Y. Enne. Kaino Haapanen. Leo Suonpää. 20909: Rainer Virtanen. H. Tauriainen. Hemming Lindqvist. 20910: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Elli Stenberg. 20911: Niilo Nieminen. Toivo Friman. Toivo Kujala. 20912: Eino Roine, Eino Tainio. Paavo Aitio. 20913: Toivo Asvik. Nestori Nurminen. Toivo Niiranen. 20914: Usko Seppi. 20915: 1301 20916: 20917: IV,ö74. - Rah.al. N:o 442. 20918: 20919: 20920: 20921: 20922: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja 20923: lainaksi Kaatumatautisten Hoitoyhdistys r. y: lle vesijohto- 20924: verkoston perustamiskustannuksiin. 20925: 20926: 20927: E d u s k u n n a ll e. 20928: 20929: Sisäasiainministeriölie lähettämällään 22/1 Kun se olotila, johon Vaajasalon veden- 20930: -54 päivätyllä kirj·elmällä on Kuopiossa toi- hankintakysymyksen suhteen on jouduttu, 20931: miva Kaatumatautisten Hoitoyhdistys r. y. on täysin kestämätön, on parantoloita yllä- 20932: ilmoittanut, että sen ylläpitämän Vaajasalon pitävä yhdistys pyytänyt Oy. Yleisen Insi- 20933: naistenparantolan vesijohtoverkosto on suu- nööritoimiston ehdotusta ja suunnitelmaa 20934: rimmalta osalta valmistunut vuonna 1912 asian järjestämiseksi. Mainitun toimiston 20935: ja on siis jo yli 43 vuotta vanha. Veden- laatiman suunnitelman mukaan olisi vesi- 20936: hankintasuunnitelma on laadittu ja vesi- johtoverkosto kokonaan uusittava ja johdet- 20937: johtoverkosto rakennettu mainittuna vuonna tava Kallaveteen, koska kaivovesi ei riitä 20938: silloisia olosuhteita ~Silmälläpitäen ja ottaen tyydyttämään kulutusta eikä pohjavettäkään 20939: huomioon, että Vaajasalossa toimi siihen ai- ole tarpeeksi saatavissa. Kun Vaajasalon ja 20940: kaan vain 50-hoitopaikkainen parantola. Kortejoen parantolat ovat melko lähellä toi- 20941: Vaikka hoitolaitos myöhemmin on tuntuvasti siaan, ja kun pumppulaitoksen, putkien ja 20942: suurentunut - onhan hoitopaikkaluku ny- vesisäiliön pienuus vaatisi uudistuksia myös- 20943: kyisin jo 129 - ja alueelle on vuosikymme- kin Kortejoen parantolan puolella, on suun- 20944: nien aikana rakennettu useita uusia raken- nitelmissa päädytty yhteisen pumppuaseman 20945: nuksia, ei vesijohtoverkostoa kuitenkaan ole ja vedenpuhdistuslaitoksen rakentamiseen 20946: uusittu tai suurennettu. Tästä on johtunut, molempia parantoloita varten. Vesijohto- 20947: ettei hoitolaitoksen vedenhankinta ole enää putkiston pääosa tulisi suunnitelman mu- 20948: asianmulmiseS8a kunnossa. Kaikki käyttövesi kaan nykyisen 1 %": n asemasta 3-5" vah- 20949: otetaan nykyisin parantola-alueella olevasta vuiseksi ja takaisi siten veden riittävyyden 20950: kaivosta, mutta koska sadealue, josta vesi myöskin mahdollisen tulipalon varalta, kun 20951: kaivoon kokoontuu, on vedenkulutukseen nykyisin mahdollisuuksin viimemainitussa 20952: nähden liian pieni, ei kaivossa riitä vettä tapauksessa tilanne jo useampia kertoja on 20953: tarpeeksi, mikä hionnollisesti erittäin suu- käytännössä osottautunut toivottomaksi. Kus- 20954: resti haittaa parantolan säännöllistä toimin- tannukset uudistuksesta nousevat py. Ylei- 20955: ta:a. Niinpä syksyisin ja keväisin on laitok- sen insinööritoimiston v. 1953 laatiman alus- 20956: sen kaikki WC: t, pesuhuoneet, saunat ja tavan kustannusarvion mukaan noin 22 mil- 20957: pyykkituvat täytynyt sulkea ja koko noin joonaan markkaan. Yksityiskohtainen perus- 20958: 150 henkeä . käsittävä parantolayhdyskunta teltu uudistussuunnitelma piirustuksineen ja 20959: on jäänyt toisinaan jopa ruoka- ja juoma- lääkintöhallituksen antamine puoltolausei- 20960: vedenkin suhteen järviveden varaan, minkä neen on sisäasiainministeriössä. 20961: kuljettaminen noin 1 % kilometrin päästä Kun edelläselostettu uudistustyö on Vaaja- 20962: jo viimemainitultakin osalta tuntuu ylivoi- salon naistenpa.rantolan jatkuvan toiminnan 20963: maiselta tehtävältä. Kun vesijohtoputkisto kannalta välttämätön, olisi sen toteuttamista 20964: lisäksi on vanha ja tukkeentunut sekä kaut- varten myönnettävä voimassaolevassa laissa 20965: taaltaan liian ohut, ei se jaksa syöttää melko edellytetty 50 %: n valtionavustus. Lisäksi, 20966: suureksi paisunutta kulutusta silloinkaan, kun parantolaa ylläpitävällä yhdistyksellä ei 20967: :Kun vettä kaivossa on riittävästi, vaan ve- nykyisissä oloissa. ole mahdollisuuksia peittää 20968: denpuutetta tällöinkin ilmaantuu milloin kustannusten toista puolta muuta kuin laina- 20969: minkin rakennuksen kohdalla. varoilla, olisi sille tämä osa myönnettävä 20970: 1302 IV,574. - Vaajasalon parantolan vesijohtoverkosto. 20971: 20972: 20973: valtion varoista pitkäaikaisena korottomana markan suuruisen määrärahan, josta 20974: lainana. avustusta 11 miljoonaa markkaa ja 20975: Edellä olevaan viitaten rohkenemme kun- pitkäaikaista halpakorkoista lainaa 11 20976: nioittaen ehdottaa, miljoonaa markkaa Kaatu1natautisten 20977: H aitoyhdistys r. y: Ue vesijohtoverkos- 20978: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 ton perustamiskustannusten suoritta- 20979: tulo- ja menoarvioon 22 miljoonan mista varten. 20980: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 20981: 20982: Hilja Väänänen. Heikki Soininen. Eino Palovesi. 20983: Sylvi Halinen. Atte Pakkanen. Vieno Simonen. 20984: Marja Lahti. Matti Mattila. 0. Muikku. 20985: Martti Leskinen. Nestori Kaasalainen. Elli Nurminen. 20986: Lennart Heljas. Onni Mannila. Kalle Kämäräinen. 20987: 1303 20988: 20989: IV,575. - Rah.al. N:o 443. 20990: 20991: 20992: 20993: 20994: Henriksson ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk- 20995: seksi Suomen Punaisen ·Ristin sairaalan laajentamista 20996: varten. 20997: 20998: 20999: E d u s k u n n a 11 e. 21000: 21001: Eduskunta otti vuoden 1954 menoarvioon jentaminen on viipymättä toteutettava ja 21002: raha-asia-aloitteen n: o 95 perusteella Suo- jotka syyt selvitettiin laajemmin mainitussa 21003: men Punaisen Ristin sairaalan laajentamisen raha-asia-aloitteessa n: o 95. 21004: rakennusavustukseksi 50 miljoonan markan Maassamme ei ole, eikä ole rakenteilla- 21005: määrärahan sekä edellytti silloin, että valtio kaan muita neurokirurgisia hoitopaikkoja 21006: myöntää mainittuun tarkoitukseen kaikkiaan kuin Suomen Punaisen Ristin sairaalassa 21007: 300 miljoonaa markkaa siten, että kahtena olevat 20 hoitopaikkaa, vaikka niitä tarvit- 21008: seuraavana vuonna otetaan menoarvioon 125 taisiin alhaisenkin arvion mukaan ainakin 21009: miljoonaa markkaa kumpanakin. 180 eli noin 1 hoitopaikka 25 000 asukasta 21010: Kysymyksessä olevan lisärakennuksen, jo- kohden, mikä vastaa Ruotsissa arvioitua tar- 21011: hon tulee 60 hermostokirurgista hoitopaik- vetta, kun taasen Tanskassa on laskettu tar- 21012: kaa ja veripalvelun tarvitsemat tilat, suun- peen olevan jopa 1 hoitopaikka 10 000 asu- 21013: nittelutyöt ovat nyt päättymässä ja raken- kasta kohden. Tarvettamme osoittaa mm. se, 21014: nustyöt aloitetaan vielä kuluvan vuoden ai- kun tiedetään, että maassamme olisi hoidet- 21015: kana. Suunnitelman mukaan rakennus tulee tava vuosittain jo pelkkiä keskushermoston 21016: miltei täydellisesti jo olevalle betoniperus- kasvannaisia n. 300 kappaletta vuodessa, 21017: talle ja sen lämmitys tapahtuu vanhassa sai- mutta vaikka keskityttäisiin yksinomaan nii- 21018: raalassa olevasta pannuhuoneesta, jossa on den hoitoon, jäisi niitä noin kolmasosa hoi- 21019: sitä varten suoritettava eräitä muutoksia ja tamatta, sillä yhdellä hoitopaikalla voidaan 21020: mm. vaihdettava kaikki pannut suurempi- hoitaa vain 10 tapausta vuodessa. Tosi- 21021: tehoisiksi, mikä työ suoritetaan kuluvan syk- asiassa jää hoitamattomien keskushermoston 21022: syn aikana. Näistä kahdesta syystä: miltei kasvannaisten hoitoprosentti paljon pienem- 21023: valmiista perustasta ja lämmityskysymyksen mäksi syystä, että neurokirurgian alaan 21024: edellämainitusta ratkaisusta johtuu, että kuuluu paljon muita tautitiloja, joilla ei ole 21025: lisärakennus saadaan lämmitettävään kun- muualla hoitomahdollisuuksia ja keskus- 21026: toon yhdessä vuodessa ja, jos eduskunta hermoston kasvainten hoitoa ei edes voida 21027: ottaa vuoden 1956 menoarvioon raha-asia- erottaa erilleen muusta neurokirurgisesta 21028: aloitteessa edellytetyn valtionavun toisen hoidosta, vaan sen on tapahduttava rin- 21029: erän ja seuraavan vuoden menoarvioon kol- nakkain samassa laitoksessa. Näin ollen jää 21030: mannen erän, voidaan rakennus ottaa käyt- vuosittain suuri määrä kansalaisia vaille 21031: töön vuoden 1957 lopussa. Sairaalan näin mahdollisuutta saada sairauteensa neuro- 21032: nopealla valmistumisella on tavattoman kirurgista hoitoa ja tulla sen avulla jälleen 21033: suuri merkitys, koska kumpikaan rakennus- työkykyiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Mai- 21034: hankkeella tyydytettävistä tarpeista, her- nittakoon että esimerkiksi satoja tapauksia 21035: moStokirurgisten hoitopaikkojen lisääminen käsittävässä jonossa on nytkin nelisenkym- 21036: 40: llä hoitopaikalla ja huonetilojen hankki- mentä erittäin kiireellistä aivoverisuonten 21037: minen veripalvelulle, ei siedä viivytystä. laajentumaa, joista kokemuksen mukaan 21038: Asian tärkeyden selvittämiseksi toistetta- suunnilleen puolet menehtyy vuotoon odo- 21039: koon tässä lyhyesti ne syyt, joiden perus- tusaikana. 21040: teella eduskunta päätyi siihen ratkaisuun, Suomen Punainen Risti on työskennellyt 21041: että Suomen Punaisen Ristin sairaalan laa- pari vuosikymmentä hermostokirurgian ke- 21042: 1304 IV,575. - Suomen :Punaisen Ristin sairaala. 21043: 21044: 21045: hittämiseksi ja käyttänyt siihen omia varo- toiminnallaan hoitaa sairaanhoidon kustan- 21046: jaan noin 30 miljoonaa markkaa. Sen sai- nuksia säästäen tämä tärkeä tehtävä, olisi 21047: raalassa on neurokirurginen hoito kansain- sen viipymättä saatava tarvitsemansa asian- 21048: välisesti korkealle arvostetulla tasolla. Näin mukaiset huonetilat voidakseen seurata kehi- 21049: ollen on Suomen Punaisen Ristin sairaalalla tystä. Nämä uudet tilat on suunniteltu pu- 21050: kaikki edellytykset laajentaa tätä toimin- heenaolevaan Suomen Punaisen Ristin sai- 21051: taansa ja sijoittaa laajennettuun sairaa- raalan lisärakennukseen. 21052: laansa heti riittävästi koulutettua henkilö- Sen lisäksi, mitä edellä on esitetty, on 21053: kuntaa, joten sairaala tulee laajennettuna tässä. yhteydessä syytä kiinnittää huomiota 21054: heti tehokkaaseen käyttöön. siihen, että valtion asettama syöväntorjunta- 21055: Suomen Punaisen Ristin veripalvelu toi- komitea on mietinnössään n:o 1 pitänyt 21056: mittaa kaikille sairaaloille niiden tarvitse- syövän torjunnan kannalta välttämättömänä 21057: man siirtoveren. Lääketieteen kehittyessä toteuttaa viipymättä Suomen Punaisen Ris- 21058: jatkuvasti tarvitaan siirtoverta yhä enem- tin sairaalan laajentaminen 40: llä neuro- 21059: ·män ja enemmän. Veripalvelun olisi pystyt- kirurgisella hoitopaikalla, koska neurokirur- 21060: tävä seuraamaan tätä kehitystä, ettei siirto- ginen toiminta kohdistuu suuressa määrin 21061: veren puute muodostuisi lääkintöhuollon syövän torjuntaan. 21062: pullonkaulaksi, mutta veripalvelun keskus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 21063: toimiston huoneustotilojen puute sen toi- kunnioittaen, 21064: miessa Suomen Punaisen Ristin sairaalan 21065: kellaritiloissa ja pommisuojassa on muodos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 21066: tunut pahaksi esteeksi koko toiminnalle ja tulo- ja menoarvioon 125 miljoonan 21067: sen kehitykselle. markan rnäärärahan rakennusavustuk- 21068: Kun Suomen Punaisen Ristin veripalve- sena Suomen Punaisen Ristin sairaa- 21069: lulla on parhaat edellytykset luomaliaan lan laajentamiseksi. 21070: aatteellisella pohjalla ja tehokkaalla kenttä- 21071: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 21072: 21073: G. Henriksson. Heikki Soininen. Lempi Lehto. 21074: Kauno Kleemola. Mauri Ryömä. Aune Innala. 21075: Jaakko Hakala. Laura. Brander-Wallin. Tyyne Paasivuori. 21076: John Forsberg. Martta Salmela-Järvinen. Bruno J. Sundman. 21077: Eino Raunio. Kaisa Hiilelä. Antti J. Rantamaa. 21078: Elli Nurminen. Sven Högström. Olavi Kajala. 21079: 1305 21080: 21081: IV,576. - Rah.al. N:o 444. 21082: 21083: 21084: 21085: 21086: Kleemola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona 21087: asutusrahastoon käytettäväksi lähinnä kuntien sisarosuus- 21088: lainoitukseen ja vapaaehtoiseen maanostoon. 21089: 21090: 21091: E d u s k u n n a 11 e. 21092: 21093: Valtion maanostotoimintaa, mikä nyky- kinpuolista tehostamista pidettävä erittäin 21094: oloissa on tärkein maan hankkiluismuoto asu- tärkeänä. 21095: tustarkoituksia varten, on rajoittanut varo- Sisarosuuslainoitus on ainoa keino, jonka 21096: jen niukkuus. Tilojen ja maan tarjonta va- voimassa oleva lainsäädäntömme tuntee tilo- 21097: pailla kiinteistömarkkinoilla on nykyään var- jen pirstoutumisen ehkäisijänä. Tilojen pirs- 21098: sin runsasta. Valtion maanostotoiminnan toutuminen voitaisiinkin epäilemättä suurim- 21099: tultua nyttemmin yleisesti tunnetuksi on maksi osaksi estää tehokkaan sisarosuuslai- 21100: myöskin valtiolle tehtyjen myyntitarjousten noituksen avulla. Varoja tähän ensiarvoisen 21101: määrä jatkuvasti kasvanut, joten asutustar- tärkeään lainoitukseen ei kuitenkaan ole ollut 21102: koituksiin sopivaa maata on runsaasti saa- käytettävissä läheskään riittävästi. Tämän 21103: tavissa kohtuullisella hinnalla. Tehdyistä vuoksi on näitä lainahakemuksia jouduttu 21104: tarjouksista on kuitenkin voitu ottaa käsit- hylkäämään ja lainojen suuruudesta huomat- 21105: telyn alaiseksi vain vajaa 10 %. Tähän huo- tavasti tinkimään. Tällaiseen asiantilaan 21106: mattavan pieneen tulokseen on vaikuttanut olisi saatava korjaus luomalla edellytykset 21107: paitsi maanostoon käytettävissä olevien va- sisarosuuslainoituksen tehostamiselle ja sisar- 21108: rojen niukkuus myös työvoiman vähyys asu- osuuslainan enimmäismäärän korottamiseksi 21109: tusasiainosastossa. Viimeksi mainittu, asian- todella tarkoitustaan vastaavaksi. 21110: omaisten palkkausmäärärahojen riittämättö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21111: myydestä johtuva toisarvoinen seikka ei kui- nioittaen, 21112: tenkaan saisi olla esteenä vapaaehtoisen 21113: maanostotoiminnan jatkamiselle ja edelleen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 21114: kehittämiselle. Kun maan hankkimista asu- tulo- ja menoarvion 19 Pl. V luvun 21115: tustarkoituksiin vapaaehtoisilla kaupoilla on 1 momentille lisäyksenä 1 000 000 000 21116: pidettävä edullisena ja muutenkin tarkoituk- markkaa käytettäväksi lähinnä kttn- 21117: senmukaisena, on myös tämän toiminnan kai- tien sisarosuuslainoitukseen ja vapaa- 21118: ehtoiseen maanostoon. 21119: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 21120: 21121: Kauno Kleemola. M. 0. Lahtela. 21122: Toivo Antila. Kalle Kämäräinen. 21123: 1306 21124: 21125: IV,577. - Rah.al. N:o 445. 21126: 21127: 21128: 21129: 21130: Heikura ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tie- ja 21131: vesirakennushallituksen koneiston täydentärnistä va1·ten. 21132: 21133: 21134: E d u s k u n n a 11 e. 21135: 21136: Maantietöiden koneellistaminen on maan- on tämän koneiston täydentämistä varten 21137: teiden rakennuksen ja kunnossapidon kan- nyt ehdotettu vain 600 000 000 markkaa, 21138: nalta sekä työtulokseen että työn taloudelli- jolla voidaan saada uusia koneita loppuun- 21139: seen suoritukseen katsoen välttämätöntä, ku- käytettyjen tilalle, mutta josta ei riitä ko- 21140: ten eduskunta on aikaisemmin useassa ·eri neiston täydentämiseen. Kun koneiston täy- 21141: yhteydessä todennut. Näiden töiden koneel- dentäminen, ottaen huomioon laajat teiden 21142: listamisen esteenä on kuitenkin ollut tie- ja kunnossapito- ja työttömyystyöt, on mitä 21143: vesirakennushallituksen riittämätön kone- tärkeintä, olisi koneiston täydentämiseen 21144: kanta ja on arvioitu, että jos tie- ja vesi- osoitettava lisäksi ainakin 300 000 000 mark- 21145: rakennushallitus saisi 5 vuoden aikana kone- kaa, jotta tarkoitukseen käytetyt määrärahat 21146: hankintoihin yhteensä n. 10 miljardia mark- eivät supistuisi ja jotta alulle pantua kehi- 21147: kaa, se voisi järjestää työt taloudellisesti tystä ei keskeytettäisi. 21148: edullisesti ja käyttöteknillisesti tehokkaasti, Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 21149: Jolloin työtulokset lisääntyisivät ja töiden 21150: laatu samalla nousisi. että Eduskunta ottaisi mwden 1956 21151: Viime vuosina on tie- ja vesirakennushalli- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. I luvun 21152: tuksen koneiston täydentämiseen osoitettu 28 momentin kohdalle 300 000 000 21153: vuosittain 900 000 000 markkaa, joka ei ole markan suuruisen lisäyksen tie- ja 21154: riittänyt tyydyttämään sen konetarvetta, vesirakenmlshallituksen koneiston täy- 21155: mutta jolla kuitenkin on voitu pahimpia dentämistä varten. 21156: puutteita korjata. Hallituksen esityksessä 21157: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 21158: 21159: Eino E. Heikura. Kusti Eskola. 21160: Yrjö Hautala.. Antti Kukkonen. 21161: 1307 21162: 21163: IV,Ii7s. - Rah.al. N:o 446. 21164: 21165: 21166: 21167: 21168: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta virkamiehille rnyytä- 21169: vien, virkakäyttöön tarpeellisten henkilöautojen hankinnan 21170: rahoittamiseen. 21171: 21172: 21173: E d u s k u n n a 11 e. 21174: 21175: Monille valtion viran- ja toimenhaitijoille maksuehdoin siirtyisi omistusoikeus autoon 21176: on henkilöauto tarpeellinen virkamatkojen ostajalle vasta sen jälkeen kun hinta on 21177: suorittamista ja omalla asuinpaikkakunnalla kokonaan maksettu, minkä ,lisäksi auton luo- 21178: tapahtuvaa viranhoitoa varten. Valtion oma vutukseen voitaisiin liittää muitakin valtion 21179: henkilöautokanta on kuitenkin tähän tarkoi- edun vaatimia ehtoja. 21180: tukseen täysin riittämätön ja kun se suu- Edellä lausutun perusteella ehdotamme 21181: relta osalta on myös vanhentunutta, aiheu- kunnioittaen, 21182: tuu valtion autojen huollosta, korjauksesta 21183: ja ylläpidosta huomattavia kustannuksia. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 21184: Näissä olosuhteissa olisi valtion kannalta tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 21185: edullista saada aikaan sellainen järjestelmä, kan määrärahan käytettäväksi valtio- 21186: että valtiovarainministeriön toimesta ostet- varainministeriön toimesta virkakäyt- 21187: taisiin maahan tuotavaksi käyttökustannuk- töön tarpeellisten, virkamiehille myy- 21188: siltaan edullisia henkilöautoja edelleen myy- tävien henkilöautojen hankinnan rar 21189: täviksi virkamiehille joko käteisellä tai vä- hoittamiseen. 21190: hittäismaksuehdoin. Myytäessä vähittäis- 21191: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 21192: 21193: Harra$ Kyttä. Juho Tenhiälä. Aare Leikola. 21194: 21195: 21196: 21197: 21198: 60 F 626/55 21199: 1308 21200: 21201: IV,579. - Rah.al. N:o 447. 21202: 21203: 21204: 21205: 21206: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta moottorikulkuneuvojen 21207: hankkimiseksi poliisille. 21208: 21209: 21210: E d u s k u n n a 11 e. 21211: 21212: Poliisin käytössä on nykyisin eri puolilla kin 50 kpl, jota varten tarvitaan varoja 21213: maata erilaisia autoja, moottoripyöriä ja 50 000 000 markkaa. 21214: moottoriveneitä yhteensä 426 kpl. Suurin osa Edellä esitetyn nojalla ja koska sisäasiain- 21215: näistä moottorikulkuneuvoista on vanhoja ja ministeriön käytettäväksi ensi vuoden tulo- 21216: jo loppuun kuluneita, joiden käyttö- ja kun- ja menoarvioesityksessä tähän tarkoituks~en 21217: nossapitokustannukset nousevat niin suuriksi, ei ole merkitty määrärahaa, ehdotamme kun- 21218: että niiden käyttäminen on epätaloudellista. nioittaen, 21219: Jotta voitaisiin päästä korkeintaan 10 vuotta 21220: vanhaan poliisin moottorikulkuneuvokantaan, että Eduskunta päättäisi ottaa vuo- 21221: ja koska eräisiin suuriin syrjäseutujen ni- den 1956 tulo- ja menoarvioon 20 Pl. 21222: mismiespiireihin, joissa poliisilla ennestään I luvun 6 momentille 50 000 000 mar- 21223: ei ole moottorikulkuneuvoa, sellainen olisi kan siirtomäärärahan moottorikulku- 21224: saatava, olisi vuosittain, ja jo ensi vuonna, neuvojen hankkimiseksi poliisille. 21225: hankittava uusia moottorikulkuneuvoja aina- 21226: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 21227: 21228: Harras Kyttä. Aare Leikola. 21229: Juho Tenhiälä. Aukusti Pasanen. 21230: 1309 21231: 21232: IV,5so. - Rah.al. N:o 448. 21233: 21234: 21235: 21236: 21237: Liljeström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta jään- 21238: särkijäalusten rakentamiseen. 21239: 21240: 21241: E d u s k u n n a ll e. 21242: 21243: Metalliteollisuuden ja eritoten laivanra- kijöistä. Kun jäänsärkijän kaltaisen erikois- 21244: kennusteollisuuden työllisyyden ylläpitämi- aluksen rakennusaika on useita vuosia, uh- 21245: nen ja sen tuleva kehitys antavat aihetta kaa jäänsärkijälaivastoamme nyt saatavasta 21246: vakavaan huolestumiseen. Alusten rakenta- lisäyksestä huolimatta lähiaikoina ankara 21247: minen on tätä nykyä rajoittunut käytännölli- suonenisku, ellei pikaisiin toimenpiteisiin 21248: sesti katsoen yksinomaan Neuvostoliitolle. ryhdytä uusien jäänsärkijäiden rakentami- 21249: Länsimailla on itsellään siksi paljon tela- seksi. Tällainen suonenisku olisi kohtalokas 21250: koita, että sieltä ei ole tilauksia odotetta- ulkomaankaupallemme, joka jo on ylittij,nyt 21251: vissa, etenkin kun monen maan hallitukset sodan edellisen maaransä. On sitäpaitsi 21252: erilaisin avustuksin tukevat telakkateolli- otettava huomioon, että ulkomaisten kauppa- 21253: suuttaan. Suomalaisten varustajien uudis- suhteittemme ylläpitämiseksi ja kehittämi- 21254: rakennusten tarpeen tyydyttämiselle koti- seksi meidän on kiristyvän kilpailun vuoksi 21255: maisin tilauksin tuottaa vaikeuksia pääoman entistään tasaisemmin pystyttävä jakamaan 21256: puutteen ohella se, että tarpeellisia luottoja vientimme ja tuontimme ympäri vuoden, 21257: ei ole saatavissa. Telakoittemme liian rajoi- talven merenkululle asettamista esteistä huo- 21258: tettu ja yksipuolinen tilaajapiiri voi helposti limatta. Tämä seikka yhdessä lisääntyvän 21259: johtaa tilausten vähenemiseen. Siitä olisi kauppavaihdon kanssa asettaa yhä suurem- 21260: seurauksena työttömyyden syntyminen ja pia vaatimuksia jäänsärkijälaivastollemme. 21261: monivuotisen koulutuksen saaneiden ammat- Tehokas keino telakoiden työllisyyden tur- 21262: titaitoisten laivanrakennustyöläisten hajoit- vaamiseksi olisi, että tänä vuonna tilatta- 21263: taminen muihin töihin vieläpä työttömyys- vaksi tulevan noin 7 500 hv. jäänsärkijän 21264: töihin. Sanomattakin käsittää mitä tämä lisäksi, jonka rakennuskustannukset on ar- 21265: merkitsisi koko laivanrakennusteollisuu- vioitu noin 1 200 000 000 markaksi, saataisiin 21266: temme olemassaololle. On sen vuoksi välttä- tilata vielä kaksi samanlaista, joita tarkoit- 21267: mätöntä ryhtyä hyvissä ajoin varmistamaan tavien tilausten sijoittamisessa huomioitai- 21268: telakoittemme työllisyyden säilymistä. siin telakoiden työllisyysaste. Tämän vuoksi 21269: Huolimatta siitä, että v. 1954 valmistui ehdotamme, 21270: uusi jäänsärkijä Voima, on jäänsärkijälai- 21271: vastomme nykyään lukumäärältään pie- että Eduskunta lisäisi vuoden 1956 21272: nempi kuin ennen sotaa. Jäänsärkijäistä tulo- ja menoarvioon 20 Pl. I luvun 21273: ovat lisäksi Murtaja, Apu ja Sampo raken- 39 momentin kohdalla uuden jäänsär- 21274: nettuja viime vuosisadalla eivätkä yli-ikäi- kijäaluksen rakentamista varten ole- 21275: sinä enää vastaa nykyaikaisille jäänsärki- vaan siirtomäärärahaan 400 000 000 21276: jöille asetettavia vaatimuksia. Uusi noin markkaa vielä kahden samanlaisen 21277: 7 500 hv. jäänsärkijä, jota varten kuluvan jäänsärkijäaluksen rakennustöiden 21278: vuoden talousarviossa on varattu 100 milj. aloittamista varten. 21279: markkaa, korvaa yhden yli-ikäisistä jäänsär- 21280: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 21281: 21282: V. Liljeström. Arvi Turkka. Erkki W. Mohell. 21283: G. Henriksson. Juho Kuittinen. Eino Saari. 21284: Päiviö Hetemäki. 0. Lindblom. Grels Teir. 21285: 1310 21286: 21287: IV,5s1. - Rah.al. N:o 449. 21288: 21289: 21290: 21291: 21292: Pasanen ym.: K01·otetun määrärahan osoittamisesta puol·us- 21293: tuslaitoksen kaluston ja tarvikkeiden perushankintoihin ja 21294: korjauksiin. 21295: 21296: 21297: E d u s k u n n a 11 e. 21298: 21299: Eduskunta on vuonna 1955 myöntänyt tätä suuruusluokkaa olevalla rahaerällä voida 21300: puolustuslaitokselle perushankintoihin yh- puolustusvalmiutta sanottavasti kohentaa, 21301: teensä 3.2 miljardia markkaa. Tämä oli en- eikä edes taata aloitettujen hankintojen koh- 21302: simmäinen maanpuolustustarkoitukseen myön- tuullista ja keskeytymätöntä jatkuvuutta, 21303: netty huomattavampi rahaerä sotien jälkeen, vaikka siihen, sota- ja siirtoväen korvaus- 21304: ja sen tur·vin on puolustuslaitos voinut aloit- suoritusten tultua pääasiassa maksetuiksi, 21305: taa kalustonsa uusinnan, mikä puolustusval- nykyisten taloudellisten suhdanteiden valli- 21306: miutemme ja kansainvälisten sopimustcm- tessa, varsinkin tukipalkkioita vähentäen nyt 21307: mekin kannalta on välttämätöntä. Nyt ensi olisi mahdollisuudet. Tämän vuoksi kun- 21308: vuonna tarvittaisiin tähän vähintään 4 mil- nioittaen ehdotamme, 21309: jardia markkaa, mutta hallituksen tulo- ja 21310: menoarvioesitykseen on merkitty perushan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 21311: kintoihin vain 1.s miljardia markkaa. Ot- tulo- ja menoarvion 20 Pl. I luvun 13 21312: taen huomioon, että puolustuslaitoksen va- momentille siirtomäärärahana lisäystä 21313: rustus ja aseistus on, kuten tunnettua, kaik- 2 200 000 000 markkaa puolustuslai- 21314: kien puolustushaarojen osalta täysin van- toksen kalttston ja tarvikkeiden perus- 21315: hentunutta ja äärimmäisen puutteellista, ei hankintoihin ja korjauksiin. 21316: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 21317: 21318: Aukusti Pasanen. Aare Leikola. 21319: Kaarlo Kajatsalo. Juho Tenhiälä. 21320: Harras Kyttä. 21321: 1311 21322: 21323: IV,5s2. - Rah.al. N:o 450. 21324: 21325: 21326: 21327: 21328: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Pe1·ä-Pohjolan kas- 21329: vinviljelyskoeaseman pentshankintoihin. 21330: 21331: 21332: E d u s k u n n a ll e. 21333: 21334: Perä-Pohjolan kasvinviljelyskoeasema toi- riovälineitten puutteellisuuden vuoksi ei ole 21335: mii ilmastollisesti erittäin vaikeissa olosuh- voitu tehokkaasti käyttää hyväksi tähänkään 21336: teissa laajan maakunnan ainoana maatalou- asti hankittuja tutkimusvälineitä. Samasta 21337: dellisena koe- ja tutkimuslaitoksena. Erikois- syystä on myös henkilökunnalle vaikeata tal- 21338: laatuisista olosuhteista johtuen ei Pohjois- ven ajaksi järjestää sen koulutusta vastaa- 21339: Suomessa voida sellaisenaan käyttää hyväksi vaa työtä laboratoriossa. 21340: niitä maataloudellisen koe- ja tutkimustoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 21341: minnan tuloksia, jotka on saavutettu muualla nioittaen, 21342: maassamme huomattavasti suotuisammissa 21343: olosuhteissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 21344: Perä-Pohjolan kasvinviljelyskoeaseman koko tulo- ja menoarvioon 20 Pl. I luvun 21345: toiminta on suuresti kärsinyt tarpeellisten kohdalle 1 000 000 markkact Perä-Poh- 21346: rakennusten, peltoviljelys- ja koetoimintaka- jolan kasvinviljelyskoeaseman välttä- 21347: luston sekä tutkimustyöhön tarvittavien ko- mättömiä perushankintoja varten. 21348: jeitten ja välineitten puutteesta. Laborato- 21349: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 21350: 21351: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. Vilho Väyrynen. 21352: Eemil Partanen. Antti J. Rantamaa. Niilo Ryhtä. 21353: Toivo Antila. Harra.s Kyttä. Eino Tainio. 21354: M. 0. Lahtela. Matti Mattila.. Artturi Jämsen. 21355: Saara Forsius. 21356: 1312 21357: 21358: IV,e;sa. - Rah.al. N:o 451. 21359: 21360: 21361: 21362: 21363: Heikura ym.: Määt·ärahan osoittamisesta Siikaisten pienvilje- 21364: lijäkoulun konehankintoja varten. 21365: 21366: 21367: E d u s k u n n a ll e. 21368: 21369: Eduskunnalle on monin aloittein osoitettu, nuorisopolven kasvattajana ja opastajana, 21370: että Siikaisten pienviljelijäkoulun kehittä- jonka käsissä on maatilatalouksien vastainen 21371: mistyö vaatisi nykyistä enemmän myös val- elinvoima tulevia päiviä ajatellen. On yleensä 21372: tiovallan tukea voidakseen kehittyä tehok- tunnettua, miten käytännöllisin konein ja 21373: kaaksi maatalousammattialan kouluksi sitä työvälinein keskusammattikoulumme eri osas- 21374: pienviljelijäväestöä silmällä pitäen, joka toi1laan suorittavat pätevää ammattiopetusta 21375: muodostaa valtaosan mm. Pohjois-Satakun- ja -kasvatusta, mutta ei riitä, että pienvilje- 21376: nan maata viljelevästä väestöstä. Tämä am- lijä- ja maatalouskoulumme suorittavat am- 21377: mattikoulu perustettiin aikanaan, n. vuosi- mattikasvatusta ja -opetusta yksinomaan teo- 21378: kymmen sitten yksityi·sen maanviljelijän lah- reettisen opetuksen pohjalla. Kun Siikais- 21379: joituksen turvin, jolla Satakunnan Maan- tenkin pienviljelijäkoululle on jo saatu ajan- 21380: viljelysseura sai tavanisen talonpoikaistilan mukaiset konehallit, niin sinne olisi saatava 21381: ehdolla, että tilalle perustetaan pienviljelijä- myös tarpeellinen koneisto havainto-opetusta 21382: koulu. Ko. koulu aloitti työnsä puutteelli- tehostamaan. Tällöin vasta maatalouden am- 21383: sissa olosuhteissa oppilas- ym. rakennuksiin mattiopetus ja -kasvatus tekee arvokkaan 21384: ja havaintovälineisiin nähden. Kuitenkin palveluksen maatalouden vastaiselle kehittä- 21385: koulu on kehittynyt vuosi vuodelta, sillä mistyölle. Siikaisten pienvilj>elijäkoulun joh- 21386: mm. valtion määrärahoja on saatu konehal- tokunnan puolesta onkin maataloushallituk- 21387: lin rakentamista, oppilasasuntolan kunnosta- selle osoitettu yksityiskohtainen luettelo 21388: mista yms. varten maataloushallituksen myö- niistä koneista ja työvälineistä, joitten han- 21389: tävaikutuksella. Koululle onkin voitu ra- kinta sisältyy v: n 1956 toimintaohjelmaan, 21390: kentaa uusi ajanmukainen konehalli muine tehden kustannusarvio yht. 2.4 milj. mark- 21391: tarpeellisine huoneistoineen, mutta ns. maa- kaa. Esityksen mukaan tulisi kysymykseen 21392: talouskoneistus havainto-opetusta varten vielä mm. apulannan l,evittäjän, kultivaattorin, 21393: puuttuu suurimmalta osaltaan. Kun kehitys niittokoneen, perunanlajittelijan, aras-pui- 21394: maataloudenkin alalla menee voimakkain murin, itsesitovan leikkuukoneen, perunan- 21395: askelin koneistamista kohti, niin on luonnol- nostokoneen yms. koneiden hankinta, joista 21396: lista, että maatalousoppilaitostemme pitäisi maataloushallituksen asiantuntija.Iausunnossa 21397: pystyä antamaan oppilailleen entistä käytän- voidaan antaa selvitys. 21398: nöllisempää havainto-koneopetusta jo pien- Edellä olevaan viitaten saamme kun- 21399: vi,ljelyskoulussakin. Vain yhä parempiin ta- nioittaen ehdottaa, 21400: loudellisiin tuloksiin täytyy ohjata vastai- 21401: nen maataloustuotantomme ja elinkeinoelä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 21402: mämme, sen kansantaloudellista merkitystä tulo- ja menoarvioon 2 400 000 mar- 21403: ei voitane millään taholla enää kiistää. kan määrärahan konehankintojen toi- 21404: Siikaisten pienviljelijäkoulu onkin osoit- meenpanoa varten Siikaisten pien- 21405: tautunut erittäin kehityskykyiseksi, ja sen viljelijäkoululla koneopetuksen tehos- 21406: tarkoitus on tehostaa opetusvalmiuttaan myös tamiseksi. 21407: pienviljelijämaatilatalouksien piirissä sen 21408: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 21409: 21410: Eino E. Heikura. Antti J. Rantamaa. Pertti Rapio. 21411: 1313 21412: 21413: IV1 584. - Rah.al. N:o 452. 21414: 21415: 21416: 21417: 21418: Ahonen ym.: Mää1·ämhan osoittamisesta postiautovarikon ra- 21419: kentamista varten Jyväskylään. 21420: 21421: 21422: E d u s k u n n a ll e. 21423: 21424: Vuonna 1954 on posti- ja lennätinhallitus laituriautojen - yhteensä 6 autoa - huolto 21425: ostanut Jyväskylän kaupungilta Kypärä- kuuluu myöskin Jyväskylän varikon tehtä- 21426: mäen kaupunginosasta 27 100 m2 käsittävän viin. Edelleen Jyväskylän varikon huoltoon 21427: maa-alueen postiautovarikon rakentamista voitaisiin sopivasti yhdistää ,Jyväskylän po- 21428: varten. Paikka onkin erittäin sopiva maas- liisilaitoksen autojen huolto. Kun kysymyk- 21429: ton suhteen, ja tälle alueelle voidaan myös- sessä on näinkin huomattava määrä moot- 21430: kin tarvittaessa vähin kustannuksin vetää toriajoneuvoja sekä postinkuljetuksen ja lii- 21431: pistoraide nykyisestä Valmetin Rautpohjan kenteen hoitaminen laajalle ympäri Keski- 21432: tehtaan rautatiestä. Suomen maakunnan, vieläpä niinkin pitkille 21433: Jyväskylän postiautovarikon huollossa on linjoille, kuten esim. Kokkolaan, Kalajoelle 21434: nykyisin moottoriajoneuvoja runsaasti, joita ym., olisi ajoneuvoilla oltava ehdottomasti 21435: huolletaan Kuokkalassa vuokratussa tehdas- yhteinen ja kunnollinen varikko- ja huolto- 21436: rakennuksessa. Vaunujen varikkona käyte- paikka. 21437: tään myös niitä ahtaita tiloja, joita sattuu Edellä esitettyyn ·ditaten ehdotamme kun- 21438: olemaan varsinaisen postin luona Jyväsky- nioittaen, 21439: lässä. Autoja on huollossa Jyväskylän posti- 21440: varikolla seuraavasti: varsinaisen postin että Edusktmta ottaisi vuoden 1956 21441: autoja 29 linja-, 9 kuorma- ja 5 paketti- tttlo- ja menoarvioon 100 000 000 21442: autoa, lennättimen puolella 20 kuorma-, 11 markkaa postiautovarikon rakentami- 21443: paketti-, 2 henkilöautoa, 2 moottoripyörää ja seksi Jyväskylään. 21444: 18 perävaunua. Pieksämäen ja Haapamäen 21445: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 21446: 21447: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. 21448: Artturi Koskinen. Eino Palovesi. 21449: 1314 21450: 21451: IV,585, - Rah.al. N:o 453. 21452: 21453: 21454: 21455: 21456: A. Leikola ym.: Määrärahan osoittamisesta rahapajan mken- 21457: nuksen laajentnmiseksi. 21458: 21459: 21460: E d u s k u n n a 11 e. 21461: 21462: Rahapaja on toiminut nykyisessä raken- maksaisi tämä laajennus 30 000 000 mk. 21463: nuksessaan 92 vuotta ja sen vuoksi, että 'l'onttia ei Helsingin kaupunginhallituksen 21464: alunperin noin 4 miljoonan kappaleen kirjelmän n:o 408/31. 3. 55 mukaan voida 21465: vuosituotantoa varten suunnitellussa raken- muuhunkaan tarkoitukseen käyttää. Tämän 21466: nuksessa nyt on pakko valmistaa noin 60 laajennuksen jälkeen voisi rahapaja tyydyt- 21467: miljoonaa kappaletta vuodessa, on rakennus tää vaihtorahatarpeen ja rahanlyöntimaksut, 21468: ahdettu niin täyteen koneita ja laitteita, 4 os XI: 5, lisääntyisivät noin 1 500 000 000 21469: että työntekijäin terveys ja henkikin ovat markalla. 21470: alituisesti vaaralle alttiina. Lisäksi valmistus Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 21471: on kolmena viimeksikuluneena tilivuotena nioittaen, 21472: maksanut yhteensä 120 000 000 mk enemmän 21473: kuin se olisi maksanut laajemmassa raken- että Ecl,uskunta ottaisi vuoden 1956 21474: nuksessa. Tarvittava lisätila, 4 000 m3, saa- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 21475: taisiin laajentamalla nykyistä rakennusta kan määrärahan rahapnjan rakennuk- 21476: symmetrisesti tontin itärajaan saakka ja sen laajentamista varten. 21477: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 21478: 21479: Aare Leikola. Juho Tenhiälä. 21480: 1316 21481: 21482: ·IV,r;s6 ....... Rah.al. N:o 454. 21483: 21484: 21485: 21486: 21487: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Someron virasto- 21488: talon suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi. 21489: 21490: 21491: Eduskunnalle. 21492: 21493: Somerolla toimivat useat valtion virastot valtion työmäärärahoja osoittaessaan jättä- 21494: hajallaan, ahtaissa ja puutteellisissa olosuh- neet Hämeen ja erikoisesti Lounais~Hämeen 21495: teissa. Näin ollen olisi paikkakunnalle kii- lapsipuolen asemaan. Tämä on osittain ollut 21496: reellisesti aikaansaatava virastotalo, johon syynä siihen, että työttömyys on eräissä Lou- 21497: sijoitettaisiin posti, verotoimisto, käräjäsali nais-Hämeen kunnissa, kuten Somerollakin, 21498: ja nimismiehen virka-asunto. Tarkoitusta muodostunut erittäin vaikeaksi. Hallituksen 21499: varten on Someron kunta lahjoittanut kun- laiminlyöntejä edes vähäiseltä osaltaan kor- 21500: nan keskustasta arvokkaan ja tarkoitukseen jaisi se, että Someron virastotalon suunnit- 21501: hyvin sopivan tontin. Valtion puolesta on telu- ja rakennustyöt pantaisiin kiireellisesti 21502: tontti vastaanotettu ja samalla hyväksytty alulle. Töiden aloittamiseksi pitäisi osoittaa 21503: lahjoitukseen sisältynyt ehto, että mainittu vähintään 10 milj. markkaa ja, jos työttö- 21504: virastotalo rakennetaan 5 vuoden aikana. myystilanne tulee kunnassa erittäin vai- 21505: Lahjoituskirjan allekirjoittamisesta on jo ku- keaksi, olisi hallituksella sen lisäksi mahdol- 21506: lunut vuosi, joten rakennuksen suunnitteluun lisuus käyttää tarkoitukseen työttömyysmää- 21507: ja rakennustöiden aloittamiseen pitäisi kii- rärahoja. 21508: reellisesti ryhtyä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 21509: Rakennustöiden kiireellistä aloittamistå 21510: puoltaa, paitsi valtion antama sitoumus ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 21511: valtion virastojen puutteelliset olosuhteet, tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan 21512: myöskin se, että Somerolla vallitsee talvisin markan määrärahan Someron virasto- 21513: melkoinen työttömyys ja erikoisen ankarasti talon suunnittelu- ja rakennustöiden 21514: on tämä työttömyys kohdistunut rakennus- aloittamiseksi. 21515: työväkeen. Viimeaikaiset hallitukset ovat 21516: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 21517: 21518: Kaino Haapanen. Eino Raunio. 21519: Hemming Lindqvist. Lauri Laine. 21520: 21521: 21522: 21523: 21524: 61 E 6'26/55 21525: 1316 21526: 21527: IV,5s7.- Rah.al. H:o 455. 21528: 21529: 21530: 21531: 21532: Vi.YI'fMJJl: MiUif'.iirahtm 6Soittamisesta virkamiestalon raken- 21533: th,'fltlise/m Lqm. t~- ja vesirakennuspiirin piirikonttorin 21534: henkilöstöä varten Rovaniemelle. 21535: 21536: 21537: E d u s k u n n a ll e. 21538: 21539: Virkamiestalosta Lapin tie- ja vesiraken- jen lisääntymisien vuoksi, olisi ko. rakennuk- 21540: nuspiirin piirikontt()rin henkilöstöä varten setl rakentamiseen jo kiireellisesti ryhdyttävä, 21541: on ollut suunnitelma ja tontti rakentamista joten ehdotan kunnioittaen, 21542: varten jo useita vuosia. Ottamalla huomioon 21543: Lapin olosuhteet on todettu, että vain tarjoa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 21544: malla kunnollinen asunto voidaan saada päte- tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan 21545: vää henkilökuntaa palvelukseen. Lisäksi hen- markan määrärikan virkamiestalon ra- 21546: kilökuntaa joudutaan. vielä lisäämäänkin tie- kentamiseksi Lapin tie- ja vesiraken- 21547: lakiuudistuksen johdosta. Kun Rovaniemellä nuspiirin piirikonttorin henkilöstöä 21548: vallitsee kova asunt<lpula, ja se vielä kiristyy varten Rovaniemelle. 21549: tilapäisrakennuksien purkamisien ja virasto- 21550: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 21551: 21552: Vilho Väyrynen. 21553: I.Mf 21554: 21555: IV,r;ss.- Pin.mot. N:o 456. 21556: 21557: 21558: 21559: 21560: Teir m. fl,: A:ngdendt cnvwnde av anslag för byggancle av 21561: ett flygfiilt i meUersta österbotten. 21562: 21563: 21564: Till Riksdagen. 21565: 21566: Behovet av ett flygfält i mellersta öster- diga medel anvisas för ändamålet. Också 21567: botten är ett gammalt ärende, som blivit inom kommunikationsutskottet ställer man 21568: mer och mer brännande. Redan i sitt be- sig positiv i saken när det är fråga om be- 21569: tänkande vid 1953 års riksdag i anledning viljande av anslag för ändamålet. 21570: av en hemställningsmotion i ärendet säger 1 maj detta år fattade statsrådet ett prin- 21571: kommunikationsu:tskottet, att väg- och vat- dpbeslut om byggande av det ovan relate- 21572: tenbyggnadsstyrelsen i sitt utlåtande med- rade flygfältet. Enligt fackmännens åsikt är 21573: delat, att den med tanke på utvecklandet den utsedda platsen ovanligt lämplig och 21574: av flygförhållandena och trafiken i norra meningen är att bygga ett flygfält av klas- 21575: Finland finner byggandet av ett flygfält i sen E med två startbanor. Kostnaderna ut- 21576: mellersta österbotten vara en av de vikti- gör 180 miljoner mark. 21577: gaste och mest aktuella frågorna. Sa.mtliga Alla instanser och sakkunniga har nu be- 21578: undersökningar har sedan dess slutförts och handlat saken och utan undantag förordat 21579: givit enbart pösitiva resultat så, att en av byggandet av sagda flygiålt. Emedan. he' 21580: de sakkunniga föreslagen plats i Kronoby hovet av detta flygfält är stort och uppen- 21581: kommun också · har godkänts för ändamålet. bart och emedan arbetslöshet förekommer i 21582: Gamlakarleby och Jakobstad städer överlå- mellersta österbotten och denna företeelse 21583: te-r utan ersättning den mark, som fordras helst bör skötas som förebyggande syssel- 21584: för flygf'åltet. sättningsarbete, föreslår vi vördsamt, 21585: 1 sitt utlåtande i anledning av en finans- 21586: motion i samma ärende vid 1954 års riksdag att Riltsdagen i statsf(jrsl4get för llr 21587: framhåller väg- och vattenbyggnadsstyrelsen, 1956 måtte u.ppte{Ja 50 miljoner mm 21588: att by.ggande av ett flygfält för mellersta för påbörj4n,de av arbet~M på 6ft 21589: österbotten i Kronoby är förmänligt både flygfiilt i mellersta öst«botten pil m, 21590: ur teknisk oeh ekonomisk synpunkt sett samt de Sltkkunrviga utsedd plats i Krottob!/ 21591: anser det 'Vilttigt att byggna.dsarbetena på- kommun. 21592: börjas så fort som möjligt och,att nödvän- 21593: Helsingfors den 16 september 1955. 21594: 21595: John FO'l'l\erg. 21596: Artllv Larsoe. 21597: Matti L6pilti. 21598: 1318 21599: 21600: lV,~>ss. - Ra.h.a.l. N:o 456. 21601: Suomennos. 21602: 21603: 21604: 21605: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta lentokentän rakenta- 21606: miseksi Keski-Pohjanmaalle. 21607: 21608: 21609: Eduskunnalle. 21610: 21611: Lentokentän tarve Etelä-Pohjanmaalla on seen. Myös kulkulaitosvaliokunnassa otettiin 21612: vanha asia, joka on käynyt yhä polttavam~ asiassa myönteinen kanta, mitä tulee kysy- 21613: maksi. Jo mietinnössään vuoden 1953 valtio- mykseen määrärahan myöntämisestä tarkoi- 21614: päivillä erään toivomusaloitteen johdosta tukseen. 21615: kulkulaitosvaliokunta sanoo, että tie- ja vesi- Tämän vuoden toukokuussa valtioneuvosto 21616: rakennushallitus on lausunnossaan ilmoitta- teki periaatepäätöksen edellä selostetun 21617: nut, että se Pohjois-Suomen lentoyhteyksien lentokentän rakentamisesta. Ammattimiesten 21618: ja liikenteen kehittämistä ajatellen pitää käsityksen mukaan valittu paikka on tavat- 21619: lentokentän rakentamista Keski-Pohjanmaalle toman sopiva ja tarkoituksena on rakentaa 21620: yhtenä tärkeimmistä ja ajankohtaisimmista E-luokan lentokenttä kaksine kiitoratoineen. 21621: kysymyksistä. Kaikki tutkimukset on sittem- Kustannukset ovat 180 miljoonaa markkaa. 21622: min suoritettu loppuun ja antaneet yksin- Kaikki instanssit ja asiantuntijat ovat nyt 21623: omaan positiivisia tuloksia, niin että asian- käsitelleet asian ja poikkeuksetta puoltaneet 21624: tuntijain ehdottama paikka Kruunupyyn sanotun lentokentän rakentamista. Koska 21625: kunnassa on hyväksytty tarkoitukseen. Kok- tämän lentokentän tarve on suuri .ja ilmei- 21626: kolan ja Pietarsaaren kaupungit luovuttavat nen ja koska Keski-Pohjanmaalla esiintyy 21627: korvauksetta lentokenttää varten tarvittavan työttömyyttä ja tätä ilmiötä on mieluummin 21628: maan. hoidettava ehkäisevänä työllisyystyöllä, eh<:lo- 21629: Lausunnossaan . samaa asiaa koskevasta tamme kunnioittaen, 21630: raha-asia-aloitteesta vuoden 1954 valtiopäi- 21631: villä esittää tie- ja vesirakennushallitus, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 21632: lentokentän rakentaminen Keski-Pohjan- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 21633: maata varten Kruunupyyhyn on edullista kan määrärahan Keski-Pohjanmaan 21634: sekä teknilliseltä että taloudelliselta kan- lentokentän rakennustöiden aloittami- 21635: nalta, sekä pitää tärkeänä rakennustöiden seksi asiantuntijain valitsemalla pai- 21636: aloittamista mahdollisimman pian ja välttä- kalla Kruunupyyn kun•assa. 21637: mättömien varojen myöntämistä tarkoituk- 21638: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 21639: 21640: Grels Teir. John l'orsberg. 21641: Albin Wickma.n. Arthur La.rson. 21642: Matti Lepistö. 21643: 1819 21644: 21645: IV,5so. - Bah.a.l. N:o 457. 21646: 21647: 21648: 21649: 21650: J'årvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun lentokentän 21651: kunnostamista varten. 21652: 21653: 21654: Eduskunnalle. 21655: 21656: Pohjois-Suomeen suuntautuva lentoliikenne pintakäsittelyllä päällystetylle pinnalle kulu- 21657: on viime vuosien aikana siinä määrin laajen- tuskerros asfaltti- tai tervabetonista. Pinta, 21658: tunut, ettei liikennettä enää voida tyydyttä- käsittelyn jälkeen lentokenttä on täysin m~ 21659: västi hoitaa nykyisin käytännössä olevilla kennekelpoinen Convair-koneillakin harjoi- 21660: DC-3-tyyppisillä lentokoneilla, mistä syystä tettavaan lentotoimintaan. Tämän johdosta 21661: Aero Oy on suunnitellut avata Helsingin ja ja kun valtio on Oulun kaupungin kanssa 21662: Oulun välille pendeliliikenteen Convair- tekemässään sopimuksessa sitoutunut raken- 21663: koneilla. Niiden käyttö edellyttää kuitenkin tamaan lentokentän C-luokan lentokentäkSi, 21664: kiitotien, yhdystien ja asematason kestopääl- mikä edellyttää kestopäällysteisiä kiito- ja 21665: lystämistä, jonka kustannukset nousevat yhdysteitä sekä asematasoa, kunnioittavasti 21666: 80 000 000 markkaan. Tie- ja vesirakennus- ehdotamme, 21667: hallituksesta saadun tiedon mukaan -kesto- 21668: päällystys voidaan suorittaa asteittain siten, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 21669: että ensin suoritetaan sorakiitotien imeytys tulo- ja menoarvioon 18 000 000 mar- 21670: ja pintakäsittely asfaltilla tai tietervalla, kan määrärahan Oulun lentokentän 21671: mikä maksaa 18 000 000 markkaa, ja myö- pääkiitotien, asenw,tason ja niiden vä- 21672: hemmin päällystettä vahvistetaan laskemalla lisen yhdystien päällystämistä varten. 21673: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 21674: 21675: Lauri Järvi. Eeli Erkkilä. Arvi Turkka. 21676: Vilho Väyrynen. Eemil Partanen. Toivo Friman. 21677: Eino Rytinki. Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä. 21678: Yrjö Hautala. 21679: Armas Leinonen. 21680: IV,oDo. - Rah.al. N: o 458. 21681: 21682: 21683: 21684: 21685: ltoiviato ym.: Mäarärahan osoittamisesta Sodankylän lento- 21686: kentim liikennekuntoorn saattamiseksi. 21687: 21688: 21689: Ed uskunna.lle. 21690: 21691: Sodan.kylään rakennettiin ennen sotia lä- kenttä tulisi tyydyttämään koko Keski-La- 21692: hinnä Petsamon liikennetarvetta varten oma pin lentoliikennetarvetta. Kenttä olisikin 21693: lentokenttä, jota sodan aikana laajennettiin. verrattain vähällä työllä saatavissa liikenne- 21694: Syksyllä 1944 saksalaiset kuitenkin tuhosivat kuntoon. 21695: kaikki kentän hallintorakennukset. Näin ol- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 21696: len lentokenttä, johon on uhrattu huomatta- kunnioittaen, 21697: vasti varoja, on toistaiseksi liikennekelvoton. 21698: Kun nyttemmin on avattu lentoliikenne että EduskuntfJ ottaisi .vuoden 191$6 21699: Ivaloon saakka, olisi laskemispaikka välttä- tulo- ja menoarvioon 25 OQO 000 mfJrk- 21700: mättä saatava myös Sodankylään. Samalla kaa Sodankylän lentokentän liikenne- 21701: kuntoon saattamiseksi. 21702: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 21703: 21704: Erkki Koivisto. Anna-Liisa. Tiekso-IsaJ:tssoa. 21705: Niilo Ryhtä. M. 0. Lahtela. 21706: lall 21707: IV,r~9t. - Fin.mot. N:o 459. 21708: 21709: 21710: 21711: 21712: Högström m. :fl.: .A:ngdende anvisande av anslag för upp- 21713: förande av "bostadsbyggnader för stampersonalen inom 4. 21714: Brigaden i Dragsvik. 21715: 21716: 21717: Till Riksdagen. 21718: 21719: 4. Brigaden, som är förlagd till Dragsvik den yppar sig. Bostadssituationen inom 21720: garnisonsområde i Ekenäs, arbetar under brigaden inverkar sålunda synnerligen men, 21721: synnerligen svåra förhållanden. De flesta ligt på brigadens arbete och verksamhet samt 21722: byggnaderna inom kasernområdet härstamma på andan och trivseln bland de anställda. 21723: från åren 1912-1913. De ha under årens 1 sin berättelse för år 1953 ha statsrevi- 21724: lopp använts för olika ändamäl och äro i sorerna. fäst uppmärksamheten på de otidsen- 21725: högsta grad otidsenliga och oändamålsenliga liga förhållandena inom brigaden samt bland 21726: samt delvis förfallna. annat påtalat de odrägliga bostadsförhållan- 21727: Bostadsförhållandena för stampersonalen dena. 21728: äro urusla. Bristen på bostäder är enorm Även i offentligheten ha i olika samman- 21729: och i detta nu skulle det behövas omkring hang ovananförda missförhållanden inom 21730: 100 nya bostäder för att denna brist skulle Dragsvik garnison dragits fram i rampljuset. 21731: bliva avhjälpt. Betecknande för situationen För att i viss mån avhjälpa de ovanrela- 21732: är att man varit tvungen att placera till och terade missförhållandena inom sagda garni- 21733: med familjer med barn att bo i provisoriska son är det oundgängligen nödvändigt att de 21734: rum utan alla bekvämligheter i samma bygg- i försvarsmaktens byggnadsprogram plane- 21735: nader som beväringar inlogerats i. överhu- rade två bostadsbyggnaderna för 4. Briga- 21736: vudtaget äro bostäder som finnas på området den uppföras under år 1956. De beräknade 21737: i dåligt skick och otidsenliga. kostnaderna för ifrågavarande bostadsbygg- 21738: Under hela den tid Dragsvik garnisons- nader, som inrymma vardera 12 bostäder 21739: område varit i försvarsmaktens besittning och uppföras enligt av försvarsministeriet 21740: har endast en bostadsbyggnad, inrymmande utarbetade typritningar, stiga tili 40 000 000 21741: 9 bostäder, blivit uppförd, nämligen år 1953. mark per byggnad eller för båda bostads- 21742: Det säger sig självt att detta icke har varit byggnaderna tillsammans till 80 000 000 21743: tillräckligt att råda bot på de svåra bostads- mark. Den beräknade bostadskuben utgör 21744: förhållandena inom brigaden. 4 500-5 000 m3 per byggnad. 21745: Tvärtom kan man påstå att bostadsför- Med hänvisning tili ovanstående få vi här- 21746: hållandena för närvarande äro svårare än med vördsamt föreslå, 21747: tidigare och följderna därav för brigaden 21748: och dess verksamhet mera känn:bara än tidi- att Riksdagen i statsförslaget för 21749: gare. På grund av bostadsbristen är det för år 1956 måtte upptaga ett anslag om 21750: närvarande så gott som omöjligt att anställa 80 000 000 mark för uppförande av 21751: ny stampersonal och av den ordinarie stam- två nya bostadsbyggnader för stam- 21752: personalen avgår flere efterhand som till- personalen inom 4. Brigaden i Drags- 21753: fälle tili bättre bostäder inom andra områ- vik. 21754: Helsingfors den 16 september 1955. 21755: 21756: Sven Högström. Grels Teir. Nils Meinander. 21757: C. A. Öhman. Arthur Larson. Bertel Lindh. 21758: Albin Wickman. John Forsberg. Kurt Nordfors. 21759: T. E. Nordström. John Österholm. 21760: 1322 21761: 21762: IV,~>Dl. - Ra.h.al N:o 459. 21763: Suomennos. 21764: 21765: 21766: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta asuinrakennusten 21767: rakentamiseksi Dragsvikissa olevan 4. prikaatin kanta- 21768: henkilökunnalle. 21769: 21770: Eduskunnalle. 21771: 21772: Dragsvikin varuskunta-alueelle Tammisaa- kaatissa vaikuttaa siten erittäin haitallisesti 21773: reen sijoitettu 4. prikaati toimii erittäin vai- prikaatin työhön ja toimintaan sekä henkeen 21774: keissa olosuhteissa. Useimmat rakennukset ja viihtyisyyteen kantahenkilökunnan kes- 21775: kasarmialueella ovat vuosilta 1912-1913. kuudessa. 21776: Niitä on vuosien varrella käytetty erilaisiin Kertomuksessaan vuodelta 1953 valtion- 21777: tarkoituksiin ja ne ovat mitä suurimmassa tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota 21778: määrin epäajanmukaisia ja tarkoitustaan vas- epäajanmukaisiin olosuhteisiin prikaatissa 21779: taamattomia sekä osittain rappeutuneita. sekä mm. moittineet sietämättömiä asunto- 21780: Kantahenkilökunnan asunto-olot ovat kur- oloja. 21781: jat. Asuntojen puute on tavaton ja tällä het- Myös julkisuudessa on eri yhteyksissä ve- 21782: kellä tarvittaisiin noin 100 uutta asuntoa, detty esiin edellä mainitut epäkohdat Drags- 21783: jotta tämä puute saataisiin poistetuksi. Ti- vikin varuskunnassa. 21784: lanteelle on kuvaavaa, että on täytynyt si- Edellä selostettujen epäkohtien poistami- 21785: joittaa vieläpä lapsiperheitä asumaan väli- seksi jossakin määrin sanotussa varuskun- 21786: aikaisiin huoneisiin vailla kaikkia mukavuuk- nassa on ehdottoman välttämätöntä, että puo- 21787: sia samoihin rakennuksiin, joihin on majoi- lustuslaitoksen rakennusohjelmassa suunnitel- 21788: tettu asevelvollisia. Ylipäänsä ovat alueella lut kaksi asuntorakennusta 4. prikaatia var- 21789: olevat asunnot huonossa kunnossa ja epiiajan- ten rakennetaan vuonna 1956. Arvioidut 21790: mukaisia. kustannukset kysymyksessä olevia asunto- 21791: Koko sinä aikana, jonka Dragsvikin varus- rakennuksia varten, joista kumpaankin kuu- 21792: kunta- alue on ollut puolustuslaitoksen omis- luu 12 asuntoa ja jotka rakennetaan puo- 21793: tuksessa, on rakennettu vain yksi 9 asuntoa lustusministeriön laatimien tyyppipiirustus- 21794: käsittävä asuinrakennus, nimittäin vuonna ten mukaisesti, nousevat 40 000 000 markkaan 21795: 1953. On itsestään selvää, ettei tämä ole riit- rakennusta kohti eli kahdesta asuntoraken- 21796: tänyt korjaamaan vaikeita asunto-oloja pri- nuksesta yhteensä 80 000 000 markkaan. Ar- 21797: kaatissa. vioitu asuntotilavuus on 4 500-5 000 ms 21798: Päinvastoin voidaan väittää, että asunto- rakennusta kohti. 21799: olot nykyisin ovat vaikeammat kuin aikai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 21800: semmin ja sen seuraukset prikaatille ja sen nioittaen, 21801: toiminnalle tuntuvammat kuin aikaisemmin. 21802: Asuntojen puutteen takia on nykyisin mil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 21803: tei mahdotonta saada kiinnitetyksi uutta tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mar- 21804: kantahenkilöstöä ja vakinaisesta kantahenki- kan määrärahan kahden uuden asuin- 21805: löstöstä lähtee vähitellen yhä useampia sitä rakennuksen rakentamiseksi Dragsvi- 21806: mukaa kuin ilmenee mahdollisuus parempiin kissa olevan 4. prikaatin kantahenkilö- 21807: asuntoihin muilla aloilla. Asuntotilanne pri- kunnalle. 21808: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 21809: 21810: Sven Högström. Grels Teir. Nils Meinander. 21811: C. A. Öhman. Arthur Larson. Bertel Lindh. 21812: Albin Wickman. John Forsberg. Kurt Nordfors. 21813: T. E. Nordström. John Österholm. 21814: 1323 21815: 21816: IV,592. - Rah.al. N:o 460. 21817: 21818: 21819: 21820: 21821: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta sotilaskotirakennusten 21822: rakentamista ja peruskorjauksia varten. 21823: 21824: 21825: E d u s k u n n a 11 e. 21826: 21827: Sotilaskotiyhdistys tekee korvaamattoman vokkeiden ja muiden tavarain hintoja. Ei 21828: arvokasta vapaaehtoista työtä varusmies- ule kuitenkaan oikeudenmukaista, että ase- 21829: temme viihtyisyyden lisäämiseksi pitämällä velvollisuuttaan suorittavat varusmiehet kus· 21830: käikissa varuskunnissa, saarilinnakkeilla ja tantavat välttämättömien sotilaskotien ra- 21831: leiripaikoilla sotilaskoteja sekä järjestämällä kentamiset ja niiden kunnossapidon. Valtion 21832: lisäksi varusmiesten käytettäväksi kirjastoja olisi sen vuoksi rakennettava sotilaskodit ja 21833: ja muita hyödyllisiä viihdytysmuotoja. Soti- kustannettava niiden kunnossapito, jolloin 21834: laskotien ylläpitämiseksi ovat sotilaskotiyh- varusmiehille sotilaskodeissa myytävien tar- 21835: distykset joutuneet suurimmaksi osaksi ra- vikkeiden hintoja voitaisiin alentaa ja 21836: kennuttamaan omin varoin myös sotilaskoti- myyntitulot voitaisiin entistä enemmän 21837: rakennukset ja huolehtimaan niiden kun- käyttää yksinomaan varusmiesten hyväksi. 21838: nossapidosta ja korjauksista. Kun vapaaeh- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdo- 21839: toisten varojen saaminen tällaisiinkin tar- tamme, 21840: koituksiin on osoittautunut yhä vaikeam- 21841: maksi, ei sotilaskotiyhdistyksellä sanottujen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 21842: rakennus- ja hoitokustannusten sekä kalusto- tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun 21843: hankintojen peittämiseksi ole muita mahdol- kohdalle 40 000 000 markan määrära- 21844: lisuuksia kuin hankkia tarvittavat varat ko- han sotilaskotirakennusten rakenta- 21845: rottamalla sotilaskodeissaan myytävien vir- mista ja peruskorjauksia varten. 21846: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 21847: 21848: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. 21849: Lauri Järvi. R. Hallberg.' 21850: 21851: 21852: 21853: 21854: 62 E 626/55 21855: 1324 21856: IV,593. - Rah.al. N:o 461. 21857: 21858: 21859: 21860: 21861: J.a.unio ym. : Mäirärahan Q&oittamisesta puolustusministeriön 21862: teoll-isuuslaitosten tiudistuksiin ja korjauksiin. 21863: 21864: 21865: Eduskunnalle. 21866: 21867: Koko sodan jälkeisinä vuosina ei puolus- Vammaskosken · tehtailla on tehtaan asun- 21868: tU8Illinisteriön toollisuuslaitoksille ole valtion noissa asuvien sauna täysin rappeutunut ja 21869: tulo- ja menoarviossa myönnetty varoja lai- monia muita olisi korjattava. 21870: tooten uusintaan ja korjauksiin. Tästä joh- Kun valtiontilintarkastajat ovat asiaan 21871: tuen ne rappeutuvat jatkuvasti ja niitä hoi- kiinnittäneet huomiota ja pitävät tärkeä~. 21872: tanoon johtokunnan on ollut suorastaan että talousarviossa osoitettaisiin ko. tarkoi..; 21873: pakko käyttää tarkoitukseen liiketoiminnan tuksiin varoja, olisi määräraha pitänyt halU;.. 21874: varoja. Kun tästä on kuitenkin jatkuvasti tuksen ottaa menoarvioon. Näin ei kuiret;: 21875: valtiontilintarkastajain taholta tehty huo- kaan ole käynyt, ja siksi esitämmekin kuJl., 21876: mautuksia, olisi tulo- ja menoarvion asian- nioittaen, 21877: omaiselle luvulle saatava määräraha ko. 21878: uudistuksiin ja korjauksiin. että Eduskunta ottaisi vuoden 195(; 21879: Laitosten heikkoa kuntoa osoittaa jo kyl- tulo- ja menoarvioon 10 miljoon~ 21880: lin selvästi se, että valtion ammattientar- markan määrärahan puolustusmin~ 21881: kastaja on mm. kieltänyt Lahden autokor- teriön teollisuuslaitosten uudistuksiin 21882: jaamolla pesu- ja ruokailuhuoneen käytön. ja korjauksiin. 21883: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 21884: 21885: Eino Raunio. Erkki W. Mohell. 21886: Olavi Kajala. Kustaa Tiitu. 21887: Nestori Kaasalainen. 21888: IV,ts94. - Rah.a.l. N:o 462. 21889: 21890: 21891: 21892: 21893: Tu'llli ym.: Määrärahan osoittamisesta ampumaratojen raken- 21894: tamiseen. 21895: 21896: 21897: E d u s k u n n a 11 e. 21898: 21899: Sotilaskoulutuksessa ammunnan harjoitte- jatkuvasti tehostamaan. Toisaalta vaatii voi- 21900: lulla on ratkaiseva merkitys. Aseiden moni- massaoleva metsästyslaki v. 1958 alusta lu- 21901: puolistuessa ja niiden tehon lisääntyessä on kien suoritettavaksi ampumakokeen, joka 21902: myös harjoituspaikoille so. ampumaradoille puolestaan sekin edellyttää paikkoja, joissa 21903: asetettava yhä suurempia vaatimuksia. Monet nämä kokeet voidaan suorittaa. Uusien ampu- 21904: varuskuntien ampumaradat ovat kuitenkin maratajen rakentaminen on niinmuodoin kii- 21905: jääneet välttämättömiä parannuksia vaille ja reellinen ja välttämätön toimenpide. 21906: eräiden ampumaratojen käyttö omistussuh- Edellä sanotun johdosta kunnioittaen esi- 21907: teiden muuttuessa ja asutuksen läheisyyden tämme, 21908: vuoksi on jouduttu lopettamaan. Kun tilalle 21909: ei ole saatu uusia ampumaratoja, on ampu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 21910: makoulutus joutunut suuresti kärsimään. tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun 21911: Myös siviiliampumakoulutus ja ammunnan 22 momentin kohdalle 15 000 000 mar- 21912: harrastus yleensä on harjoitusmahdollisuuk- kan suuruisen määrärahan ampumara- 21913: sien puutteen vuoksi maassamme melkoisesti tojen rakentamiseksi ja niiden uusimi- 21914: taantumassa, vaikka sitä muualla pyritään seksi. 21915: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 21916: 21917: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. 21918: Lauri Järvi. Niilo Honkala. 21919: R. Hallberg. 21920: 1826 21921: 21922: IV,591i.- Rah.al. N:o 463. 21923: 21924: 21925: 21926: 21927: Salmela-Järvinen ym..: Määrärahan osoittamiSesta Helsingin 21928: yleisen sairaalan sisä- ja kirurgisten tautien klinikkara- 21929: kennuksen rakentamiseksi. 21930: 21931: 21932: E d u s kun n a 11 e. 21933: 21934: Helsingin yleisen sairaalan sisätautien ja tenkaan sulje pois keskussairaaloiden yhtey- 21935: kirurgisten tautien osaston rakentaminen on dessä tapahtuvaa lääkärien koulutusta. 21936: viivästynyt. Eduskunta on asiaa käsitelles- Vuonna 1949-51 on sisätautien ja kirur- 21937: sään lausunut, että Helsingin kaupungin ja gisten tautien osaston rakentamiseen jo 21938: valtion välillä vuonna 1939 tehty sopimus myönnetty yhteensä.170 milj. markkaa. Lou- 21939: olisi tarkistettava. Tällaista sopimuksen tar- hintatyöt on loppuun suoritettu ja piirustuk. 21940: kistamista ei ole kuitenkaan suoritettu. set valmiina ja urakkatarjouksia voidaan 21941: Lääkärien puute vaati kuitenkin sisätau- pyytää. 21942: tien ja kirurgisten tautien osastojen raken- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 21943: tamista. Niissä olosuhteissa, joissa Helsingin dotamme, 21944: yleisen sairaalan sisätautien klinikka työs- 21945: kentelee, ei voida enää kunnolla lääkärien että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 21946: koulutusta suorittaa. Kun vastaavasti uusissa tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 21947: keskussairaaloissa samanaikaisesti on todet- kohdalle 200 000 000 markan. määrä- 21948: tavissa lääkärien puutetta, on yliopistolli- rahan Helsingin yleisen sairaalan 21949: seen lääkärikoulutukseen keskussairaaloita- sisä- ja kirurgisten tautien klinikka- 21950: kin silmällä pitäen ryhdyttävä. Tämä ei kui- rakennuksen rakennustöitä varten. 21951: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 21952: 21953: Martta Salmela-Järvinen. Arvo Salminen. 21954: Tyyne Paasivuori. G. Henriksson.· 21955: Aune Innala. Veikko Helle. 21956: Elli Nurminen. 0. Lindblom. 21957: 1327 21958: 21959: 1V,596. - Rah.al. N:o 464. 21960: 21961: 21962: 21963: 21964: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntota- 21965: lon rakentamiseksi Helsingin yleisen sairaalan henkilö- 21966: kuntaa varten. 21967: 21968: 21969: Eduskunnalle. 21970: 21971: Vuoden 1953 menoarviossa myönnettiin suurin kustannuksin hotelleihin asumaan. 21972: 100 milj. markkaa kahden asuntolan raken- Tällainen tilanne on kestämätön. Sen vuoksi 21973: tamiseksi Helsingin yleisen sairaalan hen- olisi yhden uuden asuntotalon rakentamiseen 21974: kilökunnalle. Vuoden 1955 menoarviossa sijoitettava määrärahoja, jotta tällainen epä- 21975: myönnettiin 50 milj. markkaa yhden asun- kohta pystyttäisiin poistamaan. 21976: ,Jolan rakentamiseen Meilahden sairaala- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 21977: alueelle. Samana vuonna otettiin vielä lisä- tamme, 21978: menoarviossa 20 milj. markkaa samaa tar- 21979: koitusta , varten. Helsingin yleisessä sairaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 21980: lassa on edelleenkin suuri puute henkilökun- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 21981: nan asunnoista. Tämä rajoittaa sairaaloiden kohdalle 70 000 000 markkaa siirto- 21982: tehoa, koska, henkilökunnalle ei voida järjes- määrärahana yhden uuden asunto- 21983: tää asuntoja. talon rakentamiseen Helsingin yleisen 21984: Osa sairaalan henkilökuntaa on sijoitettu sairaalan henkilökuntaa 11arten. 21985: Helsingissä 16, päivänä syyskuuta 1955. 21986: 21987: Martta Salm.ela-J'årvinen. Arvo Salminen. 21988: Tyyne Paa.sivuori. G. Henriksson. 21989: Aune Innala. Veikko Helle. 21990: Elli Nurminen. 0. Lindblom. 21991: IV,1197. - Rah.al. N:o 465. 21992: 21993: 21994: 21995: 21996: Miettinen ym.: MääräNtluJ• osoittamisesta Meilahdessa aloite- 21997: tu'n yliopiston sisätauUen ja kirurgian klinikan rakennus- 21998: työn jatkamiseksi. 21999: 22000: 22001: E d u s kun n all e. 22002: 22003: Pääkaupungin sairaalatilanne on vuosi kirurgian klinikan rakentamiseksi Meilah- 22004: vuodelta huonontunut. Kaupungin asukas- teen. Aloitetut perustustyöt keskeytyivät so- 22005: luku on lisääntynyt alueHitosten ja kaupun- ta-aikana alkamatta uudelleen sotien päätyt- 22006: kiin muuton johdosta potilaspaikkojen suh- tyä. 22007: teellisen luvun jatkuvasti pienetessä. Sairaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 22008: loihin vuoroaan odottavien luku nousee tu- 22009: hansiin. Tunnettua on myös että valtion yli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22010: opiston lääkärikoulutus ja tutkimustyö on tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 22011: sairaaloitten puutteessa yhä vaikeutunut. kaa Meilahdessa aloitetun yliopiston 22012: V aitio ei ole sairaala-asiassa täyttänyt Hel- sisätautien ja kirurgian klinikan ra- 22013: singin kaupungin kanssa jo ennen sotia teke- kennustyön jatkamista 'Vaf'ten. 22014: määnsä sopimusta yliopiston sisätautien ja 22015: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 22016: 22017: Unto Miettinen. Mauri Ryömi. 22018: Hemming Lindqvist. Antti Kinnunen. 22019: IV,59s. - B.ah.al. N:o 466. 22020: 22021: 22022: 22023: 22024: E. lfurminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta käti- 22025: lii(}piston Nlte1tUJlntista varten. 22026: 22027: 22028: Eduskunnalle. 22029: 22030: Maan ainoa kätilöopisto toimii edelleen 100 miljoonaa markkaa. Rakennusohjelman 22031: niissä rappeutuneissa, lähes 80 vuotta van- toteuttamista ei voida laitoksen luonteesta 22032: hoissa rakennuksissa, jotka jo v. 1934 to- ja rakennussuunnitelmasta johtuen jakaa eri 22033: dettiin sekä opetus- että sairaalatarkoituk- rakennusvaiheisiin. Varsinaisia rakennus- 22034: siin kelvottomiksi. Eduskunta on myöntä- töitä ei myöskään voida ehdotetulla määrä- 22035: nyt uuden kätilöopiston suunnittelua ja ra- rahalla panna alulle kuin vasta tulevan vuo- 22036: kentamista varten tähän mennessä yhteensä den syksyllä. Kun kätilöopiston nykyiset 22037: 91 miljoonaa markkaa, josta valitettavasti suojat ovat kaiken arvostelun alapuolella, 22038: yksi 30 miljoonan markan siirtomääräraha ja kun sekä synnytY"Jpaikoista että koulu- 22039: on jouduttu käyttämättömänä tulouttamaan tetuista kätilöistä on huutavaa puutetta, olisi 22040: valtiolle. Opiston, johon tulee yhteensä 250 käsityksemme mukaan kätilöopiston rakenta- 22041: sairassija.a, rakennusten louhintatyöt aloitet- miseen osoitettava määräraha, jonka turvin 22042: tiin vuoden 1954 mal'MSkuussa ja saadaan voitaisiin paitsi panna alulle varsinaiset 22043: ne päätökseen vielä kuluvana syksynä. Sa- rakennustyöt, myös niitä koko tulEJ"tan vuo•. 22044: moin valmistuvat lähiviikkoina urakkakilpai- den jatkaa. Edellä esitetyn perusteella kun- 22045: lun järjestämiseksi tarpeelliset, viimeistcllyt nioittaen ehdotamme, 22046: asiakirjat, kuten piirustukset, erikoispiirus- 22047: tnkset ja työselitykset. Opiston varsinaiset että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22048: rakennustyöt voitaisiin näin. ollen aloittaa tulQ- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 22049: jo vuoden vaihteessa ja saattaa ne päätök- 12 momeniille 100 miljoonan markan 22050: seen noin kahden vuoden kuluttua. Hallitus Usäk8i 400 miljoonM mark'kaa di yh- 22051: on vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityk- teensä 500 000 000 markan määr~ 22052: sessä ehdottanut rak1mnustöitä varten vain rahan kätilöopiston rakentamista var- 22053: ten. 22054: HelsingH;sä. 15 päivinä. syyskuuta 1955. 22055: 22056: Elli Nurminen. Martta Salmela-Järvinen. Armi Hosia. 22057: Kaisa Hiilelä. Anni Flinck. Laura Brander-WaJ]in. 22058: Eino Raunio. Tyyne Paasivuori. Lempi Lehto. 22059: Meeri Kalavainen. K. F. Haapasalo. Aune Innala. 22060: Vappu Heinonen. Bruno J. Sundman. Marja Lahti. 22061: 0. Lindblom. 22062: Hilja Väänänen. 22063: 1330 22064: 22065: IV,599. - Rah.al. N:o 467. 22066: 22067: 22068: 22069: 22070: V. Simonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sai- 22071: raanhoitaja-terveyssisarkoulujen koulu- ja asuntolaraken- 22072: nusten suunnittelutöitä varten. 22073: 22074: 22075: E d u s kun n alle. 22076: 22077: Hallitus on esittänyt vuoden 1956 tulo- ja samme todella paranevat. Että näin tapah- 22078: menoarvioon 20 Pl. II luvun 16 momentille tuisi, on ryhdyttävä pikaisiin toimenpitei- 22079: 10 000 000 markan määrärahan Oulun, Po- siin sair~tanhoitajakoulutuksen saamiseksi 22080: rin, Keski-Suomen ja Joensuun sairaanhoi- asianmukaiselle kannalle niin, etteivät kal- 22081: taja-terveyssisarkoulujen koulu- ja asuntola- liit keskussairaalarakennukset huomattavalta 22082: rakennusten suunnittelutöitä varten. Tilanne osalta seiso tyhjinä sairaanhoitajavajauksen 22083: on kuitenkin kaikissa näissä kouluissa sellai- takia. 22084: nen, että täystehollista toimintaa ajatellen Edellä sanottuUn viitaten kunnioittaen eh- 22085: täytyisi päästä mahdollisimman pian suorit- dotamme, 22086: tamaan myöskin perustaruistöitä sanotuilla 22087: koulu- ja asuntolarakennuksilla. Eduskun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22088: nalla on täysin tiedossaan se vajaus, joka tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 22089: sairaanhoitohenkilöstöstä on maassamme. Tä- 16 momentille lisäyksenä 100 000 000 22090: män vajauksen johdosta uusissa keskussai- markkaa Oulun, Porin, Keski-Suomen 22091: raaloissa on monta .osastoa käyttämättä. ja Joensuun sairaanhoitaja-terveys- 22092: Tämä ei suinkaan ollut tarkoitus keskussai- sisarkoulujen koulu- ja asu'ntolara.- 22093: raalalakia laadittaessa. Silloinhan toivottiin, ke'n'nusten suu'nnittelu- ja perustamis- 22094: että sanotun lain avulla sairaalaolot maas- töitä varten. 22095: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 22096: 22097: Vieno Simonen. Antti Kukkonen. Heikki Soininen. 22098: R. Ballberg. Varma K. Turunen. Hilja Väänänen. 22099: Arvi Ikonen. Juho Karvonen. Pauli Puhakka. 22100: Kalle Kauhanen. Otto Muikku. Toivo Niiranen. 22101: 1331 22102: 22103: IV,Go·o. - Rah.al. N:o 468. 22104: 22105: 22106: 22107: 22108: Nederström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun 22109: keskussairaalan laajentamiseen. 22110: 22111: 22112: E d u s k u n n a II e. 22113: 22114: Yliopiston sairaalana toimiva Turun kes- töitä kiirehdittävä. Turun ja lähiympäristön 22115: kussairaala on kiireellisen laajentamisen tar- 75 kuntaa odottavat hankkeen kiireellistä to- 22116: peessa. Silmätautien sekä korva-, nenä- ja teutumista ja 'ovat omakohtaisesti varustau- 22117: kurkkutautien osastot kaipaavat lisätiloja. tuneet hoitopaikkojen lunastamiseen. 22118: Samoin on laita naistenklinikan, missä syn- Eduskunta on vuosina 1951-1954 myön- 22119: nytyspaikkoja on aivan riittämättömästi, sa- tänyt laajennustöihin varoja. Näistä va- 22120: moin kuin naistantien hoitopaikkoja. Kun roista on osa käytetty suunnittelu- ym. töi- 22121: Turussa aikaisemmin toiminut Seikon sairas- hin sekä rakennustontin lunastamiseen. Var- 22122: koti on lopettanut toimintansa, on synnytys- sinaiseen rakennustyöhön olisi näin ollen 22123: paikkojen puute sitäkin suurempi. Näin ollen saatava lisää varoja, jotta hanke voisi kes- 22124: tapahtuukin, että sairaala ei pysty ottamaan keytymättä jatkua. 22125: hoidettavaksi usein puoliakaan pyrkijöistä, Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 22126: vaikka kysymyksessä on vaikeita tapauksia 22127: eri puolilta lääniä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22128: Turun keskussairaala toimii yliopistolli- tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar- 22129: sena opetussairaalana, joka valmistaa lääkä- kan määrärahan Turun keskussairaa- 22130: reitä koko maan tarvetta silmällä pitäen. lan laajennustöitä varten. 22131: Myös tämän vuoksi olisi sairaalan Iaajennus- 22132: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 22133: 22134: Judit Nederström-Lunden. Aimo Aaltonen. Eino Roine. 22135: 22136: 22137: 22138: 22139: 63 E 626/55 22140: 1332 22141: 22142: IV,6ol. - Rah.al. N:o 469. 22143: 22144: 22145: 22146: 22147: Kulovaara ym..: Määrärahan osoittamisesta Turun keskus- 22148: sairaalan rakentamisen jatkamiseen. 22149: 22150: 22151: Eduskunnalle. 22152: 22153: Turun keskussairaalan rakentamisessa on tetty estää, mutta olisi tästä lääkärikasva- 22154: vuoden 1956 aikana tarkoitus saada val- tuksen ja Lounais-Suomen sairaalaolojen 22155: miiksi lämpökeskus sekä itse rakennus - välttämättömän kehittämisen jarruttamisesta 22156: noin 150 000 kuutiometriä - vesikattoon, vihdoinkin päästävä. Valtiovarainvaliokunta 22157: jotta päästään talvella 1956-57 suoritta- ja eduskunta ovatkin suopeasti suhtautuneet 22158: maan rakennuksen sisustustöitä. Tämän vuo- asiaan ja toivottavasti tekevät niin tänäkin 22159: den valtion talousarviossa on varattu töit- syksynä. 22160: ten aloittamiseen 175 milj. mk, mikä summa On syytä vielä mainita, että rakennustoi- 22161: tulee todennäköisesti loppuun käytetyksi. mikunta on kääntynyt keskussairaalan perus- 22162: Valtiovarainvaliokunta ja eduskunta ovat tamiskirjan allekirjoittaneiden kuntien puo- 22163: useaan kertaan lausuneet toivomuksen, että leen kehoituksella sisällyttää 25 % paikka- 22164: rakennustöitä ei saisi venyttää moniksi vuo- luvun mukaisista kustannuksista asianomais- 22165: siksi, koska sairaala tulee halvemmin ja pa- ten kuntien vuoden 1956 talousarvioon, mikä 22166: remmin rakennetuksi lyhyemmässä ajassa. tulisi merkittäväksi valtion talousarvion tulo- 22167: Jos rakennusajaksi ajateltaisiin neljä vuotta, puolelle. 22168: olisi ensi vuoden menoarvioon merkittävä Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 22169: tarkoitukseen 400 milj. mk. Tämän määrän ehdotamme, 22170: on lääkintöhallitus tarkoitukseen esittänytkin, 22171: mutta valitettavasti sitä ei ole tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22172: arvioon otettu. tulo- ja menoarvioon 400 000 000 ntar- 22173: Turun keskussairaalan ja samalla yliopis- kan määrärahan Turun keskussairaar 22174: ton sairaalan rakennustöitten aloittamista on lan rakentamisen jatkamiseen. 22175: Helsingistä päin jo usean vuoden aikana yri- 22176: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1955. 22177: 22178: Urho Kulovaara. Paavo Aitio. Niilo Honkala. 22179: Veikko Kokkola. Aino Malkamäki. Harras Kyttä. 22180: Esa Hietanen. Urho Kähönen. Irma Karvikko. 22181: Rafael Paasio. Mauno Jussila. Vappu Heinonen. 22182: Kalle Jokinen. Kalervo Saura. Arthur Larson. 22183: 1333 22184: 22185: IV,ao2. - Rah.al. N:o 470. 22186: 22187: 22188: 22189: 22190: Tienari ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen keskus- 22191: sairaalan rakennustöiden aloittamiseksi. 22192: 22193: 22194: E d u s k u n n a ll e. 22195: 22196: Tunnettu tosiasia lienee, että Tampe- ulkopuolelta. Kaikenkaikkiaan on Tampe- 22197: reella sijaitsevissa sairaaloissa, sekä maa- reella sairassijoja vain 440, joista enem- 22198: seutua ja kaupunkia palvelevassa yleisessä män kuin puolet on maaseudulta tulleiden 22199: sairaalassa että kaupungin omistamassa Ha- potilaiden kansoittamia. Siksi ahtaus näissä 22200: tanpään sairaalassa, on jatkuvasti suuri sairaaloissa on sietämätön ja sairaalan hen- 22201: paikkapula, mikä väestön kasvaessa aina kilökunta joutuu työskentelemään olosuh- 22202: vain pahenee. Monet sairaat saavat odot- teissa, jotka ovat omiaan alentamaan työ- 22203: taa kuukausikaupalla sairaalaan pääsyä. Tä- tehoa ja edistämään hakeutumista muille 22204: män sairaansijojen vähyyden vuoksi ryhdyt- paikkakunnille tai suorastaan muille aloille. 22205: tiin jo 1936, siis 19 vuotta sitten, suunnit- Sairaanhoidollinen tilanne ei ole puutteel- 22206: telemaan Tampereelle keskussairaalaa, jota linen ainoastaan sairassijojen vähyyden 22207: valitettavasti ei vieläkään ole saatu aikaan. vuoksi, vaan myöskin eräiden tärkeiden eri- 22208: Tosin keskussairaalalaki, veivoittaessaan val- koisosastojen puuttumisen vuoksi. Tampe- 22209: tion ja kunnat yhdessä perustamaan kes- reella ei ole sairaalaosastoja naistentauteja, 22210: kussairaaloita, on ollut omiaan edistämään korva-, nenä- ja kurkkutauteja eikä silmä- 22211: Tampereelle joskus rakennettavan keskus- tauteja varten. Tämän haitan Tampere ym- 22212: sairaalan suunnittelua ja sen toiminta- päristöineen on saanut hyvin kipeästi tun- 22213: alueeksi tulevan keskussairaalapiirin organi- tea. Hyvin suurta haittaa sairaanhoidolle 22214: sointia. Mainittu piiri, mihin Tampereen on myöskin täydellisen keskuslaboratorion 22215: lisäksi kuuluu 39 ympäristökuntaa, perus- ja täydellisen sädetutkimus- ja hoitolaitok- 22216: tettiin jo joulukuun 29 p:nä 1947. Keskus- sen sekä fysiatrisen hoito- ja kuntouttamis- 22217: sairaalaa varten on Tampereen kaupunki va- laitoksen puutteesta. 22218: rannut riittävän maa-alueen, joka sijain- Koska hallituksen esityksessä eduskunnalle 22219: tinsa puolesta on valittu erittäin onnistu- valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 22220: neesti. Myös keskussairaalan suunnittelu- ei ole ehdotettu määrärahaa keskussairaalan 22221: ja piirustuskilpailu on jo vuosi sitten pi- rakentamiseksi Tampereelle, niin edellä 22222: detty, joten rakennustyöt suunnitelmien puo- esiintuotuun viitaten pyydämme kunnioit- 22223: lesta voidaan aloittaa heti, kun valtion taen ehdottaa, 22224: määräraha tarkoitusta varten on myönnetty. 22225: Tampereen keskussairaalapiirin nykyisistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22226: sairaalaoloista mainittakoon, että Tampe- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 22227: reella sijaitsevat yleinen sairaala ja synny- uudelle momentille 300 000 000 mark- 22228: tyslaitos joutuvat palvelemaan myös laajaa kaa Tampereen keskussairaalan raken- 22229: Pohjois-Hämeen maaseutua. Niinpä synny- nustöiden aloittamiseksi vuonna 1956. 22230: tyslaitoksen potilaista on n. 40% Tampereen 22231: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 22232: 22233: Artturi Tienari. Juho Tenhiälä. Kaisa Hiilelä. 22234: Jaakko Hakala. Aare Leikola. Matti Raipala. 22235: Anni Flinck. Eino E. Heikura. Armas Leinonen. 22236: Kustaa Ala.nko. Eino Palovesi. Artturi J'åmsen. 22237: Atte Pakkanen. T. A. Wiherheimo. Olavi Kajala. 22238: 1834 22239: 22240: IV,6os. - Rah.al. N:o 471. 22241: 22242: 22243: 22244: 22245: Suonpää ym.: Määrärahatt osoittamisesta Tampereen keskus- 22246: sairaalan rakennustöiden aloittamista varten. 22247: 22248: 22249: E d u s k u n n a ll e. 22250: 22251: Tampereen kaupungin ja sen ympäristö- Samanlainen tilanahtaus on vallinnut Tam- 22252: kuntien kohdalla on sairaalapaikkojen puute pereen muidenkin sairaaloiden kohdalla. 22253: hyvin suuri. Keskussairaalan rakennussuun- Esim. Tampereen yleisen sairaalan sairas- 22254: nitelmien ollessa vireillä jo lähes pari vuosi- paikkaluku on ollut 115, mutta se on nos- 22255: kymmentä eivät kunnat ole tänä aikana voi- tettu viime vuosina virallisesti 60 paikalla 22256: neet riittävästi rakentaa ja laajentaa omia 175: een, vaikka sairaalarakennusta ei ole laa- 22257: sairaaloitaan, koska keskussairaalan raken- jennettu ollenkaan. Todellinen sairaiden lu- 22258: taminen aiheuttaa kunnille suuria kustan- kumäärä on usein paljon suurempi, kun 22259: nuksia, joiden suorittamiseen on varauduttu. kiireellisinä aikoina on jouduttu sijoittamaan 22260: Vaikein on tilanne sen vuoksi, että Tampe- potilaita käytäville ja kaikkiin muihinkin 22261: reella ei ole erikoissairaaloita eikä -osastoja. mahdollisiin paikkoihin. Kaikkia välttämät- 22262: Puuttuu mm. naistensairaala-, silmä-, korva- tömästi sairaalahoitoa tarvitsevia ei kuiten- 22263: ja kurkkutautien osastot samoin keskuslabo- kaan ole voitu ottaa sairaalaan. Nyt syys- 22264: ratorio, eikä ole nykyisten vaatimusten mu- kuun puolivälissä on noin 1400 sairaalaan 22265: kaista röntgen- ja sädehoitolaitosta. Synny- pyrkijää odottamassa vuoroaan. Kun potilas 22266: tyslaitoksella samoin yleisten sairaalapaikko- vihdoin pääsee sairaalaan, supistetaan hoito- 22267: jen puute on aivan huutava. aika liian pieneksi, esim. vuonna 1954 ki- 22268: Erittäin vaikea on tilanne naistensairaa- rurgisen osaston keskimääräinen hoitopäivä- 22269: lan puuttumisen vuoksi. Apua tarvitsevat luku potilasta kohden oli 11, sen oltua esim. 22270: joutuvat turvautumaan Helsingin ennes- vuonna 1937 noin 16. 22271: täänkin ylikuormitettuihin sairaaloihin, ja Tampereen kaupunginsairaalassa Hatan- 22272: ellei siihenkään ole mahdollisuutta, joutuvat päällä ei tilanne poikkea edelläkerrotusta. 22273: Tampereen yleisen sairaalan tai kaupungin Keskussairaalan rakentaminen on ainoa rat- 22274: omistaman Hatanpään sairaalan kirurgisten kaisu tilanteen helpottamiseksi. Se vähentäisi 22275: osastojen lääkärit, olematta naistentautien myös osaltaan Helsingin sairaaloiden potilas- 22276: erikoislääkäreitä, hoitamaan heille kuulumat- tulvaa, kun Tampereen seudun asukkaat voi- 22277: tomia sairastapauksia. Tampereen kaupungin sivat saada yleisissä tapauksissa sairashoidon 22278: synnytyslaitoksessa on sairaspaikkaluku li- kotiseudullaan. 22279: sätty korkeimmaksi mahdolliseksi, mikä al- Keskussairaaloiden rakentamisesta anne- 22280: kuaan pienempää tarvetta varten rakennet- tussa laissa edellytetään rakennettavaksi 18 22281: tuihin tiloihin on voitu sijoittaa. Siitä huoli- keskussairaalaa vuoteen 1970 mennessä. Neljä 22282: matta on sodan jälkeisinä vuosina päivittäi- näistä on jo valmiina ja Kuopion keskus- 22283: nen keskimääräinen potilasmäärä ollut suu- sairaalan rakennustyöt on aloitettu. Seuraa- 22284: rempi kuin virallinen sairaspaikkaluku. Täl- vana vuorossa olevan Tampereen keskussai- 22285: löin on usein vuoteita ollut sijoitettava raalan rakentaminen pitäisi alkaa viipymättä, 22286: kylpyhuoneisiin ja käytävillekin. Kun laitok- että ohjelma määräaikaan mennessä toteutuu. 22287: sen potilaista on suuri joukko ollut lähikun- Tampereen keskussairaalan suunnittelutyöt 22288: nista, on Tampereen kaupunki nyt ryhtynyt on suoritettu huolellisesti. Ministeriö on hy- 22289: rajoittamaan ulkokuntalaisten ottamista syn- väksynyt rakennusohjelman, jonka puitteissa 22290: nytyslaitokselle. suoritetun piirustuskilpailun pohjalla on 22291: IV,a;oa. - Suonpii ym. 188& 22292: 22293: suunnitelmia kehitelty niin, että piirustukset että Eduskunta ottaisi vuoden 1986 22294: ovat niin pitkällä, että rakennustöihin voi- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 22295: daan ryhtyä heti kun valtio myöntää tarvit- uudelle momentille 100 000 000 mar- 22296: tavat varat. Keskussairaalaan osallistuvat kan siirtomäärärahan Tampereen kes- 22297: kunnat ovat varautuneet suorittamaan oman kussairaalan rakennustöiden aloitta- 22298: osuutensa rahoituksesta. mista varten. 22299: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 22300: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 22301: 22302: Leo Suonpää. Pertti Ra.pio. 22303: Elli Stenberg. Usko Seppi. 22304: 1336 22305: 22306: IV,6o4. - Rah.al. N:o 472. 22307: 22308: 22309: 22310: 22311: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaressa 22312: sijaitsevan Malmin sairaalan rakentamiseksi alueelliseksi 22313: keskussairaalaksi. 22314: 22315: 22316: E d u s k u n n a 11 e. 22317: 22318: Pietarsaaren ja sen ympäristöalueen ruot- Ioiden väliin. Yksi näistä on Malmin sai- 22319: salaiskunnat ovat yhdessä rakentaneet Pie- raala Pietarsaaressa. 22320: tarsaaren Malmin sairaalan, jossa on nykyi- Sairaalaolot niin Keski-Pohjanmaalla kuin 22321: sin 94 sairassijaa, lisäksi sairaalaan hiljat- sen ruotsalaisalueillakin ovat kehnolla kan- 22322: tain yhdistetyssä kulkutautisairasosastossa on nalla. Varattomille ihmisille tuottaa voitta- 22323: 12 sairassijaa. mattomia vaikeuksia lähteä hakemaan apua 22324: Tässä Pohjanmaan ruotsalaisväestön kun- pitempien . matkojen päästä, Vaasasta, Ou- 22325: tainliiton sairaalassa on osakkaana 15 kun- lusta, tai vielä kauempaa. Tästä syystä moni 22326: taa: Pietarsaari, Pedersöre, Ähtävä, Larsmo, sairas voi matkalla menehtyä vaivoihinsa, 22327: Jepua, Kruununkylä, Munsala, Uusikaarle- kun sen sijaan hänet olisi voitu pelastaa 22328: pyy, Uudenkaarlepyyn maalaiskunta, Ora- elämälle, jos apu olisi lähempänä. Siksi on 22329: vainen, Alaveteli, Purmo, Vöyri, Teerijärvi välttämätöntä, että valtion taholta ryhdy- 22330: ja Öja. tään kiireellisiin toimenpiteisiin Malmin sai- 22331: Sairaala ei kykene nykyisen suuruisena ja raalan rakentamiseksi alueelliseksi keskus- 22332: puutteellisena enää tyydyttämään alueen sai- sairaalaksi. 22333: raalatarvetta. Kun sairaala on rakennettu Kun näiden kuntien alueella on paljon 22334: n. 50 vuotta sitten, jo sekin osoittaa sen työttömiä varsinkin talviaikaan, voitaisiin 22335: uudistamisen ja laajentamisen tarpeen. sairaalan rakentamiseen käyttää myös työttö- 22336: Malmin sairaala-alueen kunnat ovatkin myyden torjuntaan esitettyjä määrärahoja. 22337: esittäneet lääkintöhallitukselle ja sisäasiain- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 22338: ministeriölle, että ryhdyttäisiin toimenpitei- 22339: siin Malmin sairaalan rakentamiseksi alueei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22340: liseksi keskussairaalaksi. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 22341: Eduskunnan talousvaliokunta on sairaala- kan suuruisen määrärahan piirustus- 22342: lain käsittelyn yhteydessä esittänytkin, että ten hankkimiseksi sekä suunnittelu- 22343: keskussairaaloiden lisäksi rakennettaisiin seit- töitä varten Pietarsaaressa sijaitse- 22344: semän alueellista keskussairaalaa eli ns. sau- van Malmin sairaalan rakentamiseksi 22345: masairaalaa täyttämään niitä aukkopaikkoja, alueelliseksi keskussairaalaksi. 22346: joita on syntynyt suurempien keskussairaa- 22347: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955 .. 22348: 22349: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik. 22350: 1337 22351: 22352: IV,6o5. - Rah.al. N:o 473. 22353: 22354: 22355: 22356: 22357: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan 22358: keskussairaalan suunnittelutöitä varten. 22359: 22360: 22361: E d u s k u n n a 11 e. 22362: 22363: Sisäasiainministeriö teki vuoden 1956 tulo- töönsä pieniä kustannuksiaan ja suunnittelu- 22364: ja menoarvioehdotuksessaan 20 pääluokan töiden aloittamista varten varoja, olisi saman 22365: kohdalla seuraavan esityksen: suuruinen määräraha, kuin aikoinaan muille- 22366: ,14. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ra- kin rakennettavaksi lähiaikoina tulevien kes- 22367: kentaminen (siirtomääräraha) (uusi). Keski- kussairaaloiden rakennustoimikunnille myön- 22368: Pohjanmaan keskussairaalan rakennustyöt nettiin, annettava Keski-Pohjanmaan keskus- 22369: olisi vahvistetun rakennusjärjestyksen mu- sairaalan rakennustoimikunnalle. 22370: kaan aloitettava vuonna 1958. Koska sairaa- Edellä olevan perusteella esitämme, 22371: lan suunnittelutyöt olisi saatava hyvissä 22372: ajoin käyntiin, ehdotetaan suunnittelutöitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22373: varten tälle uudelle momentille siirtomäärä- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan 22374: rahana myönnettäväksi 1 000 000 mk. suuruisen siirtomäärärahan Keski- 22375: Momentin loppusumma on 1 000 000 mk." Pohjanmaan keskussairaalan suunnit- 22376: Kun rakennustoimikunta tarvitsee käyt- telutöitä varten. 22377: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 22378: 22379: Matti Lepistö. Aleksi Kiviaho. 22380: Nestori Nurminen. Kauno Kleemola. 22381: Grels Teir. 22382: 1338 22383: 22384: IV,6o6. Rah.al. N:o 474. 22385: 22386: 22387: 22388: 22389: Våyrynen JDl·: Määrärahan osoittamisesta Lapin lääninsai- 22390: raalan laajennustöihin sekä asuinrakennuksen rakentami- 22391: seksi sairaalan hoitohenkilökunnalle. 22392: 22393: 22394: E d u s k u n n a ll e. 22395: 22396: Lapin lääninsairaalaa Rovaniemellä laajen- vielä vahvistamatta olevan sairaalalain mu- 22397: nettiin v. 1937, jolloin potilaspaikkoja tuli kaisia laajentamistoimenpiteitä kuntainliiton 22398: sairaalan puolelle kaikkiaan 96 ja synnytys- puitteissa, vaan tilanne on korjattava mitä 22399: puolelle 24, eli yhteensä 120. Sodan jälkeen pikimmin toimeenpanemalla väliaikainen laa- 22400: on sairaala osittain kunnostettu, osittain jäl- jennus. 22401: leenrakennettu entisen suuruiseksi. Edelläolevassa tarkoituksessa pitäisi osasto- 22402: Jo laajentamisvaiheessa v. 1937 sairaala rakennuksissa olevat asuinhuoneet muuttaa 22403: oli pieni. Sotien jälkeen on Lappi yleensä potilashuoneiksi ja rakentaa erillinen asuin- 22404: ja Rovaniemen kauppala erikoisesti kokenut rakennus asunnontarvetta varten. Tällä ta- 22405: valtaisan kehityksen, jonka viimeisimpinä voin saataisiin lisaä 22 potilaspaikkaa, niistä 22406: ilmiöinä ovat sairaalan välittömään vaikutus- 8 synnytysosastolle. 22407: piiriin nousseet voimalaitostyöt. Näistä yksin Asuintalon rakentaminen näin asunnotto- 22408: Petäjäskosken työmaalla on yli 2 000 työn- maksi joutuneille ja laajennuksen aiheutta- 22409: tekijää. Lähivuosien aikana tulee tällaisia malle lisähenkilökunnalle maksaisi 24 milj. 22410: työmaita useita lisää. markkaa, joten sairaalapaikan hinnaksi tu- 22411: Vuonna 1938 Lapin läänin asukasluku oli lisi vain 1100 000 markkaa, kun sairaspaikka 22412: 128 063 ja Rovaniemen kauppalan 6 311. uusissa sairaaloissa maksaa 4 milj. markkaa. 22413: Vuonna 1954 vastaavat luvut ovat 183 193 Samaan rakennukseen pitäisi samalla 22414: ja 15 274. tehdä muitakin lisätiloja paineen helpottami- 22415: Sairaalan toiminnasta mainittakoon, että v. seksi laitoksessa ja asuntokysymyksen jär- 22416: 1938 siinä hoidettiin 1 329 potilasta ja sai- jestämiseksi sairaalan henkilökunnalle. Vielä 22417: rashoitopäiviä kertyi 22 683. Vuonna 1954 olisi huomioonotettava tilojen hankkiminen 22418: vastaavat luvut ovat 3 575 ja 37 600. Sa- Lapin lääninsairaalan yhteydessä jo tänä 22419: . massa suhteessa on myös noussut sekä leik- syksynä avattavalle sairaanhoitajakoululle, 22420: kauksien että poliklinikalla käsiteltyjen ta- jota varten ennestään ei ole minkäänlaisia 22421: pausten lukumäärä. Synnytysten lukumäärä tiloja. 22422: on kaksinkertaistunut ja ylittää vuodessa Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh- 22423: 1 400. Sairaalan puolelle voidaan sadoista dotamme, 22424: pyrkijöistä ottaa vain välittömässä hengen- 22425: vaarassa olevat potilaat, ja 24-paikkaiselta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22426: synnytysosastolta täytyy poistaa äitejä tilan- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar- 22427: puutteen vuoksi jo kolmannella vuorokau- kan määrärahan asuinrakennuksen ra- 22428: della synnytyksestä. Tilanne on usein dra- kentamiseksi Lapin lääninsairaalan 22429: maattinen. hoitohenkilökunnalle ja sairaalassa toi- 22430: Kun tilanne Lapin lääninsairaalassa on meenpantavia välttämätt<imiä laajen- 22431: käynyt kestämättömäksi, ei voida odottaa nustöitä varten. 22432: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 22433: 22434: Vilho Väyrynen. Toivo Friman. Eino Tainio. 22435: M. 0. Lahtela.. J. F. Pöykkö. Erkki Koivisto. 22436: 1889 22437: 22438: IV,6o7. - Rah.al. N:o 475. 22439: 22440: 22441: 22442: 22443: Hietanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Niuvanniemen sai- 22444: raalan hoitohenkilökunnan asuntotalon rakentamiseksi. 22445: 22446: 22447: E d u s k u n n a ll e. 22448: 22449: Asiantuntijapiireissä vallitsevan käsityksen Viranomaisten taholla on tiettävästi val- 22450: mukaan ovat Niuvanniemen sairaalan niin mistettu suunnitelma 58 huoneistoa käsittä- 22451: sairaiden hoitohuoneistot kuin myöskin hoito- vän hoitohenkilökunnan asuntotalon rakenta- 22452: henkilökunnan asunnot perin rappeutuneet miseksi kiireellisesti sanotun sairaalan yhtey- 22453: ja siitä syystä pikaisen korjauksen tarpeessa. teen. Rakennuksen tilavuus on suunniteltu 22454: Huoneiden huonon kunnon lisäksi vallitsee 6 300 kuutiometriksi, ja olisi sen kokonais- 22455: sanotussa sairaalassa myöskin suoranainen kustannusarvio 55 milj. markkaa. 22456: puute hoitohenkilökunnan asunnoista, mikä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 22457: seikka ei voi olla vaikuttamatta haitallisesti 22458: hoitohenkilökunnan työsuorituksiin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22459: Sisäministeriön taholla onkin viime vuo- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 22460: sina ehdotettu valtion tulo- ja menoarvioihin uudelle momentille 25 miljoonan mar- 22461: eri vuosina vähäisiä määrärahoja sairaalan kan suuruisen määrärahan Niuvannie- 22462: rakennusten korjaamiseen. Eduskunta on men sairaalan hoitohenkilökunnan 22463: sanotunlaiset ehdotukset aina hyväksynyt. asuntotalon rakennustöiden aloittami- 22464: Niinpä esim. vuonna 1955 on tarkoitukseen seksi. 22465: varattu 18 milj. markkaa. Vuoden 1956 val- 22466: tion tulo- ja menoarvioesityksestä tällainen 22467: määräraha kuitenkin puuttuu. 22468: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 22469: 22470: Est1t Hieta.nen. Pertti Rapio. Matti Koivunen. 22471: 22472: 22473: 22474: 22475: 64 E 626/55 22476: 1340 22477: 22478: IV,Gos. - Rah.al. N:o 476. 22479: 22480: 22481: 22482: 22483: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomeen 22484: perustettavaa vajaamielisten lasten huoltolaitosta varten. 22485: 22486: 22487: E d u s k u n n a ll e. 22488: 22489: Vajaakykyisten lasten huolto ja nimen- sosiaalilautakunnat olevan tiedossaan kaik- 22490: omaan juuri laitoshuolto on meidän maas- kiaan 220 vajaamielistä alle 16-vuotiasta 22491: samme jäänyt muusta huollosta huomatta- lasta. 22492: vasti jälkeen. Tässä asiassa voimme vedota Läänin sosiaalihuollon tarkastaja pitää to- 22493: vajaakykyisten lasten huoltokomitean mietin- dennäköisenä, etteivät sosiaalilautakunnat ole 22494: töön n:o 2 vuodelta 1947. Maassamme oli tässä asiassa 100 % :sti tilanteen tasalla. Hä- 22495: silloisen tutkimuksen mukaan syvemmin va- nen käsityksensä mukaan vajaamielisten las- 22496: jaamielisiä alle 18-vuotisia lapsia 2 300- ten luku on huomattavasti suurempi läänissä, 22497: 2 500. Nykyisin tällaisia lasketaan olevan jonka väkiluku on n. 380 000 henkeä ja jonka 22498: maassamme noin 4 000 lasta. eräillä paikkakunnilla vajaamielisyyttä esiin- 22499: Edellämainitun komitean mietinnön mu- tyy tavallista paljon runsaammin, erikoisesti 22500: kaan Oulun korkeudelle rakennettava keskus- rajaseutukunnissa. Sosiaalihuollon tarkastaja 22501: laitos Pohjois-Suomea, siis lähinnä Oulun ja on sitä mieltä, että huoltoa tarvitsevia vajaa- 22502: Lapin lääniä varten, käsittäisi yhteensä 565 mielisiä lapsia on Oulun läänin alueella aina- 22503: hoitopaikkaa. Tämä keskuslaitos on perustet- kin n. 300, koska hän on matkoillaan 12 22504: tava vajaamielishuollon laajennuksen ensim- kunnassa tavannut vajaamielisiä lapsia, joita 22505: mäisessä vaiheessa, jotta Pohjois-Suomea var- ei ole kunnista ilmoitettu. 22506: ten saataisiin mahdollisimman pian siellä jo Näistä lapsista on ilmoitettu hoidettavan; 22507: kauan kipeästi kaivattu vajaamielisten huol- 22508: tolaitos. Tässä laitoksessa tulisi olla, sitten joko omassa kodissaan tai vieraassa 22509: kun se on saatu rakennetuksi täyteen laajuu- hoitokodissa ................. . 242 lasta 22510: teensa: kunnalliskodeissa . . ............ . 22511: 1) 50-hoitopaikkainen vastaanotto- ja tark- 8 " 22512: tylsä- ja vajaamielislaitoksissa tai 22513: kailuosasto; Seinäjoen piirimielisairaalan las- 22514: 2) 100 hoitopaikkaa monivammaisia ja tenosastolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 , 22515: 3) 100 hoitopaikkaa vaikeasti hoidettavia ------~ 22516: kehityskyvyttömiä tylsämielisiä varten; Yhteensä 300 lasta 22517: 4) 90 hoitopaikkaa käsittävät osastot suh- 22518: teellisen helposti hoidettavia kehityskyvyt- Jos sanomme Pohjois-Suomen mielisairaan- 22519: tömiä tylsämielisiä varten; sekä hoitotilanteesta oikeutetusti, että se on kaa- 22520: 5) 225 hoitopaikkaa itse laitoksen yhtey- mea, voimme sanoa vajaamielisten hoitotilan- 22521: dessä ja sen alaisissa hoitokodeissa kehitys- teesta, että se on kriitillinen. Lastensuojelu- 22522: kykyisiä tylsä- ja vähämielisiä varten. Yh- viranomaisille tuottaa suurta hankaluutta ja 22523: deksi tällaiseksi hoitokodiksi soveltuu Muhok- vaikeutta vajaamielisten lasten asianmukais- 22524: sella sijaitseva Nuorten Ystävät r. y:n omis- ten laitoshoitopaikkojen huutava puute. Mitä 22525: tama Toivola-koti, joka voi toimia edelleen nimittäin merkitsevät hoitopaikkojen tarvetta 22526: taloudellisesti itsenäisenä, mutta muuten ajatellen Muhoksella sijaitsevan vajaamielis- 22527: uuden vajaamielislaitoksen alaisena laitok- ten Toivola-kodin 60 hoitopaikkaa, joista 22528: sena. ainoastaan n. 1/3 on tavallisesti Oulun lää- 22529: Pari vuotta sitten hankitussa tilastossa il- nin kuntien sosiaalilautakuntien käytettävissä 22530: moittavat jo yksin Oulun läänin kuntien ja Lapin läänin käytettävissä esim. viime 22531: IV,6os. - Leinonen ym. 1341 22532: 22533: vuonna vain kaksi paikkaa. Ja vain kolmella hoitaneet ja paimentaneet äidit alkavat 22534: kunnalla tämän läänin alueelta on hoito- uupua ja murtua, mistä on ermssa tapauk- 22535: paikkoja Suomen Sisälähetysseuran Vaali- sissa ollut seurauksena äidin itsensä sortu- 22536: jalan laitoksissa Pieksämäellä (Oulun kau- minen piirimielisairaalaan. 22537: pungilla 13, Haapaveden kunnalla 1, Sotka- Nämä tällaiset tosiasiat ja -tapaul{set pu- 22538: mon kunnalla 2, yhteensä 16 hoitopaikkaa). huvat järkyttävää kieltä tämän sosiaalihuol- 22539: Yksin Oulu tarvitsisi lisää 15 hoitopaikkaa. lon alan kehittämisen tarpeellisuudesta ja 22540: On aivan tavallista, että vajaamieliselle lap- kiireellisyydestä. 22541: selle joudutaan odottamaan laitospaikkaa Edellä sanottuun viitaten esitämme kun- 22542: useita vuosia, monesti niin kauan, että lapsi nioittaen, 22543: on 16 vuotta täytettyään menettänyt mah- 22544: dollisuuden päästä vajaamielislaitokseen, siitä että Ed1tskunta ottaisi vuoden 1956 22545: huolimatta, että hakemus on ollut sisällä tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa 22546: samanaikaisesti kaikissa mahdollisissa alan markkaa Pohjois-Suomeen perustetta- 22547: hoitolaitoksissa. vaa vajaamielisten lasten huoltolai- 22548: Tilanteen tekee tässä kohdassa ennen tosta varten sen perustamiskustannuk- 22549: kaikkea kestämättömäksi se tosiasia, että siin. 22550: vajaamielistä lastaan vuosikaudet kotonaan 22551: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 22552: 22553: Armas Leinonen. Heikki Soininen. Juho Tenhiälä. 22554: Erkki Koivisto. Kaarlo Kajatsalo. Aare Leikola. 22555: Niilo Ryhtä. Urho Kulovaara. Artturi Tienari. 22556: Erkki W. Mohell. John Forsberg. Eino Rytinki. 22557: Onni Mannila. Irma Rosnell. Eino Saari. 22558: Eeli Erkkilä. Toivo Kuja.Ia.. Yrjö -Murto. 22559: Eino Tainio. Lauri Järvi. Antti Kinnunen. 22560: Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. Pentti Liedes. Irma Torvi. 22561: Arvi Turkka. M. 0. Lahtela. Saara Forsius. 22562: J. F. Pöykkö. Eemil Partanen. Mauri Seppä. 22563: J oh. Wirtanen. Lennart Helja.s. Aune Innala. 22564: 1342 22565: 22566: IV,6o&. - Bah.al. N:o 477. 22567: 22568: 22569: 22570: 22571: V. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan 22572: sairaanhoitajatarkoutun suunnittelu- ja rakennustöitä var- 22573: ten. 22574: 22575: 22576: E d u s k u n n a ll e. 22577: 22578: Savonlinnan sairaanhoitajakoulu on suun- sairaanhoitajakoulun asuntolaksi, johon 22579: niteltu toimivaksi ainakin aluksi Savonlinnan tarkoitukseen mainittu tila on erittäin tarkoi- 22580: keskussairaalan yhteydessä. Se käy kuiten- tuksenmukainen. 22581: kin ajan pitkään mahdottomaksi, jonka Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 22582: vuoksi olisi viipymättä ryhdyttävä suunnitte- 22583: lemaan myös Savonlinnan sairaanhoitaja- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22584: koululle koulu- ja asuntolarakennuksia. Kä- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 22585: sityksemme mukaan asuntolakysymyksen san- uudelle momentille 50 miljoonan mar- 22586: gen onnistuneena ratkaisuna voitaisiin pitää kan määrärahan Savonlinnan sairaan- 22587: sitä, että keskussairaalan lääkäreille raken- hoitajatarkoulun suunnittelu- ja ra- 22588: nettaisiin alkuperäisen suunnitelman mukaan kennustöitä varten. 22589: asunnot ja näin vapautuva tila käytettäisiin 22590: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 22591: 22592: Viljo Virtanen. Antti J. Rantama.a. 22593: Wiljam Sarjala. Onni Hiltunen. 22594: Irma. Hamara.. K. F. Haapasalo. 22595: Sylvi Ha.linen. Aukusti Pasanen. 22596: 1348 22597: 22598: IV,sto. - Rah.al. N:o 478. 22599: 22600: 22601: 22602: 22603: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen 22604: sairaanhoitaja-terveyssisarkoulun suunnittelutöitä varten. 22605: 22606: 22607: E d u s k u n n a ll e. 22608: 22609: Eduskunta hyväksyi vuoden 1955 tulo- ja paHemaan monien vaikeuksien kanssa, sillä 22610: menoarvion yhteydessä lausuman, että hal- aloitettuaan ensin uuden keskussairaalan suo- 22611: litus kiinnittäisi huomiota Keski-Suomen sai- jissa, on se joutunut vähitellen hankkimaan 22612: raanhoitaja-terveyssisarkoulun koulu- ja eri puolilta kaupunkia vuokratiloja, sairaa- 22613: asuntolarakennuksen suunnittelu- ja perusta- lan päästessä avaamaan tarpeellisia omia sai- 22614: mistöiden jouduttamiseen ja sanotun raken- rasosastojaan, joita aluksi käytettiin opetus- 22615: nushankkeen saattamiseen suotuisaan päätök- tiloina. Luokkatilojen ja oppilaiden asunto- 22616: seen. Samoin eduskunta on aikaisemmin hy- jen sijaitessa siellä täällä kärsii opetustyö 22617: väksynyt toivomuksen koulun rakentamisesta hajanaisuudesta ja uusien tilojen vuokraami- 22618: Jyväskylään vaikean sairaanhoitajatarpulan nen tuottaa aina vaikeuksia. 22619: helpottamiseksi. Ensi vuoden tulo- ja meno- Kun oppilasmäärien lisääminen suunnitel- 22620: arvioon onkin hallitus ottanut 10 milj. mark- mien mukaan on tarpeellista uusien sairaan- 22621: kaa yhteisesti neljän koulun koulutalon suun- hoitajien kouluttamiseksi mahdollisimman no- 22622: nittelutöitä varten. Pidämme määrärahaa peasti, olisi tarkoituksenmukaisen koulu- ja 22623: kuitenkin riittämättömänä, koska tilanne var- asuntolarakennuksen rakentamiseen ryhdyt- 22624: sinkin Keski-Suomen ao. koulun kohdalla on tävä nopeasti. Kun lisäksi koulu voidaan 22625: vaikea. Lääkintöhallituksen ehdotuksesta rakentaa keskussairaalan alueelle, ei paikan 22626: olisi kouluun pitänyt sijoittaa tänä syksynä hankkiminenkaan tuo vaikeuksia. 22627: toisen lukuvuoden alkaessa uusia oppilaita Edellä olevan perusteella ehdotammekin, 22628: 64, mutta tilanpuutteen vuoksi voitiin kou- 22629: luun ottaa vain 48 uutta oppilasta, joten op- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22630: pilasmäärä on nyt 72. Hallitus edellyttää tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun 22631: kuitenkin ensi vuoden tulo- ja menoarviossa, 16 momentille lisäyksenä 50 miljoonaa 22632: että ensi syksynä kouluun otetaan 64 uutta markkaa Keski-Suomen sairaanhoitaja- 22633: oppilasta, jolloin lukumäärä kohoaisi 136 op- terveyssisarkoulun suunnittelu- ja ra- 22634: pilaaseen. Koulu on jo nyt joutunut kamp- kennustöitä varten. 22635: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 22636: 22637: Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen. 22638: Arvo Ahonen. Matti Koivunen. 22639: 1344 22640: 22641: IV,au. - Rah.al. N:o 479. 22642: 22643: 22644: 22645: 22646: Mustonen ym. : Määrärahan osoittamisesta valtion sairaalan 22647: lääkärien ja sairaanhoitajien asuntotalon rakentamiseksi 22648: Kajaaniin. 22649: 22650: 22651: E d u s k u n n a 11 e. 22652: 22653: Kajaanissa sijaitseva 100-paikkainen val- messa vain yksi lääkäri. Sisätautilääkärin 22654: tion sairaala toimii ainoana jossain määrin toimi on ollut monia kuukausia täyttämättä. 22655: täydellisenä tutkimus- ja hoitokeskuksena Tällainen asiantila johtuu ratkaisevalta 22656: laajassa, yli 100 000 asukkaan Kainuussa. osaltaan asuntopulasta. Esimerkiksi sisätau- 22657: Sairaalassa on kolme lääkärintointa: ylilää- tilääkärin tointa viimeksi hoitanut lääkäri 22658: kärin, apulaislääkärin ja sisätautilääkärin. joutui jättämään paikkansa sen vuoksi, että 22659: Potilaspaikkojen ja potilaiden suuren luku- hänelle ei voitu järjestää toivomaansa varsin 22660: määrän huomioon ottaen lääkärintointen lu- vaatimatonta kahden huoneen ja keittiön 22661: kua on pidettävä pienenä. Tätä tilannetta asuntoa. Jos siis, samalla kun lääkärien koh- 22662: helpottaakseen hallitus ensi vuoden tulo- ja tuuttoman työtaakan helpottamiseksi sairaa- 22663: menoarvioesityksessään ehdottaa, että Kajaa- laan perustetaan uusia lääkärintoimia, ei 22664: nin valtion sairaalaan perustettaisiin yhden ryhdytä toimenpiteisiin lääkärien asunnon- 22665: ylimääräisen osastolääkärin (röntgen-) ja yh- tarpeen tyydyttämiseksi, ei niitä enempää 22666: den ylimääräisen apulaislääkärin toimi. Niin- kuin nykyisiäkään toimia voida täyttää. 22667: ikään hallitus ehdottaa määrärahaa tilapäis- Mitä edellä on sanottu lääkärien asunnon- 22668: ten apuhoitajien ja lastenhoitajien palkkaa- tarpeesta, koskee myös sairaanhoitajien asun- 22669: miseksi. toja. Se on yhtenä perussyynä hallituksen- 22670: Ehdotettuja toimenpiteitä on pidettävä kin toteamaan hoitajien puutteeseen. 22671: oikeaan osuneina. Mutta on syytä korostaa, Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme, 22672: että ne sellaisenaan hyvin todennäköisesti 22673: jäävät kokonaan tehottomiksi. Tilanne sano- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22674: tussa sairaalassa on jo jonkin aikaa ollut tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 22675: sellainen, ettei kaikkia nykyistenkään lääkä- kan määrärahan valtion sairaalan lää- 22676: rintoimien harjoittajia aina ole ollut. Niinpä kärien ja sairaanhoitajien asuntotalon 22677: päättymässä olevana kesänä oli ajoittain toi- rakentamiseksi Kajaaniin. 22678: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 22679: 22680: Johannes Mustonen. Irma Torvi. 22681: H. Tauriainen. Eemil Partanen. 22682: 1345 22683: 22684: IV,612, - Rah.a.l. N:o 480. 22685: 22686: 22687: 22688: 22689: Bra.nder-Wa.llin ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin sai- 22690: raanhoitaja-terveyssisarkoulun rakentamiseen. 22691: 22692: 22693: E d u s k u n n a 11 e. 22694: 22695: Porin sairaanhoitaja-terveyssisarkoulu on vioon on varattu pieni määräraha, mutta se 22696: työskennellyt jo vuosikausia hyvin puutteelli- ei riitä saattamaan rakennustöitä alkuun. 22697: sissa oloissa, vanhassa koululle kokonaan so- Edellä olevaan ja muihin aikaisemmin teh- 22698: pimattomassa talossa, nykyisin lisäksi ali- tyihin aloitteisiin viitaten ehdotammekin 22699: tuisen häätöuhan alaisena. Koululla ei ole kunnioittaen, 22700: oppilasasuntolaa, vaan asuvat oppilaat kau- 22701: pungilla 87 eri asunnossa ja aina joku on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22702: muuttamassa asuntoa. Tämäkin vaikeuttaa tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 22703: opetustoimintaa. kaa Porin sairaanhoitaja-terveyssisar- 22704: Koululle on varattu tontti Porin yleisen koulun rakennustoiminnan aloittamista 22705: sairaalan lähellä ja pitäisi rakennustoiminta varten. 22706: saada nopeasti käyntiin. Tulo- ja menoar- 22707: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 22708: 22709: Laura Brander-Wallin. Einari Jaakkola.. Inna Rosnell. 22710: Urho Kulovaara. Nestori Kaasalainen. Antti J. Rantamaa. 22711: Arvo Sävelä. Elli Nurminen. Erkki Ryömä. 22712: Juho Tenhiälä. 22713: Matti Raipa.la. 22714: 1346 22715: 22716: IV,613. - Ra.h.al. N:o 481. 22717: 22718: 22719: 22720: 22721: N. Nurminen ym.: Miiärära1tan osoittamisesta tutkimuksien 22722: suorittamiseksi valtion selluloosatehtaan rakentamiseksi 22723: Kannukseen. 22724: 22725: 22726: E d u s k u n n a ll e. 22727: 22728: Keski-Pohjanmaan suuria metsävaroja ei saasti valtion niinkuin yksityistenkin metsiä 22729: ole käytetty parhaalla mahdollisella tavalla ja ne tarjoavat mahdollisuuksia teollisuuslai- 22730: kansantalouden etuja palvelemaan. Tältä tosten rakentamiselle. 22731: alueelta riittäisi raaka-ainetta monipuoliselle- Lestijokivarrella sijaitseva Kannuksen 22732: kin puunjalostusteollisuudelle. Tätä osoittaa kunta olisi sopiva paikka selluloosatehtaan 22733: mm. se, että yksin Ykspihlajan satamasta rakentamiseksi. Lestijoki on runsasvetinen 22734: viedään vuosittain huomattavat raakapuu- ja sen varsilla on suuria metsävaroja tehtaan 22735: määrät, esim. v. 1954 259 000 tonnia. Lisäksi käyttöön, ja kuten sanottu, työvoimaa on 22736: on raakapuuta viety Leppäluodon, Himan- runsaasti Kannuksessa ja sen lähipitäjissä 22737: gan ja Rahjan satamien kautta. kuten esim. Himangalla, Lohtajalla, Toho- 22738: On suurta kansantaloudellista tuhlausta, lammilla, Ullavassa ja Kälviällä. 22739: että puutavaraa viedään jalostamattomana Myös selluloosateollisuutta pitäisi ruveta 22740: ulkomaille, varsinkin kun ottaa huomioon sijoittamaan lähemmäksi raaka-ainelähteitä. 22741: että Keski-Pohjanmaan alueen tilat pieninä Tämäkin puolustaisi esitystä edellä mainitun 22742: ja väkirikkaina eivät tarjoa toimeentulomah- teollisuuslaitoksen paikaksi. On otettava huo- 22743: dollisuuksia väestölle läheskään riittävästi. mioon vielä sekin, että Kannus on Pohjan- 22744: Tästä syystä on välttämätöntä, että valtio- maan pääradan varrella ja sieltä on lyhyt 22745: vallan taholta ryhdytään tarpeellisiin toi- matka niin Ykspihlajan kuin Himangankin 22746: menpiteisiin teollisuuslaitoksien rakentami- satamiin. 22747: seksi Keski-Pohjanmaalle. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 22748: Keski-Pohjanmaan kunnissa ei ole edes kunnioittaen, 22749: kesäisin riittävästi työtilaisuuksia, puhumat- 22750: takaan talvikaudesta, jolloin työttömyys ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22751: siitä johtuvat taloudelliset rasitukset muo- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 22752: dostuvat kunnille ylivoimaisiksi kantaa. kan suuruisen määrärahan tutkimuk- 22753: Esim. Himangan kunnassa on veroäyrin hin- sien suorittamiseksi valtion omistuk- 22754: nasta ollut eräinä vuosina yli neljä markkaa seen tulevan selluloosatehtaan raken- 22755: työttömyysmeno ja. tamiseksi Kannukseen. 22756: Keski-Pohjanmaan jokien varsilla on run- 22757: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 22758: 22759: Nestori Nurminen. Albin Wickman. Matti Koivunen. 22760: Ka.uno Kleemola. Toivo Asvik. Eeli Erkkilä. 22761: Aleksi Kiviaho. 22762: 1347 22763: 22764: IV,614. - Fin.mot. N:o 482. 22765: 22766: 22767: 22768: 22769: Rosenberg m.fl.: Angående anvisande av anslag för grun- 22770: dande av en cellulosa- och pappersfabrik i Närpes kom- 22771: mun. 22772: 22773: 22774: T i 11 R i k s d a g en. 22775: 22776: Hänvisande till motiveringen i hemställ- år 1955 måtte upptaga ett anslag stort 22777: ningsmotion n: o 72, inlämnad tili 1953 års 10 miljoner mark för vidtagande av 22778: riksdag, föreslår undertecknade, förberedande åtgärder för grundandet 22779: av en cellulosa- och pappersfabrik i 22780: att Riksdagen i statsförslaget för Närpes kommun. 22781: Helsingfors den 16 september 1955. 22782: 22783: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik. 22784: 22785: 22786: 22787: 22788: 65 E 626/55 22789: 1348 22790: 22791: IV,614. - Rah.al. N:o 482. 22792: Suomennos. 22793: 22794: 22795: 22796: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta selluloosa- ja 22797: paperitehtaan perustamiseksi Närpiön kuntaan. 22798: 22799: 22800: E d u s k u n n a ll e. 22801: 22802: Viitaten vuoden 1953 valtiopäivillä tehdyn tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 22803: toivomusaloitteen n: o 72 perusteluihin alle- kan määrärahan valmistavia toimen- 22804: kirjoittaneet ehdottavat, piteitä varten selluloosa- ja paperi- 22805: tehtaan perustamiseksi Närpiän kun- 22806: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 taan. 22807: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 22808: 22809: G. Rosenberg. Toivo Asvik. 22810: 1349 22811: 22812: IV,615. - Rah.al. N:o 483. 22813: 22814: 22815: 22816: 22817: Murto ym.: Määrärahan oso.ittamisesta jalostuslaitoksen ra- 22818: kentamiseksi Otanmäen kaivoksen yhteyteen. 22819: 22820: 22821: E d u s k u n n a 11 e. 22822: 22823: Pohjois-Suomen taloudelliset olosuhteet näistä toimenpiteistä on niiden mineraali- 22824: ovat viime aikoina kehittyneet erittäin epä- rikkauksien hyväksikäyttö ja jalostaminen, 22825: edulliseen suuntaan. Vaikka teollisuuden joita ko. alueelta on löydetty. Otanmäen 22826: piirissä on eräillä aloilla tapahtunut nousua, rautakaivos on aloittanut toimintansa, mutta 22827: niin se ei ole väestön lisääntymisestä ja sen tuotteiden jalostamiseksi ei ole ryhdytty 22828: maatalouden puhtaan tulon vähenemisestä toimenpiteisiin, vaan kaivettu malmi viedään 22829: johtunutta työtilaisuuksien kasvavaa tar- jalostamattomana ulkomaille. Metalliteolli- 22830: vetta läheskään kyennyt tyydyttämään. suuden taholta annettujen tietojen mukaan 22831: Tämä käy parhaiten ilmi työttömyyden jat- tarvitaan maassamme vuosittain rautaa 22832: kuvasta laajentumisesta. Virallisetkin, su- 400 000-500 000 tonnia. Nykyään louhi- 22833: pistetut tilastot osoittavat, että jokavuoti- taan rautaa n. 100 000 tonnia ja siitäkin 22834: nen työttömyys on monissa kunnissa kohon- vain vähäinen osa käytetään kotimaassa. 22835: nut yli 10 % asukasluvusta. Kurjuus ja Edellä sanotun nojalla voidaan esittää 22836: puute leviää Pohjois-Suomessa hyvin no- täysin perusteltu vaatimus, että valtio ryh- 22837: peasti. Ainoana pelastuksena on ollut läh- tyisi kiireellisesti toimenpiteisiin jalostusteh- 22838: teä työn etsintään joko Ruotsiin tai Etelä- taan perustamiseksi Otanmäen rautakaivok- 22839: Suomeen. sen yhteyteen. Tällä toimenpiteellä ei ole 22840: Tähänastinen kokemus on osoittanut, ettei merkitystä yksin Pohjois-Suomen työllisyys- 22841: valtiovallan ja eduskunnan taholta ole ryh- tilanteen kannalta, vaan myös ensitärkeä 22842: dytty mihinkään toimenpiteisiin käänteen yleinen merkitys. Tässä vaiheessa olisi edul- 22843: aikaansaamiseksi parempaan pam. Tästä lisinta, että jalostuslaitoksen rakentamiseen 22844: johtuukin tilanteen jatkuva huononeminen. ryhtyisi Otanmäki Oy ja että ko. laitos ra- 22845: Vaaliohjelmissa ja -puheissa on kyllä porva- kennettaisiin Otanmäen kaivoksen yhteyteen. 22846: rillistenkin puolueiden taholta puhuttu kau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 22847: niita korulauseita Pohjolan teollistamisesta, 22848: mutta niillä ei ole todellisuudessa ollut mi- . että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22849: tään merkitystä. tulo- ja menoarvioon 200 000 000 22850: Edellä sanotun huomioon ottaen on vih- markkaa riittävän suuren jalostuslai- 22851: doinkin ryhdyttävä käytännöllisiin ja tilan- toksen rakentamisen aloittamiseksi 22852: netta parantaviin toimenpiteisiin. Eräs Otanmäen kaivoksen yhteyteen. 22853: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 22854: 22855: Yrjö Murto. Irma Torvi. 22856: Antti Kinnunen. Pentti Liedes. 22857: 1350 22858: 22859: IV,616. - Rah.al. N:o 484. 22860: 22861: 22862: 22863: 22864: Liedes ym..: Määrärahan osoittamisesta valtion massa- ja 22865: paperitehtaan rakentamiseksi Pohjois-Suomeen. 22866: 22867: 22868: E d u s k u n n a ll e. 22869: 22870: Pohjois-Suomen taloudellisten olojen kehit- ja Taivalkosken kunnat ovat korostaneet 22871: tämisen tarpeellisuus koko valtakunnan kan- kuusipuuhun perustuvan teollisuuslaitoksen 22872: nalta on yleisesti tunnustettu. Oulun ja tarpeellisuutta Taivalkoskelle. Iijokivarren 22873: Lapin läänin metsävarat antavat erikoisen kunnat ovat esittäneet mahdollisuuksia kan- 22874: hyvät mahdollisuudet puutavaran jalostami- nattavan teollisuuslaitoksen rakentamiseksi 22875: seksi nykyistä suuremmassa määrin. Poh- mainitulle jokisuulle ja ovat perustelleet 22876: jois-Suomessa sijaitsevat teollisuuslaitokset asiaa vuosittain ilmeneväHä työttömyydellä. 22877: eivät kykene jalostamaan vuotuista metsän- Tornioon, Röyttään, Haukiputaan Virpinie- 22878: kasvua. Puutavara viedään joko raakapuuna meen, Haapajärvelle ja Pyhäjärvelle on 22879: tai puolivalmisteena ulkomaille jalostetta- myöskin esitetty puunjalostuslaitoksen raken- 22880: vaksi. tamista. Myös lukuisien eduskunta-aloittei- 22881: Samanaikaisesti kun tapahtuu tällaista den kautta on pyritty saamaan ratkaisua 22882: kansantaloudellista tuhlausta, kärsii väestö näihin asioihin. 22883: tulojen ja työtilaisuuksien puutetta. Viime Viime keväänä valtioneuvosto antoi insi- 22884: vuosina noin puolet maamme työttömistä nööritoimisto Amberlan tehtäväksi selvittää, 22885: ovat olleet juuri Oulun ja Lapin läänin mille paikkakunnalle rakennettuna puunja- 22886: alueelta. Lisäksi tapahtuu jatkuvaa väestön lostusteollisuuslaitos muodostuisi käyttökus- 22887: muuttoliikettä Pohjois-Suomesta Etelä-Suo- tannuksiltaan kannattavimmaksi. Tämä tut- 22888: meen, jopa nuorison on hakeuduttava töihin kimus valmistuu lähiaikoina. Sen jälkeen 22889: maamme rajojen ulkopuolellekin. Puuraaka- olisi valtion etujen mukaista, että hankitaan 22890: aineen jalostaminen paperiksi tai muuksi valtion omistukseen kannattavimmaksi osoit- 22891: valmiiksi tuotteeksi omassa maakunnassa li- tautunut paikka, ja ryhdytään toimenpitei- 22892: säisi kansantuloa Pohjois-Suomen osalta noin siin massa- ja paperitehtaan perustamiseksi 22893: 40 miljardilla markalla. Pohjois-Suomeen. 22894: Eri talouspiirit ovat jatkuvasti kiinnittä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 22895: neet huomiota Pohjois-Suomen talouselämän 22896: kehittämiseen. Mm. Kemijärvi ja sen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22897: ympäristökunnat ovat esittäneet valtioval- tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mar- 22898: lalle puunjalostusteollisuuslaitoksen raken- kan määrärahan Pohjois-Suomeen rar 22899: tamista Kemijärvelle. Tätä kautta voitaisiin kennettavan valtion omistaman massa- 22900: saada käyttöön Koillis-Suomen paikalleen la- ja paperitehtaan rakennustöiden aloit- 22901: hoavien metsien puuraaka-aine. Kuusamon tamista varten. 22902: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 22903: 22904: Pentti Liedes. Yrjö Murto. Eino Tainio. 22905: Eeli Erkkilä. Irma Torvi. Lauri Järvi. 22906: Arvi Turkka. Antti Kinnunen. Armas Leinonen. 22907: M. 0. Lahtela. H. Tauriainen. Erkki Koivisto. 22908: 1351 22909: 22910: IV,617. - Rah.al. N:o 485. 22911: 22912: 22913: 22914: 22915: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta Turkuun rakennetta- 22916: vaa rautatielaitoksen palveluksessa olevien kokous- ja ker- 22917: hotaloa varten. 22918: 22919: 22920: E d u s k u n n a 11 e. 22921: 22922: Rautatielaitoksen Turussa palvelevan hen- huonona, ja siksi on uuden toimitalon ai- 22923: kilökunnan keskuudessa on jo kauan ollut kaan~ista toivottu jo monia vuosia vaik- 22924: vireillä kysymys uuden, välttävää tarvetta kakin turhaan. 22925: palvelevan kokous- ja kerhotalon aikaansaa- Vastaavanlaisen tilanteen korjaamiseksi on 22926: misesta siten, että siihen voitaisiin sijoittaa viime vuosina maan eri puoliLla rakennettu 22927: myös rautatielaitoksen kipeästi kaipaamia uusia suojia rautatieläisten tarpeita palvele- 22928: tiloja. Nykyinen kokous- ja kerhotalo on 50 maan. Nyt olisi ilmeisesti Turun vuoro 22929: vuotta vanha, pienehkö puurakennus ahtaalla saada korjaus vallitseviin olosuhteisiin. 22930: · tontilla. Rakennuksessa on tilaa korkeintaan Rautatielaitoksen omistuksessa on Turuh 22931: 150 henkilölle kerrallaan ja mm. mukavuu- asema-alueella sellaista tilaa, jolle uusi 22932: det sijaitsevat ulkona, joka on vähemmän kokous- ja kerhotalo voidaan rakentaa. Kun 22933: soveliasta tällä paikalla. nama tilat sijaitsevat asematalon läheisyy- 22934: Suoritetun selvityksen mukaan on rauta- dessä, olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa sa- 22935: tielaitoksen palveluksessa Turussa virkamie- maan rakennukseen myös virastohuoneita, 22936: hiä, viran ja toimen haltijoita ja työnteki- joita asemarakennuksen ahtauden vuoksi pi- 22937: jöitä yhteensä 1 593 henkilöä. Rautatieläis- täisi saada lisää ja josta syystä on pakko 22938: ten muodostamiin erilaisiin järjestöihin joita lähitulevaisuudessa ryhtyä laajentamaan 22939: on 13, kuuluu jäseninä yhteensä 2 035 hen- asemarakennusta. Tämä haitta poistuisi pit- 22940: kilöä. Näistä luvuista ilmenee, että tilanne kiksi ajoiksi yhdistämällä virastotilan tarve 22941: on vaikea, ja niinpä järjestöjen joukossa on kokous- ja kerhotaloratkaisuun. Rakennus- 22942: sellaisiakin, jotka eivät voi tilaisuuksiaan, kustannuksia arvioitaessa on syytä ottaa huo- 22943: kokouksia ja juhlia järjestää nykyisessä mioon, että nykyisen kokous- ja kerhotalon 22944: kokous- ja kerhotalossa sen pienuuden takia, tontti voidaan myydä sen naapuruudessa 22945: vaan ovat pakotetut hakeutumaan muihin toimivalle Turun Muna Oy:lle, joka on halu- 22946: kaupungissa löytyviin, riittävän tilaviin suo- kas sen ostamaan. 22947: jiin. Edellä esitettyjen perustelujen nojalla eh- 22948: Rautatieläisjärjestöjen toiminnan tutkimus dotamme kunnioittaen, 22949: on osoittanut, että niiden piirissä harjoite- 22950: taan niin vilkasta kokous-, kerho- ja juhla- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22951: toimintaa, että nykyisen toimitalon vuorojen tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun 22952: järjestäminen tuottaa erittäin suuria vai- 19 momentille 20 000 000 markkaa 22953: keuksia, vaikka kaikki viikon päivät on otettu Turkuun rakennettavaa rautatielai- 22954: käytäntöön. Luonnollista näin ollen on, että toksen palveluksessa olevien kokous- 22955: Turussa palveleva rautateiden henkilökunta ja kerhotaloa varten. 22956: kokonaisuudessaan pitää tilannetta erittäin 22957: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 22958: 22959: Rafael Paasio. Vappu Heinonen. Harras Kyttä. 22960: Mauno Jussila. Kalervo Saura. Urho Kähönen. 22961: Urho Kulovaara. 22962: 1352 22963: 22964: IV,6ls. - Rah.al. N:o 486. 22965: 22966: 22967: 22968: 22969: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntotalon rakenta- 22970: miseksi valtionrautateitten Hyvinkään konepajalta eläk- 22971: keelle siirtyville työntekijöille. 22972: 22973: 22974: E d u s k u n n a 11 e. 22975: 22976: Valtionrautateitten Hyvinkään konepajan vaikka sellaisia kiitettävän runsaasti kone- 22977: työntekijämäärä, sen jälkeen kun konepaja pajalaistenkin keskuudessa rakennetaan. 22978: on tullut rakennetuksi täyteen laajuuteensa, Varsinkin muualta muuttaneilla vanhemmilla 22979: tulee olemaan noin 2 000. Työntekijöitä on työntekijöillä on ollut omat esteensä tähän. 22980: sinne siirtynyt sekä siirretty rautateitten lai- Kun eläkkeelle joutuminen tällä tavoin mer- 22981: toksilta eri puolilta maata, kuten Helsingistä, kitsee myös asunnottomaksi jäämistä, on ky- 22982: Vaasasta, Turusta, Oulusta ja Kuopiosta. symyksessä epäkohta, joka tulisi korjata. 22983: Työvoiman saamisen helpottamiseksi on ko- Tämä olisi tehtävissä siten, että eläkkeelle 22984: nepajan puolesta heille tarjottu asunto sitä joutuville rakennettaisiin valtion toimesta 22985: varten rakennetuista asuntotaloista. He ovat erityinen asuntotalo. 22986: oikeutettuja asumaan näissä kuitenkin vain Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 22987: eläkkeelle joutumiseensa saakka, jonka jäl- nioittavasti, 22988: keen heidän kolmen kuukauden kuluessa on 22989: etsittävä itselleen toinen asunto. Voimak- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 22990: kaasti kasvavassa Hyvinkään kauppalassa, tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 22991: jossa muutenkin vallitsee huomattava asunto- kan määrärahan asuntotalon rakenta- 22992: pula, tuottaa ·uuden asunnon hankkiminen miseksi valtionrautateitten Hyvinkään 22993: ylivoimaisia vaikeuksia. Kaikilla ei ole nim. konepajalta eläkkeelle siirtyville työn- 22994: tilaisuutta hankkia myöskään omakotitaloa, tekijöille. 22995: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 22996: 22997: Veikko Helle. G. Henriksson. 22998: Tyyne Paasivuori. Bruno J. Sundman. 22999: 1363 23000: 23001: IV,619. - Rah.al. N:o 487. 23002: 23003: 23004: 23005: 23006: R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntotalon ra- 23007: kentamiseksi Hyvinkäälle valtionrautateiden palveluksesta 23008: eläkkeelle siirtyviä työntekijöitä varten. 23009: 23010: 23011: E d u s k u n n a ll e. 23012: 23013: Valtionrautateiden Hyvinkään konepajalle sin kireä asuntotilanne, olisi valtiovallan ryh- 23014: on siirretty huomattavasti työntekijöitä mm. dyttävä pikaisiin toimenpiteisiin tilanteen 23015: Helsingistä, Vaasasta, Turusta, Oulusta ja korjaamiseksi. Jo nyt on tilanne muutamien 23016: Kuopiosta. Useat näistä työntekijöistä ovat eläkkeelle siirtyneiden kohdalla vaikea, 23017: jo vuosikymmeniä palvelleet valtionrautatei- mutta lähiaikoina se tulee vielä huomatta- 23018: den konepajoissa, joten kysymys eläkkeelle vasti pahenemaan, ellei asiaa saada järjestyk- 23019: siirtymisestä alkaa heidän kohdallaan muo- seen. 23020: dostua ajankohtaiseksi. Kuitenkin näiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 23021: pitkäaikaisesti valtiota palvelleiden eteen 23022: astuu kysymys, mistä saada asunto eläkkeelle että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23023: siirryttäessä, koska heille konepajan asunto- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 23024: taloissa varatusta huoneistosta on muutettava kan määrärahan asuntotalon rakenta- 23025: kolmen kuukauden kuluessa. miseksi Hyvinkäälle valtionrautatei- 23026: Huomioon ottaen näiden työntekijöiden den palveluksesta eläkkeelle siirtyviä 23027: taloudellinen asema ja heidän saamansa pie- Hyvinkäällä asuvia työntekijöitä var- 23028: net eläkkeet sekä Hyvinkäällä vallitseva var- ten. 23029: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 23030: 23031: Rainer Virtanen. Hertta Kuusinen. G. Rosenberg. 23032: 1354 23033: 23034: IV,62o. - Rah.al. N:o 488. 23035: 23036: 23037: 23038: 23039: Kajala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateitten 23040: Lahden varikon laajennus- ja kunnostamistöitä varten. 23041: 23042: 23043: E d u s kun n a 11 e. 23044: 23045: Valtionrautateitten Lahden varikon so- loudelliset. Veturitalli on niin ahdas, että 23046: siaaliset olosuhteet ovat jo pitemmän aikaa uudemmanmalliset veturit eivät mahdu tal- 23047: olleet hyvin kehnot. V arikon alueelta puut- liin lainkaan. Ne on pidettävä ulkosalla. 23048: tuvat esim. WC:t kokonaan. Veturitallilla Millaista kansantaloudellista tappiota tästä 23049: ovat peseytymismahdollisuudet mitä kehnoim- aiheutuu, on jokaisen helppo käsittää. 23050: mat. Niinpä junamiesten on matkalta palat- Jotta asioihin saataisiin kipeästi kaivattu 23051: tuaan talvisaikaankin peseydyttävä tallin korjaus, olisi tarkoitukseen saatava ensi vuo- 23052: likaisimmassa osassa, jossa on hyvin vanhan- den talousarvioon riittävä määräraha. 23053: aikainen ,peseytymiskaukalo". Lämpötila Edelläolevan nojalla ehdotamme kunnioit- 23054: saattaa pakkasten aikana olla niin vähäinen, taen, 23055: että vesi lattialla jäätyy. Olosuhteet ovat 23056: muutenkin joka suhteessa hyvin takapajuiset, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23057: mikä onkin hyvin ymmärrettävää, koska ky- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan 23058: symyksessä ovat viime vuosisadan aikaiset markan määrärahan valtionrautateitten 23059: laitteet ja rakennukset. Lahden varikon laajennus- ja kunnos- 23060: Eivät yksinomaan sosiaaliset olosuhteet tamistöitä varten. 23061: vaadi pikaista parannusta, vaan myös ta- 23062: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 23063: 23064: Ola:vi Kajala. Otto Muikku. Aune Innal~. 23065: 1355 23066: 23067: IV,621. - Rah.al. N:o 489. 23068: 23069: 23070: 23071: 23072: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta miehistön huolto- 23073: rakennuksen rakentamiseksi valtionrautateiden Seinäjoen 23074: varikolle. 23075: 23076: 23077: E d u s k u n n a ll e. 23078: 23079: Työväen huolto-olojen kehityttyä lainsää- tarpeisiin. Kauppalan vesijohtolaitoksen puh- 23080: dännön velvoittamina ja valtion ammattien- distettua vettä ei ole veturitalleille otettu 23081: tarkastuksen valvomina viinie vuosikymme- uuden huoltorakennuksen ollessa jo melkein 23082: nien aikana nopein askelin kaikilla muilla vuosikymmenen ajan luvassa toteutua, sillä 23083: maamme työpaikoilla, ovat ne valtionrauta- rautatiehallituksen huoltojaosto on vuosittain 23084: teiden veturivarikkojen kohdalla viime vuo- yrittänyt tarkoitukseen määrärahaa. 23085: siin saakka olleet täysin alkeellisella kan- Vuoden 1956 valtion tulo- ja menoarvioon 23086: nalla. Viimeisten 7-8 vuoden aikana on rau- on rautatiehallitus esittänyt otettavaksi 35 23087: tatiehallitus eduskunnan myöntämin varoin miljoonaa markkaa Seinäjoen varikolle raken- 23088: pyrkinyt poistamaan tätä puutetta ja onkin nettavaa jo valmiiksi suunniteltua huolto- 23089: tällä hetkellä suuremmista varikoista vain rakennusta varten, mutta sitä ei ole huo- 23090: kolme ja eräitä pienempiä vailla ajanmu- mioitu eduskunnalle esitetyssä tulo- ja meno- 23091: kaista tai välttävääkin huoltorakennusta. arviossa. 23092: Kyseisistä kolmesta varikosta ehkä suurin, Koska olisi välttämätöntä, että lakien edel- 23093: Seinäjoen varikko, käsittäen yhdessä työpis- lyttämällä tavalla huolehdittaisiin kaikkien 23094: teessä noin 450 työntekijää, kaipaisi ensi ti- työntekijäin puhtaus- ja terveysoloista myös 23095: lassa huoltorakennuksen. Tällä kertaa ovat valtionrautateillä, pitäisi vielä keskeneräistä 23096: veturimiesten ja muiden työntekijäin vaate- huoltotilojen rakentamista nyt keskeytymättä 23097: kaapit pitkin epäpuhtaiden veturisijojen sei- jatkaa rautatiehallituksen esityksen mukai· 23098: nustoja ja ainoina pesutiloina ovat kummalla- sesti. 23099: kin veturitallilla ruosteiset peltiruuhet, vain Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 23100: muutamalla vesihanalla varustettuina, sitä- nioittaen, 23101: paitsi ne sijaitsevat täysin suojattomina ve- 23102: turisijojen nurkissa, joten talvisin yksistään että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23103: vedon takia niissä ei voi asiallisesti peseytyä. tulo- ja menoarvioon 35 000 000 marlc- 23104: Lisäksi tulee näihin vesi rautatien omasta kaa valtionrautateiden viidennen kone- 23105: vesijohdosta ja tämä vesi on pahalta hai- jakson Seinäjoen varikolle suunnitel- 23106: sevaa, täysin saastunutta jokivettä, jota ei lun miehistön huoltorakennuksen t·a- 23107: ole millään tavalla puhdistettu, koska se on kentamista varten. 23108: tarkoitettukin tallilla ainoastaan veturien 23109: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 23110: 23111: Väinö Tikkaoja. Väinö Rankila. Kustaa Tiitu. 23112: N. Kosola. Joh. Wirtanen. Mauri Seppä. 23113: 23114: 23115: 23116: 23117: 66 E 626/55 23118: 1356 23119: 23120: IV,622,- Rah.al. N:o 490. 23121: 23122: 23123: 23124: 23125: Leinonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen 23126: yliopiston perustamista varten. 23127: 23128: 23129: E d u s k u n n a ll e. 23130: 23131: Pohjois-Suomessa tapahtunut taloudellinen Asiaintilaan ei saada korjausta, ellei Poh- 23132: kehitys on jo kaikille tunnettu. Sen rinnalla jois-Suomeen perusteta omaa yliopistoa. 23133: on tapahtunut myöskin sivistyksellinen he- Tämä on sitäkin luonnollisempaa, kun Hel- 23134: raammen. Joskin Pohjois-Suomi vielä Tu- singin ·yliopisto on jo kasvanut mittasuhteil- 23135: run yliopistoa perustettaessa oli sivistyselä- taan niin suureksi, että tieteellinen opetus 23136: män suhteen takamaan asemassa, ei se sitä siellä kärsii siitä, eikä se senvuoksi kykene 23137: enää ole. Oppikouluihin v. 1954 Pohjois- vastaanottamaan yhä laajenevia ylioppilas- 23138: Suomessa otettujen lasten lukumäärä on jo polvia. 23139: n. 3 000. Jo ensi lukuvuonna lukumäärä tu- Pohjois-Suomeen perustettavaan yliopis- 23140: lisi nousemaan ilmeisesti ainakin 2-kertai- toon kipeimmin tarvittaisiin lainopillis- 23141: seksi, jos tiloja olisi. yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, teoloogi- 23142: Toisaalta Pohjois-Suomi kärsii eri aloilla nen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta 23143: sivistyneen työvoiman puutetta. Yliopiston sekä historiallis-kielitieteellinen tiedekunta. 23144: ollessa kaukana Etelä-Suomessa suurin osa Kun yliopiston saaminen Pohjois-Suomeen 23145: opiskelijoista hakeutuu tutkintonsa suoritet- on kiireellinen, ehdotamme kunnioittaen, 23146: tuaan Etelä-Suomeen. Samanaikaisesti kun 23147: maan 2 000 lääkäristä 800 lääkäriä on aset- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23148: tunut yksinomaan Helsinkiin, kärsii Pohjois- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan 23149: Suomi lääkärien puutetta. Oppi- ym. koulut markan määrärahan Pohjois-Suomen 23150: eivät myöskään saa päteviä opettajia, muu- yliopiston perustamista varten. 23151: tamia esimerkkejä mainitaksemme. 23152: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 23153: 23154: Armas Leinonen. M. 0. Lahtela. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 23155: Erkki Koivisto. Eemil Partanen. Irma Rosnell. 23156: Niilo Ryhtä. Artturi Tienari. Pentti Liedes. 23157: Erkki W. Mohell. Antti Kinnunen. Kauno Kleemola. 23158: Onni Mannila. Inna Torvi Juho Tenhiälä. 23159: Eeli Erkkilä. Arvi Turkka. Eino Rytinki. 23160: Lauri Järvi. J. F. Pöykkö. Yrjö Murto. 23161: Kaarlo Kajatsalo. 23162: Eino Tainio. 23163: 1357 23164: 23165: 1V,623. - Rah.al. N:o 491. 23166: 23167: 23168: 23169: 23170: Henriksson ym..: Määrärahan osoittamisesta valtion teknilli- 23171: sen tutkimuslaitoksen betoniteknillisen laboratorion raken- 23172: nustöitä varten. 23173: 23174: 23175: E d u s k u n n a 11 e. 23176: 23177: Kaikkialla maailmassa eletään nykyään taminen ja asuminen halvemmaksi. Nämä 23178: nopean teknillisen kehityksen ajanjaksoa. tutkimukset ovat vaatineet uusia suorittajia, 23179: Tämän perustana olevaan teknilliseen tutki- uusia laitteita ja sen vuoksi lisää laboratorio- 23180: mustyöhön käytetään joka maassa yhä enem- tiloja, joita ei pitkään aikaan ole ollut riit- 23181: män ja enemmän julkisia varoja tarkoituk- tävästi. Näin on jouduttu tilanteeseen, jossa 23182: sella parantaa maan taloudellista asemaa ja laboratoriot eivät täytä enään edes työpai- 23183: siten luoda kansalaisille yhä suuremman hy- koille asetettuja sosiaalisia vaatimuksia. 23184: vinvoinnin edellytykset. Kun vertaillaan Valtion teknillinen tutkimuslaitos on eh- 23185: oman maamme tilannetta tässä suhteessa dottanut ensi vuoden menoarvioon otetta- 23186: muiden maiden, pienienkin, kuten Tanskan vaksi määrärahat, joilla rakennettaisiin Ota- 23187: ja Norjan tilanteeseen, voidaan todeta, että niemeen rakennusalan tutkimuksia varten 23188: nimenomaan teknillisen tutkimuksen tukemi- 15 000 m3 laboratoriotiloja ja 3 000 ms suu- 23189: seen ei meillä valtiovalta läheskään riittä- ruinen koetalo, joiden rakennusten yhteinen 23190: västi ole osoittanut varoja. kustannusarvio on 170 milj. markkaa. Hal- 23191: Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen labo- litus ei ole kuitenkaan eduskunnalle nyt jät- 23192: ratoriot työskentelevät nykyään erittäin ah- tämäänsä menoarvioehdotukseen sisällyttänyt 23193: taissa tiloissa. Laitoksen perustamisaikoina mitään määrärahaa tätä tarkoitusta varten. 23194: (v. 1942) ja vielä jonkin aikaa sen jälkeen- Allekirjoittaneiden mielestä teknillinen tut- 23195: kin, kun toiminta pääsi varsinaisesti alka- kimus, ja erikoisesti rakentamiseen kohdis- 23196: maan (1945), riittivät koko laitoksen käytet- tuva tutkimus, on niin tärkeä, että sitä pi- 23197: tävissä olevat tilat silloiselle toiminnalle. täisi kaikin keinoin nykyistä huomattavasti 23198: Vuonna 1945 oli henkilökunnan lukumäärä enemmän tukea. Ellei näin tehdä, tuh- 23199: 146 ja elinkeinoelämän tilaamia töitä 1 400 lataan jatkuvasti vuodesta vuoteen miljar- 23200: kpl. Vuonna 1954 olivat vastaavat luvut deja markkoja väärin tehtyjen rakenteiden 23201: 259 ja 5 700 laboratoriotilojen ollessa aivan aiheuttamiin korjaus- ja ylläpitomenoihin, 23202: samat kuin v. 1945. jotka lisäävät asumiskustannuksia ja jotka 23203: Se tilanne, johon nyttemmin on jouduttu suurelta osalta voitaisiin välttää tehostetun 23204: yhä vilkkaammaksi ja vaativammaksi kehit- tutkimustyön avulla. 23205: tyneen rakennustoiminnan johdosta, niinhy- Sen jälkeen kun oli saatu tieto siitä, että 23206: vin asetusteitse määrättyjen kuin muuten po. määräraha oli hallituksen v. 1956 meno- 23207: tilattujen aineenkoetus- ym. tehtävien valta- arvioesityksestä poistettu, valtion teknilli- 23208: van kasvun vuoksi, on jo kauan ollut erittäin sessä tutkimuslaitoksessa on laadittu edel- 23209: tukala nimenomaan rakennusalan laborato- listä suppeampi rakennusohjelma. Tämän 23210: rioiden kohdalla. Lisänä on jatkuvasti kas- uuden ohjelman mukaan rakennettaisiin 23211: vava rakennusalan teknillistieteellinen tutki- aluksi ainoastaan osa mainitusta alkuperäis- 23212: mustyö, jota varten on v:sta 1951 lähtien suunnitelmasta, nimittäin betoniteknillinen 23213: saatu valtiovallalta tukea asuntotutkimus- laboratorio (8 000 m3), jonka kustannusarvio 23214: määrärahojen muodossa tarkoituksin pyrkiä ulkopuolisine töineen on 80 milj mk. 23215: kehittämään mm. entistä tehokkaampia ra- Enentyneestä betonin käytöstä, lisäänty- 23216: kennusmenetelmiä, sopivia rakennusaineita, neistä laatuvaatimuksista sekä alan yhä kas- 23217: lämmitystapoja, ts. yleensä tekemään raken- vavasta koulutustoiminnasta johtuen on beto- 23218: 1358 IV,623. - Betoniteknillinen laboratorio. 23219: 23220: 23221: nia koskevien aineenkoetustöiden lukumäärä Siirtämällä Otaniemeen aluksi vain betoni- 23222: erittäin voimakkaasti, jopa edelliseen vuoteen teknillinen tutkimustoiminta helpotettaisiin 23223: verrattuna 50 %: lla, noussut ja oli v. 1954 monien muidenkin laboratorioiden tilanpuu- 23224: näitä koetustehtäviä jo noin 3 000. Tästä tetta ja poistettaisiin edellämainittu konei- 23225: syystä betonin aineenkoetustöitä ei voida den pilaantumisvaara. 23226: suorittaa enää alkuperäisissä tiloissa, vaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 23227: on niihin käytettävä tutkimuslaitoksen yh- 23228: teistä koehallia seurauksin, että puu- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23229: metalliteknillisissä tutkimuksissa käytettävät, tulo- ja menoarvioon uutena siirto- 23230: kymmeniä miljoonia markkoja maksavat ai- määrärahana 20 Pl. II luvun kohdalle 23231: neenkoetuskoneet uhkaavat pilaantua betoni- 40 000 000 markkaa valtion teknillisen 23232: kokeissa syntyvän sementtipölyn vaikutuk- tutkimuslaitoksen betoniteknillisen la- 23233: sesta. boratorion rakennustöiden aloittamista 23234: varten Otaniemen valtionalueella. 23235: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 23236: 23237: G. Henriksson. Harras Kyttä. Paavo Aitio. 23238: 0. Lindblom. Kurt Nordfors. T. Junnila. 23239: Eino Saari. Veikko Kokkola. C. A. Öhman. 23240: R. Hallberg. Juho Kuittinen. V. J. Sukselainen. 23241: 1359 23242: 23243: IV,624. - 23244: 23245: - 23246: Rah.al. N:o 492. 23247: 23248: 23249: 23250: 23251: M. Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta vesirakennuslabo- 23252: ratorion rakentamiseksi Teknillisen korkeakoulun yhtey- 23253: teen. 23254: 23255: 23256: E d u s k u n n a 11 e. 23257: 23258: Maamme satamia laajennetaan jatkuvasti rustamalla Teknillisen korkeakoulun yhtey- 23259: ja pyritään suojaamaan merenkäynnin ja teen vesirakennuslaboratorio koealtaineen, 23260: merivirtojen haitallisilta vaikutuksilta. Käy- koneistoineen ja kojeineen. 23261: täntö on kuitenkin osoittanut, että rakennus- Tämän johdosta ehdotamme kunnioittaen, 23262: töissä saattaa sattua erehdyksiä ja virheitä, 23263: joiden korjaaminen sittemmin on vaikeata. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23264: Erehdykset ja virheet ovat useimmiten joh- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 23265: tuneet etupäässä siitä, että ei ole ollut tilai- kan määrärahan vesirakennuslabora- 23266: suutta tieteellisesti tutkia ja määritellä aal- torion rakentamiseksi Teknillisen kor- 23267: lonmurtajien oikeata sijoittamissuuntaa ja keakoulun yhteyteen. 23268: -paikkaa. Tämä puute voitaisiin korjata pe- 23269: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 23270: 23271: Mauri Ryömä. Unto Miettinen. 23272: Irma Rosnell. Pertti Rapio. 23273: 1360 23274: 23275: IV,625. - Rah.al. N:o 493. 23276: 23277: 23278: 23279: 23280: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta Teknillisen korkea- 23281: koulun päärakennuksen sekä teknillisen fysiikan osaston 23282: ja metallurgisen laboratorion rakennustyön aloittamista 23283: varten. 23284: 23285: 23286: E d u s k u n n a 11 e. 23287: 23288: Maamme jatkuva teollistuminen ja ole- vinne erikoista perustelua se seikka, että en-· 23289: massa olevan teollisuuden suorituskyvyn simmäisenä ehtona edes alkeellisimpaankin 23290: lisäämispyrkimys asettavat molemmat yhä rationalisuuteen pyrittäessä on riittävien 23291: kasvavia vaatimuksia käytettävissä olevalle opetustilojen olemassaolo. Nykyinen tilanne 23292: teknilliselle ammattitaidolle kaikissa tuo- on sellainen, että opetustilojen vähäisyyden 23293: tantoprosessin asteissa. Nykyaikaisen teknii- vuoksi ja osittain myöskin riittämättömästä 23294: kan luonteelle on ominaista, että vaatimusten opettajatyövoimasta johtuen oppilaitten 23295: lisääntyminen on korkeampiasteisen teknilli- luento- ja harjoitusajat täyttävät vuorokau- 23296: sen ammattitaidon kohdalla, jos mahdollista, den, useimmiten jopa klo 8 - klo 20 asti, 23297: vielä voimakkaampaa kuin muissa asteissa. tosin muutamin 1-3 tunnin väliajoin. Täl- 23298: Jo yksistään ulkomaisen kehityksen seuraa- lainen tilanne on todella kestämätön. Näin 23299: minen edellyttää ylemmissä portaissa toimi- on etenkin senvuoksi, että oppilaitten asunto- 23300: van henkilökunnan ammattitaidon nostamista olot ovat sellaiset kuin ne nykyisin ovat: 23301: mahdollisimman korkealle, ehkäpä myös sen valtaosa oppilaista asuu Otaniemessä niin 23302: lukumääräistä lisäämistäkin. kaukana korkeakoulusta, että noita väliaikoja 23303: Edelläolevan valossa pitäisi korkealuokkai- tuskin voi käyttää siihen opiskelun ehkä tär- 23304: sen insinöörikasvatuksen merkityksen olla keimpään osaan, mitä kotitehtävien suoritta- 23305: yleisesti tunnustettavissa, sillä, niin oleellista minen ja opitun sulattaminen kotiopiskelun 23306: osaa kuin luontaiset taipumukset näyttele- muodossa edustaa. 23307: vätkin, nykyajan tekniikassa ei yksinomaan Kun Teknillisen korkeakoulun ylioppilas- 23308: niitten varassa voi paljoakaan aikaansaada. kunnan Otaniemessä olevien oppilasasunto- 23309: Insinöörikasvatuksen kustannukset ovat loiden majoituskapasiteetti nykyisellään vas- 23310: Suomessa maailman alhaisimmat. Lisäksi on taa jokseenkin tarkkaan kahden ensimmäisen 23311: todettava, että vaikka meillä tuskin millään vuosikurssin oppilaitten yhteismäärää, on 23312: ammattialalla liiaksi uhrataan varoja nuori- selvää, että korkeakoulun päärakennuksen 23313: son koulutukseen, jäävät insinöörikoulutuk- saaminen tältä osalta, se on yleisten tieteiden 23314: semme kustannukset oppilasta kohti lasket- osaston siltä osalta, jolla se palvelee kahden 23315: taessa alemmiksi kuin useilla - ehkäpä suo- ensimmäisen vuoden opetusta, merkitsisi to- 23316: rastaan useimmilla - muilla aloilla. della ratkaisevaa parannusta oleviin oloihin. 23317: Korkeakouluinsinöörien kasvatuksessa vält- Opetuksen ja opintojen rationalisoimisen 23318: tämätön matemaattis-luonnontieteellinen pe- tieltä olisi tällöin ensimmäinen este poistettu, 23319: ruskoulutus annetaan Teknillisessä korkea- vieläpä se, jonka eliminoiminen vaatii suu- 23320: koulussa kahden ensimmäisen opiskeluvuoden rimmat kertakaikkiset taloudelliset uhrauk- 23321: aikana. Saada oppilaat lyhyessä ajassa oppi- set tai - jos käytämme oikeampaa sanaa - 23322: maan ja myös - mikä tärkeintä - sulatta- sijoitukset. 23323: maan ja omaksumaan vaadittavat matemaat- Atomienergiatekniikassa lasketaan USA: ssa 23324: tis-luonnontieteelliset perustiedot on tehtävä, välttämättömäksi koulutusajaksi n. 8 vuotta. 23325: jonka onnistumisen ensimmäisenä ehtona on Tällöin ei ole suinkaan kysymys tämän tek- 23326: Opiskeluajan järkevä hyväksikäyttö. Ei tar- niikan ydinfysikaalisesta puolesta yksin- 23327: IV,625. - Lindblom ym. 1361 23328: 23329: omaan, vaan myös metallurgiasta, lämpötek- joittaa. Tyytymällä absoluuttiseen mmnm- 23330: niikasta, insinöörikemian linjasta ja varsinai- tilaan, voitaisiin rakennuksen kuutiotilavuu- 23331: sesta kemiasta. Tällä hetkellä ei ole syytä deksi määrätä 8 000 ms ja sen kustannuk- 23332: ottaa esille kysymystä tuon koulutuksen lop- siksi arvioida 80 000 000 mk. 23333: puosan antamispaikasta ja -tavasta, mutta Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen 23334: siltä emme voi välttyä, mikä kaikkialla muual- ja edellä mainittujen laboratorioiden siir- 23335: lakin maailmassa on välttämättömäksi ha- tyessä Otaniemeen vapautuisi tehdyn ehdo- 23336: vaittu: Teknillisen korkeakoulun on annet- tuksen mukaan nykyisessä päärakennuksessa 23337: tava tuolle alalle suuntautuva peruskoulutus, tilaa Helsingin teknilliselle oppilaitokselle, 23338: ts. sen on vastattava tuon tarvittavan · ko- joka on toiminut mitä suurimmassa tilan- 23339: konaiskoulutusajan ensimmäisten 4-6 vuo- ahtaudessa. Kun erikoisesti opistoinsinöörien 23340: den ohjelmasta. Vaikka ottaisimme lähtö- lukumäärän lisääminen on maassamme aivan 23341: kohdaksi varovaisimmatkin tulevaisuuden välttämätöntä, aiheuttaisi korkeakoulun pää- 23342: arvioinnit ja olettaisimme, että insinöörejä rakennuksen nopea siirtäminen Otaniemeen 23343: tällä alalla tarvitaan vasta 8 vuoden kulut- näin parannusta myös sen teknillisen opisto- 23344: tua, on meillä jo varsin kiire. Todellisuu- insinöörikunnan koulutuksessa, joka muuten- 23345: dessa me jo kuitenkin aikaisemminkin tarvit- kin on välttämättömän parannuksen tar- 23346: semme jonkin määrän tämän alan erikoismie- peessa. Helsingin teknillisen oppilaitoksen 23347: hiä, atomienergiateollisuudessakin kun suun- nykyisten rakennusten vastainen vapautumi- 23348: nitelmatyöt on tehtävä ennen käytäntöön nen taas antaisi tilaisuuden niiden käyttä- 23349: siirtymistä. miseen varsinaisen ammattiopetuksen laajen- 23350: Korkeakoululla on tässäkin suhteessa edes- tamiseen. 23351: sään ensimmäisenä velvoitusten täyttämistä Edellä olevaan nojautuen esitämme, 23352: estävänä tekijänä tilojen puute. Teknillisen 23353: fysiikan osaston käytössä on nykyisessä pää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23354: rakennuksessa n. 150 m2 ja metallurgian ope- tulo- ja menoarvioon Teknillisen kor- 23355: tusta varten vain n. 70 m2 aivan ala-arvoista keakoulun päärakennuksen rakennus- 23356: kellaritilaa. Kun näitä osastoja varten ei töitten aloittamista varten 75 000 000 23357: voida, ydinfysikaalisten laboratoriotöitten markkaa, joka olisi puolet nyt ajatel- 23358: laadusta johtuen, varata tiloja, on ainoa näh- lun huonetilan kokonaiskustannuksista, 23359: tävissä oleva järkevä mahdollisuus saada sekä puolet teknillisen fysiikan osaston 23360: aikaan erillinen laboratoriorakennus Otanie- ja metallurgisen laboratorion käyttöön 23361: meen, johon sekä teknillisen fysiikan osasto tarkoitetun rakennuksen mää1·ärahasta 23362: että metallurginen laboratorio voitaisiin si- eli 40 000 000 markkaa eli yhteensä 23363: 115 000 000 markkaa. 23364: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 23365: 23366: 0. Lindblom. Erkki Tuuli. Varma K. Turunen. 23367: G. Henriksson. Vilho Väyrynen. Veikko Helle. 23368: Urho Kähönen. Eino Raunio. Martta Salmela-Järvinen. 23369: Rafael Paasio. Aare Leikola. 23370: 1362 23371: 23372: IV,626,- Rah.al. N:o 494. 23373: 23374: 23375: 23376: 23377: Hakala ym.: Määrärahån osoittamisesta Tampereen teknilli- 23378: sen opp~"laitoksen uudisrakennusta varten. 23379: 23380: 23381: E d u s k u n n a 11 e. 23382: 23383: Tampereen teknillinen oppilaitos, joka on vuonna 1947 ja rakennuksen olla valmis 23384: maamme suurimpia ja monipuolisimpia oppi- vuonna 1950. 23385: laitoksia, on jo parikymmentä vuotta joutu- Kaikesta huolimatta ei ole saatu maara- 23386: nut toimimaan hyvin epäedullisissa olosuh- rahaa rakennushankkeen toteuttamiseksi. 23387: teissa ahtaassa ja vanhanaikaisessa koulu- Asiaa on kuitenkin senkin jälkeen yhä uu- 23388: talossa. Rakennus, jossa oppilaitos toimii, on delleen tutkittu. Vuonna 1952 asetti valtio- 23389: suunniteltu 1910-luvun alussa ja rakennettu neuvosto prof. Martti Paavolan johdolla ko- 23390: pääosaltaan vuosina 1913-15. Se on alun mitean tutkimaan ammatillisten oppilaitosten 23391: perin tarkoitettu 200-250 oppilasta varten, uudisrakennusten kiireellisyysjärjestystä, ja 23392: mutta kulumassa olevana lukuvuonna oppi- seuraavana vuonna valmistuneessa mietinnös- 23393: lasmäärä on 909. sään tämä komitea päätyi yksimielisesti sii- 23394: Jo vuonna 1937 eduskunta esitti toivo- hen tulokseen, että kiireellisyysjärjestyksessä 23395: muksen, että hallitus laatisi esityksen tämän ensimmäisenä olisi ryhdyttävä rakentamaan 23396: rakennuskysymyksen ratkaisemiseksi, ja hal- uudisrakennusta Tampereen teknilliselle op- 23397: litus ottikin vuoden 1940 menoarvioehdotuk- pilaitokselle. Työt olisi pitänyt aloittaa 23398: seensa 5 milj. markan määrärahan rakennus- vuonna 1954. 23399: töiden aloittamiseksi. Sota esti kuitenkin sil- Viime vuoden huhtikuussa asetti kauppa- 23400: loin hankkeen. Vuonna 1942 myönnettiin ja teollisuusministeriö vielä toimikunnan sel- 23401: määräraha toimikuntaa varten, joka sai teh- vittämään oppilaitoksen uusien huonetilojen 23402: täväkseen rakennussuunnitelman laatimisen tarvetta. Saman vuoden kesäkuussa sai tämä 23403: uudelta, suurempaa rakennusta edellyttä- pääjohtaja Jussi Lappi-Seppälän puheenjoh- 23404: vältä pohjalta. Toimikunta valmistelikin dolla toiminut toimikunta työnsä valmiiksi 23405: asian perin pohjin, mutta tehtävän suuruu- ja arvioi yksimielisesti oppilaitoksen tilan- 23406: den takia pantiin lisäksi vuonna 1945 myön- tarpeen n. 22 000 m 2: ksi hyötypintaa. Ra- 23407: netyn määrärahan turvin toimeen piirustus- kennusohjelma tuli toteuttaa asteittain ja 23408: kilpailu, jota varten asetettu lautakunta sai ensimmäisen, n. 45 000 m3 käsittävän vaiheen 23409: työnsä valmiiksi seuraavana vuonna. Raken- toteuttamiseen piti ryhtyä heti. Tätä varten 23410: nustyöhön ei kuitenkaan silloinkaan ryh- toimikunta esitti kauppa- ja teollisuusminis- 23411: dytty. Vuonna 1947 eduskunta lausui toivo- teriölle 350 milj. markan määrärahan otta- 23412: muksen, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti mista kuluvan vuoden menoarvioon. Kun täl- 23413: toimenpiteisiin uuden koulutalon rakentami- lainen määräraha ei sisältynyt hallituksen 23414: seksi Tampereen teknilliselle oppilaitokselle menoarvioesitykseen, tehtiin eduskunnassa 23415: ja ottaisi sitä varten vuoden 1948 menoarvio- raha-asia-aloite määrärahan saamiseksi, mutta 23416: esitykseen 20 milj. markan määrärahan. aloite ei johtanut tulokseen. 23417: Kauppa- ja teollisuusministeriön laatimassa Valtioneuvosto myönsi kuitenkin viime 23418: ammattikasvatuksen kehittämisen 10-vuotis- vuonna rakennushallituksen esityksestä mää- 23419: suunnitelmassa, joka valmistui vuonna 1947, rärahan uudisrakennuksen suunnittelua var- 23420: tämä rakennussuunnitelma kuuluu niin ikään ten. Nyt tämä suunnittelutyö onkin alka- 23421: kiireellisimmin toteutettaviin ehdotuksiin. massa, joten rakennuksen piirustukset val- 23422: Työt olisi sen mukaan pitänyt aloittaa jo mistunevat lähiaikoina. 23423: IV,s2s. - Hakala ym. 1363 23424: 23425: Tampereen teknillisen oppilaitoksen uudis- Teknillisen opetuksemme ajankohtaisin ja 23426: rakennussu~nnitelman nopea toteuttaminen kiireellisimmin toteutettava uudistus on epäi- 23427: on ensiarvoisen tärkeää myös teknillisen ope- lemättä opistoasteella tapahtuvan insinööri- 23428: tuksemme yleisjärjestelyn kannalta. Tilanne koulutuksen huomattava laajentaminen, koska 23429: teknillisen opetuksen alalla on näet meillä on kansantaloudellisesti epäedullista kouluttaa 23430: sellainen, että insinöörejä koulutetaan kor- korkeakouluinsinöörejä tehtäviin, joihin opis- 23431: keakouluissamme huomattavasti enemmän toissa valmistuneet insinöörit hyvin pystyvät. 23432: kuin opistoissamme, vaikka suhteen tulisi olla Tampereen teknillisen oppilaitoksen tilakysy- 23433: päinvastainen (esim. Ruotsissa valmistuu mys on siten mitä kiireimmin saatettava 23434: insinöörejä opistojamme vastaavista teknilli- positiiviseen ratkaisuun. 23435: sistä lukioista - tekniska gymnasier - pyö- Lisäksi haluamme kiinnittää huomiota sii- 23436: rein luvuin kaksi kertaa niin paljon kuin hen, että Tampereen kaupunki on varannut 23437: korkeakouluista). Opistojemme valmistamien oppilaitosta varten erittäin edullisin ehdoin 23438: insinöörien lukumäärä onkin esim. muihin tarkoitukseen erinomaisesti sopivan tontin 23439: Pohjoismaihin verrattuna aivan poikkeuk- Tammelan kaupunginosasta. 23440: sellisen pieni, kuten seuraava Nordiska Edellä esittämämme perusteella ehdo- 23441: Ingenjörssamfundet'in laatima tilasto osoit- tamme, 23442: taa: 23443: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23444: Teknillisistä opistoista valmistunut tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 23445: insinöörejä uudelle momentille 350 miljoonan 23446: Suomi Ruotsi Norja Tanska 23447: markan määrärahan Tampereen tek- 23448: nillisen oppilaitoksen uudisrakennusta 23449: lukuv. 1952-53 255 1150 527 370 varten. 23450: 1953-54 255 1142 525 425 23451: " 1954-55 193 1038 552 406 23452: " 23453: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 23454: 23455: Jaakko Hakala.. Artturi Tienari. Lauri Myllymäki. 23456: T. A. Wiherheimo. Leo Suonpää. Anni Flinck. 23457: Kaisa Biilelä. Kustaa Alanko. Usko Seppi. 23458: Elli Stenberg. 23459: 23460: 23461: 23462: 23463: 67 E 626/55 23464: 1364 23465: 23466: JV,a27, - B.a.h.al. H:o 495.. 23467: 23468: 23469: 23470: 23471: Seppä.lä. ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion oppikoulujen 23472: uudis- ja lisärakerwuksia varten. 23473: 23474: 23475: Ed u s kun n a 11 e. 23476: 23477: Sotien aikana ja niiden jälkeen pääsi val- politiikassa ilmeisesti pyritään vähentämään 23478: tion oppikoulujen rakennusten kunto pahasti oppikoulun käyntiä. Tämä pyrkimys on kui- 23479: laskemaan. Vuonna 1954 kouluhallitus laati tenkin aivan väärään osunut silloin kun sitä 23480: 10-vuotissuunnitelman näiden vaurioiden toteutetaan vaikeuttamalla jo olemassa ole- 23481: korjaamiseksi ja tämän suunnitelman mu- vien koulujen toimintaa. 23482: kaan oli rakennettava kaiken kaikkiaan 26 Hallituksen esityksen puuttuessa on edus- 23483: uutta koulutaloa ja 33 lisärakennusta. Tä- kunnassa aivan mahdotonta ryhtyä esittä- 23484: män ohjelman puitteissa ei ollut lainkaan mään järjestystä, jossa maan oppikoulukan- 23485: kysymys oppikoululaitoksen laajentamisesta, taa olisi uusittava. Tämä järjestys ilmenee 23486: vaan sen pahimpien puutteiden korjaami- kuitenkin kouluhallituksen laatimista selvi- 23487: sesta jo olemassa olevien oppikoulujen koh- tyksistä ja tekemistä ehdotuksista, joiden 23488: dalla. Tämän mukaisesti on saatujen tieto- mukaan koulut sopivimmin on uudelleen ra- 23489: jen mukaan kouluhallituksesta ehdotettu tule- kennettava. 23490: van vuoden tulo- ja menoarvioon 19 uudis- Yllä olevan perusteella ehdotamme, 23491: tai lisärakennuksen rahoittamista huomioon 23492: ottaen, että tulevana vuonna jo nykyisinkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23493: huolestuttavan suuri määrä oppikouluun pyr- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 23494: kijöistä, jotka hylätään tai ei voida vastaan- uuden momentin kohdalle 500 000 000 23495: ottaa, vaikka heidät hyväksytäänkin,, tulee markan määrärahan valtion oppikou- 23496: entisestään kasvamaan vuoden 1945 suuren lujen uudis- ja lisärakennuksiin siinä 23497: ikäluokan pyrkiessä secundarikouluun. järjestyksessä kuin kouluhallitus eh- 23498: Päätellen hallituksen esityksestä tulevan dottaa. 23499: \"Uoden tulo- ja menoarvioksi maan koulu- 23500: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 23501: 23502: Felix Seppälä. Matti Raipala. R. Hallberg. 23503: Jaakko Hakala. Erkki Tuuli. J oh. Wirtanen. 23504: Lauri Järvi. Saara Forsius. Aune Innala. 23505: Erkki Leikola. Mauri Seppä. Päiviö Hetemäki. 23506: 1365 23507: 23508: IV,a2s. - Rah.al. N:o 496. 23509: 23510: 23511: 23512: 23513: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden oppikoulun 23514: rakentamiseksi Kallion kaupunginosaan Helsingissä. 23515: 23516: 23517: E d u s k u n n a II e. 23518: 23519: Helsingin kaupungissa, varsinkin Kallion joista suuri osa on vähävaraisia ja köyhissä 23520: alueella, joka käsittää X-XII kaupungin- oloissa olevia perheitä. Jotta oppikouluolot 23521: osat, vallitsee varsin huomattava pula oppi- Kalliossa saataisiin tyydyttävälle kannalle, 23522: kouluista. Tilanne on nyt siellä entisestään tarvittaisiin siellä kolme uutta oppikoulua. 23523: huonontunut kun Helsingin kaksoisyhteis- Se seikka, että esikaupungeista käy suuri 23524: lyseo, joka toimii Helsingin toisen lyseon määrä oppilaita keskikaupungin kouluissa, 23525: huoneistossa, on kuluvana syksynä muutta- vaikeuttaa koulutilannetta keskikaupungin 23526: nut Käpylään ja kun Vaasanrinteen yhteis- alueella ja pahentaa lisäksi liikenneruuhkaa. 23527: koulu muuttaa sieltä asteittain Maunulaan. Kallion kaupunginosaan perustettavaa 23528: Kallion alueelle jää vain kaksi oppikoulua, uutta koulua varten on kaupunki varannut 23529: Helsingin toinen lyseo ja Kallion yhteis- tontin. Rakennuksen kustannukset on ar- 23530: koulu. Näihin kahteen kouluun voidaan si- vioitu n. 224 milj. markaksi ja rakennuksen 23531: joittaa oppilaita enintään 1 300. Kysymyk- vesikattoon saattamiseksi tarvittaisiin 110 23532: sessä olevalla alueella tulee lähivuosina las- milj. markkaa. 23533: kelmien mukaan olemaan oppikoululaisia Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu, 23534: noin 3 600. Kaikki Helsingin oppikoulut ehdotamme kunnioittaen, 23535: ovat tupaten täynnä. Viime keväänä pyrki 23536: niihin yhteensä 5 581 oppilasta. Näistä hy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23537: väksyttiin pääsytutkinnossa 4 852, mutta tulo- ja menoarvioon 20 Pl. kohdalle 23538: vain 2 354 oppilasta voitiin ottaa kouluihin 110 000 000 markan suuruisen siirto- 23539: tilanpuutteen vuoksi. Kalliossa oleviin oppi- määrärahan uuden oppikoulun raken- 23540: kouluihin pyrki samaan aikaan 1 093 oppi- tamista varten Kallion kaupungin- 23541: lasta, joista voitiin ottaa kouluihin vain 342. osaan Helsingissä. 23542: Kallion alueella asuu noin 72 000 henkeä, 23543: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 23544: 23545: Arvo Salminen. Erkld Koivisto. 23546: Jaakko Hakala. Helge Miettunen. 23547: 1366 23548: 23549: IV,62D. - Rah.al. N:o 497. 23550: 23551: 23552: 23553: 23554: Enne ym.: Määrärahan osoittamisesta oppikoulun rakenta- 23555: miseksi Helsingin kaupungin Kallion kaupunginosaan. 23556: 23557: 23558: E d u s kun n a 11 e. 23559: 23560: Kallion kaupunginosa Helsingissä on jo sanotussa kaupunginosassa 2 300 oppilaspai- 23561: vuosikymmeniä ollut oppikoulujen puolesta kan vajaus. Koulupulaa kuvastaa myös viime 23562: erittäin huonossa asemassa. Merkittävä osa kevään pääsytutkinto: tällöin voitiin ottaa 23563: kaupunginosan lapsista on joutunut suo- mainituissa kaupunginosissa sijaitseviin oppi- 23564: rittamaan koulunkäyntinsä keskikaupungin kouluihin pyrkijöistä vain alle 30 %. Uutta 23565: kouluissa; suuri osa oppikouluopiskeluun kel- koulua varten on tontti olemassa. Uudis- 23566: poisista on tilan puutteessa jäänyt oppikoulu- rakennuksen tilavuus tulisi olemaan n. 23567: sivistystä vaille. Erityisen heikkoon asemaan 28 000 ms ja kustannusarvio 224 miljoonaa 23568: on jouduttu tänä syksynä, jolloin suuri val- markkaa. 23569: tion oppikoulu, Helsingin kak!soisyhteislyseo, Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 23570: on muuttanut Kalliosta Käpylään ja yksi- 23571: tyisoppikoulu, Vaasanrinteen yksityislyseo, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23572: on asteittain siirtymässä Maunulaan ja sil- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 23573: loin siis 70 000 asukasta käsittävän kaupun- kaa oppikoulun rakennustöiden aloit- 23574: ginosan oppikoulutarvetta on enää tyydyttä- tamiseksi Helsingin kaupungin Kal- 23575: mässä vain kaksi oppikoulua. Tehtyjen las- lion kaupunginosaan. 23576: kelmien mukaisesti lähivuosina tulee olemaan 23577: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 23578: 23579: Y. Enne. lJnto !liettb!en. Hertta Kuusinen. 23580: 1367 23581: 23582: lV,6M.- Fin.mot. H:o 498. 23583: 23584: 23585: 23586: 23587: Rosenberg m.fl.: Angående anvisande av anslag för H elsing- 23588: fors andra svenska lyceums skolbygge. 23589: 23590: 23591: T i ll R i k s d a g e n. 23592: 23593: Helsingfors andra svenska lyceum bevil- statsförslaget för inkommande år. Regerin- 23594: jades i statsförslaget för år 1952 5 miljoner gen har dock inte beaktat detta, varför 23595: mark för ritningarna tili ett nytt skolhus, medel att slutföra ovannämnda bygge nu 23596: och för inledandet av byggnadsarbetet be- saknas i regeringsförslaget tili budget för 23597: viljades i årets statsförslag 30 miljoner nästa år. 23598: mark. Med dessa medel kommer byggnads- Då skolhuset enligt ritningarna kommer 23599: arbetet att påbörjas nu i höst på en av Hel- att omfatta 19 500 kubikmeter och kostnads- 23600: singfors stad för detta ändamål reserverad förslaget uppgår tili141500 000 mark, varav 23601: tomt. redan 30 miljoner beviljats, borde i stats- 23602: Ifrågavarande skola arbetar för närva- förslaget för år 1956 sålunda intagas det 23603: rande under ytterst ogynnsamma förhållan- resterande beloppet eller 111 500 000 mark, 23604: den i en hyreslokal på Albertsgatan 30. om inte bygget skall bli stående på obestämd 23605: Såsom varande mycket trång och ohygienisk tid framåt. 23606: har Iokalen sedan länge varit utdömd som Hänvisande tili ovanstående föreslår under- 23607: skollokal. I denna synnerligen olämpliga tecknade, 23608: skollokal arbetar 9 klasser med sammanlagt 23609: 260 elever. Givetvis kan en effektiv skol- att Riksdagen i statsförslaget för år 23610: undervisning inte försiggå under dylika om- 1956 måtte upptaga ett anslag på 23611: ständigheter. Det är därför en första ran- 111 500 000 mark för slutförande av 23612: gens fråga att det projekterade nya skol- byggnadsarbetet på Helsingfors andra 23613: huset i skyndsam ordning färdigbygges och svenska lyceums skolbygge i H elsing- 23614: att tiliräckliga medel härför reserveras i fors stad. 23615: Helsingfors den 19 september 1955. 23616: 23617: Gösta Rosenberg. Eino Kilpi. 23618: 1368 23619: 23620: IV,6ao. - Ra.h.al. N:o 498. 23621: Suomennos.- 23622: 23623: 23624: 23625: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin toisen 23626: ruotsalaisen lyseon koulutalon rakentamiseen. 23627: 23628: 23629: E d u s k u n n a ll e. 23630: 23631: Helsingin toiselle ruotsalaiselle lyseolle tulo- ja menoarviossa. Hallitus ei kuiten- 23632: myönnettiin tulo- ja menoarviossa vuodelle kaan ole tätä ottanut huomioon, minkä 23633: 1952 5 miljoonaa markkaa uuden koulutalon vuoksi varat edellä mainitun rakennustyön 23634: piirustuksia varten ja rakennustöiden aloit- suorittamiseksi loppuun nyt puuttuvat ensi 23635: tamista varten myönnettiin tämän vuoden vuoden budj ettiesity'ksestä. 23636: tulo- ja menoarviossa 30 miljoonaa markkaa. Kun koulutalo piirustusten mukaan tulee 23637: Näillä varoilla tulee rakennustyö aloitetta- käsittämään 19 500 m3 ja kustannusarvio 23638: vaksi nyt syksyllä Helsingin kaupungin tä- nousee 141 500 000 markkaan, josta 30 milj. 23639: hän tarkoitukseen varaamaila tontilla. mk on jo myönnetty, tulisi vuoden 1956 23640: Kysymyksessä oleva koulu työskentelee tulo- ja menoarvioon ottaa jälellä oleva 23641: nykyisin äärimmäisen epäsuotuisissa olosuh- määrä eli 111 500 000 markkaa, ellei raken- 23642: teissa vuokrahuoneistossa Albertinkatu 30. nustyötä jätetä pysähdyksiin epämääräi- 23643: Ahtaana ja epähygienisenä se on jo kauan seksi ajaksi. 23644: tuomittu kelvottomaksi \kQuluhuoneistoksi. Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet 23645: Tässä erittäin sopimattomassa kouluhuoneis- ehdotta"at, 23646: tossa työskentelee 9 luokkaa, joissa on yh- 23647: teensä. 260 oppilasta. Tehokasta kouluope- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23648: tusta ei tietenkään voida antaa sellaisissa tulo- ja menoarvioon 111500 000 mar- 23649: Qlosuhteissa. Sen vuoksi on ensiarvoisen kan määrärahan Helsingin toisen ruot- 23650: tärkeätä, että suunniteltu uusi koulutalo ra- salaisen lyseon koulurakennuksen ra- 23651: kennetaan kiireellisesti valmiiksi ja että tar- kennustöiden loppuun suorittamista 23652: peelliset varat osoitetaan tähän ensi vuoden varten. 23653: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 23654: 23655: Gösta Rosenberg; Eino Kilpi. 23656: 1369 23657: 23658: IV,631. - Fin.mot. N:o 499. 23659: 23660: 23661: 23662: 23663: Österholm m.fi.: Angdende anvisande av anslag för slut- 23664: förande av byggnadsarbetet pd ett skolhus för andra 23665: svenska lyceum i Helsingfors. 23666: 23667: 23668: T i ll R i k s d a g e n. 23669: 23670: På förslag av regeringen beviljade riks- angett de totala byggnadskostnaderna tili 23671: dagen i budgeten för innevarande år 30 milj. 141 milj. inark och föreslagit att det 23672: mark för att inleda arbetet på en byggnad återstående beloppet, 111 milj. mark, måtte 23673: för Andra svenska lyceum i Helsingfors. anvisas i statsförslaget för nästa år. I an- 23674: På basen av detta beslut har åtgärder vid- slutning till skolstyrelsens förslag :iöreslås 23675: tagits för byggnadsföretagets genomförande. härmed, 23676: Nu framgår det emellertid att budgetpropo- 23677: sitionen för år 1956 inte upptar något anslag att Riksdagen mdtte i statsförslaget 23678: för att fortsätta byggnadsarbetet. Då det för ar 1956 anvisa 111 milj. mark för 23679: inte kan förutsättas att avbrott i arbetet att slutföra byggnadsarbetet pd ett 23680: finge förekomma, är det nödvändigt att skolhus för andra svenska lyceum i 23681: anslag beviljas för detta ändamål. I sitt Helsingfors. 23682: budgetförslag för år 1956 har skolstyrelsen 23683: Helsingfors den 17 september 1955. 23684: 23685: JohD. Österholm. Arthur La.rson. 23686: John Fonberg. Sven Högström. 23687: C. A. Öhman. Albin Wickman. 23688: Grels Teir. 23689: 1870 23690: 23691: IV,6sl. - :Rah.al. N:o 499. 23692: Suomennos. 23693: 23694: 23695: 23696: Österholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin toisen 23697: ruotsalaisen lyseon koulutalon rakennustyön loppuun 23698: saattamiseen. 23699: 23700: 23701: Eduskunnalle. 23702: 23703: Hallituksen esityksestä myons1 eduskunta moittanut rakennuskustannukset kaikkiaan 23704: kuluvan vuoden budjetissa 30 miljoonaa 141 miljoonaksi markaksi ja ehdottanut, että 23705: markkaa Helsingin toisen ruotsalaisen lyseon jälellä oleva määrä, 111 milj. mk, osoitettai- 23706: rakennuksen rakennustöiden aloittamiseen. siin ensi vuoden tulo- ja menoarviossa. Koulu- 23707: Tämän päätöksen perusteella on ryhdytty toi- hallituksen ehdotukseen yhtyen ehdotetaan 23708: menpiteisiin rakennushankkeen toteuttami- täten, 23709: seksi. Nyt ilmenee kuitenkin, että budjetti- 23710: esityksessä vuodelle 1956 ei ole lainkaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23711: määrärahaa rakennustyön jatkamiseksi. Kun tulo- ja menoarvioon 111 000 000 mar- 23712: ei voida edellyttää, että työssä saisi tapahtua kan määrärahan Helsingin toisen ruot- 23713: keskeytys, on välttämätöntä myöntää määrä- salaisen lyseon koulutalon rakennus- 23714: raha tähän tarkoitukseen. Budjettiehdotuk- töiden loppuun saattamiseksi. 23715: sessaan vuodelle 1956 kouluhallitus on il- 23716: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 23717: 23718: John Österholm. 0. A. öhma.n. Sven Bögström. 23719: John Forsberg. Arthur La.rson. Albin Wickman. 23720: Grels Teir. 23721: 1371 23722: 23723: tv,as2. - Rah.al. H:o 500. 23724: 23725: 23726: 23727: 23728: Karvikko ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yhteislyseon 23729: koulutalon rakentamiseen. 23730: 23731: 23732: Eduskunnalle. 23733: 23734: Turun yhteislyseo, joka aikoinaan siirret- maaliyhteislyseo. Uutta koulurakennusta var- 23735: tiin Käkisaimesta Turkuun, toimii nykyisin ten on sopiva tontti olemassa. Rakennuksen 23736: erittäin kurjissa olosuhteissa: pääasiassa ns. tilavuus on 32 200 m3 ja kustannusarvio 23737: vanhassa postitalossa, mikä on tarkoitukseen 225 000 000 mk. Piirustukset ovat valmiit. 23738: varsin huonosti sopiva. Luokkahuoneita on Katsoen siihen, että Turun yhteislyseon 23739: aivan riittämättömiin ja nekin yleensä sangen toiminta nykyisissä huonetiloissa on erit- 23740: pieniä, ja rakennus kokonaisuudessaan pal- täin vaikeata ja että koulun, muodostuak- 23741: velee koulun tarkoituksia kehnosti. Osit- seen normaalikouluksi, on välttämättä saa- 23742: tain on työskentely jouduttu hajoittamaan tava uusi koulurakennus, ehdotamme kun- 23743: muualle, lähinnä erääseen toiseen oppikou- nioittavasti, 23744: luun. Koulussa on tänä lukuvuonna toimivia 23745: luokkia 17 ja oppilaita 535. Pyrkijöiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23746: määrä on ollut niin suuri, että vain osa on tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 23747: saatettu kouluun ottaa - viime kevään pää- uudelle momentille 225 000 000 mark- 23748: sytutkinnossa pyrkijöistä otettiin vastaan kaa Turun yhteislyseon uuden koulu- 23749: 25 %. Koulusta on tarkoitus muodostaa nor- talon rakentamiseksi. 23750: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 23751: 23752: Irma Karvikko. Harras Kyttä. Mauno Jussila. 23753: 23754: 23755: 23756: 23757: 68 E 626/55 23758: 1372 23759: 23760: IV,a33. - Rah.al. N:o 501. 23761: 23762: 23763: 23764: 23765: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaan yhteiskoulun 23766: rakentamiseksi. 23767: 23768: 23769: E d u s k u n n a 11 e. 23770: 23771: Karjaan yhteiskoulu on perustettu Länsi- tamisen välttämättömä~si. Tätä varten on- 23772: Uudenmaan laajan alueen suomenkielisten kin jo ostettu noin 8 000 m2 suuruinen tontti 23773: vähemmistöjen kouluksi. Tämän tehtävän sekä ryhdytty hankkimaan rakennuspiirus- 23774: se on pystynyt täyttämään erikoisesti kes- tuksia. Rakennussuunnitelman toteuttaminen 23775: keisen asemansa vuoksi. Sijaiten maanteit- kokonaisuudessaan kohtaa kuitenkin sellaisia 23776: ten ja rautateitten solmukohdassa on se voi- vaikeuksia, ettei koulu ilman valtion tukea 23777: nut koota oiJPi!aita kaikista ympärillä ole- pysty sitä hoitamaan. Kun koulun oppilaat 23778: vista ruotsalaisista kunnista ja onkin koulun kokoontuvat laajalta alueelta eri kunnista, 23779: oppilaita tällä hetkellä 11 eri kunnasta. eivät ympäristön ruotsinkieliset kunnat voi 23780: Koulu on aikaisemmin pystynyt toimimaan tuntea mielenkiintoa Karjaan yhteiskoulun 23781: entisessä huoneistossaan tyydyttävästi sen ra~entamispulmia kohtaan, eikä Karjaan 23782: monista puutteista huolimatta. Kun koulun kauppalakaan voi katsoa koulun huoneisto- 23783: oppilasmäärä on kuitenkin jatkuvasti lisään- kysymyksen ratkaisua yksinomai:seksi velvolli- 23784: tynyt ja kun koulu on saanut oilreuden lukio- suudekseen. Kun sitäpaitsi paikkakunnan 23785: luokkien perustamiseen, on se joutunut etsi- rahalaitokset eivät kielisuhteiden vuoksi 23786: mään jotakin ratkaisua huoneistokysymyksel- tunne harrastusta asiaa kohtaan, nähdään 23787: leen. Tämä ei ole ollut mahdollista muulla Karjaan ja sen ympäristön suomenkielisen 23788: tavoin kuin jakamalla koulu toimimaan kol- väestön keskuudessa ainoana ratkaisuna val- 23789: messa eri paikassa, joitten välimatka on n. tion tuen saaminen koulurakennushankkeen 23790: 1 km. toteuttamiseksi. 23791: Huoneistokysymyksen tämänkaltainen rat- Kun Karjaan yhteiskoulun merkitystä 23792: kaisu voi olla kuitenkin vain tilapäinen. Rin- paikallisen suomenkielisen väestön sivistys- 23793: nakkaisluokkien tarve kasvaa ja koulu on tarpeiden tyydyttäjänä ei voida kiistää ja 23794: jälleen seuraavan lukukauden alkaessa huone- kun uuden koulurakennuksen rakentamistöi- 23795: pulan edessä. Lisäksi koulun joutuessa toi- hin olisi päästävä jo ensi vuoden aikana, eh- 23796: mimaan tällä tavoin monessa eri paikassa, dotamme edellä esitettyyn viitaten kunnioit- 23797: on siitä muiden hankaluuksien lisäksi se tavasti, 23798: haitta, että koulun hallinta käy hyvin vai- 23799: keaksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23800: Tässä tilanteessa on koulun johdon ollut tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 23801: pakko ryhtyä etsimään täydelleen uutta rat- kan määrärahan Karjaan yhteiskou- 23802: kaisua huoneistokysymykselle, jolloin se on lun rakentamistöiden aloittamiseksi. 23803: todennut kokonaan uuden koulutaJon raken- 23804: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 23805: 23806: Veikko Helle. Rainer Virtanen. Urho Kähönen. 23807: G. Henriksson. 0. Lindblom. Eino Saari. 23808: Martta Salmela-Järvinen. Saara Forsius. Esa Koivusilta. 23809: Unto Suominen. Bnno J. Sundman. Tyyne Paa.sivuori. 23810: Varma K. Turunen. 23811: 1373 23812: 23813: IV,634. - Rah.al. N:o 502. 23814: 23815: 23816: 23817: 23818: E. Kilpi ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin 23819: yhteislyseon koulutalon rakennustöiden aloittamiseen. 23820: 23821: 23822: E d u s k u n n a ll e. 23823: 23824: Uudenkaupungin yhteislyseo on eräs Kaupunki on puolestaan luovuttanut ilmai- 23825: maamme vanhimpia oppikouluja. Rakentuen seksi erittäin sopivan ja edullisen kouluton- 23826: vanhan alkeiskoulun pohjalle se muuttui tin uutta koulurakennusta varten. Myöskin 23827: vuonna 1895 5-luokkaiseksi ja edelleen vuo- kouluhallitus on jo kauan pitänyt koulun 23828: den 1902 syksystä 8-luokkaiseksi yliopis- uutta rakennusta kiireellisimpiin kuuluvana, 23829: toon johtavaksi yleislyseoksi. Sen koulura- ja ehdottanut myöskin sitä varten määrä- 23830: kennus on osittain peräisin jo vanhan alkeis- rahan ensi vuoden talousarvioon. Uuden 23831: koulun ajoilta, ja uusi, jatkettu osakin on koulutalon piirustukset ovat niinikään jo 23832: yli puolen vuosisadan ikäinen, puusta aikoi- pitkän aikaa olleet valmiina ja hyväksyt- 23833: naan rakennettu, vailla niin vesi- kuin läm- tyinä. 23834: pöjohtojakin sekä miltei kaikkia nykyisin Kun hallitus ei kuitenkaan, kouluhallituk- 23835: opetuksellisesti välttämättöminä pidettäviä sen ehdotuksesta huolimatta, ole ensi vuoden 23836: opetustiloja ja liikkumismahdollisuuksiakin, budjettiin ehdottanut mitään määrärahaa 23837: koulutyö kokonaisuudessaan on erittäin han- sanotun koulutalon rakentamista varten, 23838: kalaa. Kun se alunperinkin on ollut tarkoi- ehdotamme, 23839: tettu vain noin 150 oppilasta varten oppilai- 23840: den lukumäärän nyt noustessa suunnilleen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23841: kolminkertaiseksi tuosta määrästä, ovat työs- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan 23842: kentelyn mahdollisuudet helposti ymmärret- markan määrärahan Uudenkaupungin 23843: tävissä. Uuden koulutalon rakentaminen oli yhteislyseon uuden koulutalon raken- 23844: uusien valtion koulutalojen rakennusohjel- nustöiden aloittamiseksi. 23845: missa otettukin jo vuosia sitten huomioon. 23846: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 23847: 23848: Eino Kilpi. Judit Nederström-Lunden. 23849: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen. 23850: 1374 23851: 23852: IV,aar;. - Rah.al. N:o 503. 23853: 23854: 23855: 23856: 23857: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan lyseon kou- 23858: lurakennusta varten. 23859: 23860: 23861: E d u s k u n n a ll e. 23862: 23863: Kouvolan lyseossa on tällä hetkellä 729 tauden vuoksi kärsii huomattavasti. Koulu- 23864: oppilasta jakautuen oppilasmäärä. 23 luok- rakennuksen vanhuuden ja tontin ahtauden 23865: kaan. Koulussa on käytettävissä kuitenkin vuoksi ei nykyistä koulurakennusta kannata 23866: vain 13 luokkaa, joten opetuksessa on jou- käydä korjaamaan eikä laajentamaan, ja sen 23867: duttu noudattamaan melkein täydellistä vuo- vuoksi on myös Kouvolan kauppala lahjoit- 23868: rolukua. Kun lukioluokat ovat lisäksi jakau- tanut koululle uuden tontin erittäin sopi- 23869: tuneet eri linjoihin, tarvittaisiin kouluun toi- valta paikalta. Uuden koulun rakentaminen 23870: nen puoli luokkia lisää. V eiston opetusta ei Kouvolaan on koko Pohjois-Kymenlaakson 23871: koulussa ole voitu huonetilan puutteen kannalta eräs kiireellisimmistä valtion raken- 23872: vuoksi ollenkaan antaa. Voimistelusalissa, nustöistä. 23873: joka samalla on juhlasalina, joudutaan päi- Kaiken edellä olevan johdosta kunnioittaen 23874: vittäin pitämään 12-14 voimistelutuntia ja ehdotamme, 23875: laulun opetusta varten ei ole huonetilaa 23876: ollenkaan. Koulun ensimmäiselle Iuokalle voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23877: tiin 179 pyrkijästä ottaa vain 138. Luokkien tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 23878: puutteen vuoksi ei ensi vuonna voida ottaa kohdalle 2 000 000 markan suuruisen 23879: näinkään monta oppilasta ja kuitenkin on määrärahan piirustusten valmistami- 23880: varmaa, että pyrkijäin luku huomattavasti seksi Kouvolan lyseon uutta koulu... 23881: kasvaa. Tilanne Kouvolan lyseon kohdalla rakennusta varten. 23882: on nyt sellainen, että koko koulutyö tilanah- 23883: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 23884: 23885: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. R. Ballberg. 23886: 1375 23887: 23888: IV,aaa. - Rah.al. N:o 504. 23889: 23890: 23891: 23892: 23893: V. Virtanen ym;: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan 23894: tyttölyseon uudisrakennustöitä varten. 23895: 23896: 23897: E d u s k u n n a II e. 23898: 23899: Savonlinnan tyttölyseo kuuluu maamme tamaan Savonlinnan ja lähiympäristön työl- 23900: vanhimpiin. Sen toimintaa haittaa suuresti lisyystilannetta, sillä arvion mukaan tulee 23901: liian ahtaat ja epäkäytännölliset tilat. Edus- työttömyyttä esiintymään näillä seuduin 23902: kunta onkin tämän puutteen poistamiseksi viime työttömyyskautta enemmän. 23903: myöntänyt vuoden 1955 tulo- ja menoarviossa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 23904: määrärahan piirustusten hankkimiseksi Sa- nioittaen, 23905: vonlinnan tyttölyseon uudisrakennus- ja kor- 23906: jaussuunnitelmaa varten. Kun koulutiloista että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 23907: tyttölyseon kohdalla on mitä huutavin puute, tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mm·- 23908: olisi käsityksemme mukaan itse rakennustyö- kan suuruisen määrärahan Savonlin- 23909: hön ryhdyttävä nyt viipymättä, kun suunni- nan tyttölyseon uudisrakennustyötä 23910: telmat ja piirustukset ovat jo kunnossa. varten. 23911: Tämä työ tulisi myös huomattavasti helpot- 23912: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 23913: 23914: Viljo Virtanen. Niilo Nieminen. Onni Hiltunen. 23915: Edvard Pesonen. Irma Bamara. K. F. Haapasalo. 23916: 1376 23917: 23918: IV,637. - Rah.al. N:o 505. 23919: 23920: 23921: 23922: 23923: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta koulurakennuksen 23924: rakentamiseksi Savonlinnan tyttölyseolle. 23925: 23926: 23927: E d u s k u n n a ll e. 23928: 23929: Eräs koko Savon maakunnan vanhimpia teessa täytä edes alkeellisimpiakaan nyky- 23930: oppikouluja on Savonlinnan tyttölyseo. Se on aikaiselle oppikoulurakennukselle asetettavia 23931: palvellut laajaa maakuntaa nyt jo toista- perusvaatimuksia. Näissä olosuhteissa opetus- 23932: sataa vuotta, joten sillä on runsaasti sekä työ luonnollisesti kärsii jokaisessa vaihees- 23933: perinteitä että menestyksellisiä tuloksia. saan ja kaikilla luokilla. Niinpä koulutyö 23934: Savonlinnan kaupungin asukkaiden lisäksi joudutaan suorittamaan vuorolukuna, ja 23935: se on - milteipä suuremmaltakin osalta - esim. maaseutuoppilaiden käynnille tässä 23936: saattanut opintielle myös kaupunkia ympä- koulussa koituu tästäkin syystä voittamat- 23937: röivien tai sen lähellä olevien monilukuisten tomia vaikeuksia. Erikoisluokkien huoneistot 23938: lähipitäjien talonpoikais- ja työläiskotien tyt- ja mahdollisuudet puuttuvat koulusta koko- 23939: täriä. Tämän koulun mahdollisuudet täyttää naan. Niinikään voimistelusalia ei koululla 23940: tärkeä kasvatustehtävänsä ovat ratkaisevasti ole ensinkään. Juhla- sekä voimistelusalina 23941: parantuneet sen jälkeen kun siitä on tullut joudutaan käyttämään kolmesta asuinhuo- 23942: yliopistoon johtava oppilaitos, mikä tapahtui neesta väliseiniä osittain poistamalla saatua 23943: 1934, jolloin koulusta pääsivät ensimmäiset tilaa. Niinpä koulu on nykyisin joutunut 23944: ylioppilaat. hajaantumaan neljään eri rakennukseen, 23945: Tätä koulua, joka on laajalla alueella joista kaksi on omalla tontilla ja toiset kaksi 23946: ainoa yliopistoon johtava tyttökoulu, on kui- taas koulualueen ulkopuolella. Näihin ulko- 23947: tenkin jo vuosikymmenet rasittanut eräs var- puolella sijaitseviin rakennuksiin on ollut 23948: sin valitettava ja koulun työtä suuresti hait- pakko sijoittaa neljä luokkaa vuorolukuun 23949: taava epäkohta. Sen huoneisto-olosuhteet ovat sekä koko käsityönopetus. Oppilaat eivät voi 23950: nim. niin huonot, että niitä on nykyaikana milloinkaan kokoontua yht'aikaa koulun alka- 23951: pidettävä jo suorastaan uskomattomina, jaisiin eikä lopettajaisiin, vaan esim. viime 23952: miltei alkeellisina. Koulurakennus on näet jouluna pidettiin ns. ,kuusijuhla" eli siis 23953: alunperin rakennettu yksityisen henkilön joulujuhla kolmeen eri kertaan. 23954: käyttöön ja kodiksi, ja kun se on iältään jo Koulurakennus sijaitsee myös erittäin epä- 23955: yli puolivuosisataa vanha, saattaa jokainen edullisella paikalla. Se on vilkasliikenteisen 23956: kuvitella, miten vähän sopiva se on nyky- torin kulmauksessa, ja koulun pihamaa on 23957: aikaisen ja nimenomaan suuren oppikoulun kirjaimellisesti olematon, joten oppilaat jou- 23958: tyyssijaksi. tuvat välituntien aikoina olemaan- kadulla! 23959: Ensinnäkin rakennus on, ymmärrettävästi, Koulurakennukseen onkin opetusministeriön 23960: joka suhteessa ja joka suuntaan auttamatto- ja kouluhallituksen taholta kiinnitetty mo- 23961: man ahdas ja kiusallisen pieni. Esim. luokka- nessa yhteydessä huomiota ja moneen kertaan 23962: huoneet ovat niin pieniä, että oppilaat joutu- on sen puutteellisuus todettu lukuisten valtio- 23963: vat istumaan aivan seinän vieressä ja ikku- vallan edustajien taholta. Kaikki ovat olleet 23964: noiden välittömässä läheisyydessä; ja ilma yksimielisiä siitä, että Savonlinnan tyttö- 23965: pilaantuu siinä määrin, että tuntien aikana- lyseon uuden rakennuksen saaminen on kii- 23966: kin on avattava ikkunoita ja ovia, mistä reellisesti toteutettava. 23967: luonnollisesti sekä oppilaiden että opettajien Savonlinnan tyttölyseossa opiskelee syys- 23968: terveys suuresti kärsii. Rakennuksessa on lukukaudella 1955 kaikkiaan 649 oppilasta, 23969: vain kaksi kerrosta ja vanha kellarikerros, joista noin 43 % on lähikunnista, siis maa- 23970: joten se luonnollisestikaan ei missään suh- laiskodeista, ja oppilaiden joukossa on myös 23971: IV,637.- Rantamaa ym. 1377 23972: 23973: hyvin paljon siirtolaiskotien tyttäriä. Oppi- Kuten edelläolevasta on kiistattomasti käy~ 23974: lasmäärän kehitystä valaisemaan mainitta- nyt selväksi, olisi Savonlinnan tyttölyseolle 23975: koon, että vv. 1900-01 oli oppilaita 92, kiireellisesti rakennettava uusi koulutalo. 23976: vv. 1917-18 oli 119, vv. 1924-25 oli 201, V: n 1955 menoarviossa onkin varattuna 23977: vv. 1942-43 oli 305, vv. 1944-45 oli oppi- uudisrakennuksen suunnittelua varten 2 milj. 23978: laita 418 ja vv. 1953-54 heitä oli 564. Tämä mk, minkä turvin suunnittelutyötä on nyt 23979: luettelo osoittaa, että oppilasmäärä on koko sitten suoritettu jo niin pitkälle, että pää- 23980: ajan ollut voimakkaassa kasvussa ja että piirustukset ovat parhaillaan lopullisesti val- 23981: koulu on todellisen tarpeen vaatima. Lisättä- mistumassa. Suunnitellun uudisrakennuksen 23982: köön vielä, että viime vuosina on jouduttu tilavuus on 24 000 m3 ja kustannusarvio 23983: sellaiseen maakunnan kouluolojen ja nuori- 168 000 000 mk. 23984: son kasvatuksen kannalta tukalaan tilantee- Vihdoin lienee aiheellista lisätä, että koulu- 23985: seen, että uusia oppilaita ei voida ottaa kou- tilojen laajentamismahdollisuudet koulun ny- 23986: luun suorastaan uskomattoman suuren tilan kyisissä huoneolosuhteissa ovat aivan mah- 23987: puutteen tähden. Mainittakoon niinikään, dottomat ja että maakunnan kouluolot ovat 23988: että nyt syyslukukaudella 1955 !-luokkia on viime vuosina suorastaan kärjistyneet Savon- 23989: A, B, C, joilla jokaisella on 36 oppilasta, linnan tyttölyseon edellä kuvatun vaikean 23990: II-luokkia niinikään A, B ja C-luokat yli ahdinkotilan tähden. Kun asian vaatimat 23991: 40: n olevine oppilasmäärineen, samoin III- kouluviranomaisten tarkat tutkimukset ovat 23992: luokkia on niinikään A, B ja C-luokat, joissa selvillä, kun kouluhallituksen hyväksymin 23993: on keskimäärin oppilaita lähes 40, edelleen näkökohdin valmistetut, tässä tarkoitetun 23994: IV-luokkia on niitäkin vielä A, B ja C-luok- uudisrakennuksen piirustukset ovat parhail- 23995: kia ja oppilaita niillä keskimäärin 35 luok- laan rakennushallituksessa viimeisteltävinä, 23996: kaa kohden, V-luokkia on A ja B-luokat, ei pitäisi tämän, koko Itä-Savon maakuntaa 23997: joilla oppilaita keskimäärin 30, VI-luokkia pahasti häiritsevän koulukysymyksen poista- 23998: on niitäkin vielä A ja B-luokat ja niillä miseksi enää olla mitään asiallisia esteitä, 23999: oppilaita keskimäärin 31, VII-luokalla on 31, joten suunnitelman toteuttamiseen olisi kii- 24000: VIII-luokalla 23 ja IX-luokalla 21 oppilasta, reellisesti käytävä käsiksi ja se viipymättä 24001: eli yhteensä 649. . toteutettava. 24002: Mainittakoon vielä, että esim. viime ke- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 24003: väänä I-luokalle pyrkineistä 147 oppilaasta nioittaen, · 24004: saatettiin ottaa kouluun vain 70, joten säälit- 24005: tävää ja taitoon ja edellytyksiin perustu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24006: matonta karsintaa on pakko harjoittaa. Kun tulo- ja menoarvioon 168 000 000 mar- 24007: varsinaisia luokkahuoneita on vain 11 ja toi- kan määrärahan uuden kouluraken- 24008: mivia luokkia 19, saattaa jokainen kuvitella, nuksen rakentamiseksi Savonlinnan 24009: miten hankalaksi tuloksiin johtava opetustyö tyttölyseolle. 24010: tällaisissa olosuhteissa joutuukaan. 24011: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1955. 24012: 24013: Antti J. Rantamaa. Sylvi Halinen. 24014: Edvard Pesonen. Eino Palovesi. 24015: Marja Lahti. Aukusti Pasanen. 24016: Onni Mannila. Onni Hiltunen. 24017: 1378 24018: 24019: IV,aas. - Rah.al. H:o 506. 24020: 24021: 24022: 24023: 24024: Pohjala ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin tyttölyseon 24025: lisärakennusta varten. 24026: 24027: 24028: E d u s k u n n a 11 e. 24029: 24030: Porin tyttölyseon koulurakennuksessa val- mään tehtävänsä maakunnan huomattavana 24031: litsee nykyään sietämätön tilanahtaus. Oppi- opinahjona. 24032: lasmäärä on jatkuvasti kasvanut. Koulussa Porin tyttölyseolle voidaan saada kunnol- 24033: on nykyään 19 luokkaa ja 628 oppilasta. liset työmahdollisuudet vain rakentamalla 24034: Näiden oppilaitten elintila koulun suojissa kyllin tilava lisärakennus koulutontille. Tätä 24035: on jo asiantuntijoiden lausuntojen perus- varten on jo piirustuksetkin olemassa. · 24036: teella tuottanut varsin suuria terveydellisiä Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 24037: haittoja. 24038: Porin tyttölyseo on kunniakkaalla työ- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24039: sarallaan suorittanut uraa uurtavaa työtä jo tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 24040: 75 vuotta, ja olisi sille ehdottoman välttä- kan määrärahan Porin tyttölyseon 24041: mätöntä, että se jatkuvasti pystyisi täyttä- lisärakennusta varten. 24042: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1955. 24043: 24044: Kyllikki Pohjala. Arvo Salminen. Aune Innala. 24045: Antti J. Rantamaa. Irma Hamara. Saara Forsius. 24046: Lauri Järvi. Matti Raipala. 24047: 18'79 24048: 24049: IV,aa9. - Rah.al. N:o 507. 24050: 24051: 24052: 24053: 24054: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen lyseon sisus- 24055: tustöiden stwrittamiseksi. 24056: 24057: 24058: E d u s k u n n a 11 e. 24059: 24060: Seinäjoen lyseon koulutalo on rakenteilla, ja Laadittu kustannusarvio sisustustöitä var- 24061: sen on määrä valmistua ensi syyskuun alkuun ten on 18 750 000 markan suuruinen. Koulu- 24062: mennessä. Tämän mukaisesti onkin ensi vuo- hallitus on määrärahaa puoltanut. Seinäjoen 24063: den tulo- ja menoarvioon otettu määrärahat lyseon valmistuva koulutalo on ns. aineluok- 24064: talonmies-lämmittäjän palkkaamiseksi 1. 8. kajärjestelmää, jossa kullakin aineella on 24065: 56 alkaen ja kolmen siivoojan 1. 9. 56 alkaen. omat luokkansa, joten oppilaat joutuvat 24066: Koulun sisustusmääräraha kuitenkin puut- kutakin tuntia varten muuttamaan luokasta 24067: tuu. Jos tätä määrärahaa ei saada ensi vuo- toiseen. Kussakin luokassa täytyy siis olla 24068: den tulo- ja menoarvioon, ei uutta koulutaloa täysi määrä pulpetteja, ja näiden täytyy olla 24069: voida ottaa käyttöön ensi vuoden syksynä. korkeussäätöisiä, koska erikokoiset oppilaat 24070: Tämä on kuitenkin välttämätöntä, koska Sei- joutuvat käyttämään samoja pulpetteja. 24071: näjoen lyseo on vielä ilman omaa koulutaloa Tämä vaikuttaa kustannusarviota kohotta- 24072: ja toimii Seinäjoen tyttölyseon muutenkin vasti. 24073: riittämättömissä suojissa. Ensi syksynä ti- Edellä esittämämme perusteella kunnioit- 24074: lanne käy aivan kestämättömäksi, klm ns. taen ehdotamme, 24075: suuret ikäluokat alkavat pyrkiä kouluihin. 24076: Sisustusmäärärahat on myös saatava ajoissa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24077: sillä kalustojen toimitusaika on 3-4 kuu- tulo- ja menoarvioon 18 750 000 mar- 24078: kautta. kan määrärahan Seinäjoen lyseon si- 24079: sustustöiden suorittamista varten. 24080: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 24081: 24082: Mauri Seppä. Jaakko Hakala. 24083: 24084: 24085: 24086: 24087: 69 E 626/55 24088: 1380 24089: 24090: IV,a4o. - Rah.al. N:o 508. 24091: 24092: 24093: 24094: 24095: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen tyttölyseon 24096: koulurakennuksen laajennustöitä varten, 24097: 24098: 24099: E d u s k u n n a 11 e. 24100: 24101: Seinäjoen tyttölyseo toimii jatkuvasti ta- nus, jonka piirustukset myöskin oli laadittu. 24102: vattoman ahtaissa, vanhoissa ja huonokuntoi- Hanke jäi kuitenkin sotien vuoksi toteutta- 24103: sissa koulutiloissa. Puinen koulurakennus, matta. 24104: joka on alunperin rakennettu viisiluokkaista Yksityiskoulun aikana rakennettu kivi- 24105: keskikoulua varten, on vuodelta 1914 ja epä- rakennus, joka vuodesta 1944 on ollut Seinä- 24106: käytännöllisesti laajennettu 8-luokkaista kou- joen lyseon käytössä, mutta kuuluu Seinä- 24107: lua varten vuonna 1919. Joitakin vuosia sit- joen tyttölyseon omistukseen, sisältää 6 luok- 24108: ten rakennushallitus totesi, että koulua ei kahuonetta ja voimistelusalin. Tämän raken- 24109: enää kannata korjata, vaan se olisi vähitel- nuksen laajentamisella voitaisiin päästä tyy- 24110: len poistettava koulukäytöstä. dyttäviin koulutiloihin. 24111: Koulun oppilasmäärä on nykyään 651. Rakennushallituksessa on laadittu piirus- 24112: Luokkina käytettyjen huoneiden pinta-ala on tukset tämän rakennuksen laajentamista var- 24113: 490 m2 ja kuutiotilavuus 1 680 m3. Koko ten, ja valtioneuvosto myönsi elokuussa 1953 24114: koulutalossa ei ole oppilasta kohden lattia- 1 milj. markkaa rakennustöiden suunnittelua 24115: tilaa kuin vajaa 1 neliömetri, vaikka otetaan varten, mikä on jo myöskin suoritettu. Pii- 24116: huomioon sali, aulat ja käytävätkin. Luok- rustukset ovat siten täysin valmiit, samoin- 24117: kia on 20. Koulua on käytävä useassa vuo- kuin myös kustannusarvio ja pohjatutkimuk- 24118: rossa ja aula, voimistelusali, pukuhuone, ko- set. Kun näissä kahdessa vähäisessä koulu- 24119: koelmatila ja opettajainhuone on otettu oppi- talossa toimivat n. 1100 oppilaan koulut ja 24120: lasluokkain käyttöön. Lisäksi puuttuvat kun tyttölyseon käytettävissä oleva rakennus 24121: kaikki erikoisopetusta varten tarvittavat ti- on kohta koulukäyttöön kelpaamaton, olisi 24122: lat. Oppilasmäärän yhä kasvettua jo entuu- laajennustyöt aloitettava mahdollisimman 24123: destaankin liian pienet luokkahuoneet ovat pian. 24124: käyneet niin ahtaiksi, etteivät oppilaat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24125: mahdu enää niihin sisään. Koko koulussa ei nioittavasti, 24126: ole yhtään normaalikokoista luokkaa. Se on 24127: kuitenkin ollut valtion kouluna jo vuodesta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24128: 1930, jona aikana ei ole rakennettu mitään tulo- ja menoat>vioon 20 Pl. II luvun 24129: lisätilaa. Vaivoin on saatu hankituksi kaksi uudelle mornentille 40 000 000 markan 24130: huonetta koulun ulkopuolelta. määrärahan Seinäjoen tyttölyseon 24131: Jo vuonna 1941 oli valtion tarkoitus laa- koulurakennuksen laajennustöitä var- 24132: jentaa koulutiloja rakentamalla lisäraken- ten. 24133: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 24134: 24135: Aune Innala. Niilo Honkala. 24136: Irma Hamara.. Lauri Järvi. 24137: Saara Forsius. 24138: 1381 24139: 24140: IV,64t. - Rah.al. N:o 509. 24141: 24142: 24143: 24144: 24145: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän nor- 24146: maalilyseon lisärakennuksen rakennustöiden aloittamiseksi. 24147: 24148: 24149: Eduskunnalle. 24150: 24151: Jyväskylän yhteislyseo, joka kuluvan syys- Rakennustöiden jättäminen yksinomaan 24152: kuun alusta lukien muuttui normaalilyseoksi, työttömyysvaroilla suoritettavaksi ei liene 24153: tarvitsee välttämättä lisärakennuksen. Lisä- onnistunut ratkaisu. Siksi ehdotammekin, 24154: rakennuksen piirustukset ovat kouluhallituk- 24155: sessa valmistumisvaiheessa. Jyväskylän kau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24156: punki on lahjoittanut rakennussuunnitelman tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 24157: vaatiman lisäalueen koulutonttiin. Kiireelli- kan määrärahan Jyvtäskylän normaali- 24158: syysjärjestyksessä on kouluhallitus asettanut lyseon lisärakennuksen rakennustöiden 24159: tämän suunnitelman toteuttamisen ensimmäi- aloittamista varten. 24160: selle tilalle Jyväskylässä lähiaikoina työn alle 24161: joutuvista oppikoulurakennuksista. 24162: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 24163: 24164: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen. Aleksi Kiviaho. 24165: 1382 24166: 24167: IV,642, - Rah.al. N:o 510. 24168: 24169: 24170: 24171: 24172: Lukkarinen .ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän tyt- 24173: tölyseon koulurakennuksen suunnittelutöitä varten. 24174: 24175: 24176: E d u s k u n n a 11 e. 24177: 24178: Maamme vanhin suomalainen tyttölyseo, tamisella. Eduskunta on tämän todennutkin 24179: tänä syksynä 92. toimintavuotensa aloittanut ottaessaan hallituksen esityksestä tämän vuo- 24180: Jyväskylän tyttölyseo toimii sangen ahtaissa den tulo- ja menoarvioon 2 milj. markkaa 24181: ja puutteellisissa olosuhteissa. Koulussa on piirustus- ja suunnittelutöitä varten. Myös 24182: nyt 494 oppilasta, jotka joutuvat suoritta- Jyväskylän kaupunki on pyrkinyt helpotta- 24183: maan opiskelutyötään kahdessa vuorossa maan tilannetta asettamalla ilmaiseksi uutta 24184: aivan liian ahtaissa luokkahuoneissa, käytä- koulutaloa varten erittäin sopivan tontti- 24185: vissä ja pienessä keittiössä, jopa eräillä tun- alueen. Koska hallitus ei kuitenkaan ole eh- 24186: neilla etäämpänä Kasvatusopillisen korkea- dottanut määrärahaa koulun rakennushank- 24187: koulun suojissa ja kaupungin omistamissa keen eteenpäin viemiseksi, ehdotamme kun- 24188: huoneistoissa. Koulussa ei myöskään ole eri- nioittaen, 24189: koisluokkia, ei havaintovälineitten sijoitus- 24190: paikkoja, ei opettajia varten yhteisiä neu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24191: vottelutiloja eikä muita koulutyölle tarpeel- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 24192: lisia tiloja. Vain osa kouluun pyrkivistä ja kohdalle 50 miljoonan mMkan mäii·rä- 24193: pääsytutkinnossa hyväksytyistä oppilaista rahan Jyväskylän tyttölyseon uuden 24194: voidaan syksyisin kouluun ottaa. koulurakennuksen suunnittelutyön jat- 24195: Koulun kohdalla vallitsevan suorastaan kamista ja rakennustyön alkamista 24196: katastrofaalisen tilanteen korjaaminen käy varten. 24197: mahdolliseksi vain uuden koulutalon raken- 24198: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 24199: 24200: Impi Lukkarinen. Arvo Ahonen. 24201: Matti Koivunen. Artturi Koskinen. 24202: 1383 24203: 24204: IV,643. - Rah.al. N:o 511. 24205: 24206: 24207: 24208: 24209: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilomantsin keski- 24210: koulun rakentamiseen. 24211: 24212: 24213: Ed usku :il nalle. 24214: 24215: Ilomatsin keskikoulun oppilasmäärä on vuo- telu-, piirustus-, laulu-, luonnonhistorian ja 24216: desta 1946 lähtien noussut 137: stä 162: een maantiedon-, fysiikan ja kemian- sekä kir- 24217: ja sen oletetaan lisääntyvän lähimpien viiden jasto- ja lukusalit. Rehtorilla ei ole kansliaa. 24218: vuoden aikana 300:aan. Koulu toimii raken- Opettajien huone on liian pieni. Lisäksi 24219: nuksessa, jota ei ole alun perin kouluksi ra- puuttuu muita tarvittavia huoneistoja ja ra- 24220: kennettu. Näin ollen rakennus ei vastaa lmu- kennelmia. On selvää, ettei opetustehoa voida 24221: lulle asetettuja vaatimuksia. Seinät ja keskus- saada tällaisessa koulutalossa parhaaksi mah- 24222: lämmityslaitteet ovat niin heikot, että lämpö- dolliseksi. 24223: tila voi talvipakkasilla vaihdella eri luokissa Edellä olevasta käy selville, ettei koulutyö 24224: 8-21 asteeseen. Useimmissa luokissa on ik- voi jatkua entisessä, koulun käytettävissä 24225: kunoita vähän ja nekin pieniä. Luokkien olevassa rakennuksessa, vaan Ilomantsiin on 24226: ilmatilavuus vaihtelee 2.3-3.6 m3 oppi- saatava uusi, ajanmukainen koulutalo. Ra- 24227: lasta kohti. Normaalisti sen pitäisi olla 5.5 kennushallitus onkin jo laatinut uuden kou- 24228: m3. Luokissa on luonnollisesti suuri tilan ah- lutalon piirustukset ja kustannusarvion, jol- 24229: taus. Poikien veistosaliksi on kunnostettu en- loin on otettu huomioon koulun muuttumi- 24230: tinen autotalli, joka on tarkoitukseen aivan nen lyseoksi. Suunnitelman mukaisen koulu- 24231: sopimaton. On selvää, ettei mainitunlaisessa talon tilavuus olisi 21 300 m3 ja kustannus- 24232: koulurakennuksessa oppilaiden terveydentila arvio 150 000 000 markkaa. Koulutalon ra- 24233: voi pysyä hyvänä. Niinpä Ilomantsin I kun- kentamiseen voitaisiin siis ryhtyä heti. 24234: nanlääkäri T. Koistinen on Ilomantsin kun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 24235: nan terveydenhoitolautakunnan valtuutta- 24236: mana antanut lausunnon, jossa hän toteaa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24237: ettei koulu, terveydelliset seikat huomioon tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 24238: ottaen, täytä sille asetettavia kohtuullisia kaa Ilomantsin keskikoulun rakennus- 24239: vaatimuksia. töiden aloittamiseksi. 24240: Koulun erikoisluokista puuttuvat koko- 24241: naan: tyttöjen käsityöluokka, juhla-, voimis- 24242: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 24243: 24244: Pauli Puhakka. Heikki Soininen. Otto Muikku. 24245: Toivo Niiranen. Vieno Simonen. Antti Kukkonen. 24246: Arvi Ikonen. Juho Karvonen. Varma K. Turunen. 24247: R. Hallberg. Kalle Kauhanen. 24248: 1384 24249: 24250: IV,644, - Rah.al. N:o 512. 24251: 24252: 24253: 24254: 24255: Ikonen ym..: Määriirahan osoittatnisesta Nurmeksen yhteis- 24256: lyseon lisärakennustöiden jatkamiseksi. 24257: 24258: 24259: Eduskunnalle. 24260: 24261: Nurmeksen yhteislysoon koulutalo on ra- töitä voitaisiin edelleen jatkaa, on välttämä- 24262: kennettu v. 1905 5-luokkaista yksityistä töntä, että vuoden 1956 talousarvioon vara- 24263: keskikoulua varten. Luokkahuoneita on 8 taan vähintään 50 000 000 markan lisämäärä- 24264: sekä yksi erityisluokka voimistelusalin lisäksi. raha. 24265: Yhteislyseossa toimii 13 luokkaa ja oppilaita Nurmeksen alueella ei ole esiintynyt työt- 24266: on ollut 400. Tavattoman tilanahtauden tömyyttä moniin vuosiin, joten työttömyys- 24267: vuoksi yhteislyseo tarvitsee lisärakennuksen, varoja ko. rakennustoiminnan jatkamiseen 24268: jota varten tontilla on tilaa ja joka on suun- ei ole mahdollisuus saada, joten on varsinai- 24269: niteltu siten, että nykyisen puurakennuksen sia budjettivaroja silloin käytettävä, että ra- 24270: tultua täysin kelpaamattomaksi uusi lisära- kennustoimintaa voidaan ylläpitää. 24271: kennus voidaan laajentaa. Lisärakennuksen Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 24272: piirustukset ovat valmiit ja tilavuus on 24273: 15 370 m3 ja kustannusarvio 106 000 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24274: markkaa. Nurmeksen yhteislyseon lisäraken- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II lu- 24275: nusta varten hallitus esitti v. 1955 varsinai- vun 6 momentille 50 000 000 markkaa 24276: seen talousarvioon 30 000 000 markkaa. Että Nurmeksen yhteislyseon lisämkennuk- 24277: sen töitten jatkamista varten. 24278: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 24279: 24280: Arvi Ikonen. Juho KarvoneiL Vieno Simonen. 24281: Antti Kukkonen. Kalle Kauhanen. Heikki Soininen. 24282: Varma K. Turunen. Pauli Puhakka. Toivo Niiranen. 24283: R. Hallberg. Otto Muikku. 24284: 1385 24285: 24286: IV,645. - Rah.al. N:o 513. 24287: 24288: 24289: 24290: 24291: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähuoneiden raken- 24292: tamiseksi Kemijärven yhteislyseolle. 24293: 24294: 24295: E d u s k u n n a 11 e. 24296: 24297: Kannatusyhdistyksen toimesta alkoi toi- lisähuoneita, mikä vaikeuttaa koulun toimin- 24298: mintansa vuonna 1925 Kemijärven taaja- taa. Kun tilanne on tällainen, olisi välttämä- 24299: väkisessä yhdyskunnassa viisiluokkainen yh- töntä kiireesti rakentaa lisää luokkahuoneita 24300: teiskoulu, jolle kannatusyhdistys hankki ton- ja muuta huonetilaa, että koulu voisi toimia 24301: tin ja rakennutti koulutalon vuonna 1928. kunnollisesti sen suuren oppilasmäärän ope- 24302: Mainittu koulu luovutettiin valtiolle tont- tustyön suorittamisessa, mikä koulussa nyt 24303: teineen ja rakennuksineen sekä koulukalus- on ja tulee vastaisuudessakin olemaan. 24304: toineen ja opetusvälineineen ja muine irtai- Koulun tarvitsemain huoneiden rakenta- 24305: mistoineen vuonna 1949 ja syyskuun 1 päi- minen on kiireellinen ja välttämätön ennen 24306: vänä 1953 koulu muutettiin kahdeksanluok- syyskuun 1 päivää 1956 siihenkin nähden, 24307: kaiseksi yliopistoon johtavaksi yhteislyseoksi. että Kemijärven kunta, joka on koulua var- 24308: Kun koulu on sen laajan maakunnan ainoa ten antanut kirkonkylän kansakoulusta luok- 24309: oppikoulu, jonka alueen muodostaa Kemijär- kahuoneita mainittuun päivään asti, ei voi 24310: ven kunta sen ympärillä olevine kuntineen, niitä enää sen jälkeen antaa yhteislyseon 24311: on kouluun pyrkijöitä ollut paljon ja on käytettäväksi, koska kansakoulun oppilas- 24312: siinä ollut yli 300 oppilasta ja on edelleen- määrä on nyt jo niin suuri, että se tuottaa 24313: kin. Tästä suuresta oppilasmäärästä johtuen suuria vaikeuksia kansakoulun toiminnalle, 24314: on pitänyt perustaa viidelle alimmalle Iuo- ja nyt on jo pakko kuljettaa autoilla po. 24315: kalle rinnakkaisluokat. koulupiirin oppilaita opettajineen toiseen 24316: Kun koulutalo on rakennettu viisiluok- koulupiiriin joka päivä edes takaisin, mikä 24317: kaista koulua varten eikä silloin ole osattu maksaa paljon. 24318: ottaa huomioon sitä, että koulun oppilas- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 24319: määrä nousee niin suureksi, että sen viidelle dotamme, 24320: Iuokalle on perustettava rinnakkaisluokat ja 24321: että se laajenee 8-luokkaiseksi kouluksi, on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24322: koulurakennuksen luokkahuoneiden määrä tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 24323: ja muu koulun tarvitsema huonetila riittä- kan määrärahan luokka- ja muiden 24324: mätön. Huonetilan puutteen vuoksi on ollut huoneiden rakentamiseksi valtion omis- 24325: pakko hankkia koulua varten useista taloista tamalle Kemijärven yhteislyseolle. 24326: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 24327: 24328: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. 24329: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto. 24330: J. F. Pöykkö. 24331: 1386 24332: 24333: IV,a4a. - Rah.al. N:o 514. 24334: 24335: 24336: 24337: 24338: ·Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän yhteisly- 24339: ~eon koulurakennuksen rakentamiseksi. 24340: 24341: 24342: 24343: Ed u s kun n a U e. 24344: 24345: Kittilään perustettiin vuonna 1928 yksi- muut suunnitelmat, kustannusarvion päät- 24346: tyinen viisiluokkainen keskikoulu, jolle heti tyessä n. 200 miljoonaan markkaan. Koulun 24347: per~stamisen jälkeen kannatusyhdistyksen tyydyttävän toiminnan kannalta uuden kou- 24348: toimesta hankittiin oma tarkoituksenmukai- lurakennuksen aikaansaaminen on välttämä- 24349: nen kouluhuoneisto. Sodan aikana rakennuk- tön ja kiireellinen tehtävä. Nykyisin käy- 24350: set tuhoutuivat ja niiden tilalle valtion toi- tössä oleva rakennus jäisi sen jälkeen alku- 24351: mesta rakennettiin oppilasasuntolaksi tarkoi- peräiseen suunniteltuun tarkoitukseensa op- 24352: tettu huoneisto. Vuodesta 1951 alkaen koulu pilasasuntolaksi. 24353: toimii 8-luokkaisena valtion yhteislyseona ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24354: on koulun oppilasmäärä noin 250. Koulu nioittaen, 24355: toimii nykyisin kahdessa vuorossa erittäin 24356: ahtaissa ja matalissa asuinhuoneiksi tarkoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24357: tetuissa huoneissa. Luokkahuoneissa ilmatila tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 24358: oppilasta kohden ei nouse edes kahteen kuu- uudelle momentille 100 000 000 mar- 24359: tiometriin. Keväällä 1953 on kouluhallituk- kan määrärahan Kittilän yhteislyseon 24360: sen toimesta hankittu uuden koulurakennuk- koulurakennuksen rakennustöiden 24361: sen rakentamiseksi tarvittavat piirustukset ja aloittamiseksi. 24362: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 24363: 24364: Erkki Koivisto. Arvo Salminen. 24365: Markus Niskala. Niilo Ryhtä. 24366: Lauri Järvi. 24367: 13S7 24368: 24369: IV,647. - Rah.al. N:o 515. 24370: 24371: 24372: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän yhteislyseon 24373: rakentamiseen. 24374: 24375: 24376: E d u s k u n n a ll e. 24377: 24378: Kittilän yhteiskoulu perustettiin v. 1928 telee ilmakuutiomäärä oppilasta kohden jopa 24379: yksityisenä keskikouluna. Kohta perustami- 1.5-2 m3:n välillä. Lisäksi koulun on toi- 24380: sen jälkeen sille kyettiin hankkimaan oma mittava kahdessa vuorossa, joista 6 aamu- 24381: huoneisto, joka jotenkin vastasi koulun sen ja 4 iltavuoroa. Todennäköisesti kouluhuo- 24382: aikaisia tarpeita. Sodan aikana saksalaiset neiston ahtaudesta johtuen on koulun oppi- 24383: tuhosivat rakennuksen ja sen tilalle raken- laiden keskuudessa esiintynyt usein sairauk- 24384: nettiin valtion toimesta oppilasasuntola,ksi sia. 24385: tarkoitettu huoneisto. Sellainen katsottiin Koulun tyydyttävän toiminnan kannalta 24386: tarvittavan, koska tiedettiin kouluun tule- on uuden koulurakennuksen rakentaminen 24387: van oppilaita sangen laajalta alueelta. Myö- aivan välttämätöntä. Sen jälkeen voitaisiin 24388: hemmin oli tarkoitus rakentaa varsinainen nykyisin kouluhuoneistona käytettävää ra- 24389: koulurakennus. Koulun kannatusyhdistys kennusta käyttää tarkoitukseen, jota varten 24390: hankki piirustuksetkin uuden kouluhuoneis- se aikoinaan rakennettiin. Kokemus on ni- 24391: ton rakentamista varten, mutta ei onnistunut mittäin osoittanut, että näissä oloissa toi- 24392: saamaan rakennuksen rahoitusta järjestyk- miva, laajalta alueelta oppilaansa saava 24393: seen. Kun koulu sitten v. 1950 muutettiin oppikoulu tarvitsee myös oppilasasuntolan, 24394: 8~luokkaiseksi yhteislyseoksi, eivät nama sillä kaikkien kouluun pyrkivien sijoittami- 24395: suunnitelmat enää kelvanneet, koska ne oli nen tavallisen maalaiskylän yksityisasuntoi- 24396: tehty 5-luokkaista koulua varten. hin tuottaa vaikeuksia. 24397: Vuoden 1951 syksyllä koulu otettiin val- Keväällä 1953 laadittiin kouluhallituksen 24398: tion haltuun, mutta se toimii edelleen oppi- toimesta piirustukset ja muut tarvittavat 24399: lasasuntolarakennuksessa. Koulussa on ny- suunnitelmat uuden koulurakennuksen ra- 24400: kyään n. 250 oppilasta. Melkein kaikkien kentamiseksi. Sen jälkeen on odotettu mää- 24401: Lapin läänin kuntien nuorisoa opiskelee rärahojen varaamista tarkoitukseen, mutta 24402: snna. Se onkin luonnollista, koska tämä turhaan. Mainittakoon lopuksi, että paikka- 24403: koulu on maamme pohjoisin yliopistoon joh- kunnalla on nykyään jatkuvasti, mutta var- 24404: tava oppikoulu. Kouluhuoneiston puutteelli- sinkin syys- ja talvikausina, ammattitaitoista 24405: suuden ja pienuuden vuoksi opetus joudu- rakennustyövoimaa työttömänä, joten koulun 24406: taan antamaan olosuhteissa, jotka ovat kaiken rakentamisella voitaisiin helpottaa työttö- 24407: arvostelun alapuolella. Luokkahuoneina käy- myystilannetta tämän ammattiryhmän kes- 24408: tetyt huoneet ovat, yhtä lukuunottamatta, kuudessa. 24409: tavallisia asuinhuoneita. Näitä, asuinhuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 24410: neiksi tarkoitettuja, on opetushuoneina 7, kunnioittaen, 24411: mutta ne ovat niin pieniä, että näiden seitse- 24412: män pienen ja yhden suuremman luokka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24413: huoneen yhteenlaskettu pinta-ala on vain tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II lu- 24414: 233 m2. Kun huoneet ovat tava1lisia asuin- vun uudelle momentille 60 000 000 24415: huoneita, on niiden tilavuus hyvin pieni. markkaa Kittilän yhteislyseon raken- 24416: Oppilaita täyteen ahdetuissa huoneissa vaih- nustöiden aloittamiseksi. . 24417: He1singissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 24418: 24419: Toivo Friman. J. F. Pöykkö. 24420: Vilho Väyrynen. Eino Tainio. 24421: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 24422: 70 E 626/55 24423: 1388 24424: 24425: IV,a4s. - Rah.al. N:o 516. 24426: 24427: 24428: 24429: 24430: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Bergmanin kou- 24431: lun koulutalon rakentamiseen. 24432: 24433: 24434: E d u s k u n n a 11 e. 24435: 24436: Vuonna 1936 kuollut maanmittausinsinööri kouluun ottaa. Niinpä yli 70 vuotta vanhassa 24437: K. L .•J. Bergman laatimassaan testamentissa Tiilään koulutilan päärakennuksessa on ta- 24438: lahjoitti valtiolle omaisuutta noin 18 milj. vaton tilan ahtaus, koska siinä annetaan po- 24439: markan arvosta ehdolla, että näillä varoilla jille opetusta mm. puutöissä ja tytöille kan- 24440: perustetaan hänen nimeään kantava ammatti- kaan kudonnassa ym. Vain osa oppilaita voi- 24441: koulu Karjalan Kannakselle poikia ja tyttöjä daan sijoittaa koulun suojiin asumaan ja 24442: varten, jossa oppilaitoksessa oli annettava opettajillakin on perin puutteelliset asunnot. 24443: maatalousnuorisolle soveltuvaa ammattiope- Tämän vuoksi on aivan välttämätöntä, että 24444: tusta. Sitten, kun valtioneuvosto oli päättä- tälle valtion ainoalle aiemmalle kotiteollisuus- 24445: nyt ottaa lahjoituksen vastaan, perustettiin oppilaitokselle rakennetaan tarkoitustaan vas- 24446: 3 vuotta sitten Askolan kuntaan Bergmanin taava koulurakennus opetussaleineen ja oppi- 24447: koulu puheena olevilla varoilla valtion omis- lasasuntoloineen. 24448: tamaksi kouluksi. Tämän oppilaitoksen perus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 24449: taminen on täysin vastannut tarkoitustaan, 24450: koska alueella on 7 pitäjää, joissa ei ole oppi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24451: koulua. Kun po. varoilla ostettiin maatila tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mark· 24452: sillä olevine rakennuksineen ja eräitä lisä- kaa Bergmanin koulun koulutalopii- 24453: rakennuksia, niin nämä eivät ole osoittautu- rustusten hankkimiseen sekä rakennus- 24454: neet tarkoitustaan vastaaviksi oppilaitoksen töiden aloittamiseen. 24455: käytössä. Mm. kaikkia hakijoita ei ole voitu 24456: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 24457: 24458: Matti Mattila. Esa. Koivusilta.. Yrjö Sinkkonen. 24459: 1389 24460: 24461: IV,649. - Rah.al. N:o 517. 24462: 24463: 24464: 24465: 24466: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen 24467: keskusammattikoulun rakennustöitä varten. 24468: 24469: 24470: Eduskunnalle. 24471: 24472: Keski-Suomen keskusammattikoulun raken- lun valmistumisen tärkeyttä ei ymmärret- 24473: tamiseen on tähän mennessä käytetty varoja täisi. Ensi vuoden talousarvioesitykseensä 24474: noin 562 miljoonaa markkaa. Koulun val- hallitus ei ole merkinnyt rakennusvaroja 24475: mistuminen alkaisi nyt olla käden ulottu- ammattikoululle lainkaan. Rakennustöiden 24476: villa. Varoja siihen vielä tarvittaisiin noin jatkaminen jäisi näin ollen riippuvaiseksi 24477: 125 miljoonaa markkaa. Kun kuluvan vuo- siitä, näkeekö hallitus tarkoituksenmukaiseksi 24478: den talousarvioon eräiden aloitteiden poh- myöntää siihen valtion huonerakennusmo- 24479: jalla eduskunnan hyväksymä 33.7 miljoonan mentin varoja. Kaikki seikat puhuvat kui- 24480: markan määräraha jostain syystä on vielä tenkin sen puolesta, että koulu olisi saatava 24481: tarkoitukseensa käyttämättä, niin ensi vuoden valmiiksi ensi vuoden aikana. Talousarviossa 24482: talousarvioon tarvittaisiin vielä 91.2 miljoo- olisi näin ollen osoitettava rakennustöihin 24483: naa markkaa, jotta koulu saataisiin valmiiksi tarvittava puuttuva määräraha. 24484: ensi vuoden aikana. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 24485: Keski-Suomen keskusammattikoulun saavu- 24486: tukset ja ansiot nuorison ammattikoulutuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24487: sen alalla tunnetaan ja tunnustetaan. Kou- tulo- ja menoarvioon 91 200 000 mark- 24488: luun pyrkivien määrä ylittää jatkuvasti kou- kaa Keski-Suomen keskusammattikou- 24489: lun sisäänottomahdollisuudet. Kaikesta edellä lun rakennustöihin. 24490: sanotusta huolimatta näyttää siltä kuin kou- 24491: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 24492: 24493: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho, 24494: Impi Lukkarinen. Eino Palovesi. 24495: 1390 24496: 24497: IV,65o. - Rah.al. N:o 518. 24498: 24499: 24500: 24501: 24502: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan 24503: suomenkielisen keskusammattikoulun rakennustöiden aloit- 24504: tamiseksi Seinäjoella. 24505: 24506: 24507: E d u s k u n n a 11 e. 24508: 24509: Suomenkielisen keskusammattikoulun pe- Kauppa- ja teollisuusministeriö on 16. 3. 24510: rustaminen Etelä-Pohjanmaalle on ollut vi- 1954 tekemällään päätöksellä asettanut Etelä- 24511: reillä siitä alkaen, kun ammattikasvatusneu- Pohjanmaan keskusammattikoulun suunnit- 24512: voston 10-vuotissuunnitelmassa v. 1947 esitet- telutoimikunnan, jonka tehtävänä oli selvit- 24513: tiin ajatus tällaisen laitoksen perustamisesta tää koulun laajuus eri osastoineen ja tarvit- 24514: Seinäjoelle. Asia on ollut myöskin aloitteit- tavat opetustilat. Tämän tehtävän on toimi- 24515: ten pohjalta eduskuntakäsittelyssä. Niinpä kunta jo suorittanut ja toivoo yksimielisesti, 24516: mm. sivistysvaliokunta toteaa mietinnössään että tarvittavat varat koulun rakennustöiden 24517: 15. 5. 1953, että tällä hetkellä on suomen- alkuunsaattamiseksi · pikaisesti myönnettäi- 24518: kielisen keskusammattikoulun perustaminen siin. 24519: Etelä-Pohjanmaalle maan ammattikouluver- Eduskunta on vuoden 1954 tulo- ja meno- 24520: koston järjestelyssä ensimmäisellä sijalla. Tä- arviossa hyväksynyt 2 miljoonan markan 24521: män mietinnön on eduskunta myöskin hyväk- määrärahan koulun suunnittelua· ja allrnval- 24522: synyt 27. 5. 1953 ja päättänyt lausua toivo- misteluja varten. Samaan tarkoitukseen on 24523: muksen: ,että hallitus ottaisi vuoden 1954 Seinäjoen kauppala myöskin varannut 2 mil- 24524: tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän määrä- joonaa markkaa sekä tarvittavan maa- 24525: rahan suomenkielisen keskusammattikoulun alueen. 24526: aikaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.'' Kun hallituksen tulo- ja menoarvioesityk- 24527: Valtioneuvoston asettama, professori Martti sessä vuodelle 1956 ei ole ehdotettu Etelä- 24528: Paavolan johdolla toiminut asiantuntijakomi- Pohjanmaan suomenkielisen keskusammatti- 24529: tea, jonka tuli tutkia valtion ammatillisten koulun rakentamiseksi vieläkään määrärahaa, 24530: oppilaitosten uudisrakennusten kiireellisyys- niin edellä esitetyn perusteella ehdotamme 24531: järjestystä, antoi 22. 4. 1953 mietintönsä, kunnioittavasti, 24532: jossa se lausuu Etelä-Pohjanmaan suomen- 24533: kielisestä keskusammattikoulusta: ,Komitea että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24534: on todennut sen kiireellisen toteuttamisen tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 24535: välttämättömäksi, minkä vuoksi kouluraken- kan määrärahan Etelä-Pohjanmaan 24536: nuksen suunnittelua ja rakennustöiden aloit- suomenkielisen keskusammattikoulun 24537: tamista varten olisi ensi tilassa myönnettävä rakennustöiden aloittamiseksi Seinä- 24538: tarpeelliset varat." joella. 24539: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 24540: 24541: Väinö Tikkaoja. Eino Uusitalo. Toivo Antila. 24542: Arvo Ahonen. Edvard Pesonen. T. Saloranta. 24543: Toivo Asvik. S. S. Aittoniemi. 24544: 1391 24545: 24546: IV,o51, - Rah.al. N:o 519. 24547: 24548: 24549: 24550: 24551: J. Wirtanen ym.: Määt'ärahan osoittamisesta Etelä-Pohjan- 24552: maan suomenkielisen keskusammattikoulun rakennustöiden 24553: aloittamiseksi. 24554: 24555: 24556: E d u s k u n n a ll e. 24557: 24558: Suomenkielisen keskusammattikoulun pe- Kauppa- ja teollisuusministeriö on 16. 3. 24559: rustaminen Etelä-Pohjanmaalle on ollut 1954 tekemällään päätöksellä asettanut Etelä- 24560: vireillä siitä alkaen, kun ammattikasvatus- Pohjanmaan keskusammattikoulun suunnit- 24561: neuvoston 10-vuotissuunnitelmassa v. 1947 telutoimikunnan, jonka tehtävänä oli selvit- 24562: esitettiin ajatus tällaisen laitoksen perusta- tää koulun laajuus eri osastoineen ja tarvit- 24563: misesta Seinäjoelle. Sivistysvaliokunta to- tavat opetustilat. Tämän tehtävän on toimi- 24564: teaa mietinnössään 15. 5. 1953, että tällä kunta jo suorittanut arvioiden kokonaiskus- 24565: hetkellä on suomenkielisen keskusaUJ.matti- tannukset n. 460 milj. markaksi. 24566: koulun perustaminen Etelä-Pohjanmaalle Eduskunta on vuoden 1954 tulo- ja meno- 24567: maan ammattikouluverkoston järjestelyssä arviossa hyväksynyt 2 miljoonan markan 24568: ensimmäisellä sijalla. Tämän mietinnön on määrärahan koulun suunnittelua ja alkuval- 24569: eduskunta myöskin hyväksynyt 27. 5. 1953 misteluja varten. Samaan tarkoitukseen on 24570: ja päättänyt lausua toivomuksen: ,että hal- Seinäjoen kauppala myöskin varannut 2 mil- 24571: litus ottaisi vuoden 1954 tulo- ja menoarvio- joonaa markkaa sekä tarvittavan maa-alueen. 24572: esitykseen riittävän määrärahan suomenkie- Vaasan kaupunki on myöskin valmis luovut- 24573: lisen keskusammattikoulun aikaansaamiseksi tamaan tontin ko. koulua varten. Rakennus- 24574: Etelä-Pohjanmaalle". suunnitelmat ovat niin valmiit, että työt 24575: Valtioneuvoston asettama, professori voidaan aloittaa v:n 1956 puolella. 24576: Martti Paavolan johdolla toiminut asiantun- Kun rakennustöihin ei v:n 1955 kuluessa 24577: tijakomitea, jonka tuli tutkia valtion amma- ole myönnetty varoja, eikä myöskään halli- 24578: tillisten oppilaitosten uudisrakennusten kii- tuksen esitykseen v:n 1956 tulo- ja meno- 24579: reellisyysjärjestystä, antoi 22. 4. 1953 mietin- arvioon ole niitä ehdotettu, ehdotamme kun- 24580: tönsä, jossa se lausuu Etelä-Pohjanmaan suo- nioittavasti, 24581: menkielisestä keskusammattikoulusta: ,Ko- 24582: mitea on todennut sen kiireellisen toteutta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24583: misen välttämättömäksi, minkä vuoksi kou- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar- 24584: lurakennuksen suunnittelua ja rakennustöi- kan määrärahan Etelä-Pohjanmaan 24585: den aloittamista varten olisi ensi tilassa suomenkielisen keskusammattikoulun 24586: myönnettävä tarpeelliset varat". rakennustöiden aloittamiseksi. 24587: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 24588: 24589: Johannes Wirtanen. Toivo Asvik. 24590: T. Saloranta. Toivo .A.ntila. 24591: T. E; Nordström. 24592: 1392 24593: 24594: 1V,652. - Rah.al. N:o 620. 24595: 24596: 24597: 24598: 24599: Turkka ym..: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan 24600: keskusammattikoulun oppilasruokalan ja opetuskeittiöiden 24601: sekä voimistelusalin rakentamiseksi. 24602: 24603: 24604: Eduskunnalle. 24605: 24606: Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu n. 350. Sen jälkeen, kun parhaillaan käyn- 24607: on toiminut jo vuodesta 1947 alkaen. Koulu nissä oleva koulun päärakennuksen levitys- 24608: on tähän asti joutunut työskentelemään työ, mikä käsittää yhteensä n. 10 000 m3, 24609: Åströmin Veljekset Oy:ltä ostetuissa van- saadaan päätökseen, tulee koulun oppilas- 24610: hoissa tehdasrakennuksissa. Niinpä koulun määrä lisäluokkien ja uusien opintolinjojen 24611: ravintotalousosaston sekä opetuskeittiö että vuoksi olemaan n. 500. Ruoan valmistus näin 24612: oppilasruokalan suurkeittiö ja ruokailuhuone suurelle oppilasmäärälle on nykyisissä olo- 24613: on jouduttu sijoittamaan vanhaan varasto- suhteissa mahdotonta, koska keittiössä ei ole 24614: rakennukseen, joka jo koulun haltuun jou- vapaata lattiapintaa tarvittavien uusien keit- 24615: tuessaan oli niin huonossa kunnossa, että topatojen, paistinuunien, työpöytien ym. 24616: siihen asiantuntijain käsityksen mukaan ei sijoitusta varten. Nykyisessä ruokailuhuo- 24617: ole kannattanut tehdä mitään peruskorjauk- neessa ei voi myöskään aterioida enemmän 24618: sia. Tämän vuoksi puuttuvat ko. rakennuk- kuin 300 oppilasta vuororyhmissä, ilman että 24619: sesta mm. kaikki suurkeittiön tarvitsemat se vaikeuttaa koulun säännöllistä päivä- 24620: apu- ja varastotilat. Viimemainittuja on työtä. 24621: esim. juurikasvien säilytystä varten jouduttu Koululta puuttuu vielä myös voimistelu- 24622: vuokraamaan kaupungilta. Varastotilojen sali. Kauniin sään vallitessa voidaan voimis- 24623: puutteessa ei oppilasruokalan hankintoja telutunnit käyttää urheiluun, mutta sateella 24624: voida suorittaa taloudellisesti parhaalla ja räntäilmoilla koululla ei ole käytettävissä 24625: mahdollisella tavalla, vaan on ne hoidettava tilaa sisällä tapahtuvaa voimistelun opetusta 24626: pääasiassa käteisostoina. Tästä johtuu myös, varten. 24627: ettei hankintojen suoritusta enempää kuin Edellä selostettuun viitaten ehdotamme 24628: varastojen hoitoakaan voida käytännössä kunnioittaen, 24629: opettaa koulun ravintotalousosaston laitos- 24630: keittäjiksi valmistuville oppilaille. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24631: Edellä mainittuun rakennukseen sijoitetut tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mark- 24632: keittiö- ja ruokailutilat ovat myös aivan liian kaa Pohjois-Pohjanmaan keskusam- 24633: ahtaat. Koulun lähes 300-paikkaisen oppilas- mattikoulun oppilasruokalan ja ope- 24634: asuntolan valmistuttua vuonna 1953 on sen tuskeittiöiden sekä voimistelusalin ra- 24635: oppilasmäärä jatkuvasti kasvanut ollen nyt kentamista varten. 24636: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 24637: 24638: Arvi Turkka. Armas Leinonen. Pentti Liedes. 24639: Lauri Järvi. Erkki Koivisto. Eeli Erkldlä. 24640: Eino Rytinld. 24641: 1393 24642: 24643: IV,653. - Rah.al. N:o 521. 24644: 24645: 24646: 24647: 24648: Kauhanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan 24649: keskusammattikoulun oppilasasuntolan rakentamista var- 24650: ten. 24651: 24652: 24653: E d u s k u n n a ll e. 24654: 24655: Vuonna 1946 Joensuuhun perustettiin Poh- Vuosi 1 p:nä Oppilaita 24656: jois-Karjalan keskusammattikoulu. Keskus- tammikuuta asuntolassa 24657: ammattikoulujen toiminnan tarkoituksenmu- 1947 ......... 104 30 24658: kaisuus perustuu siihen, että ne voivat ottaa 1948 0 0. 0 ••••• 142 30 24659: oppilaansa koko toiminta-alueeltaan. Vähä- 1949 ••• 0 •• 0 •• 162 30 24660: varaisten ja kaukana Joensuusta olevien ko- 1950 •...... 0. 167 70 24661: tien lasten hakeutumista Pohjois-Karjalan 1951 ••• 0 ••••• 256 70 24662: keskusammattikouluun on kuitenkin suuresti 1952 •••••• 0 0 0 259 70 24663: vaikeuttanut se, ettei siinä ole oppilasasun- 1953 0 ••• 0 •• 0 0 264 70 24664: tolaa. Tilannetta on vielä huonontanut se 1954 ••• 0 ••••• 268 70 24665: seikka, että muidenkin asuntojen saannin 1955 • 0 ••••• 0. 287 70 24666: mahdollisuudet ovat Joensuussa varsin vä- 1.9.1955 0. 0 0 ••••• 346 70 24667: häiset. 24668: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulussa Kuten edellä olevasta ilmenee, ei koulu ole 24669: on tosin tilapäinen oppilasasuntola, johon kuluneena yhdeksänä toimintavuotenaan pys- 24670: voidaan sijoittaa vain pienempi määrä poika- tynyt seuraamaan yhä enemmän käytännölli- 24671: oppilaita. Kun tällaista järjestelyä on pidet- selle alalle pyrkivien koulutustarvetta. Sama- 24672: tävä epätarkoituksenmukaisena ja kun asun- ten on tilanne asuntolassa tullut vuosi vuo- 24673: tojen tarve koulun oppilasmäärän jatkuvasti delta yhä vaikeammaksi. 24674: lisääntyessä kasvaa, on ainoa oikea ratkaisu Koulun oppilaiden kotipaikkatilasto 1. 9. 24675: se, että kouluun rakennetaan riittävän suuri 1955: 24676: oppilasasuntola. Oppilaita Muualta koulun Muualta 24677: yhteensä Joensuusta 24678: Alla esitetystä tilastosta selviää lähemmin toimintapiiristä Suomesta 24679: koulun oppilasasuntolan tarpeellisuus: 346 34 294 18 24680: Oppilasmäärät: 24681: Kuten tilastosta ilmenee, on vain 10 % op- 24682: Vuosi Hakenut Otettu kouluun 24683: pilaista Joensuusta, joten 90% on saatava 24684: 1946 ••• 0. 0 ••• 209 114 asunto Joensuusta tai käytävä usein erittäin 24685: 1947 ••• 0. 0 0 •• 54 45 hankalien taipaleiden takana joka päivä ko- 24686: 1948 0 0 0 •••••• 30 30 tonaan. 24687: 1949 •• 0 •••••• 432 182 Useimmiten on koulun keskeytyksen syinä 24688: 1950 ••• 0 •••• 0 477 139 joko suorastaan asunnon saantivaikeudet 24689: 1951 ••• 0 ••••• 407 144 tai arvioitua kalliimmat opintokustannukset, 24690: 1952 • 0 ••••••• 369 151 mitkä johtuvat kalliista vuokrista . 24691: 1953 0. 0 ••• 0 •• 521 157 Oppilaat ovat yleensä vähävaraista jouk- 24692: 1954 0 ••• 0 0 0 0. 438 164 koa, joista n. 51.5 % saa sosiaaliministeriön 24693: 1955 • 0 •• 0 •••• 723 196 myöntämiä apurahoja . 24694: l394 IV,sr;s. - Pohjois-Karjalan keskusammattikoulu. 24695: 24696: 24697: Nykyisessä asuntolassa, joka on kunnos- kysymys. Tarkoitus on, että kaikki koulun 24698: tettu koulun päärakennukseen, on seitsemän rakennukset lämmitettäisiin yhteisestä lämpö- 24699: 10 oppilaan yhteismajoitushuonetta. Erikoisia keskuksesta. 24700: luku-, oleskelu- tai askartelutiloja ei ole. Kun hallituksen esityksessä vuoden 1956 24701: Täten on asuntolaa pidetty alusta alkaen tulo- ja menoarvioksi ei ole esitetty mitään 24702: hätäratkaisuna eikä se täytä niitä vaati- määrärahaa sanottuun tarkoitukseen, josta 24703: muksia, joita oppilasasuntolalle on asetettava on suunnitelmat ja kustannusarvio valmiina, 24704: ja ennenkaikkea se on aivan liian pieni. ja kun asiasta on sivistysvaliokunta 20. 5. 24705: Tilasto nykyisistä asuntolan oppilaista: 1955 sekä eduskunta 27. 5. 1955 lausunut 24706: Sotaorpoja Muita orpoja Muita 24707: hallitukselle toivomuksen, niin edellä esite- 24708: tyn perusteella ehdotamme kunnioittaen, 24709: 28 10 32 24710: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24711: Tyttöoppilaita varten ei ole koululla mi- tulo- ja menoarvioon 116 000 000 24712: tään majoitusmahdollisuutta. markkaa Pohjois-Karjalan keskusam- 24713: Tehtyjen suunnitelmien mukaan oppilas- mattikoulun oppilasasuntolan ja läm- 24714: asuntolan rakentamisen yhteydessä on myös mityskeskttksen rakentamista vm·ten. 24715: ratkaistava keskusammattikoulun Iämmitys- 24716: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 24717: 24718: Kalle Kauhanen. Varma K. Turunen. 24719: Antti Kukkonen. Arvi Ikonen. 24720: Juho Karvonen. R. Hallberg. 24721: Toivo Niiranen. Otto Muikku. 24722: Pauli. Puhakka. Vieno Simonen. 24723: Heikki Soininen. 24724: 1395 24725: 24726: IV,654. - Rah.al. N:o 522. 24727: 24728: 24729: 24730: 24731: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin keskusam- 24732: mattikoulun rakennustöitä varten. 24733: 24734: 24735: Eduskunnalle. 24736: 24737: Lapin keskusammattikoulun rakennustöi- Kun hallituksen esityksessä vuoden 1956 24738: den valmistelut ovat nyt edistyneet niin, että tulo- ja menoarvioksi ei ole esitetty mitään 24739: työt voidaan alkaa miltei välittömästi. Edus- varoja aloitettavien töiden jatkamiseen, esi- 24740: kunnan vuoden 1955 tulo- ja menoarviossa tämme kunnioittavasti, 24741: tarkoitukseen varaamat 25 milj. mk eivät 24742: kuitenkaan riitä saattamaan edes laitoksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24743: vaatimatonta ensimmäistä rakennusvaihetta, tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mark- 24744: joka käsittää lämpökeskuksen, opetussahan kaa Lapin keskusammattikoulun ra- 24745: ja osan työpajoista, yhteensä n. 12 000 m3 kennustöitä varten. 24746: kaikkiaan n. 60 000 m3 käsittävästä suunni- 24747: telmasta, vesikattovaiheeseen. 24748: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 24749: 24750: Vilho Väyrynen. Veikko Kokkola. Toivo Friman. 24751: Erkki Koivisto. Markus Niskala. J. F. Pöykkö. 24752: Juho Kuittinen. Arvi Turkka. Eino Tainio. 24753: 24754: 24755: 24756: 24757: 71 E 626/55 24758: 1396 24759: 24760: IV,655,- Rah.al. N:o 523. 24761: 24762: 24763: 24764: 24765: Mannila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion ammatti- 24766: koulukodin rakennustoiminnan jatkamiseen. 24767: 24768: 24769: E d u s kun n alle. 24770: 24771: Valtion ammattikoulukoti, ent. Kannaksen on kaikista lääneistä aina Lappia myöten. 24772: ammattikoulukoti on Kannakselta siirtymisen Kannaksella toimiessaan oli koulu vain Vii- 24773: jälkeen vuodesta 1945 lähtien toiminut Es- purin lääniä varten, ja silloinkin yhden lää- 24774: poon kunnan Leppävaarassa, jossa sen käyt- nin osalta oli pyrkijäin lukumäärä jo suuri 24775: töön luovutettiin ent. Mäkkylän sotilasvirka- ja voitiin kouluun ottaa vain 25-30 %. 24776: talon rakennukset ja viljelykset. Virkatalon Laki ammattikoulukodista vuodelta 1947 24777: rakennukset olivat koulun tarkoituksiin vä- edellyttää myös tyttöosaston toimintaa kou- 24778: häiset ja lisäksi huonossa kunnossa. Nämä lussa, niin kuin Kannaksella oli, mutta sitä 24779: vanhat rakennukset kunnostettiin välttävään ei vielä ole voitu uudella sijoituspaikalla 24780: kuntoon ja kesällä 1945 pystytettiin jo toteuttaa ollenkaan rakennusten puuttuessa. 24781: muualla käytössä olleita parakkeja koulu- Tällä hetkellä on oppilaista koko-orpoja 11.5 24782: sekä asuntotarkoituksiin. Vuonna 1947 myön- % ja puoliorpoja 87.5 %. Sotaorpoja on 24783: nettiin määräraha sauna- ja pesularaken- oppilaista 62.5 %. Oppilaitten vanhempain 24784: nusta varten ja vuonna 1948 maatalousra- ammatti on ollut: työläisiä 61 %, pienviljeli- 24785: kennuksia varten. Seuraavana vuonna myön- jöitä 36 % ja muita 3 %- Oppilaat jakaan- 24786: nettiin määräraha ensimmäistä asuntolara- tuvat eri läänien osalle seuraavasti: Kuo- 24787: kennusta varten ja valmistui se vuonna 1950 pion l. 15, Vaasan l. 14, Uudenmaan l. 13, 24788: jouluksi. Vuonna 1953 myönnetyin määrä- Hämeen l. 10, Kymen l. 8, Turun ja Porin l. 24789: rahoin rakennettiin toinen asuntolarakennus 7, Mikkelin l. 6, Oulun l. 4 ja Lapin l. 3. 24790: ja vuonna 1954 ajanmukainen työpajaraken- Ammattikoulukodin menot oppilasta kohden 24791: nus. Oppilaat ja osa henkilökunnasta pääsi ovat kohtuulliset ja ovat ne huomattavasti 24792: muuttamaan näihin uusiin asuntolaraken- pienemmät kuin useimmissa muissa vastaa- 24793: nuksiin, osan jäädessä edelleen vanhoihin ja vissa laitoksissa. Koulun saadessa suunni- 24794: hatariin parakkeihin. Samoin ovat luokka- telmien mukaiset rakennukset voidaan oppi- 24795: huoneet edelleen parakeissa ollen niitten lasmäärää huomattavasti lisätä, jolloin suh- 24796: kunto sellainen, ettei yksityiselle eikä kun- teellinen oppilasta kohden tuleva menoerä 24797: nalliselle koululle annettaisi edes toimilupaa vielä nykyisestäänkin pienenee. 24798: niissä. Koulun talouskeskus, keittiö on yhä Kun tämä ammattikoulukoti, joka on ha- 24799: jo yli sata vuotta vanhassa entisessä muona- vaittu tarpeelliseksi ja todettu tarkoitustaan 24800: miesrakennuksessa, jonka hataruus ja huono vastaavaksi maaseudun ammattikouluksi, on 24801: kunto on jopa aiheuttanut henkilökunnassa ainoa koko maassa ja kun se on ensimmäinen 24802: sairauksia ja vaihtumisia. Koulun rakennus- valtion ammattikoulu ja menettänyt sodan 24803: toiminnan jatkaminen on aivan välttämä- johdosta entisen kotipaikkansa ja siellä olleet 24804: töntä ja suorastaan kiireellistä. rakennuksensa, niin olisi jo aika saada sille 24805: Kouluun otetaan maaseudun varattomia, välttämättömät rakennukset, jotta sen toi- 24806: hyvälräytöksisiä nuoria, joilla ei ole muuta minta pääsisi täyteen tehoonsa ja se voisi 24807: mahdollisuutta päästä · ammattioppiin. Oppi- vuosittain ottaa suuresta pyrkijämäärästä 24808: laaksi pyrkijäin lukumäärä on suuri, vaikkei enemmän oppilaita kouluun. Koululle pitäisi 24809: oppilaspaikoista ole mitään ilmoiteltu. Kulu- tässä vaiheessa rakentaa talousrakennus, joka 24810: vana syksynä alkaneelle lukuvuodelle voitiin sosiaaliministeriön hyväksymän ohjelman ja 24811: pyrkijöitä ottaa vain kuudesosa. Pyrkijöitä rakennushallituksessa tehtyjen piirustusten 24812: IV,655. - Mannila ym. 1397 24813: ja laskelmien mukaan olisi tilavuudeltaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24814: 8 500 m3 ja kustannuksiltaan 63 000 000 tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 24815: markkaa. Lisäksi tarvitaan ulkopuolisia kohdalle 65 000 000 markkaa valtion 24816: vesi-, viemäri-, lämpöjohto- ym. töitä varten ammattikoulukodin kiireellistä ja 1Aält- 24817: 2 000 000 markkaa. tämätöntä rakennustoiminnan jatka- 24818: Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- mista varten. 24819: tamme, 24820: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 24821: 24822: Onni Mannila. Nestori Kaasalainen. Elli Nurminen. 24823: Yrjö Sinkkonen. Hilja Väänänen. Esa Koivusilta. 24824: M. 0. Lahtela. Eino Palovesi. Erkki Tuuli. 24825: Atte Pakkanen. Edvard Pesonen. Juho Kuittinen. 24826: Vappu Heinonen. Vieno Simonen. Kustaa Tiitu. 24827: K. F. Haapasalo. Niilo Honkala. Hemming Lindqvist. 24828: Johannes Wirtanen. Heikki Soininen. G. Henriksson. 24829: Matti Raipala. Arvi Ikonen. Saara Forsius. 24830: Armas Leinonen, Antti J. Rantam.aa. Eemil Luukka. 24831: ;1398 24832: 24833: IV,GM. - Fin.mot. N: o 524. 24834: 24835: 24836: 24837: 24838: Korsbäck m.fl.: Angående anvisande av anslag för upp- 24839: förande av en skolbyggnad åt Korsholms husmodersskola. 24840: 24841: 24842: T i 11 R i k s d a g en. 24843: 24844: Med hänvisning tili motiveringen i finans- för år 1956 under ett moment 33 i 20 24845: motion nr 367 (1954 rd.) föreslås vördsamt, Ht. II kap. upptaga 30 000 000 mark 24846: för uppförande av en skolbyggnad åt 24847: att Riksdagen måtte i statsförslaget Korsholms husmodersskola. 24848: Helsingfors den 15 september 1955. 24849: 24850: Verner Korsbäck. Albin Wickman. · 24851: Bertel Lindh. Mauri Seppä. 24852: John Forsberg. 24853: IV,6o6. - Rah.al. N:o 524. 24854: Suomennos. 24855: 24856: 24857: 24858: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta koulutalon raken- 24859: tamiseksi Korsholman emäntäkoululle. 24860: 24861: 24862: E d u s k u n n a 11 e. 24863: 24864: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 367 vuo- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II lu- 24865: den 1954 valtiopäiviltä perusteluihin ehdote- vun 33 momentille 30 000 000 mark- 24866: taan kunnioittaen, kaa koulutalon rakentamiseksi Kors- 24867: holman emäntäkoululle. 24868: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24869: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 24870: 24871: Verner Korsbäck Albin Wickman. 24872: Bertel Lindh. Mauri Seppä. 24873: John Forsberg. 24874: 1400 24875: 24876: IV,a57, Rah.al. N: o 525. 24877: 24878: 24879: 24880: 24881: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven emäntä- 24882: koulun lisärakennuksien rakentamista varten. 24883: 24884: 24885: Eduskunnalle. 24886: 24887: Kemijärven emäntäkoulua varten lahjoitti toimia täydellä tehollaan, mikä on jokaisen 24888: K()mijärven kunta omistamansa maatilan ko- koulun vähin vaatimus. Kun po. koulu on 24889: tipalstan, jossa on yli 8 ha peltoa ja muuta maatalouskoulu, jossa olisi myöskin opetet- 24890: maata sekä siinä olevat rakennukset ja met- tava karjanhoitoa ja siihen tarvitaan ehdot- 24891: sämaapalstan, jossa on yli 50 ha metsämaata, tomasti navetta, olisi sekin rakennettava. 24892: ja osti lisäksi yli 8 ha:n suuruisen naapuri- Kun näin on, ja kun viime syksynäkin 24893: tilan kotipalstan peltoineen ja lahjoitti sen- pyrki kouluun 122 oppilasta ja niistä voitiin 24894: kin valtiolle mainittua koulua varten, joten ottaa ainoastaan 45, olisi nyt aika ryhtyä 24895: koulun maiden nykyinen arvo on lähes 10 rakentamaan siihen vielä rakentamatta olevat 24896: miljoonaa markkaa. rakennukset, jotka koululla välttämättä tar- 24897: Sanottu koulu alkoi toimintansa valtion vitaan. 24898: kouluna jo vuonna 1949 ja on siitä asti toi- Mainittakoon vielä, että po. rakennuksia 24899: minut osaksi lahjoitetussa huoneistossa ja varten on valmistettu piirustukset ja että ne 24900: osaksi kolmesta muusta talosta vuokratuissa on hyväksytty ja asianmukaisesti vahvistettu 24901: lisähuoneissa. Siitä lähtien, kun kunta lah- ja rakentaminen olisi voitu suorittaa jo tä- 24902: joitti koulua varten po. maat, on toivottu, hän mennessä, mutta siihen ei ole rahaa 24903: että valtio rakentaa sille mahdollisimman myönnetty. 24904: pian tarkoitustaan vastaavat rakennukset, Ei voine olla koulun etujen mukaista, ettei 24905: että koulu, joka on ainoa laajan ja väestö- koululla ole navettaa ja kasvihuonetta sekä 24906: rikkaan koillisen Pohjois-Suomen emäntä- opettajien asuinrakennusta ja että oppilaita 24907: koulu ja johon on ollut alusta alkaen paljon varten rakennetuissa huoneissa on opettajain 24908: oppilaiksi pyrkijöitä, voisi ottaa sen mää- asuttava, ja oppilaita tästä syystä ei voida 24909: rän oppilaita, minkä siinä olevat opettajat ottaa kouluun täyttä määrää. 24910: voisivat opettaa, ja toimia täydellä teholla. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 24911: Siitä huolimatta, vaikka kunta on uhrannut dotamme, 24912: paljon varojaan koulua varten, on koululle 24913: rakennettu tähän mennessä ainoastaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24914: luokka- ja oppilasasuntorakennus. Opetta- tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan 24915: jain asuntorakennus, koulun navetta- ja ta- markan suuruisen määrärahan Kemi- 24916: lousrakennus sekä kasvihuoneet ovat vieläkin järven emäntäkoulun navetta- ja ta- 24917: rakentamatta. Kun koulussa ei ole navettaa lousrakennuksen sekä kasvihuoneen ja 24918: eikä kasvihuonetta eikä opettajain asuntoa, opettajain asuntorakennuksen raken· 24919: jotka koululle ovat aivan välttämättömiä, on tamiseksi. 24920: siitä seurauksena, ettei koulu voi vieläkään 24921: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 24922: 24923: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. 24924: Niilo Ryhtä.. Erkki Koivisto. 24925: J. F. Pöykkö. 24926: 1401 24927: 24928: IV,65s. - Rah.al. N:o 526. 24929: 24930: 24931: 24932: 24933: Kulovaa.ra. ym.: Määrärahan osoittamisesta kuuromykkäin 24934: ammattikoulun rakentamiseen. 24935: 24936: 24937: Eduskunnalle. 24938: 24939: Valtion kuuromykkäin ammattikoulu, josta tusmahdollisuuksien takia on vain noin kol- 24940: laki on annettu 22 p: nä joulukuuta 1944 ja masosa hakijoista voitu kouluun ottaa. Am- 24941: asetus 1 p: nä heinäkuuta 1948, aloitti toi- mattiopetuksen merkitystä kuuroille on eri- 24942: mintansa Turussa 1 p:nä syyskuuta 1948. koisesti korostettava. Kuurot nuoret ovat 24943: Tämä on ainoa valtion ylläpitämä oppilaitos, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta varat- 24944: jossa kuuroilla nuorilla on oppivelvollisuu- tomista kodeista, jopa aivan kodin turvaa 24945: tensa suoritettuaan mahdollisuus jatkaa vailla. Ilman ammattikoulutusta heidän on 24946: opintojaan. Tällä koululla ei ole vielä omaa vaikea päästä tuotannolliseen työhön. He 24947: koulutaloa eikä monia välttämättömiksi kat- joutuvat olemaan satunnaisissa töissä ja 24948: sottavia opetustiloja. Tietopuolinen opetus usein myös työttöminä. On helppo ymmär- 24949: tapahtuu ahtaissa vuokrahuoneissa, joissa tää, miten tämä katkeroittaa näiden nuorten 24950: sitä ei voida järjestää tarkoituksen mukai- ja heidän omaistensa mieliä. Saadut koke- 24951: sesti. Työnopetusta varten ei myöskään ole mukset osoittavat, että ammattikasvatuksen 24952: omia opetustiloja, joten oppilaille on hankit- saaneista kuuroista kehittyy taitavia ja pi- 24953: tava oppipaikat paikkakunnan käsityö- ja dettyjä työntekijöitä. Olisi niin näiden nuor- 24954: teollisuuslaitoksissa. Oppipaikkojen saanti on ten kuin yhteiskunnan edun kannalta mitä 24955: vaikea ja opetus niissä on usein epävarmaa tärkeintä, että kuuroille nuorille varattaisiin 24956: ja puutteellista. Kuurojen oppilaiden työn- mahdollisuus ammattikasvatuksen saamiseen. 24957: opetuksessa olisivat välttämättömät omat työ- Sitä varten tarvittaisiin kiireellisesti oma 24958: huoneet ja tällaisten oppilaiden opetukseen koulutalo. Laaditun rakennussuunnitelman 24959: perehtyneet opettajat. mukaan tulisi tämän koulun rakennuspinta- 24960: Tämän koulun oppilaille on koulun toi- ala olemaan noin 4 000 neliömetriä ja raken- 24961: mesta hankittava asunnot täysihoidoin. nuskustannusten arvioidaan nousevan 100 24962: Vuokra-asuntojen saanti on ollut erittäin miljoonan markan paikkeille. 24963: vaikea, joten olisi saatava oma oppilasasun- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh- 24964: tola, johon koulun oppilaat voitaisiin ma- dotamme, 24965: joittaa. Se olisi tärkeä myös heidän kasva- 24966: tuksensa ja viihtyisyytensä kannalta. Oman että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 24967: oppilasasuntolan ylläpito tulisi ajan pitkään tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan 24968: valtiolle halvemmaksi kuin vuokra-asunnoista markan määriärahan kuuromykkäin 24969: aiheutuvat koulutuskustannukset. ammattikoulun rakentamisen aloitta- 24970: Kuuromykkäin ammattikouluun pyrkijöitä miseksi. 24971: on ollut vuosittain noin 50. Vaikeiden koulu- 24972: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 24973: 24974: Urho Kulovaara. Niilo Honkala. K. F. Haapasalo. 24975: Veikko Kokkola. Laura Brander-WaJl,in. Jaakko Haka.la. 24976: Vappu Heinonen. Einari Jaakkola. Eino Roine. 24977: Armas Leinonen. Mauno Jussila. K$lo H~apanen. 24978: 1402 24979: 24980: IV,659.- Rah.al. N:o 527. 24981: 24982: 24983: 24984: 24985: Rantamaa ym..: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin tietopuo- 24986: liselle karjanhoitokoululle Vättilänrannan tilalle rakennet- 24987: tavaa koulurakennusta varten. 24988: 24989: 24990: E d u s k u n n a 11 e. 24991: 24992: Vuonna 1953 ostettiin Mikkelin tietopuoli- kuun 1 päivänä 1910, joten se on menestyk- 24993: sen karjanhoitokoulun sijoituspaikaksi Jo- sellisesti toiminut jo 45 vuotta pienviljelys- 24994: roisten kunnassa, lähellä Huutokosken rauta- valtaisen Mikkelin läänin matalouskotien tyt- 24995: tieasemaa sijaitseva Vättilänrannan tila, jolle tärien ammattipätevänä valmentajana ja kas- 24996: vuoden 1954 aikana valmistuivat maatilan tar- vattajana maatilataloudessa ratkaisevan tär- 24997: vitsemat rakennukset: karjakartano ja työ- keän erikoisalan hoitajiksi. Koulu oli alussa 24998: väen rakennus. Jotta koulu voitaisiin hyväk- sijoitettuna Mikkelin pitäjän Otavan kylään, 24999: sytyn suunnitelman mukaan siirtää nykyi- mutta jo v. 1914 se siirrettiin Joroisten kun- 25000: sistä, Joroisten kunnalle kuuluvista vuokra- nan kirkonkylään, missä se edelleenkin toi- 25001: huoneista omiin huoneisiinsa mainitulle ti- mii kunnan omistamassa huoneistossa. Vuok- 25002: lalle, olisi koulurakennuksen rakennustyöt rasuhde on oikeastaan jo päättynyt, mutta 25003: aloitettava viimeistään vuoden 1956 aikana. Joroisten kunta on asian tärkeyden oivaltaen 25004: Koulurakennus, johon tulisivat oppilas- ja Vättilänrannan tilalle valmistuvaa koulua 25005: asuntola 40 oppilasta varten, keittiö ja ruo- odottaen suostunut toistaiseksi jättämään 25006: kailutilat myös tänne myöhemmin siirrettä- vuokrahuoneiston karjanhoitokoulun käyt- 25007: väksi suunniteltua Itä- ja Suur-Savon maa- töön, toivoen kuitenkin, että ko. huoneisto 25008: mieskoulua varten eli yhteensä 140 hengelle,. mahdollisimman pian saataisiin kunnan omiin 25009: kolmen opettajan ja apuhenkilökunnan asun- tarkoituksiin käytettäväksi. Tämä osoittaa 25010: not, luokka- ja laboratoriohuoneet sekä ope- toisaalta, että karjanhoitokoulu toimii tilapäi- 25011: tuskeittiö aputiloineen, käsittäisi yhteensä seksi katsottavassa kouluhuoneistossa, mikä 25012: noin 12 000 ms kustannusten noustessa 8 500 sen tarkoituksiin on sekä ahdas että epäkäy- 25013: mk/m3 eli yhteensä 102 000 000 mk. Koska tännöllinen, ja toisaalta, että vuokrasuhteen 25014: Itä- ja Suur-Savon maamieskoulu, joka toimii päättymisen vuoksi koulun on katsottava oi- 25015: Rantasalmen kunnan Kolkontaipaleella, ei ole keastaan olevan häätöuhan edessä, joten kou- 25016: sijaintinsa puolesta edullisella paikalla, ja lurakennuksen rakentaminen Vättilänran- 25017: koska sen viljelykset ovat varsin pienet eikä nalle olisi kiireellisesti toteutettava, ja niin 25018: niiden laajentamismahdollisuuksia asiallisesti karjanhoitokoulun siirtyminen nykyisistä, 25019: katsoen ole olemassa, niin on jo vuosikausia joka suhteessa toimintaa vaikeuttavista asun- 25020: ollut suunnitelmana siirtää myös se aikanaan to-olosuhteista omaan, nykyaikaiseen koulu- 25021: edellämainitulle Vättilänrannan tilalle. Maa- rakennukseen voisi toteutua. 25022: mieskoulua varten tarvittaisiin 7 000 ms kä- Niinikään on perusteluihin lisättävä vielä 25023: sittävä koulurakennus, jonka kustannus on se maininta, että Mikkelin läänin maanvilje- 25024: 8 500 mk/m3 eli 59 500 000 mk. Näin muo- lysseura on yhdessä maakunnan eri elinten, 25025: dostuneessa koulukompleksissa tulisivat mo- kuntien ja seurojen kanssa jo vuosikausia 25026: lempien koulujen kustannukset ratkaisevasti nähnyt tilanteen tähän asti Rantasalmen 25027: halvemmiksi oppilasta kohti kuin koulujen kunnan Kolkontaipaleella toimivan Itä- ja 25028: toimiessa erillään, jopa eri paikkakunnilla, Suur-Savon maamieskoulun kohdalla kehit- 25029: kuten nyt on laita. tyvän ja jo kehittyneen sellaiseksi, että sen 25030: Perusteluina mainittakoon edellä olevan li- siirtäminen uuteen sijoituspaikkaan on sekä 25031: säksi mm. seuraavaa: Mikkelin tietopuolinen perusteltu että vuodesta vuoteen yhä enem- 25032: karjanhoitokoulu alkoi toimintansa tammi- män ajankohtainen. Tähän on tultu lähinnä 25033: IV,659. - Rantamaa ym. 1403 25034: 25035: siitä syystä, että koska Itä- ja Suur-Savon sakin, koska siitä on tehty tähän mennessä 25036: maamieskoulu ei ole sijaintinsa eikä viljelys- jo kaikkiaan 6 eduskunta-aloitetta. 25037: tilojensa puolesta nykyvaatimuksiin nähden Jotta päästäisiin tämän koko läänin kan- 25038: onnistunut, on sen tärkeän ja tähänkin asti nalta tärkeän koulusuunnitelman ensimmäi- 25039: menestyksellisen toiminnan jatkamiseksi ja seen vaiheeseen, karjanhoitokoulun siirtämi- 25040: voimistuttamiseksi sille löydettävä lähistöltä seen Vättilänrannan tilalle, ehdotamme kun- 25041: uusi sijoituspaikka. Tässä tarkoituksessa on nioittaen edellä oleviin perusteluihin viita- 25042: Mikkelin läänin maamiesseura aikoinaan os- ten, 25043: tanut Joroisten kunnan Huutokoskella si- 25044: jaitsevasta Vättilän hovista osan, mikä os- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25045: ton kautta v. 1953 siirtyi Vättilänrannan ti- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 25046: lan nimisenä valtiolle, ja jolle v. 1954 on ra- kan määrärahan koulurakennuksen ra- 25047: kennettu karjanhoitokoulua varten rakennuk- kentamiseksi Joroisten kunnan Huuto- 25048: set, joista alussa mainittiin. koskella sijaitsevalle Vättilänrannan 25049: Nämä asioiden vaiheet ovat tulleet useita- tilalle Mikkelin tietopuolista karjan- 25050: kin kertoja esille ja käsitellyiksi eduskunnas- hoitokoulua varten. 25051: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1955. 25052: 25053: Antti J. Rantamaa. Marja Lahti. Sylvi Halinen. 25054: Toivo H. Kinnunen. Aukusti Pasanen. Eino Palovesi. 25055: Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo. Onni Hiltunen. 25056: V. Virta.nen. Onni Mannila. Irma Hamara. 25057: Antti Kukkonen. 25058: 25059: 25060: 25061: 25062: 72 E 626/55 25063: 1404 25064: 25065: IV,66o, - Ra.h.a.l. N:o 528. 25066: 25067: 25068: 25069: 25070: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston 25071: maatalous- ja kotitalousopetusta varten Viikin tilalla aloi- 25072: tettavaan rakennustoimintaan. 25073: 25074: 25075: E d u s k u n n a 11 e. 25076: 25077: Helsingin yliopistossa on vuodesta 1902 siinsa, maatalouteen, jota yhteyttä kuitenkin 25078: toiminut maanviljelystaloudellinen osasto, olisi pidettävä menestyksellisen toiminnan 25079: joka vuonna 1924 muutettiin maatalous-met- ensimmäisenä edellytyksenä. 25080: sätieteelliseksi tiedekunnaksi. Vuonna 1906 Kun pääjohtaja P. Vidingin puheenjoh- 25081: annetulla asetuksella siirrettiin agronomiope- dolla toiminut komitea vuonna 1949 päätyi 25082: tus kokonaisuudessaan Helsingin yliopistoon. yksimielisesti tulokseen, että korkein maa- 25083: Koko kuluneen puolen vuosisadan ajan on talousopetus olisi kokonaisuudessaan sijoitet- 25084: korkeimman maatalousopetuksemme raken- tava Viikin tilalle, pidettiin suunnitelman 25085: nus- ja huoneistokysymys saanut odottaa toteuttamisen ehdottomana edellytyksenä, 25086: ratkaisuaan. Tämä pitkäaikainen viivytys on ettei opetustoimintaa suuresti haittaavaa 25087: epäilemättä suuresti rajoittanut yliopiston siirtymiskautta muodostuisi, vaan että raken- 25088: mahdollisuuksia ajanmukaisen ja tehokkaan nussuunnitelmaa viipymättä ryhdyttäisiin 25089: opetuksen antamiseen ja maatalouselinkeinon toteuttamaan. Tätä varten toimeenpantiin v. 25090: edistämiseen sovelletun tutkimustyön muo- 1949-1950 piirustuskilpailu ja eduskunta 25091: dossa. Useista asiaa valmistelleiden komiteoi- myönsi v: n 1950 ensimmäisessä lisämeno- 25092: den mietinnöistä sekä eduskunnan ja hal- arviossa 3 milj. markan siirtomäärärahan 25093: lituksen päätöksistä ja toimenpiteistä huoli- Viikin tilan asemakaavoitusta sekä ensiksi 25094: matta korkeinta maatalousopetusta on edel- rakennettavien rakennusten pääpiirustuksia 25095: leen annettava tarkoitustaan täysin vastaa- varten. Vuoden 1952 ensimmäisessä lisämeno- 25096: IDattornissa suojissa ja olosuhteissa. Saman- arviossa myönnettiin edelleen 5. 7 milj. mar- 25097: laiset puutteellisuudet haittaavat myös kan siirtomääräraha piirustusten laatimista 25098: yliopistoon liitettyä kotitalouden opetus- ja sekä teiden, vesi-, viemäri- ja sähköjohtojen 25099: tutkimustyötä. Erityisen kestämättömäksi on ym. suunnittelemista varten. Tämä suunnit- 25100: tilanne muodostunut sen jälkeen, kun osa telu on ollut valtioneuvoston asettaman Vii- 25101: opetusta palvelevista laitoksista oli, vanhojen kin rakennustoimikunnan tehtävänä ja se on 25102: rakennusten tultua puretuiksi, siirrettävä edistynyt niin pitkälle, että rakennustyöt voi- 25103: väliaikaisiin suojiin Viikin koetilalle, jonne taisiin koko laajuudessaan aloittaa v. 1956. 25104: korkein maatalous- ja kotitalousopetus tulee Vuoden 1953 menoarviossa myönnettiin 30 25105: kokonaisuudessaan sijoitettavaksi. Kun muut milj. markan määräraha maataloustieteellis- 25106: näitä opetusaloja palvelevat laitokset ovat ten laitosten uudisrakennustöiden aloitta- 25107: edelleen vanhoissa sijoituspaikoissaan keski- mista varten Viikin tilan alueella. Tästä 25108: kaupungilla, aiheutuu tästä erittäin suurta määrärahasta on 5.6 milj. markkaa käytetty 25109: hankaluutta opiskelijoille ja opettajille, joi- viemäreiden puhdistuslaitoksen ja viemärin 25110: den on pakko jakaa työskentelynsä kahden n. rakennustöihin, ja 24.4 milj. markkaa on 25111: 8 kmn etäisyydellä toisistaan olevan työpai- edelleen käytettävissä. 25112: kan kesken. Tästä väliaikaiseksi tarkoitetusta Vuoden 1954 varsinaisessa menoarviossa on 25113: järjestelystä on jo havaittu opiskelun ja ope- myönnetty 30 milj. markan määräraha vesi. 25114: tuksen tehokkuuden suuresti kärsivän. Vielä johdon rakentamiseksi Vantaalta Viikin ti. 25115: suurempana epäkohtana on pidettävä, että lalle sekä kuluvan vaoden menoarviossa edel. 25116: useat opetusalat ovat jatkuvasti vailla kiin- leen 10 milj. markan määräraha vesijohdon 25117: teätä yhteyttä opetus- ja tutkimuskohtei- rakentamiseksi sekä samoin 10 milj. markan 25118: IV,66'0. - Saari ym. 1405 25119: 25120: määräraha kaasujohdon rakentamiseksi Vii- manaikaisesti. Ensimmäiseen rakennusvaihee- 25121: kin tilalle. Sekä vesi- että kaasujohdot saa- seen tulisivat siten kuulumaan kasvinviljelys- 25122: taneen rakennetuiksi kuluvan vuoden ai- tieteen, maanviljelyskemian, mikrobiologian, 25123: kana yhteistoiminnassa Helsingin kaupungin maitotaloustieteen, ravintokemian, kodin ta- 25124: kanssa, joka kustantaa varsinaisen vesijohto- loustieteen, maanviljelystalouden, maatalous- 25125: työn sekä kaksi kolmasosaa kaasujohdon politiikan sekä maatalous- ja metsäeläintie- 25126: rakentamiskustannuksista. teen laitokset, maatalouskirjasto ja luento- 25127: Edellä mainittujen valmistavien töiden. salit yhteisine lämmityskeskuksineen. Edel- 25128: lisäksi on Maatalousylioppilaiden Liitto r.y. leen olisi välttämätöntä suunnitteluvaiheessa 25129: keräämillään lahjoitusvaroilla rakennuttanut olevan vesitieteiden (limnologian) laitoksen 25130: Viikin alueelle ylioppilasasuntolat n. 100 yliopistoa koskevan osan sijoittaminen Vii- 25131: maatalous- ja kotitalousylioppilaalle, jotka kiin. Myös puutarhatiede tulee jo lähim- 25132: nykyisissä olosuhteissa joutuvat asumaan mässä tulevaisuudessa tarvitsemaan opetus- 25133: kaukana Helsingin keskustassa sijaitsevista ja tutkimustiloja yliopiston yhteydessä. Näi- 25134: luentosaleista ja laitoksista. den laitosten rakennustilavuus tulee kaik- 25135: Kun hallitus ei ole vuoden 1956 meno- kiaan olemaan n. 73 000 m3. Rak(mnuskom- 25136: arvioon esittänyt otettavaksi määrärahaa pleksin saattamiseksi vesikattovaiheeseen tar- 25137: yliopiston maataloustieteellisten laitosten uu- vittaisiin käytettävissä olevan 24.4 milj. mar- 25138: disrakennuksia varten, ei menoarvioesitystä kan lisäksi n. 235 milj. markkaa. Lämpökes- 25139: laadittaessa ole ilmeisestikään otettu huo- kuksen välttämättömimmän ensi vaiheen ra- 25140: mioon, miten entistäkin vaikeampaan tilan- kentamiseen ja ensimmäisen lämmityskatti- 25141: teeseen korkein maatalous- ja kotitalousope- lan hankkimiseen tarvittaisiin 35 milj. mark- 25142: tus on joutunut viime vuosien toimenpiteiden kaa. Sellaisen henkilökunnan asuntoihin, 25143: seurauksena, kun osa opetuslaitoksista ja op- joiden työ välttämättä edellyttää asumista 25144: pilasasunnoista on jouduttu sijoittamaan laitosten välittömässä läheisyydessä, tarvittai- 25145: Viikin tilalle pääosan opetuslaitoksista ol- siin vuoden 1956 aikana 14 milj. markkaa, 25146: lessa rappeutuvissa suojissa Helsingin kes- jolla voitaisiin rakentaa vesikattovaiheeseen 25147: kustassa sekä tärkeiden opetusalojen ollessa 8 asuntoa käsittävä asuntorakennusryhmä. 25148: vailla kiinteätä yhteyttä koetilaan. Siirty- Vielä olisi varattava alueen sisäisiin vesi-, 25149: miskausi, jota nykyisiä suunnitelmia laadit- viemäri- ja kaasujohtotöihin sekä tieyhteyk- 25150: taessa pyrittiin kaikin keinoin välttämään sien rakentamista varten 8 milj. markkaa. 25151: tietoisina sen tuottamista suurista haitoista, Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh- 25152: on todellisuudessa jatkunut useita vuosia ja dotamme, 25153: jatkuu edelleen korvaamattomaksi vahingoksi 25154: opetus- ja tutkimustyölle. Näin ollen olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25155: välttämätöntä, että varsinaisiin uudisraken- tulo- ja menoarvioon 292 miljoonan 25156: nustöihin viivytyksittä päästäisiin ja Viikin markan suuruisen siirtomäärärahan 25157: tilan alueelle tulevien laitosten rakennustyöt Helsingin Yliopiston maatalous- ja 25158: saataisiin käyntiin siinä laajuudessa, että kotitalousopetusta varten Viikin tilalle 25159: rakennukset valmistuttuaan muodostaisivat tulevien laitosrakennusten, lämpökes- 25160: käyttökelpoisen kokonaisuuden. Tämä merkit- kuksen, välttämättömien henkilökun- 25161: see sitä, että kaikki varsinaisten maa- ja ko- nan asuntojen sekä alueen sisäisten 25162: titalousaineiden (myöhempää) opiskeluvai- vesi-, viemäri- ja kaasujohtojen sekä 25163: hetta palvelevat laitokset ja luentosalit olisi tieyhteyksien rakennustöiden aloitta- 25164: saatava siirretyiksi Viikiin suunnilleen sa- mista varten. 25165: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 25166: 25167: Eino Saari. Mikko Hult. G. Henriksson. 25168: Kalervo Saura. Atte Pakkanen. Irma Hamara. 25169: Kauno Kleemola. Olavi Kajala. Juho Tenhiälä. 25170: Harras Kyttä. Aune Innala. Sa,ara Forsius. 25171: Artturi Kosldnen. 25172: 1406 25173: 25174: IV,661. - Rah.al. N:o 529. 25175: 25176: 25177: 25178: 25179: Hautala ym. : Määrärahan osoittamisesta Ylivieskaan perus- 25180: tettavan Pohjois-Suomen maamiesopiston rakennusten 25181: suunnittelua varten. 25182: 25183: 25184: E d u s k u n n a ll e. 25185: 25186: Kurkijoen maamiesopiston menetyksen joh- hehtaarin suuruinen tila, joka tultaisiin ve- 25187: dosta on maatalousteknikkojen valmistus vas- lattomana luovuttamaan valtiolle siinä ta- 25188: taavasti vähentynyt, ja voidaan kahteen suo- pauksessa, että tilalle perustetaan valtion 25189: menkieliseen opistoon, Mustialan maamies- omistama maamiesopisto. Kun Ylivieskan 25190: opistoon ja Hyvinkään pienviljelijäopistoon, kuntaa voidaan alueellisesti pitää sopivana 25191: nykyisin ottaa vain 20% hakijoista. Kun uuden opiston perustamispaikkana, niinkuin 25192: toisaalta ylemmän maatalousopetuksen saa- asiaa selvitellyt komitea on aikanaan toden- 25193: neiden tarve on sekä maataloudellisten jär- nut, ja koska lahjoitettava tila täyttää kysy- 25194: jestöjen, erilaisten yhdistysten ja taloudel- myksessä olevaan tarkoitukseen tulevalle ti- 25195: listen yhteenliittymien palveluksessa että lalle asetettavat vaatimukset, niin näillä pe- 25196: myös käytännön viljelijöiden keskuudessa rusteilla ehdotamme, 25197: jatkuvasti lisääntynyt, on välttämätöntä 25198: ryhtyä suunnittelemaan uutta maamies- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25199: opistoa lähinnä Pohjois-Suomen oloja sil- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 25200: mällä pitäen. Tässä tarkoituksessa on Poh- kan määrärahan Ylivieskaan perustet- 25201: jois-Suomen maamieskoulun kannatusyhdis- tavan Pohjois-Suomen maamiesopiston 25202: tyksen toimesta hankittu Ylivieskan kunnassa rakennusten suunnittelua ja piirustus- 25203: lähes 30 peltohehtaarin ja noin 100 metsä- ten laatimista varten. 25204: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 25205: 25206: Yrjö Hautala. Eeli Erkkilä. 25207: Kusti Eskola. Eino Palovesi. 25208: 1407 25209: 25210: IV,662. - Rah.al. N:o 530. 25211: 25212: 25213: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Nikkarilan metsä- 25214: koululla suoritettavia rakennustöitä varten. 25215: 25216: 25217: E d u s k u n n a ll e. 25218: 25219: Keisarillisen senaatin päätöksellä joulu- lulle lisää ja hänelle tarvittaisiin virka- 25220: kuun 22 päivältä 1904 määrättiin avattavaksi asunto. Myös ulkopuolisille luennoitsijoille 25221: seuraavan vuoden marraskuun 1 päivänä ja vieraille olisi saatava vierashuone. Min- 25222: Suomen kolmanneksi vanhin, Nikkarilan käänlaista arlriBtohuonetta ei metsäkoululla 25223: metsänvartijakoulu (nykyinen Nikkarilan myöskään ole ensinkään. 25224: metsäkoulu). Koulu on siis toiminut nyt Entisten rakennusten korjauksiin tarvit- 25225: jo 50 vuotta kasvattaen metsävaltaisen taisiin kiireellisesti ja välttämättömästi n. 25226: maamme elinkeinoelämän kannalta ensi- 28 000 000 mk sekä lämpökeskukseen ja sen 25227: arvoisen tärkeään tehtävään ja ammat- yhteyteen rakennettavien lisätilojen hankki- 25228: tiin nuoria miehiä. Tähän mennessä on miseksi 24 000 000 mk eli yhteensä 52 000 000 25229: koulusta valmistunut 719 metsäteknikkoa ja mk. Mikäli samalla - kuten tuntuisi ajan- 25230: nykyisellä kurssilla on oppilaita 35. Vali- mukaiselta - koulu laajennettaisiin 50 oppi- 25231: tettavasti kouluun pyrkijöistä voidaan ottaa lasta käsittäväksi, tarvittaisiin oppilaita var- 25232: vastaan vain noin 10 %. ten lisätiloja, joiden rakennuskustannus voi- 25233: Määrärahojen puutteessa ovat koulun ra- taneen arvioida 20 000 000 markaksi. 25234: kennukset päässeet pahasti rappeutumaan Korostamme sitä, että samoin kuin metsä- 25235: siitä puhumattakaan, että niitä olisi vaati- valtaisessa Mikkelin läänissä koko maassamme 25236: musten kasvaessa voitu nykyaikaistaa. Ti- on ammattipätevien metsäteknikoiden tarve 25237: lanne on niin uskomattoman huono, että mo- suuri, ja he palvelevat puutavaran ja siitä 25238: nissa rakennuksissa perustukset liikkuvat ja saatavien tulojen varassa elävän kansamme 25239: vanhat peltikatot vuotavat jne. Niinikään kannalta ensiluokkaisen tärkeällä paikalla, 25240: uunit ovat loppuun kuluneita ja siitä syystä joten tämän ammatin kehittämiseksi uhratut 25241: olisikin päästävä keskuslämmitykseen. Edul- varat tulevat moninkertaisesti takaisin. 25242: lisin ratkaisu olisi yhteinen lämpökeskus, Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- 25243: mistä kaikki rakennukset lämmitettäisiin. tamme kunnioittaen, 25244: Nykyisin Nikkarilan metsäkoulun rakennuk- 25245: set ovat suorastaan uskomattoman kylmiä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25246: ja vetoisia, mistä johtuen polttopuun kulu- tulo- ja .menoarvioon yhteensä 25247: tus on luvalla sanoen suunnattoman suuri. 72 000 000 markan määrärahan Nik- 25248: Toimistotiloja ei ole ollenkaan, koska alun karilan metsäkoululla Pieksämäen kun- 25249: perin on laskettu, että kukin suorittaa toi- nassa tarvittaviin rakennusten kor- 25250: mistotyöt kotonaan. Työmäärän paisuessa jauksiin (28 milj. mk), lämpökeskuk- 25251: valtavasti entisestään varsinkin hoitoalueen sen rakentamiseen (24 milj. mk) ja 25252: kohdalla tarvitaan jo nykyisin lisäkanslia- oppilasrakennuksen laajentamiseen (20 25253: henkilökuntaa, mutta työskentelytilat puuttu- milj. mk). 25254: vat. Avustava metsänhoitaja on tullut kou- 25255: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 25256: 25257: Antti J. Rantamaa. Eino E. Heikura. Sylvi Halinen. 25258: Edvard Pesonen. Lennart Heljas. Onni Hiltunen. 25259: J. F. Pöykkö. Aukusti Pasanen. Niilo Nieminen. 25260: Wiljam Sarjala. K. F. Haapasalo. Eino Rytinki. 25261: T. Saloranta. Hilja Väänänen. Irma Hamara. 25262: 1408 25263: 25264: IV,663. - Fin.mot. N:o 531. 25265: 25266: 25267: 25268: 25269: Bögström m.fl.: Angående anvisande av anslag för slut- 25270: förande av nybyggnadsarbetena för Ekenäs forstskola. 25271: 25272: 25273: T i 11 R i k s d a g e n. 25274: 25275: Forstskolan i Ekenäs, som är landets enda Medelst lag av den 26 februari 1954 (86/ 25276: svenskspråkiga skogsskola, grundades 1908 54) har genom ägobyte mellan staten och 25277: och har sedan 1918 arbetat i Ekenäs. Sko- Ekenäs stad tomtfrågan för Ekenäs forst- 25278: lan, som är inrymd i en gammal envånings skola blivit löst. I statsförslaget för inne- 25279: träbyggnad, ursprungligen uppförd för pri- varande år har anvisats ett anslag om 25280: vat bruk, har i snart 40 års tid arbetat 20 000 000 mark för anskaffning av ritnin- 25281: under s:ynnerligen trånga, otidsenliga och gar och påbörjande av byggnadsarbetena för 25282: oändamålsenliga förhållanden. Sålunda äro uppförande av en ny huvudbyggnad för 25283: skolrummen för små och otillräckliga. Elev- skogsskolan jämte bostadsbyggnad för lä- 25284: internat, kosthåll och bastu saknas helt och rarna och ekonomiebyggnader. De totala 25285: hållet. För en del av eleverna ha inretts kostnaderna för dessa byggnader på sam- 25286: provisoriska bostadsrum på vinden, medan manlagt 6 000 m3 uppgå beräknade enligt 25287: en del av eleverna måste hyra sig bostad i 8165 mark per m3 till 49 000 000 mark. 25288: staden. Med hänvisning till ovanstående få vi här- 25289: På grund av bristande utrymmen och med vördsamt föreslå, 25290: oändamålsenliga lokaliteter har Ekenäs 25291: forstskola icke kunnat arbeta såsom en nor- att Riksdagen i statsförslaget för 25292: mal tvåårig skogsskola, vilket utbildningen år 1956 måtte upptaga ett anslag om 25293: av skogstekniker förutsätter och vilket är 29 000 000 mark för slutförande av 25294: fallet med de finsksprålkiga skogsskolorna, nybyggnadsarbetena för Ekenäs forst- 25295: som samtliga äro tvååriga. På grund av skola. 25296: ovananförda bristfälligheter har skolan icke 25297: heller kunnat arbeta såsom en internatskola 25298: såsom motsvarande andra skolor i landet. 25299: Helsingfors den 16 september 1955. 25300: 25301: Sven Bögström. Bertel Lindh. Nils Meinander. 25302: C. A. Öhman. Grels Teir. Kurt Nordfors. 25303: Albin Wickm.an. Arthur Larson. T. E. Nordström. 25304: John Österholm. John Forsberg. 25305: 1409 25306: 25307: IV,663. - Rah.al. N:o 531. 25308: Suomennos. 25309: 25310: 25311: 25312: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammisaaren 25313: metsäkoulun uudisrakennustöiden loppuun saattamiseen. 25314: 25315: 25316: E d u s k u n n a ll e. 25317: 25318: Tammisaaren metsäkoulu, joka on maan naattikouluna, kuten vastaavat muut koulut 25319: ainoa ruotsinkielinen metsäkoulu, perus- maassa. 25320: tettiin vuonna 1908 ja on vuodesta 1918 Helmikuun 26 päivänä 1954 annetulla 25321: lähtien toiminut Tammisaaressa. Koulu, joka lailla (86/54) on tilusvaihdolla valtion ja 25322: on sijoitettu vanhaan yksikerroksiseen, alun- Tammisaaren kaupungin välillä Tammisaa- 25323: perin yksityiskäyttöön rakennettuun puu- ren metsäkoulun tonttikysymys tullut rat- 25324: rakennukseen, työskentelee erittäin ahtaissa, kaistuksi. Kuluvan vuoden tulo- ja meno- 25325: epäajanmukaisissa ja tarkoitustaan vastaa- arviossa on osoitettu 20 miljoonan markan 25326: mattomissa oloissa. Oppilasasuntola, ruuan- määräraha metsäkoulun uuden pääraken- 25327: pito ja sauna puuttuvat kokonaan. Osalle nuksen sekä opettajien asuinrakennuksen ja 25328: oppilaista on sisustettu väliaikaisia asuin- talousrakennusten piirustusten hankkimiseen 25329: huoneita ullakolle, kun taas muiden oppi- ja rakennustöiden aloittamiseen. Kokonais- 25330: laiden on vuokrattava asunto kaupungista. kustannukset näistä rakennuksista, yhteensä 25331: Puuttuvien tilojen ja epätarkoituksenmu- 6 000 ms, nousevat 8 165 mk kuutiota koh- 25332: kaisten huoneistojensa takia Tammisaaren den laskien 49 miljoonaan markkaan. 25333: metsäkoulu ei ole voinut työskennellä, kuten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 25334: normaali kaksivuotinen metsäkoulu, jollaista nioittaen, 25335: metsäteknikkojen koulutus edellyttää ja 25336: kuten on asianlaita suomenkielisissä metsä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25337: kouluissa, jotka kaikki ovat kaksivuotisia. tulo- ja menoarvioon 29 000 000 mar- 25338: Edellä esitettyjen puutteellisuuksien takia kan määrärahan Tammisaaren metsä- 25339: koulu ei myöskään ole voinut toimia inter- koulun uudisrakennustöiden loppuun 25340: saattamiseen. 25341: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 25342: 25343: Sven Högström. Albin Wickman. Arthur Larson. 25344: Nils Meinander. Bertel Lindh. Kurt Nordfors. 25345: C. A. Öhman. Grels Teir. T. E. Nordström. 25346: John Österholm. John Forsberg. 25347: 1410 25348: 25349: IV,664. - Rah.al. N:o 532. 25350: 25351: 25352: 25353: 25354: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläinlääketieteellisen 25355: korkeakoulun rakennustyötä varten. 25356: 25357: 25358: E d u s k u n n a 11 e. 25359: 25360: Eduskunta oli v. 1951 tulo- ja menoar- suunniteltu toteutettavaksi neljässä vaiheessa 25361: vioon ottanut raha-asia-aloitteen johdosta ja on I rakennusvaiheen kustannukset ar- 25362: 50 000 000 markan siirtomäärärahan eläinlää- vioitu 119 835 000 markaksi. 25363: ketieteellisen korkeakoulun uudisrakennuk- Kun olisi välttämätöntä kouluttaa maan 25364: sia varten. Tästä määrärahasta käytettiin tarpeita vastaavasti riittävästi eläinlääkä- 25365: suunnittelutyöhön ja vuoden 1954 aikana reitä, opiskelun ulkomailla jatkuvasti vaikeu- 25366: louhintatyöhön n. 38 000 000 markkaa, loppu- tuessa, ja kun olisi välttämätöntä päästä 25367: erän, lähes 12 000 000 markkaa jäädessä aloittamaan maamme erikoisolosuhteiden vaa- 25368: käyttämättä. Louhintatyöt saatiin aloittaa tima tutkimustyö, olisi eläinlääketieteellisen 25369: vasta 1. 9. 1954 jälkeen. korkeakoulun rakentaminen viivytyksittä to- 25370: Eduskunta on v. 1955 tulo- ja menoarvioon teutettava. 25371: ottanut niinikään raha-asia-aloitteen johdosta I rakennusvaiheen toteuttamiseen tarvitaan 25372: 50 000 000 markan siirtomäärärahan eläinlää- edellämainitun 44 000 000 markan määrära- 25373: ketieteellisen korkeakoulun rakentamista var- han lisäksi 74 000 000 markkaa. 25374: ten. Tästä määrärahasta on saatu käyttää Kun on sekä tarkoituksenmukaista että ta- 25375: 4 000 000 markkaa louhintatöiden loppuun loudellista rakentaa koko I rakennusvaihe 25376: saattamiseen niiltä osilta, joilta ne on ollut jatkuvana ja keskeytyksittä, ehdotamme kun- 25377: mahdollista töiden tässä vaiheessa suorittaa nioittaen, 25378: sekä 2 000 000 markkaa suunnittelutyön jat- 25379: kamiseen, joten määrärahasta on jäljellä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25380: 44 000 000 markkaa. tulo- ja menoarvioon 74 miljoonan 25381: Korkeakoulun rakennusten kokonaiskustan- markan siirtomäärärahan Eläinlääke- 25382: nusarvio on 575 280 000 markkaa, kuutiotila- tieteellisen korkeakoulun rakennus- 25383: vuus yhteensä 68 420 m3. Rakennustyö on työtä varten. 25384: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 25385: 25386: Matti Lepistö. Matti Raipala. Eino Tainio. 25387: Arvo Sävelä. S. S. Aittoniemi. Eino Saari. 25388: Kauno Kleemola. Grels Teir. Harras Kyttä. 25389: Kustaa Tiitu. Mauri Seppä. Bertel Lindh. 25390: 1411 25391: 25392: IV,665. - Rah.al. N:o 533. 25393: 25394: 25395: 25396: 25397: Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan Eläin- 25398: lääketieteellisen korkeakoulun suunnittelutöihin. 25399: 25400: 25401: E d u s k u n n a 11 e. 25402: 25403: Kun ensimmaiSen allekirjoittajan nimellä torioita jne., joita ainakin väliaikaisesti voi- 25404: kulkeva toivomusaloite n: o 166 jätettiin vuo- taisiin käyttää täysin tyydyttävällä tavalla 25405: den 1955 valtiopäiville, oli saatu kuulla, että sanotun korkeakoulun tarpeisiin. Tämän tote- 25406: eläinlääketieteellisen korkeakoulun sijoitus- sivat myöskin valtiovallan edustajat käydes- 25407: paikaksi oli suunniteltu Helsinkiä. Toivomus- sään tutustumassa Hämeenlinnan kaupunkiin 25408: aloitteen allekirjoittajat, kuten myös laajat mahdollisena sanotun korkeakoulun sijoitus- 25409: asiasta kiinnostuneet piiritkin, olivat kuiten- paikkana. Kun Hämeenlinna on tunnetusti 25410: kin sitä mieltä, että Helsinki ei monestakaan vanha koulukaupunki ja kun se sijaitseekin 25411: syystä olisi lainkaan sopiva sanotun korkea- vain 120 kilometrin matkan päässä Helsin- 25412: koulun sijoituspaikka. Ensinnäkin maas- gistä, olisi korkeakoulun opettajien, oppilai- 25413: samme, vastoin suurien kulttuurimaiden ta- den jne. helppo käyttää Helsingissä sijait- 25414: paa, on kaikkinainen opetustoimi ja varsin- sevien laitosten laitteita, kirjastoja jne., eikä 25415: kin korkeakouluopetus keskitetty haittaavalla mahdollisen Helsingistä hankittavan luen- 25416: tavalla Helsinkiin, vaikka muissa kulttuuri- noitsijavoimankaan matka käy hankalaksi. 25417: maissa korkeampi opetus on hajoitettu yli Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 25418: maan. Lisäksi eläinlääketieteellisen korkea- 25419: koulun opetusmateriaalin hankinta pääkau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25420: pungissa on erittäin vaikeata. tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan mar- 25421: Hämeenlinnan kaupungilla sen sijaan on kan määrärahan Hämeenlinnan Eläin- 25422: tarjottavana jo monia sanotun korkeakoulun lääketieteellisen korkeakoulun suunnit- 25423: tarpeet tyydyttäviä tutkimuslaitoksia, labora- telutöiden aloittamista varten. 25424: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 25425: 25426: Erkki W. Mohell. Varma K. Turunen. Aino Malkamäki. 25427: 25428: 25429: 25430: 25431: 73 E 626/55 25432: 1412 25433: 25434: IV,666. - Rah.al. N:o 534. 25435: 25436: 25437: 25438: 25439: Häppölä ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläinlääketieteelli- 25440: sen korkeakoulun Hämeenlinnaan sijoittamiseksi suoritetta- 25441: via suunnittelutöitä varten. 25442: 25443: 25444: Eduskunnalle. 25445: 25446: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun perus- jerikoululla, Jalorasva Oy:llä ym. alan lai- 25447: taminen maahamme on tullut ajankohtai- toksilla on tarpeelliset laboratoriot. 6. No- 25448: seksi. Alan ammattimiesten antamien lausun- pein junayhteys Helsingin-Hämeenlinnan 25449: tojen mukaan olisi Hämeenlinna sopiva kou- välillä kestää 1 t. 14 minuuttia, jotenka 25450: lun paikaksi ja tilapäisillä järjestelyillä se luennoitsijat voisivat toimia Helsingistäkin 25451: voisi aloittaa toimintansa nopeasti. käsin. 25452: Niistä eduista joita Hämeenlinna tarjoaisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25453: voisi mainita: nioittaen, 25454: 1. Kaupunki on laajan maatalousalueen 25455: keskus, jotenka tutkimusmateriaalin saannin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25456: jatkuvuus on turvattu. 2. Valtion omistaman tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 25457: Ojoisten virkatalon tontti ja nykyiset raken- kan määrärahan suunnittelu- ja jär- 25458: nukset soveltuisivat koulun käyttöön. 3. Kes- jestelytöitä varten Eläinlääketieteelli- 25459: kusammattikoululla olisi toistaiseksi tarpeel- sen korkeakoulun sijoittamiseksi Hä- 25460: liset luentotilat. 4. Armeijan hevoshuoltokou- meenlinnaan. 25461: lun sairastalli on kaupunkialueella. 5. Mei- 25462: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 25463: 25464: Leo Häppölä. Kaino Haapanen. Atte Pakkanen. 25465: Juho Tenhiälä. Felix Seppälä, Esa Koivusilta. 25466: Eino Raunio. Lauri Laine. Erkki Ryömä. 25467: Matti Mattila. 25468: 1413 25469: 25470: IV,667.- Rah.al. N:o 535. 25471: 25472: 25473: 25474: 25475: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan tek- 25476: nillisen koulun uudisrakennusta varten. 25477: 25478: 25479: E d u s k u n n a 11 e. 25480: 25481: Lappeenrannan teknillinen koulu toimii Koulurakennus tulisi käsittämään 13 400 25482: edelleen puolustusministeriöitä vuokratussa m3 ja rakennuskustannukset ovat arviolta 25483: entisessä vankilarakennuksessa, joka on kovin 100 000 000 mk. 25484: rappeutunut ja koulutarkoituksiin aivan Kun hallituksen esityksen vuoden 1956 25485: sopimaton. tulo- ja menoarvioon ei sisälly erillistä mää- 25486: Lappeenrannan kaupunki on lahjoittanut rärahaa rakennustöiden aloittamiseksi ja kun 25487: uutta koulurakennusta varten sopivan ja uuden koulurakennuksen aikaansaaminen 25488: edustavan tontin. Rakennushallituksen tälle kuitenkin on vallitsevasta työttömyydestä 25489: tontille teettämät ja kauppa- ja teollisuus- täysin riippumaton välttämättömyys, ehdo- 25490: ministeriön hyväksymät uuden kouluraken- tamme kunnioittaen, 25491: nuksen pääpiirustukset ja työselitykset ovat 25492: jo valmiit, joten rakennustöihin voidaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25493: ryhtyä välittömästi. tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar- 25494: Koska ko. tontti sijaitsee Lappeenrannan kan määrärahan Lappeenrannan tek- 25495: tyttölyseota vastapäätä, voidaan tämän kou- nillisen koulun uudisrakennuksen töi- 25496: lun lämpökeskusta käyttää myös teknillisen den aloittamista varten. 25497: koulun lämmittämiseen. 25498: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 25499: 25500: Valto Käkelä. Veikko Kokkola. Otto Muikku. 25501: Kaarlo Kajatsalo. Heikki Hykkäälä. Vilho Väyrynen. 25502: 1414 25503: 25504: IV,66s. - Rah.al. N:o 536. 25505: 25506: 25507: 25508: 25509: Koivisto ym.: JYläärärahan osoittamisesta Lapin kansanopis- 25510: ton opistorakennuksen rakennustyön loppuunsaattami- 25511: seksi. 25512: 25513: 25514: E d u s k u n n a ll e. 25515: 25516: Lapin kansanopisto Sodankylässä on toi- Vuonna 1952 on valtion varoista myönnetty 25517: minut vuodesta 1923. Opiston kannatusyh- tarkoitukseen 5 miljoonaa markkaa, jolla on 25518: distyksen hallussa on 132 ha: n suuruinen hankittu tarvittavat rakennustarpeet, noin 25519: maatila ja oli sillä omat koulurakennukset jo 70 std. puutavaraa sekä tiilet ja tehty raken- 25520: vuodesta 1926. Opistossa oli sotiin saakka nuksen kivijalkakerros valmiiksi kesällä 1953. 25521: vuosittain 50-60 oppilasta. Opistorakennuk- Kun rakennustöihin ei eduskunnan kehoi- 25522: set poltettiin saksalaisten toimesta syksyllä tuksesta huolimatta ole myönnetty enempää 25523: 1944. Valtio ei ole korvannut tuhottuja ra- varoja, on rakennustyö jäänyt kesken, minkä 25524: kennuksia eikä niitä jälleenrakennuttanut. lisäksi rakennustarvikkeet ja jo tehty työ 25525: Kannatusyhdistyksen toimesta on opistolle uhkaavat pilaantua. Kun rakennuksen kus- 25526: rakennettu asuinrakennus asuntoiaksi sekä tannusarvio on 42 miljoonaa markkaa, tar- 25527: talousrakennus ja sauna, ja on opiston toi- vittaisiin tarkoitukseen vielä 37 miljoonaa 25528: minta näissä puitteissa päässyt osittain käyn- markkaa. 25529: tiin syksyllä 1949, vaikkakin erittäin ahtaissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25530: ja puutteellisissa tiloissa eikä oppilaita voida nioittaen, 25531: ottaa 25 enempää. 25532: Eduskunta on jo vuonna 1948 lausunut, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25533: että puheena oleva opisto olisi rakennettava tulo- ja menoarvioon 37 000 000 mar- 25534: ns. jälleenrakennuslain puitteissa. Tämä ke- kan määrärahan Lapin kansanopiston 25535: hoitus on uudistettu viimeksi vuoden 1955 keskeneräisen opistorakennuksen ra- 25536: tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä. kennustyön loppuunsaattamiseksi. 25537: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 25538: 25539: Erkki Koivisto. Lauri Järvi. Niilo Ryhtä. 25540: Arvo Salminen. Markus Niskala. Vilho Väyrynen. 25541: 1415 25542: 25543: IV,669, - Rah.al. N:o 537. 25544: 25545: 25546: 25547: 25548: Kleemola ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi 25549: Keski-Pohjanmaan kansanopistolle. 25550: 25551: 25552: Ed usk unn alle. 25553: 25554: Keski-Pohjanmaan kansanopisto on :maas- varsinaista kansanopistoa, toimimaan myös 25555: samme niitä harvoja opistoja, joilla ei ole musiikkiopisto sekä urheilu- ym. järjestöjen 25556: minkäänlaisia omia rakennuksia toimintaansa ·kurssikeskus. Opisto tulee näin ollen palve- 25557: varten. Kahdeksatta vuotta mainittu opisto lemaan koko Keski-Pohjanmaan maakuntaa 25558: toimii Kälviän kunnassa seurakunnalta vuok- mahdollisimman monipuolisesti. 25559: ratussa ent. kappalaisen virkatalossa, joka Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti 25560: on epämukava, hyvin huonokuntoinen ja Jorma Järvi Helsingistä. Sen kokonais- 25561: liian ahdas sille oppilasmäärälle ( 40-50), kuutiomäärä on n. 10 000 m3 ja kustannus- 25562: joka vuosittain opistossa opiskelee. Uusien, arvio n. 48 milj. mk. Kun opiston taloudel- 25563: suurempien ja ennen muuta omien opisto- linen tila on heikko ja sen kannattajakunta 25564: rakennusten tarve on näin ollen välttämätön. pääasiallisesti vähävaraista pienviljelijä- 25565: ,Opiston omistaja Keski-Pohjanmaan kan- väestöä, joudutaan rakenteilla oleva raken- 25566: sanopiston kannatusyhdistys on ryhtynyt nus rahoittamaan lainoittamalla. 25567: em. tarvetta tyydyttämään, kun se kuluvan Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 25568: vuoden heinäkuussa aloitti opiston uudis- 25569: rakennuksen rakennustyöt Kälviän kirkon- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25570: kylässä opistolle lahjoitetulla Alavainion ti- tulo- ja menoorvioon 19 Pl. II luvun 25571: lalla. Hankkeen takana ovat, paitsi kansan- uudelle momentille 10 000 000 mark- 25572: opiston kannattajakunta, myöskin Keski- kaa lainana Keski-Pohjanmaan kan- 25573: Pohjanmaan urheilu- ja musiikkiväki. Nyt sanopiston uudisrakennuksen rakenta- 25574: rakenteilla olevassa opistotalossa tulee, paitsi mista varten. 25575: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 25576: 25577: Kauno Kleemola. Toivo Antila. Matti Lepistö. 25578: 1416 25579: 25580: IV,67o. - Rah.al. N:o 538. 25581: 25582: 25583: 25584: 25585: V. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Sa- 25586: vonlinnan seminaarin uudisrakennuksia varten. 25587: 25588: 25589: E d u s k u n n a ll e. 25590: 25591: Savonlinnan seminaarin uudisrakennuksia palvelevaksi, olisi aikaansaatava. Tätä puo- 25592: varten on merkitty valtion tulo- ja meno- lustavat myös Savonlinnan ja lähiympäris- 25593: arviossa vuodelle 1956 6 000 000 markkaa. tön työttömyystilastot. 25594: Tällä summalla on suunniteltu suoritetta- Edelläolevaan viitaten ehdotamme, 25595: vaksi puutarhan kunnostaminen ja kasvi- 25596: lavojen rakentaminen. Kun rakennustöiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25597: aloittaminen näin vaatimattomasti tuntuu tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun 25598: perusteettomalta, olisi käsityksemme mukaan 28 momentille ehdotetun 6 000 000 25599: momentin summaa lisättävä niin, että aina- markan lisäksi 34 000 000 markkaa eli 25600: kin puutarhaopetukselta nykyisin puuttuva yhteensä 40 000 000 markkaa Savon- 25601: ja siten erittäin tarpeellinen kasvihuone ja linnan seminaarin rakennustyön aloit- 25602: sitä palveleva lämpökeskus, joka olisi suun- tamiseksi. 25603: niteltava koko seminaarin vastaisia tarpeita 25604: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 25605: 25606: Viljo Virtanen. Aukusti Pasanen. Onni Hiltunen. 25607: Irma Hamara. Sylvi Halinen. K. F. Haapasalo. 25608: Wiljam Sarjala. 25609: 1417 25610: 25611: IV,671. - Rah.al. N:o 539. 25612: 25613: 25614: 25615: 25616: Muikku ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta liikenne- 25617: turvallisuuden edistämiseksi tarpeellisiin tietöihin. 25618: 25619: 25620: E d u s k u n n a ll e. 25621: 25622: Kuten tunnettua, maantieverkkomme ei tasoristeyksien muuttamiseen eritasoristeyk- 25623: täytä eikä ole täyttänyt jatkuvasti lisäänty- siksi osoitettava varoja niin, että ainakin tie- 25624: vän ja raskaammaksi muuttuvan liikenteen laitoskomitean esityksen toteuttaminen tulisi 25625: vaatimuksia, vaan tieverkkomme on kuljetus- mahdolliseksi. 25626: taloudellisesti epäedullinen, liikennekalustoa Tiheiden asutusalueiden kautta kulkevat 25627: suuresti kuluttava ja monessa suhteessa lii- maantiet ja suurien kaupunkien tulotiet ovat 25628: kenteelle vaarallinen. Ottaen huomioon maan- liian kapeita palvelemaan nopeaa autoliiken- 25629: tiekuljetusten osuuden ja merkityksen maan nettä ja hidasta pyörä- ja jalankulkuliiken- 25630: liikennetaloudessa, on katsottava aivan vält- nettä, vaan tapahtuu näillä teillä lukuisia lii- 25631: tämättömäksi, että päästään edes pahimpien kennehäiriöitä ja liikenneonnettomuuksia. 25632: puutteellisuuksien korjaamisen alkuun. Kun tällaisten teiden liikenne näyttää jatku- 25633: Menoarvioehdotuksessa ovat maantiever- vasti lisääntyvän, on välttämätöntä erottaa 25634: kon rakennus- ja parannustöihin ehdotetut pyörä- ja jalankulkuliikenne autoliikenteestä 25635: määrärahat 709 500 000 markkaa, josta rakentamalla tällaisille osille pyörä- ja jalan- 25636: 113 500 000 on ehdotettu uusien maanteiden kulkuteitä. Kun menoarvioehdotuksessa ei 25637: rakentamiseen, käytännöllisesti katsoen ole- näiden teiden rakentamista mitenkään huo- 25638: mattomat, koska työllisyysnäkökohdista joh- mioitu, olisi tiemäärärahoja lisättävä, jotta 25639: tuen on pidetty tarkoituksenmukaisena suo- näiden rakentamiseen voitaisiin ryhtyä. 25640: rittaa tällaiset työt työttömyystöinä. Työt- Erityisesti linja-autojen pysähtymistasan- 25641: tömyystöiden keskittyessä talveksi jäävät sel- teiden puuttuminen haittaa vilkasliikentei- 25642: laiset työt, joiden suorittaminen on mahdol- sillä tieosilla liikenteen sujuvuutta ja vaa- 25643: lista vain kesäaikana, suureksi osaksi huo- rantaa liikenneturvallisuutta varsinkin näky- 25644: miotta. Lisäksi työttömyysalueiden ulkopuo- vyyttä haittaavilla kohdilla, jollaisia meidän 25645: lella olevat alueet jäävät näin kokonaan osat- teillämme on runsaasti. Liikenteen jatkuvasti 25646: tomiksi tieverkon parantamisesta, mikä lii- kasvaessa tämä epäkohta tulee räikeämmäksi, 25647: kenteen kannalta on erittäin valitettavaa. joten toimenpiteisiin asian parantamiseksi 25648: Sentähden olisi erittäin tärkeää, että liikenne- olisi ryhdyttävä. Ensimmäisessä vaiheessa 25649: taloudellisesti tärkeiden tieverkon osien pa- olisi vilkkaimmin liikennöityjen valta- ja A- 25650: rantamiseen osoitettaisiin tarpeellisessa mää- kantateiden varsille rakennettava linja-auto- 25651: rin varoja, että myös niiden kohdalla pääs- jen pysähdystasanteita ja sitä varten osoitet- 25652: täisiin tieverkkoa kunnostamaan. tava tarpeellinen määräraha. 25653: Rautateiden ja maanteiden tasoristeyksiä Huomattava osa maanteistämme on lii- 25654: on nykyisin 650 kpl, joista 17 rakennetaan kenneturvallisuuden kannalta erittäin vaa- 25655: parhaillaan eritasoristeyksiksi. Tielaitoskomi- rallisia ja niillä on lukuisia kuolemanlouk- 25656: tean esityksen mukaisesti olisi liikenneturval- kuja, joiden parantamista ei voida sisällyt- 25657: lisuussyistä lähimpänä 10-vuotiskautena pois- tää menoarvioon niiden lukuisuuden tähden. 25658: tettava vähintään 350 kpl, eli 35 kpl. vuo- Liikenneturvallisuuden kannalta olisi eräissä 25659: dessa. Tätä ei ole kuitenkaan huomioitu vilkkaimmin liikennöidyissä risteyksissä ryh- 25660: menoarvioehdotuksessa, vaan on se jäänyt dyttävä käyttämään liikenteen säännöstelyä, 25661: siitä kokonaan pois. Ottaen huomioon ne suoritettava risteysten uudelleen järjestelyjä 25662: lukuisat ikävät liikenneonnettomuudet, joita ym. toimenpiteitä, jotta liikenteelle vaaralli- 25663: tasoristeykset jatkuvasti aiheuttavat, olisi simpien kohtien liikenneturvallisuutta saatai- 25664: 1418 IV,671. - Liikenneturvallisuuden edistäminen. 25665: 25666: 25667: siin kohotetuksi. Tätä varten olisi myös osoi- 3 momentille lisäystä 2 500 000 000 25668: tettava riittävästi määrärahoja. markkaa liikennetaloudellisesti tärkei- 25669: Ottaen huomioon ne suuret puutteet, jotka den tieverkon osien sekä rautateiden 25670: tieverkossamme on todettavissa ja joihin ja maanteiden tasoristeysten paranta- 25671: edellä on viitattu, olisi tiemäärärahoja lisät- miseen, pyörä- ja jalankulkuteiden 25672: tävä 2 500 000 000 markalla, jotta pahimpien ynnä linja-autojen pysäkkitasanteiden 25673: puutteiden korjaaminen voitaisiin aloittaa. rakentamiseen sekä muihin liikenne- 25674: Edellä olevaan viitaten esitämme, turvallisuuden edistämiseksi tarpeelli- 25675: siin töihin. 25676: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 25677: tulo- ja menoarvioon 20 Pl. Ill luvun 25678: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 25679: 25680: Otto Muikku. Juho Karvonen. 25681: K. Kauhanen. R. Hallberg. 25682: Heikki Hykkäälä. Heikki Soininen. 25683: 1419 25684: 25685: IV,672. - Rah.al. N:o 540. 25686: 25687: 25688: 25689: 25690: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta Alasjärven vesijättö- 25691: alueen kuivatustöiden aloittamista varten. 25692: 25693: 25694: E d u s k u n n a ll e. 25695: 25696: Muurlan ja Uskelan pitäjien alueilla ole- joutuivat tulvavesien valtaan. Tämä mer- 25697: van Alasjärven vesijättöalueen kuivatus- kitsi mainitun alueen viljelijäväestölle huo- 25698: suunnitelma on ollut vireillä jo useita vuo- mattavia taloudellisia menetyksiä. Näin on 25699: sia, mutta varojen puutteen vuoksi sitä ei tapahtunut monina aikaisempinakin vuosina. 25700: ole saatu toteutetuksi. Tilanne mainitulla alueella tulee vuosi vuo- 25701: Turun maanviljelysinsinööripiirin ja mai- delta muodostumaan yhä vaikeammaksi, sillä 25702: nitun vesijättöalueen osakkaiden toimesta on tulvavesi kuljettaa mukanaan liejua, joka 25703: laadittu täydellinen kuivatussuunnitelma ja täyttää alueen halki virtaavan joen uoman 25704: kustannusarvio useaan eri kertaan. Viimeksi täydellisesti. 25705: hyväksytty kustannusarvio on päättynyt 98 Alueen viljelijäväestö on perustanut per- 25706: miljoonaan markkaan. Tämän kustannusar- kausyhtiön kuivatushankkeen toteuttami- 25707: vion edellyttämä kuivatussuunnitelma tulisi seksi, mutta on luonnollista, ettei yhtiö 25708: merkitsemään 339 ha uutta ensiluokkaista pysty rahoituspuolta järjestämään ilman yh- 25709: peltoa, 240 ha niittymaata ja lisäksi vesi- teiskunnan taloudellista tukea. Näin ollen 25710: niittyä. Perkaustyösuunnitelman mukaan on ja koska kysymyksessä on yhteiskunnan etu- 25711: perattavista kohdista poistettava 14 700 kuu- jen mukainen suunnitelma, on paikallaan, 25712: tiometriä kalliota ja noin 250 000 kuutio- että valtiovaltakin taloudellisesti osallistuu 25713: metriä irtomaata. hankkeen toteuttamiseen. 25714: Kuivatuksen kautta saataisiin huomatta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 25715: vasti lisämaata monelle mainittuja veden 25716: vaivaamia alueita omistavalle. Kuluneiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25717: vuosien aikana on näille alueille asutettu tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mm·- 25718: useita siirtolaisperheitä, jotka, samoin kuin kan määrärahan Muurlan ja Uskelan 25719: alueen entisetkin viljelijät, joutuvat kärsi- pitäjissä olevan Alasjärven vesijättö- 25720: mään tulvavesistä huomattavasti. Esimer- alueen kuivatustöiden aloittamista 25721: kiksi vuosi sitten tapahtuneiden runsaiden varten. 25722: syyssateiden johdosta laajat viljelysalueet 25723: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 25724: 25725: Paavo Aitio. Judit Nederström-Lunden. 25726: Eino Roine. Aimo Aaltonen. 25727: 25728: 25729: 25730: 25731: 74 E 626/55 25732: 1420 25733: 25734: IV,673. - Fin.mot. N:o 541. 25735: 25736: 25737: 25738: 25739: Rosenberg m.fl.: Angående anvisande av anslag för upprens- 25740: ning av Rödkärrsdiket i Borgå kommun. 25741: 25742: 25743: T i 11 R i k s d a g e n. 25744: 25745: Redan år 1946 har av statens sakkunniga grundvatten. Det är sammanlagt 15 små- 25746: i vederbörlig ordning uppgjorts planer och brukare, vilka sålunda årligen tillfogas stora 25747: kostnadsberäkningar för upprensning av skador på grund av att deras marker är vat- 25748: Rödkärrsdiket i Ylike, Bosgårds, Haga och tensjuka eller vattendränkes. 25749: Haraldsnäs byar av Borgå kommun. Röd- För att råda bot på här relaterade miss- 25750: kärrsdiket tar sin början på Ollas ägor, rin- förhållanden vore det därför nödvändigt att 25751: ner genom Bosgårds och Ylike bys odlingar arbetet med det snaraste kunde påbörjas och 25752: och faller ut i Lill-Pernå viken. Företagets medel därtill anslås av staten. Enligt kost- 25753: ändamål är att genom en uppremming av nadsberäkningar rör det sig endast om c. 2 25754: Rödkärrsdiket och dess sidodiken, med en miljoner mark. Då därtill kommer att ar- 25755: sammanlagd längd av 4 300 meter, befria de betsbehövande ständigt finnes i dessa trak- 25756: omkringliggande markerna från för högt ter, vore detta arbete en hjälp för lösandet 25757: högvatten och grundvatten, för att därige- av sysselsättningsproblemet i denna nejd. 25758: nom möjliggöra dessa markers rationella be- På grund av det ovansagda föreslår under- 25759: brukning. tecknade, 25760: Som det nu är översvämmas varje vår och 25761: höst samt vid häftiga regn även på som- att Riksdagen i statsförslaget för 25762: maren en areal om c. 40 ha odlad jord på år 1956 måtte upptaga ett anslag på 25763: området. Därtill kommer en odlad areal om 2 miljoner mark för upprensning av 25764: c. 100 ha som ständigt lider av för högt Rödkärrsdiket i Borgå kommun. 25765: Helsingfors den 16 september 1955. 25766: 25767: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen. 25768: 1421 25769: 25770: IV,673. - Rah.al. N:o 541. 25771: Suomennos. 25772: 25773: 25774: 25775: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoon kunnassa 25776: olevan Rödkärrinojan perkaamiseen. 25777: 25778: 25779: E d u s k u n n a ll e. 25780: 25781: Jo vuonna 1945 ovat valtion asiantuntijat pienviljelijälle aiheutuu siten vuosittain suu- 25782: laatineet asianomaisessa järjestyksessä suun- ria vahinkoja sen johdosta, että heidän 25783: nitelmia ja kustannuslaskelmia Rödkärrin- maansa ovat vesiperäisiä tai ajoittain veden 25784: ojan perkaamiseksi Yliken, Bosgårdin, Ha- vallassa. 25785: gan ja Haraldsnäsin kylissä Porvoon kun- Tässä selostettujen epäkohtien poistami- 25786: nassa. Rödkärrinoja alkaa Ollaksen tiluk- seksi on sen vuoksi välttämätöntä, että työ 25787: silta, jatkuu läpi Bosgårdin ja Yliken ky- aloitetaan viipymättä ja että valtio myöntää 25788: lien viljelysten ja päättyy pieneen Pernajan sitä varten varat. Kustannuslaskelmien mu- 25789: lahteen. Yrityksen tarkoituksena on perkaa- kaan on kysymys noin 2 miljoonasta mar- 25790: malla Rödkärrinoja ja sen sivuojat, yhteiseltä kasta. Kun näillä seuduilla on pysyvästi 25791: pituudeltaan 4 300 metriä, vapauttaa ympä- työn tarpeessa olevia, olisi tämä työ avuksi 25792: rillä olevat maat liian suuresta vedennou- työllisyyskysymyksen ratkaisemisessa. 25793: susta ja pohjavedestä, jotta siten tehtäisiin Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet 25794: mahdolliseksi näiden maiden järkiperäinen ehdottavat, 25795: viljeleminen. 25796: Nykyisin joutuu joka kevät ja syksy sekä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25797: ankarien sateiden aikana myös kesäisin noin tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan mar- 25798: 40 ha viljelysmaata tulvan alle. Lisäksi kär- kan määrärahan Porvoon kunnassa 25799: sii jatkuvasti noin 100 ha viljeltyä alaa liian olevan Rödkärrinojan perkaamiseen. 25800: korkeasta pohjavedestä. Yhteensä noin 15 25801: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 25802: 25803: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen. 25804: 1422 25805: 25806: IV,674. - Rah.al. N:o 542. 25807: 25808: 25809: 25810: 25811: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta vesiperäisten mai- 25812: den kuivatussuunnitelmien toteuttamiseksi Kymen maan- 25813: viljelysinsinööripiirissä. 25814: 25815: 25816: E d u s k u n n a ll e. 25817: 25818: Maassamme on paljon veden vaivaamia sen ym. Jarvien veden pinnan alentaminen 25819: viljelysmaita, joiden tuottoisuus siitä suu- Lappeen pitäjässä. Edelleen on Lappeen pi- 25820: resti kärsii. Lisäksi on mahdollisuus saada täjässä suunniteltu Kalliokosken joen per- 25821: huomattavassa määrässä uutta peltoa vilje- kaus ja Illukkaan kosken perkaus. Simpeleen 25822: lykseen soista ja järvien rantalietteistä kui- pitäjässä on suunniteltu Pitkäjärven lasku, 25823: vatusten ja vesistöjen pinnan alentamisen Uukuniemellä Huur- ja Riihijärven lasku, 25824: kautta. Kun täten voidaan kohottaa viljel- Suursuon ojan perkaus Parikkalan pitäjässä, 25825: mien tuottoisuutta sekä saada lisää viljelys- Musta- ja Valkjärven lasku ja Pukinojan 25826: maata sen puutteesta kärsiville liian pienille perkaus Savitaipaleella, Parjalan ojan per- 25827: viljelmille, ovat kuivatustyöt merkitykseltään kaus ja Leväsuon kuivaus Taipalsaarella 25828: hyvin tärkeitä. Samalla ne lisäävät työtilai- sekä monia muita toteutumisasteella olevia 25829: suuksia maaseudulla, jossa niistä on viime hankkeita. Valmiina olevien suunnitelmien 25830: vuosien taloudellisen kehityksen seurauksena toteuttamiseen pitäisi viipymättä ryhtyä. 25831: ollut suurta puutetta. Viime kesän osittai- Määrärahojen pienuus on kuitenkin töiden 25832: nen kato lisää pienviljelijäväestön työtilai- suorittamisen esteenä. Niitä pitäisi huomat- 25833: suuksien tarvetta ensi talvena. Siksi pitäi- tavasti lisätä sekä käyttää tarkoitukseen 25834: sikin kuivatustöitä suorittaa nykyistä paljon myös työttömyysmäärärahoja. 25835: suuremmassa määrässä. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 25836: Kymen maanviljelysinsinööripiirin toimesta 25837: tutkittuja ja valmiiksi suunniteltuja, hyvin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25838: taloudellisia kuivatushankkeita on lukuisasti. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 25839: Monet niistä ovat saaneet jäädä odottamaan kaa Kymen maanviljelysinsinööripii- 25840: toteuttamistaan vuosikausiksi varojen vähyy- rin alueella olevien vesiperäisten mai- 25841: den vuoksi. Eräs näistä on jo 1920-luvulta den kuivatussuunnitelmien toteutta- 25842: asti vireillä ollut Kyynelmysjärven, Kaisla- mista varten. 25843: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 25844: 25845: Tauno Kelovesi. Hemming Lindqvist. 25846: Toivo Kujala. Veikko Kokkola. 25847: Yrjö Sinkkonen. 25848: 1423 25849: 25850: IV,675, - Rah.al. N:o 543. 25851: 25852: 25853: 25854: 25855: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Satakun- 25856: nan peruskuivatussuunnitelman toimeenpanoa varten. 25857: 25858: 25859: E d u s k u n n a ll e. 25860: 25861: Eduskunnalle aikaisemmin tehdyissä toivo- missä tulva- ja pohjavesihaitat ovat suurim- 25862: mus- ja raha-asia-aloitteissa on osoitettu, että mat. 25863: mm. Pohjois-Satakunnan laajojen vesiperäis- Käsittääksemme peruskuivatussuunnitel- 25864: ten alueitten peruskuivatuksen toimeenpanoa mat ovat viipyneet määrärahojen puutteessa. 25865: varten olisi laadittava ns. peruskuivatus- Tämä epäkohta olisi korjattava siten, että 25866: suunnitelma samaan tapaan kuin Keski-Poh- mm. Tampereen maanviljelysinsinööripiirille 25867: janmaalla, jossa peruskuivatushankeitten myönnettäisiin määräraha nimenomaan Poh- 25868: toimeenpano lepää jo kokonaissuunnitelman jois-Satakunnan vesiperäisten maitten pe- 25869: pohjalla. Hajanaisia kuivatushankkeita on ruskuivatussuunnitelmien toimeenpanoa var- 25870: Pohjois-Satakunnassakin, Karvianjoen ym. ten, koska tämä alue lienee kaikkein kipeim- 25871: vesistöihin kuuluvia, siellä täällä tosin toi- min peruskuivatushankkeita kaipaava. 25872: meenpantu, mutta keskitetty ja laajempi Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit- 25873: kuivatushankkeiden suunnitelmallisuus puut- taen ehdottaa, 25874: tuu. Täten voivat esim. Parkanon ym. kun- 25875: tien erittäin laajakantoiset kuivatussuunni- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25876: telmat jäädä odottamaan vuosikymmeniksi, tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan 25877: ensinnäkin tutkimuksia ja siten toteuttamis- markan määrärahan Tampereen maan- 25878: hankkeet viipyvät usein 15-20 vuoden ajan. viljelysinsinööripiirin käyttöön perus- 25879: Kokonaissuunnitelma ja -tutkimus selvittäisi kuivatussuunnitelman toimeenpanoa 25880: tärkeimmät peruskuivatushankkeet eri puo- varten Pohjois-Satakunnan kuntien 25881: lilla Pohjois-Satakuntaa, ja toteuttamistoi- alueella. 25882: menpiteetkin voitaisiin suunnata aina sinne, 25883: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 25884: 25885: Eino E. Heikura. Pertti Rapio. 25886: 1424 25887: 25888: IV,676. - Rah.al. N:o 544. 25889: 25890: 25891: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjan- 25892: maan peruskuivatussuunnitelman toteuttamiseksi Kokko- 25893: lan maanviljelysinsinööripiirin alueella. 25894: 25895: E d u s k u n n a ll e. 25896: 25897: Maamme on tunnetusti Euroopan suorik- nitelmia oli toteuttamatta vuoden 1955 25898: kainta aluetta. Asian laajuutta osoittaa, että alussa 734, hyötyalueeltaan noin 170 000 ha. 25899: maassamme on noin 10 milj. ha suota, josta Kuivatussuunnitelmien tutkimusta oli maan- 25900: asiantuntijoiden lausunnon mukaan noin viljelysinsinööripiireissä odottamassa noin 25901: 2.5 milj. ha voitaisiin saada pelloksi ja muu 5 000, hyötyalueeltaan noin 400 000 ha, etu- 25902: osa hyödylliselle metsän kasvulle. Tämän päässä viljelyskelpoista maata. Näiden jo 25903: lisäksi on vesistöjen varsilla suuria veden valmiiden hyötyalueiden kustannusarvio 25904: vaivaamia alueita, jotka olisi kuivatuksella nousee noin 6 miljardiin markkaan. 25905: mahdollisuus saada maataloudelle hyödylli- Keski-Pohjanmaan peruskuivatusohjelman 25906: seen käyttöön. Kaikkiaan arvioidaan maas- toteuttaminen tietäisi sitä, että saataisiin 25907: samme olevan n. 92% veden vaivaamia uutta viljelyskelpoista peltoalaa noin 80 000 25908: maita. ha. Tämän lisäksi edistyisi metsän kasvu 25909: Toisaalta on todettavissa, että maatalou- suurilla alueilla. Mainittakoon, että nyt on 25910: temme on pirstoutunut niin pieniin tiloihin, Keski-Pohjanmaalla peltoviljelyksessä vain 25911: että ne eivät anna toimeentuloa asukkail- vähän yli 100 000 ha. Tämän vuoden syys- 25912: leen. Erityisen pieniä ovat tilat Keski-Poh- kauden ja ensi vuoden alkupuolen kuivatus- 25913: janmaalla, sillä lähes 70% tiloista omistaa ohjelmassa on 43 työkohdetta, joihin voi- 25914: peltoa alle 5 ha. Viljelijät ja heidän lap- daan sijoittaa n. 1 800 työmiestä. 25915: sensa joutuvat satunnaisten ansiotöiden va- Edellisinä sateisina kesinä toivat tulvat 25916: raan tai työttömiksi. Tunnettua on myös, suuria taloudellisia vahinkoja Keski-Pohjan- 25917: että pienviljelijöillä ei ole varoja koneiden maan viljelijöille. V aitio korvasi niitä vain 25918: hankintaan ja heillä on yleensä suuremmat vähäisessä määrin. Peruskuivatussuunnitel- 25919: kustannukset ha kohden kuin suuremmilla man toteuttamisen kautta saataisiin tulvien 25920: viljelmillä. viljelijöille tuottama haitta poistetuksi. 