159 Käyttäjää paikalla!
0.0068130493164062
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1955
3:
4: LIITTEET
5: I-XIII
6: B.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1955
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia- ja
14: lakialoitteet.
15:
16: S ISÄ.LLYSLUETTELO
17:
18:
19: IV. Valtiovarainvaliokunta.
20: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat Siv.
21: määrärahojen osoittamista oikeuden- 195. Larson ym., rah.al. N:o 64: Määrärahan
22: käyntilaitoksen ja hallinnon tarpeisiin osoittamisesta lääninkamreerinviran perua·
23: sekä virkamiesten palkkaukseen, tervey- tamiseksi Ahvenanmaan maakunnan lää·
24: denhoidollisiin, sivistyksellisiin, maa- uinhallitukseen . . . . . . . . • . . • . . . . . • • . . . • 851
25: taloudellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoituk- 196. Högström m.fl., fin.mot. N:o 65: An·
26: siin ja kulkulaitosparannuksiin.
27: gående anvisande av al1slag för bibehål·
28: Biv.
29: lande av länsmansbefattningen i Ingä
30: 190. Lahtela ym., rah.al. N:o 59: Määrärahan d).strikt ..........•.•.•. , •• ·••. ,,...... 852
31: osoittamise.sta valtakunnansuunnittelu-
32: toimiston perustamiseksi valtioneuvos· 196. Högstrnm ym., rah.al. N:o 65: Määrära·
33: ton kanslian yhteyteen . . . • . . . • . . . . . • . 841 han osoittamisesta Inkoon piirin nimis·
34: miehen toimen säilyttämistä varten • • 853
35: 191. Salminen ym., rah.al. N:o 60: Määrära·
36: han osoittamisesta elimen perustami· 197. Paasio ym., rah.al. N:o 66: Määrärahan
37: seksi ulkomaisen tiedotustoiminnan te- osoittamisesta Turun ja. Tampereen po·
38: hostamista varten . • . • . . . . • . . . • . • . . . . . 844 liisikunnan palkkauksen tarkistamiseksi 854c
39: 198. Pasanen ym., rah.al. N:o 67: Määrära·
40: 192. Kwu.sinen ym., rah.al. N:o 61: Määrära-
41: han osoittamisesta valtion poliisikoulun
42: han osoittamisesta markkinatutkimuksen
43: kehittämiseksi Neuvostoliiton, kansande· johtajan toimen muuttamiseksi perus-
44: palkkaiseksi •........•• , • . • . • . . . . . . • • 856
45: mokratian maiden ja Kiinan tasavallan
46: suhteen Suomen viennin ja tuonnin osalta 199. Pasanen ym., rah.al. N:o 68: Määrära-
47: sekä Suomen tuotteiden tunnetuksi teke· han osoittamisesta ylimääräisen nuorem·
48: miseksi sanotuissa maissa . . . • . . . . . . . . . . 845 man opettajan toimen perustamiseksi
49: valtion poliisikouluun • . . . . . . . . . . . . . . . 857
50: 193. Hetemäki ym., rah.al. N:o 62: Määrära·
51: han osoittamisesta Helsingin hovioikeu· 200. Lindblom ym., rah.al. N:o 69: Määrära·
52: d~n yl.imääräisen 5. jaoston vakinaista· han osoittamisesta oikeusistuimen viran·
53: m1seks1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • • . . . . 847 toimituksesta aiheutuneesta syytteestä
54: vapauttaman poliisimiehen oikeudenkäyn·
55: 194. Ohman m. fl., fin.mot. N:o 63: Angäende tikulujen korvaamiseen . . • . . . . . . . • . . • . . 858
56: anvisande av anslag tili understöd för
57: utgivande av den offentligrättsliga de· 201. Koivisto ym., rah.al. N:o 70: Määrä:ra·
58: han osoittamisesta lentokoneen päälli-
59: len av den svenskspråkiga upplagan av
60: lagboken . . . . . . . . . . . . . • . . . • • . . . . . . • • . 848 kön viran perustamiseksi· Pohjois-Suo·
61: meen hankittavaa sairas· ja· huoltokul-
62: 194. Ohman ym., rah.al. N:o 63: Määrärahan jetuslentokonetta varten • . . . • . . . . . . • • . 860
63: osoittamisesta avustukseksi ruotsinkieli· 202. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 71: Määrä-
64: sen lakikirjan julkisoike11dellisen osan rahan osoittamisesta läänin- ja yleisten
65: julkaisemista varten . • . . . . . . . . • • . • . . . 849 sairaalain saarnaa.jien palkkaukseen . . . 861
66: 195. Larson m. fl., fin.mot. N:o 64: Angående 203. E. Leikola, rah.al. N:o 72: Määrärahan
67: anvisande av anslag för inrättande av osoittamisesta alilääkärin ylimääräisen
68: en landskamrerartjänst vid länsstyrelsen toimen perustamiseksi Keski-Suomen kes·
69: i landskapet Aland • . . . . . . . . . . . • • • • . . . 850 kussairaalan silmätautien osastolle • . • • • 862
70: IV Sisällysluettelo 1955.
71:
72:
73: Siv. Siv.
74: 204. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 73: Määrä· 218. Koivisto ym., rah.al. N:o 87: Määrära·
75: rahan osoittamisesta suomenkielisten sai· han osoittamisesta avustukseksi syöpä·
76: raanhoitajakurssien järjestämiseksi Vaa· sairaalan rakentamiseksi Oulun diako·
77: san keskussairaalaan • • . • • • . . . . . • . . . . . 863 nissalaitoksen yhteyteen . . • . . . • . • • • . . . 879
78: 205. E. Leikola, rah.al. N:o 74: Määrärahan 219. Tuuli ym., rah.al. N:o 88: Määrärahan
79: osoittamisesta rehtorin ylimääräisen toi- osoittamisesta avustuksiksi kuntain ja
80: men perustamiseksi Helsingin sairaan· kuntainliittojen sairaalain käyttötalous·
81: hoitajaopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 864 menoihin . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . • • • . 880
82: 206. Nordström m. fl., fin.mot. N:o 75: An· 220. Rytinki ym., rah.al. N:o 89: Määrärahan
83: gående anvisande av anslag för inrät- osoittamisesta avustukseksi Pudasjärven
84: tande av vissa extraordinarie tjänster kunnalle toisen kunnanlääkärin virka-
85: vid centralsjukhuset i Vasa . • . . . . . . . . 865 asunnon ja vastaanottohuoneiston raken·
86: 206. Nordström ym., rah.al. N:o 75: Määrä· tamista varten . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . • 881
87: rahan osoittamisesta eräiden ylimääräis-
88: ten toimien perustamiseksi Vaasan kes· 221. Ta,uria,inen, rah.al. N:o 90: Määrärahan
89: kussairaalaan . . . . . . . . . . • • . . • . . . . . . . • . 866 osoittamisesta Suomussalmen kunnansai·
90: raalan henkilökunnan asuinrakennuksen
91: 207. Sarjala ym., rah.al. N:o 76: Määrärahan rakentamista varten . . . . . . • . • • • . • . • . • . 882
92: osoittamisesta eräiden B·mielisairaanhoi•
93: tolaitosten perustamiakustannuksiin . . . 867 222. Koivisto ym., rah.al. N:o 91: Määrära·
94: han osoittamisesta Enontekiön kunnan·
95: 2()8. Ahonen ym., rah.al. N:o 77: Määrärahan lääkärin virka-asunnon rakennustöiden
96: osoittamisesta eräiden B·mielisairaanhoi· loppuun saattamiseen • . . . • . . . . • • . . . . . 883
97: tolaitosten perustamiakustannuksiin . . . 868
98: 209. Jämsen ym., rah.al. N:o 78: Määrärahan 223. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 92: Määrä·
99: osoittamisesta eräiden B-mielisairaaloi- rahan osoittamisesta Keski-Suomen sai-
100: den perustamiakustannuksiin . . . . . . . . . . 869 raanhoitaja-terveyssisarkoulun henkilö·
101: kunnan paikkaamista varten . . • . • . • • . . 884
102: 210. M. Ryömä ym., rah.al. N:o 79: Määrära·
103: han osoittamisesta valtion osuudeksi eräi· 224. Muikku ym., rah.al. N:o 93: Määrära·
104: den Kokemäenjoen laaksossa tai muualla han osoittamisesta työhoito-osastojen ra·
105: Länsi- tai Pohjois-Satakunnassa sijaitse· kentamiseksi eräiden tuberkuloosikeskus·
106: vien kuntien yhdessä suunnitteleman B· parantolain yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . 885
107: mielisairaalan perustamiakustannuksista • . 870
108: 225. Suominen ym., rah.al. N:o 94: Määrära·
109: 211. Karjalainen ym., rah.al. N:o 80: Määrä· han osoittamisesta avustuksiksi lasten·
110: rahan osoittamisesta Kuntainliitto Salmi- hoidon opetuslaitoksille lastenhoitajien
111: järven B-mielisairaalan rakennusavustuk- koulutuskustannuksiin . . . . . . • . • . • . • . . . 887
112: ;Seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 871
113: 226. Teir m. fl., fin.mot. N:o 95: Angående
114: 212. Tauriainen ym., rah.al. N:o 81: Määrä· anvisande av anslag för ersättning av
115: rahan osoittamisesta avustuksiksi kun· resebiljetter för medellösa kräftpatien·
116: nille ja kuntainliitoille eräiden B-mieli- ter, som erhållit röntgen· och radiumbe·
117: sairaalain rakentamiskustannuksiin . . . . 872 handling . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . • . . . 889
118: 213. Nede,rström-Lunden ym., rah.al. N:o 82: 226. Tel;r ym., rah.al. N:o 95: Määrärahan
119: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi osoittamisesta matkalippujen korvaami·
120: ja !ainoiksi kunnille vajaamielishoitolai· seksi röntgen· ja radiumhoitoa saaville
121: tosten perustamista varten • . . . . . . . . . . . 873 varattomille syöpäpotilaille . . . . . . . . . . . 890
122: 214. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 83: Mää· 227. Stenberg ym., rah.al. N:o 96: Määrära·
123: rärahan osoittamisesta avustukseksi ja han osoittamisesta maksuttoman insuliini-
124: lainaksi Kaatumatautisten Hoitoyhdistys hoidon järjestämiseksi vähävaraisilla so·
125: r.y:lle Kortejoen miesparantolan laajen· karitautisille . . . • . • . . • . . . . . . . . . • . • • . . . . 891
126: nus- ja peruskorjaustöitä varten . . . . • . 874
127: 228. Tuuli ym., rah.al. N:o 97: Määrärahan
128: 215. Ryhtä, rah.al. N:o 84: Määrärahan osoit· osoittamisesta eräiden toimien perusta·
129: tamisesta kunnansairaalakai muutetun miseksi sisäasiainministeriöön väestönsuo·
130: Taivalkosken aluesairaalan laajennus~ ja jelutehtäviä varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 892
131: peruskorjaustöihin . . . • . . . • • . . . . . . . . . . 876
132: 229. iJhman m. fl., fin.mot. N:o 98: Angäende
133: 216. Väänänen ym., rah.al. N:o 85: Määrära· anvisande av anslag för utbildnings- och
134: han osoittamisesta Savon Lastenlinnan granskningsverksamhet för befolknings·
135: ylläpitokustannuksiin . . . . . . . . . . • • . . . . 877 skyddet • • . . . . • . . . • . . . . . . . . . • • . . • . • . . . 893
136: 211. Hosia ym., rah.al. N:o 86: Määrärahan 229. iJhman ym., rah.al. N:o 98: Määrärahan
137: osoittamisesta avustukseksi Porin diako· osoittamisesta väestönsuojelun koulutus·
138: nissalaitoksen sairaalaa varten . . . • . . . . 878 ja tarkastustoimintaa varten • . • . . . . . . . 894
139: Sisällysluettelo 1955. V
140:
141: Siv. Siv.
142: 230. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 99: Määrära· 245. Saariaho ym., rah.al. N:o 114: Korote-
143: han osoittamisesta uusien ylitarkastajan tun määrärahan osoittamisesta opetus-
144: virkojen perustamiseksi valtiontalouden välineiden uusimiseen puolustusvoimissa 912
145: tarkastusvirastoon . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 895 246. Saariaho ym., rah.al. N:o 115: Korotetun
146: 231. Kyttä ym., rah.al. N:o 100: Määrärahan määrärahan osoittamisesta urheiluväline-
147: osoittamisesta liikennetilastotoimiston pe- hankintoihin ja kilpailutoiminnan edistä·
148: rustamiseksi tilastolliseen päätoimistoon . • 896 miseen puolustusvoimissa . . . . . . . . . . • . . . 913
149: 232. Hiltunen ym., rah.al. N:o 101: Määrära· 247. Honkala ym., rah.al. N:o 116: Korotetun
150: han osoittamisesta ylimääräisten toimien määrärahan osoittamisesta sanomalehtien
151: perustamiseksi valtionverolautakuntiin . . 897 hankintaan varusmiehiä varten . . . . . . . . . 914
152: 233. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 102: Määrära· 248. Tenhi{ilä ym., rah.al. N:o 117: Määrära·
153: han osoittamisesta puolustuslaitoksen tek- han osoittamisesta kasarmi·, esikunta- ja
154: nillisen alan virkojen ja toimien lisäämi- varastorakennusten korjauksiin Henna·
155: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 899 lan varuskunnan alueella . . . . . . . . . . . . . . 915
156: 234. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 103: Määrära- 249. Baipala ym., rah.al. N:o 118: Korotetun
157: han osoittamisesta eräiden virkojen ja määrärahan osoittamisesta keskusradio-
158: toimien perustamiseksi puolustuslaitoksen laitteiden ja irrallisten radiovastaanot-
159: sähköteknilliseen kouluun . . . . . . . . . . . . . . 900 timien hankkimiseksi kasarmeihin . . . • . 916
160: 235. Baipal.a ym., rah.al. N:o 104: Määrära· 250. Paasivuori ym., rah.al. N:o 119: Määrä-
161: han osoittamisesta aluevalvojien palk- rahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
162: kioita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 901 kolmen hammaslääketieteiden opettajan
163: vir~n ~u11;tt~~;miseksi varsinaisen profes-
164: 236. B. Virtanen ym., rah.al. N:o 105: Määrä-
165: rahan osoittamisesta kotiuttamisrahan sonn vu01ks1 . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . • . . • 917
166: maksamiseksi asevelvollisuutensa suorit· 251. J. Wi·rtanen ym., rah.al. N:o 120: Mää·
167: taneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 902 rärahan osoittamisesta ·kotimaisen kir·
168: jallisuuuen apulaisen viran ja assisten·
169: 237. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 106: Määrä-
170: rahan osoittamisesta asevelvollisten ja tin toimen perustamiseksi Helsingin yli-
171: kadettien päivärahojen korottamista var· opistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 918
172: ten . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 903 252. Hakala ym., rah.al. N:o 121: Määrära·
173: han osoittamisesta kasvatus- ja opetus-
174: 238. Å81Jik ym., rah.al. N:o 107: Määrärahan opin apulaisen viran perustamiseksi Hel-
175: osoittamisesta asevelvollisten päivärahan singin yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 919
176: korottamiseen . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 904
177: 253. Jä1'vi, rah.al. N:o 122: Määrärahan osoit-
178: 239. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 108: Määrära- tamisesta kouluhallituksen rakennustoimis·
179: han osoittamisesta Parolan varikkoalueelle ton päällikkönä toimivan kouluneuvoksen
180: johtavan sotilasraiteen kunnostamiseksi . . 905 viran perustamista varten . . . . . . . . . . . . 920
181: 240. Osterholm m. fl., fin.mot. N:o 109: An- 254. Malkamäki ym., rah.al. N:o 122 a: Mää-
182: gående anvisande av anslag för uppfö- rärahan osoittamisesta kouluhallituksen
183: rande av ett nytt sjukhus för garniso· kuuden tarkastajan viran muuttamiseksi
184: nen i Dragsvik . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 906 ylitarkastajan viroiksi . . . . • . . . . . . . • . . . 921
185: 240. Osterholm ym., rah.al. N:o 109: Määrä· 255. Forsberg m. fl., fin.mot. N:o 123: An·
186: rahan osoittamisesta uuden sairaalan ra· gående anvisande av anslag för inrät-
187: kentamiseksi Dragsvikin varuskuntaan . . 907 tande av avdelningssekreterartjänster i
188: skolstyrelsen . . . . . . . • . . . . • • . . . . . . . . . . • 922
189: 241. KyttiJ ym., rah.al. N:o 110: Korotetun 255. Fot·sberg ym., rah.al. N:o 123: Määrära·
190: määrärahan osoittamisesta puolustuslai· han osoittamisesta osastosihteerinvirko·
191: toksen polkupyörien ja hiihtovälineiden jen perustamiseksi kouluhallitukseen • . 923
192: kunnossapitoon ja uusintaan . . • • • . . . • . 908
193: 256. Innala ym., rah.al. N:o 124: Määrärahan
194: 242. 8Mriaho ym., rah.al. N:o 111: Määrära- osoittamisesta oppikoulujen opettajien
195: han osoittamisesta verryttelypukujen ja ulkomaisia opintomatkoja varten • • • • • • 924
196: urheilujalkineiden hankkimiseksi varus·
197: miehille • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 909 257. Karvikko ym., rah.al. N:o 125: Määrä·
198: rahan osoittamisesta auskultointia var·
199: 243. .J.ntila ym., rah.al. N:o 112: Korotetun ten Turun oppikouluissa . . . • • . . . • . . . • . 925
200: määrärahan osoittamisesta puolustuslai- 258. Tuuli ym., rah.al. N:o 126: Määrärahan
201: toksen hevosten uusintaan . . . . . . . . . . . . 910 osoittamisesta avustuksiksi yksityisoppi·
202: 244. Honkala ytn., rah.al. N:o 113: Korotetun koulujen uudisrakennuksia varten . • • . . 926
203: määrärahan osoittamisesta apurahoiksi 259. Jä1nsen ym., rah.al. N:o 127: Määrära·
204: ulkomailla opiskeleville puolustuslaitok· han osoittamisesta Haapamäen yhteis-
205: sen viran ja toimen haitijoille . . . . . . . . 911 koulun ottamiseksi valtion haltuun . • • • 92'1
206: VI Sisällysluettelo 1955.
207:
208: Siv. Siv.
209: 260. Palovesi ym., rah.al. N:o 128: Määrära- sissä kunnissa sijaitsevien yksityisten
210: han osoittamisesta Haapamäen yhteis- kansakoulujen avustamiseen . . . . • • . . • . 943
211: koulun ottamiseksi valtion haltuun . . . • 928
212: 275. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 143: Mää-
213: 261. Tiitu ym., rah.al. N:o 129: Määrärahan rärahan osoittamisesta keittiö- ym. ope-
214: osoittamisesta Isonkyrön keskikoulun laa- tustilojen hankkimiseksi Helsingin koti-
215: jentamiseksi yliopistoon johtavaksi oppi- talousopettajaopistolle . . . . . . . . . . . . . . . . 944
216: kouluksi . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 929 276. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 144: Mää-
217: 262. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 130: rärahan osoittamisesta ylimääräisen opet-
218: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi tajanvalmistuskurssin järjestämiseksi Hel-
219: ja lainaksi Keravan yhteiskoulun lisara- singin kotitalousopettajaopistossa • • • . • • 945
220: kimnusta varten .................. -. . . . 930 277. Mohell ym., rah.al. N:o 145: Määrärahan
221: 263. Helle ym., rah.al. N:o 131: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimittami-
222: osoittamisesta Lohjan yhteiskoulun otta- seksi huonokuuloisten lasten opetuksen
223: miseksi valtion haltuun • . . . . . . . . . . . . . 931 järjestämisestä . . . . . • . . . . . . . . . . • . . . . . . 946
224: 264. Rosnell ym., rah.al. N:o 132: Määrära- 278. H. Miettunen, rah.al. N:o 146: Korotetun
225: han osoittamisesta Punkalaitumen yh- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
226: teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun . . 932 erinäisille sivistysjärjestöille . . . . . . . . . . 947
227: 279. Hallberg ym., rah.al. N:o 147: Määrära-
228: 265. Malkamäki ym., rah.al. N:o 133: Määrä- han osoittamisesta avustukseksi karja-
229: rahan osoittamisesta käsityön ja koti- laisen kulttuurin edistämissäätiölle Kar-
230: talouden opettajain virkojen perustami- jalan talon rakennusmenojen peittämiseen 948
231: seksi Turun tyttölyseoon . . . . . . . . . . . . . 933
232: 280. Lindblom ym., rah.al. N:o 148: Määrära-
233: 266. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 134: han osoittamisesta avustukseksi Pohjola-
234: Määrärahan osoittamisesta kirkollisten
235: opiston rakentamiseen • . . . . . . . . . • . • . . . 949
236: alkukoulujen opettajien eläkkeiden ko-
237: rottamista varten . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • 934 281. H. Miettunen, rah.al. N:o 149: Korote-
238: tun määrärahan osoittamisesta opinto-
239: .267. Hetemäki ym., rah.al. N:o 135: Määrä- lterhotoiminnan tukemista varten . . . . . . 950
240: rahan osoittamisesta Jyväskylän kasva-
241: tusopillisen korkeakoulun opettajavoimien 282. H. Miettunen, rah.al. N:o 150: Korote-
242: lisäämiseksi oppikoulunopettajien valmis- tun määrärahan osoittamisesta apuraho-
243: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 935 jen myöntämiseksi vapaan kansansivistys-
244: työn kansainvälisille kursseille ·osallistu-
245: 268. Järvi ym., rah.al. N:o 136: Määrärahan ville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . • . . . . . 951
246: osoittamisesta kuuden harjoituskoulun-
247: opettajan viran perustamista varten Hei- 283. H. Miettunen, rah.al .. N:o 151:. KoJ"ote-
248: nolan seminaariin .......... , . . . . . . . . . 936 tun määrärahan osoittamisesta kansan-
249: t~~;juist~n tieteellisten luentojen avusta-
250: '269. Järvi ym., rah.al. N:o 137: Määrärahan mlseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 952
251: osoittamisesta asuntolahoitajakurssin jär-
252: jestämistä varten Kemijärven seminaa- 284. H: Miettunen, rah.al. N:o 152: Korote-
253: riin · ......... ',, ..... ·. , . , . .. ... . . . . . . •.. . 937 tun määrärähan osoittamisesta valtakun-
254: nan syrjäseutujen ·sivistystyön ohjausta
255: 270. Tauriainen ym., rah.al. N:o i38: Määrä- ja ylimääräistä avustusta varten . • . . . . • 953
256: rahan osoittamisesta kunnallisen keski-
257: koulun perustamiseksi Vaalan kuntaan 938 285. H. Miettunen; rah.al. N:o 153: Itorote-
258: tun · Ii:räärärahan ·osoittamisesta ·siirtokir-
259: -271. Tiekso:Isaksson ym., rah.al. N:o 139: jastojen lisäämiseksi ja uudistamiseksi
260: Määrärahan osoittamisesta ·kansakoului- metsä- ja uittotyömailla ........ , . . • . . 954
261: hin kuuluvan keskikoulun ylläpitämi-
262: seksi .Kolarin kunnassa ...•...... , . . . 939 286. Wickman m. fl., fin.mot; N:o 154: An-
263: gående anvisande av a:nslag tili ·bygg-
264: 272. Koivunen ym., rah.al. N:o 140: Määrä- nadsbidrag och -Iän· åt Evangeliska :t'olk-
265: rahan ·osoittamisesta kymmenen uuden högskolan i Södra Finland . . . . . . . . . . . . 955
266: kansakouluihin kuuluvan kokeilukeski-
267: koulun perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 940 286. Wickman ym., rah.al. N:o 154: Määrä-
268: 273. Hakala, rah.al. N:o 141: Määrärahan rahan osoittamisesta rakennusavustukseksi
269: osoittamisesta kahden kansakouluntar- ja 'lainaksi Etelä-Suomen evarikeliselle
270: kastajan eläkkeen korottamista varten 941 kansanopistolle ..........•.. , . . . . . . . . . 956
271:
272: 274. Forsberg m. fl., fin.mot. N:o 142: An- 287. Teir m. fl., fin.mot. N:o 155: Ang~ende
273: giiende anvisande av förhöjt anslag för anvisande av anslag till byggnadsbidrag
274: understödjande av privata folkskolor, be- åt Kronoby folkhögskola . . . . . . . • • . . • • 957
275: lägna i kommuner med annat språk . . . . 942 287. Teir ym., rah.al. N:o 155: Määrärahan
276: .274. Forsberg ym., rah.al. N:o 142: Korote- osoittamisesta rakennusavustukseksi Kruu-
277: tun määrärahan osoittamisesta toiskieli- nupyyn kansanopistolle . . . . . . . . . . . . • . . . 958
278: . Sisii.llyslu~t~lo 1955. vn
279: Siv. Siv.
280: 288. Wickman m. fl., fin.mot. N:o 156: An- 303. Honkala ym., rah.al. N:o 171: Korotetun
281: gående anvisa:tJ.de av il.nslag till bygg· lnäärärahan osoittamisesta avustukseksi
282: nadsbidrag för Vörll. folkhögskola . . • . . . 959 SuomioSeuralle ulkosuomalaistoimintaa
283: varten • . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . • • • 979
284: 288. Wickman ym., rah.al. N:o 156: Määrä-
285: rahan osoittamisesta rakennusavustukseksi 304. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 172: Määrära-
286: Vöyrin kansanopistolle . . . . . . . . . . . . • • • • 960 han osoittamisesta Suomalaisen Kirjalli·
287: suuden Seuran kansanrunousarkiston käsi-
288: 289. Tienari ym., rah.al. N:o 157: Määrära· kirjoituskokoelmien mikrofilmaamiseen . • 980
289: han osoittamisesta työtarvikkeiden hank·
290: kimiseksi parantolaopiston kurssitoimin· 305. H. Miettunen, rah.al. N:o 173: Määrä·
291: taan osallistuville varattomille tuberku· rahan osoittamisesta VIII pohjoismaisen
292: loosipotilaille . . . . .. .. .. .. .. .. . . .. .. .. . 961 kirjastokokouksen järjestelymenoihin 982
293: 290. Koivisto ym., rah.al. N:o 158: Määrära· 306. RtJsnell ym., rah.al. N:o 174: Määrära·
294: han osoittamisesta Oulun maakunta-ar- han osoittamisesta opintoiainoiksi ylioppi·
295: kiston yhden kanslia-apulaisen toimen lailla ................................ 983
296: muuttamiseksi amanuenssin viraksi . . • . 963
297: 307. Roine ym., rah.al. N:o 175: Määrärahan
298: 291. .tl.lanko ym., rah.al. N:o 159: Määrära· osoittamisesta Suomen Rauhanpuolustajat
299: han osoittamisesta Tampereen kesäyli- r.y:n työn tukemiseen .. .. .. .. .. • .. • .. 984
300: opistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 964
301: 308. Rapio ym., rah.al. N:o 176: Määrärahan
302: 292. HeZjas ym., rah.al. N:o 160: Määrärahan osoittamisesta Suomen Työväenliikkeen
303: osoittamisesta kesäyliopisto-opetuksen jär· Historiaseura r .y: lle torpparimuistomerkin
304: jestämiseksi Kuopiossa vuonna 1956 . . • • 965 hankkimiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . 985
305: 293. iJsterholm m. fl., fin.mot. N:o 161: An·
306: gående anvisande av förhöjt anslag tili 309. Murto ym., rah.al. N:o 177: Määrärahan
307: osoittamisesta Yrjö Mäkelinin muistomer·
308: understöd åt Abo Akademi . . . . . • . . . . • . 966 kin pystyttämiseksi Oulun kaupunkiin . . 986
309: 293. iJsterholm ym., rah.al. N:o 161: Korote·
310: tun määrärahan osoittamisesta avustuk· 310. Stenberg ym., rah.al. N:o 178: Määrära-
311: seksi Abo Akademilie . . . . . . . . . . . . . . . . 967 han osoittamisesta syrjäisten kuntien kan-
312: sakoululasten koululaismatkojen avustami-
313: !!94. Tiekso·lsaksson ym., rah.al. N:o 162: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 987
314: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyön
315: keskusjärjestöJen toiminnan avustami- 311. Ahonen ym., rah.al. N:o 179: Määrära-
316: seksi ................................ 968 han osoittamisesta !ainoiksi juhla- ja ko-
317: koushuoneistoja ylläpitäville yhdistyksiUe
318: 295. Järvi ym., rah.al. N:o 163: Korotetun ja järjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • • . . 988
319: määriirahan osoittamisesta nuorisokasva·
320: tustyön tukemiseen . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 969 312. Lindqvist ym., rah.al. N:o 180: Määräril.·
321: 296. Kajala ym., rah.al. N:o 164: Korotetun han osoittamisesta vuonna 1918 punaisten
322: määrärahan osoittamisesta näyttämötai· puolella henkensä menettäneiden hautojen
323: teen ja näyttämötaiteellisten harrastusten kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . 990
324: tukemiseen . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 971 313. Teir m. fl., fin.mot. N:o 181: Angående
325: 297. H. Miettunen, rah.al. N:o 165: Määrära- anvisande av förhöjt anslag tili understöd
326: han osoittamisesta kotimaisen elokuvan åt samnordiska folkhögskolor . . . . . . . . . • 991
327: tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • 972
328: 313. Teir ym., rah.al. N:o 181: Korotetun
329: 298. H. Miettunen, rah.al. N:o 166: Määrä· määrärahan osoittamisesta yhteispohjois-
330: rahan osoittamisesta elokuvatuotannon maisten opistojen avustamiseen . . • . . . . . 992
331: alalla tapahtuvan taiteellisen a=attikou·
332: lutuksen järjestämiseksi • . . . . . . • . . . . • . 974 314. Mohell ym., rah.al. N:o 182: Määrärahan
333: osoittamisesta Hämeen vanhassa linnassa
334: 299. Lahtela ym., rah.al. N:o 167: Määrära· sijaitsevan Sibelius-arkiston huoneistotilo-
335: han osoittamisesta kokonaissuunnitelman
336: j~n. ja kaluston kunnostamiseen ja hank·
337: laatimiseksi yliopistojen ja muiden kor- kim1seen . .. .. . .. .. .. .. . .. .. .. .. .. • .. . 993
338: keakoulujen sijoittamisesta . . . . . . . . . . . . 975
339: 315. Forsberg ym., rah.al. N:o 183: Määrära·
340: 300. Leinonen ym., rah.al. N:o 168: Määrära· han osoittamisesta Suomen Kansanopisto-
341: han osoittamisesta Oulun väliaikaisen yhdistykselle pohjoismaista kansanopisto-
342: opettajakorkeakoulun vakinaistamiseksi . • 976 kokousta varten . • . . . . . . . . . . . • . . • • • . • . 994
343: 301. Suominen ym., rah.al. N:o 169: Määrä· 316.. Rosnell ym., rah.al. N:o 184: Körotetun
344: rahan osoittamisesta Yhteiskunnallisen määrärahan osoittamisesta opintokerhotoi-
345: korkeakoulun toimitalon laajentamiseksi 977 minnan tukemiseen . .. . .. .. . .. .. .. . • .. . 995
346: 302. Saari ym., rah.al. N:o 170: Määrärahll.Il 317. M. Mattila ym., rah.al. N:o 185: Määrä-
347: osoittamisesta Kansalaisjärjestöjen YK· rahan osoittamisesta maitten mittausten
348: liiton toiminnan tukemiseksi . . . . . • . . . . 978 ja Iuokitusten tarkistamiseen . . . . . . • . • . 996
349: vm Sisällysluettelo 1955.
350:
351: Siv. Siv.
352: 318. Kähönen ym., rah.al. N:o 186: Määrära- 332. Koivusilta ym., rah.al. N:o 200: Määrä-
353: han osoittamisesta maataloushallituksen rahan osoittamisesta uusien maanviljelys·
354: p~utarhaosasto~. perustamisesta aiheutu· insinöörin virkojen perustamiseksi . . . • 1014
355: Vlm palkkauksun . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 997
356: 333. Baipala ym., rah.al. N:o 201: Määrära·
357: 319. Halinen ym., rah.al. N:o 187: Määrära· han osoittamisesta ylimääräisten maan·
358: han osoittamisesta puutarhatilaston ai· viljelysinsinöörin toimien perustamiseksi
359: kaansaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 998 maanviljelysinsinööripiireihin . . . . . . . . . . 1015
360: 320. Hautala ym., rah.al. N:o 188: Määrära·
361: han osoittamisesta maaseudun nuorison 334. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 202: Määrä·
362: avustamiseksi pääsemään maatalouskou- rahan osoittamisesta teknillisen lisähen·
363: luun . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 999 kilökunnan palkkaamiseksi Savon maan·
364: viljelysinsinööripiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . • 1016
365: 321. Llukkarinen ym., rah.al. N:o 189: Määrä·
366: rahan osoittamisesta Jyväskylän talous· 335. Bapio ym., rah.al. N:o 203: Määrärahan
367: koulun kolmannen talousopettajanviran osoittamisesta kaivinkoneen hankkimiseksi
368: vakinaistamista varten . . . . . . . . . . . . . . • . 1000 Tampereen maanviljelysinsinööripiirille .. 1017
369: 322. Bönkkö ym., rah.al. N:o 190: Korotetun 336. Koivunen ym., rah.al. N:o 204: Määrä·
370: määrärahan osoittamisesta rakennusavus· rahan osoittamisesta avustuksiksi maan·
371: tuksiksi yksityisluontoisilla maatalous·, parannustöihin maanhankintalain mukaan
372: kotitalous- ja kotiteollisuusoppilaitoksille 1001 maata saaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1018
373: 323. V. Simonen ym., rah.al. N:o 191: Määrä· 337. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 205: Määrä·
374: rahan osoittamisesta yksityisluontoisten rahan osoittamisesta palkkioiksi pienvil·
375: maatalous·, kotitalous· ja kotiteollisuus· jelijöille maanparannusaineiden ajosta . . 1019
376: oppilaitosten opettajien sairausajan ja
377: äitiysloman viransijaisten palkkaamiseen 1002 338. Hautala ym., rah.al. N:o 206: Korotetun
378: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
379: 324. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 192: Angående !ainoiksi salaojituksiin . . . . . . . . . . . . • . . . 1020
380: anvisande av anslag tili understöd och
381: lån för uppförande av ett skolhus för 339. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 207: Määrä·
382: överby skola för landsbygdens yrken • . 1003 rahan osoittamisesta Parikkalan kunnassa
383: olevan Siikalahden pengerrystyötä varten 1021
384: &24. Lindh ym., rah.al. N:o 192: Määrärahan
385: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi 340. Antila ym., rah.al. N:o 208: Määrärahan
386: koulutalon rakentamiseksi överby skola osoittamisesta suomalaisten hevosten ku·
387: för landsbygdens yrken nimiselle koululle 1004 ninkuusajoissa jaettavia palkintoja var·
388: ten •...................•..........••. 1022
389: 325. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 193: Määrä·
390: rahan osoittamisesta kiertävän maamies· 341. Sinkkonen ynt., rah.al. N:o 209: Määrä·
391: koulun perustamiseksi Ylä-Savoon . . . . . . 1005 rahan osoittamisesta avustukseksi Länsi·
392: Karjalan maanviljelysseuralle kalanvilje·
393: 326. Pakkanen ym., rab..al. N:o 194: Määrä- lyslaitoksen perustamista varten . . . . . . . 1023
394: rahan osoittamisesta Ahlmanin maamies·
395: koulun yhteyteen perustettavaa maamies· 342. Ilosenberg m. fZ., fin.mot. N:o 210: An·
396: opistoa varten • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 1006 gående anvisande av anslag tili understöd
397: 327. Halinen ym., rah.al. N:o 195: Määrära· oeh lån åt yrkesfiskare för a.nskaffning
398: han osoittamisesta Heinolan kiinteää nais· av fiskredskap . . . . • . . . . . . • . . • . . • . . • • • • 1024
399: kotiteollisuuskoulua varten . . . . • . . . . . . . 1008 342. Ilosenberg ym., rah.al. N:o 210: Määrä·
400: 328. E. Nwrmitnen ym., rah.al. N:o 196: Mää· rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai·
401: rära.han osoittamisesta kotitalouskeskuk· naksi ammattikalastajille kalanpyydysten
402: sen suorittaman tutkimus· ja kokeilutyön hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . • 1025
403: tehostamiseen . . . . . . . . . . • . . . . • • . . . • . . • • 1009
404: 343. listerholn1 m. fl., fin.mot. N:o 211: An·
405: 329. Bönkkö ym., rah.al. N:o 197: Korotetun gående anvisande av förhöjt anslag för
406: määrärahan osoittamisesta yksityisluontoi· täekande av ränteskillnaden på lån, som
407: sille maatalous-, kotitalous· ja kotiteolli- beviljas yrkesfiskare för anskaffning av
408: suusoppilaitoksille kaluston, koneiden ja fiskredskap . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1026
409: työvälineiden hankintaan . . . . . . . . . . • • • . 1010
410: 343. <Jsterholm ynt., ro.h.al. N:o 211: Korote·
411: 330. Kähönen ym., rah.al. N:o 198: Määrära· tun määrärahan osoittamisesta ammatti·
412: han osoittamisesta eräiden peruspalkkais· kalastajille kalanpyydysten hankkimiseksi
413: ten virkojen perustamiseksi maatalouden myönnettävien lainojen korkoeron suorit·
414: taloudelliseen tutkimuslaitokseen . . • • • • . 1011 tamiseen . • . • . . . • . . . . . . . • . • . . . . • . . . . . . 1027
415: 331. Kähönen ym., rah.al. N:o 199: Määrära· 344. Jaakkola ym., rah.al. N:o 212: Määrära·
416: han osoittamisesta markkinatutkimusosas· han osoittamisesta kalastajamoottoreissa
417: ton perustamiseksi maatalouden taloudel· käytettävän petroolin hinnan alentamista
418: Iiseen tutkimuslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . 1013 varten •...................... , ...... , 1028
419: Sisällysluettelo 1955. IX
420:
421: Siv. Siv.
422: 345. Soiw,men ym., rah.al. N:o 213: Määrära· 359. Tauriainen ym., rah.al. N:o 227: Määrä·
423: han osoittamisesta liikkuvan maataloudel· rahan osoittamisesta korotetun raivaus·
424: ~is_en ko_etoiminnan järjestämiseksi Poh- palkkion maksamiseksi syrjäisillä seu·
425: J018·KarJalaan .•.............•........ 1029 duilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1046
426: 346. JWJsila ym., rah.al. N:o 214: Määrärahan 360. Halinen ym., rah.al. N:o 228: Korotetun
427: osoittamisesta Lounais-Suomen kasvinvil- määrärahan osoittamisesta kivenraivaus·
428: jelyskoeaseman perustamista varten . . . . 1030 palkkioihin ...........•..............• 1047
429: 361. Nieminen ym., rah.al. N:o 229: Määrära·
430: 347. Seppä ym., rah.al. N:o 215: Määrärahan
431: osoittamisesta sikatalouskoeaseman perus· han osoittamisesta koti- ja ulkomaisten
432: väkirehujen hintojen alentamiseen ...... 1048
433: tamiseksi Seinäjoelle ..........•....... 1031
434: 362. Sepp·i ym., rah.al. N:o 230: Korotetun
435: 348. Rantamaa ym., rah.al. N:o 216; Korote- määrärahan osoittamisesta AIV-rehusäi-
436: tun määrärahan osoittamisesta metsäker· liöiden rakentamiseen pientiloilla . . . . . . 1049
437: Ilotyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1032
438: 363. Lahtela ym., rah.al. N:o 231: Korotetun
439: 349. E. Ryömä ym., rah.al. N:o 217: Määrä- määrärahan osoittamisesta poronhoidon
440: rahan osoittamisesta Porin metsänparan· edistämistä varten . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1050
441: nuspiirin perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1033
442: 364. Hakala ym., rah.al. N:o 232: Määrära·
443: 350. Tainio ym., rah.al. N:o 218: Määrära· han osoittamisesta kotiteollisuusjärjes-
444: han osoittamisesta tutkimuksen suoritta· töille palkkojen korotusta varten . . . . . . 1051
445: n:iseksi_ ~oi_llis-I:apin metsävarojen käy- 365. Hakala ym., rah.al. N:o 233: Määrärahan
446: ton edl8taml8eksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1034 osottamisesta kotiteollisuusjärjestöille
447: 351. Liedes ym., rah.al. N:o 219: Määrärahan neuvojahenkilöstön lisäämiseksi . . . . . . . . 1053
448: osoittamisesta maatalouskoneasemien pe- 366. Hakala ym., rah.al. N:o 234: Määrärahan
449: rustamiseen . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1035 osoittamisesta Kotiteollisuusjärjestöjen
450: keskusliitolle pohjoismaisten kotiteolli·
451: 352. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 220: Angående suuskäräjien järjestelyä varten . . . . . . . . 1054
452: anvisande av anslag för fortsatt kurs-
453: verksamhet vid Eriksgårds skollägenhet 1036 367. Hamara ym., rah.al. N:o 235: Määrära·
454: han osoittamisesta käsityökm18ulenttien
455: 352. Lindh ym., rah.al. N:o 220: Määrärahan palkkaamiseksi maanviljelysseuroihin 1055
456: osoittamisesta kurssitoiminnan jatkami·
457: seksi Eriksgårdin koulutilalla . . • . . . . . . . 1037 368. Saura ym., rah.al. N:o 236: Korotetun
458: määrär~h~n . osoittamisesta puutarhanhoi ·
459: 353. Tainio ym., rah.al. N:o 221: Määrärahan don ediStamisecn . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . 105T
460: osoittamisesta Lapin läänin vähävaraisten
461: talonpoikien maa· ja karjataloustuotannon 369. Koivisto ym., rah.al. N:o 237: Korote·
462: kehittänliseksi . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1038 tun määrärahan osoittamisesta Kuusamon
463: ja Sallan kuntien maanhankintalain toi·
464: 354. Seppä ym., rah.al. N:o 222: Määrärahan meenpanosta johtuviin tie·, kuivatus- ja
465: osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä-Poh- raivauskustannuksiin . . . . . . . • . . . . . . . • • . 1059
466: janmaalla aiheuttamien vahinkojen syiden 370. Ikonen ym., rah.al. N:o 238: Määrära·
467: selvittänliseen ........................ 1039 han osoittamisesta asutustarkastajain
468: 355. Seppä ym., rah.al. N:o 223: Määrärahan kanslia-apurahan korottamista varten • . 1060
469: osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä-Poh· 371. Tiekao-lsalcsson ym., rah.al. N:o 239:
470: janmaalla aiheuttamien vahinkojen kor· Määrärahan osoittamisesta asutustilojen
471: vaamiseksi maanviljelijöille • . . . . . . . . . . • 1041 pistoteiden kunnostamiseksi . . . . . . • • • • . . 1061
472: 356. Amila ym., rah.al. N:o 224: Määrärahan 372. Ryhtä ym., rah.al. N:o 240: Korotetun
473: osoittamisesta maataloudellisen tutkimus· määrärahan osoittamisesta asutusteiden
474: ja tuholaisten torjunta-aseman perustami· kuntoonpano· ja. kunnossapitokustannuk·
475: seksi Laihian pitäjään . . . . . . • . . . . . . . . . 1042 siin •....•••.................••.•.... 1062
476: 357. Korsbikk .m. fl., fin.mot. N:o 225: An· 373. Ryhtä ym., rah.al. N:o 241: Määrärahan
477: gående anvisande av anslag för under· osoittamisesta avustuksiksi tie· ja kuiva-
478: söknihg av orsakerna tili de skador, som tustöiden suorittamiseen aikaisemman asu·
479: förorsakas av fritflugan • . . . . • . . . . . . . • 1043 tuslainsäädännön mukaan muodostetuilla
480: tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1063
481: 357. Korsbikk ym., rah.al. N:o 225: Määrä· 374. Rapio ym., rah.al. N:o 242: Korotetua
482: rahan osoittamisesta kahukärpäsen aiheut- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
483: tamien vahinkojen syiden tutkimiseen . . 1044 maaseudun asunto-olojen parantamiseen 1064
484: 358. Koivisto ym., rah.al. N:o 226: Korote· 375. Erkkilä ym., rah.al. N:o 243: Korotetun
485: tun määrärahan osoittamisesta maatalous· määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
486: kerhotoimintaa varten . . . . . . . . . . • . . . . . 1045 maaseudun asunto-olojen parantamiseen 1065
487: 2 E 41/56
488: Sisällysluettelo 1955.
489:
490:
491: Siv. Siv.
492: 376. KOivunen ym., rah.al. N:o 244: Määrära· 390. Rosenberg ym., rah.al. N:o 258: Määrä·
493: han osoittamisesta viemäreiden avaami· rahan osoittamisesta avustuksiksi vuoden
494: Mksi Äijännevan asutusalueella Virroilla 1066 1954 satovahingoista kärsineille Pohjan-
495: maan maanviljelijöille . . . . . . . . . . . . . . • . 1083
496: 377. :Ryhtä ym., rah.al. N:o 245: Määrärahan
497: osoittamisesta Keskusmetsäseura Tapiolle 391. Saura ym., rah.al. N:o 259: Määrärahan
498: toimistohuoneiston hankkimista varten . . 1067 osoittamisesta maatalouden katovahinko·
499: jen korvaamiseen • . . . . . . . . . . . • . . • . • • • 1084
500: 378. Saari ym., rah.al. N:o 246: Määrärahan
501: osoittamisesta metsätyöväenkysymysten 392. Bapio ym., rah.al. N:o 260: Määrärahan
502: erikoistutkijan viran perustamiseksi met· osoittamisesta katovahinkojen korvaami·
503: säntutkimuslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1068 seksi pienviljelijöille . . • . . . . . . . . • . . . . . . 1085
504: 379. Seppälä ym., rah.al. N:o 247: Määrära· 393. Hylclcäälä ym., rah.al. N:o 261: Määrä-
505: han osoittamisesta geodeettisen laitoksen rahan osoittamisesta henkilökunnan palk-
506: kahden nuoremman valtiongeodeetin viran kaamiseksi uuden tielain aiheuttamia val-
507: muuttamiseksi vanhemman valtiongeodee· mistelutöitä varten . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . 1086
508: tin viroiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1069 394. Hautala ym., rah.al. N:o 262: Määrära-
509: han osoittamisesta Keski-Pohjanmaan tie-
510: 380. Bapio ym., rah.al. N:o 248: Korotetun
511: määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin ja vesirakennuspiirin perustamista varten 1088
512: maitotaloustuotannon tukemiseksi . . . . . . 1070 395. Heilcura ym., rah.al. N:o 263: Määrära-
513: han osoittamisesta Satakunnan tie- ja ve-
514: 381. M. Mattila ym., rah.al. N:o 249: Määrä· sirakennuspiirin perustamista varten . . 1089
515: rahan osoittamisesta pienpuutavaran han·
516: kintaa, käyttöä ja markkinointia koske· 396. Koivisto ym., rah.al. N:o 264: Määrära-
517: vaa tutkimusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1071 han osoittamisesta tie- ja vesirakennushal-
518: linnon insinöörien ulkomaisia opintomat-
519: 382. M. Leskinen ym., rah.al. N:o 250: Mää· koja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 1090
520: rärahan osoittamisesta pienpuuta raaka·
521: aineena käyttävien puunjalostusteollisuus· 397. Haapasalo ym., rah.al. N:o 265: Korote-
522: laitosten perustamista varten Pohjois-Sa· tun määrärahan osoittamisesta helpotuk-
523: voon ................................. 1073 sen myöntämiseen kunnille tiealueiden lu-
524: nastusta varten •..................... 1091
525: 383. Saura ym., rah.al. N:o 251: Määrärahan
526: osoittamisesta tutkimusten toimittami· 398. Nislcala ym., rah.al. N:o 266: Korotetun
527: seksi pienpuutavaran jalostamista ja määrärahan osoittamisesta helpotuksen
528: s~n .. k~ytö.n .. edistämistä teollisuudessa myöntämiseksi kunnille maantiealueiden
529: !nlmalla p1taen ...................... 1074 lunastusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1093
530: 384. JtUJsila ym., rah.al. N:o 252: Määrära· 399. Partanen ym., rah.al. N:o 267: Korotetun
531: han osoittamisesta ns. ylijäämäkalansaa· määrärahan osoittamisesta helpotuksen
532: liin käytön edistämiseen . . . . . . . . . . . . • . 1076 myöntämiseksi kunnille maantiealueiden
533: 385. Aitio ym., rah.al. N:o 253: Määrärahan lunastusta varten ..................•. 1094
534: osoittamisesta ns. ylijäämäkalansaaliin 400. Ilytinlci ym., rah.al. N:o 268: Korotetun
535: käytön edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1077
536: määrärahan osoittamisesta kunnan- ja ky-
537: 386. Lahti ym., rah.al. N:o 254: Määrärahan läteiden avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1095
538: osoittamisesta Työtehoseuralle kotitalou-
539: den rationalisoimistyötä varten ........ 1078 401. Sepp·i ym., rah.al. N:o 269: Määrärahan
540: osoittamisesta kunnille ja kyläkunnille
541: 387. M. Mattila ym., rah.al. N:o 255: Mälirä· kunnan- ja kyläteiden kuntoonpallokus-
542: rahan osoittamisesta Työtehoseuralle maa· tannuksiin ................. ; .... ~ . . . . 1096
543: talouden rakennustutkimuksen suorittami·
544: seksi ja rakentamista palvelevien tyyppi· 402. Aitio ym., rah.al. N:o 270: Määrärahan
545: piirustusten luomista varten . . . . . . . . . . 1079 osoittamisesta maantielossian hoitajien
546: korvausten korottamiseen . . . . . . . . . . . . . • 1097
547: 388. Ilaipala ym., rah.al. N:o 256: Määrära·
548: han osoittamisesta Työtehoseura r.y:lle 403. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 271: Mää-
549: Rajamäellä sijaitsevan koneopetuskeskuk- rärahan osoittamisesta avustuksiksi vien-
550: sen koulumuotoista kone· ja työnopetus· tisatamia ylläpitäville kunnille satamien
551: toimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1080 kehittämistä ja kunnostamista varten • • 1098
552: 389. Lahtela ym., rah.al. N:o 257: Korotetun 404. Tevr m. fl., fin.mot. N:o 272: Angående
553: määrärahan osoittamisesta poroaidan ra· anvisande av förhöjt anslag tili understöd
554: ·kantamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1081 il.t konimuner, som upprätthälla export·
555: hamnar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • 1099
556: 390. Ilosenberg m. fl., fin.mot. N:o 258: An-
557: gåehde anvisande av anslag tili understöd 404. Teir ym., rah.al. N:o 272: Korotetun
558: ät de av 1954 års skördeskador drabbade määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
559: jordbrukarna i österbotten .........•.. 1082 vientisatamia ylläpitäville kunnille . . . . . . 1100
560: SisällysluetWlo 1955. XI
561:
562: Siv. Siv.
563: 405. Tainio ym., rah.al. N:o 273: Määrära- 418. Kulovaara ym., rah.al. N:o 286: Määrä-
564: han osoittamisesta avustukseksi Kemin rahan osoittamisesta teknillisten oppilai-
565: kaupungille Ajoksen syväsataman raken· tosten rehtorien palkkauksen korottami·
566: nustyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1101 seksi .....•.......•.................. 1118
567: 406. Liedes ym., rah.al. N:o 274: Määrärahan 419. Meinander m. fl., fin.mot. N:o 287: An·
568: osoittamisesta Praavan sataman kunnos· gående anvisande av anslag för inrättande
569: tamiseen .......................•..... 1102 av en lektorstjänst i verkstadsteknik och
570: 407. Kleemola ym., rah.al. N:o 275: Määrä· maskinlära vid Tekniska skolan i Hei·
571: rahan osoittamisesta Lohtajan kirkonky· singfors • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1119
572: Iän kalasataman rakentamiseen ........ 1103
573: 419. Meinander ym., rah.al. N:o 287: Määrä-
574: 408. Heikura ym., rah.al. N:o 276: Määrära· rahan osoittamisesta konepajatekniikan
575: han osoittamisesta Merikarvian satamaan ja koneopin lehtorin viran perustamiseksi
576: johtavan ns. Halluskerin väylän syventä- Helsingin teknilliseen kouluun • , , • . . . . 1120
577: miseksi ja ruoppaamiseksi • . . . . . . . . . • • 1104
578: 420. Raunio ym., rah.al. N:o 288: Määrära-
579: 409. Bävelä ym., rah.al. N:o 277: Määrära· han osoittamisesta valtion keskusammat·
580: han osoittamisesta Merikarvian sata· tikoulujen eräiden ylimääräisten virkojen
581: maan johtavan ns. Halluskerin laiva· j~ . toimien muuttamiseksi peruspalkka!·
582: väylän syventämiseen ................ 1105 Slksl ••••••••••••••••••• , ••••••••• , ••• 1121
583: 410. Larson m. fl., fin.mot. N:o 278: Angåen·
584: 421. Raunio ym., rah.al. N:o 289: Määrärahan
585: de anvisande av anslag tili understöd för osoittamisesta kahden yliopettajan viran
586: upprätthåilande av menförestrafik på Iin· perustamiseksi Hämeenlinnaan tulevaan
587: jen Abo--skärgården-Mariehamn . . . . . . 1106
588: ammattikoulujen opettajainvalmistuslai·
589: 410. Larson ym., rah.al. N:o 278: Määrära· tokseen . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1122
590: han osoittamisesta avustukseksi kelirikko·
591: liikenteen ylläpitämistä varten linjalla 422 . .Ahonen ym., rah.al. N:o 290: Määrära·
592: Turku-saaristo-Maarianhamina 1107 han osoittamisesta konemestarin ylimää-
593: räisen viran perustamiseksi Keski-Suomen
594: 411. Honlcala ym., rah.al. N:o 279: Korotetun keskusammattikouluun . . . . . . . . . . . . . . . • . 1123
595: määrärahan osoittamisesta ulkomailla teh·
596: tävää yleisluontoista matkailupropagan· 423. Mannila ym., rah.al. N:o 291: Määrära·
597: däa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1108 han osoittamisesta kahden työnopettajan
598: viran perustamiseksi valtion ammatti·
599: 412. Honkala ym., rah.al. N:o 280: Määrära· koulukodin metalli· ja puutyön erikois-
600: han osoittamisesta Airiston matkailukes· oppijaksoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1124
601: kuksen majoitustilojen lisäämiseksi ja
602: ravintolan laajentamiseksi ............ 1110 424. Hykkäälä ym., rah.al. N:o 292: Määrä·
603: 413. Kajala ym., rah.al. N:o 281: Määrära· rahan osoittamisesta taideteollisen oppilai·
604: han osoittamisesta Aulangon matkailuho- toksen koneiden ja työvälineiden uusimi-
605: tellin majoitustilojen lisäämiseksi ja eri· seen ja täydentämiseen . . . . . . . . . . . . . . 1125
606: näisten peruskorjaus· ja muutostöiden
607: suorittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1111 425. Hetemäki ym., rah.al. N:o 293: Määrä-
608: rahan osoittamisesta kaukokirjoittimen
609: 414. 'Kujala ym., rah.al. N:o 282: Määrära· hoitajan toimen perustamiseksi 11\erentut-
610: han · osoittamisilsta Kaakkois'Suomen lii· kimuslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126
611: 'keml.eolojen kehittämistä varten ....•..• 1112
612: 426. Aitio ym., rah.al. N:o 294: Korotetun
613: 415. Sunilman m,fl., fin.mot. N:o 283: An- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
614: gående anvisande av anslag för byggande kuunailisille ja yksityisille teknillisille,
615: av en fyr på Kailan . . . . . . . . . . . . . . . . 1113 ammatti· ja kauppaoppilaitoksille niiden
616: 415. Sundman ym., rah.al. N:o 283: Määrä· ·omia rakennuksia varten . . . . . . . . . . . . . . 1127
617: rahan osoittamisesta Kailauin merimaja·
618: kan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1114 427. Haapasalo ym., rah.al. N:o 295: Korote-
619: tun määrärahan osoittamisesta rakennus·
620: 416. Wickman m. fl.; fin.mot. N:o 284: An· avustuksiksi kuunailisille ja yksityisille
621: gående anvisande av anslag för ett fyr· .teknillisille, ammatti- ja kauppaoppilai-
622: bll.ksbygge på Kallans grund . . . . . . . . . . 1115 toksille niiden omia rakennuksia varten 1128
623: 416. Wickman ym., rah.al. N:o 284: Määrä·
624: rahan osoittamisesta Kailauin merimaja· 428 . .dsvik ym., rah.al. N:o 296: Määrärahan
625: kan ·rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1116 osoittamisesta malmiesiintymien tutki-
626: musten jatkamiseksi Etelä-Pohjanmaalla 1129
627: 417. Baari ym., rah.al. N:o 285: Määrärahan
628: osoittamisesta fotogra=etrian professo· 429. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 297: Mil.ä-
629: rin viran perustamiseksi Teknilliseen kor- rärahan osoittamisesta malmiesiintymien
630: keakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1117 tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla ...• 1130
631: XII Sisällysluettelo 1955.
632:
633: Siv. Siv.
634: 430. Mustowm ym., rah.al. N:o 298: Määrä· 445. Hiilelä ym., rah.al. N:o 818: Määrära-
635: rahan osoittamisesta Suomen Malmi han osoittamisesta kuntien väkijuomayh·
636: Oy:n käytettäväksi syväkairausten suo· tiön vuosivoiton ylijäämästä saamien
637: rittamiseksi Tuomivaaran malmialueena osuuksien käytöstä annettujen selonteko·
638: Sotkamosaa . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . . 1131 jen tarkastustyötä suorittavien toimenhal·
639: tijain palkkauksen korottamista varten .• 1149
640: 431. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 299: Määrära-
641: han osoittamisesta sukeltajatutkimuksen 446. Hiltunen ym., rah.al. N:o 314: Määrära·
642: suorittamiseksi Helsingistä itään johta- han osoittamisesta alkoholipoliklinikkatoi-
643: valla saaristoväylällä Mustanhevosen koh· minnan ylläpitämistä varten . . • . . • . . . • 1151
644: dalla ........••...................... 1132 447. Stenberg ym., rah.al. N:o 315: Määrära-
645: han osoittamisesta siviiliorpojen ja -les-
646: 432. Lindblom ym., rah.al. N:o 300: Määrä- kien elatuksen turvaamiseen ......•..• 1152
647: rahan osoittamisesta ylimääräisen apulais-
648: ammattienylitarkastajan toimen perusta- 448. Heljas ym., rah.al. N:o 816: Korotetun
649: miseksi sosiaaliministeriöön paineastiain määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
650: tarkastuksen johtoa varten . . . . . . . . . . . . 1133 raittiustyötä suorittaville järjestöille . • 1158
651: 433 • .Asvik ym., rah.al. N:o 301: Määrärahan 449. Myllymäki ym., rah.al. N:o 817: Määrä·
652: osoittamisesta kuntouttamislaitoksen ra- rahan osoittamisesta korvausten maksa-
653: kentamiseksi Vaasaan ......•••....... 1134 miseen kansalaissodan punaisilla invali-
654: deille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1154
655: 434. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 302: Määrä- 450. Lindq·vist y1n., rah.al. N:o 818: Määrä·
656: rahan osoittamisesta avustukseksi Keuh- rahan osoittamisesta vuoden 1918 kansa-
657: koinvalidien Kuntouttamissäätiölle . . . . . . 1135 laissodassa punaisella puolella vahinkoja
658: kärsineiden korvauksen järjestämiseksi . . 1155
659: 435. Malkamäki ym., rah.al. N:o 303: Määrä·
660: rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto 451. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 319: Mää·
661: r.y:lle käytettäväksi tuberkuloositoipilai· rärahan osoittamisesta avustuksiksi ja lai·
662: den jälkihuoltoon ......•............. 1137 noiksi varattomien perheenäitien ja lasten
663: lomatoimintaa harjoittaville naisjärjes-
664: 436. Brander·Wallin ym., rah.al. N:o 304: Ko- töille . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • . . . . . . • . • . . . 1156
665: rotetun määrärahan osoittamisesta kun-
666: nallisten ja yksityisten vajaamielislaitos- 452. Torvi ym., rah.al. N:o 320: Määrärahan
667: ten avustamiseen . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . 1139 osoittamisesta avustuksiksi kunnille mak-
668: suttomien lomamatkojen järjestämiseksi
669: 437. Sarjala, rah.al. N:o 305: Korotetun mää· vähävaraisilla äideille • . . . . . . . . . . . . . . • • 1157
670: rärahan osoittamisesta Suomen Kirkon
671: Sisälähetysseuran Vaalijalan vastaanotto- 453. Paasi·vuori ym., rah.al. N:o 321: Määrä·
672: ja keskuslaitoksen rakennustöitä varten .. 1140 rahan osoittamisesta perheenäitien loma·
673: matkojen korvaamiseksi . . . . . . . . • . • . • • 1158
674: 438. Flinck ym., rah.al. N:o 806: Määrärahan
675: osoittamisesta ammattioppilaskotien pe- 454. Heino1ten ym., rah.al. N:o 822: Määrä·
676: rustamiskuluja varten ................ 1142 rahan osoittamisesta tuberkuloottisten
677: perheiden äitien kesävirkistyksen järjestä-
678: 439. Flinck ym., rah.al. N:o 307: Määrärahan miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . 1159
679: osoittamisesta ammattioppilaskotien avus- 455. Hiilelä ym., rah.al. N:o 828: Korotetun
680: tamiseksi . . • . • • . . . . . • . • • • . . • . . . . . . . . . 1143 määrärahan osoittamisesta kesävirkistyk-
681: sen järjestämiseksi vähävaraisilla äideille 1160
682: 440. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 808:
683: Korotetun määrärahan osoittamisesta las- 456. Tainio ym., rah.al. N:o 824: Määrära-
684: tenkotien rakennuskustannusten avustami- han osoittamisesta kunnallisten rakennus·
685: seen ........................•........ 1144 ten jälleenrakennuskustannusten korvaa-
686: miseen hävitetyn alueen kunnille • • • . • . 11tH
687: 441. Torvi ym., rah.al. N:o 809: Määrärahan
688: osoittamisesta lastensaimien avustami- 457. Salminen ym., rah.al. N:o 825: Määrära-
689: seen •........•.....•...••.......•.... 1145 han osoittamisesta Keimolan radiovas·
690: taanottoaseman ympäristöalueen sähköis·
691: 442. Leintmen ym., rah.al. N:o 310: Määrära·
692: tämiskustannuksiin . . . • . . • • • . . . . . • . . . . • 1162
693: han osoittamisesta Pelastakaa Lapset -
694: Rädda Barnen r .y: n suorittaman perhe- 458. Haapasalo ym., rn.h.al. N:o 326: Korote-
695: sijoitustoiminnan tukemiseen ...•...... 1146 tun määrärahan osoittamisesta maaseudun
696: sähköistämiseen . . . . . .. . . . . . . . . . . . . • • . 1164
697: 443. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 311:
698: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistyk- 459. Kulovaara ym., rah.al. N:o 827: Korote·
699: sen järjestämiseksi alle kouluiän oleville tun määrärahan osoittamisesta maaseu-
700: lapsille . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 1147 dun sähköistämisen tukemiseen . . . . • • 1165
701: 444. Torvi ym., rah.al. N:o 312: Määrärahan 460. Palovesi ym., rah.al. N:o 828: Korote-
702: osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämi- tun määrärahan osoittamisesta maaseu-
703: seksi alle kouluiän oleville lapsille . . . • . . 1148 dun sähköistiimisen tukemiseksi ........ 1166
704: Sisällysluettelo 1955. xm
705:
706: Siv. Siv.
707: 461. Rytinki ym., rah.al. N:o 329: Korotetun 475. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 843: Mää·
708: määrärahan osoittamisesta maaseudun rärahan osoittamisesta postilaitoksen lii·
709: sähköistämisen tukemiseksi . . . . . . . . . . . . 1167 kennetehtäviä haitavien ylimääräisten kir·
710: jurin ja postiapulaisten tointen järjeste·
711: 462. Wickman m. fl., fin.mot. N:o 330: An· lyä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 1187
712: gående anvisande av förhöjt anslag för
713: stödjande av elektrifieringen på lands· 476. Braniler-Wallin ym., rah.al. N:o 344:
714: bygden • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 1168 Määrärahan osoittamisesta maalaiskir·
715: jeankantolinjojen perustamiseen . . . . . . • . 1188
716: 462. Wickman ym., rah.al. N:o 330: Korote·
717: tun määrärahan osoittamisesta maaseu· 477. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 345: Määrära·
718: dun sähköistämisen tukemiseen . . . . . • . . 1169 han osoittamisesta puolustuslaitoksen teol·
719: lisuuslaitosten koneiden ja laitteiden
720: 463, Partanen ym., rah.al. N:o 331: Määrä· hankkimiseen ja uusimistöihin . . . • • • . • 1189
721: rahan osoittamisesta lisätyn valtionavus·
722: tuksen suorittamiseksi eräille sähköyhty· 478. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 346: Määrära·
723: mille ...•......................••..•• 1170 han osoittamisesta puolustuslaitoks.Jn Lah·
724: 464. Myllymäki ym., rah.al. N:o 332: Määrä· den autokorjaamon toimisto· ja ruokala·
725: rahan osoittamisesta avustuksiksi pien· rakennuksen rakentamiseksi ja korjaamo·
726: viljelijöille sekä maaseudun omakotien ja rakennuksen kunnostamiseksi . . • . • . • . . . 1190
727: pienasuntojen omistajille heidän talouk· 479. Rönkkö ym., rah.al. N:o 347: Määrära·
728: siensa sähköistämisestä aiheutuvien kus· han osoittamisesta maatilan hankkimi·
729: ta.nnusten suorittamista varten . . . . . • . • 1171 seksi Ylä-Savon pienviljelijäkoululle • . • . 1191
730: 465. Mwrto ym., rah.al. N:o 333: Määrära· 480. Hallberg ym., rah.al. N:o 348: Määrära·
731: han osoittamisesta työttömyyden torjun· han osoittamisesta Parikkalan-Onkamon
732: nasta kunnille johtuvien kustannuksien ratasuunnan koneellista tutkimusta var·
733: korvaamiseksi . .. . . .. . . . . . . .. . .. . .. .. • 1172 ten •.. : ....................•..•..•... 1192
734: 466. Luukka ym., rah.al. N:o 334: Määrära· 481. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 349: Määrä·
735: han osoittamisesta puolukan viennin tu- rahan osoittamisesta Tampereelta Ikaalis-
736: kemiseen . .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . .. . .. • 1173 ten kauppalan kautta Seinäjoelle raken·
737: 467. Lindblom ym ..- rah.al. N:o 335: Määrä· nettavan rautatielinjan koneellista maas·
738: rahan osoittamisesta valtion alueellista totutkimusta varten . . . .. . . . . . • • . • . . . • 1193
739: ammatinvalinnanohjausasemaa varten • . 1175 482. M. Mattila ym., rah.al. N:o 850: Määrä·
740: 468. Rankila ym., rah.al. N:o 336: Määrära- rahan osoittamisesta Huopalahden-Ojak·
741: han osoittamisesta jääkärieläkkeiden jär· kalan rautatien rakentamiseen . . . . . . . . 1194
742: jestelyä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1176 483. Ktdttinen ym., rah.aL N:o 851: Määrä·
743: 469. Lwukka, rah.al. N:o 337: Korotetun mää· rahan osoittamisesta Lappeenrannan-
744: rärahan osoittamisesta koron maksami- Haminan-Kotkan oikoradan rakentami·
745: seksi korvauspidätysten selvittelyssä . . . . 1177 se en 1195
746: 470. Kyttä ym., rah.al. N:o 338: Määrärahan 484. Rapio ym., rah.al. N:o 352: Määrärahan
747: osoittamisesta eräiden ylimääräisten toi· osoittamisesta Tampereen-Seinäjoen rau·
748: mien perustamiseksi valtionrautateille . . 1178 tatien Tampereen puoleisen teollisuusrata·
749: jakson rakentamiseksi . . . . . . . . • . . . • . . • 1196
750: 471. Hakala ym., rah.al. N:o 339: Määrära·
751: han 6Soittamisesta valtionrautateiden ju· 485. Myllymäki ym., rah.al. N:o 853: Määrä·
752: nanlähettäjinä toimiville virkamiehille rahan osoittamisesta rautatien rakentami·
753: maksettavan yörahan korottamiseksi . . . • 1180 seksi Jyväskylästä Jämsänkoskelle ••..•• 1197
754:
755: 472. Suonpää ym., rah.al. N:o 340: Määrära- 486. Koivunen ym., rah.al. N:o 854: Korote-
756: han osoittamisesta pukuavustuksiksi val· tun määrärahan osoittamisesta Suolahden
757: tionrautateiden varikkojen ja veturitallien -Haapajärven radan Saarijärven-Pihti·
758: henkilökunnalle ym. vastaaville toimenhal· putaan rataosaa varten ................ 1198
759: tijoille ..............................• 1181 487. Niiranen ym., rah.al. N:o 355: Korotetun
760: määrärahan osoittamisesta Joensuun-Ko·
761: 473. Jär·vi ym., rah.al. N:o 341: Määrärahan veron rautatien rakentamiseen . . . . • . • • . . 1199
762: osoittamisesta eräiden peruapaikkaisten
763: virkojen ja toimien sekä ylimääräisten 488. Rytinki ym., rah.al. N:o 356: Korotetun
764: toimien perustruniseksi posti· ja lennätin· määrärahan osoittamisesta rautatien ra·
765: laitokseen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1182 kentamiseksi Otanmäen malmialueelta Ou·
766: lun-Vaalan rautatielle ........•......• 1200
767: 474. Innala ym., rah.al. N:o 342: Määrära·
768: han osoittamisesta lennätin· ja puhelinpii· 489. Tauriainen ym., rah.al. N:o 857: Korote·
769: rien ylimääräisten piirikonttorinhoitajan tun määrärahan osoittamisesta Kontio·
770: tointen perustamista varten posti· ja len· mäen-Taivaikosken rautatien rakentami·
771: nätinhallituksen linjahallintoon . . . . . . . . 1185 seksi .......•....•..••.............•.. 1201
772: XIV Sisällysluettelo 1955,
773:
774: Siv. Siv.
775: 490. B. Virtanen ym;, rah.al. N:o 358: Määrä- 503. Boine ym., rah.al. N:o 371: Määrärahan
776: rahan osoittamisesta toisen raideparin ra· osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan ra-
777: kentamiseksi Helsingin ja Luoman väli· kep.tamiseksi Helsingin-Porin valtatielle
778: selle rataosalle .................•.. , . . . 1202 Loimaan kauppalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . 1218
779: 491. Koivunen ym., rah.al. N:o 359: Määrä- 504. MoheU ym., rah.al. N:o 372: Määrärahan
780: rahan osoittamisesta Jyväskylän-Suolah- osoittamisesta Riihimäen ratapihan Patas-
781: den rautatien uusimistöiden aloittami- tenmäen ylikäytäväsillan rakennustöitä
782: seksi ................................ 1203 varten . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . . . . • • 1219
783: 492. Baunio ym., rah.al, N:o 360: Määrära- 505, Kuittinen ym., rah.al. N:o 373: Määrä-
784: han osoittamisesta eräiden vuonna 1956 rahan osoittamisesta Suhosen rautatieyli-
785: tilattavien veturien osamaksujen suoritta- käytäväsillan rakentamiseen Imatran
786: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1204 kauppalassa . . . . . . . . • • . • . . . . . . . . . • . . • • 1220
787: 493. T'IJUli ym., rah.al. N:o 361: Korotetun 506. Myllymäki ym., rah.al. N:o 374: Määrä-
788: määrärahan osoittamisesta veturitallien rahan osoittamisesta Epilän rautatieali-
789: rakentami~;~een ja laajentamiseen •..... 1205 käytävän rakentamiseksi ja Tampereen-
790: Vaasan maantien oikaisemiseksi .•.••••• U21
791: 494. Roine ym., rah.al. N:o 362: Määrärahan
792: oaoittamisest~~o Turun 11ata.man ratapihan 507. Koivunen ym., rah.al. N:o 375: Määrä·
793: laajennustöiden aloittamiseksi . • • • • . . • . . 1206 rahan osoittamisesta ylikäytäväsillan ra·
794: kentämiseksi Lievestuoreen asemalle , • • • 1222
795: 495. Kokkola ym., rah.al. N:o 363: Määrära-
796: han osoittamisesta Kotkan veturitallin 508. Ahonen ym., rah.al. N:o 376: Määrära-
797: laajentamista varten .• , . . . • . . . . . . • . . • • 1207 han osoittamisesta ylikäytäväsillan raken-
798: tamiseksi Lievestuoreen asemalle • . . • • • 1223
799: 496. Kokkola ym., rah.al. N:o 364: Määrära·
800: han osoittamisesta asuinrakennuksen ra- 509. Lepistö ym., rah.al. N:o 377: Määrära-
801: kentamiseksi Kotkan rautatieläisille . • • . 1208 han osoittamisesta rautatien alikäytävän
802: rakentamiseen Kannuksen asemalla • • . • 1224
803: 497. Twuli ym., rah.al. N:o 365: Määrärahan
804: osoittamisesta Kouvolan asemarakennuk· 510. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 378: Mää·
805: sen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . 1209 rärahan osoittamisesta maantiesillan ra-
806: kentamiseksi Kokkolan rautatieaseman ra·
807: 498. Luukka ym., rah.al. N:o 366: Määrära- tapihan eteläpäähän . .. .. . . .. .. .. .. .. • 1225
808: han osoittamisesta Toijalan rautatiease-
809: man uudelleen rakentamiseen . . . . . . . . . . 1210 511. Kokkola ym., rah.al. N:o 879: Korotetun
810: määrärahan osoittamisesta posti- ja len-
811: 499. Teir m. fl., fin.mot. N:o 367: Angående nätinlaitokselle toimitalojen ja henkilö-
812: anvisande av anslag för uppförande av kunnan asuntojen rakentamista varten • • 1226
813: en ny godsbangård för statsjärnvägarna
814: i Jakobstad ................••........ 1211 512. Lindqvist ym., rah.al. N:o 880: Määrä-
815: rahan osoittamisesta postitalon rakenta·
816: 499. Teir ym., rah.al. N:o 367: Määrärahan miseksi Lahden kaupunkiin . . . . . . . . . . • . 1227
817: osoittamisesta valtionrautateiden tavara-
818: ratapihan rakentamiseksi Pietarsaareen . . 1212 513. Järvi ym., rah.al. N:o 881: M.äärärahan
819: osoittamisesta Oulun postit11.lon rakenta-
820: 500. Suonpää ym., rah.al. N:o 368: Määrära- mista varten . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . . . . • • 1228
821: han osoittamisesta ali- ja ylikulkusiltojen
822: rakentamiseksi rautateiden ja maanteiden 514. Järvi, rah.al. N:o 382: Määrärahan osoit-
823: tasoristeyksiin . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1213 tamisesta Kuhmon postitalon rakennustöi·
824: den aloittamista varten . . . . . . . . . . . . • • 1229
825: 501. Högström m. fl., fin.mot. N:o 369: An-
826: gående anvisande av anslag för byggande 515. Järvi, rah.al. N:o 388: Määrärahan osoit-
827: av en underfartstunnel under statsjärn- tamisesta postitalon rakentamiseksi Suo-
828: vägarnas banområde i Hangö stad .... 1214 mussalmen kirkonkylään • . . • . . . . . • . . . • 1230
829: 501. Högström ym., rah.al. N:o 369: Määrä- 516. Kokkola ym., rah.al. N:o 384: Korotetnn
830: rahan osoittamisesta alikäytävätunnelin määrärahan osoittamisesta autojen hank-
831: rakentamiseksi valtionrautateitten rata- kimiseksi posti· ja leunätinlaitokselle .. ·1231
832: alueelle Hangon kaupungissa , . . . . . . . . . 1215
833: 517. Rantamaa ym., rah.al. N:o 385: Korote-
834: 502. Sundman m. fl., fin.mot. N:o 370: An- tun määrärahan osoittamisesta puhelin- ja
835: gående anvisande av anslag för byggande lennätinverkon laajentamiseen ja paran·
836: av en trafiktunnel i Hangö stad . . . • . . 1216 tamiseen . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1232
837: 502. Sundman ym., rah.al. N:o 370: Määrä- 518. Partanen ym., rah.al. N:o 386: Korote-
838: raha.n osoittamisesta liikennetunnelin ra· tun määrärahan osoittamisesta uusien pu·
839: kenta.miseksi Hangon kaupunkiin . . . . • • 1217 h~lintoimipaikkojen perustamista. varten 1234c
840: Sisälly~uettelo 1955. XV
841:
842: Siv. Siv.
843: 519. Sinkko11,en ym., rah.al. N:o 387: Ko:rote· 533. Lindblom ym., rah.&l. N:o 401: Määrä-
844: tun määrärahan osoit.tamisesta uusien pu· rahan osoittamisesta lainaksi Pohjola-opis·
845: helintoimipaikkojen perustamista varten ton rakentamiseen . . • . . • . . . . . . . . • . . . . • 1251
846: maa&eudulle . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . • • . 1235
847: 534. Sävelä ym., rah.al. N:o 402: Määrära•
848: 520. Heljas ym., rah.al. N:o 388: Määrära· ha.n osoittamisesta lainakai Käsiteolliauu-
849: han osoittamisesta puhelinolojen paran· den edistämissäätiölle aloittelevien koti-
850: t11-miseksi Leppävirran kunnassa 1236 ja käsiteollisuusyrittäjien konehankintojen
851: 521. Rönkkö ym., rah.al. N:o 389: Määrära· hoitamista. varten ..........•...•.. , . , 1252
852: han o&oittamisesta puhelinpaikkojen ja 535. Hq,kala ym., rah.al. N:o 4:03: Määrära·
853: -asemien perustamiseksi eräisiin Pohjois· han osoittamisesta avustuslainaksi Helsin·
854: S:won ja Pohjois-Karjalan kuntiin . . . • 1237 gin yliopiston ylioppilaskunnalle kirjastQ·
855: 522. Ma11nin.en ym., rah.al. N:o 390: Määrä· talon lyhytaikaisten rakennuslainojen va,
856: rahan oaoittamisesta uittokanavan raken· kau,ttamista varten . . . . . . . . . . . . . . • . • • 1253
857: tamisekai Varkauden kauppalassa laiva· 536. Kajala ym., rah.al. N:o 4:04: Määrära-
858: kanavan viereen •..........•.......... 1238 han osoittamisesta avustuslainaksi Mu-
859: 523. Forsberg m. fl., fin.mot. N:o 391: An· siikkiopiston omakotisäätiölle Lahden
860: gående anvisande av förhöjt anslag till konserttitalon rakennustyöstä aiheutuntrl·
861: byggnadldån åt privata läroverk . • . . . . 1239 den lyhytaikaisten velkojen maksamise~JP, 1254
862: 523. Forsberg ym., rah.al. N:o 391: Korote· 537. Koivisto ym., rah.al. N:o 405: Määrä-
863: tun määrärahan osoittamisesta rakennus· rahan osoittamisesta !ainoiksi Lapin lää-
864: !ainoiksi ykaityisille oppilaitoksille . . • . 1240 nin omavaraistumista edistäviin tarkoituk·
865: siin .................................. 1255
866: 524. R. V1rtanen ym., rah.al. N:o 392: Koro· 538. Ryhtä ym., rah.al. N:o 406 Määrärahan
867: tetun määrärahan osoittamisesta raken· osoittamisesta avustuslainoiksi tie- ja kui-
868: uusiainoiksi yksityisille oppikouluille . . • • 1241 vatustöiden suorittamiseen aikaisemman
869: 525. Ahonli!n ym., rah.al. N:o 393: Korotetun asutuslainsäädännön mukaan muodoste·
870: määrärahan osoittamisesta avustuslai· tuilla tiloilla . .. . . .. . . . .. . . .. . .. .. • .. 1256
871: noiksi yksityisoppikoulujen omistajille 539. Kiviaho ym., rah.al. N:o 407: Korote·
872: koulutalojen rakennuskustannuksiin • . • . UM2 tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
873: 526. M. M(:lttila ym., rah.al. N:o 394: Määrä· maaseudun asunto-olojen parantamiseen 1257
874: rahan osoittamisesta lainan myöntämiseksi 540. RyUnki ym., rah.al. N:o 408: Korotetun
875: Nurmijärven yhteiskoululle . . . . . . . . • • . . 1243 määrärahan osoittamisesta rakennuslai-
876: noiksi maaseudun asunto-olojen paranta-
877: 527. Ahonen ym., rah.al. N:o 395: Määrära· miseen . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 1258
878: han osoittamisesta avustuslainaksi Vaaja·
879: kosken yhteiskoulun kannatusyhdistykselle 541. Raipala ym., :rah. al. N:o 409: KorotetUB.
880: koulurakennuksen rakennuskustannuksiin 1244 määrärahan osoittamisesta lainoikai maan·
881: parannustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . • . . 1259
882: 528. E. Nwrminen ym., rah.al. N:o 396: Koro·
883: tetun määrärahan osoittamisesta avustuk· 542. Hult ym., rah.al. N:o 410: Määrärahan
884: seksi ja lainaksi Helsingin kotitalous· osoittamisesta lainoikai maaseudun vähä·
885: opettajaopistolle koulurakennuksen raken· vara.isille taloukaiensa sähköistämiseen • • 1260
886: ta.miseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1245 543. Myllymäki ym., rah.al. N:o 411: Määrä-
887: 529. Hamara ym., rah.al. N:o 397: Määrära· rahan osoittamisesta !ainoiksi pienviljeli-
888: han osoittamisesta rakennuslainaksi Hei· jöille sekä maaseudun omakotien ja pien•
889: singin Käsityönopettajaopistolle . . . . • . . . 1246 asuntojen omistajille heidän talouksiensa
890: sähköistämisestä aiheutuvien kustannusten
891: 530. Mohell. ym., rah.al. N:o 398: Määrärahan suorittamista varten • . • . . . . . . . . . . . • . • • 1261
892: osoittamisesta halpakorkoiseksi kuoletus·
893: lainaksi Helsingin kristillisen kansanopis- 544. Pöykkö ym., rah.al. N:o 412: Määrära-
894: ton kannatusyhdistykselle .............. 1247 han osoittamisesta sähköistämislainoiksi
895: pienviljelijöille ja muille heihin verratta-
896: 531. Pakkanen ym., rah.al. N:o 399: Määrä· ville ................................• 1262
897: r&han osoittamisesta rakennuslainaksi
898: 545. Ryhtä ym., rah.al. N:o 413: Määrärahan
899: Jämsän kansanopistolle . . . . . . . . . . . . . . 1248 os01ttamisesta halpakorkoisiksi sähköistä-
900: 532. Forsberg m. fl., fin.mot. N:o 400: An· mislainoiksi syrjäseutujen pienviljelijöilla 1263
901: gående anvisande av anslag tili byggnads· 546. Ikonen ym., rah.al. N:o 4:14: Määrärahan
902: understödslån åt Fria. kristliga :folkhög· osoittamisesta sähköistämislainoiksi vähä-
903: skolan • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1249 varaisilla pientilallisille ja muille heihin
904: verrattaville .••.•..................•.• 1264
905: 532. Forsberg ym., rah.al. N:o 400: Määrä·
906: rahan osoittamisesta rakennusa.vustuslai- 547. Rytinki ym., rah.al. N:o 415: Määrära-
907: naksi Fria kristliga folkhögskol&n nimi· han osoittamisesta sähköistämislainoikai
908: selle k&ns&nopistolle . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1250 pienviljelijöille • .. . .. .. . . . . .. .. .. . .. .. 1265
909: XVI Sisällysluettelo 1955.
910:
911:
912: Siv. Siv.
913: 548. ]Ahtela ym., rah.al. .r. :o 416: Korotetun 561. Aitio ym., rah.al. N:o 429: Korotetun
914: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesi· määrärahan osoittamisesta !ainoiksi am·
915: ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen matillisten oppilaitosten uudisrakennuksia
916: maaseudulle • . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 1266 varten . .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. . 1282
917: 549. Pesonen ym., rah.al. N:o 417: Korotetun 562. Liedes ym., rah.al. N:o 430: Määrärahan
918: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesi· osoittamisesta lainaksi maaseutuammat·
919: ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen tien kurssikeskuksen rakentamiseksi Hau-
920: maaseudulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . 1267 kiputaalle • • • • . . . . . . • . . . . . . • . . . • . . • • • • 1283
921: 550. Väänänen ym., rah.al. N:o 418: Määrä· 563. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 431:
922: rahan osoittamisesta !ainoiksi vesijohto- Määrärahan osoittamisesta halpakorkoi·
923: ja viemärilaitteiden rakentamiseksi maa· siksi !ainoiksi Ensi Kodeille . . . . • . . . . • 1284
924: seudulle . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . • . . . . . . • 1268 564. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 432: Määrä-
925: 551. Ilosenberg m. fl., fin.mot. N:o 419: An· rahan osoittamisesta lainaksi Lomaliitto
926: gående anvisande av förhöjt anslag till r.y:lle Lepolammin lomakodin laajenta-
927: Iän för höjande av fiskhushållningen . . 1269 misesta aiheutuneiden lyhytaikaisten lai-
928: nojen maksamiseen . . • . . . . . . . . • • . . . . • 1285
929: 551. Ilose-nberg ym., rah.al. N:o 419: Koro-
930: tetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi 565. Hakala ym., rah.al. N:o 433: Määrära-
931: kalatalouden edistämiseksi . . . . • • . . . . . . 1270 han osoittamisesta avustuslainaksi Invalii-
932: disäätiön ammattikoulun työpaja- ja luok-
933: 552. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 420: Angå- kahuonerakennuksen rakentamista varten 1286
934: ende anvisande av anslag till understöds·
935: lån åt lantbrukare, som drabbats av skör- 566. Torvi ym., rah.al. N:o 434: Määrärahan
936: deskador år 1955 . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . 1211 osoittamisesta avustuslainaksi Invaliidi·
937: säätiölle ortopedisen sairaalan rakentami-
938: 552. Korsbäck ym., rah.al. N:o 420: Määrä-
939: seksi Ouluun • .. .. .. .. . . .. . .. • • • . .. .. 1288
940: rahan osoittamisesta avustuslainaksi vuo·
941: den 1955 satovahingoista kärsineille 567. Paasivuori ym., rah.al. N:o 435: Määrä-
942: maanviljelijöille ....••.........•...... 1272 rahan osoittamisesta lainaksi allergiaaai-
943: raalan rakentamista varten . . . . . • . • . . . . 1291
944: 553. Seppälä ym., rah.al. N:o 421: Määrära·
945: han osoittamisesta lainaksi Hämeenlinnan 568. Väyrynen ym., rah.al. N:o 436: Määrä·
946: meijerikoululle . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1273 rahan osoittamisesta lainaksi Suomen Si-
947: viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto
948: 554. Hautala yrn., rah.al. N:o 422: Määrära· r.y:lle Westendin Invaliidien Ammatti·
949: han osoittamisesta avustuslainaksi Kala-
950: jokilaakson maatalouskoululle .......... 1274 oppilaitoksen asuntola· ja oppisaliraken-
951: nuksen rakentamiseen • . . . . . . . • . . . • . . . 1292
952: 555. Kyttä ym., rah.al. N:o 423: Määrärahan 569. Larson m. fl., fin.mot. N:o 437: An·
953: osoittamisesta lainaksi Paimion kerhoneu- gående anvisande av anslag tilllån åt Iniö
954: vojaopistolle sen säästöpankkien kiinnitys· kommun för byggande av en menföresbåt 1293
955: lainain maksamiseksi .................. 1275
956: 569. Larson ym., rah.al. N:o 437: Määrära-
957: 556. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 424: Mää· han osoittamisesta lainaksi Iniön kun·
958: rärahan osoittamisesta !ainoiksi heikossa nalle kelirikkaaluksen rakentamista var·
959: taloudellisessa asemassa oleville kunnille ten ..........••...................•.. 1294
960: kunnalliskotien rakentamista ja korjaa- 570. !Arson m. fl., fin.mot. N:o 438: An·
961: mista varten ......•.......•........... 1276 gående anvisande av anslag till lån för
962: byggande av ett menföresfartyg för tra·
963: 557: Ilyhtä ym., rah.al. N:o 425: Määrärahan
964: osoittamisesta !ainoiksi Kuusamon isoja· fik på linjen Abo-skärgården-Marie-
965: hamn ...........................••.•. 1295
966: koalueen viljelijöille isojaossa määrätty·
967: jen metsätilien suorittamista varten . . . . 1277 570. !Arson ym., rah.al. N:o 438: Määrära·
968: han osoittamisesta lainaksi kelirikkoaluk-
969: 558. Leinonen ym., rah.al. N:o 426: Määrära· sen rakentamiseksi linjalle Turku-saa-
970: han osoittamisesta !ainoiksi maatalous· risto-Maarianhamina ..........•..... 1296
971: traktorien omistajille metsätöissä tarvitta-
972: vien lisälaitteiden hankintaan ja niiden 571. Miettinen ym., rah.al. N:o 439: Määrära-
973: han osoittamisesta lainaksi Helsingin kau·
974: käytön opastamiseen . . . . . . . . . • • . . . . • . . 1279
975: pungille sen liikenneratkaisujen rahoi-
976: 559. Soininen ym., rah.al. N:o 427: Määrära- tusta varten . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . . 1297
977: han osoittamisesta posti- ja lennätinlai· 572. Väyrynen ym., rah.al. N:o 440: Määrä-
978: toksen sähköpajan henkilökunnalle annet- rahan osoittamisesta lainaksi Rovanie-
979: tavia omakotilainoja varten • . . . . . . . . . 1280 men kauppalalle asemakaavapakkolunas-
980: 560. Kuittinen ym., rah.al. N:o 428: Määrä- tuksia varten • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • • . . . 1298
981: rahan osoittamisesta !ainoiksi posti- ja 573. Enne ym., rah.al. N:o 441: Määrärahan
982: lennätinlaitoksen henkilökunnalle perustet- osoittamisesta !ainoiksi kunnille niiden
983: tavia asunto-osakeyhtiöitä varten . . . . • . 1281 talouden parantamiseksi . . . . . • . . . • . . • . 1300
984: Sisällysluettelo 1955. XVII
985:
986: Siv. Siv.
987: 574. Väänänen ym., rah.al. N:o 442: Määrä- 589. Järvi ym., rah.al. N:o 457: Määrärahan
988: rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai- osoittamisesta Oulun lentokentän kun-
989: naksi Kaatumatautisten Hoitoyhdistys nostamista varten • . . • . . . . . . . . . . . . . . • . 1319
990: r .y: lle v:~sijoh toverkoston perustamiskus-
991: 590. Koivisto ym., rah.al. N:o 458: Määrära-
992: tannuksnn . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . • 1301
993: han osoittamisesta Sodankylän lentoken-
994: 575. Henriksson ym., rah.al. N:o 443: Määrä- tän liikennekuntoon saattamiseksi . . . . 1320
995: rahan osoittamisesta rakennusavustuk-
996: 591. Högström m. fl., fin.mot. N:o 459: An-
997: seksi Suomen Punaisen Ristin sairaalan
998: gående anvisande av anslag för uppfö-
999: laajentamista varten .....••.......... 1303
1000: rande av bostadsbyggnader för stamper-
1001: 576. Kleemola ym., rah.al. N:o 444: Korote- sonalen inom 4. Brigaden i Dragsvik . . 1321
1002: tun määrärahan osoittamisesta siirtona
1003: 591. Högström ym., rah.al. N:o 459: Määrä-
1004: asutusrahastoon käytettäväksi lähinnä
1005: rahan osoittamisesta asuinrakennusten
1006: kuntien sisarosuuslainoitukseen ja vapaa-
1007: rakentamiseksi Dragsvikissa olevan 4.
1008: ehtoiseen maanostoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1305
1009: prikaatin kantahenkilökunnalle . . . . . . . . 1322
1010: 577. Heikura ym., rah.al. N:o 445: Korotetun
1011: määrärahan osoittamisesta tie- ja vesi- 592. Tm~li ym., rah.al. N:o 460: Määrärahan
1012: ra_ke!?"nushallituksen koneiston täydentä- osoittamisesta sotilaskotirakennusten ra-
1013: mista varten . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1306 kentamista ja peruskorjauksia varten . . 1323
1014: 578. Kyttä ym., rah.al. N:o 446: Määrärahan 593. Raunio ym., rah.al. N:o 461: Määrära-
1015: osoittamisesta virkamiehille myytä vien, han osoittamisesta puolustusministeriön
1016: virkakäyttöön tarpeellisten henkilöauto- ~eolli~~uslaitosten uudistuksiin ja kor-
1017: jen hankinnan rahoittamiseen .......•• 1307 Jauksnn . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1324
1018: 579. Kyttä ym., rah.al. N:o 447: Määrärahan 594. Tuuli ym., rah.al. N:o 462: Määrärahan
1019: osoittamisesta moottorikulkuneuvojen hank- osoittamisesta ampumaratojen rekenta-
1020: kimiseksi poliisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1308 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1325
1021: 580. Liljeström ym., rah.al. N:o 448: Korote- 595. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 463:
1022: tun määrärahan osoittamisesta jäänsär- Määrärahan osoittamisesta Helsingin
1023: kijäalusten rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1309 yleisen sairaalan sisä- ja kirurgisten tau-
1024: tien klinikkarakennuksen rakentamiseksi 1326
1025: 581. Pasanen ym., rah.al. N:o 449: Korote-
1026: tun määrärahan osoittamisesta puolustus- 596. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 464:
1027: laitoksen kaluston ja tarvikkeiden perua- Määrärahan osoittamisesta asuntotalon
1028: hankintoihin ja korjauksiin . . . . . . . . . . . . 1310 rakentamiseksi Helsingin yleisen sairaa-
1029: lan henkilökuntaa varten . . . . . . . . . . . . . 1327
1030: 582. Pöykkö ym., rah.al. N:o 450: Määrära-
1031: han osoittamisesta Perä-Pohjolan kasvin- 597. Miett·inen ym., rah.al. N:o 465: Määrä-
1032: viljelyskoeaseman peruahankintoihin . • . 1311 rahan osoittamisesta Meilahdessa aloite-
1033: tun yliopiston sisätautien ja kirurgian
1034: 583. Heikura ym., rah.al. N:o 451: Määrära-
1035: klinikan rakennustyön jatkamiseksi . . . 1328
1036: han osoittamisesta Siikaisten pienvilje-
1037: lijäkoulun konehankintoja varten .....• 1312 598. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 466: Koro-
1038: 584. Ahonen ym., rah.al. N:o 452: Määrära- tetun määrärahan osoittamisesta kätilö-
1039: han osoittamisesta postiautovarikon ra- opiston rakentamista varten . . . . . . . . . . 1329
1040: kentamista vart.en Jyväskylään ........ 1313 599. V. Simonen ym., rah.al. N:o 467: Koro-
1041: 585. A. Leikola ym., rah.al. N:o 453: Määrä- tetun määrärahan osoittamisesta sai-
1042: rahan osoittamisesta rahapajan raken- raanhoitaja-terveyssisarkoulujen koulu- ja
1043: nuksen laajentamiseksi . . . . . . . . . . . . • . . 1314 asuntolarakennusten suunnittelutöitä var-
1044: ten .................................. 1330
1045: 586. Haapanen ym., rah.al. N:o 454: Määrä-
1046: rahan osoittamisesta Someron virasto- 600. Nederst1·öm-Lunden ym., rah.al. N:o 468:
1047: tawn suunnittelu- ja rakennustöiden Määrärahan osoittamisesta Turun kes-
1048: aloittamiseksi ........................ 1315 kussairaalan laajentamiseen . . . . . . . . . . 1331
1049: 587. Väyrynen, rah.al. N:o 455: Määrärahan
1050: 601. Kulovaara ym., rah.al. N:o 469: Määrä-
1051: osoittamisesta virkamiestalon rakentami-
1052: rahan osoittamisesta Turun keskussai-
1053: seksi Lapin tie- ja vesirakennuspiirin
1054: raalan rakentamisen jatkamiseen . . . . . . 1332
1055: piirikonttorin henkilöstöä varten Rova-
1056: niemelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1316 602. Tienari ym., rah.al. N:o 470: Määrära-
1057: 588. Teir m. fl., fin.mot. N:o 456: Angående han osoittamisesta Tampereen keskus-
1058: anvisande av anslag för byggande av sairaalan rakennustöiden aloittamiseksi 1333
1059: ett flygfält i mellersta österbotten ..•. 1317 603. Suonpää ym., rah.al. N:o 471: Määrära-
1060: 588. Teir ym., rah.al. N:o 456: Määrärahan han osoittamisesta Tampereen keskus-
1061: osoittamisesta lentokentän rakentamiseksi sairaalan rakennustöiden aloittamista var-
1062: Keski-PohJanmaalle ........•......... 1318 ten .... , ............................. 1334
1063:
1064: 3 E 41/56
1065: XVIII Sisällysluettelo 1955.
1066:
1067:
1068: Siv. Siv.
1069: 604. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 472: Mää· 618. Helle ym., rah.al. N:o 486: Määrärahan
1070: rärahan osoittamisesta Pietarsaaressa si· osoittamisesta asuntotalon rakentami·
1071: jaitsevan Malmin sairaalan rakentami· seksi valtionrautateitten Hyvinkään ko·
1072: seksi alueelliseksi keskussairaalakai • . • . 1336 nepajalta eläkkeelle siirtyville työnteki·
1073: jöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1352
1074: 605. Lepistö ym., rah.al. N:o 473: Määrära·
1075: han osoittamisesta Keski-Pohjanmaan 619. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 487: Määrä-
1076: keskussairaalan suunnittelutöitä varten 1337 rahan osoittamisesta asuntotalon raken·
1077: 606. Väyrynen ym., rah.al. N:o 474: Määrä· tamiseksi Hyvinkäälle valtionrautatei·
1078: rahan osoittamisesta Lapin lääninsairaa· den palveluksesta eläkkeelle siirtyviä
1079: lan laajennustöihin sekä asuinrakennuk· työntekijöitä varten .................. 1353
1080: sen rakentamiseksi sairaalan hoitohenki·
1081: 620. Kajala ym., rah.al. N:o 488: Määrära-
1082: lökunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1338 han osoittamisesta valtionrautateitten
1083: 607. Hietanen ym., rah.al. N:o 475: Määrä· L~h~~~- varikon laajennus· ja kunnosta·
1084: rahan osoittamisesta Niuvanniemen sai· m1st01ta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1354
1085: raalan hoitohenkilökunnan asuntotalon
1086: rakentamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1339 621. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 489: Määrä·
1087: rahan osoittamisesta miehistön huolto·
1088: 608. Leinonen ym., rah.al. N:o 476: Määrära· rakennul~:sen rakentamiseksi valtionrau·
1089: han osoittamisesta Pohjois-Suomeen pe· ta teiden Seinäjoen varikolle . . . . . . . . . . 1355
1090: rustettavaa vajaamielisten lasten huolto-
1091: laitosta varten . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1340 622. Leinonen ym., rah.al. N:o 490: Määrä·
1092: rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen yli·
1093: 609. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 477: Mää· opiston perustamista varten . . . . . . . . . . 1356
1094: rärahan osoittamisesta Savonlinnan sai·
1095: raanhoitajatarkoulun suunnittelu· ja ra· 623. Henriksson ym., rah.al. N:o 491: Määrä-
1096: kannustöitä varten . . . . . . . . . . . . . • • . . . . 1342 rahan osoittamisesta valtion teknillisen
1097: tutkimuslaitoksen betoniteknillisen labo·
1098: 610. Lukkm·inen ym., rah.al. N:o 478: Määrä·
1099: rahan osoittamisesta Keski-Suomen sai· ratorion rakennustöitä varten ......... 1357
1100: raan~?i~aja-terveyssisarkoulun suunnit· 624. M. Ryömä ym., rah.al. N:o 492: Määrä-
1101: teluto1ta varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1343 rahan osoittamisesta vesirakennuslabo·
1102: 611. Mustonen ym., rah.al. N:o 479: Määrä· ratorion rakentamiseksi Teknillisen kor·
1103: rahan osoittamisesta valtion sairaalan keakoulun yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . 1359
1104: lääkärien ja sairaanhoitajien asuntotalon 625. Lindblom ym., rah.al. N:o 493: Määrä·
1105: rakentamiseksi Kajaaniin . . . . . . . . . . . . • • 1344 rahan osoittamisesta Teknillisen korkea·
1106: 612. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 480: koulun päärakennuksen sekä teknillisen
1107: Määrärahan osoittamisesta Porin sai· fysiikan osaston ja metallurgisen labo·
1108: raanhoitaja-terveyssisarkoulun rakenta· ratorion rakennustyön aloittamista var·
1109: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1345 ten ..................•.........•...•• 1360
1110: 613. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 481: Mää- 626. Hakala ym., rah.al. N:o 494: Määrära·
1111: rärahan osoittamisesta tutkimuksien suo· han osoittamisesta Tampereen teknillisen
1112: rittamiseksi valtion selluloosatehtaan ra· oppilaitoksen uudisrakennusta varten . . 1362
1113: kentamiseksi Kannukseen . . . . . . . . . . . . . . 1346
1114: 627. Seppälä ym., rah.al. N:o 495: Määrä·
1115: 614. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 482: An· rahan osoittamisesta valtion oppikoulu·
1116: gående anvisande av anslag för grun· jen uudis· ja lisärakennuksia varten • . 1364
1117: ~an~e av en cellulosa- och pappersfabrik
1118: 1 Narpes kommun .................... 1347 628. Salminen ym., rah.al. N:o 496: Määrä-
1119: rahan osoittamisesta uuden oppikoulun
1120: 614. Rosenberg ym., rah.al. N:o 482: Määrä- rakentamiseksi Kallion kaupunginosaan
1121: rahan osoittamisesta selluloosa- ja pape·
1122: Helsingissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1365
1123: ritehtaan perustamiseksi Närpiön kun·
1124: taan ................................. 1348 629. Enne ym., rah.al. N:o 497: Määrärahan
1125: osoittamisesta oppikoulun rakentamiseksi
1126: 615. Murto ym., rah.al. N:o 483: Määrärahan Helsingin kaupungin Kallion kaupungin·
1127: osoittamisesta jalostuslaitoksen rakenta-
1128: osaan ................................ 1366
1129: miseksi Otanmäen kaivoksen yhteyteen 1349
1130: 616. Liedes ym., rah.al. N:o 484: Määrärahan 630. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 498: An·
1131: osoittamisesta valtion massa- ja paperi- gående anvisande av anslag för Helsing-
1132: tehtaan rakentamiseksi Pohjois-Suomeen 1350 fors andra svenska lyceums skolbygge . . 1367
1133: 617. Paasio ym., rah.al. N:o 485: Määrärahan 630. Rosenberg ym., rah.al. N:o 498: Määrä-
1134: osoittamisesta Turkuun rakennettavaa rahan osoittamisesta Helsingin toisen
1135: rautatielaitoksen palveluksessa olevien ruotsalaisen lyseon koulutalon rakenta-
1136: kokous- ja kerhotaloa varten . . . . . . . . . . 1351 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1368
1137: Sisällysluettelo 1955. XIX
1138:
1139: Siv. Siv.
1140: 631. Österholm m. fl., fin.mot. N:o 499: An- 647. Friman ym., rah.al. N:o 515: Määrära-
1141: gående anvisande av anslag för slutfö- han osoittamisesta Kittilän yhteislyseon
1142: rande av byggnadsarbetet på ett skol- rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1387
1143: hus för Andra svenska lyceum i Hel-
1144: singfors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1369 648. M. Mattila ym., rah.al. N:o 516: Määrä-
1145: rahan osoittamisesta Bergmanin koulun
1146: 631. Österholm ym., rah.al. N:o 499: Määrä- koulutalon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . • 1388
1147: rahan osoittamisesta Helsingin toisen
1148: ruotsalaisen lyseon koulutalon rakennus- 649. Koivunen ym., rah.al. N:o 517: Määrä·
1149: työn loppuun saattamiseen . . . . . . . . . . . . 1370 rahan osoittamisesta Keski·Suomen kes-
1150: kusammattikoulun rakennustöitä varten 1389
1151: 632. Karvikko ym., rah.al. N:o 500: Määrä-
1152: rahan osoittamisesta Turun yhteislyseon 650. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 518: Määrä-
1153: rahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
1154: koulutalon rakentamiseen . . . • . . . . . . . • • 1371
1155: suomenkielisen keskusammattikoulun ra·
1156: 633. Helle ym., rah.al. N:o 501: Määrärahan kennustöiden aloittamiseksi Seinäjoelle 1390
1157: osoittamisesta Karjaan yhteiskoulun ra·
1158: kentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1372 651. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 519: Mää-
1159: rärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
1160: 634. E. Kilpi ym., rah.al. N:o 502: Määrä- suomenkielisen keskusammattikoulun ra·
1161: rahan osoittamisesta Uudenkaupungin yh- kennustöiden aloittamiseksi ............ 1391
1162: teislyseon koulutalon rakennustöiden aloit·
1163: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 1373 652. Turkka ym., rah.al. N:o 520: Määrära·
1164: han osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan
1165: 635. Tuuli ym., rah.al. N:o 503: Määrärahan keskusammattikoulun oppilasruokalan ja
1166: osoittamisesta Kouvolan lyseon koulu- opetuskeittiöiden sekä voimistelusalin ra·
1167: rakennusta varten .................... 1374 kentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1392
1168: 636. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 504: Mää- 653. Kauhanen ym., rah.al. N;o 521: Määrä-
1169: rärahan osoittamisesta Savonlinnan tyttö- rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
1170: lyseon uudisrakennustöitä varten •...... 1375 keskusammattikoulun oppilasasuntolan ra·
1171: 637. Rantamaa ym., rah.al. N:o 505: Määrä- kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1393
1172: rahan osoittamisesta koulurakennuksen
1173: rakentamiseksi Savonlinnan tyttölyseolle 1376 654. Väyrynen ym., rah.al. N:o 522: Määrä-
1174: rahan osoittamisesta Lapin keskusam-
1175: 638. Pohjala ym., rah.al. N:o 506: Määrä- mattikoulun rakennustöitä varten . . . . . 1395
1176: rahan osoittamisesta Porin tyttölyseon
1177: lisärakennusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1378 655. Mannila ym., rah.al. N:o 523: Määrära-
1178: han osoittamisesta valtion ammattikoulu-
1179: 639. Seppä ym., rah.al. N:o 507: Määrära- kodin rakennustoiminnan jatkamiseen . . 1396
1180: han osoittamisesta Seinäjoen lyseon si·
1181: sustustöiden suorittamiseksi ........... 1379 656. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 524: An-
1182: 640. Innala ym., rah.al. N:o 508: Määrära· gående anvisande av anslag för uppfö·
1183: han osoittamisesta Seinäjoen tyttölyseon rande av en skolbyggnad åt Korsholms
1184: koulurakennuksen laajennustöitä varten . . 1380 husmodersskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139S
1185:
1186: 641. Koivunen ym., rah.al. N:o 509: Määrä- 656. Korsbäck ym., rah.al. N:o 524: Määrä-
1187: rahan osoittamisesta Jyväskylän nor· rahan osoittamisesta koulutalon raken-
1188: maalilyseon lisärakennuksen rakennus· tamiseksi Korsholman emäntäkoululle . . 1399
1189: töiden aloittamiseksi ................. 1381 657. Lahtela ym., rah.al. N:o 525: Määrära·
1190: 642. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 510: Määrä· han osoittamisesta Kemijärven emäntä-
1191: rahan osoittamisesta Jyväskylän tyttö- koulun lisärakennuksien rakentamista
1192: lyseon koulurakennuksen suunnittelu- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140(}
1193: töitä varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1382
1194: 658. Kulovaara ym., rah.al. N:o 526: Määrä-
1195: 643. Puhakka ym., rah.al. N:o 511: Määrä· rahan osoittamisesta kuuromykkäin am·
1196: rahan osoittamisesta Ilomantsin keski- mattikoulun rakentamiseen . . . . . . . . . . • . 1401
1197: koulun rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1383
1198: 659. Rantamaa ym., rah.al. N:o 527: Määrä·
1199: 644. Ikonen ym., rah.al. N:o 512: Määrära· rahan osoittamisesta Mikkelin tietopuo-
1200: han osoittamisesta Nurmeksen yhteis· liselle karjanhoitokoululle Vättilänran·
1201: lyseon lisärakennustöiden jatkamiseksi 1384 nan tilalle rakennettavaa kouluraken-
1202: 645. Lahtela ym., rah.al. N:o 513: Määrära· nusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1402
1203: han osoittamisesta lisähuoneiden raken-
1204: tamiseksi Kemijärven yhteislyseolle . . . 1385 660. Saari ym., rah.al. N:o 528: Määrärahan
1205: osoittamisesta Helsingin yliopiston maa·
1206: 646. Koivisto ym., rah.al. N:o 514: Määrära· talous- ja kotitalousopetusta varten Vii-
1207: han osoittamisesta Kittilän yhteislyseon kin tilalle aloitettavaan rakennustoimin-
1208: koulurakennuksen rakentamiseksi . • . . . . 1386 taan ................•............... 1404
1209: XX Sisällysluettelo 1955.
1210:
1211:
1212: Siv. Siv.
1213: 661. Hautala ym., rah.al. N:o 529: Määrära- den kuivatussuunnitelmien toteuttami·
1214: han osoittamisesta Ylivieskaan perustet- seksi Kymen maanviljelysinsinööripii·
1215: tavan Pohjois-Suomen maamiesopiston ra· rissä 1422
1216: kennusten ·suunnittelua varten ........• 1406
1217: 675. Heikura ym., rah.al. N:o 543: Määrä·
1218: 662. Rantamaa ym., rah.al. N:o 530: Määrä· rahan osoittamisesta Pohjois-Satakunnan
1219: rahan osoittamisesta Nikkarilan metsä- peruskuivatussuunnitelman toimeenpanoa
1220: koululla suoritettavia rakennustöitä var- varten •....••.•..•.••.•.••.......•••• 1423
1221: ten ..............•........•...•.....• 1407
1222: 676. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 544: Mää·
1223: 663. Högström m. fl., fin.mot. N:o 531: An· rärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan
1224: gående anvisande av anslag för slutfö- peruskuivatussuunnitelman toteuttamiseksi
1225: rande av nybyggnadsarbetena för Eke- Kokkolan maanviljelysinsinööripiirin
1226: näs forstskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1408 alueella . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • 1424
1227: 663. Högström ym., rah.al. N:o 531: Määrä· 677. Torvi ym., rah.al. N:o 545: Määrära·
1228: rahan osoittamisesta Tammisaaren met- han osoittamisesta Ristijärven ja Risti·
1229: säkoulun uudisrakennustöiden loppuun senojan suoalueiden kuivatus- ja asutus-
1230: saattamiseen •.....................•.. 1409 suunnitelman laatimista varten •....•. 1425
1231: 664. Lepistö ym., rah.al. N:o 532: Määrära- 678. Tauriainen ym., rah.al. N:o 546: Määrä-
1232: han osoittamisesta Eläinlääketieteelli- rahan osoittamisesta Rämenevan-Korpi-
1233: sen korkeakoulun rakennustöitä varten 1410 nevan alueen kuivattamiseksi Vaalan kun·
1234: 665. Mohell ym., rah.al. N:o 533: Määrära- nassa ..................•.......•....• 1426
1235: han osoittamisesta Hämeenlinnan Eläin- 679. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 547: Mää·
1236: lääketieteellisen korkeakoulun suunnit· rärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjan-
1237: telutöihin ............................ 1411 maan peruakuivatustöihin ............• 1427
1238: 666. Häppölä ym., rah.al. N:o 534: Määrä· 680. Leinonen ym., rah.al. N:o 548: Määrä-
1239: rahan osoittamisesta Eläinlääketieteelli· rahan osoittamisesta peruskuivatustutki-
1240: sen korkeakoulun Hämeenlinnaan sjioit- muksen suorittamiseksi Kiimingin- ja
1241: tamiseksi suoritettavia suunnittelutöitä lljoen välisellä alueella • . . . . . . . . . . . . . • 1428
1242: varten ............................... 1412
1243: 681. Tainio ym., rah.al. N:o 549: Määrära·
1244: 667. Käkelä ym., rah.al. N:o 535: Määrära- han osoittamisesta Sodankylän kunnassa
1245: han osoittamisesta Lappeenrannan tek· olevan Laukkokaltioaapa-nimisen suo·
1246: nillisen koulun uudisrakennusta varten 1413 alueen kuivattamiseksi ............... 1429
1247: :668. Koivisto ym., rah.al. N:o 536: Määrä·
1248: rahan osoittamisesta Lapin kansanopis- 682. Pusa, rah.al. N:o 550: Korotetun mää-
1249: rärahan osoittamisesta vesistöjen per·
1250: ton opistorakennuksen rakennustyön lop-
1251: kaustöiden suorittamista varten ••.•.•• 1430
1252: puunsaattamiseksi . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1414
1253: 669. Kleemola ym., rah.al. N:o 537: Määrä- 683. Heikura ym., rah.al. N:o 551: Määrä-
1254: rahan osoittamisesta rakennuslainaksi rahan osoittamisesta Inhotunjärven ve·
1255: Keski-Pohjanmaan kansanopistolle ..... 1415 sistön perkaamiseen ........•.....•... 1431
1256: 670. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 538: Koro- 684. Rankila ym., rah.al. N:o 552: Määrära-
1257: tetun määrärahan osoittamisesta Savon- han osoittamisesta Lappajärven ja Evi-
1258: linnan seminaarin uudisrakennuksia var- järven vedensäännöstelytöiden jatkami-
1259: ten ...................•...........•• 1416 seen ...........................•..... 1432
1260: 671. Muikku ym., rah.al. N:o 539: Korote- 685. Kiviaho ym., rah.al. N:o 553: Määrära-
1261: tun määrärahan osoittamisesta liikenne- han osoittamisesta Lappajärven ja Evi·
1262: turvallisuuden edistämiseksi tarpeellisiin järven vedensäännöstelyä varten • . . . . . 1433
1263: tietöihin .....................•.....•• 1417
1264: 686. Koskinen ym., rah.al. N:o 554: Määrä·
1265: 672. Aitio ym., rah.al. N:o 540: Määrärahan rahan osoittamisesta Viitasaaren Muu-
1266: osoittamisesta Alasjärven vesijättöalueen ruenjärven vesistön laskemiseksi . . . . . • 1434
1267: kuivatustöiden aloittamista varten ...... 1419
1268: 687. Rytkönen ym., rah.al. N:o 555: Määrära-
1269: <673. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 541: An· han osoittamisesta Osmanki- ja Palais-
1270: gående anvisande av anslag för upprens- järven laskuhankkeen toteuttamiseksi • . 1435
1271: ning av Rödkärrsdiket i Borgå korumun 1420
1272: 688. Rytinki, rah.al. N:o 556: Määrärahan
1273: 673. Rosenberg ym., rah.al. N:o 541: Määrä- osoittamisesta Vuorma- ja Hetejärvien
1274: rahan osoittamisesta Porvoon kunnassa kuivattamiseen . . . . . . . . • . . • . . . . . . . • . . . • 1436
1275: olevan Rödkärrinojan perkaamiseen ••. 1421
1276: 689. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 557: Määrä-
1277: 674. Kelavesi ym., rah.al. N:o 542: Määrä- rahan osoittamisesta Myrskyiänjoen per-
1278: rahan osoittamisesta vesiperäisten mai- kaamiseksi Hallilan alueella •....•...• 1437
1279: Sisällysluettelo 1955. XXI
1280:
1281: Siv. Siv.
1282: 690. Koivusilta ym., rah.al. N:o 558: Määrä· 710. Roine ym., rah.al. N:o 578: Määrärahan
1283: rahan osoitamisesta Myrskyiänjoen kuiva- osoittamisesta ponttoonisillan rakentami-
1284: tushankkeen toteuttamista varten . . . . . . 1438 seksi Hirvensalon ja Satavan saarten vä-
1285: lille .................••..........••.• 1458
1286: 691. Lindqvist ym., rah.al. N:o 559: Määrä-
1287: rahan osoittamisesta Peilinkosken perkaa- 711. Kelavesi ym., rah.al. N:o 579: Määrära-
1288: miseen Padasjoen kunnassa • . . . . • . • . • 1439 han osoittamisesta sillan rakentamiseksi
1289: Kirjamoin salmeen . • . . . . • . . . . . . . . . . . . 1459
1290: 692. Åsvik ym., rah.al. N:o 560: Määrärahan
1291: osoittamisesta Kyrönjoen perkaamiseen .• 1440 712. Kuittinen ym., rah.al. N:o 580: Määrä-
1292: 693. Kasola ym., rah.al. N:o 561: Määrärahan rahan osoittamisesta maantiesillan raken-
1293: osoittamisesta Lapuanjoen vesistöalueen tamiseksi Saimaan kanavan yli Lauritsa-
1294: tulvasuojelua varten .................. 1441 lan kauppalassa . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . • • 1460
1295: 694. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 562: Mää- 713. Kaasalainen ym., rah.al. N:o 581: Mää-
1296: rärahan osoittamisesta Lapuanjoen per- rärahan osoittamisesta avustukseksi Vam-
1297: kanatöitä varten ...................... 1442 malan kauppalalle Va=askosken sillan
1298: levittämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1461
1299: 695. Koskinen ym., rah.al. N:o 563: Määrära-
1300: han osoittamisesta Kouheroisen kosken 714. Heikura ym., rah.al. N:o 582: Määrära-
1301: perkaamista varten ...........••....•. 1443 han osoittamisesta Salmin maantiesillan
1302: 696. Manninen ym., rah.al. N:o 564: Määrä- rakentamiseksi Ikaalisten kunnassa ...• 1462
1303: rahan osoittamisesta Konnekosken perkaa- 715. Raipala ym., rah.al. N:o 583: Määrära-
1304: miseen .............................. 1444 han osoittamisesta Salmin sillan raken-
1305: 697. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 565: Mää- tamiseksi Ikaalisten kunnan Kilvakkalan
1306: rärahan osoittamisesta Perhojoen perkaus- kylässä ..........................•.•. 1463
1307: ja pengerrystöiden aloittamiseksi ...... 1445 716. Rapion ym., rah.al. N:o 584: Määrärahan
1308: 698. Kiviaho ym., rah.al. N:o 566: Määrära- osoittamisesta Salmin sillan rakentami-
1309: han osoittamisesta Porasenjoen perkaami- seksi Ikaalisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1464
1310: seen ................................. 1446 717. Seppi ym., rah.al. N:o 585: Määrärahan
1311: 699. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 567: Mää- osoittamisesta Karjulan sillan ja Ruove-
1312: rärahan osoittamisesta Lestijoen yläjuok- den välisen maantien oikaisemiseen 1465
1313: sun perkaustöitä varten •............. 1447
1314: 718. Myllymäki ym., rah.al. N:o 586: Määrä-
1315: 700. Lepistö ym., rah.al. N:o 568: Määrära- rahan osoittamisesta Louhusalmen sillan
1316: han osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun rakentamiseen . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1466
1317: perkaamiseen •.......................• 1448
1318: 719. Hamara ym., rah.al. N:o 587: Määrära-
1319: 701. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 569: Mää- han osoittamisesta Kyrönsalmen sillan ra-
1320: rärahan osoittamisesta Liminkaojan per- kentamista koskevan tutkimuksen toimit·
1321: kaamiseksi ........................... 1449 tamista varten ........................ 1467
1322: 702. Erkkilä ym., ruh.al. N:o 570: Määrära- 720. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 588: Määrära-
1323: han osoittamisesta Limingojan perkaami- han osoittamisesta Palon maantiesillan
1324: seen ................................. 1450 rakentamiseen Ilmajoella . . . . . . . . . . . . • . 1468
1325: 703. Erkkilä ym., rah.al. N:o 571: Määrära- 721. Kiviaho ym., rah.al. N:o 589: Määrära-
1326: han osoittamisesta Lamujoen perkaami- han osoittamisesta Kuortaneen Ruonan
1327: seen ...............•................. 1451 sillan korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1469
1328: 704. Liedes ym., rah.al. N:o 572: Määrära- 722. Koskinen ym., rah.al. N:o 590: Määrä-
1329: han osoittamisesta Kiiminkijoen alajuok- rahan osoittamisesta Löytänänsalmen sil-
1330: sun perkaamiseen .................... 1452 lan rakentamista varten .............. 1470
1331: 705. Murto ym., rah.al. N:o 573: Määrärahan 723. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 591: Määrä-
1332: osoittamisesta Olhavanjoen perkaamiseen 1453 rahan osoittamisesta Petäjäveden Ranka-
1333: 706. Rytinki ym., rah.al. N:o 574: Määrära- kosken sillan rakennustyön loppuun saat-
1334: han osoittamisesta Iijoen perkaamiseen 1454 tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1471
1335: 707. Niskala ym., rah.al. N:o 575: Määrära- 724. Ahonen ym., rah.al. N:o 592: Määrära-
1336: han osoittamiseksi Simojokisuun ruoppaa- han osoittamisesta Suolahden-Koiviston
1337: mista varten . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1455 maantien sillan rakentamiseen ........ 1472
1338: 708. Väyrynen, rah.al. N:o 576: Määrärahan 725. Ahonen ym., rah.al. N:o 593: Korotetun
1339: osoittamisesta Leppi- ja Sääskikosken määrärahan osoittamisesta Hännilänsal-
1340: perkaamiseksi •....................... 1456 men sillan rakentamista varten ..•...•• 1473
1341: 709. Koivisto ym., rah.al. N:o 577: Määrä- 726. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 594: Määrä-
1342: rahan osoittamisesta Kuolajoen perkana- rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
1343: töiden aloittamiseen . . . . . . . . • • • . . . . . • • 1457 Orivirtaan •............•.••••••....•• 1474
1344: XXII Sisällysluettelo 1955.
1345:
1346:
1347: Siv. Siv.
1348: 727. Karvonen ym., rah.al. N:o 595: Määrä· 743. Haapanen ym., rah.al. N:o 611: Määrä-
1349: rahan osoittamisesta Kaltimon kosken rahan osoittamisesta Salonkylän-Piipalan
1350: kohdalla olevan maantiesillan korjaamista maantien rakentamiseksi .............. 1492
1351: varten ............................... 1475
1352: 744. Mohell ym., rah.al. N:o 612: Määrära-
1353: 728. Karvonen ym., rah.al. N:o 596: Määrä· han osoittamisesta Hämeenlinnan kau-
1354: rahan osoittamisesta Lylykosken sillan pungin ja Tuuloksen kunnan Syrjäntaan
1355: rakentamista varten .................. 1476 kylän välisen tien rakentamiseksi valta-
1356: tieksi ................................ 1493
1357: 729. Tiitu ym., rah.al. N:o 597: Määrärahan
1358: osoittamisesta Alahärmän kirkonkylässä 745. Kujala ym., rah.al. N:o 613: Määrära-
1359: olevan Pirin sillan rakentamiseen ...... 1477 han osoittamisesta maantien rakentamista
1360: varten ~~~kalan voimalaitokselta Kymen-
1361: 730. Rytkönen ym., rah.al. N:o 598: Määrära· taan ky laan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1494
1362: han osoittamisesta avustukseksi Iisalmen
1363: kaupungille Paloisvirran sillan rakenta· 746. E. Kilpi ym., rah.al. N:o 614: Määrära-
1364: mista varten .......................... 1478 han osoittamisesta maantien korjaamiseksi
1365: Nastolan Ahtialan kylässä ............ 1495
1366: 731. Rytkönen ym., rah.al. N:o 599: Määrä·
1367: rahan osottamisesta maantiesillan raken· 747. E. Kilpi ym., rah.al. N:o 615: Määrära-
1368: tamiseksi Kiurujoen yli .............. 1479 han osoittamisesta Lahden-Vääksyn
1369: maantien kunnostamiseksi ............ 1496
1370: 732. Rytinki, rah.al. N:o 600: Määrärahan
1371: osoittamisesta Kiiminginjoen sillan ra· 748. Lindqvist ym., rah.al. N:o 616: Määrä-
1372: kantamiseen .........................• 1480 rahan osoittamisesta Kopsuon tien kun-
1373: nostamiseksi Asikkalan kunnassa ...... 1497
1374: 733. Rytinki ym., rah.al. N:o 601: Määrära·
1375: han osoittamisesta sillan rakentamiseen 749. Kuittinen ym., rah.al. N:o 617: Määrä-
1376: Iijoen lossipaikalle . • . . . . . . . . . . . . . . • • 1481 rahan osoittamisesta Imatran kauppalan
1377: -Niskalammin-Äitsaaren tien tutkimi-
1378: 734. Rytinki, rah.al. N:o 602: Määrärahan seen ................................. 1498
1379: osoittamisesta Siuruanjoen sillan rakenta·
1380: miseen Yli-Iin Tannilankylässä olevalle 750. Rapio ym., rah.al. N:o 618: Määrärahan
1381: lossipaikalle ........................•. 1482 osoittamisesta Tampereen-Vaasan valta-
1382: tien parantamiseen ja oikaisemiseen Hä-
1383: 735. Liedes ym., rah.al. N:o 603: Määrärahan meenkyrössä .......................... 1499
1384: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Siu-
1385: ruanjokeen Tanmlan lossipaikalle ....•. 1483 751. Sävelä ym., rah.al. N:o 619: Määrärahan
1386: osoittamisesta Lavian kunnassa olevan
1387: 736. Koivisto ym., rah.al. N:o 604: Määrära· Myöntään yhdystien kunnostamiseen 1500
1388: han osoittamisesta Ristisalmen sillan ra-
1389: kentamiseksi Posion kunnassa .......... 1484 752. Rosnell ym., rah.al. N:o 620: Määrära-
1390: han osoittamisesta Lavian kunnassa ole-
1391: 737. Väyrynen ym., rah.al. N:o 605: Määrä- van Myöntään yhdystien kunnostamiseen 1501
1392: rahan osoittamisesta sillan rakentami-
1393: seksi Tornionjoen yli Pellon kohdalla . . 1485 753. Myllymäki ym., rah.al. N:o 621: Määrä-
1394: rahan osoittamisesta maantien rakentami-
1395: 738. Lahtela ym., rah.al. N:o 606: Määrära- seksi Längelmäen kunnan Ristijärven ky-
1396: han osoittamisesta sillan rakentamiseksi lästä Korvenkylän kautta Länkipohjaan 1502
1397: Kitisenjokeen Pelkosenniemen-Sodanky-
1398: län maantiellä ........................ 1486 754. Myllymäki ym., rah.al. N:o 622: Määrä-
1399: rahan osoittamisesta Oriveden-Luopiois-
1400: 739. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 607: Angående ten maantien Uiherlan ja Hietalahden
1401: anvisande av anslag till förbättrande av kylien välisen tieosan kunnostamiseen . . 1503
1402: väg- och färjförbindelsen på vägavsnittet
1403: Kimito-Sagu . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1487 755. Nieminen, rah.al. N:o 623: Määrärahan
1404: osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi lin-
1405: 739. Lindh ym., rah.al. N:o 607: Määrärahan jalla Ra vioskorpi-Vai ppila-Heinolan
1406: osoittamisesta Kemiön ja Sanvon tie- ja kirkonkylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1504
1407: lossiyhteyksien parantamiseksi ......•. 1488
1408: 756. Myllymäki ym., rah.al. N:o 624: Määrä-
1409: 740. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 608: rahan osoittamisesta maantietöiden jatka-
1410: Määrärahan osoittamisesta Kemiön saa- miseksi Kuhmoisten ja Muuramen kes-
1411: ren ja mantereen välisen liikenteen pa- kusten välisellä alueella . . . . . . . . . . . . . . 1505
1412: rantamista varten •................... 1489
1413: 757. Mannila ym., rah.al. N:o 625: Määrära-
1414: 741. Roine ym., rah.al. N:o 609: Määrärahan han osoittamisesta tietöiden aloittami·
1415: osoittamisesta Vihiniemen-Maasillan seksi Sysmästä Judinsalon kautta Luhan-
1416: maantien rakentamiseksi •............. 1490 kaan rakennettavalla tiellä . . . . . . . . • . . . 1506
1417: 742. Mohell ym., rah.al. N:o 610: Määrära- 758. Tuuli ym., rah.al. N:o 626: Määrärahan
1418: han osoittamisesta Riihimäen-Kormun osoittamisesta rajaseudun tiejärjestelyä
1419: maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1491 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1507
1420: Sisällysluettelo 1955. XXIII
1421:
1422: Siv. Siv.
1423: 759. Kuittinen ym., rah.al. N:o 627: Määrära· 775. Manninen ym., rah.al. N:o 643: Määrä-
1424: han osoittamisesta Simpeleen-Parikkalan rahan osoittamisesta maantiesillan raken-
1425: maantien rakentamiseen . . . • • . . . . . . . • . . 1508 tamiseksi Leppävirran-Heinäveden maan-
1426: tiellä Leppävirran pitäjässä . . . . . . . . . • 1525
1427: 760. Hiltunen ym., rah.al. N:o 628: Määrära·
1428: han osoittamisesta Enonkosken-Hanhi· 776. Nieminen ym., rah.al. N:o 644: Määrära-
1429: virran-Sappnlahden maantien rakennus· han osoittamisesta maantien rakentami-
1430: työtä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1509 seksi Savonrannan kirkonkylästä Pirtti-
1431: 761. Heikura ym., rah.al. N:o 629: Määrära· mäen kohdalle Enonkosken-Sapun maan-
1432: han osoittamisesta Kihniön-Pohjois· tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1526
1433: Parkanon-Karvian yhdysliikennetien ra· 777. Manninen ym., rah.al. N:o 645: Määrä-
1434: kantamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1510 rahan osoittamisesta Varkauden-Joen-
1435: 762. Heikura ym., rah.al. N:o 630: Määrära· suun maantien kunnostamiseksei Rukku-
1436: han osoittamisesta maantien rakentami· neen ja Kypäräjärven välisellä osalla . . 1527
1437: seksi Honkajoelta Jyllin kautta Kar·
1438: viaan ...............•................ 1511 778. M. Leskinen ym., rah.al. N:o 646: Määrä-
1439: rahan osoittamisesta Viitasalmen-Korte-
1440: 763. Rosnell ym., rah.al. N:o 631: Määrära· joen maantien rakennustöiden aloittamista
1441: han osoittamisesta Vahojärven kunnan· varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1528
1442: tieltä erkanevan ja Ikaalisissa valtion
1443: maantiehen yhtyvän yhdystien kuntoon· 779. Niiranen ym., rah.al. N:o 647: Määrä-
1444: rahan osoittamisesta yhdysmaantien ra-
1445: saattamiseksi . . • . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . 1512
1446: kentamiseksi Outokummun-Maarianvaa-
1447: 764. Seppi ym., rah.al. N:o 632: Määrärahan ran mantieltä Törisevästä Polvijärven-
1448: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Maarianvaaran maantielle Syrjävaaraan 1529
1449: Kurun kunnan Riuttaskorven kylästä Vir-
1450: tain kunnan Kortteen pysäkille • . . . . . . . 1513 780. Soininen ym., rah.al. N:o 648: Määrära-
1451: han osoittamisesta Joensuun-Polvijärven
1452: 765. Seppi ym., rah.al. N:o 633: Määrärahan -Juankosken maantien kunnostamiseen 1530
1453: osoittamisesta Teiskon-Jäminkipohjan
1454: maantien oikaisemiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1514 781. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 649: Mää·
1455: rärahan osoittamisesta Oravaisten kun-
1456: 766. Suonpää ym., rah.al. N:o 634: Määrära· nan Välitalon kylästä Ylihärmään johta-
1457: han osoittamisesta Oriveden-Jämsän van ns. Ekotien rakentamiseksi maantieksi 1531
1458: maantieosuuden korjaamiseksi . . . . . . . . . . 1515
1459: 782. Lepistö ym., rah.al. N:o 650: Määrära-
1460: 767. ..l.svik ym., rah.al. N:o 635: Määrärahan han osoittamisesta maantien rakentami-
1461: osoittamisesta Vaasan-Porin maantien seksi Lestijärveltä Reisjärvelle . . . . . • . • 1532
1462: oikaisemiseksi Närpiön ym. kuntien
1463: alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1516 783. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 651: Mää-
1464: 768. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 636: Määrä- rärahan osoittamisesta maantien rakenta-
1465: rahan osoittamisesta maantietyön jatka- miseksi Taholammin-Lestijärven maan-
1466: miseksi Kauhajoelta Jalasjärven Kos- tiestä Lylynevan kautta Ullavan maan-
1467: kueelle . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . 1517 tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1533
1468: 769. Uusitalo ym., rah.al. N:o 637: Määrära- 784. Jämsen ym., rah.al. N:o 652: Määrära-
1469: han osoittamisesta maantien rakentamista han osoittamisesta maantien rakentami-
1470: varten Mäyrystä Lehtimäelle ja Soiniin 1518 seksi Kinnulasta Alvajärven asemalle • . 1534
1471: 770. Kiviaho ym., rah.al. N:o 638: Määrära- 785. Kiviaho ym., rah.al. N:o 653: Määrära·
1472: han osoittamisesta Karstulan-Seinäjoen han osoittamisesta Kinnulan-Alvajärven
1473: maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1520 maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1535
1474: 771. Kiviaho ym., rah.al. N:o 639: Määrära· 786. Heljas ym., rah.al. N:o 654: Määrära-
1475: han osoittamisesta Pietarsaaren-Alajär· han osoittamisesta Toivalan-Kortejoen
1476: ven runkotien rakentamiseen . . . . . . . . . . 1521 tien ja sen jatkona kulkevan Riistaveden
1477: -Vehmersalmen tien rakentamiseksi
1478: 772. Koskinen ym., rah.al. N:o 640: Määrära- maantieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1536
1479: han osoittamisesta Uuraisten-Karstulan
1480: -Kyyjärven valtatien peruskorjausta 787. Rytkönen ym., rah.al. N:o 655: Määrä·
1481: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1522 rahan osoittamisesta Viinamäen-Kota-
1482: 773. Koivunen ym., rah.al. N:o 641: Määrä· lahden-Siikajärven maantien rakentami·
1483: rahan osoittamisesta nelostien parannus· seksi ................................ 1538
1484: töitä varten tieosuudella Pihtipudas-Lau-
1485: kaa .................................. 1523 788. Niiranen ym., rah.al. N:o 656: Määrära-
1486: han osoittamisesta maantien rakentami-
1487: 774. Ahonen ym., rah.al. N:o 642: Määrära- seksi Sotkamon-Iisalmen maantieltä Laa·
1488: han osoittamisesta Kotakennään-Suolah- kakoskelta Rautavaaran-Iisalmen maan-
1489: den maantien rakennustöitä varten . . . . 1524 tielle Issakkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1539
1490: XXIV Sisällysluettelo 1955.
1491:
1492:
1493: Siv. Siv.
1494: 789. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 657: Mää· 805. Väyrynen, rah.al. N:o 673: Määrärahan
1495: rärahan osoittamisesta satamatien jatka- osoittamisesta Kuhan-Pohjaslahden maan-
1496: miseksi Himangan kirkonkylästä Pikku- tien rakentamiseksi . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1556
1497: Mansikkaan . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . • 1540
1498: 806. Pöykkö ym., rah.al. N:o 674: Määrära-
1499: 790. Murto ym., rah.al. N:o 658: Määrära- han osoittamisesta Kuhan-Pohjaslahden
1500: han osoittamisesta maantien rakentami- maantien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1557
1501: seksi Oulaisista Kärsämäen Venetpaloon 1541
1502: 807. Pöykkö ym., rah.al. N:o 675: Määrära-
1503: 791. Erkkilä ym., rah.al. N:o 659: Määrära- han osoittamisesta Kuhan-Simojärven
1504: han osoittamisesta maantien rakentami- maantien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1558
1505: seksi Oulaisista Pyhäjoen eteläpuolitse
1506: Kärsämäen Venetpalon kylään • . . . . . . . 1542 808. Väyrynen, rah.al. N:o 676: Määrärahan
1507: osoittamisesta Simon-Rannan maantien
1508: 792. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 660: Mää- kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1559
1509: rärahan osoittamisesta maantien rakenta-
1510: miseksi Pyhäjoen-Kalajoen maantieltä 809. Pöykkö ym., rah.al. N:o 677: Määrära-
1511: Merijärven-Kaiajaen maantiehen ...... 1543 han osoittamisesta Koivun-Rovaniemen
1512: maantien rakentamiSeen . . . . . . . . . . . . . . 1560
1513: 793. Järvi ym., rah.al. N:o 661: Määrärahan
1514: osoittamisesta Raahen-Junnonojan tie- 810. Lahtela ym., rah.al. N:o 678: Määrära-
1515: tutkimusta varten . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 1544 han osoittamisesta Aholan-Mourujärven
1516: -Maaninkavaaran maantien rakennustöi-
1517: 794. Järvi ym., rah.al. N:o 662: Määrärahan den jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1561
1518: osoittamisesta Sotkamon-Kuhmon maan-
1519: tien kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1545 811. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 679: Mää-
1520: 795. Partanen ym., rah.al. N:o 663: Määrä- rärahan osoittamisesta mantien rakenta-
1521: rahan osoittamisesta Sotkamon-Kuhmon miseksi Raistakan tiestä Kurkijärven ete-
1522: maantien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1546 läpuolitse sanotun järven itäpäähän tule-
1523: vaan tiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1562
1524: 796. Tauriainen ym., rah.al. N:o 664: Määrä-
1525: rahan osoittamisesta maantien rakentami- 812. Torvi ym., rah.al. N:o 680: Määräraha~
1526: seksi Pesiönlahden ja Reinijärven välille osoittamisesta Mourunsalmen ja Kilkelön-
1527: Suomussalmen kunnassa .............. 1547 salmen välisen tien rakentamiseen . . . . 1563
1528: 797. Liedes ym., rah.al. N:o 665: Määrärahan 813. Lahtela ym., rah.al. N:o 681: Määrära-
1529: osoittamisesta Lamminkankaan-Haara- han osoittamisesta maantien rakentami-
1530: kosken maantien kunnostamiseksi . . . . . . 1548 seksi Ylikitkajärven luoteispuolitse Po-
1531: sion-Kuusamon tiestä Kemijärven-Kuu-
1532: 798. Friman ym., rah.al. N:o 666: Määrära- samon maantiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1564
1533: han osoittamisesta maantien rakentami-
1534: seksi Kelankylästä Pudasjärven-Rannan 814. Väyrynen ym., rah.al. N:o 682: Määrä-
1535: tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1549 rahan osoittamisesta Raanujärven-Pel-
1536: lon maantien parantamiseksi . . . . . . . . . . 1565
1537: 799. Murto ym., rah.al. N:o 667: Määrärahan
1538: osoittamisesta Jaalangan asutusalueen ja 815. Niskala ym., rah.al. N:o 683: Määrära-
1539: Siivikon välisen maantien rakentamiseen 1550 han osoittamisesta tutkimuksen toimitta-
1540: miseksi tien rakentamista varten Hannun-
1541: 800. Rytinki ym., rah.al. N:o 668: Määrära- rannasta Koutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1566
1542: han osoittamisesta maantien rakentami-
1543: seksi Pudasjärven Särkivaaralta Taival- 816. Friman ym., rah.al. N:o 684: Määrära-
1544: kosken Virkkuseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1551 han osoittamisesta maantien rakentami-
1545: seksi Rovaniemen Saaren kylästä Markka-
1546: 801. Rytinki ym., rah.al. N:o 669: Määrära- suvantoon ....................•....... 1567
1547: han osoittamisesta Pudasjärven Puhoksen
1548: -Näljängän maantien rakentamiseen .. 1552 817. Lahtela ym., rah.al. N:o 685: Määrära-
1549: han osoittamisesta maantien rakentami-
1550: 802. Rytinki ym., rah.al. N:o 670: Määrära-
1551: han osoittamisesta Pudasjärven-Sara- seksi Vian asemalta Vanttausjärven maan-
1552: järven maantien peruskorjaustöiden aloit- tiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1568
1553: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • 1553 818. Väyrynen ym., rah.al. N:o 686: Määrä-
1554: rahan osoittamisesta Soppelan-Isokylän
1555: 803. Torvi ym., rah.al. N:o 671: Määrärahan
1556: kylätien parantamiseksi .............. 1569
1557: osoittamisesta Kouvan-Sampilan maan-
1558: tien rakentamiseen ................... 1554 819. Pöykkö ym., rah.al. N :o 687: Määrära-
1559: han osoittamisesta Saarenkylän-Meltauk-
1560: 804. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 672:
1561: sen maantiesuunnan tutkimiseen 1570
1562: Määrärahan osoittamisesta maantien kun-
1563: nostamiseksi Pirkkiön kylästä Helläiän 820. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 688:
1564: erotteintyömaalle ja tien jatkamiseksi Määrärahan osoittamisesta Juustovaaran
1565: Puuluotaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1555 -Taapajärven maantien rakentamiseksi 1571
1566: Si&ällysluettelo 1955. XXV
1567:
1568: Siv. Siv.
1569: 821. Väyrgnen ym., rah.al. N:6 669: Määrä- seksi IValosta Inarinjärven rantaan Kop-
1570: rahan osoittamisesta Kaukosen-Kallon peloii kylään • . . . • . . • . . . . . . . . . . • . . . • • . . 1580
1571: kylätien parantamiseksi • . • • • • . . • . . . . . 1572
1572: 829. Väyrynen ym., rah.al. N:o 697: Määrä-
1573: 822. Friman ym., rah.al. N:o 690: Mä.ä.rära· rahan osoittamisesta Virtaniemen-valta-
1574: han osoittamisesta maantien rakentami- kunnan rajan-Norjan maantien rakenta-
1575: seksi Seipäjärveltä Riipinkyråän Sodanky- miseksi . . . • . . . . • . • • . . . . . . . . . . . • . . . • . . 1581
1576: län kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15?'3
1577: 830. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 698:
1578: 823. Lahtela ym., rah.al. N:o 691: Määrära· Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
1579: han osoittamisesta maantien rakentami- kentamiseksi Kaamasen kyläStä flevetti-
1580: seksi Sodankylän kunnan Kalujärven ky- järvelle . . . . . . . . . • • • . • . . . . . . . . . . . . . • • . 1582
1581: lästä Tanhuankylän kautta Savukosken
1582: kunnan Värriön kylään ......•.....•... 1574 831. Pöykkö ym., rah.al. N:o 699: Määrära-
1583: han osoittamisesta Ivalon-Koppelon
1584: 824. Lahtela ym., rah.al. N:o 692: Määrära- maantien rakentamiseen •.••.•••..•... 1583
1585: han osoittamisesta Javaruksen-Vuojär·
1586: ven maantien rakennustöiden jatkamiseksi 1575 832. Tainio ym., rah.al. N:o 700: Määrära-
1587: han osoittamisesta maantien rakentami-
1588: 825. Koivisto ym., rah.al. N:o 693: Määrära- seksi Inarin kunnassa Ivalosta Koppe·
1589: han osoittamisesta maantien rakentami- loon .........................••..•... 1584
1590: seksi Savukosken Värriön kylästä Tan-
1591: huankylän kautta Sodankylän Kalujär- 833. Väyrynen, rah.al. N:o 701: MIU!.rärahan
1592: velle ...•..••...........•....•....... 1577 osoittamisesta Syysjätven~Utsjoen maan-
1593: tietyön jatkamista varten . . . . . . • . . . . . . . 1585
1594: 826. Väytynen, rah.al. N:o 694: Määrärahan
1595: osoittamisesta Kelujärven-Tanhuan maan- 834. Lahtela ym., rah.al. N:o 702: Määrära-
1596: tietyön jatkamista varten . . . . . . . . . . . . 1578 han osoittamisesta maantien rakentami-
1597: 827. Lahtela ym., rah.al. N:o 695: Määrära- seksi Inarin Syysjärveltä Utsjoen kirkon-
1598: han osoittamisesta Enontekiön-Leppäjär· kylän kautta Utsjokisuulle . . . . . . . . . . . . 1586
1599: ven-Kivijärven maantiesuunnan tutki- 835. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 703: Koro-
1600: mista varten •.......•............... 1579 tetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
1601: 828. Lahtela ym., rah.al. N:o 696: Määrära- siksi maanViljelijäin uudisraivauksHn,
1602: han osoittamisesta maantien rakentami- metsän- ja maanparannustöihin ........ 1587
1603:
1604:
1605:
1606: I. Perustuslakivaliokunta.
1607: Maataloustuotannon kannatta.'t1luden tur- Siv.
1608: vaamista, huoneenvuokrien säännöstelyä 13. L. Mattila ym., lak.al. N:o 102: Ehdotus
1609: ja työttömyystöiden järjestäniiStä kos- laiksi huoneenvuokrien säännösteiystä . . . 1593
1610: keVia Iakialoitteita. 14. Kleemola ym., lak.al. N: o 103: Ehdotus
1611: l~~~s~ ma~taloustuotteiden hintojen mää-
1612: Siv.
1613: raamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1595
1614: 12. Kosola ym., lak.al. N:o 101: Ehdotus
1615: laiksi maataloustuotannon kannattavuu- 15. Hietanen ym., lak.al. N:o 104: Ehdotus
1616: den turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1591 laiksi työttömyystöiden järjestämisestä 1598
1617:
1618:
1619:
1620: IV. Valtiovarainvaliokunta.
1621: Leimaverolain muuttamista, asuntolaina- Siv.
1622: lakia ja tulo- ja omaisuusverolain väli- 839. Kosola ym., lak.al. N:o 96: Ehdotus
1623: aikaista muuttamista koskevia lakialoit- laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
1624: teita. kaisesta muuttamisesta .......•.....•. 1613
1625: 840. Haapanen ym., lak.al. N:o 97: Ehdotus
1626: Siv. laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
1627: 836. H. Miettunen ym., lak.al. N:o 91: Ehdo- kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . • . . . . . 1614
1628: tus laiksi leimaverolain muuttamisesta 1603 841. Innala ym., lak.al. N:o 98: Ehdotus
1629: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
1630: 837. Roine ym., lak.al. N:o 93: Ehdotus kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1616
1631: asuntolainalaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1606
1632: 842. (jhman m. fl., lagmot. N:o 99: Förslag
1633: 838. Wiherheimo ym., lak.al. N:o 95: Ehdo- till lag angående temporär ändring av
1634: tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- lagen om inkomst- och förmögenhets-
1635: aikaisesta muuttamisesta .............. 1610 ~<katt ................................ 1618
1636:
1637: 4 E 41/56
1638: XXVI Sisällysluettelo 1955.
1639:
1640:
1641: Siv. Siv.
1642: 842. lJhman. ym., lak.al. N:o 99: Ehdotus 843. Kaitila ym., lak.al. ·N:o 100: Ehdotus
1643: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai- laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
1644: kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1620 kaisesta muuttamisesta . . . . . . . • . . • . . . . 1622
1645:
1646:
1647:
1648: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
1649: Atomivoiman aikaansaamista ja siihen Siv.
1650: soveltuvien aineiden valvontaa ja elin- sekä siihen soveltuvien aineiden val-
1651: keinolain muuttamista koskeva laki- vonnasta ja laiksi elinkeinon harjoitta-
1652: aloite. misen oikeudesta annetun lain muutta-
1653: Siv. misesta .............................. 1627
1654: 39. L. Mattila ym., lak.al. N:o 94: Ehdotuk-
1655: set laiksi atomivoiman aikaansaamisen
1656:
1657:
1658:
1659: VIII. Sivistysvaliokunta.
1660: Opettajalukiaita ja kansakoulunopettaja- Siv.
1661: seminaareja koskevia lakialoitteita. 67. Järvi ym., lak.al. N:o 106: Ehdotus
1662: Siv. laiksi kansakoulunopettajaseminaareista 1636
1663: 66. Malkamäki ym., lak.al. N:o 105: Ehdo-
1664: tus laiksi opettajalukioista . . . . . . . . . . . . 1633
1665:
1666:
1667:
1668: IX. Maatalousvaliokunta.
1669: Tilan osittamisen edellytyksiä, maan- Siv.
1670: käyttölakia ja. valtion maan käyttä- 101. Seppä ym., lak.al. N:o 86: Ehdotus
1671: mistä maankäyttölain tarkoituksiin ym. laiksi valtion maan käyttämisestä asu-
1672: koskevia lakia.loitteita. tustarkoituksiin uusjaon yhteydessä ••. 1665
1673: 102. Lepistö ym., lak.al. N:o 87: Ehdotus
1674: Siv. laiksi valtion maan käyttämisestä ja
1675: 98. Sävelä ym., lak.al. N: o 83: Ehdotus
1676: laiksi tilan osittamisen edellytyksistä . . 1643 maan pakkolunastamisesta maankäyttö·
1677: lain tarkoituksiin ....•.•.•........••• 1667
1678: 99. P'U&a, lak.al. N:o 84: Ehdotus laiksi val- 103. Kyttä ym., lak.al. N:o 88: Ehdotus
1679: tion maan käyttämisestä ja maan pakko- laiksi valtion maan käyttämisestä ja
1680: lunastamisesta maankäyttölain tarkoituk- maan pakkolunastamisesta maankäyttö-
1681: siin ••............................... 1648 lain tarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . • . • • • • 1669
1682: 100. Kyttä ym., lak.al. N:o 85: Ehdotus 104. Seppä ym., lak.al. N:o 89: Ehdotus
1683: maankäyttölaiksi • • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1650 laiksi tilan osittamisen edellytyksistä. .. 1672
1684:
1685:
1686:
1687: XIII. Kansaneläkevaliokunta.
1688: Kansaneläkelakia ja. siihen liittyvää Siv.
1689: lainsäädäntöä koskeva. lakialoite. 1. Meinander ym., lak.al. N:o 90: Ehdotus
1690: Siv. kansaneläkelaiksi ja siihen liittyväksi
1691: 1. Meinander m. fl., lagmot. N:o 90: För- lainsäädännöksi ...................... 1697
1692: slag till folkpensionslag oeh därtill an·
1693: sluten lagstiftning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1677
1694:
1695:
1696:
1697: Valiokuntaan lähettämättä jätetty lakialoite.
1698: Siv.
1699: Sävelä ym., lak.al. N:o 92: Ehdotus laiksi
1700: eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta ..•. 1719
1701: VALTIOPÄIVÄT
1702: 1955
1703:
1704: LIITTEET
1705: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-
1706: ASIA- JA LAKIALOITTEET
1707:
1708:
1709:
1710:
1711: HELSINKI 1955
1712: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1713: VALTIOPÄIVÄT
1714: 1955
1715:
1716: LIITTEET
1717: IV
1718:
1719: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT,
1720: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
1721: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
1722:
1723:
1724:
1725:
1726: HELSINKI 1955
1727: VALTIONEUVOSTON KIRJAPA~O
1728: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista oi-
1729: keudenkäyntilaitoksen ja hallinnon tarpeisiin sekä virkamiesten palkka-
1730: ukseen, terveydenhoidollisiin, sivistyksellisiin, maataloudellisiin, sosiaa-
1731: lisiin ym. tarkoituksiin ja kulkulaitosparannuksiin.
1732: 1
1733:
1734: 1
1735:
1736: 1
1737:
1738: 1
1739:
1740: 1
1741:
1742: 1
1743:
1744: 1
1745:
1746: 1
1747:
1748: 1
1749:
1750: 1
1751:
1752: 1
1753:
1754: 1
1755:
1756: 1
1757: 841
1758:
1759: IV,19o. - Rah.al. N:o 59.
1760:
1761:
1762:
1763: Lahtela ym. : Määrärahan osoittamisesta valtakunnansuun-
1764: nittelutoimiston perustamiseksi valtioneuvoston kanslian
1765: yhteyteen.
1766:
1767: E d u s k u n n a ll e.
1768:
1769: Tehdyn toivomusaloitteen nojalla edus- lisäselvityksiä ja jatkuvasti toimeenpantavia
1770: kunta päätti syyskuun 15 päivänä 1950 lau- uusia tutkimuksia, että niiden suorittaminen
1771: sua hallitukselle toivomuksen valtakunnan- tarkoituksenmukaisella tavalla on mahdol-
1772: suunnittelun aikaansaamisesta maahamme. lista vain varsinaisen valtakunnansuunnitte-
1773: Tässä toivomusaloitteessa todettiin mm.: luelimen puitteissa". Edellä sanotun totea-
1774: muksensa nojalla valtakunnansuunnittelu-
1775: ,Kun olojen suunnitelmallinen ke- komitea esitti valtioneuvostolle,
1776: hittäminen joka tapauksessa ennen
1777: muuta edellyttää eri alueiden talou- että valtioneuvosto ottaisi vuoden
1778: dellisten ja muiden seikkojen tieteel- 1956 tulo- ja menoarvioon tarvittavan
1779: listä ja käytännöllistä tutkimusta, olisi määrärahan silmällä pitäen varsinai-
1780: kiireellisesti pyrittävä aikaansaamaan sen val takunnansuunnittel utoimiston
1781: ainakin jonkinlainen tutkimuselin pu- asettamista vuoden 1956 alusta lukien
1782: heena olevaa tarkoitusta varten." ja että tämän toimiston vahvuudeksi
1783: määrättäisiin valtakunnansuuuni ttelu-
1784: Sanotun toivomusaloitteen perusteella val- komitean 17 päivänä joulukuuta 1953
1785: tioneuvosto asetti lokakuun 19 päivänä 1951 valmistuneessa mietinnössä tehdyn eh-
1786: ns. valtakunnansuunnittelukomitean tutki- dotuksen mukaisesti 1 toimistopääl-
1787: maan valtakunnansuunnittelun tehtäviä, likkö, 1 apulaistoimistopäällikkö, vä-
1788: edellytyksiä ja organisaatiota maassamme. hintään 3 tilastotutkijaa ja suunnit-
1789: Valtakunnansuunnittelukomitea totesi joulu- telijaa sekä tarpeellinen määrä muuta
1790: kuun 17 päivänä 1953 valtioneuvostolle jät- henkilökuntaa.
1791: tämässään mietinnössä, että järkiperäiseen
1792: valtakunnansuunnitteluun pääsemiseksi on Samassa kirjelmässään komitea esitti myös
1793: suoritettava erittäin monia selvityksiä ja valtioneuvostolle, ettei työvoimaviranomais-
1794: toimeenpantava yhtenäisten suuntaviivojen ten ehdotusta erityisen elimen asettamisesta
1795: mukaisesti jatkuvasti uusia tutkimuksia. Li- tutkimaan Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyys-
1796: säksi komitea nimenomaan tähdensi, että var- ja muita ongelmia toteutettaisi, vaan että
1797: sinaisen valtakunnansuunnittelun aloittami- kysymyksessä olevien tutkimusten toimitta-
1798: sen kannalta on pidettävä tärkeimpänä ja minen jätettäisiin perustettavaksi ehdotetun
1799: kiireellisimpänä tehtävänä varsinaisen valta- valtakunnansuunnittelutoimiston huoleksi.
1800: kunnansuunnitteluelimen asettamista. Edellä esitetyn lisäksi valtakunnansuunnit-
1801: V aitioneuvostolle maaliskuun 18 päivänä teluelimen perustamisen välttämättömyys on
1802: 1955 jättämässään kirjelmässä valtakunnan- todettu mm. 7 päivänä helmikuuta 1955
1803: suunnittelukomitea kiinnitti jälleen valtio- eduskunnalle jätetyssä toivomusaloitteessa
1804: neuvoston huomiota valtakunnallisen suunnit- (toiv.al. n:o 144/55, Lahtela ym.), jossa
1805: teluelimen perustamisen välttämättömyyteen. varsin yksityiskohtaisten perustelujen jäl-
1806: Tässä kirjelmässä komitea ilmoitti joutu- keen ehdotettiin eduskunnan päätettäväksi
1807: neensa toteamaan komitean toimesta v. 1952 toivomus,
1808: suoritettujen ns. tyyppikuntatutkimusten ai-
1809: kana hankittua asia-aineistoa käsitellessään, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
1810: että ,järjestelmälliseen valtakunnansuunnit- toimenpiteisiin valtakunnallisen suun-
1811: teluun pääsemiseksi kaivataan niin runsaasti nittelun kannalta välttämättömän tut-
1812: 842 IV,1oo. - Valtakunnansuunnittelutoimisto.
1813:
1814:
1815: kimus- ja selvittelyelimen asettami- tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotettu
1816: seksi ja sisällyttäisi vuoden 1956 tulo- myönnettäväksi 2.5 milj. mk sellaisen välttä-
1817: ja menoarvioesitykseen tarkoitusta mättömäksi havaitun, eri ammattialoja kos-
1818: varten tarvittavan määrärahan. kevan työmarkkinatutkimuksen suorittami-
1819: seen, joka pyrkii pitkällä tähtäimellä sel-
1820: Samanaikaisesti kun varsinaisen valtakun- vittelemään taloudellisen elämämme ja työ-
1821: nansuunnitteluelimen tarpeellisuus on jou- markkinatilanteemme vastaisia muutoksia
1822: duttu yhä uudelleen toteamaan ilman, että ja kehitystä.
1823: nämä toteamukset olisivat johtaneet toivot- Valtioneuvosto asetti kesällä 1955 kes-
1824: tuun tulokseen, on eri aloilla ollut pakosta- kuudestaan ministerivaliokunnan käsittele-
1825: kin ryhdyttävä suorittamaan hajanaisesti ja mään alityöllisyysalueiden teollistamisongel-
1826: vailla tarvittavaa keskitystä juuri samoja mia, mutta tällaisenkaan tehtävän tar-
1827: tutkimuksia, joiden tarkoituksenmukainen koituksenmukainen hoitaminen ei ole mah-
1828: järjestäminen kuuluisi valtakunnallisen dollista ilman kustannuksia vaativaa perua-
1829: suunnittelun toimialaan. Tällaisista tutki- tutkimustyötä.
1830: muksista on aiheutunut ja aiheutuu edelleen- Edellä mainitut eri elimet joutuvat
1831: kin huomattavia menoja. Niinpä maan lii- mm. pakostakin yhtaikaa ja päällek-
1832: kennepolitiikkaa ja eri liikenneolojen yhteis- käin suorittamaan sellaisia osaselvityksiä,
1833: toimintaa koskevia kysymyksiä käsittelemään jotka voitaisiin suorittaa tarkoituksenmukai-
1834: perustettiin 15 päivänä tammikuuta 1954 simmalla tavalla ja keskitetysti erityisen
1835: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
1836: valtakunnansuunnitteluelimen järjestämistä.
1837: yhteyteen neuvoa antavana elimenä toimiva Koska meillä ei lisäksi ole minkäänlaista
1838: kulkulaitosneuvosto, jossa ovat edustettuina
1839: virallista elintä, joka ohjaisi ja neuvoisi eri
1840: edellä mainittu ministeriö, kauppa- ja teolli- puolilla maata toimintansa jo aloittaneiden
1841: suusministeriö, rautatiehallitus-, tie- ja vesi- n. 20 seutusuunnitteluliiton, joiden alueella
1842: rakennushallitus, merenkulku, puunjalostus-
1843: asuu n. 2 milj. ihmistä, työtä ja koska valta-
1844: teollisuus, kotimarkkinateollisuus, maatalous-
1845: tuotanto, autoliikenne ja keskuskauppaka- kunnallisen suunnitteluelimen välttämättö-
1846: mari. Neuvoston, jolla on oikeus ottaa pal- myys on meidänkin oloissamme todettu sekä
1847: velukseensa sihteereitä ja tutkijoita, tehtävät eduskunnan että erityiskomitean toimesta,
1848: ovat senlaatuiset, ettei niitä voida tyydyttä- on moninkertaisen turhan työn ja aiheetto-
1849: mien kustannusten estämiseksi ja tarvitta.
1850: västi ratkaista ilman sellaisia koko maata
1851: vien tutkimustehtävien tarkoituksenmukai-
1852: koskevia alueittaisia tutkimuksia ja tilasto-
1853: tietoja, joiden suorittaminen ja kerääminen seksi hoitamiseksi välttämätöntä, että valta-
1854: kunnansuunnitteluelin saadaan viipymättä
1855: on käytännössä mahdollista vain näitä asioita
1856: tutkineen ja tutkivan valtakunnansuunnitte- aikaan.
1857: lukomitean ehdottaman toimiston puitteissa. Ylimääräisten viran- ja toimenhaltijain
1858: Kulkulaitosneuvoston käyttöön myönnettiin hoitaman valtakunnansuunnittelutoimiston
1859: vuoden 1955 tulo- ja menoarviossa 2 milj. mk perustamisesta niissä puitteissa, mitä valta-
1860: ja vuoden 1956 tulo- ja menoarvioehdotuk- kunnansuunnittelukomitea on ehdottanut
1861: sessa tämä määräraha on korotettu 3 milj. aikaisemmin mainitussa, valtioneuvostolle
1862: markaksi. maaliskuun 18 päivänä 1955 jätetyssä kirjel-
1863: Joulukuun 30 päivänä 1954 perustetun mässä, aiheutuisivat seuraavat kustannukset:
1864: talousneuvoston työn tueksi perustetun ta- mk
1865: louspoliittisen suunnittelutoimiston, jonka
1866: pääasiallisena tehtävänä on tutkia ajankoh- 1 toimistopäällikkö vuosipalkka . 1177 500
1867: taisia finanssipoliittisia ja nykyoloissa muo- 1 apulaispäällikkö vuosipalkka .. 998400
1868: dostuvan kansantulon oikeudenmukaista ja- 3 tutkijaa vuosipalkka yhteensä . 2 548 800
1869: kaantumista koskevia kysymyksiä, ja talous- 1 kanslisti vuosipalkka ........ . 379 800
1870: neuvoston yhteisiä menoja varten on vuoden 1 konekirjoittaja vuosipalkka .. . 314100
1871: 1956 tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotettu Toimiston perustamiskustan-
1872: myönnettäväkai yli 11 milj. mk, mistä mää- nuksia .................... . 1000 000
1873: rästä talousneuvoston menot ovat 6 milj. mk. sekä vuokra-, siivous ja tarve-
1874: Työttömyyden lieventämisestä aiheutuvien rahoja varten yhteensä ..... . 1081400
1875: hallintomenojen yhteyteen on vuoden 1956 Yhteensä mk 7 500 000
1876: IV,190. - Lahtela ym. 843
1877:
1878: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- kan määrärahan 4 Pl. II luvun koh-
1879: nioittaen, dalle valtakunnansuunnittelutoimiston
1880: perustamiseksi valtioneuvoston kans-
1881: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 lian yhteyteen.
1882: tulo- ja menoarvioon 7 500 000 mar-
1883: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
1884:
1885: M. 0. Lahtela. Einari Jaakkola. Niilo Ryhtä.
1886: Erkki Koivisto. Esa Koivusilta. Erkki Ryöm.ä.
1887: Nestori Kaasalainen. J. F. Pöykkö. Heikki Soininen.
1888: Tahvo Rönkkö. Eino Rytinki. Vilho Väyrynen.
1889: Onni Mannila. Kalle Kämäräinen. Artturi Jämsen.
1890:
1891:
1892:
1893:
1894: 2 E 626/55
1895: 844
1896:
1897: IV,191. - Rah.al. N:o 60.
1898:
1899:
1900:
1901:
1902: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta elimen perustami-
1903: seksi ulkomaisen tiedotustoiminnan tehostamista varten.
1904:
1905:
1906: E d u s k u n n a ll e.
1907:
1908: Kansainvälisistä kulttuurisuhteista ja tie- mainen tiedotustoiminta koko laajuudessaan
1909: dotustoiminnasta aiheutuvien tehtävien jat- vaatisi, olisi luotava erityinen elin, ehkä lä-
1910: kuva lisääntyminen on Tanskassa, Norjassa hinnä naapurimaamme Ruotsin mallin mu-
1911: ja Ruotsissa johtanut siihen, että ulkoasiain- kaan. Se voisi toimia myös yhteyselimenä
1912: ministeriöiden sanomalehtiasiaintoimistojen Unescoon sitten, kun Suomi liittyy siihen,
1913: lisäksi on käynyt välttämättömäksi perustaa mitä liittymistä ei voitane lykätä kovinkaan
1914: erikoistoimistot hoitamaan kulttuurisuhteista pitkälle. Yleinen mielipide näyttää asettu-
1915: johtuvia tehtäviä. Tanskassa perustettiin v. neen sille kannalle, että meilläkin olisi pääs-
1916: 1940 ,Det danske Selskab", Ruotsissa v. 1945 tävä asiassa vihdoin käytännöllisiin ratkai-
1917: ,Svenska Institutet för kulturellt utbyte med suihin. Myös eduskunta on lausunut halli-
1918: utlandet" ja Norjassa v. 1950 ,Kontoret for tukselle toivomuksia tiedotustoiminnan te-
1919: kulturelt samkvem med utlandet". Suuret hostamisesta. Tarpeelliset esityöt suunnitel-
1920: kulttuurimaat ovat niin ikään jatkuvasti man toteuttamiseksi on tehty, mutta määrä-
1921: lisänneet sekä henkisen että aineellisen vilje- rahaa valtion tulo- ja menoarvioon ei ole
1922: lyn tunnetuksi tekemistä ja uhraavat siihen otettu.
1923: suuria rahamääriä. Näistä mainittakoon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
1924: Raskan ,Alliance fran<1aise" ja Englannin kunnioittaen,
1925: ,British Council", meidänkin maassamme hy-
1926: vin tunnettu tiedotuskeskus. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
1927: Tällaisen erikoistoimiston perustamisen tulo- ja menoarvioon 5 Pl:n kohdalle
1928: tarve on jo pitkän aikaa ollut tuntuva myös 50 000 000 markan määrärahan erityi-
1929: Suomessa. Ulkoasiainministeriön sanomalehti- sen elimen perustamiseksi ulkomaisen.
1930: asiaintoimiston lisäksi, joka sinänsä tekee tiedotustoiminnan tehostamista var-
1931: arvokasta työtä, mutta joka virastona ei voi ten.
1932: toimia niin vapaasti ja joustavasti kuin ulko-
1933: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
1934:
1935: Arvo Salminen. Kauno Kleemola.
1936: G. Henriksson. John Österholm.
1937: Jaakko Hakala.
1938: 845
1939:
1940: IV,192. - Rah.al. N:o 61.
1941:
1942:
1943:
1944:
1945: Kuusinen ym.: Määrärahan osoittamisesta markkinatutki-
1946: muksen kehittämiseksi Neuvostoliiton, kansandemokratian
1947: maiden ja Kiinan tasavallan suhteen Suomen viennin ja
1948: tuonnin osalta sekä Suomen tuotteiden tunnetuksi teke-
1949: miseksi sanotuissa maissa.
1950:
1951: E d u s k u n n a ll e.
1952:
1953: Monessa yhteydessä on käynyt selville ja kilpailemaan tuotteiden laadussa muiden
1954: asianomaisten maiden korkeiden viranomais- maiden kanssa. Tällaisia tuotteita ovat
1955: ten taholta on korostettu, että Neuvostoliitto, mm. huonekaluteollisuuden, nahka- ja jal-
1956: kansandemokraattiset maat ja Kiinan kansan- kineteollisuuden, tekstiili- ja valmisvaate-
1957: tasavalta tuntevat suurta kiinnostusta kau- teollisuuden tuotteet, erinäiset pienteollisuus-
1958: pankäynnin laajentamiseen maamme kanssa, tuotteet jne. sekä tulevaisuudessa epäilemättä
1959: myös Suomesta niihin tapahtuvan viennin myös karjataloustuotteet.
1960: muodossa. Vaikka maamme kauppavaihto Kauppavaihdon jatkuva lisääminen ja
1961: näiden maiden ja varsinkin Neuvostoliiton laajentaminen alussa mainittujen maiden
1962: sekä Kiinan kansantasavallan kanssa on viime kanssa ja erikoisesti vientimme mahdolli-
1963: vuosina huomattavastikin laajentunut, se ei simman voimakas lisääminen sellaistenkin
1964: kuitenkaan ole saavuttanut niitä mittasuh- tuotteiden kohdalla, joissa emme ole pysty-
1965: teita, joiden puitteissa sen tulisi liikkua neet aikaansaamaan vientiämme muihin
1966: asianomaisten maiden asema huomioon ottaen maihin, on erittäin merkityksellistä kansan-
1967: maamme kauppatuttavina. Tämä on ollut taloudellemme useastakin syystä. Tärkein
1968: todettavissa niin viennin kuin tuonniukin syy on se, ettei näissä maissa esiinny kapi-
1969: yhteydessä. talistisissa maissa säännöllisesti toistuvia ta-
1970: Syynä tähän on ollut suurelta osalta se, louspulia, jotka vaikuttavat haitallisesti
1971: että Suomessa ei tunneta riittävästi edellä maamme vientisuhdanteihin. Toiseksi on
1972: mainittujen maiden mahdollisuuksia meidän merkittävää, että meillä on ilmeisiä mahdol-
1973: vientituotteidemme markkinoina eikä myös- lisuuksia tämän kauppavaihdon puitteissa
1974: kään kaikkia mahdollisuuksia tyydyttää kehittää uusia vientiteollisuuden aloja, jotka
1975: tuontitarpeitamme niistä. Kuitenkin on ollut laajentuessaan vapauttavat kansantalou-
1976: havaittavissa erilaisten tuotteittemme eri yh- temme vientituotantomme tähänastisen
1977: teyksissä jouduttua näytteille näissä maissa, yksipuolisuuden aiheuttamista haitoista ja
1978: että kiinnostus niihin on ollut varsin suuri. vaaroista. Lisäksi kauppavaihdon lisäämi-
1979: Samansuuntaisesti ovat useat maamme ulko- sen puolesta puhuu muidenkin kapitalis-
1980: maankaupan asiantuntijat, teollisuusmiehet tisten maiden voimistunut kiinnostus Neu-
1981: ja muut tuotantoelämämme edustajat puhu- vostoliiton ja kansandemokratian maiden
1982: neet ja kirjoitelleet käytyään näissä maissa. markkinoita kohtaan. Suomen on syytä pi-
1983: Näiden toistaiseksi hajanaisten huomioiden tää kiinni jo saavuttamistaan asemista sekä
1984: perusteella on syntynyt varsin yleinen käsi- vahvistaa niitä. Samassa yhteydessä olisi
1985: tys, että maallamme olisi mahdollisuuksia tarpeen tutkia myös tuonnin monipuolista-
1986: huomattavastikin lisätä vientiään näihin mai- misen mahdollisuuksia siten, että se nykyistä
1987: hin, ei vain tavanomaisten vientituottei- paremmin vastaisi vientiä. Tähänastiset ko-
1988: demme, puunjalostus- ja metalliteollisuus- kemukset osoittavat, että edellä mainituista
1989: tuotteiden kohdalla, vaan vieläpä monien maista on ollut saatavissa edullisin ehdoin
1990: sellaisten kotimarkkinateollisuustuotteiden monia elintärkeitä tuotteita, joiden tuon-
1991: kohdalla, joilla varsin hyvin pystymme nille näyttää avautuvan entistä suurempia
1992: 846 IV,102. - Markkinatutkimus.
1993:
1994:
1995: mahdollisuuksia sekä teollisuuden että ylei- Edellä sanottuun nojaten ehdotamme,
1996: sen kulutuksen kannalta.
1997: Huomioon ottaen edellä esitetyt näkökoh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
1998: dat kauppavaihtomme laajentamisen kansan- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
1999: taloudellisesta hyödystä ja edellä esitetyt kan määrärahan markkinatutkimuksen
2000: ilmeiset mahdollisuudet vientimarkkinoit- kehittämiseksi Neuvostoliiton, kansan-
2001: temme laajentamiseen, olisi mielestämme demokratian maiden ja Kiinan kan-
2002: välttämätöntä kehittää markkinatutkimus- santasavallan markkinoiden suhteen
2003: toimintaa nykyistä huomattavasti tehok- sekä Suomen viennin että tuonnin
2004: kaammin Neuvostoliiton, kansandemokra- osalta ja Suomen tuotteiden tunne-
2005: tian maiden ja Kiinan kansantasavallan tuksi tekemiseksi edellä mainituissa
2006: markkinoita käsittäväksi. maissa.
2007: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
2008:
2009: Hertta Kuusinen. Mauri Ryömä.
2010: Eino Kilpi. Aimo Aaltonen.
2011: Unto Miettinen.
2012: 847
2013:
2014: IV,t93. - Rah.al. N:o 62.
2015:
2016:
2017:
2018: Hetemäki ym.: lffäärärahan osoittamisesta Helsingin hovi-
2019: oikeuden ylimääräisen 5. jaoston vakinaistamiseksi.
2020:
2021:
2022: E d u s k u n n a ll e.
2023:
2024: Hallituksen vuoden 1956 tulo- ja meno- vuosittain n. 140 sotilasjuttua ja n. 30 en-
2025: arvioesitykseen on otettu määräraha uuden simmäisenä oikeusasteena käsiteltävää virka-
2026: ylimääräisen 6. jaoston perustamiseksi Hel- syyteasiaa. Kun näiden viimemainittujen
2027: singin hovioikeuteen ensi vuoden alusta lu- juttujen käsittelemiseen menee melkein ko-
2028: kien. Kun nykyistä 5. jaostoa ei ole esitetty konaan yhden jaoston aika, ei varsinaisten
2029: vakinaistettavaksi, merkitsee se sitä, että oikeudenkäyntiasioiden käsittelyyn ole ny-
2030: ensi vuoden alusta alkaen Helsingin hovi- kyisen olotilan vallitessa voinut osallistua
2031: oikeudessa tulisi olemaan kaksi ylimääräistä käytännöllisesti katsoen muuta kuin neljä
2032: jaostoa. jaostoa. Edellämainituista syistä on hovi-
2033: Helsingin hovioikeuteen saapui vuonna oikeudessa ratkaisemattomien juttujen luku-
2034: 1953 varsinaisia oikeudenkäyntiasioita 2 525 määrä kasvanut niin paljon, että siitä on
2035: ja vuonna 1954 2 631 juttua. Kuluvana huomattavaa haittaa juttujen viivästymisen
2036: vuonna saapui kesäkuun loppuun mennessä vuoksi hovioikeuspiirin oikeudenhoidolle.
2037: jo 1 356 uutta juttua. Ratkaisematta joulu- Kun työskentelyä hovioikeudessa ei ylimää-
2038: kuun lopussa 1954 oli 2 232 juttua ja viime räisten jaostojen puitteissa voida järjestää
2039: kesäkuun lopussa oli ratkaisemattomia jut- niin tehokkaaksi ja suunnitelmalliseksi kuin
2040: tuja 2 325 kappaletta, vaikka hovioikeus on olisi toivottavaa, ja kun varmaa on, ettei
2041: syksystä 1954 toiminut viisijaostoisena. V er- tulevaisuudessakaan tulla toimeen neljällä
2042: tauksen vuoksi mainittakoon, että Turun vakinaisella jaostolla, olisi ainakin toinen
2043: hovioikeus, jossa on 5 vakinaista jaostoa ja nyt ylimääräisenä toimivista jaostoista vaki-
2044: ollut 1 ylimääräinen jaosto tämän vuoden naistettava. Rahallisesti tällainen ei kuiten-
2045: alkuun asti, oli viime kesäkuun lopussa kaan tulisi valtiolle paljon maksamaan. Sen
2046: 1312 ratkaisematonta juttua. vuotuiset lisäkustannukset olisivat vain
2047: Kuten jo yllämainittu kehityskin osoittaa, 198 430 markkaa.
2048: tulee Helsingin hovioikeuteen saapuvien jut- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti
2049: tujen lukumäärä jatkuvasti kasvamaan. Sen ehdotamme,
2050: vuoksi ei ole nähtävissä, että Helsingin hovi-
2051: oikeus voisi tulevaisuudessakaan toimia vain että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
2052: 4-jaostoisena, vaan että siellä tarvitaan vä- tulo- ja menoarvioon Helsingin hovi-
2053: hintäin 5 vakinaista jaostoa, kuten nyt on oikeuden ylimääräisen 5. jaoston va-
2054: jo Turun hovioikeudessa. Työmäärää Hel- kinaistamiseksi 198 430 markan lisä-
2055: singin hovioikeuden osalta on vielä omiaan määrärahan kahden hovioikeudenneu-
2056: lisäämään se, että siellä joudutaan suoritta- voksen, kahden hovioikeudenasessorin,
2057: maan melkoisesti aikaa vieviä suullisia kuu- yhden ylemmän palkkausluokan hovi-
2058: lusteluja useissa sotilas- ja Helsingin hovi- oikeudenviskaalin ja kahden alemman
2059: oikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena käsi- palkkausluokan hovioikeudenviskaalin
2060: teltävissä virkasyytejutuissa, mikä ei näy ylimääräisten virkojen muuttamiseksi
2061: em. tilastosta. Helsingin hovioikeuteen saa- vakinaisiksi viroiksi.
2062: puvien juttujen lukumäärään sisältyykin
2063: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
2064:
2065: Päiviö Hetemäki. 0. Lindblom. C. A. öhman.
2066: V. Liljeström. Arvo Salminen. Eino Saari.
2067: 848
2068:
2069: IV,194. - Fin.mot. N:o 63.
2070:
2071: •
2072: Öhman m.fl.: Angående anvisande av anslag till understöd
2073: för utgivning av den offentligrättsliga delen av den
2074: svenskspråkiga upplagan av lagboken.
2075:
2076:
2077: T i ll R i k s d a g e n.
2078:
2079: Utgivningen av den svenskspråkiga lag- utges med effektiv hjälp av staten. Nämn-
2080: boken har beklagligt nog fördröjts. Detta värt över 1 000 mark borde priset för denna
2081: har till stor del berott på att nödig hjälp del icke få stiga, varför 4 500 000 mark
2082: icke kunnat anskaffas, emedan omkostna- borde erhållas i understöd. Då J uridiska
2083: derna måste pressas ner, då erforderliga Föreningen i Finland r. f. åtog sig att redi-
2084: unde:vstöd ej erhållits. Den första delen ut- gera den svenskspråkiga upplagan av lag-
2085: kom dock för två år sedan och den andra verket, skedde det under förutsättning, att
2086: håller på att tryckas, medan den tredje de- nödigt statsunde:vstöd skulle erhållas, eme-
2087: len utarbetas och delvis redan föreligger i dan föreningen själv saknar medel härför.
2088: korrektur. Sådant understöd, om än otillräckligt, har
2089: Den fjärde delen, som skall omfatta de föreningen också erhållit för de tre första
2090: viktigaste offentligträtts1iga lagarna, bör ut- delarna.
2091: ges fortast möjligt efter det den tredje sam- Med stöd av det som ovan framhållits,
2092: maTIBtällts. Det är omöjligt att på förhand föreslås härmed vördsamt,
2093: exakt fastslå, huru många tryckark denna
2094: sista del av lagverket kommer att omfatta, att Riksdagen under II kap. 15 Ht.
2095: men kostnaderna för tryckning, inbindning i statsförslaget för år 1956 måtte upp-
2096: och distribution stiger säkert till mellan 5 taga ett anslag på 4 500 000 mark
2097: och 6 miljoner mark. Då det icke lönar sig till understöd åt Juridiska Förenin-
2098: att trycka en större upplaga än 1 000 exem- gen i Finland r. f. för utgivning av
2099: plar, skulle priset ligga mellan 5 000 och den fjärde eller offentligrättsliga de-
2100: 6 000 mark per exemplar. Detta är dock len av den svenskspråkiga upplagan
2101: alldeles oskäligt, speciellt i jämförelse med av lagboken.
2102: priset för den finskspråkiga lagboken, som
2103: Helsingfors den 17 september 1955.
2104:
2105: C. A. Öhman. John Forsberg.
2106: John Österholm. Arthur Larson.
2107: Sven Högström.
2108: 849
2109:
2110: IV,194. - Rah.al. N:o 63.
2111: Suomennos.
2112:
2113:
2114:
2115: Öhman ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ruot-
2116: sinkielisen lakikirjan julkisoikeudellisen osan julkaise-
2117: mista varten.
2118:
2119:
2120: E d u s k u n n a 11 e.
2121:
2122: Ruotsinkielisen lakikirjan julkaiseminen kielisen lakikirjan hintaan. Tämän osan
2123: on valitettavasti viivästynyt. Tämä on suu;. hinta ei saisi nousta mainittavasti yli 1 000
2124: reksi osaksi johtunut siitä, ettei ole voitu markan, minkä takia olisi saatava avustuk-
2125: hankkia tarvittavaa apua, koska kustannuk- sena 4 500 000 markkaa. Kun Suomen Lain-
2126: set on painettava alas sen takia, ettei ole opillinen Yhdistys r. y. otti toimittaakseen
2127: saatu tarpeellista avustusta. Ensimmäinen osa lakikirjan ruotsinkielisen painoksen, tapah-
2128: ilmestyi sentään kaksi vuotta sitten ja toista tui se edellyttäen, että saataisiin tarvittavaa
2129: osaa parhaillaan painetaan, kun taas kolmas valtionapua, koska yhdistykseltä itseltään
2130: osa on tekeillä ja osittain jo oikolukuasteella. puuttuu siihen varoja. Sellaista avustusta,
2131: Neljäs osa, joka käsittää tärkeimmät jul- joskin riittämätöntä, yhdistys on saanutkin
2132: kisoikeudelliset lait, on julkaistava mahdolli- kolmea ensimmäistä osaa varten.
2133: simman pian sen jälkeen, kun kolmas osa on Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan täten
2134: saatu valmiiksi. Etukäteen on mahdotonta kunnioittaen,
2135: tarkasti määritellä, miten monta painoark-
2136: kia tämä lakikirjan viimeinen osa tulee si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
2137: sältämään, mutta painatus-, sitomis- ja ja- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
2138: kelukustannukset nousevat varmasti 5-6 kohdalle 4 500 000 markan määrära-
2139: miljoonan markan välimaille. Kun suurem- han avustukseksi Suomen Lainopilli-
2140: paa kuin 1 000 kappaleen painosta ei kan- selle Yhdistykselle r. y. lakikirjan
2141: nata painaa, tulisi hinnaksi 5 000-6 000 ruotsinkielisen painoksen neljännen eli
2142: markkaa kappaleelta. Se on kuitenkin aivan julkisoikeudellisen osan julkaisemista
2143: kohtuuton, varsinkin verrattuna valtion te- varten.
2144: hokkaalla avustuksella julkaistavan Suomen-
2145: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
2146:
2147: C. A. Öhman. John Forsberg.
2148: John Österholm. Arthur Larson.
2149: Sven Högström.
2150: 850
2151:
2152: IV,195. - Fin.mot. N:o 64.
2153:
2154:
2155:
2156:
2157: Larson m. fl.: Angående anvisande av anslag för inrättande
2158: av en landskamrerartjänst vid länsstyrelsen i landskapet
2159: Aland.
2160:
2161:
2162: T i ll R i k s d a g e n.
2163:
2164: År 1954 indrogs landskamrerartjänsten i vid handen, att det nurådande sakläget vid
2165: länsstyrelsen i landskapet Åland. Detta hade berörda länsstyrelse icke erbjuder möjlighe-
2166: som följd, att i länsstyrelsen förutom lands- ter att införa länsrättsinstitutionen vid läns-
2167: hövdingen och länsrådet icke finnas några styrelsen i landskapet Åland.
2168: andra tjänsteinnehavare med nödig juridisk För att ovan nämnda olägenheter vid läns-
2169: kompetens för att vid förfall för landshöv- styrelsen i landskapet Åland skall kunna av-
2170: dingen eller länsrådet kunna göra länssty- hjälpas borde förenämnda landskamrerar-
2171: relsen beslutför. Härvid bör beaktas, att den tjänst oundgängligen återinrättas.
2172: olägenhet detta sakförhållande medför för Med hänvisning tili det ovan an:förda får
2173: ifrågavarande länsstyrelsens vidkommande är v1 vördsamt föreslå,
2174: så mycket större, emedan landshövdingen i
2175: landskapet Åland i sin egenskap av ord- att Riksdagen i statsförslaget för år
2176: förande i Ålandsdelegationen nödgas vistas i 1956 för inrättande av en landskam-
2177: rikets huvudstad under en betydande del av rerart jänst ( 31. l.kl.) vid länsstyrel-
2178: årets dagar. sen i landskapet Åland, under 7 Ht.
2179: Jämlikt 20 § i lagen om länsrätt (52/55) II kap. 1 mom. måtte upptaga tm
2180: skall angående handläggningen av på läns- grundlön 598 800 mk, till ålderstill-
2181: rätt ankommande ärenden i länsstyrelsen i lägg 84 960 mk och Ull dyrortsUllägg
2182: landskapet Åland stadgas särskilt. Enligt 18 900 mk eller sammanlagt 702 660
2183: sagda lag skall länsrätten bestå av tre med- mk.
2184: lemmar. Det i föregående stycke anförda ger
2185: Helsingfors den 19 september 1955.
2186:
2187: Arthur Larson. John. Österholm.
2188: John Forsberg. 0. A. Öhman.
2189: Sven Bögström.
2190: 851
2191:
2192: IV,195. - Rah.al. N:o 64.
2193: Suomennos.
2194:
2195:
2196:
2197: Larson ym.: Määrärahan osoittamisesta lääninkamreerinviran
2198: perustamiseksi Ahvenanmaan maakunnan lääninhallituk-
2199: seen.
2200:
2201:
2202: E d u s k u n n a ll e.
2203:
2204: Vuonna 1954 lakkautettiin Ahvenanmaan esitetystä ilmenee, ettei nykyinen asiaintila
2205: maakunnan lääninhallituksen lääninkamree- mainitussa lääninhallituksessa anna mah-
2206: rinvirka. Tästä johtuen lääninhallituksessa dollisuuksia lääninoikeuslaitoksen perustami-
2207: maaherraa ja lääninneuvosta lukuunottamatta seen Ahvenanmaan maakunnan lääninhalli-
2208: ei ole muita tarvittavan lainopillisen päte- tukseen.
2209: vyyden omaavia virkamiehiä, jotka maaher- Edellä mainittujen epäkohtien poistami-
2210: ran tai lääninneuvoksen ollessa estyneenä seksi Ahvenanmaan maakunnan lääninhalli-
2211: voisivat saada lääninhallituksen päätösvaltai- tuksessa olisi edellä mainittu lääninkamree-
2212: seksi. Tällöin on otettava huomioon, että rinvirka välttämättä perustettava uudelleen.
2213: tästä seikasta johtuva epäkohta on tämän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2214: lääninhallituksen suhteen sitäkin suurempi, nioittaen,
2215: kun Ahvenanmaan maakunnan maaherran
2216: on pakko Ahvenanmaan valtuuskunnan pu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
2217: heenjohtajan ominaisuudessa olla valtakun- tulo- ja menoarvioon lääninkamreerin-
2218: nan pääkaupungissa huomattava osa vuo- viran perustamista varten Ahvenan-
2219: desta. maan maakunnan lääninhallitukseen
2220: Lääninoikeudesta annetun lain (52/55) 7 Pl. II luvun 1 momentille 598 800
2221: 20 §: n mukaan on lääninoikeudelle kuuluvien markkaa peruspalkkaa, 84 960 mark-
2222: asioiden käsittelystä Ahvenanmaan maakun- kaa ikälisiä ja 18 900 markkaa kalliin-
2223: nan lääninhallituksessa säädettävä erikseen. paikanlisää varten eli yhteensä 702 660
2224: Mainitun lain mukaan kuuluu lääninoikeu- markkaa.
2225: teen kolme jäsentä. Edellisessä kappaleessa
2226: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
2227:
2228: Arthur Larson. John Österholm.
2229: John Forsberg. C. A. Öhman.
2230: Sven Högström.
2231:
2232:
2233:
2234:
2235: 3 E 626/55
2236: 852
2237:
2238: IV,196.- Fin.mot. N:o 65.
2239:
2240:
2241:
2242:
2243: Högström m.fl.: Anglende anvisande av anslag föt· bibe-
2244: hållande för länsmansbefattningen i lngå distrikt.
2245:
2246:
2247: T i ll R i k s d a g e n.
2248:
2249: Regeringen har i statsförslaget för år 1956 tagande av landsbygdens och särskilt skär-
2250: föreslagit, att länsmansbefattningen 3 kl. gårdens intressen.
2251: (19 a. kl.) i Ingå distrikt skall indragas från Sedan statsförslaget uppgjordes, har emel-
2252: början av år 1956 och att Ingå länsmans- lertid en omständighet, som i avgörende grad
2253: distrikt slopas samt att Ingå kommun över- kräver uppmärksamhet, nämligen återläm-
2254: föres tili Karis länsmansdistrikt ävensom att nandet av Porkalaområdet. Ingå och De-
2255: i sistnämnda distrikt inrättas en biträdande gerby kommuner ha sedan gammalt bildat
2256: länsmansbefattning ( 19 a. kl.) och att en ett länsmansdistrikt med Ingå som place-
2257: äldre konstapelsbefattning, 2 kl., (13 a. kl.) ringsort för länsmannen. Med beaktande av
2258: och en yngre konstapelsbefattning 2 kl., att återflyttningen tili Porkalaområdet kom-
2259: (12 a. kl.) i Ingå distrikt ombildas tili mot- mer att äga rum inom den närmaste fram-
2260: svarande befattningar i Karis distrikt. tiden samt med hänsyn tili de mångahanda
2261: De föreslagna omställningarna, som icke och viktiga uppgifter, som i detta samman-
2262: medföra någon som helst besparing för sta- hag ankommer på länsmannen, är det otänk-
2263: ten ifråga om utgifterna, innebära mycket bart att länsmansbefattningen skulle indra-
2264: kännbara och långt gående försämringar för gas och en biträdande länsmansbefattning
2265: Ingå kommun och dess invånare. Länsman- inrättas, vars innehavare skulle placeras i
2266: nen är sedan gammalt den centrala förvalt- Karis. Tvärtom kommer de förändrade för-
2267: ningsmyndigheten på orten, med viiken hållandena att ställa så stora krav på Iäns-
2268: framförallt befolkningen kommer i beröring. mannen i distriktet, att det väl närmast
2269: Länsmannen är. utmätningsman, offentligt blir fråga om att utöka polisstyrkan inom
2270: köpvittne, handhar utdelningen av fiske- och distriktet.
2271: jaktkort, utfärdar tillståndsbevis av olika Med hänvisning tili det ovananförda samt
2272: slag och så vidare. Han handhar med andra särskilt med beaktande av den förflyttade
2273: ord sådana allmänna uppdrag, som i de befolkningens intressen föreslå vi härmed
2274: flesta fall göra det nödvändigt, att allmän- vördsamt,
2275: heten besöker honom personligen. På grund
2276: härav är det ingalunda likgiltigt, var läns- att Riksdagen måtte i statsförslaget
2277: mannen, som skall betjäna allmänheten, är för år 1956 under 7 Ht. III: 4 upp-
2278: placerad. taga 394 860 mark jämte indexförhöj-
2279: För Ingå kommun och dess invånare bleve ning för bibehållande av länsmans-
2280: omställningarna en svår förlust. Särskilt befattningen i lngå distrikt samt en
2281: kännbara bleve följderna för det stora och äldre konstapelsbefattning och en
2282: vidsträckta skärgårdsområdet, därifrån för- yngre konstapelsbefattning i samma
2283: bindelserna redan nu äro svåra. Åtgärden distrikt, vilken förstnämnda befatt-
2284: synes icke sammangå med statsmaktens för- ning av regeringen föreslagits att in-
2285: säkringar i olika sammanhang om tillvara- dragas.
2286: Helsingfors den 20 september 1955.
2287:
2288: Sven Högström. Arthur Larson.
2289: C. A. Öhman. John Forsberg.
2290: John Österholm. Bruno J. Sundman.
2291: 853
2292:
2293: IV,196. - Rah.al. N:o 65.
2294: Suomennos.
2295:
2296:
2297:
2298: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta Inkoon piirin
2299: nimismiehen toimen säilyttämistä varten.
2300:
2301:
2302: E d u s k u n n a 11 e.
2303:
2304: Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessä antamiin vakuutuksiin maaseudun ja varsin-
2305: vuodelle 1956 ehdottanut, että Inkoon piirin kin saariston etujen valvomisesta.
2306: nimismiehen 3 1. toimi (19 pl.) lwkkautetaan Tulo- ja menoarvioesityksen valmistumi-
2307: vuoden 1956 alusta ja että Inkoon nimismies- sen jälkeen on kuitenkin ilmaantunut eräs
2308: piiri lopetetaan sekä että Inkoon kunta siir- seikka, jotka vaatii osakseen ratkaisevassa
2309: retään Karjaan nimismiespiiriin ja että vii- maarassa huomiota, nimittäin Porkkalan
2310: meksi mainittuun piiriin perustetaan yksi alueen palauttaminen. Inkoon ja Degerbyn
2311: apulaisnimismiehen toimi (19 pl.) ja että kunnat ovat vanhastaan muodostaneet sa-
2312: yksi vanhemman konstaapelin 2 1. toimi ( 13 man nimismiespiirin nimismiehen sijoitus-
2313: pl.) ja yksi nuoremman konstaapelin 2 l. paikkana Inkoo. Ottaen huomioon, että jäl-
2314: toimi ( 12 pl.) siirretään Inkoon piiristä vas- leenmuutto Porkkalan alueelle tulee tapahtu-
2315: taaviksi toimiksi Karjaan piiriin. maan lähimmässä tulevaisuudessa, ja katsoen
2316: Ehdotetut muutokset, jotka eivät aiheuta niihin moninaisiin ja tärkeisiin tehtäviin,
2317: minkäänlaista säästöä valtion menoissa, ovat jotka tässä yhteydessä tulevat nimismiehelle,
2318: Inkoon kunnan ja sen asukkaiden kannalta on mahdotonta ajatella, että nimismiehen
2319: hyvin tuntuvia ja pitkälle meneviä huonon- toimi lakkautettaisiin ja että perustettai-
2320: nuksia. Nimismies on vanhastaan paikkakun- siin apulaisnimismiehen toimi, jonka haltija
2321: nalla keskeinen hallintoviranomainen, jonka sijoitettaisiin Karjaalle. Päinvastoin tulevat
2322: kanssa väestö ennen kaikkea joutuu koske- muuttuneet olosuhteet asettamaan piirin ni-
2323: tuksiin. Nimismies on ulosottomies, viralli- mismiehelle niin suuria vaatimuksia, että lä-
2324: nen kaupanvahvistaja, hoitaa kalastus- ja hinnä kai tulee kysymykseen piirin poliisj,
2325: metsästyskorttien jakoa, antaa erilaisia lupa- voiman lisääminen.
2326: todistuksia jne. Hän hoitaa toisin sanoen Edellä esitettyyn viitaten ja erityisesti
2327: sellaisia yleisiä tehtäviä, jotka useimmissa siirtoväen edut huomioonottaen ehdotetaan
2328: tapauksissa välttämättä edellyttävät henkilö- täten kunnioittaen,
2329: kohtaista käyntiä hänen luonaan. Tämän
2330: takia ei ole suinkaan yhdentekevää, missä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
2331: nimismiehen, jonka tulee palvella yleisöä, tulo- ja menoarvioon 7 Pl. III luvun
2332: toimipaikka sijaitsee. 4 momentille 394 860 markkaa Inkoon
2333: Inkoon kunnalle ja sen asukkaille muutok- piirin nimismiehen toimen säilyttä-
2334: set merkitsisivät vaikeata menetystä. Erityi- mistä varten sekä yhden vanhemman
2335: sen tuntuviksi muodostuisivat seuraukset ja yhden nuoremman konstaapelin
2336: suurelle ja laajalle saaristoalueelle, josta yh- tointa varten samassa piirissä, joista
2337: teydet jo nyt ovat vaikeat. Toimenpide ei toimista ensiksi mainitun hallitus on
2338: näytä soveltuvan valtiovallan eri yhteyksissä ehdottanut lakkautettavaksi.
2339: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
2340:
2341: Sven Högström. Arthur Larson.
2342: C. A. Öhman. John Forsberg.
2343: John Österholm. Bruno J. Sundman.
2344: 854
2345:
2346: IV,197. - Rah.al. N:o 66.
2347:
2348:
2349:
2350:
2351: Paasio ym.: Määrärahan osoittamise~ta Tu1·un ja Tampereen
2352: poliisikunnan palkkauksen tarkistamiseksi.
2353:
2354:
2355: E d u s k u n n a ll e.
2356:
2357: Valtion viran- ja toimenhaltijain palk- kohti 1110 markkaa enemmän kuin Turussa
2358: kauksessa on noin 30 vuotta sitten käytetty ja Tampereella. Tämä vastaa melkein yhtä
2359: nykyisen kalliinpaikanlisän sijasta saman- palkkausluokkaa, ja pitäisi sen mielestämme
2360: arvoisten viran- ja toimenhaltijain sijoitta- niin poliisikunnan kuin muidenkin palkan-
2361: mista eri palkkausluokkiin. Sen jälkeen kun nauttijaryhmien piirissä riittää korostamaan
2362: siirryttiin kalliinpaikanlisän maksamiseen, pääkaupungin väitettyä erikoisasemaa.
2363: on tältä järjestelmäitä pudonnut pohja pois. Kuinka epäjohdonmukaisia rinnastuksia
2364: Siitä onkin luovuttu jo melkein kaikissa val- saattaa syntyä poliisin nykyisen palkkaus-
2365: tion palkansaajaryhmissä, mutta poliisikun- järjestelmän vallitessa, selviää seuraavista
2366: nassa tämä epäoikeudenmukainen järjes- esimerkeistä:
2367: telmä vielä on pysytetty ennallaan. - vastikään palvelukseen Helsingissä
2368: Suomen Poliisien Liitto ry. otti jo useita astunut ,vihreä" nuorempi konstaapeli saa
2369: vuosia sitten ohjelmaansa poliisikunnan saman palkan kuin jo monet tuiskut ja tuu-
2370: palkkauksen yhtäläistyttämisen, asettaen let kokenut, miehistöluokan suorittanut van-
2371: lähimmäksi tavoitteekseen Tampereen ja hempi konstaapeli Turussa ja Tampereella,
2372: Turun kohdalta palkkauksen kohottamisen - miehistöön kuuluva vanhempi konstaa-
2373: Helsingin tasolle. Kesällä 1954 saavuttikin peli Helsingissä on samassa palkkausluokassa
2374: periaate ,samasta työstä sama palkka" kan- kuin jo alipäällystöluokan suorittanut 2 pl:n
2375: sanedustajien yksimielisen hyväksymisen ja ylikonstaapeli mainituissa toisissa kaupun-
2376: eduskunta myönsi tämän palkkausepäkohdan geissa, ja
2377: korjaamiseen tarvittavan määrärahan. - - Helsingissä palveleva 1 pl:n ylikons-
2378: Ennen vuoden 1954 loppua tapahtui kuiten- taapeli on palkkausluokittelussa vain yhtä
2379: kin yllättävä käänne sikäli, että Helsingin luokkaa alempana kuin Turussa ja Tampe-
2380: poliisilaitoksen henkilökunnan palkkaus nos- reella palveleva 2 pl:n komisario.
2381: tettiin jälleen entiseen erikoisasemaansa - Näin on siitä huolimatta, että poliisimie-
2382: palkkaluokkaa korkeammaksi kuin Turun ja hen henkilökohtainen työ on Helsingissä
2383: Tampereen. samanlaatuista kuin muuallakin, muualla
2384: Periaate ,samasta työstä sama palkka" on osaksi vaativampaakin kuin Helsingissä,
2385: jo toteutettu useimmissa valtion palkansaaja- ottaen huomioon pääkaupungissa toteutettu
2386: ryhmissä, kuten esimerkiksi armeijassa ja työnjako.
2387: rautateillä. Viimeksi suoritetuissa palkkojen Samoinkuin puolustusvoimissa on polii-
2388: tasauksissa on myöskin postilaitoksen suh- sissakin miehistöä, alipäällystöä ja päällystöä
2389: teen suoritettu tämän epäkohdan korjauksia. asetuksessa nimenomaan määrätyin kelpoi-
2390: - Naapurimaassamme Ruotsissa ei poliisi- suusvaatimuksin. Se seikka, että palkkausluo-
2391: kunnan palkkauksessa ole pääkaupungin ja kittelu ei noudata näitä poliisitoimiasetuksen
2392: maaseutukaupunkien välillä mitään eroa. viitoittamia suuntaviivoja, on omiansa ai-
2393: Elinkustannukset niin pääkaupungissa heuttamaan sekaannusta ja tyrehdyttämään
2394: kuin Turussa ja Tampereellakin ovat suun- tervettä yritteliäisyyttä.
2395: nilleen samat, mutta kalliinpaikanlisä on On luonnollistakin, että maan pääkaupun-
2396: Helsingissä niin paljon suurempi, että esim. gin suuruus edellyttää eräillä ylimmillä
2397: 18. palkkausluokassa se tekee kuukautta vakansseilla palkkausluokissa korkeampaa
2398: IV,t97. - Paasio ym. 855
2399:
2400: sijoitusta. Tämä ei kuitenkaan koske varsi- 2 henkikirjoitustoimiston
2401: naista poliisin kenttätyötä, joka on laadul- johtaja . . . . . . . . . . . . . pl. 25 46 800
2402: taan, määrältään ja suorittajiensa pätevyys- 2 rikosos. johtajan apul. pl. 25 46 800
2403: vaatimuksilta samanlaista näissä kolmessa 2 sihteeri . . . . . . . . . . . . pl. 24 42 600
2404: kaupungissa. 15 komisario 1 luokka . . pl. 22 283 500
2405: Epäkohdan korjauksesta aiheutuva meno- 19 komisario 2 , pl. 20 285 000
2406: erä on laskettu kaikkiaan 13 082 330 mar- 2 taloudenhoitaja . . . . . pl. 21 33 600
2407: kaksi, josta kuitenkin kaupungit suorittavat 2 osoite- ja passitoimis-
2408: osuutenaan omien poliisilaitosten palkkauk- ton johtaja . . . . . . . . . pl. 20 30000
2409: sesta kolmannen osan. Näin jää valtion 14 kanslisti 1 lk. . . . . . . pl. 15 155 400
2410: suoranaiseksi menoksi tässä yhteydessä vain 18 kanslisti 2 lk. . . . . . . pl. 13 196 500
2411: 6 504 800 markkaa. - Hyväksytyn periaat- 13 kirjuri 1 lk. . . . . . . . . pl. 11 136 500
2412: teen toteuttamiseksi olisi Tampereen ja 4 kirjuri 2 lk. . . . . . . . . pl. 10 40800
2413: Turun poliisilaitosten virkojen ja tointen 23 kirjuri 3 lk. . . . . . . . . pl. 9 227 700
2414: korottamiseksi vastaavien Helsingin poliisi- 82 ylikonstaapeli 1 lk. . . pl. 18 1220100
2415: laitoksen virkojen ja tointen tasalle varat- 43 ylikonstaapeli 2 lk. . . pl. 17 554 700
2416: tava seuraavat menoerät: 248 vanh. konstaapeli . . . pl. 16 3199 200
2417: Hyväksytyn periaatteen toteuttamiseksi 245 nuor. konstaapeli . . . pl. 15 2 719 500
2418: olisi Tampereen ja Turun poliisilaitosten 5 naiskonstaapeli . . . . . . pl. 12 52 500
2419: virat ja toimet sijoitettava seuraaviin palk- 1 vahtimest. (Tampere) pl. 12 10 500
2420: kaluokkiin:
2421: Kaiken ylläolevan perusteella ehdotamme,
2422: mk että Eduskttnta ottaisi vuoden 1956
2423: 2 poliisimestari . . . . . . . pl. 33 72 600 tulo- ja menoarvioon 7 Pl. IV luvun
2424: 2 poliisimestarin apul. . pl. 27 46 800 1 momentille lisäyksenä 9 757 200
2425: 2 rikososaston johtaja . pl. 27 46 800 markkaa Turun ja Tampereen poliisi-
2426: 1 toimiupseeri (Turku) pl. 24 21300 kunnan palkkauksen tarkistamiseksi.
2427: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
2428:
2429: Rafael Paasio. Jaakko Hakala. Harras Kyttä.
2430: Artturi Tienari. Eino Roine. Urho Kulovaara.
2431: Irma Karvikko. Kaisa Hiilelä. Leo Suonpää.
2432: Kustaa Alanko. Anni Flinck. Elli Stenberg.
2433: 856
2434:
2435: IV,19S. - Rah.al. N:o 67.
2436:
2437:
2438:
2439:
2440: Pasanen ym.: Määrämhan osoittamisesta valtion poliisikou-
2441: lun johtajan toimen muuttamiseksi peruspalkkaiseksi.
2442:
2443:
2444: E d u s k u n n a 11 e.
2445:
2446: Valtion poliisikoulussa on nykyään kolme tilta, samalla kun vastaava ylimääräinen
2447: peruspalkkaista opettajan tointa, mutta joh- toimi lakkautettaisiin. Lisäys 7 Pl: n VII
2448: tajan toimi, jonka haltija myöskin toimii luvun 1 momentilla on peruspalkkana
2449: koulun opettajana nykyisin 12 viikkotunnin 598 800 mk, ikälisinä 141600 mk, ja kalliin-
2450: opetusvelvollisuudella, on ylimääräinen paikanlisänä 56 280 mk eli yhteensä ilman
2451: (31 pl.), vuosipalkkio 598 800 mk. Johtajan indeksikorotusta 796 680 mk. Vastaavasti vä-
2452: toimi on tietenkin poliisikoulussa aivan hennettäisiin saman luvun 2 momentin vä-
2453: välttämätön ja pysyväisesti tarpeellinen, ja hennysten kohdalla vuosipalkkiona 598 800
2454: poliisikoulun menestyminen vaatii välttä- mk, ikälisinä 141600 mk ja kalliinpaikan-
2455: mättä, että sen johtajaksi saadaan alan par- lisänä 56 280 mk eli yhteensä 796 680 mk.
2456: haita ammattimiehiä. Toimen ylimääräisyy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2457: den vuoksi ei tässä pyrkimyksessä ole on-
2458: nistuttu, vaan on johtajan toimen hoito tällä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
2459: hetkellä tilapäisen järjestelyn varassa. Jotta tulo- ja menoarvioon 7 Pl. VII luvun
2460: tästä asiaintilasta päästäisiin, olisi valtion 1 momentille 796 680 markkaa valtion
2461: poliisikouluun perustettava johtajan perus- poliisikoulun johtajan toimen muutta-
2462: palkkainen toimi (31 pl.), jonka palkkaus miseksi peruspalkkaiseksi.
2463: suoritettaisiin 7 Pl:n VII luvun 1 momen-
2464: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
2465:
2466: Aukusti Pasanen. 0. A. Öhman. Aare Leikola.
2467: Niilo Honkala. Antti J. Rantam.aa. Juho Tenhiälä.
2468: Heikki Soininen. Erkki Koivisto. Harras Kyttä.
2469: Kaarlo Kajatsalo.
2470: 857
2471:
2472: IV,199, - Rah.al. N:o 68.
2473:
2474:
2475:
2476:
2477: Pasanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen nuo-
2478: remman opettajan toimen perustamiseksi valtion poliisi-
2479: kouluun.
2480:
2481:
2482: E d u s k u n n a II e.
2483:
2484: Valtion poliisikoulun opetustoiminnan py- palkkaamiseen saman Pl:n IX luvun 1 mo-
2485: syttämiseksi tarpeellisessa laajuudessa on mentilla olevista varoista palkattu alemman
2486: koulun nykyinen vakinainen ja ylimääräi- palkkausluokan toimiupseerin toimi (24 pl.)
2487: nen opettajavoima osoittautunut niin riittä- voitaisiin lakkauttaa. Lisäys on 7 Pl: n VII
2488: mättömäksi, että kouluun jo usean vuoden luvun 2 momentilla vuosipalkkiona 420 600
2489: ajan on ollut pakko komentaa opettaja liik- mk, ikälisinä 108 900 mk ja kalliinpaikan-
2490: kuvasta poliisista. Tämän opettajan tehtä- lisänä 43 980 mk eli yhteensä ilman indeksi-
2491: vänä on ollut antaa opetusta poliisitoimin- korotuksia 573 480 mk. Vastaavasti vähen-
2492: nalle erittäin tarpeellisessa käytännöllisessä nettäisiin saman Pl: n IX luvun 1 momen-
2493: rikospoliisitoiminnassa. Tämä havainto-ope- tilta vuosipalkkiona 420 600 mk, ikälisinä
2494: tus on osoittautunut käytännölliselle poliisi- 108 900 mk ja kalliinpaikanlisänä 43 980 mk
2495: työlle aivan välttämättömäksi ja sen edel- eli yhteensä 573 480 mk.
2496: leen kehittäminen vaatisi poliisikouluun eri- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
2497: koisen oman opettajan.
2498: Tämän vuoksi olisi valtion poliisikouluun että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
2499: perustettava ylimääräinen nuoremman opet- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. VII luvun
2500: tajan toimi (24 pl.), vuosipalkkio 420 600 2 momentille 573 480 markkaa ylimää-
2501: mk, jonka palkkaus suoritettaisiin 7 Pl: n räisen nuoremman opettajan toimen
2502: VII luvun 2 momentin kohdalle varatuista perustamiseksi valtion poliisikouluun.
2503: varoista, samalla kun liikkuvan poliisin
2504: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
2505:
2506: Aukusti Pasanen. 0. A. Öhman. Aare Leikola.
2507: Niilo Honkala. Antti J. Rantamaa. Juho Tenhiälä.
2508: Heikki Soininen. Erkki Koivisto. Harras Kyttä.
2509: Kaarlo Kajatsalo.
2510: 858
2511:
2512: IV,2oo. - Rah.al. N:o 69.
2513:
2514:
2515:
2516:
2517: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta oikeusistuimen
2518: virantoimituksesta aiheutuneesta syytteestä vapauttaman
2519: poliisimiehen oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen.
2520:
2521:
2522: E d u s k u n n a ll e.
2523:
2524: Poliisi joutuu tointaan harjoittaessaan taan syytteestä. Hän on tällöin kuitenkin jou-
2525: usein tilanteisiin, jotka ovat hänen hengel- tunut sellaisten haitallisten seuraamusten alai-
2526: leen ja terveydelleen vaarallisia. Virantoimi- seksi, että hänen on ollut pakko syyttömyy-
2527: tuksessa ilman omaa syytään saamistaan tensä osoittamiseksi uhrata huomattavastikin
2528: vammoista ja sairauksista hän on lain mu- rahaa useasti varsin pitkällisessä oikeuden-
2529: kaan oikeutettu saamaan tapaturmakorvausta. käynnissä. Täten hänelle virkatoimintansa
2530: Tapaturmalainsäädäntö ei kuitenkaan anna vuoksi koituu taloudellista vahinkoa, jota
2531: poliisille turvaa eräitä haitallisia seurauksia hän ei voi pitää muuna kuin jonkunlaisena
2532: vastaan, joiden alaiseksi hän useinkin viran- syyttömästi saatuna rangaistuksena laillisesta
2533: toimituksessaan joutuu. Valitettavan run- toiminnastaan. Etupäässä järjestyspoliisi-
2534: saasti tapahtuu maassamme, että poliisi vir- miehet joutuvat syyttömänä syytetyiksi väki-
2535: kaansa toimittaessaan kohtaa vastarintaa, vallan harjoittamisesta. Samantapaisten hai-
2536: mikä hänen on pakko väkivaltakeinoin mur- tallisten seuraamusten alaisiksi, mutta
2537: taa. Kun tällaisissa tapauksissa poliisin vas- muista syistä, joutuvat myös rikospoliisi-
2538: tustajalle ilman poliisin syytä monesti miehet taistelussaan rikollisuutta vastaan.
2539: aiheutuu vammoja, toisinaan jopa varsin vai- Nykyään tapahtuu valitettavan usein, että
2540: keitakin, joutuvat tällaiset tapaukset tarkko- yltiöpäiset rikolliset, joiden asioita rikospo-
2541: jen tutkimusten ja oikeudellisten selvittely- liisi on tarmokkaasti selvittänyt, kostoksi
2542: jen alaisiksi. Kun poliisi on käyttänyt väki- heille epäedullisesti päättyneestä tutkimuk-
2543: valtaa virantoimituksessa, on niillä, jotka sesta keksivät kaikenlaisia keinotekoisia syyt-
2544: ovat joutuneet poliisin pakkotoimenpiteiden teitä rikostutkijaa vastaan hänen muka tut-
2545: kohteiksi ja jotka useinkin ovat järjestyk- kimuksessa tekemistään virheistä. Jos nyt
2546: sestä piittaamattomia ja rettelönhaluisia hen- syntyneessä oikeudenkäynnissä tutkija va-
2547: kilöitä, tapana tehdä poliisia vastaan ilmoi- pautetaan syytteestä, on hän laillisista virka-
2548: tuksia, joissa väitetään, että poliisi on väki- toimistaan joutunut kärsimään suurta har-
2549: valtaa käyttäessään ylittänyt toimivaltuuk- mia ja vahinkoa.
2550: siaan. Ilman tällaisia ilmoituksiakin on esi- Sitä henkistä ,kipua ja särkyä", minkä
2551: miesten, milloin tietoon tulee, että poliisi on alaiseksi syytön poliisimies edellämainitun-
2552: joutunut käyttämään väkivaltaa, toimitettava laisissa tapauksissa joutuu, ei luonnollisesti-
2553: tutkimus sen seikan selvittämiseksi, onko kaan voida rahassa arvioida. On vain lasket-
2554: väkivallan käyttö pysynyt laillisissa rajoissa tavissa ne rahalliset kulut, jotka asianomai-
2555: vai onko poliisi ylittänyt valtuuksiaan. nen joutuu oikeudenkäyntiin uhraamaan.
2556: Kysymys siitä, onko poliisi väkivaltaa Jutussa, jonka yksityinen asianomistaja on
2557: käyttäessään menetellyt virheellisesti vai vir- nostanut poliisia vastaan ja jossa syyte on
2558: heettömästi, joutuu sangen usein tuomiois- havaittu kerrassaan aiheettomaksi, tuomiois-
2559: tuimen käsiteltäväksi siten, että joko yksityi- tuin saattaa tietenkin velvoittaa asianomis-
2560: nen asianomistaja tai virallinen syyttäjä tajan korvaamaan poliisin oikeudenkäynti-
2561: nostaa poliisia vastaan syytteen. Tällaiset kulut. Monasti kuitenkin sattuu, että kun
2562: syytteet johtavat kuitenkin monasti sellaiseen asianomistajalta yritetään kuluja per1a,
2563: tulokseen, että syytetty poliisimies vapaute- osoittautuu hän ,varattomaksi", joten poliisi
2564: IV,2oo. - Lindblom ym. 859
2565:
2566: joutuu kärsimään oikeudenkäyntikulunsa. Poliisin toimiessa yhteiskunnassa vallitse-
2567: Jos virallinen syyttäjä on ajanut syytettä van yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
2568: poliisia vastaan ja poliisi on kuitenkin syyt- säilymiseksi tulisi yhteiskunnan taholta pyr-
2569: teestä vapautettu, ei tuomioistuin velvoita kiä tätä toimintaa helpottamaan sekä poista-
2570: ketään korvaamaan poliisin kuluja, vaan hän maan niitä haitallisia seuraamuksia, joita yk-
2571: saa ne itse taloudellisena menetyksenään sityiselle poliisimiehelle hänen omatta syyt-
2572: kärsiä. tään saattaa virkatehtävien hoitamisesta koi-
2573: Kun laillisesti toiminutta virkamiestä tua. Valtiovallan toimenpitein olisikin taat-
2574: syytetään väitetyistä virheistä virantoimi- tava, etteivät yksityiset poliisimiehet aiheet-
2575: tuksessa, vaatii hänen oma etunsa, että hän tomasti virantoimituksensa johdosta syyttee-
2576: vakavasti suhtautuu syytteeseen. Ellei hän seen jouduttuaan kärsi suoranaisia taloudel-
2577: näin menettele eikä kykene tuomaan syyttö- lisia menetyksiä, kuten nykyisin on asian-
2578: myyttänsä riittävän selvästi näkyviin, voi laita.
2579: hän pahimmassa tapauksessa joutua syyttö- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
2580: mänäkin rikoksesta tuomituksi. Tällaisissa nioittaen,
2581: vakavasti otettavissa syytejutuissa onkin po-
2582: liisimiehen turvauduttava lakimiehen apuun. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
2583: Asianajopalkkioiden muodossa joutuu poliisi- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. IX luvun
2584: mies syyttömyytensä osoittamiseksi täten uudelle momentille 300 000 markan
2585: kärsimään huomattavia rahallisia menoja, määrärahan oikeusistuimen virantoi-
2586: joiden korvauksesta hänellä on nykyisellään mituksesta aiheutuneesta syytteestä
2587: varsin pienet takeet. vapauttaman poliisimiehen oikeuden-
2588: käyntikulujen korvaamiseen.