25921: Näistä syistä on pienviljelijäin erääksi Peruskuivatusohjelman toteuttamiseen 25922: tärkeimmäksi kysymykseksi muodostunut Keski-Pohjanmaalla tarvittaisiin vuosittain 25923: maan saanti. Mutta kun viljelyskelpoiset ainakin 200 milj. markkaa. Samalla kun 25924: alueet, joista voisi saada maata viljelykselle, suunnitelman ripeä toteuttaminen antaisi 25925: ovat Keski-Pohjanmaalla yleensä veden vai- maata viljelijöille, se loisi myös uusia tar- 25926: vaamia ja niiden kuntoon saattaminen vaa- peellisia työtilaisuuksia jokaiseen pitäjään 25927: tisi suuria varoja, joita pienviljelijöillä ei ja parantaisi pienviljelijöiden taloudellista 25928: ole, valtion tulisi voimakkaammin ryhtyä asemaa. 25929: Keski-Pohjanmaan peruskuivatussuunnitel- Edellä olevan perusteella esitämme, 25930: maa toteuttamaan. Sen kautta saataisiin tar- 25931: peellista viljelysmaata ja raivatut pellot kas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25932: vaisivat paremmin, kun veden haitat pois- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 25933: tuisivat ja metsien kasvu edistyisi. Valtion kan suuruisen määrärahan Keski- 25934: tuella valmistuneiden kuivatushankkeiden Pohjanmaan peruskuivatussuunnitel- 25935: hyötyalue on viime vuosina ollut vain noin man toteuttamiseen Kokkolan maan- 25936: 36 000 ha vuodessa. Valmiita kuivatussuun- viljelysinsinööripiirin alueella. 25937: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 25938: 25939: Nestori Nurminen. Albin Wickman. Aleksi Kiviaho. 25940: Kaino Kleemola. Toivo Asvik. Eeli Erkkilä. 25941: 1425 25942: 25943: IV,677.- Rah.al. N:o 545. 25944: 25945: 25946: 25947: 25948: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ristijärven ja Risti- 25949: senojan suoalueiden kuivatus- ja asutussuunnitelman laa- 25950: timista varten. 25951: 25952: 25953: E d u s k u n n a II e. 25954: 25955: Kärsämäen ja Haapajärven kunnissa on tio omistaa näistä maa-alueista Kärsämäen 25956: suuri maan tarve. Peltopinta-ala jää niissä kunnassa 28 000 hehtaaria ja Haapaveden 25957: maataloudesta toimeentulonsa saavaa hen- kunnassa 10 000 hehtaaria. 25958: kilöä kohden 1.s hehtaariin, joka on alhai- Osalla Piipsannavan alueesta on suoritettu 25959: sempi kuin Oulun läänin talousseuran kuivatustöitä, mutta koko viljelyskelpoiselle 25960: alueella vallitseva keskimääräinen peltopinta- alueelle ei ole laadittu vielä kuivatussuun- 25961: ala. Tämä osoittaa osaltaan sen lisämaan nitelmaa. Sen lisäksi olisi välttämätöntä 25962: tarpeen, mikä mainituissa kunnissa vallitsee, laatia asutussuunnitelma, jolla osoitettaisiin 25963: sillä työttömyys on täällä jokatalvinen ilmiö. lisämaan tarpeessa oleville lisäalueita ja 25964: Paikkakunnilla ei myöskään ole teollisuus- määrättäisiin uusien tilojen sijoitus sekä tei- 25965: laitoksia, joihin maatalouden liikaväestö den rakentaminen. 25966: voisi sijoittua. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 25967: Mainittujen kuntien alueella olisi kuiten- 25968: kin erityisen hyvät mahdollisuudet maanvil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 25969: jelyksen lisäämiseen. Äsken rakennetun run- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 25970: kotien n: o 4 kahden puolen on erityisen kan määrärahan Kärsämäen ja H oo- 25971: hyviä viljelyskelpoisia suoalueita. Näistä on paveden kunnissa sijaitsevien Risti- 25972: Kärsämäen kunnan puolella Ristisenjärven järven ja Ristisenojan suoalueitten 25973: ja Ristisenojan alueet sekä Haapaveden puo- kuivatus- ja asutussuunnitelman laa- 25974: lella Piipsanneva ja sen ympäristö!?uot. Vai- timiseksi. 25975: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 25976: 25977: Irma Torvi. Pentti Liedes. 25978: Yrjö Murto. Antti Kinnunen. 25979: 1426 25980: 25981: IV,67s. - Rah.al. N:o 546. 25982: 25983: 25984: 25985: 25986: Tauriainen ym..: Määrärahan osoittamisesta Rämenevan- 25987: Korpinevan alueen kuivattamiseksi Vaalan kunnassa. 25988: 25989: 25990: E d u s k u n n a 11 e. 25991: 25992: Riittämätön kuivatus monin paikoin maas- tyistenkin maiden kohdalla, mutta täällähän 25993: samme muodostaa erään merkittävimmän on myös valtion maita, joiden metsänkasvua 25994: esteen maatalouden harjoittamiselle ja met- ja asuttamista voitaisiin edistää maiden kui- 25995: sänkasvulle. Yksi sellainen alue, jossa maa- vattamisella. 25996: talouden edistämisen tärkeimpiä tehtäviä Kuivatussuunnitelmia mainitulle alueelle 25997: olisi maiden kuivattaminen, on Vaalan kun- on jo laadittu aikaisemminkin, mutta niiden 25998: nassa Säräisniemen seutu. Tämä Oulujär- suorittamiseen ei ole varoja ollut. Nyt tä- 25999: ven länsipuolinen rannikkoalue on hyvin ta- män kesän aikana on Oulun maanviljelys- 26000: saista maata. Suuret P.elson suot kuuluvat insinööripiirin toimesta laadittu kuiva- 26001: siihen alueeseen, mutta sen ympärillä ns. tussuunnitelma Rämenevan- Korpinevan 26002: kuivatkin maat ovat hyvin vesiperäisiä ja alueelle. Sen mukaan olisi ojia ja viemä- 26003: soistumista tapahtuu nopeasti. Kun näitä reitä kaivettava yli 40 000 metriä. 26004: vesiperäisiä maita on laajalti, ,ei viemäröi- Ylläolevaan viitaten esitämme kunnioittaen, 26005: minen yksityisten maatalouden harjoittajien 26006: toimesta ja varoilla ole ollut mahdollista. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26007: Siksi jo nykyisetkin viljelysmaat ovat veden tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 26008: vaivaamia ja uusien maiden viljelykselle kan määrärahan Vaalan kunnassa 26009: otto ei ole mahdollista ennen kuin maat Rämenevan-Korpinevan alueen kui- 26010: suunnitelmallisesti kuivataan. Tämän vuoksi vattamista varten. 26011: valtiovallan toimenpiteitä tarvitaan jo yksi- 26012: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 26013: 26014: Hannes Tauriainen. J. Mustonen. 26015: 1427 26016: 26017: IV,679. - Rah.al. N:o 547. 26018: 26019: 26020: 26021: 26022: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Poh- 26023: janmaan peruskuivatustöihin. 26024: 26025: 26026: E d u s k u n n a ll e. 26027: 26028: Maatalouden harjoittamisen pahimpia hait- laajuudessa vielä ryhdytty. Näin siitä huoli- 26029: toja Pohjois-Pohjanmaalla ovat usein toistu- matta, vaikka työttömyys tällä alueella on 26030: vat kesätulvat, jotka aiheuttavat huomatta- ollut ja on edelleen erittäin suuri ja jo 26031: via vahinkoja viljelyksille tuhoten ja alen- työllisyyden kannaltakin olisi erittäin tär- 26032: taen sadon määrää ja laatua. Lisäksi vilje- keää, että Pohjois-Pohjanmaan alueen perus- 26033: lyksiä haittaa usein liian korkea pohjakos- kuivatussuunnitelmaa ryhdyttäisiin tarpeelli- 26034: teus. Vesiperäisyys on esteenä viljelyksien sessa laajuudessa kiireellisesti toteuttamaan. 26035: laajentamisellekin. Liika kosteus on siis Näin saataisiin lisää työkohteita ja alueen 26036: hyvin laajoilla, muuten viljelykselle edullisilla pääelinkeinolle, maataloudelle avattaisiin 26037: mailla viljelyksien voimaperäistämisen ja mahdollisuus kehittyä ja laajentua. 26038: laajentamisen esteenä. Yllämainittujen hait- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 26039: tojen poistamiseksi on aikoinaan laadittu 26040: alueen kuivatussuunnitelma, mutta tämän, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26041: Pohjois-Pohjanmaan peruskuivatussuunnitel- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 26042: man järjestelmälliseen ja tehokkaaseen to- markkaa Pohjois-Pohjanmaan alueen 26043: teuttamiseen ei kuitenkaan ole tarvittavassa peruskuivatustöitä varten. 26044: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 26045: 26046: Antti Kinnunen. Yrjö Murto. Irma Torvi. 26047: Pentti Liedes. J. Mustonen. H. Tauriainen. 26048: 26049: 26050: 26051: 26052: 75 E 626/55 26053: 1428 26054: 26055: IV,aso. - Rah.al. N:o 548. 26056: 26057: 26058: 26059: 26060: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskuivatustut- 26061: kimuksen suorittamiseksi Kiimingin- ja Iijoen välisellä 26062: alueella. 26063: 26064: 26065: E d u s k u n n a 11 e. 26066: 26067: Alueella, jota rajoittaa pohjoisessa Iijoki, kee pohjois-eteläsuunnassa valmistumisvai- 26068: etelässä Kiiminkijoki ja idempänä Oulun- heessa oleva maantie, joka osaltaan parantaa 26069: Kuusamon maantie sekä lännessä Pohjanlah- jokien välisiä kulkuyhteyksiä. 26070: den rannikkoalue, olisi tärkeätä suorittaa Edellämainitulla kuivatussuunnitelmalla 26071: peruskuivatus. Koko alue on laajuudeltaan on hyvät edellytykset siksi, että sen halkoo 26072: n. 800 km2 ja siitä suoalueita n. 60 %. itä-länsisuunnassa kolme pientä luonnon- 26073: Ko. suoalueet on havaittu tähänastisten jokea, nimittäin Onkamon-, Martimon- ja 26074: tutkimusten perusteella maanviljelykselle ja Nauruanjoki, joiden perkaus ja niihin yhdis- 26075: metsänkasvulle erittäin soveliaiksi. Alueen tettävät kanavat pystyisivät kuivattamaan 26076: kuivatusta kiirehtii sen vesiperäisyydestä joh- koko alueen joko maanviljelykseen tai tehos- 26077: tuva voimakas metsien soistuminen, joka tettuun metsänkasvuun käytettäväksi. 26078: taasen puolestaan aiheuttaa huomattavaa Koska nähtävästi vielä toistaiseksi ainakin 26079: kansantaloudellista tappiota. Pohjois-Suomessa ja tälläkin leveydellä tulee 26080: Tämän alueen itäosissa luonnonojien lat- ilmenemään jatkuvaa työttömyyttä, voitai- 26081: voilla on jo yksi suuri asutusalue, jonka jo siin tämän kuivatusalueen peruskuivatustöitä 26082: aloitettua peruskuivatusta voitaisiin tuntu- käyttää Kiimingin, Haukiputaan, Iin, Yli- 26083: vasti tehostaa koko alueen kuivatuksella ja Iin ja Ylikiimingin kuntien työttömyyden 26084: samalla luoda mahdollisuuksia uusien asu- torjumiseen. 26085: tusalueiden muodostamiselle. Kaikkeen edellämainittuun viitaten ehdo- 26086: Ko. alue on lähietuinen verrattain tiheään tamme kunnioittaen, 26087: asuttuun Pohjanlahden rannikkoalueeseen ja 26088: siellä sijaitseviin moniin jo perustettuihin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26089: teollisuuslaitoksiin nähden, ja teollisuus tulee tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan 26090: ilmeisesti vain voimistumaan sen johdosta, markan määrärahan peruskuivatus- 26091: että Oulujoen suuret voimalaitokset suovat tutkimuksen suorittamista varten Il.ii- 26092: sille hyvät edellytykset. Alueen halki kul- mingin- ja Iijoen välisellä alueella. 26093: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 26094: 26095: Armas Leinonen. Eeli Erkkilä. Pentti Liedes. 26096: Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö. Eem.il Partanen. 26097: Niilo Ryhtä. Lauri Järvi. Eino Rytinki. 26098: Antti Kinnunen. 26099: 1429 26100: 26101: IV,6sl, - Rah.al. N:o 549. 26102: 26103: 26104: 26105: 26106: Tainio ym..: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän kunnassa 26107: olevan Laukkokaltioaapa-nimisen suoalueen kuivattami- 26108: seksi. 26109: 26110: 26111: E d u s k u n n a ll e. 26112: 26113: Sodankylän kunnan Rajalan kylän lähetty- kelpoista maata kylän niille asukkaille, joille 26114: villä sijaitsevan Laukkokaltioaapa-nimisen on osoitettu asutustiloja Sovasjoen toiselta 26115: suoalueen kuivattaminen on ollut vireillä jo puolelta, jonne ei ole teitä ja jossa viljelys- 26116: pitemmän ajan, kuivatussuunnitelman val- maat ovat hyvin huonot. Selvää on, että 26117: mistuessa v. 1952. Sen mukaan olisi hyöty- suon kuivattaminen edistäisi ympäristössä 26118: alue yli 400 hehtaaria ollen se kaikki hyvin olevien valtion metsämaiden kasvukunnon 26119: viljelykseen soveltuvaa. Kuivatussuunnitel- parantumista. Kun sanotun suon kuivatta- 26120: man alaisesta alueesta omistaa valtio yli 200 minen suunnitelman mukaan tulisi maksa- 26121: hehtaaria. maan vain vähän yli 7 milj. markkaa, olisi 26122: Rajalan kylän lähettyvillä ei ole muita näin kuivatussuunnitelman toteuttaminen taloudel- 26123: hyviä viljelyskelpoisia maita, joten kuivatus- lisestikin kannattavaa. 26124: suunnitelma olisi saatava pikaisesti toteute- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 26125: tuksi. Vähävaraisena, ja koska valtio omis- 26126: taa alueesta yli puolet, ei paikallinen väestö että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26127: ole voinut omatoimisesti kuivatussuunnitel- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 26128: maa toteuttaa. Näin ollen olisi suon kuivat- määrärahan Sodankylän kunnan Ra- 26129: taminen toteutettava valtion varoin. Tätä jalan kylän lähettyvillä olevan Lauk- 26130: puoltaisivat monet muutkin näkökohdat. kokaltioaapa-nimisen suoalueen kuiva- 26131: Niinpä ko. alueelta voitaisiin antaa viljelys- tustöiden aloittamiseksi. 26132: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 26133: 26134: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman. 26135: 1430 26136: 26137: lV,6B2. - Rah.al. N:o 550. 26138: 26139: 26140: 26141: 26142: Pusa: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesistöjen per- 26143: kaustöiden suorittamista varten. 26144: 26145: 26146: E d u s kun n a 11 e. 26147: 26148: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityksen kauan tulvaveden vaivaamina, ettei niihin 26149: 20 pääluokan III luvun 2 momentille on ole voitu kylvää ollenkaan. Kun tilat ovat 26150: merkitty 100 miljoonaa markkaa vesistöjen rakennettuja, ei jäljellä ole muuta keinoa 26151: perkaustöiden suorittamista varten. Peruste- heidän olosuhteidensa parantamiseksi kuin 26152: luissa lausutaan, että se on tarpeellista viime jouduttaa vesistöjen perkaustöitä, jotta he 26153: syksynä ja tänä keväänä esiintyneiden poik- pääsisivät peltona viljelemään heille luovu- 26154: keuksellisen suurten tulvien johdosta, jotka tettuja alueita. Sanotunlaiset tulvat ovat ol- 26155: ovat aiheuttaneet suuria vahinkoja vesistö- leet poikkeuksellisen pitkäaikaisia Vanajan 26156: jen rannoilla oleville viljelyksille. vesistöön kuuluvilla asutusalueilla. 26157: Siirtoväen asutusta toteutettaessa on erit- Edellä esitettyyn nojaten kunnioittaen eh- 26158: täin suuressa määrässä asutukseen käytetty dotan, 26159: alavia viljelyskelpoisia maita, joita voimassa 26160: olevien säännösten mukaan pitäisi voida että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26161: ,peltona viljellä". Nyt esiintyy kuitenkin tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun 26162: tapauksia, jolloin kuluneena keväänä monen 2 momentille lisäyksenä 100 000 000 26163: siirtolaisen pelloista puolet, jopa eräissä ta- markkaa vesistöjen perkaustöiden suo- 26164: pauksissa 9/10 osa niistä, ovat olleet niin rittamista varten. 26165: Helsingissä 15 ,Päivänä syyskuuta 1955. 26166: 26167: E. Pusa. 26168: 1431 26169: 26170: IV,6ss. - Rah.al. N:o 551. 26171: 26172: 26173: 26174: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta lnhotunjärven ve- 26175: sistön perkaamiseen. 26176: 26177: 26178: E d u s k u n n a ll e. 26179: 26180: Viime vuosina on kiinnitetty niin edus- tanut lopulliset suunnitelmat ja laskelmat ja 26181: kunnan kuin hallituksenkin huomiota vesi- maataloushallitus on saanut hankituksi huo- 26182: peräisten maitten peruskuivatuksen tehosta- mattavamman maaran konekaivuvälineitä. 26183: misen ajankohtaisuuteen maassamme. Täl- Tutkimusten tuloksista mainittakoon, että 26184: löin on alleviivattu mm. Pohjois-Satakunnan kuivatuksella k. o. Inhottu- ym. järvien ja 26185: alueella olevan ja Karvian joen vesistöön jokien alueilla, Ahlaisten, Noormarkun, Po- 26186: kuuluvien tulvaherkkien alueitten perkaus- markun, Kankaanpään ja Lavian kunnissa, 26187: hankkeitten toimeenpanon tärkeyttä. Vesis- saataisiin n. 3 750-4 500 ha:n hyötyalue, 26188: tön maanomistajat ovat mm. viime vuonna niistä lähes 1 000 ha Kynäs- ja Tuunajär- 26189: järjestäneet useita retkeilyjä eduskunnan ja ven alueilla, jonne osa Karvian joen vesiä 26190: hallituksen jäsenille osoittaakseen heille pai- laskee matkallaan Pohjanlahteen Ahlaisissa. 26191: kan päällä ne mittavat taloudelliset mene- Mainittakoon vielä, että Ahlaisten ja Noor- 26192: tykset, joita näitten alueitten viljelijät tulva- markun kunnissa on n. 30 maanhankinta- 26193: vahinkoina ym. menetyksinä vuodesta toi- tilaa tulva-alueella. Näidenkin tilojen elin- 26194: seen saavat kärsiä, yhteiskunnan lainkaan kelpoisuuden turvaaminen vaatisi po. per- 26195: niitä korvaamatta. Näillä retkeilyillä on kausta. V. 1953 koskivat vahingot mm. Ah- 26196: myös osoitettu, miten tulvat mm. Inhottu- laisissa yht. 98 tilaa, Noormarkussa 122 ja 26197: järven alapuolella, Ahlaisten, Noormarkun, Pomarkussa 102 tilaa, mikä osoittaa tulva- 26198: Pomarkun ym. kuntien alueilla ovat lisään- vahinkojen vakavuutta ja laajakantoisuutta. 26199: tyneet po. vesistön yläjuoksulla suoritettu- Enemmittä perusteluitta, ja huomioon ot- 26200: jen perkaushankkeiden seurauksena. Kun tamalla, että ko. perkaushankkeen yhtiöso- 26201: Satakunnassa v. 1953 suoritettiin tulvava- pimuksen on jo allekirjoittanut 91 % kai- 26202: hinkoarvioita, niiden raha-arvo kohosi yli kista maanomistajista, saamme, viittaamalla 26203: 45 miljoonaan markkaan, kohdistuen pää- rah.al. n: o 444 (1954 vp.) sekä siihen, että 26204: asiassa ja suurimpana Karvianjoen alajuok- vuodelle 1956 hallituksen antamaan tulo- ja 26205: sulle. Alueella on vielä suuria ns. perus- menoarvioon ei ole varattu vielä määrärahoja 26206: kuivatusta kaipaavia suoalueita, joiden ai- tämän perkaushankkeen alulle saattamiseen, 26207: heuttamat hallavahingot arviolaskelmien mu- saamme kunnioittaen ehdottaa, 26208: kaan nousivat Satakunnassa v. 1949 ja 1952 26209: yhteensä n. 250 milj. markkaan pääosalta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26210: Pohjois-Satakunnan alueella. tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan 26211: Mainittakoon, että perkaushankkeitten käy- markan määrärahan Ahlaisten, Noor- 26212: tännönisiä toimenpiteitä Inhottujärven ala- markun, Pomarkun, Kankaanpään ja 26213: puolella ja ympäristössä on estänyt tarkis- Lavian kunnissa olevan lnhotun- ym. 26214: tettujen lopullisten kuivatussuunnitelmien ja järvien ja vesistön perkaushankkeit- 26215: riittävien teknillisten välineitten puute. Nyt ten alkuun saattamiseksi vuonna 1956 26216: kuitenkin nämä esteet ovat poistuneet, koska kyseessä olevan vesistön alajuoksulla. 26217: maanviljelysinsinööri Veli Hakari on Valmis- 26218: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 26219: 26220: Eino E. Heikura. Antti J. Rantamaa. 26221: Laura Brander-Wallin. Erkki Ryömä. 26222: Matti Raipala. 26223: 1432 26224: 26225: IV,6s4. - Rah.al. N:o 552. 26226: 26227: 26228: 26229: 26230: Rankila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappajärven ja 26231: Evijärven vedensäännöstelytöiden jatkamiseen. 26232: 26233: 26234: Eduskunnalle. 26235: 26236: Vuonna 1949 on tie- ja vesirakennushalli- sitä varten ottaisi vuoden 1956 tulo- ja me- 26237: tuksessa valmistunut suunnitelma Lappajär- noarvioesitykseensä 40 miljoonan markan 26238: ven- ja Evijärven vedensäännöstelyä varten. suuruisen määrärahan. Kun tätä määrä- 26239: Tätä suunnitelmaa on eri vuosina toteutettu rahaa ei kuitenkaan, ashmomaisen minis- 26240: työllisyystyönä ja on suunnitelman toteutta- teriön ehdotuksesta huolimatta, ole otettu 26241: miseen käytetty varoja noin 92 miljoonaa ensi vuoden talousarvioon ja kun työn jat- 26242: markkaa. kaminen on sekä kansantaloudelliset että 26243: Asiantuntijoiden lausunnon mukaan ei järviseudun maataloudelliset näkökohdat 26244: suunnitelman jatkaminen työllisyystyönä ole huomioonottaen erittäin tärkeää, niin edellä 26245: kuitenkaan enää edullista, vaan on nyt siir- olevaan viitaten ehdotamme, 26246: ryttävä koneellisen ruoppauksen tielle, jota 26247: suoritetaan vapaiden määrärahojen turvin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26248: Tämän johdosta eduskunta lausuikin viime tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan 26249: keväänä, käsitellessään kyseessä olevaa asiaa, markan määrärahan käytettäväksi 26250: toivomuksen, että hallitus ryhtyisi kiireelli- Lappajärven ja Evijärven veden- 26251: siin toimenpiteisiin Lappajärven ja Evijär- säännöstelytöiden jatkamista varten. 26252: ven vedensäännöstelytyön jatkamiseksi ja 26253: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 26254: 26255: Väinö Rankila. Eino Palovesi. Matti Koivunen. 26256: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen. Eino Uusitalo. 26257: Albin Wickman. Väinö Tikkaoja. Impi Lukkarinen. 26258: 1433 26259: 26260: IV,6s5. - Rah.al. N:o 553. 26261: 26262: 26263: 26264: 26265: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappajärven ja 26266: Evijärven vedensäännöstelyä varten. 26267: 26268: 26269: E d u s k u n n a ll e. 26270: 26271: Vuosien 1935-1948 aikana suoritettiin kuitenkaan tätä eduskunnan yksimielistä 26272: tutkimukset Evijärven ja Lappajärven ve- toivomusta ottanut huomioon, vaan on jät- 26273: densäännöstelyn aikaansaamiseksi ja suunni- tänyt tämän kansantaloudellisesti tärkeän 26274: telma valmistui lopullisesti vuonna 1949. suunnitelman toteuttamista varten tarpeelli- 26275: Kustannusarvio on kokonaisuudessaan 420 sen määrärahan esityksestään pois. 26276: milj. markkaa, mutta siitä on käytetty työt- Pidämme tärkeänä, että suunnitelma saa- 26277: tömyystöinä suoritettuun työhön tähän men- tetaan loppuun ja sen toteuttamiseen sijoi- 26278: nessä 90 milj. markkaa. tetut varat tuloa tuottamaan. 26279: Tie- ja vesirakennushallitus on ehdottanut Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 26280: suunnitelman kiireellistä toteuttamista ja 26281: eduskunta lausui yksimielisesti hallitukselle että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26282: toivomuksen 40 milj. markan varaamisesta tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 26283: ensi vuoden tulo- ja menoarvioon suunnitel- kan määrärahan Lappajärven ja Evi- 26284: ma.n toteuttamista varten. Hallitus ei ole järven vedensäännöstelyä varten. 26285: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 26286: 26287: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen. 26288: Nestori Nurminen. Toivo Asvik. 26289: Albin Wickman. 26290: 1434 26291: 26292: IV,6s6. - Rah.al. N:o 554. 26293: 26294: 26295: 26296: 26297: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren Muu- 26298: ruenjärven vesistön laskemiseksi. 26299: 26300: 26301: Eduskunnalle. 26302: 26303: Viitasaaren pitäjässä olevan :Muuruenjär- laskettu :Muuruenjärveen, aiheuttaen se en- 26304: ven laskuhanke ja siitä aiheutuva laajo- tistä voimakkaamman nousun vanhoille vil- 26305: jen viljelysmaiden kuivatussuunnitelma on jelysalueille. Viljelysalueet ovat pienvilje- 26306: pantu vireille ensimmäisen kerran jo vuonna lysalueita, joten heidän taloudellinen ase- 26307: 1930, mutta tämä suurta maataloudellista mansa em. seikkojen vuoksi on erittäin 26308: hyötyä koskeva kysymys ei ole vielä saanut vaikea. 26309: lopullista ratkaisua. Uudelleen vuonna 1952 Kun :Muuruenjärven laskemisella saavute- 26310: on tämä kuivatushanke otettu esille, koska taan pienin kustannuksin huomattavia talou- 26311: se, voimakkaaksi laajenneen asutustoiminnan dellisia etuja elinkeinoelämälle mainitulla 26312: takia, on muodostunut erittäin kiireelliseksi alueella, olisi mielestämme valtion kiireelli- 26313: kansantaloudelliseksi kysymykseksi. Keski- sesti ryhdyttävä toteuttamaan kuivatussuun- 26314: Suomen maanviljelysinsinööripiiristä saa- nitelmaa, joka ensimmäisen kerran on pantu 26315: mamme tiedon mukaan on - vuonna 1934 alulle v. 1930 ja uudelleen v. 1952; kustan- 26316: laaditun suunnitelman mukaan - viljelys- nusarvio nykymarkoissa on 5 milj. mk. 26317: kelpoista maata veden vaivaamaHa alueella, Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun- 26318: jolla on 40 vanhaa tilaa, 149.98 ha sekä nioittaen, 26319: metsämaata :Muuruenjärven rannalla noin 26320: 200 ha. Lisäksi on huomattava, että ns. van- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26321: hojen viljelijöiden asema on entisestään vai- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan 26322: keutunut veden nousun vuoksi, sillä mhl: n markan määrärahan Viitasaaren pitä- 26323: viljelystiloja on muodostettu :Muuruenjär- jässä olevan Muuruenjärven vesistön 26324: ven alueelle useita kymmeniä, joilta vesi on laskemiseksi. 26325: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 26326: 26327: Artturi Koskinen. Arvo Ahonen. 26328: Impi Lukkarinen. Erkki W. Mohell. 26329: Eino Palovesi. 26330: 1435 26331: 26332: IV,6s7. - Rah.al. N:o 555. 26333: 26334: 26335: 26336: 26337: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Osmanki- ja Pa- 26338: loisjärven laskuhankkeen toteuttamiseksi. 26339: 26340: 26341: E d u s k u n n a 11 e. 26342: 26343: Useiden muiden toivomusaloitteiden käsit- Kuivatushankkeen toteuttamisella voisi hal- 26344: telyn yhteydessä eduskunta hyväksyi 10. 12. lanvaaraa vähentää ja lisätä maa-alueen 26345: 1954 toivomuksen, joka liittyy Osmanki- ja tuottoisuutta. 26346: Paloisjärven laskemissuunnitelmaan Kiuru- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 26347: veden kunnassa. Hankkeen hyötyalue olisi 26348: 606 hehtaaria, jakaantuen 89 maanomistajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26349: kesken. Kustannusarvio nousee noin tulo- ja menoarvioon 6 000 000 ma1·- 26350: 6 000 000 markkaan. kan suuruisen määrärahan Osmanki- 26351: Alue on tunnetusti hallan arkaa, johon ja Palaisjärven laskuhankkeen toteut- 26352: yksi oleellinen syy on sen vesiperäisyydessä. tamista varten. 26353: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 26354: 26355: Juho Rytkönen. Esa Hietanen. Martti Leskinen. 26356: 26357: 26358: 26359: 26360: 76 E 626/55 26361: 1436 26362: 26363: IV,6ss. - Rah.al. N:o 556. 26364: 26365: 26366: 26367: 26368: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta V uorma- ja H etejärvien 26369: kuivattamiseen. 26370: 26371: 26372: E d u s k u n n a ll e. 26373: 26374: On kulunut 16 vuotta siitä kun Pudasjär- menoarvioon kiinteä määräraha töiden suo- 26375: ven kunnassa sijaitsevien Hete- ja Vuorman- rittamista varten. 26376: järvien kuivatustyöt aloitettiin. Vaikka so- Edelläolevan perusteella ja viittaamalla 26377: tien jälkeen olisi ollut mahdollisuus kuiva- ed. Rytingin raha-asia-aloitteeseen n: o 328 26378: tustyöt suorittaa nopeasti, niin määrärahaa (1951 vp.) ehdotan kunnioittaen, 26379: ei kuitenkaan ole saatu kuin joskus; ja kun 26380: työt on aloitettu, niin rahat ovat loppuneet että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26381: taikka työkoneet siirretty heti toisille työ- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 26382: maille. Näyttää siltä, että 16 vuotta sitten kan suuruisen määrärahan Pudasjär- 26383: alulle pantua työtä ei saada muuten loppuun ven kunnassa sijaitsevain Vuorma- ja 26384: suoritetuksi kuin varaamaHa valtion tulo- ja H etejärvien kuivatustöiden loppuun- 26385: saattamiseksi. 26386: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 26387: 26388: Eino Rytinki. 26389: 1437 26390: 26391: IV,Gs9. - Rah.al. N:o 557. 26392: 26393: 26394: 26395: 26396: R. Virtanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Myrskylänjoen 26397: perkaamiseksi Hallilan alueella. 26398: 26399: 26400: E d u s k u n n a II e. 26401: 26402: Uudenmaan läänin Myrskyiän kunnan valmis ns. Hallilan alueen suunnitelma, josta 26403: alueella olevan Myrskyiänjoen tulvavahingot vesistötoimikunta on antanut päätöksensä 26404: muodostuvat vuosittain huomattavaksi rasi- 13. 10. 1953, mutta johon valtion taholta ei 26405: tukseksi tulva-alueen vaikutuspiirissä olevalle ole osoitettu määrärahoja töiden aloittami- 26406: maataviljelevälle väestölle. Joen perkaus- seksi. Tulvavahinkojen estämiseksi sekä työ- 26407: hankkeen toteuttamisella voitaisiin saada tilaisuuksien järjestämiseksi on välttämä- 26408: tulvavahingot poistetuiksi sekä huomattava töntä, että ko. tarkoitukseen varataan määrä- 26409: määrä nykyisin viljelykseen kelpaamatonta raha. 26410: maata viljelyskelpoiseksi. Hyötyalue tulisi Edellä mainittuun viitaten ehdotamme, 26411: käsittämään noin 550 hehtaaria. Helsingin 26412: maanviljelysinsinööripiirin toimesta suorite- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26413: taan parhaillaan tutkimuksia kuivatussuunni- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 26414: telman laatimiseksi. Tutkimukset käsittävät kan määrärahan Myrskylänjoen Hal- 26415: Myrskyiän kirkonkylän ja Revonojan kylän lilan altwen perkaustöiden aloittami- 26416: alueet, jotka sijaitsevat joen yläjuoksulla. seksi. 26417: Sitä vastoin joen alajuoksusta on olemassa 26418: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 26419: 26420: Rainer Virtanen. Esa Koivusilta. 26421: Bertel Lindh. Veikko Helle. 26422: Gösta Rosenberg. 26423: 1438 26424: 26425: IV,69o. - Rah.al. N:o 558. 26426: 26427: 26428: 26429: 26430: Koivusilta ym.: Määrärahan osoittamisesta Myrskylänjoen 26431: kuivatushankkeen toteuttamista varten. 26432: 26433: 26434: E d u s k u n n a ll e. 26435: 26436: Vuonna 1953-1954 kohtasi maassamme kaksi vuotta, mutta määrärahaa ei ole saatu. 26437: tuhansia maanviljelijöitä kato sen tähden, Kun maassamme tällä kertaa on noin 26438: että runsaiden sateiden johdosta vedet, eri- 7 500 kuivatushanketta, joista 40% on koko- 26439: koisesti viemäreiden alajuoksuilla, nousivat naan käsittelemättä maanviljelysinsinööripii- 26440: pelloille pitkäksi aikaa ja useinkin juuri reissä vallitsevan työvoimapulan takia, pi- 26441: sadon korjuun aikana. täisi tällaisille valmiille suunnitelmille antaa 26442: Näin tapahtui myöskin Myrskyiänjoen var- rahaa, jotta asiat luistaisivat ja kauan odot- 26443: silla, missä vesi nousi pelloille ja niityille taneet ja tosiavun tarpeessa olevat maan- 26444: kuukausiksi, vaikeimpien kohtien ollessa viljelijät saisivat valtiolta sen tuen, joka 26445: Hallilassa, Ilolassa, Sikilässä ja Myrsky- heille oikeutetusti kuuluisi. 26446: Iässä, niin että alueille muodostui satojen Tämän perkaushankkeen hyötyalue on noin 26447: hehtaarien tulva-alueita. Näiden alueiden kui- 550 hehtaaria, josta suurin osa on peltoa ja 26448: vattamiseksi on jo useiden vuosien ajan ollut niittyä. 26449: vireillä ns. Myrskyiänjoen kuivatushanke, Edellä olevaan viitaten ehdotammekin 26450: joka Helsingin maanviljelysinsinööripiirin kunnioittaen, 26451: toimesta on lopultakin saatu siihen kuntoon, 26452: että lokakuun 12 päivänä 1953 pidetyssä että Ed1tskunta ottaisi vuoden 1956 26453: kokouksessa voitiin tehdä päätös töiden aloit- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 26454: tamisesta heti kun määräraha sitä varten on kan määrärahan Myrskylänjoen kui- 26455: saatu. Tästä päätöksenteosta on kulunut jo vatushankkeen toteuttamiseksi. 26456: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 26457: 26458: Esa Koivusilta. Yrjö Sinkkonen. 26459: Matti Mattila. Toivo Antila. 26460: Väinö Rankila. 26461: 1439 26462: 26463: IV,691. - Rah.al. N:o 559. 26464: 26465: 26466: 26467: 26468: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellinkosken per·- 26469: kaamiseen Padasjoen kunnassa. 26470: 26471: 26472: E d u s k u n n a ll e. 26473: 26474: Padasjoen kunnassa sijaitsevan Peliinkos- Kansantalouden edun mukaista on tukea 26475: ken perkaamiseksi on maatalousministeriön sellaista toimintaa, jonka avulla saadaan 26476: toimesta suoritettu tutkimuksia, joissa on lisää maata viljelykseen, mikä taas auttaa 26477: todettu, että alentamalla koskea n. 80 sm vaikeuksissa elävien syrjäseutujen vähäva- 26478: saataisiin n. 200 ha maata viljelykseen. Kos- raisten asukkaiden elämänehtojen parantu- 26479: ken pienuudesta johtuen perkauskustannuk- mista. 26480: set ovat varsin alhaiset, laskelmien mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme, 26481: n. 3 000 000 markkaa. Paikallinen väestö on 26482: pääasiassa lisämaan ja laitumen tarpeessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26483: olevaa sekä maatonta väestöä, jolle kosken tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar- 26484: perkaus aiheuttaisi toimeentulon turvaami- kan määrärahan Padasjoen kunnassa 26485: sessa huomattavan parannuksen. Perkaustyö sijaitsevan Pellinkosken perkauksen 26486: myös osaltaan helpottaisi Padasjoen kunnan toteuttamiseksi. 26487: työttömien työhön sijoittamista työttömyy- 26488: den alkaessa. 26489: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 26490: 26491: Hemming Lindqvist. Eino Raunio. Lauri Laine. 26492: Aino Malkamäki Eino Kilpi. Kaino Haapanen. 26493: Juho Tenhiälä. 26494: 26495: 26496: 26497: 26498: • 26499: 1440 26500: 26501: IV,692. - Rah.al. N:o 560. 26502: 26503: 26504: 26505: 26506: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrönjoen perkaa- 26507: miseen. 26508: 26509: 26510: E d u s k u n n a 11 e. 26511: 26512: Etelä-Pohjanmaalla ovat maanviljelyksen Kun ko. viljelmien suuruus valtaosaltaan 26513: harjoittamisen vaikeutena vuosittain toistu- edellyttää karjatalouden harjoittamista, niin 26514: vat tulvat. Viime vuonna tulvavesi nousi tulvista aiheutuneet vahingot heinä- ja kau- 26515: viljelyksille viisi kertaa. Tulvat aiheuttivat rasadon kohdalta vähentävät ratkaisevasti 26516: kasvu- ja korjuuaikana viljelijöille huo- karjataloudesta saatua tuloa. 26517: mattavia vahinkoja. Kyrönjoen vesistö- Kun tulvia esiintyy toistuvasti aiheuttaen 26518: alueella arvioitiin olleen n. 8 000 ha tulva- korvaamattomia vahinkoja, niin olisi ryh- 26519: veden peitossa. Ilmajoen Munakassa Kyrön- dyttävä jokien perkaamisen kautta estämään 26520: joen vesi oli 5.2 m normaalia korkeammalla. tulvien uusiutuminen. · 26521: Arvioidut vahingot: heinäsadosta pilaantui Kyrönjoki valtaväylänä, mm. Hanhi- ja 26522: käyttökelvottomaksi 21% ja heinän laatu Kylänpään koskien patoutumisen johdosta, 26523: jäi 50 % normaalia huonommaksi, kaura- ei anna tarpeellista mahdollisuutta veden 26524: sadosta pilaantui 2/3 ja perunasadosta, joka laskulle. Käsityksemme on, että tulvien pois- 26525: arvioidaan 50 % normaalia pienemmäksi, on tamiseksi ko. alueelta Kyrönjoen perkaa- 26526: 2/3 ruton vioittamaa. minen on ensisijainen ja kiireellinen tehtävä. 26527: Vahinkojen seuraukset näkyvät myöskin Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme, 26528: meijereitten vastaanottamien maitomäärien 26529: vähentymisessä. Syyskuussa meijereiden vas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26530: taanottama maitomäärä oli ll.s% pienempi tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 26531: kuin vastaavana aikana viime vuonna ja lo- kan määrärahan Etelä-Pohjanmaalla 26532: kakuussa seitsemän meijerin kohdalla vähen- Kyrönjoen perkaamiseksi. 26533: nys oli 23.6 %. 26534: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 26535: 26536: Toivo Asvik. Nestori Nurminen. Toivo Antila. 26537: Aleksi Kiviaho. Väinö Tikkaoja. T. Saloranta. 26538: 1441 26539: 26540: IV,693. - Rah.al. N:o 561. 26541: 26542: 26543: 26544: 26545: Kosola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapuanjoen vesistö- 26546: alueen tulvasuojelua varten. 26547: 26548: 26549: E d u s k u n n a ll e. 26550: 26551: Viitaten vuoden 1955 valtiopäiville jäte- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun 26552: tyn toivomusaloitteen n: o 293 perusteluihin 2 momentille lisäyksenä 50 000 000 26553: kunnioittaen ehdotamme, markkaa Lapuanjoen vesistöalueen 26554: tulvasuojelua varten. 26555: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26556: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 26557: 26558: N. Kosola. Mauri Seppä. Toivo Antila. 26559: 1442 26560: 26561: IV,694. - Rah.al. N:o 562. 26562: 26563: 26564: 26565: 26566: N. Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta Lapuanjoen 26567: perkaustöitä varten. 26568: 26569: 26570: E d u s k u n n a 11 e. 26571: 26572: Lapuanjoki on hyvin herkkä tulvimaan yli dittu suunnitelma Lapuanjoen pengertämi- 26573: äyräittensä, aiheuttaen siten satojen miljoo- sestä, paikoin levittämisestä ja joen perkauk- 26574: nien markkojen vahinkoja viljelijöille. Tut- sesta. Tarvittaisiin valtion varoja tämän 26575: kimuksissa on todettu, että yksistään La- suunnitelman kiireelliseen toteuttamiseen. 26576: pualla oli kesällä v. 1954 yli 5 000 hehtaaria Edellä olevan perusteella esitämme, 26577: veden vaivaamaa. Kauhavan, Ylihärmän ja 26578: Alahärmän kunnissa Lapuanjoki aiheutti sa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26579: mana kesänä tulvillaan suuria vahinkoja. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 26580: Mainittujen kuntien taholta onkin käännytty kan arviomäärärahan Lapuanjoen per- 26581: valtion puoleen perkaus- ja kuivatustöiden kaus-, penger·rys- ja levitystyötä var- 26582: aikaansaamiseksi Lapuanjoessa. Valtion toi- ten. 26583: mesta onkin jo tutkimus suoritettu ja laa· 26584: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 26585: 26586: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik. 26587: 1448 26588: 26589: IV,695. - Rah.al. N:o 563. 26590: 26591: 26592: 26593: 26594: Koskinen yril.: Määrärahan osoittamisesta Kouheroisen kos- 26595: ken perkaamista varten. 26596: 26597: 26598: Ed usku:ri.nalle. 26599: 26600: Karstulan pitäjän keskeisimmällä alueella etuja varsin pienillä kustannuksilla, ja kun 26601: ori laaja Pääjärvi ja siihen yhtyvien pie- ko. alueella on työvoimaa riittävästi saata- 26602: nempien Jarvien ja jokien muodostama vana perkaustyön suorittamiseen, olisi mie- 26603: vesistöalue. Tämän vesistöalueen ympärillä lestämme valtion kiireellisesti ryhdyttävä 26604: on paljon veden vaivaamia viljelys- ja metsä- toteuttamaan jo tutkittua ja vuosikymmenet 26605: maita sekä laajoilla alueilla erittäin hyväkas- vireillä ollutta Karstulan Pääjärven kuiva- 26606: vuisia viljelysmaita, joiden viljelykselle rai- tus- ja järvenlaskuhanketta. Kuivatustoi- 26607: vaaminen käy kuitenkin mahdottomaksi menpiteillä vapautetaan satoja hehtaareja 26608: vesistön korkean vedenpinnan vuoksi. hyvää viljelysmaata viljelijäin käyttöön sekä 26609: Vesistön vedenpinnan laskemishanke on luodaan laajoilla alueilla mahdollisuus uuden 26610: ollut jo varsin kauan vireillä ja tutkimukset pellon raivaukseen. 26611: loppuunsuoritettu. Vesistötoimikunnan ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 26612: Keski-Suomen maanviljelysinsinööripiirin ta- nioittaen, 26613: holta on ilmoitettu, että asiassa puuttuu vain 26614: toimeenpanopäätös. Näin ollen on tämä laa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26615: joja viljelysalueita koskeva hs. Kouheroisen tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan 26616: kosken perkaushanke siinä vaiheessa, että se markan määrärahan käytettäväksi 26617: pian voitaisiin toteuttaa, puuttuu vain lopul- Karstulan Pääjärven ja Karankajär- 26618: linen päätös. ven välissä olevan Kouheroisen kosken 26619: Kun Pääjärven vesistön laskemisella saa- perkaamista varten. 26620: vutettaisiin huomattavia kansantaloudellisia 26621: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 26622: 26623: Artturi Koskinen. Arvo Ahonen. 26624: Impi Lukkarinen. Eino Palovesi. 26625: 26626: 26627: 26628: 26629: 77 E 626/55 26630: 1444 26631: 26632: IV,696, - Rah.al. N:o 564. 26633: 26634: 26635: 26636: 26637: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Konnekosken per- 26638: kaamiseen. 26639: 26640: 26641: Eduskunnalle. 26642: 26643: Rautalammin reitin yläjärvien, kuten Pie- Mainitut epäkohdat ovat korjattavissa, jos 26644: laveden, Nilakan ja Virmaan ym. seuduilla suhteellisen lyhyt, mutta ahdasnieluinen 26645: on viime vuosina suoritettu laajoja uudis- Konnekoski perattaisiin sekä pienehköjä sal- 26646: raivauksia ja vesiperäisten maiden kuivatus- mia ja virtoja Konnekosken ja Nokisenvir- 26647: töitä. Näiden kuivatustöiden seurauksena ran välillä ruopattaisiin. 26648: kevättulvavesi virtaa nopeasti Rautalammin Kun vesistön tulviminen ja siitä viljelyk- 26649: reitin latvavesistöjen järviin. Parhaillaan sille ja metsälle aiheutuvat vahingot johtu- 26650: toimitetaan Pieksäjärven laskua, joka myös vat toimenpiteistä, joita maanomistajat eivät 26651: on nostamassa Rautalammin pitäjässä olevan ole itse suorittaneet ja joista heille ei ole 26652: Konnekosken yläpuolella olevien vesistöjen hyötyä, on oikeudenmukaista, että valtion 26653: vedenpintaa. Konnekoski ei kykene ahtaana toimesta suoritetaan mainittujen koskien ja 26654: nielemään ylävesistöjen vesimassoja tarpeeksi virtojen perkaus ja estetään vahinkojen jat- 26655: nopeasti ja näin ollen jo useana vuotena kuva syntyminen. 26656: Konnekosken ja sen yläpuolella olevan Noki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 26657: senvirran välillä on joutunut veden vaivaa- 26658: maksi n. 1 000 hehtaaria viljelysmaata, jota että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26659: on osittain mahdoton viljellä. Tilanne on tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 26660: toissa ja viime kesänä tavallista korkeam- kan arviomäärärahan Rautalammin 26661: malle kohonneiden vesimäärien takia entises- pitäjässä olevan Konnekosken perkaa- 26662: tään pahentunut. Näin aiheutuu vesistöjen miseen ja sen yläpuolella olevien vir- 26663: varrella olevalle maataloudelle suuria vahin- tojen ja salmipaikkojen ruoppaami- 26664: koja, joita lisää vielä mainitusta syystä ta- seen. 26665: pahtuva metsämaiden soistuminen. 26666: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 26667: 26668: Hugo Manninen. Esa Hietanen. 26669: Martti Leskinen. Hilja Väänänen. 26670: Juho Rytkönen. 26671: 1445 26672: 26673: IV,697. - Rah.al. N:o 565. 26674: 26675: 26676: 26677: 26678: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Perhojoen per- 26679: kaus- ja pengerrystöiden aloittamiseksi. 26680: 26681: 26682: E d u s k u n n a ll e. 26683: 26684: Perhojoki tuottaa tulvillaan joka vuosi Tästä syystä olisikin Perhojoki kauttaaltaan 26685: suuria vahinkoja viljelijöille. Varsinkin sen perattava sekä alavammilta paikoin penger- 26686: alajuoksulla olevissa kunnissa, Alavetelissä rettävä ainaisten tulvavahinkojen poistami- 26687: ja Kaarlelassa olevat jokivarren maat ovat seksi. Siten saataisiin myös joen uittokelpoi- 26688: keväisin pitkät a:iat vahvan tulvaveden pei- suutta parannetuksi sekä luoduksi entistä 26689: tossa. Myös syyssateiden aiheuttamat tulvat paremmat edellytykset teollisuuden kehittä- 26690: tärvelevät usein sadon. miselle Perhojokivarteen. 26691: Vuoden 1955 valtion tulo- ja menoarvioon Edellä olevan perusteella ehdotamme, 26692: olikin varattu 5 milj. markkaa Perhojoki- 26693: suun uitto-olojen parantamista tarkoittavan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26694: ruoppaustyön aloittamista varten. Jokisuun tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 26695: ruoppauksella ei kuitenkaan poisteta edellä kan määrärahan Perhojoen perkaus- 26696: mainittuja tulvan aiheuttamia epäkohtia. ja pengerrystöiden aloittamiseksi. 26697: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 26698: 26699: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik. 26700: 1446 26701: 26702: IV,69s. - Rah.al. N:o 566. 26703: 26704: 26705: 26706: 26707: KiviahO ym.: Määrärahan osoittamisesta Porasenjoen perkaa- 26708: miseen. 26709: 26710: 26711: Eduskunnalle. 26712: 26713: Vimpelin pitäjän Sääksjärven ja Perhon väestöä eikä pysty ottamaan osaa perkaus- 26714: pitäjän Porasen järven välillä oleva Pora- kustannuksiin. Siksi olisi perkaus suoritet- 26715: senjoki tulvii keväisin. Tilannetta on vai- tava kokonaan valtion varoilla. 26716: keuttanut se, että laskuojia on avattu useita Vimpelin kunnassa on jatkuvaa työttö- 26717: ja ne tuovat vetensä ko. jokeen. Joen var- myyttä ja työläiset ja pienviljelijät toivovat, 26718: rella on valtiolla metsiä, joista on osasta että perkaushanketta ryhdyttäisiin kiireelli- 26719: muodostettu asutustiloja. Nämä uudistilat, sesti toteuttamaan, jotta saataisiin myös 26720: samoinkuin vanhatkin tilat kärsivät tulva- väestön kipeästi kaipaamia työtilaisuuksia. 26721: vedestä, joka joen Sääksjärven puoleisessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 26722: päässä. on erityisen vaikea. Joen alajuoksua 26723: on kylla perattu, mutta perkausta on suori- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26724: tettu liian vähän, joten tulvavedet eivät laske tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 26725: tarpeeksi nopeasti viljelyksiltä. Joen varrella kan määrärahan Porasenjoen per- 26726: oleva väestö on vähävaraista pienviljelijä- kausta varten Vimpelin kunnassa. 26727: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 26728: 26729: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen. 26730: IV,699. - Rah.al. N:o 567. 26731: 26732: 26733: 26734: 26735: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lestijoen ylä- 26736: juoksun perkaustöitä varten. 26737: 26738: 26739: E d u s k u n n a 11 e. 26740: 26741: Lestijoen peruskuivatqssuunnitelmassa edel- Lestijoen yläjuoksun perkaustyön suorit- 26742: lytetään, että myös joen yläjuoksulla suori- tamista puoltavat edellä esitetyn lisKl\si mo- 26743: tetaan perkaustyöt. Suunnitelmat siitä ovat net muutkin näkökohdat, kuten esim. sen 26744: valmiit. Joen yläjuoksun perkaustyö olisi- uittomahdollisuuksien parantaminen. Niin 26745: kin suoritettava ensi tilassa, sillä jokivar- ikään perkaustyö tarjoaisi paikkakunnan 26746: ressa suoritettavat muut kuivatustyöt voi- pienviljelijäväestölle ansiomahdollisuuksia. 26747: daan toteuttaa vasta tämän jälkeen. Vaikka Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 26748: Lestijärven vedensäännöstelykysymystä ei ole 26749: vielä lopullisesti ratkaistu, ei tämä ole es- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26750: teenä mainitun joen yläjuoksun perkaustyön tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 26751: toteuttamiselle. kan määrärahan Lestijoen yläjuoksun 26752: perkaustöitä varten. 26753: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 26754: 26755: Nestori Nurminen. Toivo A.svik. Aleksi Kiviaho. 26756: 1448 26757: 26758: IV,1oo. - Ra.h.al. N:o 568. 26759: 26760: 26761: 26762: 26763: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun 26764: perkaamiseen. 26765: 26766: 26767: E d u s k u n n a 11 e. 26768: 26769: Viitaten toivomusaloitteen n:o 305 perus- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 26770: teluihin ehdotamme kunnioittaen, kan määrärahan Lestijoen yläjuoksun 26771: perkaustöiden aloittamiseksi. 26772: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26773: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 26774: 26775: Matti Lepistö. Kauno Kleemola. 26776: 1449 26777: 26778: IV,7ol. - Rah.al. N:o 569. 26779: 26780: 26781: 26782: 26783: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liminkaojan 26784: perkaamiseksi. 26785: 26786: 26787: Eduskunnalle. 26788: 26789: Pyhäjoen kunnan Liminkakylällä on lisääntynyt. Ojan varsilla asuvan väestön 26790: maanviljelyksen pahimpana haittana pohja- maatalouden harjoittamisen turvaamiseksi 26791: veden liikakorkeus. Melkein joka vuosi kesä- olisi Liminkaoja mitä kiireellisimmin perat- 26792: tulvat tekevät tuhojaan kasvillisuudelle tava. 26793: useiden satojen hehtaarien alalla. Tämä joh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 26794: tuu siitä, että Liminkaoja aina suurimpien 26795: sateiden aikana tulvii. Nämä tulvat ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26796: tulleet yhä tuhoisammiksi sen vuoksi, että tulo- ja menoarvioon 7 000 000 mar- 26797: ojaan on sen yläjuoksulla laskettu uusia ka- kan määrärahan Pyhäjoen kunnan 26798: navia ja ojia laajoilta suoalueilta. Veden alueella olevan Liminkaojan perkaus- 26799: määrä ojassa on kasvanut ja tulvanvaara töiden aloittamista varten. 26800: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 26801: 26802: Antti Kinnunen. Yrjö Murto. 26803: Pentti Liedes. Irma Torvi. 26804: 14~0 26805: 26806: IV,1o2. - Rah.al. N:o 570. 26807: 26808: 26809: 26810: 26811: Erkkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Limingojan perkaa- 26812: miseen. 26813: 26814: 26815: E d u s k u n n a ll e. 26816: 26817: Viitaten 10 päivänä helmikuuta 1955 jäte- kan määrärahan Pyhäjoen kunnassa 26818: tyn toivomusaloitteen n: o 308 perusteluihin olevan Limingojan perkauksen saami- 26819: ehdotamme kunnioittaen, seksi mahdollisimman pian käyntiin. 26820: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26821: tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 26822: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 26823: 26824: Eeli Erkkilä. Artturi Jämsen. 26825: Eino Uusitalo. Eemil Partanen. 26826: Toivo Antila. Eino Rytinki. 26827: 14f)l 26828: 26829: IV,7oa. - Rah.al. N:o 571. 26830: 26831: 26832: 26833: 26834: Erkkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lamujoen perkaa- 26835: miseen. 26836: 26837: 26838: Eduskunnalle. 26839: 26840: Viitaten ed. Erkkilän ym. helmikuun 10 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26841: pa1vana 1955 päivätyn toivomusaloitteen tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan 26842: n:o 309 perusteluihin ehdotamme kunnioit- markan määrärahan Lamujoen per- 26843: taen, kaustöiden aloittamista varten Pullc- 26844: kilan ja Piippolan kunnissa. 26845: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 26846: 26847: Eeli Erkkilä. Artturi Jä.msen. 26848: Eino Uusitalo. Eem.il Partanen. 26849: Toivo Antila. Eino Rytinki. 26850: 26851: 26852: 26853: 26854: 78 E 626/55 26855: 1452 26856: 26857: IV, 1 o4. - Rah.al. N: o 572. 26858: 26859: 26860: 26861: 26862: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiiminkijoen ala- 26863: juoksun perkaamiseen. 26864: 26865: 26866: E d u s k u n n a ll e. 26867: 26868: Kiiminkijoen alajuoksulla on viime vuo- tuneet tulvaveden peittoon, eikä niillä päästä 26869: sien aikana suoritettu metsähallituksen toi- suorittamaan ajoissa normaalisia toukotöitä. 26870: mesta koskien perkaamista. Tällöin on Mylly-, Mainittujen koskien muodostama putous on 26871: Suorahaara-, Räty- ja Penttikoskeen perattu yleensä noin 20 metriä ja koskien tehok- 26872: puutavaran uittoa tyydyttävä kanava. Tar- kaampi perkaaminen palvelisi niin puutava- 26873: koituksena on ollut saada väylään uittoa vas- ran uittoa kuin jokivarren maanviljelystäkin. 26874: taava vesimäärä kuivanakin aikana. Pentin- Tästä johtuen olisi valtiovallan ryhdyttävä 26875: koskessa ja Rätykoskessa on tästä syystä sul- toimenpiteisiin Kiiminkijoen alajuoksun kos- 26876: jettu veden entisiä kulkuväyliä. kien perkaamiseksi. 26877: Saarten välissä olevien jokihaarojen sulke- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 26878: misen jälkeen on vedenpinta noussut tulvien 26879: aikana aikaisempaa korkeammaksi. Veden että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26880: nousu ei ole johtunut jääpadoista, vaan siitä, tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 26881: että uittokanava ei ehdi läpäistä tulvavettä. kan suuruisen määrärahan Kiiminki- 26882: Jokivarrella olevat alavat viljelmät ovat jou- joen alajuoksun perkaamiseksi. 26883: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 26884: 26885: Pentti Liedes. Yrjö Murto. 26886: Antti Kinnunen. Irma Torvi. 26887: 1453 26888: 26889: IV,7o5. - Rah.al. N:o 573. 26890: 26891: 26892: 26893: 26894: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta Olhavanjoen perkaa- 26895: miseen. 26896: 26897: 26898: Eduskunnalle. 26899: 26900: Iin kunnassa sijaitsevan Olhavanjoen ve- selle väestölle. Näitä metsä-, niitty- ja vesi- 26901: sistöalueella asuu 1 350 henkilöä, joiden käy- peräisiä maita on 21 430 ha, josta metsä- 26902: tössä oleva peltoala on vain 695 ha eli n. hallituksen omistuksessa on 13 070 ha. Tästä 26903: 0,5 ha henkilöä kohti. Tämän vähäisen maan- on metsämaata 7 100 ha ja loput veden vai- 26904: viljelyksen lisäksi joutuvat asukkaat hankki- vaamia viljelyskelpoisia maita. Lisäksi on 26905: maan toimeentulonsa metsä- ym. satunnai- huomattava, että Iin kunnassa esiintyy vuo- 26906: sista töistä. Siellä harjoitettavaa maanvilje- sittain huomattavaa työttömyyttä. Suuri osa 26907: lystä haittaa lisäksi se, että vesistöalueella tästä työttömien joukosta on juuri Olhavan 26908: olevilta Vesi-, Syrjän-, Leppi-, Kärppä-, jokivarressa asuvaa väestöä. 26909: Raato-, Kontti-, Temperi- ja Saarisuon sekä Kun Olhavan jokivarressa edellä mainitun 26910: Kaihuanjärven ympäristöstä tulevat tulva- suuruiset viljelyskelpoiset alueet ovat veden 26911: vedet peittävät keväisin suuret alueet näistä- vaivaamia ja viime vuosina on avattu useita 26912: kin vähäisistä viljelmistä, eikä maanviljelystä ojia, jotka laskevat vetensä Olhavanjokeen ja 26913: tästä johtuen voida riittävästi harjoittaa. nostavat tulva- ja sadeaikoina sen vettä en- 26914: Viime vuosina on maanhankintatoiminnan tistä enemmän, niin tulisi valtion toimesta 26915: kautta muodostettu uusia tiloja Kärppä- ja suorittaa Olhavanjoen perkaus. 26916: Temperisuolle sekä pienemmässä maarm Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 26917: muillekin edellä mainituille soille, joiden kui- 26918: vatus vaatii Olhavanjoen perkausta ja kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26919: nollista viemäriverkostoa eri suoalueille. tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 26920: Kaikki edellä mainitut alueet ovat viljelys- kan määrärahan Olhavanjoen perkaus- 26921: kelpoisia ja niiden kuivattamisen kautta saa- töiden aloittamiseksi. 26922: taisiin riittävästi viljeltävää maata paikalli- 26923: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 26924: 26925: Yrjö Murto. Antti Kinnunen. 26926: Pentti Liedes. Irma Torvi. 26927: 1454 26928: 26929: IV,7o6. - Rah.al. N:o 574. 26930: 26931: 26932: 26933: 26934: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen perkaamiseen. 26935: 26936: 26937: Eduskunnalle. 26938: 26939: Tunnett 1a on, että valtio omistaa laajat Kuren- ja Vuormankoskien niskaa ja Varpu- 26940: metsäalueet Iijokilaaksossa ja Iijokeen ve- virtoja. Tällä toimenpiteellä parannettaisiin 26941: tensä laskevien jokien ja purojen alueilla. lähes 6 000 asukkaan talouselämää ja toi- 26942: Näiden metsäomaisuuksien arvon kohottami- meentuloa ja turvattaisiin niiden elämä, 26943: seksi ja uittokustannusten alentamiseksi on jotka asuvat Sotkajärven, Jongun, Pudas- 26944: valtion toimesta perattu ja puhdistettu jokia järven, Aittojärven, Ypykkäjärven, Livon- 26945: ja puroja ja yläjuoksulle rakennettu uittoa joen alajuoksun ja Ylikollajan joki- ja järvi- 26946: varten vedensäännöstelypatoja. Mutta Ii- alueilla, joita tulvat kaikista ankarinullin 26947: joen keskijuoksulla, Pudasjärven kunnan rasittavat. 26948: kohdalla ei ole suoritettu minkäänlaista joen Kun edellä mainitut perkaustyöt eivät tee 26949: perkausta, vaikka näillä alueilla tulvavahin- haittaa puutavaran uitolle eivätkä Iijoen voi- 26950: got ovat muodostuneet sellaisiksi, että harva malaitosten· rakennussuunnitelmille, niin olisi 26951: on se talo, joka kykenee viljelemään niitä jo korkea aika varata määräraha töiden suo- 26952: vanhoja peltoja, jotka on jo vuosia sitten rittamista varten ja vapauttaa väestö joka- 26953: raivattu. Uuden pellon raivaamisesta ei ole vuotisten tulvien tuottamista ~ahingoista. 26954: puhettakaan. Kun näin on, niin väestön 4- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla 26955: loudellinen elämä ja toimeentulo on käynyt ed. Rytingin raha-asia-aloitteeseen n: o 469 26956: kestämättömäksi. Ei tarvitse siis ihmetellä (1954 vp.) ehdotamme kunnioittaen, 26957: tämän alueen väestön mielipiteitä, kun he 26958: sanovat, että olemme pakotettujl:!- jättämään että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26959: lrotikonnun, esi-isiemme työn, ellei kiireelli- tulo- ja menoarvio~ 10 000 00() m.ar- 26960: sesti suoriteta joen perkausta. Tällaiseksi on kan suuruisen määrärahan lijoessq 26961: tilanne kehittynyt. olevien K uren- ja V uormat+kosk~en 26962: Pahimmat tulvavahingot voitaisiin estää sekä V (l,rpuvirtojen perkaamistöicl,en 26963: erittäin pienillä kustannuksilla ruoppaamalla aloittamiseksi. 26964: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 26965: 26966: Eino Rytinki. Artturi Jä.msen. 26967: Eeli Erkkilä. M. 0. Lahtela. 26968: 1455 26969: 26970: IV,7o7. - Rah.al. N:o 575. 26971: 26972: 26973: 26974: 26975: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta Simojokisuun ruop- 26976: paamista varten. 26977: 26978: 26979: E d u s kunnalle. 26980: 26981: Eduskunta on vuoden 1947 valtiopäivillä ja vesirakennushallitus oli ottanut maara- 26982: lausunut toivomuksen, rahan ensi vuoden tulo- ja menoarvioehdo- 26983: tukseensa, mutta eduskunnalle annettuun 26984: ,että Hallitus toimituttaisi tutki- hallituksen esitykseen valtion tulo- ja meno- 26985: muksen mahdollisuuksista saattaa Si- arvioksi vuodelle 1956 sitä ei ole otettu. 26986: mo- ja Kaakamojoet ruoppaamalla Kun kalliitten imuruoppauslaitteiden 26987: kalannousulle sopiviksi sekä ryhtyisi vienti pois Perämereltä ja aikanaan tuonti 26988: sen jälkeen niihin toimenpiteisiin, joi- takaisin aiheuttavat huomattavia turhia lisä- 26989: hin asia ehkä antaa aihetta." kustannuksia, ja kun ruoppauksen ollessa 26990: kesken merenkäynti uhkaa tehdä huomat- 26991: Tähän mennessä asia on kehittynyt niin tavaa vahinkoa jo tehdylle työlle, sitä olisi 26992: pitkälle, että tie- ja vesirakennushallituksen saatava jatkaa välittömästi ensi vuonna. 26993: käytettäväksi asetettiin kuluvan vuoden me- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 26994: noarvion 20 Pl. III: 4 kohdalla 10 000 000 26995: mk. Määrärahan turvin tie- ja vesirakennus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 26996: hallitus on aloittanut työt ja tehnyt näiden tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll luvun 26997: töiden pääosan suorittamisesta urakkasopi- 4 momentin kohdalle 15 000 000 mark- 26998: muksen, jonka loppusumma on 21 700 000 kaa Simojokisuun ruoppaamista var- 26999: mk. Työn loppuunsuorittamista varten tie- ten. 27000: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 27001: 27002: Markus Niskala. Eemil Luukka. Erkki Koivisto. 27003: 1456 27004: 27005: IV,1os. - Rah.al. N:o 576. 27006: 27007: 27008: 27009: 27010: Väyrynen: Määrärahan osoittamisesta Leppi- ja Sääskikosken 27011: perkaamiseksi. 27012: 27013: 27014: E d u s k u n n a ll e. 27015: 27016: Kun Ranuan kunnan läpi virtaavan Simo- ja heidän toimeentulomahdollisuuksiaan siten 27017: joen yläjuoksulla olevat kosket Leppi- ja voitaisiin parantaa, olisi mainitut kaksi kos- 27018: Sääskikoski ovat vielä perkaamatta, aiheut- kea perattava, mieluimmin talvityönä. 27019: taa se keväisin, että Portimojärven vesi nou- Edellä olevan perusteella ehdotan, 27020: see ja pysyttelee pitkin kesää korkealla. Tä- 27021: män vuoksi lähes 500 hehtaaria viljelyksiä ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27022: metsämaita joutuu olemaan veden vaivaa- tulo- ja · menoarvioon 8 000 000 mar- 27023: mana jopa kahden kuukauden ajan. Jotta kan määrärahan Ranuan kunnassa 27024: järven rantamilla asuvat pienviljelijät va- sijaitsevien Leppikosken ja Sääskikos- 27025: pautuisivat näistä jokakesäisistä vahingoista ken perkaamiseksi. 27026: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 27027: 27028: Vilho Väyrynen. 27029: 1457 27030: 27031: IV,7o9. - Rah.al. N:o 577. 27032: 27033: 27034: 27035: 27036: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta K uolajoen perkaus- 27037: töiden aloittamiseen. 27038: 27039: 27040: E d u s k u n n a ll e. 27041: 27042: Kuolajoen perkaustöiden aloittaminen Sal- vaikeuttavat jokivarren viljelyskelpoisten 27043: lan kunnassa on ollut vireillä jo parikym- suomaiden viljelykseen ottamista. Joen vä- 27044: mentä vuotta. Niinpä tarkoitukseen jo vuo- littömässä vaikutuspiirissä on noin 1 000 27045: den 1940 tulo- ja menoarvioesityksessä oli hehtaaria hyvää, mutta nykyisin veden vai- 27046: varattu määräraha, joka kuitenkin sodan ta- vaamaa viljelyskelpoista maata. Töiden aloit- 27047: kia jäi käyttämättä. Viimeksi vuonna 1953 taminen helpottaisi myös huomattavasti seu- 27048: on vesistötoimikunta myöntänyt työluvan dun työllisyystilannetta. 27049: perkaustöiden aloittamiseksi valtion varoilla. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 27050: Kustannusarvio nousee noin 40 milj. mark- ehdotamme, 27051: kaan. 27052: Kuolajoen perkaaminen on tärkeä ja kii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27053: reellinen monestakin syystä. Ensinnäkin ny- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 27054: kyisin perkaamaton joki aiheuttaa suuria ke- kan määrärahan K uolajoen perkaus- 27055: sätulvia turmellen laajoja viljelys- ja niitty- töiden aloittamiseksi Sallan kunnassa. 27056: aToja. Toiseksi sekä kevät- että kesätulvat 27057: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 27058: 27059: Erkki Koivisto. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 27060: Markus Niskala. M. 0. Lahtela. 27061: 1458 27062: 27063: IV,71o. - Rah.al. N:o 578. 27064: 27065: 27066: 27067: 27068: Roine ym.: Määrärah-an osoittamisesta ponttoonisillan raken- 27069: tamiseksi Hirvensalon ja Satavan saarten välille. 27070: 27071: 27072: Eduskunnalle. 27073: 27074: Turun kaupunkiin kuuluvasta Hirvensalon ja vain se, että kuljettaja pystyi ohjaamaan 27075: saaresta johtaa tie Kakskerran pitäjän Sata- vaunun tieh sivuun, pelasti auton ja siinä 27076: van saareen, josta se edelleen jatkuu Kaks- olleet matkustajat suistumasta mereen. Au- 27077: kerran saareen. Molempien saarten vakituis- tolle ja matkustajille tuli kuitenkin vau- 27078: ten asukkaiden lisäksi saarilla on runsaasti rioita. 30-luvulla mainitulla lossilla tapah- 27079: turkulaisten kesäasuntoja. Kesäiseen aikaan tui eräs maamme suurimmista lossionnetto- 27080: tiellä on hyvin vilkas liikenne. Hirvensalon muuksista linja-auton suistuessa jarrujen 27081: ja Satavan saaren välillä oleva lossi ei vilk- epäkuntoon joutumisen vuoksi lossilta me- 27082: kaimpana aikana pysty selviämään liiken- reen, jolloin 17 matkustajaa menetti hen- 27083: teestä, vaan molemmille rannoille muodostuu kensä. 27084: pitkiä autojonoja. Pahimpina ruuhka-aikoina Turun tie- ja vesirakennuspiirissä on suun- 27085: joutuvat autot ja muut kulkuneuvot odotte- niteltu epäkohdan poistamiseksi lossin tilalle 27086: lemaan jopa kolmekin tuntia ennenkuin pää- ponttöonisiltaa. Ponttoonisillan alta voivat 27087: sevät jatkamaan matkaansa. pienehköt moottori- ym. veneet kulkea va- 27088: Viimeksi on lossilla suoritettu liikennelas- paasti ja kun varsinaista laivaliikennettä on 27089: kenta 27. 8. 1954. Mainittuna päivänä oli salmessa suhteellisen vähän, ei liikenne tiellä 27090: lossin ylittäneitä henkilöautoja 265, linja- pahasti häiriintyisi, vaikka silta sen vuoksi 27091: autoja 40, kuorma-autoja 30, pakettiautoja silloin tällöin jouduttaisiinkin katkaisemaan. 27092: 29, moottoripyöriä 46, traktoreita 2, hevosia Mainitun ponttoonisillan kustannukset ovat 27093: 5, polkupyöriä 78 ja jalankulkijoita 102. n. 40-50 milj. markkaa. 27094: Laskenta-ajan jälkeen on moottoriajoneuvo- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 27095: liikenne vielä huomattavasti lisääntynyt, jo- dotamme, 27096: ten esitetyt numerot eivät vastaa enää lähes- 27097: kään tämän hetken liikennettä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27098: Liikenne lossille on lisäksi vaarallinen, tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll luvun 27099: sillä lossille tultaessa on jyrkkä alamäki. 3 momentille 40 000 000 markkaa 27100: Auton jarrujen pettäessä vain onnellinen ponttoonist"llan rakentamiseksi Hirven- 27101: sattuma voi estää pahempien tapaturmien salon saaresta Satavan saareen joh- 27102: sattumisen. Aivan äskettäinkin erään linja- tavalle tielle. 27103: auton jarrut joutuivat paikalla epäkuntoon 27104: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 27105: 27106: Eino Roine. Urho Kulovaara. 27107: Paavo Aitio. Rafael Paasio. 27108: Mauno Jussila. Kalle Jokinen. 27109: Kalervo Saura. Harras Kyttä. 27110: Vappu Heinonen. Irma Karvikko. 27111: Aimo Aaltonen. Urho Kähönen. 27112: V. J. Sukselainen. Judit Nederström-Lunden. 27113: 1459 27114: 27115: IV,7u. - Rah.a.l. N:o 579. 27116: 27117: 27118: 27119: 27120: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami- 27121: seksi Kirjamoin salmeen. 27122: 27123: 27124: E d u s k u n n a 11 e. 27125: 27126: Lappeenrannasta Taipalsaaren kunnan vässä Lappeenrantaan, aiheutuu yhden työ- 27127: kautta johtava maantie on rakennettu hyvä- tunnin menetys päivittäin. Se alentaa suu- 27128: kuntoiseksi, mutta 10 km:n päässä Lappeen- resti ajon kannattavaisuutta. 27129: rannasta sijaitseva Kirjamoisten salmi muo- Sillan rakentamisella Kirjamoin salmeen 27130: dostaa vaikean haitan liikenteen normaali- on merkitystä Lappeenrannan ja Mikkelin 27131: sessa kulussa. Salmen yli välittää liikennettä seutujen välisessä liikenteessä. Matka lyhe- 27132: 20 tonnia kuormaava moottorilossi. Se ylit- nisi tätä tietä kulkien suunnitellun Kuhalan 27133: tää salmen keskimäärin 170 kertaa vuoro- -Partakosken tieoikaisun toteuttamisen jäl- 27134: kaudessa, mutta vilkkaimpina aikoina syn- keen yli 10 km, joten olisi odotettavissa, 27135: tyy silti ajoneuvojonoja lossirantaan. Ras- että näiden alueiden liikenne siirtyisi pää- 27136: kaan käytön johdosta lossi menee usein epä- asiassa tälle, muuten hyväkuntoiselle tielle. 27137: kuntoon, jolloin vanhalla pikku lossilla on Matkan lyheneminen merkitsisi vilkkaan lii- 27138: vielä vaikeampi hoitaa suurta liikennettä. kenteen huomioon ottaen suurta taloudellista 27139: Lossiliikenteen valtiolle aiheuttamat vuotui- hyötyä. Lappeenrannassa, Lauritsalassa ja 27140: set käyttö- ja korjauskustannukset ovat huo- niiden ympäristökunnissa on jälleen ensi 27141: mattavan suuret kohoten useaan miljoonaan talvena odotettavissa huomattavan laajaa 27142: markkaan. työttömyyttä. Sillan rakentaminen olisi lä- 27143: Salmen ylittäminen lossilla viivyttää heinen ja sopiva työkohde, johon voitaisiin 27144: jokaista ajoneuvoa keskimäärin 15 minuuttia, sijoittaa näiden kuntien työttömiksi joutu- 27145: silloinkin kun ei tarvitse jonottaa. Päivittäin neita työläsiä. Viime kesän osittainen kato 27146: kulkee salmen yli n. 500 ajoneuvoa. Niiltä on aiheuttanut Taipalsaaren pienviljelijä- 27147: menee yhteensä vuorokaudessa n. 125 työ- väestölle suuria taloudellisia menetyksiä, ja 27148: tuntia hukkaan. Vuodessa kohoaa moottori- pakottaa heidät aikaisempia vuosia suurem- 27149: ajoneuvojen yhteinen ajanhukka varovasti- massa määrässä etsimään lisäansioita. Sillan 27150: kin laskien useaan kymmeneentuhanteen työ- rakentamisessa tarjoutuisi heille sopivia työ- 27151: tuntiin. Monet autoilijat pitävät parempana tilaisuuksia. Kun työt saadaan alulle, voi- 27152: kiireen sattuessa ajaa parikymmentä kilo- taisiin niitä myös työttömyysvaroilla jatkaa. 27153: metriä kiertäen Savitaipaleen kautta silloin, Edellä olevan perusteella ehdotamme, 27154: kun saattaisi joutua odottamaan Iossiran- 27155: nassa ylipääsyä pitemmän aikaa. Viivytyk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27156: sen aiheuttamaa vuotuista taloudellista me- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark- 27157: netystä on vaikea arvioida, mutta useisiin kaa Kirjamoin salmen sillan raken- 27158: miljooniin se kohoaa. Esimerkiksi jokaiselle nussuunnitelman laatimiseen ja töiden 27159: puutavaran ajossa olevalle kuorma-autolle, aloittamiseen TaipaZsaaren kunnassa. 27160: joka ajaa Taipalsaarelta kaksi kuormaa päi- 27161: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 27162: 27163: Tauno Kelovesi. Bernming Lindqvist. 27164: Toivo Kujala. Veikko Kokkola. 27165: Yrjö Sinkkonen. 27166: 27167: 79 E 626/55 27168: 1460 27169: 27170: IV,n2. - Ra.h.al. N:o 580. 27171: 27172: 27173: 27174: 27175: K.uittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan ra- 27176: kentamiseksi Saimaan kanavan yli Lauritsalan kauppa- 27177: lassa. 27178: 27179: 27180: E d u s k u n n a ll e. 27181: 27182: Kuten tunnettua, ei Kaakkois-Suomen Saimaan kanavan yli johtavan sillan raken- 27183: työttömyys ole vielä tänäänkään poistunut taminen, joka joskus kuitenkin tulee tehtä- 27184: siinä määrin, ettei varauksia ensi talven väksi. 27185: työttömyyden varalta pitäisi tehdä. Pahim- Edellä esitettyihin perusteluihin sekä vuo- 27186: man työttömyyden kohteeksi kausityöstä den 1954 valtiopäiville jätettyyn raha-asia- 27187: ovat joutuneet Imatran ja Lauritsalan aloitteeseen n: o 484 viitaten ehdotamme 27188: kauppalat, sillä niissä molemmissa on ollut kunnioittaen, 27189: runsaasti rakennustyöväkeä, ja heidän sijoit- 27190: tamisensa ensi talvena vastaavanlaiseen työ- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27191: hön on ilman erikoistoimenpiteitä vaikeata, tulo- ja menoarvioon 55 000 000 mar- 27192: - näin sanovat johtavassa asemassa olevat kan suuruisen määrärahan Saimaan 27193: henkilöt. Onhan luonnollista, että kun raken- kanavan yli johtavan maantiesillan 27194: nustyöt talvella supistuvat huomattavasti, rakentamista varten Lauritsalan kaup- 27195: niin olisi näiden tilalle löydettävä uusia palassa. 27196: töitä. Yksi tällainen työkohde on olemassa, 27197: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 27198: 27199: Juho Kuittinen. Veikko Kokkola. 27200: Tauno K.elovesi. Valto Käkelä. 27201: 1461 27202: 27203: IV,11a. - Rah.aL N:o 581. 27204: 27205: 27206: 27207: 27208: Kaasalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi 27209: Vammalan kauppalalle Vammaskosken sillan levittämistä 27210: varten. 27211: 27212: 27213: Eduskunnalle. 27214: 27215: Maantieliikenteen jatkuvasti vuosi vuodelta nassa jalankulkijain määrä melkein kaksin- 27216: viikastuessa joutuu teiden yleinen kunto ko- kertaistuu ja polkupyöräilijöiden joukko huo- 27217: valle koetukselle, ja olisi varmaankin suori- mattavasti lisääntyy. 27218: tettava erittäin runsaasti parannuksia, jotta Kun silta yli 40 vuotta takaperin valmis- 27219: tieolomme alkaisivat edes tyydyttävästi vas- tui, niin kykeni se silloin vaatimattomasta 27220: tata nykyajan tarpeita. Erikoisen lohdutto- leveydestään huolimatta varmaankin erin- 27221: malta näyttää tilanne monien siltojen osalta. omaisella tavalla palvelemaan sinä aikana 27222: Yhtenä kaikkein tärkeimpien, sekä kiireelli- tapahtuvaa liikennettä, mutta nykyinen ti- 27223: sen ensiavun tarpeessa olevien siltojen jouk- lanne - kuten suoritettu liikennelaskenta 27224: koon kuuluu Vammaskosken silta. Tämä vakuuttavasti osoittaa - alkaa näyttää huo- 27225: silta, joka kivirakenteisena valmistui vuonna lestuttavalta ja vaikuttaa siltä, että on jo 27226: 1914, siirtyi vuoden 1955 alussa tapahtuneen saavuttu sillan suorituskyvyn äärirajalle. 27227: alueliitoksen johdosta Vammalan kauppalan Kaiken lisäksi ryhdyttäneen aivan lähiaikoina 27228: alueelle. Sillan ja sen pengerosien yhteen- paikkakunnalle rakentamaan vielä uutta huo- 27229: laskettu pituus on 179 metriä, mutta leveyttä mattavan kokoista teollisuuslaitosta, mikä 27230: ainoastaan 6 m. Silta palvelee Kokemäen- myös merkitsee liikenteen runsasta vilkastu- 27231: joen ylityspaikkana tärkeätä kauttakulkulii- mista, joten tilanne käy entistäkin vaikeam- 27232: kennettä Turun-Tampereen välisellä pää- maksi. Tämä uhkaava pulma tulisi nopeasti 27233: tiellä, myöskin muille tahoille maakuntaan ja suhteellisen pienillä kustannuksilla korja- 27234: suuntautuvien maanteiden kautta tapahtuvaa tuksi', kun nykyistä siltaa levennettäisiin. 27235: vilkasta liikennettä. Tämän lisäksi kauppalan Sitä varten on olemassa valmis suunnitelma, 27236: sisäisten yhteyksien kannalta sillan merkitys mutta työtä ei voida suorittaa työttömyys- 27237: on luon11ollisesti korvaamaton. Viimeaikai- työnä. 27238: sesta sillan yli tapahtuvan liikenteen laajuu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 27239: desta antaa havainnollisen selvityksen elo- nioittaen, 27240: kuun 27 päivänä 1954 kello 6.00-22.00 väli- 27241: senä aikana suoritettu liikennelaskenta, jona että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27242: aikana sillan ylitti: 292 kuorma-autoa, 475 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 mar- 27243: henkilöautoa, 68 omnibusautoa, 145 moottori- kan suuruisen määrärahan avustuk- 27244: pyörää, 4 traktoria, 2 963 polkupyöräilijää ja seksi Vammalan kauppalalle V ammas- 27245: 615 jalankulkijaa. Koulujen ollessa toimin- kosken sillan levittämistä varten. 27246: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 27247: 27248: Nestori Kaasalainen. Matti Mattila.. Laura Bra.nder-Wa.llin. 27249: Matti Raipala. Yrjö Sinkkonen. Antti J. Ra.ntamaa.. 27250: Eino Palovesi. Atte Pakkanen. Erkki Ryömä.. 27251: Esa. Koivusilta. Einari Jaakkola. Arvo Sävelä.. 27252: 1462 27253: 27254: IV,u4. - Rah.al. N:o 582. 27255: 27256: 27257: 27258: 27259: Heikura. ym.: Määrärahan osoittamisesta Salmin maantie- 27260: sillan rakentamiseksi Ikaalisten kunnassa. 27261: 27262: 27263: Eduskunnalle. 27264: 27265: Eduskunnan ja valtiovallan käytössä on kautta suuntautuvaa valtamaantierakennus- 27266: viime vuosina kiinnitetty huomiota mm. suunnitelmaa, voidaan sillan ja maantiepa- 27267: maanteittemme liikenne-edellytysten kohenta- rannushankkeen toteuttamiseksi toimia niit- 27268: miseen. Tämä onkin luonnollista maassa, ten suunnitelmien pohjalla, jotka tieviran- 27269: jossa rautatieverkosto on harva ja arvokkaat omaiset ovat valmistaneet Tampereen-Vaa- 27270: metsävarat ja asutusseudut ovat riippuvai- san valtamaantien parantamiseksi. Kun silta 27271: sia nimenomaan maanteittemme liikennekun- on kohtuuttoman kapea ja jo vuosia tilapäis- 27272: nosta. Myös suuresti lisääntynyt moottori- korjauksin ylläpidetty, niin sen kunnostami- 27273: ajoneuvoliikenne tekee maanteittemme ja seen olisi käytävä viipymättä. Tulo- ja 27274: maantiesiltojen varmistamisen ja kohentami- menoarviosta vuodelle 1956 puuttuu kui- 27275: sen tärkeäksi. tenkin määräraha Salmin sillan rakentami- 27276: Tällaista parantamista kaipaavia kohtia seksi. Eduskunnan olisi tämä puute korjat- 27277: Satakunnassa on mm. Tampereen-Vaasan tava. Maantieparannushanke olisi välittömästi 27278: maantiellä oleva ns. Salmin silta Ikaalisten myös hoidettava siltarakennustöitten ohella, 27279: kunnassa. Mainittakoon, että ko. siltaraken- koska liikenne-edellytykset pääsevät vasta 27280: nushankkeen toimeenpanon toteuttamiseksi tällöin oikeuksiinsa. Tämän seutukunnan 27281: on tehty jo useita niin toivomus- kuin työllisyystilanteenkin hoito vaatisi työkoh- 27282: raha-asia-aloitteita ja kulkulaitosvaliokunnan teita, jotta laajan Pohjois-Satakunnan met- 27283: ja kansanedustajain maantieretkeilyllä sävarojen taloudelliselle käytölle ja talous- 27284: vuonna 1954 paikan päällä osoitettu maini- elämän kehitykselle avautuisi paremmat 27285: tun sillan rakentamisen välttämättömyys. mahdollisuudet. 27286: Hankkeen toteuttamista on viivästyttänyt Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 27287: paikallinen erimielisyys ko. valtatien pai- nioittaen, 27288: kasta Ikaalisten kauppalan kohdalla. Toinen 27289: suunnitelma tarkoitti tien suunnattavaksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27290: yli lahden Kilvakkalan-Parkanon maan- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa 27291: tielle, joten Salmin sillan merkitys valta- markkaa Salmin maantiesillan raken- 27292: maantien rakennusohjelmasta syrjään jää- tamiseen ja sen yhteydessä tienparan- 27293: vänä olisi jäänyt pieneksi. Kun nyt kuiten- nushankkeen alulle saattamiseen Tam- 27294: kin Ikaalisten kunta ja kauppala virallisesti- pereen-Vaasan valtamaantiellä Ikaa- 27295: kin ovat päättäneet puoltaa Salmin sillan listen kunnassa. 27296: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 27297: 27298: Eino E. Heikura. Jaakko Hakala. 27299: Antti J. Rantamaa. Arvo Sävelä. 27300: Toivo Antila. Pertti Rapio. 27301: Eino Rytinki. Einari Jaakkola. 27302: Nestori Kaasalainen. T. Saloranta. 27303: Irma Rosnell. Erkki Ryömä. 27304: Mauri Ryömä. 27305: 1468 27306: 27307: IV,nli. - Rah.al. N:o 583. 27308: 27309: 27310: 27311: 27312: Raipala. ym.: Määrärahan osoittamisesta Salmin sillan raken- 27313: tamiseksi Ikaalisten kunnan Kilvakkalan kylässä. 27314: 27315: 27316: E d u s k u n n a 11 e. 27317: 27318: Eduskunnan kulkulaitosvaliokunta ja osa huomioon Tampereen-Vaasan valtatien val- 27319: valtiovarainvaliokunnan jäseniä kävi touko- tava, yhä kasvava liikenne, rautatietä kun 27320: kuussa 1954 tutustumassa Tampereen-Vaa- ei näillä seuduilla ole, olisi tärkeätä liiken- 27321: san valtatiellä Ikaalisten kunnassa Kilvak- teen jatkumiselle, että uusi silta saadaan 27322: kalan kylässä olevaan Salmin siltaan ja to- valmiiksi ennen kuin vanha lopullisesti ro- 27323: tesi silloin, että tämä viime vuosisadalta pe- mahtaa. Tie- ja vesirakennushallituksen 27324: räisin oleva puusilta on niin loppuun käy- kustannusarvion mukaan uusi silta tulisi 27325: tetty, että sillalla on moottoriajoneuvojen maksamaan 40 000 000 markkaa ja ensi 27326: nopeus alennettu 20 kilometriin tunnissa ja vuonna työn aloittamiseen tarvittaisiin 27327: että raskaammat linja-autot saavat ylittää 10 000 000 markkaa. 27328: sillan vain tyhjinä. Pakon edessä on kysy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 27329: myksessä olevaa siltaa väliaikaisesti vahvis- nioittaen, 27330: tettu ja tie- ja vesirakennushallituksen an- 27331: tamien tietojen mukaan silta näitten vah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27332: vistusten avulla saattaa kestää väliaikaisena; tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 27333: siltana sen ajan, jonka uuden rakentaminen kan määrärahan Ikaalisten kunnan 27334: kestää. Kun silta on edelleen tie- ja vesi- Kilvakkalan kylässä olevan Salmin 27335: llakennushallituksen lausunnon mukaan hei- sillan rakentamistyön aloittamista var- 27336: koimpia siltoja maassamme, kun otetaan ten. 27337: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 27338: 27339: Matti Raipala. Artturi Tienari. 27340: Mauri Seppä. Erkki Leikola. 27341: Toivo Antila. Jaakko Hakala. 27342: Väinö Tikkaoja. 27343: 1464 27344: 27345: IV,716, - Ra.h.a.l. N:o 584. 27346: 27347: 27348: 27349: 27350: :Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta Salmin sillan rakenta- 27351: miseksi IkaaUsiin. 27352: 27353: 27354: E d u s k u n n a.ll e. 27355: 27356: Tampereen-Vaasan valtatien parantami- ovat jääneet riittämättömiksi. Kunnassa 27357: nen ja oikaisujen suorittaminen Ikaalisten kaivataan erikoisesti sellaisia vapaita, pitkä- 27358: kunnan osalla on ollut jo pitemmän aikaa aikaisia työmaita, joista osa kuntalaisista 27359: vireillä. Suunnitelmien toteuttamista ovat saisi toimeentulonsa. Tällainen työmaa muo- 27360: kiirehtimässä liikenteen jatkuva lisääntymi- dostuisi niiden suunnitelmien toteuttamisesta, 27361: nen ja erikoisesti Salmin sillan uudelleen jotka edellyttävät Salmin sillan ja sille joh- 27362: rakentaminen. Silta on ollut jo pitemmän tavien tieosuuksien rakentamista. Suunni- 27363: aikaa liikenneturvallisuudelle vaarallinen, telma ei ole yksinomaan maakunnallinen ky- 27364: minkä vuoksi sitä on jouduttu korjaamaan symys, vaan se on myöskin valtakunnallinen, 27365: siinä tarkoituksessa, että siltaa voitaisiin koska tämä tie yhdistää suuren väestökes- 27366: käyttää liikenteen palveluksessa siksi, kunnes kuksen Tampereen Länsi-Suomeen, Etelä- 27367: uusi silta uuden tiesuunnan edellyttämään ja Keski-Pohjanmaahan. 27368: paikkaan on sa:atu kiireellisesti rakennetuksi. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 27369: I<kaalisten kunta on yksi niitä Pohjois- 27370: Satakunnan kuntia, jossa ei ole teollisuutta että Eduskunta ottaisi vuoden .1956 27371: eikä myöskään valtion töitä kunnan alueella tulo- ja menoarvioon 20 Pl. 111 luvun 27372: ole ollut. Työttömyyskausina työttömät on 3 momentille 20 000 000 markkaa Sal- 27373: täytynyt lähettää kaukaisille siirtotyömaille, min sillan rakennustöiden aloittami- 27374: joissa ansiotulot, varsinkin perheellisille kah- seksi Ikaalisten kunnan Sammin ky- 27375: dessa paikassa asumaan joutumisen vuoksi, lässä. 27376: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 27377: 27378: Pertti Ra.pio. Mauri Ryöm.ä. 27379: Arvo Sävelä. Pentti Liedes. 27380: 1465 27381: 27382: IV,111. - Rah.al. N:o 585. 27383: 27384: 27385: 27386: 27387: Seppi ym.: Miiiirärahan osoittamisesta Karjulan sillan ja 27388: Ruoveden välisen maantien oikaisemiseen. 27389: 27390: 27391: E d u s k u n n a 11 e. 27392: 27393: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimesta joudutettava. Tavarankuljetuksen siirtyessä 27394: on laadittu .suunnitelma maantien oikaisemi- entistä enemmän autokuljetukseen, on kan- 27395: seksi tieosuudella Karjulan silta-Ruovesi. santaloudellisestikin edullista maanteiden 27396: Tien oikaisusuunnitelma on laadittu sen kunnon parantaminen. Tiellä on nytkin suh- 27397: vuoksi, että ko. maantie on erittäin mäki- teellisen vilkas liikenne, joka huomattavasti 27398: nen ja mutkikas ja sellaisenaan liikenteelle tulisi lisääntymään tien oikaisun jälkeen, 27399: kovin haitallinen. Tieosuudella on eräitä sil- sillä matka Ruovedeltä Tampereelle tulisi 27400: toja, joiden kunto on niin heikko, että ne tätä tietä kaikkein lyhimmäksi, joten liikenne 27401: olisi kiireellisesti uusittava. Suunnitelman ohjautuisi tälle tielle. 27402: mukaan tie tulee rakennettavaksi suurim- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 27403: malta osaltaan uuteen paikkaan, joten nykyi- 27404: siä siltoja ei kannata rakentaa uudestaan, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27405: koska ne tien siirtyessä jäisivät käyttämät- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 27406: tömiksi. Autoliikenteen yhä kasvaessa on kan määrärahan Karjulan Sillan- 27407: turvallisuussyistäkin maanteiden oikaisuja Ruoveden maantien oikaisua varten. 27408: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 27409: 27410: Usko Seppi. Leo Suonpää. Lauri Myllymäki. 27411: 1466 27412: 27413: IV, 718. - Rah.al. N: o 586. 27414: 27415: 27416: 27417: 27418: Myllymäki ym.: Määrät·akan osoittamisesta Louhusalmen sil- 27419: lan rakentamiseen. 27420: 27421: 27422: Eduskunnalle. 27423: 27424: Säynätsalon kunta on muodostunut kol- kastumaan. Asutuksen lisääntyessä on myös 27425: melle saarelle ja on siellä 3 500 asukasta. kunnallisen toiminnan siirtyminen Lehtisaa- 27426: Kunnan alue on vajaat 600 hehtaaria. Teh- reen ollut välttämätöntä. Sinne on sijoitettu 27427: taat ja suurin osa hallintorakennuksista si- keskuspäiväjatkokoulu, kunnallinen työväen- 27428: jaitsevat Säynätsalon saarella, mutta yhä li- opisto sekä kunnallinen, täysin koneellistettu 27429: sääntyvä asutus on muodostunut nykyisin pesula, jota käyttävät kaikki kuntalaiset. 27430: pääasiassa Lehtisaaren ja Muuratsalon saa- Säynätsalon kunta on ryhtynyt toimen- 27431: rille, joissa asuu yhteensä 1 800 henkilöä. piteisiin sillan rakentamiseksi Louhusalmeen. 27432: Muuratsalossa asuu myös Muuramen kunta- Insinööri Bruno Kivisalo on laatinut silta- 27433: laisia. suunnitelman, ja hänen sekä rakennusinsi- 27434: Säynätsalon saari on sillalla yhdistetty nöörien kustannuslaskelmien perusteella tä- 27435: mantereeseen, ja samoin on Lehtisaaren ja män sillan kokonaiskustannusarvio nousee 27436: Muuratsalon välillä silta. Lehtisaaren ja n. 150 miljoonaan markkaan. 27437: Säynätsalon saaren välillä on 280 m leveä Sillan rakentamiseen on käytetty pää- 27438: Louhusalmi, jossa liikennettä välittää pieni . asiassa kunnan varoja, joskin valtio on vähäi- 27439: ja hidasliikkeinen lossi. sellä summalla työtä avustanut. Tähän men- 27440: Lokakuun 10 päivänä 1952 liikennöi lossi nessä on työn suorittaminen maksanut 70 27441: Säynätsalon-Lehtisaaren väliä 94 kertaa, miljoonaa markkaa. Kunnan kantokyky ei 27442: veneet Säynätsalosta Lehtisaareen 45 kertaa kuitenkaan riitä sillan valmiiksi rakentami- 27443: ja henkilöiden koko ylimenomäärä vuorokau- seen ja siksi siihen olisi myönnettävä enem- 27444: dessa oli 1 696 aikuista ja 363 lasta, veneillä män valtion tukea. 27445: kulki 84 aikuista ja 65 lasta, yhteensä 2 208 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 27446: henkeä, lisäksi 683 polkupyörää, 18 linja- 27447: autoa, 39 kuorma-autoa ja 27 muuta moot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27448: toriajoneuvoa. Kunnan ainoa vara-asuntoalue tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 27449: on Seppälän alue Muuratsalon saarella, jo- kan määrärahan Säynätsalon kunnassa 27450: ten asukasmäärä siellä on yhä lisääntynyt ja sijaitsevan Louhusalmen yli johtavan 27451: liikenne Louhusalmessa tulee jatkuvasti vil- sillan rakentamista varten. 27452: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 27453: 27454: Lauri Myllymäki. Leo Suonpää. Usko Seppi. 27455: Eino Roine. Pauli Puhakka. Elli Stenberg. 27456: 1467 27457: 27458: IV,n9. - Rah.al. N:o 587. 27459: 27460: 27461: Bama.ra ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrönsalmen st'llan 27462: rakentamista koskevan tutkimuksen toimittamista varten. 27463: 27464: E d u s k u n n a 11 e. 27465: 27466: Rautatie- ja maantiesiltana toimiva Kyrön- nen jalkakäytävä, c) pituus kääntösillan 27467: salmen silta, joka on ainoa Saimaan vesistön osalta 40 m 60 sm. 27468: ylityskohta itäiseltä raja-alueelta Savonlin- Laskiessa on todettu, että vilkkaimman lii- 27469: nan kautta länteen suuntautuville teille ja kenteen aikana saattaa sillan ylittää 300 ajo- 27470: päinvastoin, ei enää kykene tyydyttämään neuvoa tunnissa eli joka minuutti viisi ajo- 27471: normaalia liikennettä, koska: neuvoa. Myöskin laskennassa on merkille 27472: 1) sillan ylittää vuorokaudessa keskimää- pantu, että vrk:ssa 14 tunnin aikana joutui 27473: rin a. 3 100 ajoneuvoa, b. 1 500 jalankulki-• 360 ajoneuvoa jonottamaan sillan takana, 27474: jaa, siis yhteensä 4 600 liikennöitsijää. Vilk- kun silta oli junaliikenteen takia suljettuna. 27475: kain liikenneaika on klo 11-12 ja 13-14 Aina kerrallaan silta joutuu junaliikenteen 27476: väliset ajat. takia olemaan suljettuna keskimäärin 8-10 27477: 2) Silta joutuu olemaan suljettuna ajo- minuuttiin. Talviliikenteen aikana on joskus 27478: neuvoliikenteeltä: a) junaliikenteen takia silta junaliikenteen takia ollut kiinni jopa 27479: keskimäärin 14 kertaa vrk: ssa ( 5 110 kertaa 35: kin minuuttia. Laivaliikenteen takia on 27480: v:ssa). Ajassa laskettuna joutuu silta ole- silta keskimäärin 17 minuutin ajan suljet- 27481: maan junaliikenteen takia suljettuna päivit- tuna. 27482: täin 2-2 % tuntiin, kesällä laivaliikenteen Savonlinnan kaupunki ei yksinään kykene 27483: aikana 2,15-3 tuntiin. b) laivaliikenteen ta- (nykyinen veroäyri 13 mk) eikä edes ole vel- 27484: kia keskimäärin 100 kertaa 7 kk: n aikana vollinen tämän Suomen pisimmän sillan pul- 27485: ( 13 kertaa kk : ssa) . Ajassa laskettuna 26 man ratkaisemiseen, ja koska kansainväliset 27486: tuntia yhteensä, kun laskemme, että silta tieliikennesäännötkin edellyttävät, että tielii- 27487: joutuu olemaan aina kerrallaan kiinni 17 kenteen on oltava kaksipuolinen, kun lii- 27488: min. Tilasto osoittaa nimittäin, että silta on kenne kohoaa 5 000-6 000: een moottoriajo- 27489: laivaliikenteen takia kiinni 12 minuutista neuvoon vuorokaudessa ja koska Kyrönsal- 27490: 25 minuuttiin aina kerrallaan. Vuonna 1953 men sillan liikenne on nopeaa vauhtia saa- 27491: oli heinäkuu vilkkain, jolloin silta piti avata vuttamassa tämän rajan, niin käy uuden sil- 27492: 23: lle laivalle. lan rakentaminen Savonlinnan kaupungille 27493: Kun ottaa huomioon juna- ja laivaliiken- täysin mahdottomaksi. 27494: teen, joutuu silta olemaan ajoneuvoliiken- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo- 27495: teeltä suljettuna keskim. 433 kertaa kk:ssa, tamme kunnioittaen, 27496: mikä merkitsee ajassa n. 72 tuntia. On myös 27497: huomattava, että silta on laivaliikenteen ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27498: kia suljettuna paitsi ajoneuvoilta myös ja- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 27499: lankulkijoilta. kan määrärahan Kyrönsalmen sillan 27500: 3) Sillan leveys: a) yleensä 4,7 m, b) rakentamisen tutkimiseen ja suunnit- 27501: kääntösillan osalta 3,0 m ynnä 0,8 m levyi- teluun maantieliikennettä varten. 27502: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 27503: 27504: Irma Hamara. Edvard Pesonen. Jaakko Hakala. 27505: Sylvi Balinen. Erkki Tuuli. Päiviö Hetemäki. 27506: R. Hallberg. Onni Hiltunen. Erkki Koivisto. 27507: K. F. Haapasalo. Viljo Virtanen. Aukusti Pasanen. 27508: Saara Forsius. Antti J. Rantamaa. Niilo Nieminen. 27509: Onni Mannila. 27510: 80 E 626/55 27511: 1468 27512: 27513: IV,72o. - Rah.al. N:o 588. 27514: 27515: 27516: 27517: 27518: Tikkaoja ym.: Määrärahan 03oittamisesta Palon maantiesil- 27519: lan rakentamiseen Ilmajoella. 27520: 27521: 27522: E d u s k u n n a ll e. 27523: 27524: Seinäjoelta Suupohjaan johtavalla maan- mukaan ei uutta . siltaa rakennettaisi nykyi- 27525: tiellä on Ilmajoen kunnan Palon kylässä sen sillan paikalle. Tämä huomioiden ei 27526: Kyrönjoen yli johtava, alkuaan kevyelle lii- uutta siltaa rakennettaessa tarvitsisi raken- 27527: kenteelle suunniteltu, 58,5 m:n jännemittai- taa erikoista varasiltaa, koska nykyinen vielä 27528: nen Palon · riippusilta. Aikoinaan toimite- · 'toimittaisi sen tehtävän. 27529: tussa tarkastuksessa todettiin sillan kestävän Suunnitelmat uuden sillan rakentamiseksi 27530: vain korkeintaan 6 tonnin kuormituksen. ovat valmiina ja on tie- ja vesirakennushalli- 27531: Varsinkin viimeisten vuosien aikana on lii- tus arvioinut sillan sekä sille johtavien tulo- 27532: kenne ko. tiellä suuresti vilkastunut ja yhä teiden rakennuskustannukset 60 miljoonaksi 27533: raskaampien kulkuneuvojen käytöstä johtuen markaksi sekä esittänyt ensi vuoden meno- 27534: on jo ennestäänkin heikkokuntoinen silta arviossaan 25 miljoonan markan määrärahaa 27535: tullut liikenteelle vaaralliseksi. työn aloittamista varten. 27536: Sekä toimitetut liikennelaskennat että lii- Kun hallituksen tulo- ja menoarvioesityk- 27537: kennekartat osoittavat Seinäjoen-Suupoh- sessä vuodelle 1956 ei ole ehdotettu Palon 27538: jan tien yhdeksi kaikkein vilkas- ja raskas- sillan rakentamiseksi vielä pientäkään mää- 27539: liikenteisimmäksi maantieksi Etelä-Pohjan- rärahaa, niin edellä esitetyn perusteella 27540: maalla. Mm. linja-autoja kulkee siitä päivit- ehdotamme kunnioittavasti, 27541: täin useita kymmeniä. Varsinkin vilkkaim- 27542: pina soran- ja puutavaranajon aikoina on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27543: silta jopa kaksinkertaisen liikakuormituksen tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 27544: alaisena. Tämän johdosta saattaa liikenne kan määrärahan Palon maantiesillan 27545: Kyrönjoen yli milloin tahansa katketa. ja sille johtavien tuloteiden töitten 27546: Tieviranomaisten tekemien suunnitelmien aloittamiseksi Ilmajoen pitäjässä. 27547: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 27548: 27549: Väinö Tikkaoja. T. Saloranta. 27550: Toivo Antila. Mauri Seppä. 27551: 1469 27552: 27553: IV,121. - Ra.h.al. N:o 589. 27554: 27555: 27556: 27557: 27558: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuortaneen Ruo- 27559: nan sillan korjaamiseen. 27560: 27561: 27562: E d u s k u n n a II e. 27563: 27564: Lapuan-Kuortåneen tiellä on ns. Ruonan Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 27565: silta, joka on kapea ja liikenteelle vaaralli- 27566: nen. Sillan molemmin puolin on tie tosin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27567: kohotettu kivillä, mutta satojen metrien mat- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 27568: kalla se on kapea ja kaipaisi levitystä. Lii- · määrärahan K uortaneen Ruonan sillan 27569: kenteen turvallisuudenkin kannalta silta olisi korjausta varten. 27570: saatava korjatuksi liikenteen vaatimaan kun- 27571: toon. 27572: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 27573: 27574: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen. 27575: Nestori Nurminen. Toivo Åsvik. 27576: 1470 27577: 27578: IV,122. - Rah.al. N:o 590. 27579: 27580: 27581: 27582: 27583: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Löytänänsalmen 27584: s~1lan rakentamista varten. 27585: 27586: 27587: 27588: E d u s k u n n a 11 e. 27589: 27590: Jyväskylän-Kokkolan maantieltä, noin kunnossapitovälineitä, kuten auroja, lanoja 27591: 8 km Karstulan kirkolta Jyväskylään haa- ja tiekarhuja. Sillan kunto on erittäin 27592: rautuu maantie Kannonkosken kirkolle ns. heikko. 20. 4. 1953 on tehty suunnitelma sil- 27593: Kannonhaaran tien risteyksestä Vastin- lan uudelleen rakentamisesta sekä sen yhtey- 27594: Kallion maantienä. Edellä mainittu maantie dessä parannettavaksi ehdotettavasta tiestä. 27595: yhdistää Karstulan-Kannonkosken kirkon- Silta ehdotetaan 5 m: n vapaa-aukkoiseksi 27596: kylät ja liikenne tiealueella on erittäin vil- ja sen hyödylliseksi leveydeksi 6,40 m. Pa- 27597: kasta. Lähivuosina tulee liikenne muodostu- rannettavaksi ehdotetun tien pituus on 27598: maan vielä vilkkaammaksi, johtuen siitä, 1300 m. Tie ehdotetaan tehtäväksi 6 m:n 27599: että Suolahden-Haapajärven rautatie kul- leveäksi II luokan tieksi. Kokonaiskustan- 27600: kee Kannonkosken pitäjän alueella halkoen nusarvio on 11190 000 markkaa, josta tie- 27601: kirkonkylän alueen. Puutavaraliikenne tulee työn osuus 5 318 930 markkaa ja lisäksi 27602: muodostumaan näiltä metsärikkailta alueilta yleiskustannukset eli yhteensä 7 255 000 27603: rautatien varteen huomattavaksi. Postiauto- markkaa, joten sillan kustannuksiksi jää 27604: linja, joka kulkee linjalla Seinäjoki-Kars- 3 935 000 markkaa. 27605: tula-Kivijärvi-Kannus, olisi hyväksytty Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 27606: kulkemaan linjalla Seinäjoki-Karstula- nioittaen, 27607: Kannonkoski-Kivijärvi-Kannus, mutta 27608: Löytänänsalmen silta, jonka hyödyllinen le- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27609: veys on vain 2,95 m, esti kapeuden ja hei- tulo- ja menoarvioon 11190 000 mar- 27610: kon kunnon vuoksi suunnitelman hyväksy- kan määrärahan Löytänänsalmen sil- 27611: misen. Nykyinen silta on vaarnapalkkisilta, lan rakentamista ja välittömässä lä- 27612: ja sen kapeus muodostaa pahimman esteen, heisyydessä olevan tien korjausta 27613: koska sillan yli ei voida kuljettaa nykyisiä varten. 27614: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 27615: 27616: Artturi Koskinen. Arvo Ahonen. 27617: Impi Lukkarinen. Väinö Rankila. 27618: Eino Palovesi. 27619: 1471 27620: 27621: IV,723. - Rah.a.l. N:o 591. 27622: 27623: 27624: 27625: 27626: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäveden 27627: H ankakosken sillan rakennustyön loppuun saattamista 27628: varten. 27629: 27630: 27631: E d u s kun n a 11 e. 27632: 27633: Valtion vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon vuoksi rakennettavaksi uuteen paikkaan, ei 27634: on hallituksen esityksestä otettu 10 miljoo- entisestä sillasta ole tilapäisestikään apua ja 27635: nan markan määräraha Petäjäveden kun- liikenteelle tulee voittamattomia esteitä, ellei 27636: nassa olevan Rankakosken maantiesillan siltaa voida rakentaa suunnitelman mukaan 27637: uudelleen rakentamisen aloittamiseksi, koska valmiiksi. 27638: entinen silta on käynyt liikenteelle koko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 27639: naan kelpaamattomaksi. Mainitun määrä- 27640: rahan turvin on sillan rakennustyö aloitettu, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27641: mutta työ uhkaa jäädä kesken, sillä jatko- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll luvun 27642: rahaa, mitä alkuperäisen kustannusarvion 3 momentille 8 miljoonaa markkaa 27643: mukaan tarvitaan vielä 8 miljoonaa mark- Petäjäveden Hankakosken sillan ra- 27644: kaa, ei ensi vuoden tulo- ja menoarvioon ole kennustyön loppuun saattamiseksi. 27645: otettu. Kun uusi silta tulee tienoikaisun 27646: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 27647: 27648: Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen: 27649: Arvo Ahonen. Matti Koivunen. 27650: 1472 27651: 27652: IV,724. - Rah.al. N:o 592. 27653: 27654: 27655: 27656: 27657: Ahonen ym.. : Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Koivis- 27658: ton maantien sillan rakentamiseen. 27659: 27660: 27661: E d u s k u n n a 11 e. 27662: 27663: Eduskunta osoitti vuosina 1950-1951 10 eivät ole häiriönä ja vedenpintakin alimmil- 27664: milj. markkaa Suolahden-Koiviston maan- laan. On huomattava, että tie on ehdotto- 27665: tien rakentamiseen. Tällä määrärahalla saa- man tarpeellinen, mutta siihen sijoitetut 27666: tiin ko. tien perusta, pientä osaa lukuun- työt sekä rahat eivät nykyisellään hyödytä 27667: ottamatta, valmiiksi. Seuraavana vaiheena ketään. 27668: olisi siltojen rakentaminen, mutta tähän tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 27669: koitukseen ei ole ollut viime vuosien aikana kunnioittaen, 27670: määrärahaa käytettävissä. Suolahden kaup- 27671: palan tunnetusti ja jatkuvasti vaikea työttö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27672: myys osoittaa, että tulevankin talven aikana tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 27673: tällaiset työkohteet olisivat erittäin tarpeel- kan määrärahan Suolahden-Koivis- 27674: lisia. Näin ollen olisi erittäin sopivaa myös- ton maantien sillan rakentamiseen. 27675: kin aloittaa siltatyöt talvella, jolloin uitot 27676: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 27677: 27678: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen. 27679: 1473 27680: 27681: IV,725. - Rah.al. N:o 593. 27682: 27683: 27684: 27685: 27686: Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Hännilän- 27687: salmen sillan rakentamista varten. 27688: 27689: 27690: E d u s k u n n a ll e. 27691: 27692: Kuten tunn~ttua, kulkee Helsingin-Ou- muita moottoriajoneuvoja. Kehittynyt lii- 27693: lun valtatie n:o 4 mm. Viitasaaren kautta. kenne on aiheuttanut sen, että sanotun !ossi- 27694: Tultaessa etelästä päin Viitasaaren kirkolle salmen yli lautalla tapahtuva liikenteen hoi- 27695: on n. 4 km ennen kirkonkylää Keiteleenjär- taminen on joutunut sellaiselle koetukselle, 27696: ven Hännilänsalmi, joka ylitetään lautalla. ettei jonotuksia ole voitu välttää ja näin 27697: Tämä salmi on kaiken kaikkiaan lähes yh- ollen säännöllinen liikenne on suuresti vai- 27698: den km: n levyinen, mutta aikoinaan, silloin keutunut. 27699: kun maantiet vielä olivat talonpoikain kun- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme 27700: nossapidettäviä, täyttivät nämä osuutensa kunnioittaen, 27701: mukaisesti salmen kivillä pengertäen, niin 27702: että siinä tällä kertaa on n. 164 metrin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27703: levyinen lossiväylä. tulo- ja menoarvioon 20 Pl. Ill lu- 27704: Tilaston mukaan on tämä valtatie eräs vun 3 momentille 50 000 000 markan 27705: maamme vilkaimmin liikennöidyistä teistä. määrärahan V iitasaaren pitäjässä si- 27706: Mm. sanotun lossisalmen ylittää päivittäin jaitsevan Hännilänsalmen sillan ra- 27707: n. 20 linja-autoa sekä huomattava määrä kentamiseen. 27708: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 27709: 27710: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen. 27711: 1474 27712: 27713: IV,126. - Rah.al. N:o 594. 27714: 27715: 27716: 27717: 27718: V. Virtanen ym.: Määrät·ahan osoittamisesta sillan rakenta- 27719: miseksi Orivirtaan. 27720: 27721: 27722: E d u s k u n n a ll e. 27723: 27724: Ed. Hiltunen on tehnyt toivomusaloitteen Sillan rakentamista pitää Mikkelin tie- ja 27725: n:o 405 vuoden 1955 valtiopäiville maantie- vesirakennuspiiri ensiarvoisen tärkeänä. Tut- 27726: sillan rakentamisesta Orivirtaan. Mainitun kimus sillan rakentamiseksi on suoritettu, 27727: maantiesillan aikaansaaminen lossin tilalle on joten olisi viipymättä päästävä aloittamaan 27728: muodostunut entistä tärkeämmäksi nyt, kun ko. siltatyö. 27729: Orivirran laivaväylä on ruopattu. Tämä näet Edellä olevaan ja mainittuun ed. Hiltusen 27730: saa aikaan sen, että lossiväylä tukkeutuu tal- tekemään toivomusaloitteeseen n: o 405 viita- 27731: vella jää- ja lumisohjolla, ja saattaa käydä ten ehdotammekin, 27732: niin, että tämä Savonrannan kirkonkylästä 27733: Savonlinnaan päin johtava ainoa kulkutie on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27734: liikenteeltä katkaistuna useita vuorokausia. tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 27735: Onpa käynyt niinkin, että esim. hevonen on kan määrärahan sillan rakentamiseksi 27736: joutunut värjöttämään lossilla toista vuoro- Orivirtaan. 27737: kautta lossin juuttuessa kiinni. 27738: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 27739: 27740: Viljo Virtanen. Irma Hamara. 27741: Otto Muikku. Edvard Pesonen. 27742: R. Hallberg. Onni Hiltunen. 27743: Niilo Nieminen. K. F. Haapasalo. 27744: IV,7·27. - Rah.al. N:o 595. ...,... -·· 27745: )o '.: 27746: --~~ .-·,. 27747: 27748: 27749: 27750: 27751: Karvonen ym.: ·Määrärahan osoittamisesta Kaltimon kosken 27752: kohdalla olevan maantiesillan korjaamista varten. 27753: 27754: 27755: E d u s k: u n n a ll e. 27756: 27757: Enon kunnan alueella Kaltimon rautatie- eikä sittenkään autoissa voida kuljettaa kuin 27758: aseman kohdalla on Pielisjoessa maantiesilta, määrätyn korkuisia kuormia. Kun Kaltimon 27759: jolta suuntautuu liikenne Enon kunnan kes- asemalta Enon kunnan toimistoihin, kauppoi- 27760: kukseen ja siitä edelleen haaraantuu useam- hin ja kirkolle on myöskin erittäin huomat- 27761: malle suunnalle, kuten Ilomantsiin sekä Tuu- tava määrä jalankulkijoita, niin on aivan 27762: povaaraan ja Kiihtelykseen päin, joten sillan välttämätöntä, että sillan molemmille puo- 27763: kohdalla on erittäin vilkas liikenne nykyään- lille rakennetaan ainakin jalkakäytävät ja 27764: kin, koska mm. autoilla ajetaan suuret mää- ainakin laivakanavan kohdalta silta koko- 27765: rät puutavaraa Kaltimon asemalle. Liikenne naan uusitaan. 27766: tulee vielä edelleen lisääntymään suuresti Edellä sanotun perusteella kunnioittaen 27767: kun jo on alulla voimalaitoksen rakentami- ehdotamme, 27768: nen, joka lisää suuresti liikennettä useam- 27769: man vuoden ajaksi. Silta on tehty niin ka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27770: peaksi, että siinä hädintuskin eri suuntiin tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 27771: liikennöivät autot voivat sivuuttaa toisensa, kan määrärahan Kaltimon kosken koh- 27772: mutta laivakanavan kohdalla on vain yh- dalla olevan maantiesillan korjauk- 27773: täänne päin liikennöiminen mahdollinen, seen. 27774: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 27775: 27776: Juho Karvonen. Kalle Kauhanen. Antti Kukkonen. 27777: Otto Muikku. Heikki Soininen. Pauli Puhakka. 27778: Arvi Ikonen. R. Hallberg. Toivo Niiranen. 27779: Vieno Simonen. 27780: 27781: 27782: 27783: 27784: 81 E 626/55 27785: 1476 27786: 27787: IV,12s. - Jtal:a,al. lf:o 598. 27788: 27789: 27790: 27791: 27792: JtarvouJl ym.: Jläärärahan osoittamisesta Ly~ykosken n'Uan 27793: rakentamista t.~arlfm. 27794: 27795: 27796: Eduskunnalle. 27797: 27798: Ilomantsin kirkolta Lieksaan sekä Uima- määrät pinotavaraa rautatielle, niin .lossin 27799: harjun asemalle johtavalla maantiellä on pienuus tuottaa suuria vaikeuksia ja samalla 27800: Koitajoessa Lylykosken lossipaikka, jossa on lisää kustannuksia. Sillan rakentamista var- 27801: niin pieni lossi, että sillä voidaan kuljettaa ten on paikalla suoritettu vesistötoimikunnan 27802: vain henkilö- ja pienimpiä kuorma-autoja, katselmus ja TVH:n taholta on suoritettu 27803: mutta linjavaunut ja suuret kuorma-autot punnitus ja tehty kustannusarvio, mutta ta- 27804: joutuvat kiertämään noin 20 kilometrin mut- lousarvioon ei ole varattu määrärahaa sillan 27805: kan. Tiellä on niin suuri liikenne, että pai- rakentamista varten. 27806: kallisen TVH: n tiemestarin päiväkirjan mu- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh- 27807: kaan pienien vaunujen ja hevosten kuljetuk- dotamme, 27808: seen joudutaan tekemään keskimäärin 20 000 27809: lossimatkaa kuukaudessa, jonka lisäksi jalka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27810: ja pyörämiehet kulkevat veneillä. Kun paik- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 27811: kakunnan tieverkosto on muutenkin harvaa kan määrärahan Lylykosken sillan ra- 27812: ja kun tietä myöten ajetaan autoilla suuret kentamista varten. 27813: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 27814: 27815: .Juho Karvonen. Heikki Soininen. 27816: Otto Muikku. R. Hallberg. 27817: Arvi Ikonen. Vieno Simonen. 27818: Kalle Kauhanen. Antti Kukkonen. 27819: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen. 27820: tm 27821: IV,729. - Bah.al. lf:o 697. ; ' 27822: l. 27823: 27824: 27825: 27826: 27827: Tiit1t ym..: Määrärahan osoittamisesta Alahärmän kirkonky- 27828: lässä olevan Pirin silltm rakentamiseen. 27829: 27830: 27831: Eduskunnalle. 27832: 27833: Alahärmän kirkonkylässä Lapuanjoen yli tön tilanne sinä päivänä, kun keskellä kir- 27834: johtava valtion hallussa oleva Pirin silta on konkylää joen yli käyvä vilkas liikenne lop" 27835: aikanaan rakennettu riippusillaksi ja on nyt puu ja mm. pääsy Härmän rautatieasemalle 27836: niin heikko, että kuormitus on rajoitettu estyy. Lähin silta on Voltissa 5 km:n 27837: 2 tonniksi. Sillan kaikki puuosat ovat lop- päässä, jonka sillan kautta nyt jo kuorma- 27838: puun kuluneet. Silta kokonaisuudessaan on autot joutuvat kiertämään. 27839: suurena vaarana jokaiselle, joka joutuu sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27840: kautta liikennöimään, ja silta on niin nioittaen, 27841: heikko, ettei sitä voi enää edes korjata. Silta 27842: yhdistää Alahärmän kirkonkylässä kaksi val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27843: tion hallussa olevaa maantietä sekä Kortes- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 27844: järvelle johtavan kunnantien. Liikenne sil- kan määrärahan Alahärmän kirkon- 27845: lan kautta loppuu todennäköisesti jo kulu- kylässä olevan Pirin sillan rakennus- 27846: van tai ensi vuoden aikana. Tulee kestämä- töiden alullepanoa varten. 27847: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 27848: 27849: Kustaa Tiitu. Väinö Rankila. S. S. Aittoniemi. 27850: Kauno Kleemola. Toivo Antila. lf. Kosola. 27851: Matti Lepistö. T. Salora.nta. Toivo Asvik. 27852: 1478 27853: 27854: IV,1ao. - Rah.al. N:o 598. 27855: 27856: 27857: 27858: 27859: Rytkönen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Iisal- 27860: men kaupungt1le Palaisvirran sillan rakentamista varten. 27861: 27862: 27863: Ed usikunn alle. 27864: 27865: Paloisvirran yli johtavan uuden sillan ra- tulisi valmistuttuaan olemaan suunnitelman 27866: kentamishanke Iisalmessa on ollut vireillä jo mukaan 3-aukkoinen. Alustava suunnitelma 27867: pitemmän aikaa. Tutkimus sillan tarpeelli- sillan rakentamiseksi Palaisvirran yli on hy- 27868: suudesta on toimitettu ja rakennussuunni- väksytty kaupunginhallituksessa ja valtuus- 27869: telma sitä varten laadittu. Silta on suunni- tossa. 27870: teltu teräsbetoniseksi palkkisillaksi. Jänne- On kuitenkin huomattava, ettei Iisalmen 27871: välit olisivat suunnitelman mukaan 15.2o X kaupunki ole yksinään velvollinen rakennus- 27872: 19.oo X 15.2o metriä ja kokonaispituus n. hankkeen toteuttamiseen, koska silta on ylei- 27873: 60 metriä. Ajorata olisi 8 X 1.5 m. Polku- sen maantien ylikulkupaikka. 27874: pyörätiet olisivat 2 m jalkakäytävän molem- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 27875: min puolin, joten sillan leveys olisi 15 27876: metriä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27877: Alustavan kustannusarvion mukaan sil- tulo- ja menoarvioon 12 000 000 mar- 27878: lan rakennuskustannukset nousisivat n. kan suuruisen määrärahan avustuk- 27879: 34 000 000 markkaan, johon tulisi lisäyksenä seksi Iisalmen kaupungille Palaisvir- 27880: varasillan rakennus- ja entisen sillan purka- ran sillan rakentamiseksi. 27881: miskustannukset, n. 1.a milj. markkaa. Silta 27882: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 27883: 27884: Juho Rytkönen. Esa Hietanen. Hugo Manninen. 27885: Tahvo Rönkkö. Martti Leskinen. Mikko Bult. 27886: 1479 27887: 27888: IV,7ist. - Rah.al. N:o 599. 27889: 27890: 27891: 27892: 27893: Rytkönen ym.: Mifärärakan osoittamisesta maantiesillan ra- 27894: kentamiseksi Kiurujoen yli. 27895: 27896: 27897: Eduskunnalle. 27898: 27899: Kiurujoen yli johtava maantiesilta Iisal- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 27900: men maalaiskunnassa Runnin kylän kohdalla 27901: on kapea ja liikenteelle vaarallinen, sillä nä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27902: kyväisyys notkossa on hyvin heikko. Liikenne tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 27903: täällä on kuitenkin huomattava ja vilkastuu suuruisen määrärahan maantiesillan 27904: jatkuvasti. Sanottu silta olisi välttämättä rakentamiseksi Kiurujoen yli. 27905: uusittava. 27906: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 27907: 27908: Juho Rytkönen. Martti Leskinen. 27909: Esa Hietanen. Hugo Manninen. 27910: 1«80 27911: 27912: IV,1.s2. - Bah.al. lf:o 800. 27913: 27914: 27915: 27916: 27917: RytiD]å: Miiiirärahan osoittamisesta Kiiminginjoen &'l1lan ra- 27918: kentamiseen. 27919: 27920: 27921: E d u s k: u n n a 11 e. 27922: 27923: Viitaten ed. Rytingin raha-asia-aloitteen tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar- 27924: n: o 621 ( 1953 vp.) perusteluihin ehdotan kan suuruisen määrärahan sillan ra- 27925: kunnioittaen, kennustöiden aloittamiseksi Kiimingin- 27926: jokeen Ylikiimingin-Nuorittan-He- 27927: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 tekylän väliselle maantielle. 27928: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 27929: 27930: Eino Rytinki. 27931: U81 27932: 27933: IV,1aa. - Bah.al. N:o 601. 27934: 27935: 27936: 27937: 27938: :RytiDki ym.: JliUirärahtJn osoittamisesta s~1lan rakentamiseen 27939: Iijoen lossipaikalle. 27940: 27941: 27942: Eduskunnalle. 27943: 27944: Yli-Iin ja Pudasjärven välinen liikenne on taa Iijoessa oleva lossi, niin olisi lossin pai- 27945: Iijoen pohjoispuoleisella tiellä kasvanut huo- kalle rakennettava silta ja tällä tavalla hel- 27946: mattavan vilkkaaksi. Tien rakentamisen jäl- potettava alueen väestön taloudellista elä- 27947: keen on asutuskin lisääntynyt paljon. Linja- maa. Sillan rakennustyö antaisi asukkaille 27948: autoliikenne ja maidon kuljetus meijeriin ja työtä seudulla, jossa on aina ollut työkoh- 27949: kulutuskeskuksiin on vilkastunut jatkuvasti. teista puute ja sen vuoksi asukkaat joutu- 27950: Mutta liikennettä vaikeuttaa Iijoessa oleva neet hakemaan työtä kaukaa, monta kertaa 27951: lossi, joka keväisin ja syksyisin joutuu ole- paikkakunnan ulkopuolelta. 27952: maan pitkät ajat kokonaan liikenteestä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27953: poissa, sillä lossipaikalla on joessa voimakas nioittaen, 27954: virta, joka vaikeuttaa joen jäätymistä ja sa- 27955: malla jääsupon laskiessa lossiliikennettä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27956: Linja-autojen on syksyisin ja keväisin py- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 27957: sähdyttävä Yli-Iin puolelle jokea pitkäksi kan suuruisen määrärahan sillan ra- 27958: aikaa. Matkustajien ja maidonkuljettajien kennustöiden aloittamiseksi Iijokeen 27959: on kuljettava lossilta jalkaisin tai hevosella Yli-Iin ja Oulun-Kuusamon maan- 27960: useita kilometrejä Kipinän taloihin, missä tien välisellä tiellä olevalle lossipai- 27961: liikenteen päätepiste on. kalle. 27962: Kun alueen ja samalla myöskin koko maa- 27963: kunnan väestön yleistä liikennettä vaikeut- 27964: [3:h1~·'· ..: :· .,, 27965: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 27966: 27967: Eino Rytinki. Artturi Jämsen. 27968: Eeli Erkkilä. M. 0. Lahtela. 27969: 1482 27970: 27971: IV, M4. - Rah.a.l. N: o 602. 27972: 27973: 27974: 27975: 27976: Rytinki: Määriirahan ·osoittamisesta Siuruanjoen s~1lan ra- 27977: kentamiseen Yli-Iin Tannilankylässä olevalle lossipaikalle. 27978: 27979: 27980: Eduskunnalle. 27981: 27982: Viitaten ed. Rytingin toivomusaloitteeseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 27983: n: o 259 ( 1952 vp.) ja raha-asia-aloitteeseen tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar- 27984: n:o 613 (1953 vp.) ehdotan kunnioittaen, kan suuruisen määrärahan s-t1lan ra- 27985: kentamiseen Siuruanjokeen Yli-Iin 27986: Tannilankylässä olevalle lossipaikalle. 27987: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 27988: 27989: Eino Rytinld. 27990: 1488 27991: 27992: IV,7ao. - Rah.a.l. N:o 603. 27993: 27994: 27995: 27996: 27997: Liedes :fln.: · Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi 27998: Siuruanjokeen Tannilan lossipaikalle. 27999: 28000: 28001: E d u s k u n n a ll e. 28002: 28003: Yli-Iin kunnan Tannilan kylän Siuruan- tonta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana 28004: joessa olevalla lossipaikalla on liikenne ollut on sattunut vain 10 hukkumistapausta ja sa• 28005: aina huomattavan vilkas, mutta varsinkin man verran on saatu pelastetuksi viime het- 28006: sen jälkeen, kun puutavaran kuljetusta on kessä. Sillan aikaansaaminen mainitulle los- 28007: ryhdytty harjoittamaan autoilla suoraan rau- sipaikalle on, nykyinen liikenne ja muut olo- 28008: tatien varrelle, satamiin ja merenrannalla suhteet huomioon ottamalla, muodostunut 28009: sijaitseville tehtaille ja karjantuotteita jalos- paikkakunnan väestölle elinkysymykseksi. 28010: tus- ja kulutuskeskuksiin. Puutavaran kul- Sillan rakentamista on tähän asti vaikeut- 28011: jetus tulee näiltä alueilta lähivuosina tapah- tanut lopullisten suunnitelmien puute, mutta 28012: tumaan kokonaan autokuljetuksin, sillä nyt, kun viime kesänä on suoritettu paikan 28013: alueella olevat metsät ovat nuoria, joiden päällä tutkimus sillan rakentamista varten, 28014: puuston kuljetus uittamalla ei ole edullista, ei tämäkään ole enää rakentamisen esteenä. 28015: koska hukkumisprosentti on suuri. Työllisyysnäkökohdat huomioimaila olisi sil- 28016: Tämän lisäksi on otettava huomioon pai- lan rakennustyöt aloitettava ensi tilassa. 28017: kallisen väestön jokapäiväinen sillan tarve. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 28018: Onhan em. joen pohjoispuolella asuvien kan- 28019: sakoululasten kuljettava kaksi kertaa päi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28020: vässä yli joen ja asukkaitten kuljetettava tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 28021: joka päivä maito ja kerma Ouluun lähteviin kan määrärahan sillan rakentamista 28022: autoihin, mikä kesänaikana on hankalaa ja varten Yli-Iin Tannilankylässä Siu- 28023: keväällä ja syksyllä kelirikon aikana mahdo- ruanjoessa olevalle lossipaikalle. 28024: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 28025: 28026: Pentti Liedes. Yrjö Murto. 28027: Antti Kinnunen. Irma Torvi. 28028: 28029: 28030: 28031: 28032: 82 E 626/55 28033: IV,736. - Bah.al. lf:o 6M. 28034: 28035: 28036: 28037: 28038: Koivisto ym.: Määräraha• 6soittamisesta Ristisalme-n. silla'll 28039: rake-n.tamiseksi Posion kunnassa. 28040: 28041: 28042: E d u s k u n n a 11 e. 28043: 28044: Ala-Suolijärven säännöstelyn johdosta on työttömyysohjelmaan. Itse siltatyöhön ja eri- 28045: Ristisalmen sillan rakentaminen Posion kun- näisiin tarvikkeisiin tarvitaan 20 milj. mark- 28046: nassa käynyt välttämättömäksi. Nykyisin kaa. Kun työ olisi mahdollisimman pian saa- 28047: paikalla olevan lossiväylän liikennöinti käy tava tehdyksi eikä tarkoitukseen ole määrä- 28048: erittäin vaikeaksi vedenkorkeuden vaihdel- rahaa varattu, ehdotamme kunnioittaen, 28049: lessa lyhyin ajoin aina 3 1h metriin saakka. 28050: Kun tämä tapahtuu myös talven aikana, tu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28051: lee liikenne jäitsekin sangen vaaralliseksi. tttlo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun 28052: Sillan kokonaiskustannusarvio on 45 milj. 3 momentille 20 000 000 markan mää- 28053: markkaa. Pengerrystyöt voidaan pääosaltaan 1'ämhan Ristisalmen sillan rakentami- 28054: suorittaa työttömyystöinä, ja kuuluukin työ seksi Posion kunnassa. 28055: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 28056: 28057: Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä. 28058: Markus Niskala. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. 28059: M. 0. Lahtela. 28060: ld5 28061: 28062: IV,737. - Ra.h.al. -N:o 605. 28063: 28064: 28065: 28066: 28067: Väyrynen )'Dl·: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami- 28068: seksi Tornionjoen yli Pellon kohdalla. 28069: 28070: 28071: Eduskunnalle. 28072: 28073: Nykyisin välittää Pellon kohdalla Tornion- sin tilalle rakennettava silta, joten ehdo- 28074: joen yli liikennettä sulan veden aikana lossi, tamme kunnioittaen, 28075: talvisin liikennöidään jäätä myöten, mutta 28076: syksyn ja kevään kelirikkoaikana on liikenne että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28077: kokonaan pysähdyksissä useita viikkoja. Li- tulo- ja menoarvioon 30 m~"ljoonan 28078: säksi lossi on osoittautunut riittämättömäksi markan määrärahan sillan rakenta- 28079: liikenteen välittäjäksi vilkkaimpana puutava- mista varten Tornionjoen yli Pellon 28080: ran kuljetuksen ja turistiliikenteen aikana. kohdalla. 28081: Kun ottaa esitetyt seikat huomioon, olisi los- 28082: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 28083: 28084: Vilho Väyrynen. Markus Niskala. 28085: 1486 28086: 28087: IV,1as. - Rah.al. N:o 606. 28088: 28089: 28090: 28091: 28092: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi 28093: Kitisenjokeen Pelkosenniemen-Sadankylän maantiellä. 28094: 28095: 28096: Eduskunnalle. 28097: 28098: Vuonna 1936 alettiin rakentaa maantietä kansien aikana ja puut vaikeuttavat lautta- 28099: Kemijärven kunnan keskuksesta Pelkosen- liikennettä virtavassa joessa, ja kun vielä 28100: niemen kunnan keskukseen rakennetun kaiken edellä kerrotun lisäksi keväällä ja 28101: maantien jatkona Sodankylän kunnan kes- syksyllä ei voida lautalla liikennettä hoitaa 28102: kukseen, jossa se yhtyy Sodankylästä Ivalon ja talvella voi joen jäät kovan virran vaiku- 28103: ja Inarin kautta Karikasniemeen Norjan ra- tuksesta löyhtyä ja keskeyttää liikenteen ko- 28104: jalle rakennettuun pitkään maantiehen, joka konaan, olisi välttämätöntä, että samalla kun 28105: jatkuu Norjassakin olevaan maantieverkos- tien lopulliseen kuntoon rakentamista suori- 28106: toon ja Pohjanmeren rantaan. Kyseessä ole- tetaan, rakennetaan myöskin mainittuun 28107: van Pelkosenniemen-Sodankylän maantien Kitisenjokeen silta, jotta Perä-Lapista lä- 28108: rakentaminen alettiin sen jälkeen, kun Rova- himmälle rautatieasemalle johtavaa erikoisen 28109: niemen-Kemijärven rautatie valmistui tarpeellista maantietä voidaan esteettömästi 28110: vuonna 1934, tarkoituksella avata Sodanky- liikennöidä kaikkina vuoden aikoina. 28111: län kunnan asukkaille ja niille, jotka asuvat Kun kunnollisen lautan laittaminen ja 28112: mainitun pitkän Lappiin johtavan maantien lossin vuotuinen ylläpitäminen maksaa pal- 28113: vaikutusalueella, suora kulkureitti lähim- jon ja sen avulla ei voida esteetöntä liiken- 28114: mälle eli Kemijärven rautatieasemalle ja nettä hoitaa mainitulla Lapista lähimmälle 28115: siten lyhentää heidän pitkää maantiemat- rautatieasemalle johtavalla tiellä, on pu- 28116: kaansa sekä lisätä mainitun rautatien tuloja. heena olevan sillan rakentaminen tästäkin 28117: Kun nyt viimein vihdoin on valmistu- syystä valtion etujen mukainen. 28118: misvaiheessa Pelkosenniemen-Sodankylän Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 28119: maantie ja tämä tie ylittää Pelkosenniemen dotamme, 28120: kunnan alueella Kitisenjoen ja joki mai- 28121: nitulla ylittämispaikalla on vähän veden ai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28122: kana niin matala, ettei siinä ui lautta ja tul- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 28123: van aikana niin virtava, ettei lautta kestä kan suuruisen määrärahan sillan ra- 28124: virran voimaa, ja kun joessa uitetaan kentamiseksi Kitisenjokeen Pelkosen- 28125: jokaisena kesänä paljon puita monien kuu- niemen-Sodankylän maantiellä. 28126: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 28127: 28128: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö. 28129: Erkki Koivisto. Eino Rytinki. 28130: Vilho Väyrynen. 28131: 1487 - 28132: 28133: IV,739. - Fin.mot. N:o 607. 28134: 28135: 28136: 28137: 28138: Lindh m.fl.: Angående anvisande av anslag till förbättrandet 28139: av väg- och färjförbindelsen å vägavsnittet Kimito-Sagu. 28140: 28141: 28142: Till Riksdagen. 28143: 28144: Kommunikations:förhållandena över sundet heterna har även låtit undersöka olika möj- 28145: mellan Kimito och Sagu på vägen tili Åbo ligheter att genom:föra en sådan förbättring 28146: har redan under många år varit synnerligen och torde även ha kommit tili klarhet om huru 28147: otill:fredsställande, och emedan tra:fikintensi- densamma skall förverkligas. Det är även 28148: teten år e:fter år kra:ftigt har ökat, har situa- bekant, att kommunikationsministeriet :för 28149: tionen på detta tra:fikavsnitt småningom detta ändamål har äskat ett anslag om 100 28150: blivit :fullständigt olidlig. Härtili bidrager miljoner mk i 1956 års statsförslag, men vid 28151: själv:fallet den omständigheten, att :färjan, budgetförslagets slutliga sammanställning 28152: som :förmedlar tra:fiken över det 1 300 m har denna anslagssumma strukits. 28153: breda sundet, har blivit svagare och bräck- Då det emellertid knappast kan vara för- 28154: ligare :för varje år. Senaste sommar var enligt med sund statsförvaltning att år efter 28155: tra:fiken helt inställd under mer än en må- år helt ignorera anslagsbehov av första vik- 28156: nads tid, emedan :färjan måste repareras, tighetsordningen, trots att både ministrar 28157: och så snart den togs i tra:fik, kom den åter och de högsta ämbetsmännen inom väg- och 28158: i oskick och uppehållspausen måste ytter- vattenbyggnadsförvaltningen klart har :ut- 28159: ligare :förlängas med någon vecka. Väg- och talat sig för snabba och positiva åtgärder, 28160: vattenbyggnadsstyrelsen har även meddelat, får vi, i enlighet med av riksdagen tidigare 28161: att denna :färja är den sämsta självstyrda intagen ståndpunkt i denna fråga, vördsamt 28162: färja, som :för närvarande går i dess regi. föreslå, 28163: Med hänsyn till den höga tra:fikintensiteten 28164: är det därför icke att undra över, om situa- att Riksdagen under 20 Ht. Ill 28165: tionen nu har nått bristningsgränsen. kap. 3 mom. i statsförslaget för år 28166: På grund av en hemställningsmotion be- 1956 måtte upptaga ett anslag om 28167: slöt 1951 års riksdag hos regeringen hem- 100 miljoner mk tiU förbättrandet av 28168: ställa om skyndsamma åtgärder :för förbätt- väg- och färjförbindelsen å vägav- 28169: randet av kommunikations:förhållandena över snittet Kimito-Sagu på landsvägen 28170: sundet mellan Kimito och Sagu. Myndig- från Kimito till Abo. 28171: Helsingfors den 19 september 1955. 28172: 28173: Bertel Lindh. Grels Teir. 28174: Albin Wickman. Sven Bögström. 28175: Arthur Larson. 28176: U88 28177: 28178: 1V,739. - B.ah.al. H:o 607. 28179: Suomennos. 28180: 28181: 28182: 28183: Lindh ym..: Määrärahan osoittamisesta Kemiön ja 8auvo'lfi 28184: tie- ja lassiyhteyksien parantamiseen. 28185: 28186: 28187: E d u s k u n n a 11 e. 28188: 28189: Liikenneolot Kemiön ja Sauvon välisessä parannuksen toteuttamiselle ja lienevät pääs- 28190: salmessa Turkuun johtavalla tiellä ovat jo seet selville siitä, miten se on suoritettava. 28191: monien vuosien ajan olleet erittäin epätyy- Myöskin on tiedossa, että kulkulaitosminis- 28192: dyttävät, ja kun liikenne on vuodesta vuo- teriö oli tähän tarkoitukseen pyytänyt 100 28193: teen voimakkaasti lisääntynyt, on tilanne miljoonan markan määrärahaa ensi vuoden 28194: tällä osalla vähitellen muodostunut täysin budjettiin, mutta budjettiesityksen lopulli- 28195: sietämättömäksi. Tähän vaikuttaa tietenkin sessa kokoonpanossa on tämä määräraha pyy- 28196: se seikka, että lautta, joka hoitaa liikennettä hitty. 28197: yli 1 300 m leveän salmen, on vuosi vuodelta Kun terveen valtionhallinnon mukaista 28198: käynyt heikommaksi. Viime kesänä liikenne tuskin voi olla, että vuodesta vuoteen jäte- 28199: oli kokonaan pysähdyksissä yli kuukauden tään ottamatta huomioon ensi luokan tärkeys- 28200: ajan, koska lautta oli korjattava, ja niin järjestyksen määrärahatarve, vaikka sekä 28201: pian kuin se otettiin liikenteeseen, meni se ministerit että korkeat viranomaiset tie- ja 28202: jälleen epäkuntoon ja liikenteen keskeytystä vesirakennushallinnossa ovat selvästi puolta- 28203: oli jatkettava vielä jollakin viikolla. Tie- ja neet nopeita ja positiivisia toimenpiteitä, 28204: vesirakennushallitus on myös ilmoittanut, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan tässä 28205: että tämä lautta on huonoin sen hallinnassa kysymyksessä aikaisemmin omaksuman kan- 28206: oleva ohjattava lautta. Ottaen huomioon nan mukaisesti, 28207: liikenteen suuruuden ei sen vuoksi ole ihmet- 28208: telemistä siinä, että tilanne on nyt kehitty- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28209: nyt äärimmäiseen rajaansa. tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n III lu- 28210: Vuoden 1951 valtiopäivillä eduskunta hy- vun 3 momentilZe 100 000 000 markan 28211: väksyi erään toivomusaloitteen johdosta toi- määrärahan tie- ja lauttayhteyden pa- 28212: vomuksen kiireellisistä toimenpiteistä Kemiön rantamiseksi Kemiön-Sauvon tieno- 28213: ja Sauvon välisen salmen liikenneyhteyksien osaUa Kemiöstä Turkuun johtavalla 28214: parantamiseksi. Viranomaiset ovat myös maantiellä. 28215: tutkituttaneet eri mahdollisuuksia sellaisen 28216: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 28217: 28218: Bertel Lindh. Grels Teir. 28219: Albin Wickma.n. Sven Bögström. 28220: Arthur Larson. 28221: 1489 28222: 28223: 28224: 28225: 28226: ll'eclentröm-LlUlClen 7111·: Määrärahan osoittamisesta Kemiön 28227: saaren ja mantereen välisen liikenteen parantamista 28228: varten. 28229: 28230: 28231: E d u s k u n n a ll e. 28232: 28233: Liikenne Taalintehtaalta Kemiön kautta on Kemiön saari monine kuntineen ja sen 28234: Sauvoon ja sieltä edelleen on vilkastunut takaiset alueet varsin vaikeassa asemassa ja 28235: jatkuvasti ja näin ollen on Rajalahden- eristettyinä. Paikkakuntalaiset toivovat olo- 28236: Lappdahlin lossi joutunut varsin suuren suhteisiin muutosta ja katsovat, että sillan 28237: kuormituksen alaiseksi. Pienikokoinen ohjat- rakentaminen olisi paras ratkaisu. Väliaikai- 28238: tava lautta ei pysty tyydyttämään kasvavaa sesti paranisi tilanne, jos lassipaikalle saatai- 28239: liikennettä, ja kun lossin kautta liikkuu run- siin suurempi ja tehokkaampi lautta. 28240: sasti linja-autoja, joutuvat varsinkin kuorma- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 28241: autot usein odottamaan parikin tuntia yli- 28242: pääsyä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28243: Väylää yritetään talvisin pitää auki sahaa- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 28244: malla jäät. Tämä on kuitenkin hankalaa ja markkaa Kemiön saaren ja mantereen 28245: kallista ja on sattunut, että lautta sääsuhtei- välisen liikenteen parantamiseksi. 28246: den vuoksi ei ole lainkaan toiminut. Tällöin 28247: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 28248: 28249: Judit Nederström-Lunden. Eino Roine. 28250: Aimo Aaltonen. Paavo Aitio. 28251: 1490 28252: ... 28253: IV,HL - Ra.h.al. N:o 609. '~ 28254: 28255: t ... 28256: 28257: 28258: 28259: 28260: Roine ym.: Määrärahan: osoittamisesta Vihiniemen-Maasil- 28261: . lan maantien rakentamiseksi. 28262: 28263: 28264: E d u s kunnalle. 28265: 28266: Jo usean vuoden ajan on Perniön pitäjän vin käyttää työttömyyden torjumiseen tar- 28267: Vihiniemestä ollut suunnitteilla tie Maasil- koitettuja varoja. 28268: taan. Tie lyhentäisi huomattavasti yhteyttä Tie on suhteellisen lyhyt, n. 8 km ja kus- 28269: Kosken asemalta vanhalle Turun-Helsingin tannuksiinsa nähden sen merkitys niin pai- 28270: maantielle. Samalla tie palvelisi n. 40 maa- kalliselle kuin kauttakulkuliikenteellekin olisi 28271: tilatalouden tien tarvetta. Liikenteen jatku- hyvin suuri. 28272: vasti kasvaessa tulee tien tarve entistä suu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 28273: remmaksi. Paikkakunnan asukkaat samoin 28274: kuin Perniön kuntakin ovat esittäneet toivo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28275: muksia tien nopeasta ra:kentamisesta. Tien tulo- ja menoarvwon 12 000 000 mark- 28276: rakentamisella on myös huomattava merki- kaa Vikiniemen-Maasillan välisen 28277: tys työllisyyden turvaamiseksi paikkakun- tien rakentamiseksi Perniön pitäjässä. 28278: nalla. Tien rakentamiseen voitaisiinkin hy- 28279: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 28280: 28281: Eino Roine. Vappu Heinonen. Harras Kyttä. 28282: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen. Irma Karvikko. 28283: Mauno Jussila. Urho Kulovaara. Urho Kähönen. 28284: Kalervo Saura. Rafael Paasio. Judit Nederström-Lunden. 28285: Kalle Jokinen. 28286: 28287: 28288: 28289: 28290: • 28291: löl 28292: 28293: IV,742. - Rah.al. N:o 610. . .. :.~· "t 28294: 28295: 28296: 28297: 28298: Mohell ym.: Määrätakan O'Soittamisesta Riihimäen-Kormun 28299: maantie·n ralwntamis·een. 28300: 28301: 28302: Eduskunnalle. 28303: 28304: Riihimäen kauppalasta Lopen kunnan varoja on ollut investoituna jo 5 vuoden 28305: Kormun kylään johtavaa 6.3 km:n pituista ajan 25 milj. markkaa täysin tuottamatto- 28306: tietä ryhdyttiin rakentamaan v. 1951, ja maan kohteeseen. Kun jo yksinomaan val- 28307: katsottiin sen pikainen rakentaminen tär- tiotaloudellisista syistä työn loppuun suorit- 28308: keäksi jo sen takia, että väli Riihimäki- taminen on tähdellistä ja kun tie on mitä 28309: Kormu, joka on erityisen huonoa tietä, täten tarpeellisin myöskin edellä esitetyn li- 28310: lyheni 50%. Uusi tie oli oleva sorapäällys- säksi sen takia, että pienoisrautatien tultua 28311: teistä ja 6 metrin levyistä II A-luokan puretuksi puutavaran kuljetukset Riihi- 28312: tietä. Kokonaiskustannusarvio oli 45 milj. mäelle ovat suuresti vaikeutuneet, olisi työn 28313: markkaa. Tietyötä aloitettaessa purki H. G. mitä pikaisin loppuun suorittaminen tär- 28314: Paloheimo Oy omistamansa Riihimffien-Kor- keätä. 28315: mun pienoisrautatien tarpeettomana. Edellä esitetyn nojalla kunnioittavasti eh- 28316: V. 1951 suoritettiin suurin osa maaleik- dotamme, 28317: kauksista ja rakennettiin tarvittavat sillat 28318: ja rummut. Työhön käytettiin kaikkiaan että Eduskunta ottaisi vuoden .1956 28319: n. 25 milj. markkaa. tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan 28320: Seuraavina vuosina työtä, yllätykseksi markan määrärahan Riihimäe'flr-Kor- 28321: kaikille, ei jatkettukaan, eikä sitä ole tähän- mun maantietyön loppuun suoritta- 28322: kään mennessä jatkettu. Näinollen valtion miseksi. 28323: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 28324: 28325: Erkki W. Mohell. Juho Tenhiälä. Felix Seppälä. 28326: 28327: 28328: 28329: 28330: 83 E 626/55 28331: 1492 28332: 28333: IV,as. - Bah.al. lf:o 611. 28334: 28335: 28336: 28337: 28338: Haapanen ym.: Miiärärahan osoittamisesta SalonkylätV- 28339: Pilpalan · maantien rakentamiseksi. 28340: 28341: 28342: E d u s k u n n a 11 e. 28343: 28344: Syystä tai toisesta ei viime vuosien tulo- pen kunnan liikenne- ja tieoloja ja samalla 28345: ja menoarviossa ole juuri lainkaan osoitettu tarjota työtilaisuuksia niitä tarvitsevalle 28346: työmäärärahoja Etelä-Hämeeseen. Kuitenkin väestönosalle, olisi Salonkylän-Piipalan tien 28347: tuolla alueella vallitsee jokatalvinen työttö- kunnostamiseen ryhdyttävä valtion toimesta. 28348: myys, josta joutuvat kärsimään paitsi kun- Mainittu tie on n. 30 km pituinen yhdystie, 28349: nat myös alueen työläis- ja pienviljelijä- joka alkaa Helsingin-Forssan maantiestä ja 28350: väestö. Tästä hallituksen ja keskusvirastojen kulkee Salonkylän ja Piipalan kautta päät- 28351: alueeseen kohdistuneesta kylmäkiskoisesta, tyen Helsingin-Läyliäisen väliseen tiehen 28352: milteipä vihamielisestä suhtautumisesta joh- Vaskijärvellä. Tien kokonaiskustannus nou- 28353: tuu, että Hämeessä ovat mm. tieolot kiistat- see n. 40 milj. markkaan, josta v:n 1956 28354: tomasti maamme heikoimmassa kunnossa. Tä- tulo- ja menoarvioon olisi varattava 20 milj. 28355: män alueen tieolojen kunnostamiseen olisi kii- markkaa. Vaikean työttömyyskauden sat- 28356: reellisesti ryhdyttävä. Useissa Etelä-Hämeen tuessa olisi hallituksella mahdollisuus tämän 28357: kunnissa joutuvat joko kunnat tai teiden lisäksi käyttää tarkoitukseen työttömyys- 28358: varsilla asuvat kuntalaiset kantamaan pää- varoja. 28359: osan tierasituksista. Eräs tällainen kunta on Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 28360: Loppi, jossa on kyläteitä kaikkiaan n. 150 28361: km. Pääosa Lopen kunnan asukkaista on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28362: vähävaraista pienviljelijäväestöä, jolle teiden tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark- 28363: kunnostaminen ja ylläpito tulee taloudelli- kaa käytettäväksi Lopen kunnassa ole- 28364: sesti ylivoimaiseksi. van Salonkylän-Pilpalan maantien 28365: Jotta edes osittain voitaisiin parantaa Lo- rakentamiseksi. 28366: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 28367: 28368: Kaino Haapanen. Hemming Lindqvist. Rainer Virtanen. 28369: 1498 28370: 28371: IV,u4. - Bah.al. H:o 812. 28372: 28373: 28374: 28375: 28376: , Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan kau- 28377: pungin ja Tuuloksen kunnan Syrjäntaan kylän välisen 28378: tien rakentamiseksi valtatieksi. 28379: 28380: 28381: E d u s k u n n a 11 e. 28382: 28383: Lahden-Hämeenlinnan välinen tie on van- Vanajan ja Hauhon kuntien 28384: hanaikaisin menetelmin rakennettu ja mut- alueella . . .. . . . . . . . .. .. . . .. . 65 000 000 28385: kainen, joten se soveltuu varsin huonosti ny- Tuuloksen kunnan alueella . . . . 53 000 000 28386: kyisellä raskaalla kuormituksella liikennöi- Yhteensä mk 137 000 000 28387: täväksi. Tie- ja vesirakennushallitus on kat- 28388: sonut erityisesti Hämeenlinnan kaupungin ja 28389: Tuuloksen kunnassa sijaitsevan Syrjäntaka- Kustannukset kilometriä kohti ovat Hä- 28390: nimisen kylän välisen tieosuuden kiireelli- meenlinnan kaupungin alueella 14.1 miljoo- 28391: sesti uudelleen rakentamista vaativaksi, mistä naa sekä muulla osalla 5.4 milj. markkaa. 28392: syystä se antoi ao. tiepiirille määräyksen suo- Tie- ja vesirakennushallitus on pyytänyt 28393: rittaa tutkimuksen tällä osuudella ja laatia ao. lausunnot. Tierakennus voidaan aloittaa 28394: ehdotuksen valtatien rakentamiseksi sanotulle välittömästi määrärahan tultua myönnetyksi, 28395: välille. Tiepiiri on jo suorittanut tutkimukset koska kaikki suunnitelmat yksityiskohtia 28396: ja laatinut suorittamiensa kenttätöiden pe- myöten ovat valmiina. 28397: rusteella ehdotuksen tästä valtatiestä. Tie Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin, 28398: on suunniteltu !-luokan soratieksi silmällä- 28399: pitäen 100 km/t ajonopeutta. Suunnitel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28400: maan sisältyy mm. kahden 5 ja 5.5 metriä tulo- ja menoarvioon 137 000 000 28401: leveän sillan levittäminen 7 metrin levyi- markkaa Lahden-Hämeenlinnan väli- 28402: siksi ja on niiden kustannukset, arviolta 2 sen tien rakentamiseksi valtatieksi Hä., 28403: milj. markkaa, huomioitu allaolevassa tie- ja meenlinnan kaupungin ja Tuuloksen 28404: vesirakennushallituksen kustannusarviossa: kunnassa sijaitsevan Syrjäntaan kylän 28405: Hämeenlinnan kaupungin alueella välillä. 28406: (1.345 km) . . . . . . . . . . . . . . . . 19 000 000 28407: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 28408: 28409: Erkki W. Mohell. Juho Tenhiälä. Felix Seppälä. 28410: l494 28411: 28412: IV,745. - Ra.h.al. N:o 613. 28413: 28414: 28415: 28416: 28417: Kujala. ym.: Määräraha"" osoittamisesta maa""tie"" rake""ta- 28418: mista varte"" Ma""kalan voimalaitokselta Kymentaan 28419: kylään. 28420: 28421: 28422: E d u s k u n n a 11 e. 28423: 28424: Lahden-Kouvolan valtatiestä suuntautuu mistui myös maantie Lahden-'-Kouvolan val- 28425: liikenne Kymijoen yli Iitinvirran lossin tatiestä em. voimalaitokselle Jokuen kylästä 28426: kautta Heinolaan, Jyväskylään, Tampereelle, sekä uusi, liikennekelpoinen silta Kymijoen 28427: Vuolenkoskelle, Asikkalaan, Jaalaan, Jäm- yli. Jatkamalla maantien rakentamista Man- 28428: sään ja Kouvolaan käsittäen 21 linja-auto- kalan voimalaitoksen sillalta Heikkolan kylän 28429: viikkovuoroa. Lisäksi on linjalla Kouvola- kautta Kymentaan kylään 7 km:n pituudella 28430: Iitti-Mäntyharju 14, Helsinki-Porvoo- saataisiin nykyaikaisia vaatimuksia vastaava 28431: Kausala~Mikkeli 7 ja Lahti-Kausala-Vuo- liikennereitti, joka lyhentäisi matkoja ja te- 28432: lenkoski 7 viikkovuoroa. Virrassa uitetaan kisi tarpeettomaksi kalliin ylikulkusillan ra- 28433: puutavaraa hajalautoissa, mikä jatkuvasti kentamisen vain 4 km: n päähän jo valmiista 28434: häiritsee liikennettä. Virta on lossin koh- sillasta. Jatkuvaa säästöä saataisiin myös 28435: dalla niin voimakas, että talvisin ei edes kahden postilinjan uudelleen järjestämisen 28436: hevosliikennettä, ilman suuritäisiä jäädyttä- kautta. Em. tien rakentamistyöt antaisivat 28437: mistoimenpiteitä, voida harjoittaa. Linja- myös toimeentulon mahdollisuuksia Iitin 28438: autoliikennettä joudutaan talvisin harjoitta- kunnan työtä vailla oleville työläisille ja 28439: maan siten, että matkustajien on jalkaisin pienviljelijöille. 28440: siirryttävä jään yli ja jatkettava matkaansa Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 28441: toisia liikennevälineitä käyttäen. Em. syistä 28442: on virran lossista muodostunut liikenne-este. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28443: Tie- ja vesirakennuspiiri suoritti tutkimuk- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 28444: sen v. 1938, jolloin todettiin, että Iitinvirran kan määrärahan Iitin kunnan Manka- 28445: yli on rakennettava silta, mutta tämä suun- lan voimalaitoksen ja Kymentaan ky- 28446: nitelma on katsottava nykyisin rauenneeksi. län välisen maantien rakentamisen 28447: Mankalan voimalaitosta rakennettaessa val- aloittamiseksi. 28448: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 28449: 28450: Toivo Kujala. ~elkito lto~ola. 28451: Tauno Kelovesi. Hemm.ing Lindqvist. 28452: IV,746. - B.ah.al. N:o 614. 28453: 28454: 28455: 28456: 28457: E. Kilpi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien korjaa- 28458: . miseksi Nastolan Ahtialan kylässä. 28459: 28460: 28461: Eduskunnalle. 28462: 28463: Lahden-Heinolan välisellä ns. vanhalla korjattaisiin ja oikaistaisiin. Tieosuuden 28464: tiellä tulee - uuden maantien rakentamisen kunnostaruiskustannukset on arvioitu noin 28465: jälkeenkin - liikenne pysymään erittäin 30 milj. markaksi. Tien kunnostaruistyö 28466: vilkkaana, sillä sen varrella sijaitsee esikau- sopii hyvin työttömyystöiksi, johon Lahden 28467: punkimaisesti rakennettu suuri Ahtialan kaupungin ja Nastolan kunnan työttömiä 28468: kylä ja useita muita asutusalueita. Suurin voitaisiin sijoittaa. Tästäkin syystä Lahden 28469: osa näiden asutuskeskusten asukkaista käy kaupungin elimet suosittelevat em. tien kor- 28470: ansiotyössä Lahden kaupungissa. Nykyisel- jaaruistöiden aloittamista. 28471: lään tie on varsin kehnossa kunnossa ja vai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 28472: keuttaa varsinkin kelirikkoaikana asunto- 28473: alueiden asukkaiden kulkua työpaikkoihinsa että Eduskunta ottaisi vuoden :1956 28474: Lahteen, aiheuttaen työstä myöhästymisiä, tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 28475: mikä tuottaa vaikeuksia työpaikalla. Nämä kan määrärahan Nastolan kunnan 28476: ym. haitat voitaisiin poistaa, jos Ahtialan Ahtialan kylän kohdalla olevan tien 28477: kylän kohdalla oleva 4 km: n pituinen tie korjaamisen aloittamiseksi. 28478: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 28479: 28480: Eino Kilpi. Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen. 28481: 1496 28482: 28483: 1V,T47. - ltah.al. lf:o 615. 28484: 28485: 28486: 28487: 28488: E. Kilpi ym..: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Vääksyn 28489: maantien kunnostamiseksi. 28490: 28491: 28492: E d u s k u n n a 11 e. 28493: 28494: Helsingin- Lahden - Jyväskylän välinen vuosi esiintynyt työttömyyttä, olisi Lahden- 28495: maantie, Lahden kaupungin rajasta Vääksyn Vääksyn välisen tien kunnostamisen aloitta- 28496: kanavalle saakka, n. 30 km: n pituudelta, on minen tästäkin syystä tarpeellinen. Em. 28497: raskaan liikenteen rasittamana joutunut var- syistä myös Lahden kaupungin viranomaiset 28498: sin huonoon kuntoon. Maapohja tällä tiellä pitävät tien kunnostamista kiireellisenä. 28499: on suurelta osaltaan routivaa. Tämä sekä Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 28500: tien mutkaisuus haittaavat yhä vilkastuvaa 28501: liikennettä. Tie olisi ensi tilassa rakennet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28502: tava nopealle ja raskaalle liikenteelle vaadit- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 28503: tavaan kuntoon. Kun tien lähiympäristökun- kan määrärahan Lahden- Vääksyn 28504: nissa, Asikkalassa ja Hollolassa, on joka maantien kunnostamisen aloittamiseksi. 28505: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 28506: 28507: Eino Kilpi. Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen. 28508: 1497 28509: IV,74s. - ltah.al. N:o 616. 28510: 28511: 28512: 28513: 28514: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Kopsuon tien kun- 28515: nostamiseksi Asikkalan kunnassa. 28516: 28517: 28518: E d u s k u n n a ll e. 28519: 28520: Päijänteen itäpuolinen maantie, joka sena, mikä kohottaa kuljetuskustannuksia 28521: Asikkalan kunnan alueella, Vesivehmaan ja tavaroiden hintoja. Liikennevauriot ovat 28522: kankaalla haaraantuu Helsingin-Lahden- alituisia ilmiöitä. Linja-autot suistuvat äkki- 28523: Jyväskylän valtatiestä, on erikoisen vaikea mutkissa jopa järveenkin, kuten on tapahtu- 28524: liikennöidä. Tämä Vesivehmaan ja Kalkkis- nut. Seurauksena on matkustajien loukkaan- 28525: ten lossin välinen 21 km: n pituinen ns. Kop- tumisia ja autojen sekä tarvikkeiden vaurioi- 28526: suon tie on vv. 1938-39 tie- ja vesiraken- tumisia. Kopsuon tien kunnostamisen aloit- 28527: nushallituksen toimesta tutkittu. Näissä tut- taminen olisi myös sopiva työttömyystyö. 28528: kimuksissa se on jo silloin todettu liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 28529: teelle vaaralliseksi sekä laadittu suunnitelma 28530: tien korjaamiseksi. Tähän suunnitelmaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28531: sisältyy myös Kalkkisten lossin uusiminen. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 28532: Korjaustöitä ei vieläkään ole aloitettu. Tien kan määrärahan Asikkalan kunnan 28533: mäkisyydestä ja mutkaisuudesta johtuen Kopsuon tien kunnostamisen aloitta- 28534: tavaran kuljetus tapahtuu vajaakuormituk- miseksi. 28535: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 28536: 28537: Hemm.ing Lindqvist. Juho Tenhiälä. 28538: Kaino Haapanen. Eino Raunio. 28539: 1498 28540: 28541: IV,749. - Ra.h.al. N:o 617. 28542: 28543: 28544: 28545: 28546: Kuittinen ym.: Mä,ärära.han 'osoittamisesta Imatran kauppa- 28547: la"n--"-Niskalammi~Äitsaaren tien tutkimiseen. 28548: 28549: 28550: Eduskunnalle. 28551: 28552: Imatran kauppalan ja Saimaan saariston talven aikana alenee. Tästä johtuu, että 28553: väliset kulkuyhteydet ovat olleet verrattain saarten ja mantereen välillä käy voimakas 28554: heikot; mm. kevät- ja syysaikoina on kaikki virta, joka sulattaa jäät entistä nopeammin, 28555: matka suoritettava Ruokolahden kirkon joten talvinen jääliikenne jää verrattain vä- 28556: kautta. Kuitenkin Imatran kauppalan Niska- häiseksi. 28557: lammin kautta rakennettava uusi tie auttaisi Imatran kauppalan alueella tulee olemaan 28558: paljon saariston asukkaiden Imatran kaup- jatkuvaa työttömyyttä usean vuoden aikana, 28559: palaan pääsyä, jossa tämä väki viikoittain koska vaitionkin työsuunnitelmat alkavat vä- 28560: kulkee maataloustuotteitaan markkinoimassa. hitellen supistua vähäisiksi lähiympäristössä. 28561: Saimaan suurimmat suuret, Äitsaari ja Salo- Olisi tämän johdosta välttämätöntä, että tie- 28562: saari ovat niitä alueita, joita tämä uusi suun- ja vesirakennushallituksen puolesta tutkittai- 28563: niteltu tie lähinnä koskee. Äitsaaren ja Salo- siin tämän tien suunta sekä mahdollisuudet· 28564: saaren liikenne kulkee kesäisin Ukonsalmen sen rakentamiseen. 28565: lautan kautta Ruokolahden kirkolle ja sieltä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 28566: edelleen Imatralle. Talven ·aikana noudatte- 28567: lee liikenne pääasiassa samaa reittiä, mutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28568: aikaisemmin voitiin - n. neljän kuukauden tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 28569: aikana - kulkea suoraan jäätä pitkin Niska- suuruisen määrärahan Imatran kaup- 28570: lammille ja Tainionkoskelle. Saimaan veden- palan-Niskalammin-Äitsaaren väli- 28571: pintaa on teollisuuslaitosten toimesta ruvettu sen tien tutkimista varten. 28572: säännöstelemään ja tämän vuoksi vedenpinta 28573: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 28574: 28575: Juho Kuittinen. Veikko Kokkola. Valto Käkelä. 28576: 1499 28577: 28578: IV,7oo. - Rah.a.l. N:o 618. 28579: 28580: 28581: 28582: 28583: Ra.pio ytp..: Määrärahan O$f)ittamisesta Tampereen-Vaasan 28584: valtatien parantamiseen ja oikaisemiseen Hämeenkyrössä. 28585: 28586: 28587: E d u s k u n n a 11 e. 28588: 28589: Tampereen-Vaasan valtatien parantamis- tulevat samoin päättymään, ja niillä raken- 28590: ja oikaisusuunnitelmat Hämeenkyrön kun- nuksilla, joilla mahdollisesti työt tulevat jat- 28591: nan alueella ovat olleet vireillä jo ennen kumaan, tulee olemaan töitä vain erikois- 28592: sotia. Viime vuosien aikana on suoritettu ammatin omaavalle vähäiselle työntekijäryh- 28593: maastotutkimuksia ja tieoikaisujen suunnan mälle. 28594: maastoon määrittely. Suunnitelmien toteut- Koska kunnan alueella metsätyötkään eivät 28595: tamisella voidaan väistää suuria mäkiä, joita suuresti tule antamaan työtä tulevana talvi- 28596: nykyisellä tiellä - jyrkkien kaarteiden li- kautena, olisi mainitun tien oikaisusuunni- 28597: säksi - on vilkkaaksi muodostuneen liiken- telmien edellyttämät työt pantava nopeasti 28598: teen haittana. käyntiin työmahdollisuuksien saamiseksi. 28599: Suunnitelmien mukaisten töiden aloittami- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 28600: nen vapaina töinä olisi välttämätöntä työlli- 28601: syyden turvaamisen vuoksi, sillä Kyröskos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28602: ken kylässä työllisyystöinä olleet Pappilan- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark- 28603: joen silta ja Tampereen-Vaasan valtatien kaa Tampereen-Vaasan valtatien pa- 28604: sekä Viljakkalan maantien välisen yhdystien rantamis- ja oikaisutöiden aloittamista 28605: rakennustyöt ovat loppuvaiheessa. Kuluneen varten Hämeenkyrön kunnassa. 28606: kesän aikana käynnissä olleet rakennustyöt 28607: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 28608: 28609: Pertti Rapio. Irma Rosnell. Mauri Ryömä. 28610: 28611: 28612: 28613: 28614: 84 E 626/55 28615: 1600 28616: 28617: IV,71il. - Bah.al. H:o 619. 28618: 28619: 28620: 28621: 28622: Sävelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lavian kunnassa 28623: olevan Myöntään yhdystien kunnostamiseen. 28624: 28625: 28626: E d u s k u n n a ll e. 28627: 28628: Kuten on tunnettua, kuuluu vielä huomat- tannukset nousevat noin 30 000 000 mark- 28629: tava osa nykyisistä maanteistämme asianomai- kaan, on suunnitelman toteuttaminen kun- 28630: sille kunnille, joiden alueilla ne sijaitsevat, nalle ollut ylivoimainen tehtävä. Näin ollen 28631: vaikka näillä kunnanteillä olisikin varsin on kohtuullista, että valtio ottaa osaa mai- 28632: huomattava merkitys yleiselle yhdys- ja linja- nittuihin kustannuksiin, kun huomioon ote- 28633: autoliikenteelle, puutavaran kuljetuksille ym. taan, että tiellä on erittäin huomattava mer- 28634: Rasitus tällaisesta kauttakulkuliikenteestä on kitys yleiselle yhdysliikenteelle. 28635: monissa tapauksissa jäänyt epäoikeudenmu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 28636: kaisesti asianomaisen kunnan yksinään kan- nioittaen, 28637: nettavaksi, niinkuin mm. Myöntään yhdys- 28638: tiestä Lavian kunnassa. Tämä tie on pituu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28639: deltaan 15 kilometriä ja yhdistää Porin- tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan 28640: Tampereen ja Lavian-Noormarkun yleiset markan määrärahan Porin-Tampe- 28641: maantiet toisiinsa. Tien kunnostamiseksi ja reen ja Lavian-Noormarkun yleisten 28642: perusparannuksien tekemiseksi on Lavian maanteiden välisen Myöntään yhdys- 28643: kunnan taholta jo vuonna 1951 tehty suun- tien kunnostamista ja parantamista 28644: nitelma, mutta koska on arvioitu, että kus- varten. 28645: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 28646: 28647: Arvo Sävelä. Laura Brander-Wallin. 28648: 1601 28649: 28650: IV,u2. - Ralul. !f:.o 620. 28651: 28652: 28653: 28654: 28655: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Lavian kunnassa 28656: olevan Myöntään yhdystien kunnostamiseen. 28657: 28658: 28659: E d u s k u n n a 11 e. 28660: 28661: Lavian pitäjässä oleva Myöntään tie on että Ed·uskunta ottaisi vuoden 1956 28662: n. 15 km pituinen. Se yhdistää Porin- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 28663: Tampereen ja Lavian-Noormarkun yleiset kan määrärahan Porin-Tampereen 28664: tiet toisiinsa. Koska tämä tie on muodostu- ja Lavian-Noormarkun teiden väli- 28665: nut paljon käytetyksi kauttakulkutieksi sen Lavian pitäjässä olevan Myön- 28666: myös linja-autoliikenteessä, tulee sen kun- tään yhdystien rakentamiseksi yleisiä 28667: nossapito kunnalle kohtuuttoman raskaaksi. maanteitä vastaavaan kuntoon. 28668: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme, 28669: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 28670: 28671: Irma Rosnell. Pertti Rapio. Mauri Ryömä. 28672: 1602 28673: •. 28674: IV,75s. - Ra.h.al. N:o 621. 28675: 28676: 28677: 28678: 28679: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta- 28680: miseksi Längelmäen kunnan Ristijärven kylästä Korven- 28681: kylän kautta Länkipohjaan. 28682: 28683: 28684: E d u s k u n n a ll e. 28685: 28686: Längelmäen kunnan Ristijärven kylästä ei Länkipohjan välinen suunnitteilla oleva tie. 28687: ole varsinaista tietä kunnan keskuspaikkaan Tien rakentamista varten on jo valmiit suun- 28688: Länkipohjaan ja äskettäin valmistuneelle nitelmat, tarvittaisiin vain varoja rakennus- 28689: Oriveden-Jämsänkosken rautatielle. Tästä töiden suorittamiseksi. Tietyömaan avaami- 28690: johtuu, etteivät nykyiset tieyhteydet Lylyn nen olisi välttämätöntä siitäkin syystä, että 28691: -Kuoreveden maantielle Juupajoen kun- täten yksinomaan metsätöiden varassa olleet 28692: nassa vastaa nykyisen tilanteen vaatimuksia. ja lisäansioita tarvitsevat pienviljelijät sai- 28693: Ympäristössä olevista laajoista metsistä on sivat heille välttämättömiä rahatuloja. 28694: vaikea kuljettaa puutavaraa rautatielle ja Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 28695: uittoväylälle. Seudun asukkaille olisi erit- tamme, 28696: täin tärkeätä saada parempi tieyhteys, voi- 28697: dakseen asioida kunnan keskusvirastoissa kir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28698: konkylässä ja Länkipohjassa. Samoin tarvit- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 28699: taisiin yhdystie vilkasliikenteisten Juupajoen kan määrärahan maantien rakenta- 28700: -Kuoreveden ja Oriveden-Jämsän maan- mista varten Längelmäen kunnassa 28701: teiden välille. Tällaiseksi yhdystieksi, joka Ristijärven kylästä Korvenkylän 28702: palvelisi kaikkia edellä mainittuja alueita, kautta Länkipohjaan. 28703: muodostuisi mainittu Ristijärven kylän ja 28704: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 28705: 28706: Lauri Myllym.äki. Elli Stenberg. Eino Roine. 28707: Usko Seppi. Pauli Puhakka. Leo Suonpää. 28708: 1503 28709: 28710: IV,754. - Rah.al. N:o 622. 28711: 28712: 28713: 28714: 28715: Myllymäki ym~: Määrärahan osoittamisesta Oriveden-Luo- 28716: pioisten maantien Uiherlan ja Hietalahden kylien välisen 28717: tieosan kunnostamiseen. 28718: 28719: 28720: Ed u s kun n a 11 e. 28721: 28722: Vilkasliikenteinen Oriveden-Luopioisten mäen liikenteelle aiheuttamat haitat. Laadi- 28723: maantie on Eräjärven kunnassa, Uiherlan ja tun suunnitelman ja kustannusarvion mu- 28724: Hietalahden kylien rajalla, rakennettu jyr- kaan tulisi mäen kiertämisestä johtuvan 28725: kän Syrjämäen yli. Mäen kohdalla oleva tie- uuden maantien rakentaminen tältä osuu- 28726: osuus on n. 1 km, josta n. 600 m on erittäin delta maksamaan 8 300 000 markkaa. Erä- 28727: jyrkkää nousua. Nousu on jopa 20 m sataa järven kunnanvaltuusto on antanut puolta- 28728: metriä kohden. Tästä johtuu, että ko. tien- van lausuntonsa Syrjämäen kiertämissuunni- 28729: kohta on niin hevos- kuin autoliikenteellekin telmalle. Siihen on yhtynyt myös 25 ko. tien 28730: erittäin raskas ja vaarallinen. Erilaisia lii- osakasta. 28731: kennevaurioita ja -onnettomuuksia on tapah- Kun Eräjärven kunnan alueella tulee 28732: tunut useita, jopa kuoleman seurauksin. esiintymään runsaasti työttömyyttä, tar- 28733: Liikennettä haittaavan epäkohdan korjaa- joaisi edellä mainitun liikennettä haittaavan 28734: miseksi on aikoinaan tehty suunnitelma ja epäkohdan korjaaminen sopivan työkohteen, 28735: laadittu kustannusarvio. Tie- ja vesiraken- joten tästäkin syystä työt olisi saatava pikai- 28736: nushallituksen toimesta laaditun suunnitel- sesti käyntiin. 28737: man mukaan tehtäisiin Syrjämäkeen n. 2.3 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 28738: metrin leikkaus tien jyrkän nousun alenta- 28739: miseksi. Paikallinen väestö ei ole kuitenkaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28740: tätä suunnitelmaa hyväksynyt, vaan Hieta- tulo- ja menoarvioon 8 300 000 markan 28741: lahden ja Haapaniemen kylien asukkaat ovat määrärahan Oriveden-Luopioisten 28742: laadituttaneet suunnitelman Syrjämäen kier- maantien Eräjärven kunnassa sijaitse- 28743: tämisestä. Täten saataisiin tie palvelemaan vien Uiherlan ja Hietalahden kylien 28744: myös paikallista asutusta ja liikennettä sa- välisen tieosan liikennekelpoisuuden 28745: malla kun poistettaisiin kokonaan mainitun parantamiseksi. 28746: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 28747: 28748: Lauri Myllymäki. Eino Roine. Elli Stenberg. 28749: Leo Suonpää. Usko Seppi. Pauli Puhakka. 28750: 1504 28751: 28752: IV,Tn. - ltah.al. N:o 623. 28753: 28754: 28755: 28756: 28757: Nieminen: Miiärärahan oso#tamisesta tietöiden aloittamiseksi 28758: linjalla Ravioskorpi-Vaippila-H einolan kirkonkylä. 28759: 28760: 28761: E d u s k u n n a ll e. 28762: 28763: Sysmän pitäjän Nuoramoisten kylässä si- Heinolan kaupunkiin Vaippilan ja Marjonie- 28764: jaitsee maamme suurimpiin kuuluva, ellei men kylien kautta, jota pitkin matka ly- 28765: aivan suurin, maanhankintalain nojalla muo- henisi noin 22 kilometriin. Tästä tielinjasta 28766: dostettu yhtenäinen, ns. Ravioskorven asutus- on jo valtion toimesta rakennettu Ravioskor- 28767: alue. Se on raa'asta korvesta raivattu ja ven puoleiseen päähän runsaasti 2 lnn, ja 28768: asutettu käsittäen noin 50 uudistilaa. Alueelle kaupungin puoleisessa päässä Heinolan-Mik~ 28769: on sijoitettu pääasiassa siirtoväkeä sekä jon- kelin valtatietä noin 5 km, joten uudestaan 28770: kin verran rintamamiehiä. Maanhankintatilo- rakennettavaa tietä olisi noin 15 km. Tie- 28771: jen lisäksi on asutusalueen välittömään lähei- mestari Suomalaisen laatiman kustannusar- 28772: syyteen muodostunut useita uudistiloja ja vion mukaan tulisi tämän tien rakentaminen 28773: asuntotontteja, jotka maanhankintalain mu- läpikulkuliikennettä vastaavaksi maksamaan 28774: kaan maansaantiin oikeutetut siirtolaiset ym. noin 72 000 000 mk. 28775: ovat vapaaehtoisilla kaupoilla hankkineet. Ravioskorven asutusalueen asukkaat, jotka 28776: Lisäksi on siirtoväkeä ja rintamamiehiä si- ponnistelevat monien vaikeuksien kanssa 28777: joittunut vanhoille tiloille ja asuntotonteille uudistiloillaan, eivät kykene kustantamaan 28778: runsaasti muodostaen siten muun asutuksen tämän tien rakentamista. Samoin on asian 28779: kanssa jopa asutustihentymiä, kuten asutus- laita muiden asutusalueen lähellä asuvien 28780: alueen läheisyydessä Asikkalan pitäjän Kalk- ja tien varrella olevien asukkaiden. Sen- 28781: kisten kylässä on asianlaita. vuoksi valtion olisi ryhdyttävä tietä rakenta- 28782: Ravioskorven asutusalueelle ja sen välittö- maan. Huomioon ottaen Ravioskorven asutus- 28783: mään läheisyyteen asettuneet asukkaat ovat alueella ja sen läheisyydessä ja tien varrella 28784: vailla kunnollista tieyhteyttä Heinolan kau- asuvat maanhankintatilalliset, ja kun tiellä 28785: punkiin, joka on lähin liikekeskus ja rauta- tulisi olemaan läpikulkuliikenteen luonne, 28786: tieasema. Yhdyssiteenä on tähän asti ollut olisi tie rakennettava maanhankintalain toi- 28787: erittäin heikkokuntoinen kylätie, joka on meenpanon yhteydessä rakennettavana ylei- 28788: suuren osan vuotta täysin tukossa. Asutus- senä tienä. Tien rakennustyömaata voitaisiin 28789: alueen läheltä kulkee kyllä valtion maantie käyttää myöskin sopivasti työttömyystyönä, 28790: Lahdesta Jyväskylään, mutta tällä tiellä ei johon voitaisiin sijoittaa Heinolan kaupungin 28791: ole asutusalueen asukkaille juuri sanottavaa ja Heinolan maalaiskunnan työttömiä. 28792: merkitystä. Matkaa Ravioskorvesta Lahteen Edellä olevaan viitaten ehdotan, 28793: tulee noin 60 km ja tie on erittäin mäkinen 28794: ja vaikeakulkuinen, välillä on lisäksi pitkä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28795: ja hankala lossiväli, jossa on pieni kapula- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu- 28796: lossi. Heinolan kaupunkiin tulee liikennekun- vun 17 momentille 35 000 000 markkaa 28797: toista tietä Ravioskorvesta matkaa myöskin töiden aloittamiseksi tielinjalla Ravios- 28798: noin 60 km. korpi-Vaippila-Marjoniemi-H eino- 28799: Ravioskorvesta on suunniteltu suora tie lan kirkonkylä. 28800: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 28801: 28802: Niilo Nieminen. 28803: 1505 28804: 28805: IV,uG. -ltah.al. Jf:o 624. 28806: 28807: 28808: 28809: 28810: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantietöiden 28811: jatkamiseksi Kuhmoisten ja Muuramen keskusten välisellä 28812: alueella. 28813: 28814: 28815: E d u s k u n n a 11 e. 28816: 28817: Etelä-Suomesta Päijänteen länsipuolitse tiin asian kannalle. Kokouksen päätöksessä 28818: Pohjois-Suomeen johtava päätie on mäkinen sanotaan mm: ,4-tie olisi rakennettava kii- 28819: ja mutkainen ja sen nykyinen kunto tuot- reellisesti jo laaditun suunnitelman pohjalla. 28820: taa jatkuvasti lisääntyvälle liikenteelle voit- Sen rakentaminen tuottaa niin paljon etuja, 28821: tamattomia vaikeuksia. Erityisen suuria että rakentaminen on taloudellisesti mahdol- 28822: haittoja on aiheutunut Kuhmoisten ja Jäm- linen". Kokouksessa valittiin toimikunta 28823: sän kuntain keskusten välisestä maastosta. asiaa edelleen kehittämään. 28824: Miltei samanlainen on tilanne Jämsästä poh- Kun on kysymys näin suuresta hankkeesta, 28825: joiseen johtavalla tiellä. Kuhmoisten ja Jäm- tarvitaan siihen huomattavasti varoja. Siksi 28826: sän välistä tieosaa on jo useina vuosina pa- esitämme, että tien rakentamiseen Muura- 28827: ranneltu, mutta Jämsän ja Muuramen väli- men, Korpilahden, Jämsän ja Kuhmoisten 28828: nen tieosuus on rakentamatta. Mittauksia on alueella varattaisiin ensi vuoden talousar- 28829: toimitettu ja suunnitelmia laadittu, mutta vioon määräraha. 28830: hanke ei ole johtanut huomattavampiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 28831: käytännöllisiin tuloksiin. 28832: Edellä mainittu tieosa kuuluu ns. nelos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28833: tiehen. Rakennushankkeen edistämiseksi ko- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 28834: koontuivat huhtikuun 7 päivänä 1954 kym- kan määrärahan maantietöiden jatka- 28835: menen kunnan edustajat Jämsän kunnanta- miseksi Kuhmoisten ja llfuuramen 28836: lolle kokoukseen, jossa yksimielisesti asetut- keskusten välisellä alueella. 28837: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 28838: 28839: Lauri Myllymäki. Pauli Puhakka. 28840: Usko Seppi. Eino Roine. 28841: Elli Stenberg. Leo Suonpää. 28842: 1506 28843: 28844: IV,757. - Rah.al. N:o 625. .... 28845: . ~·~ 28846: 28847: 28848: 28849: 28850: Mannila ym.: Määrärahan osoittamisesta tietöiden aloittami- 28851: seksi Sysmästä Judinsalon kautta Luhankaan rakennetta- 28852: valla tiellä. 28853: 28854: 28855: E d u s k u n n a ll e. 28856: 28857: Päijänteen kahta puolta olevat maakunnat hallitus on mm. tämän tien ehdottanut ra- 28858: muodostavat Etelä-Suomen suurimman rauta- kennettavaksi työttömyystyönä. 28859: tiettömän alueen, varsinkin Päijänteen itäi- Syrjäisen Itä-Hämeen puutteelliset tieolot 28860: nen puoli. Rautateiden rakentamishankkeet tarvitsevat tosiaankin pikaista parannusta, 28861: eivät ole johtaneet siellä tulokseen. Useam- kun ennen näitä seutuja palvellut Päijänteen 28862: mat keskenään kiistelevät suunnat vaikeut- laivaliikenne on nyt kannattamattomana la- 28863: tavat vielä tätä. kannut. Kun ei ole teitä, ovat nämä seudut 28864: Huonojen liikenneolojen nopeammin kor- kokonaan eristetyssä asemassa. Mainittakoon, 28865: jaamiseksi onkin tarpeen parannus puutteel- että Luhangan kunnassa on valtion maan- 28866: lisiin maanteihin. Näihin onkin huomio jo teitä ainoastaan 19 km. Siitä tulee 9 m 47 sm 28867: kohdistunut. Pulkkilanharjulle on raken- 1 mm asukasta kohti. Sysmän kunnan koko 28868: nettu maantie ja tälle tielle jatkoksi on pohjoispuoli on tämän tien vaikutuspiirissä, 28869: vireillä maantiehanke Sysmästä Vehkasalon mm. viisi kansakoulua. Tien puutteesta onkin 28870: ja Judinsalon kautta Luhankaan. Tämän johtunut, että usea talonisäntä on myynyt 28871: tien rakentamista maantieverkoston kehittä- talonsa tai osan siitä, pellot, ja jättänyt ne 28872: misen kannalta on pidetty perusteltuna. sinne metsää kasvamaan ja siirtynyt asumaan 28873: Näin sanotaan kulkulaitosvaliokunnan mie- muualle paremman liikeyhteyden varteen. 28874: tinnössä n: o 61/1950 vp. Tie- ja vesiraken- Tämä kyseinen tie ei palvelisi yksistään pai- 28875: nushallitus on eduskunnan myönnettyä varat kallista väestöä, vaan siitä Pulkkilanharjun 28876: antanut Kuopion piirin tehtäväksi laatia tien jatkona muodostuu luonnonkaunis kaut- 28877: tämän tien rakennussuunnitelman ja kustan- takulkutie Lahden ja Jyväskylän välille, 28878: nusarvion. Tämän asian hoitaminen oli vai- joka matka tämän kautta lyhenisi n. 14 km. 28879: keaa Kuopiosta asti ja työ tulikin valmiiksi Viittaamalla vuoden 1941 valtiopäiville jä- 28880: vasta vuonna 1953. Tämä rakennussuunni- tettyyn toiv. al. n:o 121, vuoden 1948 val- 28881: telma sisältää 53.3 km pitkän tien. Tällä tiopäiville jätettyyn toiv. al. n: o 422, siitä 28882: matkalla on ennestään tyydyttävässä kun- kulkulaitosvaliokunnan antamaan mietintöön 28883: nossa liikennöitävänä Sysmän puoleisessa n:o 61 (1950 vp.) ja vuoden 1955 valtiopäi- 28884: päässä 13.9 km Sysmän kunnan tietä ja ville jätettyyn toiv. al. n:o 431 sekä edellä 28885: Luhangan puoleisessa päässä 8.1 km valtion esitettyihin perusteluihin ehdotamme kun- 28886: hallussa olevaa maantietä. Näin ollen aivan nioittaen, 28887: tiettömäksi alueeksi jää 31.3 km. Viime hei- 28888: näkuun 5 päivänä järjestetyllä Mikkelin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28889: läänin maakuntaliiton retkeilyllä annettiin tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 28890: yleinen tunnustus tien tarpeellisuudesta ja kaa tietöiden aloittamiseksi Sysmästä 28891: kiinnitettiin huomio tuon aivan tiettömän V ehkasalon ja J udinsalon kautta Lu- 28892: alueen tien rakentamiseen. Mikkelin läänin- hankaan rakennettavaksi suunnitel- 28893: lulla tiellä. 28894: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 28895: 28896: Onni Mannila. K. F. Haapasalo. Antti J. Rantamaa. 28897: Matti Raipala. Armas Leinonen. Esa Koivusilta. 28898: Hilja Väänänen. Eino Palovesi. M. 0. Lahtela. 28899: Edvard Pesonen. Arvo Ahonen. Irma Hamara. 28900: Aukusti Pasanen. 28901: 1507 28902: 28903: IV,75s.- Rah.al. N:o 626. 28904: 28905: 28906: 28907: 28908: Tuuli ym.: Määt·ämhan osoittamisesta rajaseudun tiejärjes- 28909: telyjä varten. 28910: 28911: 28912: E d u s k u n n a 11 e. 28913: 28914: Valtakunnan uusi kaakkoisraja - katkais- simään näistä katkenneista tieyhteyksistä. 28915: tessaan aikaisempia rautatie-, maantie- ja Tästä kaikesta johtuu, että eräiden kuntien 28916: vesiyhteyksiä - on aiheuttanut korvaamat- koko taloudellinen asema on heikentynyt. 28917: tomia vahinkoja raja-alueen väestölle ja koko Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on 28918: sen talouselämälle. Eräs suurimmista hai- tarkoitukseen varattu tarpeeseen nähden ai- 28919: toista on aiheutunut valtakunnan rajan kat- van vaatimaton summa 10 miljoonaa mark- 28920: kaisemista maanteistä. Näistä haitoista jou- kaa, mutta vuoden 1956 tulo- ja menoarvio- 28921: tuu kärsimään ensi sijassa se väestö, joka esityksessä on sekin pyyhitty pois, vaikka 28922: asuu ja harjoittaa ammattiaan ja elinkei- työssä on tuskin päästy alkuun. 28923: noaan tällä alueella. Katkenneet tieyhteydet Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 28924: ovat esteenä maataloustuotteiden, kuten mai- nioittaen, 28925: don, teuraskarjan ym. autolmljetuksille ja 28926: linja-autoliikenteen kehitykselle, joka palve- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 28927: lisi väestön jokapäiväiseen elämään liittyviä tulo- ja menoat·vioon 20 Pl. III luvun 28928: matkoja myllyihin, kauppoihin, kunnan liike- 3 momentin kohdalle 50 000 000 mar- 28929: ja hallintokeskuksiin jne. Myös alueella toi- kan määrärahan uudella rajaseudulla 28930: mivat teollisuuslaitokset ovat joutuneet kär- suoritettavia tiejärjestelyjä varten. 28931: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 28932: 28933: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. 28934: Lauri Järvi. Erkki Koivisto. 28935: R. Hallberg. 28936: 28937: 28938: 28939: 28940: 85 E 626/55 28941: 1508 28942: 28943: IV,759. - Rah.al. N:o 627. 28944: 28945: 28946: 28947: 28948: Kuittinen ym;: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Parik- 28949: kalan maantien rakentamiseen. 28950: 28951: 28952: E d u s k u n n a 11 e. 28953: 28954: Imatran kauppalan, Ruokolahden, Raut- Tämä työ on tietääksemme jo aikoinaan 28955: järven, Simpeleen ja Parikkalan kunnassa ollut työsuunnitelmassa siinä yhteisessä run- 28956: on tämän talven aikana työttömyys jotenkin kotyössä, joka itärajan kuntien työohjel- 28957: saman suuruinen kuin edellisenäkin vuonna. massa olisi toteutettava, eikä tämä työ mis- 28958: Tämä tiedonanto on saatu näiden kuntien sään tapauksessa tule haitallisesti vaikutta- 28959: virastoissa palveleviita henkilöiitä tiedustel- maan toisilla paikkakunnilla suunniteltuihin 28960: lessamme tulevaa tilannetta. Tästä syystä töihin. 28961: onkin vakavasti harkittava, mitä mahdolli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 28962: suuksia täällä on marraskuusta maaliskuun kunnioittaen, 28963: loppuun järjestää sellaisia töitä, joista olisi 28964: hyötyä myöskin yhteiskunnalle. Tämän takia että Edusk1tnta ottaisi vuoden 1956 28965: on vakavasti harkittava töiden lisäämistä tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 28966: Simpeleen ja Torsansalon välisellä tieosalla, kan määrärahan Simpeleen-Pnrikka- 28967: sillä Simpeleen mutkat ja vastaavat siltatyöt lan välisen maantietyön .Jatkamiseksi. 28968: antavat talvella mahdollisuuden töiden jär- 28969: jestämiseksi eniten puutteessa oleville. 28970: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 28971: 28972: Juho Kuittinen. Valto Käkelä. Yrjö Sinkkonen. 28973: 1509 28974: 28975: IV,1eo. - Rah.al. N:o 628. 28976: 28977: 28978: 28979: 28980: Hiltunen ym.: 1l1äät·ärahan osoittamisesta Enonkosken- 28981: H anhivin·an-S appulahden maantien rakennustyötä var- 28982: ten. 28983: 28984: 28985: E a u s k u n n a 11 e. 28986: Enonkosken-Hanhivirran-Sa ppulahden tehdä, niin olisi tulo- ja menoarvioon varat- 28987: 38 km pituinen maantie on ollut rakenteilla tava edellä mainittuja kesän aikana suoritet- 28988: vuodesta 1939 alkaen. Sodan aikana raken- tavia töitä varten erikoinen määräraha. Pi- 28989: nustyö oli keskeytyksissä, mutta sen jälkeen dämme tärkeänä, että tämä ainoa Mikkelin 28990: on mainittua maantietä rakennettu talousar- läänin alueella aikaisemmin tulo- ja meno- 28991: vioon vuosittain merkityn määrärahan puit- arvioon merkityin varoin rakennettu maantie 28992: teissa yleisenä tietyönä, ja parina viime sisällytettäisiin ensi vuoden tulo- ja meno- 28993: vuonna on rakennustöitä suoritettu yksin- .arvioon. Kun tie lisäksi tulee olemaan tärkeä 28994: omaan työttömyyden torjumiseksi tarkoitet- kauttakulku- ja puutavaran kuljetustie, niin 28995: tuna yleisenä työnä. Työt ovat olleet käyn- sen vuoksi olisi tien valmiiksi saattamista 28996: nissä sekä Enonkosken .että Heinäveden puo- mahdollisuuksien mukaan joudutettava. 28997: leisessa päässä. Keskeneräisenä on enää vain Tästä johtuen ehdotammekin kunnioittaen, 28998: noin 15 km: n pituinen osa, joka olisi saatava 28999: siihen kuntoon, että tietä voitaisiin käyttää. et~ä Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29000: Tämän maantien kustannusarvio on 420 milj. tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan 29001: markkaa, josta tähän mennessä on myön- markan määrärahan Enonkosken- 29002: netty 341 milj. markkaa. Kun jäljellä on H anhivirran-S appulahden maantien 29003: suuri osa sellaisia töitä, mm. pintasorastus, rakennustyötä varten. 29004: joita ei voida talvisaikana työttömyystyönä 29005: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 29006: 29007: Onni Hiltunen. Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo. 29008: Viljo Virtanen. Wiljam Sarjala. Irma Hamara. 29009: Antti J. Rantamaa. Juho Kuittinen. Aukusti Pasanen. 29010: 1510 29011: 29012: IV,761. - Rah.al. N:o 629. 29013: 29014: 29015: 29016: 29017: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Kihniön-Pohjois- 29018: Parkanon-Karvian yhdysliikennetien rakentamista var- 29019: ten. 29020: 29021: 29022: E d u s k u n n a ll e. 29023: 29024: Eduskunnalle on jätetty v:n 1951 jälkeen tettu, tarvittaisiin lisämäärärahoja keskey- 29025: useita toivomus- ja raha-asia-aloitteita mm. tyksissä olleiden töitten jatkamiseen. Niin- 29026: Kihniön-Pohjois-Parkanon-Karvian väli- ikään seutukunnan työllisyystilanteen hoita- 29027: sen maantien rakentamiseksi yhdysliikenne- minen vaatisi työtilaisuuksia ja työkohteita, 29028: tieksi mainittujen pitäjien välille. Tie hyö- joten määrärahojen saaminen on perusteltu. 29029: dyttäisi melkoisesti Parkanon kunnan poh- Kun asianomaiset kunnat pitävät tämän yh- 29030: joisosan alueita ja lyhentäisi Kihniön-Kar- dysliikennetien rakentamista valtion toi- 29031: vian välistä matkaa yli 20 km. Tieviran- mesta erittäin tärkeänä tien yleisen merki- 29032: omaisten toimesta on laadittu suunnitelma tyksen kannalta, olisi eduskunnan osoitet- 29033: tämän n. 34 km: n pituisen tien rakennus- tava määrärahoja liikenneolojen kehittämi- 29034: ja parannustöitten suorittamiseksi v. 1940. seksi Pohjois-Satakunnassa. 29035: Mainittakoon, että Karvian varavankila laa- Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit- 29036: joine alueineen ja valtion omistamat metsä- taen ehdottaa, 29037: alueet sijaitsevat tämän tien piirissä. Kun 29038: valtiokin on tunnustanut tien kansantaloudel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29039: lisen merkityksen, on työllisyysvaroista myön- tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan 29040: netty sitä varten v. 1953-1954 yht. n. 25 markan määrärahan Kihniön-Poh- 29041: milj. markkaa. Siitä huolimatta, että asian- jois-Parkanon-Karvian yhdysliiken- 29042: omaisten tiekuntien ja valtion varavankilan netien tierakennustöitten jatkamiseksi 29043: toimesta on rakennustöitä melkoisesti suori- vuonna 1956. 29044: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 29045: 29046: Eino E. Heikura. Pertti Rapio. 29047: 1511 29048: 29049: IV,762. - Rah.al. N:o 630. 29050: 29051: 29052: 29053: 29054: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta- 29055: miseksi Honkajoelta Jyllin kautta Karviaan. 29056: 29057: 29058: Ed u s kunnalle. 29059: 29060: Liikenneolot Pohjois-Satakunnassa ovat mo- Karvian lentokenttäalueen takia tiensuunta 29061: nin paikoin erittäin vaikeat. Rautateistä muuttuu, ja tiensiirtohanke pitänee toteuttaa 29062: etäällä olevien alueiden puutteellisten kylä- n. 2 km:n matkalla. Kuitenkin tuntuisi siltä, 29063: ja kunnanteiden vaatimat taloudelliset kus- kun tiesuunnalla on näinkin huomattava len- 29064: tannukset asettavat vissit rajansa ko. teitä tokenttä (n. 140 ha), joka on ollut aikai- 29065: ylläpitäville kunnille tai tiekunnille. Siksi sempien tierakennushankkeiden esteenä, että 29066: olisi valtiovallan tehostettava tällaisten syrjä- valtion puolesta olisi suoritettava tutkimus 29067: seutujen maantieolojen parantamista. Tällai- tämän n. 22 km: n tien rakentamista varten 29068: nen parantamista kaipaava tie on mm. Hon- ja laadittava sitä varten suunnitelma ja kus- 29069: kajoen kirkolta Katkon ja Auneskylien tannusarviot, että sitä asteittain päästäisiin 29070: kautta Karvian kirkolle johtava tie, joka toteuttamaan. Asiasta on jo tehty toiv.al. 29071: kulkee hyvin asutun Katkonkylän ja Lauha- n: o 430 (1955 vp.), mutta sitä ei ole valio- 29072: lan Jyllin kautta Auneskylään ja sieltä edel- kuntakäsittelyyn vielä saatu, eikä v: n 1956 29073: leen Kaappolan ja Partakylien kautta Kar- menoarviossa myöskään ole osoitettu varoja 29074: vian kirkolle johtavalle valtamaantielle. Tä- tutkimustöitten suorittamista varten. Kun 29075: män tien piiriin kuuluvat laajat metsäalueet, kuitenkin tien rakentamisella on yleistäkin 29076: joitten tuotteiden taloudellinen käyttö vaatisi kantavuutta, olisi valtion vastattava siitä vä- 29077: tieolojen parantamista. Ko. maantie on Hon- häisestä taloudellisesta uhrauksesta, minkä ra- 29078: kajoen kirkolta aina Auneskylään saakka kennussuunnitelman ja kustannusarvion laa- 29079: kunnantietä, joka Jyllin tienoilla Lauhalan timinen tuottaisi. 29080: kylässä koskettaa myös Kauhajoelta Honka- Edellä olevaan sekä toiv.al. n: o 430 ( 1955 29081: joelle johtavaa valtamaantietä. Auneskylästä vp.) perusteluihin viitaten saamme kunnioit- 29082: Karvialle johtavaa osuutta ei ole saatu kylä- taen ehdottaa, 29083: eikä kunnantieksi siitä syystä, että ko. tien 29084: Karvian puoleisella osalla on puolustuslaitok- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29085: sen lentokenttäalue, jonka pohjoisosan yli tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 29086: mainittu tie johtaa. Tietääksemme puolustus- määrärahan H onkajoen-Katkon-Jyl- 29087: ministeriöllä on suunnitelmat lentokenttä- lin-V ahon-Auneskylän-Kaappolan 29088: rakennushankkeen yhteydessä tien siirtä- -Partakylän-Karvian liikennetien 29089: miseksi ja rakentamiseksi ja Turun tiepiiri rakennustutkimuksen ja kttstannus- 29090: lienee saanut ko. suunnitelmien toteutta- arvion laatimista varten. 29091: miseen valtuudet. Näin siis nimenomaan 29092: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 29093: 29094: Eino E. Heikura. Eino Uusitalo. 29095: Eeli Erkkilä. Einari Jaakkola. 29096: Nestori Kaasalainen. 29097: 1512 29098: 29099: IV,763. - Rah.al. N:o 631. 29100: 29101: 29102: 29103: 29104: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Vahojärven kunnan- 29105: tieltä erkanevan ja Ikaalisissa valtion maantiehen yhtyvän 29106: yhdystien kuntoonsaattamiseksi. 29107: 29108: 29109: E d u s k u n n a 11 e. 29110: 29111: Parkanon kunnassa olevalta Vahojärven suorittamaan hevoskuljetuksia pitkiä mat- 29112: kunnantieltä erkanee noin 18 km: n pituinen koja. 29113: tie, joka kulkee Viitamäen ja Hähkiöniemen Viitamäen-Hähkiöniemen tien osalle on 29114: tilan kautta ja päättyy Ikaalisten pitäjässä haettu kylätietoimitusta, mutta koska kylä- 29115: valtion maantielle. Tien Parkanon puoleinen tienkin rakentaminen vähävaraisille ihmisille 29116: osa on noin 4 km kehnoa tietä, jonka var- tulee kohtuuttoman raskaaksi, olisi välttä- 29117: rella on noin 30 yksityistä tilaa, jotka kaikki mätöntä, että koko tie rakennettaisiin valtion 29118: ovat vähävaraisia. Tiesuunnan Ikaalisten toimesta. 29119: puoleisessa päässä on asutusta noin 5 km: n Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29120: matkalla. Tien keskiosa kulkee laajojen val- 29121: tion metsämaiden halki. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29122: Tie olisi tärkeä yhdystienä Parkanon ja tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 29123: Ikaalisten pitäjien välillä. Kauttakulkutienä kan määrärahan Parkanon ja Ikaalis- 29124: se lyhentäisi Parkanon-Tampereen väliä ten kunnissa olevan Vahojärven kun- 29125: lähes 30 km: llä. Tie olisi erittäin tärkeä myös nantieltä erkanevan ja Ikaalisissa 29126: puutavaran kuljetustienä, koska se kulkee valtion maantiehen yhtyvän yhdystien 29127: laajojen metsäalueiden läpi, joilla joudutaan kuntoonsaattamiseksi. 29128: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 29129: 29130: Irma Rosnell. Pertti Rapio. Mauri Ryömä. 29131: 1513 29132: 29133: IV,764. - Rah.al. N:o 632. 29134: 29135: 29136: 29137: 29138: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien mkentami- 29139: seksi Kurun kunnan Riuttaskorven kylästä Virtain kunnan 29140: Kortteen pysäkille. 29141: 29142: 29143: Eduskunnalle. 29144: 29145: Kurun kunnan toimesta on laadittu suun- Suunniteltu maantie muodostuisi myös 29146: nitelma maantien rakentamisesta Kurun kun- kauttakulkutieksi Vaasan-Tampereen välillä 29147: nan Riuttaskorven kylästä Virtain kunnan ja lyhentäisi matkaa 40 km. Maantien pituus 29148: Kortteen pysäkille. Suunniteltu maantie kul- on suunnitelman mukaan 21 220 m, josta 29149: kisi laajojen metsäalueiden halki, ja se lyhen- Kurun kunnan puolella 14 680 m ja Virtain 29150: täisi nykyisiä kuljetusmatkoja. Tämän uuden kunnan puolella 6 540 m. Kustannusarvio 29151: maantien vaikutuspiirin alueella on valtion vuoden 1950 hintatason mukaan on 39 500 000 29152: metsämaiden lisäksi paljon yhtiöiden ja yksi- mk. Tie on erittäin tarpeellinen paikallis- ja 29153: tyisten metsiä, joista on eri vuosina ajettu kauttakulkuliikenteen sekä suuren puutavara- 29154: puutavaraa hyvin runsaasti, jopa 20 000 pi- määrän kuljetuksen vuoksi. Tien rakentami- 29155: nokuutiometriäkin sekä huomattava määrä nen olisi saatava nopeasti suoritetuksi. 29156: sahatukkeja. Hevosajomatkat nykyisten auto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 29157: teiden varsille ovat 8-9 km. Suunnitellun 29158: tien tultua käyttöön ne lyhenisivät huomatta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29159: vasti. Hevosajomatkan lyhentyminen tuot- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 29160: taisi suuren kuljetuskuntannusten säästön. kan määrärahan maantien rakenta- 29161: Tien varrella on myös huomattavasti asu- mista varten Kurun kunnan Riuttas- 29162: tusta. Kurun kunnan puolella on 40 tilaa, korven kylästä Virtain kunnan Kort- 29163: jotka ovat hyvin huonoissa liikenneyhteyk- teen pysäkme. 29164: sissä. Tämän lisäksi on otettava huomioon 29165: Virtain kunnan alueella oleva asutus. 29166: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 29167: 29168: Usko Seppi. Leo Suonpää. Lauri Myllymäki. 29169: 1514 29170: 29171: IV,765. - Rah.al. N:o 633. 29172: 29173: 29174: 29175: 29176: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Teiskon-Jäminki- 29177: pohjan maantien oikaisemiseen. 29178: 29179: 29180: E d u s kun n a 11 e. 29181: 29182: Tampereen-Teiskon-Jäminkipohjan maan- matkan lyhentyminen Tampereelle suurta 29183: tiellä on suoritettu useiden vuosien aikana taloudellista säästöä kuljetuskustannuksissa. 29184: oikaisutöitä, pääasiassa työttömyystöinä Teis- Nykyisin kulkee kiitolinjavuoroja keski-Poh- 29185: kon kunnan alueella. Suunnitelman mukaan janmaalta saakka Tampereelle. On otettava 29186: tulisi tien oikaisu jatkumaan Ruovedelle huomioon myöskin ajan säästö matkustaja- 29187: Jäminkipohjaan saakka yhtyen täällä Tam- liikenteessä. 29188: pereen-Vaasan maantiehen. Tieosuudella Mainitut seikat puhuvat tiesuunnitelman 29189: Terälahti-Jäminkipohja on kuitenkin vielä nopean toteuttamisen puolesta. Työt olisi 29190: lopullinen tutkimus suorittamatta. Maantien saatava käyntiin vapaina töinä. Töiden jat- 29191: rakentaminen suunniteltuun suuntaan lyhen- kamisen esteenä on ollut varojen puute. 29192: täisi tien pituutta 15 km. Tällä maantiellä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 29193: tulisi olemaan suuri merkitys pohjoisesta 29194: Ruoveden kautta Tampereelle Suuntautuvalle että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29195: liikenteelle, koska matka tulisi 30 kilometriä tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 29196: lyhyemmäksi kuin Oriveden kautta, joka ny- kan määrärahan Teiskon-Jäminki- 29197: kyisin on pääliikenneväylä. Kun kuljetus pohjan maantieoikaisun tutkimuksen 29198: raskaammankin tavaran kohdalta yhä enem- loppuun suorittamista ja töiden jatka- 29199: män siirtyy autokuljetukseen, merkitsee mista varten. 29200: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 29201: 29202: Usko Seppi. Leo Suonpää. Lauri Myllymäki. 29203: 1515 29204: 29205: IV,766. - Rah.al. N:o 634. 29206: 29207: 29208: 29209: 29210: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden-Jämsän 29211: maantieosuuden korjaamiseksi. 29212: 29213: 29214: E d u s k u n n a 11 e. 29215: 29216: Yksi Pohjois-Hämeen vilkkaimmin liiken- Kyseessäolevan valtatien pahimpiakaan 29217: nöityjä maanteitä on Tampereen-Oriveden epäkohtia ei ole ryhdytty korjaamaan, koska 29218: -Länkipohjan-Jämsän-Jyväskylän valta- tietä varten on korjaussuunnitelma, jonka 29219: tie. Jo parikymmentä vuotta sitten on mukaan tie useissa kohdin joudutaan raken- 29220: suoritettu tutkimus tuon tien Tampereen- tamaan kokonaan uudelleen. Tieviranomaiset 29221: Jämsän osuuden korjaamiseksi. Silloin teh- kyllä myöntävät korjausten välttämättömyy- 29222: dyistä suunnitelmista on toteutettu Kangas- den ja on tietyö otettu valtion työttömyys- 29223: alan-Oriveden osuudelta tien levitys ja oi- ohjelmaan, mutta töitä ei ole kuitenkaan aloi- 29224: kaisutyöt, mutta pahimmat kohdat Oriveden tettu. Ei yksin kyseisten seutujen työttö- 29225: kirkonkylän ja Jämsän välillä odottavat edel- mien työhön sijoittaminen, mutta ennen 29226: leen korjausta. Tuolla osuudella on siltoja, kaikkea liikenneturvallisuuden vaatimukset 29227: joiden painorajoitus vaikeuttaa liikennettä redellyttävät, että tien perusteelliseen kor- 29228: ja ainaisena vaarana on niiden mahdollinen jaukseen ryhdytään viipymättä. 29229: sortuminen. Oriveden ja Längelmäen alueella Edeilä olevan perusteella ehdotamme, 29230: kyseinen maantie on monin paikoin vaaral- 29231: lisen kapea ja on siinä jyrkkiä mäkiä ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29232: liikenteelle hyvin vaarallisia mutkia. Vaa- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 29233: rallisuudestaan kuuluisia ovat Karvian mäet kan määrärahan Tampereen-Jyväs- 29234: ja Jussilan mutka, joissa on aiheutunut lii- kylän valtatien Oriveden ja Jämsän 29235: kenneonnettomuuksia tien huonouden vuoksi. välisen osuuden perusteellisen kor- 29236: Tie on lisäksi hyvin routivaa, joka aiheuttaa, jauksen aloittamiseksi. 29237: että sitä on vaikea pitää edes välttävässä 29238: kunnossa. 29239: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 29240: 29241: Leo Suonpää. Elli Stenberg. Usko Seppi. 29242: 29243: 29244: 29245: 29246: 86 E 626/53 29247: 1516 29248: 29249: IV,767, - Rah.al. N:o 635. 29250: 29251: 29252: 29253: 29254: Åsvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan-Porin maan- 29255: tien oikaisemiseksi N ärpiön ym. kttntien alueella. 29256: 29257: 29258: E d u s k u n n a ll e. 29259: 29260: Vaasan-Porin välisen runkotien oikai- neturvallisuudelle vaarallisia nousu- ja las- 29261: seminen Närpiön, Kristiinan, Lapväärtin ja kupaikkoja. Runkotiellä liikennöi Vaasan- 29262: Siipyyn kuntien alueella on osoittautunut Porin ja Turun pika- ja tavallinen linjavau- 29263: tarpeelliseksi. Runkotien heikko ja mutkai- nuliikenne henkilökuljetuksissa, kauko- ja 29264: nen rakenne on muodostunut liikenneturval- paikallinen liikenne tavarakuljetuksissa. On 29265: lisuudelle vaaralliseksi, kun otetaan huo- osoittautunut, että henkilö- ja tavaraliikenne 29266: mioon liikenteen alalla tapahtunut ja vielä ko. runkotiellä on kasvanut siinä määrin, 29267: odotettavissa oleva kasvu. Närpiön ja Kris- että tien oikaiseminen on tarpeellista. 29268: tiinan välinen osa runkotiestä on mutkainen Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme, 29269: ja osittain metsäistä, mikä heikentää näky- 29270: väisyyttä. Kristiinan-Lapväärtin ja Sii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29271: pyyn välisellä osalla on mutkaisuutta, kaksi tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark- 29272: kapeaa ja heikkorakenteista siltaa sekä kaa Vaasan-Porin maantien oikaise- 29273: kolme maantien tasoristeystä. Runkotietä miseksi Närpiön, Kristiinan, Lapväär- 29274: rakennettaessa ei ole suoritettu mäkipaikko- tin ja Siipyyn kuntien alueella. 29275: jen leikkausta, josta johtuen esiintyy liiken- 29276: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 29277: 29278: Toivo Asvik. Nestori Nurminen. 29279: Aleksi Kiviaho. Gösta Rosenberg. 29280: 1517 29281: 29282: IV,76s. - Rah.al. N:o 636. 29283: 29284: 29285: 29286: 29287: J. Wirtanen ym.: Jtfäärärahan osoittamisesta maantietyön 29288: jatkamiseksi Kauhajoelta Jalasjärven Koskueelle. 29289: 29290: 29291: E d u s k u n n a ll e. 29292: 29293: Vuonna 1940 Kauhajoella kokoontuneilla pitkät. Paitsi että tämä poikkitie lyhentäisi 29294: valtiopäivillä oli kysymys maantien rakenta- näiden asutusseutujen matkaa rautatien yh- 29295: misesta Jalasjärven Koskuelta Kauhajoen teyteen yli kymmenellä kilometrillä, se sitoisi 29296: Ikkelänjärven kylän kautta Kauhajoen kir- näiden väkirikkaiden kylien asukkaiden kul- 29297: kolle. Asiasta, vaikka se ei ehtinytkään saada kumahdollisuudet valtion valtamaantiehen. 29298: virallista vahvistusta, oltiin eduskuntapii- Tämän tiesuunnan piirissä on jo käynnissä 29299: reissä yksimielisiä ja asia on ollut tie- ja suuria suonkuivatustöitä ja uusia kuivatus- 29300: vesirakennusviranomaisten valmisteltavana. töitä on suunnitteilla. Sitäpaitsi tämä tie 29301: Asian ratkaisua ovat pidentäneet myöskin palvelisi niitä suuria metsänhakkuita sekä 29302: erilaiset mielipiteet tien lähtökohdasta Jalas- puuteollisuuslaitoksia, jotka ovat käynnissä 29303: järveltä. Tämän seikan ratkaisevat tietysti näillä etäisillä seuduilla. Saamamme tiedon 29304: asianomaiset kunnat ja valtion viranomaiset. mukaan on ko. tietä jo ASO: n toimesta ra- 29305: Viimeisten tietojen mukaan asia lieneekin jo kennettu pieni osa Kauhajoen pitäjän 29306: saanut ratkaisunsa. Jalasjärveltä, toiseksi alueella. 29307: Etelä-Pohjanmaan suurimmasta ja väkirik- Kaikkeen yllä mainittuun viitaten ehdo- 29308: kaasta (as. yli 16 000) pitäjästä, on sekä tamme, 29309: Kurikan että Kauhajoen rautatieasemille n. 29310: 30 km: n matka ja pitäjän eteläosan väkirik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29311: kaista kylistä yli 50 km:n matka lähimmälle tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 29312: rautatieasemalle. Myöskin Kauhajoen pitä- kan määrärahan Kauhajoelta J alasjär- 29313: jän sivukylistä, joiden kautta suunnitteilla ven Koskueelle rakennettavan maan- 29314: oleva tie kulkisi, ovat etäisyydet rautatielle tietyön jatkamiseksi. 29315: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 29316: 29317: Johannes Wirtanen. Toivo Antila. T. Saloranta. 29318: 1518 29319: 29320: IV,769. - Rah.al. N:o 637. 29321: 29322: 29323: 29324: 29325: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta- 29326: mista varten Mäyrystä Lehtimäelle ja Soiniin. 29327: 29328: 29329: E d u s k u n n a 11 e. 29330: 29331: Tieyhteydet Soinista ja Lehtimäeltä Seinä- sen päämäärän saavuttamiseksi olisi nyt tie- 29332: joelle ovat tällä hetkellä erittäin heikot. suunta Kuortaneen ja Soinin välillä raken- 29333: Suoraa tieyhteyttä ei ole, vaan niin soinilai- nettava. 29334: set kuin lehtimäkeläisetkin joutuvat liiken- Vv. 1930-33 rakennettiin yksityisten tie- 29335: nöimään maakunnan keskustaan Seinäjoelle osakasten toimesta kylätie Lehtimäen keskus- 29336: joko pohjoissuuntaan Alajärven ja Lapuan tasta Kuortaneen rajalle Kaarankajärven 29337: kautta tahi eteläsuuntaan Töysän, Alavuden pohjoispäähän. Tämäkin tie, jonka Lehtimäen 29338: ja Peräseinäjoen kautta. Mainittuja reittejä kunta muutamia vuosia sitten otti haltuunsa, 29339: hyväksi käyttäen tulee matkaa Lehtimäeltä liittyy oleellisena osana Seinäjoen-Keski- 29340: Seinäjoelle noin 100 km ja Soinista 120 km. Suomen tiehen. Nyt tästä tärkeästä yhdys- 29341: Sen jälkeen kun Venekosken Mäyryn väli- tiestä on enää kokonaan rakentamatta se osa, 29342: nen yhteys avattiin liikenteelle, voidaan Sei- n. 12 km, joka vie Kuortaneen Mäyrystä Leh- 29343: näjoelle päästä myös Töysän ja Kuortaneen timäen rajalle Kaarankajärven pohjoispää- 29344: uuden tien kautta, mutta tämäkään mahdol- hän. 29345: lisuus ei vielä paranna kulkuyhteyksiä maa- Nykyinen maantie Lehtimäeltä Soiniin on 29346: kunnan keskustaan. Jos sen sijaan saataisiin myös niin kapea, mutkikas ja mäkinen, ettei 29347: jatko V eneskosken l\Iäyryn tielle Lehtimäelle se sovellu sellaiseksi kaukoliikennetieksi, jol- 29348: ja Soiniin saakka, lyhenisi matka Soinista laiseksi tämä tie on ajateltu ja jo Seinäjoen 29349: Seinäjoelle 42 km ja Lehtimäeltä Seinäjoelle -Kuortaneen välille rakennettu. Lisäksi te- 29350: 36 km. Samalla saataisiin suora tieyhteys kee nykyinen maantie suuren mutkan poh- 29351: Etelä-Pohjanmaan keskuksen Seinäjoen ja joista kohti. Tämän vuoksi olisi tarpeellista 29352: Keski-Suomen välille, mm. matka Jyväsky- saada tie, joka haaraantuisi Lehtimäeltä ny- 29353: lästä Seinäjoelle lyhenisi noin 50 km. kyisestä maantiestä Hernesmaan talojen 29354: Kun tie- ja vesirakennushallituksen toi- kohdalla, ylittäisi Ähtärijärven vesistön lat- 29355: mesta vuosina 1930 ja 1931 suoritettiin tut- van Kivisalmella ja jatkuisi Leväjärven 29356: kimus Seinäjoen ja Kuortaneen välisen pohjoispuolitse Soinista Ähtäriin johtavalle 29357: maantien rakentamiseksi, lähdettiin siitä maantielle lähellä Soinin kirkonkylää. Tätä 29358: periaatteesta, että mainittu tie jatkuisi Kuor- linjaa saataisiin verrattain tasainen tie ja 29359: taneelta Lehtimäen ja Soinin pitäjien läpi samalla se lyhentäisi matkaa Lehtimäen perä- 29360: Keski-Suomeen. Silloin suoritettiin tietutki- kylästä Soinin kirkolle noin 7 km ja tuottaisi 29361: mus kuitenkin vain Seinäjoelta Kuortaneen suurta hyötyä tielinjan varrella huonoista 29362: Mäyryyn, joka tieosa on nyt valmiiksi ra- tieoloista kärsivälle väestölle. 29363: kennettu Mäyrystä V eneskoskelle lähelle Nykyinen· liikenne Seinäjoen ja Etelä- 29364: Seinäjokea. Tämän tien rakentaminen on Pohjanmaan itäisten pitäjien Lehtimäen ja 29365: ratkaisevasti parantanut liikenneyhteyksiä Soinin sekä Keski-Suomen välillä on suhteel- 29366: Kuortaneen ja Seinäjoen välillä, mutta tien lisen vilkasta, vaikka se tapahtuukin epä- 29367: rakentamisen päätarkoitus, suoran tieyhtey- tyydyttäviä teitä monien mutkien kautta. 29368: den saaminen Keski-Suomen ja Etelä-Poh- Kun suora tieyhteys saadaan, lisääntyy lii- 29369: janmaan maakunnan keskuksen välille on kenne huomattavasti ja on sillä näiden seu- 29370: vielä saavuttamatta. Tätä samaa päämäärää tujen talouselämälle huomattava merkitys. 29371: silmälläpitäen rakennettiin n. 25 vuotta sit- Puutavaran kuljetusmahdollisuuksia tie pa- 29372: ten maantie Karstulasta Soiniin. Alkuperäi- rantaisi huomattavasti. Prof. Yrjö Ilvessalon 29373: IV,7~9. - Uusitalo ym. 1519 29374: 29375: puheenjohdolla toimiva metsätalouskomitea kanssa, koska nyt mainittujen kuntien 29376: on myös todennut kyseessä olevan seudun alueella ei ole riittävästi tarjolla työkohteita 29377: tientarpeen ja ehdottaa ensimmäisessä mie- varsinkaan talvisaikana. 29378: tinnössään tien rakentamista Lehtimäeltä Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten 29379: Kuortaneelle. ehdotamme kunnioittaen. 29380: Esittämämme tien rakennustyön aloitta- 29381: mista pidämme tärkeänä jo itse tien vuoksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29382: ja myöskin paikkakunnan työllisyystilanteen tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 29383: vuoksi. Tietyön aloittaminen olisi suuri hel- kan määrärahan maantien rakennus- 29384: potus kunnille, jotka alinomaa joutuvat töiden aloittamiseksi Mäyrystä Lehti- 29385: kamppailemaan vaikean työttömyysongelman mäelle ja Soiniin. 29386: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 29387: 29388: Eino Uusitalo. Aare Leikola. 29389: Artturi Jämsen. Artturi Koskinen. 29390: Toivo Antila. Päiviö Hetemäki. 29391: Eeli Erkkilä. Eino E. Heikura. 29392: T. Saloranta. Esa Koivusilta. 29393: 1520 29394: • 29395: IV,77o. - Rah.al. N:o 638. 29396: 29397: 29398: 29399: 29400: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Karstulan-Seinä- 29401: joen maantien rakentamiseen. 29402: 29403: 29404: E d u s k u n n a ll e. 29405: 29406: Karstulan-Seinäjoen väliltä puuttuu yh- ovat kaukana. Lisäksi tien rakentaminen an- 29407: tenäinen tie. Soinin, Lehtimäen, Töysän ja taisi väestölle sen kipeästi kaipaamia työ- 29408: Kuortaneen kunnissa tie tekee pitkiä mut- mahdollisuuksia. 29409: kia, joiden johdosta matka Karstulasta Sei- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 29410: näjoelle pitenee kymmenillä kilometreillä. 29411: Rakentamalla tie suoraan Soinin kirkolta ettei Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29412: J_jehtimäen kautta Kuortaneelle tulisi mah- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 29413: dollisimman suora yhteys Karstulasta Seinä- kan määrämhan Ka1·stulan-Seinii- 29414: joelle. Tien rakentaminen olisi tärkeää, joen maantien mkentamiseksi Soinin, 29415: koska se tulisi kulkemaan alueen halki, jossa Lehtimäen ja Kuortaneen kunn,issa. 29416: on runsaasti metsävaroja ja josta rautatiet 29417: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 29418: 29419: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen. Toivo Åsvik. 29420: 1521 29421: 29422: IV,771. - Rah.al. N:o 639. 29423: 29424: 29425: 29426: 29427: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren-AJa- 29428: järven runkotien rakentamiseen. 29429: 29430: E d u s k u n n a II e. 29431: 29432: Pietarsaaresta järviseudulle johtava tie on osaksi kauas järviseudun työkohteiden ulko- 29433: huonossa kunnossa, mutkainen ja kapea. puolelle, paikallisten suunnitelmien jäädessä 29434: Yhä kasvava liikenne, jota puutavaran kul- toteuttamatta. 29435: jetus Keski-Suomesta on vielä lisännyt, vaatii Koska yleisesti tunnustetaan periaate, että 29436: perusteellista korjausta tieoloihin. työttömyystyöt on korvattava riittävillä va- 29437: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toimesta pailla töillä, olisi se myös käytännössä toteu- 29438: on suoritettu tutkimuksia runkotien rakenta- tettava. Sitä vaatii myös järviseudun kun- 29439: miseksi Pietarsaaren-Alajärven välillä. tien vaikea taloudellinen asema, joka ei kestä 29440: Suunnitelmaa on toteutettukin Pietarsaaren jatkuvasti työttömyystöiden kustannuksia. 29441: puoleisesta päästä työttömyystyönä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 29442: Järviseudun kunnat ovat kiirehtineet ko. 29443: tien rakentamista, joka liikenteen vaatimus- että Eduskunta otta·isi vuoden 1956 29444: ten täyttämisen lisäksi antaisi työtä edes tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 29445: osalle työvoimasta, jota näissä kunnissa on kan määrärahan käytettäviiksi Pietar- 29446: paljon tarjolla. Valtiovallan toimenpitein on saaren-Alajärven runkotien rakenta- 29447: työvoima kuitenkin ohjattu työttömyystöihin, mista varten. 29448: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 29449: 29450: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen. 29451: Nestori Nurminen. Toivo Asvik. 29452: Albin Wickman. 29453: 1522 29454: 29455: IV,772. - Rah.al. N:o 640. 29456: 29457: 29458: 29459: 29460: Kosldnen ym..: Määrärahan osoittamisesta Uumisten-l(ars- 29461: tulan-Kyyjärven valtatien peruskorjausta varten. 29462: 29463: 29464: E d u s k u n n a 11 e. 29465: 29466: Jyväskylän-Kokkolan välinen valtatie telma Saarijärven-Kukonkiekon-Kalmarin 29467: n:o 13 on noin 250 km pitkä ja liikenne tieosuudella vuonna 1952. Työllisyyden kan- 29468: tällä osuudella on erittäin vilkas. Puutava- nalta edellä mainitun tierungon peruskor- 29469: ran kuljetus on siirtynyt viime vuosina auto- jaus olisikin kansantaloudellisesti erittäin 29470: kuljetukseen aikaisemmasta uittokuljetuk- edullinen. Tarkoitusta varten olisi vuoden 29471: sesta. Jyväskylän-Perhon välinen alue on 1956 talousarvioon saatava määräraha, että 29472: kautta linjan erittäin mutkikasta, mäkistä ja ajat sitten tehty suunnitelma voitaisiin käy- 29473: hyvin kapeata. Pahimmat ovat Tikkakos- tännössä toteuttaa. 29474: ken tienhaaran ja Uuraisten pitäjän välillä. Edellä sanottuun viitaten ehdotammekin 29475: Edellä mainituista syistä johtuen onkin viime kunnioittaen, 29476: aikoina jatkuvasti kasvavan liikenteen joh- 29477: dosta sattunut lukuisia tapaturmia, jopa että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29478: kuolemaankin johtaneita. Olisikin erittäin tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 29479: tarpeellista, että se suunnitelma, joka on lron määrära-han Uuraisten-Saarijär- 29480: usean kunnan alueella laadittu ja on kart- ven-Karstulan-Kyyjärven alueella 29481: toineen tie- ja vesirakennushallitukselle vuo- olevan valtatien peruskorjausta va1'- 29482: den 1939 huhtikuussa jätetty, vihdoinkin to- ten. 29483: teutettaisiin. Lisäksi on valmistunut suunni- 29484: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 29485: 29486: Artturi Kosldnen. Matti Koivunen. 29487: Impi Lukkarinen. Eino Palovesi. 29488: Arvo Ahonen. 29489: 1523 29490: 29491: IV,11a. - Rah.al. N:o 641. 29492: 29493: 29494: 29495: 29496: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta nelostien pat"an- 29497: nustöitä varten tieosuudella Pihtipudas-Laukaa. 29498: 29499: 29500: Eduskunnalle. 29501: 29502: Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Kongin- neuvojen suuri kulutus aiheuttavat muun ra- 29503: kangas, Viitasaari, Pihtipudas, Pyhäjärvi ja situksen lisäksi vielä sen, että paikallisten 29504: Kärsämäki ovat kuntia, joiden alueella puu- pienviljelijäin metsien kantohintoihin ne si- 29505: tavaran kuljetus sekä posti- ja matkustaja- sällytetään maksetun kantohinnan alennuk- 29506: liikenne tapahtuvat pääasiassa maantieliiken- sena. 29507: teen kautta. Mainittujen kuntien pääkulku- Tien oikaisutöiden aloittaminen jo kulu- 29508: väylänä oleva nelostie ei nykyisellään kykene massa olevana vuotena turvaisi työtilai- 29509: edes välttävästi tyydyttämään sille asetettuja suuksia vapaina työmaina tien vaikutuspii- 29510: vaatimuksia sen vuoksi, että tien heikko poh- rissä asuville. Viitasaarella ja Pihtiputaalla 29511: jakunto ei kestä raskaampaa kuljetusta syys- työtilanne on sellainen, että tavanmukaiset 29512: ja kevätkaudella, vaan aiheuttaa se jokavuo- metsätöistä saadut ansiot ovat kulumassa ole- 29513: tisen liikenneyhteyksien katkeamisen tien vana vuotena jääneet noin kolmannekseen 29514: pohjan pettämisen ja alavilla mailla tul valle normaalista. Edessä olevaksi syys- ja talvi- 29515: alttiin matalan perusrakenteen vuoksi. Esi- kaudeksi ei ole ilmaantunut minkäänlaisia 29516: merkiksi kulumassa olevan vuoden huhti- uusia metsäostoja, joten työttömyyden odote- 29517: toukokuussa oli liikenn.e aina postiliikennettä taan nousevan noin kolme kertaa suurem- 29518: myöten täydelleen pysähdyksissä Viitasaaren, maksi kuin edellisinä vuosina. 29519: Pihtiputaan ja Pyhäjärven kuntien alueella Näihin perusteluihin viitaten esitämme, 29520: kahden viikon ajan. Tien mutkaisuuden ja 29521: leikkaamattomien mäkien vuoksi vuosittaiset että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29522: liikennevauriot ovat hyvin suuret. Talvi- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 29523: aurauskustannuksetkin tulevat mutkaisella kaa nelostien parannustöihin tieosuu- 29524: tiellä paljon kalliimmiksi kuin suoralla tiellä. della Pihtipudas-Viitasaari-f(ongin- 29525: Kaikki em. liikennehaitat ja moottoriajo- kangas-Äänekoski-Laukaa. 29526: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 29527: 29528: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. 29529: Impi Lukkarinen. Eino Palovesi. 29530: 29531: 29532: 29533: 29534: 87 E 626/55 29535: 1524 29536: 29537: IV,774. - Rah.al. N:o 642. 29538: 29539: 29540: 29541: 29542: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotakennään-Suo- 29543: lahden maantien rakennustöitä varten. 29544: 29545: 29546: E d u s k u n n a 11 e. 29547: 29548: Kotakennään-.Suolahden tien oikaisu on ja olisi nyt tarkoitukseen varattava määrä- 29549: ollut työnalaisena jo alun toistakymmentä raha. 29550: vuotta. Töitä on eri vuosina suoritettu työl- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 29551: lisyysvaroilla ja myöskin vakinaisilla talous- nioittaen, 29552: arviomäärärahoilla. Suolahden kauppalassa 29553: on rakennettu ylikulkusiltakin Suolahden- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29554: Haapajärven radalle, jota ei kuitenkaan tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 29555: voida liikennöidä maapenkereiden puuttuessa. kan määrärahan Kotakennään-Suo- 29556: Ko. työ olisi saatava lopullisesti valmiiksi lahden maantien rakennustöitä varten. 29557: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 29558: 29559: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Eino Palovesi. 29560: 1525 29561: 29562: IV,775. - Rah.al. N:o 643. 29563: 29564: 29565: 29566: 29567: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan ra- 29568: kentamiseksi Lepplivfrran-Heinäveden maantiellä Leppä- 29569: virran pitäjässä. 29570: 29571: 29572: Ed u s kunnalle. 29573: 29574: Leppävirran kirkonkylän-Heinäveden vä- myöskin merkitystä työllisyyden kannalta, 29575: lisellä maantiellä on vaikeana liikenne- sillä seutukunta on tunnetusti alityöllisyys- 29576: esteenä Turpeensalmi, jonka ylittäminen ta- aluetta. • 29577: pahtuu lautalla. Tiellä on kuitenkin niin Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 29578: vilkas autoliikenne, että lossin avulla ei lii- 29579: kennettä voida kyllin tehokkaasti ylläpitää, että Eduskunta ottaisi vuoden 195ö 29580: vaan aiheutuu siinä viivästymisiä ja hanka- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa 29581: luuksia. Vallankin kelirikkoaikoina on sal- markkaa maanties.illan rakentamisen 29582: men ylittäminen vaikeaa. låikenne-epäkoh- aloittamiseen Lepp,ävirran-Heinäve- 29583: tien poistaminen kävisi hyvin rakentamalla den maantiellä Leppävirran pitäjässä. 29584: silta salmen yli. Sillan rakentamisella olisi 29585: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 29586: 29587: Hugo Manninen. Hilja Väänänen. 29588: Martti Leskinen. Esa Hietanen. 29589: Juho Rytkönen. 29590: 1526 29591: 29592: 1V,776. - Rah.al. N:o 644. 29593: 29594: 29595: 29596: 29597: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta- 29598: miseksi Sa,vonrannan kirkonkylästä Pirttimäen kohdalle 29599: Enonkosken-Sapun maantielle. 29600: 29601: 29602: E d u s k u n n a 11 e. 29603: 29604: Viitaten vuoden 1952 valtiopäiville jätet- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark- 29605: tyyn rah.al. n: o 368, vuoden 1953 valtiopäi- kaa maantietöiden aloittamiseksi lin- 29606: ville jätettyyn rah.a1.. n: o 682 ja vuoden jalla, joka alkaa Savonrannan kirkon- 29607: 1954 valtiopäiville jätettyyn rah.al. n: o 559 kylästä ja yhtyy Pirttimäen kohdalla 29608: ehdotamme, Enonkosken ja Sapun väliseen maan- 29609: tiehen. 29610: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29611: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 29612: 29613: Niilo Nieminen. Juho Rytkönen. Toivo Niiranen. 29614: 1527 29615: 29616: IV,777. - Rah.al. N:o 645. 29617: 29618: 29619: 29620: 29621: Manninen ym. : Määrärahan osoittamisesta Varkauden-Joen- 29622: suun maantien kunnostamiseksi Rukkuneen ja Kypäräjär- 29623: ven välisellä osalla. 29624: 29625: 29626: Eduskunnalle. 29627: 29628: Huonot kulkuyhteydet vaikuttavat haitalli- Mainitulla tieosalla on toimitettu silmä- 29629: sesti taloudellisen elämän kehitykseen ai- määräinen tutkimus TVH :n Kuopion piirin 29630: heuttaen kuljetuskustannusten nousua sekä toimesta v. 1954 ja parhaillaan on koneelli- 29631: hidastaen ja vaikeuttaen liikennettä. nen tutkimus työn alla. 29632: Joensuun-Varkauden maantiellä on eten- Huomioiden tien taloudellisen merkityksen 29633: kin Rukkuneen-Kypäräjärven välinen osa olisi sen uusimis- ja oikomistyö saatava mah- 29634: heikkorakenteisena, mutkaisena ja kovin mä- dollisimman pian aloitetuksi. 29635: kisenä pikaisen uusimisen tarpeessa. Tie Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 29636: ylittää poikittaisharjuisen maaston, joten 29637: useita mäkiä olisi leikattava ja välimaita että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29638: pengerrettävä, jotta se voisi tyydyttää huo- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark- 29639: mattavan suuren puutavarain kuljetuksen kaa Varkauden-Joensuun maantien 29640: sekä muun vilkkaan autoliikenteen. kunnostamista varten Rukkuneen ja 29641: Kypäräjärven välisellä osalla. 29642: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 29643: 29644: Hugo Manninen. Pauli Puhakka. Esa Hietanen. 29645: 1528 29646: 29647: IV,77s. - Rah.al. N:o 646. 29648: 29649: 29650: 29651: 29652: M. Leskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtasalmen- 29653: ·. Jf_ortejoe'tl( maantien rakennustöiden aloittamista varten. 29654: 29655: 29656: Eduskunnalle. 29657: 29658: Jo pitemmän aikaa on ollut suunnitteilla saan mm. Kuopion kaupungissa, on miltei 29659: tiehanke, joka tekisi mahdolliseksi suoran olematonta, niin ymmärtää hyvin paikallisen 29660: maantieliikenteen linjalla Kuopio-Ranta- väestön levottomuuden puutteellisten tieolo- 29661: Toivala--Karhonsalmi-Vaajasalo-Kortejoki jen johdosta sekä halun saada toteutetuksi 29662: -Niittylahti-Vehmersalmi. Tästä suunnitel- edellä mainittu tiehanke mahdollisimman 29663: masta on kokonaan rakentamatta Kuopion- pian. 29664: Iisalmen valtamaantien ja Kortejoen välinen Monet merkit viittaavat siihen, että työttö- 29665: osuus. Kuopion maalaiskunnan toimeksian- mien luku tulee, etenkin talvella, huomatta- 29666: nosta on tällä osalla suoritettu tietutkimus vasti lisääntymään. Siitäkin syystä olisi val- 29667: ja laadittu kustannusarvio tien rakentamista tiovallan kiirehdittävä sellaisten yleisten hyö- 29668: varten. Tien pituus tulisi olemaan noin 12.5 dyllisten töiden käyntiin saattamista, jotka 29669: km ja on sen rakennuskustannukset laskettu palvelevat lähinnä kunkin paikkakunnan 29670: nousevan 39 miljoonaan markkaan. työllisyystarvetta. Edellä selostettu tiehanke 29671: Tien vaikutuspiiriin tulisi huomattava olisi paikallisessa mielessä erittäin sopiva 29672: maara maanviljelystiloja, Ranta-Toivalan tähän tarkoitukseen. 29673: asutusalue, V aajasalon parantolat, Sikonie- Kun kyseellisen tien tarpeellisuus on kiis- 29674: men saha ja tiilitehdas sekä Karhonsaaren taton ja kun paikallinen väestö odottaa sen 29675: asutusalue, josta liikenne keväällä ja syksyllä rakentamisen käyntiin saattamista, olisi v: n 29676: on hengenvaarallista, jopa mahdotontakin. 1956 tulo- ja menoarvioon .otettava siihen 29677: Tiehanketta on käsitelty sen vaikutuspii- tarvittava määräraha. Kun tien koko kustan- 29678: riin kuuluvien kansalaisten yhteisissä kokouk- nusarvio päättyy 39 miljoonaan markkaan, 29679: sissa ja todettu yksimielisesti sen tarpeelli- on asiallista, että siitä ainakin puolet otetaan 29680: suus ja myöskin sen suunnasta asianomaiset v: n 1956 tulo- ja menoarvioon. 29681: kokouksissa ovat päässeet yksimielisyyteen. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 29682: Toteutettuna lyhentäisi suunniteltu tie 29683: matkaa Vehmersalmen kirkolta Kuopioon ny- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29684: kyiseen itäiseen tiehen verrattuna noin 15 km tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 29685: ja läntiseen tiehen, jossa on kaksi lossia, kan suuruisen määrärahan Virtasalmen 29686: verrattuna noin 9 km. Kun lisäksi ottaa huo- -Ranta-Toivalan - Karhonsalmen-- 29687: mioon vielä sen, että sisävesilaivaliikenne, V aajasalmen--Kortejoen maantien ra- 29688: joka on pitkät ajat palvellut sanottujen kennustöiden aloittamista varten. 29689: alueiden asukkaiden tarpeita heidän asioides- 29690: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 29691: 29692: Martti Leskinen. Esa Hietanen. Juho Rytkönen. 29693: 1529 29694: 29695: IV,779. - Ra.h.a.l. N:o 647. 29696: 29697: 29698: 29699: 29700: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdysmaantien ra- 29701: kentamiseksi Outokummun--Maarianvaaran maantieltä 29702: Törisevästä Polvijärven-Maarianvaaran maantielle Syr- 29703: jävaaraan. 29704: 29705: 29706: E d u s k u n n a II e. 29707: 29708: Viinijärven-Outokummun välisellä rata- kuljetukselle suurta haittaa tuottavien jyrk- 29709: osalla sijaitsevalle Sysmäjärven asemalle kien mäkien aiheuttamista vaikeuksista. Tien 29710: suuntautuu huomattava puutavaran kuljetus- rakentaminen olisi välttämätöntä myös pai- 29711: liikenne mm. Polvijärven ja Juuan kuntien kallisen väestön liikennemahdollisuuksia aja- 29712: alueilta. Sysmäjärvelle ja varsinkin Outo- tellen. N. 7 km: n pituinen osa siitä on jo 29713: kumpuun suuntautuu myös huomattava hen- rakennettu asutustienä, mikä vähentäisi huo- 29714: kilöliikenne mainituilta alueilta. Maantiever- mattavasti kustannuksia. 29715: koston epätarkoituksenmukainen sijainti ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 29716: laatu tuottavat kuitenkin tälle liikenteelle 29717: melkoisia hankaluuksia. Rakentamalla yhdys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29718: maantie Outokummun-Maarianvaaran tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 29719: maantieltä Raiskion kautta Polvijärven- kan määrärahan yhdysmaantien ra- 29720: Maarianvaaran maantielle Syrjävaaraan ly- kentamiseksi Outokummun-Maarian- 29721: hennettäisiin mainittua kuljetus- ja liikenne- vaaran maantieltä Tör.isevästä Polvi- 29722: matkaa n. 12 km. Samalla vapauduttaisiin järven-Maarianvaaran maantielle 29723: nykyisellä tiellä olevien, varsinkin raskaalle Syrjävaaraan. 29724: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 29725: 29726: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.. Heikki Soininen. 29727: 1530 29728: 29729: IV,1so. - Rah.al. N:o 648. 29730: 29731: 29732: 29733: 29734: Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun-Polvi- 29735: järven'-tluankosken maantien kunnostamiseen. 29736: 29737: 29738: E d u s k u n n a 11 e. 29739: 29740: Viitaten toivomusaloitteen n: o 446 (1955 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29741: vp) perusteluihin Joensuun-Polvijärven- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 29742: Kaavin-Juankosken välisen maantien kun- kan määrärahan Joensuun-Polvi- 29743: nostamisesta ehdotamme kunnioittavasti, järven-Kaavin-Juankosken välisen 29744: maantien kunnostarniseksi. 29745: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 29746: 29747: Heikki Soininen. Antti Kukkonen. Pauli Puhakka. 29748: Juho Karvonen. Varma K. Turunen. Vieno Simonen. 29749: Arvi Ikonen. Kalle Kauhanen. Toivo Niiranen. 29750: R. Hallberg. Otto Muikku. 29751: 1531 29752: 29753: IV,7sl. - Rah.al. N:o 649. 29754: 29755: 29756: 29757: 29758: N. Nunninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oravaisten 29759: kunnan Välitalon kylästä Ylihärmään johtavan ns, Eka- 29760: tien rakentamiseksi maantieksi. 29761: 29762: 29763: E d u s k u n n a 11 e. 29764: 29765: Vuoden 1947 valtiopäiville jättivät etelä- taisiin, ovat yk'Simielisesti päättäneet kannat- 29766: ja keskipohjalaiset kansanedustajat yhteisen taa mainitun tien rakentamista. Ekotien 29767: aloitteen, jossa esitettiin, että hallitus ryh- maantieksi rakentamisen kautta lyhenisi 29768: tyisi pikaisiin toimenpiteisiin ns. Ekotien ra- matka Oravaisista Ylihärmään n. 19 km, 29769: kentamiseksi Oravaisista Ylihärmään. mistä koituisi suurta säästöä, joka korvaisi 29770: Tämä ns. Ekotie haaraantuu Oravaisten- piankin ne menot, jotka aiheutuvat tien ra- 29771: Voltin maantiestä Välitalon (Heden) kylästä, kentamisesta. Eräänä tämän hetken tär- 29772: johtaen kaakkoa kohden Kuoppalan-Sauna- keänä näkökohtana on lisäksi otettava huo- 29773: kankaan ja Evon kylien kautta ja yhtyen mioon myös se, että tien rakentaminen an- 29774: Alahärmästä Ylihärmään johtavaan maantie- taisi tarpeellista ansiotyötä tämän alueen 29775: hen Lehtimäen kylän kohdalla Alahärmän- väestölle. 29776: Ylihärmän rajalla. Rakennettavan tien pi- Edellä esitetyn perusteella ja vuoden 1947 29777: tuus on noin 11 km. :Maasto on helposti ra- toivomusaloitteeseen n: o 345 viitaten ehdo- 29778: kennettavaa kangasmaastoa. Tien välittö- tamme, 29779: mässä vaikutuspiirissä asuu lähes 1 000 hen- 29780: keä. Nämä ihmiset ovat suurelta osaltaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29781: vähävaraista väkeä, joka ei kykene omalla tttlo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 29782: kustannuksellaan rakentamaan tietä sellaiseen kan määrärahan Oravaisten kunnan 29783: kuntoon, että se vastaisi nykyajan raskaaUe Välitalon (Heden) kylästä Ylihärmään 29784: ja vilkkaalle liikenteelle asettamia vaati- johtavan ns. Ekotien rakentamiseksi 29785: muksia. maantieksi. 29786: Ylihärmän, Alahärmän, Vöyrin ja Ora- 29787: vaisten kunnat, joiden kautta tie rakennet- 29788: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 29789: 29790: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik. 29791: 29792: 29793: 29794: 29795: 88 E 626/55 29796: 1532 29797: 29798: IV,1s2. - Rab.al. N:o 650. 29799: 29800: 29801: 29802: 29803: Lepistö ym.: ~Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta- 29804: miseksi Lestijärveltä Reisjärvelle. 29805: 29806: 29807: E d u s k u n n a 11 e. 29808: 29809: Viitaten toivomusaloitteen n: o 447 perus- kan määrärahan maantien rakennus- 29810: teluihin kunnioittaen ehdotamme, töitten jatkamiseksi ja loppuunsaatta- 29811: miseksi Lestijärveltä Niskankorven 29812: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 talojen kautta Reisjärvelle. 29813: tulo- ja menoarvioon 79 000 000 mar- 29814: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 29815: 29816: Matti Lepistö. Kauno Kleemola. 29817: 1533 29818: 29819: IV,7s3. - Rah.al. N:o 651. 29820: 29821: 29822: 29823: 29824: N. Nurminen ym. : Määrärahan osoittamisesta maantien ra- 29825: kentamiseksi Taholammin-Lestijärven maantiestä Lyly- 29826: nevan kautta Ullavan maantielle. 29827: 29828: 29829: E d u s k u n n a ll e. 29830: 29831: Maamme harvaan asuttujen seutujen tie- relta osalta kUlkemaan tasaisia hiekkakan- 29832: olot ovat edelleen puutteelliset. Tämän puut- kaita. Sen piiriin tulisi suuria viljelyskel- 29833: teen poistamiseksi ovat asukkaat joutuneet poisia suoalueita. Puutavaran kuljetuksen 29834: rakentamaan suuren määrän kyläteitä. Lä- kannalta tiellä tulisi olemaan suuri merkitys. 29835: heskään kaikissa tapauksissa köyhän väestön Tärkeää on ottaa huomioon myös se seikka, 29836: varat eivät siihen kuitenkaan ole riittäneet että tien rakentaminen antaisi näiden seu- 29837: ja tiet ovat jääneet kokonaan rakentamatta tujen asukkaille tarpeellista ansiotyötä. Kun 29838: tai keskeneräisiksi. Näin on käynyt Toho- on kohtuutonta vaatia, että alueen köyhä 29839: lammin-Lestijärven ja Ullavan maantien väestö rakentaisi itse, pääasiassa omilla va- 29840: väliselle kylätielle. Ullavan maantieltä Län- roillaan, valtion vain avustamana maan- 29841: tän kylästä on rakennettu kylätietä n. 10 km tiensä, ehdotamme, 29842: ja Toholammin-Lestijärven maantiestä Sy- 29843: käräisten kohdalta 8 km. Kun maanteiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29844: väli Sykäräisten kohdalta Lylynevan ja Kyl- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 29845: mäojan kautta Ullavan maantielle Läntän ky- kan suuruisen määrärahan maantien 29846: län kohdalle on 26 km, niin rakentamatonta rakentamiseksi Taholammin-Lestijär- 29847: väliä on n. 8 km. Tämän maanteiden väli- ven maantiestä Sykäräisten kohdalta 29848: sen tien kokonaan rakentamisen avulla ly- Lylynevan ja Kylmäojan kautta Ulla- 29849: henisi matka Toholammin Sykäräisistä Kok- van maantieken Läntän kylän koh- 29850: kolan kaupunkiin n. 20 km. Tie tulisi suu- dalle. 29851: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 29852: 29853: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik. 29854: 1534 29855: 29856: IV,7s4. - Rah.al. N:o 652. 29857: 29858: 29859: 29860: 29861: Jimsen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 29862: seksi Kinnulasta Alvajärven asemalle. 29863: 29864: 29865: Eduskunnalle. 29866: 29867: Xänekosken-Haapajärven radan valmis- kustannusarvioineen, kun sen sijaan Jääjoen 29868: tuminen merkitsee Keski-Suomen liikenneolo- suunnasta ei ole suoritettu lopullisia tutki- 29869: suhteiden huomattavaa parantumista. Ra- muksia. Viimeksi mainitun tien suunnassa on 29870: dasta koituva hyöty ei kuitenkaan pääse täy- kuitenkin jo rakennettu kylä- ja puutava- 29871: siin oikeuksiinsa muutoin kuin sen vaikutus- rankuljetustietä yhteensä noin 15 km ja mo- 29872: piiriin kuuluvan maantieverkoston täyden- lemmillakin suunnilla voidaan Alvajärven 29873: tämisellä, joka ainakin muutamissa tapauk- puoleisessa osassa käyttää hyväksi ennen 29874: sissa voidaan suorittaa suhteellisen pienillä rakennettua Pihtiputaan-Haapajärven tietä. 29875: kustannuksilla. Nimenomaan tällaisena - Joka tapauksessa molemmat tiesuunnat kul- 29876: vieläpä erittäin tärkeänä- rakennuskohteena kevat laajan asutus- ja metsäalueen kautta; 29877: pitäisimme yhdystien aikaansaamista Kin- ja ohjattakoon tie kumpaa suuntaa tahansa, 29878: nulan pitäjästä Pihtiputaan pitäjän Alva- merkitsee se Kinnulan ja sen ympäristöseu- 29879: järven rautatieasemalle. Tämä tie, jota mm. tujen taloudellisen elämän huomattavaa edis- 29880: Keski-Suomen maakuntaliiton liikennejaosto tymistä. 29881: pitää suunnittelemistaan rakennettavista Kyseinen tiesuunta olisi nyt perusteelli- 29882: teistä aivan ensisijaisena, tulisi olemaan sesti tutkittava, laadittava suunnitelma ja 29883: pituudeltaan noin 25 km ja merkitsisi se kustannusarvio ja ryhdyttävä tien rakenta- 29884: Kinnulan sekä sen ympäristöseutujen talou- miseen. Paitsi että tällä tiellä tulisi olemaan 29885: dellisen elämän huomattavaa edistymistä ratkaisevan tärkeä merkitys paikkakunnan 29886: mm. siten, että pitäjän runsaat metsävarat väestön toimeentulolle, tulisi se myös palve- 29887: - joiden markkinoiminen on tähän saakka lemaan tärkeänä kauttakulkutienä. 29888: tapahtunut yli 100 km: n päässä olevalle Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 29889: Kannuksen asemalle - voitaisiin rakennetta- nioittaen, 29890: vaksi ehdotettavaa tietä kuljettaen saada 29891: huomattavasti halvemmin kustannuksin rau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29892: tatielle. Ko. tietä on suunniteltu rakennet- tulo. ja menoarvioon 10 000 000 mar- 29893: tavaksi kahta eri suuntaa, joko Kinnulan- kan määrärahan tutkim·uksen suoritta- 29894: Urpilan-Alvajärven tai Kinnulan-Jääjoen miseksi ja tietöiden aloittamiseksi 29895: -Alvajärven suuntaa hyväksi käyttäen. Dr- maantien rakentamista varten Kinnu- 29896: pilan kautta kulkevasta tiesuunnasta on lan pitäjästä Pihtiputaan pitäjän 29897: ASO: n toimesta valmistettu suunnitelma Alvajärven kylän asemalle. 29898: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 29899: 29900: Artt'llri Jä.msen. Antti J. Rantamaa. Kalle Kämäräinen. 29901: Niilo Ryhtä.. Eino Rytinki. Eemil Partanen. 29902: Eeli Erkkilä. Esa Koivusilta. Marja. Lahti 29903: 1585 29904: 29905: IV,7s11.- Rah.al. N:o 653. 29906: 29907: 29908: 29909: 29910: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kinnulan-Alvajär- 29911: ven maantien rakentamiseen. 29912: 29913: 29914: E d u s k u n n a ll e. 29915: 29916: Suolahden-Haapajärven radan valmis- pitäisi valmista tiesuunnitelmaa ryhtyä ensi 29917: tuessa tulee ajankohtaiseksi yhdysteiden ra- tilassa toteuttamaan. 29918: kentaminen rautatieasemille. Yksi tällainen Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 29919: ensi tilassa rakennettava tie olisi Kinnulasta 29920: Alvajärven asemalle suunniteltu tiesuunta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29921: Kinnulan kunnan saaminen rautatien yhtey- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 29922: teen tapahtuisi edellämainitun tien rakenta- kan määrärahan Kinnulan-Alvajär- 29923: misen kautta. Huomioonottaen tämän syrjäi- ven maantien rakentamiseen. 29924: sen seudun puutteelliset liikenneyhteydet 29925: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 29926: 29927: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen. 29928: 1536 29929: 29930: IV1 786, - Rah.al. N:o 654. 29931: 29932: 29933: 29934: 29935: Heljas ym.: Määrärahan osoittamisesta Toivalan-Kortejoen 29936: tien ja sen jatkona kulkevan Riistaveden-V ehmm·salmen 29937: tien rakentamiseksi maantieksi. 29938: 29939: 29940: E d u s k u n n a 11 e. 29941: 29942: Ehdotamme kunnioittaen, että valtion toi- naisten kaatumatautiparantola, useita maa- 29943: mesta ryhdyttäisiin toimenpiteisiin maantien tiloja ja suuri huvila-asutus. 29944: rakentamiseksi Sorsasalon pysäkin läheltä 2. Mantereella laaja Kurkiharjun kylä, 29945: Kuopion-Iisalmen valtatieltä suoraan Riis- jossa Kortesalmen rannalla on Sikoniemen 29946: taveden-Vehmersalmen maantielle. saha ja tiilitehdas sekä miesten kaatuma- 29947: Maantie lähtisi valtatieltä Sorsasalon py- tautiparantola, ynnä Savilahden ja Ritonie- 29948: säkin läheltä suuntautuen taajaan asutun men kylät Kuopion mlk: ssa sekä Vehmersal- 29949: Ranta-Toivalan kylän kautta Karhon- ja men kunnan kylät Roikansaari, Riistaveden 29950: V aajasalon saarien kautta Niittylahteen, kylä, Ritoniemi ja Vehmersalmen kirkonkylä. 29951: jossa se yhtyisi sieltä Vehmersalmelle ja Vehmersalmen kirkolta maantieyhteys Kuo- 29952: Riistavedelle johtaviin Kuopion mlk:n ja pioon lyhenisi nykyiseen itäiseen tiehen ver- 29953: V ehmersalmen alueella oleviin kunnanteihin. rattuna noin 15 km ja läntiseen tiehen 29954: Tie ylittäisi verrattain matalan Ranta-Toivea- (2 lossia) verrattuna n. 9 km. 29955: lan ja Karhonsaaren välisen salmen, aivan 3. V ehmersalmen kirkolta aina Karvioon 29956: matalan Karhonsalmen sekä Vaajasalon ja saakka vesistön itärannikko, sinne suunnitel- 29957: mantereen välisen matalan, vain n. 50 m. tujen paikallisteiden tultua rakennetuksi, 29958: leveän Kortesalmen. tulisi myös tien vaikutuspiiriin mm. suun- 29959: Ehdottamamme Toi valan-Niitty lahden nitteilla oleva Vehmersalmen-Litmanniemen 29960: maantien osuudella on suoritettu tietutkimus ja rakenteilla oleva Litmanniemen-Koisti- 29961: ja tehty kustannusarvio, joka päättyy lahden tie. 29962: 39 000 000 mk: aan. Suunnitelma edellyttää Näin ollen ehdottamallamme tiellä sekä 29963: Ranta-Toivalan ja Karhonsaaren välille los- yhdys- että kauttakulkutienä on selvä maan- 29964: sia, jonka salmen kautta kulkee laivareitti, tien luonne. Tämän tien merkitystä lisää 29965: mutta siihen voitaisiin rakentaa myös silta, vielä se seikka, että sen vaikutuspiiri suu- 29966: jossa olisi laivaliikennettä ja uittoa vastaa- relta osalta on nykyisin laivaliikenteen va- 29967: vat aukot. Karhonsalmeen tulisi pieni silta, rassa, joka vuosi vuodelta on vähentynyt ja 29968: tahi se voitaneen sulkea kokonaankin. Korte- saattaa kannattamattomana kokonaan lop- 29969: salmeen tulisi silta hinaajaliikennettä varten. puakin, kun pitemmältä laivareittien varsilta 29970: Suunnitelma on laadittu 3. luokan tietä var- liikenne on siirtynyt yhä enemmän maan- 29971: ten, mutta voitaneen sitä parantamalla käyt- tielle. 29972: tää myös korkeamman luokan tietä varten. Viime vuosina on Pohjois-Savossa työttö- 29973: Kunnantieosuudelle Niittylahti-Vehmer- myystöinä suoritettu laajoja valtateiden pa- 29974: salmi olisi varmaankin laadittava parannus- rantamistöitä. Niiden merkitystä lainkaan 29975: suunnitelma. väheksymättä lienee paikallaan näihin töihin 29976: Tämän uuden maantien vaikutuspiiriin sisällyttää myös uusien, maakunnallista lii- 29977: tulisivat kuulumaan: kennettä palvelevien teiden rakentaminen. 29978: 1. Sorsasalon kaakkoisosan laaja, Ranta- Ehdottamamme tie olisikin sopiva tällainen 29979: Toivalan asutusalue, suuri Vaajasalon saari, työttömyyskohde, varsinkin kun se sijaitsee 29980: jossa on Kuopion ja Sikoniemen tehtaissa sellaisissa kunnissa tai niiden lähellä, joissa 29981: työssä käyvän teollisuustyöväen asuma-alue, esiintyy talvikausina paljon työttömyyttä. 29982: IV,7s6. - Heljas ym. 1537 29983: 29984: Tien rakentamista puoltavat Kuopion maa- kan määrärahan töiden aloittamista 29985: laiskunnan ja Vehmersalmen kunnanval- varten Toivalan-Kortejoen tien ja 29986: tuustot. sen jatkona kulkevan Riistaveden- 29987: Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun- V ehmersalmen tien maantieksi raken- 29988: nioittaen, tamiseen. 29989: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 29990: tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 29991: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 29992: 29993: Lennart Heljas. Kalle Kämäräinen. 29994: Helge Miettunen. Martti J. Huttunen. 29995: Hilja Väänänen. Mikko Hult. 29996: 1538 29997: 29998: IV,7s7.- Rah.al. N:o 655. 29999: 30000: 30001: 30002: 30003: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viinamäen-Kota- 30004: lahden-Siikajärven maantien rakentamiseksi. 30005: 30006: 30007: E d u s k u n n a 11 e. 30008: 30009: Maantien rakentaminen Pie1aveden kunnan tuiksi tien rakentamisen tarpeellisuus muo- 30010: Viinamäestä Siikajärven seudulle Iisalmen dostuu ensiarvoiseksi. Toimenpide avaisi pa- 30011: maalaiskunnassa olisi välttämättä suoritet- remmat mahdollisuudet asutustoiminnan har- 30012: tava liikenneyhteyksien lyhentämiseksi ja joittamiselle. Seudun pienmetsänomistajille 30013: seudun taloudellisten kehittymisehtojen pa- se merkitsisi metsistä saatavan tulon lisään- 30014: rantamiseksi. Matka Pielavedeltä ja Kiuru- tymistä. 30015: vedeltä Iisalmeen lyhenisi lähes 30 km. Ly- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 30016: hentynyt liikenneyhteys avautuisi Pohjois- 30017: Keiteleen kautta aina Pihtiputaalle saakka. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30018: 9 km maantietä rakentamalla tulisi kahden tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 30019: valtamaantien välinen liikenneyhteys ja seu- kan määrärahan Viinamäen-Kotalah- 30020: dun tiekysymys ratkaistuksi. Itikkasalmen den-Siikajärven maantien rakenta- 30021: sillan rakennustöiden tultua loppuun suorite- mista varten. 30022: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 30023: 30024: Juho Rytkönen. Martti Leskinen. 30025: Esa Hietanen. Hugo Manninen. 30026: 1539 30027: 30028: IV,7ss. - Rah.al. N:o 656. 30029: 30030: 30031: 30032: 30033: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta- 30034: miseksi Sotkamon-Iisalmen maantieltä Laakakoskelta 30035: Rautavaaran-lisalmen maantielle 1ssakkaan. 30036: 30037: 30038: E d u s k u n n a ll e. 30039: 30040: 1930-luvulla on laadittu suunnitelma maan- paikallisen asutuksen sijainti ko. tiensuun- 30041: tien rakentamisesta Sotkamon-Iisalmen nan varrella. Tästä johtuen paikallinen 30042: maantieltä Laakakoskelta Rautavaaran-Ii- väestö, puutavarayhtiöt sekä Rautavaaran 30043: salmen maantielle, n. 8 km: n päässä Rauta- kunta ovat toistamiseen ehdottaneet sanotun 30044: vaaran kirkolta sijaitsevaan Issakan kylään. maantien rakentamista alkuperäisen suunni- 30045: Päätöksen toimeenpano tien rakentamiseksi telman edellyttämän suunnan mukaisesti. 30046: on estynyt sotien johdosta. Myöhemminkään Huomioon ottaen varsinkin paikallisen 30047: sitä ei ole toimeenpantu tien suuntaa koske- väestön liikennemahdollisuuksien parantami- 30048: vien erimielisyyksien vuoksi. Metsähallitus sen välttämättömyys olisi tien rakentaminen 30049: haluaisi ko. tien eteläpään johdettavaksi kiireellisesti toteutettava alkuperäisen suun- 30050: Rautavaaran-Valtimon maantiehen perus- nitelman mukaisesti. 30051: tellen tätä puutavaran kuljetukseen liitty- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 30052: villä seikoilla. Nämä perustelut ovat kuiten- ehdotamme, 30053: kin heikkoja, koska tällä alueella sijaitsevat 30054: metsät ovat suurelta osalta hakatut ja jäl- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30055: jellä olevaa puutavaran kuljetusta palvelee tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 30056: seudulla oleva uittokelpoinen vesistö sekä kan määrärahan maantien rakennus- 30057: puutavaran kuljetukseen sopiva tie. Alku- töiden aloittamiseksi Sotkamon-Iisal- 30058: peräisen suunnitelman mukaista maantien men maantieltä Laakakoskelta Rauta- 30059: rakentamista puolustavat valtion hakkaamat- vaaran-[isalmen maantielle 1ssak- 30060: tomien, samoin kuin yhtiöiden metsien sekä kaan. 30061: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 30062: 30063: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. 30064: 30065: 30066: 30067: 30068: 89 E 626/55 30069: 1540 30070: 30071: IV,7so. - Rah.al. N:o 657. 30072: 30073: 30074: 30075: 30076: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta. satamatien jat- 30077: kamiseksi Himangan kirkonkylästä Pikku-Mansikkaan. 30078: 30079: 30080: E d u s k u n n a ll e. 30081: 30082: Himangan satamayhdyskunnalla Lestijoki- osoittaa sitä, kuinka suuresti tien rakentami- 30083: suulla on suuret mahdollisuudet kehittyä nen on edistänyt työmahdollisuuksia paikka- 30084: huomattavaksi teollisuuspaikkakunnaksi, joka kunnalla, kun puutavaraliikenne on kasvanut 30085: olisi hyödyksi koko maakunnan taloudelliselle noin neljä kertaa suuremmaksi kuin edelli- 30086: kehitykselle. Tätä kehitystä täytyisi valtio- senä vuonna. 30087: vallan tukea edistämällä niiden suunnitel- Satamatien jatkon rakentamisesta Puoti- 30088: mien toteuttamista, joita Himangan kunnalla lahdesta Pikkn-Mansikkaan on tehty suunni- 30089: on sataman ja siihen johtavien teiden ra- telma, joka on hyväksytty Vaasan tie- ja 30090: kentamiseksi. vesirakennuspiirissä. Kustannusarvio on 15 30091: Eräs tämän suunnitelman osista koskee sa- miljoonaa markkaa tälle 2 460 metriä pitkälle 30092: tamatien rakentamista Lestijoen pohjoispuo- satamatien jatkolle. Tien päätepisteeksi tulee 30093: litse uusien ja laajempien purkaus- ja va- Pikku-Mansikan saari, joka on erinomainen 30094: rastopaikkojen saamiseksi sieltä sataman ja syväsatamapaikka kun heti rannasta on ve- 30095: rakennettavan teollisuuden käyttöön. den syvyys 5 m jyrkkää kalliorantaa. Kun 30096: Suunnitelman ensimmäinen osa satama- koko tämä 5 km pitkä satamatie tulee ra- 30097: tiestä Lestijoen pohjoisrantaa pitkin Virpi- kennetuksi, se edistää suuresti työtilaisuuk- 30098: rannalle, Puotilahteen on valmistusvaiheessa. sien lisääntymistä paikkakunnalla, mitä osoit- 30099: Tämä ensimmäinen tieosa on 2 540 m pitkä tavat jo tämänkin kesän tulokset, vaikka 30100: ja kustannusarvio oli 6.2 miljoonaa markkaa, tiestä on vasta alkuosa rakennettu käyttöön. 30101: josta valtio on myöntänyt 70 % avustuksen. Lestijoen suuosaan ovatkin jo eräät yhtiöt 30102: Tämän tienpätkän valmistuminen on jo kiinnostuneet ja harkitsevat sinne teollisuus- 30103: suuresti vaikuttanut puutavaraliikenteen kas- laitosten rakentamista. 30104: vuun Himangan satamassa. Kun vuonna Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 30105: 1954 vietiin satamasta puutavaraa 56 000 m3, 30106: niin tänä vuonna, jolloin tie on ollut käy- että Eduskttnta ottaisi vuoden 1956 30107: tössä, on elokuun loppuun mennessä viety tttlo- ja menoarvioon 15 mt7joonan 30108: laivauksen kautta jo 135 000 m3 sekä meritse markan määrärahan satamatien jatkon 30109: Pietarsaareen 110 000 m3. Lisäksi Ruotsiin rakentamiseksi Himangan kirkonky- 30110: hinaajien vetämänä puutavaralauttoja ja lästä Lestijoen pohjoisrantaa pitkin 30111: Puotilahteen on lauttoihin varastoitu noin Virpimnnalta Pikkn-ll!ansikkaan. 30112: 40 000 m3 pyöreätä puutavaraa. Tämä kaikki 30113: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 30114: 30115: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik 30116: 1541 30117: 30118: IV,1oo. - Rah.al. N:o 658. 30119: 30120: 30121: 30122: 30123: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 30124: seksi Oulaisista Kärsämäen V enetpaloon. 30125: 30126: 30127: E d u s k u n n a 11 e. 30128: 30129: Oulaisten Haapaveden ja Kärsämäen kun- mioon, että Oulaisissa, Haapavedellä ja Kär- 30130: tien alueella on Pyhäjoen eteläpuolella sijait- sämäellä on paljon työttömiä eikä muita 30131: sevien kylien kautta kulkevaksi muodostunut suurempia töitä ole avattu, joten tietyömaan 30132: aikojen kuluessa jonkinlainen kylätie. Asu- avaaminen on sitäkin tärkeämpää. 30133: tuksen laajetessa ja muutoinkin olosuhteiden Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 30134: muuttuessa on tien merkitys ja tarve yhä 30135: lisääntynyt. Siitä johtuen ovatkin mainitut että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30136: kunnat aikoinaan ehdottaneet tie- ja vesi- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 30137: rakennushallitukselle tiesuunnan tutkimista kan arvio·mää1·ärahan Oulaisista Kär- 30138: ja yleisen maantien rakentamista Pyhäjoen särnäen V en etpaloon Pyhäjoen etelä- 30139: eteläpuolitse Oulaisista Haapaveden ja Kär- puolitse rakennettavan maantien pi- 30140: sämäen kautta Venetpalon kylään. Puheena kaista rakennustöiden aloittamista 30141: oleva maantie tukisi sen vaikutusalueeseen varten. 30142: kuuluvia talouksia. r,isäksi on otettava huo- 30143: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 30144: 30145: Yrjö Murto. Antti Kinnunen. 30146: Pentti Liedes. Irma Torvi. 30147: 1642 30148: 30149: IV,791. - Rah.al. N:o 659. 30150: 30151: 30152: 30153: 30154: Erkkilä ym.: llfäärära.han osoittamisesta maantien rakenta- 30155: miseksi Oulaisista Pyhäjoen eteläpuolitse Kärsämäen Ve- 30156: netpalon kylään. 30157: 30158: 30159: E d u s k u n n a ll e. 30160: 30161: Viitaten 4 päivänä helmikuuta 1955 päi- markan määrärahan maantien raken- 30162: vätyn toivomusaloitteen n: o 449 perustelui- nustöiden aloittamista varten Pyhäjoen 30163: hin ehdotamme kunnioittaen, eteläpuolitse Oulaisista Haapaveden 30164: kautta Kärsämäen V enetpalon kylään. 30165: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30166: tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan 30167: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 30168: 30169: Eeli Erkkilä. Toivo Antila. Eino Rytinki. 30170: Eino Uusitalo. Artturi Jämsen. Yrjö Hautala. 30171: 1543 30172: 30173: IV,792. - Rah.al. N:o 660. 30174: 30175: 30176: 30177: 30178: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra- 30179: kentamiseksi Pyhäjoer~r-Kalajoen maantieZtä Merijärven 30180: -Kalajoen maantiehen. 30181: 30182: 30183: E d u s k u n n a 11 e. 30184: 30185: Pyhäjoen kunnassa on jo 40 vuotta ollut luvulla jonkin verran, mm. raivattu tien 30186: vireillä tien rakentaminen Pyhäjoen etelä- pohjaa ja paikoitellen kaivettu ojiakin. 30187: puolitse. Tie alkaisi Pyhäjoen kirkolta Kala- Nykyään tien tärkeys, tarve ja merkitys 30188: joen kirkolle johtavalta rantamaantieltä, on suuresti entisestään lisääntynyt Pyhäjoen 30189: Pyhäjoen etelähaaran yli rakennetun sinan pengerrystöiden vuoksi, sillä kaivetut sivu- 30190: eteläpäästä, kulkien Huhtalan, Puskalan ja kanavat ovat kuivattaneet tuhansia hehtaa- 30191: Mattilan talojen kautta Pyhäjoen kunnassa reja viljelys- tai viljelyskelpoista maata. 30192: ja Taluksen, Niskakankaan ja Tanskan ta- Kuivatun alueen hyväksikäytön ensimmäi- 30193: lojen kautta Merijärven kunnassa, yhtyen nen ehto on tien rakentaminen tälle alueelle, 30194: Pahkalan talon kohdalla Merijärven kir- n. 40 talouden saattaminen tien piiriin. 30195: kolta Kalajoen kirkolle johtavaan tiehen. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 30196: Tien pituus olisi 21 467 m. Tiestä on jo 30197: tehty suunnitelma ja kustannusarvio sekä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30198: piirretty kartta. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 30199: Tien tarpeellisuutta osoittaa, että tie on kan määrärahan tien rakennustöiden 30200: päätetty rakentaa jo v. 1915. Sen jälkeen aloittamiseksi Pyhäjoen kirkolta Kala- 30201: on tien tarve kasvanut asutuksen jatkuvasti joen kirkolle johtavalta tieltä Meri- 30202: lisääntyessä. Tietä onkin rakennettu 1930- järven kirkolta Kalajoelle johtavaan 30203: tiehen. 30204: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 30205: 30206: Antti Kinnunen. Yrjö Murto. 30207: Pentti Liedes. Irma Torvi. 30208: 1544 30209: 30210: IV,793. - Rah.al. N:o 661. 30211: 30212: 30213: 30214: 30215: Järvi ym..: ll1äärärahan osoittamisesta Raahen-Junnonojan 30216: tietutkimusta varten. 30217: 30218: 30219: E d u s k u n n a 11 e. 30220: 30221: Liikenneyhteyksiä parannettaessa on maas- rin ja Raahen kauppakamariosaston toimesta 30222: sainme tähän mennessä jouduttu päähuomio on tätä kysymystä viime vuosina perusteelli- 30223: kiinnittämään lähinnä etelä-pohjoissuuntaan. sesti tutkittu ja tultu siihen tulokseen, että 30224: Vähemmälle huomiolle ovat jääneet poikki- olisi kiireellisesti ryhdyttävä kunnostamaan 30225: suuntaiset, sisämaasta Pohjanlahden ranni- tietä Raahe-Vihanti-Alpua-Karhunkan- 30226: kolle johtavat tiet, jotka kuitenkin alueelli- ga5-Junnonoja-Piippola-Pyhäntä Siika- 30227: sesti ovat vähintään yhtä tärkeitä. Ne muo- ja Pyhäjokialueen runkotieksi, jolta uusi tie 30228: dostavat luonnollisimman yhteyden sisä- jatkuisi edelleen Otanmäkeen ja että tämän 30229: maasta satamiin. Tällaisten teiden puuttu- tien rakennussuunnitelma asetettaisiin alueen 30230: minen tai huono kunto on ollut syynä sii- tieverkostoa kehitettäessä kiireellisyysjärjes- 30231: hen, että monet erinomaiset satamapaikat tyksessä ensi sijalle. Kun tämä suunnitelma 30232: eivät ole päässeet kehittymään ja niiden vai- on erittäin vankasti perusteltavissa ja myös- 30233: kutuspiirissä olevat alueet ovat taloudelli- kin liikenteen laajuus ja sikäläiset olosuh- 30234: sesti jääneet takapajuisiksi. teet huomioon ottaen todella kiireellinen, 30235: Näin on myöskin laita Siika- ja Pyhäjoki- olisi suunnitelmaa viipymättä ryhdyttävä 30236: laaksoissa. Ne yhdessä muodostavat yhtenäi- kehittämään edelleen, jotta hanketta pääs- 30237: sen talousalueen, jonka keskus- ja satama- täisiin toteuttamaan. Tutkimus ja suunnit- 30238: paikkana on Raahen kaupunki. Nykyiset lii- telutyöt olisi ensiksi tehtävä tieosuudella 30239: kenneolot kuitenkin jättävät Raahen hyvine Raahe-Junnonoja, mikä matka on n. 80 km. 30240: satamineen pahasti syrjään, ja mainitun Kustannukset kilometriä kohden ovat n. 30241: alueen elinkeinoelämää rasittavat tarpeetto- 100000 mk. 30242: man pitkät yhteydet muihin satamiin. Osit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 30243: tain tästä epäkohdasta johtuu, että Siika- ja nioittaen, 30244: Pyhäjokilaakson kunnat ovat erittäin h~i 30245: kossa taloudellisessa asemassa ollen seutu että Eduskunta ottaisi vuaden 1956 30246: eräs maamme vaikeimpia työttömyysalueita. tulo- ja menoarvioon 8 miljoonan mar- 30247: Liikenneyhteyksiä parantamalla voitaisiin kan määrärahan Raahen-Jttnnonojan 30248: kuitenkin Siika- ja Pyhäjokilaaksoissa maa- välisen tien kunnostamista tarkoitta- 30249: ja metsätalouden mahdollisuuksia parantaa vaa tutkimus- ja suunnittelutyötä 30250: samalla kun siitä hyötyisi alueen muukin varten. 30251: taloudellinen toiminta. Oulun kauppakama- 30252: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 30253: 30254: Lauri Järvi. Arvi Turkka. 30255: 1545 30256: 30257: IV,794. - Rah.al. N:o 662. 30258: 30259: 30260: 30261: 30262: Järvi ym.: JJfäärärahan osoittamisesta Sotkamon-Kuhmon 30263: maantien kunnostamiseen. 30264: 30265: 30266: E d u s k u n n a ll e. 30267: 30268: Kuhmo on niitä suuria ja väkirikkaita ra- kauttaaltaan liian kapea ja mutkainen ja 30269: japitäjiä, joihin ei ole rautatieyhteyttä. Uit- peruskorjauksen tarpeessa, mutta pääkulku- 30270: toväylien lisäksi on sinne vain maantieyhtey- väylänä on kuitenkin saatava, kuten mai- 30271: det, jotka kuitenkin kelirikkoaikoina ovat nittu, heti tehostetusti kunnossapidettäväksi. 30272: viikkokausia liikennekiellon alaisia. Mitä Mainitun vesistölinjan pohjoispuolella olevaa 30273: kaikkia haittoja tästä aiheutuu, on sanomat- tietä, jossa tekeillä on Murtoperän-Pohjois- 30274: takin selvä. Kautta vuoden liikennöitävän ja lahden osuus, on luonnollisesti samanaikai- 30275: ajan vaatimuksia vastaavan maantien aikaan- sesti jatkettava samoin kuin tulisi jouduttaa 30276: saaminen onkin katsottava sellaiseksi toimen- uuden tiesuunnan Ristijärven-Kontiomäen- 30277: piteeksi, jonka toteuttamista ei enää voida I.entiiran aikaansaamista, mutta ensisijaisesti 30278: siirtää. Tämä merkitsee sitä, että ainakin näiden ohessa tulisi huolehtia siitä, että aina- 30279: yksi Kuhmoon johtava tieyhteys on heti otet- kin yksi kautta vuoden liikennöitävä tie on 30280: tava tehostetusti kunnossapidettäväksi. Lii- Kuhmoon kunnossa. 30281: kenteen suuruutta osoittavat luvut sitä myös- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 30282: kin edellyttävät. Niinpä Sotkamon-Kuhmon nioittaen, 30283: kunnassa todettiin vuonna 1954 suoritetussa 30284: liikennelaskelmassa, että Sotkamon kohdalla että Edttskunta ottaisi vuoden 1956 30285: liikenne oli 1 555 tn/vrk ja Katermon koh- tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan 30286: dalla 730 tn. Kuhmon-Sotkamon kunnan markan suuruisen määrärahan Sotka- 30287: vastaavat luvut olivat 1 240 ja 772 tn. Tämä mon-Kuhmon maantieyhteyden te- 30288: koskee Kiimasjärven-Ontojärven vesistölin- hostettua kunnossapitämist,ii varten. 30289: jan eteläpuolella kulkevaa tietä, joka on 30290: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 30291: 30292: Lauri Järvi. Arvi Turkka. 30293: 1546 30294: 30295: IV,795. - Rah.al. N:o 663. 30296: 30297: 30298: 30299: 30300: Partanen ym.: :Määrärahan osoittamisesta Sotkamon-Kuh- 30301: mon maantien parantamiseksi. 30302: 30303: 30304: E d u s kun n a 11 e. 30305: 30306: Sotkamon-Kuhmon välisen kantatien n: o aiheuttamaan. Jo tässä mainituista syistä 30307: 76 kunnostamisesta kelirikkokausia nykyistä olisikin valtiovallan kiinnitettävä riittävää 30308: paremmin kestäväksi on tehty - mm. Kuh- huomiota mainitun kantatien saattamiseksi 30309: mon kunnan toimesta - esityksiä asianomai- liikennekelpoiseen kuntoon siinä määrin, että 30310: sille tieviranomaisille, mutta toistaiseksi il- välttämättömät kuljetukset voisivat jatkua 30311: man tuloksia. Mainittu kantatie on nyky- myöskin kelirikkoaikoina. 30312: oloissa hyvin vilkkaasti liikennöity ja ainoa Hallituksen esityksessä vuoden 1956 talous- 30313: sekä raskaan että kappaletavaran kuljetus- arvioksi on eräisiin maantienparannustöihin 30314: tie Sotkamon rautatieaseman ja yli 13 000 ehdotettu määrärahoja. Kantatien n: o 76, 30315: asukasta käsittävän Kuhmon kunnan Sotkamon ja Kuhmon välillä, perusparan- 30316: keskuspaikan, Kuhmon kirkonkylän vä- nukseen ei määrärahaehdotusta ole tehty. 30317: lillä. Pahoina kelirikkokausina, kuten vii- Kun kuitenkin nykyisin vallitsevan kiusalli- 30318: meksi keväällä 1955, on Kuhmo käytännölli- sen tilanteen poistaminen Sotkamon-Kuh- 30319: sesti katsoen motissa koko moniviikkoisen mon välisessä maantieliikenteessä on mieles- 30320: kelirikkokauden. Tällainen asiaintila saat- tämme välttämätöntä, ehdotamme kunnioit- 30321: taa sikäläisten asukkaiden toimeentulon vaa- taen edellä esitettyyn viitaten, 30322: ranalaiseksi välttämättömyystarvikkeiden, ku- 30323: ten elintarvikkeiden ym. kuljetusten ollessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30324: täydellisesti pysähdyksissä viikkokausia. Mo- tulo- ja menoarvion 20 Pl. Ill luvun 30325: nia muitakin paikkakunnan talouselämän 3 momentille 20 000 000 markkaa Sot- 30326: säännöllistä kehitystä häiritseviä, syvälle kamon-Kuhmon maantien parantami- 30327: käypiä vaikutuksia on nykyinen Kuhmon seen. 30328: liikennesuhteissa vallitseva olotila omiaan 30329: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 30330: 30331: Eemil Partanen. J. F. Pöykkö. 30332: Eeli Erkkilä. Eino Rytinki. 30333: 1547 30334: 30335: IV,796. - Rah.al. N:o 664. 30336: 30337: 30338: 30339: 30340: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken- 30341: tamiseksi Pesiönlakden ja H einijärven väliUe Suomussal- 30342: men kunnassa. 30343: 30344: 30345: E d u s k u n n a 11 e. 30346: 30347: Rautatien valmistuttua Suomussalmelle ja Kainuun tie~ ja vesirakennuspiirin toi- 30348: sen edelleen jatkuessa Taivalkoskelie on tul- mesta on laadittu suunnitelma mainitun tien 30349: lut välttämättömäksi ryhtyä rakentamaan rakentamisesta. Kun työttömyys näillä 30350: maantietä eri kyliltä rautatieasemille. Näin alueilla on muodostunut jokatalviseksi il- 30351: sen vuoksi, että paikallinen väestö ja elin- miöksi, niin työllisyyttäkin silmälläpitäen 30352: keinoelämä saisivat rautatiestä suurimman uusien maanteiden rakentaminen olisi tar- 30353: mahdollisen hyödyn. Eihän nimittäin voida peellista, sillä ne avaisivat elinkeinoelämälle 30354: metsäseuduilla olevilta rautatieasemUta kul- kehittymisen mahdollisuudet ja siten uusia 30355: jettaa tavaroita eri väestökeskuksiin eikä työtilaisuuksia. Siksi edelläolevaan viitaten 30356: puutavaraa rautatieasemille, ellei ole maan- ehdotamme kunnioittaen, 30357: teitä. 30358: Tällä hetkellä on tullut ajankohtaiseksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30359: tien rakentaminen Kiannan vesistöstä Pesiön tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 30360: asemalle ja siitä edelleen Näljängän halki kan määrärahan maantien rakennus- 30361: Haapalaisen vaaran kautta Puolangan Reini- töiden aloittamiseksi Suomussalmella 30362: vaaraan. Tämä tie, samalla kun se avaisi Pesiönlahden--Pesiön aseman--Haa- 30363: liikenneyhteydet rautatielle laajalla Näljän- palaisen vaaran--H einijärven väli- 30364: gän alueella asuvalle väestölle, yhdistäisi sellä alueella. 30365: Puolangan pohjoiset osat rautatiehen. Siten 30366: rautatien vaikutus- ja hyötyalue laajenisi. 30367: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 30368: 30369: Hannes Tauriainen. J. Mustonen. 30370: 30371: 30372: 30373: 30374: 90 E 626/55 30375: 1548 30376: 30377: IV,797. - Rah.al. N:o 665. 30378: 30379: 30380: 30381: 30382: Liedes ym.: ltfäärärahan · osoittamisesta Lamtninkankaan- 30383: H aarakosken maantien kunnostamiseksi. 30384: 30385: 30386: E d u s k u n n a 11 e. 30387: 30388: Kuivaniemen kunnan Oijärven kylään joh- kustannuksia. Kyläläiset, paremmin kuin 30389: fava Lamminkankaan Haarakosken tie on Kuivaniemen kuntakaan, eivät kuitenkaan 30390: rakennettu kylätienä noin 30 vuotta sitten. kykene osuudellaan vastaamaan mainittujen 30391: Tie tyydytti sen aikaista kevyttä liikennettä. siltojen rakennuskustannuksista. Kivijoen yli 30392: Viime aikoina on ryhdytty tältäkin alueelta johtavan sillan pituus on 45 m ja vastaavasti 30393: kuljettamaan puutavaraa raskailla autoilla. Kuivajoen silta 35 m. 30394: Tie ei ole kestänyt läpi vuoden tapahtunutta Tien vaikutuspiirissä asuu yli tuhat hen- 30395: puutavaran kuljetusta. Tien pintakerros on kilöä. Väestön huolto ja sairaskuljetukset 30396: kulunut. Tien pohjakaan ei ole kestänyt vaativat tien pikaista kunnostamista. Tällä 30397: suomaitten kohdalla raskasta liikennettä. Li- alueella ovat metsät pääasiassa metsähalli- 30398: säksi tie ylittää kaksi jokea. Niihin raken- tuksen omistamia. Niissä suoritetaan hak- 30399: netut puiset sillat ovat lahonneet ja osittain kuita läpi vuodet, joten puutavaran kulje- 30400: jo rikkoutuneet. tus in_yöskin vaatii tien perusteellista kun- 30401: Tien pituus on yli 22 km. Näihin saakka nostamista jo ensi vuoden aikana. 30402: sitä on hoidettu kylätienä. Hiljattain on Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme, 30403: kuitenkin Kuivaniemen kunta päättänyt ot- 30404: taa sen kunnan tieksi. Parhaillaan laaditaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30405: työsuunnitelmaa, joka valmistuu kuluvan tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 30406: syksyn aikana. kan suuruisen määrärahan K uivanie- 30407: Tien uudelleen rakentaminen vaatii jo men kunnassa sijaitsevan Lammin- 30408: kankaat~t-H aarakosken maantien kun- 30409: pohja- ja pintatöiden osalta huomattavia 30410: nostamiseksi. 30411: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 30412: 30413: Pentti Liedes. Yrjö Murto. 30414: Antti Kinnunen. Irma Torvi. 30415: 1549 30416: 30417: IV,798. - Rah.al. N:o 666. 30418: 30419: 30420: 30421: 30422: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 30423: seksi Kelankylästä Pudasjärven-Ranuan tielle. 30424: 30425: 30426: E d u s k u n n a ll e. 30427: 30428: Ranuan kunnassa sijaitseva Siuruanjoki- mmen Kelankylästä Siuruanjokilaakson 30429: laakso kylineen on täysin tietöntä aluetta. kautta Pudasjärven Rannan tiehen, jolloin 30430: Jokilaakso on kauttaaltaan hyvää, viljelys- tien pituudeksi tulisi n. 20 km, merkitsisi 30431: kelpoista maata, joten sitä voitaisiin kulku- asukkaille huomattavaa elinmahdollisuuksien 30432: yhteyden saamisen jälkeen käyttää tehok- parantumista ja taloudellisen elämän vilkas- 30433: kaasti asutustarkoituksiin. Jokivarressa jo tumista. 30434: olevien tilojen lisäksi on tarkoituksena pe- Kun tien rakentamisesta on nykyään jo 30435: rustaa jatkuvasti uusia tiloja, mm. tällä suunnitelma olemassa, joka tyydyttää asuk- 30436: hetkellä on parhaillaan vireillä kymmenen kaiden toivomukset, ei ole mitään estettä 30437: uuden tilan muodostaminen. Tien käyttö- rakennustöiden aloittamiselle. 30438: piiriin tulisi myös Pudasjärven kunnan puo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 30439: lelle Susisuolle suunniteltu asutusalue, joten 30440: se tulisi hyödyttämään myös sinne tulevia että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30441: asukkaita ja olisi varmaan omiaan helpotta- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 30442: maan mainitun alueen asuttamista. Siuruan- kan määrärahan tierakennustyön aloit- 30443: jokilaaksossa asuvien ihmisten elämä on tamiseksi Kelankylästä Siuruanjoki- 30444: äärimmäisen vaikeata kulkuyhteyksien täy- laakson kautta Pudasjärven--Rannan 30445: dellisen puuttumisen vuoksi. Tien rakenta- tiehen. 30446: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 30447: 30448: Toivo Friman; Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 30449: 1550 30450: 30451: IV,1oo. - Rah.al. N:o 667. 30452: 30453: 30454: 30455: 30456: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta Jaalangan asutus- 30457: alueen ja Siivikon välisen maantien rakentamiseen. 30458: 30459: 30460: Eduskunnalle. 30461: 30462: Pudasjärven kunnassa on paljon kunnan olisi Puolangalle johtavaan maantiehen n. 7 30463: ylläpidettäviä maanteitä ja useita losseja. Se kilometriä, jolla välillä ei ole maantietä. 30464: aiheuttaa kunnalle lisärasituksia. Kunnan Rakentamalla maantie Jaalangan asutus- 30465: keskustasta - Kurenalasta Puolangalle - alueelta Puolangan tien varressa olevaan Sii- 30466: johtavan lyhimmän maantien ylläpito on vikkoon, sivuutettaisiin liikenteessä mainittu 30467: osittain kunnan vastattava. Tälle kunnan tie- Jaalangan lossi, lisäksi myös Ervastin lossi. 30468: osuudelle tulee mm. kunnan ylläpidettävä Lisäksi lyhenisi Oulun maantien ja Puolan- 30469: lossipaikka, jonka vesimatka on n. 620 m. gan välinen matka useilla kilometreillä. Tien 30470: Näin suuri lossipaikka aiheuttaa kunnalle rakentamisesta on valmistettu työsuunni- 30471: suuria ylläpitokustannuksia ja tuottaa suuria telma, mutta ei ole voitu varojen puutteen 30472: vaikeuksia Pudasjärven-Puolangan väliselle vuoksi aloittaa rakennustöitä. 30473: maantieliikenteelle. Se hidastaa liikennettä Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 30474: huomattavasti ja on syksyisin ja keväisin 30475: mahdoton ylittää. että Eduskunta ottaisi vuoden 19.56 30476: Nykyisin ulottuu katkeamaton tieyhteys tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar- 30477: Oulun-Kuusamon tiestä Jaalangan asutus- kan määrärahan Jaalangan asutus- 30478: alueelle, joka on mainittua järvilossia n. alueen ja Siivikon välisen maantien 30479: 5 km etelämpänä. Asutusalueen tien päästä rakentamiseksi Pudasjärven kuntaan. 30480: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 30481: 30482: Yrjö Murto. Antti Kinnunen. 30483: Pentti Liedes. Irma Torvi. 30484: 1551 30485: 30486: IV,so·o. - Rah.al. N:o 668. 30487: 30488: 30489: 30490: 30491: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta- 30492: miseksi Pudasjärven Särkivaaralta Taivalkosken Virkku- 30493: seen. 30494: 30495: 30496: E d u s k u n n a ll e. 30497: 30498: Viittaamalla ed. Rytingin raha-asia-aloit- kan suuruisen määrärahan Pudasjär- 30499: teisiin n: ot 373 ( 1950 vp.) 374 (1952 vp.) ven Särkivaaran ja Taivalkosken 30500: ja 706 (1953 vp.) ehdotamme kunnioittaen, Virkkusen välisen maantien rakennus- 30501: töiden aloittamiseksi. 30502: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30503: tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 30504: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 30505: 30506: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö. 30507: Eeli Erkkilä. Yrjö Hautala. 30508: 1552 30509: 30510: IV,so1. - Rah.al. N:o 669. 30511: 30512: 30513: 30514: 30515: Rytinki ym.: Määrärahan .osoittamisesta Pudasjärven Pu- 30516: hoksen-Näljängän maantien rakentamiseen. 30517: 30518: 30519: E d u s k u n n a ll e. 30520: 30521: Hallituksen esityksessä vuoden 1956 val- ehkäisevää toimintaa, avataan mahdollisuu- 30522: tion tulo- ja menoarvioksi ei ole Oulun lää- det näillä tiettömillä alueilla asuvan väestön 30523: nin alueelle esitetty ainoankaan uuden taloudellisen elämän kehittymiselle. Ettei 30524: maantien rakentamista varten määrärahaa, valtion menoja tarvitsisi lisätä, valtiovarain- 30525: vaikka siellä on useita sellaisia teitä, joista valiokunnan on vihdoinkin tehtävä oikeuden- 30526: suunnitelmat ja kustannusarviot on olemassa. mukainen ratkaisu ja siirrettävä työllisyyden 30527: Tässä yhteydessä on mainittava, että kun turvaamiseksi esitettyjä määrärahoja niiden 30528: läänin alueella pidetään kunnallispäiviä, uusien maanteiden rakentamiseksi, joista on 30529: maakunnallisia neuvottelu- ja keskustelu- suunnitelmat ja kustannusarviot olemassa. 30530: kokouksia, joissa pohditaan väestön taloudel- Eräs tällainen rakcntamaton maantie on 30531: lisen elämän kehittämisen mahdollisuuksia, Pudasjärven Puhoksen-Näljängän maantie, 30532: ja joissa on valtiovallan, keskusvirastojen, kahden kunnan välinen yhdystie, jonka suun- 30533: läänin ja monien ammattijärjestöjen arvo- nalla on vanhaa asutusta olemassa mm. Pu- 30534: valtaisia edustajia ja asiantuntijoita läsnä, dasjärven puolella Salmijärven asutusryhmä. 30535: niin ollaan aina yksimielisiä siitä, että il- Tiestä on ensimmäisen kerran tehty esitys 30536: man kunnollista maantieverkostoa ei väes- ja 'ehdotettu rakennettavaksi v. 1928. Tämän 30537: tön taloudellinen elämä pääse kehittymään, jälkeen se on ollut useassa eri komiteassa, 30538: ja että kunnollisen maantieverkoston rakenta- kunnallispäivillä., eri virastoissa ja asiantun- 30539: minen on talouselämän kehittymisen ensim- tijoiden tutkittavana ja kaikki ovat olleet 30540: mäinen ehto, sen a ja o. Kun näin on, niin tien tarpeellisuudesta yksimielisiä, mutta 30541: ei voi olla ihmettelemättä sitä kylmäkiskoi- siitä huolimatta määrärahaa ei tien raken- 30542: suutta, mikä ilmenee maanteiden rakennus- tamiseksi ole vielä saatu. 30543: töitä kohtaan hallituksen tulo- ja menoar- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla 30544: vioesityksissä. Käsityksemme on, 'että uusien ed. Rytingin tekemien aloitteiden peruste- 30545: tärkeiden maanteiden rakentamiseen olisi luihin ehdotamme kunnioittaen, 30546: voitu ottaa määrärahoja paisuttamatta val- 30547: tion menoja. Onhan talousarvioon varattu että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30548: huomattavan suuret summat työttömyyden tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 30549: torjumista varten. Siirtämällä näitä varoja kan suuruisen mää1·ärahan Pudasjär- 30550: vakinaisiin työmäärärahoihin maanteiden ra- ven Puhoksen-Näljängän maantien 30551: kentamista varten, onhan sekin työttömyyttä rakennustöiden aloittamiseksi. 30552: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 30553: 30554: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö. 30555: Eeli Erkkilä. Yrjö Hautala. 30556: 1553 30557: 30558: IV,so2. - Rah.al. N:o 670. 30559: 30560: 30561: 30562: 30563: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärve·n--Sara- 30564: järven tnaantien peruskorjaustöiden aloittamiseksi. 30565: 30566: 30567: E d u s k u n n a ll e. 30568: 30569: Pudasjärven kunnassa sijaitseva Pudasjär- kuttanut se, että laskuojat ja tieravit ovat 30570: ven-Sarajärven välinen maantie rakennettiin menneet täysin tukkoon ja tien pinta kulu- 30571: noin 40 vuotta sitten kunnan toimesta ke- nut kokonaan pois. Vaikka paikallinen tie- 30572: vyttä hevosliikennettä varten. Rakentamisen mestari yrittää pienillä määrärahoillaan pitää 30573: jälkeen ei tiellä ole suoritettu täydellistä tietä ajokunnossa, niin sateisen kesän tultua 30574: peruskorjausta. Mikäli perusluontoisia töitä joudutaan varmasti koko sulan maan ajaksi 30575: on suoritettu, kuten tien valtiolle luovutta- liikenne kieltämään kaikilta kuorma- ja linja- 30576: misen yhteydessä, niin ne ovat olleet kevyitä autoilta. Vuotuiset kunnossapitomäärärahat 30577: ja pääasiassa sellaisten kohtien paikkailuja, heitetään täten aivan hukkaan, ellei perus- 30578: jotka ovat menneet läpipääsemättömiksi. korjausta tiellä suoriteta. Tien heikosta kun- 30579: Ottamalla huomioon, että tien vaikutus- nosta ja kuukaudenkin kestävien liikenne- 30580: alueella asuu lähes puolet Pudasjärven kun- kieltojen takia paikallisella väestöllä on suu- 30581: nan asukkaista, että tien kautta on suora ria vaikeuksia: onhan mm. maidon ja ker- 30582: läpikulkuyhteys Oulusta Pudasjärven kautta man kuljetus meijeriin ja kulutuskeskuksiin 30583: Posiolie ja että tien perillä on jo useampana täytynyt ajoittain kokonaan lopettaa. Kun 30584: vuonna ollut valtion metsissä seutukunnan tällaisia kuljetusten pysähdyksiä jatkuvasti 30585: suurimmat metsätyöt käynnissä, jotka tehty- tapahtuu, ei väestöllä ole mahdollisuutta ke- 30586: jen suunnitelmien mukaan tulevat jatku- hittää karjatalouttakaan siihen maaraan, 30587: maan kymmeniä vuosia eteenpäin, ja että mihin sillä muuten olisi täällä edellytyksiä. 30588: tiellä tämän takia on suuri liikenne, ja kun Edellä olevan perusteella saamme kunnioit- 30589: tie on alkuaan heikosti rakennettu, niin sen taen ehdottaa, 30590: kunto on mennyt sellaiseksi, että kuluvana- 30591: kin kesänä, vaikka se oli suotuisa, on jou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30592: duttu usealla kohdalla nostamaan tiehen tttlo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 30593: vajonneita autoja. Kun näin on, niin jokai- kan suu1·uisen määrärahan Pudasjär- 30594: nen voipi käsittää, minkälainen on tien ven kunnassa sijaitsevan Pudasjärven 30595: kunto keväisin ja syksyisin roudan ja sateit- -Sarajärven maantien peruskorjaus- 30596: ten aikana. Tien heikkoon kuntoon on vai- töiden aloittamiseksi. 30597: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 30598: 30599: Eino Rytinki. Eemil Partanen. J. F. Pöykkö. 30600: 1554 30601: 30602: IV,sos. - Rah.al. N:o 671. 30603: 30604: 30605: 30606: 30607: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvan-Sampilan 30608: maantien rakentamiseen. 30609: 30610: 30611: E d u s k u n n a 11 e. 30612: 30613: Pudasjärven Kouvalta on suunniteltu omistamia metsiä. Puutavaran kuljetus toi- 30614: maantien rakentaminen Kylmälän talojen mitetaan niistä vaikeakulkuisia uittoväyliä. 30615: kautta Taivalkosken Sampilaan. Tämän tien Mikäli mainittu maantie rakennettaisiin, voi- 30616: rakentamisella saataisiin suora yhteys Pudas- taisiin myös puutavaran kuljetus järjestää 30617: järven pohjoisosasta Taivalkosken- Posion edullisemmin. 30618: maantiehen. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 30619: Rakennettavan maantien pituus on n. 17 30620: km. Mainitulla alueella asuu useita kym- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30621: meniä perheitä. Kylmälän taloista Sampi- tulo- ja menowrvioon 10 000 000 mar- 30622: laan johtaa heikkokuntoinen kyläläisten yllä- kan määrärahan Kouvan-Sampilan 30623: pitämä tie. Se ei vastaa edes kevyelle lii- maantien rakentamiseksi Taivalkosken 30624: kenteelle asetettavia vaatimuksia. Tien vai- ja Pudasjärven k1mnissa. 30625: kutusaineessa on myös runsaasti valtion 30626: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 30627: 30628: Irma Torvi. Pentti Liedes. 30629: Yrjö Murto. Antti Kinnunen. 30630: 1555 30631: 30632: IV,so4. - Rah.al. N:o 672. 30633: 30634: 30635: 30636: 30637: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien 30638: kunnostamiseksi Pirkkiön kylästä H ellälän erottelutyö- 30639: maalle ja tien jatkamiseksi Puuluotoon. 30640: 30641: 30642: E d u s k u n n a ll e. 30643: 30644: Noin 40 vuotta sitten rakennettiin Kemin saaminen kunnollisen tieyhteyden pnrnn 30645: ja Tornion välisestä maantiestä tie Toruion- avaisi mahdollisuuksia säännölliselle linja- 30646: jokivartta pitkin aina mainitun joen suuhun autoliikenteelle Torniosta Röyttään ja Näät- 30647: asti. Koko tien pituus on 3.5 km. Tien saareen. Tämä ei hyödyttäisi ainoastaan pai- 30648: vaikutuspiirissä on huomattava asutus, ni- kallisia asukkaita, vaan myös Helläiän erot- 30649: mittäin 100 taloa ja Tornio-Muoniojoen telutyömaalla kesäisin työskenteleviä satoja 30650: uittoyhdistyksen erottelutyömaa asumuksi- uittotyöläisiä, jotka säännöllisen autoyhtey- 30651: neen ja varastoineen. Lisäksi on tien vaiku- den puuttuessa joutuvat nykyisin turvautu- 30652: tuspiirissä Tornion sementtivalimo ja hyvä maan kalliisiin vuokra-autoihin. Tien jatka- 30653: soranottopaikka, josta otetaan kesän aikana minen Helläiän erottelutyömaalta Näätsaa- 30654: päivittäin yli 100 autokuormallista soraa. ren kylän kautta Puuluotoon edistäisi myös 30655: Tie on tällä hetkellä erittäin huonokun- maidon kuljetusta, sillä maitoauto voisi 30656: toinen ja mutkainen sekä hengenvaarallinen- tehdä kierroksen Röyttä-Näätsaari-Pirkkiö. 30657: kin. Sen korjaamiseksi ja mutkien oikaise- Edellä esittämämme perusteella ehdo- 30658: miseksi on tehty suunnitelma. Tarkoituksena tamme, 30659: on myös jatkaa tietä Tornion-Röytän tie- 30660: hen, johon se tulisi yhtymään Puuluodossa että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30661: Heralan talon luona. Uutta tietä tulisi tä- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 30662: män johdosta rakennettavaksi 1.5 km. kan määrärahan Alatornion Pirkkiön 30663: Tien rakentamisella helpotettaisiin myös kylästä ns. Kirkkosillan päästä Hellä- 30664: Näätsaaren kylän asukkaiden työ- ja ansio- län erottelutyörnaalle lähtevän tien 30665: mahdollisuuksia, sillä heitä työskentelee var- kunnostamiseksi ja sen jatkamiseksi 30666: sin lukuisasti Röytässä. Näätsaaren kylän Näätsaaren kylän kautta Puuluotoon. 30667: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 30668: 30669: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. Toivo Friman. 30670: 30671: 30672: 30673: 30674: 91 E 626/55 30675: 1556 30676: 30677: IV,so5. - Rah.al. N:o 673. 30678: 30679: 30680: 30681: 30682: Väyrynen: Määrärahan osoittamisesta K uhan-Pohjaslahden 30683: maantien rakentamiseksi. 30684: 30685: 30686: E d u s k u n n a ll e. 30687: 30688: Ranuan Kuhasta Pohjaslahteen Ranuan tavallisestikin aikaa noin kolme vuorokautta. 30689: kunnassa on ollut vireillä tiehanke jo aina- Paljon kuljetaan vielä kävelemälläkin mat- 30690: kin 20 vuotta. Tie on suunniteltu kulkemaan kan ollessa 5-46 km. 30691: joko reittiä Kuha-Ylilampi-Toivakka- Kuten edelläolevasta nähdään, on tien pi- 30692: Auralampi- Kortteenperä- Rieskanniemi- kainen aikaansaaminen aivan välttämätöntä. 30693: Pohjaslahti tai toisena vaihtoehtona reittiä Sen kustannusarvio on noin 140 miljoonaa 30694: Ranua-Sääskijärvi-Toivakka-Pohjaslahti, markkaa. 30695: mikä vaihtoehto on esitetty myöhemmin. Tien Jotta tämän välttämättömän tien rakenta- 30696: pituus on 46 km kumpaakin suuntaa käyt- miseen päästäisiin vihdoinkin käsiksi, kun- 30697: täen. Tiesuunnan välittömässä läheisyydessä nioittaen ehdotan, 30698: on 80 taloutta ja niissä noin 500 henkeä ja 30699: päätepisteessä noin 100 taloutta ja 600 hen- että Edttskunta ottaisi vuoden 1956 30700: kilöä. Päätepisteestä joutuvat kuntalaiset tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar- 30701: asioimaan kirkonkylässään, pitäjän hallinnol- kan suuruisen määrärahan Kuhan- 30702: lisessa keskuksessa Rovaniemen kauppalan Pohjaslahden tien rakennustöiden 30703: kautta, jolloin matkaa tulee 160 km ja se vie aloittamiseksi. 30704: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 30705: 30706: Vilho Väyrynen. 30707: 1557 30708: 30709: IV,so6, - Rah.al. N:o 674. 30710: 30711: 30712: 30713: 30714: Pöykkö ym..: Määrärahan osoittamisesta Kuhan-Pohjaslah- 30715: den maantien parantamiseen. 30716: 30717: 30718: E d u s k u n n a 11 e. 30719: 30720: Kuhan-Pohjaslahden maantien rakenta- taavaksi. Kun ko. tieasia on nam kauan 30721: minen olisi tärkeä yhdystie Ranualta Kuu- ollut vireillä, olisi rakentamiseen jo aika 30722: samoon ja Kemijärvelle johtaville teille. Li- ryhtyä, joten ehdotamme kunnioittaen, 30723: säksi se olisi suurimerkityksellinen tien vai- 30724: kutuspiirin asukkaille ja asutuksen leviämi- että Edusk1tnta ottaisi vuoden 1956 30725: selle Ranuan kunnan pohjoisosaan. Tiesuun- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark- 30726: nasta on tehty jo vuonna 1937 tutkimus, joka kaa K uhan-Pohjaslahden maantien 30727: uusittiin v. 1954 nykyisiä vaatimuksia vas- parannustöiden aloittamista varten. 30728: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 30729: 30730: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. 30731: T. Saloranta. Einari Jaakkola. 30732: Erkki Ryömä. 30733: 1558 30734: 30735: IV,so7. - Rah.al. N:o 675. 30736: 30737: 30738: 30739: 30740: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhan-Simojärven 30741: maantien parantamiseen. 30742: 30743: 30744: E d u s k u n n a 11 e. 30745: 30746: Kuhan-Simojärven maantie on enti- vastaavanlaiseksi, etenkinsen johdosta, koska 30747: nen metsähallituksen rakentama huoltotie, tiestä on muodostunut myös huomattava 30748: joka v. 1928 on otettu maantieksi suo- kauttakulkutie, joten ehdotamme kunnioit- 30749: rittamatta mitään perusparannustöitä. Huo- taen, 30750: non kuntonsa vuoksi sillä on kelirikka- 30751: aikoina useiden viikkojen liikennekieltoja. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30752: Tien parantamisesta on tehty tutkimus ja tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 30753: suunnitelmat siitä ovat jo valmiina. Kun kan rnäärärahan Kuhan-Sirnojärven 30754: Simojärven-Mäntyjärven-Posion maantie rnaantien pa,rannustöiden aloittarnista 30755: on nyttemmin valmistunut III lk: n maan- varten. 30756: tieksi, olisi ko. tien parannus suoritettava 30757: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 30758: 30759: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. 30760: T. Saloranta. Einari Jaakkola. 30761: Erkki Ryömä. 30762: 1559 30763: 30764: IV,sos. - Rah.al. N:o 676. 30765: 30766: 30767: 30768: 30769: Väyrynen: Määrämhan osoittamisesta Simon-Ranuan maan- 30770: tien kunnostamiseen. 30771: 30772: 30773: E d u s k u n n a 11 e. 30774: 30775: Kun Simon ja Rannan tie aikanaan ra- Parannusta ei saada enää aikaan muuten 30776: kennettiin, ei siihen ole sen jälkeen ·uhrattu kuin tien nopealla peruskorjauksella. Viimeis- 30777: lainkaan varoja, joten se on tullut hyvin ten laskelmien mukaan se tulisi maksamaan 30778: huonoksi. Kelirikot ovat niin pitkiä, että tie 286 miljoonaa markkaa. Kun näin suuresta 30779: on noin kolme kuukautta joka vuosi liikenne- summasta on kysymys, pitäisi peruskorjauk- 30780: kiellossa. Sillat ovat heikkoja eikä niitä ras- sen tapahtua useitten vuosien aikana. 30781: kaimmilla autoilla voi ylittää vähentämättä Edellä olevaan viitaten ehdotan, 30782: kuormaa. Kelirikot tuottavat paikalliselle 30783: väestölle suuria taloudellisia menetyksiä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30784: koska silloin ei voida kuljettaa esim. maitoa tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mar- 30785: meijereihin, ja luonnollista on, että myös- kan suuruisen määrärahan Simon- 30786: kin puutavarakuljetukset siitä kärsivät sa- Ranuan tien kunnostamiseen. 30787: moin kuin kaikkinainen Rannalle kulkeva lii- 30788: kennekin. 30789: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 30790: 30791: Vilho Väyrynen. 30792: 1560 30793: 30794: IV,so9. - Rah.al. N:o 677. 30795: 30796: 30797: 30798: 30799: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivun-Rovanie- 30800: men maantien rakentamiseen. 30801: 30802: 30803: E d u s k u n n a 11 e. 30804: 30805: Koivun-Rovaniemen maantiesuunta Ke- seen kiireellisesti ryhdyttävä, joten ehdo- 30806: mijoen itäpuolitse tutkittiin v. 1952 ja suun- tamme kunnioittaen, 30807: nitelmasta on jo 25 km valmistunutkin. 30808: Tämä tie olisi hyödyllinen tien vaikutuspiirin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30809: asukkaille ja samalla laajentaisi asutusta Ke- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 30810: mijoen itäpuolelle. Lisäksi se olisi erittäin kan määrärahan Koivun-Rovaniemen 30811: tärkeä jo käynnissä oleville voimalaitostyö- (Kemijoen itäpuoli) maantien raken- 30812: maille. Tämän johdosta olisi sen rakentami- nustöiden aloittamista varten. 30813: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 30814: 30815: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. 30816: T. Saloranta. Einari Jaakkola. 30817: Erkki Ryömä. 30818: 1561 30819: 30820: IV,s1o. - Rah.al. N:o 678. 30821: 30822: 30823: 30824: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Aholan-Mouru- 30825: järven-Maaninkavaaran maantien rakennustöiden jat- 30826: kamiseksi. 30827: 30828: 30829: E d u s k u n n a ll e. 30830: 30831: Kysymys maantien rakentamisesta Posion välttämätöntä, että tie saadaan rakennetuksi. 30832: kunnan keskuksesta Aholasta Mourujärven Näin sitäkin suuremmalla syyllä, koska kes- 30833: kylän kautta saman kunnan Maaninkavaaran ken rakentamisen jättäminen on varojen 30834: kylään, jossa se yhtyy Sallan-Kuusamon hukkaan heittämistä. Jos tulo- ja menoarvion 30835: maantiehen, on ollut vuosikymmeniä vireillä. menojen lisäämiseen ei ole varaa, niin voi- 30836: Sen rakentamisen on valtion komiteakin jo daan siihen tarvittavat varat ottaa työttö- 30837: ennen sotia katsonut tarpeelliseksi ja edus- myysvaroiksi varatulta momentilta vähentä- 30838: kuntakin on useita eri kertoja lausunut halli- mällä sitä. 30839: tukselle toivomuksen sen rakentamiseksi. Kyseessä olevan tien valmiiksi rakentami- 30840: Työttömyysvaroilla on tietä rakennettu jo nen on siihenkin nähden kiireellinen, että 30841: vuosina 1949-1954 ja saatu siitä osa val- Posion kunnan isojako on kesken ja siinä 30842: miiksi ja muullakin osalla tehty pohjaustöitä tulee sijoitettavak<>i satoja tiluspalstoja ja 30843: ja käytetty siihen yli 130 000 000 markkaa. siirrettäväksi osa taloja uusille paikoille sekä 30844: Siitä huolimatta, että tien rakennustyöt ovat muodostettavaksi huomattava määrä uusia 30845: kesken ja että tie pitäisi saada kokonaisuu- rintamamies- ja muita tiloja, joita varten 30846: dessa liikennöitävään kuntoon, ei hallitus ole tie välttämättömästi tarvitaan. On myöskin 30847: ottanut vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesi- huomattava, että Kuusamon kuntaa varten 30848: tykseensä määrärahaa mainitun tien raken- säädetyn isojakolain, joka koskee myöskin 30849: tamiseksi. Ellei siihen oteta määrärahaa, jää Posion kuntaa, 16 §: n mukaan on tarvitta- 30850: tien rakennustyö kesken ja ne varat, mitä vat tiet rakennettava valtion toimesta ja 30851: siihen on käytetty, jäävät hyödyttömiksi ja varoilla ja että tämä tie on niitä, joka olisi 30852: tientarve tyydyttämättä. Tällainen varojen mainitun lain mukaan rakennettava. 30853: käyttö on epätarkoituksenmukaista ja myös- Ottaen vielä huomioon sen, että eduskunta 30854: kin epätaloudellista. Määrärahan ottaminen on useaan kertaan lausunut, että kesken ra- 30855: siinäkin tapauks~sa, että tietä rakennetaan kentamisen olevat tiet olisi rakennettava 30856: seuraavanakin talvena työttömyyden torju- valmiiksi, on määrärahan ottaminen tähän- 30857: miseksi varatuilla varoilla, on välttämätön, kin nähden eduskunnan aikaisemman kan- 30858: koska talvella lumen ja roudan aikana tietä nan mukainen toimenpide. 30859: ei voida rakentaa sellaiseksi, että sitä voitai- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 30860: siin kesällä liikennöidä. Jotta tie saataisiin ehdotamme, 30861: kesällä liikennöitävään kuntoon, olisi siihen 30862: otettava varsinainen määräraha, koska työt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30863: tömyysvaroja ei voida käyttää muulloin kuin tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 30864: työttömyyden aikoina ja koska työttömyyttä kan määrärahan keskeneräisenä ole- 30865: on vain talvella. van Posion kunnan Aholan-Mouru- 30866: Että ne tuhannet asukkaat pääsisivät tie- järven-Maaninkavaaran maantien ra- 30867: yhteyteen, jotka po tiesuunnalla ovat, olisi kennustöiden jatkamiseksi. 30868: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 30869: 30870: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. 30871: Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö. 30872: 1562 30873: 30874: IV,s11. __.. Rah.al. N:o 679. 30875: 30876: 30877: 30878: 30879: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra- 30880: kentamiseksi Raistakan tiestä Kurkijärven eteläpuolitse 30881: sanotun järven itäpäähän tulevaan tiehen. 30882: 30883: 30884: E d u s k u n n a ll e. 30885: 30886: Posion kunnan Raistakan tiestä, Livo- ja esteettämän liikenteen avautumiselle on enää 30887: Ylikitkajärven välistä maanselkää pitkin, on vain n. 30 km: n pituinen tien pätkä, joka 30888: rakenteilla sikäläiselle Kitkan tukinsiirtolai- olisi kiireimmiten rakennettava, sillä entisellä 30889: tokselle johtava tie. Mainittu tie olisi jatket- Rovaniemen-Kuusamon linjalla on 3 lossia, 30890: tava tukinsiirtolaitokselta Kuusamon kun- mm. Mourunsalmen lossi, jotka hidastavat lii- 30891: nassa sijaitsevaan, Kurkijärven eteläpuolitse kennettä ja pysäyttävät liikenteen kahdesti 30892: järven itäpäähän tulevaan tiehen. Näin saisi- vuodessa, monesti useiden viikkojen ajaksi. 30893: vat jo tiestä hyötyä tien varteen tulevat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 30894: n. 25 taloa ja niissä asuvat 250 henkilöä. Tie 30895: tulisi kulkemaan pääasiassa valtion metsiä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30896: joten siitä tulisi olemaan välitöntä hyötyä tulo- ja menoarvioon 5 000 000 ntar- 30897: valtioliekin noiden suurten metsäalueiden kan määrärahan rakennustöiden aloit- 30898: kantohintojen nousuna ja koska ti.e saattaisi tamiseksi Posion kunnan Raistakan 30899: huomattavat metsäalueet Iijoen vesistön vä- tiestä Livo- ja Ylikitkajär'ven välistä 30900: littömään piiriin. maanselkää pitkin Kuusamon kun- 30901: Rakenteilla on Raistakan tiestä Mäntyjär- nassa sijaitsevan Kurkijärven etelä- 30902: ven-Ranuan kautta Rovaniemelle johtava puolitse järven itäpäähän Oulun- 30903: tie, joten Rovaniemen-Kuusamon välisen Kuusamon tiestä tulevaan tiehen. 30904: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 30905: 30906: Antti Kinnunen. Yrjö Murto. 30907: Pentti Liedes. Irma Torvi. 30908: 1563 30909: 30910: IV,s12. - Rah.al. N:o 680. 30911: 30912: 30913: 30914: 30915: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Mourunsalmen ja J{il- 30916: kelönsalmen välisen tien rakentamiseen. 30917: 30918: 30919: E d u s k u n n a ll e. 30920: 30921: Kuusamon kunnan Kitkajärven luoteisran- km ja se yhdistäisi Rovaniemen-Kuusamon 30922: nalla olevalla alueella asuu n. 700 asukasta, ja Kemijärven-Kuusamon maantiet alkaen 30923: jotka ovat täysin tiettömän taipaleen takana. edellisestä Mourunsalmen lossin kohdalla ja 30924: Sulan veden aikana ja talvikelillä voidaan yhtyen jälkimmäiseen Hikkerön vaaran 30925: järveä käyttää kulkureittinä, mutta pitkinä luona, lähellä Kilkelönsalmea. 30926: kelirikon kausina ei asukkailla ole muuta Edellä esitetyn perusteella ehdot~,mme kun- 30927: mahdollisuutta kuin kantaen kuljettaa kaikki nioittaen, 30928: tarvikkeensa. Sairaustapauksissa tiettömyys 30929: saattaa muodostua kohtalokkaaksi. Kuusa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30930: mon isojaon tultua piakkoin loppuun suori- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 nwr- 30931: tetuksi merkitsisi tien rakentaminen myös kan määrärahan Posion ja Kuusamon 30932: mahdollisuutta puutavaran hankkimiseen kunnissa sijaitsevien Mourunsalmen ja 30933: tältä alueelta. Kilkelönsalmen välisen tien rakennus- 30934: N. kolme vuotta sitten on tien suunnasta töiden aloittamiseksi. 30935: suoritettu tutkimus. Tien pituus olisi n. 31 30936: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 30937: 30938: Irma Torvi. Antti Kinnunen. 30939: Pentti Liedes. H. Tauriainen. 30940: Eino Tainio. 30941: 30942: 30943: 30944: 30945: 92 E 626/55 30946: 1564 30947: 30948: IV,s13, - Rah.al. N:o 681. 30949: 30950: 30951: 30952: 30953: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 30954: seksi Ylikitkajärven luoteispuolitse Posion-Kuusamon 30955: tiestä Kemijärven-Kuusamon maantiehen. 30956: 30957: 30958: E d u s k u n n a 11 e. 30959: 30960: Kysymys maantien rakentamisesta Po- on yli 1 000 asukasta ja kolme kansakoulua 30961: sion-Kuusamon ja Kemijärven-Kuusamon ja sinne on maanhankintalain perusteella 30962: maanteiden välille Ylikitkajärven luoteis- muodostettu rintamamiestilojakin ja voidaan 30963: puolta on ollut kauan vireillä ei ainoastaan asuttaa lisää, on selvää, että tien rakenta- 30964: mainitun kahden pitkän tien yhdistämiseksi, minen on todellisen tarpeen vaatima, eikä 30965: vaan myöskin niiden Kuusamon ja Posion sen rakentamista enää pitäisi siirtää vuo- 30966: kuntiin kuuluvien yli 1 000 asukkaan tien- desta toiseen, koska se estää siellä asuvan 30967: tarpeen tyydyttämiseksi, jotka asuvat tiettö- väestön toimeentulomahdollisuuksien parane- 30968: mällä alueella mainitun Kitkajärven luoteis- misen ja tuottaa heille monessa eri muodossa 30969: puolella. Mainittu yhdystie, jonka pituus voittamattomia vaikeuksia sekä aiheuttaa 30970: tulisi olemaan noin 30 km, alkaisi Posion- mainituille kunnille ja valtiolle suuria kou- 30971: Kuusamon maantiestä sanotulla tiellä olevan lulaisten majoitus- ja kuljetusmenoja ja 30972: Mourunsalmen lossipaikan pohjoispuolelta ja estää kelirikkojen aikana lasten koulunkäyn- 30973: kulkisi Posion kuntaan kuuluvan Ylikitkan nin pitkiksi ajoiksi kokonaan. 30974: ja Tolvan kylien sekä Kuusamon kuntaan Kyseessä olevan tien pikaista rakentamista 30975: kuuluvien Kivilahden ja Alakitkan kylien edellyttää myöskin se, että ne kansalaiset, 30976: kautta sekä päättyisi Kemijärven-Kuusa- jotka asuvat tiettömällä alueella, maksavat 30977: mon maantiehen Kilkilösalmen länsipuolella. välittömät verot samojen perusteiden mu- 30978: Mainitun maantien rakentamisen on myös- kaan kuin nekin, jotka asuvat valtion raken- 30979: kin eduskunta katsonut niin tarpeelliseksi, tamien maanteiden ja rautateiden varsilla 30980: että jo vuoden 1949 valtiopäivillä (14. 10. ja sen lisäksi vielä mm. liikevaihtoveronkin 30981: 1949) on kehoittanut hallitusta pikaisesti korkeista kuljetuskustannuksista. 30982: tutkituttamaan tiesuunnan, joka tutkiminen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 30983: on myöskin suoritettu. ehdotamme, 30984: Kun Kuusamon ja Posion kuntain isojako 30985: on nyt päättymäisillään ja po. tie olisi pitä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 30986: nyt rakentaa 27 päivänä tammikuuta 1950 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 30987: annetun Kuusamon isojwkolain (43/50) kan suuruisen määrärahan maantien 30988: 16 § :n mukaan, joka laki koskee myöskin rakentamiseksi Ylikitkajärven luoteis- 30989: Kuusamon kunnasta erotettua Posion kun- puolta Posion-Kuusamon maantiestä 30990: taa, valtion varoilla ja toimesta, ja kun mai- Kemijärven-Kuusamon maantiehen. 30991: nitulla tiesuunnalla tiettömässä erämaassa 30992: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 30993: 30994: M. 0. Lahtela. Esa Koivusilta. Eino Rytinki. 30995: Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö. Niilo Ryhtä. 30996: Vilho Väyrynen. 30997: 1565 30998: 30999: IV,s14, - Rah.al. N:o 682. 31000: 31001: 31002: 31003: 31004: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Raanujärven- 31005: Pellon maantien parantamiseksi. 31006: 31007: 31008: E d u s k u n n a 11 e. 31009: 31010: Raanujärven-Pellon välinen tie on tärkeä useita viikkoja. Kun tien merkitys on hyvin 31011: yhdysväylä Tornionjokilaakson ja läänin tärkeä, olisi sen parannustyöhön kiireellisesti 31012: hallintokeskuksen Rovaniemen välillä. Ny- ryhdyttävä, joten ehdotamme kunnioittaen, 31013: kyisellään ei tie heikon rakenteensa ja huo- 31014: nojen siltojensa vuoksi pysty tyydyttämään että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31015: liikennettä ja on sen kunnossapito vaikeata tulo- ja menoarvioon 30 miljoonaa 31016: ja suhteettoman kallista. Lisäksi liikenne markkaa Raanujärven-Pellon maan- 31017: sillä kelirikkojen aikana on pysähdyksissä tien parannustyötä varten. 31018: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 31019: 31020: Vilho Väyrynen. Markus Niskala. 31021: 1566 31022: 31023: IV,sla. - Rah.al. N:o 683. 31024: 31025: 31026: 31027: 31028: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimit- 31029: tamiseksi tien rakentamista varten Hannunrannasta Kou- 31030: tukseen. 31031: 31032: 31033: E d u s k u n n a ll e. 31034: 31035: Nykyisin asutuskysymyksen hoitaminen tarkoituksiin, kun vain tiekysymys hoidet- 31036: edellyttää kulkuyhteyksien järjestelyä. Kul- taisiin tarkoituksenmukaisesti. 31037: kukelpoisen tien rakentaminen suunnitellulle Niinikään metsävarat alueilla ovat huomat- 31038: ja hyväksytylle asutusalueelle on välttämä- tavat. Tien valmistuttua voitaisiin sieltä lml- 31039: tön. Senvuoksi tieverkoston suunnittelu ja jettaa kymmeniä tuhansia kuutioita pino- 31040: tutkiminen on suoritettava hyvissä ajoin tavaraa. Myöskään tukkipuita ei ole hakattu 31041: alueille, joille asukkaiksi pyrkijöitä voidaan kymmeniin vuosiin. Koutuksen asutusalueen 31042: sijoittaa. Tällaisia asutusedellytyksiä on erit- asukkaiden sekä myöskin Lankojärven- 31043: täin runsaasti, jos rakennettaisiin tie Pellon Raanujärven tien varrella asuvien matka 31044: kunnan Hannunrannan kyläryhmästä Kou- Pellon liikekeskukseen lyhenisi huomattavasti. 31045: tuksen asutusalueelle. Tielinjan varrella ole- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 31046: vista viljelyssuoalueista ovat mainittavimmat nioittaen, 31047: Peuravuoma, Hevospalonjänkä sekä Kuusi- 31048: vaaran jänkä. Myöskin Salmijokivarren maat että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31049: ovat hyvin sopivia viljelykseen, joten Pellon tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar- 31050: kunnassa löytyy vielä laajoja alueita asutus- kan mää1·ärahan H annunrannan- 31051: Koutuksen tien tutkimista varten. 31052: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 31053: 31054: Markus Niskala. Erkki Koivisto. 31055: 1567 31056: 31057: IV,s16. - Rah.al. N:o 684. 31058: 31059: 31060: 31061: 31062: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta- 31063: miseksi Rovaniemen Saaren kylästä Markkasuvantoon. 31064: 31065: 31066: E d u s k u n n a ll e. 31067: 31068: Ounasjoen itäpuolella, Markkasuvannon Ounasjoen itäpuolella on Rovaniemen maa- 31069: lossista etelään, on yhtä suuri asutus kuin laiskunnassa huomattavasti valtion metsiä. 31070: joen länsipuolellakin, mutta siellä ei ole lain- Niiden hyväksikäytön ja asuttamisen kan- 31071: kaan maantietä. ,Jos rakennettaisiin uusi tie nalta uusi tie on tarpeellinen. Tien kul- 31072: Ounasjoen itäpuolelle, Rovaniemen Saaren- kiessa nykyään vain toisella puolella Ounas- 31073: kylän ja Markkasuvannon välille, niin myös jokea on siitä asukkaille monenlaisia haittoja 31074: joen itäpuolella asuvat ihmiset pääsisivät ja vaikeuksia. Mm. kaupat ovat kaikki tien 31075: tien varteen. Tietä itäpuolelle rakennettaessa varrella ja kauppoihin toimitettavat maa- 31076: se ei tulisi kulkemaan peltojen halki. Se voi- taloustuotteet on kuljetettava suurelta osalta 31077: taisiin rakentaa suoraksi ja siis liikenteen yli virtaavan joen. Tällainen kuljettaminen 31078: vaatimuksia vastaavaksi. Siltoja tarvittaisiin tulee kalliiksi ja on lisäksi vaarallista. 31079: vähemmän ja pienempiä. Joen itäpuolella Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 31080: ovat tällä seudulla myös kaikki soranotto- 31081: paikat ja nykyisellekin tielle on sora kulje- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31082: tettava yli joen suurin kustannuksin. Itä- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 31083: puolen tie tulisi myös hiukan lyhyemmäksi. kan määrärahan maantien rakentami- 31084: Uuden tien rakentamisen avulla vapaudut- sen aloittamiseksi Rovaniemen Saa- 31085: taisiin kahdesta jo käytössä olevasta lossista, renkylästä Ounasjokivartta Markka- 31086: nim. Alajärven ja Kuoksajärven teiden los- suvantoon. 31087: seista sekä lähiaikoina rakennettavan Kätkän 31088: asutusalueen tien lossista. 31089: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 31090: 31091: Toivo Friman. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 31092: 1568 31093: 31094: IV,s11. - Rah.al. N:o 685. 31095: 31096: 31097: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien mkenta- 31098: miseksi Vian asemalta Vanttausjärven maantiehen. 31099: 31100: 31101: E d u s k u n n a ll e. 31102: 31103: Heti sen jälkeen kun Rovaniemen-Kemi- tien rakentamisesta erikoisen suuri hyöty, 31104: järven rautatie valmistui vuonna 1934, olisi koska sen vaikutuspiirissä ovat laajat val- 31105: pitänyt rakentaa noin 27 km: n pituinen yh- tion metsämaat, joista voitaisiin kaikenlai- 31106: dystie Rovaniemen-Posion maantieltä Rova- nen puutavara kuljettaa autolla mainitulle 31107: niemen kunnan Viirin kylässä mainitulla Vian rautatieasemalle tarvitsematta niitä 31108: rautatiellä olevalle Vian asemalle. Sen on ajaa noin 60 km edempänä olevalle Rova- 31109: ehdottanut rakennettavaksi valtion komitea- niemen asemalle, kuten nyt on tehtävä. Siitä 31110: kin. Kun tätä tietä ei rakennettu ja maini- olisi myöskin suuri etu rautatielle, koska 31111: tulla tiesuunnalla olevalle Vanttausjärven se saisi polttopuunsa paljon halvemmilla kus- 31112: asutusalueelle perustettiin suuri määrä asu- tannuksilla ja koska tien rakentaminen tulisi 31113: tuslain edellyttämiä viljelystiloja, rakensi huomattavasti lisäämään Vian rautatiease- 31114: maatalousministeriön asutusasiainosasto en- man liikennetulojakin. Yleiselle maantielii- 31115: nen talvisotaa Rovaniemen-Posion maan- kenteelle olisi myöskin huomattava etu po. 31116: tiestä mainittua suuntaa Vian asemaa kohti tien rakentamisesta siihen nähden, että mai- 31117: po. tietä n. 18 % km pituudelta. Rakenta- nitun rautatien pohjoispuolella olevalta Ro- 31118: matta on siis vain n. 8% km pituinen osa Vian vaniemen-Kemijärven maantieltä, johon yh- 31119: aseman puoleisesta päästä. Tämä rakentama- tyy Rovaniemen-Sodankylän maantie, on 31120: ton tieosa estää mainitun tien varressa asuvaa rakennettu Vian asemalle tulotie. Kun 31121: väestöä käyttämästä mainittua Vian rauta- Vian aseman ja Vanttausjärven välille ra- 31122: tieasemaa liikennöimiseen ja pakottaa heidät kennetaan maantie, avautuu siitä samalla 31123: liikennöimään noin 40-60 km edempänä ole- suora kulkureitti pohjoisesta Vian aseman 31124: valla rautatieasemalla. Kun edellä mainitun, kautta Rovaniemen-Posion ja Rovaniemen 31125: jo rakennetun tien varressa on yli 40 taloa -Sodankylän maanteiden välille tarvitse- 31126: ja kun Vian rautatieasemaa voisivat näiden matta kiertää Rovaniemen kauppalan kautta 31127: lisäksi käyttää lähimpänä liikennepaikkana noin 70 km pitempää tietä. 31128: kaikki ne, jotka asuvat Rovaniemen-Posion Kun kaikki edellä kerrottu voidaan saa- 31129: maantien varressa mainitun V anttausjärvelle vuttaa rakentamalla 8 % km: n pituinen 31130: rakennetun tien erkanemispaikan etelä- ja Vian asemalle johtava erikoisen tarpeellinen 31131: pohjoispuolella, on selvää, että varsin suuri tulotie, olisi se mahdollisimman pian raken- 31132: asukasmäärä estyy käyttämästä lähintä rau- nettava. 31133: tatieliikennepaikkaa niin kauan kuin 8 % Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 31134: km:n pituinen maantie on rakentamatta dotamme, 31135: Vian rautatieasemalle asti. 31136: Kun se matka, jolle olisi rakennettava pu- että Edttskunta ottaisi vuoden 1956 31137: heenaoleva maantie, on hyvää, viljelyskel- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 31138: poista metsämaata, tulee se asutetuksi heti kan suuruisen määrärahan maantien 31139: kun tie on rakennettu, koska asutettavia sa- rakentamiseksi Rovaniemen-Kemijär- 31140: notulla seudullakin on paljon. ven rautatiellä olevan Vian aseman ja 31141: Valtion metsätaloudelle on myöskin ko. V anttausjärven maantien välille. 31142: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 31143: 31144: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. 31145: Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö. 31146: 1569 31147: 31148: IV,s1s. - Rah.al. N:o 686. 31149: 31150: 31151: 31152: 31153: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Soppelan-lso- 31154: kylän kylätien parantamiseksi. 31155: 31156: 31157: E d u s k u n n a ll e. 31158: 31159: Soppelan-Isokylän välinen kylätie liittyy että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31160: Askanperän-Lehtolan maantiehen, jonka tulo- ja menoarvioon 25 miljoonaa 31161: jatkeena on Jumiskon voimalaitoksen työ- markkaa Soppelan-Isokylän kylätien 31162: maatie. Kun tiestä on muodostunut kautta- parannustyön sum·ittamista varten. 31163: kulkutie, olisi heikkorakenteinen kylätie 31164: parannettava tarkoitustaan vastaavaan kun- 31165: toon, joten ehdotamnie kunnioittaen, 31166: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 31167: 31168: Vilho Väyrynen. M. 0. Lahtela. 31169: 1570 31170: 31171: IV,s19. - Rah.al. N:o 687. 31172: 31173: 31174: 31175: 31176: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarenkylän-Jifel- 31177: tauksen maantiesuunnan tutkimiseen. 31178: 31179: 31180: E d u s k u n n a 11 e. 31181: 31182: Saarenkylän-Meltauksen maantie Ounas- nollinen tieyhteys. Tämän johdosta olisi tie- 31183: joen itäpuolitse olisi hyvin tärkeä sen vai- suunnan tutkimiseen kiireellisesti ryhdyttävä, 31184: kutuspiirin asukkaille, jotka ovat vailla kaik- joten kunnioittaen esitämme, 31185: kia tieyhteyksiä. Erittäinkin keväisin ja syk- 31186: syisin kelirikkaaikoina joutuvat he suuriin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31187: vaikeuksiin, kun ei voi Ounasjokea ylittää. tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark- 31188: Lisäksi asutus Ounasjoen itäpuolelle huo- kaa Saarenkylän-llfeltauksen maan- 31189: mattavasti laajenisi, jos sinne saataisiin kun- tiesuunnan tutkimista varten. 31190: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 31191: 31192: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. 31193: T. Saloranta. Einari Jaakkola. 31194: Erkki Ryömä. 31195: 1571 31196: 31197: IV,s2o. - Rah.al. N:o 688. 31198: 31199: 31200: 31201: 31202: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Juustovaa- 31203: ran-Taapajärven maantien rakentamiseksi. 31204: 31205: 31206: E d u s k u n n a 11 e. 31207: 31208: Kolarin kunnassa sijaitseva Juustovaaran Aivan Juustovaaran kylän läheisyyteen 31209: kylä, jonka asutus on hyvin vanha, on edel- ulottuu 3 000 ha:n suuruinen viljelyskelpoi- 31210: leen huonon tieyhteyden takana. Nykyinen nen suoalue, joka on valtion maata. pn aja~ 31211: tie on kulkukelvoton syksyisin ja keväisin, teltavissa, että tätä tullaan lähitulevaisuu- 31212: eikä sitä voida kulkea kaikin paikoin kesällä- dessa käyttämään asutustarkoituksiin. Osa 31213: kään edes polkupyörällä. suoalueesta on jo tutkittukin. Kunnollisen 31214: Tiettömyys vaikeuttaa monin tavoin kylän tieyhteyden saaminen helpottaisi myös asu- 31215: asukkaiden elämää. Lähin 'kauppa sijaitsee tuksen laajenemista. 31216: n. 10 km:n päässä olevassa Taapajärven ky- Tie, jonka punnitus ja kustannusarviolas- 31217: lässä. On selvää, että mm. rakennus- ja kelma on jo suoritettu, tulisi yhtymään 31218: maanviljelystarvikkeiden hankkiminen tulee Sieppijärven-Ruokojärven-Lohinivan tie- 31219: tavattoman kalliiksi. Kun kylästä ei saada hen Taapajärven koulun kohdalla. Tien 31220: rakennussoraa, joudutaan sekin kuljettamaan suunnan pituus on 7 km 800 m. 31221: muualta. On laskettu vaikeakulkuisen tien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 31222: aiheuttavan sen, että esim. kolme huonetta 31223: käsittävässä rakennuksessa uunien tekokus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31224: tannuk·set nousevat 30 000 markalla. Niin tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 31225: ikään peltohehtaarin kalkitus- ja peruslan- kan määrärahan Kolarin kunnassa 31226: noituskusta.nnukset kohoavat 13 000 markkaa olevan J uustovaaran-Taapajärven 31227: suuremmiksi kuin tien varressa olevilla vil- tien rakennustöiden aloittamiseksi. 31228: jelmillä. Myöskään metsissä olevalla poltto- 31229: puulla ei nykyisellään ole mitään arvoa. 31230: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 31231: 31232: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. Toivo Friman. 31233: 31234: 31235: 31236: 31237: 93 E 626/55 31238: 1572 31239: 31240: IV,s21. - Rah.al. N:o 689. 31241: 31242: 31243: 31244: 31245: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaukosen-Kal- 31246: lon kylätien parantamiseksi. 31247: 31248: 31249: E d u s k u n n a 11 e.. 31250: 31251: Kaukosen-Kallon kylätie päättyy Kola- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31252: rin-Kallon vastavalmistuneeseen maantie- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan 31253: hen. Kun tiestä näin ollen on muodostunut markan määrärahan Kaukosen-Kal- 31254: huomattava yhdystie Kittilän ja Kolarin lon kylätien parannustöiden aloitta- 31255: kuntain välille, olisi ko. kylätienkin osuus mista varten. 31256: kunnostettava liikenteen vaatimuksien mu- 31257: kaiseksi, joten ehdotamme kunnioittaen, 31258: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 31259: 31260: Vilho Väyrynen. M. 0. Lahtela. 31261: 1573 31262: 31263: IV,s22. - Rah.al. N:o 690. 31264: 31265: 31266: 31267: 31268: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta- 31269: miseksi Seipäjärveltä Riipin kylään Sodankylän kunnassa. 31270: 31271: 31272: E d u s k u n n a 11 e. 31273: 31274: Rovaniemen- Sodankylän maantien ja tion - ja myös yksityisten omistamien - 31275: Meltauksen- Sodankylän maantien välisen metsien arvo nousisi huomattavasti tien ra- 31276: alueen pohjoisosa Vaalajärven kylästä ete- kentamisen ansiosta. Kun Seipäjärveltä 31277: lään muodostaa erämaa-alueen, johon ulottuu Riipiin rakennettavan tien pituudeksi tulisi 31278: vain Rovaniemen-Sodankylän tiestä Seipä- 20-25 km, niin sen rakentamisen aiheutta- 31279: järveen rakennettu tie. Tällä alueella on mat kustannukset tulisivat olemaan suhteelli- 31280: huomattava asutus kaakosta Riipijärveen las- sen pienet tien tuottamaan hyötyyn verrat- 31281: kevan Ristonjoen varrella. Rakentamalla tie tuna. 31282: Seipäjärvestä Ristonmännikön kautta Riipin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 31283: kylään saataisiin tämä jo vanha asutus tien 31284: piiriin. Tämän tien rakentamisella olisi mer- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31285: kitystä kauttakulkuliikenteenkin kannalta, tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark- 31286: koska se yhdistäisi kaksi Sodankylän kirkon- kaa tienrakennustyön aloittamiseksi 31287: kylään johtavaa tietä. Tie tulisi palvelemaan Seipäjärven kylästä Riipin kylään 31288: asutustoimintaakin, sillä tässä erämaassa Sodankylän kunnassa. 31289: ovat suuret asuttamismahdollisuudet. Vai- 31290: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 31291: 31292: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. 31293: 1574 31294: 31295: IV,s23, - Rah.al. N:o 691. 31296: 31297: 31298: 31299: 31300: Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 31301: seksi Sodankylän kunnan Kelujärven kylästä Tanhuan- 31302: kylän kautta Savukosken kunnan Värriön kylään. 31303: 31304: 31305: E d u s k u n n a 11 e. 31306: 31307: Kysymys maantien rakentamisesta Sodan- kaan heille olisi myös rakennettava tie, on 31308: kylän ja Savukosken keskusten välille on jo kohtuutonta, ettei sen rakentamiseksi ole 31309: kauan aikaa vireillä. Kun jo ennen sotia on vielä ensi vuodenkaan tulo- ja menoarvioesi- 31310: suunnalla rakennettu maantie Sodankylän tykseen otettu määrärahaa. 31311: keskuksesta Kelujärven kylään ja Savukos- Mainitun tien rakentamista pitävät asian- 31312: ken keskuksesta Värriön kylään, olisi maini- omaisten kuntien maanlunastuslautakunnat- 31313: tun Värriön kylän ja Kelujärven kylän kin erikoisen tarpeellisena, koska siellä on 31314: maanteitten välille rakennettava yhdystie vä- harvinaisen laajoja viljelyskelpoisia soita, 31315: lillä olevan Savukosken kuntaan kuuluvan joita voitaisiin käyttää asuttamiseen, jos vain 31316: Tanhuan kylän kautta, jossa on noin 300 olisi tie. 31317: asukasta ja johon ei ole rakennettu mistään Vaitionkin metsätaloudelle olisi po. tie eri- 31318: päin kuljettavaa tietä, että tämän tiettömässä koisen tarpeellinen ja tuottaisi suuria tulok- 31319: erämaassa olevan kylän asukkaat pääsisivät sia, koska ne valtion metsämaat, joita tie 31320: tieyhteyteen ja että täten avautuisi myös hyödyttäisi, käsittävät tuhansia hehtaareja. 31321: suora tieyhteys po. keskusten välille. Kun teitä rakennetaan yksinomaan metsä- 31322: Kun jo useita vuosia sitten alettiin raken- taloudenkin vuoksi ja mainittu tie on tar- 31323: taa työttömyysvaroilla mainittua tiesuuntaa peellinen monesta muustakin syystä, olisi sen 31324: maantietä mainittujen kylien välille ja sitä valmiiksi rakentaminen kiireellisesti toteutet- 31325: rakennettiin useana talvena ja laitettiin työ- tava. Onhan epätaloudellista, että tien ra- 31326: maaparakit sekä kaadettiin ja ajettiin tiellä kentamiseen on useina vuosina käytetty val- 31327: rakennettavia siltoja ja rumpuja varten tar- tion varoja, rakennettu työmaaparakit ja 31328: vittavat puut, mutta tien rakentamistyötä ei kuljetettu silta- ja rakennuspuut ja sitten 31329: ole enää jatkettu moneen vuoteen, pilaantu- jätetään koko työ moniksi vuosiksi ja han- 31330: vat parakit ja hankitut silta- ja rumpupuut kittujen tarvikkeiden annetaan pilaantua. 31331: lahoavat suureksi vahingoksi valtiolle, jos Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 31332: tien rakennustyötä ei edes ensi vuonna jat- ehdotamme, 31333: keta, ja tiesuunnalla asuvat sadat kansalai- 31334: set joutuvat edelleen olemaan ilman tietä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31335: joka heidän taloudellisten olojensa kehittä- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 31336: miseksi ja toimeentulomahdollisuuksiensa pa- kan suuruisen määrärahan maantien 31337: rantamiseksi olisi aivan välttämätön. rakennustöiden jatkamiseksi Sodan- 31338: Kun sanotulle Tanhuankylän seudulle on kylän kunnan Kelujärven kylästä Tan- 31339: perustettu sotien jälkeen maanhankintalain huankylän kautta Savukosken kun- 31340: edellyttämiä rintamamiestiloja ja lain mu- nan Värriön kylään. 31341: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 31342: 31343: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö. 31344: 1575 31345: 31346: IV,s24. - Rah.al. N:o 692. 31347: 31348: 31349: 31350: 31351: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Javarttksen-Vuo- 31352: järven maantien rakennustöiden jatkamiseksi. 31353: 31354: 31355: E d u s k u n n a 11 e. 31356: 31357: Maantien rakentaminen Kemijärven-Pel- sen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 31358: kosenniemen maantiestä Kemijärven Java- mainitun tien rakentamiseksi. 31359: ruksen kylän kautta Sodankylän Vuojärven Vaikka jo vuonna 1942 mainitun maantien 31360: kylään, jossa se yhtyisi Rovaniemen-Sodan- rakentamishanke oli niin pitkällä, että sen 31361: kylän maantiehen, on ollut erikoisen mielen- johdosta vaadittiin tielain edellyttämä lau- 31362: kiinnon kohteena siitä lähtien kun Rovanie- sunto mm. Kemijärven kunnalta ja kunta 31363: men-Kemijärven rautatie rakennettiin. Tie lausunnossaan asettui sille kannalle, että tie 31364: olisikin pitänyt rakentaa heti rautatien val- olisi heti rakennettava, nukahti hanke kui- 31365: mistuttua, koska sen rakentamisella olisi tenkin lähes vuosikymmeneksi. Vasta talvella 31366: avattu tärkeä tulotie pitkältä Inarin-Iva- 1949-50, kun työttömyystöitä oli järjestet- 31367: lon-Sodankylän tieltä n. 40 km lähempänä tävä, alettiin sitä rakentaa J avaruksen ky- 31368: olevalle Kemijärven rautatieasemalle ja siten län puoleisesta päästä Vuojärven kylää koh- 31369: huomattavasti vähennetty kuljetuskustan- den ja suoritettiin siinä pohjaustöitä. Kun 31370: nuksia ja lisätty rautatien tuloja. Kun mai- tien rakentaminen on alettu ja se on kesken- 31371: nittua lähimmälle rautatieasemalle johtavaa eräinen, olisi se rakennettava valmiiksi, ettei- 31372: tietä ei rakennettu valtion toimesta, rakensi- vät siihen uhratut varat jäisi hyödyttömiksi, 31373: vat siitä Javaruksen ja Tohmon kylien asuk- kuten monen muun tien rakentamiseen uhra- 31374: kaat Kemijärven-Pelkosenniemen maan- tuille varoille on käynyt. 31375: tiestä alkaen noin 21 km:n pitkän kylätien Tien rakentaminen sen lisäksi, että se ly- 31376: Javaruksen kylään asti. Täältä Rovaniemen hentää matkaa Lapin tieltä lähimmälle rau- 31377: -Sodankylän maantien varressa olevaan tatieasemalle yli 40 km, on tarpeellinen sen- 31378: Vuojärven kylään on noin 26 km. Matka on kin takia, että se kulkee sellaisia valtion met- 31379: suurimmaksi osaksi sellaista valtion metsä- sämaita, joilta ei ole milloinkaan puuta 31380: maata, jossa ei ole milloinkaan puutavaraa otettu, eikä kannata ottaakaan ilman puhee- 31381: hakattu. Tämän tieosan rakennussuunni- naolevaa tietä ja että tiesuunnalla ovat laa- 31382: telma on laadittu metsähallituksen toimesta jat ja erikoisen hyvät viljelyskelpoiset alueet, 31383: jo toistakymmentä vuotta sitten ja tietä on joille maanhakijoitten asuttamista parhail- 31384: työttömyysvaroilla alettu rakentaa talvella laan suunnitellaan ja joita varten tien ra- 31385: 1949-1950 ja pohjattu sitä noin 6 km. kentaminen on myöskin välttämätön ja kii- 31386: Mainitun tien rakentamista on mm. Oulun reellinen toimenpide. 31387: lääninhallitus jo ennen lääninjakoa antamas- Tien rakennustöiden jatkaminen olisi to- 31388: saan lausunnossa pitänyt erikoisen tarpeel- teutettava siihenkin nähden heti, että val- 31389: lisena ja ehdottanut sen kiireellisesti raken- tion metsien on katsottu olevan siinä tilassa, 31390: nettavaksi. Asiaa on käsitellyt valtioneuvos- että siellä olisi hakkuut pantava heti käyn- 31391: ton marraskuun 20 päivänä 1935 Kainuun tiin sen kymmenvuotissuunnitelman mukaan, 31392: ja Perä-Pohjolan talouselämän kohottamista joka niille on laadittu. Kun on kysymys tu- 31393: varten asettama komiteakin ja huhtikuun 14 hansia hehtaareja käsittävästä valtion metsä- 31394: päivänä 1938 antamassaan mietinnössä eh- alueesta, saataisiin tien rakennuskustannuk- 31395: dottanut tien rakennettavaksi (komitean mie- set heti takaisin puun kantohinnan nousun 31396: tintö n:o 10 1938). Eduskuntakin on jo vuo- muodossa, jos tie rakennetaan ennenkuin 31397: den 1949 valtiopäivillä lausunut toivomuk- puut kaadetaan ja kallein kustannuksin kul- 31398: 1576 IV,S24. - Javaruksen-Vuojärven maantie. 31399: 31400: 31401: jetetaan pois tai ehtivät sinne kaatua tai Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 31402: lahota vahingoksi valtiolle. dotamme, 31403: Kun tie on erikoisen tarpeellinen ja se 31404: olisi pitänyt rakentaa heti Kemijärven rau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31405: tatien valmistuttua ja kun sen rakentaminen tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 31406: valtion metsätalouden ja asutuksen vuoksi on kan suuruisen määrärahan J avaruk- 31407: välttämätön ja se on keskeneräinen, on va- sen-V uojärven maantien rakennustöi- 31408: litettavaa, että ei sen valmiiksi rakentamista den jatkamiseksi. 31409: ole toteutettu. 31410: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 31411: 31412: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. 31413: Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö. 31414: 1677 31415: 31416: IV,s25. - Rah.al. N:o 693. 31417: 31418: 31419: 31420: 31421: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta- 31422: miseksi Savukosken Värriön kylästä Tanhuankylän kautta 31423: Sodankylän Kelujärvelle. 31424: 31425: 31426: E d u s k u n n a 11 e. 31427: 31428: Savukoskeen kuuluva Tanhuankylä on Tien lopullinen valmistuminen tulee suuresti 31429: vielä vailla tieyhteyksiä. Kylä, joka on van- helpottamaan tämän unohdetun kulmakun- 31430: himpia asuma-alueita Lapissa ja jossa on nan liikennetarpeita. Samalla alueen metsien 31431: huomattava asukasmäärä, sijaitsee ns. Som- arvo tulisi suuresti kohoamaan ja erityisesti 31432: pion alueella, noin 70 km:n päässä Savu- seudun laajat ja hyvät suot saataisiin tie- 31433: kosken keskuksesta pohjoiseen. Lähimmästä yhteyden avulla asutuskelpoisiksi. Läpikulku- 31434: Värriön kylästä Tanhualle on vielä 22 km tienä Sallan-Savukosken tieltä Sodankylän 31435: tietöntä taivalta. Sensijaan Sodankylän puo- -Ivalon tielle sekä edelleen Kittilään tie tu- 31436: leisesta päästä, Kelujärveltä on tien raken- lisi parantamaan suuresti kauttakulkumah- 31437: nustyö ollut käynnissä pääasiassa työttömyys- dollisuuksia. 31438: töiden varassa. Tarkoitukseen on käytetty tä- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 31439: hän mennessä noin 36 milj. markkaa. Myös- dotamme, 31440: kin Värriön Tanhuankylän väliseen tietyö- 31441: hön on eduskunta myöntänyt määrärahan, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31442: jota kuitenkaan ei liene käytetty. Vastauk- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III lu- 31443: sessaan vuoden 1955 tulo- ja menoarvioesi- vun 3 momentille 20 000 000 markan 31444: tykseen eduskunta lausui odottavansa, että määrärahan maantien rakentamiseksi 31445: tämän tietyön rakentaminen pantaisiin käyn- Savukosken kunnan Värriön kylästä 31446: tiin. Rakennustyö olisi välttämättömästi aloi- Tanhuankylän kautta Sodankylän 31447: tettava juuri Savukosken puoleiselta osalta. K elujärvelle. 31448: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 31449: 31450: Erkki Koivisto. Markus Niskala. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 31451: i578 31452: 31453: IV,s26,- Rah.al. N:o 694. 31454: 31455: 31456: 31457: 31458: Väyrynen: Määrärahan osoittamisesta Kelujärven-Tanhuan 31459: maantietyön jatkamista varten. 31460: 31461: 31462: E d u s k u n n a ll e. 31463: 31464: Kelujärven-Tanhuan maantien rakennus- rakentamista kiireellisesti jatkettava, että se 31465: työ on ollut jo v: sta 1950 asti pysähdyk- saataisiin kipeästi kaivattuun kulkukelpoi- 31466: sissä. Tiestä on 4 km valmiina ja 19 km seen kuntoon, joten ehdotan kunnioittaen, 31467: keskeneräistä. Tie olisi tärkeä vaikutuspii- 31468: rinsä asukkaille ja siitä muodostuisi huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31469: mattava kauttakulkutie, kun sitä vielä jat- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan 31470: kettaisiin Tanhuasta Värriöön ja edelleen markan määrärahan Kelujärven- 31471: Hihnavaaraan, missä se yhtyisi Savukosken Tanhuan maantietyön jatkamista va1·- 31472: -Martinkylän maantiehen. Kun työhön on ten. 31473: jo uhrattu huomattavia summia, olisi tien 31474: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 31475: 31476: Vilho Väyrynen. 31477: 1579 31478: 31479: IV,s21. - Rah.al. N:o 695. 31480: 31481: 31482: 31483: 31484: Lahtela ym.: Mäarärahan osoittamisesta Enontekiön-Lep- 31485: päjärven-Kivijärven maantiesuunnan tutkimista varten. 31486: 31487: E d u s k u n n a 11 e. 31488: 31489: Jo kauan on odotettu maantien rakenta- peellinen matkailunkin kannalta asiaa arvioi- 31490: mista Enontekiön keskuksesta Leppäjärven den ja sitä myöt~n voitaisiin kuljettaa pu,u- 31491: ja Palojärven kylien kautta Kivijärven ky- tavaraa puuttomaan Pohjois-Norjaan, mikä 31492: lään, joka on Norjan rajan läheisyydessä ja lisäisi työtilaisuuksia pohjoisimmassa Suo- 31493: jota kylää kohti Norja parhaillaan rak~ntaa messa. 31494: tieverkostostaan Kantokeinosta maantietä. Mainittakoon, että maasto on erikoisen 31495: Mainitun Enontekiön-Leppäjärven-Palo- hyvä ja että tien rakentaminen voidaan to- 31496: järven-Kivijärven maantien rakentamista, teuttaa halvoin kustannuksin. Kun työttö- 31497: jonka pituus tulisi olemaan noin 40 km, on myyttä on ollut Enontekiöllä monina vuo- 31498: Enontekiön kunta anonut. sina ja tulee olemaan edelleenkin, olisi po. 31499: Mainitun tien rakentamisen on katsonut tie saatava rakennetuksi mahdollisimman 31500: tarpeelliseksi myöskin valtioneuvoston 17 pian. Sen rakentamiseen ei kuitenkaan 31501: päivänä huhtikuuta 1935 Lapin taloudellis- päästä, ennen kuin tiensuunta on tutkittu 31502: ten olojen kehittämistä tutkimaan asettama ja kustannusarvio laadittu. Olisikin aivan 31503: komitea, ehdottanut sen rakennettavaksi ja välttämätöntä, että se tutkittaisiin viimeis- 31504: asettanut sen rakentamisen toiseen kiireelli- tään kesällä 1956, ja että tätä varten otet- 31505: syysluokkaan, jonka mukaan tie olisi pitänyt taisiin tulo- ja menoarvioon tarpeellinen 31506: rakentaa jo useita vuosia sitten. määräraha, ettei se jäisi tutkimatta, kuten 31507: Kyseessä oleva tie on tarpeellinen tiettö- on tähän asti tapahtunut. 31508: mässä erämaassa asuvan väestön tieyhteyteen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 31509: pääsemiseksi ja taloudellisten olojensa kehit- dotamme, 31510: tämiseksi sekä toimeentulomahdollisuuksiensa 31511: parantamiseksi. Mainittakoon, että Palojär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31512: ven kylään, johon on matkaa Enontekiön tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 31513: kirkolta noin 30 km, on kunta rakennuttanut suuruisen määrärahan maantiesuun- 31514: kansakoulun. nan tutkimiseksi ja kustannusarvion 31515: Kun Norja rakentaa parhaillaan tietä tekemiseksi maantien rakentamista 31516: omasta tieverkostostaan valtakunnan rajalle varten Enontekiön kunnan keskuk- 31517: Kivijärven kylän lähelle, avautuisi, jos sesta Leppäjärven ja Palojärven ky- 31518: Suomi rakentaisi po. tien, tieyhteys aina lien kautta J(ivijärven kylään. 31519: Norjan rannikolle. Tie olisi erikoisen tar- 31520: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 31521: 31522: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. 31523: Eino Rytinki. Kalle Kämäräinen. 31524: 31525: 31526: 31527: 31528: 94 E 626/55 31529: 1580 31530: 31531: IV,s2s. - Rah.al. N:o 696. 31532: 31533: 31534: 31535: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta- 31536: miseksi Ivalosta Inarinjärven rantaan Koppelon kylään. 31537: 31538: 31539: E d u s k u n n a ll e. 31540: 31541: Kysymys maantien rakentamisesta Inarin taa Ivalossa myytäviä ja sieltä ostettavia 31542: keskuksesta, Ivalosta Inarinjärven rantaan tavaroita. 31543: Koppelon kylään, joka matka on noin 12 Kun kaiken edellä esitetyn lisäksi Inarin- 31544: km, on ollut jo kauan aikaa vireillä, mutta järven ympärillä ovat laajat valtion metsä- 31545: tietä -ei ole vieläkään rakennettu, vai'kka se maa-alueet, on tien rakentaminen niidenkin 31546: olisi pitänyt rakentaa jo kauan sitten. Kop- vuoksi erikoisen tarpeellinen, koska se vä- 31547: pelon kylä on Inarin suurimpia ja se laa- hentää niiden hoito- ja kuljetuskustannuksia. 31548: jenee nopeasti. Siellä asuu nyt jo noin 300 Tämänkin vuoksi, kun sielläkin nyt on puu- 31549: henkilöä ja siellä on myös kansakoulu, ja tavaran menekkimahdollisuuksia ja miltei 31550: tiensuunnalla, Ivalon ja Koppelon välillä, kaikki metsät ovat valtion, olisi valtion etu- 31551: asuu yli 300 asukasta, joilla myöskään ei jen mukaista., että po. ti·e rakennetaan mah- 31552: ole minkäänlaista tietä. dollisimman pian. 31553: Inarinjärvi on huomattava kalastuspaikka, Kyseessä olevan maantien on valtioneuvos- 31554: josta pyydetään kalaa ympäri vuotta ja toi- ton yli 20 vuotta sitten Lapin taloudellisten 31555: mitetaan sitä Inarin keskukseen, Ivaloon ja olojen kehittämistä tutkimaan asettama komi- 31556: sieltä edelleen maanteitse aina Rovaniemelle tea ehdottanut rakennettavaksi sekä asettanut 31557: asti. Kun ei ole maantietä, on kala kulje- sen rakentamisen vuonna 1938 antamassaan 31558: tettava Inarinjärven rannasta Ivaloon kesän mietinnössä ensimmäiseen kiireellisyysluok- 31559: aikana virtaavaa ja vaikeasti kuljettavaa kaan siinä ehdotuksessa, jonka se esitti La- 31560: Ivalonjokea ylös tai kannettava maitse. Ke- pin teiden rakentamiseksi ensimmäisen 10 31561: väällä ennen kesän ja syksyllä ennen talven vuoden kuluessa. Tämänkin ehdotuksen mu- 31562: tuloa ei voida käyttää tätä vaikeasti kuljet- kaan po. tie olisi pitänyt rakentaa jo toista- 31563: tavaa jokea kalan eikä minkään muunkaan kymmentä vuotta sitten. 31564: kuljetukseen ja Koppelon kylän ja Ivalon Eduskuntakin on käsitellyt asiaa ja 31565: välisen alueen väestö joutuu suorittamaan lausunut toivomuksen, että tie rakennettai- 31566: kaiken kuljetuksen kantaen, mistä seuraa siin, ja sen rakentamista on anonut myöskin 31567: suuri ajan hukka ja elinkustannusten lisään- Inarin kunta. Tien rakentamissuunnitelma 31568: tyminen. on jo useita vuosia sitten tehty. 31569: Kun lisäksi Inarinjärven länsi- ja poh- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 31570: joispuolella alueella, jonne ei ole mistään dotamme, 31571: päin maantietä, asuu paljon Inarin 'kunta- 31572: laisia ja heidän, päästäkseen Ivaloon, on ke- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31573: sän aikana kuljettava veneillä yli Inarinjär- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan 31574: ven, olisi puheena oleva maantie heillekin markan määrärahan maantien raken- 31575: erikoisen tarpeellinen, että he pääsisivät tamiseksi Inarin kunnan keskuksesta 31576: edes tuon 12 km: n matkan autolla Ivaloon Ivalosta Inarinjärven rantaan Kop- 31577: ja sieltä Inarinjärven rantaan tarvitsematta pelon kylään. 31578: kävellä mainittua matkaa ja kantaen kuljet- 31579: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta. 1955. 31580: 31581: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. 31582: Niilo Ryhtä.. J. F. Pöykkö. 31583: 1581 31584: 31585: IV,s29, - Rah.al. N:o 697. 31586: 31587: 31588: 31589: 31590: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtaniemen- 31591: valtakunnan rajan-N orjan maantien rakentamiseksi. 31592: 31593: 31594: E d u s k u n n a ll e. 31595: 31596: Virtaniemen-valtakunnan rajan-Norjan mioon ko. tien tärkeän merkituksen, olisi 31597: tien rakentamiseksi Inarinjärven koillispuo- sen rakentamiseen kiireellisesti ryhdyttävä, 31598: litse tiesuunnan tutkimus on jo suoritettu, joten ehdotamme kunnioittaen, 31599: ja se yhtyy norjalaisten tutkimaan suun- 31600: taan, joka päättyy Kirkkoniemeen johta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31601: vaan maantiehen. Tiellä tulee olemaan hy- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan 31602: vin huomattava merkitys Inarinjärven ympä- markan määrärahan Virtaniemen- 31603: ristön metsäteollisuus- ja Nangunvuonoon valtakunnan rajan-N orjan tien ra- 31604: suunnitellun massatehtaan ja sahalaitoksen kentamisen aloittamista varten. 31605: tuotteiden kuljetuksissa. Kun ottaa huo- 31606: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 31607: 31608: Vilho Väyrynen. M. 0. Lahtela. 31609: 1582 31610: 31611: IV,s3o.- Rah.al. N:o 698. 31612: 31613: 31614: 31615: 31616: Tiekso-lsaksson ym. : Määrärahan osoittamisesta maantien 31617: rakentamiseksi Kaamasen kylästä Sevettijärvelle. 31618: 31619: 31620: E d u s k u n n a ll e. 31621: 31622: Valtion toimesta asutettiin Inarin Sevetti- veneellä kulkea osa matkaa, mutta tällöinkin 31623: järvelle v. 1949 360 kolttalappalaista. Täällä jää maamatkaa vielä 50 km. Useita kertoja 31624: he ovat asutuskeskuksista etäällä, tieyhteyttä on sairaat jouduttu kuljettamaan lentoteitse 31625: vailla joutuneet erittäin vaikeaan asemaan. Inarin sairaalaan, jolloin kuljetuskustannuk- 31626: Heidän taloudellisista vaikeuksistaan on set nousevat luonnollisesti sangen korkeiksi. 31627: havainnollisena osoituksena se, että osan Sevettijärvelle asutettujen kohtalappalais- 31628: alkuperäisistä asukkaista on täytynyt siirtyä ten aseman parantamiseksi olisi välttämä- 31629: etsimään toimeentuloa muualta. töntä n. 100 km pitkän tien rakentaminen 31630: Sevettijärvellä vielä olevien perheiden toi- Kaamasesta Sevettijärvelle. Tämän tien ra- 31631: meentulo on äärimmäisen niukka. Vain har- kentamisen kautta myös Räkkijärvi, joka 31632: voilla perheillä on niin paljon poroja, että niin ikään on asutettu valtion toimesta, tulisi 31633: he saavat elantonsa niistä. Viime vuosien tieyhteyden piiriin. Rakennustöiden aloitta- 31634: aikana ei kalastuskaan ole sanottavasti hel- minen toisi ansiomahdollisuuksia, joten se 31635: pottanut asukkaiden vaikeaa elämää. Jär- helpottaisi välittömästi asukkaiden tukalaa 31636: vessä on ollut ajoittain niin vähän kalaa, taloudellista asemaa. 31637: ettei se ole riittänyt edes omaan tarpeeseen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 31638: ja taloudellista ahdinkoa on lisännyt useina 31639: vuosina vallinnut vaikea työttömyyskin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31640: Tien puuttuessa tulee tarvikkeiden kulje- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 31641: tus Inarista Sevettijärvelle huomattavan kan määrärahan maantien rakennus- 31642: kalliiksi. Rahtikustannukset nousevat 25- töiden aloittamiseksi Inarin kunnassa 31643: 60 markkaan kiloa kohden. Kesän aikana on Kaamasen kylästä Sevettijärvelle. 31644: voitu valtion toimesta järjestetyllä moottori- 31645: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 31646: 31647: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. Toivo Friman. 31648: 1583 31649: 31650: IV,s31. - Rah.al. N:o 699. 31651: 31652: 31653: 31654: 31655: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Ivalon-Koppelon 31656: maantien rakentamiseen. 31657: 31658: 31659: E d u s k u n n a 11 e. 31660: 31661: Ivalon-Koppelon maantien rakentaminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31662: olisi hyvin tärkeä Koppelon kylän ja tien tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark- 31663: vaikutuspiirin asukkaille, erittäinkin keliri- kaa Ivalon-Koppelon maantien ra- 31664: kon aikana, jolloin ei voi vesitietäkään hy- kennustöiden aloittamista varten. 31665: väksi käyttää. Esitämme tämän johdosta 31666: kunnioittaen, 31667: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 31668: 31669: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. 31670: T. Saloranta. Einari Jaakkola. 31671: Erkki Ryömä. 31672: 1584 31673: 31674: IV,ss2. - Rah.al. N:o 700. 31675: 31676: 31677: 31678: 31679: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien t·akentami- 31680: seksi Inarin kunnassa Ivalosta Koppeloon. 31681: 31682: 31683: E d u s k u n n a 11 e. 31684: 31685: Maantien rakentaminen Inarin Ivalon ky- kylässä, joutuvat asukkaat, varsinkin keli- 31686: lästä Koppelon kylään on ollut suunnittelun rikkoaikoina, usein voittamattomiin vaikeuk- 31687: alaisena jo yli 30 vuotta. Vuonna 1938 isos- siin. 31688: sajaossa erotettiin sitä varten tarvittava tien- Taloudellisestikin tien puute tuottaa asuk- 31689: pohja ja varattiin soranottopaikat. Niinikään kaille ja yleisestikin suurta haittaa. Sen vai- 31690: on tien rakentamiseksi valmistettu tarpeelli- kutuspiirissä asuvilla olisi mahdollisuuksia 31691: nen suunnitelma kustannusarvioineen. Kaikki kehittää karjatalouksiaan, jos tuotteet saa- 31692: asianomaiset virastot ovat myös pitäneet tien taisiin viedyksi kulutuskeskukseen Ivaloon. 31693: rakentamista tarpeellisena. Tie avaisi myös mahdollisuudet sen vaikutus- 31694: Koppelon kylä, johon Ivalosta on matkaa piirissä olevien metsien käytölle, samoin se 31695: 10 300 m, onkin Inarin suurin, asukasluvun edistäisi kalatalouden harjoittamista. 31696: noustessa yli 700. Lisäksi suunnitellun tien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 31697: vaikutuspiirissä asuu useita satoja Inarin 31698: asukkaita. Kaikkien on tien puutteen vuoksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31699: kuljetettava kulutus- ym. taloudessaan tarvit- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 31700: semat tarvikkeet kesäisin veneillä Ivalojokea kan määrärahan Inarin kunnan Iva- 31701: pitkin. Syksyisin ja keväisin kuljettaminen lon ja Kappelon kylien välisen maan- 31702: on kokonaan mahdotonta. Kun lääkäri, sai- tien rakennustöiden aloittamiseksi. 31703: raala, synnytyslaitos ja apteekKi ovat Ivalon 31704: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 31705: 31706: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 31707: 1585 31708: 31709: IV,sss. - Rah.al. N:o 701. 31710: 31711: 31712: 31713: 31714: Väyrynen: Määrärahan osoittamisesta Syysjärven-Utsjoen 31715: maantietyön jatkamista varten. 31716: 31717: 31718: E d u s k u n n a 11 e. 31719: 31720: Syysjärven-Utsjoen maantie muodostaisi talvisaikana soveltuvat suoritettavaksi etu- 31721: valmiiksi rakennettuna Lapin huomatuim- paassa vain pengerrystyöt, olisi työhön saa- 31722: man matkailutien luonnonkauniiden nähtä- tava vuosittain myös vakinaisia määrärahoja 31723: vyyksiensä vuoksi, ja tulevaisuudessa jat- niitä töitä varten, jotka on sulan maan ai- 31724: kettuna Nuorgamiin saakka se liittyisi Nor- kana edullisempi suorittaa. Tämän johdosta 31725: jan tieverkostoon. Tiellä olisi muutenkin tär- ehdotan kunnioittaen, 31726: keä merkitys sen vaikutuspiirin asukkaille, 31727: jotka nykyisin ovat vain kesäisin epävarman että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31728: ja lyhytaikaisen vesitien varassa. Tietä on tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa 31729: rakennettu työttömyystöinä Mieraslompoloon markkaa Syysjärven-Utsjoen maan- 31730: saakka autoilla liikennöitävään kuntoon. Kun tietyön jatkamista varten. 31731: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 31732: 31733: Vilho Väyrynen. 31734: 1586 31735: 31736: IV,s34. - Rah.al. N:o 702. 31737: 31738: 31739: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 31740: seksi Inarin Syysjärveltä Utsjoen kirkonkylän kautta 31741: Utsjokisuulle. 31742: 31743: E d u s k u n n a ll e. 31744: Utsjoen kunta on maassamme ainoa, jonka joen kirkolle, niin rakentamalla Syysjärven- 31745: keskukseen ei ole mistään päin maantietä. Utsjoen maantie poistuisivat kaikki kalliit 31746: Kun sinne vihdoin on alettu rakentaa tietä kuljetuskustannukset, jotka nyt on makset- 31747: Inarin Syysjärvelle rakennetun tien jatkona, tava Karigasniemen-Utsjoen välillä Teno- 31748: olisi se rakennettava valmiiksi keskeytymättä jokea ja lisäksi vielä ne, mitä kuljetukset 31749: ja otettava sitä varten tarvittava määräraha virtavaa ja koskista Utsjokea ylös maksavat. 31750: tulo- ja menoarvioon, ettei tien rakentaminen Rakentamalla maantie Inarista Syysjär- 31751: jäisi riippuvaksi työttömyydestä. velle rakennetun maantien jatkona Utsjoen 31752: Maantien rakentamista Syysjärvelle raken- kirkonkylään ja siitä Utsjokisuulle edistet- 31753: netun tien jatkona Utsjoen kirkonkylään ja täisiin ja helpotettaisiin suuressa määrässä 31754: siitä Utsjokisuulle on Lapin taloudellisten sitä nyt jo harvinaisen vilkasta matkailu- 31755: olojen kehittämistä tutkimaan asetettu valtion liikennettä, joka on suuntautunut Utsjoelle 31756: komiteakin pitänyt tarpeellisena ja ehdotta- ja sen kautta Norjaan ja päin vastoin. Voi- 31757: nut sen rakennettavaksi ensimmäisessä kii- daan olla varmoja, että niin pian kuin 31758: reellisyysluokassa, kuten näkyy komitean maamme rakentaa tien Utsjoelle, on Norja 31759: mietinnöstä (n:o 8/1938). Tämän mukaan valmis rakentamaan tien omasta tieverkos- 31760: po. tie olisi pitänyt rakentaa, samoin kuin tostaan Tenojokivartta ylös. Näin voidaan 31761: kaikki muutkin komitean mietinnössä ehdo- yhdistää tätäkin reittiä maamme tieverkosto 31762: tetut tiet, jo lähes 10 v. sitten, ja kaiken to- naapurivaltakunnan tieverkostoon sekä saada 31763: dennäköisyyden mukaan se olisi jo rakennet- siitä ensiluokkainen matkailureitti, joka var- 31764: tukin, ellei maamme olisi joutunut sotaan. maankin johtaa matkailuakin maahamme 31765: Kun ei Utsjoen keskukseen ole maantietä, entistä suuremmassa määrässä. Jo yksin 31766: johtuu siitä, että kesän aikana on sinne kulje- matkailuliikenteenkin kannalta asiaa ajatel- 31767: tettava kaikki tarvikkeet Inarista maanteitse len kannattaa tie mahdollisimman pian ra- 31768: Norjan rajalla Tenojoen rannalla olevaan kentaa, vaikkei Utsjoen kuntaa asukkaineen 31769: Karigasniemeen ja sieltä virtavaa ja kos- olisikaan. 31770: kista Tenojokea alas n. 100 km Utsjoen suu- Sen jälkeen kun tämä tie tulisi yhdistetyksi 31771: hun ja siitä Utsjokea ylös noin 6 km Utsjoen Norjan tieverkostoon, voitaisiin sitä pitkin 31772: kirkolle ja edelleen Utsjoen varressa ylem- kuljettaa Inarinjärven vesistöalueen huomat- 31773: pänä kirkonkylää asuville niin pitkälle kuin tavan suurelta metsäalueelta kaikenlaista 31774: asukkaita on. Tavarain kuljetuskustannukset puutavaraa Pohjois-Norjaan jalostettuna ja 31775: veneillä Karigasniemestä jo Utsjoen suuhun saada siten nyt miltei arvottomat metsä- 31776: maksavat kesän aikana 9-12 mk kilolta riip- alueet tuloa tuottaviksi hyödykkeiksi. 31777: puen tavaran laadusta. Matkustajain kulje- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 31778: tusmaksut ovat 1 500-2 000 mk henkilöltä, ehdotamme, 31779: jos on koko venelasti kuljetettavana, tai jos 31780: on vain 1 henkilö, on maksu 6 000-8 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31781: markkaa. tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 31782: Kun maantiematka Inarista Karigasnie- kan suuruisen määrärahan maantien 31783: meen on suunnilleen saman pituinen kuin t•akentamiseksi Inarin Syysjärveltä 31784: kyseessä oleva maantiesuunta Inarista Uts- Utsjoen kirkonkylän kautta Utsjoki- 31785: suulle. 31786: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 31787: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. 31788: Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö. 31789: 1587 31790: 31791: IV,s35. - Rah.al. N:o 703. 31792: 31793: 31794: 31795: 31796: A. Kinnunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus- 31797: tuksiksi maanviljelijäin uudisraivauksiin, metsän- ja maan- 31798: parannustöihin. 31799: 31800: 31801: Eduskunnalle. 31802: 31803: Maamme maataloudenharjoittajien suurim- taisiin raivaustoimintaa tehostaa ja huomat- 31804: pana haittana on tilojen pienuus, joten maa- tava määrä maataloudenharjoittajia saiSI 31805: taloudenharjoittajien toimeentulo riippuu siitä tuloja ja siten mahdollisuuden työsken- 31806: suurelta osalta ansiotuloista. Ansiotöitä ei nellä kotonaan, samalla kun se lisäisi tilan 31807: kuitenkaan ole riittävästi siitä huolimatta, tuottavuutta, parantaisi maataloudenharjoit- 31808: vaikka työttömyystöitä onkin jossain määrin tajain toimeentulomahdollisuuksia ja vähen- 31809: järjestetty, sillä työttömyysohjeiden mukaan täisi ansiotulojen tarvetta. 31810: eivät kaikki maataloudenharjoittajat pääse Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 31811: edes työttömyyskortistoihin, eivätkä kaikki eduskunnan päätettäväksi, 31812: nekään, jotka kortistoihin hyväksytään, voi 31813: lähteä töihin toiselle paikkakunnalle. Työttö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 31814: myystöiden järjestelyssä olisi päästävä sii- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20 Pl. 31815: hen, että kaikki, joilla olisi mahdollisuuksia IV luvun 1 momentille 200 000 000 31816: uudisraivauksiin, maan- ja metsänparannuk- markkaa käytettäväksi avustuksina an- 31817: sien suorittamiseen, voisivat saada työttö- sioita tarvitsevien maanm"ljelijäin 31818: myysvaroista mainittuihin raivauksiin ja pa- uudisraivauksiin, metsän- ja maanpa- 31819: rannuksiin voimassa olevien palkkioitten rannustöihin valtioneuvoston lähem- 31820: lisäksi avustusta, jotka yhdessä peittäisivät min määräämällä tavalla. 31821: 75% todellisista kustannuksista. Näin voi- 31822: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 31823: 31824: Antti Kinnunen. Niilo Nieminen. Irma Torvi. 31825: Pentti Liedes. Martti Leskinen. Pertti Rapio. 31826: Yrjö Murto. H. Tauriainen. Eino Tainio. 31827: 31828: 31829: 31830: 31831: 95 E 626/55 31832: VALTIOPÄIVÄT 31833: 1955 31834: 31835: LIITTEET 31836: I 31837: 31838: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ MAATALOUS- 31839: TUOTANNON KANNATTAVUUDEN TURVAAMISTA, HUONEEN- 31840: VUOKRIEN SÄÄNNÖSTELYÄ JA TYOTTOMYYSTOIDEN 31841: JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVIA LAKIALOITTEITA 31842: 31843: 31844: 31845: 31846: HELSINKI 1956 31847: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 31848: 1691 31849: 31850: I,12. - Lak.al. N:o 101. 31851: 31852: 31853: Kosola ym.: Ehdotus laiksi maataloustuotannon kannatta- 31854: vuuden turvaamisesta. 31855: 31856: 31857: E d u s k u n n a ll e. 31858: 31859: Hallituksen antamassa esityksessä n:o 102 Koska maatalouden kannattavuuden turvaa- 31860: laiksi talouselämää koskevista valtioneuvos- miseen olisi lähinnä päästävä tuotantokus- 31861: ton valtuuksista ehdotetaan talouselämän tannusten alentamisen tietä, olisi maatalou- 31862: säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa den hintajärjestelmän oltava sellainen, että 31863: annetun lain suomia valtuuksia jatkettavaksi maataloudesta tuotantokustannusten alenemi- 31864: mm. maataloustuotteiden hintojen määrää- sen muodossa saatu rationalisointihyöty jäisi 31865: misen osalta. Kun tästä annetut valtioneu- maataloudelle kaventamaan sitä tulotasojen 31866: voston päätökset, jotka nojautuvat vuosittain erotusta, joka varsinkin vuosien 1949-51 31867: uusittuun hallitukselle laajat oikeudet anta- aikaisen hinta- ja palkkakehityksen aikana 31868: vaan yleisvaltuuslakiin, voidaan eduskuntaa on yhä entisestään suurentunut. 31869: kuulematta kumota milloin tahansa ja ot- Koska mielestämme maatalouden hintojen 31870: taen huomioon maatalouden pitkäjännittei- määräämisessä ei voida siirtyä mahdollisesti 31871: syyden, on lakisääteistä järjestelyä maata- suuria muutoksia vaativaan uuteen järjestel- 31872: loustuotteiden hintojen määräämiseksi pidet- mään, on edelleen noudatettava pääperiaat- 31873: tävä valtioneuvoston päätöstä iarkoituksen- teessa marraskuussa 1952 annettua päätöstä. 31874: mukaisempana. Maatalouden ja koko talous- Laskelmaa on kuitenkin muutettava siten, 31875: elämän vakaantumisen kannalta on välttä- että maatalouden kustannuksissa otetaan 31876: mätöntä, että maataloustuotteiden hinnat huomioon myös viljelijäperheen työ. Kun 31877: määrätään etukäteen sovitun järjestelmän talouselämän indeksisidonnaisuudesta on py- 31878: mukaan ennen kylvökauden alkua. Tällai- rittävä mahdollisuuksien mukaan irti ja kun 31879: nen järjestelmä on meillä kuten naapuri- yleinen ansiotaso, johon maataloustuloa on 31880: maissakin välttämätön myöskin talouselämän verrattu, on sisällöltään epämääräinen, on 31881: kehittyessä normaalisti ja senkään takia ei paikallaan jättää se pois maataloustuotteiden 31882: maataloustuotteiden hintojen määräämistä hinnanmääräysjärjestelmästä. 31883: voida enää yhdistää poikkeusoloja varten Tavoitehintojen suhteen on vakavasti py- 31884: säädettävään taloudelliseen valtuuslakiin. rittävä siihen, että todelliset hinnat eivät 31885: Linnarauhasopimusta tehtäessä keväällä kovin paljon pääse poikkeamaan näistä, ja 31886: 1951 sovittiin, että maataloustuotteiden hin- toisaalta, että saavutettaisiin välttämätön 31887: nat tultaisiin järjestämään tuotantokustan- joustavuus, niin ettei jouduttaisi tarpeetto- 31888: nuksia vastaaviksi. Siitä ei kuitenkaan voitu masti vuorottaiseen tuontiin ja vientiin. 31889: pitää kiinni, koska se olisi estänyt syksyllä Edellä olevan perusteella esitämme kun- 31890: 1951 aikaansaadun vakauttamissopimuksen nioittaen, 31891: syntymisen. On ilmeistä, ettei myöskään nyt 31892: ole mahdollista yhdellä kertaa päästä tuotan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 31893: tokustannuksia vastaavaan hintatasoon. van lakiehdotuksen: 31894: 31895: Laki 31896: maataloustuotannon kannattavuuden turvaamisesta. 31897: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 31898: 1 §. sekä maatalousväestön aseman turvaamiseksi 31899: Maataloustulon vakauttamiseksi, maata- ryhdytään tässä laissa säädettyihin toimen- 31900: loustuotannon edistämiseksi ja ohjaamiseksi piteisiin. 31901: E 41/56 31902: 1692 1,12. - Maataloustuotannon kannattavuus. 31903: 31904: 31905: 2 §. 4 §. 31906: Maatalouden hintojen ja maatalouden hin- Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden 31907: tapoliittisten tukitoimenpiteiden perustaksi valmistelua varten asettaa valtioneuvosto 31908: otetaan maatalouden kokonaistuotto ja liike- asiantuntijatoimikunnan, jonka tehtävänä on 31909: kustannus, jotka lasketaan käsittelemällä jäljempänä 3 momentissa mainittujen toi- 31910: maataloutta yhtenä kokonaisuutena sato- menpiteiden lisäksi seurata maataloustulon 31911: vuosien 1951/52-1953/54 keskimääräisten kehitystä ja avustaa maatalousministeriötä 31912: tuote-, työ- ja tarvikemäärien sekä sato- tämän lain toteuttamiseksi tarvittavien toi- 31913: vuonna 1954/55 vallinneiden hintojen ja menpiteiden suunnittelussa. 31914: maatalouden saaman hintapoliittisen tuen Toimikuntaan kuuluu puheenjohtaja ja 31915: sekä sanottuna vuonna vallinneen kustan- kymmenen jäsentä. 31916: nustason perusteella. Toimikunta teettää ja tarkistaa 2 §: ssä 31917: Vastaava laskelma tehdään vuosittain seu- tarkoitetut laskelmat sekä laatii helmikuun 31918: raavaa satovuotta varten ja tällöin hinnoite- 28 päivään mennessä maatalousministeriölle 31919: taan perusajanjakson tuote-, työ- ja tarvike- seuraavaa satovuotta varten ehdotuksen maa- 31920: määrät kulumassa olevan satovuoden keski- taloustuotteiden hinnoiksi ja maatalouden 31921: määräisten hintojen ja palkkojen perusteella hintapoliittisiksi tukitoimenpiteiksi. Lisäksi 31922: ottaen kuitenkin huomioon hintoja sekä toimikunta tarkistaa laskelmat ja tekee ehdo- 31923: palkkoja ja muita kustannuseriä koske- tuksen heinäkuun 15 päivään mennessä 3 § : n 31924: vat jo tehdyt päätökset ja sopimukset sel- 2 momentissa mainittua tarkistusta varten 31925: laisina kuin ne tulevat vaikuttamaan seu- sekä tarpeen vaatiessa 3 § : n 3 momentissa 31926: raavan satovuoden kokonaistuottoon ja liike- mainittua tarkistusta varten. 31927: kustannukseen. 31928: 5 §. 31929: 3 §. Hallituksen on annettava eduskunnalle 31930: Valtioneuvosto määrää maatalousministe- selostus niistä toimenpiteistä, joihin tämän 31931: riön esityksestä seuraavaa satovuotta varten lain nojalla on ryhdytty. 31932: maaliskuun 31 päivään mennessä tärkeim- 31933: mille leipäviljalajeille ja karjataloustuotteille 6 §. 31934: hinnat sekä sianlihalle ja kananmunille kes- Kunnat voidaan velvoittaa huolehtimaan 31935: kimääräiset tavoitehinnat siten, että 2 § : n välittömästi viljelijöille myönnettävän hinta- 31936: 2 momentissa tarkoitettu maatalouden koko- poliittisen tuen suorittamiseen liittyvistä teh- 31937: naistuotto muuttuu yhtä paljon kuin saman tävistä. 31938: pykälän samassa momentissa tarkoitettu lii- 7 §. 31939: kekustannus on muuttunut perusajanjaksoon Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän- 31940: verrattuna. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 31941: Milloin on toimitettu vähintään 5 %:n tuksella. 31942: suuruinen maatalouspalkkojen muutos, val- 8 §. 31943: tioneuvosto ryhtyy 1 momentissa mainitusta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 31944: määräajasta riippumatta välittömästi sano- mikuuta 1956 ja on voimassa saman vuoden 31945: tussa momentissa tarkoitettuihin toimenpitei- loppuun, ja sillä kumotaan sen kanssa risti- 31946: siin. riidassa olevat säännökset. 31947: 31948: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1955. 31949: 31950: N. Kosola. Erkki Leikola. Saara Forsius. 31951: Matti Raipala. T. A. Wiherheimo. 31952: 1593 31953: 31954: I,ts ....... Lak.al. N:o 102. 31955: 31956: 31957: 31958: 31959: L. Mattila ym..: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännöste- 31960: lystä. 31961: 31962: 31963: E d u s k u n n a ll e. 31964: 31965: Hallitus on antanut eduskunnalle 18 päi- mioisi kyseisten vuokralaispiirien oikeuksien 31966: vänä marraskuuta 1955 päivätyn esityksensä turvaamisen. Vaikka tiedossamme onkin, että 31967: n: o 115 laiksi huoneenvuokrien säännöste- kiinteistönomistajien ja liikehuoneistojen 31968: lystä. Esityksensä perusteluissa hallitus se- vuokralaisten välillä on käyty alustavia neu- 31969: lostaa niitä toimenpiteitä, joita tähän men- votteluja yhteisen elimen muodostamiseksi 31970: nessä on suoritettu vuokrasäännöstelyn lie- liikehuoneistojen vuokrasuhteitten valvomi- 31971: ventämiseksi. Viime vuosina on maassamme seksi, ei ole varmuutta siitä, että tätäkään 31972: voimassa ollutta vuokrasäännöstelyä purettu tietä kaikissa tapauksissa ja kaikilla paikka- 31973: alueittain siten, että vuokrasäännöstely on kunnilla voitaisiin päästä riittävän oikeus- 31974: kokonaan lakkautettu sellaisilla paikkakun- turvan säilymiseen mainittujen vuokrasuh- 31975: nilla, joilla sen jatkamisen ei enää ole kat- teitten osalta. Mikäli suunnitellun valvonta- 31976: sottu olevan tarpeellista vuokralaisten välttä- elimen mahdollisuudet vaikuttaa mahdollisesti 31977: mättömien oikeuksien turvaamiseksi. Koke- esiintyvien kohtuuttomuuksien ehkäisemi- 31978: mukset alueittain tapahtuvasta vuokrasään- seksi rajoittuvat vain niihin tapauksiin, 31979: nöstelyn purkamisesta ovat osoittautuneet joissa molemmat osapuolet sitoutuvat tyyty- 31980: myönteisiksi, ja olisikin mielestämme vuokra- mään kyseisen elimen ratkaisuun, jää oikeus- 31981: säännöstelyn purkamista mahdollisimman no- turva saamatta niissä tapauksissa, joissa to- 31982: peassa tahdissa jatkettava juuri tätä menet- delliset väärinkäytökset tulevat kysymykseen. 31983: telytapaa noudattaen. Vuokrasäännöstelyä Kun huoneenvuokralainsäädäntömme tois- 31984: purettaessa on käsityksemme mukaan tär- taiseksi ei riittävässä määrin turvaa vuokra- 31985: keätä huomioida erilaisten vuokralaispiirien laisen kohtuullisten oikeuksien säilymistä 31986: välttämättömien oikeuksien turvaaminen si- kaikissa tapauksissa, niin kuin on ollut laita 31987: ten, että joitakin vuokralaispiirejä ei aseteta jo kymmeniä vuosia esimerkiksi Ruotsin vas- 31988: säännöstelyä purettaessa muita huonompaan taavassa lainsäädännössä, ei mielestämme ole 31989: asemaan tavalla, joka saattaisi johtaa asian- kohtuullista vaarantaa näiden piirien oikeus- 31990: omaisten kohdalla kohtuuttomuuksiin vuokran turvaa pitkäaikaisena jatkunutta säännöste- 31991: määrän tai vuokrasuhteen jatkumisen osalta. lyä purettaessa. Kun tässä yhteydessä ei ole 31992: Hallituksen esityksen 1 § : n 3 momenttiin olemassa mahdollisuuksia esittää vuokralais- 31993: on hallitus sisällyttänyt nykyisestä vuokra- ten oikeusturvan lisäämistä tarkoittavia muu- 31994: säännöstelystä poiketen säännöksen, jonka toksia vuoden 1925 huoneenvuokralakiin, olisi 31995: mukaan vuokrasäännöstely liikehuoneistojen mielestämme kuitenkin valtioneuvostolle va- 31996: osalta lopetettaisiin kokonaan lain voimaan rattava uudessa huoneenvuokrien säännöste- 31997: tullessa. lyä koskevassa laissa mahdollisuus puuttua 31998: Vaikka periaatteessa olemmekin vuokra- vuokrasuhteitten järjestelyyn, mikäli siihen 31999: säännöstelyn yleisen purkamisen kannalla jollakin paikkakunnalla ilmenisi erityistä 32000: niin pian kuin sen toteuttaminen voi tapah- välttämätöntä aihetta. Kun säännöstelyn pa- 32001: tua vuokralaisten välttämättömiä oikeuksia lauttamisen mahdollisuuden olemassa ololla 32002: vaarantamatta, emme voi olla vakuuttuneita saattaisi olla oma merkittävä vaikutuksensa 32003: siitä, että hallituksen esitykseen sisältyvä myöskin vapaaehtoista tietä tapahtuvan val- 32004: säännös liikehuoneistojen erillisestä vapautta- vonta- ja sovittelutoiminnan onnistumiselle, 32005: misesta sellaisenaan riittävässä määrin huo- olisikin mielestämme lain 1 § : n 3 moment- 32006: 1594 I,13. - Huoneenvuokrasä.äJmöstely. 32007: 32008: 32009: tiin otettava valtioneuvoston kyseisiä val- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 32010: tuuksia tarkoittava säädös. van lakiehdotuksen: 32011: Edellä olevaan viitaten esitämme kun- 32012: nioittaen, 32013: 32014: 32015: 32016: Laki 32017: huoneenvuokrien säännöstelystä. 32018: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä mää- 32019: rätyllä tavalla, säädetään: 32020: 1 §. säännöksiä, kuitenkin huomioonottaen sen, 32021: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk- että täten määräytyvää vuokraa voidaan lii- 32022: sessä.) kehuoneiston sijainti ja muut sen arvoon 32023: Liikehuoneistot ovat niin ikään vapaat liikehuoneistona vaikuttavat seikat huomioon- 32024: säännöstelystä, mutta on valtioneuvostolla ottaen kohtuullisesti korottaa. 32025: oikeus, mikäli erityiset syyt sitä jollakin (4 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 32026: paikkakunnalla vaativat, määrätä liikehuo- 32027: neistot huoneenvuokrasäännöstelyn pnr1m 2-11 §. 32028: kuuluviksi; ja on niihin nähden silloin sovel- (Kuten hallituksen esityksessä.) 32029: tuvin osin noudatettava tämän lain 4 §: n 32030: 32031: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1955. 32032: 32033: Leo 1. Mattila. Irma Karvikko. 32034: Artturi Tienari. Anni Hosia. 32035: 1595 32036: 32037: I,14. - Lak.al. N:o 103. 32038: 32039: 32040: 32041: 32042: Kleemola ym.: Ehdotus laiksi maataloustuotteiden hintojen 32043: määräämisestä. 32044: 32045: 32046: E d u s k u n n a ll e. 32047: 32048: Talouselämän säännöstelemisestä poikkeuk- päätökseen perustuvan maataloustuotteiden 32049: sellisissa oloissa annetun lain nojalla valtio- hintajärjestelmän jatkaminen näyttää epä- 32050: neuvosto antoi marraskuun 13 päivänä 1952 varmalta ja kun lakisääteinen järjestelmä on 32051: päätöksen maataloustuotteiden hintojen mää- edellä mainituista syistä muutenkin tarkoi- 32052: räämisestä. Tämän päätöksen mukainen hin- tuksenmukaisempi, olisi saatava aikaan tätä 32053: tajärjestelmä on - myöhemmin tosin jonkin koskeva laki. Tämä voisi tarpeellisen yksin- 32054: verran muutettuna - ollut siitä lähtien pe- kertaisuuden saavuttamiseksi perustua muo- 32055: rustana maataloustuotteiden hintoja määrät- dollisesti samantapaiseen menettelyyn kuin 32056: täessä. nykyinen, valtioneuvoston päätökseen perus- 32057: Tähänastisen hintajärjestelmän heikkou- tuva hintajärjestelmä. Ottamalla oman per- 32058: tena on ollut erikoisesti sen väliaikaisuus. heen työ mukaan kustannuksiin ja hinnoitte- 32059: Kun valtioneuvosto on voinut milloin ta- lemalla se palkkatyön mukaan tämä järjes- 32060: hansa muuttaa ko. päätöstä ja jopa sen ku- telmä tulisi samantapaiseksi kuin Ruotsissa 32061: motakin, ei se ole ollut omansa antamaan yli kymmenen vuotta käytännössä ollut jär- 32062: maataloustuotteiden hinnoittelulle sellaista jestelmä. Oleellisimpana erona olisi kiintei- 32063: vakavuutta, jota siinä useista syistä kaivat- den punnuksien käyttäminen siten, että maa- 32064: taisiin. Tämän johdosta on lakisääteinen, talouden ns. rationalisoimishyöty jäisi maan- 32065: joko toistaiseksi tai useaksi vuodeksi vahvis- viljelijöille. Tätä on kuitenkin pidettävä 32066: tettu hintajärjestelmä katsottu yleisesti tar- välttämättömänä toistaiseksi, kunnes maata- 32067: peelliseksi. louden kannattavuus saadaan edes likimain 32068: Hallituksen esityksessä n:o 148 laiksi tyydyttävälle tasolle. 32069: väestön toimeentuloa ja maan talouselämää Edellä olevan perusteella esitämme kun- 32070: turvaavien määräysten antamisesta eräissä nioittaen, 32071: tapauksissa on ehdotettu samoja valtuuksia 32072: maataloustuotteiden hintojen säännöstelemi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 32073: seksi kuin tähänastisessa ns. taloudellisessa van lakiehdotuksen: 32074: valtalaissa. Kun kuitenkin valtioneuvoston 32075: 32076: 32077: Laki 32078: maataloustuotteiden hintojen määräämisestä. 32079: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 32080: 32081: 1 §. 2 §. 32082: Maataloustulon vakaannuttamiseksi, maata- Maataloustuotteiden hintojen perustaksi, 32083: loustuotannon edistämiseksi ja ohjaamiseksi huomioon ottaen maatalouden hintapoliitti- 32084: sekä maatalousväestön aseman turvaamiseksi set tukitoimenpiteet, otetaan maatalouden 32085: määrätään maataloustuotteiden hinnat sato- tuoton ja kustannusten suuruus, joka laske- 32086: vuodeksi 1956/57 sen mukaan kuin tässä taan satovuosien 1951/52-1953/54 käsittä- 32087: laissa säädetään. vän perusajanjakson keskimääräisten tuote-, 32088: 1596 I,14. - Maataloustuotteiden hinnat. 32089: 32090: 32091: työ- ja tarvikemäärien sekä vuoden 1956 en- heinäkuun loppuun mennessä rukiille, veh- 32092: simmäisellä vuosineljänneksellä vallitsevan nälle, voille ja juustolle takuuhinnat sekä 32093: keskimääräisen hinta- ja kustannustason pe- sianlihalle ja kananmunille keskimääräiset 32094: rusteella. tavoitehinnat siten, että 3 §: ssä tarkoitettu 32095: Edellä tarkoitettuja laskelmia tehtäessä kä- maatalouden tuoton ja kustannusten välinen 32096: sitellään maataloutta yhtenä kokonaisuutena suhde saavutetaan. 32097: ja otetaan laskelmissa huomioon vain varsi- Milloin on tapahtunut vähintään viiJ.en 32098: nainen maatalous. Maatalouden ihmistyöme· prosentin suuruinen maatalouspalkkojen muu- 32099: nekki arvioidaan kuitenkin Etelä-Suomen tos, valtioneuvosto tarkistaa tässä pykälässä 32100: tutkimusalueen 10-25 muunnettua maata- mainitusta määräajasta riippumatta välittö- 32101: lousmaata käsittävien kirjanpitotilojen keski- mästi 1 momentin mukaan määrätyt hinnat 32102: määräisen työmenekin mukaan. Laskelmissa sekä suorittaa tarvittaessa niiden uudelleen 32103: otetaan huomioon myös viljelijäperheen suo- määräämisen. 32104: rittaman maataloustyön arvo palkkaväen 32105: työn kanssa samanarvoiseksi hinnoitettuna 5 §. 32106: sekä vieraan pääoman korot. Laskelmissa ei Tässä laissa tarkoitettu satovuosi alkaa 32107: oteta huomioon oman pääoman korkovaati- elokuun 1 päivänä ja päättyy seuraavan hei- 32108: musta eikä maatalouden suoranaisesti saamaa näkuun 31 päivänä. 32109: hintapoliittista tukea. 32110: Vastaava maatalouden tuoton ja kustan- 32111: nusten suuruutta osoittava laskelma tehdään 6 §. 32112: satovuotta 1956/57 varten hinnoittelemalla Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden 32113: perusajanjakson tuote-, työ- ja tarvikemää- valmistelua varten asettaa valtioneuvosto 32114: rät satovuoden 1955/56 arvioitujen keskimää- asiantuntijatoimikunnan, jonka tehtävänä on 32115: räisten hintojen ja palkkojen mukaan ottaen jäljempänä 3 momentissa mainittujen toi- 32116: kuitenkin huomioon hintoja sekä palkkoja menpiteiden lisäksi seurata maataloustnlon 32117: ja muita kustannuseriä koskevat jo tehdyt kehitystä ja avustaa maatalousministeriötä 32118: päätökset tai sopimukset sellaisina kuin ne tämän lain toteuttamiseksi tarvittavien toi- 32119: tulevat vaikuttamaan seuraavan satovuoden menpiteiden suunnittelussa. 32120: tuoton ja kustannusten suuruuteen. Toimikuntaan kuuluu puheenjohtaja ja 32121: kymmenen jäsentä. 32122: 3 §. Toimikunta teettää ja tarkistaa 2 ja 32123: Maatalouden kustannusten muutos perus- 3 §: ssä tarkoitetut tulolaskelmat sekä laatii 32124: ajanjaksoon verrattuna todetaan vertaamalla heinäkuun 15 päivään mennessä maatal,,us- 32125: 2 §: n 3 momentin mukaan laskettua maata- ministeriölle seuraavaa satovuotta varten eh- 32126: louden kustannusten kokonaismäärää saman dotuksen maataloustuotteiden hinnoiksi. 32127: pykälän 1 momentissa tarkoitettuun perus- 32128: kauden kustannusten kokonaismäärään. Mi- 32129: käli kustannusten markkamääräistä muutosta 7 §. 32130: osoittavalla luvulla muutettu perusajanjak- Eri tuotteiden hintojen ja kustannuserien 32131: son maatalouden tuotto poikkeaa enemmän keskinäisiin suhteisiin voidaan siinäkin ta- 32132: kuin yksi sadalta 2 § :n 3 momentissa tarkoi- pauksessa, että suoritetut laskelmat eivät 32133: tetusta maatalouden tuotosta, määrätään edellyttäisi muutoksia, tehdä sellaisia muu- 32134: 4 §: n 1 momentissa mainitut hinnat siten, toksia, jotka eivät vaikuta 3 § :ssä tarkoite- 32135: että 2 §: n 3 momentissa tarkoitettu maata- tun tuoton ja kustannusten välisen eron suu- 32136: louden tuotto muuttuu perusajanjakson tuot- ruuteen, mikäli tällaiset muutokset katsotaan 32137: toon verrattuna samalla määrällä kuin 2 §: n tuotantopoliittisesti tai muuten tarpeellisiksi. 32138: 3 momentissa tarkoitetut kustannukset ovat 32139: muuttuneet perusajanjakson kustannuksiin 32140: verrattuna. 8 §. 32141: Edellä 4 §: ssä mainituilla sianlihan ja ka- 32142: 4 §. nanmunien tavoitehinnoilla tarkoitetun hin- 32143: Valtioneuvosto maaraa maatalousministe- tatason ylläpitämiseksi on näiden tuottei- 32144: riön esityksestä satovuotta 1956/57 varten den tuontia sallittava siten, etteivät hinnat, 32145: !,14. - Kleemola. ym. 1697 32146: 32147: tavanomaiset kausivaihtelut huomioon ottaen, 9 §. 32148: kohoa minään ajankohtana enempää kuin Tarkemmat määräykset tämän lain toi- 32149: 10 sadalta, eivätkä satovuoden keskihinnat meenpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 32150: enempää kuin 5 sadalta tavoitehintojen ylä- tuksella. 32151: puolelle sekä toisaalta tuettava vientiä siten, 10 §. 32152: etteivät hinnat laske minään ajankohtana Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 32153: enempää kuin 10 sadalta eivätkä satovuoden kuuta 1956 ja on voimassa saman vuoden 32154: keskihinnat enempää kuin 5 sadalta tavoite- loppuun ja sillä kumotaan sen kanssa risti- 32155: hintojen alapuolelle. riidassa olevat säännökset. 32156: 32157: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1!:155. 32158: 32159: Kauno Kleemola. Esa Koivusilta. Eemil Partanen. 32160: Eino Palovesi. Urho Kähö:ne:a.. Einari Jaakkola. 32161: Eino Rytinki. Markus Niskala. Artturi .T'åmsen. 32162: ,btti J. :R~ntMnaa. Leo Hä.ppöJi. lfulo U1UitiJ.o. 32163: ;Kusti J:tskoltJ.. T. Saloranta.. E:rW :RyöJilä.. 32164: Toivo U. Ki.mlunep. Ne3tQri Kaa~~aJ.a.men. s. s. AiUoJP.e~. 32165: Lauri l.aiue. Ve~r Ko:rsbä.cl!:. :r.f. 0. Lahtela. 32166: WiljQJ. $arjala. 4l'biu Wickw.311, MM-ja. I,.a.hti, 32167: V. 1. SllkseltJ.iuen. Hilja Våä~. A:o.t1ii ~uldto~a. 32168: VIU:o.ö :Ra~. lmo E, He~~. Lenu.a.rt Heljaa. 32169: Yrjö ll3U.~al~. Matti )fa.t~. Heikki BoiniJwn. 32170: T()iVQ A:o.~i13. J, :v. ~öy~ö. Yrjö SinkkPne~t.. 32171: Tahvo Röv.kkö: !:eli Erkkilä, Sylvi JlalineJJ.. 32172: Ku:~ta.a. 'l'iUv.. Atte P~uen. Eemil t.u~. 32173: Arvi .Ikonen. Onni Manmla. NiUo Ryhti. 32174: Kalle Kämä,räJuen. Matti :\Wi~. ,John Forsbe:rg. 32175: M3U!lO JussUa. 32176: 32177: 32178: 32179: 32180: 97 E 41/56 32181: 1598 32182: 32183: I,t5.- Lak.al. N:o 104. 32184: 32185: 32186: 32187: 32188: Hietanen ym.: Ehdotus laiksi työttömyystöiden järjestämi- 32189: sestä. 32190: 32191: 32192: E d u s k u n n a II e. 32193: 32194: Viime vuosina maassamme harjoitetun ta- menot. Lisäksi on huomattava, että nykyi- 32195: louspolitiikan seurauksena on työttömyys sen työttömyystorjunnan periaate, joka aset- 32196: muodostunut jatkuvaksi ilmiöksi. Vuodesta taa kunnille ensisijaisen vastuun työttömien 32197: 1949 lähtien kortistoon hyväksyttyjen työt- huoltamisessa ja työttömyystöiden järjestä- 32198: tömien määrä on kohonnut eri vuosina misessä, on aiheuttanut kunnille suuria rasi- 32199: 50 000-70 000. Kulumassa olevana talvena tuksia. Niinpä eräiden kuntien kohdalla 32200: on kortistoon hyväksyttyjen työttömien työttömyysmenot korottavat veroäyrin hintaa 32201: määrä kohonnut jo lähes 10 000: een, vaikka 3-5 markalla. Kun kuntien veroista työ- 32202: metsätyöt pääsivät alkamaan tavallista aikai- läiset, talonpojat ja keskikerroksiin lukeutu- 32203: semmin ja vaikka läheskään kaikissa kun- vat palkannauttijat maksavat keskimäärin 32204: nissa, joissa työttömyyttä esiintyy, ei ole 70 %, merkitsee työttömyysrasituksen kun- 32205: työttömyyskortistoja vielä avattu. Metsätöi- nille sälyttäminen suurta rasitusta koko 32206: den loputtua työttömien määrä kohoaa huo- . vähäväkiselle kansanosalle. 32207: mattavasti jo tammi-helmikuussa. Myös ra- Valtion työvoimaviranomaisilla on ollut 32208: kennustyöläisten keskuudessa tulee asiantun- mahdollisuus monenlaiseen mielivaltaan sel- 32209: tijain arvion mukaan kulumassa olevana tal- laisissa seikoissa kuin palkkauksessa, työttö- 32210: vena esiintymään työttömyyttä suuremmassa myyskortistoon ottamisessa, työhön sijoittami- 32211: määrässä kuin aikaisempina vuosina. sessa ja siirtotyömaiden järjestämisessä. 32212: Näin ollen on tärkeätä, kuten hallituskin Nämä samat epäkohdat esiintyvät hallituk- 32213: työllisyyden turvaamista koskevan lakiesityk- sen esityksessäkin. Tästä syystä, ja koska 32214: sensä perusteluissa toteaa, työttömyyskysy- tässä yhteydessä ei ole mahdollisuuksia pysy- 32215: myksen hoitaminen niin, ettei yhdenkään väisluontoisen lain esittämiseen, olisi kuiten- 32216: kansalaisen tarvitse jäädä työttömäksi. Hal- kin saatava väliaikainen laki, jolla määritel- 32217: lituksen edellä mainitussa lakiesityksessä lään valtiovallan, työnantajien ja kuntien 32218: työttömyyden torjuntatoimenpiteet pohjautu- velvollisuudet työttömyyden torjumiseen liit- 32219: vat aikaisempiin, valtalain mukaisiin val- tyvissä toimenpiteissä sekä ne periaatteet, 32220: tuuksiin. Käytäntö on osoittanut, että vaikka joita on noudatettava työttömyystöiden jär- 32221: hallituksella on ollut valtalain nojalla täydet jestämisessä. Edelleen lakiehdotukseen sisäl- 32222: valtuudet työttömyyden torjumiseksi kan- tyy velvoitus ottaa työttömyyskortistoon jo- 32223: samme enemmistön etujen mukaisella tavalla, kainen työtön henkilö. Kustannuksiin näh- 32224: hallitus ei kuitenkaan ole sillä tavoin val- den olemme sillä kannalla, että työttömyy- 32225: taansa käyttänyt. destä aiheutuneet menot on valtion ja työn- 32226: Työttömyydestä aiheutuneet rasitukset antajien suoritettava. 32227: ovat luonnollisesti kohdanneet ensi sijassa Edellä esitetyn nojalla ehdotamme, 32228: työttömiksi joutuneita työläisiä ja pienvilje- 32229: lijöitä. Valtiolle se aiheutti esim. vuonna että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 32230: 1953 yli 20 miljardin markan työttömyys- van lakiehdotuksen: 32231: !,15. - HietaDen ym. 1699 32232: 32233: 32234: Laki 32235: työttömyystöiden järjestämisestä. 32236: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 32237: 1 §. 5. nuorisolle järjestetyt työt ja paikalliset 32238: Jokaiselle työhön kykenevälle kansalaiselle ammattikurssit, joita valtio ja kunnat pane- 32239: on turvattava mahdollisuus saada hänen am- vat käyntiin neuvoteltuaan ammatillisten jär- 32240: mattitaitoaan ja ruumiillista kuntoaan vas- jestöjen kanssa. 32241: taavaa, yhteiskuntaa hyödyttävää työtä, joka 32242: antaa hänelle ja hänen huollettavilleen koh- 4 §. 32243: tuullisen toimeentulon. Työasiainlautakunnan tehtävänä on kiireel- 32244: Edellä mainitussa tarkoituksessa ryhdy- lisesti sijoittaa kortistossa olevat työttömät 32245: tään jäljempänä tässä laissa säädettyihin toi- työttömyystöihin, mikäli mahdollista koti- 32246: menpiteisiin. paikkakunnalleen, huomioon ottaen asian- 32247: omaisen ammattitaidon, sukupuolen, iän sekä 32248: 2 §. ruumiillisen kunnon. 32249: Työttömyyskortistoon on merkittävä jokai- Nuoret henkilöt ja naiset on ensi sijassa 32250: nen työtön henkilö, joka kortistoon merkitse- sijoitettava kotipaikkakunnalleen ammattitai- 32251: mistä varten ilmoittautuu työasiainlautakun- toa edistäviin töihin. 32252: nalle, jonka tehtäviin tämän lain mukaan 32253: kuuluu kortiston pitäminen jatkuvasti kaik- 5 §. 32254: kina vuodenaikoina. Työttömyystöissä on noudatettava voimassa 32255: olevaa palkkatasoa, vähintään kuitenkin 32256: 3 §. työnantajan ja työntekijäin ammatillisten 32257: Työttömyyden lieventämiseksi on valtion järjestöjen kesken työehtosopimuksissa sovit- 32258: järjestettävä riittävästi sopivia työtilaisuuk- tuja palkkoja. Päivärahaa on toiselle paikka- 32259: sia työttömille: kunnalle sijoitetulle työntekijälle suoritet- 32260: 1. valtion työt, jotka ensi sijassa on pan- tava työehtosopimuksen määräämä määrä. 32261: tava käyntiin työttömyyden lieventämiseksi; Muissakin suhteissa on työehtosopimuksia so- 32262: 2. teollisuuslaitosten työt, joita työnanta- veltuvin kohdin noudatettava. 32263: jat valtion määräyksestä järjestävät työläi- Jos työnantaja omasta aloitteestaan tai 32264: silleen tuotannon ylläpitämiseksi tai muussa 3 §: n 2 kohdassa mainitusta määräyksestä 32265: tarkoituksessa ja joista kustannukset suorit- teettää työntekijällään muuta kuin hänen 32266: taa työnantaja; varsinaista ammattiaan vastaavaa työtä, ei 32267: 3. valtion avustamat kuntien työttömyys- työntekijän palkkaa saa sen johdosta alentaa. 32268: työt, joihin kunnan anomuksesta voidaan 32269: myöntää valtion avustusta työpaikka- ja kul- 6 §. 32270: jetuskustannuksia vastaava määrä; Lähemmät määräykset lain täytäntöönpa- 32271: 4. kunnan työt, jotka on pantava käyn- nosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella. 32272: tiin työttömyyden lieventämiseksi ja joiden 32273: kustannuksista kunta saa täyden korvauksen Tämä laki tulee voimaan pa1vana 32274: valtiolta tai työnantajilta sen edun mukaan, kuuta 1956 ja on voimassa vuoden 1956 32275: mikä työn suorittamisesta työnantajalle ar- loppuun ja sillä kumotaan laki työllisyyden 32276: vioidaan tulevan; turvaamista tarkoittavista toimenpiteistä. 32277: 32278: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1955. 32279: 32280: Esa Hietanen. Eino Tainio. 32281: Hugo Manninen. Toivo N"liranen. 32282: Pentti Liedes. Bernming Lindqvist. 32283: Paavo Aitio. Irma Rosnell. 32284: Kaino Haapanen. Toivo Kujala. 32285: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 32286: VALTIOPÄIVÄT 32287: 1955 32288: 32289: LIITTEET 32290: IV 32291: 32292: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ LEIMAVERO- 32293: LAIN MUUTTAMISTA, ASUNTOLAINALAKIA JA TULO- JA 32294: OMAISUUSVEROLAIN VÄLIAIKAISTA MUUTTAMISTA 32295: KOSKEVIA LAKIALOITTEITA 32296: 32297: 32298: 32299: 32300: HELSINKI 1956 32301: VALTIONEUVOSTON RIBJAPAINO 32302: 1 32303: 1 32304: 1 32305: 1 32306: 1 32307: 1 32308: 1 32309: 1 32310: 1 32311: 1 32312: 1 32313: 1 32314: 1 32315: 1 32316: 1 32317: 1 32318: 1 32319: 1603 32320: 32321: IV,sa6. - Lak.al. N:o 91. 32322: 32323: 32324: 32325: 32326: H. Miettunen: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta. 32327: 32328: 32329: 32330: E d u s k u n n a 11 e. 32331: 32332: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tärkeä asema suurmiesten elämäkerroilla, 32333: leimaverolain muuttamisesta (n:o 40) ei käy-· historiallisilla ajankuvauksilla sekä uskon- 32334: tännössä voi johtaa perusteluissa lausuttuun nollisilla ja yhteiskunnallisilla elokuvilla, 32335: päämäärään, ,ohjaamaan elokuvien tuotantoa jotka tehokkuuden aikaansaamiseksi on 32336: ja maahantuontia terveeseen suuntaan", yleensä rakennettava henkilöjuonen varaan. 32337: koska se jää seuraavalla tavalla puolitiehen: Niinikään kansakouluasteelle tarkoitetut ope- 32338: Ylimmän veroluokan nostaminen ulkomaisten tuselokuvat rakentuvat sangen yleisesti sel- 32339: elokuvien esityksissä 50 % : iin on varmasti laisen henkilöjuonen varaan, missä opettaja 32340: tehokas toimenpide sikäli, että vain sellaiset opastaa joitakin lapsia esimerkein perehty- 32341: elokuvat, joille odotetaan kaikkein suurinta mään määrättyihin koulukurssin aiheisiin. 32342: yleisömenestystä, kannattaa silloin tuottaa Myös yhteiskuntaopin, kansantaloustieteen, 32343: maahan, jos ne joutuvat tähän veroluok- terveysopin, raittiuskasvatuksen ja kotiseutu- 32344: kaan. Muut palautetaan alkuperäismaahansa opin opetuselokuvat ovat parhaimmillaan ol- 32345: niitä ostamatta. Veroluokka tulee siis käy- lessaan rakennetut henkilöjuonen varaan, 32346: tännössä hyvin harvoja filmejä käsittäväksi. puhumattakaan teknillisten ja luonnontieteel- 32347: Kun toiselta puolelta uuteen 25% :n vero- listen seikkojen sovellutuksista käytännölli- 32348: luokkaan on ehdotettu sijoitettaviksi yksin- seen elämään, esim. teollisuuteen, muuhun 32349: omaan entiset verovapaat opettavaista ja elinkeinoelämään ja maatilatalouteen, joita 32350: siveellistä tai uskonnollista ainesta sisältävät käsittelevissä opetuselokuvissa henkilöjuoni 32351: suositeltavat ns. sanomaelokuvat, jää sekin useimmissa tapauksissa on selvyyden ja vai- 32352: varsin vähäfilmiseksi; ja näinollen ehdo- kuttavuuden vuoksi välttämätön. Näinollen 32353: tettu 40% :n veroluokka tulee ainoaksi ylei- hallituksen ehdottama rajoitus olisi eh<futto- 32354: seksi luoka:ksi, johon on sijoitettava valta- masti haitallisena poistettava. 32355: osa ·ulkomaisista elokuvista, siis sekä taiteel- Kotimaisiin lyhytelokuviin nähden ei hal- 32356: liset elokuvat että kaikki se ajanvietetuo- lituksen esityksessä ole lainkaan kiinnitetty 32357: tanto, jota ei haluta kokonaan estää elokuva- huomiota siihen tosiasiaan, että veronalen- 32358: teattereihin tulemasta. nusoikeus nykyisellään ja hallituksen esi- 32359: Valtion ja yhteiskunnan kannalta ei kum- tyksen mukaisena on omiaan ohjaamaan näi- 32360: minkaan voi olla yhdentekevää, kumpaan den lyhytelokuvien tuotannon halvimpaan 32361: suuntaan painopistettä ohjataan, ajanviettee- suuntaan eli elinkeinoelämää kuvaaviin lyhyt- 32362: seen vaiko taiteeseen. Ja siksi onkin näh- filmeihin ja uutiskatsauksiin. Sensijaan 32363: däkseni ehdottomasti pidettävä alhaisempi tiede- ja opetuselokuvia, joiden tuottaminen 32364: veroluokka taide-elokuvia ja hieman kor- tulee edellisiä huomattavasti kalliimmaksi, 32365: keampi luokka ajanviete-elokuvia varten, eli ei yleensä valmisteta. Veronalennukseen 32366: säilytettävä nykyisessä laissa oleva 35 %:n oikeuttavista 200-250 lyhytelokuvasta vuo- 32367: veroluokka 40 %: n luokan ohella. sittain ainoastaan jokin harva täyttää koulu- 32368: Hallituksen esityksen perustelu, jonka laitoksen asettamat vaatimukset ja tulee to- 32369: mukaan opetuselokuviksi olisi hyväksyttävä della opetuselokuvanakin käyttöön. 32370: vain opetustarkoituksiin käytettävät, ,kiin- Kun kumminkin veronalennusoikeuden 32371: teää henkilöjuonta vailla olevat elokuvat" eräänä tarkoituksena on pidettävä sitä, että 32372: johtaisi taas opetuselokuvakäsitteen täysin suomalainen tiede- ja opetuselokuva, jota 32373: harhapoluille. Opetuselokuvissa on erittäin tällä hetkellä ei sanojen varsinaisessa merki- 32374: 1604 IV,S36. - Leimaverolaki. 32375: 32376: 32377: tyksessä ole juuri lainkaan olemassa, saatai- kuvat sinä aikana vanhenevatkin, eivät tied~ 32378: siin kehittymään, olisi nähdäkseni erotettava ja opetuselokuvat sitä suinkaan tee. Jokin 32379: ne erilleen elinkeinoelämää kuvaavista fil- matemaattinen totuus, kemiallinen koe tai 32380: meistä ja uutiskatsauksista ja oikeutettava 1300-luvun tapahtuma elokuvana esitettynä 32381: suurempaan veronalennukseen kalleutensa säilyttää sisällyksensä ohi tällaisten perio- 32382: johdosta. dien. 32383: 8amålla tulisi tiede- ja opetuselokuviin Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun- 32384: nähden poistaa hallituksen esityksessä mai- nioittavasti, 32385: nittu rajoitus veronalennuksen säilymisestä 32386: vain 3 vuoden ajan, sillä vaikka katsauselo- että Eduskunta hyväksyis·i seuraa- 32387: vctn lakiehdotuksen: 32388: 32389: 32390: Laki 32391: leimaverolain muuttamisesta. 32392: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuUtå 1943 annetun lehna- 32393: verolain (662/43) 60 § :n 2 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950 an- 32394: netussa laissa (597/50), samoinkuin 62 §, 64 §ja 65 §:n 1 kohta, näistä 62 § ja 65 §:n 32395: 1 kohta, sellaisina kuin ne ovat muutettuina 30 päivänä joulukuuta 1949 annetulla lailla 32396: (861/49) ja 64 §, sellaisena kuin se on 25 päivänä maaliskuuta 1948 annetussa laissa 32397: (244/48), sekä lisätään mainittuun 60 §:ään uusi toinen ja 62 §:ään uudet ensimmäinen 32398: ja neljäs momentti seuraavasti: 32399: 60 §. rin pituinen kotimaisen tuottajan Suomessa 32400: Pääsylipuista sellaisiin jäljempänä mai- kuvaama ja valmistama sekä teknillisesti ja 32401: nittuihin yleisiin huvitilaisuuksiin, joista muutoinkin erityisen korkeatasOinen äänielo- 32402: pääSymaksua kannetaan kaikilta tai joilta- kuva, joka on katsottava tiede- tai opetus- 32403: kuilta huvivierailta, on leimaveroa suori- elokuvaksi tai elokuvaksi, joka paitsi sitä, 32404: tettava seuraavat prosenttimäärät lipussa il- että sillä on kiinteä henkilöjuoni1 muutoin 32405: moitetusta pääsymaksusta: täyttää opetuselokuvalle asetettavat vaati- 32406: mukset, alennetaan vero 60 §: n 1 motnentin 32407: 2) elokuvanäytännöistä, sen mukaan kuin 2 kohdassa mainitusta näytännöstä 10 pro- 32408: valtion eiokuvatarkastamo, ellei toisin ole sentilla pääsymaksusta. 32409: määrätty, esitettävien elokuvien taiteellisen Jos edellä 1 momentissa mainittu äänielo- 32410: ja siveellisen laadun perustMlla kunkin elo- kuva on katsottava elokuvaksi, joka väli- 32411: kuvan kohdalta päättää, kun niissä. esitetään: töntä maiiiostarkoitustå Oll1aamattå kuvaa 32412: maan elinkeinoelämää, taikka on sellainen, 32413: a) yksinomaan kotimaisen tuottajan Suo- vähintään 200 ja enintään 600 metrin pitui- 32414: meSsa. vålmistainia elokuvia, 15 tai 30 pro- nen kotimaisen tuottajan korkeatasoitien 32415: senttiai uutiskat.sauselokuva, josta, ellei se ole suo- 32416: b) yksinomaan u1komaalta tuotuja elo- malaista edustusurheilua kuvaava, ainakin 32417: kuvia, 25, 35, 40 tai 50 prosenttia; 100 metriä oh Suomessa kuvattu ja valmis- 32418: tettu ja jonka ulkmnailla kuvattu bsa oli 32419: Pääsylipuista elokuvanäytäntöön, jossa esi- Suoinet~Sa leikattu, äänitetty ja kopioitu, 32420: tetään yksinomaan enintään 600 metrin pi- alennetaan vero 60 §:Ii 1 momentin 2 koh- 32421: tui&ia elokuvia, on leimaveroa 1 momentii1 dassa mainitusta häytännöstä 5 prosentilla 32422: 2 kohdäh säädöksistä poiketen suoritettava pääsymaksustå. 32423: 10 prosenttia lipussa ilmoitetusta pääsymak- Edellä 1 ja 2 momenteissa tarkoitetl1ille 32424: susta. täytekuville ei ole määrättävä veroluokkaa, 32425: 62 §. mutta 2 momentiSSa. tarkoitettua täytekuvaa 32426: Jos muussa kuin 60 § :n 2 mom~ntissa tar- tarkastettavaksi annettaessa tehdyn esityksen 32427: koitetussa elokuvanäytännöMä täytekuvana nojalla elokuvatarkastamo voi päättää, että 32428: esitetään vähintään 200 ja enintUn 600 met- täytekuva oikeuttaa veronalennukseen vain 32429: IV,S36. - H. Miettunen. 1606 32430: 32431: yhden nimeltä määrätyn elokuvan yhteydessä varainministeriön V'erotlilia.inosastön määrää- 32432: esitettynä, jolloin sitä ei voida myöhemmin- mässä kiinteässä elokuvateatterissa, alenne- 32433: kään muun elokuvan ohessa veronalennus- taan 60 § : n 1 momentin 2 kohdan mukai- 32434: kuvana esittää. Muutoin oikeuttaa 2 momen- nen vero esitysten pitämiseksi tyydyttävällä 32435: tissa mainittu täytekuva veronalennukseen tasolla 1 ja 2 momentin mukaan mahdolli- 32436: vain elokuvatarkastamon määräämän enin- sesti tulevan alennuksen lisäksi vielä 5 pro- 32437: tään kolmen vuoden ,ajan täytekuvan tarkas- sentilla pääsyma;ksusta. 32438: tuspäivästä lukien. 32439: Muusta kuin 60 § :n 2 momentissa tarkoi- 64 ja 65 §. 32440: tetusta elokuvanäytännöstä, joka toimeenpan- (Kuten hallituksen esityksessä.) 32441: naan sellaisessa kaupungissa tai kauppalassa, 32442: jonka asukasluku on enintään 4 000 henkeä, Voimaantulosäännös. 32443: taikka maalaiskunnassa sijaitsevassa valtio- (Kuten hallituksen esityksessä.} 32444: 32445: HelsingiBI'Iä 28 päivänä maaliskuuta 1955. 32446: 32447: Helge Miettunen. 32448: 32449: 32450: 32451: 32452: 98 :F; 41/56 32453: 1606 32454: 32455: IV,sa7.- Lak.al. N:o 93. 32456: 32457: 32458: 32459: 32460: Roine ym.. : Ehdotus asuntolainalaiksi. 32461: 32462: 32463: Ed u s kunnalle. 32464: 32465: Hallituksen esitys n: o 59 asuntolainalaiksi rästä korottaa asunto-osakeyhtiötalojen ja 32466: tarkoittaa valtion tulo- ja menoarviosta eril- omakotitalojen osalta nykyisestä 40 prosen- 32467: lään olevan asuntolainarahaston perustamista. tista 50 prosenttiin ja vuokratalojen koh- 32468: Rahaston ollessa tulo- ja menoarvion ulko- dalta 60 prosentista 65 prosenttiin. Samalla 32469: puolella eduskunnalla ei ole mahdollisuuk- olisi asuntolainaa myönnettävä myös oma- 32470: sia täysin valvoa ko. rahaston toimintaa. kotitalojen kunnostamista varten, jolloin vä- 32471: Ei ole millään tavoin asuntotuotannon edis- hävaraisilla vanhojen talojen omistajilla 32472: täiDisenkään kannalta tarpeellista perustaa olisi mahdollisuus asuntojen korjaamiseen. 32473: tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevaa ra- Omakotirakentajien olisi saatava lain perus- 32474: hastoa, vaan asia voidaan hoitaa yhtä hyvin teella lainaa myös ensisijaisena. 32475: tulo- ja menoarvion puitteissa. Sen sijaan Erikoisen valitettavaa on, että laissa on 32476: asuntotuotannon edistämiseksi on mitä välttä- hyväksytty periaate, jonka mukaan annetta- 32477: mättömintä käyttää vuosittain valtion varoja van lainan korko voidaan korottaa kiinni- 32478: asuntolainoihin nykyistä huomattavasti enem- tyslainoista perittävän koron tasolle. Lakia 32479: män. Hallituksen esitys edellyttäisi asunto- olisi muutettava siten, että korko määrätään 32480: lainarahaston käytettävänä olevan vuosittain laissa kiinteästi yhdeksi prosentiksi. 32481: n. 8 000-8 500 miljoonaa markkaa. Sum- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 32482: man pitäisi olla ainakin 9 000 miljoonaa 32483: markkaa vuodessa. Samoin pitäisi lainojen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 32484: määrää rakennuskustannusten kokonaismää- lakiehdotuksen: 32485: 32486: 32487: Asunto 1aina 1a k i. 32488: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 32489: 1 §. vuotena 9 000 miljoonan markan suuruinen 32490: Asuntopulan poistamiseksi välttämättömän, siirtomääräraha. 32491: sosiaalisesti tarkoituksenmukaisen asuntotuo- Edellä 1 § : ssä tarkoitettuja valtion ta- 32492: tannon edistämiseksi ja asunto-olojen paran- kuita asuntotuotannon edistämiseen voidaan 32493: tamiseksi kaupungeissa, kauppaloissa ja maa- vuosina 1956-1959 antaa 1 000 miljoonaan 32494: seudun väestökeskuksissa myönnetään tässä markkaan asti kunakin vuonna. 32495: laissa tarkoitettuja asuntolainoja ja asunto- 32496: takuita. 3 §. 32497: Maaseudun väestökeskuksella tarkoitetaan Asuntolainat ja -takuut myöntää ja muuta 32498: tässä laissa rakennussuunnitelmalla järjes- tässä laissa tarkoitettua toimintaa hoitaa val- 32499: tettyä, rakennussuunnitelman takaisten mää- tion asuntotuotantotoimikunta, jota jäljem- 32500: räysten tai rakennuskiellon alaista aluetta pänä kutsutaan Aravaksi. 32501: maaseudulla. 32502: 4 §. 32503: 2 §. Asuntolainaa myönnetään ensi sijaBSa vähä- 32504: Asuntolainoja varten otetaan valtion tulo- varaisille perheille kunnallisen vuokratalon 32505: ja menoarvioon vuosina 1956-1959 kunakin rakentamista ja laajentamista sekä omakoti- 32506: IV,S37. - Boine ym. 1607 32507: 32508: talon rakentamista ja kunnostamista ja yhtiö- ja vuokratalossa olla enintään kahdek- 32509: asunto-oskeyhtiötalon rakentamista varten. sankymmentäseitsemän neliömetriä ja oma- 32510: Omakotitalon tai asunto-osakeyhtiötalon kotitalossa enintään sata neliömetriä. 32511: rakentamista varten myönnettävän asuntolai- 32512: nan suuruus on enintään viisikymmentä sa- 32513: dalta hyväksytystä hankinta-arvosta, ja saa 6 §. 32514: laina sen edellä mahdollisesti paremmalla Asuntolainaa voidaan myöntää kunnalle, 32515: etuoikeudella kiinnitettyjen lainojen kanssa yleishyödylliselle rakennuttajayhtymälle, 32516: nousta enintään yhdeksäänkymmeneenviiteen asunto-osakeyhtiölle sekä yksityiselle henki- 32517: sadalta sanotusta arvosta. lölle, joka on Suomen kansalainen, omakoti- 32518: talon rakentamista ja kunnostamista varten 32519: Vuokratalon rakentamista varten myön- niillä edellytyksillä ja ehdoilla, jotka asetuk- 32520: nettävän asuntolainan suuruus on enintään sella tarkemmin määrätään. 32521: kuusikymmentäviisi sadalta hyväksytystä 32522: hankinta-arvosta ja saa laina sen edellä pa- Asuntolainaa voidaan myöntää kunnalle 32523: remmalla etuoikeudella mahdollisesti kiinni- myös alueiden kuntoon laittamista varten, 32524: tettyjen lainojen kanssa nousta enintään mikäli hyväksyttävä suunnitelma alueittain 32525: yhdeksäänkymmeneenviiteen sadalta sano- rakentamisesta täsmällisine aikaohjelmineen 32526: tusta arvosta. esitetään ja mikäli suunnitelma perustuu 32527: kustannuksia säästävään asuntojen suurtuo- 32528: Asunto-osakeyhtiö- ja vuokratalon raken- tantoon. 32529: tamista varten myönnettävän asuntolainan 32530: suuruus on pyrittävä määräämään siten, että 7 §. 32531: lainan laskelmallinen osuus asuinhuoneiston Asuntolainan takaisin maksamisen vakuu- 32532: lattianeliömetriä kohden asteittain alenee deksi on vahvistettava kiinnitys. Jos lainan- 32533: huoneistoalan kasvaessa yli kuudenkymmenen saajana on kunta, ei kiinnitysvakuutta ole 32534: neliömetrin. vaadittava. 32535: Laajentamista varten myönnettävän asun- 32536: tolainan suuruuteen ja etuoikeusasemaan on Asuntolaina omakotitalon rakentamista var- 32537: sovellettava, mitä 2 ja 3 momentissa on ten voidaan myöntää väliaikaisesti muutakin 32538: säädetty. riittäväksi katsottavaa vakuutta vastaan. 32539: Milloin asuntolainaa paremmalla etuoikeu- 32540: della kiinnitettävää lainaa vastaavan raken- 8 §. 32541: nusaikaisen luoton saanti osoittautuu tavan- Asuntolaina omakotitalon rakentamista var- 32542: mukaisin ehdoin vaikeaksi, voidaan sellainen ten voidaan myöntää vain kunnan välityk- 32543: rakennusaikainen laina myöntää osittain tai sellä ja vastuulla. 32544: kokonaan asuntotuotantotoimikunnan va- Kunnalla ei ole oikeutta saada 1 momen- 32545: rGista. tissa tarkoitetusta välitystehtävästä palkkiota. 32546: 5 §. 32547: Asuntolainoja ja -takuita myönnetään si- 9 §. 32548: jainniltaan, pohjaratkaisuiltaan, teknillisiltä Tämän lain nojalla myönnettyjen lainojen 32549: rakenteiltaan ja varusteiltaan sosiaalisesti kuoletusaikaa ei saa määrätä neljääkym- 32550: tarkoituksenmukaisten ja asumiskustannuk- mentäviittä vuotta pitemmäksi, jos rakennu."! 32551: siltaan kohtuullisten asuntojen aikaansaami- on kivestä tai muusta yhtä kestävästä raken- 32552: seksi. nusaineesta eikä kolmeakymmentäkolmea 32553: Tuotettavien asuntojen lukumäärän lisää- vuotta pitemmäksi, jos rakennus on vähem- 32554: miseksi saa myönnettyjen asuntolainojen ja män kestävästä aineesta. 32555: -takuiden avulla rakennetussa asunto-osake- Tämän lain mukaan myönnettävien laino- 32556: yhtiö- ja vuokratalossa olevien asuntojen jen korko on yksi prosentti. 32557: huoneistotila nousta keskimäärin viiteenkym- Lainan saajalle voidaan asetuksella tar- 32558: meneen neliömetriin taloa kohden. kemmin säädettävillä edellytyksillä ja eh- 32559: Asuntolainalla tai asuntotakuin saadulla doilla myöntää lykkäystä lyhennysmaksujen, 32560: lainalla rakennettavassa rakennuksessa ole- korkojen tai molempien suorittamisessa enin- 32561: van asunnon huoneistoala saa asunto-osake- tään viisi vuotta. 32562: 1608 IV,S37• - Alluntolainalaki. 32563: 32564: 32565: 10 §. Aravalla ja sen neuvottelukunnalla on oi- 32566: Julkisen valvonnan alaiselta rahalaitok- keus asettaa toimikuntia ja jaostojä. 32567: selta saatavalle, etuoikeusasemaltaan asunto- 32568: lainaa vastaavalle lainalle voidaan antaa val- 32569: tion takuu siltä lainan osalta, joka ylittää 13 §. 32570: viisikymmentä sadalta . hyväksytystä han- Valtioneuvostolla on valta asianomaista 32571: kinta-arvosta. Asuntotakuulla myönnetystä kuntaa tai kunta.in keskusjarjestöä kuultuaau 32572: lainasta on tällöin soveltuvin osin voimassa. määrätä, minkä viranomaisen on huOlehdit- 32573: mitä asuntolainasta on säädetty. tava Aravan toimialaan kuuluvien ti:lhtävien 32574: hoitamisesta kunnissa. Valtioneuvostö voi 32575: myös velvoittaa kunnan asettamaäti tätä Var- 32576: 11 §. ten lautakuntia ja toimihenkilöitä, milloin 32577: Aravan, joka toimii valtioneuvoston maa- tämän lain tarkoituksen toteuttaminön sitä 32578: räämän ministeriön alaiserta, tehtävänä on: vaatii, sekä antaa tarvittavat määräykset sel- 32579: 1) suunnitella; ohjata ja valvoa tämän laisten lautakuntien ja toimihenkilöiden teh- 32580: lain nojallä valtiort varoilla tuettavaa asunto- tävistä ja toiminnasta. Lautakuntien ja toi- 32581: tuGtantöa ja asunto-olojen parantämistoimin- mihenkilöiden asettamisesta ja toiminnasta 32582: taa; aiheutuvat kustannukset jäävät kunnan suo- 32583: 2) huolehtia tässä laissa tarkoitettujen ritettaviksi. 32584: lainojen ja takuiden myöntämisestä sekä 32585: muista tarpeellisiksi osoittautuvista rahoitus- 14 §. 32586: toimenpiteistä asuntotuotantoa ja asunto- Asuntolainan saaneen asunto-osakeyhtiön 32587: olojen parantamistoimintaa varten; sekä osakkeenomistajan, joka tahtoo luovuttaa 32588: 3) ryhtyä muihin toimenpiteisiin asunto- osakkeensa, on sitä ennen tärjottaVa osake 32589: tuotannon edistämiseksi ja asunto-olojen pa- yhtiön lunastettavaksi, ellei osaketta luovu- 32590: rantamiseksi, mikäli niistä huolehtiminen ei teta sellaiselle läheiselle omaiselle, josta tar- 32591: kuulu muulle viranomaiselle. kemmin määrätään asetuksella. Jollei yh- 32592: tiön hallitus käytä lunastusoikeuttaan ja ky- 32593: 12 §. symyksessä on tämän lain nojalla asunto- 32594: Aravaan kuuluu puheenjohtaja ja kaksi lainan saanut asunto-osakeyhtiö, on yhtiön 32595: muuta jäsentä, jotka nimittää ja joiden pal- hallituksen ilmoitettava tarjouksesta sille 32596: kan vahvistaa valtioneuvosto. Näihin toi- kunnalle, jossa yhtiöllä on kotipaikka. Kun- 32597: miin liittyviin muihin etuihin nähden nou- nalla ön etuosto-oikeus tällaiseen osakkeeseen. 32598: datetaan, mitä ylimaatäisistä toimistå on sää- Ostohinta on sama kuin yhtiön hallitUksen 32599: detty. Puheenjohtajan tulee olla asunto- määrä!hnä osakkeen lunasttlshinta. Jos kunta 32600: poliittisiin kysymyksiin perehtynyt .sekä y~ käyttää mainittua etuosto-oikeuttaan, se on 32601: den jäsenen asuntotuotannon rahOitusta Ja velvollinen viipymättä luovilttämaah osak- 32602: yhden rakennussuunnittelua ja -tekniikkaa keen sellaiselle huoneiston tarvitsijalle, joka 32603: tunteva. voi olla yhtiön osakkaana. Luovutushintaan 32604: Aravan apuna toimii valtioneuvoston aset- saadaan lukea ostohinnan lisäksi luovutuk- 32605: tama neuvottelukunta, jossa on puheenjoh- sesta aiheutuneet todelliset kulut. turtastus- 32606: taja ja kymmenen jasentä, joista ykSi .mää- hinnan määräämisen perusteet våhvistetaan 32607: rätään varapuheenjohtajaksi. Puheenjohta- asetuks~11a. 32608: jana on Araväri puheenjohtaja. Jokaisella 32609: jägetiellä on henkilökohtaiuen varamies. 15 §. 32610: Aravalla oli toimisto, jonkå pääjohtaja on Aravan tämän lain nojalla antamaan pää- 32611: AraVati puheenjohtaja ja johtajina Aravan tökseen ei saa hakea muutosta muutoksen- 32612: jäsenet. Toimistossa on lisäksi tarpeellinen hausta halliutöasioissa 24 päivänä maalis- 32613: määrä. ylimääräisiä. toimetlhaltijoita, jotka kuuta 1950 annehtn lain (154/50) mukaan 32614: Arava ottaa toimet~n. Arava voi tarvittaesga valittamalla. 32615: palkata tilapäisiä asiantuntijoita. Tointen 32616: osalta. on, giklili kuin valtioneuvosto ei mää· 16 §. 32617: rää tai oikeuta Aravaa määräämään toisin, Henkilö, joka suorittaa hänelle tämä.n lain 32618: noudatettava; mitä valtion ylimääräisistä toi- nojalla uskottuja tehtäviä, on toimestaan 32619: mista on voimassa. vastuussa niinkuin virkamies. 32620: IV,S1l7. - Roine ym. 1609 32621: 32622: 17 §. lain voimaan tullessa tässä laissa edellytetyn 32623: Jollei tässä laissa toisin säädetä, annetaan asuntotuotantotoimikunnan käsiteltäviksi. En- 32624: tarkemmat määräykset tämän lain täytän- nen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 32625: töönpanosta ja soveltamisesta asetuksella. niihin toimenpiteisiin, jotka ovat · tarpeen 32626: asuntotuotantotoimikunnan toiminnan aloit- 32627: tam:i,<leksi lai:P. voimaan tullessa. 32628: 18 §. Tämän lain voimaan tullessa ne Aravan 32629: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- toimenhaltijat, jotka antavat siihen suostu- 32630: kuuta 1956, ja sillä kumotaan 4 päivänä muksensa, siirtyvät vastaavanlaisiin toimiin 32631: joulukuuta 1953 annettu asuntotuotantolaki asuntotuotantotoimikunnan toimistossa. 32632: (488/53) lukuunottamatta perheenasunto- Milloin vuosien 1949-1955 määrärahaa 32633: avustuksia koskevia kohtia. koskeva asuntotuotantotoimikunnan tai Ara- 32634: ~iat 3 jotka &BUnt9laiuoij;t~, -takuistl!- ja v~n a.&untola,j:p.~. tait.l\a taktlupi:iitös on w}lty 32635: "a.V'!J~tubi~ta ~9 päivänä maaliskuuta 194:9 tmn~n tiimän lain voinu~antwoa, on t.äbäP 32636: IU).n(}tll:n lain (224/49) ja, ~utuskeslp~.ste:p. Wnai!Jl ja. takuu~ s1Ufl9i:n lmin 1 pä.ivin 32637: am:ntora}rep.n\U.'Ituota,nnop. tukemisesta valtion ta.mmiJ.m1Jta. 1956 jälben niihW m®<lollis~ti 32638: Vll.fQillll- siUl).A.na pä.iviinä, an:p.etUA lai:p. (225/ tehtäviin muutQS- ja l~päätöbiin MVflllet- 32639: 49) mukaim qvat vHme~i ma,i.nitu~ laisaa tava, asuntolail1an In1r~ta. voimaa.~~a olleita 32640: edellytetyn asuntotuotantotoim.ikunmw. tajkka m.ä.ä.räy~iä lukuunotta.matt~h ooellä Jlla.init- 32641: e<lellii. mp,ipitu,u. asu:ntotuotil.lltQlain (488/53) tP,je,n Munwlainoi~ta, "talrui~til- jil- -a.vustuk- 32642: aää.nniil'!~n mukaan ovat ~11-notussa. laissa m.aj- sista annetun lain (2~4/49) ta}).i as1Wt<>tu9- 32643: nitun Ara,van käsiteltävjä, siirtyvät tämiill taptolain ( 488/53) säännöksiä.. 32644: 32645: Hel$ingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 32646: 32647: Eine Roine. Rainer Virtanen. Matti l{oivup.en. 32648: Toivo Niira,nen. K!Uno Haapanen. Ein,o Tainio. 32649: Elli Stenberg. Leo Suonpää. Paa.vo A,itto. 32650: 1610 32651: 32652: IV,sas. - Lakal. N:o 95. 32653: 32654: 32655: 32656: 32657: Wiherheimo ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 32658: väliaikaisesta muuttamisesta. 32659: 32660: 32661: Eduskunnalle. 32662: 32663: Sota ja sen seuraukset saattoivat kansan- verotuksen progressiivisuutta, mikä tunne- 32664: taloutemme ja valtiontaloutemme poikkeuk- tusti on omiaan heikentämään työntekemisen 32665: sellisiin vaikeuksiin. Niiden voittamiseksi halua ja lisäämään pyrkimyksiä tulojen sa- 32666: oli turvauduttava myös sekä yksityisiin kan- laamiseen. V eronalennus olisikin myönnet- 32667: salaisiin, että yhteisöihin kohdistettuun an- tävä kaikille, joita verotetaan tulo- ja omai- 32668: karaan verotukseen. Kun näistä ylimääräi- suusverolain 48 § : ssä olevan kohoavan vero- 32669: sistä rasituksista voidaan nyt katsoa selvi- asteikon mukaan. 32670: tyn, on tullut aika asteittain keventää myös Tuloveroasteikon jyrkän progression vuoksi 32671: veronmaksajain kuormaa. joutuvat aviopuolisot, jotka molemmat ovat 32672: Vuoden 1951 jälkeen on tuloveroasteikkoa ansiotyössä, luonnottoman ankaran verotuk- 32673: alennettu ainoastaan yhden kerran, nimit- sen kohteiksi. Ei voi olla tarkoituksenmu- 32674: täin vuonna 1953, jolloin seuraavalta vuo- kaista, että etenkin sellaisissa tapauksissa, 32675: delta toimitettavaa verotusta varten vahvis- joissa aviovaimollakin on huomattava am- 32676: tettiin uusi asteikko. Lukuunottamatta ai- mattipätevyys, jonka hankkimista useimmi- 32677: van pieniä tuloja, joissa verotettavan tulon ten yhteiskunnan taholta on edistetty ja 32678: alarajan nostaminen aiheutti prosenttisesti rohkaistu, lyhytnäköisen verotuspolitiikan 32679: suuremmankin helpotuksen, silloinen uusi vuoksi tehdään asianomaiselle kannattamat- 32680: asteikko merkitsi keskimäärin 10% :n vero- tomaksi toimia ammatissaan. Niitä vähen- 32681: alennusta. nyksiä, jotka vähemmän ansainnut aviopuo- 32682: Hallitus on esittänyt, että vuodelta 1956 liso saa tehdä, olisikin korotettava siitä, mitä 32683: toimitettavassa tuloverotuksessa noudatetta- hallitus on esittänyt. 32684: vaksi vahvistettaisiin kahtena edellisenä Voimassaoleva omaisuusveroasteikko pe- 32685: vuonna voimassa ollut asteikko, kuitenkin riytyy vuodelta 1948. Kun otetaan huo- 32686: siten, että pienten tulojen verotusta alennet- mioon sen jälkeen tapahtunut rahan arvon 32687: taisiin. Esim. 400 000 markan tuloista alen- alenemisen aiheuttama omaisuuden verotus- 32688: nus merkitsisi 1 veroluokassa 12 %, II vero- arvojen nousu, omaisuusvero on asteikon 32689: luokassa 23% ja II1 luokassa 28 %, mutta jyrkästä progressiosta johtuen meillä nyt 32690: 800 000 markan tuloista ei 1 veroluokassa korkeampi kuin milloinkaan aikaisemmin. 32691: saataisi mitään alennusta, II luokassa alen- Hallituksen esittämiä, vain pienempiin omai- 32692: nus olisi vain 1 % ja Il1 luokassa 6 %. suuksiin kohdistuvia veronalennuksia ei sen 32693: Suuremmista tuloista ei annettaisi lainkaan vuoksi voida pitää riittävinä, vaan olisi koko 32694: verohelpotuksia. asteikko korjattava. 32695: Hallituksen ehdottamia muutoksia tulo- Esittämiimme perusteluihin viitaten ehdo- 32696: veroasteikkoon ei voida pitää riittävinä. Ne tamme, 32697: merkitsevät veronalennusta vain osalle ve- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 32698: ronmaksajista ja jyrkentävät huomattavasti van lakiehdotuksen: 32699: IV,s3s. - Wiherheimo ym. 1611 32700: 32701: 32702: 32703: Laki 32704: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 32705: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 32706: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 §:n 8 kohta, 28, 29, 38, 48, 49 ja 50 §, 24 §:n 32707: 8 kohta ja 29 § : n 1 momentin 3, 4 ja 5 kohta sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä 32708: marraskuuta 1946 annetussa laissa (822/46), 28 §, 29 §:n 1 momentin 6 kohta ja 48 § 32709: sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47) sekä 50 § 32710: sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetusga laissa ( 874/46), väliaikai- 32711: sesti näin kuuluviksi: 32712: 24 §. yhteensä enempää kuin kolmesataatuhatta 32713: (Kuten hallituksen esityksessä.) markkaa; 32714: (9-11 kohdat kuten hallituksen esityk- 32715: 28 §. sessä.) 32716: (1 momentin 1-7 kohdat kuten hallituk- (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk- 32717: sen esityksessä.) sessä.) 32718: 8) milloin kummallakin puolisolla on ollut 29 ja 38 §. 32719: ansiotuloa tai aikaisemmin virka- tai työ- (Kuten hallituksen esity!rsessä.) 32720: suhteen perusteella saatua eläketuloa, sen 32721: puolison ansio- tai eläketulosta, joka on saa- 48 §. 32722: nut sellaista tuloa vähemmän, satakaksi- Veroa tulon perusteella suoritetaan, mi- 32723: kymmentätuhatta markkaa sekä tämän mää- käli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan 32724: rän ylittävältä osalta puolet, ei kuitenkaan asteikon mukaan: 32725: 32726: Veroluokka 32727: I II III 32728: Veron vakio· Vero·% Veron vakio· Vero·% Veron vakio- Vero-% 32729: Verotettava tulo erä tulon alarajan erä tulon alarajan erä tulon alarajan 32730: mk alarajan yli mene· alarajan yli mene- alarajan yli mene· 32731: kohdalla västä tulon kohdalla västä tulon kohdalla västä tulon 32732: mk osasta mk osasta mk osasta 32733: 150 000- 200 000 500 7 32734: 200 000- 250 000 4000 10 500 7 32735: 250 000- 300 000 9000 12 4000 9 500 7 32736: 300 000- 400 000 15 000 15 8500 11.5 4000 9 32737: 400 000- 600 000 30000 17 20000 14.5 13000 11.5 32738: 600 000- 800 000 64000 18 49000 15.5 36000 13.5 32739: 800 000- 1 000 000 100 000 20 80000 17.5 63 000 16 32740: 1 000 000- 1 500 000 140 000 24 115 000 21 95000 18 32741: 1 500 000- 2 000 000 260 000 28 220000 24 185 000 22 32742: 2 000 000- 3 000 000 400 000 31 340000 28 295 000 25.5 32743: 3 000 000- 4 000 000 710 000 33 620 000 31 550000 29 32744: 4 000 000- 6 000 000 1040 000 35.5 930 000 33.5 840000 31 32745: 6 000 000-10 000 000 1750 000 37.5· 1600 000 36 1460 000 33.5 32746: 10 000 000-20 000 000 3 250 000 40.5 3 040 000 40 2 800 000 40 32747: 20 OOQ 000 tai enemmän 7 300000 43 7 040000 42 6 800 000 41 32748: 32749: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 32750: 32751: 49 §. 32752: Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan, 32753: mikäli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan 32754: asteikon mukaan: 32755: 1612 IV,sss. - !'ltle- ja omaisuusverolaki. 32756: 32757: 32758: Veron Vero Ofoo 50 §. 32759: vakioerä alarajan yli 32760: Verottava omaisuus omaisuuden menevä•tä (Kuten hallituksen esityksessä.) 32761: mk alarajan omaisuud,en 32762: kohdalla osasta 32763: jJ1]c 32764: 1 000 000- 2 000 000 500 1.5 32765: 200()000-.,..... 4000000 2000 2.5 32766: 4 ooo 000- 6 000 000 7 000 4 Tätä lakia sovelletaan vuoden 1956 tu,lo- 32767: 6 000 ()00-.,..... 8 000 000 15 000 5.5 jen ja omaisuuden perusteell~ toimitetta- 32768: 8 000 QOO- 10 000 000 26 000 7 vi~:~sa verotuksissa. 32769: lO 000 000-- 15 000 000 40 000 9 32770: 15 000 O()(h.... 20 000 000 85 000 11 32771: 20 000 000-.,..... 40 000 000 140 000 13 32772: 40 000 OQ0-100 000 000 400 000 15 32773: 100 000 000- tai enemmän 1 300 000 17 32774: 32775: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1955. 32776: 32777: T. A. Wiherheimo. T. Junnila. Er!Pd Koivisto. 32778: 1613 32779: 32780: IV,sa9. - Lak.al. N:o 96. 32781: Kosola ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- 32782: aikaisesta muuttamisesta. 32783: E d u s k u n n a ll e. 32784: Omaisuusverotus on pahimpia epäkohtia asiallisesti viljelijän työtulo. Työtuloa ei 32785: verotuksessamme. Vaikka tämä verotusmuoto kuitenkaan ole oikein rasittaa omaisuusvero- 32786: on alunperin tarkoitettu vain vakautetun tu- tuksella, jollaiseksi tämä verotus sellaisilla 32787: lon, pääomasta saadun tulon, lisäverotuk- elinkeinoaloilla, jotka hintaansa verrattuna 32788: seksi, on siitä sodan jälkeen kehittynyt toi- tuottavat vähän, nyt muodostuu. 32789: nen pää-verotusmuoto valtion tuloverotuksen Raskas omaisuusverotus kohtaa ensi sijai- 32790: rinnalle. On elinkeinoaloja, joissa omaisuus- sesti elinkeinotoimintaa ja ehkäisee siten tä- 32791: vero on yhtä suuri, jopa eräillä aloilla mel- män kehitystä. On luonnotonta, että vaikka 32792: koisesti suurempi kuin pääomatulosta menevä yritys ei tuottaisi mitään voittoa tai siihen 32793: tulovero. Verovelvollisella, joka saa olennai- verrattavaa tuloa, sitä kuitenkin verotetaan 32794: sen osan tulostaan pääomatulona, ei normaa- raskaasti omaisuusverotuksella. Tämä on erit- 32795: lioloissa ole palkkatulon tai liiketulon saajaan täin haitallista kansantalouden kannalta ja 32796: verrattuna sellaista veronmaksukyvyn enem- vieläpä sosiaaliseltakin kannalta, sillä vain 32797: myyttä, jollaista nykyinen tulo- ja omaisuus- elinkeinoelämän kehittyminen tekee mahdolli- 32798: verotus yhdessä edellyttävät. Päin vastoin seksi sosiaalisenkin edistyksen. Luonnollisten 32799: esim. maatalous tuottaa pääomatulon sijasta henkilöiden raskas omaisuusverotus on hai- 32800: alijäämää, eikä myöskään asuinkiinteistöjen tallista senkin vuoksi, että varsin suuri osa 32801: omistajien vuokratulo ylitä kustannuksia suurista, yhtymien nyt omistamista tuotanto- 32802: siinä määrässä, että mistään vakaasta tulosta laitoksista on kehittynyt pienistä yksityisten 32803: voitaisiin puhua. Maatiloilla muodostuu henkilöiden perustamista yrityksistä. 32804: käypä hinta siitä syystä, että maanviljeli- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- 32805: jäksi ryhtyvät hankkivat perheelleen työ- nioittavasti, 32806: maan ostamalla itselleen maatilan. Sen tulon, 32807: joka maatilan hankkimisen ja omistamisen että Eduskunta päättäisi hyväksyä 32808: kautta saavutetaan, muodostaa tällöin pää- seuraavan lakiehdotuksen: 32809: 32810: Laki 32811: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 32812: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 32813: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 49 § väliaikaisesti näin kuuluvaksi: 32814: 49 §. 8 000 000-10 000 000 15000 3.5 32815: Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan, 10 000 000-15 000 000 22000 4.0 32816: mikäli 50 § :ssä ei toisin säädetä, seuraavan 15 000 000-20 000 000 42000 7.o 32817: asteikon mukaan: 20 000 000-40 000 000 77000 9.o 32818: Veron Vero Ofoo 40 000 000-60 000 000 257 000 10.0 32819: vakioerä alarajan 60000000- 457 000 12.0 32820: Verottava omaisuus omaisuuden ylittävältä 32821: mk alarajan omaisuuden 32822: kohdalla osalta 32823: mk 32824: 2 000 000- 4 000 000 1000 1.~ Tätä lakia sovelletaan vuoden 1956 omai- 32825: 4 000 000- 6 000 000 4000 2.~ suuden perusteella toimitettavasaa verotuk- 32826: 6 OOG 000- 8 000 000 9000 3.o sessa. 32827: 32828: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1955. 32829: 32830: N. Kosola. R. Hallberg. 32831: Matti Raipala. Jaakko Hakala. 32832: 1614 32833: 32834: IV,s4o.- Lak.al. N:o 97. 32835: 32836: 32837: 32838: 32839: Haapanen ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisunsverolain vä- 32840: liaikaisesta muuttamisesta. 32841: 32842: 32843: E d u s k u n n a ll e. 32844: 32845: Hallituksen esitys eräiksi muutoksiksi tulo- henkilöille olisi todella tuntuva. Korottamalla 32846: ja omaisuusverolakiin lieventää pienituloisten vähennysoikeus 100 000 markaksi ja samalla 32847: ja vähävaraisten henkilöiden verotaakkaa ja alentamalla vähennykseen oikeuttavaa van- 32848: on niin ollen oikeaan osunut toimenpide. Esi- husten ikärajaa 60 vuodeksi, saataisiin aikaan 32849: tykseen on kuitenkin jäänyt useita sellaisia merkittävä parannus. 32850: epäkohtia, joiden poistamista pienituloiset Alaikäisten lasten osalta hallitus esittää 32851: ovat oikeutetusti toivoneet. annettavaksi ensimmäisestä lapsesta 3 000 32852: Hallitus esittää palkka- ja eläketulosta sekä markan ja muista lapsista 5 000 markan 32853: maatalouden työn arvosta annettavaksi vain suuruisen veronpoiston. Pitäisimme tarpeelli- 32854: 10 % suuruisen vähennyksen. Käsityksemme sena, että poiston suuruus olisi 6 000 mark- 32855: niukaan pitäisi mainituista tuloista myöntää kaa jokaiselta lapselta. 32856: 20 % suuruinen vähennys ja samalla rajoit- Esityksemme merkitsevät n. 3 000 miljoo- 32857: taa vähennyksen määrä 100 000 markaksi. nan markan suuruista verohuojennusta, jol- 32858: Esityksessä on edelleen jätetty voimaan loin suurimmat epäkohdat fyysillisten henki- 32859: yksinäisten henkilöiden erikoisvero eli I vero- löiden tuloverotuksen osalta tulisivatkin kor- 32860: luokka. Mielestämme tämä erikoisvero pitäisi jatuiksi. Koska hallituksen ehdottamat vero- 32861: kokonaan poistaa ja verottaa yksinäisiä hen- alennukset merkitsevät suurin piirtein toiset 32862: kilöitä saman taulukon mukaan kuin lapset- 3 000 miljoonaa markkaa, vähenisivät verotu- 32863: tornia avioparejakin. Koska tämäntapaista lot siten kaikkiaan n. 6 000 miljoonaa mark- 32864: esitystä ei ole katsottu voitavan tässä yh- kaa. Tämä menetys olisi korvattavissa korot- 32865: teydessä käsitellä, pitäisimme kuitenkin vält- tamalla suurten yhtiöiden tulo- ja omaisuus- 32866: tämättömänä, että I veroluokan verovapaa veroa. Korottamalla yhtiöiden tuloveroa esi- 32867: tuloraja korotettaisiin 150 000 markasta tetystä 32 prosentista 50 prosenttiin ja omai- 32868: 200 000 markkaan. Samalla pitäisi veroas- suusveroa O.s prosentista 2 prosenttiin koi- 32869: teikkoa muuttaa niin, että alle 800 000 mar- tuisi siitä valtiolle lisätuloja n. 12 miljardia 32870: kan tulojen osalta yksinäisten henkilöiden markkaa, vaikka korotuksen ulkopuolelle jäi- 32871: erikoisvero poistuisi. sivätkin sellaiset kuin osuustoiminnalliset 32872: 67 vuotta täyttäneille vanhuksille ja niille yritykset ja pienehköt yhteisöt. Näin muo- 32873: yksinäisille henkilöille, jotka joutuvat huolta- dostuisivat edellytykset myös vähävaraisia 32874: maan alaikäistä lasta, hallitus ehdottaa myön- rasittavan kunnallisverotuksen tai välillisen 32875: nettäväksi 50 000 markan suuruisen vähen- verotuksen lieventämiseksi. 32876: nysoikeuden. Tämän sosiaalisesti oikeaan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 32877: osuneen vähennyksen pitäisi kuitenkin mää- 32878: rältään olla suurempi, jotta sen tuoma etu että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 32879: vanhuksille ja lastaan huoltaville yksinäisille van lakiehdotuksen: 32880: IV,84{).- Haapanen ym. 1615 32881: 32882: Laki 32883: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 32884: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 32885: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 § :n 8 kohta, 28, 29, 38, 48, 49 ja 50 §, 24 § :n 32886: 8 kohta ja 29 §:n 1 momentin 3, 4 ja 5 kohta sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä mar- 32887: raskuuta 1946 annetussa laissa (822/46), 28 §, 29 § :n 1 momentin 6 kohta j·a 48 § sel- 32888: laisina kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47) sekä 50 § 32889: sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), väliaikaisesti 32890: näin kuuluviksi: 32891: 24 §. 29 §. 32892: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kohdat 1-6 kuten hallituksen esityk- 32893: sessä.) 32894: 7) ennen verovuoden päättymistä 60 vuotta 32895: 28 §. täyttänyt luonnollinen henkilö (vanhuusvä- 32896: (Kohdat 1-10 kuten hallituksen esityk- hennys) sekä luonnollinen henkilö, joka vero- 32897: sessä.) vuonna on elättänyt alaikäistä lastaan, mutta 32898: 11) Kaksikymmentä sadalta palkkatulojen joka ei ole avioliitossa (leskeysvähennys), 32899: sekä aikaisemman virka ja työsuhteen perus- 100 000 markkaa; 32900: teella saadun eläkkeen kokonaismäärästä sekä (Kohdat 8-10 kuten hallituksen esityk- 32901: maa- tai metsätaloutta harjoittavan verovel- sessä.) · 32902: vollisen ja hänen lapsensa tai muun perheen- 38 §. 32903: jäsenensä maa- ja metsätalouden hyväksi te- (Kuten hallituksen esityksessä.) 32904: kemän työn arvosta, enintään kuitenkin 32905: 100 000 markkaa. 48 §. 32906: (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk- Veroa tulon perusteella suoritetaan seuraa- 32907: sessä.) van asteikon mukaan: 32908: Veroluokka 32909: I II UI 32910: Veron vakio· Vero·% Veron vakio· Vero·% Veron vakio· Vero·% 32911: Verotettava tulo erä tulon alarajan erä tulon alarajan erä tulon alarajan 32912: mk alarajan yli mene· alarajan yli mene· alarajan yli mene- 32913: kohdalla västä tulon kohdalla västä tulon kohdalla västä tulon 32914: mk osasta mk osasta mk osasta 32915: 200 000- 250 000 500 7 500 7 32916: 250 000- 300 000 4 000 9 4 000 9 500 7 32917: 300 000- 400 000 8 500 11.5 8 500 11.5 4000 9 32918: 400 000- 600 000 20 000 15 20 000 15 13 000 11.5 32919: 600 000- 800 000 50 000 20 50 000 17.5 36 000 14 32920: 800 000-1 000 000 90 000 25 85 000 20 64000 18 32921: 1000 000-1500 000 140 000 28 125 000 23 100 000 20 32922: 1500 000-2 000 000 (jatkuu kuten hallituksen esityksessä.) 32923: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- ottamatta 46 § :n 2 momentissa mainittuja 32924: nyt alaikäistä lastaan, on jokaisesta niistä yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon 32925: tehtävä verosta kuudentuhannen markan perusteella viisikymmentä sadalta sekä omai- 32926: vähennys, ei kuitenkaan enempää kuin vero- suuden perusteella 20 tuhannelta. 32927: jen koko määrä. 32928: 49 §. 32929: (Kuten hallituksen esityksessä.) 32930: 50 §. Tätä lakia sovelletaan vuoden 1956 tulojen 32931: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, lai- ja omaisuuden perusteella toimitettavissa ve- 32932: tokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lukuun- rotuksissa. 32933: 32934: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1955. 32935: Kaino Haapanen. Pentti Liedes. 32936: Toivo Niiranen. Juho Rytkönen. 32937: J. Mustonen. Irma Rosnell. 32938: Toivo Kujala. 32939: 1616 32940: 32941: IV,s41. - Lak.al. N:o 98. 32942: 32943: 32944: 32945: 32946: Innala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- 32947: aikaisesta muuttamisesta. 32948: 32949: 32950: E d u s k u n n a ll e. 32951: 32952: Hallituksen esityksessä n:o 74 eduskun- poistamalla heihin kohdistuva erikoisverora- 32953: nalle laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- situs heidän perheettömyytensä takia, on 32954: aikaisesta muuttamisesta on ehdotettu vero- hallituksen esityksessä tehty noiden kahden 32955: vuotta 1956 varten säädettäväksi asteikko, veroluokkaryhmän, I veroluokan toiselta 32956: jonka mukaan suotaisiin verohelpotuksia puolen sekä II ja III veroluokan toiselta 32957: eräiden alimpien tuloluokkien verovelvolli- puolen, välinen suhde vielä nykyistäkin epä- 32958: sille. Tämä pyrkimys helpottaa kansalaisten edullisemmaksi ja räikeämmäksi. Erikoisesti 32959: raskasta verotaakkaa on tietenkin oikea kaikkein pienimmissä tuloryhmissä, joihin 32960: suunta. Lievennykset on kuitenkin ehdotettu ehdotetut alennukset pääasiassa kohdistuvat, 32961: toteutettavaksi tavalla, joka yhä lisää I ve- on nimittäin II ja varsinkin III veroluo- 32962: roluokan verovelvollisten ja muiden vero- kassa olevien verorasitusta lievennetty useita 32963: luokkien verovelvollisten välillä jo nyt val- kymmeniä prosentteja enemmän kuin I vero- 32964: litsevaa kohtuuttoman suurta erotusta en- luokassa olevien verorasitusta. 32965: siksi mainittujen vahingoksi. Erotus on suuruudeltaan sitä kohtuutto- 32966: Naimattomien ja lapsettomien asettaminen mampi mitä pienemmistä tuloryhmistä on 32967: muita korkeampaan veroluokkaan on jo sel- kysymys, sillä lievennysten erotus kasvaa 32968: laisenaan epäoikeudenmukaista. Näin sitä prosenteissa laskettuna suuremmista tuloryh- 32969: suuremmalla syyllä, kun he joutuvat monin mistä pienempiin siirryttäessä eikä päinvas- 32970: tavoin avustamaan ja tukemaan varsinkin toin, kuten oikeudenmukaisuus ja kohtuus 32971: III veroluokan verovelvollisia sekä verojen vaatisi. Tämä ei ole sen sosiaalisen periaat- 32972: että erinäisten pakollisten suoritusten, kuten teen mukaista, että olisi pyrittävä korotta- 32973: kansaneläkemaksujen, perhe-eläkemaksujen maan verotuksesta vapaan tulomäärän ylä- 32974: ym. muodossa, mutta joutuvat lisäksi yksi- rajaa ja että siten olisi pienituloisimpien 32975: tyisin varoin välittömästi avustamaan ja verovelvollisuutta entisestään huojennettava. 32976: huoltamaan heille läheisiä omaisiaan. Tällai- Jos tuota kaunista sosiaalista periaatetta ha- 32977: nen huoltotoiminta jatkuu usein vuosikym- luttaisiin johdonmukaisesti toteuttaa, olisi 32978: meniä heidän kohdallaan ilman että he saa- tietenkin I veroluokan verovelvollisten vero, 32979: vat siitä lukea hyväkseen mitään helpotuk- mikäli jako kolmeen veroluokkaan edelleen 32980: sia veroja heille asetettaessa. Vielä vähem- säilytetään, määrättävä ainakin pienimpien 32981: män he voivat pienistä tuloistaan säästää tuloryhmien kohdalla saman suuruiseksi kuin 32982: mitään oman vanhuutensa päivien varalle, II veroluokan verovelvollisten vero samalla 32983: eikä heillä vastaavasti ole elatus- ja huolto- kun koko veroasteikkoa yleensäkin olisi lie- 32984: velvollisia omaisia elossa silloin, kun he vennettävä hallituksen esityksen ehdotta- 32985: ikänsä tai muun syyn johdosta joutuvat mista määristä. 32986: huollon tarpeeseen. Heidän asemansa on Tämä on toteutettavissa vain siten, että 32987: niin ollen tässä kohden täysin turvaton ver- tekeillä olevaan verolain muutokseen otetaan 32988: rattuna sellaisten asemaan, joilla on lapsia veroasteikko alempana mainitussa muodossa. 32989: tai lastenlapsia, jotka ainakin lain sana- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 32990: muodon mukaan ovat velvollisia vanhemmis- kunnioittavasti, 32991: taan ja isovanhemmistaan huolehtimaan. 32992: Sen sijaan että I veroluokan mukaan vero- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 32993: tettavien asemaa olisi vihdoinkin helpotettu van lakiehdotuksen: 32994: IV,841. - Imlala. ym. 1617 32995: 32996: 32997: 32998: Laki 32999: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 33000: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 33001: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 §:n 8 kohta, 28, 29, 38, 48, 49 ja 50 §, 24 §:n 33002: 8 kohta ja 29 §: n 1 momentin 3, 4 ja 5 kohta sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä 33003: marraskuuta 1946 annetussa laissa (822/46), 28 §, 29 § :n 1 momentin 6 kohta ja 48 § 33004: sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47) sekä 50 § 33005: sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa ( 874/46), väliaikai- 33006: sesti näin kuuluviksi: 33007: 24, 28, 29 ja 38 §. 48 §. 33008: (Kuten hallituksen esityksessä.) V eroa tulon perusteella suoritetaan, mi- 33009: käli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan 33010: asteikon mukaan: 33011: 33012: Veroluokka 33013: I II III 33014: Veron vakio· Vero·% Veron vakio· Vero·% V eron vakio- Vero·% 33015: Verotetteva tulo erä tulon alarajan erä tulon alarajan erä tulon alarajan 33016: mk alarajan yli mene- alarajan yli mene· alarajan yli mene- 33017: kohdalla västä tulon kohdalla västä tulon kohdalla västä tulon 33018: mk osasta mk osasta mk osasta 33019: 200000- 250 000 400 6.5 400 6.5 33020: 250000- 300 000 3000 9 3000 9 500 7.5 33021: 300000- 400 000 9000 12 9000 12 4000 10 33022: 400000- 600 000 22000 15 18000 14 12000 12 33023: 600000- 800 000 50000 18 41000 16 32000 14 33024: 800 000- 1 000 000 96000 20 78000 18 60000 16 33025: 1 000 .000- 1 500 000 140 000 22 120000 20 90000 18 33026: 1 500 000- 2 000 000 260 000 26 220000 24 180 000 22 33027: 2 000 000- 3 000 000 400000 30 350000 28 300 000 26 33028: 3 000 000- 4 000 000 700 000 32 650000 30 600000 28 33029: 4 000 000- 6 000 000 1040000 35 920000 33 800000 30 33030: 6 000 000-10 000 000 1640000 37 1520000 35 1400 000 33 33031: 10 000 000-20 000 000 3 300 000 41 3100000 41 2 900000 41 33032: 20 000 000 tai enemmän 7 400000 46 7 200000 45 7 000000 44 33033: 33034: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- lapsesta viisituhatta markkaa, ei kuitenkaan 33035: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan mu- enempää kuin veron koko määrä. 33036: kaisesta verosta vähennettävä ensimmäisestä (49 ja 50 § sekä soveltamissäännös kuten 33037: lapsesta kolmetuhatta ja jokaisesta muusta hallituksen esityksessä.) 33038: ----- 33039: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1955. 33040: 33041: Aune Innala. N. Kosola. 33042: Kyllikki Pohjala. Johannes VVbianen. 33043: R. Hallberg. Arvo Salminen. 33044: 1618 33045: 33046: IV,s42. - Lagmot. N:o 99. 33047: 33048: 33049: 33050: 33051: Öhman m. fl.: Förslag till lag angående temporär iindring 33052: av lagen om inkomst- och föt·mögenhetsskatt. 33053: 33054: 33055: T i 11 R i k s d a g e n. 33056: 33057: I sin proposition N: o 74 föreslår regerin- änkeavdragen. Det synes skäligt att dels 33058: gen temporära ändringar i lagen om in- höja avdraget till 100 000 mark, dels utvidga 33059: komst- och förmögenhetsskatt, vilka särskilt rätten till åldersavdrag så, att avdrag skulle 33060: kommer de mindre bemedlade samhällsklas- tillåtas inte bara för person, som fyllt 67 år, 33061: serna tillgodo. Vad de socialt betingade av- utan även för make eller maka till denna, 33062: dragen i 29 § beträffar synes dock en ökning som själv saknar inkomst men uppnått 33063: av det avdragsgilla beloppet enligt under- nämnda ålder. 33064: tecknades åsikt motiverad. Vad skolningsavdragen i 8 mom. beträffar 33065: I 29 § 4 mom. medgives ett avdrag om måste en förhöjning av beloppen anses nöd- 33066: högst tiotusen mark för avgifter för pen- vändig så att avdraget för barn mellan 17 33067: sions-, änke- och pupill- samt annan sådan och 21 år blir femtiotusen mark, om barnet 33068: försäkring till understödskassa eller annan vistas hemma, men 100 000 mark, om skol- 33069: försäkringsanstalt. Då inbetalningar till dy- ningen sker på annan ort, samt att trettio- 33070: lika försäkrings- och understödskassor måste tusen mark får avdragas för varje sådant 33071: anses innebära ett sparande, som ur allmän barn under 17 år, som inhämtat sin utbild- 33072: synpunkt är önskvärt, borde maximiavdraget ning på annan ort. 33073: höjas till tjugutusen mark samt avdragen Med hänvisning till vad ovan anförts och 33074: för make och minderåriga barn till fyratusen i stöd av 32 § riksdagsordningen föreslå vi, 33075: mark. 33076: 7 mom. i samma 29 § reglerar ålders- och att Riksdagen måtte godkänna föl- 33077: jande lagförslag: 33078: 33079: 33080: 33081: Lag 33082: angående temporär ändring av lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt. 33083: I enlighet med Riksdagens beslut skola 24 § 8 punkten samt 28, 29, 38, 48, 49 och 33084: 50 §§ lagen den 19 november 1943 om inkomst- och förmögenhetsskatt (888/43), av 33085: dessa 24 § 8 punkten och 29 § 1 mom. 3, 4 och 5 punkterna, sådana de lyda i lagen 33086: den 1 november 1946 (822/46), 28 §, 29 § 1 mom. 6 punkten och 48 §, sådana de lyda 33087: i lagen den 23 december 1947 (951/47), samt 50 §, sådan den lyder i lagen den 20 33088: december 1946 (874/46), temporärt erhålla följande ändrade lydelse: 33089: 24 och 28 §§. (1, 2 och 3 punkterna likasom i regerin- 33090: (Likasom i regeringens proposition.) gens proposition.) , 33091: 4) avgifter för pensions-, änke- och pupill- 33092: 29 §. samt annan sådan försäkring tili understöds- 33093: Skattskyldig person, som under skatteåret kassa eller annan försäkringsanstalt, dock 33094: varit bosatt i Finland såsom i 7 § 2, 3, 4 och ej mera än tjugotusen mark samt därutöver 33095: 5 mom. sägs, må utöver vad i 25, 26 och fyratusen mark för make och minderårigt 33096: 28 §§ är stadgat avdraga: barn, eller, då han på grund av tjänst eller 33097: IV,842. - öhman ym. 1619 33098: 33099: befattning har bort erlägga sådana avgifter, lärdomsskola, högskola eller annan med dessa 33100: jämväl st(irre belopp, dock högst tre procent jämförlig läroanstalt, för varje sådant barn, 33101: av beloppet av arbetsinkomsten; som före beskattningsårets ingång fyllt 17, 33102: ( 5 och 6 punkterna likasom i regeringens men icke 21 år, femtiotusen mark, om barnet 33103: proposition.) under studietiden kunnat bo i hemmet, men 33104: 7) fysisk person, som före skatteårets ut- annars hundratusen mark samt trettiotusen 33105: gång fyllt 67 år, ävensom make eller sådan mark för varje sådant barn under 17 år, som 33106: maka till denna, som själv saknar inkomster, på grund av förenämnda utbildning varit 33107: men uppnått sagda ålder, hundratusen mark bosatt på annan ort (skolningsavdrag); 33108: (åldersavdrag), samt fysisk person, som un- (9 och 10 punkterna samt 2 mom. likasom 33109: der skatteåret försörjt minderårigt barn, i regeringens proposition.) 33110: men icke är i äktenskap (änkeavdrag), 33111: hundratusen mark; 38 och 48-50 §§. 33112: 8) då skattskyldig underhållit sitt i hans (Likasom i regeringens proposition.) 33113: vård befintliga barn, som under skatteåret 33114: under minst åtta månaders tid fått regel- Tillämpningsstadgandet. 33115: bunden och full undervisning i yrkes- eller (Likasom i regeringens proposition.) 33116: 33117: Helsingfors den 10 oktober 1955. 33118: 33119: C. A. öhman. Nils Meinander. 33120: 1620 33121: 33122: IV,s42. - La.k.al. N:o 99. 33123: Suomennos. 33124: 33125: 33126: Öhman ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- 33127: aikaisesta muuttamisesta. 33128: 33129: 33130: E d u s k u n n a 11 e. 33131: 33132: Esityksessään n:o 74 hallitus ehdottaa saalta laajennetaan oikeutta vanhuusvähen- 33133: tulo- ja omaisuusverolakiin väliaikaisia muu- nykseen siten, että vähennystä ei sallita vain 33134: toksia, jotka erityisesti koituvat vähävarais- henkilölle, joka on täyttänyt 67 vuotta, vaan 33135: ten yhteiskuntaluokkien hyväksi. Mitä tulee myös tämän aviomiehelle tai aviovaimolle, 33136: sosiaalisten syiden perustelemiin vähennyk- jolla itsellään ei ole tuloa, mutta joka on saa- 33137: siin 29 § : ssä, näyttää kuitenkin allekirjoit- vuttanut mainitun iän. 33138: taneiden käsityksen mukaan vähennyskelpoi- Mitä tulee 8 momentissa mainittuihin kou- 33139: sen määrän korottaminen aiheelliselta. lutusvähennyksiin, on pidettävä välttämättö- 33140: 29 § : n 4 momentissa myönnetään eläke-, mänä vähennysmäärien korottamista siten, 33141: leski- ja orpo- sekä muusta sellaisesta va- että vähennys 17 vaan ei 21 vuotta täyttä- 33142: kuutuksesta avustuskassaan tai muuhun va- neestä lapsesta on viisikymmentätuhatta 33143: kuutuslaitokseen suoritetuista maksuista enin- markkaa, jos lapsi asuu kotona, mutta sata- 33144: tään kymmenentuhannen markan vähennys. tuhatta markkaa, jos koulutus tapahtuu 33145: Kun sellaisiin vakuutus- ja avustuskassoihin muulla paikkakunnalla, sekä että jokaisesta 33146: suoritettujen maksujen on katsottava mer- sellaisesta 17 vuotta nuoremmasta lapsesta, 33147: kitsevän säästämistä, mikä yleiseltä kannalta joka on saanut koulutusta toisella paikka- 33148: on toivottavaa, olisi vähennyksen enimmäis- kunnalla, saadaan vähentää kolmekymmentä- 33149: määrä korotettava kahteenkymmeneentuhan- tuhatta markkaa. 33150: teen markkaan sekä puolison ja alaikäisten Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä- 33151: lasten kohdalta neljääntuhanteen markkaan. järjestyksen 32 § :n nojalla ehdotamme, 33152: Saman 29 § :n 7 momentissa on säännök- 33153: set vanhuus- ja leskeysvähennyksistä. Näyt- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 33154: tää kohtuulliselta, että toisaalta korotetaan van lakiehdotuksen: 33155: vähennys sataantuhanteen markkaan, toi- 33156: 33157: Laki 33158: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 33159: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 33160: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 §:n 8 kohta, 28, 29, 38, 48, 49 ja 50 §, 24 §:n 33161: 8 kohta ja 29 § :n 1 momentin 3, 4 ja 5 kohta sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä mar- 33162: raskuuta 1946 annetussa laissa (822/46), 28 §, 29 §:n 1 momentin 6 kohta ja 48 § sel- 33163: laisina kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47) sekä 50 § 33164: sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), väliaikaisesti 33165: näin kuuluviksi: 33166: 24 ja 28 §. säksi, mitä 25, 26 ja 28 §: ssä on säädetty, 33167: (Kuten hallituksen esityksessä.) vähentää: 33168: (1, 2 ja 3 kohta kuten hallituksen esityk- 33169: 29 §. sessä.) 33170: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna 4) eläke-, leski- ja orpo- ynnä muusta sel- 33171: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § : n 2, 3, laisesta vakuutuksesta avustuskassaan tai 33172: 4 ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen li- muuhun vakuutuslaitokseen suoritetut mak- 33173: IV,s42. - Öhman ym. 1621 33174: 33175: sut, ei kuitenkaan enempää kuin kaksikym- saanut säännöllistä ja täyttä opetusta am- 33176: mentätuhatta markkaa sekä lisäksi neljätu- matti- tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai 33177: hatta markkaa puolisoa ja alaikäistä lasta muussa niihin verrattavassa oppilaitoksessa, 33178: kohti taikka, milloin hänen virkansa tai toi- jokaisesta sellaisesta ennen verotusvuoden 33179: mensa vuoksi on ollut sellaisia maksuja suo- alkua 17 vaan ei 21 vuotta täyttäneestä lap- 33180: ritettava, enemmänkin, kuitenkin enintään sesta viisikymmentätuhatta markkaa, jos 33181: kolme prosenttia työtulon määrästä; lapsi opiskeluaikanaan on voinut asua kodis- 33182: (5 ja 6 kohta kuten hallituksen esityk- saan, mutta muutoin satatuhatta markkaa, 33183: sessä.) sekä kolmekymmentätuhatta markkaa jokai- 33184: 7) ennen verovuoden päättymistä 67 sesta sellaisesta 17 vuotta nuoremmasta lap- 33185: vuotta täyttänyt luonnollinen henkilö, samoin sesta, joka edellä tarkoitetun koulutuksen ta- 33186: kuin hänen aviomiehensä tai sellainen avio- kia on asunut toisella paikkakunnalla (kou- 33187: vaimonsa, jolla ei ole omia tuloja, mutta joka lutusvähennys); 33188: on saavuttanut sanotun iän, satatuhatta (9 ja 10 kohta sekä 2 mom. kuten halli- 33189: markkaa (vanhuusvähennys), sekä luonnolli- tuksen esityksessä.) 33190: nen henkilö, joka verovuonna on elättänyt 33191: alaikäistä lastaan, mutta joka ei ole avio- 38 ja 48--50 §. 33192: liitossa (leskeysvähennys), satatuhatta mark- (Kuten hallituksen esityksessä.) 33193: kaa; 33194: 8) milloin verovelvollinen on elättänyt 33195: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna Soveltamissäännös. 33196: vähintään kahdeksan kuukauden ajan on (Kuten hallituksen esityksessä.) 33197: 33198: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1955. 33199: 33200: 33201: C. A. Öhman. Nils Meinander. 33202: 33203: 33204: 33205: 33206: 100 E 41/56 33207: 1622 33208: 33209: 1V,s43.- Lak.al. N:o 100. 33210: 33211: 33212: 33213: 33214: Kaitila ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- 33215: aikaisesta muuttamisesta. 33216: 33217: 33218: E d u s k u n n a ll e. 33219: 33220: Hallituksen esityksessä todetaan, että vero- oletettavissa, että kun uusi verolakiesitys on 33221: rasitusta on pyrittävä helpottamaan. Ne valmisteilla, ei ole ensi vuoden verotusta kos- 33222: uudet veroasteikot, jotka tässä tarkoituksessa kevan lakiesityksen puitteissa reaalisia mah- 33223: on esitetty ensi vuoden verotusta varten, dollisuuksia aikaansaada muutoksia itse vero- 33224: eivät kuitenkaan merkitse riittävää veronhuo- luokkajärjestelmään. Tästä syystä katsomme- 33225: jennusta edes niissä rajoitetuissa puitteissa, kin aiheelliseksi tyytyä vain tuloveroasteikon 33226: joissa hallitus pyrkii liikkumaan. Liian jyr- lievään oikaisuun, jonka tarkoituksena on 33227: kästä progressiosta johtuen syntyy vaikeasti tasoittaa jonkin verran niitä jyrkkiä progres- 33228: korjattavissa olevia haittoja. Myös I veroluo- sionousuja, jotka hallituksen esityksessä ilme- 33229: kan suuret epäkohdat ovat vain entisestään nevät. 33230: jyrkentyneet. Ainoastaan veroluokkajärjes- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 33231: telmää radikaalisesti muuttamalla tai oikeam- nioittavasti, · 33232: min siitä kokonaan luopumalla voidaan nämä 33233: epäkohdat lopullisesti poistaa. On kuitenkin että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 33234: van lakiehdotuksen: 33235: 33236: 33237: 33238: Laki 33239: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 33240: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 33241: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 §:n 8 kohta, 28, 29, 38, 48, 49 ja 50 §, 24 §:n 33242: 8 kohta ja 29 §: n 1 momentin 3, 4 ja 5 kohta sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä mar- 33243: raskuuta 1946 annetussa laissa (822/46), 28 §, 29 §:n 1 momentin 6 kohta ja 48 § sel- 33244: laisina kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47) sekä 50 § 33245: sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa ( 874/46), väliaikaisesti 33246: näin kuuluviksi: 33247: 24, 28, 29 ja 38 §. 48 §. 33248: (Kuten hallituksen esityksessä.) V eroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli 33249: 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan asteikon 33250: mukaan: 33251: Veroluokka 33252: I II III 33253: V eron vakio· Vero·% Veron vakio- Vero·% Veron vakio· Vero·% 33254: Verotettava tulo erii tulon alarajan erä tulon alarajan erii tulon alarajan 33255: mk alarajan yli mene· alarajan yli mene- alarajan yli mene· 33256: kohdalla viistii tulon kohdalla västä tulon kohdalla västii tulon 33257: mk osasta mk osasta mk osasta 33258: 150000- 200 000 500 7 33259: 200000- 250 000 4000 10 500 7 33260: 250000- 300000 9 000 12 4000 8 500 7 33261: 300000- 400 000 15 000 14 8000 10 4000 8 33262: IV,843. - Kaitila ym. 1623 33263: 33264: 400 000- 600 000 29 000 17 18 000 14 12 000 10 33265: 600 000- 800 000 63000 19 46 000 17 32 000 13 33266: 800 000- 1 000 000 101000 22 80000 20 58 000 16 33267: 1 000 000- 1 500 000 145 000 25 120 000 22 90000 19 33268: 1 500 000- 2 000 000 270 000 30 230 000 26 185 000 25 33269: 2 000 000- 3 000 000 420 000 33 360 000 31 310 000 29 33270: 3 000 000- 4 000 000 750 000 35 670 000 33 600 000 30 33271: 4 000 000- 6 000 000 1100 000 37 1000 000 35 900 000 33 33272: 6 000 000-10 000 000 1840 000 39 1700 000 37.5 1560 000 36 33273: 10 000 000-20 000 000 3 400 000 42 3 200 000 42 3 000 000 42 33274: 20 000 000 tai enemmän 7 600 000 46 7 400 000 45 7 200 000 44 33275: 33276: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- 49 ja 50 §. 33277: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan (Kuten hallituksen esityksessä.) 33278: mukaisesta verosta vähennettävä ensimmäi- 33279: sestä lapsesta kolmetuhatta ja jokaisesta Tätä lakia sovelletaan vuoden 1956 tulo- 33280: muusta lapsesta viisituhatta markkaa, ei kui- jen ja omaisuuden perusteella toimitetta- 33281: tenkaan enempää kuin veron koko määrä. vissa verotuksissa. 33282: 33283: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1955. 33284: 33285: Esa Kaitila. Harras Kyttä. 33286: Artturi Tienari. Juho Tenhiälä. 33287: VALTIOPÄIVÄT 33288: 1955 33289: 33290: LIITTEET 33291: VII 33292: 33293: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY ATOMIVOIMAN 33294: AIKAANSAAMISTA JA SIIHEN SOVELTUVIEN AINEIDEN VALVON- 33295: TAA JA ELINKEINOLAIN MUUTTAMISTA KOSKEVA LAKIALOITE. 33296: 33297: 33298: 33299: 33300: HELSINKI 1956 33301: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 33302: 1627 33303: 33304: VII,39. - Lak.al. N:o 94. 33305: 33306: 33307: 33308: 33309: L. Mattila ym.: Ehdotukset laiksi atomivoiman aikaans«,ami- 33310: sen sekä siihen soveltuvien aineiden valvonnasta ja laiksi 33311: elinkeinon harjoittamisen oikettdesta annetun lain muut- 33312: tamisesta. 33313: 33314: 33315: E d u s k u n n a II e. 33316: 33317: Hallitus on 14 päivänä syyskuuta 1955 Uraani ja muut mahdolliset atomienergiaa. 33318: antanut eduskunnalle esityksen n: o 68 ato- luovuttavat mineraalit eivät esiintyessään 33319: mivoiman aikaansaamiseen soveltuvia aineita kallio- tai maaperässä ole vaarall1sia. Tällai- 33320: sisältävien kivennäisten valtaamista ja näi- seen esiintymään kohdistuva varsinainen kai- 33321: den aineiden valvontaa koskevaksi lainsää- vostyö ei eroa muiden kivennäisten louhimi- 33322: dännöksi. Esityksen perusteluissa mainitaan sesta siinä määrin, että sitä varten tarvittai- 33323: olevan yleisen edun vuoksi välttämätöntä siin muita kuin yleisten työturvallisuutta 33324: meilläkin anta:a hallitukselle mahdollisuus kaivoksissa koskevien säännösten yhteyteen 33325: määrätyissä rajoissa valvoa atomivoima-alan kuuluvia määräyksiä. Tämän vuoksi onkin 33326: kehitystä. Tämä esitetään tapahtuvaksi siten, uraani voimassa olevassa kaivoslaissa valtaa- 33327: että atomivoiman aikaansaamiseen soveltu- miseen ja louhintaan nähden aivan samassa 33328: vien kivennäisten valtaus sekä tällaisten ai- asemassa kuin muut mineraalit eikä ole syytä 33329: neiden · valmistus, hallussapito, kuljetus ja tämän asiaintilan muuttamiseen. Jos sen si- 33330: kauppa ynnä käyttö tulisivat sallituiksi ai- jaan hallituksen esittämällä tavalla vaadit- 33331: noastaan valtioneuvoston tai erityisen valvon- taisiin lupa uraanin valtaamiseen sekä toi- 33332: taviranomaisen antamalla luvalla. Siitä, mil- saalta sallittaisiin sen valtaaminen myös jo 33333: laisten periaatteiden mukaan lupia annettai- ennen perustetulla valtausalueella ja kaivos- 33334: siin tai kiellettäisiin, ei esitykseen sisälly mai- piirissä, olisi tästä monia haitallisia seurauk- 33335: nintaa. sia. Ensinnäkin se ilmeisesti tyrehdyttäisi 33336: Käytännössä merkittävintä atomivoiman suuressa määrässä muutoin ehkä viriävää 33337: rauhanomaisessa käytössä tulee ehkä olemaan harrastusta atomienergiaa luovuttavien mine- 33338: lämmön ja sähkövoiman tuottaminen. Atomi- raalien etsintään, koska löytäjällä ei olisi 33339: voiman aikaansaamiseen soveltuviin ainei- varmuutta valtausluvan saannista ja siten 33340: siin liittyy käyttömahdollisuuksia kuitenkin löytönsä taloudellisesta hyväksikäytöstä. Jos 33341: muillakin aloilla, kuten esim. kemiallisessa taas muun käynnissäolevan kaivostyön yhtey- 33342: teollisuudessa, selluloosa-, muovi-, metallurgi- dessä havaittaisiin merkkejä puheena olevista 33343: sessa ja sementtiteollisuudessa, aineenkoetuk- aineista, olisi lähellä mahdollisuus, että asia 33344: sessa, lääketieteessä ja maataloudessa, joilla jätettäisiin enempää tutkimatta, koska tämä 33345: aloilla niiden avulla on ulkomailla päästy voisi aiheuttaa vieraan yrittäjän tunkeutu- 33346: huomattaviin tuloksiin. Kun säädettävän misen kaivokseen siitä johtuvine hankaluuk- 33347: lain tarkoituksena täytyy olla pyrkimys ih- sineen. On syytä panna merkille, että edellä- 33348: miskunnalle atomienergian muodossa tarjou- mainitunlaiset näkökohdat ovat aiheuttaneet 33349: tuvien uusien mahdollisuuksien hyväksikäy- sen, että Norjassa on viime elokuussa luo- 33350: tön edistämiseen myös meidän maassamme, vuttu sodan päätyttyä käytäntöönotetusta 33351: on lähdettävä siitä, ettei sinänsä tarpeellisia lupajärjestelmästä uraanin valtauksessa ja se 33352: valvontatoimenpiteitä viedä pitemmälle kuin on tässä suhteessa siellä saatettu jälleen sa- 33353: on välttämätöntä turvallisuuden ylläpitämi- maan asemaan muiden metallien kanssa. Li- 33354: seksi. Muutoin edistämisen sijasta vaikeute- säksi olisi pidettävä kohtuuttomana ja muuta 33355: taan puheena olevan uuden alan kehitystä. kaivostoimintaa vahingoittavana hallituksen 33356: 1628 VII,3D. - Atomivoiman valvonta. 33357: 33358: 33359: esittämää sen turvan poistamista, .minkä val- Viimeisenä vaiheena atomivoiman aikaan- 33360: taus ja kaivospiiri voimassaolevan kaivoslain saamiseen soveltuvia aineita koskevassa kysy- 33361: mukaan antaa niiden tarkoittamalla alueella. myksessä on niiden käyttäminen tähän tar- 33362: Niinikään on epäoikeudenmukaista ehdotettu koitukseen eli siis käytännössä atomivoimalai- 33363: maanomistajan oikeuden supistaminen kysy- toksen perustaminen. Sellainen vaatii laajoja 33364: myksessä oleviin mineraaleihin nähden. Ny- valmisteluja, suurta erikoiskoulutuksen saa- 33365: kyisen kaivoslain periaatteiden muuttamista nutta henkilökuntaa ja paljon pääomaa. On 33366: esitetyllä tavalla ei siten ole pidettävä käy- selvää, ettei edes valmisteluihin tällaista han- 33367: tännössä tarpeellisena eikä tarkoituksenmu- ketta varten voida ryhtyä, ellei ole varmuutta 33368: kaisena. siitä, että lupa sen toteuttamiseen ja jatku- 33369: Valvonnan tarve atomienergiaa luovutta- vaan toimintaan viranomaisilta saadaan, kun- 33370: viin mineraaleihin nähden alkaa varsinaisesti han vain asianmukaiset ammattipätevyyttä ja 33371: vasta ensimmäisten kaivostyövaiheiden jäl- turvallisuuden takaamista koskevat ehdot 33372: keen säteilyvaikutuksen kasvaessa rikastus- täytetään. Tällaista varmuutta ei hallituksen 33373: tai jalostusprosessissa. Tästä valvonnasta on esitys anna, vaan päinvastoin jättää täysin 33374: tarpeen erityinen laki. Sitä ei olisi kuiten- epäselväksi tärkeän kysymyksen niistä peri- 33375: kaan ulotettava todellista turvallisuustarvetta aatteista., joiden mukaan lupia tultaisiin 33376: laajemmalle eikä siis myöskään jätettävä !lu- myöntämään tai kieltämään. Täten jäisi 33377: van saantia kysymyksessä olevien aineiden yleisen edun vastaisesti ilmeisesti suurelta 33378: käsittelyyn ja käyttöön riippuvaksi viran- osalta käyttämättä se harrastus, jota maan 33379: omaisten mielivallasta, vaan ainoastaan tur- elinkeinoelämän piirissä esiintyisi atomivoi- 33380: vallisuusnäkäkohdista, kuten muihinkin vaa- man käytäntöönottamiseksi. Laissa olisi sen 33381: rallisiin aineisiin nähden on asianlaita. Niinpä vuoksi selvästi mainittava luvan saannin eh- 33382: luvan vaarallisten räjähdysaineiden valmis- dot, joihin edellä viitattujen seikkojen lisäksi 33383: tukseen, hallussapitoon, kuljetukseen ja kaup- on katsottava kuuluvan sen, että hanketta 33384: paan antaa lääninhallitus. Toisaalta taas on yleensä pidettävä hyödyllisenä. Luvan 33385: röntgenlaitoksen perustamisessa, jossa on ky- myöntäminen atomivoimalaitoksia varten lie- 33386: symys samantapaisesta vaarallisesta säteily- nee asianmukaista keskittää yhteen paikkaan, 33387: vaikutuksesta kuin atomivoima-aineissa, riit- valtioneuvostoon. 33388: tää pelkkä ilmoitus kauppa- ja teollisuus- Edellä esitettyyn viitaten katsomme, 33389: ministeriölle. Jos atomivoima-aineiden hal- 33390: lussapito ja kauppa halutaan tehdä erityi- että ei olisi säädettävä hallituksen 33391: sestä iuvasta riippuvaiseksi, voitaisiin sen esittämiä lakeja valvonnanalaisten ki- 33392: myöntäminen uskoa lääninhallitukselle, sa- vennäisten valtaamisesta, kaivoslain 33393: malla kun kuitenkin varsinainen turvallisuus- muuttamisesta eikä valvonnanalaisten 33394: valvonta olisi jätettävä erityisen asiantunte- kivennäisten valtauksesta annetun lain 33395: van valvontaviranomaisen tehtäväksi. Kun soveltamisesta ennestään voimassaole- 33396: atomivoimaa luovuttavien aineiden maasta viin valtauksiin, 33397: vientiin saattaa liittyä valtiollisia tai maan 33398: {)mavaraisuutta tällä alalla koskevia näkökoh- sekä ehdotamme, 33399: tia, olisi kuitenkin vientiin nähden sovellet- 33400: tava sotatarvikkeiden viennissä säädettyä että Eduskunta päättäisi hyväksyä 33401: menettelyä luvan antamisen siihen kuuluessa seuraavat lakiehdoittkset: 33402: siten valtioneuvostolle. 33403: 33404: Laki 33405: atomivoiman aikaansaamisen sekä siihen soveltuvien aineiden valvonnasta. 33406: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 33407: 1 §. detään, muuta atomienergiaa luovuttavaa 33408: Atomivoiman aikaansaamiseen soveltuvilla ainetta. 33409: aineilla tarkoitetaan tässä laissa uraania, to- Mitä tässä laissa säädetään 1 momentissa 33410: riumia ja, sen mukaan kuin asetuksella sää- tarkoitetuista aineista, on sovellettava myös 33411: VII,39. - L. Mattila ym. 1629 33412: 33413: niiden rikasteisiin ja jalosteisiin sekä aine- misen ehtona on, että hakemuksen tarkoitta- 33414: yhdisteisiin, jotka sisältävät 1 momentissa maa atomivoiman aikaansaamista on pidet- 33415: tarkoitettua ainetta asetuksella säädetyn vä- tävä hyödyllisenä ja hakijalla on käytettävä- 33416: himmäismäärän. nään tarpeellinen teknillinen asiantuntemus 33417: sekä on riittävät takeet siitä, että turvalli- 33418: 2 §. suuden varmistamiseksi annattavia säännök- 33419: Atomivoiman aikaansaamiseen soveltuvien siä ja 2 § : n 1 momentissa tarkoitetun val- 33420: aineiden valmistus, hallussapito, myynti ja vontaviranomaisen määräyksiä tarkoin nou- 33421: muu luovutus, kuljetus sekä maahantuonti datetaan. 33422: on sallittua ainoastaan lääninhallituksen an- 4 §. 33423: tamalla luvalla ja noudattamalla niitä tur- Joka rikkoo tämän lain tai sen nojalla 33424: vallisuuden varmistamiseksi tarkoitettuja annettuja säännöksiä, rangaistakoon, j,ollei 33425: säännöksiä, jotka asetuksella määrätty val- muualla ole ankarampaa rangaistusta sää- 33426: vontaviranomainen antaa. detty, sakolla. 33427: Edellä 1 momentissa mainittujen aineiden Atomivoiman aikaansaamiseen soveltuva 33428: sekä niiden malmien maasta viennissä nouda- aine, jonka osalta rikkomus on tapahtunut, 33429: tettakoon lisäksi soveltuvin osin mitä sota- olkoon valtiolle menetetty. 33430: tarvikkeiden maasta viennistä on 14 päivänä Tässä pykälässä mainitusta rikkomuksesta 33431: lokakuuta 1938 annetussa laissa säädetty. älköön virallinen syyttäjä tehkö syytettä, 33432: ellei valvontaviranomainen, milloin se katsoo 33433: 3 §. siihen syytä olevan, ole ilmoittanut sitä syyt- 33434: Atomivoiman aikaansaamiseen soveltuvien teeseen pantavaksi. 33435: aineiden käyttäminen atomiaseiden valmista- 33436: miseen ja kokeilemiseen on kielletty sen mu- 5 §. 33437: kaan kuin 10 päivänä helmikuuta 1947 teh- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 33438: dyn Parisin rauhansopimuksen 17 artiklassa töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 33439: on säädetty. tuksella. 33440: Muussa kuin 1 momentissa mainitussa tar- 6 §. 33441: koituksessa tapahtuva atomivoiman aikaan- Tämä laki tulee voimaan, pa1vana 33442: saaminen on sallittua ainoastaan valtioneu- kuuta 195 . Jos jollakin on silloin hallussaan 33443: voston antamalla luvalla. Lupa myönnettä- atomivoiman aikaansaamiseen soveltuvaa ai- 33444: köön vain Suomen kansalaiselle sekä koti- netta, ilmoittakoon siitä valvontaviranomai- 33445: maiselle yhteisölle tai laitokselle ja sen saa- selle. 33446: 33447: 33448: 33449: 33450: Laki 33451: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain muuttamisesta. 33452: (Kuten hallituksen esityksessä.) 33453: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1955. 33454: 33455: Leo I. Mattila. Irma Karvikko. Urho Saariaho. 33456: Eino Saari. C. A. Öhman. T. A. Wiherheimo. 33457: Harras Kyttä. Sven Högström. Helge Miettunen. 33458: Esa Kaitila. Erkki Leikola. Kaarlo Kajatsalo. 33459: Aukusti Pasanen. R. Hallberg. Anni Hosia. 33460: 33461: 33462: 33463: 101 E 41/56 33464: 1 33465: 1 33466: 1 33467: 1 33468: 1 33469: 1 33470: 1 33471: 1 33472: 1 33473: 1 33474: 1 33475: 1 33476: 1 33477: 1 33478: 1 33479: 1 33480: 1 33481: 1 33482: 1 33483: 1 33484: 1 33485: 1 33486: VALTIOPÄIVÄT 33487: 1955 33488: 33489: LIITTEET 33490: VIII 33491: 33492: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ OPETTAJALUKIOITA 33493: JA KANSAKOULUNOPETTAJASEMINAAREJA KOSKEVIA 33494: LAKIALOTTEITA. 33495: 33496: 33497: 33498: 33499: HELSINKI 1956 33500: VALTIONEUVOSTON ~RJAPAINO 33501: 1633 33502: 33503: VDI,66.- Lak.al. N:o 105. 33504: 33505: 33506: 33507: 33508: Malkamäki ym.: Ehdotus laiksi opettajalukioista. 33509: 33510: 33511: Eduskunnalle. 33512: 33513: Kansakoulunopettajien valmistus on Suo- oppilastutkintoon, ei sen käynyt voi kohtuul- 33514: messa jo vuosikymmeniä ollut varsin epä- lisin ponnistuksin siirtyä · sellaisen asteen 33515: yhtenäistä. Pahin erilaisuus saatiin poiste- opettajaksi, johon vaaditaan yliopisto-opin- 33516: tuksi, kun kaksivuotiset alakouluseminaarit toja. Kansakoulukin voittaisi huomattavasti, 33517: lakkautettiin. Silti nykyäänkin valmistetaan jos ne opettajat, jotka syystä tai toisesta 33518: kansakoulunopettajia seminaareissa sekä kan- eivät tunne menestyvänsä sen opettajina; 33519: sakoulun että keskikoulun pohjalta ja opet- voisivat hakeutua muille aloille. Siihen ei 33520: tajakorkeakouluissa sekä Jyväskylän kasva- ole riittäviä mahdollisuuksia, niin kauan 33521: tusopillisessa korkeakoulussa ylioppilaspoh- kuin seminaarissa annettu valmistus ei avaa 33522: jalta. Hallituksen esityksessä seminaarilaiksi mahdollisuuksia yliopisto-opiskeluun. 33523: edellytetään tämä epäyhtenäisyys säilytettä- Toiselta puolen myös muiden koulujen 33524: väksi, vieläpä sitä sikäli lisättäväksi, että opettajavalmistukselle olisi eduksi, jos maassa 33525: seminaareista poistettaisiin tähän saakka olisi erityisiä opettajalukioita, joissa oppi- 33526: niissä opetettu vieras kieli. Tämä epäyhte- laat riittävän yleissivistyksen saadessaan·il!, 33527: näisyys vaikuttaa monin tavoin epäedulli- ylioppilastutkintoon valmistuessaan voisivat 33528: sesti opettajiston kokoonpanoon ja koulutoi- perehtyä opettajan tehtäviin ja jossa myös 33529: meen kokonaisuudessaan, samalla kun se on heidän sopivaisuudestaan opettajan altalle 33530: omiaan eristämään kansakoululaitoksen voitaisiin saada riittävä selvyys. 33531: muusta koululaitoksesta. 33532: Uudempi tieteellinen tutkimus on vahvis- Niin kauan kuin koululaitoksemme puut- 33533: tanut vanhan käytännön toteamuksen, että teellisen kehittymisen vuoksi kaikilla lah- 33534: niin tärkeä kuin opettajille annettava val- ,jakkailla nuorilla ei ole tilaisuutta keski- 33535: mistus onkin, kuitenkin yhtä tärkeä on myös koulun suorittamiseen, olisi opettajien val- 33536: opettajan alalle autautuvien henkilöiden va- mistuslaitoksiin järjestettävä vain kansakou- 33537: linta synnynnäisten kykyjen ja taipumusten lun oppimäärän suorittaneille, mutta lahjak- 33538: perusteella. Tämä valinta on vaikeata, ellei kaille ja opettajantehtävään todennäköisesti 33539: sitä voida suorittaa oppilaitoksessa kyllin erityisen soveliaille keskikoulua vastaava 33540: pitkän ajan kuluessa. Lyhytaikaiset pääsy- kaksivuotinen esikoulutus, joka korvaisi kes- 33541: tutkinnot voivat perin puutteellisesti korvata kikoulun käymisen. Tämä takaisi kansa- 33542: tätä. Sen tähden opettajia valmistavia lai- koulupohjaisen aineksen pääsyn opettajan- 33543: toksia ei saisi niin eristää muusta koulu- alalle huomattavasti paremmin kuin kansa- 33544: laitoksesta, etteivät opettajan uralle lähte- koulupohjaisten seminaarien edelleen yllä- 33545: neet voi enää päästä muuhun tehtävään, pitäminen, koska keskikoulun käyneet niiden 33546: vaikka toteavatkin tai todetaan, etteivät he sisäänpääsytutkinnoissa helposti syrjäyttä- 33547: sovellukaan opettajiksi. Myös eri-ikäisten vät vähemmän koulua käyneet. Näistä syistä 33548: lasten opettajalta vaaditaan huomattavasti katsomme, että nykyiset kansakoulunopetta- 33549: erilaisia kykyjä ja taipumuksia. Henkilö, jaseminaarit olisi asteittain muutettava opet- 33550: joka ei voi menestyä alakouluasteen opet- tajalukioiksi, joissa suoritettaisiin ylioppilaS- 33551: tajana, voi huomattavasti paremmin selviy- tutkinto, niinkuin siitä on säädetty. 33552: tyä jatkokoulun tai oppikoulun opettajan Kun hallitusmuodon mukaan valtion vira:n 33553: tehtävästä. Niin kauan kuin kansakoulun- ja toimen haitijoilta vaadittavista kelpoisuus- 33554: opettajia valmistava seminaari ei pääty yli- ehdoista säädetään asetuksilla ja kun edus,. 33555: 1634 VIII,aa. - Opettajalukiot. 33556: 33557: 33558: kunnan parhaillaan käsittelemässä hallituk- missään muodossa säätää, millainen opetta- 33559: sen esityksessä kansakoululaiksi esitetään jan kelpoisuus on oleva. 33560: vastaavan säännöksen sisällyttämistä sanot- Edellä esitetyn perusteella esitämme, 33561: tuun kansakoululakiin, ei ole ailtetta opetta.- 33562: jien valmistusta koskevassa. lainsäädännössä että Eduskunta hyväksyisi seuraar 33563: van lakiehdotuksen: 33564: 33565: 33566: 33567: 33568: Laki 33569: opettajalukioista. 33570: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 33571: 1 §. 4 §. 33572: Ylemmän yleissivistyksen ja pedagogisen Opettajalukiolla tulee olla oppilasruokala 33573: valmistuksen antamiseksi niille keskikoulun ja, jollei erityinen syy ole esteenä, myös 33574: oppimäärän suorittaneille, jotka haluavat oppilasasuntola. 33575: antautua opettajantehtävään ja joilla havai- 33576: taan olevan opetus.. ja kasvatustyöhön riit- 33577: tävät edellytykset, valtio pitää yllä opettaja- 5 §. 33578: lukioita kansakoulunopettajien valmistami- Opettajalukion vuotuinen työ alkaa elo- 33579: seksi. kuun 20 päivänä ja päättyy kesäkuun 20 33580: Opettajalukio on nelivuotinen. päivänä, ellei opetusministeriö erityisestä 33581: Opettajalukioon voidaan liittää kaksivuoti- syystä toisin määrää. 33582: nen keskikoulua korvaava esivalmistus kansa- 33583: koulun oppimäärän suorittaneita varten. 33584: 6 §. 33585: 2 §. Opettajalukiossa opetetaan uskontoa, us- 33586: Opettajalukio on joko suomen- tai ruotsin- kontojen historiaa ja siveysoppia, kasvatus- 33587: kielinen. oppia ja sielutiedettä, äidinkieltä ja kirjalli- 33588: Opetus opettajalukiossa on maksuton. suutta, historiaa, yhteiskuntaoppia, kansan- 33589: taloutta, maantiedettä, luonnonhistoriaa, fy- 33590: 3 §. siikkaa, kemiaa, matematiikkaa, toista koti- 33591: Opettajalukiossa on harjoituskoulu. Ope- maista kieltä, yhtä vierasta kieltä, maatila- 33592: tusharjoittelua voidaan lisäksi järjestää myös taloutta, kotitaloutta, käsityötä, voimistelua, 33593: kunnallisissa kouluissa ja muissa oppilaitok- terveysoppia, piirustusta, soittoa ja laulua. 33594: sissa. Vapaaehtoisista aineista määrätään asetuk- 33595: Kunnan, jossa on opettajalukio, tulee sella. 33596: osoittaa erityinen alue, josta harjoituskou- 33597: luun saadaan tarvittava määrä lapsia suo- 33598: rittamaan oppivelvollisuuttaan, ja alistaa 7 §. 33599: Opettajalukiossa on rehtorin, lehtorin 33600: tämä päätöksensä kouluhallituksen vahvis- . es1opettajan, 33601: opettaJ.an, . puutarhurin ja käsi-' 33602: tettavaksi. Poikkeustapauksessa voidaan sama 33603: velvollisuus ulottaa myös naapurikuntaan. työnohjaajan virkoja sekä tarpeelliset toimet. 33604: Jollei kouluhallitus voi muuttamattomana 33605: vahvistaa kunnan päätöstä, alistakoon se 33606: asian valtioneuvostolle, joka voi määrätä 8 §. 33607: kysymykseen tulevan alueen. Opettajalukion oppimäärän suorittanut on 33608: Kunta, jonka alueelta käy lapsia harjoi- oikeutettu jatkamaan opiskelua ja suoritta- 33609: tuskoulussa, on velvollinen avustamaan näi- maan tutkintoja opettajakorkeakoulussa 33610: den lasten koulunkäyntiä, niinkuin on sää- niinkuin siitä asetuksella säädetään. ' 33611: detty oppilaiden avustamisesta kunnallisessa Ylioppilastutkinnon suorittamisesta on voi- 33612: kansakoulussa. massa, mitä siitä on erikseen säädetty. 33613: VIII,66. - Malkamäki ym. 1636 33614: 33615: 9 §. säädetään. Sitä mukaa kuin laki tulee voi- 33616: Tämä laki, jolla kumotaan kansakoulutoi- maan, kansakoulunopettajaseminaarit muute- 33617: men järjestysmuodon perusteista 18 päivänä taan opettajalukioiksi. 33618: toukokuuta 1923 annetun lain (137/23) 13, Tarkemm~:t säännökset lain täytäntöön- 33619: 14 ja 15 §, tulee voimaan asteittain viiden panosta sekä opettajalukioiden järjestämi- 33620: vuoden kuluessa, niinkuin siitä asetuksella sestä annetaan asetuksella. 33621: 33622: 33623: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1955. 33624: 33625: Aino Malkam.äki. Elli Nurminen. 33626: Meeri Kalavainen. 0. Lindblom. 33627: Viljo Virtanen. Rafael Paasio. 33628: Eino Raunio. Olavi Kajala. 33629: Kaisa Hiilelä. Sylvi-Kyllikki Kilpi. 33630: Tyyne Paasivuori. A.-L. Tiekso-Isaksson. 33631: :Matti Lepistö. Judit Nederström-Lunden. 33632: Hertta Kuusinen. 33633: 1636 33634: 33635: VIn,a1. - Lak.al. N: o 106. 33636: 33637: 33638: 33639: 33640: Järvi ym. : Ehdotus laiksi kansakoulunopettajaseminaMeista. 33641: 33642: 33643: E d u s k u n n a 11 e. 33644: 33645: Kansakoulupohjainen opettajanvalmistus lehtorin virkakin. Tuntuisi käsittämättö- 33646: on vuodesta 1916 lähtien ollut viisivuotinen. mältä taka-askeleelta, jos pakollinen toisen 33647: Ennen itsenäisyyttämme opetettiin seminaa- kielen opetus nyt poistettaisiin seminaarista. 33648: reissamme myös toisen kotimaisen kielen al- Asetuksella se tosin voitaisiin määrätä vapaa- 33649: keita, mikä oppiaine sitten tilapäisesti vaih- ehtoiseksi oppiaineeksi, mutta seminaariin 33650: dettiin venäjänkielen alkeisiin, mutta vuo- tullessaan oppilaat tuskin yleensä vielä ovat 33651: desta 1917 alkaen suomenkielisestä opettajan- niin arvostelukykyisiä, että edes enemmistö~ 33652: valmistuksesta on kokonaan puuttunut muun kään vapaaehtoisesti ryhtyisi opiskelemaan 33653: kielen kuin äidinkielen opetus. Kuitenkin on huomattavasti lisätyötä aiheuttavaa oppiai- 33654: kielitaidolla erittäin suuri merkitys sivistys- netta. 33655: pyrkimysten edistäjänä ja siitä syystä sillä Jotta kielen opiskelussa voitaisiin saavut- 33656: on tärkeä tehtävä nimenomaan opettajanval- taa tarkoitettu tulos, on sitä varten varattava 33657: mistuksessa ja opettajien jatkuvassa itsensä riittävä opetusaika. Kansakoulupohjaisen se- 33658: kehittämisessä. Kirjallisuuden välityksellä minaarin kaikkien luokkien viikkotuntimäärä 33659: sekä henkilökohtaisesti tapahtuvan kansain- on kuitenkin jo entuudestaan siksi suuri, 33660: välisen vuorovaikutuksen ja kulttuurikoske- ettei sitä enää voida lisätä. Toisaalta on 33661: tuksen lisääntyessä kielitaidon merkitys jat- seminaarien viisivuotisiksi muuttumisen jäl- 33662: kuvasti kasvaa. Siksi on vieraan kielen ope- keen, siis vuodesta 1916 lähtien, kaikilla 33663: tuksen puuttuminen seminaareistamme muo- aloilla tapahtunut nopea kehitys tuonut, 33664: dostunut yhä kipeämmin tunnetuksi epäkoh- erityisesti luonnontiedollisen aineryhmän ja 33665: daksi. Myös opettajat itse ovat omakohtai- maatalouden piirissä, kansakouluihimme niin 33666: sesti joutuneet kokemaan heille tästä aiheu- paljon lisää opetettavaa tietoainesta, että 33667: tuvat vaikeudet ja toistuvasti esittäneet toi- useiden muidenkin aineiden opetusaikaa on 33668: vomuksia toisen, jopa kahdenkin muun kie- myös opettajanvalmistuksessa saatava lisä- 33669: len sisällyttämisestä seminaarien opetusoh- tyksi. Kun minkään aineen opetusta ei il- 33670: jelmaan. Kun nykyään vuosittain valmistu- meisesti voida vähentää, on valmistuksen pi- 33671: vista kansakoulunopettajista ovat enemmis- dentäminen yhdellä vuodella eli kuusivuoti- 33672: tönä ylioppilaat, jotka oppikoulussa ovat saa- seksi käynyt välttämättömäksi niiden koh- 33673: neet runsaasti kieltenopetusta, yleinen mieli- dalla, joilla ei kansakoulun oppimäärän li- 33674: pidekin alkaa yhä selvemmin pitää kielitaitoa säksi ole muita opintoja. 33675: kansakoulunopettajalta vaadittavaan yleissi- Nykyinen järJestelmä, jonka mukaan kan- 33676: vistykseen kuuluvana. Sitä paitsi on pidet- sakoulupohjaisten ja keskikoulupohjaisten se- 33677: tävä perin epätarkoituksenmukaisena, että minaarien oppimäärät rakentuvat kokonai- 33678: keskikoulussa annettu kielten alkeisopetus suudessaan eri perustalle, ei ole osoittautu- 33679: päästetään kansakoulunopettajiksi valmistu- nut onnistuneeksi. Valmistuksen tarpeelli- 33680: vien osalta menemään täysin hukkaan. nen yhdenmukaisuus on siitä kärsinyt, ja 33681: Eduskunnan myönnettyä tarvittavat mää- myös opettajien välttämättömien jatko-opin- 33682: rärahat onkin kaikissa seminaareissa syys- tojen järjestäminen on tästä johtuen vai- 33683: lukukauden 1952 alusta lähtien äidinkielen keata. Siksi näyttää tarkoituksenmukaiselta, 33684: lisäksi opetettu pakollista toista ja vapaaeh- että varsinainen seminaari järjestetään kum- 33685: toista kolmatta kieltä. Onpa yhteen semi- maltakin pohjalta lähteneille samanlaiseksi, 33686: naariin saatu perustetuksi vakinainen kielten jopa useissa tapauksissa yhteiseksikin, ja 33687: Vlll,G7. - Järvi ym. 1637 33688: 33689: että pelkästään kansakoulun käyneille järjes- eikä eri vuosiluokille, ei esikoulutuksen jär- 33690: tetään sellainen esikoulutus, että sen hyväk- jestämisestä missään seminaarissa aiheudu li- 33691: syttävästi suorittaneet kykenevät seuraamaan sähuonetilan tarvetta; jo olemassa oleva huo- 33692: varsinaisen seminaarin opetusta yhtä hyvin netila tulee vain tehokkaammin käytetyksi. 33693: kuin keskikoulun käyneetkin. Kun tämä Jos esikoulutusta järjestetään miehille kol- 33694: koulutus säädetään opettajanvalmistuksessa meen suomen- ja yhteen ruotsinkieliseen sekä 33695: keskikoulua vastaavaksi, voidaan kaikki se- naisille kahteen suomen- ja niin ikään yhteen 33696: minaarit määrätä keskikoulupohjaisiksi. Näin ruotsinkieliseen seminaariin, tarvitaan li- 33697: saadaan seminaaritietä valmistunut opetta- säystä seminaarien vuosimenoihin suoritettu- 33698: jisto koulutukseltaan mahdollisimman yhte- jen laskelmien mukaan yhteensä 10 000 000 33699: näiseksi. Samalla poistuu se nykyään ilme- -12 500 000 markkaa, riippuen siitä, täyte- 33700: nevä epäkohta, että keskikoulun käyneet pyr- täänkö esikoulutuksen luokat jo alusta alkaen 33701: kijät kansakoulupohjaisten seminaarien pää- vai jätetäänkö niille tilaa myöhemmin li- 33702: sytutkinnossa suuremman tutkintotottumuk- säksi otettavia oppilaita varten. 33703: sensa avulla syrjäyttävät usein lahjakkaam- Koska keskikoulupohjaisen seminaarin viik- 33704: piakin vain kansakoulun käyneitä pyrkijöitä kotuntimäärä luokkaa kohti on entuudestaan 33705: ja vuosittain valtaavat huomattavan osan ni- ollut pienempi kuin kansakoulupohjaisen, ei 33706: menomaan kansakoulupohjaisille tarkoitet- pakollisen toisen kielen liittäminen sen ope- 33707: tuja oppilaspaikkoja. Kun esikoulutus voi- tusohjelmaan pakota pidentämään valmistus- 33708: daan eri vuosina järjestää eri seminaareissa aikaa siinä. 33709: alkavaksi, tulee niin kansa- kuin keskikoulu- Seminaarien opetusohjelman heikkoutena 33710: pohjaisillakin pyrkijöillä tämän järjestelmän on pidettävä sitä, ettei varsinainen opetus 33711: mukaan olemaan tilaisuus päästä aina lähim- riittäväti palvele tulevien opettajien erityis- 33712: pään asianomaista sukupuolta varten järjes- taipumusten kehittämistä. Siksi tämän täy- 33713: tettyyn seminaariin, mikä on omiaan huomat- tyy tapahtua pääasiallisesti virallisen opetus- 33714: tavasti pienentämään opettajaksi valmistu- ohjelman ulkopuolella oppilaiden yhteisten 33715: misen aiheuttamia kustannuksia. Esikoulu- vapaiden harrastusten, yksityisesti hankitun 33716: tuksen hyväksyttävästi suorittaneiden oppi- opetuksen ja vapaa-aikoina suoritettavan itse- 33717: laiden ei· tarvitsisi suorittaa uutta pääsytut- opiskelun puitteissa. Koska kansakoulun 33718: kintoa varsinaiseen seminaariin. opetustyö ja koulunkäyntinsä päättäneen 33719: Pelkästään kansakoulun käyneitä varten nuorison ohjaustoiminta samoin kuin koko 33720: tulisi esikoulutuksen olla kaksi lukuvuotta koulupiirin koulunsa taholta saarnat vaikut- 33721: kestävä. Enemmän opiskelleet voisivat pää- teet ilmeisesti muodostuisivat hedelmällisem- 33722: sytutkinnon suoritettuaan päästä suoraan miksi ja monipuolisemmiksi, jos opettajat 33723: csikoulutuksen toiselle vuosiluokalle. Ny- olisivat heille välttämättömien yhteisten tie- 33724: kyään valmistetaan opettajia kansakoulun tojen ja taitojen lisäksi saaneet valmistus- 33725: oppimäärän pohjalla miehiä kolmessa suo- aikanaan pätevän johdon alaisina kehittää 33726: men- ja yhdessä ruotsinkielisessä sekä naisia omia erityistaipumuksiaan, suuntautuivatpa 33727: kahdessa suomen- ja niin ikään yhdessä ruot- nämä jonkin tieteenhaaran tai taidelajin 33728: sinkielisessä seminaarissa. Ilmeisesti on esi- taikka liikuntakasvatuksen alalle, olisi semi- 33729: koulutuskin vielä toistaiseksi järjestettävä naarien opetus voitava järjestää lievästi eri 33730: vuosittain alkamaan yhtä monessa seminaa- opintosuuntiin jakautuvaksi. Kuitenkaan ei 33731: rissa. Sitä mukaå kuin oppikoulut, erittäin- ole tarkoituksenmukaista, että ryhdyttäisiin 33732: kin kunnalliset keskikoulut, yleistyvät ja lah- kehittämään sellaisiakin erityistaipumuksia, 33733: jakkain nuoriso hakeutuu niihin, käynee kui- jotka eivät lainkaan kuulu kansakoulun kas- 33734: tenkin esikoulutuksen rajoittaminen välttä- vatus- ja opetusty<in piiriin tai koskettavat 33735: mättömäksi, jotta seminaareihin jatkuvasti sitä vain välillisesti. Tästä syystä tulisi opin- 33736: voitaisiin saada mahdollisimman lahjakasta tosuuntiin selvästi sopeutua kansakoulun tar- 33737: oppilasainesta. Tästä syystä ei näytä tarkoi- peisiin. Näin voitaisiin myös toisaalta varsi- 33738: tuksenmukaiselta, että laissa määrättäisiin, naiselle maatalousseudulle ja toisaalta teolli- 33739: kuinka moneen seminaariin on esikoulutusta suus- ja muihin asutuskeskuksiin opettajiksi 33740: järjestettävä. aikoville antaa juuri sellainen valmistus, joka 33741: Kun opetushuoneet seminaareissa käytän- tekisi heidät mahdollisimman sopiviksi suo- 33742: nöllisistä syistä on järjestetty eri oppiaineille rittamaan työtään valitsemaliaan työkentällä. 33743: 102 E 41/56 33744: 1638 VIn,67. - Kansakoulunopettajaseminaarit. 33745: 33746: 33747: Jos jokaiseen seminaariosastoon järjes- jatkuvasti tapahtua ruotsinkielisissä semi- 33748: tetään molemmat seminaarilainsäädännön naareissa, ja kun näyttää tarkoituksenmukai- 33749: uudistamiskomitean suosittelemat opintosuun- selta, että myös suomenkielisiin seminaarei- 33750: nat - yhteiskunnallinen ja käytännöllis-ta- hin voitaisiin lain estämättä tarvittaessa 33751: loudellinen - lisääntyvät vuotuismenot n. järjestää ylioppilaspohjaistakin valmistusta, 33752: 1 900 000 markalla. Käytännössä ilmeisesti olisi lakiin sisällytettävä säännös, joka tekee 33753: kuitenkin on opettajavoimien riittämättö- tämän mahdolliseksi. Tarkemmat määräyk- 33754: myyden vuoksi pakko järjestää joihinkin set seminaareissa tapahtuvasta ylioppilaspoh- 33755: yhdenkertaisiin seminaareihin vain yksi jaisesta kansakoulunopettajain valmistuksesta 33756: opintosuunta, jolloin menojen lisäys jää pie- voidaan antaa asetuksella. 33757: nemmäksi. Edellä olevan perusteella esitämme kun- 33758: Kun ruotsinkielisten kansakoulunopetta- nioittaen, 33759: jain tarpeen vähäisyyden vuoksi ei voitane 33760: perustaa erillistä tämänkielistä laitosta yli- ' että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 33761: oppilaiden valmistamista varten kansakoulun- van lakiehdotuksen: 33762: opettajiksi, vaan valmistuksen tulee ilmeisesti 33763: 33764: 33765: 33766: Laki 33767: kansakoulunopettaja.seminaareista. 33768: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 33769: 1 §. vatusaineita, kansakoulun hallintoa, toista 33770: Kansakoulunopettajien valmistamiseksi val- kieltä, soittoa, kirjasto-oppia ja vapaaehtoi- 33771: tio pitää yllä seminaareja. sia oppiaineita, siten kuin asetuksella tar- 33772: Seminaari on joko suomen- tai ruotsinkie- kemmin säädetään. 33773: linen. Seminaariin voidaan järjestää eri opinto- 33774: Opetus seminaarissa on maksuton. suuntia. Niiden tulee sopeutua kansakoulun 33775: Ylioppilaiden valmistamisesta kansakoulun- tarpeisiin. 33776: opettajiksi vakinaisissa korkeakouluissa sää- 33777: detään erikseen. 5 §. 33778: Tarvittaessa voidaan ylioppilaita valmistaa (Kuten hallituksen esityksessä.) 33779: kansakoulunopettajiksi myös väliaikaisissa 33780: valmistuslaitoksissa siten kuin asetuksella lä- 6 §. 33781: hemmin säädetään. Ylioppilaiden valmistamisesta kansakoulun- 33782: Kansakoulun erikoisaineiden opettajia voi- opettajiksi seminaareissa säädetään asetuk· 33783: daan valmistaa muissakin oppilaitoksissa. sella. 33784: 7 §. 33785: 2 §. Seminaarissa on rehtorin, lehtorin, opetta- 33786: Seminaari perustuu keskikoulun oppimaa- jan ja esiopettajan virkoja sekä puutarhurin, 33787: rään ja siinä on neljä vuosiluokkaa. Pelkäs- käsityönohjaajan, kanslistin ja muita tarpeel- 33788: tään kansakoulun oppimäärän suorittaneita lisia toimia. Lisäksi voidaan seminaariin pe- 33789: varten järjestetään seminaareihin tarpeelli- rustaa harjoitusasuntolan hoitajan virka. 33790: sessa määrässä kaksivuotista esikoulutusta, 33791: joka opettajain valmistuksessa korvaa keski- & §. 33792: koulun. Seminaarissa tulee olla oppilasruokala. Jol- 33793: 3 §. lei erityinen syy ole esteenä, on seminaarin 33794: (Kuten hallituksen esityksessä.) yhteyteen järjestettävä myös oppilasasuntola. 33795: 33796: 4 §. 9 §. 33797: Seminaarissa opetetaan kansakoulun laa- Tämä laki, jolla kumotaan kansakoulutoi- 33798: jennettu ja syvennetty oppimäärä sekä kas- men järjestysmuodon perusteista 18 päivänä 33799: VIII,67. - Järvi. ym. 1639 33800: 33801: toukokuuta 1923 annetun lain (137/23) 13, detään. Tarkemmat säännökset lain täytän- 33802: 14 ja 15 §, tulee voimaan 1 päivästä elo- töönpanosta sekä seminaarien perustamisesta 33803: kuuta 1956 lukien asteittain neljän vuoden ja järjestämisestä annetaan asetuksella. 33804: kuluessa, niinkuin asetuksella tarkemmin sää- 33805: 33806: 33807: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1955. 33808: 33809: Lauri Järvi. Armas Leinonen. 33810: Helge Miettunen. John Forsberg. 33811: Joh. Wirtanen. Irma Hamara. 33812: VALTIOPÄIVÄT 33813: 1955 33814: 33815: LIITTEET 33816: IX 33817: 33818: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ TILAN OSITTA- 33819: MISEN EDELLYTYKSIÄ, MAANKÄYTTÖLAKIA JA VALTION 33820: MAAN KÄYTTÄMISTÄ MAANKÄYTTÖLAIN TARKOITUKSIIN 33821: YM. KOSKEVIA LAKIALOITTEITA 33822: 33823: 33824: 33825: 33826: HELSINKI 1956 33827: V AL'l'IONEUVOSTON KIRJAPAINO 33828: 1643 33829: 33830: IX,ts.- Lak.al. N:o 83. 33831: 33832: 33833: 33834: 33835: Sävelä ym.: Ehdotus laiksi t'ilan osittamisen edellytyksistä. 33836: 33837: 33838: Eduskunnalle. 33839: 33840: Tilojen osittaminen on aikaisemmin ollut tely jäi kuitenkin eduskunnalta kesken, kun 33841: rajoitettua, mutta viime vuosisadan loppu- sen toimintakausi uusien vaalien johdosta 33842: puolella näitä rajoituksia lievennettiin ja päättyi. 33843: vuoden 1916 jakolainsäädännöllä ne poistet- Hallituksen esitykseen maankäyttölaiksi ja 33844: tiin kokonaan. Sinä aikana, jolloin ositta- eräiksi siihen Iiittyviksi laeiksi, n: o 32 vuo- 33845: minen on ollut vapaata, on tilojen lukumäärä den 1955 valtiopäiville, on niin ikään sisäl- 33846: huomattavasti kasvanut ja niiden suuruus lytetty ehdotus laiksi tilan osittamisen edel- 33847: vastaavasti pienentynyt. Osittamiset ovat lytyksistä. Tätä ehdotusta ei kuitenkaan 33848: usein tapahtuneet ottamatta lainkaan huo- voida sellaisenaan hyväksyä. 33849: mioon muodostettujen tilojen elinkelpoisuus- Osittamisrajoitusten kytkeminen asutus- 33850: vaatimuksia. Täten on jatkuvasti pirstottu toimintaan sillä tavoin, kuin hallituksen esi- 33851: elinkelpoisia viljelmiä ja sellaisten viljelmien tyksessä on ehdotettu, ei ole välttämätöntä. 33852: lukumäärä, jotka ovat liian pieniä antaak- Päinvastoin on katsottava, että säännökset 33853: seen viljelijälle riittävän toimeentulon, on osittamisrajoituksista liittyvät sisällöltään ja 33854: jatkuvasti lisääntynyt. Tällaista kehitystä ei tarkoitusperäitään läheisemmin jakolainsää- 33855: viranomaisilla ole ollut mahdollisuus estää. däntöön kuin asutuslainsäädäntöön. 33856: Osittamisen uudelleen rajoittaminen onkin Sen seikan ratkaiseminen, voidaanko osit- 33857: yleisesti tunnustettu välttämättömyys. taminen suorittaa, kuuluu luonnostaan par- 33858: Kysymys osittamisen rajoittamisesta jou- haiten osittamistoimituksia käsitteleville toi- 33859: tui jo 1920 luvun lopulla jakolainsäädännön mitusmiehille, jotka ovat perehtyneitä tila- 33860: yleisestä tarkistamisesta ehdotuksia tekemään järjestelmäämme ja osittamisen edellytyksiin 33861: asetetun nk. jakolakikomitean valmistelta- vaikuttaviin maatilataloudellisiin kysymyk- 33862: vaksi, jonka työtä jatkoi myöhemmin ase- siin. Tällöin ratkaisu tulee aina perustu- 33863: tettu nk. jakoasetustoimikunta. Näiden työn maan itse tilalla suoritettuun katselmukseen. 33864: tuloksena hallitus antoi 15 päivänä elokuuta Kun osittamisen rajoittaminen tietää huo- 33865: 1945 eduskunnalle esityksen laiksi tilojen mattavaa puuttumista yksityisen oikeuteen 33866: osittamisrajoituksista. Lakiesitys tuli kui- ja osittamisen kieltäminen voi aiheuttaa 33867: tenkin eduskunnassa hylätyksi. Asian kä- asianomaiselle suuriakin taloudellisia mene- 33868: sittelyssä oli herättänyt epäilyksiä muun tyksiä, vaatii oikeusvarmuuden pysyttämi- 33869: muassa se seikka, oliko samaan aikaan, jol- nen, että säännösten soveltamisesta johtuvat 33870: loin maanhankintalain toimeenpano oli käyn- riitaisuudet ratkaistaan oikeudenkäyntitietä. 33871: nissä, ryhdyttävä niin perusteellista laatua Luonnostaan kuuluvat tällaiset asiat maan- 33872: oleviin uudistuksiin kuin lakiesityksessä eh- jako-oikeudelle, joka yleensä voi käsitellä sa- 33873: dotettiin. Osittamisrajoituksien aikaansaa- notunlaiset tehtävät kiireellisesti. Myös tä- 33874: mista koskeva asia annettiin sittemmin maan- män menettelyn erityisenä etuna on se, että 33875: käyttölainsäädäntökomitean käsite! täväksi. maanjako-oikeus kokoontuu toimituspaikalla 33876: Komitean ehdotuksen pohjalla hallitus an- ja tekee ratkaisunsa maastossa tarpeen mu- 33877: toi 13 päivänä lokakuuta 1953 eduskunnalle kaan suorittamansa tarkastuksen perusteella. 33878: · esityksen maankäyttölaiksi ja siihen liitty- Muutoksenhaku toimitusmiesten päätökseen 33879: väksi lainsäädännöksi, joka sisälsi myös eh- on sopivinta järjestää tapahtuvaksi soveltu- 33880: dotuksen laiksi tilan hankkimisen ja ositta- vilta osin jakolaissa säädettyjen periaattei- 33881: misen edellytyksistä. Tämän esityksen käsit- den mukaan. Osittamisen rajoittamista kos- 33882: 1644 IX,9s. - Tilan osittamisen edellytykset. 33883: 33884: 33885: kevien säännösten noudattamisen valvontaa saisi määräalan arvoa vastaavan osuuden 33886: voidaan sopivasti tehostaa määräämällä, että myyntihinnasta. Määräalan ostajan kannalta 33887: maanmittauskonttorin tulee toimitusta tar- on tarkoituksenmukaisinta, että kauppa rau- 33888: kastaessaan samalla tutkia, ovatko osittami- keaa, kun päätös, jolla osittaminen on kiel- 33889: sen edellytykset olleet olemassa. Sama vel- letty, on saanut lainvoiman. Tällöin voi 33890: vollisuus kuuluu maanjako-oikeudelle, milloin ostaja heti vaatia mahdollisesti maksamansa 33891: toimitus on muusta syystä joutunut sen kä- myyntihinnan osan takaisin. 33892: siteltäväksi. Hallituksen esitystä on vielä monissa muis- 33893: Hallituksen esityksessä ei ole myöskään sakin kohdin täydennettävä ja korjattava. 33894: järjestetty tyydyttävällä tavalla määräalan Edellä esitettyyn viitaten ja nojautuen 33895: ostajan asemaa sen tapauksen varalta, ettei valtiopäiväjärjestyksen 32 § : ään ehdotamme 33896: hän saa määräalaansa erotetuksi. Lakiesityk- kunnioittaen, 33897: sen 18 §: n säännösten mukaan kauppa jäisi 33898: voimaan ja määräalan ostaja vasta tulevai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 33899: suudessa, kun tila määräaloineen myydään, van lakiehdotuksen: 33900: 33901: 33902: 33903: Laki 33904: tilan osittamisen edellytyksistä. 33905: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 33906: 1 luku. miseen, eikä osittamiseen, jossa valtio on ha- 33907: Yleiset säännökset. kijana. Tämän lain säännökset eivät myös- 33908: kään koske tilojen yhteisen alueen lohko- 33909: 1 §. mista eikä myöskään lohkomista vesialueella, 33910: Maan tarkoituksenmukaisen käytön tur- joka kuuluu muulle kuin vuokra-alueiden 33911: vaamiseksi rajoitetaan maalaiskunnissa si- itsenäistämis- tai asutuslainsäädännön mu- 33912: jaitsevien tilojen osittaminen sen mukaan kaan muodostetulle kalastustilalle. 33913: kuin tässä laissa säädetään. 33914: 33915: 2 §. 2 luku. 33916: Tämä laki ei koske Ahvenanmaan maa- Osittamisen edellytykset. 33917: kuntaa. 33918: 4 §. 33919: 3 §. Tilaa ei saa halkomalla tai lohkomaHa 33920: Tämän lain säännöksiä älköön sovellet- osittaa, jos uusista tiloista ja lohkomisessa 33921: tako, kun tilan siirtyminen perustuu pak- jäävästä kantatilasta saatava hyöty olisi huo- 33922: kolunastusta, vuokra-alueiden itsenäistä- mattavasti pienempi sitä hyötyä, mikä ti- 33923: mistä tai paiVana kuuta 195 lasta osittamattomana saataisiin, ja ellei ku- 33924: annetun maankäyttölain ( / ) tarkoituk- takin uutta tilaa ja kantatilaa voida paikal- 33925: siin tehtyjä vapaaehtoisia luovutuksia kos- liset olot ja ansiomahdollisuudet huomioon 33926: keviin säännöksiin, älköönkä myöskään, kun ottaen pysyvästi tarkoituksenmukaisesti käyt- 33927: tila siirtyy muulla saannolla valtiolle tai tää joko yksinään tai yhdessä toisen tilan 33928: ktm valtio on luovuttajana tällaisessa oikeus- kanssa, mikäli ne on tarkoitettu siten käy- 33929: toimessa. tettäväksi. 33930: Tämän lain säännöksiä älköön niin ikään 33931: sovellettako kirkkolain 304 § : ssä tarkoitet- 5 §. 33932: tuihin alueisiin älköönkä myöskään maan Maatilatalouden harjoittamiseen käytettä- 33933: siirtämisestä eräissä tapauksissa kameraali- vään tilaan tahi, mikäli tila on tarkoitettu 33934: sessa suhteessa hallinto- tai tuomiopiiristä käytettäväksi toisen tilan kanssa yhtenä vil- 33935: toiseen 19 päivänä toukokuuta 1925 anne- jelmänä, tähän viljelmään tulee kuulua 33936: tussa laissa (183/25) tarkoitettuun lohko- paikkakunnan oloihin nähden riittävä määrä 33937: IX,9s. - Sävelä ym. 1645 33938: 33939: maatalous- tai maatalouskelpoista maata sekä käyttää, voidaan 4 ja 5 § : n säännösten estä- 33940: tarpeellinen metsämaa. Paikkakunnalla, mättä, mikäli se havaitaan tarkoituksenmu- 33941: jossa metsämaata on vähän tai jossa itsenäi- kaiseksi, muodostaa itsenäiseksi tilaksi. 33942: sen maatalouden harjoittamiseen ei välttä- 33943: mättä tarvita metsämaata, voidaan maatila- 9 §. 33944: talouden harjoittamiseen käytettävä tila Jos tilasta tulisi samalla kertaa erotetta- 33945: osittaa, jos uudesta tilasta ja ~antatilasta viksi itsenäisiksi tiloiksi useampia määrä- 33946: joko yksinään tai yh~essä toise~ ti~~n .. k~~s~~ osia tai määräaloja, joita, vaikka niiden 33947: metsämaan puuttumisesta tai rnttamatto- kunkin erikseen tiloiksi muodostamiselle ei 33948: myydestä huolimatta muodostuu elinkelpoi- olisikaan estettä, ei tämän luvun säännösten 33949: nen viljelmä. mukaan voida kaikkia tiloiksi muodostaa, on 33950: ne määräosat tai määräalat, joiden erotta- 33951: 6 §. misen oikeusperuste on syntynyt aikaisem- 33952: Kun 5 §: ssä tarkoitetusta tai sellaisesta min, erotettava ensi sijassa. Niiden erotta- 33953: tilasta, jota käytetään pääasiallisesti metsä- misten keskinäisessä järjestyksessä, joiden 33954: talouden harjoittamiseen, olisi erotettava oikeusperuste on syntynyt samana päivänä, 33955: uusi tila teollisuus- tai liiketarpeisiin, varsi- on asetettava muiden edelle sellaisten mää- 33956: naisen ammatin harjoittamista varten käsi- räosien tai määräalojen itsenäisiksi tiloiksi 33957: työ- tai muulla sellaisella elinkeinoalalla muodostaminen, joita tultaisiin käyttämään 33958: tahi asuntotontiksi tai virkistysalueeksi, saa- teollisuustarkoituksiin, liiketarpeisiin, varsi- 33959: daan erottaminen toimittaa, vaikkei tilasta naisen ammatin harjoittamista varten käsi- 33960: jäljelle jäävää osa,a voitaisi 4. §: ~sä ~ai~~~ työ- tai muulla sellaisella elinkeinoalalla, 33961: tuin tavoin tarkoituksenmukaisesti kayttaa asuntotonttina tai virkistysalueena, keske- 33962: ja vaikkei tämä osa, mikäli on kysymys nään tässä luetellussa järjestyksessä. Edellä 33963: 5 § : ssä mainitusta tilasta, täyttäisi sano- olevan mukaan määräytyvässä kussakin eri 33964: tussa lainkohdassa viljelmälle asetettuja ryhmässä asetetaan samaan ryhmään kuulu- 33965: vaatimuksia. vista määräosista tai määräaloista muita 33966: Alueen erottaminen 1 momentissa mainit- edelle ne, joiden tiloiksi muodostamisella 33967: tuun tarkoitukseen voidaan sallia vain edel- elinkeino- tai talouselämän tahi yhteiskun- 33968: lytyksellä, ettei jäljelle jäävien tilusten käyt- nallisten näkökohtien kannalta taikka muista 33969: tämistä vaikeuteta enemmän kuin on vält- sellaisista syistä on huomattavasti suurempi 33970: tämätöntä, ja ettei kysymyksessä olevaan merkitys. Siinä tapauksessa, ettei kysymys 33971: tarkoitukseen käytetä tuottokykyisiä viljel- ole mainitulla perusteella ratkaistavissa, mää- 33972: tyjä tai viljelyskelpoisia tiluksia, mikäli ti- rätään keskinäinen järjestys arpomalla, joka 33973: lalle kuuluu muunlaatuisia tarkoitukseen so- on toimitusinsinöörin suoritettava. 33974: pivia tiluksia tai sellaisia katsotaan olevan Jollei jotakin erottamista voida 1 momen- 33975: paikkakunnalla saa ta vissa. tin mukaan toimittaa, ei se kuitenkaan saa 33976: estää keskinäisessä järjestyksessä jäljempänä 33977: 7 §. seuraavan erottamisen toimittamista, mikäli 33978: Teollisuus- tai liiketarpeisiin tahi asunto- siihen ei ole muuta estettä. 33979: tontiksi käytettävän tilan tulee olla alaltaan 33980: vähintään sellainen, että sitä voidaan ra- 10 §. 33981: kentamista koskevien säännösten mukaan Osittamisen yhteydessä on toimitusmiesten 33982: käyttää rakentamiseen. . tutkittava, ovatko tässä laissa säädetyt edel- 33983: Mitä edellä on säädetty, ei koske sellai- lytykset tilan osittamiselle olemassa, ja an- 33984: sen alueen erottamista, joka on tarkoitettu nettava siitä päätös ennen varsinaisiin osit- 33985: käytettäväksi ennestään olevan tilan lisä- tamistoimiin ryhtymistä. 33986: alueena. Jos haetun tai pyydetyn osittamistoimi- 33987: 8 §. tuksen suorittaminen 1 momentissa maini- 33988: Erillään tilan muista tiluksista sijaitseva tulla päätöksellä kokonaisuudessaan kielle- 33989: palsta, saari tai muu alue, joka ei ole ti- tään ja toimitus jätetään sikseen, on muu- 33990: lalle tarpeellinen maa- tai metsätalouden toksenhausta voimassa, mitä siitä on sikseen 33991: tahi kalastuksen harjoittamista varten, taikka jätettyyn toimitukseen nähden jakolaissa 33992: jota ei voida tilan yhteydessä taloudellisesti (604/51) säädetty. 33993: 103 E 41/56 33994: 1646 IX,9s. - Tilan osittamisen edellytykset. 33995: 33996: 33997: Milloin 9 §: ssä tarkoitetussa tapauksessa 14 §. 33998: jonkin määräosan tai määräalan erottami- Tämän lain säännökset eivät koske ositta- 33999: nen kielletään ja tätä koskevaan toimitus- misen suorittamista tilalla, joka kokonaan 34000: miesten päätökseen ilmoitetaan tyytymättö- tai olennaiselta osaltaan sijaitsee alueella, 34001: myyttä, on toimitusinsinöörin alistettava jolle on vahvistettu rakennussuunnitelma. 34002: asia maanjako-oikeuden ratkaistavaksi. Tämä laki ei aiheuta muutosta siihen, 34003: Jos toimitusmiesten päätös, millä ositta- mitä on säädetty osittamisesta alueella, jolle 34004: minen on määrätty suoritettavaksi, on tehty on vahvistettu rakennussuunnitelma tai 34005: äänestyksen jälkeen vastoin toimitusinsinöö- määräyksiä alueen käyttämisestä. 34006: rin mielipidettä, on toimitusinsinöörin alis- 34007: tettava asia maanmittauskonttorin tutkitta- 34008: vaksi. Maanmittauskonttori voi muissakin 15 §. 34009: tapauksissa määrätä, että osittamisen edelly- Milloin ulosmitattujen kiinteistöjen luet- 34010: tyksiä koskeva toimitusmiesten päätös, mi- teloon on tehty merkintä lainan myöntämi- 34011: käli osittaminen määrätään suoritettavaksi, sestä erottamattoman määräalan ostajalle ja 34012: on alistettava maanmittauskonttorin tarkas- tämä merkintä lain mukaan tuottaa lainan 34013: tettavaksi. antajalle oikeuden erotuttua määräala itse- 34014: Edellä 4 momentissa tarkoitettua alistusta näiseksi tilaksi ja lainan vakuudeksi pantti- 34015: käsitellessään on maanmittauskonttorin, jol- oikeuden määräalasta muodostettuun tilaan, 34016: lei se katso voivansa hyväksyä toimitusmies- saadaan erottaminen toimittaa tämän lain 34017: ten päätöstä, alistettava asia maanjako-oikeu- säännösten estämättä. 34018: den ratkaistavaksi. 34019: 34020: 11 §. 34021: 3 luku. 34022: Jollei toimitusmiesten 10 §: n mukaan 34023: antama päätös ole valituksen tai alistuksen Erinäisiä säännöksiä. 34024: johdosta ollut maanjako-oikeuden tai maan- 34025: 16 §. 34026: mittauskonttorin tutkittavana, on maanmit- 34027: Kun on lainvoimaisosti ratkaistu, ettei 34028: tauskonttorin toimitusta tarkastaessaan sa- 34029: määräalaa voida muodostaa tilaksi, on sitä 34030: malla tutkittava, onko toimitus voinut tämän 34031: koskeva luovutus rauennut. 34032: lain mukaan tapahtua. Sama velvollisuus 34033: Jos tilan tai tilojen määräosien omistajat 34034: on maanjako-oikeudella, milloin toimitus 34035: ovat sopineet tilan tai tilojen jakamisesta 34036: muutoin kuin 10 §: n mukaisessa järjestyk- 34037: määrättyjen rajojen mukaan, on myös täl- 34038: sessä on joutunut sen käsiteltäväksi. 34039: lainen sopimus rauennut, sitten kun on lain- 34040: Jos maanmittauskonttori 1 momentissa 34041: voimaisosti ratkaistu, ettei sopimuksen edel- 34042: mainitussa tarkastuksessa katsoo, ettei toi- 34043: lyttämää lohkomista voida toimittaa. 34044: mitusta olisi saanut suorittaa, on sen alis- 34045: tettava as1a maanjako-oikeuden ratkaista- 34046: vaksi. 17 §. 34047: 12 §. Jos osittaminen evätään tämän lain no- 34048: Asian alistamisesta maanjako-oikeuteen jalla, suoritetaan toimitusinsinöörin palkkio 34049: sekä valituksen tai alistuksen käsittelystä valtion varoista. Muut toimituskustannukset 34050: on voimassa, mikäli tämän lain säännöksistä on maanomistajan suoritettava. 34051: ei muuta johdu, mitä jakolaissa on säädetty. Siinä tapauksessa, että useammista määrä- 34052: Maanjako-oikeuden 10 tai 11 §: n mukaan osista tai määräalueista jonkin tai joidenkin 34053: antamaan päätökseen ei saa hakea muu- erottaminen kielletään, on tästä aiheutuvista 34054: tosta. kustannuksista voimassa, mitä 1 momentissa 34055: 13 §. on säädetty. 34056: Edellä 10 § :n 1 momentissa mainittua 34057: tehtävää lohkomisessa suoritettaessa on toi- 18 §. 34058: mitusmiehinä toimitusinsinöörin ohella py- Tässä laissa tarkoitetuissa asioissa ovat 34059: rittävä käyttämään joko kahta maanmittaus- maanjako-oikeudelle annetut asiakirjat ja 34060: toimituksia varten valittua uskottua miestä maanjako-oikeuden päätös vapaat leimamak- 34061: tai kahta asutuslautakunnan jäsentä. suista. 34062: IX,9s. - Sävelä ym. 1647 34063: 34064: 19 §. Jos tilan maaraosa myydään tämän lain 34065: Tämän lain täytäntöönpanoa koskevat voimaantulon jälkeen pakkohuutokaupalla 34066: tehtävät on hoidettava ja muutoksenhaku- sellaisen saamisen suorittamiseksi, jonka va- 34067: asiat käsiteltävä kiireellisesti. kuutena määräosa on ennen sanottua ajan- 34068: Kun tämän lain täytäntöönpanoa hoita- kohtaa syntyneen panttioikeuden perusteella, 34069: vat viranomaiset tilaavat muilta viranomai- ei tämän lain säännöksiä osittamisen edelly- 34070: silta todistuksia tai muita asiakirjoja, on ne tyksistä sovelleta sanotun määräosan erot- 34071: annettava kiireellisesti. tamisessa. 34072: 34073: 20 §. 23 §. 34074: Tila, jolla on ennen tämän lain voimaan- Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettu 34075: tuloa toimitettu väliaikainen halkominen tai halkomis- tai lohkomistoimitus saadaan myös 34076: sovintojako, saadaan tämän lain säännösten siinä tapauksessa, ettei se perustu määrä- 34077: estämättä osittaa sen suuruisiin osiin, kuin osan tai määräalan saantoon, toimittaa tä- 34078: tila on väliaikaisessa halkomisessa tai sovin- män lain säännösten estämättä. 34079: tojaossa jaettu. 34080: 24 §. 34081: 21 §. Lainvoiman saanutta maanmittaustoimi- 34082: Sopimus, joka tämän lain voimaantulon tusta älköön purettako sillä perusteella, että 34083: jälkeen tehdään tilan sovintojaosta, on mi- se on tämän lain vastainen. 34084: tätön. 34085: 34086: 22 §. 25 §. 34087: Ennen tämän lain voimaantuloa omistettu Tarkemmat määräykset tämän lain toi- 34088: tilan määräosa samoin kuin tilasta ennen meenpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 34089: tämän lain voimaantuloa luovutettu taikka tuksella. 34090: perinnön, testamentin tai osituksen kautta 34091: saatu määräala voidaan tämän lain sään- 26 §. 34092: nösten estämättä muodostaa halkomalla tai Tämä laki tulee voimaan päivänä 34093: lohkomaHa tilaksi. kuuta 195 . 34094: 34095: Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1955. 34096: 34097: Arvo Sävelä. Artturi Koskinen. 34098: Matti Lepistö. Juho Karvonen. 34099: Mikko Hult. Kalle Kauhanen. 34100: 1648 34101: 34102: IX,99.- Lak.al. N:o 84. 34103: 34104: 34105: 34106: 34107: Pusa: Ehdotus laiksi valtion maan käyttämisestä ja maan 34108: pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin. 34109: 34110: 34111: E d u s kun n 'alle. 34112: 34113: Hallitus on antanut v. 1955 valtiopäiville väksi. Samasta syystä olisi säädettävä, että 34114: esityksen n: o 33 laiksi valtion maan käyttä- yksityisten henkilöiden omistamista tiloista 34115: misestä ja maan pa:kkolunastamisesta maan- olisi pakkolunastettava kaikki maatalous- ja 34116: käyttölain tal!koituksiin. Tämän 1ain sään- maatalouskelpoinen maa, mikä ylittää 100 34117: nökset ovat niin tu1kinnanvaraisia, että nii- peltohehtaarin alan. Edelleen olisi säädet- 34118: den avulla maan saaminen asutustarkoituk- tävä, että yli 100 ha ilmsvullista metsämaata 34119: siin muodostuu hitaaksi, monimutroaiseksi ja oleva yksityisen omistama metsäala olisi 34120: lmlliiksi. Sitä paitsi niiden avulla ei saada pa:rokolunastettava pienempien tilojen samoin 34121: riittävästi maata sieltä, missä on yhtiöiden kuin muodostettavien tilojen metsämaan tar- 34122: ja suurtilojen omistuksessa olevaa asutuk- peen tyydyttämistä varten. Yhtiöiltä olisi 34123: seen sopivaa maata. S·envuoksi olisi lain palkkolunastettav'a metsämaata niiden maista 34124: säännöksiä sikäli selvennettävä, että maan tai niiden maiden läheisyydessä yksityis- 34125: hankkiminen asutustarkoituksiin johtaa no- maille muodostettujen tilojen metsämaan 34126: peasti ja ilman rettelöitä tuloikseen. Sitä tarpeen tyydyttämistä varten. 34127: varten olisi laissa säädettävä, että yhtiöiden Esittämilläni perusteilla ehdotan, 34128: omistama maatalous- ja maatalouskelpoinen 34129: maa kokonaisuudessaan on pa1ffiolunastet- että Eduskunta hyväksyisi seuroo- 34130: tava valtiolle asutustarkoitulksiin käytettä- van lakiehdotuksen: 34131: 34132: 34133: 34134: 34135: Laki 34136: valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain 34137: tarkoituksiin. 34138: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä 34139: määrätyllä tavalla, säädetään: 34140: 34141: 1 luku. kolunastetaan kai·kki yli 100 ha peltoa oleva 34142: viljelty ja viljelyskelpoinen maa sekä yli 34143: Maan ja etuuksien hankkiminen. 100 ha kasvullista metsämaata oleva metsä- 34144: 1 §. maan ala. 34145: Jollei pa1vana ........ kuuta 195. Yhtiöiden metsämaasta pakk:oluna:stetaan 34146: annetun maankäyttölain ( 1 ) tarkoituk- niiltä lunastetuille alueille muodostettujen 34147: siin ole ( poist.) riittävästi käytettävissä tilojen metsämaan tarpeen tyydyttämistä 34148: (poist.) maata, (poist.) pa:kkolun:astetaan varten tarvittava metsäialue. 34149: asutustarkoituksiin kJai~ki yhtiöiden omista- Lisä;ksi (poist.) pakkolunastetaan rappio- 34150: mat ma:atalouskelpoiset ja viljelyksessä ole- tiloista, tilakeinottelijain sekä eräin edelly- 34151: vat maat ra:kennuksineen. (Poist.) tyksin myös muiden omistamista maista 34152: Yksityisen omistamasta viljelysti1asta pak- maata. 34153: IX,99. - Pusa. 1649 34154: 34155: Valtion maalla tarkoitetaan tässä laissa 2-59 §. 34156: kaikkea valtion omistamaa maata, lukuun- (Kuten hallituksen esitY'ksessä huomioon 34157: ottamatJta vakaalla asukasoikeudella hallit- ottaen :kuitenkin 1 § :n muutoksista aiheutu- 34158: tuja kruununtaloja ja niiden osia sekä val- vat muutokset). 34159: tion virkataloja. 34160: 34161: 34162: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1955. 34163: 34164: E. Pusa. 34165: 1650 34166: 34167: IX,1oo. - Lak.al. N:o 85. 34168: 34169: 34170: 34171: 34172: Kyttä ym.: Ehdotus maankäyttölaiksi. 34173: 34174: 34175: E d u s k u n n a 11 e. 34176: 34177: Hallituksen esitys n: o 32 maankäyttölaiksi kimista asutettaville, koskee vain maaseudun 34178: sekä siihen liittyviksi eräiksi muiksi laeiksi haja-asutusta. 34179: tarkoittaa asutustoimintaa koskevan lainsää- Lakiehdotuksen 2 §: n mukaan maankäyt- 34180: dännön uudistamista ja täydentämistä nor- tötoiminnalla pyritään suorittamaan myös 34181: maaliajan tarpeita vastaavaksi. Verrattuna tilusjärjestelyjä. Kun tässä kuitenkin on 34182: maanhankintalain monessa suhteessa epämää- kysymys maanmittaushallituksen toimialaan 34183: räisiin ja siksi myös tulkinnanvaraisiin sekä kuuluvista toimenpiteistä, on se paikallaan 34184: omistusoikeuden oikeussuojaa heikentäviin jättää pois maankäyttölaista poistamalla pu- 34185: säännöksiin on esityksen katsottava merkitse- heena olevasta pykälästä tätä tarkoittava 34186: vän parannusta nykyiseen asutuslaisäädän- lausuma. 34187: töön. Eräissä suhteissa allekirjoittaneet kui- Lakiehdotuksen 3 § koskettelee ohjelma- 34188: tenkin pitävät välttämättömänä ehdottaa luontoisesti kysymyksiä, jotka liittyvät valta- 34189: muutoksia. kunnan- ja aluesuunnitteluun. Kun lakiehdo- 34190: Hallituksen esityksen mukaan maankäyttö- tukseen sisällytetyt, tällaista suunnittelua 34191: lain soveltamisala on rajoitettu siten, ettei kO\Skevat säännökset, sen mukaan kuin jäljem- 34192: laki koske alueita, joille on vahvistettu ase- pänä esitetään, ovat puutteellisesti harkittuja 34193: makaava tai rakennussuunnitelma tahi ase- ja epäkypsiä ja ne sen vuoksi on jätettävä 34194: makaavan takaiset määräykset. On kuitenkin pois säädettävästä maankäyttölaista, on myös 34195: ilmeistä, ettei tällä rajoituksella päästä tu- mainittu 3 § tarpeettomana poistettava. 34196: lokseen, johon sillä on pyritty, nimittäin Lakiehdotuksen 9 §: n 4 momenttiin on 34197: maankäyttölain ja rakennuslain soveltamis- otettu säännös, jonka mukaan voidaan kaik- 34198: alojen määräämiseen. On lisäksi katsottava kialla maassa maan laadusta, syrjäisestä 34199: tarkoitustaan vastaamattomaksi ja suoras- asemasta tai luonnonsuhteista johtuvat vilje- 34200: taan vahingolliseksikin, että mruankäyttötoi- lysmahdollisuuksien heikkoudet viljelystilaa 34201: mikunnat ryhtyisivät suorittaman asutustoi- muodostettaessa korvata antamalla metsä- 34202: mintaa sillä kaupunkien ja kauppaloiden maata vastaavasti enemmän. Täten on maan- 34203: alueella, jota eivät koske edellä sanotut mää- hankintalaissa alueellisesti rajoitettuna sovel- 34204: räykset. Sen vuoksi on tarpeen rajoittaa lettu periaate yleistetty säännöksi, joka on 34205: uuden asutuslainsäädännön soveltamisala kos- varsin arveluttava sen vuoksi, että se hou- 34206: kemaan varsinaista maaseutua, lähtien sa- kuttelee sellaistenkin alueiden viljelykseen 34207: malla siitä, että asutustoimintaa kaupunkien ottamiseen, joilla ei lainkaan voida harjoit- 34208: ja kauppaloiden alueella on suoritettava so- taa kannattavaa mruataloutta. Sen vuoksi 34209: veltaen siitä rakennuslakiin otettavia sään- olisi puheena oleva säännös poistettava laki- 34210: nöksiä. Siksi on lakiehdotuksen 1 § : ssä to- ehdotuksesta. 34211: dettava, että laki tarkoittaa asutustoimintaa Lakiehdotuksen 17 §: stä voidaan havaita, 34212: maalaiskunnissa. Samasta syystä ja kun taaja- että maankäyttölaissa tarkoitetaan luopua 34213: asutusten muodostaminen maaseudulle myös siitä maanhankintalaissa eram varauksin 34214: tarkoituksenmukaisimmin tapahtuu raken- noudatetusta periaatteesta, että lisämaan 34215: nuslakiin otettavien säännösten turvin, on antamisella ei saa muuttaa tilan tilatyyppiä. 34216: samassa pykälässä tarpeen todeta, että se On kuitenkin lähdettävä siitä, että jos salli- 34217: maankäyttölain nojalla tapahtuva asutustoi- taan esim. asuntotilan muodostaminen vilje- 34218: minta, joka tarkoittaa vain asuntojen hank- lystilaksi, lisämaan antaminen menettää var- 34219: IX,l,OO. - Kyttä ym. 1651 34220: 34221: sinaisen tarkoituksensa. Siksi on pykälään ehdotus, jos korjausta tähän säännökseen ei 34222: lisättävä rajoitus, joka estää tilatyypin saada aikaan, on kokonaan hylättävä. 34223: muuttamisen lisämaan antamisella. Lakiehdotuksen 28 §: n 2 momentin mer- 34224: Lakiehdotuksen 25 § : n säännös siitä, että kitystä on hallitus esitystä antaessaan tusc 34225: maan hakijoiden keskinäisestä etuoikeusjär- kin harkinnut. Siinä määrin tässä momen- 34226: jestyksestä voitaisiin säätää asetuksella, on tissa ehdotettu äänestysmenettely poiklwaa 34227: epätyydyttävä siinä, että sen mukaan hallin- oikeudenkäymiskaaressa säädetystä ja on 34228: nollisen päätäntävallan piiriin siirrettäisiin käytännössä suorastaan mahdoton. Ehdote- 34229: asia, josta yleisten lainsäädännöllisten pe- tun säännöksen havainnollistamiseksi mainit- 34230: riaatteiden mukaan on säädettävä lailla. takoon, että jos esim. pakkolunastuksen laa- 34231: Tämän vuoksi on pykälää mainitussa suh- juudesta maankäyttötoimikunnassa äänestet- 34232: teessa muutettava. täessä puheenjohtajan ehdotus on 100 ha, 34233: Lakiehdotuksen 26 §: n mukaan asetetaan agronomijäsenen 10 ha ja metsänhoitajajäse- 34234: maankäyttölain toimeenpanoa varten välipor- nen 5 ha, äänestyksen tulos hallituksen esi- 34235: ta:aksi asutuslautakuntien ja maankäyttötoi- tyksen mukaista menettelyä noudattaen on 34236: mikuntien sekä maatalousministeriön välille 100 ha. Menettelyn saattamiseksi tältä 34237: erityiset maankäyttötoimistot. Tällaista jär- osalta järjelli:siin muotoihin olisikin hal- 34238: jestelyä on pidettävä yliorganisationa. Ilmei- lituksen ehdottaman säännöksen asemesta 34239: sesti ei lakiehdotusta valmisteltaessa ole säädettävä noudatettavaksi oikeudenkäymis- 34240: otettu huomioon sitä, että normaaliajan asu- kaaressa äänestämisestä olevia säännöksiä. 34241: tustoiminta tulee olemaan mittasuhteiltaan Lakiehdotuksen 3 lukuun otetut säännök- 34242: paljon vaatimattomampaa kuin maanhan- nökset maankäyttötoiminnan rahoittamisesta 34243: kintalain mukaan tapahtunut asutustoiminta, edellyttävät asutusrahaston säilyttämistä py- 34244: mistä johtuen on haluttu uusittuun asutus- syvänä budjetin ulkopuolisena rahastona. 34245: organisatioon saada maanhankintalain mu- Kun kuitenkin kokemukset budjetin ulko- 34246: kaan asetettuja tarkastustoimistoja vastaa- puolisista rahastoista ovat kielteiset., mikä 34247: vat elimet. Yllä sanotun perusteella ja kun havainto koskee myös asutusrahaston toimin- 34248: valtion virastomenoja ei pidä ilman välttä- taa, ja tällaisten budjetin ulkopuolisten ra- 34249: mätöntä tarvetta paisuttaa, on katsottava hastojen ylläpitäminen lisäksi me11kitsee sitä, 34250: välttämättömäksi luopua maankäyttötoimis- että eduskunta tarpeettomasti luopuu pää- 34251: tojen asettamisesta ja suorittaa asutustoimin- täntä- ja valvontavallastaan, olisikin asutus- 34252: nan järjestely siten, että maankäyttötoimis- toiminnan rahoitus siirrettävä tapahtuvaksi 34253: toille tarkoitetut tehtävät jäävät kuntien valtion tulo- ja menoarvion puitteissa. Tästä 34254: asutuslautakuntien, maankäyttötoimikuntien johtuu, että lakiehdotuksesta on poistettava 34255: ja maatalousministeriön suoritettaviksi, sen 29-33 § ja tästä aiheutuvat korjau'kset teh- 34256: mukaan kuin jäljempänä ehdotetaan. tävä myös muualle puheena olevan hallituk- 34257: Lakiehdotuksen 28 § :n 1 momentin mu- sen esityksen iakiteksteihin. 34258: kaan voidaan maankäyttötoimikunnan jäse- Lrukiehdotuksen 34 § : ssä maatalousminis- 34259: neksi määrätä, paitsi agronomeja, maatalous- teriölle annettua valtaa ostaa maankäyttö- 34260: teknikoita, metsänhoitajia ja metsäteknik- toiminnan kannalta sopivaiksi katsomustaan 34261: koja, myös muita maatilatalout,een perehty- hinnasta valtiolle tämän lain tarkoituksiin 34262: neitä, paikallisia oloja tuntevia henkilöitä. käytettäviksi kiinteistöjä, alueita, oikeuksia, 34263: Ei voi olla mitään epäilystä siitä, että täl- etuuksia, osuuksia, maatalousirtaimistoa ja 34264: lainen säännös, jos sitä käytännössä sovelle- rakennuspuita sekä muuta niihin verratta- 34265: taan, johtaa asutustoiminnan epäterveisiin vaa olisi rajoitettava toiselta puolen siten, 34266: muotoihin ja sinänsä merkitsee maassa, jossa että estettäisiin sellaiset kaupat, joissa osto- 34267: maa- ja metsätalouden ammattimiehiä on hinta ei ole oikeassa suhteessa siihen hin- 34268: näihin tehtäviin aina saatavissa, tietoista ,epä- taan, jonka maatalousministeriö voi periä 34269: pätevyyden palvomista, puhumattakaan siitä, näistä omaisuusarvoista luovuttaessaan ne 34270: että tällainen maatalousministeriölle annettu asutettaville, sekä toiselta puolen siten, että 34271: valta päteyYyden sivuuttamiseen samalla maatalousirtaimiston ostaminen sallittaisiin 34272: merkitsee mahdollisuutta siinä määrin politi- vain tilankauppojen yhteydessä, jolloin irtai- 34273: soida koko maan,käyttölain nojalla suoritet- mistoa käytännössä usein joudutaan sisällyt- 34274: tava asutustoiminta, että puheena oleva laki- tämään kauppaan. 34275: 1652 IX,wo. - Maa.nkäyttölaki. 34276: 34277: 34278: Lakiehdotuksen 5 lukuun sisältyvät sään- Lakiehdotuksen 79 § :ssä tarkoitettujen 34279: nökset maan käytön suunnittelusta merkitse- avustusten myöntämisen perusteista on syytä 34280: vät yritystä ryhtyä suorittamaan puheena säätää lailla. Siksi on tätä tarkoittava kor- 34281: olevaa tehtävää sellaisin voimin, joilla ei sii- jaus tehtävä lakitekstiin. 34282: hen voida katsoa olevan suuriakaan edelly- Lakiehdotuksen 87 § rakentuu sen periaat- 34283: tyksiä, ja lisäksi sikäli puutteellisin mah- teen varaan, että maan saajalle suoritetta- 34284: dollisuuksin, ettei lakiehdotukseen sisälly vaksi määrättävä hinta saattaa olla alempi 34285: sanktioita tällaisessa ,suunnittelussa" aikaan- kuin mikä on siitä luovuttajalle maksettu 34286: saatujen tulosten turvaamiseksi. Tämän hinta, ja että näiden hintojen erotus jää val- 34287: vU6ksi ja kun lisäksi kuntien osuus tässä tion vahingoksi. Tätä periaatetta on pidet- 34288: suunnittelussa lakiehdotuksen mukaan jäisi tävä oikean·a siltä osalta kuin on kysymys 34289: vain lausuntojen antamiseksi, vaikka juuri siitä kansantaloudellisesta vahingosta, jota 34290: kunnallisten viranomaisten aktiivinen osuus syntyy ·esim. suurempia tilakokonaisuuksia 34291: tällaisessa suunnittelutyössä olisi välttämä- pirstottaessa, ja jota vahinkoa ei luonnolli- 34292: tön, ja kun myös kokemukset tähänastisesta sestikaan voida asettaa maan saajien kannet- 34293: aluesuunnittelusta ilman suunnittelun tulos- tavaksi. Kuitenkin täten luotavaan järjes- 34294: ten turvaamista lainsäädäntötoimin ovat telmään sisältyy se vaara, että valtiolle ai- 34295: suureksi osaksi kielteiset, onkin katsottava, heutetaan tarpeettomia menoeriä harjoitta- 34296: että maan käytön suunnittelusta olisi sää- malla asutustoimintaa silloinkin, kun sillä 34297: dettävä erillinen laki. Ilmeisesti tällaisen saatavat tulokset ovat sen aiheuttamiin kus- 34298: lain aikaansaaminen vaatii vielä perusteel- tannuksiin verrattuna suhteettoman pienet. 34299: lista valmistelua, koskapa valtakunnansutm- Siksi on tarpeellisen valvonnan aikaansaami- 34300: nittelukomiteakaan ei katsonut voivansa seksi velvoitettava maatalousministeriö laati- 34301: tehdä asiasta täsmällisiä ehdotuksia. maan sellaiset tilakohtaiset selvitykset, joista 34302: 52 §: n tekstiin sisältyvä, erehdyksestä syn- puheena olevat tappiot ja kustannukset sel- 34303: tynyt viittaus lakiehdotuksen 45 § : ään on viävät. 34304: korvattava viittauksena oikeaan pykälään. Lakiehdotuksen 88 §:n säännöstä on pi- 34305: Lakiehdotuksen 59 §: ään on otettu sään- dettävä sikäli epätyydyttävänä, että siinä on 34306: nös, joka oikeuttaa maatalousministeriön asu- sivuutettu se ensisijainen käyttötapa, joka 34307: tusasiainosaston puuttumaan asioihin, jotka tulee olla niillä alueilla, joita ei ole voitu 34308: kuuluvat maanmittaushallitukselle. Jotta hal- käyttää asutukseen, nimittäin alueiden pa- 34309: linnollisia alistussuhteita ei aiheettomasti lauttaminen luovuttajalle. Siksi on pykälää 34310: muutettaisi, on sanottu pykälä poistettava. tässä suhteessa muutettava. 34311: laki tekstistä. Myös lakiehdotuksen 89 § :ää on täyden- 34312: Lakiehdotuksen 66 § :n periaatetta, jonka nettävä samansisältöisellä, palautusve1volli- 34313: mukaan alue voitaisiin rajoituksitta aina har- suuden sisältäväHä säännöksellä. 34314: kinnan mukaan heti myydä asutettavalle, on Lakiehdotuksen 107 §:n säännös maan- 34315: pidettävä arveluttavana. Onkin paikallaan käyttöviranomaisten vallasta siirtää tehtä- 34316: lähteä siitä, että alueesta on, eräitä laissa viään yksityisille järjestöille on pidettävä 34317: mainittuja erikoistapauksia lukuunottamatta, oikeusturvallisuuden kannalta erittäin arve- 34318: aina tehtävä hallintasopimus. luttavana. Kun se rauhanajan asutustoimin- 34319: Lakiehdotuksen 75 §: n 1 momentin sään- nassa on lisäksi täysin tarpeeton, on se pois- 34320: nös merkitsee maankäyttöviranomaisten huo- tettava lakiehdotuksesta. 34321: lenpidon siirtämistä aloille, joilla tehtävät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 34322: kuuluvat muille valtion viranomaisille. Jotta 34323: hallinnollisia alistussuhteita ei tässäkään tar- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 34324: peettomasti muutettaisi, on puheena oleva lakiehdotuksen: 34325: momentti poistettava lakiehdotuksesta. 34326: IX,lDD. - Kyttä ym, 1653 34327: 34328: 34329: 34330: 34331: Maankäyttö 1a ki. 34332: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 34333: 34334: 1 luku. 6 §. 34335: Yleiset säännökset. (1-4 mom. kuten hallituksen esityksen 34336: 8 § :n 1-4 mom.) 34337: 1 §. ( 5 mom. kuten hallituksen esityksen 8 § : n 34338: Maaseudun väestön toimeentulomahdolli- 6 mom.) 34339: suuksien ja asunto-olojen parantamista var- 34340: ten maalaiskunnissa harjoittaa valtio maan 7 §. 34341: tavkoituksenmukaista käyttöä edistävää toi- (1-3 mom. kuten hallituksen esityksen 34342: mintaa niiden Suomen kansalaisten hyväksi, 9 §:n 1-3 mom.) 34343: jotka haluavat jatkuvasti saada toimeen- ( 4--5 mom. kuten hallituksen esityksen 34344: tulonsa kokonaan tai pääasiallisesti maatila- 9 § :n 5-6 mom.) 34345: taloudesta tai kala:stuksesta taikka tarvitse- 34346: vat asunnon maaseudulla haja-asutusalueilla 8 §. 34347: tai tämän lain nojalla perustettavissa maa- Asuntoviljelystilaan liitetään niin paljon 34348: taloudellisissa ryhmäasutuksissa ja joiden maatalous- ja maatalouskelpoista maata kuin 34349: tukeminen on taloudellisesti tarpeellista ja 6 § : ssä mainitun erikoismaatalouden har- 34350: yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmrukaista. joittamisen tai asumkaan toimeentulon kan- 34351: nalta harkitaan tarpeelliseksi, ei kuitenkaan 34352: 2 §. enempää kuin että maa, tarkoituksenmukai- 34353: Edellä 1 § : ssä tarkoitetulla maankäyttö- simm~ksi maatalousmaan käyttölajeiksi saa- 34354: toiminnalla muodostetaan itsenäisiä elinkel- tettuna, vastaa neljää muunnettua pelto- 34355: poisia tiloja sekä pyritään säilyttämään maa hehtaaria. Mikäli erityiset syyt niin vaati- 34356: ja asunto sanotuissa lainkohdissa mainittu- vat, voidaan asuntoviljelystilaan kuitenkin 34357: jen henkilöiden hallussa sekä parantan1aan liittää edellä mainittua jonkin verran suu- 34358: jo olevien tilojen edellytyksiä !kannattavan rempi .tilusala. 34359: maatilatalouden harjoittamiseen viljelyksiä Mikäli metsämaan liittäminen asuntovilje- 34360: lisäämällä, lisäalueita antamalla ja elinkel- lystilaan on mahdollista ja tarkoituksenmu- 34361: vottomia viljelmiä yhdistämällä. kaista, liitetään sitä yleensä enintään niin 34362: paljon, että metsä vuosittain tuottaa tilan 34363: 3 §. kotitarvepuun kulutusta vastaavan määrän 34364: Tämä laki ei koske Ahvenanmaan maa- puuta. 34365: kuntaa. 9 §. 34366: 4 §. Kalastustilaan liitetään enintään sellainen 34367: Tämän lain tarkoituksiin ostetaan maata vesialue tai osuus veteen, jota paikalliset 34368: vapaaehtoisilla kaupoilla sekä käytetään se olosuhteet ja avomerikalastuksen mahdolli- 34369: maa, joka, sen mukaan kuin siitä erikseen suudet huomioon ottaen on ammattimaisen 34370: säädetään, on hankittu tämän lain tarkoi- kalastuksen harjoittamiseksi pidettävä vält- 34371: tuksiin. tämättömänä, sekä asuntoviljelystilaa vas- 34372: 5 §. taava maa-ala ja muut maataloude:lliset etui- 34373: Tämän lain nojalla perustetaan viljelys-, suudet siten, että keskikokoinen perhe voi 34374: kalastus- ja asuntotiloja, asuntotontteja, yh- paikallisten liikenne- ja maatalousolojen tar- 34375: teismetsiä ja yhteislaitumia, ·annetaan lisä- joamien edellytysten perusteella saada ka- 34376: aluetta, etuutta ja yhteiseen veteen osuutta lastukse.sta ja tilan tuotosta ainakin pää- 34377: sekä muodostetaan muita tarpeellisia alueita. asiallisen toimeentulonsa. 34378: Erityisistä syistä perustetaan myös asunto- Erityisistä syistä voidaan kalastustilaan 34379: viljelystiloja sen mukaan kuin 6 § : n 2 mo- liittää metsämaata enemmän kuin 1 momen- 34380: mentissa säädetään. tissa on sanottu, ei kuitenkaan enempää kuin 34381: 104 E 41/56 34382: 1654 IX,100. - Maankäyttölaki. 34383: 34384: 34385: samalle paikalle perustettavalle viljelystilalle räosaa siitä, alueella sekä maa- että vesi- 34386: voitaisiin antaa. Milloin metsämaata anne- aluetta ja asutustilalla 7-9 ja 10 §: ssä mai- 34387: taan viljelystilalle tulevaa metsämaata vas- nittua tilaa sekä 15 §: ssä tarkoitettua lisä- 34388: taava määrä, voidaan metsämaata antaa myös aluetta. 34389: osuutena yhteismetsään noudattaen vastaa- 34390: vasti 7 §: n 4 momentin säännöksiä. 19 §. 34391: Maata ja luottoa annetaan 1 §: ssä mmm- 34392: 10-14 §. tulle henkilölle, jonka olosuhteet ja henkilö- 34393: (Kuten 12-16 § hallituksen esityksessä.) kohtaiset ominaisuudet ovat sellaiset, että 34394: hänen tukemistansa maata ja luottoa anta- 34395: 15 §. malla on maankäyttötoiminnan kannalta pi- 34396: Viljelys-, asuntoviljelys-, kalastus- tai dettävä tarkoituksenmukaisena. 34397: asuntotilaksi katsottavaan ti,laan on pyrit- Useammalle 1 momentissa tarkoitetulle 34398: tävä, milloin se on tarpeellista ja tarkoituk- henkilölle yhteisesti voidaan, milloin maa- 34399: senmukaista, hankkimaan lisäaluetta sekä talousministeriö kussakin tapauksessa siitä 34400: 12 §: n 1 momentissa tarkoitettuja alueita ja erikseen päättää, antaa maata sekä maan- 34401: osuuksia. Lisäaluetta annetaan enintään niin ostolainoja sen mukaan kuin niistä erikseen 34402: paljon, että tilasta muodostuu tämän lain säädetään. Aviopuolisoista on maata ja luot- 34403: säännöksiä vastaava saman tyyppinen tila. toa annettaessa kuitenkin voimassa, mitä 34404: Metsämaan antamisesta lisäalueena viljelys- yksityisestä henkilöstä on säädetty. 34405: tai kalastustilaksi katsottavaan tilaan on Kunnille, yhtiöille, osuuskunnille ja muille 34406: vastaavasti voimassa, mitä 7 §: n 4 momen- yhteisöille voidaan myöntää lainoja sen mu- 34407: tissa ja 9 §: n 2 momentissa on säädetty. kaan, kuin siitä erikseen säädetään. 34408: Erityisistä syistä voidaan lisäaluetta, 34409: osuutta yhteismetsään sekä 14 §:n 1 momen- 34410: tissa tarkoitettuja alueita ja osuuksia hank- 20 §. 34411: kia myös kiinteistön määräalaan. Annetta- (Kuten 22 § hallituksen esityksessä.) 34412: van lisäalueen koosta olkoon soveltuvin osin 34413: noudatettavana, mitä 1 momentissa on sää- 34414: detty. 21 §. 34415: Edellä 15 §: ssä tarkoitetun lisäalueen ja 34416: 16 §. -osuuden antamisesta on soveltuvin osin voi- 34417: Milloin tiloja tai alueita ei voida sellaisi- massa, mitä 20 § :ssä on säädetty. 34418: naan tai lisäaluetta ja etuuksia antamalla 34419: tarkoituksenmukaisesti käyttää, voidaan ne, 34420: mikäli edellytykset siihen tämän lain mukaan 22 §. 34421: ov,at olemassa, kokonaan tai osittain muihin Maata ja luottoa voidaan, milloin se on 34422: tiloihin tai alueisiin liittämällä muodostaa tarkoituksenmukaista, antaa 19 §: n 1 mo- 34423: 6 §: ssä tarkoitetuiksi tiloiksi ja alueiksi. mentin, 20 §: n 1 ja 2 momentin sekä 21 §: n 34424: säännösten estämättä henkilölle, joka luovut- 34425: 17 §. taa tai kiinteistönluovutuksen tekemisestä 34426: Tämän lain mukaiset tilat on tilusten si- säädetyssä muodossa sitoutuu luovuttamaan 34427: joituksen kannalta muodostettava mahdolli- omistamansa tilan tai määräalan valtiolle 34428: simman tarkoituksenmukaisiksi. tämän lain tarkoituksiin. 34429: Viljelys-, asuntoviljelys- ja kalastustilaan Maatalousministeriö voi pätevistä syistä 34430: saa kuulua enintään kolme sekä asuntotilaan yksittäistapauksissa päättää, että myös inva- 34431: ja lisäalueeseen enintään kaksi palstaa, jol- lidille saadaan 1 momentissa mainittujen 34432: lei paikallisten jako-olojen vuoksi ole välttä- lainkohtien estämättä antaa maata ja luottoa. 34433: mätöntä antaa tilaan useampia palstoja. 34434: Asuntotontti saa käsittää vain yhden palstan. 34435: 23 §. 34436: 18 §. Maan hakijoitten keskinäisestä etuoikeus- 34437: Tässä laissa tarkoitetaan tilalla maarekis- järjestyksestä maata ja lainaa annettaessa 34438: teriin merkittyä tilaa, kiinteistöllä myös mää- säädetään asetuksella. 34439: IX,100. - Kyttä ym. 1655 34440: 34441: 2 luku. 4 luku. 34442: Toimielimet. Menettely alueita muodostettaessa ja itsenäi- 34443: seksi tilaksi e1·otettaessa. 34444: 24: §. 34445: Tämän lain toimeenpanon ylin johto ja 30-31 §. 34446: valvonta kuuluu maatalousministeriölle. Pai- (Kuten 48-49 § hallituksen esityksessä.) 34447: kallisina toimieliminä ovat asutuslautakun- 34448: nat. 34449: Tarpeen mukaan asetetaan maankäyttö- 32 §. 34450: toimikuntia. (1 mom. kuten 1 mom. hallituksen esityk- 34451: sen 50 § :ssä.) 34452: 25 §. Kun on todettu, mitä tiloja ja alueita 34453: Maankäyttötoimikunnassa on puheenjoh- käyttösuunnitelma tulee koskemaan, kutsutta- 34454: taja ja kaksi jäsentä, jotka maatalousminis- koon ne, jotka haluavat saada sanotulta 34455: teriö määrää. Puheenjohtajalla tulee olla alueelta lisäaluetta, osuutta tai etuutta, kat- 34456: pätevyys, joka vaaditaan maanmittausinsi- selmustoimituksen alkukokoukseen kuulutuk- 34457: nöörin virkaan. Jäsenistä toisen tulee olla sella, joka on julkaistava kunnan ilmoitus- 34458: agronomi tai maatalousteknikko ja toisen taululla ja enintään kahdessa paikkakunnalla 34459: metsänhoitaja tai metsäteknikko. yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Jäljen- 34460: Jos puheenjohtaja ja jäsenet ovat eri nös kuulutuksesta on lähetettävä maatalous- 34461: mieltä asian ratkaisemisessa, noudatettakoon, ministeriölle. 34462: mitä oikeudenkäymiskaaren 23 luvussa on 34463: säädetty äänestämisestä tuomiota tehtäessä. 33 §. 34464: Puheenjohtajalla on oikeus maankäyttötoi- (Kuten 51 § hallituksen esityksessä.) 34465: mikunnan puolesta suorittaa teknillisiä teh- 34466: täviä. 34 §. 34467: Maankäyttötoimikunta voi maatalousminis- Jollei yhteismetsän perustamista koskevaa 34468: teriön suostumuksella käyttää asiantuntijoita. toimitusta voida viivytyksettä tehdä 33 §: n 34469: Maankäyttötoimikunnan puheenjohtajan ja 1 momentissa mainitussa katselmustoimituk- 34470: jäsenet määrää valtioneuvosto. sessa, voidaan tiloja koskeva toimitus muilta 34471: osin saattaa loppuun ja jättää yhteismetsän 34472: 26 §. perustaminen eri toimituksessa tapahtuvaksi. 34473: Maankäyttötoiminnan rahoituksesta sää- Tiloja koskevassa katselmustoimituksessa ar- 34474: detään lailla. vioitakoon kuitenkin alustavasti, monenko 34475: kiintokuutiometrin suuruista vuotuista tuot- 34476: toa vastaava osuus kullekin yhteismetsän 34477: osakkaaksi tulevalle tilalle olisi annettava. 34478: 3 luku. Yhteismetsäosuuden suuruus määrätään lo- 34479: Maan ja etuuksien ostaminen. pullisesti yhteismetsää koskevaa käyttösuun- 34480: nitelmaa vahvistettaessa. 34481: 27 §. (2-3 mom. kuten 2-3 mom. hallituksen 34482: Maatalousministeriö ostaa maankäyttötoi- esityksen 52 §: ssä.) 34483: minnan kannalta edulliseksi katsomastaan Kukin tila tai alue on sille annetun yhteis- 34484: hinnasta ja huomioonottaen sen, ettei val- metsäosuuden hinnan ja sen koron ma~sami 34485: tiolle aiheudu asutustoiminnasta kustannuk- sesta panttina ja saadaan sanottu hinta kor- 34486: sia, jotka ovat epäsuhteessa asetustoimin- koineen ottaa tilasta tai alueesta riippumatta 34487: nasta saatuun hyötyyn, kiinteistöjä, alueita, siitä, kuinka kauan ne ovat olleet maksa- 34488: oikeuksia ja etuuksia. matta, samalla etuoikeudella, kuin kiinteis- 34489: Kiinteistön kaupan yhteydessä voidaan os- töstä menevistä julkisoikeudellisista suorituk- 34490: taa valtiolle myös maatalousirtaimistoa. sista on säädetty. Tätä panttioikeutta koske- 34491: Kauppahinnan maksaa maatalousministeriö van merkinnän tekemisestä kiinteistökiinni- 34492: rahana. tysasiain pöytäkirjaan tai ulosmitattujen 34493: 28-29 §. kiinteistöjen luetteloon säädetään 71 §: n 3 34494: (Kuten 35-36 § hallituksen esityksessä.) momentissa. 34495: 1656 IX,loQ. - :Maankäyttölaki. 34496: 34497: 34498: 35 §. räalan manttaalia määrättäessä tahi korot- 34499: Tilusten tarkoituksenmukaisen sijoituksen taen ennestään olevan tilan manttaalia. Jos 34500: aikaansaamiseksi voidaan jakolain (604/51) erotettavien tilusten arvo on vähäinen ver- 34501: säännöksiä noudattaen suorittaa tilusvaihto. rattuna uuteen tilaan liitettävien muiden 34502: Milloin tilusvaihto edellyttää sopimusta, te- alueiden tahi sen tilan tai määräalan arvoon, 34503: kee sen maankäyttötoimisto valtion puolesta johon tilukset lisäalueena liitetään, voidaan 34504: maankäyttötoimikunnan esityksestä. Tilus- liittäminen toimittaa ottamatta näitä tiluksia 34505: vaihdon suorittaa maankäyttötoimikunta huomioon uuden tilan tai sanotun määräalan 34506: 33 §: n 1 momentissa tarkoitetun katselmus- manttaalia määrättäessä tai korottamatta li- 34507: toimituksen yhteydessä. säainetta saavan tilan manttaalia. Lohkomis- 34508: tai jakokirjaan on tässä momentissa tarkoi- 34509: tetuissa tapauksissa merkittävä kiinteistöt, 34510: 36 §. joille yhteinen alue on kuulunut, ja niiden 34511: Jos viljelystarkoituksiin käytettyyn tilaan osuus siihen. 34512: tai määräalaan lisäaluetta hankittaessa tilus- (7-9 mom. kuten 7-9 moni. hallituksen 34513: ten tarkoituksenmukaisen sijoittamisen katso- esityksen 57 § :ssä.) 34514: taan vaativan, että lisäalueen saajan tila tai 34515: määräala tahi osa niistä siirretään tilusvaih- 34516: dolla toiseen paikkaan, voidaan siinä tapauk- 40 §. 34517: sessa, että lisäalueen saaja suostuu siirtoon, (1 mom. kuten 1 mom. hallituksen esityk- 34518: tilusvaihto suorittaa noudattaen soveltuvin sen 58 § :ssä.) 34519: osin, mitä 53 §: ssä on säädetty. Ennestään tilaan kuulumaton alue voidaan 34520: (2 mom. kuten 2 mom. hallituksen esityk- myös liittää uuteen tilaan tahi käyttää lisä- 34521: sen 54 § :ssä.) alueena noudattaen soveltuvin osin, mitä 34522: 39 §: n 6 momentissa on säädetty kiinteistö- 34523: 37 §. jen yhteisestä alueesta erotettavien sellaisten 34524: (Kuten 55 § hallituksen esityksessä.) tilusten kohdalta, joita ei muodosteta itse- 34525: näiseksi tilaksi. 34526: (3 mom. kuten 3 mom. hallituksen esityk- 34527: 38 §. sen 58 § : ssä.) 34528: Tarpeellinen piirirajan käynti on maan- 34529: käyttötoimikunnan suoritettava 33 § : n 1 mo- 41 §. 34530: mentissa tarkoitetun katselmustoimituksen (Kuten 60 § hallituksen esityksessä.) 34531: yhteydessä noudattaen, mitä siitä on jako- 34532: laissa (604/51) säädetty. 34533: 42 §. 34534: Maankäyttötoimikunnan 51 §: n 1 momen- 34535: 39 §. tissa mainitussa katselmustoimituksessa laa- 34536: (1-5 mom. kuten hallituksen esityksen tima käyttösuunnitelma on julkiluettava ja 34537: 57 §:ssä.) on sen, joka katsoo käyttösuunnitelman Iouk- 34538: Milloin uuteen tilaan tahi lisäalueena en- kaavan oikeuttaan tai etuaan, tällöin tehtävä 34539: nestään olevaan tilaan tai määräalaan liite- muistutuksensa käyttösuunnitelmaa vastaan. 34540: tään kiinteistöjen yhteistä maa- tai vesi- Maankäyttötoimikunta lähettäköön, sen jäl- 34541: aluetta, määrätään manttaali yhteisestä keen kun se on käsitellyt 1 momentin nojalla 34542: alueesta erotettavien tilusten osalta noudat- ehkä tehdyt muistutukset, käyttösuunnitel- 34543: taen vastaavasti, mitä manttaalin määräämi- man maatalousministeriön vahvistettavaksi. 34544: sestä tilaan kuulumattoman alueen kohdalta 34545: 58 § :n 1 momentin mukaan on voimassa, ja 34546: luovuttavien kiinteistöjen manttaalit voidaan 43 §. 34547: jättää muuttamatta. Yhteisestä alueesta ero- Maankäyttötoimikunnalla on tämän lain 34548: tettavat tilukset voidaan liittää uuteen ti- toimeenpanoa varten oikeus saada maan- 34549: laan tahi lisäalueena ennestään olevaan ti- mittauskonttorista laina;ksi tarpeelliset kartat 34550: laan tai määräalaan myös siten, että tilukset ja asiakirjat, joista maankäyttötoimikunta 34551: niitä itsenäiseksi tilaksi muodostamatta ote- valmistakoon toimitusta varten tarpeelliset 34552: taan huomioon uuden tilan tai sanotun mää- otteet ja jäljennökset. 34553: IX,HlO. - Kyttä ym. 1657 34554: 34555: 5 luku. 48 §. 34556: Maatalousministeriön on viipymättä lähe- 34557: Maansaantihakemus ja asuklwmn ottaminen. tettävä ilmoitus 66 §: n 1 momentissa mai- 34558: 44 §. nitusta päätöksestään samoin ikuin asianomai- 34559: (1 mom. kuten 1 mom. hallituksen esi- nen tilusselitelmä ja arviokirja asukkaaksi 34560: tyksen 63 § :ssä.) hyväksytyn kotikunnan asutuslautakunnalle 34561: Lisäainetta, etuutta ja osuutta koskeva ha- hänen tietoonsa toimitettavaksi. 34562: lmmus voidaan myös tehdä 32 § :ssä maini- Asukkaan on kolmenkymmenen pa1van 34563: tussa katselmustoimituksessa alkukokouksessa kuluessa 1 momentissa mainitusta tiedoksi- 34564: tai siinä määrättävänä aikana. Jos hakemus annosta saavuttava sanotussa momentissa 34565: on aikaisemmin jätetty asutuslautakunnalle, tarkoitettuun asutuslautakuntaan tekemään 34566: on se "QJainitussa toimituksessa uudistettava, hallintasopimus tahi, mikäli kauppakirja on 34567: mikäli hakija haluaa hakemustaan jatkaa. määrätty heti tehtäväksi, samassa ajama 34568: ilmoitettava kotikuntansa asutuslautakun- 34569: nalle olevansa ha:lukas tekemään kauppa- 34570: 45 §. kirjan, uhalla, että maansaantihakemus voi- 34571: Asutuslautakunnan on annettava lausun- daan katsoa rauenneeksi. 34572: tonsa hakemuksesta ja, jos hakemus koskee 34573: asutustilan saamista, myös siitä, minkä laji- Jos asukkaaksi hyväksytty voi näyttää pä- 34574: nen tila hakijalle olisi tarkoituksenmukaista tevän esteen, jonka takia hän ei ole voinut 34575: antaa, sekä sen jälkeen lähetettävä hakemus 2 momentissa mainittuna aikana saapua 34576: lausuntoineen maatalousministeriölle. tekemään hallintasopimusta tai ilmoittaa 34577: Edellä 44 §: n 2 momentissa tarkoitetun suostumustaan kauppakirjan tekemiseen, 34578: hakijan haJkemuksesta tulee maankäyttötoi- taikka jos hän luonnonsuhteiden vuoksi on 34579: mikunnan pyytää tarvittaessa lausunto asu- sanottuna aikana ollut estynyt tarkastanuusta 34580: tuslautakunnalta. hänelle annettua asutustilaa tai asunto- 34581: tonttia, voi maatalousministeriö mainitun 34582: ajan kuluessa tai, mikäli asiassa jo suori- 34583: 46 §. tetut toimenpiteet ,eivät ole esteenä, myö- 34584: Käyttösuunnitelman tultua vahvistetuksi hemminkin tehdystä hakemuksesta myöntää 34585: päättäköön maatalousministeriö viipymättä pitennetyn aj.an hallintasopimuksen !tai kaup- 34586: tilan, asuntotontin, alueen, etuuden, osuu- pakirjan tekemiseen. 34587: den, maatalousirtaimiston ja rakennuksen ( 4 mom. kuten 4 mom. hallituksen esityk- 34588: antamisesta hakijalle. sen 67 § :ssä.) 34589: 34590: 47 §. 49 §. 34591: Tehtyään 46 § :ssä tarkoitetun päätöksen Asutuslautakunta tekee asukkaan kanssa 34592: asukkaan ottamisesta tehköön maatalous- hallintasopimuksen määräajaksi, kuitenkin 34593: ministeriö asukkaaksi hyväksytyn kanssa enintään viideksi vuodeksi. 34594: hallintasopimuksen. Milloin maata ·annetaan Hallintasopimuksessa on mainittava alue, 34595: alueelta, jolle on vahvistettu asemakaava, etuudet, osuudet ja rakennukset sekä niille 34596: tai milloin maan saajana on 22 §: n 4 mo- 37 § :n 3 momentissa tarkoitetussa arviokir- 34597: mentissa tarkoitettu yhteisö, älköön kuiten- jassa määrätty kokonaishinta samoin ikuin 34598: kaan tehtäkö hallintasopimusta, vaan myy- maatalousirtaimistolle ja ·erikseen annetta- 34599: täköön alue heti. vi:lle rakennuspuille määrätty hinta. Asuk- 34600: lVIilloin yhteismetsäosuus annetaan tämän kaalle ehkä asetettavat työvelvoitteet on otet- 34601: lain mukaan muodostettuun tilaan tai aluee- tava hallintasopimukseen ja on ne määrät- 34602: seen taikka kun tällainen osuus tai osuus tävä kohtuullisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi. 34603: muuhun yhteiseen alueeseen, etuus tahi lisä- Jos hintataso on olennaisesti muuttunut 34604: alue sitä itsenäiseksi tilaksi muodostamatta sen jälkeen kun maankäyttötoimikunta on 34605: annetaan ennestään olevaan tilaan tai mää- määrännyt hinnan, ja alueesta tämän jäl- 34606: räalaan, älköön mainituista osuuksista, keen tehdään hallintasopimus, määrätköön 34607: etuuksista, tai lisäalueista myöskään 1iehtäkö maatalousministeriö, mikäli erityisistä syistä 34608: hallintasopimusta. ei muuta johdu, :uudelleen hinnan nou- 34609: 1658 IX, 1 oo. - Maankäyttölald. 34610: 34611: 34612: dattaen 37 § : ssä säädettyjä perusteita sekä maatalousministeriön antamaa suostumusta 34613: määrätköön hinnan merkittäväksi hallinta- voi siirtyä muulle kuin asukkaan perilliselle 34614: sopimukseen. tai aviopuolisolle. Testamentin saajan on 34615: haettava sanottua suostumusta maankäyttö- 34616: 50 §. toimistolta vuoden kuluessa siitä, kun hän 34617: (Kuten 69 § hallituksen esityksessä.) sai tiedon asukkaan kuolemasta ja testamen- 34618: tista. 34619: 51 §. (2 mom. kuten 2 mom. hallituksen esityk- 34620: Asetul\;sella voidaan säätää poikkeuksia sen 72 § :ssä.) 34621: maansaantihakemusta ja asukkaan ottamista Asukkaalla ei ole oikeutta ilman asianomai- 34622: koskevista säännöksistä, milloin on kysymys sen maankäyttötoimiston lupaa siirtää hal- 34623: 48 § :n 2 momentissa tarkoitetun maan käy- lintasopimusta toiselle henkilölle. Holhouk- 34624: töstä ja erityisen painavat syyt sitä vaativat. sen alaisen nimissä olevan hallintasopirriuk- 34625: sen siirtoon samoin kuin sellaiseen siirtoon, 34626: 52 §. jossa holhouksen alainen on luovutuksen saa- 34627: Asukkaalla ei ole oikeutta ilman maa- jana, on lisäksi sovellettava, mitä kiinteän 34628: talousministeriön lupaa luovuttaa hallinta- omaisuuden luovutuksesta on vastaavissa ta- 34629: sopimuksen nojalla hallitsemaansa tilaa tai pauksissa voimassa. 34630: aluetta osaksikaan toisen käyttöön eikä ihnan (4-5 mom. kuten 4-5 mom. hallituksen 34631: sanottua lupaa tehdä tilalla tai alueella ole- esityksen 72 §: ssä.) 34632: vien rakennusten käytöstä muuta kuin ali- 34633: vuokrasopimus.. 54 §. 34634: (2 mom. kuten 2 mom. hallituksen esityk- Asukas, joka haluaa luopua hallintasopi- 34635: sen 71 § :ssä.) muksesta, tehköön siitä kirjallisen hakemuk- 34636: Hallintasopimuksen perusteella ei asuk- sen maatalousministeriölle. 34637: kaalla ole oikeutta ilman asutuslautakunnan Hallintasopimus on, jos maatalousministe- 34638: lupaa käyttää metsää muuhun tarkoitukseen riö niin päättää, heti lakkaava: 34639: kuin kotitarpeeksi. Ilman sanottua lupaa ei 1) jos asukas jättää kokonaan tai huomat- 34640: asukkaalla myöskään ole oikeutta luovuttaa tavalta osalta suorittamatta kunakin vuonna 34641: tilalta tai alueelta, sen säännöllisiä tuotteita hänelle määrätyt työt tai muuten jättää 34642: lukuun ottamatta, muutakaan omaisuutta., täyttämättä, mitä hänen velvollisuudekseen 34643: joka vähentäisi tilan tai alueen arvoa. Asu- on säädetty tai määrätty; 34644: tuslautakunnan toimesta tai sen antaman 2) jos asukas ylittää ne oikeudet, jotka 34645: luvan nojalla 8uoritetusta puiden ja muun hänelle 52 §: n mukaan kuuluvat; taikka 34646: omaisuuden myynnistä saadut varat, sikäli 3) jos asukas joutuu konkurssiin tai saa 34647: kuin niitä ei anneta asukkaan vapaaseen jatkuvaa köyhäinhoitoa tahi viettää pahan- 34648: käyttöön taikka määrätä käytettäväksi tapaista elämää taikka jos on muita erittäin 34649: alueen arvoa kohottavien perusparannusten päteviä syitä. 34650: suorittamiseen, välttämättömän maatalous- 34651: irtaimiston hankkimiskustannuksiin tahi val- 55 §. 34652: tion tai rahalaitosten tai yhteisöjen saamis- Hallintasopimuksen lakattua arvioikoon 34653: ten lyhentämiseen, on asukasta varten pi- asianomainen asutuslautakunta alueella pi- 34654: dettävä talletettuina rahaliikettä harjoitta- dettävässä katselmuksessa, johon on kutsut- 34655: van vakavaraisen la:itoks,en säästö- tai muulla tava asukas tai hänen oikeudenomistajansa, 34656: vastaavalla tilillä maatalousministeriön ni- sopimuksen päättyessä vallinneen hintatason 34657: mellä. mukaan, missä määrin alueen arvon voidaan 34658: ( 4-6 mom. kuten 4-6 mom. hallituksen asukkaan suorittamien hyödyllisten paran- 34659: esityksen 71 § :ssä.) nustöiden johdosta katsoa nousseen sekä toi- 34660: saalta asukkaan huonon hoidon tai muun me- 34661: 53 §. nettelyn johdosta vähentyneen. Asutuslauta- 34662: Asukkaan kuoltua katsotaan hallintasopi- kunnan tulee myös arvioida, miltä osin asuk- 34663: muksen tuottaman oikeuden tilaan tai aluee- kaan nostamien palkkioiden ja avustusten 34664: seen kuuluvan hänen kuolinpesänsä varoihin. edellyttämät työt ovat ehkä jääneet suoritta- 34665: Testamentin nojalla ei tämä oikeus ilman matta. Katselmuksessa laatimansa pöytäkir- 34666: IX,too. - Kyttä ym. 1659 34667: 34668: jan, joka on julkiluettava, lähettäköön asu- liscsti raivaamaton ja jolta pääosaltaan puut- 34669: tuslautakunta viipymättä maatalousministe- tuvat sellaiset hyväksyttävät rakennukset, 34670: riölle, ja toimittakoon asukas tai hänen oi- joita viljelmän tarkoituksenmukainen käyttö 34671: keudenomistajansa muistutuskirjelmänsä asu- ja hoitaminen sekä kalastustilan osalta myös 34672: tuslautakunnan arviota vastaan maatalous- kalastuksen harjoittaminen edellyttää tai 34673: ministeriölle viimeistään kahden tenakymme- jotka taloudellisesti voitaisiin sellaisiksi kun- 34674: nentenä päivänä katselmustoimituksen päät- nostaa, suoritetaan määräajassa tehtävän 34675: tymisestä lukien. hakemuksen perusteella raivaus- ja rakenta- 34676: Saatuaan asutuslautakunnan pöytäkirjan mistyötä varten uutistilan perustamispalk- 34677: ja sitten kun 1 momentissa mainittu määrä- kioita sen mukaan kuin asetuksella sääde- 34678: aika on päättynyt, tulee maatalousministeriön tään. Palkkion määrä vaihtelee tilan sijain- 34679: määrätä se korvaus, joka asukkaalle tai hä- nin sekä raivaus- ja rakentamiskustannusten 34680: nen oikeudenomistajilleen on parannustöistä arvioidun suuruuden perusteella, sen mu- 34681: johtuvasta arvonnoususta suoritettava tai kaan kuin asetuksella säädetään. 34682: joka asukkaan on alueelle aiheuttamiensa (2 ja 3 mom. kuten 2 ja 3 mom. hallituk- 34683: arvonvähennysten ja nostamiensa palkkioi- sen esityksen 76 §: ssä.) 34684: den ja avustusten edellyttämien, mutta suo- 34685: rittamatta jääneiden töiden johdosta makset- 58 §. 34686: tava valtiolle. Korvaus määrätään siten, että (Kuten 77 § hallituksen esityksessä.) 34687: arvonnousun määrästä vähennetään edellä 34688: mainitut arvonvähennykset sekä takaisin pe- 59 §. 34689: rittävä osa palkkioista ja avustuksista ja Edellä 58 §: ssä tarkoitetulle henkilölle, 34690: tämän jälkeen lyhennetään jäljellä olevalla jolle ei suoriteta uutistilan perustamispalk- 34691: arvonnousun määrällä valtion varoistå asuk- kiota, samoin kuin sellaiselle henkilölle, joka 34692: kaalle annettuja lainoja ja muita valtion muutoin täyttää sanotussa lainkohdassa mai- 34693: samoin kuin 32 §: ssä tarkoitettujen raha- nitut edellytykset, mutta siinä mainituin ta- 34694: laitosten ja yhteisöjen saamisia. Mikäli pa- voin hallitsee asuntotilaa tai -tonttia tahi 34695: rannuskorvaus ei täten tule kokonaan käy- niihin verrattavaa tilaa tai aluetta, voidaan 34696: tetyksi, suoritetaan jäännös asukkaalle tai tarpeellisten uusien asuin-, talous- ja ullw- 34697: hänen oikeudenomistajilleen. Jos asukkaan rakennusten sekä laitteiden suunnitteluun ja 34698: aiheuttamien arvonvähennysten sekä takaisin rakentamiseen samoin kuin tilalla tai alueella 34699: perittävien palkkioiden ja avustusten määrä ennestään olevien tällaisten rakennusten ja 34700: on parannuskorvausta suurempi, voidaan yli laitteiden korjaamiseen, parantamiseen, laa- 34701: menevä osa, sen määrän tultua lainvoimai- jentamiseen ja uusimiseen ja näiden toimen- 34702: sesti vahvistetuksi, periä asukkaalta, niinkuin piteiden suunnitteluun myöntää rakentamis- 34703: verojen ulosotosta on säädetty. avustusta sekä rakennusten kestoikää piten- 34704: tävien, työtä säästävien ja asumisen viihtyi- 34705: syyttä lisäävien rakenteiden ja laitteiden 34706: aikaasaamiseksi rakentamispalkkiota sen mu- 34707: 6 luku. kaan kuin asetuksella säädetään. 34708: Alueella suoritettavat työt. Rakentamisavustusta ja -palkkiota voidaan 34709: myöntää myös seUaiselle yhtiölle ja muulle 34710: 56 §. yhteisölle, joita 19 §: n 3 momentissa tarkoi- 34711: (Kuten 75 §:n 2 ja 3 mom. hallituksen esi- tetaan. 34712: tyksessä.) (3 mom. kuten 3 mom. hallituksen esityk- 34713: sen 78 § :ssä.) 34714: 57 §. 34715: Asukkaalle, joka ottaa vastaan sellaisen 60 §. 34716: viljelys-, asuntoviljelys- tai kalastustilan, Kuivatus-, maanparannus-, metsänparan- 34717: jonka maatalousmaaksi tarkoitettu ala tällöin nus- ja muiden perusparannustöiden sekä 34718: on joko kokonaan tai, verrattaessa aikaisem- tientekotöiden suorittamiseen voidaan 58 34719: min viljelykseen raivatusta alasta saatavaa §: ssä tarkoitetulle henkilölle siltä osin, kuin 34720: tuottoa tilan koko maatalousmaasta viljelyk- sanottuja töitä ei ole otettu huomioon hä- 34721: seen raivattuna saatavaan tuottoon, pääasial- nelle ehkä suoritettavaa uutistilan perusta- 34722: 1660 IX,too. - Maankäyttölaki. 34723: 34724: 34725: mispalkkiota määrättäessä, myöntää avus- Asukkaan suoritettavaksi määrätään 34726: tusta sen mukaan kuin asetuksella säädetään. alueesta etuuksineen, osuuksineen ja raken- 34727: nuksineen samoin kuin maatalousirtaimis- 34728: 61 §. tosta ja rakennuspuista 37 §: n 3 momentissa 34729: (Kuten 80 § hallituksen esityksessä.) mainitussa arviokirjassa oleva hinta tahi, jos 34730: maankäyttötoimisto on hallintasopimusta teh- 34731: 62 §. täessä 49 § :n 3 momentin nojalla määrännyt 34732: Edellä 57-60 §: ssä mainittuja palkkioita hinnan uudelleen, hallintasopimukseen tämän 34733: ja avustuksia voidaan myöntää sanotuissa mukaisesti merkitty hinta. 34734: lainkohdissa tarkoitetun työn kestäessä. Vii- Jos hintataso on olennaisesti muuttunut 34735: meinen erä maksetaan, kun työ on hyväksyt- sen jälkeen, kun maankäyttötoimikunta on 34736: tävänä tavalla suoritettu. määrännyt hinnan tahi kun maankäyttötoi- 34737: Jollei sitä työtä, jota varten 76-80 §: ssä misto hallintasopimusta tehtäessä on 49 §: n 34738: tarkoitettu palkkio tai avustus on annettu, 3 momentin nojalla määrännyt hinnan 34739: ole suoritettu asetuksella säädettävän määrä- uudelleen, ja alue sitten myydään muulle 34740: ajan kuluessa, on maatalousministeriöllä henkilölle kuin asukkaalle, määrätköön maa- 34741: valta velvoittaa palkkion ja avustuksen saaja talousministeriö, mikäli erityisistä syistä ei 34742: tai hänen oikeudenomistajansa suorittamaan muuta johdu, uudelleen hinnan noudattaen 34743: valtiolle takaisin se osa palkkiosta ja avus- 37 §: ssä säädettyjä perusteita. 34744: tuksesta, jonka edellyttämät työt on suorit- Milloin maankäyttötoimikunta ei ole mää- 34745: tamatta. Takaisin periminen saadaan toimit- rännyt sitä hintaa, joka asukkaan on val- 34746: taa siinä järjestyksessä, kuin verojen ulos- tiolle suoritettava, määrätköön maatalous- 34747: otosta on säädetty. Maatalousministeriön sa- ministeriö, hankittuaan tarpeen vaatiessa 34748: nottuun päätökseen ei saa hakea muutosta. maankäyttötoimistolta lausunnon, myynti- 34749: hinnan 37 §: ssä säädettyjen perusteiden mu- 34750: kaan. 34751: Edellä 2-4 momentissa tarkoitettuun hin- 34752: 7 luku. taan lisätään maankäyttötoiminnan yhtey- 34753: Alueen myyminen. dessä syntyneet valtion saamiset. Alueen hin- 34754: taan voidaan myös, sen mukaan kuin asetuk- 34755: 63 §. sella säädetään, lisätä sellainen laina, joka 34756: Sitten kun voidaan olettaa, että asukas, on myönnetty asukkaalle kuntien, rahalai- 34757: joka on tehnyt hallintasopimuksen, pystyy tosten ja erinäisten yhteisöjen hoitamassa lai- 34758: omin voimin saattamaan loppuun alueen kun- noitustoiminnassa. 34759: toonpanotyöt tai ne on suoritettu, kuitenkin ( 6 mom. kuten 6 mom. hallituksen esityk- 34760: ennen hallintasopimuksen tai sen jatkami- sen 85 § : ssä.) 34761: sesta tehdyn sopimuksen Voimassaoloajan Myyntihintaa määrättäessä otettakoon huo- 34762: päättymistä, on asutuslautakunnan kauppa- mioon myös ne helpotukset, jotka 73 § :n 34763: kirjan antamista varten asukkaalle lähetet- 1 momentin mukaan asukkaalle ehkä myön- 34764: tävä maatalousministeriölle hallintasopimus netään, ja lisäksi on maata:lousministeriöllä 34765: ja lausuntonsa siitä, millä tavoin asukas siinä tapauksessa, että maankäyttötoimikun- 34766: on täyttänyt hallintasopimuksen määräykset. nan suorittaman hinnan määräämisen jäl- 34767: Kauppakirjan antamisen ehtona yleensä on, lmen on ilmennyt sellaisia erityisiä syitä, 34768: että asukkaan voidaan katsoa pääasiallisesti jotka puoltavat myyntihinnan muuttamista, 34769: täyttäneen hallintasopimuksen määräykset, valta poiketa alueen hinnan ja saamisten 34770: mutta erityisistä syistä voidaan kauppakirja yhteenlasketusta määrästä. 34771: kuitenkin antaa asukkaalle, vaikkei hallinta- (8 mom. kuten 8 mom. hallituksen esityk- 34772: sopimuksen määräyksiä olekaan siten täy- sen 85 § :ssä.) 34773: tetty. 34774: 64 §. 65 §. 34775: Saatuaan 63 § :ssä mainitut asiakirjat ja Edellä 47 § :n 1 momentissa tal'koitetuissa 34776: selvitykset tulee maatalousministeriön viipy- tapauksissa maaraa maatalousministeriö 34777: mättä antaa asukkaalle kauppakirja. kauppakirjaa tekemättä sen hinnan, joka 34778: IX,lOO. - Kyttä. ym. 1661 34779: 34780: maan saajan on kysymyksessä olevista osuuk- 71 §. 34781: sista, etuuksista ja lisäalueesta suoritettava, Edellä 64 §: ssä tarkoitetun myyntihinnan 34782: noudattaen soveltuvin osin, mitä 85 § :ssä ja sen koron maksamisesta on tila tai alue 34783: on säädetty. panttina etuoikeudella kaupantekopäivästä 34784: ja saadaan sanottu hinta korkoineen ottaa 34785: 66 §. tilasta tai alueesta riippumatta siitä, kuinka 34786: Milloin tämän lain tarkoituksiin han:ki- kauan ne ovat olleet maksamatta. 34787: tulle omaisuudelle on maan saajan suori- Milloin lisäalue sitä itsenäiseksi tilaksi 34788: tettavaksi määrätty alempi hinta kuin mikä muodostamatta taikka osuus yhteiseen aluee- 34789: siitä luovuttajalle on maksettu, jää erotus seen tahi etuus annetaan tilaan manttaalia 34790: valtion vahingoksi. korottaen tai jättäen manttaali muuttamatta 34791: Maatalousministeriön on vuosittain jätet- taikka kun tällainen osuus, etuus tai lisäalue 34792: tävä valtioneuvostolle tilakohtainen luettelo, annetaan alueeseen, on tila tai alue osuu- 34793: josta ilmenevät e.dellä 1 momentin mukai- delle, etuudelle tai lisäalueelle 65 § :n mu- 34794: sesti valtion vahingoksi jäävät kustannukset kaan määrätyn hinnan ja sen koron mak- 34795: ja kunkin tilan perustamiskustannukset. samisesta panttina, ja saadaan sanottu hinta 34796: korkoineen ottaa tilasta tai alueesta riippu- 34797: matta siitä, kuinka kauan ne ovat olleet 34798: 67 §. maksamatta, samalla etuoikeudella, kuin kiin- 34799: Jollei asutustilasta tai asuntotontista ole teistöstä menevistä julkisoikeudellisista suo- 34800: tehty kauppakirjaa tai: hallintasopimusta rituksista on säädetty. 34801: 48 § : n 2 momentissa säädetyssä ajassa, Kun tila ta.i alue on myyty tahi kun maa- 34802: taikka jos asukas on luopunut hallintasopi- talousministeriö on 65 §: n mukaan määrän- 34803: muksesta tai jos sanottu sopimus lakkaa nyt yhteismetsäosuudelle, osuudelle muuhun 34804: muusta syystä, taikka, mikäli muut erityiset yhteiseen alueeseen, etuudelle tai itsenäiseksi 34805: syyt sitä vaativat, on aluetta aina, milloin tilaksi muodostamattomalle lisäalueelle hin- 34806: se on hankittu asutustarkoituksiin pakko- nan, lähettäköön ministeriö ilmoituksen 34807: hmastamalla tai ottamalla, tarjottava talrai- asianomaiselle tuomiokunnan tuomarille tai 34808: sin luovuttajalle siitä hinnasta, jolla se on kiinteistötuomarille merkinnän tekemistä var- 34809: otettu tai pakkolunastettu, lisättynä aluee- ten 1 ja 2 momentissa sekä 34 § :n 4 mo- 34810: seen pannuilla, sen arvoa kohottavilla kus- mentissa tarkoitetusta panttioikeudesta tilan 34811: tannuksilla. Jos ei maan luovuttaja halua osalta kiinteistökiinnitysasiain pöytäkirjaan 34812: käyttää takaisinosto-oikeuttaan, tai jos alue ja alueen osalta ulosmitattujen kiinteistöjen 34813: on ostettu valtiolle, on maatalousministeriöllä luetteloon. Klm alueen erottaminen itsenäi- 34814: valta päättää, miten ja mistä hinnasta val- seksi tilaksi on merkitty maarekisteriin, lä- 34815: tiolle kuuluva alue on käytettävä tämän hetettäköön siitä, sen mukaan kuin asetuk- 34816: lain taikka erityisistä syistä muihin tarkoi- sella tarkemmin säädetään, ilmoitus asian- 34817: tuksiin. omaiselle tuomarille, joka tehköön merkin- 34818: nän sanottuun pöytäkirjaan edellä tarkoite- 34819: 68 §. tun panttioikeuden kohdistumisesta muodos- 34820: Milloin maankäyttöta.rkoituksiin hanki- tettuun tilaan ja poistakoon vastaavan mer- 34821: tulla, mutta sanottuihin tarkoituksiin vielä kinnän ulosmitattujen kiinteistöjen luette- 34822: käyttämättömällä alueella katsotaan olevan losta. 34823: tontti- tai teollisuusalueena tahi muutoin 34824: huomattavasti suuremman arvon kuin käy- 34825: tettynä tämän lain tarkoituksiin, voi maa- 8 luku. 34826: talousministeriö, jos alueen luovuttaja ei 34827: halua ostaa sitä takaisin 67 § :n mukaisesti Myyntihinnan ja eräiden työkustannusten 34828: määrätystä hinnasta, päättää kunkin alueen suorittaminen sekä lttoton takaisin 34829: osalta erikseen sen käyttämisestä muuhun periminen. 34830: kuin tämän lain tarkoituksiin. 72 §. 34831: Tilan ja alueen 64 § :ssä tarkoitetun myy:n- 34832: 69-70 §. tihinnan, osuuden, etuuden ja lisäalueen 34833: (Kuten 90-91 § hallituksen esityksessä.) 65 § :ssä tarkoitetun hinnan maksaa maan 34834: 105 E 41/56 34835: 1662 IX,100. - Maankäyttölaki. 34836: 34837: 34838: saaja viiden prosentin suuruisina vuotuis- suorituksista on säädetty. Kustannusten 34839: maksuina, joista luetaan koroksi enintään valtiolle perimisessä on vastaavasti nouda- 34840: kolme sadalta kulloinkin suorittamatta ole- tettava, mitä 72-75 § :ssä on säädetty. 34841: valle pääomalle ja muu osa pääoman lyhen- Edellä 1 momentissa tarkoitetun pantti- 34842: :nykseksi. oikeuden merkitsemisestä kiinteistökiinnitys- 34843: asiain pöytäkirjaan tai ulosmitattujen kiin- 34844: 73 §. teistöjen luetteloon olkoon soveltuvin osin 34845: Maan saajalle, joka on erityisen hyvin noudatettavana, mitä 71 § :n 3 momentissa 34846: hoitanut asutustilaansa tai jolla on huollet- on säädetty. 34847: tavanaan vähintään kaksi alle kuusitoista 34848: vuotiasta lasta, voidaan 72 § :ssä mainitun 77 §. 34849: hinnan maksamisessa antaa helpotuksia sen Kun 71 § :ssä tal"koitettu hinta taikka 34850: mukaan kuin asetuksella säädetään. 76 § :ssä tarkoitettu kustannusosuus, josta 34851: tila tai alue on panttina, on täysin maksettu, 34852: 74 §. lähetettäköön siitä, sen mukaan kuin ase- 34853: Maan saajalle voidaan asutustilan, asunto- tuksella tarkemmin säädetään, ilmoitus asian- 34854: tontin tai yhteislaitumen käyttöä varten omaiselle tuomiokunnan tuomarille tai kiin- 34855: tarpeellisten kuivatus-, maanparannus-, met- teistötuomarille tilan tai alueen vapautu- 34856: sänparannus- ja muiden perusparannustöi- mista panttivastuusta koskevan merkinniin 34857: den sekä raivaus- ja rakentamistöiden suo- tekemistä varten kiinteistökiinnitysasiain 34858: rittamisen edistämistä samoin kuin tilan tai pöytäkirjaan tai ulosmitattujen kiinteistöjen 34859: alueen haltijasta itsestään riippumattomista luetteloon. 34860: syistä aiheutuneiden vailreuksien lieventä- 34861: mistä silmällä pitäen myöntää 72 § :ssä mai- 34862: nittujen vuotuismaksujen suorittamisessa 34863: lykkäystä enintään viisi vuotta kerrallaan, 9 luku. 34864: kuitenkin yhteenBä enintään viisitoista }Joonkäyttötoimenpiteiden turvaaminen. 34865: vuotta. Milloin siihen katsotaan olevan syytä, 34866: voidaan lykkäys myöntää määrätyillä eh- 78 §. 34867: doilla. Jos osoittautuu välttämättömäksi, (Kuten hallituksen esityksen 100 § :ssä.) 34868: voidaan myönnetty lykkäys peruuttaa. Lyk- 34869: käyksen myöntämisestä ja peruuttamisesta 79 §. 34870: päättää maatalousministeriö. Tämän lain mukaan muodostetun vilje- 34871: lys-, asuntoviljelys- ja kalastustilan, samoin 34872: kuin sellaisen lisäalueen, joka on annettu 34873: 75 §. edellä mainitun laatuiseksi tilaksi katsotta- 34874: (Kuten 97 § hallituksen esityksessä.) vaan ennestään olevaan tilaan, kuin myös- 34875: kin ~edellä mainitun laatuis.en tilan tai mää- 34876: 76 §. räalan, jolle lisäaluetta on annettu, sään- 34877: Milloin valtion toimesta suoritetut 56 § :ssä nöllistä hoitoa älköön laiminlyötäkö, äl- 34878: mainitut työt ovat joko kokonaan tai osit- köönkä myöskään niitä, taikka osaa ja 34879: tain tulleet tämän lain mukaan myydyn aluetta niistä, ilman asianomaisen viran- 34880: tilan tai alueen hyödyksi, eikä työkustan- omaisen lupaa ositettako taikka toiselle luo- 34881: nuksia ole otettu huomioon 64 ja 65 § : ssä vutettako tai vuokrattako. Sama olkoon laki 34882: tarkoitettua hintaa vahvistettaessa, on tila asuntotilasta ja sille annetusta lisäalueesta, 34883: tai alue, sikäli kuin kustannuksia ei ole jos niistä on muodostunut asuntotilaa suu- 34884: jätetty valtion lopullisi:ksi menoiksi, 64 § :n rempi tila. Ilman asutuslautakunnan tai 34885: 6 momentin mukaan määrätyn kustannus- sen puheenjohtajan lupaa ja metsänhoito- 34886: osuutensa ja sen koron maksamisesta pant- lautakunnan toimesta suoritettua tai sen 34887: tina, ja saadaan sanotut kustannukset kor- hyväkgymää puiden 1eimausta älköön niiltä 34888: koineen ottaa tilasta tai alueesta riippu- myöskään myytäkö taik!ka myytäväksi tai 34889: matta siitä, kuinka kauan ne ovat olleet muuten tilalta poisvietäväksi hakattako puita 34890: maksamatta, samalla etuoikeudella, kuin ja noudatettakoon sen jälkeen, kun 81 § :n 34891: kiinteistöstä meThevistä julkisoikeudellisista 1 momentissa tarkoitettu merkintä on tehty 34892: IX,l'OO. - Xyttä ym. l663 34893: kiinteistökiinnitysasiain pöytäkirjaan tai Puuston myynnistä kertyneistä varoista on 34894: ulosmitattujen ikiinteistöjen luetteloon, vas- tarpeellinen määrä käytettävä hakimun joh- 34895: taavasti metsäkiinnitY'ksestä voimassa olevia dosta metsässä tehtävien metsänparannustöi- 34896: säännöksiä. den ja metsänhoidollisten jälkitoimenpiteiden 34897: Jos tilan tai alueen omistaja sinä aikana, suorittamiseen. Muut puunmyyntivarat on 34898: jona tässä pykälässä tarkoitetut ehdot ja ra- luovutettava rajoituksitta omistajan käyt- 34899: joitukset ovat 3 momentin muka;an voimassa, töön, lukuun ottamatta pääoma:hakkuusta 34900: menettelee vastoin 1 momentin säännöksiä saatuja varoja, jotka voidaan asutuslauta- 34901: tai niiden nojalla annettuja määräyksiä, voi kunnan harkinnan mukaan käyttää tilan 34902: maatalousministeriö, ei kuitenkaan enää sen tuottoa kohottaviin perusparannuksiin, vält- 34903: jälkeen, kun kaksi vuotta on 'kulunut mai- tämättömän maatalousirtaimiston ostoon ti- 34904: nittujen ehtojen ja rajoitusten voimassaolo- lalle, omistajan lyhytaikaisten velkojen mak- 34905: ajan päättymisestä, määrätä valtion sekä, samiseen taikka hänen muihin välttämättö- 34906: sen mukaan kuin erikseen säädetään, raha- miin tarpeisiinsa taikka valtion ja 79 § :n 34907: laitosten, kuntien ja yhteistöjen saamisen, 2 momentissa tarkoitettujen rahalaitosten, 34908: josta tila tai alue on panttina, heti korkoi- kuntien ja yhteisöjen saamisten suorittami- 34909: neen maksettavaksi sekä määrätä lisäksi, seen. 34910: että omistajan ja luovutuksen saajan tahi, 81 §. 34911: jos rikkomus koskee metsän käyttöä, omis. Kun kauppakirja on allekirjoitettu tai kun 34912: tajan, metsän ostajan tai ha:kkuun toimit- se hinta on määrätty, joka ennestään olevan 34913: tajan tahi heidän yhteisvastuullisesti on tilan tai määräalan omistajan on suoritettava 34914: maksettava valtiolle sa;kkokorkoa enintään manttaalia korottaen annetusta lisäalueesta 34915: kaksikymmentäviisi sadalta sakkokorkoa mää- tai yhteismetsäosuudesta, lähettäköön maa- 34916: rättäessä tilalle tai 'alueelle vahvistettava;sta, talousministeriö ilmoituksen asianomaiselle 34917: kuitenkin enintään käyvästä arvosta. Sak- tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuoma- 34918: kokorkoa voida;an määrätä siitä huolimatta, rille merkinnän tekemistä varten tilan osalta 34919: että edellä tarkoitettu saaminen on koko- kiinteistökiinnitysasiain pöytäkirjaan ja mää- 34920: naan maksettu, sekä uuden rikkomuki>en räalan osalta ulosmitattujen kiinteistöjen 34921: johdosta määrätä uusi sakkokorko. Älköön luetteloon 79 §: ssä tarkoitettujen ehtojen ja 34922: sakkokorkoa kuitenkaan määrättäkö luovu- rajoitusten pysyväisyyden vakuudeksi. Sitten 34923: tuksen saajan, metsän ostajan tai hakkuun kun määräalan erottaminen itsenäiseksi ti- 34924: toimittajan maksettavaksi sellaisen r1kko- laksi on merkitty maarekisteriin, lähetettä- 34925: muksen johdosta, joka on tapahtunut ennen köön siitä, sen mukan kuin asetuksella tar- 34926: 81 § :n 1 momentissa tarkoitetun merkinnän kemmin säädetään, ilmoitus asianomaiselle 34927: tekemistä kiinteistökiinnitysasiain pöytäkir- tuomarille, joka tehköön merkinnän sanot- 34928: jaan tai ulosmitattujen kiinteistöjen luette- tuun pöytäkirjaan mainittujen ehtojen ja 34929: loon. Maksettavaksi määrätty sakkokorko rajoitusten kohdistumisesta muodostettuun 34930: saadaan periä siinä järjestyksessä, kuin vero- tilaan ja poistakoon vastaavan merkinnän 34931: jen ulosotosta on säädetty. ulosmitattujen kiinteistöjen luettelosta. 34932: (3 ja 4 mom. kuten 3 ja 4 mom. halli- Milloin maatalousministeriö on 79 § : n 34933: tuksen esityksen 101 § :ssä.) 3 momentin mukaan vapauttanut tilan tai 34934: määräalan ehtojen ja rajoitusten alaisuu- 34935: 80 §. desta, lähettäköön siitä ilmoituksen asian- 34936: (1 mom. kuten 1 mom. hallituksen esityk- omaiselle tuomarille merkinnän tekemistä 34937: sen 102 §:ssä.) varten kiinteistökiinnitysasiain pöytäkirjaan 34938: Jos puunmyyntilupaa on haettu suurem- tai ulosmitattujen kiinteistöjen luetteloon. 34939: man puumäärän myyntiä varten kuin 1 mo- 34940: mentin mukaan on mahdollista leimata, voi- 34941: daan asutuslautakunnan suostumuksella, mil- 10 luku. 34942: loin hakijan erittäin painavat taloudelliset Erinäisiä säännöksiä. 34943: syyt sitä vaativat ja metsän metsänhoidolli- 34944: nen tila sen sallii, puunmyyntilupaa myön- 82 §. 34945: nettäessä poiketa siitä mitä 1 momentissa on (1 mom. kuten 1 mom. hallituksen esityk- 34946: säädetty. sen 104 §:ssä.) 34947: 1664 IX,too. - Maa.nkäyttölaki. 34948: 34949: 34950: Asukas, hänen lapsensa ja muut perheen- 84 §. 34951: jäsenensä ovat, jos asukas saa 76 §: n 1 tai (Kuten 106 § hallituksen esityksessä.) 34952: 2 momentin nojalla uutistilan perustamis- 34953: paikkiota, siltä kalenteri-vUodelta, jonka ai- 85 §. 34954: kana hän on tehnyt hallintasopimuksen, ja Asutuslautakunnan tämän lain nojalla an- 34955: viideltä tai, jos hallintasopimus on tehty tamaan päätöksen tyytymättömällä on oi- 34956: 31 päivän maaliskuuta jälkeen, kuudelta keus, sikäli kuin muutoksen hakemisesta joi- 34957: sitä seuraavalta· kalenterivuodelta vapaat denkin asioiden kohdalta ei ole toisin sää- 34958: suorittamasta valtiolle, kunnalle ja kirkolle detty, kolmenkymmenen pa1van kuluessa 34959: alueen tulo- ja omaisuusverotuksessa maa- päätöksestä tiedon saatuaan valittaa siitä 34960: talouskiinteistön tuloksi katsottavista tuloista maatalousministeriöön. Valituskirja on vii- 34961: tuloveroa samoin kuin alueesta ja sillä ole- meistään ennen kello kahtatoista määräajan 34962: vista rakennuksista omaisuuden perusteella päättymispäivänä annettava asutuslautakun- 34963: suoritettavaa veroa. Samoin on verovelvolli- nalle, mutta saa valittaja omalla vastuullaan 34964: nen vapaa suorittamasta veroa tulon ja omai- toimittaa valituskirjansa asutuslautakunnalle 34965: suuden perusteella sellaisesta alueen ulkopuo- myös maksettuna postilähetyksenä tai lähe- 34966: lella olevasta rakennuksesta, joka on hankittu tin välityksellä siten kuin 26 päivänä helmi- 34967: alueen käyttöä varten. Veroa määrättäessä kuuta 1954 annetussa laissa asiakirjain lär 34968: älköön verovelvollisen muista varoista lmiten- hettämisestä (74/54) on säädetty. Asutus- 34969: kaan vähennettäkö edellä mainittuun omai- lautakunta lähettäköön valituskirjan viipy~ 34970: suuteen kohdistuvaa velkaa älköönkä muista mättä oman lausuntonsa seuraamana maa- 34971: tuloista sanotunlaisen ·velan korkoa. talousministeriöön. 34972: Milloin 1 §: ssä tarkoitettu henkilö, joka 34973: on tullut omistamaan tilan tai alueen tämän 86 §. 34974: lain voimaantulon jälkeen, saa uutistilan pe- (Kuten 110 § hallituksen esityksessä.) 34975: rustamispalkkiota 76 §:n 3 momentin no- 34976: jalla, sovellettakoon häneen sekä hänen lap- 87 §. 34977: siinsa ja muihin perheenjäseniinsä vastaa- Toimitusmiesten olkoon välttämättömän 34978: vasti, mitä 2 momentissa on säädetty. Vero- tarpeen niin vaatiessa sallittu 33 § : n 1 mo- 34979: vapauden alkaminen määräytyy tällöin kui- mentissa mainitussa katselmustoimituksessa 34980: tenkin sen ajankohdan mukaan, jolloin en- ulottaa toimintansa myös sen alueen ulko- 34981: simmäinen erä perustamispalkkiosta on mak- puolelle, jota toimitus koskee. Jos tällöin on 34982: settu. alueen ulkopuolella tallattu viljaa tai kaa- 34983: (4 mom. kuten 4 mom. hallituksen esityk- dettu puita taikka tuotettu muuta vahinkoa, 34984: sen 104 § : ssä.) tehköön se, joka katsoo kärsineensä vahin- 34985: Palkkiot ja avustukset, joita 57-61 §: ssä koa, korvausvaatimuksen maankäyttötoimi- 34986: tarkoitetaan, ovat vapaat veroista. lnmnan puheenjohtajalle viimeistään katsel- 34987: mustoimituksen loppukokouksessa. Maankäyt- 34988: 83 §. tötoimikunnan on tällöin, ottaen huomioon, 34989: Milloin saman kunnan alueolle on lyhyen että kaadetut puut kuuluvat maanomistajalle, 34990: ajan lmluessa perustettu niin paljon uusia arvioitava, onko ja kuinka paljon vahingon- 34991: asutustiloja ja alueita, että kunnalliset teh- korvausta suoritettava. Korvaus maksetaan 34992: tävät ja kunnan menot sen vuoksi lisäänty- valtion varoista. 34993: vät siinä määrin, että kunnan katsotaan jou- 34994: tuvan taloudellisiin vaikeuksiin 82 § : ssä tar- 88-91 §. 34995: koitettuna verovapausaikana, voi valtioneu- (Kuten 112-115 § hallituksen esityk- 34996: vosto myöntää kunnalle valtion varoista sessä.) 34997: vuosittaista avustusta enintään sen määrän, 34998: jonka arvioidaan vastaavan valtion ja asuk- 92 §. 34999: lmiden verovapaudesta johtuvaa kunnan ve- (1 mom. kuten 1 morn. hallituksen esityk- 35000: rotulojen menetystä. Avustus maksetaan val- sen 116 §:ssä.) 35001: tion lopullisena menona tarkoitusta varten (2 mom. kuten 4 mom. hallituksen esityk- 35002: tulo- ja menoarviossa osoitetuista varoista. sen 116 §: ssä.) 35003: 35004: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1955. 35005: 35006: Harras Kyttä. Helge Miettunen. Juho Tenhiälä. 35007: Eino Saari. Kaarlo Kajatsalo. .A.rtturi Tienari. 35008: Esa Kaitila. Armas Leinonen. 35009: 1665 35010: 35011: IX,1o1. - Lak.al. N:o 86. 35012: 35013: 35014: 35015: 35016: Seppä ym.: Ehdotus laiksi valtion maan käyttä•misestä asu- 35017: tustarkoituksiin uusjaon yhteydessä; 35018: 35019: 35020: Eduskunnalle. 35021: 35022: Asutustoimenpiteiden turvaamista koske- Uusjakojen yhteydessä tulisi voida käyttää 35023: villa säännöksillä pyritään yleensä turvaa- valtiolle kuuluvia tai .tarkoitusta varten os- 35024: maan valtion saamiset asutetulta ja ohjaa- tettuja tiluksia jakokunnassa olevien tilojen 35025: maan asutustoimenpitein hankittujen aluei- elinkelpoisuuden parantamiseen ja yhteislai- 35026: den käyttäminen tarkoituksenmukaisesti sekä tumien perustamiseen. Samalla voitaisiin 35027: ehkäisemään saavutettujen tulosten hävittä- luonnollisesti muodostaa viljelmiä asutustar" 35028: minen. Osittamisrajoituksilla pyritään ehkäi- koituksia varten. Tällä menettelyllä helpoc 35029: semään tilojen epätaloudellinen ja epätarkoi- tettaisiin uusjakotoimituksmsa jaon tekee 35030: tuksenmukainen osittaminen. Tarkoituksena mistä. Toisaalta saataisiin siten kiinteistön- 35031: on yhtä hyvin estää elinkelvottomien viljel- muodostus alueella järjestetyksi parhaalla 35032: mien muodostuminen kuin myöskin elinkel- mahdollisella tavalla. 35033: poisten viljelmien pirstoutuminen elinkelvot- Asutusviranomaisten toiminta saattaisi 35034: tomiksi. Tässä mainitut kysymykset liittyvät näillä alueilla rajoittua vain käytettävänä 35035: tietyllä tavoin toisiinsa. Asutustoimenpitei- olevien tilusten osoittamiseen ja maansaajien 35036: den suorittaminen alueella, jolla on toimi- nimeämiseen. 35037: tettu uusjako, saattaa olla omiaan tekemään Katsoen, että tässä tarkoitetusta asiasta 35038: tyhjäksi uusjaolla saavutetun hyödyn. Jos olisi välttämättä säädettävä a.Sutuslainsäädän- 35039: sen sijaan asutustoimenpiteitä suoritettaisiin nön uudistamisen yhteydessä, ehdotamme no- 35040: uusjakotoiminnan yhteydessä, saattaisi siitä jautuen valtiopäiväjärjestyksen 32 § :ään, 35041: olla erinomaista etua sekä asutus- että jako- 35042: toiminnalle. Tätä koskeviin kysymyksiin ei että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 35043: asutuslainsäädännön uudistamista koskevissa van lakiehdotuksen: 35044: hallituksen esityksissä eduskunnalle ole kiin- 35045: nitetty huomiota. 35046: 35047: Laki 35048: valtion maan käyttämisestä asutustarkoituksiin uusjaon yhteydessä. 35049: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 35050: 1 §. Maankäyttölakia on niihin nähden muutoin- 35051: Asutustarkoituksiin varattua tai sitä var- kin noudatettava, mikäli tästä laista ei muuta 35052: ten hankittua samoin kuin muutakin valtion johdu. 35053: maata voidaan uusjaon yhteydessä käyttää 3 §. 35054: maan tarkoituksenmukaisen käytön edistämi- Mikäli toimitusmiehet katsovat maan hank- 35055: seksi siten kuin jäljempänä säädetään. kimisen uusjaon yhteydessä tarkoituksenmu- 35056: kaiseksi tämän lain tarkoituksiin, tulee toi- 35057: 2 §. mitusinsinöörin tehdä siitä esitys maatalous- 35058: Käytettävänä olevasta valtion maasta muo- ministeriölle. 35059: dostetaan sellaisia tiloja ja alueita kuin Ennen kuin päätös uusjaon laajuudesta 35060: päivänä kuuta 195 annetussa ja toimeenpanosta tehdään, on hankittava 35061: maankäyttölaissa /5 ) on säädetty. selvyys, paljonko alueella on 1 § :ssä tarkoi- 35062: 1666 IX,101. - Asutustoimenpiteet uusjaon yhteydessä.. 35063: 35064: 35065: tettuja tiluksia. Mikäli jakokunnassa on täl- 6 §. 35066: laisia tiluksia, otetaan ne huomioon jaon Uusjaon johdosta tehtävissä tileissä saa- 35067: edellytyksiä harkittaessa. daan valtion maa käsitellä yhtenä kokonai- 35068: suutena, mikäli se osoittautuu tarkoituksen- 35069: 4 §. mukaiseksi. 35070: Maansaantia koskevat. hakemukset on jätet- 35071: tävä toimitusinsinöörille toimitusmiesten aset- 7 §. 35072: tamassa määräajassa. Myöhemmin jätetyt Valtio vastaa tämän lain toimeenpanosta 35073: hakemukset voidaan ottaa käsiteltäviksi vain, sekä valtion maan osalta uusjaosta aiheutu- 35074: mikäli toimitusmiehet katsovat sen voivan vista kustannuksista siitä riippumatta onko 35075: tapahtua toimitusta viivyttämättä. tila tai alue luovutettu asutettavalle. 35076: Hakemusten johdosta tulee toimitusmiesten 35077: kuulla maankäyttöviranomaisia sekä niitä 35078: keskusvirastoja ja laitoksia, joiden hallin- 8 §. 35079: nassa alueella olevat valtiolle kuuluvat ti- Alueen tilaksi muodostaminen ja mahdolli- 35080: lukset ovat. Mahdollisimman pian ja ennen suuden mukaan liittäminen ennestään ole- 35081: jakoehdotuksen esittämistä tulee toimitus- vaan tilaan tapahtuu uusjaon yhteydessä. 35082: miesten tehdä maatalousministeriölle perus- 35083: teltu ehdotus siitä, mitkä valtiolle kuuluvat 9 §. 35084: tilukset olisi tarkoitukseen käytettävä ja ke- Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta- 35085: nelle hakijoista olisi maata annettava. misesta annetaan asetuksella. 35086: 5 §. 35087: Maatalousministeriön annettua tehdyn eh- 10 §. 35088: dotuksen johdosta periaatepäätöksensä, on se Tämä laki tulee voimaan päivänä 35089: otettava huomioon jakoehdotusta laadittaessa. kuuta 195 35090: 35091: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1955. 35092: 35093: Mauri Seppä. Bertel Lindh. 35094: Erkki Tuuli. Päiviö Hetemäki. 35095: Urho Saariaho. Matti Raipala. 35096: N. Kosola. 35097: 1667 35098: 35099: IX,102.- Lak.al. N:o 87. 35100: 35101: 35102: 35103: Lepistö ym.: Ehdotus laiksi valtion maan käyttämisestä ja 35104: maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin. 35105: 35106: 35107: E d u s k u n n a ll e. 35108: 35109: Hallituksen esitys N :o 33 valtion maan peelliseksi katsotut perustamis- ja rakennus- 35110: käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta työt. Näin tilansaajan menestyminen tulee 35111: maankäyttölain tarkoituksiin sekä laiksi asu- parhaalla mahdollisella tavalla turvatuksi. 35112: tuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä Valtion asutustoiminnalla muodostettujen 35113: toimenpiteistä kuluvan vuoden valtiopäivillä tilojen tulee olla elinkelpoisia. Siitä on huo- 35114: ei vastaa joka kohdassa niitä toiveita, joita lehdittava tiloja muodostettaessa. Elinkel- 35115: maata omistamaton ja suurilukuinen pien- vottomille ja liian pienille tiloille on annet- 35116: viljelijäväestö siltä odottaa. Valtion harjoit- tava riittävästi lisämaata perustamalla riit- 35117: tamalle asutustoiminnalle on säännöllisissä tävästi yhteislaitumia, jotka valtion toimesta 35118: oloissa asetettava eräitä perusvaatimuksia, ja varoilla saatetaan täysin valmiiseen kun- 35119: jotka on otettava huomioon maankäyttölain- toon. Näin menetellen on pyrittävä luomaan 35120: säädäntöä valmistettaessa. Pääasiallisena ta- maahamme elinvoimainen maatalous ja am- 35121: voitteena tulee olla maaseudun asuttaminen mattitaitoinen ja valistunut maatalousväestö 35122: ja asunto-olojen parantaminen niin, että maa- maaseudun turvaksi sekä maan muun väestön 35123: seudulla asuvat tuntevat olonsa viihtyisäksi elintarvikkeiden tuottajiksi. 35124: ja taloudellisen asemansa turvatuksi. Uusien Kun hallituksen esityksessä ei maansaanti 35125: viljelmien perustamisen tulee tapahtua sitä asutustoimintaa varten ole riittävästi tur- 35126: varten laaditun suunnitelman mukaan oi- vattu, olisi edellämainittuja näkökohtia sil- 35127: keassa suhteessa maataloustuotannon koko- mälläpitäen hallituksen esitystä maan ja etui- 35128: naismaaraan ja väestön lisääntymiseen. suuksien hankkimisesta laajennettava. Mai- 35129: Uusien asuntojen muodostamista on valtion nittuun hallituksen esitykseen onkin näin 35130: toimesta edistettävä ja vanhojen paranta- ollen tehtävä eräitä muutoksia. 35131: mista tehostettava niin, että maaseudun väes- Edellä olevaan viitaten ja nojautuen val- 35132: töllä on tyydyttävät asunto-olot ja niihin tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdotamme 35133: liittyvät muut etuudet. Uudistiloja muodos- kunnioittaen, 35134: tettaessa ja ennen asutettaville luovuttamista, 35135: olisi näillä valtion toimesta suoritettava tar- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 35136: van lakiehdotuksen: 35137: 35138: Laki 35139: valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain 35140: tarkoituksiin. 35141: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä mää- 35142: rätyllä tavalla, säädetään: 35143: 35144: 1 luku. ole kullakin paikkakunnalla riittävästi käy- 35145: tettävissä vapaaehtoisilla kaupoilla ostettua 35146: Maan ja etuisuuksien hankkiminen. maata, pakkolunastetaan sitä rappiotiloista ja 35147: 1 §. tilakeinottelijoiden sekä suurtilojen, yhtiöi- 35148: Jollei paiVana kuuta 195 anne- den ja eräiden yhteisöjen maista, sekä ote- 35149: tun maankäyttölain ( / ) tarkoituksiin taan tarpeen vaatiessa kullakin paikkakun- 35150: 1668 IX,1o2. - Maansaanti asutustoimintaa varten. 35151: 35152: 35153: nalla valtion asutustarkoituksiin varatusta joitukset eivät kuitenkaan estä 8 § :n 2 mo- 35154: maasta. mentissa tarkoitetun oikeuden perustamista 35155: Jollei paikkakunnalla ole riittävästi käy- muiden kuin yksityisten henkilöiden omista- 35156: tettävissä 1 momentissa tarkoitettua maata, malle maalle eivätkä myöskään 9 §: ssä mai- 35157: hankitaan sitä kaikesta muusta maasta. nittujen yhteisten alueiden pakkolunasta- 35158: mista. 35159: 2-11 §. Jollei paikkakunnalla ole tämän pykälän 35160: (Kuten hallituksen esityksessä.) 1, 2 ja 3 momentin mukaisesti riittävästi 35161: maata käytettävissä, voidaan sitä tarpeen 35162: 12 §. vaatiessa pakkolunastaa 1 §: n 2 momentin 35163: Niistä kunnan, kuntayhtymän, evankelis- mukaisesti. 35164: .luterilaisen ja ortodoksisen seurakunnan, 35165: osuuskunnan sekä yksityisen henkilön omis- 13 §. 35166: tamista maista, joita 10 ja 11 §: n säännök- Edellä 12 § : n 1 ja 2 momentissa tarkoite- 35167: set eivät koske, saadaan pakkolunastaa vain tulla pakkolunastuksella älköön otettako 35168: sellaisia joutomaita, heikossa tuottokunnossa maata enempää, kuin että sanotussa lainkoh- 35169: tai tuottamattomassa tilassa olevia metsä- dassa tarkoitetulle maanomistajalle jää maan- 35170: maita ja maatalouskelpoisia maita sekä hei- käyttölain 9 § :n mukaisen viljelystilan suu- 35171: kossa viljelyksessä olevia viljeltyjä tiluksia, rinta kokoa vastaava tila. ' 35172: jotka sijaitsevat etäällä tilan talouskeskuk- 35173: sesta. Jos pakkolunastettava alue on kat- Jos kunnan, kuntayhtymän tai seurakun- 35174: sottava kiinteistölle tarpeelliseksi, saadaan nan omistamaa maata käytetään oppilaitos- 35175: pakkolunastaminen kuitenkin toimittaa vain ten, kunnalliskotien, sairaaloiden tai muiden 35176: siinä tapauksessa, että maan omistajalle sa- niihin verrattavien laitosten tarpeisiin, joi- 35177: malla annetaan vastikkeeksi talouskeskukseen den opetusohjelmaan taikka hoito- tai kasva- 35178: nähden sopivammin sijaitsevia alueita niin tusmenetelmiin kuuluu käytännöllinen har- 35179: paljon, että ne tuottoarvoltaan vastaavat pak- joittelu maatalousalalla tai maataloustyön 35180: kolunastettua maata. Maan omistajan suostu- teettäminen, on pakkolunastamatta jätettä- 35181: muksella saadaan vastikkeeksi antaa myös vän maatalous- ja maatalouskelpoisen maan 35182: osuus yhteismetsään. alaa korotettava niin paljon, kuin on pidet- 35183: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on ~Sää tävä tarpeellisena harjoittelumahdollisuuksien 35184: detty pakkolunastuksen rajoittamisesta kos- tai työtilaisuuksien järjestämiseksi sekä elin- 35185: kemaan vain etäällä sijaitsevia alueita sekä tarvikkeiden hankkimiseksi laitoksen omaa 35186: maan luovuttamisesta pakkolunastettujen kulutusta varten. 35187: alueiden vastikkeeksi, saadaan sanotussa mo- Kunnan tai kuntayhtymän pakkolunasta- 35188: mentissa tarkoitettujen muiden maanomista- matta jätettävän maatalous-, maatalouskelpoi- 35189: jien kuin yksityisten henkilöiden maista, sen- ja metsämaan alaa on korotettava niin 35190: mikäli välttämätön tarve sitä vaatii eikä paljon, kuin on pidettävä tarpeellisena työlli- 35191: maata ole 9-11 § :ssä tarkoitetuin tavoin syyden turvaamiseksi järjestettäviä työtilai- 35192: paikkakunnalla riittävästi saatavissa, pakko- suuksia varten työttömyyskausina kunnan 35193: lunastaa 13 § : ssä säädetyin rajoituksin 8 § : n asukkaille. 35194: 1 momentissa mainittuja alueita ja osuuksia Jos osuuskunta harjoittaa ravitsemislii- 35195: sekä muodostettavien tilojen rakennuspai- kettä, jätettäköön sen harjoittamiseksi tarvit- 35196: :tmiksi, asuntotonteiksi ja ryhmäasutusalueilla tava maa pakkolunastamatta. 35197: koulutonteiksi tarvittavia alueita. 35198: Edellä 1 ja 2 momentissa samoin kuin 14-59 §. 35199: 13 § :ssä mainitut pakkolunastusoikeuden ra- (Kuten hallituksen esityksessä.) 35200: 35201: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1955. 35202: 35203: Matti Lepistö. Viljo Rantala. Veikko Helle. 35204: Mikko Hult. Eetu Karjalainen. Vilho Väyrynen. 35205: Väinö Tikkaoja. Arvo Sävelä. Erkki W. Mohell. 35206: Juho Karvonen. Eino Raunio. 35207: 1669 35208: 35209: IX,1oa. - Lak.al. N:o 88. 35210: 35211: 35212: 35213: 35214: Kyttä ym. : Ehdotus laksi valtion maan käyttämisestä ja 35215: maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin. 35216: 35217: 35218: 35219: E d u s k u n n a ll e. 35220: 35221: Viitaten siihen, mitä olemme lausuneet tä- olosuhteissa tarpeellinen. Rauhanajan sään- 35222: nään jättämässämme ehdotuksessa maankäyt- nöllisessä asutustoiminnassa sitä on pidettävä 35223: tölaiksi, teemme jäljempänä olevan ehdotuk- täysin tarpeettomana, minkä vuoksi puheena 35224: sen laiksi valtion maan käyttämisestä ja oleva säännös on poistettava lakiehdotuk- 35225: maan pakkolunastamisesta maankäyttölain sesta. 35226: tarkoituksiin ja lisäksi, liittyen hallituksen Hallituksen esityksen 16 §: n 1 momentin 35227: esitykseen n: o 33, esitämme seuraavaa: 4) kohdan maan ottoa ja pakkolunastusta ra- 35228: Hallituksen esityksen 11 § : ään sisältyvä joittavaa säännöstä on täydennettävä sään- 35229: määritelmä rappiotilasta on laadittu siinä nöksellä, joka estää sellaisen maan oton ja 35230: suhteessa liian laajaksi, että sen mukaan vil- pakkolunastuksen, josta maankäyttölain tar- 35231: jelmää on pidettävä rappiolla olevana, jos koituksiin käytettynä saataisiin huomatta- 35232: sen metsässä on tarpeelliset hoitotoimenpiteet vasti alhaisempi hinta kuin mikä siitä joudu- 35233: laiminlyöty siinä määrin, että viljelmän taan pakkolunastuslain 20 §: n 1 momentin 35234: koko metsän kasvukunto on huomattavasti mukaan suorittamaan maan luovuttajalle. 35235: heikompi kuin vastaavat luontaiset edellytyk- Saman momentin 7) kohtaan otettua sään- 35236: set omaavien metsien kasvukunto paikkakun- nöstä on täydennettävä siten, että myös met- 35237: nalla yleensä. Jos tällainen määritelmä ote- sätyöväen asuntotarpeista huolehtiminen voi- 35238: taan lakiin, merkitsee se sitä, että erittäin daan turvata suunniteltuja metsätyömies- 35239: huomattava osa sellaisistakin maamme viljel- kyliä perustamalla. 35240: mistä, joilla harjoitetaan peltoviljelystä ja Hallituksen esityksen 17 § :n 2 momentin 35241: karjataloutta kohtalaisen voimaperäisestikin, alueiden vaihtoa koskeva säännös kaipaa ta- 35242: olisi katsottava rappiotiloiksi. Kun puheena sapuolisuuden vuoksi määräyksen, joka hai- 35243: oleva säännös täten aivan oleellisesti heiken- tan huomioimisessa asettaa vuokranantajan 35244: tää yksityisten maanviljelijöiden omistuksessa ja vuokramiehen samanarvoiseen asemaan. 35245: olevan maan oikeusturvaa ja tuo suuren osan Hallituksen esityksen 20 § :n säännös kor- 35246: maamme talonpoikaismaasta pakkolunastuk- vauksen suorittamisesta luovuttajalle on si- 35247: sen uhan alaiseksi, on se välttämättä poistet- käli puutteellinen, että siitä puuttuu koko- 35248: tava lakiehdotuksesta. naan säännös sellaisen vahingon korvaami- 35249: Lakiehdotuksen mukaan ei yhtiöiden mai- sesta, joka aiheutuu siitä, ettei 7 § : ssä tar- 35250: den omistusoikeudella ole minkäänlaista oi- koitettu viljelmän taloudellinen kokonaisuus 35251: keussuojaa. Kun tällaisen asiain tilan luo- ole säilynyt. 35252: minen kuitenkin olisi vastoin oikeusjärjestyk- Myös hallituksen esityksen pakkolunastus- 35253: semme periaatteita, on tässä suhteessa saa- menettelyä koskevat säännökset kaipaavat 35254: tava lakiin säännökset edes jonkinlaisesta eräitä tarkistuksia kansalaisten oikeusturvan 35255: omistusoikeuden minimiturvasta. lisäämiseksi. 35256: Hallituksen esityksen 15 § : n 2 momenttiin Edellä esitetyn nojalla ehdotamme, 35257: sisältyvä säännös rakennuspuiden pakkolu- 35258: nastamisesta oli maanhankintalain soveltami- että Eduskunta hyväksyisi sew·aa- 35259: sen alkuaikoina vallinneissa poikkeuksellisissa van lakiehdotttksen: 35260: 106 E 41/56 35261: 1670 IX,1oa. - Maansaanti asutustoimintaa varten. 35262: 35263: 35264: 35265: 35266: Laki 35267: valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain 35268: tarkoituksiin. 35269: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä mää- 35270: rätyllä tavalla, säädetään: 35271: 1 luku. 16 §. 35272: (1 momentin 1)-3) kohta kuten hallituk- 35273: Maan ja etuuksien hankkiminen. sen esityksessä.) 35274: 1-10 §. 4) alueilta, joiden käyttö tonttialueeksi sil- 35275: (Kuten hallituksen esityksessä.) loisia olosuhteita tai arvioitavissa olevaa lähi- 35276: ajan kehitystä silmällä pitäen on katsottava 35277: 11 §. tärkeämmäksi kuin niiden käyttäminen 35278: ( 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk- maankäyttölain mukaisiksi asuntotonteiksi 35279: sessä.) tai muihin sanotun lain tarkoituksiin, alueita, 35280: Viljelmää on pidettävä rappiolla olevana joista maankäyttölain tarkoituksiin käytet- 35281: ja siihen kuuluvaa tilaa ja aluetta rappio- tynä saataisiin huomattavasti alhaisempi 35282: tilana, jos viljelykseen otettujen tilusten kun- hinta kuin mikä niistä jouduttaisiin pakko- 35283: nollinen viljeleminen, viljelmän omistajan lunastuslain 20 § : n 1 momentin mukaan 35284: olosuhteet huomioonottaen, on lyöty laimin suorittamaan maan luovuttajalle, älköönkä 35285: ja maa sen johdosta on jatkuvasti jäänyt myöskään alueita, joita käytetään virkistys- 35286: siinä määrin hoitamatta, että viljelystaso on alueina tai palstaviljelytarkoituksiin, · 35287: huomattavasti alempi kuin vastaavilla maa- (1 momentin 5)-6) kohta kuten hallituk- 35288: tilataloudellisilla edellytyksillä varustettu- sen esityksessä.) 35289: jen viljelmien viljelystaso paikkakunnalla 7) suurille metsäalueille tarpeellisiksi ajo- 35290: yleensä. teiksi ja puutavaran pysyviksi varastopai- 35291: koiksi tarvittavia tahi sellaisia alueita, jotka 35292: 12 §. ovat tarpeen paikallisen metsä- ja uittotyön- 35293: (1-3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) johdon ja metsätyöväen asuntotarkoituksia ja 35294: Yhtiöiden maista voidaan, milloin 6, 10 ja viljelysedellytyksiltään asuntotilaa vastaavan 35295: 11 § :ssä mainituilla tavoilla ei ole saatavissa maatalouden harjoittamista varten. 35296: riittävästi maata ilmeiseen asutustarpeeseen, (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 35297: pakkolunastaa ryhmäasutusta varten välttä- 35298: mätön alue, jos tutkimuksessa on todettu tä- 17 §. 35299: ten saatavan riittävästi maatalouskelpoista (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 35300: maata elinkelpoisten viljelystilojen ja asunto- Vuokra-alue tai vuokrattu osuus yhteiseen 35301: viljelystilojen perustamiseen. Samoilla edel- veteen, joka 1 momentin säännösten mukaan 35302: lytyksillä voidaan yhtiöiden maata pakkolu- olisi kokonaan tai osaksi jätettävä ottamatta 35303: nastaa pienempi alue, milloin se voi tapahtua tai pakkolunastamatta, saadaan sanottujen 35304: särkemättä taloudellisista ja teknillisistä säännösten estämättä käyttää maankäyttö- 35305: syistä . tarpeellista maaomaisuuden kokonai- lain tarkoituksiin, jos vuokramies siihen 35306: suutta. Kuitenkin voidaan yhtiöiden maita suostuu taikka jos hänelle voidaan antaa 35307: aina pakkolunastaa, milloin se yksityisen vastikkeeksi saman omistajan tiluksista toi- 35308: henkilön omistamana voitaisiin käyttää maan- nen vastaava alue. Tällaista vaihtoa älköön 35309: käyttölain tarkoituksiin. kuitenkaan toimitettako, ellei se voi tapahtua 35310: tuottamatta VUokranantajalie tai vuokramie- 35311: 13-14 §. helle huomattavaa haittaa. Älköön myöskään 35312: {Kuten hallituksen esityksessä.) sellaisia tiluksia, joita pääasiallisesti käyte- 35313: tään tontiksi, puutarhaksi tahi teollisuus- tai 35314: 15 §. muuhun sellaiseen tarkoitukseen, vaihdettako 35315: Alueella kasvava puusto otettakoon tai vuokramiehen suostumuksetta toisiin tiluk- 35316: pakkolunastettakoon alueen mukana. siin. Maankäyttötoimikunnan on suoritet- 35317: IX,lo3. - Kyttli. ym. 1671 35318: 35319: tava vastikealueen paaluttaminen sekä rat- 21-37 §. 35320: kaistava ne korvaus- ja muut vaihdosta ai- (Kuten hallituksen esityksessä.) 35321: heutuvat kysymykset, joista asianomaisten 35322: kesken ei saada aikaan sopimusta. 35323: (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 38 §. 35324: (1-3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 35325: 18 ja 19 §. Asian käsittelemisestä maanjako-oikeudessa 35326: (Kuten hallituksen esityksessä.) on voimassa, mitä maanmittausasiain käsitte- 35327: lystä on säädetty, kuitenkin niin, että maan- 35328: 20 §. jako-oikeuden päätökseen saa aina hakea 35329: Kun alueita, etuuksia, osuuksia, rakennuk- muutosta. 35330: sia ja maatalousirtaimistoa pakkolunastetaan 35331: tämän lain mukaan, määrätään niille se paik- 39 §. 35332: kakunn8in käypä hinta, joka niillä on katsot- (1-4 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 35333: tava olevan silloin, kun maankäyttötoimi- Maankäyttötoimikunnan päätökseen, jolla 35334: kunta ne pakkolunastaa. Luovuttajalle mää- metsän hakkaaminen on kielletty, saa hakea 35335: rätiiän myös korvaus siitä vahingosta, joka muutosta maanjako-oikeudessa, siinä järjes- 35336: hänelle aiheutuu siitä, ettei 7 §: ssä tarkoi- tyksessä kuin 38 § : ssä säädetään. 35337: tettua viljelmän taloudellista kokonaisuutta 35338: ole voitu säilyttää. 40-59 §. 35339: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.) 35340: 35341: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1955. 35342: 35343: Harras Kyttä. Juho Tenhiälä. 35344: Eino Saari. Artturi Tienari. 35345: Helge Miettunen. Irma Karvikko. 35346: Kaarlo Kajatsalo. Esa Kaitila. 35347: Armas Leinonen. 35348: 1672 35349: 35350: IX,lo4. - Lak.al. N:o 89. 35351: 35352: 35353: 35354: Seppä ym.: Ehdotus laiksi tilan osittamisen edelZyty_ksistä. 35355: 35356: 35357: E d u s k u n n a ll e. 35358: 35359: Yhtenä osana hallituksen esitykseen edus- käyttötoimiston ja maatalousministeriön rat- 35360: kunnalle maankäyttölaiksi ja eräiksi siihen kaistaviksi. Oikeusvarmuuden pysyttäminen 35361: liittyviksi laeiksi sisältyy myös ehdotus laiksi kuitenkin edellyttää, että tällaiset riitaisuu~ 35362: tilan osittamisen edellytyksistä. Osittamis- det ratkaistaan oikeudenkäyntitietä. Luon- 35363: rajoituksia koskevien säännösten kytkeminen nostaan kuuluvat tämänlaiset ·asiat maan- 35364: asutuslainsäädäntöön ja niiden toimeenpanon jako-oikeudelle, joka yleensä voi käsitellä sa- 35365: jättäminen asutusviranomaisten tehtäväksi ei notunlaiset tehtävät kiireellisesti. · Tämän 35366: kuitenkaan tunnu asialliselta. Päinvastoin menettelyn erityisenä etuna on myös se, että 35367: voidaan katsoa, että säännökset osittamisra- maanjako-oikeus kokoontuu toimituspaikalla 35368: joituksista liittyvät sisällöltään ja tarkoitus- ja tekee ratkaisunsa maastossa tarpeen mu- 35369: peräitään läheisemmin jakolainsäädäntöön kaan suorittamansa tarkastuk&en perusteella. 35370: kuin asutuslainsäädäntöön. Kun osittamis- Muutoksenhaku toimitusmiesten päätökseen 35371: rajoituksilla on sangen syvälle käypä vaiku- on sopivinta järjestää tapahtuvaksi jako- 35372: tus yksityiseen omistusoikeuteen, on paikal- laissa säädettyjen periaatteiden mukaan. 35373: laan, että rajoituksista johtuvia toimenpi- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 35374: teitä suoritettaessa samoin kuin muutoksen- dotamme, 35375: haussa on pohjana samanlainen oikeudelli- 35376: nen menettely kuin maanjakotoiminnassa. että Eduskunta hyväksyis-i seuraa- 35377: Hallituksen esityksessä on säännösten sovel- van lakiehdotuksen: 35378: tamisesta johtuvat riitaisuudet jätetty maan- 35379: 35380: 35381: Laki 35382: tilan osittamisen edellytyksistä. 35383: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 35384: 1 luku. 7 §. 35385: Kun 6 § : ssä tarkoitetusta tai sellaisesta 35386: Yleiset säännökset. tilasta, jota käytetään pääasiallisesti metsä- 35387: 1-4 §. talouden harjoittamiseen, olisi erotettava 35388: (Kuten hallituksen esityksessä.) uusi tila teollisuus- tai liiketarpeisiin varsi- 35389: naisen ammatin harjoittamista varten käsi- 35390: työ- tai muulla sellaisella elinkeinoalalla tahi 35391: asuntotontiksi tai virkistysalueeksi, saadaan 35392: 2 luku. erottaminen toimittaa, vaikka tilasta jäljelle 35393: jäävää osaa ei voitaisi 5 §: ssä mainituin ta- 35394: Osittamisen edellytykset. voin tarkoituksenmukaisesti käyttää eikä 35395: 5 §. tämä osa, mikäli on kysymys 6 § : ssä maini- 35396: (Kuten hallituksen esityksen 6 §.) tusta tilasta, täyttäisi sanotussa lainkohdassa 35397: viljelmälle asetettuja vaatimuksia. 35398: 35399: 6 §. 8 §. 35400: (Kuten hallituksen esityksen 7 §: n Asuntotontiksi käytettävän tilan tulee olla 35401: 1 mom.) alaltaan vähintään kaksituhatta neliömetriä, 35402: IX,lo4. - seppä ym. 1673 35403: 35404: jollei rakennussuunnitelmaan sisältyvistä tai se katso voivansa hyväksyä toimitusmiesten 35405: rakennussuunnitelmantakaisista tahi muista päätöstä, alistettava asia maanjako-oikeuden 35406: maan käyttöä koskevista määräyksistä muuta ratkaistavaksi. 35407: johdu taikka maanmittauskonttori tahi, mi- (6 mom. kuten hallituksen esityksen 13 §:Ii 35408: käli maan käytön valvonta kuuluu m:uulle 3 mom.) 35409: viranomaiselle, tämä viranomainen erityi- 12 §. 35410: sistä syistä myönnä tästä poikkeusta. Jollei toimitusmiesten 11 § :n mukaan an- 35411: tama päätös ole valituksen tai alistuksen joh- 35412: 9 §. dosta ollut maanjako-oikeuden tai maanmit- 35413: Erillään tilan muista tiluksista sijaitseva tauskonttorin tutkittavana, on maanmittaus- 35414: palsta, saari tai muu alue, joka ei ole tilalle konttorin.- toimitusta tarkastaessaan samalla 35415: tarpeellinen maa- tai metsätalouden tahi ka- tutkittava, onko toimitus voinut tämän lain 35416: lastuksen harjoittamista varten taikka jota mukaan tapahtua. Sama velvollisuus on 35417: ei voida tilan yhteydessä taloudellisesti maanjako-oikeudella, milloin toimitus muuten 35418: käyttää, voidaan 5 ja 6 §: n säännösten estä- kuin 11 §: n mukaisessa järjestyksessä on 35419: mättä, mikäli se havaitaan tarkoituksenmu- joutunut sen käsiteltäväksi. 35420: kaiseksi, muodostaa itsenäiseksi tilaksi. Jos maanmittauskonttori 1 momentissa 35421: mainitussa tarkoituksessa katsoo, ettei toimi- 35422: 10 §. tusta olisi saanut suorittaa, on sen alistet- 35423: (Kuten hallituksen esityksen 11 § :n 1 ja tava asia maanjako-oikeuden ratkaistavaksi. 35424: 2 mom.) 35425: 11 §. 13 §. 35426: Kysymys siitä, ovatko tilan osittamiselle Asian alistamisesta maanjako-oikeuteen sekä 35427: tässä laissa säädetyt edellytykset olemassa, valituksen tai alistuksen käsittelystä on voi- 35428: on toimitusmiesten osittamistoimituksessa massa, mikäli tämän lain säännöksistä ei 35429: tutkittava ja annettava siitä päätös ennen muuta johdu, mitä jakolaissa on säädetty. 35430: osittamiseen ryhtymistä. 35431: Jos haetun tai pyydety;n osittamistoimituk- 14 §. 35432: sen suorittaminen 1 momentissa mainitulla Edellä 11 § :n 1 momentissa tarkoitetussa 35433: päätöksellä kokonaisuudessaan kielletään ja toimituksessa on toimitusmiehiksi otettavina 35434: toimitus jätetään sikseen, on muutoksen- uskottuina miehinä tai todistajina pyrittävä 35435: hausta voimassa, mitä siitä on sikseen jätet- käyttämään asutuslautakunnan jäseniä, jos 35436: tyyn toimitukseen nähden jakolaissa sää- heitä on uskotuiksi miehiksi valittu tai to- 35437: detty. distajiksi saatavina. 35438: Milloin 10 §: ssä tarkoitetussa tapauksessa 35439: jonkin määräosan tai määräalan erottaminen 15 ja 16 §. 35440: kielletään ja tätä koskevaan toimitusmiesten (Kuten hallituksen esityksen 16-17 §.) 35441: päätökseen ilmoitetaan tyytymättömyyttä, on 35442: toimitusinsinöörin alistettava asia maanjako- 35443: oikeuden ratkaistavaksi. 35444: Jos toimitusmiesten päätös, millä osittami- 3 luku. 35445: nen on määrätty suoritettavaksi, on tehty Erinäisiä säännöksiä. 35446: äänestyksen jälkeen vastoin toimitusinsinöö- 35447: rin mielipidettä, on toimitusinsinöörin alis- 17 §. 35448: tettava asia maanmittauskonttorin tutkitta- (Kuten hallituksen esityksen 18 §.) 35449: vaksi. Maanmittauskonttori voi muissakin 35450: tapauksissa määrätä, että osittamisen edelly- 18 §. 35451: tyksiä koskeva toimitusmiesten päätös, mi- Tässä laissa tarkoitetuissa asioissa olkoon 35452: käli osittaminen määrätään suoritettavaksi, vastaavasti voimassa, mitä valtion maan 35453: on alistettava maanmittauskonttorin tarkas- käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta 35454: tettavaksi. maankäyttölain tarkoituksiin päivänä 35455: Edellä 4 momentissa tarkoitettua alistusta kuuta 195 ( /5 ) annetun lain 35456: käsitellessään on maanmittauskonttorin, jollei 57 §: ssä on säädetty. 35457: 1674 IX,l04. - Tilan ositta.misen edellytykset. 35458: 35459: 35460: 19 §. 25 §. 35461: Tässä laissa tarkoitetuissa asioissa ovat Maanmittauskonttorin on pidettävä luette- 35462: maanjako-oikeudelle annetut asiakirjat ja loa toimitusalueellaan sijaitsevia tiloja koske- 35463: maanjako-oikeuden päätös vapaat leimamak- vista 11 ja 12 § : ssä tarkoitetuista ratkai- 35464: suista. suista. 35465: (2 m01n. kuten hallituksen esityksen 20 § :n 35466: 2 mom.) 26-28 §. 35467: 20-24 §. (Kuten hallituksen esityksen 27-29 §.) 35468: (Kuten hallituksen esityksen 21-25 §.) 35469: 35470: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1955. 35471: 35472: Mauri Seppä. Bertel Lindh. Matti Raipala. 35473: Erkld Tuuli. Felix Seppälä. Johannes Wirtanen. 35474: Urho Saariaho. Päiviö Hetemäki. N. Kosola. 35475: VALTIOPÄIVÄT 35476: 1955 35477: 35478: LIITTEET 35479: XIII 35480: 35481: KANSANELÄKEVALIOKUNTAAN LÄHETETTY KANSAN- 35482: ELÄKELAKIA JA SIIHEN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ 35483: KOSKEVA LAKIALOITE 35484: 35485: 35486: 35487: 35488: HELSINKI 1956 35489: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 35490: 1677 35491: 35492: XIU,t. - Lagmot. N:o 90. 35493: 35494: 35495: 35496: 35497: Meinander m. n: Förslag till folkpensionslag och därlill an- 35498: sluten lagstiftning. 35499: 35500: 35501: T i 11 R i k s d a g e n. 35502: 35503: Vår gällande 1ag om folkpensionering har frarnstå frärnst sorn en gigantisk penningin- 35504: uuder den tid den varit i kraft tyvärr vi- rättning, baserad på rnedborgarnas tvångsin- 35505: sat sig vara behäftad med ta1rika brister. sättningar, medan dess sociala betydelse, som 35506: De förhoppningar man stäl1de på denna 1ag- dock borde vara huvudsaken, blivit alltför 35507: stiftning vid dess tillkomst år 1937 har så- ringa, då pensionerna vid ålderdom och in- 35508: lunda i många avseenden svikits. Medbor- validitet utgått med obetydliga belopp. En 35509: garna väntade sig då, att de som en fö1jd tredje orsak har varit den, att det system, på 35510: av den årliga premiebetalningen omsider vid vilket lagen baserats, även i tekniskt hän- 35511: inträdet i pensionsåldern komme att erhålla seende utformats alltför kornplicerat. Appa- 35512: säpass stor folkpension, att den på ett effek- raturen med individuella konton för envar 35513: tivt sätt kunde bidra tili de försäkrades har visat sig b1i synnerligen tungrodd och 35514: trygghet på ålderdomens dagar, även om man medföra dryga adrninistrationskostnader, tili 35515: inte kunde vänta sig, att denna pension vilka betydande belopp årligen åtgått. 35516: ensam skulle utgöra tillräcklig inkomst för Regeringens nu överlärnnade proposition 35517: uppehället. Under årens lopp har det emel- har utarbetats i syfte att söka :rätta de 35518: lertid allt tydligare frarngått, att de pen- största rnissförhållandena i det nurådande 35519: sioner som utbetalas, varit alldeles opropor- systemet. Den ökning av pensionerna den 35520: tionerligt srnå, både till sitt reella värde och skulle rnedföra innebär givetvis ett steg i 35521: i förhållande tili de inbetalda prernierna. rätt riktning. Detsarnrna kan även sägas 35522: En orsak tili detta beklagliga sakförhål- om förslaget om väsentlig minskning av fon- 35523: lande är den, att inflationen rubbat de kal- deringen. Propositionen innehåller också 35524: kyler, sorn 1egat till grund för den ursprung- andra förbättringar, bland villia här må 35525: liga lagen, viiken tili följd härav upprepade hänvisas tili den valfria, glidande pensions- 35526: gånger ändrats i syfte att åtminstone i nå- åldern, sorn förutsättes i dess 23 §. Klart 35527: gon mån trygga pensionernas realvärde. En är, att lagförslaget medför talrika justerin- 35528: annan orsak är att själva det systern lagen gar av teknisk och formell art, vilka utan 35529: bygger på har visat sig vara olyckligt. En vidare bör godkännas. 35530: alldeles för stor del av de inflytande medlen Kritiken rnot regeringens förslag och rnot 35531: användes tili fonderingar. Det skall visser- den försäkringsprincip, på viiken det byg- 35532: ligen inte förnekas, att de bolpp sorn här- ger, gäller den ornständigheten, att däri 35533: igenorn kunnat ställas tili förfogande för förutsätts statiska förhållanden. Regeringen 35534: olika investeringar, varit tili stor nytta i har i själva verket kalkylerat med att in- 35535: vårt kapitalfattiga land. Det harmonierar till år 2000 inte bara räntan och medbor- 35536: dock icke rned själva syftet rned folkpensio- garnas realinkornster, utan även penning- 35537: neringen, när under våra förhållanden på värdet kornrne att förbli oförändrade, vilket 35538: grund av inflationen folkpensionsanstaltens är verklighetsfrärnmande. I andra Iänder 35539: krediter för uppförande av kraftverk och har rnan i samband rned reformer inorn so- 35540: andra anläggningar kornrnit att frarnstå som cialförsäkringen allt oftare avstått från för- 35541: den mest kännbara sidan av dess verksarnhet. söken att långt på förhand bedörna frarn- 35542: Folkpensionsanstalten har tili följd av den tidsförhållandena. En större anspråkslöshet 35543: stora fonderingen börjat för allmänheten torde också för vår del i detta sarnrnanhang 35544: 107 E 41/56 35545: 1678 XIII,1. - Kansaneläkelaki. 35546: 35547: 35548: vara att föredra, detta inte minst med tanke stor grupp av små inkomsttagare, som er- 35549: på att den sannalika utvecklingen för ränta, lagt förhållandevis små försäkringspremier, 35550: realinkomster och penningvärde kommer att skulle däremot få åtnjuta endast en blyg- 35551: gå i en riktning, som reducerar värdet av sam grundpension. Ifall dessa personer har 35552: folkpensionsanstaltens fonderingsverksamhet. sparat en slant för ålderdomen, köpt sig en 35553: Även om propositionen måste anses inne- livränta eller åtnjuter en liten pension, för- 35554: bära tydliga framsteg i jämförelse med den lorar de delvis eller helt rätten att åtnjuta 35555: gällande lagen, kan man inte komma ifrån, stödpension. Detta kan i många fall fram- 35556: att den i väsentliga avseenden dock blott stå som orättvist. Man måste ihågkomma, 35557: framstår som en halvmesyr. Den i utsikt att en åldrings levnadsstandard i många 35558: ställda höjningen av pensionerna, som för fall beror av de närmaste anhörigas ekono- 35559: resten blir av mycket varierande storlek för miska ställning. Detta kan medföra, att en 35560: olika försäkrade, komme först småningom att åldring, vars försörjning är tryggad tack 35561: anta större proportioner, medan däremot den vare anhöriga, men som saknar egna inkoms- 35562: ökning av premierna, som är en oundgänglig ter, lyfter full stödpension, medan en en- 35563: ekonomisk förutsättning för reformens ge- samstående åldring, som har ett anspråks- 35564: nomförande, skulle drabba envar omedelbart löst eget kapital, men som måste leva ytterst 35565: effer lagens ikraftträdande. Det kan all- sparsamt, får sin stödpension beskuren. 35566: varligt ifrågasättas, huruvida det berätti- En annan synpurrkt, som även talar för 35567: gade missnöje, som obestridligen förekom- ett enhetligt pensionsbelopp utan inkomst- 35568: mer i vidsträckta kretsar mot hela folkpen- gräns, är att det nuvarande systemet ,straf- 35569: sioneringen som sådan och som ur social far" åldringar, som ännu har lust och för- 35570: synpunkt måste beklagas, verkligen komme måga att genom eget arbete bidra till sin 35571: att i högre grad dämpas, om reformen in- försörjning. 35572: skränkte sig blott till det som regeringen Det ovannämnda enhetliga pensionsbelop- 35573: föreslår. Det är därför skäl att, när en gång pet föreslås här fastställt till 60 000 mark 35574: en så genomgripande förnyelse av lagstift- per år för ensamstående åldring och till 35575: ningen skall genomföras som den nu aktuella, 100 000 mark för äkta makar. Summan 35576: gå betydligt längre. komme således att i de socialt mest ömmande 35577: Det reformförslag som nedan framlägges, fallen kännbart överstiga de belopp regerin- 35578: har anknytningar till de system, som redan gen förutsätter i sin proposition. Pensio- 35579: en tid prövats i de övriga nordiska länderna. nerna skulle enligt det här föreslagna syste- 35580: Det är klart, att man inte hos oss kan nå met dessutom utgå till fulla belopp omedel- 35581: lika långt som t. ex. i vårt västra grannland bart efter det lagen börjat tillämpas. 35582: med dess vida större ekonomiska resurser. Invaliditetspensionens fulla belopp skulle 35583: Där innebär faktiskt de pensioner som ut- enligt föl'Slaget vara 60 000 mark och utbeta- 35584: betalas, redan i och för sig en rätt stor las till ogift person, där inkomsten icke 35585: ekonomisk trygghet för de pensionerade. Lik- överstiger 60 000 mark, men i fråga. om gift 35586: väl medför systemet med enhetliga ålders- person, där makarnas sammanlagda inkomst 35587: pensionsbelopp - jämte nödiga tillägg - icke överstiger 100 000 mark. Överstiger 35588: så stora fördelar, att det med lämpliga modi- årsinkomsten de nämnda inkomstgränserna, 35589: fikationer väl synes kunna införas även i skulle pensionen utgå med ett belopp, som 35590: vårt eget land. På denna bas är det här erhålles, när från pensionens fulla belopp 35591: föreslagna systemet uppbyggt. avdrages hälften av skillnaden mellan årsin- 35592: Principen om ett enhetligt pensionsbelopp komsten och gränsinkomsten. Pensionen 35593: för alla ensamstående åldringar och likaså skulle likväl icke utbetalas, om dess belopp 35594: ett fast 'belopp för alla makar synes ur understiger 10 000 mark. Ytterligare skulle 35595: flera synpunkter leda till ett rättvisare re- det i propositionen förutsatta ålderdoms- 35596: sultat än det av regeringen fö:veslagna syste- stödet åt kvinnlig försäkrad bibehållas. Ovan- 35597: met. Enligt sistnämnda förslag skulle näm- nämnda understöd och pensioner vid sidan 35598: ligen en pension av mera kännbar storlek av den egentliga ålderspensionen har befun- 35599: tillfalla även förmögna personer, vilka er- nits nödiga av sociala skäl. 35600: lagt stora försäkringspremier, men för vilka Enligt förslaget skulle fonderingarna helt 35601: folkpensionen är av mindre betydelse. En upphöra. Ej heller de redan upplagda fon- 35602: XIII,!. -Meinander ym. 1679 35603: 35604: dernas räntemedel skulle således läggas till Vad kommunernas andel beträffar, är det 35605: fonderna. skäl att understryka, att kommunernas vård- 35606: Enligt vårt förslag skulle premierna bli utgifter kommer att nedgå i väsentlig grad, 35607: desamma som föreslås i propositionen. Det sedan pensionerna höjts på det sätt som här 35608: är visserligen beklagligt, att denna stegring föreslagits. 35609: ej kan undvikas, men i proportion till den Folkpensionsanstaltens inkomster och ut- 35610: avsevärda ökningen av pensionernas storlek gifter kommer enligt det här framlagda för- 35611: är höjningen dock liten. slaget att vara av följande storleksordning, 35612: Beträffande finansieringen av de enligt dock med beaktande av att försiktigtvis in- 35613: vårt förslag utgående, avsevärt höjd'a pen- gen ökning av inkomstnivån vid kalkylen 35614: sionerna må framhållas, att det här före- förutsatts, varför uppgifterna om statens och 35615: slagna systemet medför kännbara inbespa- kommunernas utgifter måste anses vara i 35616: ringar i folkpensionsanstaltens hittills myc- överkant, enär folkpensionsavgifternas av- 35617: ket dryga administrationskostnader. R{)dan kastning kan väntas växa. 35618: den omständigheten, att det nuvarande sät- 35619: tet med individuell bokföring skilt för en- 35620: var fömäkrad skulle slopas, innebär givet- Inkomster, miljarder mk 35621: vis en förenkling av hela administrationen pensions- staten och 35622: och följaktligen reducerade omkostnader. år avgifter ränta kommunerna summa 35623: Premiehöjningen medför avsevärt högre in- 1956 7.6 3.1 15.5 26.2 35624: komster än hittills, såsom även i propositio- 1960 11.4 3.1 13.o 27.5 35625: nen förutsättes. De felande heloppen skulle 1970 12.9 3.1 16.6 32.6 35626: årligen tillskjutas av statens och kommuner- 35627: nas medel. 35628: Statens finansiella ställning är för när- Utgifter, miljarder mk 35629: varande mycket ansträngd, i synnerhet som förvaltningskost- 35630: år pensioner nader, sjukvärds- summa 35631: subventionspolitiken, så länge den upprätt- kostnader m.m. 35632: hålls, förorsa;kar kännbara merutgifter. Det 1956 25.8 0.4 26.2 35633: kunde därför synas oriktigt att ytterligare 1960 27.0 0.5 27.5 35634: helasta saten - liksom även de med svårig- 1970 32.1 0.5 32.6 35635: heter kämpande kommunerna- med ökade 35636: utgifter. Häremot kan emellertid invändas, 35637: att man i de kalkyler, som legat till grund Systemförändringen föranleder omfattande 35638: för propositionen, som redan framhållits, ändringar i regeringens förslag. Bl. a. måste 35639: utgått från ett statiskt tänkande i fråga 3 kap. i grund omformuleras. Mycfuet tal- 35640: om vår ekonomi. I själva verket kan man rika paragrafer i andra kapitel måste dess- 35641: räkna med att inkomsten av försäkringspre- utom antingen väsentligen ändras eller helt 35642: mierna genom den fortgående stegringen av upphävas såsom obehövliga. Därjämte för- 35643: realinkomsterna blir avsevärt större än vad anledes formella ändringar på ett stort an- 35644: här beräknats. Vår folkhushållning förmår tal ställen. Nämnas må bl. a. att, då försla- 35645: senare hära betydligt större kostnader för get icke bygger på fömäkringsprincipen, be- 35646: åldrings- och invaliditetspensionerna än vad greppen ,försäkrad" och ,premie" ej skulle 35647: nu är fallet. En rätt stark ökning av stats- ifrågako"mma. Det sistnämnda ordet skulle 35648: bidragen torde därför vara möjlig. ersättas med ordet ,avgift". 35649: För de närmaste åren kan dock förslaget På grund av vad ovan anförts och med 35650: leda till en ansträngning av statsbudgeten, hänvisning till stadgandet i 32 § 1 mom. 35651: som likväl - med tanke på frågans ytterst riksdagsordningen får undertecknade vörd- 35652: angelägna art - genom sparsamhet i andra samt föreslå, 35653: sammanhang med hänsyn till de goda kon- 35654: junkturerna borde kunna bäras. Att å andra att Riksdagen måtte antaga följwnde 35655: sidan för en övergående tid höja folkpen- lagförslag: 35656: sionsavgifterna har inte synts oss lämpligt. 35657: 1680 xni,t. - B'.auaneläkelaki. 35658: 35659: 35660: 35661: 35662: Folkpensionslag. 35663: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas: 35664: 35665: 1 kap. denna inkomst, avdTagas frän det antal 35666: skattören, som enligt 1 mom. skall läg- 35667: Allm.ä.nna. bestä.mmelser. gas tili grund för folkpensionsavgiften. Så- 35668: 1 §. lunda avdraget antal skattören skall beaktas 35669: 1 Finland bosatt person, som fyllt 16 år, som familjemedlems skattören vid bestäm- 35670: är berättigad tili folkpension i enlighet med mandet av hans folkpensionsavgift. 35671: vad i d:enna lag stadgas. Storleken av folkpensionsavgiften för del- 35672: Tili främmande stats beskickning eller ägare i öppet bolag bestämmes så, att en 35673: konsulat hörande personer jämte betjäning, mot delägarens andel i ·bolaget svarande del 35674: vilka äro utländska medborgare, underlyda av bolaget i samma kommun påförda skatt- 35675: icke denna lag. ören betraktas såsom de skattören, på grund 35676: av vilka delägarens folkpensionsavgift be- 35677: 2 §. stämmes. På samma sätt bestämmes avgif- 35678: Ärenden angående folkpension handläggas ten för delägare i sammanslutning, som för 35679: av en folkpensionsanstalt, som nedan benäm- utövande av näring eller yrke eller brukande 35680: nes pensionsanstalten. eller innehav av fastighet bildats av tvä eller 35681: flera personer och som upprätthålles för 35682: delägarnas gemensamma räkning. Avgiften 35683: för delägare i dödsbo bestämmes dock med 35684: 2 kap. beaktande endast av de dödsboets skattören, 35685: Folkpensionsavgifter. som hänföra sig till värdet av hans arbete 35686: till förmån för boet. 35687: 3 §. Folkpensionsavgiftens belopp stiger perio- 35688: Envar erlägger folkpensionsavgift, viiken diskt såsom av tabellen framgår. Avgiften 35689: i samband med kommunalbeskattningen i för andra perioden bestämmes första gängen 35690: den kommun, där han har bo och hemvist, av inkomsten för år 1961 och sista gången 35691: bestämmes efter hans inkomst föregående år, på grund av inkomsten för år 1979. An- 35692: inkomståret. Arbetsgivare erlägger arbetsgi- gående avgiftsbelopp på grund av inkomsten 35693: var.es folkpensionsavgift såsom därom är sär- för år 1980 och tiden därefter stadgas se- 35694: skilt stadgat. nare. 35695: 4 §. 35696: Folkpensionsavgiftens storlek bestämmes A vgiftsbeloppen äro följande: 35697: i enlighet med tabellen nedan i 5 mom. inom Första perioden: 35698: fastställda premieklasser antingen pi grund Folkpen- 35699: av det antal skattören, som päförts avgifts- slotllavgtt't 35700: Avglfts- Antal Arbetsglvarnas folk- sallllllalllagt 35701: pliktig vid den i 3 § avsedda kommunalbe- klass skattören penslonsavglft mk mk 35702: skattningen, eller på grund av arbetsgivarens 1 0 200- 749 1 000 35703: folkpensionsavgift för hans lön under in- 2 1- 599 750-1249 2 000 35704: komståret med tillämpning av den grund, 3 600-1299 1250-1749 3 000 35705: enligt viiken avgiften är störst. 4 1300-1899 1 750-2 249 4 000 35706: Har vid kommunalbeskattningen till av- 5 1900-2 399 2 250-2 749 5 000 35707: giftspliktigs beskattningsbara inkomst hän- 6 2400-2 899 2 750-3 249 6 000 35708: förts även värdet av det arbete hans hem- 7 2 900-3 399 3 250-3 749 7 000 35709: mavarande barn eller annan medlem av hans 8 3 400-3 899 3 750-4 249 8 000 35710: familj utfört till förmån för hans hushåll, 9 3 900-4 399 4 250-4 749 9 000 35711: skall det antal skattören, som motsvarar 10 4400- 4750- 10000 35712: XIII,1.- Meinander ym. 1681 35713: 35714: Andra perioden: 7 §. 35715: Folkpen- Folkpensionsavgift, som skall erläggas vid 35716: sionsavglfs 35717: Avgitlil· Antal Arbetsglvarnas folk· sammanlagt uppbörd, indrives icke: 35718: klBIIS skattören pensionsavglft mk mk 1) efter utgången av det kalenderår, un- 35719: 1 0 300-1124 1 500 der vilket avgiftspliktig fyllt 64 år; 35720: 2 1- 599 1125-1 874 3 000 2) efter det avgiftspliktig enligt denna 35721: 3 600-1299 1 875-2 624 4 500 lag befunnits arbetsoförmögen; ej heller 35722: 4 1300-1899 2 625-3 374 6 000 3) efter avgiftspliktigs död. 35723: 5 1900-2 399 3 375-4124 7 500 I de fall, som avses i 1 m01n., uppbäres 35724: 5 2400-2 899 4 125-4 87 4 9 000 icke heller av avgiftspliktig hans makes folk- 35725: 7 2 900-3399 4 875-5 624 10 500 pensionsavgift. 35726: 8 3400-3 899 5 625-6 374 12 000 Angående avgiftspliktigs skyldighet att an- 35727: 9 3 900-4399 6 375-7 124 13 500 svara för familjemedlems avgift stadgas i 35728: 10 4400- 7125- 15000 5 § 2 mom. 35729: 8 §. 35730: A vgiftspliktig skall erlägga förskott på 35731: 5 §. avgift såsom i lagen om förskottsuppbörd 35732: Gift person, för viiken folkpensionsavgift är stadgat. 35733: blivit bestämd på grund av inkomsten under För att arbetsgivares folkpensionsavgift 35734: inkomståret, är ansvarig jämväl för maken skall bliva beaktad vid bestämmandet av 35735: för samma inkomstår påförd avgift, likväl avgiften för avgiftspliktig skall denne vid 35736: icke, om makarna före inkomstårets utgång sin skattedeklaration tili skattenämnden foga 35737: på grund av söndring utan avbrott levat sin skattebok och övriga bevis över inbetal- 35738: åtskilda, ej heller om makarnas äktenskap ning av arbetsgivares folkpensionsavgift. 35739: senare blivit upplöst. Har avgiftspliktig icke tili sin skatte- 35740: Envar är såsom för egen folkpensionsav- deklaration fogat skattebok eller annat be- 35741: gift ansvarig för familjemedlems avgift, .som vis över inbetalning av arbetsgivares folk- 35742: berä:knats efter skattörena för lön, som han pensionsavgift och har arbetsgivares folk- 35743: erlagt, eller för värdet av arbete tili för- pensionsavgift icke blivit beaktad vid debi- 35744: mån för hans hushåll. teringen av avgiften, äger den avgiftsplik- 35745: tige rätt att, i den mån han erlagt avgift 35746: utöver sin egen andel, på ansökan genom 35747: 6 §. länsstyrelsen återfå vad han utöver sin an- 35748: Avgift påföres icke person: del erlagt, dock ej mera än hälften av av- 35749: 1) som vid inkomstårets utgång icke fyllt giften, om återbäringen utgör minst 100 35750: 18 år; mark. Är Jikväl avgiften för inkomståret 35751: 2) som vid inkomstårets ingång fyllt 63 år; obetald, användes sagda belopp tili dess be- 35752: 3) som under inkomståret eller del därav talning. Har avgiftspliktig beviljats ålder- 35753: varit befunnen arbetsoförmögen enligt denna doms- eller invaliditetspension, återbäres lik- 35754: lag; väl arbetsgivares folkpensionsavgift till den 35755: avgiftspliktige i dess helhet för det inkomst. 35756: 4) för viiken icke enligt 4 § räknas skatt- år, för vilket han varit pliktig att betala 35757: ören för bestämmande av folkpensionsavgift avgift. Länsstyrelsen skall om beslutet un- 35758: och för vars lön för inkomståret icke i ar- derrätta pensionsanstalten. 35759: betsgivares folkpensionsavgift erlagts åt- 35760: minstone femtedelen av avgiften i 1 avgifts- 9 §. 35761: klassen; eller Det belopp, som årligen skall förskjutas 35762: 5) som avlidit under inkomståret. kommun för det vid förskottsuppbörden 35763: Person, vars make påföres avgift för in- innehållna förskottet på den del av folk- 35764: komståret i samma kommun, skall päföras pensonsavgiften, som skali erläggas av den 35765: avgift utan hinder av vad i 1 mom. 4 punk- avgiftspliktige själv, mä utan hinder av vad 35766: ten är stadgat, likväl icke i det fall, att i 53 § lagen om förskottsuppbörd är stadgat 35767: makarna vid inkomstårets utgäng på grund av länsstyrelsen erläggas direkt tili pensions- 35768: av söndring utan avbrott levat ätskilda. anstalten. 35769: 1682 XIll,L - Ka.nsaneläkelaki. 35770: 35771: 35772: Länsstyrelsen skall, då den erlägger det lenderår. Över dessa avgifter skall nämnden 35773: belopp, som enligt 1 mom. skall på förhand uppgöra längd, varav utöver den avgiftsplik- 35774: inbetalas till pensionsanstalten, varje kalen- tiges personuppgifter framgå åtminstone det 35775: derår kvartalsvis till pensionsanstalten i för- antal skattören, som legat till grund för be- 35776: skott på arbetsgivares folkpensionsavgifter rälmingen av avgiften, arbetsgivarens folk- 35777: för varje kommun erlägga nittio procent på pensionsavgift samt den påförda avgiften. 35778: sammanlagda beloppet av arbetsgivares folk- 35779: pensionsavgifter för året före det sistför- 35780: flutna kalenderåret. Likaså skall länsstyrel- 12 §. 35781: sen halvårsvis av kommunen tillkommande Vad om framläggande av taxeringslängd 35782: förskottsuppbördsmedel såsom kommunens och om anmärkning däremot är stadgat, skall 35783: förskottsbetalning till pensionsanstalten in- äga motsvarande tillämpning på den längd, 35784: betala sammanlagt nittio procent av sam- som nämnes i 11 §. Jämväl den, som enligt 35785: manlagda beloppet av de i kommunen samma 5 § är ansvarig för erläggande av avgift, 35786: är debiterade förskotten på folkpensionsav- äger rätt att framställa anmärkning. 35787: gifterna. Ändrar prövningsnämnd med anledning av 35788: Länsstyrelsen skall, då den erlägger kom- framställd anmärkning det antal skattören, 35789: mun enligt 49 § lagen om förskottsuppbörd på grund varav den avgiftspliktiges avgift 35790: tillkommande andel av det belopp, som skall är bestämd, skall avgiften, såframt den icke 35791: erläggas av det innehållna, tillika till pen- beräknats enligt arbetsgivarens folkpensions- 35792: sionsanstalten erlägga den del av arbetsgi- avgift, ändras så, att den motsvarar antal-et 35793: varnas folkpensionsavgifter, som icke enligt skattören. 35794: 2 mom. erlagts på förhand. I prövningsnämnds beslut angående folk- 35795: Föranleder ändring i den kommunala in- pensionsavgift må ändring icke sökas. 35796: delningen, förändring av den allmänna löne- 35797: nivån eller annan särskild omständighet 35798: uppenbar rförändring av beloppet av arbets- 13 §. 35799: givarnas folkpensionsavgifter jämfört med Sedan prövningsnämnden avgjort i 12 § 35800: motsvarande belopp för det år, som legat nämnda anmärkningar, skall kommunens sty- 35801: till grund för förhandsbetalningen, äger fi- relse verkställa debitering av folkpensionsav- 35802: nansministeriet befogenhet att efter att hava gifterna. Härvid skola såsom avkortning på 35803: hört pensionsanstalten förordna om motsva- varje avgiftspliktigs avgift räknas i 10 § 35804: rande höjning eller sänkning av förhandsbe- nämnda betalningar och återstoden påföras 35805: talningen. den avgiftspliktige. över debiteringen skall 35806: uppgöras en längd, som jämte personuppgif- 35807: 10 §. ter upptager anteckning om storleken av för- 35808: Till betalning av avgiftspliktigs avgift säkrad påförd avgift, avkortningar därpå och 35809: skall såsom arbetsgivarens avgiftsandel an- det belopp, som skall erläggas vid uppbörd, 35810: vändas arbetsgivarens folkpensionsavgift för samt om den del av arbetsgivares folkpen- 35811: samma inkomstår, likväl icke den del, som sionsavgift, som icke användes till betalning 35812: överstiger hälften av beloppet av avgiften i av den avgiftspliktiges avgift. Är avgifts- 35813: 10: e avgiftsklassen, samt därjämte nödig del pliktig enligt 5 § ansvarig för makes eller 35814: av det, som innehållits eller erlagts i för- familjemedlems avgift, skall jämväl därom 35815: skott på kommunalskatt eller folkpensions- göras anteckning i längden. 35816: avgift. Är avgiftspliktig i enlighet med 5 § Understiger den del av avgift, som skall 35817: ansvarig rför makens avgift, användes för erläggas vid uppbörd, 100 mark, må den 35818: kommunalskatt och folkpensionsavgift inne- lämnas oindriven. 35819: hållet eller i förskott erlagt belopp därefter 35820: till betalning av makens avgid't. 14 §. 35821: Vad om anmärkningar mot debiterings- 35822: 11 §. och uppbördslängd för kommunalbeskattnin- 35823: Taxeringsnämnden skall årligen i samband gen och om dess rättande är stadgat, skall 35824: med kommunaltaxeringen bestämma avgifts- äga motsvarande tillämpning på den längd, 35825: pliktigs folkpensionsavgift för föregående ka- som nämnes i 13 §. 35826: XIII,!. - Meinander ym. 1683 35827: 35828: 15 §. Hava avgiftspliktig för inkomståret påförts 35829: Uppbörden av folkpensionsavgifter skall flera folkpelisionsavgifter oeh har ärendet 35830: verkställas i samband med uppbörden av icke dragits under länsstyre1sens prövning, 35831: kommunalskatt. må pensionsanstalten bestämma, viiken av 35832: Uppbäres kommunalskatten i kommun i dessa avgifter som skall anses såsom hans 35833: flera rater, skola folkpensionsavgifterna upp- avgift. Pensionsanstalten mä likaså be- 35834: bäras sist i samband med andra raten. So- stämma, huru arbetsgivares iolkpensionsav- 35835: cialministeriet äger likväl befog.enhet att på gift för inkomståret och övriga avgiftsbetal- 35836: ansökan bevilja kommun tillstånd att verk- ningar skola användas tili folkpensionsav- 35837: ställa uppbörd av folkpensionsavgifter i sam- giften. 35838: band med någon senare uppbörd av kommu- 20 §. 35839: nalskatten eller vid annan lämpligbefunnen Pensionsanstalten äger rätt att övervaka 35840: tidpunkt. bestämmandet, debiteringen, uppbörden och 35841: 16 §. redovisningen av folkpensionsavgifter .samt 35842: Folkpensionsavgifter, som icke vid upp- därför i nödig utsträckning granska kom- 35843: börd erlagts, skola indrivas på åtgärd av muns bokföring och därtill hörande handlin- 35844: kommunen. gar samt inkomsdeklarationer och andra 35845: Folkpensionsavgift preskriberas enligt la- handlingar i taxeringsnämndens värjo. 35846: gen om preskription av skatter och avgifter. 35847: Preskriberad avgift mottages icke. 35848: 3 kap. 35849: 17 §. 35850: Den, som underlåter att på föreskriven Pensioner och övriga förmåner. 35851: tid erlägga folkpensionsavgift eller del därav, 35852: 21 §. 35853: skall på det till betalning förfallna beloppet 35854: i avgiftstillägg betala ränta enligt lagen om Folkpension erlägges i form av ålderdoms- 35855: skattetillägg, som skall erläggas vid försum- pension åt person, som fyllt 65 år. För tid 35856: mad betalning. före 65 års ålder utgår folkpension i form 35857: av invaliditetspension tili den som är var- 35858: 18 §. aktigt arbetsoförmögen. 35859: Kommun skall inom två månader från det Åt ogift kvinna, som fyllt 63 år, erläg- 35860: uppbörden av folkpensionsavgifterna för ges ålderdomsstöd. 35861: varje år avslutades tillställa pensionsanstal- Änka, som vid mannens frånfälle fyllt 60 35862: ten en allmän uträkning i enlighet med vad år och varit gift med honom minst 10 år, 35863: i förordning närmare bestämmes. Står kom- äger, säframt hon ej eljest åtnjuter folk- 35864: mun enligt uträkningen i skuld till pen- pension, rätt tili folkpension i form av änke- 35865: sionsanstalten, skall skulden inom samma tid pension. Ingår hon nytt äktenskap, upphör 35866: betalas. rätten tili änkepension. 35867: Detaljerad redovisning för folkpensionsav- Ovan avsedd person benämnes i ·det föl- 35868: gifterna skall, uppgjord i enlighet med for- jande pensionsberättigad. - 35869: mulär, som fastställts av pensionsanstalten, Med pension avses nedan även ålderdoms- 35870: tillställas denna inom tre månader frän det stöd, där ej annat uttryckligen angives eller 35871: uppbörden avslutades, säframt ej pensions- av omständigheterna framgår. 35872: anstalten beviljat förlängd tid. 35873: 22 §. 35874: 19 §,_ På sätt, som nedan i detta kapitel stadgas, 35875: Vad om kommun tillkommande rätt att beräknad ålderdomspension höjes, om pensio- 35876: medgiva befrielse frän erläggande av olagli- nen begynner utgå, sedan den pensionsberät- 35877: gen påförd kommunalskatt är särskilt stad- tigade fyllt 35878: gat, skall äga motsvarande tillämpning på 35879: olagligen debiterad folkpensionsavgift. 66 år, med 12.5 procent; 35880: Pensionsanstalten mä jämväl medgiva be- 67 år, med 25 procent; 35881: frielse från folkpensionsavgift, som enligt 6 68 år, med 37.5 procent; 35882: § 1 mom. 1, 2, 3 eller 5 punkten icke hade 69 år, med 50 procent; och 35883: bort påföras. 70 år eller mera, med 62.5 procent. 35884: 1684 XIII,t. - lta.Dsa.nel.ll.kelaki. 35885: 35886: 35887: 23 §. försvaga sin ekonomiska ställning kunde 35888: Varaktigt arbetsoförmö~n anses vid till- ådraga sig sädan påföljd; eller 35889: lämpningen av denna lag person, som till 2) om någon i pensionsansökan eller -an- 35890: följd av sjukdom, lyte eller kroppsskada är mälan uppsåtligen lämnat oriktiga uppgifter 35891: varaktigt oförmögen att draga försorg om om sin eller sin makes inkomst eller förmö- 35892: sig genom arbete, som motsvarar hans kraf- genhet. 35893: ter och färdigheter. V araktigt arbetsoförmö- 35894: gen anses alltid den, som är blind eller oför- 27 §. 35895: mögen att röra sig, likaså annan person, Ålderdomspension utgör, där ej annat 35896: som till följd av sjukdom, lyte eller kropps- framgår av vad nedan sägs, för gift person, 35897: skada varaktigt befinner sig i sädant till- vars make jämväl åtnjuter ålderdomspension, 35898: stånd av hjälplöshet, att han icke kan komma 50 000 mark och för annan pensionsberätti- 35899: till rätta utan annan persons hjälp. gad 60 000 mark om året. 35900: Invaliditetspension utgör, där ej annat föl- 35901: jer av vad nedan sägs, 60 000 mark om året. 35902: 24 §. Ålderdomsstöd utgör högst 50 000 mark om 35903: Folkpension erlägges åt person, som in- året. 35904: flyttat till Finland, först sedan han bott i 35905: Finland fem år i följd. Har person likväl 28 §. 35906: efter uppnädd ålder av 16 är över hälften Invaliditetspension utgår med fullt belopp, 35907: av tiden och minst fem år varit bosatt i Fin- då den pensionsberättigades årsinkomst, 35908: land, erlägges folkpension, sedan ett är för- därest fråga är om ogift person, utgör högst 35909: flutit frän hans överflyttning till Finland. 60000 mark. 35910: Den tid finsk medborgare varit anställd Åt gift pensionsberättigad erlägges inva- 35911: i ordinarie tjänst utomlands hos finska sta- liditetspension till fullt belopp, då makarnas 35912: ten, finskt samfund eller sädana finska in- sammanlagda årsinkomst icke överstiger 35913: rättningar, företag eller föreningar, som äga 100 000 mark. 35914: hemort i Finland, och därav fätt sin huvud- Ålderdomsstöd erlägges till fullt belQPp, 35915: sakliga utkomst, rälmas vid tillämpningen av därest den pensionsberättigades ål'Sinkomst 35916: denna paragraf honom till godo på samma utgör högst 30 000 mark. 35917: sätt som den tid han varit bosatt i Finland. överstiger årsinkomsten ovan angivna 35918: gränsinkomst, minskas i denna paragraf av- 35919: 25 §. sedd pension eller ålderdomsstöd med hälf- 35920: Invaliditetspension må förvägras eller dess ten av skillnaden mellan årsinkomst och ovan 35921: belopp minskas högst intill den tidpunkt, dä i 1-3 mom. avsedd gränsinkomst. 35922: den försäkrade fyllt 65 år, om han uppsåt- Här avsedd pension eller ålderdoll113Stöd 35923: ligen ådragit sig sjukdom eller kroppsskada, utbetalas likväl icke, om dess belopp under- 35924: som medfört åsyftad varaktig arbetsoför- stiger 10 000 mark om året. 35925: måga, eller om han genom brottslig hand- 35926: ling, grov vårdslöshet eller fylleri väsentli- 35927: gen bidragit till uppkomsten av arbetsoför- 29 §. 35928: mågan. Är av makar endast mannen pensionsbe- 35929: rättigad och kan hustrun på grund av att 35930: 26 §. hon omhänderhar vården av familjens små 35931: Invaliditetspension, ålderdomsstöd och barn eller av annat synnerligen tvingande, 35932: änkepension må förvägras eller minskas an- bestående skäl icke anses äga möjlighet att 35933: tingen för viss tid eller för alltid; förskaffa sig inkomst genom arbete för egen 35934: 1) om någon genom att till förmån för eller annans räkning, fastställes ålderdoms- 35935: annan avhända sig eller förstöra sin egen- och invaliditetspensionen så, att beloppen av 35936: dom eller på annat försvagat sin ekonomiska den fulla pensionen och gränsinkomsten för 35937: ställning till den grad, att det avsevärt in-, beräknande av invalidpensionen höjas med 35938: verkat på hans rätt att erhälla pension eller 30 procent. 35939: väsentligen påverkat beloppet av densamma, Underhåller den pensionsberättigade eller 35940: likväl endast i det fall, att han vetat eller hans till samma hushåll hörande make barn 35941: hade bort veta, att han sålunda genom att under 16 år, fastställes ålderdoms- och inva- 35942: XUI,t.- Meinander ym.. 1685 35943: 35944: liditetspensionen så, att beloppen av den fulla lande eller av annat därmed jämförligt skäl 35945: pensionen och gränsinkomsten för beräk- räknas icke säsom årsinkomst, för såvitt icke 35946: nande av invaliditetspensionen höjas med 10 dess belopp, tillsammans med övriga i 1 35947: procent för varje i denna paragraf avsett mom. avsedda inkomster, nämnvärt överstiger 35948: barn. Hava barnets föräldrar icke gemen- beloppet av det underhåll, som jämlikt lagen 35949: samt hushåll, förfares vid bestämmande av om socialhjälp skall betalas åt anförvant. 35950: den av föräldrarnas pension, som omhänder- Av pension eller livränta, som utbetalas åt 35951: har vårdnaden av barnet, såsom ovan i detta försäkrad på grund av frivillig ålderdoms-, 35952: moment är stadgat. invaliditets- eller familjepensionsförsäkring 35953: eller av deras sammanlagda belopp, samt av 35954: 30 §. pension, som på grund av eget eller makes 35955: Har gift pensionsberättigad icke gemen- arbets- eller tjänsteförhållande eller tili ar- 35956: samt hushåll med maken, gäller om hans in- bets- eller tjänsteförhållande ansluten ålder- 35957: validitetspension och förutsättningarna för doms-, invaliditets- eller familjepensionsför- 35958: dess erhällande vad i detta kapitel är stad- säkring utfaller åt försäkrad, eller av deras 35959: gat om pension för den, som icke är gift. sammanlagda belopp, räknas såsom årsin- 35960: Leva man och kvinna fortgående tillsam- komst endast den del, som överstiger 60 000 35961: mans i samma hushäll utan att ingå äkten- mark om året. 35962: skap, men under äktenskapsliknande förhål- 35963: landen, må vid bestämmande av invaliditets- 32 §. 35964: pensionen på dem tillämpas, vad i detta ka- Pensionskostnaderna bestridas i första 35965: pitel är stadgat om makar. hand med tili pensionsanstalten redovisade 35966: pensionsa vgifter. 