2589: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
2590:
2591: 0. Lindblom. Vappu Heinonen. Nestori Nurminen.
2592: K. F. Haapasalo. V. Liljeström. Bruno J. Sundman.
2593: G. Henriksson. Päiviö Hetemäki. Urho Kähönen.
2594: Arvo Salminen. Veikko Helle. Erkki Tuuli.
2595: Anni Flinck. Veikko Kokkola. Varma K. Turunen.
2596: Eino Raunio. Heikki Hykkäälä. Martta Salmela-Järvinen.
2597: Lempi Lehto.
2598:
2599:
2600:
2601:
2602: 4 E 626/55
2603: 860
2604:
2605: IV,2<Jl. - Rah.al. N:o 70.
2606:
2607:
2608:
2609:
2610: Koivisto ym..: Määrärahan osoittamisesta lentokoneen pääl-
2611: likön viran perustamiseksi Pohjois-Suomeen hankittavaa
2612: sairas- ja huoltokuljetuslentokonetta varten.
2613:
2614:
2615: E d u s k u n n a 11 e.
2616:
2617: Hallitus esittää momentilla 7 Pl. XI: 2 Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
2618: yhden tilapäisen lentokoneen päällikön palk- esitämme,
2619: kaamiseen Pohjois-Suomeen hankittavaa sai-
2620: ras- ja huoltokuljetuslentokonetta varten että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
2621: 483 360 mk (22 pl.). Kun toimi on kuiten- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XI: 1 mo-
2622: kin pysyvästi tarpeellinen, olisi perustettava mentin kohdalle 531 800 markan suu-
2623: yksi lentokoneen päällikön ap. virka ruisen määrärahan yhden lentokoneen
2624: (22 pl.), johon tarvitaan peruapalkkana päällikön ap. viran perustamiseksi
2625: 379 800 mk, ikälisänä 100 200 mk, kalliinpai- Pohjois-Suomeen hankittavaa sairas-
2626: kanlisänä 40 500 mk ja virkapukuavustuk- ja huoltoknljetuslentokonetta varten.
2627: sena 11 300 mk eli yhteensä ilman indeksi-
2628: korotusta 531800 mk.
2629: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
2630:
2631: Erkki Koivisto. Erkki Tuuli. R. Hallberg.
2632: 861
2633:
2634: IV,2o2. - Rah.al. N:o 71.
2635:
2636:
2637:
2638:
2639: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin- ja yleis-
2640: ten sairaalain saarnaajien palkkaukseen.
2641:
2642:
2643: E d u s k u n n a 11 e.
2644:
2645: Vuoden 1952 menoarviossa oli seuraavat Tämän jälkeen on valmistunut uusia
2646: saarnaajan palkkiotoimet, jotka kuitenkin keskussairaaloita.
2647: lopetettiin v. 1951 kesken vuotta: Kirjelmässään valtiovarainministeriölle ko.
2648: asiasta antoi lääkintöhallitus silloisen pää-
2649: mk joht. Osk. Reinikaisen varmentamalla alle-
2650: Turun lääninsairaala . . ... palkkio 16 500 kirjoituksella seuraavan lausunnon:
2651: Hämeenlinnan lääninsairaala 8400 ,Mitä tulee läänin- ja yleisten sairaaloi-
2652: Mikkelin lääninsairaala . . . " 8400
2653: " den saarnaajien palkkioihin, lääkintöhallitus
2654: Kuopion lääninsairaala ... . 8400 katsoo, että hengellinen huolto sairaaloissa
2655: Vaasan lääninsairaala ... . " 11100 on siksi tärkeä, että toimintaa ei voi lopettaa
2656: Oulun lääninsairaala .... . " 13 500
2657: " eikä palkkiotoimia tarpeettomina lakkauttaa.
2658: Lapin lääninsairaala ..... . 8400 Päinvastoin lääkintöhallituksen mielestä tu-
2659: (Etelä-Saimaan yleinen sai- " lisi mainittuja palkkioita korottaa, sillä niitä
2660: raala ................. . " 8 400)
2661: " ei ole tähän mennessä korotettu samassa
2662: (Joensuun yleinen sairaala 4 500) suhteessa kuin muita palkkioita.
2663: (Jyväskylän yleinen sairaala " 8 400)
2664: Kajaanin yleinen sairaala " 4500
2665: Kemin yleinen sairaala .. . " 8400
2666: " XVII. Mieli- ja hermosairaalat.
2667: Kotkan yleinen sairaala .. . 9 600
2668: Nurmeksen yleinen sairaala " 4500
2669: " 1. Palkkaukset. Saarnaajat ja lukkarit.
2670: Porin yleinen sairaala .... 10200 Viitaten edellä esitettyyn perusteluun saar-
2671: (Savonlinnan yleinen sai- "
2672: naajan ja lukkarin palkkiotoimia ei voida
2673: raala ................. . 8400) lakkauttaa."
2674: Tampereen yleinen sairaala " 11100
2675: Tornion yleinen sairaala .. " 8400 Yllämainittuun lääkintöhallituksen lau-
2676: " suntoon viitaten ehdotamme,
2677:
2678: Mieli- ja hermosairaalat: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
2679: tulo- ja menom·vioon 2 miljoonan mar-
2680: Lapinlahden sairaala ..... . palkkio 10 200 kan määrärahan läänin- ja yleisten
2681: Niuvanniemen sairaala ... . 11400 sairaalain saarnaajien palkkaukseen.
2682: Mustasaaren sairaala ..... . " 10200
2683: Seilin sairaala . . . . . . . . . . . " 4200
2684: "
2685: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
2686:
2687: Johannes Wirtanen. Jaakko Hakala. Erkki Koivisto.
2688: Erkki Tuuli. Erkki W. Mohell. Irma Hamara.
2689: 862
2690:
2691: IV,2oa. - Rah.al. N:o 72.
2692:
2693:
2694:
2695:
2696: E. Leikola: Määrärahan osoittamisesta alilääkärin ylimää-
2697: räisen toimen perustamiseksi Keski-Suomen keskussairaa-
2698: lan silmätautien osastolle.
2699:
2700:
2701: E d u s k u n n a ll e.
2702:
2703: Keski-Suomen keskussairaalan silmätautien Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
2704: osaston ylilääkäri ei ehdi hoitaa samalla ker-
2705: taa kliinistä osastoa, poliklinikkaa ja leik- että Eduskunta ottaisi v·uoden 1956
2706: kaussalia. Tästä syystä, sairaalan saattami- tulo- ja menoarvioon (7 Pl. XVII: 1)
2707: seksi täysin toimintakykyiseksi, on sairaalaan yhteensä 547 320 markkaa indeksiko-
2708: perustettava yksi alilääkärin ylimääräinen rotuksineen Keski-S1wmen keskussai-
2709: toimi (28 pl.). Lisäys on vuosipalkkiona raalan silmätautien osastolle perustet-
2710: 513 300 mk ja kalliinpaikanlisänä 34 020 mk tavaa alilääkärin ylimääräistä tointa
2711: eli yhteensä 547 320 mk. varten.
2712: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
2713:
2714: Erkki Leikola.
2715: 863
2716:
2717: IV,2o4. - Rah.al. N:o 73.
2718:
2719:
2720:
2721:
2722: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenkielisten
2723: sairaanhoitajakurssien järjestämiseksi Vaasan keskussai-
2724: raalaan.
2725:
2726:
2727: E d u s k u n n a 11 e.
2728:
2729: Vaasan kaksikielisessä keskussairaalassa toivomuksen, että myöhemmin Vaasaan ra-
2730: annettavaa ruotsinkielistä sairaanhoito-ope- kennettavassa sairaanhoitokoulussa tulisi ole-
2731: tusta varten on kuluvan vuoden lisämeno- maan sekä suomen- että ruotsinkielisiä kurs-
2732: arvioon myönnetty 15 328 mk ja nyt v. 1956 seja.
2733: tulo- ja menoarviossa esitetty 100 000 mark- Yllämainittuun viitaten ehdotamme,
2734: kaa.
2735: On luonnotonta, että sairaala, jonka pe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
2736: rustajana ja rahoittajana on sekä puhtaasti tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark-
2737: ruotsinkielisiä että suomenkielisiä kuntia kaa suomenkielisten sairaanhoitaja-
2738: sekä kaksikielisiä kuntia, palvelisi vain ruot- kurssien järjestämiseksi Vaasan kes-
2739: sinkielisten sairaanhoitajien koulutuksessa. kussairaalaan.
2740: Vaasan kaupunginvaltuustokin on lausunut
2741: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
2742:
2743: Johannes Wirtanen. Väinö Tikkaoja. Toivo .Asvik.
2744: 864
2745:
2746: IV,2o5. - Rah.al. N:o 74.
2747:
2748:
2749:
2750:
2751: E. Leikola: Määrärahan os~ttamisesta rehtorin ylimääräisen
2752: toimen perustamiseksi Helsingin sairaanhoitajaopistoon.
2753:
2754:
2755: E d u s k u n n a ll e.
2756:
2757: Helsingin sairaanhoitajaopistossa toimii vaksi yksi rehtorin ylimääräinen toimi
2758: paitsi sairaanhoitajakoulua myös yhdistetty (26 pl.). Lisäys on vuosipalkkiona 465 300
2759: jatko-opisto ja terveydenhuolto-opisto, joka mk ja kalliinpaikanlisänä 47 460 mk eli yh-
2760: vastaa alan korkeimman asteisesta ammatti- teensä ilman indeksikorotusta 512 760 mk.
2761: koulutuksesta ja jossa sairaanhoitajille anne- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
2762: taan erityiskoulutusta viidellä ja tulee an-
2763: nettavaksi yhteensä seitsemällä eri opintolin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
2764: jalla sekä erikoistuneille sairaanhoitajille tulo- ja menoarvioon (7 Pl. XX: 1)
2765: jatko-opetusta hallinnollisiin ja opetustehtä- yhteensä 512 760 markkaa indeksiko-
2766: viin. Opistossa asuu 500 ja aterioi 200 hen- rotuksineen Helsingin sairaanhoitaja-
2767: kilöä. Koko talon hallinnollisen yleisjohdon opistoon perustettavaa yhtä rehtorin
2768: keskittäminen on kiireellistä ratkaisua vaa- ylimääräistä tointa varten.
2769: tiva asia. Opistoon ehdotetaan perustetta-
2770: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
2771:
2772: Erkki Leikola.
2773: 865
2774:
2775: IV,2oa. - Fin.mot. N:o 75.
2776:
2777:
2778: Nordström m.fl.: Angående anvisande av anslag för in-
2779: rättande av vissa extraordinarie tjänster vid centralsjuk-
2780: huset i Vasa.
2781:
2782: T i 11 R i k s d a g e n.
2783:
2784: I regeringens budgetförslag för år 1956 räcklig personal. Dessa centralsjukhus har
2785: har upptagits under 7 Ht. XVII: 1 punkt därför varit nödsakade att tid efter annan
2786: l) anslag för ett visst antal extraordinarie anhålla om att nya tjänster måtte inrättas
2787: tjänster vid centralsjukhuset i Vasa, som för att få verksamheten att omfatta alla av-
2788: skall vidtaga med sin verk:samhet i början delningar. Då även de vakanser, som uppta-
2789: av sagda år. Ur samhällets synpunkt sett ges i budgetförslaget för centralsjukhuset
2790: måste det anses vara mycket viktigt, att de i V asa, är tili vissa delar betydligt färre än
2791: centralsjukhus, som blivit färdiga, även kan medicinalstyrelsen ansett nödvändigt för att
2792: effektivt utnyttjas med tank:e på de stora detta centralsjukhus redan från början skall
2793: belopp, som investerats i centralsjukhusets kunna öppnas i hela sin omfattning och då
2794: byggnader jämte den medidinska apparatu- dessutom erfarenheten utvisat, att det med
2795: ren och utrustningen. Beträffande de redan en alltför liten personai är omöjligt att få
2796: öppnade centralsjukhusen k:an nämnas, att centralsjukhuset i gång i full utsträckning,
2797: ett tillräckligt antal tjänster icke har inrät- så anser undertecknade, att följande extra-
2798: tats från första början, varför en del avdel- ordinarie tjänster vid centralsjukhuset i Vasa
2799: ningar icke kunnat öppnas på grund av otill- måste ytterligare inrättas:
2800: Årslön
2801: utan ind. Summa
2802: mk mk
2803: 1 överläkare 3 kl. (laboratoriet), 29 lk.... . 539100 539 100
2804: 1 underläkare (kirurg. + polikl.), 28 lk.. . 513 300 513 300
2805: 2 avdelningssköterskor, 15 lk............. . 273 600 547 200
2806: 8 sköterskor, 13 lk. ..................... . 252 000 2 016 000
2807: 1 sjukgymnast h. a., 15 lk................ . 273 600 273 600
2808: 8 hjälpsköterskor, 10 lk. . ................ . 219 600 1756 800
2809: 5 kanslibiträden, 9 lk. . .................. . 209 400 1047 000
2810: 1 kanslibiträde, 8 lk. . .................. . 199 500 199 500
2811: 9 sjukvårdsbiträden, 5 lk. . .............. . 172 500 1552 500
2812: 1 yngre vaktmästare, 9 lk. . .............. . 209 400 209 400
2813: 1 reparationskarl, 11 lk.................. . 230100 230100
2814: 2 kök:sbiträden, 5 lk. . .................. . 172 500 345 000
2815: ----------------------
2816: Summa mk 9 229 400
2817:
2818: Med hänvisning tili ovanstående föreslås, löner för ovan föreslagna tjänster och
2819: därtill 1 500 000 mk fö1· motsvarande
2820: att Riksdagen under 7 Ht. XVII: 1 förhöjning av dyrorts- och ålders-
2821: mom. måtte ytterligare upptaga ett tillägg samt hyresbidrag.
2822: belopp, stort 9 229 400 mk, till års-
2823: Helsingfors den 20 september 1955.
2824:
2825: Torsten Nordström. Sven Högström.
2826: John Österholm. John Forsberg.
2827: Aarre Leikola. Arthur Larson.
2828: 866
2829:
2830: IV,2o6. - Rah.al. N:o 75.
2831: Suomennos.
2832:
2833:
2834:
2835: Nordström ym. :Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimää-
2836: räisten toimien perustamiseksi Vaasan keskussairaalaan.
2837:
2838: E d u s k u n n a 11 e.
2839:
2840: Hallituksen budjettiesitykseen vuodelle nan takia. Näiden keskussairaaloiden on sen
2841: 1956 on 7 Pl:n XVII luvun 1 momentin 1) vuoksi ollut pakko aika ajoin anoa uusien
2842: kohtaan otettu määräraha eräiden ylimää- toimien perustamista, jotta niiden toiminta
2843: räisten tointen perustamista varten Vaasan saataisiin käsittämään kaikki osastot. Kun
2844: keskussairaalaan, joka aloittaa toimintansa myös niitä toimia, joita budjettiesitykseen on
2845: sanotun vuoden alussa. Yhteiskunnan kan- otettu Vaasan keskussairaalaa varten, on
2846: nalta on pidettävä hyvin tärkeänä, että niitä eräiltä osin huomattavasti vähemmän kuin
2847: keskussairaaloita, jotka ovat valmistuneet, mitä lääkintöhallitus on pitänyt välttämät-
2848: voidaan myös tehokkaasti käyttää ottaen huo- tömänä, jotta tämä keskussairaala voitaisiin
2849: mioon keskussairaalan rakennuksiin s~kä lää- alusta pitäen avata koko laajuudessaan, ja
2850: ketieteellisiin kojeistoihin ja varusteisiin si- kun sitä paitsi kokemus on osoittanut, että
2851: joitetut suuret summat. Jo avattujen keskus- liian pienellä henkilökunnalla on mahdotonta
2852: sairaaloiden suhteen voida·an mainita, ettei saada keskussairaalan toimintaa alulle ikoko
2853: alusta lähtien ole perustettu riittävässä mää- laajuudessaan, katsovat allekirjoittaneet, että
2854: rässä toimia, minkä johdosta eräitä osastoja Vaasan keskussairaalaan on lisäksi perustet-
2855: ei ole voitu avata riittämättömän henkilökun- tava seuraavat ylimääräiset toimet:
2856: Vuosipalkkio
2857: ilman indeksi·
2858: korotusta Yhteensä
2859: mk mk
2860: 1 ylilää;käri 3 1. (laboratorio) 29 pl. 539 100 539 100
2861: 1 alilääkäri (kir. os. ja polikl.) 28 pl. 513 300 •513 300
2862: 2 osastonhoitajatarta ........ . 15 pl. 273 600 547 200
2863: 8 hoitajatarta .............. . 13 pl. 252 000 2 016 000
2864: 1 lää:kitysvoim.istelija, yp. . .. . 15 pl. 273 600 273 600
2865: 8 apuhoitajaa .............. . 10 pl. 219 600 1 756 800
2866: 5 toimistoapulaista ......... . 9 pl. 209 400 1 047 000
2867: 1 toimistoapulainen ......... . 8 pl. 199 500 199 '500
2868: 9 sairaala-apulaista ......... . 5 pl. 172 500 1 552 500
2869: 1 nuorempi vahtimestari ... . 9 pl. 209 400 209 400
2870: 1 korjausmies .............. . 11 pl. 230 100 230 100
2871: 2 keittiöapulaista ........... . 5 pl. 172 500 345 000
2872: ----------------------
2873: Yhteensä 9 229 400
2874:
2875: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, markkaa .edellä ehdotettujen toimien
2876: vuosipalkkioihin ja lisäksi 1 500 000
2877: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 markkaa vastaavia kalliinpaikan- ja
2878: tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XVII luvun ikälisiä sekä vuokra-apuja varten.
2879: 1 momentille lisäyksenä 9 229 000
2880: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
2881:
2882: T. E. Nordström. Sven Högström.
2883: John Österholm. John Forsberg.
2884: Aare Leikola. Arthur Larson.
2885: 867
2886:
2887: IV,2o7. - Rah.al. N:o 76.
2888:
2889:
2890:
2891:
2892: Sarjala ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden B-mielisai-
2893: raanhoitolaitosten perustamiskustannuksiin.
2894:
2895:
2896: E d u s k u n n a ll e.
2897:
2898: Viime heinäkuun 27 pa1vana vahvistetulla Suolahdessa, Alavuden mielisairaanhoitokoti
2899: mielisairaslain muutoksella on säädetty, että Alavudella ja kuntainliitto Salmijärven sai-
2900: ns. B-luokan mielisairaanhoitolaitoksille an- raala Kajaanin maalaiskunnassa. Saatujen
2901: netaan 25 % valtionapua niiden perustamis- tietojen mukaan ovat edelleen rakenteilla
2902: kustannuksiin. Kun lainmuutos tulee voi- ainakin Teuvan, Tyrvään ja Pielisjärven B-
2903: maan vasta ensi vuoden alusta, jäävät täl- mielisairaalat. Lisäksi on jo rakennettu tai
2904: löin avustuksen ulkopuolelle jo. rakennetut rakenteilla eräitä sellaisia kunnalliskotien
2905: tai rakenteilla olevat laitokset. Näin ei tie- mielisairasosastoja ja kunnallisia mielisai-
2906: tenkään saisi tapahtua, koska se olisi epä- raanhoitokoteja, jotka vastaavat mielisairas-
2907: oikeudenmukaista niitä kuntia kohtaan, jotka laissa tarkoitettuja B-luokan sairaaloita.
2908: ensimmäisinä ovat ryhtyneet voimassaolevan Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
2909: mielisairaslain mukaisesti B-sairaalan raken- nioittaen:
2910: tamisella helpottamaan vaikeaa mielisairas-
2911: paikkatilannetta. Mainitun epäkohdan kor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
2912: jaamiseksi olisi valtion talousarvioon varat- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
2913: tava riittävän suuri määräraha ko. valtion- uudelle momentille 200 000 000 mar-
2914: avun maksamiseksi edellä mainituille laitok- kan suuruisen määrärahan mielisai-
2915: sille. Tämä taannehtiva valtionapu olisi ulo- raslain voimaantulopäivän 1. 1. 1953
2916: tettava koskemaan kaikkia niitä B-luokan jälkeen rakennettujen B-mielisairaan-
2917: mielisairaanhoitolaitoksia, jotka on raken- hoitolaitoksien tai niitä vastaavien
2918: nettu voimassa olevan mielisairaslain voi- kunnalliskotien mielisairaanhoitokotien
2919: maantulopäivän 1. 1. 1953 jälkeen. Tällaisia perustamiskustannuksiin.
2920: laitoksia ovat lähinnä Sisä-Suomen sairaala
2921: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
2922:
2923: Wiljam Sarjala. Onni Hiltunen. Viljo Virtanen.
2924: Einari Jaakkola. Irma Hamara. Kalervo Saura.
2925: Nestori Kaasalainen. T. Saloranta. Niilo Nieminen.
2926: Bertel Lindh. Erkki Ryömä. Sylvi Halinen.
2927: Kauno Kleemola.
2928:
2929:
2930:
2931:
2932: !1 E 626/55
2933: 868
2934:
2935: IV,2os. - Rah.al. N:o 77.
2936:
2937:
2938:
2939:
2940: Ahonen ym..: Määrärahan osoittamisesta eräiden B-mielisai-
2941: raankoitolaitosten perustamiskustannuksiin.
2942:
2943:
2944: E d u s k u n n a 11 e.
2945:
2946: Viimeksi tehdyn mielisairaslain muutos menoarvioon vuonna 1956 varattaisiin sitä
2947: tulee voimaan 1. 1. 1956, missä muutoksessa varten riittävä määräraha.
2948: on määritelty valtion osuus B-mielisairaalain Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2949: perustamiskustannuksista. Nyt jäivät tämän nioittaen,
2950: lain ulkopuolelle kaikki ne B-mielisairaalat,
2951: jotka ovat valmistuneet ennen 1. 1. 1956, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
2952: kuten esim. Suolahden ja Alavuden kuntain- tulo- ja menoarvioon 200 000 000
2953: liittojen mielisairaalat. markkaa B-mielisairaankoitolaitosten
2954: Koska tämä ei ole oikeudenmukaista niille perustamiskustannuksiin niille sairaa-
2955: kuntayhtymille, jotka ovat toimineet uraa- loille, jotka ovat valmistuneet ennen
2956: uurtavina ja uhranneet omia varojaan, olisi 1. 1. 1956.
2957: nyt oikeudenmukaista, että valtion tulo- ja
2958: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
2959:
2960: Arvo Ahonen. V. Liljeström.
2961: Veikko Helle. Väinö Ranldla.
2962: 869
2963:
2964: IV,zo9. - Rah.al. N:o 78.
2965:
2966:
2967:
2968:
2969: Jämsen ym..: Määrärahan osoittamisesta eräiden B-mielisai-
2970: raaloiden perustamiskustannuksiin.
2971:
2972:
2973: E d u s k u n n a ll e.
2974:
2975: Uusi, 2. 5. 1952 annettu mielisairaslaki on saannissa syrjäytettäisiin yleensä syrjäseutu-
2976: ollut voimassa yli kolme vuotta. Tänä jen vähävaraisten kuntien rakentamat jo val-
2977: aikana saatu kokemus on osoittanut, että miina olevat, toisille esimerkkinä olemaan
2978: laissa on eräitä epäkohtia, jotka olisi ensi pyrkineet ja lain vaatimukset mahdollisim-
2979: tilassa korjattava. Eräs tällainen epäkohta man nopeasti täyttäneet B-mielisairaalat.
2980: on ollut se, että ns. B-mielisairaaloille ei ole Taloudellisessa mielessäkään- niin peräti
2981: perustamiskustannuksiin annettu lainkaan tärkeä ja kipeään tarpeeseen kuin valtion-
2982: valtion apua. Tässä suhteessa saatiin kuiten- avun tuottama hyöty siitä nyt vaille jää-
2983: kin korjaus aikaan 27. 7. 1955 vahvistetulla neitä B-mielisairaaloita omistaville kunnille
2984: mielisairaslain muutoksella, joka merkitsee onkin - se ei kuitenkaan merkitse valtiolle
2985: sitä, että myös B-mielisairaalat saavat perus- ylivoimaisen suurelta näyttävää menoerää,
2986: tamiskustannuksiinsa lakisääteisen valtion- vaan lienee tuo tärkeä kysymys hoidettavissa
2987: avun. Kyseinen lainmuutos on osoittautunut suhteellisen pienillä kustannuksilla oikeuden~
2988: kuitenkin vielä sikäli puutteelliseksi, että ne mukaiseen ratkaisuun.
2989: B-mielisairaalat, jotka on rakennettu uuden Näin ollen tahdommekin kiinnittää tähän
2990: mielisairaslain johdosta, mutta olivat jo lain- kysymykseen eduskunnan huomiota snna
2991: muutoksen voimaan tullessa valmiit tai ra- mielessä, että valtionavun antaminen olisi
2992: kenteilla, jäävät valtion avusta osattomaksi. ulotettava kaikkiin niihin B-mielisairaaloi-
2993: Tällaisia sairaaloita on tietääksemme maas- hin, jotka ovat valmistuneet 1. 1. -53 voi-
2994: samme ensimmäisenä rakennettu, 20. 5. 1953 maantulleen uuden mielisairaslain aikana.
2995: valmistunut Suolahden B-mielisairaala, Ala- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2996: vuden mielisairaanhoitokoti ja Salmijärven nioittaen,
2997: sairaala Kajaanin maalaiskunnassa, sekä li-
2998: säksi ainakin Pielisjärven, Teuvan ja Tyr- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
2999: vään rakenteilla olevat B-mielisairaalat. tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar-
3000: Kun asiaa käsitellään oikeudenmukaisuus- kan määrärahan kaikkien 1. 1. 1953
3001: näkökohtien valossa, ei voitane tulla muu- jälkeen valmistuneiden tai rakentet"lla
3002: hun tulokseen kuin siihen, että olisi mitä olevien B-mielisairaaloiden perustamis-
3003: suurin oikeudenloukkaus, jos valtionavun kustannuksia varten.
3004: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
3005:
3006: Artturi Jämsen. Eemil Partanen.
3007: Eeli Erkkilä. Marja Lahti.
3008: Antti J. Rantamaa. Heikki Soininen.
3009: Eino Rytinki. Hemming Lindqvist.
3010: Esa Koivusilta. J. F. Pöykkö.
3011: Erkki Ryömä. Albin Wickman.
3012: Kalle Kämäräinen. M. 0. Lahtela.
3013: 870
3014:
3015: IV,21o. - Rah.al. N:o 79.
3016:
3017:
3018:
3019:
3020: M. Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion osuudeksi
3021: eräiden Kokemäenjoen laaksossa tai muualla Länsi- tai
3022: Pohjois-Satakunnassa sijaitsevien kuntien yhdessä suun-
3023: nitteleman B-mielisairaalan perttstamiskustannuksista.
3024:
3025:
3026: E d u s k u n n a 11 e.
3027:
3028: Lähinnä Kokemäenjoen laakson ja lisäksi nuksista 25 %, mikä tässä tapauksessa mer-
3029: eräät muut Länsi- ja Pohjois-Satakunnan kitsisi 50 miljoonaa markkaa.
3030: kunnat ovat jo pitemmän aikaa suunnitel- Sen tähden ehdotamme,
3031: leet yhteisen B-mielisairaalan rakentamista,
3032: mutta varojen niukkuus on hidastuttanut että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
3033: suunnitelman toteuttamista. Perustaruiskus- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
3034: tannusten ennakkoarvio nousee noin 200 mil- kaa valtion osuudeksi ( 25 %) eräiden
3035: joonaan markkaan. Eduskunnan hyväksyt- Kokemäenjoen laaksossa tai muualla
3036: tyä 22 päivänä huhtikuuta 1955 lain mieli- Länsi- tai Pohjois-Satakunnassa sijait-
3037: sairaslain muuttamisesta tulee valtion osuu- sevien kuntien yhdessä suunnittele-
3038: deksi B-mielisairaaloiden perustamislmstan- man B-mielisairaalan perustamiskus-
3039: tannuksista.
3040: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
3041:
3042: Mauri Ryömä. Unto Miettinen.
3043: Irma Rosnell. Pertti Rapio.
3044: 871
3045:
3046: IV,211. - Rah.al. N:o 80.
3047:
3048:
3049:
3050:
3051: Karjalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuntainliitto
3052: Salmijärven B-mielisairaalan rakennusavustukseksi.
3053:
3054:
3055: E d u s k u n n a 11 e.
3056:
3057: Mielisairaiden hoitotilanne on Kainuun tien ollut suoritettava 600 000 markkaa va-
3058: kuntien alueella ollut erittäin vaikea. Asian- raamaansa hoitopaikkaa kohden. Lisäksi on
3059: tilan korjaamiseksi ovat kunnat perustaneet kuntainliitto saanut työllisyyslainaa valtiolta
3060: Kuntainliitto Salmijärvi-nimisen yhtymän. 25 000 000 markkaa sekä lainaa rahalaitok-
3061: Siitä johtuen ja yhteistuumin lääkintöhalli- silta 55 000 000 markkaa. Rahoitusvajaus,
3062: tuksen ja sosiaaliministeriön kanssa sekä nii- ottaen huomioon sairaalan täydellisen val-
3063: den ohjeiden ja määräysten mukaisesti ky- mistumisen on vielä 50 000 000 markkaa.
3064: seisen kuntainliiton toimesta on rakenteilla Tunnetusti vähävaraisten Kainuun kuntien
3065: Kajaanin maalaiskunnan Kuluntalahden ky- muodostaman kuntainliiton pitäisi päästä
3066: lään B-mielisairaala. valtion avustuksessa samaan suhteeseen kuin
3067: Varsinaiset rakennustyöt alkoivat viime mitä on säädetty 27 päivänä heinäkuuta
3068: vuoden syyskuussa ja valmistuu sairaala - 1955 mielisairaslain muuttamisesta annetussa
3069: suunnitelmien mukaan - kuluvan vuoden B-luokan mielisairaan hoitolaitoksen perusta-
3070: loppuun mennessä. Lääkintöhallituksen ilmoi- miskustannuksiin annettavasta valtion avusta.
3071: tuksen mukaan hyväksytään sairaalaan 166 50 000 000 markan avustus olisi välttämätön
3072: hoitopaikkaa ja, mikäli suunnitelman rahoit- ja kiireellinen, jotta lopullaan olevan B-
3073: taminen saadaan lopullisesti ajoissa järjes- mielisairaalan rakentaminen saataisiin pää-
3074: tymään, voidaan sairaala ottaa käyttöön ensi tökseen ja siihen kuuluvat välttämättömät
3075: vuoden alusta. Tällöin tulee mielisairaiden perushankinnat suoritetuiksi.
3076: hoitotilanne ja hoidon taso Kainuussa rat- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3077: kaisevasti paranemaan.
3078: B-mielisairaalan rakennushankkeen rahoit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
3079: taminen on tuottanut kuntainliitolle ja sii- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
3080: hen kuuluville vähävaraisille jäsenkunnille kan määrärahan Kuntainliitto Salmi-
3081: suuria vaikeuksia ja vaatinut huomattavia järven B-mielisairaalan mkennusavus-
3082: taloudellisia uhrauksia. Jotta rahoitus olisi tukseksi Kajaanin maalaiskunnassa.
3083: saatu tähän saakka hoidetuksi, on jäsenkun-
3084: .I-Ielsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
3085:
3086: Eetu Karjalainen. Johannes Mustonen. Hannes Tauriainen.
3087: 872
3088:
3089: IV,212. - Rah.al. N:o 81 .
3090:
3091:
3092: •
3093:
3094: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
3095: nille ja kuntainliitoille eräiden B-mielisairaalain rakenta-
3096: miskustannuksiin.
3097:
3098:
3099: E d u s k u n n a ll e.
3100:
3101: Kuluvan vuoden huhtikuun 22 päivänä tion tulo- ja menoarviosta on jättänyt pois
3102: eduskunta hyväksyi ja heinäkuun 27 päi- tällaiset lakimääräiset valtion avustukset B-
3103: vänä presidentti vahvisti mielisairaslakiin mielisairaaloiden rakentamiseen. Kun ne kui-
3104: sellaisen muutoksen, että kuntain perusta- tenkin on otettava varsinaiseen tulo- ja
3105: mien B-mielisairaalain rakentamiseen anne- menoarvioon, ehdotamme kunnioittaen,
3106: taan valtion avustusta 25 % niiden raken-
3107: tamiskustannuksista. Tämä laki astuu voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
3108: maan vuoden 1956 alussa. tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu-
3109: Kunnat ja kuntaliitot ovat rakentaneet B- vun uudelle momentille 100 000 000
3110: mielisairaaloita ja ovat edelleen suunnitelleet markan arviomäärärahan avustuksiksi
3111: useiden sellaisten rakentamista. Kun kunnat kunnille ja kuntainliitoille rnielisairas-
3112: ovat muutenkin taloudellisissa vaikeuksissa, lain voimaantulon jälkeen rakennet-
3113: on hyvin kohtuullista, että ne saisivat tämän tujen ja rakennettavien B-mielisairaa-
3114: valtion avustuksen. Nyt kuitenkin hallitus lain rakentamiseen.
3115: eduskunnalle antamastaan vuoden 1956 val-
3116: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
3117:
3118: Hannes Tauriainen. J. Mustonen. P. Puhakka.
3119: 873
3120:
3121: IV,213, - Rah.al. N:o 82.
3122:
3123:
3124:
3125:
3126: Naderström-Lunden ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuk-
3127: siksi ja laiiwiksi kunnille vajaamielishoitolaitosten perus-
3128: tamista varten.
3129:
3130:
3131: E d u s k u n n a ll e.
3132:
3133: Maassamme on n. 10 000 syvästi vajaa- laitoksiin lähetetyt sydäntäsärkevät anomus-
3134: mielistä sekä saman verran muita eri asteella kirjelmät.
3135: olevia vajaamielisiä lapsia. Hoitopaikkojen Nykyisen kestämättömän tilanteen edessä
3136: tarve on suuri, koska niitä on tällä kertaa ovat kunnat ja kuntayhtymät pohtineet
3137: vain noin puolitoistatuhatta. Hoitopaikkojen asiaa. Samoin ovat sosiaalihuollon työnteki-
3138: lukumäärän lisääntyminen on edistynyt var- jät syventyneet samaan asiaan. Yhä ylei-
3139: sin hitaasti, koska yksityiset yhdistykset ja semmäksi muodostuu ajatus vajaamielislain
3140: yhtymät, jotka valtaosalta huolehtivat vajaa- tarpeellisuudesta, minkä lain puitteissa voi-
3141: mielishoidosta maassamme, eivät ole varojen taisiin ratkaista vaikea vajaamielisten hoito-
3142: puutteessa voineet toimintaansa laajentaa. pulma.
3143: Valtio on omakohtaisesti varsin vähän osal- Kun hoitolaitosten tarve kuitenkin on il-
3144: listunut edellll mainitun asian hoitoon. meinen, on kuntien taholta ryhdytty suun-
3145: Olisi kuitenkin aivan välttämätöntä, että nittelemaan vajaamielishoitolaitosten raken-
3146: hoitolaitoksia saataisiin lisää. Tuhannet van- tamista. Tällaiseen rakentamiseen on kuiten-
3147: hemmat ja kodit kamppaileV'at suurissa vai- kin välttämätöntä saada yhteiskunnan apua
3148: keuksissa vajaamielisten lasten sijoittami- ja siksi ehdotamme edelliseen viitaten,
3149: sessa. V arhaisimmalla ikäkaudellaan voisivat
3150: vajaamieliset lapset jotain oppia, jos heidät että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
3151: voitaisiin sijoittaa heille sopiviin oppi- ja tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
3152: hoitolaitoksiin. Tuhannet laitoshoidon tar- kan määrärahan myönnettäväksi avus-
3153: peessa olevat odottavat pääsyä hoitolaitoksiin tuksina ja halpakorkoisina lainoina
3154: ja näistä vaikeuksista on todistuksena hoito- kunnille vajaamielishoitolaitosten pe-
3155: rustamista varten.
3156: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
3157:
3158: Jud.it Nederström-Lunden. Eino Roine.
3159: Aimo Aaltonen. Paavo Aitio.
3160: 874
3161:
3162: IV,214, - Rah.al. N:o 83.
3163:
3164:
3165:
3166:
3167: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
3168: ja lainaksi Kaatumatautisten Hoitoyhdistys r. y:lle Korte-
3169: joen miesparawtolan laajennus- ja peruskorjaustöitä var-
3170: ten.
3171:
3172:
3173: E d u s k u n n a ll e.
3174:
3175: Hyväksyessään vuonna 1951 lain kaatuma- sia maassamme todella kehitettäisiin ja
3176: tautisten hoitolaitosten valtionavusta edus- uudistettaisiin. Tässä mielessä olisi valtion,
3177: kunta samalla totesi, että valtionavun epä- jonka tarkoituksena tuskin on itse ryhtyä
3178: varmuus ja tarkoituksenmukaisen lainsää- mainitunlaisia hoitolaitoksia perustamaan,
3179: dännön puuttuminen ovat erittäin haitalli- tuettava tehokkaasti niitä, jotka tällä alalla
3180: sesti vaikuttaneet mainittujen hoitolaitosten ovat vuosikymmenien ajan omatoimisesti
3181: toimintaan, jonka vuoksi näiden sairaiden uurastaneet.
3182: laitoshoito on maassamme jäänyt takapajui- Vaajasalon-Kortejoen hoitolaitoksissa on
3183: selle kannalle. Tätä toteamusta on pidettävä nykyään 209 potilaspaikkaa, joista 129 on
3184: varsin oikeaan osuneena, sillä valtion parem- nais- ja 80 miespotilaita varten. Laitosraken-
3185: min kuin kuntienkaan sairaaloissa ei tällä nuksista on Kortejoen miestenparantola,
3186: hetkellä ole yhtään ainoata hoitopaikkaa kaa- jossa on 56 lääkintöhallituksen hyväksymää
3187: tumatautia sairastavia henkilöitä varten; ja potilaspaikkaa, rakennettu 28 vuotta sitten
3188: sen jälkeen kun Sortavalan lähellä sijainnut ja on nyt perusteellisen uusimisen sekä laa-
3189: Tapiolan hoitolaitos oli jäänyt rajan taakse, jentamisen tarpeessa. Kun tämä laitos oli
3190: Seinäjoella toiminut kaatumatautiosasto oli vuosina 1925-1926 suunnitteilla, sisälsi
3191: riittämättömän valtionavustuksen vuoksi lo- alkuperäinen rakennusohjelma kolmen erilli-
3192: petettu ja Oulussa toiminut kaatumatautis- sen rakennuksen, nimittäin talous-, henkilö-
3193: ten poikien huoltola lakkauttanut toimin- kunnan asuin- ja varsinaisen hoitolaraken-
3194: tansa, ovat Kaatumatautisten Hoitoyhdistys nuksen rakentamisen, mutta varojen puut-
3195: r.y: n Kuopion maalaiskunnan alueella yllä- teessa pystyttiin tästä suunnitelmasta toteut-
3196: pitämät Vaajasalon-Kortejoen parantolat tamaan vain varsinaisen hoitolarakennuksen
3197: ainoat maassamme nykyisin toimivat tämän rakentaminen. Tällöin aikaisemmin suunni-
3198: alan hoitolaitokset. Kun näidenkin hoitolai- teltu talousrakennus korvattiin hoitolaraken-
3199: tosten vuotuinen ylläpito ilman valtion riit- nuksen kellariin tehdyllä keittiöllä ja hen-
3200: tävää tukea on vuosikymmenien ajan ollut kilökunta sijoitettiin asumaan hoitolaraken-
3201: yhtämittaista taistelua taloudellisten vai- nuksen potilaskäyttöön alunp~rin ajateltui-
3202: keuksien voittamiseksi, ei välttämättömiksi hin huoneisiin, joskin tällainen järjestely jo
3203: käyneiden uudistusten ja parannusten alunperin tuntui välttämättömän pakon sa-
3204: aikaansaaminen edes näiden laitosten osalta nelemalta hätäratkaisulta. Kun lisäksi vaa-
3205: ole tähän mennessä ollut mahdollista. Tämän timukset ovat 28 vuoden kuluessa suuresti
3206: vuoksi, ja kun eduskunta lopultakin on kiin- muuttuneet ja erikoisesti sairaalahenkilökun-
3207: nittänyt huomiota siihen epäoikeudenmukai- nan työssä 8 tunnin työaikaan siirtyminen
3208: seen asemaan, johon kaatumatautia sairasta- on suuresti lisännyt henkilökunnan asunto-
3209: vien henkilöiden laitoshoito on maassamme jen tarvetta, on parannusten aikaansaaminen
3210: jäänyt, olisi valtiovallan myös pidettävä Kortejoen parantolan kohdalla käynyt aivan
3211: huolta siitä, ettei alussamainitun lain hyväk- välttämättömäksi. Paitsi laitoksen keittiötä,
3212: syminen Jaisi pelkäksi muodollisuudeksi, joka sopimattomaan paikkaan sijoitettuna
3213: vaan että sen avulla tämän alan hoitolaitok- sekä pinta-alaltaankin mitättömän pienenä ei
3214: IV,2t4. - E. Nurminen ym. 875
3215:
3216: vastaa alkeellisiakaan sairaalan keittiölle ase- kuivaushuoneet. Tällä tavoin saataisiin pa-
3217: tettavia vaatimuksia, on parantolarakennuk- rantola nykyaikaiseen kuntoon ja rakennuk-
3218: sessa huomattava joukko muitakin puutteel- sessa olevien potilaspaikkojenkin määrää voi-
3219: lisuuksia, jotka olisi välttämättä korjattava. taisiin lisätä nykyisestä 56: sta lähes 80: een
3220: Niinpä potilaskunnan ruokailuhuone on niin hoitopaikkaan. Suunniteltu uusi siipiraken-
3221: pieni, että ainoastaan osa potilaista sopii nus tulisi noin 7 500 m3 suuruiseksi ja sen
3222: siellä ruokailemaan, henkilökunnan ruokailu- rakentaminen ynnä vanhan parantolaosan
3223: huone puuttuu laitoksesta kokonaan, peseyty- perusteellinen korjaaminen tulisi maksamaan
3224: mishuoneet ja WC-tilat ovat riittämättömät arviolta noin 80 milj. mk.
3225: ja kuivaus- sekä kylpyhuoneet samoin kuin Pitäen tärkeänä, että edes se ainoa hoito-
3226: varastotilat miltei olemattomat. Askartelu- laitos, joka maassamme vielä toimii kaatuma-
3227: ja työhuoneita ei liioin ole, vaikka ne laitok- tautia sairastavia henkilöitä varten, saataisiin
3228: sessa, jossa potilaat joutuvat viettämään pit- asianmukaiseen ja tarkoitustaan vastaavaan
3229: kiäkin aikoja, ovat aivan välttämättömät. kuntoon, katsomme, että edellä esitetty lisä-
3230: Päivystys-, hoito- ja lääkärin vastaanotto- rakennus- ja korjaustyö olisi välttämättä toi-
3231: huoneet samoinkuin laboratorio niinikään meenpantava. Edelleen katsomme, että val-
3232: puuttuvat kokonaan. Kun edelliseen lisätään tion, joka ei muussakaan muodossa ole teh-
3233: vielä se, että henkilökunnan asunnoista on nyt uhrauksia kaatumatautia sairastavien
3234: huutava puute, saattaa hyvin ymmärtää, hyväksi, olisi tuettava rakennusyrityksen
3235: minkälaisissa vaikeuksissa tämä maamme rahoittamista lainmukaisen valtionavustuksen
3236: ainoa miehiä varten rakennettu kaatumatau- lisäksi parantoloita ylläpitävälle yhdistyk-
3237: tiparantola työskentelee. selle myönnettävällä pitkäaikaisella korotto-
3238: Edellämainitut puutteellisuudet on aja- malla lainalla, koska se ei nykyoloissa, lä-
3239: teltu korjattavaksi siten, että nykyisen hoi- hinnä juuri valtion takavuosina osoittaman
3240: tolarakennuksen yhteyteen rakennettaisiin penseän suhtautumisen takia, voi rakennus-
3241: erikoinen talous- ja asuntolasiipirakennus, ohjelmaa ilman ulkopuolista tukea toteuttaa.
3242: johon sijoitettaisiin mm. laitoksen pesula, Kun kysymyksessä on lisäksi tärkeä ja koko
3243: sauna, askartelu- ja työhuoneita, ruumis- maallemme yhteinen asia - otetaanhan lai-
3244: huone, leipomo ja keittiö aputiloineen, tokseen potilaita ympäri maatamme - ehdo-
3245: potilas- ja henkilökunnan ruokailuhuoneet, tamme kunnioittaen,
3246: toimistohuoneet, potilaiden päiväoleskelu-
3247: tilat, vierashuoneet ja henkilökunnan asun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
3248: tohuoneet. Rakennustyön yhteydessä olisi tulo- ja menoarvioon yhteensä 80 mil-
3249: nykyinen hoitolarakennus perusteellisesti joonan markan suuruisen määrärahan,
3250: korjattava ja muodostettava kokonaisuu- josta avttstusta 40 miljoonaa markkaa
3251: dessaan potilasosastoiksi järjestämällä nii- ja korotonta pitkäaikaista lainaa 40
3252: hin riittävän suuret peseytymishuoneet, miljoonaa markkaa, Kaatumatautistet:t
3253: WC-tilat, päivystys-, laboratorio- ja röntgen- H aitoyhdistys r.y: lle Kortejoen mies-
3254: huoneet sekä eristys-, huuhtelu-, varasto- ja parantolan laajennus- ja pMuskor-
3255: jaustöiden suorittamiseksi.
3256: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
3257:
3258: Em. Nurminen. Onni Hiltunen. Antti J. Rantamaa.
3259: Mikko Hult. Lennart Heljas. Kalle Kämäräinen.
3260:
3261:
3262:
3263:
3264: 6 E 626/55
3265: 876
3266:
3267: IV,215. - Rah.al. N:o 84.
3268:
3269:
3270:
3271:
3272: Ryhtä: Määrärahan osoittamisesta kunnansairaaTaksi muute-
3273: tun Taivalkosken aluesairaalan laajennus- ja peruskorjaus-
3274: töihin.
3275:
3276:
3277: E d u s k u n n a ll e.
3278:
3279: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja seen päästävä kiireellisesti. Taivalkosken
3280: menoarvioksi vuodelle 1956 on 7 Pl. XXIV kunta lähetti aikanaan sairaalaa koskevan
3281: luvun 4 momentin kohdalla merkitty määrä- peruskorjaus- ja laajentamissuunnitelman
3282: raha kunnansairaaloiksi muutettujen aluesai- lääkintöhallitukseen, josta se edelleen toimi-
3283: raalain kunnossapito- ja käyttökustannuksiin, tettiin sisäasiainministeriöön, mutta määrära-
3284: jotka valtio aluesairaaloiden lakkauttamisesta haa näihin korjaus- ja laajennustöihin ei ole
3285: maaliskuun 9 päivänä 1951 annetun lain talousarvioon esitetty. Taivalkosken kunnan-
3286: 4 §: n 2 kohdan mukaan suorittaa. Sitä vas- sairaalan laajennustyö käsittää 4 100 m3 ja
3287: toin hallitus ei ole esittänyt tarpeellista mää- kustannusarvio on 37 600 000 markkaa. Kun
3288: rärahaa kunnansairaaloiksi muutettujen alue- Taivalkoskella on nykyisin useita ylimääräi-
3289: sairaalain tarpeellisiksi katsottuja laajennus- siä työmaita, mm. Kontiomäen-Taivalkosken
3290: ja peruskorjaustöitä varten. On nimittäin rautatietyömaa, ja useita suuria metsätyö-
3291: otettava huomioon, että suurin osa entisistä maita, joiden sairaala- ja lääkintähuolto tu-
3292: aluesairaaloista oli pieniä ja huonokuntoisia lee Taivalkosken kunnansairaalan osalle, niin
3293: silloin, kun niitä ryhdyttiin muuttamaan on tilanne muodostunut sairaalan kohdalla
3294: kunnansairaaloiksi ja näin ollen monet Poh- aivan kestämättömäksi. Sairaalan laajenta-
3295: jois-Suomen vähävaraiset kunnat joutuivat miseen ja peruskorjauksien suorittamiseen
3296: heti sairaaloita kunnostamaan. Onneksi olisi päästävä aivan pikaisesti ja sen vuoksi
3297: useana kuluneena vuotena on saatu valtion olisikin saatava tähän tarkoitukseen tarvit-
3298: tulo- ja menoarviossa määräraha näiden kun- tava määräraha jo vuoden 1956 tulo- ja me-
3299: nansairaaloiksi muutettujen aluesairaalain noarvioon.
3300: laajentamis- ja peruskorjaustöitä varten ja Edellä olevaan viitaten ehdotankin,
3301: sen valtion tuen avulla onkin useita sairaa-
3302: loita saatu kunnostetuksi. Oulun läänissä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
3303: Taivalkosken kunnan sairaalaolot tällä het- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV
3304: kellä ovat äärimmäisen vaikeat. Kunta joutui luvun 4 momentille 38 000 000 mar-
3305: myös ottamaan entisen aluesairaalan kun- kan määrärahan käytettäväksi kun-
3306: nansairaalaksi varsin huonokuntoisena, ja nansairaaTaksi muutetun Taivalkosken
3307: kun sairaala muutenkin on pieni ja siitä aluesairaalan laajennus- ja peruskor-
3308: puuttuu synnytysosasto kokonaan, niin olisi jaustöitä varten.
3309: tämän sairaalan laajentamiseen ja korjaami-
3310: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
3311:
3312: Niilo Ryhtä.
3313: 877
3314:
3315: IV,21a. - Rah.al. N:o 85.
3316:
3317:
3318:
3319:
3320: Väänänen ym..: Määrärahan osoittamisesta Savon Lasten-
3321: linnan ylläpitokustannuksiin.
3322:
3323:
3324: E d u s k u n n a ll e.
3325:
3326: Mannerheim-liiton Savon Lastenlinnaa, sairaaloiden ja laitoksien rakentamiseen. Tä-
3327: joka tulee toimineeksi 5 vuotta, ovat Lasten- män ohella ovat ko. kunnat joutuneet yllä-
3328: linnasta hoitopaikkoja merkinneet kunnat pitämään Savon Lastenlinnaa, jossa hoide-
3329: ilman suurempaa valtionapua ylläpitäneet. taan myös muualta Suomesta sairaalahoitoa
3330: Savon Lastenlinna on olosuhteiden pakosta tarvitsevia lapsia. Hoitosijoja merkinneet
3331: muodostunut lastensairaalaksi, vaikka sen kunnat ovat siitä huolimatta suorittaneet
3332: alkuperäinen tarkoitus oli olla pientenlasten oman osuutensa järjestämällä siten lapsille
3333: hoitokotina. Tänä vuonna on laitoksessa hoi- mahdollisuuden asianmukaiseen sairaan- ja
3334: dettu keskimäärin 93.12 lasta päivässä ja terveydenhoitoon. Lastenhoidon merkitys on
3335: tästä määrästä on vain muutama, n. 4-5, oivallettu maakunnassa. Lasten kuolleisuus
3336: lastenkotilapsia. Laitoksessa on virallisesti on saatu alenemaan Lastenlinnan toiminta-
3337: 80 hoitopaikkaa, mutta lapsia on hoidettu aikana ja Lastenlinnan piiriin kuuluvalle
3338: 95-110 lasta päivässä. väestölle annettu valistus on tuottanut jo
3339: Paitsi lastenhoitolaitoksena, Savon Lasten- myönteisiä tuloksia. Kun Mannerheim-liiton
3340: linna toimii lastenhoidon opetuslaitoksena ja aloitteesta on perustettu ja rakennettu täl-
3341: lastenhoidollisena valistuskeskuksena toimin- lainen lastensairaala, jonka ylläpidosta ovat
3342: tapiirissään. Laitoksessa koulutetaan vuosit- hoitosijoja merkinneet kaikki Pohjois-Savon
3343: tain vuoden kestävillä kursseilla n. 70 las- kunnat vuodesta 1950 alkaen vastanneet sekä
3344: tenhoitajaa. Sitä paitsi on laitoksessa annettu muutamat muut kunnat, niin olisi kohtuul-
3345: opetusta lastenhoidossa Kuopion sairaanhoi- lista ja oikein, että valtio osallistuisi laitok-
3346: taja- ja Porin sairaanhoitaja- ja terveys- sen ylläpitokustannuksiin.
3347: sisarkoulun oppilaille, koska ko. kouluilla ei Näistä syistä ehdotamme •kunnioittaen,
3348: ole riittävästi lastenhoidon koulutusmahdolli-
3349: suuksia valtion laitoksissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
3350: Tunnettua on, että Pohjois-Savon kunnat tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu-
3351: ovat yleensä vähävaraisia ja asukkaiden toi- vun kohdalle 10 000 000 markkaa Sa.-
3352: meentulo on heikko. Kuntien vaikeasta ta- von Lastenlinnan ylläpitokustannuksia
3353: loudellisesta asemasta huolimatta ovat kun- varten.
3354: nat joutuneet rahoittamaan ja osallistumaan
3355: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
3356:
3357: Hilja Väänänen. Matti Mattila.
3358: Sylvi Halinen. Onni Mannila.
3359: Marja Lahti. Eino Palovesi.
3360: Martti Leskinen. Vieno Simonen.
3361: Lennart Heljas. 0. Muikku.
3362: Heikki Soininen. Elli Nurminen.
3363: Atte Pakkanen. Kalle Kämäräinen.
3364: 878
3365:
3366: IV,z17. - Rah.al. N:o 86.
3367:
3368:
3369:
3370:
3371: Hosia ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Porin
3372: diakonissalaitoksen sairaalaa varten.
3373:
3374:
3375: E d u s k u n n a ll e.
3376:
3377: Porin diakonissalaitaksen sairaala kuuluu mennessä oli hoitopäiväluku 18 097, mikä
3378: niihin yksityisiin sairaaloihin, jotka ovat merkitsee, että vuoden aikana luku nousee
3379: merkittävällä tavalla helpottaneet sairaanhoi- yli 27 000.
3380: dollista tilannetta omalla alueellaan ja joi- Sairaalamaksut on laitoksen luonteen mu-
3381: den tukeminen on siis valtiovallankin edun kaisesti pyritty pitämään niin alhaisina kuin
3382: mukaista. on ollut mahdollista, jotta vähävaraisetkin
3383: Porin diakonissalaitos on rakennettu v. voisivat päästä hoitoon, näiden joukossa ne,
3384: 1949 ja sen jälkeisinä vuosina ja on sen joista kunnat maksavat. Tämänvuotiset hoi-
3385: ajanmukaisessa sairaalassa 80 sairaansijaa. topäivämaksut ovat tuottaneet keskihinnaksi
3386: Erikoisesti on todettava, että sairaalassa on 462: 50, joten nettotappioksi jää yli 500: -,
3387: sellaiset tärkeät osastot kuin korva-, nenä-, koska jokainen hoitopäivä maksoi laitokselle
3388: kurkku- sekä silmätautien osasto, joita käyt- 1 003: 50. Tasapaino on tähän asti saatu ai-
3389: tää hyväkseen koko laaja Satakunta, vieläpä kaan lahjoitusten avulla, joita on saatu eri
3390: Vaasanseutukin. Myöskin sairaalan kroonis- piireiltä siinä toivossa, että tarpeelliseksi
3391: ten tautien osasto on osoittautunut erittäin osoittautunut ja täysin kuormitettu sairaala
3392: tarpeelliseksi, koska tällaisista sairaansi- voisi niiden turvin jatkaa toimintaansa.
3393: joista on yleistä puutetta. Nämä apulähteet alkavat kuitenkin ehtyä, ja
3394: Sairaala ei ole saanut perustamis- eikä siksi olisi välttämätöntä, että valtion tukea
3395: rakentamiskustannuksiinsa minkäänlaista val- saataisiin sairaalan talouden tasapainottami-
3396: tion tukea, vaan on sen rakentaminen ta- seksi. Tiettävästi lääkintäviranomaiset, myös-
3397: pahtunut lainojen ja muualta saatujen avus- kin sisäasiainministeriössä, ovat olleet tällä
3398: tusten turvin. Alkuvaiheissa saatiin Ameri- kannalla.
3399: kan luterilaisten kirkkojen lahjavaroja 11 Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
3400: mmk ja viime vuonna yhteisvastuukeräyk- tamme kunnioittaen,
3401: sestä 12 mmk. Mutta laitoksella on vielä vuo-
3402: sittain yli 2 mmk: n korkomenot, jotka liian että Eduskunta ottaisi vtwden 1956
3403: raskaina rasittavat sairaalan menestyksel- tulo- ja m'enoa.rvioon 7 Pl. XXIV lu-
3404: listä toimintaa. kuun 20 000 000 markkaa avustuk-
3405: Sairaalatoiminnan laajuudesta mainitta- seksi Porin diakonissalaitoksen sairaa-
3406: koon, että tämän vuoden elokuun loppuun laa varten.
3407: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
3408:
3409: Armi. Hosia. Antti J. Rantamaa. Artturi Tienari.
3410: Nestori Kaasalainen. Aare Leikola. Harras Kyttä.
3411: Vappu Heinonen. J ohann.es Wirtanen. Lennart Heljas.
3412: Juho Tenhiälä. Laura Brander-Wallin. Armas Leinonen.
3413: 879
3414:
3415: IV,21s. - Rah.al. N:o 87.
3416:
3417:
3418: Koivisto ym..: Määrärahan osoii}.tamisesta avustukseksi syöpä-
3419: sairaalan rakentamiseksi Oulun diakonissalaitoksen yh-
3420: teyteen.
3421:
3422:
3423: E d u s k u n n a ll e.
3424:
3425: Syöpäsairaudet ovat viime aikoina voimak- on paitsi tarkoitukseen tarvittava tontti, leik-
3426: kaasti lisääntyneet. Niinpä vuonna 1954 to- kaussalit kalliine välineineen, laboratorio,
3427: dettiin maassamme 13 000 uutta syöpäta- röntgenkone, talousrakennus- ja kattilahuone,
3428: pausta. Näin ollen syöpä kansansairautena jotka viimeksi mainitut on suunniteltu ja ra-
3429: kilpailee tuberkuloosin kanssa, kuolleisuuslu- kennettu sairaalan laajennusta silmällä pi-
3430: vussa jopa ohittaakin sen. Syövän torjunnan täen. Jatkamalla nykyistä sairaalaraken-
3431: ja syöpäpotilaiden hoidon pitäisi sen tähden nusta kolmella seinällä rakennustyö tulee hal-
3432: olla valtakunnallinen kysymys. Hoidon pi- vaksi. Myöskin on otettava huomioon, että
3433: täisi kyetä palauttamaan potilas takaisin tämän sairauden potilaat tarvitsevat sitä hen-
3434: normaalielämään, mikä saattaa olla mahdol- kistä ja hengellistä hoitoa, jota juuri tämän
3435: lista, jos potilas ajoissa pääsee asianmukai- laitoksen yhteydessä on mahdollisuus saada.
3436: seen hoitoon. Aivan onneton on kroonisten Tarkoitus on saada rakennustyö käyntiin jo
3437: syöpäpotilaiden osa maassamme. Heille ei ole ensi keväänä. Kustannusarvio on 55 miljoo-
3438: voitu varata sairaalapaikkoja ja heidän koti- naa markkaa, jolloin syöpäpotilaspaikkoja
3439: hoitonsakin on erittäin vaikeaa. Varsinaiset saataisiin 35-40 sekä muut tarvittavat tut-
3440: hoitomahdollisuudet tätä tautia sairastaville kimus- ja hoitotilat.
3441: ovat maassamme vain Helsingissä ja Turussa, Kuntien valitsema toimikunta on ehdotta-
3442: ja niissäkin hyvin rajoitetut. Koko Pohjois- nut, että Lapin ja Oulun läänin kunnat osal-
3443: ja Keski-Suomi on vailla tällaisia hoitolaitok- listuvat hankkeeseen ottamalla ensi vuoden
3444: sia. tulo- ja menoarvioihinsa 40 markkaa asukasta
3445: Jo pitemmän aikaa on ollut vireillä kysy- kohti sekä seurakunnat vastaavasti 10 mark-
3446: mys syöpäsairaalan aikaansaamisesta Pohjois- kaa. Täten saataisiin kokoon noin 25 miljoo-
3447: Suomea varten Ouluun. Kuluneen kesän ai- naa markkaa. Lahjoituksilla toivotaan saa-
3448: kana ovat Oulun ja Lapin läänin kuntien tavan noin 5 miljoonaa markkaa. Näin ollen
3449: edustajat asiasta neuvotelleet yhdessä syöpä- tarvittaisiin vielä 25 miljoonaa markkaa.
3450: yhdistyksen edustajain ja alan erikoislääkä- Ottaen huomioon, että asia on valtakun-
3451: rien kanssa ja päätyneet yksimielisesti siihen nallinen kysymys ja sellaisena erittäin ajan-
3452: tulokseen, että syöpäsairaala Pohjois-Suomea kohtainen ja kipeän tarpeen vaatima, ehdo-
3453: varten on rakennettava Oulun diakonissalai- tamme kunnioittaen,
3454: toksen yhteyteen. Missään tapauksessa ei ole
3455: varaa jäädä odottamaan Oulun keskussai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
3456: raalan laajennusta, joka voinee toteutua ai- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu-
3457: kaisintaan parin vuosikymmenen kuluttua. vun kohdalle 25 000 000 markan mää-
3458: Taloudellisesti ja käytännöllisesti asia järjes- rärahan avustuksena syöpäsairaalan
3459: tyy erittäin edullisesti Oulun diakonissalai- rakentamiseksi Oulun diakonissalaitok-
3460: toksen yhteydessä, koska viimeksimainitulla sen yhteyteen.
3461: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
3462:
3463: Erkki Koivisto. Eino Tainio. Eeli Erkkilä.
3464: Arvi Turkka. Toivo Friman. Lauri Järvi.
3465: Markus Niskala. Yrjö Murto. Vilho Väyrynen.
3466: Matti Raipala. Erkki Leikola. Arvi Ikonen.
3467: Armas Leinonen. Kusti Eskola. Joh. Wirtanen.
3468: Eino Rytinki. Yrjö Hautala. Lennart Heljas.
3469: Niilo Ryhtä.
3470: Grels Teir.
3471: 880
3472:
3473: 1V,219, - Rah.al. N:o 88.
3474:
3475:
3476:
3477:
3478: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kuntain
3479: ja kuntainliittojen sairaalain käyttötalousmenoihin.
3480:
3481:
3482: E d u s k u n n a II e.
3483:
3484: Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan tamaan ja jotka niin ollen suuresti lisäävät
3485: hallituksen esitys uudeksi sairaalalaiksi, kuntien muutenkin rasitettua taloutta, suori-
3486: jonka mukaan valtionavun kuntainliittojen tetaan riittävä valtion myöntämä taloudelli-
3487: ja ikuntain sairaaloille on edellytetty huo- nen tuki. Tämän vuoksi olisi tarvittava mää-
3488: mattavasti lisääntyvän. Valiokuntakäsitte- räraha otettava jo vuoden 1956 tulo- ja me-
3489: lyssä lakiin tehdyt muutosesitykset edellyt- noarvioon.
3490: täisivät tämän valtionavun vieläkin suurem- Edellä sanotun johdosta kunnioittaen ehdo-
3491: paa osuutta. On uskottavaa, että lain käsit- tamme,
3492: tely eduskunnassa saadaan päätökseen jo ku-
3493: luvan vuoden puolella. Onkin välttämätöntä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
3494: että niille monille kuntainliittojen ja kuntien tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu-
3495: sairaaloille, jotka sairaalaverkostoissamme vun kohdalle 300 000 000 markan suu-
3496: muodostavat keskussairaaloitamme vastaavan ruisen määrärahan valtionavun maksa-
3497: renkaan, mutta joiden ylläpitokustannukset miseksi kuntain ja kuntainliittojen sai-
3498: kunnat ja kuntainliitot joutuvat yksin kan- raalain käyttötalousmenoihin.
3499: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
3500:
3501: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen.
3502: Valto Käkelä. R. Hallberg.
3503: Sven Högström.
3504: 881
3505:
3506: IV,22o. - Rah.al. N:o 89.
3507:
3508: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Pudas-
3509: järven kunnalle ,toisen kunnanlääkärin virka-asunnon ja
3510: vastaanottohuoneiston rakentamista varten.
3511:
3512: E d u s k u n n a ll e.
3513: Yleisestä lääkärinhoidosta vuonna 1951 an- velvollinen perustamaan toisen kunnanlääkä-
3514: netun lain 29 § :n mukaan lakkautettiin rin viran, mutta kun lääkärin virka-asuntoa
3515: aluelääkärien virat ja muutettiin kunnan- ja vastaanottohuoneistoa ei ole, niin kunta
3516: lääkärien viroiksi. Saman pykälän mukaan on ollut myöskin pakotettu hankkimaan sitä
3517: lääkärien virka-asunnot ja vastaanottohuo- varten rakennuksen piirustukset kustannus-
3518: neistot luovutettiin kunnille. Peruskorjauk- arvioineen. Niille on haettu lääkintöhalli-
3519: set ym. tehtävät jäivät valtion suoritetta- tuksen ja lääkäriliiton hyväksyminen. Kus-
3520: vaksi. Saman lain 20 § :n 4 momentissa sa- tannusarvio on lähes 8 000 000 markkaa,
3521: notaan mm., että ,Kaukaisella, harvaanasu- mutta todelliset kustannukset noussevat
3522: tulla ja vähävaraisella syrjäseudulla sijaitse- 9 000 000 markkaan. V eroäyrin hinta on 13
3523: vat sekä sellaiset maalaiskunnat ja kunta- markkaa ja kunnan veronmaksajat ovat suu-
3524: yhtymät, joiden liikenneyhteydet ovat huo- rimmalta osalta ansiotöissä käypää pienvilje-
3525: not, ovat oikeutettuja, niin kauan kuin nii- lijäväestöä. Minkäänlaista teollisuuslaitosta
3526: den taloudellinen kantokyky on maan kun- ei paikkakunnalla ole. V erorästien määrä on
3527: tien keskimäärää olennaisesti heikompi, saa- veron suuruuden ja heikon maksukyvyn
3528: maan ylläpitämänsä kunnanlääkärinvirkaa vuoksi suurimpia. Kun kunnalla on suuret
3529: varten valtionavustuksena koko viran perus- kansakoulu- ja maantierakennustyöt käyn-
3530: palkan ja luontaisetujen rahan-arvon taikka nissä, niin se ei ole kyennyt eikä kykene
3531: suuremman osan niistä, kuin 1 momentissa rakentamaan toista kunnanlääkärin virkata-
3532: säädetään. Sanotun valtionavustuksen myön- loa ja vastaanottohuoneistoa ilman valtion-
3533: tämisestä päättää sisäasiainministeriö. Mil- avustusta. Tietäisihän se veroäyrin hin-
3534: loin tällaisen maalaiskunnan tai kuntayhty- nan nousua 1 markalla eli 14 markkaan. Val-
3535: män on tarpeen rakentaa kunnanlääkärin tionavustusta on haettu, mutta sitä ei vielä
3536: virka-asunto tai vastaanottohuoneisto, anne- ole saatu.
3537: taan niitä varten valtionavustusta samalla Kun ensi vuoden tulo- ja menoarviossa
3538: tavoin kuin peruspalkkaa ja luontoisetuja vähenee kunnansairaaloiksi muutettujen
3539: varten". aluesairaaloiden peruskorjauksiin ja lisä-
3540: Pudasjärven kunta on eräs niitä kuntia, rakennuksiin käytettävät määrärahat, niin
3541: joka kuuluu täydellisesti edellämainitun olisi oikeuden ja kohtuuden mukaista, että
3542: 20 § :n mukaan harvaanasuttujen, vähäva- tälle kunnalle, jossa on ollut aluesairaala
3543: raisten, syrjäseutujen ja huonoliikenteisten ja aluelääkäri, otettaisiin ensi vuoden talous-
3544: kuntien joukkoon, ja yksi niistä 17 kun- arvioon toisen kunnanlääkärin virka-asunnon
3545: nasta, joissa oli valtion aluesairaalat ja alue- rakentamista varten avustusmääräraha.
3546: lääkärit, jotka maaliskuun 9 päivänä 1951 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3547: annetulla lailla lakkautettiin ja muutettiin nioittaen,
3548: kunnansairaaloiksi ja kunnanlääkärinviroiksi,
3549: joiden virka-asunnot ja vastaanottohuoneis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
3550: tot voidaan valtion toimesta joko kokonaan tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu-
3551: rakentaa tai antaa kunnille sitä varten huo- vun 4 momentille 7 000 000 markan
3552: mattavan suuri avustus. määrärahan avustukseksi Pudasjärven
3553: Pudasjärven kunta, jonka väkiluku on kunnalle toisen kunnanlääkärin virka-
3554: hiukan yli 14 000 henkeä, on yleisestä lää- asunnon ja vastaanottohuoneiston ra-
3555: kärinhoidosta annetun lain perusteella ollut kentamista varten.
3556: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
3557:
3558: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä. 'NL. 0. Lahtela.
3559: 882
3560:
3561: IV,221. - Rah.al. N:o 90.
3562:
3563:
3564:
3565:
3566: Tauriainen: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen kun-
3567: nansairaalan henkilökunnan asuinrakennuksen rakenta-
3568: mista varten.
3569:
3570:
3571: E d u s k u n n a 11 e.
3572:
3573: Aikaisemmin valtion ylläpitämät aluesai- vuoksi henkilökunnan saantikin on ollut vai-
3574: raalat siirtyivät kunnansairaaloiksi v. 1952. keaa, kun ei ole ollut mistä tarjota asuntoja.
3575: Lain mukaan valtio viiden vuoden aikana Kunta on tehnyt suunnitelman henkilökun-
3576: täydellisesti kustantaa niiden ylläpidon ja nan asuinrakennuksen rakentamisesta. Tämän
3577: tarpeelliset lisärakennukset. Nimenomaan rakennuksen kustannusarvio välttämättömine
3578: silloin kun laki hyväksyttiin, korostettiin kalustoineen on n. 15 milj. markkaa. Pii-
3579: sitä, että ko. sairaalat pitäisi kunnostaa ja rustukset ja rakennussuunnitelma on lää-
3580: tarpeelliset lisärakennukset rakentaa tämän kintöhallituksessa. Hallitus ei kuitenkaan
3581: viiden vuoden aikana, koska kunnat, joissa vuoden 1956 tulo- ja menoarviossa ole
3582: nämä aluesairaalat sijaitsevat, ovat pää- osoittanut varoja ko. rakennustyön rahoitta-
3583: asiassa syrjäseuduilla taloudellisissa vaikeuk- miseen.
3584: sissa olevia kuntia. Tämän vuoksi esitän kunnioittaen,
3585: Edellä mainitun lain mukaan myös Suo-
3586: mussalmella oleva aluesairaala siirtyi kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
3587: nansairaalaksi. Mainittu sairaala on raken- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
3588: nustensa puolesta puutteellinen mm. siinä, kan määrärahan henkilökunnan asuin-
3589: ettei ole tarpeellisia henkilökunnan asuntoja. rakennuksen rakentamista varten Suo-
3590: Henkilökuntaa on täytynyt majoittaa enti- mussalmen kunnansairaalaan aluesai-
3591: sen Vapaan huollon väliaikaiseksi tarkoitet- raaloiden ja sairasmajojen lakkautta-
3592: tuun parakkimaiseen rakennukseen, jossa misesta 9. 3. 1951 annetun lain mu-
3593: asuminen on erittäin epäterveellistä. Tämän kaisesti.
3594: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
3595:
3596: Hannes Tauriainen.
3597: 883
3598:
3599: IV,222. - Rah.al. N:o 91.
3600:
3601:
3602:
3603:
3604: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Enontekiön kun-
3605: nanlääkärin virka-asunnon rakennustöiden loppuun saat-
3606: tamiseen.
3607:
3608:
3609: E d u s k u n n a II e.
3610:
3611: Yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain rakennustöiden alkamista varten työttömyys-
3612: (141/51) mukaan kaukaisella, harvaan asu- varoja, joiden turvin, sekä kunnan lisäksi
3613: tulla ja vähävaraisella syrjäseudulla sijait- myöntämillä varoilla, on hankittu paikan
3614: sevalla maalaiskunnalla on oikeus saada päälle kaikki tarvittava puutavara sekä tehty
3615: ylläpitämäänsä kunnanlääkärin virkaa varten perustustyöt, sauna ja kaivo. Rakennustöi-
3616: valtion avustusta koko viran peruspalkka ja den jatkamiseen olisi välttämättä päästävä,
3617: luontoisetujen raha-arvo. Milloin tällaisen koska arvokas puutavara ajan oloon pilaan-
3618: maalaiskunnan on tarpeen rakentaa 'kunnan- tuu. Rakennustöiden loppuun saattamiseksi
3619: lääkärin virka-asunto tai vastaanottohuo- tarvitaan vielä 5 milj. markkaa.
3620: neisto, annetaan niitä varten valtion avus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3621: tusta samalla tavoin kuin peruspalkkaa ja nioittaen,
3622: luontoisetuja varten.
3623: Enontekiön kunta ennen muita on sellai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
3624: nen, johon mainitun lain säännöksiä on so- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu-
3625: vellutettava. Kunnassa on kunnanlääkärin- vun 4 momentin kohdalle 5 000 000
3626: virka, mutta ei virka-asuntoa. Tästä syystä markan määrärahan Enontekiön kun-
3627: myöskin vakinaisen kunnanlääkärin saaminen nanlääkärin virka-asunnon rakennus-
3628: käy vaikeaksi. Kaksi vuotta sitten valtio- töiden loppuun saattamiseksi.
3629: neuvosto myönsi kunnanlääkärin virkatalon
3630: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
3631:
3632: Erkki Koivisto. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
3633: Markus Niskala. M. 0. Lahtela.
3634:
3635:
3636:
3637:
3638: 7 E 626/55
3639: 884
3640:
3641: 1V,223. - Rah.al. N:o 92.
3642:
3643:
3644:
3645:
3646: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
3647: sairaanhoitaja-terveyssisarkoulun henkilökunnan palkkaa-
3648: mista varten.
3649:
3650:
3651: E d u s k u n n a ll e.
3652:
3653: Keski-Suomen sairaanhoita ja-terveyssisar- siitä kärsimättä, tulla toimeen, minkä halli-
3654: koulussa on nyt 72 oppilasta ja ensi vuoden tuskin on todennut ehdottaessaan mainitut
3655: valtion tulo- ja menoarvion sairaanhoitaja- virat mm. Lappeenrannan ja Pohjois-Karja-
3656: tarikouluja koskevan kohdan perusteluissa lan sairaanhoitajakouluille, vaikka niiden op-
3657: hallitus esittää kouluun otettavaksi ensi syk- pilasmäärät ovat ensi vuonna vielä Keski-
3658: synä 64 uutta oppilasta. Tämän vuoden toi- Suomen :koulua pienemmät, olisi suotavaa,
3659: sessa lisätalousarviossa on otettu määräraha että nyt jo perustetut virat säilytettäisiin.
3660: kohonneen oppilasmäärän vuoksi tarvittavien Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3661: opettajien sekä oppilaskodin johtajattaren, 2
3662: sairaala-apulaisen ja kanslia-apulaisen paik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
3663: kaamista varten. Asianomaisiin tehtäviin on tulo- ja menoarvioon 1 310 000 markan
3664: henkilöt palkattu, mutta kun määräraha on määrärahan Keski-Suomen sairaanhoi-
3665: vain vuoden loppuun eikä hallitus esitä vuo- taja-terveyssisarkoulun oppilaskodin
3666: den 1956 talousarviossa ao. määrärahoja, jou- johtajattaren, kahden sairaala-apulai-
3667: duttaneen nämä sanomaan irti toimistaan. sen ja yhden kanslia-apulaisen palk-
3668: Kun ilman näitä virkoja ei, koulun työn kaamista varten.
3669: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
3670:
3671: Impi Lukkarinen. Arvo Ahonen.
3672: Matti Koivunen. Artturi Koskinen.
3673: IVt224. - Rah.al. N~o 93.
3674:
3675:
3676:
3677:
3678: Muikku ym.: :Määrärahan osoittamisesta työhoito-osastojen
3679: rakentamiseksi eräiden tuberkuloosikeskusparantolain yh,.:.
3680: teyteen.
3681:
3682:
3683: E d u s k u n n a 11 e.
3684:
3685: Kuten tunnettua, tuberkuloosiin kuollei- työllään toimeentulevia kansalaisia, on koko
3686: suus maassamme on viime vuosina laskenut yhteiskuntamme sellaisen huolto-ongelman
3687: suhteellisen vähiin. Syynä alenemiseen on edessä, että siitä on vaikeata selviytyä kun-
3688: mm. kansamme kohonnut elintaso, taudin en- nialla.
3689: tistä varhaisempi toteaminen ja tartunnan Keuhkoinvalidien kuntouttamiskomitea eh-
3690: leviämisen vähentyminen sekä ennen kaikkea dottaa vuonna 1953 valmistuneessa mietin-
3691: uudet tuberkuloosilääkkeet, joilla on voima- nössään, että tuberkuloottisten kuntouttami-
3692: kas parantava vaikutus alkavissa keuhkotau- nen olisi ehdottomasti aloitettava jo paran-
3693: titapauksissa ja monissa sellaisissa tuberku- tola-asteella. Sitä varten on parantoloissa
3694: loosin muodoissa, jotka aikaisemmin aina joh- järjestettävä tehokas askartelutoiminta ja
3695: tivat kuolemaan. Myös pitemmälle ehtineessä eritoten kuntouttamistoiminta. Kuntoutta-
3696: keuhkotaudissa niillä on suotuisa vaikutus, mista varten pitäisi jokaiseen keskusparan-
3697: vaikka taudissa jonkin ajan kuluttua tulee tolaan saada pieni työhoito-osasto, jossa var-
3698: jälleen käänne huonompaan päin ja potilas sinaisen ja välttämättömän lääkintähoidon
3699: joutuu uudelleen parantolaan. Tauti ei pa- jälkeen kuntoutettavat toipilaat voisivat to-
3700: rane lopullisesti, vaan muuttuu kroonilliseksi, tuttautua säännöllisen työn aiheuttamiin ra-
3701: pitkälliseksi. Tästä johtuu kuolleisuuden situksiin samalla, kun mainitulla osastolla li-
3702: lasku. säksi selviteltäisiin kunkin toipilaan ammatti-
3703: Vaikka siis kuolleisuuden lasku on tuberku- kouluttamismahdollisuudet. Kun kuitenkin
3704: loosin suhteen huomattava, ei tuberkuloosiin toisaalta on selvää, että niistä yli kymme-
3705: sairastuneisuus ole lainkaan vähentynyt. nestä tuhannesta potilaasta, jotka vuosittain
3706: Tästä on seurauksena tuberkuloottisten mää- lähtevät parantoloistamme, voidaan vain
3707: rän huomattava lisääntyminen. Vuonna 1951 muutamille sadoille antaa ammattikoulutusta,
3708: oli tilaston mukaan keuhkotautisia 40 600, jää valtavalle parantolapotilaiden enemmis-
3709: 1952 45 700, 1953 48 400 ja 1954 49 300. Lu- tölle mahdollisuus kuntoutua vain parantolan
3710: vut todellisuudessa voivat olla jossakin mää- piirissä. Tuberkuloottisten kuntouttamistoi-
3711: rin suurempia ja niihin eivät sisälly muuta mintaa varten ovat siis mainitut työhoito-
3712: tuberkuloosia sairastavat, joita on yli 10 000. osastot ensiarvoisen tärkeitä. Kun toisaalta
3713: Mainitut luvut herättävät vakavia ajatuk- valtion taloudelliset mahdollisuudet eivät sal-
3714: sia. Ei voida puhua keuhkotaudin ja sen line sitä, että näitä työhoito-osastoja saatai-
3715: vastustaruistyön loppumisesta. Päinvastoin siin rakennetuksi jo lähivuosina kaikkiin pa-
3716: on tässä taistelussa parhaillaan hyvin vaikea rantoloihin, olisi välttämätöntä aloittaa nii-
3717: vaihe. Yhteiskuntaan tulee yhä lisää tuber- den aikaansaaminen muutamissa paranto-
3718: kuloottisia ja heistä on yhteiskunnan tuen loissa heti. Näin päästäisiin aloittamaan edes
3719: tarpeessa todellisuudessa enemmänkin kuin jossakin määrin mainittu kuntouttamistyö ja
3720: tilastot osoittavat, koska tilastoista poistetaan sitä tietä saamaan siitä arvokkaita kokemuk-
3721: vanhemmat parantuneiksi katsotut tapauk- sia. Edellä mainittu keuhkoinvalidien kun-
3722: set. Ellei viipymättä ryhdytä näiden uusien touttamiskomitea ehdottaa, että mainittuja
3723: tuberkuloottisten kuntouttamiseen niin, että työhoito-osastoja saataisiin pari vuosittain, ja
3724: heistä mahdollisimman monesta tulisi omalla ehkäpä tämä alkuun riittäisi nimenomaan
3725: 886 IV,224. - Eeakusparantolain työhotto-oaastot.
3726:
3727:
3728: siitä syystä, että myöhempiin yrityksiin olisi ja se on erittäin sopiva kokeilupaikaksi.
3729: syytä hankkia jonkun verran kokemuksia, Alustavat suunnitelmat ovat siinä vaiheessa,
3730: mutta alkuun pitäisi päästä heti, muutoin että rakennustöihin voitaisiin mainituissa pa-
3731: koko tuberkuloosityö joutuu lamatilaan. rantoloissa päästä jo vuoden 1956 aikana.
3732: Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiö, joka Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että suunni-
3733: on perustettu valtiovallan, kaikkien maamme telmia varten saadaan valtiovallalta taloudel-
3734: kuntien, Kansaneläkelaitoksen sekä tuberku- lista tukea tuberkuloosilain edellyttämällä ta-
3735: loosityötä tekevien järjestöjen toimesta kes- valla ja rakennusaikana.
3736: kittämään koko maassa tapahtuvaa kuntout- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3737: tamistyötä, on suunnitellut, että ensimmäiset
3738: työhoito-osastot olisi saatava Kiljavan paran- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
3739: tolaan, Kontioniemen ja Tarinaharjun pa- tulo- ja menoarvioon 80 miljoonaa
3740: rantolaan. Viimeksi mainittuihin paranto- markkaa Kiljavan, Kontioniemen ja
3741: loihin sen vuoksi, että ne ovat tuberkuloot- Tarinaharjun keskusparantolain yh-
3742: tisten työllistämistä varten kaikkein vaikeim- teyteen rakennettavia työhoito-osastoja
3743: milla seuduilla, ja ensinmainittuun, koska varten.
3744: koko työosastosuunnitelma on sieltä lähtöisin
3745: ifl Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
3746:
3747: Otto Muikku. Vieno Simonen. Arvi Turkka.
3748: Heikki Soininen. Kalle Kauhanen. Veikko Kokkola.
3749: Arvi Ikonen. R. Hallberg. Heikki Hykkäälä.
3750: Juho Karvonen. Vilho Väyrynen.
3751: 887
3752:
3753: IV,225. - Rah.al. N:o 94.
3754:
3755:
3756:
3757:
3758: Suominen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi las-
3759: tenhoidon ope·tuslaitoksiUe lastenhoitajien koulutuskustan-
3760: nuksiin.
3761:
3762:
3763: E d u s k u n n a ll e.
3764:
3765: V aitio huolehtii ja kustantaa kokonaisuu- lastenhoitotyö ovat valtakunnallisesti aivan
3766: dessaan sairaanhoitajien, kätilöiden, mieli- ensiarvoisen tärkeitä, valtion tulo- ja meno-
3767: sairaanhoitajien ja apuhoitajien koulutuksen arviossa on vuosittain varattu lastenhoitajien
3768: sekä osallistuu lakisääteisesti 50 % :lla myös- koulutustyön tukemista varten vain hyvin
3769: kin kodinhoitajien opetuksesta aiheutuviin pieni avustusmääräraha. Viime vuosina on
3770: kustannuksiin. myöskin vuoden 1956 tulo- ja menoarvioehdo-
3771: Lastenhoitajien, jotka suorittavat yhtä tuksessa tämän avustusmäärärahan suuruus
3772: kaikkein tärkeintä osaa kansanterveystyössä, ollut vain 1 791 600 markkaa, mistä Hel-
3773: lastenhoitoa, koulutus on jäänyt kokonaan singin Lastenlinnan osuus on ollut ainoas-
3774: lakisääteisen valtionavustuksen ulkopuolelle. taan 500 000 markkaa. Näin pieni avustus
3775: Tämä koulutus on ollut tähän asti yksityis- on kuitenkin aivan riittämätön, kun otetaan
3776: ten järjestöjen kustantama, mitä varten to- huomioon, että esim. Helsingin Lastenlinnan
3777: sin on myönnetty aivan mitättömän pieni vuotuismenot ovat yhteensä n. 80 miljoonaa
3778: valtionavustus. Ratkaiseva merkitys lasten- markkaa. Lastenhoitajien koulutuksen ai-
3779: hoitajien kouluttajana on ollut Mannerheim- heuttamat menot onkin tähän mennessä jou-
3780: liiton Helsingin Lastenlinnalla, joka tähän duttu hankkimaan yksityisten järjestöjen toi-
3781: mennessä on kouluttanut yhteensä jo yli mesta. Tämä on ollut aikaisemmin mahdol-
3782: 3 500 lastenhoitajaa. Nämä lastenhoitajat lista harjoitetun liiketoiminnan avulla ns.
3783: suorittavat tällä hetkellä maamme lastensai- hyväntekeväisyysmyynnin muodossa. Nyky-
3784: raaloissa, synnytyslaitoksissa ja yleensä kaik- oloissa tällainen hyväntekeväisyysmyynti on
3785: kinaisissa lastenhoitolaitoksissa samoin kuin kuitenkin mahdotonta. Tämän vuoksi ei ole
3786: perheissä mitä tärkeintä lapsiin kohdistuvaa valittavana muuta mahdollisuutta kuin
3787: hoitotyötä. Myöskin valtiovalta on tunnusta- 1. että lastenhoitajakoulutus kokonaan lak-
3788: nut lastenhoitajien koulutuksen välttämättö- kaa varojen puutteessa; tai
3789: myyden perustaessaan mm. keskussairaaloi- 2. että valtio ottaa huolehtiakseen ja vas-
3790: hin huomattavan määrän lastenhoitajien vir- tatakseen siitä
3791: koja. Nykyisen erittäin vakavan sairaanhoi- a) joko ottamalla lastenhoidon opetuslai-
3792: tajapulan aikana lastenhoitajien merkitys tokset haltuunsa; tai
3793: keskussairaaloiden lastenhoitajina tuleekin b) riittävässä määrin tukemalla nykyisiä
3794: olemaan koko maallemme mitä suuriarvoi- lastenhoidon opetuslaitoksia.
3795: sinta. Samoin eduskunta on 24 päivänä mar- Lastenhoitajien koulutuksen opetuslaitok-
3796: raskuuta 1953 hyväksynyt toivomuksen, että selle aiheuttama tappio, mihin sisältyy ope-
3797: hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin tus, oppilasasuntolan '.kulut, ruoka, pesu ym.,
3798: riittävän taloudellisen tuen järjestämiseksi on esim. Helsingin Lastenlinnassa n. 600 mk
3799: lastenhoidon opetuslaitoksille lastenhoitajien oppilasta ja päivää kohti. Tällaisia lasten-
3800: kouluttamista varten tarvetta vastaavassa hoitajaoppilaita on maassamme, mukaanluet-
3801: määrässä. tuina lyhyempienkin epätäydellisten kurssien
3802: Vaikka kaikki myöntävät, että lastenhoita- oppilaat, eri opetuslaitoksissa tällä hetkellä
3803: jien koulutustyö ja heidän suorittamansa n. 350.
3804: 888 IV,225. - Lastenhoitajien koulutus.
3805:
3806:
3807: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
3808: koska aikaisemmin mainitun, eduskunnan hy- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 7 Pl.
3809: väksymän toivomuksen edellyttämät hallituk- XXIV luvun 5 momentille 10 000 000
3810: sen toimenpiteet riittävän taloudellisen tuen markkaa lastenhoidon opetuslaitoksille
3811: järjestämiseksi lastenhoidon opetuslaitoksille avustuksiksi lastenhoitajien koulutuk-
3812: näyttävät vaativan paljon aikaa, sesta aiheutuvia kustannuksia varten.
3813: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
3814:
3815: Unto Suominen. Kalle Kauhanen. Esa Koivusilta.
3816: Hilja Väänänen. Mikko Hult. Erkki Ryömä.
3817: Lempi Lehto. Eino E. Heikura. Kustaa Alanko.
3818: Aune Innala. Tyyne Paasivuori. Arvo Sävelä.
3819: Job. Wirtanen. Kalle Kämäräinen. Edvard Pesonen.
3820: Eino Saari. Armi Hosia. Irma Rosnell.
3821: Anni Flinck. Nestori Kaasalainen. Pertti Rapio.
3822: Vappu Heinonen. Juho Kuittinen. Martti Leskinen.
3823: Meeri Kalavainen. Urho Kulovaara. Irma Torvi.
3824: Elli Nurminen. Arthur Larson. Toivo Niiranen.
3825: Sylvi Halinen. Bertil Lindh. Eino Rytinki.
3826: Eemil Partanen. Bruno J. Sundman. Martta Salmela-Järvinen.
3827: Heikki Hykkäälä. Laura Brander-Wallin. Heikki Soininen.
3828: Artturi Koskinen. J. F. Pöykkö. Helge Miettunen.
3829: Väinö Tikkaoja. Eeli Erkkilä. Artturi Tienari.
3830: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Matti Mattila. R. Hallberg.
3831: Eino Roine. Saara Forsius. K. F. Haapasalo.
3832: G. Rosenberg. Aare Leikola. Urho Saariaho.
3833: J. Mustonen. Eino Uusitalo. Armas Leinonen.
3834: Hemm.ing Lindqvist. Marja Lahti. Eino Tainio.
3835: IV,226, - Fin.mot. N:o 95.
3836:
3837: Teir m.fl.: Angående anvisande av anslag för ersättning av
3838: resebiljetter för medellösa kräftpatienter, som erhållit
3839: röntgen~ och radiumbehandling.
3840:
3841:
3842: T i ll R i k s d a g e n.
3843:
3844: Kräftpatienterna i vårt land äro eirka dessa patienters resebiljetter, när det gällt
3845: 20 000-25 000 och årligen inträffa cirka att erhålla röntgen och radiumbehandling
3846: 8 000-9 000 nya fall. I de fåtaliga sjukhus vid landets enda strålbehandlingsinrättning,
3847: i vårt land, där man kan utföra specialun- Strålbehandlingsinstitutet i Helsingfors.
3848: dersökningar och ge vård ifråga om kräft- Detta har skett ända sedan detta institut
3849: sjukdomar, råder en skriande brist på vård- grundades år 1936. Utan ett dylikt bidrag
3850: platser. Detta har lett därhän, att en pa- för resebiljetterna blir skötseln av medellösa
3851: tient, som sänts för specialundersökning, icke kräftpatienter på landsbygden och i lands-
3852: kan intagas på sjukhus genast när sjuk- ortsstäderna omöjlig. I regeringens i spar-
3853: domen uppdagats, utan patienten måste resa samhetens teeken uppgjorda proposition till
3854: hem och vänta på sin tur att komma in på statsförslag för år 1954 utelämnades det
3855: sjukhuset. Strålbehandlingen av kräftsjuk- dittillsvarande anslaget om 1100 000 mark
3856: domar måste, också under de bästa förhål- under 7 huvudtiteln XXIII kapitlet 11 mo-
3857: landen, vanligen ske regelbundet med vissa mentet. Detta anslag, som just avsåg de
3858: bestämda mellanrum. medellösa kräftpatienternas resor, hade då
3859: Enligt internationell praxis anses en pa- funnits i statsbudgeten i 15 års tid.
3860: tient befriad från kräftsjukdom först när Då det är fråga om, huruvida röntgen-
3861: han är utan symptom och när det förflutit och radiumbehandlingen av de medellösa
3862: fem år efter behandlingen. Detta innebär patienterna i landet skall lyckas, och då en
3863: med andra ord, att behandlingen av kräft- förutsättning härför är regelbundna och
3864: sjukdomarna, för att vara effektiv, fordrar periodala behandlingar och granskningstill-
3865: kontinuerlig och flera års kontroll av patien- fällen, ha resehidragen sedan år 1954 be-
3866: terna. Detta igen medför dyra resor för talats med frivilligt insamlade medel. Då
3867: patienterna under kontrolltiden till den in- ett dylikt arrangemang blir för dyrt för
3868: rättning, som kan ge dem vård, för gransk- enskilda och då det enligt vår mening är
3869: ning, undersökning och eftervärd. Av olika statens plikt att erlägga dessa kostnader för
3870: orsaker måste vården av patienten ofta till- de medellösa, föreslå vi vördsamt,
3871: lälligt avbrytas exempelvis för att höja pa-
3872: tientens allmänna tillstånd, och sedan fort- att Riksdagen i statsförslaget för
3873: sättes vården igen efter avbrottet. år 1956 måtte upptaga ett förslags-
3874: Alla dessa omständigheter åsamka de i anslag om 1 500 000 mark under ett
3875: kräftsjukdomar insjuknade talrika resor nytt moment i 7 Ht. XXIV kapitlet,
3876: från hemorten till den inrättning, som kan att användas för ersättning av 1"ese-
3877: ge dem behandling. För att också helt och biljetter för medellösa kräftpatienter,
3878: hållet medellösa patienter s~ola vara i till- som erhållit röntgen- och radium-
3879: fälle att erhålla vård och infinna sig till behandling.
3880: förnyad undersökning, har staten betalat
3881: Helsingfors den 15 september 1955.
3882:
3883: Grels Teir. Joh. Wirtanen. Tyyne Paasivuori.
3884: Bertel Lindh. Armas Leinonen. John. Forsberg.
3885: Erkki Koivisto. Arthur Larson. Gunnar Henriksson.
3886: Sven Högström. Albin Wickman. Bruno J. Sundman.
3887: Kurt Nordfors. Nils Meinander. Erkki W. Mohell.
3888: 890
3889:
3890: IV,226. - Ra.h.al. H:o 95.
3891: Suomennos.
3892:
3893:
3894: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta matkalippujen korvaa-
3895: miseksi röntgen- ja radiumhoitoa saaville varattomille
3896: syöpäpotilaille.
3897:
3898: Eduskunnalle.
3899:
3900: Syöpäpotilaita on maassamme noin 20 000 on kysymyksessä röntgen- ja radiumkäsit-
3901: -25 000 ja vuosittain tulee noin 8 000-9 000 telyn saaminen maan ainoassa sädehoito-
3902: uutta tapausta. Niissä harvoissa maamme sai- laitoksessa, Helsingin Sädehoitolaitoksessa.
3903: raaloissa, joissa voidaan suorittaa syöpäsai- Näin on tapahtunut aina siitä läh-
3904: rauksia koskevia erikoistutkimuksia ja antaa tien kun tämä laitos vuonna 1936 perustet-
3905: hoitoa, on huutava puute hoitopaikoista. Tämä tiin. Ilman tällaista avustusta matkalippuja
3906: on johtanut siihen, että potilasta, joka on varten käy maaseudulla ja maaseutukaupun-
3907: lähetetty erikoistutkimukseen, ei voida ottaa geissa olevien varattomien syöpäpotilaiden
3908: sairaaloihin heti sairauden ilmettyä, vaan hoito mahdottomaksi. Säästäväisyyden mer-
3909: potilaan on matkustettava kotiin ja odotet- keissä laaditussa hallituksen tulo- ja meno-
3910: tava, kunnes vuorollaan pääsee sairaalaan. arvioesityksessä vuodelle 1954 jätettiin pois
3911: Syöpäsairauksien sädehoitokäsittelyn on, siihenastinen 1100 000 markan määräraha 7
3912: myös parhaimmissa tapauksissa, tavallisesti Pl. XXIII luvun 11 momentilla. Tämä
3913: tapahduttava määrätyin väliajoin. määräraha, joka juuri tarkoitti varattomien
3914: Kansainvälisen käytännön mukaan katso- syöpäpotilaiden matkoja, oli silloin ollut val-
3915: taan potilaan parantuneen syöpäsairaudesta tion budjetissa 15 vuoden ajan.
3916: vasta sitten, kun hänessä ei ilmene oireita ja Kun kysymys on siitä, missä määrin va-
3917: kun käsittelystä on kulunut viisi vuotta. Tämä rattomien potilaiden röntgen- ja radiumkäsit-
3918: merkitsee toisin sanoen sitä, että syöpäsai- tely onnistuu ja kun sen edellytyksenä ovat
3919: rauksien käsittely, ollakseen tehokasta, vaatii säännölliset ja jaksottaiset käsittelyt ja tar-
3920: potilaiden jatkuvaa ja useampia vuosia kes- kastukset, on matka-avustukset vuodesta 1954
3921: tävää tarkkailua. Tämä taas aiheuttaa poti- lähtien suoritettu vapaaehtoisesti kootuilla
3922: laille tarkkailuaikana kalliita matkoja tar- varoilla. Koska sellainen järjestely muodos-
3923: kastusta, tutkimusta ja jälkihoitoa varten tuu yksityisille liian kalliiksi ja kun käsityk-
3924: niihin laitoksiin, joissa voidaan heille hoitoa semme mukaan valtion velvollisuus on suo-
3925: antaa. Eri syistä on potilaan hoito usein rittaa nämä kustannukset varattomille, ehdo-
3926: tilapäisesti keskeytettävä, esimerkiksi potilaan tamme kunnioittaen,
3927: yleiskunnon kohentamiseksi, ja sitten hoitoa
3928: jälleen jatketaan keskeytyksen jälkeen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
3929: Kaikki nämä seikat aiheuttavat syöpätau- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu-
3930: teihin sairastuneille lukuisia matkoja koti- vun uudelle momentille 1 500 000 mar-
3931: paikkakunnalta siihen laitokseen, jossa heille kan suuruisen arviomäärärahan käy-
3932: voidaan antaa käsittelyä. Jotta myös aivan tettäväksi matkalippujen korvaamiseen
3933: varattomat potilaat saisivat hoitoa ja pää- röntgen- ja radiumhoitoa saav~'lle va-
3934: sisivät uuteen tutkimukseen, on valtio mak- rattomille syöpäpotilaille.
3935: sanut näiden potilaiden matkaliput, milloin
3936: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
3937:
3938: Grels Teir. Joh. Wirtanen. Tyyne Paasivuori.
3939: Bertel Lindh. Armas Leinonen. John Forsberg.
3940: Erkki Koivisto. Arthur Larson. G. Henriksson.
3941: Sven Högström. Albin Wickm.an. Bruno J. Sundman.
3942: Kurt Hordfors. Nils Meinander. Erkki Mohell.
3943: 891
3944:
3945: IV,221. - Rah.al. N:o 96.
3946:
3947:
3948:
3949:
3950: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman insu-
3951: liinihoidon järjestämiseksi vähävaraisille sokeritaut-tsille.
3952:
3953:
3954: E d u s k u n n a 11 e.
3955:
3956: Sokeritauti on eräs sellainen kansamme summia insuliinin ostoon. Myös potilaan ti-
3957: vitsauksena oleva sairaus, jonka suhteen val- lan seuraaminen ja muu hoito vaativat ta-
3958: tiovalta ei ole ryhtynyt mihinkään toimen- loudellisia kustannuksia.
3959: piteisiin. Lääkintöhallituksessa ei ole tilastoa V aikeassakin taloudellisessa asemassa ole-
3960: siitä, paljonko näitä sairaita maassamme on. vat sokeritautipotilaat kustantavat yleensä
3961: Äskettäin perustettu Sokeritautisten Yhdis- hoitonsa itse. Jotkut kunnat ovat huolto-
3962: tys on kerännyt arviotilastoa ja sen mukaan varoista maksaneet insuliinin niille varatto-
3963: on sokeritautisia yli 6 000, joista lapsia yli mille, jotka ovat sitä huoltoapuna anoneet.
3964: 1 000. Sairaus on parantumaton ja vaatii Sokeritautisten Yhdistys, jonka jäseninä ovat
3965: jatkuvaa insuliinihoitoa. Jos hoito on sään- potilaat itse, on yhteisen avun turvin pyrki-
3966: nöllistä, säilyttää potilas normaalin työkyvyn, nyt auttamaan niitä, joille hoidon saanti
3967: mutta pienikin hoidon keskeytys aiheuttaa muuten on mahdotonta. Olisi kuitenkin koh-
3968: shokkitilan tai muita häiriöitä. Ei ole harvi- tuullista, että tämänlaatuisen, jatkuvaa hoi-
3969: naista, että sairautta on useammassa saman toa vaativan sairauden hoitokustannukset
3970: perheen jäsenessä. Lääkekustannukset tule- maksettaisiin valtion varoista.
3971: vat huomattavan kalliiksi varsinkin lasten Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3972: osalta, joiden insuliinitarve on korkeampi
3973: kuin aikuisten, jopa 15-20 viivaan. Tällai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
3974: nen insuliinimäärä maksaa n. 1500 mk kuu- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
3975: kaudessa. Vaikeissakin olosuhteissa on tämä kan määrämhan lääkintöhallituksen
3976: asetettava menoissa etualalle. On tapauksia, käytettäväksi, jotta vähävaraisille so-
3977: kuten esim. eräs varaton perhe, jonka 4 lasta kerltautisille voitaisiin järjestää mak-
3978: ovat kaikki sokeritautisia. Sellaisissa tapauk- suttomasti insuliinia ja muuta tarvit-
3979: sissa joutuu perhe uhraamaan huomattavia tavaa hoitoa.
3980: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
3981:
3982: Elli Stenberg. Irma Rosnell. Hemming Lindqvist.
3983: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Rainer Virtanen. Eino Roine.
3984: Pertti Rapio.
3985:
3986:
3987:
3988:
3989: 8 E 626/55
3990: 892
3991:
3992: IV,22s. - Rah.al. N:o 97.
3993:
3994:
3995:
3996:
3997: Tuuli ym.: Määrämha.n osoittamisesta eräiden toimien perus-
3998: tamiseksi sisäasiainministeriöön väestönsuojelutehtäviä var-
3999: ten.
4000:
4001:
4002: E d u s k u n n a ll e.
4003:
4004: Voimassa olevan väestönsuojelulain (374/ lukien ja kun tämä edellyttää valtion taholta
4005: 39) 6 § :n mukaan voidaan väestönsuojelu- tapahtuvaa ohjaus- ja tarkastustoimintaa,
4006: tehtävien hoitamista varten perustaa mm. tarvitaan väestönsuojeluasiainosastossa kii-
4007: seuraavat virat ja toimet: reellisesti ainakin yksi rakennusinsinööri sa-
4008: Sisäasiainministeriöön väestönsuojelupäälli- nottua tehtävää varten. Samoin tarvitaan
4009: kön, väestönsuojelupäällikön apulaisen, jaos- osastossa ainakin yksi kanslia-apulainen. Täl-
4010: topäällikön, toimistopäällikön, jaostoinsinöö- läkään henkilöstöllä väestönsuojeluvalmiste-
4011: rin ja toimistoupseerin virat sekä 8 päivänä luja ei voida kyllin tehokkaasti hoitaa, mutta
4012: joulukuuta 1939 annetun väestönsuojelulain kun väestönsuojelukysymys on uudelleenjär-
4013: täytäntöönpanoasetuksen ( 511/39) 10 §: n jestelyn alaisena, voidaan virkojen lopullinen
4014: mukaan toimistosihteerin virka ja kanslia- lukumäärä ratkaista vasta myöhemmin.
4015: apulaisen toimi. Nämä virat ja toimet ovat- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
4016: kin aikoinaan olleet täytettyinä, mutta vuo- dotamme,
4017: desta 1945 lähtien niistä on henkilösupistus-
4018: ten yhteydessä lakkautettu kaikki muut että Eduskunta ottaisi vtwden 1956
4019: paitsi toimistosihteerin virka. tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXV lu-
4020: On selvää, että kun väestönsuojeluvalmiste- V1tn 1 momentin kohdalle 1 050 000
4021: luihin jälleen on ryhdytty, ei näitä tehtäviä markan suuruisen määrärahan yhden
4022: yksi virkamies voi hoitaa. Sisäasiainministe- toimistoinsinööt·in (30 pl.) ja yhden
4023: riön väestönsuojeluasiainosaston henkilöstöä kanslia-apulaisen (11 pl.) ylimääräi-
4024: on lisättävä tehtävien edellyttämässä laajuu- sen toimen perustamiseksi sisäasiain-
4025: dessa. Kun väestönsuojien rakentamisvelvol- ministeriöön väestönsuojelutehtäviä
4026: lisuus on jälleen saatettu voimaan 1. 1. 1955 varten.
4027: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
4028:
4029: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen.
4030: Lauri Järvi. R. Hallberg.
4031: 893
4032:
4033: IV,229. - Fin.mot. N:o 98.
4034:
4035:
4036:
4037: Öhman m.fl.: Angående anvisande av anslag för utbildnings-
4038: och granskningsverksamhet för befolkningsskyddet.
4039:
4040: T i ll R i k s d a g e n.
4041:
4042: I statsrådets beslnt av den 26 augusti 1954 budgeten ger icke avdelningen någon lllOJ-
4043: (342/54) angående ändring av allmänna lighet att utföra det som på den författ-
4044: planen för befolkningsskyddet bestämmes, ningsenligt tillkommer.
4045: att i sådana nya hus samt industri- och Det har ytterligare konstaterats, att de
4046: andra anläggningar, vilkas uppförande på- lokala myndigheterna godkänna sådana
4047: börjas efter den 1 januari 1955, skola byggnadsplaner för befolkningsskydd, att
4048: skyddsrum insättas i samband med bygg- enligt dem utförda skyddsanordningar icke
4049: nadsarbetet. Enligt ministeriets för inrikes- matsvara ens de primitiva.ste fordringar.
4050: ärendena beslut av den 19 november 1954 Ofullständiga anvisningar och brist på lokal
4051: ( 429/54) och förordningen av den 10 de- sakkännedom leda därför därhän, att befolk-
4052: cember 1954 ( 463/54) om övervakning av ningsskydden i många fall bli så dåliga, att
4053: befolkningsskyddsanläggningar tillkommer deras användbarhet kan ifrågasätta.s. På
4054: överuppsikten beträffande dessas uppförande dem offrade medel äro sålunda bortkastade.
4055: inrikesministeriets befollmingsskyddsavdel- För rättande av dessa oegentligheter borde,
4056: ning. då inrättande av en fast ny ingenjörstjänst
4057: Oberoende av att inrikesministeriet utfär- synes stöta på stort motstånd, i varje fall
4058: dat föreskrifter och regler för uppförande i budgeten för nästa år intagas ett anslag
4059: av befolkningsskydd och deras planerande, om 2 miljoner mark, i stöd av vilket det
4060: har det visat sig, att varken byggarena eller bleve möjligt att ordna utbildnings- och
4061: de övervakande myndigheterna äro tillräck- granskningsverksamhet. Behovet av detta
4062: ligt på det klara med byggandet gällande anslag är alls icke beroende av, huru befolk-
4063: omständigheter. Detta är också förståeligt, ningsskyddsverksamheten i en framtid kom-
4064: enär redan mer än 10 år förflutit sedan mer att ändras, utan föranledes enbart av
4065: befolkningsskydd sena.st uppfördes, och då redan gällande föreskrifter. I stöd av detta
4066: var man därtill av omständigheternas tvång anslag komme utom annat rådgivningstill-
4067: nödsakad att för det mesta åtnöjas med till- fällen att anordnas för de kommande bygg-
4068: fälliga avgöranden. Klart är därför, att nadsinspektions- och befolkningsskyddsmyn-
4069: tillämpning av byggnadsföreskrifterna, vilka digheterna, föreskrifter utarbetas för upp-
4070: av naturliga skäl i många punkter äro alle- förande av skyddsrum, utbildningstillfällen
4071: nast riktgivande, vålla stora tolkningssvårig- anordnas för planerare samt avlöning utgå
4072: heter. Detta förorsakar, att byggarena titt åt för alla dessa ändamål behövliga tekniska
4073: och ofta nödgas vända sig till befolknings- sakkunniga och tillfällig tjänstpersonal.
4074: skyddsavdelningen vid inrikesministeriet för I stöd av ovanstående föreslås,
4075: erhållande av råd. Faktisk hjälp står emel-
4076: lertid här att under nu rådande förhål- att Riksdagen uti budgeten för år
4077: landen få endast i mycket ringa grad, enär 1956 å 7 Ht. XXV kap. 6 mom. måtte
4078: på avdelningen finnes enda.st en tjänsteman upptaga ett anslag stort 2 000 000
4079: och denna saknar därtill teknisk utbildning. mark för utbildnings- och gransk-
4080: Hemställan gjordes därför om inrättande av ningsändamål samt avlöning av till-
4081: en sålunda ab.solut behövlig ingeniörstjänst fällig tjänstepersonal för befolknings-
4082: vid avdelningen, men detta och vissa andra skyddet.
4083: mycket måttliga anslagsförslag avslogs och
4084: Helsingfors den 19 september 1955.
4085:
4086: C. A. Öhman. Arthur Larson.
4087: Aukusti Pasanen. Jaakko Hakala.
4088: Raino Hallberg. Sven Högström.
4089: John Österholm. Niilo Honkala.
4090: John Forsberg. Erkki W. Mohell.
4091: Erkki Koivisto.
4092: 894
4093:
4094: 1V,229. - Rah.al. H:o 98.
4095: Suomennos.
4096:
4097: Öhman ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelun kou-
4098: lutus- ja tarkastustoimi'l'l;taa varten.
4099:
4100: Eduskunnalle.
4101:
4102: Elokuun 26 päivänä 1954 annetussa valtio- Lisäksi on todettu paikallisten viranomais-
4103: neuvoston päätöksessä (342/54) väestönsuo- ten hyväksyvän sellaisia väestönsuojelua kos-
4104: jelun yleissuunnitelman muuttamisesta mää- kevia rakennussuunnitelmia, että niiden mu-
4105: rätään, että sellaisiin uusiin taloihin sekä kaan suoritetut suojelutoimenpiteet eivät
4106: teollisuus- ja muihin laitoksiin, joiden raken- vastaa alkeellisimpiakaan vaatimuksia. Epä-
4107: taminen aloitetaan tammikuun 1 päivän täydelliset ohjeet ja paikallisen asiantunte-
4108: 1955 jälkeen, on sijoitettava suojahuoneet muksen puuttuminen johtavat sen vuoksi sii-
4109: rakennustyön yhteydessä. Marraskuun 19 hen, että väestönsuojista monissa tapauksissa
4110: päivänä annetun sisäasiainministeriön pää- tulee niin huonoja, että niiden käyttökelpoi-
4111: töksen (429/54) ja väestönsuojien tarkas- suus voidaan saattaa kyseenalaiseksi. Niihin
4112: tuksesta joulukuun 10 päivänä 1954 annetun uhratut varat on siten heitetty hukkaan.
4113: asetuksen (463/54) mukaan kuuluu niiden Näiden epäkohtien korjaamiseksi olisi,
4114: rakentamista koskeva ylin valvonta sisä- koska kiinteän uuden insinöörintoimen pe-
4115: asiainministeriön väestönsuojeluosastolle. rustaminen näyttää kohtaavan ankaraa vas-
4116: Vaikka sisäasiainministeriö on antanut tustusta, ensi vuoden budjettiin joka tapauk-
4117: väestönsuojien rakentamista koskevia mää- sessa otettava 2 miljoonan markan määrä-
4118: räyksiä ja ohjeita, on käynyt ilmi, etteivät raha, jonka avulla koulutus- ja tarkastustoi-
4119: rakentajat enempää kuin valvovat viranomai- minnan järjestäminen kävisi mahdolliseksi.
4120: setkaan ole riittävästi selvillä rakentamista Tämän määrärahan tarve ei ole lainkaan
4121: koskevista seikoista. Tämä on ymmärrettävää- riippuvainen siitä, miten väestönsuojelutoi-
4122: kin, koska on jo kulunut enemmän kuin 10 minta vastaisuudessa tulee muutettavaksi,
4123: vuotta siitä, jolloin väestönsuojia viimeksi vaan se johtuu yksinomaan jo voimassa ole-
4124: rakennettiin, ja silloin jouduttiin lisäksi olo- vista määräyksistä. Tämän määrärahan
4125: suhteiden pakosta enimmäkseen tyytymään avulla järjestettäisiin mm. neuvontatilai-
4126: tilapäisratkaisuihin. On sen vuoksi selvää, suuksia tuleville rakennustarkastus- ja väes-
4127: että rakennusmääräysten, jotka luonnollisista tönsuojeluviranomaisille, laadittaisiin ohjeita
4128: syistä ovat monissa kohdin ainoastaan suun- suojahuoneiden rakentamista varten, järjes-
4129: taa osoittavia, soveltaminen aiheuttaa suuria tettäisiin koulutustilaisuuksia suunnitteli-
4130: tulkintavaikeuksia. Tästä on seurauksena, joille sekä suoritettaisiin kaikkiin näihin tar-
4131: että rakentajien on tuon tuostakin pakko koituksiin tarvittavien teknillisten asiantun-
4132: kääntyä sisäasiainministeriön väestönsuojelu- tijoiden ja tilapäisen henkilökunnan palk-
4133: osaston puoleen neuvojen saamiseksi. Todel- kiot.
4134: lista apua on täältä kuitenkin nykyisissä Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
4135: olosuhteissa saatavissa vain hyvin vähäisessä
4136: määrässä, koska osastossa on vain yksi virka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4137: mies ja tältä lisäksi puuttuu teknillinen lmu- tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n XXV lu-
4138: lutus. Sen vuoksi esitettiin toivomus ehdotto- vun 6 momentille 2 000 000 markan
4139: masti tarpeellisen insinööritoimen perustami- suuruisen määrärahan väestönsuojelua
4140: sesta osastolle, mutta tämä ja eräät muut koskevaa koulutusta ja tarkastusta
4141: hyvin kohtuulliset määrärahaehdotukset hy- sekä tilapäisen henkilökunnan palk-
4142: lättiin, eikä budjetti anna osastolle mitään kausta varten.
4143: mahdollisuutta sille asetuksen mukaisesti
4144: kuuluvan tehtävän suorittamiseen.
4145: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
4146:
4147: C. A. Öhman. Arthur Larson.
4148: Aukusti Pasanen. Jaakko Hakala.
4149: Raino Hallberg. Sven Högström.
4150: John Österholm. Niilo Honkala.
4151: John Forsberg. Erkki W. Mohell.
4152: Erkki Koivisto.
4153: 895
4154:
4155: IV,23o. - Rah.al. N:o 99.
4156:
4157:
4158:
4159:
4160: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoitttamisesta uusien ylitarkasta-
4161: jan virkojen perustamiseksi valtiontalouden tarkastusvi-
4162: rastoon.
4163:
4164:
4165: E d u s k u n n a 11 e.
4166:
4167: Viime vuosina on valtiontalous jatkuvasti Niinpä esim. vuonna 1951 tuloutettiin sanot-
4168: laajentunut ja sen rakenteessa on tapahtunut tuja rahoja 36 049 664 mk, vuonna 1952
4169: huomattavia muutoksia. Tästä johtuu, että 52 209 286 mk, vuonna 1953 24 925 103 mk ja
4170: valtion finanssikontrollin tehokkuudelle on vuonna 1954 70 359 031 mk. Kun läheskään
4171: asetettava entistä suuremmat vaatimukset. kaikkia revisiotoiminnan aikaansaannoksia ei
4172: Nykyinen valtiontalouden tarkastusvirasto, voida rahallisesti mitata ja kun toisaalta ote-
4173: joka toimii hallitusmuodon edellyttämänä re- taan huomioon, että tarkastusviraston koko-
4174: visiolaitoksena, ei kuitenkaan voi enää sen naismenot esim. vuonna 1954 olivat vain noin
4175: käytettävissä olevan työvoiman puitteissa 35.5 milj. markkaa, eivät revisiotoimintaan
4176: riittävän teh6kkaasti suorittaa sille uskottua sijoitetut varat ole olleet hukkaan heitettyjä.
4177: tärkeää tehtävää. Vaikka laitoksen tarkastet- Näin ollen valtiontalouden revisiotoimin-
4178: tava aineisto on sotia edeltäneeseen aikaan nan tehostamiseksi sekä sen pitämiseksi ajan
4179: verrattuna kasvanut ja monipuolistunut, ei tasalla olisi viipymättä ryhdyttävä toimen-
4180: laitoksen henkilökunnan kasvu ole vastannut piteisiin viraston työvoiman lisäämiseksi.
4181: tätä laajentumista. Siten on monen tiliviras- Tässä mielessä olisi lähinnä lisättävä viraston
4182: ton laaja aineisto jäänyt vain pistokokein ylitarkastajien lukumäärää siten, että se kak-
4183: suoritettujen tarkastusten varaan e~kä pai- sinkertaistettaisiin eli nostettaisiin kuudesta
4184: kallis- ja muita erillistarkastuksia ole voitu kahteentoista. Tarkastustyöhön osallistuvan
4185: suorittaa siinä laajuudessa kuin olisi välttä- henkilöstön näin saama vahvistus antaisi ta-
4186: mätöntä. Lähinnä viraston vähäisen työvoi- keet siitä, että laitos toistaiseksi kykenisi tyy-
4187: man takia on muun ohella valtionenemmis- dyttävästi selviämään sen tarkastettavana
4188: töisten osakeyhtiöiden taloudenhoito ja tilin- olevasta laajasta ja monipuolisesta aineis-
4189: pito jäänyt käytännöllisesti katsoen kokonaan tosta.
4190: tarkastusviraston taholta suoritettavan revi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4191: siotoiminnan ulkopuolelle, vaikka sanotut yh- nioittaen,
4192: tiöt kuuluvatkin viraston tarkastuspiiriin.
4193: Näin puutteellisestikin suoritetun revisiotoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4194: minnan tuloksellisuudesta voidaan kuitenkin tulo- ja menoarvioon 8 Pl. VI luvun 1
4195: tuoda esiin se tosiseikka, että oikaisurahat, momentille lisäystä 3 981 240 markkaa
4196: joita vuosittain on tuloutettu asianomaiselle kuuden uuden 31 palkkausluokan yli-
4197: tulomomentille ja jotka perustuvat nimen- tarkastajan viran perustamiseksi val-
4198: omaan revisiotoiminnan taholta tehtyihin tiontalouden tarkastusvirastoon.
4199: huomautuksiin, ovat olleet hyvin mez;kittävät.
4200: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
4201:
4202: Juho Tenhiälä. Artturi Tienari.
4203: Anni Hosia. Aare Leikola.
4204: Jaakko Hakala. Harras Kyttä.
4205: Armas Leinonen.
4206:
4207:
4208: ..
4209: 896
4210:
4211: IV,231. - Rah.al. N:o 100.
4212:
4213:
4214: Kyttä ym.: :Määrärahan osoittamisesta liikenneUlastotointiston
4215: perustamiseksi tilastolliseen päätoimistoon.
4216:
4217: E d n s k n n n a ll e.
4218:
4219: Kuljetusolojen kaikinpuolinen parantami- olisi tunnettava ajoneuvojen paino, akseliluku
4220: nen ja nimenomaan tielaitoksen kehittäminen ja leveys. Eri ajoneuvojen alueellisen ja-
4221: ja autokannan lisääminen ovat meillä ny- kautumisen selvittämiseksi tarvittaisiin ajo-
4222: kyään ajankohtaisia kysymyksiä, joiden sel- neuvoista tietoja sekä lääneittäin että kun-
4223: vittäminen ei ole mahdollista ilman luotetta- nittain. Toiminta-alaa koskeva tieto olisi
4224: via tilastotietoja. Eri kuljetusmuotojen kapa- tärkeä, jotta saataisiin selville, kuinka pal"
4225: siteettia, kustannuksia ja kannattavuutta jon eri ajoneuvolajeja on eri elinkeinojen
4226: sekä suoritusten arvoa ja määrää koskevien hallussa. Sitä paitsi tarvitaan ajoneuvojen
4227: tietojen perusteella voidaan suunnata eri kul- ja niiden osien tuontia ja valmistusta suun-
4228: jetusmuotojen käyttöä niin, että kukin kul- niteltaessa ja polttoainehuoltoa varten tie-
4229: jetusmuoto tulee käytetyksi parhaalla mah- toja mm. käytössä olevien ajoneuvojen mer-
4230: dollisella tavalla ja kehittyy sopusuhtaisesti keistä, malleista, valmistusmaasta, iästä ja
4231: muun tuotannollisen toiminnan kanssa. käyttövoimasta.
4232: Moottoriajoneuvoliikenne on eräs tärkeim- Moottoriajoneuvoliikenteen suoritusten las-
4233: mistä liikenteen alasektoreista. Mutta eri kemiseksi tarvitaan yksityiskohtaisia tietoja
4234: kuljetusmuodoista on moottoriajoneuvoliiken- kuljetettujen henkilöiden ja tavaroiden mää-
4235: teestä nykyään kaikkein vähiten tilastoja rästä ja kuljetusmatkasta. Moottoriajoneuvo-
4236: saatavissa. Mitään yhtenäisiä moottoriajo- liikenteen kustannusten ja tuottojen selvittä-
4237: neuvotilastoja ei meillä ole laadittu. minen olisi välttämätöntä sekä sen suoritus-
4238: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö ten arvon laskemiseksi että sen yksityis- ja
4239: on vuosittain koonnut lääninhallituksilta tie- kansantaloudellisen kannattavuuden selvittä-
4240: dot rekisteröityjen moottoriajoneuvojen luku- miseksi. Yleistä palkkapolitiikkaa varten, lii-
4241: määristä ja niistä suoritetuista ajoneuvo- kenteen taksoja vahvistettaBBsa ja investointi-
4242: veroista. Tilastollinen päätoimisto kerää sa- tutkimuksia varten tarvitaan myös paljon
4243: moista lähteistä kuukausittain autojen ja eriluontoisia tietoja.
4244: moottoripyörien lukumääriä koskevat tiedot. Jotta vältyttäisiin kaksinkertaiselta työltä
4245: Edellä mainittujen tilastojen lisäksi erilaiset ja päästäisiin yhtenäisiin tilastoihin, olisi
4246: autoalan ammattiliitot keräävät jäseniltään moottoriajoneuvoliikennettä koskevien tieto-
4247: eräitä autoliikennettä koskevia tietoja. Ai- jen keruu keskitettävä yhteen virastoon. Sen
4248: noat muut tiedot moottoriajoneuvojen suori- vuoksi olisi Tilastolliseen päätoimistoon pe-
4249: tuksista on saatu tie- ja vesirakennushallituk- rustettava erityinen liikennetilastotoimisto,
4250: sen suorittamien liikennelaskentojen perus- jonka olisi aloitettava toimintansa viimeistään
4251: teella. vuoden 1956 alussa, koska monet pikaista rat-
4252: Ottaen huomioon nykyiset tilastoille ase- kaisua odottavat kysymykset edellyttävät yk-
4253: tettavat vaatimukset ei moottoriajoneuvolii- sityiskohtaisten tietojen saamista moottoriajo-
4254: kenteestä saatavia tietoja voida pitää riit- neuvoliiken teestä.
4255: tävinä. Niinpä moottoriajoneuvokannasta ei Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
4256: saada täydellistä kuvaa ainoastaan ajoneu- dotamme,
4257: vojen lukumääriä koskevien tietojen perus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4258: teella. Kuljetuskapasiteetin selvittämiseksi tulo- ja menoarvioon 6 800 000 mm·kan
4259: tarvittaisiin tietoja esim. ajoneuvojen kan- määrärahan liikennetilastotoimiston pe-
4260: tavuudesta ja matkustajapaikkojen luvusta.
4261: rustamiseksi tilastolliseen päätoimis-
4262: Tielaitosta koskevia suunnitelmia tehtäessä
4263: toon.
4264: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
4265:
4266: Harras Kyttä. Aare Leikola. Artturi Tienari.
4267: 897
4268:
4269: IV,232. - Rah.al. N:o 101.
4270:
4271:
4272:
4273:
4274: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta. ylimääräisten toi-
4275: mien perustamiseksi valtionverolautakuntiin.
4276:
4277:
4278: E d u s k u n n a II e.
4279:
4280: Vuoden 1952 tulo- ja menoarviossa perus- mieskunnan asemaa vieläkään voida pitää
4281: tettiin ensimmäisen kerran valtionverotoimis- riittävästi vakiinnutettuna. Hallituksen esi-
4282: toihin ylimääräisiä toimia, jolloin luotiin tys tulevan vuoden tulo- ja menoarvioksi ei
4283: pohja välittömän verotuksen piirissä työsken- sisällä minkäänlaista esitystä ylimääräisten
4284: televän alemman virkamieskunnan aseman toimien perustamisesta valtionverotoimistoissa
4285: vakiinnuttamiseen. Eduskunta oli vastauk- työskentelevän henkilökunnan keskuuteen.
4286: sessaan hallituksen esitykseen valtion tulo- ja Välittömän verotuksen piirissä työskente-
4287: menoarvioksi vuodelle 1951 (esitys n:o 77) lee noin 1 800 virkamiestä, joista vain 623 on
4288: ilmaissut kantansa asiassa seuraavasti: ylimääräisen viranhaltijan asemassa. Ei voi
4289: ,Eduskunta lausuu samalla odottavansa, että olla tarkoituksenmukaista eikä liioin valtion
4290: momentin määrärahasta palkkauksensa saa- edun mukaista, että näin tärkeän hallinto-
4291: van verotusvirkamiehistön aseman vakinais- haaran virkamieskunnasta vielä yli puolet on
4292: tamiseen kiinnitetään asian mukaista huo- tilapäisessä virkasuhteessa valtioon.
4293: miota". Lausuma tarkoittaa silloisen tulo- ja Eduskunnan hyväksymän periaatteen mu-
4294: menoarvion 8 Pl. XI lukua. kaisesti ja edellä mainitun epäkohdan poista-
4295: Hallitus ei kuitenkaan ole johdonmukai- miseksi olisi vuoden 1956 tulo- ja menoar-
4296: sesti ja järjestelmällisesti noudattanut tätä vioon otettava seuraavat ylimääräiset toimet~
4297: eduskunnan toivomusta eikä mainitun virka-
4298: Vuosipalkkio
4299: ilman indeksi·
4300: korotusta Yhteensä
4301: 8 Pl. XII: 1. mk mk
4302: 1 verolautakunnan puheenjohtaja (28 pl.) 513 300 513 300
4303: 2 verolautakunnan puheenjohtajaa (27 pl.) 488 700 977 400
4304: 6 verolautakunnan puheenjohtajaa (26 pl.) 465 300 2 791800
4305: 10 verolautakunnan puheenjohtajaa (25 pl.) 444 000 4440 000
4306: 2 toimistopäällikköä (29 pl.) •••• 0 •• 0 0 ••• 539100 1078 200
4307: 2 toimistopäällikköä (28 pl.) •• 0 ••• 0 ••••• 513 300 1026 600
4308: 4 toimistopäällikköä (27 pl.) •• 0. 0. 0 ••••• 488 700 1954 800
4309: 4 toimistopäällikköä (26 pl.) •• 0 0. 0 •••••• 465 300 1861200
4310: 5 toimistopäällikköä (25 pl.) 0 0 0 •• 0. 0 0 0 •• 444 000 2 220 000
4311: 1 toimistopäällikkö (24 pl.) ••••••••••• 0 0 420 600 420 600
4312: 1 toimistopäällikkö (23 pl.) • 0 •••• 0 •••• 0. 399 300 399 300
4313: 2 toimistopäällikköä (21 pl.) •••••••• 0 ••• 360 900 721800
4314: 1 toimistosihteeri (21 pl.) ••• 0 0 0 0 •• 0 •••• 360 900 360 900
4315: 1 toimistosihteeri (20 pl.) 0 0 0 0 0 0 •••••••• 344100 344100
4316: 4 toimistosihteeriä (19 pl.) •....•..••.• 0. 329100 1316 400
4317: 1 toimistosihteeri (18 pl.) 0. 0 0 •• 0 ••••••• 314100 314100
4318: 2 toimistosihteeriä (17 pl.) ••••• 0 •• 0 0. 0 0 0 299 400 598 800
4319: 7 verovalmistelijaa (20 pl.) 0 •• 0 •••••••• 0 0 344100 2 408 700
4320: 2 verovalmistelijaa (19 pl.) •••••• 0 ••••• 0. 329 100 658 200
4321: 10 verovalmistelijaa ( 18 pl.) ••• 0. 0 0 ••••••• 314100 3141000
4322: 20 verovalmistelijaa ( 17 pl.) •• 0 •••• 0 0. 0 0 •• 299 400 5 988 000
4323: 898 IV,2a2. - Valtionverolautakuntien ylimiULriiset toimet.
4324:
4325:
4326: 25 verovalmistelijaa ( 16 pl.) ..........•... 286 500 7162 500
4327: 24 verovalmistelijaa ( 15 pl.) ............. . 273 600 6 566 400
4328: 1 kanslisti (16 pl.) ................... . 286 500 286 500
4329: 1 apulaiskansiisti (13 pl.) ............. . 252 000 252 000
4330: 10 apulaiskanslistia (12 pl.) ............. . 240 900 2 409 000
4331: 10 toimistoapulaista (11 pl.) ............. . 230100 2 301000
4332: 20 toimistoapulaista (10 pl.) ............. . 219 600 4 392 000
4333: 45 toimistoapulaista (9 pl.) ............. . 209 400 9 423000
4334: 18 toimistoapulaista (8 pl.) ............. . 199 500 3 591000
4335: ----------------------
4336: Yhteensä 69 918 600
4337:
4338: Tämän ylimääräistämistoimenpiteen jäl- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4339: keen jää vieläkin noin 50 % virkakunnasta tulo- ja menoarvioon 8 Pl. XII luvun
4340: tilapäiseen virkasuhteeseen valtioon, joten 1 momentille edellä mainittujen yli-
4341: esitystä ei voida pitää liiallisena. Vielä on määräisten toimien perustamiseksi val-
4342: mainittava, että suurempaa menonlisäystä ei tionverolautakuntien toimistoihin vuo-
4343: näistä ylimääräisistä toimista aiheudu, koska sipalkkoihin 69 918 600, ikälisiin
4344: palkkausmenot vähenevät tilapäisten toimi- 19 245 600 ja kalliinpaikanlisiin
4345: henkilöiden kohdalta noin 80 000 000 mar- 5174 820 markkaa eli yhteensä 2'lman
4346: kalla. · indeksikorotuksia 94 339 020 markkaa,
4347: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, jolloin palkkausmenot samalta momen-
4348: Wta Wapäisten toimien osalta vähene-
4349: vät 80 000 000 markalla.
4350: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
4351:
4352: Onni Hiltunen. Varma K. Turunen.
4353: Erkki Leikola. Jaakko Hakala.
4354: 0. Lindblom. Nils Meinander.
4355: Olavi Kajala. Eino Saari.
4356: V. Liljeström. Arvi Turkka.
4357: Erkki W. Mohell.
4358: 899
4359:
4360: IV,233, - Rah.al. N:o 102.
4361:
4362:
4363:
4364:
4365: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
4366: teknillisen alan virkojen ja toimien lisäämiseksi.
4367:
4368:
4369: E d u s ik: u n n a 11 e.
4370:
4371: Puolustuslaitoksen uudelleenjärjestelystä dotettu vain 12 toimen lisäämistä, jolloin
4372: lähtien on eduskunnassa ollut käsiteltävänä puolustuslaitoksen tutkimuskeskus on jätetty
4373: esityksiä puolustuslaitoksen teknillisen tason ilman lisävirkoja.
4374: parantamiseksi. Samalla on kiinnitetty huo- Puolustuslaitoksen luovaa teknillistä työtä
4375: miota siihen, ettei teknillisiin tehtäviin varat- suorittava puolustuslaitoksen tutkimuskeskus
4376: tujen vil'kojen ja toimien määrä ja laatu ole toimii suureksi osaksi tilapäisesti komennet-
4377: sanottavasti muuttunut 1930-lukuun verrat- tujen ja tilapäisten toimihenkilöiden varassa.
4378: tuna, vaikka yleinen ja sotatekniikan kehitys Puolustusministeriökin esitti ensi vuoden
4379: sitä aivan ilmeisesti vaatisi. tulo- ja menoarvioon lisättäväksi puolustus-
4380: Eduskunta esitti jo keväällä 1952 toivo- laitoksen tutkimuskeskukseen seuraavat virat
4381: muksen, että puolustuslaitokseen perustettai- ja toimet:
4382: siin 368 virkaa ja tointa enemmän kuin hal-
4383: litus oli ehdottanut. Kuitenkin hallitus 1 insinöörieversti
4384: oma:ksui vuoden 1952 uudelleenjärjestelyssä 2 insinöörieverstiluutnanttia
4385: sellaisen kannan, että puolustuslaitoksen on 4 yliassistenttia
4386: ensin kokeiltava silloin vahvistetulla virko- 1 insinööri 2 l
4387: jen ja toimien määrällä ja vasta kokemusten 1 majuri
4388: mukaan ehdotettava uusia virkoja ja toimia. 2 ·insinöörimajuria
4389: Kolmen viime vuoden kokemukset ovat osoit- 3 assistenttia yp
4390: taneet puolustuslaitoksen viroissa ja toimissa 2 valokuvausteknikkoa 1 l
4391: olevan - kuten jo etukäteen arveltiin - 2 valokuvausteknikkoa 2 l
4392: useita puutteita. Teknillisen henkilöstön vä-
4393: häinen määrä on ilmennyt entistä selvem- Jotta eräät pahimmat epäkohdat tulisivat
4394: pänä. korjatuiksi, täytyisi puolustuslaitoksen tutki-
4395: Pahimpien epäkohtien korjaamiseksi ehdo- muskeskukseen lisätä nämä kahdeksantoista
4396: tettiin puolustusministeriön taholta ensi vuo- teknillisen alan virkaa ja tointa, joten ehdo-
4397: den tulo- ja menoarvioon otettavaksi 35 tek- tamme kunnioittaen,
4398: nillisen alan peruspalkkaista virkaa ja tointa.
4399: Asian käsittelyn yhteydessä valtiovarainmi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4400: nisteriön tulo- ja menoarvio- sekä tilinpäätös- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun 1
4401: osasto puolsi 22 viran ja toimen lisäämistä momentille 11160 900 markkaa puolus-
4402: sähköteknillistä koulua, lennonvarmennusase- tuslaitoksen teknillisen alan virkojen
4403: mia ja puolustuslaitoksen tutkimuskeskusta ja toimien lisäämiseksi.
4404: varten, mutta hallituksen esityksessä on eh-
4405: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
4406:
4407: Juho Tenhiälä. R. Hallberg.
4408: Aukusti Pasanen. Artturi Tienari.
4409: Eino Saari. Jaakko Hakala.
4410: Saara Forsius. Päiviö Hetemäki.
4411:
4412: 9 E 626/55
4413: 900
4414:
4415: IV,234, - Rah.al. N:o 103.
4416:
4417:
4418:
4419:
4420: Tenhiälä ym..: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen ja
4421: toimien perustamiseksi puolustuslaitoksen sähköteknilliseen
4422: kouluun.
4423:
4424:
4425: E d u s k u n n a 11 e.
4426:
4427: Eduskunnan myönnettyä vuoden 1955 var- - yksi everstiluutnantti (koulun johtaja)
4428: sinaisessa talousarviossa varat vakinaisten - kaksi insinöörimajuria (vaihtoehtoisesti
4429: virkojen perustamiseen puolustuslaitoksen toinen voi olla majuri)
4430: lennonvarmistusasemia varten, on valtakun- - yksi ylivääpeli ap.
4431: nan lennonvarmistustoiminta voitu panna - yksi vääpeli ja
4432: alulle. Vuoden 1956 varsinaisessa talousar- - yksi kanslia-apulainen (konekirjoitta-
4433: viossa on valtioneuvosto esittänyt myönnet- jana).
4434: täväksi varat tiettyjen lisävirkojen perusta- Asia on kiireellinen, sillä lennonvarmistus-
4435: miseksi puolustuslaitoksen lennonvarmistus- asemien takia ovat koulutus-, korjaus- ja
4436: toimintaa varten. kokeilutehtävät jatkuvasti lisääntyneet.
4437: Lennonvarmistusasemien ja muuta vastaa- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
4438: vaa toimintaa ylläpitävää korjaamoa, koulua kunnioittavasti,
4439: ja koeasemaa, jotka yhdessä muodostavat
4440: sähköteknillisen koulun, ei kuitenkaan aikai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4441: sempien viiden ja edellämainittuun valtio- tulo- ja menoa1·vioon lisäyksenii 9 Pl.
4442: neuvoston esitykseen sisältyvien neljän viran II luvun 1 momentille 2 430 900 mark-
4443: puitteissa vielä saada riittävän toiminta- kaa edellä lueteltujen virkojen perus-
4444: kykyiseksi. tamiseksi puolustuslaitoksen sähkötek-
4445: Tämän vuoksi olisi sähköteknilliseen kou- nilliseen kouluun.
4446: luun perustettava seuraavat virat ja toimet:
4447: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
4448:
4449: Juho Tenhiälä. R. Hallberg.
4450: Johannes Wirtanen. Lauri Järvi.
4451: Aune Innala·. Eino Saari.
4452: Jaakko Hakala. Nestori Kaasalainen.
4453: Helge Miettunen. Saara Forsius.
4454: Armas Leinonen. Artturi Tienari.
4455: Kalervo Saura. Päiviö Hetemäki.
4456: 901
4457:
4458: IV,235. - Rah.al. N:o 104.
4459:
4460:
4461:
4462:
4463: Raipala ym.: ~Määrärahan osoittamisesta aluevalvojien palk-
4464: kioita varten.
4465:
4466:
4467: E d u s k u n n a ll e.
4468:
4469: Aluevalvojien osuus ja merkitys asevelvol- nut jo nyt sen, että eräät kaupunkien alue-
4470: listen valvonnan hoitajina on varsin suuresti valvojista ovat anoneet vapautusta tästä teh-
4471: lisääntynyt sodanjälkeisissä olosuhteissa. Lu- tävästä. Ilmeisesti tulee näin käymään ylei-
4472: kuunottamatta sitä, että he nykyisin ovat semminkin, ellei asiaa jälleen saada oikeaan
4473: maaseudulla ainoita viranomaisia, joiden tu- järjestykseen.
4474: keen ja apuun sotilasviranomaiset voivat tur- Palkkioiden suorittaminen aluevalvojille on
4475: vautua asevelvollisuuslain edellyttämien teh- asevelvollisuuslaissa edellytetty ja tehtävien
4476: tävien suorittamisessa, heidän työmääränsä tunnollisen hoitamisen vuoksi välttämätöntä.
4477: on valvonnanalaisten asevelvollisten lulmmää- Jotta palkkioiden suuruudessa voitaisiin ottaa
4478: rän yleisen lisääntymisen vuoksi huomatta- huomioon rahan arvon alentuminen sotia edel-
4479: vasti kasvanut sotia edeltäneestä ajasta. täneeseen aikaan verrattuna, aluevalvojien
4480: Välittömästi ennen sotia oli aluevalvojien tehtävien luonteen muuttuminen sekä työ-
4481: palkkioihin varattu •100 000 markkaa. Vuonna määrän lisääntyminen, tarvitaan palkkioiden
4482: 1953 oli vastaava määräraha 1 500 000 mark- suorittamiseen nykyisin kohtuudella ainakin
4483: kaa eli keskimäärin 4 000 markkaa alueval- 3 000 000 markkaa.
4484: vojaa kohden vuodessa. Hallituksen esityksen Edellä olevan perusteella kunnioittaen
4485: mukaisesti eduskunta kuitenkin vuoden 1954 ehdotamme,
4486: tulo- ja menoarviossa poisti aluevalvojien
4487: palkkiot kokonaan eikä määrärahaa tehdystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4488: raha-asia-aloitteesta huolimatta otettu myös- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun
4489: kään vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon. 2 mornentille 3 000 000 markan suu-
4490: Palkkioiden poistaminen on aluevalvojien ruisen määrärahan aluevalvojien palk-
4491: keskuudessa herättänyt ymmärrettävää huo- kioita varten.
4492: lestumista ja tyytymättömyyttä sekä aiheutta-
4493: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
4494:
4495: Matti Raipala. Jaakko Hakala.
4496: Mauri Seppä. R. Hallberg.
4497: . Urho Saariaho. Juho Tenhiälä.
4498: Lauri Järvi.
4499: 902
4500:
4501: IV,236, - Rah.al. N:o 105.
4502:
4503:
4504:
4505:
4506: R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiuttamisrahan
4507: maksamiseksi asevelvollisuutensa suorittaneille.
4508:
4509:
4510: E d u s k u n n a 11 e.
4511:
4512: Asevelvollisuuslaki säätää jokaisen terveen, kaan vähävaraisina ja elinkustannusten yhä
4513: kansalaisluottamusta nauttivan miespuolisen noustessa eivät voi avustaa poikiaan.
4514: kansalaisen asepalvelukseen. Tämä velvoitus Asevelvollisuutensa suorittaneille vähäva-
4515: merkitsee näille nuorille, paitsi kieltäyty- raisille olisi valtion tulo- ja menoarvioon
4516: mistä monista tuon ajan harrastuksista, myös varattava määräraha edes 10 000 markan
4517: huomattavaa taloudellista menetystä. suuruisen kotiuttamisrahan maksamisesta.
4518: Saatuaan asevelvollisuutensa suoritetuksi Sen turvin nämä nuoret voisivat helpommin
4519: ei läheskään kaikilla ole mahdollisuutta hakeutua ansiotyöhön.
4520: päästä heti ansiotyöhön tai muutoin hankkia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4521: toimeentuloaan. Myös monen niin työ- kuin
4522: pitovaatteetkin ovat käyneet asevelvollisuus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4523: ajan kuluessa pieniksi pakottaen uusien han- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
4524: kintaan. Tästä johtuen asevelvollisuudesta kan arviomäärärahan kotiuttamisra-
4525: vapautuvat joutuvat vaikeaan taloudelliseen han maksamiseksi asevelvollisuutensa
4526: asemaan. V altaosa asevelvollisia on työläis- suorittaneille.
4527: ja talonpoikaiskodeista, joten Vanhemmat-
4528: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
4529:
4530: Rainer Virtanen. Pentti Liedes.
4531: Tauno Kelovesi. Pauli Puhakka.
4532: 903
4533:
4534: IV,231, - Rah.al. N:o 106.
4535:
4536:
4537:
4538:
4539: V. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten
4540: ja kadettien päivärahojen korottamista varten.
4541:
4542:
4543: E d u s k u n n a 11 e.
4544:
4545: Vuoden 1952 tulo- ja menoarviossa asevel- lanteeseen varakkaampien toveriensa rinnalla,
4546: vollisten päiväraha hyväksyttiin 240 päivää mikä on omiaan madaltamaan mielialaa, sen
4547: palveleville 40 markaksi ja 330 päivää pal- sijaan että sitä olisi kaikin puolin kohennet-
4548: veleville ylipalvelusajalta 60 markaksi. Päivä- tava.
4549: raha tosin ei ole sama kuin palkka, vaan on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4550: se tarkoitettu lähinnä taskurahaksi iltalomilla nioittaen,
4551: ja sotilaskodissa esiintyvää tilapäistarvetta
4552: varten. Mutta huomioonottaen yleisessä hinta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4553: tasossa sitten vuoden 1952 tapahtunut tun- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun
4554: tuva nousu on se nykyisin tarkoitukseensa 4 momentille 301 400 000 markan suu-
4555: riittämätön. Lisäksi on huomattava, että ruisen määrärahan päivärahojen ko-
4556: suuri osa asevelvollisia on lähtöisin varatto- rottamiseksi niille asevelvollisille, joi-
4557: mista kodeista, joista rahalähetykset heille den palvelusaika on 240 päivää, ny-
4558: ovat minimaaliset tai olemattomat. Osa taas kyisestä 40 markasta 75 markkaan,
4559: joutuu asevelvollisuuttaan suorittamaan suo- ja niille asevelvollisille, joiden pal-
4560: raan ammatti- ym. kouluista, jolloin heillä velusaika on 330 päivää, nykyisestä
4561: ei ole ollut mahdollisuutta säästöjen tekoon. 60 markasta 100 markkaan ylipalvelus-
4562: Tästä johtuen joutuvat hyvin monet rahatto- ajalta sekä kadeteille nykyisestä 100
4563: mina, varsinkin vapaa-aikoina kiusalliseen ti- markasta 150 markkaan.
4564: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
4565:
4566: Viljo Virtanen. K. F. Haapasalo.
4567: Veikko Helle. Väinö Tikkaoja.
4568: Eino Raunio. Mikko Hult.
4569: V. Liljeström. G. Henriksson.
4570: Bruno J. Sundman. Arvi Turkka.
4571: Toivo Niiranen. Lempi Lehto.
4572: Varma K. Turunen. 0. Lindblom.
4573: Olavi Kajala. Tyyne Paasivuori.
4574: 904
4575:
4576: IV,23s. - Rah.al. N:o 107.
4577:
4578:
4579:
4580:
4581: Asvik ym.: Mää1·ärahan osoittamisesta asevelvollisten päivä-
4582: rahan km·ottamiseen.
4583:
4584:
4585: E d u s k u n n a ll e.
4586:
4587: Asevelvollisten päiväraha on nykyisin 40 itse asiassa valtion velvollisuus, koska se vel-
4588: markkaa. Viimeksi päivärahaa on vuoden voittaa nuorison suorittamaan asevelvolli-
4589: 1952 tulo- ja menoarvion hyväksymisen yh- suutta. Jotta saataisiin oikeudenmukainen
4590: teydessä korotettu 10 markalla, mikä ei ollut ja tarpeellinen korotus asevelvollisten päivä-
4591: kuitenkaan riittävä korotus ottaen huomioon rahaan, on aiheellista maksaa varusmiehelle
4592: jatkuvasti nousseen hintatason. vähintään 100 markkaa päivässä sekä aliup-
4593: Vuoden 1956 tulo- ja menoarviossa hallitus seereille ja muille korotusta samassa suh-
4594: ei esitä asevelvollisille päivärahan korotusta, teessa.
4595: vaan edellyttää niiden pysyttämistä entisel- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
4596: lään eli 40 markkana päivässä. V altaosa ase-
4597: velvollisista on työläis- ja talonpoikaisko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4598: deista, joten vanhemmatkaan eivät vähäva- t1do- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun
4599: raisina ja elinkustannusten yhä noustessa 4 momentille lisäyksenä 300 000 000
4600: voi riittävästi avustaa asevelvollisuutta suo- markan arviomäärärahan asevelvollis-
4601: rittavia poikiaan. Asevelvollisia kohdannei- ten päivärahan korottamiseksi 100
4602: den pahimpien epäkohtien poistaminen onkin markkaan.
4603: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
4604:
4605: Toivo Asvik. H. Tauriainen. Pertti Rapio.
4606: Nestori Nurminen. Pauli Puhakka. Juho Rytkönen.
4607: Rainer Virtanen. Aleksi Kiviaho. Johannes Wirtanen.
4608: Matti Koivunen. Kaino Haapanen. Varma K. Turunen.
4609: Eino Roine. Martti Leskinen. Usko Seppi.
4610: Y. Enne. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. J. Mustonen.
4611: Niilo Nieminen. Toivo Kujala. Unto Miettinen.
4612: Esa Hietanen. Toivo Friman. Gösta Rosenberg.
4613: 905
4614:
4615: IV,239. - Rah.al. N:o 108.
4616:
4617:
4618:
4619:
4620: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Parolan varikko-
4621: alueelle johtavan sotilasraiteen kunnostamiseksi.
4622:
4623:
4624: E d u s k u n n a ll e.
4625:
4626: Parolassa sijaitsevalla puolustuslaitoksen tiekuljetukset on pitänyt hoitaa Parolan ase-
4627: varikolla on oma noin 21/z km:n raide. Tätä malta käsin, minne on matkaa noin 5 km.
4628: ei ole kuitenkaan voitu käyttää, koska siitä Kun varikolla on paljon raskaita kuljetuk-
4629: on valtionrautateiden viranomaisten toimesta sia, aiheuttaa tällainen järjestely huomatta-
4630: poistettu vaihde. Poistaminen on asia.nomai- vasti lisätyötä sekä melkoisia kustannuksia.
4631: sen ratainsinöörin ilmoituksen mukaan ta- Siitä syystä olisi asia saatava järjestykseen.
4632: pahtunut siitä syystä, ettei puolustuslaitos Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ehdo-
4633: ole täyttänyt raiteen rakentamisesta ja kun- tamme kunnioittaen,
4634: nossapidosta 9. 2. 1945 tehtyä sopimusta.
4635: Puolustuslaitoksen puolelta tapahtunut lai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4636: minlyönti on taas aiheutunut siitä, ettei sen tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mark-
4637: käytettävissä ole ollut raiteen hoitoon ja kun- kaa Parolan varikkoalueella olevan so-
4638: nossapitoon tarvittavia määrärahoja. Seu- tilasraiteen kunnostamista varten.
4639: rauksena on ollut, että varikon kaikki rauta-
4640: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955
4641:
4642: Juho Tenhiälä. Aukusti Pasanen. Felix Seppälä.
4643: Kustaa Tiitu. Johannes Wirtanen. R. Hallberg.
4644: Aare Leikola. Aune Innala. Lauri Järvi.
4645: Toivo Antila. Jaakko Hakala. Eino Saari.
4646: J. F. Pöykkö. Helge Miettunen. Saara Forsius.
4647: Eino Raunio. Armas Leinonen. Artturi Tienari.
4648: Urho Kähönen.
4649: 906
4650:
4651: IV,240. - Fin.mot. N:o 109.
4652:
4653:
4654:
4655:
4656: Österholm m.fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
4657: förande av ett nytt sjukhus för garnisonen i Dragsvik.
4658:
4659:
4660: T i ll R i k s d a g e n.
4661:
4662: Uppmärksamheten har den senaste tiden hänsyn till den värnpliktiga ungdomen utan
4663: varit riktad på de bristfälliga förhållanden också med tanke på möjligheterna att
4664: som år rådande inom 4 brigaden i Dragsvik anställa läkare och upprätthålla verksamhe-
4665: med hänsyn till förutsättningarna för de ten överhuvud inom garnisonen.
4666: värnpliktigas och stampersonalens inkvarte- Det är avsett att det nuvarande sjukhuset
4667: ring och sjukvård. I synnerhet beträffande skall komma till användning för stabens be-
4668: sjukvården är tillståndet så otillfredsstäl- hov då ett nytt sjukhus uppförs. För detta
4669: lande att det påkallar snabba och effektiva ändamål har ritningar till en ny sjukhus-
4670: åtgärder från statens sida. byggnad uppgjorts i försvarsministeriet och
4671: I likhet med de flesta andra byggnader granskas för närvarande i vederbörande
4672: inom garnisonen i Dragsvik härstammar instanser. Förslaget innefattar ett sjukhus
4673: sjukhuset från den ryska tiden. Det är för ca 70 patienter, vilket anses normalt för
4674: trångt och oändamålsenligt och gör ett dys- ett truppförband av Dragsvik-garnisonens
4675: tert och beklämmande intryck. Utrymmet är storleksklass. Det förutsätter nödiga utrym-
4676: från början opraktiskt disponerat och ställer men för läkarvården samt bostäder för den
4677: därför stora krav på den anställda perso- anställda personalen, ett villkor för att
4678: nalen. Det erbjuder stora svårigheter att sjuksköterskor och annan personai skall
4679: isolera patienterna, vilket är så my0ket mer kunna anställas. Däremot ingår inte läkar-
4680: betänkligt som de smittsamma sjukdomarna bostad i projektet, emedan den sidan av sa-
4681: utgör ungefär hälften av alla sjukdomsfall. ken anses kunna komma under omprövning
4682: Vissa detaljer av sjukhuset är till den grad i annat sammanhang.
4683: frånstötande att det måste anses vara otill- Med hänvisning till det ovanstående
4684: börligt, för att inte säga oförsvarligt att föreslås,
4685: anordningarna för den värnpliktiga ungdo-
4686: mens och stampersonalens sjukvård är så att Riksdagen måtte i statsförslaget
4687: bristfälliga och otidsenliga. Sjukhusets pla- för år 1956 upptaga ett anslag på 80
4688: cering i omedelbar närhet av stampersona- milj. mark till försvarsministeriets
4689: lens bostäder bör även anses olämplig. För förfogande för ett nytt sjukhus för
4690: garnisonen som helhet är sjukhusfrågans garnisonen i Dragsvik.
4691: ordnande av vital betydelse inte allenast med
4692: Helsingfors den 19 september 1955.
4693:
4694: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman.
4695: John Forsberg. Sven Högström. Bertel Lindh.
4696: 0. A. Öhman. T. E. Nordström. Grels Teir.
4697: 907
4698:
4699: IV,240. - Rah.al. N:o 109.
4700: Suomennos.
4701:
4702:
4703:
4704: Österholm ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden sairaalan
4705: rakentamiseksi Dragsvikin varuskuntaan.
4706:
4707:
4708: E d u s k u n n a ll e.
4709:
4710: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota ase- elintärkeätä ei vain asevelvollisen nuorison
4711: velvollisten ja kantahenkilökunnan majoituk- kannalta, vaan myös ajatellen mahdollisuuk-
4712: sen ja sairaanhoidon edellytyksiä koskeviin sia lääkärien saamiseen ja varuskunnan toi-
4713: puutteellisiin olosuhteisiin 4. prikaatissa minnan ylläpitämistä yleensä.
4714: Dragsvikissa. Varsinkin sairaanhoidon suh- Tarkoituksena on käyttää nykyistä sairaa-
4715: teen tilanne on niin epätyydyttävä, että se laa esikunnan tarpeisiin, kun uusi sairaala
4716: vaatii valtion taholta nopeita ja tehokkaita rakennetaan. Tässä tarkoituksessa on puo-
4717: toimenpiteitä. lustusministeriössä laadittu uutta sairaala-
4718: Kuten useimmat muutkin Dragsvikin va- rakennusta varten piirustukset, ja ne ovat
4719: ruskunnan rakennukset on sairaala peräisin parhaillaan asianomaisten instanssien tar-
4720: Venäjän vallan ajoilta. Se on ahdas ja tar- kastettavana. Ehdotus käsittää sairaalan
4721: koitustaan vastaamaton sekä tekee synkän ja noin 70 potilasta varten, mitä pidetään nor-
4722: ahdistavan vaikutuksen. Tilat on alunperin maalina Dragsvikin varuskunnan suuruus-
4723: järjestetty epäkäytännöllisesti ja asettavat luokkaa olevalle joukko-osastolle. Se edel-
4724: sen vuoksi henkilökunnalle suuria vaatimuk- lyttää tarpeellisia tiloja lääkärinhoitoa var-
4725: sia. Potilaiden eristäminen tuottaa suuria ten sekä henkilökunnan asuntoja, mikä on
4726: vaikeuksia, mikä on sitäkin arveluttavampaa, edellytyksenä sille, että sairaanhoitajattaria
4727: kun kaikista sairaustapauksista noin puolet ja muuta henkilökuntaa voidaan kiinnittää.
4728: on tarttuvia tauteja. Sairaalan eräät yksi- Sitä vastoin suunnitelmaan ei sisälly lääkä-
4729: tyiskohdat ovat siinä määrin tympäiseviä, rin asuntoa, koska tämän puolen asiasta kat-
4730: että on pidettävä sopimattomana, ellei sa- sotaan voivan tulla tutkittavaksi toisessa yh-
4731: noisi anteeksiantamattomana sitä, että ase- teydessä.
4732: velvollisen nuorison ja kantahenkilökunnan Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
4733: sairaanhoitoa koskevat järjestelyt ovat niin
4734: puutteelliset ja epäajanmukaiset. Sairaalan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4735: sijaintia kantahenkilökunnan asuntojen vä- tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mar-
4736: littömässä läheisyydessä on myös pidettävä kan määrärahan puolustusministeriön
4737: sopimattomana. Varuskunnalle kokonaisuu- käytettäv/äksi Dragsvikin varuskunnan
4738: dessaan on sairaalakysymyksen järjestäminen uutta sairaalaa varten.
4739: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
4740:
4741: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman.
4742: John Forsberg. Sven Högström. Bertel Lindh.
4743: C. A. Öhman. T. E. Nordström. Grels Teir.
4744:
4745:
4746:
4747:
4748: 10 E 626/55
4749: 908
4750:
4751: IV,241. - Rah.al. N:o 110.
4752:
4753:
4754:
4755:
4756: Kyttä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustus-
4757: laitoksen polkupyörien ja hiihtovälineiden kunnossapitoon
4758: ja uusintaan.
4759:
4760:
4761: Eduskunnalle.
4762:
4763: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja Tätä vajausta olisi supistettava välittömästi
4764: menoarvioksi vuodelle 1956 on ehdotettu puo- ainakin 500 pyörällä, joiden hinta 15 000
4765: lustuslaitoksen polkupyörien ja hiihtoväli- markan mukaan kappaleelta on 7 500 000
4766: neiden kunnossapitoon ja uusintaan osoitet- markkaa.
4767: tavaksi 15 000 000 markkaa. Tämä määräraha Edellä esitetyn perusteella ja kun halli-
4768: on kuitenkin puheena olevaan tarkoitukseen tuksen esittämä määräraha tuskin riittää
4769: täysin riittämätön. Vuosittain tulee nimit- muuhun kuin käytössä olevien yli-ikäisten
4770: täin hylättäviksi noin 5 000 paria suksia polkupyörien ja hiihtovälineiden huoltoon,
4771: sauvoineen ja siteineen, joiden hinta 3 500 esitämme kunnioittaen,
4772: markan mukaan parilta laskien yksistään on
4773: 17 500 000 markkaa. Lisäksi olisi puolustus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4774: laitoksen suksivahvuudessa keväällä 1956 tulo- ja menoarvioon 9 Pl. VII luvun
4775: olevaa noin 8 000 parin vajausta pyrittävä 4 momentille lisäyksenä 25 000 000
4776: supistamaan. Polkupyöriä ei sotien jälkeen markkaa käytettäväksi puolustuslaitok-
4777: ole joukko-osastoille hankittu lainkaan ja on sen polkupyörien ja hiihtovälineiden
4778: vajaus tässä kohden noin 1 850 kappaletta. uusintaan ja kunnossapitoon.
4779: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
4780:
4781: Harras Kyttä. Aare Leikola.
4782: Juho Tenhiälä. Aukusti Pasanen.
4783: 909
4784:
4785: IV,242. - Rah.al. N:o 111.
4786:
4787:
4788:
4789:
4790: Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta verryttelypukujen
4791: ja urheilujalkineiden hankkimiseksi varusmiehille.
4792:
4793:
4794: E d u s k u n n a 11 e.
4795:
4796: Verryttelypukujen ja voimistelujalkineiden lainkaan suotavaa. Koko vajauksen peittämi-
4797: hankintaan varusmiehille myönnettiin ku- seen tarvittaisiin lähes 20 miljoonaa mark-
4798: luvaksi vuodeksi momentille 9 Pl. III: 2 kaa. Jotta tarve saataisiin edes vähitellen
4799: 5 000 000 markkaa kertamenona. Näistä lii- tyydytetyksi, olisi kuluvalle vuodelle myön-
4800: kuntakasvatuksen harjoittamiselle välttämät- netty kertameno säilytettävä.
4801: tämistä perusvarusteista on vielä 4 000- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4802: 5 000 verryttelypuvun ja urheilujalkineparin nioittaen,
4803: vajaus. Ilman urheilupukimia joutuu vas-
4804: taava määrä varusmiehiä harjoittamaan voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4805: mistelua ja urheilua varsinaisissa palvelus- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. Ill lUV1tn
4806: varusteissa, mikä ei ole sotilasvarusteiden tar- 2 momentille 5 000 000 markkaa ver-
4807: koituksen mukaisen käytön ja varusmiesten ryttelypukujen ja urheilujalkineiden
4808: urheiluharrastusten edistämisen kannalta hankkimiseen varusmiehille.
4809: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
4810:
4811: Urho Saariaho. Jaakko Hakala.
4812: Veikko Kokkola. R. Hallberg.
4813: Mauri Seppä. Juho Tenhiälä.
4814: Matti Raipala. Lauri Järvi.
4815: 910
4816:
4817: IV,243. - Rah.al. N:o 112.
4818:
4819:
4820:
4821:
4822: Antila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustus-
4823: laitoksen hevosten uusintaan.
4824:
4825:
4826: E d u s k u n n a 11 e.
4827:
4828: Hallituksen esityksessä menoarvioksi vuo- viime vuosina supistettu äärimmäisen vähäi-
4829: delle 1956 on esitetty menokohdalle 9 Pl. seksi, tulee hevosten puute olemaan niin
4830: IV: 2 puolustuslaitoksen hevosten uusintaan suuri, että sota-, leiri- yms. harjoitukset kär-
4831: 2 000 000 markkaa. Kun hevosten hinnat kui- sivät koulutuksellisesti, minkä lisäksi vähäi-
4832: tenkin ovat kohonneet vuodesta 1953 noin 30 selle käytössä olevalle hevosmäärälle rasituk-
4833: -50%, maksaen hevonen nyt 65-75 000 set koituvat liiallisiksi ja poistoprosentti
4834: markkaa, voidaan osoitetulla määrärahalla edelleen jatkuvasti kohoaa. Tämän vuoksi
4835: hankkia vain noin 30 hevosta. Puolustuslai- kunnioittaen ehdotamme,
4836: toksessa on kuitenkin tällä hetkellä yli-ikäisiä
4837: ja kunnoltaan heikkoja eli jo käytöstä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4838: poistettavia hevosia yhteensä 149 kpl. On tulo- ja menoarvioon 9 Pl:n IV luvun
4839: ilmeistä, että näin ollen on edessä suurehko 2 momentille yhteensä 4 000 000 mark-
4840: hevosvajaus. Kun lisäksi otetaan huomioon, kaa puolustuslaitoksen hevosten uusin-
4841: että puolustuslaitoksen hevosvahvuus on taan.
4842: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
4843:
4844: Toivo Antila. Yrjö Hautala. Eino Rytinki.
4845: Yrjö Sinkkonen. T. Saloranta. Erkld Ryömä.
4846: Eino Uusitalo. Eeli Erkldlä. Matti Raipala.
4847: Aukusti Pasanen. Eino Raunio. Eino E. Heikura.
4848: Armas Leinonen. Niilo Ryhtä. Erkld Tuuli.
4849: Esa Koivusilta.
4850: Einari Jaakkola.
4851: 911
4852:
4853: IV,244. - Rah.al. N:o 113.
4854:
4855:
4856:
4857:
4858: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta apu-
4859: rahoiksi ulkomailla opiskeleville puolustuslaitoksen viran
4860: ja toimen haltijoille.
4861:
4862:
4863: Ed u s kun n a 11 e.
4864:
4865: Kun puolustuslaitoksen alalla suoritettava ehdotettu vuoden 1956 tulo- ja menoarvio-
4866: tutkimustyö vaatii niin huomattavia määrä- esitykseen menokohdassa 9 Pl. V: 4 300 000
4867: rahoja, ettei pienellä maalla itsellään ole markkaa. Kun mainittu määräraha oli jo
4868: mahdollisuuksia tarpeellisessa määrässä ko- vuonna 1939 700 000 markkaa, osoittaa tämä,
4869: keiluja suorittaa, olisi tapahtuvaa kehitystä että nyt ehdotettu määrä on täysin riittä-
4870: seurattava ulkomaille tehtävin opintomat- mätön ja pitäisi sitä näin ollen huomatta-
4871: koin. Puolustuslaitoksessa palvelevista viran vasti korottaa.
4872: ja toimen haitijoista huomattava osa on saa- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
4873: nut alansa korkeimman opetuksen maas- ehdotamme,
4874: samme ja omaa täten edellytykset seurata
4875: kehitystä ulkomailla, mikäli sille varataan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4876: siihen tilaisuus. IDkomaisen kirjallisuuden tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 9 Pl.
4877: seuraaminen ei kuitenkaan yksinään riitä, V luvun 4 momentille 3 000 000 mar-
4878: koska kehityksen viimeisimpiä tuloksia ei kan suuruisen määrärahan käytettä-
4879: kirjallisuudessa yleensä julkaista. väksi apurahoiksi ulkomailla opiskele-
4880: Apurahoiksi ulkomailla opiskeleville puo- ville puolustuslaitoksen viran ja toi-
4881: lustuslaitoksen viran ja toimen haitijoille on men haltijoille.
4882: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
4883:
4884: Niilo Honkala. Urho Saariaho. Juho Tenhiälä.
4885: Matti Raipala. Jaakko Hakala. Lauri Järvi.
4886: R. Hallberg.
4887: 912
4888:
4889: IV,245. - Rah.al. N:o 114.
4890:
4891:
4892:
4893:
4894: Saariaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opetus-
4895: välineiden uusimiseen puolustttsvoimissa.
4896:
4897:
4898: E d u s k u n n a 11 e.
4899:
4900: Puolustusvoimain tärkein rauhanajan teh- vataulut sekä rannikkotY'kistön, ilmatorjunta-
4901: tävä on koulutustyö. Sen menestyksellinen tykistön, ilmavoimien, viesti- ja pioneerijouk-
4902: suorittaminen ja teho, erityisesti meillä, ly- kojen ja laivaston erikoisopetusvälineet) mk
4903: hyen palvelusajan vuoksi, on ratkaisevasti 8 500 000: - ; ja
4904: riippuvainen käytettävissä olevista koulutus- - parin opetuselokuvan valmistamiseen
4905: välineista, kuten opetustyö yleensäkin. Ope- mk 1500 000: -.
4906: tusvälineitä varten nykyisin puolustusvoi- Ohjesäännöt luovat pohjan rauhanajan
4907: mille varattu määräraha (menokohdan 9 Pl. koulutustyölle ja joukkojen menettelytavoille.
4908: V: 1 alajaottelun mukaan 3 600 000 mk) ku- Sodan jälkeen puolustusvoimissa on valmis-
4909: luu pääasiallisesti ns. juokseviin menoihin. teltu useita ohjesääntöjä ja koulutusoppaita,
4910: Sellaisia nykyaikaisia opetusvälineitä kuten joita ei rahoitusvaikeuksien vuoksi ole voitu
4911: rainoja, rainaheittimiä, opetuselokuvia, kaiut- painattaa. Tähän painatustyöhön, johon nyt
4912: timia ym. ei nj"kyisillä määrärahoilla pystytä on kertamenona ehdotettu myönnettäväksi
4913: hankkimaan kuin nimeksi. Mainittakoon, että vain 1 500 000 mk, olisi ensi vuodeksi varat-
4914: sotien jälkeen puolustusvoimat ovat pysty- tava lisää 2 100 000 mk.
4915: neet valmistamaan vain yhden opetuseloku- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4916: van, vaihtokuvanheittimiä koko puolustusvoi- nioittaen,
4917: missa on vain 12, rainaheittimiä puuttuu n.
4918: 150, sähkökäyttöisiä kenttäkaiuttimia n. 250, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4919: sähkötyksessä tarvittavia konelähettimiä n. tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V luvun 1
4920: 40, lentokoulutuksessa tarvittavia suunta- ja momentille hallituksen ehdottaman
4921: matkalaskimia lähes 300 jne. Näin ollen olisi 17 020 000 markan lisäksi 12100 000
4922: välttämätöntä aikaansaada parannusta puo- markan suu1·uisen määrärahan käytet-
4923: 1ustus voimain koulutusvälinemateriaalitilan- täväksi kertamenona opetusvälineiden
4924: teeseen varaamaHa uusimiseen ja nykyaikaistamiseen sekä
4925: - koulutusmateriaalin ny kyaikaistamiseen ohjesääntöjen painattamiseen puolus-
4926: (rainat ja rainaheittimet, luokka- ja yleiskou- tusvoimissa.
4927: lutusvälineet, taistelukoulutusvälineet ja ku-
4928: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
4929:
4930: Urho Saariaho. Jaakko Hakala. Lauri Järvi.
4931: Matti Raipala. Juho Tenhiälä. Mauri Seppä.
4932: 913
4933:
4934: IV,246. - Rah.al. N:o 115.
4935:
4936:
4937:
4938:
4939: Saariaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta urheilu-
4940: välinehankintoihin ja kilpailutoiminnan edistämiseen puo-
4941: lustusvoimissa.
4942:
4943:
4944: Eduskunnalle.
4945:
4946: Puolustusvoimain liikuntakasvatuksen teh- kuvaa haittaa menestyksellisen kilpailutoi-
4947: tävänä on sotilaskoulutuksen tehostaminen ja minnan aikaansaamiselle.
4948: täydentäminen sekä liikuntaharrastuksen he- Vuoden 1955 tarkoitukseen varatulla
4949: rättäminen koko kansan fyysillisen kuntoi- 900 000 markan määrärahalla on tuskin pys-
4950: suuden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Ter- tytty täydentämään pahimpia urheiluväline-
4951: veen kilpailumielen synnyttäjänä ja yhteen- puutteita, kokonaistilanteen pysyessä edelleen
4952: kuuluvaisuudentunteen lujittajana liikunta- muuttumattomana.
4953: kasvatuksella on myös tärkeä tehtävänsä luo- Edellä esitetyn johdosta kunnioittaen ehdo-
4954: taessa edellytyksiä maanpuolustustahdon ko- tamme,
4955: hottamiseen tähtäävälle valistustoiminnalle.
4956: Liikuntakasvatus on sotilaallisen koulutuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4957: sen olennaisena osana sisällytetty koulutus- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V luvun
4958: ohjelmiin. 3 momentille hallituksen ehdottaman
4959: Kuitenkin puuttuvat vielä edellytykset te- 900 000 markan lisäksi kertamenona
4960: hoklman liikuntakoulutuksen aikaansaami- 5 000 000 markkaa käytettäväksi siitä
4961: seksi lähinnä harjoitus- ja kilpailuvälineiden 4 000 000 urheiluvälinehankintojen
4962: puuttumisen vuoksi. Joukkojen käytössä ole- osalle sekä 1 000 000 kilpailutoimin-
4963: vat urheiluvälineet ovat suurimmaksi osaksi nan edistämiseen p1wlustusvoimissa.
4964: käytössä loppuun kulutetut, aiheuttaen jat-
4965: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
4966:
4967: Urho Saariaho. Jaakko Hakala. Juho Tenhiälä.
4968: K. F. Haapasalo. R. Hallberg. Lauri Järvi.
4969: Erkki W. Mohell. Matti Raipala. Mauri Seppä.
4970: 914
4971:
4972: IV,247. - Rah.al. N:o 116.
4973:
4974:
4975:
4976:
4977: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sanoma-
4978: lehtien hankintaan varusmiehiä varten.
4979:
4980:
4981: Eduskunnalle.
4982:
4983: Sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen on riittämättömäksi. Sanoma- ja aikakausleh-
4984: kaikissa yhteiskuntapiireissä niin yleistä, tien entistä lukuisampi saanti asevelvollisille
4985: että tämän hetken yhteiskuntaa ei voida aja- on yleisen kasvatus- ja valistustoiminnan
4986: tella ilman lehdistöä. Sen kautta saatu kuva kannalta väittämä töntä.
4987: nykypäivien elämänmenosta on sen laatui- Edellä sanotun johdosta kunnioittaen
4988: nen, että se on katsottava kuuluvaksi aika- ehdotamme,
4989: kautemme ihmisen jatkuvaan ja välttämättö-
4990: mään kasvatukseen. Puolustusvoimissa vaki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
4991: naista palvelusta varusmiehinä suorittavia tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V luvun
4992: varten tilattaviin sanomalehtiin momentin 9 2 momentille lisäyksenä 1 200 000
4993: Pl. V: 2 alajaoittelun mukaan osoitettu raha- markkaa sanomalehtien hankintaan
4994: erä, joka on vuodesta 1951 lukien ollut vuo- varusmiehiä varten.
4995: sittain 750 000 mk, on osoittautunut täysin
4996: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
4997:
4998: Niilo Honkala. Juho Tenhiälä.
4999: Urho Saariaho. Jaakko Hakala.
5000: R. Hallberg. Matti Raipala.
5001: Lauri Järvi.
5002: lV,248. - Bah.al. lf:o 117.
5003:
5004:
5005:
5006:
5007: Tenhiälä ·ym.: Määrärahan osoittamisesta kasarmi-, esikunta-
5008: . ja~vlJ,rfistorake'Airti~tn ·kof'}'tmkmtt'H'e'li-oolån varuskunnan
5009: alueella.
5010:
5011:
5012: E d u s k u n n a 11 e.
5013:
5014: Lahden kaupungissa sijaitseva Hennalan erään perusyksikön toimisto työskentelee en-
5015: varuskunta on rakennustensa suhteen joutu- tisessä WC:ssä. Jo nämäkin esimerkit riit-
5016: nut viime vuosina rappiotilaan. V aruskun- tävät osoittamaan, että Hennalan varuskun-
5017: nan joukko-osastot on riittävien majoitus- nan rakennuksissa ilmenevien epäkohtien ja
5018: tilojen puutteessa majoitettu ahtaasti ja puutteellisuuksien poistamiseksi olisi viipy-
5019: myös esikunnat ja varastot kärsivät huomat- mättä ryhdyttävä asian vaatimiin toimenpi-
5020: tavaa tilanpuutetta. Kun useimmat raken- teisiin.
5021: nukset ovat jo ennen ensimmäistä maailman- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5022: sotaa rakennettuja ja kun niissä ei milloin- nioittaen,
5023: kaan ole suoritettu perusteellisia korjauksia,
5024: on rakennuksissa havaittavissa monenlaisia että Edmkunta ottaisi vuoden 1956
5025: vikoja ja puutteellisuuksia. Miehistön majoi- tulo- ja menoarvioon 9 000 000 mar-
5026: tussuojat ovat kolkkoja ja kylmiä sekä pe- kan määrärahan, käytettäväksi ka-
5027: seytymis- ja kuivaushuoneet verrattain al- sarmi-, esikunta- ja varastorakennm-
5028: keellisia. Toisen joukko-osaston esikunta on ten permteellisten korjausten aloitta-
5029: saanut käyttöönsä varsin vaatimattomat ti- miseksi Lahden kaupungissa sijaitse-
5030: lat, entisen sairastallin, joka jotenkuten on van H ennalan varuskunnan alueella.
5031: pahvisilla väliseinillä jaettu eri huoneiksi, ja
5032: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
5033:
5034: Juho Tenhiälä. Felix Seppälä.
5035: Erkki W. Mohell. Artturi Tienari.
5036: Jaakko Hakala. Aare Leikola.
5037: Laura Brander-Wallin. Aukusti Pasanen.
5038: Matti Raipala. Harras Kyttä.
5039:
5040:
5041:
5042:
5043: 11 E 626/55
5044: 9.16
5045:
5046: IV,2,49, - Rah.al. N:o 118.
5047:
5048:
5049:
5050:
5051: Raipa.la ym.: . Ko.ro,tetufl, määrärahan osoittamisesta keskus-
5052: radiolaitteiden ja irrallisten radiovastaanottimien hankki-
5053: miseksi kasarmeikin.
5054:
5055:
5056: E d u s k u n n a ll e.
5057:
5058: Varusmiesten viihdytystoiminnan järjeste- lustusvoimat hankkineet uusia keskusradio-
5059: lyssä ovat kasarmeihin sijoitetut keskusradio- laitteita sekä irrallisia vastaanottimia yli
5060: laitteet antaneet erinomaisia tuloksia ja tällä 4 000 000 markalla, on mm. kaksikymmentä
5061: hetkellä vallitsevan käsityksen mukaan nii- keskusradiolaiteanomusta, joiden yhteinen
5062: den puuttuminen merkitsee epäkohtaa mie- kustannusarvio on noin 6 400 000 markkaa,
5063: histön vapaa-ajan käytön kannalta. Kun jouduttu hylkäämään varojen puutteessa.
5064: nykyaikaiseen keskusradioon kuuluu yleis- Samoin on kuluvan vuoden aikana jouduttu
5065: radiovastaanottimen ja kaiutinjärjestelmän hylkäämään käyttökelvottomana 756 vastaan-
5066: lisäksi levysoitin, käsimikrofoni ja nauha- otinta eli yli puolet puolustusvoimain hal-
5067: magnetofoni, voi joukko-osasto yleisradio- lussa olevasta vastaanotinmäärästä.
5068: ohjelman lisäksi lähettää omatekoista viih- Keskusradiolaitteiden ja irrallisten radio-
5069: dytysohjelmaa joko suoraan mikrofoniin esit- vastaanottimien hankintaa asevelvollisten ma-
5070: täen tai ottamalla ohjelma etukäteen nau- joituspaikkoihin on jo yleisen kasvatus- ja
5071: halle. Näin voidaan mm. varuskuntasoitto- valistustoiminnan kannalta pidettävä välttä-
5072: kuntien marssiohjelmistoa nauhoilta esittää mättömänä.
5073: milloin sopivaksi nähdään. Samoin voidaan Edellä esitetyn johdosta kunnioittaen eh-
5074: eri joukko-osastojen kesken vaihtaa nauhoi- dotamme,
5075: tettuja esityksiä. Mahdollisuuksia on paljon;
5076: niinpä varusmiespalvelustaan suorittavien että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5077: muusikkojen esitykset voidaan keskusradion tulo- ja menoarvioon 9 Pl. XII lu-
5078: välityksellä nauhalta lähetettynä saattaa vun 3 momentille hallituksen ehdotta-
5079: kaikkien joukko-osastojen omaisuudeksi. man 6 100 000 markan lisäksi kerta-
5080: Paitsi viihdytystoimintaa, laitteet edistävät menona 10 000 000 markkaa keskusra-
5081: myöskin päiväpalvelusta, koska niiden avulla diolaitteiden ja irrallisten radiovas-
5082: voidaan välittää käskyjä ja ohjeita. taanottimien hankkimiseksi kasarmei-
5083: Vaikka kuluvan vuoden aikana ovat puo- hin.
5084: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
5085:
5086: Matti Raipala. Jaakko Hakala.
5087: Mauri Seppä. R. Hallberg.
5088: Urho Saariaho. Juho Tenhiälä.
5089: Lauri Järvi.
5090: 917
5091:
5092: IV,25o. - Rah.al. N:o 119.
5093:
5094:
5095:
5096:
5097: Paasivuori ym..: Määräntha'n osoittamisesta Helsingin yli-
5098: opiston kolmen, hammaslääketieteiden opettajan viran
5099: muuttamiseksi 'varstn,aisen professorin viroiksi.
5100:
5101:
5102: Eduskunnalle.
5103:
5104: Hammaslääkäreiden koulutus on Suomessa Pohdittuaan tätä epäkohtaa monien vuo-
5105: korkealla tasolla, ja on se tieteellisiin saavu- sien aikana ovat suuri konsistori ja muut
5106: tuksiin nähden ollut paljon edellä moniin yliopistolliset elimet tulleet yksimielisesti
5107: eurooppalaisiin maihin verrattaessa ja sa- siihen tulokseen, että tämä ilmeinen epäkohta
5108: manarvoinen korkeatasoisten pohjoismaiden on korjattava siten, että hammaslääketieteen
5109: hammaslääkärikorkeakoulujen kanssa. Kai- opetus on kiinteästi sijoitettava lääketieteel-
5110: kissa Euroopan maissa on hammaslääketie- liseen tiedekuntaan ja sinne perustettava
5111: teen opettajilla professorin arvo ja kaikissa hammaskirurgian, hampaantäyttöopin ja
5112: Skandinavian maiden hammaslääkärikorkea- hammasproteesiopin varsinaisen professorin
5113: kouluissa heillä on jo kauan ollut varsinai- virat samalla, kun vastaavat opettajan virat
5114: sen professorin asema ja oikeudet. lakkautetaan.
5115: Hammaslääketieteen laitos meillä on ope- Tämän mukainen Helsingin yliopiston
5116: tuksen suhteen verrattavissa mihin muuhun kanslerin esitys on saavuttanut opetusminis-
5117: yliopiston laitokseen tahansa ja on se opet- teriön ym. portaitten yksimielisen kannatuk-
5118: tajakuntansa lukumäärään nähden yksi yli- sen. Vuodeksi 1956 eduskunnalle jätetyssä
5119: opiston suurimmista. On sentähden epäoikeu- menoarvioesityksessä on tähän muutokseen
5120: den mukaista, ettei laitoksen johtavilla opet- tarvittavat varat kuitenkin jätetty huomioon-
5121: tajilla ole varsinaisen professorin asemaa ottamatta.
5122: enempää kuin äänivaltaa laitosta koskevissa Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5123: asioissa. Nykyinen ,opettaja"-nimitys ei vas-
5124: taa hammaslääketieteen opettajien virka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5125: asemaa yliopistossa eikä myöskään siinä vilk- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. IV luvun
5126: kaassa kansainvälisessä yhteistyössä, johon 1 momentin kohdalle Helsingin yli-
5127: he osallistuvat, vaan johtaa sekä opettajien, opiston kolmen hammaslääketieteen
5128: suomalaisen hammaslääketieteen, jopa yli- opettajan viran muuttamisesta varsi-
5129: opistommekin aliarviointiin. Tämä on sel- naisen professorin viroiksi aiheutuvia
5130: västi ollut havaittavissa, kun nyt jälleen on menoja varten lisäystä 501 300 mark-
5131: tullut ajankohtaiseksi keskustelu yliopistolli- kaa peruspalkkojen korotuksiin, 27 000
5132: sen opetuksen samanarvoisuudesta ja yhdessä markkaa kalliinpaikan lisiin ja 30 960
5133: maassa suoritettujen tutkintojen kelpoisuu- markkaa indeksilisiin eli yhteensä
5134: desta muissa pohjoismaissa. 559 260 markkaa.
5135: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
5136:
5137: Tyyne Paasivuori. Elli Nurminen. Saara Forsius.
5138: Onni Hiltunen. Olavi Kajala. Irma Hamara.
5139: Martta Salmela-Järvinen. Unto Suominen. Sylvi Halinen.
5140: Aune lnnala. Harras Kyttä. Rafael Paasio.
5141: T. Saloranta.
5142: Eino Saari.
5143: 918
5144: IV,:z.u. - Bah.al. lf:o 120.
5145:
5146:
5147:
5148:
5149: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta· kotimaisen· kir-
5150: jaUisv;wkn apulaisen viran ja assistentin toimen perus-
5151: tamiseksi Helsingin yliopistoon.
5152:
5153:
5154: E d u s k u n n a 11 e.
5155:
5156: Helsingin yliopiBton filosofisen tiedekun· saatava lisää opettajavoimaa. Vähintään tar-
5157: nan historiallis-kielellisen osaston aineista on vitaan yksi apulaisen virka (33 pl.), perua.
5158: kotimainen kirjallisuus eräs enimmän opis- palkka 668 700 mk, ja yksi assistentti yp.
5159: keltuja ja my()s kansallisessa mielessä arvok- toimi (23 pl.), vuosipalkkio 390 000 mk.
5160: kaimpia. Kun uusi keskikoulunopettajain Yllä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
5161: valmistus nyt alkaa, tulee opiskelijamäärä tamme,
5162: entisestään kasvamaan. Aineessa on vain
5163: yksi opettaja, vakinainen profMSori, joka että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5164: joutuu hoitamaan koko opetuksen luentovel- tul.o- ja menoarvioon 10 Pl. IV luvun
5165: vollisuuksineen ja harjoituksineen alusta lop- 1 momentille 1 059 600 markan määrä-
5166: puun saakka, koko tutkintovelvollisuuden, rahan kotimaisen kirjallisuuden apu.
5167: tieteellisen jälkikasvun hoidon ja jonka pi- laisenviran (33 pl.) ja assistentin yp.
5168: täisi sen ohessa suorittaa tieteelliBtäkin työtä. (23 pl.) toimen perustamiseksi H eZ.
5169: Tilanne on kestämätön ja siksi on aineeseen singin yliopistoon.
5170: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
5171:
5172: J oha.nnes Wirtanen. Jaakko Hakala. Mauri Ryömii..
5173: 919
5174:
5175: IV,2112. - Bah.al. H:o 1!1.
5176:
5177:
5178:
5179:
5180: Hakala. ym.: Määrärahan osoittamisesta k&vatus- ja opetus-
5181: opin apulaisen viran perustamiseksi Helsingin yliopistocm.
5182:
5183:
5184: E d u s k u n n a ll e.
5185:
5186: Helsingin yliopiston opettajavoimia lisät- Yllä olevan perusteella ehdotamme,
5187: täessä on ilmeisesti erehdyksessä hallituksen
5188: esityksestä jäänyt pois kasvatus- ja opetus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5189: opin apulaisen virka. Kyseessä on oppituoli t'lil<J- ja menoarvioon 10 PZ. IV luvun
5190: aineessa, jossa kaikkien opettajaksi aikovien 1 mormentille 668 700 markan määrfi.
5191: on suoritettava arvosana ja jota maan suu- rahan kasvatus- ja opetusopin apulai-
5192: ren kansakoulunopettajakunnan keskuudessa sen viran ( 33 pl.) perustamista var-
5193: ymmärrettävästi paljon harrastetaan. Tämä te,n Helsingin yliopistoon.
5194: aiheuttaa professorinviran haltijalle ylivoi-
5195: maisen työtaakan, jota on pakko ryhtyä jaka-
5196: maan.
5197: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
5198:
5199: Jaakko Hakala. Eino E. Heikura.
5200: Juho Tenhiälä. Mauri Ryömä.
5201: Olavi Kajala.
5202: 920
5203:
5204: IV,253. - Rah.al. N:o 122.
5205:
5206:
5207:
5208:
5209: .Järvi: Määrärahan osoittamisesta kouluhallituksen rakennus-
5210: toimiston päällikkönä toimivan kouluneuvoksen viran pe-
5211: rustamista varten.
5212:
5213:
5214: E d u s k u n n a 11 e.
5215:
5216: Tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä menhaltijan tulisi toimia tämän osaston pääl-
5217: tehty esitys kouluhallituksen virkojen ja toi- likkönä.
5218: mien uudesta järjestelystä herättää huomiota Edellä olevaan viitaten esitän kunnioit-
5219: muun ohella siinä suhteessa, että rakennus- taen,
5220: toimistosta aiotaan jättää pedagoginen asian-
5221: tuntemus pois. Kun mielestäni on mitä tär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5222: keintä, että myös sen alan asiantuntemus on tulo- ja menoarvioon 728 580 markkaa
5223: edelleenkin rakennustoimistossa edustettuna, kouluhallituksen rakennustoimiston
5224: olisi vastaava toimi sinne perustettava ja toi- päällikkönä toimivan kouluneuvoksen
5225: viran perustamiseen.
5226: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
5227:
5228: Lauri Järvi.
5229: 921
5230:
5231: IV,254. - Rah.al. N:o 122 a.
5232:
5233:
5234:
5235:
5236: Malkamäki ym.: Mää.rärahan osoittamisesta kouluhallituksen
5237: kuuden ·tarkastajan viran muuttamiseksi ylitarkastajan
5238: viroiksi.
5239:
5240:
5241: Ed u s kunnalle.
5242:
5243: Niistä uudistuksista, jotka v. 1956 meno- denmukaista jättää saman viraston tarkas-
5244: arvioesityksessä on kouluhallituksen uudel- tajia erilaiseen asemaan.
5245: leen järjestämiseksi ehdotettu, on jäänyt Jotta kouluhallituksen suunnittelema em.
5246: muuttamatta kouluhallituksen ja sen uudis- koulutoimen hallinnon uudistus voitaisiin to-
5247: tuskomitean jo v. 1950 ehdotuksen mukaan teuttaa ajankohtaisesti tärkeillä ammatti-
5248: ylitarkastajan viroiksi entiset kuusi (6) tar- opetuksen ja ammatinvalinnan ohjauksen
5249: kastajan virkaa. Näiden tarkastajain työ on kannalta ensiarvoisilla opetusaloilla, olisi
5250: käytännössä kuitenkin ylitarkastajan tehtä- kotitalouden (27 pl.), tyttöjen käsityön (27
5251: vien hoitamista kouluhallituksen kaikilla pl.), piirustuksen ja poikien käsityön (28
5252: osastoilla. Silti menoarvioesityksessä on mää- pl.), voimistelun ja terveydenhoidon (2 X 28
5253: räraha vain neljää (4) uutta kouluhallituk- pl.) sekä kuuromykkäin ja sokeain opetuk-
5254: sen 30 pl: aan esittämää ylitarkastajan vir- sen (29 pl.) tarkastajien virat muutettava
5255: kaa varten. ylitarkastajan viroiksi. Asia on käynyt sitä-
5256: Ylitarkastajan tehtäviä jo todellisuudessa kin ajankohtaisemmaksi, kun muitakin yli-
5257: hoitavien entisten tarkastajien virkojen tarkastajan virkoja on nyt esitetty perustet-
5258: muuttaminen saman palkkausluokan viroiksi tavaksi. Muutettaessa mainitut kuusi vir-
5259: kuin hallituksen esittämät muut ylitarkasta- kaa 30 pl: aan kuuluviksi tarvitaan tarkoi-
5260: jan virat on välttämätöntä, koska kaikkien tukseen lisäystä peruspalkkoihin 342 000
5261: tarkastajien tehtävät ovat samanlaiset ja markkaa ja kalliinpaikanlisiin 22 980 mark-
5262: jotta myös saavutettaisiin tasa-arvoisuus kaa eli yhteensä 364 980 markkaa.
5263: koulujen eri oppiaineiden välillä, mihin kou- Edellä o1evan perusteella ehdotamme,
5264: luhallitus koulunuudistuksessa juuri käy-
5265: tännöllisten opetusalojen edistämiseksi ko. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5266: toimenpiteillään on pyrkinyt. Jokaisen tar- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VI luvun
5267: kastajan viran tehtävät kaikissa aineissa 1 momentille 364 980 markkaa koulu-
5268: ovat nimenomaan opetuksen tarkastamista ja hallituksen kuuden tarkastajan viran
5269: sen edelleen kehittämistä, joten ei ole oikeu- muuttamiseksi ylitarkastajan viroiksi.
5270: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
5271:
5272: Aino Malkamäki. Arvo Salminen.
5273: Irma Hamara. Olavi Kajala.
5274: Lauri Järvi. Eino Raunio.
5275: 922
5276:
5277: IV,2l'ill. - l'in.mot. H:o 123.
5278:
5279:
5280:
5281:
5282: Forsberg m.n.: Angående anvisande av anslag för inrättande
5283: av avdelningssekreterartjänst i skolstyrelsen.
5284:
5285:
5286: T i ll R i k s d a g e n.
5287:
5288: I skolstyrelsens förslag till utgiftsstat för gifternas ansvällning bör som hjälp ät skol-
5289: år 1956 har föreslagits bland annat, att tre råden till de olika avdelningarnas förfogande
5290: avdelningssekreterartjänster i 24 löneklassen kunna ställas kvalificerade personer, som
5291: Mr inrättas från den 1 januari 1956 (grund- självständigt kan utföra rutinmässigt arbete.
5292: löner sammanlagt 1 261 800: - och dyrorts- Det ligger nämligen i samhällets intresse, att
5293: tillägg 131 940: - eller tillsammans skolrådens tid kan utnyttjas för skapande
5294: 1393 740: -). Av de nya sekretererna skulle och nydanande arbete och att skolstyrelsen
5295: en komma att tjänstgöra i läroverksavdelnin- förses med nödiga personalresurser. Med de
5296: gen, en i folkundervisningsavdelningen och löneförmåner som tillförsäkras en kanslist, sy-
5297: en i den svenskspräkiga avdelningen. Rege- nes det avsedda ändamålet med de nya tjän-
5298: ringen har emellertid i sitt förslag till ut- sterna emellertid inte kunna vinnas, varför
5299: giftsstat för är 1956 i stället för ovannämnda vi föreslår,
5300: sekreterartjänster föreslagit inrättande av tre
5301: e:x.tl'!aordinarie kanslisttjänster, som skulle av- att Riksdagen i statsförslaget för år
5302: lönas enligt 15 löneklassen (grundlöner sam- 1956 för avlöning av tre avdelnings-
5303: manlagt 820 800: - och dyrortstillägg sekreterare i skolstyrelsen i stället för
5304: 93 420: - eller sammanlagt 914 220: -). In- nu föreslagna kanslister måtte utöver
5305: rättandet av de nya tjänsterna stär i sam- ·det upptagna beloppet 914 220 mk an-
5306: band med skolstyrelsens utvidgning. Genom visa 479 520 mk.
5307: skolväsendets starka tillvä:x.t och arbetsupp-
5308: Helsingfors den 20 september 1955.
5309:
5310: John Forsberg. John Österholm.
5311: C. A. Öhman. Grels Teir.
5312: Arthur Larson. Sven Högström.
5313: Lauri Järvi. Eino Saari.
5314: 923
5315:
5316: IV,2.55, - ltah.al lf:o 128.
5317: Suomennos.
5318:
5319:
5320:
5321: Foraberg ·ym.: Määrärahan osoittamisesta osastosihteerin-
5322: virkojen perustamiseksi kouluhallitukseen.
5323:
5324:
5325: E d u s k u n n a 11 e.
5326:
5327: Kouluhallituksen ehdotuksessa vuoden 1956 voimakkaan kasvun ja työmäärän paisumisen
5328: menoarvioksi on mm. ehdotettu kolmen 24. takia on kouluneuvosten avuksi eri osastojen
5329: palkkausluokkaan kuuluvan osastosihteerin- käyttöön voitava asettaa siksi päteviä henki-
5330: viran perustamista tammikuun 1 päivästä löitä, että nämä voivat itsenäisesti suorittaa
5331: 1956 (peruspalkat yhteensä 1261800 mk ja rutiiniluontoisen työn. On nimittäin yhteis-
5332: kalliinpaikanlisät 131 940 mk eli yhteensä kunnan edun mulmista, että kouluneuvosten
5333: 1393 740 mk). Uusista sihteereistä tulisi yksi aika voidaan käyttää luovaan työhön ja että
5334: toimimaan oppikouluosastolla, yksi kansan- kouluhallituksen käyttöön annetaan tarvit-
5335: opetusosastolla ja yksi ruotsinkielisellä osas- tava henkilöstö. Kanslistin palkkaeduilla ei
5336: tolla. Hallitus on kuitenkin ehdotuksessaan uusien tointen tarkoitusta kuitenkaan näytä
5337: vuoden 1956 menoarvioksi ehdottanut edellä voitavan saavuttaa, minkä vuoksi ehdotamme,
5338: mainittujen sihteerinvirkojen sijasta perus-
5339: ·tettavaksi kolme ylimääräistä kanslistintointa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5340: jotka kuuluisiVIat 15. palkkausluokkaan (pe- tulo- ja menoarvioon kolmen osastosih-
5341: ruspalkat yhteensä 820 800 mk ja kalliinpai- teerin palkkausta varten kouluhallituk-
5342: kanlisät 93 420 mk eli yhteensä 914 220 mk). seen ehdotettujen kanslistintoimien si-
5343: Uusien tointen perustaminen liittyy koulu- jasta, esitykseen merkityn 914 220 mM-
5344: hallituksen laajentamiseen. Koululaitoksen kan lisäksi 479 520 markkaa.
5345: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
5346:
5347: John Forsberg. John Österholm.
5348: C. A. Öhman. Grels Teir.
5349: Arthur Larson. Sven Högström.
5350: Lauri Järvi. Eino Saari.
5351:
5352:
5353:
5354:
5355: 12 E 626/55
5356: 924
5357:
5358: IV,256. Rah.al. N: o 124.
5359:
5360:
5361:
5362:
5363: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta oppikoulujen opet-
5364: tajie-ri ulkomaisia opintomatkoja varten.
5365:
5366:
5367: E d u s k u n n a 11 e.
5368:
5369: Oppikoulujen opettajien ulkomaisia opinto- lytysten täten parantuessa ja opiskelutulok-
5370: matkoja varten oli valtion menoarviossa en- sien muodostuessa entistä tehokkaammiksi,
5371: nen sotaa vuotuinen määräraha. Viimeksi se osaltaan tukisi oppikoulunopettajien jatko-
5372: oli vuoden 1939 tulo- ja menoarviossa 100 000 opintoyrityksiä matka-apurahoin. Se olisi
5373: markan suuruisena. Sotien aiheuttaman ti- sitä välttämättömämpää, kun ulkomaiset
5374: lanteen johdosta se poistettiin menoarviosta opintomatkat epäedullisen valuuttakurssin
5375: eikä tähän tarkoitukseen ole myöhemmin, olo- takia tulevat sangen kalliiksi.
5376: suhteiden muututtua, saatu varoja kouluhal- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
5377: lituksen toistuneista esityksistä huolimatta. tamme kunnioittavasti,
5378: Kuitenkin on esim. vieraiden kielten opetus
5379: ennen muita, varsinkin sen keskeisen aseman että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5380: takia oppikoulun työsuunnitelmassa, aivan tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VII lu-
5381: ratkaisevasti opettajan aktiivisen kielitaidon vun 33 momenUlle (Sekalaiset menot)
5382: varassa. Tätä taas voidaan ylläpitää vain 1 000 000 markan mää1·ärahan oppi-
5383: säännöllisin ulkomaanma tkoin. koulujen opettajien ulkomaisia opinto-
5384: Kohtuullista olisi, että valtio, jonka hy- matkoja varten.
5385: väksi opintomatkat koituvat työskentelyedel-
5386: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
5387:
5388: Aune Innala. Niilo Honkala.
5389: Eino Saari. Lauri Järvi.
5390: Saara Forsius.
5391: 925
5392:
5393: IV,257. - Rah.al. N:o 125.
5394:
5395:
5396:
5397:
5398: Karvikko ym.: Määrärahan osoittamisesta auskultointia var-
5399: ten Turun oppikouluissa.
5400:
5401:
5402: E d u s k u n n a ll e.
5403:
5404: Asetuksella oppikoulun opettajiksi valmis- hallituksen menoarvioehdotuksesta. Tämä
5405: tuvien harjoittelusta ja opettajanäytteistä merkitsee sitä, että auskultaatio Turussa lak-
5406: (17. 6. 1955 N:o 338) on määrätty, että kaa syyslukukauden 1955 päättyessä kesken
5407: oppikoulunopettajiksi valmistuvien opetus- lukuvuoden. Olisi siis välttämättä varattava
5408: harjoittelu voidaan suorittaa normaali- määräraha auskultaation jatkamiseksi kevät-
5409: lyseoissa tai myös yhdessä tai useassa koulu- lukukauden 1956. Ottaen lisäksi huomioon sen,
5410: hallituksen määräämässä suomenkielisessä että Turkuun ei vielä lukuvuoden 1956/57
5411: oppikoulussa Turun kaupungissa (1 § 2 alkuun mennessä saada uutta normaalilyseota
5412: mom.). varten tarvittavaa koulurakennusta, tulisi
5413: Tätä tarkoitusta varten otettiin vuoden mainitun auskultaation jatkua vielä koko lu-
5414: 1955 ensimmäiseen lisämenoarvioon 10 Pl. kuvuoden 1956/57. Tästä syystä olisi määrä-
5415: VII: 33 momentille 952 000 markan suurui- raha varattava myös syyslukukaudella 1956
5416: nen määräraha syyslukukauden 1955 tar- suoritettavaa auskultaatiota varten.
5417: peiksi. Auskultointi Turussa on aloitettu ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme sen
5418: on siellä noin 40 lukuaineiden auskultanttia vuoksi kunnioittavasti,
5419: suorittamassa opetusharjoitteluaan Turun ly-
5420: seossa sekä eräiden aineiden kohdalla myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5421: Turun klassillisessa lyseossa ja Turun toi- tulo- ja menoarvioon 2 100 000 mar-
5422: sessa: yhteislyseossa.· kan määrärahan auskultointia varten
5423: Nyt on kuitenkin vuotta 1956 varten kou- Turun kouluissa lukuvuodeksi 1956.
5424: luhallituksen esittämä määräraha jätetty pois
5425: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
5426:
5427: Irma Karvikko. Harras Kyttä. Mauno Jussila.
5428: 926
5429:
5430: IV,2lis. - Rah.al. N:o li6.
5431:
5432:
5433:
5434:
5435: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi yksityis-
5436: oppikoulujen uudisrakennuksia var:ten.
5437:
5438:
5439: E d u s k u n n a 11 e.
5440:
5441: Maan koulupolitiikassa on ensi vuonna tuslainoja sijoittaa varojaan erittäin edulli-
5442: tulossa erittäin vaikea vaihe, kun oppikou- sesti. On laskettava, että tässä vaiheessa tar-
5443: luihin on pyrkimässä ensimmäinen sodanjäl- vitaan lainavaroihin vähintäin 200 miljoonaa
5444: keinen suuri vuosiluokka lapsia. On häm- markkaa.
5445: mästyttävää, että hallitus ei ole tätä lain- Juuri nyt asia on erityisen kipeä siksi,
5446: kaan huomioinut esityksessään tulo- ja meno- että monet yksityisoppikouluista ovat sodan
5447: arvioksi vuodelle 1956. Maan oppikouluista jälkeisinä aikoina aloittaneet toimintansa
5448: muodostavat yksityisoppikoulut valtaosan. puutteellisissa huoneistoissa, missä työsken-
5449: Niitä on 240, valtion oppikouluja 113. V al- tely ei enää voi jatkua. Kun tämä sattuu
5450: tiolle on tämä melkoisen edullista, sillä yksi- yhteen uusien suurten ikäluokkien oppikou-
5451: tyiskoulut huolehtivat ratkaisevasti itse ra- luun tulon kanssa, ollaan erittäin vaikeasti
5452: kennusten aikaansaamisesta. Jos valtio tukee selvitettävän pulman edessä. Tarvitaan eri-
5453: jonkin koulun rakennushanketta 10-20 mil- koistoimenpiteitä, nimenomaan kaikkein hei-
5454: joonalla, asianomainen koulu itse hankkii koimmassa taloudellisessa asemassa olevien
5455: monta kertaa suuremman summan. koulujen kohdalla. Oppikouluun pyrkivien
5456: Yksityisoppikoulujen kohdalla on raken- määrää on epäasiallista ja toivotonta ryhtyä
5457: nusten tämän hetkinen tarve erittäin suuri. väkivalloin karsimaan. Seurauksena on arve-
5458: Kokonaan uusia rakennuksia tarvitaan 68, luttava ja ymmärrettävä tyytymättömyys.
5459: lisärakennuksia 112, yhteensä 170. Useim- Ei voida vaatia, että elintason noustessa en-
5460: milla sanotuilla kouluilla on vaikeuksia täy- tistä pienempi prosentti nousevasta polvesta
5461: sin yksityisin varoin uusia rakennuksiaan. saisi mahdollisuuden oppikoulun käymiseen;
5462: Monet näistä kouluista taajaväkisissä yhtei- Sellainen ratkaisu on kuitenkin väistämätön,
5463: söissä, esikaupungeissa tai maaseudulla si- ellei syrjäseutujen ja muutoin talöudellisessa
5464: jaitsevina ovat ,vähäväkisten kouluja", jotka ahdingossa olevien yksityisoppikoulujen ra-
5465: eivät voi saada teollisuus- tai liikelaitoksilta kennushankkeita tueta lainoituksen lisäksi
5466: varoja. Kun uuden rakennuksen kustannuk- suoranaisin avustuksin.
5467: set nousevat keskimäärin 80-100 miljoo- Ylläolevan perusteella ehdotamme,
5468: naan, on luotansaanti perin hankalaa. Jos
5469: sen sijaan valtio tukee yksityiskoulujen ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5470: kennushanketta vaikka vaatimattomammalla- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
5471: kin summalla, luotansaannin mahdollisuudet kan määrärahan avustuksiksi vaikeim-
5472: helpottuvat huomattavasti. massa taloudellisessa asemassa olevien
5473: Tämä merkitsee sitä, että valtio lisäämällä yksityisoppikoulujen uudisrakennuk-
5474: yksityisoppikoulujen uudisrakennusten avus- siin.
5475: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
5476:
5477: Erkki Tuuli. Erkki Leikola. R. Hallberg.
5478: Felix Seppälä. Matti Raipala. Johannes Wirtanen.
5479: Jaakko Hakala. Saara J.i'orsius. Aune Innala.
5480: Lauri Järvi. Mauri Seppä. Päiviö Hetemäki.
5481: 927
5482:
5483: IV,2119. - lta.h.al... lf:o 127.
5484:
5485:
5486:
5487:
5488: · .Jämsen ym.: -·Määrärtihan.· osoittamisesta "Hoopamäen. yltteis-
5489: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
5490:
5491:
5492: E d u s k u n n a 11 e.
5493:
5494: Haapamäen yhteiskoulu kuuluu maaseudun vaikka tietääksemme myös kouluhallituksen
5495: vanhimpien oppikoulujen joukkoon. Se pe- suunnitelmissa ko. koulu on ehdotettu aivan
5496: rustettiin v. 1907 ja laajennettiin v. 1919 ensisijaisena valtion haltuun otettavaksi, on
5497: 8-luokkaiseksi. Tällä hetkellä on koulussa asia kuitenkin vielä jäänyt hoitamatta.
5498: oppilaita 401, opettajamäärän ollessa 17. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5499: Koulu toimii tilavuudeltaan 4 000 m3 käsit- nioittaen,
5500: tävässä puurakennuksessa, jonka vakuutus-
5501: arvo on 25 000 000 mk. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5502: Jo useamman vuoden aikana on käyty neu- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
5503: votteluja Haapamäen yhteiskoulun valtion miUirärahan Haapamäen yhteiskoulun
5504: haltuun ottamisesta, mutta siitä huolimatta, valtion haltuun ottamista varten.
5505: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
5506:
5507: Artturi Jämsen. Eino Rytinki. Eemil Partanen.
5508: Eeli Erkkilä. Esa Koivusilta. Marja Lahti.
5509: Kalle Kämäräinen.
5510: 928
5511:
5512: IV,26o. - Rah.al. N:o 128.
5513:
5514:
5515:
5516:
5517: Palovesi ym.: -Määrärahan osoittamisesta Haapamäen yhteis-
5518: koulun ottamiseksi. valtion haltuun.
5519:
5520:
5521: E d u s k u n n a ll e.
5522:
5523: Haapamäen yhteiskoulu on perustettu ja nitussa kouluhallituksen suunnitelmassa vuo-
5524: aloittanut toimintansa vuonna 1907, ollen den 1955 köhdalla. Haapamäen yhteiskoulu
5525: näin vanhimpia maaseudun oppikouluja. Toi- on näinollen jäänyt väliltä pois. Mieles-
5526: mittuaan aluksi viisiluokkaisena se laajennet- tämme ei kuitenkaan ole mitään aihetta jät-
5527: tiin 8-luokkaiseksi v. 1919, ja vuodesta 1922 tää Haapamäen yhteiskoulua pois siltä si-
5528: alkaen on siitä valmistunut ylioppilaita. jalta, jolle kouluhallitus on sen suunnitelmas-
5529: Usein suurinakin esiintyneistä ulkonaisista saan asettanut. Haapamäen yhteiskoulu on
5530: vaikeuksista huolimatta koulutyötä on tehty pitkät ajat ollut laajan alueen ainoa oppi-
5531: vakavasti ja tuloksellisesti, niin että ylioppi- koulu ja yhä vielä se on tämän alueen ainoa
5532: laskirjoitukset ovat jo parin vuosi,kymmenen yliopistoon johtava oppikoulu. Lähimmät
5533: ajan olleet erittäin tyydyttävät. Laatiessaan valtion oppikoulut ovat vasta Porissa, Seinä-
5534: esityksiä valtion haltuun otettavista yksityis- joella, Jyväskylässä ja Tampereella. Haapa-
5535: oppikouluista kouluhallitus onkin jo kauan mäen yhteiskoulun oppilasmäärä on jatku-
5536: sitten ottanut huomioon myös Haapamäen vasti kasvanut ollen tänä syksynä 401, joista
5537: yhteiskoulun. Niinpä piti koulun erään var- 77 on lukioluokkien oppilaita. Kun valtion
5538: haisemman suunnitelman mukaan tulla val- oppikoulut ovat valtaosaltaan kaupungeissa,
5539: tion kouluksi jo v. 1940. Sota teki tämän olisi mahdollisuuksien mukaan saatava myös
5540: suunnitelman tyhjäksi. Vuonna 1952 koulu- maaseudun koteja osallisiksi niistä eduista,
5541: hallitus esitti 5-vuotissuunnitelman, jonka joita merkitsee lasten kouluttaminen valtion
5542: mukaan Haapamäen yhteiskoulun pitäisi oppikoulussa yksityisoppikouluun verrattuna.
5543: tulla valtion haltuun vuonna 1954. Tämän TätäJkin tarkoitusta osaltaan edistäisi Haapa-
5544: suunnitelman toteuttaminen on hidastunut, mäen yhteiskoulun ottaminen valtion hal-
5545: mutta siinä esitettyä järjestystä on kuitenkin tuun.
5546: noudatettu. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5547: Valtion haltuun on otettu kaikki ne koulut, nioittaen,
5548: jotka oli esitetty vuodeksi 1953. Vuodeksi
5549: 1954 on esitetty 4 koulua, joista jo kaikki että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5550: muut paitsi Haapamäen yhteiskoulu ovat tul- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII luvun
5551: leet valtion yhteiskouluiksi. Valtion ensi 34 momentille 4 miljoonaa markkaa
5552: vuoden tulo- ja menoarviossa on esitetty val- Haapamäen yhteiskoulun ottamiseksi
5553: tion haltuun otettaviksi Lieksan yhteiskoulu valtion kouluksi.
5554: ja Suonenjoen yhteiskoulu, jotka ovat mai-
5555: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
5556:
5557: Eino Palovesi. Matti Raipala. Matti Mattila.
5558: Väinö Rankila. Arvo Ahonen. Hilja Väänänen.
5559: Nestori Kaasalainen. Matti Koivunen. Onni Mannila.
5560: Atte Pakkanen.
5561: 929
5562:
5563: IV,261. - Rah.al. N:o 129.
5564:
5565:
5566:
5567:
5568: Tiitu ym.: Määrärahan osoittamisesta Isonkyrön keskikoulun
5569: laajentamiseksi yliopistoon johtavaksi oppikouluksi.
5570:
5571:
5572: Eduskunnalle.
5573:
5574: Isonkyrön keskikoulu on toiminut jo 31 rustamishan'kkeeseen. Isonkyrön keskikou-
5575: vuotta, eikä tähän mennessä monista anomuk- lulla on kaikki edellytykset laajennusluvan
5576: sista huolimatta ole saanut valtioneuvostolta saantiin olemassa. Yksin Isonkyrön henki-
5577: laajentamislupaa yliopistoon johtavaksi oppi- kirjoitettu väkiluku on 8 672 henkilöä. Naa-
5578: kouluksi. Isonkyrön keskikoulun Kannatus- purikunnassa Vähässäkyrössä on vain keski-
5579: yhdistys r. y. on anonut laajentamislupaa koulu, ja Isoakyröä rajoittaa lännessä ja
5580: vuosina 1946, 1948, 1953 ja 1954. Kouluhal- pohjoisessa laaja ruotsinkielinen alue, jolla
5581: litus on jo v. 1954 ja nyt v. 1955 puol- alueella. asuu huomattava määrä suomea pu-
5582: tanut ensimmäisenä mainittua laajentamis- huvaa väestöä. Isonkyrön koulu tulee palve-
5583: anomusta. Myöskin kouluasiain toimikunta lemaan myöskin mainitun suomalaisväestön
5584: on kokouksessaan 13. 5. 1955 yksimielisesti lapsien oppikoulutarvetta.
5585: esittänyt anotun perustamisluvan myönnet- On huomattava, että mm. Seinäjoen kaup-
5586: täväksi. Edellä olevasta huolimatta valtio- palassa, jossa on vain 8 392 asukasta, on jo
5587: neuvosto hylkäsi anomuksen 26. 5. 1955. Kou- kaksi valtion hallussa olevaa yliopistoon joh-
5588: lussa on nyt viisi varsinaista luokkaa ja tavaa oppikoulua, ja Ylivieskan maalaiskun-
5589: kaksi rinnakkaisluokkaa sekä 235 oppilasta. nassa, jossa on 9 969 asukasta, on myöskin
5590: Kouluun pyrki kuluvalle lukukaudelle 84 op- kaksi yliopistoon johtavaa oppikoulua.
5591: pilasta, joista hyväksyttiin 80 oppilasta. Kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5592: lussa on 3 pätevää opettajaa. Koululle on nioittaen,
5593: kuluvan kesän aikana rakennettu uusi
5594: 12 500 m3 'käsittävä koulutalo entisen lisäksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5595: Koulussa on nyt 11 luokkahuonetta ja 3 eri- tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
5596: koisluokkaa sekä kaikki tarpeelliset muut määrärahan valtionavuksi yhtä lukio-
5597: tilat. luokkaa varten Isonkyrön keskikoulun
5598: Kannatusyhdistys ryhtyessään laajennus- laajentamiseksi yliopistoon johtavaksi
5599: rakennushankkeeseen uskoi saavansa lukio- oppikouluksi 1 päivästä syyskuuta
5600: luokkien perustamisluvan, koska tiesi koulu- 1956 lukien.
5601: hallituksen suhtautuvan myötämielisesti pe-
5602: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
5603:
5604: Kustaa Tiitu. N. Kosola.
5605: Väinö Rankila. Kauno Kleemola.
5606: Toivo Antila. Matti Lepistö.
5607: T. Saloranta. Toivo Åsvik.
5608: 930
5609:
5610: IV,2s-2. - Bah.al. Jf:o 130.
5611:
5612:
5613: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuk-
5614: seksi ja lainaksi Keravan yhteiskoulun lisärakennusta
5615: varten.
5616:
5617: Eduskunnalle.
5618:
5619: Keravan yhteiskoulu paloi v. 1941 sen ol- olevassa parakkiluontoiseasa rakennuksessa.
5620: lessa silloin puolustusvoimien käytössä. Tä- Erittäin suurena terveydellisenä puutteena
5621: män vuoksi valtion varoista myönnettiin sa- on pidettävä sitä, että koululla ei ole vesi-
5622: notun yhteiskoulun uudelleen rakentamist·a käymälää, vaikka siellä on vesijohdot ja se
5623: varten v. 1949 tulo- ja menoarviossa sijaitsee aivan kauppalan keskustassa. Näi-
5624: 30 000 000 markan avustus ja saman vuoden den opetustyötä suuresti vaikeuttavien puut-
5625: lisätulo- ja menoarviossa 15 000 000 markan teellisuuksien ja terveydellisten epäkohtien
5626: suuruinen koroton valtionlaina. poistamiseksi olisi Keravan yhteiskoululle
5627: Edellämainittujen määrärahojen turvin saatava viipymättä rakennetuksi edellä selos-
5628: saatiin kunnostetuksi palaneesta vanhasta tettu, koulun ensimmäisen rakennusvaiheen
5629: koulurakennuksesta korjauskelpoiseksi jää- aikana määrärahojen niukkuuden vuoksi ra-
5630: neet 3 luokkahuonetta ja 1 erikoisluokka- kentamatta jäänyt voimistelu- ja juhlasali-
5631: huone käyttökuntoon sekä rakennetuksi 14 siipirakennus siihen tarkoitettuine opetus- ja
5632: uutta luokkahuonetta, joista 2 on erikois- koulukeittiö- ym. tiloineen. Kun Keravan
5633: luokkahuonetta. Myönnettyjen määrärahojen yhteiskoulu on kuitenkin kannatusyhdistyk-
5634: niukkuuden ja rakennusaikana tapahtuneen sen varassa toimiva yksityinen oppikoulu, ei
5635: rakennuskustannusten jatkuvan nousun täh- sillä ole tämän välttämättömän lisäraken-
5636: den po. yhteiskoulurakennuksesta jäi kuiten- nuksen rakentamiseen tarvittavia varoj•a,
5637: kin kokonaan rakentamatta voimistelu- ja vaan päinvastoin ensimmäisen rakennusvai-
5638: juhlasalisiipirakennus, mihin yhteisen voi- heen toteuttamisen johdosta aiheutunut suuri
5639: mistelu- ja juhlasalin lisäksi on suunniteltu velkamäärä, minkä vuoksi koulun lukukausi-
5640: myöskin opetus- ja koulukeittiöt tarvittavine maksukin on niin korkea kuin 6 000 mk luku-
5641: ruokailutiloineen sekä koululta kokonaan kaudessa. Tästä syystä, kun lainojen saanti
5642: puuttuvat vesikäymälät, joten sanottu koulu myöskin yksityisistä rahalaitoksista on mah-
5643: on vielä keskeneräinen. Rakentamatta olevan dotonta, Keravan yhteiskoulu ei kykene to-
5644: siipirakennuksen tilavuus on 3 250 ms, ja teuttamaan selostettua, koulun toiminnalle
5645: sen kustannusarvio on nykyisen hintatason aivan välttämätöntä lisärakennushanketta il-
5646: mukaan 30 000 .000 mk. man huomattavaa valtionavustusta ja valtio-
5647: Kun Keravan yhteiskoulussa on tällä het- lainaa. Näiden myöntämiseen taas pitäisi
5648: kellä 611 oppilasta, jotka ovat etupäässä valtiolla olla tavallista suuremmat velvolli-
5649: Tuusulan ja Sipoon kunnista ja Helsingin suudet sentähden, että po. Keravan yhteis-
5650: maalaiskunnasta sekä Keravan lmuppalasta, koulu paloi sodanaikaisissa olosuhteissa puo-
5651: on koulutyön suorittaminen näin suuressa lustuslaitoksen käytössä ollessaan ja että ai-
5652: koulussa voimistelu- ja juhlasalin sekä ope- kaisemmin my.önnetyn valtionavustuksen ja
5653: tus- ja koulukeittiötilojen puuttumisen vuoksi valtiolainan turvin koulua ei kyetty rakenta-
5654: hyvin vaikeata, koska koululla ei ole muuta maan valmiiksi.