35967: 31 §. Staten och kommunerna bidraga till kost- 35968: Med årsinkomst, på grund varav rätt till naderna för pensionerna. Kommunerna in- 35969: pension fastställes, avses den verkliga in- delas för erläggande av sina andelar av kost- 35970: komst, som vederbörande enligt skä1ig upp- naderna enligt sin ekonomiska ställning i 35971: skattning kan förutsättas fortgående upp- fem grupper, i vilka kommunens andel i 35972: bära, ökad med tiondedelen av det belopp, kostnaderna är 10, 15, 20, 25 eller 30 pro- 35973: varmed värdet av hans egendom överstiger cent av kommunens kostnadsandelsgrund, 35974: 2 000 000 mark, eller, om han är gift, var- bestämd på sätt i 2 mom. sägs. Staten an- 35975: med värdet av makarnas gemensamma egen- svarar för den del av pensionskostnaderna, 35976: dom överstiger 3 000 000 mark. Har någon som icke bestrides med pensionsavgifter, 35977: överlåtit egendom åt annan person utan ve- ränteavkastningen av pensionsanstaltens fon- 35978: derlag eller mot oskäligt låg ersättning och der eller av kommunerna. 35979: får han sitt uppehälle helt eller till en del Kommuns kostnadsandelsgrund utgöres av 35980: av egendomens mottagare, må den tili skä- den andel av det sammanlagda beloppet av 35981: ligt belopp uppskattade avkastningen av den de under varje kvartal i hela landet utbe- 35982: överlåtna egendomen antingen helt eller del- talade pensionerna, som angives av det för 35983: vis räknas såsom överlåtarens årsinkomst. I kommunen fastställda vikttalet. Kommuns 35984: fråga om äkta makar skall årsinkomsten för vikttal fastställes för treårsperioder sålunda, 35985: envar av dem beräknas utgöra hälften av att det är lika stort som förhållandet mel- 35986: deras sammanlagda årsinkomst och värdet av lan de under andra kvartalet av det år, som 35987: förmögenheten beräknas utgöra hälften av föregått treårsperioden, åt de i kommunen 35988: makarnas sammanlagda förmögenhet. bosatta pensionstagarna utbetalade pensio- 35989: Såsom årsinkomst räknas icke pension, som nernas sammanlagda belopp och de under 35990: utgår jämlikt denna lag, barnbidrag, som samma kvartal i hela landet utbetalade pen- 35991: utgår enligt lagen om barnbidrag, familje- sionernas sammanlagda belopp. 35992: bidrag, som utgår enligt lagen om familje- Indelningen av kommunerna i grupper, 35993: bidrag, eller socialhjälp, som utgår enligt la- som avses i 1 mom., verkställes av statsrådet 35994: gen om socialhjälp. Underhåll på grund av för högst sex år åt gången. De i 2 mom. 35995: underhållsskyldighet till följd av äktenskap avsedda vikttalen fastställas av socialminis- 35996: och friviliigt underhåll eller understöd på teriet. Företages ändring av den kommunala 35997: grund av släktskaps- eller svågerskapsförhål- indelningen eller föreligga andra vägande 35998: 108 E 41/56 35999: i686 XIII,1. - Kansaneläkelaki. 36000: 36001: 36002: skäl, må fastställandet av vikttalen ske före Pension eller' del därav må, under den tid 36003: utgången av den i 2 mom. stadgade treårs- i 1 mom. avsedd medicinalvård och utbild- 36004: perioden. ning vara, innehållas för ersättande av där- 36005: vicl erhållet uppehälle. 36006: 33 §. 36007: Statsverket skall månatligen dagen före 36008: utbetalningen åt pensionsanstalten erlägga 36009: 75 procent av det sammanlagda beloppet av 4 kap. 36010: de pensioner, vilka under månaden utan- Sökande och utbetalning av pension. 36011: ordnas. Redovisning över erlagda pensioner 36012: uppgöres mellan staten och pensionsanstal- 37 §. 36013: ten under andra månaden efter betalnings- Pension beviljas på ansökan. Arurokan 36014: månaden. Härvid bör kommun även erlägga skall, såsom clärom i förordning närmare 36015: sin andel i kostnaderna för pensionsanstal- stadgas, inlämnas till distriktsombudsman- 36016: teli. nen i det pensionsdistrikt, där pensionstaga- 36017: ren är bosatt. 36018: Är pensionsberättigad på grund av sjuk- 36019: F'örändringm·, som inverka på rätten till dom, ålderdomssvaghet eller annan sådan 36020: pension. orsa:k icke förmögen att själv söka pension 36021: 34 §. eller eljest draga försorg om sina pensions- 36022: Invaliditetspension indrages, om pensions- förmåner och rättigheter eller har han -icke 36023: tagaren blir arbetsför, innan han uppnått förmyndare, må av pensionsanstalten god- 36024: till ålderdomspension berättigande ålder. känd närstående anhörig till den pensions- 36025: Pensionsanstalten må inom ett år från berättigade eller annan person, som huvud- 36026: den tidpunkt, då indragen pension upphört sakligen dragit försorg om den pensions- 36027: att utgå, i stöd av godkänd utredning, utan berättigade, samt socialnämnden i den pen- 36028: att ansökan inlämnats i den ordning 37 § sionsberättigades boningskommun, i egen- 36029: föreskriver, förordna, att pensionen ånyo skap av bevakare av den pensionsberättiga- 36030: skall utbetalas på grund av att den sjuk- des intressen föra hans talan i ärende rö- 36031: dom, som medfört invaliditeten, förvärrats. rande pensionsförmån. 36032: Härvid må förordnas, att pensionen skall 36033: utbetalas retroaktivt för den tid, under vii- 38 §. 36034: ken den varit indragen, eller för viss del Sökande av invaliditetspension är pliktig 36035: av sagda tid. att för arbetsoförmågans utredande besöka 36036: läkare eller sjukhus, som pensionsanstalten 36037: 35 §. bestämmer. Pensionsanstalten erlägger kost- 36038: Har, efter det att beloppet av pension naderna för undersökningen. 36039: blivit fastställt, sådan väsentlig förändring 36040: i pensionstagarens ekonomiska förhållanden 39 §. 36041: ägt rum eller sådan förändring inträffat i Behandlingen av pensionsansökan mä för- 36042: hans familjeförhållanden, att den inverkar ordnas att förfalla, om sökanden vägrar att 36043: på hans rätt att uppbära pension eller ålder- lämna för ansökningens avgörande nödig 36044: domsstöd eller på dess belopp, skall detta uppgift eller förete sådan utredning, som 36045: i motsvarande mån jämkas eller ock indra- av honom skäligen kan fordras, eller om 36046: gas. sökande av invaliditetspension icke iakttager 36047: föreskrift om läkarundersökning. 36048: Övriga förmåner. 36049: 40 §. 36050: 36 §. Pension utbetalas månatligen. Pensions- 36051: Till förhindrande av varaktig arbetsoför- anstaltens fullmäktige må förordna, att pen. 36052: måga eller för äterställande av arbets- och sioner, vilkas belopp äro ringa, skola ntbe- 36053: förvärvsförmåga må pensionsanstalten med- talas för tre månader -åt gången. 36054: dela pensionsberättigad medicinalvård, ut- Angående sättet för utbetalning av pen- 36055: bildning och arbetsvård. sion bestämmes genom förordning. 36056: XIII, 1. - Meinander ym. 1687 36057: 36058: Den tid, för viiken pensionsrat utbetalas, period, som begynner närmast efter det fri- 36059: benämnes pensionsperiod. hetsstraffet avtjänats eller anstaltsvården 36060: upphört. 36061: 41 §. För den tid, för viiken utbetalning av 36062: Pension utbetalas från och med månaden pension skall vara inställd av skäl, som näm- 36063: efter den, då pension sökts. Pension betalas nas i 1 mom., må bestämmas, att pension 36064: likväl icke för månad, under viiken rätt till eller del därav skall tillfalla pensionstaga- 36065: pension ännu icke förelegat. Har behand- rens make och barn under 16 år och äldre, 36066: ling av pensionsansökan fördröjts genom arbetsoförmögna barn, om deras utkomst 36067: pensionssökandens egen förskyllan, må pen- varit beroende av pensionen. 36068: sionen förordnas att utgå från en senare Pensionsrat, som utbetalats för tid, under 36069: tidpunkt. viiken utbetalning av pension enligt denna 36070: Vid pensionstagarens död upphör rätten paragraf hade bort vara inställd, mä avdra- 36071: att erhålla pension med ingången av den gas frän följande pensionsrater. 36072: pensionsperiod, som följer närmast efter 36073: dödsdagen. Indrages pension av annan or- 45 §. 36074: sak, upphör utbetalningen vid den i beslutet Åtnjuter pensionstagare i enlighet med 36075: fastställda tidpunkten. lagen om socialhjälp värd å anstalt eller 36076: enskilt hem, mä pensionsanstalten på fram- 36077: 42 §. ställning av socialnämnden besluta, att pen- 36078: Pensionsrat är förverkad, om den icke sion för den tid sädan värd varar skall 36079: lyfts inom tre år från utgången av det erläggas ät nämnden för ersättande av kost- 36080: kalenderår, under vilket den förfallit till naderna för pensionstagarens värd. Social- 36081: betalning. nämnden bör härvid, för sävitt icke pen- 36082: 43 §. sionsanstalten jämlikt 46 § annorlunda för- 36083: Utbetalning av pension åt pensionstagare, ordnar, sä snart pensionsraten förfallit tili 36084: som vistas utomlands, inställes, när pension betalning, lämna pensionstagaren en genom 36085: erlagts under ett år från utgången av den förordning särskilt fastställd del av pensio- 36086: pensionsperiod, under viiken pensionstaga- nen eller, om denna pensionsdel är mindre 36087: ren lämnat landet. Finnes godtagbart skäl än det belopp, varmed pensionen överstiger 36088: till pensionstagarens vistelse utomlands, må de kostnader, vilka i enlighet med lagen 36089: pensionen, om synnerliga skäl tala därför, om socialhjälp erlagts för värd i anstalt 36090: förordnas att utgå även därefter för viss eller enskilt hem, sistnämnda belopp att av 36091: tid åt gången. honom själv användas för personliga behov. 36092: Sedan pensionstagare återvänt till Finland 36093: för att bosätta sig i landet, begynner utbe- 46 §. 36094: talningen av pension, som varit indragen Kan utbetalning av pension åt pensions- 36095: av orsak, som nämnes i 1 mom., med in- tagaren själv icke anses ändamälsenlig på 36096: gången av den pensionsperiod, som följer grund av hans levnadssätt, sinnestillstånd 36097: närmast efter det pensionstagaren meddelat eller kroppsliga eller andliga svaghet eller 36098: pensionsanstalten sin ankomst till landet. av annan särskild orsak, mä pensionsanstal- 36099: ten besluta, att pensionen skall utbetalas · åt 36100: 44 §. socialnämnden i pensionstagarens bonings- 36101: Utbetalning av pension inställes, räknat kommun att användas för värd av pensions- 36102: :från början av följande pensionsperiod, om tagaren och hans i 44 § avsedda anhöriga 36103: pensionstagaren börjat utstå frihetsstraff i eller, med socialnämndens medgivande, se- 36104: minst tre månader, och i fall, som bestämts dan den, som föreslagits som mottagare av 36105: genom förordning, · då pensionstagaren är pensionen hörts, åt pensionstagarens make 36106: intagen för vård på allmän anstalt och vår- eller annan lämplig person. 36107: den kan antagas fortgå under minst tre Framställning om utbetalning av pension 36108: månader. i enlighet med 1 mom. åt annan än pen- 36109: Pension, vars utbetalning varit inställd sionstagaren själv må göras av pensions- 36110: av orsak, som nämnes i 1 mom., utbetalas tagaren, hans make, annan anhörig eller den, 36111: ånyo, räknat från början av den pensions- som huvudsakligen dragit försorg om hans 36112: 1688 XUI,1. - KaDsa.neläkela.ki. 36113: 36114: 36115: utkomst, eller ock av socialnämnden eller 51 §. 36116: pensionsanstaltens distriktsombudsman. Förstärkta styrelsen bestär av medlem- 36117: ~arna i pensionsanstaltens styrelse och högst 36118: 47 §. fJorton extra ledamöter ävensom nödigt an- 36119: Finnes grundat skäl att antaga, att pen- tal suppleanter för de sistnämnda. Stats- 36120: sion borde indragas eller dess belopp ned- rådet förordnar extra ledamöterna och de- 36121: sättas, eller försummas för justering av pen- ras suppleanter för tre år i sänder samt 36122: sionsrät~en enligt 48 § ålagd skyldighet, må 36123: fastställer deras arvode. I förstärkta styrel- 36124: utbetalnmg av pension eller del därav in- sen ledes ordet av styrelsens ordförande. 36125: ställas, tills ärendet slutligt avgjorts. Av extra ledamöterna förordnas en på 36126: finansministeriets, en på socialministeriets 36127: en på F'inlands Banks och två på medici~ 36128: 48 §. nalstyrelsens förslag. Av de andra böra två 36129: Genom förordning stadgas om pensions- företräda arbetsgivarna, tre arbetstagarna 36130: tagares skyldighet att meddela och lämna samt en lantbruket. 36131: uppgifter och utredningar om förändringar 36132: av hans arbetsförmåga samt hans ekono- Arbetsgivarnas, arbetstagarnas och lant- 36133: miska och andra förhållanden, vilka kunna brukets företrädare förordnas på förslag av 36134: inverka på hans rätt tili pension eller på de centralorganisationer, som företräda ve- 36135: utbetalningen av pensionen. derbörande intressekretsar, såsom i förord- 36136: Invaliditetspensionstagare är pliktig att ning bestämmes. Av övriga extra ledamöter 36137: för ny bedömning av hans arbetsförmåga bör en vara en i domarvärv förfaren och 36138: besöka läkare eller sjukhus, som pensions- med socia1försäkring förtrogen jurist, två 36139: anstalten bestämt. Kostnaderna för under- läkare och en försäkringsmatematiker. 36140: sökning erläggas av pensionsanstalten. Ledamot av förstärkta styrelsen må be- 36141: frias från sitt uppdrag under mandattiden. 36142: Ny ledamot må förordnas i hans ställe för 36143: den äterstående tiden. 36144: 5 kap. 36145: Pensionsanstaltens förvaltning. 52 §. 36146: På förstärkta styrelsen ankommer: 36147: 49 §. 36148: Pensionsanstaltens förvaltningsorgan äro: 1) att fastställa grunderna för pensions- 36149: anstaltens bokslut; 36150: 1) styrelsen; 2) att hos fullmäktige göra :framställnin- 36151: 2) förstärkta styrelsen; och gar i de ärenden, vilka enligt stadgandena 36152: 3) fullmäktige. 36153: i denna lag hänskjutits tili fullmäktiges av- 36154: Pensionsanstalten arbetar uppdelad på görande; 36155: avdelningar. Angående indelningen i av- 36156: delningar bestämmes genom förordning. 3) att besluta om investering av medel; 36157: Angående pensionsanstaltens distriktsom- 4) att besluta om köp och försäljning av 36158: budsmän och pensionsbestyrelserna stadgas fast egendom samt om inrättande av sjuk- 36159: i 7 kap. vårds- och andra anstalter; 36160: 5) att avgöra i 72 § 1 mom. nämnda ären- 36161: 50 §. den; 36162: Pensionsanstaltens angelägenheter hand- 6) att avgöra frågor av principiell natur 36163: havas av styrelsen, såvida de icke i denna eller eljest viktiga ärenden; samt · 36164: lag ombetrotts förstärkta styrelsen eller full- 36165: mäktige. Styrelsen består av ordförande 7) att fatta beslut i övriga ärenden, som 36166: och minst tre ledamöter, vilka på framställ- av styrelsen underställas dess behandling. 36167: ning av fullmäktige förordnas av republi- 36168: kens president. 53 §. 36169: Styrelsens ordförande och ledamöter till- Styrelsen, sä ock förstärkta styrelsen är 36170: kommande löne~ och pensionsförmäner be- beslutför, då minst två tredjedelar av dess 36171: .stä:mmas av statsrädet. medlemmar äro tillstädes. 36172: XDI,t. - Meinander ym. 1689 36173: 36174: Vid behandling av ärenden i styrelsen och För varje år skall av styrelsen före ut- 36175: förstärkta styrelsen blir den mening gäl- gången av följande mars månad uppgöras 36176: lande, som omfattats av flertalet. Falla berättelse över pensionsanstaltens ställning 36177: rösterna lika, avgör ordförandens röst; i och förvaltning. 36178: fråga om vai avgör likväl i dylikt fall lotten. 36179: 59 §. 36180: 54 §. Revisorerna skola årligen före utgången 36181: Angående rätt för delegation inom och av april månad avgiva revisionsberättelse 36182: medlem av styrelsen och förstärkta styrelsen tili förstärkta styrelsen, som jämte eget ytt- 36183: ävensom för funktionär hos pensionsanstal- rande insänder densamma till fullmäktige. 36184: ten a.tt handla på styrelsens eller förstärkta Fråga om fastställande av bokslut och 36185: styrelsens vägnar stadgas genom förordning. beviljande av ansvarsfrihet skall av full- 36186: mäktige handläggas före utgången av :föl- 36187: 55 §. jande juni månad. 36188: Fullmäktige väljas av riksdagen, som jäm- 36189: väl fastställer reglemente för dem. Om full- 60 §. 36190: mäktiges antal är stadgat i riksdagsordnin- Utgifterna för pensionsanstaltens förvalt- 36191: gen. . ning bestridas av anstaltens medel. 36192: 56 §. 36193: På fullmäktige ankommer: 36194: 1) att övervaka pensionsanstaltens för- 36195: valtning och verksamhet; 6 kap. 36196: 2) att utse erforderligt antal revisorer, Investeringen av pensionsanstaltens till- 36197: av vilka en bör vara tjänsteinnehavare vid gångar och dess fonder. 36198: statens revisionsverk, och revisorssupplean- 36199: ter samt fastställa instruktion för dem; 61 §. 36200: 3) att fastställa pensionsanstaltens bok- Pensionsanstaltens tiligängar skola investe- 36201: slut samt att besluta om beviljande av an- ras med beaktande av säkerhet, avkastning 36202: svarsfrihet för styrelsen och förstärkta sty- och pensionsanstaltens betalningsberedskap. 36203: relsen; samt Vid bedömningen av säkerheten bör upp- 36204: 4) att fatta beslut i de övriga ärenden, märksamhet även fästas vid bevarandet av 36205: som enligt denna lag eller i stöd av den- investeringarnas realvärde. 36206: samma utfärdat stadgande skola av dem Tillgängarna böra investeras i produktiva 36207: avgöras. företag, såsom för främjande av lantbruk, 36208: Över sin verksamhet skola fullmäktige är- industri, handel och trafik. Dessutom kunna 36209: ligen avgiva berättelse tili riksdagen. tillgängar investeras för ändamål, som direkt 36210: främja bevarandet och äterställandet av ar- 36211: 57 §. betsförmäga, samt hos kommuner för bygg. 36212: Till revisor mä icke väljas person, som är nadsverksamhet, som främjar äldringsvärden. 36213: anställd vid pensionsanstalten eller hos med- Statens skuldförbindelser mä utgöra högst 36214: lem av dess styrelse eller förstärkta styrelse tjugo procent av pensionsanstaltens samt- 36215: eller som står i sädant förhällande tili med- liga investeringar. Pensionsanstalten mä äga 36216: lem av styrelsen eller förstärkta styrelsen, aktier i ett och samma bolag till högst tio 36217: som utgör domarjäv. procent av a:ktiekapitalet. 36218: Revisor, som vid fullgörandet av sitt upp- 36219: drag uppsätligen eller av värdslöshet under- 62 §. 36220: låter att iakttaga den noggrannhet god revi- Pensionsanstaltens tiligångar skola i bok- 36221: sionssed förutsätter, är skyldig att ersätta slutet upptagas högst till gängse värde. Till- 36222: den skada, som hade kunnat undgås med gångarna mä bokföras även tili högre vär- 36223: iakttagande av dylik noggrannhet. den, om detta alltfort kan anses trygga för- 36224: säkrade förmåner. 36225: 58 §. Höjes bokföringsvärdet för egendomen sä, 36226: Pensionsanstaltens räkenskaper avslutas att det överstiger anskaffningsvärdet, skola 36227: för kalenderår. passiva ökas i motsvarande mån. Bokförings- 36228: 1690 XIII, 1. - Ka.nsaneläkelaki. 36229: 36230: 36231: värdena pä förmögenhetsposter må likväl Pensionsanstalten mä efter vederbörande . 36232: jämkas sälunda, att en del av dem höjes kommuns hörande besluta, att flere pen- 36233: med samma belopp, som andra sänkas. sionsbestyrelser skola inrättas pä basen av 36234: kommunens regionala indelning. Höra tili 36235: 63 §. pensionsdistrikt flere pensionsbestyrelse~, må 36236: Pensionsanstaltens fonder äro: pensionsanstalten till ordförande i bestyrel- 36237: 1) kapitalfonden, som består av medlen sen välja även annan person än pensions- 36238: i den tidigare folkpensionsanstaltens fonder distriktets distriktsombudsman. 36239: med undantag av allmänna reservfonden; Tili ledamot eller suppleant i pensions- 36240: 2) överföringsfonden för förhandsbetal- bestyrelse förordnad persom mä vägra att 36241: ningar, viiken är lika stor som det samman- mottaga befattningen, om han fyllt 60 år 36242: lagda beloppet av de förhandsbetalningar, eller om han de tre närmast föregående 36243: vilka enligt lagen om förskottsuppbörd och åren varit medlem av pensionsbestyrelse eller 36244: 10 § av denna lag under räkenskapsåret er- kommunens fullmäktige, kommunens styrelse 36245: lagts till pensionsanstalten; eller kommunal nämnds ordförande. Läns- 36246: 3) reservfonden, till viiken överföras den styrelsen må godkänna vägran även av 36247: tidigare allmänna reservfondens medel samt annan giltig orsak. 36248: den av bokslutet ärligen utvisade behåll- Är ordförande i pensionsbestyrelse för- 36249: ningen. hindrad att sköta sitt uppdrag eller är han 36250: Reservfonden må användas för täckande jävig, skall pensionsanstalten förordna annan 36251: av det av bokslutet utvisade underskottet. person i hans ställe. 36252: Pensionsbestyrelse är beslutför, då den är 36253: fulltalig. 36254: 7 kap. 36255: 66 §. 36256: Distriktsombudsmän och pensionsbe- På pensionsbestyrelse ankommer: 36257: styrelser. 36258: 1) att fastställa den årsinkomst, på grund 36259: 64 §. varav rätt till pension avgöres; 36260: För den lokala skötseln av folkpensione- 2) att till pensionsanstalten på begäran 36261: ringen är landet indelat i pensionsdistri:kt. avgiva utlåtande om övriga frågor rörande 36262: Pensionsanstalten verkställer indelningen pension; 36263: i pensionsdistrikt och förordnar i varje pen- 3) att övervaka och kontrollera pensions- 36264: sionsdistrikt en distriktsombudsman. tagarnas förhållanden; samt 36265: Pensionsanstalten utfärdar föreskrifter för 4) att handhava de övriga uppgifter, som 36266: distriktsombudsmännen och övervakar deras densamma ombetros för verkställigheten av 36267: verksamhet. denna lag. 36268: Medlem av socialnämnd och person i dess 36269: 65 §. tjänst äro pliktiga att infinna sig till pen- 36270: I varje kommun skall finnas en pensions- sionsbestyrelses sammanträde för att lämna 36271: bestyrelse, bestående av tre medlemmar. uppgifter och utredningar om pensions- 36272: Ordförande i pensionsbestyrelsen är distrikts- sökande eller -tagare. 36273: ombudsmannen i det pensionsdistrikt, tili 36274: vilket kommunen hör. Länsstyrelsen och, på 36275: förslag av socialnämnden, kommunens full- 67 §. 36276: mäktige förordna för tre år i sänder var- Pensionsanstalten erlägger pensionsbesty- 36277: dera i bestyrelsen en ledamot och personlig relses kostnader. Kommun bör likväl för 36278: suppleant för denne, vilka vardera böra pensionsbestyrelse reservera erforderlig lokal 36279: vara varaktigt bosatta i kommunen och för- för sammanträden jämte lyse och värme, 36280: trogna med dess förhållanden. Länsstyrel- samt åt person, som avses i 67 § 2 mom., 36281: sen och kommunens fullmäktige må under erlägga arvode för deltagande i bestyrelses 36282: mandattiden befria av dem förordnad leda- sammanträde och därav följande resekost- 36283: mot och suppleant från uppdraget, varvid nadsersättning enligt den grund, som är 36284: ny ledamot eller suppleant bör förordnas gällande för erläggande av motsvarande er- 36285: i hans ställe till utgången av mandattiden. sättning åt medlem av socialnämnd. 36286: XIII,!. - Meinander ym. 1691 36287: 36288: Statsrådet besluter efter pensionsanstal- mer. .Ordförande i pensionsbestyrelse må. 36289: tens hörande om arvode för medlem i pen- även redan innan ärendet föredragits i be- 36290: sionsbestyrelse, som förordnats av länssty- styrelsen, hänskjuta samma fräga tili pen- 36291: relse och kommunalfullmäktige, och om sionsanstaltens avgörande. Pensionsanstalten 36292: grunderna för resekostnadsersättning ät skall med anledning av underställningen 36293: honom. ofördröjl~gen bestämma, att ärendet skall 36294: handläggas i lämplig befunnen bestyrelse. 36295: 68 §. 36296: Socialnämnden och beskattningsmyndig- 36297: heterna skola lämna distriktsombudsmannen 71 §. 36298: och medlemmarna av pensionsbestyrelse för Pensionsanstalten mä rätta pensionsbesty- 36299: deras verksamhet erforderliga uppgifter och relsens beslut, även om detta icke blivit un- 36300: utredningar. derställt dess avgörande. Pensionsanstalten 36301: Socialnämnden skall underrätta distrikts- mä även äterförvisa ärendet tili ny hand- 36302: ombudsmannen om de fall, då enligt dess läggning av pensionsbestyrelsen. 36303: mening pension borde beviljas, rättas eller 36304: indragas eller då utbetalning av pension tili 36305: pensionstagaren själv icke är ändamålsenlig. 8 kap. 36306: 36307: 69 §. Sökande av ändring i pensionsanstaltens 36308: Pensionsanstalten utfärdar verksamhets- beslut. 36309: föreskrifter för pensionsbestyrelserna. Pen- 72 §. 36310: sionsanstalten äger övervaka pensionsbesty- Beslut av anstaltens styrelse, delegation 36311: relsernas verksamhet med särskild uppmärk- inom eller medlem av styrelsen eller funk- 36312: samhet fäst vid att enhetliga grunder iakt- tionär vid pensionsanstalten må pä ansökan 36313: tagas vid beräkningen av årsinkomsterna. av sakägare, som icke ätnöjes därmed, un- 36314: derställas pensionsanstaltens förstärkta sty- 36315: 70 §. relses avgörande, om beslutet angär: 36316: Pensionsbestyrelses beslut, som angår fast- 1) rätt till pension, dess belopp eller be- 36317: ställande av ärsinkomst, skall ofördröjligen talning av sådan; 36318: delgivas vederbörande pensionsberättigad. 2) fastställande av pensionsberättigads ar- 36319: Beslutet skall på den pensionsberättigades betsoförmåga i de fall, som avses i 76 §; 36320: anhällan underställas pensionsanstaltens 3) förfallande av behandlingen av pen- 36321: granskning. Skriftlig anhållan därom bör sionsansökan i de fall, om vilka stadgas i 36322: ingivas eller med posten befordras till di- 39 §; eller 36323: striktsombudsmannen i vederbörande pen- 4) ersättning för resa, som person pä för- 36324: sionsdistrikt inom 14 dagar frän den dag, ordnande av pensionsanstalten företagit för 36325: då beslutet delgavs sökanden eller hans om- undersökning, som avses i 38 eller 58 §, 36326: bud. samt för resa, som person företagit för er- 36327: Beslut av pensionsbestyrelse om årsin- hällande av medicinalvärd, utbildning eller 36328: komst skall likaså underställas pensionsan- arbetsvård, som avses i 36 §, dä pensions- 36329: staltens granskning, om anstalten förbundit sig att ersätta resekost- 36330: 1) medlem i bestyrelse, som vid dess sam- naderna. 36331: manträde anmält avvikande åsikt, sä yrkar; Den, som icke ätnöjes med förstärkta sty" 36332: och relsens beslut, mä, säframt beslutet gäller 36333: 2) om bestyrelsen anser, att tillämpning rätten till pension, beloppet av densammas 36334: av 26 § kan komma i fräga. avstyrkande eller nedsättning av pension i 36335: Anser pensionsbestyrelse, att ärende, som de fall, som avses i 25 och 26 §§, eller i 1 36336: dragits under dess prövning, icke ankom- mom. 2 punkten avsedda fall, medelst besvär 36337: mer på densamma, enär den pensionsberät- söka ändring i förstärkta styrelsens beslut 36338: tigade icke är bosatt inom dess verksamhets- hos försäkringsdomstolen. 36339: distrikt, skall tili pensionsanstaltens avgö- I denna paragraf avsedd ansökan eller 36340: rande ofördröjligen hänskjutas frägan om besvärsskrivelse skall ingivas till pensions- 36341: pä viiken pensionsbestyrelse ärendet ankom- anstaltens distriktsombudsman senast den 36342: 1692 XIll,t. - Xansa.neläkelaki. 36343: 36344: 36345: trettionde dagen efter den dag, då besvä- 9 kap. 36346: randen erhållit del av pensionsanstaltens 36347: beslut. Särskilda stadganden. 36348: Styrkes ej annat i samband med ändrings- 74 §. 36349: sökan, anses sökanden eller besväranden Uppenbarar någon olovligen vad han vid 36350: hava fätt del av beslutet den sjunde dagen fullgörande av i denna lag stadgat åliggande 36351: efter den, då beslutet av pensionsanstalten erfarit rörande annans ekonomiska ställning, 36352: lämnats till befordran med posten under hiilsotillstånd eller yrkes- eller affä.rshem- 36353: sökandens eller den persons adress, på grund lighet, straffes med böter, såvida icke strän- 36354: av vars ansökan, utredning eller anmälan gare straff för gärningen är annorstädes i 36355: pensionsanstalten upptagit ärendet till pröv- lag utsatt. 36356: ning. Brott, som i denna paragraf omförmäles, 36357: Pensionsanstaltens och pä motsvarande må ej av allmän åklagare ätalas, sä:framt 36358: sätt förstärkta styrelsens beslut skall, även icke målsäganden anmält det till åtal. 36359: <Jm ändringssökan ingätt, lända till efter- 36360: rättelse till dess förstärkta styrelsen eller pä 75 §. 36361: motsvarande sätt försäkringsdomstolen av- Vid tillämpningen av denna lag anses 36362: gjort ärendet. såsom pensionsberättigads barn även hans 36363: adoptivbarn samt hans makes och avlidna 36364: makes barn och adoptivbarn samt sädant 36365: 73 §. utom äktenskap fött barn, med avseende 36366: Har pensionsanstaltens eller dess för- varå den pensionsberättigades underhålls- 36367: stärkta styrelses beslut i ärende, som avses plikt genom domstols utslag eller vederbör- 36368: i 72 §, grundat sig på oriktig eller brist- ligt avtal fastställts, samt såsom bröstarvinge 36369: iällig utredning eller uppenbart ej varit även hans adoptivbarn och dettas efter- 36370: överensstämmande med lag, mä :försäkrings- kommande. 36371: domstolen även efter den i sagda lagrum 36372: iöreslagna tidens utgäng pä framställning Vad ovan i 1 mom. är stadgat om adoptiv- 36373: :av pensionsanstalten eller på ansökan av barn, må äga tillämpning även i fråga om 36374: den, som ärendet angår, efter övriga parters fosterbarn, om detta med hänsyn till om- 36375: hörande undanröja pensionsanstaltens eller ständigheterna kan anses skäligt. 36376: förstärkta styrelsens beslut och UJ)ptaga 36377: ärendet till ny behandling eller förordna, 76 §. 36378: att ärendet skall handläggas ånyo. Under Pensionsberättigad, som anser sig var- 36379: .enahanda förutsättningar må även försäk- a:ktigt arbetsoförmögen, men som icke an- 36380: ringsdomstolen rätta eget beslut i liknande söker om pension, bör, för att befrias :från 36381: ärende. Sedan pensionsanstalten gjort sådan folkpensionsavgift, till pensionsanstalten in- 36382: iramställning, må den, till dess försä:krings- giva utredning för fastställande av arbets- 36383: domstolen avgjort ärendet, interimistiskt oförmågan. Dylik utredning skall även i 36384: avbryta utbetalandet av pensionen eller ut- övrigt ingivas, då pensionsanstalten finner 36385: betala den till det belopp, som avses i fram- utredning nödig för verkställigheten av 36386: ställningen. denna lag. Om ingivande av utredning och 36387: Då fråga är om beviljande av förvägrad dess behandling är i tillämpliga delar gäl- 36388: förmån eller utökande av redan beviljad lande, vad om invaliditetspensionsansökan 36389: förmån, må även pensionsanstalten utan hin- är stadgat. 36390: der av tidigare beslut ånyo handlägga ären- Såvida i denna paragraf stadgad utred- 36391: det. ning icke ingi ves, är pensionsanstalten be- 36392: rättigad att handlägga ärendet efter att 36393: Enligt denna lag oriktigt utbetalad :för- hava införskaffat annan tillräckligbefunnen 36394: mån behöver icke återindrivas, om dess be- utredning. 36395: viljande eller utbetalande icke bör anses 36396: hava föranletts av pensionstagarens eller 77 §. 36397: hans ombuds svikliga förfarande eller grova I denna lag stadgade avgifter, vilkas er- 36398: vållande. läggande försummats, indrivas utan dom 36399: XIII,t. -Meinander ym. 1693 36400: 36401: och utslag i den ordning, som särskilt är stolen i deras värjo befintliga uppgifter rö- 36402: stadgad om utmätning av skatter och all- rande hälsotiliståndet hos invaliditetspen- 36403: männa avgifter. sionssökande och -tagare samt hos person, 36404: som lämnat i 76 § avsedd utredning. Pen- 36405: 78 §. sionsanstalten är pliktig att utbetala skäligt 36406: Pension, som utgår enligt denna lag, må arvode för läkarintyg på grund av i detta 36407: ej tagas i mät. moment stadgad förpliktelse. 36408: Avtal, som avser att tili annan överlåta. Genom förordning bestämmes om pensions- 36409: eller pantsätta enligt denna lag utgående anstaltens skyldighet att lämna uppgifter, 36410: pension, vare ogiltigt. som äro behövliga för fastställande eller er- 36411: läggande av förmån, som skall utgå i stöd av 36412: 79 §. annan lagstiftning. 36413: Regeringen äger rätt att på grund av Genom förordning må bestämmas, huru- 36414: ömsesidighet bevilja främmande lands med- vida för kostnaderna för uppgift, stadgad i 36415: borgaxe undantag från stadgandena i denna 2 och 4 mom., skall erläggas ersättning samt 36416: lag. beloppet av denna ersättning. 36417: 80 §. 36418: För erhållande av utredning i ärende, 83 §. 36419: som handlägges i pensionsanstalten, är an- Socialnämnden skall meddela distriktsom- 36420: stalten berättigad att, på anhållan av veder- budsmannen dylik tili dess kännedom kom- 36421: börande eller på eget initiativ, förordna om men förändring i pensionstagares arbets- 36422: verkställande av förhör med vittnen eller förmåga och förhållanden, som· kan inverka 36423: sakkunniga vid allmän underrätt. på pensionstagarens rätt tili folkpension 36424: eller på beloppet av denna. 36425: 81 §. 36426: Pensionsanstalten och dess distriktsom- 84 §. 36427: budsmän äro berättigade att erhålla hand- Erforderliga formulär och blanketter för 36428: räckning av myndigheterna. uppgifter, bevis och meddelanden enligt 36429: denna lag fastställas av pensionsanstalten. 36430: 82 §. 36431: Statens, kommuns och annat offentligt- 85 §. 36432: rättsligt samfunds myndighet, försäkrings- Expedition, som av pensionsanstalten ut- 36433: och pensionsanstalt, bank och annan pen- färdas, skall utgivas avgiftsfritt. 36434: ninginrättning samt arbetsgivare äro plik- Pensionsanstalten är hefriad från erläg- 36435: tiga att på begäran lämna pensionsanstal- gande av vade- och revisionsskilling samt 36436: ten, dess distriktsombudsman och pensions- expedi tionslösen. 36437: bestyrelse samt försäkringsdomstol de upp- 36438: gifter, som äro nödiga för utredande av 86 §. 36439: pensionssökandes och -tagares ävensom hans Envar är berättigad att genom förmed- 36440: makes arbete samt beloppet av deras in- ling av pensionsanstaltens distriktsombuds- 36441: komster och förmögenhet. man erhålla sådana uppgifter ur de hos 36442: Den, som utbetalar eller beviljar pension pensionsanstalten och försäkringsdomstolen 36443: eller livränta, må genom förordning förplik- förvarade handlingarna, som angå honom. 36444: tas att tili pensionsanstalten insända med- 36445: delande om beviljad pension och om ändring 87 §. 36446: i pensionsbeloppet, då det är sannolikt, att Pensionsanstalten må besluta, att avgift 36447: detta inverkar på beloppet av pension enligt till pensionsanstalten enligt denna lag icke 36448: denna lag. skall uppbäras eller att fel i sådan avgift 36449: Statens, kommuns och annat offentligt- eller i redovisning för denna ej skall rät- 36450: rättsligt samfunds myndighet, lä:kare i offent- tas, om avgiftens belopp eller felet är så 36451: lig tjänst, sjukhus samt försäkrings- och pen- obetydligt, att dess uppbörd eller rättande 36452: sionsanstalt äro pliktiga. att på begäran måste anses medföra oskäligt mycket arbete 36453: lämna .pensionsanstalten och försäkringsdom- eller kostnader. 36454: 109 E 41/56 36455: 1694 XIII,1. - Kansaneläkelaki. 36456: 36457: 36458: Pensionsbetalning enligt denna lag av- pensionsanstaltens prövning folkpension be- 36459: rundas till :fulla belopp av hundra mark viljas honom med lägst vad som svarar mot 36460: sålunda, att om den del av betalningen, som pension på grund av de avgi:fter, vilka ve- 36461: överskjuter :fullt belopp av hundra mark, derbörande erlagt. 36462: understiger 50 mark, betalningens belopp 36463: nedsättes, och om det är 50 mark eller 94 §. 36464: överskjuter detta belopp, höjes till närmaste Folkpension enligt den tidigare lagen om 36465: belopp av :fulla hundra mark. folkpensionering, ålderdomsunderstöd enligt 36466: lagen om ålderdomstmderstöd och invalidi- 36467: 88 §. tetsunderstöd enligt lagen om invaliditets- 36468: Tvistemål, vari pensionsanstalten är sva- understöd förvandlas till ålderdoms- eller 36469: rande, handlägges i första instans av räd- invaliditetspension enligt denna lag. Vid 36470: stuvurätten i Helsingfors stad. berä:kning av invaliditetspension användes 36471: såsom grund den enligt lagen om tempo- 36472: 89 §. rär :förhöjning av tilläggspension enligt 36473: Fullmäktig, så oek medlem av styrelsen lagen om :folkpensionering :förvandlade års- 36474: och :förstärkta styrelsen, ätalas :för tjänste- inkomsten :för tilläggspensions- och inva- 36475: :fel i Helsingfors hovrätt. liditetspensionstagare, :förhöjd i samma :för- 36476: hållande, som tilläggspensionens belopp en- 36477: 90 §. ligt sagda lag :förhöjes. Avviker sålunda 36478: Medlem av styrelsen och :förstärkta sty- erhållen invaliditetspension väsentligen :från 36479: relsen är pliktig att ersätta skada, som han invaliditetspension enligt denna lag, må den 36480: genom att handla i strid med lag eller e:fter ansökan av den pensionsberättigade 36481: :förordning eller eljest uppsåtligen eller ge- eller på åtgärd av pensionsanstalten rättas. 36482: nom vårdslöshet tillskyndat pensionsanstal- Rättelse mä verkställas utan behandling av 36483: ten. Stannar sådant . :flere till last, svara ärendet inom pensionsbestyrelsen, därest icke 36484: de :för skadan en :för alla och alla :för en. tillika :fråga är om :förändring i beloppet 36485: av den pensionsberättigades och hans makes 36486: 91 §. årsinkomst. 36487: Närmare bestämmelser om verkställighe- 36488: ten av denna lag och om pensionsanstaltens 95 §. 36489: verksamhet utfärdas genom :förordning. Har :fyllnadsdel till invaliditetspension en- 36490: ligt den tidigare lagen om folkpensione- 36491: ring förvägrats eller dess belopp nedsatts 36492: 10 kap. i stöd av 48 § i sagda lag, skall vid för- 36493: övergångsstadganden och stadganden vandling av pensionen till pension enligt 36494: rörande lagens ikraftträdande. denna lag pension :förvägras eller dess be- 36495: lopp minskas i högst det förhållande, som 36496: 92 §. :fyllnadsdelen nedsatts. Detta moment till- 36497: Stadgandena i denna lag om avgi:fter iakt- lämpas likväl blott till dess den :försäkrade 36498: tagas i tillämpliga delar även med avseende fyllt 65 år. 36499: å avgi:fter, som :fastställts på grund av in- Har tilläggspension enligt den tidigare 36500: komster :för inkomståret 195 lagen om :folkpensionering :förvägrats eller 36501: dess belopp nedsatts i stöd av 49 § i sagda 36502: 93 §. lag, skall vid :förvandling av pensionen till 36503: Där jämlikt äldre bestämmelser på grund pension enligt denna lag pension förvägras 36504: av erlagda :folkpensionspremier till någon eller dess belopp minskas i högst det för- 36505: skulle ha utgått grundpension med högre be- hållande, som tilläggspensionen nedsatts. 36506: lopp än vad som tillkommer honom i invalidi- Har pensionsberättigad på grund av ur- 36507: tetspension enligt denna lag, skall invalidi- aktlätenhet att betala premier gått förlus- 36508: tetspensionen utgå med det högre beloppet. tig sin rätt till pension enligt den tidigare 36509: Hall premier enligt tidigare lag erlagts lagen om :folkpensionering, äger han rätt 36510: av nägon, som enligt den nya lagen ej är att på ansökan erhålla pension enligt denna 36511: berättigad till :folkpension, skall e:fter :folk- lag. 36512: Xm,1.- Meinander ym. 1695 36513: 36514: 96 §. betalade ålderdomsunderstöd och invalidi- 36515: Person, som enligt den tidigare lagen om tetstmderstöden enligt lagen om invaliditets- 36516: folkpensionering befunnits arbetsoförmögen, understöd för samma tid. 36517: anses enligt denna lag varaktigt arbetsoför- 36518: mögen, såvida skäl ej anses föreligga att 98 §. 36519: på nytt undersöka hans arbetsförmåga. Denna lag träder i kraft den 1 36520: 195 , och genom densamma upphävas la- 36521: 97 §. gen den 31 maj 1937 om folkpensionering, 36522: Vid denna lags ikraftträdande fastställas lagen den 30 december 1943 angående till- 36523: i 41 § mom. 2 avsedda vikttal för kommu- fällig förhöjning av i lagen om folkpensio- 36524: nerna enligt de sammanlagda summorna av nering stadgad tilläggspension, lagen den 36525: beloppen av tilläggspensionerna i stöd av 15 februari 1952 om ålderdomsunderstöd 36526: den tidigare lagen om folkpensionering för och lagen den 4 februari 1955 om invalidi- 36527: andra kvartalet av det år, som närmast tetsunderstöd samt i stöd av dem utfärdade 36528: föregått det år då lagen trädde i kraft, bestämmelser. 36529: i stöd av lagen om ålderdomsunderstöd ut- 36530: 36531: 36532: 36533: 36534: Lag 36535: angående ändring av lagen om barnbidrag. 36536: I enlighet med Riksdagens beslut skall 1 § lagen den 22 juli 1948 om barnbidrag, 36537: sådant detta lagrum lyder i lagen den 26 oktober 1951 (533/51), erhålla följande änd~ 36538: rade lydelse : 36539: 1 §. borgare, utgör en förutsättning för erläg- 36540: För barns uppehälle och uppfostran ut- gande av barnbidrag därjämte, att dess måls- 36541: går, enligt vad i denna lag stadgas, av man varit mantalsskriven i Finland under 36542: statens medel barnbidrag med fjortontusen- två på varandra följande år omedelbart före 36543: fyrahundra mark om året för varje i Fin- inlämnandet av i 7 § avsedd anmälan om 36544: land boende barn, som är under sexton år. barnbidrag. 36545: Är i 1 mom. nämnt barn icke finsk med- 36546: 36547: 36548: 36549: 36550: Lag 36551: om bindande av de i folkpensionslagen stadgade avgifterna och pensionerna vid 36552: levnadskostnaderna. 36553: I enlighet med Riksda.gens beslut stadgas: 36554: 1 §. mån. Förhöjning eller nedsättning skall all- 36555: I 4 § 5 mom. folkpensionslagen stadgade tid verkställas, då levnadskostnaderna stigit 36556: avgifter samt belopp av skattören och ar- eller sjunkit med 20 procent i förhållande 36557: betsgivares folkpensionsavgifter skola, då tili levnadskostnaderna under det kvartal, · 36558: levnadskostnaderna varaktigt stigit eller som närmast föregått folkpensionslagens 36559: sjunkit, höjas eller nedsättas i motsvarande ikraftträdande, eller, om denna paragraf 36560: 1696 XIII, 1. - Kansaneläkelaki. 36561: 36562: 36563: blivit tidigare tillämpad, i förhållande till der höjas i samma förhållande som levnads- 36564: de levnadskostnader, som utgjorde grunden kostnaderna förändrats i jämförelse med 36565: för genomförandet av den senaste förhöj- ovannämnda tidpunkt. 36566: ningen eller nedsättningen. Pension erlägges åt pensionstagaren för- 36567: höjd eller nedsatt i samma mån, som för 36568: 2 §. tiden rådande levnadskostnader stigit eller 36569: Hava levnadskostnaderna stigit eller sjun- sjunkit i förhållande till levnadskostnaderna 36570: kit i förhållande till levnadskostnaderna un- under den i 1 mom. nämnda tidsperioden. 36571: der det årskvartal, som närmast föregått Pension utbetalas likväl icke, om dess enligt 36572: folkpensionslagens ikraftträdande, skall vid 1 mom. uträknade belopp är mindre än be- 36573: beviljande av folkpension enligt folkpensions- loppet av enligt 28 § 5 mom. folkpensions- 36574: lagen och vid justering av dess belopp för- lagen utfallande minsta pension. 36575: faras så, att vid beräkning av den pensions- 36576: berättigades årsinkomst enligt 31 § i sagda 3 §. 36577: lag de till grund tagna inkomst- och iör- Statsrådet fastställer på förslag av · pen- 36578: mögenhetsvärdena förvandlas till penning- sionsanstalten de grunder, vHka skola iakt- 36579: belopp, vilka vid stegrade levnadskostnader tagas vid verkställande av i denna lag 36580: nedsättas och vid sjunkande levnadskostna- stadgad förhöjning och nedsättning. 36581: 36582: Helsingfors den 22 mars 1955. 36583: 36584: Nils Meinander. C. A. Öhman. 36585: Albin Wickm.an. Grels Teir. 36586: K. Nordfors. Arthur Larson. 36587: John Forsberg. Ralf Törngren. 36588: John Österholm. Verner Korsbäck. 36589: 1697 36590: 36591: Xlll,t. - Lak.al. N:o 90. 36592: Suomennos. 36593: 36594: 36595: 36596: 36597: Meinander ym.: Ehdotus kansaneläkelaiksi ja siihen liitty- 36598: väksi lainsäädännöksi. 36599: 36600: 36601: E d u s k u n n a 11 e. 36602: 36603: Nykyinen kansaneläkelakimme on voi- perustuva jättiläismäinen rahalajtos, kun 36604: massaoloaikanaan valitettavasti osoittautunut taas sen sosiaalinen merkitys, jonka sentään 36605: monin tavoin puutteelliseksi. Niissä toiveissa, pitäisi olla pääasia, on käynyt aivan liian 36606: joita tähän lainsäädäntöön kiinnitettiin sen pieneksi, koska vanhuus- ja työkyvyttömyys- 36607: syntyessä vuonna 1937, on siten petytty eläkkeet on suoritettu määrältään mitättö- 36608: useassa suhteessa. Kansalaiset odottivat sil- minä. Kolmas syy on ollut se, että järjesc 36609: loin, että he vuotuisten vakuutusmaksujen telmä, johon laki perustuu, on myös teknil- 36610: perusteella saisivat vihdoin vanhuudenikään lisessä suhteessa muodostettu aivan liian 36611: tultuaan siksi suuren kansaneläkkeen, että monimutkaiseksi. Koneisto, johon kuuluu 36612: se saattaisi tehokkaalla tavalla myötävai- henkilökohtainen kirjanpito jokaisesta va- 36613: kuttaa vakuutetun turvallisuuteen vanhuu- kuutetusta, on osoittautunut erittäin kan- 36614: denpäivinä, vaikka ei voitukaan odottaa tä- keaksi ja aiheuttaa suuria hallintokustannuk- 36615: män eläkkeen yksin antavan riittävää tuloa sia, joihin vuosittain on mennyt huomatta- 36616: elatukseen. Vuosien varrella on kuitenkin via summia. 36617: yhä selvemmin käynyt ilmi, että maksetut Hallituksen nyt antama esitys on laadittu 36618: eläkkeet ovat olleet aivan suhteettoman siinä tarkoituksessa, että pyrittäisiin korjaa- 36619: pieniä sekä todelliselta arvoltaan että suh- maan suurimmat epäkohdat nykyisessä jär- 36620: teessa suoritettuihin vakuutusmaksuihin. jestelmässä. Siihen sisältyvä eläkkeiden lisää- 36621: Eräänä syynä tähän valitettavaan asiain- minen merkitsee tietenkin askelta oikeaan 36622: tilaan on se seikka, että inflatio on horjut- suuntaan. Samaa voidaan sanoa rahastojen 36623: tanut niitä laskelmia, jotka ovat olleet pe- oleellista supistamista koskevasta ehdotuk- 36624: rustana alkuperäiselle laille, jota sen vuoksi sesta. Esityksessä on myös muita paran- 36625: on useita kertoja muutettu, jotta ainakin nuksia, joista tässä viitattakoon valinnai- 36626: jossakin määrin turvattaisiin eläkkeiden seen, liukuvaan eläkeikään, joka edellytetään 36627: reaaliarvo. Toisena syynä on se seikka, että 23 §: ssä. Selvää on, että lakiehdotus sisältää 36628: itse järjestelmä, johon laki perustuu, on useita teknillistä ja muodollista laatua olevia 36629: osoittautunut onnettomaksi. Aivan liian tarkistuksia, jotka ilman muuta on hyväk- 36630: suuri osa kertyvistä varoista käytetään ra- syttävä. 36631: hastointeihin. Tosin ei voida kieltää, ettei- Hallituksen esitykseen ja siihen vakuu- 36632: vätkö ne määrät, jotka täten on voitu asettaa tusperiaatteeseen, jolle se rakentuu, kohdis- 36633: käytettäväksi erilaisiin investointeihin, olisi tettu kritiikki koskee sitä seikkaa, että siinä 36634: olleet suureksi hyödyksi pääomista köyhässä edellytetään staattisia olosuhteita. Itse asiassa 36635: maassamme. Mutta itse kansaneläkkeen tar- hallitus on laskenut, että ei· ainoastaan korko 36636: koitukseen ei kuitenkaan sovellu, että meidän ja kansalaisten reaalitulot, vaan myös ra- 36637: oloissamme inflation johdosta kansaneläke- hanarvo tulisivat pysymään muuttumatto- 36638: laitoksen luotot voima- ym. laitosten mken- mina aina vuoteen 2000, mikä on todelli- 36639: tamiseksi ovat muodostuneet sen toiminnan suudenvastaista. M·llissa maissa on sosiaali- 36640: tuntuvimmaksi puoleksi. Kansaneläkelaitos vakuutusta koskevien uudistusten yhteydessä 36641: on suuren rahastoinnin takia alkanut olla yhä useammin luovuttu yrityksistä arvioida 36642: yleisön silmissä kansalaisten pakkosijoituksiin pitkälti etukäteen tulevaisuuden olosuhteita. 36643: 1698 Xlli,t. - Kansa.nelitkelaki. 36644: 36645: 36646: Myös meidän osaltamme lienee tässä yhtey- meksi mainitun ehdotuksen mukaan tulisivat 36647: dessä suositeltava suurempaa vaatimatto- suuruudeltaan tuntuvammat eläkkeet myös 36648: muutta, ei vähiten sen takia, että toden- varakkaille henkilöille, jotka ovat maksaneet 36649: näköinen kehitys koron, reaalitulojen ja ra- suuria vakuutusmaksuja, mutta joille kan- 36650: hanarvon suhteen tulee käymään suuntaan, saneläkkeen merkitys on vähäisempi. Pien- 36651: joka vähentää kansaneläkelaitoksen rahas- ten tulojen saajien suuri ryhmä, joka on 36652: tointitoiminnan arvoa. maksanut suhteellisen pieniä vakuutusmak- 36653: Vaikkakin esityksen on katsottava mer- suja, saisi sitä vastoin vain vaatimattoman 36654: kitsevän selvää edistystä voimassa olevaan peruseläkkeen. Jos nämä henkilöt ovat sääs- 36655: lakiin verratttma, niin ei voida päästä siitä, täneet jonkun rovon vanhuuden varalle, 36656: että se oleellisissa suhteissa kuitenkin jää ostaneet itselleen elinkoron tai saavat pientä 36657: vain puolinaiseksi toimenpiteeksi. Luvattu eläkettä, menettävät he osaksi tai kokonaan 36658: eläkkeiden korotus, joka lisäksi tulee suu- oikeuden saada tukieläkettä. Tämä voi mo- 36659: ruudeltaan vaihtelemaan suuresti eri vakuu- nissa tapauksissa olla epäoikeudenmukaista. 36660: tettujen osalta, saisi vasta vähitellen suu- On muistettava, että vanhuksien elintaso 36661: remmat suhteet, kun sitävastoin maksujen riippuu monissa tapauksissa lähimpien omais- 36662: lisäys, mikä on välttämätön taloudellinen ten taloudellisesta asemasta. Tästä voi johtua, 36663: edellytys uudistuksen toteuttamiselle, koh- että vanhus, jonka huolto on - kiitos omais- 36664: distuisi kaikkiin heti lain tultua voimaan. ten - turvattu, mutta jolla ei ole omia 36665: Voidaan vakavasti asettaa kyseenalaiseksi, tuloja, saa täyden tukieläkkeen, kun taas 36666: missä määrin se oikeutettu tyytymättömyys, yksinäinen vanhus, jolla on vaatimaton oma 36667: jota kiistämättä esiintyy laajoissa piireissä pääoma, mutta jonka täytyy elää äärimmäi- 36668: koko kansaneläkettä vastaan sellaisenaan ja sen säästävästi, saa tukieläkkeensä vähen- 36669: jota sosiaaliselta kannalta on valitettava, nettynä. Toinen näkökohta, joka myös puhuu 36670: todellakin tulisi suuremmassa määrässä vai- yhtenäisen eläkemäärän puolesta ilman tulo- 36671: menemaan, jos uudistus rajoittuisi vain sii- rajaa, on se seikka, että nykyinen järjes- 36672: hen, mitä hallitus ehdottaa. Sen vuoksi, kun telmä ,rankaisee" vanhuksia, joilla vielä on 36673: kerran on toteutettava niin perusteellinen halua ja kykyä omalla työllään auttaa toi- 36674: lainsäädännön uudistus kuin nyt on kysy- meentuloaan. 36675: myksessä, on syytä mennä huomattavasti pi- Edellä mainittu yhtenäinen eläkemäärä 36676: temmälle. ehdotetaan tässä vahvistettavaksi 60 000 36677: Seuraavassa esitettävällä uudistusehdotuk- markaksi vuodessa yksinäiselle vanhukselle 36678: sella on yhtymäkohtia niihin järjestelmiin, ja 100 000 marka:ksi aviopuolisoille. Summa 36679: joita jo jonkin aikaa on kokeiltu muissa tulisi siten sosiaalisesti säälittävimmissä ta- 36680: pohjoismaissa. On selvää, että meillä ei pauksissa huomattavasti ylittämään hallituk- 36681: voida päästä yhtä pitkälle kuin esimerkiksi sen esityksessään ehdottamat määrät. Eläk- 36682: läntisessä naapurimaassamme, jonka talou- keet maksettaisiin tässä ehdotetun järjestel- 36683: delliset resurssit ovat paljon suuremmat. män mukaan sitä paitsi täysimääräisinä heti, 36684: Siellä maksettavat eläkkeet merkitsevät tosi- kun lakia on alettu soveltaa. 36685: asiallisesti jo sinänsä hyvin suurta taloudel- Työkyvyttömyyseläkkeen täysi määrä olisi 36686: lista turvallisuutta eläkkeensaajille. Kuiten- ehdotuksen mukaan 60 000 markkaa ja mak- 36687: kin merkitsee yhtenäisiä vanhuuseläkemääriä settaisiin naimattomalle henkilölle, milloin 36688: - tarpeellisine lisineen - koskeva järjes- tulo ei ole 60 000 markkaa suurempi, mutta 36689: telmä niin suuria etuja, että se sopivasti kysymyksen ollessa naimisissa olevasta hen- 36690: muodosteltuna voidaan nähtävästi hy--vin kilöstä, milloin puolisoiden yhteenlaskettu 36691: ottaa käytäntöön myös omassa maassamme. tulo ei ole 100 000 markkaa suurempi. Jos 36692: Tälle pohjalle on tässä ehdotettu järjestelmä vuositulo ylittää mainitut tulorajat, makset- 36693: rakennettu. taisiin eläkettä se määrä, joka saadaan vä- 36694: Periaate, jonka mukaan suoritetaan yhte- hentämällä eläkkeen täydestä määrästä puo- 36695: näinen eläkemäärä kaikille yksinäisille van- let vuositulon ja rajatulon erotuksesta. Elä- 36696: huksille ja samoin kiinteä määrä kaikille kettä ei kuitenkaan maksettaisi, jos sen 36697: aviopuolisoille, näyttää usealta näkökannalta määrä on 10 000 markkaa pienempi. Lisäksi 36698: johtavan oikeudenmukaisempaan tulokseen olisi säilytettävä esityksessä edellytetty van- 36699: kuin hallituksen ehdottama järjestelmä. Vii- huudentuki naispuoliselle vakuutetulle. 36700: Xni,l.- Meinander ym. 1699 36701: 36702: Edellä mainitut tuki ja eläkkeet varsinaisen yhteyksissä ja ottaen huomioon hyvät suh- 36703: vanhuuseläkkeen ohella on katsottu tarpeel- danteet. Toisaalta kansaneläkemaksujen ko- 36704: lisiksi sosiaalisista syistä. rottaminen väliaikaisesti ei meistä ole näyt- 36705: Ehdotuksen mukaan lakkaisivat rahastoin- tänyt soveliaalta. 36706: nit kokonaan. Siten ei myöskään jo ole- Mitä taas kuntien osuuteen tulee, on syytä 36707: massa olevien rahastojen korkovaroja liitet- korostaa, että kuntien huoltomenot tulevat 36708: täisi rahastoihin. oleellisessa määrässä alenemaan, sitten kun 36709: Ehdotuksemme mukaan olisivat maksut eläkkeet on korotettu tässä ehdotetuna ta- 36710: samat kuin hallituksen esityksessä ehdotetut. valla. 36711: Tosin on valitettavaa, ettei tätä nousua voi Kansaneläkelaitoksen tulot ja menot tule- 36712: välttää, mutta suhteessa eläkkeiden suuruu- vat tässä esitetyn ehdotuksen mukaan ole- 36713: den huomattavaan lisäykseen on korotus maan seuraavaa suuruusluokkaa, kuitenkin 36714: kuitenkin pieni. ottaen huomioon, että varovaisuuden vuoksi 36715: Mitä ehdotuksemme mukaan maksettavien, ei laskelmissa ole edellytetty lainkaan tulo- 36716: huomattavasti korotettujen eläkkeiden ra- tason nousua, minkä vuoksi valtion ja kun- 36717: hoitukseen tulee, huomautettakoon, että tässä tien menoja koskevia numeroita on pidettävä 36718: ehdotettu järjestelmä merkitsee tuntuvia pikemmin liian suurina, koska kansaneläke- 36719: säästöjä kansaneläkelaitoksen tähän saakka maksujen tuoton voidaan odottaa kasvavan. 36720: hyvin kalliissa hallintokustannuksissa. Jo se 36721: seikka, että nykyinen käytäntö henkilökoh- Tulot miljardeissa markoissa. 36722: taisine kirjanpitoineen jokaisesta vakuu- 36723: eläke- valtio ja 36724: tetusta erikseen poistettaisiin, merkitsee tie- Vuosi maksut korot kunnat Yhteensä 36725: tenkin koko hallinnon yksinkertaistamista ja 1956 7.6 3.1 15.5 26.2 36726: siitä johtuen pienempiä kustannuksia. Mak- 1960 11.4 3.1 13.0 27.5 36727: sujen korotus merkitsee tähänastista huo- 1970 12.9 3.1 16.6 32.6 36728: mattavasti suurempia tuloja, kuten esityk- 36729: sessäkin edellytetään. Puuttuvat määrät Menot miljardeissa markoissa. 36730: maksettaisiin vuosittain valtion ja kuntien 36731: varoista. hallintolrustannuk- 36732: Vuosi eläkkeet set, sairaanhoito- Yhteensä 36733: Valtion rahallinen asema on tällä hetkellä kustannukset y.m. 36734: hyvin tukala, varsinkin kun subventiopoli- 1956 25.8 0.4 26.2 36735: tiikka, niin kauan kuin sitä ylläpidetään, 1960 27.o 0.5 27.5 36736: aiheuttaa tuntuvia lisämenoja. Sen vuoksi 1970 32.1 0.5 32.6 36737: saattaisi valtion - kuten myös vaikeuksissa 36738: kamppailevien kuntien rasittaminen Järjestelmän muutos aiheuttaa suuria 36739: uusilla lisämenoilla näyttää väärältä. Tähän muutoksia hallituksen ehdotukseen. Mm. 3 36740: voidaan kuitenkin vastata, että niissä laskel- luku on perusteellisesti muotoiltava uudel- 36741: missa, jotka ovat olleet esityksen pohjana, leen. Hyvin monia pykäliä toisessa luvussa 36742: on lähdetty, kuten jo on huomautettu, talon- on sitä paitsi joko oleellisesti muutettava tai 36743: teemme nähden staattisesta ajattelutavasta. tarpeettomina kokonaan poistettava. Lisäksi 36744: Itse asiassa voidaan laskea vakuutusmaksu- on usein paikoin tehtävä muodollisia muu- 36745: tulojen muodostuvan rcaalitulojen jatkuvan toksia. Mainittakoon mm., että kun ehdotus 36746: nousun johdosta tässä laskettua huomatta- ei rakennu vakuutusperiaatteelle, eivät kä- 36747: vasti suuremmiksi. Kansantaloutemme ky- sitteet ,vakuutettu" ja ,vakuutusmaksu" 36748: kenee myöhemmin kantamaan huomattavasti tulisi kysymykseen. Viimeksi mainittu sana 36749: suuremmat kustannukset vanhuus- ja työ- olisi korvattava sanalla ,kansaneläkemaksu". 36750: kyvyttömyyseläkkeistä kuin mitä nyt on Edellä esitetyn perusteella ja viittaamalla 36751: laita. Hyvin voimakas valtionavustusten valtiopäiväjärjestyksen 32 §: n 1 momentin 36752: lisääminen lienee sen vuoksi mahdollinen. säännökseen allekirjoittaneet ehdottavat kun- 36753: Ehdotus voi kuitenkin lähivuosina aiheut- nioittaen, 36754: taa rasitusta valtion budjetissa, mikä kui- 36755: tenkin - ajatellen asian erityistä tärkeyttä että Eduskunta hyväksyis·i settraa- 36756: - pitäisi voida kestää säästämällä muissa vat lakiehdotukset: 36757: 1700 XIII,1. · - Kansaneläkelaki. 36758: 36759: 36760: 36761: 36762: Kansan e 1ä k e 1a k i. 36763: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 36764: 1 luku. hänen taloutensa hyväksi, on tätä tuloa vas- 36765: taava veroäyrimäärä vähennettävä 1 momen- 36766: Yleiset säännökset. tin mukaan kansaneläkemaksun perusteeksi 36767: tulevasta veroäyrimäärästä. Näin vähennyk- 36768: 1 §. seksi luettu veroäyrimäärä on otettava huo- 36769: Suomessa asuva 16 vuotta täyttänyt hen- mioon perheenjäsenen veroäyreinä hänen 36770: kilö on oikeutettu kansaneläkkeeseen sen kansaneläkemaksuaan määrättäessä. 36771: mukaan kuin tässä laissa säädetään. 36772: Kansaneläkemaksun suuruutta avoimen 36773: Vieraan vallan lähetystöön tai konsulin- yhtiön osakkaalle määrättäessä on osakkaan 36774: virastoon kuuluvat henkilöt palvelusväki- osuutta yhtiössä vastaava osa yhtiölle sa- 36775: noon, jotka ovat ulkomaan kansalaisia, eivät massa kunnassa määrätyistä veroäyreistä 36776: ole tämän lain alaisia. otettava huomioon osa:kkaan kansaneläke- 36777: maksun perusteeksi tulevina veroäyvema. 36778: 2 §. Laki on sama määrättäessä maksun suu- 36779: Kansaneläkettä koskevia asioita hoitaa ruutta osakkaiden yhteiseen lukuun toimi- 36780: kansaneläkelaitos, jota jäljempänä sanotaan van kahden tai useamman henkilön jonkin 36781: eläkelaitokseksi. elinkeinon tahi ammatin harjoittamista taikka 36782: kiinteistöjen viljelemistä tai hallintaa varten 36783: muodostaman yhtymän osakkaalle. Kuolin- 36784: pesän osa:kkaan maksun suuruutta määrät- 36785: täessä otetaan kuitenkin huomioon vain ne 36786: 2 luku. kuolinpesän veroäyrit, jotka perustuvat hä- 36787: nen pesän hyväksi suorittamansa työn 36788: Kansaneläkemaksut. arvoon. 36789: 3 §. Kansaneläkemaksun määrä nousee vaiheit- 36790: Jokaisen on maksettava edellisen vuoden, tain siten kuin taulukosta käy ilmi. Toisen 36791: tulovuoden, tulojen perusteella kunnallis- vaiheen mukainen maksu määrätään ensi 36792: verotuksen yhteydessä siinä kunnassa, jossa kerran vuoden 1961 tulojen ja viimeisen 36793: hänellä on asunto ja kotipaikka, määrättävä kerran vuoden 1979 tulojen perusteella. 36794: kansaneläkemaksu. Työnantaja suorittaa työn- Maksun määrästä vuoden 1980 ja sen jäl- 36795: antajan kansaneläkemaksun, niinkuin siitä keisten vuosien tulojen perusteella sääde- 36796: erikseen säädetään. tään myöhemmin. 36797: Maksun määrät ovat seuraavat: 36798: 4 §. 36799: Kansaneläkemaksun suuruus määrätään Ensirnrnäinen vaihe: 36800: maksuluokittain jäljempänä 5 momentissa 36801: Maksu- Veroäyrien Työnantajan kansan- Vakuutlli!• 36802: olevan taulukon mukaisesti joko maksuvel- luokka luku eläkemaksu mk maksu mk 36803: volliselle 3 § : ssä tarkoitetussa kunnallisvero- 1 0 200- 749 1000 36804: tuksessa määrätyn veroäyrimäärän tahi hänen 2 1- 599 750-1249 2000 36805: tulovuotena saamastaan palkasta suoritetun 3 600-1299 1250-1749 3000 36806: työnantajan kansaneläkemaksun perusteella, 4 1300-1899 1750-2 249 4000 36807: noudattaen sitä perustetta, jonka mukainen 5 1900-2 399 2250-2 749 5000 36808: maksu on suurempi. 6 2400-2 899 2750-3249 6000 36809: Jos maksuvelvollisen verotettavaksi tuloksi 7 2 900-3 399 3 250___:.3 749 7 000 36810: on kunnallisverotuksessa luettu myös sen 8 3400-3 899 3 750-4249 8000 36811: työn arvo, jonka hänen kotona oleva lap- 9 3 900-4399 4250-4749 . 9000 36812: sensa tai muu perheenjäsenensä on tehnyt 10 4400- 4750- 10000 36813: XIII, t. - Meinander ym. 1701 36814: 36815: Toinen vaihe: 7 §. 36816: Maksu· Veroäyri en Työnantajan kansan· Vakuutus- 36817: Kannossa suoritettavaksi määrättyä kan- 36818: luokka ·luku eläkemaksu mk maksu mk saneläkemaksua ei peritä: 36819: 1 0 300-1124 1500 1) sen kalenterivuoden jälkeen, jonka ai- 36820: 2 1- 599 1125-1874 3 000 kana maksuvelvollinen on täyttänyt .64 36821: 3 600-1299 1875-2 624 4500 vuotta; 36822: 4 1300-1899 2 625-3374 6 000 2) sen jälkeen kun maksuvelvollinen on 36823: 5 1900-2 399 3 375-4124 7 500 tämän lain mukaan todettu työkyvyttömäksi; 36824: 6 2 400-2 899 4125-4874 9 000 eikä 36825: 7 2 900-3 399 4875-5 624 10 500 3) sen jälkeen kun maksuvelvollinen on 36826: 8 3 400-3 899 5 625-6 374 12 000 kuollut. 36827: 9 3 900-4399 6 375-7124 13 500 Maksuvelvolliselta ei 1 momentissa maini- 36828: 10 4400- 7125- 15000 tuissa tapauksissa myöskään peritä hänen 36829: puolisonsa vakuutusmaksua. 36830: 5 §. Maksuvelvollisen velvollisuudesta v~tata 36831: Naimisissa oleva henkilö, jolle on määrätty hänen perheenjäsenensä maksusta on sää- 36832: kansaneläkemaksu tulovuoden aikana saadun detty 5 § : n 2 momentissa. 36833: tulon perusteella, on myös vastuussa puoli- 36834: solleen samalta tulovuodelta määrätyn mak- 8 §. 36835: sun suorittamisesta, ei kuitenkaan jos puoli- Maksuvelvollisen on suoritettava maksun 36836: sot ovat ennen tulovuoden päättymistä välien ennakkoa, niin kuin ennakkoperintälaissa 36837: rikkoutumisen vuoksi jatkuvasti asuneet eril- säädetään. 36838: lään, eikä myöskään sen jälkeen kun puoli- Saadakseen työnantajan . kansaneläkemak- 36839: soiden avioliitto on purettu. sun otetuksi huomioon maksun suoritukseksi 36840: Jokainen on niin kuin omasta kansaneläke- maksuvelvollisen on liitettävä verokirjansa 36841: maksustaan vastuussa sellaisen perheenjäse- ja muut työnantajan kansaneläkemaksun 36842: nensä maksusta, jonka perusteeksi on luettu suorituksesta saamansa todistukset verolauta- 36843: veroäyrejä häneltä saadusta palkkatulosta kunnalle annettavaan veroilmoitukseen. : . 36844: tai hänen taloutensa hyväksi tehdyn työn Jos maksuvelvollinen ei ole liittänyt vero- 36845: arvosta. kirjaansa tai muuta työnantajan kansan- 36846: eläkemaksun suorituksesta· saamaansa todis- 36847: 6 §. tusta veroilmoitukseensa eikä työnantajan 36848: Maksua ei määrätä henkilölle: kansaneläkemaksua ole otettu huomioon kan~ 36849: 1) joka tulovuoden päättyessä ei vielä saneläkemaksun. maksuunpanossa, on hänellä 36850: ollut täyttänyt 18 vuotta; oikeus, milloin hän on suorittanut omaa 36851: 2) joka tulovuoden alkaessa oli täyttänyt osuuttaan liikaa, hakemuksesta saada lääriin- 36852: 63 vuotta; hallitukselta takaisin liikaa suorittaniansa 36853: 3) joka tulovuoden tai sen osan aikana on määrä, ei kuitenkaan enempää kuin puolet 36854: ollut tämän lain mukaan työkyvyttömäksi ma:ksustaan, mikäli palautettava määrä on 36855: todettuna; vähintään 100 markkaa. Jos tulovuoden 36856: 4) jolle ei 4 § :n mukaan lueta veroäyrejä maksua on kuitenkin suorittamatta, käyte- 36857: kansaneläkemaksun määräämiseksi ja jonka tään liikaa suoritettu määrä sen maksami- 36858: tulovuotena saamasta palkasta ei ole suori- seen. Jos maksuvelvolliselle on myönnetty 36859: tettu työnantajan kansaneläkemaksuna aina- vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke, palaute- 36860: kin viidesosaa 1 maksuluokan mukaisesta taan työnantajan kansaneläkemaksu kuiten- 36861: maksusta; tai kin maksuvelvolliselle kokonaan siltäkin 36862: 5) joka on tulovuoden aikana kuollut. tulovuodelta, jolta hän on ollut velvollinen. 36863: V a:kuutetulle, jonka puolisolle määrätään maksamaan kansaneläkemaksun. Lääninhal- 36864: samassa kunnassa maksu tulovuodelta, on lituksen on lähetettävä päätöksestään tieto 36865: sen estämättä, mitä 1 momentin 4 kohdassa eläkelaitokselle. 36866: on säädetty, määrättävä maksu, ei kuiten- 36867: kaan siinä tapauksessa, että puolisot tulo- 9 §. 36868: vuoden päättyessä välien rikkoutumisen Maksuvelvollisen itsensä maksettavan kan- 36869: vuoksi ovat jatkuvasti asuneet erillään. saneläkemaksuosuuden suorittamiseksi en- 36870: 110 E 41/56 36871: 1702 XIII,1. - Ka.Dsa.neläkelaki. 36872: 36873: 36874: nakkoperinnässä pidätetyn ennakon osalta 11 §. 36875: kunnalle kunakin vuonna etukäteen suori- Taksoituslautakunnan tulee kunnallisvero- 36876: tettavan määrän voi lääninhallitus, sen estä- jen taksoituksen yhteydessä vuosittain mää- 36877: mättä mitä ennakkoperintälain 53 § :ssä on rätä maksuvelvollisen kansaneläkemaksu. 36878: säädetty, suoraan maksaa eläkelaitokselle. Näistä maksuista taksoituslautakunnan tulee 36879: Lääninhallituksen on, maksaessaan 1 mo- laatia luettelo, josta maksuvelvollisen hen- 36880: mentin mukaan eläkelaitokselle etukäteen kilötietojen lisäksi käy ilmi maksun laske- 36881: toimitettavaa suoritusta, kunakin kalenteri- misen perusteena ollut veroäyrimäärä ja 36882: vuonna vuosineljänneksittäin suoritettava työnantajan kansaneläkemaksu sekä vakuu- 36883: .eläkelaitokselle työnantajan kansaneläkemak- tetulle määrätty maksu. 36884: sun ennakkoa kunkin kunnan kohdalta yh- 36885: teensä yhdeksänkymmentä sadalta viimeksi 12 §. 36886: kulunutta kalenterivuotta edeltäneenä vuonna Mitä ta:ksoitusluettelon julkipanosta ja 36887: maksettujen työnantajan kansaneläkemaksu- muistutusten tekemisestä sitä vastaan on 36888: jen yhteismäärästä. Lääninhallituksen on säädetty, on vastaavasti voimassa 11 § :ssä 36889: niin ikään puolivuosittain suoritettava kun- mainitun luettelon julkipanosta ja muistu- 36890: nalle kuuluvista ennakkoperintävaroista elä- tusten tekemisestä sitä vastaan. Myös sillä, 36891: kelaitokselle kunnan ennakkosuorituksena yh- joka 5 § : n mukaan on vastuussa maksun 36892: teeDBä yhdeksänkymmentä sadalta kunnassa suorittamisesta, on oikeus muistutuksen teke- 36893: samana vuonna maksuunpantujen kansan- miseen. 36894: eläkemaksuennakkojen yhteismäärästä. Jos tutkijalautakunta muistutuksen joh- 36895: Lääninhallituksen tulee maksaessaan kun- dosta muuttaa sitä veroäyrimäärää, jonka 36896: nalle ennakkoperintälain 49 § :n mukaau perusteella maksuvelvollisen maksu on mää- 36897: tulevan osuuden pidätyksestä suoritettavasta rätty, on maksua, mikäli se ei määräydy 36898: määrästä samalla eläkelaitokselle suorittaa työnantajan kansaneläkemaksun perusteella, 36899: työnantajan kansaneläkemaksuista se osa, vastaavasti muutettava. 36900: jota ei ole 2 momentin mukaan etukäteen Tutkijalautakunnan kansaneläkemaksua 36901: maksettu. koskevaan päät<Ykseen ei saa hakea muutosta. 36902: Kunnallisen jaoituksen muuttuessa, niin 36903: myös milloin yleisen palkkatason muuttami- 13 §. 36904: nen tai muu erityinen syy aiheuttaa työn- Tutkijalautakunnan ratkaistua 12 § :ssä 36905: -antajan kansaneläkemaksujen määrään ilmei- mainitut muistutukset on kunnallishallituk- 36906: sen muutoksen etumaksun perusteena olevan sen toimitettava kansaneläkemaksujen mak- 36907: vuoden vastaavaan määrään verrattuna, val- suunpano. Tällöin on kunkin maksuvelvol- 36908: tiovarainministeriöllä on eläkelaitosta kuul- lisen maksun lyhennykseksi luettava 10 §: ssä 36909: tuaan valta määrätä etumaksua vastaavasti mainitut suoritukset ja jäännös pantava 36910: korotettava:ksi tai alennettavaksi. maksuvelvollisen maksettavaksi. Maksuun- 36911: panosta on laadittava luettelo, josta maksu- 36912: velvollisen henkilötietojen lisäksi ikäy ilmi 36913: 10 §. hänelle määrätty maksu, sen lyhennykset ja 36914: Maksuvelvollisen kansaneläkemaksun suo- kannossa suoritettava maksu sekä se osa 36915: Titukseksi on työnantajan kansaneläkemaksu- työnantajan kansaneläkemaksusta, jota ei 36916: osuutena käytettävä samalta tulovuodelta käytetä maksuvelvollisen kansaneläkemaksun 36917: "Suoritettu työnantajan kansaneläkemaksu, ei suoritukseksi. Milloin maksuvelvollinen on 36918: kuitenkaan siltä osalta, joka ylittää puolet 5 §: n mukaan vastuussa puolison tai per- 36919: 10 maksuluokan maksun määrästä, sekä sen heenjäsenen maksusta, on siitäkin tehtävä 36920: lisäksi tarvittava osa kunnallisveroa ja kan- merkintä luetteloon. 36921: saneläkemaksua varten pidätetystä tai enna- Jos kannossa maksettava osa maksusta on 36922: kolta suoritetusta määrästä. Jos maksuvel- 100 markkaa pienempi, saadaan se jättää 36923: vollinen on 5 § : n mukaan vastuussa puoli- perimättä. 36924: sonsa maksusta, käytetään kunnallisveroa ja 14 §. 36925: kansaneläkemaksua varten pidätetty tai en- Mitä muistutusten tekemisestä kunnallisve- 36926: nakolta suoritettu määrä sen jälkeen puoli- rotusta varten .laadittua maksuunpano- ja 36927: ilon maksun suoritukseksi. kantoluetteloa vastaan ja sen oikaisemisesta 36928: xnr,t. - Meinander ym. 1703 36929: 36930: on säädetty, on vastaavasti voimassa muistu- Eläkelaitos voi myös myöntää vapautuksen 36931: tusten tekemisestä 13 § : ssä mainittua luette- sellaisesta kansaneläkemaksusta, jota 6 § : n 1 36932: loa vastaan ja sen oikaisemisesta. momentin 1, 2, 3 tai 5 kohdan mukaan ei 36933: olisi ollut määrättävä. 36934: 15 §. Jos maksuvelvolliselle on tulovuodelta mää- 36935: Kansaneläkemaksujen kanto on toimitet- rätty useampia kansaneläkemaksuja, eikä 36936: tava kunnallisverojen kannon yhteydessä. asiaa ole saatettu lääninhallituksen tutkitta- 36937: Jos kunnassa kannetaan kunnallisveroja vaksi, voi elä:kelaitos määrätä, mitä näistä 36938: useammassa erässä, on kansaneläkemaksut maksuista on pidettävä hänen maksunaan. 36939: kannettava viimeistään toisen erän yhtey- Eläkelaitos voi niinikään määrätä tulovuo- 36940: dessä. Sosiaaliministeriöllä on kuitenkin delta suoritetun työnantajan kansaneläke- 36941: valta hakemuksesta myöntää kunnalle lupa maksun ja muiden maksusuoritusten käyttä- 36942: toimittaa kansaneläkemaksujen kanto jonkin misestä kansaneläkemaksuksi. 36943: myöhemmän kannon yhteydessä taikka 36944: muuna sopivaksi harkittuna ajankohtana. 36945: 20 §. 36946: 16 §. Eläkelaitoksella on oikeus valvoa kansan- 36947: Kannossa suorittamatta jääneet kansan- eläkemaksujen määräämistä, maksuunpanoa, 36948: eläkemaksut on kunnan toimesta perittävä. kantoa ja tilitystä sekä sitä varten tarvitta- 36949: Kansaneläkemaksu vanhenee verojen ja valta osalta tarkastaa kunnan kirjanpitoa ja 36950: maksujen vanhentumisesta annetlm lain mu- siihen liittyviä asiakirjoja sekä tuloilmoituk- 36951: kaan. Vanhentunutta kansaneläkemaksua ei sia ja muita taksoituslautakunnalle kerty- 36952: oteta vastaan. neitä asiakirjoja. 36953: 36954: 17 §. 36955: Joka laiminlyö kansaneläkemaksun tai sen 3 luku. 36956: osan maksamisen määräaikana, on velvollinen 36957: suorittamaan erääntyneelle määrälle maksun- Eläkkeet ja muut edut. 36958: lisäyksenä korkoa veronmaksun laiminlyö- 36959: misen johdosta suoritettavasta veronlisäyk- 21 §. 36960: sestä annetun lain mukaan. Kansaneläkettä maksetaan vanhuuseläk- 36961: keen muodossa 65 vuotta täyttäneelle henki- 36962: 18 §. lölle. Ajalta ennen 65 vuoden ikää makse- 36963: Kunnan on kahden kuukauden kuluessa taan kansaneläkettä työkyvyttömyyseläkkeen 36964: kunkin vuoden kansaneläkemaksujen kannon muodossa pysyvästi työkyvyttömälle. 36965: päättymisestä annettava eläkelaitokselle ylei- Naimattomalle 63 vuotta täyttäneelle nai- 36966: nen tililaskelma, sen mukaan kuin asetuk- selle maksetaan vanhuudentukea. 36967: sella tarkemmin määrätään. Mikäli kunta Leskellä, joka miehen kuollessa on täyttä- 36968: tililaskelman mukaan on velkaa eläkelaitok- nyt 60 vuotta ja ollut hänen kanssaan nai- 36969: selle, on se suoritettava samassa ajassa. misissa vähintään 10 vuotta, on oikeus, 36970: Kansaneläkemaksujen yksityiskohtainen ti- mikäli hän ei muuten saa kansaneläkettä, 36971: litys on eläkelaitoksen vahvistaman kaavan saada kansaneläkettä leskeneläkkeen muo- 36972: mukaisesti laadittuna toimitettava eläkelai- dossa. Jos hän solmii uuden avioliiton, lak- 36973: tokselle kolmen kuukauden kuluessa kannon kaa oikeus leskeneläkkeeseen. 36974: päättymisestä, jollei eläkelaitos ole myöntä- Edellä tarkoitettua henkilöä nimitetään 36975: nyt pitennettyä määräaikaa. seuraavassa eläkkeeseen oikeutetuksi. 36976: Eläkkeellä tarkoitetaan jäljempänä myös 36977: 19 §. vanhuudentukea, mikäli asianhaaroista ei 36978: Mitä kunnan oikeudesta myöntää vapau- muuta johdu tai nimenomaan toisin sanota. 36979: tus laittomasti maksuunpannun kunnallis- 36980: veron maksamisesta on erikseen säädetty, on 22 §. 36981: vastaavasti voimassa vapautuksen myöntämi- Jäljempänä tässä luvussa säädetyllä tavalla 36982: sestä laittomasti maksuunpannusta kansan- laskettua vanhuuseläkettä korotetaan, jos 36983: eläkemaksusta. eläke alkaa vakuutetun täytettyä 36984: 1704 Xlli,L - Kansaneläkelaki. 36985: 36986: 36987: 66 vuotta, 12.5 sadalta; suuttaan tai sitä hävittämällä tahi muulla 36988: 67 vuotta, 25 sadalta; tavalla on heikontanut taloudellista ase- 36989: 6$ vuotta, 37.5 sadalta; maansa siinä määrin, että se on huomatta- 36990: 69 vuotta, 50 sadalta; ja vasti vaikuttanut hänen oikeuteensa saada 36991: 70 vuotta tai enemmän, 62.5 sadalta. eläkettä tahi olennaisesti sen määrään, kui- 36992: tenkin vain siinä tapauksessa, että hiin on 36993: 23 §. tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että 36994: Pysyvästi työkyvyttömänä pidetään tätä hän siten taloudellista asemaansa heikonta- 36995: lakia sovellettaessa henkilöä, joka sairauden, maila voi aiheuttaa sellaisen !eurauksen; tai 36996: vian tai vamman takia on pysyvästi kykene- 2) joka eläkettä varten tehdyssä hakemuk- 36997: mätön huolehtimaan itsestään voimiaan ja sessa tai ilmoituksessa on tahallisesti antanut 36998: kykyjään vastaavalla työllä. Pysyvästi työ- vääriä tietoja omista tai puolisonsa tuloista 36999: kyvyttömänä pidetään aina sokeaa ja liikun- tahi omaisuudesta. · 37000: takyvytöntä samoin kuin muutakin henkilöä, 37001: joka sairautensa, vikansa tai vammansa 27 §. 37002: vuoksi on pysyvästi niin avuttomassa tilassa, Naimisissa olevan henkilön, jonka puoliso 37003: ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen myös saa vanhuuseläkettä, vanhuuseläke on 37004: henkilön apua. 50 000 markkaa ja muun eläkkeeseen oikeute- 37005: tun 60 000 markkaa vuodessa. · 37006: 24 §. Työkyvyttömyyseläke on, mikäli ei jäljem- 37007: Kansaneläkettä maksetaan Suomeen muut- pänä sanotusta muuta seuraa, 60 000 mark- 37008: taneelle henkilölle vasta sen jälkeen, kun hän kaan vuodessa. 37009: on asunut Suomessa yhtämittaisesti viisi Vanhuudentuki on enintään 50 000 mark- 37010: vuotta. Jos hän kuitenkin 16 vuotta täy- kaa vuodessa. 37011: tettyään on yli puolet ajasta ja vähintään 37012: viisi vuotta asunut Suomessa, maksetaan 28 §. 37013: kansaneläkettä vuoden kuluttua siitä, kun Työkyvyttömyyseläke suoritetaan täysi- 37014: hän on muuttanut Suomeen asumaan. määräisenä, kun eläkkeeseen oikeutetun nai- 37015: Se aika, jonka Suomen kansalainen on mattoman henkilön vuositulo on enintään 37016: ollut Suomen valtion, suomalaisen yhdyskun- 60 000 markkaa. 37017: nan tahi sellaisen laitoksen, yrityksen tai Naimisissa olevalle eläkkeeseen oikeutetulle 37018: yhdistyksen, jolla on kotipaikka Suomessa, maksetaan työkyvyttömyyseläke · täysimääräi- 37019: vakinaisessa palveluksessa ulkomailla ja saa- senä, jos puolisoiden yhteinen vuositulo ei 37020: nut siitä pääasiallisen toimeentulonsa, lue- ole 100 000 markkaa suurempi. 37021: taan tätä pykälää sovellettaessa hänen hyväk- Vanhuudentuki maksetaan täysimääräi- 37022: seen sainalla tavoin kuin se aika, jonka hän senä, jos eläkkeeseen oikeutetun ·mositulo 37023: on asunut Suomessa. on enintään 30 000 markkaa. 37024: Jos vuositulo ylittää edellä mainitun raja- 37025: 25 §. tulon, vähennetään tässä pykälässä tarkoi- 37026: Työkyvyttömyyseläke voidaan evätä tai tettua eläkettä tai vanhuudentukea puolella 37027: sitä vähentää enintään siihen saakka, kun vuositulon ja edellä 1-3 momenteissa tar- 37028: vakuutettu on saavuttanut 65 vuoden iän, koitetun rajatulon erotuksesta. 37029: siltä, joka on tahallisesti ja sitä tarkoittaen Tässä tarkoitettua eläkettä tai vanhuuden- 37030: aiheuttanut pysyvään työkyvyttömyyteen tukea ei kuitenkaan makseta, jos sen määrä 37031: johtaneen sairauden tai vamman, sekä siltä, jää 10 000 markkaa pienemmäksi vuodessa. 37032: jonka rikollinen teko, törkeä huolimattomuus 37033: tahi päihtymys on olennaisesti myötävaikut- 29 §. 37034: tanut ·hänen työkyvyttömyytensä syntymi- Milloin puolisoista vain mies on eläkkee- 37035: seen. seen oikeutettu ja vaimolla perheen pienten 37036: 26 §. lasten vaatiman hoidon takia tai muun erit- 37037: Työkyvyttömyyseläke, vanhuudentuki ja täin pakottavan jatkuvan syyn vuoksi ei 37038: leskeneläke voidaan evätä tai niitä vällen- voida katsoa olevan mahdollisuutta hankkia 37039: tää joko määräajaksi tai pysyvästi siltä: tuloa tekemällä työtä oman tai toisten lu- 37040: 1) joka siirtämällä toisen hyväksi omai- kuun, lasketaan vanhuus- ja työkyvyttömyy~ 37041: XIII,t. '--- Meinander ym. 1705 37042: 37043: eläke siten, että täyden eläkkeen ja työ- maksettavaa lapsilisää, perhelisälain mukaan 37044: kyvyttömyyseläkkeen laskemista koskevan maksettavaa perhelisää eikä huoltoapulain 37045: mjatulon määrä korotetaan 30: lla sadalta. mukaan annettua huoltoapua. Avioliitosta 37046: Milloin eläkkeeseen oikeutettu tai hänen johtuvan elatusvelvollisuuden perusteelia an- 37047: samaan talouteen kuuluva puolisonsa elät- nettua elatusta ja sukulaisuus- tai lankous- 37048: tää alle 16 vuoden ikäisiä lapsia, lasketaan suhteen taikka sellaiseen suhteeseen verratta- 37049: vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke siten, että van muun syyn takia vapaaehtoisesti annet- 37050: täyden eläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen tua elatusta tai avustusta ei lueta vuosi- 37051: laskemista koskevan rajatulon määrää koro- tuloksi, mikäli sen määrä, yhdessä 1 momen- 37052: tetaan 10 sadalta kutakin tässä pykälässä tissa tarkoitettujen muiden tulojen kanssa, 37053: tarkoitettua lasta kohti. Jos lapsen vanhem- ei sanottavasti ylitä huoltoapulain mukaan 37054: milla ei ole yhteistä taloutta, menetellään, omaiselle annettavan elatuksen määrää. Va- 37055: niinkuin edellä tässä momentissa on Sää- paaehtoisen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai 37056: detty, määrättäessä sen vanhemman eläkettä, perhe-eläkevakuutuksen perusteella vakuute- 37057: jonka huollossa lapsi on. tulle maksetusta elå'kkeestä tai elinkorosta 37058: tahi niiden yhteismäärästä sekä oman taikka 37059: puolison työ- tai virkasuhteen johdosta tai 37060: 30 §. työ- tai virkasuhteeseen liittyvän vanhuus-, 37061: Ellei naimisissa olevalla eläkkeeseen oikeu- työkyvyttömyys- taj perhe-eläkevakuutuksen 37062: tatulla ole yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, perusteella vakuutetulle maksetusta· eläk- 37063: on hänen työkyvyttömyyseläkkeestään ja sen keestä tahi niiden yhteismäärästä luetaan 37064: saamisen edellytyksistä voimassa, mitä tässä vuosituloksi vain se osa, joka ylittää 60 000 37065: luvussa on säädetty sellaisen henkilön eläk- markkaa vuodessa. 37066: keestä, joka ei ole naimisissa. 37067: Jos mies ja nainen avioliittoa solmimatta 37068: jatkuvasti elävät yhteisessä taloudessa avio- 32 §; 37069: liitonomaisissa olosuhteissa, voidaan työky- Eläkekustannukset suoritetaan ensiSIJassa 37070: vyttömyyseläkettä määrättäessä heihin sovel- eläkelaitokselle tilitetyistä eläkemaksuista. 37071: taa mitä tässä luvussa on säädetty puoli- Valtio ja kunnat myöntävät avustusta 37072: soista. eläkkeiden kustannuksista. Kunnat jaetaan 37073: kustannusosuutensa suorittamista varten ta- 37074: 31 §. loudellisen asemansa mukaan viiteen ryh- 37075: Vuositulolla, jonka perusteella oikeus eläk- mään, joissa kunnan kustannusosuus on 10, 37076: keeseen vahvistetaan, tarkoitetaan sitä tosi- 15, 20, 25 tai 30 sadalta 2 momentissa sållo- 37077: asiallista tuloa, jota asianomaisen henkilön tulla tavalla lasketusta kunnan kustannus- 37078: voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyt- osuusperusteesta. V aitio vastaa eläkkeiden 37079: tää jatkuvasti vuosittain saavan lisättynä kustannuksista siltä osalta, jota ei peitetä 37080: kYrn.menennellä osalla siitä määrästä, jolla eläkemaksuilla, eläkelaitoksen rahastojen kor- 37081: hänen omaisuutensa arvo ylittää 2 000 000 kotuotolla tai kuntien osuudella. 37082: markkaa tai, jos hän on naimisissa, jolla Kunnan kustannusosuusperuste on kun- 37083: puolisoiden yhteisen omaisuuden arvo ylit- nalle vahvistetun painoluvun osoittama osuus 37084: tää 3 000 000 markkaa. Jos joku on luovut- kunakin vuosineljänneksenä koko maassa 37085: tanut omaisuutta toiselle korvauksetta tai maksettujen kaikkien eläkkeiden yhteismää- 37086: suhteettoman vähäistä korvausta vastaan ja rästä. Kunnan painoluku vahvistetaan kolmi- 37087: saa elatuksensa tai osan siitä omaisuuden vuotiskaudeksi siten, että se on yhtä suuri 37088: vastaanottajalta, voidaan luovutetun omai- kuin kolmivuotiskauden alkamista edeltä- 37089: suuden kohtuulliseksi arvioitu tuotto joko neen vuoden toisen vuosineljänneksen aikana 37090: kokonaan tai osaksi lukea luovuttajan vuosi- kunnassa asuville eläkkeensaajille maksettu- 37091: tuloksi. Milloin kysymys on aviopuolisoista, jen eläkkeiden yhteismäärän suhde saman 37092: on kummankin vuositulo laskettava puoleksi vuosineljänneksen aikana koko maassa mak- 37093: heidän yhteenlasketusta vuositulostaan ja settujen kaikkien eläkkeiden yhteismäärään. 37094: omaisuuden arvo puoleksi heidän yhteenlas- V aitioneuvosto toimittaa kuntien ryhmi- 37095: ketusta omaisuudestaan. tyksen 1 momentissa tarkoitettuihin ryhmiin 37096: VuoSituloksi ei lueta tämän lain mukaan enintään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. So- 37097: 'uaksettavaa eläkettä, lapsilisälain mukaan siaaliministeriö vahvistaa 2 momentissa tar- 37098: 1706 XIII,1. - Kansa.neläkelaki. 37099: 37100: 37101: koitetut painoluvut. Kunnallisen jaoituksen tarkoitetun lääkintähuollon ja koulutuksen 37102: muuttuessa tai muiden painavien syiden aikana pidättää sen yhteydessä annetun ela- 37103: vaatiessa, voi painolukujen vahvistaminen tuksen korvaamiseksi. 37104: tapahtua ennen 2 momentissa säädetyn kolmi- 37105: vuotiskauden päättymistä. 37106: 4 luku. 37107: 33 §. Eläkkeen hakeminen ja maksaminen. 37108: Valtion tulee kuukausittain viimeistään 37109: maksatuksen edellisenä päivänä suorittaa 37 §. 37110: eläkelaitokselle 75 sadalta niiden eläkkeiden Eläke myönnetään hakemuksesta. Hake- 37111: yhteismäärästä, jotka kuukauden aikana toi- mus on annettava, niin kuin siitä ase- 37112: mitetaan mak&ettaviksi. Maksetuista eläk- tuksella tarkemmin määrätään, sen eläke- 37113: keistä tehdään valtion ja eläkelaitoksen kes- piirin piiriasiamiehelle, jossa eläkkeenhakija 37114: ken tilitys maksukuukautta toiseksi seuraa- asuu. 37115: van kuukauden aikana. Tällöin on kunnan Jos eläkkeeseen oikeutettu sairauden, van- 37116: myös suoritettava eläkelaitokselle kustannus- huudenheikkouden tai muun sellaisen syyn 37117: osuutensa. takia ei pysty itse hakemaan eläkettä tahi 37118: muutoin huolehtimaan eläkettä koskevista 37119: eduistaan ja oikeuksistaan eikä vakuutetulla 37120: Eläkeaiketdeen vaikuttavat muutokset. ole holhoojaa, voi eläkelaitoksen hyväksymä 37121: 34 §. vakuutetun lähiomainen tai muukin henkilö, 37122: Työkyvyttömyyseläke lakkautetaan, jos joka pääasiallisesti on huolehtinut eläkkee- 37123: eläkkeensaaja tulee työkykyiseksi ennen kuin seen oikeutetusta, sekä eläkkeeseen oikeutetun 37124: hän on saavuttanut vanhuuseläkkeen saami- asuinkunnan sosiaalilautakunta eläkkeeseen 37125: seen oikeuttavan iän. oikeutetun edunvalvojana käyttää hänen 37126: Eläkelaitos voi vuoden kuluessa siitä ajan" puhevaltaansa eläke-etua koskevassa asiassa. 37127: kohdasta lukien, josta eläke on lakkautettu, 37128: määrätä työkyvyttömyyden aiheuttaneen sai- 38 §. 37129: rauden pahentumisen vuoksi eläkkeen maksa- Työkyvyttömyyseläkkeen hakija on velvol- 37130: misen jälleen aloitettavaksi hyväksymänsä linen käymään työkyvyttömyyden selvittä- 37131: selvityksen perusteella ilman 37 § : ssä sää- mistä varten tutkittavana eläkelaitoksen 37132: detyssä järjestyksessä tehtyä hakemusta. määräämän lääkärin luona tai eläkelaitoksen 37133: Eläke voidaan tällöin määrätä takautuvasti määräämässä sairaalassa. Eläkelaitos suorit- 37134: maksettavaksi siltä ajalta, jona eläke on taa tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset. 37135: ollut lakkautettuna, tahi sen osalta. 37136: 39 §. 37137: 35 §. Eläkehakemuksen käsittely voidaan maa- 37138: Jos eläkkeen määrän vahvistamisen jälkeen rätä raukeamaan, jos eläkkeen hakija kiel- 37139: eläkkeensaajan taloudellisissa oloissa on ta- täytyy antamasta hakemuksen ratkaisemiseksi 37140: pahtunut sellainen olennainen muutos tai tarpeellista tietoa tai esittämästä sellaista 37141: hänen perhesuhteensa ovat muuttuneet siten, selvitystä, jota häneltä kohtuudella voidaan 37142: että muutos vaikuttaa hänen oikeuteensa vaatia, tai jos työkyvyttömyyseläkkeen hakija 37143: saada eläkettä tai vanhuudentukea tai sen ei noudata lääkärintutkimuksen toimittamista 37144: määrään, on tukiosan määrä vastaavasti oi- koskevaa määräystä. 37145: kaistava tai tukiosa lakkautettava. 37146: 40 §. 37147: Eläke maksetaan kuukausittain. Eläkelai- 37148: Muut edut. toksen valtuutetut voivat määrätä, että eläk- 37149: 36 §. keet, joiden määrä on vähäinen, maksetaan 37150: Pysyvän työkyvyttömyyden estämiseksi tai kolmelta kuukaudelta kerrallaan. 37151: työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi eläkelai- Eläkkeen maksamistavasta määrätään ase- 37152: tos voi antaa eläkkeeseen oikeutetulle lää- tuksella. 37153: kintähuoltoa, koulutusta ja työhuoltoa. Sitä aikaa, jolta eläke-erä maksetaan, sano- 37154: Eläke tai sen osa voidaan 1 momentissa taan eläkejaksoksi. 37155: Xlli,t.- Meinander ym. 1707 37156: 37157: 41 §. syystä, eläke tai sen osa voidaan määrätä 37158: Eläke maksetaan eläkkeen hakemista seu- maksettavaksi eläkkeensaajan puoliaolle ja 37159: raavan kuukauden alusta lukien. Eläkettä 16 vuotta nuoremmille ja sitä vanhemmille 37160: ei kuitenkaan makseta kuukaudelta, jonka työkyvyttömille lapsille, jos heidän elatuk- 37161: aikana oikeus eläkkeen saamiseen ei vielä sensa on ollut riippuvainen eläkkeestä. 37162: ole syntynyt. Jos eläkehakemuksen käsittely Eläke-erä, joka on maksettu ajalta, jona 37163: on viivästynyt eläkkeenhakijan omasta eläkkeen maksaminen tämän pykälän mu- 37164: s~--ystä, voidaan eläke määrätä maksettavaksi kaan olisi ollut keskeytettävä, voidaan vähen- 37165: myöhemmästä ajankohdasta lukien. tää seuraavista eläke-eristä. 37166: Eläkkeensaajan kuollessa lakkaa oikeus 37167: eläkkeen saamiseen kuolinpäivää seuranneen 45 §. 37168: eläkejakson alusta lukien. Kun eläke lak- Jos eläkkeensaaja huoltoapulain mukaisesti 37169: kautetaan muusta syystä, lakkaa sen maksa- saa laitoshoitoa tahi hoitoa yksityiskodissa, 37170: minen päätöksesssä määrätystä ajankohdasta. eläkelaitos voi sosiaalilautakunnan esityksestä 37171: päättää, että tällaisen hoidon ajalta suori- 37172: 42 §. tettava eläke maksetaan lautakunnalle käy- 37173: Eläke-erä menetetään, jos sitä ei ole nos- tettäväksi eläkkeensaajan hoitokustannusten 37174: tettu kolmen vuoden kuluessa sen kalenteri- korvaamiseen. Sosiaalilautakunnan on täl- 37175: vuoden päättymisestä lukien, jonka aikana löin, jollei eläkelaitos 46 § : n mukaisesti ole 37176: se on erääntynyt maksettavaksi. toisin määrännyt, heti eläke-erän eräännyt- 37177: tyä annettava eläkkeensaajalle itselleen hä- 37178: 43 §. nen omaan käyttöönsä henkilökohtaisia tar- 37179: Eläkkeen maksaminen ulkomailla oleskele- peita varten asetuksella erikseen vahvistettu 37180: valle eläkkeensaajalle keskeytetään, kun sitä eläkkeen osa tahi, jos tämä eläkkeen osa on 37181: on suoritettu vuoden ajalta sen eläkejakson pienempi sitä määrää, jolla eläke ylittää 37182: päättymisestä lukien, jonka aikana eläkkeen- huoltoapulain mukaisesti laitos- tai yksityis- 37183: saaja on poistunut maasta. Jos eläkkeensaa- kotihoidosta suoritetut kustannukset, viimeksi 37184: jan oleskeluun ulkomailla on hyväksyttävä mainittu määrä. 37185: syy, voidaan eläke, jos erityiset syyt sitä 37186: puoltavat, senkin jälkeen määrätä maksetta- 46 §. 37187: vaksi määräajaksi kerrallaan. Jos eläkkeen maksamista eläkkeensaajalle 37188: Eläkkeensaajan palattua Suomeen asu- itselleen ei voida pitää tarkoitustaan vastaa- 37189: maan aletaan eläkettä, jonka maksaminen on vana hänen elämäntapojensa, mielentilansa 37190: ollut keskeytettynä 1 momentissa mainitusta tai ruumiillisen taikka henkisen heikkoutensa 37191: syystä, maksaa sen eläkejakson alusta lukien, tahi muun erityisen syyn vuoksi, eläkelaitos 37192: joka lähinnä seuraa eläkkeensaajan ilmoitet- voi päättää, että eläke maksetaan eläkkeen- 37193: tua eläkelaitokselle maahan saapumisestaan. saajan ja hänen 44 § :ssä tarkoitettujen 37194: omaistensa huoltoon käytettäväksi eläkkeen- 37195: 44 §. saajan asuinkunnan sosiaalilautakunnalle tai 37196: Eläkkeen maksaminen keskeytetään seu- sosiaalilautakunnan suostumuksella., sen jäl- 37197: raavan eläkejakson alkamisesta lukien, kun keen kun eläkkeen vastaanott.ajaksi ehdotet- 37198: eläkkeensaaja on alkanut kärsiä vähintään tua on kuultu, eläkkeensaajan puoliaolle tai 37199: kolme kuukautta kestävää vapausrangais- muulle sopivalle henkilölle. 37200: tusta, ja asetuksella määrätyissä tapauksissa Esityksen eläkkeen maksamisesta 1 momen- 37201: silloin, kun eläkkeensaaja on joutunut julki- tin mukaisesti muulle kuin eläkkeensaajalle 37202: seen laitoshoitoon, jonka voidaan otaksua itselleen voi tehdä eläkkeensaaja, hänen puo- 37203: jatkuvan vähintään kolmen kuukauden ajan. lisonsa, muu omaisensa tai se, joka on pää- 37204: Eläkettä, jonka maksaminen on ollut kes- asiallisesti huolehtinut hänen toimeentulos- 37205: keytyneenä 1 momentissa mainitusta syystä, taan, taikka sosiaalilautakunta tahi eläkelai- 37206: aletaan maksaa sen eläkejakson alusta lukien, toksen piiriasiamies. 37207: joka lähinnä seuraa vapausrangaistuksen tai 37208: laitoshoid()n päättymistä. 47 §. 37209: Siltä ajalta, jolta eläkkeen maksaminen on Jos on perusteltua syytä olettaa, että eläke 37210: keskeytettävä 1 momentissa mainitusta olisi lakkautettava tai sen määrää vähennet- 37211: 1708 XIII, 1. - ;Kansa.neläkelalti. 37212: 37213: 37214: täyä, tahi jos eläkeoikeuden tarkistamiseksi sen puheenjohtajana toimii hallituksen pu- 37215: 48 § :n mukaisesti asetettua velvoitusta ei heenjohtaja. 37216: noudateta, voidaan eläkkeen tai sen osan Lisäjäsenistä on yksi määrättävä valtio- 37217: maksaminen keskeyttää, kunnes asia on lo- varainministeriön, yksi sosiaaliministeriön, 37218: pullisella päätöksellä ratkaistu. yksi Suomen Pankin ja kaksi lääkintöhalli- 37219: tuksen ehdotuksesta, ja muista kahden tulee 37220: 48 §. edustaa työnantajia, kolmen työntekijöitä 37221: ASetuksella määrätään eläkkeensaajan vel- sekä yhden maataloutta. 37222: vollisuudesta ilmoittaa sekä antaa tietoja ja Työnantajien, työntekijäin ja maatalouden 37223: selvityksiä työkyvyssään, taloudellisissa olois- edustajat on määrättävä asianomaisia etupii- 37224: saan ja muissa olosuhteissaan tapahtuneista rejä edustavien keskusjärjestöjen ehdotuk- 37225: muutoksista, jotka voivat vaikuttaa hänen sesta siten kuin asetuksella määrätään. Muista 37226: eläkeoikeuteensa tai eläkkeen maksamiseen. lisäjäsenistä yhden tulee olla tuomarin teh- 37227: · Työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvolli- täviin perehtynyt ja sosiaalivakuutuksen 37228: nen käymään työkykynsä uudelleen arvioi- alalla kokemusta omaava lakimies, kahden 37229: mista varten tutkittavana eläkelaitoksen mää- lääkäri ja yhden vakuutusmatemaatikko. 37230: räamän: lääkärin luona tai eläkelaitoksen Lisätyn hallituksen jäsen voidaan vapaut- 37231: määräämässä sairaalassa. Eläkelaitos suorit- taa tehtävästään toimikauden kestäessä. Uusi 37232: taa tarkastuksen kustannukset. jäsen voidaan määrätä hänen sijalleen jäl- 37233: jellä olevaksi ajaksi. 37234: 37235: 52 §. 37236: 5 luku. Lisätyn hallituksen tehtävänä on: 37237: Eläkelaitoksen hallinto. 1) vahvistaa perusteet eläkelaitoksen tilin- 37238: päätöstä varten; 37239: 49 §. 2) tehdä valtuutetuille esitykset niistä. 37240: Eläkelaitoksen hallintoelimiä ovat: asioista, jotka tässä laissa on säädetty val- 37241: 1) hallitus; · tuutettujen päätettäviksi; 37242: 2) lisätty hallitus; ja 3) päättää varojen sijoituksesta; 37243: 3) valtuutetut. 4) päättää kiinteän omaisuuden ostami- 37244: Eläkelaitos toimii osa.stoihin jakautuneena. sesta ja myymisestä sekä sairaanhoito- ynnä 37245: Osastojaosta määrätään asetuksella. muun laitoksen perustamisesta; 37246: •. Eläkelaitoksen piiriasiamiehistä ja eläke- 5) ratkaista 73 § :n 1 momentissa ml,Lini- 37247: toimikunnista säädetään 7 luvussa. tut asiat; 37248: 6) ratkaista periaatteellista la:atua olevat 37249: 50 §. tai muuten tärkeät kysymykset; sekä 37250: Eläkelaitoksen asioita hoitaa hallitus, mi- 7) päättää muut asiat, jotka hallitus alis- 37251: käli ·niitä ei tässä laissa ole uskottu lisätylle taa sen käsiteltäviksi. 37252: hallitUkselle tai valtuutetuille. Hallitukseen 37253: kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kolme 53 §. 37254: muuta jäsentä, jotka tasavallan presidentti Hallitus ja lisätty hallitus ovat päätös- 37255: valtuutettujen esityksestä nimittää. valtaiset, kun vähintään kaksi kolmannesta 37256: Valtioneuvosto vahvistaa hallituksen pu- jäsenistä on saapuvilla. 37257: heenjohtajan ja jäsenten palkka- ja eläke- Asioita hallituksessa ja lisätyssä hallituk- 37258: edut. sessa käsiteltäessä tulee päätökseksi se mieli- 37259: pide, jota useimmat ovat kannattaneet. Ään- 37260: 51 §. ten jakautuessa tasan tulee päätökseksi se 37261: Lisättyyn hallitukseen kuuluvat eläkelai- mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on 37262: toksen hallituksen jäsenet ja enintään neljä- äänestänyt; vaali ratkaistaan kuitenkin tässä 37263: toista lisäjäsentä sekä tarpeellinen määrä tapauksessa arvalla. 37264: viimeksi mainittujen varajäseniä. Valtioneu- 37265: vosto määrää lisäjäsenet ja heidän varamie- 54 §. 37266: hensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan sekä vah- Hallituksen sekä lisätyn hallituksen jaos- 37267: vistaa heidän palkkionsa. Lisätyn hallituk- ton ja jäsenen sekä eläkelaitoksen toimi- 37268: XIII,t.- Meinander ym. 1709 37269: 37270: henkilön oikeudesta toimia hallituksen tai sen vahvistamista ja vastuuvapauden myön- 37271: lisätyn hallituksen puolesta määrätään ase- tämistä koskeva asia ennen seuraavan kesä- 37272: tuksella. kuun loppua. 37273: 55 §. 60 §. 37274: Valtuutetut valitsee eduskunta, joka myös Eläkelaitoksen hallinnosta johtuvat menot 37275: vahvistaa heille ohjesäännön. Valtuutettujen suoritetaan laitoksen varoista. 37276: lukmnäärästä on säädetty valtiopäiväjärjes- 37277: tyksessä. 37278: 56 §. 6 luku. 37279: Valtuutettujen tulee: Eläkelaitoksen varojen sijoitus ja rahastot. 37280: 1) valvoo eläkelaitoksen hallintoa ja toi- 37281: mintaa; 61 §. 37282: 2) valita tarpeellinen määrä tilintarkas- Eläkelaitoksen varat on sijoitettava sil- 37283: tajia, joista yhden tulee olla valtiontalouden mällä pitäen varmuutta, tuottoa ja eläke- 37284: tarkastusviraston viranhaltija, ja varatilin- laitoksen maksuvalmiutta. Val'llluutta ar- 37285: tarkastajia sekä vahvistaa heille johtosääntö; vioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös 37286: 3) vahvistaa eläkelaitoksen tilinpäätös sekä sijoitusten reaaliarvon säilymiseen. 37287: päättää vastuuvapauden myöntämisestä halli- Varat on sijoitettava tuotannollisiin tar- 37288: tukselle ja lisätylle hallitukselle; sekä koituksiin, kuten maatalouden, teollisuuden, 37289: 4) päättää niistä muista asioista, jotka kaupan ja liikenteen· edistämiseksi. Sen 37290: tässä laissa tai sen nojalla on säädetty hei- ohessa voidaan varoja sijoittaa työkyvyn säi- 37291: dän päätettävikseen. lyttämistä ja palauttamista välittömästi edis- 37292: Valtuutettujen tulee vuosittain antaa toi- täviin tarkoituksiin sekä kunnille vanhusten 37293: minnastaan kertomus eduskunnalle. huoltoa edistävään rakennustoimintaan. 37294: Valtion velkasitoumukset saavat olla yh- 37295: 57 §. teensä enintään kaksikymmentä sadalta 37296: Tilintarkastajaksi älköön valitta:ko hen- eläkelaitoksen kaikista sijoituksista. Eläke- 37297: kilöä, joka on eläkelaitoksen taikka sen hal- laitos saa omistaa saman yhtiön osakkeita 37298: lituksen tai lisätyn hallituksen jäsenen pal- enintään kymmenen sadalta osakepääomasta. 37299: veluksessa tahi hallituksen tai lisätyn halli- 37300: tuksen jäseneen sellaisessa suhteessa, joka 62 §. 37301: perustaa tuomarin esteellisyyden. Eläkelaitoksen varat on tilinpäätöksessä 37302: Tilintarkastaja, joka tahallisesti tai huoli- merkittävä tileihin enintään käypiin arvoi- 37303: mattomuudesta jättää tehtävässään noudatta- hin. Varoja voidaan merkitä sitä korkeam- 37304: matta hyvän tilintarkastustavan mukaista piinkin arvoihin, jos sitä vielä voidaan pitää 37305: tarkkuutta, on velvollinen korvaamaan sen vakuutettuja etuja turvaavana. 37306: vahingon, josta olisi vältytty tällaista tark- Jos omaisuuden tiliarvo korotetaan sen 37307: kuutta noudattamalla. hankinta-arvoa suuremmaksi, on vastattavia 37308: lisättävä saman verran. Omaisuuserien tili- 37309: arvoja saadaan kuitenkin tasoittaa korotta- 37310: 58 §. malla toisten arvoa samalla määrällä, jolla 37311: Eläkelaitoksen tilit päätetään kalenteri- toisten arvoa on alennettava. 37312: vuosittain. 37313: Kultakin vuodelta tulee hallituksen ennen 63 §. 37314: seuraavan maaliskuun loppua laatia kerto- Eläkelaitoksen rahastot ovat: 37315: mus eläkelaitoksen tilasta ja hoidosta. 1) pääomarahasto, jonka muodostavat ai- 37316: kaisemman kansaneläkelaitoksen rahastojen 37317: 59 §. varat yleistä vararahastoa lukuunottamatta; 37318: Tilintarkastajien tulee vuosittain ennen 2) etumaksujen siirtorahasto, joka on yhtä 37319: huhtikuun loppua antaa tilintarkastuskerto- suuri kuin ennakkoperintälain ja tämän lain 37320: mus lisätylle hallitukselle, joka lähettää sen 10 §: n mukaan eläkelaitokselle tilivuode11 37321: ynnä oman lausuntonsa valtuutetuille. aikana suoritettujen etumaksujen yhteis- 37322: Valtuutettujen tulee käsitellä tilinpäätök- määrä; 37323: 111 E ±lj5(i 37324: 1710 XIll, 1. - Kansaneläkelaki. 37325: 37326: 37327: 3) vararahasto, johon siirretään aikaisem- nen siihen, on eläkelaitoksen määrättävä toi- 37328: man yleisen vararahaston varat sekä tilin- nen henkilö hänen sijaansa. 37329: päätöksen vuosittain osoittama ylijäämä. Eläketoimikunta on päätösvaltainen täysi- 37330: Vararahastoa voidaan käyttää tilinpäätök- lukuisena. 37331: sen osoittaman tappion peittämiseen. 37332: 66 §. 37333: Eläketoimikunnan tehtävänä on: 37334: 1) vahvistaa se vuositulo, jonka perus- 37335: 7 luku. teella oikeus eläkkeen tukiosaan ratkaistaan; 37336: 2) antaa eläkelaitokselle pyynnöstä lausun- 37337: Piiriasiamiehet ja eläketoimikunnat. toja eläkettä koskevista muista kysymyksistä; 37338: 64 §. 3) valvoa ja tarkkailla eläkkeensaajien 37339: Maa on jaettu eläkepiireihin vakuutuksen oloja; sekä 37340: paikallista hoitamista varten. 4) suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille 37341: Eläkelaitos toimittaa eläkepiirijaon ja tämän lain täytäntöönpanoa varten annetaan. 37342: määrää kuhunkin eläkepiiriin piiriasiamie- Sosiaalilautakunnan jäsen ja sen palveluk- 37343: hen. sessa oleva henkilö ovat velvollisia saapu- 37344: Eläkelaitos antaa piiriasiamiehille ohjeet maan eläketoimikunnan kokoukseen antamaan 37345: ja valvoo heidän toimintaansa. eläkkeenhakijaa tai -saajaa koskevia tietoja 37346: ja selvityksiä. 37347: 65 §. 37348: Jokaisessa kunnassa on kolmijäseninen 67 §. 37349: eläketoimikunta. Eläketoimikunnan puheen- Eläkelaitos suorittaa eläketoimikunnan kus- 37350: johtaja on sen eläkepiirin piiriasiamies, johon tannukset. Kunnan on kuitenkin varattava 37351: kunta kuuluu. Lääninhallitus ja sosiaali- eläketoimikunnan kokouksia varten tarvit- 37352: lautakunnan ehdotuksesta kunnallisvaltuusto tava huonetila valoineen ja lämpöineen sekä 37353: määräävät kumpikin kolmeksi vuodeksi ker- suoritettava 67 §: n 2 momentissa tarkoite- 37354: rallaan toimikuntaan yhden jäsenen ja hä- tulle henkilölle palkkio toimikunnan kokouk- 37355: nelle henkilökohtaisen varamiehen, joiden seen osallistumisesta ja siitä johtuvien matka- 37356: tulee olla kunnassa vakinaisesti asuvia ja kustannusten korvauksesta saman perusteen 37357: sen olosuhteisiin perehtyneitä henkilöitä. mukaan kuin on voimassa vastaavan kor- 37358: Lääninhallitus ja kunnallisvaltuusto voivat vauksen maksamisesta sosiaalilautakunnan 37359: vapauttaa määräämänsä jäsenen ja varajäse- jäsenelle. 37360: nen toimikauden aikana tehtävästään, jolloin Valtioneuvosto päättää eläkelaitosta kuul- 37361: uusi jäsen tai varajäsen on määrättävä hä- tuaan lääninhallituksen ja kunnalli.'3valtuus- 37362: nen sijaansa toimikauden loppuun saakka. ton määräämän eläketoimikunnan jäsenen 37363: Eläkelaitos voi kuultuaan asianomaista palkkiosta ja hänen matkakustannustensa 37364: kuntaa päättää, että kuntaan alueellisen jaon korvaamisen perusteista. 37365: pohjalla perustetaan useampia eläketoimi- 37366: lumtia. Jos eläkepiiriin kuuluu useampia 68 §. 37367: eläketoimikuntia, voi eläkelaitos valita toimi- Sosiaalilautakunnan ja verotusviranomai- 37368: kunnan puheenjohtaja·ksi muunkin henkilön sen tulee antaa piiriasiamiehille ja eläketoi- 37369: kuin eläkepiirin piiriasiamiehen. mikunnan jäsenille näiden toiminnassa tar- 37370: Eläketoimikunnan jäseneksi tai varajäse- peellisia tietoja ja selvityksiä. 37371: neksi määrätty henkilö voi kieltäytyä toi- Sosiaalilautakunnan tulee ilmoittaa piiri- 37372: mesta, jos hän on täyttänyt 60 vuotta taikka asiamiehelle tapauksista, joissa sen käsityk- 37373: jos hän kolmen lähinnä edellisen vuoden sen mukaan eläke olisi myönnettävä, oikais- 37374: ajan on toiminut eläketoimikunnan jäsenenä tava tai lakkautettava taikka joissa lauta- 37375: tai kunnallisvaltuuston, kunnallisha:llituksen kunnan mielestä eläkkeen maksaminen eläk- 37376: tai kunnallisen lautakunnan puheenjohta- keensaajalle itselleen ei ole tarkoituksenmu- 37377: jana. Lääninhallitus voi hyväksyä ·kieltäy- kaista. 37378: tymisen muustakin pätevästä syystä. 69 §. 37379: Jos eläketoimikunnan puheenjohtaja on Eläkelaitos antaa toimintaohjeet eläketoi- 37380: estynyt tehtävänsii hoitamisesta tahi esteelli- mikunnille. Eläkelaitoksen on valvottava elä- 37381: xm,t.- Meinander ym. 1711 37382: 37383: ketoimikuntien toimintaa kiinnittäen erityi- laitoksen lisätyn hallitukSen ratkaistavaksi, 37384: sesti huomiota siihen, että vuosituloja arvioi- jos päätös koskee: 37385: taessa noudatetaan yhtenäisiä perusteita. 1) oikeutta eläkkeeseen, eläkkeen määrää 37386: tai eläkkeen maksamista; 37387: 70 §. 2) eläkkeeseen oikeutetun toteamista työ" 37388: Eläketoimikunnan päätös, joka koskee vuo- kyvyttömäksi 76 § :ssä tarkoitetuissa tapauk- 37389: situlon vahvistamista, on viipymättä annet- sissa; 37390: tava asianomaisen eläkkeeseen oikeutetun tie- 3) eläkehakemuksen käsittelyn raukeamista 37391: doksi. Päätös on eläkkeeseen oikeutetun 39 § :ssä säädetyissä tapauksissa; tai 37392: pyynnöstä alistettava eläkelaitoksen tarkas- 4) korvausta matkasta, joka on eläkelai- 37393: tettavaksi. Sitä koskeva kirjallinen pyyntö toksen määräyksestä tehty 38 tai 58 § : ssä 37394: on annettava tai postitse lähetettävä asian- tarkoitettua tarkastusta varten, sekä mat- 37395: omaisen eläkepiirin piiriasiamiehelle 14 vuo- kasta, joka on tehty 36 § : ssä säädetyn lää- 37396: rokauden kuluessa sen päivän jälkeen, jona kintähuollon, koulutuksen tai työhuollon 37397: päätös on annettu hakijan tai hänen edusta- saamiseksi, milloin eläkelaitos on sitoutunut 37398: jansa tiedoksi. korvaamaan matkan kustannukset. 37399: Eläketoimikunnan vuositulosta tekemä pää- Joka on tyytymätön eläkelaitoksen lisätyn 37400: tös on niin ikään alistettava eläkelaitoksen hallituksen päätöksen, mikäli se koskee oi- 37401: tarkastettavaksi, jos keutta eläkkeeseen, eläkkeen määrää, eläk- 37402: 1) toimikunnan jäsen esittäessään toimi- keen epäämistä tai vähentämistä 25 ja 37403: kunnan kokouksessa eriävän mielipiteen sitä 26 § :ssä mainituissa tapauksissa tai 1 mo- 37404: vaatii; ja mentin 2 kohdassa mainittuja tapauksia, saa 37405: 2) jos toimikunta katsoo, että 26 § :n so- hakea muutosta valittamalla lisätyn hallituk- 37406: veltaminen saattaisi tulla kysymykseen. sen päätöksestä vakuutusoikeuteen. 37407: Jos eläketoimikunta katsoo, että sen tutkit- Tässä pykälässä tarkoitettu hakemus ja 37408: tavaksi saatettu asia ei kuulu toimikunnan valituskirjelmä on annettava eläkelaitoksen 37409: käsiteltäviin, koska eläkkeeseen oikeutettu ei piiriasiamiehelle viimeistään kolmantena- 37410: asu sen toimipiirissä, on eläkelaitoksen rat- kymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona 37411: kaistavaksi viipymättä alistettava kysymys valittaja on saanut tiedon päätöksestä. 37412: siitä, minkä eläketoimikunnan on käsiteltävä Jollei muutoksen haun yhteydessä muuta 37413: asia. Eläketoimikunnan puheenjohtaja voi, näytetä, katsotaan hakijan tai valittajan 37414: jo ennen kuin asia on esitelty toimikunnassa, saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä 37415: myös alistaa saman kysymyksen eläkelaitok- päivänä sen jälkeen, kun päätös on eläke- 37416: sen ratkaistavaksi. Eläkelaitoksen on alis- laitoksesta pantu postiin hakijan tai sen 37417: tuksen johdosta viipymättä määrättävä asia henkilön osoitteella, jonka antaman hake- 37418: käsiteltäväksi sopivaksi katsomassaan toimi- muksen, selvityksen tai ilmoituksen perus- 37419: kunnassa. teella asia on käsitelty eläkelaitoksessa. 37420: Eläkelaitoksen ja vastaavasti Jisätyn halli- 37421: 71 §. tuksen päätöstä on muutoksenhausta huoli- 37422: Eläkelaitos voi oikaista eläketoimikunnan matta noudatettava, kunnes lisätty hallitus 37423: päätöksen, vaikka sitä ei ole alistettu laitok- tai vastaavasti vakuutusoikeus on ratkaissut 37424: sen ratkaistavaksi. Eläkelaitos voi myös pa- asian. 37425: lauttaa asian eläketoimikunnan uudelleen 37426: käsiteltäväksi. 73 §. 37427: Jos 72 § : ssä tarkoitetuissa asioiSsa annettu 37428: eläkelaitoksen tai lisätyn hallituksen päätös 37429: 8 luku. on perustunut väärään tai puutteelliseen 37430: Muutoksenhaku eläkelaitoksen päätökseen. selvitykseen tahi ilmeisesti ei ole ollut lahi 37431: mukainen, vakuutusoikeus voi· sånotussa lain~ 37432: 72 §. kohdassa asetetun määräajan :päätyttyäkin 37433: Eläkelaitoksen hallituksen, hallituksen jaos- eläkelaitoksen esityksestä tai sen haketnuk- 37434: ton tai jäsenen taikka eläkelaitoksen toimi- sesta, jota asia koskee, kuultuaan muita 37435: henkilön päätös on siihen tyytymättömän asianosaisia, poistaa eläkelaitoksen tai lisätyn 37436: asianosaisen hakemuksesta alistettava eläke- hallituksen päätöksen ja. ottaa tai määrätä 37437: 1712 XIII, 1. - Kansaneläke laki. 37438: 37439: 37440: asian uudelleen käsiteltäväksi. Samoin edel- 76 §. 37441: lytyksin vakuutusoikeus voi oikaista saman- Eläkkeeseen oikeutetun, joka pitää itseään 37442: laisessa asiassa antamansa omankin päätök- pysyvästi työkyvyttömänä, mutta joka ei 37443: sensä. Tehtyään edellä sanotun esityksen hae eläkettä, on kansaneläkemaksuista va- 37444: eläkelaitos voi, kunnes vakuutusoikeus on pautuakseen annettava eläkelaitokselle selvi- 37445: asian ratkaissut, väliaikaisesti keskeyttää tys työkyvyttömyytensä toteamista varten. 37446: eläkkeen maksamisen tai maksaa sen esityk- Sellainen selvitys on annettava muulloinkin, 37447: sensä mukaisin määrin. kun eläkelaitos harkitsee sen tarpeelliseksi 37448: Jos kysymys on evätyn edun myöntämi- tämän lain täytäntöönpanoa varten. Selvi- 37449: sestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, voi tyksen antamisesta ja sen käsittelystä on 37450: eläkelaitoskin aikaisemman päätöksen estä- soveltuvin osin voimassa, mitä työkyvyttö- 37451: mättä käsitellä asian uudelleen. myyselä:kehakemuksesta on vastaavasti sää- 37452: Tämän lain mukaan aiheettomasti mak- detty. 37453: settu etu voidaan jättää takaisin perimättä, Jos tässä pykälässä säädetyn selvityksen 37454: jos sen myöntämisen tai maksamisen ei ole antaminen laiminlyödään, on eläkelaitoksella 37455: katsottava johtuneen eläkkeensaajan tai hä- valta käsitellä asia hankittuaan siitä muun 37456: nen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai riittäväksi katsottavan selvityksen. 37457: tö-rkeästä tuottamuksesta. 37458: 77 §. 37459: Tässä laissa säädetyt maksut, joiden suori- 37460: tus on laiminlyöty, peritään ilman tuomiota 37461: ja päätöstä siinä järjestyksessä, kuin vero- 37462: 9 luku. jen ja yleisten maksujen ulosotosta on erik- 37463: seen säädetty. 37464: Erinäiset säännökset. 37465: 78 §. 37466: 74 §. Tähän lakiin perustuvaa eläkettä älköön 37467: Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on ulosmitattako. 37468: tässä laissa säädettyä tehtävää täyttäessään Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin pe- 37469: saanut tietää jonkun henkilön taloudellisista rustuvan eläkkeen siirtämistä toiselle tai 37470: oloista, terveydentilasta taikka ammatti- tai panttaamista, on mitätön. 37471: liikesalaisuuksista, rangaistakoon sakolla, 37472: jollei teosta muualla laissa ole säädetty anka- 79 §. 37473: rampaa rangaistusta. Hallituksella on valta myöntää vieraan 37474: Tässä pykälässä mainitusta rikoksesta äl- maan kansalaisille vastavuoroisuuden perus- 37475: köön virallinen syyttäjä .tehkö syytettä, ellei teella poikkeuksia tämän lain säännöksistä. 37476: asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syyt- 37477: teeseen pant~vaksi. 80 §. 37478: Käsiteltävänä olevan asian selvittämiseksi 37479: 75 §. eläkelaitoksella on oikeus, asianosaisen pyyn- 37480: nöstä tai omasta aloitteestaan, kuulustuttaa 37481: Tätä lakia sovellettaessa pidetään eläkkee- 37482: todistajia tai asiantuntijoita yleisessä ali- 37483: seen oikeutetun lapsena myös hänen otto- 37484: lastaan sekä hänen puolisonsa ja puoliso- oikeudessa. 37485: vainajansa lasta ja ottolasta sekä sellaista 81 §. 37486: avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, jo- Eläkelaitoksella ja sen piiriasiamiehellä on 37487: hon kohdistuva eläkkeeseen oikeutetun ela- oikeus saada virka-apua viranomaisilta. 37488: tusvelvollisuus on oikeuden päätöksellä tai 37489: asianmukaisella sopimuksella vahvistettu, 82 §. 37490: sekä rintaperillisenä myös hänen ottolastaan Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudelli. 37491: ja tämän jälkeläisiä. sen yhteisön viranomainen, vakuutus- ja elä- 37492: Mitä edellä 1 momentissa säädetään otto- kelait.os, pankki ja muu rahalaitos sekä työn- 37493: lapsesta, sovellettakoon myös kasvattilap- antaja on velvollinen pyynnöstä antamaan 37494: seen, jos sitä olosuhteet huomioonottaen voi- eläkelaitokselle, eläkelaitoksen piiriasiamie- 37495: daan pitää kohtuullisena. helle ja eläketoimikunnalle sekä vakuutus- 37496: XUI,1.- Meinander ym. 1713 37497: 37498: oikeudelle tietoja, jotka ovat tarpeen eläk- Eläkelaitos on vapautettu maksamasta 37499: keenhakijan ja -saajan sekä hänen puolisonsa veto- ja nostorahoja sekä toimituskirjojen 37500: suorittaman työn ynnä heidän tulojensa ja lunastnsta. 37501: omaisuutensa määrän selvittämiseksi. 37502: Eläkkeen tai elinkoron maksaja ja myön- 86 §. 37503: täjä voidaan asetuksella velvoittaa ilmoitta- Jokaisella on oikeus saada itseään koskevia 37504: maan eläkelaitokselle eläkkeen myöntämi- tietoja eläkelaitoksen piiriasiamiehen väli- 37505: sestä ja eläkkeen määrän muuttumisesta, tyksellä eläkelaitoksessa ja vakuutusoikeu- 37506: silloin kun on todennäköistä, että se vai- dessa olevista asiakirjoista. 37507: kuttaa tämän lain nojalla annettavan eläk- 37508: keen määrään. 87 §. 37509: Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudelli- Eläkelaitos voi päättää, että tämän lain 37510: sen yhteisön viranomainen, julkisessa virassa mukaan eläkelaitokselle suoritettavaa maksua 37511: oleva lääkäri, sairaala sekä vakuutus- ja ei peritä tai sellaisessa maksussa taikka sen 37512: eläkelaitos on velvollinen pyynnöstä anta- tilityksessä olevaa virhettä ei oikaista, jos 37513: maan eläkelaitokselle ja vakuutusoikeudelle maksu tai virhe on niin vähäinen, että sen 37514: hallussaan olevat työkyvyttömyyseläkkeen perimisen tai oikaisemisen on katsottava 37515: hakijan ja saajan sekä 76 § : ssä tarkoitetun aiheuttavan suhteettoman paljon työtä tai 37516: selvityksen antajan terveydentilaa koskevat kustannuksia. 37517: tiedot. Eläkelaitos on velvoilinen maksa- Tämän lain mukainen eläkesuoritus pyö- 37518: maan kohtuullisen palkkion tässä momen- ristetään täysiksi sadoiksi markoiksi siten, 37519: tissa säädetyn velvoituksen perusteella anne- että jos täyden satamarkkaluvun ylittävä 37520: tusta lääkärinlausunnosta. suorituksen osa on 50 markkaa pienempi, 37521: Asetuksella määrätään eläkelaitoksen vel- suorituksen määrä alennetaan, ja jos se on 37522: vollisuudesta antaa tietoja, jotka ovat tar- 50 markkaa tai sitä suurempi, suorituksen 37523: peen muun lainsäädänRön perusteella annet- määrä korotetaan lähimpään täyteen sata- 37524: tavan edun vahvistamista tai suorittamista markkaluk:uun. 37525: varten. 37526: 88 §. 37527: Asetuksella voidaan måärätä, onko 2 ja Riita-asiat, joissa eläkelaitos on vastaa- 37528: 4 momentissa säädetyn ilmoituksen kustan- jana, käsittelee ensimmäisenä oikeu~na 37529: nuksista. maksettava korvausta sekä tämän Helsingin raastuvanoikeus. 37530: korvauksen määrästä. 37531: 37532: 89 §. 37533: 83 §. Valtuutettua sekä hallituksen ja lisätyn 37534: Sosiaalilautakunnan on ilmoitettava pun- hallituksen jäsentä syytetään virkavirheestä 37535: asiamiehelle sen tietoon tulleesta eläkkeen- Helsingin hovioikeudessa. 37536: saajan työkyvyssä ja olosuhteissa tapahtu- 37537: neesta muutoksesta, joka voi vaikuttaa eläk- 37538: keensaajan oikeuteen saada kansaneläkettä 90 §. 37539: tai hänen eläkkeensä määrään. Hallituksen ja lisätyn hallituksen jäsen 37540: korvatkoon vahingon, jonka hän toimimalla 37541: vastoin lakia tai asetuksia tahi muutoin ta- 37542: 84 §. hallisesti tai huolimattomuudella on eläke- 37543: Tämän lain mukaan annettavia tiedon- laitokselle aiheuttanut. Jos useammat ovat 37544: antoja, todistuksia ja ilmoituksia varten vahinkoon syypäät, vastatkoot sen korvaa- 37545: tarvittavat kaavat ja lomakkeet vahvistaa misesta omasta ja toistensa puolesta. 37546: eläkelaitos. 37547: 91 §. 37548: 85 §. Tarkemmat määräykset tämän lain täy- 37549: Eläkelaitoksen on annettava toimituskirjat täntöönpanosta ja eläkelaitoksen toiminnasta 37550: maksutta. annetaan asetuksella. 37551: 1714 XITI, t. - Kansaneläkelaki. 37552: 37553: 37554: ·10 luku. evätty tai sen määrää on vähennetty sano- 37555: tun lain 48 § :n nojalla, niin muunnettaessa 37556: Siirtymis- ja voimaantulosäännökset. 37557: eläkettä tämän lain mukaiseksi eläke evätään 37558: 92 §. tahi sitä vähennetään enintään siinä suh- 37559: Tämän lain säännöksiä kansaneläkemak- teessa kuin täydennysosaa oli vähennetty. 37560: suista noudatetaan soveltuvin osin myös Tätä momenttia sovelletaan kuitenkin vain 37561: tulovuoden 19.. tulojen perusteella mää- siihen saakka, kun vakuutettu täyttää 65 37562: rättyihin kansaneläkemaksuihin nähden. vuotta. 37563: Jos aikaisemman kansaneläkelain mukai- 37564: 93 §. nen lisäeläke on evätty tai sen määrää on 37565: Mikäli vanhempien säännösten mukaan vähennetty sanotun lain 49 §: n nojalla, niin 37566: jollekin olisi suoritettujen kansaneläkemak- muunnettaessa eläkettä tämän lain mukai- 37567: sujen perusteella tullut tämän lain mukaan seksi eläke evätään tai sitä vähennetään 37568: tulevaa työkyvyttömyyseläkettä määrältään enintään siinä suhteessa kuin lisäeläkettä 37569: suurempi peruseläke, on työkyvyttömyys- oli vähennetty. 37570: eläke suoritettava suuremman määrän mu- :Milloin eläkkeeseen oikeutettu on vakuu- 37571: kaisesti. tusmaksujen suorituksen laiminlyömisen takia 37572: Jos· henkilö, joka uuden lain mukaan ei menettänyt oikeutensa aikaisemman kansan- 37573: ole oikeutettu kansaneläkkeeseen, on suorit- eläkelain mukaisen eläkkeen saamiseen, on 37574: tanut maksuja aikaisemman lain mukaan, hänellä oikeus hakemuksesta saada tämän 37575: on hänelle kansaneläkelaitoksen harkinnan lain mukainen eläke. 37576: mukaan myönnettävä vähintään suoritta- 37577: miensa maksujen mukaista eläkettä vastaava 96 §. 37578: kansaneläke. Aikaisemman kansaneläkelain mukaan työ- 37579: kyvyttömäksi todettua henkilöä pidetään tä- 37580: 94 §. män lain mukaan pysyvästi työkyvyttömänä, 37581: Aikaisemman kansaneläkelain mukainen jollei katsota olevan syytä uudelleen tutkia 37582: kansaneläke, vanhuusavustuslain mukainen hänen työkykyään. 37583: vanhuusavustus ja työkyvyttömyysavustus- 37584: lain mukainen työkyVYttömyysavustus muun- 97 §. 37585: netaan tämän lain mukaiseksi vanhuus- tai Tämän lain voimaan tullessa vahvistetaan 37586: työkyvyttömyyseläkkeeksi. Työkyvyttömyys- 41 § :n 2 momentissa tarkoitetut ·kuntien 37587: eläkettä laskettaessa · käytetään perusteena painoluvut lain voimaan tuloa e?eltänee~ 37588: kansaneläkelain mukaisen lisäeläkkeen väli- vuoden toisen vuosineljänneksen mkana ai- 37589: aikaisesta korottamisesta annetun lain nojalla kaisemman kansaneläkelain mukaisten lisä- 37590: muunnettua lisäeläkkeen- tai vanhuus- tai eläkkeiden, vanhuusavustuslain mukaan mak- 37591: työkyvyttömyysavustuksensaajan vuosituloa settujen vanhuusavustusten sekä työ~vytt~ 37592: korotettuna samassa suhteessa, kuin sanotun myysavustuslain mukaan maksettuJen t?"o- 37593: lain mukaan lisäeläkkeen määrää korotetaan. kyvyttömyysavustusten yhteenlaskettUJen 37594: Jos täten saatu työkyvyttömyyseläke olen- yhteismä.ärien perusteella. 37595: naisesti poikkeaa tämän lain mukaisesta työ- 37596: l{yvyttömyyseläkkeestä, voidaan s~ e~~kk~ 37597: seen oikeutetun hakemuksesta tai elakelai- 98 §. 37598: toksen toimesta oikaista. Oikaisu voidaan Tämä laki tulee voimaan 1 paiVana 37599: toimittaa ilman eläketoimikunnassa tapah- kuuta 195 ., ja sillä kumotaan 31 päivänä 37600: .iuvaa käsittelyä, jollei samalla ole esillä toukokuuta 1937 annettu kansaneläkelaki, 30 37601: kysymys eläkkeeseen oikeutetun ja häne~ päivänä joulukuuta 1943 annettu laki kan- 37602: puolisonsa vuositulojen määrän muuttumi- saneläkelain mukaisen lisäeläkkeen väliaikai- 37603: sesta. sesta korottamisesta, 15 päivänä helmikuuta 37604: 1952 annettu vanhuusavustuslaki ja 4 päi- 37605: 95 §. vänä helmikuuta 1955 annettu työkyvyttö- 37606: Jos aikaisemman kansaneläkelain mukaisen myysavustuslaki sekä niiden nojalla annetut 37607: työkyvyttömyyseläkkeen täydennysosa on määräykset. 37608: XIII,1. -Meinander ym. 1715 37609: 37610: 37611: 37612: Laki 37613: lapsilisälain muuttamisesta. 37614: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä :heinäkuuta 1948 annetun 37615: lapsilisälain 1 §, sellaisena kuin se on 26 päivänä lokakuuta 1951 annetussa laissa 37616: (533/51), näin kuuluvaksi: 37617: 1 §. Jos 1 momentissa mainittu lapsi ei ole Suo- 37618: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suo- men kansalainen, on ,lapsilisän suorittamisen 37619: ritetaan, sen mukaan kuin tässä laissa sääde- edellytyksenä lisäksi, että hänen huoltajansa 37620: tään, valtion varoista lapsilisää neljätoista- on henkikirjoitettu Suomessa ika:htena peräk- 37621: tuhattaneljäsataa markkaa vuodessa jokai- !kä.isenä vuotena välittömästi ennen 7 § : ssä 37622: sesta Suomessa asuvasta kuuttatoista vuotta mainitun lapsilisäilmoituksen tekemistä. 37623: nuoremmasta lapsesta. 37624: 37625: 37626: 37627: Laki 37628: kansaneläkelaissa säädettyjen maksujen ja eläkkeiden sitomisesta elinkustannuksiin. 37629: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 37630: 1 §. sanotun lain 31 §: n mukaan laskettaessa pe- 37631: Kansaneläkelain 4 § : n 5 momentissa sää- rusteena käytetyt tulojen ja omaisuuden ar- 37632: dettyjä maksuja sekä veroäyrien ja työn- vot muunnetaan ra:hamääriksi, jotka elinlms- 37633: antajan kansaneläkemaksun määriä on elin- tannusten noustua alennetaan ja elinkustan- 37634: kustannusten pysyvästi noustua tai: lasket- nusten lasikettua korotetaan samassa suh- 37635: tua korotettava tai alennettava vastaavasti. teessa kuin elinkustannukset ovat muuttuneet 37636: Korotus tai alennus on aina toimitettava, edellä sanottuun ajankohtaan verrattuina. 37637: kun elinkustannukset ovat nousseet tai laske- Eläke suoritetaan eläkkeensaajalle siten 37638: neet 20 sadalta verrattuina ik:ansanelä:kelain korotettuna tai alennettuna kuin kulloinkin 37639: voimaantuloa välittömästi edeltäneen vuosi- vallitsevat elinkustannukset ovat nousseet 37640: neljänneksen aikana vallinneisiin elinkustan- tai laskeneet 1 momentissa mainittuna ajan- 37641: nuksiin tahi, jos tätä pykälää on jouduttu kohtana vallinneisiin elinkustannuksiin ver- 37642: aikaisemmin soveltamaan, niihin e1inkustan- rattuina. Eläkettä ei kuitenkaan makseta, 37643: nuksiin, jotka olivat perusteena viimeistä ko- ,jos sen 1 momentin mukaan laskettu määrä 37644: rotusta tai alennusta toimeenpantaessa. on pienempi kuin ikansanelä:kelain 28 § : n 5 37645: momentin mukaan maksettavan pienimmän 37646: 2 §. tukiosan määrä. 37647: Elinkustannusten noustua tai laskettua 37648: kansaneläkelain voimaantuloa välittömästi 3 §. 37649: edeltäneen vuosineljänneksen aikana vallin- Valtioneuvoston on kansaneläik:ela:itoksen 37650: naisiin elinkustannuksiin verrattuina on kan- ehdotuksesta vahvistettava ne perusteet, joita 37651: saneläJl\:elain mukaista eläkettä myönnettäessä on noudatettava toimeenpantaessa tässä laissa 37652: ja sen määrää tarikistettaessa meneteltäNä säädettyä korotusta ja alennusta. 37653: siten, että eläkkeeseen oikeutetun vuosituloa 37654: 37655: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1955. 37656: 37657: Nils Meinander. 0. A. Öhman. 37658: Albin Wickman. Grels Teir. 37659: K. Nordfors. Arthur Larson. 37660: John Forsberg. Ralf Törngren. 37661: John Österholm. Verner Korsbäck. 37662: Lakialoite, jonka puhemies on kieltäytynyt lähettämästä 37663: valiokuntaan. 37664: 37665: 37666: 37667: 37668: 112 E 41/56 37669: j 37670: j 37671: j 37672: j 37673: j 37674: j 37675: j 37676: j 37677: j 37678: j 37679: j 37680: 1719 37681: 37682: Lak.al. N: o 92. 37683: 37684: 37685: Sävelä ym..: Ehdotus laiksi eräiden vuokra-a-lueiden lunasta- 37686: misesta. 37687: 37688: 37689: E d u s k u n n a 11 e. 37690: 37691: Hallitus on antanut vuoden 1955 valtio- ovat rinnastettavissa maalaiskuntien vastaa- 37692: päiville esityksen n: o 56 laiksi eräiden viin tiloihin. Useat maamme kaupungit 37693: vuokra-alueiden lunastamisesta maalaiskun- omistavat tuhansia hehtaareita tällaisia 37694: nissa sekä laiksi siitä, mitä Jakotoimituksissa alueita, joilla on satoja vuokratiloja. Esi- 37695: taajahkoa asutusta varten maaseudulla on merkkeinä mainittakoon Kajaanin, Lahden 37696: -AUomioon otettava, annetun lain muuttami- ja ennen kaikkea Porin kaupungit. Mm. vii- 37697: sesta. Mainittu esitys ei kuitenkaan vastaa meksi mainitun kaupungin alueella on noin 37698: joka kohdassa niitä toiveita, joita maata- 200 vuokraviljelijää, jotka eivät voi ryhtyä 37699: omistamaton ja suurilukuinen pienviljelijä- voimaperäiseen maanviljelykseen eikä uusien 37700: väestö siltä odottaa. Jo annetun esityksen rakennuksien rakentamiseen, kun on jäätävä 37701: nimestä käy ilmi nimittäin, että valtion har- odottamaan tilan itsenäistymistä. Vain muu- 37702: joittama asutustoiminta ja vuokra-alueiden tamien kilometrien päässä samanlaisissa olo- 37703: lunastoonislainsäädäntö koskee vain varsi- suhteissa eläneiden, mutta naapurina olevan 37704: naista maaseutua. Kaupunki- ja kauppaJa- maalaiskunnan alueella, vuokratilojen hal- 37705: kuntien laajat alueet, joilla on satoja vuokra- tijat sitävastoin voivat lunastaa vuokra- 37706: alueita, on jätetty annetussa lakiehdotuksessa alueensa sekä tuntea taloudellisen asemansa 37707: huomiota vaille. Esityksen perusteluissa on turvatummaksi. Tällainen kaupunki- ja 37708: vain lyhyesti todettu, ettei lunastamisen jär- kauppalakuntain asemakaavan ulkopuolisilla 37709: jestelyä voida kaupungeissa ja kauppaJoissa viljelysalueilla oleviin vuokramiehiin suun- 37710: sisällyttää mainittuun esitykseen asemakaa- tautuva kohtuuttomuus ja asian viivyttely 37711: vallisten järjestelyjen, maan arvon nousun ja olisi jo tässä vaiheessa korjattava. Itse 37712: muiden sellaisten seikkojen johdosta, ja lu- asemakaavoitetulla alueella olevien vuokra- 37713: vattu myöhemmin korjata asia tässä suh- alueiden lunastaminen suurempaa valmiste- 37714: teessa. lua vaativana järjestettäköön myöhemmin. 37715: Tätä hallituksen esityksessä olevaa epäkoh- Edellä esitettyyn viitaten ja nojautuen 37716: taa voitaisiin mielestämme kuitenkin ainakin valtiopäiväjärjestyksen 32 § : ään ehdotamme 37717: osittain korjata jo tämän lakiehdotuksen kunnioittaen, 37718: puitteissa. Lakiehdotus olisi nimittäin ulo- 37719: tettava koskemaan kaupunki- ja kauppala- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 37720: kuntain asemakaavantakaisilla laajoilla vilje- vctn lakiehdotuksen: 37721: lysalueilla olevia maanvuokratiloja, jotka 37722: 37723: Laki 37724: eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta. 37725: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä määrä- 37726: tyllä tavalla, säädetään: 37727: 1 luku. taa maalaiskunnassa tahi kauppala- tai kau- 37728: Lu1WStamisen yleiset edellytykset. punkikunnan asemakaavoitetun alueen ulko- 37729: puolella olevilla viljelysmailla vu6kraoikeuden 37730: Vuokramiehellä on oikeus, sen mukaan nojalla hallitsemansa asuinrakennuksella va- 37731: kuin tässä laissa säädetään, omakseen lunas- rustettu alue, joka on tarkoitettu maatila- 37732: 1720 Vuokra-alueiden lunastaminen. 37733: 37734: 37735: talouden tai kalastuksen harjoittamiseen (2--4 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 37736: taikka pääasiallisesti asuntoalueeksi. Samoin 37737: on vuokramiehellä hmastusoikeus, milloin 2-90 §. 37738: hänestä riippumattomien syiden on katsot- (Kuten hallituksen esityksessä huomioon ot- 37739: tava estäneen rakennettavaksi tarkoitetun taen 1 § ::n muutoksesta aiheutuneet mahdol- 37740: vuokra-alueen rakentamisen. liset muutokset.) 37741: 37742: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1955. 37743: 37744: 37745: Arvo Sävelä.. Mikko Bult. Väinö Tikkaoja. 37746: Matti Lepistö. Einari· Jaakkola. Pertti Rapio. 37747: Eino E. Heikura. 37748: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT 37749: 37750: 37751: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET 37752: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ 37753: 37754: 37755: 37756: 37757: E 41/56 37758: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET 37759: (Hakusanat viittaavat liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.) 37760: 37761: 37762: RAHA-ASIA-ALOITTEET. 37763: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt. 37764: 37765: (N:o 1-58 Liitteiden A-osassa.) - n:o 68, Pasasen ym.: Määrärahan osoittami· 37766: sesta ylimääräisen nuoremman opettajan toimen 37767: - n:o 59, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoitta· perustamiseksi valtion poliisikouluun. Liitteet 37768: mi:sesta valtakunnansuunnittelutoimiston perusta· IV,199. s. 857. - Ks. Poliisi. 37769: miseksi valtioneuvoston kanslian yhteyteen. Liit· 37770: teet IV,190. s. 841. - Ks. Valtakunnansuunnit· - n:o 69, Lindblomin ym.: Määrärahan osoit- 37771: telutoimisto. tamisesta oikeusistuimen virantoimituksesta aiheu· 37772: tuneesta syytteestä vapauttaman poliisimiehen 37773: - n: o 60, S a 1 m i s e n y m.: Määrärahan osoitta· oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen. Liitteet 37774: misesta elimen perustamiseksi ulkomaisen tiedo· IV,200. s. 858. - Ks. Oikeudenkäynti. 37775: tustoiminnan tehostamista varten. - Liitteet 37776: IV,191. s. 844. - Ks. Tiedotustoiminta. - n: o 70, Koiviston y m.: Määrärahan osoitta· 37777: misesta lentokoneen päällikön viran perustami- 37778: - n: o 61, K u u s i s e n y m.: Määrärahan osoitta· seksi Pohjois-Suomeen hankittavaa sairas· ja huol- 37779: misesta markkinatutkimuksen kehittämiseksi Neu· tokuljetuslentokonetta varten. Liitteet IV,201. s. 37780: vostoliiton, kansandemokratian maiden ja Kiinan 860. - Ks. Lentoliikenne. 37781: tasavallan suhteen Suomen viennin ja tuonnin - n:o 71, :r. Wirtasen ym.: Määrärahan osoit- 37782: osalta sekä Suomen tuotteiden tunnetuksi tekemi· tamisesta läänin· ja yleisten sairaalain saarnaa- 37783: seksi sanotuissa maissa. Liitteet IV,192. s. 845. - jien palkkaukseen. Liitteet IV,202. s. 861. - Ks. 37784: Ks. Markkinatutkimus. Sairaalat. 37785: - n:o 62, Hetemäen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 72, E. Leikolan: Määrärahan osoittami- 37786: misesta Helsingin hovioikeuden ylimääräisen 5. sesta alilääkärin ylimääräisen toimen perustami- 37787: jaoston vakinaistamiseksi. Liitteet IV,193. s. 847. seksi Keski-Suomen keskussairaalan silmätautien 37788: - Ks. Hovioikeudet. osastolle. Liitteet IV,203. s. 862. - Ks. Sairaa· 37789: lat. 37790: - n:o 63, Öhmanin ym.: Määrärahan osoitta· 37791: misesta avustukseksi ruotsinkielisen lakikirjan jul- - n:o 73, :r. Wirtasen ym.: Määrärahan osoit- 37792: kisoikeudellisen osan julkaisemista varten. Liit- tamisesta suomenkielisten sairaanhoitajakurssien 37793: teet IV,194. s. 848 ja 849. - Ks. Lakikirja. järjestämiseksi Vaasan keskussairaalaan. Liitteet 37794: IV,204. s. 863. ...:._ Ks. Sairaanhoitajattaret. 37795: - n: o 64, L a r s o n i n y m.: Määrärahan osoitta· 37796: misesta ·lääninkamreerinviran perustamiseksi Ah · - n:o 74, E. Leikolan: Määrärahan osoittami- 37797: venanmaan maakunnan lääninhallitukseen. Liitteet sesta rehtorin ylimääräisen toimen perustamiseksi 37798: IV,195. s. 850 ja 851. - Ahvenanmaa. Helsingin sairaanhoitajaopistoon. Liitteet IV,205. 37799: s. 864, - Ks. Sairaanhoitajattaret. 37800: - n:o 65, Högströmin ym.: Määrärahan osoit· - n:o 75, Nordströmin ym.: Määrärahan 37801: tamisesta Inkoon piirin nimismiehen toimen säi· osoittamisesta eräiden ylimääräisten toimien pe- 37802: lyttämistä varten. Liitteet IV,196. s. 852 ja 853. rustamiseksi Vaasan keskussairaalaan. Liitteet 37803: - Ks. Nimismiehet. IV,206. s. 865 ja 866. - Ks. Sairaalat. 37804: - n: o 66, P a a s i o n y m.: Määrärahan osoittami· - n: o 76, S a r j a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta· 37805: sesta Turun ja Tampereen poliisikunnan palk· misesta eräiden B-mielisairaanhoitolaitosten perus- 37806: kauksen tarkistamiseksi. Liitteet IV,197. s. 854. tamiskustannuksiin. Liitteet IV,207. s. 867. - 37807: - Ks. Poliisi. Ks. Mielisairaat. 37808: - n:o 67, Pasasen ym.: Määrärahan osoittami· - n:o 77, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami- 37809: sesta valtion poliisikoulun johtajan toimen muut· sesta eräiden B-mielisairaanhoitolaitosten perusta- 37810: tamiseksi peruspalkkaiseksi. Liitteet IV,198. s. miskustannuksiin. Liitteet IV,208. s. 868. - Ks. 37811: 856. - Ks. Poliisi. Mielisairaat. 37812: 4 Raha-asia-aloitteet 1955. 37813: 37814: - n:o 78, J ä m sen i n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 92, Lukkarisen y m.: Määrärahan osoit- 37815: misesta eräiden B-mielisairaaloiden perustamiskus· tamisesta Keski-Suomen sairaanhoitaja-terveyssi- 37816: tannuksiin. Liitteet IV,209. s. 869. - Ks. Mieli- sarkoUlun henkilökunnan paikkaamista varten. 37817: sairaat. Liitteet IV,223. s. 884. - Ks. Sairaanhoitajatta- 37818: - n:o 79, M. Ryömän ym.: Määrärahan osoitta- ret. 37819: misesta valtion osuudeksi eräiden Kokemäenjoen - n: o 93, Muikun y m.: Määrärahan osoittami- 37820: laaksossa tai muualla Länsi- tai Pohjois-Satakun- sesta työhoito-osastojen rakentamiseksi eräiden 37821: nassa sijaitsevien kuntien yhdessä suunnitteleman tuberkUloosikeskusparantolain yhteyteen. Liitteet 37822: B-mielisairaalan perustamiskustannuksista. Liit- IV,224. s. 885. - Ks. Tuberkuloosi. 37823: teet IV1210. s. 870. - Ks. Mielisairaat. 37824: - n:o 94, Suomisen ym.: Määrärahan osoitta- 37825: - n:o 80, Karjalaisen ym.: Määrärahanosoit- misesta. avustuksiksi lastenhoidon opetuslaitoksille 37826: tamisesta Kuntainliitto Salmijärven B-mielisairaa- lastenhoitajien koUlutuskustannuksiin. Liitteet 37827: lan rakennusavustukseksi. Liitteet IV,211. s. 871. IV,225. s. 887. - Ks. Lapset. 37828: - Ks. Mielisairaat. 37829: - n:o 81, Tauriaisen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 95, Teirin ym.: Määrärahan osoittami- 37830: tamisesta avustuksiksi kunnille ja lmmtainliitolle sesta matkalippujen korvaamiseksi röntgen- ja 37831: eräiden B-mielisairaalain rakentamiskustannuksiin. radimnhoitoa. saaville varattomille syöpäpotilaille. 37832: Liitteet IV,212. s. 872. - Ks. Mielisairaat. Liitteet IV,226. s. 889 ja 890. - Ks. Sairaan- 37833: hoito. 37834: - n:o 82, Nederström-Lundenin ym.: 37835: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai- - n:o 96, Stenbergin ym.: Määrärahan osoit- 37836: noiksi kunnille vajaamielishoitolaitosten perusta- tamisesta maksuttoman insuliinihoidon järjestämi- 37837: mista varten. Liitteet IV,213. s. 873. - Ks. Va- seksi vähävaraisilla sokeritautisille. Liitteet IV,227. 37838: jaamieliset. s. 891. - Ks. Sairaanhoito. 37839: - n:o 83, E. Nurmisen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 97, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoittami- 37840: tamisesta avustukseksi ja lainaksi Kaatumatau- sesta eräiden toimien perustamiseksi sisäasiain- 37841: tisten Hoitoyhdistys r. y:lle Kortejoen miesparan- ministeriöön väestönsuojelutehtäviä varten. Liit- 37842: tolan laajennus- ja peruskorjaustöitä varten. Liit- teet IV,228. s. 892. - Ks. Väestönsuojelu. 37843: teet IV,214. s. 874. - Ks. Kaatumatautiset. 37844: - n: o 981 ö h m a n i n y m.: Määrärahan osoitta- 37845: - n: o 84, R y h d ä n: Määrärahan osoittamisesta misesta väestönsuojelun koulutus- ja tarkastustoi- 37846: kunnansairaalakai muutetun Taivalkosken aluesai- mintaa varten. Liitteet IV,229. s. 893 ja 894. - 37847: raalan laajennus· ja peruskorjaustöihin. Liitteet Ks. Väestönsuojelu. 37848: IV1215. s. 876. - Ks. Sairaalat. 37849: - n:o 85, Väänäsen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 99, Tenhiälän ym.: Määrärahan osoitta- 37850: misesta Savon Lastenlinnan ylläpitokustannuksiin. misesta uusien ylitarkastajan virkojen perustami- 37851: Liitteet IV,216. s. 877. - Ks. Lastenlinnat. seksi valtiontalouden tarkastusvirastoon. Liitteet 37852: IV,230. s. 895. - Ks. Valtiontalous. 37853: - n:o 86, Ho11ian ym.: Määrärahan osoittami- 37854: sesta avustukseksi Porin diakonisaalaitoksen sai- - n:o 100, Kytän ym.: Määrärahan osoittami- 37855: raalaa varten. Liitteet IV,217. s. 878. - Ks. sesta liikennetilastotoimiston perustamiseksi tilas- 37856: Sairaalat. tolliseen päätoimistoon. Liitteet IV,231. s. 896.- 37857: Ks. Tilastollinen päätoimisto. 37858: - n:o 87, Koiviston ym.: Määrärahan osoitta- 37859: misesta avustukseksi syöpäsairaalan rakentamiseksi - n: o 101, H i 1 t u s e n y m.: Määrärahan osoitta- 37860: Oulun diakonisaalaitoksen yhteyteen. Liitteet misesta ylimääräisten toimien perustamiseksi val- 37861: IV,218. s. 879. - Ks. Sairaalat. tionverolautakuntiin. Liitteet IV,232. s. 897. - 37862: - n:o 88, Tuulen ym.: Määrärahan osoittami- Ks. Verolautakunnat. 37863: sesta arustuksiksi kuntain ja kuntainliittojen sa.i- - n:o 102, Tenhiälän ym.: Määrärahan osoit- 37864: raalain käyttötalousmenoihin. Liitteet IV,219. s. tamisesta puolustuslaitoksen teknillisen alan vir- 37865: 880. - Ks. Sairaalat. kojen ja toimien lisäämiseksi. Liitteet IV,233. 37866: - n:o 89, Rytingin ym.: Määrärahan osoitta- s. 899. - Ks. Puolustuslaitos. 37867: misesta avustukseksi Pudasjärven kunnalle toisen - n: o 103, Te n h i ä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit- 37868: kunnanlääkärin virka-asunnon ja vastaanottohuo- tamisesta eräiden virkojen ja toimien perustami- 37869: neiston rakentamista. varten. Liitteet IV,220. s. seksi puolustuslaitoksen sähköteknilliseen koUluun. 37870: 881. - Ks. Lääkärit. Liitteet IV,234. s. 900. - Ks. Puolustuslaitos. 37871: - n:o 90, Tauriaisen: Määrärahan osoittami- 37872: sesta Suomussalmen kunnansairaalan henkilökun- - n:o 104, Raipalan ym.: Määrärahan osoitta- 37873: nan asuinrakennuksen rakentamista varten. Liit- misesta aluevalvojien palkkioita varten. Liitteet 37874: teet IV,221. s. 882. - Ks. Sairaalat. IV,235. s. 901. - Ks. Puol'llStuslaitos. 37875: - n:o 91, Koiviston ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 105, R. Virtasen y m.: Määrärahan osoit- 37876: misesta Enontekiön kunnanlääkärin virka-asunnon tamisesta kotiuttamisrahan maksamiseksi asevel- 37877: rakennustöiden lopplNln saattamiseen. Liitteet vollisuutensa suorittaneille. Liitteet IV,236. s. 902. 37878: IV,222. s. 883. - Ks. Lääkärit. - Ks. Puolustuslaitos. 37879: Raha-asia-aloitteet 1955. 5 37880: 37881: - n: o 106, V. Virtasen y m.: Määrärahan oooit· - n:o 120, J. Wirtasen ym.: Määrärahan osoit- 37882: tamisesta asevelvollisten ja kadettien päiväraho- tamisesta kotimaisen kirjallisuuden apulaisen vi- 37883: jen korottamista varten. Liitteet IV,237. s. 903. ran ja assistentin toimen perustamiseksi Helsin- 37884: - Ks. Puolustuslaitos. gin yliopistoon. Liitteet IV,251. s. 918. - Ks. 37885: Yliopisto. 37886: - n:o 107, Åsvikin ym.: Määrärahan osoitta- 37887: misesta asevelvollisten päivärahan korottamiseen. - n: o 121, Haka 1a n y m.: M"åärärahan osoitta- 37888: Liitteet IV,238. s. 904. - Ks. Puolustuslaitos. misesta kasvatus- ja opetusopin apulaisen viran 37889: perustamiseksi Helsingin yliopistoon. Liitteet 37890: - n:o 108, Te n h i ä 1ä n y m.: Määrärahan osoit- IV,252. s. 919. - Ks. Yliopisto. 37891: tamisesta Parolan varikkoalueelle johtavan soti- 37892: lasraiteen kunnostamiseksi. Liitteet IV,239. s. 905. - n: o 122, J ä r v e n: Määrärahan osoittamisesta 37893: - Ks. Puolustuslaitos. kouluhallituksen rakennustoimiston päällikkönä 37894: toimivan kouluneuvoksen viran perustamista var- 37895: - n:o 109, österholmin ym.: Määrärahan ten. Liitteet IV,253. s. 920. - Ks. Kouluhallitus. 37896: osoittamisesta uuden sairaalan rakentamiseksi 37897: Dragsvikin varuskuntaan. Liitteet IV,240. s. 906 - n: o 122 a, M a 1 k a mä e n y m.: Määrärahan 37898: ja 907. - Ks. Puolustuslaitos. osoittamisesta kouluhallituksen kuuden tarkasta- 37899: jan viran muuttamiseksi ylitarkastajan viroiksi. 37900: - n:o 110, Kytän ym.: Korotetun määrärahan Liitteet IV,254. s. 921. - Ks. Kouluhallitus. 37901: osoittamisesta puolustuslaitoksen polkupyörien ja - n:o 123, Forsbergin ym.: Määrärahan osoit- 37902: hiihtovälineiden kunnossapitoon ja uusintaan. Liit- tamisesta osastooihteerinvirkojen perustamiseksi 37903: teet IV,241. s. 908. - Ks. Puolustuslaitos. kouluhallitukseen. Liitteet IV,255. s. 922 ja 923. 37904: - n:o 111, Saariahon ym.: Määrärahan osoit- - Ks. Kouluhallitus. 37905: tamisesta verryttelypukujen ja urheilujalkineiden - n: o 124, 1 n n a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- 37906: hankkimiseksi varusmiehille. Liitteet IV,242. s. misesta oppikoulujen opettajien ulkomaisia opin- 37907: 909. - Ks. Puolustuslaitos. tomatkoja varten. Liitteet IV,256. s. 924. - Ks. 37908: Oppikoulut. 37909: - n: o 112, A n t i 1 a n y m.: Korotetun määrärahan 37910: osoittamisesta puolustuslaitoksen hevosten uusin- - n: o 125, K a r v i k o n y m.: Määrärahan osoitta- 37911: taan. Liitteet IV,243. s. 910. - Ks. Puolustus- misesta auskultointia varten Turun oppikouluissa. 37912: laitos. Liitteet IV,257. s. 925. __; Ks. Oppikoulut. 37913: - n: o 113, H o n k a 1 a n y m.: Korotetun määrä- - n: o 126, T u u 1 e n y m.: Määrärahan osoittami- 37914: rahan osoittamisesta apurahoiksi ulkomailla opis- sesta avustuksiksi yksityisoppikoulujen uudisra- 37915: keleville puolustuslaitoksen viran ja toimen haiti- kennuksia varten. Liitteet IV,258. s. 926. - Ks. 37916: joille. Liitteet IV,244. s. 911. - Ks. Puolustus- Oppikoulut. 37917: laitos. - n:o 127, Jämsenin ym.: Määrärahan osoitta- 37918: - n:o 114, Saariahon y m.: Korotetun määrä- misesta Haapamäen yhteiskoulun ottamiseksi val- 37919: rahan osoittamisesta opetusvälineiden uusimiseen tion haltuun. Liitteet IV,259. s. 927. - Ks. 37920: puolustusvoimissa. Liitteet IV,245. s. 912. - Ks. Oppikoulut. 37921: Puolustuslaitos. 37922: - n: o 128, P a 1 o v e d e n y m. : Määrärahan osoit- 37923: - n:o 115, Saariahon ym.: Korotetun määrä- tamisesta Haapamäen yhteiskoulun ottamiseksi 37924: rahan osoittamisesta urheiluvälinehankintoihin ja valtion haltuun. Liitteet IV,260. s. 928. - Ks. 37925: kilpailutoiminnan edistämiseen puolustusvoimissa. Oppikoulut. 37926: Liitteet IV,246. s. 913. - Ks. Puolustuslaitos. 37927: - n:o 129, Tiitun ym.: Määrärahan osoittami- 37928: - n:o 116, Honkalan ym.: Korotetun määrä- sesta Isonkyrön keskikoulun laajentamiseksi yli- 37929: rahan osoittamisesta sanomalehtien hankintaan opistoon johtavaksi oppikouluksi. Liitteet IV,261. 37930: varusmiehiä varten. Liitteet IV,247. s. 914. - s. 929. - Ks. Oppikoulut. 37931: Ks. Puolustuslaitos. - n:o 130, Salmela-Järvisen ym.: Määrä- 37932: - n:o 117, Te n h i ä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi Ke- 37933: tamisesta kasarmi-, esikunta- ja varastorakennus- ravan yhteiskoulun lisärakennusta varten. Liitteet 37934: ten korjauksiin Hennalan varuskunnan alueella. IV,262. s. 930. - Ks. Oppikoulut. 37935: Liitteet IV,248. s. 915. - Ks. Puolustuslaitos. - n: o 131, He 1 teen y m.: Määrärahan osoittami- 37936: ·- n:o 118, Ra i p a 1 a n y m.: Korotetun määrä- sesta Lohjan yhteiskoulun ottamiseksi valtion hal- 37937: rahan osoittamisesta keskusradiolaitteiden ja ir- tuun. Liitteet IV,263. s. 931. - Ks. Oppikoulut. 37938: rallisten radiovastaanottimien hankkimiseksi ka- - n: o 132, R o s n e lli n y m.: Määrärahan osoitta- 37939: sarmeihin. Liitteet IV,249. s. 916. - Kt!. Puo- misesta Punkalaitumen yhteiskoulun ottamiseksi 37940: lustuslaitos. valtion halbuun. Liitteet IV,264. s. 932. ~ Ks. 37941: - n:o 119, Paasivuoren ym.: Määrärahan Oppikoulut. 37942: osoittamisesta Helsingin yliopiston kolmen ham- - n: o 133, M a 1 k a m ä e n y !Jl. : Määrärahan osoit- 37943: maslääketieteiden opettajan viran muuttamiseksi tamisesta käsityön ja kotitalouden opettajain vir- 37944: varsinaisen professorin viroiksi. Liitteet IV,250. kojen perustamiseksi Turun tyttölyseoon. Liitteet 37945: s. 917. Ks. Yliopisto. IV,265. s. 933. - Ks. Oppikoulut. 37946: 6 Raha-asia-aloitteet 1955. 37947: 37948: - n: o 134, B r a n d e r - W a 11 i n i n y m.: Määrä- - n:o 148, Lindblomin ym.: Määrärahanosoit- 37949: rahan osoittamisesta kirkollisten alkukoulujen tamisesta avustukseksi Pohjola-opiston rakentami- 37950: opettajien eläkkeiden korottamista varten. Liit- seen. Liitteet IV,280. s. 949. - Ks. Kansan- 37951: teet IV,266. s. 934. - Ks. Eläkkeet. opistot. 37952: - n: o 135, 1I e t e m ä en y m.: Määrärahan osoit- - n:o 149, H. M i et t u sen: Korotetun määrära- 37953: tamisesta Jyväskylän kasvatnsopillisen korkeakou- han osoittamisesta opintokerhotoiminnan tukemista 37954: lun opettajavoimien lisäämiseksi oppikoulunopet- varten. Liitteet IV,281. s. 950. - Ks. Opinto- 37955: tajien valmistamista varten. Liitteet IV,267. s. kerhotoiminta. 37956: 935. - Ks. Yliopisto. - n: o 150, H. M i e t t u s en: Korotetun määrära- 37957: han osoittamisesta apurahojen myöntämiseksi va- 37958: n: o 136, J ä r v e n y m.: Määrärahan osoittami- 37959: paan kansansivistystyön kansainvälisille kursseille 37960: sesta kuuden harjoituskoulunopettajan viran pe- 37961: rustamista varten Heinolan seminaariin. Liitteet osallistuville. Liitteet IV,282. s. 951. - Ks. Kan- 37962: IV,268. s. 936. - Ks. Seminaarit. sansivistys. 37963: - n: o 151, H. M i e t t u s e n: Korotetun määrära- 37964: - n:o 137, Järven ym.: Määrärahan osoittami- han osoittamisesta kansantajuisten tieteellisten 37965: sesta asuntolahoitajakurssin järjestämistä varten luentojen avustamiseksi. Liitteet IV,283. s. 952. 37966: Kemijärven seminaariin. Liitteet IV,269. s. 937. - Ks. Kansansivistys. 37967: Ks. Seminaarit. 37968: - n:o 152, H. Miettusen: Korotetun määrära- 37969: - n:o 138, Tauriaisen ym.: Määrärahan osoit- han osoittamisesta valtakunnan syrjäseutujen si- 37970: tamisesta kunnallisen keskikoulun perustamiseksi vistystyön ohjausta ja ylimääräistä avustusta var- 37971: Vaalan kuntaan. Liitteet IV,270. s. 938. - Ks. ten. Liitteet IV,284. s. 953. - Ks. Kansansivis- 37972: Oppikoulut. tys. 37973: - n:o 139, Tiekso-Isakssonin ym.: Määrä- - n:o 153, H. Miettusen: Korotetun määrära- 37974: . rahan osoittamisesta kansakouluihin kuuluvan kes- han osoittamisesta siirtokirdastojen lisäämiseksi ja 37975: kikoulun ylläpitämiseksi Kolarin kunnassa. Liit- uudistamiseksi metsä- ja uittotyömailla. Liitteet 37976: teet IV,271. s. 939. - Ks. Oppikoulut. IV,285. s. 954. - Ks. Kirjastot. 37977: - n:o 140, Koivusen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 154, Wiekmanin ym.: Määrärahan osoit- 37978: misesta kymmenen uuden kansakouluihin kuuluvan tamisesta rakennusavustukseksi ja -lainaksi Etelä- 37979: kokeilukeskikoulun perustamiseksi. Liitteet IV,272. Suomen evankeliselle kansanopistolle. Liitteet 37980: s. 940. - Ks. Oppikoulut. IV,286. s. 955 ja 956. - Ks. Kansanopistot. 37981: - n: o 141, H a k a 1 a n: Määrärahan osoittamisesta 37982: kahden kansakouluntarkastajan eläkkeen korotta- - n:o 155, Te i r i n ym.: Määrärahan osoittami- 37983: mista varten; Liitteet IV,273. s. 941. - Ks. sesta rakennusavustukseksi Kruunupyyn kansan- 37984: Eläkkeet. opistolle. Liitteet IV,287. s. 957 ja 958. - Ks. 37985: Kansanopistot. 37986: - n:o 142, Forsbergin ym.: Korotetun mää- 37987: rärahan osoittamisesta toiskielisissä kunnissa si- - n: o 156, W i e k m a n i n y m.: Määrärahan osoit- 37988: jaitsevien yksityisten kansakoulujen avustamiseen. tamisesta rakennusavustukseksi Vöyrin kansan- 37989: Liitteet IV,274. s. 942 ja 943. - Ks. Kansa- opistolle. Liitteet IV,288. s. 959 ja 960. - Ks. 37990: koulut. Kansanopistot. 37991: - n:o 143, E. Nurmisen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 157, Tienarin ym.: Määrärahan osoitta- 37992: tamisesta keittiö- ym. opetustilojen hankkimi- misesta työtarvikkeiden hankkimiseksi parantola- 37993: seksi Helsingin kotitalousopettajaopistolle. Liit- opiston kurssitoimintaan osallistuville varattomille 37994: teet IV,275. s. 944. - Ks. Kotitalous. tuberkuloosipotilaille. Liitteet IV,289. s. 961. - 37995: Ks. Tuberkuloosi. 37996: - n:o 144, E. Nurmisen ym.: Määrärahanosoit- 37997: tamisesta ylimääräisen opettajanvalmistuskurssin - n: o 158, K o i v i s t o n y m.: Määrärahan osoit- 37998: järjestämiseksi Helsingin kotitalousopettwjaopis- tamisesta Oulun maakunta-arkiston yhden kanslia- 37999: tossa. Liitteet IV,276. s. 945. - Ks. Kotitalous. apulaisen toimen muuttamiseksi amanuenssin vi- 38000: raksi. Liitteet IV,290. s. 963. - Ks. Maakunta- 38001: - n: o 145, M o h e lli n y m.: Määrärahan osoitta- arkistot. 38002: misesta tutkimuksen toimittamiseksi huonokuulois- 38003: ten lasten opetuksen järjestämisestä. Liitteet - n:o 159, A 1 a n g on y m.: Määrärahan osoitta- 38004: IV,277. s. 946. - Ks. Aistivialliset. misesta Tampereen kesäyliopistolle. Liitteet IV,291. 38005: s. 964. - Ks. Yliopisto. 38006: -- n: o 146, H. M i et t u s e n: Korotetun maarara- 38007: han osoittamisesta avustuksiksi erinäisille sivistys- - n:o 160, Heijakaen ym.: Määrärahan osoit- 38008: järjestöille. Liitteet IV,278. s. 947. - Ks. Kan- tamiseksi kesäyliopisto-opetuksen järjestämiseksi 38009: sansivistys. · Kuopiossa vuonna 1956. Liitteet IV,292. s. 965. 38010: - Ks. Yliopisto. 38011: - n:o 147, Hallbergin ym.: Määrärahan osoit- 38012: tamisesta avustukseksi karjalaisen kulttuurin edis- - n:o 161, österholmin ym.: Korotetun mää- 38013: tämissäätiölle Karjalan talon rakennusmenojen rärahan osoittamisesta avustukseksi Åbo Akade- 38014: · peittämiseen. Liitteet IV,279. s. 948. - Ks. Kar- mille. Liitteet IV,293. s. 966 ja 967. - Ks. 38015: jalan talo. Yliopisto. 38016: Raha-asia-aloitteet 1955. 7 38017: 38018: - n: o 162, Tie k so-I s a k s s on i n y m.: 1\I"åärä- - n:o 177, Murron ym.: Määrärahan osoittami- 38019: rnhan osoittamisesta nuorisotyön keskusjärjestöjen sesta Yrjö Mäkelinin muistomerkin pystyttämi- 38020: toiminnan avustamiseksi. Liitteet IV,294. s. 968. seksi Oulun kaupunkiin. Liitteet IV,309. s. 986. 38021: - Ks. Nuoriso. - Ks. Muistomerkit. 38022: - n: o 163, J ä r v en y m.: Korotetun määrärahan - n: o 178, S t e n b e r g i n y m.: Määrärahan osoit· 38023: osoittamisesta nuorisokasvatustyön tukemiseen. tamisesta syrjäisten kuntien kansakoululasten kou- 38024: Liitteet IV,295. s. 969. - Ks. Nuoriso. lulaismatkojen avustamiseen. Liitteet IV,310. s. 38025: 987. - Ks. Kansakoulut. 38026: - n: o 1641 K n. j a 1a n y. m.: Korotetun määrära- 38027: han osoittamisesta näyttämötaiteen ja näyttämö- - n:o 179, Ahosen ym.: 1\I"åärärahan osoittami· 38028: taiteellisten harrastusten tukemiseen. Liitteet sesta !ainoiksi juhla- ja kokoushuoneistoja yllä- 38029: IV,296. s. 971. - Ks. Näyttämötaide. pitäville yhdistyksille ja järjestöille. Liitteet 38030: IV,311. s. 988. - Ks. Yhdistykset. 38031: - n:o 1651 H. M i et t u sen: Määrärahan osoitta- 38032: misesta kotimaisen elokuvan tukemiseksi. Liitteet - n:o180, Lindqvistin ym.: Määrärahanosoit- 38033: IV,297. s. 972. - Ks. Elokuvat. tamisesta vuonna 1918 punaisten puolella hen- 38034: kensä menettäneiden hautojen kunnostamiseen. 38035: - n:o 1661 H. Miettusen: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,312. s. 990. - Ks. Punakaartilaiset. 38036: misesta elokuvatuotannon alalla tapahtuvan tai- 38037: teellisen ammattikoulutuksen järjestämiseksi. Liit- - n: o 181, T e i r i n y m.: Korotetun määrärahan 38038: teet IV,298. s. 974. - Ks. Elokuvat. osoittamisesta yhteispohjoismaisten opistojen avus- 38039: tamiseen. Liitteet IV,313. s. 991 ja 992. - Ks. 38040: - n: o 167, L a h t e 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- Kansanopistot. 38041: misesta kokonaissuunnitelman laatimiseksi yliopis- 38042: tojen ja muiden korkeakoulujen sijoittamisesta. - n: o 182, M o h e 11 i n y m.: Määrärahan osoitta- 38043: Liitteet IV,299. s. 975. - Ks. Yliopisto. misesta Hämeen vanhassa linnassa sijaitsevan 38044: Sibelius-arkiston huoneistotilojen ja kaluston kun· 38045: - n: o 1681 Le i n o s e n y m.: Määrärahan osoitta- nostamiseen ja hankkimiseen. Liitteet IV,314. s. 38046: misesta Oulun väliaikaisen opettajakorkeakoulun 993. - Ks. Arkistot. 38047: vakinaistamiseksi. Liitteet IV,300. s. 976. - Ks. 38048: Opettajakorkeakoulu. - n:o 183, F o r s b e r gin ym.: Määrärahan osoit- 38049: tamisesta Suomen Kansanopistoyhdistykselle poh- 38050: - n:o 169, Suomisen ym.: Määrärahan osoitta- joismaista kansanopistokokousta varten. Liitteet 38051: misesta Yhteiskunnallisen korkeakoulun toimitalon 38052: IV,315. s. 994. - Ks. Kansanopistot. 38053: laajentamiseksi. Liitteet IV,301. s. 977. - Ks. 38054: Yhteiskunnallinen korkeakoulu. - n: o 184, R o s n e II i n y m.: Korotetun määrä- 38055: - n: o 1701 S a a r en y m.: Määrärahan osoittami- rahan osoittamisesta opintokerhotoiminnan tuke- 38056: sesta Kansalaisjärjestöjen YK-liiton toiminnan tu- miseen. Liitteet IV,316. s. 995. - Ks. Opinto- 38057: kemiseksi. Liitteet IV,302. s. 978. - Ks. Kansa- kerhotoiminta. 38058: laisjärjestöjen YK-liitto. - n:o 185, M. Mattilan ym.: Määrärahan osoit- 38059: - n:o 171, Honkalan ym.: Korotetun määrä- tamisesta maitten mittausten ja Iuokitusten tar- 38060: rahan osoittamisesta avustukseksi Suomi-Seuralle kistamiseen. Liitteet IV,317. s. 996. - Maan- 38061: ulkos\lomalaistoimintaa varten. Liitteet IV,303. s. mittaus. 38062: 979. - Ks. Suomi-Seura. - n: o 186, K ä h ö s e n y m.: Määrärahan osoitta- 38063: - n:o 172, Tenhiälän ym.: Määrärahan osoit- misesta maataloushallituksen puutarhaosaston pe- 38064: tamisesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kan- rustamisesta aiheutuviin palkkauksiin. Liitteet 38065: sanrunousarkiston käsikirjoituskokoelmien mikro- IV,318. s. 997. - Ks. Maataloushallitus. 38066: filmaamiseen. Liitteet IV,304. s. 980. - Ks. 38067: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. - n:o 187, Halisen ym.: Määrärahan osoittami- 38068: sesta puutarhatilaston aikaansaamista varten. Liit- 38069: - n:o 173, H. M i et t u sen: Määrärahan osoitta- teet IV,319. s. 998. - Ks. Puutarhatilasto. 38070: misesta VIII pohjoismaisen kirjastokokouksen jär- 38071: jestelymenoihin. Liitteet IV,305. s. 982. - Ks. - n: o 188, H a u t a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- 38072: Kirjastot. misesta maaseudun nuorison avustamiseksi pääse- 38073: mään maatalouskouluun. Liitteet IV,320. s. 999. 38074: - n:o 174, Rosnellin ym.: Määrärahan osoit- 38075: - Ks. Nuoriso. 38076: tamisesta opintoiainoiksi ylioppilaille. Liitteet 38077: IV,306. s. 983. - Ks. Opintolainat. - n:o 189, Lukkarisen ym.: Määrärahanosoit- 38078: - n:o 175, Roine en y m.: Määrärahan osoitta- tamisesta Jyväskylän talouskoulun kolmannen ta· 38079: misesta Suomen Rauhanpuolustajat r. y:n työn lousopettajan viran vakinaistamista varten. Liitteet 38080: tukemiseen. Liitteet IV,307. s. 984. - Ks. Rau- IV,321. s. 1000. - Ks. Talouskoulut. 38081: hanpuolustajat. - n: o 190, R ö n k ö n y m.: Korotetun määrärahan 38082: - n:o 176, Rapion ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta rakennusavustuksiksi yksityisluon- 38083: sesta Suomen Työväenliikkeen Historiaseura r. y: lle toisilla maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuus- 38084: torpparimuistomerkin hankkimiseksi. Liitteet oppilaitoksille. Liitteet IV,322. s. 1001. - Ks. 38085: IV,308. s. 985. - Ks. Muistomerkit. Maatalouskoulut. 38086: 8 Raha-asia-aloitteet 1955. 38087: 38088: - n:o 191, V. Simosen ym.: Määrärahan osoit- hankintalain mukaan maata saaneille. Liitteet 38089: tamisesta yksityisluontoisten maatalous-, kotita- IV,336. s. 1018. - Ks. Maanparannus. 38090: lous- ja kotiteollisuusoppilaitosten opettajien sai- 38091: rausajan ja äitiysloman viransijaisten palkkaami- - n:o 205, Kämäräisen ym.: Määrärahan 38092: osoittamisesta palkkioiksi pienviljelijöille maan- 38093: seen. Liitteet IV,323. s. 1002. - Ks. :Maatalous- parannusaineiden ajosta. Liitteet IV,337. s. 1019. 38094: koulut. 38095: - Ks. :Maanparannus. 38096: - n:o 192, Lindhin y m.: :Määrärahan osoitta- 38097: - n: o 206, H a u ta 1 a n y m.: Korotetun määrä- 38098: misesta avustukseksi ja lainaksi koulutalon ra- rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi sa- 38099: kentamiseksi överby skola för landsbygdens yrken 38100: laojituksiin. Liitteet IV,338. s. 1020. - Ks. 38101: nimiselle koululle. Liitteet IV,324. s. 1003 ja Ojitus. 38102: 1004. - Ks. Maatalouskoulut. 38103: - n:o 207, Sinkkosen ym.: Määrärahan osoit- 38104: - n:o 193, Kämäräisen ym.: :Määrärahan tamisesta Parikkalan kunnassa olevan Siikalahden 38105: osoittamisesta kiertävän maamieskoulun perusta- 38106: pengerrystyötä varten. Liitteet IV,339. s. 1021. 38107: miseksi Ylä-Savoon. Liitteet IV,325. s. 1005. - 38108: - Ks. Pengerrystyöt. 38109: Ks. Maamieskoulut. 38110: - n:o 194, Pakkasen ym.: :Määrärahan osoit- - n:o 208, Anti 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- 38111: tamisesta Ahlmanin maamieskoulun yhteyteen pe- misesta suomalaisten hevosten kuninkuusajoissa 38112: rustettavaa maamiesopistoa varten. Liitteet IV,326. jaettavia palkintoja varten. Liitteet IV,340. s. 38113: s. 1006. - Ks. Maamieskoulut. 1022. - Ks. Hevoskilpailut. 38114: - n: o 195, H a 1 i s e n y m.: :Määrärahan osoitta- - n:o 209, Sinkkosen ym.: Määrärahan osoit- 38115: misesta Heinolan kiinteää naiskotiteollisuuskoulua tamisesta avustukseksi Länsi-Karjalan maanvilje- 38116: varten. Liitteet IV,327. s. 1008. - Ks. Kotiteol- lysseuralle kalanviljelyslaitoksen perustamista var- 38117: lisuuskoulut. ten. Liitteet IV,341 ..s. 1023. - Ks. Kalanvilje- 38118: lyslaitokset. 38119: - n:o 196, E. Nurmisen ym.: Määrärahanosoit- 38120: tamisesta kotitalouskeskuksen suorittaman tutki- - n:o 210, Rosenbergin ym.: Määrärahan 38121: mus- ja kokeilutyön tehostamiseen. Liitteet osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi ammatti- 38122: kalastajille kalanpyydysten hankkimiseen. Liit- 38123: IV,328. s. 1009. - Ks. Kotitalous. 38124: teet IV,342. s. 1024 ja 1025. - Ks. Kalastus. 38125: - n: o 197, R ö n k ö n y m.: Korotetun määrärahan 38126: osoittamisesta yksityisluontoisilla maatalous-, koti- - n:o 211, österholmin ym.: Korotetun mää- 38127: talous- ja kotiteollisuusoppilaitoksille kaluston, rärahan osoittamisesta ammattikalastajille kalan- 38128: koneiden ja työvälineiden hankintaan. Liitteet pyydysten hankkimiseksi myönnettävien lainojen 38129: IV,329. s. 1010. - Ks. :Maatalouskoulut. korkoeron suorittamiseen. Liitteet IV,343. s. 1026 38130: ja 1027. - Ks. Kalastus. 38131: - n:o 198, Kähösen ym.: Määrärahan osoitta- 38132: misesta eräiden peruapaikkaisten virkojen perus- - n:o 212, Jaakkolan ym.: Määrärahan osoit- 38133: tamiseksi maatalouden taloudelliseen tutkimuslai- tamisesta kalastajamoottoreissa käytettävän pet- 38134: tokseen. Liitteet IV,330. s. 1011. - Ks. Maa- roolin hinnan alentamista varten. Liitteet IV,344. 38135: talouden tutkimuslaitos. s. 1028. - Ks. Polttoaineet. 38136: - n:o 199, Kähösen ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 213, S o i n i s en y m.: Määrärahan osoitta- 38137: misesta markkinatutkimusosaston perustamiseksi misesta liikkuvan maataloudellisen koetoiminnan 38138: maatalouden taloudelliseen tutkimuslaitokseen. Liit- järjestämiseksi Pohjois-Karjalaan. Liitteet IV,345. 38139: teet IV,331. s. 1013. - Ks. :Maatalouden tutki- s. 1029. - Ks. Koetoiminta. 38140: muslaitos. 38141: - n: o 214, Jussi 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- 38142: - n:o 200, Koivusillan ym.: Määrärahan misesta Lounais-Suomen kasvinvilj.elyskoeaseman 38143: osoittamisesta uusien maanviljelysinsinöörin vir- perustamista varten. Liitteet IV,346. s. 1030. - 38144: kojen perustamiseksi. Liitteet IV,332. s. 1014. - Ks. Kasvinviljelyskoeasemat. 38145: Ks. :Maanviljelysinsinöörit. 38146: - n: o 215, S e p ä n y m.: :Määrärahan osoittami- 38147: - n:o 201, Raipalan ym.: :Määrärahan osoitta- sesta sikatalouskoeaseman perustamiseksi Seinä- 38148: misesta ylimääräisten maanviljelysinsinöörin toi- joelle. Liitteet IV,347. s. 1031. - Ks. Sika- 38149: mien perustamiseksi maanviljelysinsinööripiireihin. talous. 38150: Liitteet IV,333. s. 1015. - Ks. :Maanviljelys- - n:o 216, Rantamaan ym.: Korotetun mää- 38151: insinöörit. rärahan osoittamisesta metsäkerhotyötä varten. 38152: - n:o 202, Kämä r äis en ym.: Määrärahan Liitteet IV,348. s. 1032. - Ks. Metsil.kerhotoi- 38153: osoittamisesta teknillisen lisähenkilökunnan palk- minta. 38154: kaamiseksi Savon maanvi1jelysinsinööripiiriin. Liit- - n:o 217, E. Ryömän ym.: Määrärahanosoitta- 38155: teet IV,334. s. 1016.- Ks. :Maanviljelysinsinöörit. miseeta Porin metsänparannuspiirin perustami- 38156: - n:o 203, Rapion ym.: :Määrärahan osoittami- seksi. Liitteet IV,349. s. 1033. - Ks. Metsän- 38157: sesta kaivinkoneen hankkimiseksi Tampereen parannus. 38158: maanviljelysinsinööripiirille. Liitteet IV,335. s. - n:_o 218, Tainion ym.: Määrärahan osoitta- 38159: 1017. - Ks. :Maanviljelysinsinöörit. misesta tutkimuksen suorittamiseksi Koillis-Lapin 38160: - n:o 204, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- metsävarojen käytön edistämiseksi. Liitt.eet IV,350. 38161: tamisesta avustuksiksi maanparannustöihin maan- s. 1034. - K!l. Metsätalous. 38162: Raha-asia-aloitteet 1955. 9 38163: 38164: - n:o 219, Liedeksen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 234, H a k a 1a n y m.: Määrärahan osoitta- 38165: tamisesta maatalouskoneasemien perustamiseen. misesta Kotiteollisuusjärjestöjen keskusliitolle 38166: Liitteet IV,351. s. 1035. - Ks. Maatalouskone· pohjoismaisten kotiteollisuuskäräjien järjestelyä 38167: asemat. varten. Liitteet IV,366. s. 1054. - Ks. Koti- 38168: teollisuus. 38169: - n: o 220, L i n d h i n y m.: Määrärahan osoitta- 38170: misesta kurssitoiminnan jatkamiseksi Eriksgårdin - n:o 235, Hamaran ym.: Määrärahan osoitta- 38171: koulutilalla. Liitteet IV,352. s. 1036 ja 1037. - misesta käsityökonsulenttien palkkaamiseksi maan- 38172: Ks. Maatalouskoulut. viljelysseuroihin. Liitteet IV,367. s. 1055. - Ks. 38173: Käsityö. 38174: - n: o 221, T a i n i o n y m.: Määrärahan osoitta- 38175: misesta Lapin läänin vähävaraisten talonpoikien - n: o 236, S a u r a n y m.: Korotetun määrärahan 38176: maa- ja karjataloustuotannon kehittämiseksi. Liit- osoittamisesta puutarhanhoidon edistämiseen. Liit- 38177: teet IV,353. s. 1038. - Ks. Maatalous. teet IV,368. s. 1057. - Ks. Puutarhat. 38178: - n:o 237, Koiviston y m.: Korotetun määrä- 38179: - n:o 222, Sepän ym.: Määrärahan osoittami- rahan osoittamisesta Kuusamon ja Sallan kun- 38180: sesta tuhohyönteisten Etelä-Pohjanmaalla aiheut- tien maanhankintalain toimeenpanosta johtuviin 38181: tamien vahinkojen syiden selvittämiseen. Liitteet tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksiin. Liitteet 38182: IV,354. s. 1039. - Ks. Maatalous. IV,369. s. 1059. - Ks. Maanhankinta. 38183: - n: o 223, S e p ä n y m.: Määrärahan osoittami· - n: o 238, I k o s e n y m. : Määrärahan osoittami- 38184: sesta tuhohyönteisten Etelä-Pohjanmaalla aiheut- sesta asutustarkastajain kanslia-apurahan korot- 38185: tamien vahinkojen korvaamiseksi maanviljelijöille. tamista varten. Liitteet IV,370. s. 1060. - Ks. 38186: Liitteet IV,355. s. 1041. - Ks. Maatalous. Asutustarkastajat. 38187: - n: o 224, A n t i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 239, Tie.kso-Isakssonin ym.: Määrä- 38188: misesta maataloudellisen tutkimus- ja tuholaisten rahan osoittamisesta asutustilojen pistoteiden 38189: torjunta-aseman perustamiseksi Laihian pitäjään. kunnostamiseksi. Liitteet IV,371. s. 1061. - Ks. 38190: Liitteet IV,356. s. 1042. - Ks. Maatalous. Asutus. 38191: - n: o 225, K o r s b ä c k i n y m.: Määrärahan - n:o 240, Ryhdän ym.: Korotetun määrärahan 38192: osoittamisesta kahukärpäsen aiheuttamien vahin- osoittamisesta. asutusteiden kuntoonpano- ja kun- 38193: kojen syiden tutkimiseen. Liitteet IV,357. s. 1043 nossapitokustannuksiin. Liitteet IV,372. s. 1062. 38194: ja 1044. - Ks. Maatalous. - Ks. Asutus. 38195: - n:o 241, Ryhdän ym.: Määrärahan osoitta- 38196: - n: o 226, K o i v i s t o n y m. : Korotetun määrä- misesta avustuksiksi tie- ja kuivatustöiden suo- 38197: rahan osoittamisesta maatalouskerhotoimintaa var- 38198: rittamiseen aikaisemman asutuslainsäädännön mu- 38199: ten. Liitteet IV,358. s. 1045. - Ks. Maatalous- kaan muodostetuilla tiloilla. Liitteet IV,373. s. 38200: kerhotoiminta. 1063. - Ks. Asutus. 38201: - n:o 227, Tauriaisen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 242, R a p i o n y m.: Korotetun määrärahan 38202: tamisesta korotetun raivauspalkkion maksamiseksi osoittamisesta avustuksiksi maaseudun asunto- 38203: syrjäisillä seuduilla. Liitteet IV,359. s. 1046. - olojen parantamiseen. Liitteet IV,374. s. 1064.- 38204: Ks. Raivauspalkkiot. Ks. Asunnot. 38205: - n: o 228, H a 1 i s e n y m.: Korotetun määrärahan ---,- n: o 243, E r k k i 1 ä n y m.: Korotetun määrä- 38206: osoittamisesta kivenraivauspalkkioihin. Liitteet rahan osoittamisesta avustuksiksi maaseudun 38207: IV,360. s. 1047. - Ks. Raivauspalkkiot. asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,375. s. 38208: - n: o 229, Niemisen y m.: Määrärahan osoit- 1065. - Ks. Asunnot. 38209: tamisesta koti- ja ulkomaisten väkirehujen hinto- 38210: - n: o 244, K o i v u s e n y m.: Määrärahan osoit- 38211: jen alentamiseen. Liitteet IV,361. s. 1048. - Ks. tamisesta viemäreiden avaamiseksi Äijänuovan 38212: Rehut. asutusalueella Virroilla. Liitteet IV,376. s. 1066. 38213: - n: o 230, S e p i n y m.: Korotetun määrärahan - Ks. Vesijohdot. 38214: osoittamisesta AIV-rehusäiliöiden rakentamiseen - n:o 245, Ryhdän ym.: Määrärahan osoitta- 38215: pientiloilla. Liitteet IV,362. s. 1049. - Ks. Re- misesta Keskusmetsäseura Tapiolle toimistohuo- 38216: hut. neiston hankkimista varten. Liitteet IV,377. s. 38217: - n: o 231, L a h t e 1a n y m.: Korotetun määrära- 1067. - Ks. Keskusmetsäseura Tapio. 38218: han osoittamisesta poronhoidon edistämistä var- - n: o 246, S a a r e n y m.: Määrärahan osoittami- 38219: ten. Liitteet IV,363. s. 1050. - Ks. Poronhoito. sesta metsätyöväenkysymysten erikoistutkijan vi- 38220: - n: o 232, H a k a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- ran perustamiseksi metsäntutkimuslaitokseen. Liit- 38221: misesta kotiteollisuusjärjestöille palkkojen koro- teet IV,378. s. 1068. - Ks. Metsäntutkimus- 38222: tusta varten. Liitteet IV,364. s. 1051. - Ks. laitos. 38223: Kotiteollisuus. - n:o 247, Seppä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit- 38224: - n: o 233, H a k a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- tamisesta geodeettisen laitoksen kahden nuorem- 38225: misesta kotiteollisuusjärjestöille neuvojahenkilös- man valtiongeodeetin viran muuttamiseksi van- 38226: tön lisäämiseksi. Liitteet IV,365. s. 1053. - Ks. hemman valtiongeodeetin viroiksi. Liitteet.IV,379. 38227: Kotiteollisuus. s. 1069. - Ks. Geodcettinen. laitos. 38228: 38229: 38230: 2 E 41/56 38231: 10 Raha-asia-aloitteet 1955. 38232: 38233: - n: o 248, Ra p i on y m.: Korotetun määrärahan - n: o 262, Hauta 1 a n y m.: Määrärahan osoit- 38234: osoittamisesta pienviljelijäin maitotaloustuotan- tamisesta Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennus- 38235: non tukemiseksi. Liitteet IV,380. s. 1070. - piirin perustamista varten. Liitteet IV,394. s. 38236: Ks. Maitotalous. 1088. - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit. 38237: - n:o 249, M. Mattilan ym.: Määrärahan - n :o 263, H ei k uran y m.: Määrärahan osoit- 38238: osoittamisesta pienpuutavaran hankintaa, käyttöä tamisesta Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin 38239: ja markkinointia koskevaa tutkimusta varten. perustamista varten. Liitteet IV,395. s. 1089. - 38240: Liitteet IV,381. s. 1071. - Ks. Puutavara. Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit. 38241: - n:o 250, M. Leskisen ym.: Määrärahan - n:o 264, Koiviston y m.: Määrärahan osoit- 38242: osoittamisesta pienpuuta raaka-aineena käyttä- tamisesta tie- ja vesirakennushallinnon insinöö- 38243: vien puunjalostusteolliS'lluslaitosten perustamista rien ulkomaisia opintomatkoja varten. Liitteet 38244: varten Pohjois-Savoon. Liitteet IV,382. s. 1073. IV,396. s. 1090. - Ks. Tie- ja vesirakennushal- 38245: - Ks. Puunjalostusteollisuus. linto. 38246: -n:o 251, Sauran ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 265, Haapasalon ym.: Korotetun mää- 38247: sesta tutkimusten toimittamiseksi pienpuutavaran rärahan osoittamisesta helpotuksen myöntämiseen 38248: jalostamista ja sen käytön edistämistä teollisuu- kunnille tiealueiden lunastusta varten. Liitteet 38249: dessa silmällä pitäen. Liitteet IV,383. s. 1074. IV,397. s. 1091. - Ks. Maantiet. 38250: - Ks. Puunjalostusteollisuus. - n:o 266, Niskalan ym.: Korotetun määrä- 38251: rahan osoittamisesta helpotuksen myöntämiseksi 38252: - n: o 252, J u s s i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- 38253: kunnille maantiealueiden lunastusta varten. Liit- 38254: misesta ns. ylijäämäkalansaaliin käytön edistämi- teet IV,398. s. 1093. - Ks. Maantiet. 38255: seen. Liitteet IV,384. s. 1076. - Ks. Kalastus. 38256: - n:o 267, Partasen ym.: Korotetun määrära- 38257: - n: o 253, A i t i o n y m.: Määrärahan osoittami- han osoittamisesta helpotuksen myöntämiseksi 38258: ~esta l!B. ylijäämäkalansaaliin käytön edistämi- kunnille maantiealueiden lunastusta varten. Liit- 38259: seen. Liitteet IV,385. s. 1077. - Ks. Kalastus. teet IV,399. s. 1094. - Ks. Maantiet. 38260: - n:o 254, Lahden ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 268, R y t i n g i n y m.: Korotetun määrära- 38261: sesta Työtehoseuralle kotitalouden rationalisoimis- han osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden avusta- 38262: työtä varten. Liitteet IV,386. s. 1078. - Ks. miseksi. Liitteet IV,400. s. 1095. - Ks. Kun- 38263: Kotitalous. nan- ja ky<lätiet. 38264: - n:o 255, M. Mattilan ym.: Määrärahan - n:o 269, Sepin ym.: Määrärahan osoittami- 38265: osoittamisesta Työtehoseuralle maatalouden ra- sesta kunnille ja kyläkunnille kunnan- ja kylä- 38266: kennustutkimuksen suorittamiseksi ja rakenta- teiden kuntoonpanokustannuksiin. Liitteet IV,401. 38267: mista palvelevien tyyppipiirustusten luomista var· s. 1096. - Ks. Kunnan- ja kylätiet. 38268: ten. Liitteet IV,387. s. 1079. - Ks. Rakennus- - n: o 270, Aitio n y m.: Määrärahan osoittami- 38269: toiminta. sestl!- maantielossien hoitajien korvausten korot- 38270: - n: o 256, R a i p a 1 a n y m.: Määrärahan osoit- tamiseen. Liitteet IV,402. s. 1097. - Ks. Lossit. 38271: tamisesta Työtehoseura r.y:lle Rajamäellä sijait- - n:o 271, N. Nurmisen ym.: Määrärahan 38272: sevan koneopetuskeskuksen koulumuotoista kone- osoittamisesta avustuksiksi vientisatamia ylläpitä- 38273: ja työnopetustoimintaa varten. Liitteet IV,388. ville kunnille satamien kehittämistä ja kunnosta- 38274: s, 1080. - Ks. Koneopetus. mista varten. Liitteet IV,403. s. 1098. - Ks. 38275: Satamat. 38276: - n:o 257, La h te 1 a n y m.: Korotetun maara- 38277: rahan osoittamisesta poroaidan rakentamista var- - n: o 272, T e i r i n y m.: Korotetun määrärahan 38278: ten. Liitteet IV,389. s: 1081. - Ks. Poronhoito. osoittamisesta avustuksiksi vientisatamia ylläpitä- 38279: ville kunnille. Liitteet IV,404. s. 1099 ja 1100. 38280: - n:o 258, R o sen b er gin ym.: Määrärahan - Ks. Satamat. 38281: osoittamisesta avustuksiksi vuoden 1954 satova- 38282: hingoista kärsineille Pohjanmaan maanviljeli· - n:o 273, Tainio n y m.: Määrärahan osoitta- 38283: jöille. Liitteet IV,390. s. 1082 ja 1083. - Ks. misesta avustukseksi Kemin kaupungille Ajoksen 38284: Maatalous. syväsataman rakennustyötä varten. Liitteet 38285: IV,405. s. 1101. - Ks. Satamat. 38286: - n:o 259, Sauran ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 274, Lie d e k sen y m.: Määrärahan osoit- 38287: sesta maatalouden katovahinkojen korvaamiseen. tamisesta Praavan sataman kunnostamiseen. Liit- 38288: Liitteet IV,391. s. 1084. - Ks. Maatalous. teet IV,406. s. 1102. - Ks. Satamat. 38289: - n:o 260, Ra p i on y m.: Määrärahan osoittami- - n:o 275, Kleemolan ym.: Määrärahan osoit- 38290: sesta katovahinkojen korvaamiseksi pienviljeli- tamisesta Lohtajan kirkonkylän kalasataman ra· 38291: jöille. Liitteet IV,392. s. 1085. - Ks. Maatalous. kentamiseen. Liitteet IV,407. s. 1103. - Ks. Ka· 38292: lastussatamat. 38293: - n:o 261, Hykkäälän ym.: Määrärahan osoit- 38294: tamisesta henkilökunnan palkkaamiseksi uuden - n: o 276, Hei k u r a n ym.: Määrärahan osoitta- 38295: tielain aiheuttamia valmistelutöitä varten. Liit- misesta Merikarvian satamaan johtavan ns. Hal- 38296: teet IV,393. s. 1086. - Ks. Tie- ja vesirakennus- luskerin väylän syventämiseksi ja ruoppaami· 38297: hallinto. seksi. Liitteet IV,408. s. 1104. - Ks. Satamat. 38298: Raha-asia-aloitteet 1955. 11 38299: - n: o 277, Sävel ä n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 291, Mannilan ym.: Määrärahan osoitta- 38300: misesta Merikarvian satamaan johtavan ns. Hal- misesta kahden työnopettajan viran perustami- 38301: luskerin laivaväylän syventämiseen. Liitteet seksi valtion ammattikoulukodin metalli- ja puu· 38302: IV,409. s. 1105. - Ks. Satamat. työn erikoisoppijaksoille. Liitteet IV,423. s. 1124. 38303: - n: o 278, L a r s o n i n y m.: Määrärahan osoitta- - Ks. Ammattikoulut. 38304: misesta avustukseksi kelirikkoliikenteen ylläpitä- - n: o 292, H y k k ä ä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit· 38305: mistä varten linjalla Turku-saaristo-Maarian· tamisesta taideteollisen oppilaitoksen koneiden ja 38306: hamina. Liitteet IV,410. s. 1106 ja 1107. - Ks. työvälineiden uusimiseen ja täydentämiseen. Liit- 38307: Merenkulku. teet IV,424. s. 1125. - Ks. Taideteollinen oppi- 38308: - n:o 279, Honkalan ym.: Korotetun määrä- laitos. 38309: rahan osoittamisesta ulkomailla tehtävää yleis- - n:o 293, Hetemäen y m.: Määrärahan osoit- 38310: luontoista matkailupropagandaa varten. Liitteet tamisesta kaukokirjoittimen hoitajan toimen pe- 38311: IV,411. s. 1108. - Ks. Matkailu. rustamiseksi merentutkimuslaitokseen. Liitteet 38312: - n:o 280, Honka 1 a n y m.: Määrärahan osoit- IV,425. s. 1126. - Ks. Merentutkimuslaitos. 38313: tamisesta Airisten matkailukeskuksen majoitus- - n: o 294, A i t i o n y m.: Korotetun määrärahan 38314: tilojen lisäämiseksi ja ravintolan laajentamiseksi. osoittamisesta avustuksiksi kunnallisille ja yksi- 38315: Liitteet IV,412. s. 1110. - Ks. Matkailu. tyisille teknillisille, ammatti- ja kauppaoppilai- 38316: - n: o 281, K a j a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta· toksille niiden omia rakennuksia varten. Liitteet 38317: misesta Aulangon matkailuhotellin majoitustilo· IV,426. s. 1127. - Ks. Ammattioppilaitokset. 38318: jen lisäämiseksi ja erinäisten peruskorjaus· ja 38319: muutostöiden suorittamiseksi. Liitteet IV,413. s. - n:o 295, Haapasalon ym.: Korotetun mää- 38320: 1111. - Ks. Matkailu. rärahan osoittamisesta rakennusavustuksiksi kun- 38321: nallisille ja yksityisille teknillisille, ammatti· ja 38322: - n: o 282, K u j a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- kauppaoppilaitoksille niiden omia rakennuksia 38323: misesta Kaakkois-Suomen liikenneolojen kehittä- varten. Liitteet IV,427. s. 1128. - Ks. Ammat- 38324: mistä varten. Liitteet IV,414. s. 1112. - Ks. tioppilaitokset. 38325: Liikenne. 38326: - n: o 296, Å s v iki n y m.: Määrärahan osoitta- 38327: - n:o 283, Sundmanin y m.: Määrärahan osoit- misesta malmiesiintymien tutkimusten jatkami- 38328: tamisesta Kallanin merimajakan rakentamiseen. seksi Etelä-Pohjanmaalla. Liitteet IV,428. s. 38329: Liitteet IV,415. s. 1113 ja 1114. - Ks. Meren· 1129. - Ks. Malminetsintä. 38330: kulku. 38331: - n:o 297, N. Nurmisen ym.: Määrärahan 38332: - n: o 284, \V i c k m a n i n y m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta malmiesiintymien tutkimustyöhön 38333: tamisesta Kallanin merimajakan rakentamiseen. Keski-Pohjanmaalla. Liitteet IV,429. s. 1130. 38334: Liitteet IV,416. s. 1115 ja 1116. - Ks. Meren- - Ks. Malminetsintä. 38335: kulku. 38336: - n:o 298, Mustosen y m.: Määrärahan osoit· 38337: - n: o 285, S a a r en y m.: Määrärahan osoittami- tamisesta Suomen Malmi Oy:n käytettäväksi sy- 38338: sesta fotogrammetrian professorin viran perusta- väkairausten suorittamiseksi 'l'uomivaaran malmi- 38339: miseksi Teknilliseen korkeakouluun. Liitteet alueella Sotkamossa. Liitteet IV,430. s. 1131. 38340: IV,417. s. 1117. - Ks. Teknillinen korkeakoulu. - Ks. Malminetsintä. 38341: - n:o 286, Kulovaaran ym.: Määrärahan - n: o 299, K a j a t s a 1 o n y m.: J.\.Iäärärahan 38342: osoittamisesta teknillisten oppilaitosten rehtorien osoittamisesta sukeltajatutkimuksen suorittami- 38343: palkkauksen korottamiseksi. Liitteet IV,418. s. seksi Helsingistä itään johtavalla saaristoväylällä 38344: 1118. - Ks. Teknilliset oppilaitokset. Mustanhevosen kohdalla. Liitteet IV,431. s. 1132. 38345: - Ks. Merenkulku. 38346: - n:o 287, Meinanderin ym.: Määrärahan 38347: osoittamisesta konepajatekniikan ja koneopin leh- - n:o 300, Lindblomin ym.: Määrärahan 38348: torin viran perustamiseksi Helsingin teknilliseen osoittamisesta ylimääräisen apulaisammattienyli- 38349: kouluun. Liitteet IV,419. s. 1119 ja 1120. - tarkastajan toimen perustamiseksi sosiaaliminis· 38350: Ks. Teknilliset oppilaitokset. teriöön paineastiain tarkastuksen johtoa varten. 38351: - n: o 288, R a u n i o n y m.: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,432. s. 1133. - Ks. Ammattientar- 38352: misesta valtion keskusammattikoulujen eräiden kastajat. 38353: ylimääräisten virkojen ja toimien muuttamiseksi - n:o 301, Å s v i k i n y m.: Määrärahan osoitta- 38354: peruspalkkaisiksi. Liitteet IV,420. s. 1121. - Ks. misesta lmntouttamislaitoksen rakentamiseksi 38355: Ammattikoulut. Vaasaan. Liitteet IV,433. s. 1134. - Ks. Lapsi- 38356: - n:o 289, Raunion ym.: Määrärahan osoitta· halvaus. 38357: misesta kahden yliopettajan viran perustamiseksi - n:o 302, Kajatsalon ym.: Määrärahan 38358: Hämeenlinnaan tulevaan ammattikoulujen opetta- osoittamisesta avustukseksi Keuhkoinvalidien 38359: jainvalmistuslaitokseen. Liitteet IV,421. s. 1122. Kuntouttamissäätiölle. Liitteet IV,434. s. 1135. 38360: - Ks. Ammattikoulut. - Ks. Tuberkuloosi. 38361: - n:o 290, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami· - n:o 303, Malkamäen ym.: Määrärahan osoit- 38362: sesta konemestarin ylimääräisen viran perusta- tamisesta Tuberkuloosiliitto r.y:lle käytettäväksi 38363: miseksi Keski-Suomen keskusammattikouluun. Liit- tuberkuloositoipilaiden jälkihuoltoon. Liitteet 38364: teet IV,422. s. 1123. - Ks. Ammattikoulut. IV,435. s. 1137. - Ks. Tuberkuloosi. 38365: 12 Raha-asia-aloitteet 1955. 38366: 38367: 38368: - n:o 304, Brander-Wallinin ym.: Korote- - n:o 318, Lindqvistin ym.: Määrärahan 38369: tun määrärahan osoittamisesta kunnallisten ja osoittamisesta vuoden 1918 kansalaissodassa pu- 38370: yksityisten vajaamielislaitosten avustamiseen. naisella puolella vahinkoja kärsineiden korvauk- 38371: Liitteet IV,436. s. 1139. - Ks. Vajaamieliset. sen järjestämiseksi. Liitteet IV,450. s. 1155. - 38372: Ks. Korvaus. 38373: - n:o 305, Sarja 1 a n: Korotetun määrärahan 38374: osoittamisesta Suomen Kirkon Sisälähetysseuran - n:o 319, E. Nurmisen ym.: M-äärärahan 38375: Vaalijalan vastaanotto- ja keskuslaitoksen raken- osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi varatto- 38376: nustöitä varten. Liitteet IV,437. s. 1140. - Ks. mien perheenäitien ja lasten lomatoimintaa har- 38377: Vajaamieliset. joittaville naisjärjestöille. Liitteet IV,451. s. 38378: 1156. - Ks. Loma. 38379: - n: o 306, F 1i n c k i n y m.: Määrärahan osoitta- 38380: misesta a=attioppilaskotien perustamiakuluja - n:o 320, Torven y m.: Määrärahan osoittami- 38381: varten. Liitteet IV,438. s. 1142. - Ks. A=at- sesta avustuksiksi kunnille maksuttomien loma- 38382: tioppilaskodit. matkojen järjestämiseksi vähävaraisilla äideille. 38383: Liitteet IV,452. s. 1157. - Ks. Loma. 38384: - n: o 307, F 1i n c k i n y m.: Määrärahan osoitta- 38385: misesta ammattioppilaskotien avustamiseksi. Liit- - n: o 321, P a a s i v u o r e n y m.: Määrärahan 38386: teet IV,439. s. 1143. - Ks. A=attioppilaskodit. osoittamisesta perheenäitien lomamatkojen kor- 38387: vaamiseksi Liitteet IV,453. s. 1158. - Ks. 38388: - n:o 308, Salmela-Järvisen ym.: Korote- Loma. 38389: tun määrärahan osoittamisesta lastenkotien ra- 38390: kennuskustannusten avustamiseen. Liitteet IV,440. - n:o 322, Heinosen ym.: Määrärahan osoit- 38391: s. 1144. - Ks. Lapset. tamisesta tuberkuloottisten perheiden äitien kesä- 38392: virkistyksen järjestämiseen. Liitteet IV,454. s. 38393: - n:o 309, Torven y m.: Määrärahan osoittami- 1159. - Ks. Loma. 38394: sesta lastensaimien avustamiseen. Liitteet IV,441. 38395: s. 1145. - Ks. Lapset. - n: o 323, H i i 1 e 1 ä n y m.: Korotetun määrä- 38396: rahan osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämi- 38397: - n:o 310, Leinosen ym.: Määrärahan osoit- seksi vähävaraisilla äideille. Liitteet IV,455. s. 38398: tamisesta Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen 1160. - Ks. Loma. 38399: r.y:n suorittaman perhesijoitustoiminnan tukemi- 38400: seen. Liitteet IV,442. s. 1146. - Ks. Lapset. - n: o 324, T a i n i o n y m.: Määrärahan osoitta- 38401: misesta kunnallisten rakennusten jälleenrakennus- 38402: - n: o 311, B r a n d e r - W a 11 i n i n y m.: Määrä- kustannusten korvaamiseen hävitetyn alueen kun- 38403: rahan osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämi- nille. Liitteet IV,456. s. 1161. - Ks. _Rakennus- 38404: seksi alle kouluiän oleville lapsille. Liitteet toiminta. 38405: IV,443. s. 1147. - Ks. Lapset. 38406: - n:o 325, Salmisen ym.: Määrärahan osoit- 38407: - n: o 312, T o r v en y m.: Määrärahan osoitta- tamisesta Keimolan radiovastaanottoaseman ym- 38408: misesta kesävirkistyksen järjestämiseksi alle kou- päristöalueen sähköistämiskustannuksiin. Liitteet 38409: luiän oleville lapsille. Liitteet IV,444. s. 1148. IV,457. s. 1162. - Ks. Sähkö. 38410: - Ks. Lapset. 38411: - n:o 326, Haapasalon ym.: Korotetun mää- 38412: - n:o 313, Hiilelän ym.: Määrärahan osoitta- rärahan osoittamisesta maaseudun sähköistämi- 38413: misesta kuntien väkijuomayhtiön vuosivoiton yli- seen. Liitteet IV,458. s. 1164. - Ks. Sähkö. 38414: jii.ämästä saamien osuuksien käytöstä annettujen 38415: selontekojen tarkastustyötä suorittavien toimen- - n:o 327, Kulovaaran ym.: Korotetun mää- 38416: haltijain palkkauksen korottamista varten. Liit- rärahan osoittamisesta maaseudun sähköistäiDisen 38417: teet IV,445. s. 1149. - Ks. Virkamiehet. tukemiseen. Liitteet IV,459. s. 1165. - Ks. 38418: Sähkö. 38419: - n:o 314, Hiltusen y m.: Määrärahan osoit- - n: o 328, P a 1 o v e d e n y m.: Korotetun määrä- 38420: tamisesta alkoholipoliklinikkatoiminnan ylläpitä- rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen 38421: mistä varten. Liitteet IV,446. s. 1151. - Ks. tukemiseksi. Liitteet IV,460. s. 1166. - Ks. 38422: Alkoholipoliklinikka. Sähkö. 38423: - n:o 315, Stenberg i n y m.: Määrärahan osoit- - n: o 329, R y t i n g i n y m.: Korotetun määrära- 38424: tamisesta siviiliorpojen ja -leskien elatuksen tur- han osoittamisesta maaseudun sähköistäiDisen tu- 38425: vaamiseen. Liitteet IV,447. s. 1152. - Ks. kemiseksi. Liitteet IV,461. s. 1167. - Ks. 38426: Orvot. Sähkö. 38427: - n:o 316, He 1 ja k sen y m.: Korotetun määrä- - n:o 330, Wickmanin ym.: Korotetun määrä- 38428: rahan osoittamisesta avustuksiksi raittiustyötä rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen 38429: suorittaville järjestöille. Liitteet IV,448. s. 1153. tukemiseen. Liitteet IV,462. s. 1168 ja 1169. - 38430: - Ks. Raittiustyö. Ks. Sähkö. 38431: - n:o 317, Myllymäen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 331, Partasen ym.: Määrärahan osoit- 38432: tamisesta korvausten maksamiseen kansalaissodan tamisesta lisii.tyn valtionavustuksen suorittami- 38433: punaisilla invalideille. Liitteet IV,449. s. 1154. seksi eräille sähköyhtymille. Liitteet IV,463, s. 38434: - Ks. Invaliidit. 1170. - Ks. Sähkö. 38435: Raha-asia-aloitteet 1955. 13 38436: 38437: - n: o 332, M y 11 y m ä e n y m.: Määrärahan osoit- 38438: tamisesta avustuksiksi pienviljelijöille sekä maa- - n:o 346, Te n h i ä 1ä n y m.: Määrärahan osoit- 38439: seudun omakotien ja pienasuntojen omistajille tamisesta puolustuslaitoksen Lahden autokorjaa- 38440: heidän talouksiensa sähköistäruisestä aiheutuvien mon toimisto- ja ruokalarakennuksen rakentami- 38441: kustannusten suorittamista varten. Liitteet IV,464. seksi ja korjaamorakennuksen kunnostamiseksi. 38442: s. 1171. - Ks. Sähkö. Liitteet IV,478. s. 1190. - Ks. Puolustuslaitos. 38443: - n: o 333, M u r r on y m.: Määrärahan osoittami- - n:o 347, R ö n k ö n y m.: Määrärahan osoittami- 38444: sesta. työttömyyden torjunnasta kunnille johtu- sesta maatilan hankkimiseksi Ylä-Savon pienvil- 38445: vien kustannuksien korvaamiseksi. Liitteet IV,465. jelijäkoululle. Liitteet IV,479. s. 1191. - Ks. 38446: s. 1172. - Ks. Työttömyys. Pienviljelyskoulut. 38447: n: o 334, L u u k a n y m.: Määrärahan osoittami- - n:o 348, Hallbergin ym.: Määrärahan osoit- 38448: sesta. puolukan viennin tukemiseen. Liitteet tamisesta Parikkalan--Qnkamon ratasuunnan ko- 38449: IV,466. s. 1173. - Ks. Marjat. neellista tutkimusta varten. Liitteet IV,480. s. 38450: - n: o 335, L i n d b 1 o m i n y m.: Määrärahan 1192. - Ks. Rautatiet. 38451: osoittamisesta valtion alueellista ammatinvalin- 38452: nanohjausasemaa varten. Liitteet IV,467. s. 1175. - n:o 349, J. Wirtasen ym.: Määrärahan osoit- 38453: tamisesta Tampereelta Ikaalisten kauppalan 38454: - Ks. Ammatinvalinta. 38455: kautta Seinäjoelle rakennettavan rautatielinjan 38456: - n:o 336, Rank i 1 a n y m.: Määrärahan osoit- koneellista maastotutkimusta varten. Liitteet 38457: tamisesta jääkärieläkkeiden järjestelyä varten. IV,481. s. 1193. - Ks. Rautatiet. 38458: Liitteet IV,468. s. 1176. - Ks. Eläkkeet. 38459: - n:o 350, M. Mattilan ym.: Määrärahan 38460: - n:o 337, Luukan: Korotetun määrärahan osoittamisesta Huopalahden--Qjakkalan rautatien 38461: osoittamisesta koron maksamiseksi korvauspidä- rakentamiseen. Liitteet IV,482. s. 1194. - Ks. 38462: tysten selvittelyssä. Liitteet IV,469. s. 1177. - Rautatiet. 38463: Ks. Korvauspidätykset. - n: o 351, K ui t t i sen y m.: Määrärahan osoit- 38464: - n: o 338, K y t ä n y m.: Määrärahan osoittami- tamisesta Lappeenrannan-Haminan-Kotkan oi- 38465: sesta. eräiden ylimääräisten toimien perustami- koradan rakentamiseen. Liitteet IV,483. s. 1195. 38466: seksi valtionrautateille. Liitteet IV,470. s. 1178. - Ks. Rautatiet. 38467: - Ks. Rautatiet. - n: o 352, Ra p i o n y m.: Määrärahan osoittami- 38468: - n: o 339, H a k a. 1 a. n y m.: Määrärahan osoitta- sesta Tampereen-Seinäjoen rautatien Tampereen 38469: misesta. valtionrautateiden ljunanlähettäjinä toi- puoleisen teollisuusratajakson rakentamiseksi. 38470: miville virkamiehille maksettavan yörahan korot- Liitteet IV,484. s. 1196. - Ks. Rautatiet. 38471: tamiseksi. Liitteet IV,471. s. 1180. - Ks. Rau- 38472: - n:o 353, Myllymäen ym.: Määrärahan osoit- 38473: tatiet. tamisesta rautatien rakentamiseksi Jyväskylästä 38474: - n:o 340, Suonpään ym.: Määrärahan osoit- Jämsänkoskelle. Liitteet IV,485. s. 1197. - Ks. 38475: tamisesta pukuavustuksiksi valtionrautateiden va- Rautatiet. 38476: rikkojen ja veturitallien henkilökunnalle ym. vas- 38477: taaville toimenhaltijoille. Liitteet IV,472. s. 1181. - n: o 354, K o i v u s e n y m.: Korotetun määrära- 38478: - Ks. Rautatiet. han osoittamisesta Suolahden-Haapajärven ra- 38479: dan Saarijärven-Pihtiputaan rataosaa varten. 38480: - n:o 341, Järven ym.: Määrärahan osoittami- Liitteet IV,486. s. 1198. - Ks. Rautatiet. 38481: sesta. eräiden peruapaikkaisten virkojen ja toi- 38482: mien sekä ylimääräisten toimien perustamiseksi - n: o 355, N i i r a s e n y m.: Korotetun määrära- 38483: posti- ja lennätinlaitokseen. Liitteet IV,473. s. han osoittamisesta Joensuun-Koveron rautatien 38484: 1182. - Ks. Postilaitos. rakentamiseen. Liitteet IV,487. s. 1199. - Ks. 38485: Rautatiet. 38486: - n: o 342, I n n a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- 38487: misesta lennätin- ja puhelinpiirien ylimääräisten - n: o 356, R y t i n g i n y m.: Korotetun määrära- 38488: piirikonttorinhoitajan tointen perustamista var- han osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Otan- 38489: ten posti- ja lennätinhallituksen linjahallintoon. mäen malmialueelta Oulun-Vaalan rautatielle. 38490: Liitteet IV,474. s. 1185. - Ks. Postilaitos. Liitteet IV,488. s. 1200. - Ks. Rautatiet. 38491: - n:o 343, J. Wirtasen ym.: Määrärahan 38492: osoittamisesta postilaitoksen liikennetehtäviä hoi- - n:o 357, Tauriaisen ym.: Korotetun mää- 38493: rärahan osoittamisesta Kontiomäen-Taivalkosken 38494: tavien ylimääräisten kirjurin- ja postiapulaisten rautatien rakentamiseksi. Liitteet IV,489. s. 1201. 38495: tointen järjestelyä varten. Liitteet IV,475. s. 38496: - Ks. Rautatiet. 38497: 1187. - Ks. Postilaitos. 38498: - n:o 344, Brander-Wallinin ym.: Määrä- - n:o 358, R. Virtasen ym.: Määrärahan osoit- 38499: rahan osoittamisesta maalaiskirjeenkantolinjojen tamisesta toisen raideparin rakentamiseksi Hel- 38500: perustamiseen. Liitteet IV,476. s. 1188. - Ks. singin ja Luoman väliselle rataosalle. Liitteet 38501: Postilaitos. IV,490. s. 1202. - Ks. Rautatiet. 38502: - n:o 345, Tenhiälän ym.: Määrärahan osoit- - n:o 359, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- 38503: tamisesta puolustuslaitoksen teollisuuslaitosten tamisesta Jyväskylän-Suolahden rautatien uusi- 38504: koneiden ja laitteiden hankkimiseen ja uusimis- ruistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,491. s. 1203. 38505: töihin. Liitteet IV,477. s. 1189. - Ks. Puolus- - Ks. Rautatiet. 38506: tuslaitos. 38507: 14 Raha-asia-aloitteet 1955. 38508: 38509: 38510: - n: o 360, Raunion y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 375, Koivusen y m.: Määrärahan osoit· 38511: misesta eräiden vuonna 1956 tilattavien veturien tamisesta ylikäytäväsillan rakentamiseksi Lieves- 38512: osamaksujen suorittamiseen. Liitteet IV,492. s. tuoreen asemalle. Liitteet IV,507. s. 1222. - Ks. 38513: 1204. - Ks. Rautatiet. Rautatiet. 38514: - n:o 361, Tuulen ym.: Korotetun määrärahan - n:o 376, Ahosen y m.: Määrärahan osoittami· 38515: osoittamisesta veturitallien rakentamiseen ja laa- sesta ylikäytäväsillan rakentamiseksi Lievestuo· 38516: jentamiseen. Liitteet IV,493. s. 1205. - Ks. reen asemalle. Liitteet IV,508. s. 1223. - Ks. 38517: Rautatiet. Rautatiet. 38518: - n: o 362, R o i ne en y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 377, Lepistön ym.: Määrärahan osoitta- 38519: misesta Turun sataman ratapihan laajennustöiden misesta rautatien alikäytävän rakentamiseen Kan- 38520: aloittamiseksi. Liitteet IV,494. s. 1206. - Ks. nuksen asemalla. Liitteet IV,509. s. 1224. - Ks. 38521: Satamaradat. Rautatiet. 38522: - n: o 363, K o k k o 1 a n y m. : Määrärahan osoit- - n:o 378, N. Nurmisen ym.: Määrärahan 38523: tamisesta Kotkan veturitallin laajentamista var- osoittamisesta maantiesillan rakentamiseksi Kok- 38524: ten. Liitteet IV,495. s. 1207. - Ks. Rautatiet. kolan rautatieaseman ratapihan eteläpäähän. Liit· 38525: teet IV,510. s. 1225. - Ks. Rautatiet. 38526: - n:o 364, Kokkolan ym.: Määrärahan osoit- 38527: tamisesta asuinrakennuksen rakentamiseksi Kot- - n:o 379, Kokkolan ym.: Korotetun määrä- 38528: kan rautatieläisille. Liitteet IV,496. s. 1208. - rahan osoittamisesta posti- ja lennätinlaitokselle 38529: Ks. Asunnot. toimitalojen ja henkilökunnan astmtojen raken· 38530: tamista varten. Liitteet IV,511. s. 1226. - Ks. 38531: - n:o 365, Tuulen ym.: Määrärahan osoittami· P ostilaitos. 38532: sesta Kouvolan asemarakennuksen rakentamiseen. 38533: Liitteet IV,497. s. 1209. - Ks. Rautatiet. - n: o 380, L i n d q v i s t i n y m.: M"åärärahan 38534: osoittamisesta postitalon rakentamiseksi Lahden 38535: - n: o 366, L u u k a n y m.: Määrärahan osoitta- kaupunkiin. Liitteet IV,512. s. 1227. - Ks. 38536: misesta Toijalan rautatieaseman uudelleen raken- Postilaitos. 38537: tamiseen. Liitteet IV,498. s. 1210. - Ks. Rauta- - n: o 381, Järven y m.: Määrärahan osoittami- 38538: tiet. sesta Oulun postitalon rakentamista varten. Liit- 38539: - n:o 367, Teirin ym.: Määrärahan osoittami- teet IV,513. s. 1228. - Ks. Postilaitos. 38540: sesta valtionrautateiden tavararatapihan rakenta- 38541: miseksi Pietarsaareen. Liitteet IV,499. s. 1211 - n:o 382, Järven: Määrärahan osoittamisesta 38542: ja 1212. - Ks. Rautatiet. Kuhmon postitalon rakennustöiden aloittamista 38543: varten. Liitteet IV,514. s. 1229. - Ks. Posti- 38544: - n:o 368, Suonpään ym.: Määrärahan osoit- laitos. 38545: tamisesta ali- ja ylikulkusiltojen rakentamiseksi 38546: rautateiden ja maanteiden tasoristeyksiin. Liit- - n: o 383, J ä r v e n: Määrärahan osoittamisesta 38547: teet IV,500. s. 1213. - Ks. Rautatiet. postitalon rakentamiseksi Suomussalmen kirkon- 38548: kylään. Liitteet IV,515. s. 1230. - Ks. Posti- 38549: - n:o 369, Högströmin ym.: Määrärahan laitos. 38550: osoittamisesta alikäytävätunnelin rakentamiseksi 38551: - n:o 384, Kokkolan ym.: Korotetun määrä- 38552: valtionrautateitten rata-alueelle Hangon kaupun- rahan osoittamisesta autojen hankkimiseksi posti- 38553: gissa. Liitteet IV,501. s. 1214 ja 1215. - Ks. ja lennätinlaitokselle. Liitteet IV,516. s. 1231. 38554: Rautatiet. 38555: - Ks. Postilaitos. 38556: - n:o 370, Sundmanin ym.: Määrärahan osoit- 38557: tamisesta liikennetunnelin rakentamiseksi Hangon - n: o 385, Ranta m a a n y m.: Korotetun maa- 38558: rärahan osoittamisesta puhelin- ja lennätinverkon 38559: kaupunkiin. Liitteet IV,502. s. 1216 ja 1217. - 38560: Ks. Hanko. laajentamiseen ja parantamiseen. Liitteet IV,517. 38561: s. 1232. - Ks. Puhelin. · 38562: - n:o 371, Roine en y m.: Määrärahan osoittami- - n: o 386, Partasen y m.: Korotetun maara- 38563: sesta rautatieylikäytäväsillan rakentamiseksi Hel- rahan osoittamisesta uusien puhelintoimipaikkojen 38564: singin-Porin valtatielle Loimaan kauppalassa. perustamista varten. Liitteet IV,518. s. 1234. 38565: Liitteet IV,503. s. 1218. - Ks. Rautatiet. - Ks. Puhelin. 38566: - n:o 372, Mohellin ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 387, S i n k k o sen y m.: Korotetun määrä- 38567: misesta Riihimäen ratapihan Patastenmäen yli- rahan osoittamisesta uusien puhelintoimipaikkojen 38568: käytäväsillan rakennustöitä varten. Liitteet perustamista varten maaseudulle. Liitteet IV,519. 38569: IV,504. s. 1219. - Ks. Rautatiet. s. 1235. - Ks. Puhelin. 38570: - n:o 373, Kuittisen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 388, He 1 j a k sen y m.: Määrärahan osoit- 38571: tamisesta Suhosen rautatieylikäytäväsillan raken- tamisesta puhelinolojen parantamiseksi Leppä- 38572: tamiseen Imatran kauppalassa. Liitteet IV,505. virran kunnassa. Liitteet IV,520. s. 1236. - Ks. 38573: s. 1220. - Ks. Rautatiet. Puhelin. 38574: - n:o 374, Myllymäen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 389, R ö n k ö n y m.: Määrärahan osoittami- 38575: tamisesta Epilän rautatiealikäytävän rakentami- sesta puhelinpaikkojen ja ·asemien perustami· 38576: seksi ja Tampereen-Vaasan maantien oikaisemi- seksi eräisiin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan 38577: seksi. Liitteet IV,506. s. 1221. - Ks. Rautatiet. kuntiin. Liitteet IV,521. s. 1237. - Ks. Puhelin. 38578: Raha-asia-aloitteet 1955. 15 38579: - n:o 390, Mannisen y m.: M'åärärahan osoit- - n:o 404, Kaj alan ym.: Määrärahan osoitta- 38580: tamisesta uittokanavan rakentamiseksi Varkauden misesta avustuslainaksi Musiikkiopiston omakoti- 38581: kauppalassa laivakanavan viereen. Liitteet säätiölle Lahden kouserttitalon rakennustyöstä ai- 38582: IV,522. s. 1238. - Ks. Lauttaus. heutuneiden lyhytaikaisten velkojen maksamiseen. 38583: - n:o 391, Forsbergin ym.: Korotetun mää- Liitteet IV,536. s. 1254. - Ks. Konserttitalot. 38584: rärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yksityi- - n:o 405, Koiviston ym.: Määrärahan osoit- 38585: sille oppilaitoksille. Liitteet IV,523. s. 1239 ja tamisesta !ainoiksi Lapin läänin omavaraistu- 38586: 1240. - Ks. Oppikoulut. mista edistäviin tarkoituksiin. Liitteet IV,537. 38587: s. 1255. - Ks. Maatalous. 38588: - n: o 392, R. V i r t a s e n y m.: Korotetun määrä- 38589: rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yksityisille - n:o 406, Ryhdän ym.: Määrärahan osoittami- 38590: oppikouluille. Liitteet IV,524. s. 1241. - Ks. sesta avustuslainoiksi tie- ja kuivatustöiden suo- 38591: Oppikoulut. rittamiseen aikaise=an asutuslainsäädännön mu- 38592: kaan muodostetuilla tiloilla. Liitteet IV,538. s. 38593: - n: o 393, A h o s e n y m.: Korotetun määrärahan 1256. - Ks. Asutus. 38594: osoittamisesta avustuslainoiksi yksityisoppikoulu- 38595: jen omistajille koulutalojen rakennuskustannuk- - n:o 407, Kiviahon y m.: Korotetun määrä- 38596: siin. Liitteet IV,525. s. 1242. - Ks. Oppikoulut. rahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun asunto- 38597: olojen parantamiseen. Liitteet IV,539. s. 1257. 38598: - n:o 394, M. Mattilan ym.: Määrärahan - Ks. Asunnot.• 38599: osoittamisesta lainan myöntämiseksi Nurmijär- 38600: ven yhteiskoululle. Liitteet IV,526. s. 1243. - - n:o 408, Rytingin ym.: Korotetun määrä- 38601: Ks. Oppikoulut. rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi maaseudun 38602: asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,540. s. 38603: - n: o 395, A h o s en y m_: Määrärahan osoittami- 1258. - Ks. Asunnot. 38604: sesta avustuslainaksi Vaajakosken yhteiskoulun 38605: kannatusyhdistykselle koulurakennuksen rakennus- - n:o 409, Raipalan ym.: Korotetun määrä- 38606: kustannuksiin. Liitteet IV,527. s. 1244. - Ks. rahan osoittamisesta !ainoiksi maanparannustöitä 38607: Oppikoulut. varten. Liitteet IV,541. s. 1259. - Ks. Maan- 38608: - n:o 396, E. Nurmisen ym.: Korotetun mää- parannus. 38609: rärahan osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi - n:o 410, Hultin ym.: Määrärahan osoittami- 38610: Helsingin kotitalousopettajaopistolle kouluraken- sesta !ainoiksi maaseudun vähävaraisilla talouk- 38611: nuksen rakentamiseksi. Liitteet IV,528. s. 1245. sieusa sähköistämiseen. Liitteet IV,542. s. 1260. 38612: - Ks. Kotitalous. - Ks. Sähkö. 38613: - n: o 397, H a m a r a n y m.: Määrärahan osoit- - n: o 411, M y II y m ä en y m.: Määrärahan osoit- 38614: tamisesta rakennuslainaksi Helsingin Käsityön- tamisesta !ainoiksi pienviljelijöille sekä maaseu- 38615: opettajaopistolle. Liitteet IV,529. s. 1246. - Ks. dun omakotien ja pienasuntojen omistajille hei- 38616: Käsityö. dän talouksiensa sähköistämisestä aiheutuvien 38617: - n: o 398, M o h e II i n y m.: Määrärahan osoitta- kustannusten suorittamista varten. Liitteet 38618: misesta halpakorkoiseksi kuoletuslainaksi Helsin- IV,543. s. 1261. - Ks. Sähkö. 38619: gin kristillisen kansanopiston kannatusyhdistyk- 38620: selle. Liitteet IV,530. s. 1247. - Ks. Kansan- - n: o 412, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoittami- 38621: opistot. sesta sähköistämislainoiksi pienviljelijöille ja 38622: muille heihin verrattaville. Liitteet IV,544. s. 38623: - n:o 399, Pakkasen ym.: Määrärahan osoit- 1262. - Ks. Sähkö. 38624: tamisesta rakennuslainaksi Jämsän kansanopis- 38625: tolle. Liitteet IV,531. s. 1248. - Ks. Kansan- - n: o 413, R y h d ä n y m.: Määrärahan osoitta- 38626: opistot. misesta halpakorkoisiksi sähköistämislainoiksi syr- 38627: jäseutujen pienviljelijöille. Liitteet IV,545. s. 38628: - n:o 400, Forsbergin ym.: Määrärahan osoit- 38629: 1263. - Ks. Sähkö. 38630: tamisesta rakennusavnstuslainaksi Fria kristliga 38631: folkhögskolan nimiselle kansanopistolle. Liitteet - n:o 414, Ikosen y m.: Määrärahan osoittami- 38632: IV,532. s. 1249 ja 1250. - Ks. Kansanopistot. sesta sähköistämislainoiksi vähävaraisille pienti- 38633: - n:o 401, Lindblomin ym.: Määrärahan lallisille ja muille heihin verrattaville. Liitteet 38634: osoittamisesta lainaksi Pohjola-opiston rakenta- IV,546. s. 1264. - Ks. Sähkö. 38635: miseen. Liitteet IV,533. s. 1251. - Ks. Kan- - n:o 415, Rytingin ym.: Määrärahan osoit- 38636: sanopistot. tamisesta sähköistämislainoiksi pienviljelijöil!e. 38637: - n: o 402, S ä v e 1 ä n y m.: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,547. s. 1265. - Ks. Sähkö. 38638: misesta lainaksi Käsiteolliauuden edistämissää- 38639: tiölle aloittelevien koti- >ja käsiteollisuusyrittäjien n: o 416, L a h t e 1 a n y m.: Korotetun määrära- 38640: konehankintojen hoitamista varten. Liitteet han osoittamisesta !ainoiksi vesi- ja viemärijohto- 38641: IV,534. s. 1252. - Ks. Kotiteollisuus. laitteiden rakentamiseen maaseudulle. Liitteet 38642: IV,548. s. 1266. - Ks. Vesijohdot. 38643: - n: o 403, H a k a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- 38644: misesta avustuslainaksi Helsingin yliopiston yli- - n:o 417, Pesosen ym.: Korotetun maarara- 38645: oppilaskunnalle kirjastotalon lyhytaikaisten ra- han osoittamisesta !ainoiksi vesi- ja viemärijohto- 38646: kennuslainojen vakauttamista varten. Liitteet laitteiden rakentamiseen maaseudulle. Liitteet 38647: IV,535. s. 1253. ~ Ks. Kirjastot_ IV,549. s. 1267. - Ks. Vesijohdot. 38648: 16 Raha-asia-aloitteet 1955. 38649: 38650: 38651: - n:o 418, Väänäsen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 432, V. Virtasen ym.: Määrärahan osoit- 38652: tamisesta !ainoiksi vesijohto- ja viemärilaitteiden tamisesta lainaksi Lomaliitto r.y:lle Lepolammin 38653: rakentamiseksi maaseudulle. Liitteet IV,550. s. lomakodin laajentamisesta aiheutuneiden lyhytai- 38654: 1268. - Ks. Vesijohdot. kaisten lainojen maksamiseen. Liitteet IV,564. s. 38655: 1285. - Ks. Loma. 38656: - n: o 419, R o s e n b e r g i n y m.: Korotetun mää- 38657: rärahan osoittamisesta !ainoiksi kalatalouden - n:o 433, Haka 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- 38658: edistämiseksi. Liitteet IV,551. s. 1269 ja 1270. misesta avustuslainaksi Invaliidisäätiön ammatti- 38659: ---'- Ks. Kalatalous. koulun työpaja- ja luokkahuonerakennuksen ra- 38660: - n:o 420, Korsbäckin ym.: Määrärahan kentamista varten. Liitteet IV,565. s. 1286. - 38661: osoittamisesta avustuslainaksi vuoden 1955 sato- Ks. Ammattikoulut. 38662: vahingoista kärsineille maanviljelijöille. Liitteet 38663: IV,552. s. 1271 ja 1272. - Ks. Maatalous. - n: o 434, T o r v e n y m.: Määrärahan osoittami- 38664: sesta avustuslainaksi Invaliidisäätiölle ortopedi- 38665: - n:o 421, Seppä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit- sen sairaalan rakentamiseksi Ouluun. Liitteet 38666: tamisesta lainaksi Hämeenlinnan meijerikoululle. IV,566. s. 1288. - Ks. Sairaalat. 38667: Liitteet IV,553. s. 1273. - Ks. Meijerikoulut. 38668: - n:o 435, Paasivuoren ym.: Määrärahan 38669: - n:o 422, Hautalan ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta lainaksi allergiaaairaalan rakenta- 38670: tamisesta avustuslainaksi Kalajokilaakson maa- mista varten. Liitteet IV,567. s. 1291. - Ks. 38671: talouskoululle. Liitteet IV,554. s. 1274. - Ks. Sairaalat. 38672: Maatalouskoulut. 38673: - n: o 423, K y t ä n y m.: Määrärahan osoittami- - n: o 436, V ä y r y s e n y m.: Määrärahan osoitta- 38674: sesta lainaksi Paimion kerhoneuvojaopistolle sen misesta lainaksi Suomen Siviili- ja Asevelvolli- 38675: säästöpankkien kiinnityslainain maksamiseksi. suusinvaliidien Liitto r.y:lle Westendin Inva- 38676: Liitteet IV,555. s. 1275. - Ks. Maatalousker- liidien Ammattioppilaitoksen asuntola- ja oppisa- 38677: hotoiminta. lirakennuksen rakentamiseen. Liitteet IV,568. s. 38678: 1292. - Ks. Ammattioppilaitokset. 38679: - n: o 424, B r a n d e r -Wallin i n y m.: Määrä- 38680: rahan osoittamisesta !ainoiksi heikossa taloudel- - n:o 437, Larsonin ym.: Määrärahan osoitta- 38681: lisessa asemassa oleville kunnille kunnalliskotien misesta lainaksi Iniön kunnalle kelirikkoaluksen 38682: rakentamista ja korjaamista varten. Liitteet rakentamista varten. Liitteet IV,569. s. 1293 ja 38683: IV,556. s. 1276. - Ks. Kunnalliskodit. 1294. - Ks. Merenkulku. 38684: 38685: - n:o 425, Ryhdän ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 438, L a r s o n i n y m.: Määrärahan osoit- 38686: sesta !ainoiksi Kuusamon isojakoalueen viljeli- tamisesta lainaksi kelirikkoaluksen rakentamiseksi 38687: jöille isojaossa määrättyjen metsätilien suoritta- linjalle Turku--saaristo--Maarianhamina. Liitteet 38688: mista varten. Liitteet IV,557. s. 1277. - Ks. IV,570. s. 1295 ja 1296. - Ks. Merenkulku. 38689: Isoje.ko. 38690: - n:o 439, Miettisen ym.: Määrärahan osoit- 38691: - n:o 426, Leinosen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta lainaksi Helsingin kaupungille sen lii- 38692: tamisesta !ainoiksi maataloustraktorien omista- kenneratkaisujen rahoitusta varten. Liitteet 38693: jille metsätöissä tarvittavien lisälaitteiden han- IV,571. s. 1297. - Ks. Liikenne. 38694: kintaan ja niiden käytön opastamiseen. Liitteet 38695: IV,558. s. 1279. - Ks. Maatalouskoneet. - n:o 440, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit- 38696: tamisesta lainaksi Rovaniemen kauppalalle ase- 38697: - n: o 427, S o i n i sen y m.: Määrärahojen osoit- makaavapakkolunastuksia varten. Liitteet IV,572. 38698: tamisesta posti- ja lennätinlaitoksen sähköpajan s. 1298. - Ks. Pakkolunastus. 38699: henkilökunnalle annettavia omakotilainoja varten. 38700: Liitteet IV,559. s. 1280. - Ks. Asunnot. - n:o 441, En teen ym.: Määrärahan osoitta- 38701: misesta !ainoiksi kunnille niiden talouden paran- 38702: - n:o 428, K ui t t i sen y m.: Määrärahan osoit- tamiseksi. Liitteet IV,573. s. 1300. - Ks. Kun- 38703: tamisesta !ainoiksi posti- ja lennätinlaitoksen nat. 38704: henkilökunnalle perustettavia asunto-osakeyhtiöitä 38705: varten. Liitteet IV,560. s. 1281. - Ks. Asunnot. - n: o 442, V ä ä n ä s e n y m.: Määrärahan osoit- 38706: tamisesta avustukseksi ja lainaksi Kaatumatau- 38707: - n:o 429, Aitio n y m.: Korotetun määrärahan tisten Hoitoyhdistys ry: lle vesijohtoverkoston pe- 38708: osoittamisesta !ainoiksi ammatillisten oppilaitos- rustamiskustannuksiin. Liitteet IV,574. s. 1301. 38709: ten uudisrakennuksia varten. Liitteet IV,561. s. - Ks. Kaatumatautiset. 38710: 1282. - Ks. Ammattioppilaitokset. 38711: - n:o 443, Henrikssonin ym.: M"åärärahan 38712: - n: o 430, Lie d e k sen y m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta rakennusavustukseksi Suomen Pu- 38713: tamisesta lainaksi maaseutuammattien kurssikes- naisen Ristin sairaalan laajentamista varten. 38714: kuksen rakentamiseksi Haukiputaalle. Liitteet Liitteet IV,575. s. 1303. - Ks. Sairaalat. 38715: IV,562. s. 1283. - Ks. Ammattikurssit. 38716: - n:o 444, Kleemolan ym.: Korotetun määrä- 38717: - n: o 431, S a 1 m e 1 a - J ä r v i s e n y m.: Määrä- rahan osoittamisesta siirtona asutusrahastoon 38718: rahan osoittamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi käytettäväksi lähinnä. kuntien sisarosuuslainoituk- 38719: Eru!i Kodeille. Liitteet IV,563. s. 1284. - Ks. seen ja vapaaehtoiseen maanostoon. Liitteet 38720: Ensi Kodit. IV,576. s. 1305. - Ks. Asutus. 38721: Raha-asia-aloitteet 1955. 17 38722: - n: o 445, H e i k u r a n y m.: Korotetun määrä- - n: o 460, T u u 1 e n y m.: Määrärahan osoittami· 38723: rahan osoittamisesta tie- ja vesirakennushallituk· sesta sotilaskotirakennusten rakentamista ja pe· 38724: sen koneiston täydentämistä varten. Liitteet ruskorjauksia varten. Liitteet TV,592. s. 1323. 38725: TV,577. s. 1306. - Ks. Tie· ja vesirakennus· - Ks. Puolustuslaitos. 38726: hallinto. - n: o 461, R a u n i o n y m.: Määrärahan osoit· 38727: - n:o 446, Kytän ym.: Määrärahan osoittami· tamisesta puolustusministeriön teollisuuslaitosten 38728: sesta virkamiehille myytävien, virkakäyttöön tar- uudistuksiin ja korjauksiin. Liitteet IV,593. s. 38729: peellisten henkilöautojen hankinnan rahoittami· 1324. - Ks. Puolustusministeriö. 38730: seen. Liitteet IV,578. s. 1307. - Ks. Autot. 38731: - n: o 462, T u u 1 e n ym.: Määrärahan osoittami· 38732: - n:o 447, Kytän ym.: Määrärahan osoittami· sesta ampumaratojen rakentamiseen. Liitteet 38733: sesta moottorikulkuneuvojen hankkimiseksi polii- IV,594. s. 1325. - Ks. Ampumaradat. 38734: sille. Liitteet IV,579. s. 1308. - Ks. Moottori· 38735: ajoneuvot. - n:o 463, Salmela-Järvisen ym.: Määrä- 38736: rahan osoittamisesta Helsingin yleisen sairaalan 38737: - n:o 448, Liljeströmin ym. Korotetun mää- sisä· ja kirurgisten tautien klinikkarakennuksen 38738: rärahan osoittamisesta jäänsärkijäalusten raken· rakentamiseksi. Liitteet IV,595. s. 1326. - Ks. 38739: tamiseen. Liitteet TV,580. s. 1309. - Ks. Me· Sairaalat. 38740: renlrolku. 38741: - n:o 449, Pasasen ym.: Korotetun määrära· - n:o 464, Salmela-Järvisen ym.: Määrä· 38742: han osoittamisesta puolustuslaitoksen kaluston ja rahan osoittamisesta asuntotalon rakentamiseksi 38743: tarvikkeiden peruahankintoihin ja korjauksiin. Helsingin yleisen sairaalan henkilökuntaa varten. 38744: Liitteet IV,581. s. 1310. - Ks. Puolustuslaitos. Liitteet IV,596. s. 1327. - Ks. Asunnot. 38745: - n: o 450, P ö y k ö n y m.: Måärärahan osoitta- - n:o 465, Miettisen y m.: Määrärahan osoit· 38746: misesta Perä-Pohjolan kasvinviljelyskoeaseman tamisesta Meilahdessa aloitetun yliopiston sisä· 38747: perushankintoihin. Liitteet IV,582. s. 1311. - tautien ja kirurgian klinikan rakennustyön jatka· 38748: Ks. Kasvinviljelyskoeasemat. miseksi. Liitteet IV,597. s. 1328. - Ks. Sai· 38749: raalat. 38750: - n: o 451, H e i k u r a n y m.: Määrärahan osoitta- 38751: misesta Siikaisten pienviljelijäkoulun konehankin· - n:o 466, E. Nurmisen ym.: Korotetun mää· 38752: toja varten. Liitteet IV,583. s. 1312. - Ks. rärahan osoittamisesta kätilöopiston rakentamista 38753: Pienviljelyskoulut. varten. Liitteet IV,598. s. 1329. - Ks. Kätilö- 38754: opisto. 38755: - n:o 452, Ahosen ym.: Määrärahan osoitta- 38756: misesta postiautovarikon rakentamista varten Jy· - n:o 467, V. Simosen ym.: Korotetun määrä· 38757: väskylään. Liitteet TV,584. s. 1313. - Ks. Posti- rahan osoittamisesta sairaanhoitaja-terveyssisar· 38758: laitos. koulujen koulu- ja asuntolarakennusten suunnit· 38759: - n:o 453, A. Leikolan ym.: Määrärahan osoit· telutöitä varten. Liitteet TV,599. s. 1330. - Ks. 38760: tamisesta rahapajan rakennuksen laajentamiseksi. Sairaanhoitajattaret. 38761: Liitteet TV,585. s. 1314. - Ks. Rahapaja. 38762: - n:o 468, Ne d e rs tr öm -Lund 6n i n ym.: 38763: - n:o 454, Haapasen ym.: Määrärahan osoit· Määrärahan osoittamisesta Turun keskussairaalan 38764: tamisesta Someron virastotalon suunnittelu· ja laajentamiseen. Liitteet IV,600. s. 1331. - Ks. 38765: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,586. s. Sairaalat. 38766: 1315. - Ks. Virastot. 38767: - n:o 469, Kulovaaran ym.: Määrärahan 38768: - n:o 455, Väyrysen: Määrärahan osoittami· osoittamisesta Turun keskussairaalan rakentami· 38769: sesta virkamiestalon rakentamiseksi Lapin tie· ja sen jatkamiseen. Liitteet IV,601. s. 1332. - Ks. 38770: vesirakennuspiirin piirikonttorin henkilöstöä var- Sairaalat. 38771: ten Rovaniemelle. Liitteet IV,587. s. 1316. - 38772: Ks. Tie· ja vesirakennuspiirit. - n:o 470, Tienarin ym.: Måärärahan osoit· 38773: tamisesta Tampereen keskussairaalan rakennus· 38774: - n:o 456, Teirin ym.: Määrärahan osoittami- 38775: sesta lentokentän rakentamiseksi Keski-Pohjan- töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,602. s. 1333. 38776: maalle. Liitteet IV,588. s. 1317 ja 1318. - Ks. - Ks. Sairaalat. 38777: Lentokentät. - n:o 471, Suonpään ym.: Määrärahan osoit· 38778: tamisesta Tampereen keskussairaalan rakennustöi· 38779: - n:o 457, Järven ym.: Määrärahan osoittami- 38780: sesta Oulun lentokentän kunnostamista varten. den aloittamista varten. Liitteet TV,603. s. 1334. 38781: Liitteet IV,589. s. 1319. - Ks. Lentokentät. - Ks. Sairaalat. 38782: - n:o 458, Koiviston y m.: Määrärahan osoit· - n:o 472, N. Nurmisen ym.: Määrärahan 38783: tamisesta Sodankylän lentokentän liikennekun- osoittamisesta Pietarsaaressa sijaitsevan Malmin 38784: toon saattamiseksi. Liitteet IV,590. s. 1320. - sairaalan rakentamiseksi alueelliseksi keskussai· 38785: Ks. Lentokentät. raalaksi. Liitteet IV,604. s. 1336. - Ks. Sai· 38786: raalat. 38787: - n: o 459, H ö g s t r ö m i n y m.: Määrärahan 38788: osoittamisesta asuinrakennusten rakentamiseksi - n:o 473, Lepistön ym.: Määrärahan osoitta· 38789: Dragsvikissa olevan 4. prikaatin kantahenkilökun· misesta Keski-Pohjanmaan keskussairaalan suun· 38790: nalle. Liitteet IV,591. s. 1321 ja 1322. - Ks. nittelutöitä varten. Liitteet IV,605. s. 1337. - 38791: Puolustuslaitos. Ks. Sairaalat. 38792: 8 E 41/56 38793: 18 Halla-asia-aloitteet 1955. 38794: 38795: 38796: - n: o 4 741 V ä y r y s e n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 488, Kaj alan ym.: Määrärahan osoit 38797: tamisesta Lapin lääninsairaalan laajennustöihin tamisesta valtionrautateitten Lahden varikon laa· 38798: sekä asuinrakennuksen rakentamiseksi sairaalan jennus· ja kunnostamistöitä varten. Liitteet 38799: hoitohenkilökunnalle. Liitteet IV,606. s. 1338. - IV,620. s. 1354. - Ks. Rautatiet. 38800: Ks. Sairaalat. 38801: - n:o 4891 Tikkaojan ym.: Määrärahan osoit· 38802: - n:o 4751 Hietasen y m.: Määrärahan osoit- tamisesta miehistön huoltorakennuksen rakentami· 38803: tamisesta Niuvanniemen sairaalan hoitohenkilö· seksi valtionrautateiden Seinäjoen varikolle. Liit· 38804: kunnan asuntotalon rakentamiseksi. Liitteet teet IV,621. s. 1355. - Ks. Rautatiet. 38805: IV,607. s. 1339. - Ks. Asunnot. 38806: - n: o 490, Leinosen y m.: Määrärahan osoitta· 38807: - n:o 476, Leinosen ym.: Määrärahan osoitta· misesta Pohjois-Suomen yliopiston perustamista 38808: misesta Pohjois-Suomeen perustettavaa vajaamie· >arten. Liitteet IV,622. s. 1356. - Ks. Yli· 38809: listen lasten huoltolaitosta varten. Liitteet opisto. 38810: IV,608. s. 1340. - Ks. Vajaamieliset. 38811: - n: o 491, H e n r i k s s o n i n y m.: Määrärahan 38812: - n:o 477, V. Virtasen ym.: Määrärahan osoit· osoittamisesta valtion teknillisen tutkimuslaitok· 38813: tamisesta Savonlinnan sairaanhoitajatarkoulun sen betoniteknillisen laboratorion rakennustöitä 38814: suunnittelu· ja rakennustöitä varten. Liitteet •arten. Liitteet IV,623. s. 1357. - Ks. Teknil· 38815: IV,609. s. 1342. - Ks. Sairaanhoitajattaret. linen tutkimuslaitos. 38816: - n:o 478, Lukkarisen ym.: Määrärahan - n:o 492, M. Ryömän ym.: Määrärahan osoit· 38817: osoittamisesta Keski-Suomen sairaanhoitaja-ter· tamisesta vesirakennuslaboratorion rakentamiseksi 38818: veyssisarkoulun suunnittelutöitä varten. Liitteet Teknillisen korkeakoulun yhteyteen. Liitteet 38819: IV,610. s. 1343. - Ks. Sairaanhoitajattaret. IV,624. s. 1359. - Ks. Teknillinen korkeakoulu . 38820: ..,.. n:o 479, Mustosen ym.: Määrärahan osoit· - n: o 4931 L i n d b 1 o m i n y m.: :Määrärahan 38821: tamisesta valtion sairaalan lääkärien ja sairaan· osoittamisesta Teknillisen korkeakoulun pääraken· 38822: hoitajien asuntotalon rakentamiseksi Kajaaniin. nuksen sekä teknillisen fysiikan osaston ja me· 38823: Liitteet IV,611. s. 1344. - Ks. Asunnot. tallurgisen laboratorion rakennustyön aloitta- 38824: - n:o 480, Brander-Wallinin ym.: Määrä· mista varten. Liitteet IV,625. s. 1360. - Ks. 38825: rahan osoittamisesta Porin sairaanhoitaja-terveys· Teknillinen korkeakoulu. 38826: sisarkoulun rakentami!'!OOn. Liitteet IV1612. s. - n: o 494, H a k a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- 38827: 1345. - Ks. Sairaanhoitajattaret. misesta Tampereen teknillisen oppilaitoksen 38828: - n:o 481, N. Nurmisen ym.: Määrärahan uudisrakennusta varten. Liitteet IV,626. s. 1362. 38829: osoittamisesta tutkimuksien suorittamiseksi vai· - Ks. Teknilliset oppilaitokset. 38830: tion selluloosatehtaan rakentamiseksi Kannukseen. 38831: Liitteet IV,613. s. 1346. - Ks. Teollisuus. - n: o 495, Seppä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit· 38832: tamisesta valtion oppikoulujen uudia· ja. lisära· 38833: - n:o 482, Rosenbergin ym.: Määrärahan kennuksia varten. Liitteet IV,627. 1!. 1364. - 38834: osoittamisesta selluloosa· ja paperitehtaan pe· Ks. Oppikoulut. 38835: rustamiseksi Närpiön kuntaan. Liitteet IV,614. 38836: - n:o 4961 Salmisen ym.: Määrärahan osoit· 38837: s. 1347 ja 1348. - Ks. Teollisuus. tamisesta uuden oppikoulun rakentamiseksi Kal· 38838: - n:o 483, M u r r on y m.: Määrärahan osoitta· lion kaupunginosaan Helsingissä. Liitteet IV,628. 38839: misesta jalostuslaitoksen rakentamiseksi Otan· s. 1365. - Ks. Oppikoulut. 38840: mäen kaivoksen yhteyteen. Liitteet IV,615. s. 38841: 1349. - Ks. Kaivosteollisuus. - n:o 497, En teen y m.: Määrärahan osoittami· 38842: sesta oppikoulun rakentamiseksi Helsingin kau· 38843: - n:o 4841 Liedeksen ym.: Määrärahan osoit· puugin Kallion kaupunginosaan. Liitteet IV,629. 38844: tamisesta valtion massa· ja paperitehtaan raken· s. 1366. - Ks. Oppikoulut. 38845: tamiseksi Pohjois-Suomeen. Liitteot IV,616. s. 38846: 1350. - Ks. Teollisuus. - n: o 498, R o sen b e r gin y m.: Määrärahan 38847: osoittamisesta Helsingin toisen ruotsalaisen ly· 38848: - n: o 485, P a a s i on y m.: Määrärahan osoitta· seon koulutalon rakentamiseen. Liitteet IV,630. 38849: misesta Turkuun rakennettavaa rautatielaitoksen s. 1367 ja 1368. - Ks. Oppikoulut. 38850: palveluksessa olevien kokous· ja kerhotaloa var· 38851: ten. Liitteet IV,617. s. 1351. - Ks. Rautatie· - n: o 499, ö s t e r h o 1m i n y m. : Määrärahan 38852: läiset. osoittamisesta Helsingin toisen ruotsalaisen ly· 38853: seon koulutalon rakennustyön loppuun saattami· 38854: - n: o 486, H e 1 t e e n y m.: Määrärahan osoitta · seen. Liitteet IV,631. s. 1369 ja 1370. - Ks. 38855: misesta asuntotalon rakentamiseksi valtionrauta· Oppikoulut. 38856: teitten Hyvinkään konepajalta eläkkeelle siirty· 38857: ville työntekijöille. Liitteet IV,618. s. 1352. - - n:o 500, Karvikon ym.: Määrärahan osoit· 38858: Ks. Asunnot. tamisesta Turun yhteislyseon koulutalon rakenta· 38859: miseen. Liitteet IV,632. s. 1371. - Ks. Oppi· 38860: - n:o 487, R. Virtasen ym.: Määrärahan osoit· koulut. 38861: tamisesta asuntotalon rakentamiseksi Hyvinkäälie 38862: valtionrautateiden palveluksesta eläkkeelle siirty· - n:o 501, He 1 teen ym.; Määrärahan osoitta· 38863: viä työntekijöitä varten. Liitteet IV,619. s. 1353. misesta Karjaan yhteiskoulun rakentamiseksi. 38864: - Ks. Asunnot. Liitteet IV,633. s. 1372. - Ks. Oppikoulut. 38865: Raha-asia-aloitteet 1955. 19 38866: 38867: - n:o 502, E. Kilven y m.: Määrärahan osoit- - n:o 518, Tikkaojan y m.: Määrärahan osoit· 38868: tamisesta Uudenkaupungin yhteislyseon kouluta· tamisesta Etelä-Pohjanmaan suomenkielisen kea· 38869: lon rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,634. kusammattikoulun rakennustöiden aloittamiseksi 38870: s. 1373. - Ks. Oppikoulut. Seinäjoella. Liitteet IV,650. s. 1390. - Ks. 38871: Ammattikoulut. 38872: - n:o 503, Tuulen ym.: Määrärahan osoitta· 38873: misesta Kouvolan lyseon koulurakennusta varten. - n: o 519, J. W i r t a s en. y m.: Määrärahan osoit· 38874: Liitteet IV,635. s. 1374. - Ks. Oppikoulut. tamisesta Etelä-Pohjanmaan suomenkielisen kes· 38875: kusammattikoulun rakennustöiden aloittamiseksi. 38876: - n:o 504, V. Virtasen y m.: Määrärahan osoit· Liitteet IV,651. s. 1391. - Ks. Ammattikoulut. 38877: tamisesta Savonlinnan tyttölyseon uudisrakennus· 38878: töitä varten. Liitteet IV,636. s. 1375. - Ks. - n:o 520, Turkan ym.: Määrärahan osoitta· 38879: Oppikoulut. misesta Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikou· 38880: lun oppilasruokalan ja .opetuskeittiöiden sekä 38881: - n: o 505, Rantamaan y m.: Määrärahan osoit· 38882: voimistelusalin rakentamiseksi. Liitteet IV,652. 38883: tamisesta koulurakennuksen rakentamiseksi Savon· s. 1392. - Ks. Ammattikoulut. 38884: linnan tyttölyseolle. Liitteet IV,637. s. 1376. 38885: - Ks. Oppikoulut. - n: o 521, K a u h a s e n y m.: M-iiäräraha.n osoit- 38886: tamisesta Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun 38887: - n:o 506, Pohjalan ym.: Määrärahan osoit· oppilasasuntolan rakentamista varten. Liitteet 38888: tamisesta Porin tyttölyseon lisärakennusta varten. 38889: IV,653. s. 1393. - Ks. Ammattikoulut. 38890: Liitteet IV,638. s. 1378. - Ks. Oppikoulut. 38891: - n:o 522, Väyrysen y m.: Määrärahan osoit· 38892: - n:o 507, Sepän ym.: Määrärahan osoittami· tamisesta Lapin keskusammattikoulun rakennus· 38893: se.sta Seinäjoen lyseon sisustustöiden suorittami· töitä varten. Liitteet IV,654. s. 1395. - Ks. 38894: seksi. Liitteet IV,639. s. 1379. - Ks. Oppi· Ammattikoulut. 38895: koulut. 38896: - n: o 523, M a n n i 1 a n y m. : Määrärahan osoit· 38897: - n:o 508, Innalan ym.: Määrärahan osoitta· tamisesta valtion ammattikoulukodin rakennus· 38898: misesta Seinäjoen tyttölyseon koulurakennuksen toiminnan jatkamiseen. Liittcet IV,655. s. 1396. 38899: laajennustöitä varten. Liitteet IV,640. s. 1380. - Es. Ammattikoulut. 38900: - Ks. Oppikoulut. 38901: - n:o 524, Kors·bäekin ym.: Määrärahan 38902: - n:o 509, Koivusen y m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta koulutalon rakentamiseksi Kors· 38903: tamisesta Jyväskylän normaalilyseon lisäraken· holman eniäntäkoululle. Liitteet IV,656. s. 1398 38904: nuksen rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet ja 1399. - Ks. Emäntäkoulut. 38905: IV,641. s. 1381. - Ks. Oppikoulut. 38906: - n: o 525, L a h t e 1 a n y m~: Määrärahan osoitta· 38907: - n:o 510, Lukkarisen ym.: Määrärahan misesta Kemijärven emäntäkoulun lisärakennuk· 38908: osoittamisesta Jyväskylän tyttölyseon kouluraken· sien rakentamista varten. Liitteet IV,657. s. 38909: nuksen suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,642. 1400.- Ks. Emäntäkoulut. 38910: s. 1382. - Ks. Oppikoulut. 38911: - n:o 526, Kulovaaran ym.: Määrärahan 38912: - n: o 511, Puh a k a n y m.: Määrärahan osoitta· osoittamisesta kuuromykkäin ammattikoulun ra· 38913: misesta Ilomantsin keskikoulun rakentamiseen. kentamiseen. Liitteet IV,658. s. 1401. - Ks. 38914: Liitteet IV,643. s. 1383. - Ks. Oppikoulut. Ammattikoulut. 38915: - n: o 512, I k o s e n y m.: Määrarahan osoittami· 38916: sesta Nurmeksen yhteislyseon lisärakennustöiden - n:o 527, Rantamaan ym.: Määrärahan osoit- 38917: tamisesta Mikkelin tietopuoliselle karjanhoitokou· 38918: jatkamiseksi. Liitteet IV,644. s. 1384. - Ks. lulle Vättilänrannan tilalle rakennettavaa koulu· 38919: Oppikoulut. rakennusta varten. Liitteet IV,659. s. 1402. - 38920: - il:o ·513, L Ii. h te 1 a n y m.: Määrärahan osoitta· Ks. Karjanhoitokoulut. 38921: misesta lisähuoneiden rakentamiseksi Kemijärven 38922: - n: o 528, S a a r e n y m.: Määrärahan osoittami· 38923: yhteislyseolle. Liitteet IV,645. s. 1385. · - Ks. 38924: Oppikoulut. sesta Helsingin yliopi!!ton maatalous· ja kotita· 38925: lousopetusta varten Viikin tilalla aloitettavaan 38926: - n:o 514; Koiviston ym.: Määrärahan osoit· rakennustoimintaan. Liitteet IV,660. s. 1404. - 38927: tamisesta Kittilän yhteislyseon koulurakennuksen Ks. Yliopisto. 38928: rakentamiseksi. Liitteet IV,646. s. 1386. - Ks. 38929: - n: o 529, Hauta 1 a n y m.: Määrärahan osoit· 38930: Oppikoulut. tamisesta Ylivieskaan perustettavan Pohjois-Suo- 38931: - n:o ·515, Frimanin ym.: Määrärahan osoit· men maamiesopiston rakennusten suunnittelua 38932: tamisesta Kittilän yhteislyseou rakentamiseen. varten. Liitteet IV,661. s. 1406. - Ks. Maamies· 38933: Liitteet IV,647. s. 1387. - Ks. Oppikoulut. opistot. 38934: - n:o 516, M. Mattilan ym.: Määrärahan - n:o 530, Rantamaan ym.: Määrärahan 38935: osoittamisesta Bergmanin koulun koulutalon ra- osoittamisesta Nikkari11m metsäkoululla suoritet- 38936: kentamiseen. Liitteet IV,648. s. 1388. - Ks. tavia rakennustöitä varten. Liitteet IV,662. s. 38937: Ammattikoulut. 1407. - Ks. Metsäkoulut. 38938: - n:o 517, Koivusen y m.: Määrärahan osoit· - n:o 531, Högströmin ym.: Määrärahan 38939: tamisesta Keski-Suomen keskusammattikoulun ra· osoittamisesta Tammisaaren metsäkoulun uudis· 38940: kennustöitä varten. Liitteet IV,649. s. 1389. - rakennustöiden loppuun saattamiseen. Liitteet 38941: Ks. Ammattikoulut. IV,663. s. 1408 ja 1409. - Ks. Metsäkoulut. 38942: 20 Raha-asia-aloitteet 1955. 38943: 38944: - n:o 532, Lepistö n y m.: Määrärahan osoitta· - n:o 546, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan osoit- 38945: misesta Eläinlääketieteellisen korkeakoulun ra· tamisesta Rämenevan-Korpinevan alueen kuivat- 38946: kannustyötä varten. Liitteet IV,664. s. 1410. - tamiseksi Vaalan kunnassa. Liitteet IV,678. s. 38947: Ks. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu. 1426. - Ks. Kuivatustyöt. 38948: - n: o 533, M o h e 11 i n y m., Määrärahan osoitta· - n:o 547, A. Kinnusen ym.: M"tl.ärärahan 38949: misesta Hämeenlinnan Eläinlääketieteellisen kor· osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan peruskuivatus· 38950: keakoulun suunnittelutöihin. Liitteet IV,665. s. töihin. Liitteet IV,679. s. 1427. - Ks. Kuiva- 38951: 1411. - Ks: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu. tustyöt. 38952: - n:o 534, Häppölän ym.: Määrärahan osoit· 38953: tamisesta Eläinlääketieteellisen korkeakoulun Hä· - n:o 548, Leinosen ym.: Määrärahan osoit- 38954: meenlinnaan sijoittamiseksi suoritettavia suunnit· tamisesta peruakuivatustutkimuksen suorittami- 38955: telutöitä varten. Liitteet IV,666. s. 1412. - Ks. seksi Kiimingin- ja Iijoen välisellä alueell9.. Liit- 38956: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu. teet IV,680. s. 1428. - Ks. Kuivatustyöt. 38957: - r!: o 535, K ä k e 1 ä n y m.: Määrärahan osoitta· - n: o 549, T a i n i o n y m.: Määrärahan osoitta- 38958: misesta Lappeenrannan teknillisen koulun uudis· misesta Sodankylän kunnassa olevan Laukkokal· 38959: rakennusta varten. Liitteet IV,667. s. 1413. - tioaapanimisen suoalueen kuivattamiseksi Liitteet 38960: Ks. Teknilliset oppilaitokset. IV,681. s. 1429. - Ks. Kuivatustyöt. 38961: - n:o 536, Koiviston y m.: Määrärahan osoit· - n: o 550, P u s a n: Korotetun määrärahan osoit- 38962: tamisesta Lapin kansanopiston opistorakennuksen tamisesta vesistöjen perkaustöiden suorittamista 38963: rakennustyön loppuunsaattamiseksi. Liitteet varten. Liitteet IV,682. s. 1430. - Ks. Perkaus- 38964: IV,668. s. 1414. - Ks. Kansanopistot. työt. 38965: - n:o 537, Kleemolan ym.: Määrärahan osoit- - n: o 551, Hei k uran y m.: Määrärahan osoit- 38966: tamisesta rakennuslainaksi Keski-Pohjanmaan tamisesta Inhotunjärven · vesistön perkaamiseen. 38967: kansanopistolle. Liitteet IV,669. s. 1415. - Ks. Liitteet IV,683, s. 1431. - Ks. Perkaustyöt. 38968: Kansanopistot. 38969: - n:o 552, Rankilan ym.: M"åärärahan osoit- 38970: - n:o -538, V. Virtasen ym.: Korotetun mää- tamisesta Lappajärven ja Evijärven vedensään- 38971: rärahan osoittamisesta Savonlinnan seminaarin nöstelytöiden jatkamiseen. Liitteet IV,684. s. 38972: uudisrakennuksia varten. Liitteet IV,670. s. 1416. 1432. - Ks. Perkaustyöt. 38973: - Ks. Seminaarit. 38974: - n:o 553, Kiviahon ym.: Määrärahan osoit- 38975: - n: o 539, Muikun y m.: Korotetun määrärahan tamisesta Lappajärven ja Evijärven vedensään- 38976: osoittamisesta liikenneturvallisuuden edistämi· nöstelyä varten. Liitteet IV,685. s. 1433. - Ks. 38977: seksi tarpeellisiin tietöihin. Liitteet IV,671. s. Perkaustyöt. 38978: 1417. - Ks. Liikenneturvallisuus. 38979: ..._.., n: o 540, A i t i on y m.: Määrärahan osoittami- - n:o 554, Koskisen ym.: Määrärahan osoit- 38980: sesta Alasjärven vesijättöalueen kuivatustöiden tamisesta Viitasaaren Muuruenjärven vesistön 38981: laskemiseksi. Liitteet IV,686. s. 1434. - Ks. 38982: aloittamista varten. Liitteet IV,672. s. 1419. - 38983: Ks. Kuivatustyöt. Järvenlaskut. 38984: - n: o 541, R o s e n b e r gin y m.: Määrärahan - n:o 555, Rytkösen ym.: Määrärahan osoit- 38985: osoittamisesta Pol"Voon kunnassa olevan Rödkär- tamisesta Osmanki- ja Palaisjärven laskuhank- 38986: rinojan perkaamiseen. Liitteet IV,673. s. 1420 ja keen toteuttamiseksi Liitteet IV,687. s. 1435. 38987: 1421. - Ks. Perkaustyöt. - Ks. Järvenlaskut. 38988: - n:o 542, K e 1 o veden y m.: Määrärahan osoit· - n:o 556, Rytin gin: Määrärahan osoittami- 38989: tamisesta vesiperäisten maiden kuivatussuunnitel- sesta Vuorma- ja Hetejärvien kuivattamiseen. 38990: mien toteuttamiseksi Kymen maanviljelysinsinöö- Liitteet IV,688. s. 1436. - Ks. J"årvenlaskut. 38991: ripiirissä. Liitteet IV,674. s. 1422. - Ks. Kui- 38992: vatustyöt. - n:o 557, R. Virtasen ym.: Määrärahan osoit- 38993: tamisesta Myrskyiänjoen parkaarniseksi Hallilan 38994: - n:o 543, Hei k uran y m.: Määrärahan osoit- alueella. Liitteet IV,689. s. 1437. - Ks. Per- 38995: tamisesta Pohjois-Satakunnan peruakuivatussuun- kaustyöt. 38996: nitelman toimeenpanoa varten. Liitteet IV,675. 38997: s. 1423. - Ks. Kuivatustyöt. - n:o 558, Koivusillan ym.t Määrärahan 38998: osoittamisesta Myrskyiänjoen kuivatushankkeen 38999: - n:o 544, N. Nurmisen ym.: Määrärahan toteuttamista varten. Liitteet IV,690. s. 1438. 39000: osoittamisesta Keski-Pohjanmaan peruakuivatus- - Ks. Perkaustyöt. 39001: suunnitelman toteuttamiseksi Kokkolan maanvil- 39002: jelysinsinööripiirin alueella. Liitteet IV,676. s. - n:o 559, Lindqvistin ym.: Määrärahan 39003: 1424. - Ks. Kuivatustyöt. osoittamisesta Peliinkosken perkaamiseen Padas- 39004: joen kunnassa. Liitteet IV,691. s. 1439. - Ks. 39005: - n: o 545, T o r v e n y m.: Määrärahan osoitta- Perkaustyöt. 39006: misesta Ristijärven ja Ristisenojan suoalueiden 39007: kuivatus- ja asutussuunnitelman laatimista var- - n:o 560, Åsvikin ym.: Määrärahan osoittami- 39008: ten. Liitteet IV,677. s. 1425. - Ks. Kuivatus- sesta Kyrönjoen perkaamiseen. Liitteet IV,692. 39009: työt. s. 1440. - Ks. Perkaustyöt. 39010: Raha-asia-aloitteet 1955. 21 39011: - n: o 561, K o s o 1 a n y m. : Määrärahan osoitta- - n:o 579, Keloveden ym.: Määrärahan osoit- 39012: misesta Lapuanjoen vesistöalueen tulvasuojelua tamisesta sillan rakentamiseksi Kirjamoin sal- 39013: varten. Liitteet IV,693. s. 1441. - Ks. Perkaus- meen. Liitteet IV,711. s. 1459. - Ks. Sillat. 39014: työt. 39015: - n:o 580, K, ui t t i sen ym.: Määrärahan osoit- 39016: - n:o 562, N. Nurmisen ym.: M'åärärahan tamisesta maantiesillan rakentamiseksi Saimaan 39017: osoittamisesta Lapuanjoen perkaustöitä varten. kanavan yli Lauritsalan kauppalassa. Liitteet 39018: Liitteet IV,694. s. 1442. - Ks. Perkaustyöt. IV,712. s. 1460. - Ks. Sillat. 39019: - n:o 563, Koskisen y m.: Määrärahan osoit- 39020: tamisesta Kouheroisen kosken perkaamista var- - n: o 581, K a a s a 1a i s en y m.: Määrärahan 39021: ten. Liitteet IV,695. s. 1443. - Ks. Perkaus- osoittamisesta avustukseksi Vantmalan kauppa- 39022: työt. lalle Vammaakosken sillan levittämistä varten. 39023: Liitteet IV,713. s. 1461. - Ks. Sillat. 39024: - n:o 564, Mannisen y m.: Määrärahan osoit- 39025: tamisesta Konnakosken perkaamiscen. Liitteet - n: o 582, H e i k u r a n y m.: Määrärahan osoitta- 39026: IV,696. s. 1444. - Ks. Perkaustyöt. misesta Salmin maantiesillan rakentamiseksi Ikaa- 39027: listen kunnassa. Liitteet IV,714. s. 1462. - Ks. 39028: - n:o 565, N. Nurmisen ym.: Määrärahan Sillat. 39029: osoittamisesta Perhojoen perkaus- ja pengerrys- 39030: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,697. s. 1445. - n: o 583, R a i p a l a n y m.: Määrärahan osoitta- 39031: - Ks. Perkaustyöt. misesta Salmin sillan rakentamiseksi Ikaalisten 39032: - n: o 566, K i v i a h o n y m.: Määrärahan osoitta- kunnan Kilvakkalan kylässä. Liitteet IV, 715. 39033: misesta Porasenjoen perkaamiseen. Liitteet s. 1463. - Ks. Sillat. 39034: IV,698. s. 1446. - Ks. Perkaustyöt. - n:o 584, Ra p i on y m.: Määrärahan osoittami- 39035: - n:o 567, N. Nurmisen ym.: Määrärahan sesta Salmin sillan rakentamiseksi Ikaalisiin. 39036: osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun perkaustöitä Liitteet IV,716. s. 1464. - Ks. Sillat. 39037: varten. Liitteet IV,699. s. 1447. - Ks. Per- 39038: kaustyöt. - n:o 585, Se p i n y m.: Määrärahan osoittami- 39039: sesta Karjulan sillan ja Ruoveden välisen maan- 39040: - n:o 568, Lepistö n y m.: Määrärahan osoitta- tien oikaisemiseen. Liitteet IV,717. s. 1465. - 39041: misesta Lestijoen yläpuoksun perkaamiseen. Liit- Ks. Maantiet. 39042: teet IV,700. s. 1448. - Ks. Perkaustyöt. 39043: - n:o 586, Myllymäen ym.: M'åärärahan osoit- 39044: - n:o 569, A. K i nn u s c n ym.: Määrärahan tamisesta Louhusalmen sillan rakentamiseen. Liit- 39045: osoittamisesta Liminkaojan perkaamiseksi. Liit- teet IV,718. s. 1466. - Ks. Sillat. 39046: teet IV,701. s. 1449. - Ks. Perkaustyöt. 39047: - n:o 570, Erkkilän ym.: M'åärärahan osoitta- - n: o 587, H a m a r a n y m.: Määrärahan osoitta- 39048: misesta Limingojan perkaamiseen. Liitteet misesta Kyrönsalmen sillan rakentamista koske- 39049: IV,702. s. 1450. - Ks. Perkaustyöt. van tutkimuksen toimittamista varten. Liitteet 39050: IV,719. s. 1467. - Ks. Sillat. 39051: - n:o 571, Erkkilän ym.: Määrärahan osoit- 39052: tamisesta Lamujoen perkaamiseen. Liitteet - n:o 588, Tikkaojan y m.: Määrärahan osoit- 39053: IV,703. s. 1451. - Ks. Perkaustyöt. tamisesta Palon maantiesillan rakentamiseen Il- 39054: majoella. Liitteet IV,720. s. 1468. - Ks. Sillat. 39055: - n:o 572, Liedeksen ym.: Määrärahan osoit- 39056: tamisesta Kiiminkijoen alajuoksun pe1·kaamiseen. - n: o 589, K i v i a h o n y m.: Määrärahan osoit- 39057: Liitteet IV,704. s. 1452. - Ks. Perkaustyöt. tamisesta Kuortaneen Ruonan sillan korjaami- 39058: - n: o 573, M 11 r r o n y m.: Määrärahan osoitta- seen. Liitteet IV,721. s. 1469. - Ks. Sillat. 39059: misesta Olhavanjoen perkaamiseen. Liitteet - n:o 590, Koskisen y m.: M'åärärahan osoit- 39060: IV,705. s. 1453. - Ks. Perkaustyöt. tamisesta Löytänänsalmen sillan rakentamista 39061: - n:o 574, Rytingin ym.: Määrärahan osoitta- varten. Liitteet IV,722. s. 1470. - Ks. Sillat. 39062: misesta Iijoen perkaamiseen. Liitteet IV,706. - n:o 591, Lukkarisen ym.: Määrärahan 39063: s. 1454. - Ks. Perkaustyöt. osoittamisesta Petäjäveden Rankakosken sillan 39064: - n: o 575, N i s k a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- rakennustyön loppuun saattamista varten. Liit- 39065: misesta Simojokisuun ruoppaamista varten. Liit- teet IV,723. s. 1471. - Ks. Sillat. 39066: teet IV,707. s. 1455. - Ks. Ruoppaustyöt. - n: o 592, A h o s e n y m.: Määrärahan osoitta- 39067: - n:o 576, Väyrysen: Määrärahan osoittami- misesta Suolahden-Koiviston maantien sillan ra- 39068: sesta Leppi- ja Sääskikosken perkaamiseksi. Liit- kentamiseen. Liitteet IV,724. s. 1472. - Ks. 39069: tcet IV,708. s. 1456. - Ks. Perkaustyöt. Sillat. 39070: - n:o 577, Koiviston ym.: Määrärahan osoit- - n: o 593, A h O"S en y m.: Korotetun määrärahan 39071: tamisesta Kuolajoen perkaustöiden aloittamiseen. osoittamisesta Hännilänsalmen sillan rakenta- 39072: Liitteet IV,709. s. 1457. - Ks. Perkaustyöt. mista varten. Liitteet IV,725. s. 1473. - Ks. 39073: - n: o 578, R o i ne e n y m.: Määrärahan osoitta- Sillat. 39074: misesta ponttoonisillan rakentamiseksi Hirvensa- - n:o 594, V. Virtasen y m.: Määrärahan 39075: lon ja Satavan saarten välille. Liitteet IV,710. osoittamisesta sillan rakentamiseksi Orivirtaan. 39076: s. 1458. - Ks. Sillat. Liitteet IV,726. s. 1474. - Ks. Sillat. 39077: 22 Raha-asia-aloitteet 1955. 39078: 39079: 39080: - n: o 595, K a r v o s e n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 611, Haapasen y m.: Määrärahan osoitta- 39081: tamisesta Kaltimon kosken kohdalla olevan maan- misesa Salonkylän-Piipalan maantien rakentami- 39082: tiesillan korjaamista varten. Liitteet IV, 727. s. seksi. Liitteet IV,743. s. 1492. - Ks. Maantiet. 39083: 1475. - Ks. Sillat. 39084: - n: o 612, M o h e 11 i n y m. : :Määrärahan osoi tta· 39085: - n:o 596, Karvosen ym.: :Määrärahan osoit- misesta Hämeenlinnan kaupungin ja Tuuloksen 39086: tamisesta Lylykosken sillan rakentamista varten. kunnan Syrjäntaan kylän välisen tien rakenta· 39087: Liitteet IV,728. s. 1476. - Ks. Sillat. miseksi valtatieksi. Liitteet IV,744. s. 1493. - 39088: - n:o 597, T i itun ym.: Määrärahan osoittami- Ks. Maantiet. 39089: sesta Alahärmän kirkonkylässä olevan Pirin sil- 39090: lan rakentamiseen. Liitteet IV,729. s. 1477. - - n: o 613, K u j a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta· 39091: misesta maantien rakentamista varten Mankalan 39092: Ks. Sillat. 39093: voimalaitokselta Kymentaan kylään. Liitteet 39094: - n: o 598, R y t k ö s en y m.: Määrärahan osoitta- IV,745. s. 1494. - Ks. :Maantiet. 39095: misesta avustukseksi Iisalmen kaupungille Palois· 39096: virran sillan rakentamista varten. Liitteet - n:o 614, E. Kilven ym.: Määrärahan osoit· 39097: IV,730. s. 1478. - Ks. Sillat. tamisesta maantien korjaamiseksi Nastolan Ah· 39098: tialan kylässä. Liitteet IV,746. s. 1495. - Ks. 39099: - n:o 599, Rytkösen y m.: Määrärahan osoitta- :Maantiet. 39100: misesta maantiesillan rakentamiseksi Kiurujoen 39101: yli. Liitteet IV,731. s. 1479. - Ks. Sillat. - n:o 615, E. Kilven ym.: Määrärahan osoit· 39102: - n:o 600, Rytin gin: Määrärahan osoittami- tamisesta Lahden-Vääksyn maantien kunnosta· 39103: miseksi. Liitteet IV,747. s. 1496. - Ks. Maan- 39104: sesta Kiiminginjoen sillan rakentamiseen. Liit· tiet. 39105: teet IV, 732. s. 1480. - Ks. Sillat. 39106: - n:o 601, Rytingin y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 616, Lindqvistin ym.: Määrärahan 39107: misesta sillan rakentamiseen Iijoen lossipaikalle. osoittamisesta Kopsuon tien kunnostamiseksi 39108: Liitteet IV,733. s. 1481. - Ks. Sillat. Asikkalan kunnassa. Liitteet IV,748. s. 1497. - 39109: Ks. Maantiet. 39110: - n:o 602, Rytin gin: :Määrärahan osoittami- 39111: sesta Siuruanjoen sillan rakentamiseen Yli-Iin - n:o 617, K ui t t i sen y m.: Määrärahan osoit· 39112: Tannilankylässä olevalle lossipaikalle. Liitteet tamisesta Imatran kauppalan-Niskalammin-' 39113: IV,734. s. 1482. - Ks. Sillat. Äitsaaren tien tutkimiseen. Liitteet IV,749. s. 39114: 1498. - Ks. Maantiet. 39115: - n: o 603, L i e d e k s e n y m.: :Määrärahan osoit- 39116: tamisesta sillan rakentamiseksi Siuruanjokeen - n: o 618, R a p i o n y m.: Määrärahan osoittami· 39117: Tannilan lossipaikalle. Liitteet IV,735. s. 1483. sesta Tampereen-Vaasan valtatien parantami· 39118: """"' Ks. Sillat. seen ja oikaisemiseen .Hämeenkyrössä. Liitteet 39119: - n:o 604, Koiviston y m.: Määrärahan osoit- IV,750. s. 1499. - Ks. Maantiet. 39120: tamisesta Ristisalmen sillan rakentamiseksi Po- 39121: sion kunnassa. Liitteet IV, 736. s. 1484. - Ks. - n:o 619, S ä v e 1 ä n y m.: Määrärahan osoit· 39122: Sillat. tamisesta Lavian kunnassa olevan Myöntään yh· 39123: dystien kunnostamiseen. Liitteet IV,751. s. 1500. 39124: - n: o 605, V ä y r y s e n y m.: Määrärahan osoit- - Ks. Maantiet. 39125: tamisesta sillan rakentamiseksi Tornionjoen yli 39126: Pellon kohdalla. Liitteet IV,737. s. 1485. - Ks. - n:o 620, R o s ne 11 i n y m.: Määrärahan osoit· 39127: Sillat. tamisesta Lavian kunnassa olevan :Myöntään yh· 39128: dystien kunnostamiseen. Liitteet IV,752. s. 1501. 39129: - n: o 006, L a h te la n y m.: Määrärahan osoitta- ~ Ks. Maantiet. 39130: misesta sillan rakentamiseksi Kitisenjokeen Pel- 39131: kosennienien-Sodankylän maantiellä. Liitteet - n: o 621, M y 11 y mä e n y m.: Määrärahan osoit· 39132: IV, 738. s. 1486. - Ks. Sillat. tamisesta maantien rakentamiseksi Längelmäen 39133: - n: o 607, Lindhin y m.: Määrärahan osoitta- kunnan Ristijärven kylästä Korvenkylän kautta 39134: misesta Kemiön ja Sauvon tie· ja lossiyhteyksien Länkipohjaan. Liitteet IV,753. s. 1502. - Ks. 39135: parantamiseksi. Liitteet IV,739. s. 1487 ja 1488. Maantiet. 39136: - Ks. Lossit. - n: o 622, M y 11 y m ä e n y m.: :Määrärahan osoit- 39137: - n: o 608, Ne d e r s t r ö m - L u n d enin y m.: tamisesta Oriveden-Luopioisten maantien Uiher· 39138: Määrärahan osoittamisesta Kemiön saaren ja lan ja Hietalahden kylien välisen tieosan kun· 39139: mantereen välisen liikenteen parantamista var- nostamiseen. Liitteet IV,754. s. 1503. - Ks. 39140: ten. Liitteet IV,740. s. 1489. - Ks. Sillat. Maantiet. · 39141: - n: o 609, R o i n e e n y m.: Määrärahan osoitta- - n: o 623, N i e m i s e n: Määrärahan osoittami- 39142: misesta Vihiniemen-:Maasilla~ maantien raken- sesta tietöiden aloittamiseksi linjalla Ravioskorpi 39143: tamiseksi. Liitteet IV,741. s. 1490. - Ks. -Vaippila-Heinolan kirkonkylä. Liitteet IV,755. 39144: Maantiet. s. 1504. - Ks. Maantiet. 39145: - n: o 610, M o h e II i n y m.: Määrärahan osoitta- - n: o 624, M y 11 y mäen y m.: Määrärahan osoit- 39146: misesta Riihimäen-Kormun maantien rakenta- tamisesta maantietöiden jatkamiseksi Kuhmoisten 39147: miseen. Liitteet IV,742. s. 1491. - Ks. :Maan- ja Muuramen keskusten välisellä alueella. Liitteet 39148: tiet. IV,756. s. 1505. - Ks. Maantiet. 39149: Raha-asia-aloitteet 1955. 23 39150: 39151: - n:o 625, Mannilan ym.: Määrärahan osoit· - n: o 640, K o s k i s e n y m.: Määrärahan osoitta- 39152: tamisesta tietöiden aloittamiseksi Sysmästä Ju- misesta Uuraisten-Karstulan-Kyyjärven valta- 39153: dinsalon kautta Luhankaan rakennettavalla tiellä. tien peruskorjausta varten. Liitteet IV,772. s. 39154: Liitteet IV,757. s. 1506. -:- Ks. Maantiet. 1522. - Ks. Maantiet. 39155: - n: o 626, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoittami· - n:o 641, Koivusen y m.: Määrärahan osoitta- 39156: sesta rajaseudun tiejärjestelyjä varten. Liitteet misesta nelostien parannustöitä varten tieosuu· 39157: IV,758. s. 1507. - Ks. Maantiet. della Pihtipudas-Laukaa. Liitteet IV,773. s. 39158: 1523. - Ks. Maantiet. 39159: - n:o 627, Kuittisen ym.: Määrärahan osoit· 39160: tamisesta Simpeleen-Parikkalan maantien ra- - n: o 642, A h o s e n y m.: Määrärahan osoittami· 39161: kentamiseen. Liitteet IV, 759. s. 1508. - Ks. sesta Kotakennään-Suolahden maantien raken· 39162: Maantiet. nustöitä varten. Liitteet IV,774. s. 1524. - Ks. 39163: Maantiet. 39164: - n:o 628, Hiltusen ym.: Määrärahan osoit- 39165: tamisesta Enonkosken-Hanhivirran-Sappulah · - n:o 643, Mannisen ym.: Määrärahan osoit- 39166: den maantien rakennustyötä varten. Liitteet tamisesta maantiesillan rakentamiseksi Leppävir· 39167: IV, 760. s. 1509. - Ks. Maantiet. ran-Heinäveden maantiellä Leppävirran pitä- 39168: jässä. Liitteet IV,775. s. 1525. - Ks. Sillat. 39169: - n:o 629, Heikuran ym.: Määrärahan osoit· 39170: tamisesta Kihniön-Pohjois-Parkanon-Karvian - n: o 644, N i e m i s e n y m.: Määrärahan osoit- 39171: yhdysliikennetien rakentamista varten. Liitteet tamisesta maantien rakentamiseksi Savonrannan 39172: IV,761. s. 1510. - Ks. Maantiet. kirkonkylästä Pirttimäen kohdalle Enonkosken- 39173: Sapun maantielle. Liitteet IV,776. s. 1526. - 39174: - n:o 630, Heikuran ym.: Määrärahan osoit· Ks. Maantiet. 39175: tamisesta maantien rakentamiseksi Honkajoelta 39176: Jyllin kautta Karviaan. Liitteet IV,762. s. 1511. - n:o 645, Mannisen ym.: Määrärahan osoit· 39177: - Ks. Maantiet. tamisesta Varkauden-Joensuun maantien kun· 39178: nostamiseksi Rukkuneen ja Kypäräjärven väli· 39179: - n:o 631, R o s ne 11 i n y m.: Määrärahan osoit- sellä osalla. Liitteet IV,777, s. 1527. - Ks. 39180: tamisesta Vahojärven kunnantieltä erkanevan ja Maantiet. 39181: Ikaalisissa valtion maantiehen yhtyvän yhdystien 39182: kuntoonsaattamiseksi. Liitteet IV,763. s. 1512. - n:o 646, M. Leskisen ym.: Määrärahan 39183: - Ks. Maantiet. osoittamisesta Viitasalmen-Kortejoen maantien 39184: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet 39185: - n: o 632, 8 e p i n y m.: Määrärahan oSQittami- IV,778. s. 1528. - Ks. Maantiet. 39186: sesta maantien rakentamiseksi Kurun kunnan 39187: Riuttaskorven kylästä Virtain kunnan Kortteen - n:o 647, Niirasen ym.: Määrärahan osoitta- 39188: pysäkille. Liitteet IV,764. s. 1513. - Ks. Maan· misesta yhdysmaantien rakentamiseksi Outokum· 39189: tiet. mun-Maarianvaaran maantieltä Törisevästli. Pol· 39190: vijärven-Maarianvaaran maantielle Syrjävaa· 39191: - n: o 633, 8 e p i n y m.: Määrärahan osoittami · raan. Liitteet IV,779. s. 1529. - Ks. Maantiet. 39192: sesta. Teiskon-Jäminkipohjan maantien oikaise- 39193: miseen. Liitteet IV,765. s. 1514. - Ks. Maantiet. - n: o 648, S o i n i s e n y m.: Määrärahan osoitta· 39194: misesta Joensuun-Polvijärven-Juankosken maan· 39195: - n:o 634, Suonpään ym.: Määrärahan osoit· tien kunnostamiseen. Liitteet IV,780. s. 1530. 39196: tamisesta Oriveden-Jämsän maantieosuuden kor· - Ks. Maantiet. 39197: jaamiseksi. Liitteet IV,766. s. 1515. - Ks. 39198: Maantiet. - n:o 649, N. Nurmisen ym.: M"åärärahan 39199: osoittamisesta Oravaisten kunnan Välitalon ky- 39200: - n:o 635, Åsvikin ym.: Määrärahan osoittami· lästä Ylihärmään johtavan ns. Ekotien rakenta· 39201: sesta Vaasan-Porin maantien oikaisemiseksi miseksi maantieksi. Liitteet IV, 781. s. 1531. - 39202: Närpiön ym. kuntien alueella. Liitteet IV,767. Ks. Maantiet. 39203: s. 1516. - Ks. Maantiet. 39204: - n:o 650, Lepistö n y m.: Määrärahan osoitta· 39205: - n: o 636, J. Wirtasen y m.: Määrärahan osoit- misesta maantien rakentamiseksi Lestijärveltä 39206: tamisesta maantietyön jatkamiseksi Kauhajoelta Reisjärvelle. Liitteet IV,782. s. 1532. - Ks. 39207: Jalasjärven Koskueelle. Liitteet IV,768. s. 1517. Maantiet. 39208: - Ks. Maantiet. 39209: - n:o 651, N. Nurmisen ym.: Määrärahan 39210: - n:o 637, Uusi ta 1 on y m.: Määrärahan osoit· osoittamisesta maantien rakentamiseksi Toholam- 39211: tamisesta maantien rakentamista varten Mäy- min-Lestijärven maantiestä Lylynevan kautta 39212: rystä Lehtimäelle ja Soiniin. Liitteet IV,769. Ullavan maantielle. Liitteet IV, 783. e. 1533. - 39213: s. 1518. - Ks. Maantiet. Ks. Maantiet. 39214: - n: o 638, K i v i a h o n y m.: Määrärahan osoit· - n:o 652, Jämsenin ym.: Määrärahan osoit· 39215: tamisesta Karstulan-Seinäjoen maantien raken· tamisesta maantien rakentamiseksi Kinnulasta 39216: tamiseen. Liitteet IV,770. s. 1520. - Ks. Maan· Alvajärven asemalle. Liitteet IV,784. s. 1534. 39217: tiet. - Ks. Maantiet. 39218: - n: o 639, Kivi a h o n y m.: Määrärahan o.soit· - n: o 653, K i v i a h o n y m.: Määrärahan osoitta- 39219: tamisesta Pietarsaaren-Alajärven runkotien ra· misesta Kinnulan-Alvajärven maantien rakenta- 39220: kentamiseen. Liitteet IV,771. s. 1521. - Ks. miseen. Liitteet IV,785. s. 1535. - Ks. Maan· 39221: Maantiet. tiet. 39222: 24 Raha-asia--aloitteet 1955. 39223: 39224: - n:o 654, Helj aksen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 669, Rytingin ym.: Määrärahan osoitta- 39225: tamisesta Toivalan-Kortejoen tien ja sen jat- misesta Pudasjärven Puhoksen-Näljängän maan· 39226: kona kulkevan Riistaveden-V ehmersalmen tien tien rakentamiseen. Liitteet IV,801. s. 1552. 39227: rakentamiseksi maantieksi. Liitteet IV,786. s. - Ks. Maantiet. 39228: 1536. - Ks. Maantiet. 39229: - n:o 670, Rytingin y m.: Määrärahan osoit- 39230: - n:o 655, Rytkösen y m.: Määrärahan osoit- tamisesta Pudasjärven-Sarajärven maantien pe- 39231: tamisesta Viinamäen-Kotalahden-Siikajärven ruskorjaustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,802. 39232: maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,787. s. 1538. s. 1553. - Ks. Maantiet. 39233: - Ks. Maantiet. 39234: - n: o 656, N i i r a s e n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 671, Torven ym.: Määrärahan osoitta- 39235: misesta maantien rakentamiseksi Sotkamon-Iisal- misesta Kouvan-Sampilan maantien rakentami· 39236: men maantieltä Laakakoskelta Rautavaaran- seen. Liitteet IV,803. s. 1554. - Ks. Maantiet. 39237: Iisalmen maan tielle Issakkaan. Liitteet IV, 788. - n:o 672, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää· 39238: s. 1539. - Ks. Maantiet. rärahan osoittamisesta maantien kunnostamiseksi 39239: - n:o 657, N. Nurmisen ym.: Määrärahan Pirkkiön kylästä Helläiän erotteintyömaalle ja 39240: osoittamisesta satamatien jatkamiseksi Himangan tien jatkamiseksi Puuluotoon. Liitteet IV,804. 39241: kirkonkylästä Pikku-Mansikkaan. Liitteet IV,789. s. 1555. - Ks. Maantiet. 39242: s. 1540. - Ks. Maantiet. 39243: - n: o 673, V ä y r y s e n: Määrärahan osoittami· 39244: - n: o 658, M u r r o n y m.: Määrärahan osoittami- sesta Kuhan-Pohjaalahden maantien rakentami· 39245: sesta maantien rakentamiseksi Oulaisista Kärsä- seksi. Liitteet IV,805. s. 1556. - Ks. Maantiet. 39246: mäen Venetpaloon. Liitteet IV,790. s. 1541. - 39247: Ks. Maantiet. - n:o 674, Pöykön ym.: Määrärahan osoittami- 39248: sesta Kuhan-Pohjaalahden maantien parantami· 39249: - n: o 659, E r k k i 1 ä n y m.: Määrärahan osoitta- seen. Liitteet IV,806. s. 1557. - Ks. Maantiet. 39250: misesta maantien rakentamiseksi Oulaisista Pyhä- 39251: joen eteläpuolitae Kärsämäen Venetpalon kylään. - n:o 675, Pöykön ym.: Määrärahan osoittami· 39252: Liitteet IV,791. s. 1542. - Ks. Maantiet. sesta Kuhan-Simojärven maantien parantami· 39253: - n:o 660, A. Kinnusen ym.: Määrärahan seen. Liitteet IV,807. s. 1558. - Ks. Maantiet. 39254: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pyhäjoen - n:o 676, Väyrysen: Määrärahan osoittami· 39255: -Kalajoen maantieltä Merijärven-Kalajoen sesta Simon-Rannan maantien kunnostamiseen. 39256: maantiehen. Liitteet IV, 792. s. 1543. - Ks. Liitteet IV,808. s. 1559. - Ks. Maantiet. 39257: Maantiet. 39258: - n: o 661, Järven y m.: Määrärahan: osoittami- - n:o 677, P ö y k ö n y m.: M"åärärahan osoittami· 39259: sesta Raahen-Junnonojan tietutkimusta varten. sesta Koivun-Rovaniemen maantien rakentami- 39260: Liitteet IV, 793. s. 1544. - Ks. Maantiet. seen. Liitteet IV,809. s. 1560. - Ks. Maantiet. 39261: - n: o 662, J ä r v en y m.: Määrärahan osoittami- - n:o 678, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit- 39262: sesta Sotkamon-Kuhmon maantien kunnostami- tamisesta Aholan-Mourujärven-Maaninkavaa· 39263: seen. Liitteet IV,794. s. 1545. - Ks. Maantiet. ran maantien rakennustöiden jatkamiseksi. Liit- 39264: - n:o 663, Partasen y m.: Määrärahan osoit- teet IV,810. s. 1561. - Ks. Maantiet. 39265: tamisesta Sotkamon-Kuhmon maantien paranta· - n:o 679, A. Kinnusen ym.: Määrärahan 39266: miseksi. Liitteet IV,795. s. 1546. - Ks. Maan- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Raistakan 39267: tiet. tiestä Kurkijärven eteläpuolitae sanotun järven 39268: - n:o 664, Tauriaisen ym.: Määrärahan osoit- itäpäähän tulevaan tiehen. Liitteet IV,811. s. 39269: tamisesta maantien rakentamiseksi Pesiönlahden 1562. - Ks. Maantiet. 39270: ja Reinijärven välille Suomussalmen kunnassa. 39271: Liitteet IV,796. s. 1547. - Ks. Maantiet. - n:o 680, Torven ym.: Määrärahan osoittami- 39272: sesta Mourunsalmen ja Kilkelönsalmen välisen 39273: - n:o 665, Lie d e k sen y m.: Määrärahan osoit· tien rakentamiseen. Liitteet IV,812. s. 1563. - 39274: tamisesta La=inkankaan-Haarakosken maan- Ks. Maantiet. 39275: tien kunnostamiseksi. Liitteet IV,797. s. 1548. 39276: - Ks. Maantiet. - n: o 681, L a h t e 1 a n y m.: Määrärahan osoitta· 39277: misesta maantien rakentamiseksi Ylikitkajärven 39278: - n: o 666, Friman i n y m.: Määrärahan osoit- luoteispuolitae Posion-Kuusamon tiestä Kemi· 39279: tamisesta maantien rakentamiseksi Kelankylästä järven-Kuusamon maantiehen. Liitteet IV,813. 39280: Pudasjärven-Rannan tielle. Liitteet IV, 798. s. s. 1564. - Ks. Maantiet. 39281: 1549. - Ks. Maantiet. 39282: - n:o 667, Murron ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 682, Väyrysen y m.: Määrärahan osoitta- 39283: misesta Jaalangan asutusalueen ja Siivikon vä- misesta Raanujärven-Pellon maantien paranta· 39284: lisen maantien rakentamiseen. Liitteet IV, 799. s. miseksi. Liitteet IV,814. s. 1565. - Ks. Maan· 39285: 1550. - Ks. Maantiet. tiet. 39286: - n:o 668, Rytingin y m.: Määrärahan osoit- - n:o 683, Niska 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- 39287: tamisesta maantien rakentamiseksi Pudasjärven misesta tutkimuksen toimittamiseksi tien rakenta· 39288: Särkivaaratta Taivalkosken Virkkuseen. Liitteet mista varten Hannunrannasta Koutukseen. Liit- 39289: IV,800. s. 1551. - Ks. Maantiet. teet IV,815. s. 1566. - Ks. Maantiet. 39290: Raha-asia ja lakialoitteet 1955. 25 39291: - n:o 684, Frimanin ym.: Määrärahan osoit- - n:o 694, Väyrysen: Määrärahan osoittami- 39292: tamisesta maantien rakentamiseksi Rovaniemen sesta Kelujärven-Tanhuan maantietyön jatka- 39293: Saaren kylästä Markkasuvantoon. Liitteet IV,816. mista varten. Liitteet IV,826. s. 1578. -'- Ks. 39294: s. 1567. - Ks. Maantiet. Maantiet. 39295: - n:o 685, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - n: o 695, L a h t e 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- 39296: tamisesta maantien rakentamiseksi Vian asemalta misesta Enontekiön- Leppäjärven- Kivijärven 39297: Vanttausjlirven maantiehen. Liitteet IV,817. s. maantiesuunnan tutkimista varten. Liitteet 39298: 1568. - Ks. Maantiet. IV,827. s. 1579. - Ks. Maantiet. 39299: - n: o 686, Väyrysen y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 696, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit- 39300: misesta Soppelan-Isokylän kylätien parantami- tamisesta maantien rakentamiseksi Ivalosta Ina- 39301: seksi. Liitteet IV,818. s. 1569. - Ks. Maantiet. rinjärven rantaan Koppelon kylään. Liitteet 39302: IV,828. s. 1580. - Ks. Maantiet. 39303: - n: o 687, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoittami- 39304: sesta Saarenkylän-Meltauksen maantiesuunnan - n:o 697, Väyrysen y m.: Määrärahan osoit- 39305: tutkimiseen. Liitteet IV,819. s. 1570. - Ks. tamisesta Virtaniemen-valtakunnan rajan-Nor- 39306: Maantiet. jan maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,829. 39307: s. 1581. - Ks. Maantiet. 39308: - n:o 688, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää· 39309: rärahan osoittamisesta J uustovaaran-Taapajär- - n:o 698, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää- 39310: ven maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,820. rärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi 39311: s. 1571. - Ks. Maantiet. Kaamasen kylästä Sevettijärvelle. Liitteet IV,830. 39312: s. 1582. - Ks. Maantiet. 39313: - n:o 689, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit- 39314: tamisesta Kaukosen-Kallon kylätien parantami- - n:o 699, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoitta- 39315: seksi. Liitteet IV,821. s. 1572. - Ks. Maantiet. misesta Ivalon-Koppelon maantien rakentami- 39316: seen. Liitteet IV,831. s. 1583. - Ks. Maantiet. 39317: - n:o 690, Friman i n y m.: Määrärahan osoit- 39318: tamisesta maantien rakentamiseksi Seipäjärveltä - n:o 700, Taini on ym.: Määrärahan osoitta- 39319: Riipinkylään Sodankylän kunnassa. Liitteet misesta maantien rakentamiseksi Inarin kunnassa 39320: IV,822. s. 1573. - Ks. Maantiet. Ivalosta Koppeloon. Liitteet IV,832. s. 1584. - 39321: Ks. Maantiet. 39322: - n:o 691, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit- - n:o 701, Väyrysen: Määrärahan osoittami- 39323: tamisesta maantien rakentamiseksi Sodankylän sesta Syysjärven-Utsjoen maantiet1ön jatka- 39324: kunnan Kalujärven kylästä Tanhuankylän kautta mista varten. Liitteet IV,833. s. 1585. - Ks. 39325: Savukosken kunnan Värriön kylään. Liitteet Maantiet. 39326: IV,823. s. 1574. - Ks. Maantiet. 39327: - n:o 702, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit- 39328: - n:o 692, Lahtelan ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta maantien rakentamiseksi Inarin Syys- 39329: misesta Javaruksen-Vuojärven maantien raken- järveltä Utsjoen kirkonkylän kautta Utsjoki- 39330: nustöiden jatkamiseksi. Liitteet IV,824. s. 1575. suulle. Liitteet IV,834. s. 1586. - Ks. Maan- 39331: - Ks. Maantiet. tiet. 39332: - n:o 693, Koiviston y m.: 1\Cåärärahan osoit- - n:o 703, A. Kinnusen ym.: Korotetun mää- 39333: tamisesta maantien rakentamiseksi Savukosken rärahan osoittamisesta avustuksiksi maanviljeli- 39334: Värriön kylästä Tanhuankylän kautta Sodankylän jäin uudisraivauksiin, metsän- ja maanparannus- 39335: Kelujärvelle. Liitteet IV,825. s. 1577. - Ks. töihin. Liitteet IV,835. s. 1587. - Ks. Uudis- 39336: Maantiet. raivaus. 39337: 39338: 39339: 39340: 39341: LAKIALOITTEET. 39342: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt. 39343: 39344: (N:o 1-82 Liitteiden A-osassa.) - n: o 86, S e p ä n y m.: Ehdotus laiksi vai tion 39345: maan käyttämisestä asutustarkoituksiin uus- 39346: - n: o 83, Sävel ä n y m.: Ehdotus laiksi tilan jaon yhteydessä. Liitteet IX,lOl. s. 1665. - 39347: osittamisen edellytyksistä. Liitteet IX,98. s. Ks. Asutus. 39348: 1643. - Ks. Jakolaitos. 39349: - n:o 87, Lepistön ym.: Ehdotus laiksi val- 39350: - n:o 84, Pusan: Ehdotus laiksi valtion maan tion maan käyttämisestä ja maan pakkolunasta- 39351: käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maan- misesta maankäyttölain tarkoituksiin. Liitteet 39352: käyttölain tarkoituksiin. Liitteet IX,99. s. 1648. IX,l02. s. 1667. - Ks. Maankäyttölaki. 39353: - Ks. Maankäyttölaki. 39354: - n: o 88, K y t ä n y m.: Ehdotus laiksi valtion 39355: - n: o 85, K y t ä n y m.: Ehdotus maankäyttö- maan käyttämisestä ja maan pakkolunastami- 39356: laiksi. Liitteet IX,lOO. s. 1650. - Ks. l\faan- sesta maankäyttölain tarkoituksiin. Liitteet 39357: käyttölaki. IX,l03. s. 1669. - Ks. Maankäyttölaki. 39358: 39359: E 41/56 39360: 26 Lakialoitteet 1955. 39361: 39362: - n: o 89, S e p ä n y m.: Ehdotus laiksi tilan sesta. Liitteet IV,840. s. 1614. - Ks. Tulo- ja 39363: osittamisen edellytyksistä. Liitteet IX,104. s. omaisuusvero. 39364: 1672. ~ Ks. Jakolaitos. 39365: - n:o 98, lnnalan ym.: Ehdotus laiksi tulo· 39366: - n:o 90, Meinanderin ym.: Ehdotus kan- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami· 39367: sanelll.kelaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädän- sesta. Liitteet IV,841. s. 1616. - Ks. Tulo- ja 39368: nöksi. Liitteet XIII,l. s. 1677 ja 1697. - Ks. omaisuusvero. 39369: KansaneW.kelaki. - n:o 99, ö h m a n i n y m.: Ehdotus laiksi tulo· 39370: ...:... n:o 91, H. Miettusen ym.: Ehdotus laiksi ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami· 39371: leimaverolain muuttamisesta. Liitteet IV,836. sesta. Liitteet IV,842. s. 1618 ja 1620. - Ks. 39372: s. 1603. - Ks. Leimavero. Tulo· ja omaisuusvero. 39373: - n:o 92, Sävelän ym.: Ehdotus laiksi eräi- - n:o 100, Kaitilan ym.: Ehdotus laiksi tulo· 39374: den vuokra-alueiden lunastamisesta. Liitteet ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami· 39375: e. 1719. - Ks. Vuokra-alueiden lunastaminen. sesta. Liitteet IV,843. s. 1622. - Ks. Tulo- ja 39376: omaisuusvero. 39377: - n:o 93, Roineen ym.: Ehdotus asuntolaina- 39378: laiksi. Liitteet IV,837. s. 1606. - Ks. Asun- - n: o 101, K o s o 1 a n y m.: Ehdotus laiksi maa· 39379: taloustuotannon kannattavuuden turvaamisesta. 39380: not. 39381: Liitteet 1,12. s. 1591. - Ks. Talouselämä. 39382: - n:o 94, L. Matti 1 a n y m.: Ehdotukset laiksi 39383: atomivoiman aikaansaamisen sekä siihen sovel· - n:o 102, L. Mattilan ym.: Ehdotus laiksi 39384: tuvien aineiden valvonnasta ja laiksi elinkei- huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 1,13. 39385: non harjoittamisen oikeudesta annetun lain s. 1593. - Ks. Vuokrasäännöstely. 39386: muuttamisesta. Liitteet VII,39. s. 1627. - Ks. - n:o 103, Kleemolan ym.: Ehdotus laiksi 39387: Atomivoima. maataloustuotteiden hintojen määräämisestä. Liit· 39388: - n: o 95, W i h e r h e i m o n y m. : Ehdotus laiksi teet I,14. s. 1595. - Ks. Maatalous. 39389: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut· - n:o 104, Hietasen y m.: Ehdotus laiksi työt· 39390: tamisesta. Liitteet IV,838. s. 1610. - Ks. Tulo- tömyystöiden järjestämisestä. Liitteet !,15. s. 39391: ja omaisuusvero. 1598. - Ks. Työttömyys. 39392: - n:o 96, K o s o 1 a n y m.: Ehdotus laiksi tulo· - n:o 105, Malkamäen ym.: Ehdotus laiksi 39393: ja. omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- opettajalukioista. Liitteet VIII,66. s. 1633. - 39394: sesta. Liitteet IV,839. s. 1613. - Ks. Tulo· ja Ks. Opettajalukiot. 39395: omaisuusvero. 39396: - n:o 106, Järven ym.: Ehdotus laiksi kan· 39397: - n:o 97, Haapasen y m.: Ehdotus laiksi tulo- sakoulunopettajaseminaareista. Liitteet VIII,67. 39398: j"' omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- s. 1636. - Ks. Seminaarit. 39399: ASIALUETTELO 39400: 39401: 39402: 39403: 39404: E 41/56 39405: Asialuettelo 39406: A. Ammattientarkastajat: Ed. Lindblomin ym. rah.al. 39407: n:o 300 määrärahan osoittamisesta ylimääräi- 39408: Ahlman: - Ks. Maamieskoulut. sen apulaisammattienylitarkastajan toimen pe- 39409: rustamiseksi sosiaaliministeriöön paineastiain 39410: Ahvenanmaa: Ed. Larsonin ym. rah.al. n:o 64 tarkastuksen johtoa varten. Liitteet IV,432. s. 39411: määrärahan osoittamisesta lääninkamreerinvi- 1133. L. Vv:aan. 39412: ran perustamiseksi Ahvenanmaan maakunnan 39413: lääninhallitukseen. Liitteet IV,195. s. 850 ja Ammattikalastajat: - Ks. Kalastus. 39414: 851. L. Vv:aan. 39415: Ammattikoulukodit: - Ks. Ammattikoulut. 39416: Aidat: - Ks. Poronhoito. 39417: 39418: Airisto: - Ks. Matkailu. Ammattikoulut: Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 288 39419: määrärahan osoittamisesta valtion keskusam- 39420: Aistivialliset: Ed. Mohellin ym. rah.al. n:o 145 mattikoulujen eräiden ylimääräisten virkojen 39421: määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimit- ja toimien muuttamiseksi peruspalkkaisiksi. 39422: tamiseksi huonokuuloisten lasten opetuksen jär- Liitteet IV,420. s. 1121. L. Vv:aan. 39423: jestämisestä. Liitteet IV,277. s. 946. L. - Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 289 määrärahan 39424: Vv:aan. osoittamisesta kahden yliopettajan viran pe- 39425: - Ks. Ammattikoulut. rustamiseksi Hämeenlinnaan tulevaan ammat- 39426: tikoulujen opettajainvalmistuslaitokseen. Liit- 39427: AIV-rehu: - Ks. Rehut. teet IV,421. s. 1122. L. Vv:aan. 39428: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 290 määrärahan 39429: Ajos: - Ks. Satamat. osoittamisesta konemestarin ylimääräisen viran 39430: perustamiseksi Keski-Suomen keskusammatti- 39431: Alahä.rmä: - Ks. Sillat. kouluun. Liitteet IV,422. s. 1123. L. Vv:aan. 39432: -- Ed. Mannilan ym. rah.al. n:o 291 määrärahan 39433: Alasjärvi: - Ks. Kuivatustyöt. osoittamisesta kahden työnopettajan viran pe- 39434: rustamiseksi valtion ammattikoulukodin me- 39435: Alikäytä.vät: - Ks. Rautatiet. talli- ja puutyön erikoisoppijaksoille. Liitteet 39436: IV,423. s. 1124. L. Vv:aan. 39437: Alkoholiliike: - Ks. Virkamiehet. - Ed. HaKalan ym. rah.al. n:o 433 määrärahan 39438: osoittamisesta avustuslainaksi Invaliidisäätiön 39439: Alkoholipoliklinikka: Ed. Hiltusen ym. rah.al. n:o ammattikoulun työpaja- ja luokkahuoneraken- 39440: 314 määrärahan osoittamisesta alkoholipolikli- nuksen rakentamista varten. Liitteet IV,565. 39441: nikkatoiminnan ylläpitämistä varten. Liitteet s. 1286. L. Vv:aan. 39442: IV,446. s. 1151. L. Vv:aan. - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 516 määrä- 39443: rahan osoittamisesta Bergmanin koulun koulu- 39444: Alkukoulut: - Ks. Eläkkeet. talon rakentamiseen. Liitteet IV,648. s. 1388. 39445: L. Vv:aan. 39446: Allergiasairaala: - Ks. Sairaalat. - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 517 määrärahan 39447: osoittamisesta Keski -Suomen keskusammatti- 39448: koulun rakennustöitä varten. Liitteet IV,649. 39449: Alueellinen ammatinvalinnanohjaus: - Ks. Amma- s. 1389. L. Vv:aan. 39450: tinvalinta. - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 518 määrärahan 39451: osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan suomenkieli- 39452: Aluesairaalat: - Ks. Sairaalat. sen keskusammattikoulun rakennustöiden aloit- 39453: tamiseksi Seinäjoella. Liitteet IV,650. s. 1390. 39454: Aluevalvojat: Ks. Puolustuslaitos. L. Vv:aan. 39455: - Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. n:o 519 määrä- 39456: Ammatinvalinta: Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o rahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan suomen- 39457: 335 määrärahan osoittamisesta valtion alueel- kielisen keskusammattikoulun rakennustöiden 39458: lista ammatinvalinnanohjausasemaa varten. Liit- aloittamiseksi. Liitteet IV,651. s. 1391. L. 39459: teet IV,467. s. 1175. L. Vv:aan. Vv:aan. 39460: 4 Asialuettelo 1955. 39461: 39462: - Ed. Turkan ym. rah.al. n:o 520 määrärahan Arkistot: Ed. Mohellin ym. rah.al. n: o 182 maa- 39463: osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan keskusam· rärahan osoittamisesta Hämeen vanhassa lin- 39464: mattikoulun oppilasruokalan ja opetuskeittiöi· nassa sijaitsevan Sibeliusarkiston huoneisto- 39465: den sekä voimistelusalin rakentamiseksi. Liit· tilojen ja kaluston kunnostamiseen ja hankki- 39466: teet IV,652. s. 1392. L. Vv:aan. miseen. Liitteet IV,314. s. 993. L. Vv:aan. 39467: -Ed. Kauhasen ym. rah.al. n:o 521 määrärahan - Ks. Maakunta-arkistot. Suomalaisen Kirjalli- 39468: osoittamisesta Pohjois-Karjalan keskusammatti· suuden Seura. 39469: koulun oppilasasuntolan rakentamista varten. 39470: Liitteet IV,653. s. 1393. L. Vv:aan. Asemakaava: - Ks. Pakkolunastus. 39471: -Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 522 määrärahan 39472: osoittamisesta Lapin keskusammattikoulun ra· Asemat: - Ks. Rautatiet. 39473: kannustöitä varten. Liitteet IV,654. s. 1395. 39474: L. Vv:aan. Asevelvolliset: - Ks. Puolustuslaitos. 39475: -Ed. Mannilan ym. rah.al. n:o 523 määrärahan 39476: osoittamisesta valtion ammattikoulukodin ra· Asunnot: Ed. Roineen ym. lak.al. n:o 93 asunto- 39477: kannustoiminnan jatkamiseen. Liitteet IV,655. lainalaiksi. Liitteet IV,837. s. 1606. L. Vv:aan 39478: s. 1396. L. Vv:aan. 1122. 39479: - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n:o 526 määrärahan - Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 242 korotetun mää- 39480: osoittamisesta kuuromykkäin ammattikoulun ra- rärahan osoittamisesta avustuksiksi maaseudun 39481: kentamiseen. Liitteet IV,658. s. 1401. L. asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,374. s. 39482: Vv:aan. 1064. L. Vv:aan. 39483: - Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 243 korotetun 39484: Ammattikoulutus: - Ks. Elokuvat. määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maa- 39485: seudun asunto-olojen parantamiseen. Liitteet 39486: .Alnma.ttikurssit: Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o IV,375. s. 1065. L. Vv:aan . 39487: 430 määrärahan osoittamisesta lainaksi maa• - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 364 määrärahan 39488: seutuammattien kurssikeskuksen rakentami- osoittamisesta asuinrakennuksen rakentamiseksi 39489: seksi Haukiputaalle. Liitteet IV,562. s. 1283. Kotkan rautatieläisille. Liitteet IV,496. s. 1208. 39490: L. Vv:aan. L. Vv:aan. 39491: -Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 407 korotetun 39492: Ammattioppilaitokset: Ed. Aition ym. rah.al. n:o määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun 39493: 294 korotetun määrärahan osoittamisesta avus· asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,539. 39494: tuksiksi kunnallisilla ja yksityisille teknillisille, s. 1257. L. Vv:aan. 39495: ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden omia - Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 408 korotetun 39496: rakennuksia varten. Liitteet IV,426. s. 1127. määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi 39497: L. Vv:aan. maaseudun asunto-olojen parantamiseen. Liit- 39498: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n: o 295 korotetun teet IV,540. s. 1258. L. Vv:aan. 39499: määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk- - Ed. Soinisen ym. rah.al. n: o 427 määrärahan 39500: siksi kunnallisilla ja yksityisille teknillisilla, osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen sähkö- 39501: ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden omia pajan henkilökunnalle annattavia omakotilai- 39502: rakennuksia varten. Liitteet IV,427. s. 1128. noja varten. Liitteet IV,559. s. 1280. L. Vv:aan. 39503: L. Vv:aan. - Ed. Kuittisen ym. rah.al. n:o 428 määrärahan 39504: - Ed. Aition ym. rah.al n:o 429 korotetun mää- osoittamisesta !ainoiksi posti· ja lennätinlaitok- 39505: rärahan osoittamisesta !ainoiksi ammatillisten sen henkilökunnalle perustettavia asunto-osake- 39506: oppilaitosten uudisrakennuksia varten. Liitteet yhtiöitä varten. Liitteet IV,560. s. 1281. L. 39507: IV,561. s. 1282. L. Vv:aan. Vv:aan. 39508: - Ed. Väyrysen ym. rah.al n:o 436 määrärahan - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o 464 määrä- 39509: osoittamisesta lainaksi Suomen Siviili- ja Ase- rahan osoittamisesta asuntotalon rakentamiseksi 39510: velvollisuusinvaliidien Liitto r.y:lle Westendin Helsingin yleisen sairaalan henkilökuntaa var- 39511: Invaliidien Ammattioppilaitoksen asuntola- ja ten. Liitteet IV,596. s. 1327. L. Vv:aan. 39512: oppisalirakennuksen rakentamiseen. Liitteet - Ed. Hietasen ym. rah.al. n:o 475 määrärahan 39513: IV,568. s. 1292, L. Vv:aan. osoittamisesta Niuvanniemen sairaalan hoito- 39514: henkilökunnan asuntotalon rakentamiseksi. Liit- 39515: Ammattioppilaskodit: Ed. Flinekin ym. rah.al n: o teet IV,607. s. 1339. L. Vv:aan. 39516: 306 määrärahan osoittamisesta ammattioppilas· - Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 479 määrärahan 39517: kotien perustaruiskuluja varten. Liitteet IV,438. osoittamisesta valtion sairaalan lääkärien ja 39518: s. 1142. L. Vv:aan. sairaanhoitajien asuntotalon rakentamiseksi Ka- 39519: - Ed. Flinekin ym. rah.al. n: o 307 määrärahan jaaniin. Liitteet IV,611. s. 1344. L. Vv:aau. 39520: osoittamisesta ammattioppilaskotien avustami- - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 486 määrärahan 39521: seksi. Liitteet IV,439. s. 1143. L. Vv:aan. osoittamisesta asuntotalon rakentamiseksi val- 39522: tionrautateitten Hyvinkään konepajalta eläk- 39523: Ampumara.dat: Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 462 keelle siirtyville työntekijöille. Liitteet IV,618. 39524: määrärahan osoittamisesta ampumaratojen ra- s. 1352. L. Vv:aan. 39525: kentamiseen. Liitteet IV,594. s. 1325. L. - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 487 määrä- 39526: Vv:aan. rahan osoittamisesta asuntotalon rakentamiseksi 39527: Hyvinkäälie valtionrautateiden palveluksesta 39528: Apurahat: - Ks. Kansansivistys. Oppikoulut. eläkkeelle siirtyviä työntekijöitä varten. Liit- 39529: Puolustuslaitos. teet IV,619. s. 1353. L. Vv:aan. 39530: Asialuettelo 1955. 5 39531: 39532: - Ks. Ammattikoulut. Postilaitos. Puolustuslai- 39533: tos. Sairaalat. Sairaanhoitajattaret. Sähkö. 39534: D. 39535: Tie- ja vesirakennuspiirit. Vuokra-säännöstely. Dia.konissalaitokset: - Ks. Sairaalat. 39536: Asuntolahoitajat: - Ks. Seminaarit. Dragsvik: - Ks. Puolustuslaitos. 39537: Asunto-osakeyhtiöt: - Ks. Asunnot. 39538: Asutus: Ed. Sepän ym. lak.al. n:o 86 laiksi val- E. 39539: tion maan käyttämisestä asutustarkoituksiin Elatus: - Ks. Orvot. 39540: uusjaon yhteydessä. Liitteet IX,101. s. 1665. 39541: L. Mtv:aan 373. Elinkeinot: - Ks. Atomivoima. 39542: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 239 mää- 39543: rärahan osoittamisesta asutustilojen pistoteiden Eläinlääketieteellinen korkeakoulu: Ed. Lepistön 39544: kunnostamiseksi. Liitteet IV,371. s. 1061. L. ym. rah.al. n: o 532 määrärahan osoittamisesta 39545: Vv:aan. Eläinlääketieteellisen korkeakoulun rakennus- 39546: -- Ed. Ryhdän ym. rah.al. n: o 240 korotetun mää- työtä varten. Liitteet IV,664. s.1410. L. Vv:aan. 39547: rärahan osoittamisesta asutusteiden kuntoon- - Ed. Mohellin ym. rah.al. n: o 533 määrärahan 39548: pano- ja kunnossapitokustannuksiin. Liitteet osoittamisesta Hämeenlinnan Eläinlääketieteel- 39549: IV,372. s. 1062. L. Vv:aan. lisen korkeakoulun suunnittelutöihin. Liitteet 39550: - Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 241 määrärahan IV,665. s. 1411. L. Vv:aan. 39551: osoittamisesta avustuksiksi tie- ja kuivatus- - Ed. Häppölän ym. rah.al. n:o 534 määrärahan 39552: töiden suorittamiseen aikaisemman asutuslain- osoittamisesta Eläinlääketieteellisen korkeakou- 39553: säädännön mukaan muodostetuilla tiloilla. Liit- lun Hämeenlinnan sijoittamiseksi suoritettavia 39554: teet IV,373. s. 1063. L. Vv:aan. suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,666. s.1412. 39555: - Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 406 määrärahan L. Vv:aan. 39556: osoittamisesta avustuslainoiksi tie- ja kuivatus- 39557: töiden suorittamiseen aikaisemman asutuslain- Eläkkeet: Ed. Brander-W allinin ym. rah.al. n: o 39558: säädännön mukaan muodostetuilla tiloilla. Liit- 134 määrärahan osoittamisesta kirkollisten al- 39559: teet IV,538. s. 1256. L. Vv:aan. kukoulujen opettajien eläkkeiden korottamista 39560: Ed. Kleemolan ym. rah.al. n: o 444 korotetun varten. Liitteet IV,266. s. 934. L. Vv: aan. 39561: määrärahan osoittamisesta siirtona asutusrahas- - Ed. Hakalan rah.al. n:o 141 määrärahan osoit- 39562: toon käytettäväksi lähinnä kuntien sisarosuus- tamisesta kahden kansakouluntarkastajan eläk- 39563: lainoitukseen ja vapaaehtoiseen maanostoon. keen korottamista varten. Liitteet IV,273. s. 39564: Liitteet IV,576. s. 1305. L. Vv: aan. 941. L. Vv:aan. 39565: -- Ks. Maankäyttölaki. - Ed. Rankilan ym. rah.al. n: o 336 määrärahan 39566: osoittamisesta jääkärieläkkeiden järjestelyä 39567: Asutustarkastajat: Ed. Ikosen ym. rah.al. n: o 238 varten. Liitteet IV,468. s. 1176. L. Vv:aan. 39568: määrärahan osoittamisesta asutustarkastajain - Ks. Kansaneläkelaki. 39569: kanslia-apurahan korottamista varten. Liitteet 39570: IV,370. s. 1060. L. Vv:aan. Elokuvat: Ed. H. Miettusen rah.al. n:o 165 mää- 39571: rärahan osoittamisesta kotimaisen elokuvan 39572: Asutustiet: - Ks. Asutus. tukemiseksi. Liitteet IV,297. s. 972. L. Vv: aan. 39573: - Ed. H. Miettusen rah.al. n: o 166 määrärahan 39574: Asutustilat: - Ks. Asutus. osoittamisesta elokuvatuotannon alalla tapah- 39575: Atomivoima: Ed. L. Mattilan ym. lak.al. n:o 94 tuvan taiteellisen ammattikoulutuksen järjeS' 39576: laiksi atomivoiman aikaansaamisen sekä sii- tämiseksi. Liitteet IV,298. s. 974. L. Vv:aan. 39577: hen soveltuvien aineiden valvonnasta ja laiksi Emäntäkoulut: Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n: o 39578: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun 524 määrärahan osoittamisesta koulutalon ra- 39579: lain muuttamisesta. Liitteet VII,39. s. 1627. kentamiseksi Korsholman emäntäkoululle. Liit- 39580: L. Ltv:aan 1232. teet IV,656. s. 1398 ja 1399. L. Vv:aan. 39581: Aula.nko: - Ks. Matkailu. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 525 määrärahan 39582: osoittamisesta Kemijärven emäntäkoulun lisä- 39583: Auskultointi: - Ks. Oppikoulut. rakennuksien rakentamista varten. Liitteet 39584: Autokorjaamot: - Ks. Puolustuslaitos. IV,657. s. 1400. L. Vv:aan. 39585: 39586: Autot: Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 446 määrärahan Enontekiö: - Ks. Lääkärit. 39587: osoittamisesta virkamiehille myytävien, virka- Ensi Kodit: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o 39588: käyttöön tarpeellisten henkilöautojen hankin- 431 määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi 39589: nan rahoittamiseen. Liitteet IV,578. s. 1307. !ainoiksi Ensi Kodeille. Liitteet IV,563. s. 1284. 39590: L. Vv:aan. L. Vv:aan. 39591: - Ks. Liikenneturvallisuus. Postilaitos. 39592: Eriksgård: - Ks. Maatalouskoulut. 39593: 39594: B. Etelä-Pohjanmaa: - Ks. Ammattikoulut. Maa- 39595: talous. Malminetsintä. 39596: Bergmanin koulu: - Ks. Ammattikoulut. 39597: Evankeliset ka.nsanopistot: Ks. Kansanopistot. 39598: Betoniteknillinen laboratorio: - Ks. Teknillinen 39599: tutkimuslaitos. Evijärvi: - Ks. Perkaustyöt. 39600: 6 Asialuettelo 1955. 39601: 39602: 39603: F. Huonokuuloiset: - Ks. Aistivialliset. 39604: Fotogrammetria: - Ks. Teknillinen korkeakoulu. Hyvinkää: - Ks. Asunnot. 39605: Fria kristliga folkhögskolan: - Ks. Kansanopistot. Hämeen linna: - Ks. Arkistot. 39606: Hämeenlinna: - Ks. Ammattikoulut. Eläinlääke· 39607: tieteellinen korkeakoulu. Meijerikoulut. 39608: G. 39609: Geodeettinen laitos: Ed. Seppälän ym. rah.al. n:o Hännilänsalmi: - Ks. Sillat. 39610: 247 määrärahan osoittamisesta geodeettisen lai- Hävitetty alue: - Ks. Rakennustoiminta. 39611: toksen kahden nuoremman valtiongeodeetin vi· 39612: ran muuttamiseksi vanhemman valtiongeodeetin 39613: viroiksi. Liitteet IV,379. s. 1069. L. Vv: aan. 39614: L 39615: Iijoki: - Ks. Kuivatustyöt. Perkaustyöt. Sillat. 39616: H. 39617: Haapamäki: - Ks. Oppikoulut. Dsalmi: - Ks. Sillat. 39618: 39619: Hallila: - Ks. Perkaustyöt. Ikaalinen: - Ks. Sillat. 39620: 39621: Halluskeri: - Ks. Satamat. Ilmailu: - Ks. Lentoliikenne. 39622: 39623: Hammaslääketiede: - Ks. Yliopisto. Ilmajoki: - Ks. Sillat. 39624: Rankakoski: - Ks. Sillat. nomantsi: - Ks. Oppikoulut. 39625: 39626: Hanko: Ed. Sundmanin ym. rah.al. n:o 370 maa- Inhotunjärvi: - Ks. Perkaustyöt. 39627: rärahan osoittamisesta liikennetunnelin raken· Iniö: - Ks. Merenkulku. 39628: tamiseksi Hangon kaupunkiin. Liitteet IV,502. 39629: s. 1216 ja 1217. L. Vv:aan. Inkoo: - Ks. Nimismiehet. 39630: Harjoituskoulut: - Ks. Seminaarit. Insinöörit: - Ks. Maanviljelysinsinöörit. Tie· ja 39631: vesirakennushallinto. 39632: Haudat: - Ks. Punakaartilaiset. 39633: Haukipudas: - Ks. Ammattikurssit. Insuliini: - Ks. Sairaanhoito. 39634: Heinola: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. Seminaarit. Invaliidisäätiö: - Ks. Ammattikoulut. Sairaalat. 39635: Heinävesi: - Ks. Sillat. Invaliidit: Ed. Myllymäen ym. rah.al. n: o 317 39636: määrärahan osoittamisesta korvausten maksa· 39637: Helsinki: - Ks. Asunnot. Hovioikeudet. Kansan· miseen kansalaissodan punaisilla invalideille. 39638: opistot. Kirjastot. Kotitalous. Käsityö. Lii- 39639: Liitteet IV,449. s. 1154. L. Vv:aan. 39640: kenne. Merenkulku. Oppikoulut. Sairaalat. - Ks. Ammattioppilaitokset. Sairaalat. Tuberku· 39641: Sairaanhoitajattaret. Teknilliset oppilaitokset. 39642: loosi. 39643: Henkilöautot: - Ks. Autot. Isojako: Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 425 määrä· 39644: Hennala.: - Ks. Puolustuslaitos. rahan osoittamisesta !ainoiksi Kuusamon iso· 39645: jakoalueen viljelijöille isojaossa määrättyjen 39646: Hetejärvi: - Ks. Järvenlaskut. metsätilien suorittamista varten. Liitteet IV,557. 39647: Hevoset: - Ks. Puolustuslaitos. s. 1277. L. Vv:aan. 39648: Hevoskilpa.ilut: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 208 Isokyrö: - Ks. Oppikoulut. 39649: määrärahan osoittamisesta suomalaisten hevos- 39650: ten kuninkuusajoissa jaettavia palkintoja var- 39651: ten. Liitteet IV,340. s. 1022. L. Vv:aan. J. 39652: Hiihto: - Ks. Puolustuslaitos. Jakolaitos: Ed. Sävelän ym. lak.al. n:o 83 laiksi 39653: Hinnat: - Ks. Maatalous. Polttoaineet. Rehut. tilan osittamisen edellytyksistä. Liitteet IX,98. 39654: s. 1643. L. Mtv: aan 330. 39655: Hirvensalo: - Ks. Sillat. - Ed. Sepän ym. lak.al. n:o 89 laiksi tilan osit· 39656: tamisen edellytyksistä. Liitteet IX,104. s. 1672. 39657: Rovioikeudet: Ed. Hetemäen ym. rah.al. n:o 62 L. Mtv:aan 374. 39658: määrärahan osoittamisesta Helsingin hovioikeu- 39659: den ylimääräisen 5. jaoston vakinaistamiseksi. - Ks. Asutus. 39660: Liitteet IV,193. s. 847. L. Vv:aan. Jalankulkutiet: - Ks. Liikenneturvallisuus. 39661: Huoltokuljetus: - Ks. Lentoliikenne. Jalostusla.itokset: - Ks. Kaivosteollisuus. 39662: Ruoltorakennukset: - Ks. Rautatiet. Juhlahuoneistot: - Ks. Yhdistykset. 39663: Huoneenvuokrat: - Ks. Vuokra-säännöstely. JunanUthettäjät: - Ks. Rautatiet. 39664: Asialuettelo 1955. 7 39665: 39666: Jyväskylä: - Ks. Oppikoulut. Postilaitos. Talous- - Ed. österholmin ym. rah.al. n:o 211 korotetun 39667: koulut. Yliopisto. määrärahan osoittamisesta ammattikalastajille 39668: kalanpyydysten hankkimiseksi myönnettävien 39669: JiiJ,kihuolto: - Ks. Tuberkuloosi. lainojen korkoeron suorittamiseen. Liitteet 39670: IV,343. s. 1026 ja 1027. L. Vv:aan. 39671: Jälleenrakennus: - Ks. Rakennustoiminta. - Ed. Jussilan ym. rah.al. n:o 252 määrärahan 39672: Jämsä: - Ks. Kansanopistot. osoittamisesta ns. ylijäämäkalansaaliin käytön 39673: edistämiseen. Liitteet IV,384. s. 1076. L. Vv: aan. 39674: Järvenlaskut: Ed. Koskisen ym. rah.al. n:o 554 - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 253 määrärahan 39675: määrärahan osoittamisesta Viitasaaren Muu- osoittamisesta ns. ylijäämäkalansaaliin käytön 39676: ruenjärven vesistön laskemiseksi. Liitteet IV,686. edistämiseen. Liitteet IV,385. s.1077. L. Vv:aan. 39677: s. 1434. L. Vv:aan. - Ks. Polttoaineet. 39678: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 555 määrärahan 39679: osoittamisesta Osmanki- ja Paloisjärven lasku· Kalastussatamat: Ed. Kleemolan ym. rah.al. n:o 39680: hankkeen toteuttamiseksi. Liitteet IV;687. s. 275 määrärahan osoittamisesta Lohtajan kir- 39681: 1435. L. Vv:aan. konkylän kalasataman rakentamiseen. Liitteet 39682: - Ed. Rytingin rah.al. n: o 556 määrärahan osoit- IV,407. s. 1103. L. Vv:aan. 39683: tamisesta Vuorma- ja Hetejärvien kuivattami- 39684: seen. Liitteet IV,688. s. 1436. L. Vv:aan. Kalatalous: Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 419 39685: korotetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi 39686: Jääkärit: - Ks. Eläkkeet. kalatalouden edistämiseksi. Liitteet IV,551. s. 39687: 1269 ja 1270. L. Vv:aan. 39688: Jäänsärkijät: - Ks. Merenkulku. 39689: Kallan: - Ks. Merenkulku. 39690: Kallio: - Ks. Oppikoulut. 39691: K. ltaltimo: - Ks. Sillat. 39692: Kaakkois-Suomi: - Ks. Liikenneolot. 39693: Kanavat: - Ks. Lauttaus. Sillat . 39694: .S:aatumatautiset: Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. 39695: n: o 83 määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kannus: - Ks. Teollisuus. 39696: ja lainaksi Kaatumatautisten Hoitoyhdistys Kansa.kouluntarkastajat: - Ks. Eläkkeet. 39697: r.y: lle Kortejoen miesparantolan laajennus- ja 39698: peruskorjaustöitä varten. Liitteet IV,214. s. Kansa.koulut: Ed. Forsbergin ym. rah.al. n:o 142 39699: 874. L. Vv:aan. korotetun määrärahan osoittamisesta toiskieli- 39700: -Ed. Väänäsen ym. rah.al. n:o 442 määrärahan sissä kunnissa sijaitsevien yksityisten kansa- 39701: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi Kaatu- koulujen avustamiseen. Liitteet IV,274. s. 942 39702: matautisten Hoitoyhdistys r.y: lle vesijohtover- ja 943. L. Vv:aan. 39703: koston perustamiskustannuksiin. Liitteet IV,574. - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 178 määrärahan 39704: s. 1301. L. Vv:aan. osoittamisesta syrjäisten kuntien kansakoulu- 39705: lasten koululaismatkojen avustamiseen. Liitteet 39706: Kadetit: - Ks. Puolustuslaitos. IV,310. s. 987. L. Vv:aan. 39707: ltahukärpänen: - Ks. Maatalous. - Ks. Lapset. Opettajalukiot. Oppikoulnt. Semi- 39708: naarit. 39709: Kaivinkoneet: - Ks. Maanviljelysinsinöörit. 39710: Kansalaisjärjestöjen YK-liitto: Ed. Saaren ym. 39711: Kaivosteollisuus: Ed. Murron ym. rah.al. n:o 483 rah.al. n:o 170 määrärahan osoittamisesta Kan- 39712: määrärahan osoittamisesta jalostuslaitoksen ra- salaisjärjestöjen YK-liiton toiminnan tukemi- 39713: kentamiseksi Otanmäen kaivoksen yhteyteen. seksi. Liitteet IV,302. s. 978. L. Vv: aan. 39714: Liitteet IV,615. s. 1349. L. Vv:aan. 39715: Kansalaissota: - Ks. Invaliidit. Korvaus. 39716: Kajaani: - Ks. Asunnot. 39717: Kansandemokratiat: - Ks. Markkinatutkimus. 39718: Kalajoki: - Ks. Maatalouskoulut. 39719: Kansaneläkelaki: Ed. Meinanderin ym. lak.al. n:o 39720: Kalanpyydykset: - Ks. Kalastus. 90 kansaneläkelaiksi ja siihen liittyväksi lain- 39721: säädännöksi. Liitteet XIII,l. s. 1667 ja 1697. 39722: Kalanviljelyslaitokset: Ed. Sinkkosen ym. rah.al. L. Kansanelv:aan 509. 39723: n: o 209 määrärahan osoittamisesta avustukseksi 39724: Länsi-Karjalan: maanviljelysseuralle kalanvilje- Kansanopistot: Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o 39725: lyslaitoksen perustamista varten. Liitteet IV,341. 148 määrärahan osoittamisesta avustukseksi 39726: s. 1023. L. Vv:aan. Pohjola-opiston rakentamiseen. Liitteet IV,280. 39727: s. 949. L Vv:aan. 39728: Kalastus: Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 210 - Ed. Wickmanin ym. rah.al. n: o 154 määrä- 39729: . määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai- rahan osoittamisesta rakennusavustukseksi ja 39730: naksi ammattikalastajille kalanpyydysten hank- -lainaksi Etelä-Suomen evankeliselle kansan- 39731: kimiseen. Liitteet IV,342. s. 1024 ja 1025. L. opistolle. Liitteet IV,286. s. 955 ja 956. L. 39732: Vv:aan. Vv:aan. 39733: 8 Asialuettelo 1955. 39734: 39735: 39736: - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 155 määrärahan Karjaa.: - Ks. Oppikoulut. 39737: osoittamisesta rakennusavustukseksi Kruunu- 39738: pyyn kansanopistolle. Liitteet IV,287. s. 957 Karjalan talo: Ed. Hallbergin ym. rah.al. n:o 147 39739: ja 958. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta avustukseksi karja- 39740: -Ed. Wickmanin ym. rah.al. n:o 156 määrärahan laisen kulttuurin edistämissäätiölle Karjalan 39741: osoittamisesta rakennusavustukseksi Vöyrin talon rakennusmenojen peittämiseen. Liitteet 39742: kansanopistolle. Liitteet IV,288, s. 959 ja 960. IV,279. s. 948. L. Vv:aan. 39743: L. Vv:aan. 39744: -Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 181 korotetun mää- Karjanhoitokoulut: Ed. Rantamaan ym. rah.al. 39745: rärahan osoittamisesta yhteispohjoismaisten n: o 527 määrärahan osoittamisesta Mikkelin 39746: opistojen avustamiseen. Liitteet IV,313. s. 991 tietopuoliselle karjanhoitokoululle Vättilänran- 39747: ja 992. L. Vv:aan. nan tilalle rakennettavaa koulurakennusta var- 39748: - Ed. Forsbergin ym. rah.al. n: o 183 määrärahan ten. Liitteet IV,659. s. 1402. L. Vv:aan. 39749: osoittamisesta Suomen Kansanopistoyhdistyk- 39750: selle pohjoismaista kansanopistokokousta var- Karjatalous: - Ks. Maatalous. 39751: ten. Liitteet IV,315. s. 994. L. Vv:aan. 39752: - Ed. Mohellin ym. rah.al. n:o 398 määrärahan Kasa.rmit: - Ks. Puolustuslaitos. 39753: osoittamisesta halpakorkoiseksi kuoletuslainaksi 39754: Helsingin kristillisen kansanopiston kannatus- Kasvatusoppi: - Ks. Yliopisto. 39755: yhdistykselle. Liitteet IV,530. s. 1247. L. 39756: Vv:aan. Kasvatustyö - Ks. Nuoriso. 39757: - Ed. Pakkasen ym. rah.al. n: o 399 määrärahan 39758: osoittamisesta rakennuslainaksi Jämsän kan- Kasvinviljelyskoeasemat: Ed. Jussilan ym. rah.al. 39759: sanopistolle. Liitteet IV,531. s. 1248. L. Vv: aan. n:o 214 määrärahan osoittamisesta Lounais- 39760: - Ed. Forsbergin ym. rah.al. n:o 400 määrärahan Suomen kasvinviljelyskoeaseman perustamista 39761: osoittamisesta rakennusavustuslainaksi Fria varten. Liitteet IV,346. s. 1030. L. Vv:aan. 39762: kristliga folkhögskolan nimiselle kansanopis- Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 450 määrärahan 39763: tolle. Liitteet IV,532. s. 1249 ja 1250. L. osoittamisesta Perä-Pohjolan kasvinviljelyskoe- 39764: Vv:aan. aseman perushankintoihin. Liitteet IV,582. s. 39765: - Ed. Lindblomin ym. rah.al. n: o 401 määrärahan 1311. L. Vv:aan. 39766: osoittamisesta lainaksi Pohjola-opiston raken- 39767: tamiseen. Liitteet IV,533. s. 1251. L. Vv:aan. Katovahingot: - Ks. Maatalous. 39768: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n: o 536 määrärahan 39769: osoittamisesta Lapin kansanopiston opistora- Kaukokirjoitin: - Ks. Merentutkimuslaitos. 39770: kennuksen rakennustyön loppuunsaattamiseksi. 39771: Liitteet IV,668. s. 1414. L. Vv:aan. Kauppaoppilaitokset: - Ks. Ammattioppilaitokset. 39772: - Ed. Kleemolan ym. rah.al. n: o 537 määrärahan 39773: osoittamisesta rakennuslainaksi Keski-Pohjan- Keimola: - Ks. Sähkö. 39774: maan kansanopistolle. Liitteet IV,669. s. 1415. 39775: L. Vv:aan. Kelirikko: - Ks. Merenkulku. 39776: Kemi: - Ks. Satamat. 39777: Kansanrunous: - Ks. Suomalaisen Kirjallisuuden 39778: Seura. Kemijärvi: - Ks. Emäntäkoulut. Oppikoulut. Se- 39779: minaarit. 39780: Kans&llSivistys: Ed. H. Miettusen rah.al. n:o 146 39781: korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- Kemiö: - Ks. Lossit. Sillat. 39782: siksi erinäisille sivistysjärjestöille. Liitteet 39783: IV,278. s. 947. L. Vv:aan. Kerava: - Ks.. Oppikoulut. 39784: - Ed. H. Miettusen rah.al. n: o 150 korotetun Kerhotalot: - Ks. Rautatieläiset. 39785: määrärahan osoittamisesta apurahojen myöntä- 39786: miseksi vapaan kansansivistystyön kansainväli- Kerhotoiminta: - Ks. Maatalouskerhotoiminta. 39787: sille kursseille osallistuville. Liitteet IV,282. Metsäkerhotoiminta. Opintokerhotoiminta. 39788: s. 951. L. Vv:aan. 39789: - Ed. H. Miettusen rah.al. n: o 151 korotetun Keskikoulut: - Ks. Oppikoulut. 39790: määrärahan osoittamisesta kansantajuisten tie- 39791: teellisten luentojen avustamiseksi. Liitteet Keski-Pohjanmaa.: - Ks. Kansanopistot. · Kuiva- 39792: IV,283. s. 952. L. Vv:aan. tustyöt. Lentokentät. Malminetsintä. Sairaalat. 39793: - Ed. H. Miettusen rah.al. n:o 152 korotetun Tie- ja vesirakennuspiirit. 39794: määrärahan osoittamisesta valtakunnan syrjä- 39795: Keski-Suomi: - Ks. Ammattikoulut. Sairaalat. 39796: seutujen sivistystyi5n ohjausta ja ylimääräistä Sairaanhoitajattaret. 39797: avustusta varten. Liitteet IV,284. s. 953. L. 39798: Vv:aan. Keskusammattikoulut: - Ks. Ammattikoulut. 39799: Kansantajuiset luennot: - Ks. Kansansivistys. Keskusmetsäseura Tapio: Ed. Ryhdän ym. rah.al. 39800: n: o 245 määrärahan osoittamisesta Keskus- 39801: Kanslia-apuraha: - Ks. Asutustarkastajat. metsäseura Tapiolle toimistohuoneiston hankki- 39802: mista varten. Liitteet IV,377. s. 1067. L. 39803: Kantahenkilökunta: - Ks. Puolustuslaitos. Vv:aan. 39804: Asialuettelo 1955. 9 39805: 39806: Keskussa.ir;~.alat: - Ks. Sairaalat. Kokemäki: - Ks. Mielisairaat. 39807: 39808: Kesävirkistys: Ks. Lapset. Loma. Kokkola: - Ks. K_uivatustyöt. 39809: 39810: Kesäyliopistot: Ks. Yliopisto. Kokonaissuunnitelma: - Ks. Yliopisto. 39811: 39812: Keuhkoinvaliidit: - Ks. Tuberkuloosi. Kokoontumishuoneistot: - Ks. Yhdistykset. 39813: 39814: Xiiminginjoki: - Ks. Kuivatustyöt. Sillat. Kokoustalot: - Ks. Rautatieläiset. 39815: Xiiminkioja: - Ks. Perkaustyöt. Kolari: - Ks. Oppikoulut. 39816: 39817: Kiina: - Ks. Markkinatutkimus. Konea.semat: - Ks. Maatalouskoneasemat. 39818: 39819: Xilpailutoiminta: - Ks. Puolustuslaitos. Konehankinnat: Ks. Kotiteollisuus. Pienvilje- 39820: lyskoulut. 39821: Xilvakkala: - Ks. Sillat. 39822: Konemestarit: Ks. Ammattikoulut. 39823: Kirjallisuus: - Ks. Yliopisto. 39824: Koneopetus: Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 256 39825: Kirjamoin salmi: - Ks. Sillat. määrärahan osoittamisesta Työtehoseura r.y: lle 39826: Rajamäellä sijaitsevan koneopetuskeskuksen 39827: Kirjastot: Ed. H. Miettusen rah.al. n: o 153 koro- koulumuotoista kone- ja työnopetustoimintaa 39828: tetun määrärahan osoittamisesta siirtokirjasto- varten. Liitteet IV,388. s. 1080. L. Vv: aan. 39829: jen lisäämiseksi ja uudistamiseksi metsä- ja 39830: uittotyömailla. Liitteet IV,285. s. 954. L. Koneoppi: - Ks. Teknilliset oppilaitokset. 39831: Vv:aan. 39832: -- Ed. H. Miettusen rah.al. n: o 173 määrärahan Konepajatekniikka: - Ks. Teknilliset oppilaitok- 39833: osoittamisesta VIII pohjoismaisen kirjastoko- set. 39834: kouksen järjestelymenoihin. Liitteet IV,305. s. 39835: 982. L. Vv:aan. Konnekoski: - Ks. Perkaustyöt. 39836: - Ed. Hakalan ym. rah.al. n:o 403 määrärahan 39837: osoittamisesta avustuslainaksi Helsingin yli- Konserttitalot: Ed. Kajalan ym. rah.al. n:o 404 39838: opiston ylioppilaskunnalle kirjastotalon lyhyt- määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Mu- 39839: aikaisten rakennuslainojen vakauttamista var- siikkiopiston omakotisäätiölle Lahden konsertti- 39840: ten. Liitteet IV,535. s. 1253. L. Vv:aan. taiori rakennustyöstä aiheutuneiden lyhytaikais- 39841: ten velkojen maksamiseen. Liitteet IV,536. s. 39842: Kirjeenkantajat: - Ks. Postilaitos. 1254. L. Vv:aan. 39843: 39844: Kirjurit: - Ks. Postilaitos. Konsulentit: - Ks. Käsityö. 39845: Kirkolliset alkukoulut: - Ks. Eläkkeet. 39846: Korkeakoulut: - Ks. Eläinlääketieteellinen kor- 39847: keakoulu. Opettajakorkeakoulu. Yhteiskunnal- 39848: Kirurgia: - Ks. Sairaalat. 39849: linen korkeakoulu. Yliopisto. 39850: Kitisenjoki: - Ks. Sillat. 39851: Korko: - Ks. Kalastus. Korvauspidätykset. 39852: Kittilä: - Ks. Oppikoulut. 39853: Korpineva: - Ks. Kuivaustyöt. 39854: Kiurujoki: - Ks. Sillat. 39855: Korsholma: - Ks. Emäntäkoulut. 39856: Kivenraivaus: - Ks. Raivauspalkkiot. 39857: Kortejoki: - Ks. Kaatumatautiset. 39858: Klinikat: - Ks. Sairaalat. 39859: 39860: Koeasemat: - Ks. Kasvinviljelyskoeasemat. Sika- Korvaus: Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n:o 318 39861: talous. määrärahan osoittamisesta vuoden 1918 kansa- 39862: laissodassa punaisella puolella vahinkoja kärsi- 39863: Koetoiminta: Ed. Soinisen ym. rah.al. n:o 213 neiden korvauksen järjestämiseksi. Liitteet 39864: määrärahan osoittamisesta liikkuvan maatalou- IV,450. s. 1155. L. Vv:aan. 39865: dellisen koetoiminnan järjestämiseksi Pohjois- - Ks. Invaliidit. Oikeudenkäynti. Rakennustoi- 39866: Karjalaan. Liitteet IV,345. s. 1029. L. Vv:aan. minta. Työttömyys. 39867: Koivisto: - Ks. Sillat. Korvauspidä.tykset: Ed. Luukan rah.al. n:o 337 39868: Kokeilukeskikoulut: - Ks. Oppikoulut. korotetun määrärahan osoittamisesta koron 39869: maksamiseksi korvauspidätysten selvittelyssä. 39870: Kokeilutyö: - Ks. Kotitalous. Liitteet IV,469. s. 1177. L. Vv:aan. 39871: 39872: 2 E 41/56 39873: 10 Asialuettelo 1955. 39874: 39875: 39876: Kosket: - Ks. Perkaustyöt. - Ed. Forsbergin ym. rah.al. n: o 123 määrärahan 39877: osoittamisesta osastosihteerinvirkojen perusta- 39878: Kotitalous: CEd. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o 143 miseksi kouluhallitukseen. Liitteet IV,255. s. 39879: määrärahan osoittamisesta keittiö- ym. opetus- 922 ja 923. L. Vv:aan. 39880: tilojen hankkimiseksi Helsingin kotitalousopet- 39881: tajaopistolle. Liitteet IV,275. s. 944. L. V v: aan. Koulukodit: - Ks. Ammattikoulut. 39882: - Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o 144 määrä- 39883: rahan osoittamisesta ylimääräisen opettajanval- Koulumatkat: - Ks. Kansakoulut. 39884: mistuskurssin järjestämiseksi Helsingin koti- 39885: talousopettajaopistossa. Liitteet IV,276. s. 945. Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Emäntäkoulut. 39886: L. Vv:aan. Karjanhoitokoulut. Kotitalous. Käsityö. Maa- 39887: -Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o 196 määrä- mieskoulut. Maatalouskoulut. Meijerikoulut. 39888: rahan osoittamisesta kotitalouskeskuksen suo- Metsäkoulut. Poliisi. Puolustuslaitos. Sairaan- 39889: rittaman tutkimus- ja kokeilutyön tehostami- hoitajattaret. Talouskoulut. Teknilliset oppi- 39890: seen. Liitteet IV,328. s. 1009. L. Vv:aan, laitokset. 39891: - Ed. Lahden ym. rah.al. n: o 254 määrärahan 39892: osoittamisesta Työtehoseuralle kotitalouden ra- Kouvola: - Ks. Oppikoulut. 39893: tionalisoimistyötä varten. Liitteet IV,386. s. 39894: 1078. L. Vv:aan. Kristilliset kansanopistot: - Ks. Kansanopistot. 39895: - Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o 396 korotetun 39896: määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai- Kruunupyy: - Ks. Kansanopistot. 39897: naksi Helsingin kotitalousopettajaopistolle kou- 39898: lurakennuksen rakentamiseksi. Liitteet IV,528. Kuhmo: - Ks. Postilaitos. 39899: s. 1245, L. Vv:aan. 39900: - Ks. Maatalouskoulut. Oppikoulut. Yliopisto. Kuivatuskustannukset: - Ks. Maahankinta. 39901: 39902: Kotiteollisuus: Ed. Hakalan ym. rah.al. n:o 232 Kuivatustyöt: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 540 mää- 39903: määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusjärjes- rärahan osoittamisesta Alasjärven vesijättö- 39904: töille palkkojen korotusta varten. Liitteet IV, alueen kuivatustöiden aloittamista varten. Liit- 39905: 364. s. 1051. L. Vv:aan. teet IV,672. s. 1419. L. Vv: aan. 39906: -- Ed, Hakalan ym. rah.al. n: o 233 määrärahan -Ed. Keloveden ym. rah.al. n:o 542 määrärahan 39907: osoittamisesta kotiteollisuusjärjestöille neuvoja- osoittamisesta vesiperäisten maiden kuivatus· 39908: henkilöstön lisäämiseksi. Liitteet IV,365. s. suunnitelmien toteuttamiseksi Kymen maanvil· 39909: 1053. L. Vv:aan. jelysinsinööripiirissä. Liitteet IV,67 4. s. 1422. 39910: - Ed. Hakalan ym. rah.al. n:o 234 määrärahan L. Vv:aan. 39911: osoittamisesta Kotiteollisuusjärjestöjen keskus- - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 543 määrärahan 39912: liitolle pohjoismaisten kotiteollisuuskäräjien jär- osoittamisesta Pohjois-Satakunnan peruskuiva· 39913: jestelyä varten. Liitteet IV,366. s. 1054. L. tussuunnitelman toimeenpanoa varten. Liitteet 39914: Vv:aan. IV,675. s. 1423. L. Vv:aan. 39915: - Ed. Sävelän vm. rah.al. n:o 402 määrärahan - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 544 määrä· 39916: osoittamisesta 'lainaksi Käsiteolliauuden edistä- rahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan perua- 39917: missäätiölle aloittelevien koti- ja käsiteollisuus- kuivatussuunnitelman toteuttamiseksi Kokkolan 39918: yrittäjien konehankintojen hoitamista varten. maanviljelysinsinööripiirin alueella. Liitteet 39919: Liitteet IV,534. s. 1252. L. Vv:aan. IV,676. s. 1424. L. Vv:aan. 39920: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 545 määrärahan 39921: Xotiteollisuuskoulut: Ed. Halisen ym. rah.al. n:o osoittamisesta Ristijärven ja Ristisenojan suo- 39922: 195 määrärahan osoittamisesta Heinolan kiin- alueiden kuivatus- ja asutussuunnitelman laati- 39923: teää naiskotiteollisuuskoulua varten. Liitteet mista varten. Liitteet IV,677. s. 1425. L. 39924: IV,327. s. 1008. L. Vv:aan. Vv:aan. 39925: - Ks. Maatalouskoulut. - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 546 määrärahan 39926: osoittamisesta Rämenevan-Korpinevan alueen 39927: Kotiteollisuuskäräjät: - Ks. Kotiteollisuus. kuivattamiseksi Vaalan kunnassa. Liitteet 39928: IV,678. s. 1426. L. Vv:aan. 39929: Kotiuttamisraha: - Ks. Puolustuslaitos. -Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 547 määrä- 39930: rahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan perus· 39931: Kotka: - Ks. Asunnot. kuivatustöihin. Liitteet IV,679. s. 1427. L. 39932: Vv:aan. 39933: Kouheroinen: - Ks. Perka:ustyöt. - Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 548 määrärahan 39934: osoittamisesta peruakuivatustutkimuksen suorit- 39935: Kouluhallitus: Ed. Järven rah.al. n:o 122 määrä- tamiseksi Kiimingin- ja Iijoen välisellä alueella. 39936: rahan osoittamisesta kouluhallituksen rakennus- Liitteet IV,680. s. 1428. L. Vv:aan. 39937: toimiston päällikkönä toimivan kouluneuvoksen - Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 549 määrärahan 39938: viran perustamista varten. Liitteet IV,253. s. osoittamisesta Sodankylän kunnassa olevan 39939: 920. L. Vv:aan. Laukkokaltioaapa-nimisen suoalueen kuivatta- 39940: - Ed. Malkamäen ym. rah.al. n:o 122 a määrä- miseksi. Liitteet IV,681. s. 1429. L. Vv: aan. 39941: rahan osoittamisesta kouluhallituksen kuuden - Ks. Asutus. Järvenlaskut. Perkaustyöt. 39942: tarkastajan viran muuttamiseksi ylitarkasta- 39943: jan viroiksi. Liitteet IV,254. s. 921. L. Vv: aan. Ktminkuusajot: - Ks. Hevoskilpailut. 39944: Asialuettelo 1955. 11 39945: 39946: Kunnalliskodit: Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. L. 39947: n: o 424 määrärahan osoittamisesta lainoiksi 39948: heikossa taloudellisessa asemassa oleville kun- Laboratoriot: Ks. Teknillinen korkeakoulu. 39949: nille kunnalliskotien rakentamista ja korjaa- Teknillinen tutkimuslaitos. 39950: mista varten. Liitteet IV,556. s. 1276. L. 39951: Vv:aan. Lahti: - Ks. Konserttitalot. Postilaitos, Puo- 39952: lustuslaitos. 39953: Kunnan- ja kylätiet: Ed. Rytingin ym. rah.al. n:'o 39954: 268 korotetun määrärahan osoittamisesta kun- Laidun: - Ks. Raivauspalkkiot. 39955: nan- ja kyläteiden avustamiseksi. Liitteet Laihia: - Ks. Maatalous. 39956: IV,400. s. 1095. L. Vv: aan. 39957: - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 269 määrärahan Lainat: - Ks. Asunnot. 39958: osoittamisesta kunnille ja kyläkunnille kunnan- 39959: ja kyläteiden kuntoonpanokustannuksiin. Liit- Laivaväylät: - Ks. Satamat. 39960: teet IV,401. s. 1096. L. Vv:aan. 39961: Lakikirja: Ed. öhmanin ym. rah.al. n:o 63 maara- 39962: Kunnansairaalat: - Ks. Sairaalat. rahan osoittamisesta avustukseksi ruotsinkieli- 39963: sen lakikirjan julkisoikeudellisen osan julkaise- 39964: Kunnat: Ed. Enteen ym. rah.al. n:o 441 määrä- mista varten. Liitteet IV,194. s. 848 ja 849. 39965: rahan osoittamisesta lainoiksi kunnille niiden L. Vv:aan. 39966: talouden parantamiseksi. Liitteet IV,573. s. 39967: 1300. !,. Vv:aan. Lamujoki: - Ks. Perkaustyöt. 39968: - Ks. Asutus. Loma. Lääkärit. Maantiet. Lappajärvi: - Ks. Perkaustyöt. 39969: Mielisairaat. Rakennustoiminta. Sairaalat. Sa- 39970: tamat. Työttömyys. Vajaamieliset. Lappeenranta: - Ks. Teknilliset oppilaitokset. 39971: 39972: Kuntouttamislaitos: - Ks. Lapsihalvaus. Lappi: - Ks. Ammattikoulut. Kansanopistot. Maa- 39973: talous. Metsätalous. Sairaalat. Tie- ja vesi- 39974: Kuntouttamissäätiö: - Ks. Tuberkuloosi. rakennuspiirit. 39975: 39976: Kuolajoki: - Ks. Perkaustyöt. Lapset: Ed. Suomisen ym. rah.al. n:o 94 maara- 39977: rahan osoittamisesta avustuksiksi lastenhoidon 39978: Kuopio: - Ks. Yliopisto. opetuslaitoksille lastenhoitajien koulutuskustan- 39979: nuksiin. Liitteet IV,225. s. 887. L. Vv:aan. 39980: Kuortane: - Ks. Sillat. - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n: o 308 koro- 39981: tetun määrärahan osoittamisesta lastenkotien 39982: Kurssitoiminta: - Ks. Ammattikurssit. Maatalous- rakennuskustannusten avustamiseen. Liitteet 39983: koulut. IV,440. s. 1144. L. Vv:aan. 39984: - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 309 määrärahan 39985: Kuuromykät: - Ks. Ammattikoulut. osoittamisesta lastensaimien avustamiseen. Liit- 39986: teet IV,441. s. 1145. L. Vv:aan. 39987: Kuusamo: - Ks. Isojako. Maanhankin ta. - Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o 310 määrärahan 39988: osoittamisesta Pelastakaa Lapset Rädda 39989: Kylä.tiet: - Ks. Kunnan- ja kylätiet. Maantiet. Barnen r.y:n suorittaman perhesijoitustoimin- 39990: nan tukemiseen. Liitteet IV,442. s. 1146. L. 39991: Kymi: - Ks. Kuivatustyöt. Vv:aan. 39992: - Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o 311 mäti- 39993: Kyrönjoki: - Ks. Perkaustyöt. rärahan osoittamisesta kesävirkistyksen järjes- 39994: tämiseksi alle kouluiän oleville lapsille. Liit- 39995: Kyrönsalmi: - Ks. Sillat. teet IV,443. s. 1147. L. Vv:aan. . 39996: - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 312 määrärahan 39997: Käsiteollisuus: - Ks. Kotiteollisuus. osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämiseksi 39998: alle kouluiän oleville lapsille. Liitteet IV,444. 39999: Käsityö: Ed. Hamaran ym. rah.al. n:o 235 maara- s. 1148. L. Vv:aan. 40000: rahan osoittamisesta käsityökonsulenttien palk- - Ks. Aistivialliset. Loma. 40001: kaamiseksi maanviljelysseuroihin. Liitteet 40002: IV,367. s. 1055. L. Vv:aan. Lapsihalvaus: Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 301 mää- 40003: - Ed. Hamaran ym. rah.al. n: o 397 määrärahan rärahan osoittamisesta kuntouttamislaitoksen 40004: osoittamisesta rakennuslainaksi Helsingin Käsi- rakentamiseksi Vaasaan. Liitteet IV,433. s. 40005: työnopettajaopistolle. Liitteet IV,529. s. 1246. 1134. L. Vv:aan. 40006: L. Vv:aan. 40007: - Ks. Kotiteollisuus. Oppikoulut. Lapsilisät: - Ks. Kansaneläkelaki. 40008: 40009: Kätilöopisto: Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n: o 466 Lapuanjoki: Ks. Perkaustyöt. 40010: korotetun määrärahan osoittamisesta kätilöopis- Lastenhoito: Ks. Lapset. 40011: ton rakentamista varten. Liitteet IV,598. s. 40012: 1329. L. Vv:aan. Lastenkodit: Ks. Lapset. 40013: 12 Asialuettelo 1955. 40014: 40015: 40016: Lastenlinnat: Ed. Väänäsen ym. rah.al. n:o 85 Linja-autot: - Ks. Liikenneturvallisuus. 40017: määrärahan osoittamisesta Savon Lastenlinnan 40018: ylläpitokustannuksiin. Liitteet IV,216. s. 877. Linjahallinto: - Ks. Postilaitos. 40019: L. Vv:aan. 40020: Lohja: - Ks. Oppikoulut. 40021: Lastenseimet: - Ks. Lapset. 40022: Lohtaja: - Ks. Kalastussatamat. 40023: Laukkokaltioaapa: - Ks. Kuivatustyöt. 40024: Loma: Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o 319 maa- 40025: Lauritsala: - Ks. Sillat. rärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi 40026: varattomien perheenäitien ja lasten lomatoimin- 40027: Lauttaus: Ed. Mannisen ym. rah.al. n:o 390 maa· taa harjoittaville naisjärjestöille. Liitteet 40028: rärahan osoittamisesta uittokanavan rakentami- IV,451. s. 1156. L. Vv:aan. 40029: seksi Varkauden kauppalassa laivakanavan vie- - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 320 määrärahan 40030: reen. Liitteet IV,522. s. 1238. L. Vv: aan. osoittamisesta avustuksiksi kunnille maksutto- 40031: mien lomamatkojen järjestämiseksi vähävarai- 40032: Leimavero: Ed. H. Miettusen lak.al. n: o 91 laiksi silla äideille. Liitteet IV,452. s. 1157. L. 40033: leimaverolain muuttamisesta. Liitteet IV,836. Vv:aan. 40034: s. 1603. L. Vv:aan 486. 40035: - Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 321 määrärahan 40036: Lennätin: - Ks. Asunnot. Postilaitos. Puhelin. osoittamisesta perheenäitien lomamatkojen kor- 40037: vaamiseksi. Liitteet IV,453. s. 1158. L. Vv:aan. 40038: Lentokentät: Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 456 mää- - Ed. Heinosen ym. rah.al. n: o 322 määrärahan 40039: rärahan osoittamisesta lentokentän rakentami- osoittamisesta tuberkuloottisten perheiden äitien 40040: seksi Keski-Pohjanmaalle. Liitteet IV,588. s. kesävirkistyksen järjestämiseen. Liitteet IV,454. 40041: 1317 ja 1318. L. Vv: aan. s. 1159. L. Vv:aan. 40042: --- Ed. Järven ym. rah.al. n: o 457 määrärahan - Ed. Hiilelän ym. rah.al. n: o 323 korotetun 40043: osoittamisesta Oulun lentokentän kunnostamista määrärahan osoittamisesta kesävirkistyksen jär- 40044: varten. Liitteet IV,589. s. 1319. L. Vv:aan. jestämiseksi vähävaraisilla äideille. Liitteet 40045: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 458 määrärahan IV,455. s. 1160. L. V v: aan. 40046: osoittamisesta Sodankylän lentokentän liiken- - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n: o 432 määrä- 40047: nekuntoon saattamiseksi. Liitteet IV,590. s. rahan osoittamisesta lainaksi Lomaliitto r.y:lle 40048: 1320. L. Vv:aan. Lepolammin lomakodin laajentamisesta aiheutu- 40049: neiden lyhytaikaisten lainojen maksamiseen. 40050: Lentoliikenne: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 70 Liitteet IV,564. s. 1285. L. Vv: aan. 40051: määrärahan osoittamisesta lentokoneen päälli- - Ks. Maatalouskoulut. 40052: kön viran perustamiseksi Pohjois-Suomeen han- 40053: kittavan sairas- ja huoltokuljetuslentokonetta Lossit: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 270 määrä· 40054: varten. Liitteet IV,201. s. 860. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta maantielossian hoitajien 40055: korvausten korottamiseen. Liitteet IV,402. s. 40056: Lepolampi: - Ks. Loma. 1097. L. Vv:aan. 40057: -- Ed. Lindhin ym. rah.al. n: o 607 määrärahan 40058: Leppikoski: - Ks. Perkaustyöt. osoittamisesta Kemiön ja Sanvon tie- ja !ossi- 40059: yhteyksien parantamiseksi. Liitteet IV,739. s. 40060: Leppävirta: - Ks. Puhelin. Sillat. 1487 ja 1488. L. Vv:aan. 40061: - Ks. Sillat. 40062: Lasket: - Ks. Orvot. 40063: Louhusalmi: - Ks. Sillat. 40064: Lestijoki: - Ks. Perkaustyöt. 40065: Lounais-Suomi: - Ks. Kasvinviljelyskoeasemat. 40066: Liikenne: Ed. Kujalan ym. rah.al. n:o 282 mää- 40067: rärahan osoittamisesta Kaakkois-Suomen lii- Luennot: - Ks. Kansansivistys. 40068: kenneolojen kehittämistä varten. Liitteet IV,414. 40069: s. 1112. L. V v: aan. Lunastaminen: - Ks. Maantiet. 40070: -- Ed. Miettisen ym. rah.al. n:o 439 määrärahan 40071: osoittamisesta lainaksi Helsingin kaupungille Luokitus: - Ks. Maanmittaus. 40072: sen liikenneratkaisujen rahoitusta varten. Liit- 40073: teet IV,571. s. 1297. L. Vv: aan. Lylykoski: - Ks. Sillat. 40074: Liikennetilasto: - Ks. Tilastollinen päätoimisto. Lyseot: - Ks. Oppikoulut. 40075: Liikennetunneli: - Ks. Hanko. 40076: Länsi-Karjala: - Ks. Kalanviljelyslaitokset. 40077: Liikenneturvallisuus: Ed. Muikun ym. rah.al. n:o 40078: 539 korotetun määrärahan osoittamisesta lii- Lääkärit: Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 89 määrä- 40079: kenneturvallisuuden edistämiseksi tarpeellisiin rahan osoittamisesta avustukseksi Pudasjärven 40080: tietöihin. Liitteet IV,671. s. 1417. L. Vv:aan. kunnalle toisen kunnanlääkärin virka-asunnon 40081: ja vastaanottohuoneiston rakentamista varten. 40082: Liminkaoja: - Ks. Perkaustyöt. Liitteet IV,220. s. 881. L. Vv:aan. 40083: Asialuettelo 1955. 13 40084: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 91 määrärahan -Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n:o 205 määrärahan 40085: osoittamisesta Enontekiön kunnanlääkärin vir- osoittamisesta palkkioiksi pienviljelijöille maan- 40086: ka-asunnon rakennustöiden loppuun saattami· parannusaineiden ajosta. Liitteet IV,337. s. 40087: seen. Liitteet IV,222. s. 883. L. Vv:aan. 1019. L. Vv:aan. 40088: - Ks. Asunnot. Sairaalat. -Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 409 korotetun 40089: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maanparane 40090: Lää.ninkamreerit: - Ks. Ahvenanmaa. nustöitä varten. Liitteet IV,541. s. 1259. L. 40091: Vv:aan. 40092: Lääninsairaalat: - Ks. Sairaalat. - Ks. Uudisraivaus. 40093: Löytänänsalmi: - Ks. Sillat. Maantielossit: - Ks. Lossit. 40094: Maantiet: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 265 ko- 40095: M. rotetun määrärahan osoittamisesta helpotuksen 40096: Maakunta-arkistot: Ed. Koiviston ym. I'ah.al. n:o myöntämiseen kunnille tiealueiden lunastusta 40097: 158 määrärahan osoittamisesta Oulun maakunta- varten. Liitteet IV,397. s. 1091. L. Vv:aan. 40098: arkiston yhden kanslia-apulaisen toimen muut- -Ed. Niskalan ym. rah.al. n:o 266 korotetun 40099: tamiseksi amanuenssin viraksi. Liitteet IV,290. määrärahan osoittamisesta helpotuksen myöntä- 40100: miseksi kunnille maantiealueiden lunastusta 40101: s. 963. L. Vv:aan. varten. Liitteet IV,398. s. 1093. L. Vv:aan. 40102: Maalaiskirjeenkantajat: - Ks. Postilaitos. - Ed. Partasen ym. rah.al. n:o 267 korotetun 40103: määrärahan osoittamisesta helpotuksen myöntä- 40104: Maamieskoulut: Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n:o miseksi kunnille maantiealueiden lunastusta 40105: 193 määrärahan osoittamisesta kiertävän maa- varten. Liitteet IV,399. s. 1094. L. Vv: aan. 40106: mieskoulun perustamiseksi Ylä-Savoon. Liitteet -Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 585 määrärahan osoit- 40107: IV,325. s. 1005. L. Vv:aan. tamisesta Karjulan sillan ja Ruoveden välisen 40108: - Ed. Pakkasen ym. rah.al. n: o 194 määrärahan maantien oikaisemiseen. Liitteet IV,717. s. 40109: osoittamisesta Ahlmanin maamieskoulun yhtey- 1465. L. Vv:aan. 40110: teen perustettavaa maamiesopistoa varten. Liit- - Ed. Roineen ym. rah.al. n: o 609 määrärahan 40111: teet IV,326. s. 1006. L. Vv:aan. osoittamisesta Vihiniemen-Maasillan maantien 40112: rakentamiseksi. Liitteet IV,741. s. 1490. L. 40113: Maamiesopistot: Ed. Hautalan ym. rah.al. n:o Vv:aan. 40114: 529 määrärahan osoittamisesta Ylivieskaan pe- -Ed. Mohellin ym. rah.al. n:o 610 määrärahan 40115: rustettavan Pohjois-Suomen maamiesopiston ra· osoittamisesta Riihimäen-Kormun maantien 40116: kennusten suunnittelua varten. Liitteet IV,661. rakentamiseen. Liitteet IV,742. s. 1491. L. 40117: s. 1406. L. Vv:aan. Vv:aan. 40118: - Ks. Maamieskoulut. - Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 611 määrärahan 40119: Maanhankinta: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 237 osoittamisesta Salonkylän-Piipalan maantien 40120: korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusamon rakentamiseksi. Liitteet IV,743. s. 1492. L. 40121: ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeen· Vv:aan. 40122: panosta johtuviin tie-, kuivatus- ja raivaus- - Ed. Mohellin ym. rah.al. n: o 612 määrärahan 40123: kustannuksiin. Liitteet IV,369. s. 1059. L. osoittamisesta Hämeenlinnan kaupungin ja 40124: Vv:aan. Tuuloksen kunnan Syrjäntaan kylän välisen 40125: - Ks. Asutus. Korvauspidätykset. Maanparan· tien rakentamiseksi valtatieksi. Liitteet IV,744. 40126: nus. s. 1493. L. Vv:aan. 40127: - Ed. Kujalan ym. rah.al. n:o 613 määrärahan 40128: Maankäyttölaki: Ed. Pusan lak.al. n: o 84 laiksi osoittamisesta maantien rakentamista varten 40129: valtion maan käyttämisestä ja maan pakko· Mankalan voimalaitokselta Kymentaan kylään. 40130: lunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin. Liitteet IV,745. s. 1494. L. Vv:aan. 40131: Liitteet IX,99. s. 1648. L. Mtv:aan 350. - Ed. E. Kilven ym. rah.al. n: o 614 määrärahan 40132: Ed. Kytän ym. lak.al. n: o 85 maankäyttölaiksi. osoittamisesta maantien korjaamiseksi Nasto- 40133: Liitteet IX,100. s. 1650. L. Mtv:aan 35g, 371. lan Ahtialan kylässä. Liitteet IV,746, s. 1495. 40134: Ed. Lepistön ym. lak.al. n:o 87 laiksi valtion L. Vv:aan. 40135: maan käyttämisestä ja maan pakkolunastami· - Ed. E. Kilven ym. rah.al. n:o 615 määrärahan 40136: sesta maankäyttölain tarkoituksiin. Liitteet osoittamisesta Lahden-Vääksyn maantien kun- 40137: IX,102. s. 1667. L. Mtv:aan 373. nostamiseksi. Liitteet IV,747. s. 1496. L. 40138: - Ed. Kytän ym. lak.al. n: o 88 laiksi valtion Vv:aan. 40139: maan käyttämisestä ja maan pakkolunastami· - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n:o 616 määrä- 40140: sesta maankäyttölain tarkoituksiin. Liitteet 40141: rahan osoittamisesta Kopsuon tien kunnostami- 40142: IX,103. s. 1669. L. Mtv:aan 373. seksi Asikkalan kunnassa. Liitteet IV,748. s. 40143: Maanmittaus: Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 1497. L. Vv:aan. 40144: 185 määrärahan osoittamisesta maitten mittaus- - Ed. Kuittisen ym. rah.al. n:o 617 määrära- 40145: ten ja Juokitusten tarkistamiseen. Liitteet han osoittamisesta Imatran kauppalan-Niska- 40146: IV,317. s. 996. L. Vv:aan. lammin-Äitsaaren tien tutkimiseen. Liitteet 40147: IV,749. s. 1498. L. Vv:aan. 40148: Maanparannus: Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 204 -Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 618 määrärahan 40149: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maan· osoittamisesta Tampereen-Vaasan valtatien pa- 40150: parannustöihin maanhankintalain mukaan maata rantamiseen ja oikaisemiseen Hämeenkyrössä. 40151: saaneille. Liitteet IV,336. s. 1018. L. Vv: a..n. Liitteet IV,750. s. 1499. L. Vv:aan. 40152: 14 Asialuettelo 1955. 40153: 40154: 40155: - Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 619 määrärahan - Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. n:o 636 maara· 40156: osoittamisesta Lavian kunnassa olevan Myön- rahan osoittamisesta maantietyön jatkamiseksi 40157: tään yhdystien kunnostamiseen. Liitteet IV,751. Kauhajoelta Jalasjärven Koskueelle. Liitteet 40158: s. 1500. L. Vv:aan. IV,768. s. 1517. L. Vv:aan. 40159: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 620 määrärahan - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n: o 637 määrärahan 40160: osoittamisesta Lavian kunnassa olevan Myön· osoittamisesta maantien rakentamista varten 40161: tään yhdystien kunnostamiseen. Liitteet IV,752. Mäyrystä Lehtimäelle ja Soiniin. Liitteet 40162: s. 1501. L. Vv:aan. IV,769. s. 1518. L. Vv:aan. 40163: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 621 määrä· - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 638 määrärahan 40164: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi osoittamisesta Karstulan-Seinäjoen maantien 40165: Längelmäen kunnan Ristijärven kylästä Kor- rakentamiseen. Liitteet IV,770. s. 1520. L. 40166: venkylän kautta Länkipohjaan. Liitteet IV,753. Vv:aan. 40167: s. 1502. L. Vv:aan. - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 639 määrärahan 40168: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 622 määrära· osoittamisesta Pietarsaaren-Alajärven runko- 40169: han osoittamisesta Oriveden-Luopioisten maan· tien rakentamiseen. Liitteet IV,771. s. 1521. 40170: tien Uiherlan ja Hietalahden kylien välisen L. Vv:aan. 40171: tieosan kunnostamiseen. Liitteet IV,754. s. - Ed. Koskisen ym. rah.al. n: o 640 määrärahan 40172: 1503. L. Vv:aan. osoittamisesta U uraisten-Karstulan-Kyyjär- 40173: -Ed. Niemisen rah.al. n:o 623 määrärahan osoit- ven valtatien peruskorjausta varten. Liitteet 40174: tamisesta tietöiden aloittamiseksi linjalla Ra· IV,772. s. 1522. L. Vv:aan. 40175: vioskorpi-Vaippila-Heinolan kirkonkylä. Liit· - Ed. Koivusen ym. rah.al. n: o 641 määrärahan 40176: teet IV,755. s. 1504. L. Vv:aan. osoittamisesta nelostien parannustöitä varten 40177: --Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 624 määrära· tieosuudella Pihtipudas-Laukaa. Liitteet IV, 773. 40178: han osoittamisesta maantietöiden jatkamiseksi s. 1523. L. Vv:aan. 40179: Kuhmoisten ja Muuramen keskusten välisellä - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 642 määrärahan 40180: alueella. Liitteet IV,756. s. 1505. L. Vv:aan. osoittamisesta Kotakennään-Suolahden maan· 40181: Ed. Mannilan ym. rah.al. n: o 625 määrärahan tien rakennustöitä varten. Liitteet IV,774. s. 40182: osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi Sysmästä 1524. L. Vv:aan. 40183: Judinsalon kautta Luhankaan rakennettavalla - Ed. Niemisen ym. rah.al. n:o 644 määrärahan 40184: tiellä. Liitteet IV,757. s. 1506. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Savon- 40185: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 626 määrärahan rannan kirkonkylästä Pirttimäen kohdalle 40186: osoittamisesta rajaseudun tiejärjestelyjä varten. Enonkosken-Sapun maantielle. Liitteet IV,776. 40187: Liitteet IV,758. s. 1507. L. Vv:aan. s. 1526. L. Vv:aan. 40188: - Ed. Kuittisen ym. rah.al. n: o 627 määrärahan -Ed. Mannisen ym. rah.al. n:o 645 määrärahan 40189: osoittamisesta Simpeleen-Parikkalan maantien osoittamisesta Varkauden-Joensuun maantien 40190: rakentamiseen. Liitteet IV,759. s. 1508. L. kunnostamiseksi Rukkuneen ja Kypäräjärven 40191: Vv:aan. välisellä osalla. Liitteet IV,777. s. 1527. L. 40192: - Ed. Hiltusen ym. rah.al. n: o 628 määrärahan Vv:aan. 40193: osoittamisesta Enonkosken-Hanhivirran-Sap· - Ed. M. Leskisen ym. rah.al. n: o 646 määrä- 40194: pulahden maantien rakennustyötä varten. Liit· rahan osoittamisesta Viitasalmen-Kortejoen 40195: teet IV,760. s. 1509. L. Vv:aan. maantien rakennustöiden aloittamista varten. 40196: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n:o 629 määrärahan Liitteet IV,778. s. 1528. L. Vv:aan. 40197: osoittamisesta Kihniön-Pohjois-Parkanon-Kar· - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 647 määrärahan 40198: vian yhdysliikennetien rakentamista varten. osoittamisesta yhdysmaantien rakentamiseksi 40199: Liitteet IV,761. s. 1510. L. Vv:aan. Outokummun-Maarianvaaran maantieltä Töri· 40200: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 630 määrärahan sevästä Polvijärven-Maarianvaaran maantielle 40201: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Honka- Syrjävaaraan. Liitteet IV,779. s. 1529. L. 40202: joelta Jyllin kautta Karviaan. Liitteet IV,762. Vv:aan. 40203: s. 1511. L. Vv:aan. - Ed. Soinisen ym. rah.al. n:o 648 määrärahan 40204: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 631 määrärahan osoittamisesta Joensuun-Polvijärven-Juankos- 40205: osoittamisesta Vahojärven kunnantieltä erkane- ken maantien kunnostamiseen. Liitteet IV,780. 40206: van ja Ikaalisissa valtion maantiehen yhtyvän s. 1530. L. Vv:aan. 40207: yhdystien kuntoonsaattamiseksi. Liitteet IV, 763. -Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 649 määrä- 40208: s. 1512. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta Oravaisten kunnan Väli- 40209: - Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 632 määrärahan osoit- talon kylästä Ylihärmään johtavan ns. Ekotien 40210: tamisesta maantien rakentamiseksi Kurun rakentamiseksi maantieksi. Liitteet IV,781. s. 40211: kunnan Riuttaskorven kylästä Virtain kunnan 1531. L. Vv:aan. 40212: Kortteen pysäkille. Liitteet IV,764. s. 1513. - Ed. Lepistön ym. rah.al. n:o 650 määrärahan 40213: L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Lesti· 40214: - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 633 määrärahan osoit- järveltä Reisjärvelle. Liitteet IV,782. s. 1532. 40215: tamisesta Teiskon-Jäminkipohjan maantien oi· L. Vv:aan. 40216: kaisemiseen. Liitteet IV,765. s. 1514. L. Vv:aan. -Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 651 määrä' 40217: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 634 määrärahan rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi 40218: osoittamisesta Oriveden-Jämsän maantieosuu· Toholammin-Lestijärven maantiestä Lylynevan 40219: den korjaamiseksi. Liitteet IV,766. s. 1515. L. kautta Ullavan maantielle. Liitteet IV,783. 40220: Vv:aan. s. 1533. L. Vv:aan. 40221: -Ed. 'Asvikin ym. rah.al. n:o 635 määrärahan - Ed. Jämslinin ym. rah.al. n: o 652 määrärahan 40222: osoittamisesta Vaasan-Porin maantien oikai· osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kinnu- 40223: semiseksi Närpiön ym. kuntien alueella. Liitteet lasta Alvajärven asemalle. Liitteet IV,784. s. 40224: IV,767. s. 1516. L. Vv:aan. 1534. L. Vv:aan. 40225: Asialuettelo <Hl~5., 15 40226: 40227: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 653 määrärahan - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 669 määrärahan 40228: osoittamisesta Kinnulan-Alvajärven maantien osoittamisesta Pudasjärven Puhoksen-Näljän- 40229: rakentamiseen. Liitteet IV,785. s. 1535. L. gän maantien rakentamiseen. Liitteet IV,801. 40230: Vv:aan. s. 1552. L. Vv:aan. 40231: - Ed. Heljaksen ym. rah.al. n: o 654 määrärahan - Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 670 määrärahan 40232: osoittamisesta Toivalan-Kortejoen tien ja sen osoittamisesta Pudasjärven-Sarajärven maan- 40233: jatkona kulkevan Riistaveden-Vehmersalmen tien peruskorjaustöiden aloittamiseksi. Liitteet 40234: tien rakentamiseksi maantieksi. Liitteet IV,786. IV,802. s. 1553. L. Vv:aan. 40235: s. 1536. L. Vv:aan. - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 671 määrärahan 40236: -Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 655 määrärahan osoittamisesta Kouvan-Sampilan maantien ra- 40237: osoittamisesta Viinamäen-Kotalahden-Siika- kentamiseen. Liitteet IV,803. s. 1554. L. Vv: aan. 40238: Jarven maantien rakentamiseksi. Liitteet - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 672 mää- 40239: IV,787. s. 1538. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta maantien kunnostami- 40240: - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 656 määrärahan seksi Pirkkiön kylästä Helläiän erotteintyö- 40241: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sotka- maalle ja tien jatkamiseksi Puuluotoon. Liit- 40242: mon-Iisalmen maantieltä Laakakoskelta Rau- teet IV,804. s. 1555. L. Vv:aan. 40243: tavaaran-Iisalmen maantielle Issakkaan. Liit- - Ed. Väyrysen rah.al. n: o 673 määrärahan osoit- 40244: teet IV,788. s. 1539. L. Vv:aan. tani.isesta Kuhan-Pohjaalahden maantien ra- 40245: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 657 määrä- kentamiseksi. Liitteet IV,805. s. 1556. L. Vv: aan. 40246: rahan osoittamisesta satamatien jatkamiseksi - Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 674 määrärahan 40247: Himangan kirkonkylästä Pikku-Mansikkaan. osoittamisesta Kuhan-Pohjaalahden maantien 40248: Liitteet IV,789. s. 1540. L. Vv:aan. parantamiseen. Liitteet IV,806. s. 1557. L. 40249: - Ed. Murron ym. rah.al. n:o 658 määrärahan Vv:aan. 40250: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Oulai- - Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 675 määrärahan 40251: sista Kärsämäen Venetpaloon. Liitteet IV,790. osoittamisesta Kuhan-Simojärven maantien 40252: s. 1541. L Vv:aan. parantamiseen. Liitteet IV,807. s. 1558. L. 40253: Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 659 määrärahan Vv:aan. 40254: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Oulai- - Ed. Väyrysen rah.al. n:o 676 määrärahan osoit- 40255: sista Pyhäjoen eteläpuolitae Kärsämäen Venet- tamisesta Simon-Rannan maantien kunnosta- 40256: palon kylään. Liitteet IV,791. s. 1542. L. miseen. Liitteet IV,808. s. 1559. L. Vv:aan. 40257: Vv:aan. - Ed. Pöykön ym. rah.al. n: o 677 määrärahan 40258: - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n: o 660 määrä- osoittamisesta Koivun-Rovaniemen maantien 40259: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi rakentamiseen. Liitteet IV,809. s. 1560. L. 40260: Pyhäjoen-Kalajoen maantieltä Merijärven- Vv:aan. 40261: Kaiajaen maantiehen. Liitteet IV,792. s. 1543. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 678 määrärahan 40262: L. Vv:aan. osoittamisesta Aholan-Mourujärven-Maanin- 40263: - Ed. J'årven ym. rah.al. n:o 661 määrärahan kavaaran maantien rakennustöiden jatkami- 40264: osoittamisesta Raahen-Junnonojan tietutki- seksi. Liitteet IV,810. s. 1561. L. Vv: aan. 40265: musta varten. Liitteet IV,793. s. 1544. L. - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 679 määrä- 40266: Vv:aan. rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi 40267: - Ed. Järven ym. rah.al. n: o 662 määrärahan Raistakan tiestä Kurkijärven eteläpuolitae sa- 40268: osoittamisesta Sotkamon-Kuhmon maantien notun järven itäpäähän tulevaan tiehen. Liit- 40269: kunnostamiseen. Liitteet IV,794. s. 1545. L. teet IV,811. s. 1562. L. Vv:aan. 40270: Vv:aan. - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 680 määrärahan 40271: -Ed. Partasen ym. rah.al. n:o 663 määrärahan osoittamisesta Mourunsalmen ja Kilkelönsalmen 40272: osoittamisesta Sotkamon-Kuhmon maantien välisen tien rakentamiseen. Liitteet IV,812. s. 40273: parantamiseksi. Liitteet IV,795. s. 1546. L. 1563. L. Vv:aan. 40274: Vv:aan. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 681 määrärahan 40275: -- Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 664 määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi Ylikit- 40276: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pesiön- kajärven luoteispuolitae Posion- Kuusamon 40277: lahden ja Reinijärven välille Suomussalmen tiestä Kemijärven-Kuusamon maantiehen. 40278: kunnassa. Liitteet IV,796. s. 1547. L. Vv:aan. Liitteet IV,813. s. 1564. L. Vv:aan. 40279: Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 665 määrärahan - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 682 määrärahan 40280: osoittamisesta Lamminkankaan-Haarakosken osoittamisesta Raanujärven-Pellon maantien 40281: maantien kunnostamiseksi. Liitteet IV,797. s. parantamiseksi. Liitteet IV,814. s. 1565. L. 40282: 1548. L. Vv:aan. Vv:aan. 40283: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 666 määrärahan - Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 683 määrärahan 40284: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kelan- osoittamisesta tutkimuksen toimittamiseksi tien 40285: kylästä Pudasjärven-Rannan tielle. Liitteet rakentamista varten Hannunrannasta Koutuk- 40286: IV,798. s. 1549. L. Vv:aan. seen. Liitteet IV,815. s. 1566. L. Vv: aan. 40287: -Ed. Murron ym. rah.al. n:o 667 määrärahan -Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 684 määrärahan 40288: osoittamisesta Jaalangan asutusalueen ja Siivi- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Rova- 40289: kon välisen maantien rakentamiseen. Liitteet niemen Saaren kylästä Markkasuvantoon. Liit- 40290: IV,799. s. 1550. L. Vv:aan. teet IV,816. s. 1567. L. Vv:aan. 40291: -Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 668 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 685 määrärahan 40292: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pudas- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Vian 40293: järven Särkivaaralta Taivalkosken Virkkuseen. asemalta Vanttausjärven maantiehen. Liitteet 40294: Liitteet IV,SOO. s. 1551. L. Vv: aan. IV,817. s. 1568. L. Vv:aan. 40295: 16 Asialuettelo 1955. 40296: 40297: 40298: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 686 määrärahan - Ks. Asutus. Kunnan- ja kylätiet. Liikennetur- 40299: osoittamisesta Soppelan-Isokylän kylätien pa- vallisuus. Lossit. Rautatiet. Sillat. 40300: rantamiseksi. Liitteet IV,818. s. 1569. L. Vv:aan. 40301: -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 687 määrärahan Maanviljelysinsinöörit: Ed. Koivusillan ym. rah.al. 40302: osoittamisesta Saarenkylän-Meltauksen maan- n:o 200 määrärahan osoittamisesta uusien maan- 40303: tiesuunnan tutkimiseen. Liitteet IV,819. s. 1570. viljelysinsinöörin virkojen perustamiseksi. Liit- 40304: L. Vv:aan. teet IV,332. s. 1014. L. Vv:aan. 40305: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n: o 688 mää- - Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 201 määrärahan 40306: rärahan osoittamisesta J uustovaaran-Taapa- osoittamisesta ylimääräisten maanviljelysinsi- 40307: järven maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,820. nöörin toimien perustamiseksi maanviljelysinsk, 40308: s. 1571. L. Vv:aan. nööripiireihin. Liitteet IV,333. s. 1015. L. 40309: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 689 määrärahan Vv:aan. 40310: osoittamisesta Kaukosen-Kallon kylätien pa- - Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n:o 202 määrä- 40311: rantamiseksi. Liitteet IV,821. s. 1572. L. rahan osoittamisesta teknillisen lisähenkilökun- 40312: Vv:aan. nan palkkaamiseksi Savon maanviljelysinsi- 40313: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 690 määrärahan nööripiiriin. Liitteet IV,334. s. 1016. L. Vv: aan. 40314: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Seipä- -Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 203 määrärahan 40315: järveltä Riipinkylään Sodankylän kunnassa. osoittamisesta kaivinkoneen hankkimiseksi Tam- 40316: Liitteet IV,822. s. 1573. L. Vv:aan. pereen maanviljelysinsinööripiirille. Liitteet 40317: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 691 määrärahan IV,335. s. 1017. L. Vv:aan. 40318: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sodan- - Ks. Kuivatustyöt. 40319: kylän kunnan Kalujärven kylästä Tanhuan- 40320: kylän kautta Savukosken kunnan Värriön ky- Maanviljelysseurat: Ks. Kalanviljelyslaitokset. 40321: lään. Liitteet IV,823. s. 1574. L. Vv:aan. Käsityö. 40322: Ed. Lahtelan ym. rah .. al. n:o 692 määrärahan 40323: osoittamisesta Javaruksen-Vuojärven maan- Maarianhamina: - Ks. Merenkulku. 40324: tien rakennustöiden jatkamiseksi. Liitteet 40325: IV,824. s. 1575. L. Vv:aan. Maaseutu: - Ks. Ammattikurssit. Asunnot. Pu- 40326: -Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 693 määrärahan helin. Sähkö. Vesijohdot. 40327: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Savu- 40328: kosken Värriön kylästä Tanhuankylän kautta 40329: Sodankylän Kelujärvelle. Liitteet IV,825. s. Maataloudellinen koetoiminta: - Ks. Koetoiminta. 40330: 1577. L. Vv:aan. 40331: - Ed. Väyrysen rah.al. n:o 694 määrärahan osoit- Maatalouden tutkimuslaitos: Ed. Kähösen ym. 40332: tamisesta Kelujärven-Tanhuan maantietyön rah.al. n:o 198 määrärahan osoittamisesta eräi- 40333: jatkamista varten. Liitteet IV,826. s. 1578. L. den peruapaikkaisten virkojen perustamiseksi 40334: Vv:aan. maatalouden taloudelliseen tutkimuslaitokseen. 40335: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 695 määrärahan Liitteet IV,330. s. 1011. L. Vv:aan. 40336: osoittamisesta Enontekiön-Leppäjärven-Kivi- -- Ed. Kähösen ym. rah.al. n: o 199 määrärahan 40337: järven maantiesuunnan tutkimista varten. Liit- osoittamisesta markkinatutkimusosaston perus- 40338: teet IV,827. s. 1579. L. Vv:aan. tamiseksi maatalouden taloudelliseen tutkimus- 40339: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 696 määrärahan laitokseen. Liitteet IV,331. s. 1013. L. Vv: aan. 40340: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Iva- 40341: losta Inarinjärven rantaan Koppelon kylään. Maatalous: Ed. Kleemolan ym. lak.al. n:o 103 40342: Liitteet IV,828. s. 1580. L. Vv:aan. laiksi maataloustuotteiden hintojen mäläräämi- 40343: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 697 määrärahan sestä. Liitteet I,14. s. 1595. L. Prv:aan 2317. 40344: osoittamisesta Virtaniemen-valtakunnan rajan - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 221 määrärahan 40345: -Norjan maantien rakentamiseksi. Liitteet osoittamisesta Lapin läänin vähävaraisten ta- 40346: IV,829. s. 1581. L. Vv:aan. lonpoikien maa- ja karjataloustuotannon kehit- 40347: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 698 mää- tämiseksi. Liitteet IV,353. s. 1038. L. Vv: aan. 40348: rärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi - Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 222 määrärahan 40349: Kaamasen kylästä Sevettijärvelle. Liitteet osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä-Pohjan- 40350: IV,830. s. 1582. L. Vv:aan. maalla aiheuttamien vahinkojen syiden selvit- 40351: -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 699 määrärahan tämiseen. Liitteet IV,354. s. 1039. L. Vv:aan .. 40352: osoittamisesta Ivalon-Koppelon maantien ra- - Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 223 määrärahan 40353: kentamiseen. Liitteet IV,831. s. 1583. L. Vv:aan. osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä-Pohjan- 40354: -Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 700 määrärahan maalla aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi 40355: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Inarin maanviljelijöille. Liitteet IV,355. s. 1041. L. 40356: kunnassa Ivalosta Koppeloon. Liitteet IV,832. Vv:aan. 40357: s. 1584. L. V v: aan. - Ed. Antilan ym. rah.al. n: o 224 määrärahan 40358: - Ed. Väyrysen rah.al. n: o 701 määrärahan osoit- osoittamisesta maataloudellisen tutkimus- ja tu- 40359: tamisesta Syysjärven-Utsjoen maantietyön jat- holaisten torjunta-aseman perustamiseksi Lai- 40360: kamista varten. Liitteet IV,833. s. 1585. L. hian pitäjään. Liitteet IV,356. s. 1042. L. 40361: Vv:aan. Vv:aan. 40362: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 702 määrärahan - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 225 määrä- 40363: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Inarin rahan osoittamisesta kahukärpäsen aiheuttamien 40364: Syysjärveltä Utsjoen kirkonkylän kautta Uts- vahinkojen syiden tutkimiseen. Liit.teet IV,a57. 40365: jokisuulle. Liitteet IV,834. s. 1586. L. Vv: aan. s. 1043 ja 1044. L. Vv:aan. 40366: Asialuettelo 1955. 17 40367: 40368: - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 258 maara· - Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 197 korotetun 40369: rahan osoittamisesta avustuksiksi vuoden 1954 määrärahan osoittamisesta yksityisluontoisilla 40370: satovahingoista kärsineille Pohjanmaan maan· maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilai- 40371: viljelijöille. Liitteet IV,390. s. 1082 ja 1083. toksille kaluston, koneiden ja työvälineiden. 40372: L. Vv:aan. hankintaan. Liitteet IV,329. s. 1010. L. Vv:aan. 40373: - Ed. Sauran ym. rah.al, n:o 259 määrärahan - Ed. Lindhin ym. rah.al. n: o 220 miiärärahan 40374: osoittamisesta maatalouden katovahinkojen kor- osoittamisesta kurssitoiminnan jatkamiseksi 40375: vaamiseen. Liitteet IV,391. s. 1084. L. Vv:aan. Eriksgårdin koulutilalla. Liitteet IV,352. s. 40376: - Ed. Rapion ym. rah.al. n: o 260 määrärahan 1036 ja 1037. L. Vv:aan. 40377: osoittamisesta katovahinkojen korvaamiseksi -Ed. Hautalan ym. rah.al. n:o 422 määrärahan 40378: pienviljelijöille. Liitteet IV,392. s. 1085. L. osoittamisesta avustuslainaksi Kalajokilaakson 40379: Vv:aan. maatalouskoululle-. Liitteet IV,554. s. 1274. L. 40380: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n: o 405 määrärahan Vv:aan. 40381: osoittamisesta !ainoiksi Lapin läänin oma· - Ks. Nuoriso. 40382: varaistumista edistäviin tarkoituksiin. Liitteet Maatilat: - Ks. Jakolaitos. 40383: IV,537. s. 1255. L. Vv:aan. 40384: - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 420 määrä- 40385: Maitotalous: Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 248 koro- 40386: rahan osoittamisesta avustuslainaksi vuoden 40387: 1955 satovahingoista kärsineille maanviljeli- tetun määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin 40388: maitotaloustuotannon tukemiseksi. Liitteet 40389: jöille IV,552. s. 1271 ja 1272. L. Vv:aan. 40390: - Ks. Talouselämä. Yliopisto. IV,380. s. 1070. L. Vv:aan. 40391: 40392: Majakat: - Ks. Merenkulku. 40393: Maataloushallitus: Ed. Kähösen ym. rah.al. n:o 40394: 186 määrärahan osoittamisesta maataloushalli· Malminetsintä: Ed. Asvikin ym. rah.al. n: o 296 40395: tuksen puutarhaosaston perustamisesta aiheutu- määrärahan osoittamisesta malmiesiintymien 40396: viin palkkauksiin. Liitteet IV,318. s. 997. L. tutkimusten jatkamiseksi Etelä-Pohjanmaalla. 40397: Vv:aan. Liitteet IV,428. s. 1129. L. Vv:aan. 40398: -Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 297 määrä- 40399: Ma.atalouskerhotoim.inta: Ed. Koiviston ym. rah.al. rahan osoittamisesta malmiesiintymien tutki- 40400: n:o 226 korotetun määrärahan osoittamisesta mustyöhön Keski-Pohjanmaalla. Liitteet IV,429. 40401: maatalouskerhotoimintaa varten. Liitteet IV,358. s. 1130. L. Vv:aan. 40402: s. 1045. L. Vv:aan. - Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 298 määrärahan 40403: osoittamisesta Suomen Malmi Oy:n käytettä- 40404: - Ed. Kytän ym. rah.al. n: o 423 määrärahan väksi syväkairausten suorittamiseksi Tuomi- 40405: osoittamisesta lainaksi Paimion kerhoneuvoja· vaaran malmialueelia Sotkamossa. Liitteet 40406: opistolle sen säästöpankkien kiinnityslainain IV,430. s. 1131. L. Vv:aan. 40407: maksamiseksi. Liitteet IV,555. s. 1275. L. 40408: Vv:aan. Malmin sa.ira.a.la: - Ks. Sairaalat. 40409: 40410: Maatalouskoneasemat: Ed. Liedeksen ym. rah.al. Malmi Oy.: - Ks. Malminetsintä. 40411: n:o 219 määrärahan osoittamisesta maatalous· Marjat: Ed. Luukan ym. rah.al. n:o 334 maara- 40412: koneasemien perustamiseen. Liitteet IV,351. s. rahan osoittamisesta puolukan viennin tuke- 40413: 1035. L. Vv:aan. miseen. Liitteet IV,466. s. 1173. L. Vv:aan. 40414: Maatalouskoneet: Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o Markkinatutkimus: Ed. Kuusisen ym. rah.al. n:o 40415: 426 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maa· 61 määrärahan osoittamisesta markkinatutki- 40416: taloustraktorien omistajille metsätöissä tar· muksen kehittämiseksi Neuvostoliiton, kansan- 40417: vittavien lisälaitteiden hankintaan ja niiden demokratian maiden ja Kiinan tasavallan suh- 40418: käytön opastamiseen. Liitteet IV,558. s. 1279. teen Suomen viennin ja tuonnin osalta sekä 40419: L. Vv:aan. Suomen tuotteiden tunnetuksi tekemiseksi sano- 40420: tuissa maissa. Liitteet IV,192. s. 845. L. Vv: aan. 40421: Maatalouskoulut: Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 190 - Ks. Maatalouden tutkimuslaitos. Puutavara. 40422: korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus· Massatehtaat: - Ks. Teollisuus. 40423: avustuksiksi yksityisluontoisilla maatalous·, ko- 40424: titalous- ja kotiteollisuusoppilaitoksille. Liitteet Matkailu: Ed. Honkalan ym. rah.al. n:o 279 koro- 40425: IV,322. s. 1001. L. Vv:aan. tetun määrärahan osoittamisesta ulkomailla 40426: -Ed. V. Simosen ym. rah.al. n:o 191 määrärahan tehtävää yleisluontoista matkailupropagandaa 40427: osoittamisesta yksityisluontoisten maatalous-, varten. Liitteet IV,411. s. 1108. L. Vv: aan. 40428: kotitaloua- ja kotiteollisuusoppilaitosten opet- - Ed. Honkalan ym. rah.al. n: o 280 määrärahan 40429: tajien sairausajan ja äitiysloman viransijaisten osoittamisesta Airiston matkailukeskuksen ma· 40430: palkkaamiseen. Liitteet IV,323. s. 1002. L. joitustilojen lisäämiseksi ja ravintolan laajen- 40431: Vv:aan. tamiseksi. Liitteet IV,412. s. 1110. L. Vv: aan. 40432: - Ed. Lindhin ym. rah.al. n: o 192 määrärahan - Ed. Kajalan ym. rah.al. n:o 281 määrärahan 40433: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi koulu- osoittamisesta Aulangon matkailuhotellin ma- 40434: talon rakentamiseksi överby skola för lands· joitustilojen lisäämiseksi ja erinäisten perus- 40435: bygdens yrken nimiselle koululle. Liitteet korjaus- ja muutostöiden suorittamiseksi. Liit- 40436: IV,324. s. 1003 ja 1004. L. Vv:aan. teet IV,413. s. 1111. L. Vv:aan. 40437: 3 E 41/56 40438: 18 Asialuettelo 1955. 40439: 40440: 40441: Matkakorvaus: - Ks. Loma. Sairaanhoito. - Ed. Högströmin ym. rah.al. n:o 531 maara- 40442: rahan osoittamisesta Tammisaaren metsäkoulun 40443: Matkun kartano: - Ks. Koneopetus. uudisrakennustöiden loppuun saattamiseen. Liit- 40444: teet IV,663. s. 1408 ja 1409. L. Vv:aan. 40445: Meijerikoulut: Ed. Seppälän ym. rah.al. n:o 421 40446: määrärahan osoittamisesta lainaksi Hämeen- Metsänparannus: Ed. E. Ryömän ym. rah.al. n:o 40447: linnan meijerikoululle. Liitteet IV,553. s. 1273. 217 määrärahan osoittamisesta Porin metsän- 40448: L. Vv:aan. parannuspiirin perustamiseksi. Liitteet IV,349. 40449: s. 1033. L. Vv:aan. 40450: MeilaJJ.ti: - Ks. Sairaalat. - Ks. Uudisraivaus. 40451: 40452: Merenkulku: Ed. Larsonin ym. rah.al. n:o 278 Metsäntutkimuslaitos: Ed. Saaren ym. rah.al. n:o 40453: määrärahan osoittamisesta avustukseksi keli- 246 määrärahan osoittamisesta metsätyöväen- 40454: rikkoliikenteen ylläpitämistä varten linjalla kysymysten erikoistutkijan viran perustami- 40455: Turku - saaristo - Maarianhamina. Liitteet seksi metsäntutkimuslaitokseen. Liitteet IV,378. 40456: IV,410. s. 1106 ja 1107. L. Vv:aan. s. 1068. L. Vv:aan. 40457: - Ed. Sundmanin ym. rah.al. n: o 283 määrärahan 40458: osoittamisesta Kallanin merimajakan rakenta· Metsätalous: Ed. Tainion ym. rah.aL n:o 218 40459: miseen. Liitteet IV,415. s. 1113 ja 1114. L. määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorit- 40460: Vv:aan. tamiseksi Koillis·Lapin metsävarojen käytön 40461: -Ed. Wickmanin ym. rah.al. n:o 284 määrärahan edistämiseksi. Liitteet IV,350. s. 1034. L. 40462: osoittamisesta Kallanin merimajakan rakenta- Vv:aan. 40463: miseen. Liitteet IV,416. s. 1115 ja 1116. L. 40464: Vv:aan. Metsätilit: - Ks. Isojako. 40465: - Ed. Kajatsalon ym. rah.al. n: o 299 määrärahan 40466: osoittamisesta sukeltajatutkimuksen suoritta- Metsätyömaat: - Ks. Kirjastot. 40467: miseksi Helsingistä itään johtavalla saaristo· 40468: väylällä Mustanhevosen kohdalla. Liitteet Metsätyöväki: - Ks. Metsäntutkimuslaitos. 40469: IV,431. s. 1132. L. Vv:aan. 40470: - Ed. Larsonin ym. rah.al. n:o 437 määrärahan Mielisairaat: Ed. Sarjalan ym. mh.al. n:o 76 määrä, 40471: osoittamisesta lainaksi Iniön kunnalle keli· rahan osoittamisesta eräiden B-mielisairaan- 40472: rikkoaluksen rakentamista varten. Liitteet hoitolaitosten perustamiskustannuksiin. Liitteet 40473: IV,569. s. 1293 ja 1294. L. Vv:aan. IV,207. s. 867. L. Vv:aan. 40474: -Ed. Larsonin ym. rah.al. n:o 438 määrärahan - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 77 määrärahan 40475: osoittamisesta lainaksi kelirikkoaluksen raken- osoittamisesta eräiden B-mielisairaanhoitolaitos- 40476: tamiseksi linjalle Turku-saaristo-Maarian· ten perustamiskustannuksiin. Liitteet IV,208. 40477: hamina. Liitteet IV,570. s. 1295 ja 1296. L. s. 868. L. Vv:aan. 40478: Vv:aan. -Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 78 määrärahan 40479: - Ed. Liljeströmin ym. rah.al. n:o 448 korotetun osoittamisesta eräiden B·mielisairaaloiden pe- 40480: määrärahan osoittamisesta jäänsärkijäalusten rustamiskustannuksiin. Liitteet IV,209. s. 869. 40481: rakentamiseen. Liitteet IV,580. s. 1309. L. L. Vv:aan. 40482: Vv:aan. - Ed. M. Ryömän ym. rah.al. n:o 79 määrärahan 40483: - Ks. Satamat. osoittamisesta valtion osuudeksi eräiden Koke· 40484: mäenjoen laaksossa tai muualla Länsi- tai Poh- 40485: jois-Satakunnassa sijaitsevien kuntien yhdessä 40486: Merentutkimuslaitos: Ed. Hetemäen ym. rah.al. suunnitteleman B-mielisairaalan perustamiskus- 40487: n:o 293 määrärahan osoittamisesta kauko· 40488: kirjoittimen hoitajan toimen perustamiseksi tannuksista. Liitteet IV,210 s. 870. L. Vv:aan. 40489: -Ed. Karjalaisen ym. rah.al. n:o 80 määrärahan 40490: merentutkimuslaitokseen. Liitteet IV,425. s. osoittamisesta Kuntainliitto Salmijärven · B·mie- 40491: 1126. L. Vv:aan. 40492: lisairaalan rakennusavustukseksi. Liitteet 40493: . IV,211. s. 871. L. Vv:aan. 40494: Merikarvia: - Ks. Satamat. - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 81 määrärahan 40495: osoittamisesta avustuksiksi kunnille ja kun- 40496: Metallityö: - Ks. Ammattikoulut. tainliitolle eräiden B·mielisairaalain rakentami- 40497: kustannuksiin. Liitteet IV,212. s. 872. L. 40498: Metallurginen laboratorio: Ks. Teknillinen Vv:aan. 40499: korkeakoulu. - Ks. Vajaamieliset. 40500: 40501: Metsäkerhotoi.minta: Ed. Rantamaan ym. rah.al. Mikkeli: - Ks. Karjanhoitokoulut. 40502: n: o 216 korotetun määrärahan osoittamisesta 40503: metsäkerhotyötä varten. Liitteet IV,348. s. Mikrofilmaus: - Ks. Suomalaisen Kirjallisuuden 40504: 1032. L. Vv:aan. Seura. 40505: 40506: Metsäkoulut: Ed. Rantamaan ym. rah.al. n: o 530 Moottoriajoneuvot: Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 447 40507: määrärahan osoittamisesta Nikkarilan metsä· määrärahan osoittamisesta moottorikulkuneuvo- 40508: koululla suoritettavia rakennustöitä varten. jen hankkimiseksi poliisille. Liitteet IV,579. 40509: Liitteet IV,662. s. 1407. L. Vv:aan. s. 1308. L. Vv:aan. 40510: Asialuettelo 1955. 19 40511: 40512: Muistomerkit: Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 176 0. 40513: määrärahan osoittamisesta Suomen Työväen- 40514: liikkeen Historiaseura r.y:lle torpparimuisto- Oikeudenkäynti: Ed. Lindblomin ym. rah.al. n: o 40515: merkin hankkimiseksi. Liitteet IV,308. s. 985. 69 määrärahan osoittamisesta oikeusistuimen 40516: L. Vv:aan. virantoimituksesta aiheutuneesta syytteestä va- 40517: - Ed. Murron ym. rah.al. n:o 177 määrärahan pauttaman poliisimiehen oikeudenkäyntikulujen 40518: osoittamisesta Yrjö Mäkelinin muistomerkin korvaamiseen. Liitteet IV,200. s. 858. L. 40519: pystyttämiseksi Oulun kaupunkiin. Liitteet Vv:aan. 40520: IV,309. s. 986. L. Vv:aan. Oikeuslaitos: Ks. Hovioikeudet. Lakikirja. 40521: Nimismiehet. 40522: Musiikki: - Ks. Konserttitalot. 40523: Ojitus: Ed. Hautalan ym. rah.al. n:o 206 korote- 40524: Musiikkiopiston omakotisäätiö: - Ks. Konsertti- tun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja 40525: talot. !ainoiksi salaojituksiin. Liitteet IV,338. s. 1020. 40526: L. Vv:aan. 40527: Mustahevonen: - Ks. Merenkulku. 40528: Olhavanjoki: - Ks. Perkaustyöt. 40529: Muuruenjärvi: - Ks. Järvenlaskut. 40530: Omakodit: - Ks. Sähkö. 40531: Myrskyiänjoki: - Ks. Perkaustyöt. Omakotilainat: Ks. Asunnot. 40532: Mäk:elin, Yrjö: - Ks. Muistomerkit. Omavaraisuus: Ks. Maatalous. 40533: Opettajakorkeakoulu: Ed. Leinosen ym. rah.al. 40534: n:o 168 määrärahan osoittamisesta Oulun väli- 40535: aikaisen opettajakorkeakoulun vakinaistami- 40536: N. seksi. Liitteet IV,300. s. 976. L. Vv: aan. 40537: 40538: Naiset: - Ks. Kaatumatautiset. Kotiteollisuus- Opettajalukiot: Ed. Malkamäen ym. lak.al. n:o 105 40539: koulut. laiksi opettajalukioista. Liitteet VIII,66. s. 40540: 1633. L. Siv:aan 2351. 40541: Neuvontatyö: - Ks. Kotiteollisuus. - Ks .. Seminaarit. 40542: Opetuskeittiöt: - Ks. Ammattikoulut. 40543: Neuvostoliitto: - Ks. Markkinatutkimus. 40544: Opetusoppi: - Ks. Yliopisto. 40545: :N'ikkarila: - Ks. Metsäkoulut. 40546: Opetusvälineet: - Ks. Puolustuslaitos. 40547: Nimismiehet: Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o 65 40548: määrärahan osoittamisesta Inkoon piirin nimis- Opintokerhotoiminta: Ed. H. Miettusen rah.al. 40549: miehen toimen säilyttämistä varten. Liitteet n:o 149 korotetun määrärahan osoittamisesta 40550: LV,196. s. 852 ja 853. L. Vv:aan. opintokerhotoiminnan tukemista varten. Liit- 40551: teet IV,281. s. 950. L. Vv:aan. 40552: Niuvanniemi: - Ks. Asunnot. - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 184 korotetun 40553: määrärahan osoittamisesta opintokerhotoimin- 40554: Normaalilyseot: - Ks. Oppikoulut. nan tukemiseen. Liitteet IV,316. s. 995. L. 40555: Vv:aan. 40556: Nuoriso: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n: o Opintolainat: Ed. Rosnellin ym. rah.al. n:o 174 40557: 162 määrärahan osoittamisesta nuorisotyön kes- määrärahan osoittamisesta opintoiainoiksi yli- 40558: kusjärjestöjen toiminnan avustamiseksi. Liit- 40559: oppilaille. Liitteet IV,306. s. 983. L. Vv:aan. 40560: teet IV,294. s. 968. L. Vv:aan. 40561: -- Ed. Järven ym. rah.al. n: o 163 korotetun mää- Opintomatkat: - Ks. Oppikoulut. Puolustuslaitos. 40562: rärahan osoittamisesta nuorisokasvatustyön tu- Tie- ja vesirakennushallinto. 40563: kemiseen. Liitteet IV,295. s. 969. L. Vv:aan. 40564: - Ed. Hautalan ym. rah.al. n:o 188 määrärahan Oppikoulut: Ed. Innalan ym. rah.al. n:o 124 40565: osoittamisesta maaseudun nuorison avustami- määrärahan osoittamisesta oppikoulujen opetta- 40566: seksi paasemaan maatalouskouluun. Liitteet jien ulkomaisia opintomatkoja varten. Liit- 40567: IV,320. s. 999. L. Vv:aan. teet IV,256. s. 924. L. Vv:aan. 40568: - Ed. Karvikon ym. rah.al. n: o 125 määrärahan 40569: Nurmes: - Ks. Oppikoulut. osoittamisesta auskultointia varten Turun oppi- 40570: kouluissa. Liitteet IV,257. s. 925. L. Vv:aan. 40571: Nurmijärvi: Ks. Oppikoulut. - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 126 määrärahan 40572: osoittamisesta avustuksiksi yksityisoppikoulu- 40573: Närpiö: - Ks. Teollisuus. jen uudisrakennuksia varten. Liitteet IV,258. 40574: s. 926. L. Vv:aan. 40575: Näyttämötaide: Ed. Kajalan ym. rah.al. n:o 164 - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n: o 127 määrärahan 40576: korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämö- osoittamisesta Haapamäen yhteiskoulun otta- 40577: taiteen ja näyttämötaiteellisten harrastusten miseksi valtion haltuun. Liitteet IV,259. s. 40578: tukemiseen. Liitteet IV,296. s. 971. L. Vv:aan. 927. L. Vv:aan. 40579: 20 Asialuettelo 1955. 40580: 40581: 40582: - Ed. Paloveden ym. rah.al. n:o 128 määrärahan - Ed. Enteen ym. rah.al. n: o 497 määrärahan 40583: osoittamisesta Haapamäen yhteiskoulun otta· osoittamisesta oppikoulun rakentamiseksi Hel· 40584: miseksi valtion haltuun. Liitteet IV,260. s. singin kaupungin Kallion kaupunginosaan. Liit- 40585: 928. L. Vv:aan. teet IV,629. s. 1366. L. Vv:aan. 40586: - Ed. Tiitun ym. rah.al. n: o 129 määrärahan - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 498 määrära· 40587: osoittamisesta Isonkyrön keskikoulun laajenta· han osoittamisesta Helsingin toisen ruotsalai· 40588: miseksi yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. sen lyseon koulutalon rakentamiseen. Liitteet 40589: Liitteet IV,261. s. 929. L. Vv:aan. IV,630. s. 1367 ja 1368. L. Vv:aan. 40590: -Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o 130 mää· -Ed. österholmin ym. rah.al. n:o 499 määrä· 40591: rärahan osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi rahan osoittamisesta Helsingin toisen ruotsa· 40592: Keravan yhteiskoulun lisärakennusta varten. laisen lyseon koulutalon rakennustyön loppuun 40593: Liitteet IV,262. s. 930. L. Vv:aan. saattamiseen. Liitteet IV,631. s. 1369 ja 1370. 40594: - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 131 määrärahan L. Vv:aan. 40595: osoittamisesta Lohjan yhteiskoulun ottamiseksi - Ed. Karvikon ym. rah.al. n: o 500 määrärahan 40596: valtion haltuun. Liitteet IV,263. s. 931. L. osoittamisesta Turun yhteislyseon koulutalon 40597: Vv:aan. rakentamiseen. Liitteet IV,632. s. 1371. L. 40598: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n:o 132 määrärahan Vv:aan. 40599: osoittamisesta Punkalaitumen yhteiskoulun ot· -Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 501 määrärahan 40600: tamiseksi valtion haltuun. Liitteet IV,264. s. osoittamisesta Karjaan yhteiskoulun rakenta· 40601: 932. L. V v: aan. miseksi. Liitteet IV,633. s. 1372. L. Vv:aan. 40602: - Ed. Malkamäen ym. rah.al. n: o 133 määrärahan - Ed. E. Kilven ym. rah.al. n:o 502 määrärahan 40603: osoittamisesta käsityön ja kotitalouden opetta· osoittamisesta Uudenkaupungin yhteislyseon 40604: jain virkojen perustamiseksi Turun tyttöly· koulutalon rakennustöiden aloittamiseen. Liit· 40605: seoon. Liitteet IV,265. s. 933. L. Vv:aan. teet IV,634. s. 1373. L. Vv:aan. 40606: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 138 määrärahan - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 503 määrärahan 40607: osoittamisesta kunnallisen keskikoulun perusta· osoittamisesta Kouvolan lyseon koulurakennusta 40608: miseksi Vaalan kuntaan. Liitteet IV,270. s. varten. Liitteet IV,635. s. 1374. L. Vv:aan. 40609: 938. L. Vv:aan. - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 504 määrä· 40610: -Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 139 mää· rahan osoittamisesta Savonlinnan tyttölyseon 40611: rärahan osoittamisesta kansakouluihin kuulu- uudisrakennustöitä varten. Liitteet IV,636. e. 40612: van keskikoulun ylläpitämiseksi Kolarin kun- 1375. L. Vv:aan. 40613: nassa. Liitteet IV,271. s. 939. L. Vv:aan. 40614: -Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 140 määrärahan - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 505 määrära· 40615: osoittamisesta kymmenen uuden kansakouluihin han osoittamisesta koulurakennuksen rakenta· 40616: kuuluvan kokeilukeskikoulun perustamiseksi. miseksi Savonlinnan tyttölyseolle. Liitteet 40617: Liitteet IV,272. s. 940. L. Vv:aan. IV,637. s. 1376. L. Vv:aan. 40618: -Ed. Forsbergin ym. rah.al. n:o 391 korotetun - Ed. Pohjalan ym. rah.al. n: o 506 määrärahan 40619: määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi osoittamisesta Porin tyttölyseon lisärakennusta 40620: yksityisille oppilaitoksille. Liitteet IV,523. s. varten. Liitteet IV,638. s. 1378. L. Vv: aan. 40621: 1239 ja 1240. L. Vv:aan. - Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 507 määrärahan 40622: - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 392 korotetun osoittamisesta Seinäjoen lyseon sisustustöiden 40623: määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi suorittamiseksi. Liitteet IV,639. s. 1379. L. 40624: yksityisille oppikouluille. Liitteet IV,524. s. Vv:aan. 40625: 1241. L. Vv:aan. - Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 508 määrärahan 40626: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 393 korotetun osoittamisesta Seinäjoen tyttölyseon koulura· 40627: määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi yk· kannuksen laajennustöitä varten. Liitteet 40628: sityisoppikoulujen omistajille koulutalojen ra· IV,640. s. 1380. L. Vv:aan. 40629: kennuskustannuksiin. Liitteet IV,525. s. 1242. -Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 509 määrärahan 40630: L. Vv:aan. osoittamisesta Jyväskylän normaalilyseon lisä· 40631: -Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 394 määrä· rakennuksen rakennustöiden aloittamiseksi. 40632: rahan osoittamisesta lainan myöntämiseksi Nur· Liitteet IV,641. s. 1381. L. Vv:aan. 40633: mijärven yhteiskoululle. Liitteet IV,526. s. - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 510 määrära· 40634: 1243. L. Vv:aan. han osoittamisesta Jyväskylän tyttölyseon kou· 40635: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 395 määrärahan lurakennuksen suunnittelutöitä varten. Liitteet 40636: osoittamisesta avustuslainaksi Vaajakosken IV,642. s. 1382. L. Vv:aan. 40637: yhteiskoulun kannatusyhdistykselle kouluraken· - Ed. Puhakan ym. rah.al. n:o 511 määrärahan 40638: nuksen rakennuskustannuksiin. Liitteet IV,527. osoittamisesta Ilomantsin keskikoulun rakenta- 40639: s. 1244. L. Vv:aan. miseen. Liitteet IV,643. s. 1383. L. Vv:aan. 40640: - Ed. Seppälän ym. rah.al. n:o 495 määrärahan -Ed. Ikosen ym. rah.al. n:o 512 määrärahan 40641: osoittamisesta valtion oppikoulujen uudis- ja osoittamisesta Nurmeksen yhteislyseon lisära· 40642: lisärakennuksia varten. Liitteet IV,627. s. 1364. kannustöiden jatkamiseksi. Liitteet IV,644. s. 40643: L. Vv:aan. 1384. L. Vv:aan. 40644: - Ed. Salmisen ym. rah.al. n: o 496 määrärahan -Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 513 määrärahan 40645: osoittamisesta uuden oppikoulun rakentamiseksi osoittamisesta lisähuoneiden rakentamiseksi 40646: Kallion kaupunginosaan Helsingissä. Liitteet Kemijärven yhteislyseolle. Liitteet IV,645. s. 40647: IV,628. s. 1365. L. Vv:aan. 1385. L. Vv:aan. 40648: Asialuettelo 1955. 21 40649: -· Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 514 määrärahan Parola: Ks. Puolustuslaitos. 40650: osoittamisesta Kittilän yhteislyseon kouluraken- 40651: nuksen rakentamiseksi. Liitteet IV,646. s. 1386. Pelastakaa Lapset r.y.: - Ks. Lapset. 40652: L. Vv:aan. 40653: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 515 määrärahan Peliinkoski: - Ks. Perkaustyöt. 40654: osoittamisesta Kittilän yhteislyseon rakentami- 40655: seen. Liitteet IV,647. s. 1387. L. Vv:aan. Pello: - Ks. Sillat. 40656: 40657: Oppila.sasuntolat: - Ks. Ammattikoulut. Pengerrystyöt: Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n:o 207 40658: määrärahan osoittamisesta Parikkalan kunnassa 40659: Oppilaskodit: - Ks. Ammattioppilaskodit. olevan Siikalahden pengerrystyötä varten. Liit- 40660: teet IV,339. s. 1021. L. Vv:aan. 40661: OppUasruokalat: - Ks. Ammattikoulut. - Ks. Perkaustyöt. 40662: 40663: Orivirta: - Ks. Sillat. Perheenäidit: - Ks. Loma. 40664: 40665: Ortopedinen sairaala: - Ks. Sairaalat. Perhesijoitustoiminta: - Ks. Lapset. 40666: 40667: Orvot: Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 315 määrä- Perhojoki: - Ks. Perkaustyöt. 40668: rahan osoittamisesta siviiliarpojen ja -leskien 40669: elatuksen turvaamiseen. Liitteet IV,447. s. Perkaustyöt: Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 541 40670: 1152. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Porvoon kunnassa 40671: olevan Rödkärrinojan perkaamiseen. Liitteet 40672: Osastosihteerit: - Ks. Kouluhallitus. IV,673. s. 1420 ja 1421. L. Vv:aan. 40673: - Ed. Pusan rah.al. n:o 550 korotetun määrä- 40674: Osittaminen: - Ks. Jakolaitos. rahan osoittamisesta vesistöjen perkaustöiden 40675: suorittamista varten. Liitteet IV,682. s. 1430. 40676: Osmankijärvi: - Ks. Järvenlaskut. L. Vv:aan. 40677: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 551 määrärahan 40678: Otanmäki: - Ks. Kaivosteollisuus. osoittamisesta Inhotunjärven vesistön perkaami- 40679: seen. Liitteet IV,683. s. 1431. L. Vv: aan. 40680: Oulu: - Ks. Lentokentät. Maakunta-arkistot. - Ed. Rankilan ym. rah.al. n: o 552 määrärahan 40681: Muistomerkit. Opettajakorkeakoulu. Postilaitos. osoittamisesta Lappajärven ja Evijärven veden- 40682: Sairaalat. säännöstelytöiden jatkamiseen. Liitteet IV,684. 40683: s. 1432. L. Vv:aan. 40684: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 553 määrärahan 40685: P. osoittamisesta Lappajärven ja Evijärven veden- 40686: säännöstelyä varten. Liitteet IV,685. s. 1433. 40687: Padasjoki: - Ks. Perkaustyöt. L. Vv:aan. 40688: - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 557 määrärahan 40689: Paimio: - Ks. Maatalouskerhotoiminta. osoittamisesta Myrskyiänjoen parkaarniseksi 40690: Hallilan alueella. Liitteet IV,689. s. 1437. L. 40691: Paineastiat: - Ks. Ammattientarkastajat. Vv:aan. 40692: - Ed. Koivusillan ym. rah.al. n: o 558 määrära· 40693: Pakkolunastus: Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o han osoittamisesta Myrskyiänjoen kuivatus· 40694: 440 määrärahan osoittamisesta lainaksi Rova- hankkeen toteuttamista varten. Liitteet IV,690. 40695: niemen kauppalalle asemakaavapakkolunastuk- s. 1438. L. Vv:aan. 40696: sia varten. Liitteet IV,572. s. 1298. L. Vv:aan. - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n: o 559 määrä· 40697: - Ks. Maankäyttölaki. rahan osoittamissta Peliinkosken perkaamiseen 40698: Padasjoen kunnassa. Liitteet IV,691. s. 1439. 40699: Palkat: - Ks. Kotiteollisuus. Maataloushallitus. L. Vv:aan. 40700: Poliisi. Puolustuslaitos. Sairaalat. Teknilliset - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 560 määrärahan 40701: oppilaitokset. Virkamiehet. osoittamisesta Kyrönjoen perkaamiseen. Liit· 40702: teet IV,692. s. 1440. L. Vv:aan. 40703: Palkinnot: - Ks. Hevoskilpailut. - Ed. Kosolan ym. rah.al. n:o 561 määrärahan 40704: osoittamisesta Lapuanjoen vesistöalueen tulva· 40705: Paloisjärvi: Ks. Järvenlaskut. suojelua varten. Liitteet IV,693. s. 1441. L. 40706: Palaisvirta: Ks. Sillat. Vv:aan. 40707: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 562 määrä- 40708: Palon kylä: Ks. Sillat. rahan osoittamisesta Lapuanjoen perkaustöitä 40709: varten. Liitteet IV,694. s. 1442. L. Vv:aan. 40710: Paperi: - Ks. Teollisuus. - Ed. Koskisen ym. rah.al. n: o 563 määrärahan 40711: Parantolaopisto: - Ks. Tuberkuloosi. osoittamisesta Kouheroisen kosken perkaamista 40712: varten. Liitteet IV,695. s. 1443. L. Vv:aan. 40713: Parantolat: - Ks. Kaatumatautiset. Tuberkuloosi. - Ed. Mannisen ym. rah.al. n: o 564 määrärahan 40714: osoittamisesta Konnekosken perkaamiseen. Liit· 40715: Parikkala: - Ks. Pengerrystyöt. teet IV,696. s. 1444. L. Vv:aan. 40716: 22 Asialuettelo 1955. 40717: 40718: 40719: - Ed. N. Nurmisen vm. rah.al. n:o 565 maara- Pietarsaari: - Ks. Sairaalat. 40720: rahan osoittamisesta Perhojoen perkaus- ja 40721: pengerrystöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,697. Piirikonttorit: - Ks. Postilaitos. 40722: s. 1445. L. Vv:aan. 40723: -Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 566 määrärahan Pirin silta: - Ks. Sillat. 40724: osoittamisesta Porasenjoen perkaamiseen. Liit- 40725: teet IV,698. s. 1446. L. Vv:aan. Pistotiet: - Ks. Asutus. 40726: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 567 määrä- 40727: rahan osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun per- Pohjanmaa: - Ks. Maatalous. 40728: kaustöitä varten. Liitteet IV,699. s. 1447. L. 40729: Vv:aan. Pohjois-Karjala: - Ks. Ammattikoulut. Koetoi- 40730: - Ed. Lepistön ym. rah.al. n: o 568 määrärahan minta. Puhelin. 40731: osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun perkaami- 40732: seen. Liitteet IV,700. s. 1448. L. Vv:aan. Pohjoismainen ka.nsanopistokokous: - Ks. Kan- 40733: - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 569 määrä- sanopistot. 40734: rahan osoittamisesta Liminkaojan perkaami- 40735: seksi. Liitteet IV,701. s. 1449. L. Vv:aan. Pohjoismainen kirjastokokous: - Ks. Kirjastot. 40736: - Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 570 määrärahan 40737: osoittamisesta Limingojan perkaamiseen. Liit- Pohjoismaiset kotiteollisuuskäräjät: - Ks. Koti- 40738: teet IV,702. s. 1450. L. Vv:aan. teollisuus. 40739: - Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 571 määrärahan 40740: osoittamisesta Lamujoen perkaamiseen. Liit- Pohjois-Pohja.n.maa: - Ks. Ammattikoulut. Kui- 40741: teet IV,703. s. 1451. L. Vv:aan. vatustyöt. 40742: - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 572 määrära- 40743: han osoittamisesta Kiiminkijoen alajuoksun Pohjois-Satakunta: - Ks. Kuivatustyöt. 40744: perkaamiseen. Liitteet IV,704. s. 1452. L. 40745: Vv:aan. Pohjois-Savo: - Ks. Puhelin. Puunjalostusteolli· 40746: - Ed. Murron ym. mh.al. n:o 573 määrärahan suus. 40747: osoittamisesta Olhavanjoen perkaamiseen. Liit- 40748: teet IV,705. s. 1453. L. Vv:aan. Pohjois-Suomi: - Ks. Lentoliikenne. Maamies-' 40749: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 574 määrärahan opistot. Teollisuus. Vajaamieliset. Yliopisto. 40750: osoittamisesta Iijoen perkaamiseen. Liitteet 40751: IV,706. s. 1454. L. Vv:aan. Pohjola-opisto: - Ks. Kansanopistot. 40752: - Ed. Väyrysen rah.al. n:o 576 määrärahan osoit- 40753: tamisesta Leppi- ja Sääskikosken perkaami- Poliisi: Ed. Paasion ym. rah.al. n:o 66 maarara- 40754: seksi. Liitteet IV,708. s. 1456. L. Vv:aan. han osoittamisesta Turun ja Tampereen poliisi- 40755: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n: o 577 määrärahan kunnan palkkauksen tarkistamiseksi. Liitteet 40756: osoittamisesta Kuolajoen perkaustöiden aloitta- IV,197. s. 854. L. Vv:aan. 40757: miseen. Liitteet IV,709. s. 1457. L. Vv:aan. - Ed. Pasasen ym. rah.al. n:o 67 määrärahan 40758: - Ks. Ruoppaustyöt. osoittamisesta valtion poliisikoulun johtajan 40759: toimen muuttamiseksi peruspalkkaiseksi, Liit- 40760: Perushankinnat: - Ks. Puolustuslaitos. teet IV,198. s. 856. L. Vv:aan. 40761: - Ed. Pasasen ym. rah.al. n: o 68 määrärahan 40762: Peruskuivatukset: - Ks. Kuivatustyöt. osoittamisesta ylimääräisen nuoremman opetta- 40763: jan toimen perustamiseksi valtion poliisikou- 40764: Perä-Pohjola: - Ks. Kasvinviljelyskoeasemat. luun. Liitteet IV,199. s. 857. L. Vv:aan. 40765: - Ks. Moottoriajoneuvot. Oikeudenkäynti. 40766: Petrooli: - Ks. Polttoaineet. 40767: Poliklinikka: - Ks. Alkoholipoliklinikka. 40768: Petä.jävesi: - Ks. Sillat. 40769: Polkupyörät: _.: Ks. Puolustuslaitos. 40770: Pienasunnot: - Ks. Sähkö. 40771: 40772: Pienpuu: - Ks. Puunjalostusteollisuus. Puuta- Polttoaineet: Ed. Jaakkolan ym. rah.al. n:o 212 40773: vara. määrärahan osoittamisesta kalastajamootto· 40774: reissa käytettävän patroolin hinnan alentamista 40775: varten. Liitteet IV,344. s. 1028. L. Vv: aan. 40776: Pienviljelys: - Ks. Maanparannus. Maatalous. 40777: Maitotalous. Sähkö. 40778: Porasenjoki: - Ks. Perkaustyöt. 40779: Pienviljelyskoulut: Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 347 40780: määrärahan osoittamisesta maatilan hankkimi- Pori: - Ks. Metsänparannus. Oppikoulut. Sai- 40781: seksi Ylä-Savon pienviljelijäkoululle. Liitteet raalat. Sairaanhoitajattaret. 40782: IV,479. s. 1191. L. Vv:aan. 40783: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n:o 451 määrärahan Poronhoito: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 231 ko- 40784: osoittamisesta Siikaisten pienviljelijäkoulun rotetun määrärahan osoittamisesta poronhoidon 40785: konehankintoja varten. Liitteet IV,583. s. 1312. edistämistä varten. Liitteet IV,363. s. 1050. 40786: L. Vv:aan. L. Vv:aan. 40787: Asialuettelo 1955. 23 40788: 40789: -- Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 257 korotetun Puhelin: Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 385 koro- 40790: määrärahan osoittamisesta poroaidan rakenta- tetun määrärahan osoittamisesta puhelin- ja 40791: mista varten. Liitteet IV,389. s. 1081. L. lennätinverkon laajentamiseen ja parantami- 40792: Vv:aan. seen. Liitteet IV,517. s. 1232. L. Vv:aan. 40793: - Ed. Partasen ym. rah.al. n:o 386 korotetun 40794: Porvoo: - Ks. Perkaustyöt. määrärahan osoittamisesta uusien puhelintoimi- 40795: paikkojen perustamista varten. Liitteet IV,518. 40796: Posio: - Ks. Sillat. s. 1234. L. Vv:aan. 40797: ··- Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n:o 387 korotetun 40798: Postiapulaiset: - Ks. Postilaitos. määrärahan osoittamisesta uusien puhelintoimi· 40799: paikkojen perustamista varten maaseudulle. 40800: Postiautot: Ks. Postilaitos. Liitteet IV,519. s. 1235. L. Vv:aan. 40801: - Ed. Heljaksen ym. rah.al. n:o 388 määrärahan 40802: Postilaitos: Ed. Järven ym. rah.al. n:o 341 maara- osoittamisesta puhelinolojen parantamiseksi 40803: rahan osoittamisesta eräiden peruapaikkaisten Leppävirran kunnassa. Liitteet IV,520. s. 1236. 40804: virkojen ja toimien sekä ylimääräisten toi- L. Vv:aan. 40805: mien perustamiseksi posti· ja lennätinlaitok· - Ed. Rönkön ym. rah.al. n: o 389 määrärahan 40806: seen. Liitteet IV,473. s. 1182. L. Vv:aan. osoittamisesta puhelinpaikkojen ja -asemien 40807: -- Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 342 määrärahan perustamiseksi eräisiin Pohjois-Savon ja Poh- 40808: osoittamisesta lennätin- ja puhelinpiirien yli- jois-Karjalan kuntiin. Liitteet IV,521. s. 1237. 40809: määräisten piirikonttorinhoitajan tointen pe- L. Vv:aan. 40810: rustamista varten posti· ja lennätinhallituksen -- Ks. Postilaitos. 40811: linjahallintoon. Liitteet IV,474. s. 1185. L. 40812: Vv:aan. Pukuavustus: - Ks. Rautatiet. 40813: - Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. n:o 343 määrä- 40814: rahan osoittamisesta postilaitoksen liikenneteh· Punaiset invaliidit: - Ks. Invaliidit. 40815: täviä hoitavien ylimääräisten kirjurin ja posti- 40816: apulaisten tointen järjestelyä varten. Liitteet Punakaartilaiset: Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n:o 40817: IV,475. s. 1187. L. Vv:aan. 180 määrärahan osoittamisesta vuonna 1918 40818: -- Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o 344 mää- punaisten puolella henkensä menettäneiden hau- 40819: rärahan osoittamisesta maalaiskirjeenkantolin· tojen kunnostamiseen. Liitteet IV,312. s. 990. 40820: jojen perustamiseen. Liitteet IV,476. s. 1188. L. Vv:aan. 40821: L. Vv:aan. - Ks. Invaliidit. Korvaus. 40822: - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n:o 379 korotetun 40823: määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätin- Punkalaidun: - Ks. Oppikoulut. 40824: laitokselle toimitalojen ja henkilökunnan asun· 40825: tojen rakentamista varten. Liitteet IV,511. s. Puolukat: - Ks. Marjat. 40826: 1226. L. Vv: aan. 40827: - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n:o 380 määrä· Puolustuslaitos: Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 40828: rahan osoittamisesta postitalon rakentamiseksi 102 määrärahan osoittamisesta puolustuslaitok· 40829: Lahden kaupunkiin. Liitteet IV,512. s. 1227. sen teknillisen alan virkojen ja toimien lisää- 40830: L. Vv:aan. miseksi. Liitteet IV,233. s. 899. L. Vv:aan. 40831: - Ed. Järven ym. rah.al. n: o 381 määrärahan - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 103 määrärahan 40832: osoittamisesta Oulun postitalon rakentamista osoittamisesta eräiden virkojen ja toimien pe- 40833: varten. Liitteet IV,513. s. 1228. L. Vv:aan. rustamiseksi puolustuslaitoksen sähköteknilli- 40834: .:_Ed. Järven rah.al. n:o 382 määrärahan osoit- seen kouluun. Liitteet IV,234. s. 900. L. Vv:aan. 40835: tamisesta Kuhmon postitalon rakennustöiden -Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 104 määrärahan 40836: aloittamista varten. Liitteet IV,514. s. 1229. osoittamisesta aluevalvojien palkkioita varten. 40837: L. Vv:aan. Liitteet IV,235. s. 901. L. Vv:aan. 40838: - Ed. Järven rah.al. n: o 383 määrärahan osoit- - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 105 määrä- 40839: tamisesta postitalon rakentamiseksi Suomussal- rahan osoittamisesta kotiuttamisrahan maksa- 40840: men kirkonkylään. Liitteet IV,515. s. 1230. L. miseksi asevelvollisuutensa suorittaneille. Liit- 40841: Vv:aan. teet IV,236. s. 902. L. Vv: aan. 40842: - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 384 korotetun - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 106 määrä- 40843: määrärahan osoittamisesta autojen hankkimi- rahan osoittamisesta asevelvollisten ja kadet- 40844: seksi posti- ja lennätinlaitokselle. Liitteet tien päivärahojen korottamista varten. Liitteet 40845: IV,516. s. 1231. L. Vv:aan. IV,237. s. 903. L. Vv:aan. · 40846: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 452 määrärahan - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 107 määrärahan, 40847: osoittamisesta postiautovarikon rakentamista osoittamisesta asevelvollisten päivärahojen ko- 40848: varten Jyväskylään. Liitteet IV,584. s. 1313. rottamiseen. Liitteet IV,238. s. 904. L. Vv:aan. 40849: L. Vv:aan. - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 108 määrä- 40850: - Ks. Asunnot. rahan osoittamisesta Parolan varikkoalueelle 40851: johtavan sotilasraiteen kunnostamiseksi. Liit- 40852: Pra.ava: - Ks. Satamat. teet IV,239. s. 905. L. Vv:aan. 40853: - Ed. österholmin ym. rah.al. n:o 109 määrä- 40854: Propaganda: - Ks. Matkailu. rahan osoittamisesta uuden sairaalan rakenta- 40855: miseksi Dragsvikin varuskuntaan. Liitteet 40856: Pudasjärvi: - Ks. Lääkärit. IV,240. s. 906 ja 907. L. Vv:aan. 40857: 24 Asialuettelo 1955. 40858: 40859: 40860: - Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 110 korotetun mää· Puunjalostusteollisuus: Ed. M. Leskisen ym. rah. 40861: rärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen pol- al. n: o 250 määrärahan osoittamisesta pien- 40862: kupyörien ja hiihtovälineiden kunnossapitoon ja puuta raaka-aineena käyttävien puunjalostus- 40863: uusintaan. Liitteet IV,241. s. 908. L. Vv:aan. teollisuuslaitosten perustamista varten Pohjois- 40864: - Ed. Saariahon ym. rah.al. n:o 111 määrärahan Savoon. Liitteet IV,382. s. 1073. L. Vv:aan. 40865: osoittamisesta verryttelypukujen ja urheilujal· - Ed. Sauran ym. rah.al. n: o 251 määrärahan 40866: kineiden hankkimiseksi varusmiehille. Liitteet osoittamisesta tutkimusten toimittamiseksi pien- 40867: IV,242. s. 909. L. Vv:aan. puutavaran jalostamista ja sen käytön edistä- 40868: - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 112 korotetun mistä teollisuudessa silmällä pitäen. Liitteet 40869: määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen IV,383. s. 1074. L. Vv:aan. 40870: hevosten uusintaan. Liitteet IV,243. 8'. 910. 40871: L. Vv:aan. Puutarhaosasto: - Ks. Maataloushallitus. 40872: - Ed. Honkalan ym. rah.al. n:o 113 korotetun 40873: määrärahan osoittamisesta apurahoiksi ulko· Puutarhat: Ed. Sauran ym. rah.al. n:o 236 koro- 40874: mailla. opiskeleville puolustuslaitoksen viran ja tetun määrärahan osoittamisesta puutarhanhoi- 40875: toimen haltijoilla. Liitteet IV,244. s. 911. L. don edistämiseen. Liitteet IV,368. s. 1057. L. 40876: Vv:aan. Vv:aan. 40877: - Ed. Saariahon ym. rah.al. n:o 114 korotetun 40878: määrärahan osoittamisesta opetusvälineiden Puutarhatilasto: Ed. Halisen ym. rah.al. n:o 187 40879: uusimiseen puolustusvoimissa. Liitteet IV,245. määrärahan osoittamisesta puutarhatilaston 40880: s. 912. L. Vv:aan. aikaansaamista varten. Liitteet IV,319. s. 998. 40881: - Ed. Sariahon ym. rah.al. n: o 115 korotetun L. Vv:aan. 40882: määrärahan osoittamisesta urheiluvälinehankin· 40883: toihin ja kilpailutoiminnan edistämiseen puo- Puutavara: Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 249 40884: lustusvoimissa. Liitteet IV,246. s. 913. L. määrärahan osoittamisesta pienpuutavaran han- 40885: Vv:aan. kintaa, käyttöä ja markkinointia koskevaa tut- 40886: - Ed. Honkalan ym. rah.al. n:o 116 korotetun kimusta varten. Liitteet IV,381. s. 1071. L. 40887: määrärahan osoittamisesta sanomalehtien han- Vv:aan. 40888: kintaan varusmiehiä varten. Liitteet IV,247. 40889: s. 914. L. Vv:aan. Puutyö: - Ks. Ammattikoulut. 40890: - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 117 määrärahan 40891: osoittamisesta kasarmi-, esikunta- ja varasto- Pysäkkitasanteet: - Ks. Liikenneturvallisuus. 40892: rakennusten korjauksiin Hennalan varuskun- 40893: nan alueella. Liitteet IV,248. s. 915. L. Vv:aan. Pyörätiet: - Ks. Liikenneturvallisuus. 40894: - Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 118 korotetun 40895: määrärahan osoittamisesta keskusradiolaittei- Päiväraha: - Ks. Puolustuslaitos. 40896: den ja irrallisten radiovastaanottimien hankki- 40897: miseksi kasarmeihin. Liitteet IV,249. s. 916. 40898: L. Vv:aan. 40899: - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 345 määrärahan R. 40900: osoittamisesta puolustuslaitoksen teollisuuslai- 40901: tosten koneiden ja laitteiden hankkimiseen ja Radio: - Ks. Puolustuslaitos. Sähkö. 40902: uusimistöihin. Liitteet IV,477. s. 1189. L. 40903: Vv:aan. Radiumhoito: - Ks. Sairaanhoito. 40904: - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 346 määrärahan 40905: osoittamisesta puolustuslaitoksen Lahden auto- Rahapaja: Ed. A. Leikolan ym. rah.al. n:o 453 40906: korjaamon toimisto- ja ruokalarakennuksen ra- määrärahan osoittamisesta rahapajan raken- 40907: kentamiseksi ja korjaamorakennuksen kunnos- nuksen laajentamiseksi. Liitteet IV,585. s. 1314. 40908: tamiseksi. Liitteet IV,478. s. 1190. L. Vv: aan. L. Vv:aan. 40909: - Ed. Pasasen ym. rah.al. n:o 449 korotetun 40910: määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen Raittiustyö: Ed. Heljaksen ym. rah.al. n:o 316 40911: ka~uston ja tarvikkeiden peruahankintoihin ja korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 40912: korjauksiin. Liitteet IV,581. s. 1310. L. Vv: aan. siksi raittiustyötä suorittaville järjestöille. Liit- 40913: - Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o 459 määrä- teet IV,448. s. 1153. L. Vv:aan. 40914: rahan osoittamisesta asuinrakennusten rakenta- 40915: miseksi Dragsvikissa olevan 4. prikaatin kan- Raivaus: - Ks. Uudisraivaus. 40916: tahenkilökunnalle. Liitteet IV,591. s. 1321 ja 40917: 1322. L. Vv:aan. Raivauskustannukset: - Ks. Maanhankinta. 40918: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 460 määrärahan 40919: osoittamisesta sotilaskotirakennusten rakenta- Raivauspalkkiot: Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 40920: mista ja peruskorjauksia varten. Liitteet IV,592. 227 määrärahan osoittamisesta korotetun rai- 40921: s. 1323. L. Vv:aan. vauspalkkion maksamiseksi syrjäisillä seuduilla. 40922: - Ks. Ampumaradat. Liitteet IV,359. s. 1046. L. Vv:aan. 40923: - Ed. Halisen ym. rah.al. n: o 228 korotetun mää- 40924: Puolustusministeriö: Ed. Raunion ym. rah.al. n: o rärahan osoittamisesta kivenraivauspalkkioihin. 40925: 461 määrärahan osoittamisesta puolustusminis- Liitteet IV,360. s. 1047. L. Vv:aan. 40926: teriön teollisuuslaitosten uudistuksiin ja kor- 40927: jauksiin. Liitteet IV,593. s. 1324. L. Vv:aan. Rajamäki: - Ks. Koneopetus. 40928: Asialuettelo 1955. 25 40929: Rakennustoiminta: Ed. M. Mattilan ym. rah.al. Tampereen puoleisen teollisuusratajakson raken- 40930: n:o 255 määrärahan osoittamisesta Työteho· tamiseksi. Liitteet IV,484. s. 1196. L. Vv: aan. 40931: seuralle maatalouden rakennustutkimuksen suo· -Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 353 määrärahan 40932: rittamiseksi ja rakentamista palvelevien tyyp· osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Jyväs- 40933: pipiirustusten luomista varten. Liitteet IV,387. kylästä Jämsänkoskelle. Liitteet IV,485. s. 40934: s. 1079. L. Vv:aan. 1197. L. Vv:aan. 40935: - Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 324 määrärahan - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 354 korotetun 40936: osoittamisesta kunnallisten rakennusten jälleen- määrärahan osoittamisesta Suolahden-Haapa· 40937: rakennuskustannusten korvaamiseen hävitetyn järven radan Saarijärven-Pihtiputaan rataosaa 40938: alueen kunnille. Liitteet IV,456. s. 1161. L. varten. Liitteet IV,486. s. 1198. L. Vv:aan. 40939: Vv:aan. - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 355 korotetun 40940: määrärahan osoittamisesta J oensuun-Koveron 40941: Rata.piha.t: - Ks. Rautatiet. Satamaradat. rautatien rakentamiseen. Liitteet IV,487. s. 40942: 1199. L. Vv:aan. 40943: Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 356 korotetun 40944: Ratavartijat: - Ks. Rautatiet. määrärahan osoittamisesta rautatien rakenta- 40945: miseksi Otanmäen malmialueelta Oulun-Vaa- 40946: Rationalisoiminen: - Ks. Kotitalous. lan rautatielle. Liitteet IV,488. s. 1200. L. 40947: Vv:aan. 40948: Rauha.npuolustajat: Ed. Roineen ym. rah.al. n:o - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 357 korotetun 40949: 175 määrärahan osoittamisesta Suomen Rau· 40950: määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-Tai- 40951: hanpuolusiajat r.y:n työn tukemiseen. Liitteet vaikosken rautatien rakentamiseksi. Liitteet 40952: IV,307. s. 984. L. Vv:aan. IV,489. s. 1201. L. Vv:aan. 40953: - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 358 määrä- 40954: Rautatieasemat: - Ks. Rautatiet. rahan osoittamisesta toisen raideparin raken- 40955: tamiseksi Helsingin ja Luoman väliselle rata- 40956: Rautatieläiset: Ed. Paasion ym. rah.al. n:o 485 osalle. Liitteet IV,490 s. 1202. L. Vv :aan. 40957: määrärahan osoittamisesta Turkuun rakennet- - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 359 määrärahan 40958: tavaa rautatielaitoksen palveluksessa olevien osoittamisesta Jyväskylän-Suolahden rautatien 40959: kokous· ja kerhotaloa varten. Liitteet IV,617. uusiruistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,491. s. 40960: s. 1351. L. Vv:aan. 1203. L. V v: aan. 40961: - Ks. Asunnot. -Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 360 määrärahan 40962: osoittamisesta eräiden vuonna 1956 tilattavien 40963: Rautatiera.kennukset: - Ks. Liikenneolot. veturien osamaksujen suorittamiseen. Liitteet 40964: IV,492. s. 1204. L. Vv:aan. 40965: Rautatiet: Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 338 maara- Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 361 korotetun mää- 40966: rahan osoittamisesta eräiden ylimääräisten toi· rärahan osoittamisesta veturitallien rakentami- 40967: mien perustamiseksi valtionrautateille. Liitteet seen ja laajentamiseen. Liitteet IV,493. s. 40968: IV,470. s. 1178. L. Vv:aan. 1205. L. Vv:aan. 40969: - Ed. Hakalan ym. rah.al. n: o 339 määrärahan - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 363 määrärahan 40970: osoittamisesta valtionrautateiden junanlähettä- osoittamisesta Kotkan veturitallin laajenta- 40971: jinä toimiville virkamiehille maksettavan yö- mista varten. Liitteet IV,495. s. 1207. L. 40972: rahan korottamiseksi. Liitteet IV,471. s. 1180. Vv:aan. 40973: L. Vv:aan. - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 365 määrärahan 40974: -Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 340 määrärahan osoittamisesta Kouvolan asemarakennuksen ra- 40975: osoittamisesta pukuavustuksiksi valtionrautatei- kentamiseen. Liitteet IV,497. s. 1209. L. 40976: den varikkojen ja veturitallien henkilökunnalle Vv:aan. 40977: ym. vastaaville toimenhaltijoille. Liitteet - Ed. Luukan ym. rah.al. n:o 366 määrärahan 40978: IV,472. s. 1181. L. Vv:aan. osoittamisesta Toijalan rautatieaseman uudel- 40979: - Ed. Hallbergin ym. rah.al. n:o 348 määrärahan leen rakentamiseen. Liitteet IV,498. s. 1210. 40980: osoittamisesta Parikkalan-Onkamon ratasuun- L. Vv:aan. 40981: nan koneellista tutkimusta varten. Liitteet - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 367 määrärahan 40982: IV,480. s. 1192. L. Vv:aan. osoittamisesta valtionrautateiden tavararata" 40983: -Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. n:o 349 määrä- pihan rakentamiseksi Pietarsaareen. Liitteet 40984: rahan osoittamisesta Tampereelta Ikaalisten IV,499. s. 1211 ja 1212. L. Vv:aa.n. 40985: kauppalan kautta Seinäjoelle rakennettavan - Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 368 määrärahan 40986: rautatielinjan koneellista maastotutkimusta var· osoittamisesta ali- ja ylikulkusiltojen rakenta- 40987: ten. Liitteet IV,481. s. 1193. L. Vv:aan. miseksi rautateiden ja maanteiden tasoristeyk· 40988: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n: o 350 määrä· siin. Liitteet IV,500. s. 1213. L. Vv:aan. 40989: rahan osoittamisesta Huopalahden-Qjakkalan - Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o 369 mläärä- 40990: rautatien rakentamiseen. Liitteet IV,482. s. rahan osoittamisesta alikäytävätunnelin raken- 40991: 1194. L. Vv:aan. tamiseksi valtionrautateitten rata-alueelle Han- 40992: - Ed. Kuittisen ym. rah.al. n:o 351 määrärahan gon kaupungissa. Liitteet IV,501. s. 1214 ja 40993: osoittamisesta Lappeenrannan-Haminan-Kot- 1215. L. Vv:aan. 40994: kan. oikoradan rakentamiseen. Liitteet IV,483. - Ed. Roineen ym. rah.al. n: o 371 määrärahan 40995: s. 1195. L. Vv:aan. osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan rakenta- 40996: - Ed. Rapion ym. rah.al. n: o 352 määrärahan miseksi Helsingin-Porin valtatielle Loimaan 40997: osoittamisesta Tampereen-seinäjoen rautatien kauppalassa. Liitteet IV,503. s. 1218. L. Vv:aan. 40998: 40999: 4 E 41/56 41000: 26 Asialuettelo 1955. 41001: 41002: 41003: - Ed. Mohellin ym. rah.al. n:o 372 määrärahan Ruotsinkielinen lakikirja: - Ks. LakikiTja. 41004: osoittamisesta Riihimäen ratapihan Patasten- 41005: mäen ylikäytäväsillan rakennustöitä varten. Rämeneva: - Ks. Kuivatustyöt. 41006: Liitteet IV,504. s. 1219. L. Vv:aan. 41007: - Ed. Kuittisen ym. rah.al. n: o 373 määrärahan Rödkärrinoja: - Ks. Perkaustyöt. 41008: osoittamisesta Suhosen rautatieylikäytäväsillan 41009: rakentamiseen Imatran kauppalassa. Liitteet Röntgenhoito: - Ks. Sairaanhoito. 41010: IV,505. s. 1220. L. Vv:aan. 41011: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 374 määrärahan 41012: osoittamisesta Epilän rautatiealikäytävän ra- 41013: kentamiseksi ja Tampereen-Vaasan maantien 41014: oikaisemiseksi. Liitteet IV,506. s. 1221. L. 41015: s. 41016: Vv:aan. Saaristo: - Ks. Merenkulku. 41017: Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 375 määrärahan 41018: osoittamisesta ylikäytäväsillan rakentamiseksi Saarnaa.jat: - Ks. Sairaalat. 41019: Lievestuoreen asemalle. Liitteet IV,507. s. 1222. 41020: L. Vv:aan. Saimaa: - Ks. Sillat. 41021: -- Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 376 määrärahan 41022: osoittamisesta ylikäytäväsillan rakentamiseksi Sairaalat: Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. n:o 71 41023: Lievestuoreen asemalle. Liitteet IV,508. s. määrärahan osoittamisesta läänin- ja yleisten 41024: 1223. L. Vv:aan. . sairaalain saarnaajien palkkauks~en. Liitteet 41025: - Ed. Lepistön ym. rah.al. n: o 377 määrärahan IV,202. s. 861. L. Vv:aan. 41026: osoittamisesta rautatien alikäytävän rakenta- - Ed. E. Leikolan rah.al. n: o 72 määrärahan 41027: miseen Kannuksen asemalla. Liitteet IV,509. osoittamisesta alilääkärin ylimääräisen toimen 41028: s. 1224. L. Vv:aan. perustamiseksi Keski-Suomen keskussairaalan 41029: -- Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 378 määrä- silmätautien osastolle. Liitteet IV,203. s. 862. 41030: rahan osoittamisesta maantiesillan rakentami- L. Vv:aan. 41031: seksi Kokkolan rautatieaseman ratapihan etelä- - Ed. Nordströmin ym. rah.al. n:o 75 määrärahan 41032: päähän. Liitteet IV,510. s. 1225. L. Vv:aan. osoittamisesta eräiden ylimääräisten toimien 41033: - Ed. Kajalan ym. rah.al. n:o 488 määrärahan perustamiseksi Vaasan keskussairaalaan. Liit- 41034: osoittamisesta valtionrautateitten Lahden vari- teet IV,206. s. 865 ja 866. L. Vv: aan. 41035: kon laajennus- ja kunnostamiatöitä varten. Liit- -Ed. Ryhdän rah.al. n:o 84 määrärahan osoit- 41036: teet IV,620. s. 1354. L. Vv:aan. tamisesta kunnansairaalakai muutetun Taival- 41037: - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 489 määrärahan kosken aluesairaalan laajennus- ja peruskor- 41038: osoittamisesta miehistön huoltorakennuksen ra- jaustöihin. Liitteet IV,215. s. 876. L. Vv: aan. 41039: kentamiseksi valtionrautateiden Seinäjoen vari- - Ed. Hosian ym. rah.al. n: o 86 määrärahan 41040: kolle. Liitteet IV,621. s. 1355. L. Vv :aan. osoittamisesta avustukseksi Porin diakonisaa- 41041: - Ks. Asunnot. Liikenneturvallisuus. Satamaradat. laitoksen sairaalaa varten. Liitteet IV,217. s. 41042: 878. L. Vv:aan. 41043: ltavintolat: - Ks. Matkailu. - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 87 määrärahan 41044: osoittamisesta avustukseksi syöpäsairaalan ra- 41045: ltehut: Ed. Niemisen ym. rah.al. n:o 229 maara- kentamiseksi Oulun diakonisaalaitoksen yhtey- 41046: rahan osoittamisesta koti- ja ulkomaisten väki- teen. Liitteet IV,218. s. 879. L. Vv:aan. 41047: rehujen hintojen alentamiseen. Liitteet IV,361. -Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 88 määrärahan 41048: s. 1048. L. Vv: aan. osoittamisesta avustuksiksi kuntain ja kuntain- 41049: - Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 230 korotetun määrä- liittojen sairaalain käyttötalousmenoihin. Liit- 41050: rahan osoittamisesta AIV-rehusäiliöiden raken- teet IV,219. s. 880. L. Vv:aan. 41051: tamiseen pientiloilla. Liitteet IV,362. s. 1049. -Ed. Tauriaisen rah.al. n:o 90 määrärahan osoit- 41052: L. Vv:aan. tamisesta Suomussalmen kunnansairaalan hen- 41053: kilökunnan asuinrakennuksen rakentamista var- 41054: ltistijä.rvi: - Ks. Kuivatustyöt. ten. Liitteet IV,221. s. 882. L. Vv:aan. 41055: - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 434 määrärahan 41056: Ristisalmi: - Ks. Sillat. osoittamisesta avustuslainaksi Invaliidisää- 41057: tiölle ortopedisen sairaalan rakentamiseksi Ou- 41058: ltistisenoja: - Ks. Kuivatustyöt. luun. Liitteet IV,566. s. 1288. L. Vv:aan. 41059: - Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 435 määrä- 41060: Rovaniemi: - Ks. Pakkolunastus. Tie- ja vesi- rahan osoittamisesta lainaksi allergiaaairaalan 41061: rakennuspiirit. rakentamista varten. Liitteet IV,567. s. 1291. 41062: L. Vv:aan. 41063: Runkotiet: - Ks. Maantiet. - Ed. Henrikssonin ym. rah.al. n: o 443 määrä- 41064: rahan osoittamisesta rakennusavustukseksi Suo- 41065: Ruona: - Ks. Sillat. men Punaisen ~istin sairaalan laajentamista. 41066: varten. Liitteet IV,575. s. 1303. L. Vv:aan. 41067: Ruoppaustyöt: Ed. Niskalan ym. rah.al. n:o 575 - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al n: o 463 mää- 41068: määrärahan osoittamisesta Simojokisuun ruop- rärahan osoittamisesta Helsingin yleisen sai- 41069: paamista varten. Liitteet IV,707. s. 1455. L. raalan sisä- ja kirurgisten tautien klinikka- 41070: Vv:aan. rakennuksen rakentamiseksi. Liitteet IV,595. 41071: - Ks. Perkaustyöt. Satamat. s. 1326. L. Vv:aan. 41072: Asialuettelo 1955. 27 41073: 41074: ~ Ed. Miettisen ym. rah.al. n: o 465 määrärahan terveyssisarkoulun rakentamiseen. Liitteet 41075: osoittamisesta Meilahdessa aloitetun yliopiston IV,612. s. 1345. L. Vv:aan. 41076: sisätautien ja kirurgian klinikan rakennustyön - Ks. Asunnot. 41077: jatkamiseksi. Liitteet IV,597. s. 1328. L. 41078: Vv:aan. Sairaanhoito: Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 95 maara- 41079: ~ Ed. Nederström·Lundenin ym. rah.al. n:o 468 rahan osoittamisesta matkalippujen korvaami- 41080: määrärahan osoittamisesta Turun keskussairaa- seksi röntgen- ja radiumhoitoa saaville varatto- 41081: lan laajentamiseen. Liitteet IV,600. s. 1331. mille syöpäpotilaille. Liitteet IV,226. s. 889 41082: L. Vv:aan. ja 890. L. Vv:aan. 41083: - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n: o 469 määrä- - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 96 määrärahan 41084: rahan osoittamisesta Turun keskussairaalan ra- osoittamisesta maksuttoman insuliinihoidon jär- 41085: kentamisen jatkamiseen. Liitteet IV,601. s. jestämiseksi vähävaraisilla sokeritautisille. Liit- 41086: 1332. L. Vv:aan. teet IV,227. s. 891. L. Vv:aan. 41087: - Ed. Tienarin ym. rah.al. n:o 470 määrärahan 41088: osoittamisesta Tampereen keskussairaalan ra- Sairaankuljetus: - Ks. Lentoliikenne. 41089: kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,602. 41090: s. 1333. L. Vv:aan. Sairausajan palkka: - Ks. Maatalouskoulut. 41091: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 471 määrärahan 41092: osoittamisesta Tampereen keskussairaalan ra- 41093: kennustöiden aloittamista varten. Liitteet Salaojitus: - Ks. Ojitus. 41094: IV,603. s. 1334. L. Vv:aan. 41095: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 472 määrä- Salla: - Ks. Maanhankinta. 41096: rahan osoittamisesta Pietarsaaressa sijaitsevan 41097: Malmin sairaalan rakentamiseksi alueelliseksi Salmi: - Ks. Sillat. 41098: keskussairaalaksi. Liitteet IV,604. s. 1336. L. 41099: Vv:aan. Salmijärvi: - Ks. Mielisairaat. 41100: - Ed. Lepistön ym. rah.al. n:o 473 määrärahan 41101: osoittamisesta Keski-Pohjanmaan keskussairaa· 41102: lan suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,605. Sanomalehdet: - Ks. Puolustuslaitos. 41103: s. 1337. L. Vv:aan. 41104: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 474 määrärahan Satakunta: - Ks. Mielisail-aat. Tie- ja vesiraken- 41105: osoittamisesta Lapin lääninsairaalan laajennus- nuspiirit. 41106: töihin sekä asuinrakennuksen rakentamiseksi 41107: sairaalan hoitohenkilökunnalle. Liitteet IV,606. Satamaradat: Ed. Roineen ym. rah.al. n:o 362 41108: s. 1338. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Turun sataman rata- 41109: - Ks. Alkoholipoliklinikka. Asunnot. Kaatuma- pihan laajennustöiden aloittamiseksi. Liitteet 41110: tautiset. Kätilöopisto. Lapsihalvaus. Lasten- IV,494. s. 1206. L. Vv:aan. 41111: linnat. Lääkärit. Mielisairaat. Puolustuslai- 41112: tos. Vajaamieliset. Satamat: Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 271 41113: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vienti- 41114: Sairaanhoitajattaret: Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. satamia ylläpitäville kunnille satamien kehit- 41115: n: o 73 määrärahan osoittamisesta suomenkielis- tämistä ja kunnostamista varten. Liitteet 41116: ten sairaanhoitajakurssien järjestämiseksi Vaa- IV,403. s. 1098. L. Vv:aan. 41117: san keskussairaalaan. Liitteet IV,204. s. ~63. -Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 272 korotetun 41118: L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vienti- 41119: -- Ed. E. Leikolan rah.al. n:o 74 määrärahan satamia ylläpitäville kunnille. Liitteet IV,404. 41120: osoittamisesta rehtorin ylimääräisen toimen pe- s. 1099 ja 1100. L. Vv:aan. 41121: rustamiseksi Helsingin sairaanhoitajaopistoon. -- Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 273 määrärahan 41122: Liitteet IV,205. s. 864. L. Vv:aan. osoittamisesta avustukseksi Kemin kaupungille 41123: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n: o 92 määrärahan Ajoksen syväsataman rakennustyötä varten. 41124: osoittamisesta Keski-Suomen sairaanhoitaja- Liitteet IV,405. s. 1101. L. Vv:aan. 41125: terveyssisarkoulun henkilökunnan paikkaamista - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 274 määrärahan 41126: varten. Liitteet IV,223. s. 884. L. Vv:aan. osoittamisesta Praavan sataman kunnostami- 41127: - Ed. V. Simosen ym. rah.al. n:o 467 korotetun seen. Liitteet IV,406. s. 1102. L. Vv:aan. 41128: määrärahan osoittamisesta sairaanhoitaja-ter- - Ed. Heikuran ym. rah.al. n:o 276 määrärahan 41129: veyssisarkoulujen koulu- ja asuntolarakennus- osoittamisesta Merikarvian satamaan johtavan 41130: ten suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,599. ns. Halluskerin väylän syventämiseksi ja ruop- 41131: s. 1330. L. Vv:aan. paamiseksi. Liitteet IV,408. s. 1104. L. Vv:aan. 41132: - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 477 määrä- - Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 277 määrärahan 41133: rahan osoittamisesta Savonlinnan sairaanhoic osoittamisesta Merikarvian satamaan johtavan 41134: tajatarkoulun suunnittelu· ja rakennustöitä ns. Halluskerin laivaväylän syventämiseen. Liit- 41135: varten. Liitteet IV,609. s. 1342. L. Vv:aan. teet IV,409. s. 1105. L. Vv:aan. 41136: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 478 määrära- - Ks. Kalastussatamat. Liikenneolot. Satama- 41137: han osoittamisesta Keski-Suomen sairaanhoi- radat. 41138: taja-terveyssisarkoulun suunnittelutöitä varten. 41139: Liitteet IV,610. s. 1343. L. Vv:aan. Satamatiet: - Ks. Maantiet. 41140: - Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o 480 mää- 41141: rärahan osoittamisesta Porin sairaanhoitaja- Satava: - Ks. Sillat. 41142: 28 Asialuettelo 1955. 41143: 41144: 41145: Sa.tova.hingot: - Ks. Maatalous. Ikaalisten kunnan Kilvakkalan kylässä. Liit· 41146: teet IV,715. s. 1463. L. Vv:aan. 41147: Sauvo: - Ks. Lossit. - Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 584 määrärahan 41148: Savo: - Ks. Lastenlinnat. Maanviljelysinsinöörit. osoittamisesta Salmin sillan rakentamiseksi 41149: Ikaalisiin. Liitteet IV,716. s. 1464. L. Vv:aan. 41150: Pienviljelyskoulut. 41151: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 586 määrärahan 41152: Savonlinna: - Ks. Oppikoulut. Sairaanhoitajat· osoittamisesta Louhusalmen sillan rakentami- 41153: taret. Seminaarit. seen. Liitteet IV,718. s. 1466. L. Vv:aan. 41154: - Ed. Hamaran ym. rah.al. n: o 587 miilirärahan 41155: Seimet: - Ks. Lapset. osoittamisesta Kyrönsalmen sillan rakentamista 41156: Seinäjoki: Ks. Ammattikoulut. Oppikoulut. koskevan tutkimuksen toimittamista varten. 41157: Sika talous. Liitteet IV,719. s. 1467. L. Vv:aan. 41158: - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n: o 588 määrärahan 41159: Selluloosa: - Ks. Teollisuus. osoittamisesta Palon maantiesillan rakentami- 41160: seen Ilmajoella. Liitteet IV,720. s. 1468. L. 41161: Seminaarit: Ed. Järven ym. lak.al. n:o 106 Vv:aan. 41162: laiksi kansakoulunopettajaseminaareista. Liit· Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 589 määrärahan 41163: teet VIII,67. s. 1636. L. Siv:aan 2351. osoittamisesta Kuortaneen Ruonan sillan kor- 41164: - Ed. Järven ym. rah.al. n: o 136 määrärahan jaamiseen. Liitteet IV,721. s. 1469. L. Vv :aan. 41165: osoittamisesta kuuden harjoituskoulunopettajan 41166: - Ed. Koskisen ym. rah.al. n:o 590 määrärahan 41167: viran perustamista varten Heinolan seminaa- osoittamisesta Löytänänsalmen sillan rakenta- 41168: riin. Liitteet IV,268. s. 936. L. Vv:aan. mista varten. Liitteet IV,722. s. 1470. L. 41169: - Ed. Järven ym. rah.al. n:o 137 määrärahan 41170: Vv:aan. 41171: osoittamisesta asuntolahoitajakurssin järjestä- -- Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 591 määrä- 41172: mistä varten Kemijärven seminaariin. Liitteet rahan osoittamisesta Petäjäveden Rankakos- 41173: IV,269. s. 937. L. Vv:aan. ken sillan rakennustyön loppuun saattamista 41174: -Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 538 korotetun varten. Liitteet IV,723. s. 1471. L. Vv:aan. 41175: määrärahan osoittamisesta Savonlinnan semi- 41176: naarin uudisrakennuksia varten. Liitteet IV,670. - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 592 määrärahan 41177: s.. 1416. L. Vv:aan. osoittamisesta Suolahden-Koiviston maantien 41178: - Ks. Opettajalukiot. sillan rakentamiseen. Liitteet IV, 724. s. 1472. 41179: L. Vv:aan. 41180: Sibelius-arkisto: - Ks. Arkistot. - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 593 korotetun mää- 41181: rärahan osoittamisesta Hännilänsalmen sillan 41182: Siikainen: - Ks. Pienviljelyskoulut. rakentamista varten. Liitteet IV,725. s. 1473. 41183: L. Vv:aan. 41184: Siikalahti: Ks. Pengerrystyöt. - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 594 määrä- 41185: rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Ori- 41186: Siirtokirjastot: - Ks. Kirjastot. virtaan. Liitteet IV,726. s. 1474. L. Vv:aan. 41187: Siivoojat: - Ks. Rautatiet. - Ed. Karvosen ym. rah.al. n: o 595 määrärahan 41188: osoittamisesta Kaltimon kosken kohdalla ole· 41189: Sikatalous: Ed. Sepän ym. rah.al. n:o 215 määre- van maantiesillan korjaamista varten. Liitteet 41190: rahan osoittamisesta sikatalouskoeaseman pe- IV,727. s. 1475. L. Vv:aan. 41191: rustamiseksi Seinäjoelle. Liitteet IV,347. s. -- Ed. Karvosen ym. rah.al. n: o 596 määrärahan 41192: 1031. L. Vv:aan. osoittamisesta Lylykosken sillan rakentamista 41193: varten. Liitteet IV,728. s. 1476. L. Vv:aan. 41194: Sillat: - Ed. Roineen ym. rah.al. n:o 578 maara- -Ed. Tiitun ym. rah.al. n:o 597 määrärahan 41195: rahan osoittamisesta ponttoonisillan rakentami- osoittamisesta Alahärmän kirkonkylässä ole- 41196: seksi Hirvensalon ja Satavan saarten välille. van Pirin sillan rakentamiseen. Liitteet IV,729. 41197: Liitteet IV,710. s. 1458. L. Vv:aan. s. 1477. L. Vv:aan. 41198: - Ed. Keloveden ym. rah.al. n:o 579 määrära- - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 598 määrärahan 41199: han osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kirja- osoittamisesta avustukseksi Iisalmen kaupun- 41200: moin salmeen. Liitteet IV,711. s. 1459. L. gille Paloisvirran sillan rakentamista varten. 41201: Vv:aan. Liitteet IV,730. s. 1478. L. Vv:aan. 41202: - Ed. Kuittisen ym. rah.al. n: o 580 määrärahan - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 599 määrärahan 41203: osoittamisesta maantiesillan rakentamiseksi Sai- osoittamisesta maantiesillan rakentamiseksi 41204: maan kanavan yli Lauritsalan kauppalassa. Kiurujoen yli. Liitteet IV,731. s. 1479. L. 41205: Liitteet IV,712. s. 1460. L. Vv:aan. Vv:aan. 41206: - Ed. Kaasalaisen ym. rah.al. n: o 581 määrä- - Ed. Rytingin rah.al. n: o 600 määrärahan osoit- 41207: rahan osoittamisesta avustukseksi Vammalan tamisesta Kiiminginjoen sillan rakentamiseen. 41208: kauppalalle Vammaakosken sillan levittämistä Liitteet IV,732. s. 1480. L. Vv:aan. 41209: varten. Liitteet IV,713. s. 1461. L. Vv:aan. --- Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 601 määrärahan 41210: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n:o 582 määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseen Iijoen !ossi- 41211: osoittamisesta Salmin maantiesillan rakentami- paikalle. Liitteet IV,733. s. 1481. L. Vv:aan. 41212: seksi Ikaalisten kunnassa. Liitteet IV,714. s. - Ed. Rytingin rah.al. n: o 602 määrärahan osoit- 41213: 1462. L. Vv:aan. tamisesta Siuruanjoen sillan rakentamiseen Yli- 41214: - Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 583 määrärahan Iin Tannilankylässä olevalle lossipaikalle. LHt- 41215: osoittamisesta Salmin sillan rakentamiseksi teet IV,734. s. 1482. L. Vv:aan. 41216: Asialuettelo 1955. 41217: 41218: 41219: - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 603 määrärahan Suomen Kansanopistoyhdistys: - Ks. Kansanopis- 41220: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Siuruan· tot. 41221: jokeen Tannilan lossipaikalle. Liitteet IV,735. 41222: s. 1483. L. Vv:aan. Suomen Kirkon Sisälähetysseura: - Ks. Vajaa- 41223: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 604 määrärahan mieliset. 41224: osoittamisesta Ristisalmen sillan rakentamiseksi 41225: Posion kunnassa. Liitteet IV,736. s. 1484. L. Suomen Punainen Risti: - Ks. Sairaalat. 41226: Vv:aan. 41227: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 605 määrärahan Suomen Rauhanpuolustajat: Ks. Rauhanpuo- 41228: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Tornion- lustajat. 41229: joen yli Pellon kohdalla. Liitteet IV,737. s. 41230: 1485. L. Vv:aan. Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto: 41231: --Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 606 määrärahan - Ks. Ammattioppilaitokset. 41232: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kitisen- 41233: jokeen Pelkosenniemen-Sodankylän maantiellä. Suomen Työväenliike: - Ks. Muistomerkit. 41234: Liitteet IV,738. s. 1486. L. Vv:aan. 41235: - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 608 Suomi-Seura: Ed. Honkalan ym. rah.al. n:o 171 41236: määrärahan osoittamisesta Kemiön saaren ja korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 41237: mantereen välisen liikenteen parantamista var· seksi Suomi-Seuralle ulkosuomalaistoimintaa 41238: ten. Liitteet IV,740. s. 1489. L. Vv:aan. varten. Liitteet IV,303. s. 979. L. Vv:aan. 41239: - Ed. Mannisen ym. rah.al. n: o 643 määrära- 41240: han osoittamisesta maantiesillan rakentami- Suomussalmi: - Ks. Postilaitos. Sairaalat. 41241: seksi Leppävirran- Heinäveden maantiellä 41242: Leppävirran pitäjässä. Liitteet IV,775. s. 1525. Syrjäseudut: Ks. Kansansivistys. 41243: L. Vv:aan. 41244: Syväkairaus: Ks. Malminetsintä. 41245: - Ks. Lossit. Rautatiet. 41246: Syväsatamat: - Ks. Satamat. 41247: Silmätaudit: - Ks. Sairaalat. 41248: Syöpä: - Ks. Sairaalat. Sairaanhoito. 41249: Simojoki: - Ks. Ruoppaustyöt. 41250: Sähkö: Ed. Salmisen ym. rah.al. n: o 325 määrä- 41251: Sisarosuuslainoitus: - Ks. Asutusrahasto. rahan osoittamisesta Keimolan radiovastaan- 41252: ottoaseman ympäristöalueen sähköistämiskustan- 41253: Sisäasiainministeriö: - Ks. Väestönsuojelu. nuksiin. Liitteet IV,457. s. 1162. L. Vv:aan. 41254: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 326 korotetun 41255: Sisätaudit: - Ks. Sairaalat. määrärahan osoittamisesta maaseudun säh- 41256: köistämiseen. Liitteet IV,458. s. 1164. L. 41257: Siurua.njoki: - Ks. Sillat. Vv:aan. 41258: - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n:o 327 korotetun 41259: SiviiHlesket: - Ks. Orvot. määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis- 41260: tämisen tukemiseen. Liitteet IV,459. s. 1165. 41261: SiviiHorvot: - Ks. Orvot. L. Vv:aan. 41262: - Ed. Paloveden ym. rah.al. n: o 328 korotetun 41263: Sivistystyö: - Ks. Kansansivistys. määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköistä- 41264: misen tukemiseksi. Liitteet IV,460. s, 116~. 41265: Sodankylä: - Ks. Kuivatustyöt. Lentokentät. L. Vv:aan. 41266: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 329 korotetun 41267: Sokerita.utiset: - Ks. Sairaanhoito. määrärahan osoittamisesta maaseudun säh- 41268: köistämisen tukemiseksi. Liitteet IV,461. s. 41269: Somero: - Ks. Virastot. 1167. L. Vv:aan. 41270: - Ed. Wickmanin ym. rah.al. n: o 330 korotetun 41271: Sosiaaliministeriö: - Ks. Ammattientarkastajat. määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis- 41272: tämisen tukemiseen. Liitteet IV,462. s. 1168 41273: Sotaol'Vot: - Ks. Orvot. ja 1169. L. Vv:aan. 41274: - Ed. Partasen ym. rah.al. n: o 331 määrärahan 41275: Sotilaskodit: - Ks. Puolustuslaitos. osoittamisesta lisätyn valtionavustuksen suo- 41276: rittamiseksi eräille sähköyhtymille. Liitteet 41277: Sotilasraiteet: - Ks. Puolustuslaitos. IV,463. s. 1170. L. Vv:aan. 41278: -Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 332 määrä- 41279: Sukeltajatutkimus: - Ks. Merenkulku. rahan osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli- 41280: jöille sekä maaseudun omakotien ja pienasun- 41281: Suolahti: - Ks. Sillat. tojen omistajille heidän talouksiensa sähköistä- 41282: misestä aiheutuvien kustannusten suorittamista 41283: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Ed. Tenhiälän varten. Liitteet IV,464. s. 1171. L. Vv:aan. 41284: ym. rah.al. n: o 172 määrärahan osoittamisesta -Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 410 määrärahan 41285: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanru- osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähävarai- 41286: nousarkiston käsikirjoituskokoelmien mikrofil- silla talouksiensa sähköistämiseen. Liitteet 41287: maamiseen. Liitteet IV,304. s. 980. L. Vv:aan. IV,542. s. 1260. L. Vv:aan. 41288: 30 Asialuettelo l955. 41289: 41290: 41291: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 411 maarara- - Ed. M. Ryömän ym. rah.al. n: o 492 määrärahan 41292: han osoittamisesta !ainoiksi pienviljelijöille osoittamisesta vesirakennuslaboratorion raken- 41293: sekä maaseudun omakotien ja pienasuntojen tamiseksi Teknillisen korkeakoulun yhtoyteen. 41294: omistajille heidän talouksiensa sähköistämi- Liitteet IV,624. s. 1359. L. Vv: aan. 41295: sestä aiheutuvien kustannusten suorittamista - Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o 493 määrärahan 41296: varten. Liitteet IV,543. s. 1261. L. Vv:aan. osoittamisesta Teknillisen korkeakoulun päära- 41297: -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 412 määrärahan kennuksen sekä teknillisen fysiikan osaston ja 41298: osoittamisesta sähköistämislainoiksi pienviljeli- metallurgisen laboratorion rakennustyön aloit- 41299: jöille ja muille heihin verrattaville. Liitteet tamista varten. Liitteet IV,625. s. 1360. L. 41300: IV,544. s. 1262. L. Vv:aan. Vv:aan. 41301: -Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 413 määrärahan 41302: osoittamisesta halpakorkoisiksi sähköistämislai- Teknillinen tutkimuslaitos: Ed. Henrikssonin ym. 41303: noiksi syrjäseutujen pienviljelijöille. Liitteet rah.al. n:o 491 määrärahan osoittamisesta val- 41304: IV,545. s. 1263. L. Vv:aan. tion teknillisen tutkimuslaitoksen betonitek- 41305: - Ed. Ikosen ym. rah.al. n: o 414 määrärahan nillisen laboratorion rakennustöitä varten. Liit- 41306: osoittamisesta sähköistämislainoiksi vähävarai- teet IV,623. s. 1357. L. Vv:aan. 41307: silla pientilallisilla ja muille heihin verratta- 41308: ville. Liitteet IV,546. s. 1264. L. Vv:aan. 41309: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 415 määrärahan Teknilliset oppilaitokset: Ed. Kulovaaran ym. rah. 41310: osoittamisesta sähköistämislainoiksi pienviljeli- al. n:o 286 määrärahan osoittamisesta tek- 41311: jöille. Liitteet IV,547. s. 1265. L. Vv: aan. nillisten oppilaitosten rehtorien palkkauksen 41312: korottamiseksi. Liitteet IV,418. s. 1118. L. 41313: Sä.hköpaja: - Ks. Asunnot. Vv:aan. 41314: -Ed. Meinanderin ym. rah.al. n:o 287 määrä- 41315: Sähköteknillinen koulu: - Ks. Puolustuslaitos. rahan osoittamisesta konepajatekniikan ja kone- 41316: opin lehtorin viran perustamiseksi Helsingin 41317: Sää.skikoski: - Ks. Perkaustyöt. teknilliseen kouluun. Liitteet IV,419. s. 1119 41318: ja 1120. L. Vv:aan. 41319: - Ed. Hakalan ym. rah.al. n: o 494 määrärahan 41320: T. osoittamisesta Tampereen teknillisen oppilai- 41321: Taide: - Ks. Näyttämötaide. toksen uudisrakennusta varten. Liitteet IV,626; 41322: s. 1362. L. Vv:aan. 41323: Taideteollinen oppilaitos: Ed. Hykkäälän ym. rah. - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 535 määrärahan 41324: al. n:o 292 määrärahan osoittamisesta taide- osoittamisesta Lappeenrannan teknillisen kou- 41325: teollisen oppilaitoksen koneiden ja työvälinei- lun uudisrakennusta varten. LUtteet IV,667. 41326: den uusimiseen ja täydentämiseen. Liitteet s. 1413. L. Vv:aan. 41327: IV,424. s. 1125. L. Vv:aan. - Ks. Ammattioppilaitokset. 41328: Taivalkoski: - Ks. Sairaalat. Teollisuus: Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n: o 481 41329: Talouselämä: Ed. Kosolan ym. lak.al. n:o 101 määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorit- 41330: laiksi maataloustuotannon kannattavuuden tur- tamiseksi valtion selluloosatehtaan rakentami- 41331: vaamisesta. Liitteet 1,12. s. 1591. L. Prv: aan seksi Kannukseen. Lii.tteet IV,613. s. 1346. 41332: 1702. L. Vv:aan. 41333: Ks. Kunnat. - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 482 määrä- 41334: rahan osoittamisesta selluloosa- ja paperiteh- 41335: Talouskoulut: Ed. Lukkarisen ym. rah.ai.· n:o 189 taan perustamiseksi Närpiön kuntaan. Liitteet 41336: määrärahan osoittamisesta Jyväskylän talous- IV,614. s. 1347 ja 1348. L. Vv:aan. 41337: koulun kolmannen talousopettajanviran vaki· - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 484 määrärahan 41338: naistamista varten. Liitteet IV,321. s. 1000. osoittamisesta valtion massa- ja paperitehtaan 41339: L. Vv:aan. rakentamiseksi Pohjois-Suomeen. Liitteet 41340: IV,616. s. 1350. L. Vv:aan. 41341: Tammisaari: - Ks. Metsäkoulut. - Ks. Kaivosteollisuus. Puolustuslaitos. Puolus- 41342: tusministeriö. Puunjalostusteollisuus. Rautatiet. 41343: Tampere: - Ks. Poliisi. Sairaalat. Teknilliset 41344: oppilaitokset. Yliopisto. Terveyssisaret: - Ks. Sairaanhoitajattaret. 41345: Tannila: - Ks. Sillat. 41346: Tiealueiden lunastaminen: - Ks. Maantiet. 41347: Tarkastusvirasto: - Ks. Valtiontalous. 41348: Tiedotustoiminta: Ed. Salmisen ym. rah.al. n:o 41349: Tasoristeykset: - Ks. Liikenneturvallisuus. Rau- 60 määrärahan osoittamisesta elimen perusta- 41350: tatiet. miseksi ulkomaisen tiedotustoiminnan tehosta- 41351: Tavararatapihat: - Ks. Rautatiet. mista varten. Liitteet IV,191. s. 844. L. Vv:aan .. 41352: 41353: Teknillinen korkeakoulu: Ed. Saaren ym. rah.al. Tie- ja vesirakennushallinto: Ed. Hykkäälän ym. 41354: n:o 285 määrärahan osoittamisesta fotogram- rah.al. n: o 261 määrärahan osoittamisesta hen· 41355: metrian professorin viran perustamiseksi Tek- kilökunnan palkkaamiseksi uuden tielain ai- 41356: nilliseen korkeakouluun. Liitteet IV,417. s. heuttamia valmistelutöitä varten. Liitteet 41357: · 1117. L. Vv:aan. IV,393. s. 1086. L. Vv: aan. 41358: Asialuettelo 1955. 31 41359: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 264 määrärahan Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Wiherheimon ym. lak. 41360: osoittamisesta tie- ja vesirakennushallinnon in- al. n:o 95 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- 41361: sinöörien ulkomaisia opintomatkoja varten. aikaisesta muuttamisesta. Liitteet IV,838. s. 41362: Liitteet IV,396. s. 1090. L. Vv:aan. 1610. L. Vv:aan 1302. 41363: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 445 korotetun Ed. Kosolan ym. lak.al. n:o 96 laiksi tulo- ja 41364: määrärahan osoittamisesta tie- ja vesirakennus- omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 41365: hallituksen koneiston täydentämistä varten. Liitteet IV,839. s. 1613. L. Vv: aan 1302. 41366: Liitteet IV,577. s. 1306. L. Vv:aan. 41367: Ed. Haapasen ym. lak.al. n: o 97 laiksi tulo- ja 41368: Tie- ja vesirakennuspiirit: Ed. Hautalan ym. rah. omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 41369: al. n: o 262 määrärahan osoittamisesta Keski- Liitteet IV,840. s. 1614. L. Vv:aan 1302. 41370: Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirin perusta- - Ed. Innalan ym. lak.al. n: o 98 laiksi tulo- ja 41371: mista varten. Liitteet IV,394. s. 1088. L. omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 41372: Vv:aan. Liitteet IV,841. s. 1616. L. Vv:aan 1302. 41373: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 263 määrärahan - Ed. Öhmanin ym. lak.al. n: o 99 laiksi tulo- ja 41374: osoittamisesta Satakunnan tie- ja vesiraken- omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 41375: nuspiirin perustamista varten. Liitteet IV,395. Liitteet IV,842. s. 1618 ja 1620. L. Vv:aan 41376: s. 1089. L. Vv:aan. 1302. 41377: - Ed. Väyrysen rah.al. n: o 455 määrärahan osoit- - Ed. Kaitilan ym. lak.al. n:o 100 laiksi tulo- ja 41378: tamisesta virkamiestalon rakentamiseksi Lapin omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 41379: tie- ja vesirakennuspiirin piirikonttorin henki- Liitteet IV,843. s. 1622. L. Vv:an 1302. 41380: löstöä varten Rovaniemelle. Liitteet IV,587. 41381: s. 1316. L. Vv:aan. 41382: Tulvat: - Ks. Perkaustyöt. 41383: Tiejärjestelyt: - Ks. Maantiet. 41384: Tunnelit: - Ks. Hanko. Rautatiet. 41385: Tiekustannukset: - Ks. Maanhankinta. 41386: Tuomivaara: - Ks. Malminetsintä. 41387: Tielaki: - Ks. Tie- ja vesirakennushallinto. 41388: Tuonti: Ks. Markkinatutkimus. 41389: Tietutkimukset: - Ks. Maantiet. 41390: Tietyöt: - Ks. Asutus. Kunnan- ja kylätiet. Lii- Turku: Ks. Merenkulku. Oppikoulut. Poliisi. 41391: kenneturvallisuus. Maantiet. Rautatieläiset. Sairaalat. 41392: Tilastollinen päätoimisto: Ed. Kytän ym. rah.al. Tutkimusasemat: - Ks. Maatalous. 41393: n:o 100 määrärahan osoittamisesta liikenne- 41394: tilastotoimiston perustamiseksi tilastolliseen 41395: päätoimistoon. Liitteet IV,231. s. 896. L. Tutkimustyö: Ks. Kotitalous. Metsäntutkimus- 41396: Vv:aan. laitos. 41397: 41398: Tilat: - Ks. Jakolaitos. Tyttölyseot: - Ks. Oppikoulut. 41399: Tornionjoki: - Ks. Sillat. 41400: Tyyppipiirustukset: - Ks. Rakennustoiminta. 41401: Torpparimuistomerkki: - Ks. Muistomerkit. 41402: Työhoito: - Ks. Tuberkuloosi:- 41403: Traktorit: - Ks. Maatalouskoneet. 41404: Tuberkuloosi: Ed. Muikun ym. rah.al. n:o 93 Työnopetus: - Ks. Ammattikoulut. Koneopetus. 41405: määrärahan osoittamisesta työhoito-osastojen ra- 41406: kentamiseksi eräiden tuberkuloosikeskusparan- Työpajat: - Ks. Ammattikoulut. 41407: tolain yhteyteen. Liitteet IV,224. s. 885. L. 41408: Vv:aan. Työtarvikkeet: Ks. Tuberkuloosi. 41409: - Ed. Tienarin ym. rah.al. n: o 157 määrärahan 41410: osoittamisesta työtarvikkeiden hankkimiseksi 41411: parantolaopiston kurssitoimintaan osallistuville Työtehoseura: Ks. Koneopetus. Kotitalous. 41412: Varattomille tuberkuloosipotilaille. Liitteet Rakennustoiminta. 41413: IV,289. s. 961. L. Vv:aan. 41414: - Ed. Kajatsalon ym. rah.al. n:o 302 määrärahan Työttömyys: Ed. Hietasen ym. lak.al. n:o 104 41415: osoittamisesta avustukseksi Keuhkoinvalidien laiksi työttömyystöiden järjestämisestä. Liit- 41416: Kuntouttamissäätiölle. Liitteet IV,434. s. 1135. teet 1,15. s. 1598. L. Prv: aan 2351. 41417: L. Vv:aan. 41418: - Ed. Malkamäen ym. rah.al. n: o 303 määrära- - Ed. Murron ym. rah.al. n: o 333 määrärahan 41419: han osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r.y: lle osoittamisesta työttömyyden torjunnasta kun- 41420: käytettäväksi tuberkuloositoipilaiden jälkihuol- nille johtuvien kustannuksien korvaamiseksi. 41421: toon. Liitteet IV,435. s. 1137. L. Vv:aan. Liitteet IV,465. s. 1172. L. Vv:aan. 41422: - Ks. Loma. 41423: Työvälineet: - Ks. Maatalouskoulut. Taideteol- 41424: Tuhohyönteiset: - Ks. Maatalous. linen oppilaitos. 41425: 32 Asialuettelo 1955. 41426: 41427: 41428: u. Valtioneuvosto: 41429: toimisto. 41430: - Ks. Valtakunnansuunnittelu- 41431: Uitto: - Ks. Lauttaus. 41432: Valtiongeodeetit: - Ks. Geodeettinen laitos. 41433: Uittotyömaat: - Ks. Kirjastot. 41434: 41435: Ulkomaankauppa.: - Ks. Marjat. Markkinatutki· Valtion maa: - Ks. Asutus. Maankäyttölaki. 41436: mus. 41437: Valtion poliisikoulu: - Ks. Poliisi. 41438: Ulkomainen tiedotustoiminta.: - Ks. Tiedotustoi- 41439: minta. Valtionrautatiet: - Ks. Rautatiet. 41440: Ulkosuomala.iset: - Ks. Suomi-Seura. Valtiontalous: Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 99 41441: määrärahan osoittamisesta uusien ylitarkasta- 41442: Urheilu: - Ks. Puolustuslaitos. jan virkojen perustamiseksi valtiontalouden tar- 41443: kastusvirastoon. Liitteet IV,230. s. 895. L. 41444: 'Uudisra.iva.us: Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o Vv:aan. 41445: 703 korotetun määrärahan osoittamisesta avus- 41446: tuksiksi maanviljelijäin uudisraivauksiin, met- Valtionverolautakunnat: Ks. Verolautakunnat. 41447: sän- ja maanparannustöihin. Liitteet IV,835. 41448: s. 1587. L. Vv:aan. Vammala: - Ks. Sillat. 41449: Uusikaupunki: - Ks. Oppikoulut. Vammaskoski: - Ks. Sillat. 41450: Uusjako: - Ks. Asutus. Vapaa ka.nsansivistystyö: Ks. Kansansivistys. 41451: 41452: Vapaa.liput: - Ks. Loma. 41453: 41454: V. Varikot: - Ks. Postilaitos. Puolustuslaitos. Rau- 41455: tatiet. 41456: Vaajakoski: - Ks. Oppikoulut. 41457: Varkaus: Ks. Lauttaus. 41458: Vaajasalo: - Ks. Kaatumatautiset. 41459: Varusmiehet: - Ks. Puolustuslaitos. 41460: Vaala: - Ks. Kuivatustyöt. Oppikoulut. Vaunumiehistö: - Ks. Rautatiet. 41461: Vaa.lijala: - Ks. Vajaamieliset. Vedensäännöstely: - Ks. Perkaustyöt. 41462: 41463: Vaa.sa: - Ks. Lapsihalvaus. Sairaalat. Sairaan- Verolautakunnat: Ed. Hiltusen ym. rah.al. n:o 101 41464: hoitajattaret. määrärahan osoittamisesta ylimääräisten toi- 41465: mien perustamiseksi valtionverolautakuntiin. 41466: Vajaamieliset: Ed. Nederström-Lundenin ym. rah. Liitteet IV,232. s. 897. L. Vv:aan. 41467: al. n: o 82 määrärahan osoittamisesta avustuk- 41468: siksi ja !ainoiksi kunnille vajaamielishoitolai- Verotus: - Ks. Leimavero. Tulo- ja omaisuus- 41469: tosten perustamista varten. Liitteet IV,213. s. vero. 41470: 873. L. Vv:aan. 41471: - Ed. Brander-W allinin ym. rah.al. n: o 304 koro- Verryttelypuvut: - Ks. Puolustuslaitos. 41472: tetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten 41473: ja yksityisten vajaamielislaitosten avustami- Vesijohdot: Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 244 41474: seen. Liitteet IV,436. s. 1139. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta viemäreiden avaami- 41475: - Ed. Sarjalan rah.al. n:o 305 korotetun määrä- seksi Xijännevan asutusalueella Virroilla. Liit- 41476: rahan osoittamisesta Suomen Kirkon Sisälähe- teet IV,376. s. 1066. L. Vv:aan. 41477: tysseuran Vaalijalan vastaanotto- ja keskus- - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 416 korotetun 41478: laitoksen rakennustöitä varten. Liitteet IV,437. määrärahan osoittamisesta }ainoiksi vesi- ja 41479: s. 1140. L. Vv:aan. viemärijohtolaitteiden rakentamiseen- maaseu- 41480: - Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o 476 määrärahan dulle. Liitteet IV,548. s. 1266. L. Vv:aan. 41481: osoittamisesta Pohjois-Suomeen perustettava& - Ed. Pesosen ym. rah.al. n:o 417 korotetun 41482: Vajaamielisten lasten huoltolaitosta varten. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesi- ja 41483: Liitteet IV,608. s. 1340. L. Vv: aan. viemärijohtolaitteiden rakentamiseen maaseu- 41484: dulle. Liitteet IV,549. s. 1267. L. Vv:aan. 41485: Valtakunnansuunnittelutoimisto: Ed. Lahtelan ym. - Ed. Väänäsen ym. rah.al. n: o 418 määrärahan 41486: rah.al. n: o 59 määrärahan osoittamisesta valta- osoittamisesta }ainoiksi vesijohto- ja viemäri- 41487: kunnansuunnittelutoimiston perustamiseksi val- laitteiden rakentamiseksi maaseudulle. Liitteet 41488: tioneuvoston kanslian yhteyteen. Liitteet IV,190. IV,550. s. 1268. L. Vv:aan. 41489: s. 841. L. Vv:aan. - Ks. Kaatumatautiset. 41490: Valtatiet: - Ks. Maantiet. Vesijätöt: - Ks. Kuivatustyöt. 41491: Asialuettelo 1955. 33 41492: 41493: Vesirakennuslaboratorio: - Ks. Teknillinen kor· Vll.kirehut: - Ks. Rehut. 41494: keakoulu. 41495: Vättilänranta: - Ks. Karjanhoitokoulut. 41496: Vesistöt: - Ks. Perkaustyöt. 41497: Vöyri: - Ks. Kansanopistot. 41498: Westend: - Ks. Ammattioppilaitokset. 41499: Veturit: - Ks. Rautatiet. 41500: Viemärit: - Ks. Vesijohdot. 41501: Y. 41502: Vienti: - Ks. Marjat. Markkinatutkimus. 41503: Yhdistykset: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 179 41504: Vientisatamat: - Ks. Satamat. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi juhla- ja 41505: kokoushuoneistoja ylläpitäville yhdistyksille ja 41506: Viikin tila.: - Ks. Yliopisto. järjestöille. Liitteet IV,311. s. 988. L. Vv:aan. 41507: 41508: Viitasaari: - Ks. Järvenlaskut. Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut. 41509: 41510: Virastot: Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 454 mää· Yhteiskunnallinen korkeakoulu: Ed. Suomisen ym. 41511: rärahan osoittamisesta Someron virastotalon rah.al. n:o 169 määrärahan osoittamisesta Yh· 41512: suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi. teiskunnallisen korkeakoulun toimitalon laajen- 41513: Liitteet IV,586. s. 1315. L. Vv:aan. tamiseksi. Liitteet IV,301. s. 977. L. Vv:aan. 41514: 41515: Virka-asunnot: - Ks. Lääkärit. Yhteislyseot: - Ks. Oppikoulut. 41516: Virkamiehet: Ed. Hiilelän ym. rah.al. n:o 313 mää- Yhteispohjoismaiset opistot: - Ks. Kansanopistot. 41517: rärahan osoittamisesta kuntien väkijuomayhtiön 41518: vuosivoiton ylijäämästä saamien osuuksien käy- YK-liitto: - Ks. Kansalaisjärjestöjen YK-liitto. 41519: töstä annettujen selontekojen tarkastustyötä 41520: suorittavien toimenhaltijain palkkauksen korot- Yksityiset kansakoulut: - Ks. Kansakoulut. 41521: tamista varten. Liitteet IV,445. s. 1149. L. 41522: Vv:aan. Yksityiset oppikoulut: - Ks. Oppikoulut. 41523: - Ks. Ahvenanmaa. Ammattikoulut. Autot. Geo- 41524: deettinen laitos. Kouluhallitus. Lääkärit. Maan- Yksityiskotisijoitus: - Ks. Lapset. 41525: viljelysinsinöörit. Maatalouden tutkimushtitos. 41526: Maataloushallitus. Nimismiehet. Poliisi. Posti- Yleiset sairaalat: - Ks. Sairaalat. 41527: laitos. Puolustuslaitos. Rautatiet. Tie- ja vesi- 41528: rakennushallinto. Tie- ja vesirakennuspiirit. Yli-n: - Ks. Sillat. 41529: Verolautakunnat. Väestönsuojelu. Yliopisto. 41530: Ylijää.mäkalansa.alis: - Ks. Kalastus. 41531: Virrat: - Ks. Vesijohdot. 41532: Ylikäytävät: - Ks. Rautatiet. 41533: Vuokra-alueiden lunastaminen: Ed. Bävelän ym. 41534: lak.al. n: o 92 laiksi eräiden vuokra-alueiden Ylimääräinen henkilökunta: - Ks. Rautatiet. 41535: lunastamisesta. Liitteet s. 1719. Puhemies kiel- 41536: täytyy esittelemästä aloitetta valiokuntaan lä- Yliopisto: Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 119 41537: hettlämistä varten 993. määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston 41538: kolmen hammaslääketieteiden opettajan viran 41539: Vuokrasäännöstely: Ed. L. Mattilan ym. lak.al. muuttamiseksi varsinaisen professorin viroiksi. 41540: n: o 102 laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet IV,250. s. 917. L. Vv:aan. 41541: Liitteet 1,13. s. 1593. L. Prv: aan 1813. - Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. n:o 120 määrä- 41542: rahan osoittamisesta kotimaisen kirjallisuuden 41543: Vuormajärvi: - Ks. Järvenlaskut. apulaisen viran ja assistentin toimen perusta- 41544: miseksi Helsingin yliopistoon. Liitteet IV,251. 41545: Vuosivoitto: - Ks. Virkamiehet. s. 918. L. Vv:aan. 41546: - Ed. Hakalan ym. rah.al. n: o 121 määrärahan 41547: Väestönsuojelu: Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 97 osoittamisesta kasvatus- ja opetusopin apulai- 41548: määrärahan osoittamisesta eräiden toimien pe- sen viran perustamiseksi Helsingin yliopistoon. 41549: rustamiseksi sisäasiainministeriöön väestönsuo- Liitteet IV,252. s. 919. L. Vv:aan. 41550: jelutehtäviä varten. Liitteet IV,228. s. 892. - Ed. Hetemäen ym. rah.al. n: o 135 määrära- 41551: L. Vv:aan. han osoittamisesta Jyväskylän kasvatusopilli- 41552: - Ed. öhmanin ym. rah.al. n: o 98 määrärahan sen korkeakoulun opettajavoimien lisäämiseksi 41553: osoittamisesta väestönsuojelun koulutus- ja tar- oppikoulunopettajien valmistamista varten. Liit- 41554: kastustoimintaa varten. Liitteet IV,229. s. 893 teet IV,267. s. 935. L. Vv:aan. 41555: ja 894. L. Vv:aan. - Ed. Alangon ym. rah.al. n:o 159 määrärahan 41556: osoittamisesta Tampereen kesäyliopistolle. Liit- 41557: Väkijuomayhtiö: - Ks. Virkamiehet. teet IV,291. s. 964. L. Vv:aan. 41558: 41559: 5 E 41/56 41560: 34 Asialuettelo 1955. 41561: 41562: 41563: - Ed. Heljaksen ym. rah.al. n:o 160 määrärahan Ylivieska: Ks. Maamiesopistot. 41564: osoittamisesta kesäyliopisto-opetuksen järjestä· 41565: miseksi Kuopiossa vuonna 1956. Liitteet IV,292. Ylä-Savo: Ks. Maamieskoulut. Pien viljelys- 41566: s. 965. L. Vv:aan. koulut. 41567: - Ed. österholmin ym. rah.al. n:o 161 korotetun 41568: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Åbo Yöraha: - Ks. Rautatiet. 41569: Akademille. Liitteet IV,293. s. 966 ja 967. 41570: L. Vv:aan. 41571: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 167 määrärahan 41572: osoittamisesta kokonaissuunnitelman laatimi- 41573: seksi yliopistojen ja muiden korkeakoulujen A. 41574: sijoittamisesta. Liitteet IV,299. s. 975. L. 41575: Vv:aan. Abo Akademi: - Ks. Yliopisto. 41576: - Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 490 määrärahan 41577: osoittamisesta Pohjois-Suomen yliopiston perus- 41578: tamista varten. Liitteet IV,622. s. 1356. L. 41579: Vv:aan. 41580: - Ed. Saaren ym. rah.al. n: o 528 määrärahan Ä. 41581: osoittamisesta Helsingin yliopiston maatalous- Äidit: - Ks. Loma. 41582: ja kotitalousopetusta varten Viikin tilalla aloi- 41583: tettavaan rakennustoimintaan. Liitteet IV,660. Äijänneva: - Ks. Vesijohdot. 41584: s. 1404. L. Vv:aan. 41585: - Ks. Kirjastot. Sairaalat. Aitiysloma: - Ks. Maatalouskoulut. 41586: Ylioppilaat: - Ks. Opintolainat. 41587: Ylioppilaskunta: - Ks. Kirjastot. 41588: ö. 41589: Ylitarkastajat: Ks. Ammattientarkastajat. 41590: Kouluhallitus. Valtiontalous. överby: - Ks. Maatalouskoulut. 41591: 1216 41592: 41593: IV,5o2. - Fin.mot. N:o 370. 41594: 41595: 41596: 41597: 41598: Sundman m. fl.: Angående anvisande av anslag för byggande 41599: av en trafiktunnel i H angö stad. 41600: 41601: 41602: Till Riksdagen. 41603: 41604: Statsjärnvägarnas hanområde delar Hangö finnes en överenskommelse, enligt vilken en 41605: stad i tvenne delar, och trafiken från den trafiktunnel skall byggas. Överenskommelsen 41606: ena delen av staden till den andra går via ingicks efter det att det nya stationshuset i 41607: tre övergångar över järnvägsspåren. Hangö Hangö hade färdigbyggts. Frän statsjärn- 41608: banområde är särskilt vintertid, då trans- vägarnas sida har emellertid ingenting gjorts 41609: porterna till och från hamnen kräver utvid- för att igängsätta byggnadsarbetena, medan 41610: gad tågtrafik, livligt trafikerat. Järnvägstra- staden å sin sida utfört största delen av de 41611: fiken avstänger ofta för långa tider över- enligt överenskommelsen pä den ankommande 41612: gångarna och hindrar sålunda trafiken från arbetena. 41613: den ena delen av staden till den andra. Det Dä även statsjärnvägarna, vilket överens- 41614: är utan vidare klart att detta förhållande kommelsen visar, är medvetna om behovet av 41615: skapar svårigheter för kommunikationerna en trafiktunnel och då enligt vår uppfatt- 41616: inom staden. Därtill kommer de allmänna ning snabba åtgärder är nödvändiga för att 41617: faror det nuvarande tillståndet medför. Ob- eliminera de svårigheter och faror det nu- 41618: serveras bör att stadens brandstation är be- varande tillståndet medför, föreslår vi, 41619: lägen på den ena sidan om hanan, men under 41620: de tider, då övergångarna är blockerade av att Riksdagen i statsförslaget för år 41621: tåg, kan brandkåren inte komma fram till 1956 måtte upptaga ett anslag på 43 41622: de på andra sidan hanan belägna stads- miljoner mark för byggandet av en 41623: delarna. trafiktunnel i H angö stad. 41624: Mellan statsjärnvägarna och Hangö stad 41625: Helsingfors den 19 september 1955. 41626: 41627: Bruno J. Sundman. G. Henriksson. Veikko Helle. 41628: 1215 41629: 41630: IV,5ol. - Rah.al. N:o 369. 41631: Suomennos. 41632: 41633: 41634: 41635: Högström ym.. : Määrärahan osoittamisesta alikäytävätunnelin 41636: rakentamiseksi valtionrautateitten rata-alueelle Hangon 41637: kaupungissa. 41638: 41639: 41640: E d u s k u n n a 11 e. 41641: 41642: Valtionrautateiden rata-alue jakaa Han- Tämä työ on sen laatuinen, että sitä vaivoin 41643: gon kaupungin kahteen osaan. Liikenneyh- käy suorittaminen talvisaikaan, jolloin rauta- 41644: teydet molempien osien välillä kulkevat kol- tieliikenne on vilkkaimmillaan ja jolloin jo- 41645: men eri tasoylikäytävän kautta. Rautatie- kainen keskeytys liikenteessä aiheuttaa pa- 41646: liikenteen takia joutuu kaikki muu liikenne hoja viivYtyksiä merenkululle. Tämän vuoksi 41647: pysähdyksiin pitkiksi ajoiksi. Tämä on eri- ja ottaen huomioon työn teknillisen luonteen 41648: tyisen haitallista talvisaikaan, jolloin sekä on vaikeata ajatella työn suorittamista työt- 41649: talviliikenne satamassa että muu liikenne on tömyystyönä talvisaikaan siihen tarkoitetuilla 41650: vilkkaimmillaan. Näiden sopimattomien ja varoilla. Lisäksi näillä seuduilla, mikäli ti- 41651: epätarkoituksenmukaisten liikenneolosuhtei- lannetta voidaan arvostella, ei syntyne lähi- 41652: den vuoksi koituu sekä satamaliikenteelle että aikana mitään työttömyyttä. 41653: muulle liikenteelle ikäviä ja pahoja viivY- Kun kuitenkin on erittäin tärkeätä, että 41654: tyksiä sekä lisäkustannuksia. liikenne valtion satamaan Hangossa voi jat- 41655: Edellä mainittujen epäkohtien poistami- kua häiriöittä, sekä ottaen huomioon, mitä 41656: seksi ovat rautatieviranomaiset laatineet eh- edellä on esitetty, ehdotamme täten kun- 41657: dotuksen rata-alueen alitse kulkevaksi ali- nioittaen, 41658: käytävätunneliksi, jonka kautta sekä hen- 41659: kilö- että tavaraliikenne tulisi ohjattavaksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 41660: Valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukai- tulo- ja menoarvioon 43 000 000 mar- 41661: sesti Hangon kaupunki on jo aloittanut kau- kan määrärahan alikäytävätunnelin 41662: pungille kuuluvat työt tunnelirakennusta rakentamiseksi valtionrautateiden ra- 41663: varten. Valtion on nyt suoritettava osuu- ta-alueelle Hangon kaupungissa. 41664: tensa sopimuksesta, ts. itse siltarakennustyöt. 41665: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 41666: 41667: Sven Högström. Arthur Larson. 41668: C. A. Öhman. John Österholm. 41669: John Forsberg. 41670: 1214 41671: 41672: IV,5ol. - Fin.mot. N:o 369. 41673: 41674: 41675: 41676: 41677: Högström m. fl.: Angående anvisande av anslag för byg- 41678: gande av en underfartstunnel under statsjärnvägarnas 41679: banområde i H angö stad. 41680: 41681: 41682: T i ll R i k s d a g e n. 41683: 41684: Statsjärnvägarnas banområde uppdelar tena. Detta arbete är av sådan art, att 41685: Hangö stads område i två delar. Trafikför- det svårligen kan utföras vintertid, då järn- . 41686: bindelserna mellan de båda delarna går över vägstrafiken är som livligast och då varje 41687: tre skilda nivåövergångar. För järnvägstra- avbräck i trafiken medför svåra förseningar 41688: fikens skull måste all annan trafik avstanna för sjöfarten. På grund härav och med hän- 41689: under långa tider. Detta är särskilt menligt syn till arbetets tekniska natur är det svårt 41690: vintertid, då såväl vintertrafiken i hamnen att tänka sig att arbetet skulle utföras så- 41691: som den övriga trafiken är som livligast. På som arbetslöshetsarbete vintertid med härför 41692: grund av dessa olämpliga och oändamålsen- anslagna medel. Härtill kommer att i dessa 41693: liga trafikförhållanden kommer såväl hamn- trakter såvitt läget kan bedömas icke torde 41694: trafiken som den övriga trafiken att åsam- uppstå någon arbetslöshet under den när- 41695: kas tråkiga och svåra förseningar samt ökade maste tiden. 41696: kostnader. Då det emellertid är synnerligen viktigt, 41697: För avlägsnande av ovan påtalade miss- att trafiken till statens hamn i Hangö kan 41698: förhållanden ha järnvägsmyndigheterna ut- fortgå ostörd, samt med beaktande av vad 41699: arbetat ett förslag till underfartstunnel un- ovan i övrigt anförts, få vi härmed vördsamt 41700: der banområdet, genom viiken såväl per- föreslå, 41701: son- som biltrafiken komme att ledas. Enligt 41702: ett med staten ingånget avtal har Hangö att Riksdagen i statsförslaget för år 41703: stad redan påbörjat de arbeten för tunnel- 1956 måtte upptaga ett anslag om 41704: bygget, som ankomma på staden. Det ålig- 43 000 000 mark för byggande av en 41705: ger nu staten att fullgöra sin andel av av- underfartstunnel under statsjärn- 41706: talet, d. v. s. byggandet av själva broarbe- vägarnas banområde i H angö stad. 41707: Helsingfors den 20 september 1955. 41708: 41709: Sven Högström. Arthur Larson. 41710: C. A. Öhman. John Österholm. 41711: John Forsberg. 41712: 1213 41713: 41714: IV,5oo. - Rah.al. N:o 368. 41715: 41716: 41717: 41718: 41719: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta ali- ja ylikulku- 41720: siltojen rakentamiseksi rautateiden ja maanteiden taso- 41721: rist ey ksiin. 41722: 41723: 41724: E d u s k u n n a 11 e. 41725: 41726: Maantieliikenteen muututtua pääasialli- simpien tasoylikäytävien muuttamiseksi eri- 41727: sesti moottoriajoneuvoliikenteeksi ja sen jat- tasoristeyksiksi alikäytäviä ja ylikulkusiltoja 41728: kuvasti viikastuessa ovat maanteiden ja rau- rakentamalla. Viime vuosien aikana on täl- 41729: tateiden tasoylikäytävät tulleet surmanlou- laisia töitä tehty liian vähän ja vain työttö- 41730: kuiksi, joissa jatkuvasti sattuu lukuisia moot- myysvaroilla, jolloin ei ole huomioitu oikeata 41731: toriajoneuvojen ja junien yhteenajoja. Maas- kiireellisyysj ärj estystä vilkkaimmin liikennöi- 41732: samme on lähes 2 500 rautatien ja yleisen tyjen risteyksien korjaamiseksi. Ensi vuo- 41733: tien risteilykohtaa, joista vain noin 300 on den menoarvioon hallitus esittää määrärahan 41734: ali- tai ylikulkusiltoja. Tasoylikäytävillä on vain yhden tasoristeyksen tilalle rakennetta- 41735: viiden vuoden aikana vuosina 1950-1954 vaa ylikulkusiltaa varten. 41736: tapahtunut 574 junan ja moottoriajoneuvon Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 41737: yhteenajoa, joissa menetti henkensä tai vaka- 41738: vasti loukkaantui yli 300 henkilöä. Rautatie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 41739: ylikäytäväonnettomuuksien lukumäärä on tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19 Pl. 41740: liikenteen kasvaessa lisääntymässä. I luvun 19 momentille 200 000 000 41741: Tieliikenteen kehitys edellyttää, että kii- markkaa rautateiden ja maanteiden 41742: reellisesti ryhdytään toimenpiteisiin vilk- tasoristeyksien rakentamiseksi ali- ja 41743: kaimmin liikennöityjen valtateiden vaaralli- ylikulkusilloiksi. 41744: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 41745: 41746: Leo Suonpää. Toivo Asvik. 41747: Paavo Aitio. Rainer Virtanen. 41748: Eino Roine. Matti Koivunen. 41749: Y. Enne. Toivo Niiranen. 41750: 1212 41751: 41752: IV,499. - Rah.al. N:o 367. 41753: Suomennos. 41754: 41755: 41756: 41757: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden ta- 41758: vararatapihan rakentamiseksi Pietarsaareen. 41759: 41760: 41761: E d u s k u n n a ll e. 41762: 41763: Pietarsaaren liikenneolot ovat pitkän aikaa ja poliisilaitos uudet huoneistonsa. Kaikki 41764: tuottaneet suurta huolta kaupungin viran- nämä virastot tarvitsevat välttämättä uusia 41765: omaisille. Tämä koskee lähinnä valtionrauta- tiloja ja tarkoituksenmukaista on saada ne 41766: teiden tavaraliikennettä, joka on muodostu- kaikki sijoitetuiksi samalle alueelle. 41767: nut todelliseksi probleemiksi sen johdosta, Nykyinen tavara-ratapiha muodostaa jat- 41768: että tavararatapiha sijaitsee nyttemmin kau- kuvan esteen kaupungin alueen järkiperäi- 41769: pungin keskusosissa, hyvän matkaa itse ase- selle käytölle ja suunnittelulle ja tekee mah- 41770: malta eli pääratapihalta. Epäkohtaa ja vai- dottomaksi julkisen rakennustoiminnan luon- 41771: keuksia pahentaa lisäksi se, että vain kaksi nollisen kehittymisen kaupungissa. Myös val- 41772: raidetta johtaa tavaramakasiiniin, joka on tion rautateiden osalta se estää suuresti rau- 41773: vanhanaikainen ja vaatisi kalliita korjauksia, tateitse Pietarsaareen suuntautuvan ja sieltä 41774: joista ei olisi vastaavaa hyötyä. Kysymys lähtevän tavaraliikenteen kehittämistä. Ny- 41775: tavara-aseman siirtämisestä on ajankohtainen kyinen tavararatapiha vie suuren alueen lmu- 41776: valtionrautateille, Pietarsaaren kaupungille pungin keskustassa, ja tätä aluetta voitaisiin 41777: ja liikennöitsijöille. paremmin käyttää muihin ja tehokkaampiin 41778: Siitä alueesta, jossa nykyinen tavara-asema tarkoituksiin. Tavara-aseman siirto myös te- 41779: sijaitsee, tulee kaupungin uusi liikenne-, hostaisi ja paremmin yhtenäistäisi valtion- 41780: liike- ja virastokeskus. Rautatiehallitus on rautateiden työtä Pietarsaaressa, jos tavara- 41781: myös osaltaan hyväksynyt laaditun asema- asema siirrettäisiin lähemmäksi varsinaista 41782: kaavan ja pitää sitä onnistuneena sekä oival- asema-aluetta. 41783: taa tavara-aseman siirtämisen nykyiseltä pai- Edellä olevaan viitaten ehdotetaan, 41784: kaltaan lähemmäksi pääasemaa välttämättö- 41785: mäksi. Vanhan aseman muuttamis- sekä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 41786: uuden ajanmukaisen tavara-aseman rakenta- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 41787: miskustannukset nousevat 25 miljoonaan kan määrärahan valtionrautateiden 41788: markkaan. vanhan tavararatapihan siirtämistä ja 41789: Uuden tavara-aseman yhteydessä kaupunki uuden tavararatapihan rakentamista 41790: tulisi rakentamaan uuden tullirakennuksen varten Pietarsaareen. 41791: ja samalla alueella saisivat posti, verovirasto 41792: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 41793: 41794: Grels Teir. Nils Meinander. 41795: Albin Wickman. John Forsberg. 41796: Arthur Larson. 41797: 1211 41798: 41799: IV,499. - Fin.mot. N:o 367. 41800: 41801: 41802: 41803: 41804: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag för uppförande 41805: av en ny godsbangård för statsjärnvägarna i Jakobstad. 41806: 41807: 41808: T i ll R i k s d a g e n. 41809: 41810: Trafikförhållandena i Jakobstad har en verket och polisinrättningen :få nya lokali- 41811: längre tid vållat stadens myndigheter stora teter. Samtliga dessa verk är i oundgängligt 41812: bekymmer. Detta gäller främst godstrafi- behov av nya utrymmen och det mest ända- 41813: ken på statens järnvägar som har blivit ett målsenliga är att få dem alla placerade inom 41814: verkligt problem på grund av att godsban- samma område. 41815: gården numera be:finner sig i stadens cen- Den nuvarande godsbangården utgör ett 41816: trala delar, ett gott stycke från själva sta- bestående hinder för en rationell använd- 41817: tionen eller huvudbangården. Miss:förhål- ning och planering av stadens område och 41818: landet eller svårigheterna ökas ytterligare omöjliggör en naturlig utveckling av den 41819: genom att endast två spår leder till gods- offentliga byggnadsverksamheten i staden. 41820: magasinet, som är ålderdomligt och i behov För statens järnvägar utgör den också ett 41821: av dyra reparationer, som ej skulle med:föra verksamt hinder för utvecklande av gods- 41822: motsvarande nytta. Frågan om ett flyttande tra:fiken per järnväg till och från J·akob- 41823: av godsbangården är en aktuell fråga :för stad. Den n.uvarande godsbangården tager 41824: statsjärnvägarna, Jakobstads stad och trafi- i anspråk ett stort område i stadens centrum 41825: kanterna. och detta område kunde bättre användas för 41826: Det område, där den nuvarande godsban- andra och effektivare ändamål. En :flytt- 41827: gården be:finner sig, skall bli stadens nya ning av godsbangården skulle också effek- 41828: trafik-, a:f:färs- och ämbetsverkscentrum. tivera och bättre samordna arbetet vid stats- 41829: Järnvägsstyrelsen har också :för sin del god- järnvägarna i Jakobstad, om godsbangården 41830: känt den uppgjorda stadsplanen och anser skulle :flyttas närmare det egentliga stations- 41831: den lyckad och inser nödvändigheten av, att området. 41832: godsbangården :flyttas från sin nuvarande Med hänvisning till ovanstående föreslås, 41833: plats närmare huvudbangården. Kostnaderna 41834: :för :flyttning av den gamla och upp:förande att Riksdagen i statsförslaget för 41835: av en ny modern godsbangård stiger till 25 år 1956 måtte upptaga ett anslag om 41836: miljoner mark. 25 miljoner mark för flyttning av 41837: I samband med den nya godsstationen den gamla och uppförande av en ny 41838: skulle staden bygga ett nytt tullhus och godsbangård för statsjärnvägarna i 41839: inom samma område skulle posten, skatte- Jakobstad. 41840: Helsingfors den 19 september 1955. 41841: 41842: Grels Teir. Nils Meinander. 41843: Albin Wickma.n. John Forsberg. 41844: Arthur Larson. 41845: 41846: 41847: 41848: 41849: 48 E 626/55 41850: 1210 41851: 41852: IV,49s. - Rah.al. N:o 366. 41853: 41854: 41855: 41856: 41857: Luukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Toijalan rautatie- 41858: aseman uudelleen rakentamiseen. 41859: 41860: 41861: E d u s k u n n a ll e. 41862: 41863: Lisääntyvä liikenne aiheuttaa järjestely- Asian korjaamiseksi on tehty monia suun- 41864: vaikeuksia niitä hoitaville viranomaisille ja nitelmia. Viimeksi ovat viranomaiset suun- 41865: hankaluutta ja viivästystä matkustavalle nitelleet Toijalaan rakennettavaksi uuden 41866: yleisölle. Varsinkin rautateiden solmukohtien asemarakennuksen, johon sijoittuisivat rau- 41867: ja niihin liittyvän suuresti lisääntyneen posti- tatieasema, linja-autoasema sekä postitoimisto. 41868: ja linja-autoliikenteen hoitaminen vanhoissa Rakennussuunnitelmaan kuuluu lisäksi tar- 41869: pienempää liikennettä varten rakennetuissa peelliset muutokset ratapihan järjestelyssä 41870: rakennuksissa tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia ylikäytäväsiltoineen ja liikennetunneleineen 41871: ja ehkäisee liikenteen normaalia kehitystä. päätyen kustannuslaskelmat 170 000 000 41872: Yksi tällainen liikenteen solmukohta on Toi- markkaan. 41873: jalan risteysasema ahtaine tuloteineen ja Kun tämän huolellisesti valmistellun kes- 41874: vanhoine viime vuosisadalta peräisin olevine kitetyn rakennussuunnitelman toteuttaminen 41875: rakennuksineen. Varsinkin postiliikenne on varsin huomattavalta osalta helpottaisi paik- 41876: lisääntyneen postinkuljetuksen ja aseman lä- kakunnan vaikeaa työllisyystilannettakin, eh- 41877: heisyydessä olevan postin keskusvaraston dotamme kunnioittaen, 41878: huollon takia ylivoimaista hoitaa ilman suu- 41879: ria viivytyksiä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 41880: Tämän lisäksi on Toijalan-Valkeakosken tulo- ja menoarvioon 170 000 000 mar- 41881: ja nyt alkavan Toijalan-Hämeenlinnan vä- kan määrärahan Toijalan rautatiease- 41882: linen valtion linja-autoliikenne samoin kuin man uudelleen rakentamiseen. 41883: ympäri maakuntaa jakaantuva yksityinen 41884: linja-autoliikenne vaikeuksissa linja-autoase- 41885: man puuttumisen takia. 41886: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 41887: 41888: Eem.il Luukka. Felix Seppälä. Erkki W. Mohell. 41889: 1209 41890: 41891: IV,497. - Rah.al. N:o 365. 41892: 41893: 41894: 41895: 41896: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan asemaraken- 41897: nuksen rakentamiseen. 41898: 41899: 41900: E d u s k u n n a ll e. 41901: 41902: Jokaiselle on tunnettua, että maamme suu- ollut kiinni ratapihasuunnitelmiin liittyvästä 41903: rimman risteysaseman Kouvolan asemaraken- paikkakysymyksestä. Paikkakysymyksen tul- 41904: nus ei enää vuosiin ehkä vuosikymmeniin ole tua nyt ratkaistuksi on asemarakennuksen 41905: vastannut lisääntyneen liikenteen sille aset- suunnittelu- ja piirustustyöt pantu alulle, 41906: tamia vaatimuksia. Niin tarvittavat toimisto- mutta ei niitä varojen puutteen vuoksi ole 41907: ja liikennetilat kuin matkustajain käytössä- voitu saada päätökseen. Asian eteenpäinvie- 41908: kin olevat tilat ovat erittäin ahtaat ja huo- minen on kuitenkin kiireellinen ja tärkeä. 41909: nokuntoiset. Talvisodan pommituksissa tu- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdo- 41910: houtui myös Kouvolan asemaravintola, jonka tamme, 41911: tilalla on nyt parakkirakennus. Terveyden- 41912: hoitoviranomaiset ovat sallineet sen käytön .että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 41913: vain kuluvan vuoden loppuun, ellei siihen tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 41914: tehdä huomattavia kustannuksia vaativia kan suuruisen määrärahan Kouvolan 41915: korjauksia ja parannuksia. Rautatieviran- asemarakennuksen piirustusten laati- 41916: omaistenkin taholta on nyt kovasti kiireh- mista ja rakennustöiden aloittamista 41917: ditty asian ratkaisua, joka tähän saakka on varten. 41918: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 41919: 41920: Erkld Tuuli. Yrjö Sinkkonen. 41921: 1208 41922: 41923: IV,49 6. - Rah.al. N: o 364. 41924: 41925: 41926: 41927: 41928: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta asuinrakennuksen 41929: rakentamiseksi Kotkan rautatieläisille. 41930: 41931: 41932: E d u s k u n n a ll e. 41933: 41934: Kotkan kaupunki on sodanjälkeisinä vuo- tia, niin olisi kohtuullista, että rautateiden 41935: sina ollut asunnon saantiin nähden yksi kaik- puolesta pyrittäisiin helpottamaan työnteki- 41936: kein vaikeimpia paiklmkuntia maassamme. jöittensä vaikeata asuntoti1annetta, sillä sano- 41937: Vielä tämän vuoden heinäkuussa ilmoittau- mattakin on selvää, mitä rautatieläisten vas- 41938: tui huoneenvuokralautakuntaan 595 perhettä, tuulliseen työhön vaikuttavat vaikeat asunto- 41939: joiden henkilöluku nousi 1 941: een. Valtion- olosuhteet ja eräitten kohdalta huomattavan 41940: rautateiden henkilökunnan keskuudessa on pitkät työmatkat. Saadun ilmoituksen mu- 41941: tilanne suhteellisesti ottaen vieläkin vai- kaan 24 asuntoa käsittävä asuintalo auttaisi 41942: keampi, sillä Kotkan aseman rautatiehenkilö- yli kipeimmän tarpeen, mutta olisi toisaalta 41943: kunnan lukumäärä on tänä hetkellä 445, vähintä mihin pitäisi pyrkiä. 41944: joista vain 52: lla on :vautateiden asunto. Hei- Edellä olevaan viitaten rohkenemmekin 41945: näkuussa suoritettiin asunnontarvetiedustelu kunnioittaen ehdottaa, 41946: Kotkan rautatieläisten keskuudessa ja tällöin 41947: todettiin 38 perheen olevan välttämättömässä että Eduskun,ta ottaisi vuoden 1956 41948: asunnontarpeessa. Lisäksi 4 perhettä asuu tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun 41949: vanhoissa rautateiden omistamissa puu- 19 momentille 65 000 000 markkaa 24 41950: taloissa, jotka rautateiden ylilääkäri on esit- asuntoa käsittävän asuinrakennuksen 41951: tänyt tupajumien takia hävitettäviksi, joten rakentamista varten Kotkan rautatie- 41952: tilanne yhä vaikeutuu. Kun rautateiHä on läisille. 41953: Kotkassa omistuksessaan parikin asuntotont- 41954: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 41955: 41956: Veikko Kokkola. Tauno Kelovesi. 41957: Kaarlo Kajatsalo. Toivo Kujala. 41958: Yrjö Sinkkonen. 41959: 1207 41960: 41961: IV,495. - Rah.al. N:o 363. 41962: 41963: 41964: 41965: 41966: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan veturitallin 41967: laajentamista varten. 41968: 41969: 41970: Eduskunnalle. 41971: 41972: Kotkan sataman jatkuvasti laajentuessa ja on nykyisin 85, mutta noussee lähivuosina 41973: tavaravaihdon lisääntyessä ovat rautateiden 100 henkilöön, joilla ei ole minkäänlaisia 41974: veturisuojat Kotkassa käyneet aivan riittä- pesu-, pukeutumis- ja ruokailutiloja käytet- 41975: mättömiksi. Samoin on kehitys jäänyt Kot- tävänään (ainoastaan pieni pesuallas veturi- 41976: kassa olevan koneosaston henkilökunnan työs- tallin seinässä). On selviö, ettei työskentely 41977: kentely- ja huolto-olosuhteiden kohdalta ole- tällaisissa olosuhteissa vastaa nykyajan vaa- 41978: mattomaksi. Vetureiden lukumäärä on Kot- timuksia eikä luo edellytyksiä taloudelliseen 41979: kassa nykyisin 12, joitten lisäksi siellä jou- työskentelyyn, joten olosuhteisiin on nopeasti 41980: tuu yöpymään jatkuvasti 4-6 vierasta vetu- saatava parannuksia. 41981: ria ja 1 moottorivaunu. Veturisijoja on kui- Edellä olevaan viitaten rohkenemme kun- 41982: tenkin vain 5, joista lisäksi yhtä joudutaan nioittaen ehdottaa, 41983: käyttämään korjauspilttuuna. Tämän vuoksi 41984: tarvittaisiin vähintäin 2-4 uutta veturi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 41985: sijaa. Minkäänlaista korjauspajaa ei ole ja tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun 41986: varaosia ym. tarveaineita varten on käytet- 19 momentille 42 000 000 markkaa 41987: tävissä vain 3 x 3 metrin suuruinen varasto- Kotkan veturitallin laajentamista ja 41988: koppi. Koneosaston henkilökunnan vahvuus huoltorakennusta varten. 41989: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 41990: 41991: Veikko Kokkola. Tauno Kelovesi. 41992: Kaarlo Kajatsalo. Toivo Kujala. 41993: Yrjö Sinkkonen. 41994: 1206 41995: 41996: IV,494. - Rah.al. N:o 362. 41997: 41998: 41999: 42000: 42001: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun sataman rata- 42002: p~nan laajennustöiden aloittamiseksi. 42003: 42004: 42005: 42006: E d u s k u n n a ll e. 42007: 42008: Kovimpina talvina jäätilanne muodostuu dellekymmenelleviidelle laivalle, mutta rata- 42009: niin vaikeaksi, että laivaliikenne on mahdol- pihan suorituskyky vastaa korkeintaan viittä- 42010: lista vain muutamiin satamiimme. Vaikeim- toista laivaa. 42011: pina talvina on ollut aikoja, jolloin laivojen On vähintään kohtuullista, että valtio huo- 42012: on ollut mahdollista saapua vain Turkuun. lehtii omalta kohdaltaan ratapihan laajenta- 42013: Sataman suorituskyvyn lisäämisen vuoksi on misesta sataman suorituskykyä vastaavaksi. 42014: Turun sataman laituritiloja ja teknillisiä Ratapihan laajentamisella voidaan ruuhkien 42015: laitteita viime vuosina huomattavasti lisätty. syntymistä Turun satamassa huomattavasti 42016: Sataman suorituskyky onkin saatu moninker- vähentää. 42017: taiseksi verrattuna sataman normaaliseen lii- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 42018: kenteeseen. Siitä huolimatta pääsee satamassa 42019: syntymään ruuhkia jäätilanteen vaikeutuessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42020: Pahimpana syynä ruuhkien syntymiseen on tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar- 42021: sataman ratapiha, joka ei pysty sataman las- kan määrärahan Turun sataman rata- 42022: taus- ja purkauskykyä vastaaviin kuljetuk- pihan laajennustöiden aloittamiseksi. 42023: siin. Laituritiloja on satamassa nykyisin kah- 42024: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 42025: 42026: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden. 42027: Urho Kulovaara. Paavo Aitio. 42028: Rafael Paasio. Mauno Jussila. 42029: Kalle Jokinen. Kalervo Saura. 42030: Harras Kyttä. Vappu Heinonen. 42031: Irma Karvikko. Aimo Aaltonen. 42032: Urho Kähönen. V. J. Sukselainen. 42033: 1205 42034: 42035: IV,493. - Rah.al. N:o 361. 42036: 42037: 42038: 42039: 42040: Tuuli ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta veturitallien 42041: rakentamiseen ja laajentamiseen. 42042: 42043: 42044: E d u s k u n n a ll e. 42045: 42046: Viime vuosma on valtionrautateillä pys- varsinkin talvisaikaan, ja merkitsee se myös 42047: tytty jonkun verran hankkimaan vetureita, huomattavaa polttoainekulutuksen lisäänty- 42048: mutta liikenteen kasvaessa on meillä kuiten- mistä. 42049: kin jatkuvasti vetokaluston puutetta. Vetu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 42050: reiden lisääntyminen edellyttäisi kuitenkin nioittaen, 42051: myös veturitallitilojen vastaavaa lisäänty- 42052: mistä. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42053: veturitallitilojen puutteessa joudutaan suuri tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun 42054: määrä vetureita seisottamaan taivasalla. On 19 momentille 30 000 000 markkaa 42055: ymmärrettävää kuinka vahingollista tuollai- veturitallien rakentamista ja laajenta- 42056: nen hoitotapa on sanotulle kalliille kalustolle mista varten. 42057: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 42058: 42059: Erkki Tuuli. Lauri Järvi. R. Hallberg. 42060: 1204 42061: 42062: IV,492. - Rah.al. N:o 360. 42063: 42064: 42065: 42066: 42067: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden vuonna 1956 42068: tilattavien veturien osamaksujen suorittamiseen. 42069: 42070: 42071: E d u s k u n n a 11 e. 42072: 42073: Valtionrautateiden suorituskyvyn kohotta- raskaiden pikajunaveturien yhteisestä mää- 42074: miseen tähtääviä toimenpiteitä on tähän asti rästä 8 kpl : sta 6 kpl. 42075: vaikeuttanut ei ainoastaan vuosittain käy- Kun moottorisoituon vetovoimaan kuulu- 42076: tettävissä olevien varojen niukkuus, vaan vien dieselveturien hankintaa ei voida kiris- 42077: myös se, ettei parannuksia vuotuisen meno- tää, vaan kestää vielä vuosikausia, ennen- 42078: arvion käsittelytavoista johtuen ole voitu kuin raskasta linjaliikennettä voidaan ryh- 42079: suorittaa yhtenäisen, pitempää ajanjaksoa tyä niillä hoitamaan, on välttämätöntä, että 42080: varten laaditun ohjelman puitteissa. Tästä tämän välikauden liikennettä varten saa- 42081: syystä rautatiehallituksessa laadittiin jo daan edelleenkin suhteellisen nopeasti han- 42082: vuonna 1953 mm. höyry- ja moottorivetovoi- kittavia höyryvetureita sen mukaisesti kuin 42083: man sekä muun moottorisoidun liikkuvan mitä edellämainittu hankintaohjelma höyry- 42084: kaluston hankintaohjelma vuosina 1953- vetureiden hankintaan nähden edellytti, ja 42085: 1957. Tämä ohjelma toimitettiin kulkulaitos- kun vielä otetaan huomioon valtionrautatei- 42086: ten ja yleisten töiden ministeriölle, joka den veturikannan yli-ikäisyyden vaatima 42087: puolestaan sen periaatteessa hyväksyi. Tätä tarpeellinen uusiminen ja teollisuutemme 42088: ohjelmaa onkin vuosittaisissa menoarvioissa jatkuvasta laajentumisesta johtuva kuljetus- 42089: suurin piirtein toteutettu moottorivetovoi- tarve, on vielä puuttuvan kahdeksan (8) 42090: man ja muun moottorisoidun kaluston han- raskaan tavarajunaveturin ja kahden (2) 42091: kinnoissa. Sen sijaan höyryveturien hankin- raskaan pikajunaveturin hankintaan saatava 42092: taa, jota olikin suunniteltu suoritettavaksi ryhtyä vuoden 1956 aikana. 42093: enää vain vuosina 1953 ja 1954, jonka jäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 42094: keen siirryttäisiin yksinomaan moottorisoi- nioittaen, 42095: dun vetovoiman hankintaan, ei ole voitu 42096: kuin vain osaksi ohjelman puitteissa suorit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42097: taa. Tarkoitus oli, että kumpaisenakin edel- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. l luvun 42098: lämainituista vuosista hankittaisiin 12 ras- 18 momentille 212 000 000 markan 42099: kasta tavarajunaveturia ja 4 raskasta pika- suuruisen määrärahan käytettäväksi 42100: junaveturia. Raskaiden tavarajunaveturien vuonna 1956 Ulattavan kahdeksan ras- 42101: yhteisestä määrästä 24 kpl: sta on tähän kaan tavarajunaveturin ja kahden 42102: mennessä voitu hankkia ja tilata 16 kpl ja raskaan pikajunaveturin osamaksujen 42103: suoritukseen. 42104: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 42105: 42106: Eino Raunio. V. Liljeström. Usko Seppi. 42107: Jaakko Hakala. Anni Flinck. Leo Suonpää. 42108: Artturi Tienari. Kaisa Hiilelä. Kustaa Alanko. 42109: Lauri Myllymäki. 42110: 1203 42111: 42112: IV,491. - Rah.al. N:o 359. 42113: 42114: 42115: 42116: 42117: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Suo- 42118: lahden rautatien uusimistöiden aloittamiseksi. 42119: 42120: 42121: E d u s k u n n a ll e. 42122: 42123: Tavaraliikenteen alettua viime syksynä rata- 200 kilometrin pituisella radalla. Kuten hy- 42124: osalla Saarijärvi-Jyväskylä on Jyväskylästä vin tiedetään, ei vanhan radan uusiruistyö 42125: Suolahteen vuosisadan vaihteessa rakennettu ole suoritettavissa kädenkäänteessä. Nyt oli- 42126: heikkorakenteinen rataosa muodostunut han- sikin korkea aika panna uusiruistyöt ainakin 42127: kalaksi tulpaksi liikenteelle. Uusi rata Suo- alulle. 42128: lahti-Haapajärvi rakennetaan pääradoille Suolahden ja Äänekosken kauppaloita, Jy- 42129: vahvistettujen normaalimääräysten mukai- väskylän maalaiskuntaa ja Laukaata rasit- 42130: sesti niin, että sillä liikennöivien veturien tava kroonillinen työttömyyskin helpottuisi 42131: vetokyky tulee olemaan 750-975 tonnia. jonkinverran, jos kyseinen valtion työmaa 42132: Vanha rata Jyväskylästä Suolahteen on sel- saataisiin käyntiin. 42133: lainen, että sillä pystytään kuljettamaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 42134: vain 310-340 tonnin painoisia junia. Ti- 42135: heään toistuvat jyrkät kaarteet tällä vanhalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42136: rataosalla rajoittavat myös junien kulku- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 42137: nopeutta. kan määrärahan Jyväskylän-Suolah- 42138: Sitä mukaa kuin uudet valmistuvat rata- den rautatien uusimistöiden aloittami- 42139: osat tulevat käyttöön, pahenee vanhan rata- seen. 42140: osan aiheuttamat hankaluudet tällä yhteensä 42141: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 42142: 42143: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Impi Lukkarinen. 42144: 42145: 42146: 42147: 42148: 47 E 626/55 42149: 1202 42150: 42151: IV,49o. - Rah.al. N:o 358. 42152: 42153: 42154: 42155: 42156: R. Virtanen ym. : Määrärahan osoittamisesta toisen raide- 42157: parin rakentamiseksi Helsingin ja Luoman väliselle rata- 42158: osalle. 42159: 42160: 42161: E d u s k u n n a ll e. 42162: 42163: Luoman ja Helsingin välisellä rataosuu- seessä olevaa liikenneparannusta ei kohtuul- 42164: della ei paikallisliikenteen kehitys ole seu- lisilla kustannuksilla saada asianmukaisesti 42165: rannut asutuksen nopeata lisääntymistä. hoidetuksi muuten kuin toista raideparia jat- 42166: Kyseisen rataosan henkilöliikenne on hitain kamalla H uopalahdesta Luomaan. Työn suo- 42167: Suomessa eikä vastaa nykyajan rautatielii- rittamista helpottaa vielä se, että pengerrys 42168: kenteelle asetettavia vaatimuksia. Erikoi- ja sillat ovat jo valmiina. 42169: sesti ansiotyössä käyville ja koululaisille on Huomioon ottaen radan varrella olevat 42170: matka muodostunut rasittavaksi ja aikaa ratapihat sekä Huopalahteen asti ulottuvat 42171: vieväksi. Mainittakoon, että 27 km: n matka kaksi raideparia, käsittäisi toisen raideparin 42172: Luomasta Helsinkiin saattaa kestää jopa asentaminen noin 10--13 kilometriä. 42173: 1 t. 30 min. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 42174: Kun radan vaikutuspiirissä asuu noin 42175: 30 000 henkilöä, joiden työpaikat suurim- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42176: maksi osaksi ovat Helsingissä, olisi valtioval- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 marlc- 42177: lan ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin lii- kaa toisen raideparin rakentamista 42178: kenteen saattamiseksi ko. rataosuudella pai- varten Helsingin ja Luoman väliselle 42179: kallista väestöä tyydyttävälle tasolle. Ky- rataosuudelle. 42180: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 42181: 42182: Rainer Virtanen. Veikko Helle. 42183: Bertel Lindh. Gösta Rosenberg. 42184: 1201 42185: 42186: IV,4s9. - Rah.al. N:o 357. 42187: 42188: 42189: 42190: 42191: Tauriainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kon- 42192: tiomäen-Taivalkosken rautatien rakentamiseksi. 42193: 42194: 42195: Eduskunnalle. 42196: 42197: Kon~iomäen-Taivalkosken rauta~ie on ol- tuksen ehdot•tamalla 26 miljoonan markan 42198: lut rakenreilla lähes parikymmentä vuotta. määrärahalla voidaan tehdä. Kun työttö- 42199: Nyt se on liikennöitävässä kunnossa vasta myysvaroj~aan ei voida käyttää tarvikkei- 42200: Pesiön asemalle, josta rabal hruaMutuu Äm- den hankintruam., esim. rautatiekiskojen os- 42201: mänsruareen. Monien lupausten mukaan ra- toon, ja kun hallituksen rffiholta on usein 42202: dan olisi pitänyt valmistua liikenteelle Äm- ilmoitettu pyri<ttävän entistä enemmän ltyöl- 42203: mänsaareen jo v. 1954 kesällä, mutJtJa määrä- Hsyyden ylläpitämistöiden, ts. työttömyyttä 42204: rahojen niukkuuden vuoksi näin ei kuiten- ehkäisevien töiden järjestämiseen eikä halli- 42205: kaiiUl ole tapahtunut. Myöskään Pesiön ase- tuksen esittämillä määrärahoilla voida p:iJtää 42206: malta Taivalkoskelie suuntautuvan raitaosan töissä nykyistäkään työvoimaa, olisi vakitui- 42207: rakentaminen ei ole edistynyt suunnitelman sessa tulo- ja menoarviossa osoitettaV11ll enem- 42208: mukaisesti. män varoja mainitun rautatien rakentami- 42209: Kukaan ei ole kiistänyt radan lminsan:tJalou- seen. Siksi ehdotamme kunnioittaen, 42210: dellista. merkitystä ja sen rakentamisen kii- 42211: reellisyyittä. Mutta nyt kuitenkin hallitus että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42212: vuoden 1956 valtion tulo- ja menoarvioesi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl.. 1 luvun 42213: tyksessään esittää vähennettäväksi määrära- 16 momentille lisäystä 100 000 000 42214: hoj:a entisestään. Rataa olisi kislwttami& markkaa K ontiomäen-Taivalkosken 42215: aateelLru jo paljon enemmän kuin mitä halli- rautatien rakentamiseen. 42216: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 42217: 42218: Hannes Tauriainen. J. Mustonen. 42219: 1200 42220: 42221: IV,4ss. - Rah.al. N:o 356. 42222: 42223: 42224: 42225: 42226: Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rautatien 42227: rakentamiseksi Otanmäen malmialueelta Oulun--Vaalan 42228: rautatieUe. 42229: 42230: 42231: E d u s k u n n a ll e. 42232: 42233: Viittaamalla ed. Rytingin toivomusaloit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 42234: teisiin n:o 314 (v. 1950 vp.) ja n:o 389 nioittaen, 42235: (v. 1955 vp.) saamme lisäksi huomauttaa, 42236: että Otanmäen malminkuljetusta varten suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42237: raan Oulun malmisatamaan on suoran rauta- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun 42238: tien rakentaminen erittäin kiireellinen ja sa- 16 momentiUe 25 000 000 markan suu- 42239: malla varmasti kannattavin rautatierakennus ruisen lisämäärärahan rautatien raken- 42240: verrattuna muihin rakenteilla oleviin rauta- nustöiden aloittamiseksi Otanmäen 42241: teihin. malmialueelta Oulun-Vaalan väliselle 42242: rautatieUe. 42243: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 42244: 42245: Eino Rytinki. Artturi Jämsen. M. 0. Lahtela. 42246: 1199 42247: 42248: IV,4s7. - Rah.al. N:o 355. 42249: 42250: 42251: 42252: 42253: Niiranen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Joensuun 42254: -Koveron rautatien rakentamiseen. 42255: 42256: 42257: E d u s k u n n a 11 e. 42258: 42259: Joensuun-Koveron rautatien rakennus- suorittaminen toteutettava mahdollisimman 42260: työt OVllit ed:iJSityneet niin, että ratJa10san lii- pian. Sen toteuttaminen jo vuoden 1956 42261: kennekuntoon saattaminen olisi asiantunti- kuluessa ei tuott1a:ne valtiollelman ylivoi- 42262: jain lausunnon muka:an mahdollista suunnil- maista rasäusta. 42263: leen vuoden kuluessa n. 500 milj. markan Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 42264: määräraha:lla. Valtion tulO- j1a: menoarvio- dotamme, 42265: ehdotuksessa vuodelle 1956 hallitus ehdottaa 42266: tarkoitukseen käyitettäväksi vain 75 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 42267: markka:a. Jotta jo tehtyjen rakenneimien den 1956 tulo- ja menoarvioon 19 P~. 42268: enempi rappeutuminen voitaisiin estää, sijoi- I luvun 16 momentille lisäyksenä 42269: tetut pääomat saattaa tuottaviksi sekä saada 400 000 000 markkaa Joensuun-Ko- 42270: radan rakentamisen kautta tuleva yhteiskun- veron rautatien rakentamiseen. 42271: nallinen hyöty, olisi rakennustöiden loppuun 42272: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 42273: 42274: Toivo Niiranen. Heikki Soininen. Varma K. Turunen. 42275: Pauli Puhakka. Juho Karvonen. Antti Kukkonen. 42276: Arvi Ikonen. Vieno Simonen. R. Hallberg. 42277: Kalle Kauhanen. 42278: 0. Muikku. 42279: 1198 42280: 42281: IV,4s6. - Rah.al. N:o 354. 42282: 42283: 42284: 42285: 42286: Koivunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suo- 42287: lahden-Haapajärven radan Saarijärven-Pihtiputaan 42288: rataosaa varten. 42289: 42290: 42291: E d u s k u n n a ll e. 42292: 42293: Suolahden-Haapajärven radan rakenta- sia vaatineet työttömyystöinä valmistuneet 42294: misessa on tullut ajankohtaiseksi siltatöiden ratapenkereet jäisivät määrärahojen puut- 42295: ja lriskotuksen suorittaminen Saarijärveltä teessa odottelemaan lopullista valmistumis- 42296: Kannonkoskelle. Tämä 36 kilometrin pitui- taan. Kaiken lisäksi on kysymyksessä rauta- 42297: nen kirkonkylien väli on työttömyystöinä tieyhteyden saaminen erääseen perin hei- 42298: penkeröity, ja nyt olisi käden ulottuvilla koilla maantieyhteyksilläkin varustettuun 42299: rautatieyhteyden saaminen seudulle, jossa kuntaan. 42300: liikenneolot kipeästi kaipaavat tällaista toi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 42301: menpidettä. 42302: Suoritettujen arviolaskelmien mukaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42303: työn alla olevalle rataosalle Saarijärvi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun 42304: Pihtipudas tarvittaisiin ensi vuodeksi 400 16 momentille lisäyksenä 285 000 000 42305: miljoonaa markkaa. Hallituksen tal~usarvio markkaa Suolahden-Haapajärven ra- 42306: esityksessä on tähän tarkoitukseen varattu dan Saarijärven-Pihtiputaan rata- 42307: vain 115 miljoonaa markkaa. Tarkoituksen- osaa varten. 42308: mukaista ei liene se, että suuria kustannuk- 42309: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 42310: 42311: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Artturi Koskinen. 42312: 1197 42313: 42314: IV,4s5. - Rah.al. N:o 353. 42315: 42316: 42317: 42318: 42319: Myllymäki ym..: Määrärahan osoittamisesta t·autatien mken- 42320: tamiseksi .Jyväskylästä Jämsänkoskelle. 42321: 42322: 42323: E d u s k u n n a 11 e. 42324: 42325: Keski-Suomen ja varsinkin Jyväskylän Säynätsalon rautatie, jolla metsäteollisuuden 42326: ympäristön taloudellinen kehitys on viimeis- valmisteiden kuljetuksessa Säynätsalossa si- 42327: ten vuosikymmenien aikana ollut varsin jaitsevilta tehtailta on ensiarvoisen tärkeä 42328: nopea. Uusia tuotantolaitoksia on rakennettu merkitys. Rautatierakennuskomitean mietin- 42329: useille paikkakunnille. Teollisuusseutujen nössä on myös mainittu Oriveden-Jämsän 42330: västö on lisääntynyt rinnan tuotantolaitos- rautatien rakentaminen aina Jyväskylään 42331: ten kehityksen kanssa. Rautateiden lisäys saakka. Tämä rautatie palvelisi mitä suu- 42332: ei ole ollut niin suurta kuin muuttuneet ta- rimmassa määrin sekä raakapuun että metsä- 42333: loudelliset olot olisivat vaatineet. Jyväs- teollisuuden tuotteiden kuljetusta." Metsä- 42334: kylästä Etelä- ja Länsi-Suomeen johtavana talouskomitean toimittamaan Suomen metsä- 42335: ainoana rautatienä on vaikeasti liikennöitävä tiekarttaan on tämä ratasuunnitelma myös 42336: Jyväskylän-Haapamäen rautatie, joka ete- merkitty. 42337: lään suuntautuvan liikenteen osalta merkit- Edellä esitettyjen kansantaloudellisestikin 42338: see huomattavaa kiertomatkaa. tärkeiden näkökohtien lisäksi radan raken- 42339: Rakenteilla oleva Äänekosken-Saarijärven nustöiden aloittamista puoltaa vielä se, että 42340: -Haapajärven rata tulee valmistuttuaan li- ko. alueella on esiintynyt ja tulee tulevana 42341: säämään etelään päin kulkevaa tavara- ja talvenakin esiintymään huomattavasti työttö- 42342: henkilöliikennettä. Toisaalta äskettäin liiken- myyttä. Korpilahdella olevat molemmat sa- 42343: teeseen avattu Oriveden-Jämsänkosken rau- hat ovat ajoittain olleet kokonaan pysäh- 42344: tatie on jo muodostanut avatun sylin Jyväs- dyksissä, mikä jatkunee tuleva.isuudessakin. 42345: kylään johdetulle Etelä-Suomeen suunnatulle Muissakin lähikunnissa työttömien luku- 42346: liikenteelle. määrä tulee arveluttavasti kohoamaan. 42347: Säynätsalon ja Jyväskylän välinen osuus Edellä mainittujen kuntien, niin kuin 42348: olisi välttämätön teollisuusratana ja on siitä maalaiskuntien yleensäkin, on vaikea jär- 42349: jo olemassa huolellisesti laaditut suunnitel- jestää työttöminä oleville kuntalaisilleen 42350: mat kustannuslaskelmineen. Niiden mukaan työtä ja ansiomahdollisuuksia. Rautatien 42351: Säynätsalon tehdas ottaisi huomattavasti rakennustöihin sijoitettuna työn ja ansion 42352: osaa radan rakennustöiden kustannuksiin. puutteesta kärsivät suorittaisivat koko maan 42353: Laskelmat tosin perustuvat siihen, että ta- kannalta erittäin hyödyllistä työtä. 42354: varaliikenne suuntautuisi Jyväskylän ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 42355: Haapamäen kautta, mutta suunnitelmat so- nioittaen, 42356: pisivat varmaan yhtä hyvin, vaikka raken- 42357: nettavan radan pituus muuttuisikin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42358: Rautatien rakentaminen Jyväskylästä ete- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 42359: lään Jämsänkosken-Oriveden suuntaan on kan määrärahan rautatien rakennus- 42360: ollut kauan vireillä. Marraskuun 15 päivänä töiden aloittamiseksi Jyväskylästä 42361: 1951 allekirjoitetussa metsätalouskomitean Säynätsalon, Muuramen ja Korpilah- 42362: mietinnössä lausutaan mm: ,Edelleen on den kautta Jämsänkoskelle. 42363: rautatierakennusohjelmassa Jyväskylän- 42364: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 42365: 42366: Lauri Myllymäki. Elli Stenberg. Eino Roine. 42367: Usko Seppi. Pauli Puhakka. Leo Suonpää. 42368: 1196 42369: 42370: IV,4s4. - Rah.al. N:o 352. 42371: 42372: 42373: 42374: 42375: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Seinä- 42376: joen rautatien Tampereen puoleisen teollisuusratajakson 42377: rakentamiseksi. 42378: 42379: 42380: E d u s k u n n a ll e. 42381: 42382: Viitaten raha-asia-aloitteisiin n:ot 472 ja kan määrärahan Tampereen-Seinä. 42383: 466 ( 1953 vp.) ehdotamme, joen rautatien Tampereen puoleisen 42384: teollisuusratajakson rakennustöiden 42385: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 aloittamiseksi. 42386: tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 42387: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 42388: 42389: Pertti :J;tapio. Irma Rosnell. Pentti Liedes. 42390: 1195 42391: 42392: IV,4ss. - Rah.al. N:o 351. 42393: 42394: 42395: 42396: 42397: Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan- 42398: Haminan-Kotkan oikoradan rakentamiseen. 42399: 42400: 42401: E d u s k u n n a ll e. 42402: 42403: Itä-Suomen liikenneolot on saatava korja- siin tilanteen parantamiseksi. Tätä samaa 42404: tuiksi. - Tätä kysymystä ovat pohtineet tarkoitusta varten on v: n 1954 valtiopäiville 42405: Lappeenrannan ja Kotkan kauppakamarit 13 päivänä huhtikuuta jätetty toivomusaloite, 42406: useassa eri kokouksessa, mutta myönteiseen joka lienee vielä käsittelemättä. Tämän li- 42407: ratkaisuun ei ole vielä päästy. Kaakkois- säksi on otettava huomioon, että Vuoksen- 42408: Suomen liikenneolojen parantamiseksi on vii- laakson ja koko Etelä-Saimaan teollisuus tu- 42409: meisten 10 vuoden aikana jätetty kirjelmiä lee vielä huomattavasti kasvamaan. Asian 42410: rautatiehallitukselle ja pyydetty korjausta näin ollen olisi väärin, ettei liikenneyhteyk- 42411: asiaan. Kohta sen jälkeen kun oli todettu, siä rautatiellä kehitetä vastaavasti, joka sa- 42412: ~ttä Saimaan kanavaa ei voida ottaa liiken- malla lisäisi työtä ja kilpailukykyä ulko- 42413: teessä lukuun ja toiveet Viipurin elpymisestä maankaupassa. Tämä tieto velvoittaa kiireel- 42414: omalla maaperällä oli jätettävä huomioon lisesti hoitamaan tämän asian. 42415: ottamatta, heräsi kysymys Lappeenrannan, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 42416: Vuoksenlaakson ja koko Karjalan laajojen dotamme, 42417: alueitten yhdistämisestä maamme ulkosata- 42418: miin Haminaan ja Kotkaan. Jo maaliskuulla että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42419: 1945 jätti näitten kauppakamareitten pii- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar- 42420: reistä kokoonpantu Saimaan-Suomenlahden kan suuruisen määrärahan oikoradan · 42421: ratatoimikunta, johon kuului myös maaseutu- Lappeenranta--Hamina--Kotka raken- 42422: kuntien edustajia, oman esityksensä kulkulai- tamista varten ja että työt aloitetaan 42423: tosministeriölle toivossa, että asia tutkittai- ensi tilassa. 42424: siin ja ryhdyttäisiin kiireellisiin toimenpitei- 42425: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 42426: 42427: Juho Kuittinen. Veikko Kokkola. Valto Käkelä. 42428: 42429: 42430: 42431: 42432: 46 E 626/55 42433: 1194 42434: 42435: IV,4s2. - Rah.al. N:o 350. 42436: 42437: 42438: 42439: 42440: M. Mattila. ym.: Määrärahan osoittamisesta Huopalahden- 42441: Ojakkalan rautatien rakentamiseen. 42442: 42443: 42444: Eduskunnalle. 42445: 42446: Helsingin-Turun rautatieyhteys, hitaus Tätä rautatietä koskevat eri suunnat on 42447: ja kalleus sekä se hankaluus, joka aiheutuu, tutkittu ja suunnitelmat sekä kustannus- 42448: kun joudutaan raskaastikin kuormatuilla arviot on jo vahvistettu, mikä osoittaa, että 42449: tavarajunilla kiertämään Hyvinkään kautta, rakentamisen tarpeellisuus on todettu vas- 42450: ovat viime vuosina tulleet esille entistä sel- tuunalaisissa piireissä. 42451: vemmin. Matkaa nopeuttaisi ja lyhentäisi Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 42452: rautatien rakentaminen Huopalahdesta nioittaen, 42453: Ojakkalaan. 42454: Rakennettava rautatie laajentaisi Helsin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42455: gin kaupungin välitöntä talousaluetta sekä tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar- 42456: samalla tukisi pyrkimystä saada Karkkilan kan määrärahan H uopalahden-0 jak- 42457: ja Lounais-Hämeen teollisuus- ja metsäalueet kalan rautatien rakennustöiden aloit- 42458: normaaliraiteisen rautatien piiriin. tamiseksi. 42459: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 42460: 42461: Matti Mattila. Esa Koivusilta. Rainer Virtanen. 42462: 1193 42463: 42464: IV,4s1. - Rah.al. N:o 349. 42465: 42466: 42467: 42468: 42469: J. Wirtanen ym.: . Määrärahan osoittamisesta Tampereelta 42470: Ikaalisten kauppalan kautta Seinäjoelle rakennettavan 42471: rautatielinjan koneellista maastotutkimusta varten. 42472: 42473: 42474: E d u s k u n n a 11 e. 42475: 42476: Yksikamarisen eduskunnan aikana on nittu rata palvelisi koko maan hyvinvointia; 42477: useaan otteeseen jätetty eduskunta-aloitteita Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 42478: rautatien rakentamisesta Tampereelta Ky- 42479: röskosken tehdasyhdyskunnan, Ikaalisten että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42480: kauppalan sekä Parkanon ja Jalasjärven tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 42481: pitäjien kautta Seinäjoelle. Tämän radan kan määrämhan Tampereen kaupun- 42482: tarpeellisuutta ei ole koskaan kiistetty. On gista Kyröskosken tehdasyhdyskun- 42483: selvää, että näin väkirikkaat ja tuotanto- nan, Ikaalisten kauppalan sekä Parka- 42484: kykyiset yhdyskunnat ja niiden veronmak- non ja Jalasjärven pitäjien kautta 42485: sajakansalaiset ovat täydellä oikeudella ano- Seinäjoelle rakennettavan rautatielin- 42486: neet tätä yhdysrataa. On myöskin selvää, jan koneellista maastotutkimusta var- 42487: että valtakunnan yleisen kuljetustilanteen ten. 42488: kannalta asiaa katsottuna tämä edellä mai- 42489: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 42490: 42491: Johannes Wirtanen. Jaakko Hakala. Eino E. Heikura. 42492: 1192 42493: 42494: IV,4so. - Rah.al. N:o 348. 42495: 42496: 42497: 42498: 42499: Hallberg ym. : Määrärahan osoittamisesta Parikkalan-Onka- 42500: mon ratasuunnan koneellista tutkimusta varten. 42501: 42502: 42503: E d u s k u n n a 11 e. 42504: 42505: Uusi valtakunnan raja aiheuttaa Karja- ,Kannattavaisuuslaskelmamme mukaan 42506: lan metsärikkaalle maakunnalle, sen maa- saamme Parikkala-Onkamo radalle vuo- 42507: taloudelle, teollisuudelle ja kaikelle muulle- dessa voittoa seuraavasti: 42508: kin elinkeinolle huomattavan suurta haittaa, 42509: varsinkin syystä, että Karjalan rataosa Tulot ja osa hyödystä 712 195 263: -- 42510: (Wärtsilä-Viipuri), mikä rata oli koko Menot . . . . . . . . . . . . . . 590 783 629: - 42511: Karjalan valtasuoni, jäi sanotun rajan taa. Voitto . . . . . . . . . . . . . . 121 411 634: -." 42512: Karjalan kunnat ovat perustaneet erikoi- 42513: sen rautatietoimikunnan, jonka tehtävänä 42514: on työskennellä katkenneen maakuntaradan Edellä esitettyjen numeroiden perusteella, 42515: korvaamiseksi uudella, Parikkalan-Onka- jotka mielestämme ovat tunnettujen asian- 42516: mon radalla. Toimikunnan toimesta, eri tuntijoiden laskemat, tulee tästä radasta 42517: kuntien kustannuksella, on toimitettu uuden mahdollisimman taloudellinen. 42518: ratasuunnan kannattavaisuuslaskelma, jonka Kun kuitenkin ratahankkeen edelleen ke- 42519: ovat laatineet prof. Arvo Lönnroth ja Yrjö hittäminen vaatii rautatielaitoksen taholta 42520: Ilvessalo sekä dipl. ins. Unto Räihä ja on tehtävän ratasuunnan ainakin puolikoneelli- 42521: laskelma painettuna kirjana aikanaan jaettu sen tutkimuksen, ehdotamme, 42522: eduskunnan jäsenille. Lisäksi vuosi sitten 42523: teki kulkulaitosvaliokunta tutustumismatkan, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42524: perehtyen paikan päällä uuteen ratahank- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun 42525: keeseen. Mainitsemamme kannattavaisuus- 16 momentille 10 000 000 markan mää- 42526: laskelman - käsittäen kaikkiaan 91 sivua - rärahan ratasuunnan Parikkala-On- 42527: viimeisellä sivulla sanotaan mm. : kamo koneellista tutkimusta varten. 42528: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 42529: 42530: R. Hallberg. Kalle Kauhanen. Antti Kukkonen. 42531: Arvi Ikonen. Pauli Puhakka. Otto Muikku. 42532: Vieno Simonen. Varma K. Turunen. Heikki Soininen. 42533: Toivo Niiranen. 42534: Juho Karvonen. 42535: 1191 42536: 42537: IV,479. - Rah.al. H:o 347. 42538: 42539: 42540: 42541: 42542: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilan hankkimi- 42543: seksi Ylä-Savon pienviljelijäkoululle. 42544: 42545: 42546: Ed u s kunnalle. 42547: 42548: Ylä-Savon kuntien alueille on maanhan- kunnasta ja on siellä tarkoitukseen sopiVIa 42549: kintalain ja asutuslakien avulla muodostettu tiloja tarjolla. Koska Ylä-Savon vähävarai~ 42550: tuhansia pientiloja, ja lisäksi niitä on tullut nen pienviljelijäväestö, jonka ammattikasva· 42551: hyvin runsaasti vanhempien tilojen jakojen tusta koulu tulisi palvelemaan, ei itse kykene 42552: kautta. Näiden tilojen viljelijöistä ovat mo- tilaa hankkimaan, olisi valtion tultava avuksi. 42553: net joutuneet maatalouden harjoittajiksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 42554: vailla aikaisempaa kokemusta, joten lyhyem- nioittaen, 42555: piaikaisetkin ammattialan kurssit pientilojen 42556: omistajille olisivat välttämättömän tarpeel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42557: lisia. Näitä kursseja voitaisiin pitää kiertä- tulo- ja menoarvioon 8 000 000 markan 42558: vän tai paikallisen pienviljelyskoulun muo- määrärahan maatilan hankkimiseksi 42559: dossa. Ylä-Savon pienviljelijäkoulua varten. 42560: Tällaista Ylä-Savon pienviljelijäkoulua var- 42561: ten on tiedusteltu sopivaa tilaa Kiuruveden 42562: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 42563: 42564: Tahvo Rönkkö. Kalle Kämäräinen. Elli Nurminen. 42565: 1190 42566: 42567: IV,478. - Rah.al. N:o 346. 42568: 42569: 42570: 42571: 42572: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen 42573: Lahden autokorjaamon toimisto- ja ruokalarakennuksen 42574: rakentamiseksi ja korjaamorakennuksen kunnostamiseksi. 42575: 42576: 42577: E d u s k u n n a 11 e. 42578: 42579: Puolustuslaitoksen Lahden autokorjaamon nyt suunnitelman epäkohtien korjaamiseksi 42580: miehistön pesu- ja ruokailuparakki, joka ny- sekä laatinut piirustukset ja kustannusarvion 42581: kyisellä paikallaan on ollut jo kymmenen uusia rakennelmia varten. Laskelmien mu- 42582: vuotta ja sitä ennen jo kahdessa eri paikassa, kaan tarvittaisiin sanottuihin tarkoituksiin 42583: on nykyään täysin lahoamistilassa. Seinien kaikkiaan noin 10 milj. markkaa, mutta va- 42584: alaosa on puHistunut ulospäin ja lattia on roja ei ole käytettävissä. 42585: mädäntynyt sekä lämmityslaitteet rappeutu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 42586: neet. Tästä johtuu, että asianomainen am- nioittaen, 42587: mattientarkastaja on kieltänyt käyttämästä 42588: parakkia, ja puolustusministeriön palotarkas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42589: taja on määrännyt lämmityslaitteet lämmi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I lukuun 42590: tyskieltoon. Myös korjaamon toimistoparakki uudelle momentille 10 000 000 markan 42591: on alakuntoinen, se ei pidä lämmintä ja määrärahan puolustuslaitoksen Lahden 42592: katto vuotaa. Niinikään korjaamon varsinai- autokorjaamon toimisto- ja ruokala- 42593: set korjaustilat ovat käyneet puutteellisiksi. rakennuksen rakentamiseen sekä kor- 42594: Puolustusministeriön rakennusosasto on teh- jaamorakennuksen kunnostamiseen. 42595: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 42596: 42597: Juho Tenhiälä. Johannes Wirtanen. R. Hallberg. 42598: Aukusti Pasanen. Aune Innala. Lauri Järvi. 42599: Matti Raipala. Jaakko Hakala. Eino Saari. 42600: J. F. Pöykkö. Helge Miettunen. Saara Forsius. 42601: Aare Leikola. Armas Leinonen. Artturi Tienari. 42602: Hemming Lindqvist. 42603: Felix Seppälä. 42604: 1189 42605: 42606: IV,477. - Rah.al. N:o 345. 42607: 42608: 42609: 42610: 42611: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen 42612: teollisuuslaitosten koneiden ja laitteiden hankkimiseen ja 42613: uusimistöihin. 42614: 42615: 42616: E d u s k u n n a ll e. 42617: 42618: Valtiontilintarkastajat ovat vuodelta 1953 kuitenkin voisi valvoa laitosten investointien 42619: antamassaan kertomuksessa (siv. 85) huo- laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, olisi 42620: mauttaneet mm. siitä, että puolustuslaitoksen sitä varten 19 pääluokassa osoitettava erityi- 42621: teollisuuslaitokset ovat sanottuna tilivuotena nen määräraha. 42622: käyttäneet voittovarojaan erilaisiin investoin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 42623: teihin yhteensä noin 11 milj. markkaa. Näi- nioittaen, 42624: den laitosten valtiolle tulouttama ylijäämä 42625: on siten jäänyt tämän verran todellista pie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42626: nemmäksi. Tililainsäädännön mukaan olisi tulo- ja menoarvioon 19 Pl. l lukuun 42627: kysymyksessä olevat investoinnit ollut suori- uudelle momentille 5 000 000 markan 42628: tettava tulo- ja menoarvion 19 pääluokan määrärahan puolustuslaitoksen teolli- 42629: kohdalta, mutta tässä pääluokassa ei ole lain- suuslaitosten koneiden ja laitteiden 42630: kaan osoitettu määrärahaa sanottuihin tarkoi- hankkimiseen sekä pienehköihin uusi- 42631: tuksiin. Tämän johdosta ja jotta eduskunta mistöihin. · 42632: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 42633: 42634: Juho Tenhiälä. Matti Raipala.. Aukusti Pasanen. 42635: Jaakko Hakala. Artturi Tienari. Harras Kyttä. 42636: Aare Leikola. 42637: 1188 42638: 42639: IV,476. - Rah.al. N:o 844. 42640: 42641: 42642: 42643: 42644: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta maalais- 42645: kirjeenkantolinjojen perustamiseen. 42646: 42647: 42648: E d u s k u n n a ll e. 42649: 42650: Uusien postilinjojen perustaminen ja pos- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun- 42651: tinkannon järjestäminen maaseudulle näyt- nioittaen, 42652: tää jatkuvasti kohtaavan vaikeuksia. Pitkien 42653: matkojen päähän joutuu moni syrjäseutulai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42654: nen itse hoitamaan postinkannon. Nyt vi- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvulle 42655: reillä olevista suunnitelmista puuttuu moni 10 000 000 markkaa uusien maalais- 42656: tärkeä yhteys. kirjeenkantolinjojen perustamista var- 42657: Postilinjoja ja postiautoja pitäisi huomat- ten. 42658: tavasti lisätä maaseudulle ja siten saada 42659: arvopostin, lehtien ym. syrjäseutulaisille tär- 42660: keiden tietojen hoitaminen paremmaksi. 42661: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 42662: 42663: Laura Brander-Wallin. Impi Lukkarinen. Elli Nurminen. 42664: K. F. Haapasalo. Arvo Sävelä. Erkki Ryömä. 42665: 1187 42666: 42667: IV,475. - Rah.al. N:o 343. 42668: 42669: 42670: 42671: 42672: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta postilaitoksen 42673: liikennetehtäviä hoitavien ylimääräisten kirjurin ja posti- 42674: apulaisten tointen järjestelyä varten. 42675: 42676: 42677: E d u s k u n n a ll e. 42678: 42679: Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa tointen suhteen työn vastuuta edellyttäviä 42680: on nykyään 625 ylimääräistä kirjurin ap. järjestelyjä siten, että 150 ylimääräistä kir- 42681: tointa (12 pl.) sekä 561 ylimääräistä posti- jurin ap. tointa, vuosipalkkio 240 900 mk, 42682: apulaisen tointa (9 pl.) ja 200 ylimääräistä muutettaisiin ylimääräisiksi kirjurin yp. toi- 42683: postiapulaisen tointa (8 pl.), jotka ovat miksi, vuosipalkkio 262 500 mk, ja 200 yli- 42684: alimmat postipuolen toimet. Nämä muodos- määräistä postiapulaisen tointa, vuosipalk- 42685: tavat suhteettoman suuren osuuden eli lähes kio 209 400 mk, muutettaisiin ylimääräisiksi 42686: puolet kaikista postin ns. virkamiespuolella kirjurin ap. toimiksi, vuosipalkkio 240 900 42687: olevista sekä vakinaisista että ylimääräisistä mk. 42688: viroista ja toimista. Tästä vaikeasta epäsuh- Muutoksien toteuttamiseen tarvitaan vuosi- 42689: teesta johtuen ja kun postin rahaliikenne on palkkioihin 9 540 000 mk, ikälisiin 1 422 000 42690: niin valtavasti kasvanut, että kun se esim. mk, kalliinpaikanlisiin 642 000 mk ja in- 42691: vuonna 1938 oli 10 miljardia markkaa, se deksikorotuksiin 1 740 700 mk eli yhteensä 42692: oli viime vuonna 5 800 miljardia markkaa, 13 344 700 mk. 42693: on suurta kassaliikennettä jouduttu hoidat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 42694: tamaan nyt kyseessä olevalla alimmalla as- nioittaen, 42695: teella olevilla ylimääräisillä toimihenkilöillä. 42696: Näin on kuitenkin ollut pakko menetellä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42697: koska tehtäviä vastaavia toimia ei ole riittä- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun 42698: västi. 2 momentin kohdalle 13 344 700 mar- 42699: Kun posti- ja lennätinlaitoksen, joka pal- kan määrärahan postin liikennetehtä- 42700: velee talous- ja yleensä yhteiskuntaelämää, viä hoitavien ylimääräisten kirjurin 42701: on pystyttävä hoitamaan sille uskotut tehtä- ap. ja postiapulaisten tointen muutta- 42702: vät, olisi jo yksin rahaliikenteenkin vuoksi miseksi ylimääräisiksi kirjurin yp. ja 42703: välttämätöntä toimeenpanna ylimääräisten kirjurin ap. toimiksi. 42704: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 42705: 42706: Johannes Wirtanen. Aukusti Pasanen. 42707: Felix Seppälä. Erkki Koivisto. 42708: Lauri Järvi. Jaakko Hakala. 42709: Urho Kulovaara. C. A. Öhman. 42710: 42711: 42712: 42713: 42714: 45 E 626/55 42715: 1186 IV,474. - Lennätinpiirien piirikonttorit. 42716: 42717: 42718: rikonttorinhoitaj,an yp. (30 pl.), vuosipalk- määrän moninkertaistaminen, joka on mah- 42719: kio 566 400 mk, ja neljän ylimääräisen piiri- dollista vain uusimallisten, monikanavaisten 42720: konttorinhoitajan ap. (28 pl.), vuosipalkkio kantoaaltolaitteiden avulla. Näiden, parhail- 42721: 513 300 mk, tointen perustamiseksi eli mää- laan rakennusvaiheessa olevien laitteiden 42722: rärahaa yhteensä 7 407 200 markkaa seuraa- huolto vaatii ku~tenkin uutta, pätevää työ- 42723: vasti: vuosipalkkioihin 4 885 200 mk, ikäli- voimaa, mihin tarkoitukseen edellä mainitut 42724: siin 1184 400 mk, kalliinpaikanlisiin 354 000 hoitamatta jäävät vir:at olisi käytettävä. 42725: mk j:a indeksikorotuksiin 983 600 mk. Posti- Kaiken edellä esitetyn nojalla ehdotamme 42726: ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa teknilli- kunnioittava;sti, 42727: sen työvoiman osalta vallitsevta:n kestämättö- 42728: män tilanteen vuoksi ei vastaavaa määrää että Eduskunta ottaisi mwden 1956 42729: apulaisinsinöörin j,a linjatarkastajan virkoja tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun 42730: voida puheena olevalta momentilrta vähentää, 2 momentin kohdalle 7 407 200 mark- 42731: v~aan ne olisi säilytettävä entisellään paikal- kaa yhdeksän ylimääräisen lennätin- 42732: lis- ja kaukoliikenteen automatisointia var- ja puhelinpiirien piirikonttorinhoita- 42733: ten. Kaukov,aJlintaisen automaattiliikenteen jan toimen perustamiseksi posti- ja 42734: edellytyksenä on kuitenkin nykyisen yhteys- lennätinhallituksen linjahallintoon. 42735: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 42736: 42737: Aune Innala. Eino Saari. Niilo Honkala. 42738: Irma Hamara. Lauri Järvi. Saara Forsius. 42739: Marja Lahti. 42740: 1185 42741: 42742: IV,474. - Rah.al. N:o 342. 42743: 42744: 42745: 42746: 42747: lnnala ym..: Määrärahan osoittamisesta lennätin- ja puhelin- 42748: piirien ylimääräisten piirikonttorinhoitajan tointen perus- 42749: tamista varten posti- ja lennätinhallituksen linjahallintoon. 42750: 42751: 42752: E d u s k u n n a II e. 42753: 42754: Posti- ja lennätinlaitoksen hallussa olevien ten puhelinalan rakennemääräyslten tultua 42755: Jmukokaapelijohtojen lukumäärä oli ennen voimaan 25. 10. 1954 piirikonttorinhoitajien 42756: talvisotaa suhteellisen pieni, eikä pailmJJis- on lisäksi henkilökohtaisesti suoritettaV!ru toi- 42757: liikennettä ollut vielä va1tion hallussa kuin miluvan saamisen edellyttämä yksityisen pu- 42758: nimeksi. Puhelinlaitteiden huolto ja ver- helinlaitoksen tarkastus ja ,annettava tar- 42759: koston laJajentaminen voitiin tällöin hoitaa peen mukaan ohjeita puhelinlaitteiden saat- 42760: suoraan posti- ja lennätinhallituksesta käsin. tamiseksi määräysten mukaisiksi. 42761: Juuri ennen talvisotaa rupesi tilanne muut- Piiriorganisatio on osoittautunut tarkoi- 42762: tumaan, ja sotien aikana sekä varsinkin nii- tuksenmukaiseksi ja sopivaksi tehtäviinsä. 42763: den jälkeen valtion puhelinverkko on kasVta- Se on myös täyttänyt kaikilta kohdin sille 42764: nut moninkertaiseksi ja muuttunut teknilli- jatkuvasti ruretetut uudetkin vaatimukset. 42765: sen kehityksen takia huomattavasti myös Vaikka tehtävät ovat moninkertaistuneet ja 42766: laJadullisesti. Tämän vuoksi on ollut kehi- monipuolistuneet, saanalla kun niiden suorit- 42767: tetJtävä org1aJnisatiota s1ten, että on muodo~ tamiseen vaadittava teknillinen taso on huo- 42768: tettu erikoinen piirihallintojärjestelmä posti- mattavasti noussut, ei piirikonttorien hoita- 42769: ja lennätinhallituksen ja varsinaisen suori- jiksi määrätyille ole järjestetrt:y erikoisia vir- 42770: tusportaan väliin. Ensimmäiset kolme piiriä koja, voo.n he ovat saaneet palkkansa aikai- 42771: perustettiin jo v. 1938, mutta 1. 7. 1941 sempien tehtävien mulmisesta virasta. Siten 42772: koko maJa j.aettiin kymmeneen lennätin- ja osa piirikonttorinhoitajista on edelleenkin 42773: puhelinpiiriin, joiden toimintaa johtaa eri- toiminut 27. palkkaluomassa oleV!rulla vanhem- 42774: koinen piirikonttori. Piirijako vastaJa esim. pana apulaisinsinöörinä tähän virroanimik- 42775: tie- ja vesirakennushallinnossa olevaa. keeseen kuuluvin palkkauksin ja osa 25. 42776: Lennätin- ja puhelinpiirikonttorien hoita- palkkaluokassa olevana linjaJtarkastajana 42777: jien tehtäviin kuuluu mm. parannuksien virroanimikkeeseen kuuluvin palkkauksin. 42778: esittäminen oman piirin lennätin- ja puhe- Tehtävien tärkeyden ja vastuulliwuden sekä 42779: linoloihin ja huolehtiminen piirin alueella pätevyysvaatimusten puolesta heidät olisi 42780: olevien puhelinlaitteiden kunnosta ja huol- kuitenkin lähinnä rinnastettava posti- j,a len- 42781: losta. Heidän on myös vastattava linja,., nätinlaitoksen 30. prulkkaluokassa oleviin 42782: kaapeli- ja keskustöiden suunnittelusta ja postita.rkastajiin ja 28. palkkaluomassa ole- 42783: järjestelystä sekä valvottava sanottujen töi- viin 1. luokan roonttorinhoitajiin. 42784: den suoritusta. Sirtäp,aitsi heidän on hoidet- Valtion edun mukaista olisi järjestää ny- 42785: taV\al piirinsä hallinnolliset asiat ja johdet- kyisien lennätin- ja puhelinpiirien hoitajien 42786: tava sekä valvottava alaistensa viran ja toi- asema sekä virkanimikkeen että palklmuksen 42787: men haltijain samoin kuin myös yksityis- puolesta heidän tehtäviään ja Vtastuutaan 42788: oikeudellis~a tyÖffilhteessa olevien toimin- vastaaviksi. Sen vuoksi posti- ja lennätin- 42789: taa. Kaiken tämän ohel1a piirikonttorinhoi- haJlintoon olisi perustettava yhdeksän uutta 42790: tajien on vastattava piirin rahaliikenteestä ylimääräistä lennätin- ja puhelinpiirien hoi- 42791: ja koko johtamansa toiminnan taloudellisuu- tajan - piirikonttorinhoitajan - tointa. Sitä 42792: desta. Kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- varten olisi valtion tulo- ja menoarvioon 42793: nisteriön 26. 11. 1954 v,ahvistamien erityis- otettava määräraha viiden ylimääräisen pii- 42794: 1184 IV,473. - Posti- ja lennätinlaitoksen virat. 42795: 42796: 42797: 1 ylimääräinen apulaisinsinööri (25 pl.), 5 462 760 mk eli yhteensä 97 922 460 mk, mo- 42798: vuosipalkkio 444 000 mk, mentille 18 Pl. VI: 2 vuosipalkkioihin 42799: 7 ylimääräistä ensimmäistä teknikkoa, 1 pl. 60 779 400 mk, ikälisiin 16 771200 mk, ikal- 42800: (22 pl.), vuosipalkkio 379 800 mk, liinpaikanlisiin 4 539 780 mk ja indeksikoro- 42801: 3 ylimääräistä ensimmäistä teknikkoa, 2 tuksiin 12 313100 mk eli yhteensä 94 403 480 42802: pl. (20 pl.), vuosipalkkio 344100 mk, mk, momentille 18 Pl. VI: 10 indeksikoro- 42803: 1 ylimääräiMn teknikko, 2 pl. (17 pl.), tuksiin 14 688 400 mk ja momentille 18 Pl. 42804: vuosipalkkio 299 400 mk, VI: 11 työnantajan lapsilisä- ja kansaneläke- 42805: 1 ylimääräinen puhelinmestari (16 pl.), mwksuihin 2 533 300 mk eli lisäystä yhteensä 42806: vuosipalkkio 286 500 mk, 18 Pl. V ja VI lukuun 233 700 430 mk. 42807: 7 ylimääräistä asentaja:a (15 pl.), vuosi- Vastaavasti voidaan vähentää 18 Pl. V: 2 42808: palkkio 273 600 mk, momentilta vuosipalkkioista 9 505 800 mk, 42809: 4 ylimääräistä talonmies-lämmittäjää (11 ikälisistä 2 452 500 mk, kalliinpaikanlisistä 42810: pl.), vuosipalkkio 230100 mk, 990 420 mk, indeksikorotuksista 1 875 000 mk 42811: 2 ylimääräistä terv·eyssisarta (18 pl.) , ja tilapäisen henkilökunnan palkkaamiseen 42812: vuosipalkkio 314100 mk, varatusta määrärahasta 4 833 700 mk eli yh- 42813: 25 ylimääräistä toimistonhoitajaa, 4 l. (15 teensä 19 657 420 mk sekä 18 Pl. VI: 2 ma- 42814: pl.), vuosipalkkio 273 600 mk, mentilta vuosipalkkioista 72153 600 mk, ikä- 42815: 8 ylimääräistä varastoapulaista, 1 pl. (11 lisistä 20 278 200 mk, kalliinpaikanlisistä 42816: pl.), vuosipalkkio 230100 mk, 5 461 620 mk, indeksikorotuksista 14 684100 42817: mik, postiasemien hoitajien palkkioista 42818: jolloin vastaavat tilapäiset toimet ja posti- 5 475 000 mk ja tilapäisen henkilökunnan 42819: asemien hoitajien palkkiot vähennettäisiin; palkkaamiseen varatusta määrärahasta 42820: 25 ylimääräistä ekspeditööriä (19 pl.), 38 295 360 mk eli yhteensä 156 347 880 mk. 42821: vuosipalkkio 329 100 mk, Vähennykset 18 Pl. V: 2 ja VI: 2 momen- 42822: 42 ylimääräistä ensimmäistä kirjuria (17 teilta ovat yhteensä 176 005 300 mk. 42823: pl.), vuosipalkkio 299 400 mk, Siihen nähden, mitä edellä on esitetty, 42824: 3 ylimääräistä apulaisinsinööriä (25 pl.), kunnioittaen ehdotamme, 42825: vuosipalkkio 444 000 mk, 42826: 1 ylimääräinen vanhempi apulaisinsinööri että Eduskunta ottaisi vuaden 1956 42827: y. p. (27 pl.), vuosipalkkio 488 700 mk, tulo- ja menoarvioan 18 Pl. V luvun 42828: 1 ylimääräinen vanhempi autovarikon esi- 1 momentin kohdalle 13 874 520 mark- 42829: mies (20 pl.), vuosipalkkio 344100 mk. kaa, 2 momentin kohdalle 7 983 070 42830: markkaa, 14 momentin kohdalle 42831: Näiden virkojen ja toimien sekä ylimää- 2 081100 markkaa ja 15 momentin 42832: räisten toimien perustamiseen tarvitaan mo- kohdalle 214 100 markkaa sekä 18 Pl. 42833: mentille 18 Pl. V: 1 peruspalkkoihin VI luvun 1 momentin kohdalle 42834: 10 207 200 mk, ikälisiin 2 613 600 mk, ja kal- 97 922 460 markkaa, 2 momentin koh- 42835: liinpaikanlisiin 1 053 720 mk eli yhteensä dalle 94 403 480 markkaa, 10 momen- 42836: 13 874 520 mk, momentille 18 Pl. V: 2 vuosi- tin kohdalle 14 688 400 markkaa ja 42837: palkkioihin 5113 500 mk, ikälisiin 1 302 900 11 momentin kohdalle 2 533 300 mark- 42838: mk, kalliinpaikanlisiin 525 420 mk ja in- kaa edellä lueteltujen virkojen ja toi- 42839: deksikorotuksiin 1 041 250 mk eli yhteensä mien sekä ylimääräisten toimien pe- 42840: 7 983 070 mk, momentille 18 Pl. V: 14 in- rustamiseksi posti- ja lennätinlaitok- 42841: deksikorotuksiin 2 081100 mk, momentille seen. Vastaavasti voidaan tällöin vä- 42842: 18 Pl. V: 15 työnantajan lapsilisä- ja kan- hentää 18 Pl. V luvun 2 momentilta 42843: saneläkemaksuihin 214 100 mk, momentille 19 657 420 markkaa ja 18 Pl. VI lu- 42844: 18 Pl. VI: 1 peruspalkkoihin 72 177 000 mk, vun 2 momentilta 156 347 880 mark- 42845: ikälisiin 20 282 700 mk ja kalliinpaikanlisiin kaa. 42846: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 42847: 42848: Lauri Järvi. Urho Kulovaara. 42849: 0. A. Öhman. Erkki Koivisto. 42850: Aukusti Pasanen. Jaakko Hakala. 42851: Felix Seppälä. Arvi Turkka. 42852: IV,473. - Järvi ym. 1183 42853: 42854: 4 osastosihteeriä ( 23 pl.), peruspalkka 20 ensimmäistä kirjuria (17 pl.), perus- 42855: 399 300 mk, palkka 299 400 mk, 42856: 2 reviisoria (23 pl.), peruspalkka 399 300 20 kirjuria, y. p. (14 pl.), peruspalkka 42857: mk, 262 500 mk, 42858: 2 ensimmäistä ekspeditööriä (21 pl.), pe- 158 kirjuria, a. p. (12 pl.), peruspalkka 42859: ruspalkka 360 900 mk, 240 900 mk, 42860: 3 ensimmäistä kirjuria (17 pl.), perus- 1 autovarikon esimies, 1 pl. (19 pl.), pe- 42861: palkka 299 400 mk, ruspalkka 329 100 mk, 42862: 1 kirjuri, a. p. ( 12 pl.), peruspalkka 3 autonkuljettajain esimiestä (17 pl.), pe- 42863: 240900 mk, ruspalkka 299 400 mk, 42864: 27 autonkuljettajaa (14 pl.), peruspalkka 42865: jolloin lakkautettaisiin vastaavat ylimääräi- 262 500 mk, 42866: set toimet; 1 vanhempi apulaisinsinööri y. p. (27 pl.), 42867: peruspalkka 488 700 mk, 42868: b) uutena vakinaisena virkana 2 linjatarkastajaa (25 pl.), peruspalkka 42869: 1 sotilastoimiston päällikkö ( 31 pl.), pe- 444000 mk, 42870: ruspalkka 598 800 mk; 1 vanhempi varaston esimies (20 pl.), pe- 42871: ruspalkka 344100 mk, 42872: c) uusina ylimääräisillä toimina 3 varastomestaria, 1 pl. (15 pl.), perus- 42873: palkka 273 600 mk, 42874: 1 ylimääräinen esittelijä (27 pl.), vuosi- 2 ensimmäistä teknikkoa 1 1., a. p. (22 pl.), 42875: palkkio 488 700 mk, peruspalkka 379 800 mk, · 42876: 1 ylimääräinen liikennetarkastaja, y. p. 3 teknikkoa, 1 pl. (18 pl.), peruspalkka 42877: (25 pl.), vuosipalkkio 444 000 mk, 314100 mk, 42878: 1 ylimääräinen osastosihteeri (23 pl.), 4 puhelinvalvojaa (16 pl.), peruspalkka 42879: vuosipalkkio 399 300 mk, 286 500 mk, 42880: 1 ylimääräinen reviisori (23 pl.), vuosi- 5 talonmies-lämmittäjää (11 pl.), perus- 42881: palkkio 399 300 mk, palkka 230100 mk, 42882: 1 ylimääräinen ekspeditööri (19 pl.), vuo- 2 toimistonhoitajaa, 2 l. (19 pl.), perus- 42883: sipalkkio 329100 mk, palkka 329100 mk, 42884: 3 ylimääräistä ensimmäistä kirjuria (17 2 toimistonhoitajaa, 3 1. (17 pl.), perus- 42885: pl.), vuosipalkkio 299 400 mk, palkka 299 400 mk, 42886: 1 ylimääräinen linjatarkastaja (25 pl.), 14 toimistonhoitajaa, 4 l. (15 pl.), perus- 42887: vuosipalkkio 444 000 mk, palkka 273 600 mk, 42888: 42889: jolloin vastaavat tilapäiset toimet lakkautet- 42890: taisiin; jolloin lakkautettaisiin vastaavat ylimääräi- 42891: set toimet; 42892: 2 ylimääräistä toimistoinsinööriä (31 pl.), 42893: vuosipalkkio 598 800 mk, b) uusina ylimääräisinä toimina 42894: 1 ylimääräinen apulaistoimistopäällikkö 4 ylimääräistä ekspeditööriä (19 pl.), vuo- 42895: (28 pl.), vuosipalkkio 513 300 mk; sipalkkio 329 100 mk, 42896: 7 ylimääräistä ensimmäistä kirjuria (17 42897: Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto pl.), vuosipalkkio 299 400 mk, 42898: 9 ylimääräistä kirjuria y. p. (14 pl.), 42899: a) ylimääräisten tointen vakinaistaminen vuosipalkkio 262 500 mk, 42900: 1 konttorinhoitajan apulainen y. p. (26 16 ylimääräistä kirjuria a. p. (12 pl.), 42901: pl.), peruspalkka 465 300 mk, vuosipalkkio 240 900 mk, 42902: 1 liikennetarkastaja a. p. (23 pl.), perus- 1 ylimääräinen autovarikon esimies, 1 pl. 42903: palkka 399 300 mk, (19 pl.), vuosipalkkio 329100 mk, 42904: 3 ensimmäistä ekspeditööriä (21 pl.), pe- 40 ylimääräistä autonkuljettajaa (14 pl.), 42905: ruspalkka 360 900 mk, vuosipalkkio 262 500 mk, 42906: 3 ekspeditööriä (19 pl.), peruspalkka 1 ylimääräinen vanhempi apulaisinsinööri, 42907: 329100 mk, y. p. (27 pl.), vuosipalkkio 488 700 mk, 42908: 1182 42909: 42910: IV,473. - Rah.al. N:o 341. 42911: 42912: 42913: 42914: 42915: Järvi ym.: Määrär-ahan osoittamisesta eräiden peruspalkkais- 42916: ten virkojen ja toimien sekä ylimääräisten toimien perus- 42917: tamiseksi posti- ja lennätinlaitokseen. 42918: 42919: 42920: E d u s k u n n a ll e. 42921: 42922: Posti- ja lennätinlaitoksessa on tätä nykyä mutta tätäkään varten ei ole saatu uusi:a 42923: yhteensä 6 887 vakinaista virkaa ja tointa toimia. 42924: sekä 5 047 ylimääräistä tointa. Tämän lisäksi Posti- ja lennätinlaitos ei siten ole vuosien 42925: on suuri määrä tilapäisiä toimihenkilöitä. mittaan saanut uusia vakinaisia virkoja ja 42926: Ylimääräisiä toimia on siten 42 % vakinais- toimia eikä edes ylimääräisiä toimia lisään- 42927: ten ja ylimääräisten virkojen ja tointen yh- tyn·eitä tehtäviä vastaavasti. Kun posti- ja 42928: teisestä määrästä, mikä on huomiotaherättä- lennätinlaitoksen, joka palvelee talous- ja 42929: vän epäedullinen suhde. Moniin vuosiin ei yleensä yhteiskuntaelämää, on pystyttävä hoi- 42930: posti- ja lennätinlaitoksen ylimääräisiä tamaan sille uskotut tehtävät, on laitoksessa 42931: toimia olekaan saatu vakinaisiksi kuin aivan oltava myös tarvittava henkilökunta näitä 42932: vähäisessä määrässä. Kun myöskään ei ole lisääntyneitä tehtäviä suorittamaan. Uusien 42933: saatu tarvittavia uusia ylimääräisiä toimia, virkojen ja tointen perustamisen tarpeelli- 42934: on jouduttu siihen, että laitoksen täysin py- suuden posti- ja lennätinlaitokseen osoittaa 42935: syväisiä tehtäviä on yhä enenevässä määrin myös se, että saamamme tiedon mukaan val- 42936: jatkuvasti vuodesta toiseen jouduttu hoidat- tiovarainministeriön tulo- ja menoarvio- sekä 42937: tamaan tilapäisillä toimihenkilöillä. Posti- tilinpäätösosasto on lausunnossaan vuoden 42938: ja lennätinlaitoksen työmäärä on siinä mää- 1956 tulo- ja menoarvioesitykseen ehdotetta- 42939: rin kasvanut ja myös laajentunut, että se vista uusista viroista ja toimista, neuvo- 42940: ehdottomasti vaatisi uusia virkoja ja toimia teltuaan valtiovarainministeriön järjestely- 42941: tehtävien hoitamista varten. Vuodesta 1938 osaston sekä palkkaus- ja eläkeasiainosaston 42942: lähtien on laitoksen liikenne lisääntynyt vuo- kanssa, ilmoittanut puoltavansa mm. seuraa- 42943: teen 1953 mennessä 2. 7 -kertaiseksi. Viimeis- vien posti- ja lennätinlaitoksen virkojen ja 42944: ten vuosien kehityksestä voidaan mainita, toimien perustamista, mutta joiden perusta- 42945: että postilähetysten luku esim. v. 1950 oli mista ei ole sisällytetty hallituksen esityk- 42946: n. 664.5 miljoonaa lähetystä ja v. 1954 n. seen vuoden 1956 tulo- j·a menoarvioksi: 42947: 851.6 miljoonaa lähetystä, kaukopuheluja oli 42948: vastaavina vuosina 29.9 miljoonaa ja 37.6 Posti- ja lennätinhallitus 42949: miljoonaa. Rahaliikenteen suunnattoman kas- 42950: vun johdosta postista on muodostunut maan a) ylimääräisten tointen vakinaistaminen 42951: suurin rahaliikelaitos. Rahaliikenteen kas- 1 toimistoinsinööri (31 pl.), peruspalkka 42952: vusta antaa kuvan se, että kun posti- ja 598 800 mk, 42953: lennätinlaitoksen rahaliilrenne v. 1938 oli n. 2 nuorempaa insinööriä (27 pl.), perus- 42954: 10 miljardia markkaa, se v. 1950 oli 3 500 palkka 488 700 mk, 42955: miljardia markkaa ja viime vuonna jo 5 827 42956: miljardia markkaa. Paitsi liikenteen lisään- 3 vanhempaa apulaisinsinööriä, y. p. (27 42957: tymistä yleensä, on jokaisen havaittavissa, pl.), peruspalkka 488 700 mk, 42958: miten esim. asutuskeskusten ympärille on 2 esittelijää (27 pl.), peruspalkka 488 700 42959: viime vuosina syntynyt aivan uusia asU\tus- mk, 42960: alueita, joihin on perustettava postitoimi- 3 liikennetarkastajaa, y. p. (25 pl.), perus- 42961: paikka ja joissa on järjestettävä postinkanto, palkka 444 000 mk, 42962: 1181 42963: 42964: IV,472. - Rah.al. N:o 340. 42965: 42966: 42967: 42968: 42969: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta pukuavustuksiksi 42970: valtionrautateiden varikkojen ja veturitallien henkilökun- 42971: nalle ym. vastaaville toimenhaltijoille. 42972: 42973: 42974: E d u s k u n n a 11 e. 42975: 42976: Virkapukuavustusta suoritetaan valtion massa asemassa kuin toiset vastaavanlaisissa 42977: rautateiden niille viran ja toimen haitijoille oloissa työskentelevät, on vallitseva olotila 42978: sekä ylimääräisille toimen haltijoille, jotka vihdoinkin korjattava. Pukuavustuksen saa- 42979: ovat velvollisia käyttämään virkapukua ja jain piiriä laajennettaessa edellä esittämäl- 42980: jotka joutuvat välittömästi tekemisiin mat- lämme tavalla ja avustuksen suuruuden ol- 42981: kustavanyleisön kanssa. Pukuavustusta suo- lessa 7 700 markkaa vuodessa aiheuttaa se 42982: ritetaan yleensä myös niille viran tai toimen pukuavustusmenoihin lisäystä noin 25 000 000 42983: haitijoille ja ylimääräisen toimen haltijoille, markkaa. 42984: jotka työn likaisuuden tai muiden syiden ta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 42985: kia joutuvat huomattavasti kuluttamaan 42986: vaatteita. Pukuavustuksen asemasta on eräille että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 42987: toimenhaltijaryhmille annettu lainasuoja- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun 42988: puku. Näiden pukuavustusten ulkopuolelle 1 momentille 14 000 000 markkaa ja 42989: on kuitenkin jäänyt useita toimenhaltijaryh- 18 Pl. II luvun 2 momentille 11 000 000 42990: miä, kuten varikkojen ja veturitallien hen- markkaa pukuavustusten suorittami- 42991: kilökunnat, ratavartijat, vaunumiehistö ja seksi valtionrautateiden varikkojen 42992: siivoojat, jotka tekevät likaista ja huomatta- ja veturitallien henkilökunnille, rata- 42993: vasti työpukuja kuluttavaa työtä. Kun on vartijoille, vaunumiehistölle, siivoo- 42994: kohtuutonta, että nämä ryhmät ovat jatku- jille ym. vastaaville toimenhaltijoille. 42995: vasti sanottuun avustukseen nähden huonom- 42996: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 42997: 42998: Leo Suonpää. Hemming Lindqvist. Nestori Nurminen. 42999: Eino Roine. Paavo Aitio. Toivo Asvik 43000: Tauno Kelovesi. Y. Enne. Matti Koivunen. 43001: 1180 43002: 43003: IV,471. - Rah.al. N:o 339. 43004: 43005: 43006: 43007: 43008: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden 43009: junanlähettäjinä toimiville virkamiehille maksettavan yö- 43010: rahan korottamiseksi. 43011: 43012: 43013: E d u s k u n n a 11 e. 43014: 43015: Rautatiehallituksen antamien työaikamää- den pidettävä täysin riittämättömänä, var- 43016: räysten mukaan joutuvat junanlähettäjinä sinkin kun junanlähettäjien suorittama yö- 43017: toimivat virkamiehet suorittamaan yövuoroja työ ei ole suinkaan pelkkää päivystystä, vaan 43018: joka neljäs yö. Juuri nämä toistuvat yövuo- alituista valppautta vaativaa junien suori- 43019: rot ovat huomattavimpina vaikuttimina ju- tusta. Tällä perusteella ehdotamme kunnioit- 43020: nanlähettäjien muutenkin rasittavan ja vas- taen, 43021: tuullisen työn tavallistakin suurempaan ku- 43022: luttavuuteen. Kuitenkin nykyisten määräys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 43023: ten mukaan yörahaa maksetaan virantoimi- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun 43024: tuksesta, joka sattuu kello 22,00-6,00 väli- 4 momentille lisäystä 20 000 000 mark- 43025: selle ajalle ja kestää yhtäjaksoisesti tai eri kaa valtionrautateiden junanlähettä- 43026: osissa samana yönä vähintään kaksi tuntia, jinä toimim'lle virkamiehille maksetta- 43027: vain 90 markkaa yöltä. Tätä korvausta on van yörahan korottamiseksi 450 mar- 43028: junanlähettäjien yötyön rasittavuuteen näh- kaksi yöltä. 43029: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 43030: 43031: Jaakko Hakala. Juho Tenhiälä. Lauri Järvi. 43032: R. Hallberg. Laura Brander-Wallin. Harras Kyttä. 43033: IV,470. - Kyttä ym. 1179 43034: 43035: lokseen sekä että ministeriö tulee edelleenkin mien hoitajaa joutuu ilman omaa syytänsä 43036: pyrkimään siihen, että nyt kysymyksessä ole- menettämään ne edut, jotka heille oikeuden 43037: vista rautatiehallituksen rautatierakennus- ja kohtuuden mukaan kuuluv·at. Näistä toi- 43038: osaston henkilöistä tehdään ylimääräisen toi- mista on suurin osa teknillisiä toimia, joiden 43039: men haltijoita. hoitajista jatkuvasti on suurta puutetta. 43040: Kaikesta edellä lausutusta huolimatta ei Enemmän kuin puolet ko. toimenhaitijoista 43041: hallitus kuitenkaan ole sisällyttänyt tulevan on palvellut valtiota jo 15-25 vuotta. 43042: vuoden menoarvioesitykseensä rautatiehalli- Tämän vuoksi olisi vuoden 1956 tulo- ja 43043: tuksen esittämiä ylimääräisiä toimia. Ellei menoarvioon otettava seuraavat ylimääräiset 43044: asiantilaan saada aikaan muutosta, on siitä toimet nimittäin: 43045: seurauksena, että viisikymmentä näiden toi-. 43046: 43047: 18 Pl. l: 2 43048: 3 rakennusmestaria, 1 l. (23 pl.) ......... . a 399 300:- 1197 900:- 43049: 3 piirustajaa, 2 pl. (12 pl.) ............. . " 240 900:- 722 700:- 43050: 1 konttoriapulainen, 1 pl. (10 pl.) ... 0 •••• 219 600:- 43051: 1 " 2 pl. (9 pl.) ........ 0 209 400:- 43052: 43053: 18 Pl. II: 2 43054: 4 apulaisinsinööriä (27 pl.) ..... 0 • 0 ••••• 0 • a 488700:- 1954800:- 43055: 1 rautatierak. koneinsinööri (27 pl.) ...... . 488 700:- 43056: 4 rakennusmestaria 1 1. y.p. (22 pl.) ..... . " 379 800:- 1519 200:- 43057: 8 " 2 1. ( 19 pl.) ..... 0 •••• " 329100:- 2 632 800:- 43058: 4 " 3 1. ( 18 pl.) . 0 • 0 •••••• " 314100:- 1256 400:- 43059: 1 koneteknikko 1 l. ( 18 pl.) .. 0 • 0 ••••••••• 314100:- 43060: 1 " 2 1. (17 pl.) ............. . 299 400:- 43061: 1 rautatierak. huoltopäällikkö (24 pl.) 420 600:- 43062: 1 , kassanhoitaja 1 1. (21 pl.) .. 360 900:- 43063: 1 " " 2 l. ( 20 pl.) .. 344100:- 43064: 1 , varastonhoitaja 1 1. (20 pl.) . 344100:- 43065: 2 " " 2 l. (19 pl.) . " 329100:- 658 200:- 43066: 1 kirjuri 3 l. (14 pl.) .. 0. 0 •••••••••••• 0 • 262 500:- 43067: 2 " 4 l. ( 12 pl.) ................. 0 • 43068: " 240 900:- 481800:- 43069: 4 konttoriapulaista 1 pl. (10 pl.) ....... 0. " 219 600:- 878400:- 43070: 5 " 2 pl. ( 9 pl.) . 0 •• 0 ••••• " 209 400:- 1047 000:- 43071: 43072: Mainittakoon vielä, että menonlisäystä ei kaa, ikälisiin 391520 markkaa, kalliin- 43073: näistä ylimääräisistä toimista aiheudu, vaan paikanlisiin 266 960 markkaa ja indek- 43074: vähenevät menot vastaavasti asianomaisten sikorotuksiin 450 800 markkaa eli yh- 43075: rautatierakennusten määrärahoista. teensä 3 458 880 markkaa sekä 18 Pl. 43076: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, II: 2 kohdalla vuosipalkkioihin 43077: 13 263 000 markkaa, ikälisiin 2 187 820 43078: että Eduskunta ottaisi yllämainittu- markkaa, kalliinpaikanlisiin 980 860 43079: jen ylimääräisten toimien perustami- markkaa ja indeksikorotuksiin 2 470 867 43080: seksi valtionrautateille vuoden 1956 markkaa eli yhteensä 18 902 547 mark- 43081: tulo- ja menoarvioon 18 Pl. l: 2 koh- kaa. 43082: dalla vuosipalkkoihin 2 349 600 mark- 43083: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 43084: 43085: Harras Kyttä. Artturi Tienari. Jaakko Hakala. 43086: Aare Leikola. Aukusti Pasanen. J. F. Pöykkö. 43087: 43088: 44 E 626/55 43089: 1178 43090: 43091: IV,470. - Rah.al. N:o 338. 43092: 43093: 43094: 43095: 43096: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimääräisten 43097: toimien perustamiseksi valtionrautate~1le. 43098: 43099: 43100: E d u s k u n n a 11 e. 43101: 43102: Valtion rautatierakennuksilla on jo vuo- kuitenkaan syystä tai toisesta sisällyttänyt 43103: desta 1923 lähtien, jolloin rautatiehallituk- ko. toimia menoarvioesitykseensä. Sittemmin 43104: seen perustettiin erityinen rautatierakennus- on rautatiehallitus uudistanut esityksensä 43105: osasto, ollut eräitä vakinaisia teknillisiä ym. vuosien 1955 ja 1956 menoarvioihin, mutta 43106: virkoja, joista osa kuuluu keskushallintoon, ilman tulosta. 43107: mutta ratkaisevasti suurin osa viroista on Vuoden 1954 tulo- ja menoarviota käsitel- 43108: hoidettu ylimääräisenä henkilökunnalla, joi- lessään eduskunta hyväksyi kansanedustaja 43109: den palkkaus vakiintuneen käytännön mu- Konsti Järnefeltin asiaa koskevan aloitteen 43110: kaan maksetaan työmäärärahoista, kuten johdosta lausuman, jO.ssa sanotaan: ,Aloit- 43111: luonnollista onkin. Mainitusta syystä ja teessa tarkoitettujen toimihenkilöiden oikeu- 43112: rautatierakennusten alati muuttuvista olo- dellinen asema on epäselvä johtuen palkkauk- 43113: suhteista johtuen ei näitä ylimääräisiä vir- sen suorittamisesta työmäärärahoista. Edus- 43114: koja ole varemmin sisäJ.:lytetty rautatiehalli- kunnan midestä on aiheellista, että Hallitus 43115: tuksen menoarvioesityksiin, varsinkin kun kiinnittää asiaan huomiota." 43116: kulloinenkin ylimääräisten viran tai toimen Edellä mainitun lisäksi jätettiin 28. 10. 43117: haltijain luku on ollut vaikeasti määriteltä- 1954 kansanedustaja Harras Kytän ym. toi- 43118: vissä. mesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle val- 43119: Kun määräykset ylimääräisen henkilökun- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta- 43120: nan asemasta ja oikeuksista ov·at nyttemmin vaksi seuraava kysymys: 43121: muuttuneet ja ylimääräisten piiriin nyttem- 43122: min luetaan vain menoarvioon otetut ylimää- ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että 43123: räiset toimet, ovat rautatierakennuksilla sekä rautatiehallituksen rautatierakennus- 43124: eräät keskushallinnon rautatierakennusosas- osaston tehtävistä suurin osa on jat- 43125: tossa olevat ylimääräiset toimen haltijat jou- kuvasti hoidettu ylimääräisenä henki- 43126: tumassa syrjäytettyyn asemaan. Tämä on lökunnalla, jonka palkkaus maksetaan 43127: ilmennyt mm. erään ylimääräisen rakennus- työmäärärahoista, mistä johtuen tämä 43128: mestarin eläkeasian käsittelyn yhteydessä, henkilökunta on jäänyt oikeudellisesti 43129: kun hänet katsottiin kuuluvaksi työntekijäin epäselvään asemaan ja vaille eräitä 43130: piiriin eikä hän saanut sitä eläkettä, joka ylimääräisil.le toimenhaitijoille kuulu- 43131: kuuluu ylimääräiselle toimen haltijalle. via sosiaalisia etuja, ja jos on, mihin 43132: Asian saattamiseksi nykyisten määräysten toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä 43133: mukaiseen järjestykseen, ja kun myös val- tämän epli!kohdan kiireelliseksi korjaa- 43134: tiontalouden tarkastusvirasto on huomautta- miseksi?" 43135: nut 1/l.Siantilan korjaamisen tarpeellisuudesta, 43136: esitti rautatiehallitus vuoden 1954 meno- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri 43137: arvioon otettavaksi joukon ylimääräisiä toi- antoi edellä mainitun kyselyn johdosta vas- 43138: mia rautatierakennuksille ja rautatieraken- tauksen 30 päivänä marraskuuta 1954, jossa 43139: nusosastoon keskushallinnossa. Neuvotteluissa ministeri ilmoitti, että kulkulaitosten ja yleis- 43140: valtioneuvoston edustajien kanssa päästiinkin ten töiden ministeriö on pitänyt asiantilan 43141: myönteiseen tulokseen asian järjestämiseksi korjaamista tarpeellisena, mutta ministeriön 43142: kerrotulla tavalla. Valitettavasti ei hallitus esitykset eivät toistaiseksi ole johtaneet tu- 43143: 1177 43144: 43145: IV,469. - Rah.al. N:o 337. 43146: 43147: 43148: 43149: 43150: Luukka: Korotetun määrärahan osoittamisesta koron maksa- 43151: miseksi korvauspidätysten selvittelyssä. 43152: 43153: 43154: E d u s k u n n a 11 e. 43155: 43156: Jos maanhankintalain 18-20 § :ssä tar- on pidettävä oikeana ja kohtuullisena, että 43157: koitettu, siirtoväkeen kuuluva henkilö on näille suorituksille maksetaan ainakin 4% :n 43158: hakenut maata sanotun lain mukaan, on hä- korko siitä ajankohdasta lähtien, jolloin vii- 43159: neltä pidätetty osa hänelle toisen korvaus- meinen osa obligaatioista tai osuustodistuk- 43160: lain mukaisesti myönnetystä korvausmää- sista on erääntynyt. 43161: rästä tilan myyntihinnan ja myönnettyjen Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 43162: lainojen suoritukseksi. Kun korvausobliga- nioittaen, 43163: tioiden viimeinen maksulippu erääntyi 1. 8. 43164: 1955, ei obligaatioita enää voida saattaa liik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 43165: keeseen. Vastaavasti ei myöskään korvaus- tulo- ja menoarvioon 17 Pl. II luvun 43166: osakkeiden hallintoyhteisön osuustodistuksia 44 momenWle, ,Koron maksaminen 43167: voida saattaa liikkeeseen 1. 7. 1956 jälkeen. korvauspidätysten selvittelyssä", li- 43168: Korvausobligaatioita tulee siten 1. 8. 1955 säyksenä 5 000 000 markkaa käytettä- 43169: ja osuustodistuksia 1. 7. 1956 jälkeen vas- väksi 4 %:n suuruisen koron maksa- 43170: taamaan yksinomaan rahasuoritus. miseen niille maanhankintalain mu- 43171: Korvauksen saajasta riippumattomista koon valtiokonttorissa pidätettyinä ol- 43172: syistä on mainittuja korvauksia edelleen pi- leille toisen korvauslain mukaisille 43173: dätettynä valtiokonttorissa. Niissä tapauk- obligaatioita tai korvausosakkeiden 43174: sissa, jolloin korvaukseen oikeutetulle tulee hallintoyhteisön osuustodistuksia vas- 43175: maksettavaksi se osa korvauspidätyksestä ja taaville rahasuorituksille, pidätyksille 43176: sille juosseesta korosta, jota ei ole käytetty juossut korko mukoonluettuna, joita 43177: valtion saamisten maksuun, joko obligaatioi- ei ole käytetty valtion tai rahalaitos- 43178: den tai sekä obligaatioid,en että osuustodis- ten saamisten maksuun. 43179: tusten osalta yksinomaan rahasuorituksena, 43180: Helsingissä 20 päivänä syyskuut'a 1955. 43181: 43182: Eemil Luukka. 43183: 1176 43184: 43185: IV,46s. - Rah.al. N:o 336. 43186: 43187: 43188: 43189: 43190: Rankila ym.: Määrärahan osoittamisesta jääkärieläkkeiden 43191: järjestelyä varten. 43192: 43193: 43194: E d u s k u n n a ll e. 43195: 43196: Eduskunnan myönnettyä vuoden 1937 huomattavasti vähemmän kuin ylimääräisiä 43197: menoarviossa 3 300 000 markan suuruisen eläkkeitä. 43198: määrärahan ylimääräisen eläkkeen myöntä- Ottaen huomioon, että jääkärieläkkeen saa- 43199: miseksi ent. 27. jääkäripataljoonassa palvel- jat varattomina tai vähävaraisina iän kart- 43200: leille varattomille tai vähävaraisille jääkä- tuessa ovat entistään suuremmissa määrin 43201: reille ja heidän omaisilleen valtioneuvosto joutuneet toimeentulonsa puolesta pienistä 43202: saman vuoden tammikuun 29 p: nä vahvisti eläkkeistään riippuvaisiksi, olisi heidän eläk- 43203: tämän määrärahan käytön perusteet. Niiden keensä nyt korotettava muitten sinänsä vaati- 43204: mukaan oli jääkäreille suoritettava ylimää- mattomien ylimääräisten eläkkeitten tasolle, 43205: räinen eläke, jonka perusmäärä oli 5 400 ja näihin eläkkeisiin oikeutettujen piiriä sa- 43206: markkaa vuodessa ja jonka lisäysosa oli riip- malla laajennettava siten, etteivät eräät so- 43207: puvainen asianomaisen suorittamista tehtä- tien jälkeen eläkkeitä myönnettäessä merki- 43208: vistä ja hänen palvelusaikansa pituudesta. tyksettömiksi katsotut seikat enää ehdotto- 43209: Jos jääkäri oli kuollut, oli ylimääräinen eläke masti olisi eläkkeen myöntämisen esteenä. 43210: myönnettävä hänen leskelleen ja 18 vuotta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 43211: nuoremmille lapsilleen, ollen tämän eläkkeen 43212: määrä 2 400 markkaa, jos perheenjäseniä oli että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 43213: yksi, 3 600 markkaa, jos heitä oli kaksi, sekä tulo- ja menoarvioon 16 Pl. II luvun 43214: 4 800 markkaa, jos heitä oli kolme tai useam- 1 momentille 7 000 000 markan suu- 43215: pia. ruisen määrärahan jääkärieläkkeiden 43216: Tämän valtioneuvoston päätöksen nojalla korottamiseksi muiden ylimääräisten 43217: on vuosien kuluessa noin tuhannelle jääkä- eläkkeiden tasolle sekä saman luvun 43218: rille ja heidän omaisilleen myönnetty ylimää- 2 momentille 3 000 000 markan suu- 43219: räinen eläke. Rahanarvon alenemisesta joh- ruisen määrärahan jääkärieläkkeisiin 43220: tuen on näitä eläkkeitä myös korotettu, mutta oikeutettujen piirien laajentamista 43221: varten. 43222: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 43223: 43224: Väinö Rankila. Vieno Simonen. Kustaa Tiitu. 43225: Atte Pakkanen. Jaakko Hakala. Matti Mattila. 43226: Nestori Kaasalainen. Kauno Kleemola. Matti Raipala. 43227: Einari Jaakkola. R. Hallberg. Saara Forsius. 43228: Esa Koivusilta. Toivo Antila. Erkki Tuuli. 43229: Antti J. Rantamaa. J. F. Pöykkö. Felix Seppälä. 43230: 1175 43231: 43232: IV,467. - Rah.al. N:o 335. 43233: 43234: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion alueellista 43235: ammatinvalinnanohjausasemaa varten. 43236: 43237: E d u s k u n n a ll e. 43238: Ammatinvalinnanohjaus on tämän hetken perustettavaksi yksi toimistopäällikön ja 43239: tärkeimpiä yhteiskunnallisia kysymyksiä, yksi tarkastajan ylimääräinen toimi, minkä 43240: jonka toimeenpano ei enää siedä vitkastelua. lisäksi menomomentille 15 Pl. IV: 2 on 43241: Siihen on mm. nuorisotyöllisyyskomitea samaa tarkoitusta varten ehdotettu perus- 43242: vuonna 1954 kiinnittänyt erityistä huomiota tettavaksi yksi kanslia-apulaisen ylimääräi- 43243: ja on asettunut sille kannalle, että työ- nen toimi sekä varattavaksi 4 000 000 mark- 43244: asioita hoitavaan ministeriöön olisi kiinnitet- kaa toimiston työn aloittamista varten. 43245: tävä riittävää henkilökuntaa suunnittele- On kuitenkin ilmeistä, ettei näiden niuk- 43246: maan ja kehittämään ammatinvalinnan- kojen määrärahojen turvin ole mahdol- 43247: ohjaustoiminnan keskitettyä hoitoa yhteis- lista aloittaa ammatinvalinnanohjaustoimin- 43248: työssä maamme koululaitoksen kanssa, jol- taa kyllin tehokkaana ja riittävän laajalla 43249: loin samalla kenttäorganisaatiossa olisi am- pohjalla. Ammatinvalinnanohjauskomitea on 43250: matinvalinnanohjaustoimintaa ryhdyttävä asiaa perusteellisesti tutkittuaan päätynyt 43251: kiireellisesti kehittämään. Tämä on siitäkin ehdottamaan peräti 16 henkilön kiinnittä- 43252: syystä entistä kiireellisempi toimenpide, kun mistä ammatinvalinnanohjauksen keskuseli- 43253: ottaa huomioon, että jo muutaman vuoden men palvelukseen ja lisäksi 11 henkilön kiin- 43254: kuluttua työtä hakevien nuorten lukumäärä nittämistä maaseutua palvelevaan valtion 43255: lisääntyy nykyisestään noin 50 %, mikä kenttätoimistoon, joka ainoana varsinaisena 43256: talous- ja tuotantoelämän yleisen rakenteen maaseudun ohjauselimenä toimisi keskuseli- 43257: muuttumisen yhteydessä tulee aiheuttamaan men välittömässä johdossa nykyisten kau- 43258: tavattoman suuria vaikeuksia nuorille hei- punkitoimistojen rinnalla. 43259: dän pyrkiessään sijoittumaan edellytystensä Edellä mainittujen näkökohtien mukaisesti 43260: mukaisesti työmarkkinoille. olisi toiminta alusta alkaen järjestettävä 43261: Ammatinvalinnanohjauksen yleisen järjes- siten, että erityisesti maaseudun ammatin- 43262: telyn yhteydessä on kiinnitettävä erityistä valinnanohjaukseen nähden saataisiin koke- 43263: huomiota maaseudun nuorten opastamiseen musta niin pian kuin mahdollista. Näin ol- 43264: ja ohjaamiseen siten, että ohjaustoimistot len olisi jo tässä yhteydessä varattava mää- 43265: myös selvittävät näiden nuorten mahdolli- rärahat myös ammatinvalinnanohjauskomi- 43266: suuksia sijoittumiseen, lähinnä maaseudun tean ehdottaman valtion kenttätyön aloitta- 43267: omiin ammatteihin, ja tietoisesti pyrkivät mista varten Jyväskylässä ja sen ympäristö- 43268: edistämään maaseudun talouselämän kehit- alueella 1. 7. 1956 lukien ja siinä mielessä 43269: tymistä ja monipuolistumista. Tämä on perustettava myös alueellinen ohjausasema 43270: maaseutuväestön tulevaisuuden kannalta ja siihen kuuluvat virat, aluksi tilapäisinä, 43271: katsoen erittäin tärkeä toimenpide, joka on ja varattava ohjausasemalle tarvittavat muut 43272: otettava huomioon heti alkuun ryhdyttäessä määrärahat. 43273: järjestämään ammatinvalinnanohjaustoimin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 43274: taa maahamme. nioittaen, 43275: On ilolla todettava, että hallitus esityk- 43276: sessään eduskunnalle vuoden 1956 valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 43277: tulo- ja menoarvioksi on ottanut huomioon tulo- ja menoarvioon 5 823 600 mark- 43278: myös ammatinvalinnanohjaustoiminnan. lVfe- kaa valtion alueellista ammatinvalin- 43279: nomomentille 12 Pl. I: 1 on ehdotettu amma- nanohjausasemaa varten. 43280: tinvalinnanohjauksen keskustoimistoa varten 43281: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 43282: 43283: 0. Lindblom. Erkki W. Mohell. Bruno J. Sundman. 43284: V. Liljeström. Veikko Kokkola. Veikko Helle. 43285: G. Henriksson. 43286: 1174 IV,466. - Puolukan vienti. 43287: 43288: 43289: sia rahatulojaan ja voi monessa tapauksessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 43290: merkitä turvautumista yhteiskunnan apuun. nioittaen, 43291: Kun valtion tulo- ja menoarviossa on ole- 43292: massa määräraha kotimaisen tuotannon tuke- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 43293: miseen, olisi tätä määrärahaa käytettävä tulo- ja menoarvion 15 Pl. II luvun 43294: myös puolukkasadon talteen ottamisen tur- 34 momentille 40 miljoonaa markkaa 43295: vaamiseksi maasta vietävien erien osalta. puolukan viennin tukemiseen. 43296: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 43297: 43298: Eemil Luukka. Markus Niskala. Artturi Koskinen. 43299: 1173 43300: 43301: IV,466, - Rah.al. N:o 334. 43302: 43303: 43304: 43305: 43306: Luukka ym.: Määrärahan osoittamisesta puolukan viennin 43307: tukemiseen. 43308: 43309: 43310: E d u s k u n n a ll e. 43311: 43312: Suomi ja Ruotsi kamppailevat puolukan Riittävän vientituen ansiosta Suomi hal- 43313: vientimarkkinoista. Muita kilpailijoita ei ole. litsi vientimarkkinoita vuosina 1951 ja 1952, 43314: Länsi-Saksa ja Itä-Saksa ovat suurimmat jota vastoin vienti tyrehtyi ja supistui mität- 43315: puolukan ostajat, eikä tässä yhteydessä kan- tömiin eriin ylivuotista tavaraa lisenssiviras- 43316: nata kiinnittää huomiota muihin ostajamai- ton alennettua vientituet vuosina 1953 ja 43317: hin, koska muitten maitten tarve nousee 1954. 43318: ainoastaan noin 10 %: iin Länsi- ja Itä-Sak- Lisenssivirasto on ilmoittanut, että korkein 43319: san tarpeesta. tukiprosentti, johon lisenssivirasto tänä 43320: Ruotsissa muodostuu vientihinta huomatta- vuonna voi suostua, on 20 % viennistä Länsi- 43321: vasti huokeammaksi kuin Suomessa riippuen Saksaan, mutta vientiä Itä-Saksaan ei voida 43322: rahan ostoarvon erilaisuudesta. Keräilypisteet tukea lainkaan. 43323: toimivat Ruotsissa pienemmillä kustannuk- Jotta maamme pysyisi markkinoilla Ruot- 43324: silla. Kuljetuskustannukset Ruotsista Sak- sin kilpailijana ja voisi rakentaa uutta poh- 43325: saan ovat huomattavasti huokeammat kuin jaa kansantaloudellisestikin tärkeälle vien- 43326: Suomesta Saksaan, kuljetusaika huomatta- nille, jota uhkaa täydellinen tyrehtyminen, 43327: vasti lyhyempi. olisi eduskunnan myöntämä määräraha vält- 43328: Vuosina 1920-1939, siis ennen säännös- tämätön. Sen turvin voisi Suomi pysyä mark- 43329: telyjä, oli Ruotsin kokonaisvienti 35 milj. kinoilla kilomääräisesti suuremmalla tai pie- 43330: kiloa ja Suomen 78 milj. kiloa. Suomesta nemmällä määrällä riippuen tilanteesta, vien- 43331: siis keskimäärin noin 4 milj. kiloa vuodessa tituen muodostuessa alle tai yli 20 %. Ase- 43332: ja Ruotsista noin 2 milj. kiloa vuodessa. mamme puolukan vientimaana lujittuisi. 43333: Tämä on suhde, joka ei saisi kallistua Suo- Vientituen suuruus olisi melko helposti 43334: melle heikommaksi. Vuosina 1920-1939 oli määriteltävissä. Erään todellisuuspohjalle 43335: Suomen vienti ainoastaan kerran alle 1 milj. nojautuvan laskelmatavan lähtökohta olisi 43336: kiloa, nimittäin vuonna 1923, ja 15 vuotena Tukholman ja Helsingin torihintojen vertailu 43337: 3-7 milj. kilon välillä. toisiinsa. 43338: Viime vuosien tilastoa: Puolukka on suomalaista luonnontuotetta, 43339: Viety Länsi-Saksaan jonka kasvattamiseen ei ole tarvittu minkään- 43340: Vuonna Ruotsista Suomesta laista investointia. Ilman vientiä menee suu- 43341: kg kg Vientituki rin osa puolukkasadosta käyttämättömänä 43342: 1951 160 700 918 721 50% hukkaan syksy syksyltä. Yllä esitetyllä ta- 43343: 1952 45100 682 700 50% valla varmistettaisiin vastaavan ulkolaisen 43344: 1953 1073 200 7 821 40% valuutan saantia. 43345: 1954 1656 700 107 284 25% Puolukan poimijain tulot voivat nousta 43346: kansantaloudellisestikin huomattaviin mää- 43347: Viety Itä-saksaan riin, jos sadon talteen otto ja vienti saadaan 43348: 1951 507 842 50% turvatuksi. Puolukan poimijat, jotka poimi- 43349: 1952 48 700 50% vat marjoja kauppaa varten, ovat yleensä 43350: 1953 vähävaraista väkeä. Puolukka-ansion poisjää- 43351: 1954 150 000 minen vähentää huomattavasti heidän kotoi- 43352: 1172 43353: 43354: IV,465, - Rah.al. N:o 333. 43355: 43356: 43357: 43358: 43359: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyden torjun- 43360: nasta kunnt'lle johtuvien kustannuksien korvaamiseksi. 43361: 43362: 43363: E d u s k u n n a 11 e. 43364: 43365: Kuntien velvollisuus työttömyyden torju- kaikki työttömät työhön välittömästi ja saada 43366: miseksi perustuu taloudellisen elämän sään- tästä korvaus valtiolta. 43367: nöstelystä poikkeuksellisissa oloissa annetun Kuntain rahataloudellinen asema on ny- 43368: lain määräyksiin sekä sen nojalla hallituk- kyisin erittäin vaikea. Siitä ovat osoituksina 43369: sen ja valtion virkamiesten sangen mieli- pienentyneet verotulot, kasvaneet verorästit 43370: valtaisiin ja tulkinnanalaisiin velvoituksiin ja olemattomiin supistunut luoton saanti. 43371: (työttömyysohjeisiin). Näiden määräyksien Tavanomaiseksi onkin tullut pakko kerjätä 43372: mukaan kunnat ovat ensisijaisesti velvolliset valtiolta ennakkojen aikaisempi·a suorituksia. 43373: ryhtymään toimenpiteisiin työttömyyden joh- Joukkotyöttömyys on säännöllisesti ylittänyt 43374: dosta. Ei ole epäilystäkään, ·etteivätkö ko. kaikki laskelmat. On ilmeistä, että hallituk- 43375: säännökset olisi kohtuuttomia ja täysin sen taholta on nytkin, kuten edellisenäkin 43376: vääriä. Kuntien vallassa ei ole vähäisessä- vuonna, arvioitu työttömyys liian pieneksi, 43377: kään määrässä päättää maan yleisestä talous- joten kuntien asema tulee muodostumaan 43378: politiikasta, jonka seurausta joukkotyöttö- paljon vaikeammaksi kuin arviot edellyttä- 43379: myys on. Yhtä vähän kunnilla on valtaa vät. Näin ollen tulee riittävän tehokas kun- 43380: estää kapitalisteja synnyttämästä tahallaan tain osuuden täyttäminen työttömyyden tor- 43381: työttömyyttä tai velvoittaa heitä siitä johtu- jumiseksi nykyisillä edellytyksillä mahdot- 43382: vien kustannusten korvaamiseen. tomaksi, puhumattakaan siitä, että se vaa- 43383: Joustavan ja oikeudenmukaisen työhön rantaa niiden muita lakimääräisiä tehtäviä. 43384: sijoittamisen ·ehtona on, että jokainen työ- Siksi valtiovallan olisi turv>attava kunnille 43385: tön saa työtä viipymättä. Käytännössä on työttömyystöiden rahoitus. 43386: kuitenkin niin, että kunnat pyrkivät sijoitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 43387: maan oman osuutensa, ja valtion työt viipy- 43388: vät tai ne jätetään kokonaan järjestämättä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 43389: Täten usein suurin osa työttömistä jää työtä tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun 43390: vaille tai saa odottaa enemmänkin kuin työt- uudelle momentille 1 000 000 000 nur,rk- 43391: tömyysohjeiden kohtuuttoman pitkä odotus- kaa suoritettavaksi korvauksena kun- 43392: aika edellyttää. Koska määräys työttömyy- nille työttömyyden torjunnasta niille 43393: den torjunnasta on kunnille ensisijainen ja johtuneista kustannuksista. 43394: ehdoton, olisi niillä oltav•a oikeus sijoittaa 43395: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 43396: 43397: Yrjö Murto. Unto Miettinen. 43398: Hemm.ing Lindqvist. Pentti Liedes. 43399: Irma Torvi. 43400: 1171 43401: 43402: IV,464. - Rah.al. N:o 332. 43403: 43404: 43405: 43406: 43407: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 43408: pienviljelijöille sekä maaseudun omakotien ja pienasunto- 43409: jen omistajille heidän talouksiensa sähköistämisestä aiheu- 43410: tuvien kustannusten suorittamista varten. 43411: 43412: 43413: E d u s k u n n a ll e. 43414: 43415: Maaseudun edun ja viihtyisyyden kannalta kaisemmin sähköistetyilläkin seuduilla on ta- 43416: olisi ensiarvoisen tärkeää saada sähköistämi- louksia, jotka eivät ole varojen puutteessa 43417: nen laajassa mitassa toteutetuksi. Sähkö- voineet talouksiaan sähköistää. 43418: yhtymille myönnetyistä valtion avustuksista Maaseudun pientalouksien sähköistys ei 43419: huolimatta tulee sähköistäminen kuitenkin näin ollen voi kaikkialla toteutua omien va- 43420: siksi kalliiksi, että suuri joukko pienviljeli- rojen ja lainoituksen turvin. Siksi olisi val- 43421: jöitä ja maaseudun omakotien ja muitten tion tuettava pienviljelijöitä ja muita maa- 43422: pienasuntojen omistajia on ollut pakotettu seudun omakotien ja pienasuntojen omistajia 43423: pidättäytymään sähköistämissopimuksen teke- myöntämällä heille avustuksia talouksiensa 43424: misestä. Rahaolojen yhä kiristyessä monet sähköistyksen tukemiseksi. . A >'llstusten jaon 43425: sopimuksen tehneistä ovat myös joutuneet tulisi tapahtua asutuslautakuntien ja osuus- 43426: maksuvaikeuksiin sopimusten mukaisten ta- kassojen välityksellä hallituksen antamien 43427: riffiyksikkö- ja muiden sähköistämisestä joh- ohjeiden mukaisesti. 43428: tuvien maksujen suorittamisessa. Tämä on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 43429: ja tulee edelleen vaikuttamaan haitallisesti 43430: maaseudun sähköistämisen. suunnitelmalliseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 43431: toteuttamiseen. Maakunnalliset sähköyhtiöt tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 43432: yleensä vaativat vähintään 70-80% tariffi- kan määrärahan jaettavaksi valtioneu- 43433: yksikköjen mukaisen liittymisen ennen kuin voston lähemmin määräämällä tavalla 43434: työt muuntajapiirin alueella pannaan käyn- avustuksina pienviljelijöille sekä maa- 43435: tiin. Niin ikään on todettava, että nykyisin seudun omakotien ja pienasuntojen 43436: sähköistettävät alueet yleisimmin sijaitsevat omistajille heidän talouksiensa säh- 43437: harvaan asutuilla seuduilla. Tästäkin joh- köistämisestä aiheutuvien kustannus- 43438: tuen hankinta- ja erikoisesti asennuskustan- ten suorittamista varten. 43439: nukset tulevat erittäin kalliiksi. Useilla ai- 43440: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 43441: 43442: Lauri Myllymäki. Leo Suonpää. Elli Stenberg. 43443: Eino Roine. Usko Seppi. Pauli Puhakka. 43444: 43445: 43446: 43447: 43448: 43 E 626/55 43449: 1170 43450: 43451: IV,463. - Rah.al. N:o 331. 43452: 43453: 43454: Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lisätyn valtionavus- 43455: tuksen suorittamiseksi eräille sähköyhtymille. 43456: 43457: 43458: E d u s k u n n a 11 e. 43459: 43460: Sotien jälkeisenä aikana maassamme suo- varoja tähän tarkoitukseen hyvällä menes- 43461: ritettua laajamittaista maaseudun sähköistä- tyksellä, mutta sittemmin, tämän tukemistoi- 43462: ruistoimintaa on valtiovalta jatkuvasti tuke- minnan lakattua, ovat taloudelliset esteet 43463: nut valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain muodostuneet voittamattomiksi ja syrjäisten 43464: otetun määrärahan puitteissa. Tämä valtio- seutujen asukkaat ovat saaneet jäädä vaille 43465: vallan myönteinen suhtautuminen on tehnyt sähköistämisen tuottamaa hyötyä. 43466: mahdolliseksi maaseudun sähköistämistoi- Hallituksen eduskunnalle jättämässä vuo- 43467: minnan toteuttamisen tähän mennessä jo den 1956 tulo- ja menoarvioesityksessä on 43468: varsin pitkälle. Maaseudun sähköistäruisko- maaseudun sähköistämisen tukemiseen mer- 43469: mitean mietinnössään vuonna 1950 esittämää kitty 200 000 000 markan suuruinen siirto- 43470: ja myöhemmin laajennettua rakennusohjel- määräraha. Kun ottaa huomioon, että kulu- 43471: maa ei kuitenkaan ole vielä kyetty läpi vie- valle vuodelle hyväksytty vastaava määrä- 43472: maan. Erityisesti niiden maaseudun säh- raha on 120 000 000 markkaa pienempi vuo- 43473: köistysyhtymien alueilla, joiden työskentely den 1954 määrärahaa ja nyt esitetty jälleen 43474: tapahtuu suurelta osalta harvaanasutuilla 130 000 000 markkaa alempi kuin kuluvan 43475: syrjäisillä seuduilla, on vielä runsaasti säh- vuoden määräraha, niin havaitaan, että su- 43476: köistämättömiä talouksia. Kun maaseutua pistaminen on tapahtunut huomattavasti 43477: sähköistävät yhtymät on aikoinaan perus- jyrkemmin kuin maaseudun sähköistämistoi- 43478: tettu pääasiallisesti kunnallisina yhtyminä, minnan rakennustilanteen kehitys olisi edel- 43479: ovat myöskin syrjäisten ja harvaanasuttu- lyttänyt. Tämän vuoksi joudutaan entistään 43480: jen seutujen taloudellisesti heikkovaraiset tukalampaan tilanteeseen syrjäseutujen säh- 43481: asukkaat veroamaksavina kuntien jäseninä köistämistyössä. Varsinaisten valtionavustus- 43482: joutuneet osaltaan kustantamaan sähköyhty- ten näin suuresti vähentyessä olisi oikeuden- 43483: mien peruskustannuksia kuntien suorittaessa mukaisuuden ja tasapuolisuuden toteuttami- 43484: yhtymien osake- ym. maksuja asukasluvun seksi kiinnitettävä pääasiallisin huomio lisä- 43485: mukaisessa suhteessa. Nämä syrjäseutujen tyn valtionavustuksen myöntämiseen har- 43486: asukkaiden suorittamat kustannuserät ovat vaanasuttujen syrjäisten seutujen sähköistä- 43487: koituneet tiheärumin asuttujen ja tavalli- misen tukemiseen. 43488: sesti varakkaampien seutujen hyväksi hei- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 43489: dän itsensä saamatta lainkaan hyötyä koko ehdotamme, 43490: sähköistämistoiminnasta. Tällaisen epäoikeu- 43491: denmukaisen tilanteen parantamiseksi olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 43492: valtion varoista myönnettävä lisättyä avus- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun 43493: tusta niille sähköyhtymille, jotka suorittavat 28 momentille 100 000 000 markan li- 43494: sähköistämistä rajaseuduilla ja muilla har- säyksen jaettavaksi lisättynä valtion- 43495: vaan asutuilla, syrjäisillä ja taloudellisesti avustuksena maamme syrjäisten ja 43496: heikkovaraisilla alueilla. Aikaisempina vuo- harvaanasuttujen alueitten sähköistä- 43497: sina onkin jossain määrin käytetty valtion mistä suorittaville sähköyhtymille. 43498: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 43499: 43500: Eemil Partanen. Lauri Järvi. Eeli Erkkilä. 43501: Niilo Ryhti. Artturi Jämsen. J. F. Pöykkö. 43502: Eino Rytinki. 43503: 1169 43504: 43505: IV,4a2. - Rah.al. N:o 830. 43506: Suomennos. 43507: 43508: 43509: 43510: Wickman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa- 43511: seudun sähköistämisen tukemiseen. 43512: 43513: 43514: Ed u s ku nn a 11 e. 43515: 43516: Huolestuen on voitu todeta, että hallitus tulomahdollisuuksia suurille osille maaseu- 43517: esittää maaseudun sähköistämismäärärahaa tuamme ja saaristoamme sekä ehkäisee maal- 43518: vähennettäväksi 130 miljoonalla markalla. tapakoa, ei maaseudun sähköistämismäärä- 43519: Kun suuria alueita Suomen syrjäseuduilla rahaa tulisi vähentää, vaan sen olisi jäätävä 43520: ja osia laajasta saaristostamme on vielä yhtä suureksi kuin viime vuonna. 43521: vailla sähkövaloa ja sähkövoimaa, täytyy pi- Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet 43522: tää liian aikaisena niiden seutujen elintär- ehdottavat, 43523: keän sähköistämismäärärahan supistamista, 43524: jotka eivät voi omin voimin päästä osalli- että Eduskunta vuoden 1956 tulo- 43525: siksi ajanmukaisen sälrköistämisen siunauk- ja menoarviossa korottaisi 15 Pl:n II 43526: sista. luvun 28 momenUlla olevan määrära- 43527: Kun maaseudun sähköistäminen merkitsee han maaseudun sähköistämisen tuke- 43528: viihtyisyyden lisääntymistä ja on omansa miseen 330 000 000 markaksi. 43529: helpottamaan työtä ja luomaan lisää toimeen- 43530: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 43531: 43532: Albin Wickman. 0. A. Öhman. Grels Teir. 43533: Sven Högström. Bertel Lindh. Kurt Nordfors. 43534: 1168 43535: 43536: IV,4a2. - Fin.mot, N:o 330. 43537: 43538: 43539: 43540: 43541: Wickman m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag 43542: för stödjande av elektrifieringen på landsbygden. 43543: 43544: 43545: T i ll R i k s d a g en. 43546: 43547: Med beklämning har man kunnat konsta- arbetet och skapa ökade utkomstmöjligheter 43548: tera, att regeringen föreslår en minskning för stora delar av vår landsbygd och skär- 43549: av anslaget för landsbygdens elektrifiering gård och motverkar flykten från landsbyg- 43550: med 130 000 000 mark. Då stora områden den, borde anslaget för landsbygdens elektri- 43551: av Finlands ödebygder och delar av vår fiering icke minskas utan förbli samma som 43552: vidsträckta skärgård ännu är i avsaknad av senaste år. 43553: elbelysning och elektrisk kraft, måste det På ovanstående grunder föreslår under- 43554: anses vara för tidigt att redan nu knappa tecknade, 43555: in på anslaget för en livsviktig elektrifie- 43556: ring av bygder, 'SOm icke med egna resurser att Riksdagen i statsförslaget för 43557: kan bli delaktiga av de välsignelser en tids- år 1956 måtte öka anslaget under 43558: enlig elektrifiering medför. 15 Ht. II kap. 28 mom. för stödjande 43559: Då elektrifieringen av landsbygden inne- av elektrifieringen på landsbygden 43560: bär ökad trivsel och är ägnad att underlätta till 330 000 000 mark. 43561: Helsingfors den 16 ~september 1955. 43562: 43563: Albin Wickma.n. Bertel Lindh. 43564: Sven Högström. Grels Teir. 43565: 0. A. öhma.n. Kurt Nordfors. 43566: 1167 43567: 43568: IV,461. - Rah.al. N:o 329. 43569: 43570: 43571: 43572: 43573: Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu- 43574: dun sähköistämisen tukemiseksi. 43575: 43576: 43577: E d u s k u n n a 11 e. 43578: 43579: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja dun harvaanasuttuja alueita sähköistävät, 43580: menoarvioksi vuodelle 1956 ehdotetaan maa- myönnettävä korotettuja valtionavustuksia, 43581: seudun sähköistämisen tukemiseksi myönnet- että yhtiöt kykenisivät sähköistämään nekin 43582: tävää määrärahaa vähennettäväksi 130 mil- alueet, joissa rakennuskustannukset tulevat 43583: joonalla markalla kuluvana vuonna myönne- kulutusyksikköä kohden kalliimmiksi kuin 43584: tystä summasta. Vähennysehdotustaan halli- tiheämmin asuttujen alueitten. Ellei yhtiöille 43585: tus puolustelee vetoamalla maaseudun säh- myönnetä korotettua valtionavustusta, nämä 43586: köistämiskomitean antamaan mietintöön vuo- alueet jäävät sähköistämättä, sillä yhtiöillä 43587: delta 1950. ei ole muuten mahdollista niitä rakentaa kuin 43588: Vaikka vuoden 1950 maaseudun sähköistä- perimällä korotettuja liittymismaksuja. Kun 43589: miskomitean mietinnössä esitetystä sähköistä- väestö näillä syrjäisillä seuduilla elää muu- 43590: misohjelmasta on saatu jo huomattava osa tenkin vaikeimmissa taloudellisissa oloissa, 43591: toteutetuksi, niin komitean suunnitelman niin on väärin, että heille asetetaan suurem- 43592: ulkopuolelle jäi sellaisia alueita, joiden säh- pia velvoitteita kuin tiheämmin asuttujen 43593: köistämisen komitea katsoi tulevan kohtuut- alueitten väestölle. 43594: toman kalliiksi. Sellainen alue oli mm. Koil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 43595: lis-Pohjanmaa. Kun komiteankin ehdottamista 43596: alueista on harvaanasutuimmat alueet vielä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 43597: sähköistämättä, alueet, joiden väestön talou- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun 43598: dellisen elämän elpyminen sitä kaikkein ki- 28 momentille 150 000 000 markan 43599: peimmin kaipaa, niin käsityksemme on, että suuruisen lisämäärärahan maaseudun 43600: määrärahaa ei olisi pienennettävä nykyisestä, sähköistämisen tukemiseksi. 43601: vaan olisi niille sähköyhtiöille, jotka maaseu- 43602: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 43603: 43604: Eino Rytinki. Eino Uusitalo. Artturi Jämsen. 43605: Eeli Erkkilä. Eino E. Heikura. Marja Lahti. 43606: Toivo Antila. Eemil Partanen. Nestori Kaasalainen. 43607: T. Saloranta. J. F. Pöykkö. 43608: 1166 43609: 43610: IV,46o, - Rah.al. N:o 828. 43611: 43612: 43613: 43614: 43615: Palovesi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu- 43616: .dun sähköistämisen tukemiseksi. 43617: 43618: 43619: E d u s k u n n a II e. 43620: 43621: Tunnetuksi on tullut, että maaseudun säh- kaan tämä olisi tapahtunut vuoden 1956 43622: köistäminen on edistynyt maassamme pää- aikana. Tämän vahvistetun rakennussuunni- 43623: asiallisesti suurten maakunnallisten sähköyh- telman mukaisesti esittikin maaseudun säh- 43624: tymien toimesta viime vuosien aikana erin- köistämisliitto ja kauppa- ja teollisuusminis- 43625: omaisen hyvin ja alkaakin lähennellä lop- teriö, että valtion avustuksen määrä tulevalle 43626: puaan. Maaseudun sähköyhtymien liitossa vuodelle olisi 350 miljoonaa markkaa. Ta- 43627: laaditun rakennusaikataulun mukaisesti maa- lousarviossa maaseudun sähköistämiseen tule- 43628: seudun sähköistys tulee tulevan vuoden valle vuodelle on valitettavasti varattu vain 43629: aikana käytännöllisesti katsoen loppuun suo- 200 milj. markkaa. Jos määräraha jäisi näin 43630: ritetuksi. Maaseudun sähköistyksessä on var- vaatimattomaksi, niin se merkitsisi käytän- 43631: sin merkittävä osuus sillä taloudellisella nössä sitä, että huomattava osa sähköistämä- 43632: tuella, joka on valtiovallan taholta tarkoi- töntä maaseutua jäisi pysyväisesti vaille 43633: tukseen osoitettu. sähköä. Näin ei voi tapahtua, vaan valtio- 43634: Sähköistämiskomitean toimesta laadittiinkin vallan on oltava määrätyllä osuudella mu- 43635: viisi vuotta sitten rahoitussuunnitelma, joka kana siksi, kunnes sähköistäminen maaseu- 43636: edellyttää, että valtion avustusta on tar- dullamme on loppuun suoritettu. 43637: koitukseen saatava rakennusvaiheen ajaksi, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 43638: jotta voitaisiin pysyttää liittyjäin suoritetta- nioittaen, 43639: vat liittymismaksut kohtuullisina; ja avustus- 43640: toimintaa jatketaan, kunnes sähköistäminen, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 43641: tarkoituksenmukaisuus ja kannattavuusnäkö- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun 43642: kohdat huomioon otettuna, on todella lop- 28 momentille lisäyksenä 150 000 000 43643: puun suoritettu. Kuten edellä on sanottu, markkaa maaseudun sähköistämisen tu- 43644: käynnissä olevan rakennussuunnitelman mu- kemiseen. 43645: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 43646: 43647: Eino Palovesi. Aare Leikola. Heikki Soininen. 43648: Yrjö Hautala. N. Kosola. ,Antti Kukkonen. 43649: T. Saloranta. E. Jaakkola. Artturi Tienari. 43650: Artturi Jämsen. Toivo Antila. Helge Miettunen. 43651: Kalle Kämäräinen. Eino Uusitalo. Eino E. Heikura. 43652: Lennart Heljas. Kauno Kleemola. Onni Mannila. 43653: Erkki Ryömä. Urho Kähönen. 43654: 1165 43655: 43656: IV,459. - Rah.al. N:o 327. 43657: 43658: 43659: 43660: 43661: Kulovaara ym.: KorQtetun määrärahan osoittamisesta maa- 43662: seudun sähköistämisen tukemiseen. 43663: 43664: 43665: E d u s k u n n a 11 e. 43666: 43667: Maaseudun sähköistämisen tuke.miseksi on 1955 330 000 000 markkaa. Nyt on vuodelle 43668: valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1956 esitetty myönnettäväksi ainoastaan 43669: 1956 ehdotettu myönnettäväksi ainoastaan 200 000 000 markkaa. Tämä merkitsee sitä, 43670: 200 000 000 markkaa siirtomäärärahana sen että sähköistäminen hidastuu ja että vai- 43671: oltua edellisinä vuosina huomattavasti suu- keimmin ja epäedullisimmin toteutettavat 43672: rempi. Määrärahan ennenaikainen pienentä- sähköistykset odottamisen lisäksi tulevat 43673: minen vuosi vuodelta on johtanut siihen, aina vain vaikeammin toteutettaviksi tai on 43674: että myöhemmin toteutetut sähköistykset uudet yritykset jätettävä toteuttamatta, 43675: ovat joutuneet jopa kolme vuottakin odotta- mikä ei suinkaan ole suotavaa. 43676: maan hyväksyttyjä avustuksia, mistä joh- Edelleen on huomattava, että valtiolla on 43677: tuen avustuksista on huomattava osa men- mahdollisuus, paitsi varsinaisten sähkötar- 43678: nyt lainoitusten korkoihin silloin, kun avus- vikkeitten, myös monien sähkökoneiden, ra- 43679: tukset on lopulta saatu. dioiden yms. hinnoista saada liikevaihtove- 43680: Näin ollen ovat myöhemmin toteutetut ron muodossa vastaavasti tuloja sähköistä- 43681: sähköistykset, jotka enimmäkseen ovat olleet mistoiminnasta. Puolestamme katsomme val- 43682: pienempiä yrityksiä ja siten useinkin vain tiolle edulliseksi edistää sähköistäruisasteen 43683: valtion sähköistysavustusten turvin raken- kohoamista suuremmalla määrärahalla. 43684: nettuja, joutuneet huomattavasti epäedulli- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 43685: sempaan asemaan kuin suuret laitokset, joi- ehdotamme, 43686: den taloudellinen kantokyky on kestänyt 43687: odottamisesta aiheutuneet korkomenot. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 43688: Sähköistysavustusta koskeva määräraha on tulo- ja menoarvioon 400 000 000 mar- 43689: vuonna 1953 ollut 550 000 000 markkaa, kan määräraha~ maaseudun sähköistä- 43690: vuonna 1954 450 000 000 markkaa ja vuonna misen tukemiseksi. 43691: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 43692: 43693: Urho Kulovaara. Yrjö Sinkkonen. Niilo Honkala. 43694: Laura Brander-Wallin. Veikko Kokkola. John Forsberg. 43695: Valto Käkelä. Vappu H"Cinonen. Arthur Larson. 43696: Eino Roine. K. F. Haapasalo. 43697: 1164 43698: 43699: IV,45s. - Rah.al. N:o 326. 43700: 43701: 43702: 43703: Haapasalo ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa- 43704: seudun sähköistämiseen. 43705: 43706: 43707: Eduskunnalle. 43708: 43709: Annettaessa valtion tukea maaseudun säh- Saimaan ja muiden suurten sisäjärviemme 43710: köistystä vart-en edellytetään, että sähköver- vesistöalueella suuri osa kuntien pinta-alasta 43711: koston rakennuskustannukset eivät minkään on saaristoa. On kuntia, joissa jopa suuri 43712: ronuntopiirin tai määrätyn muuntopiiriryh- osa asukkaista asuu saarissa. Juuri nämä 43713: män osalta saa olla suuremmat kuin 18 000 S!J4ristot ovat epätaloudellisimpia sähköistys- 43714: mk tariffiyksikköä kohden. Tämän määräyk- koh:teita. Rakennuskustannukset tariffiyk- 43715: sen, jota myös sähkölaitokset yleensä pitävät sikköä kohden vaihtelevat eri tapauksissa. 43716: oikeana, tarkoituksena on pitää sähkötarif- varsin paljon. Jos saaristoa laajalla poh- 43717: fit, sähkön käyttömahdollisuudesta ja käy- jalla sähköistettäisiin, jäisi rakennuskustan- 43718: töstä vuosittain perittävät maksut, kohtuul- nusten keskiarva todennäköisesti 30 000---- 43719: lisina. Johtoverkoston vuotuiset kunnossa- 40 000 mk: n välille. Myös johtoverkoston 43720: pitokulut ovat nimittäin jokseenkin suorassa kunnossapitokustannukset nousevat nor- 43721: suht,eessa rakennuskustannuksiin. Lisäksi ja maalia huomattavasti suuremmiksi. Kun ei 43722: vielä enemmän nousevat sähkön jakelukus- voida pitää kohtuullisena sitä, että näiden 43723: tannukset suhteellisesti suureutuvien velko- paikkakuntien asukkaiden sähkömaksuja ko- 43724: jen hoitamisesta, jos ominaisrakennuskustan- rotettaisiin saariston sähköistyksen vuoksi, 43725: nukset ylittävät määrätyn raj,an. Kun val- olisi normaalia suuremmat ralrennus- ja kun- 43726: tion avustus rakennuskustannuksia varten nossapitokustannukset valtion varoilla pei- 43727: on rajoitettu ja kun liittymismaksujakaan tettävä: Kun saarelaiset eivät pysty makS{l.- 43728: ei voida korottaa kohtuuttomasti, on yli maan normaalia, 11 000-12 000 mk tariffi- 43729: 18 000 mk/ty nouseva osa rakennuskustan- yksiköitä suurempia liittymismaksuja, pitäisi 43730: nuksista rahoitettava kokonaan velkavaroilla. valtion suoranaisen avustuksen olla n. 20 000 43731: Valtion varoista on tosin maksettu normaalia mk tariffiyksikköä kohden. Kun rakennus- 43732: suurempi,a avustuksia Pohjois-Suomessa ja kustannusten sallittu yläraja korotetaan 43733: merenrantasa:aristossa. Edellisessä sen vuoksi, 25 000 mk: aan, voitaisiin tällä ratkaista 43734: että liitrtymismaksut voitaisiin pitää pienem- myös sisämaan järvialueen saaristojen vaikea 43735: pinä kuin muualla ja rannikolla erikoisten sähköistämiskysymys. 43736: olosuhteiden perusteella. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 43737: Sellaisia kyläkuntia, y;ksityisistä taloista 43738: puhumattakaan, joita ei voida sähköistää että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 43739: mainitun 18 000 mk/ty kustannusrajan puit- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan 43740: teissa, on Savossa, niinkuin muuallakin markan lisäyksen maaseudun sähköis- 43741: Keski- ja Itä-Suomessa, runsaasti. Ehkä yli tämiseen tarkoitettuihin avustusmää- 43742: 20 % väestöstä jää tämän vuoksi sähköistyk- rärahoihin annettavaksi sisämaan saa- 43743: sen ulkopuolelle. Tällaisten alueiden säh- ristoalueelle, jossa sähköverkoston ra- 43744: köistyskysymy;kset ovat tulleet nyt ajankoh- kennuskustannukset nousevat k01·- 43745: taisiksi, kun 18 000 mk:n ominaiskustannuk- keammiksi kuin 18 000 markkaan ta- 43746: sin suoritettava sähköistys on loppuvaihees- riffiyksikköä kohti. 43747: saan. 43748: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 43749: 43750: K. F. Haapasalo. 0. Lindblom. Viljo Virtanen. 43751: IV,457. - Salmine:n ym. 1163 43752: 43753: säädettäessä voineet ottaa huomioon sellaisen miten paha yllätys edellä mainitun tiedon 43754: konfliktin mahdollisuutta kuin nyt syntynyt saaminen on ollut omankodinrakentajille. 43755: on. Ennen kaikkea ei silloin ollut olemassa Kuitenkin on ilmeistä, että vallitsevan olo- 43756: yhtä suuria ja herkkiä radioasemia kuin Kei- tilan jatkuminen on omankodinrakentajia 43757: molan radioasema, joka vieläkin edustaa kohtaan erityisen kohtuutonta. 43758: maassamme alallaan tekniikan viimeistä sa· Kun vähävarainen, mutta yritteliäs kansa- 43759: naa; on todettavissa, että suuri häiriöalttius laisryhmä on joutunut muita kansalaisia tun- 43760: on suuren vastaanottoherkkyyden kiusa)}linen tuvasti rasitetumpaan asemaan pelkästään 43761: sivutuote. Lainsäätäjä on v. 1928 ilmeisesti siitä syystä, että sen asuma-alue sattuu sijait- 43762: pitänyt silmällä häiriöitä, jotka ·void&an semaan lähellä suurta yleistä etua palvelevaa 43763: poistaa sähkölaitoksen arvoon verraten koh- jlrlkista laitosta, samalla kuin tilanteen kor- 43764: tuullisin kustannuksin, ei sensijaan sellaista jaaminen ei valtiolle merkitse raskasta rasi- 43765: tilannetta, että häiriöiden poistamisen tai eh- tusta verrattuna siihen, mitä valtio jo aikai- 43766: käisemisen aiheuttamat kustannukset tekevät semmin on radioaseman muina perustamis- ja 43767: sähkölaitoksen käyttämisen kokonaan mahdot- käyttökustannuksilla suorittanut, ehdotamme 43768: tomaksi. Tapaus paljastaa siten tilanteen, kunnioittaen, 43769: jossa vuoden 1928 jälkeen tapahtunut kiih- 43770: keä teknillinen kehitys on jättänyt il.ainsää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 43771: dännön jälkeensä. tulo- ja menoarvioon arviomäärära- 43772: Syntyneeseen ristiriitaan ovat molemmat hana 18 530 800 markkaa niiden kus- 43773: osapuolet syyttömiä. Posti- ja lennätinhalli- tannusten suorittamiseksi, joita posti- 43774: tus on valinnut radioaseman sijaintipaikaksi ja lennätinlaitoksen Helsinki-Radion 43775: alueen, joka asiasta päätettäessä oli asumaton Keimolassa olevan radiovastaanotto- 43776: ja sähköistämätön, sekä viitattuun vanhaan aseman ympäristöalueen sähköistämi- 43777: lainkohtaan luottaen jättänyt radioasemaa nen tuon radioaseman häiriöttömän 43778: perustettaessa pakkolunastamatta riittävän toiminnan vaatimalla tavalla aiheuttaa 43779: suoja-alueen. Toisaalta posti- ja lennätin- yli niiden kustannusten määrän, jotka 43780: hallitus on ollut ainoa, joka ennakolta on tarvittaisiin alueen sähköistämiseksi 43781: ollut selvillä radioaseman t~vattomasta häi- normaaliav.o johdoin. 43782: riöherkkyydestä; niinpä on ymmärrettävää, 43783: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 43784: 43785: Arvo Salminen. 0. Lindblom. Päiviö Hetemäki. 43786: 43787: 43788: 43789: 43790: 42 E 626/55 43791: 1162 43792: 43793: IV,457, - Ra.h.al. N:o 325. 43794: 43795: 43796: 43797: 43798: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keimolan radio- 43799: vastaanottoaseman ympäristöalueen sähköistämiskustan- 43800: nuksiin. 43801: 43802: 43803: E d u s k u n n a 11 e. 43804: 43805: Helsingin maalaiskunnan Keimolan ky- rivät sähkökoj.eet, niiden laadusta riippuen 43806: lässä, Helsingin-Nurmijärven maantien var- aina 2 kilometrin etäisyydeltä ja kauempaa- 43807: rella n. 20 ikm: n päässä Helsingin kaupun- kin. Sen vuoksi on radioaseman ympäristö- 43808: gista, on noin kaksisataa työläis- ja toimihen- a!luetta sähköistettäessä noudatettava eräitä 43809: kilöperhettä - yhteensä noin seitsemänsataa posti- ja lennätinhallituksen teknillisiä toivo- 43810: henkeä - talvella 1951-52 hankkinut en- muksia. Nämä toivomukset on sittemmin 43811: nestään asumattomaita metsäalueelta oma- täsmennetty siten, että kaikki tuhannen 43812: kotitontteja rakentaakseen sinne omakoti- metrin levyiselle vyöhykkeelle radioaseman 43813: rakennukset. Kyseiset omakotitontit muo- alueen rajoista lukien aseunettavat sähköjoh- 43814: dostavat yhtenäisen kokonaisuuden, ns. ,Kei- dot on kaapeloitava. 43815: molan omakotialueen". A'lueen palstoitus ja Posti- ja lennätinhallitus on vaatimuksensa 43816: yhdyskuntasuunnittelu on omakotialuetta pe- tueksi viitannut sähkölaitoksista 11. 5. 1928 43817: rustettaessa suoritettu silmälläpitäen ikehitys- annettuun lakiin, jonka 15 § : n 1 momentissa 43818: kykyisen asunto- ja mahdollisesti pienteolli- säädetään mm.: ,Jos sähkölaitos vaikuttaa 43819: suusyhdyskunnan, eräänlaisen satelliittikau- teknillisessä suhteessa häiritsevästi toiseen 43820: pungin, luomista. sähkölaitokseen taikka lennätin-, puhelin- tai 43821: Ennakolta arvaamaton ristiriita julkisen muuhun sellaiseen laitokseen, olkoon - - - 43822: edun kanssa on vuodesta 1952 sll!akka ehkäis- myöhemmin rakennetun laitoksen omistajan 43823: syt yhdyskunnan kehitystä ja jättänyt sen asiana ryhtyä laitoksessaan toimenpiteeseen 43824: lopullisen järjestelynkin keskeneräiseksi. häiriön poistamiseksi---." 43825: Posti- ja lennätinhallitus, jolla Keimolan ky- Posti- ja lennätinhallituksen vaatimuksen 43826: lässä n. puolen kilometrin päässä omakoti- aiheuttaman tilanteen johdosta on Malmin 43827: alueen rajasta on kesällä 1951 käyttöön Sähkölaitos Oy, jonka oli määrä huolehtia 43828: otettu suuri radioasema, ilmoitti näet tam- omakotialueen sähköistämisestä, ilmoittanut 43829: mikuussa 1952 omakotialueen asukkaiden tie- omankodinrll!kentajille, ettei se näillä uusilla 43830: toon saatettavaksi seuraavaa. edellytyksillä voikaan ottaa tehtävää vastaan. 43831: Radioasemasta tulee maamme tärkein vas- Pienjänniteverkon kaapeloimisen aiheuttamat 43832: taanottoasema Suomen ja ulkomaiden väli- ylimääräiset kustannukset näet tekisivät säh- 43833: sessä radioliikenteessä. Sen sijoituspaikkaa könjakelun normaalitariffein yhtiölle kannat- 43834: valittaessa on erittäin tärkeänä pidetty sitä, tamattomaksi. Vielä ilmeisempää on, etteivät 43835: että aseman ympäristö on asumatonta ja säh- omankodinrakentajat itse jaksa kantaa mai- 43836: köistämätöntä seutua. Radioasemalla olevat nittuja kustannuksia. Omankodimakentajien 43837: radioteitse tapahtuvassa kaukolennätin-, pu- teettämän kustannusarvion mukaan tulisi 43838: helin-, ilmailuviesti-, laivaradio-, laivapuhe- omakotialueen sähköistäminen normaaliavo- 43839: lin- yms. liikenteessä käytettävät vastaan- johdoin maksamaan heille yhteensä 4 767 200 43840: ottokojeet ja -laitteet ovat erittäin herkkiä markkaa, kaapeloimalla suoritettu sähköistä- 43841: sähköhäiriöille. Häiriöitä aiheuttavat radio- minen sensijaan 23 298 000 markkaa. Ehdo- 43842: aseman ympäristössä olevat sähkölaitosten tus on 18 530 800 markkaa. 43843: ilmajohdot sekä kaikenlaiset myös asunnoissa Useistakin syistä voidaan päätellä, etteivät 43844: ja kotitaloudessa käytettävät, varsinkin pyö- ha!liitus ja eduskunta v. 1928 annettua lakia 43845: 1161 43846: 43847: IV,456. - Rah.al. N:o 324. 43848: 43849: 43850: 43851: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten raken- 43852: nusten jälleenrakennuskustannusten korvaamiseen hävite- 43853: tyn alueen kunnille. 43854: 43855: E d u s k u n n a 11 e. 43856: Sotien aikana hävitetyn alueen kunnallis- Sen lisäksi muiden kunnallisten rakennusten 43857: ten rakennusten jälleenrakentaminen tapah- jälleenrakennuskustannuksiakaan ei ole val- 43858: tui vuoden 1945 heinäkuun 20 päivänä eräi- tio kokonaan kustantanut, vaikka lainlaatija 43859: den kuntien talouden järjestämisestä anne- niin edellytti. 43860: tun lain mukaan. Tämän lain 3 § : ssä sano- Kuten sanottu, ministeriön ohjeiden mu- 43861: taan: ,Kunnan hallinnollisen tai laissa mää- kaan ei jälleenrakennuskustannuksia saanut 43862: rätyn tahi muun julkisen tehtävän hoitoa viedä kunnan menoarvioon. Kun valtio kui- 43863: varten tarpeellisen rakennuksen tai laitoksen, tenkaan ei ole niitä kunnille täysimääräisinä 43864: joka syyskuun 30 päivän 1939 jälkeen sodan korvannut, ovat ne aiheuttaneet kunnissa 43865: johdosta on tuhottu tai tuhoutunut, jälleen- rahoitusvajauksen. Monissa Lapin ja Oulun 43866: rakentamisen kustantaa valtio". Lain perus- läänin kunnissa on näitä jälleenrakennus- 43867: teella ministeriö antoi ohjeet kunnille, ettei menoja satoja miljoonia markkoja kuntien 43868: jälleenrakennusten kustannuksia saa ottaa menoarvion ulkopuolella. Kun muutenkin 43869: kunnan menoarvioon, vaan ne hoidetaan sen veroäyrin hinta on liian korkea, kohoaisi se 43870: ulkopuolella. eräissä kunnissa lähes 20 markkaan, jos ne 43871: Lapissa ja Itä-Suomessa sekä Hangon nyt jälkikäteen otettaisiin menoarvioihin. 43872: alueella tuhoutui sanottuja koulurakennuksia, Kunnat ovat rahoittaneet ne joko lainoilla 43873: sairaaloita, huoltolaitoksia ja virastotaloja. tai käyttäneet niihin toisiin tarkoituksiin va- 43874: Kun kunnat ryhtyivät niitä jälleenrakenta- rattuja määrärahoja. Tämä on aiheuttanut 43875: maan, edellytettiin, että valtio kustantaa nii- kestämättömän tilanteen kuntien taloudessa, 43876: den jälleenrakentamisen niinkuin laki edel- ja ellei tätä aukkoa tukita, aiheuttaa se jat- 43877: lytti. Asioiden myöhempi kulku on osoitta- kuvasti rahoitusvaikeuksia hävitetyn alueen 43878: nut, ettei näin tapahtunutkaan, vaan valtio kunnallistaloudessa. 43879: on jättänyt kunnille maksamatta satoja mil- Jälleenrakennusvaiheen alkuaikoina kun- 43880: joonia markkoja jälleenrakennettujen raken- nille vakuutettiin eri yhteyksissä, ettei jäl- 43881: nusten osalta. leenrakentamisesta tule kunnille aiheutumaan 43882: Niinpä v. 1952 suoritetun tutkimuksen mu- menoja. Nämä lupaukset eivät kuitenkaan 43883: kaan yksinomaan Lapin läänin kunnilla oli vielä tähän saakka ole toteutuneet. Kun hal- 43884: jälleenrakennettaviin rakennuksiin sijoitettu litus ei nytkään vuoden 1956 valtion tulo- ja 43885: omia varoja 172 miljoonaa markkaa. Maa- menoarvioon ole varoja tähän tarkoitukseen 43886: laiskuntain liitossa tehdyn laskelman mukaan esittänyt, ehdotamme kunnioittaen, 43887: näinä vuosina aiheutui kuntien sijoituksista 43888: jälleenrakennustoimintaan yksinomaan kou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 43889: lujen osalta 15-17 miljoonan markan korko- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 43890: tappiot vuosittain. Nyt kuluvan vuoden hei- kan määrärahan kunnallisten raken- 43891: näkuussa yksinomaan Lapin läänin kuntien nusten jälleenrakennuskustannusten 43892: saatavat valtiolta jälleenrakennettavien kou- korvaamiseksi hävitetyn alueen kun- 43893: lujen osalta olivat 112 miljoonaa markkaa. nille. 43894: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 43895: 43896: Eino Tainio. J. F. Pöykkö. Erkki Koivisto. 43897: H. Tauriainen. Niilo Ryhtä. Pentti Liedes. 43898: J. Mustonen. M. 0. Lahtela. Antti Kinnunen 43899: Vilho Väyrynen. Toivo Friman. Inna Torvi. 43900: Lauri Järvi. 43901: 1160 43902: 43903: IV,4n. - Rah.al. N:o 323. 43904: 43905: 43906: 43907: 43908: Hiilelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesävir- 43909: kistyksen järjestämiseksi vähävaraisille äideille. 43910: 43911: 43912: Eduskunnalle. 43913: 43914: Perheenäitien oikeus lomaan ja virkistyk- Äitien 1omauttaminen nykyisessäkin laa- 43915: seen alkaa jo olla yleisesti tunnustettu asia, juudessa on käynyt mahdolliseksi vain eri 43916: vaikka sitä ei olekaan vielä lakisääteisesti lomajärjestöjen kantamin kustannuksin. Val- 43917: järjestetty. Myöskin on äitien lomantarve tion varoista myönnettyjen avustusten eh- 43918: tunnettu ja tunnustettu tosiasia. Mutta lo- tona on, että lomajärjestö vastaa äidin loma- 43919: manviettomahdollisuudet ovat miltei olemat- kustannuksista kolmannella osalla, valtion 43920: tomat. apurahan ollessa kaksikolmattaosaa lomakus- 43921: Valtion tulo- ja menoarviossa on määrä- tannuksista. Mutta lomapäiväkustannus on 43922: raha, josta eri lomajärjestöille myönnetään määrätty niin alhaiseksi, ettei se peitä todel- 43923: pieniä avustuksia kesävirkistyksen järjestä- lisia kustannuksia. Sosiaaliministeriön mää- 43924: miseksi vähävaraisilla suurperheiden äideille. räämä päiväraha on vain 300 mk, kun todel- 43925: Mutta tämä määräraha on riittämätön loman liset lomakustannukset eri lomakodeissa vaih- 43926: tarpeessa olevien äitien virkistysloman osit- televat 400-450-500 mk: n vaiheilla. Näin 43927: taiseenkaan rahoittamiseen. Äitien virkistys- joutuu lomakotia ylläpitävä yhdistys yhden 43928: loman tarve on suuri, ja kun äitien loma- kolmanneksen asemasta vastaamaan puolesta 43929: oikeus on käsitteenäkin vakiintunut, niin ja yli puolesta kustannusten määrästä. Tästä 43930: suurperheiden äidit entistä enemmän ha- johtuen olisi lomapäiväraha uudelleen arvioi- 43931: keutuvat virkistyslomille mm. eri puolilla tava ja korotettava kustannustasoa vastaa- 43932: maata toimiviin naisjärjestöjen lomakoteihin. vaksi. Lomanviettomahdollisuuden varaami- 43933: Kunnollisten lomanviettopaikkojen puuttu- nen edes osittain tarvetta vastaavaksi ja lo- 43934: minen yhdessä äitien lomantarpeen kanssa mapäivärahan korottaminen voi tapahtua 43935: on kannustanut useita naisjärjestöjä perusta- vain nykyistä määrärahaa korottamalla. 43936: maan uusia sekä kunnostamaan ja laajenta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 43937: maan ennestään toiminnassa olleita lomako- nioittaen, 43938: teja. Näin on avautunut ylirasittuneille per- 43939: heenäideille uusia lomanviettopaikkoja. Mutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 43940: varojen puute asettaa ylipääsemättömiä es- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XXI lu- 43941: teitä. Lomakodeille myönnettyjen määrära- vun 5 momentille lisäystä 3 000 000 43942: hain niukkuudesta johtuen vain pieni osa markkaa käytettäväksi kesävirkistyk- 43943: lomalle pyrkivistä äideistä pääsee lomakotei- sen järjestämiseksi vähävaraisille äi- 43944: hin virkistyslomaansa viettämään. deille. 43945: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 43946: 43947: Kaisa Hiilelä. Vappu Heinonen. Laura Brander-Wallin. 43948: Martta' Salmela-Järvinen. Aino Malkamäki. Elli Nurminen. 43949: 1159 43950: 43951: IV,454. - Rah.al. N:o 322. 43952: 43953: 43954: 43955: 43956: Heinonen ym.:. Määrärahan osoittamisesta tuberkuloottister~; 43957: perheiden äitien kesävirkistyksen järjestämiseen. 43958: 43959: 43960: E d u s k u n n a 11 e. 43961: 43962: Levon ja kesävirkistyksen hankkimista va- keräämillään varoilla, mikä on ollut mahdol- 43963: rattomille, suuriperheisille äideille tarkoit- lista mm. sen johdosta, että liitto on muuta 43964: tava toiminta on saavuttanut maassamme kesävirkistystoimintaansa ( tuberkuloottisten 43965: huomattavan laajat mittasuhteet. Sen pii- perheiden lasten kesäleirejä) v>arten saanut 43966: rissä saavutettujen kokemuksien perusteella tukea raha-automaattien voittovaroista~ Myös 43967: on voitu todeta, että tällä tavoin on mahdol- tuberlrnloottisten perheiden äideille tarkoitet- 43968: lista suuresti edistää perheenäitien sekä hen- tujen virkistystilaisuuksien tarvetta on ha- 43969: kisen että ruumiillisen terveyden ja työky- vaittu olevan nykyistä paljon runsaammin, 43970: vyn säilymistä ja sitä kautta koko kansan mikä onkin ymmärrettävää ottaen huomioon 43971: hyvinvointia. Niillä on merkitystä ennen tämän sairauden yhä vielä suuren levinnei- 43972: kaikkea suuren perheen hoidossa rasittunei- syyden ja monissa osissa maatamme vallitse- 43973: den äitien osalta. Mutta perheen runsaus ei van parantolapaikkojen puutteen. Toimin- 43974: ole 1ainoa tekijä, joka voi aiheuttaa äidin nan laajentamiselle on kuitenkin taloudellisia 43975: ylenmääräistä rasittumista. Perheen piirissä esteitä, koska liitto ei voi siihen sijoittaa va- 43976: esiintyvä vakava ja pitkäaikainen sairaus rojaan kovin paljoa nykyistä enempää. Lii- 43977: - kohtasipa se äitiä itseään tai toisia per- ton varat ovat nimittäin nykyään pääasiaJlli- 43978: heenjäseniä - on myös omiaan tuottamaan sesti sidotut parhaillaan kehittymässä olevien 43979: huolta ja ponnistuksia, jotka kohdistuvat eri- tuberkuloosipotilaiden kuntouttamissuunnitel- 43980: tyisen kuluttavina juuri äidin voimiin ja mien toteuttamiseen. 43981: työkykyyn. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 43982: Tämän pohjalla on Tuberkuloosiliitto otta- 43983: nut jo vuodesta 1948 harjoittamansa laajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 43984: kesävirkistystoiminnan erääksi haaraksi tu- tulo- j~ menoarvioon 500 000 markan 43985: berkuloottisten perheiden äideille järjestetyt suuruisen määrärahan käytettäväksi 43986: loma- ja virkistystHaisuudet, joita on Hoikan Tuberkuloosiliiton kautta tuberkuloot- 43987: opiston valmistuttua pidetty kolmena viime tisten perheiden äitien kesävirkistyk- 43988: vuotena tässä opistossa. Tämän toimintansa sen järjestämiseen. 43989: liitto on kokonaisuudessaan rahoittanut itse 43990: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 43991: 43992: Vappu Heinonen. Onni Mannila. Vieno Simonen. 43993: Impi Lukkarinen. Eino Roine. Urho Kulovaara. 43994: Anni Flinck. Y. Enne. Arvi Turkka. 43995: K. F. Haapasalo. J. Mustonen. Niilo Honkala. 43996: Tyyne Paasivuori. 0. Muikku. Hilja Väänänen. 43997: Armi Hosia. Esa Koivusilta. Elli Nurminen. 43998: Atte Pakkanen. Johannes Wirtanen. Irma Rosnell. 43999: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Meeri Kalavainen. 44000: 1158 44001: 44002: IV,H>a. - Rah.al. N:o 321. 44003: 44004: 44005: 44006: 44007: Paasivuori ym..: Määrärahan osoittamisesta perheenäitien 44008: lomamatkojen korvaamiseksi. 44009: 44010: 44011: E d u s k u n n a ll e. 44012: 44013: Suoritettujen tutkimusten mukaan maas- myksensä hoidettava vapaalippujärjestelmän 44014: samme on noin 100 000 vähävaraista suur- avulla. V: n 1955 sosiaaliministeriön budje- 44015: perheistä äitiä, jotka mitä kipeimmin olisi- tissa oli varattu tätä tarkoitusta varten 44016: vat säännöllisesti toistuvan loman tarpeessa 2 000 000 mk: n määräraha, joka on jaettu 44017: niinkuin muutkin työntekijät. Heidän teh- perheenäitien kesävirkistystoimintaa harjoit- 44018: tävänsä on sitäpaitsi erittäin raskas ja vas- taville järjestöille matkakorvauksen myöntä- 44019: tuullinen. Tehdäkseen mahdolliseksi näiden mistä varten vaikeimmassa asemassa oleville. 44020: äitien 1omauttamisen edes joskus, ovat eräät Olisi tärkeätä, että v: n 1956 budjettiinkin 44021: yhteisöt ja järjestöt harjoittaneet kesävir- saataisiin vastaava määräraha. 44022: kistystoimintaa heidän hyväkseen. Mutta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 44023: vain murto-osa lomantarpeessa olevista pää- nioittavasti, 44024: see tästä toiminnasta osalliseksi. Monen koh- 44025: dalla ilmainenkin oleskelu jossain lomakoh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 44026: teessa tuottaa vaikeuksia tai estyy kokonaan tulo- ja menoarvioon perheenäitien 44027: matkakustannusten kalleuden vuoksi. Tämän lomamatkojen korvaamista varten 44028: takia ja edistääkseen yleensä vähävaraisten 2 000 000 markan määrärahan käytet- 44029: monilapsisten perheenäitien lomanvieton täväksi sosiaaliministeriön lähempien 44030: yleistymistä, olisi heidän matkakorvauskysy- ohjeiden mukaan. 44031: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 44032: 44033: Tyyne Paasivuori. Laura Brander-Wallin. Rafael Paasio. 44034: Anni Flinck. Veikko Helle. Elli Nurminen. 44035: Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen. Unto Suominen. 44036: Onni Hiltunen. Irma Hamara. 44037: 1157 44038: 44039: IV,452. - Rah.al. N:o 320. 44040: 44041: 44042: 44043: 44044: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille 44045: maksuttomien lomamatkojen järjestämiseksi vähävarai- 44046: sille äideille. 44047: 44048: 44049: E d u s k u n n a ll e. 44050: 44051: Toistaiseksi on äitien lomanviettokysy- tyisesti maksuttornia matkoja, jolloin he voi- 44052: mystä järjestävänä ainoana lainsäädäntö- sivat itse järjestää itselleen loman sukulais- 44053: toimenpiteenä ollut 25 päivänä maaliskuuta tensa tai tuttaviensa luona tai käyttää mat- 44054: 1948 annettu valtioneuvoston päätös vähä- kan muuten henkiseksi piristyksekseen. 44055: varaisille äideille järjestetyn kesävirkistyk- Matka-avustusta ei saisi kuitenkaan sitoa 44056: sen valtionavusta. Tämän määrärahan tur- mihinkään määrättyyn vuodenaikaan. Näin 44057: vin (v. 1955 6 292 000 mk) ovat eräät jär- saisivat myös pienviljelijäperheiden äidit 44058: jestöt, lähes puolet omia varojaan käyttäen, mahdollisuuden vuosiloman pitämiseen, sillä 44059: järjestäneet muutamalle tuhannelle (v. 1954 kesäaikana, jolloin useimmat lomakodit toi- 44060: 4192) äidille ja heidän pienille lapsilleen mivat, heillä ei oman työnsä tähden juuri 44061: lyhyen kesäloman. Näin lomautettujen äitien ole mahdollisuuksia päästä osallisiksi siitä 44062: määrä on kuitenkin tarpeeseen nähden liian edusta, minkä järjestöt em. määrärahan tur- 44063: pieni. Maamme lähes 800 000 perheenäidistä vin pienelle äitien ryhmälle nyt järjestävät. 44064: on vähintään 100 000 siinä asemassa, että Tällainen matkamääräraha pitäisi antaa 44065: heidän, suurten perheittensä ja muuten vai- kuntien jaettavaksi, jotka parhaiten tuntevat 44066: keitten. elämän olosuhteidensa ja työtaak- alueensa äitien tarpeen ja mahdollisuudet. 44067: kansa vuoksi, pitäisi välttämättä saada vuo- Muissa valtioissa on saatu edullisia koke- 44068: sittainen loma, jotta heidän työkykynsä säi- muksia valtion myöntämien vapaitten matko- 44069: lyisi. jen vaikutuksesta kotipaikkakunnan ulkopuo- 44070: Eduskunnan viime vuonna myöntämä lella vietettyjen lomien lisääntymisen muo- 44071: 2 miljoonan matkamääräraha, joka on jaettu dossa. Nimenomaan perheenäideille, jotka ta- 44072: samoille järjestöille, jotka ylläpitävät loma- vallisessa työssään ovat sidotut kotiin, mer- 44073: koteja, on auttanut järjestöjä valitsemaan kitsee lomamatka vielä paljon enemmän 44074: kipeimmin lomaa tarvitsevia äitejä ja ollut kuin muille lomalaisille. 44075: siten hyödyllinen oikeaan päämäärään pyrit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 44076: täessä, mutta se ei ole lisännyt lomaansa nioittaen, 44077: viettävien äitien kokonaismäärää. Tosin ei 44078: maassamme myöskään ole tarpeellista mää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 44079: rää sopivia lomakoteja. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 44080: Kipeästi lepoa ja virkistystä tarvitsevien kan määrärahan kuntien käytettä- 44081: perheenäitien 1omauttamista voitaisiin lisätä väksi maksuttomien lomamatkojen 44082: myös siten, että myönnettäisiin heille yksi- järjestämiseksi vähävaraisille äideille. 44083: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 44084: 44085: Irma Torvi. Yrjö Murto. Hemming Lindqvist. 44086: Hertta Kuusinen. Pentti Liedes. Martti Leskinen. 44087: Eino Tainio. Antti Kinnunen. Toivo Asvik. 44088: Mauri Ryömä. H. Tauriainen. Irma Rosnell. 44089: Elli Stenberg. 44090: 1156 44091: 44092: IV,4111. - Rah.al. N:o 819. 44093: 44094: 44095: 44096: 44097: E. Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 44098: ja lainoiksi varattomien perheenäitien ja lasten lomatoi- 44099: mintaa harjoittaville naisjärjestöille. 44100: 44101: 44102: E d u s k u n n a 11 e. 44103: 44104: Rasittuneiden ja varattomien perheen- kunnan ja järjestöjen tukea ja myötävaiku- 44105: äitien sekä lasten lomatoimintaa on järjes- tusta voi päästä lyhyellekään lomalle, jota 44106: tetty jo usean vuosikymmenen ajan maas- on pidettävä välttämättömänä, ja toimintaa 44107: samme lukuisien naisjärjestöjen toimesta. olisi pyrittävä vielä entisestäänkin laajenta- 44108: Valtionapua on saatu tähän työhön vain maan kaikkia äitejä koskevaksi, on kohtuul- 44109: kaksi kolmasosaa hoitopäiväkustannuksista lista, että valtion taholta suuremmassa mää- 44110: talousarviossa kulloinkin olevan määrärahan rässä kuin tähän asti huojennetaan puheena- 44111: puitteissa, jolloin toimeenpaneville järjes- olevien järjestöjen taloudellista taakkaa avus- 44112: töille ovat jääneet muut kustannukset, kuten tuksilla ja halpakorkoisilla lainoilla. 44113: kiinteistöjen hankinta ja rahoitus, niiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 44114: kunnossapito, sisustus- ym. menot sekä loppu- 44115: erä hoitopäiväkustannuksista. Pääomamenot että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 44116: on jouduttu rahoittamaan etupäässä pankki- tulo- ja menoarvioon yhteensä 50 mil- 44117: lainoilla. joonan markan suuruisen määrärahan, 44118: Vuotuiset lainojen lyhennykset ja korot josta avustusta 20 miljoonaa ja pitkä- 44119: muiden kulujen ohella muodostuvatkin näin- aikaista, halpakorkoista lainaa 30 mil- 44120: ollen kohtuuttoman raskaaksi taakaksi va- joonaa markkaa, varattomien perheen- 44121: paaehtoista työtä suorittaville järjestöille. äitien ja lasten lomatoimintaa harjoit- 44122: Kun kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat tavien naisjärjestöjen lomakotien pää- 44123: perheenäidit lapsineen eivät ilman yhteis- omamenojen korkoihin ja kuoletuksiin. 44124: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 44125: 44126: Elli Nurminen. Impi Lukkarinen. Heikki Hykkäälä. 44127: Martta Salmela-Järvinen. Arvi Turkka. G. Henriksson. 44128: Kaisa Hiilelä. Vappu Heinonen. Bruno J. Sundman. 44129: Laura Brander-Wallin. 0. Muikku. Tyyne Paasivuori. 44130: Tyyne Paasivuori. Veikko Kokkola. Edvard Pesonen. 44131: K. F. Haapasalo. Väinö Tikkaoja. Vilho Väyrynen. 44132: 1155 44133: 44134: IV,45o. - Rah.al. N:o 318. 44135: 44136: 44137: 44138: 44139: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta vuoden 1918 kan- 44140: salaissodassa punaisella puolella vahinkoja kärsineiden' 44141: korvauksen järjestämiseksi. 44142: 44143: 44144: E d u s k u n n a 11 e. 44145: 44146: Vuonna 1918, heti kansalaissodan pää- rossa kansalaissotaan sekä Karjalassa ja Au- 44147: tyttyä, ryhdyttiin valtion taholta järjestä- nuksessa käytyihin taisteluihin osallistuneet 44148: mään ns. valkoisten puolella taistelleiden ja suomalaiset. Tähän lainsäädäntöön noj•aten 44149: tämän johdosta tavalla tai toisella kärsimään on sitten vuosittain valtion talousarvioon 44150: joutuneiden vahinkojen korvaamista. Täl- otettu määräraha näiden eläkkeiden maksa- 44151: löin katsottiin korvaukseen oikeutetuiksi ei mista varten. 44152: vain sotatoimissa tai siihen liittyvissä tapah- Nyt jo yleisesti tunnustetaan, että vuoden 44153: tumissa haavoittuneet ja invaliideiksi tul- 1918 tapahtumat oliv·at historiallisten syiden 44154: leet, vaan myös näiden ja kaatuneiden omai- ja maassa silloin vallinneen tilanteen seu- 44155: set, lesket, lapset tai muut sukulaiset suo- raus. Virallisesti on tunnustettu, että puna- 44156: raan ylenevässä polvessa, samoin myös ne, kaartilaiset taistelivat vakaumuksensa puo- 44157: jotka olivat sodan johdosta kärsineet vahin- lesta. Mutta he taistelivat samalla Suomen 44158: koja. Vapaaehtoisesti kerättyjen varojen li- itsenäisyyden, riippumattomuuden, kansan- 44159: säksi käytettiin tähän huolto- ja korvaus- vallan j·a rauhan puolesta; sen on historian 44160: toimintaan runsaasti yleisiä, kuntien, seura- kulku osoittanut. Vaikka punaisella puolella 44161: kuntien ja valtion v·aroja. Lopullisesti tämä v. 1918 taistelleet joutuivat monenlaisten 44162: huoltorahoitus vakiinnutettiin lailla eläk- suurten vahinkojen ja kärsimysten kohteeksi, 44163: keistä vapaussodassa haavoittuneille sotu- ei vielä 37: n vuodenkaan kuluttua ole näitä 44164: reille sekä kaatuneiden ja sairauden joh- vahinkoja heille korv•attu. Olisi jo vihdoin- 44165: dosta kuolleiden sotilaiden perheiden jäse- kin aika heitä kohtaan osoitettu epäoikeu- 44166: nille 28 päivänä huhtikuuta 1919. Tätä lain- denmukaisuus korjaJta. 44167: säädäntöä täydennettiin vielä lailla 29 päi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 44168: vältä toukokuuta 1931, jolla säädettiin eläk- 44169: keet kaikille niillekin, jotka olivat osallistu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 44170: neet sotatoimiin tai tehtäviin ma•an rajojen tulo- ja menom·vioon 10 000 000 mar- 44171: ulkopuolella ennen Tarton rauhansopimuk- kan määrärahan vuoden 1918 kansa- 44172: sen allekirjoittamista, vaikka osallistmninen laissodassa punaisella puolella vahin- 44173: näihin olikin ollut täysin vapaaehtoista.. Näin koja kärsineiden korvauksen järjestä- 44174: tulivat korvauksiin oikeutetuiksi kaikki Vi- miseksi. 44175: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 44176: 44177: Hemming Lindqvist. Y. Enne. Aleksi Kiviaho. 44178: J. Mustonen. N. Nurminen. Toivo Asvik. 44179: Tauno Kelovesi. H. Tauriainen. P. Puhakka. 44180: Mauri Ryömä. 44181: 44182: 44183: 44184: 44185: 41 E 626/55 44186: 1164 44187: 44188: IV,449, - Rah.al. N:o 317. 44189: 44190: 44191: 44192: 44193: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten mak- 44194: sami$een kansalaissodan punaisille invalideille. 44195: 44196: 44197: E d u s k u n n a ll e. 44198: 44199: Vuoden 1918 kansalaissodan seurauksena vuotuinen eläke, myönnettiin myös valtion 44200: elää maassamme vielä 1150 ns. punaista in- eläke ns. Viron retkeen osallistuneille valkoi- 44201: valiidia. Aina vuoteen 1941 ei valtion ta- siile. Eläke myönnettiin taannehtivasti. 44202: holta tehty mitään heidän kärsimystensä lie- Voimassa olevan sotilasvammalain mukaan 44203: vittämiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi. osa punainvaliideja saa eläkettä valtiolta. 44204: Vuoden 1941 jälkeen heille maksetut eläkkeet Mutta sen lisäksi on sellaisia, jotka ov•at saa- 44205: OV'at olleet siksi pieniä, että niiden merkitys neet sairauden vankileirillä tai menettäneet 44206: on muodostunut avun saajille enemmän sym- työkykynsä valkoisten pahoinpitelyn seurauk- 44207: boliseksi kuin tarkoitustaan vastaavaksi sena. Nämä invaliidit, luvultaan n. 1 000, 44208: avuksi. eivät sa•a mitään valtion eläkettä. 44209: Kokonaan toisen•laista on ollut valtion huo- On oikeudenmukaista, että kansalaissodassa 44210: lenpito ns. valkoisten puolella taistelleiden ja punaisten puolella invaliideiksi tulleille 44211: heidän perheittensä suhteen. Jo vuonna myönnetään samat aineelliset edut ja oikeu- 44212: 1919 hyväksytyn lain perusteella alettiin det kuin valkoisillekin. Näin ei ole tapah- 44213: myöntää valkoisille haavoittuneille ja rinta- tunut niin kauan kuin heille ei ole maksettu 44214: maO'loissa sairastuneille ylimääräistä eläkettä. taannehtivasti korvausta siltä ajalta, jolta 44215: Vuonna 1937 alettiin maksaa ylimääräistä valkoiset invaliidit ovat saaneet, mutta joka 44216: eläkettä Saksassa ensimmäisen maailmanso- on vielä saamatta punaisten puolella inva- 44217: dan aikana ns. 27 jääkäripataljoonassa pal- liideiksi tuHeilla. 44218: velleille. Vuonna 1938 annetulla valtioneu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 44219: voston päätöksellä alettiin eläkkeitä myöntää 44220: myös kansalaissodassa palvelleille valkoisille että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 44221: rintamamiehille. Vuonna 1943 laajennettiin tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar- 44222: eläkeoikeus käsittämään myös vwlkoisten rin- kan arviomäärärahan käytettäväksi 44223: tamamiesten perheitä. Tähän tarkoitukseen valtioneuvoston lähemmin määräämällä 44224: käytetään nykyisin valtion varoja yli tavalla korvausten maksamiseen takau- 44225: 10 000 000 markkaa. Vuonna 1941, saman- tuvasti kansalaissodan punaisille inva- 44226: aikaisesti kuin vihdoin myönnettiin n. 300 lideille. 44227: punaiselle invaliidille 1 600-3 200 markan 44228: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 44229: 44230: Lauri Myllymäki. Usko Seppi. 44231: Pauli Puhakka. Eino Roine. 44232: 1153 44233: 44234: IV,44s. - Rah.al. N:o 316. 44235: 44236: 44237: 44238: 44239: Heljas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 44240: siksi raittiustyötä suorittaville järjestöille. 44241: 44242: 44243: E d u s k u n n a ll e. 44244: 44245: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- että valtion alkoholitulot ovat suuresti nous- 44246: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 on seet. Raittiustyön tehostamisen tarve on il- 44247: 14 Pl. XIX 1. 1 mom. kohdalla määräraha meinen päättäen siitä, että esim. alkoholin- 44248: avustuksiksi raittiustyötä suorittaville jär- kulutus on yhä kasvanut. Raittiusmäärä- 44249: jestöille merkitty 49161000 markaksi. Sitä rahan korottamisen välttämättömyyden on 44250: on siis korotettu nykyisestä :ainoastaan mm. sosiaaliministeriö myöntänyt, kun se, 44251: 718 000 markalla, joka on tarkoitettu rait- sikäli kuin o1emme saaneet tietää, on ehdot- 44252: tiusjärjestöjen toimihenkilöiden palkkojen tanut kysymyksessä olevan määrärahan ko- 44253: korottamiseksi samassa suhteessa kuin vas- rotettavaksi 70 000 000 markkaan. 44254: taavia virkamiespalkkoja korotetaan. Kun Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo- 44255: raittiusmäärärahaa ei ole korotettu rahan- tamme, 44256: arvon alenemista vastaavasti, on tilanne nyt 44257: sellainen, että kysymyksessä olevaan ta:vkoi- että Eduskunta korottaisi vuoden 44258: tukseen, raittius- ja muiden raittiustyötä 1956 talousarvion 14 Pl. XIX luvun 44259: suorittavien keskusjärjestöjen toiminnan tu- 1 momentin kohdalla avustuksiksi 44260: kemiseen on viime vuosina saatu ja, ta- raittiustyötä suorittaville järjestöille 44261: lousarvioehdotuksen mukaan, tultaisiin edel- esitetyn määrärahan 70 000 000 mark- 44262: leen saamaan huomattavasti vähemmän kuin kaan. 44263: sodan edellisinä vuosina, huolimatta siitä, 44264: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 44265: 44266: ~e~art Heljas. Aino Malkamäld. Eino Uusitalo. 44267: Albin Wickman. Vappu Heinonen. Meeri Kalava.inen. 44268: Toivo Antila. Anni Flinck. Bertel llidh. 44269: T. Saloranta. John Forsberg. Juho Tenhiälä. 44270: Antti J. Rantama.a.. Jaakko Hakala. Armas ~einonen. 44271: Elli Nurminen. Artturi Jämsen. Artturi Tienari. 44272: Nestori Kaasalainen. 44273: 1152 44274: 44275: IV,447. - Rah.al. N:o 315. 44276: 44277: 44278: 44279: 44280: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta siviiliarpojen ja 44281: -leskien elatuksen turvaamiseen. 44282: 44283: 44284: E d u s k u n n a ll e. 44285: 44286: Sosiaalinen huolto edellyttää, että yhteis- ovat täysin työkykyisiä, on huoltoeläke. Si- 44287: kunta turvaa ennen kaikkea niiden elämän viiliorvot ovat jääneet ,lapsipuolen asemaan" 44288: mahdollisuudet, jotka eniten huoltoa tarvit- eikä valtiovallan taholta ole huomioitu hei- 44289: sevat. Tätä ei kuitenkaan ole aina uudistuk- dän useimmiten sangen vaikeaa taloudellista 44290: sia tehtäessä riittävästi huomioitu. Niinpä asemaansa. Olisi oikeudenmukaista, että myös 44291: esim. lapsilisä maksetaan kaikille maamme siviiliorvot pääsisivät osallisiksi valtion va- 44292: lapsille, niillekin, joiden vanhemmat ovat roista maksettavasta huoltoeläkkeestä, samoin 44293: maamme rikkaimpia. Sen sijaan mm. siviili- siviilileskistä ne, jotka lastenhoidon vuoksi 44294: orvot, joita maassamme on huomattava määrä, ovat sidotut kotiin eivätkä voi osallistua 44295: ovat useimmassa tapauksessa yksinomaan ansiotyöhön. 44296: vain lapsilisän varassa eläviä. Maassamme Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 44297: on suuri määrä lapsirikkaita perheitä, joiden nioittaen, 44298: pääasiallinen huoltaja on kuollut. Vain har- 44299: voissa tapauksissa he saavat mitään eläkettä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 44300: tai avustusta. Yksinpä kuntain huoltoapukin tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIX lu- 44301: usein evätään sen perusteella, että he saavat vun uudelle momentille arviomäärä- 44302: lapsi- ja perhelisää. rahana 50 000 000 markkaa käytettä- 44303: Sotaorvoille on sotavammalain nojalla tur- väksi varatlomien ja vähävaraisten 44304: vattu huoltoeläke 16 ikävuoteen, erikoista- siviiliarpojen sekä alaikäisten lasten 44305: pauksissa 17 vuoteen asti. Myös sotaleskillä, hoitoon sidottujen siviilileskien elatuk- 44306: joiden lapset ovat aikuisia ja jotka vielä sen turvaamiseen. 44307: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 44308: 44309: Elli Stenberg. Rainer Virtanen. 44310: Irma Rosnell. Pertti Rapio. 44311: Eino Roine. 44312: 1151 44313: 44314: IV,446. - Rah.al. N:o 314. 44315: 44316: 44317: 44318: 44319: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholipoliklinikka- 44320: toitninnan ylläpitämistä vm·ten. 44321: 44322: 44323: E d u s k u n n a ll e. 44324: 44325: Maailman Terveysjärjestö on kiinnittänyt kansantaloudelle ja tuotantoelämälle. Tästä 44326: huomiota alkoholistien tarkoituksenmukai- huolimatta sen kustannukset on laskettu 44327: seen hoitoon ja erityisesti aikavien alkoho- vain noin kymmenesosaksi suljetun hoidon 44328: listien hoitomahdollisuuksien lisäämiseen. kustannuksista. Ennakolta ehkäisevänä toi- 44329: Tämän vuoksi on Väkijuomakysymyksen mintana se samalla tulee vähentämään laki- 44330: Tutkimussäätiön toimesta ylläpidetty maas- sääteisen alkoholistihuollon menoja. 44331: samme kahta alkoholistiongelmiin joutunei- Alkoholipoliklinikkatoimintaa on toistai- 44332: den henkilöiden hoitoon erikoistunutta poli- seksi harjoitettu koeluontoisena. Klinikkain 44333: klinikkaa. Hoitoon hakeutuminen on ollut hoitohenkilöstöön kuuluu 3 lääkäriä, 6 so- 44334: täysin vapaata ja se on perustunut lääkä- siaalityöntekijää ja 2 sairaanhoitajaa. Li- 44335: rien ja sosiaalityöntekijäin yhteistyöhön. säksi klinikoilla työskentelee 2 kanslistia ja 44336: Alkoholiongelmiin joutuneiden henkilöiden 1 siivooja. Yleisestä hallinnosta vastaa toi- 44337: avokliininen hoito palvelee erityisesti hen- minnanjohtaja. Klinikkain kokonaismenot 44338: kilöryhmää, jossa ongelmat ovat alkavia, ja -vuonna 1955 on laskettu 11 miljoonaksi 44339: jolla terveys, talous, työ- ja perhesuhteet markaksi. 44340: eivät vielä ole lopullisesti häiriintyneet. Avo- Alkoholipoliklinikkain toiminnasta saadut 44341: kliininen toimintamuoto toimii siis suureksi myönteiset kokemukset ovat vahvistaneet kä- 44342: osaksi ennakolta ehkäisevänä. Hoitotavan sitystä tämän toiminnan jatkumisen ja laa- 44343: keskeisin merkitys onkin sen kyvyssä tarjota jenemisen välttämättömyydestä maassamme. 44344: nopeata ja varhaista apua ja siten estää yk- Alkoholistien polikliinisen hoidon järjestä- 44345: silöä luisumasta lopullisen alkoholismin as- minen ei kuitenkaan ole mahdollista ilman 44346: teelle. Onkin ollut havaittavissa, että klinik- valtiovallan taloudellista tukea. Alkoholi- 44347: kahoitoon tulevat henkilöt eivät yleensä ole poliklinikkatoiminnan vakinaistamiseksi ja 44348: yhteiskunnallisen huollon varaan jo11tuneita, toiminnan laajentamiseksi, viitaten samalla 44349: vaan he ovat työkykyisiä, oman ja perheensä väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosi- 44350: toimeentulon ansaitsevia yksilöitä, joiden voiton käyttämisestä annetun lain 2 § : n 44351: työkunto ja sosiaalinen sopeutuminen hoidon 3 momenttiin, allekirjoittaneet kunnioittaen 44352: avulla saadaan jatkuvasti turvatuksi. Hoi- ehdottavat, 44353: don vaikutus on siten yhteydessä työmoraa- 44354: lin ja työkunnon paranemiseen lisäten sa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 44355: malla yksilöiden tuotantokykyä. tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n kohdalle 44356: Kansanterveyden kohottajana alkoholistien 11 miljoonan markan suuruisen mää- 44357: avokliinisellä hoidolla on suuriarvoinen teh- rärahan alkoholipoliklinikkatoiminnan 44358: tävä. Yksilöiden työkuntoisuutta tehosta- ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 44359: vana se tuottaa pitkän tähtäimen hyötyä 44360: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 44361: 44362: Onni Hiltunen. Eino Raunio. Lennart Heljas. 44363: Johannes Wirtanen. Vappu Heinonen. Jaakko Hakala. 44364: Erkki Leikola. Anni Flinck. Antti J. Rantamaa. 44365: Tyyne Paasivuori. 44366: 1150 IV,445. - Alkoholiliikkeen voittovarojen käytön valvonta. 44367: 44368: 44369: vat kuntien väkijuomayhtiön vuosivoi- kaluokasta 27. palkkaluokkaan ja toi- 44370: ton ylijäämästä saamiensa osuuksien nen 17. palkkaluokasta 25. palkka- 44371: käytöstä antamien selontekojen tarkas- luokkaan sekä sanotut toimet muutet- 44372: tustyötä, palkkauksen korottamiseksi taisiin tilapäisistä ylimääräisiksi toi- 44373: niin, että toinen siirrettäisiin 22. palk- miksi. 44374: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 44375: 44376: Kaisa Hiilelä. Eino Raunio. Vappu Heinonen. 44377: ·EJ.U Nurminen. Martta Salmela-Järvinen. Meeri Kalavainen. 44378: Laura Brander-Wallin. Anni Flinck. K. F. Haapasalo. 44379: Rafael Paasio. 44380: 1149 44381: 44382: 1V,445. - Rah.al. N:o 313. 44383: 44384: 44385: 44386: 44387: Hiilelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien väkijuoma- 44388: yhtiihl, vuosivoiton ylijäämästä saamien osuuksien käytöstä 44389: annettujen selontekojen tarkastustyötä suorittavien toi- 44390: menhaltijain palkkauksen korottamista varten. 44391: 44392: 44393: E d u s k u n n a ll e. 44394: 44395: Väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen ole otettu riittävästi huomioon järjestettäessä 44396: vuosivoiton käyttämisestä 20 päivänä touko- niiden toimenhaltijain palkkausta, jotka sa- 44397: kuuta 1935 annetun lain 3 § : n 2 momentin notun tarkastustyön suorittavat. Vaikka se- 44398: mukaan, sellaisena kuin se on 11 päivänä lontekojen tarkastus on lailla järjestetty jo 44399: maaliskuuta 1955 annetussa laissa, on sosiaa- kuusi vuotta sitten, on tarkastustyö edelleen 44400: liministeriön tehtävänä hyväksyä ne selon- kahden tilapäisen toimenhaltijan suoritetta- 44401: teot, jotka kuntien on annettava väkijuoma- vana. Palkkauksensa puolesta he kuuluvat 44402: yhtiön vuosivoiton ylijäämästä vuosittain nykyisin tilapäisten toimenhaltijain 22 ja 17 44403: saamiensa varojen toisen puoliskon käyttämi- palkkausluokkiin, mitkä ovat siksi alhaiset, 44404: sestä. Saman lainpaikan mukaan kunta on ettei sellaisella palkkauksella saada pätevää 44405: oikeutettu saamaan osuutensa mainitusta yli- ja kokenutta työvoimaa pysymään näissä 44406: jäämän puoliskosta vasta sitten, kun sen toimissa. Puheena olevista toimista on muo- 44407: edelliseltä vuodelta saamastaan osuudesta an- dostunut lyhyitä läpikulkupaikkoja suureksi 44408: tama selonteko on sanotuin tavoin tullut hy- vahingoksi tarkastustyölle ja lopuksi kun- 44409: väksytyksi. tien eduille ja lain tarkoituksella. 44410: Kuntien edun mukaista on, että niiden Kun tarkastustyötä suorittavilta toimen- 44411: antamat selonteot tulevat mahdollisimman haitijoilta on vaadittava lain tuntemusta ja 44412: nopeasti käsitellyiksi ja hyväksytyiksi, mikä tulkintataitoa, sosiaalisten olojen tuntemusta 44413: merkitsee, että niillä ovat puheenaolevat va- sekä stilisointikykyä, on heidän pätevyys- 44414: rat kohta käytettävinä ja että kunnat vältty- vaatimuksekseen asetettava korkeakoululop- 44415: vät liiallisilta korkotappioilta. Varain no- pututkinto ja tarpeellinen kokemus. Tähän 44416: peampi saanti samalla edistää niiden tarkoi- nähden heidän palkkauksensa on nykyään 44417: tusten tasaisempaa ja tarkoituksenmukaisem- liian alhainen. 44418: paa toteuttamista, joita varten varat lain Palkkausluokkien tulisi olla toiselle tarkas- 44419: mukaan on käytettävä. Tähän vaaditaan tajalle 27 ja toiselle 25. Palkkausluokkien 44420: paitsi sitä, että kunnat entistä huolellisem- korotus vaatisi 291 300 markan lisäyksen ja 44421: min käyttävät puheena olevia varoja, myös kalliinpaikanlisäys 24 000 markan lisäyksen 44422: että sosiaaliministeriössä suoritettavaa tar- eli yhteensä 315 300 markan lisäyksen nykyi- 44423: kastus- ja hyväksymistoimintaa tehostetaan seen määrärahaan 14 pääluokan XIX luvun 44424: niin, etteivät tarkastustyötä tekevien toimen- 2 momentille. 44425: haltijain tiheät vaihtumiset pääsisi tuota toi- Edellä sanotun perusteella ehdotetaan, 44426: mintaa hidastuttamaan. Selontekojen tarkas- 44427: tustyössä esiintyy siksi paljon tulkintakysy- että Ed1.tskunta ottaisi 1956 tulo- ja 44428: myksiä, että työtä ei voida suorittaa muilla menoarvioon 14 Pl. XIX luvun 2 mo- 44429: kuin pätevillä ja riittävän kokeneilla työvoi- mentille 315 300 markkaa niiden so- 44430: milla. Näitä seikkoja, jotka ovat nopean ja siaaliministeriössä olevien kahden tila- 44431: samalla pätevän toiminnan edellytyksiä, ei päisen toimenhaltijan, jotka suoritta- 44432: 1148 44433: 44434: IV,444. - Rah.al. N:o 312. 44435: 44436: 44437: 44438: 44439: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistyksen jär- 44440: jestämiseksi alle kouluiän oleville laps·i1le. 44441: 44442: 44443: E d u s k u n n a 11 e. 44444: 44445: Kolmatta vuosikymmentä oli valtion tulo- aikana. Kaikilla kunnilla ei ole mahdolli- 44446: ja menoarviossa määrärahat lasten kesävir- suutta yksinomaan omien varojensa turvin 44447: kistystä varten sekä opetusministeriön että jär,Jestää asiaa. Sitäpaitsi on lukUisia las- 44448: sosiaaliministeriön hallinnonhaaroja käsittele- tensuojelujärjestöjä, jotka tarkoitusta varten 44449: vien pääluokkien kohdalla, edellisessä koh- saamansa valtionavun turvin kykenisivät ny- 44450: dassa vain kansakoululapsia, jälkimmäisessä kyistä paremmin huolehtimaan varattomien 44451: yleensä heikkoja ja varattornia lapsia varten. lasten kuntouttamisesta kesäaikana. 44452: Vuodesta 1951 lähtien ovat hallitukset koko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 44453: naan jättäneet esityksistään pois ko. määrä- nioittaen, 44454: rahat sosiaaliministeriön kohdalta. 44455: Kun meidän maassamme pitkä, vaioton että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 44456: vuodenaika ja suojeluaineista köyhä ravinto tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV luvun 44457: heikentää erikoisesti lasten fyysistä kuntoa uudelle momentille 6 000 000 markkaa 44458: ja kykyä vastustaa sairauksia, olisi tärkeätä kesävirkistyksen järjestämiseksi alle 44459: varata köyhien perheiden heikoille lapsille kouluiän olem1le lapsille. 44460: mahdollisuus tervehtyä ja voimistua kesä- 44461: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 44462: 44463: Irma Torvi. Antti Kinnunen. Toivo Asvik. 44464: Yrjö Murto. H. Tauriainen. Irma Rosnell. 44465: Pentti Liedes. Bernming Lindqvist. Elli Stenberg. 44466: 1147 44467: 44468: IV,443. - Rah.al. N:o 311. 44469: 44470: 44471: 44472: 44473: Brander-Wallin yn1.: Määrärahan osoittamisesta kesävirkis- 44474: tyksen järjestämiseksi alle kouluiän oleville lapsille. 44475: 44476: 44477: E d u s k u n n a 11 e. 44478: 44479: Viime vuosina on perheenäitien kesävirkis- menoarviosta. On valitettavaa, että juuri 44480: tystä järjestettäessä kiinnitetty huomiota nousevan polven .määrärahoista tingitään, 44481: entistä tehostetumpaan loman käyttöön ja varsinkin kun asia koskee köyhimpien per- 44482: kehoitettu äitejä järjestämään lomansa niin, heiden lapsia. 44483: että he voivat viettää sen ilman lapsia. Kun Viitaten aikaisemmin jätettyihin aloittei- 44484: lapset tarvitsevat myös lomaa ja virkistystä, siin ehdotammekin kunnioittaen, 44485: johon ei monellakaan köyhissä oloissa elävillä 44486: perheillä ole mahdollisuutta, olisi heitä tässä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 44487: autettava. ~ulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu- 44488: Vuodesta 1927 on valtion tulo- ja meno- vun uudelle momentille 4 000 000 44489: arviossa ollut määräraha alle kouluikäisten markkaa kesävirkistyksen järjestämi- 44490: lasten kesävirkistystä varten. Nyt on määrä- seksi alle kouluiän oleville lapsille. 44491: raha jälleen jäänyt pois ensi vuoden tulo- ja 44492: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 44493: 44494: Laura Brander-Wallin. Elli Nurminen. Kaisa Hiilelä. · . 44495: Jaakko Hakala. Eino Raunio. Martta Salmela-Järvinen. 44496: Tyyne Paasivuori. 44497: 44498: 44499: 44500: 44501: 40 E 626/55 44502: 1146 44503: 44504: IV,442. - Rah.al. N:o 310. 44505: 44506: 44507: 44508: 44509: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelastakaa Lapset 44510: -Rädda Barnen r.y:n suorittaman perhesijoitustoimin- 44511: nan tukemiseen. 44512: 44513: 44514: E d u s k u n n a ll e. 44515: 44516: Pelastakaa Lapset- Rädda Barnen r. y. Sopivien kasvatuskotien hankkiminen ja 44517: on yli kolmen vuosikymmenen suorittanut niiden jatkuva valvonta vaatii asianmukai- 44518: uraauurtavaa työtä lasten yksilöllisen · huol· sesti koulutettua ja riittävää työvoimaa, 44519: lon, lähinnä yksityiskotisijoituksen yleistämi- mistä aiheutuvat kustannukset korvautuvat 44520: seksi ja kehittämiseksi maassamme. kuitenkin yhteiskunnalle sen kautta, että ky- 44521: Olosuhteet lasteilsuojeluasetuksen antami- seiseen toimintaan uhratut varat aiheuttavat 44522: sen jälkeen lakisääteisen lastensuojelun alalla huomattavan säästön myöhemmällä iällä tar- 44523: ovat nyttemmin muuttuneet oleellisesti; Las- vittavaan huoltoon nähden. 44524: tenkotien ylläpitäminen on muodostunut ta- Ottaen huomioon, että lastenkotisijoituksen 44525: loudellisesti ·huomattavasti raskaammaksi taso on katsottu välttämättömäksi turvata 44526: kuin aikaisemmin, lähinnä sosiaalisen lainsää- valtion avulla, on kohtuullista, että lapsen 44527: dännön kehittymisen johdosta, mitä työnteki- kannalta edullisimman perhesijoituksen ta- 44528: jäin työaikaan tulee. Lastenkotisijoitus on soon ja sen turvaamiseen kiinnitetään sen 44529: kuitenkin vain eräs muoto lastenhuoltotoi- ehdottomasti vaatimaa huomiota. 44530: minnassa, jota on syytä käyttää ainoastaan Ylläolevan perusteella ehdotamme kun- 44531: silloin, kun lopullista sijoitusmuotoa vielä ei nioittaen, 44532: ole määrätty tai milloin lapsi sopeutuvaisuu- 44533: tensa tai terveytensä vajavaisuuksien vuoksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 44534: vaatii laitoshoitoa. Kaikissa muissa tapauk- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa 44535: sissa olisi pyrittävä saamaan aikaan yksityis- markkaa Pelastakaa Lapset - Rädda 44536: kotisijoitus joko ottolapsena tai kasvattilap- Barnen r. y :n suorittaman perhesijoi- 44537: sena. tustoiminnan tukemiseksi. 44538: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 44539: 44540: Armas Leinonen. Juho Kuittinen. Felix Seppälä. 44541: Grels Teir. Lennart Heljas. Eino Kilpi. 44542: 1145 44543: 44544: IV,441. - Rah.al. N:o 309. 44545: 44546: 44547: 44548: 44549: Torvi ym.: Määrärahan osoittantisesta lastenseimien avusta- 44550: miseen. 44551: 44552: 44553: E d u s k u n n a 11 e. 44554: 44555: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut vuo- vuoksi ei kaupunkikuntien seimille myön- 44556: teen 1953 saakka varattuna sosiaaliminis- netty avustusta ollenkaan. Valtion avun tosi- 44557: teriön hallinnon haaran menojen kohdalle, asiallinen olemattomuus on vaikuttanut sen, 44558: luvulle lastensuojelun avustaminen, momen- että uusia lastenseimiä ei ole maahamme pe- 44559: tille kotikasvatuksen tukemistyö, 7 500 000 rustettu huutavasta tarpeesta huolimatta. 44560: markkaa, mutta siitä lähtien on määräraha Niinpä puute näistä työssä käyvien äitien 44561: ollut vain 5 miljoonaa markkaa. Tältä mo- pikkulasten päivähuoltolaitoksista on häpeäl- 44562: mentilta on myönnetty avustuksia lastensei- lisen suuri. 44563: mille sekä kerhokeskuksille. Lastenseimille Edellä olevan perusteella ehdotamme, 44564: jaettavaa määrärahaa on kuluvana vuonna 44565: ollut vain 3 135 000 markkaa, mistä on pääs- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 44566: syt osalliseksi 52 seimeä ja niissä 2 680 lasta, tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu- 44567: joten avustus on siis lasta ja päivää kohti vun 2 momentille 20 000 000 markan 44568: n. 3 markkaa. Kaikkiaan määrärahaa anoi määrärahan lastenseimien valtionapua 44569: 92 seimeä, mutta määrärahan pienuuden varten. 44570: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 44571: 44572: Irma Torvi. H. Tauriainen. Toivo Asvik. 44573: Pentti Liedes. Heruming Lindqvist. Irma Rosnell. 44574: Antti Kinnunen. Martti Leskinen. Elli Stenberg. 44575: 1144 44576: 44577: IV,Ho. - Rah.al. N:o 308. 44578: 44579: 44580: 44581: 44582: Salmela-Järvinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 44583: lastenkotien rakennuskustannusten avustamiseen. 44584: 44585: 44586: E d u s k u n n a ll e. 44587: 44588: Laki lastenkotien valtionavusta 30 p: Itä koituksenmukaiseen kuntoon. Monia suu- 44589: joulukuuta 1949 edellyttää (5 §), että ,las- riakin puutteita on edelleen olemassa, lasten- 44590: tenkodin perustamiskustannuksiin voidaan kodeissa sattuneet tulipalot ym. onnettomuu- 44591: tulo- ja menoarvion rajoissa myöntää val- det kertovat siitä omaa murheellista kieltään. 44592: tionapua tavalliselle lastenkodille enintään Kun vuoden 1954 talousarviossa määräraha 44593: kaksi viidesosaa sekä muulle lastenkodille supistettiin 5 milj. markkaan, on avustuksia 44594: enintään puolet sosiaaliministeriön hyväksy- entisestään ollut pienennettävä, vaikka ko- 44595: män suunnitelman mukaisista kohtuullisista tien lisäännyttyä entisten korjaamiseen ja 44596: perustamiskustannuksista. " Vuoden uusien rakentamiseen kaivattaisiin entistä 44597: 1950 talousarvioon otettiin tätä varten kui- enemmän varoja. 44598: tenkin vain 10 milj. markan määräraha, mikä Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin 44599: jo sinänsä oli riittämätön. Määrärahaa onkin kunnioittavasti, 44600: käytetty vain pääasiassa entisten lastenkotien 44601: heikossa kunnossa olevien tai muuten epä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 44602: tyydyttävien rakennusten korjausten avusta- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu- 44603: miseen. Valtionapu on kuitenkin tässäkin vun 4 momentille lisäystä 20 miljoonaa 44604: vaatimattomassa muodossa ollut omiaan te- markkaa lastenkotien rakennuskustan- 44605: hostamaan ohjausta kotien saamiseksi tar- nusten avustamiseen. 44606: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 44607: 44608: Martta Salmela-Järvinen. Kaisa Hiilelä. 44609: Lempi Lehto. Vappu Heinonen. 44610: Meeri Kalavainen. Anni Flinck. 44611: Laura Brander-Wallin. Tyyne Paasivuori. 44612: 1148 44613: 44614: IV,439. - Rah.al. N:o 307. 44615: 44616: 44617: 44618: 44619: Flinck ym. : Määrärahan osoittamisesta ammattioppilaskotien 44620: avustamiseksi. 44621: 44622: 44623: E d u s k u n n a 11 e. 44624: 44625: Vuoteen 1953 saakka oli valtion tulo- ja 16 vuotta täytettyään päästä ammattioppi- 44626: menoarviossa pieni määräraha ammattioppi- laskoteihin, n. 70 % joutuu rikosten teille, ei 44627: laskotien ylläpitomenoihin, mutta tällöin omasta syystään, vaan sen takia, että yhteis- 44628: tämä määräraha jätettiin pois eikä ole vielä kunta on laiminlyönyt heidän kasvatuksensa 44629: palautettu. Kyseessä on kuitenkin erittäin ratkaisevalla hetkellä. Kun yksityiset järjes- 44630: tärkeä osa nuoriin kohdistuvaa sosiaalista töt suurissa vaikeuksissa pyrkivät tätä auk- 44631: työtä, jota vailla eräät muut toimenpiteet koa täyttämään, ne tarvitsevat edes tunnus- 44632: menevät suurelta osalta hukkaan. Ammatti- tuksen luontoisen taloudellisen tuen. 44633: oppilaskodeissa asuu näet huomattavalta Kaiken ylläolevan perusteella ehdotamme, 44634: osalta ammattikoulutusvaiheessa olevia las- 44635: tenkodin kasvatteja, jotka muuten olisivat että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 44636: huoltajaa vailla olevina juuri vaikeimpana tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu- 44637: murrosaikanaan alttiina monille vaikeuksille. vun uudelle momentille 3 miljoonan 44638: Tilastot osoittavat, että lastenkodeissa kasva- markan määrärahan ammattioppilas- 44639: neista pojista, joilla ei ole mahdollisuutta kotien avustamiseen. 44640: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 44641: 44642: Anni Flinck. Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen. 44643: Kaisa Hiilelä. Artturi Tienari. K. F. Haapasalo. 44644: Jaakko Hakala. Eino Raunio. Rafael Paasio. 44645: Tyyne Paasivuori. Kustaa Alanko. 44646: 1142 44647: 44648: IV,.•as. -· Rab.al. N:o 306. 44649: 44650: 44651: 44652: 44653: Flinck ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattioppilaskotien 44654: perustamiskuluja varten. 44655: 44656: 44657: E d u s k u n n a ll e. 44658: 44659: Viitaten perusteluihin, jotka on esitetty käli kuin varoja tarkoitukseen saadaan, 44660: ed. Flinckin ammattioppilaskotien ylläpito- ehdotamme, 44661: menoja koskevaa avustusmäärärahaa koske- 44662: vassa raha-asia-aloitteessa n:o 307 (14 Pl. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 44663: XIV luku, uusi mom.) ja ammattioppilasko- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu- 44664: tien kiireellisen lisäämisen tarpeeseen sekä vun uudelle momentille 10 miljoonan 44665: siihen, että tiedossa on mm. Tampereella markan määrärahan ammattioppilas- 44666: suunniteltavan kaupunkilähetyksen hoita- kotien perustamiskuluihin. 44667: man ammattioppilaskodin laajentaminen, si- 44668: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 44669: 44670: Anni Flinck. Jaakko Hakala. 44671: Kaisa Hiilelä. Artturi Tienari. 44672: Kustaa Alanko. 44673: IV,437. - Sarjala. 