5655: sellaista huonetta kuin eteisaula, mihin kou- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
5656: lun oppilaat mahtuisivat yhtäaikaa ja koska
5657: suunnilleen toinen puoli suuren oppilasjou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5658: kon voimistelutunneista täytyy pitää ulkona. tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark-
5659: Talousopetukseen tarvittavien huoneistotilo- kaa rakennusavustukseksi Keravan yh-
5660: jen puuttumisen vuoksi koulussa ei voida teiskO<'ll.lun ~isärakennusta varten ja
5661: antaa tärkeätä kotitalousopetusta laisinkaan, 10 000 000 markkaa rakennuslainaksi
5662: ja koulukeittiökin sijaitsee koulun pihalla samaa tarkoitusta varten.
5663: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
5664:
5665: Martta. Salmela-Järvinen. Ein.o Saari.
5666: Veikko Helle. Tyyne Paasivuori.
5667: Esa. Koivusilta. G. Henriksson.
5668: SaaTa Forsius. Unto Suominen.
5669: 931
5670:
5671: IV,263. - Rah.al. N:o 131.
5672:
5673:
5674:
5675: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohjan yhteiskoulun
5676: ottamiseksi valtion haltuun.
5677:
5678: E d u s k u n n a ll e.
5679:
5680: Lohjan yhteiskoulu on maamme vanhimpia loutta, mutta sen jatkuva hoito tulee tuotta-
5681: yksityisiä oppikouluja. Se on perustettu maan koulun ylläpitäjälle voittamattomia
5682: vuonna 1914 ja vuodesta 1920 lähtien se on vaikeuksia, varsinkin kun sitä rasittavat ras-
5683: toiminut täysiluokkaisena yliopistoon johta- kaat kiinteistövelat ja kun kuntayhteisöjen
5684: vana oppikouluna. Koulun toimialue käsit- jatkuva taloudellinen tuki tuskin voi nousta
5685: tää Lohjan kauppalan ja kunnan lisäksi suu- enää nykyistä suuremmaksi.
5686: ren määrä ympäristökuntia, joiden ainoa Eräänä keinona koulun vaikean taloudel-
5687: yliopistoon johtava oppikoulu se on. Koulun lisen aseman tasapainoittamiseksi voidaan pi-
5688: vaikutuspiiriin kuuluu neljä keskikoulua, tää lukukausimaksujen huomattavaa korotta-
5689: nimittäin Nummen, Vihdin, Karjalohja- mista. Tähän keinoon on kuitenkin vaikea
5690: Sammatin ja Virkkalan keskikoulut, jotka turvautua sen johdosta, että koulun oppilai-
5691: jatkuvasti lähettävät oppilaita koulun lukio- den valtaosa on lähtöisin työläiskodeista ja
5692: luokille. tällöin jouduttaisiin vaarantamaan juuri vä-
5693: Koulua varten on nyttemmin rakennettu hävaraisten lasten koulutusmahdollisuuksia.
5694: uusi ajanmukainen koulura:kennus, joka val- Koulun kuluneen lukuvuoden 603 oppilaasta
5695: mistui 1. 9. 1954, ja vastaa se joka suhteessa on 407 ollut työläisperheitten ja palkannaut-
5696: sekä tiloiltaan että suunnittelultaan nyky- tijain lapsia.
5697: ajan vaatimuksia. Kouluhallituksen hyväk- Laaja ja väkirikas läntinen Uusimaa on
5698: symät piirustukset on laatinut arkkitehtitoi- valtion oppikoulujen suhteen varsin vaati-
5699: misto Aarne Ervi. Rakennus on tilavuudel- mattomassa asemassa, sillä alueen ainoa val-
5700: taan 29 500 m3 ja käsittää se erikoisluokki- tion oppikoulu on Hangon yhteislyseo, joka
5701: neen kaikkiaan 27 opetustilaa. Ns. aine- sekin sijaitsee tämän alueen äärimmäisessä
5702: luokkajärjestelmään siirtymällä voidaan kou- laidassa. Lohjan yhteiskoulua on tarjottu
5703: luun sijoittaa 900 oppilasta, mitä paikka- valtion haltuun aikaisemmin kuusi kertaa,
5704: kunnan sivistystarpeen kannalta on pidet- nimittäin v. 1928, 1934, 1939, 1946, 1951 ja
5705: tävä välttämättömänä. Toteutetun rakennus- 1954, mutta ei se kouluhallituksenkaan ehdo-
5706: hankkeen kustannukset nousevat kiinteistön tuksista huolimatta ole johtanut tulokseen.
5707: kohdalta n. 5 300 mkjm3, ja on kouluun han- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5708: kittu melkein kokonaisuudessaan uudet ka- nioittavasti,
5709: lustot, opetus-, havainto-, laboratorio- ym.
5710: välineet. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5711: Yksityinen lahjoitustoiminta sekä kuntien tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
5712: myöntämät lainat ja avustukset ovat raken- kan määrärahan Lohjan yhteiskoulun
5713: nusvaiheen aikana helpottaneet koulun ta- ottamiseksi valtion haltuun.
5714: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
5715:
5716: Veikko Helle. Urho Kähönen.
5717: G. Henriksson. Eino Saari.
5718: Martta Salmela-Järvinen. Saara Forsius.
5719: Unto Suominen. Bruno J. Sundman.
5720: Rainer Virtanen. Esa Koivusilta.
5721: 0. Lindblom. Tyyne Paasivuori.
5722: Varma K. Turunen.
5723: 13 E 626/55
5724: 932
5725:
5726: IV,264, - Rah.al. N:o 132.
5727:
5728:
5729:
5730:
5731: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Punkalaitumen yh-
5732: teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
5733:
5734:
5735: E d u s k u n n a 11 e.
5736:
5737: Punkalaitumen yhteiskoulu on perustettu pohjalla niin kauan kuin lähes 50 % menoista
5738: vuonna 1948. Se on nyt seitsemän lukuvuo- joudutaan peittämään oppilasmaksuilla, kun-
5739: den ajan tyydyttänyt paikkakunnalla ilme- nan avustuksilla, kannatusmaksuilla ja enem-
5740: nevää keskikoulun tarvetta, ja sen välttämät- män tai vähemmän epävarmoilla tuloilla.
5741: tömyys ilmenee mm. oppilasmäärän kasvami- Koulun välttämättömyys huomioon ottaen
5742: sena. Lukuvuonna 1954-1955 oppilasmäärä olisi toivottavaa saada koulu valtion haltuun.
5743: oli 186. Koulun toiminta on vuosi vuodelta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5744: vakiintunut ja järjestynyt. Koulun opetta- nioittavasti,
5745: jisto on pätevää ja koulun opetustaso hyvä.
5746: Koulun kiinteistön arvo on n. 26 250 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5747: markkaa ja irtaimiston 1450 550 markkaa. tulo- ja menoarvioon 12 000 000 mar-
5748: 30. 6. 1955 tehdyn tilinpäätöksen mukaan kan määrärahan Punkalaitumen yh-
5749: koulun kulut olivat 10 121 322 markkaa. teiskoulun valtion haltuun ottami-
5750: Koulun toiminta on kuitenkin epävarmana seksi.
5751: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
5752:
5753: Irma Rosnell. Pertti Rapio. Mauri Ryömä.
5754: 933'
5755:
5756: IV,265. - Rah.al. N:o 133.
5757:
5758:
5759:
5760:
5761: Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta käsityön ja koti-
5762: talouden opettajain virkojen perustamiseksi Turun tyttö-
5763: lyseoon.
5764:
5765:
5766: E d u s k u n n a II e.
5767:
5768: Vuonna 1955 muutettiin Turun tyttölyseo 1956 alusta. Tarkoitukseen tarvitaan n.
5769: kaksoistyttölyseoksi, jolloin kouluun perus- 800 000 mk, mutta suunnilleen sama summa
5770: tettiin erinäisiä lehtorin ja opettajan virkoja. säästyy tuntiopetuksen kohdalla.
5771: Sen sijaan käsitöiden ja kotitalouden opetus Edellä olevan perusteella ja viitaten myös
5772: jäi edelleen tuntiopettajain varaan koko raha-asia-aloitteeseen n:o 94 vuodelta 1954
5773: kaksoislyseossa. ehdotamme,
5774: Käsitöiden ja kotitalouden opetus on kui-
5775: tenkin oppikouluissakin hyvin tärkeä oppi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5776: laiden käytännöllisen ja taloudellisen kehit- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII lu-
5777: tymisen kannalta. Ko. aineiden tuntimäärät vun 21 momentille lisäystä 800 000
5778: ovat myös hyvin suuret. Kun tietääksemme markkaa käsityön ja kotitalouden opet-
5779: muissa maan kaksoistyttölyseoissa on vakinai- tajain virkojen perustamiseksi Turun
5780: set em. aineiden opettajat, olisi Turun tyttö- tyttölyseoon vuoden 1956 alusta alkaen.
5781: lyseon päästävä samaan asemaan vuoden
5782: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
5783:
5784: Aino Malkamäki. Vappu Heinonen. Urho Kulovaara.
5785: 934
5786:
5787: IV,266. - Rah.al. N:o 134.
5788:
5789:
5790:
5791:
5792: Brander-Wallin ym..: Määrärahan osoittamisesta kirkollisten
5793: alkukoulujen opettajien eläkkeiden korottamista varten.
5794:
5795:
5796: E d u s k u n n a ll e.
5797:
5798: Kirkollisen alkukoulun opettajien eläke on olisikin kohtuullista, että eläke maksettaisiin
5799: aikaisemmin ollut samansuuruinen kuin ala- samansuuruisena kumpaisellekin. Kun kir-
5800: kansakoulun opettajien eläke, mutta kun kollisen alkukoulun opettajat ovat suoritta-
5801: viimeksi mainittujen eläke korotettiin, jäivät neet pitkän päivätyön yhteiskunnan palve-
5802: kirkollisen alkukoulun opettajien eläkkeet luksessa ja heidän lukunsa jatkuvasti piene-
5803: samalle tasolle kuin aikaisemmin. nee, ei suinkaan olisi liikaa, jos eläke makset-
5804: Kirkollisen alkukoulun opettajia on eläk- taisiin sellaisena, että sillä tulisi toimeen.
5805: keellä 91 kpl. ja heidän vuosieläkkeensä Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
5806: 93 300, joka kokonaisuudessaan on 15 nioittaen,
5807: %:lla korotettuna 9 073 800 ja ilman
5808: 7 883 700 mk valtiokonttorin antamien tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5809: tojen mukaan. tulo- ja menoarvioon 9 600 000 mark-
5810: Kirkollisen alkukoulun opettajat ovat kaa kirkollisten alkukoulujen opetta-
5811: useissa tapauksissa joutuneet opettamaan jien eläkkeiden korottamista varten
5812: jopa kansakoulun yläluokkien oppilaita ja kansakoulun alakoulun opettajien eläk-
5813: hoitaneet työnsä paljon vaikeammissa olo- keen suuruiseksi.
5814: suhteissa kuin alakoulun opettajat. Siksi
5815: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
5816:
5817: Laura Brander-Wallin. Jaakko Hakala. Antti J. Rantamaa.
5818: Impi Lukkarinen. Juho Tenhiälä. Erkki Koivisto.
5819: 935
5820:
5821: IV,267, - Rah.al. N:o 135.
5822:
5823:
5824:
5825:
5826: Hetemäki ym..: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän kas-
5827: vatusopillisen korkeakoulun opettajavoimien lisäämiseksi
5828: oppikoulunopettajien valmistamista varten.
5829:
5830:
5831: E d u s k u n n a ll e.
5832:
5833: Tällä hetkellä maassamme on suuri puute sella puolella, tulisi lähinnä kysymykseen
5834: pätevistä oppikoulunopettajista. Varsinkin professorinvirkojen perustaminen kasvatus-
5835: eri puolilla maaseutua toimiviin oppikoului- oppia, historiaa, kirjallisuutta sekä saksan,
5836: hin, joista suuri osa on keskikouluja, on ollut ruotsin ja englannin kieliä varten sekä leh-
5837: vaikea saada riittävästi päteviä opettajia. torinvirat psykologiaa, kasvatusoppia, histo-
5838: Helsingin ja Turun yliopistoilla ei ole ollut riaa ynnä suomenkieltä varten sekä 2 lehto-
5839: mahdollisuuksia suorittaa riittävässä maa- rin virkaa kutakin edellä mainittua muuta
5840: rässä opettajakasvatusta. Varsinkin ajan kieltä varten. Lisäksi tarvittaisiin 4 assis-
5841: mittaan tämä käy niille ylivoimaiseksi opet- tentin virkaa. Opetustoiminta tällöin voitai-
5842: tajatarpeen nopeassa tahdissa yhä kasvaessa. siin saada alkamaan vuoden 1956 syysluku-
5843: Tämän vuoksi on kouluhallitus laatinut kauden alusta.
5844: suunnitelman oppikoulun opettajavalmistuk- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti eh-
5845: sen tehostamiseksi ja lisäämiseksi. Tässä mie- dotamme,
5846: lessä kouluhallitus on ehdottanut, että Jyväs-
5847: kylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa ryh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5848: dyttäisiin valmistamaan myöskin oppikoulun- tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan mar-
5849: opettajia. kan suuruisen määrärahan 6 profes-
5850: Oppikoulunopettajain valmistuksen aikaan- sorinviran, 10 lehtorinviran ja 4 assis-
5851: saamiseksi Jyväskylän kasvatusopillisessa tentinviran perustamiseksi Jyväskylän
5852: korkeakoulussa olisi kuitenkin tarpeen li- kasvatusopilliseen korkeakouluun oppi-
5853: sätä korkeakoulun opettajavoimia. Kun koulunopettajien valmistamiseen ryh-
5854: opettajavalmistus Jyväskylässä ainakin tymistä varten.
5855: alussa tapahtuisi luontevimmin humanisti-
5856: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
5857:
5858: Päiviö Hetemäki. G. Henriksson. Hertta Kuusinen.
5859: Lauri Järvi. V. Liljeström. Arvo Ahonen.
5860: Matti Mattila. Matti Koivunen. Antti J. Rantamaa.
5861: Heikki Hykkäälä. Eino Tainio. M. 0. Lahtela.
5862: Erkki Tuuli.
5863: 936
5864:
5865: IV,26s. - Rah.al. N:o 136.
5866:
5867:
5868:
5869:
5870: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kuuden harjoituskou-
5871: lunopettajan viran perustamista varten Heinolan semi-
5872: naariin.
5873:
5874:
5875: E d u s k u n n a 11 e.
5876:
5877: Kun Heinolan seminaari on muutettu yh- 360 900 mk ja Heinolan kaupungissa makset-
5878: distetytksi mies- ja naisseminaariksi ja sen tava kalliinpaikanlisä 13 080 mk. Kun virat
5879: harjoituskoulun laajentamiseksi yhdistetyn olisi perustettava vasta 1 päivästä elokuuta
5880: seminaarin tarpeita vastaavaksi välttämätön 1956, tarvitaan v. 1956 määräraha vain 5
5881: lisärakennus valmistuu syksyksi 1956, olisi kuukauden palkkaukseen. Se on peruspalk-
5882: harjoituskouluun perustettava siitä yhdiste- koina 902 250 mk ja kalliinpaikanlisinä
5883: tyn seminaarin harjoituskouluna vielä puut- 32 700 mk eli yhteensä 934 950 mk.
5884: tuvat kuusi opettajanvirkaa. Tähän velvoit- Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme,
5885: taa myös kansakoulunopettajien valmistuksen
5886: lisäämisestä ja tehostamisesta 27. 1. 1950 an- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5887: nettu laki. Sitä paitsi ei ole asianmuikaista, tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII luvun
5888: että harjoituskoulua varten valmistumaisil- 6 momentin kohdalle 934 950 markan
5889: laan olevat lisätilat jätettäisiin ainakin yli suuruisen määrärahan kuuden harjoi-
5890: vuoden ajaksi tarkoitukseensa osittain täysin tuskoulunopettajan viran perustamista
5891: käyttämättä. varten Heinolan seminaariin 1 päi-
5892: Harjoituskoulunopettajat kuuluvat 21. västä elokuuta 1956.
5893: palkkausluokikaan, missä peruspalkka on
5894: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
5895:
5896: Lauri Järvi. Irma Hamara.
5897: Aino Malkamäki. Juho Tenhiälä..
5898: Armas Leinonen.
5899: 937
5900:
5901: IV,269, - Rah.al. N:o 137.
5902:
5903:
5904:
5905: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntolanhoitajakurssin
5906: järjestämistä varten Kemijärven seminaariin.
5907:
5908:
5909: E d u s k u n n a ll e.
5910:
5911: Lukuvuonna 1954-1955 oli maamme kan- lasasuntoloita on pääasiallisesti juuri Poh-
5912: sakoulujen oppilasasuntoloissa yhteensä 241 jois- ja Koillis-Suomessa, minkä vuoksi Kemi-
5913: asuntolanhoitajan ja sellaista asuntolanhoita- järven seminaari on tällaisten kurssien sopi-
5914: jan apulaisen tointa, jonka hoitajaksi halut- vin sijoituspaikka.
5915: tiin saada asuntolanhoitajan kelpoisuuden Aikaisemmin kesti kukin kurssi yhden lu-
5916: omaava henkilö. Näistä toimista oli 139 epä- kuvuoden. Kun kursseille ei ole hakenut ai-
5917: pätevän henkilön hoidossa. Kansakoulun op- noatakaan kansakoulunopettajaa, vaan miltei
5918: pilasasuntoloista 15. 8. 1947 annetun asetuk- yksinomaan pelkän keskikoulun käyneitä, ko-
5919: sen 13 §: n 2 momentin mukaan on asuntolan- kemus on osoittanut, että valmistus on ollut
5920: hoitajan toimeen kelpoinen henkilö, jolla on riittämätön asuntolanhoitajan monipuoliseen
5921: kansakoulun kotitaloudenopettajan kelpoi- tehtävään. Siksi valmistus nyt on suunni-
5922: suus tai joka on saanut kansakoulunopettaja- teltu tavallaan kolme lukuvuotta kestäväksi,
5923: tahi keskikoulusivistykseen perustuvan, kou- kuitenkin niin, että oppilaat toisen lukuvuo-
5924: luhallituksen hyväksymän asuntolanhoitaja- den olisivat harjoittelemassa täysin palkka-
5925: kurssin päästötodistuksen. Savonlinnan se- eduin joko väliaikaisina asuntolanhoitajina
5926: minaariin perustettavalla kotitaloudenopetta- tai asuntolanhoitajan apulaisina. Kullekin
5927: jaosastolla keskikoulun käyneet henkilöt saa- kurssille on suunniteltu otettavaksi 16 oppi-
5928: vat kelpoisuuden kansakoulujen sekä koti- lasta, mikä on käytännöllisessä kotitalous-
5929: taloudenopettajan virkoihin että asuntolan- työssä yhdessä opetettavan oppilasryhmän
5930: hoitajan toimiin. Kun viimeksi mainituissa enimmäiskoko.
5931: palkkaus on huomattavasti pienempi, hakeu- Vaikka valmistus saataisiin alkuun syk-
5932: tunevat tällaisen kelpoisuuden omaavat hen- syllä 1956, valmistuisivat ensimmäiset asun-
5933: kilöt niinkuin tähänkin saakka kotitalouden- tolanhoitajat siitä vasta keväällä 1959. Sitä
5934: opettajiksi, joista myös on suuri puute. pitemmälle ei nykyisen yhä vaikeutuvan pä-
5935: Tästä syystä jäänee kansakoulujen asuntolan- tevien asuntolanhoitajain puutteen jatku-
5936: hoitajain valmistus edelleen jotenkin yksin- mista liene vara sallia. Mikäli valmistusta
5937: omaisesti edellä mainittujen asuntolanhoita- sen jälkeen keskeytyksettä jatketaan, saadaan
5938: jakurssien varaan. tämänhetkinenkin vajaus teoreettisesti täyte-
5939: Lukuvuosina 1950-1951, 1951-1952 ja tyksi vasta vuonna 1968.
5940: 1952-1953 toimi tällainen kurssi Kemijär- Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme,
5941: ven seminaarin yhteydessä, mutta kun semi-
5942: naarin harjoituskoulun piti syksyllä 1953 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5943: aloittaa toimintansa, ei kurssia enää voitu tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu-
5944: tilanpuutteen vuoksi mainitusta ajankohdasta vun kohdalle 654 500 markan suurui-
5945: lukien seminaariin sijoittaa. Kun seminaarin sen määrärahan asuntolanhoitajakurs-
5946: päärakennus on valmistunut elokuussa 1955, sin järjestämistä varten Kemijärven
5947: tämä este on poistunut. Kansakoulujen Oppi- seminaariin.
5948: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
5949:
5950: Lauri Järvi. Eeli Erkkilä. Niilo Ryhtä.
5951: Aino Malkamäki. Armas Leinonen. Juho Tenhiälä.
5952: Irma Hamara. Erkki Koivisto. Vilho Väyrynen.
5953: 938
5954:
5955: IV,z7o. - Rah.al. N:o 138.
5956:
5957:
5958:
5959:
5960: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen keski-
5961: koulun perustamiseksi Vaalan kuntaan.
5962:
5963:
5964: E d u s k u n n a ll e.
5965:
5966: Yleisenä periaatteena jo nykyisin hyväk- Näitä· keskikouluja tarvittaisiin kuitenkin
5967: sytään se, että kaikille ihmisille on luotava enemmän. Kainuussa Vaalan kunnassa ei
5968: samanlaiset mahdollisuudet koulu- ja ammat- ole minkäänlaista oppi- ja ammattikoulua.
5969: tiopiskeluun varallisuudesta ja syntyperästä Kunnan väkiluku on yli 8 000 henkeä ja lä-
5970: riippumatta ja riippumatta myös siitä, missä himpiin oppikouluihin on matkaa n. 100 km.
5971: osassa maatamme hän asuu. Käytännössä Vaikka hallitus eduskunnalle antamassaan
5972: tätä periaatetta ei kuitenkaan ole vielä to- kansakoululakiesityksessä ehdottaa näiden
5973: teutettu. Maamme harvaanasutuilla syrjä- kunnallisten keskikoulujen vakinaistamista
5974: seuduilla asuvilla ihmisillä ei ole samanlaisia ja uusien perustamista, ei se ole esittänyt
5975: mahdollisuuksia koulunkäyntiin kuin muual- vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon määrära-
5976: la, sillä varsinkin oppi- ja ammattikoulut haa uusien kunnallisten keskikoulujen perus-
5977: ovat pitkien matkojen takana ja kustannuk- tamiseen.
5978: set kaukana olevissa kouluissa opiskeltaessa Tämän vuoksi ja edellä olevaan viitaten
5979: tulevat kalliiksi. ehdotamme kunnioittaen,
5980: Vuoden 1946 jälkeen on perustettu ns.
5981: kunnallisia kokeilukeskikouluja etenkin syr- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
5982: jäisille seuduille. Nämä koulut ovat osoit- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
5983: tautuneet tarkoitustaan vastaaviksi ja siten määrärahan kunnallisen keskikoulun
5984: myös syrjäisten seutujen lahjakkaille lapsille perustamiseksi Vaalan kuntaan.
5985: on tullut mahdollisuus päästä koulutielle.
5986: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
5987:
5988: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
5989: 939
5990:
5991: IV,2n. - Rah.al. N:o 139.
5992:
5993:
5994:
5995:
5996: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta kansakou-
5997: luihin kuuluvan keskikoulun ylläpitämiseksi Kolarin kun-
5998: nassa.
5999:
6000:
6001: E d u s k u n n a ll e.
6002:
6003: Vuodesta 1949 alkaen on Kolarin kuntaan lee huomattavan kalliiksi molempien mainit-
6004: haettu joka vuosi kansakouluun kuuluvaa tujen paikkakuntien koulujen ollessa yksi-
6005: keskikoulua. Sitä ei ole kuitenkaan vielä tyisiä, kannatusyhdistyksen varassa toimivia.
6006: saatu siitä huolimatta, että viime vuosina Myös asunto- ja matkakustannukset nousevat
6007: on perustettu eräitä uusia kunnallisia keski- suuriksi vieraalla paikkakunnalla.
6008: kouluja myös Lapin lääniin. Kunnan asuk- Kolarin kunnassa toimeenpantiin viime ke-
6009: kaat ovat valtaosaltaan vähävaraisia työ- väänä koemerkintä oppikouluun haluavien
6010: läisiä ja talonpoikia, joten vain aniharvoilla keskuudessa. Ilmoittautuneita oli 106 oppi-
6011: vanhemmilla on mahdollisuutta lähettää lap- lasta. Näin ollen ei ole epäilystäkään siitä,
6012: siaan opintielle muilla paikkakunnilla oleviin etteikö omassa kunnassa toimivaan kouluun
6013: oppi- ja ammattikouluihin. Näin ollen mo- olisi runsaasti pyrkijöitä.
6014: net lahjakkaat ja opinhaluiset nuoret jäävät Koulua varten tarvittavat huonetilatkin
6015: vaille elämässään kipeästi tarvitsemiaan tie- saataisiin verraten vähin kustannuksin. Kun-
6016: toja ja taitoja opiskelumahdollisuuksien puut- nan keskuksen, Sieppijärven, kansakoulun
6017: tuessa omalta paikkakunnalta, eivätkä he voi lisärakennus on miltei valmis, joten keski-
6018: näin ollen palvella myöskään yhteiskuntaa koulu voitaisiin sijoittaa siihen.
6019: samalla tavalla, kuin jos olisivat saaneet tilai- Kunnallisen keskikoulun perustamista puol-
6020: suuden jatkaa opiskeluaan kansakoulun pää- taa vielä sekin, ettei Kolarin kunnassa ole
6021: tettyään. mitään koulua, jossa kansakoulunsa päättä-
6022: V aikeuksienkin keskellä viriävästä opin- neet voisivat opiskella.
6023: halusta ja vanhempien uhrautuvaisuudesta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6024: on todisteena se, että lähimmillä oppikoulu-
6025: paikkakunnilla, Pellossa ja Muoniossa, on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6026: runsaasti oppilaita myös Kolarin kunnasta. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu-
6027: Niinpä Pellon yhteiskoulussa on 28 ja Muo- vun 33 momentille 400 000 markan
6028: nion yhteiskoulussa 12 oppilasta Kolarin kun- arviomäärärahan kansakouluihin kuu-
6029: nasta. Tämän lisäksi on oppilaita niinkin l1tvan keskikoulun ylläpitämiseksi Ko-
6030: kaukana kuin Tornion yhteislyseossa. Koulun- larin kunnassa.
6031: käynti esimerkiksi Pellossa ja Muoniossa tu-
6032: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
6033:
6034: Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. Eino Tainio. Toivo Friman.
6035:
6036:
6037:
6038:
6039: 14 E 626/55
6040: 940
6041:
6042: IV,212. - Rah.al. N:o 140.
6043:
6044:
6045:
6046:
6047: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta kymmenen uuden
6048: kansakouluihin kuuluvan kokeilukeskikoulun perustami-
6049: seksi.
6050:
6051:
6052: E d u s k u n n a 11 e.
6053:
6054: Kansakoulujen yhteyteen perustettavat ns. omaan syrjäseuduille. Kun hallituksen ta-
6055: kunnalliset kokeilukeskikoulut ovat erittäin lousarvioesitys ei varaa mahdollisuuksia
6056: haluttuja varsinkin syrjäisille seuduille. Tä- uusien kokeilukeskikoulujen perustamiselle,
6057: hän mennessä niitä on kuitenkin saatu pe- niin ehdotamme,
6058: rustetuksi vain 24 kuntaan. Anomuksia
6059: uusien koulujen perustamiseksi on koulu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6060: hallituksessa paljon hyväksymistä odotta- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark-
6061: massa. Jo toiminnassa olevista kouluista saa- kaa kymmenen uuden kansakouluihin
6062: dut myönteiset kokemukset ja kasvava mie- kuuluvan kokeilukeskikoulun perusta-
6063: lenkiinto uusia kouluja kohtaan osoittavat miseksi.
6064: tämän koulumuodon sopivaisuuden nimen-
6065: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
6066:
6067: Matti Koivunen. Toivo Asvik. Toivo Niiranen.
6068: Y. Enne. Rainer Virtanen. Eino Tainio.
6069: Eino Roine. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. H. Tauriainen.
6070: 941
6071:
6072: IV,213, - Rah.al. N:o 141.
6073:
6074:
6075:
6076:
6077: Hakala: JI;Jäät·ärahan osoittamisesta kahden kansakouluntar-
6078: kastajan eläkkeen korottamista varten.
6079:
6080:
6081: E d u s k u n n a 11 e.
6082:
6083: Kun kansakouluntarkastajain viroissa tuli kahdelle eläkkeellä olevalle tarkastajalle, joi-
6084: voimaan säännös, että kymmenen vuoden va- den eläke on muita alempi, suoritetaan eläke
6085: kinainen palvelus oikeuttaa yhtä palkkaus- samansuuruisena kuin muillekin samasta vi-
6086: luokkaa säädettyä palkkaa korkeampaan palk- rasta eläkkeellä oleville.
6087: kaukseen, seurasi tästä, että kaikki eläkkeelle Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
6088: jäävät tarkastajat saavat tämän korotetun dotan,
6089: palkkausluokan mukaisen eläkkeen. Aikai-
6090: semmin eläkkeelle jääneet ovat kuitenkin toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6091: sessa asemassa, sillä he eivät palvelusaika- tulo- ja menoarvioon 16 Pl. I luvun 1
6092: naan olleet saaneet korotetun mukaista lop- momentille 36 600 markan määrärahan
6093: pupalkkaa. Kun kyseessä on ilmeinen epä- kahden kansakouluntarkastajan eläk-
6094: oikeudenmukaisuus, on paikallaan, että niille keen korottamiseksi.
6095: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
6096:
6097: Jaakko Hakala.
6098: 942
6099:
6100: IV,2·74. - Fin.mot. N:o 142.
6101:
6102:
6103:
6104:
6105: Forsberg m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
6106: understödjande av privata folkskolor, belägna i kommuner
6107: med annat språk.
6108:
6109:
6110: Till Riksdagen.
6111:
6112: De privata folkskolorna för minoriteter i varit för liten. Så har bl. a. varit fallet inne-
6113: kommuner med annat språk arbetar i all- varande år. Icke desto mindre föreslår rege-
6114: mänhet under synnerligen primitiva förhål- ringen i sitt statsförslag för år 1956, att
6115: landen på grund av dessa skolors svaga denna summa skall förbli vid det gamla,
6116: ekonomi. Särskilt svåra är förhållandena för d. v. s. 1500 000 mark.
6117: de skolor, som inte erhåller ordinärt stats- Då denna summa visat sig vara otill-
6118: bidrag. räcklig, föreslår vi under hänvisning till
6119: De extra understöd, som dessa skolor haft ovanstående,
6120: möjlighet att erhålla på grund av ett sär-
6121: skilt moment i statsbudgeten, har varit att Riksdagen måtte höja anslaget
6122: absolut nödvändiga för skolornas fortsatta i 1956 års statsförslag under 10 Ht.
6123: existens, men de har överlag varit för små. VIII: 32 (Understödande av privata
6124: Sålunda har en del skolor vissa år blivit folskolor, belägna i kommuner med
6125: helt utan extra understöd på grund av att annat språk) till 3 milj. mark.
6126: den summa som reserverats i statsbudgeten,
6127: Helsingfors den 20 september 1955.
6128:
6129: John Forsberg. Arthur Larson.
6130: John Österholm. Lauri Järvi.
6131: 0. A. Öhman. Sven Högström.
6132: Grels Teir.
6133: 943
6134:
6135: IV,274. - Rah.al. N:o 142.
6136: Suomennos.
6137:
6138:
6139:
6140: Forsberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tois-
6141: kielisissä kunnissa sijaitsevien yksityisten kansakoulujen
6142: avustamiseen.
6143:
6144:
6145: E d u s k u n n a ll e.
6146:
6147: Yksityiset kansakoulut toiskielisissä kun- arviossa varattu summa on ollut liian pieni.
6148: nissa toimivat yleensä varsin alkeellisissa Niin on mm. käynyt kuluvana vuonna. Silti
6149: oloissa näiden koulujen heikon taloudellisen hallitus ehdottaa tulo- ja menoarvioesitykses-
6150: aseman takia. Erittäin vaikeassa asemassa sään vuodelle 1956, että tämä summa jäisi
6151: ovat ne koulut, jotka eivät saa vakinaista ennalleen, toisin sanoen 1 500 000 markaksi.
6152: valtionapua. Kun tämä määrä on osoittautunut riit-
6153: Ne ylimääräiset avustukset, joita näiden tämättömäksi, ehdotamme edellä esitettyyn
6154: koulujen on ollut mahdollista saada valtion viitaten,
6155: tulo- ja menoarvion erityisen momentin pe-
6156: rusteella, ovat olleet ehdottoman välttämät- että Eduskunta vuoden 1956 tulo-
6157: tömiä näiden koulujen jatkuvalle toimeen- ja menoarviossa korottaisi 10 Pl. VIII
6158: tulolle, mutta yleensä ne ovat olleet liian luvun 32 mmnentille (Toiskielisissä
6159: pieniä. Niinpä osa kouluista on eräinä vuo- kunnissa sijaitsevien yksityisten kansa-
6160: sina kokonaan jäänyt vaille ylimääräistä koulujen avustaminen) merkityn mää-
6161: avustusta sen johdosta, että tulo- ja meno- rärahan 3 000 000 markaksi.
6162: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
6163:
6164: John Forsberg. Arthur Larson.
6165: John Österholm. Lauri Järvi.
6166: 0. A. Öhman. Sven Högström.
6167: Grels Teir.
6168: 944
6169:
6170: IV,275, - Rah.al. N:o 143.
6171:
6172:
6173:
6174:
6175: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoit·tamisesta keittiö- ym.
6176: opetustilojen hankkimiseksi Helsingin kotitalousopettaja-
6177: opistolle.
6178:
6179:
6180: E d u s k u n n a ll e.
6181:
6182: Helsingin kotitalousopettajaopiston pitäisi sen kurssin osalta teki 4 068 700 mk vuo-
6183: viimeistään kesäkuussa 1956 päästä muutta- delle 1956 ja tämä summa pyydettiin lisää
6184: maan parhaillaan rakenteilla olevaan uuteen 10 Pl. VIII: 28 kohdalla. Huomattava on,
6185: koulutaloon, jonka urakkasopimuksen mu- että sillä määrärahalla, millä Helsingin koti-
6186: kaan tulee olla valmiina 1 päivänä huhti- talousopettajaopiston nykyisissä oloissa 20
6187: kuuta 1956, mutta joka todennäköisesti ke- oppilasta käsittävä ylimääräinen kurssi vuo-
6188: sällä vallinneiden edullisten sääsuhteiden sittain on hoidettu, ei tämä missään muualla
6189: ansiosta valmistuu jo aikaisemmin. Uuteen olisi käynyt päinsä. Esim. vuodeksi 1955 on
6190: koulutaloon tulevien keittiö- ym. opetustilo- saatu 1 758 893 markkaa. Sitä paitsi vuodelle
6191: jen perushankintoja varten oli opistolle v. 1956 anottuun lisäykseen sisältyy määräraha
6192: 1956 talousarviossa 10 Pl. VIII: 28 kohdalle myös toista, syksyllä 1956 alkavaa ylimää-
6193: anottu kertamenona 15 miljoonaa markkaa. räistä kurssia varten. Edellä mainittua li-
6194: Tätä määrärahaa ei talousarvioon ole esitetty. säystä ei talousarvioon ole myöskään otettu.
6195: Jotta opisto voisi aloittaa toimintansa uudessa Koska molemmat määrärahat opiston jat-
6196: talossa syyslukukauden v. 1956 alussa, on kuvan toiminnan kannalta ovat välttämät-
6197: kaluston saanti sitä ennen välttämätön. tömiä ja koska kouluhallitus ja opetusmi-
6198: Opisto on myös järjestänyt nykyisissä nisteriö ovat niitä kannattaneet, ehdotamme
6199: ahtaissa tiloissaan ylimääräisiä opettajanval- kunnioittaen,
6200: mistuskursseja, jotka valtio on kokonaan ra-
6201: hoittanut, kuten muuallakin järjestetyt yli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6202: määräiset kurssit. Koska tämäkin kurssi jou- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu-
6203: tuu siirtymään uuteen koulutaloon, sen me- vun 28 momentille kertamenona
6204: not nousevat vastaavasti suurempien ja tar- 15 000 000 markkaa keittiö- ym. ope-
6205: koitustaan paremmin vastaavien opetustilo- tustilojen hankkimiseksi Helsingin ko-
6206: jen ansiosta. Tästä johtuva lisäys ylimääräi- titalousopettajaopistolle.
6207: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
6208:
6209: Elli Nurminen. Irma Hamara. Martta Salmela-Järvinen.
6210: Lempi Lehto. Erkki Tuuli. Laura Brander-Wallin.
6211: Aune Innala. Tyyne Paasivuori. Marja Lahti.
6212: Saara Forsius.
6213: 945
6214:
6215: IV,276. - Rah.al. N:o 144.
6216:
6217:
6218:
6219:
6220: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen
6221: opettajanvalmistuskurssin järjestämiseksi Helsingin koti-
6222: talousopettajaopistossa.
6223:
6224:
6225: E d u s k u n n a ll e.
6226:
6227: Viitaten rah.al. n:o 143 perusteluihin eh- 28 momentille lisäyksemii 4 068 700
6228: dotamme kunnioittaen, markkaa ylimääräisen opettajanval-
6229: mistuskurssin järjestämiseksi H elsin-
6230: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 gin kotitalousopettajaopistossa.
6231: tulo- ja menom·vion 10 Pl. VIII luvun
6232: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
6233:
6234: Elli Nurminen. Irma Hamara. Martta Salmela-Järvinen.
6235: Lempi Lehto. Tyyne Paasivuori. Laura Brander-Wallin.
6236: Aune Innala. Saara Forsius. Marja Lahti.
6237: 946
6238:
6239: IV,277. - Rah.al. N:o 145.
6240:
6241:
6242:
6243:
6244: Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimit-
6245: tamiseksi huonokuuloisten lasten opetuksen järjestämisestä.
6246:
6247:
6248: E d u s k u n n a ll e.
6249:
6250: Kouluopetuksessamme on mm. se puutteel- kokouksessa v. 1954 kesällä tästä huomatta-
6251: lisuus, ettei huonokuuloisille lapsille ole jär- vasta puutteesta. Olisi erityisen tärkeätä jär-
6252: jestetty erityistä opetusmuotoa, vaan huono- jestää huonokuuloisten lasten opetus niin yh-
6253: kuuloiset lapset sijoitetaan tavallisimmin nor- denmukaiseksi kuin mahdollista normaalikuu-
6254: maalikuuloisten lasten kanssa yhdessä ope- loisten lasten opetustasoon verrattuna ja si-
6255: tettaviksi, taikka erityisen huonokuuloisen ten, että se tulisi selvästi erotetuksi kuuro-
6256: lapsen kysymyksessä ollen hänet sijoitetaan jen lasten opetuksesta. Tässä mielessä jätet-
6257: yhdessä kuurojen kanssa opetettavaksi. Edel- tiinkin vuoden 1954 valtiopäivillä ensimmäi-
6258: lisessä tapauksessa hänen opetuksensa kärsii sen allekirjoittajan nimellä kulkeva raha-
6259: Y'ksinomaan jo siitäkin syystä, että lapsi saa asia-aloite tutkimuksen suorittamiseksi tässä
6260: alemmuuskomplekseja ruumiillisen vajavuu- asiassa. Kun tämä yhteiskunnallinen epä-
6261: tensa takia, mikä lisää hänen muutenkin nor- kohta vielä on kuitenkin korjaamatta eikä
6262: maalia vaikeampaa oppimistaan. Kuurojen ole edes ryhdytty toimenpiteisiin asian Jar-
6263: koulussa taas opetus on huomattavasti hi- jestämiseksi, esitämmekin edellä esitettyyn
6264: taampaa kuin mitä huonokuuloisen lapsen viitaten,
6265: mahdollisuudet edellyttäisivät. Onpa sellai-
6266: siakin tapauksia, että tällainen huonokuuloi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6267: nen lapsi on sijoitettu ns. apukouluun, jonne tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan mar-
6268: hänen älyllinen tasonsa ei missään tapauk- kan määrärahan tutkimuksen suoritta-
6269: sessa edellyttäisi häntä sijoitettavwksi. miseksi siitä, miten huonokuuloisten
6270: Pohjoismaiden huonokuuloisten lasten opet- lasten opetus olisi järjestettävä.
6271: tajat huomauttivat julkilausumassaan Oslon
6272: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
6273:
6274: Erkki W. Mohell. Varma K. Turunen. Urho Kähönen.
6275: 947
6276:
6277: IV,218. - Rah.al. N:o 146.
6278:
6279:
6280:
6281:
6282: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
6283: tuksiksi erinäisille sivistysjärjestöille.
6284:
6285:
6286: E d u s k u n n a ll e.
6287:
6288: Opintokerhokomitean 1949 jättämässä mie- kansansivistyslautakunnalle, joka on sen mu-
6289: tinnössä sekä valtion kansansivistyslautakun- kaisesti tarkoin eriteltynä esittänyt koulu-
6290: nan tästä mietinnöstä kouluhallitukselle hel- hallitukselle nämä korotukset toteutettaviksi.
6291: miimussa 1955 antamassa lausunnossa koros- Kun kouluhallitus vuorostaan on tehnyt
6292: tetaan sitä perustavaa merkitystä, mikä eri asiasta samanlaisen ehdotuksen opetusminis-
6293: kansansivistysjärjestöillä on kaikelle vapaalle teriölle, on sen tarpeellisuus tullut perusteel-
6294: kansansivistystyölle. Nämä järjestöt ovat lisesti tutkituksi, minkä vuoksi ehdotan kun-
6295: joutuneet suuriin taloudellisiin vaikeuksiin nioittavasti,
6296: kohonneiden kustannusten ja laajentuneen
6297: työkentän vuoksi, mutta ne ovat yhteisessä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6298: kokouksessaan sopineet anovansa määräraho- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun
6299: jensa korotuksia vain ehdottomasti kipeim- 5 momentille lisäystä 3 400 000 mark-
6300: pään tarpeeseensa ja laatineet tästä vuotta kaa avustuksiksi erinäisille sivistysjär-
6301: 1956 varten yhteisen toivomuksensa valtion jestöille.
6302: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
6303:
6304: Helge Miettunen.
6305:
6306:
6307:
6308:
6309: 15 E 626/55
6310: 948
6311:
6312: IV,279. - Rah.al. N:o 147.
6313:
6314:
6315:
6316:
6317: Hallberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi karja-
6318: laisen kulttuurin edistämissäätiölle Karjalan talon raken-
6319: nusmenojen peittämiseen.
6320:
6321:
6322: Eduskunnalle.
6323:
6324: Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön samalla tuuliajolle joutuneen luovutetun
6325: aloitteesta ja yksityisten kansalaisten avus- Karjalan museo- ja arkistomateriaalihuoneus-
6326: tuksin valmistui viime vuoden lopulla Joen- tona. Yksityisillä uhrauksilla aikaansaatuna
6327: suuhun ,Karjalan talo" Raja-Karjalan maa- on talo suursaavutus koko maamme kulttuuri-
6328: kunnan sekä siirtoväen sivistysrientojen tyys- elämässä. Huolimatta talolle saaduista run-
6329: sijaksi. Tähän 7155 m3 käsittävään raken- saista lahjoituksista on sillä kuitenkin suuria
6330: nukseen on varattu mm. 400 m2 suuruinen vaikeuksia selviytyä ilman valtiovallan tukea
6331: museohuoneusto, johon sijoitetaan Karjalasta veloistaan.
6332: siirtyneet museot. Lisäksi on taloon varattu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6333: kirjastohuoneusto ja muita välttämättömiä nioittaen,
6334: kokoushuoneita sekä juhlasali. Talon raken-
6335: nus- ja sisustuskustannukset ovat noin 65 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6336: milj. mk, joista lahjoituksina on saatu tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
6337: 25 milj. mk ja lainoina on otettu 28 kan määrärahan annettavaksi karjalai-
6338: milj. mk, mutta osa rakennus- ja sisustus- sen kulttuurin edistämissäätiölle avus-
6339: kustannuksista on vielä rahoittamatta. tuksena Karjalan talon rakennusme-
6340: ,Karjalan talo" palvelee Karjalan raja- nojen peittämiseksi.
6341: seudun henkisten harrastusten tyyssijana ja
6342: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
6343:
6344: R. Hallberg. Heikki Soininen.
6345: Erkki Tuuli. 0. Muikku.
6346: 949
6347:
6348: IV,2so. - Rah.al. N:o 148.
6349:
6350:
6351:
6352:
6353: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Poh-
6354: jola-opiston rakentamiseen.
6355:
6356:
6357: E d u s k u n n a ll e.
6358:
6359: Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto kuutiotilavuus tulee olemaan yksi varsinai-
6360: on yhteistoiminnassa Voionmaa-Säätiön nen luentosali ja tämän lisäksi 4 tilavaa ns.
6361: kanssa ryhtynyt rakentamaan Oulun läänin ryhmätyöskentelyhuonetta, jotka voidaan
6362: Haukiputaan pitäjään Kiiminkijoen varrelle tarvittaessa yhdistää luentosaliksi. Oppilaat
6363: Pohjola-opistoa. Perusteluna on tähän yri- tullaan majoittamaan 2 hengen huoneisiin
6364: tykseen ryhdyttäessä ollut, että monipuolis- ja normaali sijoitusmäärä tulee olemaan 44
6365: tuva yhteiskuntaelämä vaatii yhteiskunnalli- oppilasta. Lyhyemmille kursseille voidaan
6366: sen tiedon entistä suurempaa levittämistä oppilaita kuitenkin sijoittaa huomattavasti
6367: myös Pohjois-Suomen erikoisen vaikeissa olo- enemmän. Edelleen tulee rakennuskomplek-
6368: suhteissa elävän työntekijänuorison keskuu- siin kuulumaan asunnot rehtoria, kahta vaki-
6369: teen. naista opettajaa, vahtimestaria ja keittiö-
6370: Pohjola-opistosta tulee kansanopistolain henkilökuntaa varten.
6371: alainen kansanopisto. Opinto-ohjelmassa tu- Opiston kokonaiskustannusarvio tulee nou-
6372: lee etusija olemaan kansantaloudella, sosiaali- semaan hieman yli 100 milj. markan. Rahoi-
6373: politiikalla, historialla, suomenkielellä ja am- tuksessa on vedottu maan ammatillisesti jär-
6374: mattiyhdistystiedolla. Myös on vakavasti har- jestäytyneisiin työntekijöihin, joiden keskuu-
6375: kinnan alaisena metsätyöväen ainakin alusta- dessa suoritetaan parhaillaan keräystä raken-
6376: van ammattiopetuksen liittäminen opinto- nusrahaston hyväksi. On kuitenkin selvää,
6377: ohjelmaan. Edelleen tullaan opiston suojiin että keräystuloksilla ei voida peittää raken-
6378: siirtämään Työväen Sivistysliiton metsätyö- nuskustannuksista kuin osa. Tämän vuoksi
6379: maita varten perustama siirtokirjasto. Opis- allekirjoittaneet vedoten opiston suureen
6380: tossa on aikomus pitkän vuosikurssin ohella merkitykseen nimenomaan Pohjois-Suomen
6381: pitää kesäisin n. kuukauden kestäviä lyhyitä kannalta ehdottavat,
6382: kursseja.
6383: Rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6384: ja sellaisessa vaiheessa, että opisto valmis- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
6385: tunee kesällä 1956. Rakennuskompleksiin markan määrärahan kertakaikkisena
6386: kuuluu kolme rakennusta, jotka osittain ovat rakennusavustuksena Pohjola-opiston
6387: 3-, osittain 2-kerroksisia. Näiden yhteinen rakentamiseksi.
6388: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
6389:
6390: 0. Lindblom. Erkki W. Mohell. G. Henriksson.
6391: V. Liljeström. Veikko Kokkola. Veikko Helle.
6392: Vilho Väyrynen. Juho Karvonen. Bruno J. Sundman.
6393: 950
6394:
6395: IV,2s1. - Rah.al. N:o 149.
6396:
6397:
6398:
6399:
6400: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto-
6401: kerhotoiminnan tukemista varten.
6402:
6403:
6404: E d u s k u n n a ll e.
6405:
6406: Opintokerhojen lukumäärässä ei viime ai- asettunut tätä tukemaan ja kouluhallitus teh-
6407: koina ole tapahtunut juuri lainkaan nousua, nyt siitä esityksen opetusministeriölle, on sen
6408: mikä johtuu pääasiallisesti kerhoille myön- tarpeellisuus tullut perusteellisesti tutkituksi,
6409: nettävän valtionavun pienuudesta. Samaan minkä vuoksi ehdotan kunnioittavasti,
6410: ailman on tehokkaan kurssi-, neuvonta- ja
6411: tarkastustoiminnan tarve kumminkin kasva- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6412: nut, minkä vuoksi Opintotoiminnan Keskus- tulo- ja menoarvioon 10 P~. XI luvun
6413: liitto, Työväen Sivistysliitto ja Svenska Före- 6 momentille lisäystä 1 600 000 mark-
6414: läsnings- och Studiecirkelförening ovat yhtei- kaa opintokerhotoiminnan tukemista
6415: sesti esittäneet valtionavun korottamista. varten..
6416: Kun valtion kansansivistyslautakunta on
6417: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
6418:
6419: Helge Miettunen.
6420: 951
6421:
6422: IV,2s2. - Rah.al. N:o 150.
6423:
6424:
6425:
6426:
6427: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta apuraho-
6428: jen myöntämiseksi vapaan kansansivistystyön kansainväli-
6429: sille kursseille osallistuville.
6430:
6431:
6432: E d u s k u n n a ll e.
6433:
6434: Vapaan kansansivistystyön kansainvälisten seilla opiskelua varten, jonka vuoksi kansain-
6435: aikuisopistojen ja -kurssien oppilaille myön- välisten kulttuuriasiain toimikunta on teh-
6436: nettävät apurahat ovat aluksi käsittäneet sen nyt aloitteen ko. määrärahojen korottami-
6437: oppilasvaihdon, jota muitten pohjoismaitten seksi, mihin aloitteeooen valtion kansansivis-
6438: ja Suomen kansanopistot ovat keskenään har- tyslautakunta myös on yhtynyt. Kun koulu-
6439: joittaneet. Myöhemmin tähän on liittynyt hallitus lisäksi on tehnyt asiasta ehdotuksen
6440: myös Geneven pohjoismaisen kansanopiston opetusministeriölle, on sen tarpeellisuus tul-
6441: suomalaiSlten oppilaitten tukeminen ja myös lut perusteellisesti tutkituksi, minkä .vuoksi
6442: joillekin vastaaville kursseille osallistumis- ehdotan kunnioittavasti,
6443: mahdollisuuksien järjestäminen. Kun tarkoi-
6444: tukseen varattu määräraha on ollut aivan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6445: liian pieni, on vastaavia apurahoja täytynyt tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun
6446: myöntää myös opetusministeriön käyttö- 10 momentiUe lisäystä 500 000 mark-
6447: varoista. kaa apurahojen myöntämiseksi va-
6448: Tämä momentti on ainoa, jolta voidaan paan kansansivistystyön kansainväli-
6449: myöntää apurahoja vapaan kansansivistys- sille kursseille osallistuville.
6450: työn piiriin kuuluvilla kansainvälisillä kurs-
6451: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
6452:
6453: Helge Miettunen.
6454: 952
6455:
6456: IV,2ss. - Rah.al. N:o 151.
6457:
6458:
6459:
6460:
6461: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansan-
6462: tajuisten tieteellisten luentojen avustamiseksi.
6463:
6464:
6465: E d u s k u n n a 11 e.
6466:
6467: Kansantajuiseen tieteelliseen luentotoimin- Svenska Föreläsnings- och Studiecirkel:före-
6468: taan myönnetty määräraha on jo kauan ollut ning yhteisesti anoneet ko. määrärahan koro-
6469: riittämätön tyydyttämään yhä kasvavaa tar- tusta. Kun valtion kansansivistyslautakunta
6470: vetta. Vain osa opintokeskuksille saapu- on asettunut sitä puoltamaan ja kouluhalli-
6471: neista luentotilauksista on viime vuosina tus tehnyt siitä ehdotuksen opetusministe-
6472: voitu täyttää. Avustusehdot määräävät näillä riölle, on sen tarpeellisuus tullut perusteelli-
6473: varoilla tyydyttämään pääasiallisesti maaseu- sesti tutkituksi, minkä vuoksi ehdotan kun-
6474: dun sekä pienehköjen kaupunkien ja niihin nioittavasti,
6475: verrattavien asutuskeskusten sivistystarpeita.
6476: näitä varoja tarvitaan myös opintokeskusten että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6477: johtamaan opintokerhotoimintaan liittyvien tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun
6478: kurssien luentojen kustantamiseen. Voidak- 7 momentille lisäystä 750 000 markkaa
6479: seen edes jotenkin helpottaa yaikeaksi kehit- kansantajuisten tieteellisten luentojen
6480: tynyttä tilannetta ovat Opintotoiminnan avustamiseksi.
6481: Keskusliitto, Työväen Sivistysliitto ja
6482: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
6483:
6484: Helge Miettunen.
6485: 953
6486:
6487: IV,2s4. - Rah.al. N:o 152.
6488:
6489:
6490:
6491:
6492: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta valta-
6493: kunnan syrjäseutujen sivistystyön ohjausta ja ylimääräistä
6494: avustusta varten.
6495:
6496:
6497: E d u s ik u n n a ll e.
6498:
6499: Valtakunnan syrjäseutujen sivistystyön oh- taan on tehnyt asiasta esityksen opetusminis-
6500: jausta ja ylimääräistä avustusta varten oleva teriölle, on sen tarpeellisuus tullut perusteel-
6501: määräraha on jatkuvasti osoittautunut liian lisesti tutkituksi, minkä vuoksi ehdotan !kun-
6502: pieneksi ko. kansansivistysjärjestöjen tarpee- nioittavasti,
6503: seen ja työkentän tavattomaan laajuuteen
6504: nähden. Eri kansansivistysjärjestöt ovat yh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6505: teisessä kokouksessaan keväällä 1955 toden- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun
6506: neet tämän ja anoneet ko. määrärahan koro- 4 momentille lisäystä 500 000 markkaa
6507: tusta. Valtion kansansivistyslautakunta on valtakunnan syrjäseutujen sivistystyön
6508: yhtynyt anomukseen ja suositellut korotusta ohjausta ja ylimääräistä avustusta var-
6509: kouluhallitukselle. Kun kouluhallitus vuoros- ten.
6510: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
6511:
6512: Helge Miettunen.
6513: 954
6514:
6515: IV,2s5. - Rah.al. N:o 153.
6516:
6517:
6518:
6519:
6520: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirto-
6521: kirjastojen lisäämiseksi ja uudistamiseksi metsä- ja uitto-
6522: työmailla.
6523:
6524:
6525: E d u s k u n n a ll e.
6526:
6527: Sivistystyön järjestäminen metsä- ja uitto- koska kouluhallitus on tehnyt siitä ehdotuk-
6528: työmailla on kristillis-yhteiskunnallisen työ- sen opetusministeriölle, on sen tarpeellisuus
6529: keskus Rovalan ja Työväen Sivistysliiton tullut perusteellisesti tutkituksi, minkä
6530: huostassa. Huomioonottaen erityisesti sen vuoksi ehdotan kunnioittavasti,
6531: merkityksen, mikä siirtokirjastoilla on ko.
6532: työmailla, olisi tätä puolta päästävä kehittä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6533: mään. Tätä tukee myös se, että metsä- ja tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XI lu-
6534: uittotyömaiden siirtokirjastot ovat Pohjois- vun 9 momentille lisäystä 600 000
6535: Ruotsissa hyvin pitkälle kehitettyjä. Koska markkaa siirtokirjastojen lisäämiseksi
6536: valtion kansansivistyslautakunta on asettunut ja uudistamiseksi metsä- ja uittotyö-
6537: tukemaan määrärahaa tähän tarkoitukseen ja mailla.
6538: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
6539:
6540: Helge Miettunen.
6541: 955
6542:
6543: IV,2s6. - Fin.mot. N:o 154.
6544:
6545: Wickman m.fl.: Angående anvisande av anslag till byggnads-
6546: bidrag och -lån åt Evangeliska folkhögskolan i Södra
6547: Finland.
6548:
6549: T i 11 R i k s d a g e n.
6550: Evangeliska Folkhögskolan i Södra Fin- Skolans ledning har från början varit med-
6551: land inledde sin verksamhet i Hangö hösten veten om behovet av en ny internatsbyggnad
6552: 1947 efter det statsrådet medelst resolution och har också godkänt uppgjorda skisser till
6553: av den 25/5 1947 givit skolans garantiför- ett sådant hus. Det skisserade nya huset är
6554: ening vederbörligt tillstånd. Som skolhus avsett att inrymma internat för både gossar
6555: har hittills tjänat ett bönehus, som garanti- och flickor, skolkök och undervisningskök,
6556: föreningen inköpte av Svenska Lutherska matsal samt bostäder för rektor, 1 lärare, hus-
6557: Evangeliföreningen i Finland. Köpeskillin- mor, köksbiträde och vaktmästare. Huset,
6558: gen för byggnaden jämte tomt och uthus- som omfattar fyra våningar, skulle få en
6559: byggnad utgjorde mk 4 100 000: -, vilket byggnadskub på inemot 5 000 m3.
6560: pris erlades genom intecknad skuldsedel. Uppförandet av det nya internatshuset
6561: Skolan har nu arbetat åtta år utan att kommer att draga en kostnad på c: a 40 mil-
6562: ännu ha kunnat förvärva några nya fastig- joner mark, vartill kommer kostnaderna för
6563: heter. Skolbyggnaden - det forna bönehu- planeringen av området samt förnyandet av
6564: set - har under de gångna åren på olika de lösa inventarierna. Till allt detta kommer
6565: sätt ombyggts och förbättrats. Det inrym- c:a 3 miljoner, som erfordras för att moder-
6566: mer nu festsal och klassrum, handarbets- och nisera det nuvarande skolhuset med central-
6567: slöjdsalar, en lärarbostad på 2 rum och kök uppvärmning, bekvämligheter och nödiga om-
6568: och ett rum för handarbetslärarinnan. För byggnader i samband därmed.
6569: elevernas inkvartering finns endast två rum Då det nuvarande skolhuset redan är in-
6570: med alkov, i vilka sammanlagt 8 gossar kan tecknat för 4 100 000: -, kan ingen penning-
6571: få plats. Byggnaden saknar ännu värme- inrättning förmås att bevilja ytterligare lån
6572: ledning. Till lärarbostaden har under som- mot en andra inteckning. Då skolans direk-
6573: maren 1955 dragits vatten- och avloppsled- tion icke har kännedom om andra kreditmöj-
6574: ning, men för övrigt saknar huset alla be- ligheter, har den i slutet av februari månad
6575: kvämligheter. detta år ingått till skolstyrelsen med anhållan
6576: Den nuvamnde skolbyggnaden saknar ut- om byggnadsbidrag och byggnadslån av stats-
6577: rymme för inkvartering av de kvinnliga ele- medel för byggnadsplanens förverkligande.
6578: verna. Flickinternatet jämte skolkök, matsal Ärendet har på övligt sätt gått vidare till
6579: och rum för husmor och köksbiträde befin- statsrådet. I statsförslaget· för år 1956 har
6580: ner sig i en hyrd lokal på 9 rum en halv kilo- dock icke anvisats medel för ifrågavarande
6581: meter från skolan. I flickinternatet ryms 15 ändamål.
6582: elever. De övriga kvinnliga eleverna måste Hänvisande till ovanstående föreslår vi
6583: inkvarteras i särskilda hyrda rum i staden. härmed,
6584: Att elevskaran på detta sätt måste inkvarte-
6585: ras på olika håll verkar menligt på samman- att Riksdagen måtte i 1956 års stats-
6586: hållningen i folkhögskolan. Ä ven rektorn bor förslag upptaga ett belopp av 40 milj.
6587: i hyrd lokal ute i staden. Ingen annan sta- mark, varav 30 milj. mark som bygg-
6588: tionär folkhögskola i hela Finland torde vara nadsbidrag och 10 milj. mark som
6589: så illa rustad med egna fastigheter och in- byggnadslån, åt Evangeliska folkhög-
6590: ternat som Evangeliska Folkhögskolan skolan i Södra Finland.
6591: Södra Finland.
6592: Helsingforsden 14 september 1955.
6593:
6594: Albin Wickman. Lennart Heljas.
6595: Joh. Forsberg. Johannes Wirtanen.
6596: Sven Högström. Antti Kukkonen.
6597: Bertel Lindh. Jaakko Hakala.
6598: Verner Korsbäck. Juho Tenhiälä.
6599: 16 E 626/55
6600: 956
6601:
6602: IV,2s6. - Rah.al. N:o 154.
6603: Suomennos.
6604:
6605: Wickman ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
6606: seksi ja -lainaksi Etelä-Suomen evankeliselle kansan-
6607: opistolle.
6608:
6609: E d u s k u n n a 11 e.
6610:
6611: Evangeliska Folkhögskolan i Södra Fin- vaikeassa asemassa kuin Evangeliska Folk-
6612: land niminen kansanopisto - Etelä-Suomen högskolan i Södra Finland.
6613: evankelinen kansanopisto - aloitti toimin- Koulun johto on ollut alunperin tietoinen
6614: tansa Hangossa syksyllä 1947 valtioneuvos- uuden asuntolarakennuksen tarpeesta ja
6615: ton annettua päätöksellään 25. 7. 1947 kou- myös hyväksynyt sellaista rakennusta koske-
6616: lun kannatusyhdistykselle asianomaisen lu- vat luonnokset. Suunniteltuun uuteen taloon
6617: van. Koulutalona on tähän saakka ollut ru- on tarkoituksena sijoittaa asuntola sekä poi-
6618: koushuone, jonka kannatusyhdistys osti Suo- kia että tyttöjä varten, koulukeittiö ja ope-
6619: men ruotsalaiselta evankeliumiyhdistykseltä. tuskeittiö, ruokasali sekä rehtorin, yhden
6620: Kauppahinta rakennuksesta tontteineen ja opettajan, emännän, keittiöapulaisen ja vah-
6621: ulkorakennuksineen oli 4 100 000 markkaa, timestarin asunnot. Talo, joka käsittää neljä
6622: mikä hinta suoritettiin kiinnitysvelkakirjana. kerrosta, olisi tilavuudeltaan noin 5 000 ms.
6623: Koulu on nyt työskennellyt kahdeksan Uuden asuntotalon rakennuskustannukset
6624: vuotta voimatta vielä hankkia mitään uusia nousevat noin 40 miljoonaan markkaan,
6625: kiinteistöjä. Koulurake11.nusta - entistä ru- minkä lisäksi tulevat kustannukset alueen
6626: koushuonetta - on kuluneina vuosina eri ta- suunnittelusta ja irtaimiston uudistamisesta.
6627: voin laajennettu ja parannettu. Siinä on nyt Tähän kaikkeen tulee lisäksi noin 3 milj. mk,
6628: juhlasali ja luokkahuoneita, käsityö- ja ku- mikä tarvitaan nykyisen koulutalon uudista-
6629: tomosalit, kahden huoneen ja keittiön opet- miseen keskuslämmityksellä, mukavuuksilla
6630: tajanasunto ja käsityönopettajattaren huone. yms. muutostöillä.
6631: Oppilaiden majoittamiseen on ainoastaan Kun nykyinen koulutalo on jo kiinnitetty
6632: kaksi huonetta alkooveineen, joihin voidaan 4 100 000 markasta, ei mitään rahalaitosta
6633: sijoittaa yhteensä kahdeksan poikaa. Raken- voida saada myöntämään lisää lainaa toista
6634: nuksesta puuttuvat vielä lämpöjohdot. Opet- kiinnitystä vastaan. Koska koulun johdolla
6635: tajanasuntoon on kesällä 1955 rakennettu ei ole tietoa muista luotonsaantimahdolli-
6636: vesi- ja viemärijohto, mutta muuten talosta suuksista, on se tämän vuoden helmikuun
6637: puuttuvat kaikki mukavuudet. lopulla anonut kouluhallitukselta rakennus-
6638: Nykyisessä koulurakennuksessa ei ole tilaa avustusta ja rakennuslainaa valtion varoista.
6639: naispuolisten oppilaiden majoitukseen. Tyt- Asia on tavanmukaista tietä mennyt edelleen
6640: töjen asuntola ja koulukeittiö, ruokasali sekä valtioneuvostolle. Tulo- ja menoarvioesityk-
6641: emännän ja keittiöapulaisen huoneet ovat sessä vuodelle 1956 ei kuitenkaan ole osoi-
6642: yhdeksän huoneen vuokrahuoneistossa puo- tettu varoja kysymyksessä olevaan tarkoituk-
6643: len kilometrin päässä koulusta. Tyttöjen seen.
6644: asuntolaan mahtuu 15 oppilasta. Muut nais- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme tä-
6645: puoliset oppilaat on majoitettava erityisiin ten,
6646: vuokrahuoneisiin kaupungilla. Se seikka,
6647: että oppilasjoukko on tällä tavoin majoitet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6648: tava eri tahoille, haittaa kansanopiston toi- tulo- ja menoarvioon Etelä-Suomen
6649: minnan yhtenäisyyttä. Myös rehtori asuu evankelista kansanopistoa varten
6650: vuokrahuoneistossa kaupungilla. Mikään 40 000 000 markkaa, josta 30 000 000
6651: muu kiinteä kansanopisto Suomessa ei liene markkaa rakennusavustuksena ja
6652: omien kiinteistöjen ja asuntolan suhteen niin 10 000 000 markkaa rakennuslainana.
6653: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
6654:
6655: Albin Wickman. Lennart Heljas.
6656: John Forsberg. Johannes Wirtanen.
6657: Sven Högström. Antti Kukkonen.
6658: Bertel Lindh. Jaakko Hakala.
6659: Verner Korsbäck. Juho Tenhiälä.
6660: 957
6661:
6662: IV,28'7. - Fin.mot. N:o 155.
6663:
6664:
6665:
6666:
6667: Teir m.fl.: Angående anvisande av anslag till byggnadsbidrag
6668: åt Kronoby folkhögskola.
6669:
6670:
6671: T i ll R i k s d a g e n.
6672:
6673: Liksom ett stort antal folkhögskolor i lan- och att ett fortsättande av byggnadsarbetena
6674: det arbetar också Kronoby folkhögskola i medför ytterligare skuldsättning, är det up-
6675: synnerligen undermåliga och ålderdomliga penbart, att skolans garantiförening, Folk-
6676: lokaliteter. Kronoby folkhögskola är den högskolans i Kronoby elevförbund r.f., icke
6677: nästäldsta på svenskt håll och bland de kan bära så tunga ekonomiska bördor. Man
6678: äldsta av alla folkhögskolor i landet. Skolan kan räkna med att skolans skulder kommer
6679: inledde sin verksamhet redan år 1891 och att överstiga 12 miljoner mark, när det nu-
6680: har sedan dess varit i oavbruten versamhet varande byggnadsarbetet är slutfört. Saken
6681: varje läsår under 65 års tid. och den ekonomiska ställningen förvärras
6682: Emedan skolbyggnaden är uppförd 1890- ytterligare därigenom, att skolan är utan
6683: 1891, har den trots en del reparationer under va!ktmästarbostad och elevinternat för poj-
6684: tidigare år blivit för trång och otidsenlig. kar, och dessa byggnader borde också upp-
6685: På denna grund har en om- och tilibyggnad föras med det snaraste.
6686: blivit ofrånkomlig. Ritningar har uppgjorts Emedan det yppar sig svårigheter med
6687: och godkänts och enligt kostnadsförslaget finansieringen och genomförandet av bygget,
6688: kommer arbetena att stiga tili 7 miljoner borde staten bidraga, så att ungdomen och
6689: mark. Dessa arbeten omfattar en fullständig dess lärare skall kunna arbeta i tidsenliga
6690: om- och tillbyggnad av skolhuset. Bland an- lokaliteter och under drägliga förhållanden.
6691: nat inredes en källarvåning, och värme-, Offerviljan har varit stor genom att mycket
6692: vatten- och avloppsledningar drages. Huset timmer skänkts tili bygget, ty befolkningen
6693: är uppfört i två våningar av trä. Kubikin- vet själv, viiken betydelse den gamla kul-
6694: nehållet är 2 750 kubikmeter. turhärden har för hela landsändan.
6695: Ordföranden i Finlands Folkhögskoleför- Med hänvisning tili ovanstående föreslår
6696: ening har intygat, att folkhögskolans skol- vi vördsamt,
6697: byggnad är föråldrad och i stort behov av
6698: en grundlig reparation och utvidgning av att Riksdagen i statsförslaget för
6699: lokaliteterna. Också i skolstyrelsen är man år 1956 måtte upptaga ett anslag om
6700: medveten om denna nödvändighet. 10 miljoner mark som byggnadsbidrag
6701: När man beaktar, att skolans skulder i för om- och tillbyggnad av Kronoby
6702: detta nu uppgår tili cirka 8 miljoner mark folkhögskola.
6703: Helsingfors den 16 september 1955.
6704:
6705: Grels Teir. Bertel Lindh. Kurt Nordfors.
6706: 958
6707:
6708: IV,2s1. - Rah.al. N:o 155.
6709: Suomennos.
6710:
6711:
6712:
6713: Teir ym..: J.lrläärärakan osoittamisesta rakennusavustukseksi
6714: Kruunupyyn kansanopistolle.
6715:
6716:
6717: E d u s k u n n a 11 e.
6718:
6719: Kuten monet muut maamme kansanopistot tällä hetkellä nousevat noin 8 miljoonaan
6720: työskentelee myös Kruunupyyn ruotsalainen markkaan ja että rakennustöiden jatkaminen
6721: kansanopisto erittäin vaillinaisissa ja vanhan- tuo mukanaan lisää velkaantumista, on
6722: aikaisissa tiloissa. Kronoby folkhögskola on ilmeistä, ettei koulun kannatusyhdistys,
6723: toiseksi vanhin ruotsalaisella taholla ja on Folkhögskolans i Kronoby elevförbund r. f.,
6724: vanhimpia kaikista maamme kansanopis- voi kantaa niin raskaita taloudellisia rasi-
6725: toista. Koulu aloitti toimintansa jo vuonna tuksia. Koulun velkojen voidaan laskea
6726: 1891 ja on siitä pitäen ollut toiminnassa nousevan yli 12 miljoonan markan, kun ny"
6727: keskeytyksettä kaikkina lukuvuosina 65 vuo- kyinen rakennustyö on suoritettu loppuun.
6728: den ajan. Asiaa ja taloudellista asemaa vaikeuttaa
6729: Koska koulurakennus on rakennettu 1890 lisäksi se seikka, että koulu on ilman oppi-
6730: -1891, on se aikaisempina vuosina suori- lasasuntolaa ja vahtimestarin asuntoa, sillä
6731: tetuista useista korjauksista huolimatta käy- nämä rakennukset olisi myös rakennettava
6732: nyt liian ahtaaksi ja epäajanmukaiseksi. ensi tilassa.
6733: Sen vuoksi on uudis- ja lisärakennus käynyt Koska rakennustyön rahoittamisessa ja
6734: välttämättömäksi. Piirustukset on tehty ja toteuttamisessa ilmenee vaikeuksia, tulisi
6735: hyväksytty ja kustannusarvion mukaan tule- valtion antaa avustusta, jotta nuoret ja hei-
6736: vat töiden kustannukset nousemaan 7 mil- dän opettajansa voisivat työskennellä ajan-
6737: joonaan markkaan. Nämä työt käsittävät mukaisissa huoneistoissa ja siedettävissä olo-
6738: koulurakennuksen täydellisen muutos- ja suhteissa. Suurta uhrimieltä osoittaa se, että
6739: lisärakennuksen. Mm. sisustetaan kellariker- rakennusta varten on lahjoitettu paljon puu-
6740: ros ja vedetään lämpö-, vesi- ja viemäri- tavaraa, sillä väestö tietää itse, mikä merki-
6741: johdot. Talo on kaksikerroksinen puuraken- tys vanhalla sivistysahjolla on koko seudulle.
6742: nus. Kuutiotilavuus on 2 750 m3. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6743: Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheen- nioittaen,
6744: johtaja on vakuuttanut, että kansanopiston
6745: koulurakennus on vanhentunut ja perusteel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6746: lisen korjauksen ja laajentamisen tarpeessa. tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
6747: Myös kouluhallitus on tietoinen tästä välttä- markan määrärahan rakennusavustuk-
6748: mättömyydestä. seksi Kruunupyyn kansanopiston
6749: Kun ottaa huomioon, että koulun velat uudis- ja lisärakennusta varten.
6750: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
6751:
6752: Grels Teir. Bertel Lindh. Kurt Nordfors.
6753: 959
6754:
6755: IV,2ss. - Fin.mot. N:o 156.
6756:
6757:
6758:
6759:
6760: Wickm.an m.fl.: Angående anvisande av anslag till byggnads-
6761: bidrag för Vörå folkhögskola.
6762:
6763:
6764: Till Riksdagen.
6765:
6766: Vörå folkhögskolas lokaliteter har länge 1956 måtte upptaga 15 000 000 mk till bygg-
6767: befunnits vara av sådan beskaffenhet, att nadsbidrag för sagda folkhögskola. Nu fram-
6768: vederbörande vid inspektioner förklarat dem går det dock av regeringens budgetförslag
6769: i behov av grundliga förbättringar. Skol- för 1956, att regeringen icke beaktat skol-
6770: styrelsen har, enligt kulturutskottets betän- styrelsens framställning om anslag för Vörå
6771: kande n:o 2 (1955 rd.) konstaterat, att folkhögskolas byggnadsverksamhet, trots att
6772: Vörå folkhögskola står på första förlagsrum- denna skola står på första förslagsrum i
6773: met ifråga om erhållande av byggnadsbidrag. skolstyrelsen.
6774: Till detta års riksdag inlämnades i feb- Hänvsiande till motiveringen i hemställ-
6775: ruari en hemställningsmotion n: o 172, vari ningsmotionen n:o 172 (1955 rd.) och kul-
6776: föreslogs, att regeringen måtte i statsför- turutskottets betänkande n: o 2, daterat den
6777: slaget för år 1956 upptaga ett anslag om 20 maj 1955, får undertecknade vördsamt
6778: 20 miljoner mk som byggnadsbidrag för föreslå,
6779: Vörå folkhögskola. Kulturutskottet godkände
6780: i princip motionen, men beslöt dock förkasta att Riksdagen måtte i 1956 års
6781: den, därför att utskottet konstaterat att statsförslag upptaga ett anslag om
6782: skolstyrelsen redan framställt förslag om att 15 000 000 mk som byggnadsbidrag
6783: regeringen i statsförslagspropositionen för för Vörå folkhögskola.
6784: Helsingfors den 15 september 1955.
6785:
6786: Albin Wickm.an. Bertel Lindh. C. A. Öhman.
6787: Grels Teir. Verner Korsbäck. John Forsberg.
6788: Sven Högström. Arthur Larson. Nestori Nurminen.
6789: 960
6790:
6791: IV,2ss. - Rah.al. N:o 156.
6792: Suomennos.
6793:
6794:
6795:
6796: Wickman ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
6797: seksi Vöyrin kansanopistolle.
6798:
6799:
6800: E d u s k u n n a ll e.
6801:
6802: Vöyrin kansanopiston rakennukset ovat 1956 15 000 000 markkaa rakennusavustuk-
6803: jo kauan olleet sellaisessa kunnossa, että vi- seksi sanotulle kansanopistolle. Hallituksen
6804: ranomaiset ovat tarkastuksissa selittäneet budjettiesityksestä vuodelle 1956 kuitenkin
6805: niiden olevan perusteellisten parannusten ilmenee, että hallitus ei ole ottanut huo-
6806: tarpeessa. Kouluhallitus on, sivistysvalio- mioon kouluhallituksen ehdotusta määrä-
6807: kunnan mietinnön n:o 2 (1955) mukaan, rahasta Vöyrin kansanopiston rakennustoi-
6808: todennut, että Vöyrin kansanopisto on ensi mintaa varten, vaikka tämä koulu on ensim-
6809: sijalla rakennusavustuksen saannin suhteen. mäisellä sijalla kouluhallituksen ehdotuk-
6810: Tämän vuoden valtiopäivillä jätettiin hel- sessa.
6811: mikuussa toivomusaloite n: o 172, jossa eh- Viitaten toivomusaloitteen n :o 172 (1955)
6812: dotettiin, että hallitus ottaisi tulo- ja meno- perusteluihin ja sivistysvaliokunnan mietin-
6813: arvioesitykseen vuodelle 1956 20 miljoonan töön 20 päivältä toukokuuta 1955 ehdottavat
6814: markan määrärahan rakennusavustukseksi allekirjoittaneet kunnioittaen,
6815: Vöyrin kansanopistolle. Sivistysvaliokunta
6816: hyväksyi aloitteen periaatteessa, mutta päätti että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6817: hylätä sen siksi, että valiokunta oli todennut tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
6818: kouluhallituksen jo esittäneen, että hallitus kan määrärahan rakennusavustukseksi
6819: ottaisi tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle Vöyrin kansanopistolle.
6820: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
6821:
6822: Albin Wickman. Bertel Lindh. C. A. Öhman,
6823: Grels Teir. Verner Korsbäck. John Forsberg.
6824: Sven Högström. Arthur Larson. Nestori Nurminen.
6825: 961
6826:
6827: IV,2s9, - Rah.al. N:o 157.
6828:
6829:
6830:
6831:
6832: Tienari ym.: Määrärahan osoittamisesta työtarvikkeiden hank-
6833: kimiseksi parantolaopiston kurssitoimintaan osallistuville
6834: varattomille tuberkuloosipotilaille.
6835:
6836:
6837: E d u s k u n n a ll e.
6838:
6839: Viime aikoina on yleisesti alettu ymmärtää, Opetus on potilaille täysin ilmaista, kuiten-
6840: mikä merkitys pitkäaikaista parantolahoitoa kin niin, että eri käytännöllisten alojen kurs-
6841: vaativien tuberkuloosipotilaiden henkisen vi- sien edellyttämät työtarvikkeet jokaisen on
6842: reyden herättämisellä ja säilyttämisellä on itse kustannettava. Viimemainittu seikka ei
6843: heidän tervehtymiselleen. Tämän oivaltaen ko. poikkeuksellisissa olosuhteissa voi olla
6844: Parantolaopisto-niminen oppilaitos on otta- vaikuttamatta haitallisesti kurssitoiminnan
6845: nut tehtäväkseen tuberkuloosipotilaiden hen- menestykselliseen hoitamiseen. Asia on näet
6846: kisen vireyden ylläpitämisen ja heidän sivis- siten, että suurin osa tuberkuloosipotilaista
6847: tystasonsa kohottamisen tarjoamalla tilai- on nuorta varatonta väkeä, jolle työtarvik-
6848: suuksia sellaisten tietojen ja taitojen hank- keiden lunastaminen valitettavan usein muo-
6849: kimiseen, jotka ovat kansalaiselämässä tar- dostaa voittamattoman esteen kursseille osal-
6850: peellisia sekä edistävät itseopiskelua, hen- listumiseen. Tällainen asiantila on luonnolli-
6851: kistä itsensä kehittämistä ja ammattitaitoa. sesti mitä pahin ennen kaikkea sen tähden,
6852: Parantolaopiston, joka järjestysmuodoltaan että vähempivaraiset ja monasti myös ammat-
6853: on työväenopisto ja jonka toimialue käsittää tia vailla olevat nuoret parantolapotilaat täl-
6854: maan tuberkuloosikeskusparantolat, omistaa löin samalla menettävät tilaisuuden mahdolli-
6855: Tuberkuloosipiirien Liitto r. y. (kuntayhty- sesti tarvitsemansa ammatillisen esikoulutu.k-
6856: mien liitto) ja se on kouluhallituksen valvon- sen saamiseen. Opisto on tosin koettanut edes
6857: nan ja tarkastuksen alainen oppilaitos. osittain saada helpotusta aikaan tässä suh-
6858: Opisto nauttii valtionapua, jonka suuruus teessa, järjestämällä käytettyjen vaatteiden
6859: työväenopistolain nojalla tällä hetkellä on ja hattujen keräyksiä sekä käyttämällä näin
6860: 60 % ns. todellisista kustannuksista, lopun saatua materiaalia työtarvikkeina naisten pu-
6861: 40% jäädessä asianomaisten keskusparanto- kuompelu- ja hattukursseilla. Kun opistolla
6862: loiden, ts. kuntien rahoitettavaksi. Opiston oppilaitoksena ei kuitenkaan ole riittäviä
6863: toimintaa hoidetaan Helsingissä sijaitsevasta edellytyksiä sanotunlaisen keräystoiminnan
6864: keskustoimistosta käsin. Keskustoimisto hank- laajentamiseen muillekin tarvittaville aloille
6865: kii niinikään tarvittavat opettajat, opetus- ja kun ihmisten hyväntahtoisuuden varassa
6866: välineet ja työtarvikkeet, hoitaen myös opis- oleminen sitä paitsi tuskin poistaisi puheena-
6867: ton kirjanpidon ja kassatoiminnan. Kussa- olevaa haittaa, pitäisi tähän saada ratkaisu
6868: kin keskusparantolassa on opistotyön johtaja, muuta tietä. Asian tekee yhä ajankohtaisem-
6869: joka vastaa paikallisesta toiminnasta. Opet- maksi se seikka, että ns. kuntouttamistyöhön
6870: tajat pyritään mahdollisimman suuressa mää- liittyvät työterapia ja ammatillinen esikou-
6871: rin saamaan paikan päältä tuntiopettajina, lutus parantolaportaassa ovat jatkuvasti val-
6872: mutta varsinkin ammatillista kurssitoimintaa taamassa yhä huomattavamman sijan opiston
6873: varten opistolla on myös palveluksessaan va- työohjelmassa. Esim. viime työkautena eli
6874: kituisia päteviä ammattiopettajia. Viimemai- työkautena 1954-55 järjestettiin Parantola-
6875: nittuja, joista osa on ns. kiertäviä ammatti- opiston toimesta eri keskusparantoloissa yh-
6876: opettajia, on tällä hetkellä 25, tuntiopetta- teensä yli 70 sellaista ammatillista alkeiskurs-
6877: jien määrän noustessa lukukausittain toiselle sia, joiden osanottajien oli itse rahoitettava
6878: sadalle. työtarvikkeensa. Edustettuina olivat mm. sel-
6879: 962 IV,2so. - Tuberkuloosipotilaiden työtarvikkeet.
6880:
6881:
6882: laiset alat kuin puutyöala, metallityöt, sähkö- lukukautisena työtarvikeavustuksena poti-
6883: ja radioala, naisten pukuompelu ja modisti- lasta kohti 500 markan erää, mitä voitaneen
6884: ala. Yhteensä pidettiin tällöin 26 000 oppi- pitää varsin kohtuullisena, tultaisiin siihen
6885: ja harjoitustuntia. Askartelualan kursseja, lopputulokseen, että kaksi lukukautta kestä-
6886: joissa työtarvikkeet niinikään näyttelevät vänä työkautena tarvittaisiin parantoloissa
6887: huomattavaa osaa, pidettiin 64. Kummassa- olevien varattomien tuberkuloosipotilaiden
6888: kin tapauksessa olisi osanottajien määrä il- työtarvikeavustuksiin yhteensä 2 500 000
6889: meisesti ollut huomattavasti isompi, jos ei markkaa.
6890: työtarvikkeiden hankkiminen olisi monelle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6891: potilaalle muodostunut esteeksi kursseille
6892: osallistumiseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6893: Saadun kokemuksen mukaan voidaan ar- tulo- ja menoarvioon 2 500 000 mark-
6894: vioida, että opiston kurssitoimintaan vuoden kaa työtarvikkeiden hankkimiseksi pa-
6895: 1956 aikana tulee osallistumaan n. 3 500 pa- rantolaopiston kurssitoimintaan osal-
6896: rantolapotilasta, joista valtaosa, arviolta n. listuville varattomille tuberkuloosipo-
6897: 65 %, on varatonta väkeä. Jos ajatellaan tilaille.
6898: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
6899:
6900: Artturi Tienari. Aukusti Pasanen.
6901: Aare Leikola. Armas Leinonen.
6902: 963
6903:
6904: IV,29o. - Rah.al. N:o 158.
6905:
6906:
6907:
6908:
6909: Koivisto ym. : Määrärahan osoittamisesta Oulun maakunta-
6910: arkiston yhden kanslia-apulaisen toimen muuttamiseksi
6911: amanuenssin viraksi.
6912:
6913:
6914: E d u s k u n n a 11 e.
6915:
6916: Oulun maakunta-arkistossa ovat nykyisin palkkausluokan amanuenssin virasta olisi
6917: seuraavat virat ja toimet: arkistonhoitaja, 3 palkkaa maksettava kaikkine lisineen 570 360
6918: toimistoapulaista sekä puhtaaksikirjoittaja. markkaa. Vastaavasti vähenisi samalta mo-
6919: Toimistoapulaisista on yksi hoitanut tointa mentilta kanslia-apulaisen toimen palkkauk-
6920: jo 17 vuotta, ollen nykyisin fil. kand. tutkin- seen varatut määrärahat 340 120 markkaa.
6921: non suorittanut. Toimi kuuluu 9 palkkaluok- Erotus on siis 230 240 markkaa.
6922: kaan. Kun Oulun maakunta-arkisto on huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
6923: mattavan suuri ja sen toiminta mm. opetta- kunnioittaen,
6924: jakorkeakoulun johdosta on vilkastunut, olisi
6925: siihen perustettava amanuenssin virka 21 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6926: palkkausluokkaa, jolloin vastaavasti yhden tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIII
6927: 9 palkkausluokan toimistoapulaisen virka luvun 1 momentille 570 360 markkaa
6928: voitaisiin lakkauttaa. Amanuenssin virka on Oulun maakunta-arkiston yhden kans-
6929: nykyisin mm. Mikkelissä. Ottaen huomioon lia-apulaisen toimen muuttamiseksi
6930: nykyisen viranhoitajan palvelusvuodet 21 amanuenssin viraksi.
6931: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
6932:
6933: Erkki Koivisto. Saara Forsius.
6934: Irma Hamara. Vilho Väyrynen.
6935: Irma Karvikko.
6936:
6937:
6938:
6939:
6940: 17 E 626/55
6941: 964
6942:
6943: IV,z91. - Rah.al. N:o 159.
6944:
6945:
6946:
6947:
6948: Alanko ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen kesäyli-
6949: opistolle.
6950:
6951:
6952: Eduskunnalle.
6953:
6954: Tänä vuonna on itsenäisinä aloittanut toi- ohjelmassaan pyrkinyt jäljittelemään ole-
6955: mintansa kaksi kesäyliopistoa, Oulun ja Tam- massa olevia vanhempia vastaavia laitoksia,
6956: pereen, kahden ennestään toimivan lisäksi. vaan on järjestänyt opinto-ohjelmansa yhteis-
6957: Näistä Tampereen kesäyliopisto on ainoa, toiminnassa Helsingin yliopiston valtiotieteel-
6958: joka toimii vailla korkeakoulua olevalla paik- lisen tiedekunnan kanssa yhteiskuntatieteitä
6959: kakunnalla, josta kaikkien opiskelijain on koskevaksi, joita muualla vain vähässä mää-
6960: pakko opintojaan jatkaessaan matkustaa rin on tähän asti voitu kesän aikana opis-
6961: muualle ja asua kallein kustannuksin vie- kella.
6962: raassa. Tampereen korkeakouluyhdistys on Kun yksityisen yhdistyksen on vaikea jär-
6963: pyrkinyt kesäopintokurssit järjestämällä edes jestää rahoitusta opiskelijoita kohtuuttomasti
6964: vähän helpottamaan vähävaraisten opiskeli- rasittamatta ja kun valtio avustaa kesäyli-
6965: jain mahdollisuuksia. Kokemus osoittaa viime opistotoimintaa muualla, ehdotamme,
6966: kesältä, että kesäyliopiston tarve on ilmei-
6967: nen, sillä lyhyestä tiedotusajasta huolimatta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
6968: 546 opiskelijaa oli kiinteästi opiskelemassa ja tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun
6969: useat sadat tamperelaiset seurasivat lisäksi 2 momentille 2 000 000 markan määrä-
6970: luentoja asian harrastuksesta. rahan Tampereen kesäyliopistolle.
6971: Tampereen kesäyliopisto on toisessakin
6972: suhteessa erikoislaatuinen. Se ei ole kurssi-
6973: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
6974:
6975: Kustaa Alanko. Kaisa Hiilelä. T. A. Wiherheimo.
6976: Jaakko Hakala. Anni Flinck. Artturi Tienari.
6977: 965
6978:
6979: IV,292. - Rah.al. N:o 160.
6980:
6981:
6982:
6983:
6984: Heljas ym.: Määrärahan osoittamisesta kesäyliopisto-opetuk-
6985: sen järjestämiseksi Kuopiossa vuonna 1956.
6986:
6987:
6988: E d u s ik u n n a ll e.
6989:
6990: Pohjois-Savon Maakuntaliiton valistustoi- Museon luonnontieteellisiä kokoelmia pide-
6991: mikunta on parin vuoden ajan tehnyt suun- tään eräillä aloilla maan parhaisiin kuulu-
6992: nitelmia kesäyliopisto-opetuksen järjestämi- vina. Kirjasto ja tuomiokapitulin kirjasto
6993: seksi Kuopiossa. Kesäyliopistoon voisi saada tarjoavat tutkijantiloja.
6994: opiskelijoita lähinnä Savosta, Pohjois-Karja- Kesäyliopistoon on mahdollisuuksia saada
6995: lasta ja Kainuusta. päteviä opettajavoimia. Opettajakasvatusta
6996: Syrjäseutujen opiskelijain on yhä vaikeam- ajatellen olisi saatava opettajia, joilla olisi
6997: paa taloudellisista syistä ja vaikentuvan oikeus antaa arvosana psykologiassa ja kas-
6998: asunnon saamisen johdosta päästä aloitta- vatusopissa, yhteiskuntaopissa, historiassa,
6999: maan opintoja nykyisissä korkeakouluis- suomen kielessä ja kirjallisuudessa. Valmis-
7000: samme. Monille aloille lähdettäessä on suori- tavia :kursseja olisi kielissä, fysiikassa, ke-
7001: tettava kaksi ns. pro-exercitiokoetta kielissä. miassa, kasvi- ja eläintieteessä sekä biolo-
7002: Niihin kuluu kaksi lukukautta, mikä maksaa giassa.
7003: noin 150 000 markkaa. Lisäksi on suoritet- Tavallista korvausmenettelyä noudattaen
7004: tava ns. propedeuttisia kursseja ja odotet- viiden viikon kurssista tarvittaisiin palkkoi-
7005: tava .niille pääsyäkin. Kaikki tämä opiskelu hin 600 000 markkaa, kansliamenot, puhdis-
7006: voitaisiin suorittaa kesäyliopistossa. Siten tus ym. 300 000 markkaa ja satunnaisiin me-
7007: monelle köyhälle maaseudun nuorelle avau- noihin 100 000 markkaa.
7008: tuisi mahdollisuus opiskeluun. Toinen tärkeä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 'kun-
7009: syy on kansakoulunopettajien jatkokoulutus. nioittaen,
7010: Kansakoulunopettajat ovat kesäyliopisto-
7011: jemme kantajoukkoa, ja menestyäkseen alal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7012: laan ja saadakseen lisäpätevyyttä on heidän tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
7013: suoritettava yliopistollisia arvosanoja. suuruisen määrärahan kesäyliopisto-
7014: Kuopiossa on suhteellisen hyvät mahdolli- opetuksen järjestämiseksi Kuopiossa
7015: suudet tällaisen opetuksen järjestämiseen. vuonna 1956.
7016: Uudessa keskikoulussa on avarat opetustilat.
7017: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
7018:
7019: Lennart Heljas. Hugo Manninen. Elli Nurminen.
7020: Esa Hietanen. Helge Miettunen. Mikko Hult.
7021: Martti Leskinen. Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen.
7022: 966
7023:
7024: IV,293, - Fin.mot. N:o 161.
7025:
7026:
7027:
7028:
7029: Österholm m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till
7030: understöd åt Åbo Akademi.
7031:
7032:
7033: Till Riksdagen.
7034:
7035: Detta år har Åbo Akademi för sin verk- Turun yliopisto inte företrätt ämne, främst
7036: samhet erhålilt ett statsbidrag på 5 milj. i svenska språket, för att göra sig kompe-
7037: mark. I regeringens budgetförslag för år tenta för lärartjänster i svenska vid finsk-
7038: 1956 har anslaget uptagits oförändrat. Bi- språkiga läroverk.
7039: draget är en välkommen hjälp, men alldeles Det nuvarande statsanslaget täcker ca
7040: otillräckligt för att täcka skillnaden mellan 5 procent av akademins utgifter. Detta bi-
7041: akademins inkomster och kostnaderna för drag står inte i någon rimlig proportion till
7042: dess upprätthållande. Denna brist har un- det understöd, som staten lämnar andra
7043: der en följd av år trots den strängaste liknande läroinrättningar. De löneökningar
7044: sparsamhet växlat mellan 20 och 30 milj. • för statsanställda, som genomfördes senaste
7045: mark årligen. Den har kunant täckas en- vår, har föranlett en motsvarande justering
7046: dast genom att en motsvarande del av aka- av lönerna vid Åbo akademi. Denna åtgärd
7047: demins kapital förtärts. Detta tillstånd kan ökade utgifterna med 5 milj. mark. Dess-
7048: inte fortgå i längden utan allvarliga följder utom har som känt vid Helsingfors universi-
7049: för Åbo Akademis bestånd. tet nyligen införts en ny kandidatexamen,
7050: Att utvecklingen tagit denna riktning, är och för ändamålet skall ett stort antal nya
7051: en direkt följd av kriget och krigsåren med lärartjänster inrättas vid statsuniversitetet.
7052: åtföljande inflation, hyresreglering och Då denna examensform förverkligats vid
7053: andra övermäktiga omständigheter. Bristen Helsingfors universitet och Turun yliopisto,
7054: uppkommer trots att lönerna vid akademin måste den införas även vid Åbo akademi.
7055: ligger under motsvarande löner vid Turun Kostnaderna för de härav föranledda nya
7056: yliopisto och Helsingfors universitet, trots tjänsterna stiger till 7 milj. mark om året.
7057: att pensionerna är otillfredställande och Härtill salmar akademin medel.
7058: trots att alla anslag för institutioner, appa- Aho akademi har blivit en viktig tillgång
7059: ratur och litteratur skurits ned till mini- för Finlands kulturliv. Stora skaror ung-
7060: mum. dom från hela landet, också från finsk-
7061: Akademin har fem fakulteter, den huma- språkiga hem, har här utbildat sig för sin
7062: nistiska, den matematisk-naturvetenskapliga, livsgärning. Akademins samarbete med lan-
7063: den statsvetenskapliga, den kemisk-tekniska dets övriga högskolor är utmärkt, och dess
7064: och den teologiska. Antalet professurer är anseende i vetenskapligt hänseende är gott.
7065: 31, av vilka 8, delvis av ekonomiska skäl, Med hänvisning till det som ovan anförts
7066: är vakanta. Totala antalet lärare och föreslås,
7067: tjänstemän är ca 100. De inskrivna studen-
7068: terna är omkring 440, av vilka ett sextiotal att Riksdagen måtte i statsförslaget
7069: finskspråkiga. Härtill kommer ett trettiotal för år 1956 anvisa ett anslag på 30
7070: studerande vid Turun yliopisto, som vid milj. mark till ttnderstöd åt Åbo
7071: Åbo akademi eftersträvar betyg i något vid akademi.
7072: Helsingfors den 17 september 1955.
7073:
7074: J onh Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman.
7075: John Forsberg. Sven Högström. Bertel Lindh.
7076: 0. A. öhman. T. E. Nordström. Grels Teir.
7077: 967
7078:
7079: IV,293, - Rah.al. N:o 161.
7080: Suomennos.
7081:
7082:
7083:
7084: Österholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
7085: tukseksi Åbo Akademille.
7086:
7087:
7088: E d u s kunnalle.
7089:
7090: Tänä vuonna on Åbo Akademi saanut toi- tettuna, lähinnä ruotsinkielessä, saadakseen
7091: mintaansa varten valtionavustusta 5 milj. pätevyyden ruotsinkielen opettajan virkoihin
7092: mk. Hallituksen budjettiesitykseen vuodelle suomenkielisissä oppilaitoksissa.
7093: 1956 määräraha on otettu muuttamattomana. Nykyinen valtionavustus peittää noin
7094: Avustus on tervetullut apu, mutta aivan 5 % akatemian menoista. Tämä avus-
7095: riittämätön peittämään akatemian tulojen tus ei ole missään kohtuullisessa suhteessa
7096: ja sen ylläpitämiskustannusten erotusta. siihen avustukseen, jota valtio antaa muille
7097: Tämä vaillinki on useiden vuosien aikana vastaaville oppilaitoksille. Viime keväänä
7098: mitä tiukimmasta säästäväisyydestä huoli- toimeenpannut valtion viran ja toimenhalti-
7099: matta vaihdellut 20 ja 30 miljoonan markan jain palkanlisäykset ovat aiheuttaneet vas-
7100: välillä vuosittain. Se on voitu peittää vain taavan tarkistuksen Åbo Akademin paikoissa.
7101: sit~n, että on kulutettu vastaava osa aka- Tämä toimenpide lisäsi menoja 5 miljoonalla
7102: temian pääomasta. Tämä asiaintila ei voi markalla. Lisäksi, kuten tunnettua, on Hel-
7103: ajan mittaan jatkua ilman vakavia seurauksia singin yliopistossa otettu käytäntöön uusi
7104: Åbo Akademin olemassaololle. kandidaatin tutkinto, ja tarkoitusta varten
7105: Se seikka, että kehitys on lähtenyt tähän tullaan valtionyliopistoon perustamaan suuri
7106: suuntaan, on suoranaista seurausta sodasta määrä uusia opettajanvirkoja. Kun tämä
7107: ja pulavuosista inflaatioineen, vuokrasään- tutkintomuoto on toteutettu Helsingin yli-
7108: nöstelyine~n ja muine ylivoimaisine tekijöi- opistossa ja Turun yliopistossa, on se otet-
7109: neen. Vajausta syntyy siitä huolimatta, tava käytäntöön myös Åbo Akademissa.
7110: vaikka palkat akatemiassa ovat Turun yli- Tästä johtuvien uusien virkojen kustannuk-
7111: opiston ja HeLsingin yliopiston vastaavien set nousevat 7 miljoonaan markkaan vuo-
7112: palkkojen alapuolella, vaikka eläkkeet ovat dessa. Tähän akatemialla ei ole varoja.
7113: epätyydyttäviä ja vaikka kaikki määrärahat Åbo Akademi on tullut tärkeäksi tekijäksi
7114: laitoksia, kojeistoja ja kirjallisuutta varten Suomen kulttuurielämälle. Suuret joukot
7115: on rajoitettu mahdollisimman vähiin. nuorisoa koko maasta, myös suomenkielisistä
7116: Akat~miassa on viisi tiedekuntaa, huma- kodeista, ovat siellä valmistuneet elämän-
7117: nistinen, matemaattisluonnontieteellinen, val- tehtäväänsä. Akatemian yhteistyö maan
7118: tiotieteellinen, kemiallis-teknillinen ja teolo- muiden korkeakoulujen kanssa on erin-
7119: ginen. Professorinvirkoja on 31, joista 8 on omaista ja sen nauttima arvonauto tieteelli-
7120: täyttämättä, osittain taloudellisista syistä. sessä suhteessa on hyvä.
7121: Opettajien ja virkamiesten koko lukumäärä Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
7122: on noin 100. Kirjoissa olevia ylioppilaita
7123: on noin 440, joista kuutisenkymmentä suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7124: menkielistä. Tähän tulee lisäksi Turun yli- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
7125: opistosta kolmisenkymmentä opiskelijaa, kan määrärahan avustttkseksi Abo
7126: jotka haluavat saada todistuksen jossakin Akademille.
7127: aineessa, joka ei Turun yliopistossa ole edus-
7128: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
7129:
7130: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman.
7131: John Forsberg. Sven Högström. Bertel Lindh.
7132: C. A. Öhman. T. E. Nordström. Grels Teir.
7133: 968
7134:
7135: IV,294. - Rah.al. N:o 162.
7136:
7137:
7138:
7139:
7140: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyön
7141: keskusjärjestöjen toiminnan avustamiseksi.
7142:
7143:
7144: E d u s k u n n a ll e.
7145:
7146: Aikaisemmin myönnettiin valtion tulo- ja risojärjestöjen edustajisto, jonka Jasema
7147: menoarviossa määräraha nuorisojärjestöjen maamme kaikki nuorisojärjestöt ovat, on jou-
7148: toiminnan tukemiseen, mutta se poistettiin tunut vaikeaan taloudelliseen tilaan valtion
7149: muutama vuosi sitten. Tosin nuorisojärjes- avustuksen vähäisyyden johdosta. Valtion
7150: töille myönnetään avustuksia vedonlyönnistä nuorisotyölautakunnan Suomen nuorisojärjes-
7151: urheilukilpailuissa kertyvistä vmoista, mutta töjen edustajistolle kuluvalle vuodelle ehdot-
7152: ne ovat riittämättömiä voimakkaasti tuke- tamasta määrärahasta vähennettiin opetus-
7153: maan monien eri nuorisotyön keskusjärjes- ministeriössä 500 000 markkaa käytettäväksi
7154: töjen suorittamaa arvokasta työtä. muihin tarkoituksiin. Kuitenkin on selvää,
7155: Veikkausvoittovaroista saavat nykyisin että nuorisojärjestöt ohjaavat nuoria raitis-
7156: tiede, taide ja nuorisotyö yhteensä 30 %. ja tervehenkiseen elämäntapaan yhtä hyvällä
7157: Tästä määrästä on nuorisotyön osuus tällä ja monissa tapauksissa paremmallakin menes-
7158: hetkellä 12 %. Nuorisotyötä tekevät järjes- tyksellä kuin monet muut samaa työtä suo-
7159: töt joutuvat näin ollen valtion tuen suhteen rittavat järjestöt. Näin ollen on syytä palata
7160: huonompaan asemaan kuin monet muut si- aikaisempaan käytäntöön ja varata määrä-
7161: nänsä huomionarvoista toimintaa harjoitta- raha nuorisotyön tukemiseen.
7162: vat järjestöt. Ehdotetaanhan vuoden 1956 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7163: tulo- ja menoarvioesityksessä esimerkiksi rait-
7164: tiustyötä tekevien järjestöjen avustamiseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7165: 49 161 200 markkaa. Nämä ovat myös al- tu~o- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun
7166: koholiliikkeen voittovarojen jaossa edullisem- uudelle momentiUe 10 000 000 markan
7167: massa asemassa kuin eräät nuorisojärjestöt. rnäärärahan nuorisotyön keskusjärjes-
7168: Nuorisojärjestöjen työn merkityksen ali- töjen toiminnan avustamiseksi.
7169: arvioimista osoittaa sekin, että Suomen nuo-
7170: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
7171:
7172: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Rainer Virtanen.
7173: Irma Rosnell. Pauli Puhakka.
7174: 969
7175:
7176: IV,295. - Rah.al. N:o 163.
7177:
7178:
7179:
7180:
7181: Järvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisokas-
7182: vatustyön tukemiseen.
7183:
7184:
7185: E d u s k u n n a 11 e.
7186:
7187: Ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvio- koulujen suurjuhlatoiminnan osalta ja on se
7188: esityksessä on 10 Pl. XV: 4 B kohdalla esitetty asiantuntijoiden käsityksen mukaan korvaa-
7189: nuorisojärjestöjen toiminnan tukemiseen va- mattomaila tavalla lisännyt kansakoulun kas-
7190: rattavaksi 21 milj. markkaa. Kun tämä vatustehoa. Laajentunut toiminta edellyttää
7191: summa on vain vajaa puolet raittiusjär- kuitenkin kiinteän, kohtuullisen määrärahan
7192: jestöille esitetystä valtionavusta ja 1/10 varaamista talousarvioon kerhotoiminnan
7193: urheilujärjestöille esitetystä avustusmäärä- johtoa ja valtakunnallisten kansakoulujuhlien
7194: rahasta, tulisi tätä määrää lisätä. Nuoriso- järjestämistä varten. Nuorisomäärärahojen
7195: järjestöjen jäsenmäärä nousee n. 1 200 000- jaossa olisi kuitenkin kansa:koulukerhot viral-
7196: 1 500 000: een, joten niiden suorittama kasva- lisen, lakiin perustuvan asemansa takia ase-
7197: tustyö ulottuu varsin laajoihin piireihin ja tettava erikoisasemaan ja tarkoitukseen varat-
7198: sillä on mitä suurin välitön yhteiskunnalli- tava erillinen määräraha asianomaiseen yh-
7199: nen merkitys, jonka perusteella valtion tulisi teyteen.
7200: myöskin tätä toimintaa tukea riittävässä mää- Kun menoarvioesityksessä on ehdotettu Sä-
7201: rassa. Kun veikkausvoittovarojen käyttöä veltaiteen tukisäätiölle 50 milj. markkaa ja
7202: koskevaa asetusta kaksi vuotta sitten muutet- kun tämä järjestö nyt vasta aloittaa toimin-
7203: tiin, oli yhtenä lähtökohtana se, että liikunta- tansa, voitaneen pitää oikeutettuna ja koh-
7204: kasvatuksen rinnalla näillä varoilla tulisi tuullisena, että tästä määrärahasta osa siir-
7205: voimaperäisesti tukea myöskin muuta nou- retään nuorisokasvatustyön tukemiseen. Alle-
7206: risokasvatustyötä, johon liikuntakasvatus yh- kirjoittaneet täysin myöntävät säveltaiteen
7207: tenä osana liittyy. Lisäksi on todettu, että kehittämisen tärkeyden, mutta huomioon ot-
7208: nuorisorikollisuuden ja väkijuomien käytön taen edellä esitetyt nuorisokasvatuksen työn
7209: vastustamisessa on nuorisojärjestöjen suorit- laajuutta ja merkitystä koskevat näkökohdat,
7210: tamalla työllä ennakolta ehkäisevänä toimin- ei voitane katsoa tarkoituksenmukaiseksi, että
7211: tana ratkaiseva merkitys. On aihetta myös yhdelle ainoalle taidejärjestölle heti sen toi-
7212: todeta, että maamme nuorisokasvatusjärjes- minnan alkaessa annetaan huomattavasti
7213: telmä ja sen työmuodot ovat viime aikoina enemmän valtionapua kuin vuosikymmenien
7214: herättäneet kansainvälistä huomiota ja monet perinteet omaavalle ja mitä arvokkaimpia tu-
7215: maat ovat pyrkineet menetelmiämme seuraa- loksia tuottaneelle kasvatustyölle.
7216: maan. Kaiken tämän huomioon ottaen vapaat Mainittuihin tarkoituksiin esitettyjen varo-
7217: kasvatusjärjestömme ansaitsisivat myös val- jen jakosuunnitelmaa olisikin mielestämme
7218: tion taholta niiden työn arvoa vastaavaa muutettava siten, että eduskunta vähentäisi
7219: tukea. 10 Pl. XV: 4 C kohtaan merkitystä Säveltai-
7220: Nuorisojärjestöille merkitystä maarara- teen tukisäätiölle varatusta 50 000 000 markan
7221: hasta on vuosittain jaettu avustusta myöskin määrärahasta 20 000 000 markkaa ja siirtäisi
7222: kansakoulujen kerhotoiminnan tukemiseen. sen B kohtaan siten, että nuorisokasvatus-
7223: Tämä kansakoulun järjestysmuotolakiin pe- työtä tekevien järjestöjen ohjaajakoulutuk-
7224: rustuva virallinen työmuoto on viime vuosina sen, kurssi- ym. toiminnan tukemiseen mer-
7225: ripeästi kehittynyt niin varsinaisen kerho- kittyyn määrärahaan lisätään 17 000 000
7226: työn kuin siihen läheisesti liittyvän kansa- markkaa, joten loppusummaksi tulee
7227: 970 IV,295. - Nuorisokasvatustyö.
7228:
7229: 38 000 000 markkaa, ja uudelle nimikkeelle: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7230: Kansakoulujen kerhotoiminnan tukemiseen nioittaen,
7231: me11kitään 3 000 000 markkaa, mikä yhdistet-
7232: tynä kouluhallituksen järjestämien kansakou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7233: lunopettajien nuoriso-ohjaajakurssien menoi- tulo- jå menoarvioon lisäyksenä 10 Pl.
7234: hin 2 600 000 markkaan ja koulujen kieli- XV luvun 4 momentin B kohtaan 20
7235: ym. kerhotoiminnan kehittämiseen varattuun miljoonaa markkaa käytettäväksi nuo-
7236: 1 000 000 markkaan nostaisi yhteisen loppu- risokasvatustyön tukemiseen edellä
7237: summan 6 600 000 markkaan. perusteluissa esitetyllä tavalla.
7238: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
7239:
7240: Lauri Järvi. Eeli Erkkilä. Eemil Partanen.
7241: Jaakko Hakala. Armas Leinonen. Saara Forsius.
7242: Erkki Koivisto.
7243: 971
7244:
7245: IV,296. - Rah.al. N:o 164.
7246:
7247:
7248:
7249:
7250: Kajala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämö-
7251: taiteen ja näyttämötaiteellisten harrastusten tukemiseen.
7252:
7253:
7254: E d u s k u n n a ll e.
7255:
7256: Sen johdosta, että hallituksen esitykseen ten näytelmäkilpailujen palkintolautakun-
7257: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 tien lausunnot antavat vakuuttavia todistuk-
7258: sisältyvät maan teattereiden ja näyttämö- sia. Kurssi- ja ohjaustoiminnan kysynnästä
7259: taiteellisten harrastusten tukemiseen tarkoi- voidaan kuitenkin nykyisin tyydyttää vain
7260: tetut määrärahat on pysytetty muuttumat- n. viidesosa, mikä suuresti hidastuttaa ter-
7261: tomina, on maamme laajan ja monimuotoi- vettä kehitystä tällä tärkeällä ja kansan-
7262: sen näyttämötyön jatkuva kehitys jout.u- omaisella kulttuurityön saralla.
7263: massa vakaviin vaikeuksiin. Vakinaisissa Varsinaisen maaseutuväestön teatteritar-
7264: teatterilaitoksissa on näyttelijöiden tunne- peen tyydyttäminen on valmistuvan komitea-
7265: tusti kohtuuttoman alhaista palkkatasoa py- mietinnön mukaan turvattava liittämällä
7266: ritty viime vuosina varovasti parantamaan säännöllinen vierailutoiminta vakinaisten
7267: ja niinpä palkkamenojen nousu onkin vuo- teatterilaitosten työohjelmaan, jolloin maa-
7268: desta 1952 eräissä tyypillisiksi katsotuissa seutu tällä alalla voisi päästä nauttimaan
7269: teattereissa ollut 17.5-39.9 %. Välttämät- yhtä pätevästä teatteritaiteesta kuin asutus-
7270: tömäksi osoittautunut henkilökunnan lisää- keskukset.
7271: minen vaikuttaa kuitenkin tähän palkkojen Näiden koko maan teatteritoiminnan tär-
7272: kokonaissummaan, joten näyttelijäin palk- keimpiä muotoja välittömästi palvelevien toi-
7273: kataso ei ole noussut mainittua määrää. menpiteiden merkitykseen ja kiireellisyyteen
7274: Näyttelijöiden palkat ovat edelleen epätyy- vedoten ehdotamme kunnioittaen,
7275: dyttävällä tasolla, mutta teattereilla ei ole
7276: mahdollisuuksia sen nostamiseen ja meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7277: jen lisäämiseen ilman lisätukea. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun
7278: Näyttämötaiteellisten harrastusten kehi- 3 momentille näyttämötaiteen ja näyt-
7279: tyksessä on viime vuosina ollut havaittavissa tämötaiteellisten harmstusten tukemi-
7280: pätevän koulutus- ja ohjaustoiminnan tulok- seen lisäyksenä 16 000 000 markkaa.
7281: sellinen vaikutus, mistä esim. valtakunnallis-
7282: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
7283:
7284: Olavi Kajala. Esa Koivusilta. Veikko Helle.
7285: Arvo Salminen. Antti J. Rantamaa. Bruno J. Sundman.
7286: Aino Malkamäki. Martta Salmela-Järvinen. Hugo Manninen.
7287: Lennart Heljas. Juho Karvonen. Urho Kulovaara.
7288: Erkki W. Mohell. Eino Saari. Yrjö Sinkkonen.
7289: Toivo Kujala. Sven Högström. Yrjö Hautala.
7290: Jaakko Hakala. Mauri Ryömä. Onni Hiltunen.
7291: 0. A. Öhman. G. Henriksson. Varma K. Turunen.
7292: Rafael Paasio. 0. Lindblom.
7293:
7294:
7295:
7296:
7297: 18 E 626/55
7298: 972
7299:
7300: IV,297. - Rah.al. N:o 165.
7301:
7302:
7303:
7304:
7305: H. Miettunen: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen elokuvan
7306: tukemiseksi.
7307:
7308:
7309: E d u s k u n n a ll e.
7310:
7311: Elokuvien ohjaamisessa kansansivistykselli- on valtion apu välttämätön. Budjetin 10
7312: sesti positiiviseen suuntaan on - sensuuri- Pl: n XV luvussa onkin määrärahoja kirjal-
7313: määräysten ohella - tähän saakka tyydytty lisuudelle, säveltaiteelle, kuvaamataiteille,
7314: maassamme pelkästään verotuspoliittisiin kei- näyttämötaiteelle ja oopperalle, vieläpä sel-
7315: noihin. Parhaat elokuvat ovat saaneet vero- laisellekin epämääräiselle käsitteelle kuin
7316: vapauden, vähimmin suotaville on asetettu ,kaunotaiteet", joita ei nykyaikainen este-
7317: korkea leimavero ja niiden väliin on luotu tiikka lainkaan edes tunne. Mutta elokuva,
7318: eräänlainen arvoasteikko. Tällaista järjestel- nykyajan omin taidemuoto, jolla on suurin
7319: mää lieneekin periaatteessa pidettävä riittä- levinneisyys, laajin yleisö ja pysyvin vaiku-
7320: vänä ulkomaisiin elokuviin nähden, jotka tus, puuttuu tästä kokonaan.
7321: ovat tuontitavaraa, mutta kotimaiseen elo- Samoin ei asianlaita ole muissa pohjois-
7322: kuvaan nähden kaivataan myös suoranaisesti maissa. Ruotsi palauttaa vuosittain 20 %
7323: edistäviä toimenpiteitä. kotimaiselta elokuvalta peritystä leimaverosta
7324: Elokuvan valmistaminen tulee keskimäärin takaisin. Norjassa valtio takaa elokuvan
7325: maksamaan n. viisitoista miljoonaa markkaa, kannattavaisuuden korvaamalla sen tappion,
7326: ja kun valmistaja saa leimaverona vähenne- mikä syntyy, jos yleisömäärä jää liian pie-
7327: tyistä pääsylipputuloista keskimäärin 50%, neksi, ja jakaa suuria palkintoja arvokkaista
7328: edellyttää verovapaankin elokuvan pelkkä elokuvista. Samoin on asianlaita Tanskassa.
7329: kulujen takaisinsaaminen jo n. 300 000 kat- Näissä olosuhteissa me ymmärrämme, miksi
7330: sojan määrää ja verollisten huomattavasti skandinaavinen elokuva on laadultaan kilpai-
7331: suurempaa. Tämän vuoksi on nykyisin lukykyinen myös kansainvälisesti ja siten
7332: kaikki elokuvat pakko valmistaa sellaisiksi, merkittävä tekijä myös ao. maiden tunnetuk-
7333: että suuri yleisö on valmis niitä katsomaan; sitekemisessä. Mutta eivät vain pienet maat
7334: eikä tällöin ole mahdollista kulkea kaikkein katso välttämättömäksi tukea kotimaista elo-
7335: määrätietoisimmin taiteellisesti, eetillisesti ja kuvatuotantoaan. Myös esim. Englannissa,
7336: kansansivistyksellisesti suotavinta linjaa, Italiassa ja Länsi-Saksassa valtio tukee mo-
7337: koska suuren yleisön maku ei valitettavasti nin tavoin kotimaista elokuvaa, koska ilman
7338: minkään taiteen alalla ole erikoisen taipuvai- sitä ei elokuvavälinettä voida saattaa oikein
7339: nen ilman opastusta pyrkimään parhaaseen. palvelemaan kansaa kasvattavana, opetta-
7340: Kehittävästi vaikuttavia, pienempään yleisö- vana, kehittävänä ja valistavana tekijänä.
7341: määrään perustuvia elokuvia on meidän Suomella ei todellakaan ole varaa laimin-
7342: oloissamme mahdollista tuottaa vain valtion lyödä erästä nykyajan tehokkaimmista kan-
7343: tuella. sansivistystyön välineistä ja osoittaa sitä
7344: Sama koskee myös muita taiteita. Vaikka muista sivistysmaista poiketen toimimaan yk-
7345: niissä tuotantokustannukset ovat huomatta- sinomaan ajanvietteen ja huvittelun aloilla.
7346: vasti pienemmät kuin elokuvassa, eivät tuot- Suomalainen elokuva maksaa vuosittain
7347: tajat ja kustantajat niissäkään pysty omalla leimaveroa n. 60 milj. mk ja ulkomainen elo-
7348: kustannuksellaan kehittämään yleisön makua kuva maassamme lisäksi n. 650 milj. mk.
7349: ja tarjoamaan teoksia, jotka eivät erinomai- Jos kolmannes kotimaisen elokuvan erikois-
7350: sesta laadustaan huolimatta pysty tuomaan verosta palautettaisiin palkintoina elokuva-
7351: niihin sijoitettuja varoja takaisin. Niissäkin tuottajille, ei se vielä vaikuttaisi mitään rat-
7352: IV,297. - H. Miettunen. 973
7353:
7354: kaisevaa koko leimaveron suuruudessa. Pal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7355: kinnot voitaisiin vuosittain myöntää hake- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun
7356: muksesta 3-6 elokuvalle, jotka ovat taiteelli- 2 momentin kohdalle 20 miljoonan
7357: sesti, eetillisesti ja kansansivistyksellisesti markan määrärahan kotimaisen elo-
7358: suositeltavia. kuvan tukemiseksi.
7359: Haluamatta kytkeä asiaa budjettiteknilli-
7360: se3ti leimaveron yhteyteen esitän edellä ole-
7361: vaan viitaten,
7362: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
7363:
7364: Helge Miettunen.
7365: 974
7366:
7367: IV,29s, - Rah.al. N:o 166.
7368:
7369:
7370:
7371:
7372: H. Miettunen: Määrärahan osoittamisesta elokuvatuatannon
7373: alalla tapahtuvan taiteellisen ammattikoulutuksen järjes-
7374: tämiseksi.
7375:
7376:
7377: E d u s k u n n a 11 e.
7378:
7379: Maassamme on kouluja, laitoksia ja kurs- Tällaisen ohjelmiston luomiseksi työsken-
7380: seja yleensä kaikkien taidelajien aloilla työs- nellessä ohjaajien, käsikirjoituksen teki-
7381: kenteleville, vain elokuva-alalla ei näitä ole. jäin, lavastajien, kameramiesten, äänittäjien
7382: Tälle alalle tulevat henkilöt joutuvat opette- ja näyttelijäin kehitys vaikeutuu entises-
7383: lemaan ammattinsa työssä ja omaksumaan täänkin. Ja kumminkin meillä on erittäin
7384: ne työtavat ja -menetelmät, mihin on aikai- hyvää ainesta suomalaisen elokuvan piirissä
7385: semmin totuttu. Henkilökohtainen kehittymi- ja kaik!ki mahdollisuudet järjestää säännölli-
7386: nen on tällä tavalla erittäin vaikeaa, ja seu- nen kurssitoiminta, kunhan vain valtiovalta
7387: rauksina ovatkin etsimiset ja hapuilut, jotka voisi pari-kolme prosenttia kotimaiselta elo-
7388: jarruttavat koko alan eteenpäinmenoa ja saa- kuvalta keräämistään varoista palauttaa tä-
7389: vat kehitysprosessin hitaaksi. Luonnollisesti män elokuvan parhaiden luovien työntekijäin
7390: myös teoreettinen pohja jää tällöin pakosta- kouluttamiseksi.
7391: kin heikoksi, mikä asettaa omat esteensä ke- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
7392: hityksen tielle.
7393: Kotimaista elokuvaa verotetaan erittäin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7394: raskaasti valtion kootessa siltä vuosittain lei- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun
7395: maverona n. 60 milj. mk. Kyetäkseen maksa- 4 momentin kohdalle 2 miljoonan mar-
7396: maan tällaisen veron on elokuvatuottajien kan määrärahan elokuvatuotannon
7397: vedottava mahdollisimman suureen yleisö- alalla tapahtuvan taiteellisen ammatti-
7398: määrään ja siten kevennettävä ohjelmistoaan. koulutuksen järjestämiseksi.
7399: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
7400:
7401: Helge Miettunen.
7402: 975
7403:
7404: IV,299. - Rah.al. N:o 167.
7405:
7406:
7407:
7408:
7409: Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta kokonaissuunnitel-
7410: man laatimiseksi yliopistojen ja muiden korkeakoulujen
7411: sijoittamisesta.
7412:
7413:
7414: E d u s k u n n a ll e.
7415:
7416: Hallitus on esittänyt Yhteiskunnallisen Tällöin olisi kiinnitettävä huomio siihen tosi-
7417: korkeakoulun siirtämistä Helsingistä Tampe- asiaan, että maamme on alueellisesti laaja,
7418: reelle. Korkeakoulun siirtämistä pois Hel- joten yliopistojen ja muiden korkeakoulujen
7419: singistä on ilolla tervehdittävä, sillä se on sijoittamisessa täytyy pyrkiä hajasijoituk-
7420: maan kulttuurielämän kannalta tarpeellinen seen. Kuhunkin maakuntaan olisi saatava
7421: toimenpide. Uudeksi sijoituspaikaksi mää- korkeamman hengenviljelyn tyyssijaksi sel-
7422: rätty Tampere ei mielestämme kuitenkaan lainen yliopisto tai muu korkeakoulu, mikä
7423: sovi tähän tarkoitukseen. Se on aivan liian maakuntaan parhaimmin katsotaan soveltu-
7424: lähellä toisia korkeakoulukaupunkeja ja asu- van. Näin tehden luodaan kansalliselle si-
7425: kasluvultaan liian suuri. vistystyöllemme terve ja elinvoimainen pe-
7426: Uusien yliopistojen perustamishankkeita on rusta ja turvataan maan eri osissa asuville
7427: myös vireillä. Näistä on ainakin Pohjois- ja mahdollisimman yhtäläiset edellytykset aka-
7428: Itä-Suomen yliopistojen välttämättömyys teemiseen opiskeluun. Tässä yhteydessä on
7429: hyvin perusteltu, joten niiden perustamista myös syytä torjua se naiivi käsitys, että vain
7430: olisi kiirehdittävä. Myös Etelä-Pohjanmaan suurimmat kaupungit ovat sopivia yliopisto-
7431: yliopiston perustamishanketta on pidettävä jen ja muiden korkeakoulujen sijoituspai-
7432: asiallisena. Ratkaisua ovat odottamassa li- koiksi. Niiden sijoittamista maalaiskuntiin
7433: säksi Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen puoltavat monet painavat näkökohdat.
7434: ja Eläinlääkintäkorkeakoulun uusien sijoi- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
7435: tuspaikkojen määrääminen sekä korkeamman nioittavasti,
7436: maatalous- ja metsätalousopetuksen uude1leen
7437: järjestely, jolloin niiden siirtäminen pois että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7438: Helsingistä luonnollisesti toteutetaan. tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
7439: Koska maan korkeakoulujen sijoituskysy- kan määrärahan kokonaissuunnitelman
7440: mys nyt on voimakkaasti esillä, olisi mie- laatimiseksi yliopistojen ja muiden
7441: lestämme tarkoituksenmukaista laatia koko- korkeakoulujen sijoittamisesta koko
7442: naissuunnitelma asian ratkaisemiseksi kan- valtakunnan kulttuuritarpeiden vaah-
7443: samme kulttuurielämää tyydyttävällä tavalla. mukset huomioon ottaen.
7444: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
7445:
7446: M. 0. Lahtela. Nestori Kaasalainen. Esa Koivusilta.
7447: Erkki Koivisto. Tahvo Rönkkö. Eino Rytinki.
7448: Kalle Kämäräinen. J. F. Pöykkö.
7449: 976
7450:
7451: IV,soo. - Rah.al. N:o 168.
7452:
7453:
7454:
7455:
7456: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun väliaikaisen
7457: opettajakorkeakoulun vakinaistamiseksi.
7458:
7459:
7460: Eduskunnalle.
7461:
7462: Vuodesta vuoteen jatkuva opettajapula on opettajia kuin kaukaa vieraista maakunnista
7463: tunnettu tosiasia koko maassa. Kipeimmin tulleista.
7464: se on koskenut Pohjois-Suomea. Kun koko Oulun va. opettajakorkeakoulu toimii väli-
7465: maamme kansakouluissa pätevien opettajien aikaisissa suojissa hajoitettuna välttämättö-
7466: vajaus ennakkotietojen mukaan on n. 13%, myyden pakosta useaan eri paikkaan, mutta
7467: on se Pohjois-Suomessa n. 22 %. Oulun kaupunki on sitoutunut lahjoittamaan
7468: Vaikka Oulun va. opettajakorkeakoulu al- korkeakoululle n. 11 ha:n suuruisen maa-
7469: koi vasta 1953 ja· ensimmäiset opettajat val- alueen kaupungin alueelta erittäin sopivaksi
7470: mistuivat siitä 1954, on ko. korkeakoulu jo katsotusta paikasta. Oulussa on myös aloi-
7471: jonkin verran, tarkastajien antamien tietojen tettu suuri kansalaiskeräys Ouluun mahdol-
7472: mukaan, voinut lisätä pätevien opettajien lisesti sa:atavien korkeakoulujen opiskelija-
7473: lukumäärää pohjoisissa tarkastuspiireissä. asuntoloiden rakentamiseksi. Oulun va. opet-
7474: Kun koulua käyvien lasten luku tulee lähi- tajakorkeakoulun ylioppilaat ovat tämän
7475: vuosina jatkuvasti lisääntymään, olisi myös hankkeen suunnittelussa ja toimeenpanossa
7476: jatkuva opettajavalmistus Pohjois-Suomessa keskeisessä asemassa.
7477: taattava nimenomaan myös kansakouluteitse. Koska kaikki ylläselostetut syyt puhuvat
7478: Näin siksi, että Pohjois-Suomen oppikou- Oulun va. opettajakorkeakoulun vakinaista-
7479: luista valmistuvilla ylioppilailla olisi omassa misen puolesta, niin edellä olevaan viitaten
7480: maakunnassa kohtuullisin taloudellisin uh- ehdotamme kunnioittaen,
7481: rauksin mahdollisuus opettajaksi valmistumi-
7482: seen. On sitä paitsi todettu, että oman maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7483: kunnan kasvateista on mahdollisuus saada tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
7484: ma:akuntansa oloihin paremmin sopeutuvia markan määrärahan Oulun va. opet-
7485: tajakorkeakoulun vakinaistamiseksi.
7486: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
7487:
7488: Armas Leinonen. Pentti Liedes. J. F. Pöykkö.
7489: Erkki Koivisto. Eemil Partanen. Kaarlo Kajatsalo.
7490: Niilo Ryhtä. Artturi Tienari. Eino Tainio.
7491: Erkki W. Mohell. Antti Kinnunen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
7492: Onni Mannila. Irma Torvi. Lauri Järvi.
7493: Eeli Erkkilä. Arvi Turkka. Kauno Kleemola.
7494: John Forsberg. Jaakko Hakala. Juho Tenhiälä.
7495: Eino Rytinki. Yrjö Murto.
7496: 977
7497:
7498: IV,3o1. - Rah.al. N:o 169.
7499:
7500:
7501:
7502:
7503: Suominen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yhteiskunnallisen
7504: korkeakoulun toimitalon laajentamiseksi.
7505:
7506:
7507: E d u s k u n n a ll e.
7508:
7509: Yhteiskunnallinen korkeakoulu joutuu työs- kuulijalle, 8 pientä tai keskikokoista luento-
7510: kentelemään sietämättömän ahtaissa huoneis- salia, 5 opettajahuonetta, lukusa;li ja kirja-
7511: totiloissa. Tämä joutuu siitä, että Yhteiskun- varasto sekä oppilasravintola. Yhteiskunnalli-
7512: nallisen korkeakoulun Helsingissä sijaitseva sen korkeakoulun hallitus on tullut siihen
7513: rakennus on siltä ajalta, jolloin sen oppilas- tulokseen, että tilanahtaus voitaisiin poistaa
7514: määrä oli n. 200, ja nykyisin mainitussa kor- pitkiksi ajoiksi, jos korkeakoulun nykyistä
7515: keakoulussa opiskelee n. 700 opiskelijaa. Tä- rakennusta korotettaisiin kahdella kerroksella
7516: ten korkeakoulun opiskelijamäärä on run- ja kirjastolle hankittaisiin uutta tilaa pihan-
7517: saasti enemmän kuin kolminkertaistunut siitä, alaisilla rakennuksilla. Näin saataisiin kor-
7518: mitä se oli Yhteiskunnallisen korkeakoulun keakoululle nykyisen 10 300 m3:n lisäksi
7519: toimitaloa rakennettaessa. Kun korkeakou- uutta huoneistotilaa 9 200 m3, mikä epäile-
7520: lulla on käytettävissään ainoastaan ·5 varsi- mättä riittäisi pitkäksi ajaksi eteenpäin.
7521: naista luentosalia ja kun luentotuntien määrä Tätä laajennussuunnitelmaa varten, jonka
7522: on viikossa n. 300, on luonnollista, että luen- kustannusarvio on n. 130 000 000 mk, korkea-
7523: tojen sijoittaminen tuottaa erittäin suuria koulu on jo hanikkinut tarvittavat piirustuk-
7524: vaikeuksia. Tästä on ollut seurauksena, e.ttä set.
7525: opetusta on täytynyt jatkaa iltaisin aina klo Kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu on
7526: 21: een asti. Luentojen järjestämisen ohella kannatusyhdistyksen varassa toimiva yksityi-
7527: myöskin opiskelijoiden henkilökohtainen oh- mm oppilaitos, jolla ei ole muita tuloja kuin
7528: jaus ja suullisten kuulustelujen toimeenpano oppilasma:ksut ja valtionavustus vuotuisia
7529: kärsii hyvin paljon huoneistopulasta. Samoin ylläpitomenoja; varten, se ei kykene rahoitta-
7530: Yhteiskunnallisen korkewkoulun kirjasto, joka maan po. rakennuksen laajennustyötä, vaan
7531: viime vuosina on lainaustensa lukumäärän mainittu laajennustyö pitäisi saada suorite-
7532: perusteella ollut maamme tieteellisten kirjas- tuksi valtion avustuksen turvin. Tämä kävisi
7533: tojen joukossa kolmas, on tilanahtauden parhaiten päinsä siten, että valtion vuosien
7534: vuoksi kestämättömässä asemassa. Edelleen 1956 ja 1957 talousarvioihin otetaan tarkoi-
7535: korkeakoulussa oleva ruokala, mikä alunperin tusta varten kumpanakin vuotena 65 000 000
7536: on tarkoitettu n. 30 asiakasta varten, on jää- markan suuruinen avustusmääräraha.
7537: nyt opiskelijoiden lukumäärän voimakkaan Edellä esitetyillä perusteilla anomme kun-
7538: nousun vuoksi aivan liian pieneksi. nioittaen,
7539: Huomioonottaen YhteiSkunnallisessa kor-
7540: keakoulussa viime vuosina ollut ja jatkuvasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7541: noususuunnassa oleva opiskelijoiden luku- tulo- ja menoarvioon 65 000 000 mark-
7542: määrä, korkeakouluun olisi ensisijaisesti saa- kaa Yhteiskunnallisen korkeakoulun
7543: tava lisähuoneistotiloilla luentosali n. 140 toimitalon suurentamiseksi.
7544: Helsingissä 16 päivänä syySkuuta 1955.
7545:
7546: Unto Suominen. Tyyne Paasivuori. G. Henriksson.
7547: 978
7548:
7549: IV,so2. - Rah.al. N:o 170.
7550:
7551:
7552:
7553:
7554: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansalaisjärjestöjen
7555: YK-liiton toiminnan tukemiseksi.
7556:
7557:
7558: E d u s k u n n a ll e.
7559:
7560: Viime vuoden vaihteessa toimintansa aloit- nyt YK-yhdistyksiä, jotka pyrkivät välittä-
7561: tanut Kansalaisjärjestöjen YK-liitto on ly- mään YK-tietoutta kansalaispiireille. Tällai-
7562: hyessä ajassa saavuttanut erittäin laajojen nen kansalaistoiminta saa säännön mukaan
7563: piirien kannatuksen. Tähän mennessä siihen myös valtion tukea, koska ei voida edellyttää,
7564: on liittynyt jo 34 suurta kansalaisjärjestöä, että niin laajaa toimintaa voitaisiin hoitaa
7565: mm. työmarkkina-, osuustoiminta-, sivistys- pelkästään jäsenmaksujen varassa ja koska
7566: ym. keskusjärjestöjä, joiden henkilöjäsen- tällaista kansalaistoimintaa on pidetty vält-
7567: määrä ylittää 2 milj. henkeä. Tämä osoittaa, tämättömänä myös yleiseltä kannalta. Meillä
7568: että on kaivattu puolueetonta elintä, joka YK-liitto on tähän mennessä toiminut mel-
7569: yhteistyössä virallisten YK-elinten kanssa kein yksinomaan jäsenjärjestöjen tuen va-
7570: vapaan kansalaistoiminnan pohjalta harjoit- rassa. Vain pienehköjä valtioavustuksia se
7571: taa YK:ia ja yleensä kansainvälisiä kysy- on saanut eräitä erikoistarkoituksia varten.
7572: myksiä koskevaa asiallista valistustoimintaa. Huomautettakoon tässä yhteydessä, että
7573: Liitolla onkin jo ollut tilaisuus jakaa tu- valtio meillä suorittaa useita kymmeniä mil-
7574: hansia suomentamiaan julkaisuja ja julis- joonia markkoja jäsenmaksuina sanotuille
7575: teita, järjestää tiedotustilaisuuksia ym. ko- erikoisjärjestöille ja osanottokustannuksilla
7576: kouksia, myötävaikuttaa YK-aiheisten filmien niiden kokouksiin. Olisi näin ollen suotava,
7577: ja rainojen valmistukseen sekä monia muita- että myös näitä kysymyksiä koskevaan tiedo-
7578: kin keinoja käyttäen levittää alaa koskevia tukseen YK-liitolla olisi käytettävissä vähän
7579: tietoja ja siten meillä lisätä kansainvälisten varoja, koska esim. ulkoministeriön vastaa-
7580: kysymysten ymmärtämystä. vaa määrärahaa voidaan käyttää vain ulko-
7581: Puheena oleva työmaa on erittäin laaja ja maiseen valistustoimintaan.
7582: tärkeä meidänkin maallemme, joka on jäse- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7583: nenä melkein kaikissa YK: n erikoiselimissä, kunnioittaen,
7584: joskin se vielä on sen poliittisen pääjärjestön
7585: ulkopuolella. Kun YK ei halua olla koske- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7586: tuksessa vain hallituksiin ja niiden diplo- talousarvioon 800 000 markan suurui-
7587: maattisiin edustajiin, vaan myös kansojen sen määrärahan Kansalaisjärjestöjen
7588: laajoihin piireihin, on kaikissa sivistysmaissa YK-liiton toiminnan tukemiseksi.
7589: - olivatpa ne YK:n jäseniä tai ei - Synty-
7590: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
7591:
7592: Eino Saari. John Österholm. Päiviö Hetemäki.
7593: Jaakko Hakala. Irma Karvikko. Harras Kyttä.
7594: Matti Raipala. John Forsberg. R. Hallberg.
7595: Felix Seppälä. G. Henriksson.
7596: 979
7597:
7598: IV,3o.3, - Rah.al. N:o 171.
7599:
7600:
7601:
7602:
7603: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
7604: seksi Suomi-Seuralle ulkosuomalaistoimintaa varten.
7605:
7606:
7607: E d u s k u n n a ll e.
7608:
7609: Ulkosuomalaisyhteyksiä hoitava järjestö tionapu kulumassa olevalle vuodelle jälleen
7610: Suomi-Seura on useitten vuosien · aikana 2 017 000 markkaan. Tällä summalla on seu-
7611: kerta kerralta esiintuonut valtiovallalle, ettei ran toiminta nykyisin supistunein työvoimin
7612: sen valtioapu suhteessa kasvavaan ja moni- saatu suurin vaikeuksin ylläpidetyks~.
7613: puolistuvaan sekä muutenkin lisääntyviä Huomioonottaen Suomi-Seuran työn mer-
7614: vaatimuksia asettavaan työhön ole riittävä. kityksen ulkosuomalaisten keskuudessa tulisi
7615: Niinpä seuran työvoima on jo vuosista 1951 seuran saada tähänastista enemmän valtion-
7616: -52 lähtien täytynyt supistaa kahteen var- apua, koska sen toiminnan tehokas ylläpitä-
7617: sinaiseen työntekijään, sihteeriin ja toimis- minen ei ole muutoin mahdollista. Seuran
7618: tonhoitajaan, joiden niidenkään palkkausta työssä on varhaisemmilla valtamerentakai-
7619: ei ole voitu pitää kohtuullisia vaatimuksia silla linjoilla tapahtunut kasvua ja laajen-
7620: vastaavana.. tumista ja lisäksi on viime aikoina eritoten
7621: Seuran toiminnalle välttämättömän työ- Ruotsin suomalaisten hoitaminen asettanut
7622: voiman vähimmäismäärän pitäisi olla sihteeri seuralle uusia huomattavia tehtäviä ja vei-
7623: ja hänen apulaisensa sekä toimistonhoitaja voittavia vaatimuksia.
7624: ja toimistoapulainen. Toimintaansa varten Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
7625: seura tarvitsisi valtionapua yhteensä nioittaen,
7626: 3 000 000 mk vuodessa. Menoarvio on noin
7627: 4 000 000 mk, joten valtionavun lisäksi jää että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7628: seuran muilla toimenpiteillä hankittavaksi tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu-
7629: noin 1000 000 mk. Seuran valtionapu oli ky- vun 2 momentille Suomi-Seuralle ul-
7630: symyksessä olevina vuosina parhaimmillaan kosuomalaistoimintaa varten ehdotet-
7631: 2 017 000 mk, kuitenkin aleten vuodelle 1954 tuun valtionavustukseen lisäystä
7632: summaan 1 760 000 mk. Eduskunnan s~vis 983 000 markkaar.
7633: tysvaliokunnan myötävaikutuksella nousi val-
7634: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
7635:
7636: Niilo Honkala. Jaakko Hakala.
7637: Felix Seppälä. Vappu Heinonen.
7638: Aukusti Pasanen.
7639:
7640:
7641:
7642:
7643: 19 E 626/55
7644: 980
7645:
7646: IV,a04, - Rah.al. N:o 172.
7647:
7648:
7649:
7650:
7651: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomalaisen Kir-
7652: jallisuuden Seuran kansanrunousarkiston käsikirjoitus-
7653: kokoelmien mikrofilmaamiseen.
7654:
7655:
7656: E d u s k u n n a 11 e.
7657:
7658: Suomen ainoan kansanperinnearkiston men kansan henkisen perinteen keräämiseksi
7659: muodostaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seu- ja säilyttämiseksi.
7660: ran kansanrunousarkisto, jonka alkujuuret Ainoa taloudellisten mahdollisuuksien puit-
7661: ovat Elias Lönnrotin ajassa. Seuran perus- teissa oleva keino on mikrofilmaus, jota on
7662: tamisen lähin tarkoitus oli Elias Lönnrotin nykyään käytetty monien muidenkin, loppu-
7663: kansanrunouden keräys- ja julkaisutyön tu- jen lopuksi paljonkin vähäarvoisempien ar-
7664: keminen, ja siitämisin seura on yhtenä oh- kistojen turvaamiseksi. Suunnitelmat kan-
7665: jelmansa keskeisenä tehtävänä pitänyt kan- sanrunousarkiston kokoelmien mikrofilmaa-
7666: sanrunouden ja yleensä kansan henkisen pe- miseksi ovat kuitenkin tähän mennessä
7667: rinteen keräystyötä. Kuluneiden 124 vuoden rauenneet varojen puutteessa, vaikka mm.
7668: aikana arkisto on vähitellen karttunut alal- kansainvälisen järjestön UNESCOn toimesta
7669: laan maailman suurimmaksi: se käsittää sotien jälkeen esitettiin ajatus, että kokoel-
7670: kaikkiaan noin 1 400 000 numeroa erilaista mat olisi mikrofilmattava ulkopuolisilla va-
7671: folklorea. Arkiston kokoelmat, joiden kartut- roilla. Vasta kuluvana vuonna Suomalaisen
7672: tamiseen useat sukupolvet siis ovat uhran- Kirjallisuuden Seura onnistui saamaan tä-
7673: neet intoa, vaivaa ja varoja, ovat sekä suo- män työn aloittamiseksi veikkausvoittova-
7674: malaiselle että kansainväliselle tutkimukselle, roista 2 000 000 markkaa, minkä avulla mik-
7675: kuten on itsestään selvää, mitä arvokkaim- rofilmaus heti pantiin käyntiin.
7676: mat. Kun muistetaan, että ne muun ohessa
7677: ovat ainoat muistomerkit siitä miltei hävin- Tehtyjen tiedustelujen ja saatujen tar-
7678: neestä ·kulttuurimuodosta, mitä voidaan ni- jousten nojalla on laskettu, että Suomalaisen
7679: mittää ,kalevalaiseksi", niiden merkitys on Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston
7680: sitäkin huomattavampi. Mitään periaatteel- käsikirjoituskokoelmien mikrofilmaaminen tu-
7681: lista eroa ei ole niillä muinaisesineillä, jotka lisi maksamaan kaikkiaan 20 000 000 mark-
7682: on sijoitettu kansallismuseoon, ja niillä his- kaa, joten koko summasta puuttuu vielä
7683: toriallisilla asiakirjoilla, joita säilytetään 90 %, eli 18 000 000 markkaa. Siinäkin ta-
7684: valtionarkistossa, sekä toisaalta kansanperin- pauksessa, että veikkausvoittovaroista jatku-
7685: teen muistiinpanoilla, joiden tyyssijana on vasti vuosittain onnistuttaisiin saamaan ny-
7686: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansan- kyisen suuruinen summa, mikrofilmaus sen
7687: runousarkisto. turvin kestäisi vielä kymmenkunnan vuotta,
7688: Viime vuosien aikana ovat tämän kansal- minä aikana kokoelmat edelleen olisivat alt-
7689: liskokoelman säilymisestä vastuussa olevat tiina tuholle. Asian tekee juuri nyt ajan-
7690: henkilöt tunteneet syvää huolta sen säilymi- kohtaiseksi mm. se seikka, että Suomalaisen
7691: sen turvaamisesta, koska on selvää, että kun Kirjallisuuden Seura v. 1956 viettää 125-
7692: arkisto on olemassa vain alkuperäisinä käsi- vuotisjuhlaansa, jonka yhteydessä olisi pai-
7693: kirjoituksina - ainoastaan pieni osa siitä kallaan tunnustuksen osoittaminen sen teke-
7694: on pystytty julkaisemaan painosta- korjaa- mälle tärkeälle sivistystyölle turvaamalla tä-
7695: maton onnettomuus voi milloin hyvänsä ta- män työn erään keskeisen osan tulosten säi-
7696: pahtua ja tuhota yli vuosisadan työn Suo- lyminen.
7697: IV,so4. - Tenhiälä ym. 981
7698:
7699: Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme vun uudelle momentille 18 000 000
7700: kunnioittavasti, markan määrärahan Suomalaisen Kir-
7701: jallisuuden Seuran kansanrunousar-
7702: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 kiston käsikirjoituskokoelmien mikro-
7703: tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu- filmaamiseksi.
7704: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
7705:
7706: Juho Tenhiälä. Helge Miettunen. Eino Saari.
7707: Aare Leikola. R. Hallberg. Nestori Kaasalainen.
7708: Johannes Wirtanen. Jaakko Hakala. Saara Forsius.
7709: Aune Innala. Urho Kähönen. Artturi Tienari.
7710: Lauri Järvi.
7711: 982
7712: IV,so5. - Rab.llJ. :tf:~ 173.
7713:
7714:
7715:
7716:
7717: H. Miettunen: Määrärahan osoittamisesta VIII pohjoismaisen
7718: kirjastokokouksen järjestelymenoihin.
7719:
7720:
7721: E d u s k u n n a ll e.
7722:
7723: Pohjoismaissa on 1920-luvulta lähtien pi- sen tulo- ja menoarvioesitykseen ei kuiten-
7724: detty yhteisiä pohjoismaisia kirjastokokouk- kaan ole otettu seurojen anomaa määrärahaa
7725: sia, joiden merkitys kirjastoalan kehittämi- kokouksen järjestämistä varten, eikä muita-
7726: sessä ja keskinäisen kulttuurikosketuksen kaan mahdollisuuksia kokouksen rahoittami-
7727: ylläpitämisessä on muodostunut varsin suu- seksi ole. Huomattavin kustannuserä on ko-
7728: reksi. Näitä kokouksia ovat eri maat vuorol- kouksen ohjelman, pöytäkirjojen ja esitei-
7729: laan järjestäneet. Viimeksi pidettiin poh- mien painattaminen, mihin tarvitaan 600 000
7730: joismainen kirjastokokous Norjassa v. 1953, mk. Palkkiot esiteimien ja alustusten pitä-
7731: ja nyt on Suomen vuoro toimeenpanna VIII jille nousevat 150 000 markkaan, vuokra-,
7732: pohjoismainen kirjastokokous Turussa elo- kanslia- ja käännöskulut 375 000 markkaan
7733: kuussa v. 1956. Kongressin järjestäjinä toi- sekä näyttelyt ja taiteellinen ohjelma 100 000
7734: mivat Suomen Kirjastoseura, Suomen Tie- markkaan. Tuloja karttuu osanottomaksuista
7735: teellinen Kirjastoseura, maamme ruotsinkie- 200 000 mk, joten kokouksen järjestelymenot
7736: liset kirjastoseurat ja Kirjastovirkailijayh- nousevat 1025 000 markkaan.
7737: distys. Osanottajamäärä on rajoitettu Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
7738: 600: ksi. Kokous on yhteinen sekä tieteeUi- nioittavasti,
7739: sille että yleisille kirjastoille ja työskentelee
7740: osittain jakautuneena jaostoihin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7741: Kun kokous edellisen kerran oli Suomessa tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XV
7742: v. 1936, saatiin tarkoitukseen valtion varoja. luvun 4 momentin kohdalle 1 025 000
7743: Tälläkin kertaa kokouksen järjestämisen markan määrärahan VIII pohjoismai-
7744: edellytyksenä on valtion tuki, koska järjes- sen kirjastokokouksen järjestelymenoi-
7745: tävien seurojen talous on heikko. Hallituk- hin.
7746: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
7747:
7748: Helge Miettunen.
7749: 983
7750:
7751: IV,3o6. - Rah.al. N:o 174.
7752:
7753:
7754:
7755:
7756: Rosnell ym;: Määrärahan osoittamisesta opintolainoiksi yli-
7757: oppilaille.
7758:
7759:
7760: E d u s k u n Ii a 11 e.
7761:
7762: Hyväksyessään Vtloiina 1948 lain korkea- opintojen rahoituksesta on muodostunut yhä
7763: kouluopintoja varten aimettavista stipen- useammalle lahjakkaalle nuorelle este lukujen
7764: deistä ja avustuksista eduskunta totesi, että jatkamiseen. Tätä osoittaa esim. se, että työ-
7765: mainittu laki ei vielä yksinään riitä turvaa- läiskodeista lähteneiden opiskelijoiden suh-
7766: maan vähävaraisten opiskelijoiden opiskelu- teellinen lukumäärä on korkeakouluissamme
7767: mahdollisuuksia. Eduskunta oli sitä mieltä, vähentynyt. Lainojen saaminen pankkilai-
7768: että lain edellyttämää stipendijärjestelmää toksilta tai ylioppilasjärjestöjen perustamista
7769: olisi täydennettävä säätämällä laki, jonka opintolainarahaatoista on vaikeaa vähävarai-
7770: mukaan myönnettäisiin korkeakouluissa opis- sille opiskelijoille, joilla ei ole mahdollisuuk-
7771: keleville halpakorkoisia, pitkäaikaisia lainoja. sia hankkia riittävän vakavaraisia takaajia.
7772: Eduskunnan lausumasta toivomuksesta sen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7773: enempää kuin ylioppilaiden taholta tulleista
7774: esityksistä huolimatta ei valtiovallan taholta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7775: ole kuitenkaan tehty mitään, jolla helpotet- tUlo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
7776: taisiin lahjakkaiden, vähävaraisten opiskeli- kan määrärahan halpakorkoisten ja
7777: joiden lainansaantimahdollisuuksia. pitkäaikaisten opintolainojen myöntä-
7778: Ylioppilaiden taloudelliset vaikeudet ovat miseksi lahjakkaille, vähävaraisille yli-
7779: samanaikaisesti vuosi vuodelta kiristyneet ja oppilat?le.
7780: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
7781:
7782: Irma Rosnell. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
7783: Mauri Ryömä.. Unto :Miettinen.
7784: Pauli Puhakka.
7785: 984
7786:
7787: IV,so1. - Rah.al. N:o 175.
7788:
7789:
7790:
7791:
7792: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhanpuolus-
7793: tajat r. y:n työn tukemiseen.
7794:
7795:
7796: E d u s k u n n a 11 e.
7797:
7798: Viime vuosien kehitys on selvästi osoitta- Edistääkseen ja tehdäkseen tunnetuksi
7799: nut Suomen Rauhanpuolustajat-järjestön toi- kansallista kulttuuria on Suomen Rauhan-
7800: minnan suuren arvon maallemme. Järjestön puolustajain perustama kulttuurivaihtotoimi-
7801: yksinomaisena tehtävänä on edistää kaikkia kunta jo kolmena vuonna peräkkäin järjes-
7802: rauhan turV'aamiseen tähtääviä toimenpiteitä. tänyt suuren Kalevala-juhlan Helsingissä.
7803: Suomen Rauhanpuolustajat r. y. on järjestä- Näihin tilaisuuksiin on osallistunut Kaleva-
7804: nyt lukuisia ystävyysvierailuja eri maista lan tutkijoita myös Unkarista ja Neuvosto-
7805: Suomeen; mainittakoon neuvostoliittolaisten liitosta. Samanaikaisesti on Rauhanpuolus-
7806: ja unkarilaisten tiedemiesten sekä taiteilijoi- tajat-järjestö järjestänyt maan eri puolilla
7807: den vierailut, saksalaisten kansantaiteilijain, Kalevala-aiheisia esitelmätilaisuuksia, joissa
7808: pohjoismaisten, puolalaisten ym. maiden on myös esiintynyt huomattavia ulkolaisia
7809: edustajain vierailut maassamme. Samassa tiedemiehiä.
7810: yhteydessä se on harjoittanut laajaimutoista Tällainen toiminta on vaatinut Suomen
7811: toimintaa tehdäkseen muissa maissa -tunne- Rauhanpuolustajat-järjestöitä uhrautuvaa
7812: tuksi Suomen rauhanomaista rakennustyötä. työtä ja aiheuttanut sille suuria taloudellisia
7813: Suomen Rauhanpuolustajat r. y. toimi myös kustannuksia. Ottaen huomioon tämän työn
7814: tämän vuoden kesäkuussa Helsingissä pide- suuren merkityksen olisi välttämätöntä, että
7815: tyn maailman rauhankokouksen suomalaisena myös valtiovalta tukisi taloudellisesti järjes-
7816: järjestäjänä ja tämän suuren kokouksen tön toimintaa.
7817: kautta Helsinki ja Suomi ovat tulleet laa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7818: jemmin tunnetuiksi kuin tuskin koskaan
7819: aikaisemmin. 0 lihan tässä kokouksessa 1 841 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7820: osanottajaa 68 maasta j1a kokouksen aineisto tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
7821: sekä selostukset, jotka sisälsivät myös ku- kan määrärahan Suomen Rauhanpuo-
7822: vauksia Suomesta, ovat levinneet hyvin laa- lustajat r. y :n työn tukemiseksi.
7823: jalle kaikissa maissa.
7824: HelBi.ngissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
7825:
7826: Eino Roine. Esa Hietanen. Pertti Rapio.
7827: Tauno Kelovesi. Aleksi Kiviaho. Toivo Niiranen.
7828: Matti Koivunen. Irma Rosnell. Hertta Kuusinen.
7829: Rainer Virtanen. Toivo Kujala.
7830: 985
7831:
7832: IV,3os. - Rah.al. N:o 176.
7833:
7834:
7835:
7836:
7837: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Työväenliik-
7838: keen Historiaseura r. y:lle torpparimuistomerkin hankki-
7839: miseksi.
7840:
7841:
7842: E d u s k u n n a ll e.
7843:
7844: Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Torpparikokouksen muistomerkin pystyttä-
7845: Tampereella pidetystä Suomen torpparien miseen olisi sopiva ajankohta ensi vuonna,
7846: 1 edustajakokouksesta. Tämä koko maan torpparikokouksen 50-vuotisjuhlien aikana,
7847: torppariväestöä edustanut kokous oli merkki ja sen paikaksi sopisi parhaiten Tampere.
7848: maamme oikeudettomimman väestönosan he- Asian käytännöllisen järjestelyn voisi par-
7849: räämisestä yhteiskunnalliseen tietoisuuteen haiten suorittaa Suomen Työväenliikkeen
7850: ja toimintaan, joka erittäin painavalla ta- Historiaseura r. y., joka jo on ryhtynyt alus-
7851: valla oli antamassa suuntaa myöhemmin suo- tavilli toimenpiteisiin kilpailun julistami-
7852: ritetulle torpparivapautukselle. Torpparien seksi muistomerkin luonnoksen tekemistä
7853: yhteiskunnallinen herääminen ja heidän toi- varten.
7854: mintansa välttämättömän reformin aikaan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7855: saamiseksi on merkittävä tapahtuma kan-
7856: samme historiaBSa. Pysyvän muistomerkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7857: luominen on sen vuoksi sangen aiheellinen tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
7858: ja ajankohtainen tehtävä, josta eräät kansa- kan määrärahan Suomen Työväen-
7859: laisjärjestöt jo ovat tehneet aloitteen. Mie- liikkeen Historiaseura r. y :lle käytet-
7860: lestämme valtiovallan tulisi tällaista aloi- täväksi torpparimuistomerkin hankki-
7861: tetta tukea. miseksi.
7862: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
7863:
7864: Pertti Rapio. Martti Leskinen. Hertta Kuusinen.
7865: Toivo Niiranen. Pentti Liedes. Kaino Haapanen.
7866: Paavo Aitio.
7867: 986
7868:
7869: IV,ao9. - Rah.al. N:o 177.
7870:
7871:
7872:
7873:
7874: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta Yrjö Mäkelinin
7875: muistomerkin pystyttiimiseksi Oulun kaupunkiin.
7876:
7877:
7878: E d u s k u n n a 11 e.
7879:
7880: Kansamme keskuudessa on ollut useita tsarismin sortotoimenpiteitä vastaan ja tais-
7881: sellaisia henkilöitä, jotka ovat osallistuneet telua yleisen äänioikeuden puolesta. Näin
7882: merkittävällä tavalla suuriin yhteiskunnalli- ollen olisi paikallaan, että vihdoinkin ryh-
7883: siin taisteluihin ja uhranneet epäitsekkäästi dyttäisiin toimenpiteisiin Yrjö Mäkelinin
7884: työnsä ja tarmonsa kansamme hyväksi. Tästä muistomerkin aikaansaamiseksi. Tällaisen
7885: huolimatta on lyöty laimin heidän ansiok- muistomerkin paikaksi sopisi erinomaisesti
7886: kaan työnsä tunnustaminen, eikä heille ole esim. Oulun kaupunki, jossa hän työskenteli
7887: suotu yhteiskunnan taholta minkäänlaista elämänsä viimeiset vuosikymmenet.
7888: muistomerkkiä tulevien sukupolvien nähtä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7889: väksi. Näiden henkilöiden joukkoon voidaan
7890: lukea Yrjö Mäkelin. Mäkelinin elämäntyön että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7891: suuri merkitys ei koske yksinomaan työväen- tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar~
7892: luokkaa, vaan koko kansaa ja maata. Tul- kan määrärahan Yrjö Mäkelinin muis-
7893: lakseen tästä vakuuttuneeksi tarvitsee vain tomerkin pystyttiimiseksi Oulun kau-
7894: muistaa Yrjö Mäkelinin rohkeaa taistelua punkiin.
7895: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
7896:
7897: Yrjö Murto. Antti Kinnunen. Eino Kilpi.
7898: Pentti Liedes. Irma Torvi. Arvi Turkka.
7899: IV,31o. - Rah.al. N:o 178.
7900:
7901:
7902:
7903:
7904: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta syrjäisten kuntien
7905: kansakoululasten koululaismatkojen avustamiseen.
7906:
7907:
7908: E d u s k u n n a 11 e.
7909:
7910: Maamme kansakoulujen oppilaat tekevät seksi tukemiseksi. Kaikki kunnat eivät ole
7911: vakiintuneen käytännön mukaan ylempien näin tnenetelleet. Syynä ovat kuntien talou-
7912: vuosikurssien päättyessä keväisiä opinto- ja delliset vaikeudet, ehkä joskus myös välin-
7913: virkistysmatkoja maamme suurimpiin kau- pitämättömyys asiaooa. Niissäkin kunnissa,
7914: punkeihin, kuten Helsinkiin, Tampereelle, missä varoja on myönnetty, on se usein ollut
7915: Turkuun ja Kotkaan. Nämä matkat ovat riittämätöntä rajoittuen pääasiassa matka-
7916: sekä koulujen oppilaille että opettajille mie- rahaan lasten joutuessa olemaan puutteelli-
7917: luisia ja niillä saadut kokemukset muodostu- sella ravinnolla matkan aikana.
7918: vat koululaisille usein varsin merkittäviksi Koska koululaismatkat nykyisin ovat kuin
7919: myöhemmän elämän varrella. opetusohjelmaan kuuluva osa ja koska yhä
7920: Epäkohtana koululaismatkojen järjeste- lisääntyviä rasituksia kantamaan joutuvat
7921: lyissä on niiden taloudelliset rasitukset, jotka kunnat eivät pysty tähän tarkoitukseen va-
7922: jäävät oppilaiden kannettaviksi. Ne vai- raamaan riittävästi varoja, ehdotamme,
7923: keuttavat vähempivaraisista kodeista olevien
7924: oppilaiden osallistumista matkalle varsinkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
7925: siellä, mistä matkat ovat pitkät, ja aih(mt- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
7926: tavat siten mielipahaa näille lapsille. Eräät kaa jaettavaksi ensi sijassa syrjäisten
7927: kunnat ovat yrittäneet poistaa tätä epäkoh- ja köyhien kuntien kautta kansakoulu-
7928: taa myöntämällä talousarviossaan määrätyn lapsille koululaismatkojen avustuksiksi.
7929: summan mainittujen matkojen taloudelli-
7930: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
7931:
7932: Elli Stenberg. Hemming Lindqvist. Toivo Niiranen.
7933: Rainer Virtanen. Eino Roine. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
7934:
7935:
7936:
7937:
7938: 20 }<} 626/55
7939: 988
7940:
7941: IV,3u. - Rah.al. N:o 179.
7942:
7943:
7944:
7945:
7946: Ahonen ym..: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi juhla- ja
7947: kokoushuoneistoja ylläpitäville yhdistyksille ja järjestöille.
7948:
7949:
7950: E d u s k u n n a ll e.
7951:
7952: Jokainen tarkkaileva kansalainen on voi- Työväen-, nuorisoseura-, maamiesseura-,
7953: nut todeta sen huolestuttavan olotilan, joka raittiusseura- ja järjestötalomme ovat myös
7954: maassamme vallitsee tänä päivänä niissä ko- tärkeitä kansalaisten vapaa-ajanvieton kan-
7955: koontumishuoneissa, joihin laajat joukot nalta. Työpäivän lyhentyminen ja olosuh-
7956: joutuvat saapumaan kokouksiin, juhliin, teiden korjaantuminen yleensä antavat en-
7957: illanviettoihin ja opintotilaisuuksiin. Työ- tistä suurempia mahdollisuuksia kansalaisille
7958: väentalojen, nuorisoseura-, raittius-, maa- osallistua erilaisiin harrastuksiin. Opinto-
7959: miesse:ura- ja muiden järjestötalojen run- työlle, näyttämö-, musiikki-, laulu- ym, har-
7960: saudesta huolimatta on kuitenkin tosiasia rastuksille avautuu entistä enemmän mah-
7961: se, että ne rakenteellisesti ovat useinkin heik- dollisuuksia. Kaikkea tätä toimintaa varten
7962: koja. Varsinkin niiden sisäinen kunto, läm- tarvitaan kokoontumishuoneita, jotka kun-
7963: mitys ja valaistus, on ala-arvoista, joskin tonsa puolesta ovat sellaisia, että ne voivat
7964: poikkeuksia löytyy. Päinvastoin on tosiasia tyydyttää tänä päivänä kansalaisten tarpeita.
7965: se, että kokoontumishuoneemme ovat voimak- Kaikki nämä näkökohdat osoittavat sel-
7966: kaasti joutuneet ristiriitaan maamme ylei- västi, että kokoontumishuoneiden nykyiseen
7967: sen elintason kohoamisen kanssa. Kokoontu- rappeutumistilaan on kiinnitettävä vakavaa
7968: mishuoneiden nykyinen taso on luonnollisesti huomiota. Ne edustavat suuria pääomia,
7969: tekijä, joka karkoittaa kansalaiset niistä, jol- mm. työväentalojen osalta arvioimme niissä
7970: loin seurauksena on, että mielenkiinto yleisiä olevan kansalaisten yhteisiä varoja n. 4 mil-
7971: asioita, opintoharrastuksia ja muuta toimin- jardia markkaa. Varmaa on, että sama määrä
7972: taa kohtaan saattaa vähentyä. Ennen kaikkea ja enemmänkin löytyy muilta suunnilta. Jos
7973: tämä on vaarana maamme demokratialle, nämä talot nyt päästettäisiin rappeutumaan,
7974: sillä parlamentarismin olemukseen kuuluu, olisi kysymyksessä erittäin suuri kansan-
7975: että kansanedustajilla ja valtuutetuilla on taloudellinen tappio. Ruotsissa on valtio jo
7976: mahdollisuus selostaa eduskunnan ja val- vuodesta 1942 lähtien antanut avustuksia tai
7977: tuustojen työtä valitsijoilleen ja että heillä lainoja kokoontumishuoneiden tarpeiden tyy-
7978: on mahdollisuus kuulla valitsijoittensa mieli- dyttämiseen uudisrakennuksia, rakennusten
7979: piteitä. Jos kokoontumishuoneet ovat nyt korjauksia tai vanhempien rakennusten osta-
7980: sellaisia kuin ne nykyisin ovat ja niiden mista varten. Lainaa annetaan korkeintaan
7981: kunto jatkuvasti alenee, muodostuu siitä 50% siitä määrästä, johon laaditun kustan-
7982: vaara siinä mielessä, että tällaisten tilai- nusarvion, urakkasopimuksen arvioimisen tai
7983: suuksien järjestämismahdollisuudet jatku- ilmoitetun myyntitarjouksen perusteella ra-
7984: vasti pienenevät. Maassamme, jossa on pitkä kennuskustannusten, rakennusten arvon tai
7985: talvi ja jossa lyhyen kesän vuoksi ei yleensä kauppasumman voidaan laskea nousevan.
7986: kesällä tällaisiin tilaisuuksiin kokoonnuta, Edelleen tämän saman lain mukaan myön-
7987: muodostuu kokoontumishuoneiden puutteen netään avustuksia korkeintaan 25% tai, jos
7988: vuoksi tilanne ennen pitkää hyvin vaaralli- siihen on erityisiä syitä olemassa, 40% siitä
7989: seksi. Silloin siitä koituu vahinkoa koko määrästä, johon laaditun kustannusarvion,
7990: sille laajojen joukkojen osallistumiselle val- urakkasopimuksen tai ilmoitetun myynti-
7991: tiolliseen ja kunnalliseen elämään, johon tarjouksen perusteella rakennuskustannusten
7992: suomalainen demokratia on koko ajan van- tai kauppasumman voidaan laskea nousevan.
7993: kasti nojannut. Järjestöt antavat tietenkin vakuuden siitä,
7994: IV,su. - Ahonen ym. 989
7995:
7996: että laina tulee määräaikana maksetuksi. Lai- on, että lainan korot ja lyhennykset suorite-
7997: noista on toinen puoli korotonta, seisovaa taan aikanaan sekä että talot ovat palo-
7998: lainaa ja toinen puoli kuoletuslainaa, kui- vakuutettuja.
7999: tenkin niin, että milloin kysymys on kor- Aloitteen tekijöiden käsitys on, että ny-
8000: jauksia varten myönnetystä lainasta, koro- kyinen kokoontumishuoneiden jatkuva rap-
8001: ton seisova osa lainasta voi olla enintään peutuminen voidaan estää vain valtiovallan
8002: 4/5. Tämän lainan avulla on Ruotsissa voitu voimakkaan tuen turvin. Sen vuoksi kaik-
8003: nykyaikaistuttaa runsaasti kokoontumishuo- keen edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
8004: neita sillä seurauksella, että siellä tänä päi- kunnioittaen,
8005: vänä on suurilla joukoilla ilmeisesti kaikkein
8006: parhaimmat edellytykset kokoontua vapaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8007: aikanaan sivistykselliseen vapaa-ajanviettoon tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
8008: sekä osallistua valtiolliseen ja kunnalliseen kan määrärahan halpakorkoisina lai-
8009: elämään. Luonnollista on, että tällaisia lai- noina käytettäväksi yhdistyksille ja
8010: noja myönnetään siellä kaikille aatesuun- järjestöille, jotka ylläpitävät juhla- ja
8011: nille. Yhteiskunnan vaatimuksena tietenkin kokoushuoneisto ja.
8012: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
8013:
8014: Arvo Ahonen. Veikko Helle.
8015: K. F. Haapasalo. 0. Muikku.
8016: Arvi Turkka.
8017: 990
8018:
8019: IV,s12. - Rah.al. N:o 180.
8020:
8021:
8022:
8023:
8024: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta vuonna 1918 pu-
8025: naisten puolella henkensä menettäneiden hautojen kun-
8026: nostamiseen.
8027:
8028:
8029: E d u s k u n n a 11 e.
8030:
8031: Eduskunta osoitti· vuoden 1954 tulo- ja olevat haudat kuntoonsaattamatta. Tällai-
8032: menoarviossa (10 Pl:n XVI luvun 8 momen- nen menettely ei olisi kunniaksi maalle. Sen
8033: tin kohdalla) 1 000 000 markan määrärahan välttämiseksi ja että vielä kunnostamattomat
8034: vielä kunnostamatta olevien, v. 1918 punai- haudat saataisiin asianmukaiseen kuntoon,
8035: sella puolella kaatuneiden hautojen kunnos- olisi v. 1956 tulo- ja menoarvioon otettava
8036: tamiseksi. V. 1955 talousarviosta se jätettiin tätä tarkoittava 1 milj. markan määräraha.
8037: pois. Kun näitä kunnostamattomia hautoja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8038: löytyy yhä uusia kautta maan, kuten Nou-
8039: Siaisissa, Ylöjärvellä, Kerppoossa, Martti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8040: lassa, Alastarossa, V ampulassa ym., olisi tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
8041: välttämätöntä, että eduskunta osoittaisi tar- kan määrärahan vielä hoitamatta ole-
8042: koitukseen määrärahan. Olisi varsin omi- vien vuonna 1918 punaisten puolella
8043: tuista, jos kulttuurivaltiona esiintyvän maan henkensä menettäneiden hautojen kun-
8044: eduskunta yhtenä vuotena myöntää määrära- nostamiseksi.
8045: han ko. tarkoitukseen, mutta jättää jälellä
8046: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
8047:
8048: Hemming Lindqvist. J. Mustonen. Toivo Asvik.
8049: Rainer Virtanen. Tauno Kelovesi. Aleksi Kiviaho.
8050: Leo Suonpää. Elli Stenberg. P. Puhakka.
8051: Paavo Aitio. Y. Enne. Martta Salmela-Järvinen.
8052: Eino Roine. N. Nurminen. Kaisa Hiilelä.
8053: Kaino Haapanen. H. Tauriainen. Mauri Ryömä.
8054: 991
8055:
8056: IV,313. - Fin.mot. N:o 181.
8057:
8058:
8059:
8060:
8061: Teir m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till under-
8062: stöd åt samn()rdiska folkhögskolor.
8063:
8064:
8065: T i 11 R i k s d a g e n.
8066:
8067: Under de senaste åren har det nordiska det är fråga om så små belopp. Finlands
8068: samarbetet utvecklats på ett synner1igen bidrag till folkhögskolan borde proportionellt
8069: g1ädjande sätt på olika områden. En form sett vara minst 500 000 mark. Detta skulle
8070: av nordiskt samarbete är de nordiska folk- svara mot Danmarks oeh Norges bidrag och
8071: högskolorna, som har elever från alla nor- följa samma pricip som de, nämligen att
8072: diska länder. En dylik folkhögskola är Nor- bidraget borde räcka tili gage för en lärare
8073: di~ka folkhögskolan i Kungälv i Sverige, som från Finland.
8074: emottager rätt många elever också från Fin- Bidraget ifråga finnes inrymt under 10
8075: land. I skolan verkar bl. a. en lärare från huvudtiteln XVI kapitlet 2 momentet under
8076: Finland, som är fast anställd liksom lärarna benämningen: Diverse utgifter. På detta
8077: från de övriga nordiska länderna. I en dylik moment finnes många olika anslag, och un-
8078: skola uppstår ett verkligt nordiskt samarbete, der underrubriken Understöd åt samnordiska
8079: då eleverna kommer direkt i kontakt med folkhögskolor (Yhteispohjoismaisten opisto-
8080: varandra också under själva skolarbetet. jen avustus) har Finlands bidrag tili Nor-
8081: År 1948 säkrades skolans existens genom diska folkhögskolan i Kungälv utbetalats.
8082: att den fick svenskt statsunderstöd och Anslaget inom denna underrubrik är sam-
8083: likaså statliga bidrag från Danmark och manlagt 300 000 mark, och för att Nordiska
8084: Norge, sedermera även från Finland. Vid folkhögskolan i Kungälv skall erhålla det
8085: sin andra session i augusti 1954 beslöt Nor- bindrag vårt land borde ge densamma, borde
8086: diska rådet i Oslo attöka bidragen tili Nor- anslaget under underrubriken på tidigare
8087: diska folkhögskolan i Kungälv från den nämnda moment ökas med 435 000 mark.
8088: danska och norska regeringen så, att bidra- Härigenom skulle anslaget på sagda moment
8089: get skulle mostvara fullt gage för en lärare stiga tili 18 782 300 mark. Det kan nämnas,
8090: från vartdera landet. Enligt uppgift erläg- att inom denna folkhögskola finnes en stu-
8091: ger danska staten nu årligen cirka 15 000 diecirke1 i finska språket, som 1edes av 1ära-
8092: kronor och norska staten cirka 11 000 kronor ren från Finland.
8093: ~om bidrag tili skolan. Under år 1954 var Med hänvisning till ovanstående föreslår
8094: vårt lands bidrag 65 000 mark, som enligt vi vördsamt,
8095: officiell kurs utgör litet över 1 000 kronor.
8096: Finlands bidrag för i år har ej ännu utbe- att Riksdagen i statsförs}aget för år
8097: talats. 1956 måtte öka anslaget under 10 Ht.
8098: Det har väckt förvåning, att Finlands XVI k(lp. 2 1n0m. med 435 000 mark
8099: bidrag proportionellt sett är sä litet. Detta så, att ur anslaget för understöd åt
8100: är ej det rätta sättet att sköta det nordiska ~amnordiska folkhögskolor kan utbe-
8101: samarbetet, ty det är mindre smickrande för talas 500 000 mark, som l!inlands
8102: vårt land, att Finlands bidrag är så mini- bidrag till Nordiska f olkb,ögskolan i
8103: malt. Detta med desto större skäl, eftersom Kur,tgälv i Sverige.
8104: Helsingfors den 16 september 1955.
8105:
8106: Grels Teir. Bertel Lindh. Gunnar Henriksson.
8107: Arthur Larson. Nils Meinander. Bruno J. Sundman.
8108: AlbiD. Wickma.n. Vilho Väyrynen. John öst~rhQlm.
8109: John Fors'berg. · Matti Lepistö. Arma~ Leinon~~.
8110: 992
8111:
8112: IV,313. - Rah.al. N:o 181.
8113: Suomennos.
8114:
8115:
8116:
8117: Teir ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yhteispohjois-
8118: maisten opistojen avustamiseen.
8119:
8120:
8121: E d u s k u n n a ll e.
8122:
8123: Viime vuosien aikana on pohjoismainen syyllä, ·kun kysymys on niin pienistä sum-
8124: yhteistyö kehittynyt eri aloilla erittäin ilah- mista. Suomen avustuksen kansanopistolle
8125: duttavalla tavalla. Eräs pohjoismaisen yh- tulisi suhteellisesti katsoen olla vähintään
8126: teistyön muoto ovat pohjoismaiset kansan- 500 000 markkaa. Tämä vastaisi Tanskan ja
8127: opistot, joissa on oppilaita kaikista pohjois- Norjan avustuksia ja noudattaisi samaa pe-
8128: maista. Sellainen kansanopisto on Kungäl- riaatetta kuin nekin, nimittäin että avus-
8129: vissa Ruotsissa sijaitseva Nordiska folkhög- tuksen tulisi riittää yhden opettajan palk-
8130: skolan, joka saa hyvin monia oppilaita myös kaamiseen Suomesta.
8131: Suomesta. Koulussa toimii mm. Suomesta Kysymyksessä oleva avustus on sisällytetty
8132: oleva opettaja, joka on vakinaisesti palkattu 10 pääluokan XVI luvun toiseen momenttiin,
8133: kuten opettajat muista pohjoismaista. Sel- jonka nimikkeenä on: Sekalaiset menot.
8134: laisessa koulussa syntyy todellista pohjois- Tällä momentilla on monia eri määrärahoja
8135: maista yhteistyötä, kun oppilaat joutuvat ja alanimikkeeltä ,Yhteispohjoismaisten opis-
8136: toistensa kanssa suoranaiseen kosketukseen tojen avustus" on maksettu Suomen avustus
8137: myös itse koulutyössä. Kungälvin pohjoismaiselle kansanopistolle.
8138: Vuonna 1948 varmistettiin koulun toi- Määräraha tämän alanimikkeen kohdalla on
8139: meentulo siten, että se sai valtionavustusta yhteensä 300 000 markkaa ja jotta Kungälvin
8140: Ruotsista sekä valtionavustusta myös Tans- pohjoismainen kansanopisto saisi sen avus-
8141: kasta ja Norjasta, sittemmin myös Suomesta. tuksen, mikä maamme olisi sille annettava,
8142: Toisena istuntokautenaan elokuussa 1954 tulisi alanimikkeen kohdalla olevaa määrä-
8143: päätti Pohjoismaiden neuvosto lisätä Tanskan rahaa mainitulla momentilla lisätä 435 000
8144: ja Norjan hallituksilta Kungälvin pohjois- markalla. Täten tulisi sanotun momentin
8145: maiselle kansanopistolle tulevaa avustusta si- määräraha nousemaan 18 782 300 markkaan.
8146: ten, että avustus vastaisi täyttä palkkiota Voidaan mainita, että tässä kansanopistossa
8147: kummastakin maasta olevalle opettajalle. on suomenkielen opintopiiri, jota ohjaa Suo-
8148: Saatujen tietojen mukaan suorittaa Tans~an mesta oleva opettaja.
8149: valtio nyt vuosittain noin 15 000 kruunua ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8150: Norjan valtio noin 11 000 kruunua avustuk- nioittaen,
8151: sena koululle. Vuonna 1954 oli meidän
8152: maamme avustus 65 000 markkaa, mikä vi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8153: rallisen kurssin mukaan on vähän yli 1000 tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu-
8154: kruunua. Suomen avustusta tältä vuodelta vun 2 momentille lisäyksenä 435 000
8155: ei ole suoritettu. markkaa siten, että yhteispohjoismais-
8156: On herättänyt ihmettelyä, että Suomen ten opistojen avustusmäärärahasta
8157: avustus on suhteellisesti katsoen niin pieni. voidaan suorittaa 500 000 markkaa
8158: Se ei ole oikea tapa hoitaa pohjoismaista yh- avustuksena K ungälvissa Ruotsissa
8159: teistyötä, sillä on vähemmän mairittelevaa toimivalle Nordiska folkhögskolan ni-
8160: maallemme, että Suomen avustus on niin mi- miselle kansanopistolle.
8161: nimaalinen. Näin on sitäkin suuremmalla
8162: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
8163:
8164: Grels Teir. Bertel Lindh. Gunnar Henriksson.
8165: Arthur Larson. Nils Meinander. Bruno J. Sundman.
8166: Albin Wickman. Vilho Väyrynen. J olm Österholm.
8167: John Forsberg. Matti Lepistö. Armas Leinonen.
8168: 993
8169:
8170: IV,s14. - Rah.al. N:o 182.
8171:
8172:
8173:
8174:
8175: Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen vanhassa
8176: linnassa sijaitsevan Sibelius-arkiston huoneistotilojen ja
8177: kaluston kunnostamiseen ja hankkimiseen.
8178:
8179:
8180: E d u s k u n n a 11 e.
8181:
8182: Suuri sävelten mestarimme Jean Sibelius osaltaan kehitettävä tätä hanketta. Kun hä-
8183: täyttää kuluvan vuoden lopulla 90 vuotta. meenlinnalaiset omatoimisesti ovat hankki-
8184: Hänen synnyin- ja koulukaupunkinsa Hä- neet näin huomattavan materiaalin ja hank-
8185: meenlinnan kaupunki on jo 1930-luvun kivat sitä edelleenkin, ja kun Hämeenlin-
8186: alussa perustanut Sibelius-arkiston toimikun- nan kaupungin taholta on luvattu huolehtia
8187: nan. Sen toimesta kaupungin vuotuisen mää- kaikista käytännöllisistä toimenpiteistä ja
8188: rärahan turvin on koottu hyvin täydellinen järjestelyistä, Sibelius-arkisto näyttelyineen
8189: Sibelius-materiaali, mm. miltei täydellinen olisi järjestettävä viimeistään ennen mesta-
8190: hänen säveltuotantonsa aina äänilevyjä myö- rin 90-vuotispäivää pysyvälle kannalle val-
8191: ten. Yksityisten lahjoituksilla on tässä työssä tion vuotuisen avustusmäärärahan turvin.
8192: ollut huomattava merkitys. Kun edellä esitettyä tarkoittava toivomus-
8193: Kun Hämeenlinnan kaupungissa sijaitseva aloite jätettiin vuoden 1955 valtiopäiville,
8194: Birger J aarlin vanha linna nyttemmin on allekirjoittajia oli kaikkiaan 33 edustaen jo-
8195: vapautunut aikaisemmasta käytöstään, sen kaista eri eduskuntaryhmää. Tämäkin seikka
8196: suojista on voitu varata tila Sibelius-arkis- todistaa kansalaistemme antavan mitä suu-
8197: tolle. Kun linnaa edelleen tutkitaan ja suo- rimman arvon tälle hankkeelle. Kun kuiten-
8198: ritetaan samalla huomattavia restauroimis- kaan asia vieläkään ei ole saanut myönteistä
8199: töitä, tätä arkistoa ei vielä ole voitu avata ratkaisua, saammekin ehdottaa edellä selos-
8200: yleisölle, mutta tullaan se tekemään ennen tettuun viitaten,
8201: kuin Hämeenlinnassa vietetään suuria Sibe-
8202: lius-juhlia mestarin täyttäessä 90 vuotta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8203: Tarkoituksena on varata linnasta Sibelius- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
8204: arkistolie vielä nykyistä tilavammat suojat markan määrärahan Hämeenlinnan
8205: restauroimistöiden tultua suoritetuiksi. kaupungissa vanhassa Birger J aarlin
8206: Jokainen käsittää, millainen suuriarvoinen linnassa sijaitsevan Sibelius-arkiston
8207: merkitys tällaisella arkistolla on koko maal- huoneistotilojen ja kaluston kunnos-
8208: lemme. Siksi valtiovallankin olisi omalta tamiseksi ja hankkimiseksi.
8209: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
8210:
8211: Erkki W. Mohell. Varma K. Turunen. Aino Malkamäki.
8212: IV,a15. - Rah.al. N:o 183.
8213:
8214:
8215:
8216:
8217: Forsberg ym.: Määrära"/1-art osoittamisesta Suomen Kansan-
8218: opistoyhdistykselle pohjoismaista kansanopistokokousta
8219: varten.
8220:
8221:
8222: E d u s k u n n a ll e.
8223:
8224: Ensi vuonna on Suomen vuoro järjestää lousarvioesitykseen ole tällaista määrärahaa
8225: pohjoismainen kansanopistoväen kokous, jol- merkitty. Kun kuitenkin jo aikaisemmin on
8226: lainen oli täällä viimeksi v. 1936. Suomen saatu valtionapua puheenaolevaan tarkoituk-
8227: Ka~sanopistoyhdistys- Finlands Folkhög- seen ja kun hallituksen ensi vuoden talous-
8228: skoleförening, joka on konferenssin isäntänä, arvioehdotukseen on otettu määräraha muita
8229: on ryhtynyt tilaisuuden edellyttämiin laaja- vastaavia kokouksia varten, on mielestämme
8230: suuntaisiin järjestelyihin, joiden tarkoituk- kohtuullista, että näin menetellään myös
8231: sena on kansanopiston kasvatus- ja opetusky- pohjoismaiseen kansanopistokokoukseen näh-
8232: symysten lisäksi antaa Skandinavian eri den. Kun osanottajia odotetaan kolmesta
8233: maista saapuville osanottajille yleisluontoinen pohjoismaasta noin 250 ja he edustavat
8234: suomalaisen kulttuurin esittely. Tämä, samoin- maansa laajoja ja erilaisia kansalaispiirejä,
8235: kuin konferenssista aiheutuvat painatuskus- muodostuu ensi vuode~ pohjoismainen kan-
8236: tannukset edellyttävät menoja, joihin yhdis- sanopistokokous hyvin merkittäväksi.
8237: tyksen omat varat eivät riitä. Tämän vuoksi Edellä esitetyn perusteella ehdota,mme
8238: Suomen Kansanopistoyhdistys jo huhtikuun kunnioittaen,
8239: 12 päiväämässään kirjelmässä pyysi kouluhal-
8240: lituksen toimenpidettä siihen, että ensi vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8241: den valtion talousarvioon otettaisiin 350 000 tulo- ja menoarvioon 350 000 markan
8242: markan suuruinen määräraha mainitun suuruisen kertakaikkisen määrärahan
8243: kokouksen järjestämiskustannuksia varten. Suomen Kansanopistoyhdistykselle poh-
8244: Siitä huolimatta, että kouluhallitus tätä ano- joismaista kansanopistokokousta vqr-
8245: musta puolsi, ei hallituksen ensi vuoden ta- ten.
8246: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
8247:
8248: John Fors'Qerg. Kalle Kauhanen. Jaakko Hakala.
8249: John Österholm. Arthur Larson. Toivo Antila.
8250: C. A. Öhman. Lauri Järvi. Saara Forsius.
8251: Armas Leinonen. Nestori Kaasalainen. Sven Högström.
8252: Urho Kulovaara. Lennart Heljas. Grels Teir.
8253: 995
8254:
8255: IV,316, - Rah.al. N:o 184.
8256:
8257:
8258:
8259:
8260: Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto-
8261: kerhotoiminnan tukemiseen.
8262:
8263:
8264: E d u s k u n n a ll e.
8265:
8266: Aikuiskasvatuksen eraana tärkeimpänä Koska opintokerholakia, joka merkitsisi
8267: muotona voidaan pitää opintokerhotyötä. kerhojen opintotyön huomattavaa tukemista,
8268: Yhtenä opintokerhotoimintaa vaikeuttavana ei ole säädetty, olisi kohtuullista korottaa
8269: tekijänä on kuitenkin tällä hetkellä kerhoille opintokerhotoiminnan tukemiseen varattua
8270: jaettavan valtionavustuksen pienuus, mikä määrärahaa niin, että kerhoille voitaisiin
8271: taas johtuu siitä, että opintokerhotoiminnan jakaa ainakin 2 000 markan suuruisia avus-
8272: tukemiseen jaettava kokonaismääräraha on tuksia opintokautta varten.
8273: suhteettoman vähäinen. Kun kerhojen enim- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8274: mäisavustukset esimerkiksi vielä 1939 olivat
8275: 200 markkaa opintokautta kohden, voitiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8276: tällä summalla hankkia niin paljon kirjalli- tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mark-
8277: suutta, että sillä oli todellista opinnollista kaa opintokerhotoiminnan tukemiseen,
8278: merkitystä. Nykyisin jaettava enintään 1 000 jotta opintokerhoille voitaisiin jakaa
8279: markan avustus ei kykene turvaamaan edes ainakin 2 000 markan suuruisia avus-
8280: kerhojen peruskirjojen tarvetta. tuksia opintokautta varten.
8281: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
8282:
8283: Irma. Rosnell. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Unto Miettinen.
8284:
8285:
8286:
8287:
8288: 21 E 626/55
8289: 996
8290:
8291: IV,s17.- Rah.al. N:o 185.
8292:
8293:
8294:
8295:
8296: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta maitten mittaus-
8297: ten ja luokitusten tarkistamiseen.
8298:
8299:
8300: E d u s k u n n a 11 e.
8301:
8302: Vuodesta 1947 on maassamme suoritettu puolinen, koska se valittajalta edellyttää vä-
8303: hyvin laajalti maitten mittausten ja luoki- hintään samaa ammattipätevyyttä kuin luoki-
8304: tusten uusimisia. Tämä työ on monessa suh- tuksen suorittajan, tai asiantuntija-apua
8305: teessa antanut aihetta arvosteluun, koska käyttäen aiheuttaisi huomattavia kustannuk-
8306: esim. työhön liittyviä luokitusperusteita on sia. Uudessa verolakiesityksessä on suunni-
8307: tänä aikana muutettu. Näistä muutoksista teltu tähän parannuksia, mutta niiden voi-
8308: näkyvin on se, että metsien luokituksessa on maantulosta ei ole tietoa.
8309: osittain luovuttu alkuperäiseltä biologiselta Luokitustyön nykyinen vaihe aiheuttaa ve-
8310: linjalta, jolloin metsän I A ja I B ovat tul- rotukseen huomattavaa epätasaisuutta sekä
8311: leet erilailla määritellyiksi. Lisäksi luokituk- kohtuuttomuuksia, jotka asettavat omistajat
8312: set on suorittanut sellainen henkilökunta, keskenään erilaiseen asemaan.
8313: joka ei ole saanut yhtenäistä ammattivalmen- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
8314: nusta tehtäväänsä. Tämä seikka ei ole ollut nioittaen,
8315: jättämättä jälkeä työn tasaisuuteen ja laa-
8316: tuun. Luokitustulosten epämääräisyys onkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8317: tullut eri yhteyksissä riittävän selvästi ilmi. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
8318: Valitustapa luokituksessa olleiden virheiden kaa käytettäväksi maitten mittausten
8319: korjaamiseksi on ollut puutteellinen ja yksi- ja luokitusten t(trkistukseen.
8320: Relsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
8321:
8322: Matti Mattila. Yrjö Sinkkonen. Hilja Väänänen.
8323: Esa Koivusilta. Nestori Kaasalainen. Atte Pakkanen.
8324: Heikki Soininen. Eino Palovesi.
8325: 997
8326:
8327: IV,31s. - Rah.al. N:o 186.
8328:
8329:
8330:
8331:
8332: Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloushallituk-
8333: sen puutarkaosaston perustamisesta aiheutuviin palkkauk-
8334: siin.
8335:
8336:
8337: E d u s k u n n a ll e.
8338:
8339: Puutarhaviljely on viime aikoina voimak- harjoittelu- ja neuvonta-asiat sekä taimisto-
8340: kaasti laajentunut ja sen me:vkitys on koko jen tarkastus. Sanottua osastoa varten maa-
8341: kansantaloudessamme ja varsinkin pienvilje- taloushallitukseen olisi perustettava 1 päi-
8342: lysvaltaisen maataloutemme sivuelinkeinona västä tammikuuta 1956 lukien puutarhaosas-
8343: entisestään huomattavasti kohonnut. Alan ton osastopäällikön virka ( 34 pl.), perus-
8344: kehittämistä tarkoittavat toimenpiteet ovat palkka 706 200 mk, ja puutarhatalouden tar-
8345: kuitenkin jääneet puutteellisiksi, eikä edis- kastajan virka (29 pl.), peruspalkka 539 100
8346: tämistoimintaan, tarpeellisen ammattitaitoi- mk sekä toimistoapulaisen toimi (10 pl.),
8347: sen johdon puuttuessa, ole sisältynyt tarpeel- peruspalkka 219 600 mk.
8348: lista suunnitelmallisuutta, vaan on toiminta Edellyttäen, että edellä sanotut virat pe-
8349: ollut hapuilevaa ja hajanaista. Jotta edel- rustetaan maataloushallitukseen perustetta-
8350: leen laajenevan puutarhatalouden eri aloilla vaan puutarhaosastoon, voidaan maatalous-
8351: tapahtuvaa nopeaa kehitystä voitaisiin tar- hallituksen maatalousopetusosastosta lakkaut-
8352: koituksen mukaisella tavalla ohjata ja val- taa puutarhanhoidon tarkastajan virka (25
8353: voa, olisi alan hallinto, joka on nyt erittäin pl.) 31 päivästä joulukuuta 1955 lukien. Vä-
8354: epätyydyttävällä kannalla, uudelleen järjes- hennys on peruspalkkana 444 000 mk, ikä-
8355: tettävä. Tätä varten olisi alan hallintoa täy- lisinä 113 400 mk ja kalliinpaikanlisänä
8356: dennettävä ja maataloushallitukseen perus- 45 720 mk eli yhteensä ilman indeksikoro-
8357: tettava puutarhaosasto, jossa olisi osasto- tusta 603 120 mk.
8358: päällikön ja puutarhatalouden tarkastajan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme ;kun-
8359: virat sekä toimistoapulaisen toimi. Osasto- nioittavasti,
8360: päällikölle kuuluisivat puutarhatalouden edis-
8361: tämistä, koe- ja tutkimustoimintaa, puutarha- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8362: tuotteiden jalostusta ja markkinointia, puu- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VI luvun
8363: tarhatilastoa ja kannattavuuslaskelmia kos- 1 momentille 1 958 580 markkaa maa-
8364: kevat sekä alan talouspoliittiset kysymykset taloushallituksen puutarkaosaston pe-
8365: sekä puutarhatalouden tarkastajalle opetus-, rustamisesta aiheutuviin palkkauksiin.
8366: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
8367:
8368: Urho Kähönen. Esa Koivusilta. Marja Lahti.
8369: Kalervo Saura. Sylvi Halinen. Juho Tenhiälä.
8370: 998
8371:
8372: IV,s19. - Rah.al. N:o 187.
8373:
8374:
8375:
8376:
8377: Halinen ym.: Määrärahan osoittamisesta puutarhatilaston
8378: aikaansaamista varten.
8379:
8380:
8381: E d u s k u n n a 11 e.
8382:
8383: Siitä huolimatta, että puutarhatalous on mistolle, jonka tehtävänä mm. olisi maatalou-
8384: maataloutemme nopeimmin kehittyvä haara, den kannattavuustutkimuksissaan selvittää
8385: jonka järkevä ohjaaminen välttämättä vaatii puutarhan osuus kirjanpitotilojen taloudessa.
8386: luotettavaa tilastopohjaa, ei puutarhatilasto- Tiettävästi maataloushallitus on tänäkin
8387: tointa vieläkään ole saatu järjestetyksi. Esim. vuonna tehnyt asiasta esityksensä, mutta
8388: hedelmäsadon arviointi olisi saatava luotet- eduskunnalle annetussa hallituksen esityk-
8389: tavalle pohjalle, koska sen mukaan pitäisi sessä tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 ei
8390: järjestää ei vain kotimaisen sadon markki- puutarhatilaston määrärahoja ole.
8391: nointi, vaan myös ulkomaisten hedelmien Sen vuoksi ehdotamme kunnioittavasti,
8392: tuonti, jonka alkamispäivä yleensä halutaan
8393: jo kauppasopimuksissa määritellä. Vihannek- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8394: sien yli- ja alituotannon sietämätön vaihtelu tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VI luvun
8395: siihen liittyvine liian alhaisine tai korkeine 9 momen<iille 200 000 markkaa maata-
8396: hintoineen on toinen esimerkki tilastotoimen loushallituksen maanviljelystaloudelli-
8397: puuttumisen aiheuttamasta sekasorrosta. Ku- selle tutkimustoimistolle kirjanpitotilo-
8398: ten mm. valtion hedelmä- ja marjatalousko- jen puutarhaviljelyn kannattavuuden
8399: mitea on esittänyt, puutarhatilastotoimi olisi selvittämistä varten ja 2 000 000 mark-
8400: välttämättä ja kiireellisesti järjestettävä ja kaa maataloushallituksen tilastotoimis-
8401: varattava tarvittavat määrärahat maatalous- tolle vuotuisen puutarhah"laston kus-
8402: hallituksen tilastotoimistolle ja saman viras- tannuksia varten.
8403: ton maanviljelystaloudelliselle tutkimustoi-
8404: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
8405:
8406: Sylvi Halinen. Marja Lahti. Esa Koivusilta.
8407: Vieno Simonen. Eino Rytinki. Mauno Jussila.
8408: Eeli Erkkilä. Einari Jaakkola. Antti J. Rantamaa.
8409: Urho Kähönen. Hilja Väänänen. Mauri Seppä.
8410: Kalervo Saura. Irma Hamara. Saara Forsius.
8411: Erkki Tuuli. Wiljam Sarjala.
8412: 999
8413:
8414: IV,32o. - Rah.al. N:o 188.
8415:
8416:
8417:
8418:
8419: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun nuorison
8420: avustamiseksi pääsemään maatalouskouluun.
8421:
8422:
8423: E d u s k u n n a 11 e.
8424:
8425: Maaseudun nuorison keskuudessa saattaa Maaseudun nuorison auttaminen hyödyl-
8426: esiintyä työttömyyttä v:n 1956 aikana. Ajan listä ammattia oppimaan vähentää tietyllä
8427: hyödyllinen käyttö tällaisen nuorison osalta tavalla myös painetta työttömyysrintamalla.
8428: saattaisi tapahtua mm. maatalouskoulussa Näillä perusteilla ehdotamme,
8429: tai tämän alan kursseilla.
8430: Mm. maamieskoulun käynnin rahoittami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8431: nen saattaa kuitenkin muodostua esteeksi tttlo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
8432: varsin useille köyhien ja vähävaraisten ko- kaa työttömyydestä kärsivän maaseu-
8433: tien pojille että tyttärille. Siksi valtion dun nuorison avustamiseksi maa-
8434: tulisi halullisia ja kyvykkäitä nuoria tukea talouskouluun tai sopivien alojen
8435: maatalousopetuksen saannissa. k1trsseille.
8436: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
8437:
8438: Yrjö Hautala. Lauri Laine. Eino E. Heikura.
8439: 1000
8440:
8441: IV,321. - Rah.al. N:o 189.
8442:
8443:
8444:
8445:
8446: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän ta-
8447: louskoulun kolmannen talousopettajan viran vakinaista-
8448: mista varten.
8449:
8450:
8451: E d u s k u n n a ll e.
8452:
8453: Jyväskylän talouskoulu on toiminut vuo- (446/29) mukaan (7 §) koulun opettaja-
8454: desta 1929 alkaen yksityisluontoisella talous- vahvuuden pitäisi olla ainakin 3 vakinaista
8455: kouluna ja on nykyisin maataloushallituksen talousopettajaa. Koulussa on kuitenkin vain
8456: valvonnan alainen. Laajentamisen jälkeen 2 vakinaista opettajaa ja kolmas on usean
8457: koulu on voinut vastaanottaa kaksille vuo- vuoden ajan toiminut tilapäisenä. Opettaja-
8458: sittain järjestetyille kursseilleen 48 oppi- pulan vuoksi on kuitenkin vaikeaa saada jat-
8459: lasta kummallekin. Hakijoita on ollut huo- kuvasti tilapäiseen toimeen päteviä voimia.
8460: mattavasti enemmän, mm. tänä keväänä 172 Sen vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
8461: pyrkijää.
8462: Koulu toimii mahdollisimman suuren op- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8463: pilasmäärän sijoittamiseksi kolmena opetus- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n kohdalle
8464: ryhmänä, joista kaksi keittiöryhmää ja yksi 450 000 markan määrärahan J yväs-
8465: kodinhoitajaryhmä. Talouskouluista 31 päi- kylän talouskoulun kolmannen talous-
8466: vänä joulukuuta 1929 annetun asetuksen opettajan viran vakinaistamiseksi.
8467: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
8468:
8469: Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen.
8470: Arvo Ahonen. Matti Koivunen.
8471: 1001
8472:
8473: IV,s22. - Rah.al. N:o 190.
8474:
8475:
8476:
8477:
8478: Rönkkö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus-
8479: avustuksiksi yksityisluontoisille maatalous-, kotitalous- ja
8480: kotiteollisuusoppilaitoksille.
8481:
8482:
8483: E d u s k u n n a ll e.
8484:
8485: Ammattiopetuksen tehostamisen kautta voi- milj. mk. Tästä huolimatta on useana vuonna
8486: daan turvata myös maatalouden jatkuva ke- avustuksia myönnetty vain 55 milj. mk kai-
8487: hityskykyisyys. Nimenomaan ovat maaseu- kille edellämainituille oppilaitoksille yhtei-
8488: dun elinkeinoja palvelemaan tarkoitetut maa- sesti.
8489: talous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilai- Kun mielestämme maaseudun ammattiope-
8490: tokset. Mutta näiden ammattioppilaitosten tusta täytyy voimakkaasti tehostaa, on myös
8491: opetusta edelleenkin haittaavat pahasti rap- maataloudelliselle, kotitaloudelliselle ja koti-
8492: peutumaan päässeet ja ahtaatkin opetustilat, teolliselle ammattiopetukselle saatava järjes-
8493: joita on vain aivan aniharvoissa tapauksissa tetyksi tarkoituksenmukaiset huonetilat sekä
8494: voitu kunnostaa väistämättömien vuosikor- työskentelymahdollisuudet, minkä vuoksi eh-
8495: jausten ohella. Tilanteen kireyttä yksityis- dotamme,
8496: ten maataloudellisten oppilaitosten osalta
8497: kuvaa sekin, että esim. vuodelle 1954 hyvin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8498: pidättyvästi ja harkiten laaditut korjaus- ja tulo- ja menoarvioon .11 Pl. VIII lu-
8499: uusimissuunnitelmat sisälsivät rakennusavus- vun 8 momentille lisäystä 45 mil-
8500: tuksia maatalousoppilaitoksien osalta 82 milj. joonaa markkaa rakennusavustuksiksi
8501: mk, kotitalousoppilaitosten osalta 30 milj. yksityisluontoisille maatalous-, koti-
8502: mk ja kotiteollisuusoppilaitosten osalta 90 talous- ja kotiteollisuusoppilaitoksille.
8503: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
8504:
8505: Tahvo Rönkkö. Eino E. Heikura. Jaakko Hakala.
8506: Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen. Niilo Honkala.
8507: 100~
8508:
8509: IV,a2a. - Rah.al. N:o 191.
8510:
8511:
8512:
8513:
8514: V. Sitnonen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisluontois-
8515: ten maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilaitosten
8516: opettajien sairausajan ja äitiysloman viransijaisten palk-
8517: kaamiseen.
8518:
8519:
8520: E d u s k u n n a ll e.
8521:
8522: Yksityisluontoisista maatalous-, kotitalous- Tämän vakavan sosiaalisen puutteen pois-
8523: ja kotiteollisuusoppilaitoksista voimassa ole- tamiseksi ehdotamme kunnioittavasti,
8524: vien lakien mukaan maksetaan niiden palve-
8525: luksessa oleville opettajille palkkaa samojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8526: perusteiden mukaan kuin valtion viran ja tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
8527: toimen haltijoille. Tästä huolimatta on opet- kuun 500 000 markan arviomäärära-
8528: tajien sairauden takia myönnetyn virkavapau- han yksityisluontoisten maatalous-, ko-
8529: den aikana itse huolehdittava sijaisen paik- titalous- ja kotiteollisuusoppilaitosten
8530: kaamisesta, puhumattakaan siitä, että nais- opettajien sairausajan sekä äitiyslo-
8531: opettajat voisivat saada äitiyslomaa. Tämä man viransijaisten palkkausta varten
8532: valitettava epäkohta johtuu siitä, ettei val- rnaksettavaksi samojen perusteiden
8533: tion tulo- ja menoarviossa ole olemassa maa- mukaan kuin valtion viran ja toimen
8534: talousministeriön kohdalla mitään määrära- haltijoille.
8535: haa, jota voitaisiin käyttää tähän tarkoituk-
8536: seen.
8537: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
8538:
8539: Vieno Simonen. Antti J. Rantamaa. Sylvi Halinen.
8540: Jaakko Hakala. Eino Uusitalo. Marja Lahti.
8541: Saara Forsius. Hilja Väänänen.
8542: 1003
8543:
8544: IV,s24. - Fin.mot. N:o 192.
8545:
8546:
8547:
8548:
8549: Lindh m. fl.: Angående anvisande av. anslag till understöd
8550: och lån för uppförande av ett skolhus åt överby skola
8551: för landsbygdens yrken.
8552:
8553:
8554: T i ll R i k s d a g e n.
8555:
8556: överby skola för landsbygdens yrken, den ingen egentlig lärosal. Den teoretiska un-
8557: äldsta i sitt slag i Norden, innehade i tiden dervisningen för vardera årskursen sker i
8558: Överby och Karlberg skollägenhet i Kyrk- internatsbyggnaden, där tillfälligt undervis-
8559: slätt. Denna gick emellertid förlorad med ningsutrymme erhållits genom att tre elev-
8560: Porkala-området och skolan fick i skadestånd rum sammanslagits. Detta i och för sig
8561: 750 000 mk. Motivet till det synnerligen alldeles för knappa utrymme har medfört, att
8562: blygsamma skadeståndet var troligen att sta- eleverna redan bor synnerligen trångt. Då
8563: ten i varje fall bleve skyldig att uppföra elevantalet uppenbarligen är i tillväxt, vore
8564: en ny skola i stället för den förlorade. Då det skäl att beakta detta vid uppförandet
8565: skolan år 1945 lyckades anskaffa en ny av det nödigt befunna skolhuset ävensom
8566: skollägenhet i Esbo, föreslog ,Maatalous- att i detsamma bereda bostad för en lärare
8567: opistotoimikunta", att 35 miljoner mk i stats- (verkmästare) samt för skolans vaktmästare.
8568: bidrag skulle givas för återuppbyggnaden Den förra bor nu i hyrd lokal 6 km från
8569: av nämnda skola. Till dag som är har sko- skolan, medan den senare bor i en f. d. stat-
8570: lan erhållit 3.25 miljoner mk i statsbidrag och karlsbostad 400 m frän de byggnader, vil-
8571: 5 miljoner mk i statslån. Skolan lider av svär kas skötsel och eldning är honom anför-
8572: trångboddhet med sina 42 elever och är år- trodda.
8573: ligen tvungen att avvisa åtminstone tiotalet Här antydda skolhus komme att omfatta
8574: ansökningar. ca 2 500 m3 och dess uppförande och in-
8575: För den teoretiska undervisningen vore redning torde stiga tili 20 miljoner mk.
8576: Överby skola för landsbygdens yrken nu i Med hänvisning tili ovanstående föreslår
8577: behov av en skolbyggnad med bl. a. utrymme undertecknade,
8578: för två lärosalar, lärarrum, biblioteksrum,
8579: rum för undervisningsmateriel samt en lärar- att Riksdagen i statsförslaget för år
8580: bostad. I samma hus kunde ytterligare be- 1956 måtte upptaga ett anslag om 20
8581: redas bostadsutrymme för skolans vaktmäs- miljoner mark, varav hälften skulle
8582: tare, ett eller två rum för elevernas fri- utges som understödslån och andra
8583: tidssysselsättning ävensom bostadsrum för hälften som direkt understöd för upp-
8584: 12 elever. förande av ovannämnda skolhus, åt
8585: Såsom känt har Överby skola i detta nu överby skola för Zandsbygdens yrken.
8586: Helsingfors den 19 september 1955.
8587:
8588: Bertel Lindh. Nils Meinander.
8589: Albin Wickman. John Österholm.
8590: Grels Teir. Sven Högström.
8591: Arthur Larson.
8592:
8593:
8594:
8595:
8596: 22 E 626/55
8597: 1004
8598:
8599: IV,a24, - Rah.al. N:o 192.
8600: Suomennos.
8601:
8602:
8603:
8604: Lindh ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
8605: naksi koulutalon rakentamiseksi överby skola för lands-
8606: bygdens yrken nimiselle koululle.
8607:
8608:
8609: E d u s k u n n a 11 e.
8610:
8611: överby skola :för landsbygdens yrken, Kummankin vuosikurssin tietopuolinen ope-
8612: joka on lajissaan vanhin Pohjoismaissa, tus tapahtuu asuntolarakennuksessa, jossa on
8613: omisti aikanaan överbyn ja Karlbergin saatu tilapäistä opetustilaa yhdistämällä
8614: koulutilan Kirkkonummella. Tämä menetet- kolme oppilashuonetta. Tämä sekä jo
8615: tiin kuitenkin Porkkalan alueen mukana, ja sinänsä aivan liian pienet tilat ovat johta-
8616: koulu sai vahingonkorvausta 750 000 mark- neet siihen, että oppilaat asuvat hyvin ah-
8617: kaa. Erittäin vaatimattoman vahingonkor- taasti. Kun oppilasluku ilmeisesti on nou-
8618: vauksen perusteena oli ilmeisesti se seikka, sussa, olisi tämä syytä ottaa huomioon raken-
8619: että valtio joka tapauksessa joutuisi raken- nettaessa uusi tarpeelliseksi havaittu kou-
8620: tamaan uuden koulun menetetyn tilalle. Kun lutalo sekä järjestää siihen asunto yhdelle
8621: koulun vuonna 1945 onnistui hankkia uusi opettajalle (työnjohtaja) sekä koulun vahti-
8622: koulutila Espoossa, ehdotti Maatalousopisto- mestarille. Edellinen asuu nyt vuokrahuo-
8623: toimikunta 35 milj. mk:n valtionavustuksen neistossa 6 km:n päässä koulusta, kun taas
8624: myöntämistä mainitun koulun jälleenraken- jälkimmäinen asuu entisessä muonamiehen-
8625: tamista varten. Tähän päivään mennessä asunnossa 400 metrin päässä niistä raken-
8626: koulu on saanut valtionavustusta 3,25 milj. nuksista, joiden hoito ja lämmitys kuuluvat
8627: mk ja lainaa valtiolta 5 milj. mk. Koulu, hänelle.
8628: jossa on 42 oppilasta, kärsii vaikeasta tilan- Tässä tarkoitettu koulutalo tulisi käsittä-
8629: ahtaudesta ja sen on vuosittain pakko hylätä mään 2 500 m3 ja sen rakentamis- ja sisus-
8630: ainakin kymmenkunta hakemusta. tuskustannukset noussevat 20 miljoonaan
8631: Tietopuolista opetusta varten tarvitsisi markkaan.
8632: Överby skola :för landsbygdens yrken nyt Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
8633: koulurakennuksen, jossa olisi mm. tilat kah- ehdottavat,
8634: delle oppisalille, opettajainhuoneelle, kir-
8635: jastohuoneelle, opetusmateriaalille sekä opet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8636: tajanasunnolle. Samaan rakennukseen voi- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
8637: taisiin lisäksi valmistaa asunto koulun vahti- kan määrärahan, josta puolet myön-
8638: mestarille, huone tai kaksi oppilaiden vapaa- nettäisiin avustuslainaksi ja puolet
8639: aikojen askartelua varten sekä asuntohuoneet suoranaiseksi avustukseksi koulutalon
8640: 12 oppilaalle. rakentamiseksi överby skola för
8641: Överbyn koululla ei, kuten tunnettua, ole landsbygdens yrken nimiselle kou-
8642: tällä hetkellä lainkaan varsinaista oppisalia. lulle.
8643: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
8644:
8645: Bertel Lindh. Grels Teir. John Österholm.
8646: Albin Wickm.an. Nils Meinander. Sven Högström.
8647: Arthur Larson.
8648: 1005
8649:
8650: IV,325. - Rah.al. N:o 193.
8651:
8652:
8653:
8654:
8655: Kämäräinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kiertävän maa-
8656: mieskoulun perustamiseksi Ylä-Savoon.
8657:
8658:
8659: E d u s k u n n a 11 e.
8660:
8661: Useitten vuosikymmenien aikana on maas- keleminen tulee maksamaan vain pienen osan
8662: samme annettu ammattiopetusta maatalouden siitä, mitä tavallinen maamieskoulukurssi
8663: harjoittajille monenlaisissa ammattikouluissa. maksaa. Tästä syystä pitäisi kiertävä maa-
8664: Suuri joukko maalaisnuorisosta on näissä mieskoulumuoto tehdä nykyistä yleisem-
8665: oppilaitoksissa saanut valmistautua tehtä- mäksi.
8666: väänsä maataloudessa. Tämän ammattiope- Tällaista maatalouskoulua kipeästi kaipaa
8667: tuksen ja maataloudellisten yhdistysten toi- mm. Ylä-Savo. Vaikka Ylä-Savossa onkin jo
8668: mesta annetun neuvonnan ansioksi onkin pitemmän aikaa ollut toiminnassa yksi maa-
8669: luettava se valtaisa kehitys, mikä maatalou- mieskoulu, joka on tehnyt ja edelleenkin te-
8670: dessamme on viimeisten vuosien ja vuosi- kee arvokasta työtä tämän maakunnan maa-
8671: kymmenien aikana tapahtunut. talouden hyväksi, niin vain pieni osa tämän
8672: Kaikilla maataloudenharjoittajilla ei ilmi- suuren väkirikkaan alueen viljelijöistä on
8673: tenkaan ole ollut, eikä ole vielä nykyisin- kyennyt siinä saamaan ammattiopetusta.
8674: kään, mahdollisuutta päästä osallisiksi siitä Suurin osa viljelijöistä on siksi heikossa ta-
8675: ammattiopetuksesta, jota maatalouskoulut loudellisessa asemassa, etteivät he kykene
8676: antavat. Tähän on ollut syynä se, että lukui- lähettämään siihen lapsiaan opiskelemaan.
8677: silla keskikokois- ja pienviljelijöillä ei ole va- Kun Ylä-8avon pienviljelijäväki on maan-
8678: roja käyttää lapsiaan maatalouskouluissa, hankintalain toimeenpanon vuoksi suuresti
8679: koska esim. 6 kk. kestävä maamieskoulukurssi lisääntynyt, on maataloudellisen oppilaitok-
8680: tulee nykyään maksamaan useita kymmeniä- sen tarve käynyt entistä välttämättömäm-
8681: tuhansia markkoja. mäksi.
8682: Maassamme on käytännössä koulumuoto, Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
8683: jonka antamasta opetuksesta voivat päästä nioittaen,
8684: osallisiksi vähempivaraistenkin viljelijäin
8685: lapset. Tarkoitamme kiertäviä maamieskou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8686: luja, jonkalaisia on toiminnassa eri osissa tulo- ja menoarvioon 1 milj. markan
8687: maata. Kun kiertävä maamieskoulu käy toi- suuruisen määrärahan kiertävän maa-
8688: minta-alueensa jokaisessa kunnassa ja sen mieskoulun perustamista varten Ylä-
8689: kurssi kestää vain 2-3 kk., niin siinä opis- Savoon.
8690: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
8691:
8692: Kalle Kämäräinen. Eino Uusitalo. Matti Mattila.
8693: Eino Palovesi. J. F. Pöykkö. Onni Mannila.
8694: Artturi Jämsen. Toivo Antila. Eemil Partanen.
8695: 1006
8696:
8697: IV,326, - Rah.al. N:o 194.
8698:
8699:
8700:
8701:
8702: Pakkanen ym. : Määrärahan osoittamisesta Ahlmanin maa-
8703: mieskoulun yhteyteen perustettavaa maamiesopistoa varten.
8704:
8705:
8706: E d u s k u n n a ll e.
8707:
8708: Jotta maanviljelijä nykyaikana menestyisi Jotta tähän heikkoon tilanteeseen saatai-
8709: ammatissaan, on hänen muun ohella omat- siin parannusta aikaan, on Ahlmanin kou-
8710: tava hyvä ammattitaito. Tämän hankki- lujen sä.ätiö ryhtynyt omalta osaltaan toi-
8711: minen taas vaatii ammattikouluja. Valitetta- menpiteisiin. Tarkoituksena on perustaa
8712: vasti vain pieni osa, tilastojen mukaan va- Ahlmanin emäntä- ja maamieskoulun yhtey-
8713: jaat 7 % kaikista viljelijöistä, on käynyt teen maataloudellista jatko-opetusta antava
8714: maataloudellisen ammattikoulun ja näistäkin kaksivuotinen opisto. Hankkeen, jota tuke-
8715: on pääosa sellaisia, jotka ovat saaneet tyytyä vat mm. kaikki kolme Hämeessä toimivaa
8716: vain kuuden kuukauden teoreettiseen ope- maanviljelysseuraa, samaten kuin Keski-Suo-
8717: tukseen. Ratkaisevin syy siihen, miksi maa- men ja Satakunnankin maanviljelysseurat,
8718: talouskoulutuksen saaneiden luku on näin tarkoituksena on siis saada perustetuksi sel-
8719: vähäinen, on siinä, ettei meillä ole riittävästi lainen oppilaitos, jossa alan alkeiskoulun tai
8720: alan ammattikouluja ja että moni toimivista- keskikoulun käyneille, joilla on käytännön
8721: kin kouluista kamppailee suurten taloudel- kokemusta maataloudesta, annettaisiin pe-
8722: listen vaikeuksien keskellä. rusteellisempaa maatalousopetusta sekä ylei-
8723: Mutta maatalouskoulutuksen heikkous ei siä kansalaistietoja. Tällä tavoin pyrittäisiin
8724: johdu vain alkeiskoulutuksen puutteellisuu- kouluttamaan päteviä käytännön maatalous-
8725: desta, vaan hyvin suuressa määrin myös miehiä joko itsenäisiksi viljelijöiksi taikka
8726: siitä, ettei perusteelliseempaan käytännön muulla tavoin maatalouden tarpeita palvele-
8727: maatalouskoulutukseen ole kovinkaan mo- maan.
8728: nella edes teoreettistakaan mahdollisuutta. Ahlmanin koulujen tila, jonka kokonais-
8729: Näin siitäkin huolimatta, vaikka tekniikan pinta-ala on 132 ja josta peltoa 35 ha, on
8730: nopea kehitys, maatalouden voimakas koneis- Tampereen välittömässä läheisyydessä hyvin
8731: taminen, maataloustuotteiden markkinoimis- keskeisellä paikalla. Tilalla on valmiina lä-
8732: kysymykset ym. vaativat maanviljelijältä hes kaikki opettaja- ja oppilasasunnot, sama-
8733: yhä enemmän ammattitaitoa ja pätevyyttä, ten kuin opetustilat, mm. on juuri val-
8734: samaten kun muidenkin maatalouden palve- mistumassa ajanmukainen, 10 milj. mk
8735: lukseen pyrkivien pätevyysvaatimukset jat- maksava konehalli- ja konetyöpajarakennus
8736: kuvasti kasvavat. Kun esim. ennen sotia oli opetussaleineen. Kun pätevien tuntiopettajien
8737: toiminnassa kolme suomenkielistä maamies- saanti moniin erikoisaineisiin, ·etenkin kone-
8738: opistoa ja nämä voivat ottaa vastaan vuosit- alaa koskeviin, on Tampereelta helppoa, jää-
8739: tain noin 90 uutta oppilasta, on nykyisin vät opiston perustamisesta ja opettajien
8740: suomenkielisiä maatalousteknikkoja valmis- palkkauksesta aiheutuvat kustannukset var-
8741: tavia oppilaitoksia enää vain kaksi ja ne sin vähäisiksi. Jotta ensimmäinen opiston
8742: voivat ottaa uusia oppilaita vuosittain vain vuosikurssi esim. pääsisi aloittamaan toimin-
8743: 68. Vaikka hyvä.ä oppilasainesta olisi niihin tansa, olisi vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
8744: menossa runsaasti, viime vuosina keskimää- otettava Ahlmanin maamieskoululle varatun
8745: rin noin 350, on siten vain vajaat 20 % määrärahan lisäksi peruspalkkoihin, yllä-
8746: pyrkijäistä voitu hyväksyä oppilaiksi. Ti- pitoon ja kesäkurssiin 1.5 milj. markkaa ja
8747: lanne on siten täysin kestämätön. opiston perustamisesta aiheutuvaan kaluston
8748: IV,326. - Pakkanen ym. 1007
8749:
8750: hankintaan 5.5 milj. mk, siis yhteensä lisäystä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
8751: 7 milj. mk. Tällöin olisi mahdollista ottaa nioittaen,
8752: opiston ensimmäiselle kurssille 40 oppilasta.
8753: Kun kustannukset, emäntä- ja maamieskou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8754: lun kurssit huomioonottaen, nousisivat täl- tulo- ja menoarvioon 7 000 000 mar-
8755: löin vain noin 49 000 markkaan oppilasta kan määrärahan Ahlmanin maamies-
8756: kohti, olisi se vain noin puolet vastaavista koulun yhteyteen perustettavan maa-
8757: valtion koulujen kustannuksista, joten opisto miesopiston kaluston hankkimiseen,
8758: tulisi samalla erittäin edulliseksi valtiolle. ylläpitoon ja palkkoihin.
8759: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
8760:
8761: Atte Pakkanen. Eino E. Heikura. Arvo Sävelä.
8762: Jaakko Hakala. Nestori Kaasalainen. Artturi Koskinen.
8763: Leo Suonpää. Matti Raipala. Usko Seppi.
8764: Eino Palovesi.
8765: 1008
8766:
8767: IV,az1. - Rah.al. N:o 195.
8768:
8769:
8770:
8771:
8772: Halinen ym..: Määrärahan osmttam1sesta Heinolan kiinteää
8773: naiskotiteollisuuskoulua varten.
8774:
8775:
8776: E d u s k u n n a 11 e.
8777:
8778: Heinolan kaupungissa on yli 10 vuotta miseen tarvittaisiin asianomaisille momen-
8779: toiminut sinne paikalliseksi kouluksi hyväk- teille seuraavat lisäykset:
8780: syttynä Itä-Hämeen kiertävä naiskotiteolli-
8781: suuskoulu, joka on perustettu vuonna 1892. opettajan palkkaan ......... . 314100:-
8782: Se on osoittautunut jatkuvasti tarpeelliseksi ikälisiin ................... . 85 800:-
8783: nuorten naisten ammatillisena käsityöalan ylituntipalkkioihin .......... . 32 400:-
8784: kouluna saavuttaen sekä Heinolan kaupun- johtajan palkkioksi ......... . 15 000:-
8785: gin että lähipitäjien väestön kannatuksen. kalliinpaikanlisään .......... . 11640:-
8786: Koulun kehittämiseksi laajemman oppikurs- indeksilisiin . . . . . . . ......... . 61740:-
8787: sin sisältäväksi kiinteäksi naiskotiteollisuus- Yhteensä 520 680: -
8788: kouluksi on Heinolassa useita vuosia uhrau-
8789: tuvasti toiminut kannatusyhdistys. Heinolan
8790: kaupunki on kotiteollisuuskoulua varten luo- Kiertävän koulun lakkaaminen merkitsisi
8791: vuttanut tontin, edellyttäen, että se rakenne- kiinteän tullessa hyväksytyksi tulo- ja meno-
8792: taan neljän vuoden kuluessa. Saaden takaus- arvioon noin 650 000 markan vähennystä.
8793: sitoumuksia ja lainoja eri tahoilta on kanna- Palkkaus- ja ylläpitomenojen erotus olisi siis
8794: tusyhdistys jo ryhtynyt rakentamisjärjeste- 370 680 markkaa, jos ylläpitomenoihin vara-
8795: lyihin luottaen siihen, että se määrärahan taan kiinteälle koululle 500 000 markkaa.
8796: lisäys, mikä tarvitaan yksiosastoisen kiinteän Edellä esittämämme perusteella olisi lisät-
8797: koulun perustamiseksi, kiertävän koulun tävä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
8798: samalla lakatessa ja sen omaisuuden siir- VIII luvun momenteille 5 ja 6 Heinolan kiin-
8799: tyessä perustettavalle kiinteälle koululle, teän naiskotiteollisuuskoulua varten palk-
8800: tulee hyväksytyksi. kaus- ja ylläpitomenoihin 1 020 680 markkaa
8801: Valtioneuvostolle jättämässään muistiossa ja kertakaikkisena menona koulun kaluston
8802: on maataloushallituksen kotiteollisuusosasto hankintakustannuksiin 250 000 markkaa eli
8803: korostanut Heinolan kiinteän naiskotiteolli- yhteensä 1270 680 markkaa.
8804: suuskoulun tärkeyttä. Koulun perustaminen Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty,
8805: on tässä tapauksessa enemmän järjestely- ehdotamme,
8806: kuin rahakysymys, merkiten kiinteän ja kier-
8807: tävän kotiteollisuuskoulun opettajan palk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8808: kauksessa olevaa kolmen palkkaluokan ero- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
8809: tusta ja jonkin verran kohoavaa valtion 1 270 680 markkaa Heinolan kiinteää
8810: ylläpitoavustusta. Kiinteän koulun perusta- naiskotiteollisuuskoulua varten.
8811: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
8812:
8813: Sylvi Halinen. Onni Mannila. Artturi Jämsen.
8814: Antti J. Rantamaa. Toivo H. Kinnunen. Saara Forsius.
8815: Hilja Väänänen. Niilo Nieminen. Eino E. Heikura.
8816: Vieno Simonen. K. F. Haapasalo. Eino Rytinki.
8817: Marja Lahti. Viljo Virtanen. Esa Koivusilta.
8818: Irma Hamara. Edvard Pesonen. Matti Mattila.
8819: Aukusti Pasanen. Mauri Seppä. Yrjö Sinkkonen.
8820: Eino Uusitalo. Eino Palovesi. Nestori Kaasalainen.
8821: 1009
8822:
8823: IV,s2s. - Rah.al. N:o 196.
8824:
8825:
8826:
8827:
8828: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotitalouskes-
8829: kuksen suorittaman tutkimus- ja kokeilutyön tehostami-
8830: seen.
8831:
8832:
8833: E d u s k u n n a ll e.
8834:
8835: Maamme yhdeksänsataatuhatta kotitaloutta rittanut perusteelliset vertailevat kokeilut
8836: suorittaa vuosittain käyttö- ja kulutustavara- keittiön yleiskoneista, kotimaisista keittoas-
8837: markkinoilla ostoja useiden satojen miljar- tioista, markkinoilla olevista pölynimureista,
8838: dien markkojen arvosta. Sekä kansantalou- säilöntäaineista, lattiavahoista ym. Lisäksi on
8839: temme että kotiemme talouden kannalta on suoritettu kaksi suurta kotitaloudellista asun-
8840: ensiarvoisen tärkeätä, että näissä ostoissa voi- totutkimusta, sosiaalisia tutkimuksia ym.
8841: taisiin noudattaa taloudellista periaatetta ja Kotitaloustutkimuksen työkenttä on kuitenkin
8842: siten taata tasapaino kodissa kulutuksen, han- niin laaja, että tutkijavoimaa tulisi voida vji-
8843: kintojen ja säästöjen kesken. Perheenemäntä pymättä lisätä, sillä esim. sellaiset suuret alat
8844: ei kuitenkaan nykyisin liian moninaisen tar- kuin koko pesukysymys yms. vaatisivat koko-
8845: jonnan keskellä pysty etukäteen saamaan sel- naan oman tutkimuslinjansa.
8846: vyyttä tuotteitten todellisista ominaisuuksista, Kotitalouskeskuksen tutkimustoiminnan te-
8847: vaan tarvitsee siihen opastusta ja neuvontaa. hostaminen tämän hetken välttämättömintä
8848: Maamme kotitaloudelliset neuvontajärjestöt tarvetta silmällä pitäen vaatisi n. 6 000 000:-
8849: suorittavat yllämainittua neuvonta- ja opas- vuotuiset lisäkustannukset.
8850: tustyötä. Tämä työ voi kuitenkin jatkuvasti Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8851: olla tehokasta vain siinä tapauksessa, että sen nioittaen,
8852: pohjana on tarkka ja puolueeton tutkimus-
8853: ja kokeilutoiminta, mitä suoritetaankin per- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8854: heenemäntäjärjestöjen omassa tutkimuslaitok- tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar-
8855: sessa, kotitalouskeskuksessa. kan määrärahan kotitalouskeskuksen
8856: Kotitalouskeskus, joka edustaa jäsenjärjes- suorittaman tutkimus- ja kokeilutyön
8857: töillään n. 250 000 perheenemäntää, on Suo- tehostamiseen.
8858: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
8859:
8860: Elli Nurminen. Edvard Pesonen.
8861: Laura Brander-Wallin. Marja Lahti.
8862: Impi Lukkarinen. Eemil Luukka.
8863: Vappu Heinonen. Felix Seppälä.
8864: Tahvo Rönkkö. Artturi Jämsen.
8865: Vieno Simonen. Erkki Tuuli.
8866: Tyyne Paasivuori. Martta Salmela-Järvinen.
8867: 1010
8868:
8869: IV,329. - Rah.al. N:o 197.
8870:
8871:
8872:
8873:
8874: Rönkkö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityis-
8875: luontoisille maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilai-
8876: toksille kaluston, koneiden ja työvälineiden hankintaan.
8877:
8878:
8879: E d u s k u n n a 11 e.
8880:
8881: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- nykyisen yleisen koneellistamisen johdosta
8882: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 on syntyneitä uusia vaatimuksia. Oppilaitosten
8883: yksityisluontoisille maatalous-, kotitalous- ja lukumäärä huomioonottaen täytyy maata-
8884: kotiteollisuusoppilaitoksille merkitty myön- lousministeriönkin tähän tarkoitukseen esit-
8885: nettävä:ksi kaluston, koneiden ja työvälinei- tämiä summia pitää hyvin vaatimattomina.
8886: den hankintaan seuraavat määrät: maata- Sen suuruiset määrät olisi nyt kuitenkin
8887: lousoppilaitokset 11 Pl. VIII: 2 h 1 000 000 myönnettävä.
8888: mk, kotitalousoppilaitokset 11 Pl. VIII: 4 b Edellä olevan perusteella esitämme kun-
8889: 1 500 000 mk ja kotiteollisuusoppilaitokset 11 nioittavasti,
8890: Pl. VIII: 6 c 2 900 000 mk.
8891: Kun maataloushallituksen alaisia yksityis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
8892: luontoisia ammattioppilaitoksia on: maata- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
8893: lousoppilaitoksia 57 kpl, kotitalousoppilai- vulle lisäystä yksityisluontoistlle maa-
8894: toksia 28 kpl ja kotiteollisuusoppilaitoksia talousoppilaitoksille 8 800 000 mark-
8895: 123 kpl, ovat esitetyt määrät niin alhaiset, kaa, kotitalousoppilaitoksille 3 500 000
8896: ettei sen kautta saavuteta tavoitetta: puut- markkaa ja kotiteollisuusoppilaitok-
8897: teellisen konekannan täydentämistä eikä pa- sille 5100 000 markkaa näiden am-
8898: hasti vanhentuneen koneiston, työvälineistön mattioppilaitosten kaluston, koneiden
8899: ja muun kaluston tehokasta uusimista niin, je työvälineiden hankintaan sekä sel-
8900: että sen kautta opetusmahdollisuudet ratkai- laisesta johtuneen velan maksua var-
8901: sevasti paranisivat ja ammattiopetus vastaisi ten.
8902: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
8903:
8904: Tahvo Rönkkö. Eino E. Heikura. Jaakko Hakala.
8905: Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen. Niilo Honkala.
8906: 1011
8907:
8908: IV,33o. - Rah.al. N:o 198.
8909:
8910:
8911:
8912:
8913: Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden peruspalk-
8914: kaisten virkojen perustamiseksi maatalouden taloudelliseen
8915: tutkimuslaitokseen.
8916:
8917:
8918: E d u s k u n n a 11 e.
8919:
8920: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos vuoden 1956 menoarvion 11 Pl. IX: 14 mo-
8921: perustettiin vuonna 1952 tutkimuslaitosta mentille aiheutuva lisäys on peruspalkkoina
8922: koskevan lain (315/52) ja asetuksen (316/52) 1502 700 mk, ikälisinä 174 660 mk ja kalliin-
8923: tultua säädetyksi. Tutkimuslaitokseen, joka paikanlisinä 140 100 mk eli yhteensä ilman
8924: on tarkoitettu kolme osastoa käsittäväksi, indeksikorotusta 1817 460 mk. Kun vastaa-
8925: voitiin eduskunnan myöntämän määrärahan vat tilapäiset toimet ovat olemassa ja ne vir-
8926: avulla perustaa ainoastaan maatilatalouden kojen tultua perustetuksi lakkautetaan, ei esi-
8927: osasto. Laitos toimii edelleen vain yhden tettyjen virkojen ja toimien perustaminen
8928: osaston puitteissa ja samansuuruisen määrä- vaadi mitään lisäystä maatalouden taloudel-
8929: rahan turvin kuin perustamisvuonnakin. lista tutkimusl1aitosta varten varattuun mää-
8930: Tällaisten toimintaedellytysten ei kuitenkaan rärahaan.
8931: voida katsoa vastaavan edes laitoksen tärkeän Tutkimuslaitoksen toiminnalle on erillisen
8932: tehtävän ja laajan toimialan edellyttämää markkinatutkimusosaston perustamistarve
8933: minimitarvetta. Siitä huolimatta, että edus- käynyt polttavaksi erityisesti sen vuoksi, että
8934: kunta jo viime vuonna on odottanut halli- laitoksen suoritettavaksi jo tähän mennessä
8935: tuksen kiinnittävän huomiota laitoksen edel- •annetuista tehtävistä on huomattava osa sel-
8936: leen kehittämiseen, sen koko nykyinen henki- laisia, jotka kuuluisivat asetuksessa edellyte-
8937: lökunta on vielä tilapäistä ja sen tehokkaalle tyn markkinatutkimusosaston alaan. Kun
8938: toiminnalle välttämätön markkinatutkimus- maataloustuotannossa on eräiltä osin alkanut
8939: osasto edelleen perustamatta. ilmetä ylituotantoa ja menekkivaikeuksia,
8940: Tässä vaiheessa on katsottava tarkoituksen- jotka sodan jälkeen ovat yleensä olleet meillä
8941: mukaiseksi, että laitoksella olevista tilapäi- tuntemattomia, on markkinatutkimuksen vält-
8942: sistä toimista vakinaistetaan ne, joilla on kes- tämättömyys tullut entistä ajankohtaisem-
8943: keisin merkitys laitoksen toiminnalle, ja jotka maksi. Niinikään maataloustuotteiden hinto-
8944: laitos joka tapauksessa tulee jatkuvasti tar- jen määrääminen ja hintakehityksen seuraa-
8945: vitsemaan. Siten olisi perustettava toimin- minen ja ohjaaminen edellyttävät järjestel-
8946: nassa olevaan maatilatalouden osastoon osas- mällisen tutkimuksen suorittamista.
8947: tonjohtajan peruspalkkainen virka (36 pl.), Uutta osastoa varten tarvittava toimistotila
8948: peruspalkka 794 400 mk, ensimmäisen tutki- on olemassa ja voidaan vapauttaa tähän tar-
8949: musassistentin peruspalkkainen virka (27 pl.), koitukseen käytettäväksi. Huoneuston kalus-
8950: peruspalkka 488 700 mk, ja toimistoapulaisen tamista j•a pieniä korjaustöitä varten tarvi-
8951: peruspalkkaluen toimi ( 10 pl.), peruspalkka taan 900 000 mk, laskukoneiden, kirjoitusko-
8952: 219 600 mk, joita tutkimuslaitosta koskeva neiden ja muiden osaston toimintaa varten
8953: laki ja asetus sanottuun laitokseen edellyttä- välttämättömien välineiden hankkimiseen
8954: vät. Tehtävien laatu ja kelpoisuusvaatimuk- 750 000 mk sekä alan lähdekirjallisuuden, pu-
8955: set mainittuihin virkoihin on asetuksessa helimien, peruskortistojen jne. hankkimiseen
8956: (316/52) määrätty. 350 000 mk eli yhteensä osaston perustami-
8957: Esitetyt virat ja toimet yhdessä muodosta- seen 2 000 000 mk. Toiminnan aloittamista
8958: vat laitoksen maatilatalouden osaston välttä- varten olisi osastolle palkattava osastonjoh-
8959: mättömimmän rungon. Niiden perustamisesta taja, tutkimusassistentti ja kaksi toimistoapu-
8960: 23 E 626/55
8961: 1012 IV,sso. - Maatalouden tutkimuslaitos.
8962:
8963:
8964: laista sekä varattava 500 000 mk tutkimus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
8965: apulaisen ja muun tilapäisen henkilökunnan nioittav>asti,
8966: paikkaamista varten. Edellyttäen, että osaston
8967: toiminta aloitetaan 1. 3. 1956, tarvitaan hen- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
8968: kilökunnan palkkaukseen yhteensä 2 100 000 den 1956 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
8969: mk. Lisäksi olisi toiminnasta aiheutuviin toi- IX luvun 14 momentille 1 817 460
8970: misto-, puhelin-, siivous- ym. menoihin, huo- markan suuruisen määrärahan osaston-
8971: mioon ottaen myös osaston osuuden muihin johtajan ja ensimmäisen tutkimus-
8972: koko laitosta koskeviin menoihin, varattava assistentin peruspalkkaisten virkojen
8973: 450 000 mk sekä markkinatutkimusten aloit- ja toimistoapulaisen peruspalkkaisen
8974: tamiseen ja sitä varten tarvittavan materiaa- toimen perustamista varten maatalou-
8975: lin keräämiseen 250 000 mk eli toiminnasta den taloudelliseen tutkimuslaitokseen.
8976: aiheutuviin menoihin yhteensä 2 800 000 mk.
8977: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1955.
8978:
8979: Urho Kähönen. Marja Lahti.
8980: Sylvi Halinen. Juho Tenhiälä.
8981: 1013
8982:
8983: IV,331. - Rah.al. N:o 199.
8984:
8985:
8986:
8987:
8988: Kähönen ym..: Määrärahan osoittamisesta markkinatutkimus-
8989: osaston perustamiseksi Maatalouden taloudelliseen tutki-
8990: muslaitokseen.
8991:
8992:
8993: E d u s k u n n a II e.
8994:
8995: Viitaten rah.al. n: o 198 perusteluihin eh- 14 momentille 4 800 000 markan maa-
8996: dotamme kunnioittaen, rärahan markkinatutkimusosaston pe-
8997: rustamiseksi Maatalouden taloudelli-
8998: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 seen tutkimuslaitokseen.
8999: tulo- ja menoarvion 11 Pl. IX luvun
9000: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1955.
9001:
9002: Urho Kähönen. Marja Lahti.
9003: Sylvi Halinen. Juho Tenhiälä.
9004: 1014
9005:
9006: IV,332. - Rah.al. N:o 200.
9007:
9008:
9009:
9010:
9011: Koivusilta ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien maan-
9012: viljelysinsinöörin virkojen perustamiseksi.
9013:
9014:
9015: E d u s k u n n a 11 e.
9016:
9017: Valtioneuvosto asetti 1 päivänä huhti- jokainen insinööri on keskimäärin valvonut
9018: kuuta 1954 komitean laatimaan ehdotusta ja hoitanut 44 eri työmaata vuodessa. Tä-
9019: maataloushallituksen insinööriosaston uudel- män tosiasioiden tilan tuntien onkin työhön
9020: leen järjestelystä sekä selvittämään sanotun asetettu vesirakennuskomitea ehdottanut
9021: elimen toimintaan tarvittavien määrärahojen mietinnössään kiireellisenä perustettavaksi
9022: tarvetta. 'Tämä siksi, että maassamme olevat 16 vanhemman vakinaisen maanviljelysinsi-
9023: suuret ja tärkeät kuivatus- ja maanparan- nöörinviran ja 16 nuoremman vakinaisen
9024: nustyöt ovat maanviljelysinsinööripiireissä maanviljelysinsinöörinviran perustamista.
9025: työvoiman vähyyden takia tavattomasti Tämä olisi vähimmäisvaatimus komitean mu-
9026: ruuhkautuneet. Maanviljelijäthän ovat jou- kaan, jolla vähitellen voitaisiin ruuhkasta
9027: tuneet kuivatushankkeittensa toteuttamista selvi.tä 10 vuoden aikana. Vuoden 1956 tulo-
9028: odottamaan 1-15 vuottakin. Kun maas- ja menoarviossa ei kuitenkaan ole ehdotettu
9029: samme on kuivatuksen tarpeessa noin kuin 4: n uuden maanvHjelysinsinöörinviran
9030: 800 000 hehtaaria maata eikä tämän valtai- perustamista.
9031: sen urakan toteuttajana ole kuin 10 vaki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9032: naista piiri-insinööriä, 1 ylimääräinen piiri- nioittaen,
9033: insinööri, 24 vakinaista nuorempaa maan-
9034: viljelysinsinööriä ja jokunen määrä ylimää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9035: räisiä maanviljelysinsinöörejä sekä rakennus- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
9036: mestareita, voi käsittää sen, että kun esi- 1 momentille 17 948 400 markkaa 16
9037: merkiksi tällä kertaa on vireillä 7 500 kuiva- vanhemman vakinaisen maanviljelys-
9038: tushanketta, ei tällä työvoimalla voida insinöörin ja 16 nuoremman vakinai-
9039: asioita hoitaa. Kuivatushankkeista onkin sen maanviljelysinsinöörin viran pe-
9040: 40 % sellaisia, joiden käsittelyyn ei tutki- rustamiseksi.
9041: muksenkaan osalta ole keritty ryhtyä, vaikka
9042: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
9043:
9044: Esa Koivusilta. Toivo Antila. Bruno J. Sundman.
9045: Eino Uusitalo. Antti J. Rantamaa. Unto Suominen.
9046: Kalervo Saura. Eino Rytinki. Rainer Virtanen.
9047: Sylvi Halinen. Eino E. Heikura. J. F. Pöykkö.
9048: Einari Jaakkola. Urho Kähönen. Eemil Partanen.
9049: Erkki Ryömä. Vieno Simonen. Saara Forsius.
9050: Kauno Kleemola. T. Saloranta. Atte Pakkanen.
9051: T. Niiranen.
9052: 1015
9053:
9054: IV,333. - Rah.al. N:o 201.
9055:
9056:
9057:
9058:
9059: Raipala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten maan-
9060: viljelysinsinöörin toimien perustamiseksi maanviljelys-
9061: insinööripiireihin.
9062:
9063:
9064: Eduskunnalle.
9065:
9066: Yleisesti on tiedossa se tosiasia, että maan- Maataloushallituksesta saamiemme tietojen
9067: parannustöiden alkuunpääsyä tällä hetkellä mukaan täytyisi jokaiseen maanviljelysinsi-
9068: ehkäisee ratkaisevasti ammattihenkilökunnan, nööripiiriin perustaa vähintään kaksi uutta
9069: lähinnä maanviljelysinsinöörien, liian pieni maanviljelysinsinöörin tointa, jotta edellä
9070: luku valtavaksi kasvaneeseen työmäärään esitetystä tutkimusruuhkasta selvittäisiin ja
9071: verrattuna, mitä kuvaa parhaiten se, että saataisiin luoduksi pohja tehostetulle maan-
9072: maanviljelysinsinööripiireissä on tällä het- parannustyölle.
9073: kellä maanparannustutkimusanomuksia yli Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9074: 5 000 eli nykyiselle henkilökunnalle töitä nioittaen,
9075: noin kymmeneksi vuodeksi eteenpäin, ja joka
9076: vuosi rästiin jäävien anomuksien määrä edel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9077: leen kasvaa. Kun hyötyalue tällaisissa kui- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
9078: vatushankkeissa keskimäärin on ollut noin 80 kohdalle lisäyksenä 14 000 000 mark-
9079: ha, tietää tämä sitä, että noin 400 000 ha, kaa uusien maanviljelysinsinöörin
9080: etupäässä juuri Suomen pientilojen maista, ylimääräisten toimien perustamista
9081: saa odottaa yhdestä kymmeneen vuoteen varten maanviljelysinsinööripiireihin.
9082: maanparannustutkimuksen suorittamista var-
9083: sinaisten kuivatustöiden aloittamisesta puhu-
9084: mattakaan.
9085: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
9086:
9087: Matti Raipala. Mauri Seppä.
9088: Erkki Koivisto. Jaakko Hakala.
9089: 1016
9090:
9091: IV,334. - Rah.al. N:o 202.
9092:
9093:
9094:
9095:
9096: Kämäräinen ym..: Määrärahan osoittamisesta teknillisen lisä-
9097: henkilökunnan palkkaamiseksi Savon maanm'ljelysinsinööri-
9098: piiriin.
9099:
9100:
9101: E d u s k u n n a ll e.
9102:
9103: Syksyllä 1954 oli eduskunnassa käsiteltä- nassa on soita, korpia ja rämeitä noin
9104: vänä parikymmentä vesistöjen laskua ja maan 25 000 hehtaaria; ja Kiuruvedellä on yli 900
9105: kuivatusta koskevaa aloitetta. Niiden joh- maanomistajoaa, joista 90 % on pienviljeli-
9106: dosta eduskunta hyväksyi yksimielisesti toi- jöitä, ilmoittanut haluavansa maittensa pe-
9107: vomuksen, ruskuivatusta. Tämä kuivatusta haluavien
9108: ,että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin maan- suuri luku varmaan osoittaa, miten todella
9109: parannustöihin j.a vesistöjen laskemiseen välttämätöntä olisi saada entistä suurempaa
9110: myönnettyjen samoinkuin näiden hankkeiden vauhtia kuivatustöihin Kiuruvedellä. Saman-
9111: suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvittavan lainen tilanne on useissa toisissakin Ylä- ja
9112: teknillisen henkilökunnan palkkaamiseen ja Pohjois-Savon kunnissa.
9113: koneiden hankintaan osoitettujen varojen li- Tässä yhteydessä on syytä mainita, että
9114: säämiseksi sekä työllisyyden turvaamista var- näissä kunnissa on viime vuosien aikana
9115: ten myönnettyjen määrärahojen käyttämi- esiintynyt laajaa työttömyyttä. Työttömyys
9116: seksi entistä enemmän kuivatushankkeiden on saanut siellä rakenteellisen työttömyyden
9117: toteuttamiseen". luonteen, minkä vuoksi se tulee jatkumaan
9118: Tämän eduskunnan toivomuksen johdosta vuodesta vuoteen. Sopivien työkohteiden löy-
9119: olisi hallituksen pitänyt ryhtyä toimenpitei- täminen on jokaisena syksynä ja talvena
9120: siin maanviljelysinsinööripiireihin teknillisen tuottanut näissä kunnissa va1tiolte ja kun-
9121: henkilökunnan palkkaamiseen ja suunnittelu- nille suuria vaikeuksia. Sen vuoksi on valtio
9122: sekä kuivatustöissä tarvittavien koneiden han- ja kunnat joutuneet suorittamaan työttömyy-
9123: kintaan tarvittavien määrärahojen lisäämi- den johdosta vähemmän hyödyllisiäkin töitä.
9124: seksi. Maankuivatustyöt olisivat todella hyödyllisiä
9125: Hallituksen talousarvioesityksessä tulevalle töitä. Ne parantaisivat viljelysten kasvua ja
9126: vuodelle (1956) ei kuitenkaan ole esitetty aVJaisivat uusia viljelysmahdollisuuksia lukui-
9127: määrärahan lisäystä näihin tarkoituksiin. sille pientilallisille ja ne kohottaisivat met-
9128: Nämä lisäykset olisivat välttämättömiä var- sien tuottoa moninkertaisesti nykyisestään,
9129: maan maan jokaiseen insinööripiiriin, mutta Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9130: erikoisesti Savon maanviljelysinsinööripiiriin nioittavasti,
9131: pitäisi ensi tilassa saada lisää teknillistä hen-
9132: kilökuntl!!a ja työvälineitä. Savon maanvilje- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9133: lysinsinööripiiri olisi erikoisesti tämän lisäyk- tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar-
9134: sen tarpeessa sen vuoksi, että Ylä-Savossa ja kan suuruisen määrärahan teknillisen
9135: Pohjois-Savossa yleensä on kymmeniä tuhan- lisähenkilökunnan palkkaamiseen Sa-
9136: sia hehtaareja vesiperäisiä maita, jotka vaa- von maanviljelysinsinööripiiriin..
9137: tisivat kuivattamista. Mm. Kiuruveden kun-
9138: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
9139:
9140: Kalle Kämäräinen. Hugo Manninen. Elli Nurminen.
9141: Esa Hietanen. Artturi Jämsen. Mikko Hult.
9142: Martti Leskinen. J. F. Pöykkö. Juho Rytkönen.
9143: Eemil Partanen. Lennart Heljas.
9144: 1017
9145:
9146: IV,ss5. - Rah.al. N:o 203.
9147:
9148:
9149:
9150:
9151: Rapio ym..: Määrärahan osoittamisesta kaivinkoneen hankki-
9152: miseksi Tampereen maanviljelysinsinööripiirille.
9153:
9154:
9155: E d u s k u n n a 11 e.
9156:
9157: Hallitus esittää vuoden 1956 tulo- ja me- tannusarviokin on jo laadittu. Kuitenkaan
9158: noarvioon otettavaksi 11 Pl: n X luvun 6 mo- tätä työtä ei voida suorittaa, ellei saada ny-
9159: mentille lisäyksenä 5 000 000 markkaa maan- kyistä suurempaa kaivinkonetta, koska ky-
9160: viljelysinsinööripiirien työkoneiden ja kalus- seessä on useiden miljoonien kuutiometrien
9161: ton varaosien hankintaa ja peruskorjauksia maan poisto, mikä edellyttää, että koneen
9162: varten. Uusien koneiden hankintaan ei sitä kauhan tilavuuden tulisi olla vähintään kaksi
9163: vastoin varoja esitetä, vaikka piireillä onkin kuutiometriä.
9164: puutetta eri tarkoituksiin soveltuvista ko- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
9165: neista. Esimerkiksi Tampereen maanviljelys-
9166: insinööripiirillä on ollut jo kauan valmiina että Eduskunta ottaisi .vuoden 1956
9167: suunnitelma suurisuuntaisesta, kolme kuntaa tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
9168: käsittävästä, kauan vireillä olleesta Inhottu- 6 momentille 36 000 000 markkaa
9169: järven säännöstelystä ja siihen liittyvien uuden kaivinkoneen hankkimista var-
9170: vesistöjen järjestelystä, jonka avulla saatai- ten Tampereen maanviljelysinsinööri-
9171: siin tuhansia hehtaareita hyötyaluetta. Kus- piirille.
9172: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
9173:
9174: Pertti Rapio. Irma Rosnell. Pentti Liedes.
9175: 1018
9176:
9177: IV,3,36. - Rah.al. N:o 204.
9178:
9179:
9180:
9181:
9182: Koivunen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maan-
9183: parannustöihin maanhankintalain mukaan maata saaneille.
9184:
9185:
9186: E d u s k u n n a ll e.
9187:
9188: Maanhankintalain mukaan asutetuista on roin saa viljelyksiään kasvukuntoon, niin
9189: huomattava osa joutunut raivaamaan vilje- kohtuullista ja järkevää olisi heitä tässä
9190: lyksiään sellaisilla kylmillä tiloilla, joiden asiassa valtion varoilla tukea.
9191: pelloista ei ole vieläkään kunnon satoja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9192: saatu. Kysymys on tiloista, joiden viljelyk-
9193: set kasvukuntoon tullakseen vaativat voima- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9194: kasta peruskalkitusta ja vaihtomaiden ajoja. tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
9195: Maanhankintalain tarkoituksena ei liene ol- tille 35 000 000 markan maarara-
9196: lut raivauttaa viljelyksiä, jotka eivät vas- han avustuksiksi maanparannustöihin
9197: taa niihin asetettavia toiveita ja vaatimuk- maanhankintalain mukaan maata saa-
9198: sia. Kun monet vaikeimmissa olosuhteissa neille.
9199: elävät maanhankintatilalliset eivät omin va-
9200: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
9201:
9202: Matti Koivunen. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
9203: Aleksi Kiviaho. Hugo Manninen. Toivo Niiranen.
9204: Niilo Nieminen. Toivo Asvik. Hannes Tauriainen.
9205: Eino Roine.
9206: 1019
9207:
9208: IV,ss7. - Rah.al. N:o 205.
9209:
9210:
9211:
9212:
9213: Kämäräinen ym.: Määrärahan osoittamisesta palkkioiksi pien-
9214: viljelijöille maanparannusaineiden ajosta.
9215:
9216:
9217: E d u s k u n n a ll e.
9218:
9219: Useina edellisinä syksyinä ja talvina on käytännössä pienviljelijöiden uudisviljelys-
9220: maassamme ollut laaja työttömyys. Työttö- palkkioiden maksussa, joten organisaatio olisi
9221: mien joukossa on ollut huomattava osa maa- va'lmis. Maamiesseurojen ja pienviljelijäyh-
9222: seudun pienviljelijöitä ja heidän perheittensä distysten neuvojilla on laaja kokemus töiden
9223: jäseniä. Työtä kyllä näillä pientiloilla olisi, suunnittelussa, tarkastuksessa ym. seikoissa.
9224: mm. talvella mudan ja saven ajo pelloille. Hallitus voi antaa tarkemmat määräykset
9225: Erikoisesti uudisviljelykset kaipaisivat näitä palkkioiden jakoperusteista.
9226: maanparannusaineita. Useimmilla pientiloilla Ehdottamamme määräraha olisi tarkoituk-
9227: niiden ajo täytyy kuitenkin jättää suoritta- senmukaista ottaa työllisyyden turvaamiseen
9228: matta sen vuoksi, että rahatulojen saami- merkitystä 4 500 000 000 markan määrära-
9229: seksi on turvauduttava ansiotöihin. Kun hasta, koska se vähentäisi työttömyyttä pien-
9230: ansiotöitä ei viime vuosina ole ollut riittä- viljelijäväestön keskuudessa. Näin a.loitteessa
9231: västi saatavissa, on ollut pakko pyytää työtä osoitettu summa ei tietäisi menojen lisäystä
9232: kuntien työasiain lautakunnilta. Tästä kärsii tulo- ja menoarviossa.
9233: tietysti pienviljelijäin talous, sillä maanpa- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9234: rannusaineiden puuttuessa viljelysten sato- nioittavasti,
9235: tulokset jäävät alhaisiksi.
9236: Tämän vuoksi olisi näille pientilallisille että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9237: annettava valtion varoista palkkiota maan- tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar-
9238: parannusaineiden ajosta viljelyksille. Palk- kan määrärahan palkkioiksi pienvil-
9239: kioiden jako tapahtuisi parhaiten samaa me- jelijöille maanparannusaineiden ajosta.
9240: netelmää noudattamalla kuin mikä on ollut
9241: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
9242:
9243: Kalle Kämäräinen. Eemil Partanen.
9244: Artturi Jämsen. M. 0. Lahtela.
9245: Niilo Ryhtä.
9246:
9247:
9248:
9249:
9250: 24 E 626/55
9251: 1020
9252:
9253: IV,33s. - Rah.al. N:o 206.
9254:
9255:
9256:
9257:
9258: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
9259: siksi ja lainoiksi salaojituksiin.
9260:
9261:
9262: Eduskunnalle.
9263:
9264: Voimassa olevan salaojituslain, joka on lainoihin ehdotettu 130 milj. markkaa teke-
9265: hyväksytty eduskunnassa 15. 4. 1955, 1 § : n vät yhteensä vain 210 milj. markkaa. Siis
9266: 1 momentti kuuluu seuraavasti: vajausta lain mukaisesta määrästä 90 milj.
9267: ,Salaojitustoiminnan edistämistä varten markkaa.
9268: otetaan vuosina 1955-1959 valtion tulo- ja Ei ole mitään perusteltua aihetta vastoin
9269: menoarvioon vuosittain tarpeellinen siirto- voimassa olevaa lakia ja todellista tarvetta
9270: määräraha, vuonna 1955 vähintään 175 mil- salaojitustoiminnan edistämisvaroista vähen-
9271: joonaa markkaa ja vuosina 1956-1959 vuo- tää kokonaista 90 milj. markkaa. Tämä me-
9272: sittain vähintään 300 miljoonaa marklroa." nettely olisi tietoinen isku kaikkien piirien
9273: Hallituksen esityksessä tulo- ja menoar- tunnustarnalle salaojitussuunnitelmalle.
9274: vioksi vuodelle 1956 11 Pl. X luvun 8 mo- Eduskunnan on tämä hallituksen aiheut-
9275: mentin perusteluissa on viitattu edellä mai- tama virhe korjattava jo varsinaisessa talous-
9276: nittuun lakiin ja ehdotetaan salaojituspalk- arviossa, sillä tällaiset paikkaHut eivät
9277: kioihin lisäystä 15 miljoonaa markkaa. Mo- kuulu lisämenoarvioon.
9278: mentin loppusumma kohoaa näin 80 milj. Näillä perusteilla ehdotamme,
9279: markkaan.
9280: 19 PL II luvun 9 momentin perusteluissa että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
9281: viitataan jälleen edellä mainittuun lakiin ja vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
9282: ehdotetaan salaojitusta edistäviin lainoituk- 90 000 000 markkaa avustuksiksi ja
9283: siin 130 milj. markkaa. Siis 20 miljoonan lainoiksi salaojitustoiminnan edistä-
9284: lisäys vuoteen 1945 verrattuna. Salaojitus- mistä varten.
9285: palkkioihin ehdotettu 80 milj. markkaa ja
9286: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
9287:
9288: Yrjö Hautala. Kalle Kämäräinen. Atte Pakkanen.
9289: Kauno Kleemola. Eeli Erkkilä. Einari Jaakkola.
9290: Urho Kähönen. Artturi Jämsen. Eino Uusitalo.
9291: Kusti Eskola.
9292: Eino Rytinki.
9293: 1021
9294:
9295: IV,aa9. - Rah.al. N:o 207.
9296:
9297:
9298:
9299:
9300: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan kun-
9301: nassa olevan Siikalahden pengerrystyötä varten.
9302:
9303:
9304: E d u s k u n n a 11 e.
9305:
9306: Kaakkoisella rajalla olevasta Parikkalan Tämä lahti oli ennen Simpeleen järven
9307: kunnasta jäi rajan taakse noin kolmasosa ja laskua erinomainen kalanviljelyslaitos, mutta
9308: sen mukana parhaat viljelysmaat. Viljelys- nyt tästä on muodostunut kalantappolaitos,
9309: kelpoista maata kunnan alueella on hyvin sillä keväällä nousee vesi sen verran, että
9310: vähän. Kunnan alueella on Simpeleen jär- kevätkutuiset kalat nousevat sinne ja sitten
9311: vessä Siikalahti-niminen lahti, johon Kymen veden laskettua ne jäävät kuiville. Näin ol-
9312: läänin maanviljelysinsinööripiiri on tehnyt len olisi ko. työ toteutettava kiireellisenä.
9313: pengerryssuunnitelman. Suunnitelman hyö- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9314: tyalue käsittää 588 ha ensiluokkaista vilje- nioittaen,
9315: lysmaata. Maatutkimus on suoritettu ja to-
9316: dettu, että maaperä on erikoisen hyvää, mm. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9317: vaihtuvaa kalkkia on todettu olevan 40 t. ha. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
9318: Alueella asuu puhtaasti pienviljelijöitä. 7 momentille 50 000 000 markkaa
9319: Niiden viljelijöiden, jotka hankkeesta tulisi- Parikkalan kunnassa olevan Siikalah-
9320: vat hyötymään, keskipeltopinta-ala on 5.5 ha. den pengerrystyötä varten.
9321: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
9322:
9323: Yrjö Sinkkonen. Tauno Kelovesi. Erkki Tuuli.
9324: 1022
9325:
9326: IV,34o. - Rah.al. N:o 208.
9327:
9328:
9329:
9330:
9331: Antila ym..: Määrärahan osoittamisesta suomalaisten hevosten
9332: kuninkuusajoissa jaettavia palkintoja varten.
9333:
9334:
9335: E d u s k u n n a ll e.
9336:
9337: Hevoskasvattajien piirissä seurataan huo- tion varoilla huomattavasti tuetaan, on ravi-
9338: lestuneena niitä toimenpiteitä, joita on tehty urheilu totalisaattoriveron muodossa vain tu-
9339: lämminverihevosten maahantuontiyrityksinä. lonlähteenä valtiolle. Tämä ei voi olla oikein.
9340: Lämminverihevosten avuja on tarpeettomasti Kun jatkuva ravikilpailuharrastus varmen-
9341: ylistetty, mutta ne ovat erittäin yksipuolisia. taa hevoskantamme säilymistä, olisi toivotta-
9342: Nopeus ja herkkyys ovat meidän oloissamme vaa, että valtio pitkän tauon jälkeen jakaisi
9343: riittämättömät avut. On myönnettävä, ettei kuninkuusajojen yhteydessä palkinnot, joi-
9344: suomalaisen hevosen monipuolista osuutta den suuruus yhteensä olisi 1.5 miljoonaa
9345: kansamme palvelijana ole riittävästi huo- markkaa. Esimerkiksi loppupisteiden mu-
9346: mioitu eikä esille tuotu. Onhan se uudisrai- kaan I palkinto 500 000: - , toinen
9347: vauksemme salainen ase, mutta hevosen rai- 400 000: -, kolmas 300 000: -, neljäs pal-
9348: vaajapatsas on unohdettu. Tätä maata puo- kinto 200 000: - ja viides palkinto
9349: lustettaessa se on ollut uskollisuudessaan sa- 100000:-.
9350: noin kuvaamattoman suuri tekijä. Se rat- Mielenkiinnosta tällaisiin palkintoihin tu-
9351: kaisi juuri monipuolisuudenaan vaikeissa levat varakkaammatkin piirit mukaan, juok-
9352: oloissa mitä erilaisimpia tehtäviä, mutta näis- sijasukuisten varsojen ja hevosten kysyntä
9353: täkin ponnistuksista huolimatta hevonen on kasvaa, hinnat vakiintuvat. Näin tehdään
9354: unohdettu. Suomen vihreän kullan, puuta- erittäin merkittävä yritys pienviljelijätalouk-
9355: varan siirrossa on hevosen osuus ollut ratkai- sien niukkojen tulojen lisäämiseksi ja teh-
9356: seva. Mutta tässäkin hevosen osana on ollut dään oikeutta heidän korkealle hevoskasva-
9357: voimansa antaa ja sitten unohtua. Maatalous tusammattitaidolleen. Mutta lisäksi varmis-
9358: motorisoituu, sehän on ajan tunnus, mutta tetaan näin maamme mitä monitahoisin veto-
9359: hevosen merkitys on niin kiistaton, ettei sen voimakysymys omalta kotoiselta pohjalta vai-
9360: paikkaa helpolla täytetä Suomen pienvilje- keuksien varalta. Tämä lienee ainoa keino
9361: lijätalouksissa. heti alkuun lämminverihevosten tuontivilli-
9362: Kiitettävien käyttöominaisuuksiensa lisäksi tystä vastaan. Maamme tarvitsee senkin va-
9363: suomalainen hevonen on erittäin nopea. V ar- luutan tositarpeisiin.
9364: sinkin viime vuosina se on saavuttanut me- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9365: nestystä ja erikoista huomiota yli maamme kunnioittaen,
9366: rajojenkin. Siksi sen kehittämiseen on kiin-
9367: nitettävä jatkuvaa huomiota. Mutta raviur- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9368: heilu on kallista, palkinnot usein vain murto- tulo- ja menoarvioon 1 500 000 markan
9369: osa kilpailijain kuluista, kilpailuja järjestä- määrärahan jaettavaksi vuosittain pi-
9370: vät seurat ovat taloudellisissa vaikeuksissa, dettävissä suomalaisten hevosten ku-
9371: mikä vaikuttaa hevoskasvatusharrastukseen ninkuusajoissa palkintoina suomalai-
9372: lamaannuttavasti. Kun muuta urheilua val- sen hevosjalostustyön tukemiseksi.
9373: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
9374:
9375: Toivo Antila. Matti Mattila. J. F. Pöykkö.
9376: Toivo Saloranta. Sven Högström. Pertti Rapio.
9377: M. 0. Lahtela. Esa Koivusilta. Harras Kyttä.
9378: Eemil Partanen. Raino Hallberg. Otto Muikku.
9379: Heikki Soininen.
9380: 1023
9381:
9382: IV,341. - Rah.al. N:o 209.
9383:
9384:
9385:
9386:
9387: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
9388: Länsi-Karjalan maanviljelysseuralle kalanviljelyslaitoksen
9389: perustamista varten.
9390:
9391:
9392: E d u s k u n n a II e.
9393:
9394: Kun Karjalan kalanviljelyslaitos jäi rajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9395: taakse, on Länsi-Karjalan maanviljelysseura tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIII lu-
9396: ryhtynyt toimenpiteisiin kalanviljelyslaitok- vun 9 momentille 2 000 000 markkaa
9397: sen rakentamiseksi Länsi-Karjalan vesirik- avustuksena Länsi-Karjalan maanvi7r
9398: kaalle alueelle. jelysseuralle kalanviljelyslaitoksen pe-
9399: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- rustamista varten.
9400: nioittaen,
9401: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
9402:
9403: Yrjö Sinkkonen. Toivo Kujala. Veikko Kokkola.
9404: Esa Koivusilta. Kaarlo Kajatsalo. Juho Kuittinen.
9405: Valto Käkelä. Tauno Kelovesi. Erkki Tuuli.
9406: 1024
9407:
9408: IV,342. - Fin.mot. N:o 210.
9409:
9410:
9411:
9412:
9413: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
9414: stöd och lån åt yrkesfiskare för anskaffning av fiske-
9415: redskap.
9416:
9417:
9418: T i 11 R i k s d a g e n.
9419:
9420: Förnyandet av bragdbeståndet är ett gens proposition angående stats:förslaget :för
9421: stående problem för yrkes:fiskarna. Därtill år 1956 kommer emellertid under nästa år
9422: kommer, att kust:fisket av omständigheternas endast 40 miljoner att stå till yrkes:fiskarnas
9423: tvång håller på att utveckla sig till havs- :förfogande :för ovannämnt ändamål. Det är
9424: fiske, vilket betyder övergång till allt större uppenbart, att en rättelse härvidlag bör fås
9425: och dyrbarare båtar och fiskeredskap. Frå- till stånd och yrkes:fiskarnas utkomst- och
9426: gan om att erhålla billiga statslån för att levnadsmöjligheter underlättas genom att
9427: kunna :förnya och modernisera båtar och staten bistår yrkesfiskarna med understöd
9428: bragdbestånd är därför ett synnerligen och lån för anska:f:fning av fiskeredskap.
9429: brännande dagsaktuellt problem för yrkes- Hänvisande till ovanstående :föreslår under-
9430: fiskarna. tecknade,
9431: För innevarande år har genom statlig :för-
9432: medling 50 miljoner mark stått till yrkes- att Riksdagen i statsförslaget för år
9433: fiskarnas :för:fogande att ansökas som lån 1956 måtte upptaga ett anslag på
9434: med låg ränta för inköp av bragder och bå- 30 miljoner mark till understöd och
9435: tar. Denna summa har numera visat sig lån åt yrkesfiskare för anskaffning av
9436: vara alldeles otillräcklig. Enligt regerin- fiskeredskap.
9437: Helsing:fors den 19 september 1955.
9438:
9439: Gösta Rosenberg. T. Asvik.
9440: Rainer Virtanen. N. Nurminen
9441: 1025
9442:
9443: IV,342. - Rah.al. N:o 210.
9444: Suomennos.
9445:
9446:
9447:
9448: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja
9449: lainaksi ammattikalastajille kalanpyydysten hankkimiseen.
9450:
9451:
9452: E d u s k u n n a ll e.
9453:
9454: Pyydyskannan uusiminen on ammattika- tulo- ja menoarvioksi tulee kuitenkin ensi
9455: lastajille pysyvä probleemi. Lisäksi on ran- vuodeksi vain 40 milj. mk ammattikalastajien
9456: nikkokalastus olosuhteiden pakosta kehitty- käytettäväksi yllämainittuun tarkoitukseen.
9457: massa merikalastukseksi, mikä merkitsee On ilmeistä, että tässä on saatava korjaus
9458: siirtymistä yhä suurempiin ja kalliimpiin aikaan ja ammattikalastajien toimeentulo-
9459: aluksiin ja kalastusvälineisiin. Kysymys hal- mahdollisuuksia helpotettava siten, että val-
9460: pojen valtionlainojen saamisesta alusten ja tio tukee ammattikalastajia myöntämällä
9461: pyydyskannan uusimista ja nykyaikaista- avustuksia ja lainoja kalastusvälineistön
9462: mista varten on sen vuoksi ammattikalasta- hankkimiseen.
9463: jille erittäin polttava ajankohtainen kysy- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
9464: mys. ehdottavat,
9465: Tätä vuotta varten on valtion välityksellä
9466: ammattikalastajien käytettävissä ollut 50 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9467: mk halpakorkoisina lainoina pyydysten ja tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
9468: alusten hankkimiseen. Tämä määrä on nyt- kan määrärahan avustuksiksi ja lai-
9469: temmin osoittautunut aivan riittämättömäksi. noiksi ammattikalastajille kalanpyy-
9470: Hallituksen esityksen mukaan vuoden 1956 dysten hankkimiseen.
9471: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
9472:
9473: Gösta Rosenberg. T. Asvik.
9474: Rainer Virtanen. N. Nurminen.
9475: 1026
9476:
9477: IV,343. - Fin.mot. lq':o 211.
9478:
9479:
9480:
9481:
9482: Österholm m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
9483: täckande av ränteskillnaden på lån, som beviljas yrkes-
9484: fiskare för anskaffning av fiskredskap.
9485:
9486:
9487: T i ll R i k s d a g e n.
9488:
9489: I budgeten :för år 1954 beviljade riksda- vis ringa mån :förmått till:fredsställa beho-
9490: gen ett anslag, stort 25 milj. mark, till lån vet av lånemedel och att det varit nödvändigt
9491: åt yrkes:fiskare :för anska:f:fning av :fiskred- att begränsa lånebeloppen så att de i allmän-
9492: skap. Följande år anvisades på regeringens het varit högst 300 000 mark. Det belopp,
9493: :förslag 2.5 milj. mark :för att täcka skillna- som :för nästa år :föreslås :för detta ändamål,
9494: den mellan gängse utlåningsränta och den är uppenbart otillräckligt och borde där:för
9495: ränta på 3 %, som skulle erläggas :för lån höjas så att genom de nämnda penning-
9496: på sammanlagt 50 milj. mark av Andelskas- anstalternas :förmedling åtminstone 60 milj.
9497: sornas Central Ab och Sparbankernas Cen- mark skulle stå till :för:fogande. På grund
9498: tral-Aktie-Bank åt yrkes:fiskare :för anska:f:f- därav borde det belopp, som ankommer på
9499: ning av :fiskredskap. I budgeten :för år 1956 statens del :för att täcka ränteskillnaden,
9500: :föreslår regeringen :för samma ändamål ökas med 1 milj. mark.
9501: 2 milj. mark tili täckande av ränteskillnaden Med hänvisning tili det som ovan an:förts
9502: :för lån på sammanlagt 40 milj. mark. :föreslås,
9503: De lån, som på statens åtgärd ställts tili
9504: :för:fogande :för anska:f:fning av :fiskredslrap att Riksdagen måtte i statsförslaget
9505: och båtar, har varit mycket e:fter:frågade och för år 1956 upptaga 1 milj. mark som
9506: utgjort en god handräckning åt den ekono- tt1lskott Wl anslaget under 11 Ht.
9507: miskt beträngda :fiskarbe:folkningen vid an- XIII kap. 8 mom. för täckande av
9508: ska:f:fningen av :förnödenheter :för :fiskets be- ränteskillnaden på lån, som beviljas
9509: drivande. Det har emellertid visat sig att de yrkesfiskare för anskaffning av fisk-
9510: hittills beviljade lånen endast i jäm:förelse- redskap.
9511: Helsing:fors den 19 september 1956.
9512:
9513: John Österholm. Arthur Larson.
9514: John Forsberg. Albin Wickm.an.
9515: C. A. Öhman. Bertel Lindh.
9516: Grels Teir.
9517: 1027
9518:
9519: IV,343. - Rah.al. N:o 211.
9520: Suomennos.
9521:
9522:
9523:
9524: Österholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta am-
9525: mattikalastajille kalanpyydysten hankkimiseksi myönnettä-
9526: vien lainojen korkoeron suorittamiseen.
9527:
9528:
9529: E d u s k u n n a ll e.
9530:
9531: Vuoden 1954 budjetissa eduskunta myönsi suhteellisen vähäisessä määrässä voineet tyy-
9532: 25 miljoonan markan suuruisen määrärahan dyttää lainavarojen tarvetta, ja on ollut vält-
9533: lainoiksi ammattikalastajille kalanpyydysten tämätöntä rajoittaa lainamäärät siten, että ne
9534: hankkimiseen. Seuraavana vuonna hallitus ovat yleensä olleet enintään 300 000 mark-
9535: osoitti ehdotuksessaan 2,5 miljoonaa markkaa kaa. Se määrä, joka ensi vuodeksi ehdote-
9536: tavallisen lainauskoron ja sen 3 % : n koron taan tähän tarkoitukseen, on ilmeisesti riittä-
9537: erotuksen peittämiseksi, joka oli suoritettava mätön, ja sitä olisi sen vuoksi korotettava si-
9538: Osuuskassojen Keskus Oy: n ja Säästöpank- ten, että mainittujen rahalaitosten välityk-
9539: kien Keskus-Osake-Pankin myöntämästä yh- sellä saataisiin käytettäväksi ainakin 60 mil-
9540: teensä 50 miljoonan markan lainasta ammat- joonaa markkaa. Tämän johdosta olisi sitä
9541: tikalastajille kalanpyydysten hankkimiseen. määrää, joka tulee valtion osuudeksi korko-
9542: Vuoden 1956 budjettiin ehdottaa hallitus sa- eron peittämisessä, korotettava 1 miljoonalla
9543: maan tarkoitukseen 2 miljoonaa markkaa markalla.
9544: korkoeron peittämiseksi yhteensä 40 miljoo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
9545: nan markan lainoista.
9546: Ne lainat, jotka valtion toimesta on ase- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9547: tettu käytettäväksi kalastusvälineiden ja alus- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XIII lu-
9548: ten hankkimista varten, ovat olleet hyvin ky- vun 8 momentille lisäyksenä 1 000 000
9549: syttyjä ja hyväksi avuksi vaikeassa taloudelli- markan määrärahan ammattikalasta-
9550: sessa asemassa olevalle kalastajaväestölle kalas- jille kalanpyydysten hankkimiseksi
9551: tuksen harjoittamiselle tarpeellisten välineiden myönnettävien lainojen korkoeron suo-
9552: hankkimisessa. Kuitenkin on ilmennyt, että rittamiseen.
9553: tähän mennessä myönnetyt lainat ovat vain
9554: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
9555:
9556: John Österholm. C. A. Öhman. Albin Wickman.
9557: John Forsberg. Arthur Larson. Bertel Lindh.
9558: Grels Teir.
9559:
9560:
9561:
9562:
9563: 25 E 626/55
9564: 1028
9565:
9566: IV,s-44, - Rah.al. N:o 212.
9567:
9568:
9569:
9570:
9571: Jaakkola ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastajamootto-
9572: reissa käytettävän petroolin hinnan alentamista varten.
9573:
9574:
9575: E d u s k u n n a 11 e.
9576:
9577: Ammattimaisen 'kalastuselirrkeinon harjoit- somme polttoainekulut muiden pyydys- ym.
9578: tajat, jotka harjoittavat yhtä kaikkein vai- kulujen lisäksi niin raskaiksi, että, ottaen
9579: keinta ja vaativinta ammattia maassamme, huomioon heidän ammattinsa epävarmuuden,
9580: ovat, lkuten tunnettua, joka päivä armotto- yhteiskunnan olisi alennettava näitä poltto-
9581: mien luonnonvoimien käsissä työtään tehdes- ainekustannuksia. Tämän johdosta ehdo-
9582: sään. Tämän lisäksi tuotteiden markkinointi tamme kunnioittaen,
9583: tuottaa monasti suuria vaikeuksia ja te'kee
9584: heidän elintasonsa pakosta alhaiseksi muihin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9585: kansalaispiireihin verrattuna. Maamme am- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
9586: mattikalastajat joutuvat käyttämään yhteensä kan määrärahan kalastajamoottoreissa
9587: noin 300 milj. markkaa vuodessa kalastaja- käytettävän petroolin hinnan alenta-
9588: moottoreiden polttoainekustannuksiin. Ka t- mista varten.
9589: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 195·5.
9590:
9591: Einari Jaakkola. Nestori Kaasalainen.
9592: Laura Brander-Wallin. Erkki Ryömä.
9593: Esa Koivusilta.
9594: 1029
9595:
9596: IV,345. - Rah.al. N:o 213.
9597:
9598:
9599: Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikkuvan maatalou-
9600: dellisen koetoiminnan järjestämiseksi Pohjois-Karjalaan.
9601:
9602:
9603: E d u s k u n n a ll e.
9604:
9605: Pohjois-Karjalassa olisi maatalouden har- set vastaisivat Pohjois-Karjalan olosuhteita.
9606: joittamiselle varsinkin maakunnan pohjois- Ilmasto- ja maaperäeroavuudet Maaningan
9607: osissa välttämätöntä, että maataloudellinen koeaseman ja Pielisen-Karjalan välillä ovat
9608: koetoiminta saataisiin käyntiin ja että tähän taas siksi huomattavat, etteivät Maaningan
9609: tarkoitukseen otettaisiin valtion vuoden 1956 koeaseman tulokset ole käyttökelpoisia Pie-
9610: tulo- ja menoarvioon tarpeellinen määräraha. lisen-Karjalan alueella.
9611: Maakuntaamme perustettiin vuonna 1921 Vaikeimmassa asemassa koetoiminnan
9612: Suoviljelysyhdistyksen Karjalan koeasema, puuttumisen takia ovat Kiihtelysvaaran,
9613: jolla oli tarkoituksena palvella sekä Pohjois- Tuupovaaran, Ilomantsin, Enon, Kontiolah-
9614: että Laatokan-Karjalan maataloutta, mitä den, Polvijärven, Juuan, Pielisjärven, Nur-
9615: kuvastaa myös koeaseman alkuperäinen si- meksen, Rautavaaran ja Valtimon kunnat.
9616: joitussuunnitelma. Sopivaksi katsottu paikka Näissä kunnissa on maakunnan kokonais-
9617: oli Pälkjärven pitäjän eteläosassa ollut Pälk- peltoalasta, n. 115 000 hehtaarista, n. 67 000
9618: saaren kartano, mistä kuitenkin aivan viime ha eli 60 %, ja kun otetaan huomioon, että
9619: hetkessä luovuttiin ja Suoviljelysyhdistys uuden pellon raivaaminen on etupäässä kes-
9620: osti koeasemaksi Suoniemen tilan Tohmajär- kittynyt Pielisen ympäristökuntiin, niin että
9621: ven pitäjän Kemien kylästä. Vuoden 1944 5-vuotiskautena 1950-54 raivatusta 13 ooa
9622: rauhaan asti koeasema sai lukea piiriinsä hehtaarista 9 500 ha on raivattu sanotulla
9623: myös Itä-Karjalan maanviljelysseuran alueella, tulee Pohjois-Karjalan maanvilje-
9624: alueen, josta mm. retkikunnat kävivät tutus- lyksen painopiste yhä enemmän siirtymään
9625: tumassa sen kokeisiin. Pielisen-Karjalaan. Käyttökelpoisten vilje-
9626: Nykyisin koeasema sijaitsee 1:1;2 peninkul- lysohjeiden puute tällä alueella, jossa elämi-
9627: man päässä valtakunnan kaakkoisrajasta. sen olosuhteet tunnetusti muutoinkin ovat
9628: Maakunnan koillis- ja luoteiskolkkiin on koe- peräti vaikeat, käy yhä ilmeisemmäksi,
9629: asemalta matkaa 16 peninkulmaa ja se sijait- Mainittakoon tässä yhteydessä, että maan-
9630: see siis maakunnan etelälaidassa. hankintalain tuloksena Pohjois-Karjalassa on
9631: Suoviljelysyhdistyksen omistaman koease- asutettu 5 000 perhettä, joista 45 % on siir-
9632: man päähuomio on kohdistunut etupäässä toväkeä. Väestön keskimääräistä nopeampi
9633: suoviljelyskokeisiin, joskin myös vaaramaan lisääntyminen aiheuttaa varmasti myös tule-
9634: kokeita jossain määrin pyritään toimeen- vaisuudessa jatkuvaa uuden pellon raivaa-
9635: panemaan. mista harvaan asuttujen metsäseutujen vil-
9636: Sijainnistaan johtuen Tohmajärven koe- jelyskelpoisilla mailla.
9637: asema ei mitenkään vastaa Pohjois-Karjalan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9638: ja vallankaan sen pääalueen, Pielisen-Karja- kunnioittaen,
9639: lan ilmastollisia eikä maaperänisiä olosuhteita.
9640: Sen antamat koetulokset soveltuvat lähinnä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9641: luovutetun Laatokan-Karjalan olosuhteisiin. tulo- ja menoarvion 11 Pl. XIV luvun
9642: Lähimmät valtiQn koeasemat ovat Mikke- 22 momentille 2 500 000 markan mää-
9643: lissä ja Maaningalla. Mikkelin koeasema on rärahan liikkuvan koetoiminnan jär-
9644: liiaksi etelässä, jotta siellä saadut koetulok- jestämiseksi Pohjois-Karjalassa.
9645: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
9646:
9647: Heikki Soininen. Vieno Simonen. Niilo Ryhtä.
9648: Arvi Ikonen. Eino Palovesi. Hilja Väänänen.
9649: 0. Muikku. Kalle Kauhanen. R. Hallberg.
9650: 1030
9651:
9652: IV,346. - Rah.al. N:o 214.
9653:
9654:
9655:
9656:
9657: Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Suomen kas-
9658: vinviljelyskoeaseman perustamista varten.
9659:
9660:
9661: E d u s k u n n a ll e.
9662:
9663: Maataloudellisen koe- ja tutkimustoimin- varten on vielä saatavissa erittäin sopivia
9664: nan merkitys maataloutemme edistämistoi- maatiloja ja kun tehostettu koetoiminta, kar-
9665: minnassa on yleisesti tunnettu ja tunnus- jan vähenemisen ja miltei säännöksi muodos-
9666: tettu. Viimeksi kuluneiden vuosikymmenien tuneen kuivuuden aiheuttamien haittojen
9667: aikana on sanottua toimintaa pyritty mah- poistamiseksi, on alueen maatalouden kan-
9668: dollisuuksien mukaan kehittämään ja täy- nalta välttämätöntä, olisi kauan vireilläollut
9669: dentämään. Koe- ja tutkimustoiminnan tu- Lounais-Suomen kasvinvilj elyskoeasemahanke
9670: loksien soveltamista varten eri viljelysaluei- viipymättä toteutettava.
9671: den olosuhteisiin on, Lounais-Suomea lu- Viitaten edellä esitettyyn ehdotamme kun-
9672: kuunottamatta, eri puolelle maata perustettu nioittaen,
9673: mm. 8 kasvinviljelyskoeasemaa, joilta saa-
9674: duilla tuloksilla on paikallisten erikoiskysy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9675: mysten selvittelyssä ollut ratkaiseva merki- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. I luvun
9676: tys. Kun maamme tärkeimpiin viljelysaluei- kohdalle 30 000 000 markkaa maatilan
9677: siin kuuluvalle Lounais-Suomelle, joka il- ostoon Lounais-Suomen kasvinviljelys-
9678: masto- ja maaperäolosuhteitten sekä viljelyn koeaseman sijoittamista varten ja ir-
9679: laadun ja rakenteen puolesta poikkeaa tairniston hankintaan 3 200 000 mark-
9680: maamme muista viljelysseuduista, ominaisia kaa sekä 11 Pl. XIV luvun koh-
9681: vaikeita kasvinviljelyalan tutkimuskysymyk- dalle palkkauksiin arviomäärärahana
9682: siä ei voida muualla pätevästi selvittää, olisi 2 650 000 markkaa, rakennusten kor-
9683: Lounais-Suomeenkin perustettava kasvinvil- jauksiin 400 000 markkaa ja lwease-
9684: jelyskoeasema. man muihin menoihin 1 600 000 mark-
9685: Lounais-Suomen koeaseman sijoittamista kaa.
9686: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
9687:
9688: Mauno Jussila. Kalervo Saura. Irma Karvikko.
9689: Rafael Paasio. Lauri Laine. Urho Kulovaara.
9690: Harras Kyttä. Paavo Aitio. Arthur Larson.
9691: 1031
9692:
9693: IV,347. - Rah.al. N:o 215.
9694:
9695:
9696:
9697:
9698: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta sikatal01tskoeaseman
9699: perustamiseksi Seinäjoelle.
9700:
9701:
9702: E d u s k u n n a 11 e.
9703:
9704: Maamme ainoa sikatalouskoeasema, joka tyistä tietä pyritty löytämään ratkaisu koe-
9705: perustettiin Puistolaan vuonna 1926 ja on toiminnan välttämättömäksi tulleelle laajen-
9706: valtion omistama, on jo pitkän ajan ollut tamiselle. Osuusteurastamo !tikka Seinä-
9707: tarkoitukseen aivan liian pieni. Koeasemalle joella on valtioneuvostolle lähetetyssä sitou-
9708: ei ole usean vuoden aikana voitu ottaa vas- muksessa tarjoutunut perustamaan ja yllä-
9709: taan kaikkia kantakokeeseen tarjottuja ryh- pitämään sikatalouskoeaseman, johon voisi
9710: miä. Esim. kuluvan vuoden aikana vain sijoittaa kerralla 25 koeryhmää. Asian hoi-
9711: noin kolmasosa tarjotuista on voitu ottaa tamiseksi olisi varattava 5 miljoonan markan
9712: vastaan. Sikatalouskoeaseman laajentamiseen suuruinen määräraha. Valtion sikatalouskoe-
9713: on koetettu saada määrärahoja, mutta tässä asema suorittaisi koeaseman valvonnan ja
9714: ei ole onnistuttu. koeryhmien teurastuksen arvostelun. Seinä-
9715: Sikatalouskoetoiminta Suome.._<;ga on jäänyt joella toimiva uusi koeasema pystyisi hyvin
9716: huomattavasti jälkeen muun Pohjois-Euroo- tyydyttämään Keski- ja Pohjois-Suomen sika-
9717: pan vastaavasta toiminnasta; ·esim. Tanskassa talouden koetarpeen.
9718: on 5 suurta keskuskoeasemaa sekä 14 pie- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
9719: nempää paikallista koeasemaa, Ruotsissa ·on dotamme,
9720: 4 suurta koeasemaa ja pienempiä kaksi sekä
9721: Norjassa entisestään yksi sekä rakenteilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
9722: ja suunnitteilla vielä kaksi. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar·
9723: Koska valtion sikatalouskoeaseman laajen- kan määrärahan sikatalouskoeaseman
9724: tamiseen ei ole myönnetty varoja, on yksi- perustamista varten Seinäjoelle.
9725: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
9726:
9727: Mauri Seppä. Niilo Kosola.
9728: 1032
9729:
9730: IV,34s. - Rah.al. N:o 216.
9731:
9732:
9733:
9734:
9735: Rantamaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsä-
9736: kerhotyötä varten.
9737:
9738:
9739: E d u s k u n n a 11 e.
9740:
9741: Metsäkerhotyö, jonka päämääränä on maa- Eräs tärkeimmistä metsäkerhotyön kehit-
9742: seudun nuorison, tulevien metsänomistajien tymisen edellytyksistä on kuitenkin saada
9743: ja metsätyöläisten monipuolinen ammattikas- lisää miespuolisia kerhoneuvojia. Jos kun-
9744: vatus sekä heidän taloudellinen tukemisensa, taan saadaan hyvä miesneuvoja, ovat metsä-
9745: on viime vuosina päässyt hyvään vauhtiin. kerhotyön mahdollisuudet aivan toiset kuin
9746: V. 1954 käytettiin tähän toimintaan 4.25 naispuolisen kerhoneuvojan kanssa työsken-
9747: milj. markkaa ja tälle vuodelle on varattu neltäessä. Miesneuvojien palkka on kuiten-
9748: 6.36 milj. markkaa. kin korkeampi kuin naisneuvojien, ja monet
9749: Maatalouskerholaistemme keski-ikä ylittää kerhoyhdistykset ovat niin vähävaraisia, ettei-
9750: jo nykyisin 14 vuotta. Tämä osoittaa, että vät ne voi nykyisten rahalähteittensä turvin
9751: meillä on kerholaisina runsaasti varttunutta palkata miesneuvojaa. Jos metsänparannus-
9752: nuorisoa, joka hyvin voi erikoistua metsäalan varoista voitaisiin saada lisäavustusta mies-
9753: töihin. Kokemus ja havainnot osoittavat ni- puolisten kerhoneuvojain palkkaamiseksi -
9754: mittäin selvästi, että mikäli metsäkerhotyötä esim. kahden kolmen kuukauden palkka met-
9755: aiotaan lisätä ja kehittää, on mukaan saa- säkerhoneuvontaan osallistuville -, korjau-
9756: tava runsaasti vähintäin 15-20 vuoden ikäi- tuisi metsäkerhotyön kannalta epätyydyttävä
9757: siä. Vasta tämän ikäisellä nuorisolla on riit- neuvojatilanne varsin monessa kunnassa.
9758: tävästi kestävyyttä ja ymmärtämystä met- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9759: sässä tapahtuvaan työskentelyyn. Työkalu- nioittaen,
9760: jen käyttö ja työn teknillinen hallinta on
9761: vasta tässä iässä riittävä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9762: Vajaatuottoisten metsien kunnostaminen tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII lu-
9763: on se työkenttä, joka erikoisen hyvin sovel- vun 5 momenWle otettuihin metsän-
9764: tuu metsäkerhonuorisolle. Valtakunnan met- parannusvaroihin metsäkerhotyön te-
9765: sät potevat myös nuorten taimistojen puu- hostamiseksi 8 miljoonan markan mää-
9766: tetta. Kerholaiset voivat osaltaan tätäkin r·ärahalisäyksen.
9767: tilannetta korjata.
9768: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
9769:
9770: Antti J. Rantamaa. Arvi Ikonen. Artturi Jäm.sen.
9771: Niilo Ryhtä. Tahvo Rönkkö. Eino E. Heikura.
9772: Juho Kuittinen. Eino Rytinki. Eino Saari;
9773: Toivo Antila.
9774: 1033
9775:
9776: IV,349, - Rah.al. N:o 217.
9777:
9778:
9779:
9780:
9781: E. Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin metsän-
9782: parannuspiirin perustamiseksi.
9783:
9784:
9785: Eduskunnalle.
9786:
9787: Kun ensimma1sen metsänparannuslain no- kyisten metsänparannusanomusten käsittely
9788: jalla suoritettiin valtakunnan jako metsän- saamamme tiedon mukaan kestää noin 10
9789: parannuspiireihin, meneteltiin siten, että Sa- vuoden ajan.
9790: takunnan ja Pohjois-Hämeen metsänhoito- Jotta asiain tilaan saataisiin korjausta
9791: lautakunnat yhdistettiin yhdeksi metsänpa- aikaan, on käsityksemme mukaan välttämä-
9792: rannuspiiriksi, jonka keskuspaikaksi aluksi töntä kiireellisesti perustaa Satakunnan met-
9793: määrättiin N akkila. Keskuspaikan valintaan sänhoitolautakunnan alueen käsittävä Porin
9794: epäilemättä vaikutti määräävästi tietoisuus metsänparannuspiiri, johon sijoitetaan riit-
9795: siitä, että metsänparannustöiden tarve oli tävä määrä metsäammattimiehiä metsänpa-
9796: Satakunnassa suurempi kuin Pohjois-Hä- rannussuunnitelmia laatimaan. Jotta ei olisi
9797: meessä. tarpeen heikentää metsänparannustoimintaa
9798: Jos puheena olevan metsänparannuspiirin varojen puutteessa muualla maassa sen te-
9799: keskuspaikka olisi pysytetty Nakkilan kun- hostuessa Satakunnassa, on samalla tarpeen,
9800: nassa, olisi epäilemättä kehitys kulkenut suo- että metsänparannustöihin osoitettua määrä-
9801: tuisaan suuntaan siinä suhteessa, että Poh- rahaa samalla jonkin verran lisätään.
9802: jois-Satakunnan vesiperäiset maat olisivat Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
9803: saaneet metsänparannusviranomaisten puo- nioittaen,
9804: lelta suuremman huomion osakseen. Kävi kui-
9805: tenkin siten, että jo kolmen vuoden kuluttua että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9806: metsänparannuspiirin keskuspaikaksi määrät- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark-
9807: tiin Tampere. Ei liene väärin otaksua, että kaa Porin metsänparannuspiirin pe-
9808: tässä on eräs syy siihen epätyydyttävään ti- rustamisesta aiheutuvien kustannusten
9809: lanteeseen, joka Satakunnan osalta nykyisin peittämiseen.
9810: on havaittavissa siinä, että pelkästään ny-
9811: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
9812:
9813: Erkki Ryömä. Sylvi Halinen. Pertti Rapio.
9814: Einari Jaakkola. Nestori Kaasalainen. Mauri Ryömä.
9815: Laura Brander-Wallin. Eino E. Heikura. Irma Rosnell.
9816: 1034
9817:
9818: IV,35o. - Rah.al. N:o 218.
9819:
9820:
9821:
9822:
9823: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen su01·it-
9824: tamiseksi Koillis-Lapin metsävarojen käytön edistämiseksi.
9825:
9826:
9827: E d u s k u n n a ll e.
9828:
9829: Koillis-Lapin talouselämän kehittämissuun- mijärvellä, mutta sekään ei ole johtanut rat-
9830: nitelman yhteydessä on huomio vakavasti kaisevaan tulokseen.
9831: kiinnitetty alueen metsävaroihin. Tällöin on Kysymys on kuitenkin sitä suuruusluokkaa,
9832: todettu, että yksin valtion omistamien Kemi- että olisi vihdoinkin tutkittava ja laadittava
9833: järven pohjoispuolisten metsämaiden pinta- suunnitelma Koillis-Lapin puutavaramäärän
9834: ala on 1 600 000 hehtaaria. Sillä alueella kas- hyödyksi käytöstä. Tämä olisi sitäkin välttä-
9835: vava puutavaramäärä on n. 70 000 000 kiinto- mättömämpää, koska sanotulla alueella asuva
9836: kuutiometriä, josta yli-ikäistä metsää n. väestö joutuu usein kärsimään työttömyy-
9837: 50 000 000 kiintokuutiometriä. Metsien yli- destä. Niinpä useana vuotena on sanotulla
9838: ikäisyydestä johtuen ikaatuu ja lahoaa maa- alueella asuvasta n. 60 000 asukkaasta ollut
9839: han vuosittain yli 500 000 kiintokuutiometriä. työttömänä 5 000-7 000 miestä.
9840: Mitään ratkaisevaa ei kuitenkaan ole tehty Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9841: näiden valtavien puutavaramäärien käytön
9842: edistämiseksi ja puiden maahan lahoamisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9843: seurauksena kansantaloudellisten arvojen tu- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
9844: houtumisen estämiseksi. Vakavassa mielessä miiärär,ahan tutkimuksen suorittami-
9845: ei ole edes tutkittu, vielä vähemmän suunni- s.eksi ja suunnitelman laatimiseksi
9846: teltu, mitä asiantilan korjaamiseksi voitaisiin Koillis-Lapin alueen metsävarojen käy-
9847: tehdä. Viime vuosina on tosin puhuttu puun- tön edistämiseksi.
9848: jalostusteollisuuden kehittämisestä esim. Ke-
9849: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
9850:
9851: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
9852: 1035
9853:
9854: IV,s5L - Rah.al. N:o 219.
9855:
9856:
9857:
9858:
9859: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskoneasemien
9860: perustamiseen.
9861:
9862:
9863: Ed u s kun n a II e.
9864:
9865: Maassamme toimii nykyisin toistasataa alueella on jouduttu jättämään autioiksi
9866: vuoden 1945 jälkeen perustettua maatalous- useita kymmeniä viljelystiloja tilallisten ol-
9867: koneyhtymää. Nämä ovat perustetut suurelta lessa pakotettuja siirtymään muihin ammat-
9868: osalta valtion avustuksien turvin. Viljelmien teihin.
9869: omistajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä ko- Edelleen on Pohjois-Suomessa muodostettu
9870: neyhtymien toimintaan ja niiden antamaan viime vuosien aikana laajoja asutusalueita.
9871: tulokselliseen koneapuun, mitä osoittaa mm. Myös isojako on loppuvaiheessaan Kuusa-
9872: sekin, ettei yhtään koneyhtymää ole purkau- mon kunnassa ja se antaa mahdollisuuden
9873: tunut. Viime vuosien aikana ei ole valtio viljelmien raivaamiseen. Kuusamon, kuten
9874: tukenut koneasemien perustamista paremmin eri asutusalueittenkin maatalouden kehitys
9875: kuin niiden toimintaakaan. vaatii pikaisia peruskuivatuksia ja peltojen
9876: Maatalouden kannattavaisuuteen vaikut- raivaamista. Nämä työt eivät ole mahdollisia
9877: taa kuitenkin suuressa määrin, miten te- riittävän laajassa mitassa, ellei niitä voida
9878: hokkaasti koneita voidaan tilalla käyttää. suorittaa nykyaikaisilla koneilla.
9879: Niinpä viimeiset kirjanpitotilojen talous- ja Yksityisillä viljelijöillä tai heidän rahoit-
9880: liikekustannukset tilivuodelta 1952-53 osoit- tamillaan yhtymillä ei ole taloudellisia mah-
9881: tavat, että työkustannukset ovat alle 10 pel- dollisuuksia tarvittavien koneiden hankkimi-
9882: tohehtaarin tiloilla keskimäärin 39153 mark- seen. Siksi olisikin valtion perustettava
9883: kaa hehtaaria kohden, kun ne koneiden te- maatalouskoneasemia.
9884: hokkaamman käyttömahdollisuuden ansiosta Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
9885: ovat yli 50 peltohehtaarin tiloilla vain 24 468 ehdotamme,
9886: markkaa.
9887: Viime vuosien aikana harjoitettu maata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9888: louspolitiikka ja eräänä tärkeänä tekijänä tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
9889: myös koneeliistumisen heikkous ovat vaikut- kan määrärahan maatalouskonease-
9890: taneet mm. siihen, että esim. Oulun läänin mien perustamiseen.
9891: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
9892:
9893: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
9894: Antti Kinnunen. Irma Torvi.
9895: Pertti Rapio.
9896:
9897:
9898:
9899:
9900: 26 E 626;55
9901: 1036
9902:
9903: IV,352. - Fin.mot. 220.
9904:
9905:
9906:
9907:
9908: Lindh m. fl.: Angående anvisande av anslag för fortsatt
9909: kursverksamhet vid Eriksgårds skollägenhet.
9910:
9911:
9912: T i 11 R i k s d a g e n.
9913:
9914: Hänvisande till motiveringen i hemställ- att Riksdagen i statsförslaget föt
9915: ningsmotionen N: o 244, inlämnad vid 1955 år 1956 måtte upptaga ett anslag om
9916: års riksdag, föreslår undertecknade, 1 miljon mark för fortsatt kursverk-
9917: samhet vid Eriksgårds skollägenhet i
9918: Kyrkslätts kommun.
9919: Helsingfors den 19 september 1955.
9920:
9921: Bertel Lindh. Nils Meinander.
9922: Albin Wickma.n. John Österholm.
9923: Grels Teir. Sven Bögström.
9924: Arthur Larson.
9925: 1037
9926:
9927: IV,a52, - Rah.al. N:o 220.
9928: Suomennos.
9929:
9930:
9931:
9932: Lindh ym..: Määrärahan osoittamisesta kurssitoiminnan jatka-
9933: .miseksi Eriksgårdin koulutilalla.
9934:
9935:
9936: E d u s k u n n a 11 e.
9937:
9938: Viitaten vuoden 1955 valtiopäivillä tehdyn tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
9939: toivomusaloitteen n: o 244 perusteluihin alle- kan määrärahan kttrssitoiminrw..n jat-
9940: kirjoittaneet ehdottavat, kamista varten Eriksgårdin koulu-
9941: tilalla Kirkkonummen kunn(Msa.
9942: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
9943: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
9944:
9945: Bertel Lindh. Grels Teir. John Österholm.
9946: Albin Wickman. Nils Meinander. Sven Högström.
9947: Arthur Larson.
9948:
9949:
9950:
9951:
9952: .l
9953: 1038
9954:
9955: IV,353. - Rah.al. N:o 221.
9956:
9957:
9958:
9959:
9960: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin vähä-
9961: varaisten talonpoikien maa- ja karjataloustuotannon ke-
9962: hittämiseksi.
9963:
9964:
9965: E d u s k u n n a ll e.
9966:
9967: Lapin läänin maakuntaliitto on suoritta- Suunnitelman toteuttaminen omatoimisesti
9968: mansa tutkimuksen pohjalla laatinut 10-vuo- tuottaa kuitenkin ylivoimaisia vaikeuksia.
9969: tissuunnitelman läänin maa- ja karjatalouden Läänin talonpoikaistosta on suuri osa vähä-
9970: kohottamiseksi. Suoritetut tutkimukset osoit- varaisia ja palkkatyöstä täysin riippuvia.
9971: tavat, että samanaikaisesti kun vuosittain Näin ollen heillä ei ole mahdollisuuksia
9972: käytetään läänissä esiintyvän työttömyyden toteuttaa 10-vuotissuunnitelman . talouksille
9973: torjuntaan useita miljardeja - vuosina 1952 asettamia tehtäviä. Siksi olisikin yhteiskun-
9974: -1953 3.2 miljardia ja vuosina 1953-1954 nan taholta heitä tuettava.
9975: 3.4 miljardia markkaa - sinne tuodaan n. 3 Koska valtio, kuten edellä on osoitettu,
9976: miljardin arvosta maatalous- ja kotimark- joutuu käyttämään useita miljardeja mark-
9977: kinateollisuustuotteita. Niinpä esim. vuonna koja vuosittain työttömyyden torjuntaan, vä-
9978: 1951 tuotiin tukku- ja keskusliikkeiden hävaraisten talonpoikien tukeminen edellä
9979: kautta maa- ja karjataloustuotteita yhteensä mainitun suunnitelman toteuttamiseksi olisi
9980: yli 2 miljardin markan arvosta. Heiniä tuo- näin ollen yhteiskunnankin kannalta edul-
9981: tiin 123 miljoonan, maitotaloustuotteita 696 lista ja kannattavaa. Vähentäisihän se var-
9982: miljoonan, lihaa ja lihatuotteita 456 miljoo- masti työttömyyden torjuntaan varattujen
9983: nan markan arvosta. määrärahojen käyttöä.
9984: On täysin mahdollista tuottaa tällaiset tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9985: vikkeet maakunnassa. Tämä edellyttäisi kui-
9986: tenkin läänin oman talouselämän kehittä- että Edttskunta ottaisi vuoden 1956
9987: mistä. Maa- ja karjatalouden osalta se vaa- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
9988: tisi laaditun 10-vuotissuunnitelman mukaan kaa käytettäväksi valtioneuvoston lä-
9989: n. 36 000 hehtaaria uutta peltoa ja lehmien hernmin rnääräämällä tavalla Lapin
9990: luvun lisäämistä 18 OOO:lla. Lisäksi olisi pel- läänin vähävaraisten talonpoikien rnaa-
9991: lon ja karjan tuottavuutta kohotettava n. ja karjataloustuotannon kehittärni-
9992: 10 %:lla. seksi.
9993: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
9994:
9995: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
9996: 1039
9997:
9998: IV,354. - Rah.al. N:o 222.
9999:
10000:
10001:
10002:
10003: Seppä ym.: ~Määrärahan osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä-
10004: Pohjanmaalla aiheuttamien vahinkojen syiden selvittä-
10005: miseen.
10006:
10007:
10008: E d u s k u n n a ll e.
10009:
10010: Etelä-Pohjanmaata on kuluneena kesänä Kuluneen kesän aikana on tullut hälyyttä-
10011: kohdannut kaurakato, joka eräissä pitäjissä viä tietoja yhä laajemmalta alueelta. Tuho-
10012: on muodostunut uhkaavan suureksi. Tuhon · hyönteisten aiheuttamien vahinkojen keskus
10013: aiheuttajana pidetään yleisesti eräitä tuho- Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran alueella
10014: hyönteisiä, mm. kahukärpästä, mutta ilmei- on Vähäkyrö-Isokyrö-Laihia, alueen etelä-
10015: sesti on kysymys useammista erilaisista teki- reuna lienee Teuva-Karijoki seudulla, idässä
10016: jöistä, joita toistaiseksi ei ole voitu täydelli- Seinäjoki ja pohjoisessa Alahärmä.
10017: sesti selvittää. Vähässäkyrössä on tarkastusta pyytänyt
10018: Kysymyksenalaisia tuhoja on jo esiintynyt 210 tilaa, joista on tähän mennessä tarkas-
10019: useamman vuoden ajan, mutta viime vuonna tettu 180 käsittäen 502 ha, vahinkoprosen-·
10020: ne muodostuivat ensimmäisen kerran huoles- tin ollessa keskimäärin 75-80. Laihialla 110
10021: tuttavan suuriksi. Tuhoalueen keskus on ol- tilasta on 90 tarkastetulla 287 ha ja vahinko-
10022: lut Vaasan kaupungin lähiympäristön ruot- prosentti 80-85, ja Isossakyrössä 165 tilaa
10023: sinkielisissä pitäjissä, joista se on viime käsittäen 280 ha ja vahinkoprosentti 70-80.
10024: vuonna levinnyt suomenkielisiin pitäjiin, ja Näissä kolmessa pitäjässä tarkastettujen ta-
10025: alueen laajeneminen on kuluneena kesänä pausten rahallinen tappio nousee noin 30
10026: yhä jatkunut käsittäen kymmeniä pitäjiä miljoonaan markkaan. Kuitenkin on ilmeistä,
10027: pitkin rannikkoseutua syvälle sisämaahan että vahinkojen todellinen suuruus on näissä
10028: ulottuen. pitäjissä paljon suurempi, joka voitaisiin
10029: Tuhojen suuruudesta viime vuonna suo- todeta vain koko pitäjän käsittävällä yksi-
10030: rittivat maanviljelysseurat tutkimuksia. Poh- tyiskohtaisella tarkastuksella. Muista tuho-
10031: janmaan ruotsalaisen maanviljelysseuran alueen pitäjistä saadut tiedot ovat vielä
10032: alueella todettiin silloin 1 424 tapausta kä- niin hajanaisia, ettei todennäköisiäkään
10033: sittäen lähes 2 000 ha kauraa. Näistä 926 lukuja voida esittää.
10034: tapauksessa kato oli yli 80 %: nen.
10035: Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran Tuhoalueen pahimmilla seuduilla on kau-
10036: alueella suoritettiin arviointi Vähänkyrön ja ran viljeleminen osoittautunut aivan mah-
10037: Laihian pitäjissä. Vähässäkyrössä tarkastet- dottomaksi. Lisäksi on merkkejä siitä, että
10038: tiin 159 tilaa käsittäen 290 ha ja kadon tuho alkaisi ulottua myöskin ohraan. Näin
10039: suuruudeksi arvioitiin 6 447 955 markkaa. ollen rehun viljelys on tällä karjatalousval-
10040: Laihialla tarkastettiin 21 tilalla 48 ha vahin- taisella alueella joutunut sellaisiin vaikeuk-
10041: kojen noustessa 1 006 866 markkaan. Ilmoi- siin, että se horjuttaa vakavasti koko maa-
10042: tuksen tuholaisvahingoista tekivät kuitenkin talouden harjoittamista. Vahinkojen koko-
10043: vain ne viljelijät, joilla vahingot lähenteli- naismäärä on jo nyt sellaista suuruusluok-
10044: vät täyttä katoa, joten niiden todellinen suu- kaa, että ilman valtiovallan nopeita toimen-
10045: ruus oli huomattavasti korkeampi. Tuholais- piteitä maatalous ei tule näistä selviämään.
10046: vahingot ilmenivät lisäksi siten, että täysi- Asiantuntijoiden käsityksen mukaan tuho-
10047: painoinen vilja näiden hyönteisten vaikutuk- jen laajeneminen on yhä edelleen odotetta-
10048: sesta oli saanut sivumakuja, jotka tekivät vissa, joten koko Etelä-Pohjanmaan maa-
10049: kauran rehuksi kelpaamattomaksi. taloutta on uhkaamassa vakava vaara.
10050: 1040 IV,354. - Tuhohyönteisten aiheuttamat vahingot.
10051:
10052:
10053: Jo parin vuoden ajan on maatalouskoelai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10054: toksen tuhoeläinosaston toimesta suoritettu nioittaen, ·
10055: tutkimuksia vahinkojen syiden selvittämi-
10056: seksi. Myös Rikkihappo- ja superfosfaatti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10057: tehtaat Oy on tehnyt kokeita. Syiden sel- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
10058: vittäminen on osoittautunut kuitenkin ta- kan suuruisen määrärahan Etelä-Poh-
10059: vattoman vaikeaksi, koska ilmeisesti on kysy- janmaalla tapahtuneiden tuhohyönteis-
10060: myksessä useampien tuhohyönteisten lisäksi ten aiheuttamien vahinkojen syiden
10061: monia muita tekijöitä. Näiden yhteisvaiku- ja torjuntakeinojen selvittämiseksi.
10062: tuksen selvittäminen ilman erikoistoimenpi-
10063: teitä ja lisätyövoimaa on mahdotonta.
10064: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
10065:
10066: Mauri Seppä. Niilo Kosola.
10067: Johannes Wirtanen. Matti Raipala.
10068: Kalervo Saura.
10069: 1041
10070:
10071: IV,355. - Rah.al. N:o 223.
10072:
10073:
10074:
10075:
10076: Seppä ym..: Määrärahan osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä-
10077: Pohjanmaalla aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi
10078: maanviljelijöille.
10079:
10080:
10081: E d u s k u n n a ll e.
10082:
10083: Viitaten kuluvan vuoden valtiopäivillä jä- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
10084: tetyn raha-asia-aloitteen n: o 222 perustelui- kan suuruisen määrärahan Etelä-Poh-
10085: hin ehdotamme kunnioittaen, janmaalla tapahtuneiden tuhohyönteis-
10086: ten aiheuttamien vahinkojen korvaa,..
10087: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 miseksi maanviljelijöille.
10088: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
10089:
10090: Mauri Seppä. Niilo Kosola.
10091: Johannes Wirtanen. Matti Raipala.
10092: Kalervo Saura.
10093: 1042
10094:
10095: IV,356. - Rah.al. N:o 224.
10096:
10097:
10098:
10099:
10100: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloudellisen tut-
10101: kimus- ja tuholaisten torjunta-aseman perustamiseksi
10102: Laihian pitäjään.
10103:
10104:
10105: E d u s k u n n a ll e.
10106:
10107: Vaasan läänin rannikkoseuduilla on jo Tämä olisi tehokkaimmin toteutettavissa
10108: monen vuoden aikana esiintynyt· pahoja tu- perustamalla Laihian kulmille entisen kasar-
10109: hoja kevätviljamailla. Eräissä ruotsalaisissa mirakennuksen yhteyteen maataloudellinen
10110: kunnissa on jo tänä satokautena vahinkojen tutkimus- ja tuholaistorjunta-asema. Laihian ·
10111: arviointi suoritettu ja yli 20 % koko alueen ja Kyrön seudut ovat erittäin vähämetsäistä
10112: kaurasadosta on tuhoutunut, ollen tuho mo- aluetta, mutta ne ovat korkealaatuisen sie-
10113: nien yksityisten viljelmillä lähes täydellinen. menviljan tuotantoalueita, mutta nämä tuhot
10114: Suomalaisissa kunnissa on arviointi kesken, ovat tulleet suureksi haitaksi koko viljelys-
10115: mutta nousevat vahingot myös niissä huo- toiminnalle. Sadon monena vuotena näin
10116: mattavan suuriksi. tuhoutuessa joutuu viljelijäin talous kovalle
10117: Mikä nämä tuhot on aiheuttanut, on suu- koetukselle.
10118: relta osaltaan selvittämättä. Alustavat tut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10119: kimukset, joita maatalouskoelaitoksen taholta
10120: on suoritettu, osoittavat kylläkin, että tuhoja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10121: on aiheutunut ainakin osaksi tuhoeläinten tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIV lu-
10122: (mm. kahukärpäsen ja kaskaiden) sekä maa- vun uudelle momentille 10 000 000
10123: perätekijöiden vaikutuksesta. Päteviä ehkäi- markan määrärahan maataloudellisen
10124: sykeinoja ei toistaiseksi tunneta ja näin ollen tutkimus- ja tuholaisten torjunta-ase-
10125: viljelijät ovat voimattomia näitä yhäti lisään- man perustamista varten Laihian pitä-
10126: tyviä tuhoja vastaan. Tuhojen aiheuttajien jään entisten kasarmirakennuksien yh-
10127: leviämisen ehkäisemiseen ja torjumiseen on teyteen.
10128: tämän takia syytä pikaisesti ryhtyä.
10129: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
10130:
10131: Toivo Antila. Aleksi Kiviaho.
10132: Urho Kähönen. Toivo Åsvik.
10133: Eino Uusitalo. Mauri Seppä.
10134: Antti J. Rantamaa. Kauno Kleemola.
10135: Lauri Järvi. Aune Innala.
10136: Eino Saari. Väinö Tikkaoja.
10137: Grels Teir. Eeli Erkkilä.
10138: Albin Wickman. Niilo Nieminen.
10139: Atte Pakkanen. Kalervo Saura.
10140: Toivo Saloranta. Juho Tenhiälä.
10141: Johannes Wirtanen. Raino Hallberg.
10142: Kalle Kämäräinen. Eino Rytinki.
10143: Sylvi Halinen. Eemil Partanen.
10144: Artturi Jämsen.
10145: 1043
10146:
10147: IV,357, - Fin.mot. N:o 225.
10148:
10149:
10150:
10151:
10152: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av anslag för under-
10153: sökning av orsakerna till de skador som förorsakas av
10154: fritflugan.
10155:
10156:
10157: Tili Riksdagen.
10158:
10159: Av skadeinsekter som angriper kulturväx- undersökningar av detta slag. Ett tillräck-
10160: terna inom lantbruket har fritflugan under ligt stort anslag borde därför anvisas i nu
10161: de senaste åren blivit en landsplåga i många föreliggande budgetförslag för utförandet av
10162: delar av vårt land och särskilt i Syd-öster- dessa undersökningar.
10163: botten, där den åren 1954-1955 förstörde Med hänvisning tili ovan anförda före-
10164: så gott som samtliga havreodlingar. Emedan slås,
10165: denna skadeinsekt är relativt ny i vår in-
10166: sektflora och man tillsvidare icke helt kän- att Riksdagen måtte i statsförslaget
10167: ner tili insektens livsbetingelser och de bästa för år 1956 unde1· 22 mom. i 11 Ht.
10168: bekämpningsmetoderna mot densamma, borde XIV kap. upptaga 1,5 milj. mark att
10169: speciella undersökningar härom föranstaltas. användas av Oentralutskottet för
10170: Dylika undersökningar borde bl. a. utföras lantbrukets försöksverksamhet för
10171: som fåltförsök och det vore därför ändamåls- undersökning av orsakerna till de
10172: enligt, att uppgiften skulle utföras av Cen- skador som förorsakas av fritflugan,
10173: tralutskottet för lantbrukets försöksverk- och möjligheterna att bekämpa denna
10174: samhet. Detta organ har, lika litet som skadeinsekt.
10175: Lantbruksförsöksanstalten, anslag för special-
10176: Helsingfors den 15 september 1955.
10177:
10178: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
10179: Bertel Lindh. John Forsberg.
10180:
10181:
10182:
10183:
10184: 27 E 626/55
10185: 1044
10186:
10187: IV,s~>7.- Rah.al. N:o 225.
10188: Suomennos.
10189:
10190:
10191:
10192: Korsbäck ym..: Määrärahan osoittamisesta kahukärpäsen ai-
10193: heuttamien vahinkojen syiden tutkimiseen.
10194:
10195:
10196: E d u s k u n n a 11 e.
10197:
10198: Maatalouden viljelyskasveja tuhoavista Maatalouskoelaitoksellakaan määrärahaa tä-
10199: hyönteisistä kahukärpänen on viime vuosina mänlaatuisiin erikoistutkimuksiin. Sen vuoksi
10200: tullut maanvaivaksi monissa osissa maa- olisi esillä olevassa budjetissa osoitettava riit-
10201: tamme ja varsinkin Etelä-Pohjanmaalla, tävän suuri määräraha näiden tutkimusten
10202: jossa se vuosina 1954--55 tuhosi suorastaan suorittamiseen.
10203: kaikki kauraviljelY'kset. Koska tämä hyön- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
10204: teinen on suhteellisen uusi hyönteisflooras-
10205: samme eikä toistaiseksi vielä täysin tunneta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10206: sen elinehtoja eikä parhaimpia keinoja sitä tulo- ja menoa.rvioon 11 Pl:n XIV
10207: vastaan taisteltaessa, 8lisi tässä suhteessa luvun 22 momenUlle 1 500 000 mar-
10208: ryhdyttävä erityisiin tutkimuksiin. Sellaisia lW!n määrärahan Maatalouden koetoi-
10209: tutkimuksia olisi mm. suoritettava kenttä- minnan keskusvaliokunnan käytettä-
10210: kokema, ja sen vuoksi olisi tal'lkoituksenmu- väksi kahukärpäsen aiheuttamien va-
10211: kaista, että tehtävä tulisi Maatalouden koe- hinkojen syiden ja tämän tuhohyön-
10212: toiminnan keskusvaliokunnan suoritetta- teisen torjumismahdollisuuksien tutki-
10213: vaksi. Tällä elimellä ei ole, yhtä vähän kuin miseen.
10214: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
10215:
10216: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
10217: Bertel Lindh. John Forsberg.
10218: 1045
10219:
10220: IV,s5s. - Rah.al. N:o 226.
10221:
10222:
10223:
10224:
10225: Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
10226: talouskerhotoimintaa varten.
10227:
10228:
10229: E d u s k u n n a II e.
10230:
10231: Maassamme on suhteellisen vähän maa-, Kerhotoimintamme kehittymistä jarruttaa
10232: koti- ja metsätaloudellisia ammattikouluja. myös kerhoneuvojain alipalkkaus. Paimion
10233: Tämän vuoksi näiden alojen alkeisopetusta kerhoneuvojaopiston valmistamien kerhotek-
10234: olisi vahvistettava. nikkojen kk-palkka vaihtelee mm. vain
10235: Maatalouskerhotoiminnassa ammattitiedot 23 OOO:sta 25 000 markkaan. Olisi välttämä-
10236: ja -taidot saadaan jaetuksi harvaanasutuissa- töntä, että heidän kk-palkkojaan voitajsiin
10237: kin kunnissa suhteellisen halvalla syrjäisten ns. kuoppakorotuksella nostaa ainakiri n.
10238: kotien nuorisolle. Kerhoneuvonta maksaa 28 000 markkaan. Tähän tarvittaisiin yh-
10239: meillä vuosittain keskimäärin 2 500 markkaa teensä 15.5 milj. markkaa, ja 30:n kerho-
10240: kerholaista kohden. Tästä summasta tulee työnsä viime vuosina keskeyttäneen paikka-
10241: valtion avustuksen osalle 1 300 markkaa. kunnan tukemiseen menisi 5 milj. markkaa.
10242: Kerhotoiminta on viime vuosina vähenty- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10243: nyt, koska etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen nioittaen,
10244: vähävaraisissa kunnissa ei ole saatu paikalli-
10245: sesti kokoon kerhoneuvonnan jatkamiseksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10246: tarvittavia varoja ja entisestään pienenty- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
10247: neestä valtion määrärahasta ei ole riittänyt 16 momenUlle 20.s miljoonaa markkaa
10248: näihin kuntiin niiden tarvitsemia lisäavus- lisäyksenä maatalouskerhotoimintaa
10249: tuksia. varten.
10250: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
10251:
10252: Erkki Koivisto. Saara Forsius.
10253: Niilo Ryhtä. Tahvo Rönkkö.
10254: Irma Hamara.
10255: 1046
10256:
10257: IV,a59. - Rah.al. N:o 227.
10258:
10259:
10260:
10261:
10262: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta korotetun rai-
10263: vauspalkkion maksamiseksi syrjäis~"llä seuduilla.
10264:
10265:
10266: E d u s k u n n a 11 e.
10267:
10268:
10269: Pohjois- ja Itä-Suomessa ja muilla har- den kohottamiseksi näillä seuduilla. Kun
10270: vaanasutuilla seuduilla on vielä näihin maat ovat karuja ja monin paikoin raivaus-
10271: saakka harjoitettu luonnonvaraista laidunta- koneitakaan ei voida huonojen kulkuyhteyk-
10272: mista laajoilla alueilla. 'Karja käy metsissä, sien vuoksi kuljettaa, raivaus tulee suhteet-
10273: ja kun monin paikoin on hyviäkin metsälai- toman kalliiksi käsityönä tehtynä. Tällaisissa
10274: tumia, ei mitään pakottavaa tarvetta ole ol- tapauksissa raivauspalkkioilla ei ole sitä mer-
10275: lut viljeltyjen laitumien raivaukseen. Pien- kitystä kuin jos raivaus suoritetaan koneita
10276: tilojen maat ovat hyvin karuja ja kivik- käyttäen. Tämän vuoksi käsityksemme mu-
10277: koisia, joten viljellyn laitumen pito tulee kaan näillä alueilla pitäisi raivauspalkkiot
10278: suhteettoman kalliiksi. maksaa korotettuina.
10279: Nykyisin ovat etupäässä puutavarayhtiöt Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10280: ryhtyneet kieltämään vapaan laiduntamisen nioittaen,
10281: metsämaillaan. Siellä, missä metsälaidunta-
10282: minen on kielletty, on tilanne kehittynyt sel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10283: laiseksi, että joudutaan vähentämään karjaa, tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
10284: sillä jos kesällä täytyy vähäisillä viljelys- kan määrärahan korotetun laidunrai-
10285: mailla laiduntaa, ei talvirehua saada riittä- 1Jauspalkkion maksamista varten
10286: västi. Laidunmaiden raivaaminen näinollen maamme syrjäisillä seuduilla.
10287: olisi mitä kiireeliisin toimenpide karjatalou-
10288: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
10289:
10290: Hannes Tauriainen. Antti Kinnunen. Pentti Liedes.
10291: 1047
10292:
10293: IV,3ao. - Rah.al. N:o 228.
10294:
10295:
10296:
10297:
10298: Halinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kiven-
10299: mivauspalkkioihin.
10300:
10301:
10302: E d u s k u n n a ll e.
10303:
10304: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuodelle olisi näiden alueiden peltoviljelyksen edis-
10305: 1956 ehdotettu uudis- ja kivenraivauspalk- tyminen kansantaloudellisesti tärkeä. Pa-
10306: kioihin käytettäväksi 700 000 000 markkaa. himman esteen, kivisyyden poistaminen ky~
10307: Edellisten vuosien tilinpäätöksen mukaan on syy kuitenkin ylivoimaisesti varoja näiden
10308: valtion varoja mainittuihin tarkoituksiin pienviljelysseutujen maanviljelijöiltä. Kiven~
10309: käytetty vuonna 1953 1 008 000 000 mark- raivauspalkkioiden antama apu tuo usealle
10310: kaa ja vuonna 1954 735 000 000 markkaa. mahdollisuuden tämän tärkeän perusparan-
10311: Maatalouden yhä enemmän koneeliistuessa nustyön suorittamiseksi.
10312: viljelysmaiden kivisyys on suuressa osassa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10313: maata viljelystekniikan edistymisen esteenä. nioittaen,
10314: Viime vuosien epäedulliset säät ovat kuiten- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
10315: kin osoittaneet selvästi, että juuri nämä, vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon 11
10316: yleensä Itä-Suomessa olevat kiviset pellot Pl. XV luvun 21 momentille 50 000 000
10317: kärsivät kuivuudesta tai liiallisesta sateesta mm·kkaa käytettäväksi kivenraivaus-
10318: huomattavasti vähemmän kuin jäykemmät palkkioihin.
10319: maanlaadut. Tämän viljelysvarmuuden vuoksi
10320: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
10321:
10322: Sylvi Halinen. Nestori Kaasalainen.
10323: Hilja Väänänen. Vieno Simonen.
10324: Antti J. Rantamaa. Marja Lahti.
10325: Irma Hamara. Aukusti- Pasanen.
10326: Eino Uusitalo. Onni Mannila.
10327: Toivo H. Kinnunen. Wiljam Sarjala.
10328: Eino Palovesi. Artturi Jämsen.
10329: Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä.
10330: Kauno Kleemola. Eino Rytinki.
10331: Esa Koivusilta. Atte Pakkanen.
10332: Heikki Soininen. Matti Mattila.
10333: Yrjö Sinkkonen.
10334: i048
10335:
10336: IV,361. - Rah.al. N:o 229.
10337:
10338:
10339: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta koti- ja ulko-
10340: maisten väkirehujen hintojen alentamiseen.
10341:
10342:
10343: E d u s k u n n a 11 e.
10344:
10345: Viime vuosien aikana maassamme vallin- maista laskua maidontuotannossa. Täten li-
10346: nut maataloustuotteiden hintakehitys on ollut sääntyvä ostorehun tarve lisää myöskin ta-
10347: erittäin suuressa määrässä suhteeton eri tuo- loudellisia vaikeuksia, ainakin pienviljeli-
10348: tantoalojen kesken. Esim. viljan hinta on jöille.
10349: kohonnut vuodesta 1948 lähtien runsaasti yli Karjatalouden käytyä kannattamattomaksi
10350: sadan prosentin, kun taas karjataloustuottei- ovat suurviljelijät ja suuri määrä myöskin
10351: den hinnat eivät ole kohonneet mainittuna keskisuuria talollisia siirtyneet karjattomaan
10352: aikana kuin vähäisessä määrässä. Jo se, että talouteen ja keskittyneet viljanviljelykseen.
10353: karjataloustuotteiden hinnat ovat jääneet nor- Se onkin ollut paremmin k>annattavaa. Pien-
10354: maalia hintatasoa alhaisemmiksi, on ollut vai- viljelijätaloudet eivät kuitenkaan ole voineet
10355: kuttamassa karjatalouden kannattamattomuu- siirtyä karjattomaan maatalouteen, koska
10356: teen. Mutta kannattamattomuutta on vielä heidän pienet peltoalansa eivät anna riittä-
10357: tuntuvasti lisännyt se, että karjalle syötettä- viä edellytyksiä yksinomaan viljanviljelyksen
10358: yän viljan ja väkirehujen hinnat ovat kohon- harjoittamiseen. Heidän on ollut ja on edel-
10359: neet normaalin. hintatason yläpuolelle. Kun leenkin pakko harjoittaa karjataloutta myyn-
10360: karjalle syötettävän viljan ja karjantuot- tiartikkelina, josta he saavat rahatuloja ta-
10361: teiden hintojen välinen suhde on näin epä- louksiinsa. Mitä tappiollisemmaksi karja-
10362: edullinen karjataloudelle, on siitä luonnol- talous käy, sitä vaikeammaksi myös muodos-
10363: lisena seurauksena karjatalouden tappiolli- tuu pienviljelijäin taloudellinen asema. On
10364: suus. Tästä johtuen karjalle ei voida syöttää sen vuoksi syytä ryhtyä tukemaan karja-
10365: kallista viljaa j'a väkirehua siinä määrin kuin talouden kannattavuutta. Väkirehujen hin-
10366: pitäisi, joten karjan tuotantotulokset supistu- nan alentaminen vaikuttaa suuresti tuotan-
10367: vat tuntuvasti. non lisääntymiseen ja myöskin kannattavuu-
10368: Kuluneen satokauden aikana on suuressa teen karjataloudessa. Jos kerran maatalous-
10369: osassa maatamme vallinnut poikkeuksellisen tuotteiden hintakehitystä ei saada palaute-
10370: ankara kuivuus, jolloin viljelykset ovat kärsi- tuksi oikeaan suhteeseen eri tuotealojen kes-
10371: neet tuntuvasti. Heinäsato jäi kuivuus- ken ja karjataloutta sen perusteella kannat-
10372: alueilla noin puoleen normaalisadosta ja pai- tavaksi, niin valtion on ryhdyttävä riittä-
10373: koittain vieläkin vähäisemmäksi. Erikoisesti vällä määrärahalla alentamaan väkirehujen
10374: tuorerehun (AIV) säilöntä jäi erittäin pie- hintoja ja siten saatava karjatalous kannat-
10375: neksi, koslm heikot heinänurmet oli niitettävä tavaksi ja pienviljelijäin toimeentulo turva-
10376: pääasiassa kuivarehuksi ja kun juurikasvien tuksi.
10377: naattisatokin jäi melkein olemattomaksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10378: Näin ollen muodostuu tuntuva rehuvajaus,
10379: varsinkin katoalueen pienviljelmillä. Tästä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10380: johtuen tuleVJan sisäruokintakauden aikana tulo- ja menoarvioon 600 000 000
10381: sangen suuren osan pienviljelijätalouksista markkaa käytettäväksi koti- ja ulko-
10382: on ostettava entistä enemmän rehuviljaa ja maisten väkirehujen hintojen alenta-
10383: muita väkirehuja, jos aikoo saada karjansa miseen.
10384: viedyksi yli talven ja estetyksi romahdus-
10385: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
10386:
10387: Niilo Nieminen. Usko Seppi. Pauli Puhakka.
10388: Pertti Rapio. Yrjö Murto. Toivo Asvik.
10389: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen. Toivo Niiranen.
10390: Hugo Manninen.
10391: 1049
10392:
10393: IV,a·62. - Rah.al. N:o 230.
10394:
10395:
10396:
10397:
10398: Seppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta AIV-rehu-
10399: säiliöiden rakentamiseen pientiloilla.
10400:
10401:
10402: E d u s k u n n a ll e.
10403:
10404: Pienviljelyksen kannattavuus on nykyisin että kaikilla pientilallisilla ei ole niiden ra-
10405: erittäin heikko. Kirjanpitotulokset osoitta- kentamiseen taloudellisia mahdollisuuksia.
10406: vat ensimmäiseen suuruusluokkaan kuulu- Valtion taholta on myönnetty rehusäiliöiden
10407: vien tilojen tuottaneen tappiota viimeiseltä rakentamiseen avustuksia, joilla on ollut
10408: kirjanpitovuodelta n. 2 500 markkaa ha myönteinen merkitys. Hallitus on ottanut
10409: kohti. Kannattavuuden lisäämiseksi on vält- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa markkaa,
10410: tämätöntä saada tuotanto kohoamaan. Tulon joka on tarkoitukseen riittämätön, sillä ha-
10411: lisäykseen pientiloilla on pyritty karjatalous- kemuksia on niin paljon, ettei kaikille avus-
10412: tuotantoa kohottamalla. Erikoinen huomio tuksen hakijoille ole voitu avustusta myön-
10413: on kiinnitetty AIV-rehun valmistukseen, tää. Siksi määrärahan korottaminen on tar-
10414: koska sen kautta kaikkein taloudellisimmin, peellinen.
10415: kotoista raaka-ainetta käyttäen, voidaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10416: saada valkuaispitoisia rehuvarastoja. AIV-
10417: rehun valmistus onkin viime vuosina jatku- että Eduskunta ottaisi vuoden
10418: vasti yleistynyt. Ko. rehun valmistuksen 1956 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10419: esteenä on vielä hyvin monilla pientiloilla 10 000 000 markan määrärahan AIV-
10420: rehusäiliön puuttuminen. Säiliöiden raken- rehusäiliöiden rakentamisen avustami-
10421: tamiskustannukset nousevat niin korkeiksi, seksi pientiloilla.
10422: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
10423:
10424: Usko Seppi. H. Tauriainen.
10425: Aleksi Kiviaho. Eino Tainio.
10426: Matti Koivunen.
10427: 1050
10428:
10429: IV,a63. - Ra.h.al. N:o 231.
10430:
10431:
10432:
10433:
10434: Lahtela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poron-
10435: hoidon edistämistä varten.
10436:
10437:
10438: E .d u s k u n n a ll e.
10439:
10440: Hallituksen eduskunnalle jättämän vuoden Kun ei ketään saada suorittamaan niitä
10441: 1956 tulo- ja menoarvioesityksen 11 Pl: n tehtäviä ilman !kohtuul1ista palkkaa, mutta
10442: XV luvun 12 momentille (Poronhoidon edis- lain ja asetuksen sekä maatalousministeriön
10443: täminen) on: merkitty ainoastaan 2 538 800 :vahvistamien sääntöjen mukaan mainittu yh-
10444: markkaa. Näin on tehty siitä huolimatta, että distys on velvollinen tehtävänsä suoritta-
10445: maatalousministeriö, tietäen todellisen tar- maan, ja kun se määräraha, mikä on tulo- ja
10446: peen, on esittänyt sille otettavaksi 1461 200 menoarViioesitykseen otettu, on aivan riittä-
10447: markkaa enemmän, eli 4 miljoonaa markkaa. mätön, olisi se korotettava maatalousministe-
10448: Kun kesäkuun 4 päivänä 1948 annetulla riön ehdottamaksi 4 miljoonaksi markaksi,
10449: poronhoitolailla (444/48) määrättiin perus- jota myöskin mainittu yhdistys tulo- ja meno-
10450: tettavaksi 'kaildrien paliskuntien 'kesiJruselin arvioehdotuksessaan on pyytänyt voida:kseen
10451: Paliskuntain yhdistys ja tämän yhdistyksen suorittaa varsin monipuolisen tehtävänsä.
10452: tehtäväksi siirrettiin sanotulla lailla ja sen Ellei puheenaolevaa 4 milj. mavkkaa oteta
10453: toimeenpanoasetuksella paljon sellaisia poro- sanottuun tarkoitukseen, ei yhdistys voi hoi-
10454: taloutta ja se.n kehittämistä koskevia asioita, taa sille kuuluvista tehtävistä kuin osan,
10455: jotka sitä ennen kuuluivat valtion virastoille mistä !kärsii ensi kädessä porotalous, joka on
10456: ja !lrun mainitun lain 49 § : ään otettiin sa- maamme pohjoisimpien kuntien väestön pää-
10457: malla säännös, .että valtion tulo- ja meno- .elinkeino ja jolla on eteläisemmälläkin poron-
10458: arvioon on otettava vuosittain määräraha sa- hoitoalueena huomattava merkitys sivuelin~
10459: notussa laissa määrättyjen tehtävien suoritta- keinona. Tätä seilmaa ei saisi edelleen unoh-
10460: mista ja poronhoidon 'kehittämistä varten, taa. Sen laiminlyöminen tulee monessa
10461: olisi puheena oleva maatalousministeriön eh- muussa muodossa yhteiskunnan rasitukseksi,
10462: dottama 4 milj. markkaa pitänyt ottaa maini- jos porotalouden harjoittajat ja heidän ta-
10463: tulle momentille., että sanottu yhdistys voisi loudellisten olojensa kehittäminen jätetään
10464: hoitaa sille lain ja asetuksen mukaan kuulu- oman onnensa nojan.
10465: vat paikolliset tehtävät. Näin olisi pitänyt Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
10466: tehdä sitäkin suuremmalla syyllä, kun maa- dotamme,
10467: talousministeriö määrää sanotun yhdisty;ksen
10468: johtokuntaan lain mukaisesti valtion edusta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10469: jan, ja kun vielä sen lisäksi lääninhallitus on tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
10470: velvollinen valvomaan, että yhdistys täyttää 12 momentme poronhoidon edistämi-
10471: sille !kuuluvat tehtävät. seen lisäyksenä 1 461 200 markkaa.
10472: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
10473:
10474: M. 0. Lahtela. ~r~i ltoivisto.
10475: Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö.
10476: 1051
10477:
10478: IV,364. - Rah.al. N:o 232.
10479:
10480:
10481:
10482:
10483: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusjärjes-
10484: töille palkkojen korotusta varten.
10485:
10486:
10487: E d u s k u n n a 11 e.
10488:
10489: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- minkä lisäksi Fredrika Wetterhoffin koti-
10490: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 on teollisuusopistoon Hämeenlinnaan tehtävän
10491: 11 Pl. XV luvussa maataloudellisen neuvon- retkeilyn aikana tutustutaan mm. pellava-
10492: tatyön tukemismäärärahoihin esitetty eri jär- valmisteita esittävään näyttelyyn.
10493: jestöille lisäystä palkkojen korottamiseen sa- Osanotto näille käräjille on kerta kerralta
10494: massa suhteessa kuin vastaavia virkamies- lisääntynyt ja nyt odotetaan pohjoismaisia
10495: palkkoja korotetaan. Kotiteollisuusneuvon- vieraita saapuvan n. 300 henkeä. Tämän
10496: nan kohdalla ei tällaista korotusta kuiten- vuoksi ja kun erikoisnäyttelyiden järjestä-
10497: kaan ole. minen kesällä varsinaisen koulutyön päätyt-
10498: Kotiteollisuusjärjestöt joutuvat kuitenkin tyä lisää kustannuksia, pidämme maatalous-
10499: nöstamaan neuvojahenkilöstönsä palkkoja sa- ministeriön esitystä 1 000 000 markan avus-
10500: massa suhteessa kuin alan ammattiopettajain tuksen myöntämisestä tarkoin harkittuna,
10501: palkat nousevat eli keskimäärin- 9 %. Tällä joten hallituksen esittämää määrää olisi lisät-
10502: määrällä niiden neuvontamäärärahaa olisi tävä 500 000 markalla.
10503: korotettava, laskettuna todella maksetuista Edellämainittujen aivan välttämättömien
10504: palkoista, sillä kotiteollisuusjärjestöjen pyr- lisäysten ohella haluamme kiinnittää edus-
10505: kiessä mahdollisimman laajaan neuvontaan kunnan huomiota siihen, että monet tutki-
10506: on valtionavun osuus järjestöjen palkkaus- mukset viime vuosilta ovat osoittaneet, että
10507: menoista supistunut jo 62 %: iin v. 1954, lisäansioiden tarve maaseudulla on sitä suu-
10508: jolloin niiden toiminnan tukemiseen myön- rempi mitä pienemmistä tiloista on kysymys.
10509: nettiin tasaluvuin 13 000 000 mk. Tarvittava Näinollen on kotiteollisuuden ja käsityö-
10510: lisäavustus on tällöin 1800 000 mk. taidon edistämiseen kiinnitettävä vakavaa
10511: Suomen vuoro on järjestää ensi vuonna huomiota. Kotiteollisuutta on hoidettava ot-
10512: vuoron perään kunkin pohjoismaan osalle tu- taen huomioon sen mahdollisuudet myös pe-
10513: levat kotiteollisuuskäräjät, jotka pidetään ruskoulutuksen antajana. Kotiteollisuuden
10514: joka kolmas vuosi. Kesä-heinäkuun vaih- etu on siinä, että se voi päästä jokaisen ta-
10515: teessa Lahdessa pidettävien käräjien ohjelma loutta tukemaan ja kotiteollinen ammatti-
10516: sisältää, paitsi ammattiopetusta ja kansallis- opetus antaa pohjan myös suurempien yri-
10517: ten mallien suhdetta taidekäsityöhön sekä tysten syntymiselle.
10518: askarteluun ja työterapiaan liittyviä kysy- Mutta on selvää, ettei yksin ammattioppi-
10519: myksiä, myös kaikki pohjoismaat käsittävän laitosten perustaminen ja entisten koulujen
10520: näyttelyn järjestämisen. Näyttelyn avulla kaluston ja koneiston lisääminen ole riittä-
10521: pyritään vertaamaan kunkin pohjoismaan vää silloin, kun vain 6.4 %: lla ammattikou-
10522: saavutuksia, tällä kertaa erikoisesti neule- luikäisestä nuorisosta on mahdollisuus päästä
10523: työ-, metallintaonta- (rauta, messinki, kupari niihin. Tarvitaan muitakin toimenpiteitä
10524: ja hopea) sekä mm. luu-, sarvi- ja nahkatyö- kätevyyden kehittämiseksi ja omatoimisen
10525: aloilla. Näillä työaloilla ovat varsinkin yritteliäisyyden lisäämiseksi. Kurssitoiminta
10526: Ruotsi ja Norja saaneet syntymään vientiin ja henkilökohtainen ohjaus, varsinkin mies-
10527: soveltuvia tuotteita. Vielä liittyy ohjel- ten ammattityöaloilla, voisi osaltaan auttaa
10528: maan Itä-Hämeen Kotiteollisuusyhdistyksen maatalouskoteja lisäämällä sivuansioiden
10529: kurssi-, koulu- ja myyntitöiden näyttely, saantimahdollisuuksia ja kehittää työtaitoa,
10530: 28 E 626/55
10531: 1052 IV,364. - KotiteollisuusjärJestöjen palkat.
10532:
10533:
10534: millä olisi ainakin menoja vähentävä vaiku- eivätkä maksaa korkeita kurssimaksuja.
10535: tus. Tätä työtä ovat kotiteollisuusjärjestöt Nämä syyt ja se, että miesten kursseille tar-
10536: jatkuvasti suorittaneet, mutta kustannusten vitaan runsaastikin tilaa ja monesti erikois-
10537: nousun ja rahanarvon muutosten johdosta, työvälineitä, ovat aiheuttaneet sen, että mies-
10538: joita valtionavustus ei ole pystynyt seuraa- ten kurssit ovat tulleet ,kannattamatto-
10539: maan, on kotiteollisuusjärjestöjen valtion- miksi". Tosin eduskunta korotti v. 1945
10540: avun osuus kaikista menoista vähentynyt kotiteollisuusjärjestöjen määrärahoja lähes
10541: 33 %: iin v. 1954. Palkkausmenoista se oli 1 milj. mk:lla, mutta samaan aikaan sattu-
10542: 62 %. Tämä osoittaa kotiteollisuusjärjestö- nut inflaatio aiheutti kuitenkin sen, ettei
10543: jen vakavaa pyrkimystä hoitaa sille uskottua neuvojakuntaa voitu sanottavasti lisätä.
10544: työsarkaa mahdollisimman hyvin ja maaseu- Kun kotiteollisuuden edistämiseen myön-
10545: tua palvellen. Mutta taloudellisista vaikeuk- netyt määrärahat ovat jääneet huomattavasti
10546: sista johtuen ei ilmaista neuvontaa ole voitu jälkeen heti sotien jälkeen vallinneesta ta-
10547: järjestää. sosta, pidämme välttämättömänä, että koti-
10548: Miesten työaloilla on tilanne huomattavasti teollisuusjärjestöille myönnetään lisäavus-
10549: vaikeampi kuin naisten. Käsityöneuvonnan tusta neuvojavoimien palkkaamiseksi kurssi-
10550: riittämättömyyteen ovat kotiteollisuusjärjes- toiminnan ja käsityöneuvonnan lisäämiseksi
10551: töjen lisäksi muutkin maataloudelliset neu- 9 000 000 mk.
10552: vontajärjestöt kiinnittäneet joka vuosi viran- Edellä oleviin perusteluihin viitaten et~i
10553: omaisten huomiota. Määrärahoja ei kuiten- tämme kunnioittavasti,
10554: kaan ole lisätty ja v. 1954 vähennettiin koti-
10555: teollisuusmäärärahoistakin 5 %. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10556: Varojen vähyys haittaa varsinkin miesten tulo- ja menoar·vioon 11 Pl. IV luvun
10557: työalojen neuvontaa. Sillä kun miesten, li- 18 momentille 1 800 000 markkaa koti-
10558: säksi jo verrattain nuorina, on osallistuttava teollisuusjärjestöille palkkojen koro-
10559: lisäansioiden hankintaan kodin ulkopuolella, tusta varten.
10560: eivät he voi tulla pitkäaikaisille kursseille
10561: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
10562:
10563: Jaakko Hakala. Heikki Soininen.
10564: Niilo Honkala. Yrjö Hautala.
10565: Tahvo Rönkkö. Urho Kähönen.
10566: Kalle Kämäräinen. T. Saloranta.
10567: Atte Pakkanen. Eemil Partanen.
10568: John Forsberg. Artturi Jämsen.
10569: Albin Wickman. Eino Uusitalo.
10570: Antti Kukkonen. Eino E. Heikura.
10571: Toivo Antila. N. Kosola.
10572: Lauri Järvi. Irma Hamara.
10573: 1053
10574:
10575: IV,365. - Rah.al. N:o 233.
10576:
10577:
10578:
10579:
10580: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusjärjes-
10581: töille neuvojahenkilöstön lisäämiseksi.
10582:
10583:
10584: E d u s k u n n a 11 e.
10585:
10586: Viitaten rah.al. n: o 232 perusteluihin eh- 18 momentille 9 000 000 markkaa koti-
10587: dotamme kunnioittaen, teollisuusjärjestöille neuvojahenkilös-
10588: tön lisäämiseksi.
10589: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10590: tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
10591: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
10592:
10593: Jaakko H_akala. Albin Wickman. Eino Uusitalo.
10594: Niilo Honkala. Antti Kukkonen. Eino E. Heikura.
10595: Tahvo Rönkkö. Toivo Antila. N. Kosola.
10596: Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen. Irma Hamara.
10597: Atte Pakkanen. Urho Kähönen. Lauri Järvi.
10598: John Forsberg. T. Saloranta. Yrjö Hautala.
10599: Eemil Partanen.
10600: Artturi J'å.msen.
10601: 1054
10602:
10603: 1V,366, - Rah.al. N:o 234.
10604:
10605:
10606:
10607:
10608: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotiteollisuusjärjes-
10609: töjen keskusliitolle pohjoismaisten kotiteollisuuskäräjien
10610: järjestelyä varten.
10611:
10612:
10613: E d u s k u n n a ll e.
10614:
10615: Viitaten rah.al. n: o 232 perusteluihin eh- 18 momentille kertamenona 500 000
10616: dotamme kunnioittaen, markkaa Kotiteollisuusjärjestöjen kes-
10617: kusliitolle pohjoismaisten kotiteolli-
10618: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 suuskäräjien järjestelyä varten.
10619: tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
10620: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
10621:
10622: Jaakko Hakala. Albin Wickman. Eino Uusitalo.
10623: Niilo Honkala. Antti Kukkonen. Eino E. Heikura.
10624: Tahvo Rönkkö. Toivo Antila. N. Kosola.
10625: Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen. Irma Hamara.
10626: Atte Pakkanen. Urho Kähönen. Lauri Järvi.
10627: John Forsberg. T. Saloranta. Yrjö Hautala.
10628: Eemil Partanen.
10629: Artturi Jämsen.
10630: 105ö
10631:
10632: IV,s67. - Rah.al. N:o 235.
10633:
10634:
10635:
10636:
10637: Hamara ym..: Määrä1·ahan osoittamisesta käsityökonsulenttien
10638: palkkaamiseksi maanviljelysseuroihin.
10639:
10640:
10641:
10642: E d u s k u n n a ll e.
10643:
10644: Maatalousseurojen keskusliitto on jo useana asiassa kudonnan ja ompelun neuvojia, JOI-
10645: vuotena tehnyt valtionavustusanomuksessaan den neuvojakoulutuksen järjestö on joutunut
10646: esityksen määrärahan myöntämisestä käsityö- maaseudun vaativan tarpeen sanelemana
10647: konsulenttien paikkaamista varten keskus- jopa panemaan alulle. Näiden toimihenkilöi-
10648: liitolle ja maanviljelysseuroille. Esitys ei ole den työtä on tähän asti ylläpidetty täysin
10649: kuitenkaan tähän tullessa johtanut tulokseen. vapaaehtoisin varoin. Maanviljelysseurajär-
10650: Kuitenkin on käsityöneuvonnan tarve ja ky- jestön laajalla käsityöneuvonnan kentällä
10651: syntä maaseututalouksissa erittäin tuntuva. järjestettiin esim. viime vuoden tilaston mu-
10652: Kun suurin osa maaseudun talouksista on kaan 1005 kudonta-, ompelu-, ym. kurssia,
10653: pienviljelmiä ja pientalouksia, joiden lam- joilla oli lähes 14 000 osanottajaa, toistasataa
10654: mastaloutta ja penavanviljelyä maanviljelys- työkilpailua ja 345 käsityönäyttelyä. Toista-
10655: seurajärjestö pyrkii tehostamaan, ensisijai- tuhatta ompelukerhoa toimii järjestön puit-
10656: sesti talouksien omaa tarvetta silmälläpitäen, teissa ympäri maan. Tämä laajaksi kasvanut
10657: on luonnollista, että myös villan ja pellavan neuvonta vaatii välttämättömästi yhtenäistä
10658: jalostuksen ja käytön neuvontaa kysytään maakunnallista ohjausta, ts. kuhunkin maan-
10659: tältä järjestöitä kaikkialla, sitäkin suurem- viljelysseuraan samoinkuin Maatalousseuro-
10660: malla syyllä, kun maanviljelysseuroilla on jen keskusliittoon olisi saatava palkatuksi
10661: kautta maan paikallisyhtymäverkosto, mikä opettajakoulutuksen saanut käsityökonsu-
10662: vapaaehtoisine ja palkattuine toimihenkilöi- lentti suunnittelemaan, ohjaamaan ja valvo-
10663: neen ulottuu aina kyläkuntiin asti. Alan eri- maan tätä monitahoista ja maan syrjäseutuja
10664: koisjärjestö, Kotiteollisuusjärjestöjen keskus- myöten vaikuttavaa, suuria taloudellisia ar-
10665: liitto, jolla ei ole paikallisia yhtymiä eikä voja edustavaa neuvonnan alaa. Lähinnä
10666: niinollen myös paikallista neuvojavoimaa, on olisi juuri nämä johtavien käsityökonsulent-
10667: käsityksemme mukaan alan ammattijärjes- tieli toimet vakiinnutettava valtion varoin.
10668: tönä paremminkin paneutunut kehittämään Kun tällaisen toimihenkilön kuukausipalkka-
10669: kotiteollisuutta ammattina, erikoistuneitten ja matkakustannukset tekevät alhaisen arvion
10670: ammattityöntekijöiden valmentamista ja sen mukaan n. 35 000 mk, edustaa yhden käsi-
10671: ohella varsinaista myyntituottoista kotiteolli- työkonsulentin palkkaus 18 maanviljelysseu-
10672: suutta, mutta sillä ei ole ollut ilman paikal- raan ja Maatalousseurojen keskusliittoon n.
10673: lista organisatiota mahdollisuutta auttaa 8 milj. mk:n menoerää. Maaseutu on kui-
10674: niitä kymmeniätuhansia suurperheisiä, mo- tenkin jo useat vuoden uhrannut vapaaehtoi-
10675: nasti heikossa taloudellisessa asemassa eläviä sesti huomattavasti suuremman summan pi-
10676: koteja, jotka kipeästi tarvitsevat apua vaate- täessään yllä omin avuin lähes 60 nousevaa
10677: talouden järjestelyssä ja hoidossa ja kotien paikallista käsityöneuvojakuntaa. Käsityö-
10678: käsityötaidon kehittämisessä. Maaseudun ko- konsulenttien ohjaava ja kehittävä työ tulisi
10679: tien vaatetalouden ym. talouskäsitöitten neu- ilmeisesti yhä lisäämään paikallisten käsityö-
10680: vonnan suuri kysyntä on johtanut siihen, neuvojien lukua. Olisi suotavaa, että asetet-
10681: että maanviljelys- ja maamiesseurat ovat jou- taisiin käsityökonsulentti aluksi ainakin nii-
10682: tuneet palkkaamaan vuosittain 50-70 alan hin maanviljelysseuroihin, jotka ovat osoitta-
10683: varsinaista koulutettua toimihenkilöä, pää- neet suurinta paikallista harrastusta käsityö-
10684: 1056 IV,367. - KäsityökoDBUlentit.
10685:
10686:
10687: neuvojien palkkaamiseen, samoinkuin talou- uudelle momentille 4 000 000 markan
10688: dellisesti heikoille pohjoisille ja itäisille suuruisen määrärahan kotien käsityö-
10689: alueille. taidon edistämiseksi paZkattavia käsi-
10690: Edelläolevaan viitaten ehdotamme, työkonsulentteja varten maanviljelys-
10691: seuroihin ja Maatalousseurojen kes-
10692: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 kusliittoon.
10693: tulo- ja menoarvioon 11 PZ. XV luvun
10694: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
10695:
10696: Irma Ha.mara. Toivo Antila. Antti J. Ranta.maa.
10697: Wilja.m Sa.rjala.. Mauri Seppä. Aune Inna.la..
10698: Sylvi Halinen. Kalervo Saura. Martta Salmela-Järvinen.
10699: Saara Forsius. Eeli Erkkilä. Marja Lahti.
10700: Einari Jaakkola..
10701: 1057
10702:
10703: IV,s6s. - Rah.al. N:o 236.
10704:
10705:
10706:
10707:
10708: Saura ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puutarhan-
10709: hoidon edistämiseen.
10710:
10711:
10712: E d u s k u n n a 11 e.
10713:
10714: Puutarhaviljelyn merkityksen, yleisyyden tarhaviljelijäin liiton valtionapu, joka aikoi-
10715: ja laajuuden nopeasti lisääntyessä on alan naan teki yli 40 % liiton menoista ja salli
10716: neuvonta jäänyt vaille vastaavaa tukea. Val- ylläpitää erikoiskonsulentteja, on jäänyt in-
10717: taimnnan puutarhain pinta-ala on maatalous- flaation mukana korottamatta ja on nyt noin
10718: laskentain mukaan 1941-1950 lisääntynyt 1 200 000 mk, mikä tekee n. 8 % liiton meno-
10719: 60 %, kun samaan aikaan peltoala lisääntyi arviosta. Tämä on aivan kohtuutonta, sillä
10720: vain 2-3 %. Sittemmin on puutarhanviljely useimmat muut neuvontajärjestöt saavat lä-
10721: lisääntynyt yhä kiihtyvällä vauhdilla. Maan- hes tai yli puolet menoistaan peitetyksi val-
10722: viljelijöistäkin monilla on nyt peltoa niin vä- tion avulla. Seurauksena on ollut, ettei
10723: hän, että heidän on yhä enemmän siirryttävä liitto ole voinut juuri lainkaan luoda paikal-
10724: voimaperäiseen eri:kois- ja puutarhanviljelyyn. lista neuvontaverkostoa puutarhaseuroihin
10725: Uutena viljelmätyyppinä on nopeasti yleisty- eikä myöskään riittävässä määrässä palkata
10726: nyt ns. puutarhatila, jdka kooltaan on usein- erikoisalojen konsulentteja koko maata var-
10727: kin vain 1-2 ha, mutta joka saattaa saavut- ten, vaan sen on etupäässä täytynyt tyytyä
10728: taa saman liikevai!hdon kuin kymmenen ker- kiitettävällä tarmolla ja taidolla hoidettuun
10729: taa suurempi maanviljelystila. Koko yhteis- itsekannattavaan julkaisu- ja tiedotustoimin-
10730: kuntamme jatkuva kaupunkilaistuminen ja taan, mikä ei kuitenkaan voi korvata konsu-
10731: nopea taajamain muodostus ovat aiheutta- lenttien työtä. Sitäpaitsi ammattilehtien,
10732: neet, että yhä suurempi osa väestöstä omistaa opaskirjojen ja kuukausittain koko valtakun-
10733: vain pikku palstan ja pyrkii siinä harjoitta- nan sanomalehdistölle lähetettyjen ammatti-
10734: maan puutarhanviljelyä sivuansiona. Kysy- kirjoitusten laatiminen edellyttää laajaa tut-
10735: mys on esim. hedelmätarhain ja kasvihuonei- kimustoimintaa ja ulkomaisen kehityksen seu-
10736: den osalta jo niin suurista investoinneistakin, raamista, mikä myös vaatii varoja.
10737: että nykyinen pätevän ohjauksen puute on Liiton vuodelle 1956 laatiman toiminta-
10738: aiheuttanut ja aiheuttaa suuria vahinkoja suunnitelman menoarvio on lähes 19 milj.
10739: sekä yksityisille, etenkin kaikkein pienimmille mk, josta on laskettu omatoimisesti voitavan
10740: yrittäjille että kansantaloudelle. peittää yli 12 milj. mk ja valtionapua on
10741: Maataloudelliset yleisneuvontajärjestöt ei- anottu 6 750 000 mk. Maataloushallitus on
10742: vät kykene huolehtimaan tarvittavasta oh- anomusta puoltanut ja esittänyt, että liiton
10743: jauksesta, varsinkaan kun pätevää henkilös- valtionapua lisättäisiin 5 477 000 markalla.
10744: töä ei mm. alan korkeakouluopetu'ksen puut- Samalla on ehdotettu valtionapua myös He-
10745: tumisen vuoksi ole saatavissa. Niinpä alan delmänviljelijäin yhdistykselle ja valtionavun
10746: erikoisneuvontajärjestön Puutarhaviljelijäin lisäystä ruotsinkieliselle puutarhajärjestölle.
10747: liiton tehtävät ja velvollisuudet ovat sanotun Nämä ehdotukset on myös maatalousminis-
10748: kehityksen mukaan suuresti lisääntyneet. teriö hyväksynyt, mutta ne eivät ole kui-
10749: Mutta sen aineelliset mahdollisuudet ovat tenkaan mahtuneet eduskunnalle esitettyyn
10750: päinvastoin pienentyneet. Valtiovalta meillä menoarvioehdotukseen.
10751: tunnustaa periaatteessa velvollisuudekseen Näiden erikoisneuvontajärjestöille esitetty-
10752: tarjota kaikille kansalaisille tarpeellista ope- jen määrärahojen tarkoituksenmukaisuutta ja
10753: tusta ja neuvontaa. Käytännössä tämä vel- kohtuullisuutta voidaan vielä valaista totea-
10754: vollisuus on puutarha-alalla laiminlyöty. Puu- malla, että Puutarhaviljelijäin liitto ei kos-
10755: 1058 IV,36S. - Puutarhanhoidon edist~inen.
10756:
10757:
10758: kaan ole sekaantunut neuvontajärjestöjen vä- 1956 tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV: 4 mo-
10759: liseen kilpailuun, vaan on aina auliisti ja mentille ,Puutarhanhoidon edistäminen" otet-
10760: puolueettomasti palvellut kaikkia neuvonta- tava hallituksen esittämän 3 954 400 markan
10761: järjestöjä, asettaen pätevän erikoishenkilös- lisäksi seuraavat määrärahat:
10762: tönsä käytettäväksi kirjoittajina, puhujina, Puutarhaviljelijäin liiton neuvontatoimin-
10763: kurssien pitäjinä jne. Jäsenkuntansa lahjoi- nan laajentamiseen momentilla olevru1
10764: tuksin ja uhrauksin liitto on järjestelmälli- 1 273 000 markan määrärahan lisäystä
10765: sesti ulkomailla kouluttanut tätä erikoishen- 5 477 000 mk,
10766: kilöstöä, jopa joutunut stipendein tukemaan Svenska Trädgårdssällskapens i Finland
10767: valtion palveluksessa olevien tutkijainkin Förbund-nimisen puutarhajärjestön työn te-
10768: matkoja ja toimintaa saadakseen aikaan päte- hostamiseksi momentilla olevaan 104 000 mar-
10769: viä opaskirjoja. ja -kirjoituksia. Useimmilla kan määrärahaan lisäystä 396 000 mk, ja
10770: muilla ammattialoilla valtio runsaasti tukee Hedelmänviljelijäin Yhdistykselle hedel-
10771: ammattikirjallisuuden julkaisemista- tämä- mänviljelyn, varsinkin hedelmien markkinoin-
10772: kin tuki puuttuu puutarha-alalta. Epäile- nin ja varastoinnin neuvontaa varten val-
10773: mättä on valtion tukea erityisesti annettava tionapua 1 500 000 mk,
10774: järjestölle, joka toimintansa tehokkuudella ja eli yhteensä lisäystä 7 373 000 markkaa.
10775: aktiivisuudella osoittaa, että tuki tulee hyvin Viitaten siihen, mitä edellä on lausuttu,
10776: käytetyksi ja yleiseksi hyödyksi. Samalla voi- ehdotamme kunnioittaen,
10777: taisiin edes jossain määrin korjata sitä epä-
10778: suhtaa, että puutarhaneuvonnan osuus koko että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10779: maatalouden neuvontamäärärahasta oli v. tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
10780: 1955 vain 0.7 %. Ehdotettu lisämääräraha 4 momentille lisäyksenä 7 373 000
10781: Puutarhaviljelijäin liitolle merkitsisi vasta markkaa puutarhanhoidon edistämistä
10782: kolmannesta liiton kokonais-menoarviosta. varten.
10783: Edellä esitetyn perusteella olisi vuoden
10784: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
10785:
10786: Kalervo Saura. Erkki Tuuli.
10787: Mauri Seppä. Juho Tenhiälä.
10788: Johannes Wirtanen. Saara Forsius.
10789: Urho Kähönen. Nestori Kaasalainen.
10790: Mauno Jussila. Einari Jaakkola.
10791: 1059
10792:
10793: IV,369. - Rah.al. N:o 237.
10794:
10795:
10796:
10797:
10798: Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusa-
10799: mon ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeenpanosta
10800: johtuviin tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksiin.
10801:
10802:
10803: Eduskunnalle.
10804:
10805: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhan- sestä johtuen vielä kokonaan aloittamatta.
10806: kintalain toimeenpanosta johtuvat tie-, kui- Vaikkakin työsuunnitelmat vielä ovat täysin
10807: vatus- ja raivauskustannukset on suoritettu keskeneräiset, on yksistään tie- ja kuivatus-
10808: valtion tulo- ja menoarvioissa olevalta mo- töiden osalta jo tällä hetkellä toteutettavaksi
10809: mentilta 11 Pl. XVI: 15, jonka perustelut päätettyjä suorittamatta olevia töitä n. 350
10810: kuluvan vuoden toisen lisämenoarvion anta- milj. markan kustannusarviomäärään, minkä
10811: miseen saakka edellyttivät momentin käyttä- lisäksi tulee 40-50 milj. markan raivaus-
10812: mistä mainitun lain 40 § : n mukaisiin kus- määrärahan tarve. Jotta ko. työt voitaisiin
10813: tannuksiin, so. siirtoväkeen kuuluvien ti- kohtuullisessa ajassa suorittaa, josta edus-
10814: loilla suoritettaviin momentin nimikkeessä kunta vastauksessaan hallituksen esitykseen
10815: mainittuihin töihin. Kuluvan vuoden toi- kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioksi tämän
10816: sessa lisämenoarviossa hyväksyttiin momen- momentin kohdalla on lausunut toivomuksen,
10817: tin perustelujen laajennus samaksi, mikä olisi ko. määrärahamomenttia huomattavasti
10818: hallituksen esitykseen tulo- ja menoarvioksi lisättävä.
10819: vuodelle 1956 on esitetty, so. myös lain Edellä lausumamme perusteella ehdotamme
10820: 9 § :ssä mainittujen maansaajien (rintama- kunnioittaen,
10821: miesten) asuttamisesta aiheutuvia, momentin
10822: nimikkeessä mainittuja töitä koskevaksi, kui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10823: tenkaan momentille lisäystä ehdottamatta. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI luvun
10824: Lain edellyttämät työt eivät kuitenkaan vielä 15 momentille lisäyksenä 150 000 000
10825: siirtoväenkään osalta ole loppuunsuoritetut markkaa Kuusamon ja Sallan kuntien
10826: ja rintamamiesten osalta työt Sallan kunnan maanhankintalain toimeenpanosta joh-
10827: alueella ovat vasta alussa ja Kuusamon kun- tuviin tie-, kuivatus- ja raivauskustan-
10828: nan alueella isojaon aiheuttamasta viivytyk- nuksiin.
10829: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
10830:
10831: Erkki Koivisto. Lauri Järvi.
10832: Niilo Ryhtä. Vilho Väyrynen.
10833:
10834:
10835:
10836:
10837: 29 E 626/55
10838: 1060
10839:
10840: IV,370. - Rah.al. N:o 238.
10841:
10842:
10843:
10844:
10845: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asutustarkastajain
10846: kanslia-apurahan korottamista varten.
10847:
10848:
10849: E d u s k u n n a ll e.
10850:
10851: Asutustarkastajien kanslia-apuraha on ny- dellisten intressien vuoksi on asutustarkasta-
10852: kyisin 30 000 markkaa vuodessa. Tästä apu- jain toimien vastuunalaisuus vastaavasti suu-
10853: rahasta on asutustarkastajien maksettava toi- resti lisääntynyt. Kun suoritettujen laskel-
10854: men edellyttämän kansliahuoneen vuokra-, mien mukaan kansliamenot vuodessa nouse-
10855: lämmitys-, valaistus- ja siivouskustannukset vat noin 90 000-100 000 markkaan, ei ole
10856: sekä lisäksi kansliavälineet ja -tarvikkeet. kohtuullista, että asutustarkastajat yhä edel-
10857: On selvää, ettei näin pieni apuraha lähes- leenkin suurimmaksi osaksi omilla palkkara-
10858: kään vastaa asutustarkastajien jatkuvasti li- hoillaan hankkivat toimistotarvikkeita ja pi-
10859: sääntyvän työmäärän johdosta vuosittain kas- tävät yllä valtion toimistoa.
10860: vavia kansliamenoja ja nykyistä kustannus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10861: tasoa. Laajentunut asutuskassalainoitus, maa- nioittaen,
10862: seudun asunto-olojen parantamistoiminta
10863: sekä asutustoimenpiteiden turvaamistoimenpi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10864: teet, jotka viimeksi mainitut maanhankinta- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI l1t-
10865: tilojen myynnin johdosta ovat myös suuresti vun 1 momentille lisäyksenä 600 000
10866: kasvaneet, ovat erittäin huomattavasti li- markkaa käytettäväksi asutustarka-sta-
10867: sänneet asutustarkastajien työmäärää. Asioi- jain kanslia-apurahan korottamiseen
10868: hin liittyvien verraten suurten valtiontalou- 60 000 markkaan vuodessa.
10869: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
10870:
10871: Arvi Ikonen. T. Saloranta. Kalle Kauhanen.
10872: 1061
10873:
10874: IV,s11. - Rah.al. N:o 239.
10875:
10876:
10877:
10878:
10879: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta asutustilojen
10880: pistoteiden kunnostamiseksi.
10881:
10882:
10883: E d u s k u n n a ll e.
10884:
10885: Muodostettaessa vuoden 1936 asutuslain Niinpä rakennusmateriaalin, maanviljelys-
10886: mukaisia tiloja etsittiin talonpaikka usein ym. tarvikkeiden kuljetus tuottaakin erittäin
10887: kauneus- ym. näkökohtien perusteella verrat- suuria vaikeuksia. Vain aniharvat asutusti-
10888: tain kaukaa varsinaisesta asutusalueen tiestä. lalliset ovat voineet korjata taloonsa tulevan
10889: Näin ollen talot jakautuivat kahden, jopa kol- pistotien omin kustannuksin. Useimmilta se
10890: menkin kilometrin etäisyydelle siitä. Tosin on jäänyt varojen puutteessa tekemättä. On-
10891: tiloille rakennettiin ns. pistotiet, jotka jäivät kin syytä kunnostaa valtion toimesta mahdol-
10892: kuitenkin monissa tapauksissa huonokuntoi- lisimman pikaisesti pistotiet asutustiloille,
10893: siksi, hädintuskin jalan kuljettaviksi. sillä niiden omistajat joutuvat jatkuvasti
10894: Kun viime vuosina on kunnostettu useita kamppailemaan muutenkin suurissa taloudel-
10895: asutusteitä, on useimmat pistotiet edelleen- lisissa vaikeuksissa.
10896: kin jätetty korjaamatta. Tällainen on tilanne Edellä esittämämme perusteella ehdo-
10897: mm. Kemin maalaiskunnan ja Tervolan asu- tamme,
10898: tusalueilla, missä on runsaasti varsinaisesta
10899: tiestä monen kilometrin etäisyydellä olevia että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10900: asutustiloja. Useat pistoteistä ovat niin huo- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu-
10901: nokuntoisia kesänkin aikana, että niitä on vun 3 momentille lisäyksenä 15 000 000
10902: vaikea päästä kulkemaan edes hevosella, pu- markan määrärahan asutustilojen pis-
10903: humattakaan raskaista kuorma-autoista. toteiden kunnostamiseksi.
10904: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
10905:
10906: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
10907: Eino Tainio. Pauli Puhakka.
10908: 1062
10909:
10910: IV,372. - Rah.al. N:o 240.
10911:
10912:
10913:
10914:
10915: Ryhtä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asutustei-
10916: den kuntoonpano- ja kunnossapitokustannuksiin.
10917:
10918:
10919: E d u s k u n n a ll e.
10920:
10921: Laissa yleisistä teistä annetun lain voi- Kun uusi tielaki tulee voimaan vuoden 1958
10922: maanpanosta (244/54) on asutustiet1 joilla alusta ja paikallisteiksi määräämisten tulee
10923: yleisen liikenteen kannalta on paikallistietä tämän vuoden jälkeen tapahtua viimeistään
10924: vastaava merkitys, edellytetty otettaviksi kahden vuoden kuluessa mainitun lain voi-
10925: paikallisteiksi ja maatalousministeriön toi- maantulosta, on kuntoonpanotyöt suoritet-
10926: mesta asutusvaroilla saatettavaksi vaaditta- tava neljän vuoden kuluessa eli viimeistään
10927: vaan kuntoon. vuoteen 1960 mennessä.
10928: Hallitus onkin esityksessään tulo- ja meno- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
10929: arvioksi vuodelle 1956 ehdottanut ao. mo- kunnioittaen,
10930: mentille (11 Pl. XVI: 18 b) myönnettäväksi
10931: edellä tarkoitettuja töitä varten 100 000 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10932: mk. Tätä määrärahaa on kuitenkin välttä- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI
10933: mättömään tarpeeseen verrattuna pidettävä luvun 18 momentille lisäyksenä
10934: riittämättömänä. Vaadittavat kuntoonpano- 100 000 000 markkaa asutusteiden kun-
10935: työt, jotka vasta kuluvana vuonna ovat vä- toonpano- ja kunnossapitokustannuk-
10936: häisessä määrin aloitetut, vaatinevat kaik- siin.
10937: kiaan n. 1 miljardin markan määrärahan.
10938: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
10939:
10940: Niilo Ryhtä. Lauri Järvi.
10941: Erkki Koivisto. Markus Niskala.
10942: 1063
10943:
10944: IV,s7s. - Rah.al. N:o 241.
10945:
10946:
10947:
10948:
10949: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi tie- ja
10950: kuivatustöiden suorittamiseen aikaisemman asutuslainsää-
10951: dännön mukaan muodostetuilla tiloilla.
10952:
10953:
10954: E d u s k u n n a ll e.
10955:
10956: Aikaisemman asutuslainsäädännön ja pika- Vanhoilla asutusalueilla ja -tiloilla on
10957: asutuslain mukaiset tilat ovat useassa ta- toteuttamattomia tie- ja kuivatushankkeita
10958: pauksessa jääneet elinkelpoisuudeltaan hyvin tiedossa jo yli 2 500 toimitusta, jotka yksis-
10959: kyseenalaisiksi, koska niillä on jäänyt suo- tään tietöiden osalta vastaavat n. 900 kilo-
10960: rittamatta välttämättömät tie- ja kuivatus- metrin tierakennustöitä, jotka samalla tulisi-
10961: työt tai nämä ovat jääneet suunnittelultaan vat hyödyttämään lukuista määrää muita
10962: ja suoritukseltaan vajavaisiksi ja keskeneräi- pientiloja. Kun on tärkeätä, että myös aikai-
10963: siksi. semman asutuslainsäädännön ja pika-asutus-
10964: Kun järkiperäisen asutustoiminnan kan- lain mukaisilla tiloilla tarpeelliset tie- ja
10965: nalta on kuitenkin katsottava asianmukai- kuivatustyöt sekä tällaisten hankkeiden vai-
10966: seksi, että muodostetut ja rakennetut tilat kutuspiirissä olevien niihin verrattavien mui-
10967: saatetaan elinkelpoisiksi samalla, kun uusia den pientilojen tie- ja kuivatustyöt tulevat
10968: tiloja muodostetaan ja kunnostetaan, muutti suoritetuiksi, ehdotetaan näistä töistä aiheu-
10969: eduskunta vuoden 1953 tulo- ja menoarviossa tuneet kustannukset maksettaviksi tältä mo-
10970: 11 Pl. XVI: 3 ,Maanparannus-, tienteko-, mentilta.
10971: raivaus- ja rakennustyöt asutustoimintaa Jotta ko. työt voitaisiin kohtuullisessa
10972: varten" siirtomäärärahamomentin peruste- ajassa suorittaa, olisi määrärahamomenttia
10973: luja siten, että edellämainittujenkin tie- ja huomattavasti lisättävä.
10974: kuivatustöiden suorittaminen mainitulle mo- Edellä lausumamme perusteella ehdo-
10975: mentille osoitettavilla määrärahoilla kävi tamme kunnioittaen,
10976: mahdolliseksi. Hallitus onkin esityksessään
10977: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 ehdotta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
10978: nut mainitulle momentille myönnettäväksi tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVI luvun
10979: 100 000 000 mk. 3 momentille lisäyksenä 50 000 000
10980: Tätä määrärahaa on kuitenkin välttämät- markkaa tarpeellisten tie- ja kuivatus-
10981: tömään tarpeeseen verrattuna pidettävä riit- töiden suorittamiseksi aikaisemman
10982: tämättömänä ja hallituksen esityksessä olevia asutuslainsäädännön ja pika-asutus-
10983: perusteluja sanonnaltaan epämääräisinä. lain mukaan muodostetuilla tiloilla.
10984: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
10985:
10986: Niilo Ryhtä. Heikki Soininen.
10987: Arvi Ikonen. Erkki Koivisto.
10988: Eemil Partanen.
10989: 1064
10990:
10991: IV,374. - Rah.al. N:o 242.
10992:
10993:
10994:
10995:
10996: Rapio ym.: Korotettm määrärahan osoittamisesta avustuk-
10997: siksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
10998:
10999:
11000: E d u s k u n n a ll e.
11001:
11002: Hallitus esittää vuoden 1956 tulo- ja me- tävän mukaisesti ehdotuksen asuinrakennus-
11003: noarvioon 11 Pl:n XVI luvun 8 momen- ten rakentamiseksi, korjaamiseksi ja yleensä
11004: tille avustuksina maaseudun asunto-olojen maaseudun asunto-olojen parantamiseksi sekä
11005: parantamiseen vain 500 000 000 markkaa. esitti rahoitusohjelman. Mutta siitä huoli-
11006: Tarkoitukseen myönnetyt varat ovat olleet matta valtioneuvosto ei ole antanut eduskun-
11007: aina riittämättömät ja loppuneet ennen vuo- nalle komiteamietintöön perustuvaa, enem-
11008: den päättymistä, vaikka sellaisten henkilöi- pää kuin mitään muutakaan maaseudun
11009: den hakemuksia, jotka olisivat olleet varo- asuntotilanteen parantamista tarkoittavaa
11010: jen tarpeessa ja oikeutettuja niitä saamaan, esitystä. Tämän vuoksi ja koska kaikkein
11011: on huomattavassa määrässä hylättykin. heikoimmassa asemassa olevan väestönosan
11012: Maamme asunto-olot ovat kurjat. Se kävi asuntojen parantamista ja uudistamista voi-
11013: ilmi erityisesti siitä mietinnöstä, jonka maa- daan edistää vain suoranaisen avustamisen
11014: seudun asunto-oloja vuonna 1950 tutkimaan perusteella, olisi eduskunnan kiinnitettävä
11015: asetettu komitea maaliskuussa 1951 valtio- asuntokurjuuden lievittämiseen vakavampaa
11016: neuvostolle jätti. Siinä todetaan maassamme huomiota kuin mitä hallitus on tehnyt.
11017: elävän joko kokonaan ilman omaa asuntoa Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
11018: tai korjaamisen tarpeessa olevissa asunnoissa
11019: kokonaista 124 484 perhettä. Asuntovajauk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11020: seen sekä asuntojen uusimisen tai perusteel- tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
11021: lisen korjaamisen tarpeellisuuteen nähden on XVI luvun 8 momentille lisäyksenä
11022: tilanne pahin Kuopion, Vaasan ja Turun ja 500 000 000 markkaa avustuksina maa-
11023: Porin läänissä. Komitea laati saamansa teh- seudun asunto-olojen parantamiseen.
11024: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
11025:
11026: Pertti Rapio. Matti Koivunen.
11027: Toivo Niiranen. Irma Rosnell.
11028: 1065
11029:
11030: IV,a75, - Rah.al. N:o 243.
11031:
11032:
11033:
11034:
11035: Erkkilä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
11036: siksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
11037:
11038:
11039: E d u s k u n n a ll e.
11040:
11041: Maaseudun vähävaraisen väestön asunto- Näiden avustusten enimmäismäärä on val-
11042: olot ovat nimenomaan maan syrjäisemmissä tioneuvoston antaman päätöksen mukaan
11043: osissa erittäin huonot. Tämän vuoksi olisi 150 000 mk. Tätä avustusta ei momentin
11044: tätä väestöä nykyistä paljon tehokkaammin perusteluissa olevien määräysten johdosta
11045: tuettava sen pyrkimyksissä asunto-olojensa voida myöntää maanhankintalainsäädännön
11046: korjaamiseen. Valtioneuvoston vahvistamien mukaan perustetuille tiloille, joita käytetään
11047: määräysten mukaan on kuitenkin rakennus- v. 1936 asutuslain mukaan. Koska kuitenkin
11048: avustusten ja palkkioiden myöntämistä suu- ne maataloustilat, joita maanhankintalain
11049: resti rajoitettu ja voidaan nykyinen suhteel- 110 §: n nojalla - tosin suhteellisen har-
11050: lisen pieni avustus, yleensä enintään 30 000 voissa tapauksissa - käytetään v. 1936 asu-
11051: mk, ja 15 000 mk:n palkkio myöntää vain tuslain mukaisella hinnalla ja ehdoilla, ovat
11052: rajoitettuun ryhmään kuuluville henkilöille. kaikin puolin rinnastettavissa niihin tiloihin,
11053: Valtioneuvoston päätöksessä on edellytetty, joille nämä avustukset ovat tarkoitetut, ja
11054: että avustusta ja palkkiota voidaan myöntää näiden tilojen haltijat eivät myöskään voi
11055: yleensä enintään 50% rakentamiskustannuk- saada maanhankintatilallisille tarkoitettua
11056: sista, mutta koska avustuksille ja palkkioille uudistilan perustamispalkkiota eikä muita
11057: on asetettu juurimainitut markkamääräiset maanhankintalain mukaisia etuja, olisi sa-
11058: ylärajat, muodostaa avustus ja palkkio har- man suuruinen avustus voitava myöntää
11059: voin kymmentäkään prosenttia kustannuk- myös heille.
11060: sista. Hallitus on kuitenkin esityksessään Edellä olevaan viitaten esitämme,
11061: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioksi esittänyt
11062: asianomaiselle momentille vain 500 000 000 että Edttskunta ottaisi vuoden
11063: mk eli saman määrän kuin mitä kuluvan 1956 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
11064: vuoden tulo- ja menoarviossa on tarkoituk- XVI luvun 8 momentille lisäyksenä
11065: seen varattu ja mitä ei voida pitää läheskään 500 000 000 markkaa avustusten myön-
11066: riittävänä. tämiseksi maanhankintalain 110 § :n
11067: Rakennusavustuksiin ja -palkkioihin osoi- mukaan asutuslain mukaisin ehdoin
11068: tetusta määrärahasta voidaan eduskunnan käytetyille tiloille saman suuruisina
11069: tekemän päätöksen mukaisesti myöntää ra- kuin vanhoille asutustiloille.
11070: kennusavustuksia vanhoille asutustiloille.
11071: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
11072:
11073: Eeli Erkkilä. Yrjö Hautala. Toivo Saloranta.
11074: Eino E. Heikura. Esa Koivusilta. Eemil Partanen.
11075: Eino Rytinki. Einari Jaakkola. Yrjö Sinkkonen.
11076: Sylvi Halinen.
11077: Marja Lahti.
11078: 1066
11079:
11080: IV,s76. - Rah.al. N:o 244.
11081:
11082:
11083:
11084:
11085: Koivunen ym..: Määrärahan osoittamisesta viemäreiden avaa-
11086: miseksi Äijännevan asutusalueella Virroilla.
11087:
11088:
11089: E d u s k u n n a ll e.
11090:
11091: Äijännevan asutusalueella Virroilla kärsi- minen kuuluu oikeuden mukaisesti valtion
11092: vät pienviljelijät jokavuotisista tulvista ja kustannettavaksi. Talousarviossa onkin va-
11093: halloista. Summittaisen arvion mukaan ve- rattu tällaisiin tarkoituksiin määräraha 11
11094: denkiusaamia viljelysmaitakin on alueella pääluokan XVI luvun 3 momentille. Mutta
11095: noin 400 hehtaaria. Ilmeisesti juuri maiden määrärahan käytöstä annettujen ohjeiden
11096: liikakosteus tuo joka kesä hallan. Esim. kyl- mukaan siitä myönnetään varoja vain teiden
11097: vösiementä saadaan omasta peliosta vain ani kunnostamiseen vanhoilla asutusalueilla.
11098: harvoin. Näinollen tuntuisikin välttämättömältä myön-
11099: Asutusalueen kuivatustyöt on saatettu tää talousarvioon erillinen määräraha Äijän-
11100: loppuun noin kolmisenkymmentä vuotta sit- nevan viemäreiden kunnostamiseen. Viemä-
11101: ten parin kymmenen kilometrin pituisella röintityön pikainen käyntiinsaanti antaisi
11102: viemäriverkostolla. Viemäreitä ei alunalkaen- asutusalueen väestölle kipeästi tarvittavia
11103: kaan kaivettu kyllin syviksi ja vuosikymme- ansiotöitäkin. Edellä esitetyn perusteella
11104: nien aikana ne ovat jatkuvasti vain madal- ehdotamme,
11105: tuneet ja tukkeutuneet. Lisäksi ojitti metsä-
11106: hallitus Virtain hoitoalueena arviolta 1 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11107: hehtaarin metsäalueen ja johti sen vedet tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark-
11108: edellä mainittuihin viemäreihin. kaa viemäreiden avaamiseen Äijän-
11109: Viemäreiden perkaaminen ja syventä- nevan asutusalueella V irro{lla.
11110: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
11111:
11112: Matti Koivunen. Artturi Koskinen.
11113: Aleksi Kiviaho. Impi Lukkarinen.
11114: Eino Uusitalo.
11115: 1067
11116:
11117: IV,a77. - Rah.al. N:o 245.
11118:
11119:
11120:
11121:
11122: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskusmetsäseura Ta-
11123: piolle toimistohuoneiston hankkimista varten.
11124:
11125:
11126: E d u s k u n n a ll e.
11127:
11128: Vuonna 1942 joutui Keskusmetsäseura Ta- paljon mainitun vuokramaksun suorittami-
11129: pio luopumaan irtisanomisen vuoksi silloi- seen, vahingon koituessa tästä yksityismet-
11130: sesta verrattain halpavuokraisesta toimisto- sillemme.
11131: huoneistosta,an ja pääkaupungissa vallitsevan Nyt on kuitenkin Keskusmetsäseura Ta-
11132: yleisen konttorihuoneistojen puutteen aiheut- piolle ilmaantunut mahdollisuus saada ker-
11133: tamasta pakkotilasta johtuen sijoittumaan takaikkisella sijoituksena oma toimistohuo-
11134: huoneistoon, jossa vuotuisen vuokran määrä neisto, jossa vuokramenot ovat vain neljän-
11135: on 9 627 600 markkaa. Kun mainittu vuokra nes edellämainitusta vuokmsta.
11136: on seul'lan käytettävissä oleviin varoihin ja Kun valtion edun mukaista on, ettei sen
11137: sen muihin vuotuisiin menoihin verrattuna varoja jatkuvasti käytetä niin korkean
11138: aivan suhteettoman korkea ja myös valtio- vuokran suorittamiseen kuin minkä Keskus-
11139: varainministeriö on kiinnittänyt asiaan huo- metsäseura Tapio joutuu maksamwan nykyi-
11140: miota, on Keskusmetsäseura Tapio viime vuo- sestä huoneistostaan ja edellämainittu epä-
11141: sina jatkuvasti koettanut hankkia itselleen suhde on korjattavissa kertakaikkisella suo-
11142: halvempaa toimistohuoneistoa. Toistaiseksi rituksena, allekirjoittaneet esittävät kunnioit-
11143: ovat kaikki yritykset kuitenkin epäonnistu- taen,
11144: neet. Seurauksena tästä on ollut, että sel-
11145: laisia tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVIII lu- että Eduskunta ottaisi vuoden, 1956
11146: vun 3 momentille otettuja, yksityismetsäta- tul.o- j~ menoarvioon 11 Pl. XVIII
11147: louden edistämiseen ja valvontaan tarkoitet- luvun 3 momentille lisäystä 40 000 000
11148: tuja varoja, jotka olisi kipeästi tarvittu met- markkaa käytettäväksi Keskusmetsä-
11149: sänhoitolautakuntien kenttätyön tehostami- seura Tapion oman toimistohuoneiston
11150: seen, on jouduttu käyttämään kohtuuttoman hankintaan.
11151: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
11152:
11153: Niilo Ryhtä. Olavi Lindblom. Eino Saari.
11154: Mikko Hult. Gunnar Henriksson. Veijo Virtanen.
11155: Harras Kyttä. Toivo Saloranta. Erkki Ryömä.
11156: Matti Lepistö. Tyyne Paasivuori. Einari Jaakkola.
11157: Eemil Partanen. Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen.
11158: Kalervo Saura. Raino Hallberg. Sylvi Halinen.
11159: Saara Forsius. Aukusti Pasanen. Olavi Kajala.
11160:
11161:
11162:
11163:
11164: 30 E 626/55
11165: 1068
11166:
11167: IV,a78. - Rah.al. N:o 246.
11168:
11169:
11170:
11171: Saari ym..: Määrärahan osoittamisesta metsätyöväenkysymys-
11172: ten erikoistutkijan viran perustamiseksi metsäntutkimus-
11173: laitokseen.
11174:
11175:
11176: E d u s k u n n a 11 e.
11177:
11178: Suomessa tekee vuosittain noin 300 000 maaseudun miestyövoiman, niillä on myös
11179: työntekijää jonkin aikaa ansiotyötä metsä- yleinen maaseudun työllisyyden ja työttö-
11180: taloudessa tai uitossa. Tämän metsätyöväen myyden rakennetta ja syitä valaiseva mer-
11181: sosiaalisissa oloissa on tunnetusti paljon pa- kitys.
11182: rantamisen varaa. On osoittautunut, että Näin laajana ei maaseudun ja metsätalou-
11183: metsätyöväen elintasolla on taipumus jäädä den työvoimakysymystä ole tarpeen usein
11184: jälkeen kansan yleisessä elintason nousussa. tutkia. Sen sijaan ovat suppeammat erikois-
11185: Toimenpiteet metsätyöväen elinehtojen pa- ongelmat, kuten metsätyöväen rakenteen
11186: rantamiseksi vaativat tietoja tämän työvoi- kehitys, sen tulotaso, sen vakinaistamisen
11187: maryhmän suuruudesta, rakenteesta, tuloista mahdollisuudet ja koneellistamisen vaikutus
11188: ja muista elinehdoista, niiden kehityksestä sen työllisyyteen kysymyksiä, joihin jatku-
11189: ja niihin vaikuttavista tekijöistä. vasti kaivataan lisävalaisua pieniaineistoi-
11190: Maassamme ei kuitenkaan ole elintä, jonka silla otantatutkimuksilla. Helsingin yliopis-
11191: tehtävänä olisi näiden seikkojen tutkiminen. tolla ei ole varoja metsätyöväen tutkimusten
11192: Työtehoseura r. y. sekä Suomen puunjalostus- jatkamiseen. Luontaisesti ne kuuluisivatkin
11193: teollisuuden perustama metsätyöntutkimus- metsäntutkimuslaitokseen. Sen tähden
11194: laitos Metsäteho suorittavat teknillisiä ratio- olemme sitä mieltä, että metsäntutkimuslai-
11195: nalisoimistutkimuksia. Kulkulaitosten ja tokseen olisi perustettava metsätyöväen ky-
11196: yleisten töiden ministeriön työvoima-asiain symysten erikoistutkijan virka ja sen halti-
11197: osasto ja sosiaaliministeriön palkkaosasto jaa avustavan laskuapulaisen toimi.
11198: tosin keräävät juoksevaa tilastoa metsätyön- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11199: tekijöiden lukumääristä ja palkoista. Kun kunnioittaen,
11200: mainitulla ministeriöllä ei ole henkilökuntaa
11201: eikä varoja varsinaisiin tutkimustehtäviin, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11202: ovat tilastoinnit kuitenkin jääneet pinnalli- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIX lu-
11203: siksi ja niiden luotettavuuttakin on eri ta- vun 1 momenUlle metsätyöväenkysy-
11204: hoilta arvosteltu. mysten erikoistutkijan viran pm·us-
11205: Yksityisin ja valtion myöntämin varoin tamiseksi metsäntutkimuslaitokseen
11206: suoritettiin Helsingin yliopistossa vuoden 598 800 markkaa, vastaten 31 palk-
11207: 1950 metsätyövoiman peruskartoitus. Tämän kausluokan peruspalkkaa, sekä saman
11208: laajan tutkimuksen tulokset ovat nyt valmis- laitoksen metsätyöväentutkimuksissa
11209: tuneet tai valmistumassa ja niihin ovat useat avustavan laskuapulaisen toimen pe-
11210: valtion komiteat perustaneet ehdotuksensa rustamiseksi 209 400 markkaa, vasta-
11211: metsätyöväen elinehtojen parantamiseksi. ten 9 palkkausluokan peruspalkkaa.
11212: Koska mainitut tutkimukset peittävät koko
11213: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
11214:
11215: Eino Saari. John Forsberg. Eemil Luukka.
11216: Jaakko Hakala. Päiviö Hetemäki. V. Liljeström.
11217: Matti Raipala. Erkki W. Mohell. Matti Lepistö.
11218: 1069
11219:
11220: IV,379, - Rah.al. N:o 247.
11221:
11222:
11223:
11224:
11225: Seppälä ym,: Määrärahan osoittamisesta geodeettisen laitok
11226: sen kahden nuoremman valtiongeodeetin viran muuttami·
11227: seksi vanhemman valtiongeodeetin viroiksi.
11228:
11229:
11230: E d u s k u n n a ll e.
11231:
11232: Geodeettisen l•aitoksen toimipiiriin kuuluu etu huomioonottaen olisi tämän vuoksi tär-
11233: viisi tieteellistä työalaa, joiden jokaisen joh- keätä, että geodeettisen laitoksen menoarvio-
11234: dossa tulisi olla oma osastonjohtajana toi- esityksissään jo vuodelta 1949 saakka pyy-
11235: miva vanhempi valtiongeodeetti. Kun lmiten- tämä muutos voitaisiin viipymättä suorittaa
11236: kin laitoksen johtaja on aina erikoistunut ja saattaa asia sekä käytännöllisesti että or-
11237: johonkin näistä, hoitaen johtajan tehtävien ganisatorisesti oikealle pohjalle.
11238: lisäksi tieteellisen vastuun omasta alastaan, Kun tämän vuoksi siis kaksi virkaa olisi
11239: vanhempia valtiongeodeetteja tarvitaan vä- muutettaV'a 30 palkkausluokasta 34 palkkaus-
11240: hintään neljä. Kysymyksessä olevat viisi työ- luokkaan, tarvitaan muutoksen aiheuttamiin
11241: alaa ovat kolmiomittaustyöt ja siihen liitty- peruspalkkoihin, ikälisiin ja kalliinpaikan-
11242: vät perusviivanmittaukset, tasoituslaskutyöt lisiin yhteensä 392 760 markkaa.
11243: ja geoiditutkimukset, geodeettis-astronomiset Viitaten edellä olevaan ehdotamme kun-
11244: työt, gmvimetris-geofysikaaliset työt ja tark- nioittaen,
11245: kavaakitus. Jo puolentoista vuosikymmenen
11246: ajan astronomiset työt ja tarkkavaakitus että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11247: ovat olleet nuorempien valtiongeodeettien tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXI lu-
11248: johdossa syystä, että organisatorisen johdon- vun 1 momentille 392 760 markan suu-
11249: mulmisuuden vaatimia uusia virkoja ei ole ruisen määrärahan geodeettisen laitok-
11250: myönnetty perustettavaksi. Sekä tarkoituk- sen kahden nuoremman valtiongeodee-
11251: senmukaisuussyistä että myöskin kohtuus- tin viran muuttamiseksi vanhemman
11252: syistä ja nimenomaan geodeettisen laitoksen valtiongeodeetin vit·oiksi.
11253: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
11254:
11255: Felix Seppälä. Raino Hallberg. Saara Forsius.
11256: K. F. Haapasalo. Jaakko Hakala. Erkki Koivisto.
11257: 1070
11258:
11259: IV,3s~. - Rah.al. N:o 248.
11260:
11261:
11262:
11263:
11264: Rapio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienviljeli-
11265: jäin maitotaloustuotannon tukemiseksi.
11266:
11267:
11268: E d u s k u n n a ll e.
11269:
11270: Epäedullisista luonnonsuhteista aiheutu- vahinkoja sekä vähensivät rehujen ravinto-
11271: vien suurempien tuotantokustannusten kor- arvoa, niin kuluvana vuonna teki ankara
11272: vaamiseksi on valtion tulo- ja menoarviossa kuivuus ja halla tuhoa, jonka seuraukset
11273: ollut jo useampana vuotena määräraha, joka pienten tilojen osalle ovat tuhoisammat kuin
11274: on käytetty maitotaloustuotannon tukemiseen suurten. Pientilojen huonot laiduntamis-
11275: ja maidon meijereihin saannin edistämiseen mahdollisuudet Etelä-Suomessakin alentavat
11276: linjan Pietarsaari-Iisalmi-Tuupovaara poh- aina kesäaikana maidon tuotantoa ja viime
11277: joispuolella ja niihin verrattavissa ulkosaa- kesänä sitä tapahtui erikoisesti. Tämän
11278: ristoissa. Vaikka hallitus katsookin mää- vuoksi, ja koska kaikkialla maassa epäedulli-
11279: rärahan edelleen tarpeelliseksi maatalouden set suhteet ovat vaikuttamassa kohottavasti
11280: hintapolitiikan hoitamisen takia ja esittää maidon tuotanto- ja kuljetuskustannuksiin
11281: sitä korotettavaksi 240 milj. markalla eli pientiloilla, olisi tasapuolisuuden takia nyt
11282: 1225 milj. markaksi, ei se kuitenkaan ole erikoinen syy ulottaa valtion varoilla tapah-
11283: pitänyt välttämättömänä laajentaa sen käyt- tuva maitotaloustuotannon tukeminen koko
11284: töaluetta koko maan käsittäväksi eikä siksi maan alueella tapahtuvaksi.
11285: esitä tarkoitukseen riittävästi varoja. Maito- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
11286: taloustuotantoa tuettaessa täytyy ottaa huo-
11287: mioon, että kaikkialla maassa pienviljelijä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11288: talouksissa joudutaan tuotantoa harjoitta- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
11289: maan epäedullisissa ja vaikeissa olosuhteissa. vun 19 momentille lisäyksenä
11290: Pientilat sijaitsevat yleensä syrjäisillä seu- 500 000 000 markkaa pienviljelijäin
11291: duilla, huonojen teiden varsilla ja pohja- maitotaloustuotannon tukemiseksi ja
11292: vesien vaivaamilla alueilla. Kun edellisinä laajentaisi määrärahan kokonaisuudes-
11293: vuosina sateet ja tulvat aiheuttivat suuria saan käsittämään koko maan alueen.
11294: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
11295:
11296: Pertti Rapio. Toivo Niiranen.
11297: Antti Kinnunen. Martti Leskinen.
11298: Pentti Liedes.
11299: 1071
11300:
11301: IV,3sL - Rah.al. N:o 249.
11302:
11303:
11304:
11305:
11306: M. Mattila ym..: Määrärahan osoittamisesta pienpuutavaran
11307: hankintaa, käyttöä ja markkinointia koskevaa tutkimusta
11308: varten.
11309:
11310:
11311: E d u s k u n n a 11 e.
11312:
11313: Kysymys ns. pienpuun menekistä on meillä tumista ei täsmällisiä lukuja voida esittää.
11314: jo vuosikymmenet ollut esillä, ja eräitä poik- Eri teitä laskien on kuitenkin saatu tällai-
11315: keusaikoja lukuun ottamatta on jatkuvasti seksi pienpuukysymyksen vuotuiseksi volyy-
11316: jouduttu toteamaan kysynnän riittämättö- miksi n. 7 milj. m3 nykyiset tavanmukaiset
11317: myys tarjontaan verrattuna. Mm. lukuisat mitat täyttävää runkopuuta, joka on pää-
11318: erinimiset komiteat ovat asiaa 1920-luvulta asiassa koivua. Jos otetaan lukuun myös
11319: lähtien kerta toisensa jälkeen käsitelleet ja latvaläpimitaltaan 5-8 cm täyttävä puu,
11320: tehneet ehdotuksiaan tilanteen parantami- jota myös on alkanut esiintyä pieniä mää-
11321: seksi, tietysti kulloinkin ajankohtaisten eri- riä markkinoilla, tullaan tietenkin aivan
11322: koiskysymysten ja käsitysten pohjalla. Olen- toisenlaisiin lukuihin. Erään arvovaltaisen
11323: naista muutosta asian tilassa ei kuitenkaan laskelman mukaan merkitsisi pienpuukysy-
11324: ole tapahtunut, päin vastoin kysymys on ny- myksen ratkaisu kansantulon lisäyksessä vuo-
11325: kyisin esillä vakavampana kuin milloinkaan sittain ainakin 46 miljardia markkaa.
11326: ennen. Pienpuukysymyksen kehityssuunnasta voi-
11327: Viimeksi on kysymystä käsitellyt mm. teol- daan ensinnäkin mainita, että markkina-
11328: listamiskomitea, jonka mietintö käsityksemme polttopuun vuotuinen käyttö on viime vuo-
11329: mukaan antaa asiallisesti oikean kuvan käyt- sien kuluessa alentunut n. 1.5 milj. m3:llä.
11330: töpuutilanteesta. Kun sen numerotiedot kui- Tähän johtaneita teknillisiä ja talouspoliit-
11331: tenkaan eivät täysin vastanne nykyisiä olo- tisia syitä on eri yhteyksissä käsitelty. Toi-
11332: suhteita, ei niiden esittäminen tässä ole ai- seksi näyttää maaseutuväestön kotitarvepuun
11333: heellista. Sitä vastoin voidaan todeta meillä vuotuinen käyttö alentuneen n. 2 milj.
11334: olevan huomattavia käyttämättömiä raaka- m3: llä sotia edeltäneestä ajasta lähtien.
11335: puuvaroja sekä suuria mahdollisuuksia nii- Teollisuuden käynnissä oleva laajeneminen
11336: den lisäämiseksi. Tärkeimmät tekijät tässä ei peitä tätä raaka-ainetuotannon lisäystä,
11337: suhteessa ovat: varsinkin kun osa uudesta kapasiteetista
11338: - toistaiseksi käyttämättömät tai vain käytetään kuluttamaan entistä tarkemmin
11339: osittain käytetyt metsät, joiden ala on ar- mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa syn-
11340: vioitu n. 5 milj. hehtaariksi; tyvä jätepuu.
11341: - käyttämättä olevat puulajit, nimenoman Työllisyydelle on pienpuukysymyksen rat-
11342: koivu, jonka tuotosta nykyisin vain n. 12- kaisemisella arvaamattoman painava merki-
11343: 15 % joutuu teollisuuden käyttöön, sekä laa- tys. Se johtaa ansiomahdollisuuksien rat-
11344: joilla alueilla myös pienikokoinen mänty; kaisevaan lisääntymiseen sekä maaseudulla
11345: - kotitarvepuun säästäminen ja teollisuu- että asutuskeskuksissa. Tällaisen tuloksen
11346: den puujätteiden nykyistä tarkempi ja tar- aikaansaamiseksi eivät mitkään ponnistelut
11347: koituksenmukaisempi käyttö; sekä eivätkä uhraukset ole liian suuria.
11348: - metsänhoidon vaikutus. Pienpuun markkinointimahdollisuuksien
11349: Julkisuudessa on esitetty jonkin verran luominen, ts. pienpuukysymyksen ratkaise-
11350: erilaisia tietoja ns. pienpuukysymyksen si- minen, vaatii erikoistoimenpiteitä. Olisi mitä
11351: sältämästä puumäärästä., Ennen valtakun- nopeimmin suotava lahjakkaille tieteenhar-
11352: nanmetsien arvioinnin lopputulosten valmis- joittajille tilaisuus edistää tämän tärkeän
11353: 1072 IV,as1. - Pienpuutavara.
11354:
11355:
11356: raaka-ainevaraston saattamista jalostuksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11357: pnr1m. Asian hoitamisen käytännöllinen tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
11358: järjestely on sitäkin helpommin toteutetta- kan määrärahan käytännöllisiin pää-
11359: vissa, kun tiettävästi on jo vientimaksuvaro- määriin pyrkivien pienpuutavaran
11360: jen turvin asetettu erikoinen elin johtamaan hankintaa, kuljetusta, käyttöä ja tar-
11361: pienpuukysymyksen erääseen puoleen kohdis- peen mukaan markkinointia koskevien
11362: tuvaa, tosin jo varojenkin niukkuuden tutkimusten suorittamiseen.
11363: vuoksi vaatimatonta tutkimustoimintaa.
11364: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11365: nioittaen,
11366: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
11367:
11368: Matti Mattila. Sven Högström. Johannes Wirtanen.
11369: Eino Rytinki. Päiviö Hetemäki. V. Liljeström.
11370: M. 0. Lahtela. Eino Saari. Juho Kuittinen.
11371: J. F. Pöykkö. Vilho Väyrynen. Erkki Ryömä.
11372: Harras Kyttä. Eemil Luukka. Kustaa Tiitu.
11373: Onni Mannila.
11374: Heikki Soininen.
11375: 1073
11376:
11377: IV,3s2. - Rah.al. N:o 250.
11378:
11379:
11380:
11381:
11382: M. Leskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuuta
11383: raaka-aineena käyttävien puunjalostusteollisuuslaitosten
11384: perustamista varten Pohjois-Savoon.
11385:
11386:
11387: E d u s k u n n a II e.
11388:
11389: Pohjois-Savon kunnat ovat vuosittain jat- paakin teollisuutta varten. Savon vedet, jär-
11390: kuvasti lisääntyvän työttömyyden takia jou- vet ja joet uittoväylinä voisivat palvella te-
11391: tumassa erittäin suuriin vaikeuksiin. Maakun- hokkaasti teollisuutta, jos se sijoitetaan sopi-
11392: nan asukkaista vain noin 19 % saa toimeen- vasti maakunnan alueelle.
11393: tulonsa teollisuudesta, kun koko maan väes- Tutkimuksen toimittaminen ja suunnitel-
11394: töstä on 29 % teollisuusväestöä. Maa on man laatiminen Pohjois-Savon teollistamista
11395: karua ja tilat pieniä, joten maatalouskaan ja taloudellisen elämän elvyttämistä varten
11396: ei pysty tarjoamaan läheskään riittävästi toi- olisi laajemmassa mitassa ~ensi tilassa suori-
11397: meentulomahdollisuuksia jatkuvasti lisäänty- tettava, mutta asian kiireellisyyden vuoksi
11398: välle maatalousväestölle. Kunnat ja maa- olisi aluksi rajoituttava tutkimaan ja laati-
11399: kunnan väestö on joutunut vakavasti pohti- maan alkusuunnitelma pienpuuta pääasiassa
11400: maan kysymystä keinojen löytämiseksi alueel- raaka-aineena käyttävien teollisuuslaitosten
11401: listen taloudellisten pulmakysymysten ratkai- perustamiseksi Pohjois-Savoon. Tämän tutki-
11402: semiseksi ja väestön toimeentulomahdolli- muksen ja suunnitelman laatimisen voisi suo-
11403: suuksien turvaamiseksi oman maakunnan rittaa Pohjois-Savon maakuntaliitto, joka
11404: alueella. On todettu, että maakunnassa on asiaan on jo omasta aloitteestaan tuntenut
11405: suuri maara käyttämättömiä työkohteita. mielenkiintoa ja on yrittänyt viedä sitä
11406: Tämä koskee erityisesti lisääntyvien metsä- eteenpäin. Sille olisi valtion varoista myön-
11407: varojen maakunnan hyväksi käyttöä. On nettävä siihen tarvittava määräraha.
11408: osoitettu, että maakunnan metsien vuotuista Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11409: lisäkasvua ei ole voitu käyttää enempää
11410: myyntiin kuin teollisuuden tarpeisiinkaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11411: Ns. pienpuun osalta käyttövaikeudet ovat tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
11412: eniten lisääntyneet sen vuoksi, ettei maa- kan määrärahan Pohjois-Savon maa-
11413: kunnassa ole sitä jalostavia teollisuuslaitok- kuntaliiton käytettäväksi tutkimuksen
11414: sia. Maakunnan puuvaroista kuljetetaan raa.- toimituttamiseksi pienpuuta raaka-
11415: kana pois huomattava määrä. Pohjois- aineena käyttävien puunjalostusteolli-
11416: Savossa on rakenteilla olevaa ja rakennus- suuslaitosten perustamista varten Poh-
11417: kelpoista vesivoimaa siksi paljon, että maa- jois-Savoon.
11418: kunnan omat voimavarat riittävät suurem-
11419: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
11420:
11421: Martti Leskinen. Kalle Kä.m.äräinen.
11422: Esa Hietanen. Juho Rytkönen.
11423: 1074
11424:
11425: IV,asa. - Rah.al. N:o 251.
11426:
11427:
11428:
11429:
11430: Saura ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimusten toimitta-
11431: miseksi pienpuutavaran jalostamista ja sen käytön edistä-
11432: mistä teollisuudessa s~1mällä pitäen.
11433:
11434:
11435: E d u s k u n n a ll e.
11436:
11437: Yleisesti tunnettua on, että maamme puun- laisen yksityisen tutkimuksen ja kokeilutoi-
11438: jalostusteollisuus ei ole kapasiteetiltaan riit- minnan tulokset pidetään mahdollisimman
11439: tävä eikä teknillisesti sillä tasolla, että se tarkoin varjeltuina salaisuuksina, joten niistä
11440: pystyisi jalostamaan kaikkea sitä puuta, mikä saadaan yleistä hyötyä liian hitaasti ja liian
11441: pitäisi hakata jo nykyisistä metsistämme, pienessä mitassa tehtävän laajuuteen verrat-
11442: jotta ne saataisiin yhä lisääntyvässä määrin tuna. Lisäksi tällaisiin kokeiluihin aina liit-
11443: tuottamaan sellaista puuta, joka on puun- tyy taloudellisten tappioiden vaara pitäen
11444: jalostusteollisuutemme arvokkainta raaka- kehityksen kulun liian hitaana, jos se jää
11445: ainetta. Jotta tämän arvokkaana pidetyn pelkästään yksityisen yritteliäisyyden varaan.
11446: teollisuuden raakapuun tuotantoa voitaisiin Talouspoliittisen suunnitteluneuvoston val-
11447: lisätä, on luotava paremmat menekkiolosuh- tioneuvostolle jättämässä talouspolitiikan pe-
11448: teet pienpuulle. Erityisesti tämä koskee koi- rusohjelmassa esitetäänkin sen teollisuutta
11449: vua ja mäntyä. Viime aikoina on tämän koskevassa osassa mm., ,että vastaisessa teol-
11450: puun menekkipulmaa lisäksi kärjistänyt polt- lisuuspolitiikassa kiinnitetään erityistä huo-
11451: topuiden käytön väheneminen tuontipoltto- miota teollisuutemme jatkuvaan kehittämi-
11452: aineiden tultua niiden tilalle yhä lisäänty- seen ja monipuolistamiseen sekä jalostusas-
11453: vässä määrässä. teen kohottamiseen. Sel1aisen uuden teolli-
11454: Pienpuun suuri tuotanto ei ole mikään suustuotannon aikaansaamista, jonka perus-
11455: ohimenevä tämän hetken ilmiö, vaan samalla tamisella voidaan saada jalostuksen piiriin
11456: kun metsämme joutuvat yhä tehokkaamman puul'aaka-ainetta toistaiseksi käyttämättö-
11457: hoidon piiriin tuottaen lisääntyviä järeän mistä metsävaroista ja metsäteollisuuden jät-
11458: puun määriä, samalla ne tuottavat myös li- teistä, on tällöin pidettävä yhtenä tärkeim-
11459: sääntyviä määriä nykyisin markkinoille kel- mistä tehtävistä". Edelleen samassa perus-
11460: paamatonta harvennuspuuta. Samaan suun- ohjelmassa esitetään, ,että valtion toimesta
11461: taan vaikuttaa pyrkimys syrjäisten, ennen nykyistä suuremmassa määrin tuetaan teolli-
11462: säännöllisen hakkuutoiminnan ulkopuolella suuden eri aloja palvelevM tieteellistä ja tek-
11463: olleiden metsien saattamiseen käytön piiriin. nillistä tutkimusta sekä rationalisoimisen ja
11464: Yleisesti tunnettua on myös, että Ruot- työn tehostamisen muodossa tapahtuvaa tuo-
11465: sissa, missä viimeisenä 15 vuotena puunjalos- tantokustannusten alentamista tarkoittavaa
11466: tusteollisuus on saanut kehittyä meikäläisiä toimintaa ja että erityistä huomiota kiinnite-
11467: suotuisammissa olosuhteissa, tämä teollisuus tään teollisuutemme kotimaisen raaka-aine-
11468: on pitemmälle kehittynyt myös ns. pienpuun pohjan laajentamismahdollisuuksien tutkimi-
11469: jalostusta ajatellen kuin meillä. seen".
11470: Yksityisen puunjalostusteollisuuden toi- Käsitellessään valtion tulo- ja menoarviota
11471: mesta meidänkin maassamme tiettävästi teh- vuodelle 1955 on valtiovarainvaliokuntakin jo
11472: dään tutkimuksia ja suoritetaan kokeiluja todennut, ,että pienpuutavaran jalostamiseen
11473: teollisuutemme kehittämiseksi enemmän pientä ja sen käytön edistämiseen olisi kiinnitettävä
11474: mäntyä j,a koivua jalostavaksi ( esim. puoli- vakavaa huomiota, minkä vuoksi hallituksen
11475: selluloosatehtaat). Luonnollista on, että täl- olisi syytä panna alulle tutkimukset asiassa".
11476: IV,sss. - Saura ym. 1075
11477:
11478: Edellä olevaan viitaten ja kun mainittuun kan määrärahan tutkimuksen toimeen-
11479: tarkoitukseen ei ole vuoden 1956 budjetissa panemiseksi pienpuutavaran jalostami-
11480: määrärahaa, ehdotamme kunnioittaen, seksi ja sen käytön edistämiseksi teol-
11481: lisuudessa.
11482: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11483: tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
11484: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
11485:
11486: Kalervo Saura. Wiljam Sarjala. Atte Pakkanen.
11487: Esa Koivusilta. Päiviö Hetemäki. Harras Kyttä.
11488: Urho Kähönen. Juho Tenhiälä. Irma Hamara.
11489: Mauno Jussila. Nestori Kaasalainen. Saara Forsius.
11490: Mauri Seppä. Johannes Wirtanen. Raino Hallberg.
11491: Erkki Tuuli. Armas Leinonen. Einari Jaakkola.
11492: Toivo Antila.
11493:
11494:
11495:
11496:
11497: 31 E 626/55
11498: 1076
11499:
11500: IV,38·4. - Rah.al. N:o 252.
11501:
11502:
11503:
11504:
11505: Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. ylijäämäkalan-
11506: saaliin käytön edistämiseen.
11507:
11508:
11509: E d u s k u n n a ll e.
11510:
11511: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvion 11 Pl. hentynyt. Laajoilla merenrannikkoalueil-
11512: XXV luvun 18 momentin ,Maatalouden tuo- lamme ei voitane niin tehokasta pyyntiä har-
11513: tantokustannusten tasoittaminen ja tuotan- rastaa, että kutusilakan kalastus vaikuttaisi
11514: non edistäminen" perusteluista on jätetty tuhoisasti kalakantaan.
11515: pois kohta, joka viime vuosien vastaavalla Kun kalastajaväestön asema tunnetusti
11516: kohdalla on ollut, nimittäin että määrära- edelleen on vaikea ja kun mm. !k:e.vätsilwkan
11517: hasta voidaan käyttää enintään 10 milj. markkinointi edelleen tuottaa suuria vaikeuk-
11518: markkaa nk. ylijäämäkalansaaliin käytön sia, niin olisi välttämättä käytettävä em. tu-
11519: edistämiseen. kitoimenpidettä. Ylijäämäkalansaaliin edistä-
11520: Perustelujen muutosta perustellaan sillä, minen sillä tavalla kuin sitä viime vuosina on
11521: että valtion varoilla on huomattavassa mää- toimeenpantu em. momentin määrärahojen
11522: rin tuettu ylijäämäkalaa käyttävän teollisuu- turvin, on osoittautunut joustavaksi ja tar-
11523: den perustamista sekä että ylijäämäkalan koituksenmukaiseksi. Kalastajille on voitu
11524: pyyntiä kiihoittavat toimenpiteet kohdistuvat siten taata 7 markan kilohinta silakasta var-
11525: kutukalaan. Mitä tulee perustelujen 1 koh- sin pienen valtion tuen turvin.
11526: taan on syytä huomioida, että ylijäämäkalaa Edellä esitetty s~kä kalastajaväestön toi-
11527: käyttävä teollisuus, jolla ilmeisesti tarkoite- meentuloa ja elinkeinon harjoittamista hait-
11528: taan kalankuivaamoita ja -jäädyttämöjä, pys- taavat monet muut seikat huomioiden, olisi
11529: tyy meillä nyt ja vielä lähivuosienkin aikana 11 Pl. XXV luvun 18 momentin perustelut
11530: käyttämään vain pienen murto-osan nk. yli- siis palautettava entiselleen siten, että määrä-
11531: jäämäkalasta. Lisäksi tämä teollisuus on mel- rahasta saadaan käyttää enintään 10 milj.
11532: kein yksinomaan muiden kuin varsinaisten markkaa nk. ylijäämäkalansaaliin käytön
11533: kalastajain omistuksessa. Ellei nyt käytän- edistämiseen. Toinen vaihtoehto on ottaa
11534: nössä olevaa takuuhintaa ole, painuu ko. yli- määräraha uudelle momentille.
11535: jäämäkalan, so. sila:kan hinta käytännössä Edellä esitett~yyn viitaten kunnioittaen eh-
11536: olleen 7 markan asemasta huomattavasti dotamme,
11537: alemmaksi, kenties 2--3 markkaan kilolta.
11538: Tämä tietäisi monen kalastajan jo ennestään että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11539: vaikean aseman tuntuvaa heikkenemistä. Pe- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
11540: rustelujen toisen kohdan johdosta on mainit- vun 18 momentille 10 000 000 markan
11541: tava, että ei voida osoittaa, että silakkakanta määrärahan ns. ylijäämäkalansaaliin
11542: olisi ko. kevätsilakan pyynnin johdosta vä- käytön edistämiseen.
11543: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
11544:
11545: Mauno Jussila. Vappu Heinonen. Harras Kyttä.
11546: Einari Jaakkola. Kalervo Saura. Lauri Laine.
11547: Urho Kulovaara. Rafael Paasio. Grels Teir.
11548: 1077
11549:
11550: IV,ss5. - Rah.al. N:o 253.
11551:
11552:
11553:
11554:
11555: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. ylijäämäkalansaa-
11556: liin käytön edistämiseen.
11557:
11558:
11559: E d u s k u n n a ll e.
11560:
11561: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvion 11 Pl:n Kalastajaväestön heikko taloudellinen
11562: XXV luvun 18 momentin ,Maatalouden tuo- asema sanelee sen, että heidän on suorastaan
11563: tantokustannusten tasoittaminen ja tuotan- pakko myös kevään kuluessa harjoittaa ka-
11564: non edistäminen" perusteluissa on maininta, lastusta, jolloin saalis on usein runsas, mutta
11565: ettei määrärahaa enää käytettäisi ylijäämä- menekki vähäinen.
11566: kalansaaliin käytön edistämiseen sen vuoksi, Kalastajaväestön saama yhteiskunnan tuki
11567: että valtion varoilla on huomattavassa mää- on jatkuvasti ollut hyvin vähäistä ja jos
11568: rin tuettu ylijäämäkalaa käyttävän teolli- siitäkin vielä vähennettäisiin esimerkiksi
11569: suuden perustamista sekä että ylijäämäkalan 10 milj. markan ylijäämäkalan käytön edis-
11570: pyyntiä kiihoittavat toimenpiteet kohdistu- tämiseen varattu tuki, tämä toimenpide tie-
11571: vat kutukalaan. täisi kalastajaväestön nykyisen aseman vai-
11572: Kalastajaväestölle mainittu määräraha on keutumista.
11573: ollut erittäin tärkeä, koska sen turvin on Edellä esitetty sekä kalastajaväestön toi-
11574: voitu nk. ylijäämäkalalle taata n. 7 markan meentuloa ja elinkeinon harjoittamista hait-
11575: tuottajakilohinta. Ilman tätä valtion myön- taavat monet muut seikat huomioiden olisi
11576: tämää takuupalkkiota kalastajaväestö ei olisi 11 Pl: n XXV luvun 18 momentin perustelut
11577: saanut kuin ehkä 1 tai 2 markkaa kilolta ja palautettava entiselleen siten, että momentin
11578: runsaiden kevätsilakkasaaliiden aikana ei määrärahasta saadaan käyttää enintään 10
11579: ehkä tätäkään. Vaikka valtion varoilla on milj. markkaa nk. ylijäämäkalansaaliin käy-
11580: viime vuosien aikana tuettu ylijäämäkalaa tön edistämiseen.
11581: käyttävän teollisuuden perustamista, on Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
11582: tämä teollisuus vielä toistaiseksi pientä, jo- ehdotamme,
11583: ten se ei pysty ratkaisemaan kysymystä ka-
11584: lastajia tyydyttävällä tavalla. Ei myöskään että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11585: budjetin perusteluissa esitetty väite, että tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
11586: 10 milj. markan määräraha olisi omiaan kii- vun 18 momentille 10 000 000 markan
11587: hoittamaan kalastusta nimenomaan kutuka- määrärahan ns. ylijäämäkalansaaliin
11588: lan aikana, käsityksemme mukaan pidä paik- käytön edistämiseen.
11589: kaansa.
11590: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
11591:
11592: Paavo Aitio. Toivo Kujala.
11593: Eino Roine. Aimo Aaltonen.
11594: Judit Nederström-Lunden.
11595: 1078
11596:
11597: IV,3s6. - Rah.al. N:o 254.
11598:
11599:
11600:
11601:
11602: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle koti-
11603: talouden rationalisoimistyötä varten.
11604:
11605:
11606: E d u s k u n n a ll e.
11607:
11608: l{:otitaloustyön rationalisointi on tullut yk- mankeloimis- ja silitysvälineitä sekä ruoan-
11609: sityisille kodeille nykyisten palkkojen ja valmistus- ja siivousvälineitä ja koneita, teh-
11610: tuotteiden hintojen vuoksi entistäänldn vält- nyt niiden parantamiseksi esityksiä valmista-
11611: tämättömämmäksi. S.e on maallemme myös- jille sekä tehnyt tutkimustensa tulokset tun-
11612: kin kansantaloudellisesti erinomaisen tärkeä netuksi kotitalousväelle.
11613: kysymys, sillä kotitaloustyöhön käytetään Kotitalouden työvälineiden, -koneiden ja
11614: vielä nykyisin maassamme n. 2 000-2 500 -menetelmien tutkiminen on käynyt yhä vält-
11615: miljoonaa työtuntia vuodessa. Kotitaloudessa tämättömämmäksi ja kiireellisemmäksi ei yk-
11616: voitaisiin kuitenkin, jos työ rationalisoitai- sin entistä suuremman rationalisoimistarpeen
11617: siin, luovuttaa runsaasti työvoimaa tuotanto- vuoksi, vaan senkin vuoksi, että oma teolli-
11618: elämämme muille aloille, silti vaarantamatta suutemme on ryhtynyt valmistamaan ja maa-
11619: kotitaloustyöntekijäin terveyttä ja kestoky- han on ruvettu tuottamaan uusia kotitalou-
11620: kyä. Kotitaloustyön rationalisointi on vält- den työvälineitä ja -koneita, ja että eräillä
11621: tämätöntä myöskin sosiaalisessa mielessä, aloilla on nykyisin saatavissa enemmän ma-
11622: koska liian raskaan työpäivän seuraukset teriaalia kuin muutamia vuosia aikaisemmin.
11623: tuntuvat kohtalokkaina perheenemäntien ja Tässä tarkoituksessa olisi myös tuotettava
11624: kotien kohdalla, ulkomailta viimeisiä kotitaloustyöväline- ja
11625: Kotitalousosasto on tutkinut ja kehittänyt koneuutuuksia, kokeiltava näitä ja suositel-
11626: kotitalouden eri työpaikkojen sisustuskysy- tava meidän olosuhteisiimme soveltuvia tyyp-
11627: myksiä työn helpottamiseksi. Se on kehittä- pejä oman maan teollisuudelle.
11628: nyt keittiön ja pesutuvan työhuonekaluja ja Katsoen kotitaloustyön rationalisoimistyön
11629: aikaansaanut mm. sen, että nykyisin on teol- suureen merkitykseen sekä yksityistalouksien
11630: lisesti valmistettuna saatavissa keittiön työ- että koko kansantaloutemme kannalta anom-
11631: huonekaluja, joilla eri yksiköistä kooten voi- me kunnioittaen,
11632: daan sisustaa käytännöllisiä ja tarkoituksen-
11633: mukaisia keittiöitä. Se on kehittänyt astiain- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11634: kuivauskaapin sekä veden ja pohtopuiden tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar-
11635: kuljetusvälineitä, jotka muutamassa vuodessa kan määrärahan Työtehoseuralle koti-
11636: ovat laajalti levinneet kotiemme käyttöön. Se talouden rationalisoimistyötä varten.
11637: on tutkinut vaatteidenpesukoneita, kuivatus-,
11638: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
11639:
11640: Marja Lahti. Irma Hamara. Aune Innala.
11641: Sylvi Halinen. Tyyne Paasivuori. Saara Forsius.
11642: Hilja Väänänen.
11643: 1079
11644:
11645: IV,3s7. - Rah.al. N:o 255.
11646:
11647:
11648: lVI. Mattila ym.: lJfäärärahan osoittamisesta Työtehoseuralle
11649: maatalouden rakennustutkimuksen suorittamiseksi ja ra-
11650: kentamista palvelevien tyyppipiirustusten luomista varten.
11651:
11652:
11653: E d u s k u n n a ll e.
11654:
11655: Maatalouden rakentaminen on kansantalou- visesti kokeiltava huomioon ottamalla myös
11656: dellisesti katsoen yksi tärkeimmistä sijoitus- uudet kehittymässä olevat maatalouden työ-
11657: kohteista. Meillä rakennetaan vuosittain koko menetelmät. Tutkimuksien pohjalla olisi luo-
11658: maassa noin 130 miljardin markan arvosta tava tyyppipiirustuksia, jotka auttaisivat lä-
11659: ja siitä yli puolet maatalouden piirissä. Maa- hinnä pientilojen omistajia ja jotka olisivat
11660: talouden talousrakennusten rakentaminen ei myös suuntaa antavia yleisessä mielessä.
11661: tapahdu kansan- ja yksityistaloudellisesti ny- Työtehoseura on viime vuosien aikana työs-
11662: kyajan muuttuneita työtaloudellisia ja tek- kennellyt maatalouden rakentamiskustannuk-
11663: nillisiä olosuhteita vastaavasti. sien pienentämiseksi ja kehittänyt uusi1a me-
11664: Yksityistä maatilataloutta rasittaa raken- netelmiä keveiden ja joustavien karja- ja
11665: nuspaaoma, joka suuruudeltaan vaihtelee varastorakennusten luomiseksi maataloutta
11666: 30-70 % koko pääoman tarpeesta. Pienillä palvelemaan. Tämä työ on tapahtunut ilman
11667: tiloilla rakennuspääoman tarve on lisäksi valtion tai muuta julkista tukea. Alustavi•a
11668: suurempi kuin suurilla tiloilla. Otettaessa rakennus- ja työmenetelmiä on voitu toistai-
11669: huomioon korkea korkokantamme, voidaan to- seksi kdkeilla vain tekemällä rakennussuun-
11670: deta, miten vaikeissa taloudellisissa olosuh- nitelmia yksityisille tiloille uusia menetelmiä
11671: teissa maataloutemme joutuu toimimaan yk- käyttäen. Jo tämä työ ja sen ohessa suori-
11672: sinomaan liian korkeitten rakennuskustannus- tettu kokeilu- ja tutkimustyö on antanut suu-
11673: ten ta:kia. ren määrän hyviä ratkaisuja ja kokemuksia,
11674: Maatalouden muuttuvainen luonne tuotan- jotka olisi saatettava laajempien pii•rien tie-
11675: tosuuntien vaihdellessa ja myös tilakokojen doksi ja käyttöön.
11676: pienetessä vaatii entistä joustavampia raken- Katsoen ra:kentamiskustannusten alentami-
11677: nuksia. Meillä viime vuosikymmeninä käy- sen ja joustavan rakennustavan luomisen tär-
11678: tetty jäyk:lkä ja ragkas rakennustapa on ai- keyteen sekä suunnittelemattoman rakentami-
11679: heuttanut suuria taloudellisia tappioita mo- sen vähentämisen tuomaan taloudelliseen
11680: nasti tyhjien, käyttämättömien rakennustilo- etuun, olisi Työtehoseuran suorittamalle ra-
11681: jen muodossa. Nykyinen tapa ra;kentaa !kal- kennuskokeilulle ja · edelleen uusien tyyppi-
11682: liisti ja raskaasti johtunee lähinnä siitä, ettei piirustusten luomiseksi saatava valtion va-
11683: ole. suoritettu tutkimuksia rakentamisen kus- roja. Jo verrattain pienen määrärahan tur-
11684: tannuksista sekä myös siitä, että VUOSikym- vin voisi Työtehoseura käytettävissään olevan
11685: meniä vanha käytäntö sanelee ratkaisut. Rat- ammattitaitoisen työvoiman ja saamiensa ko-
11686: kaisemattomia teknillistaloudellisia rakennus- kemusten perusteella luoda erityisesti pien-
11687: kysymyksiä on paljon nykyisten uusien ma- ten tilojen käyttöön soveltuvia tyyppipiirus-
11688: teriaalien ja työtapojen selvittämiseksi. Nämä tuksia.
11689: vaativat kiireellisiä tutkimuksia, jotta sääs- Edelläolevaan perustuen ehdotamme,
11690: tyttäisiin niin rakentamisessa !kuin rakennuk-
11691: sissa jatkuvasti suoritettavissa töissä suurilta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11692: taloudellisilta tappioilta. Uudet rakennusai- tulo- ja menoarvioon 4 m~'ljoonan mar-
11693: neet lupaavat maatalouden talousrakennuksis- kan suuruisen määrärahan luovutet-
11694: sakin nykyistä taloudellisempia; ratkaisuja, tavaksi Työtehoseuralle maatalouden
11695: mutta ennenkuin monia uusia rakennusaineita rakennustutkimuksen suorittamiseksi
11696: voidaan maaseudun erilaisissa rakentamisissa ja rakentamista palvelevien tyyppipii-
11697: ottaa yleisesti käytäntöön, olisi niitä objektii- rustusten luomiseksi.
11698: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
11699:
11700: Matti Mattila. Erkki Ryömä.
11701: Matti Raipala. Saara Forsius.
11702: 1080
11703:
11704: IV,3ss. - Rah.al. N:o 256.
11705:
11706:
11707: Raipala ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseura r. y: lle
11708: Rajamäellä sijaitsevan koneopetuskeskuksen koulumuo-
11709: toista kone- ja työnopetustoimintaa varten.
11710:
11711:
11712: E d u s k u n n a ll e.
11713:
11714: Työtehoseura r. y. on Rajamäelle Matkun vojakunnalle ja metsätöiden suorittajille,
11715: kartanoon perustettua tutkimus- ja koneope- konekursseja metsänhoitajille ja työnjohtaja-
11716: tuskeskusta varten saanut maatalouden edis- kunnalle; eriaiheisia kotitalouskursseja jär-
11717: tämiseen tarkoitetuista valtion varoista viime jestöjen neuvojakunnalle sekä emäntäväelle.
11718: vuonna 24 miljoonan markan määrärahan Kun tällainen maa-, metsä- ja kotitalou-
11719: sekä metsätalouden edistämiseen varatusta den rationalisointiin liittyvä ammattikasva-
11720: vientimaksurahastosta 8 miljoonan markan tustoiminta on nyt yleisten varojen avulla
11721: määrärahan käytettäväksi opetustoiminnassa saatu käyntiin, on luonnollista, että myös
11722: tarvittavien rakennustilojen aikaansaamiseen sen jatkuvuus turvataan. Näin ollen on vält-
11723: sekä havaintovälineiden ym. kaluston hank- tämätöntä, että kyseessä oleva opetustoiminta
11724: kimiseen. Täten on saatu aikaan 50 oppi- vakiinnutetaan ja siten saadaan pidetyksi
11725: laalle majoitus-, ruokailu- ja opetustilat sekä koulumuotoisen toiminnan vaatima pätevä
11726: voitu aloittaa ammattikasvatustoiminta maa- opettajavoima jatkuvasti palveluksessa. Ot-
11727: talouden ja metsätalouden sekä yksityisten taen huomioon, että maaseutuväestön tarvit-
11728: lahjoitusten tukemana myös kotitalouden seman alan ammattikasvatuksen katsotaan
11729: aloilla. kuuluvan valtion varoin rahoitettaviin, on
11730: Koneopetuskeskuksen opetusohjelma ja- ammattikasvatuksen suoritus valtion tuke-
11731: kaantuu kahteen linjaan: mana katsottava nyt aikaansaadussa ja hy-
11732: 1. Pitkäaikainen koulutus; noin vuoden villä edellytyksillä varustetussa koneopetus-
11733: kestävät teoreettiskäytännölliset kurssit a) keskuksessa täysin perustelluksi ja välttä-
11734: ammattitaitoisten maatalouskonekorjaajien ja mättömäksi siitäkin syystä, ettei aloitetun
11735: -asentajien samoin kuin moottorisahakorjaa- koulumuotoisen toiminnan jatkaminen ilman
11736: jien sekä b) opetus- ja neuvontahenkilöstön toimintamäärärahoja ole mahdollista ja ly-
11737: kouluttamiseksi. Kuluvana vuonna pitkäai- hytaikaisillakin kursseilla kurssimaksut nousi-
11738: kainen koulutus on koneopetuskeskuksessa sivat korkeammiksi, kuin mitä kohtuudella
11739: järjestetty työttömyysvaroista täksi vuodeksi voidaan pitää suotavana. Laskelmien mu-
11740: ammattikasvatustoimintaan myönnetyillä va- kaan muodostuvat koulutustoiminnan kus-
11741: roilla, joiden turvin parhaillaan on käyn- tannukset 7 miljoonaksi markaksi vuotta
11742: nissä 10 kuukautta kestävä maatalouskone- kohden.
11743: korjaajakurssi, traktorinasentajakurssi sekä Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
11744: opetus- ja neuvontatoiminnan edistämistä ehdotamme,
11745: varten maatalouskoneteknikkokurssi.
11746: 2. Lyhytaikainen koulutus; eriaiheisia että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11747: maatalouden työ- ja konekysymyksiä sekä tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan mar-
11748: maatilatalouden yleisrationalisointia käsitte- kan määrärahan Työtehoseura r. y: lle
11749: leviä kursseja käytännön maanviljelijöille, käytettäväksi Rajamäellä sijaitsevan
11750: järjestöjen neuvojahenkilöstölle ja maatalous- koneopetuskeskuksen koulumuotoista
11751: koulujen opettajille; metsätyökursseja neu- kone- ja työnopetustoimintaa varten.
11752: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
11753:
11754: Matti Raipala. Erkki Koivisto. Saara Forsius.
11755: Matti Mattila. Antti J. Rantamaa. Nestori Kaasalainen.
11756: Eino Palovesi. Onni Mannila. Esa Koivusilta.
11757: Heikki Soininen. Laura Brander-Wallin. Pertti Rapio.
11758: Felix Seppälä. Kauno Kleemola. Mauri Seppä.
11759: Arvo Sävelä. Erkki Tuuli. Harras Kyttä.
11760: Jaakko Hakala. Yrjö Sinkkonen. Eino Saari.
11761: 1081
11762:
11763: IV,3s9. - Rah.al. N:o 257.
11764:
11765:
11766:
11767:
11768: Lahtela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poroaidan
11769: rakentamista varten.
11770:
11771:
11772: E d u s k u n n a 11 e.
11773:
11774: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvion 11 Pl. voida korjaamalla kunnossa pitää, vaan on
11775: XXV luvun 13 momentille on hallitus mer- se välttämättä pantava uudestaan.