1141 44674: 44675: että Eduskunta korottaisi vuoden Pl. XII luvun 18 momentin kohdalla 44676: 1956 tulo- ja menoarviossa Suomen ehdotetun 20 000 000 markan avustuk- 44677: Kirkon Sisälähetysseuralle Vaalijalan sen 34 000 000 markaksi ja 19 Pl. II 44678: vastaanotto- ja keskuslaitoksen neljän- luvun 31 momentin kohdalla ehdote- 44679: nen rakennusvaiheen rakennustöiden tun 20 000 000 markan kuoletuslainan 44680: ja perushankintojen avustamiseen 14 niinikään 34 000 000 markaksi. 44681: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 44682: 44683: Wiljam Sarjala . 44684: 44685: 44686: 44687: 44688: .... 44689: 1140 44690: 44691: IV,437. - Rah.al. N:o 305. 44692: 44693: 44694: 44695: 44696: Sarjala: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen 44697: Kirkon Sisälähetysseuran Vaalijalan vastaanotto- ja kes- 44698: kuslaitoksen rakennustöitä varten. 44699: 44700: 44701: E d u s k u n n a ll e. 44702: 44703: Maassamme lasketaan olevan nykyisin noin kuoletuslainoina noin 130 000 000 markkaa. 44704: 5 000-6 000 sellaista vajaamielistä, jotka Valtion vuoden 1955 menoarviossa Suomen 44705: välttämättä tarvitsisivat laitoshuoltoa. Ko- Kirkon Sisälähetysseuralle myönnettiin Vaa- 44706: deissaan he ovat vanhemmilleen ylivoimai- lijalan neljännen rakennusvaiheen töiden 44707: sena taakkana ja haittana terveiden sisarus- aloittamista varten 25 000 000 markkaa avus- 44708: ten kehittymiselle. Paikkoja on heitä varten tuksena ja 25 000 000 markkaa kuoletuslai- 44709: maan vajaamielislaitoksissa kuitenkin kaik- nana. Sanotun neljännen vaiheen hyväk- 44710: kiaan vain noin 1400, eli neljännekselle sytty rakennusohjelma käsittää mm. vastaan- 44711: apua tarvitsevista. otto- ja tarkkailuosastot ja tyttöjen työope- 44712: Erityinen valtion komitea sai jo vuonna tusosastot, joilla on yhteensä 88 paikkaa, 44713: 1946 valmiiksi suunnitelman, jonka mukaan sekä asuntolarakennuksen hoitohenkilökuntaa 44714: maahan olisi vajaamielishuoltotilanteen sel- varten. Sosiaaliministeriölle esitetyn kustan- 44715: vittämiseksi kiireellisesti perustettava viisi nusarviolaskelman mukaan tämän vaiheen 44716: suurehkoa keskuslaitosta. Yksi niistä tuli perustamiskustannukset tulevat olemaan 44717: komitean ehdotuksen mukaan rakentaa Piek- 175 977 500 markkaa. Työt on pantu alulle 44718: sämäelle Suomen Kirkon Sisälähetysseuran ja kaikki rakennukset on jo tähän mennessä 44719: toimesta Sortavalaan jääneen Vaalijalan lai- saatu vesikattoon, osittain pitemmällekin. 44720: toksen tilalle. Tämän komite~mietinnön poh- Urakkasopimuksen mukaan on rakennusten 44721: jalla Sisälähetysseura laati uuden Vaalijalan oltava valmiina heinäkuussa 1956. 44722: vastaanotto- ja keskuslaitoksen rakennus- Voidakseen viedä aloitetun rakennusvai- 44723: suunnitelman ja, saatuaan suunnitelmalle heen päätökseen Sisälähetysseura anoi val- 44724: valtion viranomaisten hyväksymisen, ryhtyi tion vuoden 1956 menoarviossa varattavaksi 44725: sitä vuonna 1949 yhteiskunnan tuen turvin sitä varten avustuksena ja lainana yhteensä 44726: toteuttamaan. Tähän mennessä on saatu val- 68 377 500 markkaa. Anomus perustui !askel- 44727: miiksi kolme ensimmäistä rakennusvaihetta, maan, jonka mukaan seura valtiolta vuonna 44728: jotka ovat käsittäneet viisi hoito-osastoraken- 1955 saamansa 50 000 000 markan lisäksi voi 44729: nusta, talousrakennuksen kaikkine teknilli- saada eri kunnilta hoitopaikkavarauksia vas- 44730: sine laitteineen ja neljä asuinrakennusta taan rakennusavustuksia yhteensä enintään 44731: perheeliisiä työntekijöitä varten. Huonetta- 57 600 000 markkaa. Hallit1o1ksen ensi vuo- 44732: via on vastaanotto- ja keskuslaitoksen uusilla den menoarvioesityksessä on kuitenkin ehdo- 44733: hoito-osastoilla nyt 320. Lisäksi on Rauta- tettu tähän tarkoitukseen myönnettäväksi 44734: lammilla ja Kuopiossa toimivilla koulu- ja ainoastaan. 20 000 000 markkaa avustuksena 44735: työopetusosastoilla 140 huollettavaa, joten (14 Pl. XII: 18) ja 20000000 kuoletuslai- 44736: Vaalijalan todellinen kokonaispaikkaluku on nana (19 Pl. II: 31). Kun Vajaamielisten 44737: nyt 460. Vastaanotto- ja keskuslaitoksen kol- laitospaikoista on huutava puute, kun raken- 44738: men ensimmäisen rakennusvaiheen perusta- nustöiden keskeytymisestä aiheutuisi suuria 44739: miskustannukset olivat yhteensä noin ylimääräisiä kustannuksia ja kun myöskään 44740: 417 000 000 markkaa, mistä valtiolta saatiin työllisyystilanne Pieksämäellä ei salli töiden 44741: avustuksina noin 133 000 000 markkaa ja keskeyttämistä, ehdotan, 44742: 1139 44743: 44744: IV,436. - Rah.al. N:o 304. 44745: 44746: Brander-Wallin ym.: Korotetun määt·ärahan osoittamisesta 44747: kunnallisten ja yksityisten vajaamielilaitosten avustami- 44748: seen. 44749: 44750: Eduskunnalle. 44751: Vajaakykyisten lasten huoltokomitean v. rusteen mukaan laskettuna 114 700 000 mk:n 44752: 1947 esittämän arvion mukaan on maassamme määräraha. Tämän suuruinen valtionapu 44753: noin 6 500-7 000 syvästi vajaamielistä lasta, on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi 44754: joista 2 300-2 500 tylsämielistä. Laitospaik- saattamaan laitosten talousarvioita tasa- 44755: kojen tarve on arvioitu 3 800 paikaksi ja painoon. Varsinkin yksityisille vajaamielis- 44756: kaikkein kiireellisinkin tarve on arvioitu laitoksille tilanne on muodostunut vaikeaksi 44757: 2 500 hoitopaikaksi. Laitospaikoista on erit- ja ajan mittaan kestämättömäksi. Valtion- 44758: täin suuri puute ja odotusaika laitoksiin on avun osuus hyväksytyistä vuosimenoista, mikä 44759: keskimäärin kolme vuotta. v. 1953 oli yksityisten laitosten osalta 55- 44760: Kunnallisten ja yksityisten vajaamielislai- 65% ja kunnallisten 40-50%, on vuosina 44761: tosten avustamiseen on tämän vuoden tulo- 1954-55 huomattavasti laskenut ja on nyt 44762: ja menoarvioon varattu 104 000 000 markan vastaavasti 48-60 %. Tästä huolimatta on 44763: kiinteä määräraha. V. 1956 ehdottaa hallitus laitosten talousarvioihin ollut tehtävä huo- 44764: 114 000 000 mk. V. 1956 hoidettavien luku, mattavia, mielivaltaisia supistuksia, joita lai- 44765: joka täksi vuodeksi on arvioitu keskimäärin tokset eivät voi käytännössä toteuttaa alen- 44766: l 062 :ksi, tulee nousemaan Vaalijalan vajaa- tamatta kohtalokkaalla tavalla hoidon tasoa. 44767: mielislaitoksen valmistuttua, sekä Porin dia- Tällaisia supistuksia oli v. 1955 talousarvioi- 44768: konissalaitoksen vajaamielishoitolan aloitettua hin määrärahan riittämättömyyden takia teh- 44769: toimintansa, 1 222, joista 100 hoitopaikkaa tävä yli 6 000 000 mk. Näin ollen olisi val- 44770: valmistuu vuoden puolivälissä. Kunnat ovat tionavun määrä oppilasta kohti pyrittävä 44771: yhteisesti rakentaneet Porin diakonissalaitok- palauttamaan ainakin samalle tasolle kuin se 44772: sen vajaamielishoitolan. Kun valtioneuvosto oli v. 1953, jolloin se oli 101 549 mk (v. 1952 44773: on antanut rakennusluvan sekä hyväksynyt 105 338 mk). Tämän perusteen mukaan las- 44774: laitoksen valtionapua nauttivaksi laitokseksi, kettuna tarvitaan momentille 119 000 000 mk. 44775: pitäisi sen myös saada lain mukainen valtion Kun tarvittavan valtioavun määrää, joka 44776: apu hoitokustannuksia varten. Vuoden 1956 on riippuvainen siitä, minkälaiseksi todellis- 44777: tulo- ja menoarvioon ei tätä ole varattu, ten hoitopäivien luku laitoksissa muodostuu, 44778: vaikka sitä on sosiaaliministeriön taholta esi- ei voida etukäteen tarkoin arvioida, olisi 44779: tetty. määräraha muutettava arviomäärärahaksi. 44780: Tylsämielisten hoitoa ja kasvatusta varten Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun- 44781: toimivien kunnallisten- ja yksityisten laitos- nioittaen, 44782: ten valtionavusta annetun lain (185/27 44783: muutettuna 1086/43) mukaan v:ajaamielis- että Eduskunta ottaisi 14 Pl. XII 44784: laitos saa valtion apua vuosimenoihin vä- luvun 17 momentille lisäystä 5 000 000 44785: hintään 30 % ja enintään 70 % hyväksytyistä markkaa kunnallisten ja yksityisten 44786: vuosimenoista. Kun valtionapu kuluvana vajaamielislaitosten avustamiseen ja 44787: vuonna on arvioitu 97 906 markaksi hoidetta- mttuttaisi koko määt·ärahan arviomää- 44788: vaa kohti, tarvitaan momentille saman pe- rärahaksi. 44789: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 44790: 44791: Laura Brander-Wallin. Einari Jaakkola. Matti Raipala. 44792: Impi Lukkarinen. Nestori Kaasalainen. Irma Rosnell. 44793: Vappu Heinonen. Elli Nurminen. Antti J. Rantamaa. 44794: Urho Kulovaara. Jaakko Hakala. Erldri Koivisto. 44795: Arvo Sävelä. Juho Tenhiälä. Erkld Ryömä. 44796: 39 E 626/55 44797: 1138 IV,435. - Tuberkuloosipotilaiden jiilkihuolto. 44798: 44799: 44800: voimistumiseen ja helpotetaan samalla lu- rantolaympäristötekijäin vaikutuksesta poti- 44801: kuisten vaikeuksissa kamppailevien tuber- laan lmntouttamiseen, ja tämäkin työ tullaan 44802: kuloottisten perheiden asemaa. edellisten tapaan julkaisemaan painoasui- 44803: Tuberkuloottisten kuntouttamismahdolli- sena. 44804: suuksien lisäämiseksi ja lähinnä ammatti- Työ, jota Tuberkuloosiliitto suorittaa mel- 44805: koulutuksen tehostamiseksi on liitto ostanut koisen laajassa mittakaavassa, kuuluu mieles- 44806: Oulussa lähes 5000 m3 kiinteistön n. 1 ha:n tämme koko yhteiskunnalle. Tuntuu tämän 44807: suuruisella palstalla ja ryhtyy vuoden 1956 vuoksi oudolta, että liiton valtiovallalta 44808: keväällä rakentamaan tuberkuloottisten eri- saama tuki näyttää vain vähenevän. Tähän 44809: koisammattikoulua, johon tulee hieman yli viittaa esim. se, että vuoden 1955 valtion 44810: sata oppilaspaikkaa. Lisäksi liitto aikoo sa- tulo- ja menoarvioon merkitty määräraha 44811: maan aikaan ryhtyä käytännöllisiin toimen- 3 miljoonaa markkaa on valtioneuvoston 44812: piteisiin kaupallisen koulun aikaawmamiseksi esityksessä vuoden 1956 valtion tulo- ja me- 44813: Etelä-Suomeen. Tähänkin opetuslaitokseen noarvioksi jätetty pois. Toimenpide tuntuu 44814: on suunniteltu 60-80 paikkaa. Lisäksi liitto perin kohtuuttomalta ja antaa aiheen todeta, 44815: suunnittelee lasten ja aikuisten kesävirkistys- ettei valtiovallan tunnustus liiton yhteiskun- 44816: toiminnan laajentamista ja keskittämistä nalle suorittamien palvelusten suhteen ole 44817: varten oman kurssikeskuksen aikaansaamista. suurimmillaankaan ollut vastaavien järjes- 44818: Kaikkiin näihin suunniteltuihin puuhiin ryh- töjen saamaan tukeen ja tunnustukseen ver- 44819: dytään liiton toiminnalla aikaansaaduilla va- rattavissa. 44820: roilla. Edellä olevaan viitaten ja ottaen huomioon 44821: Edellä esitetyn lisäksi Tuberkuloosiliitto Tuberkuloosiliiton suorittaman kasvavan jäl- 44822: suorittaa mm. laajaa tutkimustoimintaa. kihuolto- ja valistustyön merkityksen rohke- 44823: Aikaisemmin on liiton toimesta julkaistu nemme kunnioittaen ehdottaa, 44824: sen asettaman toimikunnan työ parantolain 44825: sosiaalihuoltajain tehtävistä sekä samoin toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 44826: mikunnan mietintö nk. toipilasrahasta. Par- tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan mar- 44827: haillaan suoritetaan tutkimusta tuberkuloot- kan avustuksen Tuberkuloosiliitto - 44828: tisten asuntokysymyksestä, joka tullaan jul- Tuberkulosförbundet r. y: lle käytettä- 44829: kaisemaan niin ikään toimikunnan mietin- väksi tuberkuloositoipilaiden jälkihuol- 44830: tönä, sekä lisäksi suoritetaan tutkimusta pa- toon ja tuberkuloosin valistustyöhön. 44831: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 44832: 44833: Aino Malkamäki. Vappu Heinonen. 44834: Lauri Järvi. Eino Raunio. 44835: Urho Kulovaara. 44836: 1137 44837: 44838: IV,435. - Rah.al. N:o 303. 44839: 44840: 44841: 44842: 44843: Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi- 44844: liitto r.y: lle käytettäväksi tuberkuloositoipilaiden jälki- 44845: huoltoon. 44846: 44847: 44848: Eduskunnalle. 44849: 44850: Tuberkuloosiliitto- Tuberkulosförbundet Suunnitteilla on kahden propagandalehtisen 44851: r. y. on koko neljätoistavuotisen toimintansa valmistaminen, näistä toinen on tarkoitettu 44852: aikana ainoana siviilituberkuloottisten eri- tekemään tunnetuksi liiton työtä suuren ylei- 44853: koisjärjestönä pyrkinyt toiminnallaan edis- sön keskuudessa, toinen jäsenistölle, potilaille 44854: tämään tuberkuloottisten jälkihuollon järjes- ja toipilaille sekä heidän omaisilleen ohje- 44855: tämistä maassamme. Järjestön invalidijäse- kirjaseksi. Yleisiä propagandateemoja liiton 44856: nien lukumäärä on tällä hetkellä yli 30 000 tiedotustyössä ovat basillikauhun voittami- 44857: jakautuen 54 perusjärjestön osalle, jotka on nen, yleisen mielipiteen muuttaminen tuber- 44858: jaettu 10 piiriin. kuloottisille suosiolliseksi, työnvälityksen te- 44859: Työssään Tuberkuloosiliitto on keskittynyt hostaminen ja jälkihuollon järjestämisen eri 44860: lähinnä tuberkuloottisten kuntouttamiseen ja vaiheiden tukeminen. 44861: tuberkuloottisten muiden sosiaalisten ongel- Tuberkuloosiliiton toiminnassa antaa vuo- 44862: mien selvittelyyn. Tässä pyrkimyksessä on den 1952 syksystä toiminut tuberkuloottisten 44863: koetettu auttaa tuberkuloositoipilaita heidän toipilasopisto Karkussa mahdollisuuden kon- 44864: vaikeuksissaan siinä määrin kuin se on ollut kreettisempaan kuntouttamistyöhön kuin ai- 44865: liiton toiminnassa mahdollista. Liitto perus- kaisemmin. Sosiaali- ja lääkintäasiantunti- 44866: järjestöineen käytti erilaiseen huoltoon vuo- jain valvomana laitoksen toiminnasta näyttää 44867: den 1954 aikana yhteensä 19.5 miljoonaa olevan ratkaisevan hyviä tuloksia. Tuloksiin 44868: markkaa. Lisäksi liiton ja sen perusjärjes- on viime vuonna antanut oman tärkeän li- 44869: töjen toimistoista on tuettu avun tarpeessa sänsä se, että opisto sai vuoden 1954 aikana 44870: olevia työpaikan hankkimisessa, anomusten oman erityisen käsityöpajan, missä fyysisen 44871: laadinnassa, erilaisten asioiden hoidossa jne. kunnon kohentamiseksi voidaan antaa opis- 44872: Varsin merkittävä osuus Tuberkuloosi- ton oppilaille riittävässä määrin alkeisope- 44873: liiton työssä on sen suorittamalla sekä jäse- tusta eri ammatteihin ja lisäksi se, että 44874: nistöön että ulospäin suuntautuvalla valis- opisto on saanut opettajakuunalleen kunnol- 44875: tuksella. Paitsi jäsenille järjestettyjä kesä- liset asunnot. Mainitut lisätilat Hoikan opis- 44876: kursseja (mm. kesällä 1955 järjestötyönteki- toon ovat tulleet maksamaan liitolle n. 40 44877: jäin kurssit, 44 osanottajaa, käytännöllisen miljoonaa markkaa, josta 7.5 milj. markkaa 44878: invalidihuollon alkeiskurssi, 20 osanottajaa on saatu eduskunnan päätöksellä korollisena 44879: sekä Jousi-lehden levikkikurssit, 29 osanot- lainana valtiolta. Mainitussa opistossa jär- 44880: tajaa) harjoittaa liitto tiedotustoimintaa leh- jestetään varsinaisen talvikurssin ohella ke- 44881: distön, radion ja elokuvan välityksellä sekä säisin laajaa virkistystoimintaa tuberkuloot- 44882: julkaisemalla kirjallisuutta. Niinpä on sen tisille toipiiaiHe ja mm. tuberkuloottisille 44883: kustantamasta Jousi-lehdestä kehittynyt ajan- perheiden äideille. Vuoden 1955 kesällä jär- 44884: mukainen aikakauslehti, jossa pääpaino on jestettiin kahden viikon ilmaisia lomatilai- 44885: tuberkuloosiaiheisilla kirjoituksilla, mutta suuksia n. 150 aikuiselle sekä yli kuukauden 44886: jossa lisäksi on runsaasti muuta sosiaalipo- kestäviä lomatilaisuuksia lähes 400: lle tuber- 44887: liittista aineistoa. Jäsenlehti Jousi B menee kuloottiselle ja tuberkuloottisten vanhempien 44888: ilmaiseksi kaikille jäsenille ja pyrkii pitä- lapsille. Lasten kesävirkistystoiminnalla suo- 44889: mään heidät kaikkien tapahtumien tasalla. daan lapsille mahdollisuus virkistymiseen ja 44890: 1136 IV,434. - Avustus Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiölle. 44891: 44892: 44893: on välttämätön. Tämä tehtävä tulee suunni- säätiön hallinto- ja johtoelimissä ovat valtion 44894: telmien mukaan kuulumaan säätiölle. elimet edustettuina, on niillä mahdollisuus 44895: Pyrkimättä tässä yksityiskohtaisesti selvit- riittävän tehokkaasti valvoa, että säätiölle 44896: telemään niitä tehtäviä, jotka Keuhkoinvali- myönnettyjä varoja tullaan käyttämään 44897: dien Kuntouttamissäätiölle kuuluvat, voidaan vain tässä työssä välttämättömiin tehtäviin. 44898: edellä esitettyyn viitaten todeta, että niitä jo Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 44899: säätiön alkuvaiheessa on melkoinen määrä. 44900: Tämä merkitsee sitä, että säätiö tarvitsee että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 44901: myöskin taloudelliset edellytykset hoitaa tulo- ja menoarvioon Keuhkoinvalidien 44902: näitä tehtäviään. Kun säätiö suureksi osaksi K untouttamissäätiölle 3 500 000 mar- 44903: hoitaa, niinkuin on tarkoituskin, valtion vi- kan määrärahan keskusparantoloiden 44904: ranomaisille kuuluvia tehtäviä, tämä edellyt- työhoito-osastojen suunnittelua, paran- 44905: tää, että sen on saatava toimintaansa varten toloiden sosiaalisen toiminnan valvo- 44906: myöskin taloudellista tukea valtion taholta. mista, ammattikoulutuksen suunnitte- 44907: Vain tällä edellytyksellä säätiö voi heti lua sekä kouluteftavien ja ty.jjhön sijoi- 44908: alusta alkaen ryhtyä mm. edellä esitettyjen tettavien toipilaiden asianmukaisen 44909: tehtävien kunnolliseen hoitamiseen, ja kun testauksen järjestämistä varten. 44910: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 44911: 44912: Kaarlo Kajatsalo. Artturi Tienari. Valto Käkelä. 44913: 1135 44914: 44915: IV,434. - Rah.al. N:o 302. 44916: 44917: 44918: 44919: 44920: Kajatsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Keuh- 44921: koinvalidien K untouttamissäätiölle. 44922: 44923: 44924: E d u s k u n n a 11 e. 44925: 44926: Tuberkuloosin vastustamistyöhön liittyy meja. Säätiö pyrkii mahdollisimman pian 44927: olennaisena osana tuberkuloosiin sairastunei- tarjoamaan apuaan näissä suunnittelutöissä. 44928: den lkuntouttaminen. Työn kehittäminen ja Esitetyllä suunnittelun keskityksellä pyritään 44929: sen ohjaaminen on kuitenkin ollut aina viime välttämään niitä monia virheitä, joita var- 44930: vuoteen saakka perin hajanaista. Ovathan maankin tehdään, jos jokainen parantola ryh- 44931: tuberkuloosin vastustamistyöstä vastanneet si- tyy suunnittelemaan asiaa kokonaan omin- 44932: säasiainministeriö ja tietenkin lääkintöhalli- päin. Myöskin työhoito-osastojen toiminnan 44933: tus, potilaiden kurssiohjelmaa valvoo opetus- keskitetty ohjaus on säätiön mielestä tarpeen, 44934: ministeriö ja kouluhallitus sekä maatalousmi- ollen pyrkimyksenä tässakin koota saadut 44935: nisteriö että maataloushallitus, ammatillista kokemukset, jotta niitä voitaisiin käyttää 44936: puolta sosiaaliministeriö ja kauppa- ja teolli- kaikkien työhoito-osastojen hyväksi. Ohjaa- 44937: suusministeriö, työnvälitystä sekä sosiaalimi- vaa toimintaa varten tarvitaan jatkuvasti 44938: nisteriö että kulkulaitosten ja yleisten töiden työvoimaa. 44939: ministeriö. Lisäksi ottavat työhön osaa Kan- Maamme keskusparantoloissa on aloitettu 44940: sanelakelaitos, Tuberkuloosiliitto, Suomen jo jossakin määrin järjestää sosiaalista toi- 44941: Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys sekä Sota- mintaa. Tämä on kuitenkin erityistä ohjausta 44942: invalidien Veljesliitto. Jotta tässä laajassa ja valvontaa vailla. Mainittu tehtävä kuuluu 44943: työssä päästäisiin jonkinlaiseen keskitykseen myös säätiön vastaisten tehtävien piiriin. 44944: ja työssä mukana olevien kesken yhteistyö- Jotta tästä työstä olisi mahdollisimman pal- 44945: hön, perustettiin tuberkuloottisten kuntoutta- jon hyötyä ja parantoloiden sosiaalityönteki- 44946: miskomitean mietinnön mukaisesti syksyllä jät voisivat ma:hdollisimman hyvin palvella 44947: 1954 Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiö. parantolapotilaita heidän vaikeuksissaan, on 44948: Säätiössä ovat jäseninä kaikki edellä mainitut tarpeen järjestää mm. mainittujen työnteki- 44949: elimet ja järjestöt. Säätiön tehtävänä on yh- jäin neuvottelutilaisuuksia, joissa heille sa- 44950: teistoiminnassa viranomaisten kanssa keuhko- malla voitaisiin antaa neuvoja ja ohjeita. 44951: invalidien kuntouttamisen järjestäminen. Jotta ammattiopetus sekä työhönsijoitustoi- 44952: Tässä tarkoituksessa sen tulee johtaa keuhko- minta voisivat muodostua jokaisen paranto- 44953: invalidien ammattikoulutusta, järjestää kun- lasta lähtevän kohdalla mahdollisimman tar- 44954: toutettujen työhönsijoitus, tehdä aloitteita koituksenmukaisiksi, tarvitaan parantoloissa 44955: kuntouttamista koskevan lainsäädännön saat- testaustoimintaa. Nykyisin on jo jossakin 44956: tamiseksi tarkoitustaan vastaavaksi sekä pi- määrin järjestetty muiden invalidien tapaan 44957: tää yhteyttä ulkomaiden vastaaviin elimiin. myöskin tuberkuloottisille työnvälitystä. Si- 44958: Mainitun kuntouttamistoiminnan ensisijai- joittelu on kuitenkin melkoisen sattumanva- 44959: siin tehtäviin kuuluu työhoito-osastojen pe- raista, koska asia on lähinnä työnvälittäjän 44960: rustaminen keskusparantoloiden yhteyteen. asia työnhakijan itse ollessa tietämätön 44961: Jotta nämä saataisiin mahdollisimman talou- omista kyvyistään. Jos parantoloihin saadaan 44962: dellisesti rakennetuksi ja jotta ne siitä huo- testaustoimintaa, on parantolasta lähtevällä 44963: limatta palvelisivat tarkoitustaan mahdolli- toipilaalla mahdollisuus saada tietoisuus siitä, 44964: simman hyvin, pitää säätiö välttämättömänä, mihin hän todella pystyy sekä :fyysisen kun- 44965: että kaikkia työosastoja suunniteltaessa olisi tonsa että henkisten e.dellytystensä puolesta. 44966: noudatettava yhteisiä yleisperusteita ja nor- Ammattikouluun pyrittäessä mainittu testaus 44967: 1134 44968: 44969: IV,433, - Rah.al. N:o 301. 44970: 44971: 44972: 44973: 44974: Asvik ym.: ·Määrärahan osoittamisesta kuntouttamislaitoksen 44975: rakentamiseksi Vaasaan. 44976: 44977: 44978: E d u s k u n n a ll e. 44979: 44980: Kuten julkisuudessa on monissa eri yh- Tällaisen laitoksen merkityksen lapsihal- 44981: teyksissä todettu, on lapsihalvausta vastaan vauksen uhriksi joutuneiden jälkihoidon kan- 44982: käytävässä taistelussa ydinkysymyksenä tau- nalta hyvin ymmärtäen Vaasan kaupunki on 44983: tiin sairastuneiden ja halvaantuneiden kun- päättänyt varata Suomen Siviili- ja Asevel- 44984: touttamishoidon järjestäminen. Sattuneiden vollisuusinvaliidien Liitto. r.y: lle tarvittavan 44985: lapsihalvausepidemioiden seurauksena on alueen Korkeamäen uudelta asuntoalueelta, 44986: maassamme n. 500-600 henkilöä, jotka pi- Laitos tulisi olemaan n. 7 000 m3: n suurui- 44987: täisi kiireellisesti saada kuntouttamishoitoon. nen ja n. 50-hoitopaikkainen. Tarvittavilla 44988: Kuntouttamishoitopaikoista on maassamme hoitovälineillä varustettuna se tulisi maksa- 44989: kuitenkin erittäin suuri puute, sillä ainoa maan yhteensä Ii. 50-60 milj. markkaa. 44990: laitos, joka tällä hetkellä voi· ottaa lapsihal- Koska mainitun kuntouttamislaitoksen ra- 44991: vauspotilaita heti hoitoon, on vain 30-hoito- kentaminen olisi osaltaan· omiaan poistamaan 44992: paikkainen, minkä vuoksi kuntouttamishoito- erään suuren puutteen maamme sairaalajär- 44993: paikkoja pitäisi välttämättä ja kiireellisesti jestelmässä ja koska laitos saataisiin raken" 44994: saada lisää. On huomattava, että tällaiset netuksi invaliidijärjestön toimesta, olisi val- 44995: laitokset eivät palvele vain lapsihalvauksen, tiolla mielestämme täysi syy tukea mainitun, 44996: vaan myös monien muiden sairauksien ja koko kansan terveydelle ja työkyvyn säilyt- 44997: mm. teollisuuden työtapaturmien uhrien jäl- tämiselle ensiarvoisen tärkeän laitokseii 44998: kihoitoa ja kuntouttamista. aikaansaamista myöntämällä sen rakennus- 44999: Sen johdosta, e1!tä Vaasan kaupunki sijait- kustannusten peittämiseksi valtionavustus. 45000: see vanhan lapsihalvausepidemia-alueen kes- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 45001: kuksessa, että kaupunkiin on hyvät kulku- nioittaen, 45002: yhteydet ja että kaupunki on röntgen- ym. 45003: laitteilla - joita ko. kuntouttamislaitokset- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45004: kin eräissä tapauksissa tarvitsevat - varus- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 45005: tettavan keskussairaalan sijoituspaikka, olisi kan suuruisen määrärahan kuntotdta- 45006: Vaasan kaupunki erittäin sopiva kuntoutta- mislaitoksen rakentamista varten Vaa- 45007: mislaitoksen sijoituspaikaksi lähinnä rannik- san kaupunkiin. 45008: koseudun ja pohjoisemman Suomen lmntout- 45009: tamislaitoksen tarvetta silmällä pitäen. 45010: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 45011: 45012: Toivo Asvik. Johannes Wirtanen. 45013: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen. 45014: Gösta Rosenberg. 45015: 1133 45016: 45017: IV,432. - Rah.al. N:o 300. 45018: 45019: 45020: 45021: 45022: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen apu- 45023: laisammattienylitarkastajan toimen perustamiseksi sosiaali- 45024: ministeriöön paineastiain tarkastuksen johtoa varten. 45025: 45026: 45027: E d u s k u n n a ll e. 45028: 45029: Ammattientarkastuksen johtaminen ja val- nen ja ammattitautikysymys samoin kuin 45030: vonta sekä paineastiain tarkastustoiminnan valmisteilla oleva ammattientarkastuslain 45031: johto ja valvonta ja siihen liittyvät paine- uusiminen aiheuttavat ammattienylitarkasta- 45032: astioiden lujuuslaskuja, aineksia ja hitsausta jalle ylenmäärin työtä, ehdotetaan työosas- 45033: koskevat asiat muodostavat suuritöisen ja toon perustettavaksi apulaisylitarkastajan 45034: tärkeän osan sosiaaliministeriön työosaston ylimääräinen toimi (33 pl.) . 45035: tehtävistä. Kun paineastioita koskeva lain- Edelläolevan perusteella ehdotetaan kun- 45036: säädäntö on kokonaan uusittu, on ammattien- nioittavasti, 45037: ylitarkastaja viime vuosina joutunut päätyö- 45038: nään hoitamaan paineastiain tarkastusta ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45039: lujuuslaskuja ym. koskevat asiat, mistä joh- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. I luvun 45040: tuen varsinainen ammattientarkastuksen val- 2 momentin kohdalle 668 700 markan 45041: vonta ja johto on joutunut kärsimään. Kun määrärahan paineastiain tarkastuksen 45042: työntekijäin suojelua koskevien uusien lakien johtoa ja valvontaa varten 33. palk- 45043: toimeenpano ja valmisteilla oleva työturval- kausluokkaan kuuluvaa ylimääräisen 45044: lisuuslainsäädännön uusiminen sekä eri aloja apulaisammattienylitarkastajan tointa 45045: koskevain uusien järjestysohjeiden antami- varten. 45046: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 45047: 45048: 0. Lindblom. Eino Kilpi. 45049: 1132 45050: 45051: IV,431. - Rah.al. N:o 299. 45052: 45053: 45054: 45055: 45056: Kajatsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta sukeltajatutkimuk- 45057: sen suorittamiseksi Helsingistä itään johtavalla saaristo- 45058: väylällä Mustanhevosen kohdalla. 45059: 45060: 45061: E d u s k u n n a 11 e. 45062: 45063: Itä-Suomen satamien, Haminan, Kotkan ja Matalan muodostanevat paaasutssa suuret 45064: Valkon, laivaliikenne johdetaan suurimmalta pohjakivet. Tämä voitaisiin parhaiten saada 45065: osaltaan Helsingistä itään johtavaa saaristo- selville toimittamaHa ao. paikalla ns. sukel- 45066: väylää pitkin, joka aikaisemmin oli merkitty tajatutkimus, jolloin vaaralliset kivet samalla 45067: 7.3 mtn väyläksi. Sodan jälkeen väyliHlä voitaisiin joko räjäyttämällä tai syrjään hi- 45068: Mustanhevosen kohdalla sattuneitten pohja- naamana poistaa. Näin saataisiin väylä no- 45069: kosketusten jälkeen jouduttiin sallittu syväys peasti ja vähillä kustannuksilla aikaisem- 45070: mainitulta väylänosalta alentamaan 6. 7 m: iin. paan syvyyteensä ja Itä-Suomen meriliikenne 45071: Tästä oli seurauksena, että suurin osa itään nyky;istä turvallisemmaksi. 45072: liikennöivistä aluksista joudutaan nyt alku- Kun esittämämme väylätutkimuksen kautta 45073: matkalla ohjaamaan ulkomeren kautta, ja olisi mahdollista saada varsin vähillä kustan- 45074: ovat laivat siten tältä osalta vailla saariston nuksilla huomattava parannus meriliiken- 45075: antamaa suojaa. teemme turV1allisuuden hyväksi, ehdotamme 45076: Samoin joudutaan osa talviliikenteestä kunnioittaen, 45077: matkan samalta osalta ohjaamaan ulkomeren 45078: kautta, jolloin jäänsärkijät ja varsinkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45079: kauppwlaivat joutuvat ahtojäissä kovalle ra- tulo- ja menoarvioon 450 000 markan 45080: situkselle. Samalla Itä-Suomen satamien koko määrärahan sukeltajatutkimuksen suo- 45081: merenkulku suuresti vaikeutuu ja vwarantuu. rittamiseksi Helsingistä itään johta- 45082: Viimesyksyiset haaksir,ikot ovat myrskyn vaa- valla väylällä Mustanhevosen kohdalla 45083: roista ulkomerellä hyvänä osoituksena. olevan matalan laadun t<Jteamiseksi ja 45084: siinä olevien kivien pois raivaamiseksi. 45085: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 45086: 45087: Kaarlo Kajatsalo. Veikko Kokkola. Armas Leinonen. 45088: 1131 45089: 45090: lV,430, - Rab.al. N:o 298. 45091: 45092: 45093: 45094: 45095: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Malmi 45096: Oy: n käytettäväksi syväkairaust en sum·ittamiseksi Tuomi- 45097: vaaran. malmialueella Sotkamossa. 45098: 45099: 45100: E d u s k u n n a ll e. 45101: 45102: Päättymässä olevan kesän aikana on Suo- teella selville saatu Tuomivaaran malmialue 45103: men Malmi Oy: n toimesta magn:eettisin ja syväkairauksilla perusteellisesti tutkittava. 45104: sähkömenetelmin tutkittu Tuomivaaran rautac Kainuun voimakkaasti lisääntyvän väestön 45105: malmialuetta Sötkamon Nuaskylässä. · Tut- työnsaannin ja toimeentulon turvaamiseksi 45106: kittu alue on n. 10 neliökilometriä laaja ja Tuomivaaran malmin hyväksikäyttö, mikäli 45107: tutkimuksissa on todettu huomattavien maan- tutkimukset o®ittavat sen mahdolliseksi, oli<;i 45108: alaisten malmikerrostumien olemassaolo. Käy- välttämättömän tarpeen sanelema. Kun val~ 45109: tetyillä .tutkimusmenetelmillä on kuitenkin tion omistamalla Suomen Malmi py: llä ei 45110: voitu saada selville vain malmien olemassa- ole jatkotutkimusten suorittamiseksi tarvitta- 45111: olo ja laatia kartat myöhemmin toimitetta- via varoja, olisi valtion ensi vuoden tulo- ja 45112: vien syväkairausten toimittamista varten. menoarvioon otettava tätä tarkoitusta varten 45113: Vain syväkairauksilla voidaan lopullisesti tarvittava määräraha. 45114: todeta malmien laatu, määrä ja kelpaavai- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme, 45115: suus kannattavalle kaivostoiminnal1e. Kun 45116: tiedossa olevien, louhintakelpoisten malmien että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45117: määrä nykyisen laajuisen kaivostoiminnan tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar~ 45118: jatkuvalle harjoittamiselle on suhteellisen vä- kan määrärahan Suomen Malmi Oy:n 45119: häinen ja kun toisaalta kaivostoiminnan ja käytettäväksi syväkairausten suoritta- 45120: siihen perustuvan teollisen toiminnan laajen- miseksi Tuomivaaran malmialueella 45121: tamisen ja monipuolistamisen tarve on ilmei- Sotkamon Nuaskylässä. 45122: nen, olisi tähänastisten tutkimusten perus- 45123: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 45124: 45125: Johannes Mustonen. Y. Enne. H. Tauriainen. 45126: 45127: 45128: 45129: 45130: 38 .E: 626/55 45131: 1130 45132: 45133: IV,429. - Rah.al. N:o 297. 45134: 45135: 45136: 45137: 45138: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta malmiesiinty- 45139: mien tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla. 45140: 45141: 45142: E d u s k u n n a 11 e. 45143: 45144: Viime vuosina on Keski-Pohjanm~J,alla mattavasti varoja ja niitä pitäisi myöntää 45145: useissa pitäjissä tehty lukuisasti uusia mal- tähän tarkoitukseen. Kun Keski-Pohjan- 45146: miesiintymislöytöjä. Järjestelmällistä etsin- maalla ei ole teollisuutta, olisi tärkeää, että 45147: tää on suoritettu kuluneena kesänä geologi- maaperän malmiesi~ntymien tutkimustyöhön 45148: sen tutkimuslaitoksen Pohjois-Suomen tl1tki- kiinnitettäisiin vakavaa huomiota. Maape- 45149: m,ussäätiön, Outokumpu oy:n, Prospector rässä olevat rikkaudet olisi saatava vede- 45150: oy:n ja Suomen 1\!almi oy:n toimesta. Tut- tyiksi teollisuuden ·käyttöön. Kaivosteolli~ 45151: kimuksia on suoritettu mm. Rautiossa, jossa suuden kehittäminen loisi edellytyksiä metal~ 45152: on todettu molybdeniesiintymiä, Pyhäjoella liteollisuuden kehittymiselle ja näin syntyisi 45153: on kairauksissa löydetty kultapitoista arse- uusia työtilaisuuksiakin maakuntaan. ·· 45154: nikkia. Geologisen tutkimuslaitoksen joh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, • 45155: dolla on kenttätutkimuksia suoritettu Haapa- 45156: vedellä, Kärsämäellä, Oulaisissa ja Meri- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45157: järvellä. Myös Kokkolan-IDlavan välisellä tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 45158: alueella on suoritettu tutkimuksia ja malmi- kan määrärahan malmiesiintymieit 45159: löytöjä on tehty Perhossa ja Teerijärvellä. tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla. 45160: Tällainen laaja tutkimustyö kysyy huo- 45161: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 45162: 45163: Nestori Nurminen. Albin Wickman. Aleksi Kiviaho. 45164: Kauno Kleemola. Toivo Asvik. Eeli Erkkilä. 45165: 1129 45166: 45167: IV,42s. - Ra.h.al. N:o 296. 45168: 45169: 45170: 45171: 45172: .lsvik ym.: Määrärahan osoittamisesta malmiesiintymien 45173: tutkimust~n jatkamiseksi Etelä-Pohjanmaalla. 45174: 45175: 45176: E d u s k u n n a ll e. 45177: 45178: Maamme pinta-alasta on voitu nykyisten rittamaan käsin maasta tehtivin varsin hi- 45179: malmietsintämenetelmien mukaisesti toistai- tain geologisin ja geofysikaalisin tutkimuksin 45180: seksi tutkia vain n. '5 %. Koska kaivostoimin- sekä syväporauksin. Tästä johtuen ne vaati- 45181: nalla on oman merkityksensä ohella merki- vat melkoisia 'kustannuksia. Kun varojen 45182: tystä myös siinä suhteessa, että se avainteol- puutteessa tutkimUkset edistyvät hitaasti, 45183: lisuutena 'luo pohjan muulle teolliselle kehi- niin olisi tarkoituksenmukaista eduskunnan 45184: tykselle, olisi malminetsintätoimintaa ryhdyt- kiinnittää tähän huomiota. 45185: tävä kiireellisesti ja voima:kkaasti tehosta- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme, 45186: maan. Etelä-Pohjanmaalla, Korsnäsin ran- 45187: nik!kopitäjässä, Seinäjoen maalaiskunnassa ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45188: Pattijoella on tavattu lupaavia mahniaiheita, tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 45189: joiden johdosta on suoritettu tutkimuksia. määrärahan jo aloitettujen malmi- 45190: Nykyai'kaisessakin malminetsintätekniikassa esiintymien tutkimusten jatkamiseksi 45191: joudutaan suhteellisesti suuri osa työstä Suo- Etelä-Pohjanmaalla. 45192: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 45193: 45194: Toivo Asvik. Nestori Nurminen. 45195: Aleksi Kiviaho. Gösta Rosenberg. 45196: .1128 45197: 45198: IV,427. - Rah.al. N:o 295. 45199: 45200: 45201: 45202: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken- 45203: nusavustuksiksi kunnallisille ja yksityisille teknillisille, 45204: ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden omia rakennuk- 45205: sia varten. 45206: 45207: 45208: E d u s k u n n a ll e. 45209: 45210: Kunnallisten ja yksityisluontoisten amma- Kun kuntayhtymienkin ammattikoulujen 45211: tillisten oppilaitosten rakennusavustuksia kustannusarviot vaihtelevat 100-300 milj. 45212: varten on vuoden 1956 tulo- ja menoarvio- markan välillä, on helppo todeta, ettei esi- 45213: esitykseen varattu vain 200 milj. mk, kun tetty määräraha lähestulkoonkaan riitä val- 45214: sensijaan kauppa- ja teollisuusministeriö on tion lakimääräisten velvoitteiden täyttämi~ 45215: tehtyjen avustusanomusten ja laadittujen seen. Edelleen on huomattava, että kunta- 45216: suunnitelmien pohjalla joutunut toteamaan, yhtymien puitteissa tapahtuva koulujen ra- 45217: että tarkoitukseen tarvittaisiin ensi vuonna kentaminen on sikäli kaupunkikuntien kou- 45218: ainakin 500 milj. markkaa. luja vaikeammassa asemassa, etteivät kunta- 45219: Monilla kaupunkikunnilla on parhaillaan yhtymät voi aloittaa rakennustöitä ilman, 45220: rakennusvaiheessa suuria ammattioppilaitok- että rahoituspuoli myös valtion osalta on 45221: sia, joiden kohdalla valtio ei ole voinut täyt- varma. Usein myös kuntayhtymien koulu- 45222: tää lakimääräistä velvoitustaan syystä, että hankkeisiin liittyneet maalaiskunnat ovat 45223: ko. määräraha on viime vuosina jatkuvasti niin vähävaraisia, etteivät ne voi ryhtyä ra- 45224: loppunut kesken. Näiden lisäksi ovat raken- kennushankkeeseen ilman valtion varmaa 45225: nusvaiheessa Kaakkois-Suomen, Östra Ny- apua. 45226: landin ja Suur-Savon kuntayhtymien ammat- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 45227: tikoulut. Lisäksi on rakennustyöt suunni- 45228: teltu kiireesti aloitettavaksi Keski-Savon että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45229: uuden koulun ja Vakka-Suomen lisäraken- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII lu- 45230: nuksen kohdalla. Suunnitteluvaiheessa on vun 28 momentille lisäystä 200 -tnil- 45231: kahdeksan kuntayhtymän ammattikoulua ja joonaa markkaa rakennusavustuksiksi 45232: perusteilla on yhdeksän. Helsingissä, Lah- kunnallisille ja yksityisille teknillisille, 45233: dessa ja Vaasassa ovat ammattikoulujen laa- ammatti- ja kauppaopp~1aitoksille nii- 45234: jennustyöt kesken ja Porissa aloitetaan kii- den omia rakennuksia varten. 45235: reellisenä tyttöjen ammattikoulun laajennus- 45236: työ. 45237: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 45238: 45239: K. F. Haapasalo. Sylvi Halinen. G. Henriksson. 45240: Laura Brander-Wallin. Elli Nurminen. Rafael Paasio. 45241: Eino Raunio. 0. Lindblom. Kaisa Hiilelä. 45242: Juho Kuittinen. Irma Hamara. Martta Salmela-Järvinen. 45243: Väinö Tikkaoja. Aukusti Pasanen. Arvi Turkka. 45244: Arvo Ahonen. Olavi Kajala. Onni Hiltunen. 45245: Anni Flinck. Viljo Virtanen. Unto Suominen. 45246: Tyyne Paasivuori. Kustaa Alanko. Urho Kulovaara. 45247: Vappu Heinonen. Edvard Pesonen. Bruno J. Sundman. 45248: Aino Malkamäki. Meeri Kalavainen. Onni Mannila. 45249: Valto Käkelä. Arvo Sävelä. 45250: 1127 45251: 45252: IV,426. - Rah.al. N:o 294. 45253: 45254: 45255: 45256: 45257: Aitio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 45258: siksi kunnallisille ja yksityisille teknillisille, ammatti- ja 45259: kauppaoppilaitoksille niiden omia rakennuksia varten. 45260: 45261: 45262: E d u s k u n n a ll e. 45263: 45264: Keskusammattikoulujen · rakentaminen on heille kuuluvan osuuden ja useissa tapauk- 45265: edistynyt hyvin hitaasti johtuen: yksinomaan sissa alle 50% :n suuruisena. On paljon 45266: siitä, että varoja niiden rakentamiseen on kuntia, joissa ammattikoulujen rakennustyöt 45267: myönnetty riittämättömästi. Kun valti<mil- ovat edistyneet jo melko pitkälle, mutta 45268: lan suunnitelmia keskusammattikoulujen ra- jotka eivät ole vielä saaneet valtion laina- 45269: kentamiseksi ei ole toteutettu alkuperäisten tai avustusosuutta lainkaan. · 45270: suunnitelmien mukaan, . ovat useat kunnat Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon hailitus 45271: ryhtyneet oma-aloitteisesti rakentamaan ko. on esittänyt edellä mainittua tarkoitusta 45272: kouluja. Useita kuntien alulle panemia am- varten 200 000 000 ··markkaa avustuksina ja 45273: mattikouluja onkin jo saatu käyntiin ja 250 000 000 markkaa lainoina, mutta nämä 45274: useita on rakennustyön alaisina. Tämä on määrärahat ovat aivan riittämättömät. Vä- 45275: merkinnyt kunnille hyvin suuria taloudelli- himmän tarpeen on arvioitu olevan n. 45276: sia uhrauksia ja näin ollen kuntien ja kun- 1 000 000 000 markkaa. Näin ollen ei ole 45277: talaisten taloudellisen aseman jatkuvaa vai- oikein, että valtio on ensiksi siirtänyt am- 45278: keutumista. Näitä taloudellisia vaikeuksia on matillisten oppilaitosten rakentamisen kun- 45279: ollut lisäämässä vielä se seikka, että valtio nille ja sitten vielä pyrkii siirtämään raken- 45280: ei ole suorittanut edes sitä 50 % osuutta tamisesta aiheutuneet kustannukset entistä 45281: näiden kunnallisten ja yksityisluontoisten enemmän kuntien kannettaviksi. 45282: ammatillisten oppilaitosten rakennuskustan- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 45283: nuksista, jota on pidetty viime vuosina ta- 45284: voitteena. Esim. vuoden 1955 aikana on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45285: valtion osuuden laskettu 50 % mukaan tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII 45286: nousevan n. 1 000 000 000 markkaan, mutta luvun 28 momentille · lisäyksenä 45287: budjetissa on tarkoitukseen varattu ainoas- 200 000 000 mm·kkaa avustuksien 45288: taan 430 000 000 markkaa. Seurauksena · myöntämiseksi kunnallisille ja yksi- 45289: tästä on, että kunnat joutuvat omilla varoil- tyisille teknillisille, ammatti- ja kaup~ 45290: Iaan rahoittamaan rakennustöitä ja tulevat paoppilaitoksille niiden omia raken- 45291: ehkä vasta tulevaisuudessa saamaan valtiolta nuksia varten. 45292: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 45293: 45294: Paavo Aitio. Irma Rosnell. G. Rosenberg. 45295: Leo Suonpää. J. Mustonen. Pentti Liedes. 45296: Kaino Haapanen. Eino Roine. Tauno Kelovesi. 45297: 1126 45298: 45299: IV,425. - Rah.al. N:o 293. 45300: 45301: 45302: 45303: 45304: Hetemäki ym..: Määrärahan osoittamisesta kaukoki1'joittimen 45305: hoitajan toimen perustamiseksi merentutkimuslaitokseen. 45306: 45307: 45308: E d u s k u n n a ll e. 45309: 45310: Merentutkimuslaitos saa päivittäin kauppa- voida sijoittaa hoitamaan kaukokirjoitinta. 45311: merenkulkua ja muuta käytännön elämää Sitä ovatkin hoitaneet maaliskuusta 1954 45312: varten laadittavien jää- ja muiden tiedotus- lähtien ylimääräiset virastotyöntekijät, joilta 45313: ten antamiseksi jää- ym. havaintoja jään- on puuttunut koulutus po. tehtävään. Ehdit- 45314: murtajilta, merivartioasemilta, luotsiasemilta tyään jotenkuten perehtyä tehtäväänsä he 45315: ym. sekä tiedotuksia alan ulkomaisilta lai- saattavat erota laitoksen palveluksesta, kuten 45316: toksilta. Laitos lähettää edelleen mm. jään- esim. talvella 1955, jolloin jouduttiin opasta- 45317: murtajille muilta tahoilta saatuja jäätietoja, maan kolme eri ylimääräistä vir-astotyönte- 45318: kuten esim. lentotiedustelujen tuloksia. Mai- kijää kaukokirjoittimen hoitoon. Merentut- 45319: nittujen tietojen viestitystä varten oli lai- kimuslaitoksen kaukokirjoittimen hoitajana 45320: toksessa aikaisemmin radioasema sekä tämän toimivan henkilön työnä on lisäksi jäätiedo- 45321: hoitamista varten radiosähköttäjän toimi. tuksista aiheutuvien erilaisten konttoritehtä- 45322: Maaliskuun 31 päivänä 1954 radiosähköttä- vien suoritus sekä osallistuminen havainto- 45323: jän toimen tultua lakkautetuksi siirryttiin aineiston muokkaukseen. 45324: viestityksessä käyttämään kaukokirjoitinta. Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti eh- 45325: Merentutkimuslaitoksessa ei ole erityistä dotamme, 45326: kaukokirjoittimen hoitajan tointa. Laitok- 45327: sessa on kolme vakinaista laskuapulaista, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45328: joista yksi hoitaa kanslistin tehtäviä, sekä tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XIII lu- 45329: yksi piirustusapulainen. Kun otetaan huo- vun 1 momentille lisJ.äyksenä 301 800 45330: mioon laitoksen toimenhaltijoiden suhteetto- markan suuruisen määrärahan 14. 45331: man pieni lukumäärä laitoksen töiden jatku- palkkausluokkaan kuuluvan kaukokir- 45332: vasti laajentuessa, ei mainituista lasku- eikä joittimen hoitajan toimen perustami- 45333: piirustusapulaisista ketään ole voitu eikä seksi merentutkimuslaitokseen. 45334: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 45335: 45336: Päiviö Hetemäki. Irma Karvikko. V. Liljeström. 45337: Lauri Järvi. Eino Saari. Erkki Tuuli. 45338: 1125 45339: 45340: IV,424. - Rah.al. N:o 292. 45341: 45342: 45343: 45344: 45345: Hykkä.älä ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteollisen oppi- 45346: laitoksen koneiden ja työvälineiden uusimiseen ja täy- 45347: dentämiseen. 45348: 45349: 45350: E d u s k u n n a ll e. 45351: 45352: Taideteollinen oppilaitos, jota ylläpitää sia, varsinkin kun em. oppilaitos palvelee 45353: Taidetoollisuusyhdistys, jolla ei ole omia va- maamme korkeinta taideteollista opetusta. 45354: roja laitoksen ylläpitämiseen, on eduskun- Edellä olevan johdosta ehdotetaan kun- 45355: nan suostumuksella saanut valtionavustuk- nioittaen, 45356: sena täyden korvauksen vuotuisista kustan- 45357: nuksistaan. Tähän määrärahaan eivät ole si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45358: sältyneet opetuksessa tarvittavien koneiden tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun 45359: ja työvälineiden hankinnat. Tästä johtuen 16 momentille 3 000 000 markkaa tai- 45360: oppilaitoksen koneistus ja työvälineet ovat deteollisen oppilaitoksen koneiden ja 45361: kuluneita ja puutteellisia, eikä työnopetus työvälineiden täydentämiseen ja uusi- 45362: näinollen täysin vastaa nykyajan vaatimuk- miseen. 45363: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 45364: 45365: Heikki Hykkä.älä. G. Henriksson. 45366: 0. Muikku. Elli Nurminen. 45367: Tyyne Paasivuori. 45368: 1124 45369: 45370: IV,42:s, - Rah.al. N:o 291. 45371: 45372: 45373: 45374: 45375: Mannila ym. : Määrärahan osoittamisesta kahden työnopetta- 45376: jan viran perustamiseksi valtion ammattikoulukodin me- 45377: talli- ja puutyön erikoisoppijaksoille. 45378: 45379: 45380: E d u s k u n n a 11 e. 45381: 45382: Ammattikoulutuksen tarve on maassamme tehoista. Kun ammattikoulukoti sai käyt- 45383: jo yleisesti tunnustettu. Hyvän ammatti- töönsä uuden ajanmukaisen työpajarakennuk- 45384: koulutuksen edellytyksenä on tarpeellisen ja sen vuosi sitten ja sinne voitaisiin ottaa oppi- 45385: pystyvän opettajavoiman saaminen koului- laita vielä lisää, niin tuntuu varsin oudolta, 45386: hin. Opetuksen tehossa merkitsee myös huo- ettei tällaiseen tarkoitukseen ole saatu opet- 45387: mattavasti opettajaa kohden tuleva oppilas- tajavoimia lisää, vaan ehkä joudutaan oppi- 45388: määrä. Mitä suurempi on oppilasmäärä, sitä lasmäärää pienentämään, koska laajassa ja 45389: heikommaksi jää oppilaskohtainen opetus. moniosaisessa työpajassa ei yksi opettaja voi 45390: Tämä on erikoisesti huomattu tärkeäksi am- mitenkään ottaa vastuulleen jatkuvasti jo 45391: mattityön opetuksessa, jossa juuri oppilas- yksistään tapaturmavaaran suurentumisen 45392: kohtainen opetus on aivan ratkaisevaa laa- vuoksi edes nykyistä jo liian suurta oppilas- 45393: tua. Tehokkaan ammattityön opetuksen edel- määrää. 45394: lytyksenä pidetäänkin huomattavasti pienem- On vielä lisäksi huomattava, että työn- 45395: pää luokkaa kuin muussa opetuksessa ollen opettajat tulevat olemaan mukana myös var- 45396: se 15-17 oppilasta korkeintaan. sinaisessa työtoiminnassa ja siten työtoiminta- 45397: Valtion ammattikoulukodin metalli- ja tulot siinäkin muodossa lisääntyvät eikä vain 45398: puutyön erikoisoppijaksoilla on ollut viime oppilaiden työn lisääntymisen ansiosta, ja 45399: vuosina 25-28 oppilasta yhden opettajan näin ollen palkkojen aiheuttama menolisäys 45400: hoidossa ammattityön opetuksessa. Opetus- tulee jo työtoimintatulojen lisäyksellä kor- 45401: työ sekä samalla työtoiminta tästä huomatta- vatuksi laskematta mitään opetustehon vai- 45402: vasti kärsivät, koska yksi opettaja ei miten- kutukselle oppilaitten myöhempään toimin- 45403: kään voi ehtiä selittää töitä ja ohjata oppi- taan ja mahdollisuuksiin. 45404: laita, vaan pakosta osa oppilaista aina jou- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 45405: tuu odottamaan ja olemaan siten ,työttö- tamme, 45406: mänä". Tällainen ei ole kasvatuksellisesti että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45407: oikeata, kun nuori joutuu laiskottelemaan ja tulo- ja menoarvioon 708 492 mark- 45408: aivan kuin koulu johtaisi siihen. Lisäksi kaa kahden työnopettajan viran pe- 45409: tästä on jo taloudellista tappiotakin, koska rustamista varten valtion ammattikou- 45410: työn tulokset jäävät pienemmiksi kuin mitä lukodin metalli- ja puutyön erikois- 45411: ne voisivat olla, jos työtoiminta olisi täysi- oppijaksoille. 45412: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 45413: 45414: Onni Mannila. Armas Leinonen. Arvi Ikonen. 45415: Yrjö Sinkkonen. Nestori Kaasalainen. Juho Kuittinen. 45416: M. 0. Lahtela. Hilja Väänänen. Antti J. Rantamaa. 45417: Atte Pakkanen. Eino Palovesi. Esa Koivusilta. 45418: Vappu Heinonen. Vieno Simonen. Erkki Tuuli. 45419: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen. Saara Forsius. 45420: Johannes Wirtanen. Niilo Honkala. Eemil Luukka. 45421: Matti Raipala. Heikki Soininen. 45422: 1123 45423: 45424: IV,422. - Rah.al. N:o 290. 45425: 45426: 45427: 45428: 45429: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta konemestarin yli- 45430: määräisen viran perustamiseksi Keski-Suomen keskus- 45431: ammattikouluun. 45432: 45433: 45434: E d u s k u n n a 11 e. 45435: 45436: Keski-Suomen keskusammattikoulun pitäisi 50 m2: n lämmityskattilaa, 1 matalapaine- 45437: valmistua ensi vuoden aikana. Kun koulun höyrykattila jne. 45438: lämmityksen, valaistuksen ja paloturvallisuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 45439: den hoito muodostuu useita koulurakennuk- 45440: sia ja oppilasasuntolan sisältävässä ryhmässä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45441: sangen laajaksi, olisi tärkeää perustaa kone- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun 45442: mestarin virka ensi vuoden alusta lukien kohdalle 314 100 markkaa yhden kone- 45443: näitä tehtäviä valvomaan ja hoitamaan. Yk- mestarin ylimääräisen viran perusta- 45444: sistään koulun lämpökeskuksessa on 6 kpl miseksi Keski-Suomen keskusammatti- 45445: kouluun. 45446: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 45447: 45448: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Eino Palovesi. 45449: 45450: 45451: 45452: 45453: 37 E 626/55 45454: 1122 45455: 45456: IV,421. - Rah.al. N:o 289. 45457: 45458: 45459: 45460: 45461: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden yliopettajan 45462: viran perustamiseksi Hämeenlinnaan tulevaan ammatti- 45463: koulujen opettajainvalmistuslaitokseen. 45464: 45465: 45466: E d u s k u n n a ll e. 45467: 45468: Toiminnassa olevien ammattikoulujen lu- Edellä olevat syyt huomioon ottaen on 45469: kumäärä oli v. 1953-54 103, niissä on pidettävä välttämättömänä, että pysyvän 45470: 1 218 opettajaa ja n. 12 750 oppilasta. Kes- opettajavalmistuslaitoksen toiminta, jossa an- 45471: kimäärin voidaan arvioida tarvittavan aina netaan yleistä pedagogista valmennusta sekä 45472: yksi opettaja kymmentä oppilasta kohti. erikoisohjausta teknillisten ammattiaineiden 45473: Ammattikoululaitos on parhaillaan laaje- ja työn opetuksessa, kiireellisesti aloitetaan. 45474: nemassa niin voimakkaasti, että esim. opetta- Kun tilapäisten opettajavalmistuskurssien 45475: jamäärä on vuodesta 1949 vuoteen 1953 ko- toiminnasta Hämeenlinnan keskusammatti- 45476: honnut 978: sta 1 218: aan eli keskimäärin koulun yhteydessä on saatu erittäin positii- 45477: 60: llä vuotta kohti ja oppilasmäärä saman- visia kokemuksia, olisi laitos edullisinta pe- 45478: aikaisesti 9 609 : stä 12 742 : een eli keskimää- rustaa Hämeenlinnaan. Se olisi myös vähin 45479: rin n. 780: llä vuotta kohti. kustannuksin sijoitettavissa entisen kunnal- 45480: Kun suunnitellaan ammattiopetuksen laa- liskodin rakennuksiin. 45481: jentamista niin, että neljän seuraavan vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 45482: den kuluessa oppilasmäärä voisi lisääntyä n. nioittavasti, 45483: 9 000 oppilaalla ja sen jälkeen vähitellen 45484: vielä n. 5 OOO:lla, merkitsee se kaikkiaan n. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45485: 1400 uuden opettajan kokonaistarvetta. Kes- tulo- ja menoarvioon 702 920 markkaa 45486: kimäärin on tarve lähes 200 opettajaa vuo- kahden yliopettajan viran (29 pl.) pe- 45487: dessa. Nämä eivät kuitenkaan kaikki ole rustamiseksi Hämeenlinnaan tulevaan 45488: päätoimisia. ammattikoulujen opettajainvalmistus- 45489: laitokseen 1. 7. 1956 alkaen. 45490: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 45491: 45492: Eino Raunio. Olavi Kajala. Kaino Haapanen. 45493: Hemming Lindqvist. Felix. Seppälä. Elli Nurminen. 45494: Laura Brander-Wallin. Lauri Laine. 0. Lindblom. 45495: Juho Tenhiälä. 45496: 1121 45497: 45498: IV,42o. - Rah.al. N:o 288. 45499: 45500: 45501: 45502: 45503: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion keskusammat- 45504: tikoulujen eräiden ylimääräisten virkojen ja toimien muut- 45505: tamiseksi peruspalkkaisiksi. 45506: 45507: 45508: E d u s k u n n a ll e. 45509: 45510: Valtion keskusammattikoulut tulevat ensi taminen aiheuta muutosta ko. momentin lop- 45511: vuonna toimineeksi jo kymmenen vuotta, pusummaan, koska palkat eivät tulisi tämän 45512: eikä enää liene pienintäkään epäilystä tä- johdosta muuttumaan. Näin ollen ei toimien 45513: män koulutyypin pysyväisyydestä. Kuiten- vakinaistamista voida vastustaa tälläkään pe- 45514: kin on näiden laitosten virkojen vakinaista- rusteella. 45515: minen siirtynyt vuodesta toiseen. Virkojen Edellä olevan perusteella esitämmekin 45516: vakinaistamista vaatii luonnollisesti jo oikeu- kunnioittaen, 45517: denmukaisuus asianomaisia toimenhaltijoita 45518: kohtaan, mutta yleiseltä kannalta on tär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45519: keintä, että opettajatoimien ylimääräisyys tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun 45520: ehkäisee pätevän opettaja-aineksen hakeutu- 1 momentille yhteensä 35 099 100 45521: mista kouluihin. Opettajatoimien täyttämi- markkaa keskusammattikoulujen 29 in- 45522: nen on osoittautunut yhä vaikeammaksi juuri sinööriopettajan, poikien tietopuolisten 45523: sen vuoksi, että esim. muualla vakinaisessa ammattiaineiden, 11 yleisten aineiden 45524: virassa olevat henkilöt eivät kernaasti siirry ja 13 tyttöjen tietopuolisten ammatti- 45525: uuteen ylimääräiseen toimeen. aineiden opettajan ylimääräisen viran 45526: Eduskunta on myös jo viime vuonna meno- sekä 6 tyttöjen ammattityön ja 36 am- 45527: arvion käsittelyssä lausunut odottavansa mattityön opettajan, 5 taloudenhoita- 45528: ,hallituksen huolehtivan opettajain aseman jan, 5 kanslia-apulaisen ja 5 vahtimes- 45529: saattamisesta vakinaisemmalle kannalle val- tarin tointen muuttamiseksi valtion 45530: tion keskusammattikouluissa". perttspalkkaisiksi viroiksi. 45531: On lisäksi otettava huomioon ettei keskus- 45532: ammattikoulujen opettajien toimien vakinais- 45533: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 45534: 45535: Eino Raunio. Impi Lukkarinen. R. Hallberg. 45536: Laura Brander-Wallin. Anni Flinck. Eino Tainio. 45537: Olavi Kajala. 0. Lindblom. Kaino Haapanen. 45538: Erkki W. Mohell. Arvo Ahonen. T. E. Nordström. 45539: Väinö Tikkaoja. Felix Seppälä. Matti Koivunen. 45540: Hemming Lindqvist. 45541: 1120 45542: 45543: IV,419. - Rah.al. N:o 287. 45544: Suomennos. 45545: 45546: 45547: 45548: Meinander ym.: Määrärahan osoittamisesta konepajatekniikan 45549: ja koneopin lehtorin viran perustamiseksi Helsingin tek- 45550: nilliseen kouluun. 45551: 45552: 45553: E d u s k u n n a 11 e. 45554: 45555: Helsingin teknillinen koulu - Tekniska uhrattava runsaasti aikaa matkoihin koulun 45556: skolan i Helsingfors - joka muodostaa Hel- ja kodin välillä. Tuntipaikkaisella ammatti- 45557: singin Teknillisen oppilaitoksen ruotsinkieli- opettajalla ei ole aikaa riittävässä määrin 45558: sen alaosaston, käsittää kolme osastoa, joista paneutua kurssivaatimuksiin, mikä tekee ope- 45559: koneosasto jakautuu kahteen opintosuuntaan, tuksesta kirjavan ja epäjohdonmukaisen. 45560: konerakennussuuntaan ja konemestariosas- Kun tuntiopettajien palkkiot ovat paljon nii- 45561: toon. den palkkioiden alapuolella, joita maksetaan 45562: Koneteknillistä opetusta koulussa on hoita- teollisuudessa, voi käydä vieläpä vaikeaksi 45563: nut vain yksi lehtori, jonka opetusvelvolli- saada päteviä tuntiopettajia. 45564: suus on 24 tuntia viikossa. Jo vuosikausia on Konepajatekniikan ja koneopin uuden leh- 45565: tuntimäärä ylittänyt hänen opetusvelvolli- torin viran perustaminen olisi sen vuoksi 45566: suutensa - viime vuonna opetus käsitti yli tehokkaan opetuksen välttämätön edellytys. 45567: 80 tuntia kohotakseen tänä vuonna lähelle Lisäksi on mitä suurin merkitys sillä, että 45568: sataa. Suurin osa luennoista on sen vuoksi ammattikoulumme näinä ylioppilastulvan ai- 45569: hoidettava tilapäisesti kiinnitetyillä tunti- koina voidaan pitää sellaisella tasolla, että 45570: opettajilla. Tästä aiheutuu monia haittoja. nuoriso hakeutuu niihin. 45571: Useimmilla tuntiopettajilla on toimensa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 45572: muulla taholla ja he hoitavat tointaan Tek- 45573: nillisessä koulussa sivutoimena, mistä johtuen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45574: luennot keskittyvät aamuun ja myöhäisiin tulo- ja menoarvioon 13 Pl:n IX lu- 45575: iltatunteihin. Järkiperäisen lukujärjestyksen vun kohdalle 488 700 markan. määrä,.. 45576: laatiminen käy tämän vuoksi vaikeaksi. mhan konepajatekniikan ja koneopin 45577: On ilmeistä, että opetus joutuu tästä kär- lehtorin viran (27 pl.) perustamiseksi 45578: simään, varsinkin kun suuri määrä oppilaita Helsingin teknilliseen kouluun. 45579: asuu kaukana opetuspaikasta ja heidän on 45580: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 45581: 45582: Nils Meinander. Bertel Lindh. Grels Teir. 45583: 1119 45584: 45585: IV,419. - Fin.mot. N:o 287. 45586: 45587: 45588: 45589: 45590: Meinander m. fl.: Angående anvisande av anslag för inrät- 45591: tande av en lektorstjänst i verkstadsteknik och maskin- 45592: lära vid Tekniska skolan i Helsingfors. 45593: 45594: 45595: T i ll R i k s d a g e n. 45596: 45597: Tekniska skolan i Helsingfors, som utgör uppenbart, i all synnerhet som ett stort an- 45598: en svenskspråkig underavdelning av Tek- tal elever är bosatta långt från lärolokalite- 45599: niska läroanstalten i Helsingfors (Helsingin terna och måste offra dryg tid på resor mel- 45600: Teknillinen oppilaitos), omfattar tre avdel- lan skolan och hemmet. Timanställda fack- 45601: ningar, av vilka maskinavdelningen delas på lärare har inte tid att i tillräcklig grad sätta 45602: tvenne studieriktningar, en maskinbyggnads- sig in i kursfordringarna, vi1ket gör under- 45603: riktning och en avdelning för maskinmäs- visningen brokig och inkonsekvent. Då tim- 45604: tare. lärararvodena står långt under de arvoden, 45605: Den maskintekniska undervisningen vid som betalas inom industrin, kan det ställa 45606: skolan har bestritts av endast 1 lektor med sig svårt att få t. o. m. kompetenta timlärare. 45607: en undervisningsskyldighet av 24 t. i veckan. Inrättandet av ett nytt lektorat i verk- 45608: Redan under åratal har timantalet överskri- stadsteknik och maskinlära vore därför en 45609: dit hans undervisningsskyldighet - senaste oundgänglig förutsättning för en effektiv 45610: år omfattade undervisningen över 80 t. för undervisning; det är därtill av största be- 45611: att fr. o. m. i år stiga till inemot 100. Större tydelse att våra yrkesskolor i dessa tider av 45612: delen av lektionerna har därför måst om- studentöverflöd kan hållas på en sådan nivå, 45613: händerhas av tillfälligt anställda timlärare. att ungdomen söker sig till dem. 45614: Detta medför många olägenheter. De flesta Med hänvisning till ovanstående föreslår 45615: timlärarna innehar befattningar på annat vi, 45616: håll och sköter sin syssla i Tekniska skolan att Riksdagen i statsförslaget för 45617: såsom deltidsuppgift, vilket gör att lektio- år 1956 under 13 Ht. IX kap. måtte 45618: nerna koncentreras till morgonen eller de upptaga ett anslag stort 488 700 mk 45619: sena aftontimmarna. Uppgörandet av för- (27 lk.) för en lektorstjänst i verk- 45620: nuftig läsordning försvåras härigenom. stadsteknik och maskinlära vid Tek- 45621: Att undervisningen blir lidande härpå är niska skolan i Helsingfors. 45622: Helsingfors den 20 september 1955. 45623: 45624: Nils Meinander. Bertel Lindh. Grels Teir. 45625: 1118 45626: 45627: IV,41s. - Rah.al. N:o 286. 45628: 45629: 45630: 45631: 45632: Kulovaara ym.: ·Määrärahan osoittamisesta teknillisten oppi- 45633: laitosten rehtorien palkkauksen korottamiseksi. 45634: 45635: 45636: E d u s k u n n a 11 e. 45637: 45638: Teknillisten oppilaitosten rehtoriksi joutu- maila poistamalla nykyisin maksetut rehto- 45639: minen merkitsee opettajalle nykyisen järjes- rien palkkiot. Suuremmissa oppilaitoksissa, 45640: telmän mukaan suurta taloudellista uhrausta joissa luokkien lukumäärä nousee yli 20, tu- 45641: sekä fyysillistä ylirasitusta. Valtion yhdek- lisi olla rehtorin apuna vararehtori, joka 45642: sässä teknillisessä oppilaitoksessa on nykyi- palkkauksensa hyväksi saisi lukea tätä työ- 45643: sin 174 luokkaa. Rehtorien palkkioina mak- osuuttaan vastaavan osan viikkotunteja. 45644: setaan yhteensä 415 000 mk vuodessa ja Kustannukset edelläolevan palkkaluokka- 45645: lisäksi saavat rehtorit lukea palkkaukseensa korotuksen osalta tekevät 835 200 mk ilman 45646: opetusvelvollisuuden huojennuksena yhteensä indeksikorotusta sekä 121 viikkotunnin osalta 45647: 53 viikkotuntia eli vajaan kolmanneksen 2 672 160 mk eli yhteensä 3 507 360 mk, josta 45648: luokkien määrästä. summasta olisi vähennettävä rehtoreille ny- 45649: Oppikouluissa on rehtorit sijoitettu kolme kyisin maksettava palkkio 415 000 mk. 45650: palkkausluokkaa korkeampaan virkaan kuin Ylläolevan perusteella ehdotamme kun- 45651: lehtorit ja lisäksi he saavat lukea jokaisesta nioittaen, 45652: varsinaisesta luokasta sekä rinnakkaisluo- 45653: kasta yhden viikkotunnin palkkauksensa hy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45654: väksi. Entinen ns. rehtorin palkkio on oppi- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. IX: 1 45655: kouluista poistettu. momentille 3 092 360 markkaa teknil- 45656: Teknillisten oppilaitosten rehtorien palk- listen oppilaitosten rehtorien palk- 45657: kaus olisi järjestettävä yhdenmukaiseksi op- kauksen järjestämiseksi oppikoulujen 45658: pikoulun rehtorien palkkauksen kanssa sa- rehtorien palkkausta vastaavaksi. 45659: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 45660: 45661: Urho Kulovaara. Juho Tenhiälä. Kaino Haapanen. 45662: K. F. Haapasalo. Felix Seppälä. Päiviö Hetemäki. 45663: Hertta Kuusinen. 45664: 1117 45665: 45666: IV,417, - Rah.al. N:o 285. 45667: 45668: 45669: 45670: 45671: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta fotogrammetrian pro- 45672: fessorin viran perustamiseksi Teknilliseen korkeakouluun. 45673: 45674: 45675: E d u s k u n n a 11 e. 45676: 45677: Se tosiasia, että tekniikan kehitys on viime den sekä radioteknillisten ja gravimetristen 45678: aikoina perinpohjin muuttanut kaikkia tuo- menetelmien kohdalla. Toiselta puolen ilma- 45679: tantomenetelmiä, ilmenee erinomaisen sel- kuvakartoitus on kehittynyt omaan suun- 45680: vänä myös maanmittauksessa ja kartoituk- taansa jo niin pitkälle, että sitä ei nykyisin 45681: sessa, mutta ei lainkaan Teknillisen korkea- voida lukea edes geodesiaan kuuluvaksi. Itse 45682: koulun maanmittausosaston vakituisten opet- asiassa kuvamittaus eli fotogrammetria ei 45683: tajanvirkojen järjestelyssä. Suomessa uuden- enää palvele pelkkää kartoitusta, vaan useita 45684: aikainen kehitys alkoi 1920-luvulla, kun ken- muitakin tekniikan, tieteen ja taiteenkin 45685: raali Nenosen johdolla otettiin käytäntöön aloja. 45686: ilmakuvakartoitus. Lyhyessä ajassa suoma- Suomen fotogrammetria on pysähtynyt 45687: laiset menetelmät kohosivat kansainväliseen ilmakuvakartoituksen rutiinityöhön. Tutki- 45688: maineeseen, samalla kun maamme kartoitus mustyö, menetelmien kehittäminen, on vä- 45689: tuli paljon joutuisammaksi, tarkemmaksi ja häistä, ja niiden soveltaminen muille aloille 45690: halvemmaksi. olematonta. Vastakohtana voidaan mainita 45691: Luonnollisesti tämä kehitys kuvastui maan- Ruotsi, jossa fotogrammetrian harrastus he- 45692: mittausosaston opetusohjelmassa, jossa yhä räsi myöhemmin kuin meillä, mutta kun 45693: kasvava osuus oli varattava ilmakuvakartoi- vuonna 1945 Tukholman teknilliseen korkea- 45694: tukselle. Opetusta antoi ensin geodesian pro- kouluun perustettiin fotogrammetrian pro- 45695: fessori, mutta pian hänen avukseen oli kiin- fessorin virka ja tutkimuslaboratorio, Ruotsi 45696: nitettävä erikoisopettaja, joka hoitaa tehtä- varsin nopeasti nousi tällä alalla johtavien 45697: väänsä sivutoimena. Nykyisin tämä opetus maiden joukkoon. 45698: vaatisi jo yhden opettajan täyden työn, var- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 45699: sinkin kun uuden laboratorion kehittäminen 45700: sekä harjoitus- ja tutkimustöiden ohjaami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45701: nen ei käy päinsä nykyisellä järjestelyllä. tulo- ja menoarvioon fotogrammetrian 45702: On huomattava, että klassillista geodesian professorin viran perustamista varten 45703: opetusta ei voida suinkaan vähentää, vaan Teknilliseen korkeakouluun pro f esso- 45704: päinvastoin sitä tiivistämällä on tehtävä ti- rin peruspalkan 794 400 markkaa kal- 45705: laa muille laajennuksille, esim. laskukonei- liinpaikanlisineen ilman indeksilisää 45706: eli yhteensä 859 680 markkaa. 45707: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 45708: 45709: Eino Saari. Aare Leikola. 45710: Aukusti Pasanen. Jaakko Hakala. 45711: Juho Tenhiälä. Matti Raipala. 45712: Harras Kyttä. John Forsberg. 45713: 1116 45714: 45715: IV,416. - Rah.al. N:o 284. 45716: Suomennos. 45717: 45718: 45719: 45720: Wickman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kallanin meri- 45721: majakan rakentamiseen. 45722: 45723: 45724: E d u s k u n n a ll e. 45725: 45726: Eduskunnalle jätettiin tämän vuoden hel- että hallitus ottaisi vuoden 1956 45727: mikuussa kaksi toivomusaloitetta, n:ot 370 tulo- ja menoarvioon tarpeellisen mää- 45728: ja 371, joiden tekijät ehdottivat eduskunnan rärahan merimajakan rakentamista 45729: päätettäväksi toivomuksen, että hallitus ot- varten Pietarsaaren edustalle." 45730: taisi vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityk- 45731: seen määrärahan merimajakan rakentami- Eduskunnan viimeisessä täysistunnosoo. en- 45732: seksi Kailaniin Pietarsaaren edustalle. nen kesälomaa pantiin mietintö pöydälle syk- 45733: Kulkulaitosvaliokunta käsitteli nämä aloit- syyn, mikä merkitsi sitä, että se nyt, ~$ka 45734: teet ja hyväksyi ne seuraavin perusteluin: hallituksen budjettiesitys oli annettu ~us 45735: ,Valiokunta on aloitteiden johdosta kuul- kunnalle, jätettiin huomioon ottamatta. 45736: lut asiantuntijana merenku1kuneuvos S. Tai- Mielestämme hallituksen olisi pitänyt Qttaa 45737: niota merenkulkuhallituksesta. Molemmissa huomioon kulkulaitosvaliokunnan ja asian- 45738: aloitteissa korostetaan Pohjanlahden meren- omaisten instanssien myönteinen asennQ ky- 45739: kulun turvallisuuden tehostamisen tärkeyttä symyksessä, jonka tarkoituksena on pcimtaa 45740: Pietarsaaren edustalla ja pyydetään tarkoi- rannikoiltamme toinen niistä kahdesta pi- 45741: tusta varten määrärahaa vuoden 1956 tulo- meästä alueesta, jotka ovat aiheuttaneet traa.- 45742: ja menoarvioon. Merenkulkuhallituksen ta- gillisia ja raskaita ihmishenkien ja omaisuu- 45743: holta on ilmoitettu, että jo vuonna 1938 oli den menetyksiä, ottamalla vuoden 1956 tulo- 45744: herätetty ajatus majakan rakentamisesta ja menoarvioesitykseen määräraha sen.· riia- · 45745: Kailauin kivikkoriutalle Pietarsaaren lähellä, jakan rwkentamiseksi, jota kaikki asiantunti- 45746: mutta hanke on jäänyt tähän saakka toteut- jat ovat puoltaneet. Kun mitään määrä- 45747: tamatta. Merenkulkuhallituksen asiaa kos- rahaa Kailauin majakan rakentamiseksi ei 45748: kevat selvitykset ovat saaneet valiokunnan ole hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 45749: vakuuttuneeksi sen alueen vaarallisuudesta 1956, ehdottavat allekirjoittaneet edellä esi- 45750: merenkululle, jota uusi majakka tulisi pal- tettyyn sekä tänä vuonna jätettyihin toivo- 45751: velemaan. Niinikään valiokunta on saanut musaloitteisiin n:ot 370 ja 371 ja kulkulai- 45752: käsityksen, että majakan rakentamiselle tosvaliokunnan mietintöön n: o 14 toukokuun 45753: suunniteltu paikka on tarkoitukseen sopiva 20 päivältä 1955 viitaten kunnioittaen, 45754: ja että toisessa edellä mainituista aloitteista 45755: pyydetyllä 15 milj. markan määrärahalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45756: voitaisiin rakentaa majakkatorni, mutta ko- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 45757: konaiskustannukset tulisivat olemaan 40-45 kan määrärahan Kallanin merimaja- 45758: milj. markkaa. kan rakennustöiden aloittamiseksi Pie- 45759: Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun- tarsaaren edustalla. 45760: nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi 45761: toivomuksen, 45762: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 45763: 45764: Albin Wickman. Bertel Lindh. Verner Korsbäck. 45765: Grels Teir. 0. A. Öhman. T. A. Wiherheimo. 45766: Sven Högström. Arthur Larson. Erkki Leikola. 45767: Väinö Rankila. Nestori Nurminen. 45768: 1115 45769: 45770: IV,416. - Fin.mot. N:o 284. 45771: 45772: 45773: 45774: Wickman m. fl.: Angående anvisande av anslag för ett fyr- 45775: båksbygge på Kallans grund. 45776: 45777: 45778: T i 11 R i k s d a g e n. 45779: 45780: Tili riksdagen inlämnades i februari detta att regeringen i propositionen an- 45781: är tvenne hemställningsmotioner, n:ris 370 gäende statsförslaget för är 1956 45782: och 371, i vilka motionärerna föreslogo, att mätte intaga ett nödigt anslag för 45783: riksdågen ville besluta hemställa om att re- byggande av en fyr utanför Jakob- 45784: geringen mätte upptaga anslag i 1956 ärs stad." 45785: statsförslag för byggande av en fyrbäk på 45786: Kallans grund utanför Jakobstad. Vid riksdagens sista plenum före sommar- 45787: Kommunikationsutskottet behandlade dessa ledigheten bordlades betänkandet till hösten, 45788: motioner och godkände dem med följande vilket innebär, att detsamma pä grund av 45789: motivering: ,Utskottet har med anledning att regeringens budgetproposition förelagts 45790: av ntotionerna säsom sakkunnig hört sjö- riksdagen, nu lämnats obeaktat. 45791: fartst-ädet S. Tainio vid sjöfartsstyrelsen. Enligt vär mening håde regeringen bort 45792: 1 båda motionerna understrykes vikten av beakta kommunikationsutskottets och veder- 45793: effektivare trygghet för sjöfarten i Bott- börande instansers positiva inställning tili 45794: niska viken utanför Jakobstad och äskas an- den viktiga frägan om avlägsnandet av en 45795: slag för ändamälet i statsförslaget för är av de tvä mörka områden längs vära kuster, 45796: 1956. Från sjöfartsstyrelsens sida har med- som vållat tragiska och tunga olyckor i 45797: dehtts, att man redan är 1938 väckt tanken människoliv och egendom, genom att i 1956 45798: pä byggande av en fyr pä Kallans stengrund års statsförslag upptaga ett anslag för byg- 45799: näm Jakobstad, men företaget har ej1 ännu gandet av den fyr, som fått alla sakkunnigas 45800: blivit genomfört. Sjöfartsstyrelsens utred- förord. Då nägot anslag för byggandet av 45801: ning i saken har övertygat utskottet om, Kallans fyr icke finns i regeringens budget- 45802: huru farligt för sjöfarten det omräde är, förslag för 1956, får undertecknade med 45803: som den nya fyren komme att betjäna. hänvisning till ovanstående och hemställ- 45804: Likaså har utskottet kommit tili den upp- ningsmotionerna n: ris 370 och 371 detta 45805: fattningen, att det för fyren avsedda stället år och kommunikationsutskottets betänkande 45806: är lämpligt för ändamälet och att man med n:o 14, daterat den 20 maj 1955, vördsamt 45807: det i den ena av motionerna äskade anslaget föreslä, 45808: av 15 miljoner mark kunde uppföra fyrtor- 45809: net, medan totalkostnaderna komme att stiga att Riksdagen måtte i 1956 års 45810: till 40-45 miljoner mark. statsförslag upptaga ett anslag om 45811: Pä grund av vad ovan anförts föreslär 15 000 000 mark för påbörjandet av 45812: utskottet vördsamt, att riksdagen ville be- ett fyrbåksbygge å Kallans grund 45813: sluta hemställa, ntanför- J akobstctd. 45814: Helsingfors den 15 september 1955. 45815: 45816: Albin Wickman. Arthur Larson. 45817: Grels Teir. Verner Korsbäck. 45818: Sven Högström. T. A. Wiherheimo. 45819: Bertel Lindh. Erkki Leikola. 45820: C. A. Öhman. Väinö Rankila. 45821: Nestori Nurminen. 45822: 36 :F: @6;55 45823: 1114 45824: 45825: IV,4t5. - Rah.a.l. N:o 283. 45826: Suomennos. 45827: 45828: 45829: 45830: Sundman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kallanin meri- 45831: majakan rakentamiseen. 45832: 45833: 45834: E d u s k u n n a 11 e. 45835: 45836: Viitaten tämän vuoden valtiopäivillä teh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45837: tyjen toivomusaloitteiden n: o 370 ja 371 pe- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 45838: rusteluihin sekä kulkulaitosvaliokunnan mie- kan määrärahan merimajakan raken- 45839: tintöön n:o 14 toukokuun 20 päivältä 1955 tamiseksi Kallaniin Pietarsaaren edus- 45840: allekirjoittaneet ehdottavat kunnioittaen, talle. 45841: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 45842: 45843: Bruno J. Sundman. G. Henriksson. 45844: 1113 45845: 45846: IV,415. - Fin.mot. N:o 283. 45847: 45848: 45849: 45850: 45851: Sundman m. fl.: Angående anvisande av anslag för byg- 45852: gande av en fyr på Kallan. 45853: 45854: 45855: T i ll R i k s d a g e n. 45856: 45857: Med hänvisning till motiveringen i hem- att Riksdagen i statsförslaget för år 45858: ställningsmotionerna n: ris 370-371 detta år 1956 måtte upptaga ett anslag om 45859: och kommunikationsutskottets betänkande 10 miljoner mark för byggande av 45860: n:o 14 den 20 maj 1955 :föreslår underteck- en fyr på Kallan utanför Jakobstad. 45861: nade vördsamt, 45862: Helsingfors den 20 september 1955. 45863: 45864: Bruno J. Sundm~ G. Henriksson. 45865: 1112 45866: 45867: IV,414, - Rah.al. N:o 282. 45868: 45869: 45870: 45871: Kujala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaakkois-Suomen 45872: liikenneolojen kehittämistä varten. 45873: 45874: 45875: E d u s k u n n a ll e. 45876: 45877: Teollisuuden tuotanto on voimakkaasti li- Kaa;kkois-Suomen liikenneolojen kehittämi- 45878: sääntynyt Kymen läänin suurilla teollisuus- sestä pitäisi kuitenkin laatia pikaisesti koko- 45879: alueilla. Tämän lisäksi on rakennettu uusia naissuunnitelma. Mm. tavaran kuljetus 45880: teollisuuslaitoksia, jonka johdosta on muodos- Vuo!k:senlaa;kson ja Lappeenrannan teollisuus- 45881: tunut kokonaan uusia teollisuusyhdyskuntia. alueilta Kotkan ja Haminan satamiin on epä- 45882: Voimakas taloudellinen kehitys on vetänyt tyydyttävällä kannalla. Näiltä teollisuus- 45883: yhä 'kasvavan väestömäärän te.ollisuuskeskuk- alueilta pitäisi rakentaa oikorata satamiin. 45884: siin. Se olisi eräs avainkysymys Kaakkois-Suomen 45885: Tästä kehityksestä on jäänyt huomattavasti liikenneolojen kehittämisessä. 45886: jälkeen Kaakkois-Suomen liikenneolot. Siitä Pari'kkalan-Onkamon rautatie olisi raken- 45887: ovat kärsineet kulutustavarain kuljetus teol- nettava ensi rt'ilassa. Samoin on kaakkoiseUa 45888: lisuuskeskuksiin sekä teollisuuden tuottamien rajaseudulla joukko keskeneräisiä teitä, joi- 45889: tavarain kuljettaminen mai'kkinoille. den rakentamiseen pitäisi heti ryhtyä. Näi- 45890: Erikoisesti kesän aikana on liikenne ruuh- den töiden aloittaminen jo valmiitten suunni- 45891: kautunut. Kotkan ja Haminan suuriin sata- telmien osalta on varsin välttämätön työttö- 45892: miin kulkee tavara rautatietä pitkin Kouvo- myydenkin lievittämistä ajatellen. Tämä alue 45893: lan kautta. Tämä yksi rautatie ei kykene on ollut työttömyyden kannalta;kin vaikeim- 45894: riittävällä teholla suoriutumaan sille kesäai- pia maassamme. Edellisinä vuosina on työt- 45895: kana asetetusta kuormituksesta. Satamissa tömiä Kymen läänin alueelta kuljetettu !k:au- 45896: joudutaan odottelemaan lasteja, josta johtuu kaisille siirtotyömaille, aina Keski-Suomoon 45897: työajan menetystä, joka on muutenkin epä- asti. Se työ, jota näillä siirtotyömailla on 45898: rtasaisesti työtä saaville satamatyöläisille ras- suoritettu, on useinkin !kansantalouden kan- 45899: !k:as taloudellinen vahinko. Samoin joutuvat nalta ollut vähemmän merkityksellistä, joten 45900: laivat odottamaan. Nämä ovat myöskin IJ.rus- on toivottavaa, että Kymen läänin työttömät 45901: tannu'ksia lisääviä tekijöitä. vastaisuudessa sijoitetaan kotiseudulleen, 45902: Kaa!kkois-Suomen liikenneolojen kehittä- koska siellä on ensiarvoisen tärkeää tehtävää. 45903: mistä on pa:ljon pohdittu. On laadittu myös- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 45904: !k:in suunnitelmia, jotka osittain parantaisivat 45905: tilannetta. Nämä suunnitelmat ovat eräiltä 45906: osiltaan jo niin pitkällä, e.ttä niitä voitaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45907: ryhtyä toteuttamaankin. Esim. rataja'kso tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 45908: In'keroinen-Kotka voitaisiin rakentaa ika!k:si- kaa Kaakkois-Suomen liikenneolojen 45909: raiteiseksi. Lappeenrannan-Luumäen oiko- kehittämiseksi laadittavan lopullisen 45910: radan rakentaminen voitaisiin myös aloittaa. suunnitelman aikaansaamiseksi sekä 45911: Haminan-Virojen maantieoikaisu on myös töiden aloittamiseksi valtioneuvoston 45912: kiireellinen tehtävä. On monia muita jo val- harkinnan mukaan niissä kohteissa, 45913: miina olevia osasuunnitelmia, jotka toteutet- joissa jo on valmiit suunnitelmat. 45914: tuina auttaisivat asiaa. 45915: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 45916: 45917: Toivo Kujala. Veikko Kokkola. 45918: Valto Käkelä. Tauno Kelovesi. 45919: Yrjö Sinkkonen. 45920: 1111 45921: 45922: IV,na. - Rah.al. N:o 281. 45923: 45924: 45925: 45926: 45927: Kajala ym..: Määrärahan osoittamisesta Aulangon matkailu- 45928: hotellin majoitustilojen lisäämiseksi ja erinäisten perus- 45929: korjaus- ja muutostöiden suorittamiseksi. 45930: 45931: 45932: E d u s k u n n a ll e. 45933: 45934: Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkai- joittaa vain välttämättömimpiin vuosikor- 45935: lijaliikenne on sodanjälkeisenä kymmenvuo- jauksiin. Kun hotellikiinteistön perusteelli- 45936: tiskautena kasvanut yli kymmenkertaiseksi. nen korjaus on nyt kuitenkin käynyt ajan- 45937: Seurauksena tämän liikenteen nopeasta li- kohtaiseksi, on korjaustöiden yhteydessä 45938: sääntymisestä on ollut viimeksi kuluneina suunniteltu toteutettavaksi myöskin välttä- 45939: vuosina se, että Suomessa vallitsevan suhteel- mättömäksi käynyt matkustajahuoneiden lu- 45940: lisen lyhyen matkailukauden aikana ei ole kumäärän lisääminen ja eräiden hotellin 45941: enää voitu kaikkialla ottaa vastaan maahan ravintolan palveluskyvyn lisäämistä tarkoit- 45942: matkailemaan pyrkiviä ulkomaalaisia. Vai- tavien muutos- ja lisäystöiden suorittaminen. 45943: kein on ollut tilanne maan huomattavim- Kaikkien näiden töiden yhteinen kustannus" 45944: maksi matkailukeskukseksi kehittyneenä Au- arvio on 55 milj. markkaa. 45945: langolla, joka edullisen maantieteellisen si- Siihen nähden, että Aulangon matkailu- 45946: jaintinsa vuoksi· on vetänyt puoleensa suh- hotellin, jonka merkitys maan ainoana kor- 45947: teellisesti eniten maassa vierailevia ulkomaa- keat kansainväliset vaatimukset täyttävänä 45948: laisia. Aulangon matkailijahotellin vastaan- matkailupaikkana on koko maan matkailulle 45949: ottokyvyn parantaminen on nyt muodostu- ensiarvoisen suuri, ajan vaatimaan kuntoon 45950: nut kiireelliseksi tehtäväksi, jonka toteutta- saattaminen on yleisen edun mukaista ja 45951: mista ei voida koko maan matkailulle vahin- koska välttämättömien laajennusten ja pe- 45952: koa tuottamatta enää siirtää myöhemmäksi. ruskorjausten toteuttamiseksi ei ole olemassa 45953: Aulangon kansallispuiston alueella sijaitseva muita mahdollisuuksia, ehdotamme, 45954: nykyinen matkailuhotelli rakennettiin pää- 45955: asiassa julkisin varoin vv. 1937-1939. Ho- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 45956: tellin valmistumisen jälkeen ei korjauksiin tulo- ja menoarvioon matkailuliiken- 45957: tai laajennuksiin ole ollut julkisia varoja teen edistämiseksi tarkoitettuun koh- 45958: käytettävissä. Sen johdosta, että hotellin taan 12 Pl. XII lukuun 55 000 000 45959: toiminnasta ei voi ensi sijassa lyhyen mat- markkaa Aulangon matkailuhotellin 45960: kailukauden vuoksi kertyä riittävästi varoja majoitustilojen lisäämiseksi ja erinäis- 45961: perusparannuksiin, puhumattakaan uudisra- ten peruskorjaus- ja muutostöiden 45962: kennuksista, on korjaukset ollut pakko ra- suorittamiseksi. 45963: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 45964: 45965: Olavi Kajala. Juho Tenhiälä. Irma Karvikko. 45966: Unto Suominen. Harras Kyttä. Antti Kukkonen. 45967: Eino Raunio. Eino Saari. Lennart Heljas. 45968: Niilo Honkala. 45969: 1110 45970: 45971: IV,412. - Rah.al. N:o 280. 45972: 45973: 45974: 45975: 45976: Honkala ym..: Määrärahan osoittamisesta Airiston matkailu- 45977: keskuksen majoitusUlojen lisäämiseksi ja ravintolan laa- 45978: jentamiseksi. 45979: 45980: 45981: E d u s k u n n a 11 e. 45982: 45983: Sodan jälkeen ulkomailta maahamme suun- laajuudessaan keväällä 1956, tuottaa erityi- 45984: tautuneen ja suhteellisen nopeassa tahdissa sesti ulkomaalaisliikenteen ohjaaminen Airis- 45985: lisääntyneen matkailijaliikenteen ohjaaminen ton matkailukeskukseen suuria vaikeuksia 45986: meren saaristossa sijaitseville matkailum- tarkoitukseen soveltuvien majoitustilojen 45987: sesti mielenkimtoisille alueille on ollut mah- puuttumisen vuoksi. Sentähden on tarpeen 45988: dollista vain hyvin rajoitetussa määrässä, ryhtyä kiireellisesti toimenpiteisiin majoitus- 45989: koska matkailijaliikenteelle välttämättömät tilojen lisäämiseksi ja ravintolaosaston laa- 45990: kulkuyhteydet ja majoitusmahdollisuudet jentamiseksi. Laajennustöitä varten on tehty 45991: ovat olleet puutteelliset. Tämä on valitetta- suunnitelma, joka edellyttää 20 uuden kesä- 45992: vaa, toisaalta sen vuoksi, että meren saaris- käyttöisen vierashuoneen rakentamista sekä 45993: tomme tunnustetaan yleisesti erääksi arvok- ravintolasalin laajentamista. Tämän raken- 45994: kaimmista matkailunähtävyyksistämme, ja nustyön ja siihen liittyvien varusteiden han- 45995: toisaalta sen vuoksi, että saariston elinkeino- kinnan yhteinen kustannusarvio on 18.3 milj. 45996: elämä on jäänyt suureksi osaksi vaille sitä markkaa. Kun Airiston matkailukeskuksen 45997: elvyttävää vaikutusta, jota matkailun suun- toiminnan avulla ei lähinnä lyhyen matkailu- 45998: tautuminen saaristoon nykyistä suuremmassa kauden takia ole mahdollista koota laajen- 45999: määrässä epäilyksettä merkitsisi. nustöihin tarvittavia varoja, olisi tarpeel- 46000: Matkailijaliikenteen suuntaamiselle saaris- lista, että työtä varten saataisiin avustus 46001: toon on nyt avautunut entistä paremmat julkisista varoista. 46002: mahdollisuudet sen jälkeen, kun Turun saa- Siihen katsoen, että Airiston matkailukes- 46003: ristossa Paraisten Stormälön saarella sijait- kuksen vastaanottokyvyn parantaminen on 46004: sevaan Airiston matkailukeskukseen on val- yleisen edun mukaista, koska lisääntyneestä 46005: mistunut kesällä 1955 autotie. Seurauksena liikenteestä koituva taloudellinen hyöty ja- 46006: tämän tieyhteyden aikaansaamisesta on, että kautuu laajalle puheenaolevalla saaristo- 46007: Airiston matkailukeskuksen vastaanottokykyä alueella ja ulkomaalaisliikenteen osalta va- 46008: on kiireellisesti parannettava. Airiston mat- luuttatulojen muodossa myös koko maan hy- 46009: kailukeskuksen, joka rakennettiin pääasiassa väksi, ehdotamme, 46010: valtiolta saadun avustusmäärärahan varoilla 46011: vv. 1939-1941, nykyinen majoituskapasi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46012: teetti, n. 60 vierassijaa, on osoittautunut osit- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII lu- 46013: tain riittämättömäksi jo niinä vuosina, jol- vun 5 momentille 18 300 000 markkaa 46014: loin toimintaa on harjoitettu yksinomaan Airiston matkailukeskuksen majoitus- 46015: vesitse tapahtuvan liikenneyhteyden varassa. tilojen lisäämiseksi ja ravintolan laa- 46016: Sen jälkeen kun yksityis- ja linja-autoilla ta- jentamiseksi. 46017: pahtuva liikenne Airistoon alkaa täydessä 46018: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 46019: 46020: Niilo Honkala. Vappu Heinonen. 46021: Urho Kulovaara. Arthur Larson. 46022: IV,411. - Honkala ym. 1109 46023: 46024: Arviosta puuttuvat kaikki varsinaiset toi- tettu lopullisesti vakinaiselle kannalle, olisi 46025: mistokulut palkkoineen ym., jotka suoritetaan entistäkin tähdellisempää, että Suomella olisi 46026: muista varoista. Pariisissa tehokkaasti työskentelevä matkailu- 46027: Suomen matkailumainonnan hoitamisessa toimisto. Tämän toimiston vuotuiset yllä- 46028: ulkomailla ovat eri maissa olevat matkailu- pitokustannukset olisivat n. 2 000 000 mark- 46029: tiedonantotoimistot välttämättömiä mainos- ja kaa. 46030: informatiomateriaalin jakelupisteitä ja pro- Lontoossa rakenteilla olevaan Suomi-taloon 46031: pagandakeskuksia. Näistä toimistoista käsin tulee perustettavaksi matkailutiedonantotoi- 46032: voidaan ylläpitää henkilökohtaista kosketusta misto, joka aloittaa toimintansa jo vuoden 46033: asianomaisen maan lehdistöön, matkailueli- 1956 puolella. Tämän toimiston tehtävä puu- 46034: miin, radioon ym. matkailullisen ,good tavaluutan hankkijana on erittäin arvokas ja 46035: willin" luomiseksi sekä valvoa jaetun mai- sen toiminnan ylläpitämiseen tarvittaisiin 46036: nosmateriaalin tehokasta käyttöä. ensi vuonna 500 000 markkaa. 46037: Maamme matkailutiedonantotoimisto Parii- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme, 46038: sissa, maailman matkailun suurimmassa kes- 46039: kuksessa, on kokonaan vailla valtionapua ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46040: toimii äärimmäisen suurissa taloudellisissa tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII luvun 46041: vaikeuksissa, joten sen toiminta on hyvin 5 momentille lisäyksenä 8 500 000 mar- 46042: puutteellista ja erittäin rajoitettua. Kun kan määrärahan ullwmailla tehtävää 46043: Aero Oy: n Pariisin lentolinja nyt on Saa- yleisluontoista matkailupropagandaa 46044: varten. 46045: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 46046: 46047: Niilo Honkala. C. A. Öhman. 46048: Jaakko Hakala. Aukusti Pasanen. 46049: 1108 46050: 46051: IV,41t. - Rah.al. N:o 279. 46052: 46053: 46054: 46055: 46056: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ulko- 46057: mailla tehtävää yleisluontoista matkailupropagandaa 46058: varten. 46059: 46060: 46061: E d u s k u n n a ll e. 46062: 46063: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon on hal~ Sen jälkeen kun matkailupropagandan ul- 46064: litus ottanut Suomen hyväksi ulkomailla teh- komaanto.imikunta ja kulkulaitosten ja yleis- 46065: tävää matkailupropagandaa varten 10 mil- ten töiden ministeriö olivat tehneet 15 240 000 46066: joonaa markkaa. Matkailupropagandan ulko- markkaan päättyvän ehdotuksensa, mwailman 46067: maantoimikunta, jossa matkailujärjestöt, kul- matkailumarkkinoilla on tapahtunut huomat- 46068: kulaitosministeriö, ulkoasiainministeriö, rau- tava alueen laajennus Neuvostoliiton avattua 46069: tatiehallitus ja eri liikennelaitokset ovat edus- rajansa suuressa mittakaavassa tapahtuvalle 46070: tettuina, oli kyseiseen tarkoitukseen ehdotta- k!ansainväliselle turismille. Jotta maamme 46071: nut 15 240 000 markkaa vakinaisena määrä- omalta osaltaan voisi esittäytyä Neuvostolii- 46072: rahana, jonka määrän myös kulkulaitosten ton matkailevalle yleisölle, on välttämätöntä 46073: ja yleisten töiden ministeriö oli ehdottanut julkaista venäjänkielisiä Suomea matkailu- 46074: otettavaksi valtion v:n 1956 tulo- ja meno- maana esitteleviä painotuotteita, aikataulus- 46075: arvioon. toja, hotelli- ja ravintolahinnastoja jne. 46076: Suomeen ulkomailta suuntautuvalla mat- Tästä aiheutuu 840 000 markan menoerä. 46077: kailulla on kansantaloudellisesti erittäin Vuodeksi 1956 suoritettavaa mwamme mat- 46078: suuri merkitys. Tämän matkailijaliikenteen kailumainontaa tarkoittavaan toimintaan tar- 46079: tuotto oli v. 1954 n. 3.5 miljardia markkaa vittaisiin v'aroja seuraavasti: 46080: ja kuluvana vuonna, ulkomaisen matkailija- mk 46081: määrän perusteella arvioiden, n. 4 miljardia 1) erikielisten matkailujulkaisu- 46082: markkaa. Noin puolet kyseisestä tuotosta tu- jen toimittamiseen, painattami- 46083: lee valtion kasswan rautateille, posti- ja len- seen ja jakeluun ............. . 8 450 000 46084: nätinlaitokselle kertyneinä tuloina, veroina 2) osallistumiseen erittäin tu- 46085: ym. Huolimatta siitä, että jo tällaisenaan loksekkaaseen yhteiseurooppalai- 46086: varsin huomattavaa ulkomaisen valuutan seen ja yhteispohjoismaiseen mat- 46087: määrää voitaisiin sopivin propaganda- ja kailupropagandaan, Suomen osuus 46088: informatiotoimenpitein, joiden kustannukset kokonaiskustannuksista ....... . 2150 000 46089: työn tulokset huomioonottaen ovat varsin 3) valokuvien, valokuvasuuren- 46090: vaatimattomat, suuresti lisätä, ei tähän tar- nusten, diapositiivi- yms. aineis- 46091: koitukseen ole katsottu voitavan myöntää ton hankkimiseen ja jakeluun .. 1850 000 46092: kuin osa siitä rahasta, jonka matkailupropa- 4) osanotto ulkomaisiin näytte- 46093: g"andan ulkomaantoimikunta ja kulkulaitos- lyihin ....................... . 350 000 46094: ten ja yleisten töiden ministeriö ovat pitä- 5) elokuvapropagandaan .... . 2 000 000 46095: neet välttämättömänä. Verrattaessa maamme 6) ilmoitteluun ulkomaisissa 46096: yleisluontoiseen matkailupropagandaan käyt- matkailujulkaisuissa ........... . 550 000 46097: tämiä valtion varoja siihen, mitä muut eu- 7) ulkomaisten matkatoimisto- 46098: rooppalaiset maat sijoittavat samaan tarkoi- virkailijain ja matkailupropagan- 46099: tukseen -ulkomaisen valuutan helpoimpaan distien opintomatkojen järjestämi- 46100: hankkiruistapaan - todetaan, että Suomi seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500 000 46101: sekä absoluuttisesti että suhteellisesti on vii- 8) kirjoituspalkkioihin . . . . . . . 150 000 46102: meisenä. Yhteensä mk 16 000 000 46103: 1107 46104: 46105: IV,uo. - Rah.al. N:o 278. 46106: Suomennos. 46107: 46108: 46109: 46110: Larson ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi keli- 46111: rikkoliikenteen ylläpitämistä varten linjalla Turku-saa- 46112: risto-Maarianhamina. 46113: 46114: 46115: E d u s k u n n a ll e. 46116: 46117: Talviliikenteen hoitaminen linjalla Turku mina, ns. eteläiselle väylälle. Koska sanottu 46118: -saaristo-Maarianhamina saaristoväestöä yhtiö ei saanut mitään valtionapua, ei meren- 46119: tyydyttävällä tavalla on aina aiheuttanut kulkuhallitus voinut määrätä, mitä reittejä 46120: vaikeuksia. Talvella 1953 asetettiin valtion kysymyksessä olevan aluksen tuli kulkea, 46121: kelirikkoalus Aranda liikennöimään maini- mikä tietenkin olisi ollut suureksi hyödyksi 46122: tulla linjalla, mitä toimenpidettä tervehdit- liikenteelle, jos molempien alusten (Arandan 46123: tiin ilolla niiden taholla, jotka ovat tästä lii- ja Ålandin) vuorot olisi voitu rinnastaa. 46124: kenteestä riippuvaisia. Pian kuitenkin kävi Tiedusteltaessa Åland-yhtiöltä, missä mää- 46125: selville, ettei Aranda voi yksin hoitaa tätä rin yhtiö ensi talvena tulee asettamaan s/s 46126: liikennettä tyydyttävällä tavalla. Tällä lin- Ålandin liikenteeseen linjalla Turku-saa- 46127: jalla kuljetettavan suuren tavaramäärän ta- risto-Maarianhamina, on yhtiön taholta seli- 46128: kia lastaus- ja purkausajat muodostuvat, jos tetty, että liikenne tällä linjalla ei ole kan- 46129: kaikki on kuljetettava yhdellä aluksella, niin nattava. Ainoastaan jos on saatavissa 46130: pitkiksi, ettei se voi läheskään noudattaa 1 500 000 markkaa kuukautta kohti 15. 12. 46131: aikataulua. Sinä aikana, jolloin Aranda yk- 1955 lähtien 15. 4. 1956 saakka, asettaa yh- 46132: sin hoiti tätä liikennettä, tapahtui, että laiva tiö kysymyksessä olevan laivan liikenteeseen. 46133: oli jopa 18-20 tuntia myöhässä. On itses- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 46134: tään selvää, mitä tämä merkitsee saaristoväes- 46135: tölle, joka kelirikkoaikoina on kokonaan riip- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46136: puvainen tästä aluksesta, mitä tulee sekä tulo- ja menoarvioon 6 000 000 markan 46137: tavara- että henkilöliikenteeseen. määrärahan avustukseksi kelirikkolii- 46138: Kelirikkokautena 1954-55 asetti Ångfar- kenteen ylläpitämistä varten linjalla 46139: tygaktiebolaget Åland liikenteeseen s/s Ålan- Turk'llr--saaristo-Maarianhamina. 46140: din linjalla Turku-saaristo-Maarianha- 46141: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 46142: 46143: Arthur Larson. John Österholm. 46144: John Forsberg. 0. A. Öhman. 46145: Sven Högström. 46146: 46147: 46148: 46149: 46150: 35 E 626/55 46151: 1106 46152: 46153: IV,41o.- Fin.mot. N:o 278. 46154: 46155: 46156: 46157: 46158: Larson m. fl.: Angående anvisande av anslag till understöd 46159: för upprätthållande av menförestrafik på linjen Abo- 46160: skärgården--Mariehamn. 46161: 46162: 46163: Tili Riksdagen. 46164: 46165: Vintertrafiken på linjen Åbo-skärgården hamn, det så kallade södra faret. På grund 46166: -Mariehamn har alltid vållat svårigheter av att sagda bolag ej erhöll något statsun- 46167: att sköta på ett för skärgårdsbefolkningen derstöd, kunde sjöfartsstyrelsen ej bestämma 46168: tillfredsställande sätt. På vintern 1953 in- om på vilka rutter ifrågavarande båt skulle 46169: sattes statens menföresfartyg m/s ,Aranda" gå, vilket naturligtvis skulle varit till stort 46170: i trafik på nämnda linje, vilket med glädje gagn för trafiken om de båda fartygens 46171: hälsades av dem, som äro beroende av denna (Aranda och Åland) turer kunnat sam- 46172: trafik. Det visade sig dock snart, att ordnas. 46173: Aranda ensam icke tillfredsställande för- Vid förfrågningar hos Ångfartygsaktie- 46174: mådde sköta denna trafik. På grund av bolaget Åland, huruvida sagda bolag inkom- 46175: den stora mängd fraktgods, som skall fram- mande vinter kommer att insätta s/s Åland 46176: befordras på denna linje, bli lastnings- och i trafik på linjen Åbo-skärgården-Marie- 46177: lossningstiderna så långa, om allt skall frak- hamn, har från bolagets sida förklarats, att 46178: tas med ett fartyg, att detsamma icke på trafiken på dena linje icke är lönsam; en- 46179: långt när kan hålla tidtabellen. Under den dast om subvention på 1 500 000 mark per 46180: tid Aranda ensam skötte denna trafik hände månad från 15. 12. 1955 till 15. 4. 1956 kan 46181: det att båten var försenad ända upp tili påräknas, insätter bolaget ifrågavarande 46182: 18-20 timmar. Vad detta betyder för skär- ångare i trafik. 46183: gårdsbefolkningen, som under menförestider På grund av det ovan anförda föreslå vi, 46184: är helt beroende av denna båt, beträffande 46185: såväl gods- som persontrafik, ligger i öppen att Riksdagen i statsförslaget för 46186: dag. 1956 måtte upptaga ett anslag stort 46187: Under menföresperioden 1954--55 insatte 6 000 000 mark för subvention för 46188: Ångfartygsaktiebolaget Åland i Åbo s/s upprätthållande av menförestrafik på 46189: ,Åland" på linjen Åbo-skärgården-Marie- linjen Åbo-skärgården-Mariehamn. 46190: Helsingfors den 19 september 1955. 46191: 46192: Arthur Larson. John Österholm. 46193: John Forsberg. C. A. Öhman. 46194: Sven Högström. 46195: 1105 46196: 46197: IV,4o9. - Rah.al. N:o 277. 46198: 46199: 46200: 46201: 46202: Sävelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Mer·ikarvian satamaan 46203: johtavan ns. H alluskerin laivaväylän syventämiseen. 46204: 46205: 46206: E d u s k u n n a ll e. 46207: 46208: Merikarvia on varsin vanha satamapaikka. kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö 46209: Jo ikimuistoisista ajoista on se muodostanut on valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 46210: tärkeän puutavaran lastauskeskuksen Poh- lausunnon mukaisesti 27. 4. 55 asettanut tie- 46211: jois-Satakunnassa. Edelleenkin on tämä ja vesirakennushallituksen käytettäväksi 9 46212: ainoa lastauskelpoinen luonnonsatama, jonka miljoonaa markkaa edellämainittua tarkoi- 46213: sisäsataman ja väylän syventämiseen ja kun- tusta varten kuluvan vuoden menoarvion 20 46214: nostamiseen Merikarvian kunta on uhrannut Pl. III luvun 5 momentin kohdalla kulku- 46215: huomattavia summia, palvellut elintärkeällä laitosten ja yleisten töiden ministeriön käy- 46216: tavalla seutukunnan talouselämää ja koko tettäväksi vesirakennustöitä varten osoite- 46217: laajan asujamiston tarpeita. tusta 25 miljoonan markan siirtomäärära- 46218: Nyttemmin sisäsatamaan johtavan ns. hasta. 46219: Truutinkarin väylän yhä mataloituessa ja Koska kuitenkin syvennystöiden aloitta- 46220: käydessä merenkululle varsin vaaralliseksi mista tie- ja vesirakennushallituksen käsityk- 46221: ruvettiin suorittamaan tutkimuksia ns. Hal- sen mukaan ei voida pitää tarkoituksen mu- 46222: luskerin väylän sopivaisuudesta sisääntulo- kaisena nyt myönnetyn määrärahan turvin, 46223: väyläksi. Tämä eteläinen eli ns. Halluskerin sillä jo yksinomaan raskaan kaluston siirto- 46224: väylä onkin suoritettujen tutkimusten mu- kustannukset tulisivat osatöinä suoritettaessa 46225: kaan erittäin sopiva tähän tarkoitukseen. kohtuuttoman kalliiksi, ja kun ei enää liene 46226: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta ja myöskään epätietoisuutta kyseessäolevan 46227: merenkulkuhallituksen ohjeitten mukaan on työn suorittamisen pikaisesta ja välttämättö- 46228: tälle väylälle laadittu suunnitelma ja kustan- mästä tarpeesta koko Pohjois-Satakunnan 46229: nusarvio, joka päättyy 31 miljoonaan mark- talouselämän elvyttämiseksi ja sen työllisyy- 46230: kaan. den turvaamiseksi, ehdotamme kunnioittaen, 46231: Eduskunnan kulkulaitosvaliokunnan ja eri 46232: keskusvirastojen edustajien tutustuttua että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46233: edellä esitettyyn suunnitelmaan paikanpäälle tulo- ja menoarvioon 22 miljoonan 46234: suorittamanaan retkellä 11. 5. 54 se totesi markan määrärahan Merikarvian sata- 46235: asian tarpeellisuuden niin Merikarvian kuin maan johtavan ns. H alluskerin laiva- 46236: sen lähikuntienkin elinkeino- ja talouselämän väylän syventämiseksi ja ruoppaami- 46237: kehittämisen ratkaisevana tekijänä. Niinpä seksi. 46238: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 46239: 46240: Arvo Sävelä. Erkki Ryömä. 46241: Einari Jaakkola. Nestori Kaasalainen. 46242: Laura Brander-Wallin. Irma Rosnell. 46243: Matti Raipala. Pertti Rapio. 46244: 1104 46245: 46246: IV,4os. - Rah.al. N:o 276. 46247: 46248: 46249: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta 111 erikarvian sata- 46250: maan johtavan ns. H alluskerin väylän syventämiseksi ja 46251: ruoppaamiseksi. 46252: 46253: E d u s k u n n a 1 l e. 46254: 46255: On tunnettua, miten arvokkaana tavalla nisteri. V. 1954 tehtiin jälleen toiv. ja raha- 46256: maan elinkeinoelämää ovat palvelleet merilii- asia-aloite, jotka johtivatkin sikäli myöntei- 46257: kenteemme. ohella merisatamamme, joitten lii- seen tulokseen, että v: n 1955 tulo- ja meno- 46258: kenne-edellytysten tehokkuus ja palvelukyky arviossa varattiin satamaruoppauksiin määrä- 46259: ovat merkittävällä tavalla koituneet laajojen raha, mistä mm. Merikarviankin sataman 46260: seutujen elinkeinoelämän hyväksi. Nimen- piti saada osuutensa. Merikarvian kunta on 46261: omaan siellä, missä valtiovallan toimesta me- ainakin kaksi eri kertaa järjestänyt eduskun- 46262: risatamat on saatettu kuntoon, siellä myös nan kulkulaitosvaliokunnalle retkeilytilaisuu- 46263: muukin elinkeinoelämä on voinut kohota. den satamaoloihinsa tutustumiseksi, joten 46264: Valtiovallan liian vähälle huomiolle on vali- asian pitäisi olla eduskuntapiireissä tunnettu. 46265: tettavasti kuitenkin jäänyt Pohjois-Satakun- Tietääksemme Merikarvian satama ei kuiten- 46266: nan alueella Merikarvian satama. Täällä kaan ole päässyt osalliseksi satamamäärära- 46267: pääasiassa seutukunnan omatoimisuus on pi- hoista, ja ne puuttuvat myös hallituksen tulo- 46268: tänyt pystyssä yhä kehittyviä liikenne-edelly- ja menoarviosta v. 1956. Näin ollen olisi edus- 46269: tyksiä, mutta vielä olisi paljonkin toivomisen kunnan otettava kohtuullinen määräraha tä- 46270: ja parantamisen varaa. Mainitun Merikar- hän tarkoitukseen ja saatettava Merikarvian 46271: vian sataman liikenneolojen kehittämistoimen- sataman ruoppaus loppuun niitten suunnitel- 46272: piteissä eivät riitä yksin asianomaisen Meri- mien pohjalla, jotka on laadittu satamaan 46273: karvian kunnan ansiokkaat, vuosikymmenien johtavan Halluskerin väylän ruoppaamiseksi, 46274: aikana tehdyt uhraukset, eikä kohtuudella jonka kustannukset ovat 31 milj. mk. On 46275: voitane vaatiakaan, että kaikki yleistä kan- selvää, että ko. sataman tuloväylän ruop- 46276: santalouttamme palvelevan merisataman kus- paaminen ja syventäminen merkittävästi hel- 46277: tannukset sälytettäisiin kunnan yksin kan- pottaisi meriliikennettä ja puutavaran ym. 46278: nettavaksi. Ne uhraukset, joita asianomai- lastauksia ja avaisi tietä elinkeinoelämän ke- 46279: nen kunta on tehnyt, ovat tosin aikaisemmin, !hittämiseksi Merrkarvialla ja s·en ympäristö- 46280: valtion pienien määrärahojen turvin pitäneet kunnissa, sekä mahdollistaisi teollisenkin toi- 46281: sataman jonkunlaisessa liikennöimiskunnossa, minnan kehitystä, vahvistaisi vapaata yrit- 46282: mutta suuremman tavaran kuljetus ja rah- täjätoimintaa samalla, kun se edistäisi ja hel- 46283: tausalusten käyttö, so. liikkuminen satamassa, pottaisi työllisyystilanteen hoitamista. 46284: ei ole ollut mahdollista siitä syystä, ettei sa- Viittaamalla edellämainittuihin toivomus- 46285: tamaruoppauksella ole väylän syvyyttä saa- aloitteisiin n:o 264 (1951 vp.) ja n:o 429 46286: tettu riittäväksi suuremmille aluksille. Valtio- (1954 vp.) ja rah. al. n:o 437 ja 438 (1954 46287: valtahan myönsi v. 1934-1935 ruoppaukseen vp.) sekä edellä olevaan saamme kunnioit- 46288: vain minimaalisen määrärahan, joten kunnan taen ehdottaa, 46289: omatoimisuuskaan ei ole voinut riittää satama- 46290: alueen kohentamiseen. Merikarvian kunta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46291: tehnyt voitavansa mm. valtiovallan huomion tulo- ja menoarvioon 31 miljoonan 46292: IJdinnittämiseksi ·tähän epakohtaan. Kunnan markan määrärahan Merikarvian sata- 46293: toivomuksesta tehtiin mm. 1951 toiv. aloite maan johtavan ns. Halluskerin väylän 46294: n: o 264, jonka ensimmäinen allekirjoittaja syventämiseksi ja ruoppaamiseksi. 46295: oli Tuomiojan hallituksen valtiovarainmi- 46296: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 46297: 46298: Eino E. Heikura. Toivo Antila. 46299: Antti J. Rantamaa. Eino Rytinki. 46300: 1103 46301: 46302: IV,4o7. - Rah.al. N:o 275. 46303: 46304: 46305: 46306: 46307: Kleemola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan kirkon- 46308: kylän kalasataman rakentamiseen. 46309: 46310: 46311: E d u s k u n n a 11 e. 46312: 46313: Meriveden vaikutus Lohtajajokisuulla ulot- jettaa puutavaran autoilla myös kalarannan 46314: tuu satama-alueen ylärajalle, josta lähtien satamaan ja siitä hinata !autoissa saariston 46315: joki muuttuu virtaavaksi. Meriveden kor- suojassa suoraan Himangan lastauspaikalle. 46316: keuden normaalina ollessa on kulkusyvyys Satamaa voisivat käyttää hyväkseen myöskin 46317: satamaan nykyisin noin 30 cm ja satamaan it.harjoitusalueella käytössä olevat alukset. 46318: pääsee lastittomalla veneellä vain meriveden Lohtajan kalarannan ja kalastussataman ra- 46319: korkeuden ollessa yli normaalin. Kuluvana kentaminen on ollut jo suunnittelun alaisena 46320: kesänä on veden korkeus ollut toukokuun sotien edellisestä ajasta lähtien. 46321: lopusta lähtien jatkuvasti keskimäärin 10 cm Vattajan it.harjoitusammuntojen aikana 46322: alle normaalin ja veneet on jouduttu kahla- kuuluu kalarannan sataman ja Ohtakarin 46323: ten vetämään yli matalien kohtien. väli vaaravyöhykkeeseen, joten kalastuksen 46324: Kulkuväylän mataloitumista on joudutta- harjoittamisen mahdollisuudet lisääntyisivät 46325: nut viime vuosina jokeen laskettujen uusien huomattavasti, jos kalastusmatkat merelle 46326: viemäriojien tuoma liete, joka pysähtyy joki- voitaisiin ammuntojen aikana tehdä kala- 46327: nomaan meriv·eden vaikutuksen alkaessa. satamasta. 46328: Samasta syystä vaikeutuu tilanne entistä Merikortista Pohjanlahti 43 Ohtakari Ka- 46329: enemmän, kun on suunniteltu joen yläjuok- lajoki selviää Lohtajan kalarannan sataman 46330: sun perkaus kalarannan yläpuolelta alkaen. asema ja käytön laajuus. Vaasan tie- ja 46331: Kalarannan satama-alueella on nykyisin vesirakennuspiirin suorittamien mittausten 46332: käytössä 38 vene- ja verkkosuojaksi raken- mukaan laadittu suunnitelma ja kustannus- 46333: nettua aittaa ja latoa sekä sama määrä arvio sataman kunnostamiseksi on valmiina 46334: venevalkamia. Kukin suoja ja valkama kuu- tie- ja vesirakennushallituksen vesistöjärjes- 46335: luvat joko yhden tai useamman ruokakun- telyosastolla. Kalarannan maa- ja vesialueen 46336: nan y hteisomistukseen. omistaa Lohtajan kirkonkylän jakokunta. 46337: Paikallisen kalaosuuskunnan Himangalla Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 46338: olevalle suolaamolle on nykyiseltä pääkalas- taen, 46339: tuspaikalta Ohtakarilta edestakainen kalan- 46340: kuljetuksen merimatka 26 km. Lohtajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46341: kalarannan sataman tultua käyttökelpoiseksi tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar- 46342: lyhenisi edestakainen merimatka 14 km. kan määrärahan Lohtajan kirkonkylän 46343: Viime vuosina paikkakunnalla toimintansa kalasataman rakentamiseen ja väylän 46344: aloittaneet puutavaraliikkeet voisivat kul- ruoppaamiseen sinne. 46345: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 46346: 46347: Kauno Kleemola. Matti Lepistö. 46348: 1102 46349: 46350: IV,4o6. - Rah.al. N:o 274. 46351: 46352: 46353: 46354: 46355: Liedes ym. : Määrärahan osoittamisesta Praavan sataman 46356: kunnostamiseen. 46357: 46358: 46359: E d u s k u n n a ll e. 46360: 46361: Perämerellä esiintyy puute satamista, jotka jatkuvasti odottaa lastausvuoroaan ulkome- 46362: tarjoaisivat 1astauksessa tarvittavan suojan rellä. 46363: myrskyjen aikana. Sama puute on esiintynyt Kesällä 1954 lastattiin Röytästä metsähal- 46364: myös Oulussa ja sen pohjoispuolella. Iijoki- lituksen puutavaraa noin 200 000 metriä ja 46365: suun välittömässä läheisyydessä on mahdolli- lisäksi Metsäliitto lastasi 20 pienempään 46366: suus tällaisen sataman kunnostamiseen. laivaan lastia. Kuluvana kesänä metsähalli- 46367: Praavan luonnonsatama on jo vanhoilta tuksen lastaukset muodostunevat edellisen 46368: ajoilta tunnettu lastauspaikka. Sitä ympä- suuruisiksi. 46369: röivät saaret, joten tuulet eivät pääse häi- Metsähallitus on rakentanut maantietä, 46370: ritsemään. Varsinaiseksi satama-altaaksi so- joka johtaa Oulu-Kemin tiestä mainittuun 46371: piva lahti on k,aikkialta 24 jalan, mutta suu- Praavan lahteen. Se valmistunee lopullisesti 46372: rimmalta osalta noin 30 jalan syvyinen. Lah- lähiaikoina. Nyt olisi tärkeä rakentaa sata- 46373: desta mereen johtavalla väylällä on kuiten- maan laituri ja suorittaa mainitun mereen 46374: kin 300 metrin pituinen 17 jalan syvyinen johtavan väylän ruoppaaminen. Sen jälkeen 46375: kohta, jolm nykyisin estää isompien laivojen voitaisiin lastaus toimittaa autoista suoraan 46376: lastauksen Praavan lahdessa. Nykyisin las- laivaan. 46377: taus on toimitettu välittömässä läheisyydessä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 46378: Röytän saaren suojassa. Siinä voidaan 1as- 46379: taus toimittaa vain 20 jalkaan ja enempi las- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46380: taus on toimitettava avomerellä. Tähän ei tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 46381: voida ottaa yhtäaikaa lastattavaksi kuin kan määrärahan Iijokisuulla sijaitse- 46382: kaksi laivaa, ja käytännössä saavat laivat van Praavan sataman k1tnnostamiseen. 46383: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 46384: 46385: Pentti Liedes. Yrjö Murto. 46386: Irma Torvi. Antti Kinnunen. 46387: 1101 46388: 46389: IV,4o5. - Rah.al. N:o 273. 46390: 46391: 46392: 46393: 46394: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kemin 46395: kaupungille Ajoksen syväsataman rakennustyötä varten. 46396: 46397: 46398: E d u s k u n n a 11 e. 46399: 46400: Vuonna 1939 eduskunta lausui toivomuk- seen, se on joutunut tämänkin johdosta ta- 46401: sen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin loudellisiin vaikeuksiin. Ottaen huomioon 46402: Perämeren pohjoisten satamien saattamiseksi myös sen, että Kemin kaupunki joutuu käyt- 46403: niiden meriliikennettä vastaavaan kuntoon. tämään vuosittain työttömyyden torjuntaan 46404: Samana vuonna ryhtyi Kemin kaupunki ra- runsaammin varoja kuin yksikään toinen 46405: kentamaan Kemin edustalle olevaan Ajok- maamme kaupungeista, on selvää, ettei kau- 46406: sen saareen syväsatamaa valtion edustajien punki yksin kykene selviytymään sataman 46407: kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. rakentamisesta meriliikennettä vastaavaan 46408: Näissä neuvotteluissa saatiin lupaus siitä, kuntoon. Lisäksi on muistettava, ettei kau- 46409: että valtio osallistuisi satamarakennustöiden pungille satamasta ole vastaavaa taloudel- 46410: rahoittamiseen 60 % :lla kustannuksista. lista hyötyä. Sataman aiheuttamat vuotui- 46411: Koko Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle set välittömät kustannukset ovat n. kolme 46412: tärkeätä Ajoksen syväsatamaa on Kemin kertaa suuremmat kuin siitä saadut tulot. 46413: kaupunki jatkuvasti rakentanut vaihe vai- Kaupungin onkin ollut pakko valtion avun 46414: heelta. Sen rakennustöiden rahoittamiseen puuttuessa keskeyttää sataman rakennustyöt. 46415: on kaupunki joutunut käyttämään jo n. Syväsataman tarve kuitenkin Pohjois- 46416: 800 milj. markkaa. Valtion osuus on jää- Suomessa jatkuvasti lisääntyy. Nykyisellään 46417: nyt hyvin vähäiseksi nousten vain n. 20 ei Kemin Ajoksen syväsatama kykene tyy- 46418: prosenttiin. Niinpä valtion vuoden 1954 dyttämään edes Kemissä sijaitsevain puun- 46419: tulo- ja menoarvioon varatusta 50 miljoonan jalostusteollisuuslaitosten sataman tarvetta. 46420: markan määrärahasta avustuksiksi vienti- Kun puutavaran vienti Pohjois-Suomesta 46421: satamia ylläpitäville kunnille satamien ke- jatkuvasti lisääntyy ja koska todennäköi- 46422: hittämistä ja kunnostamista varten ei Ke- sesti jo vuonna 1956 aloitetaan myös Poh- 46423: min kaupungille myönnetty minkäänlaista jois-Suomesta löydetyn malmin vienti, joka 46424: avustusta Ajoksen syväsataman rakentami- vielä varmaan lähivuosina lisääntyy, olisi 46425: seen. Kemin Ajoksen syväsataman rakennustöitä 46426: Kemin kaupunki ei, kuten havaitaan, ole joudutettava. 46427: saanut Ajoksen syväsataman rakentamiseen Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo- 46428: sitä tukea, jota eduskunnan edellä mainittu tamme, 46429: päätös edellyttää ja jota sille luvattiin val- 46430: tion edustajien kanssa sataman rakennus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46431: töiden aloittamista koskevissa neuvotteluissa. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 46432: Kun kaupunki näin ollen on joutunut käyt- kan määrärahan avustukseksi Kemin 46433: tämään huomattavan määrän vero- ja laina- kaupungille Ajoksen syväsataman ra- 46434: varoja sataman rakennustöiden rahoittami- kennustöiden jatkamista varten. 46435: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 46436: 46437: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 46438: 1100 46439: 46440: IV,4o4. - Rah.al. N:o 272. Suomennos. 46441: 46442: 46443: 46444: 46445: Teir ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 46446: vientisatamia ylläpitäville kunnille. 46447: 46448: 46449: E d u s k u n n a 11 e. 46450: 46451: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen mutta asianomaisten kuntien veronmaksajain 46452: on otettu 50 miljoonaa markkaa avustuksiksi kustannuksella. Koska koko maa hyötyy 46453: vientisatamia ylläpitäville kunnille näiden viennistämme näiden satamien kautta, olisi 46454: satamien kehittämistä ja kunnostamista var- myös valtion tehokkaasti avustettava viennin 46455: ten. 50 miljoonan markan määräraha on ja vientisatamien ylläpitämisestä johtuvien 46456: kuluneiden vuosien aikana osoittautunut kustannusten suorittamisessa. 46457: aivan liian pieneksi. Tällaisia avustuksia Pohjanlahden rannikon satamat ovat lä- 46458: koskevat hakemukset nousevat paljon suu- hinnä vientisatamia ja sijaitsevat kaikki pie- 46459: rempiin summiin. Vientisatamien ollessa nissä ja keskisuurissa kaupungeissa. Niiden 46460: kysymyksessä on syytä muistaa, että sellaiset kehittäminen on tärkeätä koko viennillemme 46461: satamat eivät tuota asianomaisille kunnille sellaisenaan. Käytettävissä oleva määräraha 46462: samoja tuloja kuin tuontisatamat Etelä- on aivan liian vaatimaton ja riittämätön, 46463: Suomessa, vaan vientisatamat aiheuttavat koska se on jaettava kaikkien vientisatamien 46464: omistajilleen aivan erityisen suuria kustan- kesken. Pitäisi olla yleisen edun mukaista, 46465: nuksia. että vientimme voi jatkua keskeytyksittä ja 46466: Vientisatamien merkitystä maalle ei voida että vientisatamamme kykenevät nielemään 46467: kyllin korostaa. Niiden kautta me hankimme sen tavaramäärän, mikä niiden kautta on 46468: välttämättömän ulkomaisen valuutan ja ne lähetettävä ulkomaille. Vientisatamiemme 46469: antavat työtä kymmenilletuhansille työläi- laitteet ovat puutteellisia ja vanhentuneita 46470: sille. Lisäksi on korostettava sitä suurta eivätkä ne ole ehtineet seurata laivatonnis- 46471: merkitystä, mikä näillä satamilla on maa- ton nopeata kehitystä. 46472: seudulle ja sen metsätaloudelle sekä työlli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, 46473: syyden turvaamiselle. Jokaisella vientisata- 46474: maila on laaja takamaa, joka käyttää sata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46475: maa maasta vietävien metsätuotteidensa vas- tulo- ja menoarvioon 12 Pl: n XII 46476: taanottajana. luvun 6 momentille lisäyksenä 46477: Jotta elintärkeätä vientiä voitaisiin yllä- 100 000 000 markkaa avustuksiksi 46478: pitää täydessä laajuudessa, on myös vienti- vientisatamia ylläpitäville kunnille 46479: satamien seurattava kehitystä ja ajan vaati- näiden satamien kehittämistä ja kun- 46480: muksia. Vientisatamia on laajennettava ja nostamista varten. 46481: näin on myös jo osittain tapahtunutkin, 46482: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 46483: 46484: Grels Teir. Kurt Nordfors. Albin Wickman. 46485: Bertel Lindh. Johannes Wirtanen. John Forsberg. 46486: Sven Högström. Arthur Larson. Armas Leinonen. 46487: 1099 46488: 46489: IV,4o4. - Fin.mot. N:o 272. 46490: 46491: 46492: 46493: 46494: Teir m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till un- 46495: derstöd åt kommuner, som upprätthålla exporthamnar. 46496: 46497: 46498: T i ll R i k s d a g e n. 46499: 46500: I statsförslaget för 1956 finnes upptaget av vederbörande kommuners skattebetalare. 46501: 50 miljoner mark för understöd ät kommu- Emedan hela landet drar nytta av exporten 46502: ner, som upprätthälla exporthamnar, för ut- över dylika hamnar, borde ocksä staten verk- 46503: vecklandet och iständsättandet av dessa ham- samt bidraga vid erläggandet av kostna- 46504: nar. Ett anslag om 50 miljoner mark har derna för exportens och exporthamnarnas 46505: under de gångna ärens lopp visat sig vara upprätthällande. 46506: alldeles för litet. Ansökningar om dylika Hamnarna vid Bottniska viken äro främst 46507: bidrag uppgä till längt större belopp. När exporthamnar och de ligga samtliga i smä 46508: det gäller exporthamnarna är det skäl att eller medelstora kommuner. Deras utbyg- 46509: komma ihäg, att dylika hamnar ej ge veder- gande är en viktig sak för hela vär export 46510: börande kommuner samma inkomster som som sådan. Det till buds stäende anslaget 46511: importhamnarna i södra Finland, utan ex- är alldeles för blygsamt och otillräckligt, dä 46512: porthamnarna åsamka sina ägare alldeles det skall fördelas mellan samtliga export- 46513: särskilt stora kostnader. hamnar. Det borde ligga i det allmännas 46514: Exporthamnarnas betydelse för landet kan intresse, att vär export kan fortgä utan av- 46515: ej tillräckligt framhällas. Det är via dem brott och att vära exporthamnar kunna 46516: vi skaffa oss den nödvändiga utländska va- svälja den varumängd, som via dem skall 46517: lutan och de ge sysselsättning ät tiotusentals sändas utomlands. Vära exporthamnars an- 46518: arbetare. Ytterligare bör framhällas den läggningar äro bristfälliga och föräldrade 46519: stora betydelse dessa hamnar ha för lands- och de ha ej hunnit följa med den snabba 46520: bygden och dess skogshushällning och för utveckling som fartygstonnaget undergätt. 46521: tryggandet av sysselsättningen. V arje ex- M·ed hänvisning till ovanstäende föresläs, 46522: porthamn har ett stort uppland, som använ- 46523: der hamnen som avnämare av de skogspro- att Riksdagen i statsförslaget för 46524: dukter, som skola exporteras. år 1956 under 12 Ht. XII kap. 6 46525: För att den livsviktiga exporten skall mom. måtte upptaga ett tilläggsanslag 46526: kunna upprätthällas i full utsträckning om 100 miljoner mark för understöd 46527: måste ocksä exporthamnarna följa med ut- åt kommuner, som upprätthålla ex- 46528: vecklingen och tidens krav. Vära export- portharnnar, för utvecklande och 46529: hamnar böra utbyggas och detta har ocksä iståndsättande av dessa hamnar. 46530: redan skett till en del, men pä bekostnad 46531: Helsingfors den 16 september 1955. 46532: 46533: Grels Teir. Kurt Nordfors. Albin Wickman. 46534: Bertel Lindh. Johannes Wirtanen. John Forsberg. 46535: Sven Högström. Arthur Larson. Armas Leinonen. 46536: 46537: 46538: 46539: 46540: 34 ]] 626/55 46541: 1098 46542: 46543: IV,4os. - Rah.al. N:o 271. 46544: 46545: 46546: 46547: 46548: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 46549: vientisatamia ylläpitäville kunnille satamien kehittämistä 46550: ja kunnostamista varten. 46551: 46552: 46553: E d u s k u n n a ll e. 46554: 46555: Vuosina 1954 ja 1955 on valtion tulo- ja Nämä esimerkkeinä mainitut luvut osoit- 46556: menoarvioon otettu 50 miljoonaa markkaa tavat, kuinka raskaita satamien ylläpitämis- 46557: avustuksiksi vientisatamia ylläpitäville kun- kustannuksia kuntien veronmaksajat joutu- 46558: nille satamien kehittämistä ja kunnostamista vat kantamaan. 46559: varten. Vientisatamien merkitystä maalle ei voida 46560: Momentin perusteluissa lausutaan, että ta- kyllin korostaa. Niiden kauttahan tapahtuu 46561: loudelliset rasitukset satamien kunnostami- tärkeä ulkomaankauppamme ja ne antavat 46562: seksi ovat muodostuneet keskisuurille ja pie- työtä kymmenille tuhansille työläisille. 46563: nille kaupungeille kohtuuttoman raskaiksi. Voidakseen pitää yllä elintärkeää vien- 46564: Määräraha on osoittautunut esitettyyn tar- tiämme on satamissa jatkuvasti seurattava ke- 46565: koitukseen mitättömän pieneksi. Satamalii- hitystä ja uudistettava laitureita ja laitteita, 46566: ton hallituksen kertomuksesta vuodelle 1954 mutta tämä ei saa tapahtua kaupunkien ve- 46567: näkyy, kuinka raskaiksi vientisatamien yllä- ronmaksajien kustannuksella. Koska vien- 46568: pitämislmstannukset kaupungeille ovat muo- nistä koituu hyötyä koko maalle, olisi valtion 46569: dostuneet. Pietarsaaressa olivat tulot sata- entistä tehokkaammin avustettava kuntia 46570: masta 22 miljoonaa markkaa, mutta menot vientisatamien ylläpidosta johtuvien kustan- 46571: kohosivat 92 miljoonaan markkaan mainit- nusten suorittamisessa. 46572: tuna vuonna. Kemissä tulot 35 miljoonaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 46573: markkaa, menot 132 miljoonaa markkaa, 46574: Oulussa tulot 63 miljoonaa markkaa, menot että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46575: 96 miljoonaa markkaa ja Helsingissä tulot tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 46576: 1 081 miljoonaa markkaa ja menot 2 010 mil- kan suuruisen määrärahan avustuk- 46577: joonaa markkaa. Vaasan sataman kunnosta- siksi vientisatamia ylläpit1äville kun- 46578: miseksi on kustannusarvio 300 miljoonaa nille satamien kehittämistä ja kunnos- 46579: markkaa ja Kaskisten sataman 400 miljoonaa tamista varten. 46580: markkaa. 46581: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 46582: 46583: Nestori Nurminen. Eino Tainio. Yrjö Murto. 46584: Toivo Asvik. 0. Lindblom. Aleksi Kiviaho. 46585: 1097 46586: 46587: IV,4o2. - Rah.al. N:o 270. 46588: 46589: 46590: 46591: 46592: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta maantielossien hoita- 46593: jien korvausten korottamiseen. 46594: 46595: 46596: E d u s k u n n a ll e. 46597: 46598: Maantielossien hoitajat joutuvat suoritta- tava heihin nähden myös 8-tunnin työaika- 46599: maan varsin vastuunalaista tehtävää. Tästä lain säännöksiä. Ei ole oikein, että valtio 46600: huolimatta on heidän palkkauksensa hyvin heidän kohdaltaan, jotka suorittavat hyvin 46601: heikko. Esimerkiksi Lounais-Suomen alueella vaativaa ja vastuunalaista työtä, pyrkii har- 46602: oleville lossinhoitajille on maksettu korvausta joittamaan eräänlaista säästäväisyyttä. Los- 46603: ainoastaan 600 000 markkaa vuodessa. Kun sia kohden olisi palkattava vähintään 3 työn- 46604: losseja näillä alueilla on hoitanut kaksi tekijää ja lossinhoitajille maksettavia kor- 46605: miestä, on se merkinnyt 300 000 markan vauksia olisi vastaavasti korotettava. Kun 46606: vuosiansiota henkilölle. Lossien hoitaminen lassinhoitajien korvaukset on suoritettu maan- 46607: kahdella henkilölla on myös merkinnyt sitä, teiden kunnossapitoa varten varatuista mää- 46608: että työaika on muodostunut keskimäärin 12 rärahoista, olisi mainittua määrärahaa 12 46609: tunniksi vuorokaudessa. Pl: n V luvun vastaavalla momentilla lisät- 46610: Kun useat lossit joutuvat välittämään lii- tävä. 46611: kennettä vuorokauden kaikkina tunteina, jou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 46612: tuvat lossinhoitajat jatkuvasti suorittamaan 46613: keskimäärin noin 320 työtuntia kuukaudessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46614: saamatta mitään vapaapäiviä, ylityö- tai tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun 46615: muita korvauksia, koska kaikki sisältyvät 1 momentille 15 000 000 markan lisäyk- 46616: mainittuun 300 000 markan vuosikorvaukseen. sen maantielossien hoitajien korvaus- 46617: Käsityksemme mukaan lossinhoitajille on ten korottamiseen. 46618: maksettava kunnollista palkkaa, ja sovellet- 46619: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 46620: 46621: Paavo Aitio. Leo Suonpää. 46622: Pentti Liedes. Eino Roine. 46623: 1096 46624: 46625: IV,4ot. - Rah.al. N:o 269. 46626: 46627: 46628: 46629: 46630: Seppi ym..: Määrärahan osoittamisesta kunnille ja kyläkun- 46631: nille kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanokustannuksiin. 46632: 46633: 46634: E d u s k u n n a ll e. 46635: 46636: Eduskunnan hyväksymä uusi tielaki astuu vään kuntoon. Varsinkin vähävaraisille ky- 46637: voimaan vuoden 1958 alusta. Lain voimaan lätiekunnille tulee tehtävä muodostumaan 46638: tullessa otetaan suurin osa kunnan- ja kylä- ylivoimaiseksi. 46639: teistä valtion hallintaan ja hoitoon. Kunnille Useat kunnat ovat ryhtyneet laatimaan 46640: ja tiekunnille aiheutuu paikallisteiksi luovu- suunnitelmia paikallisteiksi otettavien teiden 46641: tettavien teiden kuntoonpanosta huomattavat luovutuskuntoon saattamiseksi. Kun tehtä- 46642: kustannukset, sillä lain mukaan tulee entisen västä muodostuu verraten laaja, olisi sen to- 46643: kunnossapitäjän saattaa tiet sellaiseen kun- teuttamiseen ryhdyttävä viipymättä. Niin 46644: toon, että ne vastaavat ko. teille asetettavia kunnilla kuin kylätiekunnillakin on kuiten- 46645: kohtuullisia vaatimuksia. Luovutettavia kun- kin suunnitelmien toteuttamisen esteenä va- 46646: nanteitä on n. 7 000 km ja niiden kuntoon- rojen puute. Teiden peruskunnon paranta- 46647: panosta aiheutuu kertakaikkisia kustannuksia misesta aiheutuviin kustannuksiin pitäisi val- 46648: maalaiskunnille 922 500 000 markkaa. Luo- tion myöntää avustusta. 46649: vutettavia kyläteitä on 15 075 km, joiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 46650: kuntoonpanokustannukset tekevät 964 300 000 46651: markkaa. Kun edellämainitut laskelmat on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46652: tehty vuoden 1950 hintatason mukaan, nou- tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mar- 46653: sevat todelliset kustannukset n. 25 % suu- kan mäi'irärahan avustuksiksi kunnille 46654: remmiksi. ja kylätiekunnille kunnan- ja kylätei- 46655: Edelläolevasta selviää, että teiden luovut- den kuntoonpanosta johtu,viin kustan- 46656: tajat joutuvat suuriin taloudellisiin vaikeuk- nuksiin. 46657: siin, ennenkuin tiet on saatettu hyväksyttä- 46658: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 46659: 46660: Usko Seppi. Martti Leskinen. H. Tauriainen. 46661: Aleksi Kiviaho. Kaino Haapanen. Matti Koivunen. 46662: Pertti Rapio. Leo Suonpää. Eino Tainio. 46663: 1095 46664: 46665: IV,4oo. - Rah.al. N:o 268. 46666: 46667: 46668: 46669: 46670: Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan- 46671: ja kyläteiden avustamiseksi. 46672: 46673: 46674: E d u s ik: u n n a ll e. 46675: 46676: Vuosi vuodelta on kuntien ja kylätiekun- kaista, että myöskin vanhoille, teistä syr- 46677: tien ratkaisemattomat avustusanomukset li- jässä oleville asutuksille varattaisiin mah- 46678: sääntyneet keskusvirastoissa senvuoksi, että dollisuus päästä kyläteiden rakentamisen 46679: tarkoitukseen varatut määrärahat ovat olleet kautta maantieverkoston yhteyteen. Sillä to- 46680: riittämättömät. Avustuksia jaettaessa on tuushan on se, että ilman maantietä ei tiet- 46681: usein myöskin huomioitu työllisyyskysymys, tömällä alueella asuvan väestön taloudellinen 46682: ja niinpä sellaisten kuntien alueelle, minne elämä pääse kehittymään; esim. maidon kul- 46683: työttömyyden ilmetessä järjestetään väes- jettamisesta meijereihin ja kulutuskeskuk- 46684: tölle metsätöitä, ei kyläteiden rakentamista siin ei voida puhuakaan, vaikka maitotalous- 46685: varten ole saatu nimeksikään rakennusavus- tuotteet ovat nykyisin jo kaikkein syrjäisim- 46686: tuksia, joten tällaisten kuntien alueelta ole- missäkin kolkissa asuvan pienviljelijäväestön 46687: vat anomukset ovat vielä suurimmalta osalta pääasiallinen tulolähde. Käsityksemme mu- 46688: virastoissa. Jakoperusteina on myöskin se, kaan tulkinnanvaraisista jakoperusteista olisi 46689: onko tiellä yleistä liikennemerkitystä. Käsi- luovuttava ja varattava riittävän suuri mää- 46690: tyksemme mukaan nämä jakoperusteet eivät räraha, että kaikille kylätiekunnille voitai- 46691: ole oikeudenmukaisia, sillä on otettava huo- siin myöntää maantien rakentamista varten 46692: mioon, että vanha asutus erikoisesti Pohjois- avustusta. Sillä ei ole niitten ihmisten oma 46693: Suomessa on muodostunut jokien varsille ja syy, että he ovat rakentaneet asumuksensa 46694: järvien rantamille silloin, kun vesireitit oli- alueelle, johon yleinen maantieverkosto ei ole 46695: vat kulkureitteinä. Sen jälkeen kun maan- ulottunut, koska rakentaminen on tapahtu- 46696: teitä ryhdyttiin rakentamaan, jäi jokivar- nut jo silloin, kun ei minkäänlaista maantie- 46697: silla ja järvien rantamilla asuvista asuk- verkostoa ole ollut olemassa. 46698: kaista ja kyläryhmistä suuri määrä maan- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 46699: teistä syrjään, ja siellä he ovat saaneet dotamme, 46700: asua jatkuvasti ilman minkäänlaista tie- ja 46701: liikenneyhteyttä maantieverkostoon. Nyt kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46702: kehitys on mennyt niin pitkälle oikeaan tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun 46703: suuntaan, että uutta asutusta sijoittaessa en- 3 momentille 200 000 000 markan suu- 46704: sin rakennetaan maantiet ja sitten vasta ta- ruisen lisämäärärahan kunnan- ja 46705: lot, niin olisi oikeuden ja kohtuuden mu- kyläteiden avustamiseksi. 46706: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 46707: 46708: Eino Rytinki. Eino Uusitalo. Marja Lahti. 46709: Eeli Erkkilä. Eemil Partanen. T. Saloranta. 46710: Toivo Antila. J. F. Pöykkö. Nestori Kaasalainen. 46711: Eino E. Heikura. Artturi Jämsen. Tahvo Rönkkö. 46712: Yrjö Hautala. 46713: 1094 46714: 46715: IV,399. - Rah.al. N:o 267. 46716: 46717: 46718: Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpo- 46719: tuksen myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunastusta 46720: varten. 46721: 46722: 46723: Eduskunnalle. 46724: 46725: Voimassa olevan tielainsäädännön mukai- vuotta 1958 tietöitä suoritetaan, epäoikeuden- 46726: sesti kunnat ovat velvolliset suorittamaan mukaiseen asemaan. Tämänkin vuoksi olisi 46727: ma;antiealueiden lunastamisesta ja siihen liit- valtion toimenpitein tuettava riittävästi niitä 46728: tyvistä korvauks.ista aiheutuvat kustannukset. kuntia, joille tämä ylimääräinen rasitus lan- 46729: Kun sen lisäksi uusien maanteiden rakenta- kea;a. Voimassa olevan tielain mukaan tämä 46730: mista ja vanhojen teiden parannus- ja oi- on täysin mahdollista edellyttäen, että val- 46731: kaisutöitä suoritetaan varsinaisilla näihin tion tulo- ja menoarviossa on tarkoitusta var- 46732: tarkoituksiin osoitetuilla varoilla ja näitä ten osoitettu riittävästi varoja. Tähänastiset 46733: töitä teetetään hyvin suuressa mitassa työt- määrärahat ovat olleet minimaalisen pienet. 46734: tömyystyökohteina, aiheutuu tiealueiden lu- Vuoden 1954 talousarviossa oli tarkoitukseen 46735: nastus- ja korvausmaksuista <asianomaisille varattu 6 500 000 markkaa ja vuodeksi 1955 46736: kunnille raskaasti kannettavat rasitukset. 45 000 000 markkaa. Vuoden 1956 tulo- j•a 46737: Vanhoja, tunnetusti mutkaisia ma;anteitä menoarvioesityksessä hallitus ehdottaa mo- 46738: perusparannettaessa vanha maantie jää suu- mentille 75 000 000 markkaa. 46739: rimmaksi osaksi sivuun ja suora;an rakennet- Yllä viitatun Maalaiskuntain liiton suorit- 46740: tava maantie kulkee asutuilla seuduilla usein taman selvityksen antaman tuloksen valossa 46741: viljelysmaiden halki. Joskus joudutaan siir- ovat käytettävissä olleet määrärahat riittä- 46742: tämään myöskin rakennuksia pois tiealueelta. neet vain aivan vähäisten helpotusten myön- 46743: Lunastusmaksut ja korvaussuoritukset nouse- tämiseen asianomaisille kunnille. Kun useat 46744: vat näistä syistä varsin korkeiksi. Niillä kunnat ovat nyt joutuneet hyvin vaikeaan 46745: alueilla maassamme, joilla kunnat jatkuvasti taloudelliseen tilanteeseen näiden ylimääräis- 46746: joutuv•at vuodesta toiseen kantamaan työttö- ten rasitusten ansiosta ja kun näköpiirissä 46747: myydestä aiheutuvat perus- ja jatko-osuuk- on yhä uusien kuntien joutuminen saman- 46748: sien suorittamisvelvollisuudet, kuntien talou- laiseen ahdinkot.ilaan, olisi eduskunnan kiin- 46749: dellinen kestokyky joutuu ankaran paineen nitettävä tähän asiantilaan vakav<aa huomiota 46750: alaiseksi. Seurauksena on verorasituksen koh- ja hyväksyttävä asianomaiselle momentille 46751: tuuton kohoaminen ja kuntien velk•ataakan korotettu määräraha. 46752: suhteeton lisääntyminen. Tällainen kehitys Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 46753: ei voi olla valtion edunkaan mukaista. dotamme, 46754: Maalaiskuntain liitto on suorittanut selvi- 46755: tyksen kunnille aiheutuvista lunastus- Ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46756: korvausmaksuista ja sen mukaan vv. 1955- tulo- ja menoarvion 12 Pl. V luvun 46757: 57 kunnat joutuisivat maksamaan näitä mak- 2 nwmentille lisäyksenä 125 000 000 46758: suja 800-900 milj. markkaa. Kun v. 1958 markkaa helpotuksen myöntämiseksi 46759: voimaan tulevan tielain mukaan kuntien lu- kunnille maantiealueiden lunastusta 46760: nastus- ja korvausvelvollisuudet lakkaavat, varten. 46761: joutuvat ne kunnat, joiden alueilla ennen 46762: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 46763: 46764: Eemil Partanen. J. F. Pöykkö. Toivo Saloranta. 46765: Lauri Järvi. Eino Rytinki. Niilo Ryhtä. 46766: Eeli Erkkilä. Esa Koivusilta. Toivo Antila. 46767: Sylvi Halinen. Marja Lahti. 46768: 1093 46769: 46770: IV,39s. - Rah.al. N:o 266. 46771: 46772: 46773: 46774: 46775: Niskala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpotuk- 46776: sen myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunastusta 46777: varten. 46778: 46779: 46780: E d u s k u n n a 11 e. 46781: 46782: Voimassa olevan tielain mukaan joutuvat see sellaista uhrausta, että kunta siitä ei 46783: kunnat Innastamaan maantiealueet, soran- ja omin vo1mm selviydy, saada valtioneuvoston 46784: savenottopaikat sekä kustantamaan rakennus- harkintansa mukaan myöntämää avustusta 46785: ten siirrot. Nämä velvoitteet aiheuttavat yli- lunastushinnnan suorittamiseksi. Tämänluon- 46786: voimaisia kustannuksia niille kunnille, joiden toisten anomusten määrä tulee jo ensi vuo- 46787: alueen kautta valtatiet kulkevat. Useitten den aikana huomattavasti lisääntymään, kun 46788: valtateitten perusparannus ja oikominen on pakkolunastustoimet saadaan normaalisti 46789: parhaillaan käynnissä. Tien suunta monessa käyntiin, jotka erinäisistä syistä, mm. maan- 46790: tapauksessa muuttuu, kulkien arvokkaiden mittausinsinöörien puutteesta, ovat viivästy- 46791: pelto- ja tonttimaiden läpi, joiden lunasta- neet luvattoman kauan. 46792: minen tulee verrattain kalliiksi. Maalaiskun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 46793: tien Liiton suorittaman laskelman mukaan kunnioittaen, 46794: 60 % maalaiskunnista joutuu tiemaita lunas- 46795: tamaan. Rasitus kuntien kesken jakautuu et4ä Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46796: hyvin epätasaisesti. Eräässä kunnassa mer- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun 46797: kitsee lunastushinta ennakkolaskelmien mu- 2 momentin kohdalle 75 000 000 mar- 46798: kaan noin kahden vuoden aikana verotuk- kan lisäyksen siirtomäärärahana hel- 46799: sella koottavaa määrää. Tosin voimassa oleva potuksen myöntämiseksi kunnille 46800: tielaki tekee mahdolliseksi kunnille, joille maantiealueiden lunastamista varten. 46801: maanlunastuksista aiheutuva rasitus merkit- 46802: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 46803: 46804: Markus Niskala. Eino Uusitalo. 46805: Yrjö Sinkkonen. Niilo Ryhtä. 46806: Erkki Koivisto. 46807: 1092 IV,397. - Tiealueiden lunastus. 46808: 46809: 46810: lunastamisesta selvityksen kohteiksi joutuneet Edellä dlevan :perusteella ~hdotamme, 46811: kunnat joutuivat suorittamaan v. 1952 37 46812: milj. mk ja v. 1953 71 milj. m:k, niin v. 1954 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46813: tämä summa oli jo 170 milj. mk ja kuluvana tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun 46814: vuonna ennaJkkotietojen mukaan nousee kak- 2 momentille 25 miljoonan nwrkan li- 46815: sinkertaiseksi. Näin ollen v: n 1956 tulo- ja sämäärärakan helpotuksen myöntämi- 46816: menoarvioesity-kseen varattu 75 milj. mk: n seen kunnille tiealueiden lunastusta 46817: määräraha on täysin riittämätön. varten. 46818: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 46819: 46820: K. F. Haapasalo. Laura Brander-Wallin. Väinö Tikkaoja. 46821: Valto Käkelä. Arvi Turkka. Arvo Sävelä. 46822: Vappu Heinonen. Otto Muikku. Artturi Koskinen. 46823: Onni Mannila. Eino Roine. Erkki W. Mohell. 46824: Johannes Wirtanen. Johannes Mustonen. Jaakko Hakala. 46825: Arvo Ahonen. Esa Koivusilta. Felix Seppälä. 46826: Veikko Helle. 46827: 1091 46828: 46829: IV,397.- Rah.al. N:o 265. 46830: 46831: 46832: 46833: 46834: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpo- 46835: tuksen myöntämiseen kunnille tiealueiden lunastusta var- 46836: ten. 46837: 46838: 46839: E d u s k u n n a 11 e. 46840: 46841: Toukokuun 3 päivänä 1927 annetun tielain 5 milj. mlk. PU!heena olevien kustannusten 46842: 93 § :n 1 momentin mukaan kuntien tulee määrä saattaa eräissä kunnissa nousta aina 46843: vastata maantien rakentamiseen, levittämi- 100 milj. nrk:aan. Tielain nojalla voi valtio- 46844: seen tai siirtämiseen tarvittavien alueiden lu- neuvosto harkintansa mukaan myöntää kun- 46845: nastamisesta. Tämä velvollisuus on kohtuut- nille helpotusta maantiealueiden lunastamis- 46846: tomasti rasittanut useita kuntia viime vuo- ym. kustannuksista tai, milloin erittäin pai- 46847: sina, jolloin maanteitä on rakennettu run- navat syyt antavat siihen aihetta, kokonaan- 46848: saasti työllisyyden turvaamista tarkoittavina lkin vapauttaa kunnan niiden suorittamisvel- 46849: töinä, ja lähivuosina tämä rasitus erittäin vollisuudesta. Valtion tulo- ja menoarvioon 46850: voimakkaasti kasvaa. tähän tarkoitukseen varatut määrärahat ovat 46851: Maalaiskuntien liiton toimesta on suoritettu kuitenkin olleet täysin riittämättömät. Sen 46852: asiaa koskeva tiedustelu, johon on saatu vas- vuoksi useimmat kunnat eivät ole päässeet 46853: taus 364: lta suomenkieliseltä maalaiskun- osallisiksi sanotussa lainkohdassa tarkoite- 46854: nalta. Tiedustelu koski viime. vuoden kesä- tuista helpotuksista. Uudessa v:n 1958 alussa 46855: kuussa vallinnutta tilannetta. Sen mukaan voimaantulevassa tielaissa tämä epäoikeuden- 46856: olirvat ko. kunnat joutuneet lunastamaan tai mukaisuus on poistettu ja ·kunnat kokonaan 46857: joutuivat lähiaikoina Innastamaan rakenteilla vapautettu sanotusta tiealueiden lunastamis- 46858: olleita maanteitä varten maata kaikkiaan velvollisuudesta. Tästä syystä ei ole oikein 46859: 3 426 ha. Näiden maanteiden alueista suori- ja asianmukaista, että kuntia nykyisessä väli- 46860: tetut tai suoritettavat lunastukset nousevat vaiheessa rasitetaan mainituilla poikkeukselli- 46861: n. 1022 milj. mk: aan ja muut niihin liitty- sen suurilla 'kustannuksilla, jotka saattavat 46862: vät korvaukset n. 294 milj. mk:aan, eli yh- nostaa veroäyrin hinnan kohtuuttoman suu- 46863: teensä n. 1 316 milj. mk: aan. Kun selvitys reksi. Näin on sitäkin suuremmalla syyllä 46864: ei koskenut kaikkia kuntia, voitaneen arvioida asian laita, kun huomattava osa rakenteilla 46865: maanteiden aluelunastusten kokonaisuudes- olevista ja suunnitelluista uusista teistä ja 46866: saan nousevan vielä usealla kymmenellä pro- tieoikaisuista on tarkoitettu ensisijassa pal- 46867: sentilla. Usäksi maalaiskunnat joutuvat lu- velemaan kaukoliikenne.ttä, ja niistä koituva 46868: nastamaan vv. 1955---'57 aloitettavaksi suun- hyöty tulee täten vasta toissijaisesti niiden 46869: niteltuja maantierakennustöitä varten alueita kuntien hyväksi, joiden tulee suorittaa tie- 46870: n. 1 717 ha, joiden lunastaminen tulee maksa- alueista maksettavat korvaukset. 46871: maan ko. 'kunnille yli 754 milj. mk. Erinäisten järjestelytöiden, 'kuten hitaasti 46872: Maantiealueiden lunastuksesta maalaiskun- edistyneiden maa-alueiden lohkomisten sekä 46873: tien osalle tulevat kustannukset jakautuvat muiden pakkolunastustoimenpiteiden vuoksi 46874: varsin epätasaisesti. Tiedusteluun vastan- on vasta nyt ehditty ajankohtaan, jolloin 46875: neista kunnista 27 % on sellaisia, joissa ra- kunnat joutuvat suorittamaan raskaimpa- 46876: kenteilla tai suunnitteilla olevista maanteistä na maantiealueiden lunastamiskustannukset. 46877: ·kunnille aiheutuvat kustannukset ylittävät Tätä osoittaa se, että kun maantiealueiden 46878: 33 E 626/55 46879: 1090 46880: 46881: IV,396. - Rah.al. N:o 264. 46882: 46883: 46884: 46885: 46886: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesirakennus- 46887: hallinnon insinöörien ulkomaisia opintomatkoja varten. 46888: 46889: 46890: E d u s k u n n a ll e. 46891: 46892: Tie- ja vesirakennushallinnon insinöörien näkemyksen työmenetelmien ja koneiden 46893: ulkomaisia opintomatkoja varten oli meno- käyttökelpoisuudesta ja soveltamismahdolli- 46894: arviossa ennen sotaa oma määrärahansa, suuksista meidän oloihimme. 46895: jonka avulla oli mahdollista seurata teknil- Opinto- ja tp.tkimusmatkat tulevat kuiten- 46896: listä kehitystä muissa maissa. Vuonna 1939 kin yksityisille henkilöille ylivoimaisen kal- 46897: oli tämän määrärahan suuruus 30 000 mark- liiksi, joten valtion tukea tarvittaisiin tässä 46898: kaa. Sotien aikana ulkomaisen kanssakäy- kohden kipeästi. Kun tie- ja vesirakennus- 46899: misen katkettua ei määrärahaa tätä tarkoi- hallituksen työ- ja konemäärärahat ovat 46900: tusta varten osoitettu eikä sitä ole sen jäl- useita miljardeja markkoja, on kysymys 46901: keen rahallisista syistä menoarvioon palau- tosiasiassa maamme suurimmasta rakennus- 46902: tettu. yrityksestä, jonka kehittäminen ja aikansa 46903: Viime vuosina on ulkomailla tapahtunut tasalla pitäminen on tärkeä ja valtiotalou- 46904: valtava teknillinen ja koneellinen kehitys, den kannalta ensiarvoinen asia. 46905: josta nykyisen insinööripolven olisi otettava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 46906: oppia voidakseen kehittää tie- ja vesiraken- nioittaen, 46907: nus- sekä lentokenttätöissä käytettäviä työ- 46908: menetelmiä ja suunnitella niiden tarkoituk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46909: senmukaista koneellistamista. Välttämättö- tulo7 ja menoarvioon 600 000 markan 46910: mänä edellytyksenä on, että ulkomaiseen ke- suuruisen määrärahan tie- ja vesira- 46911: hitykseen voidaan tutustua paikan päällä, kennushallinnon insinöörien ulkomai- 46912: koska vain näin voi saada riittävän laajan sia opintomatkoja varten. 46913: Helsingissä ~0 päivänä syyskuuta 1955. 46914: 46915: Erkki Koivisto. T. E. Nordström. Matti Lahtela. 46916: 1089 46917: 46918: IV,395. - Rah.al. N:o 263. 46919: 46920: 46921: 46922: 46923: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- 46924: ja vesirakennuspiirin perustamista varten. 46925: 46926: 46927: E d u s k u n n a ll e. 46928: 46929: Viitaten kulkulaitosvaliokunnan mietintöön 1 piirikasööri (17 pl.) ......... . 299 400 46930: n: o 7 ja eduskunnan 27. 5. 55 lausumaan 1 varastonhoitaja (17 pl.) ....... . 299 400 46931: toivomukseen, joka koskee Satakunnan tie- 1 piirustaja (15 pl.) ........... . 273 600 46932: ja vesirakennuspiirin perustamista, sekä nii- 1 kirjaaja (13 pl.) ............. . 252 000 46933: hin suuriin vaikeuksiin ja epäkohtiin, joita 1 apulaisreviisori ( 12 pl.) ....... . 240 900 46934: Pohjois- ja Itä-Satakunnan tieasioiden hoi- 1 henkilöautonkuljettaja (12 pl.) .. 240 900 46935: dossa nykyisin on tämän alueen kuuluessa 1 toimistoapulainen 1 l. (11 pl.) .. 230100 46936: Turun tie- ja vesirakennuspiiriin piirikont- 3 toimistoapulaista, 2 1. (10 pl.) 46937: torin ollessa Turussa, on tarpeellista, että vuosipalkkio 219 600 mk ...... . 658 800 46938: tie- ym. asioiden hoitoa varten Pohjois- ja 2 toimistoapulaista, 3 1. (9 pl.) 46939: Itä-Satakunta erotettaisiin Turun tie- ja vuosipalkkio 209 400 mk ...... . 418 800 46940: vesirakennuspiiristä omaksi tie- ja vesiraken- 46941: nuspiiriksi. Tarvittava määräraha on vuosipalkkioina 46942: Satakunnan ylimääräiseen tie- ja vesira- 5 489100 mk, ikälisinä 888 620 mk ja kal- 46943: kennuspiiriin olisi perustettava seuraavat liinpaikanlisinä 398 280 mk eli yhteensä il- 46944: ylimääräiset toimet: man indeksikorotusta 6 776 000 mk. 46945: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 46946: 1 piiri-insinööri (34 pl.) ....... . 706 200 46947: 1 piirikamreeri (24 pl.) ........ . 420 600 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46948: 1 ylitiemestari (23 pl.) ......... . 399 300 tulo- ja menoarvioon 6 776 000 mar- 46949: 1 huoltopäällikkö (21 pl.) ....... . 360 900 kan suuruisen määrärahan Satakun- 46950: 1 kartoittaja (20 pl.) ......... .. 344100 nan ylimääräisen tie- ja vesirakennus- 46951: 1 konetarkastaja (20 pl.) ....... . 344100 piirin perustamista varten. 46952: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 46953: 46954: Eino E. Heikura. Kusti Eskola. 46955: Yrjö Hautala. Antti Kukkonen. 46956: 1088 46957: 46958: IV,394. - Rah.al. N:o 262. 46959: 46960: 46961: 46962: 46963: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan 46964: tie- ja vesirakennuspiirin perustamista varten. 46965: 46966: 46967: E d u s k u n n a ll e. 46968: 46969: Viitaten kulkulaitosvaliokunnan mietintöön 1 piirustaja (15 pl.) ........... . 273 600 46970: n:o 10 ja eduskunnan sBn mukaisesti viime 1 kirjaaja (13 pl.) ............. . 252 000 46971: marraskuun 2 päivänä esittämään toivomuk-. 1 apulaisreviisa.ri ( 12 pl.) ....... . 240 900 46972: seen Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennus- 1 henkilöautonkuljettaja (12 pl.) .. 240 900 46973: piirin perustamiseksi, olisi tie- ym. asioiden 1 toimistoapulainen 1 l. (11 pl.) .. 230100 46974: tehokkaan hoidon kannalta tarpeellista, että 3 toimistoapulaista, 2 l. (10 pl.) 46975: jakamalla Vaasan piiri ja ottamalla siihen vuosipalkkio 219 600 mk ...... . 658 800 46976: osia pulun piiristä perustettaisiin uusi KBSki- 2 toimistoapulaista, 3 l. (9 pl.) 46977: Pohjanmaan piiri. vuosipalkkio 209 400 mk ...... . 418 800 46978: Keski-Pohjanmaan ylimääräiseen tie- ja 46979: vesirakennuspiiriin olisi perustettava seuraa- Tarvittava määräraha on vuosipalkkioina 46980: vat ylimääräiset toimet: 5 489100 mk, ikälisinä 888 620 mk ja kal- 46981: liinpaikanlisinä 398 280 mk eli yhteensä il- 46982: 1 piiri-insinööri (34 pl.) ....... . 706 200 man indeksikorotusta 6 776 000 mk. 46983: 1 piirikamreeri (24 pl.) ........ . 420 600 Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 46984: 1 ylitiemestari (23 pl.) ......... . 399 300 46985: 1 huoltopäällikkö (21 pl.) ....... . 360 900 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 46986: 1 kartoittaja (20 pl.) .......... . 344100 tulo- ja menoarvioon 6 776 000 mar- 46987: 1 konetarkastaja (20 pl.) ....... . 344100 kan suuruisen ntäärärahan Keski-Poh- 46988: 1 piirikasööri (17 pl.) ......... . 299 400 janmaan uuden tie- ja vesirakennus- 46989: 1 varastonhoitaja (17 pl.) ....... . 299 400 piirin perustamista varten. 46990: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 46991: 46992: Yrjö Hautala. Eino E. Heikura. Kusti Eskola. 46993: IV,39 3. - Hykkäälä ym. 1087 46994: 46995: vat olemaan huomattavan suuret ja laajene- viivästymistä. Tässä vaiheessa olisi tarpeel, 46996: vat ajan kuluessa, joten on välttämätöntä, lista, että piirihallintoon perustettaisiin 25 46997: että henkilökuntaa lisätään asteittain, jotta vakinaista virkaa ja 119 ylimääräistä tointa. 46998: valmistelutyöt saadaan alulle ja järjestely- Edellämainittuja virkoja ja toimia varten 46999: työt käyntiin niin, että tielain toteuttaminen tarvitaan määrärahoja seuraavasti: 47000: tulisi mahdolliseksi ilman monien vuosien 47001: 47002: 12 Pl. II: 2. 47003: Ylimääräisinä: 47004: Tieosasto. 47005: 1 apulaisinsinööri, vuosipalkkio (26 pl.) ........... . 465 300:- 47006: Järjestelytoimisto. 47007: 1 työntutkija (rak. mest.) vuosipalkkio (23 pl.) ..... 399 300:- 47008: Kanslia. 47009: 1 asiamies, vuosipalkkio (28 pl.) ••• 0 ••••• 0 •• 0 0 •••• 513 300:- 47010: . Yhteensä 1377 900:- 47011: 12 Pl. III: 1. 47012: Peruspalkka i s i a: 47013: 15 vanhempi tiemestari, peruspalkka (20 pl.) 344100:- 5161500:- 47014: 10 nuorempi tiemestari, , (18 pl.) 314100:- 3141000:- 47015: 8 302 500:- 47016: 12 Pl. III: 2. 47017: Ylimääräisiä: 47018: 14 insinööriä 1 l. (28 pl.) vuosipalkkio ............. . 513 300:- 7186 200:- 47019: 14 apulaisinsinööriä y. p. (25 pl.) vuosipalkkio ....... . 444000:- 6 216 000:- 47020: 14 rakennusmestaria 1 l. (19 pl.) , ....... . 329100:- 4607 400:- 47021: 14 rakennusmestaria 2 l. (18 pl.) , ....... . 314100:- 4397 400:- 47022: 10 tiemestaria ( 18 pl.) , ....... . 314100:- 3141000:- 47023: 14 aimlaiskanslistia (12 pl.) , ....... . 240 900:- 3 372 600:- 47024: 14 toimistoapulaista 2 l. (10 pl.) , ....... . 219 600:- 3 074400:- 47025: 25 toimistoapulaista 2 l. (10 pl.) tiemestaripiireihin, 47026: vuosipalkkio ................................. . 219 600:- 5490000:- 47027: 37 485 000:- 47028: 47029: eli 12 Pl. II: 2 momentille vuosipalkkioina Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 47030: 1377 900 mk, ikälisinä 209 360 mk ja kalliin- 47031: paikanlisinä 140 640 mk eli yhteensä ilman että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 47032: indeksikorotusta 1 727 900 mk, tulo~ ja menoarvioon 12 Pl. II: 1 mo- 47033: 12 Pl. III: 1 momentille vuosipalkkioina mentin kohdalle 1 727 900 markkaa, 47034: 8 302 500 mk, ikälisinä 1798 800 mk ja kal- 12 Pl. III: 1 momentin kohdalle 47035: liinpaikanlisinä 305 400 mk eli yhteensä il- 10 406 700 markkaa ja 12 Pl. III: 2 47036: man indeksikorotusta 10 406 700 mk, sekä momentin kohdalle 44 916 400 mark- 47037: 12 Pl. III: 2 momentille vuosipalkkioina kaa henkilökunnan palkkaamiseksi 47038: 37 485 000 mk, ikälisinä 6 060 760 mk ja kal- uuden tielain aiheuttamia valmistelu- 47039: liinpaikanlisinä 1370 640 mk eli yhteensä töitä varten. 47040: ilman indeksikorotusta 44 916 400 mk. 47041: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 47042: 47043: Heikki Hykkäälä. Raino Hallberg. 47044: Vilho Väyrynen. Heikki Soininen. 47045: 1086 47046: 47047: IV,393. - Rah.al. N:o 261. 47048: 47049: 47050: Hykkäälä ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökunnan 47051: palkkaamiseksi uuden tielain aiheuttamia valmistelutöitä 47052: varten. 47053: 47054: 47055: E d u s k u n n a ll e. 47056: 47057: Uuden, vuoden 1958 alusta voimaan tule- mentilta 35 000 000 markkaa uuden tielain 47058: van tielain mukaan tulee tie- ja vesiraken- edellyttämiä valmistelutöitä, lähinnä kunnan- 47059: nushallituksen hoitoon nykyisen n. 34 000 ja kyläteiden sekä asutusteiden kilometri- 47060: km: n lisäksi paikallisteitä ainakin 25 000 km, mittausta ja tarpeellisten tientekoaineen ot- 47061: joten sen hoidossa olevien teiden määrä tulee topaikkojen määrittelyä sekä siltojen ym. 47062: lähes kaksinkertaistumaan. Sen ohella tulee laitteiden kuntoisuuden selvittelyä varten, 47063: paikallisteiden suunnittelu ja rakentaminen ja on hallitus ensi vuodeksi esittänyt sa- 47064: lisäämään tie- ja vesirakennushallituksen maan tarkoitukseen edelleen myönnettäväksi 47065: työtä huomattavasti. 20 000 000 markkaa. 47066: Uutta järjestelmää varten tarvitaan luon- Valmistelutyöt vaativat myös tarpeellista 47067: nollisesti lisää henkilökuntaa, ja antaessaan henkilökuntaa, ja on hallitus menoarvioehdo- 47068: eduskunnalle esityksen tielaiksi liitti hallitus tuksessaan esittänyt, että uuden tielain täy- 47069: esitykseensä asiantuntijoiden laatiman seik- täntöönpanon valmistelutöitä silmälläpitäen 47070: kaperäisen selvityksen myös tielain toimeen- tie- ja vesirakennushallitukseen perustetaan 47071: panon aiheuttamien uusien virkojen perusta- yhteensä 3 ylimääräistä insinöörin tointa. 47072: misesta tie- ja vesirakennushallitukseen ja Nämä toimet ovat välttämättömiä tarvitta- 47073: piirihallintoon, yhteiseltä määrältään 327. vien selvitysten ja ohjeiden suunnittelua ja 47074: Eduskunta hyväksyi tielain vielä osittain järjestelytöitä varten, mutta on sen lisäksi 47075: laajennettuna hallituksen esittämästä muo- tarpeellista, että järjestelytöitä varten perus- 47076: dosta, joten tielain tie- ja vesirakennushalli- tetaan tieosastolle 1 apulaisinsinöörin yli- 47077: tukselle antamat tehtävät tulevat hallituksen määräinen toimi, järjestelytoimistoon 1 työn- 47078: esityksestä laajenemaan. tutkijan ylimääräinen toimi ja että kanslia- 47079: Tielain täytäntöönpanoon liittyy tie- ja osastolle perustetaan tielain valmistelutöissä 47080: vesirakennushallituksen taholta huomattavia ilmenevien juriidisten seikkojen selvittelyä 47081: valmistelutöitä, joihin on jo ajoissa ryhdyt- varten 1 asiamiehen ylimääräinen toimi eli 47082: tävä. Todettakoon, että uuden tielain aiheut- yhteensä 3 ylimääräistä tointa. 47083: tamien muutosten johdosta on jo kylätiekun- Piirihallinto, joka erityisesti uuden tielain 47084: tien, kuntien, kaupunkien ja kauppaloiden valmisteluvaiheessa joutuu suorittamaan laa- 47085: sekä maatalousministeriön asutusasiainosas- joja ja seikkaperäisiä selvityksiä kunnan- ja 47086: ton toimesta ryhdytty valmistaviin toimen- kyläteiden sekä niillä olevien siltojen, lautto- 47087: piteisiin paikallisteiksi tulevien teiden kun- jen, laiturien ym. kuntoisuudesta ja puutteel- 47088: toonpanemiseksi tai niiden määrittelemiseksi. lisuuksista, liikenteellisestä merkityksestä, 47089: Niinpä kuluvana vuonna on sellaisten maan- tarpeellisista parannustöistä kustannuksi- 47090: hankintalain toimeenpanon yhteydessä raken- neen, alueiden omistusoikeudesta, uusista 47091: nettujen asutusteiden, jotka on edellytetty tienpitoaineen saantimahdollisuuksista ym., 47092: otettaviksi paikallisteiksi, kuntoonpanoon osoi- tarvitsee välttämättä kenttähenkilöstöä, jotta 47093: tettu jo 100 000 000 markkaa ja ensi vuo- sillä olisi mahdollisuuksia aloittaa nämä laa- 47094: deksi on hallitus esittänyt asutusteiden kun- jat valmistelutyöt. Nykyinen henkilökunta 47095: nossapitooon em. seikkoja silmälläpitäen sekä on sidottu varsin kiinteästi muihin tehtäviin 47096: niiden saattamiseksi paikallisteiltä vaaditta- ja esim. tietutkimusten suoritus pyrkii kär- 47097: vaan kuntoon yhteensä 200 000 000 markkaa. simään jo nyt rakennusmestarien puutteesta. 47098: Tie- ja vesirakennushallituksen käytettä- Tielain aiheuttamat muutokset tieasiain hoi- 47099: vänä on kuluvana vuonna 12 Pl. V: 4 mo- dossa ja kä.ytännöllisessä järjestelyssä tule- 47100: 1085 47101: 47102: IV,392. - Rah.al. N:o 260. 47103: 47104: 47105: 47106: 47107: Rapio ym..: Määrärahan osoittamisesta katovahinkojen kor- 47108: vaamiseksi pienviljelijöille. 47109: 47110: 47111: E d u s k u n n a 11 e. 47112: 47113: Luonnonsuhteiltaan muodostui viime kesä suhteiltaan edullisinakin kesinä on laidunta- 47114: erikoiseksi. K!auan jatkuneet kylmät ilmat misvaikeuksia, jouduttiin jo kesäaikana hä- 47115: keväällä estivät toukotöiden normaalisena ai- vittämään karjaa. Sisäruokintaan siirryt- 47116: kana aloittamisen. Kuivuudessaan ainutlaa- täessä on pakko karjan hävittämistä jat- 47117: tuiseksi muodostunut kesä aiheutti maatavil- kaa, kosma saatua korsirehua täytyi käyttää 47118: jelevälle vä.estölle eri tavoin hyvin suurta tu- laidunkautena lisärehuna hyvinkin run- 47119: hoa ja menetystä, joiden vaikutukset ulottu- raast,i. Tällaisen pakkotilanteen edessä myy- 47120: vat koko kansantalouteemme. mään joudutuista eläimistä saatu hinta on 47121: Kuinka suureksi katovahingot todellisuu- airua niiden todellista arvoa alhaisempi. Tä- 47122: dessa muodostuvat, sitä ei tällä hetkellä voida ten saadut varat on pakko käyttää karja- 47123: vielä sanoa, koska arviointia ei ole saatu lop- taloustulojen vähentymisen johdosta talous- 47124: puun suoritetuksi. Mutta joka tapauksessa menojen peittämiseen, joten silloin, kun kar- 47125: niiden voidaan katsoa muodostuvan erittäin jan täydennys tulisi kysymykseen, ei ole sii- 47126: suuriksi, sillä on alueita, joissa halla teki hen varoja käytettävissä enempää kuin sie- 47127: tuhoa kuivuuden lisäksi ja aiheutti eräille menten ja lannoitteiden ostoonroaan. 47128: kasvilaaduille täydellisen kadon. Vaikka maidon hinnan korottaminen, väki- 47129: Tällaisten luonnonvoimien aiheuttamien rehujen ja lannoitteiden hintojen alentami- 47130: vahinkojen korvaamiseen olisi valtio velvolli- nen ovatkin välttämättömiä toimenpiteitä 47131: nen. Korv,aukset tulisi suorittaa menetyksiä pientilojen kannattavuuden parantamiseksi, 47132: vastaavina sellaisille, joiden taloudellinen ei näitä toimenpiteitä voida edellyttää kui- 47133: asema kadon johdosta on käynyt tai tulee tenkaan katovahinkojen korvaamisessa kysy- 47134: käymään vaikeaksi. Taloudellisesti vauraassa mykseen tuleviksi. Kadosta aiheutuneet va- 47135: asemassa olevien jättäminen osittain tai ko- hingot voidaan oikeudenmukaisimmin korvata 47136: konaan korvausten saannin ulkopuolelle ei ainoastaan rahalla. 47137: ole epäoikeudenmukaisuutta, vaan sattuneen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 47138: onnettomuuden aiheuttamien rasitusten kan- 47139: tamisen jakamista kantokyvyn mukaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 47140: Menetysten hyvittämisen pitäisi tapahtua tulo- ja menoarvioon 3 000 000 000 47141: rahassa. Se olisi ainoa oikea tapa vahinkojen markkaa kadon aiheuttamien vahinko- 47142: korvaamisessa, sillä pikkutiloilla, joilla sää- jen korvaamiseksi pienviljelijöille. 47143: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 47144: 47145: Pertti Rapio. Martti Leskinen. Irma Rosnell. 47146: Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho. Eino Roine. 47147: Matti Koivunen. 47148: 1084 47149: 47150: IV,391. - Rah.al. N:o 259. 47151: 47152: 47153: Saura ym..: Määrärahan osoittamisesta maatalouden kato- 47154: vahinkojen korvaamiseen. 47155: 47156: 47157: E d u s k u n n a 11 e. 47158: 47159: Päättymässä oleva kasvukausi on ollut rusteella katsottu syntyvän n. 10 miljardin 47160: maatalouden kannalta poikkeuksellisen epä- markan tappio, ulkomaan valuuttavarastoon 47161: edullinen. Maataloushallituksen kuukausikat- tulee yli 10 miljardin markan vajaus koti- 47162: sauksessa todettiin jo keväällä synkät näkö- eläintuotteiden viennin kääntyessä niiden 47163: alat. Syysviljat ja nurmikasvit olivat tal- huomattavaksi tuonniksi ja lypsykarjakanta 47164: vehtineet erittäin huonosti harvinaisen kos- saattaa supistua niin, että joudutaan maito- 47165: tean syksyn ja sulaan maahan sataneen lumi- taloustuotteiden jakelusäännöstelyyn, ellei 47166: peitteen vuoksi. Kylvötöihin päästiin käsiksi tehokkaisiin vastatoimenpiteisiin ryhdytä. 47167: huomattavasti tavallista myöhemmin, joten Äskettäin tehty maataloustuotteiden hinta- 47168: niiden suorituskaan ei voinut olla paras mah- päätös, joka perustui normaaliin satQon ja 47169: dollinen. Epätavallista kevättä seurasi vuosi- työn käyttöön, ei takaa sellaista hintatasoa, 47170: kymmeniin näkemätön kuivuus, joka on joka pelastaisi maatalouden uhkaavasta tilan- 47171: aiheuttanut kadonomaisen tilanteen maamme teesta. Siksi on valtiovallan velvollisuus ryh- 47172: tärkeimmillä viljelysalueilla Etelä- ja Länsi- tyä erikoistoimenpiteisiin maataloutta koh- 47173: Suomessa. Pahimmin ovat kuivuudesta kär- danneen kadon seurausten lieventämiseksi 47174: sineet kevätviljat, juurikasvit ja peruna sekä varsinkin, kun se ei ole voinut hyvinäkään 47175: laitumet. Laitumien heikko kunto on alen- satovuosina saada hyväkseen maataloustuot- 47176: tanut huomattavasti maidon tuotantoa. Lou- teitten hintapäätökseen johtaneen maatalous- 47177: naisen Suomen meiJerien vastaanottamat tulolaskelman edellyttämiä tuotehintoja, sillä 47178: maitomäärät ovat loppukesällä laskeneet 15 mm. sianlihan ja kananmunien tuottajahin- 47179: -20 % edellisen vuoden vastaavasta tuotan- nat ovat pysytelleet viime vuosina huomatta- 47180: nosta. Kun AIV-rehua ei ole voitu valmistaa vastikin alle laskelmissa edellytettyjen tavoi- 47181: kuin korkeintaan yksi heikko sato, tulee kar· tehintojen. Tämän takia on maataloustulo 47182: jataloustuotteiden kauppaantulo myös sisä- jäänyt vuosittain pelkästään näiden tuottei- 47183: ruokintakautena aleutumaan tai se johtaa den osalta yli 2 miljardiakin markkaa alhai- 47184: lypsykarjan huomattavaan supistamiseen, semmaksi kuin hintapäätöksellä luvattiin. 47185: josta nautakarjan kohonneet teurastusluvut Huomioon ottaen maataloutemme raken- 47186: jo ovat selvänä varoituksena. teen ja sen seikan, että lypsykarjan teuras- 47187: Tilanne, jonka viime syksystä näihin tus olisi estettävä, on katotappio korvattava 47188: saakka jatkuneet epätavalliset sääsuhteet maataloudelle käsityksemme mukaan korotta- 47189: ovat aiheuttaneet, uhkaa käydä maamme malla maidon hintaa maataloustuotteiden 47190: maataloudelle ja koko kansalle kohtalok- hintapäätöksen ulkopuolella 3 Ink/kg. 47191: kaaksi. Varsinkin vaikeissa olosuhteissa suo- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 47192: ritetut syyskynnöt, lannoitteet ym. kasvin- nioittaen, 47193: viljelykseen uhratut kustannukset ovat men- 47194: neet suureksi osaksi hukkaan, sillä maanvil· että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 47195: jelijän vaivannäöstään saama palkka, tuo- tulo- ja menoarvioon 4 miljardin mar- 47196: tanto, jää katoluontoisen tilanteen vuoksi kan arviomäärärahan maatalouden ka- 47197: huomattavasti normaalia alhaisemmaksi. tovahinkojen korvaamiseen. 47198: Maanviljelijöille on alustavien arvioitten pe- 47199: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 47200: 47201: Kalervo Saura. Jaakko Hakala. Erkki Tuuli. 47202: Lauri Järvi. Felix Seppälä. Päiviö Hetemäki. 47203: Erkki Koivisto. Saara Forsius. Arvo Salminen. 47204: Erkki Leikola. Johannes Wirtanen. Irma Hamara. 47205: Aune Innala. Mauri Seppä. Raino Hallberg. 47206: 1083 47207: 47208: IV,39o. - Rah.al. N:o 258. 47209: Suomennos. 47210: 47211: 47212: 47213: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vuo- 47214: den 1954 satovahingoista kärsineille Pohjanmaan maan- 47215: viljelijöille. 47216: 47217: 47218: E d u s k u n n a ll e. 47219: 47220: Kuten tunnettua, aiheuttivat sateet, tulvat tähän saakka jääneet suuressa määrin toteut- 47221: ja kahukärpäsen tuhot suuria vahinkoja Poh- tamatta. Vahingoista kärsineillä pienviljeli- 47222: janmaan maanviljelijöiden mailla viime jöillä on sen vuoksi edelleen oikeus vaatia 47223: vuonna. Laskelmien mukaan, jotka perus- valtion apua, eikä ole muuta kuin oikeus ja 47224: tuvat 4 000 pohjalaisen maanviljelijän kes- kohtuus, että tämä valtion laiminlyönti avun 47225: kuudessa toimitettuihin tutkimuksiin, oli mm. antamisessa nyt hyvitetään ottamalla ensi 47226: 21 % heinäsadosta tuhoutunut kokonaan ja vuoden tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan 47227: heinän laatu oli ainoastaan 50% normaa- markan arviomääräraha jaettavaksi avustuk- 47228: lista. Edelleen ilmeni, että 21 3 kaurasadosta sina vuoden 1954 satovahingoista kärsineille 47229: oli tuhoutunut ja että perunasadosta oli 21 5 Pohjanmaan maanviljelijöille. 47230: ihmisravinnoksi kelpaamatonta. Satovahin- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet 47231: goista kärsineille pienviljelijöille koitui siten ehdottavat, 47232: suuria taloudellisia menetyksiä. 47233: Valtion viranomaisten velvollisuutena olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 47234: tietenkin ollut auttaa näitä pienviljelijöitä, tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 47235: jotka ilman omaa syytään olivat joutuneet kan arviomäärärahan avustukseksi 47236: miltei kestämättömään taloudelliseen ase- vuoden 1954 satovahingoista kärsi- 47237: maan, mutta ne aputoimenpiteet, joita val- neille Pohjanmaan maanviljelijö~7le. 47238: tiovallan puolelta luvattiin, ovat kuitenkin 47239: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 47240: 47241: Gösta Rosenberg. N. Nurminen. T. Asvik. 47242: 47243: 47244: 47245: 47246: 32 E 626/55 47247: 1082 47248: 47249: IV,390. - Fin.mot. N:o 258. 47250: 47251: 47252: 47253: 47254: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till under- 47255: stöd åt de av 1954 års skördeskador drabbade jordbru- 47256: karna i österbotten. 47257: 47258: 47259: T i ll R i k s d a g e n. 47260: 47261: Som känt förorsakade regn, översvämnin- De av skadorna drabbade småbrukarnas be- 47262: gar och fritflugans härjningar stora skador rättigade krav på statshjälp kvarstår där- 47263: på de sydösterbottniska jordbrukarnas mar- för och det är inte mer än rätt och billigt 47264: ker senaste år. Enligt beräkningar, baserade att denna statens underlåtenhet att bringa 47265: på undersökningar bland 4 000 österbott- hjälp nu gottgöres genom att i statsförslaget 47266: niska jordbrukare, hade bl. a. 21 % av hö- för inkommande år upptas ett anslag på 47267: skörden helt förstörts och höets kvalitet mot- förslagsvis 100 miljoner mark att utdelas 47268: svarade endast 50 % av den normala. Vidare som understöd åt de av skördeskador år 47269: framgick det att 2/3 av havreskörden hade 1954 drabbade österbottniska jordbrukarna. 47270: förstörts och att av potatisskörden 2/5 var Hänvisande till ovanstående föreslår un- 47271: oduglig till människoföda. Det var stora dertecknade, 47272: ekonomiska förluster som sålunda åsamkades 47273: de av skördeskadorna drabbade småbrukarna. att Riksdagen i statsförslaget för 47274: Givetvis hade det varit statsmyndigheter- år 1956 måtte upptaga ett förslags- 47275: nas skyldighet att hjälpa dessa småbrukare, anslag på 100 miljoner mark att ut- 47276: vilka sålunda oförskyllt råkat i en nära nog delas som understöd åt de av 1954 47277: ohållbar ekonomisk situation, men de hjälp- års skördeskador drabbade jordbru- 47278: åtgärder som utlovades från statsmaktens karna i österbotten. 47279: sida har dock i stort sett hittills uteblivit. 47280: Helsingfors den 19 september 1955. 47281: 47282: Gösta Rosenberg. N. Nurminen. T. Asvik. 47283: 1081 47284: 47285: IV,3s9. - Rah.al. N:o 257. 47286: 47287: 47288: 47289: 47290: Lahtela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poroaidan 47291: rakentamista varten. 47292: 47293: 47294: E d u s k u n n a 11 e. 47295: 47296: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvion 11 Pl. voida korjaamalla kunnossa pitää, vaan on 47297: XXV luvun 13 momentille on hallitus mer- se välttämättä pantava uudestaan. 47298: kinnyt Norjan ja Neuvostoliiton vastaisille Ellei mainittua aitaa rakenneta, seuraa 47299: rajoille pantavien aitojen rakentamista var- siitä, ·kun kesäkuun 4 päivänä 1948 annetun 47300: ten 14 milj. markan määrärahan. Kun Nor- poronhoitolain 37 § : n mukaan valtion on 47301: jan ja Suomen valtioiden välillä on sopimus, pantava valtakunnan rajalle esteaita ja se 47302: että kumpikin rakentaa puolet aidasta, ja .kunnossa pidettävä, että mainitulle rajalle 47303: Suomen osalta tarvitaan vielä mainitun so- on valtion järjestettävä sellainen vartiointi, 47304: pimuksen mukaisen aidan rakentamiseen 11 etteivät eläimet pääse rajan yli, ja makset- 47305: milj. markkaa, jää Neuvostoliiton vastaisen tava siitä johtuvat kustannukset. Mainittu 47306: esteaidan rakentamiseen ainoastaan 3 milj. vartiointi kuitenkin maksaa yhdessä vuodessa 47307: markkaa. Viimeksi mainitun aidan rakenta- enemmän kuin aidan rakentaminen, joten on 47308: miseen tarvitaan kuitenkin vielä 6 milj. asiallisempaa rakentaa aita ja käyttää siihen 47309: markkaa eli mainitun 3 milj. markan lisäksi mainitut 3 milj. markkaa enemmän kuin hal- 47310: 3 milj. markkaa, jotta aita saadaan rakenne- litus on esittänyt. 47311: tuksi ensi vuoden aikana. Aidan rakentami- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 47312: nen Neuvostoliiton vastaiselle rajalle on vält- dotamme, 47313: tämätön ja kiireellinen siihen nähden, että 47314: sanotulla rajalla Inarin kunnan eteläosan ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 47315: Savukosken kunnan pohjoisosan sekä Kuu- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu- 47316: samon kunnan eteläosan ja Suomussalmen .. vun 13 momentille lisäyksenä 3 000 000 47317: kunnan pohjoisosan kohdalla noin 30-40 markkaa poroaidan rakentamista var- 47318: vuotta sitten rakennettu aita yhteensä 44 ten. 47319: km:n pituudelta on niin lahonnut, ettei sitä 47320: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 47321: 47322: M. 0. Lahtela. Esa Koivusilta. Eino Rytinki. 47323: Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö. Vilho Väyrynen. 47324: 1080 47325: 47326: IV,3ss. - Rah.al. N:o 256. 47327: 47328: 47329: Raipala ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseura r. y: lle 47330: Rajamäellä sijaitsevan koneopetuskeskuksen koulumuo- 47331: toista kone- ja työnopetustoimintaa varten. 47332: 47333: 47334: E d u s k u n n a 11 e. 47335: 47336: Työtehoseura r. y. on Rajamäelle Matkun vojakunnalle ja metsätöiden suorittajille, 47337: kartanoon perustettua tutkimus- ja koneope- konekursseja metsänhoitajille ja työnjohtaja- 47338: tuskeskusta varten saanut maatalouden edis- kunnalle; eriaiheisia kotitalouskursseja jär- 47339: tämiseen tarkoitetuista valtion varoista viime jestöjen neuvojakunnalle sekä emäntäväelle. 47340: vuonna 24 miljoonan markan määrärahan Kun tällainen maa-, metsä- ja kotitalou- 47341: sekä metsätalouden edistämiseen varatusta den ratianalisointiin liittyvä ammattikasva- 47342: vientimaksurahastosta 8 miljoonan markan tustoiminta on nyt yleisten varojen avulla 47343: määrärahan käytettäväksi opetustoiminnassa saatu käyntiin, on luonnollista, että myös 47344: tarvittavien rakennustilojen aikaansaamiseen sen jatkuvuus turvataan. Näin ollen on vält- 47345: sekä havaintovälineiden ym. kaluston hank- tämätöntä, että kyseessä oleva opetustoiminta 47346: kimiseen. Täten on saatu aikaan 50 oppi- vakiinnutetaan ja siten saadaan pidetyksi 47347: laalle majoitus-, ruokailu- ja opetustilat sekä koulumuotoisen toiminnan vaatima pätevä 47348: voitu aloittaa ammattikasvatustoiminta maa- opettajavoima jatkuvasti palveluksessa. Ot- 47349: talouden ja metsätalouden sekä yksityisten taen huomioon, että maaseutuväestön tarvit- 47350: lahjoitusten tukemana myös kotitalouden seman alan ammattikasvatuksen katsotaan 47351: aloilla. kuuluvan valtion varoin rahoitettaviin, on 47352: Koneopetuskeskuksen opetusohjelma ja- ammattikasvatuksen suoritus valtion tuke- 47353: kaantuu kahteen linjaan: mana katsottava nyt aikaansaadussa ja hy- 47354: 1. Pitkäaikainen koulutus; noin vuoden villä edellytyksillä varustetussa koneopetus- 47355: kestävät teoreettiskäytännölliset kurssit a) keskuksessa täysin perustelluksi ja välttä- 47356: ammattitaitoisten maatalouskonekorjaajien ja mättömäksi siitäkin syystä, ettei aloitetun 47357: -asentajien samoin kuin moottorisahakorjaa- koulumuotoisen toiminnan jatkaminen ilman 47358: jien sekä b) opetus- ja neuvontahenkilöstön toimintamäärärahoja ole mahdollista ja ly- 47359: kouluttamiseksi. Kuluvana vuonna pitkäai- hytaikaisillakin kursseilla kurssimaksut nousi- 47360: kainen koulutus on koneopetuskeskuksessa sivat korkeammiksi, kuin mitä kohtuudella 47361: järjestetty työttömyysvaroista täksi vuodeksi voidaan pitää suotavana. Laskelmien mu- 47362: ammattikasvatustoimintaan myönnetyillä va- kaan muodostuvat koulutustoiminnan kus- 47363: roilla, joiden turvin parhaillaan on käyn- tannukset 7 miljoonaksi markaksi vuotta 47364: nissä 10 kuukautta kestävä maatalouskone- kohden. 47365: korjaajakurssi, traktorinasentajakurssi sekä Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 47366: opetus- ja neuvontatoiminnan edistämistä ehdotamme, 47367: varten maatalouskoneteknikkokurssi. 47368: 2. Lyhytaikainen koulutus; eriaiheisia että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 47369: maatalouden työ- ja konekysymyksiä sekä tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan mar- 47370: maatilatalouden yleisrationalisointia käsitte- kan määrärahan Työtehoseura r. y: lle 47371: leviä kursseja käytännön maanviljelijöille, käytettäväksi Rajamäellä sijaitsevan 47372: järjestöjen neuvojahenkilöstölle ja maatalous- koneopetuskeskuksen koulumuotoista 47373: koulujen opettajille; metsätyökursseja neu- kone- ja työnopetustoiminta.a varten. 47374: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 47375: 47376: Matti Raipala. Erkki Koivisto. Saara Forsius. 47377: Matti Mattila. Antti J. Rantamaa. Nestori Kaasalainen. 47378: Eino Palovesi. Onni Mannila. Esa Koivusilta. 47379: Heikki Soininen. Laura Brander-Wallin. Pertti Rapio. 47380: Felix Seppälä. Kauno Kleemola. Mauri Seppä. 47381: Arvo Sävelä. Erkki Tuuli. Harras Kyttä. 47382: Jaakko Hakala. Yrjö Sinkkonen. Eino Saari. 47383: 1079 47384: 47385: IV,3s7. - Rah.al. N:o 255. 47386: 47387: 47388: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle 47389: maatalouden rakennustutkimuksen suorittamiseksi ja ra- 47390: kentamista palvelevien tyyppipiirustusten luomista varten. 47391: 47392: 47393: E d u s k u n n a ll e. 47394: 47395: Maatalouden rakentaminen on kansantalou- visesti kokeiltava huomioon ottamalla myös 47396: dellisesti katsoen yksi tärkeimmistä sijoitus- uudet kehittymässä olevat maatalouden työ- 47397: kohteista. Meillä rakennetaan vuosittain koko menetelmät. Tutkimuksien pohjalla olisi luo- 47398: maassa noin 130 miljardin markan arvosta tava tyyppipiirustuksia, jotka auttaisivat lä- 47399: ja siitä yli puolet maatalouden piirissä. Maa- hinnä pientilojen omistajia ja jotka olisivat 47400: talouden talousrakennusten rakentamin~n ei myös suuntaa antavia yleisessä mielessä. 47401: tapahdu kansan- ja yksityistaloudellisesti ny- Työtehoseura on viime vuosien aiJkana työs- 47402: kyajan muuttuneita työtaloudellisia ja tek- kennellyt maatalouden rakentamiskustannuk- 47403: nillisiä olosuhteita vastaavasti. sien pienentämiMksi ja kehittänyt uusia me- 47404: Yksityistä maatilataloutta rasittaa ra:ken- netelmiä keveiden ja joustavien karja- ja 47405: nuspaaoma, joka suuruudeltaan vaihtelee varastora:kennusten 1uomiseksi maa taloutta 47406: 30-70 % koko pääoman tarpeesta. Pienillä palvelemaan. Tämä työ on tapahtunut ilman 47407: tiloilla rakennuspääoman tarve on lisäksi valtion tai muuta julkista tukea. Alustavia 47408: suurempi kuin suurilla tiloilla. Otettaessa ra:kennus- ja työmenetelmiä on voitu toistai- 47409: huomioon korkea korkokantamme, voidaan to- st:iksi kokeilla vain tekemällä rakennussuun- 47410: deta, miten va:ike.issa taloudellisissa olosuh- nitelmia yksityisille tiloille uusia menetelmiä 47411: teissa maataloutemme joutuu toimimaan yk- 'käyttäen. Jo tämä työ ja sen ohessa suori- 47412: sinomaan liian korkeitten rakennuskustannus- tettu kokeilu- ja tutkimustyö on antanut suu- 47413: ten takia. ren määrän hyviä ratkai<mja ja kokemuksia, 47414: Maatalouden muuttuvainen luonne tuotan- jotka olisi saatettava laajempien piirien tie- 47415: tosuuntien vaihdellessa ja myös tilakokojen doksi ja käyttöön. 47416: pienetessä vaatii entistä joustavampia raken- Katsoen ra;kentamiskustannusten alentami- 47417: nuksia. Meillä viime vuosikymmeninä käy- sen ja joustavan rakennustavan luomisen tär- 47418: tetty jäyklkä ja raskas rakennustapa on ai.. keyteen sekä suunnittelemattoman rakentami- 47419: heuttanut suuria taloudellisia tappioita mo- sen vähentämisen tuomaan taloudelliseen 47420: nasti tyhjien, käyttämättömi•en rakennustilo- etuun, olisi Työtehoseuran suorittamalle ra- 47421: jen muodossa. Nykyinen tapa rwkentaa !kal- kennuskokeilulle ja edelleen uusien tyyppi- 47422: liisti ja raskaasti johtunee lähinnä siitä, ettei piirustusten luomiseksi saatava valtion va- 47423: ole. suoritettu tutkimuksia rakentamisen kus- roja. Jo verrattain pienen määrärahan tur- 47424: tannuksista sekä myös siitä, että vuosikym- vin voisi Työtehoseura käytettävissään olevan 47425: meniä vanha käytäntö sanelee ratkaisut. Rat- ammattitaitoisen työvoiman ja saamiensa ko- 47426: kaisemattomia teknillistaloudellisia rakennus- kemusten perusteella luoda erityisesti pien- 47427: kysymylk:siä on paljon nykyisten uusien ma- ten tilojen käyttöön soveltuvia tyyppipiirus- 47428: teriaalien ja työtapojen selvittämiseksi. Nämä tuksia. 47429: vaativat kiireellisiä tutkimuksia, jotta sääs- Edelläolevaan perustuen ehdotamme, 47430: tyttäisiin niin ra;kentamisessa kuin rakennuk- 47431: sissa jatkuvasti suoritettavissa töissä suurilta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 47432: taloudellisilta tappioilta. Uudet rakennusai- tulo- ja menoarvioon 4 mt'ljoonan mar- 47433: neet lupaavat maatalouden talousrakennu'ksis- kan suuruisen määrärahan luovutet- 47434: sakin nykyistä taloudellisempia ratkaisuja, tavaksi Työtehoseuralle maatalouden 47435: mutta ennenkuin monia uusia rakennusaineita rakennustutkimuksen suorittamiseksi 47436: voidaan maaseudun erilaisissa rakentamisissa ja rakentamista palvelevien tyyppipii- 47437: ottaa yleisesti käytäntöön, olisi niitä objektii- rustusten luomiseksi. 47438: Helsingissä 20 päivänä syys!kuuta 1955. 47439: 47440: Matti Mattila. Erkki Ryömä. 47441: Matti Raipala. Saara Forsius. 47442: 1078 47443: 47444: IV,3s6. - Rah.al. N:o 254. 47445: 47446: 47447: 47448: 47449: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle koti- 47450: talouden rationalisoimistyötä varten. 47451: 47452: 47453: E d u s k u n n a ll e. 47454: 47455: Kotitaloustyön rationalisointi on tullut yk- mankeloimis- ja silitysvälineitä sekä ruoan- 47456: sityisille kodeille nykyisten palkkojen ja valmistus- ja siivousvälineitä ja koneita, teh- 47457: tuotteiden hintojen vuoksi entistäänkin vält- nyt niiden parantamiseksi esityksiä valmista- 47458: tämättömämmäksi. S.e on maallemme myös- jille sekä tehnyt tutkimustensa tulokset tun- 47459: kin kansantaloudellisesti erinomaisen tärkeä netuksi kotitalousväelle. 47460: kysymys, sillä kotitaloustyöhön käytetään Kotitalouden työvälineiden, -koneiden ja 47461: vielä nykyisin maassamme n. 2 000-2 500 -menetelmien tutkiminen on käynyt yhä vält- 47462: miljoonaa työtuntia vuodessa. Kotitaloudessa tämättömämmäksi ja kiireellisemmäksi ei yk- 47463: voitaisiin kuitenkin, jos työ rationalisoitai- sin entistä suuremman rationalisoimistarpeen 47464: siin, luovuttaa runsaasti työvoimaa tuotanto- vuoksi, vaan senkin vuoksi, että oma teolli- 47465: elämäffillle muille t:tloille, silti vaarantamatta suutemme on ryhtynyt valmistamaan ja maa- 47466: kotitaloustyöntekijäin terveyttä ja kestoky- han on ruvettu tuottamaan uusia kotitalou- 47467: kyä. Kotitaloustyön rationalisointi on vält- den työvälineitä ja -koneita, ja että eräillä 47468: tämätöntä. myöskin sosiaalisessa mielessä, aloilla on nykyisin saatavissa enemmän ma- 47469: koska liian raskaan työpäivän seuraukset teriaalia kuin muutamia vuosia aikaisemmin. 47470: tuntuvat kohtalokkaiua perheenemäntien ja Tässä tarkoituksessa olisi myös tuotettava 47471: kotien kohdalla. ulkomailta viimeisiä kotitaloustyöväline- ja 47472: Kotitalousosasto on tutkinut ja kehittänyt koneuutuuksia, kokeiltava näitä ja suositel- 47473: kotitalouden eri työpaikkojen sisustuskysy- tava meidän olosuhteisiimme soveltuvia tyyp- 47474: myksiä työn helpottamiseksi. S.e on kehittä- pejä oman maan teollisuudelle. 47475: nyt keittiön ja pesutuvan työhuonekaluja ja Katsoen kotitaloustyön rationalisoimistyön 47476: aikaansaanut mm. sen, että nykyisin on teol- suureen merkitykseen sekä yksityistalouksien 47477: lisesti valmistettuna saatavissa keittiön työ- että koko kansantaloutemme kannalta anom- 47478: huonekaluja, joilla eri yksiköistä kooten voi- me kunnioittaen, 47479: daan sisustaa käytännöllisiä ja tarkoituksen- 47480: mukaisia keittiöitä. Se on kehittänyt astiain- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 47481: kuivauskaapin sekä veden ja polttopuiden tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar- 47482: kuljetusvälineitä, jotka muutamassa vuodessa kan määrärahan Työtehoseuralle koti- 47483: ovat laajalti levinneet kotiemme käyttöön. Se talouden rationalisoimistyötä varten. 47484: on tutkinut vaatteidenpesukoneita, kuivatus-, 47485: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 47486: 47487: Marja Lahti. Irma Hamara. Aune Innala. 47488: Sylvi Halinen. Tyyne Paasivuori. Saara Forsius. 47489: Hilja Väänänen. 47490: 1077 47491: 47492: IV,3s5. - Rah.al. N:o 253. 47493: 47494: 47495: 47496: 47497: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. ylijäämäkalansaa- 47498: liin käytön edistämiseen. 47499: 47500: 47501: E d u s k u n n a ll e. 47502: 47503: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvion 11 Pl:n Kalastajaväestön heikko taloudellinen 47504: XXV luvun 18 momentin ,Maatalouden tuo- asema sanelee sen, että heidän on suorastaan 47505: tantokustannusten tasoittaminen ja tuotan- pakko myös kevään kuluessa harjoittaa ka- 47506: non edistäminen" perusteluissa on maininta, lastusta, jolloin saalis on usein runsas, mutta 47507: ettei määrärahaa enää käytettäisi ylijäämä- menekki vähäinen. 47508: kalansaaliin käytön edistämiseen sen vuoksi, Kalastajaväestön saama yhteiskunnan tuki 47509: että valtion varoilla on huomattavassa mää- on jatkuvasti ollut hyvin vähäistä ja jos 47510: rin tuettu ylijäämäkalaa käyttävän teolli- siitäkin vielä vähennettäisiin esimerkiksi 47511: suuden perustamista sekä että ylijäämäkalan 10 milj. markan ylijäämäkalan käytön edis- 47512: pyyntiä kiihoittavat toimenpiteet kohdistu- tämiseen varattu tuki, tämä toimenpide tie- 47513: vat kutukalaan. täisi kalastajaväestön nykyisen aseman vai- 47514: Kalastajaväestölle mainittu määräraha on keutumista. 47515: ollut erittäin tärkeä, koska sen turvin on Edellä esitetty sekä kalastajaväestön toi- 47516: voitu nk. ylijäämäkalalle taata n. 7 markan meentuloa ja elinkeinon harjoittamista hait- 47517: tuottajakilohinta. Ilman tätä valtion myön- taavat monet muut seikat huomioiden olisi 47518: tämää takuupalkkiota kalastajaväestö ei olisi 11 Pl: n XXV luvun 18 momentin perustelut 47519: saanut kuin ehkä 1 tai 2 markkaa kilolta ja palautettava entiselleen siten, että momentin 47520: runsaiden kevä tsilakkasaaliiden aikana ei määrärahasta saadaan käyttää enintään 10 47521: ehkä tätäkään. Vaikka valtion varoilla on milj. markkaa nk. ylijäämäkalansaaliin käy- 47522: viime vuosien aikana tuettu ylijäämäkalaa tön edistämiseen. 47523: käyttävän teollisuuden perustamista, on Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 47524: tämä teollisuus vielä toistaiseksi pientä, jo- ehdotamme, 47525: ten se ei pysty ratkaisemaan kysymystä ka- 47526: lastajia tyydyttävällä tavalla. Ei myöskään että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 47527: budjetin perusteluissa esitetty väite, että tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu- 47528: 10 milj. markan määräraha olisi omiaan kii- vun 18 momentille 10 000 000 markan 47529: hoittamaan kalastusta nimenomaan kutuka- määrärahan ns. ylijäämäkalansaaliin 47530: lan aikana, käsityksemme mukaan pidä paik- käytön edistämiseen. 47531: kaansa. 47532: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 47533: 47534: Paavo Aitio. Toivo Kujala. 47535: Eino Roine. Aimo Aaltonen. 47536: Judit Nederström-Lunden. 47537: 1076 47538: 47539: IV,3s4. - Rah.al. N:o 252. 47540: 47541: 47542: 47543: 47544: Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. ylijäämäkalan- 47545: saaliin käytön edistämiseen. 47546: 47547: 47548: E d u s k u n n a 11 e. 47549: 47550: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvion 11 Pl. hentynyt. Laajoilla merenrannikkoalueil- 47551: XXV luvun 18 momentin ,Maatalouden tuo- lamme ei voitane niin tehokasta pyyntiä har- 47552: tantokustannusten tasoittaminen ja tuotan- rastaa, että kutusilakan kalastus vaikuttaisi 47553: non edistäminen" perusteluista on jätetty tuhoisasti kalakantaan. 47554: pois kohta, joka viime vuosien vastaavalla Kun kalastajaväestön asema tunnetusti 47555: kohdalla on ollut, nimittäin että määrära- edelleen on vaikea ja kun mm. lke.vätsilwkan 47556: hasta voidaan käyttää enintään 10 milj. markkinointi edelleen tuottaa suuria vaikeuk- 47557: markkaa nk. ylijäämäkalansaaliin käytön sia, niin olisi vä:lttämättä käytettävä em. tu- 47558: edistämiseen. kitoimenpidettä. Ylijäämäkalansaaliin edistä- 47559: Perustelujen muutosta perustellaan sillä, minen sillä tavalla kuin sitä viime vuosina on 47560: että valtion varoilla on huomattavassa mää- toimeenpantu em. momentin määrärahojen 47561: rin tuettu ylijäämäkalaa käyttävän teollisuu- turvin, on osoittautunut joustavaksi ja tar- 47562: den perustamista sekä että ylijäämäkalan koituksenmukaiseksi. Kalastajille on voitu 47563: pyyntiä kiihoittavat toimenpiteet kohdistuvat siten taata 7 markan kilohinta silakasta var- 47564: kutukalaan. Mitä tulee perustelujen 1 koh- sin pienen valtion tuen turvin. 47565: taan on syytä huomioida, että ylijäämäkalaa Edellä esitetty s~kä kalastajaväestön toi- 47566: käyttävä teollisuus, jolla ilmeisesti tarkoite- meentuloa ja elinkeinon harjoittamista hait- 47567: taan kalankuivaamoita ja -jäädyttämöjä, pys- taavat monet muut seikat huomioiden, olisi 47568: tyy meillä nyt ja vielä lähivuosienkin aikana 11 Pl. XXV luvun 18 momentin perustelut 47569: käyttämään vain pienen murto~osan nk. yli- siis palautettava entiselleen siten, että määrä- 47570: jäämäkalasta. Lisäksi tämä teollisuus on mel- rahasta saadaan käyttää enintään 10 milj. 47571: kein Yksinomaan muiden kuin varsinaisten markkaa nk. ylijäämäkalansaaliin käytön 47572: kalastajain omistuksessa. Ellei nyt käytän- edistämiseen. Toinen vaihto~hto on ottaa 47573: nössä olevaa takuuhintaa ole, painuu ko. yli- määräraha uudelle momentille. 47574: jäämäkalan, so. silakan hinta käytännössä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 47575: olleen 7 markan asemasta huomattavasti dotamme, 47576: alemmaksi, kenties 2-3 markkaan kilolta. 47577: Tämä tietäisi monen kalastajan jo ennestään että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 47578: vaikean aseman tuntuvaa heikkenemistä. Pe- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu- 47579: rustelujen toisen kohdan johdosta on mainit- vun 18 momentille 10 000 000 markan 47580: tava, että ei voida osoittaa, että silakkakanta määrärahan ns. ylijäämäkalansaaliin 47581: olisi ko. kevätsilakan pyynnin johdosta vä- käytön edistämiseen. 47582: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 47583: 47584: Mauno Jussila. Vappu Heinonen. Harras Kyttä. 47585: Einari Jaakkola. Kalervo Saura. Lauri Laine. 47586: Urho Kulovaara. Rafael Paasio. Grels Teir. 47587: IV,sss. - Saura ym. 1075 47588: 47589: Edellä olevaan viitaten ja kun mainittuun kan määrärahan tutkimuksen toimeen- 47590: tarkoitukseen ei ole vuoden 1956 budjetissa panemiseksi pienpuutavaran jalostami- 47591: määrärahaa, ehdotamme kunnioittaen, seksi ja sen käytön edistämiseksi teol- 47592: lisuudessa. 47593: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 47594: tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 47595: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 47596: 47597: Kalervo Saura. Wiljam Sarjala. Atte Pakkanen. 47598: Esa Koivusilta. Päiviö Hetemäki. Harras Kyttä. 47599: Urho Kähönen. Juho Tenhiälä. Irma Hamara. 47600: Mauno Jussila. Nestori Kaasalainen. Saara Forsius. 47601: Mauri Seppä. Johannes Wirtanen. Raino Hallberg. 47602: Erkki Tuuli. Armas Leinonen. Einari Jaakkola. 47603: Toivo Antila. 47604: 47605: 47606: 47607: 47608: a1 E 626/55 47609: 1074 47610: 47611: IV,sss. - Rah.al. N:o 251. 47612: 47613: 47614: 47615: 47616: Saura ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimusten toimitta- 47617: miseksi pienpuutavaran jalostamista ja sen käytön edistä- 47618: mistä teollisuudessa silmällä pitäen. 47619: 47620: 47621: E d u s k u n n a ll e. 47622: 47623: Yleisesti tunnettua on, että maamme puun- laisen yksityisen tutkimuksen ja kokeilutoi- 47624: jalostusteollisuus ei ole kapasiteetiltaan riit- minnan tulokset pidetään mahdollisimman 47625: tävä eikä teknillisesti sillä tasolla, että se tarkoin varjeltuina salaisuuksina, joten niistä 47626: pystyisi jalostamaan kaikkea sitä puuta, mikä saadaan yleistä hyötyä liian hitaasti ja liian 47627: pitäisi hakata jo nykyisistä metsistämme, pienessä mitassa tehtävän laajuuteen verrat- 47628: jotta ne saataisiin yhä lisääntyvässä määrin tuna. Lisäksi tällaisiin kokeiluihin aina liit- 47629: tuottamaan sellaista puuta, joka on puun- tyy taloudellisten tappioiden vaara pitäen 47630: jalostusteollisuutemme arvokkainta raaka- kehityksen kulun liian hitaana, jos se jää 47631: ainetta. Jotta tämän arvokkaana pidetyn pelkästään yksityisen yritteliäisyyden varaan. 47632: teollisuuden raakapuun tuotantoa voitaisiin Talouspoliittisen suunnitteluneuvoston val- 47633: lisätä, on luotava paremmat menekkiolosuh- tioneuvostolle jättämässä talouspolitiikan pe- 47634: teet pienpuulle. Erityisesti tämä koskee koi- rusohjelmassa esitetäänkin sen teollisuutta 47635: vua ja mäntyä. Viime aikoina on tämän koskevassa osassa mm., ,että vastaisessa teol- 47636: puun menekkipulmaa lisäksi kärjistänyt polt- lisuuspolitiikassa kiinnitetään erityistä huo- 47637: topuiden käytön väheneminen tuontipoltto- miota teollisuutemme jatkuvaan kehittämi- 47638: aineiden tultua niiden tilalle yhä lisäänty- seen ja monipuolistamiseen sekä jalostusas- 47639: vässä määrässä. teen kohottamiseen. Sellaisen uuden teolli- 47640: Pienpuun suuri tuotanto ei ole mikään suustuotannon aikaansaamista, jonka perus- 47641: ohimenevä tämän hetken ilmiö, vaan samalla tamisella voidaan saada jalostuksen piiriin 47642: kun metsämme joutuvat yhä tehokkaamman puu~aaka-ainetta toistaiseksi käyttämättö- 47643: hoidon piiriin tuottaen lisääntyviä järeän mistä metsävaroista ja metsäteollisuuden jät- 47644: puun määriä, samalla ne tuottavat myös li- teistä, on tällöin pidettävä yhtenä tärkeim- 47645: sääntyviä määriä nykyisin markkinoille kel- mistä tehtävistä". Edelleen samassa perus- 47646: paamatonta harvennuspuuta. Samaan suun- ohjelmassa esitetään, ,että valtion toimesta 47647: taan vaikuttaa pyrkimys syrjäisten, ennen nykyistä suuremmassa määrin tuetaan teolli- 47648: säännöllisen hakkuutoiminnan ulkopuolella suuden eri aloja palvelevraa tieteellistä ja tek- 47649: olleiden metsien saattamiseen käytön piiriin. nillistä tutkimusta sekä rationalisoimisen ja 47650: Yleisesti tunnettua on myös, että Ruot- työn tehostamisen muodossa tapahtuvaa tuo- 47651: sissa, missä viimeisenä 15 vuotena puunjalos- tantokustannusten alentamista tarkoittavaa 47652: tusteollisuus on sraanut kehittyä meikäläisiä toimintaa ja että erityistä huomiota kiinnite- 47653: · suotuisammissa olosuhteissa, tämä teollisuus tään teollisuutemme kotimaisen raaka-aine- 47654: on pitemmälle kehittynyt myös ns. pienpuun pohjan laajentamismahdollisuuksien tutkimi- 47655: jalostusta ajatellen kuin meillä. seen". 47656: Yksityisen puunjalostusteollisuuden toi- Käsitellessään valtion tulo- ja menoarviota 47657: mesta meidänkin maassamme tiettävästi teh- vuodelle 1955 on valtiovarainvaliokuntakin jo 47658: dään tutkimuksia ja suoritetaan kokeiluja todennut, ,että pienpuutavaran jalostamiseen 47659: teollisuutemme kehittämiseksi enemmän pientä ja sen käytön edistämiseen olisi kiinnitettävä 47660: mäntyä j,a koivua jalostavaksi (esim. puoli- vakavaa huomiota, minkä vuoksi hallituksen 47661: selluloosatehtaat). Luonnollista on, että täl- olisi syytä panna alulle tutkimukset asiassa". 47662: 1073 47663: 47664: IV,ss2. - Rah.al. N:o 250. 47665: 47666: 47667: 47668: 47669: M. Leskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuuta 47670: raaka-aineena käyttävien puunjalostusteollisuuslaitosten 47671: perustamista varten Pohjois-Savoon. 47672: 47673: 47674: E d u s k u n n a ll e. 47675: 47676: Pohjois-Savon kunnat ovat vuosittain jat- paakin teollisuutta varten. Savon vedet, jär- 47677: kuvasti lisääntyvän työttömyyden takia jou- vet ja joet uittoväylinä voisivat palvella te- 47678: tumassa erittäin suuriin vaikeuksiin. Maakun- hokkaasti teollisuutta, jos se sijoitetaan sopi- 47679: nan asukkaista vain noin 19 % saa toimeen- vasti maakunnan alueelle. 47680: tulonsa teollisuudesta, kun koko maan väes- Tutkimuksen toimittaminen ja suunnitel- 47681: töstä on 29 % teollisuusväestöä. Maa on man laatiminen Pohjois-Savon teollistamista 47682: karua ja tilat pieniä, joten maatalouskaan ja taloudellisen elämän elvyttämistä varten 47683: ei pysty tarjoamaan läheskään riittävästi toi- olisi laajemmassa mitassa ,ensi tilassa suori- 47684: meentulomahdollisuuksia jatkuvasti lisäänty- tettava, mutta asian kiireellisyyden vuoksi 47685: välle maatalousväestölle. Kunnat ja maa- olisi aluksi rajoituttava tutkimaan ja laati- 47686: kunnan väestö on joutunut vakavasti pohti- maan alkusuunnitelma pienpuuta pääasiassa 47687: maan kysymystä keinojen löytämiseksi alueel- raaka-aineena käyttävien teollisuuslaitosten 47688: listen taloudellisten pulmakysymysten ratkai- perustamiseksi Pohjois-Savoon. Tämän tutki- 47689: semiseksi ja väestön toimeentulomahdolli- muksen ja suunnitelman laatimisen voisi suo- 47690: suuksien turvaamiseksi oman maakunnan rittaa Pohjois-Savon maakuntaliitto, joka 47691: alueella. On todettu, että maakunnassa on asiaan on jo omasta aloitteestaan tuntenut 47692: suuri maara käyttämättömiä työkohteita. mielenkiintoa ja on yrittänyt viedä sitä 47693: Tämä koskee erityisesti lisääntyvien metsä- eteenpäin. Sille olisi valtion varoista myön- 47694: varojen maakunnan hyväksi käyttöä. On nettävä siihen tarvittava määräraha. 47695: osoitettu, että maakunnan metsien vuotuista Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 47696: lisäkasvua ei ole voitu käyttää enempää 47697: myyntiin kuin teollisuuden tarpeisiinkaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 47698: Ns. pienpuun osalta käyttövaikeudet ovat tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 47699: eniten lisääntyneet sen vuoksi, ettei maa- kan määrärahan Pohjois-Savon maa- 47700: kunnassa ole sitä jalostavia teollisuuslaitok- kuntaliiton käytettäväksi tutkimuksen 47701: sia. Maakunnan puuvaroista kuljetetaan raa- toimituttamiseksi pienpuuta raaka- 47702: kana pois huomattava maara. Pohjois- aineena käyttävien puunjalostusteolli- 47703: Savossa on rakenteilla olevaa ja rakennus- suuslaitosten perustamista varten Poh- 47704: kelpoista vesivoimaa siksi paljon, että maa- jois-Savoon. 47705: kunnan omat voimavarat riittävät suurem- 47706: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 47707: 47708: Martti Leskinen. Kalle Kämäräinen. 47709: Esa Hietanen. Juho Rytkönen. 47710: 1072 IV,381. - Pienpuutavara. 47711: 47712: raaka-ainevaraston saattamista jalostuksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 47713: pnrnn. Asian hoitamisen käytännöllinen tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 47714: järjestely on sitäkin helpommin toteutetta- kan määrärahan käytännöllisiin pää- 47715: vissa, kun tiettävästi on jo vientimaksuvaro- määriin pyrkivien pienpuutavaran 47716: jen turvin asetettu erikoinen elin johtamaan hankintaa, kuljetusta, käyttöä ja tar- 47717: pienpuukysymyksen erääseen puoleen kohdis- peen mukaan markkinointia koskevien 47718: tuvaa, tosin jo varojenkin niukkuuden tutkimusten suorittamiseen. 47719: vuoksi vaatimatonta tutkimustoimintaa. 47720: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 47721: nioittaen, 47722: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 47723: 47724: Matti Mattila. Sven Högström. Johannes Wirtanen. 47725: Eino Rytinki. Päiviö Hetemäki. V. Liljeström. 47726: M. 0. Lahtela. Eino Saari. Juho Kuittinen. 47727: J. F. Pöykkö. Vilho Väyrynen. Erkki Ryömä. 47728: Harras Kyttä. Eemil Luukka. Kustaa Tiitu. 47729: Onni Mannila. 47730: Heikki Soininen. 47731: 1071 47732: 47733: IV,ss1. - Rah.al. N:o 249. 47734: 47735: 47736: 47737: 47738: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuutavaran 47739: hankintaa, käyttöä ja markkinointia koskevaa tutkimusta 47740: varten. 47741: 47742: 47743: E d u s k u n n a ll e. 47744: 47745: Kysymys ns. pienpuun menekistä on meillä tumista ei täsmällisiä lukuja voida esittää. 47746: jo vuosikymmenet ollut esillä, ja eräitä poik- Eri teitä laskien on kuitenkin saatu tällai- 47747: keusaikoja lukuun ottamatta on jatkuvasti seksi pienpuukysymyksen vuotuiseksi volyy- 47748: jouduttu toteamaan kysynnän riittämättö- miksi n. 7 milj. m3 nykyiset tavanmukaiset 47749: myys tarjontaan verrattuna. Mm. lukuisat mitat täyttävää runkopuuta, joka on pää- 47750: erinimiset komiteat ovat asiaa 1920-luvulta asiassa koivua. Jos otetaan lukuun myös 47751: lähtien kerta toisensa jälkeen käsitelleet ja latvaläpimitaltaan 5-8 cm täyttävä puu, 47752: tehneet ehdotuksiaan tilanteen parantami- jota myös on alkanut esiintyä pieniä mää- 47753: seksi, tietysti kulloinkin ajankohtaisten eri- riä markkinoilla, tullaan tietenkin aivan 47754: koiskysymysten ja käsitysten pohjalla. Olen- toisenlaisiin lukuihin. Erään arvovaltaisen 47755: naista muutosta asian tilassa ei kuitenkaan laskelman mukaan merkitsisi pienpuukysy- 47756: ole tapahtunut, päin vastoin kysymys on ny- myksen ratkaisu kansantulon lisäyksessä vuo- 47757: kyisin esillä vakavampana kuin milloinkaan sittain ainakin 46 miljardia markkaa. 47758: ennen. Pienpuukysymyksen kehityssuunnasta voi- 47759: Viimeksi on kysymystä käsitellyt mm. teol- daan ensinnäkin mainita, että markkina- 47760: listamiskomitea, jonka mietintö käsityksemme polttopuun vuotuinen käyttö on viime vuo- 47761: mukaan antaa asiallisesti oikean kuvan käyt- sien kuluessa alentunut n. 1.5 milj. m3:llä. 47762: töpuutilanteesta. Kun sen numerotiedot kui- Tähän johtaneita teknillisiä ja talouspoliit- 47763: tenkaan eivät täysin vastanne nykyisiä olo- tisia syitä on eri yhteyksissä käsitelty. Toi- 47764: suhteita, ei niiden esittäminen tässä ole ai- seksi näyttää maaseutuväestön kotitarvepuun 47765: heellista. Sitä vastoin voidaan todeta meillä vuotuinen käyttö alentuneen n. 2 milj. 47766: olevan huomattavia käyttämättömiä raaka- ms: llä sotia edeltäneestä ajasta lähtien. 47767: puuvaroja sekä suuria mahdollisuuksia nii- Teollisuuden käynnissä oleva laajeneminen 47768: den lisäämiseksi. Tärkeimmät tekijät tässä ei peitä tätä raaka-ainetuotannon lisäystä, 47769: suhteessa ovat: varsinkin kun osa uudesta kapasiteetista 47770: - toistaiseksi käyttämättömät tai vain käytetään kuluttamaan entistä tarkemmin 47771: osittain käytetyt metsät, joiden ala on ar- mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa syn- 47772: vioitu n. 5 milj. hehtaariksi; tyvä jätepuu. 47773: - käyttämättä olevat puulajit, nimenoman Työllisyydelle on pienpuukysymyksen rat- 47774: koivu, jonka tuotosta nykyisin vain n. 12- kaisemisella arvaamattoman painava merki- 47775: 15 % joutuu teollisuuden käyttöön, sekä laa- tys. Se johtaa ansiomahdollisuuksien rat- 47776: joilla alueilla myös pienikokoinen mänty; kaisevaan lisääntymiseen sekä maaseudulla 47777: - kotitarvepuun säästäminen ja teollisuu- että asutuskeskuksissa. Tällaisen tuloksen 47778: den puujätteiden nykyistä tarkempi ja tar- aikaansaamiseksi eivät mitkään ponnistelut 47779: koituksenmukaisempi käyttö; sekä eivätkä uhraukset ole liian suuria. 47780: - metsänhoidon vaikutus. Pien puun markkinointimahdollisuuksien 47781: Julkisuudessa on esitetty jonkin verran luominen, ts. pienpuukysymyksen ratkaise- 47782: erilaisia tietoja ns. pienpuukysymyksen si- minen, vaatii erikoistoimenpiteitä. Olisi mitä 47783: sältämästä puumäärästä., Ennen valtakun- nopeimmin suotava lahjakkaille tieteenhar- 47784: nanmetsien arvioinnin lopputulosten valmis- joittajille tilaisuus edistää tämän tärkeän 47785: 1070 47786: 47787: IV,ss,o. - Rah.al. N:o 248. 47788: 47789: 47790: 47791: 47792: Rapio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienviljeli- 47793: jäin maitotaloustuotannon tukemiseksi. 47794: 47795: 47796: E d u s k u n n a ll e. 47797: 47798: Epäedullisista luonnonsuhteista aiheutu- vahinkoja sekä vähensivät rehujen ravinto- 47799: vien suurempien tuotantokustannusten kor- arvoa, niin kuluvana vuonna teki ankara 47800: vaamiseksi on valtion tulo- ja menoarviossa kuivuus ja halla tuhoa, jonka seuraukset 47801: ollut jo useampana vuotena määräraha, joka pienten tilojen osalle ovat tuhoisammat kuin 47802: on käytetty maitotaloustuotannon tukemiseen suurten. Pientilojen huonot laiduntamis- 47803: ja maidon meijereihin saannin edistämiseen mahdollisuudet Etelä-Suomessakin alentavat 47804: linjan Pietarsaari-Iisalmi-Tuupovaara poh- aina kesäaikana maidon tuotantoa ja viime 47805: joispuolella ja niihin verrattavissa ulkosaa- kesänä sitä tapahtui erikoisesti. Tämän 47806: ristoissa. Vaikka hallitus katsookin mää- vuoksi, ja koska kaikkialla maassa epäedulli- 47807: rärahan edelleen tarpeelliseksi maatalouden set suhteet ovat vaikuttamassa kohottavasti 47808: hintapolitiikan hoitamisen takia ja esittää maidon tuotanto- ja kuljetuskustannuksiin 47809: sitä korotettavaksi 240 milj. markalla eli pientiloilla, olisi tasapuolisuuden takia nyt 47810: 1 225 milj. markaksi, ei se kuitenkaan ole erikoinen syy ulottaa valtion varoilla tapah- 47811: pitänyt välttämättömänä laajentaa sen käyt- tuva maitotaloustuotannon tukeminen koko 47812: töaluetta koko maan käsittäväksi eikä siksi maan alueella tapahtuvaksi. 47813: esitä tarkoitukseen riittävästi varoja. Maito- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 47814: taloustuotantoa tuettaessa täytyy ottaa huo- 47815: mioon, että kaikkialla maassa pienviljelijä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 47816: talouksissa joudutaan tuotantoa harjoitta- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu- 47817: maan epäedullisissa ja vaikeissa olosuhteissa. vun 19 momentille lisäyksenä 47818: Pientilat sijaitsevat yleensä syrjäisillä seu- 500 000 000 markkaa pienviljelijäin 47819: duilla, huonojen teiden varsilla ja pohja- maitotaloustuotannon tukemiseksi ja 47820: vesien vaivaamilla alueilla. Kun edellisinä laajentaisi määrärahan kokonaisuudes- 47821: vuosina sateet ja tulvat aiheuttivat suuria saan käsittämään koko maan alueen. 47822: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 47823: 47824: Pertti Rapio. Toivo Niiranen. 47825: Antti Kinnunen. Martti Leskinen. 47826: Pentti Liedes. 47827: 1069 47828: 47829: IV,s79. - Rah.al. N:o 247. 47830: 47831: 47832: 47833: 47834: Seppälä ym..: Määrärahan osoittamisesta geodeettisen laitok- 47835: sen kahden nuoremman valtiongeodeetin viran muuttami· 47836: seksi vanhemman valtiongeodeetin viroiksi. 47837: 47838: 47839: E d u s k u n n a 11 e. 47840: 47841: Geodeettisen l'aitoksen toimipiiriin kuuluu etu huomioonottaen olisi tämän vuoksi tär- 47842: viisi tieteellistä työalaa, joiden jokaisen joh- keätä, että geodeettisen laitoksen menoarvio- 47843: dossa tulisi olla oma osastonjohtajana toi- esityksissään jo vuodelta 1949 saakka pyy- 47844: miva vanhempi valtiongeodeetti. Kun lmiten- tämä muutos voitaisiin viipymättä suorittaa 47845: kin laitoksen johtaja on aina erikoistunut ja saattaa asia sekä käytännöllisesti että or- 47846: johonkin näistä, hoitaen johtajan tehtävien ganisatorisesti oikealle pohjalle. 47847: lisäksi tieteellisen vastuun omasta alastaan, Kun tämän vuoksi siis kaksi virkaa olisi 47848: vanhempia valtiongeodeetteja tarvitaan vä- muutettav,a 30 palkkausluokasta 34 palkkaus- 47849: hintään neljä. Kysymyksessä olevat viisi työ- luokkaan, tarvitaan muutoksen aiheuttamiin 47850: alaa ovat kolmiomittaustyöt ja siihen liitty- peruspalkkoihin, ikälisiin ja kalliinpaikan- 47851: vät perusviivanmittaukset, tasoituslaskutyöt lisiin yhteensä 392 760 markkaa. 47852: ja geoiditutkimukset, geodeettis-astronomiset Viitaten edellä olevaan ehdotamme kun- 47853: työt, g~avimetris-geofysikaaliset työt ja tark- nioittaen, 47854: kavaakitus. Jo puolentoista vuosikymmenen 47855: ajan astronomiset työt ja tarkkavaakitus että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 47856: ovat olleet nuorempien valtiongeodeettien tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXI lu- 47857: johdossa syystä, että organisatorisen johdon- vun 1 momentille 392 760 markan sutt- 47858: mulmisuuden vaatimia uusia virkoja ei ole ruisen määrärahan geodeettisen laitok- 47859: myönnetty perustettavaksi. Sekä tarkoituk- sen kahden nuoremman valtiongeodee- 47860: senmukaisuussyistä että myöskin kohtuus- tin viran muuttamiseksi vanhemman 47861: syistä ja nimenomaan geodeettisen laitoksen valtiongeodeetin vi1·oiksi. 47862: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 47863: 47864: Felix Seppälä. Raino Hallberg. Saara Forsius. 47865: K. F. Haapasalo. Jaakko Hakala. Erkki Koivisto. 47866: 1068 47867: 47868: IV,a78. - Rah.al. N:o 246. 47869: 47870: 47871: 47872: Saari ym..: Määrärahan osoittamisesta metsätyöväenkysymys- 47873: ten erikoistutkijan viran perustamiseksi metsäntutkimus- 47874: laitokseen. 47875: 47876: 47877: E d u s k u n n a II e. 47878: 47879: Suomessa tekee vuosittain noin 300 000 maaseudun miestyövoiman, niillä on myös 47880: työntekijää jonkin aikaa ansiotyötä metsä- yleinen maaseudun työllisyyden ja työttö- 47881: taloudessa tai uitossa. Tämän metsätyöväen myyden rakennetta ja syitä valaiseva mer- 47882: sosiaalisissa oloissa on tunnetusti paljon pa- kitys. 47883: rantamisen varaa. On osoittautunut, että Näin laajana ei maaseudun ja metsätalou- 47884: metsätyöväen elintasolla on taipumus jäädä den työvoimakysymystä ole tarpeen usein 47885: jälkeen kansan yleisessä elintason nousussa. tutkia. Sen sijaan ovat suppearumat erikois- 47886: Toimenpiteet metsätyöväen elinehtojen pa- ongelmat, kuten metsätyöväen rakenteen 47887: rantamiseksi vaativat tietoja tämän työvoi- kehitys, sen tulotaso, sen vakinaistamisen 47888: maryhmän suuruudesta, rakenteesta, tuloista mahdollisuudet ja koneellistamisen vaikutus 47889: ja muista elinehdoista, niiden kehityksestä sen työllisyyteen kysymyksiä, joihin jatku- 47890: ja niihin vaikuttavista tekijöistä. vasti kaivataan lisävalaisua pieniaineistoi- 47891: Maassamme ei kuitenkaan ole elintä, jonka silla otantatutkimuksilla. Helsingin yliopis- 47892: tehtävänä olisi näiden seikkojen tutkiminen. tolla ei ole varoja metsätyöväen tutkimusten 47893: Työtehoseura r. y. sekä Suomen puunjalostus- jatkamiseen. Luontaisesti ne kuuluisivatkin 47894: teollisuuden perustama metsätyöntutkimus- metsäntutkimuslaitokseen. Sen tähden 47895: laitos Metsäteho suorittavat teknillisiä ratio- olemme sitä mieltä, että metsäntutkimuslai- 47896: nalisoimistutkimuksia. Kulkulaitosten ja tokseen olisi perustettava metsätyöväen ky- 47897: yleisten töiden ministeriön työvoima-asiain symysten erikoistutkijan virka ja sen halti- 47898: osasto ja sosiaaliministeriön palkkaosasto jaa avustavan laskuapulaisen toimi. 47899: tosin keräävät juoksevaa tilastoa metsätyön- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 47900: tekijöiden lukumääristä ja palkoista. Kun kunnioittaen, 47901: mainitulla ministeriöllä ei ole henkilökuntaa 47902: eikä varoja varsinaisiin tutkimustehtäviin, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 47903: ovat tilastoinnit kuitenkin jääneet pinnalli- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIX lu- 47904: siksi ja niiden luotettavuuttakin on eri ta- vun 1 momentille metsätyöväenkysy- 47905: hoilta arvosteltu. mysten erikoistutkijan viran pm·us- 47906: Yksityisin ja valtion myöntämin varoin tamiseksi metsäntutkimuslaitokseen 47907: suoritettiin Helsingin yliopistossa vuoden 598 800 markkaa, vastaten 31 palk- 47908: 1950 metsätyövoiman peruskartoitus. Tämän kausluokan peruspalkkaa, sekä saman 47909: laajan tutkimuksen tulokset ovat nyt valmis- laitoksen metsätyöväentutkimuksissa 47910: tuneet tai valmistumassa ja niihin ovat useat avustavan laskuapulaisen toimen pe- 47911: valtion komiteat perustaneet ehdotuksensa rustamiseksi 209 400 markkaa, vasta- 47912: metsätyöväen elinehtojen parantamiseksi. ten 9 palkkausluokan peruspalkkaa. 47913: Koska mainitut tutkimukset peittävät koko 47914: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 47915: 47916: Eino Saari. John Forsberg. Eemil Luukka. 47917: Jaakko Hakala. Päiviö Hetemäki. V. Liljeström. 47918: Matti Raipala. Erkki W. Mohell. Matti Lepistö. 47919: 1067 47920: 47921: IV,a77. - Rah.al. N:o 245. 47922: 47923: 47924: 47925: 47926: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskusmetsäseura Ta- 47927: piolle toimistohuoneiston hankkimista varten. 47928: 47929: 47930: E d u s k u n n a 11 e. 47931: 47932: Vuonna 1942 joutui Keskusmetsäseura Ta- paljon mainitun vuokramaksun suorittami- 47933: pio luopumaan irtisanomisen vuoksi silloi- seen, vahingon koituessa tästä yksityismet- 47934: sesta verrattain halpavuokraisesta toimisto- sillemme. 47935: huoneistostll!an ja pääkaupungissa vallitsevan Nyt on kuitenkin Keskusmetsäseura Ta- 47936: yleisen konttorihuoneistojen puutteen aiheut- piolle ilmaantunut mahdollisuus saada ker- 47937: tamasta pakkotilasta johtuen sijoittumaan takaikkisella sijoituksena oma toimistohuo- 47938: huoneistoon, jossa vuotuisen vuokran määrä neisto, jossa vuokramenot ovat vain neljän- 47939: on 9 627 600 markkaa. Kun mainittu vuokra nes edellämainitusta vuokrosta. 47940: on seul'an käytettävissä oleviin varoihin ja Kun valtion edun mukaista on, ettei sen 47941: sen muihin vuotuisiin menoihin verrattuna varoja jatkuvasti käytetä niin korkean 47942: aivan suhteettoman korkea ja myös valtio- vuokran suorittamiseen kuin minkä Keskus- 47943: varainministeriö on kiinnittänyt asiaan huo- metsäseura Tapio joutuu maksamll!an nykyi- 47944: miota, on Keskusmetsäseura Tapio viime vuo- sestä huoneistostaan ja edellämainittu epä- 47945: sina j:atkuvasti koettanut hankkia itselleen suhde on korjattavissa kertakaikkisella suo- 47946: halvempaa toimistohuoneistoa. Toistaiseksi rituksena, allekirjoittaneet esittävät kunnioit- 47947: ovat kaikki yritykset kuitenkin epäonnistu- taen, 47948: neet. Seurauksena tästä on ollut, että sel- 47949: laisia tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVIII lu- että Eduskunta ottaisi vuoden, 1956 47950: vun 3 momentille otettuja, yksityismetsäta- tu~o- jC~; menoarvioon 11 Pl. XVIII 47951: louden edistämiseen ja valvontaan tarkoitet- luvun 3 momentille lisäystä 40 000 000 47952: tuja varoja, jotka olisi kipeästi tarvittu met- markkaa käytettäväksi Keskusmetsä- 47953: sänhoitolautakuntien kenttätyön tehostami- seura Tapion oman toimistohuoneiston 47954: seen, on jouduttu käyttämään kohtuuttoman hankintaan. 47955: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 47956: 47957: Niilo Ryhtä. Olavi Lindblom. Eino Saari. 47958: Mikko Hult. Gunnar Henriksson. Veijo Virtanen. 47959: Harras Kyttä. Toivo Saloranta. Erkki Ryömä. 47960: Matti Lepistö. Tyyne Paasivuori. Einari Jaakkola. 47961: Eemil Partanen. Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen. 47962: Kalervo Saura. Raino Hallberg. Sylvi Halinen. 47963: Saara Forsius. Aukusti Pasanen. Olavi Kajala. 47964: 47965: 47966: 47967: 47968: 30 E 026/55 47969: 1066 47970: 47971: IV,s76. - Rah.al. N:o 244. 47972: 47973: 47974: 47975: 47976: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta viemäreiden avaa- 47977: miseksi Äijännevan asutusalueella Virroilla. 47978: 47979: 47980: E d u s k u n n a 11 e. 47981: 47982: Äijännevan asutusalueella Virroilla kärsi- minen kuuluu oikeuden mukaisesti valtion 47983: vät pienviljelijät jokavuotisista tulvista ja kustannettavaksi. Talousarviossa onkin va- 47984: halloista. Summittaisen arvion mukaan ve- rattu tällaisiin tarkoituksiin määräraha 11 47985: denkiusaamia viljelysmaitakin on alueella pääluokan XVI luvun 3 momentille. Mutta 47986: noin 400 hehtaaria. Ilmeisesti juuri maiden määrärahan käytöstä annettujen ohjeiden 47987: liikakosteus tuo joka kesä hallan. Esim. kyl- mukaan siitä myönnetään varoja vain teiden 47988: vösiementä saadaan omasta peliosta vain ani kunnostamiseen vanhoilla asutusalueilla. 47989: harvoin. Näinollen tuntuisikin välttämättömältä myön- 47990: Asutusalueen kuivatustyöt on saatettu tää talousarvioon erillinen määräraha Äijän- 47991: loppuun noin kolmisenkymmentä vuotta sit- nevan viemäreiden kunnostamiseen. Viemä- 47992: ten parin kymmenen kilometrin pituisella röintityön pikainen käyntiinsaanti antaisi 47993: viemäriverkostolla. Viemäreitä ei alunalkaen- asutusalueen väestölle kipeästi tarvittavia 47994: kaan kaivettu kyllin syviksi ja vuosikymme- ansiotöitäkin. Edellä esitetyn perusteella 47995: nien aikana ne ovat jatkuvasti vain madal- ehdotamme, 47996: tuneet ja tukkeutuneet. Lisäksi ojitti metsä- 47997: hallitus Virtain hoitoalueelia arviolta 1 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 47998: hehtaarin metsäalueen ja johti sen vedet tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark- 47999: edellä mainittuihin viemäreihin. kaa viemäreiden avaamiseen Äijän- 48000: Viemäreiden perkaaminen ja syventä- nevan asutusalueella V irroilla. 48001: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 48002: 48003: Matti Koivunen. Artturi Koskinen. 48004: Aleksi Kiviaho. Impi Lukkarinen. 48005: Eino Uusitalo. 48006: 1065 48007: 48008: IV,375. - Rah.al. N:o 243. 48009: 48010: 48011: 48012: 48013: Erkldlä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 48014: siksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen. 48015: 48016: 48017: E d u s k u n n a ll e. 48018: 48019: Maaseudun vähävaraisen väestön asunto- Näiden avustusten enimmäismäärä on val- 48020: olot ovat nimenomaan maan syrjäisemmissä tioneuvoston antaman päätöksen mukaan 48021: osissa erittäin huonot. Tämän vuoksi olisi 150 000 mk. Tätä avustusta ei momentin 48022: tätä väestöä nykyistä paljon tehokkaammin perusteluissa olevien määräysten johdosta 48023: tuettava sen pyrkimyksissä asunto-olojensa voida myöntää maanhankintalainsäädännön 48024: korjaamiseen. V aitioneuvoston vahvistamien mukaan perustetuilla tiloille, joita käytetään 48025: määräysten mukaan on kuitenkin rakennus- v. 1936 asutuslain mukaan. Koska kuitenkin 48026: avustusten ja palkkioiden myöntämistä suu- ne maataloustilat, joita maanhankintalain 48027: resti rajoitettu ja voidaan nykyinen suhteel- 110 §: n nojalla - tosin suhteellisen har- 48028: lisen pieni avustus, yleensä enintään 30 000 voissa tapauksissa - käytetään v. 1936 asu- 48029: mk, ja 15 000 mk:n palkkio myöntää vain tuslain mukaisella hinnalla ja ehdoilla, ovat 48030: rajoitettuun ryhmään kuuluville henkilöille. kaikin puolin rinnastettavissa niihin tiloihin, 48031: Valtioneuvoston päätöksessä on edellytetty, joille nämä avustukset ovat tarkoitetut, ja 48032: että avustusta ja palkkiota voidaan myöntää näiden tilojen haltijat eivät myöskään voi 48033: yleensä enintään 50 % rakentamiskustannuk- saada maanhankintatilallisille tarkoitettua 48034: sista, mutta koska avustuksilla ja palkkioille uudistilan perustamispalkkiota eikä muita 48035: on asetettu juurimainitut markkamääräiset maanhankintalain mukaisia etuja, olisi sa- 48036: ylärajat, muodostaa avustus ja palkkio har- man suuruinen avustus voitava myöntää 48037: voin kymmentäkään prosenttia kustannuk- myös heille. 48038: sista. Hallitus on kuitenkin esityksessään Edellä olevaan viitaten esitämme, 48039: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioksi esittänyt 48040: asianomaiselle momentille vain 500 000 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 48041: mk eli saman määrän kuin mitä kuluvan 1956 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. 48042: vuoden tulo- ja menoarviossa on tarkoituk- XVI luvun 8 momentille lisäyksenä 48043: seen varattu ja mitä ei voida pitää läheskään 500 000 000 markkaa avustusten myön- 48044: riittävänä. tämiseksi maanhankintalain 110 § :n 48045: Rakennusavustuksiin ja -palkkioihin osoi- mukaan asutuslain mukaisin ehdoin 48046: tetusta määrärahasta voidaan eduskunnan käytetyille tiloille saman suuruisina 48047: tekemän päätöksen mukaisesti myöntää ra- kuin vanhoille asutustiloille. 48048: kennusavustuksia vanhoille asutustiloille. 48049: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 48050: 48051: Eeli Erkldlä. Yrjö Hautala. Toivo Saloranta. 48052: Eino E. Heikura. Esa Koivusilta. Eemil Partanen. 48053: Eino Rytinki. Einari Jaakkola. Yrjö Sinkkonen. 48054: Sylvi Halinen. 48055: Marja Lahti. 48056: 1064 48057: 48058: IV,374. - Rah.al. N:o 242. 48059: 48060: 48061: 48062: 48063: Rapio ym.: K01·otetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 48064: siksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen. 48065: 48066: 48067: E d u s k u n n a ll e. 48068: 48069: Hallitus esittää vuoden 1956 tulo- ja me- tävän mukaisesti ehdotuksen asuinrakennus- 48070: noarvioon 11 Pl:n XVI luvun 8 momen- ten rakentamiseksi, korjaamiseksi ja yleensä 48071: tille avustuksina maaseudun asunto-olojen maaseudun asunto-olojen parantamiseksi sekä 48072: parantamiseen vain 500 000 000 markkaa. esitti rahoitusohjelman. Mutta siitä huoli- 48073: Tarkoitukseen myönnetyt varat ovat olleet matta valtioneuvosto ei ole antanut eduskun- 48074: aina riittämättömät ja loppuneet ennen vuo- nalle komiteamietintöön perustuvaa, enem- 48075: den päättymistä, vaikka sellaisten henkilöi- pää kuin mitään muutakaan maaseudun 48076: den hakemuksia, jotka olisivat olleet varo- asuntotilanteen parantamista tarkoittavaa 48077: jen tarpeessa ja oikeutettuja niitä saamaan, esitystä. Tämän vuoksi ja koska kaikkein 48078: on huomattavassa määrässä hylättykin. heikoimmassa asemassa olevan väestönosan 48079: Maamme asunto-olot ovat kurjat. Se kävi asuntojen parantamista ja uudistamista voi- 48080: ilmi erityisesti siitä mietinnöstä, jonka maa- daan edistää vain suoranaisen a vustamisen 48081: seudun asunto-oloja vuonna 1950 tutkimaan perusteella, olisi eduskunnan kiinnitettävä 48082: asetettu komitea maaliskuussa 1951 valtio- asuntokurjuuden lievittämiseen vakavampaa 48083: neuvostolle jätti. Siinä todetaan maassamme huomiota kuin mitä hallitus on tehnyt. 48084: elävän joko kokonaan ilman omaa asuntoa Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 48085: tai korjaamisen tarpeessa olevissa asunnoissa 48086: kokonaista 124 484 perhettä. Asuntovajauk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 48087: seen sekä asuntojen uusimisen tai perusteel- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. 48088: lisen korjaamisen tarpeellisuuteen nähden on XVI luvun 8 momentille lisäyksenä 48089: tilanne pahin Kuopion, Vaasan ja Turun ja 500 000 000 markkaa avustuksina maa- 48090: Porin läänissä. Komitea laati saamansa teh- seudun asunto-olojen parantamiseen. 48091: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 48092: 48093: Pertti Rapio. Matti Koivunen. 48094: Toivo Niiranen. Irma Rosnell. 48095: 1063 48096: 48097: IV,373. - Rah.al. N:o 241. 48098: 48099: 48100: 48101: 48102: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi tie- ja 48103: kuivatustöiden suorittamiseen aikaisemman asutuslainsää- 48104: dännön mukaan muodostetuilla tiloilla. 48105: 48106: 48107: E d u s k u n n a ll e. 48108: 48109: Aikaisemman asutuslainsäädännön ja pika- Vanhoilla asutusalueilla ja -tiloilla on 48110: asutuslain mukaiset tilat ovat useassa ta- toteuttamattomia tie- ja kuivatushankkeita 48111: pauksessa jääneet elinkelpoisuudeltaan hyvin tiedossa jo yli 2 500 toimitusta, jotka yksis- 48112: kyseenalaisiksi, koska niillä on jäänyt suo- tään tietöiden osalta vastaavat n. 900 kilo- 48113: rittamatta välttämättömät tie- ja kuivatus- metrin tierakennustöitä, jotka samalla tulisi- 48114: työt tai nämä ovat jääneet suunnittelultaan vat hyödyttämään lukuista määrää muita 48115: ja suoritukseltaan vajavaisiksi ja keskeneräi- pientiloja. Kun on tärkeätä, että myös aikai- 48116: siksi. semman asutuslainsäädännön ja pika-asutus- 48117: Kun järkiperäisen asutustoiminnan kan- lain mukaisilla tiloilla tarpeelliset tie- ja 48118: nalta on kuitenkin katsottava asianmukai- kuivatustyöt sekä tällaisten hankkeiden vai- 48119: seksi, että muodostetut ja rakennetut tilat kutuspiirissä olevien niihin verrattavien mui- 48120: saatetaan elinkelpoisiksi samalla, kun uusia den pientilojen tie- ja kuivatustyöt tulevat 48121: tiloja muodostetaan ja kunnostetaan, muutti suoritetuiksi, ehdotetaan näistä töistä aiheu- 48122: eduskunta vuoden 1953 tulo- ja menoarviossa tuneet kustannukset maksettaviksi tältä mo- 48123: 11 Pl. XVI: 3 ,Maanparannus-, tienteko-, mentilta. 48124: raivaus- ja rakennustyöt asutustoimintaa Jotta ko. työt voitaisiin kohtuullisessa 48125: varten" siirtomäärärahamomentin peruste- ajassa suorittaa, olisi määrärahamomenttia 48126: luja siten, että edellämainittujenkin tie- ja huomattavasti lisättävä. 48127: kuivatustöiden suorittaminen mainitulle mo- Edellä lausumamme perusteella ehdo- 48128: mentille osoitettavilla määrärahoilla kävi tamme kunnioittaen, 48129: mahdolliseksi. Hallitus onkin esityksessään 48130: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 ehdotta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 48131: nut mainitulle momentille myönnettäväksi tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVI luvun 48132: 100 000 000 mk. 3 momentille lisäyksenä 50 000 000 48133: Tätä määrärahaa on kuitenkin välttämät- markkaa tarpeellisten tie- ja kuivatus- 48134: tömään tarpeeseen verrattuna pidettävä riit- töiden suorittamiseksi aikaisemman 48135: tämättömänä ja hallituksen esityksessä olevia asutuslainsäädännön ja pika-asutus- 48136: perusteluja sanonnaltaan epämääräisinä. lain mukaan muodostetuilla tiloilla. 48137: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 48138: 48139: Niilo Ryhtä. Heikki Soininen. 48140: Arvi Ikonen. Erkki Koivisto. 48141: Eemil Partanen. 48142: 1062 48143: 48144: IV,372. - Rah.al. N:o 240. 48145: 48146: 48147: 48148: 48149: Ryhtä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asutustei- 48150: den kuntoonpano- ja kunnossapitokustannuksiin. 48151: 48152: 48153: E d u s k u n n a 11 e. 48154: 48155: Laissa yleisistä teistä annetun lain voi- Kun uusi tielaki tulee voimaan vuoden 1958 48156: maanpanosta (244/54) on asutustiet, joilla alusta ja paikallisteiksi määräämisten tulee 48157: yleisen liikenteen kannalta on paikallistietä tämän vuoden jälkeen tapahtua viimeistään 48158: vastaava merkitys, edellytetty otettaviksi kahden vuoden kuluessa mainitun lain voi- 48159: paikallisteiksi ja maatalousministeriön toi- maantulosta, on kuntoonpanotyöt suoritet- 48160: mesta asutusvaroilla saatettavaksi vaaditta- tava neljän vuoden kuluessa eli viimeistään 48161: vaan kuntoon. vuoteen 1960 mennessä. 48162: Hallitus onkin esityksessään tulo- ja meno- Edellä lausutun perusteella ehdotamme 48163: arvioksi vuodelle 1956 ehdottanut ao. mo- kunnioittaen, 48164: mentille (11 Pl. XVI: 18 b) myönnettäväksi 48165: edellä tarkoitettuja töitä varten 100 000 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 48166: mk. Tätä määrärahaa on kuitenkin välttä- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI 48167: mättömään tarpeeseen verrattuna pidettävä luvun 18 momentille lisäyksenä 48168: riittämättömänä. Vaadittavat kuntoonpano- 100 000 000 markkaa asutusteiden kun- 48169: työt, jotka vasta kuluvana vuonna ovat vä- t~?npano- ja kunnossapitokustannuk- 48170: häisessä määrin aloitetut, vaatinevat kaik- snn. 48171: kiaan n. 1 miljardin markan määrärahan. 48172: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 48173: 48174: Niilo Ryhtä. Lauri Järvi. 48175: Erkki Koivisto. Markus Niskala. 48176: 1061 48177: 48178: IV,371. - Rah.al. N:o 239. 48179: 48180: 48181: 48182: 48183: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta asutustilojen 48184: pistoteiden kunnostamiseksi. 48185: 48186: 48187: E d u s k u n n a ll e. 48188: 48189: Muodostettaessa vuoden 1936 asutuslain Niinpä rakennusmateriaalin, maanviljelys- 48190: mukaisia tiloja etsittiin talonpaikka usein ym. tarvikkeiden kuljetus tuottaakin erittäin 48191: kauneus- ym. näkökohtien perusteella verrat- suuria vaikeuksia. Vain aniharvat asutusti- 48192: tain kaukaa varsinaisesta asutusalueen tiestä. lalliset ovat voineet korjata taloonsa tulevan 48193: Näin ollen talot jakautuivat kahden, jopa kol- pistotien omin kustannuksin. Useimmilta se 48194: menkin kilometrin etäisyydelle siitä. Tosin on jäänyt varojen puutteessa tekemättä. On- 48195: tiloille rakennettiin ns. pistotiet, jotka jäivät kin syytä kunnostaa valtion toimesta mahdol- 48196: kuitenkin monissa tapauksissa huonokuntoi- lisimman pikaisesti pistotiet asutustiloille, 48197: siksi, hädintuskin jalan kuljettaviksi. sillä niiden omistajat joutuvat jatkuvasti 48198: Kun viime vuosina on kunnostettu useita kamppailemaan muutenkin suurissa taloudel- 48199: asutusteitä, on useimmat pistotiet edelleen- lisissa vaikeuksissa. 48200: kin jätetty korjaamatta. Tällainen on tilanne Edellä esittämämme perusteella ehdo- 48201: mm. Kemin maalaiskunnan ja Tervolan asu- tamme, 48202: tusalueilla, missä on runsaasti varsinaisesta 48203: tiestä monen kilometrin etäisyydellä olevia että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 48204: asutustiloja. Useat pistoteistä ovat niin huo- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu- 48205: nokuntoisia kesänkin aikana, että niitä on vun 3 momentille lisäyksenä 15 000 000 48206: vaikea päästä kulkemaan edes hevosella, pu- markan määrärahan asutustilojen pis- 48207: humattakaan raskaista kuorma-autoista. toteiden kunnostamiseksi. 48208: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 48209: 48210: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman. 48211: Eino Tainio. Pauli Puhakka. 48212: 1060 48213: 48214: IV,37o. - Rah.al. N:o 238. 48215: 48216: 48217: 48218: 48219: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asutustarkastajain 48220: kanslia-apurahan korottamista varten. 48221: 48222: 48223: E d u s k u n n a ll e. 48224: 48225: Asutustarkastajien kanslia-apuraha on ny- dellisten intressien vuoksi on asutustarkasta- 48226: kyisin 30 000 markkaa vuodessa. Tästä apu- jain toimien vastuunalaisuus vastaavasti suu- 48227: rahasta on asutustarkastajien maksettava toi- resti lisääntynyt. Kun suoritettujen laskel- 48228: men edellyttämän kansliahuoneen vuokra-, mien mukaan kansliamenot vuodessa nouse- 48229: lämmitys-, valaistus- ja siivouskustannukset vat noin 90 000-100 000 markkaan, ei ole 48230: sekä lisäksi kansliavälineet ja -tarvikkeet. kohtuullista, että asutustarkastajat yhä edel- 48231: On selvää, ettei näin pieni apuraha lähes- leenkin suurimmaksi osaksi omilla palkkara- 48232: kään vastaa asutustarkastajien jatkuvasti li- hoillaan hankkivat toimistotarvikkeita ja pi- 48233: sääntyvän työmäärän johdosta vuosittain kas- tävät yllä valtion toimistoa. 48234: vavia kansliamenoja ja nykyistä kustannus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 48235: tasoa. Laajentunut asutuskassalainoitus, maa- nioittaen, 48236: seudun asunto-olojen parantamistoiminta 48237: sekä asutustoimenpiteiden turvaamistoimenpi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 48238: teet, jotka viimeksi mainitut maanhankinta- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu- 48239: tilojen myynnin johdosta ovat myös suuresti vun 1 momentille lisäyksenä 600 000 48240: kasvaneet, ovat erittäin huomattavasti li- markkaa käytettäväksi asutustarka.sta- 48241: sänneet asutustarkastajien työmäärää. Asioi- jain kanslia-apurahan korottamiseen 48242: hin liittyvien verraten suurten valtiontalou- 60 000 markkaan vuodessa. 48243: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 48244: 48245: Arvi Ikonen. T. Saloranta. Kalle Kauhanen. 48246: 1059 48247: 48248: IV,369. - Rah.al. N:o 237. 48249: 48250: 48251: 48252: 48253: Koivisto ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusa- 48254: mon ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeenpanosta 48255: johtuviin tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksiin. 48256: 48257: 48258: E d u s k u n n a ll e. 48259: 48260: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhan- sestä johtuen vielä kokonaan aloittamatta. 48261: kintalain toimeenpanosta johtuvat tie-, kui- Vaikkakin työsuunnitelmat vielä ovat täysin 48262: vatus- ja raivauskustannukset on suoritettu keskeneräiset, on yksistään tie- ja kuivatus- 48263: valtion tulo- ja menoarvioissa olevalta mo- töiden osalta jo tällä hetkellä toteutettavaksi 48264: mentilta 11 Pl. XVI: 15, jonka perustelut päätettyjä suorittamatta olevia töitä n. 350 48265: kuluvan vuoden toisen lisämenoarvion anta- milj. markan kustannusarviomäärään, minkä 48266: miseen saakka edellyttivät momentin käyttä- lisäksi tulee 40-50 milj. markan raivaus- 48267: mistä mainitun lain 40 § :n mukaisiin kus- määrärahan tarve. Jotta ko. työt voitaisiin 48268: tannuksiin, so. siirtoväkeen kuuluvien ti- kohtuullisessa ajassa suorittaa, josta edus- 48269: loilla suoritettaviin momentin nimikkeessä kunta vastauksessaan hallituksen esitykseen 48270: mainittuihin töihin. Kuluvan vuoden toi- kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioksi tämän 48271: sessa lisämenoarviossa hyväksyttiin momen- momentin kohdalla on lausunut toivomuksen, 48272: tin perustelujen laajennus samaksi, mikä olisi ko. määrärahamomenttia huomattavasti 48273: hallituksen esitykseen tulo- ja menoarvioksi lisättävä. 48274: vuodelle 1956 on esitetty, so. myös lain Edellä lausumamme perusteella ehdotamme 48275: 9 §: ssä mainittujen maansaajien (rintama- kunnioittaen, 48276: miesten) asuttamisesta aiheutuvia, momentin 48277: nimikkeessä mainittuja töitä koskevaksi, kui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 48278: tenkaan momentille lisäystä ehdottamatta. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI luvun 48279: Lain edellyttämät työt eivät kuitenkaan vielä 15 momentille lisäyksenä 150 000 000 48280: siirtoväenkään osalta ole loppuunsuoritetut markkaa Kuusamon ja Sallan kuntien 48281: ja rintamamiesten osalta työt Sallan kunnan maanhankintalain toimeenpanosta joh- 48282: alueella ovat vasta alussa ja Kuusamon kun- tuviin tie-, kuivatus- ja raivauskustan- 48283: nan alueella isojaon aiheuttamasta viivytyk- nuksiin. 48284: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 48285: 48286: Erkki Koivisto. Lauri Järvi. 48287: Niilo Ryhtä. Vilho Väyrynen. 48288: 48289: 48290: 48291: 48292: 29 E 626/55 48293: 1058 IV,368. - Puutarhanhoidon edist~inen. 48294: 48295: 48296: kaan ole sekaantunut neuvontajärjestöjen vä- 1956 tulo- ja meiwarvion 11 Pl. XV: 4 mo- 48297: liseen kilpailuun, vaan on aina auliisti ja mentille ,Puutarhanhoidon edistäminen" otet- 48298: puolueettomasti palvellut kaikkia neuvonta- tava hallituksen esittämän 3 954 400 markan 48299: järjestöjä, asettaen pätevän erikoishenkilös- lisäksi seuraavat määrärahat: 48300: tönsä käytettäväksi kirjoittajina, puhujina, Puutarhaviljelijäin liiton neuvontatoimin- 48301: kurssien pitäjinä jne. Jäsenkuntansa lahjoi- nan laajentamiseen momentilla olevan 48302: tuksin ja uhrauksin liitto on järjestelmälli- 1 273 000 markan määrärahan lisäystä 48303: sesti ulkomailla kouluttanut tätä erikoishen- 5477000 mk, 48304: kilöstöä, jopa joutunut stipendein tukemaan Svenska Trädgårdssällskapens i Finland 48305: valtion palveluksessa olevien tutkijainkin Förbund-nimisen puutarhajärjestön työn te- 48306: matkoja ja toimintaa saadakseen aikaan päte- hostamiseksi momentilla olevaan 104 000 mar- 48307: viä opaskirjoja ja -kirjoituksia. Useimmilla kan määrärahaan lisäystä 396 000 mk, ja 48308: muilla ammattialoilla valtio runsaasti tukee Hedelmänviljelijäin Yhdistykselle hedel- 48309: ammattikirjallisuuden julkaisemista- tämä- mänviljelyn, varsinkin hedelmien markkinoin- 48310: kin tuki puuttuu puutarha-alalta. Epäile- nin ja varastoinnin neuvontaa varten val- 48311: mättä on valtion tukea erityisesti annettava tionapua 1 500 000 mk, 48312: järjestölle, joka toimintansa tehokkuudella ja eli yhteensä lisäystä 7 373 000 markkaa. 48313: aktiivisuudella osoittaa, että tuki tulee hyvin Viitaten siihen, mitä edellä on lausuttu, 48314: käytetyksi ja yleiseksi hyödyksi. Samalla voi- ehdotamme kunnioittaen, 48315: taisiin edes jossain määrin korjata sitä epä- 48316: suhtaa, että puutarhaneuvonnan osuus koko että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 48317: maatalouden neuvontamäärärahasta oli v. tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun 48318: 1955 vain 0.7 %. Ehdotettu lisämääräraha 4 momentille lisäyksenä 7 373 000 48319: Puutarhaviljelijäin liitolle merkitsisi vasta markkaa puutarhanhoidon ed1'stämistä 48320: kolmannesta liiton kokonais-menoarviosta. varten. 48321: Edellä esitetyn perusteella olisi vuoden 48322: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 48323: 48324: Kalervo Saura. Erkki Tuuli. 48325: Mauri Seppä. Juho Tenhiälä. 48326: Johannes Wirtanen. Saara Forsius. 48327: Urho Kähönen. Nestori Kaasalainen. 48328: Mauno Jussila. Einari Jaakkola. 48329: 1057 48330: 48331: IV,a6s. - Rah.al. N:o 236. 48332: 48333: 48334: 48335: 48336: Saura ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puutarhan- 48337: hoidon edistämiseen. 48338: 48339: 48340: E d u s k u n n a 11 e. 48341: 48342: Puutarhaviljelyn merkityksen, yleisyyden tarhaviljelijäin liiton valtionapu, joka aikoi- 48343: ja laajuuden nopeasti lisääntyessä on alan naan teki yli 40 % liiton menoista ja salli 48344: neuvonta jäänyt vaille vastaavaa tukea. Val- ylläpitää erikoiskonsulentteja, on jäänyt in- 48345: takunnan puutarhain pinta-ala on maatalous- flaation mukana korottamatta ja on nyt noin 48346: laskentain mukaan 1941-1950 lisääntynyt 1 200 000 mk, mikä tekee n. 8 % liiton meno- 48347: 60 %, kun samaan aikaan peltoala lisääntyi arviosta. Tämä on aivan kohtuutonta, sillä 48348: vain 2-3 %. Sittemmin on puutarhanviljely useimmat muut neuvontajärjestöt saavat lä- 48349: lisääntynyt yhä kiihtyvällä vauhdilla. Maan- hes tai yli puolet menoistaan peitetyksi val- 48350: viljelijöistäkin monilla on nyt peltoa niin vä- tion avulla. Seurauksena on ollut, ettei 48351: hän, että heidän on yhä enemmän siirryttävä liitto ole voinut juuri lainkaan luoda paikal- 48352: voimaperäiseen erikois- ja puutarhanviljelyyn. lista neuvontaverkostoa puutarhaseuroihin 48353: Uutena viljelmätyyppinä on nopeasti yleisty- eikä myöskään riittävässä määrässä palkata 48354: nyt ns. puutarhatila, joka kooltaan on usein- erikoisalojen konsulentteja koko maata var- 48355: kin vain 1-2 ha, mutta joka saattaa saavut- ten, vaan sen on etupäässä täytynyt tyytyä 48356: taa saman liikevaihdon kuin !kymmenen ker- kiitettävällä tarmolla ja taidolla hoidettuun 48357: taa suurempi maanviljelystila. Koko yhteis- itsekannattavaan julkaisu- ja tiedotustoimin- 48358: kuntamme jatkuva kaupunikilaistuminen ja taan, mikä ei kuitenkaan voi korvata konsu- 48359: nopea taajamain muodostus ovat aiheutta- lenttien työtä. Sitäpaitsi ammattilehtien, 48360: neet, että yhä suurempi osa väestöstä omistaa opaskirjojen ja kuukausittain koko valtakun- 48361: vain pikku palstan ja pyrkii siinä harjoitta- nan sanomalehdistölle lähetettyjen ammatti- 48362: maan puutarhanviljelyä sivuansiona. Kysy- kirjoitusten laatiminen edellyttää laajaa tut- 48363: mys on esim. hedelmätarhain ja kasvihuonei- kimustoimintaa ja ulkomaisen kehityksen seu- 48364: den osalta jo niin suurista investoinneistakin, raamista, mikä myös vaatii varoja. 48365: että nykyinen pätevän ohjauksen puute on Liiton vuodelle 1956 laatiman toiminta- 48366: aiheuttanut ja aiheuttaa suuria vahinkoja suunnitelman menoarvio on lähes 19 milj. 48367: sekä yksityisille, etenkin kaikkein pienimmille mk, josta on laskettu omatoimisesti voitavan 48368: yrittäjille että kansantaloudelle. peittää yli 12 milj. mk ja valtionapua on 48369: Maataloudelliset yleisneuvontajärjestöt ei- anottu 6 750 000 mk. Maataloushallitus on 48370: vät kykene huolehtimaan tarvittavasta oh- anomusta puoltanut ja esittänyt, että liiton 48371: jauksesta, varsinkaan kun pätevää henkilös- valtionapua lisättäisiin 5 477 000 markalla. 48372: töä ei mm. alan korkeakouluopetuksen puut- Samalla on ehdotettu valtionapua myös He- 48373: tumisen vuoksi ole saatavissa. Niinpä alan delmänviljelijäin yhdistykselle ja valtionavun 48374: erikoisneuvontajärjestön Puutarhaviljelijäin lisäystä ruotsinkieliselle puutarhajärjestölle. 48375: liiton tehtävät ja velvollisuudet ovat sanotun Nämä ehdotukset on myös maatalousminis- 48376: kehityksen mukaan suuresti lisääntyneet. teriö hyväksynyt, mutta ne eivät ole kui- 48377: Mutta sen aineelliset mahdollisuudet ovat tenkaan mahtuneet eduskunnalle esitettyyn 48378: päinvastoin pienentyneet. Valtiovalta meillä menoarvioehdotukseen. 48379: tunnustaa periaatteessa velvollisuudekseen Näiden erikoisneuvontajärjestöille esitetty- 48380: tarjota kaikille kansalaisille tarpeellista ope- jen määrärahojen tarkoituksenmukaisuutta ja 48381: tusta ja neuvontaa. Käytännössä tämä vel- kohtuullisuutta voidaan vielä valaista totea- 48382: vollisuus on puuta~ha-alalla laiminlyöty. Puu- malla, että Puutarhaviljelijäin liitto ei kos- 48383: 1056 IV,aa1. - Käsityökonsulentit. 48384: 48385: 48386: neuvojien palkkaamiseen, samoinkuin talou- uudelle momentille 4 000 000 markan 48387: dellisesti heikoille pohjoisille ja itäisille suuruisen määrärahan kotien käsityö- 48388: alueille. taidon edistämiseksi palkattavia käsi- 48389: Edelläolevaan viitaten ehdotamme, työkonsulentteja varten maanviljelys- 48390: seuroihin ja Maatalousseurojen kes- 48391: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 kusliittoon. 48392: tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun 48393: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 48394: 48395: Irma Hamara. Toivo Antila. Antti J. Rantamaa. 48396: Wiljam Sarjala. Mauri Seppä. Aune Innala. 48397: Sylvi Halinen. Kalervo Saura. Martta Salmela-Järvinen. 48398: Saara Forsius. Eeli Erkkilä. Marja Lahti. 48399: Einari Jaakkola. 48400: 1050 48401: 48402: IV,sa7. - Rah.al. N:o 235. 48403: 48404: 48405: 48406: 48407: Hamara ym.: Määrärahan osoittamisesta käsityökonsulenttien 48408: palkkaamiseksi maanviljelysseuroihin. 48409: 48410: 48411: 48412: E d u s k u n n a 11 e. 48413: 48414: Maatalousseurojen keskusliitto on jo useana asiassa kudonnan ja ompelun neuvojia, JOI- 48415: vuotena tehnyt valtionavustusanomuksessaan den neuvojakoulutuksen järjestö on joutunut 48416: esityksen määrärahan myöntämisestä käsityö- maaseudun vaativan tarpeen sanelemana 48417: konsulenttien paikkaamista varten keskus- jopa panemaan alulle. Näiden toimihenkilöi- 48418: liitolle ja maanviljelysseuroille. Esitys ei ole den työtä on tähän asti ylläpidetty täysin 48419: kuitenkaan tähän tullessa johtanut tulokseen. vapaaehtoisin varoin. Maanviljelysseurajär- 48420: Kuitenkin on käsityöneuvonnan tarve ja ky- jestön laajalla käsityöneuvonnan kentällä 48421: syntä maaseututalouksissa erittäin tuntuva. järjestettiin esim. viime vuoden tilaston mu- 48422: Kun suurin osa maaseudun talouksista on kaan 1005 kudonta-, ompelu-, ym. kurssia, 48423: pienviljelmiä ja pientalouksia, joiden lam- joilla oli lähes 14 000 osanottajaa, toistasataa 48424: mastaloutta ja penavanviljelyä maanviljelys- työkilpailua ja 345 käsityönäyttelyä. Toista- 48425: seurajärjestö pyrkii tehostamaan, ensisijai- tuhatta ompelukerhoa toimii järjestön puit- 48426: sesti talouksien omaa tarvetta silmälläpitäen, teissa ympäri maan. Tämä laajaksi kasvanut 48427: on luonnollista, että myös villan ja pellavan neuvonta vaatii välttämättömästi yhtenäistä 48428: jalostuksen ja käytön neuvontaa kysytään maakunnallista ohjausta, ts. kuhunkin maan- 48429: tältä järjestöitä kaikkialla, sitäkin suurem- viljelysseuraan samoinkuin Maatalousseuro- 48430: malla syyllä, kun maanviljelysseuroilla on jen keskusliittoon olisi saatava palkatuksi 48431: kautta maan paikallisyhtymäverkosto, mikä opettajakoulutuksen saanut käsityökonsu- 48432: vapaaehtoisine ja palkattuine toimihenkilöi- lentti suunnittelemaan, ohjaamaan ja valvo- 48433: neen ulottuu aina kyläkuntiin asti. Alan eri- maan tätä monitahoista ja maan syrjäseutuja 48434: koisjärjestö, Kotiteollisuusjärjestöjen keskus- myöten vaikuttavaa, suuria taloudellisia ar- 48435: liitto, jolla ei ole paikallisia yhtymiä eikä voja edustavaa neuvonnan alaa. Lähinnä 48436: niinollen myös paikallista neuvojavoimaa, on olisi juuri nämä johtavien käsityökonsulent- 48437: käsityksemme mukaan alan ammattijärjes- tien toimet vakiinnutettava valtion varoin. 48438: tönä paremminkin paneutunut kehittämään Kun tällaisen toimihenkilön kuukausipalkka- 48439: kotiteollisuutta ammattina, erikoistuneitten ja matkakustannukset tekevät alhaisen arvion 48440: ammattityöntekijöiden valmentamista ja sen mukaan n. 35 000 mk, edustaa yhden käsi- 48441: ohella varsinaista myyntituottoista kotiteolli- työkonsulentin palkkaus 18 maanviljelysseu- 48442: suutta, mutta sillä ei ole ollut ilman paikal- raan ja Maatalousseurojen keskusliittoon n. 48443: lista organisatiota mahdollisuutta auttaa 8 milj. mk:n menoerää. Maaseutu on kui- 48444: niitä kymmeniätuhansia suurperheisiä, mo- tenkin jo useat vuoden uhrannut vapaaehtoi- 48445: nasti heikossa taloudellisessa asemassa eläviä sesti huomattavasti suuremman summan pi- 48446: koteja, jotka kipeästi tarvitsevat apua vaate- täessään yllä omin avuin lähes 60 nousevaa 48447: talouden järjestelyssä ja hoidossa ja kotien paikallista käsityöneuvojakuntaa. Käsityö- 48448: käsityötaidon kehittämisessä. Maaseudun ko- konsulenttien ohjaava ja kehittävä työ tulisi 48449: tien vaatetalouden ym. talouskäsitöitten neu- ilmeisesti yhä lisäämään paikallisten käsityö- 48450: vonnan suuri kysyntä on johtanut siihen, neuvojien lukua. Olisi suotavaa, että asetet- 48451: että maanviljelys- ja maamiesseurat ovat jou- taisiin käsityökonsulentti aluksi ainakin nii- 48452: tuneet palkkaamaan vuosittain 50-70 alan hin maanviljelysseuroihin, jotka ovat osoitta- 48453: varsinaista koulutettua toimihenkilöä, pää- neet suurinta paikallista harrastusta käsityö- 48454: 1054 48455: 48456: IV,366, - Rah.al. N:o 234. 48457: 48458: 48459: 48460: 48461: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotiteollisuusjärjes- 48462: töjen keskusliitolle pohjoismaisten kotiteollisuuskäräjien 48463: järjestelyä varten. 48464: 48465: 48466: E d u s k u n n a 11 e. 48467: 48468: Viitaten rah.al. n: o 232 perusteluihin eh- 18 momentille kertamenona 500 000 48469: dotamme kunnioittaen, markkaa Kotiteollisuusjärjestöjen kes- 48470: kusliitolle pohjoismaisten kotiteolli- 48471: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 suuskäräjien järjestelyä varten. 48472: tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun 48473: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 48474: 48475: Jaakko Hakala. Albin Wickman. Eino Uusitalo. 48476: Niilo Honkala. Antti Kukkonen. Eino E. Heikura. 48477: Tahvo Rönkkö. Toivo Antila. N. Kosola. 48478: Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen. Irma Hamara. 48479: Atte Pakkanen. Urho Kähönen. Lauri Järvi. 48480: John Forsberg. T. Saloranta. Yrjö Hautala. 48481: Eemil Partanen. 48482: Artturi Jämsen. 48483: 1053 48484: 48485: IV,s65, - Rah.al. N:o 233. 48486: 48487: 48488: 48489: 48490: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusjärjes- 48491: töille neuvojahenh'löstön lisäämiseksi. 48492: 48493: 48494: E d u s k u n n a ll e. 48495: 48496: Viitaten rah.al. n:o 232 perusteluihin eh- 18 momentille 9 000 000 markkaa koti- 48497: dotamme kunnioittaen, teollisuusjärjestöille neuvojahenkilös- 48498: tön lisäämiseksi. 48499: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 48500: tulo- ja menoarvion 11 Pt XV luvun 48501: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 48502: 48503: Jaakko H.la. Albin Wickman. Eino Uusitalo. 48504: Niilo Honkala. Antti Kukkonen. Eino E. Heikura. 48505: Tahvo Rönkkö. Toivo Antila. N. Kosola. 48506: Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen. Irma Hamara. 48507: Atte Pakkanen. Urho Kähönen. Lauri Järvi. 48508: John Forsberg. T. Saloranta. Yrjö Hautala. 48509: Eemil Partanen. 48510: Artturi J'åmsen. 48511: 1052 IV,364. - Kotiteollisuusjärjestöjen palkat. 48512: 48513: 48514: millä olisi ainakin menoja vähentävä vaiku- eivätkä maksaa korkeita kurssimaksuja. 48515: tus. Tätä työtä ovat kotiteollisuusjärjestöt Nämä syyt ja se, että miesten kursseille tar- 48516: jatkuvasti suorittaneet, mutta kustannusten vitaan runsaastikin tilaa ja monesti erikois- 48517: nousun ja rahanarvon muutosten johdosta, työvälineitä, ovat aiheuttaneet sen, että mies- 48518: joita valtionavustus ei ole pystynyt seuraa- ten kurssit ovat tulleet ,kannattamatto- 48519: maan, on kotiteollisuusjärjestöjen valtion- miksi". Tosin eduskunta korotti v. 1945 48520: avun osuus kaikista menoista vähentynyt kotiteollisuusjärjestöjen määrärahoja lähes 48521: 33 %: iin v. 1954. Palkkausmenoista se oli 1 milj. mk:lla, mutta samaan aikaan sattu- 48522: 62 %. Tämä osoittaa kotiteollisuusjärjestö- nut inflaatio aiheutti kuitenkin sen, ettei 48523: jen vakavaa pyrkimystä hoitaa sille uskottua neuvojakuntaa voitu sanottavasti lisätä. 48524: työsarkaa mahdollisimman hyvin ja maaseu- Kun kotiteollisuuden edistämiseen myön- 48525: tua palvellen. Mutta taloudellisista vaikeuk- netyt määrärahat ovat jääneet huomattavasti 48526: sista johtuen ei ilmaista neuvontaa ole voitu jälkeen heti sotien jälkeen vallinneesta ta- 48527: järjestää. sosta, pidämme välttämättömänä, että koti- 48528: Miesten työaloilla on tilanne huomattavasti teollisuusjärjestöille myönnetään lisäavus- 48529: vaikeampi kuin naisten. Käsityöneuvonnan tusta neuvojavoimien palkkaamiseksi kurssi- 48530: riittämättömyyteen ovat kotiteollisuusjärjes- toiminnan ja käsityöneuvonnan lisäämiseksi 48531: töjen lisäksi muutkin maataloudelliset neu- 9 000000 mk. 48532: vontajärjestöt kiinnittäneet joka vuosi viran- Edellä oleviin perusteluihin viitaten et~i 48533: omaisten huomiota. Määrärahoja ei kuiten- tämme kunnioittavasti, 48534: kaan ole lisätty ja v. 1954 vähennettiin koti- 48535: teollisuusmäärärahoistakin 5 %. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 48536: Varojen vähyys haittaa varsinkin miesten tulo- ja menoarvioon 11 Pl. IV luvun 48537: työalojen neuvontaa. Sillä kun miesten, li- 18 momentille 1 800 000 markkaa koti- 48538: säksi jo verrattain nuorina, on osallistuttava teollisuusjärjestöille palkkojen koro- 48539: lisäansioiden hankintaan kodin ulkopuolella, tusta vm·ten. 48540: eivät he voi tulla pitkäaikaisille kursseille 48541: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 48542: 48543: Jaakko Hakala. Heikki Soininen. 48544: Niilo Honkala. Yrjö Hautala. 48545: Tahvo Rönkkö. Urho Kähönen. 48546: Kalle Kämäräinen. T. Saloranta. 48547: Atte Pakkanen. Eemil Partanen. 48548: John Forsberg. Artturi Jämsen. 48549: Albin Wickman. Eino Uusitalo. 48550: Antti Kukkonen. Eino E. Heikura. 48551: Toivo Antila. N. Kosola. 48552: Lauri Järvi. Irma Hamara. 48553: 1051 48554: 48555: IV,ao4. - Rah.al. N:o 232. 48556: 48557: 48558: 48559: 48560: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusjärjes- 48561: töille palkkojen korotusta varten. 48562: 48563: 48564: E d u s k u n n a 11 e. 48565: 48566: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- minkä lisäksi Fredrika Wetterhoffin koti- 48567: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 on teollisuusopistoon Hämeenlinnaan tehtävän 48568: 11 Pl. XV luvussa maataloudellisen neuvon- retkeilyn aikana tutustutaan mm. pellava- 48569: tatyön tukemismäärärahoihin esitetty eri jär- valmisteita esittävään näyttelyyn. 48570: jestöille lisäystä palkkojen korottamiseen sa- Osanotto näille käräjille on kerta kerralta 48571: massa suhteessa kuin vastaavia virkamies- lisääntynyt ja nyt odotetaan pohjoismaisia 48572: palkkoja korotetaan. Kotiteollisuusneuvon- vieraita saapuvan n. 300 henkeä. Tämän 48573: nan kohdalla ei tällaista korotusta kuiten- vuoksi ja kun erikoisnäyttelyiden järjestä- 48574: kaan ole. minen kesällä varsinaisen koulutyön päätyt- 48575: Kotiteollisuusjärjestöt joutuvat kuitenkin tyä lisää kustannuksia, pidämme maatalous- 48576: nostamaan neuvojahenkilöstönsä palkkoja sa- ministeriön esitystä 1 000 000 markan avus- 48577: massa suhteessa kuin alan ammattiopettajain tuksen myöntämisestä tarkoin harkittuna, 48578: palkat nousevat eli keskimäärin- 9 %. Tällä joten hallituksen esittämää määrää olisi lisät- 48579: määrällä niiden neuvontamäärärahaa olisi tävä 500 000 markalla. 48580: korotettava, laskettuna todella maksetuista Edellämainittujen aivan välttämättömien 48581: palkoista, sillä kotiteollisuusjärjestöjen pyr- lisäysten ohella haluamme kiinnittää edus- 48582: kiessä mahdollisimman laajaan neuvontaan kunnan huomiota siihen, että monet tutki- 48583: on valtionavun osuus järjestöjen palkkaus- mukset viime vuosilta ovat osoittaneet, että 48584: menoista supistunut jo 62% :iin v. 1954, lisäansioiden tarve maaseudulla on sitä suu- 48585: jolloin niiden toiminnan tukemiseen myön- rempi mitä pienemmistä tiloista on kysymys. 48586: nettiin tasaluvuin 13 000 000 mk. Tarvittava Näinollen on kotiteollisuuden ja käsityö- 48587: lisäavustus on tällöin 1800 000 mk. taidon edistämiseen kiinnitettävä vakavaa 48588: Suomen vuoro on järjestää ensi vuonna huomiota. Kotiteollisuutta on hoidettava ot- 48589: vuoron perään kunkin pohjoismaan osalle tu- taen huomioon sen mahdollisuudet myös pe- 48590: levat kotiteollisuuskäräjät, jotka pidetään ruskoulutuksen antajana. Kotiteollisuuden 48591: joka kolmas vuosi. Kesä-heinäkuun vaih- etu on siinä, että se voi päästä jokaisen ta- 48592: teessa Lahdessa pidettävien käräjien ohjelma loutta tukemaan ja kotiteollinen ammatti- 48593: sisältää, paitsi ammattiopetusta ja kansallis- opetus antaa pohjan myös suurempien yri- 48594: ten mallien suhdetta taidekäsityöhön sekä tysten syntymiselle. 48595: askarteluun ja työterapiaan liittyviä kysy- Mutta on selvää, ettei yksin ammattioppi- 48596: myksiä, myös kaikki pohjoismaat käsittävän laitosten perustaminen ja entisten koulujen 48597: näyttelyn järjestämisen. Näyttelyn avulla kaluston ja koneiston lisääminen ole riittä- 48598: pyritään vertaamaan kunkin pohjoismaan vää silloin, kun vain 6.4 %: lla ammattikou- 48599: saavutuksia, tällä kertaa erikoisesti neule- luikäisestä nuorisosta on mahdollisuus päästä 48600: työ-, metallintaonta- (rauta, messinki, kupari niihin. Tarvitaan muitakin toimenpiteitä 48601: ja hopea) sekä mm. luu-, sarvi- ja nahkatyö- kätevyyden kehittämiseksi ja omatoimisen 48602: aloilla. Näillä työaloilla ovat varsinkin yritteliäisyyden lisäämiseksi. Kurssitoiminta 48603: Ruotsi ja Norja saaneet syntymään vientiin ja henkilökohtainen ohjaus, varsinkin mies- 48604: soveltuvia tuotteita. Vielä liittyy ohjel- ten ammattityöaloilla, voisi osaltaan auttaa 48605: maan Itä-Hämeen Kotiteollisuusyhdistyksen maatalouskoteja lisäämällä sivuansioiden 48606: kurssi-, koulu- ja myyntitöiden näyttely, saantimahdollisuuksia ja kehittää työtaitoa, 48607: 28 E 626/55 48608: 1050 48609: 48610: IV,363. - Ra.h.a.l. N:o 231. 48611: 48612: 48613: 48614: 48615: Lahtela. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poron- 48616: hoidon edistämistä varten. 48617: 48618: 48619: E d u s k u n n a ll e. 48620: 48621: Hallituksen eduskunnalle jättämän vuoden Kun ei ketään saada suorittamaan niitä 48622: 1956 tulo- ja menoarvioesityksen 11 Pl: n tehtäviä ilman kohtuulLista palkkaa, mutta 48623: XV luvun 12 momentille (Poronhoidon edis- lain ja asetuksen sekä maatalousministeriön 48624: täminen) on; merkitty ainoastaan 2 538 800 vahvistamien sääntöjen mukaan mainittu yh- 48625: mark!kaa. Näin on tehty siitä huolimatta, että distys on velvollinen tehtävänsä suoritta- 48626: maatalousministeriö, tietäen todellisen tar- maan, ja !kun se määräraha, mikä on tulo- ja 48627: peen, on esittänyt sille otettavaksi 1461200 menoarv;ioesity!kseen otettu, on aivan riittä- 48628: mark!kaa enemmän, eli 4 miljoonaa markkaa. mätön, olisi se. !korotettava maatalousministe- 48629: Kun kesäkuun 4 päivänä 1948 annetulla riön ehdottamaksi 4 miljoonaksi markaksi, 48630: poronhoitolailla (444/48) määrättiin perus- jota myöskin mainittu yhdistys tulo- ja meno- 48631: tettavaksi !kaikkien paliskuntien kesiJruselin arvioehdotuksessaan on pyytänyt voidakseen 48632: Paliskuntain yhdistys ja tämän yhdistyksen suorittaa varsin monipuolisen tehtävänsä. 48633: tehtäväksi siirrettiin sanotulla lailla ja sen Ellei puheenaolevaa 4 milj. mavk!kaa oteta 48634: toimeenpanoasetuksella paljon sellaisia poro- sanottuun tarkoitukseen, ei yhdistys voi hoi- 48635: taloutta ja sen kehittämistä koSkevia asioita, taa sille kuuluvista tehtävistä kuin osan, 48636: jotka sitä ennen kuuluivat valtion virastoille mistä !kärsii ensi kädessä porotalous, joka on 48637: ja kun mainitun lain 49 § : ään otettiin sa- maamme pohjoisimpien kuntien väestön pää- 48638: malla säännös, että valtion tulo- ja meno- .elinkeino ja jolla on eteläisemmälläkin poron- 48639: arvioon on otettava vuosittain määräraha sa- hoitoalueelia huomattava merkitys sivuelin- 48640: notussa laissa määrättyjen tehtävien suoritta- IJreinona. Tätä seikkaa ei saisi edelle.en unoh- 48641: mista ja poronhoidon kehittämistä varten, taa. Sen laiminlyöminen tulee monessa 48642: olisi puheena oleva maatalousministeriön eh- muussa muodossa yhteiskunnan rasitukseksi, 48643: dottama 4 milj. mar~kaa pitänyt ottaa maini- jos porotalouden harjoittajat ja heidän ta- 48644: tulla momenti:lle., että sanottu yhdistys voisi loudellisten olojensa kehittäminen jäte.tään 48645: hoitaa sille lain ja asetuksen mukaan kuulu- oman onnensa nojan. 48646: vat pa;kolliset tehtävät. Näin olisi pitänyt Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 48647: tehdä sitäkin suuremmalla syyllä, kun maa- dotamme, 48648: talousministeriö määrää sanotun yhdistyksen 48649: johtokuntaan lain mukaisesti valtion edusta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 48650: jan, ja kun vielä sen lisäiksi lääninhallitus on tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun 48651: velvollinen valvomaan, että yhdistys täyttää 12 momenWle poronhoidon edistämi- 48652: sille !kuuluvat tehtävät. seen lisäyksenä 1 461 200 markkaa. 48653: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 48654: 48655: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. 48656: Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö. 48657: 1049 48658: 48659: IV,a·a2. - Rah.al. N:o 230. 48660: 48661: 48662: 48663: 48664: Seppi ym.: Ko·rotetun määrärahan osoittamisesta AIV-rehu- 48665: säiliöiden rakentamiseen pientiloilla. 48666: 48667: 48668: E d u s kun n a 11 e. 48669: 48670: Pienviljelyksen kannattavuus on nykyisin että kaikilla pientilallisilla ei ole niiden ra- 48671: erittäin heikko. Kirjanpitotulokset osoitta- kentamiseen taloudellisia mahdollisuuksia. 48672: vat ensimmäiseen suuruusluokkaan kuulu- Valtion taholta on myönnetty rehusäiliöiden 48673: vien tilojen tuottaneen tappiota viimeiseltä rakentamiseen avustuksia, joilla on ollut 48674: kirjanpitovuodelta n. 2 500 markkaa ha myönteinen merkitys. Hallitus on ottanut 48675: kohti. Kannattavuuden lisäämiseksi on vält- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa markkaa, 48676: tämätöntä saada tuotanto kohoamaan. Tulon joka on tarkoitukseen riittämätön, sillä ha- 48677: lisäykseen pientiloilla on pyritty karjatalous- kemuksia on niin paljon, ettei kaikille avus- 48678: tuotantoa kohottamalla. Erikoinen huomio tuksen hakijoille ole voitu avustusta myön- 48679: on kiinnitetty AIV-rehun valmistukseen, tää. Siksi määrärahan korottaminen on tar- 48680: koska sen kautta kaikkein taloudellisimmin, peellinen. 48681: kotoista raaka-ainetta käyttäen, voidaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 48682: saada valkuaispitoisia rehuvarastoja. AIV- 48683: rehun valmistus onkin viime vuosina jatku- että Eduskunta ottaisi vuoden 48684: vasti yleistynyt. Ko. rehun valmistuksen 1956 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 48685: esteenä on vielä hyvin monilla pientiloilla 10 000 000 markan määrärahan AIV- 48686: rehusäiliön puuttuminen. Säiliöiden raken- rehusäiliöiden rakentamisen avustami- 48687: tamiskustannukset nousevat niin korkeiksi, seksi pientiloilla. 48688: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 48689: 48690: Usko Seppi. H. Tauriainen. 48691: Aleksi Kiviaho. Eino Tainio. 48692: Matti Koivunen. 48693: i048 48694: 48695: IV,a61. - Rah.al. N:o 229. 48696: 48697: 48698: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta koti- ja ulko- 48699: maisten väkirehujen hintojen alentamiseen. 48700: 48701: 48702: E d u s k u n n a ll e. 48703: 48704: Viime vuosien aikana maassamme vallin- maista laskua maidontuotannossa. Täten li- 48705: nut maataloustuotteiden hintakehitys on ollut sääntyvä ostorehun tarve lisää myöskin ta- 48706: erittäin suuressa määrässä suhteeton eri tuo- loudellisia vaikeuksia, ainakin pienviljeli- 48707: tantoalojen kesken. Esim. viljan hinta on jöille. 48708: kohonnut vuodesta 1948 lähtien runsaasti yli Karjatalouden käytyä kannattamattomaksi 48709: sadan prosentin, kun taas karjataloustuottei- ovat suurviljelijät ja suuri määrä myöskin 48710: den hinnat eivät ole kohonneet mainittuna keskisuuria talollisia siirtyneet karjattomaan 48711: aikana kuin vähäisessä määrässä. Jo se, että talouteen ja keskittyneet viljanviljelykseen. 48712: karjataloustuotteiden hinnat ovat jääneet nor- Se onkin ollut paremmin k!annattavaa. Pien- 48713: maalia hintatasoa alhaisemmiksi, on ollut vai- viljelijätaloudet eivät kuitenkaan ole voineet 48714: kuttamassa karjatalouden kannattamattomuu- siirtyä karjattomaan maatalouteen, koska 48715: teen. Mutta kannattamattomuutta on vielä heidän pienet peltoalansa eivät anna riittä- 48716: tuntuvasti lisännyt se, että karjalle syötettä- viä edellytyksiä yksinomaan viljanviljelyk!sen 48717: yän viljan ja väkirehujen hinnat ovat kohon- harjoittamiseen. Heidän on ollut ja on edel- 48718: neet normaalin. hintatason yläpuolelle. Kun leenkin pakko harjoittaa karjataloutta myyn- 48719: karjalle syötettävän viljan ja karjantuot- tiartikkelina, josta he saavat rahatuloja ta- 48720: teiden hintojen välinen suhde on näin epä- louksiinsa. Mitä tappiollisemmaksi karja- 48721: edullinen karjataloudelle, on siitä luonnol- talous käy, sitä vaikeammaksi myös muodos- 48722: lisena seurauksena karjatalouden tappiolli- tuu pienviljelijäin taloudellinen asema. On 48723: suus. Tästä johtuen karjalle ei voida syöttää sen vuoksi syytä ryhtyä tukemaan karja- 48724: kallista viljaa j<a väkirehua siinä määrin kuin talouden kannattavuutta. Väkirehujen hin- 48725: pitäisi, joten karjan tuotantotulokset supistu- nan alentaminen vaikuttaa suuresti tuotan- 48726: vat tuntuvasti. non lisääntymiseen ja myöskin kannattavuu- 48727: Kuluneen satok!auden aikana on suuressa teen karjataloudessa. Jos kerran maatalous- 48728: osassa maatamme vallinnut poikkeuksellisen tuotteiden hintakehitystä ei saada palaute- 48729: ankara kuivuus, jolloin viljelykset ovat kärsi- tuksi oikeaan suhteeseen eri tuotealojen kes- 48730: neet tuntuvasti. Heinäsato jäi kuivuus- ken ja karjataloutta sen perusteella kannat- 48731: alueilla noin puoleen normaalisadosta ja pai- tavaksi, niin valtion on ryhdyttävä riittä- 48732: koittain vieläkin vähäisemmäksi. Erikoisesti vällä määrärahalla alentamaan väkirehujen 48733: tuorerehun (AIV) säilöntä jäi erittäin pie- hintoja ja siten saatava karjatalous kannat- 48734: neksi, koslm heikot heinänurmet oli niitettävä tavaksi ja pienviljelijäin toimeentulo turva- 48735: pääasiassa kuivarehuksi ja kun juurikasvien tuksi. 48736: naattisatokin jäi melkein olemattomaksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 48737: Näin ollen muodostuu tuntuva rehuvajaus, 48738: varsinkin katoalueen pienviljelmillä. Tästä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 48739: johtuen tuleV'an sisäruokintakauden aikana tulo- ja merwarvioon 600 000 000 48740: sangen suuren osan pienviljelijätalouksista markkaa käytettäväksi koti- ja ulko- 48741: on ostettava entistä enemmän rehuviljaa ja maisten väkirehujen hintojen alenta- 48742: muita väkirehuja, jos aikoo saada karjansa miseen. 48743: viedyksi yli talven ja estetyksi romahdus- 48744: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 48745: 48746: Niilo Nieminen. Usko Seppi. Pauli Puhakka. 48747: Pertti Rapio. Yrjö Murto. Toivo Åsvik. 48748: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen. Toivo Niiranen; 48749: Hugo Manninen. 48750: 1047 48751: 48752: IV,36o. - Rah.al. N:o 228. 48753: 48754: 48755: 48756: 48757: Halinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kiven- 48758: raivauspalkkioihin. 48759: 48760: 48761: E d u s k u n n a 11 e. 48762: 48763: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuodelle olisi näiden alueiden peltoviljelyksen edis- 48764: 1956 ehdotettu uudis- ja kivenraivauspalk- tyminen kansantaloudellisesti tärkeä. Pa- 48765: kioihin käytettäväksi 700 000 000 markkaa. himman esteen, kivisyyden poistaminen ky~ 48766: Edellisten vuosien tilinpäätöksen mukaan on syy kuitenkin ylivoimaisesti varoja näiden 48767: valtion varoja mainittuihin tarkoituksiin pienviljelysseutujen maanviljelijöiltä. Kiven~ 48768: käytetty vuonna 1953 1008 000 000 mark- raivauspalkkioiden antama apu tuo usealle 48769: kaa ja vuonna 1954 735 000 000 markkaa. mahdollisuuden tämän tärkeän perusparan- 48770: Maatalouden yhä enemmän koneeliistuessa nustyön suorittamiseksi. 48771: viljelysmaiden kivisyys on suuressa osassa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 48772: maata viljelystekniikan edistymisen esteenä. nioittaen, 48773: Viime vuosien epäedulliset säät ovat kuiten- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä 48774: kin osoittaneet selvästi, että juuri nämä, vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon 11 48775: yleensä Itä-Suomessa olevat kiviset pellot Pl. XV luvun 21 momentille 50 000 000 48776: kärsivät kuivuudesta tai liiallisesta sateesta markkaa käytettäväksi kivenraivaus- 48777: huomattavasti vähemmän kuin jäykemmät palkkioihin. 48778: maanlaadut. Tämän viljelysvarmuuden vuoksi 48779: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 48780: 48781: Sylvi Halinen. Nestori Kaasalainen. 48782: Hilja Väänänen. Vieno Simonen. 48783: Antti J. Rantamaa. Marja Lahti. 48784: Irma Hamara. Aukusti· Pasanen. 48785: Eino Uusitalo. Onni Mannila. 48786: Toivo H. Kinnunen. Wiljam Sarjala. 48787: Eino Palovesi. Artturi Jämsen. 48788: Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä. 48789: Kauno Kleemola. Eino Rytinki. 48790: Esa Koivusilta. Atte Pakkanen. 48791: Heikki Soininen. Matti Mattila. 48792: Yrjö Sinkkonen. 48793: 1046 48794: 48795: IV,a59, - Rah.al. N:o 227. 48796: 48797: 48798: 48799: 48800: Tauriainen ym..: Määrärahan osoittamisesta kot·otetun rai- 48801: vauspalkkion maksamiseksi syrjäis{llä seuduilla. 48802: 48803: 48804: E d u s k u n n a ll e. 48805: 48806: 48807: Pohjois- ja Itä-Suomessa ja muilla har- den kohottamiseksi näillä seuduilla. Kun 48808: vaanasutuilla seuduilla on vielä näihin maat ovat karuja ja monin paikoin raivaus- 48809: saakka harjoitettu luonnonvaraista laidunta- koneitakaan ei voida huonojen kulkuyhteyk- 48810: mista laajoilla alueilla. ·Karja käy metsissä, sien vuoksi kuljettaa, raivaus tulee suhteet- 48811: ja kun monin paikoin on hyviäkin metsälai- toman kalliiksi käsityönä tehtynä. Tällaisissa 48812: tumia, ei mitään pakottavaa tarvetta ole ol- tapauksissa raivauspalkkioilla ei ole sitä mer- 48813: lut viljeltyjen laitumien raivaukseen. Pien- kitystä kuin jos raivaus suoritetaan koneita 48814: tilojen maat ovat hyvin karuja ja kivik- käyttäen. Tämän vuoksi käsityksemme mu- 48815: koisia, joten viljellyn laitumen pito tulee kaan näillä alueilla pitäisi raivauspalkkiot 48816: suhteettoman kalliiksi. maksaa korotettuina. 48817: Nykyisin ovat etupäässä puutavarayhtiöt Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 48818: ryhtyneet kieltämään vapaan laiduntamisen nioittaen, 48819: metsämaillaan. Siellä, missä metsälaidunta- 48820: minen on kielletty, on tilanne kehittynyt sel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 48821: laiseksi, että joudutaan vähentämään karjaa, tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 48822: sillä jos kesällä täytyy vähäisillä viljelys- kan määrärahan korotetun laidunrai- 48823: mailla laiduntaa, ei talvirehua saada riittä- 1Jauspalkkion maksamista varten 48824: västi. Laidunmaiden raivaaminen näinollen maamme syrjäisillä seuduilla. 48825: olisi mitä kiireeliisin toimenpide karjatalou- 48826: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 48827: 48828: Hannes Tauriainen. Antti Kinnunen. Pentti Liedes. 48829: 1045 48830: 48831: IV,s5s. - Rah.al. N:o 226. 48832: 48833: 48834: 48835: 48836: Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa- 48837: talouskerhotoimintaa varten. 48838: 48839: 48840: E d u s k u n n a II e. 48841: 48842: Maassamme on suhteellisen vähän maa-, Kerhotoimintamme kehittymistä jarruttaa 48843: koti- ja metsätaloudellisia ammattikouluja. myös kerhoneuvojain alipalkkaus. Paimion 48844: Tämän vuoksi näiden alojen alkeisopetusta kerhoneuvojaopiston valmistamien kerhotek- 48845: olisi vahvistettava. nikkojen kk-palkka vaihtelee mm. vain 48846: Maatalouskerhotoiminnassa ammattitiedot 23 000: sta 25 000 markkaan. Olisi välttämä- 48847: ja -taidot saadaan jaetuksi harvaanasutuissa- töntä, että heidän kk-palkkojaan voitajsiin 48848: kin kunnissa suhteellisen halvalla syrjäisten ns. kuoppakorotuksella nostaa ainakin n. 48849: kotien nuorisolle. Kerhoneuvonta maksaa 28 000 markkaan. Tähän tarvittaisiin yh- 48850: meillä vuosittain keskimäärin 2 500 markkaa teensä 15.5 milj. markkaa, ja 30:n kerho- 48851: kerholaista kohden. Tästä summasta tulee työnsä viime vuosina keskeyttäneen paikka- 48852: valtion avustuksen osalle 1300 markkaa. kunnan tukemiseen menisi 5 milj. markkaa. 48853: Kerhotoiminta on viime vuosina vähenty- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 48854: nyt, koska etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen nioittaen, 48855: vähävaraisissa kunnissa ei ole saatu paikalli- 48856: sesti kokoon kerhoneuvonnan jatkamiseksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 48857: tarvittavia varoja ja entisestään pienenty- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun 48858: neestä valtion määrärahasta ei ole riittänyt 16 momentille 20.5 miljoonaa markkaa 48859: näihin kuntiin niiden tarvitsemia lisäavus- lisäyksenä maatalouskerhotoimintaa 48860: tuksia. varten. 48861: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 48862: 48863: Erkki Koivisto. Saara Forsius. 48864: Niilo Ryhtä. Tahvo Rönkkö. 48865: Irma Hamara. 48866: 1044 48867: 48868: IV,sll7.- Rah.a.I. N:o 225. 48869: Suomennos. 48870: 48871: 48872: 48873: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta kahukärpäsen ai- 48874: heuttamien vahinkojen syiden tutkimiseen. 48875: 48876: 48877: E d u s k u n n a 11 e. 48878: 48879: Maatalouden viljelyskasveja tuhoavista Maatalouskoelaitoksellakaan määrärahaa tä- 48880: hyönteisistä kahukärpänen on viime vuosina män1aatuisiin erikoistutkimuksiin. Sen vuoksi 48881: tullut maanvaivaksi monissa osissa maa- olisi esillä olevassa budjetissa osoitettava riit- 48882: tamme ja varsinkin Etelä-Pohjanmaalla, tävän suuri määräraha näiden tutkimusten 48883: jossa se vuosina 1954-55 tuhosi suorastaan suorittamiseen. 48884: kaikki kauraviljelY'kset. Koska tämä hyön- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, 48885: teinen on suhteellisen uusi hyönteisflooras- 48886: samme eikä toistaiseksi vielä täysin tunneta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 48887: sen elinehtoja eikä parhaimpia keinoja sitä tulo- ja menoa.rvioon 11 Pl:n XIV 48888: vastaan taisteltaessa, 8lisi tässä suhteessa luvun 22 momentille 1 500 000 mar- 48889: ryhdyttävä erityisiin tutkimuksiin. Sellaisia kan määrärahan Maatalouden koetoi- 48890: tutkimuksia olisi mm. suoritettava kenttä- minnan keskusvaliokunnan käytettä- 48891: kokeilla, ja sen vuoksi olisi tarkoituksenmu- väksi kahukärpäsen aiheuttamien va- 48892: kaista, että tehtävä tulisi Maatalouden koe- hinkojen syiden ja tämän tuhohyön- 48893: toiminnan keskusvaliokunnan suoritetta- teisen torjumismahdollisuuksien tutki- 48894: vaksi. Tällä elimellä ei ole, yhtä vähän kuin miseen. 48895: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 48896: 48897: Verner Korsbäck. Albin Wickman. 48898: Bertel Lindh. John Forsberg. 48899: 1043 48900: 48901: IV,357. - Fin.mot. N:o 225. 48902: 48903: 48904: 48905: 48906: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av anslag för under- 48907: sökning av orsakerna till de skador som förorsakas av 48908: fritflugan. 48909: 48910: 48911: Till Riksdagen. 48912: 48913: Av skadeinsekter som angriper kulturväx- undersökningar av detta slag. Ett tillräck- 48914: terna inom lantbruket har fritflugan under ligt stort anslag borde därför anvisas i nu 48915: de senaste åren blivit en landsplåga i många föreliggande budgetförslag för utförandet av 48916: delar av vårt land och särskilt i Syd-öster- dessa undersökningar. 48917: botten, där den åren 1954-1955 förstörde Med hänvisning tili ovan anförda före- 48918: så gott som samtliga havreodlingar. Emedan slås, 48919: denna skadeinsekt är relativt ny i vår in- 48920: sektflora och man tillsvidare icke helt kän- att Riksdagen måtte i statsförslaget 48921: ner tili insektens livsbetingelser och de bästa för år 1956 under 22 mom. i 11 Ht. 48922: bekämpningsmetoderna mot densamma, borde XIV kap. upptaga 1,5 milj. mark att 48923: speciella undersökningar härom föranstaltas. användas av Centralutskottet för 48924: Dylika undersökningar borde bl. a. utföras lantbrukets försöksverksamhet för 48925: som fältförsök och det vore därför ändamåls- undersökning av orsakerna till de 48926: enligt, att uppgiften skulle utföras av Cen- skador som förorsakas av fritflugan, 48927: tralutskottet för lantbrukets försöksverk- och möjligheterna att bekämpa denna 48928: samhet. Detta organ har, lika litet som skadeinsekt. 48929: Lantbruksförsöksanstalten, anslag för special- 48930: Helsingfors den 15 september 1955. 48931: 48932: Verner Korsbäck. Albin Wickman. 48933: Bertel Lindh. John Forsberg. 48934: 48935: 48936: 48937: 48938: 27 E 626/55 48939: 1042 48940: 48941: IV,356. - Rah.al. N:o 224. 48942: 48943: 48944: 48945: 48946: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloudellisen tut- 48947: kimus- ja tuholaisten torjunta-aseman perustamiseksi 48948: Laihian pitäjään. 48949: 48950: 48951: E d u s k u n n a ll e. 48952: 48953: Vaasan läänin rannikkoseuduilla on jo Tämä olisi tehokkaimmin toteutettavissa 48954: monen vuoden aikana esiintynyt· pahoja tu- perustamalla Laihian kulmille entisen kasar- 48955: hoja kevätviljamailla. Eräissä ruotsalaisissa mirakennuksen yhteyteen maataloudellinen 48956: kunnissa on jo tänä satokautena vahinkojen tutkimus- ja tuholaistorjunta-asema. Laihian · 48957: arviointi suoritettu ja yli 20 % koko alueen ja Kyrön seudut ovat erittäin vähämetsäistä 48958: kaurasadosta on tuhoutunut, ollen tuho mo- aluetta, mutta ne ovat korkealaatuisen sie- 48959: nien yksityisten viljelmillä lähes täydellinen. menviljan tuotantoalueita, mutta nämä tuhot 48960: Suomalaisissa kunnissa on arviointi kesken, ovat tulleet suureksi haitaksi koko viljelys- 48961: mutta nousevat vahingot myös niissä huo- toiminnalle. Sadon monena vuotena näin 48962: mattavan suuriksi. tuhoutuessa joutuu viljelijäin talous kovalle 48963: Mikä nämä tuhot on aiheuttanut, on suu- koetukselle. 48964: relta osaltaan selvittämättä. Alustavat tut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 48965: kimukset, joita maatalouskoelaitoksen taholta 48966: on suoritettu, osoittavat kylläkin, että tuhoja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 48967: on aiheutunut ainakin osaksi tuhoeläinten tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIV lu- 48968: (mm. kahukärpäsen ja kaskaiden) sekä maa- vun uudelle momentille 10 000 000 48969: perätekijöiden vaikutuksesta. Päteviä ehkäi- markan määrärahan maataloudellisen 48970: sykeinoja ei toistaiseksi tunneta ja näin ollen tutkimus- ja tuholaisten torjunta-ase- 48971: viljelijät ovat voimattomia näitä yhäti lisään- man perustamista varten Laihian pitä- 48972: tyviä tuhoja vastaan. Tuhojen aiheuttajien jään entisten kasarmirakennuksien yh- 48973: leviämisen ehkäisemiseen ja torjumiseen on teyteen. 48974: tämän takia syytä pikaisesti ryhtyä. 48975: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 48976: 48977: Toivo Antila. Aleksi Kiviaho. 48978: Urho Kähönen. Toivo Asvik. 48979: Eino Uusitalo. Mauri Seppä. 48980: Antti J. Rantamaa. Kauno Kleemola. 48981: Lauri Järvi. Aune Innala. 48982: Eino Saari. Väinö Tikkaoja. 48983: Grels Teir. Eeli Erkkilä. 48984: Albin Wickman. Niilo Nieminen. 48985: Atte Pakkanen. Kalervo Saura. 48986: Toivo Saloranta. Juho Tenhiälä. 48987: Johannes Wirtanen. Raino Hallberg. 48988: Kalle Kämäräinen. Eino Rytinki. 48989: Sylvi Halinen. Eemil Partanen. 48990: Artturi Jämsen. 48991: 1041 48992: 48993: IV,355. - Rah.al. N:o 223. 48994: 48995: 48996: 48997: 48998: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä- 48999: Pohjanmaalla aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi 49000: maanviljelijöille. 49001: 49002: 49003: E d u s k u n n a ll e. 49004: 49005: Viitaten kuluvan vuoden valtiopäivillä jä- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 49006: tetyn raha-asia-aloitteen n:o 222 perustelui- kan suuruisen määrärahan Etelä-Poh- 49007: hin ehdotamme kunnioittaen, janmaalla tapahtuneiden tuhohyönteis- 49008: ten aiheuttamien vahinkojen korvaa- 49009: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 miseksi maanviljelijöille. 49010: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 49011: 49012: Mauri Seppä. Niilo Kosola. 49013: Johannes VVUtanen. Matti Raipala. 49014: Kalervo Saura. 49015: 1040 IV,354. - Tuhohyönteisten aiheuttamat vahingot. 49016: 49017: 49018: Jo parin vuoden ajan on maatalouskoelai- Edellä €Sitetyn perusteella ehdotamme kun- 49019: toksen tuhoeläinosaston toimesta suoritettu nioittaen, 49020: tutkimuksia vahinkojen syiden selvittämi- 49021: seksi. Myös Rikkihappo- ja superfosfaatti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49022: tehtaat Oy on tehnyt kokeita. Syiden sel- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar- 49023: vittäminen on osoittautunut kuitenkin ta- kan suuruisen määrärahan Etelä-Poh- 49024: vattoman vaikeaksi, koska ilmeisesti on kysy- janmaalla tapahtuneiden tuhohyönteis- 49025: myksessä useampien tuhohyönteisten lisäksi ten aiheuttamien vahinkojen syiden 49026: monia muita tekijöitä. Näiden yhteisvaiku- ja torjuntakeinojen selvittämiseksi. 49027: tuksen selvittäminen ilman erikoistoimenpi- 49028: teitä ja lisätyövoimaa on mahdotonta. 49029: H€Isingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 49030: 49031: Mauri Seppä. Niilo Kosola. 49032: Johannes Wirtanen. Matti Raipala. 49033: Kalervo Saura. 49034: 1039 49035: 49036: IV,354. - Rah.al. N:o 222. 49037: 49038: 49039: 49040: 49041: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä- 49042: Pohjanmaalla aiheuttamien vahinkojen syiden selvittä- 49043: miseen. 49044: 49045: 49046: E d u s k u n n a 11 e. 49047: 49048: Etelä-Pohjanmaata on kuluneena kesänä Kuluneen kesän aikana on tullut hälyyttä- 49049: kohdannut kaurakato, joka eräissä pitäjissä viä tietoja yhä laajemmalta alueelta. Tuho- 49050: on muodostunut uhkaavan suureksi. Tuhon · hyönteisten aiheuttamien vahinkojen keskus 49051: aiheuttajana pidetään yleisesti eräitä tuho- Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran alueella 49052: hyönteisiä, mm. kahukärpästä, mutta ilmei- on Vähäkyrö-Isokyrö-Laihia, alueen etelä- 49053: sesti on kysymys useammista erilaisista teki- reuna lienee Teuva-Karijoki seudulla, idässä 49054: jöistä, joita toistaiseksi ei ole voitu täydelli- Seinäjoki ja pohjoisessa Alahärmä. 49055: sesti selvittää. Vähässäkyrössä on tarkastusta pyytänyt 49056: Kysymyksenalaisia tuhoja on jo esiintynyt 210 tilaa, joista on tähän mennessä tarkas- 49057: useamman vuoden ajan, mutta viime vuonna tettu 180 käsittäen 502 ha, vahinkoprosen~ 49058: ne muodostuivat ensimmäisen kerran huoles- tin ollessa keskimäärin 75-80. Laihialla 110 49059: tuttavan suuriksi. Tuhoalueen keskus on ol- tilasta on 90 tarkastetulla 287 ha ja vahinko- 49060: lut Vaasan kaupungin lähiympäristön ruot- prosentti 80-85, ja Isossakyrössä 165 tilaa 49061: sinkielisissä pitäjissä, joista se on viime käsittäen 280 ha ja vahinkoprosentti 70-80. 49062: vuonna levinnyt suomenkielisiin pitäjiin, ja Näissä kolmessa pitäjässä tarkastettujen ta- 49063: alueen laajeneminen on kuluneena kesänä pausten rahallinen tappio nousee noin 30 49064: yhä jatkunut käsittäen kymmeniä pitäjiä miljoonaan markkaan. Kuitenkin on ilmeistä, 49065: pitkin rannikkoseutua syvälle sisämaahan että vahinkojen todellinen suuruus on näissä 49066: ulottuen. pitäjissä paljon suurempi, joka voitaisiin 49067: Tuhojen suuruudesta viime vuonna suo- todeta vain koko pitäjän käsittävällä yksi- 49068: rittivat maanviljelysseurat tutkimuksia. Poh- tyiskohtaisella tarkastuksella. Muista tuho- 49069: janmaan ruotsalaisen maanviljelysseuran alueen pitäjistä saadut tiedot ovat vielä 49070: alueella todettiin silloin 1424 tapausta kä- niin hajanaisia, ettei todennäköisiäkään 49071: sittäen lähes 2 000 ha kauraa. Näistä 926 lukuja voida esittää. 49072: tapauksessa kato oli yli 80% :nen. 49073: Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran Tuhoalueen pahimmilla seuduilla on kau- 49074: alueella suoritettiin arviointi Vähänkyrön ja ran viljeleminen osoittautunut aivan mah- 49075: Laihian pitäjissä. Vähässäkyrössä tarkastet- dottomaksi. Lisäksi on merkkejä siitä, että 49076: tiin 159 tilaa käsittäen 290 ha ja kadon tuho alkaisi ulottua myöskin ohraan. Näin 49077: suuruudeksi arvioitiin 6 447 955 markkaa. ollen rehun viljelys on tällä karjatalousval- 49078: Laihialla tarkastettiin 21 tilalla 48 ha vahin- taisella alueella joutunut sellaisiin vaikeuk- 49079: kojen noustessa 1 006 866 markkaan. Ilmoi- siin, että se horjuttaa vakavasti koko maa- 49080: tuksen tuholaisvahingoista tekivät kuitenkin talouden harjoittamista. Vahinkojen koko- 49081: vain ne viljelijät, joilla vahingot lähenteli- naismäärä on jo nyt sellaista suuruusluok- 49082: vät täyttä katoa, joten niiden todellinen suu- kaa, että ilman valtiovallan nopeita toimen- 49083: ruus oli huomattavasti korkeampi. Tuholais- piteitä maatalous ei tule näistä selviämään. 49084: vahingot ilmenivät lisäksi siten, että täysi- Asiantuntijoiden käsityksen mukaan tuho- 49085: painoinen vilja näiden hyönteisten vaikutuk- jen laajeneminen on yhä edelleen odotetta- 49086: sesta oli saanut sivumakuja, jotka tekivät vissa, joten koko Etelä-Pohjanmaan maa- 49087: kauran rehuksi kelpaamattomaksi. taloutta on uhkaamassa vakava vaara. 49088: 1038 49089: 49090: IV,353. - Rah.al. N:o 221. 49091: 49092: 49093: 49094: 49095: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin vähä- 49096: varaisten talonpoikien maa- ja karjatalousttwtannon ke- 49097: hittämiseksi. 49098: 49099: 49100: E d u s k u n n a ll e. 49101: 49102: Lapin läänin maakuntaliitto on suoritta- Suunnitelman toteuttaminen omatoimisesti 49103: mansa tutkimuksen pohjalla laatinut 10-vuo- tuottaa kuitenkin ylivoimaisia vaikeuksia. 49104: tissuunnitelman läänin maa- ja karjatalouden Läänin talonpoikaistosta on suuri osa vähä- 49105: kohottamiseksi. Suoritetut tutkimukset osoit- varaisia ja palkkatyöstä täysin riippuvia. 49106: tavat, että samanaikaisesti kun vuosittain Näin ollen heillä ei ole mahdollisuuksia 49107: käytetään läänissä esiintyvän työttömyyden toteuttaa 10-vuotissuunnitelman . talouksille 49108: torjuntaan useita miljardeja - vuosina 1952 asettamia tehtäviä. Siksi olisikin yhteiskun- 49109: -1953 3.2 miljardia ja vuosina 1953-1954 nan taholta heitä tuettava. 49110: 3.4 miljardia markkaa - sinne tuodaan n. 3 Koska valtio, kuten edellä on osoitettu, 49111: miljardin arvosta maatalous- ja kotimark- joutuu käyttämään useita miljardeja mark- 49112: kinateollisuustuotteita. Niinpä esim. vuonna koja vuosittain työttömyyden torjuntaan, vä- 49113: 1951 tuotiin tukku- ja keskusliikkeiden hävaraisten talonpoikien tukeminen edellä 49114: kautta maa- ja karjataloustuotteita yhteensä mainitun suunnitelman toteuttamiseksi olisi 49115: yli 2 miljardin markan arvosta. Heiniä tuo- näin ollen yhteiskunnankin kannalta edul- 49116: tiin 123 miljoonan, maitotaloustuotteita 696 lista ja kannattavaa. Vähentäisihän se var- 49117: miljoonan, lihaa ja lihatuotteita 456 miljoo- masti työttömyyden torjuntaan varattujen 49118: nan markan arvosta. määrärahojen käyttöä. 49119: On täysin mahdollista tuottaa tällaiset tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 49120: vikkeet maakunnassa. Tämä edellyttäisi kui- 49121: tenkin läänin oman talouselämän kehittä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49122: mistä. Maa- ja karjatalouden osalta se vaa- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark- 49123: tisi laaditun 10-vuotissuunnitelman mukaan kaa käytettäväksi valtioneuvoston lä- 49124: n. 36 000 hehtaaria uutta peltoa ja lehmien hemmin määräämällä tavalla Lapin 49125: luvun lisäämistä 18 OOO:lla. Lisäksi olisi pel- läänin vähävaraisten talonpoikien maa- 49126: lon ja karjan tuottavuutta kohotettava n. ja karjataloustuotannon kehittämi- 49127: JO% :lla. seksi. 49128: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 49129: 49130: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 49131: 1037 49132: 49133: IV,352. - Rah.al. N:o 220. 49134: Suomennos. 49135: 49136: 49137: 49138: Lindh ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssitoiminnan jatka- 49139: miseksi Eriksgårdin koulutilalla. 49140: 49141: 49142: E d u s k u n n a ll e. 49143: 49144: Viitaten vuoden 1955 valtiopäivillä tehdyn tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 49145: toivomusaloitteen n: o 244 perusteluihin alle- kan määrärahan kurssitoiminnan jat- 49146: kirjoittaneet ehdottavat, kamista varten Eriksgårdin koulu- 49147: tilalla Kirkkonummen kunnassa. 49148: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49149: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 49150: 49151: Bertel Lindh. Grels Teir. John Österholm. 49152: Albin Wickman. Nils Meinander. Sven Högström. 49153: Arthur Larson. 49154: 49155: 49156: 49157: 49158: ': 49159: 1036 49160: 49161: IV,352. - Fin.mot. 220. 49162: 49163: 49164: 49165: 49166: Lindh m. fl.: Angående anvisande av anslag för fortsatt 49167: kursverksamhet vid Eriksgårds skollägenhet. 49168: 49169: 49170: T i ll R i k s d a g e n. 49171: 49172: Hänvisande tili motiveringen i hemställ- att Riksdagen i statsförslaget för 49173: ningsmotionen N: o 244, inlämnad vid 1955 år 1956 måtte upptaga ett anslag om 49174: års riksdag, föreslår undertecknade, 1 miljon mark för fortsatt kursverk- 49175: samhet vid Eriksgårds skollägenhet i 49176: Kyrkslätts kommun. 49177: Helsingfors den 19 september 1955. 49178: 49179: Bertel Lindh. Nils Meinander. 49180: Albin Wickma.n. John Österholm. 49181: Grels Teir. Sven Högström. 49182: Arthur Larson. 49183: 1035 49184: 49185: IV,351. - Rah.al. N:o 219. 49186: 49187: 49188: 49189: 49190: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskoneasemien 49191: perustamiseen. 49192: 49193: 49194: E d u s k u n n a ll e. 49195: 49196: Maassamme toimii nykyisin toistasataa alueella on jouduttu jättämään autioiksi 49197: vuoden 1945 jälkeen perustettua maatalous- useita kymmeniä viljelystiloja tilallisten ol- 49198: koneyhtymää. Nämä ovat perustetut suurelta lessa pakotettuja siirtymään muihin ammat- 49199: osalta valtion avustuksien turvin. Viljelmien teihin. 49200: omistajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä ko- Edelleen on Pohjois-Suomessa muodostettu 49201: neyhtymien toimintaan ja niiden antamaan viime vuosien aikana laajoja asutusalueita. 49202: tulokselliseen koneapuun, mitä osoittaa mm. Myös isojako on loppuvaiheessaan Kuusa- 49203: sekin, ettei yhtään koneyhtymää ole purkau- mon kunnassa ja se antaa mahdollisuuden 49204: tunut. Viime vuosien aikana ei ole valtio viljelmien raivaamiseen. Kuusamon, kuten 49205: tukenut koneasemien perustamista paremmin eri asutusalueittenkin maatalouden kehitys 49206: kuin niiden toimintaakaan. vaatii pikaisia peruskuivatuksia ja peltojen 49207: Maatalouden kannattavaisuuteen vaikut- raivaamista. Nämä työt eivät ole mahdollisia 49208: taa kuitenkin suuressa määrin, miten te- riittävän laajassa mitassa, ellei niitä voida 49209: hokkaasti koneita voidaan tilalla käyttää. suorittaa nykyaikaisilla koneilla. 49210: Niinpä viimeiset kirjanpitotilojen talous- ja Yksityisillä viljelijöillä tai heidän rahoit- 49211: liikekustannukset tilivuodelta 1952-53 osoit- tamillaan yhtymillä ei ole taloudellisia mah- 49212: tavat, että työkustannukset ovat alle 10 pel- dollisuuksia tarvittavien koneiden hankkimi- 49213: tohehtaarin tiloilla keskimäärin 39 153 mark- seen. Siksi olisikin valtion perustettava 49214: kaa hehtaaria kohden, kun ne koneiden te- maatalouskoneasemia. 49215: hokkaamman käyttömahdollisuuden ansiosta Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 49216: ovat yli 50 peltohehtaarin tiloilla vain 24 468 ehdotamme, 49217: markkaa. 49218: Viime vuosien aikana harjoitettu maata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49219: louspolitiikka ja eräänä tärkeänä tekijänä tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 49220: myös koneeliistumisen heikkous ovat vaikut- kan määrät·ahan maatalouskonease- 49221: taneet mm. siihen, että esim. Oulun läänin mien perustamiseen. 49222: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 49223: 49224: Pentti Liedes. Yrjö Murto. 49225: Antti Kinnunen. Irma Torvi. 49226: Pertti Rapio. 49227: 49228: 49229: 49230: 49231: 26 E 626;55 49232: 1034 49233: 49234: IV,35o, - Rah.al. N:o 218. 49235: 49236: 49237: 49238: 49239: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorit- 49240: tamiseksi Koillis-Lapin metsävarojen käytön edistämiseksi. 49241: 49242: 49243: E d u s k u n n a ll e. 49244: 49245: Koillis-Lapin talouselämän kehittämissuun- mijärvellä, mutta sekään ei ole johtanut rat- 49246: nitelman yhteydessä on huomio vakavasti kaisevaan tulokseen. 49247: kiinnitetty alueen metsävaroihin. Tällöin on Kysymys on kuitenkin sitä suuruusluokkaa, 49248: todettu, että yksin valtion omistamien Kemi- että olisi vihdoinkin tutkittava ja laadittava 49249: järven pohjoispuolisten metsämaiden pinta- suunnitelma Koillis-Lapin puutavaramäärän 49250: ala on 1 600 000 hehtaaria. Sillä alueella kas- hyödyksi käytöstä. Tämä olisi sitäkin välttä- 49251: vava puutavaramäärä on n. 70 000 000 kiinto- mättömämpää, koska sanotulla alueella asuva 49252: kuutiometriä, josta yli-ikäistä metsää n. väestö joutuu usein kärsimään työttömyy- 49253: 50 000 000 kiintokuutiometriä. Metsien yli- destä. Niinpä useana vuotena on sanotulla 49254: ikäisyydestä johtuen kaatuu ja lahoaa maa- alueella asuvasta n. 60 000 asukkaasta ollut 49255: han vuosittain yli 500 000 kiintokuutiometriä. työttömänä 5 000-7 000 miestä. 49256: Mitään ratkaisevaa ei kuitenkaan ole tehty Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 49257: näiden valtavien puutavaramäärien käytön 49258: edistämiseksi ja puiden maahan lahoamisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49259: seurauksena kansantaloudellisten arvojen tu- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 49260: houtumisen estämiseksi. Vakavassa mielessä määrärahan tutkimuksen suorittami- 49261: ei ole edes tutkittu, vielä vähemmän suunni- s.eksi ja suunnitelman laatimiseksi 49262: teltu, mitä asiantilan korjaamiseksi voitaisiin KoiUis-Lapin alueen metsävarojen käy- 49263: tehdä. Viime vuosina on tosin puhuttu puun- tön edistämiseksi. 49264: jalostusteollisuuden kehittämisestä esim. Ke- 49265: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 49266: 49267: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 49268: 1033 49269: 49270: IV,349. - Rah.al. N:o 217. 49271: 49272: 49273: 49274: 49275: E. Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin metsän- 49276: parannuspiirin perustamiseksi. 49277: 49278: 49279: E d u s k u n n a ll e. 49280: 49281: Kun ensimma1sen metsänparannuslain no- kyisten metsänparannusanomusten käsittely 49282: jalla suoritettiin valtakunnan jako metsän- saamamme tiedon mukaan kestää noin 10 49283: parannuspiireihin, meneteltiin siten, että Sa- vuoden ajan. 49284: takunnan ja Pohjois-Hämeen metsänhoito- Jotta asiain tilaan saataisiin korjausta 49285: lautakunnat yhdistettiin yhdeksi metsänpa- aikaan, on käsityksemme mukaan välttämä- 49286: rannuspiiriksi, jonka keskuspaikaksi aluksi töntä kiireellisesti perustaa Satakunnan met- 49287: määrättiin Nakkila. Keskuspaikan valintaan sänhoitolautakunnan alueen käsittävä Porin 49288: epäilemättä vaikutti määräävästi tietoisuus metsänparannuspiiri, johon sijoitetaan riit- 49289: siitä, että metsänparannustöiden tarve oli tävä määrä metsäammattimiehiä metsänpa- 49290: Satakunnassa suurempi kuin Pohjois-Hä- rannussuunnitelmia laatimaan. Jotta ei olisi 49291: meessä. tarpeen heikentää metsänparannustoimintaa 49292: Jos puheena olevan metsänparannuspiirin varojen puutteessa muualla maassa sen te- 49293: keskuspaikka olisi pysytetty Nakkilan kun- hostuessa Satakunnassa, on samalla tarpeen, 49294: nassa, olisi epäilemättä kehitys kulkenut suo- että metsänparannustöihin osoitettua määrä- 49295: tuisaan suuntaan siinä suhteessa, että Poh- rahaa samalla jonkin verran lisätään. 49296: jois-Satakunnan vesiperäiset maat olisivat Edellä sanotun perusteella esitämme kun- 49297: saaneet metsänparannusviranomaisten puo- nioittaen, 49298: lelta suuremman huomion osakseen. Kävi kui- 49299: tenkin siten, että jo kolmen vuoden kuluttua että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49300: metsänparannuspiirin keskuspaikaksi määrät- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark- 49301: tiin Tampere. Ei liene väärin otaksua, että kaa Porin metsänparannuspiirin pe- 49302: tässä on eräs syy siihen epätyydyttävään ti- rustamisesta aiheutuvien kustannusten 49303: lanteeseen, joka Satakunnan osalta nykyisin peittämiseen. 49304: on havaittavissa siinä, että pelkästään ny- 49305: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 49306: 49307: Erkki Ryömä. Sylvi Halinen. Pertti Rapio. 49308: Einari Jaakkola. !iestori ltaasalainen. Mauri Ryömä. 49309: Laura Brander-Wallin. Eino E. Heikura. Irma Rosnell. 49310: 1032 49311: 49312: IV,s4s. - Rah.al. N:o 216. 49313: 49314: 49315: 49316: 49317: Rantamaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsä- 49318: kerhotyötä varten. 49319: 49320: 49321: E d u s k u n n a 11 e. 49322: 49323: Metsäkerhotyö, jonka päämääränä on maa- Eräs tärkeimmistä metsäkerhotyön kehit- 49324: seudun nuorison, tulevien metsänomistajien tymisen edellytyksistä on kuitenkin saada 49325: ja metsätyöläisten monipuolinen ammattikas- lisää miespuolisia kerhoneuvojia. Jos kun- 49326: vatus sekä heidän taloudellinen tukemisensa, taan saadaan hyvä miesneuvoja, ovat metsä- 49327: on viime vuosina päässyt hyvään vauhtiin. kerhotyön mahdollisuudet aivan toiset kuin 49328: V. 1954 käytettiin tähän toimintaan 4.25 naispuolisen kerhoneuvojan kanssa työsken- 49329: milj. markkaa ja tälle vuodelle on varattu neltäessä. Miesneuvojien palkka on kuiten- 49330: 6.36 milj. markkaa. kin korkeampi kuin naisneuvojien, ja monet 49331: Maatalouskerholaistemme keski-ikä ylittää kerhoyhdistykset ovat niin vähävaraisia, ettei- 49332: jo nykyisin 14 vuotta. Tämä osoittaa, että vät ne voi nykyisten rahalähteittensä turvin 49333: meillä on kerholaisina runsaasti varttunutta palkata miesneuvojaa. Jos metsänparannus- 49334: nuorisoa, joka hyvin voi erikoistua metsäalan varoista voitaisiin saada lisäavustusta mies- 49335: töihin. Kokemus ja havainnot osoittavat ni- puolisten kerhoneuvojain palkkaamiseksi - 49336: mittäin selvästi, että mikäli metsäkerhotyötä esim. kahden kolmen kuukauden palkka met- 49337: aiotaan lisätä ja kehittää, on mukaan saa- säkerhoneuvontaan osallistuville -, korjau- 49338: tava runsaasti vähintäin 15-20 vuoden ikäi- tuisi metsäkerhotyön kannalta epätyydyttävä 49339: siä. Vasta tämän ikäisellä nuorisolla on riit- neuvojatilanne varsin monessa kunnassa. 49340: tävästi kestävyyttä ja ymmärtämystä met- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 49341: sässä tapahtuvaan työskentelyyn. Työkalu- nioittaen, 49342: jen käyttö ja työn teknillinen hallinta on 49343: vasta tässä iässä riittävä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49344: Vajaatuottoisten metsien kunnostaminen tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII lu- 49345: on se työkenttä, joka erikoisen hyvin sovel- vun 5 momentille otettuihin metsän- 49346: tuu metsäkerhonuorisolle. Valtakunnan met- parannusvaroihin metsäkerhotyön te- 49347: sät potevat myös nuorten taimistojen puu- hostamiseksi 8 miljoonan markan mää- 49348: tetta. Kerholaiset voivat osaltaan tätäkin ?·ärahalisäyksen. 49349: tilannetta korjata. 49350: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 49351: 49352: Antti J. Rantamaa. Arvi Ikonen. Artturi Jämsen. 49353: Niilo Ryhtä. Tahvo Rönkkö. Eino E. Heikura. 49354: Juho Kuittinen. Eino Rytinki. Eino Saari; 49355: Toivo Antila. 49356: 1031 49357: 49358: IV,s47. - Rah.al. N:o 215. 49359: 49360: 49361: 49362: 49363: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta sikatalouskoeaseman 49364: perustamiseksi Seinäjoelle. 49365: 49366: 49367: E d u s k u n n a 11 e. 49368: 49369: Maamme ainoa sikatalouskoeasema, joka tyistä tietä pyritty löytämään ratkaisu koe- 49370: perustettiin Puistolaan vuonna 1926 ja on toiminnan välttämättömäksi tulleelle laajen- 49371: valtion omistama, on jo pitkän ajan ollut tamiselle. Osuusteurastamo !tikka Seinä- 49372: tarkoitukseen aivan liian pieni. Koeasemalle joella on valtioneuvostolle lähetetyssä sitou- 49373: ei ole usean vuoden aikana voitu ottaa vas- muksessa tarjoutunut perustamaan ja yllä- 49374: taan kaikkia kantakokeeseen tarjottuja ryh- pitämään sikatalouskoeaseman, johon voisi 49375: miä. Esim. kuluvan vuoden aikana vain sijoittaa kerralla 25 koeryhmää. Asian hoi- 49376: noin kolmasosa tarjotuista on voitu ottaa tamiseksi olisi varattava 5 miljoonan markan 49377: vastaan. Sikatalouskoeaseman laajentamiseen suuruinen määräraha. Valtion sikatalouskoe- 49378: on koetettu saada määrärahoja, mutta tässä asema suorittaisi koeaseman valvonnan ja 49379: ei ole onnistuttu. koeryhmien teurastuksen arvostelun. Seinä- 49380: Sikatalouskoetoiminta Suome...«sa on jäänyt joella toimiva uusi koeasema pystyisi hyvin 49381: huomattavasti jälkeen muun Pohjois-Euroo- tyydyttämään Keski- ja Pohjois-Suomen sika- 49382: pan vastaavasta toiminnasta; esim. Tanskassa talouden koetarpeen. 49383: on 5 suurta keskuskoeasemaa sekä 14 pie- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 49384: nempää paikallista koeasemaa, Ruotsissa ·on dotamme, 49385: 4 suurta koeasemaa ja pienempiä kaksi sekä 49386: Norjassa entisestään yksi sekä rakenteilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1955 49387: ja suunnitteilla vielä kaksi. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 49388: Koska valtion sikatalouskoeaseman laajen- kan määrärahan sikatalottskoeaseman 49389: tamiseen ei ole myönnetty varoja, on yksi- perustamista varten Seinäjoelle. 49390: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 49391: 49392: Mauri Seppä. Niilo Kosola. 49393: 1030 49394: 49395: IV,346. - Rah.al. N:o 214. 49396: 49397: 49398: 49399: 49400: Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Suomen kas- 49401: vinviljelyskoeaseman perustamista varten. 49402: 49403: 49404: E d u s k u n n a 11 e. 49405: 49406: Maataloudellisen koe- ja tutkimustoimin- varten on vielä saatavissa erittäin sopivia 49407: nan merkitys maataloutemme edistämistoi- maatiloja ja kun tehostettu koetoiminta, kar- 49408: minnassa on yleisesti tunnettu ja tunnus- jan vähenemisen ja miltei säännöksi muodos- 49409: tettu. Viimeksi kuluneiden vuosikymmenien tuneen kuivuuden aiheuttamien haittojen 49410: aikana on sanottua toimintaa pyritty mah- poistamiseksi, on alueen maatalouden kan- 49411: dollisuuksien mukaan kehittämään ja täy- nalta välttämätöntä, olisi kauan vireilläollut 49412: dentämään. Koe- ja tutkimustoiminnan tu- Lounais-Suomen kasvinviljelyskoeasemahanke 49413: loksien soveltamista varten eri viljelysaluei- viipymättä toteutettava. 49414: den olosuhteisiin on, Lounais-Suomea lu- Viitaten edellä esitettyyn ehdotamme kun- 49415: kuunottamatta, eri puolelle maata perustettu nioittaen, 49416: mm. 8 kasvinviljelyskoeasemaa, joilta saa- 49417: duilla tuloksilla on paikallisten erikoiskysy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49418: mysten selvittelyssä ollut ratkaiseva merki- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. I luvun 49419: tys. Kun maamme tärkeimpiin viljelysaluei- kohdalle 30 000 000 markkaa maatilan 49420: siin kuuluvalle Lounais-Suomelle, joka il- ostoon Lounais-Suomen kasvinviljelys- 49421: masto- ja maaperäolosuhteitten sekä viljelyn koeaseman sijoittamista varten ja ir- 49422: laadun ja rakenteen puolesta poikkeaa taimiston hankintaan 3 200 000 mark- 49423: maamme muista viljelysseuduista, ominaisia kaa sekä 11 Pl. XIV luvun koh- 49424: vaikeita kasvinviljelyalan tutkimuskysymyk- dalle palkkauksiin arviomäärärahana 49425: siä ei voida muualla pätevästi selvittää, olisi 2 650 000 markkaa, rakennusten kor- 49426: Lounais-Suomeenkin perustettava kasvinvil- jauksiin 400 000 markkaa ja koease- 49427: jelyskoeasema. man muihin menoihin 1 600 000 mark- 49428: Lounais-Suomen koeaseman sijoittamista kaa. 49429: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 49430: 49431: Mauno Jussila. Kalervo Saura. Irma Karvikko. 49432: Rafael Paasio. Lauri Laine. Urho Kulovaara. 49433: Harras Kyttä. Paavo Aitio. Arthur Larson. 49434: 1029 49435: 49436: IV,s45. - Rah.al. N:o 213. 49437: 49438: 49439: Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikkuvan maatalou- 49440: dellisen koetoiminnan järjestämiseksi Pohjois-Karjalaan. 49441: 49442: 49443: E d u s k u n n a ll e. 49444: 49445: Pohjois-Karjalassa olisi maatalouden har- set vastaisivat Pohjois-Karjalan olosuhteita. 49446: joittamiselle varsinkin maakunnan pohjois- Ilmasto- ja maaperäeroavuudet Maaningan 49447: osissa välttämätöntä, että maataloudellinen koeaseman ja Pielisen-Karjalan välillä ovat 49448: koetoiminta saataisiin käyntiin ja että tähän taas siksi huomattavat, etteivät Maaningan 49449: tarkoitukseen otettaisiin valtion vuoden 1956 koeaseman tulokset ole käyttökelpoisia Pie- 49450: tulo- ja menoarvioon tarpeellinen määräraha. lisen-Karjalan alueella. 49451: Maakuntaamme perustettiin vuonna 1921 Vaikeimmassa asemassa koetoiminnan 49452: Suoviljelysyhdistyksen Karjalan koeasema, puuttumisen takia ovat Kiihtelysvaaran, 49453: jolla oli tarkoituksena palvella sekä Pohjois- Tuupovaaran, Ilomantsin, Enon, Kontiolah- 49454: että Laatokan-Karjalan maataloutta, mitä den, Polvijärven, Juuan, Pielisjärven, Nur- 49455: kuvastaa myös koeaseman alkuperäinen si- meksen, Rautavaaran ja Valtimon kunnat. 49456: joitussuunnitelma. Sopivaksi katsottu paikka Näissä kunnissa on maakunnan kokonais- 49457: oli Pälkjärven pitäjän eteläosassa ollut Pälk- peltoalasta, n. 115 000 hehtaarista, n. 67 000 49458: saaren kartano, mistä kuitenkin aivan viime ha eli 60 %, ja kun otetaan huomioon, että 49459: hetkessä luovuttiin ja Suoviljelysyhdistys uuden pellon raivaaminen on etupäässä kes- 49460: osti koeasemaksi Suoniemen tilan Tohmajär- kittynyt Pielisen ympäristökuntiin, niin että 49461: ven pitäjän Kemien kylästä. Vuoden 1944 5-vuotiskautena 1950-54 raivatusta 13 OOQ 49462: rauhaan asti koeasema sai lukea piiriinsä hehtaarista 9 500 ha on raivattu sanotulla 49463: myös Itä-Karjalan maanviljelysseuran alueella, tulee Pohjois-Karjalan maanvilje- 49464: alueen, josta mm. retkikunnat kävivät tutus- lyksen painopiste yhä enemmän siirtymään 49465: tumassa sen kokeisiin. Pielisen-Karjalaan. Käyttökelpoisten vilje- 49466: Nykyisin koeasema sijaitsee 1% peninkul- lysohjeiden puute tällä alueella, jossa elämi- 49467: man päässä valtakunnan kaakkoisrajasta. sen olosuhteet tunnetusti muutoinkin ovat 49468: Maakunnan koillis- ja luoteiskaikkiin on koe- peräti vaikeat, käy yhä ilmeisemmäksi, 49469: asemalta matkaa 16 peninkulmaa ja se sijait- Mainittakoon tässä yhteydessä, että maan- 49470: see siis maakunnan etelälaidassa. hankintalain tuloksena Pohjois-Karjalassa on 49471: Suoviljelysyhdistyksen omistaman koease- asutettu 5 000 perhettä, joista 45 % on siir- 49472: man päähuomio on kohdistunut etupäässä toväkeä. Väestön keskimääräistä nopeampi 49473: suoviljelyskokeisiin, joskin myös vaaramaan lisääntyminen aiheuttaa varmasti myös tule- 49474: kokeita jossain määrin pyritään toimeen- vaisuudessa jatkuvaa uuden pellon raivaa- 49475: panemaan. mista harvaan asuttujen metsäseutujen vil- 49476: Sijainnistaan johtuen Tohmajärven koe- jelyskelpoisilla mailla. 49477: asema ei mitenkään vastaa Pohjois-Karjalan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 49478: ja vallankaan sen pääalueen, Pielisen-Karja- kunnioittaen, 49479: lan ilmastollisia eikä maaperällisiä olosuhteita. 49480: Sen antamat koetulokset soveltuvat lähinnä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49481: luovutetun Laatokan-Karjalan olosuhteisiin. tulo- ja menoarvion 11 Pl. XIV luvun 49482: Lähimmät valtion koeasemat ovat Mikke- 22 momentille 2 500 000 markan mää- 49483: lissä ja Maaningalla. Mikkelin koeasema on rärahan liikkuvan koetoiminnan jär- 49484: liiaksi etelässä, jotta siellä saadut koetulok- jestämiseksi Pohjois-Karjalassa. 49485: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 49486: 49487: Heikki Soininen. Vieno Simonen. Niilo Ryhtä. 49488: Arvi Ikonen. Eino Palovesi. Hilja Väänänen. 49489: 0. Muikku. Kalle Kauhanen. R. Hallberg. 49490: 1028 49491: 49492: IV,344. - Rah.al. N:o 212. 49493: 49494: 49495: 49496: 49497: Jaakkola ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastajamootto- 49498: reissa käytettävän petroolin hinnan alentamista varten. 49499: 49500: 49501: E d u s k u n n a ll e. 49502: 49503: Ammattimaisen kalastuselinkeinon harjoit- somme polttoainekulut muiden pyydys- ym. 49504: tajat, jotka harjoittavat yhtä kaikkein vai- kulujen lisäksi niin raskaiksi, että, ottaen 49505: keinta ja vaativinta ammattia maassamme, huomioon heidän ammattinsa epävarmuuden, 49506: ovat, iJruten tunnettua, joka päivä armotto- yhteiskunnan olisi alennettava näitä poltto- 49507: mien luonnonvoimien !käsissä työtään tehdes- ainekustannuksia. Tämän johdosta ehdo- 49508: sään. Tämän lisäksi tuotteiden markkinointi tamme kunnioittaen, 49509: tuottaa monasti suuria vaikeuksia ja t~kee 49510: heidän elintasonsa pakosta alhaiseksi muihin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49511: kansalaispiireihin verrattuna. Maamme am- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 49512: mattikalastajat joutuvat käyttämään yhteensä katn määrärahan kalastajamoottoreissa 49513: noin 300 milj. markkaa vuodessa kalastaja- käytettävän petroolin hinnan alenta- 49514: moottoreiden polttoainekustannuksiin. Kat- mista varten. 49515: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 195·5. 49516: 49517: Einari Jaakkola. Nestori Kaasalainen. 49518: Laura Brander-Wallin. Erkki Ryömä. 49519: Esa Koivusilta. 49520: 1027 49521: 49522: IV,343. - Rah.al. N:o 211. 49523: Suomennos. 49524: 49525: 49526: 49527: Österholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta am- 49528: mattikalastajille kalanpyydysten hankkimiseksi myönnettä- 49529: vien lainojen ko1·koeron suorittamiseen. 49530: 49531: 49532: E d u s k u n n a ll e. 49533: 49534: Vuoden 1954 budjetissa eduskunta myönsi suhteellisen vähäisessä määrässä voineet tyy- 49535: 25 miljoonan markan suuruisen määrärahan dyttää lainavarojen tarvetta, ja on ollut vält- 49536: !ainoiksi ammattikalastajille kalanpyydysten tämätöntä rajoittaa lainamäärät siten, että ne 49537: hankkimiseen. Seuraavana vuonna hallitus ovat yleensä olleet enintään 300 000 mark- 49538: osoitti ehdotuksessaan 2,5 miljoonaa markkaa kaa. Se määrä, joka ensi vuodeksi ehdote- 49539: tavallisen lainauskoron ja sen 3 %: n koron taan tähän tarkoitukseen, on ilmeisesti riittä- 49540: erotuksen peittämiseksi, joka oli suoritettava mätön, ja sitä olisi sen vuoksi korotettava si- 49541: Osuuskassojen Keskus Oy: n ja Säästöpank- ten, että mainittujen rahalaitosten välityk- 49542: kien Keskus-Osake-Pankin myöntämästä yh- sellä saataisiin käytettäväksi ainakin 60 mil- 49543: teensä 50 miljoonan markan lainasta ammat- joonaa markkaa. Tämän johdosta olisi sitä 49544: tikalastaj ille kalanpyydysten hankkimiseen. määrää, joka tulee valtion osuudeksi korko- 49545: Vuoden 1956 budjettiin ehdottaa hallitus sa- eron peittämisessä, korotettava 1 miljoonalla 49546: maan tarkoitukseen 2 miljoonaa markkaa markalla. 49547: korkoeron peittämiseksi yhteensä 40 miljoo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, 49548: nan markan lainoista. 49549: Ne lainat, jotka valtion toimesta on ase- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49550: tettu käytettäväksi kalastusvälineiden ja alus- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XIII lu- 49551: ten hankkimista varten, ovat olleet hyvin ky- vun 8 momentille lisäyksenä 1 000 000 49552: syttyjä ja hyväksi avuksi vaikeassa taloudelli- markan määrärahan ammattikalasta- 49553: sessa asemassa olevalle kalastajaväestölle kalas- jille kalanpyydysten hankkimiseksi 49554: tuksen harjoittamiselle tarpeellisten välineiden myönnettävien lainojen korkoeron suo- 49555: hankkimisessa. Kuitenkin on ilmennyt, että rittamiseen. 