11776: kinnyt Norjan ja Neuvostoliiton vastaisille Ellei mainittua aitaa rakenneta, seuraa
11777: rajoille pantavien aitojen rakentamista var- siitä, kun kesäkuun 4 päivänä 1948 annetun
11778: ten 14 milj. markan määrärahan. Kun Nor- poronhoitolain 37 § : n mukaan valtion on
11779: jan ja Suomen valtioiden välillä on sopimus, pantava valtakunnan rajalle esteaita ja se
11780: että kumpikin rakentaa puolet aidasta, ja kunnossa pidettävä, että mainitulle rajalle
11781: Suomen osalta tarvitaan vielä mainitun so- on valtion järjestettävä sellainen vartiointi,
11782: pimuksen mukaisen aidan rakentamiseen 11 etteivät eläimet pääse rajan yli, ja makset-
11783: milj. markkaa, jää Neuvostoliiton vastaisen tava siitä johtuvat kustannukset. Mainittu
11784: esteaidan rakentamiseen ainoastaan 3 milj. vartiointi kuitenkin maksaa yhdessä vuodessa
11785: markkaa. Viimeksi mainitun aidan rakenta- enemmän kuin aidan rakentaminen, joten on
11786: miseen tarvitaan kuitenkin vielä 6 milj. asiallisempaa rakentaa aita ja käyttää siihen
11787: markkaa eli mainitun 3 milj. markan lisäksi mainitut 3 milj. markkaa enemmän kuin hal-
11788: 3 milj. markkaa, jotta aita saadaan rakenne- litus on esittänyt.
11789: tuksi ensi vuoden aikana. Aidan rakentami- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
11790: nen Neuvostoliiton vastaiselle rajalle on vält- dotamme,
11791: tämätön ja kiireellinen siihen nähden, että
11792: sanotulla rajalla Inarin kunnan eteläosan ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11793: Savukosken kunnan pohjoisosan sekä Kuu- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
11794: samDn kunnan eteläosan ja Suomussalmen .. vun 13 momentille lisäyksenä 3 000 000
11795: kunnan pohjoisosan kohdalla noin 30--40 markkaa poroaidan rakentamista var-
11796: vuotta sitten rakennettu aita yhteensä 44 ten.
11797: km:n pituudelta on niin lahonnut, ettei sitä
11798: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
11799:
11800: M. 0. Lahtela. Esa Koivusilta. Eino Rytinki.
11801: Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö. Vilho Väyrynen.
11802: 1082
11803:
11804: IV,390.- Fin.mot. N:o 258.
11805:
11806:
11807:
11808:
11809: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
11810: stöd åt de av 1954 års skördeskador drabbade jordbru-
11811: karna i österbotten.
11812:
11813:
11814: T i 11 R i k s d a g e n.
11815:
11816: Som känt förorsakade regn, översvämnin- De av skadorna drabbade småbrukarnas be-
11817: gar och fritflugans härjningar stora skador rättigade krav på statshjälp kvarstår där-
11818: på de sydösterbottniska jordbrukarnas mar- för och det är inte mer än rätt och billigt
11819: ker senaste år. Enligt beräkningar, baserade att denna statens underlåtenhet att bringa
11820: på undersökningar bland 4 000 österbott- hjälp nu gottgöres genom att i statsförslaget
11821: niska jordbrukare, hade bl. a. 21 % av hö- för inkommande år upptas ett anslag på
11822: skörd~n helt förstörts och höets kvalitet mot- förslagsvis 100 miljoner mark att utdelas
11823: svarade endast 50 % av den normala. Vidare som understöd åt de av skördeskador år
11824: framgic:k det att 2/3 av havreskörden hade 1954 drabbade österbottniska jordbrukarna.
11825: förstörts och att av potatisskörden 2/5 var Hänvisande till ovanstående föreslår un-
11826: oduglig till inänniskoföda. Det var stora dertecknade,
11827: ekonomiska förluster som sålunda åsamkades
11828: de av skördeskadorna drabbade småbrukarna. att Riksdagen i statsförslaget för
11829: Givetvis hade det varit statsmyndigheter- år 1956 måtte upptaga ett förslags-
11830: nas skyldighet att hjälpa dessa småbrukare, anslag på 100 miljoner mark att ut-
11831: vilka sålunda oförskyllt råkat i en nära nog delas som understöd åt de av 1954
11832: ohållbar ekonomisk situation, men de hjälp- års skördeskador drabbade jordbru-
11833: åtgärder som utlovades från statsmaktens kärna i österbotten.
11834: sida har dock i stort sett hittills uteblivit.
11835: Helsingfors den 19 september 1955.
11836:
11837: Gösta Rosenberg. N. Nurminen. T. Asvik.
11838: 1083
11839:
11840: IV,s9o. - Rah.al. N:o 258.
11841: Suomennos.
11842:
11843:
11844:
11845: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vuo-
11846: den 1954 satovahingoista kärsineille Pohjanmaan maan-
11847: viljelijöille.
11848:
11849:
11850: E d u s k u n n a ll e.
11851:
11852: Kuten tunnettua, aiheuttivat sateet, tulvat tähän saakka jääneet suuressa määrin toteut-
11853: ja kahukärpäsen tuhot suuria vahinkoja Poh- tamatta. Vahingoista kärsineillä pienviljeli-
11854: janmaan maanviljelijöiden mailla viime jöillä on sen vuoksi edelleen oikeus vaatia
11855: vuonna. Laskelmien mukaan, jotka perus- valtion apua, eikä ole muuta kuin oikeus ja
11856: tuvat 4 000 pohjalaisen maanviljelijän kes- kohtuus, että tämä valtion laiminlyönti avun
11857: kuudessa toimitettuihin tutkimuksiin, oli mm. antamisessa nyt hyvitetään ottamalla ensi
11858: 21% heinäsadosta tuhoutunut kokonaan ja vuoden tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
11859: heinän laatu oli ainoastaan 50% normaa- markan arviomääräraha jaettavaksi avustuk-
11860: lista. Edelleen ilmeni, että 21 3 kaurasadosta sina vuoden 1954 satovahingoista kärsineille
11861: oli tuhoutunut ja että perunasadosta oli 21 5 Pohjanmaan maanviljelijöille.
11862: ihmisravinnoksi kelpaamatonta. Satovahin- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
11863: goista kärsineille pienviljelijöille koitui siten ehdottavat,
11864: suuria taloudellisia menetyksiä.
11865: Valtion viranomaisten velvollisuutena olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11866: tietenkin ollut auttaa näitä pienviljelijöitä, tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
11867: jotka ilman omaa syytään olivat joutuneet kan arviomäärärahan avustukseksi
11868: miltei kestämättömään taloudelliseen ase- vuoden 1954 satovahingoista kärsi-
11869: maan, mutta ne aputoimenpiteet, joita val- neille Pohjanmaan maanviljelijöille.
11870: tiovallan puolelta luvattiin, ovat kuitenkin
11871: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
11872:
11873: Gösta Rosenberg. N. Nurminen. T. Asvik.
11874:
11875:
11876:
11877:
11878: 82 E 626/55
11879: 1084
11880:
11881: IV,391. - Rah.al. N:o 259.
11882:
11883:
11884: Saura ym..: Määrärahan osoittamisesta maatalouden kato-
11885: vahinkojen korvaamiseen.
11886:
11887:
11888: E d u s k u n n a 11 e.
11889:
11890: Päättymässä oleva kasvukausi on ollut rusteella katsottu syntyvän n. 10 miljardin
11891: maatalouden kannalta poikkeuksellisen epä- markan tappio, ulkomaan valuuttavarastoon
11892: edullinen. Maataloushallituksen kuukausikat- tulee yli 10 miljardin markan vajaus koti-
11893: sauksessa todettiin jo keväällä synkät näkö- eläintuotteiden viennin kääntyessä niiden
11894: alat. Syysviljat ja nurmikasvit olivat tal- huomattavaksi tuonniksi ja lypsykarjakanta
11895: vehtineet erittäin huonosti harvinaisen kos- saattaa supistua niin, että joudutaan maito-
11896: tean syksyn ja sulaan maahan sataneen lumi- taloustuotteiden jakelusäännöstelyyn, ellei
11897: peitteen vuoksi. Kylvötöihin päästiin käsiksi tehokkaisiin vastatoimenpiteisiin ryhdytä.
11898: huomattavasti tavallista myöhemmin, joten Äskettäin tehty maataloustuotteiden hinta-
11899: niiden suorituskaan ei voinut olla paras mah- päätös, joka perustui normaaliin satQon ja
11900: dollinen. Epätavallista kevättä seurasi vuosi- työn käyttöön, ei takaa sellaista hintatasoa,
11901: kymmeniin näkemätön kuivuus, joka on joka pelastaisi maatalouden uhkaavasta tilan-
11902: aiheuttanut kadonomaisen tilanteen maamme teesta. Siksi on valtiovallan velvollisuus ryh-
11903: tärkeimmillä viljelysalueilla Etelä- ja Länsi- tyä erikoistoimenpiteisiin maataloutta koh-
11904: Suomessa. Pahimmin ovat kuivuudesta kär- danneen kadon seurausten lieventämiseksi
11905: sineet kevätviljat, juurikasvit ja peruna sekä varsinkin, kun se ei ole voinut hyvinäkään
11906: laitumet. Laitumien heikko kunto on alen- satovuosina saada hyväkseen maataloustuot-
11907: tanut huomattavasti maidon tuotantoa. Lou- teitten hintapäätökseen johtaneen maatalous-
11908: naisen Suomen meiJerien vastaanottamat tulolaskelman edellyttämiä tuotehintoja, sillä
11909: maitomäärät ovat loppukesällä laskeneet 15 mm. sianlihan ja kananmunien tuottajahin-
11910: -20 % edellisen vuoden vastaavasta tuotan- nat ovat pysytelleet viime vuosina huomatta-
11911: nosta. Kun AIV-rehua ei ole voitu valmistaa vastikin alle laskelmissa edellytettyjen tavoi-
11912: kuin korkeintaan yksi heikko sato, tulee kar- tehintojen. Tämän takia on maataloustulo
11913: jataloustuotteiden kauppaantulo myös sisä- jäänyt vuosittain pelkästään näiden tuottei-
11914: ruokintakautena aleutumaan tai se johta~ den osalta yli 2 miljardiakin markkaa alhai-
11915: lypsykarjan huomattavaan supistamiseen, semmaksi kuin hintapäätöksellä luvattiin.
11916: josta nautakarjan kohonneet teurastusluvut Huomioon ottaen maataloutemme raken-
11917: jo ovat selvänä varoituksena. teen ja sen seikan, että lypsykarjan teuras-
11918: Tilanne, jonka viime syksystä näihin tus olisi estettävä, on katotappio korvattava
11919: saakka jatkuneet epätavalliset sääsuhteet maataloudelle käsityksemme mukaan korotta-
11920: ovat aiheuttaneet, uhkaa käydä maamme malla maidon hintaa maataloustuotteiden
11921: maataloudelle ja koko kansalle kohtalok- hintapäätöksen ulkopuolella 3 mk/kg.
11922: kaaksi. Varsinkin vaikeissa olosuhteissa suo- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
11923: ritetut syyskynnöt, lannoitteet ym. kasvin- nioittaen,
11924: viljelykseen uhratut kustannukset ovat men-
11925: neet suureksi osaksi hukkaan, sillä maanvil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11926: jelijän vaivannäöstään saama palkka, tuo- tulo- ja menoarvioon 4 miljardin mar-
11927: tanto, jää katoluontoisen tilanteen vuoksi kan arviomäärärahan maatalouden ka-
11928: huomattavasti normaalia alhaisemmaksi. tovahinkojen korvaamiseen.
11929: Maanviljelijöille on alustavien arvioitten pe-
11930: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
11931:
11932: Kalervo Saura. Jaakko Hakala. Erkki Tuuli.
11933: Lauri Järvi. Felix Seppälä. Päiviö Hetemäki.
11934: Erkki Koivisto. Saara Forsius. Arvo Salminen.
11935: Erkki Leikola. Johannes Wirtanen. Irma Hamara.
11936: Aune Innala. Mauri Seppä. Raino Hallberg.
11937: 1085
11938:
11939: IV,392. - Rah.al. N:o 260.
11940:
11941:
11942:
11943:
11944: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta katovahinkojen kor-
11945: vaamiseksi pienviljelijöille.
11946:
11947:
11948: E d u s k u n n a ll e.
11949:
11950: Luonnonsuhteiltaan muodostui viime kesä suhteiltaan edullisinakin kesinä on laidunta-
11951: erikoiseksi. K!auan jatkuneet kylmät ilmat misvaikeuksia, jouduttiin jo kesäaikana hä-
11952: keväällä estivät toukotöiden normaalisena ai- vittämään karjaa. Sisäruokintaan siirryt-
11953: kana aloittamisen. Kuivuudessaan ainutlaa- täessä on pakko karjan hävittämistä jat-
11954: tuiseksi muodostunut kesä aiheutti maatavil- kaa, koska saatua korsirehua täytyi käyttää
11955: jelevälle väestölle eri tavoin hyvin suurta tu- laidunkautena lisärehuna hyvinkin run-
11956: hoa ja menetystä, joiden vaikutukset ulottu- raast,i. Tällaisen pakkotilanteen edessä myy-
11957: vat koko kansantalouteemme. mään joudutuista eläimistä saatu hinta on
11958: Kuinka suureksi katovahingot todellisuu- airua niiden todellista arvoa alhaisempi. Tä-
11959: dessa muodostuvat, sitä ei tällä hetkellä voida ten saadut varat on pakko käyttää karja-
11960: vielä sanoa, koska arviointi•a ei ole saatu lop- taloustulojen vähentymisen johdosta talous-
11961: puun suoritetuksi. Mutta joka tapauksessa menojen peittämiseen, joten silloin, kun kar-
11962: niiden voidaan katsoa muodostuvan erittäin jan täydennys tulisi kysymykseen, e.i ole sii-
11963: suuriksi, sillä on alueita, joissa halla teki hen varoja käytettävissä enempää kuin sie-
11964: tuhoa kuivuuden lisäksi ja aiheutti eräille menten ja lannoitteiden ostoonk,aan.
11965: kasvilaaduille täydellisen kadon. Vaikka maidon hinnan korottaminen, väki-
11966: Tällaisten luonnonvoim.ien aiheuttamien rehujen ja lannoitteiden hintojen alentami-
11967: vahinkojen korvaamiseen olisi valtio velvolli- nen ovatkin välttämättömiä toimenpiteitä
11968: nen. Korv,aukset tulisi suorittaa menetyksiä pientilojen kannattavuuden parantamiseksi,
11969: vastaavina sellaisille, joiden taloudellinen ei näitä toimenpiteitä voida edellyttää kui-
11970: asema kadon johdosta on käynyt tai tulee tenkaan katovahinkojen korvaamisessa kysy-
11971: käymään vaikeaksi. Taloudellisesti vauraassa mykseen tuleviksi. Kadosta aiheutuneet va-
11972: asemassa olevien jättäminen osittain tai ko- hingot voidaan oikeudenmukaisimmin korvata
11973: konaan korvausten saannin ulkopuolelle ei ainoastaan rahalla. -
11974: ole epäoikeudenmukaisuutta, vaan sattuneen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
11975: onnettomuuden aiheuttamien rasitusten kan-
11976: tamisen jakamista kantokyvyn mukaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
11977: Menetysten hyvittämisen pitäisi tapahtua tulo- ja menoarvioon 3 000 000 000
11978: rahassa. Se olisi ainoa oikea tapa vahinkojen markkaa kadon aiheuttamien vahinko-
11979: korvaamisessa, sillä pikkutiloilla, joilla Sää- jen korvaamiseksi pienviljelijöille.
11980: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
11981:
11982: Pertti Rapio. Martti Leskinen. Irma Rosnell.
11983: Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho. Eino Roine.
11984: Matti Koivunen.
11985: 1086
11986:
11987: IV,393. - Rah.al. N:o 261.
11988:
11989:
11990:
11991: Hykkäälä ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökunnan
11992: palkkaamiseksi uuden tielain aiheuttamia valmistelutöitä
11993: varten.
11994:
11995:
11996: E d u s k u n n a ll e.
11997:
11998: Uuden, vuoden 1958 alusta voimaan tule- mentilta 35 000 000 markkaa uuden tielain
11999: van tielain mukaan tulee tie- ja vesiraken- edellyttämiä valmistelutöitä, lähinnä kunnan-
12000: nushallituksen hoitoon nykyisen n. 34 000 ja kyläteiden sekä asutusteiden kilometri-
12001: km: n lisäksi paikallisteitä ainakin 25 000 km, mittausta ja tarpeellisten tientekoaineen ot-
12002: joten sen hoidossa olevien teiden määrä tulee topaikkojen määrittelyä sekä siltojen ym.
12003: lähes kaksinkertaistumaan. Sen ohella tulee laitteiden kuntoisuuden selvittelyä varten,
12004: paikallisteiden suunnittelu ja rakentaminen ja on hallitus ensi vuodeksi esittänyt sa-
12005: lisäämään tie- ja vesirakennushallituksen maan tarkoitukseen edelleen myönnettäväksi
12006: työtä huomattavasti. 20 000 000 markkaa.
12007: Uutta järjestelmää varten tarvitaan luon- Valmistelutyöt vaativat myös tarpeellista
12008: nollisesti lisää henkilökuntaa, ja antaessaan henkilökuntaa, ja on hallitus menoarvioehdo-
12009: eduskunnalle esityksen tielaiksi liitti hallitus tuksessaan esittänyt, että uuden tielain täy-
12010: esitykseensä asiantuntijoiden laatiman seik- täntöönpanon valmistelutöitä silmälläpitäen
12011: kaperäisen selvityksen myös tielain toimeen- tie- ja vesirakennushallitukseen perustetaan
12012: panon aiheuttamien uusien virkojen perusta- yhteensä 3 ylimääräistä insinöörin tointa.
12013: misesta tie- ja vesirakennushallitukseen ja Nämä toimet ovat välttämättömiä tarvitta-
12014: piirihallintoon, yhteiseltä määrältään 327. vien selvitysten ja ohjeiden suunnittelua ja
12015: Eduskunta hyväksyi tielain vielä osittain järjestelytöitä varten, mutta on sen lisäksi
12016: laajennettuna hallituksen esittämästä muo- tarpeellista, että järjestelytöitä varten perus-
12017: dosta, joten tielain tie- ja vesirakennushalli- tetaan tieosastolle 1 apulaisinsinöörin yli-
12018: tukselle antamat tehtävät tulevat hallituksen määräinen toimi, järjestelytoimistoon 1 työn-
12019: esityksestä laajenemaan. tutkijan ylimääräinen toimi ja että kanslia-
12020: Tielain täytäntöönpanoon liittyy tie- ja osastolle perustetaan tielain valmistelutöissä
12021: vesirakennushallituksen taholta huomattavia ilmenevien juriidisten seikkojen selvittelyä
12022: valmistelutöitä, joihin on jo ajoissa ryhdyt- varten 1 asiamiehen ylimääräinen toimi eli
12023: tävä. Todettakoon, että uuden tielain aiheut- yhteensä 3 ylimääräistä tointa.
12024: tamien muutosten johdosta on jo kylätiekun- Piirihallinto, joka erityisesti uuden tielain
12025: tien, kuntien, kaupunkien ja kauppaloiden valmisteluvaiheessa joutuu suorittamaan laa-
12026: sekä maatalousministeriön asutusasiainosas- joja ja seikkaperäisiä selvityksiä kunnan- ja
12027: ton toimesta ryhdytty valmistaviin toimen- kyläteiden sekä niillä olevien siltojen, lautto-
12028: piteisiin paikallisteiksi tulevien teiden kun- jen, laiturien ym. kuntoisuudesta ja puutteel-
12029: toonpanemiseksi tai niiden määrittelemiseksi. lisuuksista, liikenteellisestä merkityksestä,
12030: Niinpä kuluvana vuonna on sellaisten maan- tarpeellisista parannustöistä kustannuksi-
12031: hankintalain toimeenpanon yhteydessä raken- neen, alueiden omistusoikeudesta, uusista
12032: nettujen asutusteiden, jotka on edellytetty tienpitoaineen saantimahdollisuuksista ym.,
12033: otettaviksi paikallisteiksi, kuntoonpanoon osoi- tarvitsee välttämättä kenttähenkilöstöä, jotta
12034: tettu jo 100 000 000 markkaa ja ensi vuo- sillä olisi mahdollisuuksia aloittaa nämä laa-
12035: deksi on hallitus esittänyt asutusteiden kun- jat valmistelutyöt Nykyinen henkilökunta
12036: nossapitooon em. seikkoja silmälläpitäen sekä on sidottu varsin kiinteästi muihin tehtäviin
12037: niiden saattamiseksi paikallisteiltä vaaditta- ja esim. tietutkimusten suoritus pyrkii kär-
12038: vaan kuntoon yhteensä 200 000 000 markkaa. simään jo nyt rakennusmestarien puutteesta.
12039: Tie- ja vesirakennushallituksen käytettä- Tielain aiheuttamat muutokset tieasiain hoi-
12040: vänä on kuluvana vuonna 12 PL V: 4 mo- dossa ja käytännöllisessä järjestelyssä tule-
12041: IV,393. - Hykkäälä ym. 1087
12042:
12043: vat olemaan huomattavan suuret ja laajene- viivästymistä. Tässä vaiheessa olisi tarpeel-
12044: vat ajan kuluessa, joten on välttämätöntä, lista, että piirihallintoon perustettaisiin 25
12045: että henkilökuntaa lisätään asteittain, jotta vakinaista virkaa ja 119 ylimääräistä tointa.
12046: valmistelutyöt saadaan alulle ja järjestely- Edellämainittuja virkoja ja toimia varte.n
12047: työt käyntiin niin, että tielain toteuttaminen tarvitaan määrärahoja seuraavasti:
12048: tulisi mahdolliseksi ilman monien vuosien
12049:
12050: 12 Pl. II: 2.
12051: Ylimääräisinä:
12052: Tieosasto.
12053: 1 apulaisinsinööri, vuosipalkkio (26 pl.) ........... . 465 300:-
12054: Järjestelytoimisto.
12055: 1 työntutkija (rak. mest.) vuosipalkkio (23 pl.) ..... 399 300:-
12056: Kanslia.
12057: 1 asiamies, vuosipalkkio (28 pl.) •••• 0 0 0 ••••• 0 ••••• 513 300:-
12058: .Yhteensä 1377 900:-
12059: 12 Pl. Ill: 1.
12060: Peru s p a 1 k kai s i a:
12061: 15 vanhempi tiemestari, peruspalkka (20 pl.) 344100:- 5161500:-
12062: 10 nuorempi tiemestari, , (18 pl.) 314100:- 3141000:-
12063: 8 302 500:-
12064: 12 Pl. lll: 2.
12065: Ylimääräisiä:
12066: 14 insinööriä 1 l. (28 pl.) vuosipalkkio ............. . 513 300:- 7186200:-
12067: 14 apulaisinsinööriä y. p. (25 pl.) vuosipalkkio ....... . 444000:- 6216 000:-
12068: 14 rakennusmestaria 1 1. (19 pl.) , ....... . 329100:- 4 607 400:-
12069: 14 rakennusmestaria 2 l. (18 pl.) , ....... . 314100:- 4 397 400:-
12070: 10 tiemestaria (18 pl.) , ....... . 314100:- 3141000:-
12071: 14 aimlaiskanslistia (12 pl.) , ....... . 240 900:- 3 372 600:-
12072: 14 toimistoapulaista 2 l. (10 pl.) , ....... . 219 600:- 3 074 400:-
12073: 25 toimistoapulaista 2 l. (10 pl.) tiemestaripiireihin,
12074: vuosipalkkio ................................. . 219 600:- 5490000:-
12075: 37 485 000:-
12076:
12077: eli 12 Pl. II: 2 momentille vuosipalkkioina Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12078: 1377 900 mk, ikälisinä 209 360 mk ja kalliin-
12079: paikanlisinä 140 640 mk eli yhteensä ilman että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12080: indeksikorotusta 1 727 900 mk, tulo~ ja menoarvioon 12 Pl. II: 1 mo-
12081: 12 Pl. III: 1 momentille vuosipalkkioina mentin kohdalle 1727 900 markkaa,
12082: 8 302 500 mk, ikälisinä 1 798 800 mk ja kal- 12 Pl. III: 1 momentin kohdalle
12083: liinpaikanlisinä 305 400 mk eli yhteensä il- 10 406 700 markkaa ja 12 Pl. III: 2
12084: man indeksikorotusta 10 406 700 mk, sekä momentin kohdalle 44 916 400 mark-
12085: 12 Pl. III: 2 momentille vuosipalkkioina kaa henkilökunnan palkkaamiseksi
12086: 37 485 000 mk, ikälisinä 6 060 760 mk ja kal- uuden tielain aiheuttamia valmistelu-
12087: liinpaikanlisinä 1 370 640 mk eli yhteensä töitä varten.
12088: ilman indeksikorotusta 44 916 400 mk.
12089: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
12090:
12091: Heikki Hykkäälä. Raino Hallberg.
12092: Vilho Väyrynen. Heikki Soininen.
12093: 1088
12094:
12095: IV,394. - Rah.al. N:o 262.
12096:
12097:
12098:
12099:
12100: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan
12101: tie- ja vesirakennuspiirin perustamista varten.
12102:
12103:
12104: E d u s k u n n a 11 e.
12105:
12106: Viitaten kulkulaitosvaliokunnan mietintöön 1 piirustaja (15 pl.) ........... . 273 600
12107: n: o 10 ja eduskunnan sen mukaisesti viime 1 kirjaaja (13 pl.) ............. . 252 000
12108: marraskuun 2 päivänä esittämään toivomuk- 1 apulaisreviisa.ri ( 12 pl.) ....... . 240 900
12109: seen Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennus- 1 henkilöautonkuljettaja (12 pl.) .. 240 900
12110: piirin perustamiseksi, olisi tie- ym. asioiden 1 toimistoapulainen 1 1. (11 pl.) .. 230100
12111: tehokkaan hoidon kannalta tarpeellista, että 3 toimistoapulaista, 2 1. (10 pl.)
12112: jakamalla Vaasan piiri ja ottamalla siihen vuosipalkkio 219 600 mk ...... . 658 800
12113: osia pulun piiristä perustettaisiin uusi Keski- 2 toimistoapulaista, 3 l. (9 pl.)
12114: Pohjanmaan piiri. vuosipalkkio 209 400 mk ...... . 418 800
12115: Keski-Pohjanmaan ylimääräiseen tie- ja
12116: vesirakennuspiiriin olisi perustettava seuraa- Tarvittava määräraha on vuosipalkkioina
12117: vat ylimääräiset toimet: 5 489 100 mk, ikälisinä 888 620 mk ja kal-
12118: liinpaikanlisinä 398 280 mk eli yhteensä il-
12119: 1 piiri-insinööri (34 pl.) ....... . 706 200 man indeksikorotusta 6 776 000 mk.
12120: 1 piirikamreeri (24 pl.) ........ . 420 600 Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12121: 1 ylitiemestari (23 pl.) ......... . 399 300
12122: 1 huoltopäällikkö (21 pl.) ....... . 360 900 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12123: 1 kartoittaja (20 pl.) .......... . 344100 tulo- ja menoarvioon 6 776 000 mar-
12124: 1 konetarkastaja (20 pl.) ....... . 344100 kan suuruisen määrärahan Keski-Poh-
12125: 1 piirikasööri (17 pl.) ......... . 299 400 janmaan uuden tie- ja vesirakennus-
12126: 1 varastonhoitaja (17 pl.) ....... . 299 400 piirin perustamista varten.
12127: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
12128:
12129: Yrjö Hautala. Eino E. Heikura. Kusti Eskola.
12130: 1089
12131:
12132: IV,395. - Rah.al. N:o 263.
12133:
12134:
12135:
12136:
12137: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie-
12138: ja vesirakennuspiirin perustamista varten.
12139:
12140:
12141: E d u s k u n n a ll e.
12142:
12143: Viitaten kulkulaitosvaliokunnan mietintöön 1 piirikasööri (17 pl.) ......... . 299 400
12144: n:o 7 ja eduskunnan 27. 5. 55 lausumaan 1 varastonhoitaja (17 pl.) ....... . 299 400
12145: toivomukseen, joka koskee Satakunnan tie- 1 piirustaja (15 pl.) ........... . 273 600
12146: ja vesirakennuspiirin perustamista, sekä nii- 1 kirjaaja (13 pl.) ............ .. 252 000
12147: hin suuriin vaikeuksiin ja epäkohtiin, joita 1 apulaisreviisori (12 pl.) ....... . 240 900
12148: Pohjois- ja Itä-Satakunnan tieasioiden hoi- 1 henkilöautonkuljettaja (12 pl.) .. 240 900
12149: dossa nykyisin on tämän alueen kuuluessa 1 toimistoapulainen 1 1. (11 pl.) .. 230100
12150: Turun tie- ja vesirakennuspiiriin piirikont- 3 toimistoapulaista, 2 1. (10 pl.)
12151: torin ollessa Turussa, on tarpeellista, että vuosipalkkio 219 600 mk ...... . 658 800
12152: tie- ym. asioiden hoitoa varten Pohjois- ja 2 toimistoapulaista, 3 1. (9 pl.)
12153: Itä-Satakunta erotettaisiin Turun tie- ja vuosipalkkio 209 400 mk ...... . 418 800
12154: vesirakennuspiiristä omaksi tie- ja vesiraken-
12155: nuspiiriksi. Tarvittava määräraha on vuosipalkkioina
12156: Satakunnan ylimääräiseen tie- ja vesira- 5 489 100 mk, ikälisinä 888 620 mk ja kal-
12157: kennuspiiriin olisi perustettava seuraavat liinpaikanlisinä 398 280 mk eli yhteensä il-
12158: ylimääräiset toimet: man indeksikorotusta 6 776 000 mk.
12159: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12160: 1 piiri-insinööri (34 pl.) ....... . 706 200
12161: 1 piirikamreeri (24 pl.) ........ . 420 600 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12162: 1 ylitiemestari (23 pl.) ......... . 399 300 tulo- ja menoarvioon 6 776 000 mar-
12163: 1 huoltopäällikkö (21 pl.) ....... . 360 900 kan suuruisen määrärahan Satakun-
12164: 1 kartoittaja (20 pl.) .......... . 344100 nan ylimääräisen tie- ja vesirakennus-
12165: 1 konetarkastaja (20 pl.) ....... . 344100 piirin perustamista varten.
12166: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
12167:
12168: Eino E. Heikura. Kusti Eskola.
12169: Yrjö Hautala. Antti Kukkonen.
12170: 1090
12171:
12172: IV,396. - Rah.al. N:o 264.
12173:
12174:
12175:
12176:
12177: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesirakennus-
12178: hallinnon insinöörien ulkomaisia opintomatkoja varten.
12179:
12180:
12181: E d u s k u n n a ll e.
12182:
12183: Tie- ja vesirakennushallinnon insinöörien näkemyksen työmenetelmien ja koneiden
12184: ulkomaisia opintomatkoja varten oli meno- käyttökelpoisuudesta ja soveltamismahdolli-
12185: arviossa ennen sotaa oma määrärahansa, suuksista meidän oloihimme.
12186: jonka avulla oli mahdollista seurata teknil- Opinto- ja t11tkimusmatkat tulevat kuiten-
12187: listä kehitystä muissa maissa. Vuonna 1939 kin yksityisille henkilöille ylivoimaisen kal-
12188: oli tämän määrärahan suuruus 30 000 mark- liiksi, j()ten valtion tukea tarvittaisiin tässä
12189: kaa. Sotien aikana ulkomaisen kanssakäy- kohden kipeästi. Kun tie- ja vesirakennus-
12190: misen katkettua ei määrärahaa tätä tarkoi- hallituksen työ- ja konemäärärahat ovat
12191: tusta varten osoitettu eikä sitä ole sen jäl- useita miljardeja markkoja, on kysymys
12192: keen rahallisista syistä menoarvioon palau- tosiasiassa maamme suurimmasta rakenn1J.S-
12193: tettu. yrityksestä, jonka kehittäminen ja aikansa
12194: Viime vuosina on ulkomailla tapahtunut tasalla pitäminen on tärkeä ja valtiotalou-
12195: valtava teknillinen ja koneellinen kehitys, den kannalta ensiarvoinen asia.
12196: josta nykyisen insinööripolven olisi otettava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12197: oppia voidakseen kehittää tie- ja vesiraken- nioittaen,
12198: nus- sekä lentokenttätöissä käytettäviä työ-
12199: menetelmiä ja suunnitella niiden tarkoituk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12200: senmukaista koneellistamista. Välttämättö- tulo~ ja menoarvioon 600 000 markan
12201: mänä edellytyksenä on, että ulkomaiseen ke- suuruisen määrärahan tie- ja vesira-
12202: hitykseen voidaan tutustua paikan päällä, kennushallinnon insinöörien ulkomai-
12203: koska vain näin voi saada riittävän laajan sia opintomatkoja varten.
12204: Helsingissä ~0 päivänä syyskuuta 1955.
12205:
12206: Erkki Koivisto. T. E. Nordström. Matti Lahtela.
12207: 1091
12208:
12209: IV,s97. - Rah.al. N:o 265.
12210:
12211:
12212:
12213:
12214: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpo-
12215: tuksen myöntämiseen kunnille tiealueiden lunastusta var-
12216: ten.
12217:
12218:
12219: E d u s k u n n a ll e.
12220:
12221: Toukokuun 3 päivänä 1927 annetun tielain 5 milj. mk. Purheena olevien kustannusten
12222: 93 § :n 1 momentin mukaan kuntien tulee määrä saattaa eräissä kunnissa nousta aina
12223: vastata maantien rakentamiseen, levittämi- 100 milj. mk:aan. Tielain nojalla voi valtio-
12224: seen tai siirtämiseen tarvittavien alueiden lu- neuvosto harkintansa mukaan myöntää kun-
12225: nastamisesta. Tämä velvollisuus on kohtuut- nille helpotusta maantiealueiden lunastamis-
12226: tomasti rasittanut useita kuntia viime vuo- ym. 'kustannuksista tai, milloin erittäin pai-
12227: sina, jolloin maanteitä on rakennettu run- navat syyt antavat siihen aihetta, kokonaan-
12228: saasti työllisyyden turvaamista tarkoittavina ikin vapauttaa kunnan niiden suorittamisvel-
12229: töinä, ja lähivuosina tämä rasitus erittäin vollisuudesta. Valtion tulo- ja menoarvioon
12230: voimakkaasti kasvaa. tähän tarkoitukseen varatut määrärahat ovat
12231: Maalaiskuntien liiton toimesta on suoritettu kuitenkin olleet täysin riittämättömät. Sen
12232: asiaa koskeva tiedustelu, johon on saatu vas- vuoksi useimmat kunnat eivät ole päässeet
12233: taus 364: lta suomeukieliseltä maalaiskun- osallisiksi sanotussa lainkohdassa tarkoite-
12234: nalta. Tiedustelu koski viime vuoden kesä- tuista helpotuksista. Uudessa v: n 1958 alussa
12235: kuussa vallinnutta tilannetta. Sen mukaan voimaantulevassa tielaissa tämä epäoikeuden-
12236: olirvat ko. kunnat joutuneet Innastamaan tai mukaisuus on poistettu ja kunnat kokonaan
12237: joutuivat lähiaikoina Innastamaan rakenteiUa vapautettu sanotusta tiealueiden lunastamis-
12238: olleita maanteitä varten maata kaikkiaan velvollisuudesta. Tästä syystä ei ole oikein
12239: 3 426 ha. Näiden maanteiden alueista suori- ja asianmu'kaista, että kuntia nykyisessä väli-
12240: tetut tai suoritettavat lunastukset nousevat vaiheessa rasitetaan mainituilla poikkeukselH-
12241: n. 1022 milj. mk: aan ja muut niihin liitty- sen suurilla kustannuksilla, jotka saattavat
12242: vät 'korvaukset n. 294 milj. mk:aan, eli yh- nostaa veroäyrin hinnan 'kohtuuttoman suu-
12243: teensä n. 1316 milj. mk:aan. Kun selvitys reksi. Näin on sitäkin suuremmalla syyllä
12244: ei koskenut kaikkia kuntia, voitaneen arvioida asian laita, kun huomattava osa rakenteilla
12245: maanteiden aluelunastusten kokonaisuudes- olevista ja suunnitelluista uusista teistä ja
12246: saan nousevan vielä usealla kymmenellä pro- tieoikaisuista on tarkoitettu ensisijassa pal-
12247: sentilla. Usäksi maalaiskunnat joutuvat lu- velemaan kaukoliikennettä, ja niistä koituva
12248: nastamaan vv. 1955__:57 aloitettavaksi suun- hyöty tulee täten vasta toissijaisesti niiden
12249: niteltuja maantierakennustöitä varten alueita kuntien hyväksi, joiden tulee suorittaa tie-
12250: n. 1 717 ha, joiden lunastaminen tulee maksa- alueista maksettavat korvaukset.
12251: maan ko. 'kunnille yli 754 milj. mk. Erinäisten järjestelytöiden, kuten hitaasti
12252: Maantiealueiden lunastuksesta maalaiskun- edistyneiden maa-alueiden lohkomisten s~kä
12253: tien osalle tulevat kustannukset jakautuvat muiden pakkolunastustoimenpiteiden vuoksi
12254: varsin epätasaisesti. Tiedusteluun vastan- on vasta nyt ehditty ajankohtaan, jolloin
12255: neista kunnista 27 % on sellaisia, joissa ra- kunnat joutuvat suorittamaan raskaimpa-
12256: kenteilla tai suunnitteilla olevista maanteistä na maantiealueiden lunastamiskustannukset.
12257: ·kunnille aiheutuvat kustannukset ylittävät Tätä osoittaa se, että kun maantiealueiden
12258: 33 E 626/55
12259: 1092 IV,397. - Tiealueiden lunastus.
12260:
12261:
12262: lunastamisesta selvityksen kohteiksi joutuneet Edellä ölevan perusteella ~hdotamme,
12263: kunnat joutuivat suodttamaan v. 1952 37
12264: milj. mk ja v. 1953 71 milj. mk, niin v. 1954 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12265: tämä summa oli jo 170 milj. mk ja kuluvana tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
12266: vuonna ennakkotietojen mukaan nousee kak- 2 momenUlle 25 miljoonan markan li-
12267: sinkertaiseksi. Näin ollen v: n 1956 tulo- ja sämäärärahan helpotuksen myöntämi-
12268: menoarvioesitykseen varattu 75 milj. mk:n seen kunnille tiealueiden lunastusta
12269: määräraha on täysin riittämätön. varten.
12270: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
12271:
12272: K. F. Haapasalo. Laura Brander-Wallin. Väinö Tikkaoja.
12273: Valto Käkelä. Arvi Turkka. Arvo Sävelä.
12274: Vappu Heinonen. Otto Muikku. Artturi Koskinen.
12275: Onni Mannila. Eino Roine. Erkki W. Mohell.
12276: Johannes Wirtanen. Johannes Mustonen. Jaakko Hakala.
12277: Arvo Ahonen. Esa Koivusilta. Felix Seppälä.
12278: Veikko Helle.
12279: 1093
12280:
12281: IVJ398. - Rah.al. N:o 266.
12282:
12283:
12284:
12285:
12286: Niskala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpotuk-
12287: sen myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunastusta
12288: varten.
12289:
12290:
12291: E d u s k u n n a II e.
12292:
12293: Voimassa olevan tielain mukaan joutuvat see sellaista uhrausta, että kunta siitä ei
12294: kunnat Junastamaan maantiealueet, soran- ja omin vo1mm selviydy, saada valtioneuvoston
12295: savenottopaikat sekä kustantamaan rakennus- harkintansa mukaan myöntämää avustusta
12296: ten siirrot. Nämä velvoitteet aiheuttavat yli- lunastushinnnan suorittamiseksi. Tämänluon-
12297: voimaisia kustannuksia niille kunnille, joiden toisten anomusten määrä tulee jo ensi vuo-
12298: alueen kautta valtatiet kulkevat. Useitten den aikana huomattavasti lisääntymään, kun
12299: valtateitten perusparannus ja oikominen on pakkolunastustoimet saadaan normaalisti
12300: parhaillaan käynnissä. Tien suunta monessa käyntiin, jotka erinäisistä syistä, mm. maan-
12301: tapauksessa muuttuu, kulkien arvokkaiden mittausinsinöörien puutteesta, ovat viivästy-
12302: pelto- ja tonttimaiden läpi, joiden lunasta- neet luvattoman kauan.
12303: minen tulee verrattain kalliiksi. Maalaiskun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
12304: tien Liiton suorittaman laskelman mukaan kunnioittaen,
12305: 60 % maalaiskunnista joutuu tiemaita lunas-
12306: tamaan. Rasitus kuntien kesken jakautuu et~ä Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12307: hyvin epätasaisesti. Eräässä kunnassa mer- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
12308: kitsee lunastushinta ennakkolaskelmien mu- 2 momentin kohdalle 75 000 000 mar-
12309: kaan noin kahden vuoden aikana verotuk- kan lisäyksen siirtomäärärahana hel-
12310: sella koottavaa määrää. Tosin voimassa oleva potuksen myöntämiseksi kunnille
12311: tielaki tekee mahdolliseksi kunnille, joille maantiealueiden lunastamista varten.
12312: maanlunastuksista aiheutuva rasitus merkit-
12313: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
12314:
12315: Markus Niskala. Eino Uusitalo.
12316: Yrjö Sinkkonen. Niilo Ryhtä.
12317: Erkki Koivisto.
12318: 1094
12319:
12320: IV,a99, - Rah.al. N:o267.
12321:
12322:
12323: Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpo-
12324: tuksen myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunastusta
12325: varten.
12326:
12327:
12328: E d u s k u n n a ll e.
12329:
12330: Voimassa olevan tielainsäädännön mukai- vuotta 1958 tietöitä suoritetaan, epäoikeuden-
12331: sesti kunnat ovat velvolliset suorittamaan mukaiseen asemaan. Tämänkin vuoksi olisi
12332: mruantiealueiden lunastamisesta ja siihen liit- valtion toimenpitein tuettava riittävästi niitä
12333: tyvistä korvauksista aiheutuvat kustannukset. kuntia, joille tämä ylimääräinen rasitus lan-
12334: Kun sen lisäksi uusien maanteiden rakenta- kerua. Voimassa olevan tielain mukaan tämä
12335: mista ja vanhojen teiden parannus- ja oi- on täysin mahdollista edellyttäen, että val-
12336: kaisutöitä suoritetaan varsinaisilla näihin tion tulo- ja menoarviossa on tarkoitusta var-
12337: tarkoituksiin osoitetuilla varoilla ja näitä ten osoitettu riittävästi varoja. Tähänastiset
12338: töitä teetetään hyvin suuressa mitassa työt- määrärahat ovat olleet minima,alisen pienet.
12339: tömyystyökohteina, aiheutuu tiealueiden lu- Vuoden 1954 talousarviossa oli tarkoitukseen
12340: nastus- ja korvausmaksuista asianomaisille varattu 6 500 000 markkaa ja vuodeksi 1955
12341: kunnille raskaasti kannettavat rasitukset. 45 000 000 markkaa. Vuoden 1956 tulo- j'a
12342: Vanhoja, tunnetusti mutkaisia mruanteitä menoarvioesityksessä hallitus ehdottaa mo-
12343: perusparannettaessa vanha maantie jää suu- mentille 75 000 000 markkaa.
12344: rimmaksi osaksi sivuun ja suora,an rakennet- Yllä viitatun Maalaiskuntain liiton suorit-
12345: tava maantie kulkee asutuilla seuduilla usein taman selvityksen antaman tuloksen valossa
12346: viljelysmaiden halki. Joskus joudutaan siir- ovat käytettävissä olleet määrärahat riittä-
12347: tämään myöskin rakennuksia pois tiealueelta. neet vain aivan vähäisten helpotusten myön-
12348: Lunastusmaksut ja korvaussuoritukset nouse- tämiseen asianomaisille kunnille. Kun useat
12349: vat näistä syistä varsin korkeiksi. Niillä kunnat ovat nyt joutuneet hyvin vaikeaan
12350: alueilla maassamme, joilla kunnat jatkuvasti taloudelliseen tilanteeseen näiden ylimääräis-
12351: joutuv,at vuodesta toiseen kantamaan työttö- ten rasitusten ansiosta ja kun näköpiirissä
12352: myydestä aiheutuvat perus- ja jatko-osuuk- on yhä uusien kuntien joutuminen saman-
12353: sien suorittamisvelvollisuudet, kuntien talou- laiseen ahdinkotilaan, olisi eduskunnan kiin-
12354: dellinen kestokyky joutuu ankaran paineen nitettävä tähän asiantilaan vakav>aa huomiota
12355: alaiseksi. Seurauksena on verorasituksen koh- ja hyväksyttävä asianomaiselle momentille
12356: tuuton kohoaminen ja kuntien vellmtaakan korotettu määräraha.
12357: suhteeton lisääntyminen. Tällainen kehitys Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
12358: ei voi olla valtion edunkaan mukaista. dotamme,
12359: Maalaiskuntain liitto on suorittanut selvi-
12360: tyksen kunnille aiheutuvista lunastus- j,a että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12361: korvausmaksuista ja sen mukaan vv. 1955- tulo- ja menoarvion 12 Pl. V luvun
12362: 57 kunnat joutuisivat maksamaan näitä mak- 2 momentille lisäyksenä 125 000 000
12363: suja 800-900 milj. markkaa. Kun v. 1958 markkaa helpotuksen myöntämiseksi
12364: voimaan tulevan tielain mukaan kuntien lu- kunnille maantiealueiden lunastusta
12365: nastus- ja korvausvelvollisuudet lakkaavat, varten.
12366: joutuvat ne kunnat, joiden alueil1a ennen
12367: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
12368:
12369: Eemil Partanen. J. F. Pöykkö. Toivo Saloranta.
12370: Lauri Järvi. Eino Rytinki. Niilo Ryhtä.
12371: Eeli Erkkilä. Esa Koivusilta. Toivo Antila.
12372: Sylvi Balinen. Marja Lahti.
12373: 1095
12374:
12375: IV,4oo. - Rah.al. N:o 268.
12376:
12377:
12378:
12379:
12380: Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan-
12381: ja kyläteiden avustamiseksi.
12382:
12383:
12384: E d u s k u n n a ll e.
12385:
12386: Vuosi vuodelta on kuntien ja kylätiekun- kaista, että myöskin vanhoille, teistä syr-
12387: tien ratkaisemattomat avustusanomukset li- jässä oleville asutuksille varattaisiin mah-
12388: sääntyneet keskusvirastoissa senvuoksi, että dollisuus päästä kyläteiden rakentamisen
12389: tarkoitukseen varatut määrärahat ovat olleet kautta maantieverkoston yhteyteen. Sillä to-
12390: riittämättömät. Avustuksia jaettaessa on tuushan on se, että ilman maantietä ei tiet-
12391: usein myöskin huomioitu työllisyyskysymys, tömällä alueella asuvan väestön taloudellinen
12392: ja niinpä sellaisten kuntien alueelle, minne elämä pääse kehittymään; esim. maidon kul-
12393: työttömyyden ilmetessä järjestetään väes- jettamisesta meijereihin ja kulutuskeskuk-
12394: tölle metsätöitä, ei kyläteiden rakentamista siin ei voida puhuakaan, vaikka maitotalous-
12395: varten ole saatu nimeksikään rakennusavus- tuotteet ovat nykyisin jo kaikkein syrjäisim-
12396: tuksia, joten tällaisten kuntien alueelta ole- missäkin kolkissa asuvan pienviljelijäväestön
12397: vat anomukset ovat vielä suurimmalta osalta pääasiallinen tulolähde. Käsityksemme mu-
12398: virastoissa. Jakoperusteina on myöskin se, kaan tulkinnanvaraisista jakoperusteista olisi
12399: onko tiellä yleistä liikennemerkitystä. Käsi- luovuttava ja varattava riittävän suuri mää-
12400: tyksemme mukaan nämä jakoperusteet eivät räraha, että kaikille kylätiekunnille voitai-
12401: ole oikeudenmukaisia, sillä on otettava huo- siin myöntää maantien rakentamista varten
12402: mioon, että vanha asutus erikoisesti Pohjois- avustusta. Sillä ei ole niitten ihmisten oma
12403: Suomessa on muodostunut jokien varsille ja syy, että he ovat rakentaneet asumuksensa
12404: järvien rantamille silloin, kun vesireitit oli- alueelle, johon yleinen maantieverkosto ei ole
12405: vat kulkureitteinä. Sen jälkeen kun maan- ulottunut, koska rakentaminen on tapahtu-
12406: teitä ryhdyttiin rakentamaan, jäi jokivar- nut jo silloin, kun ei minkäänlaista maantie-
12407: silla ja järvien rantamilla asuvista asuk- verkostoa ole ollut olemassa.
12408: kaista ja kyläryhmistä suuri määrä maan- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
12409: teistä syrjään, ja siellä he ovat saaneet dotamme,
12410: asua jatkuvasti ilman minkäänlaista tie- ja
12411: liikenneyhteyttä maantieverkostoon. Nyt kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12412: kehitys on mennyt niin pitkälle oikeaan tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
12413: suuntaan, että uutta asutusta sijoittaessa en- 3 momentille 200 000 000 markan suu-
12414: sin rakennetaan maantiet ja sitten vasta ta- ruisen lisämäärärahan kunnan- ja
12415: lot, niin olisi oikeuden ja kohtuuden mu- kyläteiden avustamiseksi.
12416: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
12417:
12418: Eino Rytink:i. Eino Uusitalo. Marja Lahti.
12419: Eeli Erkkilä. Eemil Partanen. T. Saloranta.
12420: Toivo Antila. J. F. Pöykkö. Nestori Kaasalainen.
12421: Eino E. Heikura. Artturi Jämsen. Tahvo Rönkkö.
12422: Yrjö Hautala.
12423: 1096
12424:
12425: IV,4ol. - Rah.al. N:o 269.
12426:
12427:
12428:
12429:
12430: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille ja kyläkun-
12431: nille kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanokustannuksiin.
12432:
12433:
12434: E d u s k u n n a 11 e.
12435:
12436: Eduskunnan hyväksymä uusi tielaki astuu vään kuntoon. Varsinkin vähävaraisille ky-
12437: voimaan vuoden 1958 alusta. Lain voimaan lätiekunnille tulee tehtävä muodostumaan
12438: tullessa otetaan suurin osa kunnan- ja kylä- ylivoimaiseksi.
12439: teistä valtion hallintaan ja hoitoon. Kunnille Useat kunnat ovat ryhtyneet laatimaan
12440: ja tiekunnille aiheutuu paikallisteiksi luovu- suunnitelmia paikallisteiksi otettavien teiden
12441: tettavien teiden kuntoonpanosta huomattavat luovutuskuntoon saattamiseksi. Kun tehtä-
12442: kustannukset, sillä lain mukaan tulee entisen västä muodostuu verraten laaja, olisi sen to-
12443: kunnossapitäjän saattaa tiet sellaiseen kun- teuttamiseen ryhdyttävä viipymättä. Niin
12444: toon, että ne vastaavat ko. teille asetettavia kunnilla kuin kylätiekunnillakin on kuiten-
12445: kohtuullisia vaatimuksia. Luovutettavia kun- kin suunnitelmien toteuttamisen esteenä va-
12446: nanteitä on n. 7 000 km ja niiden kuntoon- rojen puute. Teiden peruskunnon paranta-
12447: panosta aiheutuu kertakaikkisia kustannuksia misesta aiheutuviin kustannuksiin pitäisi val-
12448: maalaiskunnille 922 500 000 markkaa. Luo- tion myöntää avustusta.
12449: vutettavia kyläteitä on 15 075 km, joiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12450: kuntoonpanokustannukset tekevät 964 300 000
12451: markkaa. Kun edellämainitut laskelmat on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12452: tehty vuoden 1950 hintatason mukaan, nou- tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mar-
12453: sevat todelliset kustannukset n. 25 % suu- kan mWirärahan avustuksiksi kunnille
12454: remmiksi. ja kylätiekunnille kunnan- ja kylätei-
12455: Edelläolevasta selviää, että teiden luovut- den kuntoonpanosta johtuviin kustan-
12456: tajat joutuvat suuriin taloudellisiin vaikeuk- nuksiin.
12457: siin, ennenkuin tiet on saatettu hyväksyttä-
12458: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
12459:
12460: Usko Seppi. Martti Leskinen. H. Tauriainen.
12461: Aleksi Kiviaho. Kaino Haapanen. Matti Koivunen.
12462: Pertti Rapio. Leo Suonpää. Eino Tainio.
12463: 1097
12464:
12465: IV,4o2. - Rah.al. N:o 270.
12466:
12467:
12468:
12469:
12470: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta maantielossien hoita-
12471: jien korvausten korottamiseen.
12472:
12473:
12474: E d u s k u n n a ll e.
12475:
12476: Maantielossian hoitajat joutuvat suoritta- tava heihin nähden myös 8-tunnin työaika-
12477: maan varsin vastuunalaista tehtävää. Tästä lain säännöksiä. Ei ole oikein, että valtio
12478: huolimatta on heidän palkkauksensa hyvin heidän kohdaltaan, jotka suorittavat hyvin
12479: heikko. Esimerkiksi Lounais-Suomen alueella vaativaa ja vastuunalaista työtä, pyrkii har-
12480: oleville lossinhoitajille on maksettu korvausta joittamaan eräänlaista säästäväisyyttä. Los-
12481: ainoastaan 600 000 markkaa vuodessa. Kun sia kohden olisi palkattava vähintään 3 työn-
12482: losseja näillä alueilla on hoitanut kaksi tekijää ja lossinhoitajille maksettavia kor-
12483: miestä, on se merkinnyt 300 000 markan vauksia olisi vastaavasti korotettava. Kun
12484: vuosiansiota henkilölle. Lossien hoitaminen lossinhoitajien korvaukset on suoritettu maan-
12485: kahdella henkilölla on myös merkinnyt sitä, teiden kunnossapitoa varten varatuista mää-
12486: että työaika on muodostunut keskimäärin 12 rärahoista, olisi mainittua määrärahaa 12
12487: tunniksi vuorokaudessa. Pl: n V luvun vastaavalla momentilla lisät-
12488: Kun useat lossit joutuvat välittämään lii- tävä.
12489: kennettä vuorokauden kaikkina tunteina, jou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12490: tuvat lossinhoitajat jatkuvasti suorittamaan
12491: keskimäärin noin 320 työtuntia kuukaudessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12492: saamatta mitään vapaapäiviä, ylityö- tai tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
12493: muita korvauksia, koska kaikki sisältyvät 1 momentille 15 000 000 markan lisäyk-
12494: mainittuun 300 000 markan vuosikorvaukseen. sen maantielossien hoitajien korvaus-
12495: Käsityksemme mukaan lossinhoitajille on ten korottamiseen.
12496: maksettava kunnollista palkkaa, ja sovellet-
12497: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
12498:
12499: Paavo Aitio. Leo Suonpää.
12500: Pentti Liedes. Eino Roine.
12501: 1098
12502:
12503: IV,4oa. - Rah.al. N:o 271.
12504:
12505:
12506:
12507:
12508: N. Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
12509: vientisatamia ylläpitäville kunnille satamien kehittämistä
12510: ja kunnostamista varten.
12511:
12512:
12513: E d u s k u n n a 11 e.
12514:
12515: Vuosina 1954 ja 1955 on valtion tulo- ja Nämä esimerkkeinä mainitut luvut osoit-
12516: menoarvioon otettu 50 miljoonaa markkaa tavat, kuinka raskaita satamien ylläpitämis-
12517: avustuksiksi vientisatamia ylläpitäville kun- kustannuksia kuntien veronmaksajat joutu-
12518: nille satamien kehittämistä ja kunnostamista vat kantamaan.
12519: varten. Vientisatamien merkitystä maalle ei voida
12520: Momentin perusteluissa lausutaan, että ta- kyllin korostaa. Niiden kauttahan tapahtuu
12521: loudelliset rasitukset satamien kunnostami- tärkeä ulkomaankauppamme ja ne antavat
12522: seksi ovat muodostuneet keskisuurille ja pie- työtä kymmenille tuhansille työläisille.
12523: nille kaupungeille kohtuuttoman raskaiksi. Voidakseen pitää yllä elintärkeää vien-
12524: Määräraha on osoittautunut esitettyyn tar- tiämme on satamissa jatkuvasti seurattava ke-
12525: koitukseen mitättömän pieneksi. Satamalii- hitystä ja uudistettava laitureita ja laitteita,
12526: ton hallituksen kertomuksesta vuodelle 1954 mutta tämä ei saa tapahtua kaupunkien ve-
12527: näkyy, kuinka raskaiksi vientisatamien yllä- ronmaksajien kustannuksella. Koska vien-
12528: pitämiskustannukset kaupungeille ovat muo- nistä koituu hyötyä koko maalle, olisi valtion
12529: dostuneet. Pietarsaaressa olivat tulot sata- entistä tehokkaammin avustettava kuntia
12530: masta 22 miljoonaa markkaa, mutta menot vientisatamien ylläpidosta johtuvien kustan-
12531: kohosivat 92 miljoonaan markkaan mainit- nusten suorittamisessa.
12532: tuna vuonna. Kemissä tulot 35 miljoonaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12533: markkaa, menot 132 miljoonaa markkaa,
12534: Oulussa tulot 63 miljoonaa markkaa, menot että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12535: 96 miljoonaa markkaa ja Helsingissä tulot tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
12536: 1 081 miljoonaa markkaa ja menot 2 010 mil- kan suuruisen määrärahan avustuk-
12537: joonaa markkaa. Vaasan sataman kunnosta- siksi vientisatamia ylläpiWville kun-
12538: miseksi on kustannusarvio 300 miljoonaa nille satamien kehittämistä ja kunnos-
12539: markkaa ja Kaskisten sataman 400 miljoonaa tamista varten.
12540: markkaa.
12541: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
12542:
12543: Nestori Nurminen. Eino Tainio. Yrjö Murto.
12544: Toivo Asvik. 0. Lindblom. Aleksi Kiviaho.
12545: 1099
12546:
12547: IV,4o4. - Fin.mot. N:o 272.
12548:
12549:
12550:
12551:
12552: Teir m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till un-
12553: derstöd åt kommuner, som upprätthålla exporthamnar.
12554:
12555:
12556: T i 11 R i k s d a g en.
12557:
12558: I statsförslaget för 1956 finnes upptaget av vederbörande kommuners skattebetalare.
12559: 50 miljoner mark för understöd åt kommu- Emedan hela landet drar nytta av exporten
12560: ner, som upprätthålla exporthamnar, för ut- över dylika hamnar, borde också staten verk-
12561: vecklandet och iståndsättandet av dessa ham- samt bidraga vid erläggandet av kostna-
12562: nar. Ett anslag om 50 miljoner mark har derna för exportens och exporthamnarnas
12563: under de gångna årens lopp visat sig vara upprätthållande.
12564: alldeles för litet. Ansökningar om dylika Hamnarna vid Bottniska viken äro främst
12565: bidrag uppgå till långt större belopp. När exporthamnar och de ligga samtliga i små
12566: det gäller exporthamnarna är det skäl att eller medelstora kommuner. Deras utbyg-
12567: komma ihåg, att dylika hamnar ej ge veder- gande är en viktig s:ak för hela vår export
12568: börande kommuner samma inkomster som som sådan. Det till buds stående anslaget
12569: importhamnarna i södra Finland, utan ex- är alldeles för blygsamt och otillräckligt, då
12570: porthamnarna åsamka sina ägare alldeles det skall fördelas mellan samtliga export-
12571: särskilt stora kostnader. hamnar. Det borde ligga i det allmännas
12572: Exporthamnarnas betydelse för landet kan intresse, att vår export kan fortgå utan av-
12573: ej tillräckligt framhålla:s. Det är via dem brott och att våra exporthamnar kunna
12574: vi skaffa oss den nödvändiga utländska va- svälja den varumängd, som via dem skall
12575: lutan och de ge sysselsättning åt tiotusentals sändas utomlands. Våra exporthamnars an-
12576: arbetare. Ytterligare bör framhållas den läggningar äro bristfälliga och föråldrade
12577: stora betydelse dessa hamnar ha för lands- och de ha ej hunnit följa med den snabba
12578: bygden och dess skogshushållning och :för utveckling som fartygstonnaget undergått.
12579: tryggandet av sysselsättningen. Varje ex- Med hänvisning till ovanstående föreslås,
12580: porthamn har ett stort uppland, som använ-
12581: der hamnen som avnämare av de skogspro- att Riksdagen i statsförslaget för
12582: dukter, som skola exporteras. år 1956 under 12 Ht. XII kap. 6
12583: För att den livsviktiga exporten skall mom. måtte upptaga ett tilläggsanslag
12584: kunna upprätthållas i :full utsträckning om 100 miljoner mark för unde·rstöd
12585: måste också exporthamnarna följa med ut- åt kommuner, som upprätthålla ex-
12586: vecklingen och tidens krav. Våra export- portharnnar, för utvecklande och
12587: hamnar böra utbyggas och detta har också iståndsättande av dessa hamnar.
12588: redan skett till en del, men på bekostnad
12589: Helsingfors den 16 september 1955.
12590:
12591: Grels Teir. Kurt Nordfors. Albin Wickman.
12592: Bertel Lindh. Johannes Wirtanen. John Forsberg.
12593: Sven Högström. Arthur Larson. Armas Leinonen.
12594:
12595:
12596:
12597:
12598: 34 E1 626/55
12599: 1100
12600:
12601: IV,4o4. - Rah.al. N:o 272. Suomennos.
12602:
12603:
12604:
12605:
12606: Teir ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
12607: vientisatamia ylläpitäv~'lle kunm'lle.
12608:
12609:
12610: E d u s k u n n a ll e.
12611:
12612: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen mutta asianomaisten kuntien veronmaksajain
12613: on otettu 50 miljoonaa markkaa avustuksiksi kustannuksella. Koska koko maa hyötyy
12614: vientisatamia ylläpitäville kunnille näiden viennistämme näiden satamien kautta, olisi
12615: satamien kehittämistä ja kunnostamista var- myös valtion tehokkaasti avustettava viennin
12616: ten. 50 miljoonan markan määräraha on ja vientisatamien ylläpitämisestä johtuvien
12617: kuluneiden vuosien aikana osoittautunut kustannusten suorittamisessa.
12618: aivan liian pieneksi. Tällaisia avustuksia Pohjanlahden rannikon satamat ovat lä-
12619: koskevat hakemukset nousevat paljon suu- hinnä vientisatamia ja sijaitsevat kaikki pie-
12620: rempiin summiin. Vientisatamien ollessa nissä ja keskisuurissa kaupungeissa. Niiden
12621: kysymyksessä on syytä muistaa, että sellaiset kehittäminen on tärkeätä koko viennillemme
12622: satamat eivät tuota asianomaisille kunnille sellaisenaan. Käytettävissä oleva määräraha
12623: samoja tuloja kuin tuontisatamat Etelä- on aivan liian vaatimaton ja riittämätön,
12624: Suomessa, vaan vientisatamat aiheuttavat koska se on jaettava kaikkien vientisatamien
12625: omistajilleen aivan erityisen suuria kustan- kesken. Pitäisi olla yleisen edun mukaista,
12626: nuksia. että vientimme voi jatkua keskeytyksittä ja
12627: Vientisatamien merkitystä maalle ei voida että vientisatamamme kykenevät nielemään
12628: kyllin korostaa. Niiden kautta me hankimme sen tavaramäärän, mikä niiden kautta on
12629: välttämättömän ulkomaisen valuutan ja ne lähetettävä ulkomaille. Vientisatamiemme
12630: antavat työtä kymmenilletuhansille työläi- laitteet ovat puutteellisia ja vanhentuneita
12631: sille. Lisäksi on korostettava sitä suurta eivätkä ne ole ehtineet seurata laivatonnis-
12632: merkitystä, mikä näillä satamilla on maa- ton nopeata kehitystä.
12633: seudulle ja sen metsätaloudelle sekä työlli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
12634: syyden turvaamiselle. Jokaisella vientisata-
12635: maila on laaja takamaa, joka käyttää sata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12636: maa maasta vietävien metsätuotteidensa vas- tulo- ja menoarvioon 12 Pl:n XII
12637: taanottaj ana. luvun 6 momentille lisäyksenä
12638: Jotta elintärkeätä vientiä voitaisiin yllä- 100 000 000 markkaa avustuksiksi
12639: pitää täydessä laajuudessa, on myös vienti- vientisatamia ylläpitäm'lle kunm'lle
12640: satamien seurattava kehitystä ja ajan vaati- näiden satamien kehittämistä ja kun-
12641: muksia. Vientisatamia on laajennettava ja nostamista varten.
12642: näin on myös jo osittain tapahtunutkin,
12643: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
12644:
12645: Grels Teir. Kurt Nordfors. Albin Wickman.
12646: Bertel Lindh. Johannes Wirtanen. John Forsberg.
12647: Sven Högström. Arthur Larson. Armas Leinonen.
12648: 1101
12649:
12650: IV,4o5. - Rah.al. N:o 273.
12651:
12652:
12653:
12654:
12655: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kentin
12656: kaupungille Ajoksen syväsataman rakennustyötä varten.
12657:
12658:
12659: E d u s k u n n a ll e.
12660:
12661: Vuonna 1939 eduskunta lausui toivomuk- seen, se on joutunut tämänkin johdosta ta-
12662: sen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin loudellisiin vaikeuksiin. Ottaen huomioon
12663: Perämeren pohjoisten satamien saattamiseksi myös sen, että Kemin kaupunki joutuu käyt-
12664: niiden meriliikennettä vastaavaan kuntoon. tämään vuosittain työttömyyden torjuntaan
12665: Samana vuonna ryhtyi Kemin kaupunki ra- runsaammin varoja kuin yksikään toinen
12666: kentamaan Kemin edustalle olevaan Ajok- maamme kaupungeista, on selvää, ettei kau-
12667: sen saareen syväsatamaa valtion edustajien punki yksin kykene selviytymään sataman
12668: kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. rakentamisesta meriliikennettä vastaavaan
12669: Näissä neuvotteluissa saatiin lupaus siitä, kuntoon. Lisäksi on muistettava, ettei kau-
12670: että valtio osallistuisi satamarakennustöiden pungille satamasta ole vastaavaa taloudel-
12671: rahoittamiseen 60 % :lla kustannuksista. lista hyötyä. Sataman aiheuttamat vuotui-
12672: Koko Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle set välittömät kustannukset ovat n. kolme
12673: tärkeätä Ajoksen syväsatamaa on Kemin kertaa suuremmat kuin siitä saadut tulot.
12674: kaupunki jatkuvasti rakentanut vaihe vai- Kaupungin onkin ollut pakko valtion avun
12675: heelta. Sen rakennustöiden rahoittamiseen puuttuessa keskeyttää sataman rakennustyöt.
12676: on kaupunki joutunut käyttämään jo n. Syväsataman tarve kuitenkin Pohjois-
12677: 800 milj. markkaa. Valtion osuus on jää- Suomessa jatkuvasti lisääntyy. Nykyisellään
12678: nyt hyvin vähäiseksi nousten vain n. 20 ei Kemin Ajoksen syväsatama kykene tyy-
12679: prosenttiin. Niinpä valtion vuoden 1954 dyttämään edes Kemissä sijaitsevain puun-
12680: tulo- ja menoarvioon varatusta 50 miljoonan jalostusteollisuuslaitosten sataman tarvetta.
12681: markan määrärahasta avustuksiksi vienti- Kun puutavaran vienti Pohjois-Suomesta
12682: satamia ylläpitäville kunnille satamien ke- jatkuvasti lisääntyy ja koska todennäköi-
12683: hittämistä ja kunnostamista varten ei Ke- sesti jo vuonna 1956 aloitetaan myös Poh-
12684: min kaupungille myönnetty minkäänlaista jois-Suomesta löydetyn malmin vienti, joka
12685: avustusta Ajoksen syväsataman rakentami- vielä varmaan lähivuosina lisääntyy, olisi
12686: seen. Kemin Ajoksen syväsataman rakennustöitä
12687: Kemin kaupunki ei, kuten havaitaan, ole joudutettava.
12688: saanut Ajoksen syväsataman rakentamiseen Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
12689: sitä tukea, jota eduskunnan edellä mainittu tamme,
12690: päätös edellyttää ja jota sille luvattiin val-
12691: tion edustajien kanssa sataman rakennus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12692: töiden aloittamista koskevissa neuvotteluissa. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
12693: Kun kaupunki näin ollen on joutunut käyt- kan määrärahan avustukseksi Kemin
12694: tämään huomattavan määrän vero- ja laina- kaupungille Ajoksen syväsataman ra-
12695: varoja sataman rakennustöiden rahoittami- kennustöiden jatkamista varten.
12696: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
12697:
12698: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
12699: 1102
12700:
12701: IV,4o6. - Rah.al. N:o 274.
12702:
12703:
12704:
12705:
12706: Liedes ym..: Määrärahan osoittamisesta Praavan sataman
12707: kunnostamiseen.
12708:
12709:
12710: E d u s k u n n a 11 e.
12711:
12712: Perämerellä esiintyy puute satamista, jotka jatkuvasti odottaa lastausvuoroaan ulkome-
12713: tarjoaisivat l<astauksessa tarvittavan suojan rellä.
12714: myrskyjen aikana. Sama puute on esiintynyt Kesällä 1954 lastattiin Röytästä metsähal-
12715: myös Oulussa ja sen pohjoispuolella. Iijoki- lituksen puutavaraa noin 200 000 metriä ja
12716: suun välittömässä läheisyydessä on mahdolli- lisäksi Metsäliitto lastasi 20 pienempään
12717: suus tällaisen sataman kunnostamiseen. laivaan lastia. Kuluvana kesänä metsähalli-
12718: Praavan luonnonsatama on jo vanhoilta tuksen lastaukset muodostunevat edellisen
12719: ajoilta tunnettu lastauspaikka. Sitä ympä- suuruisiksi.
12720: röivät saaret, joten tuulet eivät pääse häi- Metsähallitus on rakentanut maantietä,
12721: ritsemään. Varsinaiseksi satama-altaaksi so- joka johtaa Oulu-Kemin tiestä mainittuun
12722: piva lahti on lmikkialta 24 jalan, mutta suu- Praavan lahteen. Se valmistunee lopullisesti
12723: rimmalta osalta noin 30 jalan syvyinen. Lah- lähiaikoina. Nyt olisi tärkeä rakentaa sata-
12724: desta mereen johtavalla väylällä on kuiten- maan laituri ja suorittaa mainitun mereen
12725: kin 300 metrin pituinen 17 jalan syvyinen johtavan väylän ruoppaaminen. Sen jälkeen
12726: kohta, jolm nykyisin estää isompien laivojen voitaisiin lastaus toimittaa autoista suoraan
12727: lastauksen Praavan lahdessa. Nykyisin las- laivaan.
12728: taus on toimitettu välittömässä läheisyydessä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12729: Röytän saaren suojassa. Siinä voidaan l<as-
12730: taus toimittaa vain 20 jalkaan ja enempi las- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12731: taus on toimitettava avomerellä. Tähän ei tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
12732: voida ottaa yhtäaikaa lastattavaksi kuin kan määrärahan Iijokisuulla sijaitse-
12733: kaksi laivaa, ja käytännössä saavat laivat van Praavan sataman kunnostamiseen.
12734: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
12735:
12736: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
12737: Irma Torvi. Antti Kinnunen.
12738: 1103
12739:
12740: IV,4o 7. - Rah.al. N: o 275.
12741:
12742:
12743:
12744:
12745: Kleemola ym.: Määrärahan osoittantisesta Lohtajan kirkon-
12746: kylän kalasataman rakentamiseen.
12747:
12748:
12749: E d u s k u n n a ll e.
12750:
12751: Meriveden vaikutus Lohtajajokisuulla ulot- jettaa puutavaran autoilla myös kalarannan
12752: tuu satama-alueen ylärajalle, josta lähtien satamaan ja siitä hinata !autoissa saariston
12753: joki muuttuu virtaavaksi. Meriveden kor- suojassa suoraan Himangan lastauspaikalle.
12754: keuden normaalina ollessa on kulkusyvyys Satamaa voisivat käyttää hyväkseen myöskin
12755: satamaan nykyisin noin 30 cm ja satamaan it.harjoitusalueella käytössä olevat alukset.
12756: pääsee lastittomalla veneellä vain meriveden Lohtajan kalarannan ja kalastussataman ra-
12757: korkeuden ollessa yli normaalin. Kuluvana kentaminen on ollut jo suunnittelun alaisena
12758: kesänä on veden korkeus ollut toukokuun sotien edellisestä ajasta lähtien.
12759: lopusta lähtien jatkuvasti keskimäärin 10 cm Vattajan it.harjoitusammuntojen aikana
12760: alle normaalin ja veneet on jouduttu kahla- kuuluu kalarannan sataman ja Ohtakarin
12761: ten vetämään yli matalien kohtien. väli vaaravyöhykkeeseen, joten kalastuksen
12762: Kulkuväylän mataloitumista on joudutta- harjoittamisen mahdollisuudet lisääntyisivät
12763: nut viime vuosina jokeen laskettujen uusien huomattavasti, jos kalastusmatkat merelle
12764: viemäriojien tuoma liete, joka pysähtyy joki- voitaisiin ammuntojen aikana tehdä kala-
12765: uomaan meriveden vaikutuksen alkaessa. satamasta.
12766: Samasta syystä vaikeutuu tilanne entistä Merikortista Pohjanlahti 43 Ohtakari Ka-
12767: enemmän, kun on suunniteltu joen yläjuok- lajoki selviää Lohtajan kalarannan sataman
12768: sun perkaus kalarannan yläpuolelta alkaen. asema ja käytön laajuus. Vaasan tie- ja
12769: Kalarannan satama-alueella on nykyisin vesirakennuspiirin suorittamien mittausten
12770: käytössä 38 vene- ja verkkosuojaksi raken- mukaan laadittu suunnitelma ja kustannus-
12771: nettua aittaa ja latoa sekä sama määrä arvio sataman kunnostamiseksi on valmiina
12772: venevalkamia. Kukin suoja ja valkama kuu- tie- ja v,esirakennushallituksen vesistöjärjes-
12773: luvat joko yhden tai useamman ruokakun- telyosastolla. Kalarannan maa- ja vesialueen
12774: nan yhteisomistukseen. omistaa Lohtajan kirkonkylän jakokunta.
12775: Paikallisen kalaosuuskunnan Himangalla Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
12776: olevalle suolaamolle on nykyiseltä pääkalas- taen,
12777: tuspaikalta Ohtakarilta edestakainen kalan-
12778: kuljetuksen merimatka 26 km. Lohtajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12779: kalarannan sataman tultua käyttökelpoiseksi tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar-
12780: lyhenisi edestakainen merimatka 14 km. kan määrärahan Lohtajan kirkonkylän
12781: Viime vuosina paikkakunnalla toimintansa kalasataman rakentamiseen ja väylän
12782: aloittaneet puutavaraliikkeet voisivat kul- ruoppaamiseen sinne.
12783: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
12784:
12785: Kauno Kleemola. Matti Lepistö.
12786: 1104
12787:
12788: IV,4os. - Rah.al. N:o 276.
12789:
12790:
12791: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian sata-
12792: maan johtavan ns. H alluskerin väylän syventämiseksi ja
12793: ruoppaamiseksi.
12794:
12795: E d u s k u n n a ll e.
12796:
12797: On tunnettua, miten arvokkaana tavalla nisteri. V. 1954 tehtiin jälleen toiv. ja raha-
12798: maan elinkeinoelämää ovat palvelleet merilii- asia-aloite, jotka johtivatkin sikäli myöntei-
12799: kenteemme. ohella merisatamamme, joitten lii- seen tulokseen, että v:n 1955 tulo- ja meno-
12800: kenne-edellytysten tehokkuus ja palvelukyky arviossa varattiin satamaruoppauksiin määrä-
12801: ovat merkittävällä tavalla koituneet laajojen raha, mistä mm. Merikarviankin sataman
12802: seutujen elinkeinoelämän hyväksi. Nimen- piti saada osuutensa. Merikarvian kunta on
12803: omaan siellä, missä valtiovallan toimesta me- ainakin kaksi eri kertaa järjestänyt eduskun-
12804: risatamat on saatettu kuntoon, siellä myös nan kulkulaitosvali{Ykunnalle retkeilytilaisuu-
12805: muukin elinkeinoelämä on voinut kohota. den satamaoloihinsa tutustumiseksi, joten
12806: Valtiovallan liian vähälle huomiolle on vali- asian pitäisi olla eduskuntapiireissä tunnettu.
12807: tettavasti kuitenkin jäänyt Pohjois-Satakun- Tietääksemme Merikarvian satama ei kuiten-
12808: nan alueella Merikarvian satama. Täällä kaan ole päässyt osalliseksi satamamäärära-
12809: pääasiassa seutukunnan omatoimisuus on pi- hoista, ja ne puuttuvat myös hallituksen tulo-
12810: tänyt pystyssä yhä kehittyviä liikenne-edelly- ja menoarviosta v. 1956. Näin ollen olisi edus-
12811: tyksiä, mutta vielä olisi paljonkin toivomisen kunnan otettava kohtuullinen määräraha tä-
12812: ja parantamisen varaa. Mainitun Meriokar- hän tarkoitukseen ja saatettava Merikarvian
12813: vian sataman liikenneolojen kehittämistoimen- sataman ruoppaus loppuun niitten suunnitel-
12814: pite.issä eivät riitä yksin asianomaisen Meri- mien pohjalla, jotka on laadittu satamaan
12815: karvian kunnan ansiokkaat, vuosikymmenien johtavan Halluskerin väylän ruoppaamiseksi,
12816: aikana tehdyt uhraukset, eikä kohtuudella jonka kustannukset ovat 31 milj. mk. On
12817: voitane vaatiakaan, että kaikki yleistä kan- selvää, että ko. sataman tuloväylän ruop-
12818: santalouttamme palvelevan merisataman kus- paaminen ja syventäminen merkittävästi hel-
12819: tannukset sälytettäisiin kunnan yksin kan- pottaisi meriliikennettä ja puutavaran ym.
12820: nettavaksi. Ne uhraukset, joita asianomai- lastauksia ja avaisi tietä elinkeinoelämän ke-
12821: nen kunta on tehnyt, ovat tosin aikais·emmin, !hittämiseksi Merikarvialla ja sen ympäristö-
12822: valtion pienien määrärahojen turvin pitäneet kunnissa, sekä mahdollistaisi teollisenkin toi-
12823: sataman jon'kunlaisessa liikennöimiskunnossa, minnan kehitystä, vahvistaisi vapaata yrit-
12824: mutta suuremman tavaran kuljetus ja rah- täjätoimintaa samalla, kun se edistäisi ja hel-
12825: tausalusten käyttö, so. liikkuminen satamassa, pottaisi työllisyystilanteen hoitamista.
12826: ei ole ollut mahdollista siitä syystä, ettei sa- Viittaamalla edellämainittuihin toivomus-
12827: tamaruoppauksella ole väylän syvyyttä saa- aloitteisiin n:o 264 (1951 vp.) ja n:o 429
12828: tettu riittäväksi suuremmille aluksille. Valtio- (1954 vp.) ja rah. al. n:o 437 ja 438 (1954
12829: valta'han myönsi v. 1934-1935 ruoppaukseen vp.) sekä edellä olevaan saamme kunnioit-
12830: vain minimaalisen määrärahan, joten kunnan taen ehdottaa,
12831: omatoimisuuskaan ei ole voinut riittää satama-
12832: alueen kohentamiseen. Merikarvian kunta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12833: tehnyt voitavansa mm. valtiovallan huomion tulo- ja menoarvioon 31 miljoonan
12834: !k:iinnittämiseksi ·tähän epäkohtaan. Kunnan markan määrärahan Merikarvian sata-
12835: toivomuksesta tehtiin mm. 1951 toiv. aloite maan johtavan ns. Halluskerin väylän
12836: n:o 264, jonka ensimmäinen allekirjoittaja syventämiseksi ja ruoppaamiseksi.
12837: oli Tuomiojan hallituksen valtiovarainmi-
12838: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
12839:
12840: Eino E. Heikura. Toivo Antila.
12841: Anttj J. Rantamaa. Eino Rytinki.
12842: 1105
12843:
12844: IV,4o9. - Rah.al. N:o 277.
12845:
12846:
12847:
12848:
12849: Sävelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Merilearvian satamaan
12850: johtavan ns. H alluskerin laivaväylän syventämiseen.
12851:
12852:
12853: E d u s k u n n a 11 e.
12854:
12855: Merikarvia on varsin vanha satamapaikka. kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö
12856: Jo ikimuistoisista ajoista on se muodostanut on valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan
12857: tärkeän puutavaran lastauskeskuksen Poh- lausunnon mukaisesti 27. 4. 55 asettanut tie-
12858: jois-Satakunnassa. Edelleenkin on tämä ja vesirakennushallituksen käytettäväksi 9
12859: ainoa lastauskelpoinen luonnonsatama, jonka miljoonaa markkaa edellämainittua tarkoi-
12860: sisäsataman ja väylän syventämiseen ja kun- tusta varten kuluvan vuoden menoarvion 20
12861: nostamiseen Merikarvian kunta on uhrannut Pl. III luvun 5 momentin kohdalla kulku-
12862: huomattavia summia, palvellut elintärkeällä laitosten ja yleisten töiden ministeriön käy-
12863: tavalla seutukunnan talouselämää ja koko tettäväksi vesirakennustöitä varten osoite-
12864: laajan asujamiston tarpeita. tusta 25 miljoonan markan siirtomäärära-
12865: Nyttemmin sisäsatamaan johtavan ns. hasta.
12866: Truutinkarin väylän yhä mataloituessa ja Koska kuitenkin syvennystöiden aloitta-
12867: käydessä merenkululle varsin vaaralliseksi mista tie- ja vesirakennushallituksen käsityk-
12868: ruvettiin suorittamaan tutkimuksia ns. Hal- sen mukaan ei voida pitää tarkoituksen mu-
12869: luskerin väylän sopivaisuudesta sisääntulo- kaisena nyt myönnetyn määrärahan turvin,
12870: väyläksi. Tämä eteläinen eli ns. Halluskerin sillä jo yksinomaan raskaan kaluston siirto-
12871: väylä onkin suoritettujen tutkimusten mu- kustannukset tulisivat osatöinä suoritettaessa
12872: kaan erittäin sopiva tähän tarkoitukseen. kohtuuttoman kalliiksi, ja kun ei enää liene
12873: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta ja myöskään epätietoisuutta kyseessäolevan
12874: merenkulkuhallituksen ohjeitten mukaan on työn suorittamisen pikaisesta ja välttämättö-
12875: tälle väylälle laadittu suunnitelma ja kustan- mästä tarpeesta koko Pohjois-Satakunnan
12876: nusarvio, joka päättyy 31 miljoonaan mark- talouselämän elvyttämiseksi ja sen työllisyy-
12877: kaan. den turvaamiseksi, ehdotamme kunnioittaen,
12878: Eduskunnan kulkulaitosvaliokunnan ja eri
12879: keskusvirastojen edustajien tutustuttua että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12880: edellä esitettyyn suunnitelmaan paikanpäälle tulo- ja menoarvioon 22 miljoonan
12881: suorittamanaan retkellä 11. 5. 54 se totesi markan määrärahan Merilearvian sata-
12882: asian tarpeellisuuden niin Merikarvian kuin maan johtavan ns. H alluskerin laiva-
12883: sen lähikuntienkin elinkeino- ja talouselämän väylän syventämiseksi ja ruoppaami-
12884: kehittämisen ratkaisevana tekijänä. Niinpä seksi.
12885: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
12886:
12887: Arvo Sävelä. Erkki Ryömä.
12888: Einari Jaakkola. Nestori Kaasalainen.
12889: Laura Brander-Wallin. Irma Rosnell.
12890: Matti Raipala. Pertti Rapio.
12891: 1106
12892:
12893: IV,4lo,- Fin.mot. N:o 278.
12894:
12895:
12896:
12897:
12898: Larson m. fl.: Angående anvisande av anslag Ull understöd
12899: för upprätthållande av menförestrafik på linjen Abo-
12900: skärgården--Mariehamn.
12901:
12902:
12903: Till Riksdagen.
12904:
12905: Vintertrafiken pä linjen Åbo-skärgärden hamn, det sä kallade södra faret. Pä grund
12906: -Mariehamn har alltid vällat svärigheter av att sagda bolag ej erhöll något statsun-
12907: att sköta pä ett för skärgärdsbefolkningen derstöd, kunde sjöfartsstyrelsen ej bestämma
12908: tillfredsställande sätt. Pä vintern 1953 in- om pä vilka rutter ifrågavarande bät skulle
12909: sattes statens menföresfartyg m/s ,Aranda" gå, vilket naturligtvis skulle varit till stort
12910: i trafik pä nämnda linje, vilket med glädje gagn för trafiken om de bäda fartygens
12911: hälsades av dem, som äro beroende av denna (Aranda och Aland) turer kunnat sam-
12912: trafik. Det visade sig dock snart, att ordnas.
12913: Aranda ensam icke tillfredsställande för- Vid förfrägningar hos Ångfartygsaktie-
12914: mädde sköta denna trafik. Pä grund av bolaget Åland, huruvida sagda bolag inkom-
12915: den stora mängd fraktgods, som skall fram- mande vinter kommer att insätta s/s Åland
12916: befordras på denna linje, bli lastnings- och i trafik pä linjen Åbo-skärgärden-Marie-
12917: lossningstiderna sä länga, om allt skall frak- hamn, har från bolagets sida förklarats, att
12918: tas med ett fartyg, att detsamma icke på trafiken pä dena linje icke är lönsam; en-
12919: längt när kan hälla tidtabellen. Under den dast om subvention pä 1 500 000 mark per
12920: tid Aranda ensam skötte denna trafik hände månad från 15. 12. 1955 till 15. 4. 1956 kan
12921: det att bäten var försenad ända upp till päräknas, insätter bolaget ifrågavarande
12922: 18-20 timmar. Vad detta betyder för skär- ångare i trafik.
12923: gärdsbefolkningen, som under menförestider På grund av det ovan anförda föreslä vi,
12924: är helt beroende av denna bät, beträffande
12925: säväl gods- som persontrafik, ligger i öppen att Riksdagen i statsförslaget för
12926: dag. 1956 måtte upptaga ett anslag stort
12927: Under menföresperioden 1954--55 insatte 6 000 000 mark för subvention för
12928: Ångfartygsaktiebolaget Åland i Åbo s/s upprätthållande av menförestrafik på
12929: ,Åland" på linjen Åbo-skärgärden-Marie- linjen Åbo-skärgården--Mariehamn.
12930: Helsingfors den 19 september 1955.
12931:
12932: Arthur Larson. John Österholm.
12933: John Forsberg. C. A. Öhman.
12934: Sven Högström.
12935: 1107
12936:
12937: IV,410. - Rah.al. N:o 278.
12938: Suomennos.
12939:
12940:
12941:
12942: Larson ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi keli-
12943: rikkoliikenteen ylläpitämistä varten linjalla Turku-saa-
12944: risto-Maarianhamina.
12945:
12946:
12947: E d u s k u n n a 11 e.
12948:
12949: Talviliikenteen hoitaminen linjalla Turku mina, ns. eteläiselle väylälle. Koska sanottu
12950: --saaristo-Maarianhamina saaristoväestöä yhtiö ei saanut mitään valtionapua, ei meren-
12951: tyydyttävällä tavalla on aina aiheuttanut kulkuhallitus voinut määrätä, mitä reittejä
12952: vaikeuksia. Talvella 1953 asetettiin valtion kysymyksessä olevan aluksen tuli kulkea,
12953: kelirikkoalus Aranda liikennöimään maini- mikä tietenkin olisi ollut suureksi hyödyksi
12954: tulla linjalla, mitä toimenpidettä tervehdit- liikenteelle, jos molempien alusten (Arandan
12955: tiin ilolla niiden taholla, jotka ovat tästä lii- ja Ålandin) vuorot olisi voitu rinnastaa.
12956: kenteestä riippuvaisia. Pian kuitenkin kävi Tiedusteltaessa Åland-yhtiöltä, missä mää-
12957: selville, ettei Aranda voi yksin hoitaa tätä rin yhtiö ensi talvena tulee asettamaan s/s
12958: liikennettä tyydyttävällä tavalla. Tällä lin- Ålandin liikenteeseen linjalla Turku--saa-
12959: jalla kuljetettavan suuren tavaramäärän ta- risto-Maarianhamina, on yhtiön taholta seli-
12960: kia lastaus- ja purkausajat muodostuvat, jos tetty, että liikenne tällä linjalla ei ole kan-
12961: kaikki on kuljetettava yhdellä aluksella, niin nattava. Ainoastaan jos on saatavissa
12962: pitkiksi, ettei se voi läheskään noudattaa 1 500 000 markkaa kuukautta kohti 15. 12.
12963: aikataulua. Sinä aikana, jolloin Aranda yk- 1955 lähtien 15. 4. 1956 saakka, asettaa yh-
12964: sin hoiti tätä liikennettä, tapahtui, että laiva tiö kysymyksessä olevan laivan liikenteeseen.
12965: oli jopa 18-20 tuntia myöhässä. On itses- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12966: tään selvää, mitä tämä merkitsee saaristoväes-
12967: tölle, joka kelirikkoaikoina on kokonaan riip- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
12968: puvainen tästä aluksesta, mitä tulee sekä tulo- ja menoarvioon 6 000 000 markan
12969: tavara- että henkilöliikenteeseen. määrärahan avustukseksi kelirikkolii-
12970: Kelirikkokautena 1954-55 asetti Ångfar- kenteen ylläpitämistä varten linjalla
12971: tygaktiebolaget Åland liikenteeseen s/s Ålan- Turku--saaristo-Maarianhamina.
12972: din linjalla Turku-saaristo-Maarianha-
12973: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
12974:
12975: Arthur Larson. John Österholm.
12976: John Forsberg. C. A. Öhman.
12977: Sven Högström.
12978:
12979:
12980:
12981:
12982: 35 E 626/55
12983: 1108
12984:
12985: IV,4u. - Rah.al. N:o 279.
12986:
12987:
12988:
12989:
12990: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ulko-
12991: mailla tehtävää yleisluontoista matkailupropagandaa
12992: varten.
12993:
12994:
12995: Eduskunnalle.
12996:
12997: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon on hal~ Sen jälkeen kun matkailupropagandan ul-
12998: litus ottanut Suomen hyväksi ulkomailla teh- komaanto.imikunta ja kulkulaitosten ja yleis-
12999: tävää matkailupropagandaa varten 10 mil- ten töiden ministeriö olivat tehneet 15 240 000
13000: joonaa markkaa. Matkailupropagandan ulko- markkaan päättyvän ehdotuksensa, mruailman
13001: maantoimikunta, jossa matkailujärjestöt, kul- matkailumarkkinoilla on tapahtunut huomat-
13002: kulaitosministeriö, ulkoasiainministeriö, rau- tava alueen la;ajennus Neuvostoliiton avattua
13003: tatiehallitus ja eri liikennelaitokset ovat edus- rajansa suuressa mittakaavassa tapahtuvalle
13004: tettuina, oli kyseiseen tarkoitukseen ehdotta- lmnsainväliselle turismille. Jotta maamme
13005: nut 15 240 000 markkaa vakinaisena määrä- omalta osaltaan voisi esittäytyä Neuvostolii-
13006: rahana, jonka määrän myös kulkulaitosten ton matkailevalle yleisölle, on välttämätöntä
13007: ja yleisten töiden ministeriö oli ehdottanut julkaista venäjänkielisiä Suomea matkailu-
13008: otettavaksi valtion v:n 1956 tulo- ja meno- maana esitteleviä painotuotteita, aikataulus-
13009: arvioon. toja, hotelli- ja ravintolahinnastoja jne.
13010: Suomeen ulkomailta suuntautuvalla mat- Tästä aiheutuu 840 000 markan menoerä.
13011: kailulla on kansantaloudellisesti erittäin Vuodeksi 1956 suoritettavaa mruamme mat-
13012: suuri merkitys. Tämän matkailijaliikenteen kailumainontaa tarkoittavaan toimintaan tar-
13013: tuotto oli v. 1954 n. 3.5 miljardia markkaa vittaisiin varoja seuraavasti:
13014: ja kuluvana vuonna, ulkomaisen matkailija- mk
13015: määrän perusteella arvioiden, n. 4 miljardia 1) erikielisten matkailujulkaisu-
13016: markkaa. Noin puolet kyseisestä tuotosta tu- jen toimittamiseen, painattami-
13017: lee valtion kassa;an rautateille, posti- ja len- seen ja jakeluun ............. . 8 450 000
13018: nätinlaitokselle kertyneinä tuloina, veroina 2) osallistumiseen erittäin tu-
13019: ym. Huolimatta siitä, että jo tällaisenaan loksekkaaseen yhteiseurooppalai-
13020: varsin huomattavaa ulkomaisen valuutan seen ja yhteispohjoismaiseen mat-
13021: määrää voitaisiin sopivin propaganda- ja kailupropagandaan, Suomen osuus
13022: informatiotoimenpitein, joiden kustannukset kokonaiskustannuksista ....... . 2150 000
13023: työn tulokset huomioonottaen ovat varsin 3) valokuvien, valokuvasuuren-
13024: vaatimattomat, suuresti lisätä, ei tähän tar- nusten, diapositiivi- yms. aineis-
13025: koitukseen ole katsottu voitavan myöntää ton hankkimiseen ja jakeluun .. 1850 000
13026: kuin osa siitä rahasta, jonka matkailupropa- 4) osanotto ulkomaisiin näytte-
13027: g'andan ulkomaantoimikunta ja kulkulaitos- lyihin ....................... . 350 000
13028: ten ja yleisten töiden ministeriö ovat pitä- 5) elokuvapropagandaan .... . 2 000 000
13029: neet välttämättömänä. Verrattaessa maamme 6) ilmoitteluun ulkomaisissa
13030: yleisluontoiseen matkailupropagandaan käyt- matkailujulkaisuissa ........... . 550 000
13031: tämiä valtion varoja siihen, mitä muut eu- 7) ulkomaisten matkatoimisto-
13032: rooppalaiset maat sijoittavat samaan tarkoi- virkailijain ja matkailupropagan-
13033: tukseen -ulkomaisen valuutan helpoimpaan distien opintomatkojen järjestämi-
13034: hankkiruistapaan - todetaan, että Suomi seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500 000
13035: sekä absoluuttisesti että suhteellisesti on vii- 8) kirjoituspalkkioihin . . . . . . . 150 000
13036: meisenä. Yhteensä mk 16 000 000
13037: IV,411. - Honkala. ym. 1109
13038:
13039: Arviosta puuttuvat kaikki varsinaiset toi- tettu lopullisesti vakinaiselle kannalle, olisi
13040: mistokulut palkkoineen ym., jotka suoritetaan entistäkin tähdellisempää, että Suomella olisi
13041: muista varoista. Pariisissa tehokkaasti työskentelevä matkailu-
13042: Suomen matkailumainonnan hoitamisessa toimisto. Tämän toimiston vuotuiset yllä-
13043: ulkomailla ovat eri maissa olevat matkailu- pitokustannukset olisivat n. 2 000 000 mark-
13044: tiedonantotoimistot välttämättömiä mainos- ja kaa.
13045: informatiomateriaalin jakelup.isteitä ja pro- Lontoossa rakenteilla olevaan Suomi-taloon
13046: pagandakeskuksia. Näistä toiruistoista käsin tulee perustettavaksi matkailutiedonantotoi-
13047: voidaan ylläpitää henkilökohtaista kosketusta misto, joka aloittaa toimintansa jo vuoden
13048: asianomaisen maan lehdistöön, matkailueli- 1956 puolella. Tämän toimiston tehtävä puu-
13049: miin, radioon ym. matkailullisen ,good tavaluutan hankkijana on erittäin arvokas ja
13050: willin" luomiseksi sekä valvoa jaetun mai- sen toiminnan ylläpitämiseen tarvittaisiin
13051: nosmateriaalin tehokasta käyttöä. ensi vuonna 500 000 markkaa.
13052: Maamme matkailutiedonantotoimisto Parii- Edellä esitet;yn nojalla ehdotamme,
13053: sissa, maailman matkailun suurimmassa kes-
13054: kuksessa, on kokonaan vailla valtionapua ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13055: toimii äärimmäisen suurissa taloudellisissa tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII luvun
13056: vaikeuksissa, joten sen toiminta on hyvin 5 momentille lisäyksenä 8 500 000 mar-
13057: puutteellista ja erittäin rajoitettua. Kun kan määrärahan ulkomailla tehtävää
13058: Aero Oy: n Pariisin lentolinja nyt on Saa- yleisluontoista matkailupropagandaa
13059: varten.
13060: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
13061:
13062: Niilo Honkala. C. A. Öhman.
13063: Jaakko Hakala. Aukusti Pasanen.
13064: 1110
13065:
13066: IV,412. - Rah.al. N:o 280.
13067:
13068:
13069:
13070:
13071: Honkala ym..: Määrärahan osoittamisesta Ait·iston matkailu-
13072: keskuksen majoitustilojen lisäämiseksi ja ravintolan laa-
13073: jentamiseksi.
13074:
13075:
13076: E d u s k u n n a 11 e.
13077:
13078: Sodan jälkeen ulkomailta maahamme suun- laajuudessaan keväällä 1956, tuottaa erityi-
13079: tautuneen ja suhteellisen nopeassa tahdissa sesti ulkomaalaisliikenteen ohjaaminen Airis-
13080: lisääntyneen matkailijaliikenteen ohjaaminen ton matkailukeskukseen suuria vaikeuksia
13081: meren saaristossa sijaitseville matkailulli- tarkoitukseen soveltuvien majoitustilojen
13082: sesti mielenkimtoisille alueille on ollut mah- puuttumisen vuoksi. Sentähden on tarpeen
13083: dollista vain hyvin rajoitetussa määrässä, ryhtyä kiireellisesti toimenpiteisiin majoitus-
13084: koska matkailijaliikenteelle välttämättömät tilojen lisäämiseksi ja ravintolaosaston laa-
13085: kulkuyhteydet ja majoitusmahdollisuudet jentamiseksi. Laajennustöitä varten on tehty
13086: ovat olleet puutteelliset. Tämä on valitetta- suunnitelma, joka edellyttää 20 uuden kesä-
13087: vaa, toisaalta sen vuoksi, että meren saaris- käyttöisen vierashuoneen rakentamista sekä
13088: tomme tunnustetaan yleisesti erääksi arvok- ravintolasalin laajentamista. Tämän raken-
13089: kaimmista matkailunähtävyyksistämme, ja nustyön ja siihen liittyvien varusteiden han-
13090: toisaalta sen vuoksi, että saariston elinkeino- kinnan yhteinen kustannusarvio on 18.3 milj.
13091: elämä on jäänyt suureksi osaksi vaille sitä markkaa. Kun Airiston matkailukeskuksen
13092: elvyttävää vaikutusta, jota matkailun suun- toiminnan avulla ei lähinnä lyhyen matkailu-
13093: tautuminen saaristoon nykyistä suuremmassa kauden takia ole mahdollista koota laajen-
13094: määrässä epäilyksettä merkitsisi. nustöihin tarvittavia varoja, olisi tarpeel-
13095: Matkailijaliikenteen suuntaamiselle saaris- lista, että työtä varten saataisiin avustus
13096: toon on nyt avautunut entistä paremmat julkisista varoista.
13097: mahdollisuudet sen jälkeen, kun Turun saa- Siihen katsoen, että Airiston matkailukes-
13098: ristossa Paraisten Stormälön saarella sijait- kuksen vastaanottokyvyn parantaminen on
13099: sevaan Airiston matkailukeskukseen on val- yleisen edun mukaista, koska lisääntyneestä
13100: mistunut kesällä 1955 autotie. Seurauksena liikenteestä koituva taloudellinen hyöty ja-
13101: tämän tieyhteyden aikaansaamisesta on, että kautuu laajalle puheenaolevalla saaristo-
13102: Airiston matkailukeskuksen vastaanottokykyä alueella ja ulkomaalaisliikenteen osalta va-
13103: on kiireellisesti parannettava. Airiston mat- luuttatulojen muodossa myös koko maan hy-
13104: kailukeskuksen, joka rakennettiin pääasiassa väksi, ehdotamme,
13105: valtiolta saadun avustusmäärärahan varoilla
13106: vv. 1939-1941, nykyinen majoituskapasi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13107: teetti, n. 60 vierassijaa, on osoittautunut osit- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII lu-
13108: tain riittämättömäksi jo niinä vuosina, jol- vun 5 moment1"lle 18 300 000 markkaa
13109: loin toimintaa on harjoitettu yksinomaan Airiston matkm"lukeskuksen majoitus-
13110: vesitse tapahtuvan liikenneyhteyden varassa. tilojen lisäämiseksi ja ravintolan laar
13111: Sen jälkeen kun yksityis- ja linja-autoilla ta- jentamiseksi.
13112: pahtuva liikenne Airistoon alkaa täydessä
13113: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
13114:
13115: Niilo Honkala. Vappu Heinonen.
13116: Urho Kulovaara. Arthur Larson.
13117: 1111
13118:
13119: IV,ua. - Rah.al. N:o 281.
13120:
13121:
13122:
13123:
13124: Kajala ym.: Määrärahan osoittamisesta Aulangon matkailu-
13125: hotellin majoitustilojen lisäämiseksi ja erinäisten perus-
13126: korjaus- ja muutostöiden suorittamiseksi.
13127:
13128:
13129: E d u s k u n n a ll e.
13130:
13131: Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkai- joittaa vain välttämättömimpiin vuosikor-
13132: lijaliikenne on sodanjälkeisenä kymmenvuo- jauksiin. Kun hotellikiinteistön perusteelli-
13133: tiskautena kasvanut yli kymmenkertaiseksi. nen korjaus on nyt kuitenkin käynyt ajan-
13134: Seurauksena tämän liikenteen nopeasta li- kohtaiseksi, on korjaustöiden yhteydessä
13135: sääntymisestä on ollut viimeksi kuluneina suunniteltu toteutettavaksi myöskin välttä-
13136: vuosina se, että Suomessa vallitsevan suhteel- mättömäksi käynyt matkustajahuoneiden lu-
13137: lisen lyhyen matkailukauden aikana ei ole kumäärän lisääminen ja eräiden hotellin
13138: eriää voitu kaikkialla ottaa vastaan maahan ravintolan palveluskyvyn lisäämistä tarkoit-
13139: matkailemaan pyrkiviä ulkomaalaisia. Vai- tavien muutos- ja lisäystöiden suorittaminen.
13140: kein on ollut tilanne maan huomattavim- Kaikkien näiden töiden yhteinen kustannus"
13141: maksi matkailukeskukseksi kehittyneenä Au- arvio on 55 milj. markkaa.
13142: langolla, joka edullisen maantieteellisen si- Siihen nähden, että Aulangon matkailu-
13143: jaintinsa vuoksi · on vetänyt puoleensa suh- hotellin, jonka merkitys maan ainoana kor-
13144: teellisesti eniten maassa vierailevia ulkomaa- keat kansainväliset vaatimukset täyttävänä
13145: laisia. Aulangon matkailijahotellin vastaan- matkailupaikkana on koko maan matkailulle
13146: ottokyvyn parantaminen on nyt muodostu- ensiarvoisen suuri, ajan vaatimaan kuntoon
13147: nut kiireelliseksi tehtäväksi, jonka toteutta- saattaminen on yleisen edun mukaista ja
13148: mista ei voida koko maan matkailulle vahin- koska välttämättömien laajennusten ja pe-
13149: koa tuottamatta enää siirtää myöhemmäksi. ruskorjausten toteuttamiseksi ei ole olemassa
13150: Aulangon kansallispuiston alueella sijaitseva muita mahdollisuuksia, ehdotamme,
13151: nykyinen matkailuhotelli rakennettiin pää-
13152: asiassa julkisin varoin vv. 1937-1939. Ho- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13153: tellin valmistumisen jälkeen ei korjauksiin tulo- ja menoarvioon matkailuliiken-
13154: tai laajennuksiin ole ollut julkisia varoja teen edistämiseksi tarkoitettuun koh-
13155: käytettävissä. Sen johdosta, että hotellin taan 12 Pl. XII lukuun 55 000 000
13156: toiminnasta ei voi ensi sijassa lyhyen mat- markkaa Aulangon matkailuhotellin
13157: kailukauden vuoksi kertyä riittävästi varoja majoitustilojen lisäämiseksi ja erinäis-
13158: perusparannuksiin, puhumattakaan uudisra- ten peruskorjaus- ja muutostöiden
13159: kennuksista, on korjaukset ollut pakko ra- suorittamiseksi.
13160: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
13161:
13162: Olavi Kajala. Juho Tenhiälä. Irma Karvikko.
13163: Unto Suominen. Harras Kyttä. Antti Kukkonen.
13164: Eino Raunio. Eino Saari. Lennart Heljas.
13165: Niilo Honkala.
13166: 1112
13167:
13168: IV,414. - Rah.al. N:o 282.
13169:
13170:
13171:
13172: Kujala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaakkois-Suomen
13173: liikenneolojen kehittämistä varten.
13174:
13175:
13176: E d u s k u n n a 11 e.
13177:
13178: Teollisuuden tuotanto on voimakkaasti li- Kaakkois-Suomen liikenneolojen kehittämi-
13179: sääntynyt Kymen läänin suurilla teollisuus- sestä pitäisi kuitenkin laatia pikaisesti koko-
13180: alueilla. Tämän lisäksi on rakennettu uusia naissuunnitelma. Mm. tavaran kuljetus
13181: teollisuuslaitoksia, jonka johdosta on muodos- VuOksenlaakson ja Lappeenrannan teollisuus-
13182: tunut kokonaan uusia teollisuusyhdyskuntia. alueilta Kotkan ja Haminan satamiin on epä-
13183: Voimakas taloudellinen kehitys on vetänyt tyydyttävällä kannalla. Näiltä teollisuus-
13184: yhä kasvavan väestömäärän te.ollisuuskeskuk- alue.ilta pitäisi rakentaa oikorata satamiin.
13185: siin. Se olisi eräs avainkysymys Kaakkois-Suomen
13186: Tästä kehityksestä on jäänyt 'huomattavasti liikenneolojen kehittämisessä.
13187: jälkeen Kaakkois-Suomen liikenneolot. Siitä Parikkalan-Onkamon rautatie olisi raken-
13188: ovat kärsineet kulutustavarain kuljetus teol- nettava ensi tilassa. Samoin on kaakkoiselia
13189: lisuuskeskuksiin sekä teollisuuden tuottamien rajaseudulla joukko keskeneräisiä teitä, joi-
13190: tavarain kuljettaminen markkinoille. den rakentamiseen pitäisi heti ryhtyä. Näi-
13191: Erikoisesti kesän aikana on liikenne ruuh- den töiden aloittaminen jo valmiitten suunni-
13192: kautunut. Kotkan ja Haminan suuriin sata- telmien osalta on varsin välttämätön työttö-
13193: miin kulkee tavara rautatietä pitkin Kouvo- myydenkin lievittämistä ajatellen. Tämä alue
13194: lan kautta. Tämä yksi rautatie ei kykene on ollut työttömyyden kannaltll!kin vaikeim-
13195: riittävällä teholla suoriutumaan sille kesäai- pia maassamme. Edellisinä vuosina on työt-
13196: kana asetetusta kuormituksesta. Satamissa tömiä Kymen läänin alueelta kulje.tettu kau-
13197: joudutaan odottelemaan lasteja, josta johtuu kaisille siirtotyömaille, aina Keski-Suomeen
13198: työajan menetystä, joka on muutenlkin epä- asti. Se työ, jota näillä siirtotyömailla on
13199: rtasaisesti työtä saaviJ.le satamatyöläisille ras- suoritettu, on useinkin !kansantalouden kan-
13200: kas taloudellinen vahinko. Samoin joutuvat nalta ollut vähemmän merkityksellistä, joten
13201: laivat odottamaan. Nämä ovat myöskin kus- on toivottavaa, että Kymen läänin työttömät
13202: tannuksia lisääviä tekijöitä. vastaisuudessa sijoitetaan kotiseudulleen,
13203: Karuk'kois-Suomen liikenneolojen kehittä- koska siellä on ensiarvoisen tärkeää tehtävää.
13204: mistä on pa1ljon pohdittu. On laadittu myös- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
13205: kin suunnitelmia, jotka osittain parantaisivat
13206: tilannetta. Nämä suunnitelmat ovat eräiltä
13207: osiltaan jo niin pitkällä, e.ttä niitä voitaisiin että Eduskunta ottaisi vuoclen 1956
13208: ryhtyä toteuttamaankin. Esim. ratajakso tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
13209: Inkeroinen-Kotka voitaisiin rakentaa ikalksi- kaa Kaakkois-Suomen liikenneolojen
13210: raiteiseksi. Lappeenrannan-Luumäen oiko- kehittämiseksi laadittavan lopullisen
13211: radan rll!kentaminen voitaisiin myös aloittaa. suunnitelman aikaansaamiseksi sekä
13212: Haminan-Virojen maantieoikaisu on myös töiden aloittamiseksi valtioneuvoston
13213: kiireellinen tehtävä. On monia muita jo val- harkinnan mukaan niissä kohteissa,
13214: miina olevia osasuunnitelmia, jotka tote.utet- joissa jo on valmiit suunnitelmat.
13215: tuina auttaisivat asiaa.
13216: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
13217:
13218: Toivo Kujala. Veikko Kokkola.
13219: Valto Käkelä. Tauno Kelovesi.
13220: Yrjö Sinkkonen.
13221: 1113
13222:
13223: IV,415. - Fin.mot. N:o 283.
13224:
13225:
13226:
13227:
13228: Sundman m. fl.: A.ngående anvisande av anslag för byg-
13229: gande av en fyr pd KaUan.
13230:
13231:
13232: T i ll R i k s d a g e n.
13233:
13234: Med hänvisning tili motiveringen i hem- att Riksdagen i statsförslaget för år
13235: ställningsmotionerna n: ris 370-371 detta år 1956 måtte upptaga ett anslag om
13236: och kommunikationsutskottets betänkande 10 m~'ljoner mark för byggande av
13237: n:o 14 den 20 maj 1955 föreslår underteck- en fyr på Kallan utanför Jakobstad.
13238: nade vördsamt,
13239: Helsingfors den 20 september 1955.
13240:
13241: Bruno J. Sundm~ G. Henriksson.
13242: 1114
13243:
13244: IV,415. - Rah.al. N:o 283.
13245: Suomennos.
13246:
13247:
13248:
13249: Sundman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kallanin meri-
13250: majakan rakentamiseen.
13251:
13252:
13253: E d u s k u n n a 11 e.
13254:
13255: Viitaten tämän vuoden valtiopäivillä teh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13256: tyjen toivomusaloitteiden n: o 370 ja 371 pe- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
13257: rusteluihin sekä kulkulaitosvaliokunnan mie- kan määrärahan merimajakan raken-
13258: tintöön n:o 14 toukokuun 20 päivältä 1955 tamiseksi Kallaniin Pietarsaaren edus-
13259: allekirjoittaneet ehdottavat kunnioittaen, talle.
13260: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
13261:
13262: Bruno J. Sundman. G. Henriksson.
13263: 1115
13264:
13265: IV,416.- Fin.mot. N:o 284.
13266:
13267:
13268:
13269: Wickman m. fl.: Angående anvisande av anslag för ett fyr-
13270: båksbygge på Kallans grund.
13271:
13272:
13273: Till Riksdagen.
13274:
13275: Till riksdagen inlämnades i februari detta att regeringen i propositionen an-
13276: år tvenne hemställningsmotioner, n: ris 370 gående statsförslaget för år 1956
13277: och 371, i vilka motionärerna föreslogo, att måtte intaga ett nödigt anslag för
13278: riksdägen ville besluta hemställa om att re- byggande av en fyr utanför Jakob-
13279: geringen måtte upptaga anslag i 1956 års stad."
13280: statsförslag för byggande av en fyrbåk på
13281: Kallans grund utanför Jakobstad. Vid riksdagens sista plenum före sommar-
13282: Kommunikationsutskottet behandlade dessa ledigheten bordlades betänkandet till hösten,
13283: motioner och godkände dem med följande vilket innebär, att detsamma på grund av
13284: motivering: ,Utskottet har med anledning att regeringens budgetproposition förelagts
13285: av ntotionerna såsom sakkunnig hört sjö- riksdagen, nu lämnats obeaktat.
13286: fartsl'ådet S. Tainio vid sjöfartsstyrelsen. Enligt vår mening hade regeringen bort
13287: 1 ,båda motionerna understrykes vikten av beakta kommunikationsutskottets och veder-
13288: eff~ktivare trygghet för sjöfarten i Bott- börande instansers positiva inställning tili
13289: niska viken utanför Jakobstad och äskas an- den viktiga frågan om avlägsnandet av en
13290: slag för ändamålet i statsförslaget för år av de två · mörka områden längs våra kuster,
13291: 1956. Från sjöfartsstyrelsens sida har med- som vållat tragiska och tunga olyckor i
13292: delats, att man redan år 1938 väckt tanken mä.nniskoliv och egendom, genom att i 1956
13293: på byggande av en fyr på Kallans stengrund års statsförslag upptaga ett anslag för byg-
13294: n,är& Jakobstad, men företaget har ej1 ännu gandet av den fyr, som fått alla sakkunnigas
13295: blivit genomfört. Sjöfartsstyrelsens utred- förord. Då något anslag för byggandet av
13296: ning i saken har övertygat utskottet om, Kallans fyr icke finns i regeringens budget-
13297: huru farligt för sjöfarten det område är, förslag för 1956, får undertecknade med
13298: som den nya fyren komme att betjäna. hänvisning tili ovanstående och hemställ-
13299: Likaså har utskottet kommit till den upp- ningsmotionerna n: ris 370 och 371 detta
13300: fattningen, att det för fyren avsedda stället år och kommunikationsutskottets betänkande
13301: är lämpligt för ändamålet och att man med n:o 14, daterat den 20 maj 1955, vördsamt
13302: det i den ena av motionerna äskade anslaget föreslå,
13303: av 15 miljoner mark kunde uppföra fyrtor-
13304: net, medan totalkostnaderna komme att stiga att Riksdagen måtte i 1956 års
13305: tili 40-45 miljoner mark. statsförslag upptaga ett anslag om
13306: På grund av vad ovan anförts föreslår 15 000 000 mark för påbörjandet av
13307: utskottet vördsamt, att riksdagen ville be- ett fyrbåksbygge å Kallans grund
13308: sluta hemställa, ntanför· Jakobstad.
13309: Helsingfors den 15 september 1955.
13310:
13311: Albin Wickman. Arthur Larson.
13312: Grels Teir. Verner Korsbäck.
13313: Sven Högström. T. A. Wiherheimo.
13314: Bertel Lindh. Erkki Leikola.
13315: C. A. Öhman. Väinö Rankila.
13316: Nestori Nurminen.
13317: 36 Ei 06;55
13318: 1116
13319:
13320: IV,416. - Rah.al. N:o 284.
13321: Suomennos.
13322:
13323:
13324:
13325: Wickman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kallanin meri-
13326: majakan rakentamiseen.
13327:
13328:
13329: E d u s k u n n a 11 e.
13330:
13331: Eduskunnalle jätettiin tämän vuoden hel- että hallitus ottaisi vuoden 1956
13332: mikuussa kaksi toivomusa.loitetta, n: ot 370 tulo- ja menoarvioon tarpeellisen mää-
13333: ja 371, joiden tekijät ehdottivat eduskunnan rärahan merimajakan rakentamista
13334: päätettäväksi toivomuksen, että hallitus ot- varten Pietarsaaren edustalle."
13335: taisi vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityk-
13336: seen määrärahan merimajakan rakentami- Eduskunnan viimeisessä täysistunnossa. en-
13337: seksi KaUaniin Pietarsaaren edustalle. nen kesälomaa pantiin mietintö pöydälle syk-
13338: Kulkulaitosvaliokunta käsitteli nämä aloit- syyn, mikä merkitsi sitä, että se nyt, lroska
13339: teet ja hyväksyi ne seuraavin perusteluin: hallituksen budjettiesitys oli annettu ~us
13340: ,Valiokunta on aloitteiden johdosta kuul- kunnalle, jätettiin huomioon ottamatta.
13341: lut asiantuntijana merenku1kuneuvos S. Tai- Mielestämme hallituksen olisi pitänyt qttaa
13342: niota merenkulkuhallituksesta. Molemmissa huomioon kulikulaitosvaliokunnan ja ~htn
13343: aloitteissa korostetaan Pohjanlahden meren- omaisten instanssien myönteinen asenne ky-
13344: kulun turvallisuuden tehostamisen tärkeyttä symyksessä, jonka tarkoituksena on poistaa
13345: Pietarsaaren edustalla ja pyydetään tarkoi- rannikoiltamme toinen niistä kahdesta pi-
13346: tusta varten määrärahaa vuoden 1956 tulo- meästä alueesta, jotka ovat aiheuttaneet traa-
13347: ja menoarvioon. Merenkulkuhallituksen ta- gillisia ja raskaita ihmishenkien ja omaisuu-
13348: holta on ilmoitettu, että jo vuonna 1938 oli den menetyksiä, ottamalla vuoden 1956 tulo-
13349: herätetty ajatus majakan rakentamisesta ja menoarvioesitykseen määräraha sen riia-
13350: Kallanin kivikkoriutalle Pietarsaaren lähellä, ja:kan rwkentamiseksi, jota kaikki asiantunti-
13351: mutta hanike on jäänyt tähän saakka toteut- jat ovat puoltaneet. Kun mitään määrä-
13352: tamatta. Merenkulkuhallituksen asiaa kos- rahaa Kallanin majakan rakentamiseksi ei
13353: kevat selvitykset ovat saaneet valiokunnan ole hallituksen budjettiesityksessä vuodelle
13354: vakuuttuneeksi sen alueen vaarallisuudesta 1956, ehdottavat allekirjoittaneet edellä esi-
13355: merenkululle, jota uusi majakka tulisi pal- tettyyn sekä tänä vuonna jätettyihin toivo-
13356: velemaan. Niinikään valiokunta on saanut musaloitteisiin n: ot 370 ja 371 ja kulkulai-
13357: käsityksen, että majakan rakentamiselle tosvaliokunnan mietintöön n :o 14 toukokuun
13358: suunniteltu paikka on tarkoitukseen sopiva 20 päivältä 1955 viitaten kunnioittaen,
13359: ja että toisessa edellä mainituista aloitteista
13360: pyydetyllä 15 milj. markan määrärahalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13361: voitaisiin rakentaa majakkatorni, mutta ko- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
13362: konaiskustannukset tulisivat olemaan 40-45 kan määrärahan Kallanin merimaja-
13363: milj. markkaa. kan rakennustöiden aloittamiseksi Pie-
13364: Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun- tarsaaren edustalla.
13365: nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
13366: toivomuksen,
13367: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
13368:
13369: Albin Wickman. Bertel Lindh. Verner Korsbäck.
13370: Grels Teir. C. A. Öhman. T. A. Wiherheimo.
13371: Sven Högström. Arthur Larson. Erkki Leikola.
13372: Väinö Rankila. Nestori Nurminen.
13373: 1117
13374:
13375: IV,417. - Rah.al. N:o 285.
13376:
13377:
13378:
13379:
13380: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta fotogrammetrian pro-
13381: fessorin viran perustamiseksi Teknilliseen korkeakouluun.
13382:
13383:
13384: E d u s k u n n a ll e.
13385:
13386: Se tosiasia, että tekniikan kehitys on viime den sekä radioteknillisten ja gravimetristen
13387: aikoina perinpohjin muuttanut kaikkia tuo- menetelmien kohdalla. Toiselta puolen ilma-
13388: tantomenetelmiä, ilmenee erinomaisen sel- kuvakartoitus on kehittynyt omaan suun-
13389: vänä myös maanmittauksessa ja kartoituk- taansa jo niin pitkälle, että sitä ei nykyisin
13390: sessa, mutta ei lainkaan Teknillisen korkea- voida lukea edes geodesiaan kuuluvaksi. Itse
13391: koulun maanmittausosaston vakituisten opet- asiassa kuvamittaus eli fotogrammetria ei
13392: tajanvirkojen järjestelyssä. Suomessa uuden- enää palvele pelkkää kartoitusta, vaan useita
13393: aikainen kehitys alkoi 1920-luvulla, kun ken- muitakin tekniikan, tieteen ja taiteenkin
13394: raali Nenosen johdolla otettiin käytäntöön aloja.
13395: ilmakuvakartoitus. Lyhyessä ajassa suoma- Suomen fotogrammetria on pysähtynyt
13396: laiset menetelmät kohosivat kansainväliseen ilmakuvakartoituksen rutiinityöhön. Tutki-
13397: maineeseen, samalla kun maamme kartoitus mustyö, menetelmien kehittäminen, on vä-
13398: tuli paljon joutuisammaksi, tarkemmaksi ja häistä, ja niiden soveltaminen muille aloille
13399: halvemmaksi. olematonta. Vastakohtana voidaan mainita
13400: Luonnollisesti tämä kehitys kuvastui maan- Ruotsi, jossa fotogrammetrian harrastus he-
13401: mittausosaston opetusohjelmassa, jossa yhä räsi myöhemmin kuin meillä, mutta kun
13402: kasvava osuus oli varattava ilmakuvakartoi- vuonna 1945 Tukholman teknilliseen korkea-
13403: tukselle. Opetusta antoi ensin geodesian pro- kouluun perustettiin fotogrammetrian pro-
13404: fessori, mutta pian hänen avukseen oli kiin- fessorin virka ja tutkimuslaboratorio, Ruotsi
13405: nitettävä erikoisopettaja, joka hoitaa tehtä- varsin nopeasti nousi tällä alalla johtavien
13406: väänsä sivutoimena. Nykyisin tämä opetus maiden joukkoon.
13407: vaatisi jo yhden opettajan täyden työn, var- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13408: sinkin kun uuden laboratorion kehittäminen
13409: sekä harjoitus- ja tutkimustöiden ohjaami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13410: nen ei käy päinsä nykyisellä järjestelyllä. tulo- ja menoarvioon fotogrammetrian
13411: On huomattava, että klassillista geodesian professorin viran perustamista varten
13412: opetusta ei voida suinkaan vähentää, vaan Teknilliseen korkeakouluun professo-
13413: päinvastoin sitä tiivistämällä on tehtävä ti- rin peruspalkan 794 400 markkaa kal-
13414: laa muille laajennuksille, esim. laskukonei- liinpaikanlisineen ilman indeksilisää
13415: eli yhteensä 859 680 markkaa.
13416: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
13417:
13418: Eino Saari. Aare Leikola.
13419: Aukusti Pasanen. Jaakko Hakala.
13420: Juho Tenhiälä. Matti Raipala.
13421: Harras Kyttä. John Forsberg.
13422: 1118
13423:
13424: IV,41s. - Rah.al. N:o 286.
13425:
13426:
13427:
13428:
13429: Kulovaara ym.: ·Määrärahan osoittamisesta teknillisten oppi-
13430: laitosten rehtorien palkkauksen korottamiseksi.
13431:
13432:
13433: E d u s k u n n a 11 e.
13434:
13435: Teknillisten oppilaitosten rehtoriksi joutu- maila poistamalla nykyisin maksetut rehto-
13436: minen merkitsee opettajalle nykyisen järjes- rien palkkiot. Suuremmissa oppilaitoksissa,
13437: telmän mukaan suurta taloudellista uhrausta joissa luokkien lukumäärä nousee yli 20, tu-
13438: sekä fyysillistä ylirasitusta. Valtion yhdek- lisi olla rehtorin apuna vararehtori, joka
13439: sässä teknillisessä oppilaitoksessa on nykyi- palkkauksensa hyväksi saisi lukea tätä työ-
13440: sin 174 luokkaa. Rehtorien palkkioina mak- osuuttaan vastaavan osan viikkotunteja.
13441: setaan yhteensä 415 000 mk vuodessa ja Kustannukset edelläolevan palkkaluokka-
13442: lisäksi saavat rehtorit lukea palkkaukseensa korotuksen osalta tekevät 835 200 mk ilman
13443: opetusvelvollisuuden huojennuksena yhteensä indeksikorotusta sekä 121 viikkotunnin osalta
13444: 53 viikkotuntia eli vajaan kolmanneksen 2 672 160 mk eli yhteensä 3 507 360 mk, josta
13445: luokkien määrästä. summasta olisi vähennettävä rehtoreille ny-
13446: Oppikouluissa on rehtorit sijoitettu kolme kyisin maksettava palkkio 415 000 mk.
13447: palkkausluokkaa korkeampaan virkaan kuin Ylläolevan perusteella ehdotamme kun-
13448: lehtorit ja lisäksi he saavat lukea jokaisesta nioittaen,
13449: varsinaisesta luokasta sekä rinnakkaisluo-
13450: kasta yhden viikkotunnin palkkauksensa hy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13451: väksi. Entinen ns. rehtorin palkkio on oppi- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. IX: 1
13452: kouluista poistettu. momentille 3 092 360 markkaa teknil-
13453: Teknillisten oppilaitosten rehtorien palk- listen oppilaitosten rehtorien palk-
13454: kaus olisi järjestettävä yhdenmukaiseksi op- kauksen järjestämiseksi oppikoulujen
13455: pikoulun rehtorien palkkauksen kanssa sa- rehtorien palkkausta vastaavaksi.
13456: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
13457:
13458: Urho Kulovaara. Juho Tenhiälä. Kaino Haapanen.
13459: K. F. Haapasalo. Felix Seppälä. Päiviö Hetemäki.
13460: Hertta Kuusinen.
13461: 1119
13462:
13463: IV,419. - Fin.mot. N:o 287.
13464:
13465:
13466:
13467:
13468: Meinander m. fl.: Angående anvisande av anslag för inrät-
13469: tande av en lektorstjänst i verkstadsteknik och maskin-
13470: lära vid Tekniska skolan i Helsingfors.
13471:
13472:
13473: T i 11 R i k s d a g e n.
13474:
13475: Tekniska skolan i Helsingfors, som utgör uppenbart, i all synnerhet som ett stort an-
13476: en svenskspråkig underavdelning av Tek- tal elever är bosatta långt från lärolokalite-
13477: niska läroanstalten i Helsingfors (Helsingin terna och måste offra dryg tid på resor mel-
13478: Teknillinen oppilaitos), omfattar tre avdel- lan skolan och hemmet. Timanställda fack-
13479: ningar, av vilka maskinavdelningen delas på lärare har inte tid att i tillräcklig grad sätta
13480: tvenne studieriktningar, en maskinbyggnads- sig in i kursfordringarna, vilket gör under-
13481: riktning och en avdelning för maskinmäs- visningen brokig och inkonsekvent. Då tim-
13482: tare. lärararvodena står långt under de arvoden,
13483: Den maskintekniska undervisningen vid som betalas inom industrin, kan det ställa
13484: skolan har bestritts av endast 1 lektor med sig svårt att få t. o. m. kompetenta timlärare.
13485: en undervisningsskyldighet av 24 t. i veckan. Inrättandet av ett nytt lektorat i verk-
13486: Redan under åratal har timantalet överskri- stadsteknik och maskinlära vore därför en
13487: dit hans undervisningsskyldighet - senaste oundgänglig förutsättning för en effektiv
13488: år omfattade undervisningen över 80 t. för undervisning; det är därtill av största be-
13489: att fr. o. m. i år stiga till inemot 100. Större tydelse att våra yrkesskolor i dessa tider av
13490: delen av lektionerna har därför måst om- studentöverflöd kan hållas på en sådan nivå,
13491: händerhas av tillfälligt anställda timlärare. att ungdomen söker sig till dem.
13492: Detta medför många olägenheter. De flesta Med hänvisning till ovanstående föreslår
13493: timlärarna innehar befattningar på annat vi,
13494: håll och sköter sin syssla i Tekniska skolan att Riksdagen i statsförslaget för
13495: såsom deltidsuppgift, vilket gör att lektio- år 1956 under 13 Ht. IX kap. måtte
13496: nerna koncentreras till morgonen eller de upptaga ett anslag stort 488 700 mk
13497: sena aftontimmarna. Uppgörandet av för- (27 lk.) för en lektorstjänst i verk-
13498: nuftig läsordning försvåras härigenom. stadsteknik och maskinlära vid Tek-
13499: Att undervisningen blir lidande härpå är niska skolan i Helsingfors.
13500: Helsingfors den 20 september 1955.
13501:
13502: Nils Meinander. Bertel Lindh. Grels Teir.
13503: 1120
13504:
13505: IV,419. - Rah.al. N:o 287.
13506: Suomennos.
13507:
13508:
13509:
13510: Meinander ym.: Määrärahan osoittamisesta konepajatekniikan
13511: ja koneopin lehtorin viran perustamiseksi Helsingin tek-
13512: nilliseen kouluun.
13513:
13514:
13515: E d u s k u n n a 11 e.
13516:
13517: Helsingin teknillinen koulu - Tekniska uhrattava runsaasti aikaa matkoihin koulun
13518: skolan i Helsingfors - joka muodostaa Hel- ja kodin välillä. Tuntipaikkaisella ammatti-
13519: singin Teknillisen oppilaitoksen ruotsinkieli- opettajalla ei ole aikaa riittävässä määrin
13520: sen alaosaston, käsittää kolme osastoa, joista paneutua kurssivaatimuksiin, mikä tekee ope-
13521: koneosasto jakautuu kahteen opintosuuntaan, tuksesta kirjavan ja epäjohdonmukaisen.
13522: konerakennussuuntaan ja konemestariosas- Kun tuntiopettajien palkkiot ovat paljon nii-
13523: toon. den palkkioiden alapuolella, joita maksetaan
13524: Koneteknillistä opetusta koulussa on hoita- teollisuudessa, voi käydä vieläpä vaikeaksi
13525: nut vain yksi lehtori, jonka opetusvelvolli- saada päteviä tuntiopettajia.
13526: suus on 24 tuntia viikossa. Jo vuosikausia on Konepajatekniikan ja koneopin uuden leh-
13527: tuntimäärä ylittänyt hänen opetusvelvolli- torin viran perustaminen olisi sen vuoksi
13528: suutensa - viime vuonna opetus käsitti yli tehokkaan opetuksen välttämätön edellytys.
13529: 80 tuntia kohotakseen tänä vuonna lähelle Lisäksi on mitä suurin merkitys sillä, että
13530: sataa. Suurin osa luennoista on sen vuoksi ammattikoulumme näinä ylioppilastulvan ai-
13531: hoidettava tilapäisesti kiinnitetyillä tunti- koina voidaan pitää sellaisella tasolla, että
13532: opettajilla. Tästä aiheutuu monia haittoja. nuoriso hakeutuu niihin.
13533: Useimmilla tuntiopettajilla on toimensa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13534: muulla taholla ja he hoitavat tointaan Tek-
13535: nillisessä koulussa sivutoimena, mistä johtuen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13536: luennot keskittyvät aamuun ja myöhäisiin tulo- ja menoarvioon 13 Pl:n IX lu-
13537: iltatunteihin. Järkiperäisen lukujärjestyksen vun kohdalle 488 700 markan määrä-
13538: laatiminen käy tämän vuoksi vaikeaksi. mhan konepajatekniikan ja koneopin
13539: On ilmeistä, että opetus joutuu tästä kär- lehtorin viran (27 pl.) perustamiseksi
13540: simään, varsinkin kun suuri määrä oppilaita Helsingin teknilliseen kouluun.
13541: asuu kaukana opetuspaikasta ja heidän on
13542: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
13543:
13544: Nils Meinander. Bertel Lindh. Grels Teir.
13545: 1121
13546:
13547: IV,42o. - Rah.al. N:o 288.
13548:
13549:
13550:
13551:
13552: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion keskusammat-
13553: tikoulujen eräiden ylimääräisten virkojen ja toimien muut-
13554: tamiseksi peruspalkkaisiksi.
13555:
13556:
13557: E d u s k u n n a 11 e.
13558:
13559: Valtion keskusammattikoulut tulevat ensi taminen aiheuta muutosta ko. momentin lop-
13560: vuonna toimineeksi jo kymmenen vuotta, pusummaan, koska palkat eivät tulisi tämän
13561: eikä enää liene pienintäkään epäilystä tä- johdosta muuttumaan. Näin ollen ei toimien
13562: män koulutyypin pysyväisyydestä. Kuiten- vakinaistamista voida vastustaa tälläkään pe-
13563: kin on näiden laitosten virkojen vakinaista- rusteella.
13564: minen siirtynyt vuodesta toiseen. Virkojen Edellä olevan perusteella esitämmekin
13565: vakinaistamista vaatii luonnollisesti jo oikeu- kunnioittaen,
13566: denmukaisuus asianomaisia toimenhaltijoita
13567: kohtaan, mutta yleiseltä kannalta on tär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13568: keintä, että opettajatoimien ylimääräisyys tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
13569: ehkäisee pätevän opettaja-aineksen hakeutu- 1 momentille yhteensä 35 099 100
13570: mista. kouluihin. Opettajatoimien täyttämi- markkaa keskusammattikoulujen 29 in-
13571: nen on osoittautunut yhä vaikeammaksi juuri sinööriopettajan, poikien tietopuolisten
13572: sen vuoksi, että esim. muualla vakinaisessa ammattiaineiden, 11 yleisten aineiden
13573: virassa olevat henkilöt eivät kernaasti siirry ja 13 tyttöjen tietopuolisten ammatti-
13574: uuteen ylimääräiseen toimeen. aineiden opettajan ylimääräisen viran
13575: Eduskunta on myös jo viime vuonna meno- sekä 6 tyttöjen ammattityön ja 36 am-
13576: arvion käsittelyssä lausunut odottavansa mattityön opettajan, 5 taloudenhoita-
13577: ,hallituksen huolehtivan opettajain aseman jan, 5 kanslia-ap1tlaisen ja 5 vahtimes-
13578: saattamisesta vakinaisemmalle kannalle val- tarin tointen muuttamiseksi valtion
13579: tion keskusammattikouluissa". per1tspalkkaisiksi viroiksi.
13580: On lisäksi otettava huomioon ettei keskus-
13581: ammattikoulujen opettajien toimien vakinais-
13582: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
13583:
13584: Eino Raunio. Impi Lukkarinen. R. Hallberg.
13585: Laura Brander-Wallin. Anni Flinck. Eino Tainio.
13586: Olavi Kajala. 0. Lindblom. Kaino Haapanen.
13587: Erkki W. Mohell. Arvo Ahonen. T. E. Nordström.
13588: Väinö Tikkaoja. Felix Seppälä. Matti Koivunen.
13589: Hemming Lindqvist.
13590: 1122
13591:
13592: IV,421. - Rah.al. N:o 289.
13593:
13594:
13595:
13596:
13597: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden yliopettajan
13598: viran perustamiseksi Hämeenlinnaan tulevaan ammatti-
13599: koulujen opettajainvalmistuslaitokseen.
13600:
13601:
13602: E d u s k u n n a ll e.
13603:
13604: Toiminnassa olevien ammattikoulujen lu- Edellä olevat syyt huomioon ottaen on
13605: kumäärä oli v. 1953-54 103, niissä on pidettävä välttämättömänä, että pysyvän
13606: 1 218 opettajaa ja n. 12 750 oppilasta. Kes- opettajavalmistuslaitoksen toiminta, jossa an-
13607: kimäärin voidaan arvioida tarvittavan aina netaan yleistä pedagogista valmennusta sekä
13608: yksi opettaja kymmentä oppilasta kohti. erikoisohjausta teknillisten ammattiaineiden
13609: Ammattikoululaitos on parhaillaan laaje- ja työn opetuksessa, kiireellisesti aloitetaan.
13610: nemassa niin voimakkaasti, että esim. opetta- Kun tilapäisten opettajavalmistuskurssien
13611: jamäärä on vuodesta 1949 vuoteen 1953 ko- toiminnasta Hämeenlinnan keskusammatti-
13612: honnut 978: sta 1 218: aan eli keskimäärin koulun yhteydessä on saatu erittäin positii-
13613: 60: llä vuotta kohti ja oppilasmäärä saman- visia kokemuksia, olisi laitos edullisinta pe-
13614: aikaisesti 9 609: stä 12 742: een eli keskimää- rustaa Hämeenlinnaan. Se olisi myös vähin
13615: rin n. 780: llä vuotta kohti. kustannuksin sijoitettavissa entisen kunnal-
13616: Kun suunnitellaan ammattiopetuksen laa- liskodin rakennuksiin.
13617: jentamista niin, että neljän seuraavan vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13618: den kuluessa oppilasmäärä voisi lisääntyä n. nioittavasti,
13619: 9 000 oppilaalla ja sen jälkeen vähitellen
13620: vielä n. 5 000: lla, merkitsee se kaikkiaan n. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13621: 1 400 uuden opettajan kokonaistarvetta. Kes- tulo- ja menoarvioon 702 920 markkaa
13622: kimäärin on tarve lähes 200 opettajaa vuo- kahden yliopettajan viran (29 pl.) pe-
13623: dessa. Nämä eivät kuitenkaan kaikki ole rustamiseksi Hämeenlinnaan tulevaan
13624: päätoimisia. ammattikoulujen opettajainvalmistus-
13625: laitokseen 1. 7. 1956 alkaen.
13626: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
13627:
13628: Eino Raunio. Olavi Kajala. Kaino Haapanen.
13629: Hemming Lindqvist. Felix Seppälä. Elli Nurminen.
13630: Laura Brander-Wallin. Lauri Laine. 0. Lindblom.
13631: Juho Tenhiälä.
13632: 1123
13633:
13634: IV,422. - Rah.al. N:o 290.
13635:
13636:
13637:
13638:
13639: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta konemestarin yli-
13640: määräisen viran perustamiseksi Keski-Suomen keskus-
13641: ammattikouluun.
13642:
13643:
13644: E d u s k u n n a ll e.
13645:
13646: Keski~Suomen keskusammattikoulun pitäisi 50 m2 :n lämmityskattilaa, 1 matalapaine-
13647: valmistua ensi vuoden aikana. Kun koulun höyrykattila jne.
13648: lämmityksen, valaistuksen ja paloturvallisuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13649: den hoito muodostuu useita koulurakennuk-
13650: sia ja oppilasasuntolan sisältävässä ryhmässä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13651: sangen laajaksi, olisi tärkeää perustaa kone- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
13652: mestarin virka ensi vuoden alusta lukien kohdalle 314100 markkaa yhden kone-
13653: näitä tehtäviä valvomaan ja hoitamaan. Yk- mestarin ylimääräisen viran perusta-
13654: sistään koulun lämpökeskuksessa on 6 kpl miseksi Keski-Suomen keskusammatti-
13655: kouluun.
13656: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
13657:
13658: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Eino Palovesi.
13659:
13660:
13661:
13662:
13663: 37 E 626/55
13664: 1124
13665:
13666: IV,42,s. - Rah.al. N:o 291.
13667:
13668:
13669:
13670:
13671: Mannila. ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden työnopetta-
13672: jan viran perustamiseksi valtion ammattikoulukodin me-
13673: talli- ja puutyön erikoisoppijaksoille.
13674:
13675:
13676: E d u s k u n n a ll e.
13677:
13678: Ammattikoulutuksen tarve on maassamme tehoista. Kun ammattikoulukoti sai käyt-
13679: jo yleisesti tunnustettu. Hyvän ammatti- töönsä uuden ajanmukaisen työpajarakennuk-
13680: koulutuksen edellytyksenä on tarpeellisen ja sen vuosi sitten ja sinne voitaisiin ottaa oppi-
13681: pystyvän opettajavoiman saaminen koului- laita vielä lisää, niin tuntuu varsin oudolta,
13682: hin. Opetuksen tehossa merkitsee myös huo- ettei tällaiseen tarkoitukseen ole saatu opet-
13683: mattavasti opettajaa kohden tuleva oppilas- tajavoimia lisää, vaan ehkä joudutaan oppi-
13684: määrä. Mitä suurempi on oppilasmäärä, sitä lasmäärää pienentämään, koska laajassa ja
13685: heikommaksi jää oppilaskohtainen opetus. moniosaisessa työpajassa ei yksi opettaja voi
13686: Tämä on erikoisesti huomattu tärkeäksi am- mitenkään ottaa vastuulleen jatkuvasti jo
13687: mattityön opetuksessa, jossa juuri oppilas- yksistään tapaturmavaaran suurentumisen
13688: kohtainen opetus on aivan ratkaisevaa laa- vuoksi edes nykyistä jo liian suurta oppilas-
13689: tua. Tehokkaan ammattityön opetuksen edel- määrää.
13690: lytyksenä pidetäänkin huomattavasti pienem- On vielä lisäksi huomattava, että työn-
13691: pää luokkaa kuin muussa opetuksessa ollen opettajat tulevat olemaan mukana myös var-
13692: se 15-17 oppilasta korkeintaan. sinaisessa työtoiminnassa ja siten työtoiminta-
13693: Valtion ammattikoulukodin metalli- ja tulot siinäkin muodossa lisääntyvät eikä vain
13694: puutyön erikoisoppijaksoilla on ollut viime oppilaiden työn lisääntymisen ansiosta, ja
13695: vuosina 25-28 oppilasta yhden opettajan näin ollen palkkojen aiheuttama menolisäys
13696: hoidossa ammattityön opetuksessa. Opetus- tulee jo työtoimintatulojen lisäyksellä kor-
13697: työ sekä samalla työtoiminta tästä huomatta- vatuksi laskematta mitään opetustehon vai-
13698: vasti kärsivät, koska yksi opettaja ei miten- kutukselle oppilaitten myöhempään toimin-
13699: kään voi ehtiä selittää töitä ja ohjata oppi- taan ja mahdollisuuksiin.
13700: laita, vaa.n pakosta osa oppilaista aina jou- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
13701: tuu odottamaan ja olemaan siten ,työttö- tamme,
13702: mänä". Tällainen ei ole kasvatuksellisesti että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13703: oikeata, kun nuori joutuu laiskottelemaan ja tulo- ja menoarvioon 708 492 mark-
13704: aivan kuin koulu johtaisi siihen. Lisäksi kaa kahden työnopettajan viran pe-
13705: tästä on jo taloudellista tappiotakin, koska rustamista varten valtion ammattikou-
13706: työn tulokset jäävät pienemmiksi kuin mitä lukodin metalli- ja puutyön erikois-
13707: ne voisivat olla, jos työtoiminta olisi täysi- oppijaksoille.
13708: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
13709:
13710: Onni Mannila. Armas Leinonen. Arvi Ikonen.
13711: Yrjö Sinkkonen. Nestori Kaasalainen. Juho Kuittinen.
13712: M. 0. Lahtela. Hilja Väänänen. Antti J. Rantamaa.
13713: Atte Pakkanen. Eino Palovesi. Esa Koivusilta.
13714: Vappu Heinonen. Vieno Simonen. Erkki Tuuli.
13715: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen. Saara Forsius.
13716: Johannes Wirtanen. Niilo Honkala. Eemil Luukka.
13717: Matti Raipala. Heikki Soininen.
13718: 1125
13719:
13720: IV,424. - Rah.a.l. N:o 292.
13721:
13722:
13723:
13724:
13725: Hykkäälä ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteollisen oppi-
13726: laitoksen koneiden ja työvälineiden uusimiseen ja täy-
13727: dentämiseen.
13728:
13729:
13730: E d u s k u n n a ll e.
13731:
13732: Taideteollinen oppilaitos, jota ylläpitää sia, varsinkin kun em. oppilaitos palvelee
13733: Taideteollisuusyhdistys, jolla ei ole omia va- maamme korkeinta taideteollista opetusta.
13734: roja laitoksen ylläpitämiseen, on eduskun- Edellä olevan johdosta ehdotetaan kun-
13735: nan suostumuksella saanut valtionavustuk- nioittaen,
13736: sena täyden korvauksen vuotuisista kustan-
13737: nuksistaan. Tähän määrärahaan eivät ole si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13738: sältyneet opetuksessa tarvittavien koneiden tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
13739: ja työvälineiden hankinnat. Tästä johtuen 16 momentille 3 000 000 markkaa tai-
13740: oppilaitoksen koneistus ja työvälineet ovat deteollisen oppilaitoksen koneiden ja
13741: kuluneita ja puutteellisia, eikä työnopetus työvälineiden täydentämiseen ja uusi-
13742: näinollen täysin vastaa nykyajan vaatimuk- miseen.
13743: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
13744:
13745: Heikki Hykkäälä. G. Henriksson.
13746: 0. Muikku. Elli Nurminen.
13747: Tyyne Paasivuori.
13748: 1126
13749:
13750: IV,425. - Rah.al. N:o 293.
13751:
13752:
13753:
13754:
13755: Hetemäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kaukokirjoittimen
13756: hoitajan toimen perustamiseksi merentutkimuslaitokseen.
13757:
13758:
13759: E d u s k u n n a ll e.
13760:
13761: Merentutkimuslaitos saa päivittäin kauppa- voida sijoittaa hoitamaan kaukokirjoitinta.
13762: merenkulkua ja muuta käytännön elämää Sitä ovatkin hoitaneet maaliskuusta 1954
13763: varten laadittavien jää- ja muiden tiedotus- lähtien ylimääräiset virastotyöntekijät, joilta
13764: ten antamiseksi jää- ym. havaintoja jään- on puuttunut koulutus po. tehtävään. Ehdit-
13765: murtajilta, merivartioasemilta, luotsiasemilta tyään jotenkuten perehtyä tehtäväänsä he
13766: ym. sekä tiedotuksia alan ulkomaisilta lai- saattavat erota laitoksen palveluksesta, kuten
13767: toksilta. Laitos lähettää edelleen mm. jään- esim. talvella 1955, jolloin jouduttiin opasta-
13768: murtajille muilta tahoilta saatuja jäätietoja, maan kolme eri ylimääräistä virastotyönte-
13769: kuten esim. lentotiedustelujen tuloksia. Mai- kijää kaukokirjoittimen hoitoon. Merentut-
13770: nittujen tietojen viestitystä varten oli lai- kimuslaitoksen kaukokirjoittimen hoitajana
13771: toksessa aikaisemmin radioasema sekä tämän toimivan henkilön työnä on lisäksi jäätiedo-
13772: hoitamista varten radiosähköttäjän toimi. tuksista aiheutuvien erilaisten konttoritehtä-
13773: Maaliskuun 31 päivänä 1954 radiosähköttä- vien suoritus sekä osallistuminen havainto-
13774: jän toimen tultua lakkautetuksi siirryttiin aineiston muokkaukseen.
13775: viestityksessä käyttämään kaukokirjoitinta. Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti eh-
13776: Merentutkimuslaitoksessa ei ole erityistä dotamme,
13777: kaukokirjoittimen hoitajan tointa. Laitok-
13778: sessa on kolme vakinaista laskuapulaista, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13779: joista yksi hoitaa kanslistin tehtäviä, sekä tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XIII lu-
13780: yksi piirustusapulainen. Kun otetaan huo- vun 1 momentille liSläyksenä 301 800
13781: mioon laitoksen toimenhaltijoiden suhteetto- markan suuruisen määrärahan 14.
13782: man pieni lukumäärä laitoksen töiden jatku- palkkausluokkaan kuuluvan kaukokir-
13783: vasti laajentuessa, ei mainituista lasku- eikä joittimen hoitajan toimen perustami-
13784: piirustusapulaisista ketään ole voitu eikä seksi merentutkimuslaitokseen.
13785: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
13786:
13787: Päiviö Hetemäki. Irma Karvikko. V. Liljeström.
13788: Lauri Järvi. Eino Saari. Erkki Tuuli.
13789: 1127
13790:
13791: IV,426. - Rah.al. N:o 294.
13792:
13793:
13794:
13795:
13796: Aitio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
13797: siksi kunnallisille ja yksityisille teknillisille, ammatti- ja
13798: kauppaoppilaitoksille niiden omia rakennuksia varten.
13799:
13800:
13801: E d u s k u n n a ll e.
13802:
13803: Keskusammattikoulujen · rakentaminen on heille kuuluvan osuuden ja useissa tapauk-
13804: edistynyt hyvin hitaasti johtuen yksinomaan sissa alle 50% :n suuruisena. On paljon
13805: siitä, että varoja niiden rakentamiseen on kuntia, joissa ammattikoulujen rakennustyöt
13806: myönnet_ty riittämättömästi. Kun valtioval- ovat edistyneet jo melko pitkälle, mutta
13807: lan suunnitelmia keskusammattikoulujen ra- jotka eivät ole vielä saaneet valtion laina-
13808: kentamiseksi ei ole toteutettu alkuperäisten tai avustusosuutta lainkaan. ·
13809: suunnitelmien mukaan, . ovat useat kunnat Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon hailitus
13810: ryhtyneet oma-aloitteisesti rakentamaan ko. on esittänyt edellä mainittua tarkoitusta
13811: kouluja. Useita kuntien alulle panemia am- varten 200 000 000 ··markkaa avustuksina ja
13812: mattikouluja onkin jo saatu käyntiin ja 250 000 000 markkaa lainoina, mutta nämä
13813: useita on rakennustyön alaisina. Tämä on määrärahat ovat aivan riittämättömät. Vä-
13814: merkinnyt kunnille hyvin suuria taloudelli- himmän tarpeen on arvioitu olevan n.
13815: sia uhrauksia ja näin ollen kuntien ja kun- 1 000 000 000 markkaa. Näin ollen ei ole
13816: talaisten taloudellisen aseman jatkuvaa vai- oikein, että valtio on ensiksi siirtänyt am-
13817: keutumista. Näitä taloudellisia vaikeuksia on matillisten oppilaitosten rakentamisen kun-
13818: ollut lisäämässä vielä se seikka, että valtio nille ja sitten vielä pyrkii siirtämään raken-
13819: ei ole suorittanut edes sitä 50 % osuutta tamisesta aiheutuneet kustannukset entistä
13820: näiden kunnallisten ja yksityisluontoisten enemmän kuntien kannettaviksi.
13821: ammatillisten oppilaitosten rakennuskustan- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13822: nuksista, jota on pidetty viime vuosina ta-
13823: voitteena. Esim. vuoden 1955 aikana on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13824: valtion osuuden laskettu 50 % mukaan tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII
13825: nousevan n. 1 000 000 000 markkaan, mutta luvun 28 momentille · lisäyksenä
13826: budjetissa on tarkoitukseen varattu ainoas- 200 000 000 markkaa avustuksien
13827: taan 430 000 000 markkaa. Seurauksena myöntämiseksi kunnallisille ja yksi-
13828: tästä on, että kunnat joutuvat omilla varoil- tyisille teknillisille, ammatti- ja kaup-c
13829: Iaan rahoittamaan rakennustöitä ja tulevat paoppilaitoksille niiden omia raken-
13830: ehkä vasta tulevaisuudessa saamaan valtiolta nuksia varten.
13831: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
13832:
13833: Paavo Aitio. Irma Rosnell. G. Rosenberg.
13834: Leo Suonpää. J. Mustonen. Pentti Liedes.
13835: Kaino Haapanen. Eino Roine. Tauno Kelovesi.
13836: 1128
13837: IV,427. - Rah.al. N:o 295.
13838:
13839:
13840:
13841: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken-
13842: nusavustuksiksi kunnallisille ja yksityisille teknillisille,
13843: ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden omia rakennuk-
13844: sia varten.
13845:
13846:
13847: E d u s kun n alle.
13848:
13849: Kunnallisten ja yksityisluontoisten amma- Kun kuntayhtymienkin ammattikoulujen
13850: tillisten oppilaitosten rakennusavustuksia kustannusarviot vaihtelevat 100-300 milj.
13851: varten on vuoden 1956 tulo- ja menoarvio- markan välillä, on helppo todeta, ettei esi-
13852: esitykseen varattu vain 200 milj. mk, kun tetty määräraha lähestulkoonkaan riitä val-
13853: sensijaan kauppa- ja teollisuusministeriö on tion lakimääräisten velvoitteiden täyttämi~
13854: tehtyjen avustusanomusten ja laadittujen seen. Edelleen on huomattava, että kunta-
13855: suunnitelmien pohjalla joutunut toteamaan, yhtymien puitteissa tapahtuva koulujen ra-
13856: että tarkoitukseen tarvittaisiin ensi vuonna kentaminen on sikäli kaupunkikuntien kou-
13857: ainakin 500 milj. markkaa. luja vaikeammassa asemassa, etteivät kunta-
13858: Monilla kaupunkikunnilla on parhaillaan yhtymät voi aloittaa rakennustöitä ilman,
13859: rakennusvaiheessa suuria ammattioppilaitok- että rahoituspuoli myös valtion osalta on
13860: sia, joiden kohdalla valtio ei ole voinut täyt- varma. Usein myös kuntayhtymien koulu-
13861: tää lakimääräistä velvoitustaan syystä, että hankkeisiin liittyneet maalaiskunnat ovat
13862: ko. määräraha on viime vuosina jatkuvasti niin vähävaraisia, etteivät ne voi ryhtyä ra-
13863: loppunut kesken. Näiden lisäksi ovat raken- kennushankkeeseen ilman valtion varmaa
13864: nusvaiheessa Kaakkois-Suomen, Östra Ny- apua.
13865: landin ja Suur-Savon kuntayhtymien ammat- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13866: tikoulut. Lisäksi on rakennustyöt suunni-
13867: teltu kiireesti aloitettavaksi Keski-Savon että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13868: uuden koulun ja Vakka-Suomen lisäraken- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII lu-
13869: nuksen kohdalla. Suunnitteluvaiheessa on vun 28 momentille lisäystä 200 mil-
13870: kahdeksan kuntayhtymän ammattikoulua ja joonaa markkaa rakennusavustuksiksi
13871: perusteilla on yhdeksän. Helsingissä, Lah- kunnallisille ja yksityisille teknillisille,
13872: dessa ja Vaasassa ovat ammattikoulujen laa- ammatti- ja kauppaopp~'laitoksille nii-
13873: jennustyöt kesken ja Porissa aloitetaan kii- den omia rakennuksia varten.
13874: reellisenä tyttöjen ammattikoulun laajennus-
13875: työ.
13876: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
13877:
13878: K. F. Haapasalo. Sylvi Halinen. G. Henriksson.
13879: Laura Brander-Wallin. Elli Nurminen. Rafael Paasio.
13880: Eino Raunio. 0. Lindblom. Kaisa Hiilelä..
13881: Juho Kuittinen. Irma Hamara. Martta Salmela-Järvinen.
13882: Väinö Tikkaoja. Aukusti Pasanen. Arvi Turkka.
13883: Arvo Ahonen. Olavi Kajala. Onni Hiltunen.
13884: Anni Flinck. Viljo Virtanen. Unto Suominen.
13885: Tyyne Paasivuori. Kustaa Alanko. Urho Kulovaara.
13886: Vappu Heinonen. Edvard Pesonen. Bruno J. Sundman.
13887: Aino Malkamäki. Meeri Kala.vainen. Onni Mannila.
13888: Valto Käkelä. Arvo Sä.velä.
13889: 1129
13890:
13891: IV,42S. - Rah.al. N:o 296.
13892:
13893:
13894:
13895:
13896: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta malmiesiintymien
13897: tutkimusten jatkamiseksi Etelä-Pohjanmaalla.
13898:
13899:
13900: E d u B k u n n a 11 e.
13901:
13902: Maamme pinta-alasta on voitu nykyisten rittamaan käsin maasta tehti.vin varsin hi-
13903: m&lmietsintämenetelmien mukaisesti toistai- tain geologisin ja geofysrkaalisin tutkimuksin
13904: seksi tutkia vain n. '5 %. Koska kaivostoimin- sekä syviporau!ksin. Tästä johtuen ne vaati-
13905: nalla on oman merkityksensä ohella merki- vat melkoisia kustannuksia. Kun varojen
13906: tystä myös siinä suhteessa, että se avainteol- .puutteessa tutkimukset edistyvät hitaasti,
13907: lisuutena 'luo pohjan muulle teolliselle !kehi- niin olisi tarkoituksenmukaista eduskunnan
13908: tykselle, olisi malminetsintätoimintaa ryhdyt- kiinnittää tähän huomiota.
13909: tävä kiireellisesti ja voimakkaasti tehosta- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
13910: maan. Etelä-Pohjanmaalla, Korsnäsin ran-
13911: njklkopitäjässä, Seinäjoen maalaiskunnassa ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13912: Pattijoella on tavattu lupaavia ma1miaiheita, tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
13913: joiden johdosta on suoritettu tutkimuksia. määrärahan jo aloitettujen malmi-
13914: Nykyaikaisessa·kin malminetsintätekniikassa esiintymien tutkimusten jatkamiseksi
13915: joudutaan suhteellisesti suuri osa työstä Suo- Etelä-Pohjanmaalla.
13916: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
13917:
13918: Toivo Asvik. Nestori Nurminen.
13919: Aleksi Kiviaho. Gösta Rosenberg.
13920: 1130
13921:
13922: IV,429. - Rah.al. N:o 297.
13923:
13924:
13925:
13926:
13927: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta malmiesiinty-
13928: mien tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla.
13929:
13930:
13931: E d u s k u n n a 11 e.
13932:
13933: Viime vuosina on Keski-Pohjanmaalla mattavasti varoja ja niitä pitäisi myöntää
13934: useissa pitäjissä tehty lukuisasti uusia mal- tähän tarkoitukseen. Kun Keski-Pohjan-
13935: miesiintymislöytöjä. Järjestelmällistä etsin- maalla ei ole teollisuutta,. olisi tärkeää, että
13936: tää on suoritettu kuluneena kesänä geologi- maaperän malmiesi~ntymien tutkimustyöhön
13937: sen tutkimuslaitoksen Pohjois-Suomen tutki- kiinnitettäisiin vakavaa huomiota. Maape-
13938: mussäätiön, Outokumpu oy:n, Prospector rässä olevat rikkaudet olisi saatava vede-
13939: oy: n ja Suomen Malmi oy: n toimesta. Tut- tyiksi teollisuuden ·käyttöön. Kaivosteolli~
13940: kimuksia on suoritettu mm. Rautiossa, jossa sU:uden kehittäminen loisi edellytyksiä metBl-
13941: on todettu molybdeniesiintymiä, Pyhäjoella liteollisuuden kehittymiselle ja näin syntyisi
13942: on kairauksissa löydetty kultapitoista arse- uusia työtilaisuuksiakin maakuntaan. ··
13943: nikkia. Geologisen tutkimuslaitoksen joh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, "
13944: dolla on kenttätutkimuksia suoritettu Haapa-
13945: vedellä, Kärsämäellä, Oulaisissa ja Meri- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13946: järvellä. Myös Kokkolan-Ullavan välisellä tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
13947: alueella on suoritettu tutkimuksia ja malmi- kan määrärahan malmiesiintymieit
13948: löytöjä on tehty Perhossa ja Teerijärvellä. tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla.
13949: Tällainen laaja tutkimustyö kysyy huo-
13950: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
13951:
13952: Nestori Nurminen. Albin Wickman. Aleksi Kiviaho.
13953: Kauno Kleemola. Toivo Asvik. Eeli Erkkilä.
13954: 1131
13955:
13956: IV,43o. - Rah.al. N:o 298.
13957:
13958:
13959:
13960:
13961: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Malmi
13962: Oy: n käytettäväksi syväkairausten suorittamiseksi Tuomi-
13963: vaaran .malmialueella S otkamossa.
13964:
13965:
13966: E d u s k u n n a ll e.
13967:
13968: Päättymässä olevan kesän aikana on Suo- teella selville saatu Tuomivaaran malmia-lue
13969: men Malmi Oy: n toimesta magneettisin ja syyäkairauksilla perusteellisesti tutkittava.
13970: sähkömenetelmin tutkittu Tuomivaaran rautac Kainuun voimakkaasti lisääntyvän väestön
13971: malmialuetta Sötkamon Nuasky}ässä. · Tut- työnsaannin ja toimeentulon turvaamiseksi
13972: kittu alue on n. 10 neliökilometriä laaja ja Tuomivaaran malmin hyväksikäyttö, mikäli
13973: tutkimuksissa on todettu huomattavien maanc tutkimukset osoittavat sen mahdolliseksi, oli~i
13974: alaisten malmikerrostumien olemassaolo. Käy- välttämättömän tarpeen sanelema, Kun val~
13975: tetyillä .tutkimusmenetelmillä on kuitenkin tion omistamalla Suomen Malmi py:llä ei
13976: voitu saada selville vain malmien olemassa- ole jatkotutkimusten suorittamiseksi tarvitta-
13977: olo ja laatia kartat myöhemmin toimitetta- via varoja, olisi valtion ensi vuoden tulo- ja
13978: vien syväkairausten toimittamista varten. menoarvioon otettava tätä tarkoitusta varten
13979: Vain syväkairauksilla voidaan lopullisesti tarvittava määräraha.
13980: todeta malmien laatu, määrä ja kelpaavai- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
13981: suus kannattavalle kaivostoiminnal1e. Kun
13982: tiedossa olevien, louhintakelpoisten malmien että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
13983: määrä nykyisen laajuisen kaivostoiminnan tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar~
13984: jatkuvalle harjoittamiselle on suhteellisen vä- kan määrärahan Suomen Malmi Oy:n
13985: häinen ja kun toisaalta kaivostoiminnan ja käytettäväksi syväkairausten suoritta-
13986: siihen perustuvan teollisen toiminnan laajen- miseksi Tuomivaaran malmialueella
13987: tamisen ja monipuolistamisen tarve on ilmei- Sotkamon Nuaskylässä.
13988: nen, olisi tähänastisten tutkimusten perus-
13989: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
13990:
13991: Johannes Mustonen. Y. Enne. H. Tauriainen.
13992:
13993:
13994:
13995:
13996: 38 .F: 626/55
13997: 1132
13998:
13999: IV,431. - Rah.al. N:o 299.
14000:
14001:
14002:
14003:
14004: Kajatsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta sukeltajatutkimuk-
14005: sen suorittamiseksi Helsingistä itään johtavalla saaristo-
14006: väylällä Mustanhevosen kohdalla.
14007:
14008:
14009: E d u s k u n n a ll e.
14010:
14011: Itä-Suomen satamien, Haminan, Kotkan ja Matalan muodostanevat paaasrassa suuret
14012: Valkon, laivaliikenne johdetaan suurimmalta pohjakivet. Tämä voitaisiin parhaiten saada
14013: osaltaan Helsingistä itään johtavaa saaristo- selville toimittamwlla ao. paikalla ns. sukel-
14014: väylää pitkin, joka aikaisemmin oli merkitty tajatutkimus, jolloin vaaralliset kivet samalla
14015: 7.3 m:_n väyläksi. Sodan jälkeen väyläUä voitaisiin joko räjäyttämällä tai syrjään hi-
14016: Mustanhevosen kohdalla sattuneitten pohja- naamana poistaa. Näin saataisiin väylä no-
14017: kosketusten jälkeen jouduttiin sallittu syväys peasti ja vähillä kustannuksilla aikaisem-
14018: mainitulta väylänosalta alentamaan 6. 7 m: iin. paan syvyyteensä ja Itä-Suomen meriliikenne
14019: Tästä oli seurauksena, että suurin osa itään nyky.istä turvallisemmaksi.
14020: liikennöivistä aluksista joudutaan nyt alku- Kun esittämämme väylätutkimuksen kautta
14021: matkalla ohjaamaan ulkomeren kautta, ja olisi mahdollista saada varsin vähillä kustan-
14022: ovat laivat siten tältä osalta vailla saariston nuksilla huomattava parannus meriliiken-
14023: antamaa suojaa. teemme turvallisuuden hyväksi, ehdotamme
14024: Samoin joudutaan osa talviliikenteestä kunnioittaen,
14025: matkan samalta osalta ohjaamaan ulkomeren
14026: kautta, jolloin jäänsärkijät ja varsinkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
14027: kauppalaivat joutuvat ahtojäissä kovalle ra- tulo- ja menoarvioon 450 000 markan
14028: situkselle. Samalla Itä-Suomen satamien koko määrärahan sukeltajatutkimuksen suo-
14029: merenkulku suuresti vaikeutuu ja vwarantuu. rittamiseksi Helsingistä itään johtar
14030: Viimesyksyiset haaksir,ikot ovat myrskyn vaa- valla väylällä Mustanhevosen kohdalla
14031: roista ulkomerellä hyvänä osoituksena. olevan matalan laadun toteamiseksi ja
14032: siinä olevien kivien pois raivaamiseksi.
14033: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
14034:
14035: Kaarlo Kajatsalo. Veikko Kokkola. Armas Leinonen.
14036: 1133
14037:
14038: IV,432. - Rah.al. N:o 300.
14039:
14040:
14041:
14042:
14043: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen apu-
14044: laisammattienylitarkastajan toimen perustamiseksi sosiaali-
14045: ministeriöön paineastiain tarkastuksen johtoa varten.
14046:
14047:
14048: E d u s k u n n a ll e.
14049:
14050: Ammattientarkastuksen johtaminen ja val- nen ja ammattitautikysymys samoin kuin
14051: vonta sekä paineastiain tarkastustoiminnan valmisteilla oleva ammattientarkastuslain
14052: johto ja valvonta ja siihen liittyvät paine- uusiminen aiheuttavat ammattienylitarkasta-
14053: astioiden lujuuslaskuja, aineksia ja hitsausta jalle ylenmäärin työtä, ehdotetaan työosas-
14054: koskevat asiat muodostavat suuritöisen ja toon perustettavaksi apulaisylitarkastajan
14055: tärkeän osan sosiaaliministeriön työosaston ylimääräinen toimi ( 33 pl.).
14056: tehtävistä. Kun paineastioita koskeva lain- Edelläolevan perusteella ehdotetaan kun-
14057: säädäntö on kokonaan uusittu, on ammattien- nioittavasti,
14058: ylitarkastaja viime vuosina joutunut päätyö-
14059: nään hoitamaan paineastiain tarkastusta ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
14060: lujuuslaskuja ym. koskevat asiat, mistä joh, tulo- ja menoarvioon 14 Pl. l luvun
14061: tuen varsinainen ammattientarkastuksen val- 2 momentin kohdalle 668 700 markan
14062: vonta ja johto on joutunut kärsimään. Kun määrärahan paineastiain tarkastuksen
14063: työntekijäin suojelua koskevien uusien lakien johtoa ja valvontaa varten 33. palk-
14064: toimeenpano ja valmisteilla oleva työturval- kausluokkaan kuuluvaa ylimääräisen
14065: lisuuslainsäädännön uusiminen sekä eri aloja apulaisammattienylitarkastajan tointa
14066: koskevain uusien järjestysohjeiden antami- varten.
14067: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
14068:
14069: 0. Lindblom. Eino Kilpi.
14070: 1134
14071:
14072: IV,4ss. - Rah.al. N:o 301.
14073:
14074:
14075:
14076:
14077: Åsvik ym..: Määrärahan osoittamisesta kuntouttamislaitoksen
14078: rakentamiseksi Vaasaan.
14079:
14080:
14081: E d u s k u n n a 11 e.
14082:
14083: Kuten julkisuudessa on monissa eri yh- Tällaisen laitoksen merkityksen lapsihal-
14084: teyksissä todettu, on lapsihalvausta vastaan vauksen uhriksi joutuneiden jälkihoidon kan-
14085: käytävässä taistelussa ydinkysymyksenä tau- nalta hyvin ymmärtäen Vaasan kaupunki on
14086: tiin sairastuneiden ja halvaantuneiden kun- päättänyt varata Suomen Siviili- ja Asevel-
14087: touttamishoidon järjestäminen. Sattuneiden vollisuusinvaliidien Liitto. r.y: lle tarvittavan
14088: lapsihalvausepidemioiden seurauksena on alueen Korkeamäen uudelta asuntoalueelta.
14089: maassamme n. 500-600 henkilöä, jotka pi- Laitos tulisi olemaan n. 7 000 m3: n suurui-
14090: täisi kiireellisesti saada kuntouttamishoitoon. nen ja n. 50-hoitopaikkainen. Tarvittavilla
14091: Kuntouttamishoitopaikoista on maassamme hoitovälineillä varustettuna se tulisi maksa-
14092: kuitenkin erittäin suuri puute, sillä ainoa maan yhteensä n. 50-60 milj. markkaa.
14093: laitos, joka tällä hetkellä voi ottaa lapsihal- Koska mainitun kuntouttamislaitoksen ra-
14094: vauspotilaita heti hoitoon, on vain 30-hoito- kentaminen olisi osaltaan· omiaan poistamaan
14095: paikkainen, minkä vuoksi kuntouttamishoito- erään suuren puutteen maamme sairaalajär-
14096: paikkoja pitäisi välttämättä ja kiireellisesti jestelmässä ja koska laitos saataisiin raken-
14097: saada lisää. On huomattava, että tällaiset netuksi invaliidijärjestön toimesta, olisi val-
14098: laitokset eivät palvele vain lapsihalvauksen, tiolla mielestämme täysi syy tukea mainitun,
14099: vaan myös monien muiden sairauksien ja koko kansan terveydelle ja työkyvyn säilyt-
14100: mm. teollisuuden työtapaturmien uhrien jäl- tämiselle ensiarvoisen tärkeän laitoksen
14101: kihoitoa ja kuntouttamista. aikaansaamista myöntämällä sen rakennus-
14102: Sen johdosta, etJtä Vaasan kaupunki sijait- kustannusten peittämiseksi valtionavustus.
14103: see vanhan lapsihalvausepidemia-alueen kes- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
14104: kuksessa, että kaupunkiin on hyvät kulku- nioittaen,
14105: yhteydet ja että kaupunki on röntgen- ym.
14106: laitteilla - joita ko. kuntouttamislaitokset- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
14107: kin eräissä tapauksissa tarvitsevat - varus- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
14108: tettavan keskussairaalan sijoituspaikka, olisi kan suuruisen määrärahan kuntoutta-
14109: Vaasan kaupunki erittäin sopiva kuntoutta- mislaitoksen rakentamista varten Vaa-
14110: mislaitoksen sijoituspaikaksi lähinnä rannik- san kaupunkiin.
14111: koseudun ja pohjoisemman Suomen kuntout-
14112: tamislaitoksen tarvetta silmällä pitäen.
14113: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
14114:
14115: Toivo Asvik. Johannes Wirtanen.
14116: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
14117: Gösta Rosenberg.
14118: 1135
14119:
14120: IV,434. - Rah.al. N:o 302.
14121:
14122:
14123:
14124:
14125: Kajatsalo ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Keuh-
14126: koinvalidien K untouttamissäätiölle.
14127:
14128:
14129: E d u s k u n n a ll e.
14130:
14131: Tuberkuloosin vastustamistyöhön liittyy meja. Säätiö pyrkii mahdollisimman pian
14132: olennaisena osana tuberkuloosiin sairastunei- tarjoamaan apuaan näissä suunnittelutöissä.
14133: den lkuntouttaminen. Työn kehittäminen ja Esitetyllä suunnittelun keskityksellä pyritään
14134: sen ohjaaminen on kuitenkin ollut aina viime välttämään niitä monia virheitä, joita var-
14135: vuoteen saakka perin hajanaista. Ovathan maankin tehdään, jos jokainen parantola ryh-
14136: tuberkuloosin vastustamistyöstä vastanneet si- tyy suunnittelemaan asiaa kokonaan omin-
14137: säasiainministeriö ja tietenkin läakintöhalli- päin. Myöskin työhoito-osastojen toiminnan
14138: tus, potilaiden kurssiohjelmaa valvoo opetus- keskitetty ohjaus on säätiön mielestä tarpeen,
14139: ministeriö ja kouluhallitus sekä maatalousmi- ollen pyrkimyksenä tässä:kin koota saadut
14140: nisteriö että maataloushallitus, ammatillista kokemukset, jotta niitä voitaisiin käyttää
14141: puolta sosiaaliministeriö ja kauppa- ja teolli- kaikkien työhoito-osastojen hyväksi. Ohjaa-
14142: suusministeriö, työnvälitystä sekä sosiaalimi- vaa toimintaa varten tarvitaan jatkuvasti
14143: nisteriö että kulkulaitosten ja yleisten töiden työvoimaa.
14144: ministeriö. Lisäksi ottavat työhön osaa Kan- Maamme keskusparantoloissa on aloitettu
14145: saneläkelaitos, Tuberkuloosiliitto, Suomen jo jossakin määrin järjestää sosiaalista toi-
14146: Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys sekä Sota- mintaa. Tämä on kuitenkin erityistä ohjausta
14147: invalidien Veljesliitto. Jotta tässä laajassa ja valvontaa vailla. Mainittu tehtävä kuuluu
14148: työssä päästäisiin jonkinlaiseen keskitykseen myös säätiön vastaisten tehtävien piiriin.
14149: ja työssä mulkana olevien kesken yhteistyö- Jotta tästä työstä olisi mahdollisimman pal-
14150: hön, perustettiin tuberkuloottisten kuntoutta- jon hyötyä ja parantoloiden sosiaalityönteki-
14151: miskomitean mietinnön mukaisesti syksyllä jät voisivat mahdollisimman hyvin palvella
14152: 1954 Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiö. parantolapotilaita heidän vaikeuksissaan, on
14153: Säätiössä ovat jäseninä kaikki edellä mainitut tarpeen järjestää mm. mainittujen työnteki-
14154: elimet ja järjestöt. Säätiön tehtävänä on yh- jäin neuvottelutilaisuuksia, joissa heille sa-
14155: teistoiminnassa viranomaisten kanssa keuhko- malla voitaisiin antaa neuvoja ja ohjeita.
14156: invalidien kuntouttamisen järjestäminen. Jotta ammattiopetus sekä työhönsijoitustoi-
14157: Tässä tarkoituksessa sen tulee johtaa keuhko- minta voisivat muodostua jokaisen paranto-
14158: invalidien ammattikoulutusta, järjestää kun- lasta lähtevän kohdalla mahdollisimman tar-
14159: toutettujen työhönsijoitus, tehdä aloitteita koituksenmukaisiksi, tarvitaan parantoloissa
14160: kuntouttamista koskevan lainsäädännön saat- testaustoimintaa. Nykyisin on jo jossakin
14161: tamiseksi tarkoitustaan vastaavaksi sekä pi- määrin järjestetty muiden invalidien tapaan
14162: tää yhteyttä ulkomaiden vastaaviin elimiin. myöskin tuberkuloottisille työnvälitystä. Si-
14163: Mainitun kuntouttamistoiminnan ensisijai- joittelu on kuitenkin melkoisen sattumanva-
14164: siin tehtäviin kuuluu työhoito-osastojen pe- raista, koska asia on lähinnä työnvälittäjän
14165: rustaminen kes'kusparantoloiden yhteyteen. asia työnhakijan itse ollessa tietämätön
14166: Jotta nämä saataisiin mahdollisimman talou- omista kyvyistään. Jos parantoloihin saadaan
14167: dellisesti rakennetuksi ja jotta ne siitä huo- testaustoimintaa, on parantolasta lähtevällä
14168: limatta palvelisivat tarkoitustaan mahdolli- toipilaalla mahdollisuus saada tietoisuus siitä,
14169: simman hyvin, pitää säätiö välttämättömänä, mihin hän todella pystyy sekä fyysisen kun-
14170: että kaikkia työosastoja suunniteltaessa olisi tonsa että henkisten e.dellytystensä puolesta.
14171: noudatettava yhte.isiä yleisperusteita ja nor- Ammattikouluun pyrittäessä mainittu testaus
14172: 1136 IV,434. - Avustus Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiölle.
14173:
14174:
14175: on välttämätön. Tämä tehtävä tulee suunni- säätiön hallinto- ja johtoelimissä ovat valtion
14176: telmien mukaan kuulumaan säätiölle. elimet edustettuina, on niillä mahdollisuus
14177: Pyrkimättä tässä yksityiskohtaisesti selvit- riittävän tehokkaasti valvoa, että säätiölle
14178: telemään niitä tehtäviä, jotka Keuhkoinvali- myönnettyjä varoja tullaan käyttämään
14179: dien Kuntouttamissäätiölle kuuluvat, voidaan vain tässä työssä välttämättömiin tehtäviin.
14180: e.dellä esitettyyn viitaten todeta, että niitä jo Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14181: säätiön alkuvaiheessa on melkoinen määrä.
14182: Tämä merkitsee sitä, että säätiö tarvitsee että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
14183: myöskin taloudelliset edellytykset hoitaa tulo- ja menoarvioon Keuhkoinvalidien
14184: näitä tehtäviään. Kun säätiö suureksi osaksi K untouttamissäiitiölle 3 500 000 mar-
14185: hoitaa, niinkuin on tarkoituskin, valtion vi- kan määrärahan keskusparantoloiden
14186: ranomaisille kuuluvia tehtäviä, tämä edellyt- työhoito-osastojen suunnittelua, paran-
14187: tää, että sen on saatava toimintaansa varten toloiden sosiaalisen toiminnan valvo-
14188: myöskin taloudellista tukea valtion taholta. mista, ammattikoulutuksen suunnitte-
14189: Vain tällä edellytyksellä säätiö voi heti lua sekä koulutettavien ja ty·öhön sijoi-
14190: alusta alkaen ryhtyä mm. edellä esitettyjen tettavien toipilaiden asianmukaisen
14191: tehtävien kunnolliseen hoitamiseen, ja kun testauksen järjestämistä varten.
14192: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
14193:
14194: Kaarlo Kajatsalo. Artturi Tienari. Valto Käkelä.
14195: 1137
14196:
14197: IV,4a5. - .Ra.h.al. N:o 303.
14198:
14199:
14200:
14201:
14202: Malkamäki ym. : Määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi-
14203: liitto r.y: lle käytettäväksi tuberkuloositoipilaiden jälki-
14204: huoltoon.
14205:
14206:
14207: E d u s k u n n a 11 e.
14208:
14209: Tuberkuloosiliitto- Tuberkulosförbundet Suunnitteilla on kahden propagandalehtisen
14210: r. y. on koko neljätoistavuotisen toimintansa valmistaminen, näistä toinen on tarkoitettu
14211: aikana ainoana siviilituberkuloottisten eri- tekemään tunnetuksi liiton työtä suuren ylei-
14212: koisjärjestönä pyrkinyt toiminnallaan edis- sön keskuudessa, toinen jäsenistölle, potilaille
14213: tämään tuberkuloottisten jälkihuollon järjes- ja toipilaille sekä heidän omaisilleen ohje-
14214: tämistä maassamme. Järjestön invalidijäse- kirjaseksi. Yleisiä propagandateemoja liiton
14215: nien lukumäärä on tällä hetkellä yli 30 000 tiedotustyössä ovat basillikauhun voittami-
14216: jakautuen 54 perusjärjestön osalle, jotka on nen, yleisen mielipiteen muuttaminen tuber-
14217: jaettu 10 piiriin. kuloottisille suosiolliseksi, työnvälityksen te-
14218: Työssään Tuberkuloosiliitto on keskittynyt hostaminen ja jälkihuollon järjestämisen eri
14219: lähinnä tuberkuloottisten kuntouttamiseen ja vaiheiden tukeminen.
14220: tuberkuloottisten muiden sosiaalisten ongel- Tuberkuloosiliiton toiminnassa antaa vuo-
14221: mien selvittelyyn. Tässä pyrkimyksessä on den 1952 syksystä toiminut tuberkuloottisten
14222: koetettu auttaa tuberkuloositoipilaita heidän toipilasopisto Karkussa mahdollisuuden kon-
14223: vaikeuksissaan siinä määrin kuin se on ollut kreettisempaan kuntouttamistyöhön kuin ai-
14224: liiton toiminnassa mahdollista. Liitto perus- kaisemmin. Sosiaali- ja lääkintäasiantunti-
14225: järjestöineen käytti erilaiseen huoltoon vuo- jain valvomana laitoksen toiminnasta näyttää
14226: den 1954 aikana yhteensä 19.5 miljoonaa olevan ratkaisevan hyviä tuloksia. Tuloksiin
14227: markkaa. Lisäksi liiton ja sen perusjärjes- on viime vuonna antanut oman tärkeän li-
14228: töjen toimistoista on tuettu avun tarpeessa sänsä se, että opisto sai vuoden 1954 aikana
14229: olevia työpaikan hankkimisessa, anomusten oman erityisen käsityöpajan, missä fyysisen
14230: laadinnassa, erilaisten asioiden hoidossa jne. kunnon kohentamiseksi voidaan antaa opis-
14231: Varsin merkittävä osuus Tuberkuloosi- ton oppilaille riittävässä määrin alkeisope-
14232: liiton työssä on sen suorittamalla sekä jäse- tusta eri ammatteihin ja lisäksi se, että
14233: nistöön että ulospäin suuntautuvalla valis- opisto on saanut opettajakuunalleen kunnol-
14234: tuksella. Paitsi jäsenille järjestettyjä kesä- liset asunnot. Mainitut lisätilat Hoikan opis-
14235: kursseja (mm. kesällä 1955 järjestötyönteki- toon ovat tulleet maksamaan liitolle n. 40
14236: jäin kurssit, 44 osanottajaa, käytännöllisen miljoonaa markkaa, josta 7.5 milj. markkaa
14237: invalidihuollon alkeiskurssi, 20 osanottajaa on saatu eduskunnan päätöksellä korollisena
14238: sekä Jousi-lehden levikkikurssit, 29 osanot- lainana valtiolta. Mainitussa opistossa jär-
14239: tajaa) harjoittaa liitto tiedotustoimintaa leh- jestetään varsinaisen talvikurssin ohella ke-
14240: distön, radion ja elokuvan välityksellä sekä säisin laajaa virkistystoimintaa tuberkuloot-
14241: julkaisemalla kirjallisuutta. Niinpä on sen tisille toipilaille ja mm. tuberkuloottisille
14242: kustantamasta Jousi-lehdestä kehittynyt ajan- perheiden äideille. Vuoden 1955 kesällä jär-
14243: mukainen aikakauslehti, jossa pääpaino on jestettiin kahden viikon ilmaisia lomatilai-
14244: tuberkuloosiaiheisilla kirjoituksilla, mutta suuksia n. 150 aikuiselle sekä yli kuukauden
14245: jossa lisäksi on runsaasti muuta sosiaalipo- kestäviä lomatilaisuuksia lähes 400: lle tuber-
14246: liittista aineistoa. Jäsenlehti Jousi B menee kuloottiselle ja tuberkuloottisten vanhempien
14247: ilmaiseksi kaikille jäsenille ja pyrkii pitä- lapsille. Lasten kesävirkistystoiminnalla suo-
14248: mään heidät kaikkien tapahtumien tasalla. daan lapsille mahdollisuus virkistymiseen ja
14249: 1138 rv ,435. - Tuberkuloosipotilaiden jälkihuolto.
14250:
14251:
14252: voimistumiseen ja helpotetaan samalla lu- rantolaympäristötekijäin vaikutuksesta poti-
14253: kuisten vaikeuksissa kamppailevien tuber- laan lmntouttamiseen, ja tämäkin työ tullaan
14254: kuloottisten perheiden asemaa. edellisten tapaan julkaisemaan painoasui-
14255: Tuberkuloottisten kuntouttamismahdolli- sena.
14256: suuksien lisäämiseksi ja lähinnä ammatti- Työ, jota Tuberkuloosiliitto suorittaa mel-
14257: koulutuksen tehostamiseksi on liitto ostanut koisen laajassa mittakaavassa, kuuluu mieles-
14258: Oulussa lähes 5000 m3 kiinteistön n. 1 ha:n tämme koko yhteiskunnalle. Tuntuu tämän
14259: suuruisella palstalla ja ryhtyy vuoden 1956 vuoksi oudolta, että liiton valtiovallalta
14260: keväällä rakentamaan tuberkuloottisten eri- saama tuki näyttää vain vähenevän. Tähän
14261: koisammattikoulua, johon tulee hieman yli viittaa esim. se, että vuoden 1955 valtion
14262: sata oppilaspaikkaa. Lisäksi liitto aikoo sa- tulo- ja menoarvioon merkitty määräraha
14263: maan aikaan ryhtyä käytännöllisiin toimen- 3 miljoonaa markkaa on valtioneuvoston
14264: piteisiin kaupallisen koulun aikaansaamiseksi esityksessä vuoden 1956 valtion tulo- ja me-
14265: Etelä-Suomeen. Tähänkin opetuslaitokseen noarvioksi jätetty pois. Toimenpide tuntuu
14266: on suunniteltu 60-80 paikkaa. Lisäksi liitto perin kohtuuttomalta ja antaa aiheen todeta,
14267: suunnittelee lasten ja aikuisten kesävirkistys- ettei valtiovallan tunnustus liiton yhteiskun-
14268: toiminnan laajentamista ja keskittämistä nalle suorittamien palvelusten suhteen ole
14269: varten oman kurssikeskuksen aikaansaamista. suurimmillaankaan ollut vastaavien järjes-
14270: Kaikkiin näihin suunniteltuihin puuhiin ryh- töjen saamaan tukeen ja tunnustukseen ver-
14271: dytään liiton toiminnalla aikaansaaduilla va- rattavissa.
14272: roilla. Edellä olevaan viitaten ja ottaen huomioon
14273: Edellä esitetyn lisäksi Tuberkuloosiliitto Tuberkuloosiliiton suorittaman kasvavan jäl-
14274: suorittaa mm. laajaa tutkimustoimintaa. kihuolto- ja valistustyön merkityksen rohke-
14275: Aikaisemmin on liiton toimesta julkaistu nemme kunnioittaen ehdottaa,
14276: sen asettaman toimikunnan työ parantolain
14277: sosiaalihuoltajain tehtävistä sekä samoin toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
14278: mikunnan mietintö nk. toipilasrahasta. Par- tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan mar-
14279: haillaan suoritetaan tutkimusta tuberkuloot- kan avustuksen Tuberkuloos~'liitto -
14280: tisten asuntokysymyksestä, joka tullaan jul- Tuberkulosförbundet r. y :lle käytettä-
14281: kaisemaan niin ikään toimikunnan mietin- väksi tuberkuloositoip~'laiden jälkihuol-
14282: tänä, sekä lisäksi suoritetaan tutkimusta pa- toon ja tuberkuloosin valistustyöhön.
14283: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
14284:
14285: Aino Malkamäki. Vappu Heinonen.
14286: Lauri Järvi. Eino Raunio.
14287: Urho Kulovaara.
14288: 1139
14289:
14290: IV,436. - Rah.al. N:o 304.
14291:
14292: Brander-Wallin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
14293: kunnallisten ja yksityisten vajaamielilaitosten avustami-
14294: seen.
14295:
14296: Eduskunnalle.
14297: Vajaakykyisten lasten huoltokomitean v. rusteen mukaan laskettuna 114 700 000 mk:n
14298: 1947 esittämän arvion mukaan on maassamme määräraha. Tämän suuruinen valtionapu
14299: noin 6 500-7 000 syvästi vajaamielistä lasta, on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi
14300: joista 2 300-2 500 tylsämielistä. Laitospaik- saattamaan laitosten talousarvioita tasa-
14301: kojen tarve on arvioitu 3 800 paikaksi ja painoon. Varsinkin yksityisille vajaamielis-
14302: kaikkein kiireellisinkin tarve on arvioitu laitoksille tilanne on muodostunut vaikeaksi
14303: 2 500 hoitopaikaksi. Laitospaikoista on erit- ja ajan mittaan kestämättömäksi. Valtion-
14304: täin suuri puute ja odotusaika laitoksiin on avun osuus hyväksytyistä vuosimenoista, mikä
14305: keskimäärin kolme vuotta. v. 1953 oli yksityisten laitosten osalta 55-
14306: Kunnallisten ja yksityisten vajaamielislai- 65% ja kunnallisten 40-50%, on vuosina
14307: to.sten avustamiseen on tämän vuoden tulo- 1954-55 huomattavasti laskenut ja on nyt
14308: ja menoarvioon varattu 104 000 000 markan vastaavasti 48-60 %. Tästä huolimatta on
14309: kiinteä määräraha. V. 1956 ehdottaa hallitus laitosten talousarvioihin ollut tehtävä huo-
14310: 114 000 000 mk. V. 1956 hoidettavien luku, mattavia, mielivaltaisia supistuksia, joita lai-
14311: joka täksi vuodeksi on arvioitu keskimäärin tokset eivät voi käytännössä toteuttaa alen-
14312: 1 062:ksi, tulee nousemaan Vaalijalan vajaa- tamatta kohtalokkaalla tavalla hoidon tasoa.
14313: mielislaitoksen valmistuttua, sekä Porin dia- Tällaisia supistuksia oli v. 1955 talousarvioi-
14314: konissalaitoksen vajaamielishoitolan aloitettua hin määrärahan riittämättömyyden takia teh-
14315: toimintansa, 1 222, joista 100 hoitopaikkaa tävä yli 6 000 000 mk. Näin ollen olisi val-
14316: valmistuu vuoden puolivälissä. Kunnat ovat tionavun määrä oppilasta kohti pyrittävä
14317: yhteisesti rakentaneet Porin diakonissalaitok- palauttamaan ainakin samalle tasolle kuin se
14318: sen vajaamielishoitolan. Kun valtioneuvosto oli v. 1953, jolloin se oli 101549 mk (v. 1952
14319: on antanut rakennusluvan sekä hyväksynyt 105 338 mk). Tämän perusteen muk~tan las-
14320: laitoksen valtionapua nauttivaksi laitokseksi, kettuna tarvitaan momentille 119 000 000 mk.
14321: pitäisi sen myös saada lain mukainen valtion Kun tarvittavan valtioavun määrää, joka
14322: apu hoitokustannuksia varten. Vuoden 1956 on riippuvainen siitä, minkälaiseksi todellis-
14323: tulO- ja menoarvioon ei tätä ole varattu, ten hoitopäivien luku laitoksissa muodostuu,
14324: vaikka sitä on sosiaaliministeriön taholta esi- ei voida etukäteen tarkoin arvioida, olisi
14325: tetty. määräraha muutettava arviomäärärahaksi.
14326: Tylsämielisten hoitoa ja kasvatusta varten Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
14327: toimivien kunnallisten- ja yksityisten laitos- nioittaen,
14328: ten valtionavusta annetun lain (185/27
14329: muutettuna 1086/43) mukaan vajaamielis- että Eduskunta ottaisi 14 Pl. XII
14330: Iaitos saa valtion apua vuosimenoihin vä- luvun 17 momentille lisäystä 5 000 000
14331: hintään 30 % ja enintään 70 % hyväksytyistä markkaa kunnallisten ia yksityisten
14332: vuosimenoista. Kun valtionapu kuluvana vajaamielislaitosten avustamiseen ja
14333: vuonna on arvioitu 97 906 markaksi hoidetta- muuttaisi koko määrärahan arviomää-
14334: vaa kohti, tarvitaan momentille saman pe- rärahaksi.
14335: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
14336:
14337: Laura Brander-Wallin. Einari Jaakkola. Matti Raipala.
14338: Impi Lukkarinen. Nestori Kaasalainen. Irma Rosnell.
14339: Vappu Heinonen. Elli Nurminen. Antti J. Rantamaa.
14340: Urho Kulovaara. Jaakko Hakala. Erl~ki Koivisto.
14341: Arvo Sävelä. Juho Tenhiälä. Erkki Ryömä.
14342: 39 E 626/55
14343: 1140
14344:
14345: IV,4a7. - Rah.al. N:o 305.
14346:
14347:
14348:
14349:
14350: Sarjala: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
14351: Kirkon Sisälähetysseuran Vaalijalan vastaanotto- ja kes-
14352: kuslaitoksen rakennustöitä varten.
14353:
14354:
14355: E d u s k u n n a 11 e.
14356:
14357: Maassamme lasketaan olevan nykyisin noin kuoletuslainoina noin 130 000 000 markkaa.
14358: 5 000-6 000 sellaista vajaamielistä, jotka Valtion vuoden 1955 menoarviossa Suomen
14359: välttämättä tarvitsisivat laitoshuoltoa. Ko- Kirkon Sisälähetysseuralle myönnettiin V aa-
14360: deissaan he ovat vanhemmilleen ylivoimai- lijalan neljännen rakennusvaiheen töiden
14361: sena taakkana ja haittana terveiden sisarus- aloittamista varten 25 000 000 markkaa avus-
14362: ten kehittymiselle. Paikkoja on heitä varten tuksena ja 25 000 000 markkaa kuoletuslai-
14363: maan vajaamielislaitoksissa kuitenkin kaik- nana. Sanotun neljännen vaiheen hyväk-
14364: kiaan vain noin 1400, eli neljännekselle sytty rakennusohjelma käsittää mm. vastaan-
14365: apua tarvitsevista. otto- ja tarkkailuosastot ja tyttöjen työope-
14366: Erityinen valtion komitea sai jo vuonna tusosastot, joilla on yhteensä 88 paikkaa,
14367: 1946 valmiiksi suunnitelman, jonka mukaan sekä asuntolarakennuksen hoitohenkilökuntaa
14368: maahan olisi vajaamielishuoltotilanteen sel- varten. Sosiaaliministeriölle esitetyn kustan-
14369: vittämiseksi kiireellisesti perustettava viisi nusarviolaskelman mukaan tämän vaiheen
14370: suurehkoa keskuslaitosta. Yksi niistä tuli perustamiskustannukset tulevat olemaan
14371: komitean ehdotuksen mukaan rakentaa Piek- 175 977 500 markkaa. Työt on pantu alulle
14372: sämäelle Suomen Kirkon Sisälähetysseuran ja kaikki rakennukset on jo tähän mennessä
14373: toimesta Sortavalaan jääneen Vaalijalan lai- saatu vesikattoon, osittain pitemmällekin.
14374: toksen tilalle. Tämän komite~mietinnön poh- Urakkasopimuksen mukaan on rakennusten
14375: jalla Sisälähetysseura laati uuden Vaalijalan oltava valmiina heinäkuussa 1956.
14376: vastaanotto- ja keskuslaitoksen rakennus- Voidakseen viedä aloitetun rakennusvai-
14377: suunnitelman ja, saatuaan suunnitelmalle heen päätökseen Sisälähetysseura anoi val-
14378: valtion viranomaisten hyväksymisen, ryhtyi tion vuoden 1956 menoarviossa varattavaksi
14379: sitä vuonna 1949 yhteiskunnan tuen turvin sitä varten avustuksena ja lainana yhteensä
14380: toteuttamaan. Tähän mennessä on saatu val- 68 377 500 markkaa. Anomus perustui !askel-
14381: miiksi kolme ensimmäistä rakennusvaihetta, maan, jonka mukaan seura valtiolta vuonna
14382: jotka ovat käsittäneet viisi hoito-osastoraken- 1955 saamansa 50 000 000 markan lisäksi voi
14383: nusta, talousrakennuksen kaikkine teknilli- saada eri kunnilta hoitopaikkavarauksia vas-
14384: sine laitteineen ja neljä asuinrakennusta taan rakennusavustuksia yhteensä enintään
14385: perheeliisiä työntekijöitä varten. Huonetta- 57 600 000 markkaa. Hallitvksen ensi vuo-
14386: via on vastaanotto- ja keskuslaitoksen uusilla den menoarvioesityksessä on kuitenkin ehdo-
14387: hoito-osastoilla nyt 320. Lisäksi on Rauta- tettu tähän tarkoitukseen myönnettäväksi
14388: lammilla ja Kuopiossa toimivilla koulu- ja ainoastaan. 20 000 000 markkaa avustuksena
14389: työopetusosastoilla 140 huollettavaa, joten (14 Pl. XII: 18) ja 20000000 kuoletuslai-
14390: Vaalijalan todellinen kokonaispaikkaluku on nana (19 Pl. II: 31). Kun Vajaamielisten
14391: nyt 460. Vastaanotto- ja keskuslaitoksen kol- laitospaikoista on huutava puute, kun raken-
14392: men ensimmäisen rakennusvaiheen perusta- nustöiden keskeytymisestä aiheutuisi suuria
14393: miskustannukset olivat yhteensä noin ylimääräisiä kustannuksia ja kun myöskään
14394: 417 000 000 markkaa, mistä valtiolta saatiin työllisyystilanne Pieksämäellä ei salli töiden
14395: avustuksina noin 133 000 000 markkaa ja keskeyttämistä, ehdotan,
14396: IV,437. - Sarjala. 1141
14397:
14398: että Eduskunta korottaisi vuoden Pl. XII luvun 18 momentin kohdalla
14399: 1956 tulo- ja menoarviossa Suomen ehdotetun 20 000 000 markan avustuk-
14400: Kirkon Sisälähetysseuralle Vaalijalan sen 34 000 000 markaksi ja 19 Pl. II
14401: vastaanotto- ja keskuslaitoksen neljän- luvun 31 momentin kohdalla ehdote-
14402: nen rakennusvaiheen rakennustöiden tun 20 000 000 markan kuoletuslainan
14403: ja perushankintojen avustamiseen 14 niinikään 34 000 000 markaksi.
14404: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
14405:
14406: Wiljam Sarjala.
14407:
14408:
14409:
14410:
14411: ...
14412: 1142
14413: IV,·•a s. - Ra.b.al. N: o 306.
14414:
14415:
14416:
14417:
14418: Flinck ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattioppilaskotien
14419: perustamiskuluja varten.
14420:
14421:
14422: E d u s k u n n a ll e.
14423:
14424: Viitaten perusteluihin, jotka on esitetty käli kuin varoja tarkoitukseen saadaan,
14425: ed. Flinckin ammattioppilaskotien ylläpito- ehdotamme,
14426: menoja koskevaa avustusmäärärahaa koske-
14427: vassa raha-asia-aloitteessa n:o 307 (14 Pl. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
14428: XIV luku, uusi mom.) ja ammattioppilasko- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
14429: tien kiireellisen lisäämisen tarpeeseen sekä vun uudelle momentille 10 miljoonan
14430: siihen, että tiedossa on mm. Tampereella markan määrärahan ammattioppilas-
14431: suunniteltavan kaupunkilähetyksen hoita- kotien perustamiskuluihin.
14432: man ammattioppilaskodin laajentaminen, si-
14433: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
14434:
14435: Anni Flinck. Jaakko Hakala.
14436: Kaisa Hiilelä. Artturi Tienari.
14437: Kustaa Alanko.
14438: 1U8
14439:
14440: IV,439. - Rah.al. N:o 307.
14441:
14442:
14443:
14444:
14445: Flinck ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattioppilaskotien
14446: avustamiseksi.
14447:
14448:
14449: E d u s k u n n a 11 e.
14450:
14451: Vuoteen 1953 saakka oli valtion tulo- ja 16 vuotta täytettyään päästä ammattioppi-
14452: menoarviossa pieni määräraha ammattioppi- laskoteihin, n. 70 % joutuu rikosten teille, ei
14453: laskotien ylläpitomenoihin, mutta tällöin omasta syystään, vaan sen takia, että yhteis-
14454: tämä määräraha jätettiin pois eikä ole vielä kunta on laiminlyönyt heidän kasvatuksensa
14455: palautettu. Kyseessä on kuitenkin erittäin ratkaisevalla hetkellä. Kun yksityiset järjes-
14456: tärkeä osa nuoriin kohdistuvaa sosiaalista töt suurissa vaikeuksissa pyrkivät tätä auk-
14457: työtä, jota vailla eräät muut toimenpiteet koa täyttämään, ne tarvitsevat edes tunnus-
14458: menevät suurelta osalta hukkaan. Ammatti- tuksen luontoisen taloudellisen tuen.
14459: oppilaskodeissa asuu näet huomattavalta Kaiken ylläolevan perusteella ehdotamme,
14460: osalta ammattikoulutusvaiheessa olevia las-
14461: tenkodin kasvatteja, jotka muuten olisivat että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
14462: huoltajaa vailla olevina juuri vaikeimpana tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
14463: murrosaikanaan alttiina monille vaikeuksille. vun uudelle momentille 3 miljoonan
14464: Tilastot osoittavat, että lastenkodeissa kasva- markan määrärahan ammattioppilas-
14465: neista pojista, joilla ei ole mahdollisuutta kotien avustamiseen.
14466: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
14467:
14468: Anni Flinck. Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen.
14469: Kaisa Hiilelä. Artturi Tienari. K. F. Haapasalo.
14470: Jaakko Hakala. Eino Raunio. Rafael Paasio.
14471: 'l'yyne Paasivuori. Kustaa Alanko.
14472: 1144
14473:
14474: IV,Ho. - Rah.al. N:o 308.
14475:
14476:
14477:
14478:
14479: Salmel.a-J"årvinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
14480: lastenkotien rakennuskustannusten avustamiseen.
14481:
14482:
14483: E d u s k u n n a 11 e.
14484:
14485: Laki lastenkotien valtionavusta 30 p: ltä koituksenmukaiseen kuntoon. Monia suu-
14486: joulukuuta 1949 edellyttää (5 §), että ,las- riakin puutteita on edelleen olemassa, lasten-
14487: tenkodin perustamiskustannuksiin voidaan kodeissa sattuneet tulipalot ym. onnettomuu-
14488: tulo- ja menoarvion rajoissa myöntää val- det kertovat siitä omaa murheellista kieltään.
14489: tionapua tavalliselle lastenkodille enintään Kun vuoden 1954 talousarviossa määräraha
14490: kaksi viidesosaa sekä muulle lastenkodille supistettiin 5 milj. markkaan, on avustuksia
14491: enintään puolet sosiaaliministeriön hyväksy- entisestään ollut pienennettävä, vaikka ko-
14492: män suunnitelman mukaisista kohtuullisista tien lisäännyttyä entisten korjaamiseen ja
14493: perustamiskustannuksista. " Vuoden uusien rakentamiseen kaivattaisiin entistä
14494: 1950 talousarvioon otettiin tätä varten kui- enemmän varoja.
14495: tenkin vain 10 milj. markan määräraha, mikä Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin
14496: jo sinänsä oli riittämätön. Määrärahaa onkin kunnioittavasti,
14497: käytetty vain pääasiassa entisten lastenkotien
14498: heikossa kunnossa olevien tai muuten epä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
14499: tyydyttävien rakennusten korjausten avusta- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
14500: miseen. Valtionapu on kuitenkin tässäkin vun 4 momentiUe lisäystä 20 miljoonaa
14501: vaatimattomassa muodossa ollut omiaan te- markkaa lastenkotien rakennuskustan-
14502: hostamaan ohjausta kotien saamiseksi tar- nusten avustamiseen.
14503: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
14504:
14505: Martta Salmela-Järvinen. Kaisa. Biilelä.
14506: Lempi Lehto. Vappu Heinonen.
14507: Meeri Kalavainen. Anni l'linck.
14508: Laura Brander-Wallin. Tyyne Pa.asivuori.
14509: 1145
14510:
14511: IV,441. - Rah.al. N:o 309.
14512:
14513:
14514:
14515:
14516: Torvi ym.: Määrärahan osoitta'lltisesta lastenseimien avusta-
14517: miseen.
14518:
14519:
14520: E d u s k u n n a 11 e.
14521:
14522: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut vuo- vuoksi ei kaupunkikuntien seimille myön-
14523: teen 1953 saakka varattuna sosiaaliminis- netty avustusta ollenkaan. Valtion avun tosi-
14524: teriön hallinnon haaran menojen kohdalle, asiallinen olemattomuus on vaikuttanut sen,
14525: luvulle lastensuojelun avustaminen, momen- että uusia lastenseimiä ei ole maahamme pe-
14526: tille kotikasvatuksen tukemistyö, 7 500 000 rustettu huutavasta tarpeesta huolimatta.
14527: markkaa, mutta siitä lähtien on määräraha Niinpä puute näistä työssä käyvien äitien
14528: ollut vain 5 miljoonaa markkaa. Tältä mo- pikkulasten päivähuoltolaitoksista on häpeäl-
14529: mentilta on myönnetty avustuksia lastensei- lisen suuri.
14530: mille sekä kerhokeskuksille. Lastenseimilie Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14531: jaettavaa määrärahaa on kuluvana vuonna
14532: ollut vain 3 135 000 markkaa, mistä on pääs- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
14533: syt osalliseksi 52 seimeä ja niissä 2 680 lasta, tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
14534: joten avustus on siis lasta ja päivää kohti vun 2 momentille 20 000 000 markan
14535: n. 3 markkaa. Kaikkiaan määrärahaa anoi määrärahan lastenseimien valtionapua
14536: 92 seimeä, mutta määrärahan pienuuden varten.
14537: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
14538:
14539: Irma Torvi. H. Tauriainen. Toivo Asvik.
14540: Pentti Liedes. Bernming Lindqvist. Irma Rosnell.
14541: Antti Kinnunen. Martti Lel!kinen. Elli Stenberg.
14542: 1146
14543:
14544: IV,442. - Rah.al. N:o 310.
14545:
14546:
14547:
14548:
14549: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelastakaa Lapset
14550: -Rädda Barnen r.y :n suorittaman perhesijoitustoimin-
14551: nan tukemiseen.
14552:
14553:
14554: E d u s k u n n a 11 e.
14555:
14556: Pelastakaa Lapset~ Rädda Barnen r. y. Sopivien kasvatuskotien hankkiminen ja
14557: on yli kolmen vuosikymmenen suorittanut niiden jatkuva valvonta vaatii asianmukai-
14558: uraauurtavaa työtä lasten ·yksilöllisen · huol· sesti koulutettua ja riittävää työvoimaa,
14559: lon, lähinnä yksityiskotisijoituksen yleistämi- mistä aiheutuvat kustannukset korvautuvat
14560: seksi ja kehittämiseksi maassamme. kuitenkin yhteiskunnalle sen kautta, että ky-
14561: Olosuhteet lastensuojeluasetuksen antami- seiseen toimintaan uhratut varat aiheuttavat
14562: sen jälkeen lakisääteisen lastensuojelun alalla huomattavan säästön myöhemmällä iällä tar-
14563: ovat nyttemmin muuttuneet oleellisesti; Las- vittavaan huoltoon nähden.
14564: tenkotien ylläpitäminen on muodostunut ta- Ottaen huomioon, että lastenkotisijoituksen
14565: loudellisesti ·huomattavasti raskaammaksi taso on katsottu välttämättömäksi turvata
14566: kuin aikaisemmin, lähinnä sosiaalisen lainsää- valtion avulla, on kohtuullista, että lapsen
14567: dännön kehittymisen johdosta, mitä työnteki- kannalta edullisimman perhesijoituksen ta-
14568: jäin työaikaan tulee. Lastenkotisijoitus on soon ja sen turvaamiseen kiinnitetään sen
14569: kuitenkin vain eräs muoto lastenhuoltotoi- ehdottomasti vaatimaa huomiota.
14570: minnassa, jota on syytä käyttää ainoastaan Ylläolevan perusteella ehdotamme kun-
14571: silloin, kun lopullista sijoitusmuotoa vielä ei nioittaen,
14572: ole määrätty tai milloin lapsi sopeutuvaisuu-
14573: tensa tai terveytensä vajavaisuuksien vuoksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
14574: vaatii laitoshoitoa. Kaikissa muissa tapauk- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
14575: sissa olisi pyrittävä saamaan aikaan yksityis- markkaa Pelastakaa Lapset - Rädda
14576: kotisijoitus joko ottolapsena tai kasvattilap- Barnen r. y :n suorittaman per·hesijoi-
14577: sena. tustoiminnan tukemiseksi.
14578: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
14579:
14580: Armas Leinonen. Juho Kuittinen. Felix Seppälä.
14581: Grels Teir. Lennart Heljas. Eino Kilpi.
14582: 1147
14583:
14584: IV,443. - Rah.al. N:o 311.
14585:
14586:
14587:
14588:
14589: Brander-Wallin ym.: -Määrärahan osoittamisesta kesävirkis-
14590: tyksen järjestämiseksi alle kouluiän oleville lapsille.
14591:
14592:
14593: E d u s kun n alle.
14594:
14595: Viime vuosina on perheenäitien kesävirkis- menoarviosta. On valitettavaa, että juuri
14596: tystä järjestettäessä kiinnitetty huomiota nousevan polven määrärahoista tingitään,
14597: entistä tehostetumpaan loman käyttöön ja varsinkin kun asia koskee köyhimpien per-
14598: kehoitettu äitejä järjestämään lomansa niin, heiden lapsia.
14599: että he voivat viettää sen ilman lapsia. Kun Viitaten aikaisemmin jätettyihin aloittei-
14600: lapset tarvitsevat myös lomaa ja virkistystä, siin ehdotammekin kunnioittaen,
14601: johon ei monellakaan köyhissä oloissa elävillä
14602: perheillä ole mahdollisuutta, olisi heitä tässä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
14603: autettava. ~ulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
14604: Vuodesta 1927 on valtion tulo- ja meno- vun uudelle momentille 4 000 000
14605: arviossa ollut määräraha alle kouluikäisten markkaa kesävirkistyksen järjestärni-
14606: lasten kesävirkistystä varten. Nyt on määrä- seksi alle kouluiän oleville lapsille.
14607: raha jälleen jäänyt pois ensi vuoden tulo- ja
14608: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
14609:
14610: Laura Brander-Wallin. Elli Nurminen. Kaisa Hiilelä. · .
14611: Jaakko Hakala. Eino Raunio. Martta Salmela-Järvinen.
14612: Tyyne Paasivuori.
14613:
14614:
14615:
14616:
14617: 40 E 626/55
14618: 1148
14619:
14620: IV,444. - Rah.al. N:o 312.
14621:
14622:
14623:
14624:
14625: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistyksen jär-
14626: jestämiseksi alle kouluiän olev'llle laps'i'lle.
14627:
14628:
14629: E d u s k u n n a 11 e.
14630:
14631: Kolmatta vuosikymmentä oli valtion tulo- aikana. Kaikilla kunnilla ei ole mahdolli-
14632: ja menoarviossa määrärahat lasten kesävir- suutta yksinomaan omien varojensa turvin
14633: kistystä varten sekä opetusministeriön että järjestää asiaa. Sitäpaitsi on lukUisia las-
14634: sosiaaliministeriön hallinnonhaaroja käsittele- tensuojelujärjestöjä, jotka tarkoitusta varten
14635: vien pääluokkien kohdalla, edellisessä koh- saamansa valtionavun turvin kykenisivät ny-
14636: dassa vain kansakoululapsia, jälkimmäisessä kyistä paremmin huolehtimaan varattomien
14637: yleensä heikkoja ja varattornia lapsia varten. lasten kuntouttamisesta kesäaikana.
14638: Vuodesta 1951 lähtien ovat hallitukset koko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14639: naan jättäneet esityksistään pois ko. määrä- nioittaen,
14640: rahat sosiaaliministeriön kohdalta.
14641: Kun meidän maassamme pitkä, vaioton että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
14642: vuodenaika ja suojeluaineista köyhä ravinto tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV luvun
14643: heikentää erikoisesti lasten fyysistä kuntoa uudelle momentille 6 000 000 markkaa
14644: ja kykyä vastustaa sairauksia, olisi tärkeätä kesävirkistyksen järjestämiseksi alle
14645: varata köyhien perheiden heikoille lapsille kouluiän olevme lapsille.
14646: mahdollisuus tervehtyä ja voimistua kesä-
14647: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
14648:
14649: Irma Torvi. Antti Kinnunen. Toivo Asvik.
14650: Yrjö Murto. H. Tauriainen. Irma Rosnell.
14651: Pentti Liedes. Hemming Lindqvist. Elli Stenberg.
14652: 1149
14653:
14654: IV,445. - Rah.al. N:o 313.
14655:
14656:
14657:
14658:
14659: Hiilelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien väkijuoma-
14660: yhtiön vuosivoiton ylijäämästä saamien osuuksien käytöstä
14661: annettujen selontekojen tarkastustyötä suorittavien toi-
14662: menhaltijain palkkauksen korottamista varte·n.
14663:
14664:
14665: E d u s k u n n a 11 e.
14666:
14667: Väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen ole otettu riittävästi huomioon järjestettäessä
14668: vuosivoiton käyttämisestä 20 päivänä touko- niiden toimenhaltijain palkkausta, jotka sa-
14669: kuuta 1935 annetun lain 3 §: n 2 momentin notun tarkastustyön suorittavat. Vaikka se-
14670: mukaan, sellaisena kuin se on 11 päivänä lontekojen tarkastus on lailla järjestetty jo
14671: maaliskuuta 1955 annetussa laissa, on sosiaa- kuusi vuotta sitten, on tarkastustyö edelleen
14672: liministeriön tehtävänä hyväksyä ne selon- kahden tilapäisen toimenhaltijan suoritetta-
14673: teot, jotka kuntien on annettava väkijuoma- vana. Palkkauksensa puolesta he kuuluvat
14674: yhtiön vuosivoiton ylijäämästä vuosittain nykyisin tilapäisten toimenhaltijain 22 ja 17
14675: saamiensa varojen toisen puoliskon käyttämi- palkkausluokkiin, mitkä ovat siksi alhaiset,
14676: sestä. Saman lainpaikan mukaan kunta on ettei sellaisella palkkauksella saada pätevää
14677: oikeutettu saamaan osuutensa mainitusta yli- ja kokenutta työvoimaa pysymään näissä
14678: jäämän puoliskosta vasta sitten, kun sen toimissa. Puheena olevista toimista on muo-
14679: edelliseltä vuodelta saamastaan osuudesta an- dostunut lyhyitä läpikulkupaikkoja suureksi
14680: tama selonteko on sanotuin tavoin tullut hy- vahingoksi tarkastustyölle ja lopuksi kun-
14681: väksytyksi. tien eduille ja lain tarkoitukselle.
14682: Kuntien edun mukaista on, että niiden Kun tarkastustyötä suorittavilta toimen-
14683: antamat selonteot tulevat mahdollisimman haitijoilta on vaadittava lain tuntemusta ja
14684: nopeasti käsitellyiksi ja hyväksytyiksi, mikä tulkintataitoa, sosiaalisten olojen tuntemusta
14685: merkitsee, että niillä ovat puheenaolevat va- sekä stilisointikykyä, on heidän pätevyys-
14686: rat kohta käytettävinä ja että kunnat vältty- vaatimuksekseen asetettava korkeakoululop-
14687: vät liiallisilta korkotappioilta. V arain no- pututkinto ja tarpeellinen kokemus. Tähän
14688: peampi saanti samalla edistää niiden tarkoi- nähden heidän palkkauksensa on nykyään
14689: tusten tasaisempaa ja tarkoituksenmukaisem- liian alhainen.
14690: paa toteuttamista, joita varten varat lain Palkkausluokkien tulisi olla toiselle tarkas-
14691: mukaan on käytettävä. Tähän vaaditaan tajalle 27 ja toiselle 25. Palkkausluokkien
14692: paitsi sitä, että kunnat entistä huolellisem- korotus vaatisi 291 300 markan lisäyksen ja
14693: min käyttävät puheena olevia varoja, myös kalliinpaikanlisäys 24 000 markan lisäyksen
14694: että sosiaaliministeriössä suoritettavaa tar- eli yhteensä 315 300 markan lisäyksen nykyi-
14695: kastus- ja hyväksymistoimintaa tehostetaan seen määrärahaan 14 pääluokan XIX luvun
14696: niin, etteivät tarkastustyötä tekevien toimen- 2 momentille.
14697: haltijain tiheät vaihtumiset pääsisi tuota toi- Edellä sanotun perusteella ehdotetaan,
14698: mintaa hidastuttamaan. Selontekojen tarkas-
14699: tustyössä esiintyy siksi paljon tulkintakysy- että Ed1tskunta ottaisi 1956 tulo- ja
14700: myksiä, että työtä ei voida suorittaa muilla menoarvioon 14 Pl. XIX luvun 2 mo-
14701: kuin pätevillä ja riittävän kokeneilla työvoi- mentille 315 300 markkaa niiden so-
14702: milla. Näitä seikkoja, jotka ovat nopean ja siaaliministeriössä olevien kahden tila-
14703: samalla pätevän toiminnan edellytyksiä, ei päisen toimenhaltijan, jotka suoritta-
14704: 1150 IV,445. - Alkoholiliikkeen '\Foittovarojen käytön valvonta.
14705:
14706:
14707: vat kuntien väkijuomayhtiön vuosivoi- kaluokasta 27. palkkaluokkaan ja toi-
14708: ton ylijäämästä saamiensa osuuksien nen 17. palkkaluokasta 25. palkka-
14709: käytöstä antamien selontekojen tarkas- luokkaan sekä sanotut toimet muutet-
14710: tustyötä, palkkauksen korottamiseksi taisiin tilapäisistä ylimääräisiksi toi-
14711: niin, että toinen siirrettäisiin 22. palk- miksi.
14712: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
14713:
14714: Kaisa Hiilelä.. Eino Raunio. Vappu Heinonen.
14715: EIU Nurminen. Martta Salmela-Järvinen. Meeri Kalavainen.
14716: Laura Brander-Wallin. Anni Flinck. K. F. Haapasalo.
14717: Rafael Paasio.
14718: 1151
14719:
14720: IV,446. - Rah.al. N:o 314.