49556: tähän mennessä myönnetyt lainat ovat vain 49557: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 49558: 49559: John Österholm. C. A. Öhman. Albin Wickman. 49560: John Forsberg. Arthur Larson. Bertel Lindh. 49561: Grels Teir. 49562: 49563: 49564: 49565: 49566: 25 E 626/55 49567: 1026 49568: 49569: IV,343, - Fin.mot. lt:o 211. 49570: 49571: 49572: 49573: 49574: Österholm m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för 49575: täckande av ränteskillnaden på lån, som beviljas yrkes- 49576: fiskare för anskaffning av fiskredskap. 49577: 49578: 49579: T i ll R i k s d a g e n. 49580: 49581: I budgeten för år 1954 beviljade riksda- vis ringa mån förmått tillfredsställa beho- 49582: gen ett anslag, stort 25 milj. mark, till lån vet av lånemedel och att det varit nödvändigt 49583: åt yrkesfiskare för anskaffning av fiskred- att begränsa lånebeloppen så att de i allmän- 49584: skap. Följande år anvisades på regeringens het varit högst 300 000 mark. Det belopp, 49585: förslag 2.5 milj. mark för att täcka skillna- som för nästa år föreslås för detta ändamål, 49586: den mellan gängse utlåningsränta och den är uppenbart otillräckligt och borde därför 49587: ränta på 3 %, som skulle erläggas för lån höjas så att genom de nämnda penning- 49588: på sammanlagt 50 milj. mark av Andelskas- anstalternas förmedling åtminstone 60 milj. 49589: sornas Central Ab och Sparbankernas Cen- mark skulle stå till förfogande. På grund 49590: tral-Aktie-Bank åt yrkesfiskare för anskaff- därav borde det belopp, som ankommer på 49591: ning av fiskredskap. I budgeten för år 1956 statens del för att täcka ränteskillnaden, 49592: föreslår regeringen för samma ändamål ökas med 1 milj. mark. 49593: 2 milj. mark till täckande av ränteskillnaden Med hänvisning till det som ovan anförts 49594: för lån på sammanlagt 40 milj. mark. föreslås, 49595: De Iän, som på statens åtgärd ställts till 49596: förfogande för anskaffning av fiskredskap att Riksdagen måtte i statsförslaget 49597: och båtar, har varit mycket efterfrågade och för år 1956 upptaga 1 milj. mark som 49598: utgjort en god handräckning åt den ekono- tillskott till anslaget under 11 Ht. 49599: miskt beträngda fiskarbefolkningen vid an- XIII kap. 8 mom. för täckande av 49600: skaffningen av förnödenheter för fiskets be- ränteskillnaden på lån, som beviljas 49601: drivande. Det har emellertid visat sig att de yrkesfiskare för anskaffning av fisk- 49602: hittills beviljade lånen endast i jämförelse- redskap. 49603: Helsingfors den 19 september 1956. 49604: 49605: John Österholm. Arthur Larson. 49606: John Forsberg. Albin Wickman. 49607: 0. A. Öhman. Bertel Lindh. 49608: Grels Teir. 49609: 1025 49610: 49611: IV,342. - Rah.al. N:o 210. 49612: Suomennos. 49613: 49614: 49615: 49616: Rosenberg ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja 49617: lainaksi ammattikalastajille kalanpyydysten hankkimiseen. 49618: 49619: 49620: E d u s k u n n a ll e. 49621: 49622: Pyydyskannan uusiminen on ammattika- tulo- ja menoarvioksi tulee kuitenkin ensi 49623: lastajille pysyvä probleemi. Lisäksi on ran- vuodeksi vain 40 milj. mk ammattikalastajien 49624: nikkokalastus olosuhteiden pakosta kehitty- käytettäväksi yllämainittuun tarkoitukseen. 49625: massa merikalastukseksi, mikä merkitsee On ilmeistä, että tässä on saatava korjaus 49626: siirtymistä yhä suurempiin ja kalliimpiin aikaan ja ammattikalastajien toimeentulo- 49627: aluksiin ja kalastusvälineisiin. Kysymys hal- mahdollisuuksia helpotettava siten, että val- 49628: pojen valtionlainojen saamisesta alusten ja tio tukee ammattikalastajia myöntämällä 49629: pyydyskannan uusimista ja nykyaikaista- avustuksia ja lainoja kalastusvälineistön 49630: mista varten on sen vuoksi ammattikalasta- hankkimiseen. 49631: jille erittäin polttava ajankohtainen kysy- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet 49632: mys. ehdottavat, 49633: Tätä vuotta varten on valtion välityksellä 49634: ammattikalastajien käytettävissä ollut 50 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49635: mk halpakorkoisina lainoina pyydysten ja tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 49636: alusten hankkimiseen. Tämä määrä on nyt- kan määrärahan avustuksiksi ja lai- 49637: temmin osoittautunut aivan riittämättömäksi. noiksi ammattikalastajille kalanpyy- 49638: Hallituksen esityksen mukaan vuoden 1956 dysten hankkimiseen. 49639: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 49640: 49641: Gösta Rosenberg. T. Asvik. 49642: Rainer Virtanen. N. Nurminen. 49643: 1024 49644: 49645: IV,342. - Fin.mot. N:o 210. 49646: 49647: 49648: 49649: 49650: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till under- 49651: stöd och lån åt yrkesfiskare för anskaffning av fiske- 49652: redskap. 49653: 49654: 49655: T i ll R i k s d a g e n. 49656: 49657: Förnyandet av bragdbeståndet är ett gens proposition angående statsförslaget för 49658: stående problem för yrkesfiskarna. Därtill år 1956 kommer emellertid under nästa år 49659: kommer, att kustfisket av omständigheternas endast 40 miljoner att stå tili yrkesfiskarnas 49660: tvång håller på att utveckla sig tili havs- förfogande för ovannämnt ändamål. Det är 49661: fiske, vilket betyder övergång tili allt större uppenbart, att en rättelse härvidlag bör fås 49662: och dyrbarare båtar och fiskeredskap. Frå- tili stånd och yrkesfiskarnas utkomst- och 49663: gan om att erhålla biliiga statslån för att levnadsmöjligheter underlättas genom att 49664: kunna förnya och modernisera båtar och staten bistår yrkesfiskarna med understöd 49665: bragdbestånd är därför ett synnerligen och Iän för anskaffning av fiskeredskap. 49666: brännande dagsaktuellt problem för yrkes- Hänvisande tili ovanstående föreslår under- 49667: fiskarna. tecknade, 49668: För innevarande år har genom statlig för- 49669: medling 50 miljoner mark stått tili yrkes- att Riksdagen i statsförslaget för år 49670: fiskarnas förfogande att ansökas som lån 1956 måtte upptaga ett anslag på 49671: med låg ränta för inköp av bragder och bå- 30 miljoner mark till understöd och 49672: tar. Denna summa har numera visat sig lån åt yrkesfiskare för anskaffning av 49673: vara alldeles otiliräcklig. Enligt regerin- fiskeredskap. 49674: Helsingfors den 19 september 1955. 49675: 49676: Gösta Rosenberg. T. Asvik. 49677: Rainer Virtanen. N. Nurminen 49678: 1023 49679: 49680: IV,341. - Rah.al. N:o 209. 49681: 49682: 49683: 49684: 49685: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi 49686: Länsi-Karjalan maanviljelysseuralle kalanviljelyslaitoksen 49687: perustamista varten. 49688: 49689: 49690: E d u s k u n u a 11 e. 49691: 49692: Kun Karjalan kalanviljelyslaitos jäi rajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49693: taakse, on Länsi-Karjalan maanviljelysseura tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIII lu- 49694: ryhtynyt toimenpiteisiin kalanviljelyslaitok- vun 9 momentille 2 000 000 markkaa 49695: sen rakentamiseksi Länsi-Karjalan vesirik- avustuksena Länsi-Karjalan maanvil- 49696: kaalle alueelle. jelysseuralle kalanviljelyslaitoksen pe- 49697: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- rustamista varten. 49698: nioittaen, 49699: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 49700: 49701: Yrjö Sinkkonen. Toivo Kujala. Veikko Kokkola. 49702: Esa Koivusilta. Kaarlo Kajatsalo. Juho Kuittinen. 49703: Valto Käkelä. Tauno Kelovesi. Erkki Tuuli. 49704: 1022 49705: 49706: IV,34o. - Rah.al. N:o 208. 49707: 49708: 49709: 49710: 49711: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisten hevosten 49712: kuninkuusajoissa jaettavia palkintoja varten. 49713: 49714: 49715: E d u s k u n n a 11 e. 49716: 49717: Hevoskasvattajien pnr1ssa seurataan huo- tion varoilla huomattavasti tuetaan, on ravi- 49718: lestuneena niitä toimenpiteitä, joita on tehty urheilu totalisaattoriveron muodossa vain tu- 49719: lämminverihevosten maahantuontiyrityksinä. lonlähteenä valtiolle. Tämä ei voi olla oikein. 49720: Lämminverihevosten avuja on tarpeettomasti Kun jatkuva ravikilpailuharrastus varmen- 49721: ylistetty, mutta ne ovat erittäin yksipuolisia. taa hevoskantamme säilymistä, olisi toivotta- 49722: Nopeus ja herkkyys ovat meidän oloissamme vaa, että valtio pitkän tauon jälkeen jakaisi 49723: riittämättömät avut. On myönnettävä, ettei kuninkuusajojen yhteydessä palkinnot, joi- 49724: suomalaisen hevosen monipuolista osuutta den suuruus yhteensä olisi 1.5 miljoonaa 49725: kansamme palvelijana ole riittävästi huo- markkaa. Esimerkiksi loppupisteiden mu- 49726: mioitu eikä esille tuotu. Onhan se uudisrai- kaan I palkinto 500 000: - , toinen 49727: vauksemme salainen ase, mutta hevosen rai- 400 000: -, kolmas 300 000: -, neljäs pal- 49728: vaajapatsas on unohdettu. Tätä maata puo- kinto 200 000: - ja viides palkinto 49729: lustettaessa se on ollut uskollisuudessaan sa- 100000:-. 49730: noin kuvaamattoman suuri tekijä. Se rat- Mielenkiinnosta tällaisiin palkintoihin tu- 49731: kaisi juuri monipuolisuudenaan vaikeissa levat varakkaammatkin piirit mukaan, juok- 49732: oloissa mitä erilaisimpia tehtäviä, mutta näis- sijasukuisten varsojen ja hevosten kysyntä 49733: täkin ponnistuksista huolimatta hevonen on kasvaa, hinnat vakiintuvat. Näin tehdään 49734: unohdettu. Suomen vihreän kullan, puuta- erittäin merkittävä yritys pienviljelijätalouk- 49735: varan siirrossa on hevosen osuus ollut ratkai- sien niukkojen tulojen lisäämiseksi ja teh- 49736: seva. Mutta tässäkin hevosen osana on ollut dään oikeutta heidän korkealle hevoskasva- 49737: voimansa antaa ja sitten unohtua. Maatalous tusammattitaidolleen. Mutta lisäksi varmis- 49738: motorisoituu, sehän on ajan tunnus, mutta tetaan näin maamme mitä monitahoisin veto- 49739: hevosen merkitys on niin kiistaton, ettei sen voimakysymys omalta kotoiselta pohjalta vai- 49740: paikkaa helpolla täytetä Suomen pienvilje- keuksien varalta. Tämä lienee ainoa keino 49741: lijätalouksissa. heti alkuun lämminverihevosten tuontivilli- 49742: Kiitettävien käyttöominaisuuksiensa lisäksi tystä vastaan. Maamme tarvitsee senkin va- 49743: suomalainen hevonen on erittäin nopea. Var- luutan tositarpeisiin. 49744: sinkin viime vuosina se on saavuttanut me- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 49745: nestystä ja erikoista huomiota yli maamme kunnioittaen, 49746: rajojenkin. Siksi sen kehittämiseen on kiin- 49747: nitettävä jatkuvaa huomiota. Mutta raviur- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49748: heilu on kallista, palkinnot usein vain murto- tulo- ja menoarvioon 1 500 000 markan 49749: osa kilpailijain kuluista, kilpailuja järjestä- määrärahan jaettavaksi vuosittain pi- 49750: vät seurat ovat taloudellisissa vaikeuksissa, dettävissä suomalaisten hevosten ku- 49751: mikä vaikuttaa hevoskasvatusharrastukseen ninkuusajoissa palkintoina suomalai- 49752: lamaannuttavasti. Kun muuta urheilua val- sen hevosjalostustyön tukemiseksi. 49753: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 49754: 49755: Toivo Antila. Matti Mattila. J. F. Pöykkö. 49756: Toivo Saloranta. Sven Högström. Pertti Rapio. 49757: M. 0. Lahtela. Esa Koivusilta. Harras Kyttä. 49758: Eemil Partanen. Raino Hallberg. Otto Muikku. 49759: Heikki Soininen. 49760: 1021 49761: 49762: IV,339, - Rah.al. N:o 207. 49763: 49764: 49765: 49766: 49767: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan kun- 49768: nassa olevan Siikalahden pengerrystyötä varten. 49769: 49770: 49771: E d u s k u n n a ll e. 49772: 49773: Kaakkoisella rajalla olevasta Parikkalan Tämä lahti oli ennen Simpeleen järven 49774: kunnasta jäi rajan taakse noin kolmasosa ja laskua erinomainen kalanviljelyslaitos, mutta 49775: sen mukana parhaat viljelysmaat. Viljelys- nyt tästä on muodostunut kalantappolaitos, 49776: kelpoista maata kunnan alueella on hyvin sillä keväällä nousee vesi sen verran, että 49777: vähän. Kunnan alueella on Simpeleen jär- kevätkutuiset kalat nousevat sinne ja sitten 49778: vessä Siikalahti-niminen lahti, johon Kymen veden laskettua ne jäävät kuiville. Näin ol- 49779: läänin maanviljelysinsinööripiiri on tehnyt len olisi ko. työ toteutettava kiireellisenä. 49780: pengerryssuunnitelman. Suunnitelman hyö- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 49781: tyalue käsittää 588 ha ensiluokkaista vilje- nioittaen, 49782: lysmaata. Maatutkimus on suoritettu ja to- 49783: dettu, että maaperä on erikoisen hyvää, mm. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49784: vaihtuvaa kalkkia on todettu olevan 40 t. ha. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun 49785: Alueella asuu puhtaasti pienviljelijöitä. 7 momentille 50 000 000 markkoo 49786: Niiden viljelijöiden, jotka hankkeesta tulisi- Parikkalan kunnassa olevan Siikalah- 49787: vat hyötymään, keskipeltopinta-ala on 5.5 ha. den pengerrystyötä varten. 49788: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 49789: 49790: Yrjö Sinkkonen. Tauno Kelovesi. Erkki Tuuli. 49791: 1020 49792: 49793: IV,33s. - Rah.al. N:o 206. 49794: 49795: 49796: 49797: 49798: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 49799: siksi ja lainoiksi salaojituksiin. 49800: 49801: 49802: E d u s k u n n a ll e. 49803: 49804: Voimassa olevan salaojituslain, joka on lainoihin ehdotettu 130 milj. markkaa teke- 49805: hyväksytty eduskunnassa 15. 4. 1955, 1 § : n vät yhteensä vain 210 milj. markkaa. Siis 49806: 1 momentti kuuluu seuraavasti: vajausta lain mukaisesta määrästä 90 milj. 49807: ,Salaojitustoiminnan edistämistä varten markkaa. 49808: otetaan vuosina 1955-1959 valtion tulo- ja Ei ole mitään perusteltua aihetta vastoin 49809: menoarvioon vuosittain tarpeellinen siirto- voimassa olevaa lakia ja todellista tarvetta 49810: määräraha, vuonna 1955 vähintään 175 mil- salaojitustoiminnan edistämisvaroista vähen- 49811: joonaa markkaa ja vuosina 1956-1959 VUQ- tää kokonaista 90 milj. markkaa. Tämä me- 49812: sittain vähintään 300 miljoonaa marklroa." nettely olisi tietoinen isku kaikkien piirien 49813: Hallituksen esityksessä tulo- ja menoar- tunnustarnalle salaojitussuunnitelmalle. 49814: vioksi vuodelle 1956 11 Pl. X luvun 8 mo- Eduskunnan on tämä hallituksen aiheut- 49815: mentin perusteluissa on viitattu edellä mai- tama virhe korjattava jo varsinaisessa talous- 49816: nittuun lakiin ja ehdotetaan salaojituspalk- arviossa, sillä tällaiset paikkai'lut eivät 49817: kioihin lisäystä 15 miljoonaa markkaa. Mo- kuulu lisämenoarvioon. 49818: mentin loppusumma kohoaa näin 80 milj. Näillä perusteilla ehdotamme, 49819: markkaan. 49820: 19 Pl. II luvun 9 momentin perusteluissa että Eduskunta ottaisi lisäyksenä 49821: viitataan jälleen edellä mainittuun lakiin ja vuoden 1956 tttlo- ja menoarvioon 49822: ehdotetaan salaojitusta edistäviin lainoituk- 90 000 000 markkaa avustuksiksi ja 49823: siin 130 milj. markkaa. Siis 20 miljoonan lainoiksi salaojitustoiminnan edistä- 49824: lisäys vuoteen 1945 verrattuna. Sa1aojitus- mistä varten. 49825: palkkioihin ehdotettu 80 milj. markkaa ja 49826: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 49827: 49828: Yrjö Hautala. Kalle Kämäräinen. Atte Pakkanen. 49829: Kauno Kleemola. Eeli Erkkilä. Einari Jaakkola. 49830: Urho Kähönen. Artturi Jämsen. Eino Uusitalo. 49831: Kusti Eskola. 49832: Eino Rytinki. 49833: 1019 49834: 49835: IV,337. - Rah.al. N:o 205. 49836: 49837: 49838: 49839: 49840: Kämäräinen ym..: Määrärahan osoittamisesta palkkioiksi pien- 49841: vt'ljelijöt'lle maanparannusaineiden ajosta. 49842: 49843: 49844: E d u s k u n n a II e. 49845: 49846: Useina edellisinä syksyinä ja talvina on käytännössä pienviljelijöiden uudisviljelys- 49847: maassamme ollut laaja työttömyys. Työttö- palkkioiden maksussa, joten organisaatio olisi 49848: mien joukossa on ollut huomattava osa maa- vatlmis. Maamiesseurojen ja pienviljelijäyh- 49849: seudun pienviljelijöitä ja heidän perheittensä distysten neuvojilla on laaja kokemus töiden 49850: jäseniä. Työtä kyllä näillä pientiloilla olisi, suunnittelussa, tarkastuksessa ym. seikoissa. 49851: mm. talvella mudan ja saven ajo pelloille. Hallitus voi antaa tarkemmat määräykset 49852: Erikoisesti uudisviljelykset kaipaisivat näitä palkkioiden jakoperusteista. 49853: maanparannusaineita. Useimmilla pientiloilla Ehdottamamme määräraha olisi tarkoituk- 49854: niiden ajo täytyy kuitenkin jättää suoritta- senmukaista ottaa työllisyyden turvaamiseen 49855: matta sen vuoksi, että rahatulojen saami- merkitystä 4 500 000 000 markan määrära- 49856: seksi on turvauduttava ansiotöihin. Kun hasta, koska se vähentäisi työttömyyttä pien- 49857: ansiotöitä ei viime vuosina ole ollut riittä- viljelijäväestön keskuudessa. Näin 'aloitteessa 49858: västi saatavissa, on ollut pakko pyytää työtä osoitettu summa ei tietäisi menojen lisäystä 49859: kuntien työasiain lautakunnilta. Tästä kärsii tulo- ja menoarviossa. 49860: tietysti pienviljelijäin talous, sillä maanpa- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 49861: rannusaineiden puuttuessa viljelysten sato- nioittavasti, 49862: tulokset jäävät alhaisiksi. 49863: Tämän vuoksi olisi näille pienWallisille että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49864: annettava valtion varoista palkkiota maan- tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar- 49865: parannusaineiden ajosta viljelyksille. Palk- kan määrärahan palkkioiksi pienvil- 49866: kioiden jako tapahtuisi parhaiten samaa me- jelijöille maanparannusaineiden ajosta. 49867: netelmää noudattamalla kuin mikä on ollut 49868: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 49869: 49870: Kalle Kämäräinen. Eemil Partanen. 49871: Artturi Jämsen. M. 0. Lahtela. 49872: Niilo Ryhtä. 49873: 49874: 49875: 49876: 49877: 24 E 626/55 49878: 1018 49879: 49880: IV,a:36. - Rah.al. N:o 204. 49881: 49882: 49883: 49884: 49885: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maan- 49886: parannustöihin maanhankintalain mukaan maata saaneille. 49887: 49888: 49889: E d u s k u n n a 11 e. 49890: 49891: Maanhankintalain mukaan asutetuista on roin saa viljelyksiään kasvukuntoon, niin 49892: huomattava osa joutunut raivaamaan vilje- kohtuullista ja järkevää olisi heitä tässä 49893: lyksiään sellaisilla kylmillä tiloilla, joiden asiassa valtion varoilla tukea. 49894: pelloista ei ole vieläkään kunnon satoja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 49895: saatu. Kysymys on tiloista, joiden viljelyk- 49896: set kasvukuntoon tullakseen vaativat voima- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49897: kasta peruskalkitusta ja vaihtomaiden ajoja. tulo- ja menoarvioon uudelle momen- 49898: Maanhankintalain tarkoituksena ei liene ol- tille 35 000 000 markan maarara- 49899: lut raivauttaa viljelyksiä, jotka eivät vas- han avustuksiksi maanparannustöihin 49900: taa niihin asetettavia toiveita ja vaatimuk- maanhankintalain mukaan maata saa- 49901: sia. Kun monet vai:keimmissa olosuhteissa neille. 49902: elävät maanhankintatilalliset eivät omin va~ 49903: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 49904: 49905: Matti Koivunen. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 49906: Aleksi Kiviaho. Hugo Manninen. Toivo Niiranen. 49907: Niilo Nieminen. Toivo Asvik. Hannes Tauriainen. 49908: Eino Roine. 49909: 1017 49910: 49911: IV,335. - Rah.al. N:o 203. 49912: 49913: 49914: 49915: 49916: Rapio ym..: Määrärahan osoittamisesta kaivinkoneen hankki- 49917: miseksi Tampereen maanviljelysinsinööripiirille. 49918: 49919: 49920: E d u s k u n n a ll e. 49921: 49922: Hallitus esittää vuoden 1956 tulo- ja me- tannusarviokin on jo laadittu. Kuitenkaan 49923: noarvioon otettavaksi 11 Pl: n X luvun 6 mo- tätä työtä ei voida suorittaa, ellei saada ny- 49924: mentille lisäyksenä 5 000 000 markkaa maan- kyistä suurempaa kaivinkonetta, koska ky- 49925: viljelysinsinööripiirien työkoneiden ja kalus- seessä on useiden miljoonien kuutiometrien 49926: ton varaosien hankintaa ja peruskorjauksia maan poisto, mikä edellyttää, että koneen 49927: varten. Uusien koneiden hankintaan ei sitä kauhan tilavuuden tulisi olla vähintään kaksi 49928: vastoin varoja esitetä, vaikka piireillä onkin kuutiometriä. 49929: puutetta eri tarkoituksiin soveltuvista ko- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 49930: neista. Esimerkiksi Tampereen maanviljelys- 49931: insinööripiirillä on ollut jo kauan valmiina että Eduskunta ottaisi .vuoden 1956 49932: suunnitelma suurisuuntaisesta, kolme kuntaa tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun 49933: käsittävästä, kauan vireillä olleesta Inhottu- 6 momentille 36 000 000 markkaa 49934: järven säännöstelystä ja siihen liittyvien uuden kaivinkoneen hankkimista var- 49935: vesistöjen järjestelystä, jonka avulla saatai- ten Tampereen maanviljelysinsinööri- 49936: siin tuhansia hehtaareita hyötyaluetta. Kus- piirille. 49937: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 49938: 49939: Pertti Rapio. Irma Rosnell. Pentti Liedes. 49940: 1016 49941: 49942: IV,334. - Rah.al. N:o 202. 49943: 49944: 49945: 49946: 49947: Kämäräinen ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisen lisä- 49948: henkilökunnan palkkaamiseksi Savon maanviljelysinsinööri- 49949: piiriin. 49950: 49951: 49952: E d u s k u n n a 11 e. 49953: 49954: Syksyllä 1954 oli eduskunnassa käsiteltä- nassa on soita, korpia ja rämeitä noin 49955: vänä parikymmentä vesistöjen laskua ja maan 25 000 hehtaaria; ja Kiuruvedellä on yli 900 49956: kuivatusta koskevaa aloitetta. Niiden joh- maanomistaj-aa, joista 90 % on pienviljeli- 49957: dosta eduskunta hyväksyi yksimielisesti toi- jöitä, ilmoittanut haluavansa maittensa pe- 49958: vomuksen, ruskuivatusta. Tämä kuivatusta haluavien 49959: ,että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin maan- suuri luku varmaan osoittaa, miten todella 49960: parannustöihin j.a vesistöjen laskemiseen välttämätöntä olisi saada entistä suurempaa 49961: myönnettyjen samoinkuin näiden hankkeiden vauhtia kuivatustöihin Kiuruvedellä. Saman- 49962: suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvittavan lainen tilanne on useissa toisissakin Ylä- ja 49963: teknillisen henkilökunnan palkkaamiseen ja Pohjois-Savon kunnissa. 49964: koneiden hankintaan osoitettujen varojen li- Tässä yhteydessä on syytä mainita, että 49965: säämiseksi sekä työllisyyden turvaamista var- näissä kunnissa on viime vuosien aikana 49966: ten myönnettyjen määrärahojen käyttämi- esiintynyt laajaa työttömyyttä. Työttömyys 49967: seksi entistä enemmän kuivatushankkeiden on saanut siellä rakenteellisen työttömyyden 49968: toteuttamiseen". luonteen, minkä vuoksi se tulee jatkumaan 49969: Tämän eduskunnan toivomuksen johdosta vuodesta vuoteen. Sopivien työkohteiden löy- 49970: olisi hallituksen pitänyt ryhtyä toimenpitei- täminen on jokaisena syksynä ja talvena 49971: siin maanviljelysinsinööripiireihin teknillisen ~tuottanut näissä kunnissa va1tiol~le ja kun- 49972: henkilökunnan palkkaamiseen ja suunnittelu- nille suuria vaikeuksia. Sen vuoksi on valtio 49973: sekä kuivatustöissä tarvittavien koneiden han- ja kunnat joutuneet suorittamaan työttömyy- 49974: kintaan tarvittavien määrärahojen lisäämi- den johdosta vähemmän hyödyllisiäkin töitä. 49975: seksi. Maankuivatustyöt olisivat todella hyödyllisiä 49976: Hallituksen talousarvioesityksessä tulevalle töitä. Ne parantaisivat viljelysten kasvua ja 49977: vuodelle (1956) ei kuitenkaan ole esitetty aV!aisivat uusia viljelysmahdollisuuksia lukui- 49978: määrärahan lisäystä näihin tarkoituksiin. sille pientilallisille ja ne kohottaisivat met- 49979: Nämä lisäykset olisivat välttämättömiä var- sien tuottoa moninkertaisesti nykyisestään. 49980: maan maan jokaiseen insinööripiiriin, mutta Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 49981: erikoisesti Savon maanviljelysinsinööripiiriin nioittavasti, 49982: pitäisi ensi tilassa saada lisää teknillistä hen- 49983: kilökuntaa ja työvälineitä. Savon maanvilje- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 49984: lysinsinööripiiri olisi erikoisesti tämän lisäyk- tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar- 49985: sen tarpeessa sen vuoksi, että Ylä-Savossa ja kan suuruisen määrärahan teknillisen 49986: Pohjois-Savossa yleensä on kymmeniä tuhan- lisähenkilökunnan palkkaamiseen Sa- 49987: sia hehtaareja vesiperäisiä maita, jotka vaa- von maanviljelysinsinööripiiriin.. 49988: tisivat kuivattamista. Mm. Kiuruveden kun- 49989: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 49990: 49991: Kalle Kämäräinen. Hugo Manninen. Elli Nurminen. 49992: Esa Hietanen. Artturi Jämsen. Mikko Hult. 49993: Martti Leskinen. J. F. Pöykkö. Juho Rytkönen. 49994: Eemil Partanen. Lennart Heljas. 49995: 1015 49996: 49997: IV,333. - Rah.al. N:o 201. 49998: 49999: 50000: 50001: 50002: Raipala ym..: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten maan- 50003: viljelysinsinöörin toimien perustamiseksi maanviljelys- 50004: insinööripiireihin. 50005: 50006: 50007: E d u s k u n n a ll e. 50008: 50009: Yleisesti on tiedossa se tosiasia, että maan- Maataloushallituksesta saamiemme tietojen 50010: parannustöiden alkuunpääsyä tällä hetkellä mukaan täytyisi jokaiseen maanviljelysinsi- 50011: ehkäisee ratkaisevasti ammattihenkilökunnan, nööripiiriin perustaa vähintään kaksi uutta 50012: lähinnä maanviljelysinsinöörien, liian pieni maanviljelysinsinöörin tointa, jotta edellä 50013: luku valtavaksi kasvaneeseen työmäärään esitetystä tutkimusruuhkasta selvittäisiin ja 50014: verrattuna, mitä kuvaa parhaiten se, että saataisiin luoduksi pohja tehostetulle maan- 50015: maanviljelysinsinööripiireissä on tällä het- parannustyölle. 50016: kellä maanparannustutkimusanomuksia yli Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 50017: 5 000 eli nykyiselle henkilökunnalle töitä nioittaen, 50018: noin kymmeneksi vuodeksi eteenpäin, ja joka 50019: vuosi rästiin jäävien anomuksien määrä edel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 50020: leen kasvaa. Kun hyötyalue tällaisissa kui- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun 50021: vatushankkeissa keskimäärin on ollut noin 80 kohdalle lisäyksenä 14 000 000 mark- 50022: ha, tietää tämä sitä, että noin 400 000 ha, Juw, uusien maanviljelysinsinöörin 50023: etupäässä juuri Suomen pientilojen maista, ylimääräisten toimien perustamista 50024: saa odottaa yhdestä kymmeneen vuoteen varten maanviljelysinsinööripiireihin. 50025: maanparannustutkimuksen suorittamista var- 50026: sinaisten kuivatustöiden aloittamisesta puhu- 50027: mattakaan. 50028: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 50029: 50030: Matti Raipala. Mauri Seppä. 50031: Erkki Koivisto. Jaakko Hakala. 50032: 1014 50033: 50034: IV,aa2. - Rah.al. N:o 200. 50035: 50036: 50037: 50038: 50039: Koivusilta ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien maan- 50040: viljelysinsinöörin virkojen perustamiseksi. 50041: 50042: 50043: E d u s k u n n a ll e. 50044: 50045: Valtioneuvosto asetti 1 päivänä huhti- jokainen insinööri on keskimäärin valvonut 50046: kuuta 1954 komitean laatimaan ehdotusta ja hoitanut 44 eri työmaata vuodessa. Tä- 50047: maataloushallituksen insinööriosaston uudel- män tosiasioiden tilan tuntien onkin työhön 50048: leen järjestelystä sekä selvittämään sanotun asetettu vesirakennuskomitea ehdottanut 50049: elimen toimintaan tarvittavien määrärahojen mietinnössään kiireellisenä perustettavaksi 50050: tarvetta. 'Tämä siksi, että maassamme dlevat 16 vanhemman vakinaisen maanviljelysinsi- 50051: suuret ja tärkeät kuivatus- ja maanparan- nöörinviran ja 16 nuoremman vakilllaisen 50052: nustyöt ovat maanviljelysinsinööripiireissä maanviljelysinsinöörin viran perustamista. 50053: työvoiman vähyyden takia tavattomasti Tämä olisi vähimmäisvaatimus komitean mu- 50054: ruuhkautuneet. Maanviljelijäthän ovat jou- kaan, joUa vähitellen voitaisiin ruuhkasta 50055: tuneet kuivatushankkeittensa toteuttamista selvi.tä 10 vuoden aikallla. Vuoden 1956 tulo- 50056: odottamaan 1-15 vuottakin. Kun maas- ja menoarviossa ei kuitenkaan ole ehdotettu 50057: samme on kuivatuksen tarpeessa noin kuin 4: n uuden maanvHjelysinsinöörinviran 50058: 800 000 hehtaaria maata eikä tämän valtai- perustamista. 50059: sen urakan toteuttajana ole kuin 10 vaki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 50060: naista piiri-insinööriä, 1 ylimääräinen piiri- nioittaen, 50061: insinööri, 24 vakinaista nuorempaa maan- 50062: viljelysinsinööriä ja jokunen määrä ylimää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 50063: räisiä maanviljelysinsinöörejä sekä rakennus- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun 50064: mestareita, voi käsittää sen, että kun esi- 1 momentille 17 948 400 markkaa 16 50065: merkiksi tällä kertaa on vireillä 7 500 kuiva- vanhemman vakinaisen maanviljelys- 50066: tushanketta, ei tällä työvoimalla voida insinöörin ja 16 nuoremman vakinai- 50067: asioita hoitaa. Kuivatushankkeista onkin sen maanviljelysinsinöörin viran pe- 50068: 40 % sellaisia, joiden käsittelyyn ei tutki- rustamiseksi. 50069: muksenkaan osalta ole keritty ryhtyä, vaikka 50070: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 50071: 50072: Esa Koivusilta. Toivo Antila. Bruno J. Sundman. 50073: Eino Uusitalo. Antti J. Rantamaa. Unto Suominen. 50074: Kalervo Saura. Eino Rytinki. Rainer Virtanen. 50075: Sylvi Halinen. Eino E. Heikura. J. F. Pöykkö. 50076: Einari Jaakkola. Urho Kähönen. Eemil Partanen. 50077: Erkki Ryömä. Vieno Simonen. Saara Forsius. 50078: Kauno Kleemola. T. Saloranta. Atte Pakkanen. 50079: T. Niiranen. 50080: 1013 50081: 50082: IV,331. - Rah.al. N:o 199. 50083: 50084: 50085: 50086: 50087: Kähönen ym..: Määrärahan osoittamisesta markkinatutkimus- 50088: osaston perustamiseksi Maatalouden taloudelliseen tutki- 50089: muslaitokseen. 50090: 50091: 50092: E d u s k u n n a ll e. 50093: 50094: Viitaten rah.al. n: o 198 perusteluihin eh- 14 momentille 4 800 000 markan maa- 50095: dotamme kunnioittaen, rärahan markkinatutkimusosaston pe- 50096: rustamiseksi Maatalouden taloudelli- 50097: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 seen ttdkimuslaitokseen. 50098: tulo- ja menoarvion 11 Pl. IX luvun 50099: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1955. 50100: 50101: Urho Kähönen. Marja Lahti. 50102: Sylvi Halinen. Juho Tenhiälä. 50103: 1012 IV,330. - Maatalouden tutkimuslaitos. 50104: 50105: 50106: laista sekä varattava 500 000 mk tutkimus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 50107: apulaisen ja muun tilapäisen henkilökunnan nioittaVJasti, 50108: paikkaamista varten. Edellyttäen, että osaston 50109: toiminta aloitetaan 1. 3. 1956, tarvitaan hen- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo- 50110: kilökunnan palkkaukseen yhteensä 2 100 000 den 1956 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. 50111: mk. Lisäksi olisi toiminnasta aiheutuviin toi- IX luvun 14 momentille 1817 460 50112: misto-, puhelin-, siivous- ym. menoihin, huo- markan suuruisen määrärahan osaston- 50113: mioon ottaen myös osaston osuuden muihin johtajan ja ensimmaMen tutkimus- 50114: koko laitosta koskeviin menoihin, varattava assistentin peruspalkkaisten virkojen 50115: 450 000 mk sekä markkinatutkimusten aloit- ja toimistoapulaisen peruspalkkaisen 50116: tamiseen ja sitä varten tarvittavan materiaa- toimen perustamista varten maatalou- 50117: lin keräämiseen 250 000 mk eli toiminnasta den taloudelliseen tutkimuslaitokseen. 50118: aiheutuviin menoihin yhteensä 2 800 000 mk. 50119: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1955. 50120: 50121: Urho Kähönen. Marja Lahti. 50122: Sylvi Halinen. Juho Tenhiälä. 50123: 1011 50124: 50125: IV,33o. - Rah.al. N:o 198. 50126: 50127: 50128: 50129: 50130: Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden peruspalk- 50131: kaisten virkojen perustamiseksi maatalouden taloudelliseen 50132: tutkimuslaitokseen. 50133: 50134: 50135: E d u s k u n n a 11 e. 50136: 50137: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos vuoden 1956 menoarvion 11 Pl. IX: 14 mo- 50138: perustettiin vuonna 1952 tutkimuslaitosta mentille aiheutuva lisäys on peruspalkkoina 50139: koskevan lain (315/52) ja asetuksen (316/52) 1502 700 mk, ikälisinä 174 660 mk ja kalliin- 50140: tultua säädetyksi. Tutkimuslaitokseen, joka paikanlisinä 140 100 mk eli yhteensä ilman 50141: on tarkoitettu kolme osastoa käsittäväksi, indeksikorotusta 1817 460 mk. Kun vastaa- 50142: voitiin eduskunnan myöntämän määrärahan vat tilapäiset toimet ovat olemassa ja ne vir- 50143: avulla perustaa ainoastaan maatilatalouden kojen tultua perustetuksi lakkautetaan, ei esi- 50144: osasto. Laitos toimii edelleen vain yhden tettyjen virkojen ja toimien perustaminen 50145: osaston puitteissa ja samansuuruisen määrä- vaadi mitään lisäystä maatalouden taloudel- 50146: rahan turvin kuin perustamisvuonnakin. lista tutkimusl1aitosta varten varattuun mää- 50147: Tällaisten toimintaedellytysten ei kuitenkaan rärahaan. 50148: voida katsoa vastaavan edes laitoksen tärkeän Tutkimuslaitoksen toiminnalle on erillisen 50149: tehtävän ja laajan toimialan edellyttämää markkinatutkimusosaston perustamistarve 50150: minimitarvetta. Siitä huolimatta, että edus- käynyt polttavaksi erityisesti sen vuoksi, että 50151: kunta jo viime vuonna on odottanut halli- laitoksen suoritettavaksi jo tähän mennessä 50152: tuksen kiinnittävän huomiota laitoksen edel- 'annetuista tehtävistä on huomattava osa sel- 50153: leen kehittämiseen, sen koko nykyinen henki- laisia, jotka kuuluisivat asetuksessa edellyte- 50154: lökunta on vielä tilapäistä ja sen tehokkaalle tyn markkinatutkimusosaston alaan. Kun 50155: toiminnalle välttämätön markkinatutkimus- maataloustuotannossa on eräiltä osin alkanut 50156: osasto edelleen perustamatta. ilmetä ylituotantoa ja menekkivaikeuksia, 50157: Tässä vaiheessa on katsottava tarkoituksen- jotka sodan jälkeen ovat yleensä olleet meillä 50158: mukaiseksi, että laitoksella olevista tilapäi- tuntemattomia, on markkinatutkimuksen vält- 50159: sistä toimista vakinaistetaan ne, joilla on kes- tämättömyys tullut entistä ajankohtaisem- 50160: keisin merkitys laitoksen toiminnalle, ja jotka maksi. Niinikään maataloustuotteiden hinto- 50161: laitos joka tapauksessa tulee jatkuvasti tar- jen määrääminen ja hintakehityksen seuraa- 50162: vitsemaan. Siten olisi perustettava toimin- minen ja ohjaaminen edellyttävät järjestel- 50163: nassa olevaan maatilatalouden osastoon osas- mällisen tutkimuksen suorittamista. 50164: tonjohtajan peruspalkkainen virka (36 pl.), Uutta osastoa varten tarvittava toimistotila 50165: peruspalkka 794 400 mk, ensimmäisen tutki- on olemassa ja voidaan vapauttaa tähän tar- 50166: musassistentin peruspalkkainen virka (27 pl.), koitukseen käytettäväksi. Huoneuston kalus- 50167: peruspalklm 488 700 mk, ja toimistoapulaisen tamista j,a pieniä korjaustöitä varten tarvi- 50168: peruspalkkainen toimi ( 10 pl.), peruspalkka taan 900 000 mk, laskukoneiden, kirjoitusko- 50169: 219 600 mk, joita tutkimuslaitosta koskeva neiden ja muiden osaston toimintaa varten 50170: laki ja asetus sanottuun laitokseen edellyttä- välttämättömien välineiden hankkimiseen 50171: vät. Tehtävien laatu ja kelpoisuusvaatimuk- 750 000 mk sekä alan lähdekirjallisuuden, pu- 50172: set mainittuihin virkoihin on asetuksessa helimien, peruskortistojen jne. hankkimiseen 50173: (316/52) määrätty. 350 000 mk eli yhteensä osaston perustami- 50174: Esitetyt virat ja toimet yhdessä muodosta- seen 2 000 000 mk. Toiminnan aloittamista 50175: vat laitoksen maatilatalouden osaston välttä- varten olisi osastolle palkattava osastonjoh- 50176: mättömimmän rungon. Niiden perustamisesta taja, tutkimusassistentti ja kaksi toimistoapu- 50177: 23 E 626/55 50178: 1010 50179: 50180: IV,329. - Rah.al. N:o 197. 50181: 50182: 50183: 50184: 50185: Rönkkö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityis- 50186: luontoisille maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilai- 50187: toksille kaluston, koneiden ja työvälineiden hankintaan. 50188: 50189: 50190: E d u s k u n n a ll e. 50191: 50192: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- nykyisen yleisen koneellistamisen johdosta 50193: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 on syntyneitä uusia vaatimuksia. Oppilaitosten 50194: yksityisluontoisille maatalous-, kotitalous- ja lukumäärä huomioonottaen täytyy maata- 50195: kotiteollisuusoppilaitoksille merkitty myön- lousministeriönkin tähän tarkoitukseen esit- 50196: nettävä:ksi kaluston, koneiden ja työvälinei- tämiä summia pitää hyvin vaatimattomina. 50197: den hankintaan seuraavat määrät: maata- Sen suuruiset määrät olisi nyt kuitenkin 50198: lousoppilaitokset 11 Pl. VIII: 2 h 1 000 000 myönnettävä. 50199: mk, kotitalousoppilaitokset 11 Pl. VIII: 4 b Edellä olevan perusteella esitämme kun- 50200: 1 500 000 mk ja kotiteollisuusoppilaitokset 11 nioittavasti, 50201: Pl. VIII: 6 c 2 900 000 mk. 50202: Kun maataloushallituksen alaisia yksityis- että Eduskunta ottaisi mwden 1956 50203: luontoisia ammattioppilaitoksia on: maata- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu- 50204: lousoppilaitoksia 57 kpl, kotitalousoppilai- vulle lisäystä yksityisluontoisille maa- 50205: toksia 28 kpl ja kotiteollisuusoppilaitoksia talousoppilaitoksille 8 800 000 mark- 50206: 123 kpl, ovat esitetyt määrät niin alhaiset, kaa, kotitalousoppilaitoksille 3 500 000 50207: ettei sen kautta saavuteta tavoitetta: puut- markkaa ja kotiteollisuusoppilaitok- 50208: teellisen konekannan täydentämistä eikä pa- sille 5100 000 markkaa näiden am- 50209: hasti vanhentuneen koneiston, työvälineistön mattioppilaitosten kaluston, koneiden 50210: ja muun kaluston tehokasta uusimista niin, je työvälineiden hankintaan sekä sel- 50211: että sen kautta opetusmahdollisuudet ratkai- laisesta johtuneen velan maksua var- 50212: sevasti paranisivat ja ammattiopetus vastaisi ten. 50213: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 50214: 50215: Tahvo Rönkkö. Eino E. Heikura. Jaakko Hakala. 50216: Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen. Niilo Honkala. 50217: 1009 50218: 50219: IV,s2s. - Rah.al. N:o 196. 50220: 50221: 50222: 50223: 50224: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotitalouskes- 50225: kuksen suorittaman tutkimus- ja kokeilutyön tehostami- 50226: seen. 50227: 50228: 50229: E d u s k u n n a 11 e. 50230: 50231: Maamme yhdeksänsataatuhatta kotitaloutta rittanut perusteelliset vertailevat kokeilut 50232: suorittaa vuosittain käyttö- ja kulutustavara- keittiön yleiskoneista, kotimaisista keittoas- 50233: markkinoilla ostoja useiden satojen miljar- tioista, markkinoilla olevista pölynimureista, 50234: dien markkojen arvosta. Sekä kansantalou- säilöntäaineista, lattiavahoista ym. Lisäksi on 50235: temme että kotiemme talouden kannalta on suoritettu kaksi suurta kotitaloudellista asun- 50236: ensiarvoisen tärkeätä, että näissä ostoissa voi- totutkimusta, sosiaalisia tutkimuksia ym. 50237: taisiin noudattaa taloudellista periaatetta ja Kotitaloustutkimuksen työkenttä on kuitenkin 50238: siten taata tasapaino kodissa kulutuksen, han- niin laaja, että tutkijavoimaa tulisi voida vii- 50239: kintojen ja säästöjen kesken. Perheenemäntä pymättä lisätä, sillä esim. sellaiset suuret alat 50240: ei kuitenkaan nykyisin liian moninaisen tar- kuin koko pesukysymys yms. vaatisivat koko- 50241: jonnan keskellä pysty etukäteen saamaan sel- naan oman tutkimuslinjansa. 50242: vyyttä tuotteitten todellisista ominaisuuksista, Kotitalouskeskuksen tutkimustoiminnan te- 50243: vaan tarvitsee siihen opastusta ja neuvontaa. hostaminen tämän hetken välttämättömintä 50244: Maamme kotitaloudelliset neuvontajärjestöt tarvetta silmällä pitäen vaatisi n. 6 000 000:- 50245: suorittavat yllämainittua neuvonta- ja opas- vuotuiset lisäkustannukset. 50246: tustyötä. Tämä työ voi kuitenkin jatkuvasti Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 50247: olla tehokasta vain siinä tapauksessa, että sen nioittaen, 50248: pohjana on tarkka ja puolueeton tutkimus- 50249: ja kokeilutoiminta, mitä suoritetaankin per- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 50250: heenemäntäjärjestöjen omassa tutkimuslaitok- tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar- 50251: sessa, kotitalouskeskuksessa. kan määrärahan kotitalouskeskuksen 50252: Kotitalouskeskus, joka edustaa jäsenjärjes- suorittaman tutkimus- ja kokeilutyön 50253: töillään n. 250 000 perheenemäntää, on Suo- tehostamiseen. 50254: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 50255: 50256: Elli Nurminen. Edvard Pesonen. 50257: Laura Brander-Wallin. Marja Lahti. 50258: Impi Lukkarinen. Eemil Luukka. 50259: Vappu Heinonen. Felix Seppälä. 50260: Tahvo Rönkkö. Artturi Jämsen. 50261: Vieno Simonen. Erkki Tuuli. 50262: Tyyne Paasivuori. Martta Salmela-Järvinen. 50263: 1008 50264: 50265: IV,s27. - Rah.al. N:o 195. 50266: 50267: 50268: 50269: 50270: Halinen ym..: Määrärahan osMttam1sesta Heinolan kiinteää 50271: naiskotiteollisuuskoulua varten. 50272: 50273: 50274: E d u s k u n n a ll e. 50275: 50276: Heinolan kaupungissa on yli 10 vuotta miseen tarvittaisiin asianomaisille momen- 50277: toiminut sinne paikalliseksi kouluksi hyväk- teille seuraavat lisäykset: 50278: syttynä Itä-Hämeen kiertävä naiskotiteolli- 50279: suuskoulu, joka on perustettu vuonna 1892. opettajan palkkaan ......... . 314100:- 50280: Se on osoittautunut jatkuvasti tarpeelliseksi ikälisiin ................... . 85 800:- 50281: nuorten naisten ammatillisena käsityöalan ylituntipalkkioihin .......... . 32 400:- 50282: kouluna saavuttaen sekä Heinolan kaupun- johtajan palkkioksi ......... . 15 000:- 50283: gin että lähipitäjien väestön kannatuksen. kalliinpaikanlisään .......... . 11640:- 50284: Koulun kehittämiseksi laajemman oppikurs- indeksilisiin . . .............. . 61740:- 50285: sin sisältäväksi kiinteäksi naiskotiteollisuus- ------------------- 50286: Yhteensä 520 680: - 50287: kouluksi on Heinolassa useita vuosia uhrau- 50288: tuvasti toiminut kannatusyhdistys. Heinolan 50289: kaupunki on kotiteollisuuskoulua varten luo- Kiertävän koulun lakkaaminen merkitsisi 50290: vuttanut tontin, edellyttäen, että se rakenne- kiinteän tullessa hyväksytyksi tulo- ja meno- 50291: taan neljän vuoden kuluessa. Saaden takaus- arvioon noin 650 000 markan vähennystä. 50292: sitoumuksia ja lainoja eri tahoilta on kanna- Palkkaus- ja ylläpitomenojen erotus olisi siis 50293: tusyhdistys jo ryhtynyt rakentamisjärjeste- 370 680 markkaa, jos ylläpitomenoihin vara- 50294: lyihin luottaen siihen, että se määrärahan taan kiinteälle koululle 500 000 markkaa. 50295: lisäys, mikä tarvitaan yksiosastoisen kiinteän Edellä esittämämme perusteella olisi lisät- 50296: koulun perustamiseksi, kiertävän koulun tävä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. 50297: samalla lakatessa ja sen omaisuuden siir- VIII luvun momenteille 5 ja 6 Heinolan kiin- 50298: tyessä perustettavalle kiinteälle koululle, teän naiskotiteollisuuskoulua varten palk- 50299: tulee hyväksytyksi. kaus- ja ylläpitomenoihin 1 020 680 markkaa 50300: Valtioneuvostolle jättämässään muistiossa ja kertakaikkisena menona koulun kaluston 50301: on maataloushallituksen kotiteollisuusosasto hankintakustannuksiin 250 000 markkaa eli 50302: korostanut Heinolan kiinteän naiskotiteolli- yhteensä 1 270 680 markkaa. 50303: suuskoulun tärkeyttä. Koulun perustaminen Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty, 50304: on tässä tapauksessa enemmän järjestely- ehdotamme, 50305: kuin rahakysymys, merkiten kiinteän ja kier- 50306: tävän kotiteollisuuskoulun opettajan palk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 50307: kauksessa olevaa kolmen palkkaluokan ero- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 50308: tusta ja jonkin verran kohoavaa valtion 1 270 680 markkaa Heinolan kiinteää 50309: ylläpitoavustusta. Kiinteän koulun perusta- naiskotiteollisuuskoulua varten. 50310: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 50311: 50312: Sylvi Halinen. Onni Mannila. Artturi Jämsen. 50313: Antti J. Rantamaa. Toivo H. Kinnunen. Saara Forsius. 50314: Hilja Väänänen. Niilo Nieminen. Eino E. Heikura. 50315: Vieno Simonen. K. F. Haapasalo. Eino Rytinki. 50316: Marja Lahti. Viljo Virtanen. Esa Koivusilta. 50317: Irma Hamara. Edvard Pesonen. Matti Mattila. 50318: Aukusti Pasanen. Mauri Seppä. Yrjö Sinkkonen. 50319: Eino Uusitalo. Eino Palovesi. Nestori Kaasalainen. 50320: IV,326. - Pakkanen ym. 1007 50321: 50322: hankintaan 5.5 milj. mk, siis yhteensä lisäystä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 50323: 7 milj. mk. Tällöin olisi mahdollista ottaa nioittaen, 50324: opiston ensimmäiselle kurssille 40 oppilasta. 50325: Kun kustannukset, emäntä- ja maamieskou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 50326: lun kurssit huomioonottaen, nousisivat täl- tulo- ja menoarvioon 7 000 000 mar- 50327: löin vain noin 49 000 markkaan oppilasta kan määrärahan Ahlmanin maamies- 50328: kohti, olisi se vain noin puolet vastaavista koulun yhteyteen perustettavan maa- 50329: valtion koulujen kustannuksista, joten opisto miesopiston kaluston hankkimiseen, 50330: tulisi samalla erittäin edulliseksi valtiolle. ylläpitoon ja palkkoihin. 50331: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 50332: 50333: Atte Pakkanen. Eino E. Heikura. Arvo Sävelä. 50334: Jaakko Hakala. Nestori Kaasalainen. Artturi Koskinen. 50335: Leo Suonpää. Matti Raipala. Usko Seppi. 50336: Eino Palovesi. 50337: 1006 50338: 50339: IV,326, - Rah.al. N:o 194. 50340: 50341: 50342: 50343: 50344: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahlmanin maa- 50345: mieskoulun yhteyteen perustettavaa maamiesopistoa varten. 50346: 50347: 50348: E d u s k u n n a 11 e. 50349: 50350: Jotta maanviljelijä nykyaikana menestyisi Jotta tähän heikkoon tilanteeseen saatai- 50351: ammatissaan, on hänen muun ohella omat- siin parannusta aikaan, on Ahlmanin kou- 50352: tava hyvä ammattitaito. Tämän hankki- lujen säätiö ryhtynyt omalta osaltaan toi- 50353: minen taas vaatii ammattikouluja. Valitetta- menpiteisiin. Tarkoituksena on perustaa 50354: vasti vain pieni osa, tilastojen mukaan va- Ahlmanin emäntä- ja maamieskoulun yhtey- 50355: jaat 7 % kaikista viljelijöistä, on käynyt teen maataloudellista jatko-opetusta antava 50356: maataloudellisen ammattikoulun ja näistäkin kaksivuotinen opisto. Hankkeen, jota tuke- 50357: on pääosa sellaisia, jotka ovat saaneet tyytyä vat mm. kaikki kolme Hämeessä toimivaa 50358: vain kuuden kuukauden teoreettiseen ope- maanviljelysseuraa, samaten kuin Keski-Suo- 50359: tukseen. Ratkaisevin syy siihen, miksi maa- men ja Satakunnankin maanviljelysseurat, 50360: talouskoulutuksen saaneiden luku on näin tarkoituksena on siis saada perustetuksi sel- 50361: vähäinen, on siinä, ettei meillä ole riittävästi lainen oppilaitos, jossa alan alkeiskoulun tai 50362: alan ammattikouluja ja että moni toimivista- keskikoulun käyneille, joilla o"n käytännön 50363: kin kouluista kamppailee suurten taloudel- kokemusta maataloudesta, annettaisiin pe- 50364: listen vaikeuksien keskellä. rusteellisempaa maatalousopetusta sekä ylei- 50365: Mutta maatalouskoulutuksen heikkous ei siä kansalaistietoja. Tällä tavoin pyrittäisiin 50366: johdu vain alkeiskoulutuksen puutteellisuu- kouluttamaan päteviä käytännön maatalous- 50367: desta, vaan hyvin suuressa määrin myös miehiä joko itsenäisiksi viljelijöiksi taikka 50368: siitä, ettei perusteelliseempaan käytännön muulla tavoin maatalouden tarpeita palvele- 50369: maatalouskoulutukseen ole kovinkaan mo- maan. 50370: nella edes teoreettistakaan mahdollisuutta. Ahlmanin koulujen tila, jonka kokonais- 50371: Näin siitäkin huolimatta, vaikka tekniikan pinta-ala on 132 ja josta peltoa 35 ha, on 50372: nopea kehitys, maatalouden voimakas koneis- Tampereen välittömässä läheisyydessä hyvin 50373: taminen, maataloustuotteiden markkinoimis- keskeisellä paikalla. Tilalla on valmiina lä- 50374: kysymykset ym. vaativat maanviljelijältä hes kaikki opettaja- ja oppilasasunnot, sama- 50375: yhä enemmän ammattitaitoa ja pätevyyttä, ten kuin opetustilat, mm. on juuri val- 50376: samaten kun muidenkin maatalouden palve- mistumassa ajanmukainen, 10 milj. mk 50377: lukseen pyrkivien pätevyysvaatimukset jat- maksava konehalli- ja konetyöpajarakennus 50378: kuvasti kasvavat. Kun esim. ennen sotia oli opetussaleineen. Kun pätevien tuntiopettajien 50379: toiminnassa kolme suomenkielistä maamies- saanti moniin erikoisaineisiin, etenkin kone- 50380: opistoa ja nämä voivat ottaa vastaan vuosit- alaa koskeviin, on Tampereelta helppoa, jää- 50381: tain noin 90 uutta oppilasta, on nykyisin vät opiston perustamisesta ja opettajien 50382: suomenkielisiä maatalousteknikkoja valmis- palkkauksesta aiheutuvat kustannukset var- 50383: tavia oppilaitoksia enää vain kaksi ja ne sin vähäisiksi. Jotta ensimmäinen opiston 50384: voivat ottaa uusia oppilaita vuosittain vain vuosikurssi esim. pääsisi aloittamaan toimin- 50385: 68. Vaikka hyvää oppilasainesta olisi niihin tansa, olisi vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon 50386: menossa runsaasti, viime vuosina keskimää- otettava Ahlmanin maamieskoululle varatun 50387: rin noin 350, on siten vain vajaat 20 % määrärahan lisäksi peruspalkkoihin, yllä- 50388: pyrkijäistä voitu hyväksyä oppilaiksi. Ti- pitoon ja kesäkurssiin 1.5 milj. markkaa ja 50389: lanne on siten täysin kestämätön. opiston perustamisesta aiheutuvaan kaluston 50390: 1005 50391: 50392: IV,325. - Rah.al. N:o 193. 50393: 50394: 50395: 50396: 50397: Kämäräinen ym..: Määrärahan osoittamisesta kiertävän maa- 50398: mieskoulun perustamiseksi Ylä-Savoon. 50399: 50400: 50401: E d u s k u n n a 11 e. 50402: 50403: Useitten vuosikymmenien aikana on maas- keleminen tulee maksamaan vain pienen osan 50404: samme annettu ammattiopetusta maatalouden siitä, mitä tavallinen maamieskoulukurssi 50405: harjoittajille monenlaisissa ammattikouluissa. maksaa. Tästä syystä pitäisi kiertävä maa- 50406: Suuri joukko maalaisnuorisosta on näissä mieskoulumuoto tehdä nykyistä yleisem- 50407: oppilaitoksissa saanut valmistautua tehtä- mäksi. 50408: väänsä maataloudessa. Tämän ammattiope- Tällaista maatalouskoulua kipeästi kaipaa 50409: tuksen ja maataloudellisten yhdistysten toi- mm. Ylä-Savo. Vaikka Ylä-Savossa onkin jo 50410: mesta annetun neuvonnan ansioksi onkin pitemmän aikaa ollut toiminnassa yksi maa- 50411: luettava se valtaisa kehitys, mikä maatalou- mieskoulu, joka on tehnyt ja edelleenkin te- 50412: dessamme on viimeisten vuosien ja vuosi- kee arvokasta työtä tämän maakunnan maa- 50413: ikymmenien aikana tapahtunut. talouden hyväksi, niin vain pieni osa tämän 50414: Kaikilla maataloudenharjoittajilla ei kui- suuren väkirikkaan alueen viljelijöistä on 50415: tenkaan ole ollut, eikä ole vielä nykyisin- kyennyt siinä saamaan ammattiopetusta. 50416: kään, mahdollisuutta päästä osallisiksi siitä Suurin osa viljelijöistä on siksi heikossa ta- 50417: ammattiopetuksesta, jota maatalouskoulut loudellisessa asemassa, etteivät he kykene 50418: antavat. Tähän on ollut syynä se, että lukui- lähettämään siihen lapsiaan opiskelemaan. 50419: silla keskikokois- ja pienviljelijöillä ei ole va- Kun Ylä-1Savon pienviljelijäväki on maan- 50420: roja !käyttää lapsiaan maatalouskouluissa, hankintalain toimeenpanon vuoksi suuresti 50421: koska esim. 6 kk. kestävä maamieskoulukurssi lisääntynyt, on maataloudellisen oppilaitok- 50422: tulee nykyään maksamaan useita kymmeniä- sen tarve käynyt entistä välttämättömäm- 50423: tuhansia markkoja. mäksi. 50424: Maassamme on käytännössä koulumuoto, Edellä sanotun nojalla ehdotamme 'kun- 50425: jonka antamasta opetuksesta voivat päästä nioittaen, 50426: osallisiksi vähempivaraistenkin viljelijäin 50427: lapset. Tarkoitamme kiertäviä maamieskou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 50428: luja, jonkalaisia on toiminnassa eri osissa tulo- ja menoarvioon 1 milj. markan 50429: maata. Kun kiertävä maamieskoulu käy toi- suuruisen määrärahan hiertävän maa- 50430: minta-alueensa jokaisessa kunnassa ja sen mieskoulun perustamista varten Ylä- 50431: kurssi kestää vain 2-3 kk., niin siinä opis- Savoon. 50432: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 50433: 50434: Kalle Kämäräinen. Eino Uusitalo. Matti Mattila. 50435: Eino Palovesi. J. F. Pöykkö. Onni Mannila. 50436: Artturi Jämsen. Toivo Antila. Eemil Partanen. 50437: 1004 50438: 50439: IV,a24. - Rah.al. N:o 192. 50440: Suomennos. 50441: 50442: 50443: 50444: Lindh ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai- 50445: naksi koulutalon rakentamiseksi överby skola för lands- 50446: bygdens yrken nimiselle koululle. 50447: 50448: 50449: E d u s k u n n a ll e. 50450: 50451: Överby skola för landsbygdens yrken, Kummankin vuosikurssin tietopuolinen ope- 50452: joka on lajissaan vanhin Pohjoismaissa, tus tapahtuu asuntolarakennuksessa, jossa on 50453: omisti aikanaan Överbyn ja Karlbergin saatu tilapäistä opetustilaa yhdistämällä 50454: koulutilan Kirkkonummella. Tämä menetet- kolme oppilashuonetta. Tämä sekä jo 50455: tiin kuitenkin Porkkalan alueen mukana, ja sinänsä aivan liian pienet tilat ovat johta- 50456: koulu sai vahingonkorvausta 750 000 mark- neet siihen, että oppilaat asuvat hyvin ah- 50457: kaa. Erittäin vaatimattoman vahingonkor- taasti. Kun oppilasluku ilmeisesti on nou- 50458: vauksen perusteena oli ilmeisesti se seikka, sussa, olisi tämä syytä ottaa huomioon raken- 50459: että valtio joka tapauksessa joutuisi raken- nettaessa uusi tarpeelliseksi havaittu kou- 50460: tamaan uuden koulun menetetyn tilalle. Kun lutalo sekä järjestää siihen asunto yhdelle 50461: koulun vuonna 1945 onnistui hankkia uusi opettajalle (työnjohtaja) sekä koulun vahti- 50462: koulutila Espoossa, ehdotti Maatalousopisto- mestarille. Edellinen asuu nyt vuokrahuo- 50463: toimikunta 35 milj. mk:n valtionavustuksen neistossa 6 km: n päässä koulusta, kun taas 50464: myöntämistä mainitun koulun jälleenraken- jälkimmäinen asuu entisessä muonamiehen- 50465: tamista varten. Tähän päivään mennessä asunnossa 400 metrin päässä niistä raken- 50466: koulu on saanut valtionavustusta 3,25 milj. nuksista, joiden hoito ja lämmitys kuuluvat 50467: mk ja lainaa valtiolta 5 milj. mk. Koulu, hänelle. 50468: jossa on 42 oppilasta, kärsii vaikeasta tilan- Tässä tarkoitettu koulutalo tulisi käsittä- 50469: ahtaudesta ja sen on vuosittain pakko hylätä mään 2 500 m3 ja sen rakentamis- ja sisus- 50470: ainakin kymmenkunta hakemusta. tuskustannukset noussevat 20 miljoonaan 50471: Tietopuolista opetusta varten tarvitsisi markkaan. 50472: Överby skola för landsbygdens yrken nyt Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet 50473: koulurakennuksen, jossa olisi mm. tilat kah- ehdottavat, 50474: delle oppisalille, opettajainhuoneelle, kir- 50475: jastohuoneelle, opetusmateriaalille sekä opet- että Eduskunta ottaisi v·uoden 1956 50476: tajanasunnolle. Samaan rakennukseen voi- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 50477: taisiin lisäksi valmistaa asunto koulun vahti- kan määrärahan, josta puolet myön- 50478: mestarille, huone tai kaksi oppilaiden vapaa- nettäisiin avustuslainaksi ja puolet 50479: aikojen askartelua varten sekä asuntohuoneet suoranaiseksi avustukseksi koulutalon 50480: 12 oppilaalle. rakentamiseksi överby skola för 50481: Överbyn koululla ei, kuten tunnettua, ole landsbygdens yrken nimiselle kou- 50482: tällä hetkellä lainkaan varsinaista oppisalia. lulle. 50483: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 50484: 50485: Bertel Lindh. Grels Teir. John Österholm. 50486: Albin Wickman. Nils Meinander. Sven Högström. 50487: Arthur Larson. 50488: 1003 50489: 50490: IV,324. - Fin.mot. N:o 192. 50491: 50492: 50493: 50494: 50495: Lindh m. fl.: Angående anvisande av. anslag till understöd 50496: och lån för uppförande av ett skolhus åt överby skola 50497: för landsbygdens yrken. 50498: 50499: 50500: T i ll R i k s d a g e n. 50501: 50502: överby skola för landsbygdens yrken, den ingen egentlig lärosal. Den teoretiska un- 50503: äldsta i sitt slag i Norden, innehade i tiden dervisningen för vardera årskursen sker i 50504: överby och Karlberg skollägenhet i Kyrk- internatsbyggnaden, där tillfälligt undervis- 50505: slätt. Denna gick emellertid förlorad med ningsutrymme erhållits genom att tre elev- 50506: Porkala-området och skolan fick i skadestånd rum sammanslagits. Detta i och för sig 50507: 750 000 mk. Motivet till det synnerligen alldeles för knappa utrymme har medfört, att 50508: blygsamma skadeståndet var troligen att sta- eleverna redan bor synnerligen trångt. Då 50509: ten i varje fall bleve skyldig att uppföra elevantalet uppenbarligen är i tillväxt, vore 50510: en ny skola i stället för den förlorade. Då det skäl att beakta detta vid uppförandet 50511: skolan år 1945 lyckades anskaffa en ny av det nödigt befunna skolhuset ävensom 50512: skollägenhet i Esbo, föreslog ,1\faatalous- att i detsamma bereda bostad för en lärare 50513: opistotoimikunta", att 35 miljoner mk i stats- (verkmästare) samt för skolans vaktmästare. 50514: bidrag skulle givas för återuppbyggnaden Den förra bor nu i hyrd lokal 6 km från 50515: av nämnda skola. Till dag som är har sko- skolan, medan den senare bor i en f. d. stat- 50516: lan erhållit 3.25 miljoner mk i statsbidrag och karlsbostad 400 m från de byggnader, vil- 50517: 5 miljoner mk i statslån. Skolan lider av svår kas skötsel och eldning är honom anför- 50518: trångboddhet med sina 42 elever och är år- trodda. 50519: ligen tvungen att avvisa åtminstone tiotalet Här antydda skolhus komme att omfatta 50520: ansökningar. ca 2 500 m3 och dess uppförande och in- 50521: För den teoretiska undervisningen vore redning torde stiga till 20 miljoner mk. 50522: Överby skola för landsbygdens yrken nu i Med hänvisning tili ovanstående föreslår 50523: behov av en skolbyggnad med bl. a. utrymme undertecknade, 50524: för två lärosalar, lärarrum, biblioteksrum, 50525: rum för undervisningsmateriel samt en lärar- att Riksdagen i statsförslaget för år 50526: bostad. I samma hus kunde ytterligare be- 1956 måtte upptaga ett anslag om 20 50527: redas bostadsutrymme för skolans vaktmäs- miljoner mark, varav hälften skttlle 50528: tare, ett eller två rum för elevernas fri- utges som understödslån och andra 50529: tidssysselsättning ävensom bostadsrum för hälften som direkt understöd för ttpp- 50530: 12 elever. förande av ovannämnda skolhus, åt 50531: Såsom känt har Överby skola i detta nu överby skol.a för landsbygdens yrken. 50532: Helsingfors den 19 september 1955. 50533: 50534: Bertel Lindh. Nils Meinander. 50535: Albin Wickman. John Österholm. 50536: Grels Teir. Sven Högström. 50537: Arthur Larson. 50538: 50539: 50540: 50541: 50542: 22 E 626/55 50543: 100~ 50544: 50545: IV,a2a. - Rah.al. N:o 191. 50546: 50547: 50548: 50549: 50550: V. Simonen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisluontois- 50551: ten maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilaitosten 50552: opettajien sairausajan ja äitiysloman viransijaisten palk- 50553: kaamiseen. 50554: 50555: 50556: E d u s k u n n a ll e. 50557: 50558: Yksityisluontoisista maatalous-, kotitalous- Tämän va:kavan sosiaalisen puutteen pois- 50559: ja kotiteollisuusoppilaitoksista voimassa ole- tamiseksi ehdotamme kunnioittavasti, 50560: vien lakien mukaan maksetaan niiden palve- 50561: luksessa oleville opettajille palkkaa samojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 50562: perusteiden mukaan kuin valtion viran ja tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu- 50563: toimen haltijoille. Tästä huolimatta on opet- kuun 500 000 markan arviomäärära- 50564: tajien sairauden takia myönnetyn virkavapau- han yksityisluontoisten maatalous-, ko- 50565: den aikana itse huolehdittava sijaisen paik- titalous- ja kotiteollisuusoppilaitosten 50566: kaamisesta, puhumattakaan siitä, että nais- opettajien sairausajan sekä äitiyslo- 50567: opettajat voisivat saada äitiyslomaa. Tämä man viransijaisten palkkausta varten 50568: valitettava epäkohta johtuu siitä, ettei val- maksettavaksi samojen perusteiden 50569: tion tulo- ja menoarviossa ole olemassa maa- mukaan kuin valtion viran ja toimen 50570: talousministeriön kohdalla mitään määrära- haltijoille. 50571: haa, jota voitaisiin käyttää tähän tarkoituk- 50572: seen. 50573: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 50574: 50575: Vieno Simonen. Antti J. Rantamaa. Sylvi Halinen. 50576: Jaakko Hakala. Eino Uusitalo. Marja Lahti. 50577: Saara Forsius. Hilja Väänänen. 50578: 1001 50579: 50580: IV,a22. - Rah.al. N:o 190. 50581: 50582: 50583: 50584: 50585: Rönkkö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus- 50586: avustuksiksi yksityisluontoisille maatalous-, kotitalous- ja 50587: kotiteollisuusoppilait oksille. 50588: 50589: 50590: E d u s k u n n a 11 e. 50591: 50592: Ammattiopetuksen tehostamisen kautta voi- milj. mk. Tästä huolimatta on useana vuonna 50593: daan turvata myös maatalouden jatkuva ke- avustuksia myönnetty vain 55 milj. mk kai- 50594: hityskykyisyys. Nimenomaan ovat maaseu- kille edellämainituilla oppilaitoksille yhtei- 50595: dun elinkeinoja palvelemaan tarkoitetut maa- sesti. 50596: talous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilai- Kun mielestämme maaseudun ammattiope- 50597: tokset. Mutta näiden ammattioppilaitosten tusta täytyy voimakkaasti tehostaa, on myös 50598: opetusta edelleenkin haittaavat pahasti rap- maataloudelliselle, kotitaloudelliselle ja koti- 50599: peutumaan päässeet ja ahtaatkin opetustilat, teolliselle ammattiopetukselle saatava järjes- 50600: joita on vain aivan aniharvoissa tapauksissa tetyksi tarkoituksenmukaiset huonetilat sekä 50601: voitu kunnostaa väistämättömien vuosikor- työskentelymahdollisuudet, minkä vuoksi eh- 50602: jausten ohella. Tilanteen kireyttä yksityis- dotamme, 50603: ten maataloudellisten oppilaitosten osalta 50604: kuvaa sekin, että esim. vuodelle 1954 hyvin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 50605: pidättyvästi ja harkiten laaditut korjaus- ja tulo- ja menoarvioon .11 Pl. VIII lu- 50606: uusimissuunnitelmat sisälsivät rakennusavus- vun 8 momentille lisäystä 45 mil- 50607: tuksia maatalousoppilaitoksien osalta 82 milj. joonaa markkaa rakennusavustuksiksi 50608: mk, kotitalousoppilaitosten osalta 30 milj. yksityisluontoisine maatalous-, koti- 50609: mk ja kotiteollisuusoppilaitosten osalta 90 talous- ja kotiteollisuusoppilaitoks~?le. 50610: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 50611: 50612: Tahvo Rönkkö. Eino E. Heikura. Jaakko Hakala. 50613: Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen. Niilo Honkala. 50614: 1000 50615: 50616: IV,s21. - Rah.al. N:o 189. 50617: 50618: 50619: 50620: 50621: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän ta- 50622: louskoulun kolmannen talousopettajan viran vakinaista- 50623: mista varten. 50624: 50625: 50626: E d u s k u n n a ll e. 50627: 50628: Jyväskylän talouskoulu on toiminut vuo- (446/29) mukaan (7 §) koulun opettaja- 50629: desta 1929 alkaen yksityisluontoisena talous- vahvuuden pitäisi olla ainakin 3 vakinaista 50630: kouluna ja on nykyisin maataloushallituksen talousopettajaa. Koulussa on kuitenkin vain 50631: valvonnan alainen. Laajentamisen jälkeen 2 vakinaista opettajaa ja kolmas on usean 50632: koulu on voinut vastaanottaa kaksille vuo- vuoden ajan toiminut tilapäisenä. Opettaja- 50633: sittain järjestetyille kursseilleen 48 oppi- pulan vuoksi on kuitenkin vaikeaa saada jat- 50634: lasta kummallekin. Hakijoita on ollut huo- kuvasti tilapäiseen toimeen päteviä voimia. 50635: mattavasti enemmän, mm. tänä keväänä 172 Sen vuoksi ehdotamme kunnioittaen, 50636: pyrkijää. 50637: Koulu toimii mahdollisimman suuren op- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 50638: pilasmäärän sijoittamiseksi kolmena opetus- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n kohdalle 50639: ryhmänä, joista kaksi keittiöryhmää ja yksi 450 000 markan määrärahan J yväs- 50640: kodinhoitajaryhmä. Talouskouluista 31 päi- kylän talouskoulun kolmannen talous- 50641: vänä joulukuuta 1929 annetun asetuksen opettajan viran vakinaistamiseksi. 50642: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 50643: 50644: Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen. 50645: Arvo Ahonen. Matti Koivunen. 50646: 999 50647: 50648: IV,32o. - Rah.al. N:o 188. 50649: 50650: 50651: 50652: 50653: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun nuorison 50654: avustarniseksi pääsemään rnaatalouskouluun. 50655: 50656: 50657: E d u s k u n n a ll e. 50658: 1 50659: Maaseudun nuorison keskuudessa saattaa Maaseudun nuorison auttaminen hyödyl- 50660: esiintyä työttömyyttä v: n 1956 aikana. Ajan listä ammattia oppimaan vähentää tietyllä 50661: hyödyllinen käyttö tällaisen nuorison osalta tavalla myös painetta työttömyysrintamalla. 50662: saattaisi tapahtua mm. maatalouskoulussa Näillä perusteilla ehdotamme, 50663: tai tämän alan kursseilla. 50664: Mm. maamieskoulun käynnin rahoittami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 50665: nen saattaa kuitenkin muodostua esteeksi tttlo- ja menoarvioon 10 000 000 mark- 50666: varsin useille köyhien ja vähävaraisten ko- kaa työttömyydestä kärsivän maaseu- 50667: tien pojille että tyttärille. Siksi valtion dun nuorison avustarniseksi maa- 50668: tulisi halullisia ja kyvykkäitä nuoria tukea talouskouluun tai sopivien alojen 50669: maatalousopetuksen saannissa. kursseille. 50670: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 50671: 50672: Yrjö Hautala. Lauri Laine. Eino E. Heikura. 50673: 998 50674: 50675: IV,319, - Rah.al. N:o 187. 50676: 50677: 50678: 50679: 50680: Halinen ym.: Määrärahan osoittamisesta puutarhatilaston 50681: aikaansaamista varten. 50682: 50683: 50684: E d u s k u n n a ll e. 50685: 50686: Siitä huolimatta, että puutarhatalous on mistolle, jonka tehtävänä mm. olisi maatalou- 50687: maataloutemme nopeimmin kehittyvä haara, den kannattavuustutkimuksissaan selvittää 50688: jonka järkevä ohjaaminen välttämättä vaatii puutarhan osuus kirjanpitotilojen taloudessa. 50689: luotettavaa tilastopohjaa, ei puutarhatilasto- Tiettävästi maataloushallitus on tänäkin 50690: tointa vieläkään ole saatu järjestetyksi. Esim. vuonna tehnyt asiasta esityksensä, mutta 50691: hedelmäsadon arviointi olisi saatava luotet- eduskunnalle annetussa hallituksen esityk- 50692: tavalle pohjalle, koska sen mukaan pitäisi sessä tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 ei 50693: järjestää ei vain kotimaisen sadon markki- puutarhatilaston määrärahoja ole. 50694: nointi, vaan myös ulkomaisten hedelmien Sen vuoksi ehdotamme kunnioittavasti, 50695: tuonti, jonka alkamispäivä yleensä halutaan 50696: jo kauppasopimuksissa määritellä. Vihannek- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 50697: sien yli- ja alituotannon sietämätön vaihtelu tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VI luvun 50698: siihen liittyvine liian alhaisine tai korkeine 9 momenUlle 200 000 markkaa maata- 50699: hintoineen on toinen esimerkki tilastotoimen loushallituksen maanviljelystaloudelli- 50700: puuttumisen aiheuttamasta sekasorrosta. Ku- selle tutkimustoimistolle kirjanpitotl?o- 50701: ten mm. valtion hedelmä- ja marjatalousko- jen puutarhaviljelyn kannattavuuden 50702: mitea on esittänyt, puutarhatilastotoimi olisi selvittämistä varten ja 2 000 000 mark- 50703: välttämättä ja kiireellisesti järjestettävä ja kaa maataloushallituksen tilastotoimis- 50704: varattava tarvittavat määrärahat maatalous- tolle vuotuisen puutarhatilaston kus- 50705: hallituksen tilastotoimistolle ja saman viras- tannuksia varten. 50706: ton maanviljelystaloudelliselle tutkimustoi- 50707: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 50708: 50709: Sylvi Halinen. Marja Lahti. Esa Koivusilta. 50710: Vieno Simonen. Eino Rytinki. Mauno Jussila. 50711: Eeli Erkkilä. Einari Jaakkola. Antti J. Rantamaa. 50712: Urho Kähönen. Hilja Väänänen. Mauri Seppä. 50713: Kalervo Saura. Irma Hamara. Saara Forsius. 50714: Erkki Tuuli. Wiljam Sarjala. 50715: 997 50716: 50717: IV,a1s. - Rah.al. N:o 186. 50718: 50719: 50720: 50721: 50722: Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloushallituk- 50723: sen puutarkaosaston perustamisesta aiheutuviin palkkauk- 50724: siin. 50725: 50726: 50727: E d u s k u n n a ll e. 50728: 50729: Puutarhaviljely on viime aikoina voimak- harjoittelu- ja neuvonta-asiat sekä taimisto- 50730: kaasti laajentunut ja sen met~kitys on koko jen tarkastus. Sanottua osastoa varten maa- 50731: kansantaloudessamme ja varsinkin pienvilje- taloushallitukseen olisi perustettava 1 päi- 50732: lysvaltaisen maataloutemme sivuelinkeinona västä tammikuuta 1956 lukien puutarhaosas- 50733: entisestään huomattavasti kohonnut. Alan ton osastopäällikön virka ( 34 pl.), perus- 50734: kehittämistä tarkoittavat toimenpiteet ovat palkka 706 200 mk, ja puutarhatalouden tar- 50735: kuitenkin jääneet puutteellisiksi, eikä edis- kastajan virka (29 pl.), peruspalkka 539100 50736: tämistoimintaan, tarpeellisen ammattitaitoi- mk sekä toimistoapulaisen toimi (10 pl.), 50737: sen johdon puuttuessa, ole sisältynyt tarpeel- peruspalkka 219 600 mk. 50738: lista suunnitelmallisuutta, vaan on toiminta Edellyttäen, että edellä sanotut virat pe- 50739: ollut hapuilevaa ja hajanaista. Jotta edel- rustetaan maataloushallitukseen perustetta- 50740: leen laajenevan puutarhatalouden eri aloilla vaan puutarhaosastoon, voidaan maatalous- 50741: tapahtuvaa nopeaa kehitystä voitaisiin tar- hallituksen maatalousopetusosastosta lakkaut- 50742: koituksen mukaisella tavalla ohjata ja val- taa puutarhanhoidon tarkastajan virka (25 50743: voa, olisi alan hallinto, joka on nyt erittäin pl.) 31 päivästä joulukuuta 1955 lukien. Vä- 50744: epätyydyttävällä kannalla, uudelleen järjes- hennys on peruspalkkana 444 000 mk, ikä- 50745: tettävä. Tätä varten olisi alan hallintoa täy- lisinä 113 400 mk ja kalliinpaikanlisänä 50746: dennettävä ja maataloushallitukseen perus- 45 720 mk eli yhteensä ilman indeksikoro- 50747: tettava puutarhaosasto, jossa olisi osasto- tusta 603 120 mk. 50748: päällikön ja puutarhatalouden tarkastajan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 50749: virat sekä toimistoapulaisen toimi. Osasto- nioittavasti, 50750: päällikölle kuuluisivat puutarhatalouden edis- 50751: tämistä, koe- ja tutkimustoimintaa, puutarha- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 50752: tuotteiden jalostusta ja markkinointia, puu- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VI luvun 50753: tarhatilastoa ja kannattavuuslaskelmia kos- 1 momentille 1 958 580 markkaa maa- 50754: kevat sekä alan talouspoliittiset kysymykset taloushallituksen puutarkaosaston pe- 50755: sekä puutarhatalouden tarkastajalle opetus-, rustamisesta aiheutuviin palkkauksiin. 50756: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 50757: 50758: Urho Kähönen. Esa Koivusilta. Marja Lahti. 50759: Kalervo Saura. Sylvi Balinen. Juho Tenhiälä. 50760: 996 50761: 50762: IV,sl7, - Rah.al. N:o 185. 50763: 50764: 50765: 50766: 50767: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta maitten mittaus- 50768: ten ja luokitusten tarkistamiseen. 50769: 50770: 50771: E d u s k u n n a 11 e. 50772: 50773: Vuodesta 1947 on maassamme suoritettu puolinen, koska se valittajalta edellyttää vä- 50774: hyvin laajalti maitten mittausten ja Iuoki- hintään samaa ammattipätevyyttä kuin luoki- 50775: tusten uusimisia. Tämä työ on monessa suh- tuksen suorittajan, tai asiantuntija-apua 50776: teessa antanut aihetta arvosteluun, koska käyttäen aiheuttaisi huomattavia kustannuk- 50777: esim. työhön liittyviä luokitusperusteita on sia. Uudessa verolakiesityksessä on suunni- 50778: tänä aikana muutettu. Näistä muutoksista teltu tähän parannuksia, mutta niiden voi- 50779: näkyvin on se, että metsien luokituksessa on maantulosta ei ole tietoa. 50780: osittain luovuttu alkuperäiseltä biologiselta Luokitustyön nykyinen vaihe aiheuttaa ve- 50781: linjalta, jolloin metsän I A ja I B ovat tul- rotukseen huomattavaa epätasaisuutta sekä 50782: leet erilailla määritellyiksi. Lisäksi luokituk- kohtuuttomuuksia, jotka asettavat omistajat 50783: set on suorittanut sellainen henkilökunta, keskenään erilaiseen asemaan. 50784: joka ei ole saanut yhtenäistä ammattivalmen- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 50785: nusta tehtäväänsä. Tämä seikka ei ole ollut nioittaen, 50786: jättämättä jälkeä työn tasaisuuteen ja laa- 50787: tuun. Luokitustulosten epämääräisyys onkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 50788: tullut eri yhteyksissä riittävän selvästi ilmi. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark- 50789: Valitustapa luokituksessa olleiden virheiden kaa käytettäväksi maitten mittausten 50790: korjaamiseksi on ollut puutteellinen ja yksi- ja luokitusten tarkistukseen. 50791: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 50792: 50793: Matti Mattila. Yrjö Sinkkonen. Hilja Väänänen. 50794: Esa Koivusilta. Nestori Kaasalainen. Atte Pakkanen. 50795: Heikki Soininen. Eino Palovesi. 50796: 995 50797: 50798: IV,316. - Rah.al. N:o 184. 50799: 50800: 50801: 50802: 50803: Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto- 50804: kerhotoiminnan tukemiseen. 50805: 50806: 50807: E d u s k u n n a 11 e. 50808: 50809: Aikuiskasvatuksen eraana tärkeimpänä Koska opintokerholakia, joka merkitsisi 50810: muotona voidaan pitää opintokerhotyötä. kerhojen opintotyön huomattavaa tukemista, 50811: Yhtenä opintokerhotoimintaa vaikeuttavana ei ole säädetty, olisi kohtuullista korottaa 50812: tekijänä on kuitenkin tällä hetkellä kerhoille opintokerhotoiminnan tukemiseen varattua 50813: jaettavan valtionavustuksen pienuus, mikä määrärahaa niin, että kerhoille voitaisiin 50814: taas johtuu siitä, että opintokerhotoiminnan jakaa ainakin 2 000 markan suuruisia avus- 50815: tukemiseen jaettava kokonaismääräraha on tuksia opintokautta varten. 50816: suhteettoman vähäinen. Kun kerhojen enim- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 50817: mäisavustukset esimerkiksi vielä 1939 olivat 50818: 200 markkaa opintokautta kohden, voitiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 50819: tällä summalla hankkia niin paljon kirjalli- tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mark- 50820: suutta, että sillä oli todellista opinnollista kaa opintokerhotoiminnan tukemiseen, 50821: merkitystä. Nykyisin jaettava enintään 1000 jotta opintokerhoille voitaisiin jakaa 50822: markan avustus ei kykene turvaamaan edes ainakin 2 000 markan suuruisia avus- 50823: kerhojen peruskirjojen tarvetta. tuksia opintokautta varten. 50824: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 50825: 50826: Irma Rosnell. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Unto Miettinen. 50827: 50828: 50829: 50830: 50831: 21 E 626/55 50832: ~9.4 50833: 50834: IV,a15. - Rah.al. N:o 183. 50835: 50836: 50837: 50838: 50839: Forsberg ym.: Määräral!-art osoittamisesta Suomen Kansan- 50840: opistoyhdistykselle pohjoismaista kansanopistokokousta 50841: varten. 50842: 50843: 50844: E d u s k u n n a 11 e. 50845: 50846: Ensi vuonna on Suomen vuoro järjestää lol}sarvioesitykseen ole tällaista määrärahaa 50847: pohjoismainen kansanopistoväen kokous, jol- merkitty. Kun kuitenkin jo aikaisemmin on 50848: lainen oli täällä viimeksi v. 1936. Suomen saatu valtionapua puheenaolevaan tarkoituk- 50849: KaJ;lSanopistoyhdistys- Finlands Folkhög- seen ja kun hallituksen ensi vuoden talous- 50850: skoleförening, joka on konferenssin isäntänä, arvioehdotukseen on otettu määräraha muita 50851: on ryhtynyt tilaisuuden edellyttämiin laaja- vastaavia kokouksia varten, on mielestämme 50852: suuntaisiin järjestelyihin, joiden tarkoituk- kohtuullista, että näin menetellään myös 50853: sena on kansanopiston kasvatus- ja opetusky- pohjoismaiseen kansanopistokokoukseen näh- 50854: symysten lisäksi antaa Skandinavian eri den. Kun osanottajia odotetaan kolmesta 50855: maista saapuville osanottajille yleisluontoinen pohjoismaasta noin 250 ja he edustavat 50856: suomalaisen kulttuurin esittely. Tämä, samoin- maansa laajoja ja erilaisia kansalaispiirejä, 50857: kuin konferenssista aiheutuvat painatuskus- muodostuu ensi vuoden pohjoismainen kan- 50858: tannukset edellyttävät menoja, joihin yhdis- sanopistokokous hyvin merkittäväksi. 50859: tyksen omat varat eivät riitä .. Tämän vuoksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 50860: Suomen Kansanopistoyhdistys jo huhtikuun kunnioittaen, 50861: 12 päiväämässään kirjelmässä pyysi kouluhal- 50862: lituksen toimenpidettä siihen, että ensi vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 50863: den valtion talousarvioon otettaisiin 350 000 tulo- ja menoarvioon 350 000 markan 50864: markan suuruinen määräraha mainitun suuruisen kertakaikkisen määrärahan 50865: kokouksen järjestämiskustannuksia varten. Suomen Kansanopistoyhdistykselle poh- 50866: Siitä huolimatta, että kouluhallitus tätä ano- joismaista kansanopistokokousta var- 50867: musta puolsi, ei hallituksen ensi vuoden ta- ten. 50868: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 50869: 50870: John ForsQerg. Kalle Kauhanen. Jaakko Hakala. 50871: John Österholm. Arthur Larson. Toivo Antila. 50872: C. A. Öhman. Lauri Järvi. Saara Forsius. 50873: Armas Leinonen. Nestori Kaasalainen. Sven Högström. 50874: Urho Kulovaara. Lennart Heljas. Grels Teir. 50875: 993 50876: 50877: IV,314. - Rah.al. N:o 182. 50878: 50879: 50880: 50881: 50882: Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen vanhassa 50883: linnassa sijaitsevan Sibelius-arkiston huoneistotilojen ja 50884: kaluston kunnostamiseen ja hankkimiseen. 50885: 50886: 50887: E d u s k u n n a 11 e. 50888: 50889: Suuri sävelten mestarimme Jean Sibelius osaltaan kehitettävä tätä hanketta. Kun hä- 50890: täyttää kuluvan vuoden lopulla 90 vuotta. meenlinnalaiset omatoimisesti ovat hankki- 50891: Hänen synnyin- ja koulukaupunkinsa Hä- neet näin huomattavan materiaalin ja hank- 50892: meenlinnan kaupunki on jo 1930-luvun kivat sitä edelleenkin, ja kun Hämeenlin- 50893: alussa perustanut Sibelius-a11kiston toimikun- nan kaupungin taholta on luvattu huolehtia 50894: nan. Sen toimesta kaupungin vuotuisen mää- kaikista käytännöllisistä toimenpiteistä ja 50895: rärahan turvin on koottu hyvin täydellinen järjestelyistä, Sibelius-arkisto näyttelyineen 50896: Sibelius-materiaali, mm. miltei täydellinen olisi järjestettävä viimeistään ennen mesta- 50897: hänen säveltuotantonsa aina äänilevyjä myö- rin 90-vuotispäivää pysyvälle kannalle val- 50898: ten. Yksityisten lahjoituksilla on tässä työssä tion vuotuisen avustusmäärärahan turvin. 50899: ollut huomattava merkitys. Kun edellä esitettyä tarkoittava toivomus- 50900: Kun Hämeenlinnan kaupungissa sijaitseva aloite jätettiin vuoden 1955 valtiopäiville, 50901: Birger J aarlin vanha linna nyttemmin on allekirjoittajia oli kaikkiaan 33 edustaen jo- 50902: vapautunut aikaisemmasta käytöstään, sen kaista eri eduskuntaryhmää. Tämäkin seikka 50903: suojista on voitu varata tila Sibelius-arkis- todistaa kansalaistemme antavan mitä suu- 50904: tolle. Kun linnaa edelleen tutkitaan ja suo- rimman arvon tälle hankkeelle. Kun ~kuiten 50905: ritetaan samalla huomattavia restauroimis- kaan asia vieläkään ei ole saanut myönteistä 50906: töitä, tätä arkistoa ei vielä ole voitu avata ratkaisua, saammekin ehdottaa edellä selos- 50907: yleisölle, mutta tullaan se tekemään ennen tettuun viitaten, 50908: kuin Hämeenlinnassa vietetään suuria Sibe- 50909: lius-juhlia mestarin täyttäessä 90 vuotta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 50910: Tarkoituksena on varata linnasta Sibelius- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan 50911: arkistolie vielä nykyistä tilavammat suojat markan määrärahan Hämeenlinnan 50912: restauroimistöiden tultua suoritetuiksi. kaupungissa vanhassa Birger J aarlin 50913: Jokainen käsittää, millainen suuriarvoinen linnassa sijaitsevan Sibelius-arkiston 50914: merkitys tällaisella arkistolla on koko maal- huoneistotilojen ja kaluston kunnos- 50915: lemme. Siksi valtiovallankin olisi omalta tamiseksi ja hankkimiseksi. 50916: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 50917: 50918: Erkki W. Mohell. Varma K. Turunen. Aino Malkamäki. 50919: 992 50920: 50921: IV,313, - Rah.al. N:o 181. 50922: Suomennos. 50923: 50924: 50925: 50926: Teir ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yhteispohjois- 50927: maisten opistojen avustamiseen. 50928: 50929: 50930: E d u s k u n n a ll e. 50931: 50932: Viime vuosien aikana on pohjoismainen syyllä, kun kysymys on niin pienistä sum- 50933: yhteistyö kehittynyt eri aloilla erittäin ilah- mista. Suomen avustuksen kansanopistolle 50934: duttavalla tavalla. Eräs pohjoismaisen yh- tulisi suhteellisesti katsoen olla vähintään 50935: teistyön muoto ovat pohjoismaiset kansan- 500 000 markkaa. Tämä vastaisi Tanskan ja 50936: opistot, joissa on oppilaita kaikista pohjois- Norjan avustuksia ja noudattaisi samaa pe- 50937: maista. Sellainen kansanopisto on Kungäl- riaatetta kuin nekin, nimittäin että avus- 50938: vissa Ruotsissa sijaitseva Nordiska folkhög- tuksen tulisi riittää yhden opettajan palk- 50939: skolan, joka saa hyvin monia oppilaita myös kaamiseen Suomesta. 50940: Suomesta. Koulussa toimii mm. Suomesta Kysymyksessä oleva avustus on sisällytetty 50941: oleva opettaja, joka on vakinaisesti palkattu 10 pääluokan XVI luvun toiseen momenttiin, 50942: kuten opettajat muista pohjoismaista. Sel- jonka nimikkeenä on: Sekalaiset menot. 50943: laisessa koulussa syntyy todellista pohjois- Tällä momentilla on monia eri määrärahoja 50944: maista yhteistyötä, kun oppilaat joutuvat ja alanimikkeeltä ,Yhteispohjoismaisten opis- 50945: toistensa kanssa suoranaiseen kosketukseen tojen avustus" on maksettu Suomen avustus 50946: myös itse koulutyössä. Kungälvin pohjoismaiselle kansanopistolle. 50947: Vuonna 1948 varmistettiin koulun toi- Määräraha tämän alanimikkeen kohdalla on 50948: meentulo siten, että se sai valtionavustusta yhteensä 300 000 markkaa ja jotta Kungälvin 50949: Ruotsista sekä valtionavustusta myös Tans- pohjoismainen kansanopisto saisi sen avus- 50950: kasta ja Norjasta, sittemmin myös Suomesta. tuksen, mikä maamme olisi sille annettava, 50951: Toisena istuntokautenaan elokuussa 1954 tulisi alanimikkeen kohdalla olevaa määrä- 50952: päätti Pohjoismaiden neuvosto lisätä Tanskan rahaa mainitulla momentilla lisätä 435 000 50953: ja Norjan hallituksilta Kungälvin pohjois- markalla. Täten tulisi sanotun momentin 50954: maiselle kansanopistolle tulevaa avustusta si- määräraha nousemaan 18 782 300 markkaan. 50955: ten, että avustus vastaisi täyttä palkkiota Voidaan mainita, että tässä kansanopistossa 50956: kummastakin maasta olevalle opettajalle. on suomenkielen opintopiiri, jota ohjaa Suo- 50957: Saatujen tietojen mukaan suorittaa Tanskan mesta oleva opettaja. 50958: valtio nyt vuosittain noin 15 000 kruunua ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 50959: Norjan valtio noin 11 000 kruunua avustuk- nioittaen, 50960: sena koululle. Vuonna 1954 oli meidän 50961: maamme avustus 65 000 markkaa, mikä vi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 50962: rallisen kurssin mukaan on vähän yli 1 000 tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu- 50963: kruunua. Suomen avustusta tältä vuodelta vun 2 momentille lisäyksenä 435 000 50964: ei ole suoritettu. markkaa siten, että yhteispohjoismais- 50965: On herättänyt ihmettelyä, että Suomen ten opistojen avustusmäärärahasta 50966: avustus on suhteellisesti katsoen niin pieni. voidaan suorittaa 500 000 markkaa 50967: Se ei ole oikea tapa hoitaa pohjoismaista yh- avustuksena K ungälvissa Ruotsissa 50968: teistyötä, sillä on vähemmän mairittelevaa toimivalle Nordiska folkhögskolan ni- 50969: maallemme, että Suomen avustus on niin mi- miselle kansanopistolle. 50970: nimaalinen. Näin on sitäkin suuremmalla 50971: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 50972: 50973: Grels Teir. Bertel Lindh. Gunnar Henriksson. 50974: Arthur Larson. Nils Meinander. Bruno J. Sundman. 50975: Albin Wickman. Vilho Väyrynen. J ogn Österholm. 50976: John Forsberg. Matti Lepistö. Armas Leinonen. 50977: 991 50978: 50979: IV,313. - Fin.mot. N:o 181. 50980: 50981: 50982: 50983: 50984: Teir m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till under- 50985: stöd åt samnordiska folkhögskolor. 50986: 50987: 50988: T i 11 R i k s d a g e n. 50989: 50990: Under de senaste åren har det nordiska det är fråga om så små belopp. Finlands 50991: samarbetet utvecklats på ett synnerligen bidrag tili folkhögskolan borde proportionellt 50992: glädjande sätt på olika områden. En form sett vara minst 500 000 mark. Detta skulle 50993: av nordiskt samarbete är de nordiska folk- svara mot Danmarks och Norges bidrag och 50994: högskolorna, som har elever från alla nor- följa samma pricip som de, nämligen att 50995: diska länder. En dylik folkhögskola är Nor- bidraget borde räcka till gage för en lärare 50996: diska folkhögskolan i Kungälv i Sverige, som från Finland. 50997: emottager rätt många elever också från Fin- Bidraget ifråga finnes inrymt under 10 50998: land. I skolan verkar bl. a. en lärare från huvudtiteln XVI kapitlet 2 momentet under 50999: Finland, som är fast anställd liksom lärarna benämningen: Diverse utgifter. På detta 51000: från de övriga nordiska länderna. I en dylik moment finnes många olika anslag, och un- 51001: skola uppstår ett verkligt nordiskt samarbete, der underrubriken Understöd åt samnordiska 51002: då eleverna kommer direkt i kontakt med folkhögskolor (Yhteispohjoismaisten opisto- 51003: varandra också under själva skolarbetet. jen avustus) har Finlands bidrag till Nor- 51004: År 1948 säkrades skolans existens genom diska folkhögskolan i Kungälv utbetalats. 51005: att den fick svenskt statsunderstöd och Anslaget inom denna underrubrik är sam- 51006: likaså statliga bidrag från Danmark och manlagt 300 000 mark, och för att Nordiska 51007: Norge, sedermera även från Finland. Vid folkhögskolan i Kungälv skall erhålla det 51008: sin andra session i augusti 1954 beslöt Nor- bindrag vårt land borde ge densamma, borde 51009: diska rådet i Oslo att öka bidragen till Nor- anslaget under underrubriken på tidigare 51010: diska folkhögskolan i Kungälv från den nämnda moment ökas med 435 000 mark. 51011: danska och norska regeringen så, att bidra- Härigenom skulle anslaget på sagda moment 51012: get skulle mostvara fullt gage för en lärare stiga till 18 782 300 mark. Det kan nämnas, 51013: från vartdera landet. Enligt uppgift erläg- att inom denna folkhögskola finnes en stu- 51014: ger danska staten nu årligen cirka 15 000 diecirkel i finska språket, som ledes av lära- 51015: kronor och norska staten cirka 11 000 kronor ren från Finland. · 51016: som bidrag till skolan. Under år 1954 var Med hänvisning till ovanstående föreslår 51017: vårt lands bidrag 65 000 mark, som enligt v1 vördsamt, 51018: officiell kurs utgör litet över 1 000 kronor. 51019: Finlands bidrag för i år har ej ännu utbe- att Riksdager~t i statsförs}aget för år 51020: talats. 1956 måtte öka anslaget under 10 Ht. 51021: Det har väckt förvåning, att Finlands XVI kap. 2 mom. med 435 000 mark 51022: bidrag proportionellt sett är så litet. Detta så, att ur anslaget för understöd åt 51023: är ej det rätta sättet att sköta det nordiska samnordiska foZkhögskolor kan utbe- 51024: samarbetet, ty det är mindre smickrande för talas 500 000 mar,k som l!'inlands 51025: vårt land, att Finlands bidrag är så mini- bidrag till Nordiska folkhögskolan i 51026: malt. Detta med desto större skäl, eftersom Kungälv i Sverige. 51027: Helsingfors den 16 september 1955. 51028: 51029: Grels Teir. Bertel Lindh. Gunnar Henriksson. 51030: Arthur Larson. Nils Meinander. Bruno J. Sundman. 51031: Albin Wickma.n. Vilho Väyrynen. John Österholm. 51032: JohD. Forsberg. Matti Lepistö. Armas. Leinon~~. 51033: 990 51034: 51035: IV,s12. - Rah.al. N:o 180. 51036: 51037: 51038: 51039: 51040: Lindqvist ym..: Määrärahan osoittamisesta vuonna 1918 pu- 51041: naisten puolella henkensä menettäneiden hautojen kun- 51042: nostamiseen. 51043: 51044: 51045: E d u s k u n n a 11 e. 51046: 51047: Eduskunta osoitti · vuoden 1954 tulo- ja olevat haudat kuntoonsaattamatta. Tällai- 51048: menoarviossa (10 Pl:n XVI lumn 8 momen- nen menettely ei olisi kunniaksi maalle. Sen 51049: tin kohdalla) 1 000 000 markan määrärahan välttämiseksi ja että vielä kunnostamattomat 51050: vielä kunnostamatta olevien, v. 1918 punai- haudat saataisiin asianmukaiseen kuntoon, 51051: sella puolella kaatuneiden hautojen kunnos- olisi v. 1956 tulo- ja menoarvioon otettava 51052: tamiseksi. V. 1955 talousarviosta se jätettiin tätä tarkoittava 1 milj. markan määräraha. 51053: pois. Kun näitä kunnostamaUomia hautoja Edellä olevan perusteella ehdotamme, 51054: löytyy yhä uusia kautta maan, kuten Nou- 51055: siaisissa, Ylöjärvellä, Kerppoossa, Martti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51056: lassa, Alastarossa, Vampulassa ym., olisi tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 51057: välttämätöntä, että eduskunta osoittaisi tar- kan määrärahan vielä hoitamatta ole- 51058: koitukseen määrärahan. Olisi varsin omi- vien vuonna 1918 punaisten puolella 51059: tuista, jos kulttuurivaltiona esiintyvän maan henkensä menettäneiden hautojen kun- 51060: eduskunta yhtenä vuotena myöntää määrära- nostamiseksi. 51061: han ko. tarkoitukseen, mutta jättää jälellä 51062: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 51063: 51064: Hemming Lindqvist. J. Mustonen. Toivo Asvik. 51065: Rainer Virtanen. Tauno Kelovesi. Aleksi Kiviaho. 51066: Leo Suonpää. Elli Stenberg. P. Puhakka. 51067: Paavo Aitio. Y. Enne. Martta Salmela-Järvinen. 51068: Eino Roine. N. Nurminen. Kaisa Hiilelä. 51069: Kaino Haapanen. H. Tauriainen. Mauri Ryömä. 51070: IV,311. - Ahonen ym. 989 51071: 51072: että laina tulee määräaikana maksetuksi. Lai- on, että lainan korot ja lyhennykset suorite- 51073: noista on toinen puoli korotonta, seisovaa taan aikanaan sekä että talot ovat palo- 51074: lainaa ja toinen puoli kuoletuslainaa, kui- vakuutettuja. 51075: tenkin niin, että milloin kysymys on kor- Aloitteen tekijöiden käsitys on, että ny- 51076: jauksia varten myönnetystä lainasta, koro- kyinen kokoontumishuoneiden jatkuva rap- 51077: ton seisova osa lainasta voi olla enintään peutuminen voidaan estää vain valtiovallan 51078: 4/5. Tämän lainan avulla on Ruotsissa voitu voimakkaan tuen turvin. Sen vuoksi kaik- 51079: nykyaikaistuttaa runsaasti kokoontumishuo- keen edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 51080: neita sillä seurauksella, että siellä tänä päi- kunnioittaen, 51081: vänä on suurilla joukoilla ilmeisesti kaikkein 51082: parhaimmat edellytykset kokoontua vapaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51083: aikanaan sivistykselliseen vapaa-ajanviettoon tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 51084: sekä osallistua valtiolliseen ja kunnalliseen kan määrärahan halpakorkoisina lai- 51085: elämään. Luonnollista on, että tällaisia lai- noina käytettäväksi yhdistyksille ja 51086: noja myönnetään siellä kaikille aatesuun- järjestöille, jotka ylläpitävät juhla- ja 51087: nille. Yhteiskunnan vaatimuksena tietenkin kokoushuoneisto ja. 51088: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 51089: 51090: Arvo Ahonen. Veikko Helle. 51091: K. F. Haapasalo. 0. Muikku. 51092: Arvi Turkka. 51093: 988 51094: 51095: IV,3u. - Rah.al. N:o 179. 51096: 51097: 51098: 51099: 51100: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi juhla- ja 51101: kokoushuoneistoja ylläpitäville yhdistyksille ja järjestöille. 51102: 51103: 51104: E d u s k u n n a II e. 51105: 51106: Jokainen tarkkaileva kansalainen on voi- Työväen-, nuorisoseura-, maamiesseura-, 51107: nut todeta sen huolestuttavan olotilan, joka raittiusseura- ja järjestötalomme ovat myös 51108: maassamme vallitsee tänä päivänä niissä ko- tärkeitä kansalaisten vapaa-ajanvieton kan- 51109: koontumishuoneissa, joihin laajat joukot nalta. Työpäivän lyhentyminen ja olosuh- 51110: joutuvat saapuroaan kokouksiin, juhliin, teiden korjaantuminen yleensä antavat en- 51111: illanviettoihin ja opintotilaisuuksiin. Työ- tistä suurempia mahdollisuuksia kansalaisille 51112: väentalojen, nuorisoseura-, raittius-, maa- osallistua erilaisiin harrastuksiin. Opinto- 51113: miesse:ura- ja muiden järjestötalojen run- työlle, näyttämö-, musiikki-, laulu- ym, har- 51114: saudesta huolimatta on kuitenkin tosiasia rastuksille avautuu entistä enemmän mah- 51115: se, että ne rakenteellisesti ovat useinkin heik- dollisuuksia. Kaikkea tätä toimintaa varten 51116: koja. Varsinkin niiden sisäinen kunto, läm- tarvitaan kokoontumishuoneita, jotka kun- 51117: mitys ja valaistus, on ala-arvoista, joskin tonsa puolesta ovat sellaisia, että ne voivat 51118: poikkeuksia löytyy. Päinvastoin on tosiasia tyydyttää tänä päivänä kansalaisten tarpeita. 51119: se, että kokoontumishuoneemme ovat voimak- Kaikki nämä näkökohdat osoittavat sel- 51120: kaasti joutuneet ristiriitaan maamme ylei- västi, että kokoontumishuoneiden nykyiseen 51121: sen elintason kohoamisen kanssa. Kokoontu- rappeutumistilaan on kiinnitettävä vakavaa 51122: mishuoneiden nykyinen taso on luonnollisesti huomiota. Ne edustavat suuria pääomia, 51123: tekijä, joka karkoittaa kansalaiset niistä, jol- mm. työväentalojen osalta arvioimme niissä 51124: loin seurauksena on, että mielenkiinto yleisiä olevan kansalaisten yhteisiä varoja n. 4 mil- 51125: asioita, opintoharrastuksia ja muuta toimin- jardia markkaa. Varmaa on, että sama määrä 51126: taa kohtaan saattaa vähentyä. Ennen kaikkea ja enemmänkin löytyy muilta suunnilta. Jos 51127: tämä on vaarana maamme demokratialle, nämä talot nyt päästettäisiin rappeutumaan, 51128: sillä parlamentarismin olemukseen kuuluu, olisi kysymyksessä erittäin suuri kansan- 51129: että kansanedustajilla ja valtuutetuilla on taloudellinen tappio. Ruotsissa on valtio jo 51130: mahdollisuus selostaa eduskunnan ja val- vuodesta 1942 lähtien antanut avustuksia tai 51131: tuustojen työtä valitsijoilleen ja että heillä lainoja kokoontumishuoneiden tarpeiden tyy- 51132: on mahdollisuus kuulla valitsijoittensa mieli- dyttämiseen uudisrakennuksia, rakennusten 51133: piteitä. Jos kokoontumishuoneet ovat nyt korjauksia tai vanhempien rakennusten osta- 51134: sellaisia kuin ne nykyisin ovat ja niiden mista varten. Lainaa annetaan korkeintaan 51135: kunto jatkuvasti alenee, muodostuu siitä 50 % siitä määrästä, johon laaditun kustan- 51136: vaara siinä mielessä, että tällaisten tilai- nusarvion, urakkasopimuksen arvioimisen tai 51137: suuksien järjestämismahdollisuudet jatku- ilmoitetun myyntitarjouksen perusteella ra- 51138: vasti pienenevät. Maassamme, jossa on pitkä kennuskustannusten, rakennusten arvon tai 51139: talvi ja jossa lyhyen kesän vuoksi ei yleensä kauppasumman voidaan laskea nousevan. 51140: kesällä tällaisiin tilaisuuksiin kokoonnuta, Edelleen tämän saman lain mukaan myön- 51141: muodostuu kokoontumishuoneiden puutteen netään avustuksia korkeintaan 25 % tai, jos 51142: vuoksi tilanne ennen pitkää hyvin vaaralli- siihen on erityisiä syitä olemassa, 40 % siitä 51143: seksi. Silloin siitä koituu vahinkoa koko määrästä, johon laaditun kustannusarvion, 51144: sille laajojen joukkojen osallistumiselle val- urakkasopimuksen tai ilmoitetun myynti- 51145: tiolliseen ja kunnalliseen elämään, johon tarjouksen perusteella rakennuskustannusten 51146: suomalainen demokratia on koko ajan van- tai kauppasumman voidaan laskea nousevan. 51147: kasti nojannut. Järjestöt antavat tietenkin vakuuden siitä, 51148: 98? 51149: 51150: IV,31o. - Rah.al. N:o 178. 51151: 51152: 51153: 51154: 51155: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta syrjäisten kuntien 51156: kansakoululasten koululaismatkojen avustamiseen. 51157: 51158: 51159: E d u s k u n n a 11 e. 51160: 51161: Maamme kansakoulujen oppilaat tekevät seksi tukemiseksi. Kaikki kunnat eivät ole 51162: vakiintuneen käytännön mukaan ylempien näin menetelleet. Syynä ovat kuntien talou- 51163: vuosikurssien päättyessä keväisiä opinto- ja delliset vaikeudet, ehkä joskus myös välin- 51164: virkistysmatkoja ma;amme suurimpiin kau- pitämättömyys asiaS'la. Niissäkin kunnissa, 51165: punkeihin, kuten Helsinkiin, ·Tampereelle, missä varoja on myönnetty, on se usein ollut 51166: Turkuun ja Kotkaan. Nämä matkat ovat riittämätöntä rajoittuen pääasiassa matka- 51167: sekä koulujen oppilaille että opettajille mie- rahaan lasten joutuessa olemaan puutteelli- 51168: luisia ja niillä saadut kokemukset muodostu- sella ravinnolla matkan aikana. 51169: vat koululaisille usein varsin merkittäviksi Koska koululaismatkat nykyisin ovat kuin 51170: myöhemmän elämän varrella. opetusohjelmaan kuuluva osa ja koska yhä 51171: Epäkohtana koululaisrnatkojen järjeste- lisääntyviä rasituksia kantamaan joutuvat 51172: lyissä on niiden taloudelliset rasitukset, jotka kunnat eivät pysty tähän tarkoitukseen va- 51173: jäävät oppilaiden kannettaviksi. Ne vai- raamaan riittävästi varoja, ehdotamme, 51174: keuttavat vähempivaraisista kodeista olevien 51175: oppilaiden osallistumista matkalle varsinkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51176: siellä, mistä matkat ovat pitkät, ja aiheut- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-- 51177: tavat siten mielipahaa näille lapsille. Eräät kaa jaettavaksi ensi sijassa syrjäisten 51178: kunnat ovat yrittäneet poistaa tätä epäkoh- ja köyhien kuntien kautta kansakoulu- 51179: taa myöntämällä talousarviossaan määrätyn lapsille koululaismatkojen avustuksiksi. 51180: summan mainittujen matkojen taloudelli- 51181: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 51182: 51183: Elli Stenberg. Hemming LindqviSt. Toivo Niiranen. 51184: Rainer Virtanen. Eino Roine. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 51185: 51186: 51187: 51188: 51189: 20 B 626/55 51190: 986 51191: 51192: IV,3o9. - Rah.al. N:o 177. 51193: 51194: 51195: 51196: 51197: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta Yrjö Mäkelinin 51198: muistomerkin pystyttiimiseksi Oulun kaupunkiin. 51199: 51200: 51201: E d u s k u n n a ll e. 51202: 51203: Kansamme keskuudessa on ollut useita t.sarismin sortotoimenpiteitä vastaan ja tais- 51204: sellaisia henkilöitä, jotka ovat osallistuneet telua yleisen äänioikeuden puolesta. Näin 51205: merkittävällä tavalla suuriin yhteiskunnalli- ollen olisi paikallaan, että vihdoinkin ryh- 51206: siin taisteluihin ja uhranneet epäitsekkäästi dyttäisiin toimenpiteisiin Yrjö Mäkelinin 51207: työnsä ja tarmonsa kansamme hyväksi. Tästä muistomerkin aikaansaamiseksi. Tällaisen 51208: huolimatta on lyöty laimin heidän allBiok- muistomerkin paikaksi sopisi erinomaisesti 51209: kaan työnsä tunnustaminen, eikä heille ole esim. Oulun kaupunki, jossa hän työskenteli 51210: suotu yhteiskunnan taholta minkäänlaista elämänsä viimeiset vuosikymmenet. 51211: muistomerkkiä tulevien sukupolvien nähtä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 51212: väksi. Näiden henkilöiden joukkoon voidaan 51213: lukea Yrjö Mäkelin. Mäkelinin elämäntyön että 'Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51214: suuri merkitys ei koske yksinomaan työväen- tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar- 51215: luokkaa, vaan koko kansaa ja maata. Tul- kan määrärahan Yrjö Mäkelinin muis- 51216: lakseen tästä vakuuttuneeksi tarvitsee vain tomerkin pystyttiimiseksi Oulun kau- 51217: muistaa Yrjö Mäkelinin rohkeaa taistelua punkiin. 51218: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 51219: 51220: Yrjö Murto. Antti Kinnunen. Eino Kilpi. 51221: Pentti Liedes. Irma Torvi. Arvi Turkka. 51222: 985 51223: 51224: IV,3os. - Rah.al. N:o 176. 51225: 51226: 51227: 51228: 51229: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Työväenliik- 51230: keen Historiaseura r. y: lle torpparimuistomerkin hankki- 51231: miseksi. 51232: 51233: 51234: E d u s k u n n a ll e. 51235: 51236: Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Torpparikokouksen muistomerkin pystyttä- 51237: Tampereella pidetystä Suomen torpparien miseen olisi sopiva ajankohta ensi vuonna, 51238: I edustajakokouksesta. Tämä koko maan torpparikokouksen 50-vuotisjuhlien aikana, 51239: torppariväestöä edustanut kokous oli merkki ja sen paikaksi sopisi parhaiten Tampere. 51240: maamme oikeudettomimman väestönosan he- Asian. käytännöllisen järjestelyn voisi par- 51241: räämisestä yhteiskunnalliseen tietoisuuteen haiten suorittaa Suomen Työväenliikkeen 51242: ja toimintaan, joka erittäin painavalla ta- Historiaseura r. y., joka jo on ryhtynyt alus- 51243: valla oli antamassa suuntaa myöhemmin suo- taviin toimenpiteisiin kilpailun julistami- 51244: ritetulle torpparivapautukselle. Torpparien seksi muistomerkin luonnoksen tekemistä 51245: yhteiskunnallinen herääminen ja heidän toi- varten. 51246: mintansa välttämättömän reformin aikaan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 51247: saamiseksi on merkittävä tapahtuma kan- 51248: samme historiassa. Pysyvän muistomerkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51249: luominen on sen vuoksi sangen aiheellinen tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 51250: ja ajankohtainen tehtävä, josta eräät kansa- kan määrärahan Suomen Työväen- 51251: laisjärjestöt jo ovat tehneet aloitteen. Mie- liikkeen Historiaseura r. y :lle käytet- 51252: lestämme valtiovallan tulisi tällaista aloi- täväksi torpparimuistomerkin hankki- 51253: tetta tukea. miseksi. 51254: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 51255: 51256: Pertti Rapio. Martti Leskinen. Hertta Kuusinen. 51257: Toivo Niiranen. Pentti Liedes. Kaino Haapanen. 51258: Paavo Aitio. 51259: 984 51260: 51261: IV,3o7. - Rah.al. N:o 175. 51262: 51263: 51264: 51265: 51266: Roine ym..: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhanpuolus- 51267: tajat r. y :n työn tukemiseen. 51268: 51269: 51270: E d u s k u n n a 11 e. 51271: 51272: Viime vuosien kehitys on selvästi osoitta- Edistääkseen ja tehdäkseen tunnetuksi 51273: nut Suomen Rauhanpuolustajat-järjestön toi- kansallista kulttuuria on Suomen Rauhan- 51274: minnan suuren arvon maallemme. Järjestön puolustajain perustama kulttuurivaihtotoimi- 51275: yksinomaisena tehtävänä on edistää kaikkia kunta jo kolmena vuonna peräkkäin järjes- 51276: rauhan turV'aamiseen tähtääviä toimenpiteitä. tänyt suuren Kalevala-juhlan Helsingissä. 51277: Suomen Rauhanpuolustajat r. y. on järjestä- Näihin tilaisuuksiin on osallistunut Kaleva- 51278: nyt lukuisia ystävyysvierailuja eri maista lan tutkijoita myös Unkarista ja Neuvosto- 51279: Suomeen; mainittakoon neuvostoliittolaisten liitosta. Samanaikaisesti on Rauhanpuolus- 51280: ja unkarilaisten tiedemiesten sekä taiteilijoi- tajat-järjestö järjestänyt maan eri puolilla 51281: den vierailut, saksalaisten kansantaiteilijain, Kalevala-aiheisia esitelmätilaisuuksia, joissa 51282: pohjoismaisten, puolalaisten ym. maiden on myös esiintynyt huomattavia ulkolaisia 51283: edustajain vierailut maassamme. Samassa tiedemiehiä. 51284: yhteydessä se on harjoittanut laajaimutoista Tällainen toiminta on vaatinut Suomen 51285: toimintaa tehdäkseen muissa maissa · tunne- Rauhanpuolustajat-järjestöitä uhrautuvaa 51286: tuksi Suomen rauhanomaista rakennustyötä. työtä j-a aiheuttanut sille suuria taloudellisia 51287: Suomen Rauhanpuolustajat r. y. toimi myös kustannuksia. Ottaen huomioon tämän työn 51288: tämän vuoden kesäkuussa Helsingissä pide- suuren merkityksen olisi välttämätöntä, että 51289: tyn maailman rauhankokouksen suomalaisena myös valtiovalta tukisi taloudellisesti järjes- 51290: järjestäjänä ja tämän suuren kokouksen tön toimintaa. 51291: kautta Helsinki ja Suomi ovat tulleet laa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 51292: jemmin tunnetuiksi kuin tuskin koskaan 51293: .aikaisemmin. Olihan tässä kokouksessa 1 841 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51294: osanottajaa 68 maasta j!a kokouksen aineisto tulo- ja menoarvioon 2 000 0:00 mar- 51295: sekä selostukset, jotka sisälsivät myös ku- kan määrärahan Suomen Rauhanpuo- 51296: vauksia Suomesta, ovat levinneet hyvin laa- lustajat r. y :n työn tukemiseksi. 51297: jalle kaikissa maissa. 51298: Hel.Bingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 51299: 51300: Eino Roine. Esa Hietanen. Pertti Rapio. 51301: Tauno Kelovesi. Aleksi Kiviaho. Toivo Niiranen. 51302: Matti Koivunen. Irma Rosnell. Hertta Kuusinen. 51303: Rainer Virtanen. Toivo Kujala. 51304: 983 51305: 51306: IV,3o6. - Rah.al. N:o 174. 51307: 51308: 51309: 51310: 51311: Rosnell ym.;: Määrärahan osoittamisesta opintolainoiksi yli- 51312: oppilaille. 51313: 51314: 51315: E d u s k u n n a 11 e. 51316: 51317: Hyväksyessään Vliohna 1948 lain korkea- opintojen rahoituksesta on muodostunut yhä 51318: kouluopintoja varten aimettavista stipen- useammalle lahjakkaalle nuorelle este lukujen 51319: deistä ja avustuksista eduskunta totesi, että jatkamiseen. Tätä osoittaa esim. se, että työ- 51320: mainittu laki ei vielä yksinään riitä turvaa- Iäiskodeista lähteneiden opiskelijoiden suh- 51321: maan vähävaraisten opiskelijoiden opiskelu- teellinen lukumäärä on korkeakouluissamme 51322: mahdollisuuksia. Eduskunta oli sitä mieltä, vähentynyt. Lainojen saaminen pankkilai- 51323: että lain edellyttämää stipendijärjestelmää toksilta tai ylioppilasjärjestöjen perustamista 51324: olisi täydennettävä säätämällä laki, jonka opintolainarahastoista on vaikeaa vähäviitai- 51325: mukaan myönnettäisiin korkeakouluissa opis- sille opiskelijoille, joilla ei ole mahdollisuuk- 51326: keleville halpakorkoisia, pitkäaikaisia lainoja. sia hankkia riittävän vakavaraisia takaajia. 51327: Eduskunnan lausumasta toivomuksesta sen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 51328: enempää kuin ylioppilaiden taholta tulleista 51329: esityksistä huolimatta ei valtiovallan taholta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51330: ole kuitenkaan tehty mitään, jolla helpotet- tUlo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 51331: taisiin lahjakkaiden, vähävaraisten opiskeli- kan määrärahan halpakorkoisten ja 51332: joiden lainansaantimahdollisuuksia. pitkäaikaisten opintolainojen myöntä- 51333: Ylioppilaiden taloudelliset vaikeudet ovat miseksi lahjakkaille, vähävaraisiUe yli- 51334: samanaikaisesti vuosi vuodelta kiristyneet ja oppilaille. 51335: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 51336: 51337: Irma Rosnell. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 51338: Mauri Ryömä. Unto Miettinen. 51339: Pauli Puhakka. 51340: 1V,so5. 51341: . 51342: - Ra}l.al. lf:o 173. 51343: ' . , , - ,, ' ' 51344: 51345: 51346: 51347: 51348: H. Miettunen: Määrärahan osoittamisesta VIII pohjoismaisen 51349: kirjastokokouksen järjestelymenoihin. 51350: 51351: 51352: E d u s k u n n a 11 e. 51353: 51354: Pohjoismaissa on 1920-luvulta lähtien pi- sen tulo- ja menoarvioesitykseen ei kuiten- 51355: detty yhteisiä pohjoismaisia kirjastokokouk- kaan ole otettu seurojen anomaa määrärahaa 51356: sia, joiden merkitys kirjastoalan kehittämi- kokouksen järjestämistä varten, eikä muit~ 51357: sessä ja keskinäisen kulttuurikosketuksen kaan mahdollisuuksia kokouksen rahoittami- 51358: ylläpitämisessä on muodostunut varsin suu- seksi ole. Huomattavin kustannuserä on ko- 51359: reksi. Näitä kokouksia ovat eri maat vuorol- kouksen ohjelman, pöytäkirjojen ja esitei- 51360: laan järjestäneet. Viimeksi pidettiin poh- mien painattaminen, mihin tarvitaan 600 000 51361: joismainen kirjastokokous Norjassa v. 1953, mk. Palkkiot esiteimien ja alustusten pitä- 51362: ja nyt on Suomen vuoro toimeenpanna VIII jille nousevat 150 000 markkaan, vuokra-, 51363: pohjoismainen kirjastokokous Turussa elo- kanslia- ja käännöskulut 375 000 markkaan 51364: kuussa v. 1956. Kongressin järjestäjinä toi- sekä näyttelyt ja taiteellinen ohjelma 100 000 51365: mivat Suomen Kirjastoseura, Suomen Tie- markkaan. Tuloja karttuu osanottomaksuista 51366: teellinen Kirjastoseura, maamme ruotsinkie- 200 000 mk, joten kokouksen järjestelymenot 51367: liset kirjastoseurat ja Kirjastovirkailijayh- nousevat 1 025 000 markkaan. 51368: distys. Osanottajamäärä on rajoitettu Edellä sanotun perusteella ehdotan kun- 51369: 600: ksi. Kokous on yhteinen sekä tieteeUi- nioittavasti, 51370: sille että yleisille kirjastoille ja työskentelee 51371: osittain jakautuneena jaostoihin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51372: Kun kokous edellisen kerran oli Suomessa tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XV 51373: v. 1936, saatiin tarkoitukseen valtion varoja. luvun 4 momentin kohdalle 1 025 000 51374: Tälläkin kertaa kokouksen järjestämisen markan määrärahan VIII pohjoismai- 51375: edellytyksenä on valtion tuki, koska järjes- sen kirjastokokouksen järjestelymenoi- 51376: tävien seurojen talous on heikko. Hallituk- hin. 51377: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 51378: 51379: Helge Miettunen. 51380: IV,304. - Tenhiälä ym. 981 51381: 51382: Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme vun uudelle momentille 18 000 000 51383: kunnioittavasti, markan määrärahan Suomalaisen Kir- 51384: jallisuuden Seuran kansanrunousar- 51385: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 kiston käsikirjoituskokoelmien mikro- 51386: tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI Zu- filmaamiseksi. 51387: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 51388: 51389: Juho Tenhiälä. Helge Miettunen. Eino Saari. 51390: Aare Leikola. R. Hallberg. Nestori Kaasalainen. 51391: Johannes Wirtanen. Jaakko Hakala. Saara Forsius. 51392: Aune Innala. Urho Kähönen. Artturi Tienari. 51393: Lauri Järvi. 51394: 980 51395: 51396: IV,ao4. - Rah.al. N:o 172. 51397: 51398: 51399: 51400: 51401: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomalaisen Kir- 51402: jallisuuden Seuran kansanrunousarkiston käsikirjoitus- 51403: kokoelmien mikrofilmaamiseen. 51404: 51405: 51406: Eduskunnalle. 51407: 51408: Suomen ainoan kansanperinnearkiston men kansan henkisen perinteen keräämiseksi 51409: muodostaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seu- ja säilyttämiseksi. 51410: ran kansanrunousarkisto, jonka alkujuuret Ainoa taloudellisten mahdollisuuksien puit- 51411: ovat Elias Lönnrotin ajassa. Seuran perus- teissa oleva keino on mikrofilmaus, jota on 51412: tamisen lähin tarkoitus oli Elias Lönnrotin nykyään käytetty monien muidenkin, loppu- 51413: kansanrunouden keräys- ja julkaisutyön tu- jen lopuksi paljonkin vähäarvoisempien ar- 51414: keminen, ja siitämisin seura on yhtenä oh- kistojen turvaamiseksi. Suunnitelmat kan- 51415: jelmansa keskeisenä tehtävänä pitänyt kan- sanrunousarkiston kokoelmien mikrofilmaa- 51416: sanrunouden ja yleensä kansan henkisen pe- miseksi ovat kuitenkin tähän mennessä 51417: rinteen keräystyötä. Kuluneiden 124 vuoden rauenneet varojen puutteessa, vaikka mm. 51418: aikana arkisto on vähitellen karttunut alal- kansainvälisen järjestön UNESCOn toimesta 51419: laan maailman suurimmaksi: se käsittää sotien jälkeen esitettiin ajatus, että kokoel- 51420: kaikkiaan noin 1 400 000 numeroa erilaista mat olisi mikrofilmattava ulkopuolisilla va- 51421: folklorea. Arkiston kokoelmat, joiden kartut- roilla. Vasta kuluvana vuonna Suomalaisen 51422: tamiseen useat sukupolvet siis ovat uhran- Kirjallisuuden Seura onnistui saamaan tä- 51423: neet intoa, vaivaa ja varoja, ovat sekä suo- män työn aloittamiseksi veikkausvoittova- 51424: malaiselle että kansainväliselle tutkimukselle, roista 2 000 000 markkaa, minkä avulla mik- 51425: kuten on itsestään selvää, mitä arvokkaim- rofilmaus heti pantiin käyntiin. 51426: mat. Kun muistetaan, että ne muun ohessa 51427: ovat ainoat muistomerkit siitä miltei hävin- Tehtyjen tiedustelujen ja saatujen tar- 51428: neestä kulttuurimuodosta, mitä voidaan ni- jousten nojalla on laskettu, että Suomalaisen 51429: mittää ,kalevalaiseksi", niiden merkitys on Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston 51430: sitäkin huomattavampi. Mitään periaatteel- käsikirjoituskokoelmien mikrofilmaaminen tu- 51431: lista eroa ei ole niillä muinaisesineillä, jotka lisi maksamaan kaikkiaan 20 000 000 mark- 51432: on sijoitettu kansallismuseoon, ja niillä his- kaa, joten koko summasta puuttuu vielä 51433: toriallisilla asiakirjoilla, joita säilytetään 90 %, eli 18 000 000 markkaa. Siinäkin ta- 51434: valtionarkistossa, sekä toisaalta kansanperin- pauksessa, että veikkausvoittovaroista jatku- 51435: teen muistiinpanoilla, joiden tyyssijana on vasti vuosittain onnistuttaisiin saamaan ny- 51436: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansan- kyisen suuruinen summa, mikrofilmaus sen 51437: runousarkisto. turvin kestäisi vielä kymmenkunnan vuotta, 51438: Viime vuosien aikana ovat tämän kansal- minä aikana kokoelmat edelleen olisivat alt- 51439: liskokoelman säilymisestä vastuussa olevat tiina tuholle. Asian tekee juuri nyt ajan- 51440: henkilöt tunteneet syvää huolta sen säilymi- kohtaiseksi mm. se seikka, että Suomalaisen 51441: sen turvaamisesta, koska on selvää, että kun Kirjallisuuden Seura v. 1956 viettää 125- 51442: arkisto on olemassa vain alkuperäisinä käsi- vuotisjuhlaansa, jonka yhteydessä olisi pai- 51443: kirjoituksina - ainoastaan pieni osa siitä kallaan tunnustuksen osoittaminen sen teke- 51444: on pystytty julkaisemaan painosta- korjaa- mälle tärkeälle sivistystyölle turvaamalla tä- 51445: maton onnettomuus voi milloin hyvänsä ta- män työn erään keskeisen osan tulosten säi- 51446: pahtua ja tuhota yli vuosisadan työn Suo- lyminen. 51447: 979 51448: 51449: IV,3o.3. - Rah.al. N:o 171. 51450: 51451: 51452: 51453: 51454: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 51455: seksi Suomi-Seuralle ulkosuomalaistoimintaa varten. 51456: 51457: 51458: E d u s k u n n a ll e. 51459: 51460: Ulkosuomalaisyhteyksiä hoitava järjestö tionapu kulumassa olevalle vuodelle jälleen 51461: Suomi-Seura on useitten vuosien aikana 2 017 000 markkaan. Tällä summalla on seu- 51462: kerta kerralta esiintuonut valtiovallalle, ettei ran toiminta nykyisin supistunein työvoimin 51463: sen valtioapu suhteessa kasvavaan ja moni- saatu suurin vaikeuksin ylläpidetyks~. 51464: puolistuvaan sekä muutenkin lisääntyviä Huomioonottaen Suomi-Seuran työn mer- 51465: vaatimuksia asettavaan työhön ole riittävä. kityksen ulkosuomalaisten keskuudessa tulisi 51466: Niinpä seuran työvoima on jo vuosista 1951 seuran saada tähänastista enemmän valtion- 51467: -52 lähtien täytynyt supistaa kahteen var- apua, koska sen toiminnan tehokas ylläpitä- 51468: sinaiseen työntekijään, sihteeriin ja toimis- minen ei ole muutoin mahdollista. Seuran 51469: tonhoitajaan, joiden niidenkään palkkausta työssä on varhaisemmilla valtamerentakai- 51470: ei ole voitu pitää kohtuullisia vaatimuksia silla linjoilla tapahtunut kasvua ja laajen- 51471: vastaavana. tumista ja lisäksi on viime aikoina eritoten 51472: Seuran toiminnalle välttämättömän työ- Ruotsin suomalaisten hoitaminen asettanut 51473: voiman vähimmäismäärän pitäisi olla sihteeri seuralle uusia huomattavia tehtäviä ja vei- 51474: ja hänen apulaisensa sekä toimistonhoitaja voittavia vaatimuksia. 51475: ja toimistoapulainen. Toimintaansa varten Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 51476: seura tarvitsisi valtionapua yhteensä nioittaen, 51477: 3 000 000 mk vuodessa. Menoarvio on noin 51478: 4 000 000 mk, joten valtionavun lisäksi jää että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51479: seuran muilla toimenpiteillä hankittavaksi tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu- 51480: noin 1000 000 mk. Seuran valtionapu oli ky- vun 2 momentille Suomi-Seuralle ul- 51481: symyksessä olevina vuosina parhaimmillaan kosuomalaistoimintaa varten ehdotet- 51482: 2 017 000 mk, kuitenkin aleten vuodelle 1954 tuun valtionavustukseen lisäystä 51483: summaan 1760 000 mk. Eduskunnan s~vis 983 000 markkaar. 51484: tysvaliokunnan myötävaikutuksella nousi val- 51485: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 51486: 51487: Niilo Honkala. Jaa~o Hakala. 51488: Felix Seppälä. Vappu Heinonen. 51489: Aukusti Pasanen. 51490: 51491: 51492: 51493: 51494: 19 E 626/55 51495: 978 51496: 51497: IV,so2. - Rah.al. N:o 170. 51498: 51499: 51500: 51501: 51502: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansalaisjärjestöjen 51503: YK-liiton toiminnan tukemiseksi. 51504: 51505: 51506: E d u s k u n n a ll e. 51507: 51508: Viime vuoden vaihteessa toimintansa aloit- nyt YK-yhdistyksiä, jotka pyrkivät välittä- 51509: tanut Kansalaisjärjestöjen YK-liitto on ly- mään YK-tietoutta kansalaispiireille. Tällai- 51510: hyessä ajassa saavuttanut erittäin laajojen nen kansalaistoiminta saa säännön mukaan 51511: piirien kannatuksen. Tähän mennessä siihen myös valtion tukea, koska ei voida edellyttää, 51512: on liittynyt jo 34 suurta kansalaisjärjestöä, että niin laajaa toimintaa voitaisiin hoitaa 51513: mm. työmarkkina-, osuustoiminta-, sivistys- pelkästään jäsenmaksujen varassa ja koska 51514: ym. keskusjärjestöjä, joiden henkilöjäsen- tällaista kansalaistoimintaa on pidetty vält- 51515: määrä ylittää 2 milj. henkeä. Tämä osoittaa, tämättömänä myös yleiseltä kannalta. Meillä 51516: että on kaivattu puolueetonta elintä, joka YK-liitto on tähän mennessä toiminut mel- 51517: yhteistyössä virallisten YK-elinten kanssa kein yksinomaan jäsenjärjestöjen tuen va- 51518: vapaan kansalaistoiminnan pohjalta harjoit- rassa. Vain pienehköjä valtioavustuksia se 51519: taa YK:ia ja yleensä kansainvälisiä kysy- on saanut eräitä erikoistarkoituksia varten. 51520: myksiä koskevaa asiallista valistustoimintaa. Huomautettakoon tässä yhteydessä, että 51521: Liitolla onkin jo ollut tilaisuus jakaa tu- valtio meillä suorittaa useita kymmeniä mil- 51522: hansia suomentamiaan julkaisuja ja julis- joonia markkoja jäsenmaksuina sanotuille 51523: teita, järjestää tiedotustilaisuuksia ym. ko- erikoisjärjestöille ja osanottokustannuksilla 51524: kouksia, myötävaikuttaa YK-aiheisten filmien niiden kokouksiin. Olisi näin ollen suotava, 51525: ja rainojen valmistukseen sekä monia muita- että myös näitä kysymyksiä koskevaan tiedo- 51526: kin keinoja käyttäen levittää alaa koskevia tukseen YK-liitolla olisi käytettävissä vähän 51527: tietoja ja siten meillä lisätä kansainvälisten varoja, koska esim. ulkoministeriön vastaa- 51528: kysymysten ymmärtämystä. vaa määrärahaa voidaan käyttää vain ulko- 51529: Puheena oleva työmaa on erittäin laaja ja maiseen valistustoimintaan. 51530: tärkeä meidänkin maallemme, joka on jäse- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 51531: nenä melkein kaikissa YK: n erikoiselimissä, kunnioittaen, 51532: joskin se vielä on sen poliittisen pääjärjestön 51533: ulkopuolella. Kun YK ei halua olla koske- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51534: tuksessa vain hallituksiin ja niiden diplo- talousarvioon 800 000 markan suurui- 51535: maattisiin edustajiin, vaan myös kansojen sen määrärahan Kansalaisjärjestöjen 51536: laajoihin piireihin, on kaikissa sivistysmaissa YK-liiton toiminnan tukemiseksi. 51537: -olivatpa ne YK:njäseniä tai ei- Synty- 51538: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 51539: 51540: Eino Saari. John Österholm. Päiviö Hetemäki. 51541: Jaakko Hakala. Irma Karvikko. Harras Kyttä. 51542: Matti Raipala. John Forsberg. R. Hallberg. 51543: Felix Seppälä. G. Henriksson. 51544: 977 51545: 51546: IV,3ol. - Rah.al. N:o 169. 51547: 51548: 51549: 51550: 51551: Suominen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yhteiskunnallisen 51552: korkeakoulun toimitalon laajentamiseksi. 51553: 51554: 51555: E d u s k u n n a ll e. 51556: 51557: Yhteiskunnallinen korkewkoulu joutuu työs- kuulijalle, 8 pientä tai keskikokoista luento- 51558: kentelemään sietämättömän ahtaissa huoneis- salia, 5 opettajahuonetta, lukusali ja kirja- 51559: totiloissa. Tämä joutuu siitä, että Yhteiskun- varasto sekä oppilasravintola. Yhteiskunnalli- 51560: nallisen korkeakoulun Helsingissä sijaitse.va sen ko11keakoulun hallitus on tullut siihen 51561: rakennus on siltä ajalta, jolloin sen oppilas- tulokseen, että tilana'htaus voitaisiin poistaa 51562: määrä oli n. 200, ja nykyisin mainitussa kor- pitkiksi ajoiksi, jos korkeakoulun nykyistä 51563: keakoulussa opiskelee n. 700 opiskelijaa. Tä- rakennusta korotettaisiin kahdella kerroksella 51564: ten korkeakoulun opiskelijamäärä on run- ja kirjastolle hankittaisiin uutta tilaa pihan- 51565: saasti enemmän kuin kolminkertaistunut siitä, alaisilla rakennuksilla. Näin saataisiin kor- 51566: mitä se oli Yhteiskunnallisen korkeakoulun keakoululle nykyisen 10 300 m3:n lisäksi 51567: toimitaloa rakennettaessa. Kun korkeakou- uutta huoneistotilaa 9 200 m3, mikä epäile- 51568: lulla on käytettävissään ainoastaan 5 varsi- mättä riittäisi pitkäksi ajaksi eteenpäin. 51569: naista luentosalia ja kun luentotuntien määrä Tätä laajennussuunnitelmaa varten, jonka 51570: on viikossa n. 300, on luonnollista, että luen- kustannusarvio on n. 130 000 000 mk, korkea- 51571: tojen sijoittaminen tuottaa erittäin suuria koulu on jo hanikkinut tarvittavat piirustuk- 51572: vaikeuksia. Tästä on ollut seurauksena, e.ttä set. 51573: opetusta on täytynyt jatkaa iltaisin aina klo Kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu on 51574: 21: een asti. Luentojen järjestämisen ohella kannatusyhdistyksen varassa toimiva yksityi- 51575: myöskin opiskelijoiden henkilökohtainen oh- mm oppilaitos, jolla ei ole muita tuloja kuin 51576: jaus ja suullisten kuulustelujen toimeenpano oppilasmaksut ja valtionavustus vuotuisia 51577: kärsii hyvin paljon huoneistopulasta. Samoin ylläpitomenojru varten, se ei kykene rahoitta- 51578: Yhteiskunnallisen korkeakoulun kirjasto, joka maan po. rakennuksen laajennustyötä, vaan 51579: viime vuosina on lainaustensa lukumäärän mainittu laajennustyö pitäisi saada suorite- 51580: perusteella ollut maamme tieteellisten kirjas- tuksi valtion avustuksen turvin. Tämä kävisi 51581: tojen joukossa kolmas, on tilanahtauden parhaiten päinsä siten, että valtion vuosien 51582: vuoksi kestämättömässä asemassa. Edelleen 1956 ja 1957 talousarvioihin otetaan tarkoi- 51583: korkeakoulussa oleva ruokala, mikä alunperin tusta varten kumpanakin vuotena 65 000 000 51584: on tarkoitettu n. 30 asiakasta varten, on jää- markan suuruinen avustusmääräraha. 51585: nyt opiskelijoiden lukumäärän voimwkkaan Edellä esitetyillä perusteilla anomme kun- 51586: nousun vuoksi aivan liian pieneksi. nioittaen, 51587: Huomioonottaen Yhteiskunnallisessa kor- 51588: kewkoulussa viime vuosina ollut ja jatkuvasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51589: noususuunnassa oleva opiskelijoiden luku- tulo- ja menoarvioon 65 000 000 mark- 51590: määrä, korkeakouluun olisi ensisijaisesti saa- kaa Yhteiskunnallisen korkeakoulun 51591: tava lisähuoneistotiloilla luentosali n. 140 toimitalon suurentamiseksi. 51592: Helsingissä 16 päivänä syySkuuta 1955. 51593: 51594: Unto Suominen. Tyyne Paasivuori. G. Henriksson. 51595: 976 51596: 51597: IV,soo. - Rah.al. N:o 168. 51598: 51599: 51600: 51601: 51602: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun väliaikaisen 51603: opettajakorkeakoulun vakinaistamiseksi. 51604: 51605: 51606: Eduskunnalle. 51607: 51608: Vuodesta vuoteen jatkuva opettajapula on opettajia kuin kaukaa vieraista maakunnista 51609: tunnettu tosiasia koko maassa. Kipeimmin tulleista. 51610: se on koskenut Pohjois-Suomea. Kun koko Oulun va. opettajakorkeakoulu toimii väli- 51611: maamme kansakouluissa pätevien opettajien aikaisissa suojissa hajoitettuna välttämättö- 51612: vajaus ennakkotietojen mukaan on n. 13 %, myyden pakosta useaan eri paikkaan, mutta 51613: on se Pohjois-Suomessa n. 22 %. Oulun kaupunki on sitoutunut lahjoittamaan 51614: Vaikka Oulun va. opettajakorkeakoulu al- korkeakoululle n. 11 ha:n suuruisen maa- 51615: koi vasta 1953 ja ensimmäiset opettajat val- alueen kaupungin alueelta erittäin sopivaksi 51616: mistuivat siitä 1954, on ko. korkeakoulu jo katsotusta paikasta. Oulussa on myös aloi- 51617: jonkin verran, tarkastajien antamien tietojen tettu suuri kansalaiskeräys Ouluun mahdol- 51618: mukaan, voinut lisätä pätevien opettajien lisesti sa:atavien korkeakoulujen opiskelija- 51619: lukumäärää pohjoisissa tarkastuspiireissä. asuntoloiden rakentamiseksi. Oulun va. opet- 51620: Kun koulua käyvien lasten luku tulee lähi- tajakorkeakoulun ylioppilaat ovat tämän 51621: vuosina jatkuvasti lisääntymään, olisi myös hankkeen suunnittelussa ja toimeenpanossa 51622: jatkuva opettajavalmistus Pohjois-Suomessa keskeisessä asemassa. 51623: taattava nimenomaan myös kansakouluteitse. Koska kaikki ylläselostetut syyt puhuvat 51624: Näin siksi, että Pohjois-Suomen oppikou- Oulun va. opettajakorkeakoulun vakinaista- 51625: luista valmistuvilla ylioppilailla olisi omassa IDisen puolesta, niin edellä olevaan viitaten 51626: maakunnassa kohtuullisin taloudellisin uh- ehdotamme kunnioittaen, 51627: rauksin mahdollisuus opettajaksi valmistumi- 51628: seen. On sitä paitsi todettu, että oman maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51629: kunnan kasvateista on mahdollisuus saada tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan 51630: ma:akuntansa oloihin paremmin sopeutuvia markan määrärahan Oulun va. opel- 51631: tajakorkeakoulun vakinaistamiseksi. 51632: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 51633: 51634: Armas Leinonen. Pentti Liedes. J. F. Pöykkö. 51635: Erkki Koivisto. Eemil Partanen. Kaarlo Kajatsalo. 51636: Niilo Ryhtä. Artturi Tienari. Eino Tainio. 51637: Erkki W. Mohell. Antti Kinnunen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. 51638: Onni Mannila. Irma Torvi. Lauri Järvi. 51639: Eeli Erkkilä. Arvi Turkka. Kauno Kleemola. 51640: John Forsberg. Jaakko Hakala. Juho Tenhiälä. 51641: Eino Rytinld.. Yrjö Murto. 51642: 975 51643: 51644: IV,299, - Rah.al. N:o 167. 51645: 51646: 51647: 51648: 51649: Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta kokonaissuunnitel- 51650: man laatimiseksi yliopistojen ja muiden korkeakoulujen 51651: sijoittamisesta. 51652: 51653: 51654: E d u s k u n n a ll e. 51655: 51656: Hallitus on esittänyt Yhteiskunnallisen Tällöin olisi kiinnitettävä huomio siihen tosi- 51657: korkeakoulun siirtämistä Helsingistä Tampe- asiaan, että maamme on alueellisesti laaja, 51658: reelle. Korkeakoulun siirtämistä pois Hel- joten yliopistojen ja muiden korkeakoulujen 51659: singistä on ilolla tervehdittävä, sillä se on sijoittamisessa täytyy pyrkiä hajasijoituk- 51660: maan kulttuurielämän kannalta tarpeellinen seen. Kuhunkin maakuntaan olisi saatava 51661: toimenpide. Uudeksi sijoituspaikaksi mää- korkeamman hengenviljelyn tyyssijaksi sel- 51662: rätty Tampere ei mielestämme kuitenkaan lainen yliopisto tai muu korkeakoulu, mikä 51663: sovi tähän tarkoitukseen. Se on aivan liian maakuntaan parhaimmin katsotaan soveltu- 51664: lähellä toisia korkeakoulukaupunkeja ja asu- van. Näin tehden luodaan kansalliselle si- 51665: kasluvultaan liian suuri. vistystyöllemme terve ja elinvoimainen pe- 51666: Uusien yliopistojen perustaruishankkeita on rusta ja turvataan maan eri osissa asuville 51667: myös vireillä. Näistä on ainakin Pohjois- ja mahdollisimman yhtäläiset edellytykset aka- 51668: Itä-Suomen yliopistojen välttämättömyys teemiseen opiskeluun. Tässä yhteydessä on 51669: hyvin perusteltu, joten niiden perustamista myös syytä torjua se naiivi käsitys, että vain 51670: olisi kiirehdittävä. Myös Etelä-Pohjanmaan suurimmat kaupungit ovat sopivia yliopisto- 51671: yliopiston perustaruishanketta on pidettävä jen ja muiden korkeakoulujen sijoituspai- 51672: asiallisena. Ratkaisua ovat odottamassa li- koiksi. Niiden sijoittamista maalaiskuntiin 51673: säksi Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen puoltavat monet painavat näkökohdat. 51674: ja Eläinlääkintäkorkeakoulun uusien sijoi- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- 51675: tuspaikkojen määrääminen sekä korkeamman nioittavasti, 51676: maatalous- ja metsätalousopetuksen uudelleen 51677: järjestely, jolloin niiden siirtäminen pois että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51678: Helsingistä luonnollisesti toteutetaan. tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 51679: Koska maan korkeakoulujen sijoituskysy- kan määrärahan kokonaissuunnitelman 51680: mys nyt on voimakkaasti esillä, olisi mie- laatimiseksi yliopistojen ja muiden 51681: lestämme tarkoituksenmukaista laatia koko- korkeakoulujen sijoittamisesta koko 51682: naissuunnitelma asian ratkaisemiseksi kan- valtakunnan kulttuuritarpeiden vaatl- 51683: samme kulttuurielämää tyydyttävällä tavalla. mukset huomioon ottaen. 51684: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 51685: 51686: M. 0. Lahtela. Nestori Kaasalainen. Esa Koivusilta. 51687: Erkki Koivisto. Tahvo Rönkkö. Eino Rytinki. 51688: Kalle Kämäräinen. J. F. Pöykkö. 51689: 974 51690: 51691: IV,298. - Rah.al. N:o 166. 51692: 51693: 51694: 51695: 51696: H. Miettunen: Määrärahan osoittamisesta elokuvatuotannon 51697: alalla tapahtuvan taiteellisen ammattikoulutuksen järjes- 51698: tämiseksi. 51699: 51700: 51701: E d u s k u n n a ll e. 51702: 51703: Maassamme on kouluja, laitoksia ja kurs- Tällaisen ohjelmiston luomiseksi työsken- 51704: seja yleensä kaikkien taidelajien aloilla työs- nellessä ohjaajien, käsikirjoituksen teki- 51705: kenteleville, vain elokuva-alalla ei näitä ole. jäin, lavastajien, kameramiesten, äänittäjien 51706: Tälle alalle tulevat henkilöt joutuvat opette- ja näyttelijäin kehitys vaikeutuu entises- 51707: lemaan ammattinsa työssä ja omaksumaan täänkin. Ja kumminkin meillä on erittäin 51708: ne työtavat ja -menetelmät, mihin on aikai- hyvää ainesta suomalaisen elokuvan piirissä 51709: semmin totuttu. Henkilökohtainen kehittymi- ja kaik!ki mahdollisuudet järjestää säännölli- 51710: nen on tällä tavalla erittäin vaikeaa, ja seu- nen kurssitoiminta, kunhan vain valtiovalta 51711: rauksina ovatkin etsimiset ja hapuilut, jotka voisi pari-kolme prosenttia kotimaiselta elo- 51712: jarruttavat koko alan eteenpäinmenoa ja saa- kuvalta keräämistään varoista palauttaa tä- 51713: vat kehitysprosessin hitaaksi. Luonnollisesti män elokuvan parhaiden luovien työntekijäin 51714: myös teoreettinen pohja jää tällöin pakosta- kouluttamiseksi. 51715: kin heikoksi, mikä asettaa omat esteensä ke- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan, 51716: hityksen tielle. 51717: Kotimaista elokuvaa verotetaan erittäin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51718: raskaasti valtion kootessa siltä vuosittain lei- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun 51719: maverona n. 60 milj. mk. Kyetäkseen maksa- 4 momentin kohdalle 2 miljoonan mar- 51720: maan tällaisen veron on elokuvatuottajien kan määrärahan elokuvatuotannon 51721: vedottava mahdollisimman suureen yleisö- alalla tapahtuvan taiteellisen ammatti- 51722: määrään ja siten kevennettävä ohjelmistoaan. kottlutuksen järjestämiseksi. 51723: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 51724: 51725: Helge Miettunen. 51726: IV,297. - H. Miettunen. 973 51727: 51728: kaisevaa koko leimaveron suuruudessa. Pal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51729: kinnot voitaisiin vuosittain myöntää hake- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun 51730: muksesta 3-6 elokuvalle, jotka ovat taiteelli- 2 momentin kohdalle 20 miljoonan 51731: sesti, eetillisesti ja kansansivistyksellisesti markan määrärahan kotimaisen elo- 51732: suositeltavia. kuvan tukemiseksi. 51733: Haluamatta kytkeä asiaa budjettiteknilli- 51734: sesti leimaveron yhteyteen esitän edellä ole- 51735: vaan viitaten, 51736: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 51737: 51738: Helge Miettunen. 51739: 972 51740: 51741: IV,297. - Rah.al. N:o 165. 51742: 51743: 51744: 51745: 51746: H. Miettunen: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen elokuvan 51747: tukemiseksi. 51748: 51749: 51750: E d u s k u n n a ll e. 51751: 51752: Elokuvien ohjaamisessa kansansivistykselli- on valtion apu välttämätön. Budjetin 10 51753: sesti positiiviseen suuntaan on - sensuuri- Pl: n XV luvussa onkin määrärahoja kirjal- 51754: määräysten ohella - tähän saakka tyydytty lisuudelle, säveltaiteelle, kuvaamataiteille, 51755: maassamme pelkästään verotuspoliittisiin kei- näyttämötaiteelle ja oopperalle, vieläpä sel- 51756: noihin. Parhaat elokuvat ovat saaneet vero- laisellekin epämääräiselle käsitteelle kuin 51757: vapauden, vähimmin suotaville on asetettu ,kaunotaiteet", joita ei nykyaikainen este- 51758: korkea leimavero ja niiden väliin on luotu tiikka lainkaan edes tunne. Mutta elokuva, 51759: eräänlainen arvoasteikko. Tällaista järjestel- nykyajan omin taidemuoto, jolla on suurin 51760: mää lieneekin periaatteessa pidettävä riittä- levinneisyys, laajin yleisö ja pysyvin vaiku- 51761: vänä ulkomaisiin elokuviin nähden, jotka tus, puuttuu tästä kokonaan. 51762: ovat tuontitavaraa, mutta kotimaiseen elo- Samoin ei asianlaita ole muissa pohjois- 51763: kuvaan nähden kaivataan myös suoranaisesti maissa. Ruotsi palauttaa vuosittain 20 % 51764: edistäviä toimenpiteitä. kotimaiselta elokuvalta peritystä leimaverosta 51765: Elokuvan valmistaminen tulee keskimäärin takaisin. Norjassa valtio takaa elokuvan 51766: maksamaan n. viisitoista miljoonaa markkaa, kannattavaisuuden korvaamalla sen tappion, 51767: ja kun valmistaja saa leimaverona vähenne- mikä syntyy, jos yleisömäärä jää liian pie- 51768: tyistä pääsylipputuloista keskimäärin 50%, neksi, ja jakaa suuria palkintoja arvokkaista 51769: edellyttää verovapaankin elokuvan pelkkä elokuvista. Samoin on asianlaita Tanskassa. 51770: kulujen takaisinsaaminen jo n. 300 000 kat- Näissä olosuhteissa me ymmärrämme, miksi 51771: sojan määrää ja verollisten huomattavasti skandinaavinen elokuva on laadultaan kilpai- 51772: suurempaa. Tämän vuoksi on nykyisin lukykyinen myös kansainvälisesti ja siten 51773: kaikki elokuvat pakko valmistaa sellaisiksi, merkittävä tekijä myös ao. maiden tunnetuk- 51774: että suuri yleisö on valmis niitä katsomaan; sitekemisessä. Mutta eivät vain pienet maat 51775: eikä tällöin ole mahdollista kulkea kaikkein katso välttämättömäksi tukea kotimaista elo- 51776: määrätietoisimmin taiteellisesti, eetillisesti ja kuvatuotantoaan. Myös esim. Englannissa, 51777: kansansivistyksellisesti suotavinta linjaa, Italiassa ja Länsi-Saksassa valtio tukee mo- 51778: koska suuren yleisön maku ei valitettavasti nin tavoin kotimaista elokuvaa, koska ilman 51779: minkään taiteen alalla ole erikoisen taipuvai- sitä ei elokuvavälinettä voida saattaa oikein 51780: nen ilman opastusta pyrkimään parhaaseen. palvelemaan kansaa kasvattavana, opetta- 51781: Kehittävästi vaikuttavia, pienempään yleisö- vana, kehittävänä ja valistavana tekijänä. 51782: määrään perustuvia elokuvia on meidän Suomella ei todellakaan ole varaa laimin- 51783: oloissamme mahdollista tuottaa vain valtion lyödä erästä nykyajan tehokkaimmista kan- 51784: tuella. sansivistystyön välineistä ja osoittaa sitä 51785: Sama koskee myös muita taiteita. Vaikka muista sivistysmaista poiketen toimimaan yk- 51786: niissä tuotantokustannukset ovat huomatta- sinomaan ajanvietteen ja huvittelun aloilla. 51787: vasti pienemmät kuin elokuvassa, eivät tuot- Suomalainen elokuva maksaa vuosittain 51788: tajat ja kustantajat niissäkään pysty omalla leimaveroa n. 60 milj. mk ja ulkomainen elo- 51789: kustannuksellaan kehittämään yleisön makua kuva maassamme lisäksi n. 650 milj. mk. 51790: ja tarjoamaan teoksia, jotka eivät erinomai- Jos kolmannes kotimaisen elokuvan erikois- 51791: sesta laadustaan huolimatta pysty tuomaan verosta palautettaisiin palkintoina elokuva- 51792: niihin sijoitettuja varoja takaisin. Niissäkin tuottajille, ei se vielä vaikuttaisi mitään rat- 51793: 971 51794: 51795: IV,296. - Rah.al. N:o 164. 51796: 51797: 51798: 51799: 51800: Kajala ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämö- 51801: taiteen ja näyttämötaiteellisten harrastusten tukemiseen. 51802: 51803: 51804: E d u s k u n n a ll e. 51805: 51806: Sen johdosta, että hallituksen esitykseen ten näytelmäkilpailujen palkintolautakun- 51807: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 tien lausunnot antavat vakuuttavia todistuk- 51808: sisältyvät maan teattereiden ja näyttämö- sia. Kurssi- ja ohjaustoiminnan kysynnästä 51809: taiteellisten harrastusten tukemiseen tarkoi- voidaan kuitenkin nykyisin tyydyttää vain 51810: tetut määrärahat on pysytetty muuttumat- n. viidesosa, mikä suuresti hidastuttaa ter- 51811: tomina, on maamme laajan ja monimuotoi- vettä kehitystä tällä tärkeällä ja kansan- 51812: sen näyttämötyön jatkuva kehitys jout,u- omaisella kulttuurityön saralla. 51813: massa vakaviin vaikeuksiin. Vakinaisissa Varsinaisen maaseutuväestön teatteritar- 51814: teatterilaitoksissa on näyttelijöiden tunne- peen tyydyttäminen on valmistuvan komitea- 51815: tusti kohtuuttoman alhaista palkkatasoa py- mietinnön mukaan turvattava liittämällä 51816: ritty viime vuosina varovasti parantamaan säännöllinen vierailutoiminta vakinaisten 51817: ja niinpä palkkamenojen nousu onkin vuo- teatterilaitosten työohjelmaan, jolloin maa- 51818: desta 1952 eräissä tyypillisiksi katsotuissa seutu tällä alalla voisi päästä nauttimaan 51819: teattereissa ollut 17.5-39.9 %. Välttämät- yhtä pätevästä teatteritaiteesta kuin asutus- 51820: tömäksi osoittautunut henkilökunnan lisää- keskukset. 51821: minen vaikuttaa kuitenkin tähän palkkojen Näiden koko maan teatteritoiminnan tär- 51822: kokonaissummaan, joten näyttelijäin palk- keimpiä muotoja välittömästi palvelevien toi- 51823: kataso ei ole noussut mainittua määrää. menpiteiden merkitykseen ja kiireellisyyteen 51824: Näyttelijöiden palkat ovat edelleen epätyy- vedoten ehdotamme kunnioittaen, 51825: dyttävällä tasolla, mutta teattereilla ei ole 51826: mahdollisuuksia sen nostamiseen ja meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51827: jen lisäämiseen ilman lisätukea. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun 51828: Näyttämötaiteellisten harrastusten kehi- 3 momentille näyttämötaiteen ja näyt- 51829: tyksessä on viime vuosina ollut havaittavissa tämötaiteellisten han·astusten tukemi- 51830: pätevän koulutus- ja ohjaustoiminnan tulok- seen lisäyksenä 16 000 000 markkaa. 51831: sellinen vaikutus, mistä esim. valtakunnallis- 51832: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 51833: 51834: Olavi Kajala. Esa Koivusilta. Veikko Helle. 51835: Arvo Salminen. Antti J. Rantamaa. Bruno J. Sundman. 51836: Aino Malkamäki. Martta Salmela-Järvinen. Hugo Manninen. 51837: Lennart Heljas. Juho Karvonen. Urho Kulovaara. 51838: Erkki W. Mohell. Eino Saari. Yrjö Sinkkonen. 51839: Toivo Kujala. Sven Högström. Yrjö Hautala. 51840: Jaakko Hakala. Mauri Ryömä. Onni Hiltunen. 51841: 0. A. Öhman. G. Henriksson. Varma K. Turunen. 51842: Rafael Paasio. 0. Lindblom. 51843: 51844: 51845: 51846: 51847: 18 E 626/55 51848: 970 IV,295. - Nuorisokasvatustyö. 51849: 51850: 51851: 38 000 000 markkaa, ja uudelle nimikkeelle: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 51852: Kansakoulujen kerhotoiminnan tukemiseen nioittaen, 51853: me~kitään 3 000 000 markkaa, mikä yhdistet- 51854: tynä kouluhallituksen järjestämien kansakou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51855: lunopettajien nuoriso-ohjaajakurssien menoi- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 10 Pl. 51856: hin 2 600 000 markkaan ja koulujen kieli- XV luvun 4 momentin B kohtaan 20 51857: ym. kerhotoiminnan kehittämiseen varattuun miljoonaa markkaa käytettäväksi nuo- 51858: 1000 000 markkaan nostaisi yhteisen loppu- risokasvatustyön tukemiseen edellä 51859: summan 6 600 000 markkaan. perusteluissa esitetyllä tavalla. 51860: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 51861: 51862: Lauri Järvi. Eeli Erkkilä. Eemil Partanen. 51863: Jaakko Hakala. Armas Leinonen. Saara Forsius. 51864: Erkki Koivisto. 51865: 969 51866: 51867: IV,295. - Rah.al. N:o 163. 51868: 51869: 51870: 51871: 51872: Järvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisokas- 51873: vatustyön tukemiseen. 51874: 51875: 51876: E d u s k u n n a 11 e. 51877: 51878: Ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvio- koulujen suurjuhlatoiminnan osalta ja on se 51879: esityksessä on 10 Pl. XV: 4 B kohdalla esitetty asiantuntijoiden käsityksen mukaan korvaa- 51880: nuorisojärjestöjen toiminnan tukemiseen va- mattomaila tavalla lisännyt kansakoulun kas- 51881: rattavaksi 21 milj. markkaa. Kun tämä vatustehoa. Laajentunut toiminta edellyttää 51882: summa on vain vajaa puolet raittiusjär- kuitenkin kiinteän, kohtuullisen määrärahan 51883: jestöille esitetystä valtionavusta ja 1/10 varaamista talousarvioon kerhotoiminnan 51884: urheilujärjestöille esitetystä avustusmäärä- johtoa ja valtakunnallisten kansakoulujuhlien 51885: rahasta, tulisi tätä määrää lisätä. Nuoriso- järjestämistä varten. Nuorisomäärärahojen 51886: järjestöjen jäsenmäärä nousee n. 1 200 000- jaossa olisi kuitenkin kansa:koulukerhot viral- 51887: 1 500 000: een, joten niiden suorittama kasva- lisen, lakiin perustuvan asemansa takia ase- 51888: tustyö ulottuu varsin laajoihin piireihin ja tettava erikoisasemaan ja tarkoitukseen varat- 51889: sillä on mitä suurin välitön yhteiskunnalli- tava erillinen määräraha asianomaiseen yh- 51890: nen merkitys, jonka perusteella valtion tulisi teyteen. 51891: myöskin tätä toimintaa tukea riittävässä mää- Kun menoarvioesityksessä on ehdotettu Sä- 51892: rassa. Kun veikkausvoittovarojen käyttöä veltaiteen tukisäätiölle 50 milj. markkaa ja 51893: koskevaa asetusta kaksi vuotta sitten muutet- kun tämä järjestö nyt vasta aloittaa toimin- 51894: tiin, oli yhtenä lähtökohtana se, että liikunta- tansa, voitaneen pitää oikeutettuna ja koh- 51895: kasvatuksen rinnalla näillä varoilla tulisi tuullisena, että tästä määrärahasta osa siir- 51896: voimaperäisesti tukea myöskin muuta nou- retään nuorisokasvatustyön tukemiseen. Alle- 51897: risokasvatustyötä, johon liikuntakasvatus yh- kirjoittaneet täysin myöntävät säveltaiteen 51898: tenä osana liittyy. Lisäksi on todettu, että kehittämisen tärkeyden, mutta huomioon ot- 51899: nuorisorikollisuuden ja väkijuomien käytön taen edellä esitetyt nuorisokasvatuksen työn 51900: vastustamisessa on nuorisojärjestöjen suorit- laajuutta ja merkitystä koskevat näkökohdat, 51901: tamalla työllä ennakolta ehkäisevänä toimin- ei voitane katsoa tarkoituksenmukaiseksi, että 51902: tana ratkaiseva merkitys. On aihetta myös yhdelle ainoalle taidejärjestölle heti sen toi- 51903: todeta, että maamme nuorisokasvatusjärjes- minnan alkaessa annetaan huomattavasti 51904: telmä ja sen työmuodot ovat viime aikoina enemmän valtionapua kuin vuosikymmenien 51905: herättäneet kansainvälistä huomiota ja monet perinteet omaavalle ja mitä arvokkaimpia tu- 51906: maat ovat pyrkineet menetelmiämme seuraa- loksia tuottaneelle kasvatustyölle. 51907: maan. Kaiken tämän huomioon ottaen vapaat Mainittuihin tarkoituksiin esitettyjen varo- 51908: kasvatusjärjestömme ansaitsisivat myös val- jen jakosuunnitelmaa olisikin mielestämme 51909: tion taholta niiden työn arvoa vastaavaa muutettava siten, että eduskunta vähentäisi 51910: tukea. 10 Pl. XV: 4 C kohtaan merkitystä Säveltai- 51911: Nuorisojärjestöille merkitystä maarara- teen tukisäätiölle varatusta 50 000 000 markan 51912: hasta on vuosittain jaettu avustusta myöskin määrärahasta 20 000 000 markkaa ja siirtäisi 51913: kansakoulujen kerhotoiminnan tukemiseen. sen B kohtaan siten, että nuorisokasvatus- 51914: Tämä kansakoulun järjestysmuotolakiin pe- työtä tekevien järjestöjen ohjaajakoulutuk- 51915: rustuva virallinen työmuoto on viime vuosina sen, kurssi- ym. toiminnan tukemiseen mer- 51916: ripeästi kehittynyt niin varsinaisen kerho- kittyyn määrärahaan lisätään 17 000 000 51917: työn kuin siihen läheisesti liittyvän kansa- markkaa, joten loppusummaksi tulee 51918: 968 51919: 51920: IV,294. - Rah.al. N:o 162. 51921: 51922: 51923: 51924: 51925: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyön 51926: keskusjärjestöjen toiminnan avustamiseksi. 51927: 51928: 51929: E d u s k u n n a 11 e. 51930: 51931: Aikaisemmin myönnettiin valtion tulo- ja risojärjestöjen edustajisto, jonka Jasema 51932: menoarviossa määräraha nuorisojärjestöjen maamme kaikki nuorisojärjestöt ovat, on jou- 51933: toiminnan tukemiseen, mutta se poistettiin tunut vaikeaan taloudelliseen tilaan valtion 51934: muutama vuosi sitten. Tosin nuorisojärjes- avustuksen vähäisyyden johdosta. Valtion 51935: töille myönnetään avustuksia vedonlyönnistä nuorisotyölautakunnan Suomen nuorisojärjes- 51936: urheilukilpailuissa kertyvistä "\"aroista, mutta töjen edustajistolle kuluvalle vuodelle ehdot- 51937: ne ovat riittämättömiä voimakkaasti tuke- tamasta. määrärahasta vähennettiin opetus- 51938: maan monien eri nuorisotyön keskusjärjes- ministeriössä 500 000 markkaa käytettäväksi 51939: töjen suorittamaa arvokasta työtä. muihin tarkoituksiin. Kuitenkin on selvää, 51940: Veikkausvoittovaroista saavat nykyisin että nuorisojärjestöt ohjaavat nuoria raitis- 51941: tiede, taide ja nuorisotyö yhteensä 30 %. ja tervehenkiseen elämäntapaan yhtä hyvällä 51942: Tästä määrästä on nuorisotyön osuus tällä ja monissa. tapauksissa paremmallakin menes- 51943: hetkellä 12 %. Nuorisotyötä tekevät järjes- tyksellä kuin monet muut samaa työtä suo- 51944: töt joutuvat näin ollen valtion tuen suhteen rittavat järjestöt. Näin ollen on syytä palata 51945: huonompaan asemaan kuin monet muut si- aikaisempaan käytäntöön ja varata määrä- 51946: nänsä huomionarvoista toimintaa harjoitta- raha nuorisotyön tukemiseen. 51947: vat järjestöt. Ehdotetaanhan vuoden 1956 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 51948: tulo- ja menoarvioesityksessä esimerkiksi rait- 51949: tiustyötä tekevien järjestöjen avustamiseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 51950: 49 161 200 markkaa. Nämä ovat myös al- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun 51951: koholiliikkeen voittovarojen jaossa edullisem- uudelle momentille 10 000 000 markan 51952: massa asemassa kuin eräät nuorisojärjestöt. ntäärärahan nuorisotyön keskusjärjes- 51953: Nuorisojärjestöjen työn merkityksen ali- töjen toiminnan avustamiseksi. 51954: arvioimista osoittaa sekin, että Suomen nuo- 51955: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 51956: 51957: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Rainer Virtanen. 51958: Irma Rosnell. Pauli Puhakka. 51959: 967 51960: 51961: IV,293. - Rah.al. N:o 161. 51962: Suomennos. 51963: 51964: 51965: 51966: Österholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus- 51967: tukseksi Åbo Akademille. 51968: 51969: 51970: E d u s k u n n a 11 e. 51971: 51972: Tänä vuonna on Åbo Akademi saanut toi- tettuna, lähinnä ruotsinkielessä, saadakseen 51973: mintaansa varten valtionavustusta 5 milj. pätevyyden ruotsinkielen opettajan virkoihin 51974: mk. Hallituksen budjettiesitykseen vuodelle suomenkielisissä oppilaitoksissa. 51975: 1956 määräraha on otettu muuttamattomana. Nykyinen valtionavustus peittää noin 51976: Avustus on tervetullut apu, mutta aivan 5 % akatemian menoista. Tämä avus- 51977: riittämätön peittämään akatemian tulojen tus ei ole missään kohtuullisessa suhteessa 51978: ja sen ylläpitämiskustannusten erotnsta. siihen avustukseen; jota valtio antaa muille 51979: Tämä vaillinki on useiden vuosien aikana vastaaville oppilaitoksille. Viime keväänä 51980: mitä tiukimmasta säästäväisyydestä huoli- toimeenpannut valtion viran ja toimenhalti- 51981: matta vaihdellut 20 ja 30 miljoonan markan jain palkanlisäykset ovat aiheuttaneet vas- 51982: välillä vuosittain. Se on voitu peittää vain taavan tarkistuksen Åbo Akademin paikoissa. 51983: siten, että on kulutettu vastaava osa aka- Tämä toimenpide lisäsi menoja 5 miljoonalla 51984: temian pääomasta. Tämä asiaintila ei voi markalla. Lisäksi, kuten tunnettua, on Hel- 51985: ajan mittaan jatkua ilman vakavia seurauksia singin yliopistossa otettu käytäntöön uusi 51986: Åbo Akademin olemassaololle. kandidaatin tutkinto, ja tarkoitusta varten 51987: Se seikka, että kehitys on lähtenyt tähän tullaan valtionyliopistoon perustamaan suuri 51988: suuntaan, on suoranaista seurausta sodasta määrä uusia opettajanvirkoja. Kun tämä 51989: ja pulavuosista inflaatioineen, vuokrasään- tutkintomuoto on toteutettu Helsingin yli- 51990: nöstelyineen ja muine ylivoimaisine tekijöi- opistossa ja Turun yliopistossa, on se otet- 51991: neen. Vajausta syntyy siitä huolimatta, tava käytäntöön myös Åbo Akademissa. 51992: vaikka palkat akatemiassa ovat Turun yli- Tästä johtuvien uusien virkojen kustannuk- 51993: opiston ja Helsingin yliopiston vastaavien set nousevat 7 miljoonaan markkaan vuo- 51994: palkkojen alapuolella, vaikka eläkkeet ovat dessa. Tähän akatemialla ei ole varoja. 51995: epätyydyttäviä ja vaikka kaikki määrärahat Åbo Akademi on tullut tärkeäksi tekijäksi 51996: laitoksia, kojeistoja ja kirjallisuutta varten Suomen kulttuurielämälle. Suuret joukot 51997: on rajoitettu mahdollisimman vähiin. nuorisoa koko maasta, myös suomenkielisistä 51998: Akatemiassa on viisi tiedekuntaa, huma- kodeista, ovat siellä valmistuneet elämän- 51999: nistinen, matemaattisluonnontieteellinen, val- tehtäväänsä. Akatemian yhteistyö maan 52000: tiotieteellinen, kemiallis-teknillinen ja teolo- muiden korkeakoulujen kanssa on erin- 52001: ginen. Professorinvirkoja on 31, joista 8 on omaista ja sen nauttima arvonauto tieteelli- 52002: täyttämättä, osittain taloudellisista syistä. sessä suhteessa on hyvä. 52003: Opettajien ja virkamiesten koko lukumäärä Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, 52004: on noin 100. Kirjoissa olevia ylioppilaita 52005: on noin 440, joista kuutisenkymmentä suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 52006: menkielistä. Tähän tulee lisäksi Turun yli- tulo- ja rnenoarvioon 30 000 000 mar- 52007: opistosta kolmisenkymmentä opiskelijaa, kan määrärahan avustt~kseksi Åbo 52008: jotka haluavat saada todistuksen jossakin Akademille. 52009: aineessa, joka ei Turun yliopistossa ole edus- 52010: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 52011: 52012: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman. 52013: John Forsberg. Sven Högström. Bertel Lindh. 52014: C. A. Öhman. T. E. Nordström. Grels Teir. 52015: 966 52016: 52017: IV,293. - Fin.mot. N:o 161. 52018: 52019: 52020: 52021: Österholm m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till 52022: understöd åt Åbo Akademi. 52023: 52024: 52025: T i ll R i k s d a g e n. 52026: 52027: Detta år har Åbo Akademi för sin verk- Turun yliopisto inte företrätt ämne, främst 52028: samhet erhålilt ett statsbidrag på 5 milj. i svenska språket, för att göra sig kompe- 52029: mark. I regeringens budgetförslag för år tenta för lärartjänster i svenska vid finsk- 52030: 1956 har anslaget uptagits oförändrat. Bi- språkiga läroverk. 52031: draget är en välkommen hjälp, men alldeles Det nuvarande statsanslaget täcker ca 52032: otillräckligt för att täcka skillnaden mellan 5 procent av akademins utgifter. Detta bi- 52033: akademins inkomster och kostnaderna för drag står inte i någon rimlig proportion till 52034: dess upprätthållande. Denna brist har un- det understöd, som staten lämnar andra 52035: der en följd av år trots den strängaste liknande läroinrättningar. De löneökningar 52036: sparsamhet växlat mellan 20 och 30 milj. • för statsanställda, som genomfördes senaste 52037: mark årligen. Den har kunant täckas en- vår, har föranlett en motsvarande justering 52038: dast genom att en motsvarande del av aka- av lönerna vid Åbo akademi. Denna åtgärd 52039: demins kapital förtärts. Detta tillstånd kan ökade utgifterna med 5 milj. mark. Dess- 52040: inte fortgå i längden utan allvarliga följder utom har som känt vid Helsingfors universi- 52041: för Åbo Akademis bestånd. tet nyligen införts en ny kandidatexamen, 52042: Att utvecklingen tagit denna riktning, är och för ändamålet skall ett stort antal nya 52043: en direkt följd av kriget och krigsåren med lärartjänster inrättas vid statsuniversitetet. 52044: åtföljande inflation, hyresreglering och Då denna examensform förverkligats vid 52045: andra övermäktiga omständigheter. Eristen Helsingfors universitet och Turun yliopisto, 52046: uppkommer trots att lönerna vid akademin måste den införas även vid Åbo akademi. 52047: ligger under motsvarande löner vid Turun Kostnaderna för de härav föranledda nya 52048: yliopisto och Helsingfors universitet, trots tjänsterna stiger till 7 milj. mark om året. 52049: att pensionerna är otillfredställande och Härtill salmar akademin medel. 52050: trots att alla anslag för institutioner, appa- Åbo akademi har blivit en viktig tillgång 52051: ratur och litteratur skurits ned till mini- för Finlands kulturliv. Stora skaror ung- 52052: mum. dom från hela landet, · också från finsk- 52053: Akademin har fem fakulteter, den huma- språkiga hem, har här utbildat sig för sin 52054: nistiska, den matematisk-naturvetenskapliga, livsgärning. Akademins samarbete med lan- 52055: den statsvetenskapliga, den kemisk-tekniska dets övriga högskolor är utmärkt, och dess 52056: och den teologiska. Antalet professurer är anseende i vetenskapligt hänseende är gott. 52057: 31, av vilka 8, delvis av ekonomiska skäl, Med hänvisning till det som ovan anförts 52058: är vakanta. Totala antalet lärare och föreslås, 52059: tjänstemän är ca 100. De inskrivna studen- 52060: terna är omkring 440, av vilka ett sextiotal att Riksdagen måtte i statsförslaget 52061: finskspråkiga. Härtill kommer ett trettiotal för år 1956 anvisa ett anslag på 30 52062: studerande vid Turun yliopisto, som vid milj. mark till ttnderstöd åt Åbo 52063: Åbo akademi eftersträvar betyg i något vid akademi. 52064: Helsingfors den 17 september 1955. 52065: 52066: Jonh Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman. 52067: John Forsberg. Sven Högström. Bertel Lindh. 52068: 0. A. Öhman. T. E. Nordström. Grels Teir. 52069: 965 52070: 52071: IV,292. - Rah.al. N:o 160. 52072: 52073: 52074: 52075: 52076: Heljas ym..: Määrärahan osoittamisesta kesäyliopisto-opetuk- 52077: sen järjestämiseksi Kuopiossa vuonna 1956. 52078: 52079: 52080: E d u s k u n n a 11 e. 52081: 52082: Pohjois-Savon Maakuntaliiton valistustoi- Museon luonnontieteellisiä kokoelmia pide- 52083: mikunta on parin vuoden ajan tehnyt suun- tään eräillä aloilla maan parhaisiin kuulu- 52084: nitelmia kesäyliopisto-opetuksen järjestämi- vina. Kirjasto ja tuomiokapitulin kirjasto 52085: seksi Kuopiossa. Kesäyliopistoon voisi saada tarjoavat tutkijantiloja. 52086: opiskelijoita lähinnä :Savosta, Pohjois-Karja- Kesäyliopistoon on mahdollisuuksia saada 52087: lasta ja Kainuusta. päteviä opettajavoimia. Opettajakasvatusta 52088: Syrjäseutujen opiskelijain on yhä vaikeam- ajatellen olisi saatava opettajia, joilla olisi 52089: paa taloudellisista syistä ja vaikentuvan oikeus antaa arvosana psykologiassa ja kas- 52090: asunnon saamisen johdosta päästä aloitta- · vatusopissa, yhteiskuntaopissa, historiassa, 52091: maan opintoja nykyisissä korkeakouluis- suomen kielessä ja !kirjallisuudessa. Valmis- 52092: samme. Monille aloille lähdettäessä on suori- tavia kursseja olisi kielissä, fysiikassa, ke- 52093: tettava kaksi ns. pro-exercitiokoetta kielissä. miassa, kasvi- ja eläintieteessä sekä biolo- 52094: Niihin kuluu kaksi lukukautta, mikä maksaa giassa. 52095: noin 150 000 markkaa. LisiiJksi on suoritet- Tavallista korvausmenettelyä noudattaen 52096: tava ns. propedeuttisia kursseja ja odotet- viiden viikon kurssista tarvittaisiin palkkoi- 52097: tava .niille pääsyäkin. Kaikki tämä opiskelu hin 600 000 markkaa, kansliamenot, puhdis- 52098: voitaisiin suorittaa kesäyliopistossa. Siten tus ym. 300 000 markkaa ja satunnaisiin me- 52099: monelle köyhälle maaseudun nuorelle avau- noihin 100 000 markkaa. 52100: tuisi mahdollisuus opiskeluun. Toinen tärkeä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 52101: syy on kansakoulunopettajien jatkokoulutus. nioittaen, 52102: Kansakoulunopettajat ovat kesäyliopisto- 52103: jemme kantajoukkoa, ja menestyäkseen alal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 52104: laan ja saadakseen lisäpätevyyttä on heidän tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan 52105: suoritettava yliopistollisia arvosanoja. suuruisen määrärahan kesäyliopisto- 52106: Kuopiossa on suhteellisen hyvät mahdolli- opetuksen järjestämiseksi Kuopiossa 52107: suudet tällaisen opetuksen järjestämiseen. vuonna 1956. 52108: Uudessa keskikoulussa on avarat opetustilat. 52109: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 52110: 52111: Lennart Heljas. Hugo Manninen. Elli Nurminen. 52112: Esa Hietanen. Helge Miettunen. Mikko Hult. 52113: Martti Leskinen. Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen. 52114: 964 52115: 52116: IV,291. - Rah.al. N:o 159. 52117: 52118: 52119: 52120: 52121: Alanko ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen kesäyli- 52122: opistolle. 52123: 52124: 52125: E d u s k u n n a ll e. 52126: 52127: Tänä vuonna on itsenäisinä aloittanut toi- ohjelmassaan pyrkinyt jäljittelemään ole- 52128: mintansa kaksi kesäyliopistoa, Oulun ja Tam- massa olevia vanhempia vastaavia laitoksia, 52129: pereen, kahden ennestään toimivan lisäksi. vaan on järjestänyt opinto-ohjelmansa yhteis- 52130: Näistä Tampereen kesäyliopisto on ainoa, toiminnassa Helsingin yliopiston valtiotieteel- 52131: joka toimii vailla korkeakoulua olevalla paik- lisen tiedekunnan kanssa yhteiskuntatieteitä 52132: kakunnalla, josta kaikkien opiskelijain on koskevaksi, joita muualla vain vähässä mää- 52133: pakko opintojaan jatkaessaan matkustaa rin on tähän asti voitu kesän aikana opis- 52134: muualle ja asua kallein kustannuksin vie- kella. 52135: raassa. Tampereen korkeakouluyhdistys on Kun yksityisen yhdistyksen on vaikea jär- 52136: pyrkinyt kesäopintokurssit järjestämällä edes jestää rahoitusta opiskelijoita kohtuuttomasti 52137: vähän helpottamaan vähävaraisten opiskeli- rasittamatta ja kun valtio avustaa kesäyli- 52138: jain mahdollisuuksia. Kokemus osoittaa viime opistotoimintaa muualla, ehdotamme, 52139: kesältä, että kesäyliopiston tarve on ilmei- 52140: nen, sillä lyhyestä tiedotusajasta huolimatta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 52141: 546 opiskelijaa oli kiinteästi opiskelemassa ja tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun 52142: useat sadat tamperelaiset seurasivat lisäksi 2 momentille 2 000 000 markan määrä- 52143: luentoja asian harrastuksesta. rahan Tampereen kesäyliopistolle. 52144: Tampereen kesäyliopisto on toisessakin 52145: suhteessa erikoislaatuinen. Se ei ole kurssi- 52146: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 52147: 52148: Kustaa Alanko. Kaisa Hiilelä. T. A. Wiherheimo. 52149: Jaakko Hakala. Anni Flinck. Artturi Tienari. 52150: 963 52151: 52152: IV,29o, - Rah.al. N:o 158. 52153: 52154: 52155: 52156: 52157: Koivisto ym.. : Määrärahan osoittamisesta Oulun maakunta- 52158: arkiston yhden kanslia-apulaisen toimen muuttamiseksi 52159: amanuenssin viraksi. 52160: 52161: 52162: E d u s k u n n a ll e. 52163: 52164: Oulun maakunta-arkistossa ovat nykyisin palkkausluokan amanuenssin virasta olisi 52165: seuraavat virat ja toimet: arkistonhoitaja, 3 palkkaa maksettava kaikkine lisineen 570 360 52166: toimistoapulaista sekä puhtaaksikirjoittaja. markkaa. Vastaavasti vähenisi samalta mo- 52167: Toimistoapulaisista on yksi hoitanut tointa mentilta kanslia-apulaisen toimen palkkauk- 52168: jo 17 vuotta, ollen nykyisin fil. kand. tutkin- seen varatut määrärahat 340 120 markkaa. 52169: non suorittanut. Toimi kuuluu 9 palkkaluok- Erotus on siis 230 240 markkaa. 52170: kaan. Kun Oulun maakunta-arkisto on huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 52171: mattavan suuri ja sen toiminta mm. opetta- kunnioittaen, 52172: jakorkeakoulun johdosta on vilkastunut, olisi 52173: siihen perustettava amanuenssin virka 21 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 52174: palkkausluokkaa, jolloin vastaavasti yhden tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIII 52175: 9 palkkausluokan toimistoapulaisen virka luvun 1 momentille 570 360 markkaa 52176: voitaisiin lakkauttaa. Amanuenssin virka on Oulun maakunta-arkiston yhden kans- 52177: nykyisin mm. Mikkelissä. Ottaen huomioon lia-apulaisen toimen muuttamiseksi 52178: nykyisen viranhoitajan palvelusvuodet 21 amanuenssin viraksi. 52179: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 52180: 52181: Erkki Koivisto. Saara Forsius. 52182: Irma Hamara. Vilho Väyrynen. 52183: Irma Karvikko. 52184: 52185: 52186: 52187: 52188: 17 E 626/55 52189: 962 IV,289. - Tuberkuloosipotilaiden työtarvikkeet. 52190: 52191: 52192: laiset alat kuin puutyöala, metallityöt, sähkö- lukukautisena työtarvikeavustuksena poti- 52193: ja radioala, naisten pukuompelu ja modisti- lasta kohti 500 markan erää, mitä voitaneen 52194: ala. Yhteensä pidettiin tällöin 26 000 oppi- pitää varsin kohtuullisena, tultaisiin siihen 52195: ja harjoitustuntia. Askartelualan kursseja, lopputulokseen, että kaksi lukukautta kestä- 52196: joissa työtarvikkeet niinikään näyttelevät vänä työkautena tarvittaisiin parantoloissa 52197: huomattavaa osaa, pidettiin 64. Kummassa- olevien varattomien tuberkuloosipotilaiden 52198: kin tapauksessa olisi osanottajien määrä il- työtarvikeavustuksiin yhteensä 2 500 000 52199: meisesti ollut huomattavasti isompi, jos ei markkaa. 52200: työtarvikkeiden hankkiminen olisi monelle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 52201: potilaalle muodostunut esteeksi kursseille 52202: osallistumiseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 52203: Saadun kokemuksen mukaan voidaan ar- tulo- ja menoarvioon 2 500 000 mark- 52204: vioida, että opiston kurssitoimintaan vuoden kaa työtarvikkeiden hankkimiseksi pa- 52205: 1956 aikana tulee osallistumaan n. 3 500 pa- rantolaopiston kurssitoimintaan osal- 52206: rantolapotilasta, joista valtaosa, arviolta n. listuville varattomille tuberkuloosipo- 52207: 65 %, on varatonta väkeä. Jos ajatellaan tilaille. 52208: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 52209: 52210: Artturi Tienari. Aukusti Pasanen. 52211: Aare Leikola. Armas Leinonen. 52212: 961 52213: 52214: IV,2s9, - Rah.al. N:o 157. 52215: 52216: 52217: 52218: 52219: Tienari ym.: Määrärahan osoittamisesta työtarvikkeiden hank- 52220: kimiseksi parantolaopiston kurssitoimintaan osallistuville 52221: varattomille tuberkuloosipotilaille. 52222: 52223: 52224: E d u s k u n n a 11 e. 52225: 52226: Viime aikoina on yleisesti alettu ymmärtää, Opetus on potilaille täysin ilmaista, kuiten- 52227: mikä merkitys pitkäaikaista parantolahoitoa kin niin, että eri käytännöllisten alojen kurs- 52228: vaativien tuberkuloosipotilaiden henkisen vi- sien edellyttämät työtarvikkeet jokaisen on 52229: reyden herättämisellä ja säilyttämisellä on itse kustannettava. Viimemainittu seikka ei 52230: heidän tervehtymiselleen. Tämän oivaltaen ko. poikkeuksellisissa olosuhteissa voi olla 52231: Parantolaopisto-niminen oppilaitos on otta- vaikuttamatta haitallisesti kurssitoiminnan 52232: nut tehtäväkseen tuberkuloosipotilaiden hen- menestykselliseen hoitamiseen. Asia on näet 52233: kisen vireyden ylläpitämisen ja heidän sivis- siten, että suurin osa tuberkuloosipotilaista 52234: tystasonsa kohottamisen tarjoamalla tilai- on nuorta varatonta väkeä, jolle työtarvik- 52235: suuksia sellaisten tietojen ja taitojen hank- keiden lunastaminen valitettavan usein muo- 52236: kimiseen, jotka ovat kansalaiselämässä tar- dostaa voittamattoman esteen kursseille osal- 52237: peellisia sekä edistävät itseopiskelua, hen- listumiseen. Tällainen asiantila on luonnolli- 52238: kistä itsensä kehittämistä ja ammattitaitoa. sesti mitä pahin ennen kaikkea sen tähden, 52239: Parantolaopiston, joka järjestysmuodoltaan että vähempivaraiset ja monasti myös ammat- 52240: on työväenopisto ja jonka toimialue käsittää tia vailla olevat nuoret parantolapotilaat täl- 52241: maan tuberkuloosikeskusparantolat, omistaa löin samalla menettävät tilaisuuden mahdolli- 52242: Tuberkuloosipiirien Liitto r. y. (kuntayhty- sesti tarvitsemansa ammatillisen esikoulutuk- 52243: mien liitto) ja se on kouluhallituksen valvon- sen saamiseen. Opisto on tosin koettanut edes 52244: nan ja tarkastuksen alainen oppilaitos. osittain saada helpotusta aikaan tässä suh- 52245: Opisto nauttii valtionapua, jonka suuruus teessa, järjestämällä käytettyjen vaatteiden 52246: työväenopistolain nojalla tällä hetkellä on ja hattujen keräyksiä sekä käyttämällä näin 52247: 60 % ns. todellisista kustannuksista, lopun saatua materiaalia työtarvikkeina naisten pu- 52248: 40% jäädessä asianomaisten keskusparanto- kuompelu- ja hattukursseilla. Kun opistolla 52249: loiden, ts. kuntien rahoitettavaksi. Opiston oppilaitoksena ei kuitenkaan ole riittäviä 52250: toimintaa hoidetaan Helsingissä sijaitsevasta edellytyksiä sanotunlaisen keräystoiminnan 52251: keskustoimistosta käsin. Keskustoimisto hank- laajentamiseen muillekin tarvittaville aloille 52252: kii niinikään tarvittavat opettajat, opetus- ja kun ihmisten hyväntahtoisuuden varassa 52253: välineet ja työtarvikkeet, hoitaen myös opis- oleminen sitä paitsi tuskin poistaisi puheena- 52254: ton kirjanpidon ja kassatoiminnan. Kussa- olevaa haittaa, pitäisi tähän saada ratkaisu 52255: kin keskusparantolassa on opistotyön johtaja, muuta tietä. Asian tekee yhä ajankohtaisem- 52256: joka vastaa paikallisesta toiminnasta. Opet- maksi se seikka, että ns. kuntouttamistyöhön 52257: tajat pyritään mahdollisimman suuressa mää- liittyvät työterapia ja ammatillinen esikou- 52258: rin saamaan paikan päältä tuntiopettajina, lutus parantolaportaassa ovat jatkuvasti val- 52259: mutta varsinkin ammatillista kurssitoimintaa taamassa yhä huomattavaruman sijan opiston 52260: varten opistolla on myös palveluksessaan va- työohjelmassa. Esim. viime työkautena eli 52261: kituisia päteviä ammattiopettajia. Viimemai- työkautena 1954-55 järjestettiin Parantola- 52262: nittuja, joista osa on ns. kiertäviä ammatti- opiston toimesta eri keskusparantoloissa yh- 52263: opettajia, on tällä hetkellä 25, tuntiopetta- teensä yli 70 sellaista ammatillista alkeiskurs- 52264: jien määrän noustessa lukukausittain toiselle sia, joiden osanottajien oli itse rahoitettava 52265: sadalle. työtarvikkeensa. Edustettuina olivat mm. sel- 52266: 960 52267: 52268: IV,2ss. - Rah.al. N:o 156. 52269: Suomennos. 52270: 52271: 52272: 52273: Wickman ym. : Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk- 52274: seksi Vöyrin kansanopistolle. 52275: 52276: 52277: E d u s k u n n a ll e. 52278: 52279: Vöyrin kansanopiston rakennukset ovat 1956 15 000 000 markkaa rakennusavustuk- 52280: jo kauan olleet sellaisessa kunnossa, että vi- seksi sanotulle kansanopistolle. Hallituksen 52281: ranomaiset ovat tarkastuksissa selittäneet budjettiesityksestä vuodelle 1956 kuitenkin 52282: niiden olevan perusteellisten parannusten ilmenee, että hallitus ei ole ottanut huo- 52283: tarpeessa. Kouluhallitus on, sivistysvalio- mioon kouluhallituksen ehdotusta määrä- 52284: kunnan mietinnön n:o 2 (1955) mukaan, rahasta Vöyrin kansanopiston rakennustoi- 52285: todennut, että Vöyrin kansanopisto on ensi mintaa varten, vaikka tämä koulu on ensim- 52286: sijalla rakennusavustuksen saannin suhteen. mäisellä sijalla kouluhallituksen ehdotuk- 52287: Tämän vuoden valtiopäivillä jätettiin hel- sessa. 52288: mikuussa toivomusaloite n: o 172, jossa eh- Viitaten toivomusaloitteen n: o 172 (1955) 52289: dotettiin, että hallitus ottaisi tulo- ja meno- perusteluihin ja sivistysvaliokunnan mietin- 52290: arvioesitykseen vuodelle 1956 20 miljoonan töön 20 päivältä toukokuuta 1955 ehdottavat 52291: markan määrärahan rakennusavustukseksi allekirjoittaneet kunnioittaen, 52292: Vöyrin kansanopistolle. Sivistysvaliokunta 52293: hyväksyi aloitteen periaatteessa, mutta päätti että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 52294: hylätä sen siksi, että valiokunta oli todennut tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 52295: kouluhallituksen jo esittäneen, että hallitus kan määrärahan rakennusavustukseksi 52296: ottaisi tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle Vöyrin kansanopistolle. 52297: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 52298: 52299: Albin Wickman. Bertel Lindh. C. A. Öhman, 52300: Grels Teir. Verner Korsbäck. John Forsberg. 52301: Sven Högström. Arthur Larson. Nestori Nurminen. 52302: 959 52303: 52304: IV,2ss. - Fin.mot. N:o 156. 52305: 52306: 52307: 52308: 52309: Wickman m.fl.: Angående anvisande av anslag till byggnads- 52310: bidrag för Vörå folkhögskola. 52311: 52312: 52313: Till Riksdagen. 52314: 52315: Vörå folkhögskolas lokaliteter har länge 1956 måtte upptaga 15 000 000 mk tili bygg- 52316: befunnits vara av sådan beskaffenhet, att nadsbidrag för sagda folkhögskola. Nu fram- 52317: vederbörande vid inspektioner förklarat dem går det dock av regeringens budgetförslag 52318: i behov av grundliga förbättringar. Skol- för 1956, att regeringen icke beaktat skol- 52319: styrelsen har, enligt kulturutskottets betän- styrelsens framställning om anslag för Vörå 52320: kande n:o 2 (1955 rd.) konstaterat, att folkhögskolas byggnadsverksamhet, trots att 52321: Vörå folkhögskola står på första förlagsrum- denna skola står på första förslagsrum i 52322: met ifråga om erhållande av byggnadsbidrag. skolstyrelsen. 52323: Tili detta års riksdag inlämnades i feb- Hänvsiande tili motiveringen i hemställ- 52324: ruari en hemställningsmotion n: o 172, vari ningsmotionen n:o 172 (1955 rd.) och kul- 52325: föreslogs, att regeringen måtte i statsför- turutskottets betänkande n:o 2, daterat den 52326: slaget för år 1956 upptaga ett anslag om 20 maj 1955, får undertecknade vördsamt 52327: 20 miljoner mk som byggnadsbidrag för föreslå, 52328: Vörå folkhögskola. Kulturutskottet godkände 52329: i princip motionen, men beslöt dock förkasta att Riksdagen måtte i 1956 års 52330: den, därför att utskottet konstaterat att statsförslag upptaga ett anslag om 52331: skolstyrelsen redan framställt förslag om att 15 000 000 mk som byggnadsbidrag 52332: regeringen i statsförslagspropositionen för för Vörå folkhögskola. 52333: Helsingfors den 15 september 1955. 52334: 52335: Albin Wickman. Bertel Lindh. C. A. Öhman. 52336: Grels Teir. Verner Korsbäck. John Forsberg. 52337: Sven Högström. Arthur Larson. Nestori Nurminen. 52338: 958 52339: 52340: IV,2s7. - Rah.al. N:o 155. 52341: Suomennos. 52342: 52343: 52344: 52345: Teir ym.: :Määrärahan osoittamisesta rakennusavustukseksi 52346: Kruunupyyn kansanopistolle. 52347: 52348: 52349: E d u s k u n n a 11 e. 52350: 52351: Kuten monet muut maamme kansanopistot tällä hetkellä nousevat noin 8 miljoonaan 52352: työskentelee myös Kruunupyyn ruotsalainen markkaan ja että rakennustöiden jatkaminen 52353: kansanopisto erittäin vaillinaisissa ja vanhan- tuo mukanaan lisää velkaantumista, on 52354: aikaisissa tiloissa. Kronoby folkhögskola on ilmeistä, ettei koulun kannatusyhdistys, 52355: toiseksi vanhin ruotsalaisella taholla ja on Folkhögskolans i Kronoby elevförbund r. f., 52356: vanhimpia kaikista maamme kansanopis- voi kantaa niin raskaita taloudellisia rasi- 52357: toista. Koulu aloitti toimintansa jo vuonna tuksia. Koulun velkojen voidaan laskea 52358: 1891 ja on siitä pitäen ollut toiminnassa nousevan yli 12 miljoonan markan, kun ny- 52359: keskeytyksettä kaikkina lukuvuosina 65 vuo- kyinen rakennustyö on suoritettu loppuun. 52360: den ajan. Asiaa ja taloudellista asemaa vaikeuttaa 52361: Koska koulurakennus on rakennettu 1890 lisäksi se seikka, että koulu on ilman oppi- 52362: -1891, on se aikaisempina vuosina suori- lasasuntolaa ja vahtimestarin asuntoa, . sillä 52363: tetuista useista korjauksista huolimatta käy- nämä rakennukset olisi myös rakennettava 52364: nyt liian ahtaaksi ja epäajanmukaiseksi. ensi tilassa. 52365: Sen vuoksi on uudis- ja lisärakennus käynyt Koska rakennustyön rahoittamisessa ja 52366: välttämättömäksi. Piirustukset on tehty ja toteuttamisessa ilmenee vaikeuksia, tulisi 52367: hyväksytty ja kustannusarvion mukaan tule- valtion antaa avustusta, jotta nuoret ja hei- 52368: vat töiden kustannukset nousemaan 7 mil- dän opettajansa voisivat työskennellä ajan- 52369: joonaan markkaan. Nämä työt käsittävät mukaisissa huoneistoissa ja siedettävissä olo- 52370: koulurakennuksen täydellisen muutos- ja suhteissa. Suurta uhrimieltä osoittaa se, että 52371: lisärakennuksen. Mm. sisustetaan kellariker- rakennusta varten on lahjoitettu paljon puu- 52372: ros ja vedetään lämpö-, vesi- ja viemäri- tavaraa, sillä väestö tietää itse, mikä merki- 52373: johdot. Talo on kaksikerroksinen puuraken- tys vanhalla sivistysahjolla on koko seudulle. 52374: nus. Kuutiotilavuus on 2 750 ms. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 52375: Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheen- nioittaen, 52376: johtaja on vakuuttanut, että kansanopiston 52377: koulurakennus on vanhentunut ja perusteel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 52378: lisen korjauksen ja laajentamisen tarpeessa. tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan 52379: Myös kouluhallitus on tietoinen tästä välttä- markan määrärahan rakennusavustuk- 52380: mättömyydestä. seksi Kruunupyyn kansanopiston 52381: Kun ottaa huomioon, että koulun velat uudis- ja lisärakennusta varten. 52382: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 52383: 52384: Grels Teir. Bertel Lindh. Kurt Nordfors. 52385: 957 52386: 52387: IV,28'7. - Fin.mot. N:o 155. 52388: 52389: 52390: 52391: 52392: Teir m.fl.: Angående anvisande av anslag till byggnadsbidrag 52393: åt Kronoby folkkögskola. 52394: 52395: 52396: T i ll R i k s d a g e n. 52397: 52398: Liksom ett stort antal folkhögskolor i lan- och att ett fortsättande av byggnadsarbetena 52399: det arbetar också Kronoby folkhögskola i medför ytterligare skuldsättning, är det up- 52400: synnerligen undermåliga och ålderdomliga penbart, att skolans garantiförening, Folk- 52401: lokaliteter. Kronoby folkhögskola är den högskolans i Kronoby elevförbund r.f., icke 52402: nästäldsta på svenskt håll och bland de kan bära så tunga ekonomiska bördor. Man 52403: äldsta av alla folkhögskolor i landet. Skolan kan räkna med att skolans skulder kommer 52404: inledde sin verksarnhet redan år 1891 och att överstiga 12 miljoner mark, när det nu- 52405: har sedan dess varit i oavbruten versamhet varande byggnadsarbetet är slutfört. Saken 52406: varje läsår under 65 års tid. och den ekonomiska ställningen förvärras 52407: Emedan skolbyggnaden är uppförd 1890- ytterligare därigenom, att skolan är utan 52408: 1891, har den trots en del reparationer under vaJktmästarbostad och elevinternat för poj- 52409: tidigare år blivit för trång och otidsenlig. kar, och dessa byggnader borde också upp- 52410: På denna grund har en om- och tillbyggnad föras med det snaraste. 52411: blivit ofrånkomlig. Ritningar har uppgjorts Emedan det yppar sig svårigheter med 52412: och godkänts och enligt kostnadsförslaget finansieringen och genomförandet av bygget, 52413: kommer arbetena att stiga till 7 miljoner borde staten bidraga, så att ungdomen och 52414: mark. Dessa arbeten omfattar en fullständig dess lärare skall kunna arbeta i tidsenliga 52415: om- och tillbyggnad av skolhuset. Bland an- lokaliteter och under drägliga förhållanden. 52416: nat inredes en källarvåning, och värme-, Offerviljan har varit stor genom att mycket 52417: vatten- och avloppsledningar drages. Huset timmer skänkts till bygget, ty befolkningen 52418: är uppfört i två våningar av trä. Kubikin- vet själv, viiken betydelse den gamla kul- 52419: nehållet är 2 750 kubikmeter. turhärden har för hela landsändan. 52420: Ordföranden i Finlands Folkhögskoleför- Med hänvisning till ovanstående föreslår 52421: ening har intygat, att folkhögskolans skol- vi vördsamt, 52422: byggnad är föråldrad och i stort behov av 52423: en grundlig reparation och utvidgning av att Riksdagen i statsförslaget för 52424: lokaliteterna. Också i skolstyrelsen är man år 1956 måtte upptaga ett anslag om 52425: medveten om denna nödvändighet. 10 miljoner mark som byggnadsbidrag 52426: När man beaktar, att skolans skulder i för om- ock tillbyggnad av Kronoby 52427: detta nu uppgår till cirka 8 miljoner mark folkkögskola. ' 52428: Helsingfors den 16 september 1955. 52429: 52430: Grels Teir. Bertel Lindh. Kurt Nordfors. 52431: 956 52432: 52433: IV,2s6. - Rah.al. N:o 154. 52434: Suomennos. 52435: 52436: Wickman ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk- 52437: seksi ja -lainaksi Etelä-Suomen evankeliselle kansan- 52438: opistolle. 52439: 52440: E d u s k u n n a ll e. 52441: 52442: Evangeliska Folkhögskolan i Södra Fin- vaikeassa asemassa kuin Evangeliska Folk- 52443: land niminen kansanopisto - Etelä-Suomen högskolan i Södra Finland. 52444: evankelinen kansanopisto - aloitti toimin- Koulun johto on ollut alunperin tietoinen 52445: tansa Hangossa syksyllä 1947 valtioneuvos- uuden asuntolarakennuksen tarpeesta ja 52446: ton annettua päätöksellään 25. 7. 1947 kou- myös hyväksynyt sellaista rakennusta koske- 52447: lun kannatusyhdistykselle asianomaisen lu- vat luonnokset. Suunniteltuun uuteen taloon 52448: van. Koulutalona on tähän saakka ollut ru- on tarkoituksena sijoittaa asuntola sekä poi- 52449: koushuone, jonka kannatusyhdistys osti Suo- kia että tyttöjä varten, koulukeittiö ja ope- 52450: men ruotsalaiselta evankeliumiyhdistykseltä. tuskeittiö, ruokasali sekä rehtorin, yhden 52451: Kauppahinta rakennuksesta tontteineen ja opettajan, emännän, keittiöapulaisen ja vah- 52452: ulkorakennuksineen oli 4 100 000 markkaa, timestarin asunnot. Talo, joka käsittää neljä 52453: mikä hinta suoritettiin kiinnitysvelkakirjana. kerrosta, olisi tilavuudeltaan noin 5 000 ms. 52454: Koulu on nyt työskennellyt kahdeksan Uuden asuntotalon rakennuskustannukset 52455: vuotta voimatta vielä hankkia mitään uusia nousevat noin 40 miljoonaan markkaan, 52456: kiinteistöjä. Koulurakelmusta - entistä ru- minkä lisäksi tulevat kustannukset alueen 52457: koushuonetta - on kuluneina vuosina eri ta- suunnittelusta ja irtaimiston uudistamisesta. 52458: voin laajennettu ja parannettu. Siinä on nyt Tähän kaikkeen tulee lisäksi noin 3 milj. mk, 52459: juhlasali ja luokkahuoneita, käsityö- ja ku- mikä tarvitaan nykyisen koulutalon uudista- 52460: tomosalit, kahden huoneen ja keittiön opet- miseen keskuslämmityksellä, mukavuuksilla 52461: tajanasunto ja käsityönopettajattaren huone. yms. muutostöillä. 52462: Oppilaiden majoittamiseen on ainoastaan Kun nykyinen koulutalo on jo kiinnitetty 52463: kaksi huonetta alkooveineen, joihin voidaan 4 100 000 markasta, ei mitään rahalaitosta 52464: sijoittaa yhteensä kahdeksan poikaa. Raken- voida saada myöntämään lisää lainaa toista 52465: nuksesta puuttuvat vielä lämpöjohdot. Opet- kiinnitystä vastaan. Koska koulun johdolla 52466: tajanasuntoon on kesällä 1955 rakennettu ei ole tietoa muista luotonsaantimahdolli- 52467: vesi- ja viemärijohto, mutta muuten talosta suuksista, on se tämän vuoden helmikuun 52468: puuttuvat kaikki mukavuudet. lopulla anonut kouluhallitukselta rakennus- 52469: Nykyisessä koulurakennuksessa ei ole tilaa avustusta ja rakennuslainaa valtion varoista. 52470: naispuolisten oppilaiden majoitukseen. Tyt- Asia on tavanmukaista tietä mennyt edelleen 52471: töjen asuntola ja koulukeittiö, ruokasali sekä valtioneuvostolle. Tulo- ja menoarvioesityk- 52472: emännän ja keittiöapulaisen huoneet ovat sessä vuodelle 1956 ei kuitenkaan ole osoi- 52473: yhdeksän huoneen vuokrahuoneistossa puo- tettu varoja kysymyksessä olevaan tarkoituk- 52474: len kilometrin päässä koulusta. Tyttöjen seen. 52475: asuntolaan mahtuu 15 oppilasta. Muut nais- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme tä- 52476: puoliset oppilaat on majoitettava erityisiin ten, 52477: vuokrahuoneisiin kaupungilla. Se seikka, 52478: että oppilasjoukko on tällä tavoin majoitet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 52479: tava eri tahoille, haittaa kansanopiston toi- tulo- ja menoarvioon Etelä-Suomen 52480: minnan yhtenäisyyttä. Myös rehtori asuu evankelista kansanopistoa varten 52481: vuokrahuoneistossa kaupungilla. Mikään 40 000 000 markkaa, josta 30 000 000 52482: muu kiinteä kansanopisto Suomessa ei liene markkaa rakennusavustuksena ja 52483: omien kiinteistöjen ja asuntolan suhteen niin 10 000 000 markkaa rakennuslainana. 52484: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 52485: 52486: Albin Wickman. Lennart Heljas. 52487: John Forsberg. Johannes Wirtanen. 52488: Sven Högström. Antti Kukkonen. 52489: Bertel Lindh. Jaakko Hakala. 52490: Verner Korsbäck. Juho Tenhiälä. 52491: 955 52492: 52493: IV,2s6. - Fin.mot. N:o 154. 52494: 52495: Wickman m.fl.: Angående anvisande av anslag till byggnads- 52496: bidrag ock -lån åt Evangeliska folkkögskolan i Södra 52497: Finland. 52498: 52499: T i ll R i k s d a g e n. 52500: Evangeliska Folkhögskolan i Södra Fin- Skolans ledning har från början varit med- 52501: land inledde sin verksamhet i Hangö hösten veten om behovet av en ny internatsbyggnad 52502: 1947 efter det statsrådet medelst resolution och har också godkänt uppgjorda skisser till 52503: av den 25/5 1947 givit skolans garantiför- ett sådant hus. Det skisserade nya huset är 52504: ening vederbörligt tillstånd. Som skolhus avsett att inrymma internat för både gossar 52505: har hittills tjänat ett bönehus, som garanti- och flickor, skolkök och undervisningskök, 52506: föreningen inköpte av Svenska Lutherska matsal samt bostäder för rektor, 1 lärare, hus- 52507: Evangeliföreningen i Finland. Köpeskillin- mor, köksbiträde och vaktmästare. Huset, 52508: gen för byggnaden jämte tomt och uthus- som omfattar fyra våningar, skulle få en 52509: byggnad utgjorde mk 4 100 000: -, vilket byggnadskub på inemot 5 000 m 3. 52510: pris erlades genom intecknad skuldsedel. Uppförandet av det nya internatshuset 52511: Skolan har nu arbetat åtta år utan att kommer att draga en kostnad på c: a 40 mil- 52512: ännu ha kunnat förvärva några nya fastig- joner mark, vartill kommer kostnaderna för 52513: heter. Skolbyggnaden - det forna bönehu- p1aneringen av området samt förnyandet av 52514: set - har under de gångna åren på olika de lösa inventarierna. Till allt detta kommer 52515: sätt ombyggts och förbättrats. Det inrym- c:a 3 miljoner, som erfordras för att moder- 52516: mer nu festsal och klassrum, handarbets- och nisera det nuvarande skolhuset med central- 52517: slöjdsalar, en lärarbostad på 2 rum och kök uppvärmning, bekvämligheter och nödiga om- 52518: och ett rum för handarbetslärarinnan. För byggnader i samband därmed. 52519: elevernas inkvartering finns endast två rum Då det nuvar.ande skolhuset redan är in- 52520: med alkov, i vilka sammanlagt 8 gossar kan tecknat för 4 100 000: -, kan ingen penning- 52521: få plats. Byggnaden saknar ännu värme- inrättning :l'örmås att bevilja ytterligare lån 52522: ledning. Till lärarbostaden har under som- mot en andra inteckning. Då skolans direk- 52523: maren 1955 dragits vatten- och avloppsled- tion icke har kännedom om andra kreditmöj- 52524: ning, men för övrigt saknar huset alla be- ligheter, har den i slutet av februari månad 52525: kvämligheter. detta år ingått till skolstyrelsen med anhållan 52526: Den nuvar,ande skolbyggnaden saknar ut- om byggnadsbidrag och byggnadslån av stats- 52527: rymme för inkvartering av de kvinnliga ele- medel för byggnadsplanens förverkligande. 52528: verna. Flickinternatet jämte skolkök, matsal Ärendet har på övligt sätt gått vidare till 52529: och rum för husmor och köksbiträde befin- statsrådet. I statsförslaget· för år 1956 har 52530: ner sig i en hyrd lokal på 9 rum en halv kilo- dock icke anvisats medel för ifrågavarande 52531: meter från skolan. I flickinternatet ryms 15 ändamål. 52532: elever. De övriga kvinnliga eleverna måste Hänvisande till ovanstående föreslår vi 52533: inkvarteras i särskilda hyrda rum i staden. härmed, 52534: Att elevskaran på detta sätt måste inkvarte- 52535: ras på olika håll verkar menligt på samman- att Riksdagen måtte i 1956 års stats- 52536: hållningen i folkhögskolan. Även rektorn bor förslag upptaga ett belopp av 40 milj. 52537: i hyrd lokal ute i staden. Ingen annan sta- mark, varav 30 milj. mark som bygg- 52538: tionär folkhögskola i hela Finland torde vara nadsbidrag och 10 milj. mark som 52539: så illa rustad med egna fastigheter och in- byggnadslån, åt Evangeliska folkhög- 52540: ternat som Evangeliska Folkhögskolan i skolan i Södra Finland. 52541: Södra Finland. 52542: Helsingforsden 14 september 1955. 52543: 52544: Albin Wickman. Lennart Heljas. 52545: Joh. Forsberg. Johannes Wirtanen. 52546: Sven Högström. Antti Kukkonen. 52547: Bertel Lindh. Jaakko Hakala. 52548: Verner Korsbäck. Juho Tenhiälä. 52549: 16 E 626/55 52550: 954 52551: 52552: IV,2s5. - Rah.al. N:o 153. 52553: 52554: 52555: 52556: 52557: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirto- 52558: kirjastojen lisäämiseksi ja uudistamiseksi metsä- ja uitto- 52559: työmailla. 52560: 52561: 52562: E d u s k u n n a ll e. 52563: 52564: Sivistystyön järjestäminen metsä- ja uitto- koska kouluhallitus on tehnyt siitä ehdotuk- 52565: työmailla on kristillis-yhteiskunnallisen työ- sen opetusministeriölle, on sen tarpeellisuus 52566: keskus Rovalan ja Työväen Sivistysliiton tullut perusteellisesti tutkituksi, minkä 52567: huostassa. Huomioonottaen erityisesti sen vuoksi ehdotan kunnioittavasti, 52568: merkityksen, mikä siirtokirjastoilla on ko. 52569: työmailla, olisi tätä puolta päästävä kehittä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 52570: mään. Tätä tukee myös se, että metsä- ja tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XI lu- 52571: uittotyömaiden siirtokirjastot ovat Pohjois- vun 9 momentille lisäystä 600 000 52572: Ruotsissa hyvin pitkälle kehitettyjä. Koska markkaa siirtokirjastojen lisäämiseksi 52573: valtion kansansivistyslautakunta on asettunut ja uudistamiseksi metsä- ja uittotyö- 52574: tukemaan määrärahaa tähän tarkoitukseen ja mailla. 52575: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 52576: 52577: Helge Miettunen. 52578: 953 52579: 52580: IV,2s4. - Rah.al. N:o 152. 52581: 52582: 52583: 52584: 52585: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta valta- 52586: kunnan syrjäseutujen sivistystyön ohjausta ja ylimääräistä 52587: avustusta varten. 52588: 52589: 52590: E d u s k u n n a 11 e. 52591: 52592: Valtakunnan syrjäseutujen sivistystyön oh- taan on tehnyt asiasta esityksen opetusminis- 52593: jausta ja ylimääräistä avustusta varten oleva teriölle, on sen tarpeellisuus tullut perusteel- 52594: määräraha on jatkuvasti osoittautunut liian lisesti tutkituksi, minkä vuoksi ehdotan ikun- 52595: pieneksi ko. kansansivistysjärjestöjen tarpee- nioittavasti, 52596: seen ja työkentän tavattomaan laajuuteen 52597: nähden. Eri kansansivistysjärjestöt ovat yh- että Eduskunta ottwisi vuoden 1956 52598: teisessä kokouksessaan keväällä 1955 toden- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun 52599: neet tämän ja anoneet ko. määrärahan koro- 4 momentille lisäystä 500 000 markkaa 52600: tusta. Valtion kansansivistyslautakunta on valtakunnan syrjäseutujen sivistystyön 52601: yhtynyt anomukseen ja suositellut korotusta ohjausta ja ylimääräistä avustusta var- 52602: kouluhallitukselle. Kun kouluhallitus vuoros- ten. 52603: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 52604: 52605: Helge Miettunen. 52606: 952 52607: 52608: IV,28a. - Rah.al. N:o 151. 52609: 52610: 52611: 52612: 52613: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansan- 52614: tajuisten tieteellisten luentojen avustamiseksi. 52615: 52616: 52617: E d u s k u n n a ll e. 52618: 52619: Kansantajuiseen tieteelliseen luentotoimin- Svenska Föreläsnings- och Studiecirkelföre- 52620: taan myönnetty määräraha on jo kauan ollut ning yhteisesti anoneet ko. määrärahan koro- 52621: riittämätön tyydyttämään yhä kasvavaa tar- tusta. Kun valtion kansansivistyslautakunta 52622: vetta. Vain osa opintokeskuksille saapu- on asettunut sitä puoltamaan ja kouluhalli- 52623: neista luentotilauksista on viime vuosina tus tehnyt siitä ehdotuksen opetusministe- 52624: voitu täyttää. Avustusehdot määräävät näillä riölle, on sen tarpeellisuus tullut perusteelli- 52625: varoilla tyydyttämään pääasiallisesti maaseu- sesti tutkituksi, minkä vuoksi ehdotan kun- 52626: dun sekä pienehköjen kaupunkien ja niihin nioittavasti, 52627: verrattavien asutuskeskusten sivistystarpeita. 52628: näitä varoja tarvitaan myös opintokeskusten että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 52629: johtamaan opintokerhotoimintaan liittyvien tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun 52630: kurssien luentojen kustantamiseen. Voidak- 7 momentille lisäystä 750 000 markkaa 52631: seen edes jotenkin helpottaa yaikeaksi kehit- kansantajuisten tieteellisten luentojen 52632: tynyttä tilannetta ovat Opintotoiminnan avustamiseksi. 52633: Keskusliitto, Työväen Sivistysliitto ja 52634: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 52635: 52636: Helge Miettunen. 52637: 951 52638: 52639: IV,2s2. - Rah.al. N:o 150. 52640: 52641: 52642: 52643: 52644: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta apuraho- 52645: jen myöntämiseksi vapaan kansansivistystyön kansainväli- 52646: sille kursseille osallistuville. 52647: 52648: 52649: E d u s k u n n a ll e. 52650: 52651: Vapaan kansansivistystyön kansainvälisten seilla opiskelua varten, jonka vuoksi kansain- 52652: aikuisopistojen ja -kurssien oppilaille myön- välisten kulttuuriasiain toimikunta on teh- 52653: nettävät apurahat ovat aluksi käsittäneet sen nyt aloitteen ko. määrärahojen korottami- 52654: oppilasvaihdon, jota muitten pohjoismaitten seksi, mihin aloitteeseen valtion kansansivis- 52655: ja Suomen kansanopistot ovat keskenään har- tyslautakunta myös on yhtynyt. Kun koulu- 52656: joittaneet. Myöhemmin tähän on liittynyt hallitus lisäksi on tehnyt asiasta ehdotuksen 52657: myös Geneven pohjoismaisen kansanopiston opetusministeriölle, on sen tarpeellisuus tul- 52658: suomalaisten oppilaitten tukeminen ja myös lut perusteellisesti tutkituksi, minkä .vuoksi 52659: joillekin vastaaville kursseille osallistumis- ehdotan kunnioittavasti, 52660: mahdollisuuksien järjestäminen. Kun tarkoi- 52661: tukseen varattu määräraha on ollut aivan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 52662: liian pieni, on vastaavia apurahoja täytynyt tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvttn 52663: myöntää myös opetusministeriön käyttö- 10 momentille lisäystä 500 000 mark- 52664: varoista. kaa apurahojen myöntämiseksi va- 52665: Tämä momentti on ainoa, jolta voidaan paan kansansivistystyön kansainväli- 52666: myöntää apurahoja vapaan kansansivistys- sille kursseille osallistuville. 52667: työn piiriin kuuluvilla kansainvälisillä kurn- 52668: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 52669: 52670: Helge Miettunen. 52671: 950 52672: 52673: IV,2s1. - Rah.al. N:o 149. 52674: 52675: 52676: 52677: 52678: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto- 52679: kerhotoiminnan tukemista varten. 52680: 52681: 52682: E d u s k u n n a ll e. 52683: 52684: Opintokerhojen lukumäärässä ei viime ai- asettunut tätä tukemaan ja kouluhallitus teh- 52685: koina ole tapahtunut juuri lainkaan nousua, nyt siitä esityksen opetusministeriölle, on sen 52686: mikä johtuu pääasiallisesti kerhoille myön- tarpeellisuus tullut perusteellisesti tutkituksi, 52687: nettävän valtionavun pienuudesta. Samaan minkä vuoksi ehdotan kunnioittavasti, 52688: ai~aan on tehokkaan kurssi-, neuvonta- ja 52689: tarkastustoiminnan tarve kumminkin kasva- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 52690: nut, minkä vuoksi Opintotoiminnan Keskus- tulo- ja menoarvioon 10 P~. XI luvun 52691: liitto, Työväen Sivistysliitto ja Svenska Före- 6 momentille lisäystä 1 600 000 mark- 52692: läsnings- och Studiecirkelförening ovat yhtei- kaa opintokerhotoiminnan tukemista 52693: sesti esittäneet valtionavun korottamista. varten. 52694: Kun valtion kansansivistyslautakunta on 52695: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 52696: 52697: Helge Miettunen. 52698: 949 52699: 52700: IV,2so. - Rah.al. N:o 148. 52701: 52702: 52703: 52704: 52705: Lindblom ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Poh- 52706: jola-opiston rakentamiseen. 52707: 52708: 52709: E d u s k u n n a ll e. 52710: 52711: Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto kuutiotilavuus tulee olemaan yksi varsinai- 52712: on yhteistoiminnassa Voionmaa-Säätiön nen luentosali ja tämän lisäksi 4 tilavaa ns. 52713: kanssa ryhtynyt rakentamaan Oulun läänin ryhmätyöskentelyhuonetta, jotka voidaan 52714: Haukiputaan pitäjään Kiiminkijoen varrelle tarvittaessa yhdistää luentosaliksi. Oppilaat 52715: Pohjola-opistoa. Perusteluna on tähän yri- tullaan majoittamaan 2 hengen huoneisiin 52716: tykseen ryhdyttäessä ollut, että monipuolis- ja normaali sijoitusmäärä tulee olemaan 44 52717: tuva yhteiskuntaelämä vaatii yhteiskunnalli- oppilasta. Lyhyemmille kursseille voidaan 52718: sen tiedon entistä suurempaa levittämistä oppilaita kuitenkin sijoittaa huomattavasti 52719: myös Pohjois-Suomen erikoisen vaikeissa olo- enemmän. Edelleen tulee rakennuskomplek- 52720: suhteissa elävän työntekijänuorison keskuu- siin kuulumaan asunnot rehtoria, kahta vaki- 52721: teen. naista opettajaa, vahtimestaria ja keittiö- 52722: Pohjola-opistosta tulee kansanopistolain henkilökuntaa varten. 52723: alainen kansanopisto. Opinto-ohjelmassa tu- Opiston kokonaiskustannusarvio tulee nou- 52724: lee etusija olemaan kansantaloudella, sosiaali- semaan hieman yli 100 milj. markan. Rahoi- 52725: politiikalla, historialla, suomenkielellä ja am- tuksessa on vedottu maan ammatillisesti jär- 52726: mattiyhdistystiedolla. Myös on vakavasti har- jestäytyneisiin työntekijöihin, joiden keskuu- 52727: kinnan alaisena metsätyöväen ainakin alusta- dessa suoritetaan parhaillaan keräystä raken- 52728: van ammattiopetuksen liittäminen opinto- nusrahaston hyväksi. On kuitenkin selvää, 52729: ohjelmaan. Edelleen tullaan opiston suojiin että keräystuloksilla ei voida peittää raken- 52730: siirtämään Työväen Sivistysliiton metsätyö- nuskustannuksista kuin osa. Tämän vuoksi 52731: maita varten perustama siirtokirjasto. Opis- allekirjoittaneet vedoten opiston suureen 52732: tossa on aikomus pitkän vuosikurssin ohella merkitykseen nimenomaan Pohjois-Suomen 52733: pitää kesäisin n. kuukauden kestäviä lyhyitä kannalta ehdottavat, 52734: kursseja. 52735: Rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 52736: ja sellaisessa vaiheessa, että opisto valmis- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan 52737: tunee kesällä 1956. Rakennuskompleksiin markan määrärahan kertakaikkisena 52738: kuuluu kolme rakennusta, jotka osittain ovat rakennnsavustuksena Pohjola-opiston 52739: 3-, osittain 2-kerroksisia. Näiden yhteinen rakentamiseksi. 52740: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 52741: 52742: 0. Lindblom. Erkki W. Mohell. G. Henriksson. 52743: V. Liljeström. Veikko Kokkola. Veikko Helle. 52744: Vilho Väyrynen. Juho Karvonen. Bruno J. Sundman. 52745: 948 52746: 52747: IV,279. - Rah.al. N:o 147. 52748: 52749: 52750: 52751: 52752: Hallberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi karja- 52753: laisen kulttuurin edistämissäätiölle Karjalan talon raken- 52754: nusmenojen peittämiseen. 52755: 52756: 52757: Eduskunnalle. 52758: 52759: Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön samalla tuuliajolle joutuneen luovutetun 52760: aloitteesta ja yksityisten kansalaisten avus- Karjalan museo- ja arkistomateriaalihuoneus- 52761: tuksin valmistui viime vuoden lopulla Joen- tona. Yksityisillä uhrauksilla aikaansaatuna 52762: suuhun ,Karjalan talo" Raja-Karjalan maa- on talo suursaavutus koko maamme kulttuuri- 52763: kunnan sekä siirtoväen sivistysrientojen tyys- elämässä. Huolimatta talolle saaduista run- 52764: sijaksi. Tähän 7155 m3 käsittävään raken- saista lahjoituksista on sillä kuitenkin suuria 52765: nukseen on varattu mm. 400 m2 suuruinen vaikeuksia selviytyä ilman valtiovallan tukea 52766: museohuoneusto, johon sijoitetaan Karjalasta veloistaan. 52767: siirtyneet museot. Lisäksi on taloon varattu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 52768: kirjastohuoneusto ja muita välttämättömiä nioittaen, 52769: kokoushuoneita sekä juhlasali. Talon raken- 52770: nus- ja sisustuskustannukset ovat noin 65 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 52771: milj. mk, joista lahjoituksina on saatu tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 52772: 25 milj. mk ja lainoina on otettu 28 kan määrärahan annettavaksi karjalai- 52773: milj. mk, mutta osa rakennus- ja sisustus- sen kulttuurin edistämissäätiölle avus- 52774: kustannuksista on vielä rahoittamatta. tuksena Karjalan talon rakennusme- 52775: ,Karjalan talo" palvelee Karjalan raja- nojen peittämiseksi. 52776: seudun henkisten harrastusten tyyssijana ja 52777: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 52778: 52779: R. Hallberg. Heikki Soininen. 52780: Erkki Tuuli. 0. Muikku. 52781: 947 52782: 52783: IV,27s. - Rah.al. N:o 146. 52784: 52785: 52786: 52787: 52788: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus- 52789: tuksiksi erinäisille sivistysjärjestöille. 52790: 52791: 52792: E d u s k u n n a 11 e. 52793: 52794: Opintokerhokomitean 1949 jättämässä mie- kansansivistyslautakunnalle, joka on sen mu- 52795: tinnössä sekä valtion kansansivistyslautakun- kaisesti tarkoin eriteltynä esittänyt koulu- 52796: nan tästä mietinnöstä kouluhallitukselle hel- hallitukselle nämä korotukset toteutettaviksi. 52797: mikuussa 1955 antamassa lausunnossa koros- Kun kouluhallitus vuorostaan on tehnyt 52798: tetaan sitä perustavaa merkitystä, mikä eri asiasta samanlaisen ehdotuksen opetusminis- 52799: kansansivistysjärjestöillä on kaikelle vapaalle teriölle, on sen tarpeellisuus tullut perusteel- 52800: kansansivistystyölle. Nämä järjestöt ovat lisesti tutkituksi, minkä vuoksi ehdotan kun- 52801: joutuneet suuriin taloudellisiin vaikeuksiin nioittavasti, 52802: kohonneiden kustannusten ja laajentuneen 52803: työkentän vuoksi, mutta ne ovat yhteisessä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 52804: kokouksessaan sopineet anovansa määräraho- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun 52805: jensa korotuksia vain ehdottomasti kipeim- 5 momentille lisäystä 3 400 000 mark- 52806: pään tarpeeseensa ja laatineet tästä vuotta kaa avustuksiksi erinäisille sivistysjär- 52807: 1956 varten yhteisen toivomuksensa valtion jestöille. 52808: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 52809: 52810: Helge Miettunen. 52811: 52812: 52813: 52814: 52815: 15 E 626/55 52816: 946 52817: 52818: IV,277. - Rah.al. N:o 145. 52819: 52820: 52821: 52822: 52823: Mohell ym..: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimit- 52824: tamiseksi huonokuuloisten lasten opetuksen järjestämisestä. 52825: 52826: 52827: E d u s k u n n a ll e. 52828: 52829: Kouluopetuksessamme on mm. se puutteel- kokouksessa v. 1954 kesällä tästä huomatta- 52830: lisuus, ettei huonokuuloisille lapsille ole jär- vasta puutteesta. Olisi erityisen tärkeätä jär- 52831: jestetty erityistä opetusmuotoa, vaan huono- jestää huonokuuloisten lasten opetus niin yh- 52832: kuuloiset lapset sijoitetaan tavallisimmin nor- denmukaiseksi kuin mahdollista normaalikuu- 52833: maalikuuloisten lasten kanssa yhdessä ope- loisten lasten opetustasoon verrattuna ja si- 52834: tettaviksi, taikka erityisen huonokuuloisen ten, että se tulisi selvästi erotetuksi kuuro- 52835: lapsen kysymyksessä ollen hänet sijoitetaan jen lasten opetuksesta. Tässä mielessä jätet- 52836: yhdessä kuurojen kanssa opetettavaksi. Edel- tiinkin vuoden 1954 valtiopäivillä ensimmäi- 52837: lisessä tapauksessa hänen opetuksensa kärsii sen allekirjoittajan nimellä kulkeva raha- 52838: J~ksinomaan jo siitäkin syystä, että lapsi saa asia-aloite tutkimuksen suorittamiseksi tässä 52839: alemmuuskomplekseja ruumiillisen vajavuu- asiassa. Kun tämä yhteiskunnallinen epä- 52840: tensa takia, mikä lisää hänen muutenkin nor- kohta vielä on kuitenkin korjaamatta eikä 52841: maalia vaikeampaa oppimistaan. Kuurojen ole edes ryhdytty toimenpiteisiin asian jär- 52842: koulussa taas opetus on huomattavasti hi- jestämiseksi, esitämmekin edellä esitettyyn 52843: taampaa kuin mitä huonokuuloisen lapsen viitaten, 52844: mahdollisuudet edellyttäisivät. Onpa sellai- 52845: siakin tapauksia, että tällainen huonokuuloi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 52846: nen lapsi on sijoitettu ns. apukouluun, jonne tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan mar- 52847: hänen älyllinen tasonsa ei missään tapauk- kan määrärahan tutkimuksen suoritta- 52848: sessa edellyttäisi häntä sijoitettavwksi. miseksi siitä, miten huonokuuloisten 52849: Pohjoismaiden huonokuuloisten lasten opet- lasten opetus olisi järjestettävä. 52850: tajat huomauttivat julkilausumassaan Oslon 52851: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 52852: 52853: Erkld W. Mohell. Varma K. Turunen. Urho Kähönen. 52854: 945 52855: 52856: IV,276. - Rah.al. N:o 144. 52857: 52858: 52859: 52860: 52861: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen 52862: opettajanvalmistuskurssin järjestämiseksi Helsingin koti- 52863: talousopettajaopistossa. 52864: 52865: 52866: E d u s k u n n a ll e. 52867: 52868: Viitaten rah.al. n: o 143 perusteluihin eh- 28 momentille lisäyksemii 4 068 700 52869: dotamme kunnioittaen, markkaa ylimääräisen opettajanval- 52870: mistuskurssin järjestämiseksi H elsin- 52871: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 gin kotitalousopettajaopistossa. 52872: tulo- ja menoarvion 10 Pl. VIII luvun 52873: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 52874: 52875: Elli Nurminen. Irma Hamara. Martta Salmela-Järvinen. 52876: Lempi Lehto. Tyyne Paasivuori. Laura Brander-Wallin. 52877: Aune Innala. Saara Forsius. Marja Lahti. 52878: 944 52879: 52880: IV,275, - Rah.al. N:o 143. 52881: 52882: 52883: 52884: 52885: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoit·tamisesta keittiö- ym. 52886: opetustilojen hankkimiseksi Helsingin kotitalousopettaja- 52887: opistolle. 52888: 52889: 52890: E d u s k u n n a ll e. 52891: 52892: Helsingin kotitalousopettajaopiston pitäisi sen kurssin osalta teki 4 068 700 mk vuo- 52893: viimeistään kesäkuussa 1956 päästä muutta- delle 1956 ja tämä summa pyydettiin lisää 52894: maan parhaillaan rakenteilla olevaan uuteen 10 Pl. VIII: 28 kohdalla. Huomattava on, 52895: koulutaloon, jonka urakkasopimuksen mu- että sillä määrärahalla, millä Helsingin koti- 52896: kaan tulee olla valmiina 1 päivänä huhti- talousopettajaopiston nykyisissä oloissa 20 52897: kuuta 1956, mutta joka todennäköisesti ke- oppilasta käsittävä ylimääräinen kurssi vuo- 52898: sällä vallinneiden edullisten sääsuhteiden sittain on hoidettu, ei tämä missään muualla 52899: ansiosta valmistuu jo aikaisemmin. Uuteen olisi käynyt päinsä. Esim. vuodeksi 1955 on 52900: koulutaloon tulevien keittiö- ym. opetustilo- saatu 1 758 893 markkaa. Sitä paitsi vuodelle 52901: jen perushankintoja varten oli opistolle v. 1956 anottuun lisäykseen sisältyy määräraha 52902: 1956 talousarviossa 10 Pl. VIII: 28 kohdalle myös toista, syksyllä 1956 alkavaa ylimää- 52903: anottu kertamenona 15 miljoonaa markkaa. räistä kurssia varten. Edellä mainittua li- 52904: Tätä määrärahaa ei talousarvioon ole esitetty. säystä ei talousarvioon ole myöskään otettu. 52905: Jotta opisto voisi aloittaa toimintansa uudessa Koska molemmat määrärahat opiston jat- 52906: talossa syyslukukauden v. 1956 alussa, on kuvan toiminnan kannalta ovat välttämät- 52907: kaluston saanti sitä ennen välttämätön. tömiä ja koska kouluhallitus ja opetusmi- 52908: Opisto on myös järjestänyt nykyisissä nisteriö ovat niitä kannattaneet, ehdotamme 52909: ahtaissa tiloissaan ylimääräisiä opettajanval- kunnioittaen, 52910: mistuskursseja, jotka valtio on kokonaan ra- 52911: hoittanut, kuten muuallakin järjestetyt yli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 52912: määräiset kurssit. Koska tämäkin kurssi jou- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu- 52913: tuu siirtymään uuteen koulutaloon, sen me- vun 28 momentille kertamenona 52914: not nousevat vastaavasti suurempien ja tar- 15 000 000 markkaa keittiö- ym. ope- 52915: koitustaan paremmin vastaavien opetustilo- tustilojen hankkimiseksi Helsingin ko- 52916: jen ansiosta. Tästä johtuva lisäys ylimääräi- titalousopettajaopistolle. 52917: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 52918: 52919: Elli Nurminen. Irma Hamara. Martta Salmela-Järvinen. 52920: Lempi Lehto. Erkki Tuuli. Laura Brander-Wallin. 52921: Aune Innala. Tyyne Paasivuori. Marja Lahti. 52922: Saara Forsius. 52923: 943 52924: 52925: IV,274. - Rah.al. N:o 142. 52926: Suomennos. 52927: 52928: 52929: 52930: Forsberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tois- 52931: kielisissä kunnissa sijaitsevien yksityisten kansakoulujen 52932: avustamiseen. 52933: 52934: 52935: E d u s k u n n a ll e. 52936: 52937: Yksityiset kansakoulut toiskielisissä kun- arviossa varattu summa on ollut liian pieni. 52938: nissa toimivat yleensä varsin alkeellisissa Niin on mm. käynyt kuluvana vuonna. Silti 52939: oloissa näiden koulujen heikon taloudellisen hallitus ehdottaa tulo- ja menoarvioesitykses- 52940: aseman takia. Erittäin vaikeassa asemassa sään vuodelle 1956, että tämä summa jäisi 52941: ovat ne koulut, jotka eivät saa vakinaista ennalleen, toisin sanoen 1 500 000 markaksi. 52942: valtionapua. Kun tämä määrä on osoittautunut riit- 52943: Ne ylimääräiset avustukset, joita näiden tämättömäksi, ehdotamme edellä esitettyyn 52944: koulujen on ollut mahdollista saada valtion viitaten, 52945: tulo- ja menoarvion erityisen momentin pe- 52946: rusteella, ovat olleet ehdottoman välttämät- että Eduskunta vuoden 1956 tulo- 52947: tömiä näiden koulujen jatkuvalle toimeen- ja menoarviossa korottaisi 10 Pl. VIII 52948: tulolle, mutta yleensä ne ovat olleet liian luvun 32 momentille (Toiskielisissä 52949: pieniä. Niinpä osa kouluista on eräinä vuo- kunnissa sijaitsevien yksityisten kansa- 52950: sina kokonaan jäänyt vaille ylimääräistä koulujen avustaminen) merkityn mää- 52951: avustusta sen johdosta, että tulo- ja meno- rärahan 3 000 000 markaksi. 52952: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 52953: 52954: John Forsberg. Arthur Larson. 52955: John Österholm. Lauri Järvi. 52956: C. A. Öhman. Sven Högström. 52957: Grels Teir. 52958: 942 52959: 52960: IV,2·74. - Fin.mot. N:o 142. 52961: 52962: 52963: 52964: 52965: Forsberg m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för 52966: understödjande av privata folkskolor, belägna i kommuner 52967: med annat språk. 52968: 52969: 52970: Till Riksdagen. 52971: 52972: De privata folkskolorna för minoriteter i varit för liten. Så har bl. a. varit fallet inne- 52973: kommuner med annat språk arbetar i all- varande år. Icke desto mindre föreslår rege- 52974: mänhet under synnerligen primitiva förhål- ringen i sitt statsförslag för år 1956, att 52975: landen på grund av dessa skolors svaga denna summa skall förbli vid det gamla, 52976: ekonomi. Särskilt svåra är förhållandena för d. v. s. 1 500 000 mark. 52977: de skolor, som inte erhåller ordinärt stats- Då denna summa visat sig vara otill- 52978: bidrag. räcklig, föreslår vi under hänvisning tili 52979: De extra understöd, som dessa skolor haft ovanstående, 52980: möjlighet att erhålla på grund av ett sär- 52981: skilt moment i statsbudgeten, har varit att Riksdagen måtte höja anslaget 52982: absolut nödvändiga för skolornas fortsatta i 1956 års statsförslag under 10 Ht. 52983: existens, men de har överlag varit för små. VIII: 32 (Understödande av privata 52984: Sålunda har en del skolor vissa år blivit folskolor, belägna i kommuner med 52985: helt utan extra understöd på grund av att annat språk) till 3 milj. mark. 52986: den summa som reserverats i statsbudgeten, 52987: Helsingfors den 20 september 1955. 52988: 52989: John Forsberg. Arthur Larson. 52990: John Österholm. Lauri Järvi. 52991: C. A. Öhman. Sven Högström. 52992: Grels Teir. 52993: 941 52994: 52995: IV,273. - Rah.al. N:o 141. 52996: 52997: 52998: 52999: 53000: Hakala: ~Määrärahan osoittamisesta kahden kansakouluntar- 53001: kastajan eläkkeen korottamista varten. 53002: 53003: 53004: E d u s k u n n a 11 e. 53005: 53006: Kun kansakouluntarkastajain viroissa tuli kahdelle eläkkeellä olevalle tarkastajalle, JOI- 53007: voimaan säännös, että kymmenen vuoden va- den eläke on muita alempi, suoritetaan eläke 53008: kinainen palvelus oikeuttaa yhtä palkkaus- samansuuruisena kuin muillekin samasta vi- 53009: luokkaa säädettyä palkkaa korkeampaan palk- rasta eläkkeellä oleville. 53010: kaukseen, seurasi tästä, että kaikki eläkkeelle Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 53011: jäävät tarkastajat saavat tämän korotetun dotan, 53012: palkkausluokan mukaisen eläkkeen. Aikai- 53013: semmin eläkkeelle jääneet ovat kuitenkin toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53014: sessa asemassa, sillä he eivät palvelusaika- tulo- ja menoarvioon 16 Pl. I luvun 1 53015: naan olleet saaneet korotetun mukaista lop- momentille 36 600 markan määrärahan 53016: pupalkkaa. Kun kyseessä on ilmeinen epä- kahden kansakouluntarkastajan eläk- 53017: oikeudenmukaisuus, on paikallaan, että niille keen korottamiseksi. 53018: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 53019: 53020: Jaakko Hakala. 53021: 940 53022: 53023: IV,212. - Rah.al. N:o 140. 53024: 53025: 53026: 53027: 53028: Koivunen ym. : Määrärahan osoittamisesta kymmenen uuden 53029: kansakouluihin kuuluvan kokeilukeskikoulun perustami- 53030: seksi. 53031: 53032: 53033: E d u s k u n n a ll e. 53034: 53035: Kansakoulujen yhteyteen perustettavat ns. omaan syrjäseuduille. Kun hallituksen ta- 53036: kunnalliset kokeilukeskikoulut ovat erittäin lousarvioesitys ei varaa mahdollisuuksia 53037: haluttuja varsinkin syrjäisille seuduille. Tä- uusien kokeilukeskikoulujen perustamiselle, 53038: hän mennessä niitä on kuitenkin saatu pe- niin ehdotamme, 53039: rustetuksi vain 24 kuntaan. Anomuksia 53040: uusien koulujen perustamiseksi on koulu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53041: hallituksessa paljon hyväksymistä odotta- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark- 53042: massa. Jo toiminnassa olevista kouluista saa- kaa kymmenen uuden kansakouluihin 53043: dut myönteiset kokemukset ja kasvava mie- kuuluvan kokeilukeskikoulun perusta- 53044: lenkiinto uusia kouluja kohtaan osoittavat miseksi. 53045: tämän koulumuodon sopivaisuuden nimen- 53046: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 53047: 53048: Matti Koivunen. Toivo Asvik. Toivo Niiranen. 53049: Y. Enne. Rainer Virtanen. Eino Tainio. 53050: Eino Roine. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. H. Tauriainen. 53051: 939 53052: 53053: IV,2n. - Rah.al. N:o 139. 53054: 53055: 53056: 53057: 53058: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta kansakou- 53059: luihin kuuluvan keskikoulun ylläpitämiseksi Kolarin kun- 53060: nassa. 53061: 53062: 53063: E d u s k u n n a 11 e. 53064: 53065: Vuodesta 1949 alkaen on Kolarin kuntaan lee huomattavan kalliiksi molempien mainit- 53066: haettu joka vuosi kansakouluun kuuluvaa tujen paikkakuntien koulujen ollessa yksi- 53067: keskikoulua. Sitä ei ole kuitenkaan vielä tyisiä, kannatusyhdistyksen varassa toimivia. 53068: saatu siitä huolimatta, että viime vuosina Myös asunto- ja matkakustannukset nousevat 53069: on perustettu eräitä uusia kunnallisia keski- suuriksi vieraalla paikkakunnalla. 53070: kouluja myös Lapin lääniin. Kunnan asuk- Kolarin kunnassa toimeenpantiin viime ke- 53071: kaat ovat valtaosaltaan vähävaraisia työ- väänä koemerkintä oppikouluun haluavien 53072: läisiä ja talonpoikia, joten vain aniharvoilla keskuudessa. Ilmoittautuneita oli 106 oppi- 53073: vanhemmilla on mahdollisuutta lähettää lap- lasta. Näin ollen ei ole epäilystäkään siitä, 53074: siaan opintielle muilla paikkakunnilla oleviin etteikö omassa kunnassa toimivaan kouluun 53075: oppi- ja ammattikouluihin. Näin ollen mo- olisi runsaasti pyrkijöitä. 53076: net lahjakkaat ja opinhaluiset nuoret jäävät Koulua varten tarvittavat huonetilatkin 53077: vaille elämässään kipeästi tarvitsemiaan tie- saataisiin verraten vähin kustannuksin. Kun- 53078: toja ja taitoja opiskelumahdollisuuksien puut- nan keskuksen, Sieppijärven, kansakoulun 53079: tuessa omalta paikkakunnalta, eivätkä he voi lisärakennus on miltei valmis, joten keski- 53080: näin ollen palvella myöskään yhteiskuntaa koulu voitaisiin sijoittaa siihen. 53081: samalla tavalla, kuin jos olisivat saaneet tilai- Kunnallisen keskikoulun perustamista puol- 53082: suuden jatkaa opiskeluaan kansakoulun pää- taa vielä sekin, ettei Kolarin kunnassa ole 53083: tettyään. mitään koulua, jossa kansakoulunsa päättä- 53084: Vaikeuksienkin keskellä viriävästä opin- neet voisivat opiskella. 53085: halusta ja vanhempien uhrautuvaisuudesta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 53086: on todisteena se, että lähimmillä oppikoulu- 53087: paikkakunnilla, Pellossa ja Muoniossa, on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53088: runsaasti oppilaita myös Kolarin kunnasta. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu- 53089: Niinpä Pellon yhteiskoulussa on 28 ja Muo- vun 33 momentille 400 000 markan 53090: nion yhteiskoulussa 12 oppilasta Kolarin kun- arviomäärärahan kansakouluihin kuu- 53091: nasta. Tämän lisäksi on oppilaita niinkin luvan keskikoulun ylläpitämiseksi Ko- 53092: kaukana kuin Tornion yhteislyseossa. Koulun- larin kunnassa. 53093: käynti esimerkiksi Pellossa ja Muoniossa tu- 53094: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 53095: 53096: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. Toivo Friman. 53097: 53098: 53099: 53100: 53101: 14 E 626/55 53102: 938 53103: 53104: IV,270. - Rah.al. N:o 138. 53105: 53106: 53107: 53108: 53109: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen keski- 53110: koulun perustamiseksi Vaalan kuntaan. 53111: 53112: 53113: E d u s k u n n a 11 e. 53114: 53115: Yleisenä periaatteena jo nykyisin hyväk- Näitä· keskikouluja tarvittaisiin kuitenkin 53116: sytään se, että kaikille ihmisille on luotava enemmän. Kainuussa Vaalan kunnassa ei 53117: samanlaiset mahdollisuudet koulu- ja ammat- ole minkäänlaista oppi- ja ammattikoulua. 53118: tiopiskeluun varallisuudesta ja syntyperästä Kunnan väkiluku on yli 8 000 henkeä ja lä- 53119: riippumatta ja riippumatta myös siitä, missä himpiin oppikouluihin on matkaa n. 100 km. 53120: osassa maatamme hän asuu. Käytännössä Vaikka hallitus eduskunnalle antamassaan 53121: tätä periaatetta ei kuitenkaan ole vielä to- kansakoululakiesityksessä ehdottaa näiden 53122: teutettu. Maamme harvaanasutuilla syrjä- kunnallisten keskikoulujen vakinaistamista 53123: seuduilla asuvilla ihmisillä ei ole samanlaisia ja uusien perustamista, ei se ole esittänyt 53124: mahdollisuuksia koulunkäyntiin kuin muual- vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon määrära- 53125: la, sillä varsinkin oppi- ja ammattikoulut haa uusien kunnallisten keskikoulujen perus- 53126: ovat pitkien matkojen takana ja kustannuk- tamiseen. 53127: set kaukana olevissa kouluissa opiskeltaessa Tämän vuoksi ja edellä olevaan viitaten 53128: tulevat kalliiksi. ehdotamme kunnioittaen, 53129: Vuoden 1946 jälkeen on perustettu ns. 53130: kunnallisia kokeilukeskikouluja etenkin syr- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53131: jäisille seuduille. Nämä koulut ovat osoit- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan 53132: tautuneet tarkoitustaan vastaaviksi ja siten määrärahan kunnallisen keskikoulun 53133: myös syrjäisten seutujen lahjakkaille lapsille perustamiseksi Vaalan kuntaan. 53134: on tullut mahdollisuus päästä koulutielle. 53135: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 53136: 53137: Hannes Tauriainen. J. Mustonen. 53138: 937 53139: 53140: IV,269, - Rah.al. N:o 137. 53141: 53142: 53143: 53144: Järvi ym..: Määrärahan osoittamisesta asuntolanhoitajakurssin 53145: järjestämistä varten Kemijärven seminaariin. 53146: 53147: 53148: E d u s k u n n a ll e. 53149: 53150: Lukuvuonna 1954-1955 oli maamme kan- lasasuntoloita on pääasiallisesti juuri Poh- 53151: sakoulujen oppilasasuntoloissa yhteensä 241 jois- ja Koillis-Suomessa, minkä vuoksi Kemi- 53152: asuntolanhoitajan ja sellaista asuntolanhoita- järven seminaari on tällaisten kurssien sopi- 53153: jan apulaisen tointa, jonka hoitajaksi halut- vin sijoituspaikka. 53154: tiin saada asuntolanhoitajan kelpoisuuden Aikaisemmin kesti kukin kurssi yhden lu- 53155: omaava henkilö. Näistä toimista oli 139 epä- kuvuoden. Kun kursseille ei ole hakenut ai- 53156: pätevän henkilön hoidossa. Kansakoulun op- noatakaan kansakoulunopettajaa, vaan miltei 53157: pilasasuntoloista 15. 8. 1947 annetun asetuk- yksinomaan pelkän keskikoulun käyneitä, ko- 53158: sen 13 §: n 2 momentin mukaan on asuntolan- kemus on osoittanut, että valmistus on ollut 53159: hoitajan toimeen kelpoinen henkilö, jolla on riittämätön asuntolanhoitajan monipuoliseen 53160: kansakoulun kotitaloudenopettajan kelpoi- tehtävään. Siksi valmistus nyt on suunni- 53161: suus tai joka on saanut kansakoulunopettaja- teltu tavallaan kolme lukuvuotta kestäväksi, 53162: tahi keskikoulusivistykseen perustuvan, kou- kuitenkin niin, että oppilaat toisen lukuvuo- 53163: luhallituksen hyväksymän asuntolanhoitaja- den olisivat harjoittelemassa täysin palkka- 53164: kurssin päästötodistuksen. Savonlinnan se- eduin joko väliaikaisina asuntolanhoitajina 53165: minaariin perustettavalla kotitaloudenopetta- tai asuntolanhoitajan apulaisina. Kullekin 53166: jaosastolla keskikoulun käyneet henkilöt saa- kurssille on suunniteltu otettavaksi 16 oppi- 53167: vat kelpoisuuden kansakoulujen sekä koti- lasta, mikä on käytännöllisessä kotitalous- 53168: taloudenopettajan virkoihin että asuntolan- työssä yhdessä opetettavan oppilasryhmän 53169: hoitajan toimiin. Kun viimeksi mainituissa enimmäiskoko. 53170: palkkaus on huomattavasti pienempi, hakeu- Vaikka valmistus saataisiin alkuun syk- 53171: tunevat tällaisen kelpoisuuden omaavat hen- syllä 1956, valmistuisivat ensimmäiset asun- 53172: kilöt niinkuin tähänkin saakka kotitalouden- tolanhoitajat siitä vasta keväällä 1959. Sitä 53173: opettajiksi, joista myös on suuri puute. pitemmälle ei nykyisen yhä vaikeutuvan pä- 53174: Tästä syystä jäänee kansakoulujen asuntolan- tevien asuntolanhoitajain puutteen jatku- 53175: hoitajain valmistus edelleen jotenkin yksin- mista liene vara sallia. Mikäli valmistusta 53176: omaisesti edellä mainittujen asuntolanhoita- sen jälkeen keskeytyksettä jatketaan, saadaan 53177: jakurssien varaan. tämänhetkinenkin vajaus teoreettisesti täyte- 53178: Lukuvuosina 1950-1951, 1951-1952 ja tyksi vasta vuonna 1968. 53179: 1952-1953 toimi tällainen kurssi Kemijär- Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme, 53180: ven seminaarin yhteydessä, mutta kun semi- 53181: naarin harjoituskoulun piti syksyllä 1953 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53182: aloittaa toimintansa, ei kurssia enää voitu tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu- 53183: tilanpuutteen vuoksi mainitusta ajankohdasta vun kohdalle 654 500 markan suurui- 53184: lukien seminaariin sijoittaa. Kun seminaarin sen määrärahan asuntolanhoitajakurs- 53185: päärakennus on valmistunut elokuussa 1955, sin järjestämistä vm·ten Kemijärven 53186: tämä este on poistunut. Kansakoulujen Oppi- seminaariin. 53187: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 53188: 53189: Lauri Järvi. Eeli Erkkilä. Niilo Ryhtä. 53190: Aino Malkamäki. Armas Leinonen. Juho Tenhiälä. 53191: Irma Hamara. Erkki Koivisto. Vilho Väyrynen. 53192: 936 53193: 53194: IV,26s. - Rah.al. N:o 136. 53195: 53196: 53197: 53198: 53199: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kuuden hm·joituskou- 53200: lunopettajan viran perustamista varten Heinolan semi- 53201: naariin. 53202: 53203: 53204: E d u s rk u n n a ll e. 53205: 53206: Kun Heinolan seminaari on muutettu yh- 360 900 mk ja Heinolan kaupungissa makset- 53207: distetyksi mies- ja naisseminaariksi ja sen tava kalliinpaikanlisä 13 080 mk. Kun virat 53208: harjoituskoulun laajentamiseksi yhdistetyn olisi perustettava vasta 1 päivästä elokuuta 53209: seminaarin tarpeita vastaavaksi välttämätön 1956, tarvitaan v. 1956 määräraha vain 5 53210: lisärakennus valmistuu syksyksi 1956, olisi kuukauden palkkaukseen. Se on peruspalk- 53211: harjoituskouluun perustettava siitä yhdiste- koina 902 250 mk ja kalliinpaikanlisinä 53212: tyn seminaarin harjoituskouluna vielä puut- 32 700 mk eli yhteensä 934 950 mk. 53213: tuvat kuusi opettajanvirkaa. Tähän velvoit- Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme, 53214: taa myös kansakoulunopettajien valmistuksen 53215: lisäämisestä ja tehostamisesta 27. 1. 1950 an· että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53216: nettu laki. Sitä paitsi ei ole asianmukaista, tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII l'uvun 53217: että harjoituskoulua varten valmistumaisil- 6 momentin kohdalle 934 950 markan 53218: laan olevat lisätilat jätettäisiin ainakin yli suuruisen määrärahan kuuden harjoi- 53219: vuoden ajaksi tarkoitukseensa osittain täysin tuskoulunopettajan viran perustamista 53220: käyttämättä. varten Heinolan seminaariin 1 päi- 53221: Harjoituskoulunopettajat kuuluvat 21. västä elokuuta 1956. 53222: palkkausluokkaan, missä peruspalkka on 53223: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 53224: 53225: Lauri Järvi. Irma Hamara. 53226: Aino Malkamäki Juho Tenhiälä. 53227: Armas Leinonen. 53228: 935 53229: 53230: IV,267. - Rah.al. N:o 135. 53231: 53232: 53233: 53234: 53235: Hetemäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän kas- 53236: vatusopillisen korkeakoulun opettajavoimien lisäämiseksi 53237: oppikoulunopettajien valmistamista varten. 53238: 53239: 53240: E d u s k u n n a 11 e. 53241: 53242: Tällä hetkellä maassamme on suuri puute sella puolella, tulisi lähinnä kysymykseen 53243: pätevistä oppikoulunopettajista. Varsinkin professorinvirkojen perustaminen kasvatus- 53244: eri puolilla maaseutua toimiviin oppikoului- oppia, historiaa, kirjallisuutta sekä saksan, 53245: hin, joista suuri osa on keskikouluja, on ollut ruotsin ja englannin kieliä varten sekä leh- 53246: vaikea saada riittävästi päteviä opettajia. torinvirat psykologiaa, kasvatusoppia, histo- 53247: Helsingin ja Turun yliopistoilla ei ole ollut riaa ynnä suomenkieltä varten sekä 2 lehto- 53248: mahdollisuuksia suorittaa riittävässä maa- rin virkaa kutakin edellä mainittua muuta 53249: rässä opettajakasvatusta. Varsinkin ajan kieltä varten. Lisäksi tarvittaisiin 4 assis- 53250: mittaan tämä käy niille ylivoimaiseksi opet- tentin virkaa. Opetustoiminta tällöin voitai- 53251: tajatarpeen nopeassa tahdissa yhä kasvaessa. siin saada alkamaan vuoden 1956 syysluku- 53252: Tämän vuoksi on kouluhallitus laatinut kauden alusta. 53253: suunnitelman oppikoulun opettajavalmistuk- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti eh- 53254: sen tehostamiseksi ja lisäämiseksi. Tässä mie- dotamme, 53255: lessä kouluhallitus on ehdottanut, että Jyväs- 53256: kylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa ryh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53257: dyttäisiin valmistamaan myöskin oppikoulun- tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan mar- 53258: opettajia. kan suuruisen määrärahan 6 profes- 53259: Oppikoulunopettajain valmistuksen aikaan- sorinviran, 10 lehtorinviran ja 4 assis- 53260: saamiseksi Jyväskylän kasvatusopillisessa tentinviran perustamiseksi Jyväskylän 53261: korkeakoulussa olisi kuitenkin tarpeen li- kasvatusopilliseen korkeakouluun oppi- 53262: sätä korkeakoulun opettajavoimia. Kun koulunopettajien valmistamiseen ryh- 53263: opettajavalmistus Jyväskylässä ainakin tymistä varten. 53264: alussa tapahtuisi luontevimmin humanisti- 53265: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 53266: 53267: Päiviö Hetemäki. G. Henriksson. Hertta Kuusinen. 53268: Lauri Järvi. V. Liljeström. Arvo Ahonen. 53269: Matti Mattila. Matti Koivunen. Antti J. Rantamaa. 53270: Heikki Hykkäälä. Eino Tainio. M. 0. Lahtela. 53271: Erkki Tuuli. 53272: 934 53273: 53274: IV,266, - Rah.al. N:o 134. 53275: 53276: 53277: 53278: 53279: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta kirkollisten 53280: alkukoulujen opettajien eläkkeiden korottamista varten. 53281: 53282: 53283: E d u s k u n n a ll e. 53284: 53285: Kirkollisen alkukoulun opettajien eläke on olisikin kohtuullista, että eläke maksettaisiin 53286: aikaisemmin ollut samansuuruinen kuin ala- samansuuruisena kumpaisellekin. Kun kir- 53287: kansakoulun opettajien eläke, mutta kun kollisen alkukoulun opettajat ovat suoritta- 53288: viimeksi mainittujen eläke korotettiin, jäivät neet pitkän päivätyön yhteiskunnan palve- 53289: kirkollisen alkukoulun opettajien eläkkeet luksessa ja heidän lukunsa jatkuvasti piene- 53290: samalle tasolle kuin aikaisemmin. nee, ei suinkaan olisi liikaa, jos eläke makset- 53291: Kirkollisen alkukoulun opettajia on eläk- taisiin sellaisena, että sillä tulisi toimeen. 53292: keellä 91 kpl. ja heidän vuosieläkkeensä Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun- 53293: 93 300, joka kokonaisuudessaan on 15 nioittaen, 53294: %: lla korotettuna 9 073 800 ja ilman 53295: 7 883 700 mk valtiokonttorin antamien tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53296: tojen mukaan. tulo- ja menoarvioon 9 600 000 mark- 53297: Kirkollisen alkukoulun opettajat ovat kaa kirkollisten alkukoulujen opetta- 53298: useissa tapauksissa joutuneet opettamaan jien eläkkeiden korottamista varten 53299: jopa kansakoulun yläluokkien oppilaita ja kansakoulun alakoulun opettajien eläk- 53300: hoitaneet työnsä paljon vaikeammissa olo- keen suuruiseksi. 53301: suhteissa kuin alakoulun opettajat. Siksi 53302: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 53303: 53304: Laura Brander-Wallin. Jaakko Hakala. Antti J. Rantamaa. 53305: Impi Lukkarinen. Juho Tenhiälä. Erkki Koivisto. 53306: IV,265. - Rah.al. N:o 133. 53307: 53308: 53309: 53310: 53311: Malkamäld ym.: Määrärahan osoittamisesta käsityön ja koti- 53312: talouden opettajain virkojen perustamiseksi Turun tyttö- 53313: lyseoon. 53314: 53315: 53316: E d u s k u n n a ll e. 53317: 53318: Vuonna 1955 muutettiin Turun tyttölyseo 1956 alusta. Tarkoitukseen tarvitaan n. 53319: kaksoistyttölyseoksi, jolloin kouluun perus- 800 000 mk, mutta suunnilleen sama summa 53320: tettiin erinäisiä lehtorin ja opettajan virkoja. säästyy tuntiopetuksen kohdalla. 53321: Sen sijaan käsitöiden ja kotitalouden opetus Edellä olevan perusteella ja viitaten myös 53322: jäi edelleen tuntiopettajain varaan koko raha-asia-aloitteeseen n: o 94 vuodelta 1954 53323: kaksoislyseossa. ehdotamme, 53324: Käsitöiden ja kotitalouden opetus on kui- 53325: tenkin oppikouluissalrin hyvin tärkeä oppi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53326: laiden käytännöllisen ja taloudellisen kehit- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII lu- 53327: tymisen kannalta. Ko. aineiden tuntimäärät vun 21 momentille lisäystä 800 000 53328: ovat myös hyvin suuret. Kun tietääksemme markkaa käsityön ja kotitalouden opet- 53329: muissa maan kaksoistyttölyseoissa on vakinai- tajain virkojen perustamiseksi Turun 53330: set em. aineiden opettajat, olisi Turun tyttö- tyttölyseoon vuoden 1956 alusta alkaen. 53331: lyseon päästävä samaan asemaan vuoden 53332: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 53333: 53334: Aino Malkamäld. Vappu Heinonen. Urho Kulovaara. 53335: 932 53336: 53337: IV,z64. - Rah.al. N:o 132. 53338: 53339: 53340: 53341: 53342: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Punkalaitumen yh- 53343: teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. 53344: 53345: 53346: E d u s k u n n a II e. 53347: 53348: Punkalaitumen yhteiskoulu on perustettu pohjalla niin kauan kuin lähes 50 % menoista 53349: vuonna 1948. Se on nyt seitsemän lukuvuo- joudutaan peittämään oppilasmaksuilla, kun- 53350: den ajan tyydyttänyt paikkakunnalla ilme- nan avustuksilla, kannatusmaksuilla ja enem- 53351: nevää keskikoulun tarvetta, ja sen välttämät- män tai vähemmän epävarmoilla tuloilla. 53352: tömyys ilmenee mm. oppilasmäärän kasvami- Koulun välttämättömyys huomioon ottaen 53353: sena. Lukuvuonna 1954-1955 oppilasmäärä olisi toivottavaa saada koulu valtion haltuun. 53354: oli 186. Koulun toiminta on vuosi vuodelta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 53355: vakiintunut ja järjestynyt. Koulun opetta- nioittavasti, 53356: jisto on pätevää ja koulun opetustaso hyvä. 53357: Koulun kiinteistön arvo on n. 26 250 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53358: markkaa ja irtaimiston 1 450 550 markkaa. tulo- ja menoarvioon 12 000 000 mar- 53359: 30. 6. 1955 tehdyn tilinpäätöksen mukaan kan määrärahan Punkalaitumen yh- 53360: koulun kulut olivat 10121322 markkaa. teiskoulun valtion haltuun ottami- 53361: Koulun toiminta on kuitenkin epävarmana seksi. 53362: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 53363: 53364: Irma Rosnell. Pertti Rapio. Mauri Ryömä. 53365: 931 53366: 53367: IV,263. - Rah.al. N:o 131. 53368: 53369: 53370: 53371: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohjan yhteiskoulun 53372: ottamiseksi valtion haltuun. 53373: 53374: E d u s k u n n a ll e. 53375: 53376: Lohjan yhteiskoulu on maamme vanhimpia loutta, mutta sen jatkuva hoito tulee tuotta- 53377: yksityisiä oppikouluja. Se on perustettu maan koulun ylläpitäjälle voittamattomia 53378: vuonna 1914 ja vuodesta 1920 lähtien se on vaikeuksia, varsinkin kun sitä rasittavat ras- 53379: toiminut täysiluokkaistma yliopistoon johta- kaat kiinteistövelat ja kun kuntayhteisöjen 53380: vana oppikouluna. Koulun toimialue käsit- jatkuva taloudellinen tuki tuskin voi nousta 53381: tää Lohjan kauppalan ja kunnan lisäksi suu- enää nykyistä suuremmaksi. 53382: ren määrä ympäristökuntia, joiden ainoa Eräänä keinona koulun vaikean taloudel- 53383: yliopistoon johtava oppikoulu se on. Koulun lisen aseman tasapainoittamiseksi voidaan pi- 53384: vaikutuspiiriin kuuluu neljä keskikoulua, tää lukukausimaksujen huomattavaa korotta- 53385: nimittäin Nummen, Vihdin, Karjalohja- mista. Tähän keinoon on kuitenkin vaikea 53386: Sammatin ja Virkkalan keskikoulut, jotka turvautua sen johdosta, että koulun oppilai- 53387: jatkuvasti lähettävät oppilaita koulun lukio- den valtaosa on lähtöisin työläiskodeista ja 53388: luokille. tällöin jouduttaisiin vaarantamaan juuri vä- 53389: Koulua varten on nyttemmin rakennettu hävaraisten lasten koulutusmahdollisuuksia. 53390: uusi ajanmukainen koulura:kennus, joka val- Koulun kuluneen lukuvuoden 603 oppilaasta 53391: mistui 1. 9. 1954, ja vastaa se joka suhteessa on 407 ollut työläisperheitten ja palkannaut- 53392: sekä tilailtaan että suunnittelultaan nyky- tijain lapsia. 53393: ajan vaatimuksia. Kouluhallituksen hyväk- Laaja ja väkirikas läntinen Uusimaa on 53394: symät piirustukset on laatinut arkkitehtitoi- valtion oppikoulujen suhteen varsin vaati- 53395: misto Aarne Ervi. Rakennus on tilavuudel- mattomassa asemassa, sillä alueen ainoa val- 53396: taan 29 500 m3 ja käsittää se erikoisluokki- tion oppikoulu on Hangon yhteislyseo, joka 53397: neen kaikkiaan 27 opetustilaa. Ns. aine- sekin sijaitsee tämän alueen äärimmäisessä 53398: luokkajärjestelmään siirtymällä voidaan kou- laidassa. Lohjan yhteiskoulua on tarjottu 53399: luun sijoittaa 900 oppilasta, mitä paikka- valtion haltuun aikaisemmin kuusi kertaa, 53400: kunnan sivistystarpeen kannalta on pidet- nimittäin v. 1928, 1934, 1939, 1946, 1951 ja 53401: tävä välttämättömänä. Toteutetun rakennus- 1954, mutta ei se kouluhallituksenkaan ehdo- 53402: hankkeen kustannukset nousevat kiinteistön tuksista huolimatta ole johtanut tulokseen. 53403: kohdalta n. 5 300 mkjm3, ja on kouluun han- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 53404: kittu melkein kokonaisuudessaan uudet ka- nioittavasti, 53405: lustot, opetus-, havainto-, laboratorio- ym. 53406: välineet. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53407: Yksityinen lahjoitustoiminta sekä kuntien tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 53408: myöntämät lainat ja avustukset ovat raken- kan määrärahan Lohjan yhteiskoulun 53409: nusvaiheen aikana helpottaneet koulun ta- ottamiseksi valtion haltuun. 53410: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 53411: 53412: Veikko Helle. Urho Kähönen. 53413: G. Henriksson. Eino Saari. 53414: Martta Salmela-Järvinen. Saara Forsius. 53415: Unto Suominen. Bruno J. Sundman. 53416: Rainer Virtanen. Esa Koivusilta. 53417: 0. Lindblom. Tyyne Paasivuori. 53418: Varma K. Turunen. 53419: 13 E 626/55 53420: 930 53421: 53422: IV,2a-2. - Bah.a.l. R:o 130. 53423: 53424: 53425: Salmela-.Tårvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ooustuk- 53426: seksi ja lainaksi Keravan yhteiskoulun lisärakennusta 53427: varten. 53428: 53429: E d u s k u n n a 11 e. 53430: 53431: 'Keravan yhteiskoulu paloi v. 1941 sen ol- olevassa parakkiluontoisea~a rakennuksessa. 53432: lessa silloin puolustusvoimien käytössä. Tä- Erittäin suurena terveydellisenä puutteena 53433: män vuoksi valtion varoista myönnettiin sa- on pidettävä sitä, että koululla ei ole vesi- 53434: notun yhteiskoulun uudelleen rakentamist·a käymälää, vaikka siellä on vesijohdot ja se 53435: varten v. 1949 tulo- ja menoarviossa sijaitsee aivan kauppalan keskustassa. Näi- 53436: 30 000 000 markan avustus ja saman vuoden den opetustyötä suuresti vaikeuttavien puut- 53437: lisätulo- ja menoarviossa 15 000 000 markan teellisuuksien ja terveydellisten epäkohtien 53438: suuruinen koroton valtionlaina. poistamiseksi olisi Keravan yhteiskoululle 53439: Edellämainittujen määrärahojen turvin saatava viipymättä rakennetuksi edellä selos- 53440: saatiin kunnostetuksi palaneesta vanhasta tettu, koulun ensimmäisen rakennusvaiheen 53441: koulurakennuksesta korjauskelpoiseksi jää- aikana määrärahojen niukkuuden vuoksi ra- 53442: neet 3 luokkahuonetta ja 1 erikoisluokka- kentamatta jäänyt voimistelu- ja juhlasali- 53443: huone käyttökuntoon sekä rakennetuksi 14 siipirakennus siihen tarkoitettuine opetus- ja 53444: uutta luokkahuonetta, joista 2 on erikois- koulukeittiö- ym. tiloineen. Kun Keravan 53445: luokkahuonetta. Myönnettyjen määrärahojen yhteiskoulu on kuitenkin kannatusyhdistyk- 53446: niukkuuden ja rakennusaikana tapahtuneen sen varassa toimiva yksityinen oppikoulu, ei 53447: rakennuskustannusten jatkuvan nousun täh- sillä ole tämän välttämättömän lisäraken- 53448: den po. yhteiskoulurakennuksesta jäi kuiten- nuksen rakentamiseen tarvittavia varoj·a, 53449: kin kokonaan rakentamatta voimistelu- ja vaan päinvastoin ensimmäisen rakennusvai- 53450: juMasalisiipirakennus, mihin yhteisen voi- heen toteuttamisen johdosta aiheutunut suuri 53451: mistelu- ja juhlasalin lisäksi on suunniteltu velkamäärä, minkä vuoksi koulun lukukausi- 53452: myöskin opetus- ja koulukeittiöt tarvittavine maksukin on niin korkea kuin 6 000 mk luku- 53453: ruokailutiloineen sekä koululta kokonaan kaudessa. Tästä syystä, kun lainojen saanti 53454: puuttuvat vesikäymälät, joten sanottu koulu myöskin yksityisistä rahalaitoksista on mah- 53455: on vielä keskeneräinen. Rakentamatta olevan dotonta, Keravan yhteiskoulu ei kykene to- 53456: siipirakennuksen tilavuus on 3 250 m3, ja teuttamaan selostettua, koulun toiminnalle 53457: sen kustannusarvio on nykyisen hintatason aivan välttämätöntä lisärakennushanketta il- 53458: mukaan 30 000 .000 mk. man huomattavaa valtionavustusta ja valtio- 53459: Kun Keravan yhteiskoulussa on tällä het- lainaa. Näiden myöntämiseen taas pitäisi 53460: kellä 611 oppilasta, jotka ovat etupäässä valtiolla olla tavallista suuremmat velvolli- 53461: Tuusulan ja Sipoon kunnista ja Helsingin suudet sentähden, että po. Keravan yhteis- 53462: maalaiskunnasta sekä Keravan kauppalasta, koulu paloi sodanaikaisissa olosuhteissa puo- 53463: on koulutyön suorittaminen näin suuressa lustuslaitoksen käytössä ollessaan ja että ai- 53464: koulussa voimistelu- ja juhlasalin sekä ope- kaisemmin myönnetyn valtionavustuksen ja 53465: tus- ja koulukeittiötilojen puuttumisen vuoksi valtiolainan turvin koulua ei kyetty rakenta- 53466: hyvin vaikeata, koska koululla ei ole muuta maan valmiiksi. 53467: sellaista huonetta kuin eteisaula, mihin kou- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme, 53468: lun oppilaat mahtuisivat yhtäaikaa ja koska 53469: suunnilleen toinen puoli suuren oppilasjou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53470: kon voimistelutunneista täytyy pitää ulkona. tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark- 53471: Talousopetukseen tarvittavien huoneistotilo- kaa rakennusavustukseksi Kerooan yh- 53472: jen puuttumisen vuoksi koulussa ei voida teiskoulun lisärakennusta varten ja 53473: antaa tärkeätä kotitalousopetusta laisinkaan, 10 000 000 markkaa rakennuslainaksi 53474: ja koulukeittiökin sijaitsee koulun pihalla samaa tarkoitusta varten. 53475: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 53476: 53477: Martta Salmela-Järvinen. Eino Saari. 53478: Veikko Helle. Tyyne Paasivuori. 53479: Esa Koivusilta. G. Henriksson. 53480: Saara Forsius. Unto Suominen. 53481: 929 53482: 53483: IV,261. - Rah.al. N:o 129. 53484: 53485: 53486: 53487: 53488: Tiitu ym.: Määrärahan osoittamisesta Isonkyrön keskikoulun 53489: laajentamiseksi yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. 53490: 53491: 53492: E d u s k u n n a ll e. 53493: 53494: Isonkyrön keskikoulu on toiminut jo 31 rustamishan'kkeeseen. Isonkyrön keskikou- 53495: vuotta, eikä tähän mennessä monista anomuk- lulla on kaikki edellytykset laajennusluvan 53496: sista huolimatta ole saanut valtioneuvostolta saantiin olemassa. Yksin Isonkyrön henki- 53497: laajentamislupaa yliopistoon johtavaksi oppi- kirjoitettu väkiluku on 8 672 henkilöä. Naa- 53498: kouluksi. Isonkyrön keskikoulun Kannatus- purikunnassa Vähässäkyrössä on vain keski- 53499: yhdistys r. y. on anonut laajentamislupaa koulu, ja Isoakyröä rajoittaa lännessä ja 53500: vuosina 1946, 1948, 1953 ja 1954. Kouluhal- pohjoisessa laaja ruotsinkielinen alue, jolla 53501: litus on jo v. 1954 ja nyt v. 1955 puol- alueella .asuu huomattava määrä suomea pu- 53502: tanut ensimmäisenä mainittua laajentamis- huvaa väestöä. Isonkyrön koulu tulee palve- 53503: anomusta. Myöskin kouluasiain toimikunta lemaan myöskin mainitun suomalaisväestön 53504: on kokouksessaan 13. 5. 1955 yksimielisesti lapsien oppikoulutarvetta. 53505: esittänyt anotun perustaruisluvan myönnet- On huomattava, että mm. Seinäjoen kaup- 53506: täväksi. Edellä olevasta huolimatta valtio- palassa, jossa on vain 8 392 asukasta, on jo 53507: neuvosto hylkäsi anomuksen 26. 5. 1955. Kou- kaksi valtion hallussa olevaa yliopistoon joh- 53508: lussa on nyt viisi varsinaista luokkaa ja tavaa oppikoulua, ja Ylivieskan maalaiskun- 53509: kaksi rinnakkaisluokkaa sekä 235 oppilasta. nassa, jossa on 9 969 asukasta, on myöskin 53510: Kouluun pyrki kuluvalle lukukaudelle 84 op- kaksi yliopistoon johtavaa oppikoulua. 53511: pilasta, joista hyväksyttiin 80 oppilasta. Kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 53512: lussa on 3 pätevää opettajaa. Koululle on nioittaen, 53513: kuluvan kesän aikana rakennettu uusi 53514: 12 500 m3 käsittävä koulutalo entisen lisäksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53515: Koulussa on nyt 11 luokkahuonetta ja 3 eri- tulo- ja menoa·rvioon 600 000 markan 53516: koisluokkaa sekä kaikki tarpeelliset muut määrärahan valtionavuksi yhtä lukio- 53517: tilat. luokkaa varten Isonkyrön keskikoulun 53518: Kannatusyhdistys ryhtyessään laajennus- laajentamiseksi yliopistoon johtavaksi 53519: rakennushankkeeseen uskoi saavansa lukio- oppikouluksi 1 päivästä syyskuuta 53520: luokkien perustamisluvan, koska tiesi koulu- 1956 lukien. 53521: hallituksen suhtautuvan myötämielisesti pe- 53522: Relsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 53523: 53524: Kustaa Tiitu. N. Kosola. 53525: Väinö Rankila. Kauno Kleemola. 53526: Toivo Antila. Matti Lepistö. 53527: T. Saloranta. Toivo Asvik. 53528: 928 53529: 53530: IV,260. - Rah.al. N:o 128. 53531: 53532: 53533: 53534: 53535: Palovesi ym.: -Määrärahan osoittamisesta Haapamäen yhteis- 53536: koulun ottamiseksi valtion haltuun. 53537: 53538: 53539: E d u s k u n n a ll e. 53540: 53541: Haapamäen yhteiskoulu on perustettu ja nitussa kouluhallituksen suunnitelmassa vuo- 53542: aloittanut toimintansa vuonna 1907, ollen den 1955 kohdalla. Haapamäen yhteiskoulu 53543: näin vanhimpia maaseudun oppikouluja. Toi- on näinollen jäänyt väliltä pois. Mieles- 53544: mittuaan aluksi viisiluokkaisena se laajennet- tämme ei kuitenkaan ole mitään aihetta jät- 53545: tiin 8-luokkaiseksi v. 1919, ja vuodesta 1922 tää Haapamäen yhteiskoulua pois siltä si- 53546: alkaen on siitä valmistunut ylioppilaita. jalta, jolle kouluhallitus on sen suunnitelmas- 53547: Usein suurinakin esiintyneistä ulkonaisista saan asettanut. Haapamäen yhteiskoulu on 53548: vaikeuksista huolimatta koulutyötä on tehty pitkät ajat ollut laajan alueen ainoa oppi- 53549: vakavasti ja tuloksellisesti, niin että ylioppi- koulu ja yhä vielä se on tämän alueen ainoa 53550: laskirjoitukset ovat jo parin vuosi1kymmenen yliopistoon johtava oppikoulu. Lähimmät 53551: ajan olleet erittäin tyydyttävät. Laatiessaan valtion oppikoulut ovat vasta Porissa, Seinä- 53552: esityksiä valtion haltuun otettavista yksityis- joella, Jyväskylässä ja Tampereella. Haapa- 53553: oppikouluista kouluhallitus onkin jo kauan mäen yhteiskoulun oppilasmäärä on jatku- 53554: sitten ottanut huomioon myös Haapamäen vasti kasvanut ollen tänä syksynä 401, joista 53555: yhteiskoulun. Niinpä piti koulun erään var- 77 on lukioluokkien oppilaita. Kun valtion 53556: haisemman suunnitelman mukaan tulla val- oppikoulut ovat valtaosaltaan kaupungeissa, 53557: tion kouluksi jo v. 1940. Sota teki tämän olisi mahdollisuuksien mukaan saatava myös 53558: suunnitelman tyhjäksi. Vuonna 1952 koulu- maaseudun koteja osallisiksi niistä eduista, 53559: hallitus esitti 5-vuotissuunnitelman, jonka joita merkitsee lasten kouluttaminen valtion 53560: mukaan Haapamäen yhteiskoulun pitäisi oppikoulussa yksityisoppikouluun verrattuna. 53561: tulla valtion haltuun vuonna 1954. Tämän Tätäkin tarkoitusta osaltaan edistäisi Haapa- 53562: suunnitelman toteuttaminen on hidastunut, mäen yhteiskoulun ottaminen valtion hal- 53563: mutta siinä esitettyä järjestystä on kuitenkin tuun. 53564: noudatettu. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 53565: Valtion haltuun on otettu kaikki ne koulut, nioittaen, 53566: jotka oli esitetty vuodeksi 1953. Vuodeksi 53567: 1954 on esitetty 4 koulua, joista jo kaikki että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53568: muut paitsi Haapamäen yhteiskoulu ovat tul- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII luvun 53569: leet valtion yhteiskouluiksi. Valtion ensi 34 momentille 4 miljoonaa markkaa 53570: vuoden tulo- ja menoarviossa on esitetty val- Haapamäen yhteiskoulun ottamiseksi 53571: tion haltuun otettaviksi Lieksan yhteiskoulu valtion kouluksi. 53572: ja Suonenjoen yhteiskoulu, jotka ovat mai- 53573: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 53574: . 53575: Eino Palovesi. Matti Raipala. Matti Mattila. 53576: Väinö Rankila. Arvo Ahonen. Hilja Väänänen. 53577: Nestori Kaasalainen. Matti Koivunen. Onni Mannila. 53578: Atte Pakkanen. 53579: 927 53580: 53581: IV,2~1). - ltah.al.. N:o 127. 53582: 53583: 53584: 53585: 53586: , .Jäms6n ym.: -· Määrärtlhans osoittamisesU! ~ Haapamäen yMeis- 53587: koulun ottamiseksi valtion haltuun. 53588: 53589: 53590: E d u s k u n n a 11 e. 53591: 53592: Haapamäen yhteiskoulu kuuluu maaseudun vaikka tietääksemme myös kouluhallituksen 53593: vanhimpien oppikoulujen joukkoon. Se pe- suunnitelmissa ko. koulu on ehdotettu aivan 53594: rustettiin v. 1907 ja laajennettiin v. 1919 ensisijaisena valtion haltuun otettavaksi, on 53595: 8-luokkaiseksi. 'Tällä hetkellä on koulussa asia kuitenkin vielä jäänyt hoitamatta. 53596: oppilaita 401, opettajamäärän ollessa 17. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 53597: Koulu toimii tilavuudeltaan 4 000 m3 käsit- nioittaen, 53598: tävässä puurakennuksessa, jonka vakuutus- 53599: arvo on 25 000 000 mk. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53600: Jo useamman vuoden aikana on käyty neu- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 53601: votteluja Haapamäen yhteiskoulun valtion määrärahan Haapamäen yhteiskoulun 53602: haltuun ottamisesta, mutta siitä huolimatta, valtion haltuun ottamista varten. 53603: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 53604: 53605: Artturi Jämsen. Eino Rytinki. Eemil Partanen. 53606: Eeli Erkkilä. Esa Koivusilta. Marja Lahti. 53607: Kalle Kämäräinen. 53608: 926 53609: 53610: IV,2t~s. - B.ah.al. B:o lJG. 53611: 53612: 53613: 53614: 53615: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi yksityis- 53616: oppikoulujen uudisrakennuksia var:ten. 53617: 53618: 53619: E d u s k u n n a II e. 53620: 53621: Maan koulupolitiikassa on ensi vuonna tuslainoja sijoittaa varojaan erittäin edulli- 53622: tulossa erittäin vaikea vaihe, kun oppikou- sesti. On laskettava, että tässä vaiheessa tar- 53623: luihin on pyrkimässä ensimmäinen sodanjäl- vitaan lainavaroihin vähintäin 200 miljoonaa 53624: keinen suuri vuosiluokka lapsia. On häm- markkaa. 53625: mästyttävää, että hallitus ei ole tätä lain- Juuri nyt asia on erityisen kipeä siksi, 53626: kaan huomioinut esityksessään tulo- ja meno- että monet yksityisoppikouluista ovat sodan 53627: arvioksi vuodelle 1956. Maan oppikouluista jälkeisinä aikoina aloittaneet toimintansa 53628: muodostavat yksityisoppikoulut valtaosan. puutteellisissa huoneistoissa, missä työsken- 53629: Niitä on 240, valtion oppikouluja 113. Val- tely ei enää voi jatkua. Kun tämä sattuu 53630: tiolle on tämä melkoisen edullista, sillä yksi- yhteen uusien suurten ikäluokkien oppikou- 53631: tyiskoulut huolehtivat ratkaisevasti itse ra- luun tulon kanssa, ollaan erittäin vaikeasti 53632: kennusten aikaansaamisesta. Jos valtio tukee selvitettävän pulman edessä. Tarvitaan eri- 53633: jonkin koulun rakennushanketta 10-20 mil- koistoimenpiteitä, nimenomaan kaikkein hei- 53634: joonalla, asianomainen koulu itse hankkii koimmassa taloudellisessa asemassa olevien 53635: monta kertaa suuremman summan. koulujen kohdalla. Oppikouluun pyrkivien 53636: Yksityisoppikoulujen kohdalla on raken- määrää on epäasiallista ja toivotonta ryhtyä 53637: nusten tämän hetkinen tarve erittäin suuri. väkivalloin karsimaan. Seurauksena on arve- 53638: Kokonaan uusia rakennuksia tarvitaan 68, luttava ja ymmärrettävä tyytymättömyys. 53639: lisärakennuksia 112, yhteensä 170. Useim- Ei voida vaatia, että elintason noustessa en- 53640: milla sanotuilla kouluilla on vaikeuksia täy- tistä pienempi prosentti nousevasta polvesta 53641: sin yksityisin varoin uusia rakennuksiaan. saisi mahdollisuuden oppikoulun käymiseen; 53642: Monet näistä kouluista taajaväkisissä yhtei- Sellainen ratkaisu on kuitenkin väistämätön, 53643: söissä, esikaupungeissa tai maaseudulla si- ellei syrjäseutujen ja muutoin taloudellisessa 53644: jaitsevina ovat ,vähäväkisten kouluja", jotka ahdingossa olevien yksityisoppikoulujen ra- 53645: eivät voi saada teollisuus- tai liikelaitoksilta kennushankkeita tueta lainoituksen lisäksi 53646: varoja. Kun uuden rakennuksen kustannuk- suoranaisin avustuksin. 53647: set nousevat keskimäärin 80-100 miljoo- Ylläolevan perusteella ehdotamme, 53648: naan, on Iuotousaanti perin hankalaa. Jos 53649: sen sijaan valtio tukee yksityiskoulujen ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53650: kennushanketta vaikka vaatimattomammalla- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 53651: kin summalla, Iuotousaannin mahdollisuudet kan määrära-han avustuksiksi vaikeim- 53652: helpottuvat huomattavasti. massa taloudellisessa asemassa olevien 53653: Tämä merkitsee sitä, että valtio lisäämällä yksityisoppikoulujen uudisrakennuk- 53654: yksityisoppikoulujen uudisrakennusten avus- siin. 53655: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 53656: 53657: Erkki Tuuli. Erkki Leikola.. R. Ha.llberg. 53658: Felix Seppälä. Matti Ra.ipala. Joha.nnes Wirtanen. 53659: Jaakko Hakala. Saara. Forsius. Aune Innala.. 53660: Lauri Järvi. Mauri Seppä. Päiviö Hetemäki. 53661: 925 53662: 53663: IV,257. - Rah.al. N:o 125. 53664: 53665: 53666: 53667: 53668: Karvikko ym.: Määrärahan osoittamisesta auskultointia var- 53669: ten Turun oppikouluissa. 53670: 53671: 53672: E d u s k u n n a ll e. 53673: 53674: Asetuksella oppikoulun opettajiksi valmis- hallituksen menoarvioehdotuksesta. Tämä 53675: tuvien harjoittelusta ja opettajanäytteistä merkitsee sitä, että auskultaatio Turussa lak- 53676: (17. 6. 1955 N:o 338) on määrätty, että kaa syyslukukauden 1955 päättyessä kesken 53677: oppikoulunopettajiksi valmistuvien opetus- lukuvuoden. Olisi siis välttämättä varattava 53678: harjoittelu voidaan suorittaa normaali- määräraha auskultaation jatkamiseksi kevät- 53679: lyseoissa tai myös yhdessä tai useassa koulu- lukukauden 1956. Ottaen lisäksi huomioon sen, 53680: hallituksen määräämässä suomenkielisessä että Turkuun ei vielä lukuvuoden 1956/57 53681: oppikoulussa Turun kaupungissa (1 § 2 alkuun mennessä saada uutta normaalilyseota 53682: mom.). varten tarvittavaa koulurakennusta, tulisi 53683: Tätä tarkoitusta varten otettiin vuoden mainitun auskultaation jatkua vielä koko lu- 53684: 1955 ensimmäiseen lisämenoarvioon 10 Pl. kuvuoden 1956/57. Tästä syystä olisi määrä- 53685: VII: 33 momentille 952 000 markan suurui- raha varattava myös syyslukukaudella 1956 53686: nen määräraha syyslukukauden 1955 tar- suoritettavaa auskultaatiota varten. 53687: peiksi. Auskultointi Turussa on aloitettu ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme sen 53688: on siellä noin 40 lukuaineiden auskultanttia vuoksi kunnioittavasti, 53689: suorittamassa opetusharjoitteluaan Turun ly- 53690: seossa sekä eräiden aineiden kohdalla myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53691: Turun klassillisessa lyseossa ja Turun toi- tulo- ja menoarvioon 2 100 000 mar- 53692: sessa: yhteislyseossa.· kan määrärahan auskultointia varten 53693: Nyt on kuitenkin vuotta 1956 varten kou- Turun kouluissa lukuvuodeksi 1956. 53694: luhallituksen esittämä määräraha jätetty pois 53695: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 53696: 53697: Irma Karvikko. Harras Kyttä. Mauno .Jussila. 53698: 924 53699: 53700: IV,256. - Rah.al. N:o 124. 53701: 53702: 53703: 53704: 53705: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta oppikoulujen opet- 53706: tajieti ulkomaisia opintomatkoja varten. 53707: 53708: 53709: E d u s k u n n a ll e. 53710: 53711: Oppikoulujen opettajien ulkomaisia opinto- lytysten täten parantuessa ja opiskelutulok- 53712: matkoja varten oli valtion menoarviossa en- sien muodostuessa entistä tehokkaammiksi, 53713: nen sotaa vuotuinen määräraha. Viimeksi se osaltaan tukisi oppikoulunopettajien jatko- 53714: oli vuoden 1939 tulo- ja menoarviossa 100 000 opintoyrityksiä matka-apurahoin. Se olisi 53715: markan suuruisena. Sotien aiheuttaman ti- sitä välttämättömämpää, kun ulkomaiset 53716: lanteen johdosta se poistettiin menoarviosta opintomatkat epäedullisen valuuttakurssin 53717: eikä tähän tarkoitukseen ole myöhemmin, olo- takia tulevat sangen kalliiksi. 53718: suhteiden muututtua, saatu varoja kouluhal- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo- 53719: lituksen toistuneista esityksistä huolimatta. tamme kunnioittavasti, 53720: Kuitenkin on esim. vieraiden kielten opetus 53721: ennen muita, varsinkin sen keskeisen aseman että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53722: takia oppikoulun työsuunnitelmassa, aivan tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VII lu- 53723: ratkaisevasti opettajan aktiivisen kielitaidon vun 33 momenUlle (Sekalaiset menot) 53724: varassa. Tätä taas voidaan ylläpitää vain 1 000 000 markan määrärahan oppi- 53725: säännöllisin ulkomaanmatkoin. koulujen opettajien ulkomaisia opinto- 53726: Kohtuullista olisi, että valtio, jonka hy- matkoja varten. 53727: väksi opintomatkat koituvat työskentelyedel- 53728: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 53729: 53730: Aune Innala. Niilo Honkala. 53731: Eino Saari. Lauri Järvi. 53732: Saara Forsius. 53733: 923 53734: 53735: 1V,2·511. - Bah.al. lf:o 123. 53736: Suomennos. 53737: 53738: 53739: 53740: Forsberg ym.: Määrärahan osoittamisesta osastosihteerin- 53741: virkojen perustamiseksi kouluhallitukseen. 53742: 53743: 53744: E d u s k u n n a ll e. 53745: 53746: Kouluhallituksen ehdotuksessa vuoden 1956 voimakkaan kasvun j'a työmäärän paisumisen 53747: menoarvioksi on mm. ehdotettu kolmen 24. takia on kouluneuvosten avuksi eri osastojen 53748: palkkausluokkaan kuuluvan osastosihteerin- käyttöön voitava asettaa siksi päteviä henki- 53749: viran perustamista tammikuun 1 päivästä löitä, että nämä voivat itsenäisesti suorittaa 53750: 1956 (peruspalkat yhteensä 1 261 800 mk ja rutiiniluontoisen työn. On nimittäin yhteis- 53751: kalliinpaikanlisät 131940 mk eli yhteensä kunnan edun mulmista, että kouluneuvosten 53752: 1393 740 mk). Uusista sihteereistä tulisi yksi aika voidaan käyttää luovaan työhön ja että 53753: toimimaan oppikouluosastolla, yksi kansan- kouluhallituksen käyttöön annetaan tarvit- 53754: opetusosastolla ja yksi ruotsinkielisellä osas- tava henkilöstö. Kanslistin palkkaeduilla ei 53755: tolla. Hallitus on kuitenkin ehdotuksessaan uusien tointen tarkoitusta kuitenkaan näytä 53756: vuoden 1956 menoarvioksi ehdottanut edellä voitavan saavuttaa, minkä vuoksi ehdotamme, 53757: mainittujen sihteerinvirkojen sijasta perus- 53758: tettavaksi kolme ylimääräistä kanslistintointa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53759: jotka kuuluisiVIat 15. palkkausluokkaan (pe- tu,l,o- ja menoarvioon kolmen osastosih- 53760: ruspalkat yhteensä 820 800 mk ja kalliinpai- teerin palkkausta varten kouluhallituk- 53761: kanlisät 93 420 mk eli yhteensä 914 220 mk). seen ehdotettujen kanslistintoimien si- 53762: Uusien tointen perustaminen liittyy koulu- jasta, esitykseen merkityn 914 220 mM- 53763: hallituksen laajentamiseen. Koululaitoksen kan lisäksi 479 520 markkaa. 53764: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 53765: 53766: John Forsberg. John Österholm. 53767: 0. A. Öhman. Grels Teir. 53768: Arthur Larson. Sven Högström. 53769: Lauri Järvi. Eino Saari. 53770: 53771: 53772: 53773: 53774: 12 E 626/55 53775: 922 53776: 53777: 53778: 53779: 53780: Forsberg m.fl.: A.ngående anvisande av anslag för inrättande 53781: av avdelningssekreterartjänst i skolstyrelsen. 53782: 53783: 53784: T i 11 R i k s d a g e n. 53785: 53786: I skolstyrelsens förslag tili utgiftsstat för gifternas ansvällning bör som hjälp åt skol- 53787: år 1956 har föreslagits bland annat, att tre råden tili de olika avdelningarnas förfogande 53788: avdelningssekreterartjänster i 24 löneklassen kunna ställas kvalificerade personer, som 53789: Mr inrättas från den 1 januari 1956 (grund- självständigt kan utföra rutinmässigt arbete. 53790: löner sammanlagt 1261800:- och dyrorts- Det ligger nämligen i samhällets intresse, att 53791: tillägg 131 940: - eller tillsammans skolrådens tid kan utnyttjas för skapande 53792: 1 393 740: -). Av de nya sekretel'arna skulle och nydanande arbete och att skolstyrelsen 53793: en komma att tjänstgöra i läroverksavdelnin- förses med nödiga personalresurser. Med de 53794: gen, en i folkundervisningsavdelningen och löneförmåner som tillförsäkras en kanslist, sy~ 53795: en i den svenskspråkiga avdelningen. Rege- nes det avsedda ändamålet med de nya tjän- 53796: ringen har emellertid i sitt förslag tili ut- sterna emellertid inte kunna vinnas, varför 53797: giftsstat för år 1956 i stället för ovannämnda vi föreslår, 53798: sekreterartjänster föreslagit inrättande av tre 53799: ext:ooordinarie kanslisttjänster, som skulle av- att Riksdagen i statsförslaget för år 53800: lönas enligt 15 löneklassen (grundlöner sam- 1956 för avlöning av tre avdelnings- 53801: manlagt 820 800: - och dyrortstillägg sekreterare i skolstyrelsen i stället för 53802: 93 420:- eller sammanlagt 914 220: -). In- nu föreslagna kanslister måtte utöver 53803: rättandet av de nya tjänsterna står i sam- ·det upptagna beloppet 914 220 mk an- 53804: band med skolstyrelsens 'utvidgning. Genom visa 479 520 mk. 53805: skolväsendets starka tillväxt och arbetsupp- 53806: Helsingfors den 20 september 1955. 53807: 53808: John Forsberg. John Österholm. 53809: C. A. öhman. Grels Teir. 53810: Arthur Larson. Sven Högström. 53811: Lauri Järvi. Eino Saari. 53812: 921 53813: 53814: IV,254, - Rah.al. N:o 122 a. 53815: 53816: 53817: 53818: 53819: Malkamäki ym.: Mää.rärahan osoittamisesta kouluhallituksen 53820: kuuden ·tarkastajan viran muuttamiseksi ylitarkastajan 53821: viroiksi. 53822: 53823: 53824: E d u s k u n n a ll e. 53825: 53826: Niistä uudistuksista, jotka v. 1956 meno- denmukaista jättää saman viraston tarkas- 53827: arvioesityksessä on kouluhallituksen uudel- tajia erilaiseen asemaan. 53828: leen järjestämiseksi ehdotettu, on jäänyt Jotta kouluhallituksen suunnittelema em. 53829: muuttamatta kouluhallituksen ja sen uudis- koulutoimen hallinnon uudistus voitaisiin to- 53830: tuskomitean jo v. 1950 ehdotuksen mukaan teuttaa ajankohtaisesti tärkeillä ammatti- 53831: ylitarkastajan viroiksi entiset kuusi (6) tar- opetuksen ja ammatinvalinnan ohjauksen 53832: kastajan virkaa. Näiden tarkastajain työ on kannalta ensiarvoisilla opetusaloilla, olisi 53833: käytännössä kuitenkin ylitarkastajan tehtä- kotitalouden (27 pl.), tyttöjen käsityön (27 53834: vien hoitamista kouluhallituksen kaikilla pl.), piirustuksen ja poikien käsityön (28 53835: osastoilla. Silti menoarvioesityksessä on mää- pl.), voimistelun ja terveydenhoidon (2 X 28 53836: räraha vain neljää (4) uutta kouluhallituk- pl.) sekä kuuromykkäin ja sokeain opetuk- 53837: sen 30 pl: aan esittämää ylitarkastajan vir- sen (29 pl.) tarkastajien virat muutettava 53838: kaa varten. ylitarkastajan viroiksi. Asia on käynyt sitä- 53839: Ylitarkastajan tehtäviä jo todellisuudessa kin ajankohtaisemmaksi, kun muitakin yli- 53840: hoitavien entisten tarkastajien virkojen tarkastajan virkoja on nyt esitetty perustet- 53841: muuttaminen saman palkkausluokan viroiksi tavaksi. Muutettaessa mainitut kuusi vir- 53842: kuin hallituksen esittämät muut ylitarkasta- kaa 30 pl: aan kuuluviksi tarvitaan tarkoi- 53843: jan virat on välttämätöntä, koska kaikkien t11kseen lisäystä peruspalkkoihin 342 000 53844: tarkastajien tehtävät ovat samanlaiset ja markkaa ja kalliinpaikanlisiin 22 980 mark- 53845: jotta myös saavutettaisiin tasa-arvoisuus kaa eli yhteensä 364 980 markkaa. 53846: koulujen eri oppiaineiden välillä, mihin kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 53847: luhallitus koulunuudistuksessa juuri käy- 53848: tännöllisten opetusalojen edistämiseksi ko. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53849: toimenpiteillään on pyrkinyt. Jokaisen tar- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VI luvun 53850: kastajan viran tehtävät kaikissa aineissa 1 momentille 364 980 markkaa koulu- 53851: ovat nimenomaan opetuksen tarkastamista ja hallituksen kuuden tarkastajan viran 53852: sen edelleen kehittämistä, joten ei ole oikeu- muuttamiseksi ylitm·kastajan viroiksi. 53853: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 53854: 53855: Aino Malkam.äki. Arvo Salminen. 53856: Irma Hamara. Olavi Kajala. 53857: Lauri Järvi. Eino Raunio. 53858: 920 53859: 53860: IV,253. - Rah.al. N:o 122. 53861: 53862: 53863: 53864: 53865: Järvi: Määrärahan osoittamisesta kouluhallituksen rakennus- 53866: toimiston päällikkönä toimivan kouluneuvoksen viran pe- 53867: rustamista varten. 53868: 53869: 53870: E d u s k u n n a 11 e. 53871: 53872: Tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä menhaltijan tulisi toimia tämän osaston pääl- 53873: tehty esitys kouluhallituksen virkojen ja toi- likkönä. 53874: mien uudesta järjestelystä herättää huomiota Edellä olevaan viitaten esitän kunnioit- 53875: muun ohella siinä suhteessa, että rakennus- taen, 53876: toimistosta aiotaan jättää pedagoginen asian- 53877: tuntemus pois. Kun mielestäni on mitä tär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53878: keintä, että myös sen alan asiantuntemus on tulo- ja menoarvioon 728 580 markkaa 53879: edelleenkin rakennustoimistossa edustettuna, kouluhallituksen rakennustoimiston 53880: olisi vastaava toimi sinne perustettava ja toi- päällikkönä toimivan kouluneuvoksen 53881: viran perustamiseen. 53882: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 53883: 53884: Lauri Järvi. 53885: 919 53886: 53887: IV,2112. - Ra.h.a.l. H:o 1.!1. 53888: 53889: 53890: 53891: 53892: Hakala. ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvwtus- ja opetus- 53893: opin apulaisen viran perustamiseksi Helsingin yliopistoon.. 53894: 53895: 53896: E d u s k u n n a 11 e. 53897: 53898: Helsingin yliopiston opettajavoimia lisät- Yllä olevan perusteella ehdotamme, 53899: täessä on ilmeisesti erehdyksessä hallituksen 53900: esityksestä jäänyt pois kasvatus- ja opetus- että Eduskunta ottaisi vuoden 19~6 53901: opin apulaisen virka. Kyseessä on oppituoli t'lilo- ja menoarvioon. 10 Pl. IV luvun 53902: aineessa, jossa kaikkien opettajaksi aikovien 1 mormentille 668 700 markan määrä,. 53903: on suoritettava arvosana ja jota maan suu- rahan kasvatus- ja opetusopin apulai- 53904: ren kansakoulunopettajakunnan keskuudessa sen viran (33 pl.) perustamista vM• 53905: ymmärrettävästi paljon harrastetaan. Tämä ten Helsingin yliopistoon. 53906: aiheuttaa professorinviran haltijalle ylivoi- 53907: maisen työtaakan, jota on pakko ryhtyä jaka- 53908: maan. 53909: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 53910: 53911: Jaakko Hakala. Eino E. Heikura. 53912: Juho Tenhiälä. Mauri Ryömä. 53913: Olavi Kajala. 53914: 918 53915: 53916: IV,:uil. - :Rah.al. H:o 120. 53917: 53918: 53919: 53920: 53921: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta· kotimaisen kir- 53922: jaUisuuden apulaisen viran ja assistentin toimen perus- 53923: tamiseksi Helsingin yliopistoon. 53924: 53925: 53926: E d u s kun n alle. 53927: 53928: Helsingin yliopiBton filosofisen tiedekun- saatava lisää opettajavoimaa. Vähintään tar- 53929: nan historiallis-kielellisen osaston aineista on vitaan yksi apulaisen virka (33 pl.), perus- 53930: kotimainen kirjallisuus eräs enimmän opis- palkka 668 700 mk, ja yksi assistentti yp. 53931: keltuja ja myös kansallisessa mielessä arvok- toimi (23 pl.), vuosipalkkio 390 000 mk. 53932: kaimpia. Kun uusi keskikoulunopettajain Yllä olevan perusteella kunnioittaen ehdo- 53933: valmistus nyt alkaa, tulee opiskelijamäärä tamme, 53934: entisestään kasvamaan. Aineessa on vain 53935: yksi opettaja, vakinainen professori, joka että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53936: joutuu hoitamaan koko opetuksen luentovel- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. IV luvun 53937: vollisuuksineen ja harjoituksineen alusta lop- 1 momentille 1 059 600 markan määrä- 53938: puun saakka, koko tutkintovelvollisuuden, rahan kotimaisen kirjallisuuden apu- 53939: tieteellisen jälkikasvun hoidon ja jonka pi- laisenviran (33 p~.) ja assistentin yp. 53940: täisi sen ohessa suorittaa tieteelliBtäkin työtä. (23 pl.) toimen perustamiseksi H eL- 53941: Tilanne on kestämätön ja siksi on aineeseen singin yliopistoon. 53942: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 53943: 53944: Johannes Wirtanen. Ja.a.kko Hakala.. Mauri Ryömä. 53945: 917 53946: 53947: IV,25o, - Rah.al. N:o 119. 53948: 53949: 53950: 53951: 53952: Paasivuori YJU.: Määrärttha'n osoittamisesta Helsingin yli- 53953: opiston kolmen hammaslääketieteiden opettajan viran 53954: muuttamiseksi ·varsinaisen professorin viroiksi. 53955: 53956: 53957: E d u s k u n n a ll e. 53958: 53959: Hammaslääkäreiden koulutus on ·Suomessa Pohdittuaan tätä epäkohtaa monien vuo- 53960: korkealla tasolla, ja on se tieteellisiin saavu- sien aikana ovat suuri konsistori ja muut 53961: tuksiin nähden ollut paljon edellä moniin yliopistolliset elimet tulleet yksimielisesti 53962: eurooppalaisiin maihin verrattaessa ja sa- siihen tulokseen, että tämä ilmeinen epäkohta 53963: manarvoinen korkeatasoisten pohjoismaiden on korjattava siten, että hammaslääketieteen 53964: hammaslääkärikorkeakoulujen kanssa. Kai- opetus on kiinteästi sijoitettava lääketieteel- 53965: kissa Euroopan maissa on hammaslääketie- liseen tiedekuntaan ja sinne perustettava 53966: teen opettajilla professorin arvo ja kaikissa hammaskirurgian, hampaantäyttöopin ja 53967: Skandinavian maiden hammaslääkärikorkea- hammasproteesiopin varsinaisen professorin 53968: kouluissa heillä on jo kauan ollut varsinai- virat samalla, kun vastaavat opettajan virat 53969: sen professorin asema ja oikeudet. lakkautetaan. 53970: Hammaslääketieteen laitos meillä on ope- Tämän mukainen Helsingin yliopiston 53971: tuksen suhteen verrattavissa mihin muuhun kanslerin esitys on saavuttanut opetusminis- 53972: yliopiston laitokseen tahansa ja on se opet- teriön ym. portaitten yksimielisen kannatuk- 53973: tajakuntansa lukumäärään nähden yksi yli- sen. Vuodeksi 1956 eduskunnalle jätetyssä 53974: opiston suurimmista. On sentähden epäoikeu- menoarvioesityksessä on tähän muutokseen 53975: den mukaista, ettei laitoksen johtavilla opet- tarvittavat varat kuitenkin jätetty huomioon- 53976: tajilla ole varsinaisen professorin asemaa ottamatta. 53977: enempää kuin äänivaltaa laitosta koskevissa Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 53978: asioissa. Nykyinen ,opettaja"-nimitys ei vas- 53979: taa hammaslääketieteen opettajien virka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 53980: asemaa yliopistossa eikä myöskään siinä vilk- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. IV luvun 53981: kaassa kansainvälisessä yhteistyössä, johon 1 momentin kohdalle Helsingin yli- 53982: he osallistuvat, vaan johtaa sekä opettajien, opiston kolmen hammaslääketieteen 53983: suomalaisen hammaslääketieteen, jopa yli- opettajan viran muuttamisesta varsi- 53984: opistommekin aliarviointiin. Tämä on sel- naisen professorin viroiksi aiheutuvia 53985: västi ollut havaittavissa, kun nyt jälleen on menoja varten lisäystä 501 300 mark- 53986: tullut ajankohtaiseksi keskustelu yliopistolli- kaa peruspalkkojen korotuksiin, 27 000 53987: sen opetuksen samanarvoisuudesta ja yhdessä markkaa kalliinpaikan lisiin ja 30 960 53988: maassa suoritettujen tutkintojen kelpoisuu- markkaa indeksilisiin eli yhteensä 53989: desta muissa pohjoismaissa. 559 260 markkaa. 53990: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 53991: 53992: Tyyne Paasivuori. Elli Nurminen. Saara Forsius. 53993: Onni Hiltunen. Olavi Kajala. Irma Hamara. 53994: Martta Salmela-Järvinen. Unto Suominen. Sylvi Halinen. 53995: Aune Innala. Harras Kyttä. Rafael Paasio. 53996: T. Saloranta. 53997: Eino Saari. 53998: 9.16 53999: 54000: IV,M9. - Rah.al. N:o 118. 54001: 54002: 54003: 54004: 54005: Raipala. ym.:. Koro,tetun määrärahan osoittamisesta keskus- 54006: radiolaitteiden ja irrallisten radiovastaanottimien hankki- 54007: miseksi kasarmeihin. 54008: 54009: 54010: E d u s k u n n a ll e. 54011: 54012: Varusmiesten viihdytystoiminnan järjeste- lustusvoimat hankkineet uusia keskusradio- 54013: lyssä ovat kasarmeihin sijoitetut keskusradio- laitteita sekä irrallisia vastaanottimia yli 54014: laitteet antaneet erinomaisia tuloksia ja tällä 4 000 000 markalla, on mm. kaksikymmentä 54015: hetkellä vallitsevan käsityksen mukaan nii- keskusradiolaiteanomusta, joiden yhteinen 54016: den puuttuminen merkitsee epäkohtaa mie- kustannusarvio on noin 6 400 000 markkaa, 54017: histön vapaa-ajan käytön kannalta. Kun jouduttu hylkäämään varojen puutteessa. 54018: nykyaikaiseen keskusradioon kuuluu yleis- Samoin on kuluvan vuoden aikana jouduttu 54019: radiovastaanottimen ja kaiutinjärjestelmän hylkäämään käyttökelvottomana 756 vastaan- 54020: lisäksi levysoitin, käsimikrofoni ja nauha- otinta eli yli puolet puolustusvoimain hal- 54021: magnetofoni, voi joukko-osasto yleisradio- lussa olevasta vastaanotinmäärästä. 54022: ohjelman lisäksi lähettää omatekoista viih- Keskusradiolaitteiden ja irrallisten radio- 54023: dytysohjelmaa joko suoraan mikrofoniin esit- vastaanottimien hankintaa asevelvollisten ma- 54024: täen tai ottamalla ohjelma etukäteen nau- joituspaikkoihin on jo yleisen kasvatus- ja 54025: halle. Näin voidaan mm. varuskuntasoitto- valistustoiminnan kannalta pidettävä välttä- 54026: kuntien marssiohjelmistoa nauhoilta esittää mättömänä. 54027: milloin sopivaksi nähdään. Samoin voidaan Edellä esitetyn johdosta kunnioittaen eh- 54028: eri joukko-osastojen kesken vaihtaa nauhoi- dotamme, 54029: tettuja esityksiä. Mahdollisuuksia on paljon; 54030: niinpä varusmiespalvelustaan suorittavien että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54031: muusikkojen esitykset voidaan keskusradion tulo- ja menoarvioon 9 Pl. XII lu- 54032: välityksellä nauhalta lähetettynä saattaa vun 3 momentille hallituksen ehdotta- 54033: kaikkien joukko-osastojen omaisuudeksi. man 6 100 000 markan lisäksi kerta- 54034: Paitsi viihdytystoimintaa, laitteet edistävät menona 10 000 000 markkaa keskusra- 54035: myöskin päiväpalvelilsta, koska niiden avulla diolaitteiden ja irrallisten radiovas- 54036: voidaan välittää käskyjä ja ohjeita. taanottimien hankkimiseksi kasarmei- 54037: Vaikka kuluvan vuoden aikana ovat puo- hin. 54038: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 54039: 54040: Matti Raipala. Jaakko Hakala. 54041: Mauri Seppä. R. Hallberg-. 54042: Urho Saariaho. Juho Tenhiälä. 54043: Lauri Järvi. 54044: IV,248. - Jtah.al. lf:o 117. 54045: 54046: 54047: 54048: 54049: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta. kasarmi-, esikunta- 54050: -ja~v"tJrfistorakeft1l'ti'ittn ·ko1"itmkm?t'lhtmahm varuskunnan 54051: alueella. 54052: 54053: 54054: Eduskunnalle. 54055: 54056: Lahden kaupungissa sijaitseva Hennalan erään perusyksikön toimisto työskentelee en- 54057: varuskunta on· rakennustensa suhteen joutu- tisessä WC: ssä. Jo nämäkin esimerkit riit- 54058: nut viime vuosina rappiotilaan. Varuskun- tävät osoittamaan, että Hennalan varuskun- 54059: nan joukko-osastot on riittävien majoitus- nan rakennuksissa ilmenevien epäkohtien ja 54060: tilojen puutteessa majoitettu ahtaasti ja puutteellisuuksien poistamiseksi olisi viipy- 54061: myös esikunnat ja varastot kärsivät huomat- mättä ryhdyttävä asian vaatimiin toimenpi- 54062: tavaa tilanpuutetta. Kun useimmat raken- teisiin. 54063: nukset ovat jo ennen ensimmäistä maailman- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun" 54064: sotaa rakennettuja ja kun niissä ei milloin- nioittaen, 54065: kaan ole suoritettu perusteellisia korjauksia, 54066: on rakennuksissa havaittavissa monenlaisia että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54067: vikoja ja puutteellisuuksia. Miehistön majoi- tulo- ja menoarvioon 9 000 000 mar- 54068: tussuojat ovat kolkkoja ja kylmiä sekä pe- kan määrärahan käytettäväksi ka- 54069: seytymis- ja kuivaushuoneet verrattain al- sarmi-, esikunta- ja varastorakennus- 54070: keellisia. Toisen joukko-osaston esikunta on ten perusteellisten korjausten aloitta- 54071: saanut käyttöönsä varsin vaatimattomat ti- miseksi Lahden kaupungissa sijaitse- 54072: lat, entisen sairastallin, joka jotenkuten on van H ennalan varuskunnan alueella. 54073: pahvisilla väliseinillä jaettu eri huoneiksi, ja 54074: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 54075: 54076: Juho Tenhiälä. Felix Seppälä. 54077: Erkki W. Mohell. Artturi Tiena.ri. 54078: Jaakko Hakala. Aa.re Leikola.. 54079: Laura Bra.nder-Wa.llin. Aukusti Pasanen. 54080: Matti Ra.ipala. Harras Kyttä. 54081: 54082: 54083: 54084: 54085: 11 E 626/55 54086: 914 54087: 54088: IV,247. - Rah.al. N:o 116. 54089: 54090: 54091: 54092: 54093: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sanoma- 54094: lehtien hankintaan varusmiehiä varten. 54095: 54096: 54097: E d u s k u n n a ll e. 54098: 54099: Sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen on riittämättömäksi. Sanoma- ja aikakausleh- 54100: kaikissa yhteiskuntapiireissä niin yleistä, tien entistä lukuisampi saanti asevelvollisille 54101: että tämän hetken yhteiskuntaa ei voida aja- on yleisen kasvatus- ja valistustoiminnan 54102: tella ilman lehdistöä. Sen kautta saatu kuva kannalta välttämätöntä. 54103: nykypäivien elämänmenosta on sen laatui- Edellä sanotun johdosta kunnioittaen 54104: nen, että se on katsottava kuuluvaksi aika- ehdotamme, 54105: kautemme ihmisen jatkuvaan ja välttämättö- 54106: mään kasvatukseen. Puolustusvoimissa vaki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54107: naista palvelusta varusmiehinä suorittavia tulo- ja menoa·rvioon 9 Pl. V luvun 54108: varten tilattaviin sanomalehtiin momentin 9 2 momentille lisäyksenä 1 200 000 54109: Pl. V: 2 alajaoittelun mukaan osoitettu raha- markkaa sanomalehtien hankintaan 54110: erä, joka on vuodesta 1951 lukien ollut vuo- varusmiehiä varten. 54111: sittain 750 000 mk, on osoittautunut täysin 54112: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 54113: 54114: Niilo Honkala. Juho Tenhiälä. 54115: Urho Saariaho. Jaakko Hakala. 54116: R. Hallberg. Matti Raipala. 54117: Lauri Järvi. 54118: 913 54119: 54120: IV,246. - Rah.al. N:o 115. 54121: 54122: 54123: 54124: 54125: Saariaho ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta urheilu- 54126: välinehankintoihin ja kilpailutoiminnan edistämiseen puo- 54127: lustusvoimissa. 54128: 54129: 54130: E d u s k u n n a ll e. 54131: 54132: Puolustusvoimain liikuntakasvatuksen teh- kuvaa haittaa menestyksellisen kilpailutoi- 54133: tävänä on sotilaskoulutuksen tehostaminen ja minnan aikaansaamiselle. 54134: täydentäminen sekä liikuntaharrastuksen he- Vuoden 1955 tarkoitukseen varatulla 54135: rättäminen koko kansan fyysillisen kuntoi- 900 000 markan määrärahalla on tuskin pys- 54136: suuden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Ter- tytty täydentämään pahimpia urheiluväline- 54137: veen kilpailumielen synnyttäjänä ja yhteen- puutteita, kokonaistilanteen pysyessä edelleen 54138: kuuluvaisuudentunteen lujittajana liikunta- muuttumattomana. 54139: kasvatuksella on myös tärkeä tehtävänsä luo- Edellä esitetyn johdosta kunnioittaen ehdo- 54140: taessa edellytyksiä maanpuolustustahdon ko- tamme, 54141: hottamiseen tähtäävälle valistustoiminnalle. 54142: Liikuntakasvatus on sotilaallisen koulutuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54143: sen olennaisena osana sisällytetty koulutus- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V luvun 54144: ohjelmiin. 3 momentille hallituksen ehdottaman 54145: Kuitenkin puuttuvat vielä edellytykset te- 900 000 markan lisäksi kertamenona 54146: hokkaan liikuntakoulutuksen aikaansaami- 5 000 000 markkaa käytettäväksi siitä 54147: seksi lähinnä harjoitus- ja kilpailuvälineiden 4 000 000 urheiluvälinehankintojen 54148: puuttumisen vuoksi. Joukkojen käytössä ole- osalle sekä 1 000 000 kilpailutoimin- 54149: vat urheiluvälineet ovat suurimmaksi osaksi nan edistämiseen ptwlnstusvoimissa. 54150: käytössä loppuun kulutetut, aiheuttaen jat- 54151: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 54152: 54153: Urho Saariaho. Jaakko Hakala. Juho Tenhiälä. 54154: K. F. Haapasalo. R. Hallberg. Lauri Järvi. 54155: Erkki W. Mohell. Matti Raipala. Mauri Seppä. 54156: 912 54157: 54158: IV,245. - Rah.al. N:o 114. 54159: 54160: 54161: 54162: 54163: Saariaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opetus- 54164: välineiden uusimiseen puolushtSvoimissa. 54165: 54166: 54167: E d u s k u n n a ll e. 54168: 54169: Puolustusvoimain tärkein rauhanajan teh- vataulut sekä rannikkotykistön, ilmatorjunta- 54170: tävä on koulutustyö. Sen menestyksellinen tykistön, ilmavoimien, viesti- ja pioneerijouk- 54171: suorittaminen ja teho, erityisesti meillä, ly- kojen ja laivaston erikoisopetusvälineet) mk 54172: hyen palvelusajan vuoksi, on ratkaisevasti 8 500 000: - ; ja 54173: riippuvainen käytettävissä olevista koulutus- - parin opetuselokuvan valmistamiseen 54174: välineista, kuten opetustyö yleensäkin. Ope- mk 1500 000: -. 54175: tusvälineitä varten nykyisin puolustusvoi- Ohjesäännöt luovat pohjan rauhanajan 54176: mille varattu määräraha (menokohdan 9 Pl. koulutustyölle ja joukkojen menettelytavoille. 54177: V: 1 alajaottelun mukaan 3 600 000 mk) ku- Sodan jälkeen puolustusvoimissa on valmis- 54178: luu pääasiallisesti ns. juokseviin menoihin. teltu useita ohjesääntöjä ja koulutusoppaita, 54179: Sellaisia nykyaikaisia opetusvälineitä kuten joita ei rahoitusvaikeuksien vuoksi ole voitu 54180: rainoja, rainaheittimiä, opetuselokuvia, kaiut- painattaa. Tähän painatustyöhön, johon nyt 54181: timia ym. ei nykyisillä määrärahoilla pystytä on kertamenona ehdotettu myönnettäväksi 54182: hankkimaan kuin nimeksi. Mainittakoon, että vain 1 500 000 mk, olisi ensi vuodeksi varat- 54183: sotien jälkeen puolustusvoimat ovat pysty. tava lisää 2 100 000 mk. 54184: neet valmistamaan vain yhden opetuseloku- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 54185: van, vaihtokuvanheittimiä koko puolustusvoi- nioittaen, 54186: missa on vain 12, rainaheittimiä puuttuu n. 54187: 150, sähkökäyttöisiä kenttäkaiuttimia n. 250, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54188: sähkötyksessä tarvittavia konelähettimiä n. ·tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V luvun 1 54189: 40, lentokoulutuksessa tarvittavia suunta- ja momentille hallituksen ehdottaman 54190: matkalaskimia lähes 300 jne. Näin ollen olisi 17 020 000 markan lisäksi 12100 000 54191: välttämätöntä aikaansaada parannusta puo- markan suuruisen määrärahan käytet- 54192: lustusvoimain koulutusvälinemateriaalitilan- täväksi kertamenona opetusvälineiden 54193: teeseen varaamaila uusimiseen ja nykyaikaistamiseen sekä 54194: - koulutusmateriaalin nykyaikaistamiseen ohjesääntöjen painattamiseen puolus- 54195: (rainat ja rainaheittimet, luokka- ja yleiskou- tusvoimissa. 54196: lutusvälineet, taistelukoulutusvälineet ja ku- 54197: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 54198: 54199: Urho Saariaho. Jaakko Hakala. Lauri Järvi. 54200: Matti Raipala. Juho Tenhiälä. Mauri Seppä. 54201: 911 54202: 54203: IV,244. - Rah.al. N:o 113. 54204: 54205: 54206: 54207: 54208: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta apu- 54209: rahoiksi ulkomailla opiskeleville puolustuslaitoksen viran 54210: ja toimen haltijoille. 54211: 54212: 54213: E d u s k u n n a ll e. 54214: 54215: Kun puolustuslaitoksen alalla suoritettava ehdotettu vuoden 1956 tulo- ja menoarvio- 54216: tutkimustyö vaatii niin huomattavia määrä- esitykseen menokohdassa 9 Pl. V: 4 300 000 54217: rahoja, ettei pienellä maalla itsellään ole markkaa. Kun mainittu määräraha oli jo 54218: mahdollisuuksia tarpeellisessa määrässä ko- vuonna 1939 700 000 markkaa, osoittaa tämä, 54219: keiluja suorittaa, olisi tapahtuvaa kehitystä että nyt ehdotettu määrä on täysin riittä- 54220: seurattava ulkomaille tehtävin opintomat- mätön ja pitäisi sitä näin ollen huomatta- 54221: koin. Puolustuslaitoksessa palvelevista viran vasti korottaa. 54222: ja toimen haitijoista huomattava osa on saa- Edellä olevan perusteella kunnioittaen 54223: nut alansa korkeimman opetuksen maas- ehdotamme, 54224: samme ja omaa täten edellytykset seurata 54225: kehitystä ulkomailla, mikäli sille varataan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54226: siihen tilaisuus. Ulkomaisen kirjallisuuden tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 9 Pl. 54227: seuraaminen ei kuitenkaan yksinään riitä, V luvun 4 momentille 3 000 000 mar- 54228: koska kehityksen viimeisimpiä tuloksia ei kan suuruisen määrärahan käytettä- 54229: kirjallisuudessa yleensä julkaista. väksi apurahoiksi ulkomailla opiskele- 54230: Apurahoiksi ulkomailla opiskeleville puo- ville puolustuslaitoksen viran ja toi- 54231: lustuslaitoksen viran ja toimen haitijoille on men haltijoille. 54232: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 54233: 54234: Niilo Honkala. Urho Saariaho. Juho Tenhiälä. 54235: Matti Raipala. Jaakko Hakala. Lauri Järvi. 54236: R. Hallberg. 54237: 910 54238: 54239: IV,243. - Rah.al. N:o 112. 54240: 54241: 54242: 54243: 54244: Antila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustus- 54245: laitoksen hevosten uusintaan. 54246: 54247: 54248: E d u s k u n n a II e. 54249: 54250: Hallituksen esityksessä menoarvioksi vuo- viime vuosina supistettu äärimmäisen vähäi- 54251: delle 1956 on esitetty menokohdalle 9 Pl. seksi, tulee hevosten puute olemaan niin 54252: IV: 2 puolustuslaitoksen hevosten uusintaan suuri, että sota-, leiri- yms. harjoitukset kär- 54253: 2 000 000 markkaa. Kun hevosten hinnat kui- sivät koulutuksellisesti, minkä lisäksi vähäi- 54254: tenkin ovat kohonneet vuodesta 1953 noin 30 selle käytössä olevalle hevosmäärälle rasituk- 54255: -50%, maksaen hevonen nyt 65-75 000 set koituvat liiallisiksi ja poistoprosentti 54256: markkaa, voidaan osoitetulla määrärahalla edelleen jatkuvasti kohoaa. Tämän vuoksi 54257: hankkia vain noin 30 hevosta. Puolustuslai- kunnioittaen ehdotamme, 54258: toksessa on kuitenkin tällä hetkellä yli-ikäisiä 54259: ja kunnoltaan heikkoja eli jo käytöstä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54260: poistettavia hevosia yhteensä 149 kpl. On tulo- ja menoarvioon 9 Pl:n IV luvun 54261: ilmeistä, että näin ollen on edessä suurehko 2 momentille yhteensä 4 000 000 mark- 54262: hevosvajaus. Kun lisäksi otetaan huomioon, kaa puolustuslaitoksen hevosten uusin- 54263: että puolustuslaitoksen hevosvahvuus on taan. 54264: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 54265: 54266: Toivo Antila. Yrjö Hautala. Eino Rytinki. 54267: Yrjö Sinkkonen. T. Saloranta. Erkki Ryömä. 54268: Eino Uusitalo. Eeli Erkkilä. Matti Raipala. 54269: Aukusti Pasanen. Eino Raunio. Eino E. Heikura. 54270: Armas Leinonen. Niilo Ryhtä. Erkki Tuuli. 54271: Esa Koivusilta. 54272: Einari Jaakkola. 54273: 909 54274: 54275: IV,242. - Rah.al. N:o 111. 54276: 54277: 54278: 54279: 54280: Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta verryttelypukujen 54281: ja urheilujalkineiden hankkimiseksi varusmiehille. 54282: 54283: 54284: E d u s k u n n a ll e. 54285: 54286: V erryttelypukujen ja voimistelujalkineiden lainkaan suotavaa. Koko vajauksen peittämi- 54287: hankintaan varusmiehille myönnettiin ku- seen tarvittaisiin lähes 20 miljoonaa mark- 54288: luva;ksi vuodeksi momentille 9 Pl. III: 2 kaa. Jotta tarve saataisiin edes vähitellen 54289: 5 000 000 markkaa kertamenona. Näistä lii- tyydytetyksi, olisi kuluvalle vuodelle myön- 54290: kuntakasvatuksen harjoittamiselle välttämät- netty kertameno säilytettävä. 54291: tämistä perusvarusteista on vielä 4 000- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 54292: 5 000 verryttelypuvun ja urheilujalkineparin nioittaen, 54293: vajaus. Ilman urheilupukimia joutuu vas- 54294: taava määrä varusmiehiä harjoittamaan voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54295: mistelua ja urheilua varsinaisissa palvelus- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. III luvun 54296: varusteissa, mikä ei ole sotilasvarusteiden tar- 2 momentille 5 000 000 markkaa ver- 54297: koituksen mukaisen käytön ja varusmiesten ryttelypukujen ja urheilujalkineiden 54298: urheiluharrastusten edistämisen kannalta hankkimiseen varusmieMlle. 54299: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 54300: 54301: Urho Saariaho. Jaakko Hakala. 54302: Veikko Kokkola. R. Hallberg. 54303: Mauri Seppä. Juho Tenhiälä. 54304: Matti Raipala. Lauri Järvi. 54305: 908 54306: 54307: IV,241. - Rah.al. N:o 110. 54308: 54309: 54310: 54311: 54312: Kyttä. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustus- 54313: laitoksen polkupyörien ja hiihtovälineiden kunnossapitoon 54314: ja uusintaan. ~ 54315: 54316: 54317: 54318: E d u s k u n n a ll e. 54319: 54320: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja Tätä vajausta olisi supistettava välittömästi 54321: menoarvioksi vuodelle 1956 on ehdotettu puo- ainakin 500 pyörällä, joiden hinta 15 000 54322: lustuslaitoksen polkupyörien ja hiihtoväli- markan mukaan kappaleelta on 7 500 000 54323: neiden kunnossapitoon ja uusintaan osoitet- markkaa. 54324: tavaksi 15 000 000 markkaa. Tämä määräraha Edellä esitetyn perusteella ja kun halli- 54325: on kuitenkin puheena olevaan tarkoitukseen tuksen esittämä määräraha tuskin riittää 54326: täysin riittämätön. Vuosittain tulee nimit- muuhun kuin käytössä olevien yli-ikäisten 54327: täin hylättäviksi noin 5 000 paria suksia polkupyörien ja hiihtovälineiden huoltoon, 54328: sauvoineen ja siteineen, joiden hinta 3 500 esitämme kunnioittaen, 54329: markan mukaan parilta laskien yksistään on 54330: 17 500 000 markkaa. Lisäksi olisi puolustus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54331: laitoksen suksivahvuudessa keväällä 1956 tulo- ja menoarvioon 9 Pl. VII luvun 54332: olevaa noin 8 000 parin vajausta pyrittävä 4 momentille lisäyksenä 25 000 000 54333: supistamaan. Polkupyöriä ei sotien jälkeen markkaa käytettäväksi puolustuslaitok- 54334: ole joukko-osastoille hankittu lainkaan ja on sen polkupyörien ja hiihtovälineiden 54335: vajaus tässä kohden noin 1 850 kappaletta. uusintaan ja kunnossapitoon. 54336: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 54337: 54338: Harras Kyttä. Aare Leikola. 54339: Juho Tenhiälä. Aukusti Pasanen. 54340: 907 54341: 54342: IV,24o. - Rah.al. N:o 109. 54343: Suomennos. 54344: 54345: 54346: 54347: Österholm ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden sairaalan 54348: rakentamiseksi Dragsvikin varuskuntaan. 54349: 54350: 54351: E d u s k u n n a 11 e. 54352: 54353: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota ase- elintärkeätä ei vain asevelvollisen nuorison 54354: velvollisten ja kantahenkilökunnan majoituk- kannalta, vaan myös ajatellen mahdollisuuk- 54355: sen ja sairaanhoidon edellytyksiä koskeviin sia lääkärien saamiseen ja varuskunnan toi- 54356: puutteellisiin olosuhteisiin 4. prikaatissa minnan ylläpitämistä yleensä. 54357: Dragsvikissa. Varsinkin sairaanhoidon suh- Tarkoituksena on käyttää nykyistä sairaa- 54358: teen tilanne on niin epätyydyttävä, että se laa esikunnan tarpeisiin, kun uusi sairaala 54359: vaatii valtion taholta nopeita ja tehokkaita rakennetaan. Tässä tarkoituksessa on puo- 54360: toimenpiteitä. lustusministeriössä laadittu uutta sairaala- 54361: Kuten useimmat muutkin Dragsvikin va- rakennusta varten piirustukset, ja ne ovat 54362: ruskunnan rakennukset on sairaala peräisin parhaillaan asianomaisten instanssien tar- 54363: Venäjän vallan ajoilta. Se on ahdas ja tar- kastettavana. Ehdotus käsittää sairaalan 54364: koitustaan vastaamaton sekä tekee synkän ja noin 70 potilasta varten, mitä pidetään nor- 54365: ahdistavan vaikutuksen. Tilat on alunperin maalina Dragsvikin varuskunnan suuruus- 54366: järjestetty epäkäytännöllisesti ja asettavat luokkaa olevalle joukko-osastolle. Se edel- 54367: sen vuoksi henkilökunnalle suuria vaatimuk- lyttää tarpeellisia tiloja lääkärinhoitoa var- 54368: sia. Potilaiden eristäminen tuottaa suuria ten sekä henkilökunnan asuntoja, mikä on 54369: vaikeuksia, mikä on sitäkin arveluttavampaa, edellytyksenä sille, että sairaanhoitajattaria 54370: kun kaikista sairaustapauksista noin puolet ja muuta henkilökuntaa voidaan kiinnittää. 54371: on tarttuvia tauteja. Sairaalan eräät yksi- Sitä vastoin suunnitelmaan ei sisälly lääkä- 54372: tyiskohdat ovat siinä määrin tympäiseviä, rin asuntoa, koska tämän puolen asiasta kat- 54373: että on pidettävä sopimattomana, ellei sa- sotaan voivan tulla tutkittavaksi toisessa yh- 54374: noisi anteeksiantamattomana sitä, että ase- teydessä. 54375: velvollisen nuorison ja kantahenkilökunnan Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, 54376: sairaanhoitoa koskevat järjestelyt ovat niin 54377: puutteelliset ja epäajanmukaiset. Sairaalan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54378: sijaintia kantahenkilökunnan asuntojen vä- t11Jo- ja menoarvioon 80 000 000 mar- 54379: littömässä läheisyydessä on myös pidettävä kan määrärahan puolustusministeriön 54380: sopimattomana. Varuskunnalle kokonaisuu- käytettäv/fiksi Dragsvikin varuskunnan 54381: dessaan on sairaalakysymyksen järjestäminen nntta sairaalaa varten. 54382: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 54383: 54384: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman. 54385: John Forsberg. Sven Högström. Bertel Lindh. 54386: 0. A. Öhman. T. E. Nordström. Grels Teir. 54387: 54388: 54389: 54390: 54391: 10 E 626/55 54392: 906 54393: 54394: IV,24o. - Fin.mot. N:o 109. 54395: 54396: 54397: 54398: 54399: Österholm m.fl.: Angående anvisande av anslag för upp- 54400: förande av ett nytt sjukhus för garnisonen i Dragsvik. 54401: 54402: 54403: T i 11 R i k s d a g e n. 54404: 54405: Uppmärksamheten har den senaste tiden hänsyn till den värnpliktiga ungdomen utan 54406: varit riktad på de bristfälliga förhållanden också med tanke på möjligheterna att 54407: som år rådande inom 4 brigaden i Dragsvik anställa läkare och upprätthålla verksamhe- 54408: med hänsyn till förutsättningarna för de ten överhuvud inom garnisonen. 54409: värnpliktigas och stampersonalens inkvarte- Det är avsett att det nuvarande sjukhuset 54410: ring och sjukvård. I synnerhet beträffande skall komma till användning för stabens be- 54411: sjukvården är tillståndet så otillfredsstäl- hov då ett nytt sjukhus uppförs. För detta 54412: lande att det påkallar snabba och effektiva ändamål har ritningar till en ny sjukhus- 54413: åtgärder från statens sida. byggnad uppgjorts i försvarsministeriet och 54414: I likhet med de flesta andra byggnader granskas för närvarande i vederbörande 54415: inom garnisonen i Dragsvik härstammar instanser. Förslaget innefattar ett sjukhus 54416: sjukhuset från den ryska tiden. Det är för ca 70 patienter, vilket anses normalt för 54417: trångt och oändamålsenligt och gör ett dys- ett truppförband av Dragsvik-garnisonens 54418: tert och beklämmande intryck. Utrymmet är storleksklass. Det förutsätter nödiga utrym- 54419: från början opraktiskt disponerat och ställer men för läkarvården samt bostäder för den 54420: därför stora krav på den anställda perso- anställda personalen, ett villkor för att 54421: nalen. Det erbjuder stora svårigheter att sjuksköterskor och annan personai skall 54422: isolera patienterna, vilket är så mycket mer kunna anställas. Däremot ingår inte läkar- 54423: betänkligt som de smittsamma sjukdomarna bostad i projektet, emedan den sidan av sa- 54424: utgör ungefär hälften av alla sjukdomsfall. ken anses ilmnna komma under omprövning 54425: Vissa detaljer av sjukhuset är till den grad i annat sammanhang. 54426: frånstötande att det måste anses vara otill- Med hänvisning till det ovanstående 54427: börligt, för att inte säga oförsvarligt att föreslås, 54428: anordningarna för den värnpliktiga ungdo- 54429: mens och stampersonalens sjukvård är så att Riksdagen måtte i statsförslaget 54430: bristfälliga och otidsenliga. Sjukhusets pla- för år 1956 upptaga ett anslag på 80 54431: cering i omedelbar närhet av stampersona- milj. mark till försvarsministeriets 54432: lens bostäder bör även anses olämplig. För förfogande för ett nytt sjukhus för 54433: garnisonen som helhet är sjukhusfrågans garnisonen i Dragsvik. 54434: ordnande av vital betydelse inte allenast med 54435: Helsingfors den 19 september 1955. 54436: 54437: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickm.an. 54438: John Forsberg. Sven Högström. Bertel Lindh. 54439: C. A. Öhman. T. E. Nordström. Grels Teir. 54440: 905 54441: 54442: IV,239, - Rah.al. N:o 108. 54443: 54444: 54445: 54446: 54447: Tenhiälä ym..: Määrärahan osoittamisesta Parolan varikko- 54448: alueelle johtavan sotilasraiteen kunnostamiseksi. 54449: 54450: 54451: E d u s k u n n a 11 e. 54452: 54453: Parolassa sijaitsevalla puolustuslaitoksen tiekuljetukset on pitänyt hoitaa Parolan ase- 54454: varikolla on oma noin 2 ljz km: n raide. Tätä malta käsin, minne on matkaa noin 5 km. 54455: ei ole kuitenkaan voitu käyttää, koska siitä Kun varikolla on paljon raskaita kuljetuk- 54456: on valtionrautateiden viranomaisten toimesta sia, aiheuttaa tällainen järjestely huomatta- 54457: poistettu vaihde. Poistaminen on asianomai- vasti lisätyötä sekä melkoisia kustannuksia. 54458: sen ratainsinöörin ilmoituksen mukaan ta- Siitä syystä olisi asia saatava järjestykseen. 54459: pahtunut siitä syystä, ettei puolustuslaitos Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ehdo- 54460: ole täyttänyt raiteen rakentamisesta ja kun- tamme kunnioittaen, 54461: nossapidosta 9. 2. 1945 tehtyä sopimusta. 54462: Puolustuslaitoksen puolelta tapahtunut lai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54463: minlyönti on taas aiheutunut siitä, ettei sen tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mark- 54464: käytettävissä ole ollut raiteen hoitoon ja kun- kaa Parolan varikkoalueella olevan so- 54465: nossapitoon tarvittavia määrärahoja. Seu- tilasraiteen kunnostamista varten. 54466: rauksena on ollut, että varikon kaikki rauta- 54467: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955 54468: 54469: Juho Tenhiälä. Aukusti Pasanen. Felix Seppälä. 54470: Kustaa Tiitu. Johannes Wirtanen. R. Hallberg. 54471: Aare Leikola. Aune Innala. Lauri Järvi. 54472: Toivo Antila. Jaakko Hakala. Eino Saari. 54473: J. F. Pöykkö. Helge Miettunen. Saara Forsius. 54474: Eino Raunio. Armas Leinonen. Artturi Tienari. 54475: Urho Kähönen. 54476: 904 54477: 54478: IV,23s. - Rah.al. N:o 107. 54479: 54480: 54481: 54482: 54483: Asvik ym.: Määrärahan osoi>ttamisesta asevelvollisten päivä- 54484: rahan korottamiseen. 54485: 54486: 54487: E d u s k u n n a 11 e. 54488: 54489: Asevelvollisten päiväraha on nykyisin 40 itse asiassa valtion velvollisuus, koska se vel- 54490: markkaa. Viimeksi päivärahaa on vuoden voittaa nuorison suorittamaan asevelvolli- 54491: 1952 tulo- ja menoarvion hyväksymisen yh- suutta. Jotta saataisiin oikeudenmukainen 54492: teydessä korotettu 10 markalla, mikä ei ollut ja tarpeellinen korotus asevelvollisten päivä- 54493: kuitenkaan riittävä korotus ottaen huomioon rahaan, on aiheellista maksaa varusmiehelle 54494: jatkuvasti nousseen hintatason. vähintään 100 markkaa päivässä sekä aliup- 54495: Vuoden 1956 tulo- ja menoarviossa hallitus seereille ja muille korotusta samassa suh- 54496: ei esitä asevelvollisille päivärahan korotusta, teessa. 54497: vaan edellyttää niiden pysyttämistä entisel- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 54498: lään eli 40 markkana päivässä. V altaosa ase- 54499: velvollisista on työläis- ja talonpoikaisko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54500: deista, joten vanhemmatkaan eivät vähäva- t1tlo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun 54501: raisina ja elinkustannusten yhä noustessa 4 momentille lisäyksenä 300 000 000 54502: voi riittävästi avustaa asevelvollisuutta suo- markan arviomäärärahan asevelvollis- 54503: rittavia poikiaan. Asevelvollisia kohdannei- ten päivärahan korottamiseksi 100 54504: den pahimpien epäkohtien poistaminen onkin markkaan. 54505: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 54506: 54507: Toivo Asvik. H. Tauriainen. Pertti Rapio. 54508: Nestori Nurminen. Pauli Puhakka. Juho Rytkönen. 54509: Rainer Virtanen. Aleksi Kiviaho. Johannes Wirtanen. 54510: Matti Koivunen. Kaino Haapanen. Varma K. Turunen. 54511: Eino Roine. Martti Leskinen. Usko Seppi. 54512: Y. Enne. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. J. Mustonen. 54513: Niilo Nieminen. Toivo Kujala. Unto Miettinen. 54514: Esa Hietanen. Toivo Friman. Gösta Rosenberg. 54515: 903 54516: 54517: IV,237. - Rah.al. N:o 106. 54518: 54519: 54520: 54521: 54522: V. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten 54523: ja kadettien päivärahojen korottamista varten. 54524: 54525: 54526: E d u s k u n n a ll e. 54527: 54528: Vuoden 1952 tulo- ja menoarviossa asevel- lanteeseen varakkaampien toveriensa rinnalla, 54529: vollisten päiväraha hyväksyttiin 240 päivää mikä on omiaan madaltamaan mielialaa, sen 54530: palveleville 40 markaksi ja 330 päivää pal- sijaan että sitä olisi kaikin puolin kohennet- 54531: veleville ylipalvelusajalta 60 markaksi. Päivä- tava. 54532: raha tosin ei ole sama kuin palkka, vaan on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 54533: se tarkoitettu lähinnä taskurahaksi iltalomilla nioittaen, 54534: ja sotilaskodissa esiintyvää tilapäistarvetta 54535: varten. Mutta huomioonottaen yleisessä hinta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54536: tasossa sitten vuoden 1952 tapahtunut tun- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun 54537: tuva nousu on se nykyisin tarkoitukseensa 4 momentille 301 400 000 markan suu- 54538: riittämätön. Lisäksi on huomattava, että n.tisen määrärahan päivärahojen ko- 54539: suuri osa asevelvollisia on lähtöisin varatto- rottamiseksi niille asevelvollisille, joi- 54540: mista kodeista, joista rahalähetykset heille den palvelusaika on 240 päivää, ny- 54541: ovat minimaaliset tai olemattomat. Osa taas kyisestä 40 markasta 75 markkaan, 54542: joutuu asevelvollisuuttaan suorittamaan suo- ja niille asevelvollisille, joiden pal- 54543: raan ammatti- ym. kouluista, jolloin heillä velusaika on 330 päivää, nykyisestä 54544: ei ole ollut mahdollisuutta säästöjen tekoon. 60 markasta 100 markkaan ylipalvelus- 54545: Tästä johtuen joutuvat hyvin monet rahatto- ajalta sekä kadeteille nykyisestä 100 54546: mina, varsinkin vapaa-aikoina kiusalliseen ti- markasta 150 markkaan. 54547: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 54548: 54549: Viljo Virtanen. K. F. Haapasalo. 54550: Veikko Helle. Väinö Tikkaoja. 54551: Eino Raunio. Mikko Hult. 54552: V. Liljeström. G. Henriksson. 54553: Bruno J. Sundman. Arvi Turkka. 54554: Toivo Niiranen. Lempi Lehto. 54555: Varma K. Turunen. 0. Lindblom. 54556: Olavi Kajala. Tyyne Paasivuori. 54557: 902 54558: 54559: IV,236, - Rah.al. N:o 105. 54560: 54561: 54562: 54563: 54564: R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiuttamisrahan 54565: maksamiseksi asevelvollisuutensa suorittaneille. 54566: 54567: 54568: E d u s k u n n a ll e. 54569: 54570: Asevelvollisuuslaki säätää jokaisen terveen, kaan vähävaraisina ja elinkustannusten yhä 54571: kansalaisluottamusta nauttivan miespuolisen noustessa eivät voi avustaa poikiaan. 54572: kansalaisen asepalvelukseen. Tämä velvoitus Asevelvollisuutensa suorittaneille vähäva- 54573: merkitsee näille nuorille, paitsi kieltäyty- raisille olisi valtion tulo- ja menoarvioon 54574: mistä monista tuon ajan harrastuksista, myös varattava määräraha edes 10 000 markan 54575: huomattavaa taloudellista menetystä. suuruisen kotiuttamisrahan maksamisesta. 54576: Saatuaan asevelvollisuutensa suoritetuksi Sen turvin nämä nuoret voisivat helpommin 54577: ei läheskään kaikilla ole mahdollisuutta hakeutua ansiotyöhön. 54578: päästä heti ansiotyöhön tai muutoin hankkia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 54579: toimeentuloaan. Myös monen niin työ- kuin 54580: pitovaatteetkin ovat käyneet asevelvollisuus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54581: ajan kuluessa pieniksi pakottaen uusien han- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar- 54582: kintaan. Tästä johtuen asevelvollisuudesta kan arviomäärärahan kotiuttamisra- 54583: vapautuvat joutuvat vaikeaan taloudelliseen han maksamiseksi asevelvollisuutensa 54584: asemaan. V altaosa asevelvollisia on työläis- suorittaneille. 54585: ja talonpoikaiskodeista, joten Vanhemmat- 54586: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 54587: 54588: Rainer Virtanen. Pentti Liedes. 54589: Tauno Kelovesi. Pauli Puhakka. 54590: 901 54591: 54592: IV,235. - Rah.al. N:o 104. 54593: 54594: 54595: 54596: 54597: Raipala ym.: Määrärahan osoittam·isesta aluevalvojien palk- 54598: kioita varten. 54599: 54600: 54601: E d u s k u n n a 11 e. 54602: 54603: Aluevalvojien osuus ja merkitys asevelvol- nut jo nyt sen, että eräät kaupunkien alue- 54604: listen valvonnan hoitajina on varsin suuresti valvojista ovat anoneet vapautusta tästä teh- 54605: lisääntynyt sodanjälkeisissä olosuhteissa. Lu- tävästä. Ilmeisesti tulee näin käymään ylei- 54606: kuunottamatta sitä, että he nykyisin ovat semminkin, ellei asiaa jälleen saada oikeaan 54607: maaseudulla ainoita viranomaisia, joiden tu- järjestykseen. 54608: keen ja apuun sotilasviranomaiset voivat tur- Palkkioiden suorittaminen aluevalvojille on 54609: vautua asevelvollisuuslain edellyttämien teh- asevelvollisuuslaissa edellytetty ja tehtävien 54610: tävien suorittamisessa, heidän työmääränsä tunnollisen hoitamisen vuoksi välttämätöntä. 54611: on valvonnanalaisten asevei vollisten l ukumää- Jotta palkkioiden suuruudessa voitaisiin ottaa 54612: rän yleisen lisääntymisen vuoksi huomatta- huomioon rahan arvon alentuminen sotia edel- 54613: vasti kasvanut sotia edeltäneestä ajasta. täneeseen aikaan verrattuna, aluevalvojien 54614: Välittömästi ennen sotia oli aluevalvojien tehtävien luonteen muuttuminen sekä työ- 54615: palkkioihin varattu •100 000 markkaa. Vuonna määrän lisääntyminen, tarvitaan palkkioiden 54616: 1953 oli vastaava määräraha 1 500 000 mark- suorittamiseen nykyisin kohtuudella ainakin 54617: kaa eli keskimäärin 4 000 markkaa alueval- 3 000 000 markkaa. 54618: vojaa kohden vuodessa. Hallituksen esityksen Edellä olevan perusteella kunnioittaen 54619: mukaisesti eduskunta kuitenkin vuoden 1954 ehdotamme, 54620: tulo- ja menoarviossa poisti aluevalvojien 54621: palkkiot kokonaan eikä määrärahaa tehdystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54622: raha-asia-aloitteesta huolimatta otettu myös- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun 54623: kään vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon. 2 momentille 3 000 000 markan suu- 54624: Palkkioiden poistaminen on aluevalvojien ruisen määr·ärahan aluevalvojien palk- 54625: keskuudessa herättänyt ymmärrettävää huo- kioita varten. 54626: lestumista ja tyytymättömyyttä sekä aiheutta- 54627: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 54628: 54629: Matti Raipala. Jaakko Hakala. 54630: Mauri Seppä. R. Hallberg. 54631: Urho Saariaho. Juho Tenhiälä. 54632: Lauri Järvi. 54633: 900 54634: 54635: IV,234. - Rah.al. N:o 103. 54636: 54637: 54638: 54639: 54640: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen ja 54641: toimien perustamiseksi puolustuslaitoksen sähköteknilliseen 54642: kouluun. 54643: 54644: 54645: E d u s k u n n a ll e. 54646: 54647: Eduskunnan myönnettyä vuoden 1955 var- - yksi everstiluutnantti (koulun johtaja) 54648: sinaisessa talousarviossa varat vakinaisten - kaksi insinöörimajuria (vaihtoehtoisesti 54649: virkojen perustamiseen puolustuslaitoksen toinen voi olla majuri) 54650: lennonvarmistusasemia varten, on valtakun- - yksi ylivääpeli ap. 54651: nan lennonvarmistustoiminta voitu panna - yksi vääpeli ja 54652: alulle. Vuoden 1956 varsinaisessa talousar- - yksi kanslia-apulainen (konekirjoitta- 54653: viossa on valtioneuvosto esittänyt myönnet- jana). 54654: täväksi varat tiettyjen lisävirkojen perusta- Asia on kiireellinen, sillä lennonvarmistus- 54655: miseksi puolustuslaitoksen lennonvarmistus- asemien takia ovat koulutus-, korjaus- ja 54656: toimintaa varten. kokeilutehtävät jatkuvasti lisääntyneet. 54657: Lennonvarmistusasemien ja muuta vastaa- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme 54658: vaa toimintaa ylläpitävää korjaamoa, koulua kunnioittavasti, 54659: ja koeasemaa, jotka yhdessä muodostavat 54660: sähköteknillisen koulun, ei kuitenkaan aikai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54661: sempien viiden ja edellämainittuun valtio- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 9 Pl. 54662: neuvoston esitykseen sisältyvien neljän viran II luvun 1 momentille 2 430 900 mark- 54663: puitteissa vielä saada riittävän toiminta- kaa edellä lueteltujen virkojen perus- 54664: kykyiseksi. tamiseksi puolustuslaitoksen sähkötek- 54665: Tämän vuoksi olisi sähköteknilliseen kou- nilliseen kouluun. 54666: luun perustettava seuraavat virat ja toimet: 54667: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 54668: 54669: Juho Tenhiälä. R. Hallberg. 54670: Johannes Wirtanen. Lauri Järvi. 54671: Aune Innala. Eino Saari. 54672: Jaakko Hakala. Nestori Kaasalainen. 54673: Helge Miettunen. Saara Forsius. 54674: Armas Leinonen. Artturi Tienari. 54675: Kalervo Saura. Päiviö Hetemäki. 54676: 899 54677: 54678: IV,233. - Rah.al. N:o 102. 