14721:
14722:
14723:
14724:
14725: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholipoliklinikka-
14726: toiminnan ylläpitämistä vm·ten.
14727:
14728:
14729: E d u s k u n n a ll e.
14730:
14731: Maailman Terveysjärjestö on kiinnittänyt kansantaloudelle ja tuotantoelämälle. Tästä
14732: huomiota alkoholistien tarkoituksenmukai- huolimatta sen kustannukset on laskettu
14733: seen hoitoon ja erityisesti aikavien alkoho- vain noin kymmenesosaksi suljetun hoidon
14734: listien hoitomahdollisuuksien lisäämiseen. kustannuksista. Ennakolta ehkäisevänä toi-
14735: Tämän vuoksi on Väkijuomakysymyksen mintana se samalla tulee vähentämään laki-
14736: Tutkimussäätiön toimesta ylläpidetty maas- sääteisen alkoholistihuollon menoja.
14737: samme kahta alkoholistiongelmiin joutunei- Alkoholi poliklinikkatoimintaa on toistai-
14738: den henkilöiden hoitoon erikoistunutta poli- seksi harjoitettu koeluontoisena. Klinikkain
14739: klinikkaa. Hoitoon hakeutuminen on ollut hoitohenkilöstöön kuuluu 3 lääkäriä, 6 so-
14740: täysin vapaata ja se on perustunut lääkä- siaalityöntekijää ja 2 sairaanhoitajaa. Li-
14741: rien ja sosiaalityöntekijäin yhteistyöhön. säksi klinikoilla työskentelee 2 kanslistia ja
14742: Alkoholiongelmiin joutuneiden henkilöiden 1 siivooja. Yleisestä hallinnosta vastaa toi-
14743: avokliininen hoito palvelee erityisesti hen- minnanjohtaja. Klinikkain kokonaismenot
14744: kilöryhmää, jossa ongelmat ovat alkavia, ja vuonna 1955 on laskettu 11 miljoonaksi
14745: jolla terveys, talous, työ- ja perhesuhteet markaksi.
14746: eivät vielä ole lopullisesti häiriintyneet. Avo- Alkoholipoliklinikkain toiminnasta saadut
14747: kliininen toimintamuoto toimii siis suureksi myönteiset kokemukset ovat vahvistaneet kä-
14748: osaksi ennakolta ehkäisevänä. Hoitotavan sitystä tämän toiminnan jatkumisen ja laa-
14749: keskeisin merkitys onkin sen kyvyssä tarjota jenemisen välttämättömyydestä maassamme.
14750: nopeata ja varhaista apua ja siten estää yk- Alkoholistien polikliinisen hoidon järjestä-
14751: silöä luisumasta lopullisen alkoholismin as- minen ei kuitenkaan ole mahdollista ilman
14752: teelle. Onkin ollut havaittavissa, että klinik- valtiovallan taloudellista tukea. Alkoholi-
14753: kahoitoon tulevat henkilöt eivät yleensä ole poliklinikkatoiminnan vakinaistamiseksi ja
14754: yhteiskunnallisen huollon varaan joutuneita, toiminnan laajentamiseksi, viitaten samalla
14755: vaan he ovat työkykyisiä, oman ja perheensä väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosi-
14756: toimeentulon ansaitsevia yksilöitä, joiden voiton käyttämisestä annetun lain 2 § : n
14757: työkunto ja sosiaalinen sopeutuminen hoidon 3 momenttiin, allekirjoittaneet kunnioittaen
14758: avulla saadaan jatkuvasti turvatuksi. Hoi- ehdottavat,
14759: don vaikutus on siten yhteydessä työmoraa-
14760: lin ja työkunnon paranemiseen lisäten sa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
14761: malla yksilöiden tuotantokykyä. tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n kohdalle
14762: Kansanterveyden kohottajana alkoholistien 11 miljoonan markan suuruisen mää-
14763: avokliinisellä hoidolla on suuriarvoinen teh- rärahan alkoholipoliklinikkatoiminnan
14764: tävä. Yksilöiden työkuntoisuutta tehosta- ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
14765: vana se tuottaa pitkän tähtäimen hyötyä
14766: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
14767:
14768: Onni Hiltunen. Eino Raunio. Lennart Heljas.
14769: Johannes Wirtanen. Vappu Heinonen. Jaakko Hakala.
14770: Erkki Leikola. Anni Flinck. Antti J. Rantamaa.
14771: Tyyne Paasivuori.
14772: 1152
14773:
14774: IV,447. - Rah.al. N:o 315.
14775:
14776:
14777:
14778:
14779: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta siviiliorpojen ja
14780: -leskien elatuksen turvaamiseen.
14781:
14782:
14783: E d u s k u n n a ll e.
14784:
14785: Sosiaalinen huolto edellyttää, että yhteis- ovat täysin työkykyisiä, on huoltoeläke. Si-
14786: kunta turvaa ennen kaikkea niiden elämän viiliorvot ovat jääneet ,lapsipuolen asemaan"
14787: mahdollisuudet, jotka eniten huoltoa tarvit- eikä valtiovallan taholta ole huomioitu hei-
14788: sevat. Tätä ei kuitenkaan ole aina uudistuk- dän useimmiten sangen vaikeaa taloudellista
14789: sia tehtäessä riittävästi huomioitu. Niinpä asemaansa. Olisi oikeudenmukaista, että myös
14790: esim. lapsilisä maksetaan kaikille maamme siviiliorvot pääsisivät osallisiksi valtion va-
14791: lapsille, niillekin, joiden vanhemmat ovat roista maksettavasta huoltoeläkkeestä, samoin
14792: maamme rikkaimpia. Sen sijaan mm. siviili- siviilileskistä ne, jotka lastenhoidon vuoksi
14793: orvot, joita maassamme on huomattava määrä, ovat sidotut kotiin eivätkä voi osallistua
14794: ovat useimmassa tapauksessa yksinomaan ansiotyöhön.
14795: vain lapsilisän varassa eläviä. Maassamme Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14796: on suuri määrä lapsirikkaita perheitä, joiden nioittaen,
14797: pääasiallinen huoltaja on kuollut. Vain har-
14798: voissa tapauksissa he saavat mitään eläkettä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
14799: tai avustusta. Yksinpä kuntain huoltoapukin tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIX lt~r
14800: usein evätään sen perusteella, että he saavat vun uudelle momenh7le arviomäärä-
14801: lapsi- ja perhelisää. rahana 50 000 000 markkaa käytettä-
14802: Sotaorvoille on sotavammalain nojalla tur- väksi varattomien ja vähävaraisten
14803: vattu huoltoeläke 16 ikävuoteen, erikoista- sivi~7iorpojen sekä alaikäisten lasten
14804: pauksissa 17 vuoteen asti. Myös sotaleskillä, hoitoon sidottujen siviilileskien elatuk-
14805: joiden lapset ovat aikuisia ja jotka vielä sen turvaamiseen.
14806: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
14807:
14808: Elli Stenberg. Rainer Virtanen.
14809: Irma Rosnell. Pertti Rapio.
14810: Eino Roine.
14811: 1153
14812:
14813: IV,Hs. - Rah.al. N:o 316.
14814:
14815:
14816:
14817:
14818: Heljas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
14819: siksi raittiustyötä suorittaville järjestöille.
14820:
14821:
14822: E d u s k u n n a ll e.
14823:
14824: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- että valtion alkoholitulot ovat suuresti nous-
14825: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 on seet. Raittiustyön tehostamisen tarve on il-
14826: 14 Pl. XIX l. 1 mom. kohdalla määräraha meinen päättäen siitä, että esim. alkoholin-
14827: avustuksiksi raittiustyötä suorittraville jär- kulutus on yhä kasvanut. Raittiusmäärä-
14828: jestöille merkitty 49161000 markaksi. Sitä rahan korottamisen välttämättömyyden on
14829: on siis korotettu nykyisestä ainoastaan mm. sosiaaliministeriö myöntänyt, kun se,
14830: 718 000 markalla, joka on tarkoitettu rait- sikäli kuin o1emme saaneet tietää, on ehdot-
14831: tiusjärjestöjen toimihenkilöiden palkkojen tanut kysymyksessä olevan määrärahan ko-
14832: korottamiseksi samassa suhteessa kuin vas- rotettavaksi 70 000 000 markkaan.
14833: taavia virkamiespalkkoja korotetaan. Kun Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo-
14834: raittiusmäärärahaa ei ole korotettu rahan- tamme,
14835: arvon alenemista vastaavasti, on tilanne nyt
14836: sellainen, että kysymyksessä olevaan tal"koi- että Eduskunta korottaisi vuoden
14837: tukseen, raittius- ja muiden raittiustyötä 1956 talousarvion 14 Pl. XIX luvun
14838: suorittavien keskusjärjestöjen toiminnan tu- 1 momentin kohdalla avustuksiksi
14839: kemiseen on viime vuosina saatu ja, ta- raittiustyötä suorittaville järjestöille
14840: lousarvioehdotuksen mukaan, tultaisiin edel- esitetyn määrärahan 70 000 000 mark-
14841: leen saamaan huomattavasti vähemmän kuin kaan.
14842: sodan edellisinä vuosina, huolimatta siitä,
14843: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
14844:
14845: Lennart Heljas. Aino Malkamäld. Eino Uusitalo.
14846: Albin Wickman. Vappu Heinonen. Meeri Kalavainen.
14847: Toivo Antila. Anni Flinck. Bertel Lindh.
14848: T. Saloranta. John Forsberg. Juho Tenhiälä.
14849: Antti J. Rantamaa. Jaakko Hakala. Armas Leinonen.
14850: Elli Nurminen. Artturi J'åmsen. Artturi Tienari.
14851: Nestori Kaasalainen.
14852: 1154
14853:
14854: IV,449. - Rah.al. N:o 317.
14855:
14856:
14857:
14858:
14859: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten mak-
14860: samiseen kansalaissodan punaisille invalideille.
14861:
14862:
14863: E d u s k u n n a ll e.
14864:
14865: Vuoden 1918 kansalaissodan seurauksena vuotuinen eläke, myönnettiin myös valtion
14866: elää maassamme vielä 1150 ns. punaista in- eläke ns. Viron retkeen osallistuneille valkoi-
14867: valiidia. Aina vuoteen 1941 ei valtion ta- sille. Eläke myönnettiin taannehtivasti.
14868: holta tehty mitään heidän kärsimystensä lie- Voimassa olevan sotilasvammalain mukaan
14869: vittämiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi. osa punainvaliideja saa eläkettä valtiolta.
14870: Vuoden 1941 jälkeen heille maksetut eläkkeet Mutta sen lisäksi on sellaisia, jotka ov,at saa-
14871: OV'at olleet siksi pieniä, että niiden merkitys neet sairauden vankileirillä tai menettäneet
14872: on muodostunut avun saajille enemmän sym- työkykynsä valkoisten pahoinpitelyn seurauk-
14873: boliseksi kuin tarkoitustaan vastaavaksi sena. Nämä invaliidit, luvultaan n. 1 000,
14874: avuksi. eivät sa'a mitään valtion eläkettä.
14875: Kokonaan toisenlaista on ollut valtion huo- On oikeudenmukaista, että kansalaissodassa
14876: lenpito ns. V'alkoisten puolella taistelleiden ja punaisten puolella invaliideiksi tulleille
14877: heidän perheittensä suhteen. Jo vuonna myönnetään samat aineelliset edut ja oikeu-
14878: 1919 hyväksytyn lain perusteella alettiin det kuin valkoisillekin. Näin ei ole tapah-
14879: myöntää valkoisille haavoittuneille ja rinta- tunut niin kauan kuin heille ei ole maksettu
14880: ma(}loissa sairastuneille ylimääräistä eläkettä. taannehtivasti korvausta siltä ajalta, jolta
14881: Vuonna 1937 alettiin maksaa ylimääräistä valkoiset invaliidit ovat saaneet, mutta joka
14882: eläkettä Saksassa ensimmäisen maailmanso- on vielä saamatta punaisten puolella inva-
14883: dan aikana ns. 27 jääkäripataljoonassa pal- liideiksi tuHeilla.
14884: velleille. Vuonna 1938 annetulla valtioneu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14885: voston päätöksellä alettiin eläkkeitä myöntää
14886: myös kansalaissodassa palvelleille valkoisille että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
14887: rintamamiehille. Vuonna 1943 laajennettiin tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
14888: eläkeoikeus käsittämään myös va!lkoisten rin- kan arviomäärärahan käytettäväksi
14889: tamamiesten perheitä. Tähän tarkoitukseen valtioneuvoston lähemmin määräämällä
14890: käytetään nykyisin valtion varoja yli tavalla korvausten maksamiseen takau-
14891: 10 000 000 markkaa. Vuonna 1941, saman- tuvasti kansalaissodan punaisiUe inva-
14892: aikaisesti kuin vihdoin myönnettiin n. 300 lideille.
14893: punaiselle invaliidille 1 600-3 200 markan
14894: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
14895:
14896: Lauri Myllymäki Usko Seppi.
14897: Pauli Puhakka. Eino Roine.
14898: 1155
14899:
14900: IV,450. - Rah.al. N:o 318.
14901:
14902:
14903:
14904:
14905: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta vuoden 1918 kan-
14906: salaissodassa punaisella puolella vahinkoja kärsineiden'
14907: korvauksen järjestämiseksi.
14908:
14909:
14910: E d u s k u n n a 11 e.
14911:
14912: Vuonna 1918, heti kansalaissodan pää- rossa kansalaissotaan sekä Karjalassa ja Au-
14913: tyttyä, ryhdyttiin valtion taholta järjestä- nuksessa käytylliin taisteluihin osallistuneet
14914: mään ns. valkoisten puolella taistelleiden ja suomalaiset. Tähän lainsäädäntöön noj,aten
14915: tämän johdosta tavalla tai toisella kärsimään on sitten vuosittain valtion talousarvioon
14916: joutuneiden vahinkojen korvaamista. Täl- otettu määräraha näiden eläkkeiden maksa-
14917: löin katsottiin korvaukseen oikeutetuiksi ei mista varten.
14918: vain sotatoimissa tai siihen liittyvissä tapah- Nyt jo yleisesti tunnustetaan, että vuoden
14919: tumissa haavoittuneet ja invaliideiksi tul- 1918 tapahtumat oliV>at historiallisten syiden
14920: leet, vaan myös näiden ja kaatuneiden omai- ja maassa silloin vallinneen tilanteen seu-
14921: set, lesket, lapset tai muut sukulaiset suo- raus. Virallisesti on tunnustettu, että puna-
14922: raan ylenevässä polvessa, samoin myös ne, kaartilaiset taistelivat vakaumuksensa puo-
14923: jotka olivat sodan johdosta kärsineet vahin- lesta. Mutta he taistelivat samalla Suomen
14924: koja. Vapaaehtoisesti kerättyjen varojen li- itsenäisyyden, riippumattomuuden, kansan-
14925: säksi käytettiin tähän huolto- ja korvaus- vallan ja rauhan puolesta; sen on historian
14926: toimintaan runsaasti yleisiä, kuntien, seura- kulku osoittanut. Vaikka punaisella puolella
14927: kuntien ja valtion v,aroja. Lopullisesti tämä v. 1918 taistelleet joutuivat monenlaisten
14928: huoltorahoitus va;kiinnutettiin lailla ,eläk- suurten vahinkojen ja kärsimysten kohteeksi,
14929: keistä vapaussodassa haavoittuneille sotu- ei vielä 37: n vuodenkaan kuluttua ole näitä
14930: reille sekä kaatuneiden ja sairauden joh- vahinkoja heille korvattu. Olisi jo vihdoin-
14931: dosta kuolleiden sotilaiden perheiden jäse- kin aika heitä kohtaan osoitettu epäoikeu-
14932: nille 28 päivänä huhtikuuta 1919. Tätä lain- denmukaisuus korja!rta.
14933: säädäntöä täydennettiin vielä lailla 29 päi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14934: vältä toukokuuta 1931, jolla säädettiin eläk-
14935: keet kaikille niillekin, jotka olivat osallistu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
14936: neet sotatoimiin tai tehtäviin ma,an rajojen tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
14937: ulkopuolella ennen Tarton rauhansopimuk- kan määrärahan vuoden 1918 kansa-
14938: sen allekirjoittamista, vaikka osallistuminen laissodassa punaisella puolella vahin-
14939: näihin olikin ollut täysin vapaaehtoista.. Näin koja kärsineiden korvauksen järjestä-
14940: tulivat korvauksiin oikeutetuiksi kaikki Vi- miseksi.
14941: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
14942:
14943: Hemming Lindqvist. Y. Enne. Aleksi Kiviaho.
14944: J. Mustonen. N. Nurminen. Toivo Åsvik.
14945: Tauno Kelovesi. H. Tauriainen. P. Puhakka.
14946: Mauri Ryömä.
14947:
14948:
14949:
14950:
14951: 41 E 626/55
14952: 1156
14953:
14954: IV,4111. - Rah.al. N:o 319.
14955:
14956:
14957:
14958:
14959: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
14960: ja lainoiksi varattomien perheenäitien ja lasten lomatoi-
14961: mintaa harjoittaville naisjärjestöille.
14962:
14963:
14964: E d u s k u n n a 11 e.
14965:
14966: Rasittuneiden ja varattomien perheen- kunnan ja järjestöjen tukea ja myötävaiku-
14967: äitien sekä lasten lomatoimintaa on järjes- tusta voi päästä lyhyellekään lomalle, jota
14968: tetty jo usean vuosikymmenen ajan maas- on pidettävä välttämättömänä, ja toimintaa
14969: samme lukuisien naisjärjestöjen toimesta. olisi pyrittävä vielä entisestäänkin laajenta-
14970: Valtionapua on saatu tähän työhön vain maan kaikkia äitejä koskevaksi, on kohtuul-
14971: kaksi kolmasosaa hoitopäiväkustannuksista lista, että valtion taholta suuremmassa mää-
14972: talousarviossa kulloinkin olevan määrärahan rässä kuin tähän asti huojennetaan puheena-
14973: puitteissa, jolloin toimeenpaneville järjes- olevien järjestöjen taloudellista taakkaa avus-
14974: töille ovat jääneet muut kustannukset, kuten tuksilla ja halpakorkoisilla lainoilla.
14975: kiinteistöjen hankinta ja rahoitus, niiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14976: kunnossapito, sisustus- ym. menot sekä loppu-
14977: erä hoitopäiväkustannuksista. Pääomamenot että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
14978: on jouduttu rahoittamaan etupäässä pankki- tulo- ja menoarvioon yhteensä 50 mil-
14979: lainoilla. joonan markan suuruisen määrärahan,
14980: Vuotuiset lainojen lyhennykset ja korot josta avustusta 20 miljoonaa ja pitkä-
14981: muiden kulujen ohella muodostuvatkin näin- aikaista, halpakorkoista lainaa 30 mil-
14982: ollen kohtuuttoman raskaaksi taakaksi va- joonaa markkaa, varattomien perheen-
14983: paaehtoista työtä suorittaville järjestöille. äitien ja lasten lomatoimintaa harjoit-
14984: Kun kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat tavien naisjärjestöjen lomakotien pää-
14985: perheenäidit lapsineen eivät ilman yhteis- omamenojen korkoihin ja kuoletuksiin.
14986: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
14987:
14988: Elli Nurminen. Impi Lukkarinen. Heikki Hykkäälä.
14989: Martta. Salmela-Järvinen. Arvi Turkka. G. Henriksson.
14990: Kaisa Hiilelä. Vappu Heinonen. Bruno J. Sundman.
14991: Laura Brander-Wallin. 0. Muikku. Tyyne Paasivuori.
14992: Tyyne Paasivuori Veikko Kokkola. Edvard Pesonen.
14993: K. F. Haapasalo. Väinö Tikkaoja. Vilho Väyrynen.
14994: 1157
14995:
14996: IV,4o2. - Rah.al. N:o 320.
14997:
14998:
14999:
15000:
15001: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
15002: maksuttomien lomamatkojen järjestämiseksi vähävarai-
15003: sille äideille.
15004:
15005:
15006: E d u s k u n n a 11 e.
15007:
15008: Toistaiseksi on äitien lomanviettokysy- tyisesti maksuttomia matkoja, jolloin he voi-
15009: mystä järjestävänä ainoana lainsäädäntö- sivat itse järjestää itselleen loman sukulais-
15010: toimenpiteenä ollut 25 päivänä maaliskuuta tensa tai tuttaviensa luona tai käyttää mat-
15011: 1948 annettu valtioneuvoston päätös vähä- kan muuten henkiseksi piristyksekseen.
15012: varaisille äideille järjestetyn kesävirkistyk- Matka-avustusta ei saisi kuitenkaan sitoa
15013: sen valtionavusta. Tämän määrärahan tur- mihinkään määrättyyn vuodenaikaan. Näin
15014: vin (v. 1955 6 292 000 mk) ovat eräät jär- saisivat myös pienviljelijäperheiden äidit
15015: jestöt, lähes puolet omia varojaan käyttäen, mahdollisuuden vuosiloman pitämiseen, sillä
15016: järjestäneet muutamalle tuhannelle (v. 1954 kesäaikana, jolloin useimmat lomakodit toi-
15017: 4192) äidille ja heidän pienille lapsilleen mivat, heillä ei ~man työnsä tähden juuri
15018: lyhyen kesäloman. Näin lomautettujen äitien ole mahdollisuuksia päästä osallisiksi siitä
15019: määrä on kuitenkin tarpeeseen nähden liian edusta, minkä järjestöt em. määrärahan tur-
15020: pieni. Maamme lähes 800 000 perheenäidistä vin pienelle äitien ryhmälle nyt järjestävät.
15021: on vähintään 100 000 siinä asemassa, että Tällainen matkamääräraha pitäisi antaa
15022: heidän, suurten perheittensä ja muuten vai- kuntien jaettavaksi, jotka parhaiten tuntevat
15023: keitten elämän olosuhteidensa ja työtaak- alueensa äitien tarpeen ja mahdollisuudet.
15024: kansa vuoksi, pitäisi välttämättä saada vuo- Muissa valtioissa on saatu edullisia koke-
15025: sittainen loma, jotta heidän työkykynsä säi- muksia valtion myöntämien vapaitten matko-
15026: lyisi. jen vaikutuksesta kotipaikkakunnan ulkopuo-
15027: Eduskunnan viime vuonna myöntämä lella vietettyjen lomien lisääntymisen muo-
15028: 2 miljoonan matkamääräraha, joka on jaettu dossa. Nimenomaan perheenäideille, jotka ta-
15029: samoille järjestöille, jotka ylläpitävät loma- vallisessa työssään ovat sidotut kotiin, mer-
15030: koteja, on auttanut järjestöjä valitsemaan kitsee lomamatka vielä paljon enemmän
15031: kipeimmin lomaa tarvitsevia äitejä ja ollut kuin muille lomalaisille.
15032: siten hyödyllinen oikeaan päämäärään pyrit~ Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15033: täessä, mutta se ei ole lisännyt lomaansa nioittaen,
15034: viettävien äitien kokonaismäärää. Tosin ei
15035: maassamme myöskään ole tarpeellista mää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
15036: rää sopivia lomakoteja. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
15037: Kipeästi lepoa ja virkistystä tarvitsevien kan määrärahan kuntien käytettä-
15038: perheenäitien 1omauttamista voitaisiin lisätä väksi maksuttomien lomamatkojen
15039: myös siten, että myönnettäisiin heille yksi- järjestämiseksi vähävaraisille äideille.
15040: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
15041:
15042: Irma Torvi. Yrjö Murto. Hemming Lindqvist.
15043: Hertta Kuusinen. Pentti Liedes. Martti Leskinen.
15044: Eino Tainio. Antti Kinnunen. Toivo Asvik.
15045: Mauri Ryömä. H. Tauriainen. Irma Rosnell.
15046: Elli Stenberg.
15047: 1158
15048:
15049: IV,453. - Rah.al. N:o 321.
15050:
15051:
15052:
15053:
15054: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta perheenäitien
15055: lomamatkojen korvaamiseksi.
15056:
15057:
15058: E d u s k u n n a ll e.
15059:
15060: Suoritettujen tutkimusten mukaan maas- myksensä hoidettava vapaalippujärjestelmän
15061: samme on noin 100 000 vähävaraista suur- avulla. V: n 1955 sosiaaliministeriön budje-
15062: perheistä äitiä, jotka mitä kipeimmin olisi- tissa oli varattu tätä tarkoitusta varten
15063: vat säännöllisesti toistuvan loman tarpeessa 2 000 000 mk:n määräraha, joka on jaettu
15064: niinkuin muutkin työntekijät. Heidän teh- perheenäitien kesävirkistystoimintaa harjoit-
15065: tävänsä on sitäpaitsi erittäin raskas ja vas- taville järjestöille matkakorvauksen myöntä-
15066: tuullinen. Tehdäkseen mahdolliseksi näiden mistä varten vaikeimmassa asemassa oleville.
15067: äitien 1omauttamisen edes joskus, ovat eräät Olisi tärkeätä, että v:n 1956 budjettiinkin
15068: yhteisöt ja järjestöt harjoittaneet kesävir- saataisiin vastaava määräraha.
15069: kistystoimintaa heidän hyväkseen. Mutta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15070: vain murto-osa lomantarpeessa olevista pää- nioittavasti,
15071: see tästä toiminnasta osalliseksi. Monen koh-
15072: dalla ilmainenkin oleskelu jossain lomakoh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
15073: teessa tuottaa vaikeuksia tai estyy kokonaan tulo- ja menoarvioon perheenäitien
15074: matkakustannusten kalleuden vuoksi. Tämän lomamatkojen korvaamista varten
15075: takia ja edistääkseen yleensä vähävaraisten 2 000 000 markan määrärahan käytet-
15076: monilapsisten perheenäitien lomanvieton täväksi sosiaaliministeriön lähernpien
15077: yleistymistä, olisi heidän matkakorvauskysy- ohjeiden mukaan.
15078: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
15079:
15080: Tyyne Paasivuori. Laura Brander-Wallin. Rafael Paasio.
15081: Anni Flinck. Veikko Helle. Elli Nurminen.
15082: Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen. Unto Suominen.
15083: Onni Hiltunen. Irma Hamara.
15084: 1159
15085:
15086: IV,454. - Rah.al. N:o 322.
15087:
15088:
15089:
15090:
15091: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tuberkuloottistet!J
15092: perheiden äitien kesävirkistyksen järjestämiseen.
15093:
15094:
15095: E d u s k u n n a 11 e.
15096:
15097: Levon ja kesävirkistyksen hankkimista va- keräämillään varoilla, mikä on ollut mahdol-
15098: rattomille, suuriperheisille äideille tarkoit- lista mm. sen johdosta, että liitto on muuta
15099: tava toiminta on saavuttanut maassamme kesävirkistystoimintaansa ( tuberkuloottisten
15100: huomattavan laajat mittasuhteet. Sen pii- perheiden lasten kesäleirejä) v;arten saanut
15101: rissä saavutettujen kokemuksien perusteella tukea raha-automaattien voittovaroista. Myös
15102: on voitu todeta, että tällä tavoin on mahdol- tuberkuloottisten perheiden äideille tarkoitet-
15103: lista suuresti edistää perheenäitien sekä hen- tujen virkistystilaisuuksien tarvetta on ha-
15104: kisen että ruumiillisen terveyden ja työky- vaittu olevan nykyistä paljon runsaammin,
15105: vyn säilymistä ja sitä kautta koko kansan mikä onkin ymmärrettävää ottaen huomioon
15106: hyvinvointia. Niillä on merkitystä ennen tämän sairauden yhä vie}ä suuren levinnei-
15107: kaikkea suuren perheen hoidossa rasittunei- syyden ja monissa osissa maatamme vallitse-
15108: den äitien osalta. Mutta perheen runsaus ei van parantolapaikkojen puutteen. Toimin-
15109: ole ainoa tekijä, joka voi aiheuttaa äidin nan laajentamiselle on kuitenkin taloudellisia
15110: ylenmääräistä rasittumista. Perheen piirissä esteitä, koska liitto ei voi siihen sijoittaa va-
15111: esiintyvä vakava ja pitkäaikainen sairaus rojaan kovin paljoa nykyistä enempää. Lii-
15112: - kohtasipa se äitiä itseään tai toisia per- ton varat ovat nimittäin nykyään pääasiam-
15113: heenjäseniä - on myös omiaan tuottamaan sesti sidotut parhaillaan kehittymässä olevien
15114: huolta ja ponnistuksia, jotka kohdistuvat eri- tuberkuloosipotilaiden kuntouttamissuunnitel-
15115: tyisen kuluttavina juuri äidin voimiin ja mien toteuttamiseen.
15116: työkykyyn. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15117: Tämän pohjalla on Tuberkuloosiliitto otta-
15118: nut jo vuodesta 1948 harjoittamansa laajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
15119: kesävirkistystoiminnan erääksi haaraksi tu- tulo- ja, menoarvioon 500 000 markan
15120: berkuloottisten perheiden äideille järjestetyt suuruisen määrärahan käytettäväksi
15121: loma- ja virkistystillaisuudet, joita on Hoikan Tuberkuloosiliiton kautta tuberkuloot-
15122: opiston valmistuttua pidetty kolmena viime tisten perheiden äitien kesävirkistyk-
15123: vuotena tässä opistossa. Tämän toimintansa sen järjestämiseen.
15124: liitto on kokonaisuudessaan rahoittanut itse
15125: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
15126:
15127: Vappu Heinonen. Onni Mannila. Vieno Simonen.
15128: Impi Lukkarinen. Eino Roine. Urho Kulovaara.
15129: Anni Flinck. Y. Enne. Arvi Turkka.
15130: K. F. Haapasalo. J. Mustonen. Niilo Honkala.
15131: Tyyne Paasivuori. 0. Muikku. Hilja Väänänen.
15132: Armi Hosia. Esa Koivusilta. Elli Nurminen.
15133: Atte Pakkanen. Johannes Wirtanen. Irma Rosnell.
15134: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Meeri Kalavainen.
15135: 1160
15136:
15137: IV,41SIS, - Rah.al. N:o 323.
15138:
15139:
15140:
15141:
15142: Biilelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesävir-
15143: kistyksen järjestämiseksi vähävarais~'lle äideille.
15144:
15145:
15146: Eduskunnalle.
15147:
15148: Perheenäitien oikeus lomaan ja virkistyk- Äitien 1omauttaminen nykyisessäkin laa-
15149: seen alkaa jo olla yleisesti tunnustettu asia, juudessa on käynyt mahdolliseksi vain eri
15150: vaikka sitä ei olekaan vielä lakisääteisesti lomajärjestöjen kantamin kustannuksin. Val-
15151: järjestetty. Myöskin on äitien lomantarve tion varoista myönnettyjen avustusten eh-
15152: tunnettu ja tunnustettu tosiasia. Mutta lo- tona on, että lomajärjestö vastaa äidin loma-
15153: manviettomahdollisuudet ovat miltei olemat- kustannuksista kolmannella osalla, valtion
15154: tomat. apurahan ollessa kaksikolmattaosaa lomakus-
15155: Valtion tulo- ja menoarviossa on maara- tannuksista. Mutta lomapäiväkustannus on
15156: raha, josta eri lomajärjestöille myönnetään määrätty niin alhaiseksi, ettei se peitä todel-
15157: pieniä avustuksia kesävirkistyksen järjestä- lisia kustannuksia. Sosiaaliministeriön mää-
15158: miseksi vähävaraisille suurperheiden äideille. räämä päiväraha on vain 300 mk, kun todel-
15159: Mutta tämä määräraha on riittämätön loman liset lomakustannukset eri lomakodeissa vaih-
15160: tarpeessa olevien äitien virkistysloman osit- televat 400-450-500 mk:n vaiheilla. Näin
15161: taiseenkaan rahoittamiseen. Äitien virkistys- joutuu lomakotia ylläpitävä yhdistys yhden
15162: loman tarve on suuri, ja kun äitien loma- kolmanneksen asemasta vastaamaan puolesta
15163: oikeus on käsitteenäkin vakiintunut, niin ja yli puolesta kustannusten määrästä. Tästä
15164: suurperheiden äidit entistä enemmän ha- johtuen olisi lomapäiväraha uudelleen arvioi-
15165: keutuvat virkistyslomille mm. eri puolilla tava ja korotettava kustannustasoa vastaa-
15166: maata toimiviin naisjärjestöjen lomakoteihin. vaksi. Lomanviettomahdollisuuden varaami-
15167: Kunnollisten lomanviettopaikkojen puuttu- nen edes osittain tarvetta vastaavaksi ja lo-
15168: minen yhdessä äitien lomantarpeen kanssa mapäivärahan korottaminen voi tapahtua
15169: on kannustanut useita naisjärjestöjä perusta- vain nykyistä määrärahaa korottamalla.
15170: maan uusia sekä kunnostamaan ja laajenta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
15171: maan ennestään toiminnassa olleita lomako- nioittaen,
15172: teja. Näin on avautunut ylirasittuneille per-
15173: heenäideille uusia lomanviettopaikkoja. Mutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
15174: varojen puute asettaa ylipääsemättömiä es- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XXI lu-
15175: teitä. Lomakodeille myönnettyjen määrära- vun 5 momentille lisäystä 3 000 000
15176: hain niukkuudesta johtuen vain pieni osa markkaa käytettäväksi kesävirkistyk-
15177: lomalle pyrkivistä äideistä pääsee lomakotei- sen järjestämiseksi vähävarais~'lle äi-
15178: hin virkistyslomaansa viettämään. deille.
15179: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
15180:
15181: Kaisa Hiilelä. Vappu Heinonen. Laura Brander-Wallin.
15182: Martta' Salmela-Järvinen. Aino Malkamäki. Elli Nurminen.
15183: 1161
15184:
15185: IV,456. - Rah.al. N:o 324.
15186:
15187:
15188: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten raken-
15189: nusten jälleenrakennuskustannusten korvaamiseen hävite-
15190: tyn alueen kunnille.
15191:
15192: E d u s k u n n a 11 e.
15193: Sotien aikana hävitetyn alueen kunnallis- Sen lisäksi muiden kunnallisten rakennusten
15194: ten rakennusten jälleenrakentaminen tapah- jälleenrakennuskustannuksiakaan ei ole val-
15195: tui vuoden 1945 heinäkuun 20 päivänä eräi- tio kokonaan kustantanut, vaikka lainlaatija
15196: den kuntien talouden järjestämisestä anne- niin edellytti.
15197: tun lain mukaan. Tämän lain 3 § : ssä sano- Kuten sanottu, ministeriön ohjeiden mu-
15198: taan: ,Kunnan hallinnollisen tai laissa mää- kaan ei jälleenrakennuskustannuksia saanut
15199: rätyn tahi muun julkisen tehtävän hoitoa viedä kunnan menoarvioon. Kun valtio kui-
15200: varten tarpeellisen rakennuksen tai laitoksen, tenkaan ei ole niitä kunnille täysimääräisinä
15201: joka syyskuun 30 päivän 1939 jälkeen sodan korvannut, ovat ne aiheuttaneet kunnissa
15202: johdosta on tuhottu tai tuhoutunut, jälleen- rahoitusvajauksen. Monissa Lapin ja Oulun
15203: rakentamisen kustantaa valtio". Lain perus- läänin kunnissa on näitä jälleenrakennus-
15204: teella ministeriö antoi ohjeet kunnille, ettei menoja satoja miljoonia markkoja kuntien
15205: jälleenrakennusten kustannuksia saa ottaa menoarvion ulkopuolella. Kun muutenkin
15206: kunnan menoarvioon, vaan ne hoidetaan sen veroäyrin hinta on liian korkea, kohoaisi se
15207: ulkopuolella. eräissä kunnissa lähes 20 markkaan, jos ne
15208: Lapissa ja Itä-Suomessa sekä Hangon nyt jälkikäteen otettaisiin menoarvioihin.
15209: alueella tuhoutui sanottuja koulurakennuksia, Kunnat ovat rahoittaneet ne joko lainoilla
15210: sairaaloita, huoltolaitoksia ja virastotaloja. tai käyttäneet niihin toisiin tarkoituksiin va-
15211: Kun kunnat ryhtyivät niitä jälleenrakenta- rattuja määrärahoja. Tämä on aiheuttanut
15212: maan, edellytettiin, että valtio kustantaa nii- kestämättömän tilanteen kuntien taloudessa,
15213: den jälleenrakentamisen niinkuin laki edel- ja ellei tätä aukkoa tukita, aiheuttaa se jat-
15214: lytti. Asioiden myöhempi kulku on osoitta- kuvasti rahoitusvaikeuksia hävitetyn alueen
15215: nut, ettei näin tapahtunutkaan, vaan valtio kunnallistaloudessa.
15216: on jättänyt kunnille maksamatta satoja mil- Jälleenrakennusvaiheen alkuaikoina kun-
15217: joonia markkoja jälleenrakennettujen raken- nille vakuutettiin eri yhteyksissä, ettei jäl-
15218: nusten osalta. leenrakentamisesta tule kunnille aiheutumaan
15219: Niinpä v. 1952 suoritetun tutkimuksen mu- menoja. Nämä lupaukset eivät kuitenkaan
15220: kaan yksinomaan Lapin läänin kunnilla oli vielä tähän saakka ole toteutuneet. Kun hal-
15221: jälleenrakennettaviin rakennuksiin sijoitettu litus ei nytkään vuoden 1956 valtion tulo- ja
15222: omia varoja 172 miljoonaa markkaa. Maa- menoarvioon ole varoja tähän tarkoitukseen
15223: laiskuntain liitossa tehdyn laskelman mukaan esittänyt, ehdotamme kunnioittaen,
15224: näinä vuosina aiheutui kuntien sijoituksista
15225: jälleenrakennustoimintaan yksinomaan kou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
15226: lujen osalta 15-17 miljoonan markan korko- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
15227: tappiot vuosittain. Nyt kuluvan vuoden hei- kan määrärahan kunnallisten raken-
15228: näkuussa yksinomaan Lapin läänin kuntien nusten jälleenrakennuskustannusten
15229: saatavat valtiolta jälleenrakennettavien kou- korvaamiseksi hävitetyn alueen kun-
15230: lujen osalta olivat 112 miljoonaa markkaa. nille.
15231: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
15232:
15233: Eino Tainio. J. F. Pöykkö. Erkki Koivisto.
15234: H. Tauriainen. Niilo Ryhtä. Pentti Liedes.
15235: J. Mustonen. M. 0. Lahtela. Antti Kinnunen
15236: Vilho Väyrynen. Toivo Friman. Irma Torvi.
15237: Lauri Järvi.
15238: 1162
15239:
15240: IV,457. - Rah.al. N:o 825.
15241:
15242:
15243:
15244:
15245: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keimolan radio-
15246: vastaanottoaseman ympäristöalueen sähköistämiskustan-
15247: nuksiin.
15248:
15249:
15250: E d u s k u n n a ll e.
15251:
15252: Helsingin maalaiskunnan Keimolan ky- rivät sähkökoj.eet, niiden laadusta riippuen
15253: lässä, Helsingin-Nurmijärven maantien var- aina 2 kilometrin etäisyydeltä j·a kauempaa-
15254: rella n. 20 ikm:n päässä Helsingin kaupun- kin. Sen vuoksi on radioaseman ympäristö-
15255: gista, on noin kaksisataa työläis- ja toimihen- ainetta sähköistettäessä noudatettava eräitä
15256: kilöperhettä - yhteensä noin seitsemänsataa posti- ja lennätinhallituksen teknillisiä toivo-
15257: henkeä - talvella 1951-52 hankkinut en- muksia. Nämä toivomukset on sittemmin
15258: nestään asumattomaita metsäalueelta oma- täsmennetty siten, että kaikki tuhannen
15259: kotitontteja rakentaakseen sinne omakoti- metrin levyiselle vyöhykkeelle radioaseman
15260: rakennukset. Kyseiset omakotitontit muo- alueen rajoista lukien aseunettavat sähköjoh-
15261: dostavat yhtenäisen kokonaisuuden, ns. ,Kei- dot on kaapeloitava.
15262: molan omakotialueen". .Alueen palstoitus ja Posti- ja lennätinhallitus on vaatimuksensa
15263: yhdyskuntasuunnittelu on omakotialuetta pe- tueksi viitannut sähkölaitoksista 11. 5. 1928
15264: rustettaessa suoritettu silmälläpitäen ikehitys- annettuun lakiin, jonka 15 §: n 1 momentissa
15265: kykyisen ;asunto- ja mahdollisesti pienteolli- säädetään mm.: ,Jos sähkölaitos vaikuttaa
15266: suusyhdyskunnan, eräänlaisen satelliittikau- teknillisessä suhteessa häiritsevästi toiseen
15267: pungin, luomista. sähkölaitokseen taikka lennätin-, puhelin. tai
15268: Ennakolta arvaamaton ristiriita juiJ.kisen muuhun sellaiseen laitokseen, olkoon - - -
15269: edun kanssa on vuodesta 1952 s8iakka ehkäis- myöhemmin rakennetun laitoksen omistajan
15270: syt yhdyskunnan kehitystä ja jättänyt sen asiana ryhtyä laitoksessaan toimenpiteeseen
15271: lopullisen j ärj estelynkin keskeneräiseksi. häiriön poistamiseksi---."
15272: Posti- ja lennätinhallitus, jolla Keimolan ky- Posti- ja lennätinhallituksen vaatimuksen
15273: lässä n. puolen kilometrin päässä omakoti- aiheuttaman tiianteen johdosta on Malmin
15274: alueen rajasta on kesäl'lä 1951 käyttöön Sähkölaitos Oy, jonka oli määrä huolehtia
15275: otettu suuri radioasema, ilmoitti näet tam- omakotialueen sähköistämisestä, ilmoittanut
15276: mikuussa 1952 omakotialueen asukkaiden tie- omankodinmkentajille, ettei se näillä uusilla
15277: toon saatettavaksi seuraavaa. edellytyksillä voikaan ottaa tehtävää vastaan.
15278: Radioasemasta tulee maamme tärkein vas- Pienjänniteverkon kaapeloimisen aiheuttamat
15279: taanottoasema Suomen ja ulkomaiden väli- ylimääräiset kustannukset näet tekisivät säh-
15280: sessä radioliikenteessä. Sen sijoituspaikkaa könjakelun normaalitariffein yhtiölle kannat-
15281: valittaessa on erittäin tärkeänä pidetty sitä, tamattomaksi. Vielä ilmeisempää on, etteivät
15282: että •aseman ympäristö on asumatonta ja säh- omankodinrakentajat itse jaksa kantaa mai-
15283: köistämätöntä seutua. Radioasemalla olevat nittuja kustannuksia. Omankodinrakentajien
15284: radioteitse tapahtuvassa kaukolennätin-, pu- teettämän kustannusarvion mukaan tulisi
15285: helin-, ilmailuviesti-, iaivaradio-, laivapuhe- omakotialueen sähköistäminen normaaliavo-
15286: lin- yms. liikenteessä käytettävät vastaan- johdoin maksamaan heille yhteensä 4 767 200
15287: ottokojeet ja -laitteet ovat erittäin herkkiä markkaa, kaapeloimalla suoritettu sähköistä-
15288: sähköhäiriöille. Häiriöitä aiheuttavat radio- minen sensijaan 23 298 000 markkaa. Ehdo-
15289: aseman ympäristössä olevat sähkölaitosten tus on 18 530 800 markkaa.
15290: ilmajohdot sekä kaikenlaiset myös asunnoissa Useistakin syistä voidaan päätellä, etteivät
15291: ja kotitaloudessa käytettävät, varsinkin pyö- hallitus ja eduskunta v. 1928 annettua lakia
15292: IV,457. - Salminen ym. 1163
15293:
15294: säädettäessä voineet ottaa huomioon sellaisen miten paha yllätys edellä mainitun tiedon
15295: konfliktin mahdollisuutta kuin nyt syntynyt saaminen on ollut omankodinmkentajille.
15296: on. Ennen kaikkea ei silloin ollut olemassa Kuitenkin on ilmeistä, että vallitsevan olo-
15297: yhtä suuria ja herkkiä radioasemia kuin Kei- tilan jatkuminen on omankodinrakentajia
15298: molan radioasema, joka vieläkin edustaa kohtaan erityisen kohtuutonta.
15299: maassamme alallaan tekniikan viimeistä sa- Kun vähävarainen, mutta yritteliäs kansa-
15300: naa; on todettavissa, että suuri häiriöalttius laisryhmä on joutunut muita kansalaisia tun-
15301: on suuren vastaanottoherkkyyden kiusa!llinen tuvasti rasitetumpaan asemaan pelkästään
15302: sivutuote. Lainsäätäjä on v. 1928 ilmeisesti siitä syystä, että sen asuma-alue sattuu sijait-
15303: pitänyt silmällä häiriöitä, jotka ·voida;an semaan lähellä suurta yleistä etua palvelevaa
15304: poistaa sähkölaitoksen arvoon verraten koh- julkista laitosta, samalla kuin tilanteen kor-
15305: tuullisin kustannuksin, ei sensijaan sellaista jaaminen ei valtiolle merkitse raskasta rasi-
15306: tilannetta, että häiriöiden poistamisen tai eh- tusta verrattuna siihen, mitä valtio jo aikai-
15307: käisemisen aiheuttamat kustannukset tekevät semmin on radioaseman muina perustamis- ja
15308: sähkölaitoksen käyttämisen kokonaan mahdot- käyttökustannuksina suorittanut, ehdotamme
15309: tomaksi. Tapaus paljastaa siten tilanteen, kunnioittaen,
15310: jossa vuoden 1928 jälkeen tapahtunut kiih-
15311: keä teknillinen kehitys on jättänyt lainsää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
15312: dännön jälkeensä. tulo- ja menoarvioon arviomäärära-
15313: Syntyneeseen ristiriitaan ovat molemmat hana 18 530 800 markkaa niiden kus-
15314: osapuolet syyttömiä. Posti- ja lennätinhalli- tannusten suorittamiseksi, joita posti-
15315: tus on valinnut radioaseman sijaintipaikaksi ja lennätinlaitoksen Helsinki-Radion
15316: alueen, joka asiasta päätettäessä oli asumaton Keimolassa olevan radiovastaanotto-
15317: ja sähköistämätön, sekä viitattuun vanhaan aseman ympäristöalueen sähköistämi-
15318: lainkohtaan luottaen jättänyt radioasemaa nen tuon radioaseman häiriöttömän
15319: perustettaessa pakkolunastamatta riittävän toiminnan vaatimalla tavalla aiheuttaa
15320: suoja-alueen. Toisaalta posti- ja l.ennätin- yli niiden kustannusten määrän, jotka
15321: hallitus on ollut ainoa, joka ennakolta on tarvittaisiin alueen sähköistämiseksi
15322: oUut selvillä radioaseman t~vattomasta häi- normaaliav.ojohdoin.
15323: riöherkkyydestä; niinpä on ymmärrettävää,
15324: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
15325:
15326: Arvo Salminen. 0. Lindblom. Päiviö Hetemäld..
15327:
15328:
15329:
15330:
15331: 42 E 626/55
15332: 1164
15333:
15334: IV,458, - Rah.al. N:o 326.
15335:
15336:
15337:
15338: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
15339: seudun sähköistämiseen.
15340:
15341:
15342: Eduskunnalle.
15343:
15344: Annettaessa valtion tukea maaseudun säh- Saimaan ja muiden suurten sisäjärviemme
15345: köistystä varten edellytetään, että sähköver- vesistöalueella suuri osa kuntien pinta-alasta
15346: koston rakennuskustannukset eivät minkään on saaristoa. On kuntia, joissa jopa suuri
15347: muuntopiirin tai määrätyn muuntopiiriryh- osa asukkaista asuu saarissa. Juuri nämä
15348: män osalta saa olla suuremmat kuin 18 000 5a4ristot ovat epätaloudellisimpia sähköistys-
15349: mk tariffiyksikköä kohden. Tämän määräyk- kohteita. Rakennuskustannukset tariffiyk-
15350: sen, jota myös sähkölaitokset yleensä pitävät sikköä kohden vaihtelevat eri tapauksissa
15351: oikeana, tarkoituksena on pitää sähkötarif- varsin paljon. Jos saaristoa laajalla poh-
15352: fit, sähkön käyttömahdollisuudesta ja käy- jalla sähköistettäisiin, jäisi rakennuskustan-
15353: töstä vuosittain perittävät maksut, kohtuul- nusten keskiarvO' todennäköisesti 30 ooo~
15354: lisina. Johtoverkoston vuotuiset kunnossa- 40 000 mk: n välille. Myös johtoverkoston
15355: pitokulut ovat nimittäin jokseenkin suorassa kunnO'SSapitokustannukset nousevat nor-
15356: suhteessa rakennuskustannuksiin. Lisäksi ja maalia huomattavasti suuremmiksi. Kun ei
15357: vielä enemmän nousevat sähkön jakelukus- voida pitää kohtuullisena sitä, että näiden
15358: tannukset suhteellisesti suureutuvien velko- paikkakuntien asukkaiden sähkömaksuja ko-
15359: jen hoitamisesta, jos ominaisrakennuskustan- rotettaisiin saariston sähköistyksen vuoksi,
15360: nukset ylittävät määrätyn raj,an. Kun val- olisi normaalia suuremmat ralrennus- ja kun-
15361: tion avustus rakennuskustannuksia varten nossapitokustannukset valtion varoilla pei-
15362: on rajoitettu ja kun liittymismaksujakaan tettävä: Kun saarelaiset eivät pysty maks~t
15363: ei voida korottaa kohtuuttomasti, on yli maan normaalia, 11000-12 000 mk tariffi-
15364: 18 000 mk/ty nouseva osa rakennuskustan- yksiköitä suurempia liittymismaksuja, pitäisi
15365: nuksista rahoitettava kokonaan velkavaroilla. valtion suoranaisen avustuksen olla n. 20 000
15366: Valtion varoista on tosin maksettu normaalia mk tariffiyksikköä kohden. Kun rakennus-
15367: suurempia avustuksia Pohjois-Suomessa ja kustannusten sallittu yläraja korotetaan
15368: merenrantasaaristossa. Edellisessä sen vuoksi, 25 000 mk: aan, voitaisiin tällä ratkaista
15369: että liittymismaksut voitaisiin pitää pienem- myös sisämaan järvialueen saaristojen vaikea
15370: pinä kuin muualla ja rannikolla erikoisten sähköistämiskysymys.
15371: olosuhteiden perusteella. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15372: Sellaisia kyläkuntia, y;ksityisistä taloista
15373: puhumattakaan, joita ei voida sähköistää että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
15374: mainitun 18 000 mk/ty kustannusrajan puit- tulo- ja menoarvioon 25 m~"ljoonan
15375: teissa, on Savossa, niinkuin muuallakin markan lisäyksen maaseudun sähköis-
15376: Keski- ja Itä-Suomessa, runsaasti. Ehkä yli tämiseen tarkoitettuihin avustusmää-
15377: 20 % väestöstä jää tämän vuoksi sähköistyk- rärahoihin annettavaksi sisämaan saa-
15378: sen ulkopuolelle. Tällaisten alueiden säh- ristoalueelle, jossa sähköverkoston ra-
15379: köistyskysymy;kset ovat tulleet nyt ajankoh- kennuskustannukset nousevat k01·-
15380: taisiksi, kun 18 000 mk: n ominaiskustannuk- keammiksi kuin 18 000 markkaan ta-
15381: sin suoritettava sähköistys on loppuvaihees- riffiyksikköä kohti.
15382: saan.
15383: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
15384:
15385: K. F. Haapasalo. 0. Lindblom. Viljo Virtanen.
15386: 1165
15387:
15388: IV,459. - Rah.al. N:o 327.
15389:
15390:
15391:
15392:
15393: Kulovaara ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
15394: seudun sähköistämisen tukemiseen.
15395:
15396:
15397: E d u s k u n n a 11 e.
15398:
15399: Maaseudun sähköistämisen .tukemiseksi on 1955 330 000 000 markkaa. Nyt on vuodelle
15400: valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1956 esitetty myönn€ttäväksi ainoastaan
15401: 1956 ehdotettu myönnettäväksi ainoastaan 200 000 000 markkaa. Tämä merkitsee sitä,
15402: 200 000 000 markkaa siirtomäärärahana sen että sähköistäminen hidastuu ja että vai-
15403: oltua edellisinä vuosina huomattavasti suu- keimmin ja epäedullisimmin toteutettavat
15404: rempi. Määrärahan ennenaikainen pienentä- sähköistykset odottamisen lisäksi tulevat
15405: minen vuosi vuodelta on johtanut siihen, aina vain vaikeammin toteutettaviksi tai on
15406: että myöhemmin toteutetut sähköistykset uudet yritykset jätettävä toteuttamatta,
15407: ovat joutuneet jopa kolme vuottakin odotta- mikä ei suinkaan ole suotavaa.
15408: maan hyväksyttyjä avustuksia, mistä joh- Edelleen on huomattava, että valtiolla on
15409: tuen avustuksista on huomattava osa men- mahdollisuus, paitsi varsinaisten sähkötar-
15410: nyt lainoitusten korkoihin silloin, kun avus- vikkeitten, myös monien sähkökoneiden, ra-
15411: tukset on lopulta saatu. dioiden yms. hinnoista saada liikevaihtove-
15412: Näin ollen ovat myöhemmin toteutetut ron muodossa vastaavasti tuloja sähköistä-
15413: sähköistykset, jotka enimmäkseen ovat olleet mistoiminnasta. Puolestamme katsomme val-
15414: pienempiä yrityksiä ja siten useinkin vain tiolle edulliseksi edistää sähköistämisasteen
15415: valtion sähköistysavustusten turvin raken- kohoamista suuremmalla määrärahalla.
15416: nettuja, joutuneet huomattavasti epäedulli- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
15417: sempaan asemaan kuin suuret laitokset, joi- ehdotamme,
15418: den taloudellinen kantokyky on kestänyt
15419: odottamisesta aiheutuneet korkomenot. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
15420: Sähköistysavustusta koskeva määräraha on tulo- ja menoarvioon 400 000 000 mar-
15421: vuonna 1953 ollut 550 000 000 markkaa, kan määrärahan maaseudun sähköistä-
15422: vuonna 1954 450 000 000 markkaa ja vuonna misen tukemiseksi.
15423: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
15424:
15425: Urho Kulovaara. Yrjö Sinkkonen. Niilo Honkala.
15426: Laura Brander-Wallin. Veikko Kokkola. John Forsberg.
15427: Valto Käkelä. Vappu Heinonen. Arthur Larson.
15428: Eino Roine. K. F. Haapasalo.
15429: 1166
15430:
15431: IV,460, - Rah.al. N:o 328.
15432:
15433:
15434:
15435:
15436: Palovesi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu-
15437: dun sähköistämisen tukemiseksi.
15438:
15439:
15440: E d u s k u n n a 11 e.
15441:
15442: Tunnetuksi on tullut, että maaseudun säh- kaan tämä olisi tapahtunut vuoden 1956
15443: köistäminen on edistynyt maassamme pää- aikana. Tämän vahvistetun rakennussuunni-
15444: asiallisesti suurten maakunnallisten sähköyh- telman mukaisesti esittikin maaseudun säh-
15445: tymien toimesta viime vuosien aikana erin- köistämisliitto ja kauppa- ja teollisuusminis-
15446: omaisen hyvin ja alkaakin lähennellä lop- teriö, että valtion avustuksen määrä tulevalle
15447: puaan. Maaseudun sähköyhtymien liitossa vuodelle olisi 350 miljoonaa markkaa. Ta-
15448: laaditun rakennusaikataulun mukaisesti maa- lousarviossa maaseudun sähköistämiseen tule-
15449: seudun sähköistys tulee tulevan vuoden valle vuodelle on valitettavasti varattu vain
15450: aikana käytännöllisesti katsoen loppuun suo- 200 milj. markkaa. Jos määräraha jäisi näin
15451: ritetuksi. Maaseudun sähköistyksessä on var- vaatimattomaksi, niin se merkitsisi käytän-
15452: sin merkittävä osuus sillä taloudellisella nössä sitä, että huomattava osa sähköistämä-
15453: tuella, joka on valtiovallan taholta tarkoi- töntä maaseutua jäisi pysyväisesti vaille
15454: tukseen osoitettu. sähköä. Näin ei voi tapahtua, vaan valtio-
15455: Sähköistämiskomitean toimesta laadittiinkin vallan on oltava määrätyllä osuudella mu-
15456: viisi vuotta sitten rahoitussuunnitelma, joka kana siksi, kunnes sähköistäminen maaseu-
15457: edellyttää, että valtion avustusta on tar- dullamme on loppuun suoritettu.
15458: koitukseen saatava rakennusvaiheen ajaksi, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15459: jotta voitaisiin pysyttää liittyjäin suoritetta- nioittaen,
15460: vat liittymismaksut kohtuullisina; ja avustus-
15461: toimintaa jatketaan, kunnes sähköistäminen, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
15462: tarkoituksenmukaisuus ja kannattavuusnäkö- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
15463: kohdat huomioon otettuna, on todella lop- 28 momenUlle lisäyksenä 150 000 000
15464: puun suoritettu. Kuten edellä on sanottu, markkaa maaseudun sähköistämisen tu-
15465: käynnissä olevan rakennussuunnitelman mu- kemiseen.
15466: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
15467:
15468: Eino Palovesi. Aare Leikola. Heikki Soininen.
15469: Yrjö Hautala. N. Kosolä.. ,Antti Kukkonen.
15470: T. Saloranta. E. Jaakkola. Artturi Tienari.
15471: Artturi Jämsen. Toivo Antila. Helge Miettunen.
15472: Kalle Kämäräinen. Eino Uusitalo. Eino E. Heikura.
15473: Lennart Heljas. Kauno Kleemola. Onni Mannila.
15474: Erkki Ryömä. Urho Kähönen.
15475: 1167
15476:
15477: IV,46t. - Rah.al. N:o 329.
15478:
15479:
15480:
15481:
15482: Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu-
15483: dun sähköistämisen tukemiseksi.
15484:
15485:
15486: E d u s k u n n a 11 e.
15487:
15488: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja dun harvaanasuttuja alueita sähköistävät,
15489: menoarvioksi vuodelle 1956 ehdotetaan maa- myönnettävä korotettuja valtionavustuksia,
15490: seudun sähköistämisen tukemiseksi myönnet- että yhtiöt kykenisivät sähköistämään nekin
15491: tävää määrärahaa vähennettäväksi 130 mil- alueet, joissa rakennuskustannukset tulevat
15492: joonalla markalla kuluvana vuonna myönne- kulutusyksikköä kohden kalliimmiksi kuin
15493: tystä summasta. Vähennysehdotustaan halli- tiheämmin asuttujen alueitten. Ellei yhtiöille
15494: tus puolustelee vetoamalla maaseudun säh- myönnetä korotettua valtionavustusta, nämä
15495: köistämiskomitean antamaan mietintöön vuo- alueet jäävät sähköistämättä, sillä yhtiöillä
15496: delta 1950. ei ole muuten mahdollista niitä rakentaa kuin
15497: Vaikka vuoden 1950 maaseudun sähköistä- perimällä korotettuja liittymismaksuja. Kun
15498: ruiskomitean mietinnössä esitetystä sähköistä- väestö näillä syrjäisillä seuduilla elää muu-
15499: ruisohjelmasta on saatu jo huomattava osa tenkin vaikeimmissa taloudellisissa oloissa,
15500: toteutetuksi, niin komitean suunnitelman niin on väärin, että heille asetetaan suurem-
15501: ulkopuolelle jäi sellaisia alueita, joiden säh- pia velvoitteita kuin tiheämmin asuttujen
15502: köistämisen komitea katsoi tulevan kohtuut- alueitten väestölle.
15503: toman kalliiksi. Sellainen alue oli mm. Koil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15504: lis-Pohjanmaa. Kun komiteankin ehdottamista
15505: alueista on harvaanasutuimmat alueet vielä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
15506: sähköistämättä, alueet, joiden väestön talou- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
15507: dellisen elämän elpyminen sitä kaikkein ki- 28 momentille 150 000 000 markan
15508: peimmin kaipaa, niin käsityksemme on, että suuruisen lisämäärärahan nwaseudtm
15509: määrärahaa ei olisi pienennettävä nykyisestä, sähkäistämisen tukemiseksi.
15510: vaan olisi niille sähköyhtiöille, jotka maaseu-
15511: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
15512:
15513: Eino Rytinki. Eino Uusitalo. Artturi Jämsen.
15514: Eeli Erkkilä. Eino E. Heikura. Marja Lahti.
15515: Toivo Antila. Eemil Partanen. Nestori Kaasalainen.
15516: T. Saloranta. J. F. Pöykkö.
15517: 1168
15518:
15519: IV,462, - Fin.mot. N:o 330.
15520:
15521:
15522:
15523:
15524: Wickman m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag
15525: för stödjande av elektrifieringen på landsbygden.
15526:
15527:
15528: T i ll R i k s d ·a g e n.
15529:
15530: Med beklämning har man kunnat konsta- arbetet och skapa ökade utkomstmöjligheter
15531: tera, att regeringen föreslär en minskning för stora delar av vär landsbygd och skär-
15532: av anslaget för landsbygdens elektrifiering gård och motverkar flykten från landsbyg-
15533: med 130 000 000 mark. Dä stora omräden den, borde anslaget för landsbygdens elektri-
15534: av Finlands ödebygder och delar av vär fiering icke minskas utan förbli samma som
15535: vidsträckta skärgärd ännu är i avsaknad av senaste år.
15536: elbelysning och elektrisk kraft, mäste det På ovanstående grunder föreslår under-
15537: anses vara för tidigt att redan nu knappa tecknade,
15538: in på anslaget för en livs:viktig elektrifie-
15539: ring av bygder, som icke med egna resurser att Riksdagen i statsförslaget för
15540: kan bli delaktiga av de välsignelser en tids- år 1956 måtte öka anslaget under
15541: enlig elektrifiering medför. 15 Ht. II kap. 28 mom. för stödjande
15542: Dä elektrifieringen av landsbygden inne- av elektrifieringen på landsbygden
15543: bär ökad trivsel och är ägnad att underlätta till 330 000 000 mark.
15544: Helsingfors den 16 september 1955.
15545:
15546: Albin Wickma.n. Bertel Lindh.
15547: Sven Högström. Grels Teir.
15548: 0. A. öhma.n. Kurt Nordfors.
15549: 1169
15550:
15551: IV,462. - Rah.al. N:o 830.
15552: Suomennos.
15553:
15554:
15555:
15556: Wickman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
15557: seudun sähköistämisen tukemiseen.
15558:
15559:
15560: E d u s k u n n a II e.
15561:
15562: Huolestuen on voitu todeta, että hallitus tulomahdollisuuksia suurille osille maaseu-
15563: esittää maaseudun sähköistäruismäärärahaa tuamme ja saaristoamme sekä ehkäisee maal-
15564: vähennettäväksi 130 miljoonalla markalla. tapakoa, ei maaseudun sähköistämismäärä-
15565: Kun suuria alueita Suomen syrjäseuduilla rahaa tulisi vähentää, vaan sen olisi jäätävä
15566: ja osia laajasta saaristostamme on vielä yhtä suureksi kuin viime vuonna.
15567: vailla sähkövaloa ja sähkövoimaa, täytyy pi- Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
15568: tää liian aikaisena niiden seutujen elintär- ehdottavat,
15569: keän sähköistämismäärärahan supistamista,
15570: jotka eivät voi omin voimin päästä osalli- että Eduskunta vuoden 1956 tulo-
15571: siksi ajanmukaisen sähköistämisen siunauk- ja menoarviossa korottaisi 15 Pl:n II
15572: sista. luvun 28 momenUlla olevan määrära-
15573: Kun maaseudun sähköistäminen merkitsee han maaseudun sähköistämisen tuke-
15574: viihtyisyyden lisääntymistä ja on omansa miseen 330 000 000 markaksi.
15575: helpottamaan työtä ja luomaan lisää toimeen-
15576: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
15577:
15578: Albin Wickman. 0. A. öhman. Grels Teir.
15579: Sven Högström. Bertel Lindh. Kurt Nordfors.
15580: 1170
15581:
15582: IV,463. - Rah.al. N:o 331.
15583:
15584:
15585: Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lisätyn valtionavus-
15586: tuksen suorittamiseksi erät'lle sähköyhtymt'lle.
15587:
15588:
15589: E d u s k u n n a 11 e.
15590:
15591: Sotien jälkeisenä aikana maassamme suo- varoja tähän tarkoitukseen hyvällä menes-
15592: ritettua laajamittaista maaseudun sähköistä- tyksellä, mutta sittemmin, tämän tukemistoi-
15593: ruistoimintaa on valtiovalta jatkuvasti tuke- minnan lakattua, ovat taloudelliset esteet
15594: nut valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain muodostuneet voittamattomiksi ja syrjäisten
15595: otetun määrärahan puitteissa. Tämä valtio- seutujen asukkaat ovat saaneet jäädä vaille
15596: vallan myönteinen suhtautuminen on tehnyt sähköistämisen tuottamaa hyötyä.
15597: mahdolliseksi maaseudun sähköistäruistoi- Hallituksen eduskunnalle jättämässä vuo-
15598: minnan toteuttamisen tähän mennessä jo den 1956 tulo- ja menoarvioesityksessä on
15599: varsin pitkälle. Maaseudun sähköistäruisko- maaseudun sähköistämisen tukemiseen mer-
15600: mitean mietinnössään vuonna 1950 esittämää kitty 200 000 000 markan suuruinen siirto-
15601: ja myöhemmin laajennettua rakennusohjel- määräraha. Kun ottaa huomioon, että kulu-
15602: maa ei kuitenkaan ole vielä kyetty läpi vie- valle vuodelle hyväksytty vastaava määrä-
15603: maan. Erityisesti niiden maaseudun säh- raha on 120 000 000 markkaa pienempi vuo-
15604: köistysyhtymien alueilla, joiden työskentely den 1954 määrärahaa ja nyt esitetty jälleen
15605: tapahtuu suurelta osalta harvaanasutuilla 130 000 000 markkaa alempi kuin kuluvan
15606: syrjäisillä seuduilla, on vielä rum;aasti säh- vuoden määräraha, niin havaitaan, että su-
15607: köistämättömiä talouksia. Kun maaseutua pistaminen on tapahtunut huomattavasti
15608: sähköistävät yhtymät on aikoinaan perus- jyrkemmin kuin maaseudun sähköistäruistoi-
15609: tettu pääasiallisesti kunnallisina yhtyminä, minnan rakennustilanteen kehitys olisi edel-
15610: ovat myöskin syrjäisten ja harvaanasuttu- lyttänyt. Tämän vuoksi joudutaan entistään
15611: jen seutujen taloudellisesti heikkovaraiset tukalampaan tilanteeseen syrjäseutujen säh-
15612: asukkaat veroamaksavina kuntien jäseninä köistämistyössä. Varsinaisten valtionavustus-
15613: joutuneet osaltaan kustantamaan sähköyhty- ten näin suuresti vähentyessä olisi oikeuden-
15614: mien peruskustannuksia kuntien suorittaessa mukaisuuden ja tasapuolisuuden toteuttami-
15615: yhtymien osake- ym. maksuja asukasluvun seksi kiinnitettävä pääasiallisin huomio lisä-
15616: mukaisessa suhteessa. Nämä syrjäseutujen tyn valtionavustuksen myöntämiseen har-
15617: asukkaiden suorittamat kustannuserät ovat vaanasuttujen syrjäisten seutujen sähköistä-
15618: koituneet tiheämmin asuttujen ja tavalli- misen tukemiseen.
15619: sesti varakkaampien seutujen hyväksi hei- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
15620: dän itsensä saamatta lainkaan hyötyä koko ehdotamme,
15621: sähköistämistoiminnasta. Tällaisen epäoikeu-
15622: denmukaisen tilanteen parantamiseksi olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
15623: valtion varoista myönnettävä lisättyä avus- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
15624: tusta niille sähköyhtymille, jotka suorittavat 28 momentille 100 000 000 markan li-
15625: sähköistämistä rajaseuduilla ja muilla har- säyksen jaettavaksi lisättynä valtion-
15626: vaan asutuilla, syrjäisillä ja taloudellisesti avustuksena maamme syrjäisten ja
15627: heikkovaraisilla alueilla. Aikaisempina vuo- harvaanasuttujen alueitten sähköistä-
15628: sina onkin jossain määrin käytetty valtion mistä suorittaville sähköyhtytnille.
15629: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
15630:
15631: Eemil Partanen. Lauri Järvi. Eeli Erkkilä.
15632: Niilo Ryhtä. Artturi Jämsen. J. F. Pöykkö.
15633: Eino Rytinld.
15634: 1171
15635:
15636: IV,464, - Rah.al. N:o 332.
15637:
15638:
15639:
15640:
15641: Myllymäki ym..: ~llfäärärahan osoittamisesta avustuksiksi
15642: pienviljelijöille sekä maaseudun omakotien ja pienasunto-
15643: jen omistajille heidän talouksiensa sähköistämisestä aiheu-
15644: tuvien kustannusten suorittamista varten.
15645:
15646:
15647: E d u s k u n n a 11 e.
15648:
15649: Maaseudun edun ja viihtyisyyden kannalta kaisemmin sähköistetyilläkin seuduilla on ta-
15650: olisi ensiarvoisen tärkeää saada sähköistämi- louksia, jotka eivät ole varojen puutteessa
15651: nen laajassa mitassa toteutetuksi. Sähkö- voineet talouksiaan sähköistää.
15652: yhtymille myönnetyistä valtion avustuksista Maaseudun pientalouksien sähköistys ei
15653: huolimatta tulee sähköistäminen kuitenkin näin ollen voi kaikkialla toteutua omien va-
15654: siksi kalliiksi, että suuri joukko pienviljeli- rojen ja lainoituksen turvin. Siksi olisi val-
15655: jöitä ja maaseudun omakotien ja muitten tion tuettava pienviljelijöitä ja muita maa-
15656: pienasuntojen omistajia on ollut pakotettu seudun omakotien ja pienasuntojen omistajia
15657: pidättäytymään sähköistämissopimuksen teke- myöntämällä heille avustuksia talouksiensa
15658: misestä. Rahaolojen yhä kiristyessä monet sähköistyksen tukemiseksi. . Avustusten jaon
15659: sopimuksen tehneistä ovat myös joutuneet tulisi tapahtua asutuslautakuntien ja osuus-
15660: maksuvaikeuksiin sopimusten mukaisten ta- kassojen välityksellä hallituksen antamien
15661: riffiyksikkö- ja muiden sähköistämisestä joh- ohjeiden mukaisesti.
15662: tuvien maksujen suorittamisessa. Tämä on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15663: ja tulee edelleen vaikuttamaan haitallisesti
15664: maaseudun sähköistämisen. suunnitelmalliseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
15665: toteuttamiseen. Maakunnalliset sähköyhtiöt tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
15666: yleensä vaativat vähintään 70-80% tariffi- kan määrärahan jaettavaksi valtioneu-
15667: yksikköjen mukaisen liittymisen ennen kuin voston lähemmin määräämällä tavalla
15668: työt muuntajapiirin alueella pannaan käyn- avustuksina pienviljelijöille sekä maa-
15669: tiin. Niin ikään on todettava, että nykyisin seudun omakotien ja pienasuntojen
15670: sähköistettävät alueet yleisimmin sijaitsevat omistajille heidän talouksiensa säh-
15671: harvaan asutuilla seuduilla. Tästäkin joh- köistämisestä aiheutuvien kustannus-
15672: tuen hankinta- ja erikoisesti asennuskustan- ten suorittamista varten.
15673: nukset tulevat erittäin kalliiksi. Useilla ai-
15674: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
15675:
15676: Lauri Myllymäki. Leo Suonpää. Elli Stenberg.
15677: Eino Roine. Usko Seppi. Pauli Puhakka.
15678:
15679:
15680:
15681:
15682: 43 E 626/55
15683: 1172
15684:
15685: IV,46o. - Rah.al. N:o 333.
15686:
15687:
15688:
15689:
15690: Murto ym. :Määrärahan osoittamisesta työttömyyden torjun-
15691: nasta kunm'lle johtuvien kustannuksien korvaamiseksi.
15692:
15693:
15694: Eduskunnalle.
15695:
15696: Kuntien velvollisuus työttömyyden torju- kaikki työttömät työhön välittömästi ja saada
15697: miseksi perustuu taloudellisen elämän sään- tästä korvaus valtiolta.
15698: nöstelystä poikkeuksellisissa oloissa annetun Kuntain rahataloudellinen asema on ny-
15699: lain määräyksiin sekä sen nojalla hallituk- kyisin erittäin vaikea. Siitä ovat osoituksina
15700: sen ja valtion virkamiesten sangen mieli- pienentyneet verotulot, kasvaneet verorästit
15701: valtaisiin ja tulkinnanalaisiin velvoituksiin ja olemattomiin supistunut luoton saanti.
15702: (työttömyysohjeisiin). Näiden määräyksien Tavanomaiseksi onkin tullut pakko kerjätä
15703: mukaan kunnat ovat ensisijaisesti velvolliset valtiolta annakkojen aikaisempi·a suorituksia.
15704: ryhtymään toimenpiteisiin työttömyyden joh- Joukkotyöttömyys on säännöllisesti ylittänyt
15705: dosta. Ei ole epäilystäkään, •etteivätkö ko. kaikki laskelmat. On ilmeistä, että hallituk-
15706: säännökset olisi kohtuuttomia ja täysin sen taholta on nytkin, kuten edellisenäkin
15707: vääriä. Kuntien vallassa ei ole vähäisessä- vuonna, arvioitu työttömyys liian pieneksi,
15708: kään määrässä päättää maan yleisestä talous- joten kuntien asema tulee muodostumaan
15709: politiikasta, jonka seurausta joukkotyöttö- paljon vaikeammaksi kuin arviot edellyttä-
15710: myys on. Yhtä vähän kunnilla on valtaa vät. Näin ollen tulee riittävän tehokas kun-
15711: estää kapit·alisteja synnyttämästä tahallaan tain osuuden täyttäminen työttömyyden tor-
15712: työttömyyttä tai velvoittaa heitä siitä johtu- jumiseksi nykyisillä edellytyksillä mahdot-
15713: vien kustannusten korvaamiseen. tomaksi, puhumattakaan siitä, että se vaa-
15714: Joustavan ja oikeudenmukaisen työhön rantaa niiden muita lakimääräisiä tehtäviä.
15715: sijoittamisen ·ehtona on, että jokainen työ- Siksi valtiovallan olisi turvattava kunnille
15716: tön saa työtä viipymättä. Käytännössä on työttömyystöiden rahoitus.
15717: kuitenkin niin, että kunnat pyrkivät sijoitta- Edellä olevan perostoolla ehdotamme,
15718: maan oman osuutensa, ja va1tion työt viipy-
15719: vät tai ne jätetään kokonaan järjestämättä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
15720: Täten usein suurin osa työttömistä jää työtä tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
15721: vaille tai saa odottaa enemmänkin kuin työt- uudelle momentille 1 000 000 000 mark-
15722: tömyysohjeiden kohtuuttoman pitkä odotus- kaa suoritettavaksi korvauksena kun-
15723: aika edellyttää. Koska määräys työttömyy- nille työttömyyden torjunnasta niille
15724: den torjunnasta on kunnille ensisijainen ja johtuneista kustannuksista.
15725: ehdoton, olisi niillä oltav·a oikeus sijoittaa
15726: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
15727:
15728: Yrjö Murto. Unto Miettinen.
15729: Hemming Lindqvist. Pentti Liedes.
15730: Irma Torvi.
15731: 1173
15732:
15733: IV,466. - Rah.al. N:o 334.
15734:
15735:
15736:
15737:
15738: Luukka ym..: Määrärahan osoittamisesta puolukan viennin
15739: tukemiseen.
15740:
15741:
15742: E d u s k u n n a ll e.
15743:
15744: Suomi ja Ruotsi kamppailevat puolukan Riittävän vientituen ansiosta Suomi hal-
15745: vientimarkkinoista. Muita kilpailijoita ei ole. litsi vientimarkkinoita vuosina 1951 ja 1952,
15746: Länsi-Saksa ja Itä-Saksa ovat suurimmat jota vastoin vienti tyrehtyi ja supistui mität-
15747: puolukan ostajat, eikä tässä yhteydessä kan- tömiin eriin ylivuotista tavaraa lisenssiviras-
15748: nata kiinnittää huomiota muihin ostajamai- ton alennettua vientituet vuosina 1953 ja
15749: hin, koska muitten maitten tarve nousee 1954.
15750: ainoastaan noin 10 %: iin Länsi- ja Itä-Sak- Lisenssivirasto on ilmoittanut, että korkein
15751: san tarpeesta. tukiprosentti, johon lisenssivirasto tänä
15752: Ruotsissa muodostuu vientihinta huomatta- vuonna voi suostua, on 20 % viennistä Länsi-
15753: vasti huokeammaksi kuin Suomessa riippuen Saksaan, mutta vientiä Itä-Saksaan ei voida
15754: rahan ostoarvon erilaisuudesta. Keräilypisteet tukea lainkaan.
15755: toimivat Ruotsissa pienemmillä kustannuk- Jotta maamme pysyisi markkinoilla Ruot-
15756: silla. Kuljetuskustannukset Ruotsista Sak- sin kilpailijana ja voisi rakentaa uutta poh-
15757: saan ovat huomattavasti huokeammat kuin jaa kansantaloudellisestikin tärkeälle vien-
15758: Suomesta Saksaan, kuljetusaika huomatta- nille, jota uhkaa täydellinen tyrehtyminen,
15759: vasti lyhyempi. olisi eduskunnan myöntämä määräraha vält-
15760: Vuosina 1920-1939, siis ennen säännös- tämätön. Sen turvin voisi Suomi pysyä mark-
15761: telyjä, oli Ruotsin kokonaisvienti 35 milj. kinoilla kilomääräisesti suuremmalla tai pie-
15762: kiloa ja Suomen 78 milj. kiloa. Suomesta nemmällä määrällä riippuen tilanteesta, vien-
15763: siis keskimäärin noin 4 milj. kiloa vuodessa tituen muodostuessa alle tai yli 20 %. Ase-
15764: ja Ruotsista noin 2 milj. kiloa vuodessa. mamme puolukan vientimaana lujittuisi.
15765: Tämä on suhde, joka ei saisi kallistua Suo- Vientituen suuruus olisi melko helposti
15766: melle heikommaksi. Vuosina 1920-1939 oli määriteltävissä. Erään todellisuuspohjalle
15767: Suomen vienti ainoastaan kerran alle 1 milj. nojautuvan laskelmatavan lähtökohta olisi
15768: kiloa, nimittäin vuonna 1923, ja 15 vuotena Tukholman ja Helsingin torihintojen vertailu
15769: 3-7 milj. kilon välillä. toisiinsa.
15770: Viime vuosien tilastoa: Puolukka on suomalaista luonnontuotetta,
15771: Viety Länsi-Saksaan jonka kasvattamiseen ei ole tarvittu minkään-
15772: Vuonna Ruotsista Suomesta laista investointia. Ilman vientiä menee suu-
15773: kg kg Vientitluki rin osa puolukkasadosta käyttämättömänä
15774: 1951 160 700 918 721 50% hukkaan syksy syksyltä. Yllä esitetyllä ta-
15775: 1952 45100 682 700 50% valla varmistettaisiin vastaavan ulkolaisen
15776: 1953 1073 200 7 821 40% valuutan saantia.
15777: 1954 1656 700 107 284 25% Puolukan poimijain tulot voivat nousta
15778: kansantaloudellisestikin huomattaviin mää-
15779: Viety Itä·Saksaan riin, jos sadon talteen otto ja vienti saadaan
15780: 1951 507 842 50% turvatuksi. Puolukan poimijat, jotka poimi-
15781: 1952 48 700 50% vat marjoja kauppaa varten, ovat yleensä
15782: 1953 vähävaraista väkeä. Puolukka-ansion poisjää-
15783: 1954 150 000 minen vähentää huomattavasti heidän kotoi-
15784: 1174 IV,466. - Puolukan vienti.
15785:
15786:
15787: sia rahatulojaan ja voi monessa tapauksessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
15788: merkitä turvautumista yhteiskunnan apuun. nioittaen,
15789: Kun valtion tulo- ja menoarviossa on ole-
15790: massa määräraha kotimaisen tuotannon tuke- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
15791: miseen, olisi tätä määrärahaa käytettävä tulo- ja menoarvion 15 Pl. II luvun
15792: myös puolukkasadon talteen ottamisen tur- 34 momentille 40 miljoonaa markkaa
15793: vaamiseksi maasta vietävien erien osalta. puolukan viennin tukemiseen.
15794: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
15795:
15796: Eemil Luukka. Markus Niskala. Artturi Koskinen.
15797: 1175
15798:
15799: IV,467. - Rah.al. N:o 335.
15800:
15801: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion alueellista
15802: ammatinvalinnanohjausasemaa varten.
15803:
15804: E d u s k u n n a ll e.
15805: Ammatinvalinnanohjaus on tämän hetken perustettavaksi yksi toimistopäällikön ja
15806: tärkeimpiä yhteiskunnallisia kysymyksiä, yksi tarkastajan ylimääräinen toimi, minkä
15807: jonka toimeenpano ei enää siedä vitkastelua. lisäksi menomomentille 15 Pl. IV: 2 on
15808: Siihen on mm. nuorisotyöllisyyskomitea samaa tarkoitusta varten ehdotettu perus-
15809: vuonna 1954 kiinnittänyt erityistä huomiota tettavaksi yksi kanslia-apulaisen ylimääräi-
15810: ja on asettunut sille kannalle, että työ- nen toimi sekä varattavaksi 4 000 000 mark-
15811: asioita hoitavaan ministeriöön olisi kiinnitet- kaa toimiston työn aloittamista varten.
15812: tävä riittävää henkilökuntaa suunnittele- On kuitenkin ilmeistä, ettei näiden niuk-
15813: maan ja kehittämään ammatinvalinnan- kojen määrärahojen turvin ole mahdol-
15814: ohjaustoiminnan keskitettyä hoitoa yhteis- lista aloittaa ammatinvalinnanohjaustoimin-
15815: työssä maamme koululaitoksen kanssa, jol- taa kyllin tehokkaana ja riittävän laajalla
15816: loin samalla kenttäorganisaatiossa olisi am- pohjalla. Ammatinvalinnanohjauskomitea on
15817: matinvalinnanohjaustoimintaa ryhdyttävä asiaa perusteellisesti tutkittuaan päätynyt
15818: kiireellisesti kehittämään. Tämä on siitäkin ehdottamaan peräti 16 henkilön kiinnittä-
15819: syystä entistä kiireellisempi toimenpide, kun mistä ammatinvalinnanohjauksen keskuseli-
15820: ottaa huomioon, että jo muutaman vuoden men palvelukseen ja lisäksi 11 henkilön kiin-
15821: kuluttua työtä hakevien nuorten lukumäärä nittämistä maaseutua palvelevaan valtion
15822: lisääntyy nykyisestään noin 50 %, mikä kenttätoimistoon, joka ainoana varsinaisena
15823: talous- ja tuotantoelämän yleisen rakenteen maaseudun ohjauselimenä toimisi keskuseli-
15824: muuttumisen yhteydessä tulee aiheuttamaan men välittömässä johdossa nykyisten kau-
15825: tavattoman suuria vaikeuksia nuorille hei- punkitoimistojen rinnalla.
15826: dän pyrkiessään sijoittumaan edellytystensä Edellä mainittujen näkökohtien mukaisesti
15827: mukaisesti työmarkkinoille. olisi toiminta alusta alkaen järjestettävä
15828: Ammatinvalinnanohjauksen yleisen järjes- siten, että erityisesti maaseudun ammatin-
15829: telyn yhteydessä on kiinnitettävä erityistä valinnanohjaukseen nähden saataisiin koke-
15830: huomiota maaseudun nuorten opastamiseen musta niin pian kuin mahdollista. Näin ol-
15831: ja ohjaamiseen siten, että ohjaustoimistot len olisi jo tässä yhteydessä varattava mää-
15832: myös selvittävät näiden nuorten mahdolli- rärahat myös ammatinvalinnanohjauskomi-
15833: suuksia sijoittumiseen, lähinnä maaseudun tean ehdottaman valtion kenttätyön aloitta-
15834: omiin ammatteihin, ja tietoisesti pyrkivät mista varten Jyväskylässä ja sen ympäristö-
15835: edistämään maaseudun talouselämän kehit- alueella 1. 7. 1956 lukien ja siinä mielessä
15836: tymistä ja monipuolistumista. Tämä on perustettava myös alueellinen ohjausasema
15837: maaseutuväestön tulevaisuuden kannalta ja siihen kuuluvat virat, aluksi tilapäisinä,
15838: katsoen erittäin tärkeä toimenpide, joka on ja varattava ohjausasemalle tarvittavat muut
15839: otettava huomioon heti alkuun ryhdyttäessä määrärahat.
15840: järjestämään ammatinvalinnanohjaustoimin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
15841: taa maahamme. nioittaen,
15842: On ilolla todettava, että hallitus esityk-
15843: sessään eduskunnalle vuoden 1956 valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
15844: tulo- ja menoarvioksi on ottanut huomioon tulo- ja menoarvioon 5 823 600 mark-
15845: myös ammatinvalinnanohjaustoiminnan. 1\fe- kaa valtion alueellista ammatinvalin-
15846: nomomentille 12 Pl. I: 1 on ehdotettu amma- nanohjausasemaa varten.
15847: tinvalinnanohjauksen keskustoimistoa varten
15848: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
15849:
15850: 0. Lindblom. Erkki W. Mohell. Bruno J. Sundman.
15851: V. Liljeström. Veikko Kokkola. Veikko Helle.
15852: G. Henriksson.
15853: 1176
15854:
15855: IV,468, - Rah.al. N:o 336.
15856:
15857:
15858:
15859:
15860: Rankila ym.: Määrärahan osoittamisesta jääkärieläkkeiden
15861: järjestelyä varten.
15862:
15863:
15864: Eduskunnalle.
15865:
15866: Eduskunnan myönnettyä vuoden 1937 huomattavasti vähemmän kuin ylimääräisiä
15867: menoarviossa 3 300 000 markan :suuruisen eläkkeitä.
15868: määrärahan ylimääräisen eläkkeen myöntä- Ottaen huomioon, että jääkärieläkkeen saa-
15869: miseksi ent. 27. jääkäripataljoonassa palvel- jat varattomina tai vähävaraisina iän kart-
15870: leille varattomille tai vähävaraisille jääkä- tuessa ovat entistään suuremmissa määrin
15871: reille ja heidän omaisilleen valtioneuvosto joutuneet toimeentulonsa puolesta pienistä
15872: saman vuoden tammikuun 29 p: nä vahvisti eläkkeistään riippuvaisiksi, olisi heidän eläk-
15873: tämän määrärahan käytön perusteet. Niiden keensä nyt korotettava muitten sinänsä vaati-
15874: mukaan oli jääkäreille suoritettava ylimää- mattomien ylimääräisten eläkkeitten tasolle,
15875: räinen eläke, jonka perusmäärä oli 5 400 ja näihin eläkkeisiin oikeutettujen piiriä sa-
15876: markkaa vuodessa ja jonka lisäysosa oli riip- malla laajennettava siten, etteivät eräät so-
15877: puvainen asianomaisen suorittamista tehtä- tien jälkeen eläkkeitä myönnettäessä merki-
15878: vistä ja hänen palvelusaikansa pituudesta. tyksettömiksi katsotut seikat enää ehdotto-
15879: Jos jääkäri oli kuollut, oli ylimääräinen eläke masti olisi eläkkeen myöntämisen esteenä.
15880: myönnettävä hänen leskelleen ja 18 vuotta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15881: nuoremmille lapsilleen, ollen tämän eläkkeen
15882: määrä 2 400 markkaa, jos perheenjäseniä oli että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
15883: yksi, 3 600 markkaa, jos heitä oli kaksi, sekä tulo- ja menoarvioon 16 Pl. II luvun
15884: 4 800 markkaa, jos heitä oli kolme tai useam- 1 momentille 7 000 000 markan suu-
15885: pia. ruisen määrärahan jääkärieläkkeiden
15886: Tämän valtioneuvoston päätöksen nojalla korottamiseksi muiden ylimääräisten
15887: on vuosien kuluessa noin tuhannelle jääkä- eläkkeiden tasolle sekä saman luvun
15888: rille ja heidän omaisilleen myönnetty ylimää- 2 momentille 3 000 000 markan suu-
15889: räinen eläke. Rahanarvon alenemisesta joh- ruisen määrärahan jääkärieläkkeisiin
15890: tuen on näitä eläkkeitä myös korotettu, mutta oikeutettujen piirien laajentamista
15891: varten.
15892: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
15893:
15894: Väinö Rankila. Vieno Simonen. Kustaa Tiitu.
15895: Atte Pakkanen. Jaakko Hakala. Matti Mattila.
15896: Nestori Kaasalainen. Kauno Kleemola. Matti Raipala.
15897: Einari Jaakkola. R. Hallberg. Saara Forsius.
15898: Esa Koivusilta. Toivo Antila. Erkki Tuuli.
15899: Antti J. Rantamaa. J. F. Pöykkö. Felix Seppälä.
15900: 1177
15901:
15902: IV,469. - Rah.al. N:o 337.
15903:
15904:
15905:
15906:
15907: Luukka: Korotetun määrärahan osoittamisesta koron maksa-
15908: miseksi korvauspidätysten selvittelyssä.
15909:
15910:
15911: E d u s k u n n a ll e.
15912:
15913: Jos maanhankintalain 18-20 § :ssä tar- .on pidettävä oikeana ja kohtuullisena, että
15914: koitettu, siirtoväkeen kuuluva henkilö on näille suorituksille maksetaan ainakin 4% :n
15915: hakenut maata sanotun lain mukaan, on hä- korko siitä ajankohdasta lähtien, jolloin vii-
15916: neltä pidätetty osa hänelle toisen korvaus- meinen osa obligaatioista tai osuustodistuk-
15917: lain mukaisesti myönnetystä korvausmää- sista on erääntynyt.
15918: rästä tilan myyntihinnan ja myönnettyjen Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
15919: lainojen suoritukseksi. Kun korvausobliga- nioittaen,
15920: tioiden viimeinen maksulippu erääntyi 1. 8.
15921: 1955, ei obligaatioita enää voida saattaa liik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
15922: lreeseen. Vastaavasti ei myöskään korvaus- tulo- ja menoarvioon 17 Pl. II luvun
15923: osakkeiden hallintoyhteisön osuustodistuksia 44 momentt'lle, ,,Koron maksaminen
15924: voida sa,attaa liikkeeseen 1. 7. 1956 jälkeen. korvauspidätysten selvittelyssä", li-
15925: Korvausobligaatioita tulee siten 1. 8. 1955 säyksenä 5 000 000 markkaa käytettä-
15926: ja osuustodistuksia 1. 7. 1956 jälkeen vas- väksi 4 %: n suuruisen koron maksa-
15927: taamaan yksinomaan rahasuoritus. miseen niille maanhankintalain mu-
15928: Korvauksen saajasta riippumattomista koon valtiokonttorissa pidätettyinä ol-
15929: syistä on mainittuja korvauksia edelleen pi- leille toisen korvauslain mukaisille
15930: dätettynä valtiokonttorissa. Niissä tapauk- obligaatioita tai korvausosakkeiden
15931: sissa, jolloin korvaukseen oikeutetulle tulee hallintoyhteisön osuustodistuksia vas-
15932: maksettavaksi se osa korvauspidätyksestä ja taaville rahasuorituksille, pidätyksille
15933: sille juosseesta korost,a, jota ei ole käytetty juossut korko mukaanluettuna, joita
15934: valtion saamisten maksuun, joko obligaatioi- ei ole käytetty valtion tai rahalaitos-
15935: den tai sekä obligaatioiden että osuustodis- ten saamisten maksuun. ·
15936: tusten osalta yksinomaan rahasuorituksena,
15937: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
15938:
15939: Eemil Luukka.
15940: 1178
15941:
15942: IV,47o. - Rah.al. N:o 338.
15943:
15944:
15945:
15946:
15947: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimääräisten
15948: toimien perustamiseksi valtionrautate~1le.
15949:
15950:
15951: E d u s k u n n a 11 e.
15952:
15953: Valtion rautatierakennuksilla on jo vuo- kuitenkaan syystä tai toisesta sisällyttänyt
15954: desta 1923 lähtien, jolloin rautatiehallituk- ko. toimia menoarvioesitykseensä. Sittemmin
15955: seen perustettiin erityinen rautatierakennus- on rautatiehallitus uudistanut esityksensä
15956: osasto, ollut eräitä vakinaisia teknillisiä ym. vuosien 1955 ja 1956 menoarvioihin, mutta
15957: virkoja, joista osa kuuluu keskushailintoon, ilman tulosta.
15958: mutta ratkaisevasti suurin osa viroista on Vuoden 1954 tulo- ja menoarviota käsitel-
15959: hoidettu ylimääräisenä henkilökunnalla, joi- lessään eduskunta hyväksyi kansanedustaja
15960: den palkkaus vakiintuneen käytännön mu- Konsti Järnefeltin ~iaa koskevan aloitteen
15961: kaan maksetaan tyomäärärahoista, kuten johdosta lausuman, jossa sanotaan: ,Aloit-
15962: luonnollista onkin. Mainitusta syystä ja teessa tarkoitettujen toimihenkilöiden oikeu-
15963: rautatierakennusten alati muuttuvista olo- dellinen asema on epäselvä johtuen palkkauk-
15964: suhteista johtuen ei näitä ylimääräisiä vir- sen suorittamisesta työmäärärahoista. Edus-
15965: koja ole varemmin sisäHytetty rautatiehalli- kunnan mielestä on aiheellista, että Hallitus
15966: tuksen menoarvioesityksiin, varsinkin kun kiinnittää asiaan huomiota."
15967: kulloinenkin ylimääräisten viran tai toimen Edellä mainitun lisäksi jätettiin 28. 10.
15968: haltijain luku on ollut vaikeasti määriteltä- 1954 kansanedustaja Harras Kytän ym. toi-
15969: vissä. mesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle val-
15970: Kun määräykset ylimääräisen henkilökun- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15971: nan asemasta ja oikeuksista ovat nyttemmin. vaksi seuraav·a kysymys:
15972: muuttuneet ja ylimääräisten piiriin nyttem-
15973: min luetaan vain menoarvioon otetut ylimää- ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että
15974: räiset toimet, ovat rautatierakennuksiHa sekä rautatiehallituksen rautatierakennus-
15975: eräät keskushallinnon rautatierakennusosas- osaston tehtävistä suurin osa on jat-
15976: tossa olevat ylimääräiset toimen haltijat jou- kuvasti hoidettu ylimääräisenä henki-
15977: tumassa syrjäytettyyn asemaan. Tämä on lökunnalla, jonka palkkaus maksetaan
15978: ilmennyt mm. erään ylimääräisen rakennus- työmäärärahoista, mistä johtuen tämä
15979: mestarin eläkeasian käsittelyn yhteydessä, henkilökunta on jäänyt oikeudellisesti
15980: kun hänet katsottiin kuuluvaksi työntekijäin epäselvään asemaan j.a vaille eräitä
15981: piiriin eikä hän saanut sitä eläkettä, joka ylimääräisille toimenhaitijoille kuulu-
15982: kuuluu ylimääräiselle toimen haltijalle. via sosiaalisia etuja, ja jos on, mihin
15983: Asian saattamiseksi nykyisten määräysten toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä
15984: mukaiseen järjestykseen, ja kun myös val- tämän epäkohdan kiireelliseksi korjaa-
15985: tiontalouden tarkastusvirasto on huomautta- miseksi?"
15986: nut asiantilan korjaamisen tarpeellisuudesta,
15987: esitti rautatiehallitus vuoden 1954 meno- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
15988: arvioon otettavaksi joukon ylimääräisiä toi- antoi edellä mainitun kyselyn johdosta vas-
15989: mia rautatierakennuksille ja rautatieraken- tauksen 30 päivänä marraskuuta 1954, jossa
15990: nusosastoon keskushallinnossa. Neuvotteluissa ministeri ilmoitti, että kulkulaitosten ja yleis-
15991: valtioneuvoston edustajien kanssa päästiinkin ten töiden ministeriö on pitänyt asiantilan
15992: myönteiseen tulokseen asian järjestämiseksi korjaamista tarpeellisena, mutta ministeriön
15993: kerrotulla tavalla. Valitettavasti ei hallitus esitykset eivät toistaiseksi ole johtaneet tu-
15994: IV,47o. - Kyttä ym. 1179
15995:
15996: lokseen sekä että ministeriö tulee edelleenkin mien hoitajaa joutuu ilman omaa syytänsä
15997: pyrkimään siihen, että nyt kysymyksessä ole- menettämään ne edut, jotka heille oikeuden
15998: vista rautatiehallituksen rautatierakennus- ja kohtuuden mukaan kuuluvat. Näistä toi-
15999: osaston henkilöistä tehdään ylimääräisen toi- mista on suurin osa teknillisiä toimia, joiden
16000: men haltijoita. hoitajista jatkuvasti on suurta puutetta.
16001: Kaikesta edellä lausutusta huolimatta ei Enemmän kuin puolet ko. toimenhaitijoista
16002: hallitus kuitenkaan ole sisällyttänyt tulevan on palvellut valtiota jo 15-25 vuotta.
16003: vuoden menoarvioesitykseensä rautatiehalli- Tämän vuoksi olisi vuoden 1956 tulo- ja
16004: tuksen esittämiä ylimääräisiä toimia. Ellei menoarvioon otettava seuraavat ylimääräiset
16005: asiantilaan saada aikaan muutosta, on siitä toimet nimittäin:
16006: seurauksena, että viisikymmentä näiden toi-.
16007:
16008: 18 Pl. I: 2
16009: 3 rakennusmestaria, 1 1. (23 pl.) ......... . a. 399 3oo:- 1197 900:-
16010: 3 piirustajaa, 2 pl. (12 pl.) ............. . " 240 900:- 722 700:-
16011: 1 konttoriapulainen, 1 pl. (10 pl.) ....... . 219 600:-
16012: 1 " 2 pl. (9 pl.) ........ . 209 400:-
16013:
16014: 18 Pl. II: 2
16015: 4 apulaisinsinööriä (27 pl.) .............. . a. 488 700:- 1954800:-
16016: 1 rautatierak. koneinsinööri (27 pl.) ...... . 488 700:-
16017: 4 rakennusmestaria 1 l. y.p. (22 pl.) ..... . " 379 800: - 1519 200:-
16018: 8 " 2 l. (19 pl.) ........ .. " 329100: - 2 632 800:-
16019: 4 " 3 l. (18 pl.) ........ .. " 314100:- 1256400:-
16020: 1 koneteknikko 1 l. (18 pl.) ............ .. 314100:-
16021: 1 " 2 l. (17 pl.) ............. . 299 400:-
16022: 1 rautatier·ak. huoltopäällikkö (24 pl.) 420 600:-
16023: 1 , kassanhoitaja 1 l. (21 pl.) .. 360 900:-
16024: 1 " " 2 l. (20 pl.) .. 344100:-
16025: 1 , varastonhoitaja 1 l. (20 pl.) . 344100:-
16026: 2 " " 2 l. ( 19 pl.) . " 329100:- 658 200:-
16027: 1 kirjuri 3 l. (14 pl.) .................. . 262 500:-
16028: 2 " 4 l. ( 12 pl.) .................. . " 240 900:- 481800:-
16029: 4 konttoriapulaista 1 pl. (10 pl.) ........ . " 219 600:- 878400:-
16030: 5 " 2 pl. (9 pl.) ......... . " 209 400:- 1047 000:-
16031:
16032: Mainittakoon vielä, että menonlisäystä ei kaa, ikälisiin 391520 markkaa, kalliin-
16033: näistä ylimääräisistä toimista aiheudu, vaan paikanlisiin 266 960 markkaa ja indek-
16034: vähenevät menot vastaavasti asianomaisten sikorotuksiin 450 800 markkaa eli yh-
16035: rautatierakennusten määrärahoista. teensä 3 458 880 markkaa sekä 18 Pl.
16036: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, II: 2 kohdalla vuosipalkkioihin
16037: 13 263 000 markkaa, ikälisiin 2 187 820
16038: että Eduskunta ottaisi yllämainittu- markkaa, kalliinpaikanlisiin 980 860
16039: jen ylimääräisten toimien perustami- markkaa ja indeksikorotuksiin 2 470 867
16040: seksi valtionrautateille vuoden 1956 markkaa eli yhteensä 18 902 547 mark-
16041: tulo- ja menoarvioon 18 Pl. I: 2 koh- kaa.
16042: dalla vuosipalkkoihin 2 349 600 mark-
16043: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
16044:
16045: Harras Kyttä. Artturi Tienari. Jaakko Hakala.
16046: Aare Leikola. Aukusti Pasanen. J. F. Pöykkö.
16047:
16048:
16049: 44 E 626/55
16050: 1180
16051:
16052: IV,471. - Rah.al. N:o 339.
16053:
16054:
16055:
16056:
16057: Hakala ym..: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
16058: junanlähettäjinä toimiville virkamiehille maksettavan yö-
16059: rahan korottamiseksi.
16060:
16061:
16062: Eduskunnalle.
16063:
16064: Rautatiehallituksen antamien tyÖaikamää- den pidettävä täysin riittämättömänä, var-
16065: räysten mukaan joutuvat junanlähettäjinä sinkin kun junanlähettäjien suorittama yö-
16066: toimivat virkamiehet suorittamaan yövuoroja työ ei ole suinkaan pelkkää päivystystä, vaan
16067: joka neljäs yö. Juuri nämä toistuvat yövuo- alituista valppautta vaativaa junien suori-
16068: rot ovat huomattavimpina vaikuttimina ju- tusta. Tällä perusteella ehdotamme kunnioit-
16069: nanlähettäjien muutenkin rasittavan ja vas- taen,
16070: tuullisen työn tavallistakin suurempaan ku-
16071: luttavuuteen. Kuitenkin nykyisten määräys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
16072: ten mukaan yörahaa maksetaan virantoimi- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun
16073: tuksesta, joka sattuu kello 22,00-6,00 väli- 4 momentille lisäystä 20 000 000 mark-
16074: selle ajalle ja kestää yhtäjaksoisesti tai eri kaa valtionrautateiden junanlähettä-
16075: osissa samana yönä vähintään kaksi tuntia, jinä toimivt1le virkamiehille maksetta-
16076: vain 90 markkaa yöltä. Tätä korvausta on van yörahan korottamiseksi 450 mar-
16077: junanlähettäjien yötyön rasittavuuteen näh- kaksi yöltä.
16078: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
16079:
16080: Jaakko Hakala. Juho Tenhiälä. Lauri Järvi.
16081: R. Hallberg. Laura Brander-Wallin. Harras Kyttä.
16082: 1181
16083:
16084: IV,472, - Rah.al. N:o 340.
16085:
16086:
16087:
16088:
16089: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta pukuavustuksiksi
16090: valtionrautateiden varikkojen ja veturitallien henkilökun-
16091: nalle ym. vastaaville toimenhaltijoille.
16092:
16093:
16094: E d u s k u n n a ll e.
16095:
16096: Virkapukuavustusta suoritetaan valtion massa asemassa kuin toiset vastaavanlaisissa
16097: rautateiden niille viran ja toimen haitijoille oloissa työskentelevät, on vallitseva olotila
16098: sekä ylimääräisille toimen haltijoille, jotka vihdoinkin korjattava. Pukuavustuksen saa-
16099: ovat velvollisia käyttämään virkapukua ja jain piiriä laajennettaessa edellä esittämäl-
16100: jotka joutuvat välittömästi tekemisiin mat- lämme tavalla ja avustuksen suuruuden ol-
16101: kustavan yleisön kanssa. Pukuavustusta suo- lessa 7 700 markkaa vuodessa aiheuttaa se
16102: ritetaan yleensä myös niille viran tai toimen pukuavustusmenoihin lisäystä noin 25 000 000
16103: haitijoille ja ylimääräisen toimen haltijoille, markkaa.
16104: jotka työn likaisuuden tai muiden syiden ta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16105: kia joutuvat huomattavasti kuluttamaan
16106: vaatteita. Pukuavustuksen asemasta on eräille että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
16107: toimenhaltijaryhmille annettu lainasuoja- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun
16108: puku. Näiden pukuavustusten ulkopuolelle 1 momentille 14 000 000 markkaa ja
16109: on kuitenkin jäänyt useita toimenhaltijaryh- 18 Pl. II luvun 2 momentille 11 000 000
16110: miä, kuten varikkojen ja veturitallien hen- markkaa pukuavustusten suorittami-
16111: kilökunnat, ratavartijat, vaunumiehistö ja seksi valtionrautateiden varikkojen
16112: siivoojat, jotka tekevät likaista ja huomatta- ja veturitallien henkilökunnille, rata-
16113: vasti työpukuja kuluttavaa työtä. Kun on vartijoille, vaunumiehistölle, siivoo-
16114: kohtuutonta, että nämä ryhmät ovat jatku- jille ym. vastaaville toimenhaltijoille.
16115: vasti sanottuun avustukseen nähden huonom-
16116: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
16117:
16118: Leo Suonpää. Hemming Lindqvist. Nestori Nurminen.
16119: Eino Roine. Paavo Aitio. Toivo Asvik.
16120: Tauno Kelovesi. Y. Enne. Matti Koivunen.
16121: 1182
16122:
16123: IV,473. - Rah.al. N:o 341.
16124:
16125:
16126:
16127:
16128: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden peruspalkkais-
16129: ten virkojen ja toimien sekä ylimääräisten toimien perus-
16130: tamiseksi posti- ja lennätinlaitokseen.
16131:
16132:
16133: E d u s k u n n a ll e.
16134:
16135: Posti- ja lennätinlaitoksessa on tätä nykyä mutta tätäkään varten ei ole saatu uusi:a
16136: yhteensä 6 887 vakinaista virkaa ja tointa toimia.
16137: sekä 5 047 ylimääräistä tointa. Tämän lisäksi Posti- ja lennätinlaitos ei siten ole vuosien
16138: on suuri määrä tilapäisiä toimihenkilöitä. mittaan saanut uusia vakinaisia virkoja ja
16139: Ylimääräisiä toimia on siten 42 % vakinais- toimia eikä edes ylimääräisiä toimia lisään-
16140: ten ja ylimääräisten virkojen ja tointen yh- tyneitä tehtäviä vastaavasti. Kun posti- ja
16141: teisestä määrästä, mikä on huomiotaherättä- lennätinlaitoksen, joka palvelee talous- ja
16142: vän epäedullinen suhde. Moniin vuosiin ei yleensä yhteiskuntaelämää, on pystyttävä hoi-
16143: posti- ja lennätinlaitoksen ylimääräisiä tamaan sille uskotut tehtävät, on laitoksessa
16144: toimia olekaan saatu vakinaisiksi kuin aivan oltava myös tarvittava henkilökunta näitä
16145: vähäisessä määrässä. Kun myöskään ei ole lisääntyneitä tehtäviä suorittamaan. Uusien
16146: saatu tarvittavia uusia ylimääräisiä toimia, virkojen ja tointen perustamisen tarpeelli-
16147: on jouduttu siihen, että laitoksen täysin py- suuden posti- ja lennätinlaitokseen osoittaa
16148: syväisiä tehtäviä on yhä enenevässä määrin myös se, että saamamme tiedon mukaan val-
16149: jatkuvasti vuodesta toiseen jouduttu hoidat- tiovarainministeriön tulo- ja menoarvio- sekä
16150: tamaan tilapäisillä toimihenkilöillä. Posti- tilinpäätösosasto on lausunnossaan vuoden
16151: ja lennätinlaitoksen työmäärä on siinä mää- 1956 tulo- ja menoarvioesitykseen ehdotetta-
16152: rin kasvanut ja myös laajentunut, että se vista uusista viroista ja toimista, neuvo-
16153: ehdottomasti vaatisi uusia virkoja ja toimia teltuaan valtiovarainministeriön järjestely-
16154: tehtävien hoitamista varten. Vuodesta 1938 osaston sekä palkkaus- ja eläkeasiainosaston
16155: lähtien on laitoksen liikenne lisääntynyt vuo- kanssa, ilmoittanut puoltavansa mm. seuraa-
16156: teen 1953 mennessä 2. 7 -kertaiseksi. Viimeis- vien posti- ja lennätinlaitoksen virkojen ja
16157: ten vuosien kehityksestä voidaan mainita, toimien perustamista, mutta joiden perusta-
16158: että postilähetysten luku esim. v. 1950 oli mista ei ole sisällytetty hallituksen esityk-
16159: n. 664.5 miljoonaa lähetystä j,a v. 1954 n. seen vuoden 1956 tulo- j,a menoarvioksi:
16160: 851.6 miljoonaa lähetystä, kaukopuheluja oli
16161: vastaavina vuosina 29.9 miljoonaa ja 37.6 Posti- ja lennätinhallitus
16162: miljoonaa. Rahaliikenteen suunnattoman kas-
16163: vun johdosta postista on muodostunut maan a) ylimääräisten tointen vakinaistaminen
16164: suurin rahaliikelaitos. Rahaliikenteen kas- 1 toimistoinsinööri (31 pl.), peruspalkka
16165: vusta antaa kuvan se, että kun posti- ja 598 800 mk,
16166: lennätinlaitoksen rahaliiloonne v. 1938 oli n. 2 nuorempaa insinööriä (27 pl.), perus-
16167: 10 miljardia markkaa, se v. 1950 oli 3 500 palkka 488 700 mk,
16168: miljardia markkaa ja viime vuonna jo 5 827
16169: miljardia markkaa. Paitsi liikenteen lisään- 3 vanhempaa apulaisinsinööriä, y. p. (27
16170: tymistä yleensä, on jokaisen havaittavissa, pl.), peruspalkka 488 700 mk,
16171: miten esim. asutuskeskusten ympärille on 2 esittelijää (27 pl.), peruspalkka 488 700
16172: viime vuosina syntynyt aivan uusia asUitus- mk,
16173: alueita, joihin on perustettava postitoimi- 3 liikennetarkastajaa, y. p. (25 pl.), perus-
16174: paikka ja joissa on järj,estettävä postinkanto, palkka 444 000 mk,
16175: IV,473. - Järvi ym. 1183
16176:
16177: 4 osastosihteeriä ( 23 pl.), peruspalkka 20 ensimmäistä kirjuria (17 pl.), perus-
16178: 399 300 mk, palkka 299 400 mk,
16179: 2 reviisoria (23 pl.), peruspalkka 399 300 20 kirjuria, y. p. (14 pl.), peruspalkka
16180: mk, 262 500 mk,
16181: 2 ensimmäistä ekspeditööriä (21 pl.), pe- 158 kirjuria, a. p. (12 pl.), peruspalkka
16182: ruspalkka 360 900 mk, 240 900 mk,
16183: 3 ensimmäistä kirjuria ( 17 pl.), perus- 1 autovarikon esimies, 1 pl. (19 pl.), pe-
16184: palkka 299 400 mk, ruspalkka 329 100 mk,
16185: 1 kirjuri, a. p. (12 pl.), peruspalkka 3 autonkuljettajain esimiestä (17 pl.), pe-
16186: 240900 mk, ruspalkka 299 400 mk,
16187: 27 autonkuljettajaa (14 pl.), peruspalkka
16188: jolloin lakkautettaisiin vastaavat ylimääräi- 262 500 mk,
16189: set toimet; 1 vanhempi apulaisinsinööri y. p. (27 pl.),
16190: peruspalkka 488 700 mk,
16191: b) uutena vakinaisena virkana 2 linjatarkastajaa (25 pl.), peruspalkka
16192: 1 sotilastoimiston päällikkö ( 31 pl.), pe- 444000 mk,
16193: ruspalkka 598 800 mk; 1 vanhempi varaston esimies (20 pl.), pe-
16194: ruspalkka 344100 mk,
16195: c) uusina ylimääräisillä toimina 3 varastomestaria, 1 pl. (15 pl.), perus-
16196: palkka 273 600 mk,
16197: 1 ylimääräinen esittelijä (27 pl.), vuosi- 2 ensimmäistä teknikkoa 1 l., a. p. (22 pl.),
16198: palkkio 488 700 mk, peruspalkka 379 800 mk, ·
16199: 1 ylimääräinen liikennetarkastaja, y. p. 3 teknikkoa, 1 pl. (18 pl.), peruspalkka
16200: (25 pl.), vuosipalkkio 444 000 mk, 314100 mk,
16201: 1 ylimääräinen osastosihteeri (23 pl.), 4 puhelinvalvojaa (16 pl.), peruspalkka
16202: vuosipalkkio 399 300 mk, 286 500 mk,
16203: 1 ylimääräinen reviisori (23 pl.), vuosi- 5 talonmies-lämmittäjää (11 pl.), perus-
16204: palkkio 399 300 mk, palkka 230 100 mk,
16205: 1 ylimääräinen ekspeditööri (19 pl.), vuo- 2 toimistonhoitaj-aa, 2 l. (19 pl.), perus-
16206: sipalkkio 329 100 mk, palkka 329100 mk,
16207: 3 ylimääräistä ensimmäistä kirjuria (17 2 toimistonhoitajaa, 3 l. (17 pl.), perus-
16208: · pl.), vuosipalkkio 299 400 mk, palkka 299 400 mk,
16209: 1 ylimääräinen linjatarkastaja (25 pl.), 14 toimistonhoitajaa, 4 l. (15 pl.), perus-
16210: vuosipalkkio 444 000 mk, palkka 273 600 mk,
16211:
16212: jolloin vastaavat tilapäiset toimet lakkautet-
16213: taisiin; jolloin lakkautettaisiin vastaavat ylimääräi-
16214: set toimet;
16215: 2 ylimääräistä toimistoinsinööriä (31 pl.),
16216: vuosipalkkio 598 800 mk, b) uusina ylimääräisinä toimina
16217: 1 ylimääräinen apulaistoimistopäällikkö 4 ylimääräistä ekspeditööriä (19 pl.), vuo-
16218: (28 pl.), vuosipalkkio 513 300 mk; sipalkkio 329100 mk,
16219: 7 ylimääräistä ensimmäistä kirjuria (17
16220: Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto pl.), vuosipalkkio 299 400 mk,
16221: 9 ylimääräistä kirjuria y. p. (14 pl.),
16222: a) ylimääräisten tointen vakinaistaminen vuosipalkkio 262 500 mk,
16223: 1 konttorinhoitajan apulainen y. p. (26 16 ylimääräistä kirjuria a. p. (12 pl.),
16224: pl.), peruspalkka 465 300 mk, vuosipalkkio 240 900 mk,
16225: 1 liikennetarkastaja a. p. (23 pl.), perus- 1 ylimääräinen autovarikon esimies, 1 pl.
16226: palkka 399 300 mk, (19 pl.), vuosipalkkio 329100 mk,
16227: 3 ensimmäistä ekspeditööriä (21 pl.), pe- 40 ylimääräistä autonkuljettajaa (14 pl.),
16228: ruspalkka 360 900 mk, vuosipalkkio 262 500 mk,
16229: 3 ekspeditööriä (19 pl.), peruspalkka 1 ylimääräinen vanhempi apulaisinsinööri,
16230: 329100 mk, y. p. (27 pl.), vuosipalkkio 488 700 mk,
16231: 1184 IV,473. - Posti- ja. lennätinlaitoksen virat.
16232:
16233:
16234: 1 ylimääräinen apulaisinsinööri (25 pl.), 5 462 760 mk eli yhteensä 97 922 460 mk, mo-
16235: vuosipalkkio 444 000 mk, mentille 18 Pl. VI: 2 vuosipalkkioihin
16236: 7 ylimääräistä ensimmäistä teknikkoa, 1 pl. 60 779 400 mk, ikälisiin 16 771200 mk, ilml-
16237: ( 22 pl.), vuosipalkkio 379 800 mk, liinpaikanlisiin 4 539 780 mk ja indeksikoro-
16238: 3 ylimääräistä ensimmäistä teknikkoa, 2 tuksiin 12 313 100 mk eli yhteensä 94 403 480
16239: pl. (20 pl.), vuosipalkkio 344100 mk, mk, momentille 18 Pl. VI: 10 indeksikoro-
16240: 1 ylimääräinen teknikko, 2 pl. (17 pl.), tuksiin 14 688 400 mk ja momentille 18 Pl.
16241: vuosipalkkio 299 400 mk, VI: 11 työnantajan lapsilisä- ja kansaneläke-
16242: 1 ylimääräinen puhelinmestari (16 pl.), maJksuihin 2 533 300 mk eli lisäystä yhteensä
16243: vuosipalkkio 286 500 mk, 18 Pl. V ja VI lukuun 233 700 430 mk.
16244: 7 ylimääräistä asentajaa (15 pl.), vuosi- Vastaavasti voidaan vähentää 18 Pl. V: 2
16245: palkkio 273 600 mk, momentilta vuosipalkkioista 9 505 800 mk,
16246: 4 ylimääräistä talonmies-lämmittäjää (11 ikälisistä 2 452 500 mk, kalliinpaikanlisistä
16247: pl.), vuosipalkkio 230100 mk, 990 420 mk, indeksikorotuksista 1 875 000 mk
16248: 2 ylimääräistä terveyssisarta (18 pl.), ja tilapäisen henkilökunnan palkkaamiseen
16249: vuosipalkkio 314 100 mk, varatusta määrärahasta 4 833 700 mk eli yh-
16250: 25 ylimääräistä toimistonhoitajaa, 4 l. (15 teensä 19 657 420 mk sekä 18 Pl. VI: 2 mo-
16251: pl.), vuosipalkkio 273 600 mk, mentilta vuosipalkkioista 72153 600 mk, ikä-
16252: 8 ylimääräistä varastoapulaista, 1 pl. (11 lisistä 20 278 200 mk, kalliinpaikanlisistä
16253: pl.), vuosipalkkio 230 100 mk, 5 461 620 mk, indeksikorotuksista 14 684100
16254: mk, postiasemien hoitajien palkkioista
16255: jolloin vastaavat tilapäiset toimet ja posti- 5 475 000 mk ja tilapäisen henkilökunnan
16256: asemien hoitajien palkkiot vähennettäisiin; palkkaamiseen varatusta määrärahasta
16257: 25 ylimääräistä ekspeditööriä (19 pl.), 38 295 360 mk eli yhteensä 156 347 880 mk.
16258: vuosipalkkio 329 100 mk, Vähennykset 18 Pl. V: 2 ja VI: 2 momen-
16259: 42 ylimääräistä ensimmäistä kirjuria (17 teilta ovat yhteensä 176 005 300 mk.
16260: pl.), vuosipalkkio 299 400 mk, Siihen nähden, mitä edellä on esitetty,
16261: 3 ylimääräistä apulaisinsinööriä (25 pl.), kunnioittaen ehdotamme,
16262: vuosipalkkio 444 000 mk,
16263: 1 ylimääräinen vanhempi apulaisinsinööri että Eduskunt·a ottaisi vuoden 1956
16264: y. p. (27 pl.), vuosipalkkio 488 700 mk, tulo- ja menoarvioon 18 Pl. V luvun
16265: 1 ylimääräinen vanhempi autovarikon esi- 1 momentin kohdalle 13 874 520 mark-
16266: mies (20 pl.), vuosipalkkio 344100 mk. kaa, 2 momentin kohdalle 7 983 070
16267: markkaa, 14 momentin kohdalle
16268: Näiden virkojen ja toimien sekä ylimää- 2 081100 markkaa ja 15 momentin
16269: räisten toimien perustamiseen tarvitaan mo- kohdalle 214 100 markkaa sekä 18 Pl.
16270: mentille 18 Pl. V: 1 peruspalkkoihin VI luvun 1 momentin kohdalle
16271: 10 207 200 mk, ikälisiin 2 613 600 mk, ja kal- 97 922 460 markkaa, 2 momentin koh-
16272: liinpaikanlisiin 1 053 720 mk eli yhteensä dalle 94 403 480 markkaa, 10 momen-
16273: 13 874 520 mk, momentille 18 Pl. V: 2 vuosi- tin kohdalle 14 688 400 markkaa ja
16274: palkkioihin 5113 500 mk, ikälisiin 1 302 900 11 momentin kohdalle 2 533 300 mark-
16275: mk, kalliinpaikanlisiin 525 420 mk j-a in- kaa edellä lueteltujen virkojen ja toi-
16276: deksikorotuksiin 1 041 250 mk eli yhteensä mien sekä ylimääräisten toimien pe-
16277: 7 983 070 mk, momentille 18 Pl. V: 14 in- rustamiseksi posti- ja lennätinlaitok-
16278: deksikorotuksiin 2 081100 mk, momentille seen. Vastaavasti voidaan tällöin vä-
16279: 18 Pl. V: 15 työnantajan lapsilisä- ja kan- hentää 18 Pl. V luvun 2 momentilta
16280: saneläkemaksuihin 214 100 mk, momentille 19 657 420 markkaa ja 18 Pl. VI lu-
16281: 18 Pl. VI: 1 peruspalkkoihin 72 177 000 mk, vun 2 momentilta 156 347 880 mark-
16282: ikälisiin 20 282 700 mk ja kalliinpaikanlisiin kaa.
16283: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
16284:
16285: Lauri Järvi. Urho Kulovaara.
16286: C. A. Öhman. Erkki Koivisto.
16287: Aukusti Pasanen. Jaakko Hakala.
16288: Felix Seppälä. Arvi Turkka.
16289: 1185
16290:
16291: IV,474. - Rah.al. N:o 342.
16292:
16293:
16294:
16295:
16296: Innala ym..: Määrärahan osoittamisesta lennätin- ja puhelin-
16297: piirien ylimääräisten piirikonttorinhoitajan tointen perus-
16298: tamista varten posti- ja lennätinhallituksen linjahallintoon.
16299:
16300:
16301: E d u s k u n n a 11 e.
16302:
16303: Posti- ja. lennätinlaitoksen hallussa olevien ten puhelinalan rakennemääräystten tultua
16304: Imukokaapelijohtojen lukumäärä oli ennen voimaan 25. 10. 1954 piirikonttorinhoitajien
16305: talvisotaa suhteellisen pieni, eikä parikillJllis- on lisäksi henkilökohtaisesti suoritettam toi-
16306: liikennettä ollut vielä vaLtion hallussa kuin miluvan saamisen edellyttämä yksityisen pu-
16307: nimeksi. Puhelinlaitteiden huolto ja. ver- helinlaitoksen tarkastus ja annettav·a tar-
16308: koston lruajentaminen voitiin tällöin hoitaa peen mulman ohjeita puhelinlaitteiden saat-
16309: suoraan posti- ja lennätinhallituksesta käsin. tamiseksi määräysten mukiaåsiksi.
16310: Juuri ·ennen talvisota~a; rupesi tilanne muut- Piiriorganisatio on osoittautunut tarkoi-
16311: tumaan, ja sotien aikana sekä varsinkin nii- tuksenmukaiseksi ja sopivoakisi tehtäviinsä.
16312: den jälkeen valtion puhelinverkko on kasm- Se on myös täyttänyt kaikilta kohdin sille
16313: nut moninkertaiseksi ja muuttunut teknilli- jatkuvasti 1a.set~ut uudetkin vaatimukset.
16314: sen kehityksen takia huomattavasti myös Vaikka tehtävät ovat moninkertaistuneet j1a
16315: laadullisesti. Tämän vuoksi on ollut kehi- monipuolistuneet, sarrnalla kun niiden suorit-
16316: tetJtävä org1runisatiota siten, että on muodos- tamiseen vaadittava teknillinen taso on huo-
16317: tettu erikoinen piirihallintojärjestelmä posti- mattavrurt,i noussut, ei piirikonttorien hoita-
16318: ja lennätinhallituksen ja varsinaisen suori- jiksi määrätyille ole järjestetty erikoisia vir-
16319: tusportaan väliin. Ensimmäiset kolme piiriä koja, vaan he ovrut saaneet palkkansa aikai-
16320: perustettiin jo v. 1938, mutta 1. 7. 1941 sempien tehtävien mukiaisesta. virrusta. Siten
16321: koko mrua jaettiin kymmeneen lennätin- ja osa piirikonttorinhoitajista on edelleenkin
16322: puhelinpiiriin, joiden toimintaa johtaa eri- toiminut 27. palkkaluokiassa oleVtaJna vanhem-
16323: koinen piirikonttori. Piirijako vastatru esim. pana apulaisinsinöörinä tähän virkianimik-
16324: tie- ja vesirakennushallinnossa olevaa. keeseen kuuluvin palkkauksin ja osa 25.
16325: Lennätin- ja puhelinpiirikonttorien hoita- palkkaluokassa olevana linja!t>arkastajana
16326: jien tehtäviin kuuluu mm. parannuksien virkianimikkeeseen kuuluvin palkkauksin.
16327: esittäminen oman piirin lennätin- ja puhe- Tehtävien ·tärkeyden ja vastuulHsuuden sekä
16328: linoloihin ja huolehtiminen piirin ra:lueella pätevyysvaatimusten puolesta heidät olisi
16329: olevien puhelinlaitteiden kunnoota jtru huol- kuitenkin lähinnä rinnastettava posti- ja len-
16330: losta. Heidän on myös vastattava linja-, nätinlaitoksen 30. paJ.kkaluokassa oleviin
16331: kaapeli- ja keskustöiden suunnittelusta ja postitarkastajiin ja 28. palkkaluoloossa ole-
16332: järjestelystä sekä valvottava sanottujen töi- viin 1. luokan lronttorinhoitajiin.
16333: den suoritusta. Sitäpaitsi heidän on hoidet- Valtion edun mukaista olisi järjestää ny-
16334: taVIBl piirinsä hallinnolliset asiat ja johdet- kyisien lennätin- j:a puhelinpiirien hoitajien
16335: tava sekä valvottava alaistensa viran ja toi- aBema sekä virkanimikkeen että palkkiauksen
16336: men haltijain samoin kuin myös yksityis- puolesta heidän tehtäviään ja mstuutaan
16337: oikeudellisessa työsuhteessa olevien toimin- Viasta:avikisi. Sen vuoksi posti- ja lennätin-
16338: taa. Kaiken tämän ohella piirikonttorinhoi- hallintoon olisi perustettava yhdeksän uutta
16339: tajien on vastattava piirin rahaliikenteestä ylimääräistä lennätin- ja puhelinpiirien hoi-
16340: ja koko johtamansa toiminnan taloudellisuu- tajan - piirikonttorinhoitajan - tointa. Sitä
16341: desta. KulkuLaitosten ja yleisten töiden mi- varten olisi valtion tulo- ja menoarvioon
16342: nisteriön 26. 11. 1954 v'ahvistamien erityis- otettava määräraha viiden ylimääräisen pii-
16343: 1186 IV,474. - Lennätinpiirien piirikonttorit.
16344:
16345:
16346: rikon:ttorinhoitaj•an yp. (30 pl.), vuosipalk- määrän moninkertaistaminen, joka on ma;h-
16347: kio 566 400 mk, ja neljän ylimääräisen piiri- dollista vain uusimallisten, monikanavaisten
16348: konttorinhoitajan ap. (28 pl.), vuosipalkkio kantoaaltolaitteiden avulla. Näiden, parhail-
16349: 513 300 mk, tointen perustamiseksi eli mää- laan rakennusvaiheessa olevien laitteiden
16350: räraha;a yhteensä 7 407 200 markkaa seuraa- huolto vaatii ku:iltenkin uutta, pätevää työ-
16351: vasti: vuosipalkkioihin 4 885 200 mk, ikäli- voimaa, mihin tarkoitukseen edellä mainiturt
16352: siin 1184 400 mk, kalliinpaikanlisiin 354 000 hoitamatta jäävät vi:Dat olisi käytettävä.
16353: mk ja indeksikorotuksiin 983 600 mk. Posti- Kaiken edellä esitetyn nojalla ehdotamme
16354: ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa teknilli- kunnioittavasti,
16355: sen työvoiman osalta vallitsev>a:n kestämättö-
16356: män tilanteen vuoksi ei vastaavaa määrää että Eduskunta ottaisi mwden 1956
16357: apulaisinsinöörin j•a linjatarkastajan virkoja tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
16358: voida puheena olevalta momenti1ta vähentää, 2 momentin kohdalle 7 407 200 mark-
16359: v·aan ne olisi säilytettävä entisellään paikal- kaa yhdeksän ylimääräisen lennätin-
16360: lis- ja kaukoliikenteen automatisointia var- ja puhelinpiirien piirikonttorinhoita-
16361: ten. Kaukovalintaisen automaattiliikenteen jan toimen perustamiseksi posti- ja
16362: edellytyksenä on kuitenkin nykyisen yhteys- lennätinhallituksen linjahallintoon.
16363: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
16364:
16365: Aune Innala. Eino Saari. Niilo Honkala.
16366: Irma Hamara. Lauri Järvi. Saara Forsius.
16367: Marja Lahti.
16368: 1187
16369:
16370: IV,475. - Rah.al. N:o 343.
16371:
16372:
16373:
16374:
16375: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta postilaitoksen
16376: liikennetehtäviä hoitavien ylimääräisten kirjurin ja posti-
16377: apulaisten tointen järjestelyä varten.
16378:
16379:
16380: E d u s k u n n a ll e.
16381:
16382: Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa tointen suhteen työn vastuuta edellyttäviä
16383: on nykyään 625 ylimääräistä kirjurin ap. järjestelyjä siten, että 150 ylimääräistä kir-
16384: tointa (12 pl.) sekä 561 ylimääräistä posti- jurin ap. tointa, vuosipalkkio 240 900 mk,
16385: apulaisen tointa (9 pl.) ja 200 ylimääräistä muutettaisiin ylimääräisiksi kirjurin yp. toi-
16386: postiapulaisen tointa (8 pl.), jotka ovat miksi, vuosipalkkio 262 500 mk, ja 200 yli-
16387: alimmat postipuolen toimet. Nämä muodos- määräistä postiapulaisen tointa, vuosipalk-
16388: tavat suhteettoman suuren osuuden eli lähes kio 209 400 mk, muutettaisiin ylimääräisiksi
16389: puolet kaikista postin ns. virkamiespuolella kirjurin ap. toimiksi, vuosipalkkio 240 900
16390: olevista sekä vakinaisista että ylimääräisistä mk.
16391: viroista ja toimista. Tästä vaikeasta epäsuh- Muutoksien toteuttamiseen tarvitaan vuosi-
16392: teesta johtuen ja kun postin rahaliikenne on palkkioihin 9 540 000 mk, ikälisiin 1 422 000
16393: niin valtavasti kasvanut, että kun se esim. mk, kalliinpaikanlisiin 642 000 mk ja in-
16394: vuonna 1938 oli 10 miljardia markkaa, se deksikorotuksiin 1740 700 mk eli yhteensä
16395: oli viime vuonna 5 800 miljardia mal'kkaa, 13 344 700 mk.
16396: on suurta kassaliikennettä jouduttu hoidat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16397: tamaan nyt kyseessä olevalla alimmalla as- nioittaen,
16398: teella olevilla ylimääräisillä toimihenkilöillä.
16399: Näin on kuitenkin ollut pakko menetellä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
16400: koska tehtäviä vastaavia toimia ei ole riittä- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
16401: västi. 2 momentin kohdalle 13 344 700 mar-
16402: Kun posti- ja lennätinlaitoksen, joka pal- kan määrärahan postin liikennetehtä-
16403: velee talous- ja yleensä yhteiskuntaelämää, viä hoitavien ylimääräisten kirjurin
16404: on pystyttävä hoitamaan sille uskotut tehtä- ap. ja postiapulaisten tointen muutta-
16405: vät, olisi jo yksin rahaliikenteenkin vuoksi miseksi ylimääräisiksi kirjurin yp. ja
16406: välttämätöntä toimeenpanna ylimääräisten kirjurin ap. toimiksi.
16407: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
16408:
16409: Johannes Wirtanen. Aukusti Pasanen.
16410: Felix Seppälä. Erkki Koivisto.
16411: Lauri Järvi. Jaakko Hakala.
16412: Urho Kulovaara. 0. A. Öhman.
16413:
16414:
16415:
16416:
16417: 45 E 626/55
16418: 1188
16419:
16420: IV,476. - Rah.al. N:o 844.
16421:
16422:
16423:
16424:
16425: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta maalais-
16426: kirjeenkantolinjojen perustamiseen.
16427:
16428:
16429: E d u s k u n n a 11 e.
16430:
16431: Uusien postilinjojen perustaminen ja pos- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
16432: tinkannon järjestäminen maaseudulle näyt- nioittaen,
16433: tää jatkuvasti kohtaavan vaikeuksia. Pitkien
16434: matkojen päähän joutuu moni syrjäseutulai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
16435: nen itse hoitamaan postinkannon. Nyt vi- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvulle
16436: reillä olevista suunnitelmista puuttuu moni 10 000 000 markkaa uusien maalais-
16437: tärkeä yhteys. kirjeenkantolinjojen perustamista var-
16438: Postilinjoja ja postiautoja pitäisi huomat- ten.
16439: tavasti lisätä maaseudulle ja siten saada
16440: arvopostin, lehtien ym. syrjäseutulaisille tär-
16441: keiden tietojen hoitaminen paremmaksi.
16442: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
16443:
16444: Laura Brander-Wallin. Impi Lukkarinen. Elli Nurminen.
16445: K. F. Haapasalo. Arvo Sävelä. Erkki Ryömä.
16446: ll89
16447:
16448: IV,477. - Rah.al. N:o 345.
16449:
16450:
16451:
16452:
16453: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
16454: teollisuuslaitosten koneiden ja laitteiden hankkimiseen ja
16455: uusimistöihin.
16456:
16457:
16458: E d u s k u n n a ll e.
16459:
16460: Valtiontilintarkastajat ovat vuodelta 1953 kuitenkin voisi valvoa laitosten investointien
16461: antamassaan kertomuksessa (siv. 85) huo- laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, olisi
16462: mauttaneet mm. siitä, että puolustuslaitoksen sitä varten 19 pääluokassa osoitettava erityi-
16463: teollisuuslaitokset ovat sanottuna tilivuotena nen määräraha.
16464: käyttäneet voittovarojaan erilaisiin investoin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16465: teihin yhteensä noin 11 milj. markkaa. Näi- nioittaen,
16466: den laitosten valtiolle tulouttama ylijäämä
16467: on siten jäänyt tämän verran todellista pie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
16468: nemmäksi. Tililainsäädännön mukaan olisi tulo- ja menoarvioon 19 Pl. l lukuun
16469: kysymyksessä olevat investoinnit ollut suori- uudelle momentille 5 000 000 markan
16470: tettava tulo- ja menoarvion 19 pääluokan määrärahan puolustuslaitoksen teolli-
16471: kohdalta, mutta tässä pääluokassa ei ole lain- suuslaitosten koneiden ja laitteiden
16472: kaan osoitettu määrärahaa sanottuihin tarkoi- hankkimiseen sekä pienehköihin uusi-
16473: tuksiin. Tämän johdosta ja jotta eduskunta mistöihin. ·
16474: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
16475:
16476: Juho Tenhiälä. Matti Raipala. Aukusti Pasanen.
16477: Jaakko Hakala. Artturi Tienari. Harras Kyttä.
16478: Aare Leikola.
16479: 1190
16480:
16481: IV,47s. - Rah.al. N:o 346.
16482:
16483:
16484:
16485:
16486: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
16487: Lahden autokorjaamon toimisto- ja ruokalarakennuksen
16488: rakentamiseksi ja korjaamorakennuksen kunnostamiseksi.
16489:
16490:
16491: E d u s k u n n a 11 e.
16492:
16493: Puolustuslaitoksen Lahden autokorjaamon nyt suunnitelman epäkohtien korjaamiseksi
16494: miehistön pesu- ja ruokailuparakki, joka ny- sekä laatinut piirustukset ja kustannusarvion
16495: kyisellä paikallaan on ollut jo kymmenen uusia rakennelmia varten. Laskelmien mu-
16496: vuotta ja sitä ennen jo kahdessa eri paikassa, kaan tarvittaisiin sanottuihin tarkoituksiin
16497: on nykyään täysin lahoamistilassa. Seinien kaikkiaan noin 10 milj. markkaa, mutta va-
16498: alaosa on puHistunut ulospäin ja lattia on roja ei ole käytettävissä.
16499: mädäntynyt sekä lämmityslaitteet rappeutu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16500: neet. Tästä johtuu, että asianomainen am- nioittaen,
16501: mattientarkastaja on kieltänyt käyttämästä
16502: parakkia, ja puolustusministeriön palotarkas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
16503: taja on määrännyt lämmityslaitteet lämmi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I lukuun
16504: tyskieltoon. Myös korjaamon toimistoparakki uudelle momentille 10 000 000 markan
16505: on alakuntoinen, se ei pidä lämmintä ja määrärahan puolustuslaitoksen Lahden
16506: katto vuotaa. Niinikään korjaamon varsinai- autokorjaamon toimisto- ja ruokala-
16507: set korjaustilat ovat käyneet puutteellisiksi. rakennuksen rakentamiseen sekä kor-
16508: Puolustusministeriön rakennusosasto on teh- jaamorakennuksen kunnostamiseen.
16509: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
16510:
16511: Juho Tenhiälä. Johannes Wirtanen. R. Hallberg.
16512: Aukusti Pasanen. Aune Innala. Lauri Järvi.
16513: Matti Raipala. Jaakko Hakala. Eino Saari.
16514: J. F. Pöykkö. Helge Miettunen. Saara Forsius.
16515: Aare Leikola. Armas Leinonen. Artturi Tienari.
16516: Hemming Lindqvist.
16517: Felix Seppälä.
16518: 1191
16519:
16520: IV,479. - Rah.al. N:o 347.
16521:
16522:
16523:
16524:
16525: Rönkkö ym.: ·Määrärahan osoittamisesta maatilan hankkimi-
16526: seksi Ylä-Savon pienviljelijäkoululle.
16527:
16528:
16529: Eduskunnalle.
16530:
16531: Ylä-Savon kuntien alueille on maanhan- kunnasta ja on siellä tarkoitukseen sopiVIa
16532: kintalain ja asutuslakien avulla muodostettu tiloja tarjolla. Koska Ylä-Savon vähävarai"
16533: tuhansia pientiloja, ja lisäksi niitä on tullut nen pienviljelijäväestö, jonka ammattikasva·
16534: hyvin runsaasti vanhempien tilojen jakojen tusta koulu tulisi palvelemaan, ei itse kykene
16535: kautta. Nåiden tilojen viljelijöistä ovat mo- tilaa hankkimaan, olisi valtion tultava avuksi.
16536: net joutuneet maatalouden harjoittajiksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16537: vailla aikaisempaa kokemusta, joten lyhyem- nioittaen,
16538: piaikaisetkin ammattialan kurssit pientilojen
16539: omistajille olisivat välttämättömän tarpeel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
16540: lisia. Näitä kursseja voitaisiin pitää kiertä- tulo- ja menoarvioon 8 000 000 markan
16541: vän tai paikallisen pienviljelyskoulun muo- määrärahan maatilan hankkimiseksi
16542: dossa. Ylä-Savon pienviljelijäkoulua varten.
16543: Tällaista Ylä-Savon pienviljelijäkoulua var-
16544: ten on tiedusteltu sopivaa tilaa Kiuruveden
16545: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
16546:
16547: Tahvo Rönkkö. Kalle Kämäräinen. Elli Nurminen.
16548: 1192
16549:
16550: IV,4so. - Rah.al. N:o 348.
16551:
16552:
16553:
16554:
16555: Hallberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan-Onka-
16556: mon ratasuunnan koneellista tutkimusta varten.
16557:
16558:
16559: Eduskunnalle.
16560:
16561: Uusi valtakunnan raja aiheuttaa Karja- ,Kannattavaisuuslaskelmamme mukaan
16562: lan metsärikkaalle maakunnalle, sen maa- saamme Parikkala-Onkamo radalle vuo-
16563: taloudelle, teollisuudelle ja kaikelle muulle- dessa voittoa seuraavasti:
16564: kin elinkeinolle huomattavan suurta haittaa,
16565: varsinkin syystä, että Karjalan rataosa Tulot ja osa hyödystä 712 195 263: --
16566: (Wärtsilä-Viipuri), mikä rata oli koko Menot . . . . . . . . . . . . . . 590 783 629: -
16567: Karjalan valtasuoni, jäi sanotun rajan taa. Voitto . . . . . . . . . . . . . . 121 411 634: -."
16568: Karjalan kunnat ovat perustaneet erikoi-
16569: sen rautatietoimikunnan, jonka tehtävänä
16570: on työskennellä katkenneen maakuntaradan Edellä esitettyjen numeroiden perusteella,
16571: korvaamiseksi uudella, Parikkalan-Onka- jotka mielestämme ovat tunnettujen asian-
16572: mon radalla. Toimikunnan toimesta, eri tuntijoiden laskemat, tulee tästä radasta
16573: kuntien kustannuksella, on toimitettu uuden mahdollisimman taloudellinen.
16574: ratasuunnan kannattavaisuuslaskelma, jonka Kun kuitenkin ratahankkeen edelleen ke-
16575: ovat laatineet prof. Arvo Lönnroth ja Yrjö hittäminen vaatii rautatielaitoksen taholta
16576: Ilvessalo sekä dipl. ins. Unto Räihä ja on tehtävän ratasuunnan ainakin puolikoneelli-
16577: laskelma painettuna kirjana aikanaan jaettu sen tutkimuksen, ehdotamme,
16578: eduskunnan jäsenille. Lisäksi vuosi sitten
16579: teki kulkulaitosvaliokunta tutustumismatkan, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
16580: perehtyen paikan päällä uuteen ratahank- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
16581: keeseen. Mainitsemamme kannattavaisuus- 16 momentille 10 000 000 markan mää-
16582: laskelman - käsittäen kaikkiaan 91 sivua - rärahan ratasuunnan Parikkala--On-
16583: viimeisellä sivulla sanotaan mm. : kamo koneellista tutkimusta varten.
16584: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
16585:
16586: R. Hallberg. Kalle Kauhanen. Antti Kukkonen.
16587: Arvi Ikonen. Pauli Puhakka. Otto Muikku.
16588: Vieno Simonen. Varma K. Turunen. Heikki Soininen.
16589: Toivo Niiranen.
16590: Juho Karvonen.
16591: 1193
16592:
16593: IV,4st. - Rah.al. N:o 349.
16594:
16595:
16596:
16597:
16598: J. Wirtanen ym.: . Määrärahan osoittamisesta Tampereelta
16599: Ikaalisten kauppalan kautta Seinäjoelle rakennettavan
16600: rautatielinjan koneellista maastotutkimusta varten.
16601:
16602:
16603: E d u s k u n n a ll e.
16604:
16605: Yksikamarisen eduskunnan aikana on nittu rata palvelisi koko maan hyvinvointia:
16606: useaan otteeseen jätetty eduskunta-aloitteita Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16607: rautatien rakentamisesta Tampereelta Ky-
16608: röskosken tehdasyhdyskunnan, Ikaalisten että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
16609: kauppalan sekä Parkanon ja Jalasjärven tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
16610: pitäjien kautta Seinäjoelle. Tämän radan kan määrämhan Tampereen kaupun-
16611: tarpeellisuutta ei ole koskaan kiistetty. On gista Kyröskosken tehdasyhdyskun-
16612: selvää, että näin väkirikkaat ja tuotanto- nan, Ikaalisten kauppalan sekä Parka-
16613: kykyiset yhdyskunnat ja niiden veronmak- non ja Jalasjärven pitäjien kautta
16614: sajakansalaiset ovat täydellä oikeudella ano- Seinäjoelle rakennettavan rautatielin-
16615: neet tätä yhdysrataa. On myöskin selvää, jan koneellista maastotutkimusta var-
16616: että valtakunnan yleisen kuljetustilanteen ten.
16617: kannalta asiaa katsottuna tämä edellä mai-
16618: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
16619:
16620: Johannes Wirtanen. Jaakko Hakala. Eino E. Heikura.
16621: 1194
16622:
16623: IV,4s2. - Rah.al. N:o 350.
16624:
16625:
16626:
16627:
16628: M. Mattila ym..: Määrärahan osoittamisesta Huopalahden-
16629: Ojakkalan rautatien rakentamiseen.
16630:
16631:
16632: Eduskunnalle.
16633:
16634: Helsingin-Turun rautatieyhteys, hitaus Tätä rautatietä koskevat eri suunnat on
16635: ja kalleus sekä se hankaluus, joka aiheutuu, tutkittu ja suunnitelmat sekä kustannus-
16636: kun joudutaan raskaastikin kuormatuilla arviot on jo vahvistettu, mikä osoittaa, että
16637: tavarajunilla kiertämään Hyvinkään kautta, rakentamisen tarpeellisuus on todettu vas-
16638: ovat viime vuosina tulleet esille entistä sel- tuunalaisissa piireissä.
16639: vemmin. Matkaa nopeuttaisi ja lyhentäisi Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
16640: rautatien rakentaminen Huopalahdesta nioittaen,
16641: Ojakkalaan.
16642: Rakennettava rautatie laajentaisi Helsin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
16643: gin kaupungin välitöntä talousaluetta sekä tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar-
16644: samalla tukisi pyrkimystä saada Karkkilan kan määrärahan H uopalahden-0 jak-
16645: ja Lounais-Hämeen teollisuus- ja metsäalueet kalan rautatien rakennustöiden aloit-
16646: normaaliraiteisen rautatien piiriin. tamiseksi.
16647: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
16648:
16649: Matti Mattila. Esa Koivusilta. Rainer Virtanen.
16650: 1195
16651:
16652: IV,4sa. - Rah.al. N:o 351.
16653:
16654:
16655:
16656:
16657: Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan-
16658: Haminan-Kotkan oikoradan rakentamiseen.
16659:
16660:
16661: E d u s k u n n a ll e.
16662:
16663: Itä-Suomen liikenneolot on saatava korja- siin tilanteen parantamiseksi. Tätä samaa
16664: tuiksi. - Tätä kysymystä ovat pohtineet tarkoitusta varten on v: n 1954 valtiopäiville
16665: Lappeenrannan ja Kotkan kauppakamarit 13 päivänä huhtikuuta jätetty toivomusaloite,
16666: useassa eri kokouksessa, mutta myönteiseen joka lienee vielä käsittelemättä. Tämän li-
16667: ratkaisuun ei ole vielä päästy. Kaakkois- säksi on otettava huomioon, että Vuoksen-
16668: Suomen liikenneolojen parantamiseksi on vii- laakson ja koko Etelä-Saimaan teollisuus tu-
16669: meisten 10 vuoden aikana jätetty kirjelmiä lee vielä huomattavasti kasvamaan. Asian
16670: rautatiehallitukselle ja pyydetty korjausta näin ollen olisi väärin, ettei liikenneyhteyk-
16671: asiaan. Kohta sen jälkeen kun oli todettu, siä rautatiellä kehitetä vastaavasti, joka sa-
16672: e_ttä Saimaan kanavaa ei voida ottaa liiken- malla lisäisi työtä ja kilpailukykyä ulko-
16673: teessä lukuun ja toiveet Viipurin elpymisestä maankaupassa. Tämä tieto velvoittaa kiireel-
16674: omalla maaperällä oli jätettävä huomioon lisesti hoitamaan tämän asian.
16675: ottamatta, heräsi kysymys Lappeenrannan, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
16676: Vuoksenlaakson ja koko Karjalan laajojen dotamme,
16677: alueitten yhdistämisestä maamme ulkosata-
16678: miin Haminaanja Kotkaan. Jo maaliskuulla että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
16679: 1945 jätti näitten kauppakamareitten pii- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
16680: reistä kokoonpantu Saimaan-Suomenlahden kan suuruisen määrärahan oikoradan ·
16681: ratatoimikunta, johon kuului myös maaseutu- Lappeenranta----Hamina----Kotka raken-
16682: kuntien edustajia, oman esityksensä kulkulai- tamista varten ja että työt aloitetaan
16683: tosministeriölle toivossa, että asia tutkittai- ensi tilassa.
16684: siin ja ryhdyttäisiin kiireellisiin toimenpitei-
16685: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
16686:
16687: Juho Kuittinen. Veikko Kokkola. Valto Käkelä.
16688:
16689:
16690:
16691:
16692: 46 E 626/55
16693: 1196
16694:
16695: IV,4s4. - Rah.al. N:o 352.
16696:
16697:
16698:
16699:
16700: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Seinä-
16701: joen rautatien Tampereen puoleisen teollisuusratajakson
16702: rakentamiseksi.
16703:
16704:
16705: E d u s k u n n a ll e.
16706:
16707: Viitaten raha-asia-aloitteisiin n: ot 472 ja kan mää1·ärahan Tampereen-Seinä.
16708: 466 ( 1953 vp.) ehdotamme, joen rautatien Tampereen puoleisen
16709: teollisuusratajakson rakennustöiden
16710: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 aloittamiseksi.
16711: tulo- ja menoarvioon 30 000 000, mar-
16712: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
16713:
16714: Pertti Rapio. Irma Rosnell. Pentti Liedes.
16715: 1197
16716:
16717: IV,4s5. - Rab.al. N:o 353.
16718:
16719:
16720:
16721:
16722: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien t·aken-
16723: tamiseksi .Jyväskylästä· Jämsänkoskelle.
16724:
16725:
16726: E d u s k u n n a 11 e.
16727:
16728: Keski-Suomen ja varsinkin Jyväskylän Säynätsalon rautatie, jolla metsäteollisuuden
16729: ympäristön taloudellinen kehitys on viimeis- valmisteiden kuljetuksessa Säynätsalossa si-
16730: ten vuosikymmenien aikana ollut varsin jaitsevilta tehtailta on ensiarvoisen tärkeä
16731: nopea. Uusia tuotantolaitoksia on rakennettu merkitys. Rautatierakennuskomitean mietin-
16732: useille paikkakunnille. Teollisuusseutujen nössä on myös mainittu Oriveden-Jämsän
16733: västö on lisääntynyt rinnan tuotantolaitos- rautatien rakentaminen aina Jyväskylään
16734: ten kehityksen kanssa. Rautateiden lisäys saakka. Tämä rautatie palvelisi mitä suu-
16735: ei ole ollut niin suurta kuin muuttuneet ta- rimmassa määrin sekä raakapuun että metsä-
16736: loudelliset olot olisivat vaatineet. Jyväs- teollisuuden tuotteiden kuljetusta." Metsä-
16737: kylästä Etelä- ja Länsi-Suomeen johtavana talouskomitean toimittamaan Suomen metsä-
16738: ainoana rautatienä on vaikeasti liikennöitävä tiekarttaan on tämä ratasuunnitelma myös
16739: Jyväskylän-Haapamäen rautatie, joka ete- merkitty.
16740: lään suuntautuvan liikenteen osalta merkit- Edellä esitettyjen kansantaloudellisestikin
16741: see huomattavaa kiertomatkaa. tärkeiden näkökohtien lisäksi radan raken-
16742: Rakenteilla oleva Äänekosken-Saarijärven nustöiden aloittamista puoltaa vielä se, että
16743: -Haapajärven rata tulee valmistuttuaan li- ko. alueella on esiintynyt ja tulee tulevana
16744: säämään etelään päin kulkevaa tavara- ja talvenakin esiintymään huomattavasti työttö-
16745: henkilöliikennettä. Toisaalta äskettäin liiken- myyttä. Korpilahdella olevat molemmat sa-
16746: teeseen avattu Oriveden-Jämsänkosken rau- hat ovat ajoittain olleet kokonaan pysäh-
16747: tatie on jo muodostanut avatun sylin Jyväs- dyksissä, mikä jatkunee tulevaisuudessakin.
16748: kylään johdetulle Etelä-Suomeen suunnatulle Muissakin lähikunnissa työttömien luku-
16749: liikenteelle. määrä tulee arveluttavasti kohoamaan.
16750: Säynätsalon ja Jyväskylän välinen osuus Edellä mainittujen kuntien, niin kuin
16751: olisi välttämätön teollisuusratana ja on siitä maalaiskuntien yleensäkin, on vaikea jär-
16752: jo olemassa huolellisesti laaditut suunnitel- jestää työttöminä oleville knutalaisilleen
16753: mat kustannuslaskelmineen. Niiden mukaan työtä ja ansiomahdollisuuksia. Rautatien
16754: Säynätsalon tehdas ottaisi huomattavasti rakennustöihin sijoitettuna työn ja ansion
16755: osaa radan rakennustöiden kustannuksiin. puutteesta kärsivät suorittaisivat koko maan
16756: Laskelmat tosin perustuvat siihen, että ta- kannalta erittäin hyödyllistä työtä.
16757: varaliikenne suuntautuisi Jyväskylän ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16758: Haapamäen kautta, mutta suunnitelmat so- nioittaen,
16759: pisivat varmaan yhtä hyvin, vaikka raken-
16760: nettavan radan pituus muuttuisikin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
16761: Rautatien rakentaminen Jyväskylästä ete- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
16762: lään Jämsänkosken-Oriveden suuntaan on kan määrärahan rautatien rakennus-
16763: ollut kauan vireillä. Marraskuun 15 päivänä töiden aloittamiseksi Jyväskylästä
16764: 1951 allekirjoitetussa metsätalouskomitean Säynätsalon, Muurarnen ja Korpilah-
16765: mietinnössä lausutaan mm: ,Edelleen on den kautta Jämsänkoskelle.
16766: rautatierakennusohjelmassa Jyväskylän-
16767: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
16768:
16769: Lauri Myllymäki. Elli Stenberg. Eino Roine.
16770: Usko Seppi. Pauli Puhakka. Leo Suonpää.
16771: 1198
16772:
16773: IV,4s6. - Rah.al. N:o 354.
16774:
16775:
16776:
16777:
16778: Koivunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suo-
16779: lahden-Haapajärven radan Saarijärven-Pihtiputaan
16780: rataosaa varten.
16781:
16782:
16783: E d u s k u n n a 11 e.
16784:
16785: Suolahden-Haapajärven radan rakenta- sia vaatineet työttömyystöinä valmistuneet
16786: misessa on tullut ajankohtaiseksi siltatöiden ratapenkereet jäisivät määrärahojen puut-
16787: ja kiskotuksen suorittaminen Saarijärveltä teessa odottelemaan lopullista valmistumis-
16788: Kannonkoskelle. Tämä 36 kilometrin pitui- taan. Kaiken lisäksi on kysymyksessä rauta-
16789: nen kirkonkylien väli on työttömyystöinä tieyhteyden saaminen erääseen perin hei-
16790: penkeröity, ja nyt olisi käden ulottuvilla koilla maantieyhteyksilläkin varustettuun
16791: rautatieyhteyden saaminen seudulle, jossa kuntaan.
16792: liikenneolot kipeästi kaipaavat tällaista toi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16793: menpidettä.
16794: Suoritettujen arviolaskelmien mukaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
16795: työn alla olevalle rataosalle Saarijärvi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
16796: Pihtipudas tarvittaisiin ensi vuodeksi 400 16 momentille lisäyksenä 285 000 000
16797: miljoonaa markkaa. Hallituksen tal~usarvio markkaa Suolahden-Haapajärven ra-
16798: esityksessä on tähän tarkoitukseen varattu dan Saarijärven-Pihtiputaan rata-
16799: vain 115 miljoonaa markkaa. Tarkoituksen- osaa varten.
16800: mukaista ei liene se, että suuria kustannuk-
16801: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
16802:
16803: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Artturi Koskinen.
16804: 1199
16805:
16806: IV,4s7. - Rah.al. N:o 355.
16807:
16808:
16809:
16810:
16811: Niiranen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Joensuun
16812: -Koveron rautatien rakentamiseen.
16813:
16814:
16815: E d u s k u n n a ll e.
16816:
16817: Joensuun-Koveron rautatien rakennus- suorittaminen toteutettava mahdollisimman
16818: työt ova;t ediilltyneet niin, että ra1Ja10san lii- pian. Sen toteuttaminen jo vuoden 1956
16819: kennekuntoon saattaminen olisi asiantunti- kuluessa ei tuotilrune valtioliekaan ylivoi-
16820: jain lausunnon muka:an mahdoHista suunnil- maista rasiJtusrlla.
16821: leen vuoden kuluessa n. 500 milj. markan Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
16822: määräraha:lla. Valtion tulo- j~ menoarvio- dotamme,
16823: ehdotuksessa vuodelle 1956 haHitus ehdotta1a
16824: tarkoitukseen käy~tetJtäväksi v:ain 75 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16825: markka:a. Jotta jo tehtyjen rakenneimien den 1956 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
16826: enempi rappeutuminen voitaisiin estää, sijoi- l luvun 16 nwmentille lisäyksenä
16827: tetut päoommt saatilrua tuottaviksi sekä saada 400 000 000 markkaa Joensuun-Ko-
16828: radan rakentamisen kautta tuleva yhteiskun- veron ra-utatien rakentamiseen.
16829: nallinen hyöty, olisi rakennustöiden loppuun
16830: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
16831:
16832: Toivo Niiranen. Heikki Soininen. Varma K. Turunen.
16833: Pauli Puhakka. Juho Karvonen. Antti Kukkonen.
16834: Arvi Ikonen. Vieno Simonen. R. Hallberg.
16835: Kalle Kauhanen.
16836: 0. Muikku.
16837: 1200
16838:
16839: IV,4ss. - Rah.al. N:o 356.
16840:
16841:
16842:
16843:
16844: Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rautatien
16845: rakentamiseksi Otanmäen malmialueelta Oulun--Vaalan
16846: rautatielle.
16847:
16848:
16849: E d u s k u n n a 11 e.
16850:
16851: Viittaamalla ed. Rytingin toivomusaloit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16852: teisiin n:o 314 (v. 1950 vp.) ja n:o 389 nioittaen,
16853: (v. 1955 vp.) saamme lisäksi huomauttaa,
16854: että Otanmäen malminkuljetusta varten suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
16855: raan Oulun malmisatamaan on suoran rauta- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
16856: tien rakentaminen erittäin kiireellinen ja sa- 16 momentille 25 000 000 markan suu-
16857: malla varmasti kannattavin rautatierakennus ruisen lisämäärärahan rautatien raken-
16858: verrattuna muihin rakenteilla oleviin rauta- nustöiden aloittamiseksi Otanmäen
16859: teihin. malmialueelta Oulun-Vaalan väliselle
16860: rauta tielle.
16861: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
16862:
16863: Eino Rytinki. Artturi Jämsen. M. 0. Lahtela.
16864: 1201
16865:
16866: IV,4s9. - Rah.al. N:o 357.
16867:
16868:
16869:
16870:
16871: Tauriainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kon-
16872: tiomäen--Taivalkosken rautatien rakentamiseksi.
16873:
16874:
16875: Eduskunnalle.
16876:
16877: Kollltiomäen-Taivalkosken rauta.tie on ol- tuksen ehdot,tamalla 26 miljoonan markan
16878: lut rakenteilla lähes parikymmentä vuotta. määrärahalla voidaan tehdä. Kun työttö-
16879: Nyt se on liikennöitävässä kunnossa Viasta myysvarojaJroan ei voida käyttää tarvikkei-
16880: Pesiön asemalle, josta rabal haa:ooutuu Äm- den hankinrtrua111, fflim. rautatiekiskojen oo-
16881: mänsooreen. Monien !lupausten mukaan ra- toon, ja kun hallituksen <taholta on usein
16882: dan olisi pitänyt valmistua liikenteelle Äm- ilmojrtettu pyrirbtävän entistä enemmän !työl-
16883: mänsaareen jo v. 1954 kesällä, mu1J1:Ja määrä- lisyyden ylläpitämistöiden, ts. työttömyyttä
16884: rahojen niukkuuden vuoksi näin ei kuiten- ehkäisevien töiden järjestämiseen eikä halli-
16885: ~ai8Jl ole tapaihtunut. Myöskään Pesiön ase- tuksen esittämillä määrärahoilla voida piltää
16886: malta Taivalkoskelie suuntautuvan raitaosan töissä nyky:istäkään työvoimaa, olisi vakitui-
16887: rakentaminen ei ole edistynyt suunnitelman sessa tulo- ja menoarviossa osoitettaWJJ enem-
16888: mukaisesti. män varoja mainitun. rautatien rakentami-
16889: Kukaan ei ole kiistänyt radan kialllSalltJalou- seen. Siksi ehdotamme kunnioittaen,
16890: dellista merkitystä ja sen mkentamisen kii-
16891: reellisyyittä. Mutta nyt kuitenkin hallitus että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
16892: vuoden 1956 valtion tulo- ja menoarvioesi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl.. 1 luvun
16893: tyksessään esittää vähennettäväksi määrära- 16 mamentille lisäystä 100 000 000
16894: hoj:a entisestään. Rataa olisi kiskotta.mi& markkaa Kontiomäen--Taivalkosken
16895: asteelLru jo paljon enemmän kuin mitä halli- rautatien mkentamiseen.
16896: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
16897:
16898: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
16899: 1202
16900:
16901: IV,490. - Rah.al. N:o 358.
16902:
16903:
16904:
16905:
16906: R. Virtanen ym. : Määrärahan osoittamisesta toisen mide-
16907: parin rakentamiseksi Helsingin ja Luoman väliselle rata-
16908: osalle.
16909:
16910:
16911: E d u s k u n n a ll e.
16912:
16913: Luoman ja Helsingin välisellä rataosuu- seessä olevaa liikenneparannusta ei kohtuul-
16914: della ei paikallisliikenteen kehitys ole seu- lisilla . kustannuksilla saada asianmukaisesti
16915: rannut asutuksen nopeata lisääntymistä. hoidetuksi muuten kuin toista raideparia jat-
16916: Kyseisen rataosan henkilöliikenne on hitain kamalla H uopalahdesta Luomaan. Työn suo-
16917: Suomessa eikä vastaa nykyajan rautatielii- rittamista helpottaa vielä se, että pengerrys
16918: kenteelle asetettavia vaatimuksia. Erikoi- ja sillat ovat jo valmiina.
16919: sesti ansiotyössä käyville ja koululaisille on Huomioon ottaen radan varrella olevat
16920: matka muodostunut rasittavaksi ja aikaa ratapihat sekä Huopalahteen asti ulottuvat
16921: vieväksi. Mainittakoon, että 27 km: n matka kaksi raideparia, käsittäisi toisen raideparin
16922: Luomasta Helsinkiin saattaa kestää jopa asentaminen noin 10-13 kilometriä.
16923: 1 t. 30 min. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16924: Kun radan vaikutuspiirissä asuu noin
16925: 30 000 henkilöä, joiden työpaikat suurim- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
16926: maksi osaksi ovat Helsingissä, olisi valtioval- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
16927: lan ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin lii- kaa toisen raideparin rakentamista
16928: kenteen saattamiseksi ko. rataosuudella pai- varten Helsingin ja Luoman väliselle
16929: kallista väestöä tyydyttävälle tasolle. Ky- rataosuudelle.
16930: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
16931:
16932: Rainer Virtanen. Veikko Helle.
16933: Bertel Lindh. Gösta Rosenberg.
16934: 1203
16935:
16936: IV,491. - Rah.al. N:o 359.
16937:
16938:
16939:
16940:
16941: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Suo-
16942: lahden rautatien uusimistöiden aloittamiseksi.
16943:
16944:
16945: E d u s k u n n a ll e.
16946:
16947: Tavaraliikenteen alettua viime syksynä rata- 200 kilometrin pituisella radalla. Kuten hy-
16948: osalla Saarijärvi-Jyväskylä on Jyväskylästä vin tiedetään, ei vanhan radan uusiruistyö
16949: Suolahteen vuosisadan vaihteessa rakennettu ole suoritettavissa kädenkäänteessä. Nyt oli-
16950: heikkorakenteinen rataosa muodostunut han- sikin korkea aika panna uusiruistyöt ainakin
16951: kalaksi tulpaksi liikenteelle. Uusi rata Suo- alulle.
16952: lahti-Haapajärvi rakennetaan pääradoille Suolahden ja Äänekosken kauppaloita, Jy-
16953: vahvistettujen normaalimääräysten mukai- väskylän maalaiskuntaa ja Laukaata rasit-
16954: sesti niin, että sillä liikennöivien veturien tava kroonillinen työttömyyskin helpottuisi
16955: vetokyky tulee olemaan 750-975 tonnia. jonkinverran, jos kyseinen valtion työmaa
16956: Vanha rata Jyväskylästä Suolahteen on sel- saataisiin käyntiin.
16957: lainen, että sillä pystytään kuljettamaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16958: vain 310-340 tonnin painoisia junia. Ti-
16959: heään toistuvat jyrkät kaarteet tällä vanhalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
16960: rataosalla rajoittavat myös junien kulku- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
16961: nopeutta. kan määrärahan Jyväskylän-Suolah-
16962: Sitä mukaa kuin uudet valmistuvat rata- den rautatien uusimistöiden aloittami-
16963: osat tulevat käyttöön, pahenee vanhan rata- seen.
16964: osan aiheuttamat hankaluudet tällä yhteensä
16965: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
16966:
16967: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Impi Lukkarinen.
16968:
16969:
16970:
16971:
16972: 47 E 626/55
16973: 1204
16974:
16975: IV,492. - Rah.al. N:o 360.
16976:
16977:
16978:
16979:
16980: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden vuonna 1956
16981: tt"lattavien veturien osamaksujen suorittamiseen.
16982:
16983:
16984: E d u s k u n n a 11 e.
16985:
16986: Valtionrautateiden suorituskyvyn kohotta- raskaiden pikajunaveturien yhteisestä mää-
16987: miseen tähtääviä toimenpiteitä on tähän asti rästä 8 kpl: sta 6 kpl.
16988: vaikeuttanut ei ainoastaan vuosittain käy- Kun moottorisoituun vetovoimaan kuulu-
16989: tettävissä olevien varojen niukkuus, vaan vien dieselveturien hankintaa ei voida kiris-
16990: myös se, ettei parannuksia vuotuisen meno- tää, vaan kestää vielä vuosikausia, ennen-
16991: arvion käsittelytavoista johtuen ole voitu kuin raskasta linjaliikennettä voidaan ryh-
16992: suorittaa yhtenäisen, pitempää ajanjaksoa tyä niillä hoitamaan, on välttämätöntä, että
16993: varten laaditun ohjelman puitteissa. Tästä tämän välikauden liikennettä varten saa-
16994: syystä rautatiehallituksessa laadittiin jo daan edelleenkin suhteellisen nopeasti han-
16995: vuonna 1953 mm. höyry- ja moottorivetovoi- kittavia höyryvetureita sen mukaisesti kuin
16996: man sekä muun moottorisoidun liikkuvan mitä edellämainittu hankintaohjelma höyry-
16997: kaluston hankintaohjelma vuosina 1953- vetureiden hankintaan nähden edellytti, ja
16998: 1957. Tämä ohjelma toimitettiin kulkulaitos- kun vielä otetaan huomioon valtionrautatei-
16999: ten ja yleisten töiden ministeriölle, joka den veturikannan yli-ikäisyyden vaatima
17000: puolestaan sen periaatteessa hyväksyi. Tätä tarpeellinen uusiminen ja teollisuutemme
17001: ohjelmaa onkin vuosittaisissa menoarvioissa jatkuvasta laajentumisesta johtuva kuljetus-
17002: suurin piirtein toteutettu moottorivetovoi- tarve, on vielä puuttuvan kahdeksan (8)
17003: man ja muun moottorisoidun kaluston han- raskaan tavarajunaveturin ja kahden (2)
17004: kinnoissa. Sen sijaan höyryveturien hankin- raskaan pikajunaveturin hankintaan saatava
17005: taa, jota olikin suunniteltu suoritettavaksi ryhtyä vuoden 1956 aikana.
17006: enää vain vuosina 1953 ja 1954, jonka jäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17007: keen siirryttäisiin yksinomaan moottorisoi- nioittaen,
17008: dun vetovoiman hankintaan, ei ole voitu
17009: kuin vain osaksi ohjelman puitteissa suorit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17010: taa. Tarkoitus oli, että kumpaisenakin edel- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
17011: lämainituista vuosista hankittaisiin 12 ras- 18 momentille 212 000 000 markan
17012: kasta tavarajunaveturia ja 4 raskasta pika- suuruisen määrärahan käytettäväksi
17013: junaveturia. Raskaiden tavarajunaveturien vuonna 1956 tilattavan kahdeksan ras-
17014: yhteisestä määrästä 24 kpl: sta on tähän kaan tavarajunaveturin ja kahden
17015: mennessä voitu hankkia ja tilata 16 kpl ja raskaan pikajunaveturin osamaksujen
17016: suoritukseen.
17017: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
17018:
17019: Eino Raunio. V. Liljeström. Usko Seppi.
17020: Jaakko Hakala. Anni Flinck. Leo Suonpää.
17021: Artturi Tienari Kaisa Hiilelä. Kustaa Alanko.
17022: Lauri Myllymäki.
17023: 1205
17024:
17025: IV,493. - Rah.al. N:o 361.
17026:
17027:
17028:
17029:
17030: Tuuli ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta veturitallien
17031: rakentamiseen ja laajentamiseen.
17032:
17033:
17034: E d u s k u n n a ll e.
17035:
17036: Viime vuosina on valtionrautateillä pys- varsinkin talvisaikaan, ja merkitsee se myös
17037: tytty jonkun verran hankkimaan vetureita, huomattavaa polttoainekulutuksen lisäänty-
17038: mutta liikenteen kasvaessa on meillä kuiten- mistä.
17039: kin jatkuvasti vetokaluston puutetta. Vetu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
17040: reiden lisääntyminen edellyttäisi kuitenkin nioittaen,
17041: myös veturitallitilojen vastaavaa lisäänty-
17042: mistä. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17043: veturitallitilojen puutteessa joudutaan suuri tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
17044: määrä vetureita seisottamaan taivasalla. On 19 momentille 30 000 000 markkaa
17045: ymmärrettävää kuinka vahingollista tuollai- veturitallien rakentamista ja laajenta-
17046: nen hoitotapa on sanotulle kalliille kalustolle mista varten.
17047: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
17048:
17049: Erkki Tuuli. Lauri Järvi. R. Hallberg.
17050: 1206
17051:
17052: IV,494. - Rah.al. N:o 362.
17053:
17054:
17055:
17056:
17057: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun sataman rata-
17058: pihan laajennustöiden aloittamiseksi.
17059:
17060:
17061: E d u s k u n n a 11 e.
17062:
17063: Kovimpina talvina jäätilanne muodostuu dellekymmenelleviidelle laivalle, mutta rata-
17064: niin vaikeaksi, että laivaliikenne on mahdol- pihan suorituskyky vastaa korkeintaan viittä-
17065: lista vain muutamiin satamiimme. Vaikeim- toista laivaa.
17066: pina talvina on ollut aikoja, jolloin laivojen On vähintään kohtuullista, että valtio huo-
17067: on ollut mahdollista saapua vain Turkuun. lehtii omalta kohdaltaan ratapihan laajenta-
17068: Sataman suorituskyvyn lisäämisen vuoksi on misesta sataman suorituskykyä vastaavaksi.
17069: Turun sataman laituritiloja ja teknillisiä Ratapihan laajentamisella voidaan ruuhkien
17070: laitteita viime vuosina huomattavasti lisätty. syntymistä Turun satamassa huomattavasti
17071: Sataman suorituskyky onkin saatu moninker- vähentää.
17072: taiseksi verrattuna sataman normaaliseen lii- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
17073: kenteeseen. Siitä huolimatta pääsee satamassa
17074: syntymään ruuhkia jäätilanteen vaikeutuessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17075: Pahimpana syynä ruuhkien syntymiseen on tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
17076: sataman ratapiha, joka ei pysty sataman las- kan määrärahan Turun sataman rata-
17077: taus- ja purkauskykyä vastaaviin kuljetuk- pihan laajennustöiden aloittamiseksi.
17078: siin. Laituritiloja on satamassa nykyisin kah-
17079: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
17080:
17081: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden.
17082: Urho Kulovaara. Paavo Aitio.
17083: Rafael Paasio. Mauno Jussila.
17084: Kalle Jokinen. Kalervo Saura.
17085: Harras Kyttä. Vappu Heinonen.
17086: Irma Karvikko. Aimo Aaltonen.
17087: Urho Kähönen. V. J. Sukselainen.
17088: 1207
17089:
17090: IV,495. - Rah.al. N:o 363.
17091:
17092:
17093:
17094:
17095: Kokkola ym..: Määrärahan osoittamisesta Kotkan veturitallin
17096: laajentamista varten.
17097:
17098:
17099: E d u s k u n n a ll e.
17100:
17101: Kotkan sataman jatkuvasti laajentuessa ja on nykyisin 85, mutta noussee lähivuosina
17102: tavaravaihdon lisääntyessä ovat rautateiden 100 henkilöön, joilla ei ole minkäänlaisia
17103: veturisuojat Kotkassa käyneet aivan riittä- pesu-, pukeutumis- ja ruokailutiloja käytet-
17104: mättömiksi. Samoin on kehitys jäänyt Kot- tävänään (ainoastaan pieni pesuallas veturi-
17105: kassa olevan koneosaston henkilökunnan työs- tallin seinässä). On selviö, ettei työskentely
17106: kentely- ja huolto-olosuhteiden kohdalta ole- tällaisissa olosuhteissa vastaa nykyajan vaa-
17107: mattomaksi. Vetureiden lukumäärä on Kot- timuksia eikä luo edellytyksiä taloudelliseen
17108: kassa nykyisin 12, joitten lisäksi siellä jou- työskentelyyn, joten olosuhteisiin on nopeasti
17109: tuu yöpymään jatkuvasti 4-6 vierasta vetu- saatava parannuksia.
17110: ria ja 1 moottorivaunu. Veturisijoja on kui- Edellä olevaan viitaten rohkenemme kun-
17111: tenkin vain 5, joista lisäksi yhtä joudutaan nioittaen ehdottaa,
17112: käyttämään korjauspilttuuna. Tämän vuoksi
17113: tarvittaisiin vähintäin 2--4 uutta veturi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17114: sijaa. Minkäänlaista korjauspajaa ei ole ja tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
17115: varaosia ym. tarveaineita varten on käytet- 19 momentille 42 000 000 markkaa
17116: tävissä vain 3 x 3 metrin suuruinen varasto- Kotkan veturitallin laajentamista ja
17117: koppi. Koneosaston henkilökunnan vahvuus huoltorakennusta varten.
17118: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
17119:
17120: Veikko Kokkola. Tauno Kelovesi.
17121: Kaarlo Kajatsalo. Toivo Kujala.
17122: Yrjö Sinkkonen.
17123: 1208
17124:
17125: IV,496. - Rah.al. N:o 364.
17126:
17127:
17128:
17129:
17130: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta asuinrakennuksen
17131: rakentamiseksi Kotkan rautatieläisille.
17132:
17133:
17134: E d u s k u n n a ll e.
17135:
17136: Kotkan kaupunki on sodanjälkeisinä vuo- tia, niin olisi kohtuullista, että rautateiden
17137: sina ollut asunnon saantiin nähden yksi kaik- puolesta pyrittäisiin helpottamaan työnteki-
17138: kein vaikeimpia paiklmkuntia maassamme. jöittensä vaikeata asuntotiJ.annetta, sillä sano-
17139: Vielä tämän vuoden heinäkuussa ilmoittau- mattakin on selvää, mitä rautatieläisten vas-
17140: tui huoneenvuokralautakuntaan 595 perhettä, tuulliseen työhön vaikuttavat vaikeat asunto-
17141: joiden henkilöluku nousi 1 941: een. Valtion- olosuhteet ja eräitten kohdalta huomattavan
17142: rautateiden henkilökunnan keskuudessa on pitkät työmatkat. Saadun ilmoituksen mu-
17143: tilanne suhteellisesti ottaen vieläkin vai- kaan 24 asuntoa käsittävä asuintalo auttaisi
17144: keampi, sillä Kotkan aseman rautatiehenkilö- yli kipeimmän tarpeen, mutta olisi toisaalta
17145: kunnan lukumäärä on tällä hetkellä 445, vähintä mihin pitäisi pyrkiä.
17146: joista vain 52: lla on !'autateiden asunto. Hei- Edellä olevaan viitaten rohkenemmekin
17147: näkuussa suoritettiin asunnontarvetiedustelu kunnioittaen ehdottaa,
17148: Kotkan rautatieläisten keskuudessa ja tällöin
17149: todettiin 38 perheen olevan välttämättömässä että Eduskun,ta ottaisi vuoden 1956
17150: asunnontarpeessa. Lisäksi 4 perhettä asuu tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
17151: v·anhoissa rautateiden omistamissa puu- 19 nwmentille 65 000 000 markkaa 24
17152: taloissa, jotka rautateiden ylilääkäri on esit- asuntoa käsittävän asuinrakennuksen
17153: tänyt tupajumien takia hävitettäviksi, joten rakentamista varten Kotkan rautatie-
17154: tilanne yhä vaikeutuu. Kun rautateillä on läisille.
17155: Kotkassa omistuksessaan parikin asuntotont-
17156: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
17157:
17158: Veikko Kokkola. Tauno Kelovesi.
17159: Kaarlo Kajatsalo. Toivo Kujala.
17160: Yrjö Sinkkonen.
17161: 1209
17162:
17163: IV,497. - Rah.al. N:o 365.
17164:
17165:
17166:
17167:
17168: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan asemaraken-
17169: nuksen rakentamiseen.
17170:
17171:
17172: E d u s k u n n a ll e.
17173:
17174: Jokaiselle on tunnettua, että maamme suu- ollut kiinni ratapihasuunnitelmiin liittyvästä
17175: rimman risteysaseman Kouvolan asemaraken- paikkakysymyksestä. Paikkakysymyksen tul-
17176: nus ei enää vuosiin ehkä vuosikymmeniin ole tua nyt ratkaistuksi on asemarakennuksen
17177: vastannut lisääntyneen liikenteen sille aset- suunnittelu- ja piirustustyöt pantu alulle,
17178: tamia vaatimuksia. Niin tarvittavat toimisto- mutta ei niitä varojen puutteen vuoksi ole
17179: ja liikennetilat kuin matkustajain käytössä- voitu saada päätökseen. Asian eteenpäinvie-
17180: kin olevat tilat ovat erittäin ahtaat ja huo- minen on kuitenkin kiireellinen ja tärkeä.
17181: nokuntoiset. Talvisodan pommituksissa tu- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdo-
17182: houtui myös Kouvolan asemaravintola, jonka tamme,
17183: tilalla on nyt parakkirakennus. Terveyden-
17184: hoitoviranomaiset ovat sallineet sen käytön että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17185: vain kuluvan vuoden loppuun, ellei siihen tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
17186: tehdä huomattavia kustannuksia vaativia kan suuruisen määrärahan Kouvolan
17187: korjauksia ja parannuksia. Rautatieviran- asemarakennuksen piirustusten laati-
17188: omaistenkin taholta on nyt kovasti kiireh- mista ja rakennustöiden aloittamista
17189: ditty asian ratkaisua, joka tähän saakka on varten.
17190: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
17191:
17192: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen.
17193: 1210
17194:
17195: IV,498. - Rah.al. N:o 366.
17196:
17197:
17198:
17199:
17200: Luukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Toijalan rautatie-
17201: aseman uudelleen rakentamiseen.
17202:
17203:
17204: E d u s k u n n a 11 e.
17205:
17206: Lisääntyvä liikenne aiheuttaa järjestely- Asian korjaamiseksi on tehty monia suun-
17207: vaikeuksia niitä hoitaville viranomaisille ja nitelmia. Viimeksi ovat viranomaiset suun-
17208: hankaluutta ja viivästystä matkustavalle nitelleet Toijalaan rakennettavaksi uuden
17209: yleisölle. Varsinkin rautateiden solmukohtien asemarakennuksen, johon sijoittuisivat rau-
17210: ja niihin liittyvän suuresti lisääntyneen posti- tatieasema, linja-autoasema sekä postitoimisto.
17211: ja linja-autoliikenteen hoitaminen vanhoissa Rakennussuunnitelmaan kuuluu lisäksi tar-
17212: pienempää liikennettä varten rakennetuissa peelliset muutokset ratapihan järjestelyssä
17213: rakennuksissa tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia ylikäytäväsiltoineen ja liikennetunneleineen
17214: ja ehkäisee liikenteen normaalia kehitystä. päätyen kustannuslaskelmat 170 000 000
17215: Yksi tällainen liikenteen solmukohta on Toi- markkaan.
17216: jalan risteysasema ahtaine tuloteineen ja Kun tämän huolellisesti valmistellun kes-
17217: vanhoine viime vuosisadalta peräisin olevine kitetyn rakennussuunnitelman toteuttaminen
17218: rakennuksineen. Varsinkin postiliikenne on varsin huomattavalta osalta helpottaisi paik-
17219: lisääntyneen postinkuljetuksen ja aseman lä- kakunnan vaikeaa työllisyystilannettakin, eh-
17220: heisyydessä olevan postin keskusvaraston dotamme kunnioittaen,
17221: huollon takia ylivoimaista hoitaa ilman suu-
17222: ria viivytyksiä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17223: Tämän lisäksi on Toijalan-Valkeakosken tulo- ja menoarvioon 170 000 000 mar-
17224: ja nyt alkavan Toijalan-Hämeenlinnan vä- kan määrärahan Toijalan rautatiease-
17225: linen valtion linja-autoliikenne samoin kuin man uudelleen rakentamiseen.
17226: ympäri maakuntaa jakaantuva yksityinen
17227: linja-autoliikenne vaikeuksissa linja-autoase-
17228: man puuttumisen takia.
17229: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
17230:
17231: Eemil Luukka. Felix Seppälä. Erkki W. Mohell.
17232: 1211
17233:
17234: IV,499. - Fin.mot. N:o 367.
17235:
17236:
17237:
17238:
17239: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag för uppförande
17240: av en ny godsbangård för statsjärnvägarna i Jakobstad.
17241:
17242:
17243: T i ll R i k s d a g e n.
17244:
17245: Tra:fik:förhållandena i Jakobstad har en verket och polisinrättningen :få nya lokali-
17246: längre tid vållat stadens myndigheter stora teter. Samtliga dessa verk är i oundgängligt
17247: bekymmer. Detta gäller :främst godstra:fi- behov av nya utrymmen och det mest ända-
17248: ken på statens järnvägar som har blivit ett målsenliga är att :få dem alla placerade inom
17249: verkligt problem på grund av att godsban- samma område.
17250: gården numera be:finner sig i stadens cen- Den nuvarande godsbangården utgör ett
17251: trala delar, ett gott stycke :från själva sta- bestående hinder för en rationell använd-
17252: tionen eller huvudbangården. Miss:förhål- ning och planering av stadens område och
17253: landet eller svårigheterna ökas ytterligare omöjliggör en naturlig utveckling av den
17254: genom att endast två spår leder till gods- o:ffentliga byggnadsverksamheten i staden.
17255: magasinet, som är ålderdomligt och i behov För statens järnvägar utgör den också ett
17256: av dyra reparationer, som ej skulle med:föra verksamt hinder för utvecklande av gods-
17257: motsvarande nytta. Frågan om ett :flyttande tra:fiken per järnväg till och :från J·akob-
17258: av godsbangården är en aktuell :fråga :för stad. Den nuvarande godsbangården tager
17259: statsjärnvägarna, Jakobstads stad och tra:fi- i anspråk ett stort område i stadens centrum
17260: kanterna. och detta område kunde bättre användas :för
17261: Det område, där den nuvarande godsban- andra och e:f:fektivare ändamål. En :flytt-
17262: gården be:finner sig, skall bli stadens nya ning av godsbangården skulle också e:f:fek-
17263: tra:fik-, a:f:färs- och ämbetsverkscentrum. tivera och bättre samordna arbetet vid stats-
17264: Järnvägsstyrelsen har också :för sin del god- järnvägarna i Jakobstad, om godsbangården
17265: känt den uppgjorda stadsplanen och anser skulle :flyttas närmare det egentliga stations-
17266: den lyckad och inser nödvändigheten av, att området.
17267: godsbangården :flyttas :från sin nuvarande Med hänvisning till ovanstående :föreslås,
17268: plats närmare huv:udbangården. Kostnaderna
17269: :för :flyttning av den gamla och upp:förande att Riksdagen i statsförslaget för
17270: av en ny modern godsbangård stiger tili 25 år 1956 måtte upptaga ett anslag om
17271: miljoner mark. 25 miljoner mark för flyttning av
17272: I samband med den nya godsstationen den gamla och uppförande av en ny
17273: skulle staden bygga ett nytt tullhus och godsbangård för statsjärnvägarna i
17274: inom samma område skulle posten, skatte- Jakobstad.
17275: Helsing:fors den 19 september 1955.
17276:
17277: Grels Teir. Nils Meinander.
17278: Albin Wickman. John Forsberg.
17279: Arthur Larson.
17280:
17281:
17282:
17283:
17284: 48 E 626/55
17285: 1212
17286:
17287: IV,499. - Rah.al. N:o 367.
17288: Suomennos.
17289:
17290:
17291:
17292: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden ta-
17293: vararatapihan rakentamiseksi Pietarsaareen.
17294:
17295:
17296: E d u s k u n n a 11 e.
17297:
17298: Pietarsaaren liikenneolot ovat pitkän aikaa ja poliisilaitos uudet huoneistonsa. Kaikki
17299: tuottaneet suurta huolta kaupungin viran- nämä virastot tarvitsevat välttämättä uusia
17300: omaisille. Tämä koskee lähinnä valtionrauta- tiloja ja tarkoituksenmukaista on saada ne
17301: teiden tavaraliikennettä, joka on muodostu- kaikki sijoitetuiksi samalle alueelle.
17302: nut todelliseksi probleemiksi sen johdosta, Nykyinen tavara-ratapiha muodostaa jat-
17303: että tavararatapiha sijaitsee nyttemmin kau- kuvan esteen kaupungin alueen järkiperäi-
17304: pungin keskusosissa, hyvän matkaa itse ase- selle käytölle ja suunnittelulle ja tekee mah-
17305: malta eli pääratapihalta. Epäkohtaa ja vai- dottomaksi julkisen rakennustoiminnan luon-
17306: keuksia pahentaa lisäksi se, että vain kaksi nollisen kehittymisen kaupungissa. Myös val-
17307: raidetta johtaa tavaramakasiiniin, joka on tion rautateiden osalta se estää suuresti rau-
17308: vanhanaikainen ja vaatisi kalliita korjauksia, tateitse Pietarsaareen suuntautuvan ja sieltä
17309: joista ei olisi vastaavaa hyötyä. Kysymys lähtevän tavaraliikenteen kehittämistä. Ny-
17310: tavara-aseman siirtämisestä on ajankohtainen kyinen tavararatapiha vie suuren alueen Imu-
17311: valtionrautateille, Pietarsaaren kaupungille puugin keskustassa, ja tätä aluetta voitaisiin
17312: ja liikennöitsijöille. paremmin käyttää muihin ja tehokkaampiin
17313: Siitä alueesta, jossa nykyinen tavara-asema tarkoituksiin. Tavara-aseman siirto myös te-
17314: sijaitsee, tulee kaupungin uusi liikenne-, hostaisi ja paremmin yhtenäistäisi valtion-
17315: liike- ja virastokeskus. Rautatiehallitus on rautateiden työtä Pietarsaaressa, jos tavara-
17316: myös osaltaan hyväksynyt laaditun asema- asema siirrettäisiin lähemmäksi varsinaista
17317: kaavan ja pitää sitä onnistuneena sekä oival- asema-aluetta.
17318: taa tavara-aseman siirtämisen nykyiseltä pai- Edellä olevaan viitaten ehdotetaan,
17319: kaltaan lähemmäksi pääasemaa välttämättö-
17320: mäksi. Vanhan aseman muuttamis- sekä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17321: uuden ajanmukaisen tavara-aseman rakenta- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
17322: miskustannukset nousevat 25 miljoonaan kan määrärahan valtionrautateiden
17323: markkaan. vanhan tavararatapihan siirtämistä ja
17324: Uuden tavara-aseman yhteydessä kaupunki uuden tavararatapihan rakentamista
17325: tulisi rakentamaan uuden tullirakennuksen varten Pietarsaareen.
17326: ja samalla alueella saisivat posti, verovirasto
17327: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
17328:
17329: Grels Teir. Nils Meinander.
17330: Albin Wickman. John Forsberg.
17331: Arthur Larson.
17332: 1213
17333:
17334: IV,ooo. - Rah.al. N:o 368.
17335:
17336:
17337:
17338:
17339: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta ali- ja ylikulku-
17340: siltojen rakentamiseksi rautateiden ja maanteiden taso-
17341: rist eyksiin.
17342:
17343:
17344: E d u s k u n n a 11 e.
17345:
17346: Maantieliikenteen muututtua pääasialli- simpien tasoylikäytävien muuttamiseksi eri-
17347: sesti moottoriajoneuvoliikenteeksi ja sen jat- tasoristeyksiksi alikäytäviä ja ylikulkusiltoja
17348: kuvasti viikastuessa ovat maanteiden ja rau- rakentamalla. Viime vuosien aikana on täl-
17349: tateiden tasoylikäytävät tulleet surmanlou- laisia töitä tehty liian vähän ja vain työttö-
17350: kuiksi, joissa jatkuvasti sattuu lukuisia moot- myysvaroilla, jolloin ei ole huomioitu oikeata
17351: toriajoneuvojen ja junien yhteenajoja. Maas- kiireellisyysjärjestystä vilkkaimmin liikennöi-
17352: samme on lähes 2 500 rautatien ja yleisen tyjen risteyksien korjaamiseksi. Ensi vuo-
17353: tien risteilykohtaa, joista vain noin 300 on den menoarvioon hallitus esittää määrärahan
17354: ali- tai ylikulkusiltoja. Tasoylikäytävillä on vain yhden tasoristeyksen tilalle rakennetta-
17355: viiden vuoden aikana vuosina 1950-1954 vaa ylikulkusiltaa varten.
17356: tapahtunut 574 junan ja moottoriajoneuvon Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17357: yhteenajoa, joissa menetti henkensä tai vaka-
17358: vasti loukkaantui yli 300 henkilöä. Rautatie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17359: ylikäytäväonnettomuuksien lukumäärä on tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19 Pl.
17360: liikenteen kasvaessa lisääntymässä. 1 luvun 19 momentille 200 000 000
17361: Tieliikenteen kehitys edellyttää, että kii- markkaa rautateiden ja maanteiden
17362: reellisesti ryhdytään toimenpiteisiin vilk- tasoristeyksien rakentamiseksi ali- ja
17363: kaimmin liikennöityjen valtateiden vaaralli- ylikulkusilloiksi.
17364: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
17365:
17366: Leo Suonpää. Toivo Asvik.
17367: Paavo Aitio. Rainer Virtanen.
17368: Eino Roine. Matti Koivunen.
17369: Y. Enne. Toivo Niiranen.
17370: 1214
17371:
17372: IV,5ol. - Fin.mot. N:o 369.
17373:
17374:
17375:
17376:
17377: Högström m. fl.: Angående anvisande av anslag för byg-
17378: gande av en underfartstunnel under statsjärnvägarnas
17379: banområde i H angö stad.
17380:
17381:
17382: T i ll R i k s d a g e n.
17383:
17384: Statsjärnvägarnas banområde uppdelar tena. Detta arbete är av sådan art, att
17385: Hangö stads område i två delar. Trafikför- det svårligen kan utföras vintertid, då järn- .
17386: bindelserna mellan de båda delarna går över vägstrafiken är som livligast och då varje
17387: tre skilda nivåövergångar. För järnvägstra- avbräck i trafiken medför svåra förseningar
17388: fikens skull måste all annan trafik avstanna för sjöfarten. På grund härav och med hän-
17389: under långa tider. Detta är särskilt menligt syn tili arbetets tekniska natur är det svårt
17390: vintertid, då såväl vintertrafiken i hamnen att tänka sig att arbetet skulle utföras så-
17391: som den övriga trafiken är som livligast. På som arbetslöshetsarbete vintertid med härför
17392: grund av dessa olämpliga och oändamålsen- anslagna medel. Härtill kommer att i dessa
17393: liga trafikförhållanden kommer såväl hamn- trakter såvitt läget kan bedömas icke torde
17394: trafiken som den övriga trafiken att åsam- uppstå någon arbetslöshet under den när-
17395: kas tråkiga och svåra förseningar samt ökade maste tiden.
17396: kostnader. Då det emellertid är synnerligen viktigt,
17397: För avlägsnande av ovan påtalade miss- att trafiken till statens hamn i Hangö kan
17398: förhållanden ha järnvägsmyndigheterna ut- fortgå ostörd, samt med beaktande av vad
17399: arbetat ett förslag tili underfartstunnel un- ovan i övrigt anförts, få vi härmed vördsamt
17400: der banområdet, genom viiken såväl per- föreslå,
17401: son- som biltrafiken komme att ledas. Enligt
17402: ett med staten ingånget avtal har Hangö att Riksdagen i statsförslaget för år
17403: stad redan påbörjat de arbeten för tunnel- 1956 måtte upptaga ett anslag om
17404: bygget, som ankomma på staden. Det ålig- 43 000 000 mark för byggande av en
17405: ger nu staten att fullgöra sin andel av av- underfartstunnel under statsjärn-
17406: talet, d. v. s. byggandet av själva broarbe- vägarnas banområde i H angö stad.
17407: Helsingfors den 20 september 1955.
17408:
17409: Sven Högström. Arthur Larson.
17410: C. A. Öhman. John Österholm.
17411: John Forsberg.
17412: 1215
17413:
17414: IV,5ol. - Rah.al. N:o 369.
17415: Suomennos.
17416:
17417:
17418:
17419: Högström ym..: Määrärahan osoittamisesta alikäytävätunnelin
17420: rakentamiseksi valtionrautateitten rata-alueelle Hangon
17421: kaupungissa.
17422:
17423:
17424: E d u s k u n n a 11 e.
17425:
17426: Valtionrautateiden rata-alue jakaa Han- Tämä työ on sen laatuinen, että sitä vaivoin
17427: gon kaupungin kahteen osaan. Liikenneyh- käy suorittaminen talvisaikaan, jolloin rauta-
17428: teydet molempien osien välillä kulkevat kol- tieliikenne on vilkkaimmillaan ja jolloin jo-
17429: men eri tasoylikäytävän kautta. Rautatie- kainen keskeytys liikenteessä aiheuttaa pa-
17430: liikenteen takia joutuu kaikki muu liikenne hoja viivytyksiä merenkululle. Tämän vuoksi
17431: pysähdyksiin pitkiksi ajoiksi. Tämä on eri- ja ottaen huomioon työn teknillisen luonteen
17432: tyisen haitallista talvisaikaan, jolloin sekä on vaikeata ajatella työn suorittamista työt-
17433: talviliikenne satamassa että muu liikenne on tömyystyönä talvisaikaan siihen tarkoitetuilla
17434: vilkkaimmillaan. Näiden sopimattomien ja varoilla. Lisäksi näillä seuduilla, mikäli ti-
17435: epätarkoituksenmukaisten liikenneolosuh tei- lannetta voidaan arvostella, ei syntyne lähi-
17436: den vuoksi koituu sekä satamaliikenteelle että aikana mitään työttömyyttä.
17437: muulle liikenteelle ikäviä ja pahoja viivy- Kun kuitenkin on erittäin tärkeätä, että
17438: tyksiä sekä lisäkustannuksia. liikenne valtion satamaan Hangossa voi jat-
17439: Edellä mainittujen epäkohtien poistami- kua häiriöittä, sekä ottaen huomioon, mitä
17440: seksi ovat rautatieviranomaiset laatineet eh- edellä on esitetty, ehdotamme täten kun-
17441: dotuksen rata-alueen alitse kulkevaksi ali- nioittaen,
17442: käytävätunneliksi, jonka kautta sekä hen-
17443: kilö- että tavaraliikenne tulisi ohjattavaksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17444: Valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukai- tulo- ja menoarvioon 43 000 000 mar-
17445: sesti Hangon kaupunki on jo aloittanut kau- kan määrärahan alikäytävätunnelin
17446: pungille kuuluvat työt tunnelirakennusta rakentamiseksi valtionrautateiden ra-
17447: varten. Valtion on nyt suoritettava osuu- ta-alueelle Hangon kaupungissa.
17448: tensa sopimuksesta, ts. itse siltarakennustyöt.
17449: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
17450:
17451: Sven Högström. Arthur Larson.
17452: C. A. Öhman. John Österholm.
17453: John Forsberg.
17454: 1216
17455:
17456: IV,öo2. - Fin.mot. N:o 370.
17457:
17458:
17459:
17460:
17461: Sundman m. fl.: Angående anvisande av anslag för byggande
17462: av en trafiktunnel i H angö stad.
17463:
17464:
17465: T i 11 R i k s d a g e n.
17466:
17467: Statsjärnvägarnas banområde delar Hangö finnes en överenskommelse, enligt vilken en
17468: stad i tvenne delar, och trafiken från den trafiktunnel skall byggas. överenskommelsen
17469: ena delen av staden till den andra går via ingicks efter det att det nya stationshuset i
17470: tre övergångar över järnvägsspåren. Hangö Hangö hade färdigbyggts. Från statsjärn-
17471: banområde är särskilt vintertid, då trans- vägarnas sida har emellertid ingenting gjorts
17472: porterna till och från hamnen kräver utvid- för att igångsätta byggnadsarbetena, medan
17473: gad tågtrafik, livligt trafikerat. Järnvägstra- staden å sin sida utfört största delen av de
17474: fiken avstänger ofta för långa tider över- enligt överenskommelsen på den ankommande
17475: gångarna och hindrar sålunda trafiken från arbetena.
17476: den ena delen av staden till den andra. Det Då även statsjärnvägarna, vilket överens-
17477: är utan vidare klart att detta förhållande kommelsen visar, är medvetna om behovet av
17478: skapar svårigheter för kommunikationerna en trafiktunnel och då enligt vår uppfatt-
17479: inom staden. Därtill kommer de allmänna ning snabba åtgärder är nödvändiga för att
17480: faror det nuvarande tillståndet medför. Ob- eliminera de svårigheter och faror det nu-
17481: serveras bör att stadens brandstation är be- varande tillståndet medför, föreslår vi,
17482: lägen på den ena sidan om hanan, men under
17483: de tider, då övergångarna är blockerade av att Riksdagen i statsförslaget för år
17484: tåg, kan brandkåren inte komma fram till 1956 måtte upptaga ett anslag på 43
17485: de på andra sidan hanan belägna stads- miljoner mark för byggandet av en
17486: delarna. trafiktunnel i H angö stad.
17487: Mellan statsjärnvägarna och Hangö stad
17488: Helsingfors den 19 september 1955.
17489:
17490: Bruno J. Sundman. G. Henriksson. Veikko Helle.
17491: 1217
17492:
17493: IV,5o2. - Rah.al. N:o 370.
17494: Suomennos.
17495:
17496:
17497:
17498: Sundman ym.: Määrärahan osoittamisesta liikennetunnelin
17499: rakentamiseksi Hangon kaupunkiin.
17500:
17501:
17502: E d u s k u n n a 11 e.
17503:
17504: Valtionrautateiden rata-alue jakaa Han- Valtionrautateiden ja Hangon kaupungin
17505: gon kaupungin kahteen osaan, ja liikenne välillä on sopimus, jonka mukaan on raken-
17506: toisesta osasta kaupunkia toiseen kulkee rau- nettava liikennetunneli. Sopimus tehtiin sen
17507: tatieraiteiden yli kolmea ylikäytävää pitkin. jälkeen kun Hangon uusi asemarakennus oli
17508: Hangon. rata-alueella on liikenne vilkasta rakennettu valmiiksi. Valtionrautateiden ta-
17509: varsinkin talvisaikaan, jolloin kuljetukset holla ei ole kuitenkaan tehty mitään raken-
17510: satamaan ja satamasta edellyttävät juna- nustöiden aloittamiseksi, kun taas kaupunki
17511: liikenteen lisäämistä. Rautatieliikenne sulkee puolestaan on suorittanut suurimman osan
17512: usein pitkiksi ajoiksi ylikäytävät ja estää sille sopimuksen mukaan kuuluvista töistä.
17513: siten liikenteen toisesta osasta kaupunkia Kun myös valtionrautatiet, kuten sopimus
17514: toiseen. On ilman muuta selvää, että tämä osoittaa, on tietoinen liikennetunnelin tar-
17515: seikka tuottaa vaikeuksia liikenteelle kau- peesta ja kun käsityksemme mukaan nopeat
17516: pungissa. Lisäksi tulevat nykyisestä asiain- toimenpiteet ovat välttämättömiä nykyisen
17517: tilasta johtuvat yleiset vaarat. On huomat- asiaintilan aiheuttamien epäkohtien ja vaa-
17518: tava, että kaupungin paloasema sijaitsee ra- rojen poistamiseksi, ehdotamme,
17519: dan toisella puolella, mutta niinä aikoina,
17520: jolloin ylikäytävät ovat junien sulkemia, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17521: palokunta ei voi päästä radan toisella puo- tulo- ja menoarvioon 43 000 000 mar-
17522: lella oleviin kaupunginosiin. kan määrärahan liikennetunnelin ra-
17523: kentamiseksi Hangon kaupunkiin.
17524: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
17525:
17526: Bruno J. Sundman. G. Henriksson. Veiklto llelle.
17527: 1218
17528:
17529: IV,5o3. - Rah.al. N:o 371.
17530:
17531:
17532:
17533:
17534: Roine ym..: Määrärahan osoittamisesta rautatieylikäytäväsil-
17535: lan rakentamiseksi Helsingin--Porin valtatielle Loimaan
17536: kauppalassa.
17537:
17538:
17539: E d u s k u n n a 11 e.
17540:
17541: Helsingin-Porin valtamaantie, joka Loi- reellisesti on mitä välttämättömintä. Lii-
17542: maan kauppalassa kulkee läpi kauppalan, on kenne lisääntyy jatkuvasti ja epäkohta muo-
17543: samalla Loimaan kauppalan valtaväylä ja dostuu yhä huutava.mmaksi mitä pitemmälle
17544: liikenne sillä on hyvin vilkas koko kauppa- ylikäytäväsillan rakentaminen lykätään.
17545: lan alueella. Liikenteen joustavuudelle ja Loimaan kauppalassa ja sen lähiympäris-
17546: turvallisuudelle on suureksi haitaksi rauta- tössä on myös paljon työttömyyttä, varsinkin
17547: tie, joka halkaisee kauppalan keskustan ylit- talvisin. Ylikäytäväsillan rakentaminen an-
17548: täen myös mainitun valtatien. Tasoylikäytä- taisi rakennuskautenaan runsaasti työtilai-
17549: vät ovat muodostuneet maassamme todelli- suuksia, joita seudulla kipeästi kaivataan.
17550: siksi surmanloukuiksi hiljaisillakin liikenne- Lähiseudun kunnat ovat päättäneet yhtei-
17551: paikoilla, mutta erityisen vaarallisia ne ovat sessä kokouksessaan tehdä esityksen, että ko.
17552: niin vilkkailla paikkakunnilla kuin Loimaan ylikäytäväsillan rakentaminen otettaisiin yh-
17553: kauppala on. V artioituina ei niissä pääse deksi sellaiseksi kohteeksi, johon voitaisiin
17554: onnettomuuksia tapahtumaan erittäin run- sijoittaa työttömiä työhön, joka liikenteen
17555: saasti, mutta liikenteen joustavalle kululle turvallisuuden ja joustavuuden turvaami-
17556: ne silloinkin ovat mitä suurimmaksi haitaksi. seksi on mitä kiireeliisin ja välttämättömin.
17557: Loimaalla on suoritettu laskelmia päivittäin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17558: rautatien ylittävistä ajoneuvoista ja jalan-
17559: kulkijoista ja on todettu, että vilkkaimpina että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17560: vuorokausina ylittäjiä on n. 7 000. Kun lii- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
17561: kenne on näin vilkas maantiellä ja myös ao. kan määrärahan rautatieylikäyt.äväsil-
17562: radalla, on todella aihetta epäkohdan korjaa- lan rakentamiseksi Helsingin--Porin
17563: miseen. Ylikäytäväsillan rakentaminen kii- valtatielle Loimaan kauppalassa.
17564: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
17565:
17566: Eino Roine. Paavo Aitio. V. J. Sukselainen.
17567: Irma Karvikko. Mauno Jussila. Urho Kulovaara.
17568: Harras Kyttä. Judit Nederström-Lunden. Rafael Paasio.
17569: Kalervo Saura. Kaino Haapanen. Kalle Jokinen.
17570: Vappu Heinonen. Aimo Aaltonen. Urho Kähönen.
17571: 1219
17572:
17573: IV,5o4. - Rah.al. N:o 372.
17574:
17575:
17576:
17577:
17578: Mohell ym.: Määrärah{Jn osoittamisesta Riihimäen ratapihan
17579: Patastenmäen ylikäytäväst"llan rakennustöitä varten.
17580:
17581:
17582: E d u s k u n n a II e.
17583:
17584: Riihimäen aseman ratapihan yli johtaa tämän ylikäytäväsillan kuuluvan kolmen kii-
17585: tasoylikäytävä seitsemän raiteen yli. Kun reellisimmän sillanrakennustyömaan jouk-
17586: tämä Patastenmäen ylikäytävä on rautateit- koon, herättää ihmetystä, ettei rautatiehalli-
17587: temme ilmeisesti pahin ,pullonkaula" ja kun tus sitoumuksistaan huolimatta n. kolmen
17588: se sijaitsee jopa ratapihalla, jota normaalin vuoden aikana ole ryhtynyt toimenpiteisiin
17589: liikenteen lisäksi käyttävät kaikki vaihto-, sillan rakentamiseksi.
17590: päivystys-, tyÖ- ym. veturit, on luonnollista, Kun siis sekä valtakunnalliset että pai-
17591: että maantieliikenne häiriytyy pahasti. Eri- kalliset pakottavat tarpeet vaativat sillan
17592: tyisen pahana epäkohtana on pidettävä myös pikaista loppuun rakentamista olisi toimenpi-
17593: ylikäytävän vaarallisuutta. Lukuisten onnet- teisiin ryhdyttävä heti.
17594: tomuuksien sarjaan liittyy mm. tänä vuonna Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
17595: ihmishoo.gen menetys. nioittavasti,
17596: Rautatiehallitus ja Riihimäen kauppala
17597: tekivät v. 1953 sopimuksen, jonka mukaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17598: rautatiehallitus sitoutui aloittamaan ylikäy- valtion tulo- ja menoarvioon 70 mil-
17599: täväsillan rakennustyöt heti Riihimäen kaup- joonan markan määrärahan Riihimäen
17600: palan sitoutuessa hoitamaan oman osuutensa. ratapihalla sijaitsevan Patastenmäen
17601: Kauppala onkin suorittanut jo mm. huomat- ylikäytäväsillan rakennustyön lop-
17602: tavat pengerrystyöt. Kun rautatiehallituk- puunsuorittamista varten.
17603: sesta on ilmoitettu Riihimäen kauppalalle
17604: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
17605:
17606: Erkki W. Mohell. Juho Tenhiälä. Felix Seppälä.
17607:
17608:
17609:
17610:
17611: 49 E 626/55
17612: 1220
17613:
17614: IV,5o5. - Rah.al. N:o 373.
17615:
17616:
17617:
17618:
17619: Kuittinen ym..: Määrärah:an osoittamisesta Suhosen rautatie-
17620: . yUkiiytäväs~llan rakentamiseen Imatran kauppalassa.
17621:
17622:
17623: E d u s k u n n a 11 e.
17624:
17625: Rautatieonnettomuudet maassamme ovat tämän rakentamisen välttämättömänä sillä se
17626: viime aikoina jatkuvasti kasvan~. Useassa on senluontoinen työ, joka olisi suoritettava
17627: tapauksessa on syynä ollut varomaton ajo, valtion taholta ensi tilassa, koska moottori-
17628: mutta vielä useammin rautatieylikäytävien ajoneuvoliikenne tällä osalla tulee jatkuvasti
17629: huono kunto ja näkyvyys. Virasojan aseman aiheuttamaan tapaturmia ihmisille.
17630: ja Vuoksenniskan sataman välisellä rauta- Tilasto osoittaa, että monta yhteentör-
17631: tiellä on nk. Suhosen ylikäytävä eräs niitä mäystä ajoneuvojen kesken tapahtuu juuri
17632: paikkoja, m1ssa tapaturmia on sattunut tällä alueella, ja koska tämä työ on niitä
17633: useita joka vuosi. Tämä johtuu siitä, että töitä, joita voidaan tehdä talvella työllisyys-
17634: ylikäytävän molemmin puolin on jyrkkä työnä, niin olisi tämä kohde otettava käsitel-
17635: mäenrinne ja näkyvyys rautatielle on riittä- täväksi ja myöskin pantava rakennustyöt
17636: mätön. Kuitenkin ylikäytävä sijaitsee tämän alkuun.
17637: rataosan vilkasliikkeisimmällä seudulla. Mo- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
17638: lemmin puolin ovat suuret asutuskeskukset ehdotamme,
17639: ja tämä tie on valtaväylänä ja paikallisena
17640: tienä samalla myöskin Vuoksen satamaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17641: vievälle rautatieylikäytävälle. tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
17642: Kyseessä oleva tieosa on suurimmalta suuruisen määrärahan Suhosen rauta-
17643: osalta jo suoritettu ja on siihen tehty myös- tieylikäytäväsillan rakentamista varten
17644: kin oikaisuja. Ainoastaan sillan rakenta- l matran kauppalassa.
17645: minen puuttuu. Paikallinen virasto pitäisi
17646: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
17647:
17648: Juho Kuittinen. V. Liljeström.
17649: IV,Iio6. - Rah.al. N:o 374.
17650:
17651:
17652:
17653:
17654: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Epilän rautatie-
17655: alikäytävän rakentamiseksi ja Tampereen-Vaasan maan-
17656: tien oikaisemiseksi.
17657:
17658:
17659: E d u s k u n n a 11 e.
17660:
17661: Tampereen-Vaasan 1maantiellä Epilän liikenteen parantamiseksi, vaikka liikenteen
17662: rautatiepysäkin vieressä oleva Tampereen- vilkkaus sitä vaatisi.
17663: Porin rautatien yli johtava tasoylikäytävä on Tilanteen korjaamiseksi on laadittu suun-
17664: monet vuosikymmenet ollut erittäin vaikea nitelma rautatien alikäytävän rakentamisesta
17665: ja vaarallinen ylimenopaikka. Tasoristeyk- ja maantien oikaisun suorittamisesta. Uutta
17666: seen suuntautuu liikenne Vaasan ja Turun tietä tulisi tehtäväksi 700 m. Täten voitai-
17667: maanteiltä. Epätasainen maasto ja heikot siin rautatien palveluskunnan työtä vähentää
17668: suojalaitteet ovat aiheuttaneet vakavia liiken- ja Epilän pysäkillä pysähtyvät työläisjunat
17669: neonnettomuuksia etenkin liukkaiden kelien voisivat vapaammin liikkua. Alikulkusilta
17670: aikana, jolloin linja-autojakin on jäänyt ju- turvaisi kaikin puolin suurliikenteen vaati-
17671: nien alle. Tasoylikäytävän haitat liikenteelle mukset. Tampereen kaupungissa ja lähiym-
17672: ovat moninaiset. Tampereella työssä käyvien päristökunnissa on suuret joukot työttömiä.
17673: lähiseudun asukkaiden on pakko useasti Tämän työn suorittaminen olisi tärkeä myös
17674: jäädä junan taakse ja he myöhästyvät täl- hyödyllisenä työkohteena.
17675: löin määräajoistaan. Pitkien matkojen linja- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17676: autojen aikataulut ovat sovitetut silmällä
17677: pitäen yhteyttä Tampereen asemalta lähte- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17678: viin juniin, mutta useasti vaunut jäävät tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
17679: ruuhkan taakse tasoylikäytävällä ja matkus- kan määrärahan Epilän rautatieali-
17680: tajat myöhästyvät junilta. Nykyisin ei voida kJ,äytävän tekoon ja maantien oikai-
17681: järjestää johdinautoliikennettäkään paikallis- suun Tampereen-Vaasan maantiellä.
17682: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
17683:
17684: Lauri Myllymäki. Elli Stenberg.
17685: Usko Seppi. Pauli Puhakka.
17686: Leo Suonpää. Eino Roine.
17687: 1222
17688:
17689: IV,~>o7. - Ra.h.al. N:o 375.
17690:
17691:
17692:
17693:
17694: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylikäytäväsillan
17695: rakentamiseksi Lievestuoreen asemalle.
17696:
17697:
17698: E d u s k u n n a 11 e.
17699:
17700: Lievestuoreen aseman läntisellä puolella mäiselle tilalle. Onpa itse pääministerikin
17701: oleva rautatien tasoristeys on eräs vaaralli- vaivautunut paikan päälle toteamaan ylikul-
17702: simpia surmanloukkuja maassamme. Viimei- kusillan tarpeellisuuden. Valitettavasti hal-
17703: sen kymmenen vuoden aikana on tämä taso- lituksen talousarvioesityksessä ei ole osoitettu
17704: risteys vaatinut toistakymmentä ihmishenkeä. varoja tarkoitukseen. Kun sillan rakennus-
17705: Ylikulkusillan rakentamisesta tälle paikalle töiden aloittaminen ei enää salli viivyttelyä,
17706: on suunnitelma valmistunut jo vuonna 1939. niin ehdotammekin,
17707: Sillan pikaista rakentamista ovat vaatineet
17708: monet paikalliset järjestöt, mm. autoilijain että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17709: järjestö. Myöskin Keski-Suomen maakunta- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
17710: liitto on asettanut tämän ylikulkusillan ra- määrärahan ylikäytäväsillan rakenta-
17711: kentamisen kiireellisyysjärjestyksessä ensim- miseksi Lievestuoreen asemalle.
17712: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955. /
17713:
17714: Matti Koivunen. Artturi Koskinen.
17715: Aleksi Kiviaho. Impi Lukkarinen.
17716: 1228
17717:
17718: IV,rws. - Rah.al. N:o 376.
17719:
17720:
17721:
17722:
17723: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylikäytäväsillan ra-
17724: kentamiseksi Lievestuoreen asemaUe.
17725:
17726:
17727: Ed us kunnalle.
17728:
17729: Lievestuoreen aseman länsipäässä ylittää Suunnitelma ylikäytäväsillan rakentami-
17730: Jyväskylästä Hankasalmen kautta Kuopioon sesta sanotulle paikalle onkin jo valmiina ja
17731: johtava maantie Jyväskylän-Pieksämäen liikenneturvan saavuttaminen vaatii sen pi-
17732: rautatien muodostaen tasoristeyksen, joka on kaista toteuttamista.
17733: liikenteelle erittäin vaarallinen. Tasoristeyk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17734: sen välittömässä yhteydessä kulkee rautatie nioittaen,
17735: syvässä kallioleikkauksessa, joten näköala on
17736: hyvin rajoitettu niin maantiellä kuin rauta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17737: tielläkin liikennöitäessä. Vaarallisuutta lisää tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
17738: jyrkkä maantiemäki Jyväskylästä päin taso- kaa maantieylikäytäväsillan rakenta-
17739: risteykselle tultaessa, joten liukkaat kelit miseen Lievestuoreen asemalle.
17740: muodostavat erikoisen vaaran.
17741: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
17742:
17743: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen. Impi Lukka.rinen.
17744: 1994
17745:
17746: IV,11o9, - Ra.b.al. N:o 377.
17747:
17748:
17749:
17750:
17751: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien alikäytä-
17752: vän rakentamiseen Kannuksen asemalla.
17753:
17754:
17755: Ed u s kun n a 11 e.
17756:
17757: Kannuksen asemalla on työttömyystöinä vaara on mainitulla tasoylikäytävällä erit-
17758: aloitettu rautatien alikäytävän rakentaminen täin suuri. Täten alikäytävärakennustöit-
17759: ja sitä varten on jo tehtynä tarpeelliset vie- ten jatkaminen olisi kiireellisesti saatava
17760: märöintityöt. Työ on kuitenkin ollut pysäh- loppuun suoritetuksi.
17761: dyksissä useita vuosia. Maantie, joka vä- Siksi kunnioittaen ehdotamme,
17762: littää liikennettä merenrannikon, Kokkolan
17763: ja sisämaan välillä, on erittäin vilkkaasti lii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17764: kennöity. Rautatieliikenne sulkee usein tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
17765: maantieliikenteen pitkiksi ajoiksi ja vaikut- kan määrärahan rautatien alikäytävän
17766: taa siten maantieliikenteeseen erittäin hai- rakennustöitten jatkamiseksi Kannuk-
17767: tallisesti. Myös liikenneonnettomuuksien sen asemalla.
17768: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
17769:
17770: Ma.tti Lepistö. Kauno Kleemola.
17771: 1225
17772:
17773: IV,51o. - Rah.a.l. N:o 378.
17774:
17775:
17776:
17777:
17778: •~ Nt&l'nlina ym.: Määrärak.an osoittamisesta maantiesillan
17779: ro,ken,ta1niseksi Kokkolan rautatieaseman ratapihan etelä-
17780: piiäkiin.
17781:
17782:
17783: E d u s k u n n a ll e.
17784:
17785: Kokkolan rautatieaseman eteläpäässä on markkaa. Lisäksi ratapenkereen leikkaukseen
17786: ratapihan yli johtava maantiesilta. Silta on ja maansiirtoon kustannusarvio on n. 6 mil-
17787: rakennettu aikoinaan tyydyttämään silloista joonaa markkaa. Työn käyntiin saattaminen
17788: liikennetarvetta. Liikenteen alati kasvaessa mahdollisimman pian on senkin takia tär-
17789: on silta. käynyt niin ahtaaksi, että siinä on keätä, että siinä avautuu ansiomahdollisuuk-
17790: autojen vaikea sivuuttaa toisiaan. Kuntoonsa sia suurelle määrälle työläisiä, mikä on erit-
17791: nähden se on myös tullut niin heikoksi, että täin tarpeellista työttömien suuren lukumää-
17792: se on suorastaan vaarallinen liikenteelle, jopa rän huomioiden Kokkolassa ja sen lähiympä-
17793: jalankulkijakin saa pelätä putoavansa rata- ristössä. Tällaisten työkohteiden avaaminen
17794: pihalle. Näistä syistä johtuen onkin liiken- on yhteiskunnalle hyödyllistä monin tavoin.
17795: nettä valvovien elinten taholta määrätty yli- Edellä olevan perusteella esitämme,
17796: käytäväsilta uusittavaksi. Uuden sillan ra-
17797: kentaminen olisi myös välttämätön ratapihan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17798: laajentamisen johdosta, josta rautatiehalli- tulo- ja menoarvioon 36 000 000 mar-
17799: tuksessa on suunnitelma jo valmistunut. kan suuruisen määrärahan Kokkolan
17800: Sillan pituudeksi tulisi n. 75 m. Se on rautatieaseman ratapihan eteläpään
17801: suunniteltu rakennettavaksi betonista ja ylittävän maantiesillan rakentamiseksi.
17802: kustannusarviolaskelma on n. 30 miljoonaa
17803: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
17804:
17805: Nestori Nurminen. Toivo Asvik.
17806: Aleksi Kiviaho. Matti Lepistö.
17807: Grels Teir.
17808: 1226
17809:
17810: IV,5n. - Bah.at N:o 379.
17811:
17812:
17813:
17814:
17815: ltokkobi. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti- ja
17816: lennätinlaitokselle toimitalojen ja henk~wkunnan asunto-
17817: jen rakentamista varten.
17818:
17819:
17820: Eduskunnalle.
17821:
17822: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityksen kein välttämättömintä tarvetta. Kun posti-
17823: 19 Pl:n I luvun 25 momentin kohdalle on ja lennätinlaitoksen liikenne on viime vuo-
17824: merkitty talojen hankkimiseksi posti- ja len- sina suuresti kasvanut, tuottaa virkatalojen
17825: nätintoimipaikoille yhteensä 180 miljoonaa ja asuntojen puute huomattavaa haittaa sään-
17826: maMk:aa.. nölliselle toiminnalle, varsinkin koska suun-
17827: Jo vuonna 1949 lausui ·eduskunta toivo- nattomasti paisunutta rahaliikennettä on ny-
17828: muksen, että hallitus kiinnittäisi entistä suu- kyisin edellytyksin mahdoton pätevästi hoi-
17829: rempaa huomiota posti- ja lennätintalojen taa. Posti- ja lennätinlaitokseen tarvittaisiin
17830: rakentamiseen ja sisällyttäisi lähivuosien ta- tehtyjen laskelmien mukaan lähivuosina n.
17831: lousarvioesityksiinsä tätä tarkoitusta varten 600 000 m3 posti- ja lennätintaloja ja n(.
17832: entistä suurempia määrärahoja posti- ja len- 100 000 m3 asuintaloja. Tehtyjen suunnitel~
17833: nätinhallituksen käyttöön. Käsiteltäessä tätä mien mukaan tulisi posti- ja lennätintaloi-
17834: toivomusta kävi eduskunnassa täysin selville hin myös henkilökunnan asuntoja, joten
17835: posti- ja lennätintalojen suuri puute. Suuria suunnitelman toteuttamisella suuresti lieven-
17836: posti- ja lennätintoimipaikkoja työskentelee nettäisiin asuntojen puutetta. Posti- ja len-
17837: täysin kestämättömissä olosuhteissa, kuten nätinlaitoksessa on 1 200 sellaista viran ja
17838: esim. Oulu ja Lahti ja lisäksi olisi Tampe- toimen haltijaa, niistä suurin osa perheelli-
17839: reen postikonttorin saatava uusi huoneisto, siä, jotka mahdollisimman pian tarvitsisivat
17840: sillä uuden puhelinkaapelin tultua käyttö- itselleen asunnon. Kun ammattivirasto on
17841: kuntoon olisi nykyinen postitalo varattava esittänyt aivan välttämättömintä tarvetta
17842: lennätin- ja puhelinliikenteen tarpeisiin. varten myönnettäväksi n. seitsemän kertaa
17843: Tämän lisäksi on suuri määrä muita ehdotto- tulo- ja menoarvioesitykseen otettua summaa
17844: man välttämättömiä postitaloja saatava ra- suuremman määrärahan, on nyt esitetty mää-
17845: kennetuksi. Samalla kun talojen tarve on li- räraha aivan riittämätön. Tarkoitukseen
17846: sääntynyt, ovat myös rakennuskustannukset olisi myönnettävä ainakin saman suuruinen
17847: huomattavasti nousseet. Posti- ja lennätin- määräraha kuin täksi vuodeksi on myönnetty.
17848: talojen rakentamiseen on kuitenkin myön- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
17849: netty jatkuvasti liian pieniä määrärahoja. dotamme,
17850: Vuonna 1950 myönnettiin tartkoitukseen 250
17851: milj. mk, 1951 295 milj. mk, 1952 300 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17852: mk, 1953 300 milj. mk, 1954 50 milj. mk tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
17853: ja 1955 300 milj. mk. Alussa mainittu halli- 25 momentin kohdalle haUituksen esi-
17854: tuksen esitykseen otettu 180 milj. markan tyksessä jo olevan määrärahan lisäksi
17855: määräraha on siis vain hieman yli puolet 120 000 000 markkoo toimitalojen ja
17856: siitä, mitä kuluvaksi vuodeksi on myönnetty, henkilökunnan asuntojen rakentami-
17857: eikä läheskään riitä tyydyttämään edes kaik- seksi posti- ja lennätinlaitokselle.
17858: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
17859:
17860: Veikko Kokkola. Valto Käkelä. Eino Raunio.
17861: Juho Kuittinen. G. Henriksson. Urho Kulovaara.
17862: Vilho Väyrynen.
17863: 1227
17864:
17865: IV,r;t2. - B.ah.al. N:o 380.
17866:
17867:
17868:
17869:
17870: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta postitalon rakenta-
17871: miseksi Lahden kaupunkiin.
17872:
17873:
17874: E d u s k u n n a 11 e.
17875:
17876: Lahden posti- ja lennätinkonttori sijaitsee kuljetuksessa vanhoja, ahtaita porraskäytä-
17877: edelleen n. 40 vuotta sitten rakennetun Kan- viä pitkin. Lahden postitalon rakentaminen
17878: sallis-Osake-Pankin omistaman talon toisessa on välttämätön myös henkilökunnan epä-
17879: kerroksessa. Lahden kaupungin asukasluku hygienisten työolosuhteiden vuoksi.
17880: on siitä lähtien kasvanut 40 000 henkilöllä Lahden kaupunki on luovuttanut tontin
17881: ja v. 1956 alussa voimaanastuvan alueliitok- uuden postitalon rakentamista varten rauta-
17882: sen seurauksena lisääntyy edelleen lähes tieaseman välittömästä läheisyydestä. Kus-
17883: 10 000 henkilöllä. Kaupungin ja sen lähi- tannusarvio tilavuudeltaan 25 000 m3 käsit-
17884: ympäristökuntien liike- ja talouselämä on tävää postitaloa varten on valmiina ja on
17885: tämän ajan kuluessa monikymmenkertaistu- se 212 milj. markkaa. Postitalon rakentami-
17886: nut. Se on lisännyt myös posti- ja lennätin- nen olisi jokavuotisen työttömyyden torju-
17887: konttorin työtä arvaamattomassa määrässä. miseksikin kiireellisesti aloitettava.
17888: Niinpä postikonttorissa vallitseekin sietämä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17889: tön tilanahtaus. Tuleva ja lähtevä posti jou-
17890: dutaan liikennöimään kaupungin keskustan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17891: vilkasliikkeisimmällä kohdalla. Mutta raken- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
17892: nuksen sijainnista siltä osaltaan kapean kan määrärahan postitalon rakentami-
17893: kadun varrella johtuu vakavia liikenne- sen aloittamiseksi Lahden kaupunkiin.
17894: häiriöitä, puhumattakaan ahtaudesta postin
17895: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
17896:
17897: Hemming Lindqvist. Olavi Kajala. K$lo Haapanen.
17898: Aino Malkamäld. Eino Raunio. Juho Tenhiälä.
17899: Eino Kilpi.
17900:
17901:
17902:
17903:
17904: 50 E 626/55
17905: 1228
17906:
17907: IV,513. - Rah.a.l. N:o 381.
17908:
17909:
17910:
17911:
17912: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun postitalon ra-
17913: ke11itamista varten.
17914:
17915:
17916: E d u s k u n n a 11 e.
17917:
17918: Oulun postikonttori sekä lennätin ja val- kennettava postitalo, jota varten on jo han-
17919: tionpuhelin ovat vuosikausia toimineet perin kittu 3 000 m2 suuruinen tontti ja johon
17920: ahtaissa ja epäkäytännöllisissä vuokratiloissa voitaisiin sijoittaa lisäksi paikkakunnalla toi-
17921: kolmessa eri paikassa kaupunkia, mikä hait- miva postisäästöpankin toimisto, joka nykyi-
17922: taa ratkaisevalla tavalla liikenteen hoitamista sin maksaa virkahuoneistostaan 1 67 4 720
17923: ja laajentamista sekä on erittäin epämukavaa mk vuosivuokraa, mikä ensi vuoden alusta
17924: asiakkaiden kannalta. Lisäksi ei raha- ja nousee 2 244 720 markkaan. Oulun postitalo
17925: postiliikenteen turvallisuus nykyoloissa ole on suunniteltu 28 000 m3 suuruiseksi, ja
17926: millään tavalla taattu eikä henkilökunnan nousee sen kustannusarvio 8 000 mk/m3 mu-
17927: terveydellisiä ja hygienisiä oloja ole voitu kaan 224 000 000 markkaan. Kun posti- ja
17928: kohentaa, koska virkahuonetilojen kehnouden lennätinhallituksella ei ole käytettävissään
17929: takia ei paljoakaan ole tässä mielessä tehtä- tarpeellista määrärahaa, ja koska tämä ra-
17930: vissäkään. Tarpeeksi tilavan ja tarkoituksen- kennustyö on ensiluokkaisen tärkeä ja kii-
17931: mukaisen virkahuoneiston vuokraaminen on reellinen, ehdotamme,
17932: Oulussa mahdotonta. Posti- ja lennätinlaitos
17933: maksaa Oulussa nykyisin vuokraa, lukuun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17934: ottamatta postiautotallien vuokraa, yhteensä tulo- ja menoarvioon 224 000 000
17935: 9 487 368 markkaa vuodessa. Edellisestä sel- markkaa Oulun postitalon mkenta-
17936: viää, että Ouluun on välttämättömästi ra- mista varten.
17937: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
17938:
17939: Lauri Järvi. Arvi Turkka.
17940: 1229
17941:
17942: IV,514. - Rah.al. N:o 382.
17943:
17944:
17945:
17946:
17947: .Järvi: Määrärahan osnittamisesta Kuhmon postitalon raken-
17948: nustöiden aloittamista. varten.
17949:
17950:
17951: E d u s k u n n a 11 e.
17952:
17953: Oman postitalon rakentaminen Kuhmoon ehkä mahdotontakin. Sen vuoksi olisi hanke
17954: on ollut vireillä vuosikausia. Määrärahojen toteutettava budjettivaroilla. Kuhmon posti-
17955: puute on kuitenkin estänyt hankkeen toteut- talon suuruudeksi on arvioitu n. 5 000 ms
17956: tamisen, vaikka taloa varten on saatu kes- ja sen kustannusarvio on 8 000 mk/ms. Ko-
17957: keltä Kuhmon kirkonkylää erittäin sopiva, konaiskustannus olisi siis n. 40 milj. mark-
17958: 2 400 m2 suuruinen tonttikin. Oma postitalo kaa. Töiden aloittaminen voitaisiin kuiten-
17959: olisi erittäin tärkeä senkin vuoksi, kun paik- kin turvata pienemmälläkin määrärahalla,
17960: kakunnalta on melkeinpä mahdotonta saada jonka saaminen vuoden 1956 tulo- ja meno-
17961: tarpeeksi tilavaa ja tarkoituksenmukaista arvioon olisi todella kipeän tarpeen vaatima.
17962: vuokrahuoneustoa ja kun laitoksen intressei- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
17963: hin kuuluu lisäksi melkoisen postiautoliiken- nioittaen,
17964: teen ja viestiautoliikenteen keskittäminen
17965: Kuhmoon. Kun Kuhmossa ei työttömyyttä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17966: esiinny, ei muotiin tulleiden virastotalojen tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
17967: rakentaminen, joihin työttömyysvaroja käy- kan suuruisen määrärahan Kuhmon
17968: tetään, liene mahdollista. Postitalon aikaan- postitalon rakennustöiden aloittamista
17969: saaminen tätä tietä näyttää olevan vaikeaa, varten.
17970: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
17971:
17972: Lauri .Järvi.
17973: 1230
17974:
17975: IV,lilO. - Ra.h.al. N:o 388.
17976:
17977:
17978:
17979:
17980: Järvi: Määrärahan osoittamisesta postitalon rakentamiseksi
17981: Suomussalmen kirkonkylään.
17982:
17983:
17984: E d u s kun n a He.
17985:
17986: Suomussalmen kirkonkylän postitalo tuhou- mättömäksi, olisi Suomussalmen kirkonkylän
17987: tui talvisodan aikana. Sitä ei ole vieläkään postitalon rakentamiseen ryhdyttävä budjet-
17988: saatu jälleenrakennetuksi, vaikka v. 1946 ra- tivaroilla. Talon kuutiotilavuudeksi on ar-
17989: kennettu tilapäinen parakki, jossa posti edel- vioitu n. 2 000 ms, joten kustannusarvio olisi
17990: leenkin toimii, on niin huono, että rakennus- n. 16 milj. markkaa.
17991: hallitus katsoo sen korjaamisen olevan raho- Edellä mainitun perusteella ehdotan kun-
17992: jen tuhlausta. Paikkakunnalta ei ole saata- nioittaen,
17993: vissa sopivaa vuokrahuoneistoa. Määrärahoja
17994: uuden postitalon rakentamiseen ei ole saatu. et~ä Eduskunta ottaisi vuoden 1956
17995: Kun Suomussalmella ei esiinny työttömyyttä, tulo- ja menoarvioon 16 000 000 mar-
17996: ei virastotalon rakentaminen työttömyysva- kan suuruisen määrärahan postitalon
17997: roilla liene mahdollista ja ratkaisua pulmaan rakentamiseksi Suomussalmen kirkon-
17998: ei sitä tietä ole odotettavissa. Näin ollen ja kylään.
17999: koska tilanne on muodostunut täysin kestä-
18000: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
18001:
18002: Lauri Järvi.
18003: 1231
18004:
18005: IV,516. - Rah.a.l. N:o 384.
18006:
18007:
18008:
18009:
18010: Kokkola. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta autojen
18011: hankkimiseksi posti- ja lennätinlaitokselle.
18012:
18013:
18014: E d u s k u n n a ll e.
18015:
18016: Postiliikenne on maassamme vuosi vuo- vanhojen autojen suuret ja kalliit käyttö-
18017: delta jatkuvasti kasvanut. Maantieliiken- ja korjauskustannukset. Näin on laitoksen
18018: teessä on postiautoliikenne osoittautunut erit- kuitenkin pitänyt kuoletusaika laskea, kun
18019: täin tarkoituksenmukaiseksi ei ainoastaan liikennetarve on lisääntynyt, mutta myönne-
18020: postinkuljetuksen, vaan samalla myöskin tyt määrärahat eivät viime vuosina ole hin-
18021: matkustajaliikenteen edesauttamisessa ja lii- tojen nousun takia riittäneet edes luonnol-
18022: kenteen helpottamisessa. Rahaliikenne on lisesta kulumisesta aiheutunutta kuoletusta
18023: valtavasti kasvanut, minkä takia posti- ja peittämään. Vuotta 1956 varten on tulo- ja
18024: lennätinlaitoksen on ollut pakko tehostaa tar- menoarvioehdotuksessa posti: ja lennätinlai-
18025: kastustoimintaa, mistä taas on aiheutunut toksen autoja varten merkitty vain 100 mil-
18026: lisääntyvää kuljetusneuvojen tarvetta. Pu- joonaa markkaa. Ehdotetuna määrällä voi-
18027: helinliikenteen lisääntyminen on tehnyt vält- daan kuitenkin korvata vain puolet laitok-
18028: tämättömäksi uudet linja- ja kaapeloimis- sen linja-autokannan, 394 auton ensi vuo-
18029: työt, jolloin rakennuskustannusten säästämi- den kuoletuksesta, mikä 10 vuoden kuoletuk-
18030: seksi on käynyt pakolliseksi hankkia eräitä sen huomioon ottaen on 40 uusittavaa autoa.
18031: tähän tarkoitukseen soveltuvia erikoisautoja Linja-auto maksaa nykyisin koreineen noin
18032: työmenetelmien koneellistuttamiseksi. 5 miljoonaa markkaa, joten tähän tarkoituk-
18033: Kaikkea tätä toimintaa varten posti- ja seen tarvitaan 200 miljoonaa markkaa. Yli
18034: lennätinlaitoksella on ollut käytettävänään 700 muun ajoneuvon uusimiseen puhelin-,
18035: noin 1100 erilaista moottoriajoneuvoa. Kun radio-, lennätinhuollon ja erilaisten postin-
18036: näistä vielä nytkin osa on ennen sotia han- kuljetuksien säännöllisyyden ja jatkuvaisuu-
18037: kittua kalustoa, siis yli puolitoistakymmentä den turvaamiseksi tarvitaan noin 100 miljoo-
18038: vuotta vanhaa, niin on ymmärrettävää, että naa markkaa. Yhteensä tarvitaan siis 300
18039: varsinkin vanhempi osa kalustosta on käynyt miljoonaa markkaa.
18040: niin yli-ikäiseksi ja heikoksi, että sen huolto- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
18041: ja ylläpitokustannukset ovat kohonneet huo- kunnioittaen,
18042: mattavan suuriksi. Tästä syystä olisi tällai-
18043: set vanhat ja huonossa kunnossa olevat autot että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18044: viipymättä korvattava uusilla. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
18045: Posti- ja lennätinlaitoksen moottoriajoneu- 26 momentille hallituksen esityksessä
18046: vojen kuoletusajaksi on laskettu 10 vuotta, jo olevan määrärahan lisäksi 200 mil-
18047: mikä on niille ajoneuvoille, jotka ajavat vuo- joonaa markkaa autojen hankkimiseksi
18048: sittain useita kymmeniä tuhansia kilometrejä, posti- ja lennätinlaitokselle liikenteestä
18049: esim. linja-autot keskimäärin lähes 100 000 poistettavien tilalle.
18050: kilometriä, liian pitkä aika ottaen huomioon
18051: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
18052:
18053: Veikko Kokkola. Vilho Väyrynen.
18054: Juho Kuittinen. Eino Raunio.
18055: Urho Kulovaa.ra.
18056: 1232
18057:
18058: IV,u1. - Rah.al. N:o 385.
18059:
18060:
18061:
18062:
18063: Rantamaa ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta puhelin-
18064: ja lennätinverkon laajentamiseen ja parantamiseen.
18065:
18066:
18067: E d u s k u n n a ll e.
18068:
18069: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksen sessa on suunnitelmat kuntoonsaattamiseksi
18070: 19 Pl. I luvun 27 momentin kohdalle on jo valmiina. Varat vain puuttuvat.
18071: merkitty puhelin- ja lennätinverkon laajen- Edellä sanottuun viitaten olisi vuoden 1956
18072: tamiseen ja parantamiseen 1 000 miljoonaa tulo- ja menoarvioon 19 Pl: n I luvun 27 mo-
18073: markkaa. Kun tunnettua on, että valtion pu- mentille otettava hallituksen esityksessä jo
18074: helinliikennetoiminta ei ole pystynyt seuraa- olevan määrärahan lisäksi 1 500 000 000
18075: maan lisääntyneiden vaatimusten edellyt- markkaa puhelin- ja lennätinverkon laajen-
18076: tämiä tarpeita, ei ole valtion edun mukaista, tamiseen ja parantamiseen jaettavaksi seu-
18077: että nyt ehdotetaan valtion puhelin- ja len- raaviin tarkoituksiin:
18078: nätinverkon laajentamiseen ja parantamiseen
18079: myönnettäväksi vain neljäsosa siitä, mitä 1) avojohdolla toimivien kantoaaltolaittei-
18080: asianomainen keskusvirasto, posti- ja lennä- den hankkimiseen uusien yhteyksien aikaan-
18081: tinhallitus oli esittänyt. saamiseksi lisäystä 280 000 000 mk;
18082: Vuodesta vuoteen on tarkoitukseen halli- 2) kaapeleilla toimivien kantoaaltolaittei-
18083: tus esittänyt varoja riittämättömästi. Tämä den ja suuntaradiojohtojen kanavalaitteiden
18084: ilmenee mm. hallituksen esitykseen valtion hankkimiseen uusien yhteyksien aikaansaami-
18085: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1952 otetusta seksi lisäystä 310 000 000 mk;
18086: liitteestä, jossa todetaan, että ,Posti- ja len- 3) kaukokaapelien ja suuntaradiojohtojen
18087: nätinlaitokseen tapahtuvat sijoitukset reali- hankkimiseen ja asentamiseen lisäystä
18088: sesti tuskin ovat vuoden 1938 tasolla". Myös 190 000 000 mk;
18089: valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan 4) avojohtolinjojen muuttamiseen suur-
18090: vuodelta 1949 todenneet, että valtion puhe- taajuuskäyttöön sopiviksi lisäystä 30 000 000
18091: linverkostoa varten on ,jatkuvasti myönnetty mk;
18092: aivan riittämättömästi varoja" ja ettei pu- 5) paikalliskaapeliverkkojen laajennuksiin
18093: helinliikenne nykyisin läheskään vastaa sille lisäystä 105 000 000 mk;
18094: kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Huoles- 6) kaukojohtojen sisääntuonti- ja verkko-
18095: tuttavinta asiassa on, ettei tilanne tässä suh- ryhmäkaapelien lisäämiseen lisäystä
18096: teessa edes pysy ennallaan, vaan vuosi vuo- 60 000 000 mk;
18097: delta entisestäänkin huononee. Huomioon 7) uusien mittalaitteiden hankkimiseen li-
18098: ottaen varsinkin ne suuret haitat ja suoranai- säystä 9 000 000 mk;
18099: set vahingot, mitkä puhelinoloissa vallitsevat 8) uusien yhteyksien rakentamiseen avo-
18100: epäkohdat aiheuttavat talouselämälle, on pi- johdoilla lisäystä 25 000 000 mk;
18101: dettävä erittäin suotavana, että puhelinlait- 9) uusien tilaajaliittymien järjestämisestä
18102: teiden kunnostamiseen ja puhelinverkon laa- aiheutuviin menoihin valtion osuudelta sekä
18103: jentamiseen vastaisuudessa voitaisiin myöntää tarvittavien puhelinkoneiden hankkimiseen
18104: riittävän suuret määrärahat. lisäystä 5 000 000 mk;
18105: Huomattava on lisäksi, että ne varat, jotka 10) uusien puhelintoimipaikkojen perusta-
18106: kaukopuhelinverkoston parantamiseen on mista varten lisäystä 20 000 000 mk;
18107: viime vuosina myönnetty, eivät pääse ajoissa 11) valtiolle tarjottujen puhelinlaitosten
18108: tuottamaan hyötyä, ellei verkostoa pikaisesti lunastamista ja kunnostamista varten lisäystä
18109: saateta kuntoon. Posti- ja lennätinhallituk- 60 000 000 mk;
18110: IV,517. - Rantamaa ym. 1233
18111:
18112: 12) Hyvinkään paikallisautomaattikeskuk- 18) laajennus~ ja uusimistöitä varten jo
18113: sen verkkoryhmäkeskuksien rakentamiseen olevissa keskuksissa lisäystä 10 000 000 mk;
18114: ynnä Hyvinkäälie tilaajavalintaiseen kauko- 19) virransyöttölaitteita ja varavoimako-
18115: liikenteeseen tulevia automaattilaitteita var- neistoja varten koaksiaalikaapeliin liittyviin
18116: ten lisäystä 45 000 000 mk; kaukokeskuksiin sekä virtalaitteiden uusimi-
18117: 13) Lappeenrannan paikallisautomaattikes- seen ja laajentamiseen eräissä muissa kauko-
18118: kuksen ja siihen liittyvien verkkoryhmäkes- keskuksissa lisäystä 15 000 000 mk;
18119: kusten rakentamiseen lisäystä 45 000 000 mk;
18120: 14) muitten suurehkojen paikallisauto- 20) uusia kaukokirjoittimia, kaukokirjoi-
18121: maattikeskusten ja niihin liittyvien verkko- tinkeskuksia ja erinäisiä kaukokirjoitinlait-
18122: ryhmäkeskusten hankkimiseen ja asentami- teita varten lisäystä 12 000 000 mk.
18123: seen lisäystä 110 000 000 mk; Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
18124: 15) automaattisten kaukokeskusten osahan- ehdotamme kunnioittaen,
18125: kintaan Helsingin, Tampereen, Hämeenlin-
18126: nan ja Lahden kaukokeskuksiin lisäystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18127: 125 000 000 mk; tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
18128: 16) suurehkojen kaukokeskusten hankkimi- 27 momentille lisäyksenä 1 500 000 000
18129: seen ja asentamiseen lisäystä 17 000 000 mk; markkaa puhelin- ja lennätinverkon
18130: 17) Porvoon verkkoryhmän maaseutu-auto- laajentamiseen ja parantamiseen.
18131: maattikeskusten hankkimiseen ja asentami-
18132: seen lisäystä 27 000 000 mk;
18133: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
18134:
18135: Antti J. Rantamaa. Eeli Erkkilä. Juho Tenhiälä.
18136: Kalle Kauhanen. Antti Kukkonen. Arthur Larson.
18137: Edvard Pesonen. Onni Hiltunen. Sven Högström.
18138: Esa Koivusilta.. Viljo Virtanen. John Forsberg.
18139: J. F. Pöykkö. Toivo Niiranen. Saa.ra. Forsius.
18140: Urho Kähönen. Aleksi Kiviaho. Unto Miettinen.
18141: T. Saloranta. Usko Seppi. M. 0. Lahtela.
18142: Eino E. Heikura.. Ma.tti Koivunen. Laura. Brander-Wallin.
18143: Lennart Heljas. Irma Rosnell. Tahvo Rönkkö.
18144: Toivo Kujala. Yrjö Hautala. Väinö Tikkaoja.
18145: Hugo Manninen. Mauri Ryömä. Antti Kukkonen.
18146: Yrjö Murto. Erkki Ryömä. Artturi Jämsen.
18147: K. F. Haapasalo. Varma K. Turunen. Eemil Luukka.
18148: Olavi Kajala. Elli Nurminen. Leo Suonpää.
18149: Niilo Nieminen. Mauri Seppä. R. Hallberg.
18150: N. Nurminen. Kauno Kleemola.. Eino Roine.
18151: Eino Rytinki. Eino Palovesi. Heikki Hykkäälä.
18152: Hertta. Kuusinen. Erkki W. Mohell. Eino Saari.
18153: G. Henriksson. Väinö Rankila. Irma Ham.ara.
18154: Niilo Ryhtä. Juho Rytkönen. Marja Lahti.
18155: J oh. Virtanen. Martti Leskinen. Erkki Tuuli.
18156: Pertti Rapio. Lauri Järvi. Hemming Lindqvist.
18157: Vieno Simonen. Onni Mannila. Albin Wickman.
18158: Eino Uusitalo. Matti Raipala.. V. Liljeström.
18159: Kalle Kämäräinen. Matti Mattila. Antti Kinnunen.
18160: Sylvi Halinen. Otto Muikku. Bruno J. Sundma.n.
18161: Artturi Jämsen. Heikki Soininen. Arvi Ikonen.
18162: 1234
18163:
18164: IV,ras. - Rah.al. H:o 386.
18165:
18166:
18167:
18168:
18169: Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien
18170: puhelintoimipaikkojen perustamista varten.
18171:
18172:
18173: E d u s k u n n a ll e.
18174:
18175: Maassamme on vielä runsaasti sellaisia taan ulottumaan sekä näille uusille asutus-
18176: asuttuja syrjäisiä seutuja, joiden ulottuvilla alueille että myöskin muille tästä edusta
18177: ei ole nykyisen puhelinverkostomme puhelin- osattomiksi jääneille seuduille.
18178: toimipaikkoja. Erityisesti tällaisia alueita Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityksessä
18179: esiintyy laajassa mitassa Pohjois- ja Itä- on uusien puhelintoimipaikkojen perusta-
18180: Suomessa. Esim. Kainuun maakuntaliiton mista varten esitetty 30 000 000 markan mää-
18181: hankkiman selvityksen perusteella tarvittai- rärahaa. Esitettyä määrärahaa ei eduskunta
18182: siin jo yksistään Kainuun alueelle 27 uutta voine pitää riittävänä. Onhan kuluvanakin
18183: puheluasemaa (keskusta) ja 225 puhelupaik- vuotena tarkoitukseen ollut käytettävissä
18184: kaa. Tämän suunnitelman toteuttamiseen on varsinaisen sekä lisätalousarvion varoja yht.
18185: laskettu tarvittavan nykyisten kustannusten 100 000 000 markkaa. Supistus vuotta 1956
18186: mukaan n. 107 milj. markkaa. Jo tämä esi- ajatellen olisi liian jyrkkä ja merkitsisi
18187: merkki osoittaa, mitä suuruusluokkaa olevan uusien puhelintoimipaikkojen perustaruistoi-
18188: kysymyksen kanssa ollaan tekemisissä, kun minnan voimakasta taantumista. Tällaista
18189: käsitellään puhelinverkon laajentamista kehitystä ei voitane pitää perusteltuna, sillä
18190: maassamme. Varsinkin niillä alueilla, joilla talousarvioesityksen kokonaisrakenne ei anna
18191: on runsaasti toteutettu maanhankintalain siihen edellytyksiä.
18192: mukaista asuttamistoimintaa kylmien tilojen Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
18193: muodostamisen puitteissa, on muodostunut ehdotamme,
18194: uusia asuttuja kyläryhmiä, samoin kuin
18195: haja-asuttaminen on laajentunut ennen asu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18196: mattomille seuduille. Tämäkin tosiasia osal- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
18197: taan lisää uusien puhelintoimipaikkojen tar- 27 momentille lisäyksenä 70 000 000
18198: vetta. Nykyoloissa on jo katsottava välttä- markkaa uusien puhelintoimipaikkojen
18199: mättömäksi, että puhelinverkosto laajenne- perustqmista varten.
18200: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
18201:
18202: Eemil Partanen. J. F. Pöykkö.
18203: Armas Leinonen. Artturi Jä.msen.
18204: 1235
18205:
18206: IV,519. - Rah.al. N:o 387.
18207:
18208:
18209:
18210:
18211: Sinkkonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien
18212: puhelintoimipaikkojen perustamista varten maaseudulle.
18213:
18214:
18215: Eduskunnalle.
18216:
18217: Puhelintoimipaikkoja maaseudulla on liian Kun uusien puhelintoimipaiikkojen raken-
18218: vähän, joten monissa paikoin matkat puheli- tamisesta johtuvista kustannuksista tilaajat
18219: meen ovat pitkät. Tästä aiheutuu monen- maksavat huomattavan osan ja puhelinliike
18220: laista haittaa ja harmia; varsinkin äkillisissä on myöskin tuottava yritys, niin edellä esi-
18221: sairaustapauksissa on avun saanti vaikeaa tettyyn viitaten kunnioittaen ehdotamme,
18222: ja monta kertaa myöhässä.
18223: Kaakkoisella rajaseudulla on lukuisia ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18224: pauksia, joissa entinen puhelintoimipaikka tulo- ja menoarvioon 19 Pl. l luvun
18225: jäi rajan taakse ja entiset tilaajat ovat il- 27 momentille lisäystä 150 000 000
18226: man puhelinta, joten valtiovallan velvolli- markkaa uusien puhelintoimipaikkojen
18227: suus on korjata tämä epäkohta. perustamiseksi maaseudulle.
18228: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
18229:
18230: Yrjö Sinkkonen. Matti Mattila.
18231: Onni Mannila. Nestori Kaasalainen.
18232: Atte Pakkanen. Urho Kulovaara.
18233: Esa Koivusilta. Erkki Tuuli.
18234:
18235:
18236:
18237:
18238: 51 E 626/55
18239: 1236
18240:
18241: IV,520. - Rah.al. N:o 388.
18242:
18243:
18244:
18245:
18246: Heljas ym.: Määrärahan osoittamisesta puhelinolojen paran-
18247: tamiseksi Leppävirran kunnassa.
18248:
18249:
18250: E d u s k u n n a 11 e.
18251:
18252: Pohjois-Savon maakunnassa ovat puhelin- ilman puhelinyhteyksiä. Heikot ovat myös
18253: olot monin seuduin hyvin epätyydyttävät ja puhelinolot Kurjalanrannassa ja Itä-Saamai-
18254: kaipaavat pikaista parantamista. Erikoisen sissa. Puhelinverkoston heikkous ei ole vain
18255: vaikeaksi on tilanne muodostunut Leppävir- haitaksi talousasioiden hoitamisessa, vaan
18256: ran kunnassa, jossa monet kylät ovat koko- saattaa muodostua suorastaan kohtalokkaaksi
18257: naan vailla puhelinta. Niinpä ei ole puhelin- sairaus- ja synnytystapauksissa.
18258: yhteyksiä seuraavilla kylillä, joilla on matkaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18259: lähimpään puhelimeen: Monninmäki 20 km, nioittaen,
18260: Saijanlahti 25 km, Näädänmaa 35 km, Haa-
18261: pamäki 45 km, Kohmansalo 60 km. Tosin on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18262: Näädänmaan lähimpään puhelimeen, joka on tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
18263: Heinäveden puolella, 12 km, mutta sen -avulla kan suuruisen määrärahan puhelinolo-
18264: ei voida hoitaa kylän asioita kirkonkylässä. jen parantamiseksi Leppävirran kun-
18265: ~Puolet Leppävirran pitäjästä on näin ollen nassa.
18266: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
18267:
18268: Lennart Heljas. Kalle Kämäräinen. Elli Nurminen.
18269: 1237
18270:
18271: IV,521. - Rah.al. N:o 389.
18272:
18273:
18274:
18275:
18276: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta puhelinpaikkojen
18277: ja -asemien perustamiseksi eräisiin Pohjois-Savon ja Poh-
18278: jois-Karjalan kuntiin.
18279:
18280:
18281: E d u s k u n n a ll e.
18282:
18283: Syrjäisten seutujen eraana vaikeutena on rahojen vuoksi on vain hyvin harvoissa ta-
18284: puhelimen puute. Tämä ilmenee erittäin suu- pauksissa voitu entisiäkin anomuksia hyväk-
18285: rena varsinkin vaikeiden sairaustapausten syä.
18286: sattuessa. Mutta myöskin jokapäiväisessä Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
18287: elinkeinoelämässä aiheuttaa puhelimen puute dotamme,
18288: paljon ajan- ja työnhukkaa. Tämän tuntien
18289: on viime vuosina esiintynyt aktiivista oma- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18290: aloitteisuutta puhelinasemien ja puhelinpaik- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
18291: kojen saamiseksi harvaanasutuille seuduille. kan määrärahan puhelinpaikkojen ja
18292: Niinpä tällaisia anomuksia on posti- ja len- puhelinasemien perustamista varten
18293: nätinhallituksessa Rautavaaralta 2, Sonka- Ylä-Savon taloudellisen . neuvottelu-
18294: järveltä 6, Valtimolta, Pielisjärveltä ja Nur- kunnan jäsenkuntien sekä Rautavaa-
18295: meksesta 17 jne. Uusia anomuksia saapuu ran, V altimon ja Pielisjärven kuntien
18296: yhä lisää, mutta nykyisten niukkojen määrä- alueelle.
18297: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
18298:
18299: Tahvo Rönkkö. Esa Hietanen.
18300: Kalle Kämäräinen. Elli Nurmine111.
18301: Antti Kukkonen.
18302: 1238
18303:
18304: IV,o22. - Rah.al. N:o 390.
18305:
18306:
18307:
18308:
18309: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta uittokanavan ra-
18310: kentamiseksi Varkauden kauppalassa laivakanavan viereen.
18311:
18312:
18313: E d u s k u n n a ll e.
18314:
18315: Eduskunta hyväksyessään marraskuun 26 Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18316: päivänä 1954 kulkulaitosvaliokunnan mietin-
18317: nön n: o 20 on kiinnittänyt huomiota Pohjois- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18318: Savon uitto- ja lauttausolojen parantamiseen. tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
18319: Mietinnön ponnessa lausutaan, että hallitus markkaa uittokanavan rakennustöiden
18320: ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin uitto- aloittamista varten Varkauden kaup-
18321: kanavan rakentamiseksi Varkauden kauppa- palassa olevan laivakanavan viereen.
18322: lassa olevan Taipaleen laivakanavan viereen.
18323: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
18324:
18325: Hugo Manninen. Eeli Erkkilä. Esa Hietanen.
18326: Martti Leskinen. Kalle Kämäräinen. Juho Rytkönen.
18327: Mikko Hult. Hilja Väänänen. Antti J. Rantamaa.
18328: 1239
18329:
18330: IV,523. - Fin.mot. N:o 391.
18331:
18332:
18333:
18334:
18335: Forsberg m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till
18336: byggnadslån åt privata läroverk.
18337:
18338:
18339: T i ll R i k s d a g e n.
18340:
18341: De privata läroverken utför ett arbete, förande samt att 50 nybyggnader och 60
18342: som dem förutan helt skulle ävila statsmak- tillbyggnader planeras. Efter dessa upplys-
18343: ten. Detta arbete utförs i de flesta fall un- ningar och med denna motivering föreslär
18344: der tryckande ekonomiska förhällanden. Ter- regeringen att de privata läroverken skall
18345: minsavgifterna är därför i många privata beviljas 50 milj. mark som längfristiga lån
18346: läroverk oskäligt höga. Särskilt svärt ställer mot låg ränta.
18347: det sig för dessa privata läroverk att hålla Då det är uppenbart att den av regerin-
18348: skolbyggnaderna i nivå med tidens krav och gen föreslagna summan är alltför låg, fär
18349: att kunna bereda de allt större elevkontin- undertecknade under hänvisning tili ovan-
18350: genterna rum. stående föreslä,
18351: Regeringen anger i den redogörelse, som
18352: åtföljer statsförslaget för är 1956, att de att Riksdagen måtte höja anslaget i
18353: privata läroverken är ,i stora ekonomiska 1956 års statsförslag under 19 Ht.
18354: svårigheter". De belastas av skulder, som II: 3 (Byggnadslån åt privata läro-
18355: överstiger 2 000 000 000 mark. Vidare med- verk) till 200 milj. mark.
18356: delas att 43 skolbyggnader är under upp-
18357: Helsingfors den 16 september 1955.
18358:
18359: John Forsberg. Verner Korsbäck.
18360: Albin Wickman. Kurt Nordfors.
18361: Grels Teir. Bertel Lindh.
18362: C. A. öhman. John Österholm.
18363: Arthur Larson. Nils Meinander.
18364: Sven Högström.
18365: 1240
18366:
18367: IV,523. - Rah.al. N:o 391.
18368: Suomennos.
18369:
18370:
18371:
18372: Forsberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta mken-
18373: nuslainoiksi yksityisille opptlaitoksille.
18374:
18375:
18376: E d u s k u n n a ll e.
18377:
18378: Yksityiset· oppilaitokset suorittavat työtä, rakennusta on rakenteilla sekä että 43 uudis-
18379: joka ilman niitä kuuluisi kokonaan valtio- rakennusta ja 60 lisärakennusta suunnitel-
18380: vallalle. Tätä työtä tehdään useimmissa ta- laan. Näiden tietojen jälkeen ja tällä perus-
18381: pauksissa taloudellisesti raskaissa olosuh- teella hallitus ehdottaa yksityisille oppilai-
18382: teissa. Lukukausimaksut ovat sen vuoksi toksille myönnettäväksi 50 miljoonaa mark-
18383: monissa yksityisissä oppilaitoksissa kohtuut- kaa.
18384: toman suuret. Erityisen vaikeaksi käy näille Kun on ilmeistä, että hallituksen ehdot-
18385: yksityisille oppilaitoksille koulurakennusten tama määrä on aivan liian pieni, ehdottavat
18386: pitäminen ajan tasalla ja tilan järjestämi- allekirjoittaneet edellä esitettyyn viitaten,
18387: nen yhä suuremmille oppilasmäärille.
18388: Hallitus ilmoittaa tulo- ja menoarvioesi- että Eduskunta korottaisi vuoden
18389: tykseen vuodelle 1956 liittyvässä selonteossa, 1956 tulo- ja menoarviossa 19 Pl:n
18390: että yksityiset oppilaitokset ovat ,suurissa II luvun 3 momentilla (Rakennuslai-
18391: taloudellisissa vaikeuksissa". Niitä rasitta- nat yksityisoppikoulu~"lle) olevan mää-
18392: vat velat, jotka nousevat yli 2 miljardin rärahan 200 000 000 markkaan.
18393: markan. Edelleen ilmoitetaan, että 43 koulu-
18394: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
18395:
18396: John Forsberg. C. A. Öhman. Kurt Nordfors.
18397: Albin Wickm.an. Arthur Larson. Bertel Lindh.
18398: Grels Teir. Verner Korsbäck. John Österholm.
18399: Nils Meinander. Sven Högström.
18400: 1241
18401:
18402: IV,524. - Rah.al. N:o 392.
18403:
18404:
18405:
18406:
18407: R. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ra-
18408: kennuslainoiksi yksityisille oppikouluille.
18409:
18410:
18411: E d u s k u n n a ll e.
18412:
18413: Hallitus on vuoden 1956 tulo- ja meno- luonnonhistorian- ja kotitalousluokat~ Raken-
18414: arvioesityksessään ehdottanut myönnettä- nushankkeen kustannusarvio 42 000 000
18415: väksi yksityisille oppikouluille kouluhuoneis- markkaa on rahoitettu osaksi pitkäaikaisilla
18416: tojen rakentamiseksi annettavia pitkäaikaisia ja osaksi lyhytaikaisilla luotoilla. Näiden
18417: ja halpakorkoisia lainoja varten edelleen lyhytaikaisten luottojen maksamiseksi on
18418: 50 000 000 markkaa. kannatusyhdistys anonut valtion pitkä-
18419: Kuten hallituksen esityksen perusteluissa- aikaista ja halpakorkoista lainaa. Määrä-
18420: kin todetaan, ovat yksityiset oppikoulut ra- rahojen riittämättömyys on kuitenkin ollut
18421: kentaessaan ja suunnitellessaan välttämättö- esteenä lainan saamiselle.
18422: miä uudis- ja lisärakennuksia joutuneet suu- Kun tällaisia tapauksia on maassamme
18423: riin taloudellisiin vaikeuksiin. Niinpä esim. useita, olisi valtiovallan varattava enemmän
18424: Seinäjoen kauppalassa sijaitsevan yhteiskou- määrärahaa lainojen myöntämiseksi yksityi-
18425: lun rakentaminen jouduttiin keskeyttämään sille oppikouluille.
18426: määrärahojen riittämättömyyden vuoksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18427: Karkkilan kauppalassa sijaitseva yksityinen
18428: oppikoulu, joka lukeutuu maamme vanhim- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18429: piin ja joka sai vuonna 1949 valtioneuvoston tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
18430: luvalla perustaa lukioluokat, on nyttemmin 3 momentille lisäystä 50 000 000 mark-
18431: rakennuttanut 6 000 ms käsittävän yhdiste- kaa rakennuslainoiksi yksityisille oppi-
18432: tyn voimistelu- ja juhlasalin, sekä fysiikan-, kouluille.
18433: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
18434:
18435: Rainer Virtanen. Unto Miettinen. Eino Roine.
18436: Toivo Asvik. Irma Rosnell. Veikko Helle.
18437: Gösta Rosenberg.
18438: 1242
18439:
18440: IV,525. - Rah.al. N:o 393.
18441:
18442:
18443:
18444:
18445: Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustus-
18446: lainoiksi yksityisoppikoulujen omistajille koulutalojen ra-
18447: kennuskustannuksiin.
18448:
18449:
18450: E d u s k u n n a ll e.
18451:
18452: Maassamme toimivilla erityisten kannatus- lisiin vaikeuksiin, koska lukukausimaksuja ei
18453: yhdistysten ja osakeyhtiöiden sekä kuntien voida, nostaa kohtuuttoman korkealle.
18454: omistamilla ns. yksityisillä oppikouluilla on Vastaisuudessa tilannetta pahentaa myös
18455: hyvin tärkeä asema oppikoululaitoksessamme. se, että oppikouluihin pyrkivien lukumäärä
18456: Yksityisiä oppikouluja toimii maassamme on viime vuosina jatkuvasti kasvanut erittäin
18457: 240, valtion omistamia 113 ja kuntien omis- voimakkaasti, osaksi oppikoulusivistyksen
18458: tuksessa vain 18. Vuoden 1954 syyslukukau- muuttuneen aseman, osaksi syntyväisyyden
18459: den tilaston mukaan yksityisissä oppikou- lisääntymisen vuoksi. Viimeksi mainitun sei~
18460: luissa oli oppilaita n. 61 000 ja valtion oppi- kan vaikutukset tulevat lähivuosina olemaan
18461: kouluissa n. 53 000. Näin ollen oppikoulujen vieläkin tuntuvammat oppikoulujen oppilas-
18462: oppilaista on runsas enemmistö yksityisissä määrissä.
18463: oppikouluissa ja etupäässä vähävaraisia oppi- Huomioon ottaen yksityisten oppikoulujen
18464: laita, joilla ei ole mahdollisuuksia lähteä suuren merkityksen yhteiskunnassa ja niiden
18465: kotikuntansa ulkopuolelle valtion omistamiin monet suuret vaikeudet ehdotamme kunnioit-
18466: kouluihin. Saatujen tietojen mukaan olisi taen,
18467: 43 yksityiselle oppikoululle rakennettava ko-
18468: konaan uusi koulu, lisärakennus n. 50: lle ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18469: perusteellinen korjaus olisi suoritettava n. 50 tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
18470: koulussa. Avustuslainoitukseen on eduskunta 3 momentille lisäyksenä 200 000 000
18471: kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon varan- markkaa käytettäväksi yksityisoppi-
18472: nut 50 milj. markkaa. Määrärahasta anoi 60 koulujen omistajille, kannatusyhdis-
18473: oppikoulua avustusta yhteensä 533 749 000 tyksille, osakeyhtiöille ja kunnille an-
18474: markkaa. Avustuslainat ovat olleet riittämät- nettavina avustuslainoina uusien kou-
18475: tömät ja sellaiset koulut, jotka ovat voineet lurakennusten aikaansaamiseen tai
18476: jollakin tavoin rakentaa korkeakorkoisella koulurakennustöiden aiheuttamien ra-
18477: pankkiluotolla, ovat nyt joutumassa taloudel- situsten lieventämiseen.
18478: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
18479:
18480: Arvo Ahonen. Väinö Tikkaoja. G. Henriksson.
18481: Impi Lukkarinen. Kauno Kleemola.. K. F. Haapasalo.
18482: 1243
18483:
18484: IV,o26. - Rah.al. N:o 394.
18485:
18486:
18487:
18488:
18489: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta lainan myöntä-
18490: miseksi Nurmijärven yhteiskoululle.
18491:
18492:
18493: E d u s k u n n a ll e.
18494:
18495: Oppikoulujen oppilasmäärän kasvaessa Uusi koulutalo valmistui viime elokuun
18496: viime vuosina hyvin nopeasti ovat koulutilat loppuun mennessä ja koulutyö pääsi uudessa
18497: tulleet riittämättömiksi. Pakon sanelemina talossa alkamaan syyskuun alussa. Koulua
18498: ollaan koulun laajentamisen tai uuden kou- rasittaa kuitenkin 60 milj. suuruinen velka,
18499: lun rakentamisen edessä. Valtion apu ja josta lisäksi puolet on lyhytaikaista. Tämän
18500: oppilasmaksut eivät luo taloudellisia edelly- velkamäärän hoitaminen käy ylivoimaiseksi
18501: tyksiä tällaiseen rakennustoimintaan. Siihen ja koulun toiminnan jatkaminen esteettö-
18502: on kuitenkin uskaltauduttava vaikkapa vai- mästi on uhatumpaa kuin koskaan aikaisem-
18503: keudet muodostuisivatkin ylivoimaisiksi. min.
18504: Nurmijärven yhteiskoulu perustettiin v. Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
18505: 1929, ja se on saanut valtion apua alusta nioittaen,
18506: alkaen. V. 1950 oli tilojen puutteessa ryhdyt-
18507: tävä vuorolukuun ja v. 1954, oppilasmäärän että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18508: ylittäessä 400, oli koulun kannatusyhdistyk- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
18509: sen ryhdyttävä uuden koulun rakentamiseen. kaa käytettäväksi valtion lainana Nur-
18510: Tarvittavat alkupääomat saatiin pitäjässä mijärven yhteiskoulun toiminnan tu-
18511: suoritetulla luonnontuotekeräyksellä sekä kemiseen.
18512: järjestetyillä arpajaisilla.
18513: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
18514:
18515: Matti Mattila. Esa Koivusilta.
18516:
18517:
18518:
18519:
18520: 52 E 626/55
18521: 1244
18522:
18523: IV,o27.- Rah.al. N:o 395.
18524:
18525:
18526:
18527:
18528: Ahonen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Vaa-
18529: jakosken yhteiskoulun kannatusyhdistykselle kouluraken-
18530: nuksen rakennuskustannuksiin.
18531:
18532:
18533: E d u s k u n n a ll e.
18534:
18535: Vaajakosken yhteiskoulu on perustettu v. jen ajallaan maksaminen tuottaa jo kanna-
18536: 1943, ja on sitten toiminut 5-luokkaisena v:n tusyhdistykselle voittamattomia vaikeuksia,
18537: 1953 kevääseen saakka. Yliopistoon johta- lyhennyksistä puhumattaJkaan. Kun tilaston
18538: vaksi 8-luokkaiseksi koulu muutettiin kanna- mukaan koulussa on oppilaita huomattava
18539: tusyhdistyksen anomuksesta syksyllä 1953, osa Jyväskylästä sekä muualta ympäristöstä,
18540: joten ensimmäiset ylioppilaat tule.vat kou- ei ole kohtuullista, että tällaista maakunnal-
18541: lusta 1956. Koulu toimi alkuunsa puutteelli- lista koulua hoidetaan kannatusyhdistyksen
18542: sissa suojissa, mutta tästä huolimatta koulun toimesta, vaan sen pitäisi olla valtion ylläpi-
18543: toiminnan alkaessa oppilaita oli jo 113. Kaik- tämä ja hoidossa. Etteivät lukukausimaksut
18544: kia kouluun pyrkiviä ei ole voitu seuraavina- vastaisuudessa nousisi kohtuuttomasti ja että
18545: kaan vuosina ottaa, joskin oppilasluku on koulun talous voitaisiin hoitaa kunnollisesti,
18546: tästä huolimatta noussut joka vuosi. Luku- olisi paikallaan, että valtion toimesta varat-
18547: vuotena 1954-55 on koulussa oppilaita yh- taisiin koululle halpakorkoista avustuslainaa.
18548: teensä 412. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme ilrun-
18549: Vuoden 1954 alkupuolella koululle val- nioittaen,
18550: mistui uusi koulutalo, jonka vihkiäiset
18551: vietettiin 11. 4. 1954. Uusi koulutalo raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18552: nettiin kannatusyhdistyksen toimesta ja on tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
18553: tilavuudeltaan 13 500 ms sekä varustettu kai- kan määrärahan käytettäväksi V an,ja-
18554: killa nykyaikaisilla välineillä, joita opetustoi- kosken yhteiskoulun kannatusyhdistys
18555: messa tarvitaan. Ra:kennustoiminnan joh- r.y: lle halpakorkoisena avustuslainana
18556: dosta koululle on tullut velkaa n. 90 000 000 koulurakennuksen rakennuskustannuk-
18557: markkaa, josta halpakorkoista vain 7 000 000 sista aiheutuvien rasitusten lieventämi-
18558: markkaa. Näin suuren lainapääoman korko- seen.
18559: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
18560:
18561: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
18562: Artturi Koskinen. Matti Koivunen.
18563: Eino Palovesi.
18564: 1245
18565:
18566: IV,52s, - Rah.al. N:o 396.
18567:
18568:
18569:
18570:
18571: E. Nurminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
18572: tukseksi ja lainaksi Helsingin kotitalousopettajaopistolle
18573: koulurakennuksen rakentamiseksi.
18574:
18575:
18576: E d u s k u n n a ll e.
18577:
18578: Helsingin kotitalousopettajaopisto, joka ·astinen rahoitus ilmenee hallituksen talous-
18579: pääasiassa alan ainoana oppilaitoksena val- arvioesityksestä vuodelle 1956 sivulla 413.
18580: mistaa kotitalousopettajia maamme ammatti-, Hallitus on mainitussa tulO- ja menoarviossa
18581: kansa- ja oppikouluihin, kansan- ja työväen- esittänyt opistolle myönnettäväJksi pitkäai-
18582: opistoihin jne., on toiminut Helsingissä hyvin kaista ja halpakorkoista lainaa 30 000 000
18583: ahtaassa vuokrahuoneistossa. Suuren talous- markkaa opiston säätiön pyytämän 50 000 000
18584: opettajapulan vuoksi opisto on kuitenkin yrit- markan asemasta. Helsingin kotitalousopet-
18585: tänyt parhaansa mukaan lisätä opettajan- tajaopiston säätiöllä on suuria vaikeuksia
18586: valmistusta järjestämällä ylimääräisiä kurs- yksityisenä säätiönä turvautua suuressa mää-
18587: seja ja ottamalla kursseille tavallista suurem- rin kallisko:.:koisiin lainoihin, joten säätiö
18588: man oppilasmäärän. anoi vuoden 1956 talousarvioon otettavaksi
18589: V. 1949 annetulla lailla Helsingin koti- 50 000 000 markkaa, mitä määrärahaa sekä
18590: talousopettajaopiston valtionapu järjestettiin kouluhallitus että opetusministeriö olivat kan-
18591: uudelle pohjalle ja samanaikaisesti opetus- nattaneet. Tähän kannatukseen vedoten eh-
18592: ministeriö vahvisti opistolle uuden ohjesään- dotamme kunnioittaen,
18593: nön. Tämä edellyttää toiminnan huomatta-
18594: vaa laajentumista, mikä nykyisessä vuokra- että Eduskunta ott·aisi vuoden 1956
18595: huoneistossa ja suuren oppilasmäärän vuoksi tulo- ja menoarvioon Helsingin koti-
18596: ei jatkuvasti käy enää päinsä. Senvuoksi talousopettajaopiston koulurakennuk-
18597: opiston oli pakko ryhtyä hankkimaan itsel- sen rakennustöiden loppuunsootta-
18598: leen omaa koulutaloa, jonka rakennustyöt mista varten 20 000 000 markkaa, siitä
18599: aloitettiin 5 päivänä marraskuuta 1954 ja avustuksena 10 000 000 markkaa ja
18600: rakennus valmistuu vuoden 1956 alkupuo- lainan lisäyksenä 10 000 000 markkaa.
18601: lella. Rakennuksen kustannusarvio ja tähän-
18602: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
18603:
18604: Elli Nurminen. Tyyne Paasivuori. Marja Lahti.
18605: Lempi Lehto. Saara Forsius. Laura Brander-Wallin.
18606: Aune lnnala. Irma Hamara. Erkki Tuuli.
18607: Martta Salmela-Järvinen.
18608: 1246
18609:
18610: IV,529. - Rah.al. N:o 397.
18611:
18612:
18613:
18614:
18615: Hamara ym..: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi
18616: Helsingin Käsityönopettajaopistolle.
18617:
18618:
18619: E d u s k u n n a ll e.
18620:
18621: Helsingin käsityönopettajaopisto, joka val- tokunta on suunnitellut rakennettavaksi
18622: mistaa käsityönopettajia niin oppi- kuin kan- 32 110 m3: n suuruisen rakennuksen, mistä
18623: sakouluihin ja lukuisiin muihin oppilaitok- 3 741 m3 tontin luovutusehtojen mukaan va-
18624: siin, sai 12 päivänä heinäkuuta 1949 anne- rataan Helsingin kaupungin käyttöön. Tam-
18625: tulla lailla vakinaisen valtionavustuksen. mikuussa 1955 tehtyjen laskelmien mukaan
18626: Mainitun lain 5 §: ssä määrätään valtion- kustannukset nousisivat 8 000 markkaan
18627: avustuksen saamisen ehdoksi, ,että opistolla m3: ltä ja kokonaiskustannukset olisivat siis
18628: on tyydyttävät huoneistot ja muut opetuk- 257 milj. markkaa, mistä Helsingin kaupunki
18629: seen tarvittavat laitokset sekä tarpeelliset on suostuvainen lainoittamaan omaa osuut-
18630: opetus- ja työvälineet". Vaikka opiston huo- taan vastaavan maaran ja hyvittämään
18631: neistot eivät tätä vaatimusta nykyään täytä, opistoa käyttämästään alasta.
18632: on opisto kuluneina vuosina kuitenkin saanut Opiston toimesta on pitemmän ajan ku-
18633: nostaa lain mukaisen valtionavustuksen, luessa koottu varoja rakennusyritystä varten,
18634: koska uuden opintorakennuksen rakentami- mutta ennen sotia saadut varat ovat rahan-
18635: nen on ollut suunnitteilla. arvon aletessa menettäneet suuren osan ar-
18636: Nykyään opisto toimii vuokrahuoneistossa, vostaan, ja viime vuosina kootut määrät ovat
18637: joka alkuaan on rakennettu tehdasteollisuutta nykyisiin rakennuskustannuksiin verraten
18638: varten eikä sellaisena vastaa opetuslaitoksen varsin vähäiset. Mitään yksityistä luottoa ei
18639: huoneistolle asetettavia vaatimuksia ja on tällaista tarkoitusta varten voida nykyään
18640: sitäpaitsi aivan liian ahdas. Kun opiston saada.
18641: kutomo ei lainkaan mahdu tähän huoneistoon, Kun Helsingin käsityönopettajaopiston ny-
18642: on sille toisessa osassa kaupunkia vuokrattu kyiset huoneistot ovat tarkoitukseensa sopi-
18643: huoneisto, joka niinikään on liian ahdas. mattomat ja niiden hallintaoikeus epävarma
18644: Kun molemmat huoneistot ovat opiston hal- ja kun opisto käsityönopettajien suomenkieli-
18645: linnassa vain vuokraoikeudella ja kun mo- senä valmistajana on ensiluokkaisen tärkeä
18646: lempien huoneistojen omistajat kipeästi tar- maamme käsityönopetukselle, ehdotamme
18647: vitsevat huoneistot omiin tarkoituksiinsa ja kunnioittavasti,
18648: sitä varten haluaisivat saada ne omaan hal-
18649: lintaansa, on opiston hallintaoikeuskin hyvin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18650: epävarma ja häätö voi uhata opistoa. tulo- ja menoarvioon 70 miljoonan
18651: Suunnitteilla olevaa opintorakennusta var- markan suuruisen korottoman raken-
18652: ten on Helsingin kaupunki varannut tontin nuslainan Helsingin Käsityönopettaja-
18653: Helsinginkatu 34. Tälle tontille opiston joh- opistolle.
18654: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
18655:
18656: Irma Hamara. R. Hallberg. Aune Innala.
18657: Sylvi Halinen. Tyyne Paasivuori. Eino Saari.
18658: Marja Lahti. Elli Nurminen. Olavi Kajala.
18659: Vieno Simonen.
18660: 1247
18661:
18662: IV,53o. - Rah.al. N:o 398.
18663:
18664:
18665:
18666:
18667: Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoiseksi kuo-
18668: letuslainaksi Helsingin Kristillisen kansanopiston kanna-
18669: tusy hdistykselle.
18670:
18671:
18672: E d u s k u n n a ll e.
18673:
18674: Helsingin kristillinen kansanopisto on lä- den 1954 tilinpäätöksen mukaan lähes 40
18675: hes puolivuosisadan ajan suorittanut maas- milj. markan suuruinen vieraspääoma. Tästä
18676: samme kansalaiskasvatusta isänmaallis-uskon- vieraasta pääomasta lähes 7 milj. markkaa
18677: nollisessa hengessä. Opisto perustettiin tänne on lyhytaikaista luottoa, jota opisto ei ole
18678: Helsinkiin vuonna 1907. Oppilaansa opisto tähän asti pystynyt järjestämään.
18679: saa kautta maan ja nousee oppilaiden yhtei- Edellä olevan perusteella ja kun mainittu
18680: nen tähänastinen määrä lähes 3 000: een. opisto ei aikaisemmin rakennustaan varten
18681: Opetus- ja kasvatustyönsä opisto on suorit- ole saanut valtion avustusta, ehdotamme,
18682: tanut taloudellisten vaikeuksien tähden puut-
18683: teellisissa huonetiloissa. Vasta joulukuussa että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18684: 1953 valmistui opiston uusi ajanmukainen tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
18685: rakennus Helsingin liitosalueelle Laajasaloon. markan määrärahan annettavaksi hal-
18686: Rakennus sijaitsee meren rannalla, arvok- pakorkoisena kuoletuslainana H elsin-
18687: kaana tontilla. Rakennuksen tilavuus on yli gin kristillisen kansanopiston kan-
18688: 6 000 m3 ja tuli se maksamaan lähes 45 milj. natusyhdistys r.y: lle mainitun opiston
18689: markkaa. Kun opiston omat varat ovat rakennusta varten.
18690: olleet melko pienet, rasittaa rakennusta vuo-
18691: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
18692:
18693: Erkki W. Mohell. Armas Leinonen. Jaakko Hakala.
18694: Erkki Koivisto. Juho Tenhiälä. Job. Wirtanen.
18695: Antti J. Rantamaa.
18696: 1248
18697:
18698: IV,a31. - Rah.al. N:o 399.
18699:
18700:
18701:
18702: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi
18703: Jämsän kansanopistolle.
18704:
18705:
18706: E d u s k u n n a ll e.
18707:
18708: Jämsän kansanopiston nykyinen opistora- tuki oli kokonaisuudessaan pudonnut pois
18709: kennus valmistui v. 1940. Vaikka tämä budjetista kouluhallituksen ja opetusminis-
18710: 40:lle oppilaalle rakennettu opistorakennus teriön puollosta huolimatta.
18711: tuntu~kin silloin tilavalta ja ajanmukaiselta, Muuttuneen ja samalla tukalan tilanteen
18712: osoittautui se varsin pian liian pieneksi ja edessä on opiston johtokunta tehnyt uuden
18713: ahtaaksi. Tähän vaikutti ennen muuta kar- ja radikaalisesti supistetun vähimmäisohjel-
18714: jalaisen siirtoväen runsas sijoittuminen Jäm- mansa. Jotta tilanne ei kävisi täysin kestä-
18715: sän alueelle ja seutukunnan nopea teollistu- mättömäksi, rakennettaisiin tässä vaiheessa
18716: minen. Jo v. 1945 kehoittikin kouluhallitus vain sellainen lisärakennus, jonka tilavuus
18717: tarkastuskertomuksessaan opiston johtokun- on 4 000 m3 ja jonka kustannusarvio nousisi
18718: taa ryhtymään toimenpiteisiin lisätilojen 30 milj. markkaan. Näinkin saataisiin jo
18719: hankikimiseksi. Tilanne on senjälkeen vain melkoinen parannus oppilaiden asuntotilan-
18720: yhä huonontunut, sillä oppilasmäärä on teeseen ja jossain määrin voitaisiin paran-
18721: viime vuosina ollut 70-80, mikä on tieten- taa poikain auto-, moottori-, metalli-, veisto-
18722: kin tehnyt ahtauden oppilasasuntolassa suu- jne. opetustiloja, samaten kuin tyttöjenkin
18723: reksi, lisännyt painetta opetustilojen koh- talous-, ompelu-, puutarha- jne. opetus saisi
18724: dalla, samalla kun eräät uudet opetusalat lisää opetustilaa. Tätä ammattiin ohjaavaa
18725: vaativat myös uusia opetustiloja. Näissä olo- opetusta on nimittäin otettu opetusohjelmaan
18726: suhteissa onkin opiston johtokunta ryhtynyt viime vuosina entistä enemmän yhteiskun-
18727: toimenpiteisiin välttämättömien lisätilojen nallisten ja ihmisen persoonallisuutta kas-
18728: hankkimiseksi. vattavien aineiden rinnalle, koska käytäntö
18729: Opiston johtokunnan laatiman suunnitel- on osoittanut, että nuoriso itse tarvitsee
18730: man mukaan olisi siten rakennettava uusi, myös sitä. Mainitun lisärakennuksen raken-
18731: 6 000 m3: n suuruinen lisärakennus, jonka tamisen rahoittamiseen tarvittavasta 30 milj.
18732: kustannusarvio on 42 milj. markkaa sekä markasta voi opiston johtokunta omatoimi-
18733: tehtävä tarpeellisia korjauksia vanhassa opis- sesti ja yhteistyössä raha- ja vakuutuslaitos-
18734: torakennuksessa 8 milj. markan kustannus- ten kanssa hankkia äärimmilleen ponnistaen
18735: arvion puitteissa. Kokonaiskustannusarvio enintään 20 milj. markkaa, joten valtiolta
18736: nousi siten 50 milj. markkaan. Tältä poh- olisi saatava vähintään 10 milj. rakennus-
18737: jalta sitten lähdettiin liikkeelle hankkimaan lainaa.
18738: luottoja raha- ja vakuutuslaitoksista, järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18739: tämään arpajaisia jne. Kouluhallitus puo- nioittaen,
18740: lestaan ilmoitti ehdottavansa v: n 1956 tulo-
18741: ja menoarvioon 10 milj. ma11kan rakennus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18742: lainaa ja 10 milj. markan avustusta Jämsän tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
18743: kansanopistolle. Kaikki näytti siten mene- kan määrärahan rakennuslainana Jäm-
18744: vän hyvin, kunnes kävikin ilmi, että valtion sän kansanopistolle.
18745: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
18746:
18747: Atte Pakkanen. Onni Mannila.
18748: Nestori Kaasalainen. Eino Palovesi.
18749: Jaakko Hakala.
18750: 1249
18751:
18752: IV,532. - Fin.mot. N:o 400.
18753:
18754:
18755:
18756:
18757: Forsberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till bygg-
18758: nadsunderstödslån åt Fria kristliga folkhögskolan.
18759:
18760:
18761: Till Riksdagen.
18762:
18763: I hemställningsmotion N: o 171 tili inne- grunder kan förordas. Enär emellertid
18764: varande års riksdag redogjordes i motiverin- skolstyrelsen, enligt en utskottet delgiven
18765: gen för Fria kristliga folkhögskolans i Kors- uppgift, redan uppgjort ett förslag om att
18766: holm byggnadsbehov och föreslogs att Riks- regeringen i statsverkspropositionen för år
18767: dagen måtte hemställa om att regeringen i 1956 måtte upptaga 5 000 000 mark tili bygg-
18768: statsförslaget för år 1956 skulle uppta ett nadslån åt ifrågavarande folkhögskola, finner
18769: belopp om 10 milj. mark att som under- utskottet det icke längre nödigt att förorda
18770: stödslån tilidelas nämnda skola. motionens godkännande."
18771: Kulturutskottet, som i sitt betänkande N: o Av regeringens nu tili Riksdagen över-
18772: 1 av den 20 maj 1955 behandlat nämnda lämnade statsverksproposition framgår emel-
18773: motion, uttalade därvid bl. a. följande: ,En- lertid att regeringen inte beaktat skolstyrel-
18774: ligt den utredning utskottet införskaffat är sens i kulturutskottets betänkande nämnda
18775: Fria kristliga folkhögskolan en framgångsrik framställning om byggnadslån åt Fria krist-
18776: och ändamålsenligt ledd undervisnings- liga folkhögskolan.
18777: anstalt, vars verksamhet likväl betydligt för- Med anledning härav föreslår vi,
18778: svåras av de bristfälliga och trånga utrym-
18779: mena. På grund härav samt med heaktande att Riksdagen i 1956 års statsförslag
18780: av de övriga synpunkter, som anföras i måtte införa ett anslag på 10 milj.
18781: motionens motivering, har utskottet blivit mark att som byggnadsunderstödslån
18782: övertygat om, att beviljandet av det i mo- ges åt Fria kristliga folkhögskolan.
18783: tionen avsedda statsbidraget på fullt sakliga
18784: Helsingfors den 20 septem!her 1955.
18785:
18786: John Forsberg. Arthur Larson.
18787: John Österholm. Lauri Järvi.
18788: C. A. Öhman. Sven Högström.
18789: Grels Teir.
18790: 1250
18791:
18792: IV,532, - Rah.al. N:o 400.
18793: Suomennos.
18794:
18795:
18796:
18797: Forsberg ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustus-
18798: lainaksi Fria kristliga folkhögskolan nimiselle kansan-
18799: opistolle.
18800:
18801:
18802: E d u s k u n n a ll e.
18803:
18804: Kuluvan vuoden valtiopäivillä tehdyn toi- mistä voidaan puoltaa täysin asiallisin perus-
18805: vomusaloitteen n: o 171 perusteluissa tehtiin tein. Kun kuitenkin kouluhallitus valiokun-
18806: selkoa Korsholmassa sijaitsevan Fria krist- nan saaman tiedon mukaan on jo tehnyt
18807: liga folkhögskolan nimisen kansanopiston ehdotuksen, että hallitus ottaisi vuoden 1956
18808: rakennuksen tarpeesta ja ehdotettiin edus- tulo- ja menoarvioesitykseen 5 000 000 mark-
18809: kunnan hyväksyttäväksi toivomus, että halli- kaa rakennuslainaa varten puheena olevalle
18810: tus ottaisi vuoden 1956 tulo- ja menoarvio- kansanopistolle, valiokunta ei enää pidä tar-
18811: esitykseen 10 miljoonan markan määrärahan peellisena puoltaa aloitteen. hyväksymistä."
18812: avustuslainaksi mainitulle koululle. Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta
18813: Sivistysvaliokunta, joka mietinnössään tulo- ja menoarvioesityksestä ilmenee kui-
18814: toukokuun 20 päivältä 1955 oli käsitellyt tenkin, että hallitus ei ole ottanut huo-
18815: mainittua aloitetta, lausui siitä mm. seu- mioon sivistysvaliokunnan mietinnössä mai-
18816: raavaa: nittua kouluhallituksen ehdotusta rakennus-
18817: ,Fria kristliga folkhögskolan niminen kan- lainasta Fria kristliga folkhögskolan nimi-
18818: sanopisto on valiokunnan hankkiman selvi- selle kansanopistolle.
18819: tyksen mukaan hyvin menestyvä ja asianmu- Tämän johdosta ehdotamme,
18820: kaisesti johdettu oppilaitos, jonka toimintaa
18821: kuitenkin huoneistotilojen puutteellisuus ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18822: ahtaus suuresti vaikeuttavat. Tämän vuoksi tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
18823: ja ottaen vielä huomioon ne muut näkökoh- kan määrärahan rakennusavustuslai-
18824: dat, joihin aloitteen perusteluissa on viitattu, naksi Fria kristliga folkhögskolan ni-
18825: valiokunta on tullut vakuuttuneeksi, että miselle kansanopistolle.
18826: aloitteessa tarkoitetun valtion avun myöntä-
18827: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
18828:
18829: John Forsberg. C. A. Öhman. Lauri Järvi.
18830: John Österholm. Arthur Larson. Sven Högström.
18831: Grels Teir.
18832: 1251
18833:
18834: IV,5aa. - Rah.al. N:o 401.
18835:
18836:
18837:
18838:
18839: Lindblom ym.: Määrät·ahan osoittamisesta lainaksi Pohjola-
18840: opiston rakentamiseen.
18841:
18842:
18843: E d u s k u n n a 11 e.
18844:
18845: Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto pinta-ala n. 3 000 m2. Koululle tulee yksi
18846: on yhteistoiminnassa Voionmaa-Säätiön kans- varsinainen luentosali ja tämän lisäksi 4 tila-
18847: sa ryhtynyt rakentamaan Oulun läänin Hau- vaa ns. ryhmätyöskentelyhuonetta, jotka voi-
18848: kiputaan pitäjään Kiiminkijoen varrelle daan tarvittaessa yhdistää luentosaliksi. Op-
18849: Pohjola-opistoa. Perusteluna on tähän yri- pilaat tullaan majaittamaan 2 hengen huo-
18850: tykseen ryhdyttäessä ollut, että monipuolis- neisiin ja normaali sijoitusmäärä tulee ole-
18851: tuva yhteiskuntaelämä vaatii yhteiskunnalli- maan 44 oppilasta. Lyhyemmille kursseille
18852: sen tietouden entistä suurempaa levittämistä voidaan oppilaita kuitenkin sijoittaa huomat-
18853: myös Pohjois-Suomen erikoisen vaikeissa olo- tavasti enemmän. Edelleen tulee rakennus-
18854: suhteissa elävien työntekijänuorten keskuu- kompleksiin kuulumaan asunnot rehtoria,
18855: teen. kahta vakinaista opettajaa, vahtimestaria ja
18856: Pohjola-opistosta tulee kansanopistolain keittiöhenkilökuntaa varten.
18857: alainen kansanopisto. Opinto-ohjelmassa tu- Opiston kokonaiskustannusarvio tulee nou-
18858: lee etusija olemaan kansantaloudella, sosiaali- semaan hieman yli 100 milj. markan. Rahoi-
18859: politiikalla, historialla, suomenkielellä ja am- tuksessa on vedottu maan ammatillisesti jär-
18860: mattiyhdistystietoudella. Myös on vakavasti jestäytyneisiin työntekijöihin, joiden keskuu-
18861: harkinnan alaisena metsätyöväen ainakin dessa suoritetaan parhaillaan keräystä raken-
18862: alustavan ammattiopetuksen liittäminen nusrahaston hyväksi. On kuitenkin selvää,
18863: opinto-ohjelmaan. Edelleen tullaan opiston että keräystuloksilla ei voida peittää raken-
18864: SUOJIIn siirtämään Työväen Sivistysliiton nuskustannuksista kuin osa. Tämän vuoksi
18865: metsätyömaita varten perustama siirtokir- allekirjoittaneet vedoten opiston suureen
18866: jasto. Opistossa on aikomus pitkän vuosi- merkitykseen nimenomaan Pohjois-Suomen
18867: kurssin ohella pitää kesäisin n. kuukauden kannalta esittävät eduskunnalle,
18868: kestäviä lyhyitä kursseja.
18869: Rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18870: ja sellaisessa vaiheessa, että opisto valmistu- tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
18871: nee kesällä 1956. Rakennuskompleksiin kuu- markan määrärahan halpakorkoisena,
18872: luu kolme rakennusta, jotka osittain ovat 3- 20 vuoden ajaksi myönnettävänä ra-
18873: osittain 2-kerroksisia. Näiden yhteinen kuu- kennuslainana Pohjola-opiston raken-
18874: tiotilavuus tulee olemaan n. 10 000 m3 ja tamiseksi.
18875: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
18876:
18877: 0. Lindblom. Erkld W. Mohell. G. Henriksson.
18878: V. Liljeström. Juho Karvonen. Veikko Helle.
18879: Vilho Väyrynen. Veikko Kokkola. Bruno J. Sundman.
18880:
18881:
18882:
18883:
18884: 53 l!J 626/55
18885: 1252
18886:
18887: IV,534, - Rah.al. N:o 402.
18888:
18889:
18890:
18891:
18892: Sävelä ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Käsiteolli-
18893: suuden edistämissäätiölle aloittelevien koti- ja käsiteolli-
18894: suusyrittäjien konehankintojen hoitamista varten.
18895:
18896:
18897: E d u s k u n n a 11 e.
18898:
18899: Valtion tulo- ja menoarviossa on jo useana välineistö ammattityöhön ryhtymistä varten.
18900: vuonna ollut määräraha avustuslainojen ja- Edellämainitulla Käsiteollisuuden edistämis-
18901: kamiseksi käsi- ja pienteollisuudelle. Tätä säätiöllä on jo usean vuoden myönteiset koke-
18902: kautta ovat myös monet kotiteollisuusyrittä- mukset ns. vähittäismaksuehdoin tapahtuvan
18903: jinä aloittaneet maaseudun pienyrittäjät saa- perustyövälineistön ja -koneiston hankkimis-
18904: neet työpajansa laajennetuksi ja varustetuksi menettelystä, mikä on tapahtunut hyvin pie-
18905: entistä paremmin ikonein. nin luottotappioin. Tätä mene.telmää noudat-
18906: Sensijaan on lainoja voitu jakaa aloittele- taen joutuu yrittäjä itse asiassa omatoimisesti
18907: ville koti- ja käsiteollisuusyrittäjille vain ai- hankkimaan työvälineensä ja -koneensa, ja
18908: van poikkeustapauksissa tarkoitukseen osoi- tappion vaarasta vastaa Käsiteollisuuden
18909: te.ttujen varojen riittämättömyyden vuoksi. edistämissäätiö. Näin ollen olisi mielestämme
18910: Myös on tarvittavien vakuiden puuttuminen tarkoituksenmukaista lisätä käsi- ja pienteol-
18911: ollut esteenä lainan saannille. Näin on mo- lisuuden tukemiseen merkittyä summaa
18912: nen ammattitaitoisenkin yrittäjän työpaja- 40 000 000 markalla.
18913: suunnitelma saanut jäädä syrjään, semmin- Edellä oleviin perusteluihin viitaten esi-
18914: kin kun Käsiteollisuuden edistämissäätiö, tämme kunnioittavasti,
18915: jonka puoleen heitä on kehoitettu käänty-
18916: mään valtion asettaman lainatoimikunnan ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18917: holta, ei ole voinut pääomiensa riittämättö- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
18918: myyden vuoksi ottaa kuin muutamia kone- ja kohdalla 40 000 000 markan lisämäärä-
18919: perustyövälinehankintoja hoitaakseen. rahan halpakorkoiseksi lainaksi Käsi-
18920: Kun kumminkin ammattikasvatustyön ja teollisuuden edistämissäätiölle, perus-
18921: -opetustoiminnan lisääntyessä ammattitai- työvälin,eiden ja koneiden hankkimi-
18922: toista väkeä tulee entistä runsaammin maa- seksi vähittäismaks1whdoin aloittele-
18923: seudulle, olisi yritteliäimmille heistä varat- ville koti- ja käsiteollisuusyrittäjille.
18924: tava mahdollisuus saada hankituksi perustyö-
18925: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
18926:
18927: Arvo Sävelä. Jaakko Hakala.
18928: Niilo Honkala. Nestori Kaasalainen.
18929: Pertti Rapio.
18930: 1253
18931:
18932: IV,535. - Rah.al. N:o 403.
18933:
18934:
18935:
18936:
18937: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi H el-
18938: singin yliopiston ylioppilaskunnalle kirjastotalon lyhytai-
18939: kaisten rakennuslainojen vakauttamista varten.
18940:
18941:
18942: E d u s k u n n a II e.
18943:
18944: Helsingin yliopistossa opiskelevien ylioppi- laat omatoimisesti hankkineet 16 milj. mk.
18945: laiden ja nuorten tieteenharjoittajien yksi Luottolaitoksista, etupäässä maamme säästö-
18946: kaikkein tärkeimpiä opiskelu- ja tutkimus- pankeista on saatu pitempiaikaista lainaa 70
18947: työn edellytyksiä on Helsingin yliopiston milj. mk. Vakauttamattomia, rakennusaikai-
18948: ylioppilaskunnan kirjasto, joka tällä hetkellä sia luottoja on jälellä 22 milj. mk. Kun
18949: on maan tieteellisistä kirjastoista viidenneksi pitkäaikaisenkin lainamäärän kuoletusaika
18950: suurin. Lisäksi se on ainoa tieteellinen kir- on vain 10-15 vuotta, aiheuttavat lainojen
18951: jasto, josta opiskelijat saavat kurssikirjalli- korot ja lyhennykset suuren menoerän kir-
18952: suutta kotilainaukseen. Tämä merkitsee huo- jaston vuotuiseen talousarvioon. Näin ollen
18953: mattavaa helpotusta kalliisiin opintokustan- tämän laitoksen taloudelle tuottaisi suurta
18954: nuksiin. helpotusta, jos edes em. lyhytaikainen luotto
18955: Ylioppilaskunta on pitänyt välttämättö- voitaisiin muuttaa pitkäaikaiseksi, halpakor-
18956: mänä saada tälle laitokselle uuden talon, koiseksi valtionlainaksi. Tämän johdosta olisi
18957: joka vastikään on valmistunut ja otettu kohtuullista ja suotavaa, että valtio auttaisi
18958: käyttöön. Vanha kirjastotalo oli rakennettu tässä vaiheessa tuntuvammin tätä opiskeli-
18959: jo vuonna 1892, jolloin opiskelijamäärä oli joille välttämätöntä laitosta, joten ehdo-
18960: alle 2 000. Kirjaston käyttäjien määrä ny- tamme kunnioittaen eduskunnalle,
18961: kyisin on n. 10 000, joten vanha rakennus
18962: oli käynyt jo ajat sitten ahtaaksi ja epä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
18963: käytännölliseksi. Jo neljännesvuosisadan vi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
18964: reillä ollut suunnitelma uuden kirjastotalon uudelle momentille 20 miljoonan mar-
18965: rakentamiseksi pantiin alulle viime vuonna. kan määrärahan avustuslainana H el-
18966: Nyt valmistunut kirjastorakennus on tullut singin yliopiston ylioppilaskunnan
18967: maksamaan kalustoineen 108 milj. markkaa. uuden kirjastotalon lyhytaikaisten ra-
18968: Rakennustyön rahoittamiseksi ovat ylioppi- kennuslainojen vakauttamista varten.
18969: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
18970:
18971: Jaakko Hakal~ Atte Pakkanen.
18972: Erkki W. Mohell. 0. A. öhman.
18973: Eino Saari.
18974: 1264
18975:
18976: IV,t~s6. - Rah.al. N:o 404.
18977:
18978: Kajala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Mu-
18979: siikkiopiston omakotisäätiölle Lahden konserttitalon raken-
18980: nustyöstä aiheutuneiden lyhytaikaisten velkojen maksami-
18981: seen.
18982:
18983: Eduskunnalle.
18984: Lahden konserttitalo, jonka on rakennutta- noin 80 miljoonaa markkaa lyhytaikaista
18985: nut Musiikkiopiston omakotisäätiö, on karja- luottoa. Nimenomaan lukuisten vekselien,
18986: laisten ja hämäläisten yhteistoimintahengen joita erääntyy keskimäärin enemmän kuin
18987: kauneimpia ilmauksia. Tämän 31000 ms yksi jokaista päivää kohti, hoitaminen on
18988: käsittävän talon suojissa ovat sijansa saaneet säätiölle erittäin vaikeaa ja kallistakin saat-
18989: Viipurin Musiikkiopisto, 600 hengen kon- taen säätiön toiminnan ja olemassaolon jat-
18990: serttisali lämpiöineen ja muine aputiloineen, kuvasti uhanalaiseksi. Senvuoksi olisi välttä-
18991: Lahden kaupunginorkesterin harjoitussali, mätöntä saada lyhytaikainen velka vakaute-
18992: joka on nimetty Sirposaliksi Viipurin tuksi pitkäaikaisiksi !ainoiksi ja velkoj,en ko-
18993: Musiikkiopiston perustajan, professori Boris konaismäärä alennetuksi niin paljon, että
18994: Sirpon mukaan, Yleisradion Lahden studio talon vuotuisilla tuloilla voidaan kattaa
18995: ja 8-ratainen keilailuhalli. Lisäksi on talossa korko- ja hoitokustannukset. Tähän päämää-
18996: hotelli ja ravintola sekä kannattavuudelle rään pääsemiseksi tarvittaisiin lisäavustusta
18997: tärkeitä myymälätiloja. noin 20 miljoonaa markkaa ja halpakorkoista
18998: Konserttitalon rakentamista varten on Lah- kiinnelainaa noin 50 miljoonaa markkaa.
18999: den kaupunki luovuttanut säätiölle ilmaisen Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityksessä
19000: tontin ja antanut rakennustyötä varten ko- on Musiikkiopiston omakotisäätiölle esitetty
19001: rottomana lainana 30 miljoonaa markkaa. raha-arpajaisten voittovaroista avustuksena
19002: Valtiolta on säätiö saanut tähän mennessä 15 miljoonaa markkaa, mutta kuten edellä on
19003: avustuksena 27 miljoonaa markkaa. Omia selvitetty, ei tämä summa vielä riitä tuiki
19004: ja Viipurin Musiikkiopiston rahastoista saa- välttämättömään velkain vakauttamiseen.
19005: tuja varoja on säätiöllä ollut käytettävänään Pankeilta ja muilta rahalaitoksilta ei säätiö
19006: noin 85 miljoonaa markkaa. Kun konsertti- ole ponnistuksistaan huolimatta voinut saada
19007: talo kuitenkin on, ennakkolaskelmat ylittäen, enempiä kiinnelainoja, mikä osaltaan on joh-
19008: tullut maksamaan kalustoineen noin 340 mil- tunut talon julkisesta luonteesta.
19009: joonaa markkaa, mitä summaa talon eri- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19010: koisluonne huomioonotettuna ei voida pitää nioittavasti,
19011: liian korkeana, on Musiikkiopiston omakoti-
19012: säätiö joutunut varsin raskaan, noin 200 mil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19013: joonaan markkaan nousevan velkataakan alle. tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
19014: Tilannetta vaikeuttaa erityisesti se seikka, markan suuruisen avustuslainan Mu-
19015: että tästä velkasummasta on noin 60 mil- siikkiopiston omakotisäätiölle Lahden
19016: joonaa markkaa vekselivelkoja ja noin 20 konserttitalon rakennustyöstä aiheutu-
19017: miljoonaa markkaa tilivelkoja eli yhteensä neiden lyhytaikaisten velkojen maksa-
19018: mista varten, laina-aikana 25 vuotta.
19019: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
19020: Olavi Kajala. Antti Kukkonen. Laura Brander-Wallin.
19021: Kaino Haapanen. Elli Nurminen. Bruno J. Sundman.
19022: Aino Malkamäki. Kalle Kauhanen. Meeri Kalavainen.
19023: Matti Raipala. Erkki Tuuli. Toivo Kujala.
19024: G. Henriksson. Irma Ham.ara. Eino Raunio.
19025: Esa Koivusilta. Artturi Tienari. Urho Saariaho.
19026: Anni Flinck. J oh. Wirtanen. Felix Seppälä.
19027: Tyyne Paasivuori. Rafael Paasio. Niilo Honkala.
19028: Hemming Lindqvist. Arno Tuuma. Mauri Seppä.
19029: Kaisa Hiilelä.
19030: 12öö
19031:
19032: IV,~a7. - Rah.a.l. N:o 405.
19033:
19034:
19035:
19036:
19037: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi Lapin lää-
19038: nin omavaraistumista edistäviin tarkoituksiin.
19039:
19040:
19041: E d u s k u n n a 11 e.
19042:
19043: Lapin lääni on luonnonantimista rikas toteuttamiseksi on laadittu kymmenvuotis-
19044: maakunta. Paitsi laajoja metsäalueita siellä suunnitelma. Lainapääomia tarvittaisiin yh-
19045: on erittäin runsaasti hyviä viljelyskelpoisia teensä noin 5 000 milj. markkaa, josta maa-
19046: soita. Toisaalta maakunta ei vielä läheskään talouden perusluottoihin noin 3 1;2 miljardia
19047: ole omavarainen sellaisista tarvikkeista, joita ja pienteii)llisuuden tarpeisiin noin 11;2 mil-
19048: se itse voisi tuottaa. Lisäksi työttömyys siellä jardia. Vuosittain tarvittaisiin siis lainapää-
19049: on jatkuvaa. On laskettu, että vuosittain omaa 500 milj. markkaa.
19050: maakuntaan tuotetaan noin 3 miljardin mar- Kun tarkoitukseen ei ole muita pääomia
19051: kan arvosta muualta Suomesta sellaisia tar- tiedossa, olisi vaitionkin edun mukaista hoi-
19052: vikkeita, joita maakunnassa voidaan tuottaa taa tämä asia. Se tulisi nimittäin huomatta-
19053: ja jalostaa. Tämä epäkohta johtuu erityisesti vasti vähentämään maakunnan työttömyys-
19054: pääomien puutteesta. varojen tarvetta, joita viime vuosina on
19055: Lapin läänin maakuntaliiton toimesta on tarvittu 2-3 miljardia markkaa vuosittain.
19056: asiaa perusteellisesti tutkittu. Tällöin on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19057: tultu siihen tulokseen, että omavaraisuuteen nioittaen,
19058: päästäkseen maakuntaan on raivattava 10
19059: vuoden kuluessa uutta peltoa noin 36 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19060: hehtaaria sekä hankittava lisää noin 18 000 tulo- ja menoarvioon 500 000 000
19061: lypsylehmää. Lisäksi tarvitaan pienteolli- markkaa pitkäaikaisiksi halpakorkoi-
19062: suutta sikäläisten raaka-aineiden jalostami- siksi lainoiksi Lapin läänin omavarais-
19063: seen ja kehittämiseen. Tämän ohjelman tumista edistäviin tarkoituksiin.
19064: Helsingissä 20 päivänä syyskunta 1955.
19065:
19066: Erkld Koivisto. Lauri Järvi.
19067: Niilo Ryhtä.. M. 0. Lahtela.
19068: 1256
19069:
19070: IV,53s. - Rah.al. N:o 406.
19071:
19072:
19073:
19074:
19075: Ryhtä ym.: ~Määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi tie-
19076: ja kuivatustöiden suorittamiseen aikaisemman asutuslain-
19077: säädännön mukaan muodostetuilla tiloilla.
19078:
19079:
19080: E d u s k u n n a ll e.
19081:
19082: Hallitus on vuoden 1956 tulo- ja menoar- Kun yksinomaan rakentamistöihin voidaan
19083: vioesityksessään 19 Pl. II: 11 ,Maanparan- arvioida vuonna 1956 tarvittavan n.
19084: nus-, tienteko-, raivaus- ja rakennustyöt asu- 80 000 000 markkaa ja kun momentin varoja
19085: tustoimintaa varten" kohdalla ~dottanut lisäksi tarvitaan tie-, kuivatus- ja raivaustöi-
19086: myönnettäväksi perusteluissa lähemmin mai- hin sekä tientekolainoitukseen, on hallituksen
19087: nittuihin tarkoituksiin 17 000 000 markkaa. ehdottamaa määrärahaa välttämättömään
19088: Määräraha on kuitenkin todelliseen tarpee- tarpeeseen verrattuna pidettävä täysin riit-
19089: seen verrattuna niin vähäinen, että se mer- tämättömänä.
19090: kitsee normaaliajan asutustoiminnan huo- Hallituksen esityksessä tämän momentin
19091: mattavaa tyrehtymistä. Määrärahaa käyte- kohdalla olevia perusteluja asutuslaissa edel-
19092: tään eniten asukkaalle viljelys- ja raivausso- lytettyjen tie- ja kuivatustöiden suorittami-
19093: pimuksella luovutettujen ns. koeviljelystilo- sen osalta olisi myös selvennettävä 11 Pl: n
19094: jen rakentamiseen valtion ja asukkaan välillä XVI luvussa olevan vastaavan samannimisen
19095: tehdyn urakkasopimuksen mukaisesti, mikä momentin kohdalla tekemässämme raha-asia-
19096: toiminta on huomattavasti viime aikoina li- aloitteessa ehdottamamme sanamuodon mu-
19097: sääntynyt. Kuluvan vuoden määrärahava- kaisesti. On tärkeätä, että myös aikai-
19098: jaus tulee yksinomaan rakennustöiden osalta semman asutuslainsäädännön ja pika-asutus-
19099: olemaan n. 30 000 000 markkaa. Esitetyllä lain mukaisilla tiloilla tarpeelliset tie- ja kui-
19100: määrärahalla ei siten voitaisi rahoittaa kuin vatustyöt sekä tällaisten hankkeiden vaiku-
19101: osa jo tehtyjen viljelys- ja raivaussopimusten tuspiirissä olevien niihin verrattavien mui-
19102: edellyttämästä rakentamistarpeesta. Ensi den pientilojen tie- ja kuivatustyöt tulevat
19103: vuonna tullaan tekemään lisäksi ainakin noin suoritetuiksi.
19104: 100 uutta viljelys- ja raivaussopimusta. Jol- Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
19105: lei varoja saada enemmän käytettäväksi, su- nioittaen,
19106: pistuu vuoden 1936 asutuslain mukainen
19107: asutustoiminta asukkaiden kanssa koeviljelys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19108: tiloista tehtyihin sopimuksiin, jotka velvoit- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
19109: tavat rakentamaan ja raivaamaan, mutta 11 momentille lisäyksenä 100 miljoo-
19110: jota velvoitusta ei ole mahdollisuutta täyttää naa markkaa tarpeellisten tie- ja kui-
19111: varojen puutteen vuoksi. Huomattava on vatustöiden suorittamiseksi aikaisem-
19112: lisäksi, että näitä rakentamistöitä ei voida man asutuslainsäädännön ja pika-asu-
19113: rahoittaa minkään muun momentin varoilla. tuslain mukaan muodostet1tilla tiloilla.
19114: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
19115:
19116: Niilo Ryhtä. Heikki Soininen.
19117: Arvi Ikonen. Erkki Koivisto.
19118: Eemil Partanen.
19119: 1257
19120:
19121: IV,o39. - Rah.al. N:o 407.
19122:
19123:
19124:
19125:
19126: Kiviaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
19127: maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
19128:
19129:
19130: E d u s k u n n a ll e.
19131:
19132: Maaseudun vähävaraisen väestön asunto- hallituksen esittämästä määrästä. Maaseudun
19133: olot ovat huonot ja kaipaavat perusteellista asunto-olojen !korjaus· olisi suoritettava paitsi
19134: korjausta. Hallituksen esityksen mukaan asumisen viihtyisyyden takia myöskin tervey-
19135: ensi vuoden tulo- ja menoarviossa on maa- dellisistä syistä.
19136: seudun asunto-olojen parantamiseen varattu Myöski~ rakentaminen vähentäisi työttö-
19137: 1 850 miljoonaa markkaa !ainoiksi rakenta- myysmäärärahojen tarvetta maaseudulla.
19138: jille. Maatalousministeriön asutusasiainosas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19139: ton esitys oli ensi vuodeksi 3 miljardia mark-
19140: kaa, mutta todellinen tarve on huomattavasti ' että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19141: vieläkin suurempi. Koska hallituksen esittämä tulo- ja menoarvioon 1150 000 000
19142: määrära:ha ei riitä :kuin osalle lainanhaki- markkaa lisäyksenä lainoiksi maaseu-
19143: joista, olisi määrärahaa tuntuvasti lisättävä dun asunto-olojen parantamiseksi.
19144: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
19145:
19146: Aleksi Kiviaho. Ma.rtti Leskinen. Matti Koivunen.
19147: Toivo Niiranen. Pertti Rapio. Usko Seppi.
19148: 1258
19149:
19150: IV,54o. - Rah.a.l. N:o 408.
19151:
19152:
19153:
19154:
19155: Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus-
19156: Zainoiksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
19157:
19158:
19159: Eduskunnalle.
19160:
19161: Maaseudun vähävaraisen väestön aBunto- tarkoituksenmukaisia ja että rakentamistöitä
19162: olot ovat jatkuvasti varsin huonot erittäinkin ammattitaitoisesti valvotaan, mikä kaikki on
19163: mMll pohjois- ja keskiosissa sekä rajaBeu- omansa suuressa määrin nostamaan rakenta-
19164: duilla. Vanhat korjattavissa olevat sekä kor- mistasoa maaseudullamme.
19165: jauskelvottomina uusittavat asunnot eivät Vuonna 1955 on tarkoitukseen osoitettu
19166: useinkaan täytä alke.ellisimpiakaan asuunolle 1 850 000 000 markkaa. Kysyntää ei tällä
19167: asetettavia vaatimuksia. Kysymyksessä ole- määrällä ole kuitenkaan voitu läheskään tyy-
19168: van väestön vähäiset tulot ja rakentami.skus- dyttää ja suuret määrät täysin perusteltuja
19169: tannusten kalleus muodostavat useimmissa hakemuksia on täytynyt varojen puutteen
19170: tapauksissa asunto-olojen parantamiselle es- vMksi jättää ottamatta vastaan tai odotta-
19171: teen, jonka poistaminen ilman valtion tukea maan uusia varoja. Kun on odotettavissa,
19172: on mahdotonta. Kun usejmmiten kysymyk- e.ttä varojen tarve vuonna 1956 tulee olemaan
19173: sessä ovat muutenkin puutteellisissa olosuh- ainakin saman suuruinen kuin kuluvana
19174: teissa elävät monilapsiset perheet, on asunto- vuonna, on välttämätöntä, että momentille
19175: jen saattaminen mahdollisimman nopeasti osoitetaan varoja ainakin 3 000 000 000 mark-
19176: tyydyttävälle kannalle sitä:kin tärkeämpää. kaa. Hallitus on kuitenkin esityksessään vuo-
19177: Maaseudun asunto-olojen parantamiselle. olisi den 1956 tulo- ja menoarvioksi ehdottanut
19178: annettava sille yhtenä maamme tärkeimpien tätä tarkoitusta varten vain 1850 000 000
19179: kysymysten joukkoon luettavana kuuluva markkaa.
19180: huomio. Ko. asunto-olojen parantamiseen tä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19181: hän mennessä myönnetyt lainavarat eivät ole
19182: läheskään tyydyttäneet kysyntää, vai'kka ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19183: kentajille myönnetyt lainat ovat olleet suu- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
19184: ruudeltaan keskimäärin vain n. 30 % raken- 12 momentt"lle 1150 000 000 markan
19185: tamiskustannuksista. Lisäksi on otettava huo- lisäyksen rakennuslainoiksi maaseudun
19186: mioon, että lainoja myönnettäessä huolehdi- asunto-olojen parantamiseen.
19187: taan siitä, että rakentamissuunnitelmat ovat
19188: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
19189:
19190: Eino Rytinki. Eemil Pa.rta.nen. Eino E. Heikura..
19191: Eino Uusitalo. Esa. Koivusilta. Eeli Erkkilä.
19192: J. J!'. Pöykkö. Yrjö Hautala. Antti J. Ra.;nta.ma.a..
19193: Yrjö Sinkkonen.
19194: 1259
19195:
19196: lV,541. - Ra.h.al. H:o 409.
19197:
19198:
19199:
19200:
19201: Ra.ipala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
19202: maanparannustöitä varten.
19203:
19204:
19205: Eduskunnalle.
19206:
19207: Koska maanparannustoiminnan vaikutus jen puutteessa odottaa vuosikausia kuivatus-
19208: varsinkin maamme liian pienten tilojen elin- töiden aloittamista. Edellämainitulla 400 000
19209: kelpoisuuteen on erittäin suuri nykyoloissa, ha: lla on yhteensä noin 65 000 osakasta,
19210: jolloin lisämaata muulla tavoin ei juuri ole jotka saisivat tilaa kohti kuivatustöiden tul-
19211: saatavissa, olisi tärkeätä, että lainoja maan- tua suoritetuksi yli 5 ha hedelmällistä lisä-
19212: parannustöihin olisi enemmän käytettävissä maata.
19213: kuin nyt tulo- ja menoarvioesityksessä esi- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
19214: tetään, eli 350 000 000 markkaa. kunnioittaen,
19215: Asian laajakantoisuutta kuvaa se, että
19216: tällä kertaa on maanviljelysinsinööripiireissä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19217: rästissä olevia maanparannustutkimusano- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
19218: muksia 5 027 kpl. Kun hyötyalue keskimää- 8 momentille lisäyksenä 100 000 000
19219: rin tällaisissa kuivatushankkeissa on ollut n. markkaa maanparannustöihin myön-
19220: 80 ha, tietää tämä sitä, että noin 400 000 ha nettäviä lainoja varten.
19221: etupäässä juuri pientilojen maista saa Varo-
19222: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
19223:
19224: Matti RaipaJa.. Mauri Seppä.
19225: Erkki Koivisto. Erkki Leikola.
19226: Jaakko Hakala.
19227:
19228:
19229:
19230:
19231: 54 E 626/55
19232: 1260
19233:
19234: IV,542. - Rah.al. N:o 410.
19235:
19236:
19237:
19238:
19239: Bult ym..: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi maaseudun
19240: vähävaraisille talouksiensa sähköistämiseen.
19241:
19242:
19243: E d u s k u n n a ll e.
19244:
19245: Kun sodan jälkeisenä aikana on käytetty tavaksi lainoina maaseudun vähävaraisilla
19246: valtakunnan sähköistämiseen huomattavasti sä:hkön tarvitsijoille.
19247: varoja, olisi luonnollista, että varattaisiin Valitettavasti vuoden 1956 tulo- ja meno-
19248: mahdollisuus kaikille tämän 'energian hyväk- arvioon ei ole tähän tarkoitukseen varattu
19249: sikäyttöön. varoja.
19250: Valitettavasti kuitenkin on niin, että suuri Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19251: määrä maaseudun pieneläjistä ei voi liittyä
19252: sähkön käyttäjiksi varojen puuttuessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19253: Tämän esteen poistamiseksi olisi valtioval- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark-
19254: lan kiinnitettävä asiaan entistä parempaa kaa annettavaksi halpakorkoisina lai-
19255: huomiota ja varattava vuosittain valtion tulo- noina maaseudun vähävaraisille säh-
19256: ja menoarvioon tarvittava määräraha annet- köntarvitsijoille talouksiensa sähköis-
19257: tämiseen.
19258: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
19259:
19260: Mikko Hult. Otto Muikku. Toivo Niiranen.
19261: Artturi Koskinen. Väinö Tikkaoja. Varma K. Turunen.
19262: Urho Kulovaara. Elli Nurminen. Veikko Helle.
19263: Urho Kähönen.
19264: 1261
19265:
19266: IV,ö43. - Rah.al. N:o 411.
19267:
19268:
19269:
19270:
19271: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pienvil-
19272: jelijöille sekä maaseudun omakotien ja pienasuntojen
19273: omistajille heidän talouksiensa sähköistämisestä aiheutu-
19274: vien kustannusten suorittamista varten.
19275:
19276:
19277: E d u s k u n n a ll e.
19278:
19279: Maaseudun sähköistäminen on käynnissä. Sähköistämättömät alueet ovat harvaan
19280: Valtio ja kunnat ovat huomattavilla sum- asuttuja syrjäseutuja, ja sähköistys tulee
19281: milla avustaneet maakunnallisia sähköyhty- siitäkin syystä nykyisille sähkön tilaajille
19282: miä hankkeen toteuttamisessa. Maaseudun entistä kalliimmaksi. Kun sähköistäminen
19283: edun ja viihtyisyyden kannalta olisi ensiar- läheskään kaikkien maatalouksien ja maaseu-
19284: voisen tärkeätä saada tämä yritys laajassa dun omakotien ja muiden pienasuntojen
19285: mitassa päätökseen viedyksi. Sähköyhtymille omistajien kohdalta ei ole ilman valtion tu-
19286: myönnetyistä valtion avustuksista huolimatta kea mahdollista, tulisi valtion maakunnalli-
19287: tulee sähköistäminen kuitenkin siksi kalliiksi, sille sähköyhtymille myöntämiensä avustus-
19288: että pienviljelijöiden suuren joukon ja maa- ten lisäksi erikseen tukea heikossa taloudelli-
19289: seudun omakotien ja muitten pienasuntojen sessa asemassa olevia maanviljelijöitä ja
19290: omistajien on ollut pakko pidättyä sähköis- maaseudun omakotien ja muiden pienasunto-
19291: tämissopimuksen tekemisestä. Rahaolojen yhä jen omistajia heille riittävän edullisilla eh-
19292: kiristyessä monet sopimuksen tehneistä ovat doilla myönnettävien lainojen avulla. Lai-
19293: joutuneet vaikeuksiin sopimusten mukaisten noitus voisi tapahtua asutuslautakuntien ja
19294: tariffiyksikkö- ja muiden sähköistämisestä osuuskassojen välityksellä hallituksen anta-
19295: johtuvien maksujen suorittamisessa. Tämä mien ohjeiden mukaisesti.
19296: on vaikuttanut ja tulee edelleenkin vaikutta- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
19297: maan haitallisesti maaseudun sähköistämisen dotamme,
19298: suunnitelmalliseen toteuttamiseen. Maakun-
19299: nalliset sähköyhtiöt vaativat yleensä vähin- etf;Ji Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19300: tään 70'---80 % tariffiyksikköjen mukaisen tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
19301: liittymisen ennen kuin työt muuntajapiirin kan määrärahan jaettavaksi pitkäai-
19302: alueella pannaan käyntiin. Kun siihen raha- kaisina, halpakorkoisina lainoina vähä-
19303: vaikeuksien takia monissa tapauksissa ei ole varaisille pienviljelijöille sekä maaseu-
19304: päästy, on sähköistäminen jäänyt toteutta- dun omakotien ja pienasuntojen omis-
19305: matta. Rakennuskustannuksia ja sähköistä- tajille heidän talouksiensa sähköistä-
19306: misen yleistä toteuttamista ajatellen olisi misestä aiheutuvien lmstannusten suo-
19307: edullista, että liityntä ja työn suoritus ta- rittamista varten.
19308: pahtuisi koko laajuudessaan aina siellä,
19309: minne runkojohdot tulevat vedetyiksi.
19310: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
19311:
19312: Lauri Myllymäki. Elli Stenberg. Eino Roine.
19313: Usko Seppi. Pauli Puhakka. Leo Suonpää.
19314: 1262
19315:
19316: IV,1144. - B.a.h.a.l. N:o 412.
19317:
19318:
19319:
19320:
19321: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistämislainoiksi
19322: pienviljelijöille ja muille heihin verrattaville.
19323:
19324:
19325: E d u s k u n n a.ll e.
19326:
19327: Sodan jälkeisinä vuosina on maaseudun Kun syrjäseutujen ja yleensä maaseudun
19328: sähköistys mennyt ripeästi eteenpäin. Sähkö vähävaraisilla asukkailla ei ole mahdollisuuk-
19329: onkin muodostunut yhdeksi tärkeimmistä sia pääoman puutteen vuoksi hankkia talouk-
19330: hyödykkeistä. Sähkövoima avaa eri puolilla siinsa sähköä, eikä välttämättömiä kojeita,
19331: maaseutua hyvin suuria mahdollisuuksia laa- jotka talouksissa tarvitaan, niin olisi valtion
19332: jankin pienteollisuuden harjoittamiselle maa- tuettava maaseudun vähäv·araisia asukkaita
19333: seudulla ja luo entistä paremmat mahdolli- myöntämällä halpakorkoisia lainoja sähkövir-
19334: suudet maatalouden kehittämiselle myöskin ran saamiseksi ja tarvittavien kojeiden hank-
19335: Pohjois-Suomessa. kimiseksi.
19336: Lapin maakuntaliiton julkaisusta ,Lapin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19337: läänin tulevaisuuden tavoitteita" lähemmin
19338: selviävät ne rajattomat mahdollisuudet, mitkä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19339: esim. Lapin läänin alueena ovat maatalou- tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mark-
19340: den ja kotimarkkinateollisuuden alalla. Näi- kaa käytettäväksi halpakorkoisten säh-
19341: den mahdollisuuksien hyväksi käyttämisen köistämislainojen myöntämiseen pien-
19342: yhtenä edellytyksenä on, että maaseutu, myös- viljelijöille ja muille heihin verratta-
19343: kin syrjäiset alueet, saadaan sähköistetyksi. ville asukkaille.
19344: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
19345:
19346: J. F. Pöykkö. Einari Jaakkola.
19347: T. Saloranta. Erkki Ryömä.
19348: 1263
19349:
19350: IV,545. - Rah.al. N:o 413.
19351:
19352:
19353:
19354:
19355: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi säh-
19356: köistämislainoiksi syrjäseutujen pienviljelijöille.
19357:
19358:
19359: Eduskunnalle.
19360:
19361: Maamme asutuskeskukset ja vauraat rinta- tärkeämpää, koska maamme syrjäseudut ovat
19362: maat ovat olleet jo useita vuosikymmeniä jääneet sähköistämisessä viimeisiksi ja kor-
19363: sähköistettynä. Tämä on saatu aikaan koko keat tariffiyksikkömaksut ja sähköistettävien
19364: kansan yhteisillä ponnistuksilla, työllä ja uh- talouksien sisäjohtotyöt vaativat nykyisin jo
19365: rauksilla. Sähkövoima onkin merkittävällä pieniltäkin talouksilta lähes 200 000 markan
19366: tavalla ja suurella osuudella kehittänyt pääomasijoituksen taloutta kohden. Näinol-
19367: maamme elinkeinoelämää. Sitä mukaa kuin len eivät syrjäseudut selviydy sähköistämis-
19368: maaseudun sähköistäminen edistyy, voidaan kysymyksestä ilman valtion lainoja. Tälläkin
19369: teollisuutta ja monipuolista elinkeinoelämää hetkellä on laajoja sähköistämissuunnitelmia
19370: sijoittaa myös maaseudulle, raaka-aineiden mm. Koillis-Pohjanmaalla ja Kainuussa,
19371: alkulähteelle ja työvoimaakin tuottavan maa- missä Sähköosakeyhtiö Kainuun Valo ja Koil-
19372: seudun omaan piiriin. Sähkön käyttö vähen- lis-Pohjan Sähkö Oy ovat toteuttamassa har-
19373: tää maaseudulla ja maataloudessa tapahtu- vaan asuttujen syrjäseutujen sähköistämistä.
19374: vaa hukkatyötä ja luo edellytykset siellä val- Uusien muuntopiirien perustaminen on tällä
19375: litsevan ahkeruuden ja pitkän työpäivän poh- alueella kuitenkin tuottanut vaikeuksia, sillä
19376: jalla maaseutuelämän kustannusten alentami- pääoman puute on näissä maakunnissa mel-
19377: seen. kein voittamaton este sähköistämiskysymystä
19378: Nykyisenä ajankohtana on kuitenkin syr- eteenpäin vietäessä.
19379: jäisillä maaseutupaikkakunnilla sellaista ra- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19380: hanniukkuutta, ettei ole kyetty sähköistä-
19381: mistä riittävän nopeasti toteuttamaan. Pää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19382: oman puutteessa ovat hyvin monet pientilal- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
19383: liset ja pientalouden harjoittajat jääneet syr- kan määrärahan käytettäväksi pienvil-
19384: jään sähköistämispyrkimyksistä. Senvuoksi jelijöille myönnettävinä halpakorkoi-
19385: olisikin sähköistämisen toteuttamiseen saa- sina sähköistämislainoina maamme syr-
19386: tava valtiolta halpakorkoisia ja pitkäaikaisia jäseutuja sähköistettäessä.
19387: lainoja. Lainojen myöntäminen on sitäkin
19388: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
19389:
19390: Niilo Ryhtä. Tahvo Rönkkö. Erkki Koivisto.
19391: 1264
19392:
19393: IV,546. - Rah.al. N:o 414.
19394:
19395:
19396:
19397:
19398: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistämislainoiksi
19399: vähävaraisille pientilallisille ja muille heihin verrattaville.
19400:
19401:
19402: E d u s k u n n a 11 e.
19403:
19404: Maaseudun ja varsinkin sen harvaan asut- tää valtion varoista halpakorkoista lainaa ti-
19405: tujen syrjäseutujen kiireellinen sähköistämi- lan sähköistämistä varten samoinkuin Poh-
19406: nen on nykyisin muodostunut näitten alueit- jois-Suomen hävitetyn alue.en jälleenrakenta-
19407: ten väestön elämän elpymisen välttämättö- jillekin, olisi valtion oikeudenmukaisuuden ja
19408: mäksi edellytykseksi. Sähkövirran hankkimi- tasapuolisuuden vudksi tuettava muitakin
19409: nen pientiloille tulee kuitenkin siksi kalliiksi, maaseudun vähävaraisia asukkaita myöntä-
19410: etteivät pienviljelijäin omat mahdollisuudet mällä heille halpakoi'koisia lainoja sähkövir-
19411: ja varat tähän monastiikaan riittä. Tästä on ran saamiseksi.
19412: ollutkin seurauksena se valitettava ilmiö, että Kaiken edellä lausutun nojalla, ja kun
19413: maaseudun asukkaat etenkin syrjäseutujen sähköistämislainat ovat edelleenkin maase.u-
19414: hajatiloilla, missä sähkön hankkimisesta ai- ,dun ja erittäinkin sen harvaan asuttujen syr-
19415: heutuu tavallista suurempia kustannuksia, jäseutujen pientiloille erittäin tarpeellisia,
19416: ovat monasti jääneet edelleenkin ilman säh- ehdotamme kunnioittaen,
19417: köä, tai sähkön ovat saaneet tilalleen vain
19418: varakkaammat viljelijät, joiden kannetta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19419: vaksi on jäänyt, vain osan paikka:kunnan tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
19420: asullrlraista ja tiloista pystyessä hankkimaan kan siirtomäärärahan käytettäväksi
19421: sähkövirran, tavallista suuremmat kustan- halpakorkoist en sähköistämislaino jen
19422: nukset. myöntämise.en lähinnä vähävaraisille
19423: Edellä esitetyistä syistä, ja kun maanhan- pientilallisille ja muille heihin verrat-
19424: kintalain mukaan asutetuille voidaan myön- taville henkilölle.
19425: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
19426:
19427: Arvi Ikonen. Niilo Ryhtä.
19428: Heikki Soininen. Yrjö Sinkkonen.
19429: K. Kauhanen.
19430: 1265
19431:
19432: IV,547. - Rah.al. N:o 415.
19433:
19434:
19435:
19436:
19437: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistämislainoiksi
19438: pienviljelijöille.
19439:
19440:
19441: E d u s k u n n a ll e.
19442:
19443: Maaseudun sähköistäminen on tällä kertaa jaettavaksi lainoina samalla tavalla kuin ai-
19444: melko hiljaista senvuoksi, että sähköistämättä kaisemmin hävitetyn alueen väestölle
19445: olevilla syrjäisillä ja harvaanasutuilla myönnetyt sähköistämislainat: 10 vuoden
19446: alueilla asuva väestö on suurimmalta osalta maksuajalla ja 70 % kustannusarviosta, kui-
19447: sellaista vähävaraista väestöä, jolla ei ole tenkin enintään 75 000 markkaa taloutta
19448: mahdollisuutta talouksiaan sähköistää, sillä kohden. Nyt kun ei ole rakennustarvikkeista
19449: korkeat tariffimaksut ja sähköistettävien ta- eikä työvoimasta puutetta, niin maaseudun
19450: louksien sisäasennustyöt tulevat pienissäkin sähköistäminen olisi saatava päätökseen ja
19451: talouksissa maksamaan noin 200 000 mark- siltä osalta elämä elpymään.
19452: kaa. Tällaisen pääoman sijoittamiseen ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19453: yhdellä kertaa ole minkäänlaista mahdolli- nioittaen,
19454: suutta olemassa. Pääoman sijoittamista var-
19455: ten olisi saatava pitkäaikaista ja halpakor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19456: koista lainaa ja saatava maksut tällä tavalla tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
19457: jakaautumaan useamman vuoden aikana kan suuruisen määrärahan jaettavaksi
19458: maksettaviksi. Pitkäaikaista ja halpakor- pienviljelijöille halpakorkoisina lai-
19459: koista lainaa ei ole mahdollisuus saada muu- noina sähköistämistä varten samojen
19460: ten kuin varaamaila valtion tulo- ja meno- perusteitten mukaan kuin hävitettyjen
19461: arvioon sitä varten tarvittava määräraha alueitten sähköistämislainat jaettiin.
19462: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
19463:
19464: Eino Rytinki. Toivo Antila. Eemil Partanen.
19465: Artturi Jämsen. Eino Uusitalo. Ma.rja Lahti.
19466: Eeli Erkldlä. Eino E. Heikura. T. Saloranta.
19467: Tahvo Rönkkö. Yrjö Hautala.
19468: 1266
19469:
19470: 1V,IS4S. - Ra.h.a.l. N:o 416.
19471:
19472:
19473:
19474:
19475: Lahtela. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
19476: vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen maaseudulle.
19477:
19478:
19479: E d u s kunnalle.
19480:
19481: Eduskunta on useaan otteeseen todennut, 1954 valmistunut vedenhankinta- ja viemä-
19482: että vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen röintisuunnitelma, jonka kustannusarvio on
19483: maaseudulla on tärkeä ja että sitä on edis- 278 000 000 markkaa ja joka koskee noin
19484: tettävä valtion tuella. Hallituksen esityk- 4 000 asukkaan vesihuollon järjestelyä. Kun
19485: sessä vuoden 1955 tulo- ja menoarvioksi oli on pidettävä tärkeänä, että tällaiset työt,
19486: ehdotettu 75 000 000 markan määräraha !ai- vaiheittain toteutettuinakin, voitaisiin tehdä
19487: noiksi vesi- ja viemärilaitteiden rakentami- suunnitelman mukaisesti, jolloin myös kehi-
19488: seksi maaseudulle. Vuoden 1956 tulo- ja tys on otettu huomioon, on ehdotettu mää-
19489: menoarvioesityksessä on hallitus esittänyt räraha täysin riittämätön.
19490: ·mainittuun tarkoitukseen 19 Pl. II luvun 13 Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
19491: momentille 50 000 000 markkaa eli 25 000 000 dotamme,
19492: markkaa vähemmän kuin vuonna 1955,
19493: vaikka tarve on lisääntynyt. Maaseudulla on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19494: nyt yksityisten hankkeiden ohella odotta- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
19495: massa lainavarojen saantia useita kymmeniä 13 momentille lisäyksenä 200 000 000
19496: suuria vesihuoltohankkeita, koska kunnollisen markkaa lainoiksi vesi- ja viemäri-
19497: veden saanti terveydellisistä syistä on erikoi- johtolaitteiden mkentamiseen maa-
19498: sen tärkeä. Esimerkkinä mainittakoon Kemi- seudulle.
19499: järven rakennussuunnitelma-alueen vuonna
19500: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
19501:
19502: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
19503: Esa Koivusilta. Niilo Ryhtä. Vilho Väyrynen.
19504: 1267
19505:
19506: IV,u9. - Rah.al. N:o 417.
19507:
19508:
19509:
19510:
19511: Pesonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
19512: vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen maaseudulle.
19513:
19514:
19515: E d u s k u n n a 11 e.
19516:
19517: Viitaten rah.al. n:o 306 (1954 vp.) perus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19518: teluihin ja todeten satojen vesihuoltohank- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 200
19519: keiden, joiden toteuttamiseen tarvitaan yli miljoonaa markkaa lainoiksi vesi- ja
19520: 2 000 miljoonaa markkaa, odottavan maa- viemärijohtolaitteiden rakentamiseen
19521: taloushallituksen insinööriosastolla lainoi- maaseudulle.
19522: tusta, ehdotamme kunnioittavasti,
19523: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
19524:
19525: Edvard Pesonen. Elli Nurminen. G. Henriksson.
19526: Irma Ham.ara. Tyyne Paasivuori. Bruno J, Sundm~.
19527: Onni Mannila.
19528:
19529:
19530:
19531:
19532: 55 E 626/55
19533: 1268
19534:
19535: IV,515o, - Rah.al. N:o 418.
19536:
19537:
19538:
19539:
19540: Våä.nänen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi vesijohto-
19541: ja viemärilaitteiden rakentamiseksi maaseudulle.
19542:
19543:
19544: E d u s k u n n a 11 e.
19545:
19546: Maatalouslaskennan mukaan on yli kahden neisyyteen maassamme. Näiden ja monien
19547: peltohehtaarin viljelmillä vain joka kymme- muiden syiden takia olisi välttämätöntä, että
19548: nenteen asuinrakennukseen vesijohto. Vielä vesihuolto-olot maaseudulla saataisiin mah-
19549: huonompi on tilanne alle kahden peltoheh- dollisimman nopeasti korjaantumaan. En-
19550: taarin tiloilla, koska niistä 94.5 % on ilman simmäisenä edellytyksenä on tällöin riittävien
19551: vesijohtoa. Syynä vesihuoltolaitteiden vähyy- rahavarojen saanti.
19552: teen on ennen kaikkea varojen puute. Val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19553: tion tuki on jatkuvasti ollut asian tärkeyteen nioittaen,
19554: nähden varsin vaatimatonta.
19555: Vesihuoltolaitteiden merkitys työn säästön että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19556: ja asunto-olojen parantamisen kannalta tun- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
19557: nustetaan kaikkialla. On myös tunnettu tosi- markan määrämhan lainoiksi vesi-
19558: asia, että puutteelliset vesihuolto-olomme johto- ja viemärilaitteiden rakentttmi-
19559: ovat pääasiallisena syynä lavantaudin Ievin- seksi maaseudulle.
19560: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
19561:
19562: Hilja Väänänen. Vieno Simonen. Atte Pakkanen.
19563: Marja Lahti. Eino Palovesi. Matti Mattila.
19564: Sylvi Halinen. Lennart Heljas. Elli Nurminen.
19565: Martti Leskinen, Heikki Soininen. KaJle Kämäräinen.
19566: 1269
19567:
19568: IV,e~öl. - Fin.mot. N:o 419.
19569:
19570:
19571:
19572:
19573: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till
19574: lån för höjande av fiskhushållningen.
19575:
19576:
19577: Till Riksdagen.
19578:
19579: För att eliminera svärigheterna som före- I statsförslaget för är 1956 finnas visser-
19580: finnas i fräga om avsättningen pä fisk och ligen för ovannämnt ändamäl upptagna 20
19581: för att hindra att inköpspriset på fisk under miljoner mark - samma belopp som för i
19582: säsongtid faller ned till en ur fiskarens syn- är - men denna summa har visat sig vara
19583: punkt sett olönsam nivä, är man inom alldeles otillräcklig. '
19584: expertkretsar fullt ense om nödvändigheten Hänvisande tili ovanstäende föreslä under-
19585: av att uppföra allt flere anläggningar för tecknade,
19586: frysning, djupfrysning, torkning och för-
19587: ädling av fisk. Sädana anläggningar fordra att Riksdagen i statsförslaget för år
19588: emellertid sä stora anläggningskostnader att 1956 måtte upptaga ett tilläggsanslag
19589: fiskarnas egna företag inte ensamma äro i på 20 miljoner mark att utdelas som
19590: ständ att anskaffa nödigt kapital. Här bör lån med låg ränta åt fiskarnas egna
19591: staten träda hjälpande emellan c;>ch bevilja företag för byggandet av anläggnin-
19592: längfristiga Iän med läg ränta · för sagda gar för frysning, djupfrysning, tork-
19593: ändamäl. ning och förädling av fisk.
19594: Helsingfors den 19 september 1955.
19595:
19596: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik.
19597: RaJner Virtanen. Nestori Nurminen.
19598: 1270
19599:
19600: IV,e~e~1. - Rah.a.l. N:o 419.
19601: Suomennos.
19602:
19603:
19604:
19605: Rosenberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai.,
19606: noiksi kalatalouden edistämiseksi.
19607:
19608:
19609: E d u s k u n n a 11 e.
19610:
19611: Jotta voitaisiin poistaa vaikeudet kalan Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityksessä
19612: menekkimahdollisuuksien suhteen ja estää on tosin otettu edellä mainittuun tarkoituk-
19613: kalan hinnan putoamista sesonkiaikana ka- seen 20 milj. mk - sama määrä kuin tänä
19614: lastajan suhteen kannattamattomalle tasolle, vuonna- mutta tämä määrä on osoittautu-
19615: ollaan asiantuntijapiireissä yksimielisiä siitä, nut aivan riittämättömäksi.
19616: että on välttämätöntä rakentaa yhä useampia Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
19617: jäädytys-, syväjäädytys-, kuivaamis- ja ja- sen vuoksi ehdottavat,
19618: lostuslaitoksia. Sellaiset laitokset vaativat
19619: kuitenkin niin suuria kustannuksia, että ka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19620: lastajien omat yritykset eivät yksin kykene tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
19621: hankkimaan tarvittavaa pääomaa. Tässä on 20 000 000 markkaa halpakorkoisiksi
19622: valtion tultava apuun ja myönnettävä pitkä- lainoiksi kalastajien omille yrityksille
19623: aikaisia halpakorkoisia lainoja. sanottuihin kalan jäädytys-, syväjäädytys-, kui-
19624: tarkoituksiin. vaamis- ja jalostuslaitosten rakenta-
19625: mista varten.
19626: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
19627:
19628: Gösta. Rosenberg. Toivo Asvik.
19629: Rainer Virtanen. Nestori Nurminen.
19630: 1271
19631:
19632: IV,552. - Fin.mot. N:o 420.
19633:
19634:
19635:
19636:
19637: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
19638: stödslån åt lantbrukare, som drabbats av skördeskador
19639: år 1955.
19640:
19641:
19642: T i 11 R i k s d a g en.
19643:
19644: De skördeförluster, som drabbat lant- mål knappast kan uppbringas på den pri-
19645: bruksproduktionen tili följd av torkan och vata lånemarknaden och då lantbruket icke
19646: insektangreppen under detta år, har appro- heller förmår erlägga de höga räntor som är
19647: ximativt uppskattats tili flere miljarder gällande borde stödlån mot låg ränta bevil-
19648: mark. Då lantbruket även under senaste år jas av statsmedel på samma sätt som man
19649: drabbades av minst lika omfattande skörde- förfar t. ex. i vårt västra grannland Sve-
19650: förluster tili följd av den då inträffade onor- rige.
19651: malt rikliga nederbörden, kommer en stor 1\Ied hänvisning tili ovan anförda föreslås
19652: del av lantbruksbefolkningen icke att orka vördsamt,
19653: bära de ekonomiska följderna av nu inträf-
19654: fade naturskador. De största svårigheterna att Riksdagen måtte i statsförslaget
19655: kommer att uppstå beträffande finansierin- för år 1956 upptaga ett anslag om
19656: gen av foderinköp för inkommande stallut- 500 000 000 mark att utges som stöd-
19657: fodringsperiod och för anskaffning av göd- lån mot låg ränta åt sådana lant-
19658: selmedel och utsäde för nästa års behov. brukare, som drabbats av skördeska-
19659: Då tillräckliga lånemedel för dylika ända- dor år 1955.
19660: Helsingfors den 15 september 1955.
19661:
19662: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
19663: Bertel Lindh. John Forsberg.
19664: 1272
19665:
19666: IV,552. - Rah.al. N:o 420.
19667: Suomennos.
19668:
19669:
19670:
19671: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi
19672: vuoden 1955 satovahingoista kärsineille maanviljelijöille.
19673:
19674:
19675: E d u s k u n n a 11 e.
19676:
19677: Ne satovahingot, jotka tänä vuonna ovat vissa yksityisillä lainamarkkinoilla ja kun
19678: kohdanneet maataloutta kuivuuden ja tuho- maatalous ei myöskään kykene maksamaan
19679: hyönteisten johdosta, on ·likimääräisesti ar- voimassa olevia korkeita korkoja, olisi val-
19680: vioitu useiksi miljardeiksi markoiksi .. Kun tion varoista myönnettävä halpakorkoisia
19681: maataloutta myös viime vuonna kohtasivat avustuslainoja samaan tapaan kuin esim.
19682: vähintään yhtä suuret satovahingot silloin läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa.
19683: sattuneiden epänormaalin runsaiden sateiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
19684: takia, maatalousväestöstä suuri osa ei voi kes- nioittaen,
19685: tää nyt sattuneiden luonnon vahinkojen ta-
19686: loudellisia seurauksia. Suurimmat vaikeudet että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19687: tulevat ilmenemään rahoitettaessa rehunostoa tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
19688: alkavaa sisäruokintakautta varten ja lannoi- kan määrärahan halpakorkoisiksi avus-
19689: tusaineiden ja siemenviljan hankintaa ensi tuslainoiksi vuoden 1955 satovahin-
19690: vuoden tarpeisiin. Kun lainavaroja tuskin goista kärsineille maanviljelijöille.
19691: on sellaisiin tarkoituksiin riittävästi Saata-
19692: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
19693:
19694: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
19695: Bertel Lindh. John Forsberg.
19696: 1273
19697:
19698: IV,55s. - Rah.al. N:o 421.
19699:
19700:
19701:
19702:
19703: Seppälä ym.: llfäärärahan osoittamisesta lainaksi Hämeenlin-
19704: nan meijerikoululle.
19705:
19706:
19707: E d u s k u n n a 11 e.
19708:
19709: Maamme meijeriammattihenkilöiden koulu- Meijerit ovat keränneet tarvittavista va-
19710: tus on järjestetty siten, että valtiovalta hoitaa roista 23 300 000 markkaa ja joudutaan niiltä
19711: isännöitsijäin ja juustomestarien koulutuk- tulevana vuonna keräämään jälleen lisää.
19712: sen, mutta ammattiväen valtaosa, meijeriköt Suurin osa kustannuksista on saatu lainoina
19713: ja meijeristit koulutetaan yksityisluontoi- eri rahalaitoksilta ja on lainojen summa
19714: sissa, valtion apua nauttivissa meijerikou- tällä hetkellä 98 500 000 markkaa. Näin
19715: luissa, joita on kolme, Vaasassa ruotsinkie- suuren velkataakan kantaminen on erittäin
19716: linen, Kokemäellä ja Hämeenlinnassa suo- raskasta. Niinpä tekevät näiden velkojen ko-
19717: menkieliset. rot v. 1956 6.oo milj. markkaa.
19718: Kaikista meijerioppilaitoksista on Hämeen- Koska kysymys on maataloutemme ja koko
19719: linnan meijerikoulu suurin, pystyen kerral- kansantalouden kannalta erittäin tärkeän
19720: laan ottamaan vastaan 68 oppilasta, joiden meijeritalouden ammattihenkilökunnan kou-
19721: oppiaika meijerikoulussa kestää yhden luku- luttamisesta ja lisäksi juuri sen henkilökun-
19722: vuoden. Koulu on sisäoppilaitos, jonka pii- nan osan, joka vastaa tuotteiden laadusta,
19723: rissä suoritetaan myöskin käytännön meijeri- ehdotamme kunnioittaen,
19724: harjoitukset kouluun rakennetussa opetus-
19725: meijerissä. Näistä seikoista johtuen on koulun että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19726: tilavuus opettajain- ja oppilasasuntoloineen tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
19727: 12 300 ms ja on se tullut maksamaan markan määrärahan Hämeenlinnan
19728: 99 500 000 markkaa. Lisäksi tulevat erilaiset meijerikoululle myönnettävää halpa-
19729: kalustot, laboratorio- ja opetusvälineet sekä korkoista lainaa varten.
19730: meijerikoneet, joten koulun hinta on
19731: 110 000 000 markkaa.
19732: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
19733:
19734: Felix Seppälä. Saara Forsius. Matti Raipala.
19735: Aino Malka.mäld. Erkki Koivisto. Arvo Sävelä.
19736: Arvo Salminen. Eemil Luukka. Jaakko Hakala.
19737: Niilo Honkala. Erkki W. Mohell. Kaino Haapanen.
19738: Juho Tenhiälä. Hem.ming Lindqvist.
19739: 1274
19740:
19741: IV,554, - Rah.al. N:o 422.
19742:
19743:
19744:
19745:
19746: Hautala ym.: Määrärahan osoittatnisesta avustuslainaksi
19747: Kalajokilaakson maatalouskoululle.
19748:
19749:
19750: E d u s k u n n a 11 e.
19751:
19752: Kalajokilaakson maatalouskoulu on perus- Vuotuismaksut muodostuvat aivan ylivoi-
19753: tettu todellisia tarpeita palvelemaan ja pys- maisiksi. Tilanne onkin tällä hetkellä sellai-
19754: tytetty varsin vaikeissa oloissa. Välttämätön nen, että koulun ottaminen valtion kouluksi
19755: rakentaminen on saattanut koulun taloudel- olisi erittäin ajankohtaista ja suotavaa, sillä
19756: lisen aseman kestämättömäksi. Siksi tarvi- koulun erittäin arvokas maa- ja metsäomai-
19757: taan valtion lisääntyvää tukea. suus eivät ole tuloksi muutettavissa koulun
19758: Koulun kotipaikka on Haapajärvi, joka jatkuvaa menestystä vahingoittamatta.
19759: yhdessä lähikuntien kanssa on voimallisesti Edellä mainitut korkeakorkoiset lainat
19760: tukenut ja auttanut koulua. ovat yhteensä 36 milj. markkaa. Jo se, että
19761: Uusi ajanmukainen maatalouskoulu valmis- tämä summa saataisiin 3% :n lainaksi, hel-
19762: tui ja vihittiin tarkoitukseensa syksyllä 1954. pottaisi tuntuvasti koulun talouden hoita-
19763: Rakentamiskustannukset olivat noin 70 milj. mista. Siksi olisi välttämätöntä, että val-
19764: markkaa. Rahoitus on suoritettu seuraa- tion varoista eduskunnan myötävaikutuksella
19765: vasti: Säästöpankkien Keskusosakepankilta edellä tarkoitettu järjestely suoritettaisiin
19766: 15 000 000 markkaa, korko 7.5 %, OKO:lta uudella avustuslainalla.
19767: 15 000 000 markkaa, korko 8.5 % Poh- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19768: joisoo~Suomen Keskinäiseltä Vakuutusyhtiöltä
19769: 6 000 000 markkaa, korko 8 %, valtiokontto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19770: rilta 30 000 000 markkaa, korko 3 %. Lyhen- tulo- ja menoarvioon 36 000 000 mark-
19771: nykset alkavat v. 1955-56 kolmen ensiksi- kaa halpakorkoiseksi avustuslainaksi
19772: mainitun lainan osalta ja valtion osalta v. Kalajokilaakson maatalouskoululle.
19773: 1959. Lyhennysajat ovat 6-10 vuotta.
19774: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
19775:
19776: Yrjö Hautala. Artturi Jämsen. Eino Rytinki.
19777: Kalle Kämäräinen. Kusti Eskola. Einari Jaakkola.
19778: Eeli Erkkilä. Kauno · K1eemola.. Eino Uusitalo.
19779: 1275
19780:
19781: IV,555. - Rah.al. N:o 423.
19782:
19783:
19784:
19785:
19786: Kyttä ym.: ~llfäärärahan osoittamisesta lainaksi Paimion ker-
19787: honeuvojaopistolle sen säästöpankkien kiinnityslainain
19788: maksamise~si.
19789:
19790:
19791:
19792: E d u s k u n n a 11 e.
19793:
19794: Vuosina 1946-52 rakennettiin Paimioon suunniteltiin, laskettin sen vuokra-arvon kor-
19795: maatalouskerhone.uvojaopisto. Tällä järjeste- vauksen muodostuvan niin suureksi, että
19796: lyllä vakautti Maatalouskerholiitto maatalous- näillä varoilla olisi pystytty hoitamaan opis-
19797: kerhoneuvojain koulutuksen. Opisto työsken- ton velkain korot ja lyhennykset. Näin ei
19798: telee yksityisluonteisista maatalouskerhoneu- kuitenkaan tapahtunut. Paimion opisto sai
19799: vojaopistoista 30. 3. 1951 annetun asetuksen tyytyä vain 65 %: n 'korvaukseen, vaikka
19800: edellyttämällä tavalla. Oppilaita on ollut pa- laissa oli nimenomaan määräys, että ,jos
19801: rina viime vuonna vuosittain 75-80 jakaan- oppilaitos toimii rajaseudulla tai vähävarai-
19802: tuneina kahdelle vuosikurssille. Opettajia sella paikkakunnalla taikka sen taloudellinen
19803: on 9. asema on muista samanluontoisista syistä
19804: Paimion maatalouskerhoneuvojaopiston ti- heikko, voi valtioneuvosto vuodeksi kerrallaan
19805: lan ostamisesta ja sen opisto-, oppilas- ym. myöntää lisäavustusta enintään 15 sadalta".
19806: rakennusten hankkimisesta aiheutui n. 100 Tästä ja siitä johtuen, e.ttä opiston raken-
19807: miljoonan markan kustannukset. Valtio nusten käyttöarvo on laskettu kohtuuttoman
19808: myönsi rakennusavustuksia opistolle yhteensä alhaiseksi, on Paimion kerhoneuvojaopiston
19809: 28.5 milj. markkaa. Osuuskassojen Keskus raha-asiain hoito vaikeutunut vuosi vuodelta.
19810: Oy:ltä saatiin ilman kiinnitysvakuutta 5.22 Tilannetta on pahentanut myös se seikka,
19811: milj. markan luotto tilanostamiseksi ja opisto että opiston rakennustoimintaa varten saatuja
19812: hankki Lounais-Suomen säästöpankeilta ym. säästöpankkien kiinnityslainoja on täytynyt
19813: rakennustoimintaan kiinnityslainoja 25 milj. viime vuosina ryhtyä kuolettamaan.
19814: markan arvosta. Aura- ja Suomi-Yhtiöiltä Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
19815: saatiin niin ikään kiinnityslainoja 18 milj. nioittaen,
19816: markalla. Kiinnityslainojen yhteismäärä
19817: muodostui näin ollen 43 milj. markaksi. Li- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19818: säsi joutui Maatalouskerholiitto hankkimaan tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
19819: lyhytaikaista luottoa Paimion opiston raken- vun 8 momentille 25 miljoonaa mark-
19820: nustoimintaan ja näiden lainojen vakautta- kaa halpakorkoisen lainan myöntä-
19821: miseksi sai kerholiitto v. 1954 30 milj. mar- miseksi Paimion kerhoneuvojaopistolle
19822: kan halpakorkoisen valtion lainan. sen säästöpankkien kiinnityslainain
19823: Silloin, kun Paimion opiston perustamista maksamiseksi.
19824: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
19825:
19826: Harras Kyttä. Elli Nurminen.
19827: Juho Kuittinen. Saara Forsius.
19828:
19829:
19830:
19831:
19832: 66 E 6Z6/55
19833: 1276
19834:
19835: IV,55G. - Rah.al. N:o 424.
19836:
19837:
19838:
19839:
19840: Brander-Wallin ym.: .~Iäärärahan osoittamisesta lainoiksi hei-
19841: kossa taloudellisessa asemassa oleville kunnille kunnallis-
19842: kotien rakentamista ja korjaamista varten.
19843:
19844:
19845: E d u s k u n n a 11 e.
19846:
19847: Kunnalliskotien rakentaminen ja ylläpitä- edellämainitunlaisia lainoja edelleen myön-
19848: minen on muodostunut kunnille taloudelli- nettäisiin.
19849: sesti raskaaksi. Useimmissa kunnissa on kun- Edellä olevaan ja aikaisemmin jätettyihin
19850: nalliskoti liian ahdas. On vielä kuntia, joissa aloitteisiin viitaten ehdotammekin kunnioit-
19851: ei ole kunnalliskotia ollenkaan. Kun monet taen,
19852: muut rasitukset ovat viime vuosina siirtyneet
19853: kuntien kannettavaksi, kaivattaisiin kunnai- että Eduskunta ott(J;isi vuoden 1956
19854: Hskotien uusimiseen ja uusien rakennuksien tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mark-
19855: rakentamiseen myös valtion apua. Aikaisem- kaa huokeakorkoisten lainojen myön-
19856: pina vuosina on ollut rahastoja, joista on tämiseksi heikossa taloudellisessa ase-
19857: halpakorkoisia lainoja myönnetty kunnille 'massa oleville kunnille kunnallislwtien
19858: kunnalliskotien rakentamista varten. Olisi rakentamista ja korjaamista varten.
19859: aivan välttämätöntä saada rahasto, josta
19860: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
19861:
19862: Laura Brander-Wallin. Eino Raunio. Martta Salmela-Järvinen.
19863: Elli Nurminen. Kaisa Biilelä. Tyyne Paasivuori.
19864: 1277
19865:
19866: IV,557. - Rah.al. N:o 425.
19867:
19868:
19869:
19870:
19871: Ryhtä ym. : Määrärahan osoittamisesta lainoiksi K uusatnon
19872: isojakoalueen viljelijöille isojaossa määrättyjen metsätilien
19873: suorittamista varten.
19874:
19875:
19876: E d u s k u n n a ll e.
19877:
19878: Suoritettaessa Kuusamon ja Posion iso- on avohakkaus, joka tietenkin edellyttää pai-
19879: jakoa on tähän mennessä jo päästy siihen kalla laadittua yksityismetsälain 2 §: n mu-
19880: vaiheeseen, että useimmassa jakokunnassa on kaista suunnitelmaa vakuuksineen.
19881: voitu ryhtyä eri tilojen saamia metsäalueita Eräänä esimerkkinä tasinkopuiden aiheut-
19882: erottamaan ja näillä metsäalueilla olevia tamasta metsätilistä mainittakoon Kuusamon
19883: puuston määriä arvioimaan. Tällöin on voitu kunnan Kuolion kyliL'1Sä sattunut tapaus.
19884: todeta, että hyvin monessa jakoikunnassa ovat Kuolion jakokunnassa todettiin erään tilan
19885: eri tiloille tulevat metsät puustoltaan kovin metsän puuston arvoksi metsätUin mukaan
19886: erilaisia ja näinollen tulee eri tilojen kesken 2 900 000 markkaa. Tässä jakokunnassa suo-
19887: tehtäväl\si puuston osalta tasinkotilit. Tämä ritetun osittelun mukaan pitäisi sen kokoisen
19888: metsän puuston erilaisuus johtuu joko maas- tilan puuston arvon olla 1 700 000 mk jako-
19889: ton aiheuttamista kasvutekijöistä tai aikai- kunnan metsien keskiarvon mukaan. Erotus
19890: semmista hakkauksista. Niinpä jouduttiin on näinollen 1200 000 mk, mikä on tältä ti-
19891: mm. sodan jälkeisissä jälleenrakennuspuuta- lalta suoritettava joko rahana tai puuna toi-
19892: varan otoissa hakkaamaan toisin paikoin sille tiloille. Mainitun tilan kasvullisen met-
19893: arvopuut varsin tarkoin ja sotatoimien ai- sämaan pinta-ala on n. 100 ha, joka on kaut-
19894: kana pääteiden varsille sattuneita metsiä taaltaan heikkolaatuista kuusi-koivusekamet-
19895: muutoinkin raiskattiin. Metsätilissä täytyy sää. Puuston arvo on keskimäärin hehtaaria
19896: eri jako-osakkaiden suorittaa nämä tasinko- kohden 29 000 mk. Jotta tilalta maksetta-
19897: tilitykset joko rahassa tai pmiltavarana, ja vaksi määrätty summa 1 200 000 mk voitai-
19898: maksut on suoritettava kahden vuoden ku- siin suorittaa, on tilan metsästä hakattava
19899: luessa siitä, kun tasinkotilityksestä on tehty n. 50 ha avoha;kkauksella, joka tässä tapauk-
19900: maksupäätös. sessa on ainoa oikea hakkaustapa. Mutta
19901: Viime aikoina on Koillis-Suomen metsän- tämäkään ei riitä, koska yksityismetsälain
19902: hoitolautakunnalle tullut pyyntöjä eri jako- 2 § :n mukaisen suunnitelman vaatimat uudis-
19903: kuntien alueella suoritettavasta tasinkopui- tuskustannukset 500 000-700 000 mk on
19904: den leimauksesta. Mutta metsänhoitolauta- myös saatava metsästä. Tilanne johtaakin
19905: kunnan suorittamien katselmusten perusteella siihen, että tällöin joudutaan n. 75 ha:n
19906: on jo voitu todeta, että tasinkopuiden leimaus avohakkaukseen, ,eli kolmeneljäsosaa tilan
19907: johtaa erittäin voimakkaisiin puustopääoman metsästä on ha:kattava paljaaksi, lopun 25
19908: vähennyksiin, jopa niin, että eräiden tilo- ha:n jäädessä tilan ,tukimetsäksi".
19909: jen kohdalla joudutaan hakkaamaan lähes Tämä esitetty esimerkki ei ole ainoa ta-
19910: kolmeneljäsosaa tilan metsistä paljaaksi. paus Kuolion jakokunnassa ja vastaavan-
19911: Tämä epäkohta esiintyy tietenkin räikeim- laisia tapauksia on useissa muissakin jako-
19912: pänä sellaisissa jakokunnissa, joiden puusto kunnissa, tasinkopuiden korvau...<:Summan vaih-
19913: on jakaantunut hyvin epätasaisesti jakokun- dellessa tilojen välisessä metsätilissä 500 000-
19914: nan eri tilojen kesken. Kuusikkoalueilla on 1 000 000 mk. Erikoisesti puustoltaan kuu-
19915: mm. tällaista epätasaisuutta selvästi havaitta- sikkovaltaiset jakokunnat, joista Kuolion li-
19916: vissa. Tämän lisäksi on puusto näillä alueilla säksi on mainittava pahimpina Vuotungin
19917: erittäin heikkolaatuista. Ainoa oikea ja met- ja Suiningin jakokunnat, ovat sellaisia, joissa
19918: sänhoidollinen hakkaustapa tällaisilla alueilla tilojen välinen metsätili tulee johtamaan
19919: 1278 IV,55T. - Metslf.tillen suorittaminen.
19920:
19921:
19922: monessa tapauksessa suuriin korvauksiin. dollisuuksien rajoissa. Ainoa keino asian
19923: Näissä jakokunnissa tulevatkin tilipuiden hoitamiseksi olisikin pitempiaikaisten, huo-
19924: leimaukset aiheuttamaan suuria vaikeuksia keakorkoisten lainojen saanti metsätilikor-
19925: ja voivat myös saattaa tilojen elinkelpoisuu- vauksiin sellaisissa tapauksissa, joissa tar-
19926: den kyseenalaiseksi. vittavaa rahamäärää ei voida ottaa metsästä
19927: Näinkin suuret avohakkaukset ovat tieten- sen tilaa vaarantamatta. Koillis-Suomen
19928: kin sekä metsänhoidollisesti. että yksityis- metsänhoitolautakunnan arvion mukaan olisi
19929: metsätalouden mukaan mahdollisia, mutta Kuusamon ja Posion isojakoalueena tase-
19930: vakavasti harkiten olisi kuitenkin maatila- puiden aiheuttaman metsätilin suoritukseen
19931: metsälöillä pyrittävä noudattamaan kestä- saatava varoja yhteensä 150 miljoonaa mark-
19932: vyysperiaatetta, mikäli halutaan säilyttää kaa. Tämä määrä olisi saatava lainoituk-
19933: tilojen elinkelpoisuus ja turvata niiden tule- seen valtion varoja ja lainat olisi myönnet-
19934: vaisuus. Onhan nykyisten säännösten mu- tävä ainakin 10 vuoden ajaksi ja lainan
19935: kaan mm. asutustiloilla ja yhteismetsissä korko saisi olla korkeintaan 4%. Nämä val-
19936: noudatettava kestävän metsätalouden vaati- tion lainat voitaisiin jakaa paikallisen osuus-
19937: muksia. Nyt esillä olevissa tapauksissa jou- kassan välityksellä ja metsänhoitolautakun-
19938: dutaan kuitenkin tilanteeseen, jolloin puusto- nan ammattimiehen sekä isojakoviranomais-
19939: pääoma hakataan niin tarkkaan, ettei met- ten tekemien laskelmien mukaisesti. Tarvit-
19940: sälö vuosikymmeniin voi antaa viljelmäpuo- tava rahamäärä jakaantuisi kuitenkin koi.
19941: lelle sen tarvitsemaa tukea. men vuoden osa.lle, sillä metsätilitykset eivä',
19942: On otettava myös huomioon, että yhtäk- tule kaikissa jakokunnissa maksettavaksi sa-
19943: kinen runsas tilipuiden leimaaminen aiheut- manaikaisesti, vaan voitaisiin valtion laina
19944: taa paikkakunnan puutavaramarkkinoilla jakaa vv. 1956-57 ja -58 osalle noin
19945: liikatarjontaa, koska tilipuiden ottoaika on 50 000 000 mk kutakin vuotta kohden koko
19946: useimmassa tapauksessa määrätty niin ly- isojakoalueena Kuusamon ja Posion kuntiin.
19947: hyeksi kuin 2 vuotta. Liikatarjonta taasen Ottamalla huomioon sen, että niin isojaon
19948: osaltaan johtaa hintojen alenemiseen, jolloin kuin asutustoiminnankin tarkoituksena on
19949: saattaa käydä niin, ettei tilipuista saada muodostaa elinkelpoisia tiloja, joilla niiden
19950: edes sitä kantohintaa, mikä niistä jakokun- omistajat voisivat harjoittaa pääelinkeino-
19951: nan metsätiliä tehtäessä on arvioitu saata- naan maatilataloutta tarvitsematta lähteä
19952: van. hakemaan muualta toimeentuloaan ja edellä
19953: Jotta tällaiset, tilan elinkelpoisuuteen ai- esitettyyn viitaten ehdotammekin kun-
19954: van ratkaisevasti vaikuttavat hakkaukset nioittaen,
19955: estettäisiin ja hakkaukset saataisiin pysy-
19956: mään normaalin tuottohakkauksen puitteissa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
19957: olisi metsätilistä aiheutuneet korvaukset suo- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
19958: ritettava rahassa. Rahassa maksaminen tuot- kan suuntisen määrärahan käytettä-
19959: taa kuitenkin vähävaraisille viljelijöille ai- väksi K uttsamon isojakoalueen viljeli-
19960: van ylivoimaisia vaikeuksia, koska tarvitta- jöille rnyönnettävinä halpakorkoisina
19961: vaa rahaa ei voida ottaa metsästä eikä pank- lainoina tiloille isojaossa määrättyjen
19962: k~velkakaan korkean koron vuoksi ole mah- metsätilien suorittamiseen.
19963: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
19964:
19965: Niilo Ryhtä. Markus Niskala..
19966: 1279
19967:
19968: IV,558. - Rah.al. N:o 426.
19969:
19970:
19971:
19972:
19973: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi maatalous-
19974: traktorien omistajille metsätöissä tarvittavien lisälaitteiden
19975: hankintaan ja niiden käytön opastamiseen.
19976:
19977: E d u s k u n n a 11 e.
19978:
19979: Maataloustraktorien käytöstä puutavaroi- jälkeen. Vähävaraisille olisi sovellettava osa-
19980: den alkukuljetuksessa on viimeksi kulunei- maksuaikaa, joka olisi kaksi tai kolme vuotta
19981: den vuosien aikana suoritettu kokeiluja, tilanteen mukaan. Opastustyömaita olisi
19982: joissa on saatu syntymään siksi huomattavia aluksi suunniteltava ainakin kolme, nimittäin
19983: säästöjä kuljetuskustannuksissa ja muuten- Pohjois-Suomeen, Kainuuseen ja johonkin
19984: kin päästy siksi huomattaviin tuloksiin, että etelämpänä olevaan maakuntaan, esim. met-
19985: on syytä ryhtyä laajentamaarr maataloustrak- sähallituksen tai joidenkin muiden työnanta-
19986: torien käyttöä koko maassa ja erityisesti jien suurille työmaille.
19987: maan pohjoisosissa, metsäisimmissä maakun- Tarkoitukseen ehdotetusta määrärahasta
19988: nissa, joissa alkukuljetusmatkatkin useim- olisi varattava 20 000 000 markkaa puolitela-
19989: missa tapauksissa ovat pitkät. Kun trakto- ketjujen, vintturien ja kuormaus- ym. lait-
19990: rien käytön kannattavuus riippuu suuresti teiden hankinnan lainoittamiseen ja loput
19991: siitä, paljonko niiden käyttötunteja voidaan 4 500 000 markkaa jaettava työmaiden kes-
19992: lisätä tekemällä muita kuin maatalouden ve- ken koulutuksen, huollon, valmistavien toi-
19993: dätyksiä, on myös talvikauden käyttö sitä menpiteiden ym. kustannusten peittämiseksi.
19994: tärkeämpää, mitä vähäisemmät ovat viljel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19995: mien pinta-alat. nioittaen,
19996: Eräs nopeasti vaikuttava menettely maata-
19997: loustraktorien käytön laajentamiseksi talvi- että Edusktmta ottaisi vuoden 1956
19998: kausina on varata mahdollisimman monelle tulo- ja menoarvioon 24 500 000 mark-
19999: traktorin omistajalle tilaisuus osallistua ope- kaa lainoiksi maataloustraktorien
20000: tustyömailla nykyaikaisiin ja jo kokeiliuin omistajille metsätöissä tarvittavien li-
20001: välinein toimeenpantaviin puutavaran kulje- sälaitteiden hankintaan sekä näiden
20002: tuksiin. Näitä välineitä heidän olisi saatava laitteiden käytön opastamista varten.
20003: lunastaa omikseen kokeilu- ja opastusajan
20004: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
20005:
20006: Arm.a.s Leinonen. J. F. Pöykkö. Eemil Partanen.
20007: Niilo Ryhtä. Lauri J'årvi. Eino Rytinki.
20008: Eeli Erkkilä. Pentti Liedes. Antti Kinnunen.
20009: 1280
20010:
20011: IV,11119, - Rah.al. N:o 427.
20012:
20013:
20014:
20015:
20016: Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätin-
20017: laitoksen sähköpajan henMlökunnalle annettavia omakoti-
20018: lainoja varten.
20019:
20020:
20021: Eduskunnalle.
20022:
20023: Valtion sähköpajan tehdaslaitos sijaitsee mintaa olisi nyt valtiovallan taholta tuettava
20024: Espoon kunnan alueella 10 km Helsingistä. myöntämällä heille halpakorkoisia omakoti-
20025: Tehtaan toiminnan jatkuvasti laajentuessa lainoja.
20026: on ammattityövoiman saannin ja jatkuvan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20027: työsuhteen säilyttäminen asuntojen puutteen
20028: takia vaikeaa, ellei tehtaan välittömään lähei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
20029: syyteen saada järjestetyksi asuntoja. Kun tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
20030: henkilökunnan asuntojen tarvetta ei sähkö- uudelle momentille 5 miljoonaa mark-
20031: pajan toimesta ole ollenkaan voitu tyydyttää, kaa siirtomäärärahana posti- ja lennä-
20032: on henkilökunnan asuntopulasta vapautuak- tinlaitoksen sähköpajan henkilökun-
20033: seen ollut turvauduttava oma-aloitteiseen ra- nalle annettavia halpakorkoisia oma-
20034: kennustoimintaan. Tätä omakotirakennustoi- kotilainoja varten.
20035: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
20036:
20037: Heikki Soininen. o. Muikku. K. Ka.uhaJJ.en.
20038: 1281
20039:
20040: IV,5ao. - Rah.al. N:o 428.
20041:
20042:
20043:
20044:
20045: Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi posti- ja
20046: lennätinlaitoksen henkilökunnalle perustettavia asunto-
20047: osakeyhtiöitä varten.
20048:
20049:
20050: E d u s k u n n a 11 e.
20051:
20052: Kun posti- ja lennätinlaitoksen henkilö- tain takaisin, ei siitä aiheudu valtiolle suora-
20053: kunnan vaikeata asuntotilannetta ei tarkoi- naisia lopullisia menoja. Lisäksi kunnollis-
20054: tukseen osoitettujen määrärahojen avulla ole ten asuntojen saaminen parantaisi työtehoa
20055: kyetty korjaamaan, on posti- ja lennätinlai- ja estäisi myös pätevän henkilökunnan siir-
20056: toksen henkilökunta pyrkinyt oma-aloittei- tymisen sellaisten yksityisten palvelukseen,
20057: sella rakennustoiminnalla lie~entämään asun- jotka pystyvät tarjoamaan asunnon.
20058: topulaansa. Vuodesta 1952 lähtien on tulo- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
20059: ja menoarviossa ollut määräraha !ainoiksi ehdotamme,
20060: posti- ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle
20061: omakotitoimintaa varten. Kun kaupungeissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
20062: ja muissa asutuskeskuksissa omakotitonttien tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II lukuun
20063: saaminen on erittäin vaikeata, olisi tätä oma- uudelle momentille 40 000 000 markan
20064: toimista asuntojen hankkimista tuettava suuruisen määrärahan lainoiksi posti-
20065: myöntämällä asunto-osakeyhtiölinjalla tapah- ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle
20066: tuvan rakennustoiminnan edistämiseksi huo- omatoimisesti perustettavia asunto-
20067: keakorkoisia lainoja. Kun tähän rakennus- osakeyhtiöitä varten.
20068: toimintaan lainatut varat maksetaan· vuosit-
20069: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
20070:
20071: Juho Kuittinen. G.Henriksson. Eino Raunio.
20072: Veikko. Kokkola. Vilho Väyrynen. Urho Kulovaara.
20073: Valto Käkelä.
20074: 1282
20075:
20076: IV,:sa1. - Rah.al. N:o 429.
20077:
20078:
20079:
20080:
20081: Aitib ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
20082: ammatillisten oppilaitosten uudisrakennuksia varten.
20083:
20084:
20085: Eduskunnalle.
20086:
20087: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 294 perus- 25 momentille lisäyksenä 200 000 000
20088: teluihin ehdotamme kunnioittaen, mar-kkaa halpakorkoisina lainoina am-
20089: matillisten opp{laitosten uudisraken-
20090: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 nuksia '!.'arten.
20091: tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
20092: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
20093:
20094: Paavo Aitio. Irma Rosnell. Eino Roine.
20095: Leo Suonpää. Y. Enne. G, Rosenberg.
20096: Kaino Haapanen. J. Mustonen. P. Liedes.
20097: Ta.uno Kelovesi,
20098: 1288
20099:
20100: IV,562. - Rah.al. N:o 430.
20101:
20102:
20103:
20104:
20105: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi maaseutuam-
20106: mattien kurssikeskttksen rakentamiseksi H aukiputaalle.
20107:
20108:
20109: E d u s k u n n a II e.
20110:
20111: Ammattikasvatuskysymys on tullut erit- minnassa ammattienedistämislaitoksen kanssa
20112: täin ajankohtaiseksi jokaisessa maalaiskun- palvella määräaikaisten, lyhyempien kurs-
20113: nassa, koska keskusammattikoulut eivät sien muodossa myös koko Pohjois-Suomen
20114: pysty hoitamaan maalaiskuntien tarvetta. tarvetta erikoisammattimiesten ammattialan
20115: Niinpä Pohjois-Pohjanmaan keskusammatti- kehitystä vastaavana täydennyskoulutuspaik-
20116: koulu ei voi tyydyttää kuin murto-osan laa- kana. Kurssikeskuksen rakennustarvetta var-
20117: jalla alueellaan kouluun pyrkijöistä. Hoi- ten on tehty alustavat piirustukset noin
20118: taakseen itse ammattikoulutustarpeensa ovat 30 000 m3. Paitsi varsinaista kouluraken-
20119: Haukiputaan, Iin, Yli-Iin, Kuivaniemen ja nusta tarpeellisine opetus- ja työhuoneineen,
20120: Kiimingin kunnat perustaneet maaseutuam- tarvitsee keskuskoulu myös tilat erillisiä am-
20121: mattien kurssikeskuksen, joka em. kuntain mattikursseja varten sekä oppilasasuntolan
20122: lisäksi voisi tyydyttää yhtymään ilmeisesti ja opettajien asunnot. Kokonaiskustannus-
20123: myöhemmin liittyvän Pudasjärven koulutus- arvio on 141000 000 markkaa. Rakentaminen
20124: tarpeen. Yhtymän omistuksessa on nyt on suunniteltu tapahtuvaksi kolmessa vai-
20125: Haukiputaan mieskotiteollisuuskoulu, jolla heessa.
20126: on puoli vuosisataa vanhat rakennukset ja Ensimmäinen vaihe käsittäisi varsinaiset
20127: joka alkavaksi lukukaudeksi ottaa vastaan koulurakennukset, toinen vaihe oppilasasun-
20128: 55 oppilasta. Yhtymällä on lisäksi omistuk- tolan ja kolmas opettajien asunnot. Nykyiset
20129: sessaan edellä mainitun koulun tonttiin liit- koulurakennukset tyydyttäisivät rakennus-
20130: tyvä 2 ha:n suuruinen maa-alue, jolle on vaiheen aikaisen tarpeen ja niitä voitaisiin
20131: suunniteltu rakennettavaksi em. maaseutu- myöhemmin käyttää jatkokurssilaisten ma-
20132: ammattien kurssikeskus. Tämä kurssikeskus joitukseen ja varastotiloiksi. Rakentamisen
20133: on suunniteltu sisäoppilaitokseksi, johon nopea aloittaminen on tarpeellista sekä am-
20134: voitaisiin ottaa kaikkiaan 300 oppilasta. Se mattikoulutustarpeen tyydyttämiseksi että
20135: tulisi käsittämään useita ammattilinjoja, myös seudulla vallitsevan työttömyyden tor-
20136: kuten huonekalu- ja rakennuspuusepän, jumiseksi.
20137: maaseudun rakennustyöläisten, maalaissep- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
20138: pien, maaseudun konehuoltajien, autonasen-
20139: tajain, auto-, kilpi- ja rakennusmaalarien, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
20140: korjaussuutareiden ja valjastyöntekijäin am- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
20141: mattialat. N. 100 tytölle on suunniteltu kou- kan suuruisen määrärahan avustuslai-
20142: lutusta talous-, kutomo- ja ompeluosastolla. naksi H aukiputaan kuntaan rakennet-
20143: Maalaisnuorison peruskoulutuksen ohella tavan maaseutuammattien kurssikes-
20144: on kurssikeskuksessa suunniteltu hoidetta- kuksen ensimmäisen rakennusvaiheen
20145: vaksi myös kuntien tarve jatko-opiskelun toteuttamista varten.
20146: suhteen. Lisäksi kurssikeskus voisi yhteistoi-
20147: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
20148:
20149: Pentti Liedes. Yrjö Murto. Irma Torvi.
20150: Eeli Erkkilä. Antti Kinnunen. Lauri Järvi.
20151: Arvi Turkka. Armas Leinonen.
20152: 57 E 626/55
20153: 1284
20154:
20155: IV,5aa. - Rah.al. N:o 431.
20156:
20157:
20158: Salmela-Järvinen ym.: Määrjirahan osoittamisesta halpakor-
20159: koisiksi lainoiksi Ensi Kodeille.
20160:
20161: E d u s k u n n a 11 e.
20162: Yhteiskunnallinen lastenhuolto on viime singissä, Turussa, Tampereella, Oulussa, Lah-
20163: aikoina maassamme huomattavasti kehitty- dessa ja Imatralla. Yksinäisten äitien sijoit-
20164: nyt. Lakisääteisen huollon rinnalla on yksi- taminen pois kotiseudultaan ei ole haital-
20165: tyisten järjestöjen ja yhteisöjen toiminta saa- lista, vaan pikemminkin suotavaa äidin mie-
20166: nut huomattavat mittasuhteet ja niiden yllä- len tasapainon ja sielunterveyden hoidon
20167: pitämien laitosten, lastenkotien ym. laitosten kannalta.
20168: lukumäärä nousee jo useihin kymmeniin. Ensi Kodit on rakennettu yksityisten jär-
20169: Nykyisissä olosuhteissa, jolloin valtiolla sa- jestöjen aloitteesta ja saavat ne valtionapua
20170: moinkuin kunnilla on ollut niin monia muita 30 päivänä joulukuuta 1949 lastenkotien val-
20171: tärkeitä ja varoja vaativia tehtäviä hoidet- tionavusta annetun lain mukaisesti. Kun ko-
20172: tavanaan, on ollut erinomaisen suuri merki- dit kuitenkin on rakennettu suureksi osaksi
20173: tys sillä, että yksityinen avuliaisuus on tä- velkapääomin, korkomenot rasittavat jatku-
20174: ten ottanut hoitaakseen osia siitä huolto- vasti niiden taloutta. Vuoden 1955 valtion
20175: työstä, johon yhteiskunta on velvollinen talousarvioon saatiin tosin 20 milj. markan
20176: puuttumaan. Viime aikoina on kuitenkin määräraha, josta on voitu myöntää halpa-
20177: voitu havaita, että avustusvarat vähitellen korkoisia lainoja Ensi Kotien velkojen va-
20178: ehtyvät, varsinkin kun ulkomaista apua, kauttamiseksi, mutta kun kotien velkojen
20179: jonka varaan sodan jälkeisinä aikoina avus- määrä 1954 lopussa oli n. 100 milj. mk, jäi
20180: tustoiminta rakennettiin, ei enää yhtä run- kuitenkin vielä huomattava summa kallis-
20181: saissa määrin ole saatavissa. korkoisia lainoja kotien taloutta rasittamaan.
20182: Yksinäisten äitien ja heidän lastensa !;isäksi on huomattava, että Rovaniemen
20183: huolto on yhteiskunnan taholta jätetty koko- Ensi Koti, joka alkoi toimintansa vuoden
20184: naan huomiotta. Vaikka huoltolain mukaan 1955 helmikuussa, tuhoutui tulipalossa kesä-
20185: esim. kuntien tulee tarjota apua vaikeuksiin kuun 7 p:nä, ja kun sikäläinen yhdistys
20186: joutuneille yksinäisille äideille, ei kunnilla nyt suunnittelee uuden, tarkoitusta varten
20187: kuitenkaan ole mitään muuta paikkaa kuin rakennetun kodin aikaansaamista, nousevat
20188: kunnalliskoti, johon tällainen äiti lapsineen sen rakennuskustannukset n. 40 milj. mark-
20189: tarpeen vaatiessa voitaisiin sijoittaa. Kun- kaan. Lyhyen olemassaolonsa aikana ehti
20190: nalliskoti ei sinänsä ole sopiva äidin ja lap- Rovaniemen Ensi Koti kuitenkin osoittaa,
20191: sen sijoituspaikka, mutta kun viime aikoina että sen olemassaolo maamme pohjoisimmassa
20192: kunnalliskotienkin luonne on alkanut muut- osassa on erikoisen tarpeellinen.
20193: tua, rakennetaan erillisiä vanhojen koteja, Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin
20194: entiset kuunalUskoteihin sijoitetut mielisai- kunnioittavasti,
20195: raat siirretään hoitolaitoksiin, työhuoltoa tar- että Eduslcunta ottaisi vuoden 1956
20196: vitsevat henkilöt taas työlaitoksiin, ei kun- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
20197: nilla ole käytettävissään minkäänlaisia paik- uudelle momentille 50 miljoonaa mark-
20198: koja yksinäisten äitien ja heidän lastensa kaa halpakorkoisten enintään 3 % :n
20199: sijoittamista varten. Tässä suhteessa voivat lainojen myöntämiseksi Ensi Kotien
20200: tarjota palveluksiaan Ensi Kodit, joita tällä velkojen lyhentämiseen tai perustamis-
20201: hetkellä jo on maassamme kuusi, nim. Hei- kustannuksiin.
20202: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
20203:
20204: Martta Salmela-Järvinen. Anni Flinck. Meeri Kalavainen.
20205: Kaisa Hiilelä. Tyyne Paasivuori. Laura Brander-Wallin.
20206: Vappu Heinonen. Lempi Lehto. Elli Nurminen.
20207: 1285
20208:
20209: 1V,o64. - Rah.al. N:o 432.
20210:
20211:
20212:
20213:
20214: V. Virtasen ym..: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Loma-
20215: liitto r. y: lle Lepolammin lomakodin laajentamisesta ai-
20216: heutuneiden lyhytaikaisten lainojen maksamiseen.
20217:
20218:
20219: E d u s k u n n a ll e.
20220:
20221: Lomaliitto r. y. on jo yli kymmenen vuo- tuottanut suuria vaikeuksia. Vaikka valtiolta
20222: den aikana suorittanut erittäin ansiokasta on saatu 5 ,miljoonaa ja eri luotonantajilta
20223: sosiaalista työtä lomanvieton tarkoituksen- yhteensä 13 miljoonaa markkaa pitkääai-
20224: mukaisen käytön edistämiseksi. Erikoisesti kaista lainaa, on rahoituksesta varsin suuri
20225: on mainittava ne monet tuhannet ylirasit- osa jouduttu hoitamaan lyhytaikaisin lai-
20226: tuneet, suuriperheiset, vähävaraiset äidit, noin, jopa vekseliluottoonkin turvautuen.
20227: jotka ovat Lomaliiton suojissa saaneet viet- Kun tämä on omiaan rasittamaan tämän-
20228: tää maksuttoman loman, loman, joka usein tapaisen sosiaalisen laitoksen toimintaa mil-
20229: on ollut heidän elämänsä ainoa. teipä ylivoimaisesti, toivoisimme, että Loma-
20230: Lomaliitolla on nykyisin yhteensä kahdek- liitto r. y: lle myönnettäisiin 10 miljoonan
20231: san eri lomakotia. Näistä on ollut vain markan halpakorkoinen laina rahoitustilan-
20232: Keurusselkä talvikäyttöinen. Kun varsinkin teen helpottamiseksi.
20233: monien perheenäitien on kesällä mahdotonta Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20234: päästä lomalle, on pyritty järjestämään
20235: heille mahdollisuus lomanviettoon syys- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
20236: talvikautena. Tätä seikkaa silmälläpitäen tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II lu-
20237: Lomaliitto r. y. rakensi kuluneen kesän ai- vun uudelle momentille ,10 000 000
20238: kana talvikäyttöisen lomakodin Lepolam- markan määrärahan pitkäaikaisen
20239: melle. Rakennus on nyt valmis ja se tuli halpakorkoisen lainan myöntämiseksi
20240: maksamaan 35 miljoonaa markkaa. Nyt pys- Lomaliitto r. y: lle liiton Lepolammen
20241: tyy Lepolammen lomakoti vastaanottamaan lomakodin laajentamistyöstä aiheutu-
20242: myös talvikautena 100 lomailijaa. neiden lyhytaikaisten lainojen maksa-
20243: Tämäntapaisen yrityksen rahoittaminen on miseen.
20244: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
20245:
20246: Viljo Virtanen. Varma K. Turunen. Eino Saari.
20247: Nestori Nurminen. Eino Raunio. Onni Hiltunen.
20248: Veikko Helle. Harras Kyttä. Lempi Lehto.
20249: 0. Lindblom. Tyyne Paasivuori. Heikki Soininen.
20250: 1286
20251:
20252: IV,5a5. - Rah.al. N:o 433.
20253:
20254:
20255:
20256:
20257: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Inva-
20258: liidisäätiön ammattikoulun työpaja- ja luokkahuoneraken-
20259: nuksen rakentamista varten.
20260:
20261:
20262: E d u s k u n n a ll e.
20263:
20264: Maassamme toimii useita sotiemme jäl- oppilasta ja kun sen nykyiset työhuonetilat
20265: keen perustettuja invaliidihuoltoa palvelevia ovat 1850 m2, tulee oppilasta kohden ai-
20266: laitoksia. Niistä tunnetuin on Helsingin noastaan 6,4 m2. Samanlainen tilanahtaus
20267: Ruskeasuolla sijaitseva Invaliidisäätiön kun- vallitsee oppilasasuntolassa. Alunperin 4: lle
20268: touttamislaitos. Laitos on ainoa laatuaan ja hengelle tarkoitettuun huoneeseen on ollut
20269: käsittää 305-paikkaisen ortopedisen sairaa- pakko sijoittaa 6 jopa 7 henkeäkin, koska
20270: lan, proteesitehtaan ja ammattikoulun. Am- säätiö on halunnut tarjota niin monelle inva-
20271: mattikoulussa on tällä hetkellä 286 oppilasta, liidille, kuin suinkin mahdollista, tilaisuu-
20272: jotka saavat kolmivuotisen opiskeluaikansa den ammattioppiin. Tämä toimenpide on
20273: kuluessa ammattiopetusta noin 20 eri am- ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että
20274: mattialalla. koulutuskustannukset on voitu pitää koh-
20275: Invaliidisäätiön kuntouttamislaitos on kai- tuullisina.
20276: kissa suhteissa osoittautunut liian pieneksi Kauppa- ja teollisuusministeriön, jonka
20277: ja erikoisesti tämä koskee sen ammattikou- tarkastuksen alaisena koulu on toiminut,
20278: lua. Tilanne viimeksimainitun kohdalta on tarkastajat ovat kuitenkin huomauttaneet,
20279: useissa suhteissa muodostunut aivan kestä- että koulun tilat sekä opetus että asuntolan
20280: mättömäksi, minkä vuoksi säätiön on ollut puolella ovat liian ahtaat, jotta opetusta voi-
20281: pakko suunnitella lisärakennusta koululle. taisiin antaa kyllin tehokkaasti. Asiantun-
20282: Asian selvittämiseksi mainittakoon seuraa- tijalausunto koulun tilan tarpeesta onkin
20283: vaa: saatavana mainitulta ministeriöitä.
20284: Kun Invaliidisäätiön kuntouttamislaitosta Koulun opetus vastaa keskusammattikou-
20285: vuonna 1940 suunniteltiin ja vuonna 1941 lussa annettua opetusta, mutta kauppa- ja
20286: alettiin rakentaa, ei käytettävissä ollut riit- teollisuusministeriön vahvistamien opetusoh-
20287: täviä tietoja ortopedistä sairaalahoitoa ja jelmien toteuttaminen tuottaa vaikeuksia,
20288: ammattikoulutusta tarvitsevista invalii- sillä lukujärjestyksiä laadittaessa ei ole mah-
20289: deista. Tällöin kiinnitettiin päähuomio sota- dollisuutta yhdistää eri ryhmiä tarkoitus-
20290: invaliideihin, joiden lukua taasen jatkosota taan vastaavasti, iltatunteja on järjestettävä,
20291: huomattavasti lisäsi. Invaliidihuoltolain mikä ei opetuksen kannalta ole suotavaa,
20292: tultua vuonna 1947 voimaan on voitu todeta oppilaat joutuvat usein tarpeettomasti siir-
20293: invaliidien niin sairaalahoidon kuin koulu- tymään luokkahuoneista työhuoneisiin jne.
20294: tuksen suuri tarve. Säätiö onkin pääasialli- Mainittakoon edelleen, että työtoiminnan tar-
20295: sesti omilla varoillaan laajentanut laitoksen koituksenmukainen ja ajan vaatimuksia vas-
20296: sairaalaa, mutta ammattikoulun laajentami- taava järjestely on nykyisissä tiloissa hyvin
20297: seen eivät säätiön varat yksinään riitä. vaikea, osittain miltei mahdotonta. Monasti
20298: Invaliidien ammattikoulutuksen tarpeelli- on tyydyttävä harjoitustöihin, vaikka tuo-
20299: suudesta ja koulun laajentamistarpeesta tannollinen työ olisi niin opetustarkoituksia
20300: mainittakoon, että kouluun pyrkijöitä vuo- kuin oppilaiden ammatillista kehitystä pa-
20301: sina 1953-1955 oli 1 077 invaliidia, joista remmin edistävää. Näistä epäkohdista joh-
20302: kuitenkin vain 319 voitiin siihen ottaa, ts. tuu myös, että työtoiminnan taloudellinen
20303: 33% pyrkijäistä on päässyt kouluun. Ku- tulos ei ole sellainen, joksi se riittävissä työ-
20304: ten edellä mainittiin, on koulussa nyt 286 ym. tiloissa voitaisiin kohottaa.
20305: IV,565. - Hakala ym. 1287
20306:
20307: Säätiön ammattikoulun lisärakennusta kaikkia sinne hoitoa saamaan pyrkiviä mva-
20308: varten oli vuoden 1953 tulo- ja menoarviossa liideja.
20309: myönnetty 15 milj. markkaa. Säätiön tar- Kun kolmivuotinen koulutus oppilasta
20310: koituksena oli rakentaa rakennus säätiön ny- kohden säätiön ammattikoulussa maksaa
20311: kyiselle tontille, mutta kaupungin viran- täysihoitoineen noin 600 000 mk, on päämää-
20312: omaiset eivät siihen suostuneet. Näin ollen ränä pidettävä invaliidin mahdollisimman
20313: ei säätiö voinut ottaa lainaa vastaan, vaan nopeaa työhön sijoittamista, sillä työhön
20314: sen oli laadittava uudet suunnitelmat. pystyessään hän nopeasti suorittaa koulu-
20315: Uusi koulurakennus on suunniteltu raken- tukseensa uhratut varat takaisin. Näin ollen
20316: nettavaksi kaupungin tarjoamalle tontille on Invaliidisäätiönkin ammattikoulun uuden,
20317: Paraistentien varrelle. Sen työ- ja luokka- nykyistä suuremman ja tarkoituksenmukai-
20318: huoneiden tehollinen pinta-ala tulisi ole- somman työpajarakennuksen aikaansaaminen
20319: maan noin 5 500 m2 ja kokonaistilavuus va- sekä välttämätön että kiireellinen.
20320: rasto- ym. tiloineen noin 28 600 m3. Sen ra- Edelläolevaan viitaten ja ottaen huomioon
20321: kennuskustannusten, mahdollisimman yksin- sen, että maamme invaliidien ammattioppi-
20322: kertaisesti rakennettuna, on laskettu ole- laitokset eivät voi ottaa suojiinsa kaikkia
20323: van 6 000 mk ms, yhteensä siis 171600 000 niihin pyrkineitä, sen, että maan muissa am-
20324: mk, joka summa on suunniteltu hankitta- mattikouluissa on sama tilanne sekä sen, että
20325: vaksi seuraavasti: Invaliidisäätiön ammattikoulu, opetusohjel-
20326: mansa perusteella, tarjoaa koulun oppilaille
20327: Anottu valtion laina . . . . . . . 85 800 000: --- parhaat opiskelumahdollisuudet, ehdotamme,
20328: Käteisvaroja . . . . . . . . . . . . . . 20 000 000: --
20329: Kiinnelainoja . . . . . . . . . . . . . 65 800 000: --- että Ed1tskunta ottaisi vuoden 1956
20330: tnlo- ja menoar·vioon 19 Pl. II luvttn
20331: Nykyinen koulurakennus käytettäisiin ;ja kohdalle 85 miljo01wn markan avus-
20332: tarvittaisiin välttämättä osaksi oppilasasun- tuslainan Invaliidisäätiön ammatti-
20333: tolaksi, osaksi laajennetun sairaalan tarpei- koulun työpaja- ja lttokkahuoneraken-
20334: siin, sillä sairaalaankaan ei ole voitu ottaa nttksen rakentamiseksi.
20335: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
20336:
20337: Jaakko Hakala. Niilo Honkala. Artturi Tienari.
20338: Juho Tenhiälä. Urho Saariaho. Lauri Järvi.
20339: Matti 'Raipala. Nestori KMSalainen.
20340: 1288
20341:
20342: IV,566, - Rah.al. N:o 434.
20343:
20344:
20345:
20346:
20347: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi lnva-
20348: liidisäätiölle ortopedisen sairaalan rakentamiseksi Ouluun.
20349:
20350:
20351: E d u s k u n n a 11 e.
20352:
20353: Vuoteen 1940 saakka toimi maassamme ai- liideja, mikä johtuu sairaalan ylilääkärin,
20354: noastaan Raajarikkoisten Auttamisyhdistyk- prof. Kallion ortopedisistä harrastuksista.
20355: sen 30-paikkainen ortopedinen sairaala Hel- Invaliidien lääkintähuoltotilanne on to-
20356: singissä, Alppikatu 1: ssä. Sen toiminta lak- della huolestuttava, sillä Invaliidisäätiön sai-
20357: kautettiin talvisodan jälkeen, kun Invaliidi- raalaan jonottaa jatkuvasti pääsyä lähes
20358: säätiö perustettiin. 2 000 invaliidia. Mainittuun jonoon otet-
20359: Nykyään toimii meillä seuraavat ortopedi- taessa suoritetaan ankara karsinta. Siihen ei
20360: set sairaalat: ollenkaan pääse ilman lääkärinlausuntoa, ei
20361: yli 40-vuotias eikä henkilö, joka ei ole inva-
20362: Invaliidisäätiön kuntouttaruis- liidihuoltolain piiriin kuuluva. Tällöin jää-
20363: laitoksen sairaala ....... . 305 paikkaa vät jonosta mm. pois kaikki, jotka jonkun
20364: Jyväskylän invaliidisairaala
20365: ___ __
20366: (toistaiseksi) . . . . . . . . . . . . 30 ...;.;..
20367: joten käytettävissä on yhteensä 335 paikkaa.
20368: ,
20369: muun ortopedisen vamman kuin invaliidi-
20370: huoltolain mukaisen takia ovat hoidon tar-
20371: peessa.
20372: Karsinnasta huolimatta on paikkatilanne
20373: Näistä Invaliidisäätiön sairaala on toistai- niin vaikea, että eräät potilasryhmät saavat
20374: seksi ainoa täydellisesti varustettu ortopedi- odottaa sairaalaanpääsyä jopa viisikin vuotta.
20375: nen erikoissairaala maassamme. Se aloitti Vieläpä sotainvaliiditkin ovat saaneet odot-
20376: toimintansa v. 1943 ja toimi alussa sotasai- taa hoitopaikkaa 2-3 kk.
20377: raalana hoitaen raajakirurgisia tapauksia. Rajaviivan Kokkola-Iisalmi-Nurmes poh-
20378: Hoitoa tarvitsevien sotainvaliidiemme luvun joispuolelta on säätiön jonossa tällä hetkellä
20379: vähennyttyä otti sairaala hoitoonsa myös n. 500 ortopedistä sairaalahoitoa tarvitsevaa
20380: muita invaliideja, mutta sotainvaliideja, invaliidia. Pohjois-Suomessa invaliidien luku
20381: joita otetaan etuoikeutettuina sairaalaan, on on tavallista suurempi, johtuneeko se sitten
20382: jatkuvasti ollut viidesosa sairaalan potilaista. pitkistä taipaleista, erilaisista olosuhteista,
20383: tietämättömyydestä ortopedian mahdollisuuk-
20384: JyväskyIän keskussairaalan valmistuttua sista tms. Myös on voitu todeta, että Poh-
20385: vapautuivat Jyväskylän entisen yleisen sai- jois-Suomessa on paljon luu- ja niveltuber-
20386: raalan rakennukset muihin tarkoituksiin. kuloottisia.
20387: Kesästä 1954 lähtien on sairaalassa suoritettu Pohjoismaissa lasketaan tarvittavan kolme
20388: korjaustöitä sen kunnostamiseksi valtion in- ortopedistä sairaalapaikkaa kymmentätuhatta
20389: valiidisairaalaksi. asukasta kohden. Kun maamme invaliideista
20390: Sairaala on nyt toistaiseksi vain 30-paik- ei ole kunnollista tilastoa, on laskettava
20391: kaisena aloittanut toimintansa eikä sillä vie- edellä olevan perusteella. Sen mukaan las-
20392: läkään ole röntgenkonetta eikä leikkausmah- kien maamme ortopedisten sairaalapaikkojen
20393: dollisuuksia. tarve on 3 X 400 = 1 200. Vähentämällä
20394: Sairaalan paikkaluku nousee korjaustöiden käytettävissä olevat 335 paikkaa edellä ole-
20395: päätyttyä n. 90: een ja pystynee hoitamaan vasta, ottaen huomioon Jyväskylän invalii-
20396: Jyväskylän ja sen lähiympäristön invaliidit. disairaalan valmistumisen, Kirurgisen sairaa-
20397: Lisäksi on mainittava, että Helsingin Ki- lan paikkamahdollisuudet sekä sen, että Kä-
20398: rurgisessa sairaalassa hoidetaan myös inva- pylän pieni kuntouttamislaitos voi ottaa hoi-
20399: IV,566. - Torvi ym. 1289
20400:
20401: toonsa eräitä vain harjoituksen tarpeessa ole- tehti Bertel Liljequistin arkkitehtitoimisto.
20402: via invaliideja, voidaan sanoa, että maal- Sen laatiman luonnoksen pohjalla on pii-
20403: tamme puuttuu n. 700 ortopedistä hoito- rustuksia kehitetty ja pääpiirustukset ovat jo
20404: paikkaa. valmiina.
20405: Lisäksi on otettava huomioon, Viime aikoina on lapsihalvauspropagandan
20406: 1: o että vaikean lapsihalvausepidemian yhteydessä puhuttu ns. kuntouttamislaitok-
20407: varalta ei ole yhtään varapaikkoja, sista. Niistä on sanottava, etteivät ne ole
20408: 2: o että ns. kolmannen asteen lapsihal- sairaaloita ja etteivät ne suinkaan ratkaise
20409: ,·austapaukset vaativat huomattavan määrän edes kysymystä lapsihalvaustapausten hoi-
20410: ortopedisiä sairaalapaikkoja, sekä dosta, koska niihin ei saada örtopedilääkä-
20411: 3: o että luu- ja niveltuberkuloositapaukset reitä ja koska niissä ei ole leikkausmahdolli-
20412: maassamme ovat suurin piirtein hoitamatta suuksia. Niitä tarvitaan täydentämään sekä
20413: ja että heidänkin hoitoonsa tarvittaisiin paik- ortopedistä että muuta kirurgista sairaala-
20414: koja. hoitoa, mikäli sairaaloilla itsellään, kuten
20415: Ortopedisten sairaalapaikkojen lisäämiseksi valitettavasti vielä monessa tapauksessa on
20416: on tehty useita esityksiä. asianlaita, ei ole kuntouttamismahdollisuuk-
20417: Eräs niistä oli ortopedisten osastojen saa- sia.
20418: minen keskussairaaloihin. Ehdotus raukesi, Invaliidisäätiön Ouluun suunnitteleman
20419: kun sairaala-alan suunnittelutoimikunta to- ortopedisen sairaalan paikkaluku tulee ole-
20420: tesi, ettei se nykyisissä olosuhteissa ole mah- maan 200 jakaantuneena kuuden osaston
20421: dollista. kesken. Lisäksi tulee siihen poliklinikka,
20422: Toinen ehdotus oli entisten yleisten sai- röntgenosasto, leikkausosasto ja kuntoutta-
20423: raaloiden luovuttaminen invaliidisairaaloiksi, misosasto voimistelutiloineen ja työpajoineen.
20424: kuten nyt Jyväskylän yleisen sairaalan koh- Edelleen tulee rakennukseen proteesitehdas
20425: dalla on tapahtunut. Tästä ehdotuksesta on ja majatalo invaliidien majoittamiseksi.
20426: sanottava, että kun jo nyt Jyväskylän inva- Sairaalan kuutiotilavuus on 46 000 m3 ja
20427: liidisairaalan korjauksiin on käytetty yli 30 henkilökunnan asuinrakennusten 8 000 m3.
20428: milj. mk ja kun ei ole kuitenkaan saatu edes Rakennusmiesten arvion mukaan tulee ra-
20429: tyydyttävää ratkaisua ja toinen puoli on ko- kennus maksamaan 8 000 mk/m3 eli yhteensä
20430: konaan korjaamatta, on ehdotettu ratkaisu 400 000 000 mk. Puolet henkilökunnan asuin-
20431: kallis ja sen tulos kaikesta huolimatta heikko. rakennuskustannuksista on laskettu voitavan
20432: Lisäksi on sanottava, että Jyväskylän rahoittaa lainavaroilla, koska henkilökunta
20433: sairaala 90-paikkaisena tulee tyydyttämään maksaa vuokraa.
20434: vain Keski-Suomen tarpeen, muttei muuta. Edellä mainittu rakennushanke on suun-
20435: Kolmas ehdotus on Jyväskylän invaliidi- niteltu rahoitettavaksi seuraavasti:
20436: sairaalan laajentaminen 300-paikkaiseksi,
20437: mutta Pohjois-Suomesta sinne on liian pitkät mk
20438: matkat. Invaliidisäätiön rakennusrahasto 13 000 000
20439: Jäljelle jää neljäs ehdotus, Pohjois-Suo- Oulun kaup. lahjoitus ....... . 5 000 000
20440: men ortopedisen sairaalan rakentaminen Ou- Paikkojen myynnistä (50 paik-
20441: luun. kaa a 1 500 000 mk) ....... . 75 000 000
20442: Invaliidisäätiö on vuodesta 1944 lukien teh- Lainaa ..................... . 45 000 000
20443: nyt useita aloitteita mainitun sairaalan ra- Valtion avustus ............. . 262 000 000
20444: kentamiseksi, mutta toistaiseksi ei sitä var-
20445: ten ole saatu määrärahaa valtion talousar-
20446: -----------------
20447: Yht. mk 400 000 000
20448: vioon. Syynä on ollut valtion vaikea raha-
20449: taloudellinen asema sekä se, että keskussai- Ortopedisellä sairaalahoidolla voidaan in-
20450: raaloiden rakentaminen nykyisen standardin valiidin vamma parantaa eräissä tapauksissa
20451: mukaan (paikka 3-5 milj. mk) on vaatinut kokonaisuudessaan ja eräissä tapauksissa voi-
20452: niin paljon varoja. daan vamman aiheuttamaa haittaa huomat-
20453: Invaliidisäätiö on mahdollisimman edulli- tavasti vähentää. Kampurajalkaisuus voi-
20454: sen ratkaisun löytämiseksi v. 1949 laati- daan, jos potilas tuodaan ajoissa hoitoon,
20455: mansa ohjelman puitteissa järjestänyt arkki- kokonaan parantaa, kävelykyvytön saadaan
20456: tehdeille ideakilpailun, jonka voitti arkk:i- liikkumaan jne.
20457: 1290 IV,566. - Ortopedinen sairaala.
20458:
20459:
20460: Näin ollen saadaan yhteiskunnan elätettä- vasta menettt:llystä Tanskassa on saatu erit-
20461: vänä ollut yksilö toimintakykyiseksi ja ve- täin positiivisia tuloksia, ehdotamme,
20462: roja maksavakai kansalaiseksi.
20463: Amerikassa lasketaan, että tällaisen poti- että Edusk1tnta ottaisi vuoden 1956
20464: laan huoltoon uhratun dollarin saa yhteis- tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n II lu-
20465: kunta takaisin 10: nä dollarina. vun kohdalle 262 miljoonan markan
20466: Kaikkeen edellä olevaan viitaten, ja ottaen avustuslainan lnvaliidisäätiön ortope-
20467: huomioon, että ortopedisen sairaalahoidon disen sairaalan rakentamiseksi Poh-
20468: keskittäminen Invaliidisäätiön käsiin merkit- jois-Suomea varten Ouluun.
20469: sisi huomattavaa parannusta ja että Vastaa-
20470: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
20471:
20472: Irma Torvi. Antti Kinnunen. Eino Tainio.
20473: Arvi Turkka. Eeli Erkkilä. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
20474: Niilo ·Ryhtä. J. Mustonen. Toivo Friman.
20475: Eino Rytinki. Yrjö Murto. Esa Hietanen.
20476: Pentti Liedes. H. Tauriainen. Lauri Järvi.
20477: Armas Leinonen.
20478: 1291
20479:
20480: 1V,567. - Rah.al. N:o 435.
20481:
20482: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi allergia-
20483: sairaalan rakentamista varten.
20484: E d u s k u n n a ll e.
20485: Yhteiskunnan velvollisuus tarjota hoito- käsittämään n. 90 sairassiJaa. Helsingin
20486: mahdollisuuksia yliherkkyystauteja, lähinnä kaupunki on luovuttanut sairaalaa varten
20487: keuhkoastmaa, kroonillista ihottumaa, kuten edustavan tontin Meilahdessa yliopiston sai-
20488: maitorupea, heinänuhaa ym. sairastaville on raaloiden viereen. Kustannukset nyt raken-
20489: vuosi vuodelta käynyt yhä selvemmäksi. Laa- nettavasta rakennusvaiheesta nousevat 180
20490: jat tutkimukset näyttävät, että noin joka miljoonaan markkaan, johon tulee lisäksi 35
20491: kymmenes henkilö tarvitsee näiden tautien miljoonaa markkaa sisustusmenoihin. Ra-
20492: vuoksi pitkällistä erikoishoitoa. Pätevän hoi- hoitus on suunniteltu seuraavasti: kuntien
20493: don puute johtaa työkyvyttömyyteen ja vä- osuus (90 sairassijaa a 1% miljoonaa
20494: hitellen invaliditeettiin. Meidän maassamme markkaa) on 135 miljoonaa markkaa. Näistä
20495: osoittaa kansaneläkelaitoksen tilasto, että ovat kunnat ympäri Suomea tähän mennessä
20496: näistä taudeista johtuva invaliditeetti on allekirjoittaneet sopimuksen 72 sairas-
20497: verrattain suuri. Niitten aiheuttama työ- sijasta. Säätiön pääoma on 20 miljoonaa
20498: kyvyttömyys johtaa siten kansantaloudelli- markkaa, lainoja on saatu 30 miljoonaa
20499: sesti varsin huomattaviin menetyksiin. On markkaa ja vielä tarvittava lainamäärä on
20500: myös muistettava, että allergiset taudit usein 30 miljoonaa markkaa.
20501: saavat alkunsa jo pienissä lapsissa ja tur- Muiden kansantautien, kuten tuberkuloo-
20502: melevat heidän koko elämänsä. sin, mielisaira~ksien ja reumatautien hoi-
20503: Tulevien lääkärien ja sairaanhoitajien ny- dossa on jo olemassa kuntainliittojen ja val-
20504: kyisestä koulutusohjelmasta puuttuu allergis- tion tuen varassa rakennettuja sairaaloita
20505: ten tautien opetus ja mahdo!Hsuus erikoistu- ja parantoloita. Samanlainen järjestelmä
20506: miseen niiden alalla. olisi sopiva myös allergiasairaalan rakenta-
20507: Maassamme on v. 1947 lähtien toiminut misessa.
20508: Allergiatutkimussäätiön ylläpitämä, 40-paik- Koska tämä sairaalahanke on potilaitten
20509: kainen allergiasairaala, jossa hoidetaan poti- kannalta hyvin tarpeellinen ja koska myös
20510: laita koko maastamme. Sairaalan varsin ah- allergisten tautien opetus on tärkeä sekä
20511: taista oloista huolimatta ovat hoitopäivät lääkäreille että sairaanhoitajille eikä valtio
20512: yhteensä nousseet 85 796, poliklinikkakäynnit ole tähän asti millään tavalla tukenut aller-
20513: 80 637 ja laboratoriotutkimukset 180 563. gisten potilaiden erikoishoitoa maassamme,
20514: Viime vuoden poliklinikkakäynnit nousivat niin edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20515: 16 293 ja nämä potilaat täytyi ottaa vastaan
20516: kaksi huonetta ja keittiön käsittävässä yksi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
20517: tyishuoneistossa. htlo- ja menoarvioon 30 miljoonaa
20518: Näitten sietämättömien sairaalaolojen takia markkaa halpakorkoiseksi lainaksi
20519: Allergiatutkimussäätiö on neuvoteltuaan lää- käytettäväksi Allergiatutkimussäätiön
20520: kintöhallituksen kanssa päättänyt nopeasti ja kuntain yhteistoiminnassa perustet-
20521: toteuttaa uuden al1ergiasairaalan rakenta- tavan allergiasairaalan rakentamista
20522: misen. Ensimmäinen rakennusvaihe tulee varten.
20523: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
20524:
20525: Tyyne Paasivuori. Nils Meinander. Irma Hamara.
20526: Helge Miettunen. Grels Teir. Saara Forsius.
20527: Martta Salmela-Järvinen. Bertel Lindh. Hertta Kuusinen.
20528: Eino Kilpi. Armas Leinonen. Marja Lahti.
20529: Lempi Lehto. Elli Nurminen. Sylvi Ha.linen.
20530: Vappu Heinonen. John Österholm. 0. Lindblom.
20531: Väinö Rankila. Jaakko Hakala.
20532: 58 E 626/55
20533: 1292
20534:
20535: IV,56s. - Rah.al. N:o 436.
20536:
20537:
20538:
20539:
20540: Väyrynen ym.: JJ'läärärahan osoittamisesta lainaksi Suomen
20541: Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto r. y: lle W esten-
20542: din Invaliidien Ammattioppilaitoksen asuntola- ja oppi-
20543: salirakennuksen rakentamiseen.
20544:
20545:
20546: E d u s k u n n a ll e.
20547:
20548: Hallituksen ,esityksessä eduskunnalle val- tähän tarkoitukseen eivät sovi Ja jotka ki-
20549: tion menoarvioksi vuodelle 1956 on avustus- peästi tarvittaisiin varsinaiseenkin käyt-
20550: lainojen kohdalla 19 pääluokan II luvun 34 töönsä. Kun lisäksi tilojen ahtaus suuresti
20551: kohdassa myönnetty Suomen Siviili- ja Ase- lisää laitoksen korjaus- ja puhdistuskuluja
20552: velvollisuusinvaliidien Liitto r.y: lle korotto- ja kun mitään tiloja ei ole varattavissa hen-
20553: mana lainana 5 miljoonaa markkaa ·west- kilökunnan asunnoiksi, on jatkuvasti tuot-
20554: endin Invaliidien Ammattioppilaitoksen asun- tanut vaikeuksia saada laitokseen kykenevää
20555: tola- ja oppisalirakennuksen rakentamiseen. palveluskunta.a.
20556: Mainittu Westendin Invaliidien Ammatti- Näiden epäkohtien poistamiseksi on Suo-
20557: oppilaitos on aikanaan rakennettu, koneis- men Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien lii-
20558: tettu ja kalustettu kokonaan ilman valtion ton taholta jo lähe.S kymmenen vuoden ajan
20559: tukea ja se on lähes 14 vuotta kestäneen toi- suunniteltu asuntola- ja työsalirakennuksen
20560: minta-aikansa kuluessa menestyksellisesti ra:k!enta.mista. Piirustukset, jotka on tehnyt
20561: työskennellyt invaliidien ammattikasvatuksen arkkitehti Olavi Sortta, ovat jo kauan olleet
20562: hyväksi. valmiina. Tämän noin 3 000 m3:n suurui-
20563: Huolimatta siitä, että tämän laitoksen sen rakennuksen lasketaan tulevan maksa-
20564: työsarka on ollut mitä hyödyllisin, tämän maan kalustoineen 35 miljoonaa markkaa
20565: laitoksen kautta kun tähän mennessä 886 ja mainittu liitto on ilmoittanut itse voi-
20566: invaliidia on saavuttanut ammattitaidon ja vansa huolehtia 15 miljoonan markan rahoi-
20567: voinut palata hyödyllisenä jäsenenä yhteis- tuksesta. Kun ammattioppilaitos toimii erit-
20568: lnmtaan, on tilanahtaus koko ajan vaikeut- täin tärkeäksi katsottavalla tavalla lakisää-
20569: tanut täysitehoista työskentelyä. Neljän op- teisen invaliidihuollon täydentäjänä, esi-
20570: pilaan huoneisiin on majoitettu viisi, jopa tämme tämän vuoksi kunnioittaen,
20571: kuusikin oppilasta ja täten on aiheutunut
20572: monia haittoja asianmukaiselle työskentelylle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
20573: Tällainen asmnistiheys, kun on kysymys tulo- ja menoarvioon 20 mt"'ljoonan
20574: vielä suhteellisen vaikeista invaliidioppi- markan pitkikdkaisen avustuslainan
20575: laista, on oppilaille kohtuuttoman raskasta Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusin-
20576: vaativan opiskelutyön ohessa. Edelleen on valiidien Liitto 1·. y:lle Westendin In-
20577: oppilaitoksen käytössä yksi ainoa luentosali valiidien Ammattioppilaitoksen asun-
20578: ja tämän vuoksi suuri osa teorian oppitun- tola- ja oppisalirakennuksen rakenta-
20579: neista joudutaan antamaan työsa.leissa, jotka miseen.
20580: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
20581:
20582: Vilho Väyrynen. Leo Suonpää. Antti J. Rantamaa.
20583: Heikki Hykkäälä. Otto Muikku. Erkki Leikola.
20584: 1293
20585:
20586: IV,569. - Fin.mot. N:o 437.
20587:
20588:
20589:
20590:
20591: Larson m. fl.: Angående anvisande av anslag till lån åt
20592: l niö kommun för byggande av en menföresbåt.
20593:
20594:
20595: T i 11 R i k s d a g e n.
20596:
20597: Vid utbyggandet av vägnätet i skärgården Houtskär, Rimito och Brändö kommuners
20598: har Iniö kommun med omkring liggande intressen. Ritningar och ett på 26 milj. mark
20599: öar och holmar lämnats helt på sidan. Inte slutande kostnads:förslag :för en :för ända-
20600: heller har båt:förbindelserna tili denna målet lämplig båt, som beräknats kunna
20601: ögrupp tillräckligt beaktats från statens :forcera 8 cm tjock is, är redan uppgjorda.
20602: sida. Under en lång följd av år har tra:fiken Ett statslån på 20 milj. mark mot låg ränta
20603: upprätthållits av s/s Wellamo, men denna är i detta skede nödvändigt för planens :för-
20604: båt, som byggdes redan år 1906 och var av- verkligande.
20605: sedd blott för insjötra:fik, har alls inga möj- Hänvisande till det ovan sagda får vi
20606: ligheter att :forcera is, är numera oekono- vördsamt :föreslå,
20607: misk och helt olämplig :för sitt ändamål,
20608: var:för i:frågavarande skärgård är helt isole- att Riksdagen i statsförslaget för år
20609: rad under men:förestid. Iniö kommun, vars 1956 måtte upptaga ett anslag av
20610: tra:fikproblem är detsamma som de nord- 20 000 000 mark till ett lån åt l niö
20611: liga öarnas i Rimito, har redan tidigare kommun för byggande av en men-
20612: gjort framställning om understöd och lån föresbåt för trafiken på denna kom-
20613: från staten, avseende trafik på linjen Åbo- mun.
20614: Iniö, som samtidigt även skulle betjäna bl. a.
20615: Helsingfors den 20 september 1955.
20616:
20617: Arthur Larson. Niilo Honkala.
20618: John Forsberg. Sven Högström.
20619: John Österholm. Kauno Kleemola.
20620: C. A. Öhman. Harras Kyttä.
20621: Urho Kulovaara.
20622: 1294
20623:
20624: IV,569. - Rah.al. N:o 437.
20625: Suomennos.
20626:
20627:
20628:
20629: Larson ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Iniön kun-
20630: nalle kelirikkaaluksen rakentamista varten.
20631:
20632:
20633: E d u s k u n n a ll e.
20634:
20635: Saariston tieverkostoa laajennettaessa on samalla palvelisi mm. Houtskarin, Rymätty-
20636: Iniön kunta ympäröivine saarineen jätetty län ja Brändön kuntien etuja. Piirustukset
20637: kokonaan siYuun. Ei myöskään laivayhteyk- ja 26 miljoonaan markkaan päättyvä kustan-
20638: sistä tähän saariryhmään ole riittävästi huo- nusarvio tarkoitukseen sopivaa alusta varten,
20639: lehdittu valtion taholla. Monien vuosien ai- jonka on laskettu voivan kulkea 8 sm: n pak-
20640: kana on liikenteestä huolehtinut s/s Wellamo, suisessa jäässä, on jo laadittu. Tässä vai-
20641: mutta tämä alus, joka rakennettiin jo heessa on 20 miljoonan markan halpakorkoi-
20642: vuonna 1906 ja joka oli tarkoitettu vain sisä- nen valtion laina välttämätöntä suunnitelman
20643: vesiliikenteeseen, ei voi lainkaan kulkea toteuttamiselle.
20644: jäissä ja on nyttemmin epätaloudellinen ja Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
20645: kokonaan sopimaton tarkoitukseensa, minkä nioittaen,
20646: vuoksi kysymyksessä oleva saaristo on täysin
20647: eristetty kelirikon aikana. Iniön kunta, jonka että Hallitus ottaisi vuoden 1956
20648: liikennepulmat ovat samat kuin pohjoisten tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
20649: saarten Rymättylässä, on jo aikaisemmin teh- kan määrärahan lainaksi Iniön kun-
20650: nyt esityksen valtion avustuksesta ja lainasta nalle kelirikkaaluksen rakentamista
20651: linjan Turku-Iniö liikennettä varten, mikä varten.
20652: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
20653:
20654: Arthur Larson. C. A. Öhman. Sven Högström.
20655: John Forsberg. Urho Kulovaara. Kauno Kleemola.
20656: John Österholm. Niilo Honkala. Harras Kyttä.
20657: 1295
20658:
20659: IV,570, - Fin.mot. N:o 438.
20660:
20661:
20662:
20663:
20664: Larson m. fl.: Angående anvisande av anslag till lån för
20665: byggande av ett menföresfartyg för trafik på linjen
20666: Abo-skärgården-JJfariehamn.
20667:
20668:
20669: T i ll R i k s d a g e n.
20670:
20671: På grund av den vidsträckta skärgården något mindre än Aranda, byggas och insät-
20672: inom Åboland och Åland har det alltid vål- tas i trafik på linjen Åbo-skärgården-1\fa-
20673: lat svärigheter att på ett någorlunda till- riehamn.
20674: fredsställande sätt sköta vintertrafiken på Då man ej vågar hoppas att staten inom
20675: linjen Åbo-skärgården-l\iariehamn. På en nära framtid kommer att bygga en båt
20676: vintern 1953 insattes statens menföresfartyg för ändamålet, har Ångbåtsaktiebolaget Åland
20677: m/s ,Aranda" i trafik på nämnda linje, vil- i Åbo - som sommartid upprätthållit trafik
20678: ket hälsades med glädje av dem som äro på samma linje under en lång följd av år -
20679: beroende av denna trafik. Det visade sig förklarat sig villigt att låta bygga en båt
20680: dock snart att ,Aranda" ensam icke förmår som vore lämplig för menförestrafik på lin-
20681: sköta denna trafik på sådant sätt som skulle jen Åbo-skärgården-l\iariehamn.
20682: motsvara rimliga krav. l\ienförestrafiken På grund av det ovan anförda få vi vörd-
20683: mellan ändpunkterna pä denna linje, Marie- samt föreslå,
20684: hamn och Åbo, kan Aranda ensam sköta
20685: behjälpligt, men det vore orimligt att lämna att Riksdagen i statsförslaget för är
20686: den mellanliggande skärgården helt isolerad 1956 måtte upptaga ett anslag stort
20687: under menförestider. 50 000 000 mark {ö1· beviljande av ett
20688: ,Aranda", som är en god båt med god långfristigt lån mot låg ränta åt Ang-
20689: isbrytningsförmåga, är djupgående men för båtsaktiebolaget Aland i Åbo eller åt
20690: den skull svårmanövrerad i en del trånga annat fö1· saken intresserat företag
20691: och grunda farvatten som förekommer på för byggande av ett menföresfartyg
20692: denna linje. Därför, och då båten för övrigt att insättas i trafik på linjen Åbo-
20693: ej ensam hinner sköta trafiken på linjen, skärgården-Marieh amn.
20694: borde en andra menföresbåt, som kunde vara
20695: Helsingfors den 19 september 1955.
20696:
20697: Arthur Larson. John Österholm.
20698: John Forsberg. 0. A. Öhman.
20699: Sven Högström.
20700: 1296
20701:
20702: 1V,570. - Rah.al. N:o 438.
20703: S,uomennos.
20704:
20705:
20706:
20707: Larson ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi kelirikko-
20708: aluksen mkentarniseksi linjalle Turku-saaristo-Maaricm-
20709: hamina.
20710:
20711:
20712: E d u s k u n n a 11 e.
20713:
20714: Turunmaan ja Ahvenanmaan laajan saa- teeseen linjalla Turku-saaristo-Maarian-
20715: riston takia on aina ollut vaikeata jotenku- hamina.
20716: ten tyydyttävällä tavalla hoitaa talviliikenne Kun ei uskalla toivoa, että valtio lähitule-
20717: linjalla Turku- saaristo- Maarianhamina. vaisuudessa rakentaisi aluksen tarkoitusta
20718: Talvella 1953 asetettiin valtion kelirikkoalus varten, on turkulainen Ångbåtsaktiebolaget
20719: Aranda liikenteeseen mainitulle linjalle, mitä Åland niminen yhtiö - joka kesäaikana on
20720: toimenpidettä ne, jotka ovat riippuvaisia liikennöinyt monien vuosien ajan samalla
20721: tästä liikenteestä, ilolla tervehtivät. Pian linjalla - selittänyt olevansa halukas raken-
20722: kuitenkin ilmeni, ettei Aranda yksin kykene tamaan aluksen, joka sopisi kelirikkaliiken-
20723: hoitamaan tätä liikennettä kohtuullisia vaa- teeseen linjalla Turku-saaristo-Maarianha-
20724: timuksia vastaavalla tavalla. Kelirikkaliiken- mina.
20725: teen tämän linjan kahden päätepisteen, Maa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20726: rianhaminan ja Turun välillä, Aranda ky- nioittaen,
20727: kenee yksin auttavasti hoitamaan, mutta olisi
20728: kohtuutonta jättää välillä oleva saaristo ko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
20729: konaan eristetyksi kelirikkoaikoina. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
20730: Aranda, joka on hyvä alus ja hyvä jään- kan määrärahan halpakorkoisen lai-
20731: särkijä, on syväkulkuinen ja sen johdosta nan myöntämiseksi Ångbåtsaktiebola-
20732: vaikeasti ohjattavissa eräissä ahtaissa ja ma- get Åland nimiselle yhtiölle Turussa
20733: talissa väylissä, joita on tällä linjalla. Sen tai muulle asiasta kiinnostuneelle yri-
20734: takia ja kun alus muutenkaan ei ehdi yksin tykselle kelirikkoaluksen rakentamista
20735: hoitaa liikennettä linjalla, olisi rakennettava varten linjalle Turku-saaristo-'A!aa-
20736: toinen kelirikkoalus, joka voisi olla vähän rianhamina.
20737: pienempi kuin Aranda, ja sijoitettava liiken-
20738: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
20739:
20740: Arthur Larson. John Österholm.
20741: John Forsberg. 0. A. Öhman.
20742: Sven Högström.
20743: 1297
20744:
20745: IV,on, - Rah.al. N:o 439.
20746:
20747:
20748:
20749:
20750: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Helsingin
20751: kaupungille sen liikenneratkaisujen rahoifttsta va1·ten.
20752:
20753:
20754: E d u s k u n n a 11 e.
20755:
20756: Pääkaupungin nykyinen sisäinen liikenne- ja matkailukeskuksena huomioon ottaen sitä
20757: tilanne on väkiluvun jatkuvasti kasvaessa onkin pidettävä tähän apuun oikeutettuna.
20758: sekä moottoriajoneuvoliikenteen viikastuessa Edellä esitettyyn viitaten ~ehdotamme,
20759: muodostunut kestämättömäksi. Ongelman
20760: ratkaisu vaatii varsin suurisuuntaisia, mul- että Edttskunta ottaisi vuoden .1956
20761: listavia toimenpiteitä. Todennäköisin niistä. tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
20762: lienee maanalainen rautatie. Joka tapauk- kan määrärahan annettavaksi pitkä-
20763: sessa ratkaisu !edellyttää niin suurten laina- aikaiseksi ja halpakorkoiseksi lainaksi
20764: varojen saantia, että Helsinki tarvitsee val- Helsingin kattpungille sen liikenne-
20765: tiovallankin apua. Pääkaupungin aseman ratkaistl,jen raho·itusta varten.
20766: maan valtiollisena, hallinnollisena, kulttuuri-
20767: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
20768:
20769: Unto Miettinen. Paavo Aitio.
20770: Mauri Ryömä. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
20771: Toivo Asvik.
20772: 1298
20773:
20774: IV,ö72. - Rah.al. N:o 440.
20775:
20776:
20777:
20778:
20779: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Rovanie-
20780: men kauppalalle asemakaavapakkolunastnksia varten.
20781:
20782:
20783: E d u s k u n n a 11 e.
20784:
20785: Huhtikuun 27 päivänä 1945 säädettiin laki kaan ole, eikä edes mitään siihen viittaavaa
20786: Rovaniemen kauppalan oikeudesta pakkolu- ilmene lakiesityksessä enempää kuin sen kä-
20787: nastaa kauppalan alueeseen kuuluvaa maata, sittelyssäkään eduskunnassa. Poikkeaminen
20788: jonka lain nojalla Rovaniemen kauppala on tavanmukaisesta täyden korvauksen periaat-
20789: sittemmin asemakaavajärjestelyjä ja omakoti- teesta olisikin outoa ja kohtuutonta, kun tar-
20790: ym. alueiden perustamista varten ottanut kastellaan sitä kansalaispiiriä, johon puhee-
20791: pakkolunastukseen maata kaikkiaan noin 300 naoleva laki kohdistuu. Luovuttajia on ni-
20792: hehtaaria. Pakkolunastusten loppuunsaatta- mittäin kaikkiaan noin 650, joista suurin osa
20793: minen on parhaillaan vireillä. Niiden rahoi- on verrattain vähävaraisia. Kun maanhan-
20794: tusta varten on Rovaniemen ,kauppalalle vuo- kintalaki ja muut lait, joissa nimenomaan
20795: sina 1947-1954 myönnetty valtion lainaa on poikettu täyden korvauksen periaatteesta,
20796: yhteensä 395 000 000 markkaa, josta kuiten- säännöllisesti kohdistuvat varakkaampaan
20797: kin rahana vain 111 500 000 markkaa ja väestönosaan, ovat Rovaniemen pakkolunas-
20798: loput eli 283 500 000 markkaa pitkäaikaisina tuslain kohteena yleensä kaikki, jotka vain
20799: valtion obligaatioina. Tämän lainan raha- omistavat maata Rovaniemen kauppalassa,
20800: osan turvin kauppala on saanut ensiksi olivat he sitten varakkaita tai varattomia.
20801: alkuun paneroansa pakkolunastustoimitukset Mm. on luovuttajista yli 400 vuokra-
20802: loppuunsaatetuiksi, koska korvaukset koko- tontin tai määräalan omistajaa, joista
20803: naisuudessaan voitiin suorittaa rahana, mutta useat menettävät ainoan omaisuutensa. V ar-
20804: kun kauppala sitten vuoden 1953 lopusta sinaisia varakkaita maanomistajia ei luovut-
20805: ryhtyi suorittamaan korvauksia edellä mai- tajien joukossa ole kovinkaan paljoa, kuten
20806: nittuina obligaatioina, joiden todellisen ar- laskelmat pakkolunastuskorvausten todennä-
20807: von on todettu olevan korkeintaan 40- köisestä jakaantumisesta osoittavat. Asian
20808: 50 % niiden nimellisarvosta, keskeytyi näin ollen tuntuu kohtuuttomalta, jos kor-
20809: pakkolunastusten loppuunsaattaminen, kun vaukset suoritettaisiin niin, että ne todelli-
20810: pakkolunastuskorvausten suorituksen sano- suudessa vastaisivat vajaata puolta niiden
20811: tunlaisilla obligaatioilla niiden niroellisar- todellisesta arvosta.
20812: vosta ei voitu katsoa olevan pakkolunastus- Edelleen tuntuu ennen kaikkea kohtuutto-
20813: lain edellyttämä asianmukainen korvaus. malta sellainen menettely, että osalle kor-
20814: Tämän johdosta syntyneen ristiriidan tulok- vaukseen oikeutetuista, ts. niille, joiden koh-
20815: sena suurin osa kauppalan pakkolunastustoi- dalta pakkolunastusmenettely on sattumalta
20816: mituksia on vieläkin loppuunsaattamatta. ensin saatettu loppuun, maksetaan korvaus
20817: Kun Rovaniemen pakkolunastuslaki vuonna kokonaisuudessaan rahana ja jäljelle jää-
20818: 1945 säädettiin, ei voida katsoa eduskunnan välle osalle taas obligaatioina. Tämä ei voi
20819: tällöin tarkoittaneen poiketa ns. täyden kor- olla oikeudenmukaista, sillä onhan oikeus-
20820: vauksen periaatteesta. Mikäli tuosta yleisen valtion periaate se, että kaikkien kansalais-
20821: pakkolunastuslain edellyttämästä ja perus- ten tulee olla lain edessä yhdenvertaisia.