54679: 54680: 54681: 54682: 54683: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen 54684: teknillisen alan virkojen ja toimien lisäämiseksi. 54685: 54686: 54687: E d u s k u n n a ll e. 54688: 54689: Puolustuslaitoksen uudelleenjärjestelystä dotettu vain 12 toimen lisäämistä, jolloin 54690: lähtien on eduskunnassa ollut käsiteltävänä puolustuslaitoksen tutkimuskeskus on jätetty 54691: esityksiä puolustuslaitoksen teknillisen tason ilman lisävirkoja. 54692: parantamiseksi. Samalla on kiinnitetty huo- Puolustuslaitoksen luovaa teknillistä työtä 54693: miota siihen, ettei teknillisiin tehtäviin varat- suorittava puolustuslaitoksen tutkimuskeskus 54694: tujen vil'kojen ja toimien määrä ja laatu ole toimii suureksi osaksi tilapäisesti komennet- 54695: sanottavasti muuttunut 1930-lukuun verrat- tujen ja tilapäisten toimihenkilöiden varassa. 54696: tuna, vaikka yleinen ja sotatekniikan kehitys PuolUSitusministeriökin esitti ensi vuoden 54697: sitä aivan ilmeisesti vaatisi. tulo- ja menoarvioon lisättäväksi puolustus- 54698: Eduskunta esitti jo keväällä 1952 toivo- laitoksen tutkimuskeskukseen seuraavat virat 54699: muksen, että puolustuslaitokseen perustettai- ja toimet: 54700: siin 368 virkaa ja tointa enemmän kuin hal- 54701: litus oli ehdottanut. Kuitenkin hallitus 1 insinöörieversti 54702: omaksui vuoden 1952 uudelleenjärjestelyssä 2 insinöörieverstiluutnanttia 54703: sellaisen kannan, että puolustuslaitoksen on 4 yliassistenttia 54704: ensin kokeiltava silloin vahvistetulla virko- 1 insinööri 2 l 54705: jen ja toimien määrällä ja vasta kokemusten 1 majuri 54706: mukaan ehdotettava uusia virkoja ja toimia. 2 insinöörimajuria 54707: Kolmen viime vuoden kokemukset ovat osoit- 3 assistenttia yp 54708: taneet puolustuslaitoksen viroissa ja toimissa 2 valokuvausteknikkoa 1 l 54709: olevan - kuten jo etukäteen arveltiin - 2 valokuvausteknikkoa 2 l 54710: useita puutteita. Teknillisen henkilöstön vä- 54711: häinen määrä on ilmennyt entistä selvem- Jotta eräät pahimmat epäkohdat tulisivat 54712: pänä. korjatuiksi, täytyisi puolustuslaitoksen tutki- 54713: Pahimpien epäkohtien korjaamiseksi ehdo- muskeskukseen lisätä nämä kahdeksantoista 54714: tettiin puolustusministeriön taholta ensi vuo- teknillisen alan virkaa ja tointa, joten ehdo- 54715: den tulo- ja menoarvioon otettavaksi 35 tek- tamme kunnioittaen, 54716: nillisen alan peruspalkkaista virkaa ja tointa. 54717: Asian käsittelyn yhteydessä valtiovarainmi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54718: nisteriön tulo- ja menoarvio- sekä tilinpäätös- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun 1 54719: osasto puolsi 22 viran ja toimen lisäämistä momentiUe 11160 900 markkaa puolus- 54720: sähköteknillistä koulua, lennonvarmennusase- tuslaitoksen teknillisen alan virkojen 54721: mia ja puolustuslaitoksen tutkimuskeskusta ja toimien lisäämiseksi. 54722: varten, mutta hallituksen esityksessä on eh- 54723: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 54724: 54725: Juho Tenhiälä. R. Hallberg. 54726: Aukusti Pasanen. Artturi Tienari. 54727: Eino Saari. Jaakko Hakala. 54728: Saara Forsius. Päiviö Hetemäki. 54729: 54730: 9 E 626/55 54731: 898 IV,2a2. - Valtionverolautakuntien ylimiULriiset toimet. 54732: 54733: 54734: 25 verovalmistelijaa (16 pl.) .......... , . . . 286 500 7162 500 54735: 24 verovalmistelijaa ( 15 pl.) . . . . . . . . . . . . . . 273 600 6 566 400 54736: 1 kanslisti (16 pl.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286 500 286 500 54737: 1 apulaiskansiisti (13 pl.) . . . . . . . . . . . . . . 252 000 252 000 54738: 10 apulaiskanslistia (12 pl.) . . . . . . . . . . . . . . 240 900 2 409 000 54739: 10 toimistoapulaista (11 pl.) . . . . . . . . . . . . . . 230 100 2 301 000 54740: 20 toimistoapulaista (10 pl.) . . . . . . . . . . . . . . 219 600 4 392 000 54741: 45 toimistoapulaista (9 pl.) . . . . . . . . . . . . . . 209 400 9 423 000 54742: 18 toimistoapulaista (8 pl.) . . . . . . . . . . . . . . 199 500 3 591 000 54743: ---------------------- 54744: Yhteensä 69 918 600 54745: 54746: Tämän ylimääräistämistoimenpiteen jäl- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54747: keen jää vieläkin noin 50 % virkakunnasta tulo- ja menoarvioon 8 Pl. XII luvun 54748: tilapäiseen virkasuhteeseen valtioon, joten 1 momentille edellä mainittujen yli- 54749: esitystä ei voida pitää liiallisena. Vielä on määräisten toimien perustamiseksi val- 54750: mainittava, että suurempaa menonlisäystä ei tionverolautakuntien toimistoihin vuo- 54751: näistä ylimääräisistä toimista aiheudu, koska sipalkkoihin 69 918 600, ikälisi~"n 54752: palkkausmenot vähenevät tilapäisten toimi- 19 245 600 ja kalliinpaikanlisiin 54753: henkilöiden kohdalta noin 80 000 000 mar- 5174 820 markkaa eli yhteensä ilman 54754: kalla. indeksikorotuksia 94 339 020 markkaa, 54755: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, jolloin palkkausmenot samalta momen- 54756: tilta tt'lapäisten toimien osalta vähene- 54757: vät 80 000 000 markalla. 54758: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 54759: 54760: Onni Hiltunen. Varma K. Turunen. 54761: Erkki Leikola. Jaakko Hakala. 54762: 0. Lindblom. Nils Meinander. 54763: Olavi Kajala. Eino Saari. 54764: V. Liljeström. Arvi Turkka. 54765: Erkki W. Mohell. 54766: 897 54767: 54768: IV,2a2. - Rah.al. N:o 101. 54769: 54770: 54771: 54772: 54773: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten toi- 54774: mien perustamiseksi valtionverolautakuntiin. 54775: 54776: 54777: E d u s k u n n a ll e. 54778: 54779: Vuoden 1952 tulo- ja menoarviossa perus- mieskunnan asemaa vieläkään voida pitää 54780: tettiin ensimmäisen kerran valtionverotoimis- riittävästi vakiinnutettuna. Hallituksen esi- 54781: toihin ylimääräisiä toimia, jolloin luotiin tys tulevan vuoden tulo- ja menoarvioksi ei 54782: pohja välittömän verotuksen piirissä työsken- sisällä minkäänlaista esitystä ylimääräisten 54783: televän alemman virkamieskunnan aseman toimien perustamisesta valtionverotoimistoissa 54784: vakiinnuttamiseen. Eduskunta oli vastauk- työskentelevän henkilökunnan keskuuteen. 54785: sessaan hallituksen esitykseen valtion tulo- ja Välittömän verotuksen piirissä työskente- 54786: menoarvioksi vuodelle 1951 (esitys n:o 77) lee noin 1 800 virkamiestä, joista vain 623 on 54787: ilmaissut kantansa asiassa seuraavasti: ylimääräisen viranhaltijan asemassa. Ei voi 54788: ,Eduskunta lausuu samalla odottavansa, että olla tarkoituksenmukaista eikä liioin valtion 54789: momentin määrärahasta palkkauksensa saa- edun mukaista, että näin tärkeän hallinto- 54790: van verotusvirkamiehistön aseman vakinais- haaran virkamieskunnasta vielä yli puolet on 54791: tamiseen kiinnitetään asian mukaista huo- tilapäisessä virkasuhteessa valtioon. 54792: miota". Lausuma tarkoittaa silloisen tulo- ja Eduskunnan hyväksymän periaatteen mu- 54793: menoarvion 8 Pl. XI lukua. kaisesti ja edellä mainitun epäkohdan poista- 54794: Hallitus ei kuitenkaan ole johdonmukai- miseksi olisi vuoden 1956 tulo- ja menoar- 54795: sesti ja järjestelmällisesti noudattanut tätä vioon otettava seuraavat ylimääräiset toimet~ 54796: eduskunnan toivomusta eikä mainitun virka- 54797: Vuosipalkkio 54798: ilman indeksi- 54799: korotusta Yhteensä 54800: 8 Pl. XII: 1. mk mk 54801: 1 verolautakunnan puheenjohtaja (28 pl.) 513 300 513 300 54802: 2 verolautakunnan puheenjohtajaa (27 pL) 488 700 977 400 54803: 6 verolautakunnan puheenjohtajaa (26 pl.) 465 300 2 791800 54804: 10 verolautakunnan puheenjohtajaa (25 pl.) 444 000 4440 000 54805: 2 toimistopäällikköä (29 pl.) ••••• 0 ••• 0 0. 539100 1078 200 54806: 2 toimistopäällikköä (28 pl.) ••••• 0. 0 •••• 513 300 1026 600 54807: 4 toimistopäällikköä (27 pL) •• 0 0. 0 ••• 0 •• 488 700 1954 800 54808: 4 toimistopäällikköä (26 pl.) 0 ••• 0 ••••••• 465 300 1861200 54809: 5 toimistopäällikköä (25 pL) • 0 ••••• 0 •• 0. 444 000 2 220 000 54810: 1 toimistopäällikkö (24 pL) ••• 0 0 0 ••• 0 ••• 420 600 420 600 54811: 1 toimistopäällikkö (23 pL) •••••••• 0. 0 0. 399 300 399 300 54812: 2 toimistopäällikköä (21 pl.) ••••••• 0 •••• 360 900 721800 54813: 1 toimistosihteeri (21 pl.) •• 0 ••••• 0 •• 0. 0 360 900 360 900 54814: 1 toimistosihteeri (20 pl.) 0. 0. 0 0 ••• 0 •••• 344100 344100 54815: 4 toimistosihteeriä (19 pl.) 0 0 0 0. 0 ••• 0 0 0 •• 329100 1316 400 54816: 1 toimistosihteeri (18 pl.) ••• 0 •• 0 0 •••• 0. 314100 314100 54817: 2 toimistosihteeriä (17 pl.) • 0. 0. 0 0 ••• 0. 0. 299 400 598 800 54818: 7 verovalmistelijaa (20 pl.) ••••• 0 ••• 0 0 •• 0 344100 2 408 700 54819: 2 verovalmistelijaa (19 pl.) •• 0 ••••••••••• 329 100 658 200 54820: 10 verovalmistelijaa (18 pl.) ••••• 0 0 ••••••• 314100 3141000 54821: 20 verovalmistelijaa ( 17 pl.)0. 0 •• 0 0 0 0 0 •• 0 0 299 400 5 988 000 54822: 896 54823: 54824: IV,231. - Rah.al. N:o 100. 54825: 54826: 54827: Kyttä ym.: :Afäärämhan osoittamisesta liikennetilastotoimiston 54828: perustamiseksi tilastolliseen päätoimistoon. 54829: 54830: E d u s k u n n a ll e. 54831: 54832: Kuljetusolojen kaikinpuolinen parantami- olisi tunnettava ajoneuvojen paino, akseliluku 54833: nen ja nimenomaan tielaitoksen kehittäminen ja leveys. Eri ajoneuvojen alueellisen ja- 54834: ja autokannan lisääminen ovat meillä ny- kautumisen selvittämiseksi tarvittaisiin ajo- 54835: kyään ajankohtaisia kysymyksiä, joiden sel- neuvoista tietoja sekä lääneittäin että kun- 54836: vittäminen ei ole mahdollista ilman luotetta- nittain. Toiminta-alaa koskeva tieto olisi 54837: via tilastotietoja. Eri kuljetusmuotojen kapa- tärkeä, jotta saataisiin selville, kuinka pal- 54838: siteettia, kustannuksia ja kannattavuutta jon eri ajoneuvolajeja on eri elinkeinojen 54839: sekä suoritusten arvoa ja määrää koskevien hallussa. Sitä paitsi tarvitaan ajoneuvojen 54840: tietojen perusteella voidaan suunnata eri kul- ja niiden osien tuontia ja valmistusta suun- 54841: jetusmuotojen käyttöä niin, että kukin kul- niteltaessa ja polttoainehuoltoa varten tie- 54842: jetusmuoto tulee käytetyksi parhaalla mah- toja mm. käytössä olevien ajoneuvojen mer- 54843: dollisella tavalla ja kehittyy sopusuhtaisesti keistä, malleista, valmistusmaasta, iästä ja 54844: muun tuotannollisen toiminnan kanssa. käyttövoimasta. 54845: Moottoriajoneuvoliikenne on eräs tärkeim- Moottoriajoneuvoliikenteen suoritusten las- 54846: mistä liikenteen alasektoreista. Mutta eri kemiseksi tarvitaan yksityiskohtaisia tietoja 54847: kuljetusmuodoista on moottoriajoneuvoliiken- kuljetettujen henkilöiden ja tavaroiden mää- 54848: teestä nykyään kaikkein vähiten tilastoja rästä ja kuljetusmatkasta. Moottoriajoneuvo- 54849: saatavissa. Mitään yhtenäisiä moottoriajo- liikenteen kustannusten ja tuottojen selvittä- 54850: neuvotilastoja ei meillä ole laadittu. minen olisi välttämätöntä sekä sen suoritus- 54851: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö ten arvon laskemiseksi että sen yksityis- ja 54852: on vuosittain koonnut lääninhallituksilta tie- kansantaloudellisen kannattavuuden selvittä- 54853: dot rekisteröityjen moottoriajoneuvojen luku- miseksi. Yleistä palkkapolitiikkaa varten, lii- 54854: määristä ja niistä suoritetuista ajoneuvo- kenteen taksoja vahvistettaessa ja investointi- 54855: veroista. Tilastollinen päätoimisto kerää sa- tutkimuksia varten tarvitaan myös paljon 54856: moista lähteistä kuukausittain autojen ja eriluontoisia tietoja. 54857: moottoripyörien lukumääriä koskevat tiedot. Jotta vältyttäisiin kaksinkertaiselta työltä 54858: Edellä mainittujen tilastojen lisäksi erilaiset ja päästäisiin yhtenäisiin tilastoihin, olisi 54859: autoalan ammattiliitot keräävät jäseniltään moottoriajoneuvoliikennettä koskevien tieto- 54860: eräitä autoliikennettä koskevia tietoja. Ai- jen keruu keskitettävä yhteen virastoon. Sen 54861: noat muut tiedot moottoriajoneuvojen suori- vuoksi olisi Tilastolliseen päätoimistoon pe- 54862: tuksista on saatu tie- ja vesirakennushallituk- rustettava erityinen liikennetilastotoimisto, 54863: sen suorittamien liikennelaskentojen perus- jonka olisi aloitettava toimintansa viimeistään 54864: teella. vuoden 1956 alussa, koska monet pikaista rat- 54865: Ottaen huomioon nykyiset tilastoille ase- kaisua odottavat kysymykset edellyttävät yk- 54866: tettavat vaatimukset ei moottoriajoneuvolii- sityiskohtaisten tietojen saamista moottoriajo- 54867: kenteestä saatavia tietoja voida pitää riit- neu voliiken teestä. 54868: tävinä. Niinpä moottoriajoneuvokannasta ei Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh- 54869: saada täydellistä kuvaa ainoastaan ajoneu- dotamme, 54870: vojen lukumääriä koskevien tietojen perus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54871: teella. Kuljetuskapasiteetin selvittämiseksi 54872: tulo- ja menoarvioon 6 800 000 markan 54873: tarvittaisiin tietoja esim. ajoneuvojen kan- 54874: määrärahan liikennetilastotoimiston pe- 54875: tavuudesta ja matkustajapaikkojen luvusta. 54876: Tielaitosta koskevia suunnitelmia tehtäessä rustamiseksi tilastolliseen päätoimis- 54877: toon. 54878: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 54879: 54880: Harras Kyttä. Aare Leikola. Artturi Tienari. 54881: 895 54882: 54883: IV,2so. - Rah.al. N:o 99. 54884: 54885: 54886: 54887: 54888: Tenhiälä. ym.: Määrärahan osoitttamisesta uusien ylitarkasta- 54889: jan virkojen perustamiseksi valtiontalouden tarkastusvi- 54890: rastoon. 54891: 54892: 54893: E d u s k u n n a 11 e. 54894: 54895: Viime vuosina on valtiontalous jatkuvasti Niinpä esim. vuonna 1951 tuloutettiin sanot- 54896: laajentunut ja sen rakenteessa on tapahtunut tuja rahoja 36 049 664 mk, vuonna 1952 54897: huomattavia muutoksia. Tästä johtuu, että 52 209 286 mk, vuonna 1953 24 925 103 mk ja 54898: valtion finanssikontrollin tehokkuudelle on vuonna 1954 70 359 031 mk. Kun läheskään 54899: asetettava entistä suuremmat vaatimukset. kaikkia revisiotoiminnan aikaansaannoksia ei 54900: Nykyinen valtiontalouden tarkastusvirasto, voida rahallisesti mitata ja kun toisaalta ote- 54901: joka toimii hallitusmuodon edellyttämänä re- taan huomioon, että tarkastusviraston koko- 54902: visiolaitoksena, ei kuitenkaan voi enää sen naismenot esim. vuonna 1954 olivat vain noin 54903: käytettävissä olevan työvoiman puitteissa 35.ö milj. markkaa, eivät revisiotoimintaan 54904: riittävän tehokkaasti suorittaa sille uskottua sijoitetut varat ole olleet hukkaan heitettyjä. 54905: tärkeää tehtävää. Vaikka laitoksen tarkastet- Näin ollen valtiontalouden revisiotoimin- 54906: tava aineisto on sotia edeltäneeseen aikaan nan tehostamiseksi sekä sen pitämiseksi ajan 54907: verrattuna kasvanut ja monipuolistunut, ei tasalla olisi viipymättä ryhdyttävä toimen- 54908: laitoksen henkilökunnan kasvu ole vastannut piteisiin viraston työvoiman lisäämiseksi. 54909: tätä laajentumista. Siten on monen tiliviras- Tässä mielessä olisi lähinnä lisättävä viraston 54910: ton laaja aineisto jäänyt vain pistokokein ylitarkastajien lukumäärää siten, että se kak- 54911: suoritettujen tarkastusten varaan eikä pai- sinkertaistettaisiin eli nostettaisiin kuudesta 54912: kallis- ja muita erillistarkastuksia ole voitu kahteentoista. Tarkastustyöhön osallistuvan 54913: suorittaa siinä laajuudessa kuin olisi välttä- henkilöstön näin saama vahvistus antaisi ta- 54914: mätöntä. Lähinnä viraston vähäisen työvoi- keet siitä, että laitos toistaiseksi kykenisi tyy- 54915: man takia on muun ohella valtionenemmis- dyttävästi selviämään sen tarkastettavana 54916: töisten osakeyhtiöiden taloudenhoito ja tilin- olevasta laajasta: ja monipuolisesta aineis- 54917: pito jäänyt käytännöllisesti katsoen kokonaan tosta. 54918: tarkastusviraston taholta suoritettavan revi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 54919: siotoiminnan ulkopuolelle, vaikka sanotut yh- nioittaen, 54920: tiöt kuuluvatkin viraston tarkastuspiiriin. 54921: Näin puutteellisestikin suoritetun revisiotoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54922: minnan tuloksellisuudesta voidaan kuitenkin tulo- ja menoarvioon 8 Pl. VI luvun 1 54923: tuoda esiin se tosiseikka, että oikaisurahat, momentille lisäystä 3 981 240 markkaa 54924: joita vuosittain on tuloutettu asianomaiselle kuuden uuden 31 palkkausluokan yli- 54925: tulomomentille ja jotka perustuvat nimen- tarkastajan viran perustamiseksi val- 54926: omaan revisiotoiminnan taholta tehtyihin tiontalouden tarkastusvirastoon. 54927: huomautuksiin, ovat olleet hyvin merkittävät. 54928: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 54929: 54930: Juho Tenhiälä. Artturi Tienari. 54931: Anni Hosia. Aare Leikola. 54932: Jaakko Hakala. Harras Kyttä. 54933: Armas Leinonen. 54934: 54935: 54936: • 54937: 894 54938: 54939: IV,229. - Rah.al. N:o 98. 54940: Suomennos. 54941: 54942: Öhman ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelun kou- 54943: lutus- ja tarkastustoimir~;taa varten. 54944: 54945: E d u s k u n n a II e. 54946: 54947: Elokuun 26 päivänä 1954 annetussa valtio- Lisäksi on todettu paikallisten viranomais- 54948: neuvoston päätöksessä (342/54) väestönsuo- ten hyväksyvän sellaisia väestönsuojelua kos- 54949: jelun yleissuunnitelman muuttamisesta mää- kevia rakennussuunnitelmia, että niiden mu- 54950: rätään, että sellaisiin uusiin taloihin sekä kaan suoritetut suojelutoimenpiteet eivät 54951: teollisuus- ja muihin laitoksiin, joiden raken- vastaa alkeellisimpiakaan vaatimuksia. Epä- 54952: taminen aloitetaan tammikuun 1 päivän täydelliset ohjeet ja paikallisen asiantunte- 54953: 1955 jälkeen, on sijoitettava suojahuoneet muksen puuttuminen johtavat sen vuoksi sii- 54954: rakennustyön yhteydessä. Marraskuun 19 hen, että väestönsuojista monissa tapauksissa 54955: päivänä annetun sisäasiainministeriön pää- tulee niin huonoja, että niiden käyttökelpoi- 54956: töksen (429/54) ja väestönsuojien tarkas- suus voidaan saattaa kyseenalaiseksi. Niihin 54957: tuksesta joulukuun 10 päivänä 1954 annetun uhratut varat on siten heitetty hukkaan. 54958: asetuksen (463/54) mukaan kuuluu niiden Näiden epäkohtien korjaamiseksi olisi, 54959: rakentamista koskeva ylin valvonta sisä- koska kiinteän uuden insinöörintoimen pe- 54960: asiainministeriön väestönsuojeluosastolle. rustaminen näyttää kohtaavan ankaraa vas- 54961: Vaikka sisäasiainministeriö on antanut tustusta, ensi vuoden budjettiin joka tapauk- 54962: väestönsuojien rakentamista koskevia mää- sessa otettava 2 miljoonan markan määrä- 54963: räyksiä ja ohjeita, on käynyt ilmi, etteivät raha, jonka avulla koulutus- ja tarkastustoi- 54964: rakentajat enempää kuin valvovat viranomai- minnan järjestäminen kävisi mahdolliseksi. 54965: setkaan ole riittävästi selvillä rakentamista Tämän määrärahan tarve ei ole lainkaan 54966: koskevista seikoista. Tämä on ymmärrettävää- riippuvainen siitä, miten väestönsuojelutoi- 54967: kin, koska on jo kulunut enemmän kuin 10 minta vastaisuudessa tulee muutettavaksi, 54968: vuotta siitä, jolloin väestönsuojia viimeksi vaan se johtuu yksinomaan jo voimassa ole- 54969: rakennettiin, ja silloin jouduttiin lisäksi olo- vista määräyksistä. Tämän määrärahan 54970: suhteiden pakosta enimmäkseen tyytymään avulla järjestettäisiin mm. neuvontatilai- 54971: tilapäisratkaisuihin. On sen vuoksi selvää, suuksia tuleville rakennustarkastus- ja väes- 54972: että rakennusmääräysten, jotka luonnollisista tönsuojeluviranomaisille, laadittaisiin ohjeita 54973: syistä ovat monissa kohdin ainoastaan suun- suojahuoneiden rakentamista varten, järjes- 54974: taa osoittavia, soveltaminen aiheuttaa suuria tettäisiin koulutustilaisuuksia suunnitteli- 54975: tulkintavaikeuksia. Tästä on seurauksena, joille sekä suoritettaisiin kaikkiin näihin tar- 54976: että rakentajien on tuon tuostakin pakko koituksiin tarvittavien teknillisten asiantun- 54977: kääntyä sisäasiainministeriön väestönsuojelu- tijoiden ja tilapäisen henkilökunnan palk- 54978: osaston puoleen neuvojen saamiseksi. Todel- kiot. 54979: lista apua on täältä kuitenkin nykyisissä Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, 54980: olosuhteissa saatavissa vain hyvin vähäisessä 54981: määrässä, koska osastossa on vain yksi virka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 54982: mies ja tältä lisäksi puuttuu teknillinen kou- tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n XXV lu- 54983: lutus. Sen vuoksi esitettiin toivomus ehdotto- vun 6 momentille 2 000 000 markan 54984: masti tarpeellisen insinööritoimen perustami- suuruisen määrärahan väestönsuojelua 54985: sesta osastolle, mutta tämä ja eräät muut koskevaa koulutusta ja tarkastusta 54986: hyvin kohtuulliset määrärahaehdotukset hy- sekä tilapäisen henkilökunnan palk- 54987: lättiin, eikä budjetti anna osastolle mitään kausta varten. 54988: mahdollisuutta sille asetuksen mukaisesti 54989: kuuluvan tehtävän suorittamiseen. 54990: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 54991: 54992: C. A. Öhman. Arthur Larson. 54993: Aukusti Pasanen. Jaakko Hakala. 54994: Raino Hallberg. Sven Högström. 54995: John Österholm. Niilo Honkala. 54996: John Forsberg. Erkki W. Mohell. 54997: Erkki Koivisto. 54998: 893 54999: 55000: IV,zz9. - Fin.mot. N:o 98. 55001: 55002: 55003: 55004: Öhman m.fl.: Angående anvisande av anslag för utbildnings- 55005: och granskningsverksamhet för befolkningsskyddet. 55006: 55007: T i 11 R i k s d a g e n. 55008: 55009: I statsrådets beslut av den 26 augusti 1954 budgeten ger icke avdelningen någon moJ- 55010: (342/54) angående ändring av allmänna lighet att utföra det som på den författ- 55011: planen för befolkningsskyddet bestämmes, ningsenligt tillkommer. 55012: att i sådana nya hus samt industri- och Det har ytterligare konstaterats, att de 55013: andra anläggningar, vilkas uppförande på- lokala myndigheterna godkänna sådana 55014: börjas efter den 1 januari 1955, skola byggnadsplaner för befolkningsskydd, att 55015: skyddsrum insättas i samband med bygg- enligt dem utförda skyddsanordningar icke 55016: nadsarbetet. Enligt ministeriets för inrikes- motsvara ens de primitivaste fordringar. 55017: ärendena beslut av den 19 november 1954 Ofullständiga anvisningar och brist på lokal 55018: (429/54) och förordningen av den 10 de- sakkännedom leda därför därhän, att befolk- 55019: cember 1954 ( 463/54) om övervakning av ningsskydden i många fall bli så dåliga, att 55020: befolkningsskyddsanläggningar tillkommer deras användbarhet kan ifrågasättas. På 55021: överuppsikten beträffande dessas uppförande dem offrade medel äro sålunda bortkastade. 55022: inrikesministeriets befollmingsskyddsavdel- För rättande av dessa oegentligheter borde, 55023: ning. då inrättande av en fast ny ingenjörstjänst 55024: Oberoende av att inrikesministeriet utfär- synes stöta på stort motstånd, i varje fall 55025: dat föreskrifter och regler för uppförande i budgeten för nästa år intagas ett anslag 55026: av befolkningsskydd och deras planerande, om 2 miljoner mark, i stöd av vilket det 55027: har det visat sig, att varken byggarena eller bleve möjligt att ordna utbildnings- och 55028: de övervakande myndigheterna äro tillräck- granskningsverksamhet. Behovet av detta 55029: ligt på det klara med byggandet gällande anslag är alls icke beroende av, huru befolk- 55030: omständigheter. Detta är också förståeligt, ningsskyddsverksamheten i en framtid kom- 55031: enär redan mer än 10 år förflutit sedan mer att ändras, utan föranledes enbart av 55032: befolkningsskydd senast uppfördes, och då redan gällande föreskrifter. I stöd av detta 55033: var man därtill av omständigheternas tvång anslag komme utom annat rådgivningstill- 55034: nödsakad att för det mesta åtnöjas med till- fällen att anordnas för de kommande bygg- 55035: fälliga avgöranden. Klart är därför, att nadsinspektions- och befolkningsskyddsmyn- 55036: tillämpning av byggnadsföreskrifterna, vilka digheterna, föreskrifter utarbetas för upp- 55037: av naturliga skäl i många punkter äro alle- förande av skyddsrum, utbildningstillfällen 55038: naBt riktgivande, vålla stora tolkningssvårig- anordnas för planerare samt avlöning utgå 55039: heter. Detta förorsakar, att byggarena titt åt för alla dessa ändamål behövliga tekniska 55040: och ofta nödgas vända sig till befolknings- sakkunniga och tillfällig tjänstpersonal. 55041: skyddsavdelningen vid inrikesministeriet för I stöd av ovanstående föreslås, 55042: erhållande av råd. Faktisk hjälp står emel- 55043: lertid här att under nu rådande förhål- att Riksda.gen uti budgeten för år 55044: landen få endast i mycket ringa grad, enär 1956 å 7 Ht. XXV kap. 6 mom. måtte 55045: på avdelningen finnes endast en tjänsteman upptaga ett anslag stort 2 000 000 55046: och denna saknar därtill teknisk utbildning. mark för utbildnings- och gransk- 55047: Hemställan gjordes därför om inrättande av ningsändamål samt avlöning av till- 55048: en sålunda absolut behövlig ingeniörstjänst fällig tjänstepersonal för befolknings- 55049: vid avdelningen, men detta och vissa andra skyddet. 55050: mycket måttliga anslagsförslag avslogs och 55051: Helsingfors den 19 september 1955. 55052: 55053: C. A. Öhman. Arthur Larson. 55054: Aukusti Pasanen. Jaakko Hakala. 55055: Raino Hallberg. Sven Högström. 55056: John Österholm. Niilo Honkala. 55057: John Forsberg. Erkki W. Mohell. 55058: Erkki Koivisto. 55059: 892 55060: 55061: IV,22s. - Rah.al. N:o 97. 55062: 55063: 55064: 55065: 55066: Tuuli ym.: Määrär·ahan osoittamisesta eräiden toimien perus- 55067: tamiseksi sisäasiainrninisteriöön väestönsuojelutehtäviä var- 55068: ten. 55069: 55070: 55071: E d u s k u n n a ll e. 55072: 55073: Voimassa olevan väestöns-qojelulain (374/ lukien ja kun tämä edellyttää valtion taholta 55074: 39) 6 § :n mukaan voidaan väestönsuojelu- tapahtuvaa ohjaus- ja tarkastustoimintaa, 55075: tehtävien hoitamista varten perustaa mm. tarvitaan väestönsuojeluasiainosastossa kii- 55076: seuraavat virat ja toimet: reellisesti ainakin yksi rakennusinsinööri sa- 55077: Sisäasiainministeriöön väestönsuoj elupäälli- nottua tehtävää varten. Samoin tarvitaan 55078: kön, väestönsuojelupäällikön apulaisen, jaos- osastossa ainakin yksi kanslia-apulainen. Täl- 55079: topäällikön, toimistopäällikön, jaostoinsinöö- läkään henkilöstöllä väestönsuojeluvalmiste- 55080: rin ja toimistoupseerin virat sekä 8 päivänä luja ei voida kyllin tehokkaasti hoitaa, mutta 55081: joulukuuta 1939 annetun väestönsuojelulain kun väestönsuojelukysymys on uudelleenjär- 55082: täytäntöönpanoasetuksen (511/39) 10 § :n jestelyn alaisena, voidaan virkojen lopullinen 55083: mukaan toimistosihteerin virka ja kanslia- lukumäärä ratkaista vasta myöhemmin. 55084: apulaisen toimi. Nämä virat ja toimet ovat- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh- 55085: kin aikoinaan olleet täytettyinä, mutta vuo- dotamme, 55086: desta 1945 lähtien niistä on henkilösupistus- 55087: ten yhteydessä lakkautettu kaikki muut että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 55088: paitsi toimistosihteerin virka. tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXV lu- 55089: On selvää, että kun väestönsuojeluvalmiste- vun 1 momentin kohdalle 1 050 000 55090: luihin jälleen on ryhdytty, ei näitä tehtäviä markan suuntisen määrärahan yhden 55091: yksi virkamies voi hoitaa. Sisäasiainministe- toimistoinsinöörin (30 pl.) ja yhden 55092: riön väestönsuojeluasiainosaston henkilöstöä kanslia-apulaisen (11 pl.) ylimääräi- 55093: on lisättävä tehtävien edellyttämässä laajuu- sen toimen perustamiseksi sisäasiain- 55094: dessa. Kun väestönsuojien rakentamisvelvol- ministeriöön väestönsuojelutehtäviä 55095: lisuus on jälleen saatettu voimaan 1. 1. 1955 varten. 55096: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 55097: 55098: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. 55099: Lauri Järvi. R. Hallberg. 55100: 891 55101: 55102: IV,221. - Rah.a.l. N:o 96. 55103: 55104: 55105: 55106: 55107: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman insu- 55108: liinihoidon järjestämiseksi vähävaraisille sokeritautisille. 55109: 55110: 55111: Eduskunnalle. 55112: 55113: Sokeritauti on eräs sellainen kansamme summia insuliinin ostoon. MyöS potilaan ti- 55114: vitsauksena oleva sairaus, jonka suhteen val- lan seuraaminen ja muu hoito vaativat ta- 55115: tiovalta ei ole ryhtynyt mihinkään toimen- loudellisia kustannuksia. 55116: piteisiin. Lääkintöhallituksessa ei ole tilastoa V aikeassakin taloudellisessa asemassa ole- 55117: siitä, paljonko näitä sairaita maassamme on. vat sokeritautipotilaat kustantavat yleensä 55118: Äskettäin perustettu Sokeritautisten Yhdis- hoitonsa itse. Jotkut kunnat ovat huolto- 55119: tys on kerännyt arviotilastoa ja sen mukaan varoista maksaneet insuliinin niille varatto- 55120: on sokeritautisia yli 6 000, joista lapsia yli mille, jotka ovat sitä huoltoapuna anoneet. 55121: 1000. Sairaus on parantumaton ja vaatii Sokeritautisten Yhdistys, jonka jäseninä ovat 55122: jatkuvaa insuliinihoitoa. Jos hoito on sään- potilaat itse, on yhteisen avun turvin pyrki- 55123: nöllistä, säilyttää potilas normaalin työkyvyn, nyt auttamaan niitä, joille hoidon saanti 55124: mutta pienikin hoidon keskeytys aiheuttaa muuten on mahdotonta. Olisi kuitenkin koh- 55125: shokkitilan tai muita häiriöitä. Ei ole harvi- tuullista, että tämänlaatuisen, jatkuvaa hoi- 55126: naista, että sairautta on useammassa saman toa vaativan sairauden hoitokustannukset 55127: perheen jäsenessä. Lääkekustannukset tule- maksettaisiin valtion varoista. 55128: vat huomattavan kalliiksi varsinkin lasten Edellä olevan perusteella ehdotamme, 55129: osalta, joiden insuliinitarve on korkeampi 55130: kuin aikuisten, jopa 15-20 viivaan. Tällai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 55131: nen insuliinimäärä maksaa n. 1 500 mk kuu- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 "»Wor- 55132: kaudessa. Vaikeissakin olosuhteissa on tämä kan määrärahan lääkintöhallituksen 55133: asetettava menoissa etualalle. On tapauksia, käytettäväksi, jotta vähävaraisille so- 55134: kuten esim. eräs varaton perhe, jonka 4 lasta ker-ltautisille voitaisiin järjestää mak- 55135: ovat kaikki sokeritautisia. Sellaisissa tapauk- suttomasti insuliinia ja muuta tarvit- 55136: sissa joutuu perhe uhraamaan huomattavia tavaa hoitoa. 55137: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 55138: 55139: Elli Stenberg. Irma Rosnell. Hemming Lindqvist. 55140: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Rainer Virtanen. Eino Roine. 55141: Pertti Rapio. 55142: 55143: 55144: 55145: 55146: 8 E 626/55 55147: 890 55148: 55149: IV,226. - Ra.h.al. N:o 95. 55150: Suomennos. 55151: 55152: 55153: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta matkalippujen korvaa- 55154: miseksi röntgen- ja radiumhoitoa saaville varattomille 55155: syöpäpotilaille. 55156: 55157: Eduskunnalle. 55158: 55159: Syöpäpotilaita on maassamme noin 20 000 on kysymyksessä röntgen- ja radiumkäsit- 55160: -25 000 ja vuosittain tulee noin 8 000-9 000 telyn saaminen maan ainoassa sädehoito- 55161: uutta tapausta. Niissä harvoissa maamme sai- laitoksessa, Helsingin Sädehoitolaitoksessa. 55162: raaloissa, joissa voidaan suorittaa syöpäsai- Näin on tapahtunut aina siitä läh- 55163: rauksia koskevia erikoistutkimuksia ja antaa tien kun tämä laitos vuonna 1936 perustet- 55164: hoitoa, on huutava puute hoitopaikoista. Tämä tiin. Ilman tällaista avustusta matkalippuja 55165: on johtanut siihen, että potilasta, joka on varten käy maaseudulla ja maaseutukaupun- 55166: lähetetty erikoistutkimukseen, ei voida ottaa geissa olevien varattomien syöpäpotilaiden 55167: sairaaloihin heti sairauden ilmettyä, vaan hoito mahdottomaksi. Säästäväisyyden mer- 55168: potilaan on matkustettava kotiin ja odotet- keissä laaditussa hallituksen tulo- ja meno- 55169: tava, kunnes vuorollaan pääsee sairaalaan. arvioesityksessä vuodelle 1954 jätettiin pois 55170: Syöpäsairauksien sädehoitokäsittelyn on, siihenastinen 1100 000 markan määräraha 7 55171: myös parhaimmissa tapauksissa, tavallisesti Pl. XXIII luvun 11 momentilla. Tämä 55172: tapahduttava määrätyin väliajoin. määräraha, joka juuri tarkoitti varattomien 55173: Kansainvälisen käytännön mukaan katso- syöpäpotilaiden matkoja, oli silloin ollut val- 55174: taan potilaan parantuneen syöpäsairaudesta tion budjetissa 15 vuoden ajan. 55175: vasta sitten, kun hänessä ei ilmene oireita ja Kun kysymys on siitä, missä määrin va- 55176: kun käsittelystä on kulunut viisi vuotta. Tämä rattomien potilaiden röntge:n- ja radiumkäsit- 55177: merkitsee toisin sanoen sitä, että syöpäsai- tely onnistuu ja kun sen edellytyksenä ovat 55178: rauksien käsittely, ollakseen tehokasta, vaatii säännölliset ja jaksottaiset käsittelyt ja tar- 55179: potilaiden jatkuvaa ja useampia vuosia kes- kastukset, on matka-avustukset vuodesta 1954 55180: tävää tarkkailua. Tämä taas aiheuttaa poti- lähtien suoritettu vapaaehtoisesti kootuilla 55181: laille tarkkailuaikana kalliita matkoja tar- varoilla. Koska sellainen järjestely muodos- 55182: kastusta, tutkimusta ja jälkihoitoa varten tuu yksityisille liian kalliiksi ja kun käsityk- 55183: niihin laitoksiin, joissa voidaan heille hoitoa semme mukaan valtion velvollisuus on suo- 55184: antaa. Eri syistä on potilaan hoito usein rittaa nämä kustannukset varattomille, ehdo- 55185: tilapäisesti keskeytettävä, esimerkiksi potilaan tamme kunnioittaen, 55186: yleiskunnon kohentamiseksi, ja sitten hoitoa 55187: jälleen jatketaan keskeytyksen jälkeen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 55188: Kaikki nämä seikat aiheuttavat syöpätau- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu- 55189: teihin sairastuneille lukuisia matkoja koti- vun uudelle momentille 1 500 000 mar·- 55190: paikkakunnalta siihen laitokseen, jossa heille kan suuruisen arviomäärärahan käy- 55191: voidaan antaa käsittelyä. Jotta myös aivan tettäväksi matkalippujen korvaamiseen 55192: varattomat potilaat saisivat hoitoa ja pää- röntgen- ja radiumhoitoa saam?le va- 55193: sisivät uuteen tutkimukseen, on valtio mak- rattomille syöpäpoUlaille. 55194: sanut näiden potilaiden matkaliput, milloin 55195: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 55196: 55197: Grels Teir. Joh. Wirtanen. Tyyne Paasivuori. 55198: Bertel Lindh. Armas Leinonen. John Forsberg. 55199: Erkki Koivisto. Arthur Larson. G. Henriksson. 55200: Sven Högström. Albin Wickm.an. Bruno J. Sundman. 55201: Kurt Nordfors. Nils Meinander. Erkki Mohell. 55202: 889 55203: 55204: IV,226. - Fin.mot. N:o 95. 55205: 55206: Teir m.fl.: Angående anvisande av anslag för ersättning av 55207: resebiljetter för medellösa kräftpatienter, som erhållit 55208: röntgen~ och radiumbehandling. 55209: 55210: 55211: T i 11 R i k s d a g e n. 55212: 55213: Kräftpatienterna i vårt land äro cirka dessa patienters resebiljetter, när det gällt 55214: 20 000-25 000 och årligen inträffa cirka att erhålla röntgen och radiumbehandling 55215: 8 000-9 000 nya fall. I de fåtaliga sjukhus vid landets enda strålbehandlingsinrättning, 55216: i vårt land, där man kan utföra specialun- Strålbehandlingsinstitutet i Helsingfors. 55217: dersökningar och ge vård ifråga om kräft- Detta har skett ända sedan detta institut 55218: sjukdomar, råder en skriande brist på vård- grundades år 1936. Utan ett dylikt bidrag 55219: platser. Detta har lett därhän, att en pa- för resebiljetterna blir skötseln av medellösa 55220: tient, som sänts för specialundersökning, icke kräftpatienter på landsbygden och i lands- 55221: kan intagas på sjukhus genast när sjuk- ortsstäderna omöjlig. I regeringens i spar- 55222: domen uppdagats, utan patienten måste resa samhetens teeken uppgjorda proposition till 55223: hem och vänta på sin tur att komma in på statsförslag för år 1954 utelämnades det 55224: sjukhuset. Strålbehandlingen av kräftsjuk- dittillsvarande anslaget om 1100 000 mark 55225: domar måste, också under de bästa förhål- under 7 huvudtiteln XXIII kapitlet 11 mo- 55226: landen, vanligen ske regelbundet med vissa mentet. Detta anslag, som just avsåg de 55227: bestämda mellanrum. medellösa kräftpatienternas resor, hade då 55228: Enligt internationell praxis anses en pa- funnits i statsbudgeten i 15 års tid. 55229: tient befriad från kräftsjukdom först när Då det är fråga om, huruvida röntgen- 55230: han är utan symptom och när det förflutit och radiumbehandlingen av de medellösa 55231: fem år efter behandlingen. Detta innebär patienterna i landet skall lyckas, och då en 55232: med andra ord, att behandlingen av kräft- förutsättning härför är regelbundna och 55233: sjukdomarna, för att vara effektiv, fordrar periodala behandlingar och granskningstill- 55234: kontinuerlig och flera års kontroll av patien- fällen, ha resehidragen sedan år 1954 be- 55235: terna. Detta igen medför dyra resor för talats med frivilligt insamlade medel. Då 55236: patienterna under kontrolltiden tili den in- ett dylikt arrangemang blir för dyrt för 55237: rättning, som kan ge dem vård, för gransk- enskilda och då det enligt vår mening är 55238: ning, undersökning och eftervård. Av olika statens plikt att erlägga dessa kostnader för 55239: orsaker måste vården av patienten ofta till- de medellösa, föreslå vi vördsamt, 55240: lälligt avbrytas exempelvis för att höja pa- 55241: tientens allmänna tillstånd, och sedan fort- att Riksdagen i statsförslaget för 55242: sättes vården igen efter avbrottet. år 1956 måtte upptaga ett förslags- 55243: Alla dessa omständigheter åsamka de i anslag om 1 500 000 mark under ett 55244: kräftsjukdomar insjuknade talrika resor nytt moment i 7 Ht. XXIV kapitlet, 55245: från hemorten till den inrättning, som kan att användas för ersättning av 1'ese- 55246: ge dem behandling. För att också helt och biljetter för medellösa kräftpatienter, 55247: hållet medellösa patienter s~ola vara i till- som erhållit röntgen- och radium- 55248: fälle att erhålla vård och infinna sig tili behandling. 55249: förnyad undersökning, har staten betalat 55250: Helsingfors den 15 september 1955. 55251: 55252: Grels Teir. J oh. Wirtanen. Tyyne Paasivuori. 55253: Bertel Lindh. Armas Leinonen. John. Forsberg. 55254: Erkki Koivisto. Arthur Larson. Gunnar Henriksson. 55255: Sven Högström. Albin Wickman. Bruno J. Sundman. 55256: Kurt Nordfors. Nils Meinander. Erkki W. Mohell. 55257: 888 IV,225. - Lastenhoitajien koulutus. 55258: 55259: 55260: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 55261: koska aikaisemmin mainitun, eduskunnan hy- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 7 Pl. 55262: väksymän toivomuksen edellyttämät hallituk- XXIV luvun 5 momentille 10 000 000 55263: sen toimenpiteet riittävän taloudellisen tuen markkaa lastenhoidon opetuslaitoksille 55264: järjestämiseksi lastenhoidon opetuslaitoksille avustuksiksi lastenhoitajien koulutuk- 55265: näyttävät vaativan paljon aikaa, sesta aiheutuvia kustannuksia varten. 55266: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 55267: 55268: Unto Suominen. Kalle Kauhanen. Esa Koivusilta. 55269: Hilja Väänänen. Mikko Hult. Erkki Ryömä. 55270: Lempi Lehto. Eino E. Heikura. Kustaa Alanko. 55271: Aune Innala. Tyyne Paasivuori. Arvo Sävelä. 55272: Job. Wirtanen. Kalle Kämäräinen. Edvard Pesonen. 55273: Eino Saari. Armi Hosia. Irma Rosnell. 55274: Anni Flinck. Nestori Kaasalainen. Pertti Rapio. 55275: Vappu Heinonen. Juho Kuittinen. Martti Leskinen. 55276: Meeri Kalavainen. Urho Kulovaara. Irma Torvi. 55277: Elli Nurminen. Arthur Larson. Toivo Niiranen. 55278: Sylvi Halinen. Bertil Lindh. Eino Rytinki. 55279: Eemil Partanen. Bruno J. Sundman. Martta Salmela-Järvinen. 55280: Heikki Hykkäälä. Laura Brander-Wallin. Heikki Soininen. 55281: Artturi Koskinen. J. F. Pöykkö. Helge Miettunen. 55282: Väinö Tikkaoja. Eeli Erkkilä. Artturi Tienari. 55283: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Matti Mattila. R. Hallberg. 55284: Eino Roine. Saara Forsius. K. F. Haapasalo. 55285: G. Rosenberg. Aare Leikola. Urho Saariaho. 55286: J. Mustonen. Eino Uusitalo. Armas Leinonen. 55287: Hemming Lindqvist. Marja Lahti. Eino Tainio. 55288: 887 55289: 55290: IV,225. - Rah.al. N:o 94. 55291: 55292: 55293: 55294: 55295: Suominen ym. : Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi las- 55296: tenhoidon opetuslaitoksille lastenhoitajien koulutuskustan- 55297: nuksiin. 55298: 55299: 55300: E d u s k u n n a ll e. 55301: 55302: V aitio huolehtii ja kustantaa kokonaisuu- lastenhoitotyö ovat valtakunnallisesti aivan 55303: dessaan sairaanhoitajien, kätilöiden, mieli- ensiarvoisen tärkeitä, valtion tulo- ja meno- 55304: sairaanhoitajien ja apuhoitajien koulutuksen arviossa on vuosittain varattu lastenhoitajien 55305: sekä osallistuu lakisääteisesti 50 %:lla myös- koulutustyön tukemista varten vain hyvin 55306: kin kodinhoitajien opetuksesta aiheutuviin pieni avustusmääräraha. Viime vuosina on 55307: kustannuksiin. myöskin vuoden 1956 tulo- ja menoarvioehdo- 55308: Lastenhoitajien, jotka suorittavat yhtä tuksessa tämän avustusmäärärahan suuruus 55309: kaikkein tärkeintä osaa kansanterveystyössä, ollut vain 1 791 600 markkaa, mistä Hel- 55310: lastenhoitoa, koulutus on jäänyt kokonaan singin Lastenlinnan osuus on ollut ainoas- 55311: lakisääteisen valtionavustuksen ulkopuolelle. taan 500 000 markkaa. Näin pieni avustus 55312: Tämä koulutus on ollut tähän asti yksityis- on kuitenkin aivan riittämätön, kun otetaan 55313: ten järjestöjen kustantama, mitä varten to- huomioon, että esim. Helsingin Lastenlinnan 55314: sin on myönnetty aivan mitättömän pieni vuotuismenot ovat yhteensä n. 80 miljoonaa 55315: valtionavustus. Ratkaiseva merkitys lasten- markkaa. Lastenhoitajien koulutuksen ai- 55316: hoitajien kouluttajana on ollut Mannerheim- heuttamat menot onkin tähän mennessä jou- 55317: liiton Helsingin Lastenlinnalla, joka tähän duttu hankkimaan yksityisten järjestöjen toi- 55318: mennessä on kouluttanut yhteensä jo yli mesta. Tämä on ollut aikaisemmin mahdol- 55319: 3 500 lastenhoitajaa. Nämä lastenhoitajat lista harjoitetun liiketoiminnan avulla ns. 55320: suorittavat tällä hetkellä maamme lastensai- hyväntekeväisyysmyynnin muodossa. Nyky- 55321: raaloissa, synnytyslaitoksissa ja yleensä kaik- oloissa tällainen hyväntekeväisyysmyynti on 55322: kinaisissa lastenhoitolaitoksissa samoin kuin kuitenkin mahdotonta. Tämän vuoksi ei ole 55323: perheissä mitä tärkeintä lapsiin kohdistuvaa valittavana muuta mahdollisuutta kuin 55324: hoitotyötä. Myöskin valtiovalta on tunnusta- 1. että lastenhoitajakoulutus kokonaan lak- 55325: nut lastenhoitajien koulutuksen välttämättö- kaa varojen puutteessa; tai 55326: myyden perustaesaaan mm. keskussairaaloi- 2. että valtio ottaa huolehtiakseen ja vas- 55327: hin huomattavan määrän lastenhoitajien vir- tatakseen siitä 55328: koja. Nykyisen erittäin vakavan sairaanhoi- a) joko ottamalla lastenhoidon opetuslai- 55329: tajapulan aikana lastenhoitajien merkitys tokset haltuunsa; tai 55330: keskussairaaloiden lastenhoitajina tuleekin b) riittävässä määrin tukemalla nykyisiä 55331: olemaan koko maallemme mitä suuriarvoi- lastenhoidon opetuslaitoksia. 55332: sinta. Samoin eduskunta on 24 päivänä mar- Lastenhoitajien koulutuksen opetuslaitok- 55333: raskuuta 1953 hyväksynyt toivomuksen, että selle aiheuttama tappio, mihin sisältyy ope- 55334: hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin tus, oppilasasuntolan kulut, ruoka, pesu ym., 55335: riittävän taloudellisen tuen järjestämiseksi on esim. Helsingin Lastenlinnassa n. 600 mk 55336: lastenhoidon opetuslaitoksille lastenhoitajien oppilasta ja päivää kohti. Tällaisia lasten- 55337: kouluttamista varten tarvetta vastaavassa hoitajaoppilaita on maassamme, mukaanluet- 55338: määrässä. tuina lyhyempienkin epätäydellisten kurssien 55339: Vaikka kaikki myöntävät, että lastenhoita- oppilaat, eri opetuslaitoksissa tällä hetkellä 55340: jien koulutustyö ja heidän suorittamansa n. 350. 55341: 886 IV,224. - Keskusparantolain tylShoito-oaastot. 55342: 55343: 55344: siitä syystä, että myöhempiin yrityksiin olisi ja se on erittäin sopiva kokeilupaikaksi. 55345: syytä hankkia jonkun verran kokemuksia, Alustavat suunnitelmat ovat siinä vaiheessa, 55346: mutta alkuun pitäisi päästä heti, muutoin että rakennustöihin voitaisiin mainituissa pa- 55347: koko tuberkuloosityö joutuu lamatilaan. rantoloissa päästä jo vuoden 1956 aikana. 55348: Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiö, joka Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että suunni- 55349: on perustettu valtiovallan, kaikkien maamme telmia varten saadaan valtiovallalta taloudel- 55350: kuntien, Kansaneläkelaitoksen sekä tuberku- lista tukea tuberkuloosilain edellyttämällä ta- 55351: loosityötä tekevien järjestöjen toimesta kes- valla ja rakennusaikana. 55352: kittämään koko maassa tapahtuvaa kuntout- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 55353: tamistyötä, on suunnitellut, että ensimmäiset 55354: työhoito-osastot olisi saatava Kiljavan paran- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 55355: tolaan, Kontioniemen ja Tarinaharjun pa- tulo- ja menoarvioon 80 miljoonaa 55356: rantolaan. Viimeksi mainittuihin paranto- markkaa Kiljavan, Kontioniemen ja 55357: loihin sen vuoksi, että ne ovat tuberkuloot- Tarinaharjun keskusparantolain yh- 55358: tisten työllistämistä varten kaikkein vaikeim- teyteen rakennettavia työhoito-osastoja 55359: milla seuduilla, ja ensinmainittuun, koska varten. 55360: koko työosastosuunnitelma on sieltä lähtöisin 55361: fr'l Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 55362: 55363: Otto Muikku. Vieno Simonen. Arvi Turkka. 55364: Heikki Soininen. Kalle Kauhanen. Veikko Kokkola. 55365: Arvi Ikonen. R. Hallberg. Heikki Hykkäälä. 55366: Juho Karvonen. Vilho Väyrynen. 55367: 1V,224, - Rah.al. N:o 93. 55368: 55369: 55370: 55371: 55372: Muikku ym.: :Määrärahan osoittamisesta työhoito-osastojen 55373: rakentamiseksi eräiden tuberkuloosikeskusparantolain yh-:- 55374: teyteen. 55375: 55376: 55377: E d u s k u n n a ll e. 55378: 55379: Kuten tunnettua, tuberkuloosiin kuollei- työllään toimeentulevia kansalaisia, on koko 55380: suus maassamme on viime vuosina laskenut yhteiskuntamme sellaisen huolto-ongelman 55381: suhteellisen vähiin. Syynä alenemiseen on edessä, että siitä on vaikeata selviytyä kun- 55382: mm. kansamme kohonnut elintaso, taudin en- nialla. 55383: tistä varhaisempi toteaminen ja tartunnan Keuhkoinvalidien kuntouttamiskomitea eh- 55384: leviämisen vähentyminen sekä ennen kaikkea dottaa vuonna 1953 valmistuneessa mietin- 55385: uudet tuberkuloosilääkkeet, joilla on voima- nössään, että tuberkuloottisten kuntouttami- 55386: kas parantava vaikutus alkavissa keuhkotau- nen olisi ehdottomasti aloitettava jo paran- 55387: titapauksissa ja monissa sellaisissa tuberku- tola-asteella. Sitä varten on parantoloissa 55388: loosin muodoissa, jotka aikaisemmin aina joh- järjestettävä tehokas askartelutoiminta ja 55389: tivat kuolemaan. Myös pitemmälle ehtineessä eritoten kuntouttamistoiminta. Kuntoutta- 55390: keuhkotaudissa niillä on suotuisa vaikutus, mista varten pitäisi jokaiseen keskusparan- 55391: vaikka taudissa jonkin ajan kuluttua tulee tolaan saada pieni työhoito-osasto, jossa var- 55392: jälleen käänne huonompaan päin ja potilas sinaisen ja välttämättömän lääkintähoidon 55393: joutuu uudelleen parantolaan. Tauti ei pa- jälkeen kuntoutettavat toipilaat voisivat to- 55394: rane lopullisesti, vaan muuttuu kroonilliseksi, tuttautua säännöllisen työn aiheuttamiin ra- 55395: pitkälliseksi. Tästä johtuu kuolleisuuden situksiin samalla, kun mainitulla osastolla li- 55396: lasku. säksi selviteltäisiin kunkin toipilaan ammatti- 55397: Vaikka siis kuolleisuuden lasku on tuberku- kouluttamismahdollisuudet. Kun kuitenkin 55398: loosin suhteen huomattava, ei tuberkuloosiin toisaalta on selvää, että niistä yli kymme- 55399: sairastuneisuus ole lainkaan vähentynyt. nestä tuhannesta potilaasta, jotka vuosittain 55400: Tästä on seurauksena tuberkuloottisten mää- lähtevät parantoloistamme, voidaan vain 55401: rän huomattava lisääntyminen. Vuonna 1951 muutamille sadoille antaa ammattikoulutusta, 55402: oli tilaston mukaan keuhkotautisia 40 600, jää valtavalle parantolapotilaiden enemmis- 55403: 1952 45 700, 1953 48 400 ja 1954 49 300. Lu- tölle mahdollisuus kuntoutua vain parantolan 55404: vut todellisuudessa voivat olla jossakin mää- pnr1ssa. Tuberkuloottisten kuntouttamistoi- 55405: rin suurempia ja niihin eivät sisälly muuta mintaa varten ovat siis mainitut työhoito- 55406: tuberkuloosia sairastavat, joita on yli 10 000. osastot ensiarvoisen tärkeitä. Kun toisaalta 55407: Mainitut luvut herättävät vakavia ajatuk- valtion taloudelliset mahdollisuudet eivät sal- 55408: sia. Ei voida puhua keuhkotaudin ja sen line sitä, että näitä työhoito-osastoja saatai- 55409: vastustaruistyön loppumisesta. Päinvastoin siin rakennetuksi jo lähivuosina kaikkiin pa- 55410: on tässä taistelussa parhaillaan hyvin vaikea rantoloihin, olisi välttämätöntä aloittaa nii- 55411: vaihe. Yhteiskuntaan tulee yhä lisää tuber- den aikaansaaminen muutamissa paranto- 55412: kuloottisia ja heistä on yhteiskunnan tuen loissa heti. Näin päästäisiin aloittamaan edes 55413: tarpeessa todellisuudessa enemmänkin kuin jossakin määrin mainittu kuntouttamistyö ja 55414: tilastot osoittavat, koska tilastoista poistetaan sitä tietä saamaan siitä arvokkaita kokemuk- 55415: vanhemmat parantuneiksi katsotut tapauk- sia. Edellä mainittu keuhkoinvalidien kun- 55416: set. Ellei viipymättä ryhdytä näiden uusien touttamiskomitea ehdottaa, että mainittuja 55417: tuberkuloottisten kuntouttamiseen niin, että työhoito-osastoja saataisiin pari vuosittain, ja 55418: heistä mahdollisimman monesta tulisi omalla ehkäpä tämä alkuun riittäisi nimenomaan 55419: IV,223. - Rah.al. N:o 92. 55420: 55421: 55422: 55423: 55424: Lukkarinen ym..: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen 55425: sairaanhoitaja-terveyssisarkoulun henkilökunnan palkkaa- 55426: mista varten. 55427: 55428: 55429: E d u s k u n n a ll e. 55430: 55431: Keski-Suomen sairaanhoitaja-terveyssisar- siitä kärsimättä, tulla toimeen, minkä halli- 55432: koulussa on nyt 72 oppilasta ja ensi vuoden tuskin on todennut ehdottaessaan mainitut 55433: valtion tulo- ja menoarvion sairaanhoitaja- virat mm. Lappeenrannan ja Pohjois-Karja- 55434: tarkouluja koskevan kohdan perusteluissa lan sairaanhoitajakouluille, vaikka niiden op- 55435: hallitus esittää kouluun otettavaksi ensi syk- pilasmäärät ovat ensi vuonna vielä Keski- 55436: synä 64 uutta oppilasta. Tämän vuoden toi- Suomen koulua pienemmät, olisi suotavaa, 55437: sessa lisätalousarviossa on otettu määräraha että nyt jo perustetut virat säilytettäisiin. 55438: kohonneen oppilasmäärän vuoksi tarvittavien Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 55439: opettajien sekä oppilaskodin johtajattaren, 2 55440: sairaala-apulaisen ja kanslia-apulaisen paik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 55441: kaamista varten. Asianomaisiin tehtäviin on tulo- ja menoarvioon 1 310 000 markan 55442: henkilöt palkattu, mutta kun määräraha on määrärahan Keski-Suomen sairaanhoi- 55443: vain vuoden loppuun eikä hallitus esitä vuo- taja-terveyssisarkoulun oppilaskodin 55444: den 1956 talousarviossa ao. määrärahoja, jou- johtajattaren, kahden sairaala-apulai- 55445: duttaneen nämä sanomaan irti toimistaan. sen ja yhden kanslia-apulaisen palk- 55446: Kun ilman näitä virkoja ei, koulun työn kaamista varten. 55447: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 55448: 55449: Impi Lukkarinen. Arvo Ahonen. 55450: Matti Koivunen. Artturi Koskinen. 55451: 883 55452: 55453: IV,222. - Rah.al. N:o 91. 55454: 55455: 55456: 55457: 55458: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Enontekiön kun- 55459: nanlääkärin virka-asunnon rakennustöiden loppuun saat- 55460: tamiseen. 55461: 55462: 55463: E d u s k u n n a 11 e. 55464: 55465: Yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain rakennustöiden alkamista varten työttömyys- 55466: (141/51) mukaan kaukaisella, harvaan asu- varoja, joiden turvin, sekä kunnan lisäksi 55467: tulla ja vähävaraisella syrjäseudulla sijait- myöntämillä varoilla, on hankittu paikan 55468: sevalla maalaiskunnalla on oikeus saada päälle kaikki tarvittava puutavara sekä tehty 55469: ylläpitämäänsä kunnanlääkärin virkaa varten perustustyöt, sauna ja kaivo. Rakennustöi- 55470: valtion avustusta koko viran peruspalkka ja den jatkamiseen olisi välttämättä päästävä, 55471: luontoisetujen raha-arvo. Milloin tällaisen koska arvokas puutavara ajan oloon pilaan- 55472: maalaiskunnan on tarpeen rakentaa kunnan- tuu. Rakennustöiden loppuun saattamiseksi 55473: lääkärin virka-asunto tai vastaanottohuo- tarvitaan vielä 5 milj. markkaa. 55474: neisto, annetaan niitä varten valtion avus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 55475: tusta samalla tavoin kuin peruspalkkaa ja nioittaen, 55476: luontoisetuja varten. 55477: Enontekiön kunta ennen muita on sellai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 55478: nen, johon mainitun lain säännöksiä on so- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu- 55479: vellutettava. Kunnassa on kunnanlääkärin- vun 4 momentin kohdalle 5 000 000 55480: virka, mutta ei virka-asuntoa. Tästä syystä markan määrärahan Enontekiön kun- 55481: myöskin vakinaisen kunnanlääkärin saaminen nanlääkärin virka-asunnon rakennus- 55482: käy vaikeaksi. Kaksi vuotta sitten valtio- töiden loppuun saattamiseksi. 55483: neuvosto myönsi kunnanlääkärin virkatalon 55484: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 55485: 55486: Erkki Koivisto. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. 55487: Markus Niskala. M. 0. Lahtela. 55488: 55489: 55490: 55491: 55492: 7 E 626/55 55493: 882 55494: 55495: IV,221. - Rah.al. N:o 90. 55496: 55497: 55498: 55499: 55500: Tauriainen: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen kun- 55501: nansairaalan henkilökunnan asuinrakennuksen rakenta- 55502: mista varten. 55503: 55504: 55505: E d u s k u n n a ll e. 55506: 55507: Aikaisemmin valtion ylläpitämät aluesai- vuoksi henkilökunnan saantikin on ollut vai- 55508: raalat siirtyivät kunnansairaaloiksi v. 1952. keaa, kun ei ole ollut mistä tarjota asuntoja. 55509: Lain mukaan valtio viiden vuoden aikana Kunta on tehnyt suunnitelman henkilökun- 55510: täydellisesti kustantaa niiden ylläpidon ja nan asuinrakennuksen rakentamisesta. Tämän 55511: tarpeelliset lisärakennukset. Nimenomaan rakennuksen kustannusarvio välttämättömine 55512: silloin kun laki hyväksyttiin, korostettiin kalustoineen on n. 15 milj. markkaa. Pii- 55513: sitä, että ko. sairaalat pitäisi kunnostaa ja rustukset ja rakennussuunnitelma on lää- 55514: tarpeelliset lisärakennukset rakentaa tämän kintöhallituksessa. Hallitus ei kuitenkaan 55515: viiden vuoden aikana, koska kunnat, joissa vuoden 1956 tulo- ja menoarviossa ole 55516: nämä aluesairaalat sijaitsevat, ovat pää- osoittanut varoja ko. ra;kennustyön rahoitta- 55517: asiassa syrjäseuduilla taloudellisissa vaikeuk- miseen. 55518: sissa olevia kuntia. Tämän vuoksi esitän kunnioittaen, 55519: Edellä mainitun lain mukaan myös Suo- 55520: mussalmella oleva aluesairaala siirtyi kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 55521: nansairaalaksi. Mainittu sairaala on raken- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 55522: nustensa puolesta puutteellinen mm. siinä, kan määrärahan henkilökunnan asuin- 55523: ettei ole tarpeellisia henkilökunnan asuntoja. rakennuksen rakentamista varten Suo- 55524: Henkilökuntaa on täytynyt majoittaa enti- mussalmen kunnansairaalaan aluesai- 55525: sen Vapaan huollon väliaikaiseksi tarkoitet- raaloiden ja sairasmajojen lakkautta- 55526: tuun parakkimaiseen rakennukseen, jossa misesta 9. 3. 1951 annetun lain mu- 55527: asuminen on erittäin epäterveellistä. Tämän kaisesti. 55528: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 55529: 55530: Hannes Tauriainen. 55531: 881 55532: 55533: IV,zzo. - Rah.al. N:o 89. 55534: 55535: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Pudas- 55536: järven kunnalle ·toisen kunnanlääkärin virka-asunnon ja 55537: vastaanottohuoneiston rakentamista varten. 55538: 55539: E d u s k u n n a ll e. 55540: Yleisestä lääkärinhoidosta vuonna 1951 an- velvollinen perustamaan toisen kunnanlääkä- 55541: netun lain 29 § : n mukaan lakkautettiin rin viran, mutta kun lääkärin virka-asuntoa 55542: aluelääkärien virat ja muutettiin kunnan- ja vastaanottohuoneistoa ei ole, niin kunta 55543: lääkärien viroiksi. 1Saman pykälän mukaan on ollut myöskin pakotettu hankkimaan sitä 55544: lääkärien virka-asunnot ja vastaanottohuo- varten rakennuksen piirustukset ·kustannus- 55545: neistot luovutettiin 'kunnille. Peruskorjauk- arvwmeen. Niille on haettu lääkintöhalli- 55546: set ym. tehtävät jäivät valtion suoritetta- tuksen ja lääkäriliiton hyväksyminen. Kus- 55547: vaksi. Saman lain 20 § :n 4 momentissa sa- tannusarvio on lähes 8 000 000 markkaa, 55548: notaan mm., että ,Kaukaisella, harvaanasu- mutta todelliset kustannukset noussevat 55549: tulla ja vähävaraisella syrjäseudulla sijaitse- 9 000 000 markkaan. V eroäyrin hinta on 13 55550: vat sekä sellaiset maalaiskunnat ja kunta- markkaa ja kunnan veronmaksajat ovat suu- 55551: yhtymät, joiden liikenneyhteydet ovat huo- rimmalta osalta ansiotöissä käypää pienvilje- 55552: not, ovat oikeutettuja, niin kauan kuin nii- lijäväestöä. Minkäänlaista teollisuuslaitosta 55553: den taloudellinen kantokyky on maan kun- ei paikkakunnalla ole. V erorästien määrä on 55554: tien keskimäärää olennaisesti heikompi, saa- veron suuruuden ja heikon maksukyvyn 55555: maan ylläpitämänsä kunnanlääkärinvirkaa vuoksi suurimpia. Kun kunnalla on suuret 55556: varten valtionavustuksena koko viran perus- kansakoulu- ja maantierakennustyöt käyn- 55557: palkan ja luontaisetujen rahan-arvon taikka nissä, niin se ei ole kyennyt eikä kykene 55558: suuremman osan niistä, kuin 1 momentissa rakentamaan toista kunnanlääkärin virkata- 55559: säädetään. Sanotun valtionavustuksen myön- loa ja vastaanottohuoneistoa ilman valtion- 55560: tämisestä päättää sisäasiainministeriö. Mil- avustusta. Tietäisihän se veroäyrin hin- 55561: loin tällaisen maalaiskunnan tai kuntayhty- nan nousua 1 markalla eli 14 markkaan. Val- 55562: män on tarpeen rwkentaa ·kunnanlääkärin tionavustusta on haettu, mutta sitä ei vielä 55563: virka-asunto tai vastaanottohuoneisto, anne- ole saatu. 55564: taan niitä varten valtionavustusta samalla Kun ensi vuoden tulo- ja menoarviossa 55565: tavoin kuin peruspalkkaa ja luontoisetuja vähenee kunnansairaaloiksi muutettujen 55566: varten". aluesairaaloiden peruskorjauksiin ja lisä- 55567: Pudasjärven kunta on eräs niitä kuntia, rakennuksiin käytettävät määräraili.at, niin 55568: joka kuuluu täydellisesti edellämainitun olisi oikeuden ja kohtuuden mukaista, että 55569: 20 § :n mukaan harvaanasuttujen, vähäva- tälle kunnalle, jossa on ollut aluesairaala 55570: raisten, syrjäseutujen ja huonoliikenteisten ja aluelääkäri, otettaisiin ensi vuoden talous- 55571: kuntien joukkoon, ja y•ksi niistä 17 kun- arvioon toisen kunnanlääkärin virka-asunnon 55572: nasta, joissa oli valtion aluesairaalat ja alue- rakentamista varten aVlJoStusmääräraha. 55573: lääkärit, jotka maaliskuun 9 päivänä 1951 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 55574: annetulla lailla lakkautettiin ja muutettiin nioittaen, 55575: kunnansairaaloiksi ja kunnanlääkärinviroiksi, 55576: joiden virka-asunnot ja vastaanottohuoneis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 55577: tot voidaan valtion toimesta joko kokonaan tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu- 55578: rakentaa tai antaa kunnille sitä varten huo- vun 4 momentille 7 000 000 markan 55579: mattavan suuri avustus. määrärahan avustukseksi Pudasjärven 55580: Pudasjärven kunta, jonka väkiluku on kunnalle toisen kunnanlääkärin virka- 55581: hiukan yli 14 000 henkeä, on yleisestä lää- asunnon ja vastaanottohuoneiston ra- 55582: kärinhoidosta annetun lain perusteella ollut kentamista varten. 55583: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 55584: 55585: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä. M. 0. Lahtela. 55586: 880 55587: 55588: IV,219. - Rah.al. N:o 88. 55589: 55590: 55591: 55592: 55593: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kuntain 55594: ja kuntainliittojen sairaalain käyttötalousmenoihin. 55595: 55596: 55597: E d u s k u n n a II e. 55598: 55599: Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan tamaan ja jotka niin ollen suuresti lisäävät 55600: hallituksen esitys uudeksi sairaalalaiksi, kuntien muutenkin rasitettua taloutta, suori- 55601: jonka mukaan valtionavun kuntainliittojen tetaan riittävä valtion myöntämä taloudelli- 55602: ja ikuntain sairaaloille on edellytetty huo- nen tuki. Tämän vuoksi olisi tarvittava mää- 55603: mattavasti lisääntyvän. Valiokuntakäsitte- räraha otettava jo vuoden 1956 tulo- ja me- 55604: lyssä lakiin tehdyt muutosesitykset edellyt- noarvioon. 55605: täisivät tämän valtionavun vieläkin suurem- Edellä sanotun johdosta kunnioittaen ehdo- 55606: paa osuutta. On uskottavaa, että lain käsit- tamme, 55607: tely eduskunnassa saadaan päätökseen jo ku- 55608: luvan vuoden puolella. Onkin välttämätöntä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 55609: että niille monille kuntainliittojen ja kuntien tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu- 55610: sairaaloille, jotka sairaalaverkostoissamme vun kohdalle 300 000 000 markan suu- 55611: muodostavat keskussairaaloitamme vastaavan ruisen määrärahan valtionavun maksa- 55612: renkaan, mutta joiden ylläpitokustannukset miseksi kuntain ja kuntainliittojen sai- 55613: kunnat ja kuntainliitot joutuvat yksin kan- raalain käyttötalousmenoihin. 55614: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 55615: 55616: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. 55617: Valto Käkelä. R. Hallberg. 55618: Sven Högström. 55619: 879 55620: 55621: IV,21s. - Rah.al. N:o 87. 55622: 55623: 55624: Koivisto ym..: Määrärahan osoititamisesta avustukseksi syöpä- 55625: sairaalan rakentamiseksi Oulun diakonissalaitoksen yh- 55626: teyteen. 55627: 55628: 55629: E d u s k u n n a ll e. 55630: 55631: Syöpäsairaudet ovat viime aikoina voimak- on paitsi tarkoitukseen tarvittava tontti, leik- 55632: kaasti lisääntyneet. Niinpä vuonna 1954 to- kaussalit kalliine välineineen, laboratorio, 55633: dettiin maassamme 13 000 uutta syöpäta- röntgenkone, talousrakennus- ja kattilahuone, 55634: pausta. Näin ollen syöpä kansansairautena jotka viimeksi mainitut on suunniteltu ja ra- 55635: kilpailee tuberkuloosin kanssa, kuolleisuuslu- kennettu sairaalan laajennusta silmällä pi- 55636: vussa jopa ohittaakin sen. Syövän torjunnan täen. Jatkamalla nykyistä sairaalaraken- 55637: ja syöpäpotilaiden hoidon pitäisi sen tähden nusta kolmella seinällä rakennustyö tulee hal- 55638: olla valtakunnallinen kysymys. Hoidon pi- vaksi. Myöskin on otettava huomioon, että 55639: täisi kyetä palauttamaan potilas takaisin tämän sairauden potilaat tarvitsevat sitä hen- 55640: normaalielämään, mikä saattaa olla mahdol- kistä ja hengellistä hoitoa, jota juuri tämän 55641: lista, jos potilas ajoissa pääsee asianmukai- laitoksen yhteydessä on mahdollisuus saada. 55642: seen hoitoon. Aivan onneton on kroonisten Tarkoitus on saada rakennustyö käyntiin jo 55643: syöpäpotilaiden osa maassamme. Heille ei ole ensi keväänä. Kustannusarvio on 55 miljoo- 55644: voitu varata sairaalapaikkoja ja heidän koti- naa markkaa, jolloin syöpäpotilaspaikkoja 55645: hoitonsakin on erittäin vaikeaa. Varsinaiset saataisiin 35-40 sekä muut tarvittavat tut- 55646: hoitomahdollisuudet tätä tautia sairastaville kimus- ja hoitotilat. 55647: ovat maassamme vain Helsingissä ja Turussa, Kuntien valitsema toimikunta on ehdotta- 55648: ja niissäkin hyvin rajoitetut. Koko Pohjois- nut, että Lapin ja Oulun läänin kunnat osal- 55649: ja Keski-Suomi on vailla tällaisia hoitolaitok- listuvat hankkeeseen ottamalla ensi vuoden 55650: sia. tulo- ja menoarvioihinsa 40 markkaa asukasta 55651: Jo pitemmän aikaa on ollut vireillä kysy- kohti sekä seurakunnat vastaavasti 10 mark- 55652: mys syöpäsairaalan aikaansaamisesta Pohjois- kaa. Täten saataisiin kokoon noin 25 miljoo- 55653: Suomea varten Ouluun. Kuluneen kesän ai- naa markkaa. Lahjoituksilla toivotaan saa- 55654: kana ovat Oulun ja Lapin läänin kuntien tavan noin 5 miljoonaa markkaa. Näin ollen 55655: edustajat asiasta neuvotelleet yhdessä syöpä- tarvittaisiin vielä 25 miljoonaa markkaa. 55656: yhdistyksen edustajain ja alan erikoislääkä- Ottaen huomioon, että asia on valtakun- 55657: rien kanssa ja päätyneet yksimielisesti siihen nallinen kysymys ja sellaisena erittäin ajan- 55658: tulokseen, että syöpäsairaala Pohjois-Suomea kohtainen ja kipeän tarpeen vaatima, ehdo- 55659: varten on rakennettava Oulun diakonissalai- tamme kunnioittaen, 55660: toksen yhteyteen. Missään tapauksessa ei ole 55661: varaa jäädä odottamaan Oulun keskussai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 55662: raalan laajennusta, joka voinee toteutua ai- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu- 55663: kaisintaan parin vuosikymmenen kuluttua. vun kohdalle 25 000 000 markan mää- 55664: Taloudellisesti ja käytännöllisesti asia järjes- rärahan avustuksena syöpäsairaalan 55665: tyy erittäin edullisesti Oulun diakonissalai- mkentamiseksi Oulun diakonissalaitok- 55666: toksen yhteydessä, koska viimeksimainitulla sen yhteyteen. 55667: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 55668: 55669: Erkki Koivisto. Eino Tainio. Eeli Erkkilä. 55670: Arvi Turkka. Toivo Friman. Lauri Järvi. 55671: Markus Niskala. Yrjö Murto. Vilho Väyrynen. 55672: Matti Raipala. Erkki Leikola. Arvi Ikonen. 55673: Armas Leinonen. Kusti Eskola. Job. Wirtanen. 55674: Eino Rytinld. Yrjö Hautala. Lennart Heljas. 55675: Niilo Ryhtä. 55676: Grels Teir. 55677: 878 55678: 55679: IV,217, - Rah.al. N:o 86. 55680: 55681: 55682: 55683: 55684: Hosia ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Porin 55685: diakonissalaitoksen sairaalaa varten. 55686: 55687: 55688: E d u s k u n n a 11 e. 55689: 55690: Porin diakonissalaitoksen sairaala kuuluu mennessä oli hoitopäiväluku 18 097, mikä 55691: niihin yksityisiin sairaaloihin, jotka ovat merkitsee, että vuoden aikana luku nousee 55692: merkittävällä tavalla helpottaneet sairaanhoi- yli 27 000. 55693: dollista tilannetta omalla alueellaan ja joi- Sairaalamaksut on laitoksen luonteen mu- 55694: den tukeminen on siis valtiovallankin edun kaisesti pyritty pitämään niin alhaisina kuin 55695: mukaista. on ollut mahdollista, jotta vähävaraisetkin 55696: Porin diakonissalaitos on rakennettu v. voisivat päästä hoitoon, näiden joukossa ne, 55697: 1949 ja sen jälkeisinä vuosina ja on sen joista kunnat maksavat. Tämänvuotiset hoi- 55698: ajanmukaisessa sairaalassa 80 sairaansijaa. topäivämaksut ovat tuottaneet keskihinnaksi 55699: Erikoisesti on todettava, että sairaalassa on 462: 50, joten nettotappioksi jää yli 500: - , 55700: sellaiset tärkeät osastot kuin korva-, nenä-, koska jokainen hoitopäivä maksoi laitokselle 55701: kurkku- sekä silmätautien osasto, joita käyt" 1 003: 50. Tasapaino on tähän asti saatu ai- 55702: tää hyväkseen koko laaja Satakunta, vieläpä kaan lahjoitusten avulla, joita on saatu eri 55703: Vaasanseutukin. Myöskin sairaalan kroonis- piireiltä siinä toivossa, että tarpeelliseksi 55704: ten tautien osasto on osoittautunut erittäin osoittautunut ja täysin kuormitettu sairaala 55705: tarpeelliseksi, koska tällaisista sairaansi- vo1s1 niiden turvin jatkaa toimintaansa. 55706: joista on yleistä puutetta. Nämä apulähteet alkavat kuitenkin ehtyä, ja 55707: Sairaala ei ole saanut perustamis- eikä siksi olisi välttämätöntä, että valtion tukea 55708: rakentamiskustannuksiinsa minkäänlaista val- saataisiin sairaalan talouden tasapainottami- 55709: tion tukea, vaan on sen rakentaminen ta- seksi. Tiettävästi lääkintäviranomaiset, myös- 55710: paihtunut lainojen ja muualta saatujen avus- kin sisäasiainministeriössä, ovat olleet tällä 55711: tusten turvin. Alkuvaiheissa saatiin Ameri- kannalla. 55712: kan luterilaisten kirkkojen lahjavaroja 11 Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- 55713: mmk ja viime vuonna yhteisvastuukeräyk- tamme kunnioittaen, 55714: sestä 12 mmk. Mutta laitoksella on vielä vuo- 55715: sittain yli 2 mmk: n korkomenot, jotka liian että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 55716: raskaina rasittavat sairaalan menestyksel- tulo- ja m.enoa~vioon 7 Pl. XXIV lu- 55717: listä toimintaa. kuun 20 000 000 markkaa avustuk- 55718: Sairaalatoiminnan laajuudesta mainitta- seksi Porin diakonissalaitoksen sairaa- 55719: koon, että tämän vuoden elokuun loppuun laa varten. 55720: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 55721: 55722: Anni Hosia. Antti J. Rantamaa. Artturi Tienari. 55723: Nestori Kaasalainen. Aare Leikola. Harras Kyttä. 55724: Vappu Heinonen. J ohann.es Wirtanen. Lennart Heljas. 55725: Juho Tenhiälä. Laura Brander-Wallin. Armas Leinonen. 55726: 877 55727: 55728: IV,216.- Rah.al. N:o 85. 55729: 55730: 55731: 55732: 55733: Väänänen ym..: Määrärahan osoittamisesta Savon Lasten- 55734: linnan ylläpitokustannuksiin. 55735: 55736: 55737: E d u s k u n n a ll e. 55738: 55739: Mannerheim-liiton Savon Lastenlinnaa, sairaaloiden ja laitoksien rakentamiseen. Tä- 55740: joka tulee toimineeksi 5 vuotta, ovat Lasten- män ohella ovat ko. kunnat joutuneet yllä- 55741: linnasta hoitopaikkoja merkinneet kunnat pitämään Savon Lastenlinnaa, jossa hoide- 55742: ilman suurempaa valtionapua ylläpitäneet. taan myös muualta Suomesta sairaalahoitoa 55743: Savon Lastenlinna on olosuhteiden pakosta tarvitsevia lapsia. Hoitosijoja merkinneet 55744: muodostunut lastensairaalaksi, vaikka sen kunnat ovat siitä huolimatta suorittaneet 55745: alkuperäinen tarkoitus oli olla pientenlasten oman osuutensa järjestämällä siten lapsille 55746: hoitokotina. Tänä vuonna on laitoksessa hoi- mahdollisuuden asianmukaiseen sairaan- ja 55747: dettu keskimäärin 93.12 lasta päivässä ja terveydenhoitoon. Lastenhoidon merkitys on 55748: tästä määrästä on vain muutama, n. 4-5, oivallettu maakunnassa. Lasten kuolleisuus 55749: lastenkotilapsia. Laitorosessa on virallisesti on saatu alenemaan Lastenlinnan toiminta- 55750: 80 hoitopaikkaa, mutta lapsia on hoidettu aikana ja Lastenlinnan piiriin kuuluvalle 55751: 95-110 lasta päivässä. väestölle annettu valistus on tuottanut jo 55752: Paitsi lastellihoitolaitoksena, Savon Lasten- myönteisiä tuloksia. Kun Mannerheim-liiton 55753: linna toimii lastenhoidon opetuslaitoksena ja aloitteesta on perustettu ja rakennettu täl- 55754: lastenhoidollisena valistuskeskuksena toimin- lainen lastensairaala, jonka ylläpidosta ovat 55755: tapiirissään. Laitoksessa koulutetaan vuosit- hoitosijoja merkinneet kaikki Pohjois-Savon 55756: tain vuoden kestävillä kursseilla n. 70 las- kunnat vuodesta 1950 alkaen vastanneet sekä 55757: tenhoitajaa. Sitä paitsi on laitoksessa annettu muutamat muut kunnat, niin olisi kohtuul- 55758: opetusta lastenhoidossa Kuopion sairaanhoi- lista ja oikein, että valtio osallistuisi laitok- 55759: taja- ja Porin sairaanhoitaja- ja terveys- sen ylläpitokustannuksiin. 55760: sisarkoulun oppilaille, koska ko. kouluilla ei Näistä syistä ehdotamme kunnioittaen, 55761: ole riittävästi lastenhoidon koulutusmahdolli- 55762: suuksia valtion laitoksissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 55763: Tunnettua on, että Pohjois-Savon :kunnat tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu- 55764: ovat yleensä vähävaraisia ja asukkaiden toi- vun kohdalle 10 000 000 markkaa Sar 55765: meentulo on heikko. Kuntien vaikeasta ta- von Lastenlinnan ylläpitokustannuksia 55766: loudellisesta asemasta huolimatta ovat kun- varten. 55767: nat joutuneet rahoittamaan ja osallistumaan 55768: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 55769: 55770: Hilja Väänänen. Matti Mattila. 55771: Sylvi Halinen. Onni Mannila. 55772: Marja. Lahti. Eino Palovesi. 55773: Martti Leskinen. Vieno Simonen. 55774: Lennart Heljas. 0. Muikku. 55775: Heikki Soininen. Elli Nurminen. 55776: Atte Pakkanen. Kalle Kämäräinen. 55777: 876 55778: 55779: IV,215, - Rah.al. N:o 84. 55780: 55781: 55782: 55783: 55784: Ryhtä: Määrärahan osoittamisesta kunnansairaalaksi muute- 55785: tun Taivalkosken aluesairaalan laajennus- ja peruskorjaus- 55786: töihin. 55787: 55788: 55789: E d u s k u n n a ll e. 55790: 55791: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja seen päästävä kiireellisesti. Taivalkosken 55792: menoarvioksi vuodelle 1956 on 7 Pl. XXIV kunta lähetti aikanaan sairaalaa koskevan 55793: luvun 4 momentin kohdalla merkitty määrä- peruskorjaus- ja laajentamissuunnitelman 55794: raha kunnansairaaloiksi muutettujen aluesai- lääkintöhallitukseen, josta se edelleen toimi- 55795: raalain kunnossapito- ja käyttökustannuksiin, tettiin sisäasiainministeriöön, mutta määrära- 55796: jotka valtio aluesairaaloiden lakkauttamisesta haa näihin korjaus- ja laajennustöihin ei ole 55797: maaliskuun 9 päivänä 1951 annetun lain talousarvioon esitetty. Taivalkosken kunnan- 55798: 4 §: n 2 kohdan mukaan suorittaa. Sitä vas- sairaalan laajennustyö käsittää 4 100 m3 ja 55799: toin hallitus ei ole esittänyt tarpeellista mää- kustannusarvio on 37 600 000 markkaa. Kun 55800: rärahaa kunnansairaaloiksi muutettujen alue- Taivalkoskella on nykyisin useita ylimääräi- 55801: sairaalain tarpeellisiksi katsottuja laajennus- siä työmaita, mm. Kontiomäen-Taivalkosken 55802: ja peruskorjaustöitä varten. On nimittäin rautatietyömaa, ja useita suuria metsätyö- 55803: otettava huomioon, että suurin osa entisistä maita, joiden sairaala- ja lääkintähuolto tu- 55804: aluesairaaloista oli pieniä ja huonokuntoisia lee Taivalkosken kunnansairaalan osalle, niin 55805: silloin, kun niitä ryhdyttiin muuttamaan on tilanne muodostunut sairaalan kohdalla 55806: kunnansairaaloiksi ja näin ollen monet Poh- aivan kestämättömäksi. Sairaalan laajenta- 55807: jois-Suomen vähävaraiset kunnat joutuivat miseen ja peruskorjauksien suorittamiseen 55808: heti sairaaloita kunnostamaan. Onneksi olisi päästävä aivan pikaisesti ja sen vuoksi 55809: useana kuluneena vuotena on saatu valtion olisikin saatava tähän tarkoitukseen tarvit- 55810: tulo- ja menoarviossa määräraha näiden kun- tava J?ääräraha jo vuoden 1956 tulo- ja me- 55811: nansairaaloiksi muutettujen aluesairaalain noarvwon. 55812: laajentamis- ja peruskorjaustöitä varten ja Edellä olevaan viitaten ehdotankin, 55813: sen valtion tuen avulla onkin useita sairaa- 55814: loita saatu kunnostetuksi. Oulun läänissä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 55815: Taivalkosken kunnan sairaalaolot tällä het- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV 55816: kellä ovat äärimmäisen vaikeat. Kunta joutui luvun 4 momentille 38 000 000 mar- 55817: myös ottamaan entisen aluesairaalan kun- kan määrärahan käytettäväksi kun- 55818: nansairaalaksi varsin huonokuntoisena, ja nansairaalaksi muutetun Taivalkosken 55819: kun sairaala muutenkin on pieni ja siitä aluesairaalan laajennus- ja peruskor- 55820: puuttuu synnytysosasto kokonaan, niin olisi jaustöitä varten. 55821: tämän sairaalan laajentamiseen ja korjaami- 55822: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955. 55823: 55824: Niilo Ryhtä. 55825: IV,214. - E. Nurminen ym. 875 55826: 55827: vastaa alkeellisiakaan sairaalan keittiölle ase- kuivaushuoneet. Tällä tavoin saataisiin pa- 55828: tettavia vaatimuksia, on parantolarakennuk- rantola nykyaikaiseen kuntoon ja rakennuk- 55829: sessa huomattava joukko muitakin puutteel- sessa olevien potilaspaikkojenkin määrää voi- 55830: lisuuksia, jotka olisi välttämättä korjattava. taisiin lisätä nykyisestä 56: sta lähes 80: een 55831: Niinpä potilaskunnan ruokailuhuone on niin hoitopaikkaan. Suunniteltu uusi siipiraken- 55832: pieni, että ainoastaan osa potilaista sopii nus tulisi noin 7 500 m3 suuruiseksi ja sen 55833: siellä ruokailemaan, henkilökunnan ruokailu- rakentaminen ynnä vanhan parantolaosan 55834: huone puuttuu laitoksesta kokonaan, peseyty- perusteellinen korjaaminen tulisi maksamaan 55835: mishuoneet ja WC-tilat ovat riittämättömät arviolta noin 80 milj. mk. 55836: ja kuivaus- sekä kylpyhuoneet samoin kuin Pitäen tärkeänä, että edes se ainoa hoito- 55837: varastotilat miltei olemattomat. Askartelu- laitos, joka maassamme vielä toimii kaatuma- 55838: ja työhuoneita ei liioin ole, vaikka ne laitok- tautia sairastavia henkilöitä varten, saataisiin 55839: sessa, jossa potilaat joutuvat viettämään pit- asianmukaiseen ja tarkoitustaan vastaavaan 55840: kiäkin aikoja, ovat aivan välttämättömät. kuntoon, katsomme, että edellä esitetty lisä- 55841: Päivystys-, hoito- ja lääkärin vastaanotto- rakennus- ja korjaustyö olisi välttämättä toi- 55842: huoneet samoinkuin laboratorio niinikään meenpantava. Edelleen katsomme, että val- 55843: puuttuvat kokonaan. Kun edelliseen lisätään tion, joka ei muussakaan muodossa ole teh- 55844: vielä se, että henkilökunnan asunnoista on nyt uhrauksia kaatumatautia sairastavien 55845: huutava puute, saattaa hyvin ymmärtää, hyväksi, olisi tuettava rakennusyrityksen 55846: minkälaisissa vaikeuksissa tämä maamme rahoittamista lainmukaisen valtionavustuksen 55847: ainoa miehiä varten rakennettu kaatumatau- lisäksi parantoloita ylläpitävälle yhdistyk- 55848: tiparantola työskentelee. selle myönnettävällä pitkäaikaisella korotto- 55849: Edellämainitut puutteellisuudet on aja- malla lainalla, koska se ei nykyoloissa, lä- 55850: teltu korjattavaksi siten, että nykyisen hai- hinnä juuri valtion takavuosina osoittaman 55851: tolarakennuksen yhteyteen rakennettaisiin penseän suhtautumisen takia, voi rakennus- 55852: erikoinen talous- ja asuntolasiipirakennus, ohjelmaa ilman ulkopuolista tukea toteuttaa. 55853: johon sijoitettaisiin mm. laitoksen pesula, Kun kysymyksessä on lisäksi tärkeä ja koko 55854: sauna, askartelu- ja työhuoneita, ruumis- maallemme yhteinen asia - otetaanhan lai- 55855: huone, leipomo ja keittiö aputiloineen, tokseen potilaita ympäri maatamme - ehdo- 55856: potilas- ja henkilökunnan ruokailuhuoneet, tamme kunnioittaen, 55857: toimistohuoneet, potilaiden päiväoleskelu- 55858: tilat, vierashuoneet ja henkilökunnan asun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 55859: tohuoneet. Rakennustyön yhteydessä olisi tulo- ja menoarvioon yhteensä 80 mil- 55860: nykyinen haitolarakennus perusteellisesti joonan markan sutwuisen määrärahan, 55861: korjattava ja muodostettava kokonaisuu- josta avustusta 40 miljoonaa markkaa 55862: dessaan potilasosastoiksi järjestämällä nii- ja korotonta pitkäaikaista lainaa 40 55863: hin riittävän suuret peseytymishuoneet, miljoonaa ntarkkaa, Kaatumatautiste?J, 55864: WC-tilat, päivystys-, laboratorio- ja röntgen- H aitoyhdistys r.y: lle Kortejoen mies- 55865: huoneet sekä eristys-, huuhtelu-, varasto- ja parantolan laajenn1ts- ja pM·uskot·- 55866: jaustöiden suot·ittamiseksi. 55867: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 55868: 55869: Elli. Nurminen. Onni Hiltunen. Antti J. Rantamaa. 55870: Mikko Hult. Lennart Heljas. Kalle Kämäräinen. 55871: 55872: 55873: 55874: 55875: 6 E 626/55 55876: 874 55877: 55878: IV,214, - Rah.al. N:o 83. 55879: 55880: 55881: 55882: 55883: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi 55884: ja lainaksi Kaatumatautisten Hoitoyhdistys r. y:lle Korte- 55885: joen miesparawtolan laajennus- ja peruskorjaustöitä var- 55886: ten. 55887: 55888: 55889: E d u s k u n n a ll e. 55890: 55891: Hyväksyessään vuonna 1951 lain kaatuma- sia maassamme todella kehitettäisiin ja 55892: tautisten hoitolaitosten valtionavusta edus- uudistettaisiin. Tässä mielessä olisi valtion, 55893: kunta samalla totesi, että valtionavun epä- jonka tarkoituksena tuskin on itse ryhtyä 55894: varmuus ja tarkoituksenmukaisen lainsää- mainitunlaisia hoitolaitoksia perustamaan, 55895: dännön puuttuminen ovat erittäin haitalli- tuettava tehokkaasti niitä, jotka tällä alalla 55896: sesti vaikuttaneet mainittujen hoitolaitosten ovat vuosikymmenien ajan omatoimisesti 55897: toimintaan, jonka vuoksi näiden sairaiden uurastaneet. 55898: laitoshoito on maassamme jäänyt takapajui- Vaajasalon-Kortejoen hoitolaitoksissa on 55899: selle kannalle. Tätä toteamusta on pidettävä nykyään 209 potilaspaikkaa, joista 129 on 55900: varsin oikeaan osuneena, sillä valtion parem- nais- ja 80 miespotilaita varten. Laitosraken- 55901: min kuin kuntienkaan sairaaloissa ei tällä nuksista on Kortejoen miestenparantola, 55902: hetkellä ole yhtään ainoata hoitopaikkaa kaa- jossa on 56 lääkintöhallituksen hyväksymää 55903: tumatautia sairastavia henkilöitä varten; ja potilaspaikkaa, rakennettu 28 vuotta sitten 55904: sen jälkeen kun Sortavalan lähellä sijainnut ja on nyt perusteellisen uusimisen sekä laa- 55905: Tapiolan hoitolaitos oli jäänyt rajan taakse, jentamisen tarpeessa. Kun tämä laitos oli 55906: Seinäjoella toiminut kaatumatautiosasto oli vuosina 1925-1926 suunnitteilla, sisälsi 55907: riittämättömän valtionavustuksen vuoksi lo- alkuperäinen rakennusohjelma kolmen erilli- 55908: petettu ja Oulussa toiminut kaatumatautis- sen rakennuksen, nimittäin talous-, henkilö- 55909: ten poikien huoltola lakkauttanut toimin- kunnan asuin- ja varsinaisen hoitolaraken- 55910: tansa, ovat Kaatumatautisten Hoitoyhdistys nuksen rakentamisen, mutta varojen puut- 55911: r.y:n Kuopion maalaiskunnan alueella yllä- teessa pystyttiin tästä suunnitelmasta toteut- 55912: pitämät Vaajasalon-Kortejoen parantolat tamaan vain varsinaisen hoitolarakennuksen 55913: ainoat maassamme nykyisin toimivat tämän rakentaminen. Tällöin aikaisemmin suunni- 55914: alan hoitolaitokset. Kun näidenkin hoitolai- teltu talousrakennus korvattiin hoitolaraken- 55915: tosten vuotuinen ylläpito ilman valtion riit- nuksen kellariin tehdyllä keittiöllä ja hen- 55916: tävää tukea on vuosikymmenien ajan ollut kilökunta sijoitettiin asumaan hoitolaraken- 55917: yhtämittaista taistelua taloudellisten vai- nuksen potilaskäyttöön alunpc;Jrin ajateltui- 55918: keuksien voittamiseksi, ei välttämättömiksi hin huoneisiin, joskin tällainen järjestely jo 55919: käyneiden uudistusten ja parannusten alunperin tuntui välttämättömän pakon sa- 55920: aikaansaaminen edes näiden laitosten osalta nelemalta hätäratkaisulta. Kun lisäksi vaa- 55921: ole tähän mennessä ollut mahdollista. Tämän timukset ovat 28 vuoden kuluessa suuresti 55922: vuoksi, ja kun eduskunta lopultakin on kiin- muuttuneet ja erikoisesti sairaalahenkilökun- 55923: nittänyt huomiota siihen epäoikeudenmukai- nan työssä 8 tunnin työaikaan siirtyminen 55924: seen asemaan, johon kaatumatautia sairasta- on suuresti lisännyt henkilökunnan asunto- 55925: vien henkilöiden laitoshoito on maassamme jen tarvetta, on parannusten aikaansaaminen 55926: jäänyt, olisi valtiovallan myös pidettävä Kortejoen parantolan kohdalla käynyt aivan 55927: huolta siitä, ettei alussamainitun lain hyväk- välttämättömäksi. Paitsi laitoksen keittiötä, 55928: syminen JaiSI pelkäksi muodollisuudeksi, joka sopimattomaan paikkaan sijoitettuna 55929: vaan että sen avulla tämän alan hoitolaitok- sekä pinta-alaltaankin mitättömän pienenä ei 55930: 873 55931: 55932: IV,213, - Rah.al. N:o 82. 55933: 55934: 55935: 55936: 55937: Naderström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuk- 55938: siksi ja lainoiksi kunnille vajaamielishoitolaitosten perus- 55939: tamista varten. 55940: 55941: 55942: E d u s k u n n a ll e. 55943: 55944: Maassamme on n. 10 000 syvästi vajaa- laitoksiin lähetetyt sydäntäsärkevät anomus- 55945: mielistä sekä saman verran muita eri asteella kirjelmät. 55946: olevia vajaamielisiä lapsia. Hoitopaikkojen Nykyisen kestämättömän tilanteen edessä 55947: tarve on suuri, koska niitä on tällä kertaa ovat kunnat ja kuntayhtymät pohtineet 55948: vain noin puolitoistatuhatta. Hoitopaikkojen asiaa. Samoin ovat sosiaalihuollon työnteki- 55949: lukumäärän lisääntyminen on edistynyt var- jät syventyneet samaan asiaan. Yhä ylei- 55950: sin hitaasti, koska yksityiset yhdistykset ja semmäksi muodostuu ajatus vajaamielislain 55951: yhtymät, jotka valtaosalta huolehtivat vajaa- tarpeellisuudesta, minkä lain puitteissa voi- 55952: mielishoidosta maassamme, eivät ole varojen taisiin ratkaista vaikea Vajaamielisten hoito- 55953: puutteessa voineet toimintaansa laajentaa. pulma. 55954: Valtio on omakohtaisesti varsin vähän osal- Kun hoitolaitosten tarve kuitenkin on il- 55955: listunut edellä mainitun asian hoitoon. meinen, on kuntien taholta ryhdytty suun- 55956: Olisi kuitenkin aivan välttämätöntä, että nittelemaan vajaamielishoitolaitosten raken- 55957: hoitolaitoksia saataisiin lisää. Tuhannet van- tamista. Tällaiseen rakentamiseen on kuiten- 55958: hemmat ja kodit kamppailevat suurissa vai- kin välttämätöntä saada yhteiskunnan apua 55959: keuksissa vajaamielisten lasten sijoittami- ja siksi ehdotamme edelliseen viitaten, 55960: sessa. V arhaisimmalla ikäkaudellaan voisivat 55961: vajaamieliset lapset jotain oppia, jos heidät että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 55962: voitaisiin sijoittaa heille sopiviin oppi- ja tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar- 55963: hoitolaitoksiin. Tuhannet laitoshoidon tar- kan määrärahan myönnettäväksi avus- 55964: peessa olevat odottavat pääsyä hoitolaitoksiin tuksina ja halpakorkoisina lainoina 55965: ja näistä vaikeuksista on todistuksena hoito- kunnille vajaamielishoitolaitosten pe- 55966: rustamista varten. 55967: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 55968: 55969: Judit Nederström-Lunden. Eino Roine. 55970: Aimo Aaltonen. Paavo Aitio. 55971: 872 55972: 55973: IV,212. - Rah.al. N:o 81 . 55974: 55975: 55976: • 55977: 55978: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun- 55979: nille ja kuntainliitoille eräiden B-mielisairaalain rakenta- 55980: miskustannuksiin. 55981: 55982: 55983: E d u s k u n n a 11 e. 55984: 55985: Kuluvan vuoden huhtikuun 22 päivänä tion tulo- ja menoarviosta on jättänyt pois 55986: eduskunta hyväksyi ja heinäkuun 27 päi- tällaiset lakimääräiset valtion avustukset B- 55987: vänä presidentti vahvisti mielisairaslakiin mielisairaaloiden rakentamiseen. Kun ne kui- 55988: sellaisen muutoksen, että kuntain perusta- tenkin on otettava varsinaiseen tulo- ja 55989: mien B-mielisairaalain rakentamiseen anne- menoarvioon, ehdotamme kunnioittaen, 55990: taan valtion avustusta 25% niiden raken- 55991: tamiskustannuksista. Tämä laki astuu voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 55992: maan vuoden 1956 alussa. tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu- 55993: Kunnat ja kuntaliitot ovat rakentaneet B- vun uudelle momentille 100 000 000 55994: mielisairaaloita ja ovat edelleen suunnitelleet markan arviomäärärahan avustuksiksi 55995: useiden sellaisten rakentamista. Kun kunnat kunnille ja kuntainliitoille mielisairas- 55996: ovat muutenkin taloudellisissa vaikeuksissa, lain voimaantulon jälkeen rakennet- 55997: on hyvin kohtuullista, että ne saisivat tämän tujen ja rakennettavien B-mielisairaa- 55998: valtion avustuksen. Nyt kuitenkin hallitus lain rakentamiseen. 55999: eduskunnalle antamastaan vuoden 1956 val- 56000: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 56001: 56002: Hannes Tauriainen. J. Mustonen. P. Puhakka. 56003: 871 56004: 56005: IV,211. - Rah.al. N:o 80. 56006: 56007: 56008: 56009: 56010: Karjalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuntainliitto 56011: Salmijärven B-mielisairaalan rakennusavustukseksi. 56012: 56013: 56014: E d u s k u n n a 11 e. 56015: 56016: Mielisairaiden hoitotilanne on Kainuun tien ollut suoritettava 600 000 markkaa va- 56017: kuntien alueella ollut erittäin vaikea. Asian- raamaansa hoitopaikkaa kohden. Lisäksi on 56018: tilan korjaamiseksi ovat kunnat perustaneet kuntainliitto saanut työllisyyslainaa valtiolta 56019: Kuntainliitto Salmijärvi-nimisen yhtymän. 25 000 000 markkaa sekä lainaa rahalaitok- 56020: Siitä johtuen ja yhteistuumin lääkintöhalli- silta 55 000 000 markkaa. Rahoitusvajaus, 56021: tuksen ja sosiaaliministeriön kanssa sekä nii- ottaen huomioon sairaalan täydellisen val- 56022: den ohjeiden ja määräysten mukaisesti ky- mistumisen on vielä 50 000 000 markkaa. 56023: seisen kuntainliiton toimesta on rakenteilla Tunnetusti vähävaraisten Kainuun kuntien 56024: Kajaanin maalaiskunnan Kuluntalahden ky- muodostaman kuntainliiton pitäisi päästä 56025: lään B-mielisairaala. valtion avustU:ksessa samaan suhteeseen kuin 56026: Varsinaiset rakennustyöt alkoivat viime mitä on säädetty 27 päivänä heinäkuuta 56027: vuoden syyskuussa ja valmistuu sairaala - 1955 mielisairaslain muuttamisesta annetussa 56028: suunnitelmien mukaan - kuluvan vuoden B-luokan mielisairaan hoitolaitoksen perusta- 56029: loppuun mennessä. Lääkintöhallituksen ilmoi- miskustannuksiin annettavasta valtion avusta. 56030: tuksen mukaan hyväksytään sairaalaan 166 50 000 000 markan avustus olisi välttämätön 56031: hoitopaikkaa ja, mikäli suunnitelman rahoit- ja kiireellinen, jotta lopullaan olevan B- 56032: taminen saadaan lopullisesti ajoissa järjes- mielisairaalan rakentaminen saataisiin pää- 56033: tymään, voidaan sairaala ottaa käyttöön ensi tökseen ja siihen kuuluvat välttämättömät 56034: vuoden alusta. Tällöin tulee mielisairaiden perushankinnat suoritetuiksi. 56035: hoitotilanne ja hoidon taso Kainuussa rat- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 56036: kaisevasti paranemaan. 56037: B-mielisairaalan rakennushankkeen rahoit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 56038: taminen on tuottanut kuntainliitolle ja sii- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 56039: hen kuuluville vähävaraisille jäsenkunnille kan rnäärärahan Kuntainliitto Salmi- 56040: suuria vaikeuksia ja vaatinut huomattavia järven B-mielisairaalan rakennusavus- 56041: taloudellisia uhrauksia. Jotta rahoitus olisi tukseksi Kajaanin maalaiskunnassa. 56042: saatu tähän saakka hoidetuksi, on jäsenkun- 56043: .Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 56044: 56045: Eetu Karjalainen. Johannes D[ustonen. Hannes Tauriainen. 56046: 870 56047: 56048: IV,21o. - Rah.al. N:o 79. 56049: 56050: 56051: 56052: 56053: M. Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion osuudeksi 56054: eräiden Kokemäenjoen laaksossa tai muualla Länsi- tai 56055: Pohjois-Satakunnassa sijaitsevien kuntien yhdessä suun- 56056: nitteleman B-mielisairaalan perttstamiskustannuksista. 56057: 56058: 56059: E d u s k u n n a ll e. 56060: 56061: Lähinnä Kokemäenjoen laakson ja lisäksi nuksista 25 %, mikä tässä tapauksessa mer- 56062: eräät muut Länsi- ja Pohjois-Satakunnan kitsisi 50 miljoonaa marldma. 56063: kunnat ovat jo pitemmän aikaa suunnitel- Sen tähden ehdotamme, 56064: leet yhteisen B-mielisairaalan rakentamista, 56065: mutta varojen niukkuus on hidastuttanut että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 56066: suunnitelman toteuttamista. Perustamiskus- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 56067: tannusten ennakkoarvio nousee noin 200 mil- kaa valtion osuudeksi ( 25 %) eräiden 56068: joonaan markkaan. Eduskunnan hyväksyt- Kokemäenjoen laaksossa tai muualla 56069: tyä 22 päivänä huhtikuuta 1955 lain mieli- Länsi- tai Pohjois-Satakunnassa sijait- 56070: sairaslain muuttamisesta tulee valtion osuu- sevien kuntien yhdessä suunnittele- 56071: deksi B-mielisairaaloiden perustamiskustan- man B-mielisairaalan perustamiskus- 56072: tannuksista. 56073: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 56074: 56075: Mauri Ryömä. Unto Miettinen. 56076: Irma Rosnell. Pertti Rapio. 56077: 869 56078: 56079: IV,2o9. - Rah.al. N:o 78. 56080: 56081: 56082: 56083: 56084: Jämsen ym.: llfäärärahan osoittamisesta eräiden B-mielisai- 56085: raaloiden perustamiskustannuksiin. 56086: 56087: 56088: E d u s k u n n a 11 e. 56089: 56090: Uusi, 2. 5. 1952 annettu mielisairaslaki on saannissa syrjäytettäisiin yleensä syrjäseutu- 56091: ollut voimassa yli kolme vuotta. Tänä jen vähävaraisten kuntien rakentamat jo val- 56092: aikana saatu kokemus on osoittanut, että miina olevat, toisille esimerkkinä olemaan 56093: laissa on eräitä epäkohtia, jotka olisi ensi pyrkineet ja lain vaatimukset mahdollisim- 56094: tilassa korjattava. Eräs tällainen epäkohta man nopeasti täyttäneet B-mielisairaalat. 56095: on ollut se, että ns. B-mielisairaaloille ei ole Taloudellisessa mielessäkään- niin peräti 56096: perustamiskustannuksiin annettu lainkaan tärkeä ja kipeään tarpeeseen kuin valtion- 56097: valtion apua. Tässä suhteessa saatiin kuiten- avun tuottama hyöty siitä nyt vaille jää- 56098: kin korjaus aikaan 27. 7. 1955 vahvistetulla neitä B-mielisairaaloita omistaville kunnille 56099: mielisairaslain muutoksella, joka merkitsee onkin - se ei kuitenkaan merkitse valtiolle 56100: sitä, että myös B-mielisairaalat saavat perus- ylivoimaisen suurelta näyttävää menoerää, 56101: tamiskustannuksiinsa lakisääteisen valtion- vaan lienee tuo tärkeä kysymys hoidettavissa 56102: avun. Kyseinen lainmuutos on osoittautunut suhteellisen pienillä kustannuksilla oikeuden~ 56103: kuitenkin vielä sikäli puutteelliseksi, että ne mukaiseen ratkaisuun. 56104: B-mielisairaalat, jotka on rakennettu uuden Näin ollen tahdommekin kiinnittää tähän 56105: mielisairaslain johdosta, mutta olivat jo lain- kysymykseen eduskunnan huomiota siinä 56106: muutoksen voimaan tullessa valmiit tai ra- mielessä, että valtionavun antaminen olisi 56107: kenteilla, jäävät valtion avusta osattomaksi. ulotettava kaikkiin niihin B-mielisairaaloi- 56108: Tällaisia sairaaloita on tietääksemme maas- hin, jotka ovat valmistuneet 1. 1. -53 voi- 56109: samme ensimmäisenä rakennettu, 20. 5. 1953 maantulleen uuden mielisairaslain aikana. 56110: valmistunut Suolahden B-mielisairaala, Ala- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 56111: vuden mielisairaanhoitokoti ja Salmijärven nioittaen, 56112: sairaala Kajaanin maalaiskunnassa, sekä li- 56113: säksi ainakin Pielisjärven, Teuvan ja Tyr- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 56114: vään rakenteilla olevat B-mielisairaalat. tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar- 56115: Kun asiaa käsitellään oikeudenmukaisuus- kan määrärahan kaikkien 1. 1. 1953 56116: näkökohtien valossa, ei voitane tulla muu- jälkeen valmistuneiden tai rakenteilla 56117: hun tulokseen kuin siihen, että olisi mitä olevien B-mielisairaaloiden perustamis- 56118: suurin oikeudenloukkaus, jos valtionavun kustannuksia varten. 56119: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 56120: 56121: Artturi Jämsen. Eemil Partanen. 56122: Eeli Erkkilä. Marja Lahti. 56123: Antti J. Rantamaa. Heikki Soininen. 56124: Eino Rytinki. Hemming Lindqvist. 56125: Esa Koivusilta. J. F. Pöykkö. 56126: Erkki Ryömä. Albin Wickman. 56127: Kalle Kämäräinen. M. 0. Lahtela. 56128: 868 56129: 56130: IV,2os. - Rah.al. N:o 77. 56131: 56132: 56133: 56134: 56135: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden B-mielisai- 56136: raanhoitolaitosten perustamiskuS'tannuksiin. 56137: 56138: 56139: E d u s k u n n a 11 e. 56140: 56141: Viimeksi tehdyn mielisairaslain muutos menoarvioon vuonna 1956 varattaisiin sitä 56142: tulee voimaan 1. 1. 1956, missä muutoksessa varten riittävä määräraha. 56143: on määritelty valtion osuus B-mielisairaalain Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 56144: perustamiskustannuksista. Nyt jäivät tämän nioittaen, 56145: lain ulkopuolelle kaikki ne B-mielisairaalat, 56146: jotka ovat valmistuneet ennen 1. 1. 1956, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 56147: kuten esim. Suolahden ja Alavuden kuntain- tulo- ja menoarvioon 200 000 000 56148: liittojen mielisairaalat. markkaa B-mielisairaanhoitolaitosten 56149: Koska tämä ei ole oikeudenmukaista niille perustamiskustannuksiin niille sairaa- 56150: kuntayhtymille, jotka ovat toimineet uraa- loille, jotka ovat valmistuneet ennen 56151: uurtavina ja uhranneet omia varojaan, olisi 1. 1. 19!J6. 56152: nyt oikeudenmukaista, että valtion tulo- ja 56153: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 56154: 56155: Arvo Ahonen. V. Liljeström. 56156: Veikko Helle. Väinö Rankila. 56157: 867 56158: 56159: IV,2o1. - Rah.al. N:o 76. 56160: 56161: 56162: 56163: 56164: Sarjala ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden B-mielisai- 56165: raanhoitolaitosten perustamiskustannuksiin. 56166: 56167: 56168: E d u s k u n n a ll e. 56169: 56170: Viime heinäkuun 27 päivänä vahvistetulla Suolahdessa, Alavuden mielisairaanhoitokoti 56171: mielisairaslain muutoksella on säädetty, että Alavudella ja kuntainliitto Salmijärven sai- 56172: ns. B-luokan mielisairaanhoitolaitoksille an- raala Kajaanin maalaiskunnassa. Saatujen 56173: netaan 25 % valtionapua niiden perustamis- tietojen mukaan ovat edelleen rakenteilla 56174: kustannuksiin. Kun lainmuutos tulee voi- ainakin Teuvan, Tyrvään ja Pielisjärven B- 56175: maan vasta ensi vuoden alusta, jäävät täl- mielisairaalat. Lisäksi on jo rakennettu tai 56176: löin avustuksen ulkopuolelle jo rakennetut rakenteilla eräitä sellaisia kunnalliskotien 56177: tai rakenteilla olevat laitokset. Näin ei tie- mielisairasosastoja ja kunnallisia mielisai- 56178: tenkään saisi tapahtua, koska se olisi epä- raanhoitokoteja, jotka vastaavat mielisairas- 56179: oikeudenmukaista niitä kuntia kohtaan, jotka laissa tarkoitettuja B-luokan sairaaloita. 56180: ensimmäisinä ovat ryhtyneet voimassaolevan Edellä olevaan viitaten esitämme kun- 56181: mielisairaslain mukaisesti B-sairaalan raken- nioittaen: 56182: tamisella helpottamaan vaikeaa mielisairas- 56183: paikkatilannetta. Mainitun epäkohdan kor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 56184: jaamiseksi olisi valtion talousarvioon varat- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun 56185: tava riittävän suuri määräraha ko. valtion- uudelle momentille 200 000 000 mar- 56186: avun maksamiseksi edellä mainituille laitok- kan suuruisen määrärahan mielisai- 56187: sille. Tämä taannehtiva valtionapu olisi ulo- raslain voimaantulopäivän 1. 1. 1953 56188: tettava koskemaan kaikkia niitä B-luokan jälkeen rakennettujen B-mielisairaan- 56189: mielisairaanhoitolaitoksia, jotka on raken- hoitolaitoksien tai niitä vastaavien 56190: nettu voimassa olevan mielisairaslain voi- kunnalliskotien mielisairaanhoitokotien 56191: maantulopäivän 1. 1. 1953 jälkeen. Tällaisia perustamiskustannuksiin. 56192: laitoksia ovat lähinnä Sisä-Suomen sairaala 56193: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 56194: 56195: Wiljam Sarjala. Onni Hiltunen. Viljo Virtanen. 56196: Einari Jaakkola. Irma Hamara. Kalervo Saura. 56197: Nestori Kaasalainen. T. Saloranta. Niilo Nieminen. 56198: Bertel Lindh. Erkki Ryömä. Sylvi Halinen. 56199: Kauno Kleemola. 56200: 56201: 56202: 56203: 56204: 6 E 626/55 56205: 866 56206: 56207: IV,2o6. - Rah.al. N:o 75. 56208: Suomennos. 56209: 56210: 56211: 56212: Nordström ym.. :Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimää- 56213: räisten toimien perustamiseksi Vaasan keskussairaalaan. 56214: 56215: E d u s k u n n a 11 e. 56216: 56217: Hallituksen budjettiesitykseen vuodelle nan takia. Näiden keskussairaaloiden on sen 56218: 1956 on 7 Pl:n XVII luvun 1 momentin 1) vuoksi ollut pakko aika ajoin anoa uusien 56219: kohtaan otettu määräraha eräiden ylimää- toimien perustamista, jotta niiden toiminta 56220: räisten tointen perustamista varten Vaasan saataisiin käsittämään kaikki osastot. Kun 56221: keskussairaalaan, joka aloittaa toimintansa myös niitä toimia, joita budjettiesitykseen on 56222: sanotun vuoden alussa. Yhteiskunnan kan- otettu Vaasan keskussairaalaa varten, on 56223: nalta on pidettävä hyvin tärkeänä, että niitä eräiltä osin huomattavasti vähemmän kuin 56224: keskussairaaloita, jotka ovat valmistune.et, mitä lääkintöhallitus on pitänyt välttämät- 56225: voidaan myös tehokkaasti käyttää ottaen huo- tömänä, jotta tämä keskussairaala voitaisiin 56226: mioon keskussairaalan rakennuksiin sekä lää- alusta pitäen avata kdko laajuudessaan, ja 56227: ketieteellisiin kojeistoihin ja varusteisiin si- !kun sitä paitsi kokemus on osoittanut, että 56228: joitetut suuret summat. Jo avattujen keskus- liian pienellä henkilökunnalla on mahdotonta 56229: sairaaloiden suhteen voidaan mainita, ettei saada keskussairaalan toimintaa alulle !koko 56230: alusta lähtien ole perustettu riittävässä mää- laajuudessaan, katsovat allekirjoittaneet, että 56231: rässä toimia, minkä johdosta eräitä osastoja Vaasan keskussairaalaan on lisäksi perustet- 56232: ei ole voitu avata riittämättömän henkilökun- tava seuraavat ylimääräiset toimet: 56233: Vuosipalkkio 56234: ilman indeksi· 56235: korotusta Yllteensii. 56236: mk mk 56237: 1 ylilääkäri 3 l. (laboratorio) 29 pl. 539 100 539 100 56238: 1 alilääkäri (kir. os. ja polrkl.) 28 pl. 513 300 '513 300 56239: 2 osastonhoitajatarta ........ . 15 pl. 273 600 547 200 56240: 8 hoitaja tarta . . ............ . 13 pl. 252 000 2 016 000 56241: 1 läakitysvoimistelija, yp. . .. . 15 pl. 273 600 273 600 56242: 8 apuhoitajaa .............. . 10 pl. 219 600 1 756 800 56243: 5 toimistoapulaista ......... . 9 pl. 209 400 1 047 000 56244: 1 toimistoapulainen ......... . 8 pl. 199 500 199 '500 56245: 9 sairaala-apulaista ......... . 5 pl. 172 500 1 552 500 56246: 1 nuorempi vahtimestari 9 pl. 209 400 209 400 56247: 1 !korjausmies .............. . 11 pl. 230 100 230 100 56248: 2 keittiöapulaista ........... . 5 pl. 172 500 345 000 56249: ---------------------- 56250: Yhteensä 9 229 400 56251: 56252: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, markkaa .edellä ehdotettujen toimien 56253: vuosipalkkioihin ja lisäksi 1 500 000 56254: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 markkaa vastaavia kalliinpaikan- ja 56255: tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XVII luvun ikälisiä sekä vuokra-apuja varten. 56256: 1 momentille lisäyksenä 9 229 000 56257: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 56258: 56259: T. E. Nordström. Sven Högström. 56260: John Österholm. John Forsberg. 56261: Aare Leikola. Arthur Larson. 56262: 865 56263: 56264: IV,zo6, - Fin.mot. N:o 75. 56265: 56266: 56267: Nordström m.fl.: A.ngående anvisande av anslag för in- 56268: rättande av vissa extraordinarie tjänster vid centralsjuk- 56269: huset i V asa. 56270: 56271: T i 11 R i k s d a g e n. 56272: 56273: 1 regeringens budgetförslag för år 1956 räcklig personal. Dessa centralsjukhus har 56274: har upptagits under 7 Ht. XVII: 1 punkt därför varit nödsakade att tid efter annan 56275: 1) anslag för ett visst antal extraordinarie anhålla om att nya tjänster måtte inrättas 56276: tjänster vid centralsjukhuset i V asa, som för att få verksamheten att omfatta alla av- 56277: skall vidtaga med sin verksamhet i början delningar. Då även de vakanser, som uppta- 56278: av sagda år. Ur samhällets synpunkt sett ges i budgetförslaget för centralsjukhuset 56279: måste det anses vara mycket viktigt, att de i V asa, är tili vissa delar betydligt färre än 56280: centralsjukhus, som blivit färdiga, även kan medicinalstyrelsen ansett nödvändigt för att 56281: effektivt utnyttjas med tanke på de stora detta centralsjukhus redan från början skall 56282: belopp, som investerats i centralsjukhusets kunna öppnas i hela sin omfattning och då 56283: byggnader jämte den medidinska apparatu- dessutom erfarenheten utvisat, att det med 56284: ren och utrustningen. Beträffande de redan en alltför liten personai är omöjligt att få 56285: öppnade centralsjukhusen kan nämnas, att centralsjukhuset i gång i full utsträckning, 56286: ett tillräckligt antal tjänster icke har inrät- så anser undertecknade, att följande extra- 56287: tats från första början, varför en del avdel- ordinarie tjänster vid centralsjukhuset i Vasa 56288: ningar icke kunnat öppnas på grund av otill- måste ytterligare inrättas: 56289: Årslön 56290: utan ind. Summa 56291: mk mk 56292: 1 överläkare 3 kl. (laboratoriet), 29 lk. . . . . 539100 539 100 56293: 1 underläkare (kirurg. + polikl.), 28 lk. . . 513 300 513 300 56294: 2 avdelningssköterskor, 15 lk. . . . . . . . . . . . . . 273 600 547 200 56295: 8 sköterskor, 13 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252 000 2 016 000 56296: 1 sjukgymnast h. a., 15 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . 273 600 273 600 56297: 8 hjälpsköterskor, 10 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219 600 1 756 800 56298: 5 kanslibiträden, 9 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209 400 1047 000 56299: 1 kanslibiträde, 8 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199 500 199 500 56300: 9 sjukvårdsbiträden, 5 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . 172 500 1 552 500 56301: 1 yngre vaktmästare, 9 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . 209 400 209 400 56302: 1 reparationskarl, 11 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230 100 230 100 56303: 2 köksbiträden, 5 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 500 345 000 56304: ---------------------- 56305: Summa mk 9 229 400 56306: 56307: Med hänvisning tili ovanstående föreslås, löner för ovan föreslagna tjänster och 56308: därtill 1 500 000 mk för motsvarande 56309: att Riksdagen under 7 Ht. XVII: 1 förhöjning av dyrorts- och ålders- 56310: mom. måtte ytterligare upptaga ett Wlägg samt hyresbidrag. 56311: belopp, stort 9 229 400 mk, till års- 56312: Helsingfors den 20 september 1955. 56313: 56314: Torsten Nordström. Sven Högström. 56315: John Österholm. John Forsberg. 56316: Aarre Leikola. Arthur Larson. 56317: 864 56318: 56319: IV,2,o5. - Rah.al. N:o 74. 56320: 56321: 56322: 56323: 56324: E. Leikola: Määrärahan oscnttamisesta rehtorin ylimääräisen 56325: toimen perustamiseksi Helsingin sairaanhoitajaopistoon. 56326: 56327: 56328: E d u s k u n n a ll e. 56329: 56330: Helsingin sairaanhoitajaopistossa toimii vaksi yksi rehtorin ylimääräinen toimi 56331: paitsi sairaanhoitajakoulua myös yhdistetty (26 pl.). Lisäys on vuosipalkkiona 465 300 56332: jatko-opisto ja terveydenhuolto-opisto, joka mk ja kalliinpaikanlisänä 47 460 mk eli yh- 56333: vastaa alan korkeimman asteisesta ammatti- teensä ilman indeksikorotusta 512 760 mk. 56334: koulutuksesta ja jossa sairaanhoitajille anne- Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 56335: taan erityiskoulutusta viidellä ja tulee an- 56336: nettavaksi yhteensä seitsemällä eri opintolin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 56337: jalla sekä erikoistuneille sairaanhoitajille tulo- ja menoarvioon (7 Pl. XX: 1} 56338: jatko-opetusta hallinnollisiin ja opetustehtä- yhteensä 512 760 markkaa indeksiko- 56339: viin. Opistossa asuu 500 ja aterioi 200 hen- rotuksineen Helsingin sairaanhoitaja- 56340: kilöä. Koko talon hallinnollisen yleisjohdon opistoon perustettavaa yhtä rehtorin 56341: keskittäminen on kiireellistä ratkaisua vaa- ylimääräistä tointa varten. 56342: tiva asia. Opistoon ehdotetaan perustetta- 56343: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 56344: 56345: Erkki Leikola. 56346: 863 56347: 56348: IV,2o4. - Rah.al. N:o 73. 56349: 56350: 56351: 56352: 56353: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenkielisten 56354: sairaanhoitajakurssien järjestämiseksi Vaasan keskussai- 56355: raalaan. 56356: 56357: 56358: E d u s k u n n a ll e. 56359: 56360: Vaasan kaksikielisessä keskussairaalassa toivomuksen, että myöhemmin Vaasaan ra- 56361: annettavaa ruotsinkielistä sairaanhoito-ope- kennettavassa sairaanhoitokoulussa tulisi ole- 56362: tusta varten on kuluvan vuoden lisämeno- maan sekä suomen- että ruotsinkielisiä kurs- 56363: arvioon myönnetty 15 328 mk ja nyt v. 1956 seja. 56364: tulo- ja menoarviossa esitetty 100 000 mark- Yllämainittuun viitaten ehdotamme, 56365: kaa. 56366: On luonnotonta, että sairaala, jonka pe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 56367: rustajana ja rahoittajana on sekä puhtaasti tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark- 56368: ruotsinkielisiä että suomenkielisiä kuntia kaa suomenkielisten sairaanhoitaja- 56369: sekä kaksikielisiä kuntia, palvelisi vain ruot- kurssien järjestämiseksi Vaasan kes- 56370: sinkielisten sairaanhoitajien koulutuksessa. kussairaalaan. 56371: Vaasan kaupunginvaltuustokin on lausunut 56372: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 56373: 56374: Johannes Wirtanen. Väinö Tikkaoja. Toivo Asvik. 56375: 862 56376: 56377: IV,2oa. - Rah.al. N:o 72. 56378: 56379: 56380: 56381: 56382: E. Leikola: Määrärahan osoittamisesta alilääkärin ylimää- 56383: räisen toimen perustamiseksi Keski-Suomen keskussairaa- 56384: lan silmätautien osastolle. 56385: 56386: 56387: E d u s k u n n a II e. 56388: 56389: Keski-Suomen keskussairaalan silmätautien Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 56390: osaston ylilääkäri ei ehdi hoitaa samalla ker- 56391: taa kliinistä osastoa, poliklinikkaa ja leik- että Eduskunta ottaisi vnoden 1956 56392: kaussalia. Tästä syystä, sairaalan saattami- tulo- ja menoarvioon {7 Pl. XVII: 1) 56393: seksi täysin toimintakykyiseksi, on sairaalaan yhteensä 547 320 markkaa indeksiko- 56394: perustettava yksi alilääkärin ylimääräinen 1·otuksineen Keski-S1wmen keskussai- 56395: toimi (28 pl.). Lisäys on vuosipalkkiona raalan silmätautien osastolle pentstet- 56396: 513 300 mk ja kalliinpaikanlisänä 34 020 mk tavaa alilääkärin ylimääräistä tointa 56397: eli yhteensä 547 320 mk. varten. 56398: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 56399: 56400: Erkki Leikola. 56401: 861 56402: 56403: IV,2o2. - Rah.al. N:o 71. 56404: 56405: 56406: 56407: 56408: J. Wirtanen ym..: Määrärahan osoittamisesta läänin- ja yleis- 56409: ten sairaalain saarnaajien palkkaukseen. 56410: 56411: 56412: E d u s k u n n a ll e. 56413: 56414: Vuoden 1952 menoarviossa oli seuraavat Tämän jälkeen on valmistunut uusia 56415: saarnaajan palkkiotoimet, jotka kuitenkin keskussairaaloita. 56416: lopetettiin v. 1951 kesken vuotta: Kirjelmässään valtiovarainministeriölle ko. 56417: asiasta antoi lääkintöhallitus silloisen pää- 56418: mk joht. Osk. Reinikaisen varmentamalla alle- 56419: Turun lääninsairaala . . ... palkkio 16 500 kirjoituksella seuraavan lausunnon: 56420: Hämeenlinnan lääninsairaala 8400 ,Mitä tulee läänin- ja yleisten sairaaloi- 56421: Mikkelin lääninsairaala . . . " 8400 den saarnaajien palkkioihin, lääkintöhallitus 56422: Kuopion lääninsairaala ... . " 8400 56423: " katsoo, että hengellinen huolto sairaaloissa 56424: Vaasan lääninsairaala ... . 11100 on siksi tärkeä, että toimintaa ei voi lopettaa 56425: Oulun lääninsairaala .... . " 13 500 56426: " eikä palkkiotoimia tarpeettomina lakkauttaa. 56427: Lapin lääninsairaala ..... . 8400 Päinvastoin lääkintöhallituksen mielestä tu- 56428: (Etelä-Saimaan yleinen sai- " 56429: " lisi mainittuja palkkioita korottaa, sillä niitä 56430: raala ................. . 8400) ei ole tähän mennessä korotettu samassa 56431: (Joensuun yleinen sairaala " 4 500) suhteessa kuin muita palkkioita. 56432: (Jyväskylän yleinen sairaala " 8 400) 56433: Kajaanin yleinen sairaala . " 4 500 56434: Kemin yleinen sairaala . . . " 8400 56435: " XVII. Mieli- ja hermosairaalat. 56436: Kotkan yleinen sairaala ... 9 600 56437: Nurmeksen yleinen sairaala " 4 500 56438: " 1. Palkkaukset. Saarnaajat ja lukkarit. 56439: Porin yleinen sairaala .... 10 200 Viitaten edellä esitettyyn perusteluun saar- 56440: (Savonlinnan yleinen sai- " 56441: naajan ja lukkarin palkkiotoimia ei voida 56442: raala ................. . 8400) lakkauttaa." 56443: Tampereen yleinen sairaala " 11100 56444: Tornion yleinen sairaala .. " 8400 Yllämainittuun lääkintöhallituksen lau- 56445: " suntoon viitaten ehdotamme, 56446: 56447: M i e 1 i- ja hermosai r a a 1 a t: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 56448: tulo- ja menoat·vioon 2 miljoonan mar- 56449: Lapinlahden sairaala ..... . palkkio 10 200 kan määrärahan läänin- ja yleisten 56450: Niuvanniemen sairaala ... . 11400 sairaalain saarnaajien palkkaukseen. 56451: Mustasaaren sairaala ..... . " 10200 56452: Seilin sairaala . . . . . . . . . . . " 4200 56453: " 56454: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 56455: 56456: Johannes Wirtanen. Jaakko Hakala. Erkki Koivisto. 56457: Erkki Tuuli. Erkki W. Mohell. Irma Ham.ara. 56458: 860 56459: 56460: IV,2()1. - Rah.al. N:o 70. 56461: 56462: 56463: 56464: 56465: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta lentokoneen pääl- 56466: likön viran perustamiseksi Pohjois-Suomeen hankittavaa 56467: sairas- ja huoltokuljetuslentokonetta varten. 56468: 56469: 56470: E d u s k u n n a ll e. 56471: 56472: Hallitus esittää momentilla 7 Pl. XI: 2 Edellä sanotun perusteella kunnioittaen 56473: yhden tilapäisen lentokoneen päällikön palk- esitämme, 56474: kaamiseen Pohjois-Suomeen hankittavaa sai- 56475: ras- ja huoltokuljetuslentokonetta varten että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 56476: 483 360 mk (22 pl.). Kun toimi on kuiten- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XI: 1 mo- 56477: kin pysyvästi tarpeellinen, olisi perustettava mentin kohdalle 531 800 markan suu- 56478: yksi lentokoneen päällikön ap. virka ruisen määrärahan yhden lentokoneen 56479: (22 pl.), johon tarvitaan peruspalkkana päällikön ap. viran perustamiseksi 56480: 379 800 mk, ikälisänä 100 200 mk, kalliinpai- Pohjois-Suomeen hankittavaa sairas- 56481: kanlisänä 40 500 mk ja virkapukuavustuk- ja huoltokttljetuslentokonetta varten. 56482: sella 11 300 mk eli yhteensä ilman indeksi- 56483: korotusta 531 800 mk. 56484: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 56485: 56486: Erkki Koivisto. Erkki Tuuli. R. Hallberg. 56487: IV,2oo. - Lindblom ym. 859 56488: 56489: joutuu kärsimään oikeudenkäyntikulunsa. Poliisin toimiessa yhteiskunnassa vallitse- 56490: Jos virallinen syyttäjä on ajanut syytettä van yleisen järjestyksen ja turvallisuuden 56491: poliisia vastaan ja poliisi on kuitenkin syyt- säilymiseksi tulisi yhteiskunnan taholta pyr- 56492: teestä vapautettu, ei tuomioistuin velvoita kiä tätä toimintaa helpottamaan sekä poista- 56493: ketään korvaamaan poliisin kuluja, vaan hän maan niitä haitallisia seuraamuksia, joita yk- 56494: saa ne itse taloudellisena menetyksenään sityiselle poliisimiehelle hänen omatta syyt- 56495: kärsiä. tään saattaa virkatehtävien hoitamisesta koi- 56496: Kun laillisesti toiminutta virkamiestä tua. Valtiovallan toimenpitein olisikin taat- 56497: syytetään väitetyistä virheistä virantoimi- tava, etteivät yksityiset poliisimiehet aiheet- 56498: tuksessa, vaatii hänen oma etunsa, että hän tomasti virantoimituksensa johdosta syyttee- 56499: vakavasti suhtautuu syytteeseen. Ellei hän seen jouduttuaan kärsi suoranaisia taloudel- 56500: näin menettele eikä kykene tuomaan syyttö- lisia menetyksiä, kuten nykyisin on asian- 56501: myyttänsä riittävän selvästi näkyviin, voi laita. 56502: hän pahimmassa tapauksessa joutua syyttö- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 56503: mänäkin rikoksesta tuomituksi. Tällaisissa nioittaen, 56504: vakavasti otettavissa syytejutuissa onkin po- 56505: liisimiehen turvauduttava lakimiehen apuun. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 56506: Asianajopalkkioiden muodossa joutuu poliisi- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. IX luvun 56507: mies syyttömyytensä osoittamiseksi täten uudelle momentille 300 000 markan 56508: kärsimään huomattavia rahallisia menoja, määrärahan oikeusistuimen virantoi- 56509: joiden korvauksesta hänellä on nykyisellään mituksesta aiheutuneesta syytteestä 56510: varsin pienet takeet. vapauttaman poliisimiehen oikeuden- 56511: käyntikulujen korvaamiseen. 56512: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 56513: 56514: 0. Lindblom. Vappu Heinonen. Nestori Nurminen. 56515: K. F. Haapasalo. V. Liljeström. Bruno J. Sundman. 56516: G. Henriksson. Päiviö Hetemäki. Urho Kähönen. 56517: Arvo Salminen. Veikko Helle. Erkki Tuuli. 56518: Anni Flinck. Veikko Kokkola. Varma K. Turunen. 56519: Eino Raunio. Heikki Hykkäälä. Martta Salmela-Järvinen. 56520: Lempi Lehto. 56521: 56522: 56523: 56524: 56525: 4 E 626/55 56526: 858 56527: 56528: IV,2oo. - Rah.al. N:o 69. 56529: 56530: 56531: 56532: 56533: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta oikeusistuimen 56534: virantoimituksesta aiheutuneesta syytteestä vapauttaman 56535: poliisimiehen oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen. 56536: 56537: 56538: E d u s k u n n a 11 e. 56539: 56540: Poliisi joutuu tointaan harjoittaessaan taan syytteestä. Hän on tällöin kuitenkin jou- 56541: usein tilanteisiin, jotka ovat hänen hengel- tunut sellaisten haitallisten seuraamusten alai- 56542: leen ja terveydelleen vaarallisia. Virantoimi- seksi, että hänen on ollut pakko syyttömyy- 56543: tuksessa ilman omaa syytään saamistaan tensä osoittamiseksi uhrata huomattavastikin 56544: vammoista ja sairauksista hän on lain mu- rahaa useasti varsin pitkällisessä oikeuden- 56545: kaan oikeutettu saamaan tapaturmakorvausta. käynnissä. Täten hänelle virkatoimintansa 56546: Tapaturmalainsäädäntö ei kuitenkaan anna vuoksi koituu taloudellista vahinkoa, jota 56547: poliisille turvaa eräitä haitallisia seurauksia hän ei voi pitää muuna kuin jonkunlaisena 56548: vastaan, joiden alaiseksi hän useinkin viran- syyttömästi saatuna rangaistuksena laillisesta 56549: toimituksessaan joutuu. Valitettavan run- toiminnastaan. Etupäässä järjestyspoliisi- 56550: saasti tapahtuu maassamme, että poliisi vir- miehet joutuvat syyttömänä syytetyiksi väki- 56551: kaansa toimittaessaan kohtaa vastarintaa, vallan harjoittamisesta. Samantapaisten hai- 56552: mikä hänen on pakko väkivaltakeinoin mur- tallisten seuraamusten alaisiksi, mutta 56553: taa. Kun tällaisissa tapauksissa poliisin vas- muista syistä, joutuvat myös rikospoliisi- 56554: tustajalle ilman poliisin syytä monesti miehet taistelussaan rikollisuutta vastaan. 56555: aiheutuu vammoja, toisinaan jopa varsin vai- Nykyään tapahtuu valitettavan usein, että 56556: keitakin, joutuvat tällaiset tapaukset tarkko- yltiöpäiset rikolliset, joiden asioita rikospo- 56557: jen tutkimusten ja oikeudellisten selvittely- liisi on tarmokkaasti selvittänyt, kostoksi 56558: jen alaisiksi. Kun poliisi on käyttänyt väki- heille epäedullisesti päättyneestä tutkimuk- 56559: valtaa virantoimituksessa, on niillä, jotka sesta keksivät kaikenlaisia keinotekoisia syyt- 56560: ovat joutuneet poliisin pakkotoimenpiteiden teitä rikostutkijaa vastaan hänen muka tut- 56561: kohteiksi ja jotka useinkin ovat järjestyk- kimuksessa tekemistään virheistä. Jos nyt 56562: sestä piittaamattomia ja rettelönhaluisia hen- syntyneessä oikeudenkäynnissä tutkija va- 56563: kilöitä, tapana tehdä poliisia vastaan ilmoi- pautetaan syytteestä, on hän laillisista virka- 56564: tuksia, joissa väitetään, että poliisi on väki- toimistaan joutunut kärsimään suurta har- 56565: valtaa käyttäessään ylittänyt toimivaltuuk- mia ja vahinkoa. 56566: siaan. Ilman tällaisia ilmoituksiakin on esi- Sitä henkistä ,kipua ja särkyä", minkä 56567: miesten, milloin tietoon tulee, että poliisi on alaiseksi syytön poliisimies edellämainitun- 56568: joutunut käyttämään väkivaltaa, toimitettava laisissa tapauksissa joutuu, ei luonnollisesti- 56569: tutkimus sen seikan selvittämiseksi, onko kaan voida rahassa arvioida. On vain lasket- 56570: väkivallan käyttö pysynyt laillisissa rajoissa tavissa ne rahalliset kulut, jotka asianomai- 56571: vai onko poliisi ylittänyt valtuuksiaan. nen joutuu oikeudenkäyntiin uhraamaan. 56572: Kysymys siitä, onko poliisi väkivaltaa Jutussa, jonka yksityinen asianomistaja on 56573: käyttäessään menetellyt virheellisesti vai vir- nostanut poliisia vastaan ja jossa syyte on 56574: heettömästi, joutuu sangen usein tuomiois- havaittu kerrassaan aiheettomaksi, tuomiois- 56575: tuimen käsiteltäväksi siten, että joko yksityi- tuin saattaa tietenkin velvoittaa asianomis- 56576: nen asianomistaja tai virallinen syyttäjä tajan korvaamaan poliisin oikeudenkäynti- 56577: nostaa poliisia vastaan syytteen. Tällaiset kulut. Monasti kuitenkin sattuu, että kun 56578: syytteet johtavat kuitenkin monasti sellaiseen asianomistajalta yritetään kuluja per1a, 56579: tulokseen, että syytetty poliisimies vapaute- osoittautuu hän ,varattomaksi", joten poliisi 56580: 857 56581: 56582: IV,199, - Rah.al. N:o 68. 56583: 56584: 56585: 56586: 56587: Pasanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen nuo- 56588: remman opettajan toimen perustamiseksi valtion poliisi- 56589: kouluun. 56590: 56591: 56592: E d u s k u n n a 11 e. 56593: 56594: Valtion poliisikoulun opetustoiminnan py- palkkaamiseen saman Pl:n IX luvun 1 mo- 56595: syttämiseksi tarpeellisessa laajuudessa on mentilla olevista varoista palkattu alemman 56596: koulun nykyinen vakinainen ja ylimääräi- palkkausluokan toimiupseerin toimi (24 pl.) 56597: nen opettajavoima osoittautunut niin riittä- voitaisiin lakkauttaa. Lisäys on 7 Pl: n VII 56598: mättömäksi, että kouluun jo usean vuoden luvun 2 momentilla vuosipalkkiona 420 600 56599: ajan on ollut pakko komentaa opettaja liik- mk, ikälisinä 108 900 mk ja kalliinpaikan- 56600: kuvasta poliisista. Tämän opettajan tehtä- lisänä 43 980 mk eli yhteensä ilman indeksi- 56601: vänä on ollut antaa opetusta poliisitoimin- korotuksia 573 480 mk. Vastaavasti vähen- 56602: nalle erittäin tarpeellisessa käytännöllisessä nettäisiin saman Pl: n IX luvun 1 momen- 56603: rikospoliisitoiminnassa. Tämä havainto-ope- tilta vuosipalkkiona 420 600 mk, ikälisinä 56604: tus on osoittautunut käytännölliselle poliisi- 108 900 mk ja kalliinpaikanlisänä 43 980 mk 56605: työlle aivan välttämättömäksi ja sen edel- eli yhteensä 573 480 mk. 56606: leen kehittäminen vaatisi poliisikouluun eri- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 56607: koisen oman opettajan. 56608: Tämän vuoksi olisi valtion poliisikouluun että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 56609: perustettava ylimääräinen nuoremman opet- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. VII luvun 56610: tajan toimi (24 pl.), vuosipalkkio 420 600 2 momentille 573 480 markkaa ylimää- 56611: mk, jonka palkkaus suoritettaisiin 7 Pl: n räisen nuoremman opettajan toimen 56612: VII luvun 2 momentin kohdalle varatuista perustamiseksi valtion poliisikouluun. 56613: varoista, samalla kun liikkuvan poliisin 56614: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 56615: 56616: Aukusti Pasanen. 0. A. Öhman. Aare Leikola. 56617: Niilo Honkala. Antti J. Rantamaa. Juho Tenhiälä. 56618: Heikki Soininen. Erkki Koivisto. Harras Kyttä. 56619: Kaarlo Kajatsalo. 56620: 856 56621: 56622: IV,19s. - Rah.al. N:o 67. 56623: 56624: 56625: 56626: 56627: Pasanen ym.: Määrämhan osoittamisesta valtion poliisikou- 56628: lun johtajan toimen muuttamiseksi peruspalkkaiseksi. 56629: 56630: 56631: E d u s k u n n a ll e. 56632: 56633: Valtion poliisikoulussa on nykyään kolme tilta, samalla kun vastaava ylimääräinen 56634: peruspalkkaista opettajan tointa, mutta joh- toimi lakkautettaisiin. Lisäys 7 Pl: n VII 56635: tajan toimi, jonka haltija myöskin toimii luvun 1 momentilla on peruspalkkana 56636: koulun opettajana nykyisin 12 viikkotunnin 598 800 mk, ikälisinä 141 600 mk, ja kalliin- 56637: opetusvelvollisuudella, on ylimääräinen paikanlisänä 56 280 mk eli yhteensä ilman 56638: (31 pl.), vuosipalkkio 598 800 mk. Johtajan indeksikorotusta 796 680 mk. Vastaavasti vä- 56639: toimi on tietenkin poliisikoulussa aivan hennettäisiin saman luvun 2 momentin vä- 56640: välttämätön ja pysyväisesti tarpeellinen, ja hennysten kohdalla vuosipalkkiona 598 800 56641: poliisikoulun menestyminen vaatii välttä- mk, ikälisinä 141600 mk ja kalliinpaikan- 56642: mättä, että sen johtajaksi saadaan alan par- lisänä 56 280 mk eli yhteensä 796 680 mk. 56643: haita ammattimiehiä. Toimen ylimääräisyy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 56644: den vuoksi ei tässä pyrkimyksessä ole on- 56645: nistuttu, vaan on johtajan toimen hoito tällä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 56646: hetkellä tilapäisen järjestelyn varassa. Jotta tulo- ja menoarvioon 7 Pl. VII luvun 56647: tästä asiaintilasta päästäisiin, olisi valtion 1 momentille 796 680 markkaa valtion 56648: poliisikouluun perustettava johtajan perus- poliisikoulun johtajan toimen mttutta- 56649: palkkainen toimi (31 pl.), jonka palkkaus miseksi peruspalkkaiseksi. 56650: suoritettaisiin 7 Pl: n VII luvun 1 momen- 56651: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 56652: 56653: Aukusti Pasanen. C. A. Öhman. Aare Leikola. 56654: Niilo Honkala. Antti J. Rantamaa. Juho Tenhiälä. 56655: Heikki Soininen. Erkki Koivisto. Harras Kyttä. 56656: Kaarlo Kajatsalo. 56657: IV,197. - Paasio ym. 855 56658: 56659: sijoitusta. Tämä ei kuitenkaan koske varsi- 2 henkikirjoitustoimiston 56660: naista poliisin kenttätyötä, joka on laadul- johtaja . . . . . . . . . . . . . pl. 25 46 800 56661: taan, määrältään ja suorittajiensa pätevyys- 2 rikosos. johtajan apul. pl. 25 46 800 56662: vaatimuksilta samanlaista näissä kolmessa 2 sihteeri . . . . . . . . . . . . pl. 24 42 600 56663: kaupungissa. 15 komisario 1 luokka . . pl. 22 283 500 56664: Epäkohdan korjauksesta aiheutuva meno- 19 komisario 2 , pl. 20 285 000 56665: erä on laskettu kaikkiaan 13 082 330 mar- 2 taloudenhoitaja . . . . . pl. 21 33 600 56666: kaksi, josta kuitenkin kaupungit suorittavat 2 osoite- ja passitoimis- 56667: osuutenaan omien poliisilaitosten pa1kkauk- ton johtaja . . . . . . . . . pl. 20 30000 56668: sesta kolmannen osan. Näin jää valtion 14 kanslisti 1 lk. . ..... pl. 15 155 400 56669: suoranaiseksi menoksi tässä yhteydessä vain 18 kanslisti 2 lk. . ..... pl. 13 196 500 56670: 6 504 800 markkaa. - Hyväksytyn periaat- 13 kirjuri 1 lk. . . . . . . . . pl. 11 136 500 56671: teen toteuttamiseksi olisi Tampereen ja 4 kirjuri 2 lk. . . . . . . . . pl. 10 40800 56672: Turun poliisilaitosten virkojen ja tointen 23 kirjuri 3 lk. . . . . . . . . pl. 9 227 700 56673: korottamiseksi vastaavien Helsingin poliisi- 82 ylikonstaapeli 1 lk. . . pl. 18 1220100 56674: laitoksen virkojen ja tointen tasalle varat- 43 ylikonstaapeli 2 lk. . . pl. 17 554700 56675: tava seuraavat menoerät: 248 vanh. konstaapeli . . . pl. 16 3199 200 56676: Hyväksytyn periaatteen toteuttamiseksi 245 nuor. konstaapeli ... pl. 15 2 719 500 56677: olisi Tampereen ja Turun poliisilaitosten 5 naiskonstaapeli . . . . . . pl. 12 52 500 56678: virat ja toimet sijoitettava seuraaviin palk- 1 vahtimest. (Tampere) pl. 12 10 500 56679: kaluokkiin: 56680: Kaiken ylläolevan perusteella ehdotamme, 56681: mk että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 56682: 2 poliisimestari . . . . . . . pl. 33 72 600 tulo- ja menoarvioon 7 Pl. IV luvun 56683: 2 poliisimestarin apul. . pl. 27 46 800 1 momentille lisäyksenä 9 757 200 56684: 2 rikososaston johtaja . pl. 27 46 800 markkaa Turun ja Tampereen poliisi- 56685: 1 toimiupseeri (Turku) pl. 24 21300 kunnan palkkauksen tarkistamiseksi. 56686: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 56687: 56688: Rafael Paasio. Jaakko Hakala. Harras Kyttä. 56689: Artturi Tienari. Eino Roine. Urho Kulovaara. 56690: Irma Karvikko. Kaisa Hiilelä. Leo Suonpää. 56691: Kustaa Alanko. Anni Flinck. Elli Stenberg. 56692: 854 56693: 56694: IV,197, - Rah.al. N:o 66. 56695: 56696: 56697: 56698: 56699: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Tampereen 56700: poliisikunnan palkkauksen tarkistamiseksi. 56701: 56702: 56703: E d u s k u n n a ll e. 56704: 56705: Valtion viran- ja toimenhaltijain palk- kohti 1110 markkaa enemmän kuin Turussa 56706: kauksessa on noin 30 vuotta sitten käytetty ja Tampereella. Tämä vastaa melkein yhtä 56707: nykyisen kalliinpaikanlisän sijasta saman- palkkausluokkaa, ja pitäisi sen mielestämme 56708: arvoisten viran- ja toimenhaltijain sijoitta- niin poliisikunnan kuin muidenkin palkan- 56709: mista eri palkkausluokkiin. Sen jälkeen kun nauttijaryhmien piirissä riittää korostamaan 56710: siirryttiin kalliinpaikanlisän maksamiseen, pääkaupungin väitettyä erikoisasemaa. 56711: on tältä järjestelmäitä pudonnut pohja pois. Kuinka epäjohdonmukaisia rinnastuksia 56712: Siitä onkin luovuttu jo melkein kaikissa val- saattaa syntyä poliisin nykyisen palkkaus- 56713: tion palkansaajaryhmissä, mutta poliisikun- järjestelmän vallitessa, selviää seuraavista 56714: nassa tämä epäoikeudenmukainen järjes- esimerkeistä : 56715: telmä vielä on pysytetty ennallaan. - vastikään palvelukseen Helsingissä 56716: Suomen Poliisien Liitto ry. otti jo useita astunut ,vihreä" nuorempi konstaapeli saa 56717: vuosia sitten ohjelmaansa poliisikunnan saman palkan kuin jo monet tuiskut ja tuu- 56718: palkkauksen yhtäläistyttämisen, asettaen let kokenut, miehistöluokan suorittanut van- 56719: lähimmäksi tavoitteekseen Tampereen ja hempi konstaapeli Turussa ja Tampereella, 56720: Turun kohdalta palkkauksen kohottamisen - miehistöön kuuluva vanhempi konstaa- 56721: Helsingin tasolle. Kesällä 1954 saavuttikin peli Helsingissä on samassa palkkausluokassa 56722: periaate ,samasta- työstä sama palkka" kan- kuin jo alipäällystöluokan suorittanut 2 pl: n 56723: sanedustajien yksimielisen hyväksymisen ja ylikonstaapeli mainituissa toisissa kaupun- 56724: eduskunta myönsi tämän palkkausepäkohdan geissa, ja 56725: korjaamiseen tarvittavan määrärahan. - - Helsingissä palveleva 1 pl:n ylikons- 56726: Ennen vuoden 1954 loppua tapahtui kuiten- taapeli on palkkausluokittelussa vain yhtä 56727: kin yllättävä käänne sikäli, että Helsingin luokkaa alempana kuin Turussa ja Tampe- 56728: poliisilaitoksen henkilökunnan palkkaus nos- reella palveleva 2 pl: n komisario. 56729: tettiin jälleen entiseen erikoisasemaansa - Näin on siitä huolimatta, että poliisimie- 56730: palkkaluokkaa korkeammaksi kuin Turun ja hen henkilökohtainen työ on Helsingissä 56731: Tampereen. samanlaatuista kuin muuallakin, muualla 56732: Periaate ,samasta työstä sama palkka" on osaksi vaativampaakin kuin Helsingissä, 56733: jo toteutettu useimmissa valtion palkansaaja- ottaen huomioon pääkaupungissa toteutettu 56734: ryhmissä, kuten esimerkiksi armeijassa ja työnjako. 56735: rautateillä. Viimeksi suoritetuissa palkkojen Samoinkuin puolustusvoimissa on polii- 56736: tasauksissa on myöskin postilaitoksen suh- sissakin miehistöä, alipäällystöä ja päällystöä 56737: teen suoritettu tämän epäkohdan korjauksia. asetuksessa nimenomaan määrätyin kelpoi- 56738: - Naapurimaassamme Ruotsissa ei poliisi- suusvaatimuksin. Se seikka, että palkkausluo- 56739: kunnan palkkauksessa ole pääkaupungin ja kittelu ei noudata näitä poliisitoimiasetuksen 56740: maaseutukaupunkien välillä mitään eroa. viitoittamia suuntaviivoja, on omiansa ai- 56741: Elinkustannukset niin pääkaupungissa heuttamaan sekaannusta ja tyrehdyttämään 56742: kuin Turussa ja Tampereellakin ovat suun- tervettä yritteliäisyyttä. 56743: nilleen samat, mutta kalliinpaikanlisä on On luonnollistakin, että maan pääkaupun- 56744: Helsingissä niin paljon suurempi, että esim. gin suuruus edellyttää eräillä ylimmillä 56745: 18. palkkausluokassa se tekee kuukautta vakansseilla palkkausluokissa korkeampaa 56746: 853 56747: 56748: IV,196. - Rah.al. N:o 65. 56749: Suomennos. 56750: 56751: 56752: 56753: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta Inkoon piirin 56754: nimismiehen toimen säilyttämistä varten. 56755: 56756: 56757: E d u s k u n n a 11 e. 56758: 56759: Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessä antamiin vakuutuksiin maaseudun ja varsin- 56760: vuodelle 1956 ehdottanut, että Inkoon piirin kin saariston etujen valvomisesta. 56761: nimismiehen 3 l. toimi (19 pl.) lakkautetaan Tulo- ja menoarvioesityksen valmistumi- 56762: vuoden 1956 alusta ja että Inkoon nimismies- sen jälkeen on kuitenkin ilmaantunut eräs 56763: piiri lopetetaan sekä että Inkoon kunta siir- seikka, jotka vaatii osakseen ratkaisevassa 56764: retään Karjaan nimismiespiiriin ja että vii- maarassa huomiota, nimittäin Porkkalan 56765: meksi mainittuun piiriin perustetaan ~ksi alueen palauttaminen. Inkoon ja Degerbyn 56766: apulaisnimismiehen toimi (19 pl.) ja että kunnat ovat vanhastaan muodostaneet sa- 56767: yksi vanhemman konstaapelin 2 l. toimi ( 13 man nimismiespiirin nimismiehen sijoitus- 56768: pl.) ja yksi nuoremman konstaapelin 2 l. paikkana Inkoo. Ottaen huomioon, että jäl- 56769: toimi (12 pl.) siirretään Inkoon piiristä vas- leenmuutto Porkkalan alueelle tulee tapahtu- 56770: taaviksi toimiksi Karjaan piiriin. maan lähimmässä tulevaisuudessa, ja katsoen 56771: Ehdotetut muutokset, jotka eivät aiheuta niihin moninaisiin ja tärkeisiin tehtäviin, 56772: minkäänlaista säästöä valtion menoissa, ovat jotka tässä yhteydessä tulevat nimismiehelle. 56773: Inkoon kunnan ja sen asukkaiden kannalta on mahdotonta ajatella, että nimismiehen 56774: hyvin tuntuvia ja pitkälle meneviä huonon- toimi lakkautettaisiin ja että perustettai~ 56775: nuksia. Nimismies on vanhastaan paikkakun- siin apulaisnimismiehen toimi, jonka haltija 56776: nalla keskeinen hallintoviranomainen, jonka sijoitettaisiin Karjaalle. Päinvastoin tulevat 56777: kanssa väestö ennen kaikkea joutuu koske- muuttuneet olosuhteet asettamaan piirin ni- 56778: tuksiin. Nimismies on ulosottomies, viralli- mismiehelle niin suuria vaatimuksia, että lä- 56779: nen kaupanvahvistaja, hoitaa kalastus- ja hinnä kai tulee kysymykseen piirin poliisi, 56780: metsästyskorttien jakoa, antaa erilaisia lupa- voiman lisääminen. 56781: todistuksia jne. Hän hoitaa toisin sanoen Edellä esitettyyn viitaten ja erityisesti 56782: sellaisia yleisiä tehtäviä, jotka useimmissa siirtoväen edut huomioonottaen ehdotetaan 56783: tapauksissa välttämättä edellyttävät henkilö- täten kunnioittaen, 56784: kohtaista käyntiä hänen luonaan. Tämän 56785: takia ei ole suinkaan yhdentekevää, missä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 56786: nimismiehen, jonka tulee palvella yleisöä, tulo- ja menoarvioon 7 Pl. III luvun 56787: toimipaikka sijaitsee. 4 momentille 394 860 markkaa Inkoon 56788: Inkoon kunnalle ja sen asukkaille muutok- piirin nimismiehen toimen säilyttä- 56789: set merkitsisivät vaikeata menetystä. Erityi- mistä varten sekä yhden vanhemman 56790: sen tuntuviksi muodostuisivat seuraukset ja yhden nuoremman konstaapelin 56791: suurelle ja laajalle saaristoalueelle, josta yh- tointa varten samassa piirissä, joista 56792: teydet jo nyt ovat vaikeat. Toimenpide ei toimista ensiksi mainitun hallitus on 56793: näytä soveltuvan valtiovallan eri yhteyksissä ehdottanut lakkautettavaksi. 56794: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 56795: 56796: Sven Högström. Arthur Larson. 56797: 0. A. Öhman. John Forsberg. 56798: John Österholm. Bruno J. Sundman. 56799: 852 56800: 56801: IV,196.- Fin.mot. N:o 65. 56802: 56803: 56804: 56805: 56806: Högström m.fl.: .Anglende anvisande av anslag {ö1· bibe- 56807: hållande för länsmansbefattningen i Ingå distrikt. 56808: 56809: 56810: Till Riksdagen. 56811: 56812: Regeringen har i statsförslaget för år 1956 tagande av landsbygdens och särskilt skär- 56813: föreslagit, att länsmansbefattningen 3 kl. gårdens intressen. 56814: (19 a. kl.) i Ingå distrikt skall indragas från Sedan statsförslaget uppgjordes, har emel- 56815: början av år 1956 och att Ingå länsmans- lertid en omständighet, som i avgörende grad 56816: distrikt slopas samt att Ingå kommun över- kräver uppmärksamhet, nämligen återläm- 56817: föres till Karis länsmansdistrikt ävensom att nandet av Porkalaområdet. Ingå och De- 56818: i sistnämnda distrikt inrättas en biträdande gerby kommuner ha sedan gammalt bildat 56819: länsmansbefattning (19 a. kl.) och att en ett länsmansdistrikt med Ingå som place- 56820: äldre konstapelsbefattning, 2 kl., (13 a. kl.) ringsort för länsmannen. Med beaktande av 56821: och en yngre konstapelsbefattning 2 kl., att återflyttningen till Porkalaområdet kom- 56822: ( 12 a. kl.) i Ingå distrikt ombildas till mot- mer att äga rum inom den närmaste fram- 56823: svarande befattningar i Karis distrikt. tiden samt med hänsyn till de mångahanda 56824: De föreslagna omställningarna, som icke och viktiga uppgifter, som i detta samman- 56825: medföra någon som helst besparing för sta- hag ankommer på länsmannen, är det otänk- 56826: ten ifråga om utgifterna, innebära mycket bart att länsmansbefattningen skulle indra- 56827: kännbara och långt gående försämringar för gas och en biträdande länsmansbefattning 56828: Ingå kommun och dess invånare. Länsman- inrättas, vars innehavare skulle placeras i 56829: nen är sedan gammalt den centrala förvalt- Karis. Tvärtom kommer de förändrade för- 56830: ningsmyndigheten på orten, med viiken hållandena att ställa så stora krav på Iäns- 56831: framförallt befolkningen kommer i beröring. mannen i distriktet, att det väl närmast 56832: Länsmannen är. utmätningsman, offentligt blir fråga om att utöka polisstyrkan inom 56833: köpvittne, handhar utdelningen av fiske- och distriktet. 56834: jaktkort, utfärdar tillståndsbevis av olika Med hänvisning till det ovananförda samt 56835: slag och så vidare. Han handhar med andra särskilt med beaktande av den förflyttade 56836: ord sådana allmänna uppdrag, som i de befolkningens intressen föreslå vi härmed 56837: flesta fall göra det nödvändigt, att allmän- vördsamt, 56838: heten besöker honom personligen. På grund 56839: härav är det ingalunda likgiltigt, var läns- att Riksdagen måtte i statsförslaget 56840: mannen, som skall betjäna allmänheten, är för år 1956 under 7 Ht. Ill: 4 upp- 56841: placerad. taga 394 860 mark jämte indexförhöj- 56842: För Ingå kommun och dess invånare bleve ning för bibehållande av länsmans- 56843: omställningarna en svår förlust. Särskilt befattningen i lngå distrikt samt en 56844: kännbara bleve följderna för det stora och äldre konstapelsbefattning och en 56845: vidsträckta skärgårdsområdet, därifrån för- yngre konstapelsbefattning i samma 56846: bindelserna redan nu äro svåra. Åtgärden distrikt, vilken förstnämnda befatt- 56847: synes icke sammangå med statsmaktens för- ning av regeringen föreslagits att in- 56848: säkringar i olika sammanhang om tillvara- dragas. 56849: Helsingfors den 20 september 1955. 56850: 56851: Sven Högström. Arthur Larson. 56852: C. A. Öhman. John Forsberg. 56853: John Österholm. Bruno J. Sundman. 56854: 851 56855: 56856: IV,195. - Rah.al. N:o 64. 56857: Suomennos. 56858: 56859: 56860: 56861: Larson ym..: Määrärahan osoittamisesta lääninkamreerinviran 56862: perustamiseksi Ahvenanmaan maakunnan lääninhallituk- 56863: seen. 56864: 56865: 56866: E d u s k u n n a ll e. 56867: 56868: Vuonna 1954 lakkautettiin Ahvenanmaan esitetystä ilmenee, ettei nykyinen asiaintila 56869: maakunnan lääninhallituksen lääninkamree- mainitussa lääninhallituksessa anna mah- 56870: rinvirka. Tästä johtuen lääninhallituksessa dollisuuksia lääninoikeuslaitoksen perustami- 56871: maaherraa ja lääninneuvosta lukuunottamatta seen Ahvenanmaan maakunnan lääninhalli- 56872: ei ole muita tarvittavan lainopillisen päte- tukseen. 56873: vyyden omaavia virkamiehiä, jotka maaher- Edellä mainittujen epäkohtien poistami- 56874: ran tai lääninneuvoksen ollessa estyneenä seksi Ahvenanmaan maakunnan lääninhalli- 56875: voisivat saada lääninhallituksen päätösvaltai- tuksessa olisi edellä mainittu lääninkamree- 56876: seksi. Tällöin on otettava huomioon, että rinvirka välttämättä perustettava uudelleen. 56877: tästä seikasta johtuva epäkohta on tämän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 56878: lääninhallituksen suhteen sitäkin suurempi, nioittaen, 56879: kun Ahvenanmaan maakunnan maaherran 56880: on pakko Ahvenanmaan valtuuskunnan pu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 56881: heenjohtajan ominaisuudessa olla valtakun- tulo- ja menoarvioon lääninkamreerin- 56882: nan pääkaupungissa huomattava osa vuo- viran perustamista varten Ahvenan- 56883: desta. maan maakunnan lääninhallitukseen 56884: Lääninoikeudesta annetun lain (52/55) 7 Pl. II luvun 1 momentille 598 800 56885: 20 §: n mukaan on lääninoikeudelle kuuluvien markkaa peruspalkkaa, 84 960 mark- 56886: asioiden käsittelystä Ahvenanmaan maakun- kaa ikälisiä ja 18 900 markkaa kalliin- 56887: nan lääninhallituksessa säädettävä erikseen. paikanlisää varten eli yhteensä 702 660 56888: Mainitun lain mukaan kuuluu lääninoikeu- markkaa. 56889: teen kolme jäsentä. Edellisessä kappaleessa 56890: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955. 56891: 56892: Arthur Larson. John Österholm. 56893: John Forsberg. c; A. Öhman. 56894: Sven Högström. 56895: 56896: 56897: 56898: 56899: 3 E 626/55 56900: 850 56901: 56902: IV,195. - Fin.mot. N:o 64. 56903: 56904: 56905: 56906: 56907: Larson m. fl.: Angående anvisande av anslag för inrättande 56908: av en landskamrerartjänst vid länsstyrelsen i landskapet 56909: Åland. 56910: 56911: 56912: T i ll R i k s d a g e n. 56913: 56914: År 1954 indrogs landskamrerartjänsten i vid handen, att det nurådande sakläget vid 56915: länsstyrelsen i landskapet Åland. Detta hade berörda länsstyrelse icke erbjuder möjlighe- 56916: som följd, att i länsstyrelsen förutom lands- ter att införa länsrättsinstitutionen vid läns- 56917: hövdingen och länsrådet icke finnas några styrelsen i landskapet Åland. 56918: andra tjänsteinnehavare med nödig juridisk För att ovan nämnda olägenheter vid läns- 56919: kompetens för att vid förfall för landshöv- styrelsen i landskapet Åland skall kunna av- 56920: dingen eller länsrådet kunna göra länssty- hjälpas borde förenämnda landskamrerar- 56921: relsen beslutför. Härvid bör beaktas, att den tjänst oundgängligen återinrättas. 56922: olägenhet detta sakförhållande medför för Med hänvisning tili det ovan anförda får 56923: ifrågavarande länsstyrelsens vidkommande är vi vördsamt föreslå, 56924: så mycket större, emedan landshövdingen i 56925: landskapet Åland i sin egenskap av ord- att Riksdagen i statsförslaget för år 56926: förande i Ålandsdelegationen nödgas vistas i 1956 för inrättande av en landskam- 56927: rikets huvudstad under en betydande del av rerartjänst (31. l.kl.) vid länsstyrel- 56928: årets dagar. sen i landskapet Aland, under 7 Ht. 56929: Jämlikt 20 § i lagen om länsrätt (52/55) II kap. 1 mom. måtte upptaga till 56930: skall angående handläggningen av på läns- grundlön 598 800 mk, till åldersHll- 56931: rätt ankommande ärenden i länsstyrelsen i lägg 84 960 mk och Ull dyrortsUllägg 56932: landskapet Åland stadgas särskilt. Enligt 18 900 mk eller sammanlagt 702 660 56933: sagda lag skall länsrätten bestå av tre med- mk. 56934: lemmar. Det i föregående stycke anförda ger 56935: Helsingfors den 19 september 1955. 56936: 56937: Arthur Larson. John. Österholm. 56938: John Forsberg. 0. A. Öhman. 56939: Sven Högström. 56940: 849 56941: 56942: IV,194. - Rah.al. N:o 63. 56943: Suomennos. 56944: 56945: 56946: 56947: Öhman ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ruot- 56948: sinkielisen lakikirjan julkisoikeudellisen osan julkaise- 56949: mista varten. 56950: 56951: 56952: E d u s kun n alle. 56953: 56954: Ruotsinkielisen lakikirjan julkaiseminen kielisen lakikirjan hintaan. Tämän osan 56955: on valitettavasti viivästynyt. Tämä on suu:- hinta ei saisi nousta mainittavasti yli 1 000 56956: reksi osaksi johtunut siitä, ettei ole voitu markan, minkä takia olisi saatava avustuk- 56957: hankkia tarvittavaa apua, koska kustannuk- sena 4 500 000 markkaa. Kun Suomen Lain- 56958: set on painettava alas sen takia, ettei ole opillinen Yhdistys r. y. otti toimittaakseen 56959: saatu tarpeellista avustusta. Ensimmäinen osa lakikirjan ruotsinkielisen painoksen, tapah- 56960: ilmestyi sentään kaksi vuotta sitten ja toista tui se edellyttäen, että saataisiin tarvittavaa 56961: osaa parhaillaan painetaan, kun taas kolmas valtionapua, koska yhdistykseltä itseltään 56962: osa on tekeillä ja osittain jo oikolukuasteella. puuttuu siihen varoja. Sellaista avustusta, 56963: Neljäs osa, joka käsittää tärkeimmät jul- joskin riittämätöntä, yhdistys on saanutkin 56964: kisoikeudelliset lait, on julkaistava mahdolli- kolmea ensimmäistä osaa varten. 56965: simman pian sen jälkeen, kun kolmas osa on Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan täten 56966: saatu valmiiksi. Etukäteen on mahdotonta kunnioittaen, 56967: tarkasti määritellä, miten monta painoark- 56968: kia tämä lakikirjan viimeinen osa tulee si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 56969: sältämään, mutta painatus-, sitomis- ja ja- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun 56970: kelukustannukset nousevat varmasti 5-6 kohdalle 4 500 000 markan määrära- 56971: miljoonan markan välimaille. Kun suurem- han avustukseksi Suomen Lainopilli- 56972: paa kuin 1 000 kappaleen painosta ei kan- selle Yhdistykselle r. y. lakikirjan 56973: nata painaa, tulisi hinnaksi 5 000-6 000 ruotsinkielisen painoksen neljännen eli 56974: markkaa kappaleelta. Se on kuitenkin aivan julkisoikeudellisen osan julkaisemista 56975: kohtuuton, varsinkin verrattuna valtion te- varten. 56976: hokkaalla avustuksella julkaistavan Suomen- 56977: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 56978: 56979: C. A. Öhman. John Forsberg. 56980: John Österholm. Arthur Larson. 56981: Sven Högström. 56982: 848 56983: 56984: IV,t94. - Fin.mot. N:o 63. 56985: 56986: • 56987: Öhman m.fl.: Angående anvisande av anslag till understöd 56988: för utgivning av den offentligrättsliga delen av den 56989: svenskspråkiga upplagan av lagboken. 56990: 56991: 56992: T i ll R i k s d a g e n. 56993: 56994: Utgivningen av den svenskspråkiga lag- utges med e:ffektiv hjälp av staten. Nämn- 56995: boken har beklagligt nog :fördröjts. Detta värt över 1 000 mark borde priset för denna 56996: har tili stor del berott på att nödig hjälp del icke få stiga, varför 4 500 000 mark 56997: icke kunnat anska:f:fas, emedan omkostna- borde erhållas i understöd. Då Juridiska 56998: derna måste pressas ner, då er:forderliga Föreningen i Finland r. :f. åtog sig att redi- 56999: unde:rstöd ej erhållits. Den :första delen ut- gera den svenskspråkiga upplagan av lag- 57000: kom dock :för två år sedan och den andra verket, skedde det under förutsättning, att 57001: håller på att tryckas, medan den tredje de- nödigt statsunderstöd skulle erhållas, eme- 57002: len utarbetas och delvis redan föreligger i dan :föreningen själv saknar medel här:för. 57003: korrektur. Sådant understöd, om än otillräckligt, har 57004: Den :fjärde delen, som skall omfatta de föreningen också erhållit :för de tre första 57005: viktigaste offentligträttsliga lagarna, bör ut- delarna. 57006: ges fortast möjligt efter det den tredje sam- Med stöd av det som ovan :framhållits, 57007: maMtällts. Det är omöjligt att på förhand föreslås härmed vördsamt, 57008: exakt fastslå, huru många tryckark denna 57009: sista del av lagverket kommer att omfatta, att Riksdagen under II kap. 15 Ht. 57010: men kostnaderna :för tryckning, inbindning i statsförslaget för år 1956 måtte upp- 57011: och distribution stiger säkert tili mellan 5 taga ett anslag på 4 500 000 mark 57012: och 6 miljoner mark. Då det icke lönar sig till understöd åt J uridiska Förenin- 57013: att trycka en större upplaga än 1 000 exem- gen i Finland r. f. för utgivning av 57014: plar, skulle priset ligga mellan 5 000 och den fjärde eller offentligrättsliga de- 57015: 6 000 mark per exemplar. Detta är dock len av den svenskspråkiga upplagan 57016: alldeles oskäligt, speciellt i jämförelse med av lagboken. 57017: priset för den finskspråkiga lagboken, som 57018: Helsingfors den 17 september 1955. 57019: 57020: C. A. Öhman. John Forsberg. 57021: John Österholm. Arthur Larson. 57022: Sven Högström. 57023: 847 57024: 57025: IV,193. - Rah.al. N:o 62. 57026: 57027: 57028: 57029: 57030: Hetemäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin hovi- 57031: oikeuden ylimääräisen 5. jaoston vakinaistamiseksi. 57032: 57033: 57034: E d u s k u n n a ll e. 57035: 57036: Hallituksen vuoden 1956 tulo- ja meno- vuosittain n. 140 sotilasjuttua ja n. 30 en- 57037: arvioesitykseen on otettu määräraha uuden simmäisenä oikeusasteena käsiteltävää virka- 57038: ylimääräisen 6. jaoston perustamiseksi Hel- syyteasiaa. Kun näiden viimemainittujen 57039: singin hovioikeuteen ensi vuoden alusta lu- juttujen käsittelemiseen menee melkein ko- 57040: kien. Kun nykyistä 5. jaostoa ei ole esitetty konaan yhden jaoston aika, ei varsinaisten 57041: vakinaistettavaksi, merkitsee se sitä, että oikeudenkäyntiasioiden käsittelyyn ole ny- 57042: ensi vuoden alusta alkaen Helsingin hovi- kyisen olotilan vallitessa voinut osallistua 57043: oikeudessa tulisi olemaan kaksi ylimääräistä käytännöllisesti katsoen muuta kuin neljä 57044: jaostoa. jaostoa. Edellämainituista syistä on hovi- 57045: Helsingin hovioikeuteen saapui vuonna oikeudessa ratkaisemattomien juttujen luku- 57046: 1953 varsinaisia oikeudenkäyntiasioita 2 525 määrä kasvanut niin paljon, että siitä on 57047: ja vuonna 1954 2 631 juttua. Kuluvana huomattavaa haittaa juttujen viivästymisen 57048: vuonna saapui kesäkuun loppuun mennessä vuoksi hovioikeuspiirin oikeudenhoidolle. 57049: jo 1 356 uutta juttua. Ratkaisematta joulu- Kun työskentelyä hovioikeudessa ei ylimää- 57050: kuun lopussa 1954 oli 2 232 juttua ja viime räisten jaostojen puitteissa voida järjestää 57051: kesäkuun lopussa oli ratkaisemattomia jut- niin tehokkaaksi ja suunnitelmalliseksi kuin 57052: tuja 2 325 kappaletta, vaikka hovioikeus on olisi toivottavaa, ja kun varmaa on, ettei 57053: syksystä 1954 toiminut viisijaostoisena. Ver- tulevaisuudessakaan tulla toimeen neljällä 57054: tauksen vuoksi mainittakoon, että Turun vakinaisella jaostolla, olisi ainakin toinen 57055: hovioikeus, jossa on 5 vakinaista jaostoa ja nyt ylimääräisenä toimivista jaostoista vaki- 57056: ollut 1 ylimääräinen jaosto tämän vuoden naistettava. Rahallisesti tällainen ei kuiten- 57057: alkuun asti, oli viime kesäkuun lopussa kaan tulisi valtiolle paljon maksamaan. Sen 57058: 1 312 ratkaisematonta juttua. vuotuiset lisäkustannukset olisivat vain 57059: Kuten jo yllämainittu kehityskin osoittaa, 198 430 markkaa. 57060: tulee Helsingin hovioikeuteen saapuvien jut- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti 57061: tujen lukumäärä jatkuvasti kasvamaan. Sen ehdotamme, 57062: vuoksi ei ole nähtävissä, että Helsingin hovi- 57063: oikeus voisi tulevaisuudessakaan toimia vain että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 57064: 4-jaostoisena, vaan että siellä tarvitaan vä- tulo- ja menoarvioon Helsingin hovi- 57065: hintäin 5 vakinaista jaostoa, kuten nyt on oikeuden ylimääräisen 5. jaoston va- 57066: jo Turun hovioikeudessa. Työmäärää Hel- kinaistamiseksi 198 430 markan lisä- 57067: singin hovioikeuden osalta on vielä omiaan määrärahan kahden hovioikeudenneu- 57068: lisäämään se, että siellä joudutaan suoritta- voksen, kahden hovioikeudenasessorin, 57069: maan melkoisesti aikaa vieviä suullisia kuu- yhden ylemmän palkkausluokan hovi- 57070: lusteluja useissa sotilas- ja Helsingin hovi- oikeudenviskaalin ja kahden alemman 57071: oikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena käsi- palkkausluokan hovioikeudenviskaalin 57072: teltävissä virkasyytejutuissa, mikä ei näy ylimääräisten virkojen muuttamiseksi 57073: em. tilastosta. Helsingin hovioikeuteen saa- vakinaisiksi viroiksi. 57074: puvien juttujen lukumäärään sisältyykin 57075: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. 57076: 57077: Päiviö Hetemäki. 0. Lindblom. C. A. Öhman. 57078: V. Liljeström. ·Arvo Salminen. Eino Saari. 57079: 846 IV,192. - Markkinatutkimus. 57080: 57081: 57082: mahdollisuuksia sekä teollisuuden että ylei- Edellä sanottuun nojaten ehdotamme, 57083: sen kulutuksen kannalta. 57084: Huomioon ottaen edellä esitetyt näkökoh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 57085: dat kauppavaihtomme laajentamisen kansan- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 57086: taloudellisesta hyödystä ja edellä esitetyt kan määrärahan markkinatutkimuksen 57087: ilmeiset mahdollisuudet vientimarkkinoit- kehittämiseksi Neuvostoliiton, kansan- 57088: temme laajentamiseen, olisi mielestämme demokratian maiden ja Kiinan kan- 57089: välttämätöntä kehittää markkinatutkimus- santasavallan markkinoiden stthteen 57090: toimintaa nykyistä huomattavasti tehok- sekä Suomen viennin että tuonnin 57091: kaammin Neuvostoliiton, kansandemokra- osalta ja Suomen tuotteiden tunne- 57092: tian maiden ja Kiinan kansantasavallan tuksi tekemiseksi edellä mainituissa 57093: markkinoita käsittäväksi. maissa. 57094: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955. 57095: 57096: Hertta Kuusinen. Mauri Ryömä. 57097: Eino Kilpi. Aimo Aaltonen. 57098: Unto Miettinen. 57099: 845 57100: 57101: IV,192. - Rah.al. N:o 61. 57102: 57103: 57104: 57105: 57106: Kuusinen ym.: Määrärahan osoittamisesta markkinatutki- 57107: muksen kehittämiseksi Neuvostoliiton, kansandemokratian 57108: maiden ja Kiinan tasavallan suhteen Suomen viennin ja 57109: tuonnin osalta sekä Suomen tuotteiden tunnetuksi teke- 57110: miseksi sanotuissa maissa. 57111: 57112: E d u s k u n n a ll e. 57113: 57114: Monessa yhteydessä on käynyt selville ja kilpailemaan tuotteiden laadussa muiden 57115: asianomaisten maiden korkeiden viranomais- maiden kanssa. Tällaisia tuotteita ovat 57116: ten taholta on korostettu, että Neuvostoliitto, mm. huonekaluteollisuuden, nahka- ja jal- 57117: kansandemokraattiset maat ja Kiinan kansan- kineteollisuuden, tekstiili- ja valmisvaate- 57118: tasavalta tuntevat suurta kiinnostusta kau- teollisuuden tuotteet, erinäiset pienteollisuus- 57119: pankäynnin laajentamiseen maamme kanssa, tuotteet jne. sekä tulevaisuudessa epäilemättä 57120: myös Suomesta niihin tapahtuvan viennin myös karjataloustuotteet. 57121: muodossa. Vaikka maamme kauppavaihto Kauppavaihdon jatkuva lisääminen ja 57122: näiden maiden ja varsinkin Neuvostoliiton laajentaminen alussa mainittujen maiden 57123: sekä Kiinan kansantasavallan kanssa on viime kanssa ja erikoisesti vientimme mahdolli- 57124: vuosina huomattavastikin laajentunut, se ei simman voimakas lisääminen sellaistenkin 57125: kuitenkaan ole saavuttanut niitä mittasuh- tuotteiden kohdalla, joissa emme ole pysty- 57126: teita, joiden puitteissa sen tulisi liikkua neet aikaansaamaan vientiämme muihin 57127: asianomaisten maiden asema huomioon ottaen maihin, on erittäin merkityksellistä kansan- 57128: maamme kauppatuttavina. Tämä on ollut taloudellemme useastakin syystä. Tärkein 57129: todettavissa niin viennin kuin tuonninkin syy on se, ettei näissä maissa esiinny kapi- 57130: yhteydessä. talistisissa maissa säännöllisesti toistuvia ta- 57131: Syynä tähän on ollut suurelta osalta se, louspulia, jotka vaikuttavat haitallisesti 57132: että Suomessa ei tunneta riittävästi edellä maamme vientisuhdanteihin. Toiseksi on 57133: mainittujen maiden mahdollisuuksia meidän merkittävää, että meillä on ilmeisiä mahdol- 57134: vientituotteidemme markkinoina eikä myös- lisuuksia tämän kauppavaihdon puitteissa 57135: kään kaikkia mahdollisuuksia tyydyttää kehittää uusia vientiteollisuuden aloja, jotka 57136: tuontitarpeitamme niistä. Kuitenkin on ollut laajentuessaan vapauttavat kansantalou- 57137: havaittavissa erilaisten tuotteittemme eri yh- temme vientituotantomme tähänastisen 57138: teyksissä jouduttua näytteille näissä maissa, yksipuolisuuden aiheuttamista haitoista ja 57139: että kiinnostus niihin on ollut varsin suuri. vaaroista. Lisäksi kauppavaihdon lisäämi- 57140: Samansuuntaisesti ovat useat maamme ulko- sen puolesta puhuu muidenkin kapitalis- 57141: maankaupan asiantuntijat, teollisuusmiehet tisten maiden voimistunut kiinnostus Neu- 57142: ja muut tuotantoelämämme edustajat puhu- vostoliiton ja kansandemokratian maiden 57143: neet ja kirjoitelleet käytyään näissä maissa. markkinoita kohtaan. Suomen on syytä pi- 57144: Näiden toistaiseksi hajanaisten huomioiden tää kiinni jo saavuttamistaan asemista sekä 57145: perusteella on syntynyt varsin yleinen käsi- vahvistaa niitä. Samassa yhteydessä olisi 57146: tys, että maallamme olisi mahdollisuuksia tarpeen tutkia myös tuonnin monipuolista- 57147: huomattavastikin lisätä vientiään näihin mai- misen mahdollisuuksia siten, että se nykyistä 57148: hin, ei vain tavanomaisten vientituottei- paremmin vastaisi vientiä. Tähänastiset ko- 57149: demme, puunjalostus- ja metalliteollisuus- kemukset osoittavat, että edellä mainituista 57150: tuotteiden kohdalla, vaan vieläpä monien maista on ollut saatavissa edullisin ehdoin 57151: sellaisten kotimarkkinateollisuustuotteiden monia elintärkeitä tuotteita, joiden tuon- 57152: kohdalla, joilla varsin hyvin pystymme nille näyttää avautuvan entistä suurempia 57153: 844 57154: 57155: IV,191. - Rah.al. N:o 60. 57156: 57157: 57158: 57159: 57160: Salminen ym..: Määrärahan osoittamisesta elimen perustami- 57161: seksi ulkomaisen tiedotustoiminnan tehostamista varten. 57162: 57163: 57164: E d u s k u n n a 11 e. 57165: 57166: Kansainvälisistä kulttuurisuhteista ja tie- mainen tiedotustoiminta koko laajuudessaan 57167: dotustoiminnasta aiheutuvien tehtävien jat- vaatisi, olisi luotava erityinen elin, ehkä lä- 57168: kuva lisääntyminen on Tanskassa, Norjassa hinnä naapurimaamme Ruotsin mallin mu- 57169: ja Ruotsissa johtanut siihen, että ulkoasiain- kaan. Se voisi toimia myös yhteyselimenä 57170: ministeriöiden sanomalehtiasiaintoimistojen Unescoon sitten, kun Suomi liittyy siihen, 57171: lisäksi on käynyt välttämättömäksi perustaa mitä liittymistä ei voitane lykätä kovinkaan 57172: erikoistoimistot hoitamaan kulttuurisuhteista pitkälle. Yleinen mielipide näyttää asettu- 57173: johtuvia tehtäviä. Tanskassa perustettiin v. neen sille kannalle, että meilläkin olisi pääs- 57174: 1940 ,Det danske Selskab", Ruotsissa v. 1945 tävä asiassa vihdoin käytännöllisiin ratkai- 57175: ,Svenska Institutet för kulturellt utbyte med suihin. Myös eduskunta on lausunut halli- 57176: utlandet" ja Norjassa v. 1950 ,Kontoret for tukselle toivomuksia tiedotustoiminnan te- 57177: kulturelt samkvem med utlandet". Suuret hostamisesta. Tarpeelliset esityöt suunnitel- 57178: kulttuurimaat ovat niin ikään jatkuvasti man toteuttamiseksi on tehty, mutta määrä- 57179: lisänneet sekä henkisen että aineellisen vilje- rahaa valtion tulo- ja menoarvioon ei ole 57180: lyn tunnetuksi tekemistä ja uhraavat siihen otettu. 57181: suuria rahamääriä. Näistä mainittakoon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 57182: Raskan ,Alliance frangaise" ja Englannin kunnioittaen, 57183: ,British Council", meidänkin maassamme hy- 57184: vin tunnettu tiedotuskeskus. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 57185: Tällaisen erikoistoimiston perustamisen tulo- ja menoarvioon 5 Pl:n kohdalle 57186: tarve on jo pitkän aikaa ollut tuntuva myös 50 000 000 markan määrärahan erityi- 57187: Suomessa. Ulkoasiainministeriön sanomalehti- sen elimen perustamiseksi ulkomaisen 57188: asiaintoimiston lisäksi, joka sinänsä tekee tiedotustoiminnan tehostamista var- 57189: arvokasta työtä, mutta joka virastona ei voi ten. 57190: toimia niin vapaasti ja joustavasti kuin ulko- 57191: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955. 57192: 57193: Arvo Salminen. Kauno Kleemola. 57194: G. Henriksson. John Österholm. 57195: Jaakko Hakala. 57196: IV,190. - Lahtela ym. 843 57197: 57198: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- kan määrärahan 4 Pl. II luvun koh- 57199: nioittaen, dalle valtakunnansuunnittelutoimiston 57200: perustamiseksi valtioneuvoston kans- 57201: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 lian yhteyteen. 57202: tulo- ja menoarvioon 7 500 000 mar- 57203: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955. 57204: 57205: M. 0. Lahtela. Einari Jaakkola. Niilo Ryhtä. 57206: Erkki Koivisto. Esa Koivusilta. Erkki Ryömii.. 57207: Nestori Kaasalainen. .T. F. Pöykkö. Heikki Soininen. 57208: Tahvo Rönkkö. Eino Rytinki. Vilho Väyrynen. 57209: Onni Mannila. Kalle Kämäräinen. Artturi Jäm.sen. 57210: 57211: 57212: 57213: 57214: 2 E 626/55 57215: 842 IV,190. - Valtakunna.nsuunnittelutoimisto. 57216: 57217: 57218: kimus- ja selvittelyelimen asettami- tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotettu 57219: seksi ja sisällyttäisi vuoden 1956 tulo- myönnettäväksi 2.5 milj. mk sellaisen välttä- 57220: ja menoarvioesitykseen tarkoitusta mättömäksi havaitun, eri ammattialoja kos- 57221: varten tarvittavan määrärahan. kevan työmarkkinatutkimuksen suorittami- 57222: seen, joka pyrkii pitkällä tähtäimellä sel- 57223: Samanaikaisesti kun varsinaisen valtakun- vittelemään taloudellisen elämämme ja työ- 57224: nansuunnitteluelimen tarpeellisuus on jou- markkinatilanteemme vastaisia muutoksia 57225: duttu yhä uudelleen toteamaan ilman, että ja kehitystä. 57226: nämä toteamukset olisivat johtaneet toivot- Valtioneuvosto asetti kesällä 1955 kes- 57227: tuun tulokseen, on eri aloilla ollut pakosta- kuudestaan ministerivaliokunnan käsittele- 57228: kin ryhdyttävä suorittamaan hajanaisesti ja mään alityöllisyysalueiden teollistamisongel- 57229: vailla tarvittavaa keskitystä juuri samoja mia, mutta tällaisenkaan tehtävän tar- 57230: tutkimuksia, joiden tarkoituksenmukainen koituksenmukainen hoitaminen ei ole mah- 57231: järjestäminen kuuluisi valtakunnallisen dollista ilman kustannuksia vaativaa perus- 57232: suunnittelun toimialaan. Tällaisista tutki- tutkimustyötä. 57233: muksista on aiheutunut ja aiheutuu edelleen- Edellä mainitut eri elimet joutuvat 57234: kin huomattavia menoja. Niinpä maan lii- mm. pakostakin yhtaikaa ja päällek- 57235: kennepolitiikkaa ja eri liikenneolojen yhteis- käin suorittamaan sellaisia osaselvityksiä 57236: toimintaa koskevia kysymyksiä käsittelemään jotka voitaisiin suorittaa tarkoituksenmukai~ 57237: perustettiin 15 päivänä tammikuuta 1954 simmalla tavalla ja keskitetysti erityisen 57238: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön valtakunnansuunnitteluelimen järjestämistä. 57239: yhteyteen neuvoa antavana elimenä toimiva Koska meillä ei lisäksi ole minkäänlaista 57240: kulkulaitosneuvosto, jossa ovat edustettuina virallista elintä, joka ohjaisi ja neuvoisi eri 57241: edellä mainittu ministeriö, kauppa- ja teolli- puolilla maata toimintansa jo aloittaneiden 57242: suusministeriö, rautatiehallitus-, tie- ja vesi- n. 20 seutusuunnitteluliiton, joiden alueella 57243: rakennushallitus, merenkulku, puunjalostus- 57244: asuu n. 2 milj. ihmistä, työtä ja koska valta- 57245: teollisuus, kotimarkkinateollisuus, maatalous- 57246: kunnallisen suunnitteluelimen välttämättö- 57247: tuotanto, autoliikenne ja keskuskauppaka- 57248: myys on meidänkin oloissamme todettu sekä 57249: mad. Neuvoston, jolla on oikeus ottaa pal- 57250: velukseensa sihteereitä ja tutkijoita, tehtävät eduskunnan että erityiskomitean toimesta 57251: on moninkertaisen turhan työn ja aiheetto~ 57252: ovat senlaatuiset, ettei niitä voida tyydyttä- mien kustannusten estämiseksi ja tarvitta. 57253: västi ratkaista ilman sellaisia koko maata 57254: vien tutkimustehtävien tarkoituksenmukai- 57255: koskevia alueittaisia tutkimuksia ja tilasto- 57256: tietoja, joiden suorittaminen ja kerääminen seksi hoitamiseksi välttämätöntä, että valta- 57257: k~nnansuunnitteluelin saadaan viipymättä 57258: on käytännössä mahdollista vain näitä asioita 57259: tutkineen ja tutkivan valtakunnansuunnitte- aikaan. 57260: lukomitean ehdottaman toimiston puitteissa. Ylimääräisten viran- ja toimenhaltijain 57261: Kulkulaitosneuvoston käyttöön myönnettiin ho1taman valtakunnansuunnittelutoimiston 57262: vuoden 1955 tulo- ja menoarviossa 2 milj. mk perustamisesta niissä puitteissa, mitä valta- 57263: ja vuoden 1956 tulo- ja menoarvioehdotuk- kunnansuunnittelukomitea on ehdottanut 57264: sessa tämä määräraha on korotettu 3 milj. aikaisemmin mainitussa, valtioneuvostolle 57265: markaksi. maaliskuun 18 päivänä 1955 jätetyssä kirjel- 57266: Joulukuun 30 päivänä 1954 perustetun mässä, aiheutuisivat seuraavat kustannukset: 57267: talousneuvoston työn tueksi perustetun ta- mk 57268: louspoliittisen suunnittelutoimiston, jonka 57269: pääasiallisena tehtävänä on tutkia ajankoh- 1 toimistopäällikkö vuosipalkka . 1177 500 57270: taisia finanssipoliittisia ja nykyoloissa muo- 1 apulaispäällikkö vuosipalkka .. 998400 57271: dostuvan kansantulon oikeudenmukaista ja- 3 tutkijaa vuosipalkka yhteensä . 2 548 800 57272: kaantumista koskevia kysymyksiä, ja talous- 1 kanslisti vuosipalkka ........ . 379 800 57273: neuvoston yhteisiä menoja varten on vuoden 1 konekirjoittaja vuosipalkka .. . 314100 57274: 1956 tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotettu Toimiston perustamiskustan- 57275: myönnettäväksi yli 11 milj. mk, mistä mää- nuksia .................... . 1000000 57276: rästä talousneuvoston menot ovat 6 milj. mk. sekä vuokra-, siivous ja tarve- 57277: Työttömyyden lieventämisestä aiheutuvien rahoja varten yhteensä ..... . 1081400 57278: hallintomenojen yhteyteen on vuoden 1956 Yhteensä mk 7 500000 57279: 841 57280: 57281: IV,19o. - Rah.al. N:o 59. 57282: 57283: 57284: 57285: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnansuun- 57286: nittelutoimiston perustamiseksi valtioneuvoston kanslian 57287: yhteyteen. 57288: 57289: E d u s k u n n a ll e. 57290: 57291: Tehdyn toivomusaloitteen nojalla edus- lisäselvityksiä ja jatkuvasti toimeenpantavia 57292: kunta päätti syyskuun 15 päivänä 1950 lau- uusia tutkimuksia, että niiden suorittaminen 57293: sua hallitukselle toivomuksen valtakunnan- tarkoituksenmukaisella tavalla on mahdol- 57294: suunnittelun aikaansaamisesta maahamme. lista vain varsinaisen valtakunnansuunnitte- 57295: Tässä toivomusaloitteessa todettiin mm.: luelimen puitteissa". Edellä sanotun totea- 57296: muksensa nojalla valtakunnansuunnittelu- 57297: ,Kun olojen suunnitelmallinen ke- komitea esitti valtioneuvostolle, 57298: hittäminen joka tapauksessa ennen 57299: muuta edellyttää eri alueiden talou- että valtioneuvosto ottaisi vuoden 57300: dellisten ja muiden seikkojen tieteel- 1956 tulo- ja menoarvioon tarvittavan 57301: listä ja käytännöllistä tutkimusta, olisi määrärahan silmällä pitäen varsinai- 57302: kiireellisesti pyrittävä aikaansaamaan sen valtakunnansuunnittelutoimiston 57303: ainakin jonkinlainen tutkimuselin pu- asettamista vuoden 1956 alusta lukien 57304: heena olevaa tarkoitusta varten." ja että tämän toimiston vahvuudeksi 57305: määrättäisiin valtakunnansuunnittelu- 57306: Sanotun toivomusaloitteen perusteella val- komitean 17 päivänä joulukuuta 1953 57307: tioneuvosto asetti lokakuun 19 päivänä 1951 valmistuneessa mietinnössä tehdyn eh- 57308: ns. valtakunnansuunnittelukomitean tutki- dotuksen mukaisesti 1 toimistopääl- 57309: maan valtakunnansuunnittelun tehtäviä, likkö, 1 apulaistoimistopäällikkö, vä- 57310: edellytyksiä ja organisaatiota maassamme. hintään 3 tilastotutkijaa ja suunnit- 57311: Valtakunnansuunnittelukomitea totesi joulu- telijaa sekä tarpeellinen määrä muuta 57312: kuun 17 päivänä 1953 valtioneuvostolle jät- henkilökuntaa. 57313: tämässään mietinnössä, että järkiperäiseen 57314: valtakunnansuunnitteluun pääsemiseksi on Samassa kirjelmässään komitea esitti myös 57315: suoritettava erittäin monia selvityksiä ja valtioneuvostolle, ettei työvoimaviranomais- 57316: toimeenpantava yhtenäisten suuntaviivojen ten ehdotusta erityisen elimen asettamisesta 57317: mukaisesti jatkuvasti uusia tutkimuksia. Li- tutkimaan Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyys- 57318: säksi komitea nimenomaan tähdensi, että var- ja muita ongelmia toteutettaisi, vaan että 57319: sinaisen valtakunnansuunnittelun aloittami- kysymyksessä olevien tutkimusten toimitta- 57320: sen kannalta on pidettävä tärkeimpänä ja minen jätettäisiin perustettavaksi ehdotetun 57321: kiireellisimpänä tehtävänä varsinaisen valta- valtakunnansuunnittelutoimiston huoleksi. 57322: kunnansuunnitteluelimen asettamista. Edellä esitetyn lisäksi valtakunnansuunnit- 57323: V aitioneuvostolle maaliskuun 18 päivänä teluelimen perustamisen välttämättömyys on 57324: 1955 jättämässään kirjelmässä valtakunnan- todettu mm. 7 päivänä helmikuuta 1955 57325: suunnittelukomitea kiinnitti jälleen valtio- eduskunnalle jätetyssä toivomusaloitteessa 57326: neuvoston huomiota valtakunnallisen suunnit- (toiv.al. n:o 144/55, Lahtela ym.), jossa 57327: teluelimen perustamisen välttämättömyyteen. varsin yksityiskohtaisten perustelujen jäl- 57328: Tässä kirjelmässä komitea ilmoitti joutu- keen ehdotettiin eduskunnan päätettäväksi 57329: neensa toteamaan komitean toimesta v. 1952 toivomus, 57330: suoritettujen ns. tyyppikuntatutkimusten ai- 57331: kana hankittua asia-aineistoa käsitellessään, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 57332: että ,järjestelmälliseen valtakunnansuunnit- toimenpiteisiin valtakunnallisen suun- 57333: teluun pääsemiseksi kaivataan niin runsaasti nittelun kannalta välttämättömän tut- 57334: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista oi- 57335: keudenkäyntllaitoksen ja hallinnon tarpeisiin sekä virkamiesten palkka- 57336: ukseen, terveydenhoidollisiin, sivistyksellisiin, maataloudellisiin, sosiaa- 57337: lisiin ym. tarkoituksiin ja kulkulaitosparannuksiin. 57338: VALTIOPÄIVÄT 57339: 1955 57340: 57341: LIITTEET 57342: IV 57343: 57344: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, 57345: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT 57346: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET 57347: 57348: 57349: 57350: 57351: HELSINKI 1955 57352: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 57353: 1 57354: 57355: 57356: 57357: 57358: 1 57359: 1 57360: 1 57361: 1 57362: 57363: 57364: 57365: 57366: 1 57367: 1 57368: 1 57369: 1 57370: 57371: 57372: 57373: 57374: 1 57375: 1 57376: 1 57377: 1 57378: 57379: 57380: 57381: 57382: 1 57383: 1 57384: VALTIOPÄIVÄT 57385: 1955 57386: 57387: LIITTEET 57388: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA- 57389: ASIA- JA LAKIALOITTEET 57390: 57391: 57392: 57393: 57394: HELSINKI 1955 57395: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 57396: XXVI Sisällysluettelo 1955. 57397: 57398: 57399: Siv. Siv. 57400: 842. (jhman ym., lak.al. N:o 99: Ehdotus 843. Kaitila ym., lak.al. ·N:o 100: Ehdotus 57401: laiksi tulo· ja omaisuusverolain väliai· laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai· 57402: kaisesta muuttamisesta ............... 1620 kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . • . . . . . 1622 57403: 57404: 57405: 57406: VII. Laki- ja talousvaliokunta. 57407: Atomivoiman aikaansaamista ja siihen Siv. 57408: soveltuvien aineiden valvontaa ja elin· sekä siihen soveltuvien aineiden vai· 57409: keinolain muuttamista koskeva laki- vonnasta ja laiksi elinkeinon harjoitta' 57410: aloite. misen oikeudesta annetun lain muutta- 57411: Siv. misesta .............................. 1627 57412: 39. L. Mattila ym., lak.al. N:o 94: Ehdotuk· 57413: set laiksi atomivoiman aikaansaamisen 57414: 57415: 57416: 57417: VIII. Sivistysvaliokunta. 57418: Opettajalukiaita ja kansakoulunopettaja- Siv. 57419: seminaareja koskevia lakialoitteita. 67. Järvi y1n., lak.al. N:o 106: Ehdotus 57420: Siv. laiksi kansakoulunopettajaseminaareista 1636 57421: 66. Malkamäki ym., lak.al. N:o 105: Ehdo· 57422: tus laiksi opettajalukioista ............ 1633 57423: 57424: 57425: 57426: IX. Maatalousvaliokunta. 57427: Tilan osittamisen edellytyksiä, maan- Siv. 57428: ltli.yttölakia ja valtion maan käyttä- 101. Seppä ym., lak.al. N:o 86: Ehdotus 57429: mistä ma.anltli.yttölain tarkoituksiin ym. laiksi valtion maan käyttämisestä asu· 57430: koskevia lakialoitteita. tustarkoituksiin uusjaon yhteydessä ••• 1665 57431: 57432: Siv. 102. Lepistö ym., lak.al. N:o 87: Ehdotus 57433: 98. Sävelä ym., lak.al. N:o 83: Ehdotus laiksi valtion maan käyttämisestä ja 57434: laiksi tilan osittamisen edellytyksistä .. 1643 maan pakkolunastamisesta maankäyttö· 57435: lain tarkoituksiin . . . . . . • . . • • . . . • . • . • . 1667 57436: 99. Pusa, lak.al. N:o 84: Ehdotus laiksi vai· 103. Kyttä ym., lak.al. N:o 88: Ehdotus 57437: tion maan käyttämisestä ja maan pakko· laiksi valtion maan käyttämisestä ja 57438: lunastamisesta maankäyttölain tarkoitnk· maan pakkolunastamisesta maankäyttö· 57439: siin ••••.....•.••....•••.••..•....... 1648 lain tarkoituksiin •.......•...•..••.•• 1669 57440: 100. Kyttä ym., lak.al. N:o 85: Ehdotus 104. Seppä ym., lak.al. N:o 89: Ehdotus 57441: maankäyttölaiksi ••................... 1650 laiksi tilan osittamisen edellytyksistä • . 1672 57442: 57443: 57444: XIII. Kansaneläkevaliokunta. 57445: Kansaneläkelakia ja siihen liittyvää Siv. 57446: lainsä.ä.däntöä koskeva lakialoite. 1. Meinander ym., lak.al. N:o 90: Ehdotus 57447: Siv. k'!'ns~~e~~k~~ai~si ja siihen liittyväksi 57448: 1. Meinander m. fl., lagmot. N:o 90: För- lamsaadannoks1 . . . . . • . . • . . . . . . . . . • • • . 1697 57449: slag tili folkpensionslag och därtill an- 57450: sluten lagstiftning . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 1677 57451: 57452: 57453: Valiokuntaan lähettämättä jätetty lakialoite. 57454: Siv. 57455: Sävelä ym., lak.al. N:o 92: Ehdotus laiksi 57456: eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta . . • . 1719 57457: Sisällysluettelo 1955. XXV 57458: 57459: Siv. Siv. 57460: 821. Vä~wn ym., rah.al. H:o 689: Mliirä- seksi IValosta Inarinjärven rantaan Kop- 57461: ra.haa osoittamisesta Kaukosen--Kallon pelöli. kylään . . . . .. . . . . . .. .. . . . . . .. . .. . 1580 57462: kylätien parantamiseksi • • • • • . . • • . • . . . 1572 57463: 829. Yäyrynen ym., rah.al. H:o 697: Määrä- 57464: 822. Friman ym., rah.al. H:o 690: Mää.rära· rahan osoittamisesta Virtaniemen-valta- 57465: han osoittamisesta maantien rakentami- kunnan rajan-Norjan maantien rakenta· 57466: seksi Seipäjärveltä Riipinkyfåän Sodanky- miseksi . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . • • . . . • . . 1581 57467: län kunnassa . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15'73 57468: 830. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 698: 57469: 823. Lahtela ym., rah.al. N:o 691: Mliirära- Määrärahan osoittamisesta. maantien ra- 57470: han osoittamisesta maantien rakentami- kentamiseksi Kaamasen kylästä Bevetti- 57471: seksi SOO.ankylän kumiali Kelujärven ky- järvelle • . . . . . . . . • • . . • . . . . . . . . . • • . . . • . 1582 57472: lästä Tanhuankylän kautta Savukosken 57473: kunnan Värriön kylään . . . . . . . . . . . . . . . . 1574 831. Pöykkö ym., rah.al. N:o 699: Määrära- 57474: han osoittamisesta Ivalon~Koppelon 57475: 824. Lahtela ym., rah.al. N:o 692: Määrära- maantien rakentamiseen , . . . . . • • . . • • . • 1583 57476: han osoittamisesta Javaruksen-Vuojär- 57477: ven maantien rakennustöiden jatkamiseksi 1575 832. Tainio ym., rah.al. N:o 700: Määrära- 57478: han osoittamisesta maantien rakentami- 57479: 825. Koivisto ym., rah.al. N:o 693: Määrära- 57480: han osoittamisesta maantien rakentami- seksi Inarin kunnassa Ivalosta Koppe- 57481: loon ......•.....................•.... 1584 57482: seksi Savukosken Värriön kylästä Tan- 57483: huankylän kautta Sodankylän Kelujär- 833. Väyrynen, rah.at. N:o 701: :Mäii.rärahän 57484: velle ...•....................•....... 1577 osoittamisesta Syysjätven~Utsjoen maan- 57485: tietyön jatkamista varten •...•.•....... 1585 57486: 826. Väytyncn, rah.al. N:o 694: Määrärahan 57487: osoittamisesta Kelujärven-Tanhuan maan- 834. Lahtela ym., rah.al. H:o 709: Määrära- 57488: tietyön jatkamista varten . . . . . . . . . . . . 1578 han osoittamisesta maantien rakentami- 57489: '827. Lahtela ym., rah.al. N:o 695: Määrära- seksi Inarin Syysjärveltä Utsjoen kirkon- 57490: han osoittamisesta Enontekiön-Leppäjär- kylän kautta Utsjokisuulle . . . . . . . . . . . . 1586 57491: ven-Kivijärven maantiesuunnan tutki- 57492: mista varten . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1579 835. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 703: Koro- 57493: tetun määrärahan osoittamisesta avustuk- 57494: 828. Lahtela ym., rah.al. N:o 696: Määrära- siksi maanviljelijäin uudisraivauksiin, 57495: han osoittamisesta maantien rakentami- metsän- ja maanparannustöihin . . . • . . . . 1587 57496: 57497: 57498: 57499: I. Perustuslakivaliokunta. 57500: Maataloustuotannon kannatta.YUuden tur- Siv. 57501: vaamiSta, huoneenvuokrien säännöstelyä 13. L. Mattila ym., lak.al. N:o 109: Ehdotus 57502: ja työttömyystöiden järjestämiStä kos- laiksi huoneenvuokrien siiännösteiystä . . . 1593 57503: kevia. la.kia.loitteita. 14. ltleemola ym., lak.al. N:o 103: Ehdotus 57504: ~~~~s~ ma~taloustuotteiden hintojen mäii- 57505: Siv. 57506: 12. Kosola ym., lak.al. N:o 101: Ehdotus raamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . 1595 57507: laiksi maataloustuotannon kannattavuu- 15. Hietanen ym., lak.al. N:o 104: Ehdotus 57508: den turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1591 laiksi työttömyystöiden järjestämisestä 1598 57509: 57510: 57511: 57512: IV. Valtiovarainvaliokunta. 57513: Leimaverolain muuttamista, asuntolaina- Siv. 57514: lakia. ja tulo- ja omaisuusverolain väli- 839. Kosola ym., lak.al. N:o 96: Ehdotus 57515: aikaista muuttamista koskevia lakialoit- laiksi tulo· ja omaisuusverolain väliai- 57516: teita. kaisesta muuttamisesta ........•....•• 1613 57517: 840. Haapanen ym., lak.al. N:o 97: Ehdotus 57518: Siv. laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai- 57519: 836. H. Miettunen ym., lak.al. N:o 91: Ehdo- kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1614 57520: tus laiksi leimaverolain muuttamisesta 1603 57521: 841. Innala ym., lak.al. N:o 98: Ehdotus 57522: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai- 57523: 837. Roine ym., lak.al. N:o 93: Ehdotus 57524: asuntolainalaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1606 kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1616 57525: 842. lihman m. fl., lagmot. N:o 99: Förslag 57526: 838. Wiherheimo ym., lak.al. N:o 95: Ehdo- till lag angående temporär ändring av 57527: tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- lagen om inkomst- och förmögenhets- 57528: aikaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1610 Rkatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1618 57529: 57530: 4 B 41/56 57531: XXIV Sisällysluettelo 1955. 57532: 57533: 57534: Siv. Siv. 57535: 789. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 657: Mää- 805. Väyrynen, rah.al. N:o 673: Määrärahan 57536: rärahan osoittamisesta satamatien jatka- osoittamisesta Kuhan-Pohjaslahden maan- 57537: miseksi Himangan kirkonkylästä Pikku- tien rakentamiseksi • . . . . . . . . . . . . . • . . . 1556 57538: Mansikkaan • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . • . 1540 57539: 806. Pöykkö ym., rah.al. N:o 674: Määrära- 57540: 790. Murto ym., rah.al. N:o 658: Määrära- han osoittamisesta Kuhan-Pohjaalahden 57541: han osoittamisesta maantien rakentami- maantien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1557 57542: seksi Oulaisista Kärsämäen Venetpaloon 1541 57543: 807. Pöykkö ym., rah.al. N:o 675: Määrära- 57544: 791. Erkkilä ym., rah.al. N:o 659: Määrära- han osoittamisesta Kuhan-Simojärven 57545: han osoittamisesta maantien rakentami· maantien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . • 1558 57546: seksi Oulaisista Pyhäjoen eteläpuolitse 57547: Kärsämäen Venetpalon kylään ........ 1542 808. Väyrynen, rah.al. N:o 676: Määrärahan 57548: osoittamisesta Simon-Ranuan maantien 57549: 792. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 660: Mää- kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 1559 57550: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- 57551: miseksi Pyhäjoen-Kalajoen maantieltä 809. Pöykkö ym., rah.al. N:o 677: Määrära- 57552: Merijärven-Kalajoen maantiehen ...... 1543 han osoittamisesta Koivun-Rovaniemen 57553: maantien rakentamiSeen . . . . . . • . . . . . . . 1560 57554: 793. Järvi ym., rah.al. N:o 661: Määrärahan 57555: osoittamisesta Raahen-Junnonojan tie- 810. Lahtela ym., rah.al. N:o 678: Määrära- 57556: tutkimusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1544 han osoittamisesta Aholan-Mourujärven 57557: -Maaninkavaaran maantien rakennustöi- 57558: 794. Järvi ym., rah.al. N:o 662: Määrärahan 57559: osoittamisesta Sotkamon-Kuhmon maan- den jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1561 57560: tien kunnostamiseen . . . • . . . . . . . . . . . . . . 1545 811. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 679: Mää- 57561: 795. Partanen ym., rah.al. N:o 663: Määrä- rärahan osoittamisesta mantien rakenta- 57562: rahan osoittamisesta Sotkamon-Kuhmon miseksi Raistakan tiestä Kurkijärven ete- 57563: maantien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1546 läpuolitse sanotun järven itäpäähän tule- 57564: vaan tiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1562 57565: '796. Tauriainen ym., rah.al. N:o 664: Määrä- 57566: rahan osoittamisesta maantien rakentami- 812. Torvi ym., rah.al. N:o 680: Määräraha'n 57567: seksi Pesiönlahden ja Reinijärven välille osoittamisesta Mourunsalmen ja Kilkelön- 57568: Suomussalmen kunnassa .............. 1547 salmen välisen tien rakentamiseen . . . . 1563 57569: 797. Liedes ym., rah.al. N:o 665: Määrärahan 813. Lahtela ym., rah.al. N:o 681: Määrära- 57570: osoittamisesta Lamminkankaan-Haara- han osoittamisesta maantien rakentami- 57571: kosken maantien kunnostamiseksi . . . . . • 1548 seksi Ylikitkajärven luoteispuolitse Po- 57572: sion-Kuusamon tiestä Kemijärven-Kuu- 57573: 798. Friman ym., rah.al. N:o 666: Määrära- samon maantiehen .................... 1564 57574: han osoittamisesta maantien rakentami- 57575: seksi Kelankylästä Pudasjärven-Rannan 814. Väyrynen ym., rah.al. N:o 682: Määrä- 57576: tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1549 rahan osoittamisesta Raanujärven-Pel- 57577: lon maantien parantamiseksi . . . . . . . . . . 1565 57578: 799. Murto ym., rah.al. N:o 667: Määrärahan 57579: osoittamisesta Jaalangan asutusalueen ja 815. Niskala ym., rah.al. N:o 683: Määrära- 57580: Siivikon välisen maantien rakentamiseen 1550 han osoittamisesta tutkimuksen toimitta- 57581: IDiseksi tien rakentamista varten Hannun- 57582: 800. Rytinki ym., rah.al. N:o 668: Määrära- 57583: han osoittamisesta maantien rakentami- rannasta Koutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1566 57584: seksi Pudasjärven Särkivaaralta Taival- 816. Friman ym., rah.al. N:o 684: Määrära- 57585: kosken Virkkuseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1551 han osoittamisesta maantien rakentami- 57586: 801. Rytinki ym., rah.al. N:o 669: Määrära- seksi Rovaniemen Saaren kylästä Markka- 57587: han osoittamisesta Pudasjärven Puhoksen suvantoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1567 57588: -Näljängän maantien rakentamiseen .. 1552 817. Lahtela ym., rah.al. N:o 685: Määrära- 57589: han osoittamisesta maantien rakentami- 57590: 802. Rytinki ym., rah.al. N:o 670: Määrära- 57591: han osoittamisesta Pudasjärven-Sara- seksi Vian asemalta Vanttausjärven maan- 57592: järven maantien peruskorjaustöiden aloit- tiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1568 57593: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1553 818. Väyrynen ym., rah.al. N:o 686: Määrä- 57594: rahan osoittamisesta Soppelan-Isokylän 57595: 803. Torvi ym., rah.al. N:o 671: Määrärahan 57596: osoittamisesta Kouvan-Sampilan maan- kylätien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1569 57597: tien rakentamiseen . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 1554 819. Pöykkö ym., rah.al. N:o 687: Määrära- 57598: 804. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 672: han osoittamisesta Saarenkylän-Meltauk- 57599: Määrärahan osoittamisesta maantien kun- sen maantiesuunnan tutkimiseen 1570 57600: nostamiseksi Pirkkiön kylästä Helläiän 820. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 688: 57601: erottelutyömaalle ja tien jatkamiseksi Määrärahan osoittamisesta Juustovaaran 57602: Puuluotoon . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1555 -Taapajärven maantien rakentamiseksi 1571 57603: Sisällysluettelo 1955. XXIIT 57604: 57605: 57606: Siv. Siv. 57607: 759. Kuittinen ym., rah.al. N:o 627: Määrära· 775. Manninen ym., rah.al. N:o 643: Määrä- 57608: han osoittamisesta Simpeleen-Parikkalan rahan osoittamisesta maantiesillan raken- 57609: maantien rakentamiseen . . . • . . . . . . . . . . . 1508 tamiseksi Leppävirran-Heinäveden maan- 57610: tiellä Leppävirran pitäjässä . . . . . . . . . . 1525 57611: 760. Hiltunen ym., rah.al. N:o 628: Määrära- 57612: han osoittamisesta Enonkosken-Hanhi- 776. Nieminen ym., rah.al. N:o 644: Määrära- 57613: virran-Sappulahden maantien rakennus· han osoittamisesta maantien rakentami- 57614: työtä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1509 seksi Savonrannan kirkonkylästä Pirtti- 57615: mäen kohdalle Enonkosken-Sapun maan- 57616: 761. Heikwra ym., rah.al. N:o 629: Määrära- 57617: han osoittamisesta Kihniön-Pohjois· tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1526 57618: Parkanon-Karvian yhdysliikennetien ra- 777. Manninen ym., rah.al. N:o 645: Määrä- 57619: kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1510 rahan osoittamisesta Varkauden-Joen- 57620: 762. Heikura ym., rah.al. N:o 630: Määrära· suun maantien kunnostamiseksei Rukku- 57621: han osoittamisesta maantien rakentami- neen ja Kypäräjärven välisellä osalla • . 1527 57622: seksi Honkajoelta Jyllin kautta Kar· 778. M. Leskinen ym., rah.al. N:o 646: Määrä- 57623: viaan ................................ 1511 rahan osoittamisesta Viitasalmen-Korte- 57624: 763. Rosnell ym., rah.al. N:o 631: Määrära· joen maantien rakennustöiden aloittamista 57625: han osoittamisesta Vahojärven kunnan· varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1528 57626: tieltä erkanevan ja Ikaalisissa valtion 779. Niiranen ym., rah.al. N:o 647: Määrä- 57627: maantiehen yhtyvän yhdystien kuntoon· 57628: rahan osoittamisesta yhdysmaantien :ra- 57629: saattamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1512 kentamiseksi Outokummun-Maarianvaa- 57630: 764. Seppi ym., rah.al. N:o 632: Määrärahan ran mantieltä Törisevästä Polvijärven- 57631: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Maarianvaaran maantielle Syrjävaaraan 1529 57632: Kurun kunnan Riuttaskorven kylästä Vir· 57633: tain kunnan Kortteen pysäkille . . . . . . . . 1513 780. Soininen ym., rah.al. N:o 648: Määrära- 57634: han osoittamisesta Joensuun-Polvijärven 57635: 765. Seppi ym., rah.al. N:o 633: Määrärahan -Juankosken maantien kunnostamiseen 1530 57636: osoittamisesta Teiskon-Jäminkipohjan 57637: maantien oikaisemiseen ............... 1514 781. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 649: Mää- 57638: rärahan osoittamisesta Oravaisten kun- 57639: 766. Suonpää ym., rah.al. N:o 634: Määrära· nan Välitalon kylästä Ylihärmään johta- 57640: han osoittamisesta Oriveden-Jämsän van ns. Ekotien rakentamiseksi maantieksi 1531 57641: maantieosuuden korjaamiseksi . . . . . . . . . . 1515 57642: 782. Lepistö ym., rah.al. N:o 650: Määrära- 57643: 767. Åsvik ym., rah.al. N:o 635: Määrärahan han osoittamisesta maantien rakentami- 57644: osoittamisesta Vaasan-Porin maantien seksi Lestijärveltä Reisjärvelle . . . . . . . • 1532 57645: oikaisemiseksi Närpiön ym. kuntien 57646: alueella . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1516 783. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 651: Mää- 57647: 768. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 636: Määrä· rärahan osoittamisesta maantien rakenta- 57648: rahan osoittamisesta maantietyön jatka- miseksi Toholammin-Lestijärven maan- 57649: miseksi Kauhajoelta Jalasjärven Kos· tiestä Lylynevan kautta Ullavan maan- 57650: kueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1517 tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1533 57651: 769. Uusitalo ym., rah.al. N:o 637: Määrära- 784. Jämsen ym., rah.al. N:o 652: Määrära- 57652: han osoittamisesta maantien rakentamista han osoittamisesta maantien rakentami- 57653: varten Mäyrystä Lehtimäelle ja Soiniin 1518 seksi Kinnulasta Alvajärven asemalle . . 1534 57654: 770. Kiviaho ym., rah.al. N:o 638: Määrära· 785. Kiviaho ym., rah.al. N:o 653: Määrära- 57655: han osoittamisesta Karstulan-Seinäjoen han osoittamisesta Kinnulan-Alvajärven 57656: maantien rakentamiseen . . . . . . . • . . . . . . 1520 maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1535 57657: 771. Kiviaho ym., rah.al. N:o 639: Määrära- 786. Heljas ym., rah.al. N:o 654: Määrära- 57658: han osoittamisesta Pietarsaaren-Alajär· han osoittamisesta Toivalan-Kortejoen 57659: ven runkotien rakentamiseen . . . . . . . . . . 1521 tien ja sen jatkona kulkevan Riistaveden 57660: - Vehmersalmen tien rakentamiseksi 57661: 772. Koskinen ym., rah.al. N:o 640: Määrära· maantieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1536 57662: han osoittamisesta Uuraisten-Karstulan 57663: -Kyyjärven valtatien peruskorjausta 787. Rytkönen ym., rah.al. N:o 655: Määrä- 57664: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1522 rahan osoittamisesta Viinamäen-Kota- 57665: 773. Koivunen ym., rah.al. N:o 641: Määrä· lahden-Siikajärven maantien rakentami- 57666: rahan osoittamisesta nelostien parannus- seksi ................................ 1538 57667: töitä varten tieosuudella Pihtipudas-Lau· 788. Niiranen ym., rah.al. N:o 656: Määrära- 57668: kaa .................................. 1523 han osoittamisesta maantien rakentami- 57669: 774. Ahonen ym., rah.al. N:o 642: Määrära· seksi Sotkamon-Iisalmen maantieltä Laa- 57670: han osoittamisesta Kotakennään-Suolah- kakoskelta Rautavaaran-Iisalmen maan- 57671: den maantien rakennustöitä varten . . . . 1524 tielle Issakkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1539 57672: XXII Sisällysluettelo 1955. 57673: 57674: 57675: Siv. Siv. 57676: 727. Karvonen ym., rah.al. N:o 595: Määrä- 743. Haapanen ym., rah.al. N:o 611: Määrä- 57677: rahan osoittamisesta Kaltimon kosken rahan osoittamisesta Salonkylän-Piipalan 57678: kohdalla olevan maantiesillan korjaamista maantien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1492 57679: varten ............................... 1475 57680: 744. Mohell ym., rah.al. N:o 612: Määrära- 57681: 728. Karvonen ym., rah.al. N:o 596: Määrä- han osoittamisesta Hämeenlinnan kau- 57682: rahan osoittamisesta Lylykosken sillan pungin ja Tuuloksen kunnan Syrjäntaan 57683: rakentamista varten ...........•...... 1476 kylän välisen tien rakentamiseksi valta- 57684: tieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1493 57685: 729. Tiitu ym., rah.al. N:o 597: Määrärahan 57686: osoittamisesta Alahärmän kirkonkylässä 745. Kujala ym., rah.al. N:o 613: Määrära- 57687: olevan Pirin sillan rakentamiseen .....• 1477 han osoittamisesta maantien rakentamista 57688: varten Mankalan voimalaitokselta Kymen- 57689: 730. Rytkönen ym., rah.al. N:o 598: Määrära- taan kylään .......................... 1494 57690: han osoittamisesta avustukseksi Iisalmen 57691: kaupungille Paloisvirran sillan rakenta- 746. E. Kilpi ym., rah.al. N:o 614: Määrära- 57692: mista varten •......................... 1478 han osoittamisesta maantien korjaamiseksi 57693: Nastolan Ahtialan kylässä ............ 1495 57694: 731. Rytkönen ym., rah.al. N:o 599: Määrä- 57695: rahan osottamisesta maantiesillan raken- 747. E. Kilpi ym., rah.al. N:o 615: Määrära- 57696: tamiseksi Kiurujoen yli .............. 1479 han osoittamisesta Lahden-Vääksyn 57697: maantien kunnostamiseksi ............ 1496 57698: 732. Rytinki, rah.al. N:o 600: Määrärahan 57699: osoittamisesta Kiiminginjoen sillan ra- 748. Lindqvist ym., rah.al. N:o 616: Määrä- 57700: kentamiseen .......................... 1480 rahan osoittamisesta Kopsuon tien kun- 57701: nostamiseksi Asikkalan kunnassa ...... 1497 57702: 733. Rytinki ym., rah.al. N:o 601: Määrära- 57703: han osoittamisesta sillan rakentamiseen 749. Kuittinen ym., rah.al. N:o 617: Määrä- 57704: Iijoen lassipaikalle . . • . • . . . . . . . . • • . • • 1481 rahan osoittamisesta Imatran kauppalan 57705: -Niskalammin-Xitsaaren tien tutkimi- 57706: 734. Rytinki, rah.al. N:o 602: Määrärahan seen ................................. 1498 57707: osoittamisesta Siuruanjoen sillan rakenta- 57708: miseen Yli-Iin Tannilankylässä olevalle 750. Rapio ym., rah.al. N:o 618: Määrärahan 57709: lassipaikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1482 osoittamisesta Tampereen-Vaasan valta- 57710: tien parantamiseen ja oikaisemiseen Hä- 57711: 735. Liedes ym., rah.al. N:o 603: Määrärahan meenkyrössä .......................... 1499 57712: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Siu- 57713: ruanjokeen Tanmlan lassipaikalle ...... 1483 751. Sävelä ym., rah.al. N:o 619: Määrärahan 57714: osoittamisesta Lavian kunnassa olevan 57715: 736. Koivisto ym., rah.al. N:o 604: Määrära- Myöntään yhdystien kunnostamiseen 1500 57716: han osoittamisesta Ristisalmen sillan ra- 57717: kentamiseksi Posion kunnassa . . . . . . . . • • 1484 752. Rosnell ym., rah.al. N:o 620: Määrära- 57718: han osoittamisesta Lavian kunnassa ole- 57719: 737. Väyrynen ym., rah.al. N:o 605: Määrä- van Myöntään yhdystien kunnostamiseen 1501 57720: rahan osoittamisesta sillan rakentami- 57721: seksi Tornionjoen yli Pellon kohdalla .. 1485 753. Myllymäki ym., rah.al. N:o 621: Määrä- 57722: rahan osoittamisesta maantien rakentami- 57723: 738. Lahtela ym., rah.al. N:o 606: Määrära- seksi Längelmäen kunnan Ristijärven ky- 57724: han osoittamisesta sillan rakentamiseksi lästä Korvenkylän kautta Länkipohjaan 1502 57725: Kitisenjokeen Pelkosenniemen-Sadanky- 57726: län maantiellä ........................ 1486 754. Myllymäki ym., rah.al. N:o 622: Määrä- 57727: rahan osoittamisesta Oriveden-Luopiois- 57728: 739. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 607: Angående ten maantien Uiherlan ja Hietalahden 57729: anvisande av anslag tili förbättrande av kylien välisen tieosan kunnostamiseen . . 1503 57730: väg- och färjförbindelsen på vägavsnittet 57731: Kimito-Sagu ..........•............. 1487 755. Nieminen, rah.al. N:o 623: Määrärahan 57732: osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi lin- 57733: 739. Lindh ym., rah.al. N:o 607: Määrärahan jalla Ravioskorpi-Vaippila-Heinolan 57734: osoittamisesta Kemiön ja Sanvon tie· ja kirkonkylä • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1504 57735: lassiyhteyksien parantamiseksi ......•• 1488 57736: 756. Myllymäki ym., rah.al. N:o 624: Määrä- 57737: 740. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 608: rahan osoittamisesta maantietöiden jatka- 57738: Määrärahan osoittamisesta Kemiön saa- miseksi Kuhmoisten ja Muuramen kes- 57739: ren ja mantereen välisen liikenteen pa- kusten välisellä alueella . . . . . . . . . . . . . . 1505 57740: rantamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1489 57741: 757. Mannila ym., rah.al. N:o 625: Määrära- 57742: 741. Roine ym., rah.al. N:o 609: Määrärahan han osoittamisesta tietöiden aloittami- 57743: osoittamisesta Vihiniemen-Maasillan seksi Sysmästä Judinsalon kautta Luhan- 57744: maantien rakentamiseksi •.......•....• 1490 kaan rakennettavalla tiellä . . . . • . . . . . • . 1506 57745: 742. Mohell ym., rah.al. N:o 610: Määrära- 758. Tuuli ym., rah.al. N:o 626: Määrärahan 57746: han osoittamisesta Riihimäen-Kormun osoittamisesta rajaseudun tiejärjestelyä 57747: maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1491 varten . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1507 57748: Sisällysluettelo 1955. XXI 57749: 57750: Siv. Siv. 57751: 690. Koivusilta ym., rah.al. N:o 558: Määrä- 710. Roine ym., rah.al. N:o 578: Määrärahan 57752: rahan osoitamisesta Myrskyiänjoen kuiva- osoittamisesta ponttoonisillan rakentami- 57753: tushankkeen toteuttamista varten . • . . • . 1438 seksi Hirvensalon ja Satavan saarten vä- 57754: lille .................•.........•..•.• 1458 57755: 691. Lindqvist ym., rah.al. N:o 559: Määrä- 57756: rahan osoittamisesta Peilinkosken perkaa- 711. Kelovesi ym., rah.al. N:o 579: Määrära· 57757: miseen Padasjoen kunnassa • . . . • . • • . • 1439 han osoittamisesta sillan rakentamiseksi 57758: Kirjamoin salmeen •..........••.....• 1459 57759: 692 . ..isvik ym., rah.al. N:o 560: Määrärahan 57760: osoittamisesta Kyrönjoen perkaamiseen .. 1440 712. Kuittinen ym., rah.al. N:o 580: Määrä- 57761: 693. Kosola ym., rah.al. N:o 561: Määrärahan rahan osoittamisesta maantiesillan raken- 57762: osoittamisesta Lapuanjoen vesistöalueen tamiseksi Saimaan kanavan yli Lauritsa- 57763: tulvasuojelua varten .................. 1441 lan kauppalassa . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • 1460 57764: 694. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 562: Mää- 713. Kaasalainen ym., rah.al. N:o 581: Mää- 57765: rärahan osoittamisesta Lapuanjoen per- rärahan osoittamisesta avustukseksi Vam- 57766: kaustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1442 malan kauppalalle V annaakosken sillan 57767: levittämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1461 57768: 695. Koskinen ym., rah.al. N:o 563: Määrära- 57769: han osoittamisesta Kouheroisen kosken 714. Heikura ym., rah.al. N:o 582: Määrära- 57770: perkaamista varten .................•• 1443 han osoittamisesta Salmin maantiesillan 57771: 696. Manninen ym., rah.al. N:o 564: Määrä- rakentamiseksi Ikaalisten kunnassa ...• 1462 57772: rahan osoittamisesta Konnekosken perkaa- 715. Raipala ym., rah.al. N:o 583: Määrära- 57773: miseen .............................• 1444 han osoittamisesta Salmin sillan raken- 57774: 697. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 565: Mää- tamiseksi Ikaalisten kunnan Kilvakkalan 57775: rärahan osoittamisesta Perhojoen perkaus- kylässä . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . 1463 57776: ja pengerrystöiden aloittamiseksi . . . . . . 1445 716. Rapion ym., rah.al. N:o 584: Määrärahan 57777: 698. Kiviaho ym., rah.al. N:o 566: Määrära- osoittamisesta Salmin sillan rakentami- 57778: han osoittamisesta Porasenjoen perkaami- seksi Ikaalisiin ...................... 1464 57779: seen ................................• 1446 717. Seppi ym., rah.al. N:o 585: Määrärahan 57780: 699. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 567: Mää- osoittamisesta Karjulan sillan ja Ruove· 57781: rärahan osoittamisesta Lestijoen yläjuok- den välisen maantien oikaisemiseen ..... 1465 57782: sun perkaustöitä varten •............. 1447 57783: 718. Myllymäki ym., rah.al. N:o 586: Määrä- 57784: 700. Lepistö ym., rah.al. N:o 568: Määrära- rahan osoittamisesta Louhusalmen sillan 57785: han osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1466 57786: perkaamiseen ......................... 1448 57787: 719. Hamara ym., rah.al. N:o 587: Määrära- 57788: 701. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 569: Mää- han osoittamisesta Kyrönsalmen sillan ra- 57789: rärahan osoittamisesta Liminkaojan per- kentamista koskevan tutkimuksen toimit- 57790: kaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1449 tamista varten ........................ 1467 57791: 702. Erkkilä ym., ruh.al. N:o 570: Määrära- 720. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 588: Määrära· 57792: han osoittamisesta Limingojan perkaami- han osoittamisesta Palon maantiesillan 57793: seen .....•........................... 1450 rakentamiseen Ilmajoella .............. 1468 57794: 703. Erkkilä ym., rah.al. N:o 571: Määrära- 721. Kiviaho ym., rah.al. N:o 589: Määrära- 57795: han osoittamisesta Lamujoen perkaami- han osoittamisesta Kuortaneen Ruonan 57796: seen ................................. 1451 sillan korjaamiseen ................•... 1469 57797: 704. Liedes ym., rah.al. N:o 572: Määrära- 722. Koskinen ym., rah.al. N:o 590: Määrä- 57798: han osoittamisesta Kiiminkijoen alajuok- rahan osoittamisesta Löytänänsalmen sil- 57799: sun perkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1452 lan rakentamista varten .............. 1470 57800: 705. Murto ym., rah.al. N:o 573: Määrärahan 723. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 591: Määrä- 57801: osoittamisesta Olhavanjoen perkaamiseen 1453 rahan osoittamisesta Petäjäveden Ranka- 57802: 706. Rytinki ym., rah.al. N:o 574: Määrära- kosken sillan rakennustyön loppuun saat- 57803: han osoittamisesta Iijoen perkaamiseen 1454 tamista varten ....•................... 1471 57804: 707. Niskala ym., rah.al. N:o 575: Määrära- 724. Ahonen ym., rah.al. N:o 592: Määrära· 57805: han osoittamiseksi Simojokisuun ruoppaa- han osoittamisesta Suolahden-Koiviston 57806: mista varten ......•.......•.........•• 1455 maantien sillan rakentamiseen .....••. 1472 57807: 708. Väyrynen, rah.al. N:o 576: Määrärahan 725. Ahonen ym., rah.al. N:o 593: Korotetun 57808: osoittamisesta Leppi- ja Sääskikosken määrärahan osoittamisesta Hännilänsal- 57809: parkaarniseksi ..•...........••......•. 1456 men sillan rakentamista varten •......• 1473 57810: 709. Koivisto ym., rah.al. N:o 577: Määrä- 726. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 594: Määrä- 57811: rahan osoittamisesta Kuolajoen perkaus- rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi 57812: töiden aloittamiseen ..........•..•.... 1457 Orivirtaan .....•.............•.....•• 1474 57813: XX Sisällysluettelo 1955. 57814: 57815: 57816: Siv. Siv. 57817: 661. Hautala ym., rah.al. N:o 529: Määrära- den kuivatussuunnitelmien toteuttami· 57818: han osoittamisesta Ylivieskaan perustet- seksi Kymen maanviljelysinsinööripii- 57819: tavan Pohjois-Suomen maamiesopiston ra- rissä 1422 57820: kennusten· suunnittelua varten .......•. 1406 57821: 675. Heikura ym., rah.al. N:o 543: Määrä- 57822: 662. Rantamaa ym., rah.al. N:o 530: Määrä- rahan osoittamisesta Pohjois-Satakunnan 57823: rahan osoittamisesta Nikkarilan metsä- peruskuivatussuunnitelman toimeenpanoa 57824: koululla suoritettavia rakennustöitä var- varten . . . . . • • . . • • • . • • . . . . . . • • . . . . • • • • 1423 57825: ten ....•.....•...•.......•........... 1407 57826: 676. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 544: Mää· 57827: 663. Högström m. fl., fin.mot. N:o 531: An- rärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan 57828: gående anvisande av anslag för slutfö- peruakuivatussuunnitelman toteuttamiseksi 57829: rande av nybyggnadsarbetena för Eke- Kokkolan maanviljelysinsinööripiirin 57830: näs forstskola . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • 1408 alueella . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1424 57831: ~63. Högström ym., rah.al. N:o 531: Määrä- 677. Torvi ym., rah.al. N:o 545: Määrära- 57832: rahan osoittamisesta Tammisaaren met- han osoittamisesta Ristijärven ja Risti- 57833: säkoulun uudisrakennustöiden loppuun senojan suoalueiden kuivatus- ja asutus- 57834: saattamiseen ......................... 1409 suunnitelman laatimista varten .....•. 1425 57835: 664. Lepistö ym., rah.al. N:o 532: Määrära- 678. Tauriainen ym., rah.al. N:o 546: Määrä- 57836: han osoittamisesta Eläinlääketieteelli- rahan osoittamisesta Rämenevan-Korpi- 57837: sen korkeakoulun rakennustöitä varten 1410 nevan alueen kuivattamiseksi Vaalan kun- 57838: nassa .............•..............•... 1426 57839: 665. Mohell ym., rah.al. N:o 533: Määrära- 57840: han osoittamisesta Hämeenlinnan Eläin- 679. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 547: Mää- 57841: lääketieteellisen korkeakoulun suunnit- rärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjan- 57842: telutöihin ..........................•. 1411 maan peruakuivatustöihin ............. 1427 57843: 666. Häppölä ym., rah.al. N:o 534: Määrä- 680. Leinonen ym., rah.al. N:o 548: Määrä- 57844: rahan osoittamisesta Eläinlääketieteelli- rahan osoittamisesta peruakuivatustutki- 57845: sen korkeakoulun Hämeenlinnaan sjioit- muksen suorittamiseksi Kiimingin- ja 57846: tamiseksi suoritettavia suunnittelutöitä IIjoen välisellä alueella . . . . . . . . . . . . . . . 1428 57847: varten ............................... 1412 57848: 681. Tainio ym., rah.al. N:o 549: Määrära- 57849: n67. Käkelä ym., rah.al. N:o 535: Määrära- han osoittamisesta Sodankylän kunnassa 57850: han osoittamisesta Lappeenrannan tek- olevan Laukkokaltioaapa-nimisen suo- 57851: nillisen koulun uudisrakennusta varten 1413 alueen kuivattamiseksi ............... 1429 57852: 668. Koivisto ym., rah.al. N:o 536: Määrä- 682. Pusa, rah.al. N:o 550: Korotetun mää- 57853: rahan osoittamisesta Lapin kansanopis- rärahan osoittamisesta vesistöjen per- 57854: ton opistorakennuksen rakennustyön lop- 57855: kaustöiden suorittamista varten • . . . . • • 1430 57856: puunsaattamiseksi •................... 1414 57857: 669. Kleemola ym., rah.al. N:o 537: Määrä- 683. Heikura ym., rah.al. N:o 551: Määrä- 57858: rahan osoittamisesta rakennuslainaksi rahan osoittamisesta Inhotunjärven ve- 57859: Keski-Pohjanmaan kansanopistolle ..... 1415 sistön perkaamiseen ........•......... 1431 57860: 670. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 538: Koro- 684. Rankila ym., rah.al. N:o 552: Määrära- 57861: tetun määrärahan osoittamisesta Savon- han osoittamisesta Lappajärven ja Evi- 57862: linnan seminaarin uudisrakennuksia var- järven vedensäännöstelytöiden jatkami- 57863: ten ................................• 1416 seen . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1432 57864: 671. Muikku ym., rah.al. N:o 539: Korote- 685. Kiviaho ym., rah.al. N:o 553: Määrära- 57865: tun määrärahan osoittamisesta liikenne- han osoittamisesta Lappajärven ja Evi- 57866: turvallisuuden edistämiseksi tarpeellisiin järven vedensäännöstelyä varten •..... 1433 57867: tietöihin .•.........................•. 1417 57868: 686. Koskinen ym., rah.al. N:o 554: Määrä· 57869: 672. Aitio ym., rah.al. N:o 540: Määrärahan rahan osoittamisesta Viitasaaren Muu- 57870: osoittamisesta Alasjärven vesijättöalueen ruenjärven vesistön laskemiseksi .....• 1434 57871: kuivatustöiden aloittamista varten .....• 1419 57872: 687. Rytkönen ym., rah.al. N:o 555: Määrära- 57873: 673. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 541: An- han osoittamisesta Osmanki- ja Palois- 57874: gående anvisande av anslag för upprens- järven laskuhankkeen toteuttamiseksi , • 1435 57875: ning av Rödkärrsdiket i Borgå ko=un 1420 57876: 688. Rytinki, rah.al. N:o 556: Määrärahan 57877: 673. Rosenberg ym., rah.al. N:o 541: Määrä- osoittamisesta Vuorma- ja Hetejärvien 57878: rahan osoittamisesta Porvoon kunnassa kuivattamiseen . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 1436 57879: olevan Rödkärrinojan perkaamiseen ... 1421 57880: 689. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 557: Määrä- 57881: 674. Kelovesi ym., rah.al. N:o 542: Määrä- rahan osoittamisesta Myrskyiänjoen par- 57882: rahan osoittamisesta vesiperäisten mai- kaarniseksi Hallilan alueella ..•......• 1437 57883: Sisällysluettelo 1955. XIX 57884: 57885: Siv. Siv. 57886: 631. Österholm m. fl., fin.mot. N:o 499: An- 647. Friman ymo, rah.al. N:o 515: Määrära- 57887: gående anvisande av anslag för slutfö- han osoittamisesta Kittilän yhteislyseon 57888: rande av byggnadsarbetet på ett skol- rakentamiseen .. oo................ o. • . 1387 57889: hus för Andra svenska lyeeum i Hel- 57890: 648. M. Mattila ymo, rahoal. N:o 516: Määrä- 57891: singfors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1369 rahan osoittamisesta Bergmanin koulun 57892: 631. Österholm ym., rah.al. N:o 499: Määrä- koulutalon rakentamiseen . o...... o. o. • 1388 57893: rahan osoittamisesta Helsingin toisen 57894: ruotsalaisen lyseon koulutalon rakennus- 649. Koivunen ymo, rahoal. N:o 517: Määrä- 57895: rahan osoittamisesta Keski-Suomen kes- 57896: työn loppuun saattamiseen . . . . . . . . . . . . 1370 kusammattikoulun rakennustöitä varten 1389 57897: 632. Karvikko ym., rah.al. N:o 500: Määrä- 650. Tikkaoja ymo, rahoal. N:o 518: Määrä- 57898: rahan osoittamisesta Turun yhteislyseon rahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan 57899: koulutalon rakentamiseen ....... ; ..... 1371 suomenkielisen keskusammattikoulun ra- 57900: 633. Helle ymo, rahoal. N:o 501: Määrärahan kennustöiden aloittamiseksi Seinäjoelle 1390 57901: osoittamisesta Karjaan yhteiskoulun ra- 57902: kentamiseksi .. o... o... o.... oo..... o.. 1372 651. J. Wirtanen ymo, rahoalo N:o 519: Mää- 57903: rärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan 57904: 634. E. Kilpi ymo, rahoal. N:o 502: Määrä- suomenkielisen keskusammattikoulun ra- 57905: rahan osoittamisesta Uudenkaupungin yh- kennustöiden aloittamiseksi .. o. o... oo.. 1391 57906: teislyseon koulutalon rakennustöiden aloit- 57907: tamiseen ................. oo.......... 1373 652. Turkka ymo, rahoal. N:o 1)20: Määrära- 57908: han osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan 57909: 635. Tuuli ymo, rahoalo N:o 503: Määrärahan keskusammattikoulun oppilasruokalan ja 57910: osoittamisesta Kouvolan lyseon koulu- opetuskeittiöiden sekä voimistelusalin ra- 57911: rakennusta varten .. o. . . • . . . . . . . • . . . 137 4 57912: 0 0 57913: kentamiseksi .... o... o. o.... o. oo.... o. 1392 57914: 636. V. Virtanen ymo, rahoal. N:o 504: Mää- 653. Kauhanen ymo, rahoal. N;o 521: Määrä- 57915: rärahan osoittamisesta Savonlinnan tyttö- rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan 57916: lyseon uudisrakennustöitä varten .. o..•. 1375 keskusammattikoulun oppilasasuntolan ra- 57917: 637. Rantamaa ym., rahoalo N:o 505: Määrä- kentamista varten .. oo... ooooo... oo. . . 1393 57918: rahan osoittamisesta koulurakennuksen 57919: rakentamiseksi Savonlinnan tyttölyseolle 1376 654o Väyrynen ymo, rahoal. N:o 522: Määrä- 57920: rahan osoittamisesta Lapin keskusam- 57921: 638. Pohjala ym., rah.al. N:o 506: Määrä- mattikoulun rakennustöitä varten .... o 1395 57922: rahan osoittamisesta Porin tyttölyseon 57923: lisärakennusta varten oo 13780 •• 0 • • • • • • • • • • 57924: 655. Mannila ymo, rahoalo N:o 523: Määrära- 57925: han osoittamisesta valtion a=attikoulu- 57926: 639. Seppä ym., rah.al. N:o 507: Määrära- kodin rakennustoiminnan jatkamiseen . . 1396 57927: han osoittamisesta Seinäjoen lyseon si- 57928: sustustöiden suorittamiseksi . oo........ 1379 656. Korsbäck mo fl., fin.mot. N:o 524: An- 57929: 640. Innala ymo, rah.al. N:o 508: Määrära- gående anvisande av anslag för uppfö- 57930: rande av en skolbyggnad åt Korsholms 57931: han osoittamisesta Seinäjoen tyttölyseon 57932: husmodersskola ....... oo... oo. o. oo. . . 1398 57933: koulurakennuksen laajennustöitä varten .. 1380 57934: 641. Koivunen ym., rahoal. N:o 509: Määrä- 656. Korsbäck ymo, rah.al. N:o 524: Määrä- 57935: rahan osoittamisesta Jyväskylän nor· rahan osoittamisesta koulutalon raken- 57936: maalilyseon lisärakennuksen rakennus- tamiseksi Korsholman emäntäkoululle . . 1399< 57937: töiden aloittamiseksi o .. o.. o. o... o.... 1381 657. Lahtela ymo, rahoal. N:o 525: Määrära- 57938: 642. Lukkar,inen ymo, rahoal. N:o 510: Määrä- han osoittamisesta Kemijärven emäntä- 57939: rahan osoittamisesta Jyväskylän tyttö- koulun lisärakennuksien rakentamista 57940: lyseon koulurakennuksen suunnittelu- varten . o...... oo... oo... o o... o. o.. 140(} 57941: 0 0. 57942: 57943: 57944: 57945: 57946: töitä varten .. o. o.•. o. oo........ o. o• . 1382 57947: 658. Kulovaara ymo, rahoal. N:o 526: Määrä- 57948: 643. Puhakka ym., rahoal. N:o 511: Määrä- rahan osoittamisesta kuuromykkäin am- 57949: rahan osoittamisesta Ilomantsin keski- mattikoulun rakentamiseen ..... 1401 0 •• 0 • • • 57950: 57951: 57952: 57953: koulun rakentamiseen ..... o... o. . . . . . 1383 57954: 659. Rantamaa ymo, rahoal. N:o 527: Määrä- 57955: 644. Ikonen ymo, rahoal. N:o 512: Määrära- rahan osoittamisesta Mikkelin tietopuo- 57956: han osoittamisesta Nurmeksen yhteis- liselle karjanhoitokoululle Vättilänran- 57957: lyseon lisärakennustöiden jatkamiseksi 1384 nan tilalle rakennettava& kouluraken- 57958: 645. Lahtela ymo, rahoal. N:o 513: Määrära- nusta varten ........ o.. oo 0 • •1402: 57959: • • • • • • • • • 57960: 57961: 57962: 57963: 57964: han osoittamisesta lisähuoneiden raken- 57965: 660. Saari ymo, rah.al. N:o 528: Määrärahan 57966: tamiseksi Kemijärven yhteislyseolle ... 1385 osoittamisesta Helsingin yliopiston maa- 57967: 646. Koivisto ym., rahoal. N:o 514: Määrära- talous- ja kotitalousopetusta varten Vii- 57968: han osoittamisesta Kittilän yhteislyseon kin tilalle aloitettavaan rakennustoimin- 57969: koulurakennuksen rakentamiseksi . . . . . . 1386 taan ..... o. o.... o 0 ooo.. o...... oo. 1404 57970: ••• 57971: XVIII Sisällysluettelo 1955. 57972: 57973: 57974: Siv. Siv. 57975: 604. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 472: Mää· 618. Helle ym., rah.al. N:o 486: Määrärahan 57976: rärahan osoittamisesta Pietarsaaressa si· osoittamisesta asuntotalon rakentami· 57977: jaitsevan Malmin sairaalan rakentami· seksi valtionrautateitten Hyvinkään ko· 57978: seksi alueelliseksi keskussairaalakai . . . . 1336 nepajalta eläkkeelle siirtyville työnteki· 57979: jöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1352 57980: 605. Lepistö ym., rah.al. N:o 473: Määrära· 57981: han osoittamisesta Keski-Pohjanmaan 619. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 487: Määrä· 57982: keskussairaalan suunnittelutöitä varten 1337 rahan osoittamisesta asuntotalon raken· 57983: 606. Väyrynen ym., rah.al. N:o 474: Määrä· tamiseksi Hyvinkäälie valtionrautatei· 57984: rahan osoittamisesta Lapin lääninsairaa· den palveluksesta eläkkeelle siirtyviä 57985: lan laajennustöihin sekä asuinrakennuk· työntekijöitä varten .................. 1353 57986: sen rakentamiseksi sairaalan hoitohenki· 57987: 620. Kajala ym., rah.al. N:o 488: Määrära· 57988: lökunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1338 57989: han osoittamisesta valtionrautateitten 57990: 607. Hietanen ym., rah.al. N:o 475: Määrä· L~h~~~- varikon laajennus· ja kunnosta· 57991: rahan osoittamisesta Niuvanniemen sai· m1sto1ta varten ...................... 1354 57992: raalan hoitohenkilökunnan asuntotalon 57993: rakentamiseksi .................•..... 1339 621. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 489: Määrä· 57994: rahan osoittamisesta miehistön huolto· 57995: 608. Leinonen ym., rah.al. N:o 476: Määrära· rakennuksen rakentamiseksi valtionrau· 57996: han osoittamisesta Pohjois-Suomeen pe· ta teiden Seinäjoen varikolle .......... 1355 57997: rustettavaa Vajaamielisten lasten huolto· 57998: laitosta varten . . . . . • . . . • . . • . . . . . . . . . . . 1340 622. Leinonen ym., rah.al. N:o 490: Määrä· 57999: rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen yli· 58000: 609. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 477: Mää· opiston perustamista varten • . . . . . • . . . 1356 58001: rärahan osoittamisesta Savonlinnan sai· 58002: raanhoitajatarkoulun suunnittelu· ja ra· 623. Henriksson ym., rah.al. N:o 491: Määrä· 58003: kannustöitä varten ...........•....... 1342 rahan osoittamisesta valtion teknillisen 58004: 610. Lukkm·inen ym., rah.al. N:o 478: Määrä· tutkimuslaitoksen betoniteknillisen labo· 58005: ratorion rakennustöitä varten ......... 1357 58006: rahan osoittamisesta Keski-Suomen sai· 58007: raan~?i!aja-terveyssisarkoulun suunnit· 624. M. Ryömä ym., rah.al. N:o 492: Määrä· 58008: teluto1ta varten ..•................... 1343 rahan osoittamisesta vesirakennuslabo· 58009: 611. Mustonen ym., rah.al. N:o 479: Määrä· ratorion rakentamiseksi Teknillisen kor· 58010: rahan osoittamisesta valtion sairaalan keakoulun yhteyteen . . . • . . . . . . . . . . . . 1359 58011: lääkärien ja sairaanhoitajien asuntotalon 625. Lindblom ym., rah.al. N:o 493: Määrä· 58012: rakentamiseksi Kajaaniin . . . . . . . . . . . . . . 1344 rahan osoittamisesta Teknillisen korkea· 58013: 612. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 480: koulun päärakennuksen sekä teknillisen 58014: Määrärahan osoittamisesta Porin sai· fysiikan osaston ja metallurgisen labo· 58015: raanhoitaja-terveyssisarkoulun rakenta· ratorion rakennustyön aloittamista var· 58016: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1345 ten ..................•.•.....•..•.... 1360 58017: 613. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 481: Mää· 626. Hakala ym., rah.al. N:o 494: Määrära· 58018: rärahan osoittamisesta tutkimuksien suo· han osoittamisesta Tampereen teknillisen 58019: rittamiseksi valtion selluloosatehtaan ra· oppilaitoksen uudisrakennusta varten . • 1362 58020: kentamiseksi Kannukseen . . . . . . . . . . . . . . 1346 58021: 627. Seppälä ym., rah.al. N:o 495: Määrä· 58022: 614. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 482: An· rahan osoittamisesta valtion oppikoulu· 58023: gående anvisande av anslag för grun· jen uudis· ja lisärakennuksia varten . . 1364 58024: dande av en cellulosa- och pappersfabrik 58025: i Närpes kommun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1347 628. Salminen ym., rah.al. N:o 496: Määrä· 58026: rahan osoittamisesta uuden oppikoulun 58027: 614. Rosenberg ym., rah.al. N:o 482: Määrä· rakentamiseksi Kallion kaupunginosaan 58028: rahan osoittamisesta selluloosa- ja pape· 58029: Helsingissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1365 58030: ritehtaan perustamiseksi Närpiön kun- 58031: taan ................................. 1348 629. Enne ym., rah.al. N:o 497: Määrärahan 58032: osoittamisesta oppikoulun rakentamiseksi 58033: 615. Murto ym., rah.al. N:o 483: Määrärahan 58034: Helsingin kaupungin Kallion kaupungin· 58035: osoittamisesta jalostuslaitoksen rakenta· osaan ................................ 1366 58036: miseksi Otanmäen kaivoksen yhteyteen 1349 58037: 616. Liedes ym., rah.al. N:o 484: Määrärahan 630. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 498: An· 58038: osoittamisesta valtion massa· ja paperi- gående anvisande av anslag för Helsing· 58039: tehtaan rakentamiseksi Pohjois-Suomeen 1350 fors andra svenska lyceums skolbygge . . 1367 58040: 617. Paasio ym., rah.al. N:o 485: Määrärahan 630. Rosenberg ym., rah.al. N:o 498: Määrä· 58041: osoittamisesta Turkuun rakennettavaa rahan osoittamisesta Helsingin toisen 58042: rautatielaitoksen palveluksessa olevien ruotsalaisen lyseon koulutalon rakenta· 58043: kokous· ja kerhotaloa varten . . . . . . . . . . 1351 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1368 58044: Sisällysluettelo 1955. xvn 58045: 58046: Siv. Siv. 58047: 574. Väänänen ym., rah.al. N:o 442: Määrä- 589. Järvi ym., rah.al. N:o 457: Määrärahan 58048: rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai- osoittamisesta Oulun lentokentän kun- 58049: naksi Kaatumatautisten Hoitoyhdistys nostamista varten . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • 1319 58050: r.y:lle vesijohtoverkoston perustamiakus- 58051: 590. Koivisto ym., rah.al. N:o 458: Määrära- 58052: tannuksiin . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . 1301 han osoittamisesta Sodankylän lentoken- 58053: 575. Henriksson ym., rah.al. N:o 443: Määrä- tän liikennekuntoon saattamiseksi . . . . 1320 58054: rahan osoittamisesta rakennusavustuk- 58055: seksi Suomen Punaisen Ristin sairaalan 591. Högström m. fl., fin.mot. N:o 459: An- 58056: gående anvisande av anslag för uppfö- 58057: laajentamista varten .•..........•.... 1303 58058: rande av bostadsbyggnader för stamper- 58059: 576. Kleemola ym., rah.al. N:o 444: Korote- sonalen inom 4. Brigaden i Dragsvik . . 1321 58060: tun määrärahan osoittamisesta siirtona 58061: 591. Högström ym., rah.al. N:o 459: Määrä- 58062: asutusrahastoon käytettäväksi lähinnä rahan osoittamisesta asuinrakennusten 58063: kuntien sisarosuuslainoitukseen ja vapaa- rakentamiseksi Dragsvikissa olevan 4. 58064: ehtoiseen maanostoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1305 prikaatin kantahenkilökunnalle . . . . . . . . 1322 58065: 577. Heikura ym., rah.al. N:o 445: Korotetun 58066: määrärahan osoittamisesta tie- ja vesi- 592. Tuuli ym., rah.al. N:o 460: Määrärahan 58067: rakennushallituksen koneiston täydentä- osoittamisesta sotilaskotirakennusten ra- 58068: mistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1306 kentamista ja peruskorjauksia varten .. 1323 58069: 578. Kyttä ym., rah.al. N:o 446: Määrärahan 593. Raunio ym., rah.al. N:o 461: Määrära- 58070: osoittamisesta virkamiehille myytävien, han osoittamisesta puolustusministeriön 58071: virkakäyttöön tarpeellisten henkilöauto- teollisuuslaitosten uudistuksiin ja kor- 58072: jen hankinnan rahoittamiseen ......... 1307 jauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1324 58073: 579. Kyttä ym., rah.al. N:o 447: Määrärahan 594. Tuuli ym., rah.al. N:o 462: Määrärahan 58074: osoittamisesta moottorikulkuneuvojen hank- osoittamisesta ampumaratojen rakenta- 58075: kimiseksi poliisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1308 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1325 58076: 580. Liljeström ym., rah.al. N:o 448: Korote· 595. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 463: 58077: tun määrärahan osoittamisesta jäänsär- Määrärahan osoittamisesta Helsingin 58078: kijäalusten rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1309 yleisen sairaalan sisä- ja kirurgisten tau· 58079: tien klinikkarakennuksen rakentamiseksi 1326 58080: 581. Pasanen ym., rah.al. N:o 449: Korote- 58081: tun määrärahan osoittamisesta puolustus- 596. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 464: 58082: laitoksen kaluston ja tarvikkeiden perua- Määrärahan osoittamisesta asuntotalon 58083: hankintoihin ja korjauksiin . . . . . . . . . . . . 1310 rakentamiseksi Helsingin yleisen sairaa- 58084: lan henkilökuntaa varten . . . . . . . . . . . . . 1327 58085: 582. Pöykkö ym., rah.al. N:o 450: Määrära- 58086: han osoittamisesta Perä-Pohjolan kasvin- 597. Miett·inen ym., rah.al. N:o 465: Määrä- 58087: viljelyskoeaseman peruahankintoihin ... 1311 rahan osoittamisesta Meilahdessa aloite- 58088: tun yiiopiston sisätautien ja kirurgian 58089: 583. Heikura ym., rah.al. N:o 451: Määrära- klinikan rakennustyön jatkamiseksi ... 1328 58090: han osoittamisesta Siikaisten pienvilje- 58091: lijäkoulun konehankintoja varten ...•.. 1312 598. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 466: Koro- 58092: 584. Ahonen ym., rah.al. N:o 452: Määrära- tetun määrärahan osoittamisesta kätilö- 58093: han osoittamisesta postiautovarikon ra- opiston rakentamista varten . . . . . . . . . . 1329 58094: kentamista vart.en Jyväskylään ........ 1313 599. V. Simonen ym., rah.al. N:o 467: Koro- 58095: 585. A. Leikola ym., rah.al. N:o 453: Määrä- tetun määrärahan osoittamisesta sai- 58096: rahan osoittamisesta rahapajan raken- raanhoitaja-terveyssisarkoulujen koulu- ja 58097: nuksen laajentamiseksi ............... 1314 asuntolarakennusten suunnittelutöitä var- 58098: ten .................................. 1330 58099: 586. Haapanen ym., rah.al. N:o 454: Määrä- 58100: rahan osoittamisesta Someron virasto- 600. Nederst1·öm-Lunden ym., rah.al. N:o 468: 58101: talOn suunnittelu- ja rakennustöiden Määrärahan osoittamisesta Turun kes- 58102: aloittamiseksi ........................ 1315 kussairaalan laajentamiseen . . . . . . . . . . 1331 58103: 587. Väyrynen, rah.al. N:o 455: Määrärahan 601. Kulovaara ym., rah.al. N:o 469: Määrä- 58104: osoittamisesta virkamiestalon rakentami- rahan osoittamisesta Turun keskussai- 58105: seksi Lapin tie- ja vesirakennuspiirin raalan rakentamisen jatkamiseen ...... 1332 58106: piirikonttorin henkilöstöä varten Rova- 58107: niemelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1316 602. Tienari ym., rah.al. N:o 470: Määrära- 58108: 588. Teir m. fl., fin.mot. N:o 456: Angående han osoittamisesta Tampereen keskus· 58109: anvisande av anslag för byggande av sairaalan rakennustöiden aloittamiseksi 1333 58110: ett flygfält i mellersta österbotten •.•. 1317 603. Suonpää ym., rah.al. N:o 471: Määrära- 58111: 588. Teir ym., rah.al. N:o 456: Määrärahan han osoittamisesta Tampereen keskus- 58112: osoittamisesta lentokentän rakentamiseksi sairaalan rakennustöiden aloittamista var- 58113: Keski-PohJanmaalle .................. 1318 ten .................................. 1334 58114: 58115: 3 E 41/56 58116: XVI Sisällysluettelo 1955. 58117: 58118: 58119: Siv. Siv. 58120: 548. Lahtela ym., rah.al. .ftl :o 416: Korotetun 561. Aitio ym., rah.al. N:o 429: Korotetun 58121: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesi- määrärahan osoittamisesta !ainoiksi am· 58122: ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen matillisten oppilaitosten uudisrakennuksia 58123: maaseudulle . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . 1266 varten • . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1282 58124: 549. Pesonen ym., rah.al. N:o 417: Korotetun 562. Liedes ym., rah.al. N:o 430: Määrärahan 58125: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesi- osoittamisesta lainaksi maaseutuammat· 58126: ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen tien kurssikeskuksen rakentamiseksi Hau· 58127: maaseudulle . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1267 kiputaalle • . . . . . . . . . • . . . . . • • . . • • . . • • • . 1283 58128: 550. Väänänen ym., rah.al. N:o 418: Määrä- 563. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 431: 58129: rahan osoittamisesta !ainoiksi vesijohto· Määrärahan osoittamisesta halpakorkoi· 58130: ja viemärilaitteiden rakentamiseksi maa· siksi !ainoiksi Ensi Kodeille • . . . • • • • • . 1284 58131: seudulle • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . • . . • 1268 58132: 564. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 432: Määrä· 58133: 551. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 419: An· rahan osoittamisesta lainaksi Lomaliitto 58134: gående anvisande av förhöjt anslag till r.y:lle Lepolammin lomakodin laajenta· 58135: lån för höjande av fiskhushållningen . • 1269 misesta aiheutuneiden lyhytaikaisten lai- 58136: nojen maksamiseen • . • . . . . . . . . . • .. • . • 1285 58137: 551. Rosenberg ym., rah.al. N:o 419: Koro- 58138: tetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi 565. Hakala ym., rah.al. N:o 433: Määrära· 58139: kalatalouden edistämiseksi . . . . . . . . . . . . 1270 han osoittamisesta avustuslainaksi Invalii· 58140: disäätiön ammattikoulun työpaja- ja luok· 58141: 552. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 420: Angå· kahuonerakennuksen rakentamista varten 1286 58142: ende anvisande av anslag tili understöds· 58143: lån il.t lantbrukare, som drabbats av skör· 566. Torvi ym., rah.al. N:o 434: Määrärahan 58144: deskador år 1955 • • • • . • . . • . • . • • • . . . • • 1271 osoittamisesta avustuslainaksi Invaliidi- 58145: 552. Korsbäck ym., rah.al. N:o 420: Määrä- säätiölle ortopedisen sairaalan rakentami· 58146: seksi Ouluun .. . • • . . .. . .. . .. . . .. • . .. . 1288 58147: rahan osoittamisesta avustuslainaksi vuo· 58148: den 1955 satovahingoista kärsineilie 567. Paasivuori ym., rah.al. N:o 435: Määrä· 58149: maanviljelijöille . . . . • . . . . . . . . . . . • • . . . . 1272 rahan osoittamisesta lainaksi allergiasai· 58150: raalan rakentamista varten • . . . . . . . . • . • 1291 58151: 553. Seppälä ym., rah.al. N:o 421: Määrära- 58152: han osoittamisesta lainaksi Hämeenlinnan 568. Väyrynen ym., rah.al. N:o 436: Määrä- 58153: meijerikoululle . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. 1273 rahan osoittamisesta lainaksi Suomen Si- 58154: viili· ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto 58155: 554. Hautala ynl., rah.al. N:o 422: Määrära· 58156: han osoittamisesta avustuslainaksi Kala- r.y:lle Westendin Invaliidien Ammatti· 58157: oppilaitoksen asuntola- ja oppisaliraken· 58158: jokilaakson maatalouskoululle .......... 1274 nuksen rakentamiseen . . . . . . . . • • . . . • . . 1292 58159: 555. Kyttä ym., rah.al. N:o 423: Määrärahan 569. Larson m. fl., fin.mot. N:o 437: An· 58160: osoittamisesta lainaksi Paimion kerhoneu- gående anvisande av anslag tiliiän il.t Iniö 58161: vojaopistolle sen säästöpankkien kiinnitys- kommun för byggande av en menföresbåt 1293 58162: lainain maksamiseksi .................• 1275 58163: 569. Larson ym., rah.al. N:o 437: Määrära· 58164: 556. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 424: Mää· han osoittamisesta lainaksi Iniön kun· 58165: rärahan osoittamisesta }ainoiksi heikossa nalle kelirikkaaluksen rakentamista var- 58166: taloudellisessa asemassa oleville kunnille ten .•................................ 1294 58167: kunnalliskotien rakentamista ja korjaa- 570. Larson m. fl., fin.mot. N:o 438: An· 58168: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1276 gående anvisande av anslag tili Iän för 58169: 557; Ryhtä ym., rah.al. N:o 425: Määrärahan byggande av ett menföresfartyg för tra· 58170: osoittamisesta !ainoiksi Kuusamon isoja- fik på linjen Abo-skärgården-Marie- 58171: koalueen viljelijöille isojaossa määrätty- hamn ..........••........•........... 1295 58172: jen metsätilien suorittamista varten . . . . 1277 570. Larson ym., rah.al. N:o 438: Määrära· 58173: han osoittamisesta lainaksi kelirikkoaluk· 58174: 558. Leinonen ym., rah.al. N:o 426: Määrära· sen rakentamiseksi linjalle Turku-saa· 58175: han osoittamisesta !ainoiksi maatalous· risto-Maarianhamina ....•..••.•..... 1296 58176: traktorien omistajille metsätöissä tarvitta- 58177: vien lisälaitteiden hankintaan ja niiden 571. Miettinen ym., rah.al. N:o 439: Määrära· 58178: käytön opastamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1279 han osoittamisesta lainaksi Helsingin kau· 58179: pungille sen liikenneratkaisujen rahoi- 58180: 559. Soininen ym., rah.al. N:o 427: Määrära- tusta varten • . . . . . . . . . . . . . • . . . • . • . • . . . 1297 58181: han osoittamisesta posti- ja lennätinlai· 572. Väyrynen ym., rah.al. N:o 440: Määrä· 58182: toksen sähköpajan henkilökunnalle annet- rahan osoittamisesta lainaksi Rovanie- 58183: tavia omakotilainoja varten . . • . • . . . . . 1280 men kauppalalle asemakaavapakkolunas· 58184: 560. Kuittinen ym., rah.al. N:o 428: Määrä- tuksia varten . . . . . . . • • • . . . . . . . . . . • • . . . 1298 58185: rahan osoittamisesta !ainoiksi posti- ja 573. Enne ym., rah.al. N:o 441: Määrärahan 58186: lennätinlaitoksen henkilökunnalle perustet- osoittamisesta !ainoiksi kunnille niiden 58187: tavia asunto-osakeyhtiöitä varten . . . . . . 1281 talouden parantamiseksi . . . . . . . . . • . . • . 1300 58188: Sisitllyl!lluetielo 1955. XV 58189: 58190: Siv. Siv. 58191: 519. EJinT{konen ym., rah.al. N:o 387: Korote- 533. Lindblom ym., rah.al. N:o 4;01: Määrä· 58192: tun määrärahan osoittamisesta uusien pu· rahan osoittamisesta lainaksi Pohjola·opis· 58193: helintoimipaikkojen perustamista varten ton rakental)liseen . o•. 0 ••• 1251 58194: 0 0 • • • • • • • • • • 58195: 58196: 58197: 58198: maaaeudulle ......•.................•. 1235 58199: 534. Sävelä ym., rahoal. N:o 402: Määrära• 58200: 520. H(}ljas ym., rah.al. N:o 388: Määrära· han osoittamisesta lainaksi Käsiteollisuu· 58201: han osoittamisesta puhelinolojen paran· den edistämi:;~.säätiölle aloittelevien koti· 58202: tll.miseksi Leppävirran kunnassa . . . . . . 1236 ja käsiteollisuusyrittäjien konehankintojen 58203: 521. Rönkkö ym., rah.al. N:o 389: Määrära· hoitamista varten . o... 0 •• 1252 58204: 0 ••••••• 0 ••• 58205: 58206: 58207: 58208: 58209: ha.n os.oittamisesta puhelinpaikkojen ja 535. Hakala ym., r!Lhoal. N:o 403: Määrära· 58210: ·asemien perustamiseksi eräisiin Pohjois- han osoittamisesta avustuslainaksi Helsin· 58211: Savon ja Pohjois-Karjalan kuntiin .... 1237 gin yliopiston ylioppilaskunnalle kirjasto· 58212: 522. Man.ni1V!n ym., rah.al. N:o 390: Määrä- talon lyhytaikaisten rakennuslainojen va. 58213: kau,ttamista varten •.•. o...........• , 1253 58214: rahan oaoittamisesta uittokanavan raken· 58215: tamiaeksi Varkauden kauppalassa laiva· 536. Kajala ymo, rahoal. N:o 404: Määrära.· 58216: kanavan viereen . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 1238 han osoittamisesta avustuslainaksi Mu, 58217: 523. Forsberg m. fl., fin.mot. N:o 391: An· silkkiopiston omalrotisäätiölle Lahden 58218: gå.ende anvisande av förhöjt anslag till konserttitalon rakennustyöstä aiheutunE\i· 58219: byggnadslån åt privata läroverk • • . . . • 1239 den lyhytaikaisten velkojen maksamise~n, 1254 58220: 537o Koivisto ymo, rah,al. N:o 405: Määrä· 58221: 523. Forsberg ym., rah.al. N:o 391: Korote· 58222: tun määrärahan osoittamisesta rakennus· rahan osoitta,misesta !ainoiksi Lapin lää· 58223: !ainoiksi yksityisille oppilaitoksille • • • . 1240 nin omavaraistUI)lista edistäviin tarkoituk· 58224: siin • o. o. o.•...... o. 0 •••••••• 1255 0 ••••• , •• 58225: 58226: 58227: 58228: 524. R. V~rtanen ym., rah.al. N:o 392: Koro· 538. Ryhtä ymo, rahoal. N:o 406 Määrärahan 58229: tetun määrärahan osoittamisesta raken· osoittamisesta avustuslainoiksi tie· ja kui· 58230: uusiainoiksi yksityisille oppikouluille . . . • 1241 vatustöiden suorittamiseen aikaisemman 58231: 525. Ahonen ym., rah.al. N:o 393: Korotetun asutuslainsäädännön mukaan muodoste· 58232: määrärahan osoittamisesta avustuslai· tuilla tiloilla ... o. .. .. . .. .. . .. .. .. .. . 1256 58233: noiksi yksityisoppikoulujen omistajille 539. Kiviaho ym., rah.al. N:o 407: Korote· 58234: koulutalojen rakennuskustannuksiin • . • . 1242 tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi 58235: 526. M. Mattila ym., rah.al. N:o 394: Määrä· maaseudun asunto-olojen parantamiseen 1257 58236: rahan osoittamisesta lainan myöntämiseksi 540o Rytinki ymo, rahoal. N:o 408: Korotetun 58237: Nurmijärven yhteiskoululle • . . . . . . . • . . . 1243 määrärahan osoittamisesta rakennuslai· 58238: noiksi maaseudun asunto-olojen paranta· 58239: 527. Ahonen ym., rah.al. N:o 395: Määrära· miseen . .. . .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. . .. • .. 1258 58240: han osoittamisesta avustuslainaksi Vaaja· 58241: kosken yhteiskoulun kannatusyhdistykselle 541. Raipala ym., rah. al. N:o 409: KorotetUB. 58242: koulurakennuksen rakennuskustannuksiin 1244 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maan· 58243: parannustöitä varten . • . . . . . . . . . • • . • . . • 1259 58244: 528. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 396: Koro· 58245: te.tun määrärahan osoittamisesta avustuk· 542. Hult ym., rahoal. N:o 410: Määrärahan 58246: seksi ja lainaksi Helsingin kotitalous· osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähä· 58247: opettajaopistolle koulurakennuksen raken· varaisille talouksiensa sähköistämiaeen • • 1260 58248: tamiseksi .................... , . . . . . . . 1245 543o Myllymäki ym., rahoal. N:o 411: Määrä- 58249: 529. Hamara ymo, rahoalo N:o 897: Määrära· rahan osoittamisesta !ainoiksi pienviljeli- 58250: han osoittamisesta rakennuslainaksi Hei· jöille sekä maaseudun omakotien ja pien• 58251: singin Käsityönopettajaopistolle oooo. o• . 1246 asuntojen omistajille heidän talouksiensa 58252: sähköistäruisestä aiheutuvien kustannusten 58253: 530. Mohell ymo, rahoalo N:o 898: Määrärahan suorittamista varten •.•.. 0 1261 • 0 0 •• 0 0 • • • • • 58254: 58255: 58256: osoittamisesta halpakorkoiseksi kuoletus- 58257: lainaksi Helsingin kristillisen kansanopis- 544. Pöykkö ymo, rahoal. N:o 412: Määrära· 58258: ton kannatusyhdistykselle oooooo..•...•. 1247 han osoittamisesta sähköistämislainoiksi 58259: pienviljelijöille ja muille heihin verratta- 58260: 531. Pa.kkanen ymo, rah.al. N:o 399: Määrä· ville ......... o......... o. 0 1262 ••••• 0 ••••• 58261: 58262: 58263: rahan osoittamisesta rakennuslainaksi 545. Ryhtä ymo, rahoal. N:o 413: Määrärahan 58264: Jämsän kansanopistolle . o... ooo. . • . . . 1248 osoittamisesta halpakorkoisiksi sähköistä- 58265: 532. Forsberg mo flo, finomoto N:o 400: An· mislainoiksi syrjäseutujen pienviljelijöille 1263 58266: gående anvisande av anslag tili byggnads· 546o Ikonen ymo, rahoal. N:o 414: Määrärahan 58267: understödslån åt Fria kristliga folkhög· osoittamisesta sähköistämislainoiksi vähä· 58268: skolan ....... o....•.. ooo...... oo. . . . 1249 58269: 0 58270: varaisille pientilallisilla ja muille heihin 58271: verrattaville •••••....... o.. o. • . . . . . . . • 1264 58272: 532o Forsberg ymo, rahoal. N:o 400: Määrä- 58273: rahan osoittamisesta rakennusavustuslai· 547. Rytinki ymo, rahoal. N:o 415: Määrära· 58274: naksi Fria kristliga folkhögskolan nimi· han osoittamisesta sähköistämislainoiksi 58275: selle kansanopistolle oooo 0 o o. . 1250 58276: ••• 0 • 0 • 0 • pienviljelijöille ....... o.. .. .. . . . .. . .. • 1265 58277: XIV Sisällysluettelo 1955. 58278: 58279: Siv. Siv. 58280: 490. R. Virtanen ym:, rah.al. N:o 358: Määrii.- 503. Roine ym., rah.al. N:o 371: Määrärahan 58281: rahan osoittamisesta toisen raideparin ra- osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan ra· 58282: kentamiseksi Helsingin ja Luoman vii.li- kentamiseksi Helsingin-Porin valtatielle 58283: selle rataosalle ......•........ , . • . . • . . . 1202 Loimaan kauppalassa • . . . . . . . . . . . . . . • . 1218 58284: 491. Koivunen ym., rah.al. N:o 359: Määrä- 504. Mohell ym., rah.al. N:o 372: Määrärahan 58285: rahan osoittamisesta Jyväskylän--suolah- osoittamisesta Riihimäen ratapihan Patas· 58286: den rautatien uusimistöiden aloittami· tenmäen ylikäytäväsillan rakennustöitä 58287: seksi •..............•.....•.......... 1203 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • • 1219 58288: 492. Raunio ym., rah.al. N:o 360: Määrära- 505. Kuittinen ym., rah.al. N:o 373: Määrä- 58289: han osoittamisesta eräiden vuonna 1956 rahan osoittamisesta Suhosen rautatieyli· 58290: tilattavien veturien osamaksujen suoritta- käytäväsillan rakentamiseen Imatran 58291: miseen ............................... 1204 kauppalassa . . . . • • . . . . . • • . . . . . . . . . . . • . 1220 58292: 493. Ty,uli ym., rah.al. N:o 361: Korotetun 506. Myllymäki ym., rah.al. N:o 374: Määrä· 58293: mäii.rärahan osoittamisesta veturitallien rahan osoittamisesta Epilän rautatieali· 58294: rakentamiseen ja laajentamiseen • . . . • • 1205 käytävän rakentamiseksi ja Tampereen- 58295: Vaasan maantien oikaisemiseksi ....•••• Hl21 58296: 49~. Roine ym., rah.al. N:o 362: Määrärahan 58297: osoittamisest~~o Turun sataman ratapihan 507. Koivunen ym., rah.al. N:o 375: Määrä· 58298: laa.jennustöiden aloittamiseksi . • . . • • . . . • 1206 rahan osoittamisesta ylikäytäväsillan ra· 58299: kentämiseksi Lievestuoreen asemalle , ••• 1222 58300: 495. Kokkola ym., ra.h.al. N:o 363: Määrära- 58301: han osoittamisesta Kotkan veturitallin 508. Ahonen ym,, rah.al. N:o 376: Määrära- 58302: laajentamista varten • • . . • . . . . . . . . • . • . . 1207 han osoittamisesta ylikäytäväsillan raken- 58303: tamiseksi Lievestuoreen asemalle . . . . • • 1223 58304: 496. Kokkola ym., rah.al. N:o 364: Määrära- 58305: han osoittamisesta asuinrakennuksen ra· 509. Lepistö ym., rah.al. N:o 377: Määrära- 58306: k~ntamiseksi Kotkan rautatieJäisille . • . . 1208 han osoittamisesta rautatien alikäytävän 58307: rakentamiseen Kannuksen asemalla . . • • 1224 58308: 497. Tuuli ym., rah.al. N:o 365: Määrärahan 58309: osoittamisesta. Kouvolan asemarakennuk· 510. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 378: Mää· 58310: sen rakentamiseen . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . 1209 rärahan osoittamisesta maantiesillan ra- 58311: kentamiseksi Kokkolan rautatieaseman ra- 58312: 498. Luukka ym., rah.al. N:o 366: Määrära· tapihan eteläpäähän • .. .. . .. .. .. . .. .. • 1225 58313: han osoittamisesta Toijalan rautatiease- 58314: man uudelleen rakentamiseen . . . . . . . . • . 1210 511. Kokkola ym., rah.al. N:o 379: Korotetun 58315: määrärahan osoittamisesta posti- ja len- 58316: 499. Teir m. fl., :fin.mot. N:o 367: Angående nätinlaitokselle toimitalojen ja henkilö- 58317: anvisande av anslag för uppförande av kunnan asuntojen rakentamista varten •• 1226 58318: en ny godsbangård för statsjärnvägarna 58319: i Jakobstad ........•............•..•• 1211 512. Lindqvist ym., rah.al. N:o 380: Määrä- 58320: rahan osoittamisesta postitalon rakenta- 58321: 499. Teir ym., rah.al. N:o 367: Määrärahan miseksi Lahden kaupunkiin . . . . . • . • • • • • 1227 58322: osoittamisesta valtionrautateiden tavara- 58323: ratapihan rakentamiseksi Pietarsaareen . . 1212 513. Järvi ym., rah.al. N:o 381: M.äärärahan 58324: osoittamisesta Oulun postithlon rakenta- 58325: 500. Suonpää ym., rah.al. N:o 368: Määrära- mista varten . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . • • 1228 58326: han osoittamisesta ali- ja ylikulkusiltojen 58327: rakentamiseksi rautateiden ja maanteiden 514. Järvi, rah.al. N:o 382: Määrärahan osoit- 58328: tasoristeyksiin • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1213 tamisesta Kuhmon postitalon rakennustöi- 58329: den aloittamiSta varten . . . . . . . . . . • . . • 1229 58330: 501. Högström m. fl., fin.mot. N:o 369: An· 58331: gående anvisande av anslag för byggande 515. Järvi, rah.al. N:o 383: Määrärahan osoit- 58332: av en underfartstunnel under statsjärn· tamisesta postitalon rakentamiseksi Suo- 58333: vägarnas banområde i Hangö stad .... 1214 mussalmen kirkonkylään • . . • . . . . . • . . • • 1230 58334: 501. Högström ym., rah.al. N:o 369: Määrä· 516. Kokkola ym., rah.al. N:o 384: Korotetnn 58335: rahan osoittamisesta alikäytävätunnelin määrärahan osoittamisesta autojen hauk· 58336: rakentamiseksi valtionrautateitten rata- kimiseksi posti- ja lennätinlaitokselle .• ·1231 58337: alueelle Hangon kaupungissa . . . . . . . . . . 1215 58338: 517. Rantamaa ym., rah.al. N:o 385: Korote- 58339: 502. Sundman m. fl., fin.mot. N:o 370: An- tnn määrärahan osoittamisesta puhelin- ja 58340: gående anvisande av anslag för byggande lennätinverkon laajentamiseen ja paran· 58341: av en trafiktunnel i Hangö stad . . . . . . 1216 tamiseen . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1232 58342: 502. Sundman ym., rah.al. N:o 370: Määrä· 518. Partanen ym., rah.al. N:o 386: Korote- 58343: raha.n osoittamisesta liikennetunnelin ra· tun määrärahan osoittamisesta uusien pu· 58344: kentamiseksi Hangon kaupunkiin • . . . . • 1217 h®ntoimipaikkojen perustamista. varten 1234c 58345: Sisällysluettelo 1955. xm 58346: 58347: Siv. Siv. 58348: 461. Bytinki ym., rah.al. N:o 329: Korotetun 475. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 343: Mää- 58349: määrärahan osoittamisesta maaseudun rärahan osoittamisesta postilaitoksen lii- 58350: sähköistämisen tukemiseksi . . . . • . . • . . . . 1167 kennetehtäviä hoitavien ylimääräisten kir· 58351: jurin ja postiapulaisten tointen järjeste- 58352: 462. Wic'kman m. fl., fin.mot. N:o 330: An· lyä varten . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . 1187 58353: gående anvisande av förhöjt anslag för 58354: stödjande av elektrifieringen på lands· 476. Brander-Wa!!in ym., rah.al. N:o 344: 58355: bygden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1168 Määrärahan osoittamisesta maalaiskir· 58356: jeankantolinjojen perustamiseen ..••..•• 1188 58357: 462. Wickman ym., rah.al. N:o 330: Korote- 58358: tun määrärahan osoittamisesta maaseu- 477. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 345: Määrära- 58359: dun sähköistämisen tukemiseen . . . . • . . . 1169 han osoittamisesta puolustuslaitoksen teol- 58360: lisuuslaitosten koneiden ja laitteiden 58361: 463. Partanen ym., rah.al. N:o 331: Määrä- hankkimiseen ja uusiruistöihin . . . . • . • • 1189 58362: rahan osoittamisesta lisätyn valtionavus- 58363: tuksen suorittamiseksi eräille sähköyhty· 478. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 346: Määrära- 58364: mille ..........................••.... 1170 han osoittamisesta puolustuslaitoks.m Lah· 58365: 464. Myllymäki ym., rah.al. N:o 332: Määrä- den autokorjaamon toimisto· ja ruokala- 58366: rahan osoittamisesta avustuksiksi pien- rakennuksen rakentamiseksi ja korjaamo· 58367: viljelijöille sekä maaseudun omakotien ja rakennuksen kunnostamiseksi . . . . . • • • . . 1190 58368: pienasuntojen omistajille heidän talouk· 479. Bönkkö ym., rah.al. N:o 347: Määrära- 58369: siensa sähköistäruisestä aiheutuvien kus- han osoittamisesta maatilan hankkimi- 58370: tannusten suorittamista varten . . • • . . . . 1171 seksi Ylä-Savon pienviljelijäkoululle • • • • 1191 58371: 465. M'!M'to ym., rah.al. N:o 333: Määrära- 480. Hallberg ym., rah.al. N:o 348: Määrära- 58372: han osoittamisesta työttömyyden torjun- han osoittamisesta Parikkalan-Onkamon 58373: nasta kunnille johtuvien kustannuksien ratasuunnan koneellista tutkimusta var- 58374: korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1172 ten ..• ~ ...............•...........•.• 1192 58375: 466. Luukka ym., rah,al. N:o 334: Määrära- 481. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 349: Määrä· 58376: han osoittamisesta puolukan viennin tu- rahan osoittamisesta Tampereelta Ikaalis- 58377: kemiseen ............................. 1173 ten kauppalan kautta Seinäjoelle raken- 58378: 467. Lindblom ym.~ rah.al. N:o 335: Määrä· nettavan rautatielinjan koneellista maas- 58379: rahan osoittamisesta valtion alueellista totutkimusta varten . . . . . . . . . • . • . . . • . . 1193 58380: ammatinvalinnanohjausasemaa varten •. 1175 482. M. Mattila ym., rah.al. N:o 350: Määrä- 58381: rahan osoittamisesta Huopalahden-Ojak- 58382: 468. Banki!a y1n., rah.al. N:o 336: Määrära- kalan rautatien rakentamiseen . . . • . . • • 1194 58383: han osoittamisesta jääkärieläkkeiden jär- 58384: jestelyä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1176 483. Kuittinen ym., rah.al N:o 351: Määrä- 58385: rahan osoittamisesta Lappeenrannan- 58386: 469. Luukka, rah.al. N:o 337: Korotetun mää- Haminan-Kotkan oikoradan rakentami- 58387: rärahan osoittamisesta koron maksami- 58388: se en 1195 58389: seksi korvauspidätysten selvittelyssä •... 1177 58390: 470. Kyttä ym., rah.al. N:o 338: Määrärahan 484. Bapio ym., rah.al. N:o 352: Määrärahan 58391: osoittamisesta eräiden ylimääräisten toi- osoittamisesta Tampereen-Seinäjoen rau- 58392: tatien Tampereen puoleisen teollisuusrata- 58393: mien perustamiseksi valtionrautateille . . 1178 58394: jakson rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . • 1196 58395: 411. Hakala ym., rah.al. N:o 339: Määrära- 58396: han esoittamisesta valtionrautateiden ju- 485. Myllymäki ym., rah.al. N:o 353: Määrä- 58397: nanlähettäjinä toimiville virkamiehille rahan osoittamisesta rautatien rakentami- 58398: maksettavan yörahan korottamiseksi • . . . 1180 seksi Jyväskylästä Jämsänkoskelle .•.. , . 1197 58399: 486. Koivunen ym., rah.al. N:o 354: Korote- 58400: 472. 8'lJO'npää ym., rah.al. N:o 340: Määrära- 58401: han osoittamisesta pukuavustuksiksi val- tun määrärahan osoittamisesta Suolahden 58402: -Haapajärven radan Saarijärven-Pihti· 58403: tionrautateiden varikkojen ja veturitallien 58404: henkilökunnalle ym. vastaaville toimenhai- putaan rataosaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1198 58405: tijoille ..............................• 1181 487. Niiralten ym., rah.al. N:o 355: Korotetun 58406: määrärahan osoittamisesta Joensuun-Ko- 58407: 473. Jär·vi ym., rah.al. N:o 341: Määrärahan veron rautatien rakentamiseen • . . . . . • . • . 1199 58408: osoittamisesta eräiden peruspalkkaisten 58409: virkojen ja toimien sekä ylimääräisten 488. Bytinki ym., rah.al. N:o 356: Korotetun 58410: toimien perust~miseksi posti- ja lennätin- määrärahan osoittamisesta rautatien ra- 58411: laitokseen ........•.........•......... 1182 kentamiseksi Otanmäen malmialueelta Ou· 58412: lun-Vaalan rautatielle ....•........•.. 1200 58413: 474. Inna!a ym., rah.al. N:o 342: Määrära- 58414: han osoittamisesta lennätin· ja puhelinpii· 489. Tauriainen ym., rah.al. N:o 357: Korote· 58415: rien ylimääräisten piirikonttorinhoitajan tun määrärahan osoittamisesta Kontio- 58416: tointen perustamista varten posti· ja len- mäen-Taivalkosken rautatien rakentami· 58417: nätinhallituksen linjahallintoon . . . . . . . . 1185 seksi ...•...........•.............•... 1201 58418: XII Sisällysluettelo 1955. 58419: 58420: Siv. Siv. 58421: 4,30. Mustone1~ ym., rah.al. N:o 298: Määrä· 445. Hiilelä ym., rah.al. N:o 313: Määrära· 58422: rahan osoittamisesta Suomen Malmi han osoittamisesta kuntien väkijuomayh· 58423: Oy:n käytettäväksi syväkairausten suo· tiön vuosivoiton ylijääiDästä saamien 58424: rittamiseksi Tuomivaaran malmialueena osuuksien käytöstä annettujen selonteko- 58425: Sotkamoesa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1131 jen tarkastustyötä suorittavien toimenhal- 58426: tijain palkkauksen korottamista varten •• 1149 58427: 431. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 299: Määrära- 58428: han osoittamisesta sukeltajatutkimuksen 446. Hiltunen ym., rah.al. N:o 314: Määrära· 58429: suorittamiseksi Helsingistä itään johta· han osoittamisesta alkoholipoliklinikkatoi- 58430: valla saaristoväylällä Mustanhevosen koh· minnan ylläpitämistä varten . . . . • • . . . . 1151 58431: dalla ................................ 1132 447. Stenbe1·g ym., rah.al. N:o 315: Määrära· 58432: 432. Lindblom ym., rah.al. N:o 300: Määrä- han osoittamisesta siviiliarpojen ja -les· 58433: rahan osoittamisesta ylimääräisen apulais· kien elatuksen turvaamiseen . . . . . . . . . . 1152 58434: ammattienylitarkastajan toimen perusta- 448. Heljas ym., rah.al. N:o 316: Korotetun 58435: miseksi sosiaaliministeriöön paineastiain määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 58436: tarkastuksen johtoa varten . . . . . . . . . . • . 1133 raittiustyötä suorittaville järjestöille • • 1158 58437: 433 . .l.svik ym., rah.al. N:o 301: Määrärahan 449. Myllymäki ym., rah.al. N:o 317: Määrä· 58438: osoittamisesta kuntouttamislaitoksen ra- rahan osoittamisesta korvausten maksa- 58439: kentamiseksi Vaasaan ....•..•........ 1134 miseen kansalaissodan punaisille invali- 58440: deillc . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1154 58441: 434. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 302: Määrä- 58442: 450. Lindqvist ym., rah.al. N:o 318: Määrä· 58443: rahan osoittamisesta avustukseksi Keuh· rahan osoittamisesta vuoden 1918 kansa· 58444: koinvalidien Kuntouttamissäätiölle . . . . . . 1135 laissodassa punaisella puolella vahinkoja 58445: 435. Malkamäki ym., rah.al. N:o 303: Määrä· kärsineiden korvauksen järjestämiseksi . . 1155 58446: rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto 451. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 319: Mää· 58447: r.y:lle käytettäväksi tuberkuloositoipilai- rärahan osoittamisesta avustuksiksi ja lai· 58448: den jälkihuoltoon .................... 1137 noiksi varattomien perheenäitien ja lasten 58449: lomatoimintaa harjoittaville naisjärjes- 58450: 436. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 304: Ko· töille . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . 1156 58451: rotetun määrärahan osoittamisesta kun- 58452: nallisten ja yksityisten vajaamielislaitos· 452. Torvi ym., rah.al. N:o 320: Määrärahan 58453: ten avustamiseen . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . 1139 osoittamisesta avustuksiksi kunnille mak· 58454: suttomien lomamatkojen järjestämiseksi 58455: 437. Sarjala, rah.al. N:o 305: Korotetun mää- vähävaraisilla äideille . . • . . . . . . . . • • . • • . 1151 58456: rärahan osoittamisesta Suomen Kirkon 58457: Sisälähetysseuran Vaalijalan vastaanotto- 453. Paasi·vuori ym., rah.al. N:o 321: Määrä· 58458: ja keskuslaitoksen rakennustöitä varten . . 1140 rahan osoittamisesta perheenäitien loma- 58459: matkojen korvaamiseksi . . . • • . . . . . . . • . 1158 58460: 438. FUnck ym., rah.al. N:o 306: Määrärahan 58461: osoittamisesta ammattioppilaskotien pe· 454. Heino1ten ym., rah.al. N:o 322: Määrä- 58462: rustamiskuluja varten .•.•............ 1142 rahan osoittamisesta tuberkuloottisten 58463: perheiden äitien kesävirkistyksen järjestä· 58464: 439. Flinck ym., rah.al. N:o 307: Määrärahan miseen . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . • • . . 1159 58465: osoittamisesta ammattioppilaskotien avus- 455. Hiilelä ym., rah.al. N:o 323: Korotetun 58466: taiDiseksi ..............••••.........• 1143 määrärahan osoittamisesta kesävirkistyk· 58467: 440. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 308: sen järjestämiseksi vähävaraisille äideille 1160 58468: Korotetun määrärahan osoittamisesta las- 456. Tainio ym., rah.al. N:o 324: Määrära· 58469: tenkotien rakennuskustannusten avustami- han osoittamisesta kunnallisten rakennus- 58470: soon ....•...•....••..••.••••..•...... 1144 ten jälleenrakennuskustannusten korvaa· 58471: 441. Torvi yt~~., rah.al. N:o 309: Määrärahan miseen hävitetyn alueen kunnille . . • . • • 1161 58472: osoittamisesta lastensaimien avustami- 457. Salminen ym., rah.al. N:o 325: Määrära- 58473: seen ...•............•................ 1145 han osoittamisesta Keimolan radiovas· 58474: 442. Leinonen ym., rah.al. N:o 310: Määrära· taanottoaseman ympäristöalueen sähköis· 58475: han osoittamisesta Pelastakaa Lapset - tämiskustannuksiin . . • . . . • • . • • . . . • . . . . • 1162 58476: Rädda Barnen r.y:n suorittaman perhe- 458. Haapasalo y'm., rah.al. N:o 326: Korote- 58477: sijoitustoiminnan tukemiseen .......... 1146 tun määrärahan osoittamisesta maaseudun 58478: 443. Braniler·WalUn ym., rah.al. N:o 311: sähköistämiseen .. .. . .. .. .. . . .. . .. .. .. 1164 58479: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistyk- 459. Kulovaara ym., rah.al. N:o 327: Korote· 58480: sen järjestämiseksi alle kouluiän oleville tun määrärahan osoittamisesta maaseu· 58481: lapsille . . . . . . . . . . • • . . . . . • . . . . • . • . • . . . 1147 dun sähköistämisen tukemiseen ....•• 1165 58482: 444. Torvi ym., rah.al. N:o 312: Määrärahan 460. Palovesi ym., rah.al. N:o 328: Korote- 58483: osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämi· tun määrärahan osoittamisesta maaseu- 58484: seksi alle kouluiän oleville lapsille ...... 1148 dun siihköistämisen tukemiseksi ..•....• 1166 58485: Sisällysluettelo 1955. X1 58486: 58487: 58488: Siv. Siv. 58489: 405. Tainio ym., rah.al. N:o 273: Määrära- 418. Kulovaara ym., rah.al. N:o 286: Määrä- 58490: han osoittamisesta avustukseksi Kemin rahan osoittamisesta teknillisten oppilai- 58491: kaupungille Ajoksen syväsataman raken· tosten rehtorien palkkauksen korottami- 58492: nustyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1101 seksi ................................ 1118 58493: 406. Liedes ym., rah.al. N:o 274: Määrärahan 419. Meinander m. fl., fin.mot. N:o 287: An- 58494: osoittamisesta Praavan sataman kunnos- gående anvisande av anslag för inrättande 58495: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1102 av en lektorstjänst i verkstadsteknik och 58496: 407. Kleemola ym., rah.al. N:o 275: Määrä- maskinlära vid Tekniska skolan i Hel- 58497: rahan osoittamisesta Lohtajan kirkonky- singfors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1119 58498: län kalasataman rakentamiseen . . . . . . . • 1103 58499: 419. Meinander ym., rah.al. N:o 287: Määrä- 58500: 408. Hei1cura ym., rah.al. N:o 276: Määrära- rahan osoittamisesta konepajatekniikan 58501: han osoittamisesta Merikarvian satamaan ja koneopin lehtorin viran perustamiseksi 58502: johtavan ns. Halluskerin väylän syventä- Helsingin teknilliseen kouluun • . . • • . . • 1120 58503: miseksi ja ruoppaamiseksi • . . . . . . . . . . • 1104 58504: 420. Raunio ym., rah.al. N:o 288: Määrära- 58505: 409. Bävelä ym., rah.al. N:o 277: Määrära· han osoittamisesta valtion keskusammat- 58506: han osoittamisesta Merikarvian sata- tikoulujen eräiden ylimääräisten virkojen 58507: maan johtavan ns. lialluskerin laiva· j~ . toimien muuttamiseksi petuspalkkai- 58508: väylän syventämiseen ................ 1105 Siksi .....•...•....•••...•••••..•.•.•• 1121 58509: 410. Larson m. fl., fin.mot. N:o 278: Angåen- 421. Raunio ym., rah.al. N:o 289: Määrärahan 58510: de anvisande av anslag till understöd för osoittamisesta kahden yliopettajan viran 58511: upprätthållande av menförestrafik på lin- perustamiseksi Hämeenlinnaan tulevaan 58512: jen Åbo--skärgården-Mariehamn . . . . . . 1106 ammattikoulujen opettajainvalmistuslai- 58513: 410. Larson ym., rah.al. N:o 278: Määrära· tokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1122 58514: han osoittamisesta avustukseksi kelirikko- 58515: Iiikenteen ylläpitämistä varten linjalla 422. Ahonen ym., rah.al. N:o 290: Määrärä- 58516: Turku-saaristo-Maarianhamina 1107 han osoittamisesta konemestarin ylimää- 58517: räisen viran perustamiseksi Keski-Suomen 58518: 411. Hon7cala ym., rah.al. N:o 279: Korotetun keskusammattikouluun . . . . . . . . . . . . . . . • • 1123 58519: määrärahan osoittamisesta ulkomailla teh- 58520: tävää yleisluontoista matkailupropagan- 423. Mannila ym., rah.al. N:o 291: Määrära- 58521: däa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1108 han osoittamisesta kahden työnopettajan 58522: viran perustamiseksi valtion ammatti- 58523: 412. Honkala ym., rah.al. N:o 280: Määrära- koulukodin metalli- ja puutyön erikois- 58524: han osoittamisesta Airiston matkailukes· oppijaksoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1124 58525: kuksen majoitustilojen lisäämiseksi ja 58526: ravintolan laajentamiseksi . . . . . . . . . . . . 1110 424. Hykkäälä ym., rah.al. N:o 292: Määrä- 58527: 413. Kajala ym., rah.al. N:o 281: Määrära- rahan osoittamisesta taideteollisen oppilai- 58528: han osoittamisesta Aulangon matkailuho- toksen koneiden ja työvälineiden uusimi- 58529: tellin majoitustilojen lisäämiseksi ja eri- seen ja täydentälniseen • . . . . . . . . . . . . . 1125 58530: näisten peruskorjaus- ja muutostöiden 58531: suorittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1111 425. Hetemäki ym., rah.al. N:o 293: Määrä- 58532: rahan osoittamisesta kaukokirjoittim,en 58533: 414. Kujalå ym., rah.al. N:o 282: Määrära- hoitajan toimen perustamiseksi merentut- 58534: han· osoittamisesta Kaakkois'Suomen lii- kimuslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126 58535: kenneolojen kehittämistä varten . . . . . . . . 1112 58536: 426. Aitio ym., rah.al. N:o 294: Korotetun 58537: 415. Sundman m,fl., fin.mot. N:o 283: An- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 58538: gående anvisande av anslag för byggande kuunailisille ja yksityisille teknillisilla, 58539: av en fyr på Kallan . . . . . . . . . . . . . . . . 1113 ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden 58540: 415. Sundman ym., rah.al. N:o 283: Määrä· ·omia rakennuksia varten .............. 1127 58541: rahan osoittamisesta Kallanin merimaja- 58542: kan rakentamiseen .................... 1114 427. Haapasalo ym., rah.al. N:o 295: Korote- 58543: tun määrärahan osoittamisesta rakennus- 58544: 416. Wickman m. fl.; fin.mot. N:o 284: An- avustuksiksi kunnallisilla ja · yksityisille 58545: gående anvisande av anslag för ett fyr- teknillisilla, ammatti- ja kauppaoppilai- 58546: båli:sbygge på Kallans grund . . . . . . • . . . 1115 toksille niiden omia rakennuksia varten 1128 58547: 416. Wickman ym., rah.al. N:o 284: Määrä- 58548: rahan . osoittamisesta Kailauin merimaja- 428 . .J.svik ym., rah.al. N:o 296: Määrärahan 58549: kan ·rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1116 osoittamisesta mallniesiintymien tutki- 58550: musten jatkamiseksi Etelä-Pohjanmaalla 1129 58551: 417. Baari ym., rah.al. N:o 285: Määrärahan 58552: osoittamisesta fotogrammetrian professo- 429. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 297: Mää- 58553: rin viran perustamiseksi Teknilliseen kor- rärahan osoittamisesta malmiesiintymien 58554: keakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1117 tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla .... 1130 58555: Sisällysluettelo 1955. 58556: 58557: 58558: Siv. Siv. 58559: 376. Ko-ivunen ym., rah.al. N:o 244: Määrära- 390. Ilosenberg ym., rah.al. N:o 258: Määrä- 58560: han osoittamisesta viemäreiden avaami- rahan osoittamisesta avustuksiksi vuoden 58561: seksi Äijännevan asutusalueella Virroilla 1066 1954 satovahingoista kärsineille Pohjan- 58562: maan maanviljelijöille . . . . . . . . . . . . . . . . 1083 58563: 377. Jlyhtä ym., rah.al. N:o 245: Määrärahan 58564: osoittamisesta Keskusmetsäseura Tapiolle 391. Baura ym., rah.al. N:o 259: Määrärahan 58565: toimistohuoneiston hankkimista varten • • 1067 osoittamisesta maatalouden katovahinko- 58566: jen korvaamiseen • . . . . . . . . . • . . . . • . • . . 1084 58567: 378. Baari ym., rah.al. N:o 246: Määrärahan 58568: osoittamisesta metsätyöväenkysymysten 392. llapio ym., rah.al. N:o 260: Määrärahan 58569: erikoistutkijan viran perustamiseksi met- osoittamisesta katovahinkojen korvaami- 58570: säntutkimuslaitokseen ................. 1068 seksi pienviljelijöille . . . . . . . . . . • • • . . . . . 1085 58571: 379. Seppälä ym., rah.al. N:o 247: Määrära- 393. Hylclcäälä ym., rah.al. N:o 261: Määrä- 58572: han osoittamisesta geodeettisen laitoksen rahan osoittamisesta henkilökunnan palk- 58573: kahden nuoremman valtiongeodeetin viran kaamiseksi uuden tielain aiheuttamia val- 58574: muuttamiseksi vanhemman valtiongeodee- mistelutöitä varten . . . . . . . . . . . . • . . . • . . • 1086 58575: tin viroiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1069 394. Hautala ym., rah.al. N:o 262: Määrära- 58576: 380. llapio ym., rah.al. N:o 248: Korotetun han osoittamisesta Keski-Pohjanmaan tie- 58577: määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin ja vesirakennuspiirin perustamista 'Varten 1088 58578: maitotaloustuotannon tukemiseksi . . . . . . 1070 395. Heilcura ym., rah.al. N:o 263: Määrära- 58579: 381. M. Mattila ym., rah.al. N:o 249: Määrä- han osoittamisesta Satakunnan tie- ja ve- 58580: rahan osoittamisesta pienpuutavaran han- sirakennuspiirin perustamista varten . . 1089 58581: kintaa, käyttöä ja markkinointia koske- 396. Koivisto ym., rah.al. N:o 264: Määrära- 58582: vaa tutkimusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1071 han osoittamisesta tie- ja vesirakennushal- 58583: 382. M. Leskinen ym., rah.al. N:o 250: Mää- linnon insinöörien ulkomaisia opintomat- 58584: koja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1090 58585: rärahan osoittamisesta pienpuuta raaka- 58586: aineena käyttävien puunjalostusteollisuus- 397. Haapasalo ym., rah.al. N:o 265: Korote- 58587: laitosten perustamista varten Pohjois-Sa- tun määrärahan osoittamisesta helpotuk- 58588: voon ................................. 1073 sen myöntämiseen kunnille tiealueiden lu- 58589: nastusta varten •..................... 1091 58590: 383. Saura ym., rah.al. N:o 251: Määrärahan 58591: osoittamisesta tutkimusten toimittami- 398. Nislcala ym., rah.al. N:o 266: Korotetun 58592: seksi pienpuutavaran jalostamista ja määrärahan osoittamisesta helpotuksen 58593: s~n •. k~ytö_n __ edistämistä teollisuudessa myöntämiseksi kunnille maantiealueiden 58594: !nlmalla p1taen •..................... 1074 lunastusta varten .................... 1093 58595: 384. Jussila ym., rah.al. N:o 252: Määrära- 399. Partanen ym., rah.al. N:o 267: Korotetun 58596: han osoittamisesta ns. ylijäämäkalansaa- määrärahan osoittamisesta helpotuksen 58597: liin käytön edistämiseen . . . . . . • . . . . . . . 1076 myöntämiseksi kunnille maantiealueiden 58598: 385. Aitio ym., rah.al. N:o 253: Määrärahan lunastusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1094 58599: osoittamisesta ns. ylijäämäkalansaaliin 58600: 400. Jlytinlci ym., rah.al. N:o 268: Korotetun 58601: käytön edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1077 määrärahan osoittamisesta kunnan- ja ky- 58602: 386. Lahti ym., rah.al. N:o 254: Määrärahan läteiden avustamiseksi .......... ·. . . . . . 1095 58603: osoittamisesta Työtehoseuralle kotitalou- 58604: den rationalisoimistyötä varten . . . . . . . . 1078 401. Beppi ym., rah.al. N:o 269: Määrärahan 58605: osoittamisesta kunnille ja kyläkunnille 58606: 387. M. Mattila ym., rah.al. N:o 255: Mäiirä- kunnan- ja kyläteiden kuntoonpariakus- 58607: rahan osoittamisesta Työtehoseuralle maa- tannuksiin ...................... : .... 1096 58608: talouden rakennustutkimuksen suorittami- 58609: seksi ja rakentamista palvelevien tyyppi- 402. Aitio ym., rah.al. N:o 270: Määrärahan 58610: piirustusten luomista varten . . . . . . . . . . 1079 osoittamisesta maantielossien hoitajien 58611: korvausten korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1097 58612: 388. llaipala ym., rah.al. N:o 256: Määrära- 58613: han ·osoittamisesta Työtehoseura r.y:lle 403. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 271: Mää- 58614: Rajamäellä sijaitsevan koneopetuskeskuk- rärahan osoittamisesta avustuksiksi vien- 58615: sen koulumuotoista kone- ja työnopetus- tisatamia ylläpitäville kunnille satamien 58616: toimintaa varten ..................... 1080 kehittämistä ja kunnostamista varten . . 1098 58617: 389. Lahtela ym., rah.al. N:o 257: Korotetun 404. Tei1· m. fl., fin.mot. N:o 272: Angående 58618: määrärahan osoittamisesta poroaidan ra- an'Visande av förhöjt anslag tili understöd 58619: , kantamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1081 il.t konimuner, som upprätthålla exporl- 58620: hamnar .........................•.... 1099 58621: .390. Ilosenberg m. fl., fin.mot. N:o 258: An- 58622: gåehde anvisande av anslag tili unde:rstöd 404. Teir ym., rah.al. N:o 272: Kt>rotetun 58623: åt de av 1954 års skördeskador drabbade määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 58624: jotdbrukarna i österbotten . . . . . . . • . . . . 1082 vientisatamia ylläpitlh'ille kunnille . . . . . . 1100 58625: Sisällysluettelo 1955. IX 58626: 58627: 58628: Siv. Siv. 58629: 345. Soiw,inen ym., rah.al. N:o 213: Määrära· 359. Tauriainen ym., rah.al. N:o 227: Määrä· 58630: han osoittamisesta liikkuvan maataloudel· rahan osoittamisesta korotetun raivaus- 58631: ~i~n k~etoiminnan järjestämiseksi Poh· palkkion maksamiseksi syrjäisillä seu- 58632: JOIS·KarJalaan . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 1029 duilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . 1046 58633: 346. J'USsi:la ym., rah.al. N:o 214: Määrärahan 360. Halinen y1n., rah.al. N:o 228: Korotetun 58634: osoittamisesta Lounais-Suomen kasvinvil· määrärahan osoittamisesta kivenraivaus- 58635: jelyskoeaseman perustamista varten . . . . 1030 palkkioihin ...........•..............• 1047 58636: 361. Nieminen ym., rah.al. N:o 229: Määrära- 58637: 347. Seppä ym., rah.al. N:o 215: Määrärahan 58638: osoittamisesta sikatalouskoeaseman perus- han osoittamisesta koti- ja ulkomaisten 58639: väkirehujen hintojen alentamiseen ....•. 1048 58640: tamiseksi Seinäjoelle .................. 1031 58641: 362. Sepp·i ym., rah.al. N:o 230: Korotetun 58642: 348. Rantamaa ym., rah.al. N:o 216; Korote- määrärahan osoittamisesta AIV-rehusäi- 58643: tun määrärahan osoittamisesta metsäker- liöiden rakentamiseen pientiloilla • . . . . . 1049 58644: hotyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1032 58645: 363. Lahtela '!fllt., rah.al. N:o 231: Korotetun 58646: 349. E. Byömä ym., rah.al. N:o 217: Määrä- m~ä~~r~h~~ osoittamisesta poronhoidon 58647: rahan osoittamisesta Porin metsänparan- ed1stam1sta varten . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1050 58648: nuspiirin perustamiseksi . . . . . . . . • . . . . . 1033 58649: 364. Hakala ym., rah.al. N:o 232: Määrära- 58650: 350. TainifJ y1n., rah.al. N:o 218: Määrära- han osoittamisesta kotiteollisuusjärjes- 58651: han osoittamisesta tutkimuksen suoritta- töille palkkojen korotusta varten . . . . . . 1051 58652: miseksi Koillis-Lapin metsävarojen käy· 365. Hakala ym., rah.al. N:o 233: Määrärahan 58653: tön edistämiseksi ..................... 1034 osottamisesta kotiteollisuusjärjestöille 58654: 351. Liedes ym., rah.al. N:o 219: Määrärahan neuvojahenkilöstön lisäämiseksi . . . . . . . . 1053 58655: osoittamisesta maatalouskoneasemien pe- 366. Hakala ym., rah.al. N:o 234: Määrärahan 58656: rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1035 osoittamisesta Kotiteollisuusjärjestöjen 58657: keskusliitolle pohjoismaisten kotiteolli- 58658: 352. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 220: Angående suuskäräjien järjestelyä varten . . . . . . . . 1054 58659: anvisande av anslag för fortsatt kurs- 58660: verkSamhet vid Eriksgårds skollägenhet 1036 367. Hamara ym., rah.al. N:o 235: Määrära· 58661: han osoittamisesta käsityökonsulenttien 58662: 352. Lindh ym., rah.al. N:o 220: Määrärahan palkkaamiseksi maanviljelysseuroihin 1055 58663: osoittamisesta kurssitoiminnan jatkami· 58664: seksi Eriksgårdin koulutilalla .......... 1037 368. Saura ym., rah.al. N:o 236: Korotetun 58665: määrär?'h~n. osoittamisesta puutarhanhoi· 58666: 353. Tainio ym., rah.al. N:o 221: Määrärahan don ediStamiseen . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . 1057 58667: osoittamisesta Lapin läänin vähävaraisten 58668: talonpoikien maa· ja karjataloustuotannon 369. Koivisto ym., rah.al. N:o 237: Korote- 58669: kehittämiseksi ..........•............. 1038 tun määrärahan osoittamisesta Kuusamon 58670: ja Sallan kuntien maanhankintalain toi· 58671: 354. Seppä ym., rah.al. N:o 222: Määrärahan meenpanosta johtuviin tie-, kuivatus- ja 58672: osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä-Poh· raivauskustannuksiin . . . . . . . • • . . . . • . . • . 1059 58673: janmaalla aiheuttamien vahinkojen syiden 370. Ikonen ym., rah.al. N:o 238: Määrära- 58674: selvittämiseen •....................... 1039 han osoittamisesta asutustarkastajain 58675: 355. Seppä, ym., rah.al. N:o 223: Määrärahan kanslia-apurahan korottamista varten • • 1060 58676: osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä-Poh- 371. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 239: 58677: janmaalla aiheuttamien vahinkojen kor- Määrärahan osoittamisesta asutustilojen 58678: vaamiseksi maanviljelijöille . . . . . . . . . . . • 1041 pistoteiden kunnostamiseksi • . . . . . . . • • • . 1061 58679: 356. AmikJ ym., rah.al. N:o 224: Määrärahan 372. Byhtä ym., rah.al. N:o 240: Korotetun 58680: osoittamisesta maataloudellisen tutkimus- määrärahan osoittamisesta asutusteiden 58681: ja tuholaisten torjunta-aseman perustami- kuntoonpano- ja kunnossapitokustannuk· 58682: seksi Laihian pitäjään . . . . . . . . . . . . . . . . 1042 siin ...•..•...........•.....••...•... 1062. 58683: 357. Korsbäo'k .m. fl., fin.mot. N:o 225: An- 373. Byhtä ym., rah.al. N:o 241: Määrärahan 58684: gående anvisande av anslag för under- osoittamisesta avustuksiksi tie- ja kuiva- 58685: tustöiden suorittamiseen aikaisemman asu· 58686: sökning av orsakerna tili de skador, som 58687: förorsakas av fritflugan . . . . . • . . . . . . . • 1043 tuslainsäädännön mukaan muodostetuilla 58688: tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1063 58689: 357. Korsbiio'k ym., rah.al. N:o 225: Määrä- 374. Bapio ym., rah.al. N:o 242: Korotetun 58690: rahan osoittamisesta kahukärpäsen aiheut- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 58691: tamien vahinkojen syiden tutkimiseen . . 1044 maaseudun asunto-olojen parantamiseen 1064 58692: 358. Koivisto ym., rah.al. N:o 226: Korote- 375. Erkkilä ym., rah.al. N:o 243: Korotetun 58693: tun määrärahan osoittamisesta maatalous- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 58694: kerhotoimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1045 maaseudun asunto-olojen parantamiseen 1065 58695: 2 E 41/56 58696: VIII Sisällysluettelo 1955. 58697: 58698: Siv. Siv. 58699: 318. Kähönen ym., rah.al. N:o 186: Määrära· 332. Koivu.tilta ym., rah.al. N:o 200: Määrä· 58700: han osoittamisesta maataloushallituksen rahan osoittamisesta uusien maanviljelys· 58701: p~utarhaosasto~. perustamisesta aiheutu· insinöörin virkojen perustamiseksi 1014 58702: v1m palkkauksnn . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . 997 58703: 333. Baipala ym., rah.al. N:o 201: Määrära· 58704: 319. Halinen ym., rah.al. N:o 187: Määrära· han osoittamisesta ylimääräisten maan· 58705: han osoittamisesta puutarhatilaston ai· viljelysinsinöörin toimien perustamiseksi 58706: kaansaamista varten • . . . • . . . . . . . . . . . . . 998 maanviljelysinsinööripiireihin . . . . . . . • . . 1015 58707: 320. Hautala ym., rah.al. N:o 188: Määrära- 58708: han osoittamisesta maaseudun nuorison 334. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 202: Määrä· 58709: avustaiDiseksi pääsemään maatalouskou· rahan osoittamisesta teknillisen lisähen- 58710: luun . • . . . . . . . • • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 999 kilökunnan palkkaamiseksi Savon maan· 58711: viljelysinsinööripiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1016 58712: 321. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 189: Määrä· 58713: rahan osoittamisesta Jyväskylän talous· 335. Bapio ym., rah.al. N:o 203: Määrärahan 58714: koulun kolmannen talousopettajanviran osoittamisesta kaivinkoneen hankkimiseksi 58715: vakinaistamista varten ........•....... 1000 Tampereen maanviljelysinsinööripiirille . . 1017 58716: 322. Bönkkö ym., rah.al. N:o 190: Korotetun 336. Koivunen. ym., rah.al. N:o 204: Määrä· 58717: määrärahan osoittamisesta rakennusavus· rahan osoittamisesta avustuksiksi maan· 58718: tuksiksi yksityisluontoisilla maatalous·, parannustöihin maanhankintalain mukaan 58719: kotitalous· ja kotiteollisuusoppilaitoksille 1001 maata saaneille . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . 1018 58720: 323. V. Simonen ym., rah.al. N:o 191: Määrä· 337. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 205: Määrä· 58721: rahan osoittamisesta yksityisluontoisten rahan osoittamisesta palkkioiksi pienvil· 58722: maatalous-, kotitalous· ja kotiteollisuus· jelijöille maanparannusaineiden ajosta . . 1019 58723: oppilaitosten opettajien sairausajan ja 58724: äitiysloman viransijaisten palkkaamiseen 1002 338. Hautala ym., rah.al. N:o 206: Korotetun 58725: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja 58726: 324. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 192: Angående !ainoiksi salaojituksiin • . . . . . . . . • • • . • . . 1020 58727: anvisande av anslag tili understöd och 58728: lån för uppförande av ett skollins för 339. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 207: Määrä· 58729: överby skola för landsbygdens yrken • • 1003 rahan osoittamisesta Parikkalan kunnassa 58730: olevan Siikalahden pengerrystyötä varten 1021 58731: .!24. Lindh ym., rah.al. N:o 192: Määrärahan 58732: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi 340. Antila ym., rah.al. N:o 208: Määrärahan 58733: koulutalon rakentamiseksi överby skola osoittamisesta suomalaisten hevosten ku· 58734: för landsbygdens yrken nimiselle koululle 1004 ninkuusajoissa jaettavia palkintoja var· 58735: ten ..•.........•...•.........••...•.. 1022 58736: 325. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 193: Määrä· 58737: rahan osoittamisesta kiertävän maamies· 341. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 209: Määrä· 58738: koulun perustamiseksi Ylä·Savoon . . . . . . 1005 rahan osoittamisesta avustukseksi Länsi· 58739: Karjalan maanviljelysseuralle kalanvilje· 58740: 326. Pakkanen ym., rah.al. N:o 194: Määrä- lyslaitoksen perustamista varten . . . . . . . 1023 58741: rahan osoittamisesta Ahlmanin maamies· 58742: koulun yhteyteen perustettava& maamies· 342. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 210: An· 58743: opistoa varten ....•.••....•........... 1006 gående anvisande av anslag tili understöd 58744: 327. Halinen ym., rah.al. N:o 195: Määrära- och lån åt yrkesfiskare för anskaffning 58745: han osoittamisesta Heinolan kiinteää nais· av fiskredskap ..•.•..•••......••.••... 1024 58746: kotiteollisuuskoulua varten •.....•..... 1008 342. Rosenberg ym., rah.al. N:o 210: Määrä· 58747: 328. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 196: Mää· rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai· 58748: rärahan osoittamisesta kotitalouskeskuk· naksi ammattikalastajille kalanpyydysten 58749: sen suorittaman tutkimus· ja kokeilutyön hankkimiseen . . . . . . • . . . • . • . . . . • . • • . . . . 102:5 58750: tehostamiseen •........•.....••..••••.. 1009 58751: 343. iiaterholnt m.fl., fin.mot. N:o 211: An· 58752: 329. Bönkkö ym., rah.al. N:o 197: Korotetun gående anvisande av förhöjt anslag för 58753: määrärahan osoittamisesta yksityisluontoi· täckande av ränteskillnaden på lån, som 58754: sille maatalous·, kotitalous· ja kotiteolli· beviljas yrkesfiskare för anskaffning av 58755: suusoppilaitoksille kaluston, koneiden ja fiskredskap . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1026 58756: työvälineiden hankintaan ...........•.. 1010 58757: 343. iisterltolm y»t., rah.al. N:o 211: Korote· 58758: 330. Kähönen ym., rah.al. N:o 198: Määrära· tun määrärahan osoittamisesta ammatti· 58759: han osoittamisesta eräiden peruspalkkais· kalastajille kalanpyydysten hankkimiseksi 58760: ten virkojen perustamiseksi maatalouden myönnettävien lainojen korkoeron suorit· 58761: taloudelliseen tutkimuslaitokseen . . . . . . • 1011 tamiseen • • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . 1027 58762: 331. Kähönen ym., rah.al. N:o 199: Määrära· 344. Jaakkola ym., rah.al. N:o 212: Määrära· 58763: han osoittamisesta markkinatutkimusosas· han osoittamisesta kalastajamoottoreissa 58764: ton perustamiseksi maatalouden taloudel· käytettävän patroolin hinnan alentamista 58765: Iiseen tutkimuslaitokseen . . • . . . . . . . . . . . 1013 varten ..............................• 1028 58766: . Sisällysluettelo 1955. vn 58767: Siv. Siv. 58768: 288. Wickman m.fl., fin.mot. N:o 156: An- 303. Honkala ym., rah.al. N:o 171: Korotetun 58769: gående anvisande av anslag tili bygg- määrärahan osoittamisesta avustukseksi 58770: nadsbidrag för Vörå folkhögskola . . • • . • 959 Suomi..Seuralle ulkosuomalaistoimintaa 58771: varten . • • . . . . . . • • . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 979 58772: 288. Wickman ym., rah.al. N:o 156: Määrä- 58773: rahan osoittamisesta rakennusavustukseksi 304. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 172: Määrära- 58774: Vöyrin kansanopistolle . . . . . . . . . . • . . . . • 960 han osoittamisesta Suomalaisen Kirjalli- 58775: suuden Seuran kansanrunousarkiston käSi- 58776: 289. Tienari ym., rah.al. N:o 157: Määrära- kirjoituskokoelmien mikrofilmaamiseen • . 980 58777: han osoittamisesta työtarvikkeiden hank- 58778: kimiseksi parantolaopiston kurssitoimin- 305. H. Miettunen, rah.al. N:o 173: Määrä- 58779: taan osallistuville varattomille tuberku- rahan osoittamisesta VIII pohjoismaisen 58780: loosipotilaille . . . . . . . • . . . . . . . . . . • . . . . . . 961 kirjastokokouksen järjestelymenoihin 982 58781: 290. Koivisto ym., rah.al. N:o 158: Määrära- 306. Bosnell ym., rah.al. N:o 174: Määrära- 58782: han osoittamisesta Oulun maakunta-ar- han osoittamisesta opintoiainoiksi ylioppi- 58783: kiston yhden kanslia-apulaisen toimen laille • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . 983 58784: muuttamiseksi amanuenssin viraksi • . . . 963 58785: 307. Boine ym., rah.al. N:o 175: Määrärahan 58786: 291. Alanleo ym., rah.al. N:o 159: Määrära- osmttamisesta Suomen Rauhanpuolustajat 58787: han osoittamisesta Tampereen kesäyli- r.y:n työn tukemiseen . . . . . . . . . . • . . • . . 984 58788: opistolle . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . • . . . . . . . • 964 58789: 292. Heljas ym., rah.al. N:o 160: Määrärahan 308. Bapio ym., rah.al. N:o 176: Määrärahan 58790: osoittamisesta Suomen Työväenliikkeen 58791: osoittamisesta kesäyliopisto-opetuksen jär- 58792: jestämiseksi Kuopiossa vuonna 1956 . . . . 965 Historiaseura r .y: lle torpparimuistomerkin 58793: hankkimiseksi • . . . . • . . . . . . . . • • • • • . . • • . 985 58794: 293. t'Jsterholm m. fl., fin.mot. N:o 161: An- 58795: gående anvisande av förhöjt anslag till 309. Murto ym., rah.al. N:o 177: Määrärahan 58796: osoittamisesta Yrjö Mäkelinin muistomer- 58797: understöd åt Abo Akademi • . . . • • . • . . . . 966 58798: kin pystyttiimiseksi Oulun kaupunkiin . . 986 58799: 293. t'Jsterholm ym., rah.al. N:o 161: Korote- 58800: tun määrärahan osoittamisesta avustuk- 310. Stenberg ym., rah.al. N:o 178: Määrära- 58801: seksi Abo Akademille • . . . . . • • . . . • . . • • 967 han osoittamisesta syrjäisten kuntien kan- 58802: sakoululasten koululaismatkojen avustami- 58803: 2'94. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 162: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • 987 58804: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyön 58805: keskusjärjestöjen toiminnan avustami- 311. Ahonen ym., rah.al. N:o 179: Määrära- 58806: seksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 968 han osoittamisesta !ainoiksi juhla- ja ko- 58807: ll95. Järvi ym., rah.al. N:o 163: Korotetun koushuoneistoja ylläpitäville yhdistyksille 58808: ja järjestöille . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . 988 58809: määriirahan osoittamisesta nuorisokasva- 58810: tustyön tukemiseen . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 969 312. Lindqvist ym., rah.al. N:o 180: Määrära- 58811: 296. Kajala ym., rah.al. N:o 164: Korotetun han osoittamisesta vuonna 1918 punaisten 58812: määrärahan osoittamisesta näyttämötai- puolella henkensä menettänei4en hautojen 58813: teen ja näyttämötaiteellisten harrastusten kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 990 58814: tukemiseen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 971 313. Teir m. fl., fin.mot. N:o 181: Angående 58815: 297. H. Miettunen, rah.al. N:o 165: Määrära- anvisande av förhöjt anslag tili understöd 58816: han osoittamisesta kotimaisen elokuvan åt samnordiska folkhögskolor . . . . . . . . . • 991 58817: tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 972 58818: 313. Teir ym., rah.al. N:o 181: Korotetun 58819: 298. H. Miettunen, rah.al. N:o 166: Määrä- määrärahan osoittamisesta yhteispohjois- 58820: rahan osoittamisesta elokuvatuotannon maisten opistojen avustamiseen • . . . • • • • 992 58821: alalla tapahtuvan taiteellisen a=attikou- 58822: lutuksen järjestämiseksi ........•...•. 974 314. Mohell ym., rah.al. N:o 182: Määrärahan 58823: osoittamisesta Hämeen vanhassa linnassa 58824: 299. Lahtela ym., rah.al. N:o 167: Määrära- sijaitsevan Sibelius-arkiston huoneistotilo- 58825: han osoittamisesta kokonaissuunnitelman 58826: laatimiseksi yliopistojen ja muiden kor- j?n. ja kaluston kunnostamiseen ja hank- 58827: kinnseen . . . • . . . . . . . . . . . • • • . • . . . . . • . . . 993 58828: keakoulujen sijoittamisesta . . . . . . . . . . . . 975 58829: 315. Forsberg ym., rah.al. N:o 183: Määrära- 58830: 300. Leinonen ym., rah.al. N:o 168: Määrära- han osoittamisesta Suomen Kansanopisto- 58831: han osoittamisesta Oulun väliaikaisen yhdistykselle pohjoismaista kansanopisto- 58832: opettajakorkeakoulun vakinaistamiseksi . • 976 kokousta varten . . • . . . . . . . . . . • • . . . • . • . 994 58833: 301. Suominen ym., rah.al. N:o 169: Määrä- 316.. BosnelZ ym., rah.al. N:o 184: Kototetun 58834: rahan osoittamisesta Yhteiskunnallisen määrärahan osoittamisesta opintokerhotoi- 58835: korkeakoulun toimitalon laajentamiseksi 977 minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . • • . . • • • . 995 58836: 302. Saari ym., rah.al. N:o 170: Määrärahan 317. M. Mattila ym., rah.al. N:o 185: Määrä- 58837: osoittrunisesta Kansalaisjärjestöjen YK- rahan osoittamisesta maitten mittausten 58838: liiton toiminnan tukemiseksi . . • . . • . . • • 978 ja luokitusten tatkistamiseen . . . . . . . . . • 996 58839: VI Sisällysluettelo 1955. 58840: 58841: 58842: Siv. Siv. 58843: 260. Palovesi ym., rah.al. N:o 128: Määrära· sissä . kunnissa sijaitsevien yksityisten 58844: han osoittamisesta Haapamäen yhteis- kansakoulujen avustamiseen . . . • • • . . . . 943 58845: koulun ottamiseksi valtion haltuun • . . . 928 58846: 275. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 143: Mää- 58847: 261. Tiitu ym., rah.al. N:o 129: Määrärahan rärahan osoittamisesta keittiö· ym. ope· 58848: osoittamisesta Isonkyrön keskikoulun laa· tustilojen hankkimiseksi Helsingin koti· 58849: jentamiseksi yliopistoon johtavaksi oppi· talousopettajaopistolle • . . . . . . . . . . . . . . . 944 58850: kouluksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929 276. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 144: Mää· 58851: 262. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 130: rärahan osoittamisesta ylimääräisen opet- 58852: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi tajanvalmistuskurssin järjestämiseksi Rel· 58853: ja lainaksi Keravan yhteiskoulun lis.ära· singin kotitalousopettajaopistossa . . • . . . 945 58854: kimnusta varten ............. ; . . . ..• • . . 930 277. Mohell ym., rah.al. N:o 145: Määrärahan 58855: 263. Helle ym., rah.al. N:o 131: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimittami· 58856: osoittamisesta Lohjan yhteiskoulun otta· seksi huonokuuloisten lasten opetuksen 58857: miseksi valtion haltuun . . . . . . . . • . . . . . 931 järjestämisestä . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 946 58858: 264. Rosnell ym., rah.al. N:o 132: Määrära· 278. H. Miettunen, rah.al. N:o 146: Korotetun 58859: han osoittamisesta Punkalaitumen yh· määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 58860: teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun . . 932 erinäisille sivistysjärjestöille . . • . . . • • • . 947 58861: 279. Hallberg ym., rah.al. N:o 147: Määrära· 58862: 265. Malkamäki ym., rah.al. N:o 133: Määrä· 58863: rahan osoittamisesta käsityön ja koti· han osoittamisesta avustukseksi karja· 58864: laisen kulttuurin edistäruissäätiölle Kar· 58865: talouden opettajain virkojen perustami· 58866: seksi Turun tyttölyseoon . . . . . . . . . . . . . 933 jalan talon rakennusmenojen peittämiseen 948 58867: 58868: 266. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 134: 280. Lindblom ym., rah.al. N:o 148: Määrära· 58869: han osoittamisesta avustukseksi Pohjola· 58870: Määrärahan osoittamisesta kirkollisten 58871: alkukoulujen opettajien eläkkeiden ko· opiston rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 949 58872: rottamista varten • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 934 281. H. Miettunen, rah.al. N:o 149: Korote· 58873: .267. Hetemäki ym., rah.al. N:o 135: Määrä· tun määrärahan osoittamisesta opinto- 58874: rahan osoittamisesta Jyväskylän kasva· kerhotoiminnan tukemista varten . . • • . . 950 58875: tusopillisen korkeakoulun opettajavoimien 282. H. Miettunen, rah.al. N:o 150: Korote· 58876: lisäämiseksi oppikoulunopettajien valmis- tun määrärahan osoittamisesta apuraho· 58877: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 935 jen myöntämiseksi vapaan kansansivistys· 58878: työn kansainvälisille kursseille ·osallistu- 58879: 268. Järvi ym., rah.al. N:o 136: Määrärahan 58880: osoittamisesta kuuden harjoituskoulun· ville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . • ... 951 58881: opettajan viran perustamista varten Hei· 283. H. Miettunen, rah.al. N:o 151: Korote· 58882: nolan seminaariin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 936 tun määrärahan osoittamisesta kansan· 58883: t~~;juist~n tieteellisten luentojen avusta· 58884: '269. Järvi ym., rah.al. N:o 137: Määrärahan m1seks1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 952 58885: osoittamisesta asuntolahoitajakurssin jär· 58886: jestämistä .varten Kemijärven seminaa· 284. H~ Miettunen, rah.al. N:o 152: Korote- 58887: riin · •..-.. ; .. ;;; ....•••..•.......-......•.. 937 tliu määrärahan osoittamisesta valtakun· 58888: nan syrjäseutujen sivistystyön ohjausta 58889: 270. Tam·iainen ym., rah.al. N:o i38: Miiärä· 58890: rahan osoittamisesta kunnallisen keski· ja ylimääräistä avustusta varten . . . . . . . 953 58891: koulun perustamiseksi Vaalan kuntaan 938 285. H. Miettunen; rah.al. N:o 153: Korote· 58892: tun määrärahan ·osoittamisesta 'siirtokir· 58893: ·2-11. Tiekso·lsaksson ym., rah.al. N:o 139: jastojen lisäämiseksi ja uudistamiseksi 58894: Määrärahan osoittamisesta 'lmnsakoului· metsä· ja uittotyömailla . . . . . . . . • . . . . . 954 58895: hin kuuluvan keskikoulun ylläpitämi· 58896: seksi Kolarin kunnassa ...•...... , . . . 939 286. Wickman m. fl., fin.mot; N:o '154: An· 58897: gående anvisande av anslag tili bygg- 58898: 272. Koivunen ym., rah.al. N:o 140: Määrä· 58899: rahan · osoittari:tiseata kymmenen uuden nadsbidrag och -lån · åt Evangeliska folk- 58900: ka'nsakouluihin kuuluvan kokeilukeski· högskolan i Södra Finland . . . . . • . . . . . . 955 58901: koulun perustamiseksi . . • . . . . . . . . . . . . . 940 286. Wickman ym., rah.al. N:o 154: Määrä· 58902: 273. Hakala, rah.al. N:o 141: Määrärahan rahan osoittamisesta rakennusavu!!tukseksi 58903: osoittamisesta kahden kansakouluntar· ja -lainaksi Etelä-Suomen evankeliselle 58904: kastajan eläkkeen korottamista varten 941 kansanopistolle ............. , . . . . . . . . . 956 58905: 58906: 274. Forsberg m.fl., fin.mot. N:o 142: An· 287. Teir m. fl., fin.mot. N:o 155: Anglende 58907: gående anvisande av förhöjt anslag för anvisande av anslag tili byggnadsbidrag 58908: understödjande av privata folkskolor, be- åt Kronoby folkhögskola . . . . . . . . . . . . . 957 58909: lägna i kollllhuner med annat språk . . . . 942 287. Teir ym., rah.al. N:o 155: Määrärahan 58910: 274. Forsberg ym., rah.al. N:o 142: Korote· osoittamisesta rakennusavustukseksi Kruu- 58911: tun määrärahan osoittamisesta toisldeH- nupyyn kansanopistolle . . . . . . . . . . . . • . . . 958 58912: Sisällysluettelo 1955. V 58913: 58914: Siv. Siv. 58915: 230. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 99: Määrära- 245. Sam·iaho ym., rah.al. N:o 114: Korote· 58916: han osoittamisesta uusien ylitarkastajan tun määrärahan osoittamisesta opetus- 58917: virkojen perustamiseksi valtiontalouden välineiden uusimiseen puolustusvoimissa 912 58918: tarkastusvirastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 895 246. Saariaho ym., rah.al. N:o 115: Korotetun 58919: 231. Kyttä ym., rah.al. N:o 100: Määrärahan määrärahan osoittamisesta urheiluväline· 58920: osoittamisesta liikennetilastotoimiston pe- hankintoihin ja kilpailutoiminnan edistä· 58921: rustamiseksi tilastolliseen päätoimistoon . . 896 miseen puolustusvoimissa . . . . . . . . . . . . • . 913 58922: 232. Hiltunen ym., rah.al. N:o 101: Määrära· 247. Honkala ym., rah.al. N:o 116: Korotetun 58923: han osoittamisesta ylimääräisten toimien määrärahan osoittamisesta sanomalehtien 58924: perustamiseksi valtionverolautakuntiin . . 897 hankintaan varusmiehiä varten • . . . . . . . . 914 58925: 233. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 102: Määrära- 248. Tenh·iälä ym., rah.al. N:o 117: Määrära- 58926: han osoittamisesta puolustuslaitoksen tek- han osoittamisesta kasarmi·, esikunta· ja 58927: nillisen alan virkojen ja toimien lisäämi- varastorakennusten korjauksiin Henna- 58928: seksi ................................ 899 lan varuskunnan alueella . . . . . . . . . . . . . . 915 58929: 234. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 103: Määrära- 249. Baipala ym., rah.al. N:o 118: Korotetun 58930: han osoittamisesta eräiden virkojen ja määrärahan osoittamisesta keskusradio- 58931: toimien perustamiseksi puolustuslaitoksen laitteiden ja irrallisten radiovastaanot- 58932: sähköteknilliseen kouluun . . . . . . . . . . . . . . 900 timien hankkimiseksi kasarmeihin . . . • . 916 58933: 235. Baipala ym., rah.al. N:o 104: Määrära- 250. Paasivuori ym., rah.al. N:o 119: Määrä· 58934: han osoittamisesta aluevalvojien palk- rahan osoittamisesta Helsingin yliopiston 58935: kioita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 901 kolmen hammaslääketieteiden opettajan 58936: vir~n n:u11:tt0;miseksi varsinaisen profes· 58937: 236. B. Virtanen ym., rah.al. N:o 105: Määrä- 58938: sonn vu01ks1 . . . . . . . . . . . . . . • • . • . . . . . . 917 58939: rahan osoittamisesta kotiuttamisrahan 58940: maksamiseksi asevelvollisuutensa suorit- 251. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 120: Mää- 58941: taneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 902 rärahan osoittamisesta ·kotimaisen kir· 58942: jallisuuden apulaisen viran ja assisten· 58943: 237. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 106: Määrä- tin toimen perustamiseksi Helsingin yli· 58944: rahan osoittamisesta asevelvollisten ja 58945: kadettien päivärahojen korottamista var- opistoon ..............• . . . . . . . . . . . . . . . • 918 58946: ten . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 903 252. Hakala ym., rah.al. N:o 121: Määrära- 58947: han osoittamisesta kasvatus· ja opetus· 58948: 238 . .dsvik ym., rah.al. N:o 107: Määrärahan opin apulaisen viran perustamiseksi Hel· 58949: osoittamisesta asevelvollisten päivärahan singin yliopistoon . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . 919 58950: korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 904 58951: 253. Järvi, rah.al. N:o 122: Määrärahan osoit· 58952: 239. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 108: Määrära- tamisesta kouluhallituksen rakennustoimis- 58953: han osoittamisesta Parolan varikkoalueelle ton päällikkönä toimivan kouluneuvoksen 58954: johtavan sotilasraiteen kunnostamiseksi . • 905 viran perustamista varten . . . . . . . . • . . . 92() 58955: 240. llsterholm m. fl., fin.mot. N:o 109: An- 254. Malkamäki ym., rah.al. N:o 122 a: Mää- 58956: gående anvisande av anslag för uppfö- rärahan osoittamisesta kouluhallituksen 58957: rande av ett nytt sjukhus för garniso· kuuden tarkastajan viran muuttamiseksi 58958: nen i Dragsvik • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 906 ylitarkastajan viroiksi . . . . • . • . • . . . . . . . 921 58959: 240. llsterholm ym., rah.al. N:o 109: Määrä- 255. Forsberg m. fl., fin.mot. N:o 123: An· 58960: rahan osoittamisesta uuden sairaalan ra· gående anvisande av anslag för inrät· 58961: kentamiseksi Dragsvikin varuskuntaan . . 907 tande av avdelningssekreterartjänster i 58962: skolstyrelsen . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . • • ~ 58963: 241. KyttiJ ym., rah.al. N:o 110: Korotetun 255. Forsberg ym., rah.al. N:o 123: Määrära· 58964: määrärahan osoittamisesta puolustuslai· han osoittamisesta osastosihteerinvirko· 58965: toksen polkupyörien ja hiihtovälineiden jen perustamiseksi kouluhallitukseen • • 923 58966: kunnossapitoon ja uusintaan • . . . • . . . . . 908 58967: 256. Innala ym., rah.al. N:o 124: Määrärahan 58968: 242. Saariaho ym., rah.al. N:o 111: Määrära- osoittamisesta oppikoulujen opettajien 58969: han osoittamisesta verryttelypukujen ja ulkomaisia opintomatkoja varten . • • • . • 924 58970: urheilujalkineiden hankkimiseksi varus- 58971: miehille • . . • . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . 909 257. Karvikko ym., rah.al. N:o 125: Määrä· 58972: rahan osoittamisesta auskultointia var- 58973: 243 . .dntila ym., rah.al. N:o 112: Korotetun ten Turun oppikouluissa . . • . . . . . . • • • • • 925 58974: määrärahan osoittamisesta puolustuslai- 258. Tuuli ym., rah.al. N:o 126: Määrärahan 58975: toksen hevosten uusintaan • . . . . . . . . . . . 910 osoittamisesta avustuksiksi yksityisoppi- 58976: 244. Honkala ym., rah.al. N:o 113: Korotetun koulujen uudisrakennuksia varten . • • . . 926 58977: määrärahan osoittamisesta apurahoiksi 259. Jäm.<Jen ym., rah.al. N:o 127: Määrära· 58978: ulkomailla opiskeleville puolustuslaitok· han osoittamisesta Haapamäen yhteis· 58979: sen viran ja toimen haitijoille • . . . . . . . 911 koulun ottamiseksi valtion haltuun . . . • 927 58980: IV Sisällysluettelo 1955. 58981: 58982: Siv. Siv. 58983: 204. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 73: Määrä· 218. Koivisto ym., rah.al. N:o 87: Määrära· 58984: rahan osoittamisesta suomenkielisten sai· han osoittamisesta avustukseksi syöpä· 58985: raanhoitajakurssien järjestämiseksi Vaa· sairaalan rakentamiseksi Oulun diako- 58986: san keskussairaalaan • • . • • . . • . . . . . . . . . 863 nisaalaitoksen yhteyteen • • • . • . • . • • • . . . 879 58987: 205. E. Leikola, rah.al. N:o 74: Määrärahan 219. Tuuli ym., rah.al. N:o 88: Määrärahan 58988: osoittamisesta rehtorin ylimääräisen toi· osoittamisesta avustuksiksi kuntain ja 58989: men perustamiseksi Helsingin sairaan· kuntainliittojen sairaalain käyttötalous- 58990: hoitajaopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 864 menoihin • . • . . . . . • . . . . . . . . • • • . . . . • . . . 880 58991: 206. Nordström m. fZ., fin.mot. N:o 75: An· 220. Bytinki ym., rah.al. N:o 89: Mäii.rärahan 58992: gående anvisande av anslag för inrät- osoittamisesta avustukseksi Pudasjärven 58993: tande a v vissa extraordinarie tjänster kunnalle toisen kunnanlääkärin virka- 58994: vid centralsjukhuset i Vasa • • . . . . • . . . 865 asunnon ja vastaanottohuoneiston raken- 58995: 206. Nordström ym., rah.al. N:o 75: Määrä· tamista varten • . . • . . . . . . . . . . . . • . . • . • . 881 58996: rahan osoittamisesta eräiden ylimääräis· 58997: ten toimien perustamiseksi Vaasan kes· 221. Ta·ttriainen, rah.al. N:o 90: Määrärahan 58998: kussairaalaan . . • • . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 866 osoittamisesta Suomussalmen kunnansai- 58999: raalan henkilökunnan asuinrakennuksen 59000: 207. Sarjala ym., rah.al. N:o 76: Määrärahan rakentamista varten • . . . . . . . • . . . • • . . . . 882 59001: osoittamisesta eräiden B·mielisairaanhoi· 59002: tolaitosten perustamiakustannuksiin • . . 867 222. Koivisto ym., rah.al. N:o 91: Määrära- 59003: han osoittamisesta Enontekiön kunnan- 59004: 208. Ahonen ym., rah.al. N:o 77: Määrärahan lääkärin virka-asunnon rakennustöiden 59005: osoittamisesta eräiden B·mielisairaanhoi· loppuun saattamiseen . . . . • . . . . . • . . . • . 883 59006: tolaitosten perustamiakustannuksiin . • . 868 59007: 209. Jäms~n ym., rah.al. N:o 78: Määrärahan 223. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 92: Määrä- 59008: osoittamisesta eräiden B-mielisairaaloi- rahan osoittamisesta Keski-Suomen sai- 59009: den perustamiakustannuksiin • . . . . • . . • . 869 raanhoitaja-terveyssisarkoulun henkilö- 59010: kunnan paikkaamista varten . . • • . . • • • . 884 59011: 210. M. Byömä ym., rah.al. N:o 79: Määrära· 59012: han osoittamisesta valtion osuudeksi eräi- 224. Muikku ym., rah.al. N:o 93: Määrära- 59013: den Kokemäenjoen laaksossa tai muualla han osoittamisesta työhoito-osastojen ra- 59014: Länsi· tai Pohjois-Satakunnassa sijaitse· kentamiseksi eräiden tuberkuloosikeskus- 59015: vien kuntien yhdessä suunnitteleman B· parantolain yhteyteen • . . . . . • . • . . . • . . . 885 59016: mielisairaalan perustamiakustannuksista • . 870 59017: 225. Suominen ym., rah.al. N:o 94: Määrära- 59018: .211. Karjalainen ym., rah.al. N:o 80: Määrä· han osoittamisesta avustuksiksi lasten- 59019: rahan osoittamisesta Kuntainliitto Salmi- lwidon opetuslaitoksille lastenhoitajien 59020: järven B-mielisairaalan rakennusavustuk- koulutuskustannuksiin . . . . . . • . • . • . • . • . 887 59021: .seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 871 59022: 226. Tei1· m. fl., fin.mot. N:o 95: Angående 59023: ll12. Tauriainen ym., rah.al. N:o 81: Määrä· anvisande av anslag för ersättning av 59024: rahan osoittamisesta avustuksiksi kun· resebiljetter för medellösa kräftpatien- 59025: nille ja kuntainliitoille eräiden B-mieli- ter, som erhållit röntgen· och radiumbe- 59026: sairaalain rakentamiskustannuksiin . . . • 872 handling • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . 889 59027: 213. Nede·rström-Lunden ym., rah.al. N:o 82: 226. Te·ir ym., rah.al. N:o 95: Määrärahan 59028: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi osoittamisesta matkalippujen korvaami· 59029: ja !ainoiksi kunnille vajaamielishoitolai· seksi röntgen- ja radiumhoitoa saaville 59030: tosten perustamista varten • . . . . . . . . . . . 873 varattomille syöpäpotilaille • . . . . • . . . . . 890 59031: 214. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 83: Mää- 227. Stenberg ym., rah.al. N:o 96: Määrära- 59032: rärahan osoittamisesta avustukseksi ja han osoittamisesta maksuttoman insuliini- 59033: lainaksi Kaatumatautisten Hoitoyhdistys hoidon järjestämiseksi vähävaraisille so- 59034: r.y:lle Kortejoen miesparantolan laajen- keritautisille . . . . . . . . . . • . . . . . . • • . • . . . . . 891 59035: nus· ja peruskorjaustöitä varten • . . . • • 874 59036: 228. Tt1uli ym., rah.al. N:o 97: Määrärahan 59037: 215. Byhtä, rah.al. N:o 84: Määrärahan osoit- osoittamisesta eräiden toimien perusta- 59038: tamisesta kunnansairaalakai muutetun miseksi sisäasiainministeriöön väestönsuo- 59039: Taivalkosken aluesairaalan laajennus~ ja jelutehtäviä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 892 59040: peruskorjaustöihin . . . . . . . . • . . • . . . . . . • 876 59041: 229. i:lhman m. fl., fin.mot. N:o 98: Angående 59042: 216. Väänänen ym., rah.al. N:o 85: Määrära- anvisande av anslag för utbildnings· och 59043: han osoittamisesta Savon Lastenlinnan granskningsverksamhet för befolknings· 59044: ylläpitokustannuksiin . . . . . . . . . . • • . . . . 877 skyddet • . . . . • . • . . . . . . • . . . . . • • . . . . . • . . 893 59045: 217. Hosia ym., rah.al. N:o 86: Määrärahan 229. l:lhman ym., rah.al. N:o 98: Määrärahan 59046: osoittamisesta avustukseksi Porin diako- osoittamisesta väestönsuojelun koulutus- 59047: nisaalaitoksen sairaalaa varten . . . . • . . . 878 ja tarkastustoimintaa varten-.......... 894 59048: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia- ja 59049: lakialoitteet. 59050: S ISÄ.LLYSLUETTELO 59051: 59052: 59053: IV. Valtiovarainvaliokunta. 59054: Baha..allia.-aloitteita, jotka tarkoittavat Siv. 59055: määrärahojen osoittamista oikeudeu- 195. Larson ym., rah.al. N:o 64: Määrärahan 59056: käyntilaitoksen ja hallinnon tarpeiSiin osoittamisesta lääninkamreerinviran perus· 59057: sekä virkamiesten palkkaukseen, tervey- tamiseksi Ahvenanmaan maakunnan lää· 59058: denhoidol.lisiin, sivistyksellisiin, maa.. uinhallitukseen .......• , • . • . . • • . • . . . . • 851 59059: taloudellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoituk- 59060: siin ja kulkulaltospara.rmuksiin. 196. Högström m. fl., fin.mot. N:o 65: An· 59061: gående anvisande av anslag för bibehål· 59062: Siv. lande av länsmansbefattningen i Ingll. 59063: 190. Lahtela ym., rah.al. N:o 59: Määrärahan distrikt ..•......••.••.•. , • ·• . . • • . • • . . • 852 59064: osoittamisesta valtakunnansuunnittelu· 59065: toimiston perustamiseksi valtioneuvos- 196. Högström ym., rah.al. N:o 65: Määrära· 59066: ton kanslian yhteyteen . • . . . . . • . . • • . . . 841 han osoittamisesta Inkoon piirin nimis· 59067: miehen toimen säilyttämistä varten • • 853 59068: 191. Salminen ym., rah.al. N:o 60: Määrära- 59069: han osoittamisesta elimen perustami· 197. Paasio ym., rah.al. N:o 66: Määrärahan 59070: seksi ulkomaisen tiedotustoiminnan te- osoittamisesta Turun ja Tampereen po- 59071: hostamista varten . . . • • . . . • . • . . . • . . . . . 844 liisikunnan palkkauksen tarkistamiseksi 854. 59072: 198. Pasanen ym., rah.al. N:o 67: Määrära· 59073: 192. Kuusinen ym., rah.al. N:o 61: Määrära· han osoittamisesta valtion poliisikoulun 59074: han osoittamisesta markkinatutkimuksen 59075: kehittämiseksi Neuvostoliiton, kansande· johtajan toimen muuttamiseksi perus- 59076: palkkaiseksi • . . . . . . • • . • • . • . • . . . . . . • • • 856 59077: mokratian maiden ja Kiinan tasavallan 59078: suhteen Suomen viennin ja tuonnin osalta 199. Pasanen ym., rah.al. N:o 68: Määrära· 59079: sekä Suomen tuotteiden tunnetuksi teke- han osoittamisesta ylimääräisen nuorem· 59080: miseksi sanotuissa maissa . . . . . . . • . . • . . . 845 man opettajan toimen perustamiseksi 59081: valtion poliisikouluun • . . . . . . . . . . . . . . • 857 59082: 193. Hetemäki ym., rah.al. N:o 62: Määrära· 59083: han osoittamisesta Helsingin hovioikeu· 200. Lindblom ym., rah.al. N:o 69: Määrära· 59084: d~n y~imääräisen 5. jaoston vakinaista· han osoittamisesta oikeusistuimen viran- 59085: m1seks1 . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . 847 toimituksesta aiheutuneesta syytteestä 59086: vapauttaman poliisimiehen oikeudenkäyn· 59087: 194. Ohman m. fl., fin.mot. N:o 63: Angäen<le tikulujen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . • 858 59088: anvisande av anslag tili understöd för 59089: utgivande av den offentligrättsliga de· 201. Koivisto ym., rah.al. N:o 70: Määrära· 59090: len av den svenskspräkiga upplagan av han osoittamisesta lentokoneen päälli· 59091: lagboken . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . 848 kön viran perustamiseksi Pohjois-Suo· 59092: meen hankittavaa sairas· ja huoltokul· 59093: 194. Ohman ym., rah.al. N:o 63: Määrärahan jetuslentokonetta varten • . . . • . . . . . . . • • 860 59094: osoittamisesta avustukseksi ruotsinkieli· 202. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 71: Määrä- 59095: sen lakikirjan julkisoikeudellisen osan rahan osoittamisesta läänin- ja yleisten 59096: julkaisemista varten • • . . . • • . . . . . . • . . . 849 sairaalain saarnaa.jien palkkaukseen . . • 861 59097: 195. Larson m. fl., fin.mot. N:o 64: Angående 203. E. Leikola, rah.al. N:o 72: Määrärahan 59098: anvisande av anslag för inrättande av osoittamisesta alilääkärin ylimääräisen 59099: en landskamrerartjänst vid länsstyrelsen toimen perustamiseksi Keski-Suomen kes- 59100: i landskapet Aland • • .. .. .. .. .. . .. • .. . 850 kussairaalan silmätautien osastolle . . • • • 862 59101: VALTIOPÄIVÄT 59102: 1955 59103: 59104: LIITTEET 59105: I-XIII 59106: B. 59107: 59108: 59109: 59110: 59111: HELSINKI 1955 59112: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 59113:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025