20822: tuslaissa säädetystä periaatteesta olisi tar- Eduskunta onkin, käsitellessään Rovanie-
20823: koitettu poiketa, olisi siitä varmaan sisälly- men kauppalan pakkolunastusasiaa, jo pari
20824: tetty lakiin nimenomainen säännös. Sellaista kertaa ottanut kannan, joka on edellä esi-
20825: ei Rovaniemen pakkolunastuslaissa kuiten- tettyjen näkökohtien mukainen. Käsitelles-
20826: IV,572. - Väyrynen ym. 1299
20827:
20828: saan vuoden 1952 ensimmäistä lisämenoar- omistajat saavat säädetyssä järjestyksessä
20829: viota, johon valtioneuvosto oli ensimmäisen määrätyn pakkolunastuskorvauksen rahana
20830: kerran esittänyt Rovaniemen kauppalalle tai muutoin todella täysimääräisenä."
20831: obligaatiolainaa määrältään 120 milj. mk, Tähän nyt mainittuun eduskunnan lausu-
20832: eduskunta hyväksyi määrärahan, mutta maan viitaten ja kun tilanne Rovaniemen
20833: edellyttäen, että laina kokonaisuudessaan kauppalassa on sikäli kestämätön, että kaup-
20834: suoritetaan kauppalalle rahana. Tätä meno- pala ei saa pakkolunastuksiaan loppuunsaa-
20835: arvion kohtaa ei valtioneuvosto kuitenkaan tetuiksi, maanluovuttajat eivät saa jo 10
20836: pannut täytäntöön. Toisen kerran on edus- vuotta odottamiaan korvauksia, eivätkä aluei-
20837: kunta määritellyt kantansa tähän kysymyk- den vastaanottajat saa niiden omistussuh-
20838: seen nähden viime joulukuussa, jolloin sa- teita kuntoon ja tonttejaan siten kiinnitys-
20839: notun kuun 17 päivänä jatkaessaan Rovanie- kelpoisiksi, ja kauppala ei pääse vapaaksi
20840: men pakkolunastuslain voimassaoloaikaa se suurista takuistaan, ehdotamme kunnioittaen,
20841: yksimielisesti hyväksyi seuraavan lausuman:
20842: ,Eduskunta ei pidä maanluovuttajien kan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
20843: nalta kohtuullisena, että pakkolunastuskor- tulo- ja menoarvioon 283 500 000
20844: vaukset voitaisiin suorittaa obligatioina, joi- markkaa myönnettäväksi lainana Ro-
20845: den käypä hinta on huomattavasti alle nimel- vaniemen kauppalalle asemakaavapak-
20846: lisarvon ja jotka kuitenkin kelpaisivat mak- kolunastuksia varten niiden yhteensä
20847: suksi nimellisarvostaan. Sen vuoksi Edus- samanmääräisten obligaatiolainojen ti-
20848: kunta edellyttää, että Hallitus ryhtyy pikai- lalle, jotka sanotulle kauppalalle tä-
20849: siin toimenpiteisiin, jotta kaikki tämän eri- hän mennessä on samaan tarkoituk-
20850: tyislain perusteella luuastettavien alueiden seen myönnetty.
20851: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
20852:
20853: Vilho Väyrynen. Toivo Friman. Eino Tainio.
20854: J. F. Pöykkö. M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
20855:
20856:
20857:
20858:
20859: 59 :EJ 626/55
20860: 1300
20861:
20862: IV,o73, - Rah.al. N:o 441.
20863:
20864:
20865: Enne ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnille nii-
20866: den talouden parantamiseksi.
20867:
20868: E d u s k u n n a ll e.
20869:
20870: Viime vuosien aikana ovat maamme kun- aiheuttamat menot ovat viime vuosina muo-
20871: tien menot osoittaneet jatkuvaa nousua ja dostuneet varsinkin maalaiskunnille hyvin
20872: menojen noustessa ovat taloudelliset vaikeu- raskaiksi ollen ,eräissä maalaiskunnissa jopa
20873: det lisääntyneet. Vuosien 1950 ja 1952 väli- neljäkin markkaa veroäyriä kohti.
20874: senä aikana ovat kuntien menot lisääntyneet Kuntien velvollisuus· osallistua valtakun-
20875: 57 909 milj. markasta 98 483 milj. markkaan nallisiin menoihin ilman vastaavaa kor-
20876: eli siis 70 %. Verotettavien tulojen määrä vausta valtion taholta merkitsee vaikeuksien
20877: ei ole vastaavasti noussut. Kuntien saamien muodostumista ylivoimaisiksi monelle kun-
20878: lainojen määrä on samanaikaisesti noussut nalle. Ellei valtion taholta ryhdytä autta-
20879: vain 16% ollen se vuonna 1952 vain 7.s% maan kuntia tässä suhteessa, uhkaa vero-
20880: kuntien kokonaismenoista. Tällainen kehitys äyrin hinta edelleen nousta ja tilanne muo-
20881: on luonnollisesti aiheuttanut veroäyrin hin- dostuu kestämättömäksi.
20882: nan nousun. On tunnettu tosiasia, että kunnallisvero-
20883: Osalta tähän kehitykseen on vaikuttanut tuksen pääkuorman, n. %, kantavat omasta
20884: paikallisten tarpeiden lisääntyminen, mutta työstään elävät kuntalaiset, jotka muodosta-
20885: ratkaisevana tekijänä on ollut valtiovallan vat kuntalaisten vähätuloisimman osan.
20886: kunnille asettamien yhteiskunnallisten teh- Sekä Kaupunkiliitto että Maalaiskuntien
20887: tävien aiheuttamat lisääntyneet taloudelliset .Liitto ovat edustajakokouksissaan lausuneet
20888: rasitukset. Kunnat eivät ole saaneet vas- huolestumisensa kuntien nykyisestä talou-
20889: taavaa taloudellista korvausta niistä yhteis-- dellisesta tilanteesta ja olleet sitä mieltä,
20890: kunnallisista tehtävistä, joita valtion taholta että valtion on ryhdyttävä toimenpiteis:ijin
20891: on kunnalle lisätty. Näistä tehtävistä kun- kuntien taloudellisen aseman korjaamiseksi.
20892: nille johtuvat menot kohoavat lähes kolman- Vähin, mitä valtion olisi tehtävä, on kuntien
20893: nekseen kuntien verotuloista. Ilman niitä lainan saannin turvaaminen. Valtion ensi
20894: kunnallisen veroäyrin hinta olisi siis kolman- vuoden tulo- ja menoarvioon olisikin otet-
20895: neksen nykyistä alempi. tava määräraha myönnettäväksi pitkäaikai-
20896: Esimerkkinä rasitusten siirrosta kunnille sina ja halpakorkoisina lainoina k1mnille
20897: mainittakoon, että kaikista niistä kaupunki- veroäyrin hinnan alentamiseksi.
20898: kuntien menoista, joista valtio ylipäänsä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20899: antaa korvausta, teki tämä avustus vuonna
20900: 1938 14.1 %, mutta v. 1952 vain 7.8 %. Ns. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
20901: erinäisistä valtiotehtävistä kunnille aiheutu- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 000
20902: vista menoista korvasi valtio kaupunkikun- ma1·kan määrärahan käytettäväksi pit-
20903: nille v. 1938 59.6 %, mutta v. 1952 vain käaikaisiksi ja halpakorkoisiksi lai-
20904: 0.8 %. Lisäksi sellaiset kunnille kuulumat- noiksi kunnille niiden talouden paran-
20905: tomat menot kuin työttömyyden torjumisen tamiseksi.
20906: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
20907:
20908: Y. Enne. Kaino Haapanen. Leo Suonpää.
20909: Rainer Virtanen. H. Tauriainen. Hemming Lindqvist.
20910: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Elli Stenberg.
20911: Niilo Nieminen. Toivo Friman. Toivo Kujala.
20912: Eino Roine, Eino Tainio. Paavo Aitio.
20913: Toivo Asvik. Nestori Nurminen. Toivo Niiranen.
20914: Usko Seppi.
20915: 1301
20916:
20917: IV,ö74. - Rah.al. N:o 442.
20918:
20919:
20920:
20921:
20922: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja
20923: lainaksi Kaatumatautisten Hoitoyhdistys r. y: lle vesijohto-
20924: verkoston perustamiskustannuksiin.
20925:
20926:
20927: E d u s k u n n a ll e.
20928:
20929: Sisäasiainministeriölie lähettämällään 22/1 Kun se olotila, johon Vaajasalon veden-
20930: -54 päivätyllä kirj·elmällä on Kuopiossa toi- hankintakysymyksen suhteen on jouduttu,
20931: miva Kaatumatautisten Hoitoyhdistys r. y. on täysin kestämätön, on parantoloita yllä-
20932: ilmoittanut, että sen ylläpitämän Vaajasalon pitävä yhdistys pyytänyt Oy. Yleisen Insi-
20933: naistenparantolan vesijohtoverkosto on suu- nööritoimiston ehdotusta ja suunnitelmaa
20934: rimmalta osalta valmistunut vuonna 1912 asian järjestämiseksi. Mainitun toimiston
20935: ja on siis jo yli 43 vuotta vanha. Veden- laatiman suunnitelman mukaan olisi vesi-
20936: hankintasuunnitelma on laadittu ja vesi- johtoverkosto kokonaan uusittava ja johdet-
20937: johtoverkosto rakennettu mainittuna vuonna tava Kallaveteen, koska kaivovesi ei riitä
20938: silloisia olosuhteita ~Silmälläpitäen ja ottaen tyydyttämään kulutusta eikä pohjavettäkään
20939: huomioon, että Vaajasalossa toimi siihen ai- ole tarpeeksi saatavissa. Kun Vaajasalon ja
20940: kaan vain 50-hoitopaikkainen parantola. Kortejoen parantolat ovat melko lähellä toi-
20941: Vaikka hoitolaitos myöhemmin on tuntuvasti siaan, ja kun pumppulaitoksen, putkien ja
20942: suurentunut - onhan hoitopaikkaluku ny- vesisäiliön pienuus vaatisi uudistuksia myös-
20943: kyisin jo 129 - ja alueelle on vuosikymme- kin Kortejoen parantolan puolella, on suun-
20944: nien aikana rakennettu useita uusia raken- nitelmissa päädytty yhteisen pumppuaseman
20945: nuksia, ei vesijohtoverkostoa kuitenkaan ole ja vedenpuhdistuslaitoksen rakentamiseen
20946: uusittu tai suurennettu. Tästä on johtunut, molempia parantoloita varten. Vesijohto-
20947: ettei hoitolaitoksen vedenhankinta ole enää putkiston pääosa tulisi suunnitelman mu-
20948: asianmulmiseS8a kunnossa. Kaikki käyttövesi kaan nykyisen 1 %": n asemasta 3-5" vah-
20949: otetaan nykyisin parantola-alueella olevasta vuiseksi ja takaisi siten veden riittävyyden
20950: kaivosta, mutta koska sadealue, josta vesi myöskin mahdollisen tulipalon varalta, kun
20951: kaivoon kokoontuu, on vedenkulutukseen nykyisin mahdollisuuksin viimemainitussa
20952: nähden liian pieni, ei kaivossa riitä vettä tapauksessa tilanne jo useampia kertoja on
20953: tarpeeksi, mikä hionnollisesti erittäin suu- käytännössä osottautunut toivottomaksi. Kus-
20954: resti haittaa parantolan säännöllistä toimin- tannukset uudistuksesta nousevat py. Ylei-
20955: ta:a. Niinpä syksyisin ja keväisin on laitok- sen insinööritoimiston v. 1953 laatiman alus-
20956: sen kaikki WC: t, pesuhuoneet, saunat ja tavan kustannusarvion mukaan noin 22 mil-
20957: pyykkituvat täytynyt sulkea ja koko noin joonaan markkaan. Yksityiskohtainen perus-
20958: 150 henkeä . käsittävä parantolayhdyskunta teltu uudistussuunnitelma piirustuksineen ja
20959: on jäänyt toisinaan jopa ruoka- ja juoma- lääkintöhallituksen antamine puoltolausei-
20960: vedenkin suhteen järviveden varaan, minkä neen on sisäasiainministeriössä.
20961: kuljettaminen noin 1 % kilometrin päästä Kun edelläselostettu uudistustyö on Vaaja-
20962: jo viimemainitultakin osalta tuntuu ylivoi- salon naistenpa.rantolan jatkuvan toiminnan
20963: maiselta tehtävältä. Kun vesijohtoputkisto kannalta välttämätön, olisi sen toteuttamista
20964: lisäksi on vanha ja tukkeentunut sekä kaut- varten myönnettävä voimassaolevassa laissa
20965: taaltaan liian ohut, ei se jaksa syöttää melko edellytetty 50 %: n valtionavustus. Lisäksi,
20966: suureksi paisunutta kulutusta silloinkaan, kun parantolaa ylläpitävällä yhdistyksellä ei
20967: :Kun vettä kaivossa on riittävästi, vaan ve- nykyisissä oloissa. ole mahdollisuuksia peittää
20968: denpuutetta tällöinkin ilmaantuu milloin kustannusten toista puolta muuta kuin laina-
20969: minkin rakennuksen kohdalla. varoilla, olisi sille tämä osa myönnettävä
20970: 1302 IV,574. - Vaajasalon parantolan vesijohtoverkosto.
20971:
20972:
20973: valtion varoista pitkäaikaisena korottomana markan suuruisen määrärahan, josta
20974: lainana. avustusta 11 miljoonaa markkaa ja
20975: Edellä olevaan viitaten rohkenemme kun- pitkäaikaista halpakorkoista lainaa 11
20976: nioittaen ehdottaa, miljoonaa markkaa Kaatu1natautisten
20977: H aitoyhdistys r. y: Ue vesijohtoverkos-
20978: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 ton perustamiskustannusten suoritta-
20979: tulo- ja menoarvioon 22 miljoonan mista varten.
20980: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
20981:
20982: Hilja Väänänen. Heikki Soininen. Eino Palovesi.
20983: Sylvi Halinen. Atte Pakkanen. Vieno Simonen.
20984: Marja Lahti. Matti Mattila. 0. Muikku.
20985: Martti Leskinen. Nestori Kaasalainen. Elli Nurminen.
20986: Lennart Heljas. Onni Mannila. Kalle Kämäräinen.
20987: 1303
20988:
20989: IV,575. - Rah.al. N:o 443.
20990:
20991:
20992:
20993:
20994: Henriksson ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
20995: seksi Suomen Punaisen ·Ristin sairaalan laajentamista
20996: varten.
20997:
20998:
20999: E d u s k u n n a 11 e.
21000:
21001: Eduskunta otti vuoden 1954 menoarvioon jentaminen on viipymättä toteutettava ja
21002: raha-asia-aloitteen n: o 95 perusteella Suo- jotka syyt selvitettiin laajemmin mainitussa
21003: men Punaisen Ristin sairaalan laajentamisen raha-asia-aloitteessa n: o 95.
21004: rakennusavustukseksi 50 miljoonan markan Maassamme ei ole, eikä ole rakenteilla-
21005: määrärahan sekä edellytti silloin, että valtio kaan muita neurokirurgisia hoitopaikkoja
21006: myöntää mainittuun tarkoitukseen kaikkiaan kuin Suomen Punaisen Ristin sairaalassa
21007: 300 miljoonaa markkaa siten, että kahtena olevat 20 hoitopaikkaa, vaikka niitä tarvit-
21008: seuraavana vuonna otetaan menoarvioon 125 taisiin alhaisenkin arvion mukaan ainakin
21009: miljoonaa markkaa kumpanakin. 180 eli noin 1 hoitopaikka 25 000 asukasta
21010: Kysymyksessä olevan lisärakennuksen, jo- kohden, mikä vastaa Ruotsissa arvioitua tar-
21011: hon tulee 60 hermostokirurgista hoitopaik- vetta, kun taasen Tanskassa on laskettu tar-
21012: kaa ja veripalvelun tarvitsemat tilat, suun- peen olevan jopa 1 hoitopaikka 10 000 asu-
21013: nittelutyöt ovat nyt päättymässä ja raken- kasta kohden. Tarvettamme osoittaa mm. se,
21014: nustyöt aloitetaan vielä kuluvan vuoden ai- kun tiedetään, että maassamme olisi hoidet-
21015: kana. Suunnitelman mukaan rakennus tulee tava vuosittain jo pelkkiä keskushermoston
21016: miltei täydellisesti jo olevalle betoniperus- kasvannaisia n. 300 kappaletta vuodessa,
21017: talle ja sen lämmitys tapahtuu vanhassa sai- mutta vaikka keskityttäisiin yksinomaan nii-
21018: raalassa olevasta pannuhuoneesta, jossa on den hoitoon, jäisi niitä noin kolmasosa hoi-
21019: sitä varten suoritettava eräitä muutoksia ja tamatta, sillä yhdellä hoitopaikalla voidaan
21020: mm. vaihdettava kaikki pannut suurempi- hoitaa vain 10 tapausta vuodessa. Tosi-
21021: tehoisiksi, mikä työ suoritetaan kuluvan syk- asiassa jää hoitamattomien keskushermoston
21022: syn aikana. Näistä kahdesta syystä: miltei kasvannaisten hoitoprosentti paljon pienem-
21023: valmiista perustasta ja lämmityskysymyksen mäksi syystä, että neurokirurgian alaan
21024: edellämainitusta ratkaisusta johtuu, että kuuluu paljon muita tautitiloja, joilla ei ole
21025: lisärakennus saadaan lämmitettävään kun- muualla hoitomahdollisuuksia ja keskus-
21026: toon yhdessä vuodessa ja, jos eduskunta hermoston kasvainten hoitoa ei edes voida
21027: ottaa vuoden 1956 menoarvioon raha-asia- erottaa erilleen muusta neurokirurgisesta
21028: aloitteessa edellytetyn valtionavun toisen hoidosta, vaan sen on tapahduttava rin-
21029: erän ja seuraavan vuoden menoarvioon kol- nakkain samassa laitoksessa. Näin ollen jää
21030: mannen erän, voidaan rakennus ottaa käyt- vuosittain suuri määrä kansalaisia vaille
21031: töön vuoden 1957 lopussa. Sairaalan näin mahdollisuutta saada sairauteensa neuro-
21032: nopealla valmistumisella on tavattoman kirurgista hoitoa ja tulla sen avulla jälleen
21033: suuri merkitys, koska kumpikaan rakennus- työkykyiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Mai-
21034: hankkeella tyydytettävistä tarpeista, her- nittakoon että esimerkiksi satoja tapauksia
21035: moStokirurgisten hoitopaikkojen lisääminen käsittävässä jonossa on nytkin nelisenkym-
21036: 40: llä hoitopaikalla ja huonetilojen hankki- mentä erittäin kiireellistä aivoverisuonten
21037: minen veripalvelulle, ei siedä viivytystä. laajentumaa, joista kokemuksen mukaan
21038: Asian tärkeyden selvittämiseksi toistetta- suunnilleen puolet menehtyy vuotoon odo-
21039: koon tässä lyhyesti ne syyt, joiden perus- tusaikana.
21040: teella eduskunta päätyi siihen ratkaisuun, Suomen Punainen Risti on työskennellyt
21041: että Suomen Punaisen Ristin sairaalan laa- pari vuosikymmentä hermostokirurgian ke-
21042: 1304 IV,575. - Suomen :Punaisen Ristin sairaala.
21043:
21044:
21045: hittämiseksi ja käyttänyt siihen omia varo- toiminnallaan hoitaa sairaanhoidon kustan-
21046: jaan noin 30 miljoonaa markkaa. Sen sai- nuksia säästäen tämä tärkeä tehtävä, olisi
21047: raalassa on neurokirurginen hoito kansain- sen viipymättä saatava tarvitsemansa asian-
21048: välisesti korkealle arvostetulla tasolla. Näin mukaiset huonetilat voidakseen seurata kehi-
21049: ollen on Suomen Punaisen Ristin sairaalalla tystä. Nämä uudet tilat on suunniteltu pu-
21050: kaikki edellytykset laajentaa tätä toimin- heenaolevaan Suomen Punaisen Ristin sai-
21051: taansa ja sijoittaa laajennettuun sairaa- raalan lisärakennukseen.
21052: laansa heti riittävästi koulutettua henkilö- Sen lisäksi, mitä edellä on esitetty, on
21053: kuntaa, joten sairaala tulee laajennettuna tässä. yhteydessä syytä kiinnittää huomiota
21054: heti tehokkaaseen käyttöön. siihen, että valtion asettama syöväntorjunta-
21055: Suomen Punaisen Ristin veripalvelu toi- komitea on mietinnössään n:o 1 pitänyt
21056: mittaa kaikille sairaaloille niiden tarvitse- syövän torjunnan kannalta välttämättömänä
21057: man siirtoveren. Lääketieteen kehittyessä toteuttaa viipymättä Suomen Punaisen Ris-
21058: jatkuvasti tarvitaan siirtoverta yhä enem- tin sairaalan laajentaminen 40: llä neuro-
21059: ·män ja enemmän. Veripalvelun olisi pystyt- kirurgisella hoitopaikalla, koska neurokirur-
21060: tävä seuraamaan tätä kehitystä, ettei siirto- ginen toiminta kohdistuu suuressa määrin
21061: veren puute muodostuisi lääkintöhuollon syövän torjuntaan.
21062: pullonkaulaksi, mutta veripalvelun keskus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21063: toimiston huoneustotilojen puute sen toi- kunnioittaen,
21064: miessa Suomen Punaisen Ristin sairaalan
21065: kellaritiloissa ja pommisuojassa on muodos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
21066: tunut pahaksi esteeksi koko toiminnalle ja tulo- ja menoarvioon 125 miljoonan
21067: sen kehitykselle. markan rnäärärahan rakennusavustuk-
21068: Kun Suomen Punaisen Ristin veripalve- sena Suomen Punaisen Ristin sairaa-
21069: lulla on parhaat edellytykset luomaliaan lan laajentamiseksi.
21070: aatteellisella pohjalla ja tehokkaalla kenttä-
21071: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
21072:
21073: G. Henriksson. Heikki Soininen. Lempi Lehto.
21074: Kauno Kleemola. Mauri Ryömä. Aune Innala.
21075: Jaakko Hakala. Laura. Brander-Wallin. Tyyne Paasivuori.
21076: John Forsberg. Martta Salmela-Järvinen. Bruno J. Sundman.
21077: Eino Raunio. Kaisa Hiilelä. Antti J. Rantamaa.
21078: Elli Nurminen. Sven Högström. Olavi Kajala.
21079: 1305
21080:
21081: IV,576. - Rah.al. N:o 444.
21082:
21083:
21084:
21085:
21086: Kleemola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
21087: asutusrahastoon käytettäväksi lähinnä kuntien sisarosuus-
21088: lainoitukseen ja vapaaehtoiseen maanostoon.
21089:
21090:
21091: E d u s k u n n a 11 e.
21092:
21093: Valtion maanostotoimintaa, mikä nyky- kinpuolista tehostamista pidettävä erittäin
21094: oloissa on tärkein maan hankkiluismuoto asu- tärkeänä.
21095: tustarkoituksia varten, on rajoittanut varo- Sisarosuuslainoitus on ainoa keino, jonka
21096: jen niukkuus. Tilojen ja maan tarjonta va- voimassa oleva lainsäädäntömme tuntee tilo-
21097: pailla kiinteistömarkkinoilla on nykyään var- jen pirstoutumisen ehkäisijänä. Tilojen pirs-
21098: sin runsasta. Valtion maanostotoiminnan toutuminen voitaisiinkin epäilemättä suurim-
21099: tultua nyttemmin yleisesti tunnetuksi on maksi osaksi estää tehokkaan sisarosuuslai-
21100: myöskin valtiolle tehtyjen myyntitarjousten noituksen avulla. Varoja tähän ensiarvoisen
21101: määrä jatkuvasti kasvanut, joten asutustar- tärkeään lainoitukseen ei kuitenkaan ole ollut
21102: koituksiin sopivaa maata on runsaasti saa- käytettävissä läheskään riittävästi. Tämän
21103: tavissa kohtuullisella hinnalla. Tehdyistä vuoksi on näitä lainahakemuksia jouduttu
21104: tarjouksista on kuitenkin voitu ottaa käsit- hylkäämään ja lainojen suuruudesta huomat-
21105: telyn alaiseksi vain vajaa 10 %. Tähän huo- tavasti tinkimään. Tällaiseen asiantilaan
21106: mattavan pieneen tulokseen on vaikuttanut olisi saatava korjaus luomalla edellytykset
21107: paitsi maanostoon käytettävissä olevien va- sisarosuuslainoituksen tehostamiselle ja sisar-
21108: rojen niukkuus myös työvoiman vähyys asu- osuuslainan enimmäismäärän korottamiseksi
21109: tusasiainosastossa. Viimeksi mainittu, asian- todella tarkoitustaan vastaavaksi.
21110: omaisten palkkausmäärärahojen riittämättö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21111: myydestä johtuva toisarvoinen seikka ei kui- nioittaen,
21112: tenkaan saisi olla esteenä vapaaehtoisen
21113: maanostotoiminnan jatkamiselle ja edelleen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
21114: kehittämiselle. Kun maan hankkimista asu- tulo- ja menoarvion 19 Pl. V luvun
21115: tustarkoituksiin vapaaehtoisilla kaupoilla on 1 momentille lisäyksenä 1 000 000 000
21116: pidettävä edullisena ja muutenkin tarkoituk- markkaa käytettäväksi lähinnä kttn-
21117: senmukaisena, on myös tämän toiminnan kai- tien sisarosuuslainoitukseen ja vapaa-
21118: ehtoiseen maanostoon.
21119: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
21120:
21121: Kauno Kleemola. M. 0. Lahtela.
21122: Toivo Antila. Kalle Kämäräinen.
21123: 1306
21124:
21125: IV,577. - Rah.al. N:o 445.
21126:
21127:
21128:
21129:
21130: Heikura ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tie- ja
21131: vesirakennushallituksen koneiston täydentärnistä va1·ten.
21132:
21133:
21134: E d u s k u n n a 11 e.
21135:
21136: Maantietöiden koneellistaminen on maan- on tämän koneiston täydentämistä varten
21137: teiden rakennuksen ja kunnossapidon kan- nyt ehdotettu vain 600 000 000 markkaa,
21138: nalta sekä työtulokseen että työn taloudelli- jolla voidaan saada uusia koneita loppuun-
21139: seen suoritukseen katsoen välttämätöntä, ku- käytettyjen tilalle, mutta josta ei riitä ko-
21140: ten eduskunta on aikaisemmin useassa ·eri neiston täydentämiseen. Kun koneiston täy-
21141: yhteydessä todennut. Näiden töiden koneel- dentäminen, ottaen huomioon laajat teiden
21142: listamisen esteenä on kuitenkin ollut tie- ja kunnossapito- ja työttömyystyöt, on mitä
21143: vesirakennushallituksen riittämätön kone- tärkeintä, olisi koneiston täydentämiseen
21144: kanta ja on arvioitu, että jos tie- ja vesi- osoitettava lisäksi ainakin 300 000 000 mark-
21145: rakennushallitus saisi 5 vuoden aikana kone- kaa, jotta tarkoitukseen käytetyt määrärahat
21146: hankintoihin yhteensä n. 10 miljardia mark- eivät supistuisi ja jotta alulle pantua kehi-
21147: kaa, se voisi järjestää työt taloudellisesti tystä ei keskeytettäisi.
21148: edullisesti ja käyttöteknillisesti tehokkaasti, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21149: Jolloin työtulokset lisääntyisivät ja töiden
21150: laatu samalla nousisi. että Eduskunta ottaisi mwden 1956
21151: Viime vuosina on tie- ja vesirakennushalli- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. I luvun
21152: tuksen koneiston täydentämiseen osoitettu 28 momentin kohdalle 300 000 000
21153: vuosittain 900 000 000 markkaa, joka ei ole markan suuruisen lisäyksen tie- ja
21154: riittänyt tyydyttämään sen konetarvetta, vesirakenmlshallituksen koneiston täy-
21155: mutta jolla kuitenkin on voitu pahimpia dentämistä varten.
21156: puutteita korjata. Hallituksen esityksessä
21157: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
21158:
21159: Eino E. Heikura. Kusti Eskola.
21160: Yrjö Hautala.. Antti Kukkonen.
21161: 1307
21162:
21163: IV,Ii7s. - Rah.al. N:o 446.
21164:
21165:
21166:
21167:
21168: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta virkamiehille rnyytä-
21169: vien, virkakäyttöön tarpeellisten henkilöautojen hankinnan
21170: rahoittamiseen.
21171:
21172:
21173: E d u s k u n n a 11 e.
21174:
21175: Monille valtion viran- ja toimenhaitijoille maksuehdoin siirtyisi omistusoikeus autoon
21176: on henkilöauto tarpeellinen virkamatkojen ostajalle vasta sen jälkeen kun hinta on
21177: suorittamista ja omalla asuinpaikkakunnalla kokonaan maksettu, minkä ,lisäksi auton luo-
21178: tapahtuvaa viranhoitoa varten. Valtion oma vutukseen voitaisiin liittää muitakin valtion
21179: henkilöautokanta on kuitenkin tähän tarkoi- edun vaatimia ehtoja.
21180: tukseen täysin riittämätön ja kun se suu- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
21181: relta osalta on myös vanhentunutta, aiheu- kunnioittaen,
21182: tuu valtion autojen huollosta, korjauksesta
21183: ja ylläpidosta huomattavia kustannuksia. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
21184: Näissä olosuhteissa olisi valtion kannalta tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
21185: edullista saada aikaan sellainen järjestelmä, kan määrärahan käytettäväksi valtio-
21186: että valtiovarainministeriön toimesta ostet- varainministeriön toimesta virkakäyt-
21187: taisiin maahan tuotavaksi käyttökustannuk- töön tarpeellisten, virkamiehille myy-
21188: siltaan edullisia henkilöautoja edelleen myy- tävien henkilöautojen hankinnan rar
21189: täviksi virkamiehille joko käteisellä tai vä- hoittamiseen.
21190: hittäismaksuehdoin. Myytäessä vähittäis-
21191: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
21192:
21193: Harra$ Kyttä. Juho Tenhiälä. Aare Leikola.
21194:
21195:
21196:
21197:
21198: 60 F 626/55
21199: 1308
21200:
21201: IV,579. - Rah.al. N:o 447.
21202:
21203:
21204:
21205:
21206: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta moottorikulkuneuvojen
21207: hankkimiseksi poliisille.
21208:
21209:
21210: E d u s k u n n a 11 e.
21211:
21212: Poliisin käytössä on nykyisin eri puolilla kin 50 kpl, jota varten tarvitaan varoja
21213: maata erilaisia autoja, moottoripyöriä ja 50 000 000 markkaa.
21214: moottoriveneitä yhteensä 426 kpl. Suurin osa Edellä esitetyn nojalla ja koska sisäasiain-
21215: näistä moottorikulkuneuvoista on vanhoja ja ministeriön käytettäväksi ensi vuoden tulo-
21216: jo loppuun kuluneita, joiden käyttö- ja kun- ja menoarvioesityksessä tähän tarkoituks~en
21217: nossapitokustannukset nousevat niin suuriksi, ei ole merkitty määrärahaa, ehdotamme kun-
21218: että niiden käyttäminen on epätaloudellista. nioittaen,
21219: Jotta voitaisiin päästä korkeintaan 10 vuotta
21220: vanhaan poliisin moottorikulkuneuvokantaan, että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
21221: ja koska eräisiin suuriin syrjäseutujen ni- den 1956 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
21222: mismiespiireihin, joissa poliisilla ennestään I luvun 6 momentille 50 000 000 mar-
21223: ei ole moottorikulkuneuvoa, sellainen olisi kan siirtomäärärahan moottorikulku-
21224: saatava, olisi vuosittain, ja jo ensi vuonna, neuvojen hankkimiseksi poliisille.
21225: hankittava uusia moottorikulkuneuvoja aina-
21226: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
21227:
21228: Harras Kyttä. Aare Leikola.
21229: Juho Tenhiälä. Aukusti Pasanen.
21230: 1309
21231:
21232: IV,5so. - Rah.al. N:o 448.
21233:
21234:
21235:
21236:
21237: Liljeström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta jään-
21238: särkijäalusten rakentamiseen.
21239:
21240:
21241: E d u s k u n n a ll e.
21242:
21243: Metalliteollisuuden ja eritoten laivanra- kijöistä. Kun jäänsärkijän kaltaisen erikois-
21244: kennusteollisuuden työllisyyden ylläpitämi- aluksen rakennusaika on useita vuosia, uh-
21245: nen ja sen tuleva kehitys antavat aihetta kaa jäänsärkijälaivastoamme nyt saatavasta
21246: vakavaan huolestumiseen. Alusten rakenta- lisäyksestä huolimatta lähiaikoina ankara
21247: minen on tätä nykyä rajoittunut käytännölli- suonenisku, ellei pikaisiin toimenpiteisiin
21248: sesti katsoen yksinomaan Neuvostoliitolle. ryhdytä uusien jäänsärkijäiden rakentami-
21249: Länsimailla on itsellään siksi paljon tela- seksi. Tällainen suonenisku olisi kohtalokas
21250: koita, että sieltä ei ole tilauksia odotetta- ulkomaankaupallemme, joka jo on ylittij,nyt
21251: vissa, etenkin kun monen maan hallitukset sodan edellisen maaransä. On sitäpaitsi
21252: erilaisin avustuksin tukevat telakkateolli- otettava huomioon, että ulkomaisten kauppa-
21253: suuttaan. Suomalaisten varustajien uudis- suhteittemme ylläpitämiseksi ja kehittämi-
21254: rakennusten tarpeen tyydyttämiselle koti- seksi meidän on kiristyvän kilpailun vuoksi
21255: maisin tilauksin tuottaa vaikeuksia pääoman entistään tasaisemmin pystyttävä jakamaan
21256: puutteen ohella se, että tarpeellisia luottoja vientimme ja tuontimme ympäri vuoden,
21257: ei ole saatavissa. Telakoittemme liian rajoi- talven merenkululle asettamista esteistä huo-
21258: tettu ja yksipuolinen tilaajapiiri voi helposti limatta. Tämä seikka yhdessä lisääntyvän
21259: johtaa tilausten vähenemiseen. Siitä olisi kauppavaihdon kanssa asettaa yhä suurem-
21260: seurauksena työttömyyden syntyminen ja pia vaatimuksia jäänsärkijälaivastollemme.
21261: monivuotisen koulutuksen saaneiden ammat- Tehokas keino telakoiden työllisyyden tur-
21262: titaitoisten laivanrakennustyöläisten hajoit- vaamiseksi olisi, että tänä vuonna tilatta-
21263: taminen muihin töihin vieläpä työttömyys- vaksi tulevan noin 7 500 hv. jäänsärkijän
21264: töihin. Sanomattakin käsittää mitä tämä lisäksi, jonka rakennuskustannukset on ar-
21265: merkitsisi koko laivanrakennusteollisuu- vioitu noin 1 200 000 000 markaksi, saataisiin
21266: temme olemassaololle. On sen vuoksi välttä- tilata vielä kaksi samanlaista, joita tarkoit-
21267: mätöntä ryhtyä hyvissä ajoin varmistamaan tavien tilausten sijoittamisessa huomioitai-
21268: telakoittemme työllisyyden säilymistä. siin telakoiden työllisyysaste. Tämän vuoksi
21269: Huolimatta siitä, että v. 1954 valmistui ehdotamme,
21270: uusi jäänsärkijä Voima, on jäänsärkijälai-
21271: vastomme nykyään lukumäärältään pie- että Eduskunta lisäisi vuoden 1956
21272: nempi kuin ennen sotaa. Jäänsärkijäistä tulo- ja menoarvioon 20 Pl. I luvun
21273: ovat lisäksi Murtaja, Apu ja Sampo raken- 39 momentin kohdalla uuden jäänsär-
21274: nettuja viime vuosisadalla eivätkä yli-ikäi- kijäaluksen rakentamista varten ole-
21275: sinä enää vastaa nykyaikaisille jäänsärki- vaan siirtomäärärahaan 400 000 000
21276: jöille asetettavia vaatimuksia. Uusi noin markkaa vielä kahden samanlaisen
21277: 7 500 hv. jäänsärkijä, jota varten kuluvan jäänsärkijäaluksen rakennustöiden
21278: vuoden talousarviossa on varattu 100 milj. aloittamista varten.
21279: markkaa, korvaa yhden yli-ikäisistä jäänsär-
21280: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
21281:
21282: V. Liljeström. Arvi Turkka. Erkki W. Mohell.
21283: G. Henriksson. Juho Kuittinen. Eino Saari.
21284: Päiviö Hetemäki. 0. Lindblom. Grels Teir.
21285: 1310
21286:
21287: IV,5s1. - Rah.al. N:o 449.
21288:
21289:
21290:
21291:
21292: Pasanen ym.: K01·otetun määrärahan osoittamisesta puol·us-
21293: tuslaitoksen kaluston ja tarvikkeiden perushankintoihin ja
21294: korjauksiin.
21295:
21296:
21297: E d u s k u n n a 11 e.
21298:
21299: Eduskunta on vuonna 1955 myöntänyt tätä suuruusluokkaa olevalla rahaerällä voida
21300: puolustuslaitokselle perushankintoihin yh- puolustusvalmiutta sanottavasti kohentaa,
21301: teensä 3.2 miljardia markkaa. Tämä oli en- eikä edes taata aloitettujen hankintojen koh-
21302: simmäinen maanpuolustustarkoitukseen myön- tuullista ja keskeytymätöntä jatkuvuutta,
21303: netty huomattavampi rahaerä sotien jälkeen, vaikka siihen, sota- ja siirtoväen korvaus-
21304: ja sen tur·vin on puolustuslaitos voinut aloit- suoritusten tultua pääasiassa maksetuiksi,
21305: taa kalustonsa uusinnan, mikä puolustusval- nykyisten taloudellisten suhdanteiden valli-
21306: miutemme ja kansainvälisten sopimustcm- tessa, varsinkin tukipalkkioita vähentäen nyt
21307: mekin kannalta on välttämätöntä. Nyt ensi olisi mahdollisuudet. Tämän vuoksi kun-
21308: vuonna tarvittaisiin tähän vähintään 4 mil- nioittaen ehdotamme,
21309: jardia markkaa, mutta hallituksen tulo- ja
21310: menoarvioesitykseen on merkitty perushan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
21311: kintoihin vain 1.s miljardia markkaa. Ot- tulo- ja menoarvion 20 Pl. I luvun 13
21312: taen huomioon, että puolustuslaitoksen va- momentille siirtomäärärahana lisäystä
21313: rustus ja aseistus on, kuten tunnettua, kaik- 2 200 000 000 markkaa puolustuslai-
21314: kien puolustushaarojen osalta täysin van- toksen kalttston ja tarvikkeiden perus-
21315: hentunutta ja äärimmäisen puutteellista, ei hankintoihin ja korjauksiin.
21316: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
21317:
21318: Aukusti Pasanen. Aare Leikola.
21319: Kaarlo Kajatsalo. Juho Tenhiälä.
21320: Harras Kyttä.
21321: 1311
21322:
21323: IV,5s2. - Rah.al. N:o 450.
21324:
21325:
21326:
21327:
21328: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Pe1·ä-Pohjolan kas-
21329: vinviljelyskoeaseman pentshankintoihin.
21330:
21331:
21332: E d u s k u n n a ll e.
21333:
21334: Perä-Pohjolan kasvinviljelyskoeasema toi- riovälineitten puutteellisuuden vuoksi ei ole
21335: mii ilmastollisesti erittäin vaikeissa olosuh- voitu tehokkaasti käyttää hyväksi tähänkään
21336: teissa laajan maakunnan ainoana maatalou- asti hankittuja tutkimusvälineitä. Samasta
21337: dellisena koe- ja tutkimuslaitoksena. Erikois- syystä on myös henkilökunnalle vaikeata tal-
21338: laatuisista olosuhteista johtuen ei Pohjois- ven ajaksi järjestää sen koulutusta vastaa-
21339: Suomessa voida sellaisenaan käyttää hyväksi vaa työtä laboratoriossa.
21340: niitä maataloudellisen koe- ja tutkimustoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21341: minnan tuloksia, jotka on saavutettu muualla nioittaen,
21342: maassamme huomattavasti suotuisammissa
21343: olosuhteissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
21344: Perä-Pohjolan kasvinviljelyskoeaseman koko tulo- ja menoarvioon 20 Pl. I luvun
21345: toiminta on suuresti kärsinyt tarpeellisten kohdalle 1 000 000 markkact Perä-Poh-
21346: rakennusten, peltoviljelys- ja koetoimintaka- jolan kasvinviljelyskoeaseman välttä-
21347: luston sekä tutkimustyöhön tarvittavien ko- mättömiä perushankintoja varten.
21348: jeitten ja välineitten puutteesta. Laborato-
21349: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
21350:
21351: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki. Vilho Väyrynen.
21352: Eemil Partanen. Antti J. Rantamaa. Niilo Ryhtä.
21353: Toivo Antila. Harra.s Kyttä. Eino Tainio.
21354: M. 0. Lahtela. Matti Mattila.. Artturi Jämsen.
21355: Saara Forsius.
21356: 1312
21357:
21358: IV,e;sa. - Rah.al. N:o 451.
21359:
21360:
21361:
21362:
21363: Heikura ym.: Määt·ärahan osoittamisesta Siikaisten pienvilje-
21364: lijäkoulun konehankintoja varten.
21365:
21366:
21367: E d u s k u n n a ll e.
21368:
21369: Eduskunnalle on monin aloittein osoitettu, nuorisopolven kasvattajana ja opastajana,
21370: että Siikaisten pienviljelijäkoulun kehittä- jonka käsissä on maatilatalouksien vastainen
21371: mistyö vaatisi nykyistä enemmän myös val- elinvoima tulevia päiviä ajatellen. On yleensä
21372: tiovallan tukea voidakseen kehittyä tehok- tunnettua, miten käytännöllisin konein ja
21373: kaaksi maatalousammattialan kouluksi sitä työvälinein keskusammattikoulumme eri osas-
21374: pienviljelijäväestöä silmällä pitäen, joka toi1laan suorittavat pätevää ammattiopetusta
21375: muodostaa valtaosan mm. Pohjois-Satakun- ja -kasvatusta, mutta ei riitä, että pienvilje-
21376: nan maata viljelevästä väestöstä. Tämä am- lijä- ja maatalouskoulumme suorittavat am-
21377: mattikoulu perustettiin aikanaan, n. vuosi- mattikasvatusta ja -opetusta yksinomaan teo-
21378: kymmen sitten yksityi·sen maanviljelijän lah- reettisen opetuksen pohjalla. Kun Siikais-
21379: joituksen turvin, jolla Satakunnan Maan- tenkin pienviljelijäkoululle on jo saatu ajan-
21380: viljelysseura sai tavanisen talonpoikaistilan mukaiset konehallit, niin sinne olisi saatava
21381: ehdolla, että tilalle perustetaan pienviljelijä- myös tarpeellinen koneisto havainto-opetusta
21382: koulu. Ko. koulu aloitti työnsä puutteelli- tehostamaan. Tällöin vasta maatalouden am-
21383: sissa olosuhteissa oppilas- ym. rakennuksiin mattiopetus ja -kasvatus tekee arvokkaan
21384: ja havaintovälineisiin nähden. Kuitenkin palveluksen maatalouden vastaiselle kehittä-
21385: koulu on kehittynyt vuosi vuodelta, sillä mistyölle. Siikaisten pienvilj>elijäkoulun joh-
21386: mm. valtion määrärahoja on saatu konehal- tokunnan puolesta onkin maataloushallituk-
21387: lin rakentamista, oppilasasuntolan kunnosta- selle osoitettu yksityiskohtainen luettelo
21388: mista yms. varten maataloushallituksen myö- niistä koneista ja työvälineistä, joitten han-
21389: tävaikutuksella. Koululle onkin voitu ra- kinta sisältyy v: n 1956 toimintaohjelmaan,
21390: kentaa uusi ajanmukainen konehalli muine tehden kustannusarvio yht. 2.4 milj. mark-
21391: tarpeellisine huoneistoineen, mutta ns. maa- kaa. Esityksen mukaan tulisi kysymykseen
21392: talouskoneistus havainto-opetusta varten vielä mm. apulannan l,evittäjän, kultivaattorin,
21393: puuttuu suurimmalta osaltaan. Kun kehitys niittokoneen, perunanlajittelijan, aras-pui-
21394: maataloudenkin alalla menee voimakkain murin, itsesitovan leikkuukoneen, perunan-
21395: askelin koneistamista kohti, niin on luonnol- nostokoneen yms. koneiden hankinta, joista
21396: lista, että maatalousoppilaitostemme pitäisi maataloushallituksen asiantuntija.Iausunnossa
21397: pystyä antamaan oppilailleen entistä käytän- voidaan antaa selvitys.
21398: nöllisempää havainto-koneopetusta jo pien- Edellä olevaan viitaten saamme kun-
21399: vi,ljelyskoulussakin. Vain yhä parempiin ta- nioittaen ehdottaa,
21400: loudellisiin tuloksiin täytyy ohjata vastai-
21401: nen maataloustuotantomme ja elinkeinoelä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
21402: mämme, sen kansantaloudellista merkitystä tulo- ja menoarvioon 2 400 000 mar-
21403: ei voitane millään taholla enää kiistää. kan määrärahan konehankintojen toi-
21404: Siikaisten pienviljelijäkoulu onkin osoit- meenpanoa varten Siikaisten pien-
21405: tautunut erittäin kehityskykyiseksi, ja sen viljelijäkoululla koneopetuksen tehos-
21406: tarkoitus on tehostaa opetusvalmiuttaan myös tamiseksi.
21407: pienviljelijämaatilatalouksien piirissä sen
21408: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
21409:
21410: Eino E. Heikura. Antti J. Rantamaa. Pertti Rapio.
21411: 1313
21412:
21413: IV1 584. - Rah.al. N:o 452.
21414:
21415:
21416:
21417:
21418: Ahonen ym.: Mää1·ämhan osoittamisesta postiautovarikon ra-
21419: kentamista varten Jyväskylään.
21420:
21421:
21422: E d u s k u n n a ll e.
21423:
21424: Vuonna 1954 on posti- ja lennätinhallitus laituriautojen - yhteensä 6 autoa - huolto
21425: ostanut Jyväskylän kaupungilta Kypärä- kuuluu myöskin Jyväskylän varikon tehtä-
21426: mäen kaupunginosasta 27 100 m2 käsittävän viin. Edelleen Jyväskylän varikon huoltoon
21427: maa-alueen postiautovarikon rakentamista voitaisiin sopivasti yhdistää ,Jyväskylän po-
21428: varten. Paikka onkin erittäin sopiva maas- liisilaitoksen autojen huolto. Kun kysymyk-
21429: ton suhteen, ja tälle alueelle voidaan myös- sessä on näinkin huomattava määrä moot-
21430: kin tarvittaessa vähin kustannuksin vetää toriajoneuvoja sekä postinkuljetuksen ja lii-
21431: pistoraide nykyisestä Valmetin Rautpohjan kenteen hoitaminen laajalle ympäri Keski-
21432: tehtaan rautatiestä. Suomen maakunnan, vieläpä niinkin pitkille
21433: Jyväskylän postiautovarikon huollossa on linjoille, kuten esim. Kokkolaan, Kalajoelle
21434: nykyisin moottoriajoneuvoja runsaasti, joita ym., olisi ajoneuvoilla oltava ehdottomasti
21435: huolletaan Kuokkalassa vuokratussa tehdas- yhteinen ja kunnollinen varikko- ja huolto-
21436: rakennuksessa. Vaunujen varikkona käyte- paikka.
21437: tään myös niitä ahtaita tiloja, joita sattuu Edellä esitettyyn ·ditaten ehdotamme kun-
21438: olemaan varsinaisen postin luona Jyväsky- nioittaen,
21439: lässä. Autoja on huollossa Jyväskylän posti-
21440: varikolla seuraavasti: varsinaisen postin että Edusktmta ottaisi vuoden 1956
21441: autoja 29 linja-, 9 kuorma- ja 5 paketti- tttlo- ja menoarvioon 100 000 000
21442: autoa, lennättimen puolella 20 kuorma-, 11 markkaa postiautovarikon rakentami-
21443: paketti-, 2 henkilöautoa, 2 moottoripyörää ja seksi Jyväskylään.
21444: 18 perävaunua. Pieksämäen ja Haapamäen
21445: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
21446:
21447: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
21448: Artturi Koskinen. Eino Palovesi.
21449: 1314
21450:
21451: IV,585, - Rah.al. N:o 453.
21452:
21453:
21454:
21455:
21456: A. Leikola ym.: Määrärahan osoittamisesta rahapajan mken-
21457: nuksen laajentnmiseksi.
21458:
21459:
21460: E d u s k u n n a 11 e.
21461:
21462: Rahapaja on toiminut nykyisessä raken- maksaisi tämä laajennus 30 000 000 mk.
21463: nuksessaan 92 vuotta ja sen vuoksi, että 'l'onttia ei Helsingin kaupunginhallituksen
21464: alunperin noin 4 miljoonan kappaleen kirjelmän n:o 408/31. 3. 55 mukaan voida
21465: vuosituotantoa varten suunnitellussa raken- muuhunkaan tarkoitukseen käyttää. Tämän
21466: nuksessa nyt on pakko valmistaa noin 60 laajennuksen jälkeen voisi rahapaja tyydyt-
21467: miljoonaa kappaletta vuodessa, on rakennus tää vaihtorahatarpeen ja rahanlyöntimaksut,
21468: ahdettu niin täyteen koneita ja laitteita, 4 os XI: 5, lisääntyisivät noin 1 500 000 000
21469: että työntekijäin terveys ja henkikin ovat markalla.
21470: alituisesti vaaralle alttiina. Lisäksi valmistus Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21471: on kolmena viimeksikuluneena tilivuotena nioittaen,
21472: maksanut yhteensä 120 000 000 mk enemmän
21473: kuin se olisi maksanut laajemmassa raken- että Ecl,uskunta ottaisi vuoden 1956
21474: nuksessa. Tarvittava lisätila, 4 000 m3, saa- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
21475: taisiin laajentamalla nykyistä rakennusta kan määrärahan rahapnjan rakennuk-
21476: symmetrisesti tontin itärajaan saakka ja sen laajentamista varten.
21477: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
21478:
21479: Aare Leikola. Juho Tenhiälä.
21480: 1316
21481:
21482: ·IV,r;s6 ....... Rah.al. N:o 454.
21483:
21484:
21485:
21486:
21487: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Someron virasto-
21488: talon suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi.
21489:
21490:
21491: Eduskunnalle.
21492:
21493: Somerolla toimivat useat valtion virastot valtion työmäärärahoja osoittaessaan jättä-
21494: hajallaan, ahtaissa ja puutteellisissa olosuh- neet Hämeen ja erikoisesti Lounais~Hämeen
21495: teissa. Näin ollen olisi paikkakunnalle kii- lapsipuolen asemaan. Tämä on osittain ollut
21496: reellisesti aikaansaatava virastotalo, johon syynä siihen, että työttömyys on eräissä Lou-
21497: sijoitettaisiin posti, verotoimisto, käräjäsali nais-Hämeen kunnissa, kuten Somerollakin,
21498: ja nimismiehen virka-asunto. Tarkoitusta muodostunut erittäin vaikeaksi. Hallituksen
21499: varten on Someron kunta lahjoittanut kun- laiminlyöntejä edes vähäiseltä osaltaan kor-
21500: nan keskustasta arvokkaan ja tarkoitukseen jaisi se, että Someron virastotalon suunnit-
21501: hyvin sopivan tontin. Valtion puolesta on telu- ja rakennustyöt pantaisiin kiireellisesti
21502: tontti vastaanotettu ja samalla hyväksytty alulle. Töiden aloittamiseksi pitäisi osoittaa
21503: lahjoitukseen sisältynyt ehto, että mainittu vähintään 10 milj. markkaa ja, jos työttö-
21504: virastotalo rakennetaan 5 vuoden aikana. myystilanne tulee kunnassa erittäin vai-
21505: Lahjoituskirjan allekirjoittamisesta on jo ku- keaksi, olisi hallituksella sen lisäksi mahdol-
21506: lunut vuosi, joten rakennuksen suunnitteluun lisuus käyttää tarkoitukseen työttömyysmää-
21507: ja rakennustöiden aloittamiseen pitäisi kii- rärahoja.
21508: reellisesti ryhtyä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21509: Rakennustöiden kiireellistä aloittamistå
21510: puoltaa, paitsi valtion antama sitoumus ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
21511: valtion virastojen puutteelliset olosuhteet, tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
21512: myöskin se, että Somerolla vallitsee talvisin markan määrärahan Someron virasto-
21513: melkoinen työttömyys ja erikoisen ankarasti talon suunnittelu- ja rakennustöiden
21514: on tämä työttömyys kohdistunut rakennus- aloittamiseksi.
21515: työväkeen. Viimeaikaiset hallitukset ovat
21516: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
21517:
21518: Kaino Haapanen. Eino Raunio.
21519: Hemming Lindqvist. Lauri Laine.
21520:
21521:
21522:
21523:
21524: 61 E 6'26/55
21525: 1316
21526:
21527: IV,5s7.- Rah.al. H:o 455.
21528:
21529:
21530:
21531:
21532: Vi.YI'fMJJl: MiUif'.iirahtm 6Soittamisesta virkamiestalon raken-
21533: th,'fltlise/m Lqm. t~- ja vesirakennuspiirin piirikonttorin
21534: henkilöstöä varten Rovaniemelle.
21535:
21536:
21537: E d u s k u n n a ll e.
21538:
21539: Virkamiestalosta Lapin tie- ja vesiraken- jen lisääntymisien vuoksi, olisi ko. rakennuk-
21540: nuspiirin piirikontt()rin henkilöstöä varten setl rakentamiseen jo kiireellisesti ryhdyttävä,
21541: on ollut suunnitelma ja tontti rakentamista joten ehdotan kunnioittaen,
21542: varten jo useita vuosia. Ottamalla huomioon
21543: Lapin olosuhteet on todettu, että vain tarjoa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
21544: malla kunnollinen asunto voidaan saada päte- tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
21545: vää henkilökuntaa palvelukseen. Lisäksi hen- markan määrärikan virkamiestalon ra-
21546: kilökuntaa joudutaan. vielä lisäämäänkin tie- kentamiseksi Lapin tie- ja vesiraken-
21547: lakiuudistuksen johdosta. Kun Rovaniemellä nuspiirin piirikonttorin henkilöstöä
21548: vallitsee kova asunt<lpula, ja se vielä kiristyy varten Rovaniemelle.
21549: tilapäisrakennuksien purkamisien ja virasto-
21550: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
21551:
21552: Vilho Väyrynen.
21553: I.Mf
21554:
21555: IV,r;ss.- Pin.mot. N:o 456.
21556:
21557:
21558:
21559:
21560: Teir m. fl,: A:ngdendt cnvwnde av anslag för byggancle av
21561: ett flygfiilt i meUersta österbotten.
21562:
21563:
21564: Till Riksdagen.
21565:
21566: Behovet av ett flygfält i mellersta öster- diga medel anvisas för ändamålet. Också
21567: botten är ett gammalt ärende, som blivit inom kommunikationsutskottet ställer man
21568: mer och mer brännande. Redan i sitt be- sig positiv i saken när det är fråga om be-
21569: tänkande vid 1953 års riksdag i anledning viljande av anslag för ändamålet.
21570: av en hemställningsmotion i ärendet säger 1 maj detta år fattade statsrådet ett prin-
21571: kommunikationsu:tskottet, att väg- och vat- dpbeslut om byggande av det ovan relate-
21572: tenbyggnadsstyrelsen i sitt utlåtande med- rade flygfältet. Enligt fackmännens åsikt är
21573: delat, att den med tanke på utvecklandet den utsedda platsen ovanligt lämplig och
21574: av flygförhållandena och trafiken i norra meningen är att bygga ett flygfält av klas-
21575: Finland finner byggandet av ett flygfält i sen E med två startbanor. Kostnaderna ut-
21576: mellersta österbotten vara en av de vikti- gör 180 miljoner mark.
21577: gaste och mest aktuella frågorna. Sa.mtliga Alla instanser och sakkunniga har nu be-
21578: undersökningar har sedan dess slutförts och handlat saken och utan undantag förordat
21579: givit enbart pösitiva resultat så, att en av byggandet av sagda flygiålt. Emedan. he'
21580: de sakkunniga föreslagen plats i Kronoby hovet av detta flygfält är stort och uppen-
21581: kommun också · har godkänts för ändamålet. bart och emedan arbetslöshet förekommer i
21582: Gamlakarleby och Jakobstad städer överlå- mellersta österbotten och denna företeelse
21583: te-r utan ersättning den mark, som fordras helst bör skötas som förebyggande syssel-
21584: för flygf'åltet. sättningsarbete, föreslår vi vördsamt,
21585: 1 sitt utlåtande i anledning av en finans-
21586: motion i samma ärende vid 1954 års riksdag att Riltsdagen i statsf(jrsl4get för llr
21587: framhåller väg- och vattenbyggnadsstyrelsen, 1956 måtte u.ppte{Ja 50 miljoner mm
21588: att by.ggande av ett flygfält för mellersta för påbörj4n,de av arbet~M på 6ft
21589: österbotten i Kronoby är förmänligt både flygfiilt i mellersta öst«botten pil m,
21590: ur teknisk oeh ekonomisk synpunkt sett samt de Sltkkunrviga utsedd plats i Krottob!/
21591: anser det 'Vilttigt att byggna.dsarbetena på- kommun.
21592: börjas så fort som möjligt och,att nödvän-
21593: Helsingfors den 16 september 1955.
21594:
21595: John FO'l'l\erg.
21596: Artllv Larsoe.
21597: Matti L6pilti.
21598: 1318
21599:
21600: lV,~>ss. - Ra.h.a.l. N:o 456.
21601: Suomennos.
21602:
21603:
21604:
21605: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta lentokentän rakenta-
21606: miseksi Keski-Pohjanmaalle.
21607:
21608:
21609: Eduskunnalle.
21610:
21611: Lentokentän tarve Etelä-Pohjanmaalla on seen. Myös kulkulaitosvaliokunnassa otettiin
21612: vanha asia, joka on käynyt yhä polttavam~ asiassa myönteinen kanta, mitä tulee kysy-
21613: maksi. Jo mietinnössään vuoden 1953 valtio- mykseen määrärahan myöntämisestä tarkoi-
21614: päivillä erään toivomusaloitteen johdosta tukseen.
21615: kulkulaitosvaliokunta sanoo, että tie- ja vesi- Tämän vuoden toukokuussa valtioneuvosto
21616: rakennushallitus on lausunnossaan ilmoitta- teki periaatepäätöksen edellä selostetun
21617: nut, että se Pohjois-Suomen lentoyhteyksien lentokentän rakentamisesta. Ammattimiesten
21618: ja liikenteen kehittämistä ajatellen pitää käsityksen mukaan valittu paikka on tavat-
21619: lentokentän rakentamista Keski-Pohjanmaalle toman sopiva ja tarkoituksena on rakentaa
21620: yhtenä tärkeimmistä ja ajankohtaisimmista E-luokan lentokenttä kaksine kiitoratoineen.
21621: kysymyksistä. Kaikki tutkimukset on sittem- Kustannukset ovat 180 miljoonaa markkaa.
21622: min suoritettu loppuun ja antaneet yksin- Kaikki instanssit ja asiantuntijat ovat nyt
21623: omaan positiivisia tuloksia, niin että asian- käsitelleet asian ja poikkeuksetta puoltaneet
21624: tuntijain ehdottama paikka Kruunupyyn sanotun lentokentän rakentamista. Koska
21625: kunnassa on hyväksytty tarkoitukseen. Kok- tämän lentokentän tarve on suuri .ja ilmei-
21626: kolan ja Pietarsaaren kaupungit luovuttavat nen ja koska Keski-Pohjanmaalla esiintyy
21627: korvauksetta lentokenttää varten tarvittavan työttömyyttä ja tätä ilmiötä on mieluummin
21628: maan. hoidettava ehkäisevänä työllisyystyöllä, eh<:lo-
21629: Lausunnossaan . samaa asiaa koskevasta tamme kunnioittaen,
21630: raha-asia-aloitteesta vuoden 1954 valtiopäi-
21631: villä esittää tie- ja vesirakennushallitus, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
21632: lentokentän rakentaminen Keski-Pohjan- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
21633: maata varten Kruunupyyhyn on edullista kan määrärahan Keski-Pohjanmaan
21634: sekä teknilliseltä että taloudelliselta kan- lentokentän rakennustöiden aloittami-
21635: nalta, sekä pitää tärkeänä rakennustöiden seksi asiantuntijain valitsemalla pai-
21636: aloittamista mahdollisimman pian ja välttä- kalla Kruunupyyn kun•assa.
21637: mättömien varojen myöntämistä tarkoituk-
21638: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
21639:
21640: Grels Teir. John l'orsberg.
21641: Albin Wickma.n. Arthur La.rson.
21642: Matti Lepistö.
21643: 1819
21644:
21645: IV,5so. - Bah.a.l. N:o 457.
21646:
21647:
21648:
21649:
21650: J'årvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun lentokentän
21651: kunnostamista varten.
21652:
21653:
21654: Eduskunnalle.
21655:
21656: Pohjois-Suomeen suuntautuva lentoliikenne pintakäsittelyllä päällystetylle pinnalle kulu-
21657: on viime vuosien aikana siinä määrin laajen- tuskerros asfaltti- tai tervabetonista. Pinta,
21658: tunut, ettei liikennettä enää voida tyydyttä- käsittelyn jälkeen lentokenttä on täysin m~
21659: västi hoitaa nykyisin käytännössä olevilla kennekelpoinen Convair-koneillakin harjoi-
21660: DC-3-tyyppisillä lentokoneilla, mistä syystä tettavaan lentotoimintaan. Tämän johdosta
21661: Aero Oy on suunnitellut avata Helsingin ja ja kun valtio on Oulun kaupungin kanssa
21662: Oulun välille pendeliliikenteen Convair- tekemässään sopimuksessa sitoutunut raken-
21663: koneilla. Niiden käyttö edellyttää kuitenkin tamaan lentokentän C-luokan lentokentäkSi,
21664: kiitotien, yhdystien ja asematason kestopääl- mikä edellyttää kestopäällysteisiä kiito- ja
21665: lystämistä, jonka kustannukset nousevat yhdysteitä sekä asematasoa, kunnioittavasti
21666: 80 000 000 markkaan. Tie- ja vesirakennus- ehdotamme,
21667: hallituksesta saadun tiedon mukaan -kesto-
21668: päällystys voidaan suorittaa asteittain siten, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
21669: että ensin suoritetaan sorakiitotien imeytys tulo- ja menoarvioon 18 000 000 mar-
21670: ja pintakäsittely asfaltilla tai tietervalla, kan määrärahan Oulun lentokentän
21671: mikä maksaa 18 000 000 markkaa, ja myö- pääkiitotien, asenw,tason ja niiden vä-
21672: hemmin päällystettä vahvistetaan laskemalla lisen yhdystien päällystämistä varten.
21673: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
21674:
21675: Lauri Järvi. Eeli Erkkilä. Arvi Turkka.
21676: Vilho Väyrynen. Eemil Partanen. Toivo Friman.
21677: Eino Rytinki. Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä.
21678: Yrjö Hautala.
21679: Armas Leinonen.
21680: IV,oDo. - Rah.al. N: o 458.
21681:
21682:
21683:
21684:
21685: ltoiviato ym.: Mäarärahan osoittamisesta Sodankylän lento-
21686: kentim liikennekuntoorn saattamiseksi.
21687:
21688:
21689: Ed uskunna.lle.
21690:
21691: Sodan.kylään rakennettiin ennen sotia lä- kenttä tulisi tyydyttämään koko Keski-La-
21692: hinnä Petsamon liikennetarvetta varten oma pin lentoliikennetarvetta. Kenttä olisikin
21693: lentokenttä, jota sodan aikana laajennettiin. verrattain vähällä työllä saatavissa liikenne-
21694: Syksyllä 1944 saksalaiset kuitenkin tuhosivat kuntoon.
21695: kaikki kentän hallintorakennukset. Näin ol- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21696: len lentokenttä, johon on uhrattu huomatta- kunnioittaen,
21697: vasti varoja, on toistaiseksi liikennekelvoton.
21698: Kun nyttemmin on avattu lentoliikenne että EduskuntfJ ottaisi .vuoden 191$6
21699: Ivaloon saakka, olisi laskemispaikka välttä- tulo- ja menoarvioon 25 OQO 000 mfJrk-
21700: mättä saatava myös Sodankylään. Samalla kaa Sodankylän lentokentän liikenne-
21701: kuntoon saattamiseksi.
21702: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
21703:
21704: Erkki Koivisto. Anna-Liisa. Tiekso-IsaJ:tssoa.
21705: Niilo Ryhtä. M. 0. Lahtela.
21706: lall
21707: IV,r~9t. - Fin.mot. N:o 459.
21708:
21709:
21710:
21711:
21712: Högström m. :fl.: .A:ngdende anvisande av anslag för upp-
21713: förande av "bostadsbyggnader för stampersonalen inom 4.
21714: Brigaden i Dragsvik.
21715:
21716:
21717: Till Riksdagen.
21718:
21719: 4. Brigaden, som är förlagd till Dragsvik den yppar sig. Bostadssituationen inom
21720: garnisonsområde i Ekenäs, arbetar under brigaden inverkar sålunda synnerligen men,
21721: synnerligen svåra förhållanden. De flesta ligt på brigadens arbete och verksamhet samt
21722: byggnaderna inom kasernområdet härstamma på andan och trivseln bland de anställda.
21723: från åren 1912-1913. De ha under årens 1 sin berättelse för år 1953 ha statsrevi-
21724: lopp använts för olika ändamäl och äro i sorerna. fäst uppmärksamheten på de otidsen-
21725: högsta grad otidsenliga och oändamålsenliga liga förhållandena inom brigaden samt bland
21726: samt delvis förfallna. annat påtalat de odrägliga bostadsförhållan-
21727: Bostadsförhållandena för stampersonalen dena.
21728: äro urusla. Bristen på bostäder är enorm Även i offentligheten ha i olika samman-
21729: och i detta nu skulle det behövas omkring hang ovananförda missförhållanden inom
21730: 100 nya bostäder för att denna brist skulle Dragsvik garnison dragits fram i rampljuset.
21731: bliva avhjälpt. Betecknande för situationen För att i viss mån avhjälpa de ovanrela-
21732: är att man varit tvungen att placera till och terade missförhållandena inom sagda garni-
21733: med familjer med barn att bo i provisoriska son är det oundgängligen nödvändigt att de
21734: rum utan alla bekvämligheter i samma bygg- i försvarsmaktens byggnadsprogram plane-
21735: nader som beväringar inlogerats i. överhu- rade två bostadsbyggnaderna för 4. Briga-
21736: vudtaget äro bostäder som finnas på området den uppföras under år 1956. De beräknade
21737: i dåligt skick och otidsenliga. kostnaderna för ifrågavarande bostadsbygg-
21738: Under hela den tid Dragsvik garnisons- nader, som inrymma vardera 12 bostäder
21739: område varit i försvarsmaktens besittning och uppföras enligt av försvarsministeriet
21740: har endast en bostadsbyggnad, inrymmande utarbetade typritningar, stiga tili 40 000 000
21741: 9 bostäder, blivit uppförd, nämligen år 1953. mark per byggnad eller för båda bostads-
21742: Det säger sig självt att detta icke har varit byggnaderna tillsammans till 80 000 000
21743: tillräckligt att råda bot på de svåra bostads- mark. Den beräknade bostadskuben utgör
21744: förhållandena inom brigaden. 4 500-5 000 m3 per byggnad.
21745: Tvärtom kan man påstå att bostadsför- Med hänvisning tili ovanstående få vi här-
21746: hållandena för närvarande äro svårare än med vördsamt föreslå,
21747: tidigare och följderna därav för brigaden
21748: och dess verksamhet mera känn:bara än tidi- att Riksdagen i statsförslaget för
21749: gare. På grund av bostadsbristen är det för år 1956 måtte upptaga ett anslag om
21750: närvarande så gott som omöjligt att anställa 80 000 000 mark för uppförande av
21751: ny stampersonal och av den ordinarie stam- två nya bostadsbyggnader för stam-
21752: personalen avgår flere efterhand som till- personalen inom 4. Brigaden i Drags-
21753: fälle tili bättre bostäder inom andra områ- vik.
21754: Helsingfors den 16 september 1955.
21755:
21756: Sven Högström. Grels Teir. Nils Meinander.
21757: C. A. Öhman. Arthur Larson. Bertel Lindh.
21758: Albin Wickman. John Forsberg. Kurt Nordfors.
21759: T. E. Nordström. John Österholm.
21760: 1322
21761:
21762: IV,~>Dl. - Ra.h.al N:o 459.
21763: Suomennos.
21764:
21765:
21766: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta asuinrakennusten
21767: rakentamiseksi Dragsvikissa olevan 4. prikaatin kanta-
21768: henkilökunnalle.
21769:
21770: Eduskunnalle.
21771:
21772: Dragsvikin varuskunta-alueelle Tammisaa- kaatissa vaikuttaa siten erittäin haitallisesti
21773: reen sijoitettu 4. prikaati toimii erittäin vai- prikaatin työhön ja toimintaan sekä henkeen
21774: keissa olosuhteissa. Useimmat rakennukset ja viihtyisyyteen kantahenkilökunnan kes-
21775: kasarmialueella ovat vuosilta 1912-1913. kuudessa.
21776: Niitä on vuosien varrella käytetty erilaisiin Kertomuksessaan vuodelta 1953 valtion-
21777: tarkoituksiin ja ne ovat mitä suurimmassa tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota
21778: määrin epäajanmukaisia ja tarkoitustaan vas- epäajanmukaisiin olosuhteisiin prikaatissa
21779: taamattomia sekä osittain rappeutuneita. sekä mm. moittineet sietämättömiä asunto-
21780: Kantahenkilökunnan asunto-olot ovat kur- oloja.
21781: jat. Asuntojen puute on tavaton ja tällä het- Myös julkisuudessa on eri yhteyksissä ve-
21782: kellä tarvittaisiin noin 100 uutta asuntoa, detty esiin edellä mainitut epäkohdat Drags-
21783: jotta tämä puute saataisiin poistetuksi. Ti- vikin varuskunnassa.
21784: lanteelle on kuvaavaa, että on täytynyt si- Edellä selostettujen epäkohtien poistami-
21785: joittaa vieläpä lapsiperheitä asumaan väli- seksi jossakin määrin sanotussa varuskun-
21786: aikaisiin huoneisiin vailla kaikkia mukavuuk- nassa on ehdottoman välttämätöntä, että puo-
21787: sia samoihin rakennuksiin, joihin on majoi- lustuslaitoksen rakennusohjelmassa suunnitel-
21788: tettu asevelvollisia. Ylipäänsä ovat alueella lut kaksi asuntorakennusta 4. prikaatia var-
21789: olevat asunnot huonossa kunnossa ja epiiajan- ten rakennetaan vuonna 1956. Arvioidut
21790: mukaisia. kustannukset kysymyksessä olevia asunto-
21791: Koko sinä aikana, jonka Dragsvikin varus- rakennuksia varten, joista kumpaankin kuu-
21792: kunta- alue on ollut puolustuslaitoksen omis- luu 12 asuntoa ja jotka rakennetaan puo-
21793: tuksessa, on rakennettu vain yksi 9 asuntoa lustusministeriön laatimien tyyppipiirustus-
21794: käsittävä asuinrakennus, nimittäin vuonna ten mukaisesti, nousevat 40 000 000 markkaan
21795: 1953. On itsestään selvää, ettei tämä ole riit- rakennusta kohti eli kahdesta asuntoraken-
21796: tänyt korjaamaan vaikeita asunto-oloja pri- nuksesta yhteensä 80 000 000 markkaan. Ar-
21797: kaatissa. vioitu asuntotilavuus on 4 500-5 000 ms
21798: Päinvastoin voidaan väittää, että asunto- rakennusta kohti.
21799: olot nykyisin ovat vaikeammat kuin aikai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21800: semmin ja sen seuraukset prikaatille ja sen nioittaen,
21801: toiminnalle tuntuvammat kuin aikaisemmin.
21802: Asuntojen puutteen takia on nykyisin mil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
21803: tei mahdotonta saada kiinnitetyksi uutta tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mar-
21804: kantahenkilöstöä ja vakinaisesta kantahenki- kan määrärahan kahden uuden asuin-
21805: löstöstä lähtee vähitellen yhä useampia sitä rakennuksen rakentamiseksi Dragsvi-
21806: mukaa kuin ilmenee mahdollisuus parempiin kissa olevan 4. prikaatin kantahenkilö-
21807: asuntoihin muilla aloilla. Asuntotilanne pri- kunnalle.
21808: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
21809:
21810: Sven Högström. Grels Teir. Nils Meinander.
21811: C. A. Öhman. Arthur Larson. Bertel Lindh.
21812: Albin Wickman. John Forsberg. Kurt Nordfors.
21813: T. E. Nordström. John Österholm.
21814: 1323
21815:
21816: IV,592. - Rah.al. N:o 460.
21817:
21818:
21819:
21820:
21821: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta sotilaskotirakennusten
21822: rakentamista ja peruskorjauksia varten.
21823:
21824:
21825: E d u s k u n n a 11 e.
21826:
21827: Sotilaskotiyhdistys tekee korvaamattoman vokkeiden ja muiden tavarain hintoja. Ei
21828: arvokasta vapaaehtoista työtä varusmies- ule kuitenkaan oikeudenmukaista, että ase-
21829: temme viihtyisyyden lisäämiseksi pitämällä velvollisuuttaan suorittavat varusmiehet kus·
21830: käikissa varuskunnissa, saarilinnakkeilla ja tantavat välttämättömien sotilaskotien ra-
21831: leiripaikoilla sotilaskoteja sekä järjestämällä kentamiset ja niiden kunnossapidon. Valtion
21832: lisäksi varusmiesten käytettäväksi kirjastoja olisi sen vuoksi rakennettava sotilaskodit ja
21833: ja muita hyödyllisiä viihdytysmuotoja. Soti- kustannettava niiden kunnossapito, jolloin
21834: laskotien ylläpitämiseksi ovat sotilaskotiyh- varusmiehille sotilaskodeissa myytävien tar-
21835: distykset joutuneet suurimmaksi osaksi ra- vikkeiden hintoja voitaisiin alentaa ja
21836: kennuttamaan omin varoin myös sotilaskoti- myyntitulot voitaisiin entistä enemmän
21837: rakennukset ja huolehtimaan niiden kun- käyttää yksinomaan varusmiesten hyväksi.
21838: nossapidosta ja korjauksista. Kun vapaaeh- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdo-
21839: toisten varojen saaminen tällaisiinkin tar- tamme,
21840: koituksiin on osoittautunut yhä vaikeam-
21841: maksi, ei sotilaskotiyhdistyksellä sanottujen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
21842: rakennus- ja hoitokustannusten sekä kalusto- tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
21843: hankintojen peittämiseksi ole muita mahdol- kohdalle 40 000 000 markan määrära-
21844: lisuuksia kuin hankkia tarvittavat varat ko- han sotilaskotirakennusten rakenta-
21845: rottamalla sotilaskodeissaan myytävien vir- mista ja peruskorjauksia varten.
21846: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
21847:
21848: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen.
21849: Lauri Järvi. R. Hallberg.'
21850:
21851:
21852:
21853:
21854: 62 E 626/55
21855: 1324
21856: IV,593. - Rah.al. N:o 461.
21857:
21858:
21859:
21860:
21861: J.a.unio ym. : Mäirärahan Q&oittamisesta puolustusministeriön
21862: teoll-isuuslaitosten tiudistuksiin ja korjauksiin.
21863:
21864:
21865: Eduskunnalle.
21866:
21867: Koko sodan jälkeisinä vuosina ei puolus- Vammaskosken · tehtailla on tehtaan asun-
21868: tU8Illinisteriön toollisuuslaitoksille ole valtion noissa asuvien sauna täysin rappeutunut ja
21869: tulo- ja menoarviossa myönnetty varoja lai- monia muita olisi korjattava.
21870: tooten uusintaan ja korjauksiin. Tästä joh- Kun valtiontilintarkastajat ovat asiaan
21871: tuen ne rappeutuvat jatkuvasti ja niitä hoi- kiinnittäneet huomiota ja pitävät tärkeä~.
21872: tanoon johtokunnan on ollut suorastaan että talousarviossa osoitettaisiin ko. tarkoi..;
21873: pakko käyttää tarkoitukseen liiketoiminnan tuksiin varoja, olisi määräraha pitänyt halU;..
21874: varoja. Kun tästä on kuitenkin jatkuvasti tuksen ottaa menoarvioon. Näin ei kuiret;:
21875: valtiontilintarkastajain taholta tehty huo- kaan ole käynyt, ja siksi esitämmekin kuJl.,
21876: mautuksia, olisi tulo- ja menoarvion asian- nioittaen,
21877: omaiselle luvulle saatava määräraha ko.
21878: uudistuksiin ja korjauksiin. että Eduskunta ottaisi vuoden 195(;
21879: Laitosten heikkoa kuntoa osoittaa jo kyl- tulo- ja menoarvioon 10 miljoon~
21880: lin selvästi se, että valtion ammattientar- markan määrärahan puolustusmin~
21881: kastaja on mm. kieltänyt Lahden autokor- teriön teollisuuslaitosten uudistuksiin
21882: jaamolla pesu- ja ruokailuhuoneen käytön. ja korjauksiin.
21883: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
21884:
21885: Eino Raunio. Erkki W. Mohell.
21886: Olavi Kajala. Kustaa Tiitu.
21887: Nestori Kaasalainen.
21888: IV,ts94. - Rah.a.l. N:o 462.
21889:
21890:
21891:
21892:
21893: Tu'llli ym.: Määrärahan osoittamisesta ampumaratojen raken-
21894: tamiseen.
21895:
21896:
21897: E d u s k u n n a 11 e.
21898:
21899: Sotilaskoulutuksessa ammunnan harjoitte- jatkuvasti tehostamaan. Toisaalta vaatii voi-
21900: lulla on ratkaiseva merkitys. Aseiden moni- massaoleva metsästyslaki v. 1958 alusta lu-
21901: puolistuessa ja niiden tehon lisääntyessä on kien suoritettavaksi ampumakokeen, joka
21902: myös harjoituspaikoille so. ampumaradoille puolestaan sekin edellyttää paikkoja, joissa
21903: asetettava yhä suurempia vaatimuksia. Monet nämä kokeet voidaan suorittaa. Uusien ampu-
21904: varuskuntien ampumaradat ovat kuitenkin maratajen rakentaminen on niinmuodoin kii-
21905: jääneet välttämättömiä parannuksia vaille ja reellinen ja välttämätön toimenpide.
21906: eräiden ampumaratojen käyttö omistussuh- Edellä sanotun johdosta kunnioittaen esi-
21907: teiden muuttuessa ja asutuksen läheisyyden tämme,
21908: vuoksi on jouduttu lopettamaan. Kun tilalle
21909: ei ole saatu uusia ampumaratoja, on ampu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
21910: makoulutus joutunut suuresti kärsimään. tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
21911: Myös siviiliampumakoulutus ja ammunnan 22 momentin kohdalle 15 000 000 mar-
21912: harrastus yleensä on harjoitusmahdollisuuk- kan suuruisen määrärahan ampumara-
21913: sien puutteen vuoksi maassamme melkoisesti tojen rakentamiseksi ja niiden uusimi-
21914: taantumassa, vaikka sitä muualla pyritään seksi.
21915: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
21916:
21917: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen.
21918: Lauri Järvi. Niilo Honkala.
21919: R. Hallberg.
21920: 1826
21921:
21922: IV,591i.- Rah.al. N:o 463.
21923:
21924:
21925:
21926:
21927: Salmela-Järvinen ym..: Määrärahan osoittamiSesta Helsingin
21928: yleisen sairaalan sisä- ja kirurgisten tautien klinikkara-
21929: kennuksen rakentamiseksi.
21930:
21931:
21932: E d u s kun n a 11 e.
21933:
21934: Helsingin yleisen sairaalan sisätautien ja tenkaan sulje pois keskussairaaloiden yhtey-
21935: kirurgisten tautien osaston rakentaminen on dessä tapahtuvaa lääkärien koulutusta.
21936: viivästynyt. Eduskunta on asiaa käsitelles- Vuonna 1949-51 on sisätautien ja kirur-
21937: sään lausunut, että Helsingin kaupungin ja gisten tautien osaston rakentamiseen jo
21938: valtion välillä vuonna 1939 tehty sopimus myönnetty yhteensä.170 milj. markkaa. Lou-
21939: olisi tarkistettava. Tällaista sopimuksen tar- hintatyöt on loppuun suoritettu ja piirustuk.
21940: kistamista ei ole kuitenkaan suoritettu. set valmiina ja urakkatarjouksia voidaan
21941: Lääkärien puute vaati kuitenkin sisätau- pyytää.
21942: tien ja kirurgisten tautien osastojen raken- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
21943: tamista. Niissä olosuhteissa, joissa Helsingin dotamme,
21944: yleisen sairaalan sisätautien klinikka työs-
21945: kentelee, ei voida enää kunnolla lääkärien että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
21946: koulutusta suorittaa. Kun vastaavasti uusissa tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
21947: keskussairaaloissa samanaikaisesti on todet- kohdalle 200 000 000 markan. määrä-
21948: tavissa lääkärien puutetta, on yliopistolli- rahan Helsingin yleisen sairaalan
21949: seen lääkärikoulutukseen keskussairaaloita- sisä- ja kirurgisten tautien klinikka-
21950: kin silmällä pitäen ryhdyttävä. Tämä ei kui- rakennuksen rakennustöitä varten.
21951: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
21952:
21953: Martta Salmela-Järvinen. Arvo Salminen.
21954: Tyyne Paasivuori. G. Henriksson.·
21955: Aune Innala. Veikko Helle.
21956: Elli Nurminen. 0. Lindblom.
21957: 1327
21958:
21959: 1V,596. - Rah.al. N:o 464.
21960:
21961:
21962:
21963:
21964: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntota-
21965: lon rakentamiseksi Helsingin yleisen sairaalan henkilö-
21966: kuntaa varten.
21967:
21968:
21969: Eduskunnalle.
21970:
21971: Vuoden 1953 menoarviossa myönnettiin suurin kustannuksin hotelleihin asumaan.
21972: 100 milj. markkaa kahden asuntolan raken- Tällainen tilanne on kestämätön. Sen vuoksi
21973: tamiseksi Helsingin yleisen sairaalan hen- olisi yhden uuden asuntotalon rakentamiseen
21974: kilökunnalle. Vuoden 1955 menoarviossa sijoitettava määrärahoja, jotta tällainen epä-
21975: myönnettiin 50 milj. markkaa yhden asun- kohta pystyttäisiin poistamaan.
21976: ,Jolan rakentamiseen Meilahden sairaala- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
21977: alueelle. Samana vuonna otettiin vielä lisä- tamme,
21978: menoarviossa 20 milj. markkaa samaa tar-
21979: koitusta , varten. Helsingin yleisessä sairaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
21980: lassa on edelleenkin suuri puute henkilökun- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
21981: nan asunnoista. Tämä rajoittaa sairaaloiden kohdalle 70 000 000 markkaa siirto-
21982: tehoa, koska, henkilökunnalle ei voida järjes- määrärahana yhden uuden asunto-
21983: tää asuntoja. talon rakentamiseen Helsingin yleisen
21984: Osa sairaalan henkilökuntaa on sijoitettu sairaalan henkilökuntaa 11arten.
21985: Helsingissä 16, päivänä syyskuuta 1955.
21986:
21987: Martta Salm.ela-J'årvinen. Arvo Salminen.
21988: Tyyne Paa.sivuori. G. Henriksson.
21989: Aune Innala. Veikko Helle.
21990: Elli Nurminen. 0. Lindblom.
21991: IV,1197. - Rah.al. N:o 465.
21992:
21993:
21994:
21995:
21996: Miettinen ym.: MääräNtluJ• osoittamisesta Meilahdessa aloite-
21997: tu'n yliopiston sisätauUen ja kirurgian klinikan rakennus-
21998: työn jatkamiseksi.
21999:
22000:
22001: E d u s kun n all e.
22002:
22003: Pääkaupungin sairaalatilanne on vuosi kirurgian klinikan rakentamiseksi Meilah-
22004: vuodelta huonontunut. Kaupungin asukas- teen. Aloitetut perustustyöt keskeytyivät so-
22005: luku on lisääntynyt alueHitosten ja kaupun- ta-aikana alkamatta uudelleen sotien päätyt-
22006: kiin muuton johdosta potilaspaikkojen suh- tyä.
22007: teellisen luvun jatkuvasti pienetessä. Sairaa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22008: loihin vuoroaan odottavien luku nousee tu-
22009: hansiin. Tunnettua on myös että valtion yli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22010: opiston lääkärikoulutus ja tutkimustyö on tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
22011: sairaaloitten puutteessa yhä vaikeutunut. kaa Meilahdessa aloitetun yliopiston
22012: V aitio ei ole sairaala-asiassa täyttänyt Hel- sisätautien ja kirurgian klinikan ra-
22013: singin kaupungin kanssa jo ennen sotia teke- kennustyön jatkamista 'Vaf'ten.
22014: määnsä sopimusta yliopiston sisätautien ja
22015: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
22016:
22017: Unto Miettinen. Mauri Ryömi.
22018: Hemming Lindqvist. Antti Kinnunen.
22019: IV,59s. - B.ah.al. N:o 466.
22020:
22021:
22022:
22023:
22024: E. lfurminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta käti-
22025: lii(}piston Nlte1tUJlntista varten.
22026:
22027:
22028: Eduskunnalle.
22029:
22030: Maan ainoa kätilöopisto toimii edelleen 100 miljoonaa markkaa. Rakennusohjelman
22031: niissä rappeutuneissa, lähes 80 vuotta van- toteuttamista ei voida laitoksen luonteesta
22032: hoissa rakennuksissa, jotka jo v. 1934 to- ja rakennussuunnitelmasta johtuen jakaa eri
22033: dettiin sekä opetus- että sairaalatarkoituk- rakennusvaiheisiin. Varsinaisia rakennus-
22034: siin kelvottomiksi. Eduskunta on myöntä- töitä ei myöskään voida ehdotetulla määrä-
22035: nyt uuden kätilöopiston suunnittelua ja ra- rahalla panna alulle kuin vasta tulevan vuo-
22036: kentamista varten tähän mennessä yhteensä den syksyllä. Kun kätilöopiston nykyiset
22037: 91 miljoonaa markkaa, josta valitettavasti suojat ovat kaiken arvostelun alapuolella,
22038: yksi 30 miljoonan markan siirtomääräraha ja kun sekä synnytY"Jpaikoista että koulu-
22039: on jouduttu käyttämättömänä tulouttamaan tetuista kätilöistä on huutavaa puutetta, olisi
22040: valtiolle. Opiston, johon tulee yhteensä 250 käsityksemme mukaan kätilöopiston rakenta-
22041: sairassija.a, rakennusten louhintatyöt aloitet- miseen osoitettava määräraha, jonka turvin
22042: tiin vuoden 1954 mal'MSkuussa ja saadaan voitaisiin paitsi panna alulle varsinaiset
22043: ne päätökseen vielä kuluvana syksynä. Sa- rakennustyöt, myös niitä koko tulEJ"tan vuo•.
22044: moin valmistuvat lähiviikkoina urakkakilpai- den jatkaa. Edellä esitetyn perusteella kun-
22045: lun järjestämiseksi tarpeelliset, viimeistcllyt nioittaen ehdotamme,
22046: asiakirjat, kuten piirustukset, erikoispiirus-
22047: tnkset ja työselitykset. Opiston varsinaiset että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22048: rakennustyöt voitaisiin näin. ollen aloittaa tulQ- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
22049: jo vuoden vaihteessa ja saattaa ne päätök- 12 momeniille 100 miljoonan markan
22050: seen noin kahden vuoden kuluttua. Hallitus Usäk8i 400 miljoonM mark'kaa di yh-
22051: on vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityk- teensä 500 000 000 markan määr~
22052: sessä ehdottanut rak1mnustöitä varten vain rahan kätilöopiston rakentamista var-
22053: ten.
22054: HelsingH;sä. 15 päivinä. syyskuuta 1955.
22055:
22056: Elli Nurminen. Martta Salmela-Järvinen. Armi Hosia.
22057: Kaisa Hiilelä. Anni Flinck. Laura Brander-WaJ]in.
22058: Eino Raunio. Tyyne Paasivuori. Lempi Lehto.
22059: Meeri Kalavainen. K. F. Haapasalo. Aune Innala.
22060: Vappu Heinonen. Bruno J. Sundman. Marja Lahti.
22061: 0. Lindblom.
22062: Hilja Väänänen.
22063: 1330
22064:
22065: IV,599. - Rah.al. N:o 467.
22066:
22067:
22068:
22069:
22070: V. Simonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sai-
22071: raanhoitaja-terveyssisarkoulujen koulu- ja asuntolaraken-
22072: nusten suunnittelutöitä varten.
22073:
22074:
22075: E d u s kun n alle.
22076:
22077: Hallitus on esittänyt vuoden 1956 tulo- ja samme todella paranevat. Että näin tapah-
22078: menoarvioon 20 Pl. II luvun 16 momentille tuisi, on ryhdyttävä pikaisiin toimenpitei-
22079: 10 000 000 markan määrärahan Oulun, Po- siin sair~tanhoitajakoulutuksen saamiseksi
22080: rin, Keski-Suomen ja Joensuun sairaanhoi- asianmukaiselle kannalle niin, etteivät kal-
22081: taja-terveyssisarkoulujen koulu- ja asuntola- liit keskussairaalarakennukset huomattavalta
22082: rakennusten suunnittelutöitä varten. Tilanne osalta seiso tyhjinä sairaanhoitajavajauksen
22083: on kuitenkin kaikissa näissä kouluissa sellai- takia.
22084: nen, että täystehollista toimintaa ajatellen Edellä sanottuUn viitaten kunnioittaen eh-
22085: täytyisi päästä mahdollisimman pian suorit- dotamme,
22086: tamaan myöskin perustaruistöitä sanotuilla
22087: koulu- ja asuntolarakennuksilla. Eduskun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22088: nalla on täysin tiedossaan se vajaus, joka tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
22089: sairaanhoitohenkilöstöstä on maassamme. Tä- 16 momentille lisäyksenä 100 000 000
22090: män vajauksen johdosta uusissa keskussai- markkaa Oulun, Porin, Keski-Suomen
22091: raaloissa on monta .osastoa käyttämättä. ja Joensuun sairaanhoitaja-terveys-
22092: Tämä ei suinkaan ollut tarkoitus keskussai- sisarkoulujen koulu- ja asu'ntolara.-
22093: raalalakia laadittaessa. Silloinhan toivottiin, ke'n'nusten suu'nnittelu- ja perustamis-
22094: että sanotun lain avulla sairaalaolot maas- töitä varten.
22095: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
22096:
22097: Vieno Simonen. Antti Kukkonen. Heikki Soininen.
22098: R. Ballberg. Varma K. Turunen. Hilja Väänänen.
22099: Arvi Ikonen. Juho Karvonen. Pauli Puhakka.
22100: Kalle Kauhanen. Otto Muikku. Toivo Niiranen.
22101: 1331
22102:
22103: IV,Go·o. - Rah.al. N:o 468.
22104:
22105:
22106:
22107:
22108: Nederström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun
22109: keskussairaalan laajentamiseen.
22110:
22111:
22112: E d u s k u n n a II e.
22113:
22114: Yliopiston sairaalana toimiva Turun kes- töitä kiirehdittävä. Turun ja lähiympäristön
22115: kussairaala on kiireellisen laajentamisen tar- 75 kuntaa odottavat hankkeen kiireellistä to-
22116: peessa. Silmätautien sekä korva-, nenä- ja teutumista ja 'ovat omakohtaisesti varustau-
22117: kurkkutautien osastot kaipaavat lisätiloja. tuneet hoitopaikkojen lunastamiseen.
22118: Samoin on laita naistenklinikan, missä syn- Eduskunta on vuosina 1951-1954 myön-
22119: nytyspaikkoja on aivan riittämättömästi, sa- tänyt laajennustöihin varoja. Näistä va-
22120: moin kuin naistantien hoitopaikkoja. Kun roista on osa käytetty suunnittelu- ym. töi-
22121: Turussa aikaisemmin toiminut Seikon sairas- hin sekä rakennustontin lunastamiseen. Var-
22122: koti on lopettanut toimintansa, on synnytys- sinaiseen rakennustyöhön olisi näin ollen
22123: paikkojen puute sitäkin suurempi. Näin ollen saatava lisää varoja, jotta hanke voisi kes-
22124: tapahtuukin, että sairaala ei pysty ottamaan keytymättä jatkua.
22125: hoidettavaksi usein puoliakaan pyrkijöistä, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22126: vaikka kysymyksessä on vaikeita tapauksia
22127: eri puolilta lääniä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22128: Turun keskussairaala toimii yliopistolli- tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar-
22129: sena opetussairaalana, joka valmistaa lääkä- kan määrärahan Turun keskussairaa-
22130: reitä koko maan tarvetta silmällä pitäen. lan laajennustöitä varten.
22131: Myös tämän vuoksi olisi sairaalan Iaajennus-
22132: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
22133:
22134: Judit Nederström-Lunden. Aimo Aaltonen. Eino Roine.
22135:
22136:
22137:
22138:
22139: 63 E 626/55
22140: 1332
22141:
22142: IV,6ol. - Rah.al. N:o 469.
22143:
22144:
22145:
22146:
22147: Kulovaara ym..: Määrärahan osoittamisesta Turun keskus-
22148: sairaalan rakentamisen jatkamiseen.
22149:
22150:
22151: Eduskunnalle.
22152:
22153: Turun keskussairaalan rakentamisessa on tetty estää, mutta olisi tästä lääkärikasva-
22154: vuoden 1956 aikana tarkoitus saada val- tuksen ja Lounais-Suomen sairaalaolojen
22155: miiksi lämpökeskus sekä itse rakennus - välttämättömän kehittämisen jarruttamisesta
22156: noin 150 000 kuutiometriä - vesikattoon, vihdoinkin päästävä. Valtiovarainvaliokunta
22157: jotta päästään talvella 1956-57 suoritta- ja eduskunta ovatkin suopeasti suhtautuneet
22158: maan rakennuksen sisustustöitä. Tämän vuo- asiaan ja toivottavasti tekevät niin tänäkin
22159: den valtion talousarviossa on varattu töit- syksynä.
22160: ten aloittamiseen 175 milj. mk, mikä summa On syytä vielä mainita, että rakennustoi-
22161: tulee todennäköisesti loppuun käytetyksi. mikunta on kääntynyt keskussairaalan perus-
22162: Valtiovarainvaliokunta ja eduskunta ovat tamiskirjan allekirjoittaneiden kuntien puo-
22163: useaan kertaan lausuneet toivomuksen, että leen kehoituksella sisällyttää 25 % paikka-
22164: rakennustöitä ei saisi venyttää moniksi vuo- luvun mukaisista kustannuksista asianomais-
22165: siksi, koska sairaala tulee halvemmin ja pa- ten kuntien vuoden 1956 talousarvioon, mikä
22166: remmin rakennetuksi lyhyemmässä ajassa. tulisi merkittäväksi valtion talousarvion tulo-
22167: Jos rakennusajaksi ajateltaisiin neljä vuotta, puolelle.
22168: olisi ensi vuoden menoarvioon merkittävä Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
22169: tarkoitukseen 400 milj. mk. Tämän määrän ehdotamme,
22170: on lääkintöhallitus tarkoitukseen esittänytkin,
22171: mutta valitettavasti sitä ei ole tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22172: arvioon otettu. tulo- ja menoarvioon 400 000 000 ntar-
22173: Turun keskussairaalan ja samalla yliopis- kan määrärahan Turun keskussairaar
22174: ton sairaalan rakennustöitten aloittamista on lan rakentamisen jatkamiseen.
22175: Helsingistä päin jo usean vuoden aikana yri-
22176: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1955.
22177:
22178: Urho Kulovaara. Paavo Aitio. Niilo Honkala.
22179: Veikko Kokkola. Aino Malkamäki. Harras Kyttä.
22180: Esa Hietanen. Urho Kähönen. Irma Karvikko.
22181: Rafael Paasio. Mauno Jussila. Vappu Heinonen.
22182: Kalle Jokinen. Kalervo Saura. Arthur Larson.
22183: 1333
22184:
22185: IV,ao2. - Rah.al. N:o 470.
22186:
22187:
22188:
22189:
22190: Tienari ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen keskus-
22191: sairaalan rakennustöiden aloittamiseksi.
22192:
22193:
22194: E d u s k u n n a ll e.
22195:
22196: Tunnettu tosiasia lienee, että Tampe- ulkopuolelta. Kaikenkaikkiaan on Tampe-
22197: reella sijaitsevissa sairaaloissa, sekä maa- reella sairassijoja vain 440, joista enem-
22198: seutua ja kaupunkia palvelevassa yleisessä män kuin puolet on maaseudulta tulleiden
22199: sairaalassa että kaupungin omistamassa Ha- potilaiden kansoittamia. Siksi ahtaus näissä
22200: tanpään sairaalassa, on jatkuvasti suuri sairaaloissa on sietämätön ja sairaalan hen-
22201: paikkapula, mikä väestön kasvaessa aina kilökunta joutuu työskentelemään olosuh-
22202: vain pahenee. Monet sairaat saavat odot- teissa, jotka ovat omiaan alentamaan työ-
22203: taa kuukausikaupalla sairaalaan pääsyä. Tä- tehoa ja edistämään hakeutumista muille
22204: män sairaansijojen vähyyden vuoksi ryhdyt- paikkakunnille tai suorastaan muille aloille.
22205: tiin jo 1936, siis 19 vuotta sitten, suunnit- Sairaanhoidollinen tilanne ei ole puutteel-
22206: telemaan Tampereelle keskussairaalaa, jota linen ainoastaan sairassijojen vähyyden
22207: valitettavasti ei vieläkään ole saatu aikaan. vuoksi, vaan myöskin eräiden tärkeiden eri-
22208: Tosin keskussairaalalaki, veivoittaessaan val- koisosastojen puuttumisen vuoksi. Tampe-
22209: tion ja kunnat yhdessä perustamaan kes- reella ei ole sairaalaosastoja naistentauteja,
22210: kussairaaloita, on ollut omiaan edistämään korva-, nenä- ja kurkkutauteja eikä silmä-
22211: Tampereelle joskus rakennettavan keskus- tauteja varten. Tämän haitan Tampere ym-
22212: sairaalan suunnittelua ja sen toiminta- päristöineen on saanut hyvin kipeästi tun-
22213: alueeksi tulevan keskussairaalapiirin organi- tea. Hyvin suurta haittaa sairaanhoidolle
22214: sointia. Mainittu piiri, mihin Tampereen on myöskin täydellisen keskuslaboratorion
22215: lisäksi kuuluu 39 ympäristökuntaa, perus- ja täydellisen sädetutkimus- ja hoitolaitok-
22216: tettiin jo joulukuun 29 p:nä 1947. Keskus- sen sekä fysiatrisen hoito- ja kuntouttamis-
22217: sairaalaa varten on Tampereen kaupunki va- laitoksen puutteesta.
22218: rannut riittävän maa-alueen, joka sijain- Koska hallituksen esityksessä eduskunnalle
22219: tinsa puolesta on valittu erittäin onnistu- valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956
22220: neesti. Myös keskussairaalan suunnittelu- ei ole ehdotettu määrärahaa keskussairaalan
22221: ja piirustuskilpailu on jo vuosi sitten pi- rakentamiseksi Tampereelle, niin edellä
22222: detty, joten rakennustyöt suunnitelmien puo- esiintuotuun viitaten pyydämme kunnioit-
22223: lesta voidaan aloittaa heti, kun valtion taen ehdottaa,
22224: määräraha tarkoitusta varten on myönnetty.
22225: Tampereen keskussairaalapiirin nykyisistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22226: sairaalaoloista mainittakoon, että Tampe- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
22227: reella sijaitsevat yleinen sairaala ja synny- uudelle momentille 300 000 000 mark-
22228: tyslaitos joutuvat palvelemaan myös laajaa kaa Tampereen keskussairaalan raken-
22229: Pohjois-Hämeen maaseutua. Niinpä synny- nustöiden aloittamiseksi vuonna 1956.
22230: tyslaitoksen potilaista on n. 40% Tampereen
22231: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
22232:
22233: Artturi Tienari. Juho Tenhiälä. Kaisa Hiilelä.
22234: Jaakko Hakala. Aare Leikola. Matti Raipala.
22235: Anni Flinck. Eino E. Heikura. Armas Leinonen.
22236: Kustaa Ala.nko. Eino Palovesi. Artturi J'åmsen.
22237: Atte Pakkanen. T. A. Wiherheimo. Olavi Kajala.
22238: 1834
22239:
22240: IV,6os. - Rah.al. N:o 471.
22241:
22242:
22243:
22244:
22245: Suonpää ym.: Määrärahatt osoittamisesta Tampereen keskus-
22246: sairaalan rakennustöiden aloittamista varten.
22247:
22248:
22249: E d u s k u n n a ll e.
22250:
22251: Tampereen kaupungin ja sen ympäristö- Samanlainen tilanahtaus on vallinnut Tam-
22252: kuntien kohdalla on sairaalapaikkojen puute pereen muidenkin sairaaloiden kohdalla.
22253: hyvin suuri. Keskussairaalan rakennussuun- Esim. Tampereen yleisen sairaalan sairas-
22254: nitelmien ollessa vireillä jo lähes pari vuosi- paikkaluku on ollut 115, mutta se on nos-
22255: kymmentä eivät kunnat ole tänä aikana voi- tettu viime vuosina virallisesti 60 paikalla
22256: neet riittävästi rakentaa ja laajentaa omia 175: een, vaikka sairaalarakennusta ei ole laa-
22257: sairaaloitaan, koska keskussairaalan raken- jennettu ollenkaan. Todellinen sairaiden lu-
22258: taminen aiheuttaa kunnille suuria kustan- kumäärä on usein paljon suurempi, kun
22259: nuksia, joiden suorittamiseen on varauduttu. kiireellisinä aikoina on jouduttu sijoittamaan
22260: Vaikein on tilanne sen vuoksi, että Tampe- potilaita käytäville ja kaikkiin muihinkin
22261: reella ei ole erikoissairaaloita eikä -osastoja. mahdollisiin paikkoihin. Kaikkia välttämät-
22262: Puuttuu mm. naistensairaala-, silmä-, korva- tömästi sairaalahoitoa tarvitsevia ei kuiten-
22263: ja kurkkutautien osastot samoin keskuslabo- kaan ole voitu ottaa sairaalaan. Nyt syys-
22264: ratorio, eikä ole nykyisten vaatimusten mu- kuun puolivälissä on noin 1400 sairaalaan
22265: kaista röntgen- ja sädehoitolaitosta. Synny- pyrkijää odottamassa vuoroaan. Kun potilas
22266: tyslaitoksella samoin yleisten sairaalapaikko- vihdoin pääsee sairaalaan, supistetaan hoito-
22267: jen puute on aivan huutava. aika liian pieneksi, esim. vuonna 1954 ki-
22268: Erittäin vaikea on tilanne naistensairaa- rurgisen osaston keskimääräinen hoitopäivä-
22269: lan puuttumisen vuoksi. Apua tarvitsevat luku potilasta kohden oli 11, sen oltua esim.
22270: joutuvat turvautumaan Helsingin ennes- vuonna 1937 noin 16.
22271: täänkin ylikuormitettuihin sairaaloihin, ja Tampereen kaupunginsairaalassa Hatan-
22272: ellei siihenkään ole mahdollisuutta, joutuvat päällä ei tilanne poikkea edelläkerrotusta.
22273: Tampereen yleisen sairaalan tai kaupungin Keskussairaalan rakentaminen on ainoa rat-
22274: omistaman Hatanpään sairaalan kirurgisten kaisu tilanteen helpottamiseksi. Se vähentäisi
22275: osastojen lääkärit, olematta naistentautien myös osaltaan Helsingin sairaaloiden potilas-
22276: erikoislääkäreitä, hoitamaan heille kuulumat- tulvaa, kun Tampereen seudun asukkaat voi-
22277: tomia sairastapauksia. Tampereen kaupungin sivat saada yleisissä tapauksissa sairashoidon
22278: synnytyslaitoksessa on sairaspaikkaluku li- kotiseudullaan.
22279: sätty korkeimmaksi mahdolliseksi, mikä al- Keskussairaaloiden rakentamisesta anne-
22280: kuaan pienempää tarvetta varten rakennet- tussa laissa edellytetään rakennettavaksi 18
22281: tuihin tiloihin on voitu sijoittaa. Siitä huoli- keskussairaalaa vuoteen 1970 mennessä. Neljä
22282: matta on sodan jälkeisinä vuosina päivittäi- näistä on jo valmiina ja Kuopion keskus-
22283: nen keskimääräinen potilasmäärä ollut suu- sairaalan rakennustyöt on aloitettu. Seuraa-
22284: rempi kuin virallinen sairaspaikkaluku. Täl- vana vuorossa olevan Tampereen keskussai-
22285: löin on usein vuoteita ollut sijoitettava raalan rakentaminen pitäisi alkaa viipymättä,
22286: kylpyhuoneisiin ja käytävillekin. Kun laitok- että ohjelma määräaikaan mennessä toteutuu.
22287: sen potilaista on suuri joukko ollut lähikun- Tampereen keskussairaalan suunnittelutyöt
22288: nista, on Tampereen kaupunki nyt ryhtynyt on suoritettu huolellisesti. Ministeriö on hy-
22289: rajoittamaan ulkokuntalaisten ottamista syn- väksynyt rakennusohjelman, jonka puitteissa
22290: nytyslaitokselle. suoritetun piirustuskilpailun pohjalla on
22291: IV,a;oa. - Suonpii ym. 188&
22292:
22293: suunnitelmia kehitelty niin, että piirustukset että Eduskunta ottaisi vuoden 1986
22294: ovat niin pitkällä, että rakennustöihin voi- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
22295: daan ryhtyä heti kun valtio myöntää tarvit- uudelle momentille 100 000 000 mar-
22296: tavat varat. Keskussairaalaan osallistuvat kan siirtomäärärahan Tampereen kes-
22297: kunnat ovat varautuneet suorittamaan oman kussairaalan rakennustöiden aloitta-
22298: osuutensa rahoituksesta. mista varten.
22299: Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22300: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
22301:
22302: Leo Suonpää. Pertti Ra.pio.
22303: Elli Stenberg. Usko Seppi.
22304: 1336
22305:
22306: IV,6o4. - Rah.al. N:o 472.
22307:
22308:
22309:
22310:
22311: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaressa
22312: sijaitsevan Malmin sairaalan rakentamiseksi alueelliseksi
22313: keskussairaalaksi.
22314:
22315:
22316: E d u s k u n n a 11 e.
22317:
22318: Pietarsaaren ja sen ympäristöalueen ruot- Ioiden väliin. Yksi näistä on Malmin sai-
22319: salaiskunnat ovat yhdessä rakentaneet Pie- raala Pietarsaaressa.
22320: tarsaaren Malmin sairaalan, jossa on nykyi- Sairaalaolot niin Keski-Pohjanmaalla kuin
22321: sin 94 sairassijaa, lisäksi sairaalaan hiljat- sen ruotsalaisalueillakin ovat kehnolla kan-
22322: tain yhdistetyssä kulkutautisairasosastossa on nalla. Varattomille ihmisille tuottaa voitta-
22323: 12 sairassijaa. mattomia vaikeuksia lähteä hakemaan apua
22324: Tässä Pohjanmaan ruotsalaisväestön kun- pitempien . matkojen päästä, Vaasasta, Ou-
22325: tainliiton sairaalassa on osakkaana 15 kun- lusta, tai vielä kauempaa. Tästä syystä moni
22326: taa: Pietarsaari, Pedersöre, Ähtävä, Larsmo, sairas voi matkalla menehtyä vaivoihinsa,
22327: Jepua, Kruununkylä, Munsala, Uusikaarle- kun sen sijaan hänet olisi voitu pelastaa
22328: pyy, Uudenkaarlepyyn maalaiskunta, Ora- elämälle, jos apu olisi lähempänä. Siksi on
22329: vainen, Alaveteli, Purmo, Vöyri, Teerijärvi välttämätöntä, että valtion taholta ryhdy-
22330: ja Öja. tään kiireellisiin toimenpiteisiin Malmin sai-
22331: Sairaala ei kykene nykyisen suuruisena ja raalan rakentamiseksi alueelliseksi keskus-
22332: puutteellisena enää tyydyttämään alueen sai- sairaalaksi.
22333: raalatarvetta. Kun sairaala on rakennettu Kun näiden kuntien alueella on paljon
22334: n. 50 vuotta sitten, jo sekin osoittaa sen työttömiä varsinkin talviaikaan, voitaisiin
22335: uudistamisen ja laajentamisen tarpeen. sairaalan rakentamiseen käyttää myös työttö-
22336: Malmin sairaala-alueen kunnat ovatkin myyden torjuntaan esitettyjä määrärahoja.
22337: esittäneet lääkintöhallitukselle ja sisäasiain- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22338: ministeriölle, että ryhdyttäisiin toimenpitei-
22339: siin Malmin sairaalan rakentamiseksi alueei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22340: liseksi keskussairaalaksi. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22341: Eduskunnan talousvaliokunta on sairaala- kan suuruisen määrärahan piirustus-
22342: lain käsittelyn yhteydessä esittänytkin, että ten hankkimiseksi sekä suunnittelu-
22343: keskussairaaloiden lisäksi rakennettaisiin seit- töitä varten Pietarsaaressa sijaitse-
22344: semän alueellista keskussairaalaa eli ns. sau- van Malmin sairaalan rakentamiseksi
22345: masairaalaa täyttämään niitä aukkopaikkoja, alueelliseksi keskussairaalaksi.
22346: joita on syntynyt suurempien keskussairaa-
22347: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955 ..
22348:
22349: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
22350: 1337
22351:
22352: IV,6o5. - Rah.al. N:o 473.
22353:
22354:
22355:
22356:
22357: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan
22358: keskussairaalan suunnittelutöitä varten.
22359:
22360:
22361: E d u s k u n n a 11 e.
22362:
22363: Sisäasiainministeriö teki vuoden 1956 tulo- töönsä pieniä kustannuksiaan ja suunnittelu-
22364: ja menoarvioehdotuksessaan 20 pääluokan töiden aloittamista varten varoja, olisi saman
22365: kohdalla seuraavan esityksen: suuruinen määräraha, kuin aikoinaan muille-
22366: ,14. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ra- kin rakennettavaksi lähiaikoina tulevien kes-
22367: kentaminen (siirtomääräraha) (uusi). Keski- kussairaaloiden rakennustoimikunnille myön-
22368: Pohjanmaan keskussairaalan rakennustyöt nettiin, annettava Keski-Pohjanmaan keskus-
22369: olisi vahvistetun rakennusjärjestyksen mu- sairaalan rakennustoimikunnalle.
22370: kaan aloitettava vuonna 1958. Koska sairaa- Edellä olevan perusteella esitämme,
22371: lan suunnittelutyöt olisi saatava hyvissä
22372: ajoin käyntiin, ehdotetaan suunnittelutöitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22373: varten tälle uudelle momentille siirtomäärä- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
22374: rahana myönnettäväksi 1 000 000 mk. suuruisen siirtomäärärahan Keski-
22375: Momentin loppusumma on 1 000 000 mk." Pohjanmaan keskussairaalan suunnit-
22376: Kun rakennustoimikunta tarvitsee käyt- telutöitä varten.
22377: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
22378:
22379: Matti Lepistö. Aleksi Kiviaho.
22380: Nestori Nurminen. Kauno Kleemola.
22381: Grels Teir.
22382: 1338
22383:
22384: IV,6o6. Rah.al. N:o 474.
22385:
22386:
22387:
22388:
22389: Våyrynen JDl·: Määrärahan osoittamisesta Lapin lääninsai-
22390: raalan laajennustöihin sekä asuinrakennuksen rakentami-
22391: seksi sairaalan hoitohenkilökunnalle.
22392:
22393:
22394: E d u s k u n n a ll e.
22395:
22396: Lapin lääninsairaalaa Rovaniemellä laajen- vielä vahvistamatta olevan sairaalalain mu-
22397: nettiin v. 1937, jolloin potilaspaikkoja tuli kaisia laajentamistoimenpiteitä kuntainliiton
22398: sairaalan puolelle kaikkiaan 96 ja synnytys- puitteissa, vaan tilanne on korjattava mitä
22399: puolelle 24, eli yhteensä 120. Sodan jälkeen pikimmin toimeenpanemalla väliaikainen laa-
22400: on sairaala osittain kunnostettu, osittain jäl- jennus.
22401: leenrakennettu entisen suuruiseksi. Edelläolevassa tarkoituksessa pitäisi osasto-
22402: Jo laajentamisvaiheessa v. 1937 sairaala rakennuksissa olevat asuinhuoneet muuttaa
22403: oli pieni. Sotien jälkeen on Lappi yleensä potilashuoneiksi ja rakentaa erillinen asuin-
22404: ja Rovaniemen kauppala erikoisesti kokenut rakennus asunnontarvetta varten. Tällä ta-
22405: valtaisan kehityksen, jonka viimeisimpinä voin saataisiin lisaä 22 potilaspaikkaa, niistä
22406: ilmiöinä ovat sairaalan välittömään vaikutus- 8 synnytysosastolle.
22407: piiriin nousseet voimalaitostyöt. Näistä yksin Asuintalon rakentaminen näin asunnotto-
22408: Petäjäskosken työmaalla on yli 2 000 työn- maksi joutuneille ja laajennuksen aiheutta-
22409: tekijää. Lähivuosien aikana tulee tällaisia malle lisähenkilökunnalle maksaisi 24 milj.
22410: työmaita useita lisää. markkaa, joten sairaalapaikan hinnaksi tu-
22411: Vuonna 1938 Lapin läänin asukasluku oli lisi vain 1100 000 markkaa, kun sairaspaikka
22412: 128 063 ja Rovaniemen kauppalan 6 311. uusissa sairaaloissa maksaa 4 milj. markkaa.
22413: Vuonna 1954 vastaavat luvut ovat 183 193 Samaan rakennukseen pitäisi samalla
22414: ja 15 274. tehdä muitakin lisätiloja paineen helpottami-
22415: Sairaalan toiminnasta mainittakoon, että v. seksi laitoksessa ja asuntokysymyksen jär-
22416: 1938 siinä hoidettiin 1 329 potilasta ja sai- jestämiseksi sairaalan henkilökunnalle. Vielä
22417: rashoitopäiviä kertyi 22 683. Vuonna 1954 olisi huomioonotettava tilojen hankkiminen
22418: vastaavat luvut ovat 3 575 ja 37 600. Sa- Lapin lääninsairaalan yhteydessä jo tänä
22419: . massa suhteessa on myös noussut sekä leik- syksynä avattavalle sairaanhoitajakoululle,
22420: kauksien että poliklinikalla käsiteltyjen ta- jota varten ennestään ei ole minkäänlaisia
22421: pausten lukumäärä. Synnytysten lukumäärä tiloja.
22422: on kaksinkertaistunut ja ylittää vuodessa Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
22423: 1 400. Sairaalan puolelle voidaan sadoista dotamme,
22424: pyrkijöistä ottaa vain välittömässä hengen-
22425: vaarassa olevat potilaat, ja 24-paikkaiselta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22426: synnytysosastolta täytyy poistaa äitejä tilan- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
22427: puutteen vuoksi jo kolmannella vuorokau- kan määrärahan asuinrakennuksen ra-
22428: della synnytyksestä. Tilanne on usein dra- kentamiseksi Lapin lääninsairaalan
22429: maattinen. hoitohenkilökunnalle ja sairaalassa toi-
22430: Kun tilanne Lapin lääninsairaalassa on meenpantavia välttämätt<imiä laajen-
22431: käynyt kestämättömäksi, ei voida odottaa nustöitä varten.
22432: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
22433:
22434: Vilho Väyrynen. Toivo Friman. Eino Tainio.
22435: M. 0. Lahtela.. J. F. Pöykkö. Erkki Koivisto.
22436: 1889
22437:
22438: IV,6o7. - Rah.al. N:o 475.
22439:
22440:
22441:
22442:
22443: Hietanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Niuvanniemen sai-
22444: raalan hoitohenkilökunnan asuntotalon rakentamiseksi.
22445:
22446:
22447: E d u s k u n n a ll e.
22448:
22449: Asiantuntijapiireissä vallitsevan käsityksen Viranomaisten taholla on tiettävästi val-
22450: mukaan ovat Niuvanniemen sairaalan niin mistettu suunnitelma 58 huoneistoa käsittä-
22451: sairaiden hoitohuoneistot kuin myöskin hoito- vän hoitohenkilökunnan asuntotalon rakenta-
22452: henkilökunnan asunnot perin rappeutuneet miseksi kiireellisesti sanotun sairaalan yhtey-
22453: ja siitä syystä pikaisen korjauksen tarpeessa. teen. Rakennuksen tilavuus on suunniteltu
22454: Huoneiden huonon kunnon lisäksi vallitsee 6 300 kuutiometriksi, ja olisi sen kokonais-
22455: sanotussa sairaalassa myöskin suoranainen kustannusarvio 55 milj. markkaa.
22456: puute hoitohenkilökunnan asunnoista, mikä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
22457: seikka ei voi olla vaikuttamatta haitallisesti
22458: hoitohenkilökunnan työsuorituksiin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22459: Sisäministeriön taholla onkin viime vuo- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
22460: sina ehdotettu valtion tulo- ja menoarvioihin uudelle momentille 25 miljoonan mar-
22461: eri vuosina vähäisiä määrärahoja sairaalan kan suuruisen määrärahan Niuvannie-
22462: rakennusten korjaamiseen. Eduskunta on men sairaalan hoitohenkilökunnan
22463: sanotunlaiset ehdotukset aina hyväksynyt. asuntotalon rakennustöiden aloittami-
22464: Niinpä esim. vuonna 1955 on tarkoitukseen seksi.
22465: varattu 18 milj. markkaa. Vuoden 1956 val-
22466: tion tulo- ja menoarvioesityksestä tällainen
22467: määräraha kuitenkin puuttuu.
22468: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
22469:
22470: Est1t Hieta.nen. Pertti Rapio. Matti Koivunen.
22471:
22472:
22473:
22474:
22475: 64 E 626/55
22476: 1340
22477:
22478: IV,Gos. - Rah.al. N:o 476.
22479:
22480:
22481:
22482:
22483: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomeen
22484: perustettavaa vajaamielisten lasten huoltolaitosta varten.
22485:
22486:
22487: E d u s k u n n a ll e.
22488:
22489: Vajaakykyisten lasten huolto ja nimen- sosiaalilautakunnat olevan tiedossaan kaik-
22490: omaan juuri laitoshuolto on meidän maas- kiaan 220 vajaamielistä alle 16-vuotiasta
22491: samme jäänyt muusta huollosta huomatta- lasta.
22492: vasti jälkeen. Tässä asiassa voimme vedota Läänin sosiaalihuollon tarkastaja pitää to-
22493: vajaakykyisten lasten huoltokomitean mietin- dennäköisenä, etteivät sosiaalilautakunnat ole
22494: töön n:o 2 vuodelta 1947. Maassamme oli tässä asiassa 100 % :sti tilanteen tasalla. Hä-
22495: silloisen tutkimuksen mukaan syvemmin va- nen käsityksensä mukaan vajaamielisten las-
22496: jaamielisiä alle 18-vuotisia lapsia 2 300- ten luku on huomattavasti suurempi läänissä,
22497: 2 500. Nykyisin tällaisia lasketaan olevan jonka väkiluku on n. 380 000 henkeä ja jonka
22498: maassamme noin 4 000 lasta. eräillä paikkakunnilla vajaamielisyyttä esiin-
22499: Edellämainitun komitean mietinnön mu- tyy tavallista paljon runsaammin, erikoisesti
22500: kaan Oulun korkeudelle rakennettava keskus- rajaseutukunnissa. Sosiaalihuollon tarkastaja
22501: laitos Pohjois-Suomea, siis lähinnä Oulun ja on sitä mieltä, että huoltoa tarvitsevia vajaa-
22502: Lapin lääniä varten, käsittäisi yhteensä 565 mielisiä lapsia on Oulun läänin alueella aina-
22503: hoitopaikkaa. Tämä keskuslaitos on perustet- kin n. 300, koska hän on matkoillaan 12
22504: tava vajaamielishuollon laajennuksen ensim- kunnassa tavannut vajaamielisiä lapsia, joita
22505: mäisessä vaiheessa, jotta Pohjois-Suomea var- ei ole kunnista ilmoitettu.
22506: ten saataisiin mahdollisimman pian siellä jo Näistä lapsista on ilmoitettu hoidettavan;
22507: kauan kipeästi kaivattu vajaamielisten huol-
22508: tolaitos. Tässä laitoksessa tulisi olla, sitten joko omassa kodissaan tai vieraassa
22509: kun se on saatu rakennetuksi täyteen laajuu- hoitokodissa ................. . 242 lasta
22510: teensa: kunnalliskodeissa . . ............ .
22511: 1) 50-hoitopaikkainen vastaanotto- ja tark- 8 "
22512: tylsä- ja vajaamielislaitoksissa tai
22513: kailuosasto; Seinäjoen piirimielisairaalan las-
22514: 2) 100 hoitopaikkaa monivammaisia ja tenosastolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 ,
22515: 3) 100 hoitopaikkaa vaikeasti hoidettavia ------~
22516: kehityskyvyttömiä tylsämielisiä varten; Yhteensä 300 lasta
22517: 4) 90 hoitopaikkaa käsittävät osastot suh-
22518: teellisen helposti hoidettavia kehityskyvyt- Jos sanomme Pohjois-Suomen mielisairaan-
22519: tömiä tylsämielisiä varten; sekä hoitotilanteesta oikeutetusti, että se on kaa-
22520: 5) 225 hoitopaikkaa itse laitoksen yhtey- mea, voimme sanoa vajaamielisten hoitotilan-
22521: dessä ja sen alaisissa hoitokodeissa kehitys- teesta, että se on kriitillinen. Lastensuojelu-
22522: kykyisiä tylsä- ja vähämielisiä varten. Yh- viranomaisille tuottaa suurta hankaluutta ja
22523: deksi tällaiseksi hoitokodiksi soveltuu Muhok- vaikeutta vajaamielisten lasten asianmukais-
22524: sella sijaitseva Nuorten Ystävät r. y:n omis- ten laitoshoitopaikkojen huutava puute. Mitä
22525: tama Toivola-koti, joka voi toimia edelleen nimittäin merkitsevät hoitopaikkojen tarvetta
22526: taloudellisesti itsenäisenä, mutta muuten ajatellen Muhoksella sijaitsevan vajaamielis-
22527: uuden vajaamielislaitoksen alaisena laitok- ten Toivola-kodin 60 hoitopaikkaa, joista
22528: sena. ainoastaan n. 1/3 on tavallisesti Oulun lää-
22529: Pari vuotta sitten hankitussa tilastossa il- nin kuntien sosiaalilautakuntien käytettävissä
22530: moittavat jo yksin Oulun läänin kuntien ja Lapin läänin käytettävissä esim. viime
22531: IV,6os. - Leinonen ym. 1341
22532:
22533: vuonna vain kaksi paikkaa. Ja vain kolmella hoitaneet ja paimentaneet äidit alkavat
22534: kunnalla tämän läänin alueelta on hoito- uupua ja murtua, mistä on ermssa tapauk-
22535: paikkoja Suomen Sisälähetysseuran Vaali- sissa ollut seurauksena äidin itsensä sortu-
22536: jalan laitoksissa Pieksämäellä (Oulun kau- minen piirimielisairaalaan.
22537: pungilla 13, Haapaveden kunnalla 1, Sotka- Nämä tällaiset tosiasiat ja -tapaul{set pu-
22538: mon kunnalla 2, yhteensä 16 hoitopaikkaa). huvat järkyttävää kieltä tämän sosiaalihuol-
22539: Yksin Oulu tarvitsisi lisää 15 hoitopaikkaa. lon alan kehittämisen tarpeellisuudesta ja
22540: On aivan tavallista, että vajaamieliselle lap- kiireellisyydestä.
22541: selle joudutaan odottamaan laitospaikkaa Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-
22542: useita vuosia, monesti niin kauan, että lapsi nioittaen,
22543: on 16 vuotta täytettyään menettänyt mah-
22544: dollisuuden päästä vajaamielislaitokseen, siitä että Ed1tskunta ottaisi vuoden 1956
22545: huolimatta, että hakemus on ollut sisällä tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
22546: samanaikaisesti kaikissa mahdollisissa alan markkaa Pohjois-Suomeen perustetta-
22547: hoitolaitoksissa. vaa vajaamielisten lasten huoltolai-
22548: Tilanteen tekee tässä kohdassa ennen tosta varten sen perustamiskustannuk-
22549: kaikkea kestämättömäksi se tosiasia, että siin.
22550: vajaamielistä lastaan vuosikaudet kotonaan
22551: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
22552:
22553: Armas Leinonen. Heikki Soininen. Juho Tenhiälä.
22554: Erkki Koivisto. Kaarlo Kajatsalo. Aare Leikola.
22555: Niilo Ryhtä. Urho Kulovaara. Artturi Tienari.
22556: Erkki W. Mohell. John Forsberg. Eino Rytinki.
22557: Onni Mannila. Irma Rosnell. Eino Saari.
22558: Eeli Erkkilä. Toivo Kuja.Ia.. Yrjö -Murto.
22559: Eino Tainio. Lauri Järvi. Antti Kinnunen.
22560: Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. Pentti Liedes. Irma Torvi.
22561: Arvi Turkka. M. 0. Lahtela. Saara Forsius.
22562: J. F. Pöykkö. Eemil Partanen. Mauri Seppä.
22563: J oh. Wirtanen. Lennart Helja.s. Aune Innala.
22564: 1342
22565:
22566: IV,6o&. - Bah.al. N:o 477.
22567:
22568:
22569:
22570:
22571: V. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
22572: sairaanhoitajatarkoutun suunnittelu- ja rakennustöitä var-
22573: ten.
22574:
22575:
22576: E d u s k u n n a ll e.
22577:
22578: Savonlinnan sairaanhoitajakoulu on suun- sairaanhoitajakoulun asuntolaksi, johon
22579: niteltu toimivaksi ainakin aluksi Savonlinnan tarkoitukseen mainittu tila on erittäin tarkoi-
22580: keskussairaalan yhteydessä. Se käy kuiten- tuksenmukainen.
22581: kin ajan pitkään mahdottomaksi, jonka Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22582: vuoksi olisi viipymättä ryhdyttävä suunnitte-
22583: lemaan myös Savonlinnan sairaanhoitaja- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22584: koululle koulu- ja asuntolarakennuksia. Kä- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
22585: sityksemme mukaan asuntolakysymyksen san- uudelle momentille 50 miljoonan mar-
22586: gen onnistuneena ratkaisuna voitaisiin pitää kan määrärahan Savonlinnan sairaan-
22587: sitä, että keskussairaalan lääkäreille raken- hoitajatarkoulun suunnittelu- ja ra-
22588: nettaisiin alkuperäisen suunnitelman mukaan kennustöitä varten.
22589: asunnot ja näin vapautuva tila käytettäisiin
22590: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
22591:
22592: Viljo Virtanen. Antti J. Rantama.a.
22593: Wiljam Sarjala. Onni Hiltunen.
22594: Irma. Hamara.. K. F. Haapasalo.
22595: Sylvi Ha.linen. Aukusti Pasanen.
22596: 1348
22597:
22598: IV,sto. - Rah.al. N:o 478.
22599:
22600:
22601:
22602:
22603: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
22604: sairaanhoitaja-terveyssisarkoulun suunnittelutöitä varten.
22605:
22606:
22607: E d u s k u n n a ll e.
22608:
22609: Eduskunta hyväksyi vuoden 1955 tulo- ja paHemaan monien vaikeuksien kanssa, sillä
22610: menoarvion yhteydessä lausuman, että hal- aloitettuaan ensin uuden keskussairaalan suo-
22611: litus kiinnittäisi huomiota Keski-Suomen sai- jissa, on se joutunut vähitellen hankkimaan
22612: raanhoitaja-terveyssisarkoulun koulu- ja eri puolilta kaupunkia vuokratiloja, sairaa-
22613: asuntolarakennuksen suunnittelu- ja perusta- lan päästessä avaamaan tarpeellisia omia sai-
22614: mistöiden jouduttamiseen ja sanotun raken- rasosastojaan, joita aluksi käytettiin opetus-
22615: nushankkeen saattamiseen suotuisaan päätök- tiloina. Luokkatilojen ja oppilaiden asunto-
22616: seen. Samoin eduskunta on aikaisemmin hy- jen sijaitessa siellä täällä kärsii opetustyö
22617: väksynyt toivomuksen koulun rakentamisesta hajanaisuudesta ja uusien tilojen vuokraami-
22618: Jyväskylään vaikean sairaanhoitajatarpulan nen tuottaa aina vaikeuksia.
22619: helpottamiseksi. Ensi vuoden tulo- ja meno- Kun oppilasmäärien lisääminen suunnitel-
22620: arvioon onkin hallitus ottanut 10 milj. mark- mien mukaan on tarpeellista uusien sairaan-
22621: kaa yhteisesti neljän koulun koulutalon suun- hoitajien kouluttamiseksi mahdollisimman no-
22622: nittelutöitä varten. Pidämme määrärahaa peasti, olisi tarkoituksenmukaisen koulu- ja
22623: kuitenkin riittämättömänä, koska tilanne var- asuntolarakennuksen rakentamiseen ryhdyt-
22624: sinkin Keski-Suomen ao. koulun kohdalla on tävä nopeasti. Kun lisäksi koulu voidaan
22625: vaikea. Lääkintöhallituksen ehdotuksesta rakentaa keskussairaalan alueelle, ei paikan
22626: olisi kouluun pitänyt sijoittaa tänä syksynä hankkiminenkaan tuo vaikeuksia.
22627: toisen lukuvuoden alkaessa uusia oppilaita Edellä olevan perusteella ehdotammekin,
22628: 64, mutta tilanpuutteen vuoksi voitiin kou-
22629: luun ottaa vain 48 uutta oppilasta, joten op- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22630: pilasmäärä on nyt 72. Hallitus edellyttää tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
22631: kuitenkin ensi vuoden tulo- ja menoarviossa, 16 momentille lisäyksenä 50 miljoonaa
22632: että ensi syksynä kouluun otetaan 64 uutta markkaa Keski-Suomen sairaanhoitaja-
22633: oppilasta, jolloin lukumäärä kohoaisi 136 op- terveyssisarkoulun suunnittelu- ja ra-
22634: pilaaseen. Koulu on jo nyt joutunut kamp- kennustöitä varten.
22635: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
22636:
22637: Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen.
22638: Arvo Ahonen. Matti Koivunen.
22639: 1344
22640:
22641: IV,au. - Rah.al. N:o 479.
22642:
22643:
22644:
22645:
22646: Mustonen ym. : Määrärahan osoittamisesta valtion sairaalan
22647: lääkärien ja sairaanhoitajien asuntotalon rakentamiseksi
22648: Kajaaniin.
22649:
22650:
22651: E d u s k u n n a 11 e.
22652:
22653: Kajaanissa sijaitseva 100-paikkainen val- messa vain yksi lääkäri. Sisätautilääkärin
22654: tion sairaala toimii ainoana jossain määrin toimi on ollut monia kuukausia täyttämättä.
22655: täydellisenä tutkimus- ja hoitokeskuksena Tällainen asiantila johtuu ratkaisevalta
22656: laajassa, yli 100 000 asukkaan Kainuussa. osaltaan asuntopulasta. Esimerkiksi sisätau-
22657: Sairaalassa on kolme lääkärintointa: ylilää- tilääkärin tointa viimeksi hoitanut lääkäri
22658: kärin, apulaislääkärin ja sisätautilääkärin. joutui jättämään paikkansa sen vuoksi, että
22659: Potilaspaikkojen ja potilaiden suuren luku- hänelle ei voitu järjestää toivomaansa varsin
22660: määrän huomioon ottaen lääkärintointen lu- vaatimatonta kahden huoneen ja keittiön
22661: kua on pidettävä pienenä. Tätä tilannetta asuntoa. Jos siis, samalla kun lääkärien koh-
22662: helpottaakseen hallitus ensi vuoden tulo- ja tuuttoman työtaakan helpottamiseksi sairaa-
22663: menoarvioesityksessään ehdottaa, että Kajaa- laan perustetaan uusia lääkärintoimia, ei
22664: nin valtion sairaalaan perustettaisiin yhden ryhdytä toimenpiteisiin lääkärien asunnon-
22665: ylimääräisen osastolääkärin (röntgen-) ja yh- tarpeen tyydyttämiseksi, ei niitä enempää
22666: den ylimääräisen apulaislääkärin toimi. Niin- kuin nykyisiäkään toimia voida täyttää.
22667: ikään hallitus ehdottaa määrärahaa tilapäis- Mitä edellä on sanottu lääkärien asunnon-
22668: ten apuhoitajien ja lastenhoitajien palkkaa- tarpeesta, koskee myös sairaanhoitajien asun-
22669: miseksi. toja. Se on yhtenä perussyynä hallituksen-
22670: Ehdotettuja toimenpiteitä on pidettävä kin toteamaan hoitajien puutteeseen.
22671: oikeaan osuneina. Mutta on syytä korostaa, Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
22672: että ne sellaisenaan hyvin todennäköisesti
22673: jäävät kokonaan tehottomiksi. Tilanne sano- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22674: tussa sairaalassa on jo jonkin aikaa ollut tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
22675: sellainen, ettei kaikkia nykyistenkään lääkä- kan määrärahan valtion sairaalan lää-
22676: rintoimien harjoittajia aina ole ollut. Niinpä kärien ja sairaanhoitajien asuntotalon
22677: päättymässä olevana kesänä oli ajoittain toi- rakentamiseksi Kajaaniin.
22678: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
22679:
22680: Johannes Mustonen. Irma Torvi.
22681: H. Tauriainen. Eemil Partanen.
22682: 1345
22683:
22684: IV,612, - Rah.a.l. N:o 480.
22685:
22686:
22687:
22688:
22689: Bra.nder-Wa.llin ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin sai-
22690: raanhoitaja-terveyssisarkoulun rakentamiseen.
22691:
22692:
22693: E d u s k u n n a 11 e.
22694:
22695: Porin sairaanhoitaja-terveyssisarkoulu on vioon on varattu pieni määräraha, mutta se
22696: työskennellyt jo vuosikausia hyvin puutteelli- ei riitä saattamaan rakennustöitä alkuun.
22697: sissa oloissa, vanhassa koululle kokonaan so- Edellä olevaan ja muihin aikaisemmin teh-
22698: pimattomassa talossa, nykyisin lisäksi ali- tyihin aloitteisiin viitaten ehdotammekin
22699: tuisen häätöuhan alaisena. Koululla ei ole kunnioittaen,
22700: oppilasasuntolaa, vaan asuvat oppilaat kau-
22701: pungilla 87 eri asunnossa ja aina joku on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22702: muuttamassa asuntoa. Tämäkin vaikeuttaa tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
22703: opetustoimintaa. kaa Porin sairaanhoitaja-terveyssisar-
22704: Koululle on varattu tontti Porin yleisen koulun rakennustoiminnan aloittamista
22705: sairaalan lähellä ja pitäisi rakennustoiminta varten.
22706: saada nopeasti käyntiin. Tulo- ja menoar-
22707: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
22708:
22709: Laura Brander-Wallin. Einari Jaakkola.. Inna Rosnell.
22710: Urho Kulovaara. Nestori Kaasalainen. Antti J. Rantamaa.
22711: Arvo Sävelä. Elli Nurminen. Erkki Ryömä.
22712: Juho Tenhiälä.
22713: Matti Raipa.la.
22714: 1346
22715:
22716: IV,613. - Ra.h.al. N:o 481.
22717:
22718:
22719:
22720:
22721: N. Nurminen ym.: Miiärära1tan osoittamisesta tutkimuksien
22722: suorittamiseksi valtion selluloosatehtaan rakentamiseksi
22723: Kannukseen.
22724:
22725:
22726: E d u s k u n n a ll e.
22727:
22728: Keski-Pohjanmaan suuria metsävaroja ei saasti valtion niinkuin yksityistenkin metsiä
22729: ole käytetty parhaalla mahdollisella tavalla ja ne tarjoavat mahdollisuuksia teollisuuslai-
22730: kansantalouden etuja palvelemaan. Tältä tosten rakentamiselle.
22731: alueelta riittäisi raaka-ainetta monipuoliselle- Lestijokivarrella sijaitseva Kannuksen
22732: kin puunjalostusteollisuudelle. Tätä osoittaa kunta olisi sopiva paikka selluloosatehtaan
22733: mm. se, että yksin Ykspihlajan satamasta rakentamiseksi. Lestijoki on runsasvetinen
22734: viedään vuosittain huomattavat raakapuu- ja sen varsilla on suuria metsävaroja tehtaan
22735: määrät, esim. v. 1954 259 000 tonnia. Lisäksi käyttöön, ja kuten sanottu, työvoimaa on
22736: on raakapuuta viety Leppäluodon, Himan- runsaasti Kannuksessa ja sen lähipitäjissä
22737: gan ja Rahjan satamien kautta. kuten esim. Himangalla, Lohtajalla, Toho-
22738: On suurta kansantaloudellista tuhlausta, lammilla, Ullavassa ja Kälviällä.
22739: että puutavaraa viedään jalostamattomana Myös selluloosateollisuutta pitäisi ruveta
22740: ulkomaille, varsinkin kun ottaa huomioon sijoittamaan lähemmäksi raaka-ainelähteitä.
22741: että Keski-Pohjanmaan alueen tilat pieninä Tämäkin puolustaisi esitystä edellä mainitun
22742: ja väkirikkaina eivät tarjoa toimeentulomah- teollisuuslaitoksen paikaksi. On otettava huo-
22743: dollisuuksia väestölle läheskään riittävästi. mioon vielä sekin, että Kannus on Pohjan-
22744: Tästä syystä on välttämätöntä, että valtio- maan pääradan varrella ja sieltä on lyhyt
22745: vallan taholta ryhdytään tarpeellisiin toi- matka niin Ykspihlajan kuin Himangankin
22746: menpiteisiin teollisuuslaitoksien rakentami- satamiin.
22747: seksi Keski-Pohjanmaalle. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22748: Keski-Pohjanmaan kunnissa ei ole edes kunnioittaen,
22749: kesäisin riittävästi työtilaisuuksia, puhumat-
22750: takaan talvikaudesta, jolloin työttömyys ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22751: siitä johtuvat taloudelliset rasitukset muo- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22752: dostuvat kunnille ylivoimaisiksi kantaa. kan suuruisen määrärahan tutkimuk-
22753: Esim. Himangan kunnassa on veroäyrin hin- sien suorittamiseksi valtion omistuk-
22754: nasta ollut eräinä vuosina yli neljä markkaa seen tulevan selluloosatehtaan raken-
22755: työttömyysmeno ja. tamiseksi Kannukseen.
22756: Keski-Pohjanmaan jokien varsilla on run-
22757: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
22758:
22759: Nestori Nurminen. Albin Wickman. Matti Koivunen.
22760: Ka.uno Kleemola. Toivo Asvik. Eeli Erkkilä.
22761: Aleksi Kiviaho.
22762: 1347
22763:
22764: IV,614. - Fin.mot. N:o 482.
22765:
22766:
22767:
22768:
22769: Rosenberg m.fl.: Angående anvisande av anslag för grun-
22770: dande av en cellulosa- och pappersfabrik i Närpes kom-
22771: mun.
22772:
22773:
22774: T i 11 R i k s d a g en.
22775:
22776: Hänvisande till motiveringen i hemställ- år 1955 måtte upptaga ett anslag stort
22777: ningsmotion n: o 72, inlämnad tili 1953 års 10 miljoner mark för vidtagande av
22778: riksdag, föreslår undertecknade, förberedande åtgärder för grundandet
22779: av en cellulosa- och pappersfabrik i
22780: att Riksdagen i statsförslaget för Närpes kommun.
22781: Helsingfors den 16 september 1955.
22782:
22783: Gösta Rosenberg. Toivo Asvik.
22784:
22785:
22786:
22787:
22788: 65 E 626/55
22789: 1348
22790:
22791: IV,614. - Rah.al. N:o 482.
22792: Suomennos.
22793:
22794:
22795:
22796: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta selluloosa- ja
22797: paperitehtaan perustamiseksi Närpiön kuntaan.
22798:
22799:
22800: E d u s k u n n a ll e.
22801:
22802: Viitaten vuoden 1953 valtiopäivillä tehdyn tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
22803: toivomusaloitteen n: o 72 perusteluihin alle- kan määrärahan valmistavia toimen-
22804: kirjoittaneet ehdottavat, piteitä varten selluloosa- ja paperi-
22805: tehtaan perustamiseksi Närpiän kun-
22806: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 taan.
22807: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
22808:
22809: G. Rosenberg. Toivo Asvik.
22810: 1349
22811:
22812: IV,615. - Rah.al. N:o 483.
22813:
22814:
22815:
22816:
22817: Murto ym.: Määrärahan oso.ittamisesta jalostuslaitoksen ra-
22818: kentamiseksi Otanmäen kaivoksen yhteyteen.
22819:
22820:
22821: E d u s k u n n a 11 e.
22822:
22823: Pohjois-Suomen taloudelliset olosuhteet näistä toimenpiteistä on niiden mineraali-
22824: ovat viime aikoina kehittyneet erittäin epä- rikkauksien hyväksikäyttö ja jalostaminen,
22825: edulliseen suuntaan. Vaikka teollisuuden joita ko. alueelta on löydetty. Otanmäen
22826: piirissä on eräillä aloilla tapahtunut nousua, rautakaivos on aloittanut toimintansa, mutta
22827: niin se ei ole väestön lisääntymisestä ja sen tuotteiden jalostamiseksi ei ole ryhdytty
22828: maatalouden puhtaan tulon vähenemisestä toimenpiteisiin, vaan kaivettu malmi viedään
22829: johtunutta työtilaisuuksien kasvavaa tar- jalostamattomana ulkomaille. Metalliteolli-
22830: vetta läheskään kyennyt tyydyttämään. suuden taholta annettujen tietojen mukaan
22831: Tämä käy parhaiten ilmi työttömyyden jat- tarvitaan maassamme vuosittain rautaa
22832: kuvasta laajentumisesta. Virallisetkin, su- 400 000-500 000 tonnia. Nykyään louhi-
22833: pistetut tilastot osoittavat, että jokavuoti- taan rautaa n. 100 000 tonnia ja siitäkin
22834: nen työttömyys on monissa kunnissa kohon- vain vähäinen osa käytetään kotimaassa.
22835: nut yli 10 % asukasluvusta. Kurjuus ja Edellä sanotun nojalla voidaan esittää
22836: puute leviää Pohjois-Suomessa hyvin no- täysin perusteltu vaatimus, että valtio ryh-
22837: peasti. Ainoana pelastuksena on ollut läh- tyisi kiireellisesti toimenpiteisiin jalostusteh-
22838: teä työn etsintään joko Ruotsiin tai Etelä- taan perustamiseksi Otanmäen rautakaivok-
22839: Suomeen. sen yhteyteen. Tällä toimenpiteellä ei ole
22840: Tähänastinen kokemus on osoittanut, ettei merkitystä yksin Pohjois-Suomen työllisyys-
22841: valtiovallan ja eduskunnan taholta ole ryh- tilanteen kannalta, vaan myös ensitärkeä
22842: dytty mihinkään toimenpiteisiin käänteen yleinen merkitys. Tässä vaiheessa olisi edul-
22843: aikaansaamiseksi parempaan pam. Tästä lisinta, että jalostuslaitoksen rakentamiseen
22844: johtuukin tilanteen jatkuva huononeminen. ryhtyisi Otanmäki Oy ja että ko. laitos ra-
22845: Vaaliohjelmissa ja -puheissa on kyllä porva- kennettaisiin Otanmäen kaivoksen yhteyteen.
22846: rillistenkin puolueiden taholta puhuttu kau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22847: niita korulauseita Pohjolan teollistamisesta,
22848: mutta niillä ei ole todellisuudessa ollut mi- . että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22849: tään merkitystä. tulo- ja menoarvioon 200 000 000
22850: Edellä sanotun huomioon ottaen on vih- markkaa riittävän suuren jalostuslai-
22851: doinkin ryhdyttävä käytännöllisiin ja tilan- toksen rakentamisen aloittamiseksi
22852: netta parantaviin toimenpiteisiin. Eräs Otanmäen kaivoksen yhteyteen.
22853: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
22854:
22855: Yrjö Murto. Irma Torvi.
22856: Antti Kinnunen. Pentti Liedes.
22857: 1350
22858:
22859: IV,616. - Rah.al. N:o 484.
22860:
22861:
22862:
22863:
22864: Liedes ym..: Määrärahan osoittamisesta valtion massa- ja
22865: paperitehtaan rakentamiseksi Pohjois-Suomeen.
22866:
22867:
22868: E d u s k u n n a ll e.
22869:
22870: Pohjois-Suomen taloudellisten olojen kehit- ja Taivalkosken kunnat ovat korostaneet
22871: tämisen tarpeellisuus koko valtakunnan kan- kuusipuuhun perustuvan teollisuuslaitoksen
22872: nalta on yleisesti tunnustettu. Oulun ja tarpeellisuutta Taivalkoskelle. Iijokivarren
22873: Lapin läänin metsävarat antavat erikoisen kunnat ovat esittäneet mahdollisuuksia kan-
22874: hyvät mahdollisuudet puutavaran jalostami- nattavan teollisuuslaitoksen rakentamiseksi
22875: seksi nykyistä suuremmassa määrin. Poh- mainitulle jokisuulle ja ovat perustelleet
22876: jois-Suomessa sijaitsevat teollisuuslaitokset asiaa vuosittain ilmeneväHä työttömyydellä.
22877: eivät kykene jalostamaan vuotuista metsän- Tornioon, Röyttään, Haukiputaan Virpinie-
22878: kasvua. Puutavara viedään joko raakapuuna meen, Haapajärvelle ja Pyhäjärvelle on
22879: tai puolivalmisteena ulkomaille jalostetta- myöskin esitetty puunjalostuslaitoksen raken-
22880: vaksi. tamista. Myös lukuisien eduskunta-aloittei-
22881: Samanaikaisesti kun tapahtuu tällaista den kautta on pyritty saamaan ratkaisua
22882: kansantaloudellista tuhlausta, kärsii väestö näihin asioihin.
22883: tulojen ja työtilaisuuksien puutetta. Viime Viime keväänä valtioneuvosto antoi insi-
22884: vuosina noin puolet maamme työttömistä nööritoimisto Amberlan tehtäväksi selvittää,
22885: ovat olleet juuri Oulun ja Lapin läänin mille paikkakunnalle rakennettuna puunja-
22886: alueelta. Lisäksi tapahtuu jatkuvaa väestön lostusteollisuuslaitos muodostuisi käyttökus-
22887: muuttoliikettä Pohjois-Suomesta Etelä-Suo- tannuksiltaan kannattavimmaksi. Tämä tut-
22888: meen, jopa nuorison on hakeuduttava töihin kimus valmistuu lähiaikoina. Sen jälkeen
22889: maamme rajojen ulkopuolellekin. Puuraaka- olisi valtion etujen mukaista, että hankitaan
22890: aineen jalostaminen paperiksi tai muuksi valtion omistukseen kannattavimmaksi osoit-
22891: valmiiksi tuotteeksi omassa maakunnassa li- tautunut paikka, ja ryhdytään toimenpitei-
22892: säisi kansantuloa Pohjois-Suomen osalta noin siin massa- ja paperitehtaan perustamiseksi
22893: 40 miljardilla markalla. Pohjois-Suomeen.
22894: Eri talouspiirit ovat jatkuvasti kiinnittä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22895: neet huomiota Pohjois-Suomen talouselämän
22896: kehittämiseen. Mm. Kemijärvi ja sen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22897: ympäristökunnat ovat esittäneet valtioval- tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mar-
22898: lalle puunjalostusteollisuuslaitoksen raken- kan määrärahan Pohjois-Suomeen rar
22899: tamista Kemijärvelle. Tätä kautta voitaisiin kennettavan valtion omistaman massa-
22900: saada käyttöön Koillis-Suomen paikalleen la- ja paperitehtaan rakennustöiden aloit-
22901: hoavien metsien puuraaka-aine. Kuusamon tamista varten.
22902: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
22903:
22904: Pentti Liedes. Yrjö Murto. Eino Tainio.
22905: Eeli Erkkilä. Irma Torvi. Lauri Järvi.
22906: Arvi Turkka. Antti Kinnunen. Armas Leinonen.
22907: M. 0. Lahtela. H. Tauriainen. Erkki Koivisto.
22908: 1351
22909:
22910: IV,617. - Rah.al. N:o 485.
22911:
22912:
22913:
22914:
22915: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta Turkuun rakennetta-
22916: vaa rautatielaitoksen palveluksessa olevien kokous- ja ker-
22917: hotaloa varten.
22918:
22919:
22920: E d u s k u n n a 11 e.
22921:
22922: Rautatielaitoksen Turussa palvelevan hen- huonona, ja siksi on uuden toimitalon ai-
22923: kilökunnan keskuudessa on jo kauan ollut kaan~ista toivottu jo monia vuosia vaik-
22924: vireillä kysymys uuden, välttävää tarvetta kakin turhaan.
22925: palvelevan kokous- ja kerhotalon aikaansaa- Vastaavanlaisen tilanteen korjaamiseksi on
22926: misesta siten, että siihen voitaisiin sijoittaa viime vuosina maan eri puoliLla rakennettu
22927: myös rautatielaitoksen kipeästi kaipaamia uusia suojia rautatieläisten tarpeita palvele-
22928: tiloja. Nykyinen kokous- ja kerhotalo on 50 maan. Nyt olisi ilmeisesti Turun vuoro
22929: vuotta vanha, pienehkö puurakennus ahtaalla saada korjaus vallitseviin olosuhteisiin.
22930: · tontilla. Rakennuksessa on tilaa korkeintaan Rautatielaitoksen omistuksessa on Turuh
22931: 150 henkilölle kerrallaan ja mm. mukavuu- asema-alueella sellaista tilaa, jolle uusi
22932: det sijaitsevat ulkona, joka on vähemmän kokous- ja kerhotalo voidaan rakentaa. Kun
22933: soveliasta tällä paikalla. nama tilat sijaitsevat asematalon läheisyy-
22934: Suoritetun selvityksen mukaan on rauta- dessä, olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa sa-
22935: tielaitoksen palveluksessa Turussa virkamie- maan rakennukseen myös virastohuoneita,
22936: hiä, viran ja toimen haltijoita ja työnteki- joita asemarakennuksen ahtauden vuoksi pi-
22937: jöitä yhteensä 1 593 henkilöä. Rautatieläis- täisi saada lisää ja josta syystä on pakko
22938: ten muodostamiin erilaisiin järjestöihin joita lähitulevaisuudessa ryhtyä laajentamaan
22939: on 13, kuuluu jäseninä yhteensä 2 035 hen- asemarakennusta. Tämä haitta poistuisi pit-
22940: kilöä. Näistä luvuista ilmenee, että tilanne kiksi ajoiksi yhdistämällä virastotilan tarve
22941: on vaikea, ja niinpä järjestöjen joukossa on kokous- ja kerhotaloratkaisuun. Rakennus-
22942: sellaisiakin, jotka eivät voi tilaisuuksiaan, kustannuksia arvioitaessa on syytä ottaa huo-
22943: kokouksia ja juhlia järjestää nykyisessä mioon, että nykyisen kokous- ja kerhotalon
22944: kokous- ja kerhotalossa sen pienuuden takia, tontti voidaan myydä sen naapuruudessa
22945: vaan ovat pakotetut hakeutumaan muihin toimivalle Turun Muna Oy:lle, joka on halu-
22946: kaupungissa löytyviin, riittävän tilaviin suo- kas sen ostamaan.
22947: jiin. Edellä esitettyjen perustelujen nojalla eh-
22948: Rautatieläisjärjestöjen toiminnan tutkimus dotamme kunnioittaen,
22949: on osoittanut, että niiden piirissä harjoite-
22950: taan niin vilkasta kokous-, kerho- ja juhla- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22951: toimintaa, että nykyisen toimitalon vuorojen tulo- ja menoarvion 19 Pl. I luvun
22952: järjestäminen tuottaa erittäin suuria vai- 19 momentille 20 000 000 markkaa
22953: keuksia, vaikka kaikki viikon päivät on otettu Turkuun rakennettavaa rautatielai-
22954: käytäntöön. Luonnollista näin ollen on, että toksen palveluksessa olevien kokous-
22955: Turussa palveleva rautateiden henkilökunta ja kerhotaloa varten.
22956: kokonaisuudessaan pitää tilannetta erittäin
22957: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
22958:
22959: Rafael Paasio. Vappu Heinonen. Harras Kyttä.
22960: Mauno Jussila. Kalervo Saura. Urho Kähönen.
22961: Urho Kulovaara.
22962: 1352
22963:
22964: IV,6ls. - Rah.al. N:o 486.
22965:
22966:
22967:
22968:
22969: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntotalon rakenta-
22970: miseksi valtionrautateitten Hyvinkään konepajalta eläk-
22971: keelle siirtyville työntekijöille.
22972:
22973:
22974: E d u s k u n n a 11 e.
22975:
22976: Valtionrautateitten Hyvinkään konepajan vaikka sellaisia kiitettävän runsaasti kone-
22977: työntekijämäärä, sen jälkeen kun konepaja pajalaistenkin keskuudessa rakennetaan.
22978: on tullut rakennetuksi täyteen laajuuteensa, Varsinkin muualta muuttaneilla vanhemmilla
22979: tulee olemaan noin 2 000. Työntekijöitä on työntekijöillä on ollut omat esteensä tähän.
22980: sinne siirtynyt sekä siirretty rautateitten lai- Kun eläkkeelle joutuminen tällä tavoin mer-
22981: toksilta eri puolilta maata, kuten Helsingistä, kitsee myös asunnottomaksi jäämistä, on ky-
22982: Vaasasta, Turusta, Oulusta ja Kuopiosta. symyksessä epäkohta, joka tulisi korjata.
22983: Työvoiman saamisen helpottamiseksi on ko- Tämä olisi tehtävissä siten, että eläkkeelle
22984: nepajan puolesta heille tarjottu asunto sitä joutuville rakennettaisiin valtion toimesta
22985: varten rakennetuista asuntotaloista. He ovat erityinen asuntotalo.
22986: oikeutettuja asumaan näissä kuitenkin vain Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
22987: eläkkeelle joutumiseensa saakka, jonka jäl- nioittavasti,
22988: keen heidän kolmen kuukauden kuluessa on
22989: etsittävä itselleen toinen asunto. Voimak- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
22990: kaasti kasvavassa Hyvinkään kauppalassa, tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
22991: jossa muutenkin vallitsee huomattava asunto- kan määrärahan asuntotalon rakenta-
22992: pula, tuottaa ·uuden asunnon hankkiminen miseksi valtionrautateitten Hyvinkään
22993: ylivoimaisia vaikeuksia. Kaikilla ei ole nim. konepajalta eläkkeelle siirtyville työn-
22994: tilaisuutta hankkia myöskään omakotitaloa, tekijöille.
22995: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
22996:
22997: Veikko Helle. G. Henriksson.
22998: Tyyne Paasivuori. Bruno J. Sundman.
22999: 1363
23000:
23001: IV,619. - Rah.al. N:o 487.
23002:
23003:
23004:
23005:
23006: R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntotalon ra-
23007: kentamiseksi Hyvinkäälle valtionrautateiden palveluksesta
23008: eläkkeelle siirtyviä työntekijöitä varten.
23009:
23010:
23011: E d u s k u n n a ll e.
23012:
23013: Valtionrautateiden Hyvinkään konepajalle sin kireä asuntotilanne, olisi valtiovallan ryh-
23014: on siirretty huomattavasti työntekijöitä mm. dyttävä pikaisiin toimenpiteisiin tilanteen
23015: Helsingistä, Vaasasta, Turusta, Oulusta ja korjaamiseksi. Jo nyt on tilanne muutamien
23016: Kuopiosta. Useat näistä työntekijöistä ovat eläkkeelle siirtyneiden kohdalla vaikea,
23017: jo vuosikymmeniä palvelleet valtionrautatei- mutta lähiaikoina se tulee vielä huomatta-
23018: den konepajoissa, joten kysymys eläkkeelle vasti pahenemaan, ellei asiaa saada järjestyk-
23019: siirtymisestä alkaa heidän kohdallaan muo- seen.
23020: dostua ajankohtaiseksi. Kuitenkin näiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23021: pitkäaikaisesti valtiota palvelleiden eteen
23022: astuu kysymys, mistä saada asunto eläkkeelle että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23023: siirryttäessä, koska heille konepajan asunto- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
23024: taloissa varatusta huoneistosta on muutettava kan määrärahan asuntotalon rakenta-
23025: kolmen kuukauden kuluessa. miseksi Hyvinkäälle valtionrautatei-
23026: Huomioon ottaen näiden työntekijöiden den palveluksesta eläkkeelle siirtyviä
23027: taloudellinen asema ja heidän saamansa pie- Hyvinkäällä asuvia työntekijöitä var-
23028: net eläkkeet sekä Hyvinkäällä vallitseva var- ten.
23029: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
23030:
23031: Rainer Virtanen. Hertta Kuusinen. G. Rosenberg.
23032: 1354
23033:
23034: IV,62o. - Rah.al. N:o 488.
23035:
23036:
23037:
23038:
23039: Kajala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateitten
23040: Lahden varikon laajennus- ja kunnostamistöitä varten.
23041:
23042:
23043: E d u s kun n a 11 e.
23044:
23045: Valtionrautateitten Lahden varikon so- loudelliset. Veturitalli on niin ahdas, että
23046: siaaliset olosuhteet ovat jo pitemmän aikaa uudemmanmalliset veturit eivät mahdu tal-
23047: olleet hyvin kehnot. V arikon alueelta puut- liin lainkaan. Ne on pidettävä ulkosalla.
23048: tuvat esim. WC:t kokonaan. Veturitallilla Millaista kansantaloudellista tappiota tästä
23049: ovat peseytymismahdollisuudet mitä kehnoim- aiheutuu, on jokaisen helppo käsittää.
23050: mat. Niinpä junamiesten on matkalta palat- Jotta asioihin saataisiin kipeästi kaivattu
23051: tuaan talvisaikaankin peseydyttävä tallin korjaus, olisi tarkoitukseen saatava ensi vuo-
23052: likaisimmassa osassa, jossa on hyvin vanhan- den talousarvioon riittävä määräraha.
23053: aikainen ,peseytymiskaukalo". Lämpötila Edelläolevan nojalla ehdotamme kunnioit-
23054: saattaa pakkasten aikana olla niin vähäinen, taen,
23055: että vesi lattialla jäätyy. Olosuhteet ovat
23056: muutenkin joka suhteessa hyvin takapajuiset, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23057: mikä onkin hyvin ymmärrettävää, koska ky- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
23058: symyksessä ovat viime vuosisadan aikaiset markan määrärahan valtionrautateitten
23059: laitteet ja rakennukset. Lahden varikon laajennus- ja kunnos-
23060: Eivät yksinomaan sosiaaliset olosuhteet tamistöitä varten.
23061: vaadi pikaista parannusta, vaan myös ta-
23062: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
23063:
23064: Ola:vi Kajala. Otto Muikku. Aune Innal~.
23065: 1355
23066:
23067: IV,621. - Rah.al. N:o 489.
23068:
23069:
23070:
23071:
23072: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta miehistön huolto-
23073: rakennuksen rakentamiseksi valtionrautateiden Seinäjoen
23074: varikolle.
23075:
23076:
23077: E d u s k u n n a ll e.
23078:
23079: Työväen huolto-olojen kehityttyä lainsää- tarpeisiin. Kauppalan vesijohtolaitoksen puh-
23080: dännön velvoittamina ja valtion ammattien- distettua vettä ei ole veturitalleille otettu
23081: tarkastuksen valvomina viinie vuosikymme- uuden huoltorakennuksen ollessa jo melkein
23082: nien aikana nopein askelin kaikilla muilla vuosikymmenen ajan luvassa toteutua, sillä
23083: maamme työpaikoilla, ovat ne valtionrauta- rautatiehallituksen huoltojaosto on vuosittain
23084: teiden veturivarikkojen kohdalla viime vuo- yrittänyt tarkoitukseen määrärahaa.
23085: siin saakka olleet täysin alkeellisella kan- Vuoden 1956 valtion tulo- ja menoarvioon
23086: nalla. Viimeisten 7-8 vuoden aikana on rau- on rautatiehallitus esittänyt otettavaksi 35
23087: tatiehallitus eduskunnan myöntämin varoin miljoonaa markkaa Seinäjoen varikolle raken-
23088: pyrkinyt poistamaan tätä puutetta ja onkin nettavaa jo valmiiksi suunniteltua huolto-
23089: tällä hetkellä suuremmista varikoista vain rakennusta varten, mutta sitä ei ole huo-
23090: kolme ja eräitä pienempiä vailla ajanmu- mioitu eduskunnalle esitetyssä tulo- ja meno-
23091: kaista tai välttävääkin huoltorakennusta. arviossa.
23092: Kyseisistä kolmesta varikosta ehkä suurin, Koska olisi välttämätöntä, että lakien edel-
23093: Seinäjoen varikko, käsittäen yhdessä työpis- lyttämällä tavalla huolehdittaisiin kaikkien
23094: teessä noin 450 työntekijää, kaipaisi ensi ti- työntekijäin puhtaus- ja terveysoloista myös
23095: lassa huoltorakennuksen. Tällä kertaa ovat valtionrautateillä, pitäisi vielä keskeneräistä
23096: veturimiesten ja muiden työntekijäin vaate- huoltotilojen rakentamista nyt keskeytymättä
23097: kaapit pitkin epäpuhtaiden veturisijojen sei- jatkaa rautatiehallituksen esityksen mukai·
23098: nustoja ja ainoina pesutiloina ovat kummalla- sesti.
23099: kin veturitallilla ruosteiset peltiruuhet, vain Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23100: muutamalla vesihanalla varustettuina, sitä- nioittaen,
23101: paitsi ne sijaitsevat täysin suojattomina ve-
23102: turisijojen nurkissa, joten talvisin yksistään että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23103: vedon takia niissä ei voi asiallisesti peseytyä. tulo- ja menoarvioon 35 000 000 marlc-
23104: Lisäksi tulee näihin vesi rautatien omasta kaa valtionrautateiden viidennen kone-
23105: vesijohdosta ja tämä vesi on pahalta hai- jakson Seinäjoen varikolle suunnitel-
23106: sevaa, täysin saastunutta jokivettä, jota ei lun miehistön huoltorakennuksen t·a-
23107: ole millään tavalla puhdistettu, koska se on kentamista varten.
23108: tarkoitettukin tallilla ainoastaan veturien
23109: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
23110:
23111: Väinö Tikkaoja. Väinö Rankila. Kustaa Tiitu.
23112: N. Kosola. Joh. Wirtanen. Mauri Seppä.
23113:
23114:
23115:
23116:
23117: 66 E 626/55
23118: 1356
23119:
23120: IV,622,- Rah.al. N:o 490.
23121:
23122:
23123:
23124:
23125: Leinonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
23126: yliopiston perustamista varten.
23127:
23128:
23129: E d u s k u n n a ll e.
23130:
23131: Pohjois-Suomessa tapahtunut taloudellinen Asiaintilaan ei saada korjausta, ellei Poh-
23132: kehitys on jo kaikille tunnettu. Sen rinnalla jois-Suomeen perusteta omaa yliopistoa.
23133: on tapahtunut myöskin sivistyksellinen he- Tämä on sitäkin luonnollisempaa, kun Hel-
23134: raammen. Joskin Pohjois-Suomi vielä Tu- singin ·yliopisto on jo kasvanut mittasuhteil-
23135: run yliopistoa perustettaessa oli sivistyselä- taan niin suureksi, että tieteellinen opetus
23136: män suhteen takamaan asemassa, ei se sitä siellä kärsii siitä, eikä se senvuoksi kykene
23137: enää ole. Oppikouluihin v. 1954 Pohjois- vastaanottamaan yhä laajenevia ylioppilas-
23138: Suomessa otettujen lasten lukumäärä on jo polvia.
23139: n. 3 000. Jo ensi lukuvuonna lukumäärä tu- Pohjois-Suomeen perustettavaan yliopis-
23140: lisi nousemaan ilmeisesti ainakin 2-kertai- toon kipeimmin tarvittaisiin lainopillis-
23141: seksi, jos tiloja olisi. yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, teoloogi-
23142: Toisaalta Pohjois-Suomi kärsii eri aloilla nen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta
23143: sivistyneen työvoiman puutetta. Yliopiston sekä historiallis-kielitieteellinen tiedekunta.
23144: ollessa kaukana Etelä-Suomessa suurin osa Kun yliopiston saaminen Pohjois-Suomeen
23145: opiskelijoista hakeutuu tutkintonsa suoritet- on kiireellinen, ehdotamme kunnioittaen,
23146: tuaan Etelä-Suomeen. Samanaikaisesti kun
23147: maan 2 000 lääkäristä 800 lääkäriä on aset- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23148: tunut yksinomaan Helsinkiin, kärsii Pohjois- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
23149: Suomi lääkärien puutetta. Oppi- ym. koulut markan määrärahan Pohjois-Suomen
23150: eivät myöskään saa päteviä opettajia, muu- yliopiston perustamista varten.
23151: tamia esimerkkejä mainitaksemme.
23152: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
23153:
23154: Armas Leinonen. M. 0. Lahtela. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
23155: Erkki Koivisto. Eemil Partanen. Irma Rosnell.
23156: Niilo Ryhtä. Artturi Tienari. Pentti Liedes.
23157: Erkki W. Mohell. Antti Kinnunen. Kauno Kleemola.
23158: Onni Mannila. Inna Torvi Juho Tenhiälä.
23159: Eeli Erkkilä. Arvi Turkka. Eino Rytinki.
23160: Lauri Järvi. J. F. Pöykkö. Yrjö Murto.
23161: Kaarlo Kajatsalo.
23162: Eino Tainio.
23163: 1357
23164:
23165: 1V,623. - Rah.al. N:o 491.
23166:
23167:
23168:
23169:
23170: Henriksson ym..: Määrärahan osoittamisesta valtion teknilli-
23171: sen tutkimuslaitoksen betoniteknillisen laboratorion raken-
23172: nustöitä varten.
23173:
23174:
23175: E d u s k u n n a 11 e.
23176:
23177: Kaikkialla maailmassa eletään nykyään taminen ja asuminen halvemmaksi. Nämä
23178: nopean teknillisen kehityksen ajanjaksoa. tutkimukset ovat vaatineet uusia suorittajia,
23179: Tämän perustana olevaan teknilliseen tutki- uusia laitteita ja sen vuoksi lisää laboratorio-
23180: mustyöhön käytetään joka maassa yhä enem- tiloja, joita ei pitkään aikaan ole ollut riit-
23181: män ja enemmän julkisia varoja tarkoituk- tävästi. Näin on jouduttu tilanteeseen, jossa
23182: sella parantaa maan taloudellista asemaa ja laboratoriot eivät täytä enään edes työpai-
23183: siten luoda kansalaisille yhä suuremman hy- koille asetettuja sosiaalisia vaatimuksia.
23184: vinvoinnin edellytykset. Kun vertaillaan Valtion teknillinen tutkimuslaitos on eh-
23185: oman maamme tilannetta tässä suhteessa dottanut ensi vuoden menoarvioon otetta-
23186: muiden maiden, pienienkin, kuten Tanskan vaksi määrärahat, joilla rakennettaisiin Ota-
23187: ja Norjan tilanteeseen, voidaan todeta, että niemeen rakennusalan tutkimuksia varten
23188: nimenomaan teknillisen tutkimuksen tukemi- 15 000 m3 laboratoriotiloja ja 3 000 ms suu-
23189: seen ei meillä valtiovalta läheskään riittä- ruinen koetalo, joiden rakennusten yhteinen
23190: västi ole osoittanut varoja. kustannusarvio on 170 milj. markkaa. Hal-
23191: Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen labo- litus ei ole kuitenkaan eduskunnalle nyt jät-
23192: ratoriot työskentelevät nykyään erittäin ah- tämäänsä menoarvioehdotukseen sisällyttänyt
23193: taissa tiloissa. Laitoksen perustamisaikoina mitään määrärahaa tätä tarkoitusta varten.
23194: (v. 1942) ja vielä jonkin aikaa sen jälkeen- Allekirjoittaneiden mielestä teknillinen tut-
23195: kin, kun toiminta pääsi varsinaisesti alka- kimus, ja erikoisesti rakentamiseen kohdis-
23196: maan (1945), riittivät koko laitoksen käytet- tuva tutkimus, on niin tärkeä, että sitä pi-
23197: tävissä olevat tilat silloiselle toiminnalle. täisi kaikin keinoin nykyistä huomattavasti
23198: Vuonna 1945 oli henkilökunnan lukumäärä enemmän tukea. Ellei näin tehdä, tuh-
23199: 146 ja elinkeinoelämän tilaamia töitä 1 400 lataan jatkuvasti vuodesta vuoteen miljar-
23200: kpl. Vuonna 1954 olivat vastaavat luvut deja markkoja väärin tehtyjen rakenteiden
23201: 259 ja 5 700 laboratoriotilojen ollessa aivan aiheuttamiin korjaus- ja ylläpitomenoihin,
23202: samat kuin v. 1945. jotka lisäävät asumiskustannuksia ja jotka
23203: Se tilanne, johon nyttemmin on jouduttu suurelta osalta voitaisiin välttää tehostetun
23204: yhä vilkkaammaksi ja vaativammaksi kehit- tutkimustyön avulla.
23205: tyneen rakennustoiminnan johdosta, niinhy- Sen jälkeen kun oli saatu tieto siitä, että
23206: vin asetusteitse määrättyjen kuin muuten po. määräraha oli hallituksen v. 1956 meno-
23207: tilattujen aineenkoetus- ym. tehtävien valta- arvioesityksestä poistettu, valtion teknilli-
23208: van kasvun vuoksi, on jo kauan ollut erittäin sessä tutkimuslaitoksessa on laadittu edel-
23209: tukala nimenomaan rakennusalan laborato- listä suppeampi rakennusohjelma. Tämän
23210: rioiden kohdalla. Lisänä on jatkuvasti kas- uuden ohjelman mukaan rakennettaisiin
23211: vava rakennusalan teknillistieteellinen tutki- aluksi ainoastaan osa mainitusta alkuperäis-
23212: mustyö, jota varten on v:sta 1951 lähtien suunnitelmasta, nimittäin betoniteknillinen
23213: saatu valtiovallalta tukea asuntotutkimus- laboratorio (8 000 m3), jonka kustannusarvio
23214: määrärahojen muodossa tarkoituksin pyrkiä ulkopuolisine töineen on 80 milj mk.
23215: kehittämään mm. entistä tehokkaampia ra- Enentyneestä betonin käytöstä, lisäänty-
23216: kennusmenetelmiä, sopivia rakennusaineita, neistä laatuvaatimuksista sekä alan yhä kas-
23217: lämmitystapoja, ts. yleensä tekemään raken- vavasta koulutustoiminnasta johtuen on beto-
23218: 1358 IV,623. - Betoniteknillinen laboratorio.
23219:
23220:
23221: nia koskevien aineenkoetustöiden lukumäärä Siirtämällä Otaniemeen aluksi vain betoni-
23222: erittäin voimakkaasti, jopa edelliseen vuoteen teknillinen tutkimustoiminta helpotettaisiin
23223: verrattuna 50 %: lla, noussut ja oli v. 1954 monien muidenkin laboratorioiden tilanpuu-
23224: näitä koetustehtäviä jo noin 3 000. Tästä tetta ja poistettaisiin edellämainittu konei-
23225: syystä betonin aineenkoetustöitä ei voida den pilaantumisvaara.
23226: suorittaa enää alkuperäisissä tiloissa, vaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23227: on niihin käytettävä tutkimuslaitoksen yh-
23228: teistä koehallia seurauksin, että puu- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23229: metalliteknillisissä tutkimuksissa käytettävät, tulo- ja menoarvioon uutena siirto-
23230: kymmeniä miljoonia markkoja maksavat ai- määrärahana 20 Pl. II luvun kohdalle
23231: neenkoetuskoneet uhkaavat pilaantua betoni- 40 000 000 markkaa valtion teknillisen
23232: kokeissa syntyvän sementtipölyn vaikutuk- tutkimuslaitoksen betoniteknillisen la-
23233: sesta. boratorion rakennustöiden aloittamista
23234: varten Otaniemen valtionalueella.
23235: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
23236:
23237: G. Henriksson. Harras Kyttä. Paavo Aitio.
23238: 0. Lindblom. Kurt Nordfors. T. Junnila.
23239: Eino Saari. Veikko Kokkola. C. A. Öhman.
23240: R. Hallberg. Juho Kuittinen. V. J. Sukselainen.
23241: 1359
23242:
23243: IV,624. -
23244:
23245: -
23246: Rah.al. N:o 492.
23247:
23248:
23249:
23250:
23251: M. Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta vesirakennuslabo-
23252: ratorion rakentamiseksi Teknillisen korkeakoulun yhtey-
23253: teen.
23254:
23255:
23256: E d u s k u n n a 11 e.
23257:
23258: Maamme satamia laajennetaan jatkuvasti rustamalla Teknillisen korkeakoulun yhtey-
23259: ja pyritään suojaamaan merenkäynnin ja teen vesirakennuslaboratorio koealtaineen,
23260: merivirtojen haitallisilta vaikutuksilta. Käy- koneistoineen ja kojeineen.
23261: täntö on kuitenkin osoittanut, että rakennus- Tämän johdosta ehdotamme kunnioittaen,
23262: töissä saattaa sattua erehdyksiä ja virheitä,
23263: joiden korjaaminen sittemmin on vaikeata. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23264: Erehdykset ja virheet ovat useimmiten joh- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
23265: tuneet etupäässä siitä, että ei ole ollut tilai- kan määrärahan vesirakennuslabora-
23266: suutta tieteellisesti tutkia ja määritellä aal- torion rakentamiseksi Teknillisen kor-
23267: lonmurtajien oikeata sijoittamissuuntaa ja keakoulun yhteyteen.
23268: -paikkaa. Tämä puute voitaisiin korjata pe-
23269: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
23270:
23271: Mauri Ryömä. Unto Miettinen.
23272: Irma Rosnell. Pertti Rapio.
23273: 1360
23274:
23275: IV,625. - Rah.al. N:o 493.
23276:
23277:
23278:
23279:
23280: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta Teknillisen korkea-
23281: koulun päärakennuksen sekä teknillisen fysiikan osaston
23282: ja metallurgisen laboratorion rakennustyön aloittamista
23283: varten.
23284:
23285:
23286: E d u s k u n n a 11 e.
23287:
23288: Maamme jatkuva teollistuminen ja ole- vinne erikoista perustelua se seikka, että en-·
23289: massa olevan teollisuuden suorituskyvyn simmäisenä ehtona edes alkeellisimpaankin
23290: lisäämispyrkimys asettavat molemmat yhä rationalisuuteen pyrittäessä on riittävien
23291: kasvavia vaatimuksia käytettävissä olevalle opetustilojen olemassaolo. Nykyinen tilanne
23292: teknilliselle ammattitaidolle kaikissa tuo- on sellainen, että opetustilojen vähäisyyden
23293: tantoprosessin asteissa. Nykyaikaisen teknii- vuoksi ja osittain myöskin riittämättömästä
23294: kan luonteelle on ominaista, että vaatimusten opettajatyövoimasta johtuen oppilaitten
23295: lisääntyminen on korkeampiasteisen teknilli- luento- ja harjoitusajat täyttävät vuorokau-
23296: sen ammattitaidon kohdalla, jos mahdollista, den, useimmiten jopa klo 8 - klo 20 asti,
23297: vielä voimakkaampaa kuin muissa asteissa. tosin muutamin 1-3 tunnin väliajoin. Täl-
23298: Jo yksistään ulkomaisen kehityksen seuraa- lainen tilanne on todella kestämätön. Näin
23299: minen edellyttää ylemmissä portaissa toimi- on etenkin senvuoksi, että oppilaitten asunto-
23300: van henkilökunnan ammattitaidon nostamista olot ovat sellaiset kuin ne nykyisin ovat:
23301: mahdollisimman korkealle, ehkäpä myös sen valtaosa oppilaista asuu Otaniemessä niin
23302: lukumääräistä lisäämistäkin. kaukana korkeakoulusta, että noita väliaikoja
23303: Edelläolevan valossa pitäisi korkealuokkai- tuskin voi käyttää siihen opiskelun ehkä tär-
23304: sen insinöörikasvatuksen merkityksen olla keimpään osaan, mitä kotitehtävien suoritta-
23305: yleisesti tunnustettavissa, sillä, niin oleellista minen ja opitun sulattaminen kotiopiskelun
23306: osaa kuin luontaiset taipumukset näyttele- muodossa edustaa.
23307: vätkin, nykyajan tekniikassa ei yksinomaan Kun Teknillisen korkeakoulun ylioppilas-
23308: niitten varassa voi paljoakaan aikaansaada. kunnan Otaniemessä olevien oppilasasunto-
23309: Insinöörikasvatuksen kustannukset ovat loiden majoituskapasiteetti nykyisellään vas-
23310: Suomessa maailman alhaisimmat. Lisäksi on taa jokseenkin tarkkaan kahden ensimmäisen
23311: todettava, että vaikka meillä tuskin millään vuosikurssin oppilaitten yhteismäärää, on
23312: ammattialalla liiaksi uhrataan varoja nuori- selvää, että korkeakoulun päärakennuksen
23313: son koulutukseen, jäävät insinöörikoulutuk- saaminen tältä osalta, se on yleisten tieteiden
23314: semme kustannukset oppilasta kohti lasket- osaston siltä osalta, jolla se palvelee kahden
23315: taessa alemmiksi kuin useilla - ehkäpä suo- ensimmäisen vuoden opetusta, merkitsisi to-
23316: rastaan useimmilla - muilla aloilla. della ratkaisevaa parannusta oleviin oloihin.
23317: Korkeakouluinsinöörien kasvatuksessa vält- Opetuksen ja opintojen rationalisoimisen
23318: tämätön matemaattis-luonnontieteellinen pe- tieltä olisi tällöin ensimmäinen este poistettu,
23319: ruskoulutus annetaan Teknillisessä korkea- vieläpä se, jonka eliminoiminen vaatii suu-
23320: koulussa kahden ensimmäisen opiskeluvuoden rimmat kertakaikkiset taloudelliset uhrauk-
23321: aikana. Saada oppilaat lyhyessä ajassa oppi- set tai - jos käytämme oikeampaa sanaa -
23322: maan ja myös - mikä tärkeintä - sulatta- sijoitukset.
23323: maan ja omaksumaan vaadittavat matemaat- Atomienergiatekniikassa lasketaan USA: ssa
23324: tis-luonnontieteelliset perustiedot on tehtävä, välttämättömäksi koulutusajaksi n. 8 vuotta.
23325: jonka onnistumisen ensimmäisenä ehtona on Tällöin ei ole suinkaan kysymys tämän tek-
23326: Opiskeluajan järkevä hyväksikäyttö. Ei tar- niikan ydinfysikaalisesta puolesta yksin-
23327: IV,625. - Lindblom ym. 1361
23328:
23329: omaan, vaan myös metallurgiasta, lämpötek- joittaa. Tyytymällä absoluuttiseen mmnm-
23330: niikasta, insinöörikemian linjasta ja varsinai- tilaan, voitaisiin rakennuksen kuutiotilavuu-
23331: sesta kemiasta. Tällä hetkellä ei ole syytä deksi määrätä 8 000 ms ja sen kustannuk-
23332: ottaa esille kysymystä tuon koulutuksen lop- siksi arvioida 80 000 000 mk.
23333: puosan antamispaikasta ja -tavasta, mutta Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen
23334: siltä emme voi välttyä, mikä kaikkialla muual- ja edellä mainittujen laboratorioiden siir-
23335: lakin maailmassa on välttämättömäksi ha- tyessä Otaniemeen vapautuisi tehdyn ehdo-
23336: vaittu: Teknillisen korkeakoulun on annet- tuksen mukaan nykyisessä päärakennuksessa
23337: tava tuolle alalle suuntautuva peruskoulutus, tilaa Helsingin teknilliselle oppilaitokselle,
23338: ts. sen on vastattava tuon tarvittavan · ko- joka on toiminut mitä suurimmassa tilan-
23339: konaiskoulutusajan ensimmäisten 4-6 vuo- ahtaudessa. Kun erikoisesti opistoinsinöörien
23340: den ohjelmasta. Vaikka ottaisimme lähtö- lukumäärän lisääminen on maassamme aivan
23341: kohdaksi varovaisimmatkin tulevaisuuden välttämätöntä, aiheuttaisi korkeakoulun pää-
23342: arvioinnit ja olettaisimme, että insinöörejä rakennuksen nopea siirtäminen Otaniemeen
23343: tällä alalla tarvitaan vasta 8 vuoden kulut- näin parannusta myös sen teknillisen opisto-
23344: tua, on meillä jo varsin kiire. Todellisuu- insinöörikunnan koulutuksessa, joka muuten-
23345: dessa me jo kuitenkin aikaisemminkin tarvit- kin on välttämättömän parannuksen tar-
23346: semme jonkin määrän tämän alan erikoismie- peessa. Helsingin teknillisen oppilaitoksen
23347: hiä, atomienergiateollisuudessakin kun suun- nykyisten rakennusten vastainen vapautumi-
23348: nitelmatyöt on tehtävä ennen käytäntöön nen taas antaisi tilaisuuden niiden käyttä-
23349: siirtymistä. miseen varsinaisen ammattiopetuksen laajen-
23350: Korkeakoululla on tässäkin suhteessa edes- tamiseen.
23351: sään ensimmäisenä velvoitusten täyttämistä Edellä olevaan nojautuen esitämme,
23352: estävänä tekijänä tilojen puute. Teknillisen
23353: fysiikan osaston käytössä on nykyisessä pää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23354: rakennuksessa n. 150 m2 ja metallurgian ope- tulo- ja menoarvioon Teknillisen kor-
23355: tusta varten vain n. 70 m2 aivan ala-arvoista keakoulun päärakennuksen rakennus-
23356: kellaritilaa. Kun näitä osastoja varten ei töitten aloittamista varten 75 000 000
23357: voida, ydinfysikaalisten laboratoriotöitten markkaa, joka olisi puolet nyt ajatel-
23358: laadusta johtuen, varata tiloja, on ainoa näh- lun huonetilan kokonaiskustannuksista,
23359: tävissä oleva järkevä mahdollisuus saada sekä puolet teknillisen fysiikan osaston
23360: aikaan erillinen laboratoriorakennus Otanie- ja metallurgisen laboratorion käyttöön
23361: meen, johon sekä teknillisen fysiikan osasto tarkoitetun rakennuksen mää1·ärahasta
23362: että metallurginen laboratorio voitaisiin si- eli 40 000 000 markkaa eli yhteensä
23363: 115 000 000 markkaa.
23364: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
23365:
23366: 0. Lindblom. Erkki Tuuli. Varma K. Turunen.
23367: G. Henriksson. Vilho Väyrynen. Veikko Helle.
23368: Urho Kähönen. Eino Raunio. Martta Salmela-Järvinen.
23369: Rafael Paasio. Aare Leikola.
23370: 1362
23371:
23372: IV,626,- Rah.al. N:o 494.
23373:
23374:
23375:
23376:
23377: Hakala ym.: Määrärahån osoittamisesta Tampereen teknilli-
23378: sen opp~"laitoksen uudisrakennusta varten.
23379:
23380:
23381: E d u s k u n n a 11 e.
23382:
23383: Tampereen teknillinen oppilaitos, joka on vuonna 1947 ja rakennuksen olla valmis
23384: maamme suurimpia ja monipuolisimpia oppi- vuonna 1950.
23385: laitoksia, on jo parikymmentä vuotta joutu- Kaikesta huolimatta ei ole saatu maara-
23386: nut toimimaan hyvin epäedullisissa olosuh- rahaa rakennushankkeen toteuttamiseksi.
23387: teissa ahtaassa ja vanhanaikaisessa koulu- Asiaa on kuitenkin senkin jälkeen yhä uu-
23388: talossa. Rakennus, jossa oppilaitos toimii, on delleen tutkittu. Vuonna 1952 asetti valtio-
23389: suunniteltu 1910-luvun alussa ja rakennettu neuvosto prof. Martti Paavolan johdolla ko-
23390: pääosaltaan vuosina 1913-15. Se on alun mitean tutkimaan ammatillisten oppilaitosten
23391: perin tarkoitettu 200-250 oppilasta varten, uudisrakennusten kiireellisyysjärjestystä, ja
23392: mutta kulumassa olevana lukuvuonna oppi- seuraavana vuonna valmistuneessa mietinnös-
23393: lasmäärä on 909. sään tämä komitea päätyi yksimielisesti sii-
23394: Jo vuonna 1937 eduskunta esitti toivo- hen tulokseen, että kiireellisyysjärjestyksessä
23395: muksen, että hallitus laatisi esityksen tämän ensimmäisenä olisi ryhdyttävä rakentamaan
23396: rakennuskysymyksen ratkaisemiseksi, ja hal- uudisrakennusta Tampereen teknilliselle op-
23397: litus ottikin vuoden 1940 menoarvioehdotuk- pilaitokselle. Työt olisi pitänyt aloittaa
23398: seensa 5 milj. markan määrärahan rakennus- vuonna 1954.
23399: töiden aloittamiseksi. Sota esti kuitenkin sil- Viime vuoden huhtikuussa asetti kauppa-
23400: loin hankkeen. Vuonna 1942 myönnettiin ja teollisuusministeriö vielä toimikunnan sel-
23401: määräraha toimikuntaa varten, joka sai teh- vittämään oppilaitoksen uusien huonetilojen
23402: täväkseen rakennussuunnitelman laatimisen tarvetta. Saman vuoden kesäkuussa sai tämä
23403: uudelta, suurempaa rakennusta edellyttä- pääjohtaja Jussi Lappi-Seppälän puheenjoh-
23404: vältä pohjalta. Toimikunta valmistelikin dolla toiminut toimikunta työnsä valmiiksi
23405: asian perin pohjin, mutta tehtävän suuruu- ja arvioi yksimielisesti oppilaitoksen tilan-
23406: den takia pantiin lisäksi vuonna 1945 myön- tarpeen n. 22 000 m 2: ksi hyötypintaa. Ra-
23407: netyn määrärahan turvin toimeen piirustus- kennusohjelma tuli toteuttaa asteittain ja
23408: kilpailu, jota varten asetettu lautakunta sai ensimmäisen, n. 45 000 m3 käsittävän vaiheen
23409: työnsä valmiiksi seuraavana vuonna. Raken- toteuttamiseen piti ryhtyä heti. Tätä varten
23410: nustyöhön ei kuitenkaan silloinkaan ryh- toimikunta esitti kauppa- ja teollisuusminis-
23411: dytty. Vuonna 1947 eduskunta lausui toivo- teriölle 350 milj. markan määrärahan otta-
23412: muksen, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti mista kuluvan vuoden menoarvioon. Kun täl-
23413: toimenpiteisiin uuden koulutalon rakentami- lainen määräraha ei sisältynyt hallituksen
23414: seksi Tampereen teknilliselle oppilaitokselle menoarvioesitykseen, tehtiin eduskunnassa
23415: ja ottaisi sitä varten vuoden 1948 menoarvio- raha-asia-aloite määrärahan saamiseksi, mutta
23416: esitykseen 20 milj. markan määrärahan. aloite ei johtanut tulokseen.
23417: Kauppa- ja teollisuusministeriön laatimassa Valtioneuvosto myönsi kuitenkin viime
23418: ammattikasvatuksen kehittämisen 10-vuotis- vuonna rakennushallituksen esityksestä mää-
23419: suunnitelmassa, joka valmistui vuonna 1947, rärahan uudisrakennuksen suunnittelua var-
23420: tämä rakennussuunnitelma kuuluu niin ikään ten. Nyt tämä suunnittelutyö onkin alka-
23421: kiireellisimmin toteutettaviin ehdotuksiin. massa, joten rakennuksen piirustukset val-
23422: Työt olisi sen mukaan pitänyt aloittaa jo mistunevat lähiaikoina.
23423: IV,s2s. - Hakala ym. 1363
23424:
23425: Tampereen teknillisen oppilaitoksen uudis- Teknillisen opetuksemme ajankohtaisin ja
23426: rakennussu~nnitelman nopea toteuttaminen kiireellisimmin toteutettava uudistus on epäi-
23427: on ensiarvoisen tärkeää myös teknillisen ope- lemättä opistoasteella tapahtuvan insinööri-
23428: tuksemme yleisjärjestelyn kannalta. Tilanne koulutuksen huomattava laajentaminen, koska
23429: teknillisen opetuksen alalla on näet meillä on kansantaloudellisesti epäedullista kouluttaa
23430: sellainen, että insinöörejä koulutetaan kor- korkeakouluinsinöörejä tehtäviin, joihin opis-
23431: keakouluissamme huomattavasti enemmän toissa valmistuneet insinöörit hyvin pystyvät.
23432: kuin opistoissamme, vaikka suhteen tulisi olla Tampereen teknillisen oppilaitoksen tilakysy-
23433: päinvastainen (esim. Ruotsissa valmistuu mys on siten mitä kiireimmin saatettava
23434: insinöörejä opistojamme vastaavista teknilli- positiiviseen ratkaisuun.
23435: sistä lukioista - tekniska gymnasier - pyö- Lisäksi haluamme kiinnittää huomiota sii-
23436: rein luvuin kaksi kertaa niin paljon kuin hen, että Tampereen kaupunki on varannut
23437: korkeakouluista). Opistojemme valmistamien oppilaitosta varten erittäin edullisin ehdoin
23438: insinöörien lukumäärä onkin esim. muihin tarkoitukseen erinomaisesti sopivan tontin
23439: Pohjoismaihin verrattuna aivan poikkeuk- Tammelan kaupunginosasta.
23440: sellisen pieni, kuten seuraava Nordiska Edellä esittämämme perusteella ehdo-
23441: Ingenjörssamfundet'in laatima tilasto osoit- tamme,
23442: taa:
23443: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23444: Teknillisistä opistoista valmistunut tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
23445: insinöörejä uudelle momentille 350 miljoonan
23446: Suomi Ruotsi Norja Tanska
23447: markan määrärahan Tampereen tek-
23448: nillisen oppilaitoksen uudisrakennusta
23449: lukuv. 1952-53 255 1150 527 370 varten.
23450: 1953-54 255 1142 525 425
23451: " 1954-55 193 1038 552 406
23452: "
23453: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
23454:
23455: Jaakko Hakala.. Artturi Tienari. Lauri Myllymäki.
23456: T. A. Wiherheimo. Leo Suonpää. Anni Flinck.
23457: Kaisa Biilelä. Kustaa Alanko. Usko Seppi.
23458: Elli Stenberg.
23459:
23460:
23461:
23462:
23463: 67 E 626/55
23464: 1364
23465:
23466: JV,a27, - B.a.h.al. H:o 495..
23467:
23468:
23469:
23470:
23471: Seppä.lä. ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion oppikoulujen
23472: uudis- ja lisärakerwuksia varten.
23473:
23474:
23475: Ed u s kun n a 11 e.
23476:
23477: Sotien aikana ja niiden jälkeen pääsi val- politiikassa ilmeisesti pyritään vähentämään
23478: tion oppikoulujen rakennusten kunto pahasti oppikoulun käyntiä. Tämä pyrkimys on kui-
23479: laskemaan. Vuonna 1954 kouluhallitus laati tenkin aivan väärään osunut silloin kun sitä
23480: 10-vuotissuunnitelman näiden vaurioiden toteutetaan vaikeuttamalla jo olemassa ole-
23481: korjaamiseksi ja tämän suunnitelman mu- vien koulujen toimintaa.
23482: kaan oli rakennettava kaiken kaikkiaan 26 Hallituksen esityksen puuttuessa on edus-
23483: uutta koulutaloa ja 33 lisärakennusta. Tä- kunnassa aivan mahdotonta ryhtyä esittä-
23484: män ohjelman puitteissa ei ollut lainkaan mään järjestystä, jossa maan oppikoulukan-
23485: kysymys oppikoululaitoksen laajentamisesta, taa olisi uusittava. Tämä järjestys ilmenee
23486: vaan sen pahimpien puutteiden korjaami- kuitenkin kouluhallituksen laatimista selvi-
23487: sesta jo olemassa olevien oppikoulujen koh- tyksistä ja tekemistä ehdotuksista, joiden
23488: dalla. Tämän mukaisesti on saatujen tieto- mukaan koulut sopivimmin on uudelleen ra-
23489: jen mukaan kouluhallituksesta ehdotettu tule- kennettava.
23490: van vuoden tulo- ja menoarvioon 19 uudis- Yllä olevan perusteella ehdotamme,
23491: tai lisärakennuksen rahoittamista huomioon
23492: ottaen, että tulevana vuonna jo nykyisinkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23493: huolestuttavan suuri määrä oppikouluun pyr- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
23494: kijöistä, jotka hylätään tai ei voida vastaan- uuden momentin kohdalle 500 000 000
23495: ottaa, vaikka heidät hyväksytäänkin,, tulee markan määrärahan valtion oppikou-
23496: entisestään kasvamaan vuoden 1945 suuren lujen uudis- ja lisärakennuksiin siinä
23497: ikäluokan pyrkiessä secundarikouluun. järjestyksessä kuin kouluhallitus eh-
23498: Päätellen hallituksen esityksestä tulevan dottaa.
23499: \"Uoden tulo- ja menoarvioksi maan koulu-
23500: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
23501:
23502: Felix Seppälä. Matti Raipala. R. Hallberg.
23503: Jaakko Hakala. Erkki Tuuli. J oh. Wirtanen.
23504: Lauri Järvi. Saara Forsius. Aune Innala.
23505: Erkki Leikola. Mauri Seppä. Päiviö Hetemäki.
23506: 1365
23507:
23508: IV,a2s. - Rah.al. N:o 496.
23509:
23510:
23511:
23512:
23513: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden oppikoulun
23514: rakentamiseksi Kallion kaupunginosaan Helsingissä.
23515:
23516:
23517: E d u s k u n n a II e.
23518:
23519: Helsingin kaupungissa, varsinkin Kallion joista suuri osa on vähävaraisia ja köyhissä
23520: alueella, joka käsittää X-XII kaupungin- oloissa olevia perheitä. Jotta oppikouluolot
23521: osat, vallitsee varsin huomattava pula oppi- Kalliossa saataisiin tyydyttävälle kannalle,
23522: kouluista. Tilanne on nyt siellä entisestään tarvittaisiin siellä kolme uutta oppikoulua.
23523: huonontunut kun Helsingin kaksoisyhteis- Se seikka, että esikaupungeista käy suuri
23524: lyseo, joka toimii Helsingin toisen lyseon määrä oppilaita keskikaupungin kouluissa,
23525: huoneistossa, on kuluvana syksynä muutta- vaikeuttaa koulutilannetta keskikaupungin
23526: nut Käpylään ja kun Vaasanrinteen yhteis- alueella ja pahentaa lisäksi liikenneruuhkaa.
23527: koulu muuttaa sieltä asteittain Maunulaan. Kallion kaupunginosaan perustettavaa
23528: Kallion alueelle jää vain kaksi oppikoulua, uutta koulua varten on kaupunki varannut
23529: Helsingin toinen lyseo ja Kallion yhteis- tontin. Rakennuksen kustannukset on ar-
23530: koulu. Näihin kahteen kouluun voidaan si- vioitu n. 224 milj. markaksi ja rakennuksen
23531: joittaa oppilaita enintään 1 300. Kysymyk- vesikattoon saattamiseksi tarvittaisiin 110
23532: sessä olevalla alueella tulee lähivuosina las- milj. markkaa.
23533: kelmien mukaan olemaan oppikoululaisia Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,
23534: noin 3 600. Kaikki Helsingin oppikoulut ehdotamme kunnioittaen,
23535: ovat tupaten täynnä. Viime keväänä pyrki
23536: niihin yhteensä 5 581 oppilasta. Näistä hy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23537: väksyttiin pääsytutkinnossa 4 852, mutta tulo- ja menoarvioon 20 Pl. kohdalle
23538: vain 2 354 oppilasta voitiin ottaa kouluihin 110 000 000 markan suuruisen siirto-
23539: tilanpuutteen vuoksi. Kalliossa oleviin oppi- määrärahan uuden oppikoulun raken-
23540: kouluihin pyrki samaan aikaan 1 093 oppi- tamista varten Kallion kaupungin-
23541: lasta, joista voitiin ottaa kouluihin vain 342. osaan Helsingissä.
23542: Kallion alueella asuu noin 72 000 henkeä,
23543: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
23544:
23545: Arvo Salminen. Erkld Koivisto.
23546: Jaakko Hakala. Helge Miettunen.
23547: 1366
23548:
23549: IV,62D. - Rah.al. N:o 497.
23550:
23551:
23552:
23553:
23554: Enne ym.: Määrärahan osoittamisesta oppikoulun rakenta-
23555: miseksi Helsingin kaupungin Kallion kaupunginosaan.
23556:
23557:
23558: E d u s kun n a 11 e.
23559:
23560: Kallion kaupunginosa Helsingissä on jo sanotussa kaupunginosassa 2 300 oppilaspai-
23561: vuosikymmeniä ollut oppikoulujen puolesta kan vajaus. Koulupulaa kuvastaa myös viime
23562: erittäin huonossa asemassa. Merkittävä osa kevään pääsytutkinto: tällöin voitiin ottaa
23563: kaupunginosan lapsista on joutunut suo- mainituissa kaupunginosissa sijaitseviin oppi-
23564: rittamaan koulunkäyntinsä keskikaupungin kouluihin pyrkijöistä vain alle 30 %. Uutta
23565: kouluissa; suuri osa oppikouluopiskeluun kel- koulua varten on tontti olemassa. Uudis-
23566: poisista on tilan puutteessa jäänyt oppikoulu- rakennuksen tilavuus tulisi olemaan n.
23567: sivistystä vaille. Erityisen heikkoon asemaan 28 000 ms ja kustannusarvio 224 miljoonaa
23568: on jouduttu tänä syksynä, jolloin suuri val- markkaa.
23569: tion oppikoulu, Helsingin kak!soisyhteislyseo, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23570: on muuttanut Kalliosta Käpylään ja yksi-
23571: tyisoppikoulu, Vaasanrinteen yksityislyseo, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23572: on asteittain siirtymässä Maunulaan ja sil- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
23573: loin siis 70 000 asukasta käsittävän kaupun- kaa oppikoulun rakennustöiden aloit-
23574: ginosan oppikoulutarvetta on enää tyydyttä- tamiseksi Helsingin kaupungin Kal-
23575: mässä vain kaksi oppikoulua. Tehtyjen las- lion kaupunginosaan.
23576: kelmien mukaisesti lähivuosina tulee olemaan
23577: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
23578:
23579: Y. Enne. lJnto !liettb!en. Hertta Kuusinen.
23580: 1367
23581:
23582: lV,6M.- Fin.mot. H:o 498.
23583:
23584:
23585:
23586:
23587: Rosenberg m.fl.: Angående anvisande av anslag för H elsing-
23588: fors andra svenska lyceums skolbygge.
23589:
23590:
23591: T i ll R i k s d a g e n.
23592:
23593: Helsingfors andra svenska lyceum bevil- statsförslaget för inkommande år. Regerin-
23594: jades i statsförslaget för år 1952 5 miljoner gen har dock inte beaktat detta, varför
23595: mark för ritningarna tili ett nytt skolhus, medel att slutföra ovannämnda bygge nu
23596: och för inledandet av byggnadsarbetet be- saknas i regeringsförslaget tili budget för
23597: viljades i årets statsförslag 30 miljoner nästa år.
23598: mark. Med dessa medel kommer byggnads- Då skolhuset enligt ritningarna kommer
23599: arbetet att påbörjas nu i höst på en av Hel- att omfatta 19 500 kubikmeter och kostnads-
23600: singfors stad för detta ändamål reserverad förslaget uppgår tili141500 000 mark, varav
23601: tomt. redan 30 miljoner beviljats, borde i stats-
23602: Ifrågavarande skola arbetar för närva- förslaget för år 1956 sålunda intagas det
23603: rande under ytterst ogynnsamma förhållan- resterande beloppet eller 111 500 000 mark,
23604: den i en hyreslokal på Albertsgatan 30. om inte bygget skall bli stående på obestämd
23605: Såsom varande mycket trång och ohygienisk tid framåt.
23606: har Iokalen sedan länge varit utdömd som Hänvisande tili ovanstående föreslår under-
23607: skollokal. I denna synnerligen olämpliga tecknade,
23608: skollokal arbetar 9 klasser med sammanlagt
23609: 260 elever. Givetvis kan en effektiv skol- att Riksdagen i statsförslaget för år
23610: undervisning inte försiggå under dylika om- 1956 måtte upptaga ett anslag på
23611: ständigheter. Det är därför en första ran- 111 500 000 mark för slutförande av
23612: gens fråga att det projekterade nya skol- byggnadsarbetet på Helsingfors andra
23613: huset i skyndsam ordning färdigbygges och svenska lyceums skolbygge i H elsing-
23614: att tiliräckliga medel härför reserveras i fors stad.
23615: Helsingfors den 19 september 1955.
23616:
23617: Gösta Rosenberg. Eino Kilpi.
23618: 1368
23619:
23620: IV,6ao. - Ra.h.al. N:o 498.
23621: Suomennos.-
23622:
23623:
23624:
23625: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin toisen
23626: ruotsalaisen lyseon koulutalon rakentamiseen.
23627:
23628:
23629: E d u s k u n n a ll e.
23630:
23631: Helsingin toiselle ruotsalaiselle lyseolle tulo- ja menoarviossa. Hallitus ei kuiten-
23632: myönnettiin tulo- ja menoarviossa vuodelle kaan ole tätä ottanut huomioon, minkä
23633: 1952 5 miljoonaa markkaa uuden koulutalon vuoksi varat edellä mainitun rakennustyön
23634: piirustuksia varten ja rakennustöiden aloit- suorittamiseksi loppuun nyt puuttuvat ensi
23635: tamista varten myönnettiin tämän vuoden vuoden budj ettiesity'ksestä.
23636: tulo- ja menoarviossa 30 miljoonaa markkaa. Kun koulutalo piirustusten mukaan tulee
23637: Näillä varoilla tulee rakennustyö aloitetta- käsittämään 19 500 m3 ja kustannusarvio
23638: vaksi nyt syksyllä Helsingin kaupungin tä- nousee 141 500 000 markkaan, josta 30 milj.
23639: hän tarkoitukseen varaamaila tontilla. mk on jo myönnetty, tulisi vuoden 1956
23640: Kysymyksessä oleva koulu työskentelee tulo- ja menoarvioon ottaa jälellä oleva
23641: nykyisin äärimmäisen epäsuotuisissa olosuh- määrä eli 111 500 000 markkaa, ellei raken-
23642: teissa vuokrahuoneistossa Albertinkatu 30. nustyötä jätetä pysähdyksiin epämääräi-
23643: Ahtaana ja epähygienisenä se on jo kauan seksi ajaksi.
23644: tuomittu kelvottomaksi \kQuluhuoneistoksi. Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
23645: Tässä erittäin sopimattomassa kouluhuoneis- ehdotta"at,
23646: tossa työskentelee 9 luokkaa, joissa on yh-
23647: teensä. 260 oppilasta. Tehokasta kouluope- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23648: tusta ei tietenkään voida antaa sellaisissa tulo- ja menoarvioon 111500 000 mar-
23649: Qlosuhteissa. Sen vuoksi on ensiarvoisen kan määrärahan Helsingin toisen ruot-
23650: tärkeätä, että suunniteltu uusi koulutalo ra- salaisen lyseon koulurakennuksen ra-
23651: kennetaan kiireellisesti valmiiksi ja että tar- kennustöiden loppuun suorittamista
23652: peelliset varat osoitetaan tähän ensi vuoden varten.
23653: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
23654:
23655: Gösta Rosenberg; Eino Kilpi.
23656: 1369
23657:
23658: IV,631. - Fin.mot. N:o 499.
23659:
23660:
23661:
23662:
23663: Österholm m.fi.: Angdende anvisande av anslag för slut-
23664: förande av byggnadsarbetet pd ett skolhus för andra
23665: svenska lyceum i Helsingfors.
23666:
23667:
23668: T i ll R i k s d a g e n.
23669:
23670: På förslag av regeringen beviljade riks- angett de totala byggnadskostnaderna tili
23671: dagen i budgeten för innevarande år 30 milj. 141 milj. inark och föreslagit att det
23672: mark för att inleda arbetet på en byggnad återstående beloppet, 111 milj. mark, måtte
23673: för Andra svenska lyceum i Helsingfors. anvisas i statsförslaget för nästa år. I an-
23674: På basen av detta beslut har åtgärder vid- slutning till skolstyrelsens förslag :iöreslås
23675: tagits för byggnadsföretagets genomförande. härmed,
23676: Nu framgår det emellertid att budgetpropo-
23677: sitionen för år 1956 inte upptar något anslag att Riksdagen mdtte i statsförslaget
23678: för att fortsätta byggnadsarbetet. Då det för ar 1956 anvisa 111 milj. mark för
23679: inte kan förutsättas att avbrott i arbetet att slutföra byggnadsarbetet pd ett
23680: finge förekomma, är det nödvändigt att skolhus för andra svenska lyceum i
23681: anslag beviljas för detta ändamål. I sitt Helsingfors.
23682: budgetförslag för år 1956 har skolstyrelsen
23683: Helsingfors den 17 september 1955.
23684:
23685: JohD. Österholm. Arthur La.rson.
23686: John Fonberg. Sven Högström.
23687: C. A. Öhman. Albin Wickman.
23688: Grels Teir.
23689: 1870
23690:
23691: IV,6sl. - :Rah.al. N:o 499.
23692: Suomennos.
23693:
23694:
23695:
23696: Österholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin toisen
23697: ruotsalaisen lyseon koulutalon rakennustyön loppuun
23698: saattamiseen.
23699:
23700:
23701: Eduskunnalle.
23702:
23703: Hallituksen esityksestä myons1 eduskunta moittanut rakennuskustannukset kaikkiaan
23704: kuluvan vuoden budjetissa 30 miljoonaa 141 miljoonaksi markaksi ja ehdottanut, että
23705: markkaa Helsingin toisen ruotsalaisen lyseon jälellä oleva määrä, 111 milj. mk, osoitettai-
23706: rakennuksen rakennustöiden aloittamiseen. siin ensi vuoden tulo- ja menoarviossa. Koulu-
23707: Tämän päätöksen perusteella on ryhdytty toi- hallituksen ehdotukseen yhtyen ehdotetaan
23708: menpiteisiin rakennushankkeen toteuttami- täten,
23709: seksi. Nyt ilmenee kuitenkin, että budjetti-
23710: esityksessä vuodelle 1956 ei ole lainkaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23711: määrärahaa rakennustyön jatkamiseksi. Kun tulo- ja menoarvioon 111 000 000 mar-
23712: ei voida edellyttää, että työssä saisi tapahtua kan määrärahan Helsingin toisen ruot-
23713: keskeytys, on välttämätöntä myöntää määrä- salaisen lyseon koulutalon rakennus-
23714: raha tähän tarkoitukseen. Budjettiehdotuk- töiden loppuun saattamiseksi.
23715: sessaan vuodelle 1956 kouluhallitus on il-
23716: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
23717:
23718: John Österholm. 0. A. öhma.n. Sven Bögström.
23719: John Forsberg. Arthur La.rson. Albin Wickman.
23720: Grels Teir.
23721: 1371
23722:
23723: tv,as2. - Rah.al. H:o 500.
23724:
23725:
23726:
23727:
23728: Karvikko ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yhteislyseon
23729: koulutalon rakentamiseen.
23730:
23731:
23732: Eduskunnalle.
23733:
23734: Turun yhteislyseo, joka aikoinaan siirret- maaliyhteislyseo. Uutta koulurakennusta var-
23735: tiin Käkisaimesta Turkuun, toimii nykyisin ten on sopiva tontti olemassa. Rakennuksen
23736: erittäin kurjissa olosuhteissa: pääasiassa ns. tilavuus on 32 200 m3 ja kustannusarvio
23737: vanhassa postitalossa, mikä on tarkoitukseen 225 000 000 mk. Piirustukset ovat valmiit.
23738: varsin huonosti sopiva. Luokkahuoneita on Katsoen siihen, että Turun yhteislyseon
23739: aivan riittämättömiin ja nekin yleensä sangen toiminta nykyisissä huonetiloissa on erit-
23740: pieniä, ja rakennus kokonaisuudessaan pal- täin vaikeata ja että koulun, muodostuak-
23741: velee koulun tarkoituksia kehnosti. Osit- seen normaalikouluksi, on välttämättä saa-
23742: tain on työskentely jouduttu hajoittamaan tava uusi koulurakennus, ehdotamme kun-
23743: muualle, lähinnä erääseen toiseen oppikou- nioittavasti,
23744: luun. Koulussa on tänä lukuvuonna toimivia
23745: luokkia 17 ja oppilaita 535. Pyrkijöiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23746: määrä on ollut niin suuri, että vain osa on tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
23747: saatettu kouluun ottaa - viime kevään pää- uudelle momentille 225 000 000 mark-
23748: sytutkinnossa pyrkijöistä otettiin vastaan kaa Turun yhteislyseon uuden koulu-
23749: 25 %. Koulusta on tarkoitus muodostaa nor- talon rakentamiseksi.
23750: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
23751:
23752: Irma Karvikko. Harras Kyttä. Mauno Jussila.
23753:
23754:
23755:
23756:
23757: 68 E 626/55
23758: 1372
23759:
23760: IV,a33. - Rah.al. N:o 501.
23761:
23762:
23763:
23764:
23765: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaan yhteiskoulun
23766: rakentamiseksi.
23767:
23768:
23769: E d u s k u n n a 11 e.
23770:
23771: Karjaan yhteiskoulu on perustettu Länsi- tamisen välttämättömä~si. Tätä varten on-
23772: Uudenmaan laajan alueen suomenkielisten kin jo ostettu noin 8 000 m2 suuruinen tontti
23773: vähemmistöjen kouluksi. Tämän tehtävän sekä ryhdytty hankkimaan rakennuspiirus-
23774: se on pystynyt täyttämään erikoisesti kes- tuksia. Rakennussuunnitelman toteuttaminen
23775: keisen asemansa vuoksi. Sijaiten maanteit- kokonaisuudessaan kohtaa kuitenkin sellaisia
23776: ten ja rautateitten solmukohdassa on se voi- vaikeuksia, ettei koulu ilman valtion tukea
23777: nut koota oiJPi!aita kaikista ympärillä ole- pysty sitä hoitamaan. Kun koulun oppilaat
23778: vista ruotsalaisista kunnista ja onkin koulun kokoontuvat laajalta alueelta eri kunnista,
23779: oppilaita tällä hetkellä 11 eri kunnasta. eivät ympäristön ruotsinkieliset kunnat voi
23780: Koulu on aikaisemmin pystynyt toimimaan tuntea mielenkiintoa Karjaan yhteiskoulun
23781: entisessä huoneistossaan tyydyttävästi sen ra~entamispulmia kohtaan, eikä Karjaan
23782: monista puutteista huolimatta. Kun koulun kauppalakaan voi katsoa koulun huoneisto-
23783: oppilasmäärä on kuitenkin jatkuvasti lisään- kysymyksen ratkaisua yksinomai:seksi velvolli-
23784: tynyt ja kun koulu on saanut oilreuden lukio- suudekseen. Kun sitäpaitsi paikkakunnan
23785: luokkien perustamiseen, on se joutunut etsi- rahalaitokset eivät kielisuhteiden vuoksi
23786: mään jotakin ratkaisua huoneistokysymyksel- tunne harrastusta asiaa kohtaan, nähdään
23787: leen. Tämä ei ole ollut mahdollista muulla Karjaan ja sen ympäristön suomenkielisen
23788: tavoin kuin jakamalla koulu toimimaan kol- väestön keskuudessa ainoana ratkaisuna val-
23789: messa eri paikassa, joitten välimatka on n. tion tuen saaminen koulurakennushankkeen
23790: 1 km. toteuttamiseksi.
23791: Huoneistokysymyksen tämänkaltainen rat- Kun Karjaan yhteiskoulun merkitystä
23792: kaisu voi olla kuitenkin vain tilapäinen. Rin- paikallisen suomenkielisen väestön sivistys-
23793: nakkaisluokkien tarve kasvaa ja koulu on tarpeiden tyydyttäjänä ei voida kiistää ja
23794: jälleen seuraavan lukukauden alkaessa huone- kun uuden koulurakennuksen rakentamistöi-
23795: pulan edessä. Lisäksi koulun joutuessa toi- hin olisi päästävä jo ensi vuoden aikana, eh-
23796: mimaan tällä tavoin monessa eri paikassa, dotamme edellä esitettyyn viitaten kunnioit-
23797: on siitä muiden hankaluuksien lisäksi se tavasti,
23798: haitta, että koulun hallinta käy hyvin vai-
23799: keaksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23800: Tässä tilanteessa on koulun johdon ollut tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
23801: pakko ryhtyä etsimään täydelleen uutta rat- kan määrärahan Karjaan yhteiskou-
23802: kaisua huoneistokysymykselle, jolloin se on lun rakentamistöiden aloittamiseksi.
23803: todennut kokonaan uuden koulutaJon raken-
23804: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
23805:
23806: Veikko Helle. Rainer Virtanen. Urho Kähönen.
23807: G. Henriksson. 0. Lindblom. Eino Saari.
23808: Martta Salmela-Järvinen. Saara Forsius. Esa Koivusilta.
23809: Unto Suominen. Bnno J. Sundman. Tyyne Paa.sivuori.
23810: Varma K. Turunen.
23811: 1373
23812:
23813: IV,634. - Rah.al. N:o 502.
23814:
23815:
23816:
23817:
23818: E. Kilpi ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin
23819: yhteislyseon koulutalon rakennustöiden aloittamiseen.
23820:
23821:
23822: E d u s k u n n a ll e.
23823:
23824: Uudenkaupungin yhteislyseo on eräs Kaupunki on puolestaan luovuttanut ilmai-
23825: maamme vanhimpia oppikouluja. Rakentuen seksi erittäin sopivan ja edullisen kouluton-
23826: vanhan alkeiskoulun pohjalle se muuttui tin uutta koulurakennusta varten. Myöskin
23827: vuonna 1895 5-luokkaiseksi ja edelleen vuo- kouluhallitus on jo kauan pitänyt koulun
23828: den 1902 syksystä 8-luokkaiseksi yliopis- uutta rakennusta kiireellisimpiin kuuluvana,
23829: toon johtavaksi yleislyseoksi. Sen koulura- ja ehdottanut myöskin sitä varten määrä-
23830: kennus on osittain peräisin jo vanhan alkeis- rahan ensi vuoden talousarvioon. Uuden
23831: koulun ajoilta, ja uusi, jatkettu osakin on koulutalon piirustukset ovat niinikään jo
23832: yli puolen vuosisadan ikäinen, puusta aikoi- pitkän aikaa olleet valmiina ja hyväksyt-
23833: naan rakennettu, vailla niin vesi- kuin läm- tyinä.
23834: pöjohtojakin sekä miltei kaikkia nykyisin Kun hallitus ei kuitenkaan, kouluhallituk-
23835: opetuksellisesti välttämättöminä pidettäviä sen ehdotuksesta huolimatta, ole ensi vuoden
23836: opetustiloja ja liikkumismahdollisuuksiakin, budjettiin ehdottanut mitään määrärahaa
23837: koulutyö kokonaisuudessaan on erittäin han- sanotun koulutalon rakentamista varten,
23838: kalaa. Kun se alunperinkin on ollut tarkoi- ehdotamme,
23839: tettu vain noin 150 oppilasta varten oppilai-
23840: den lukumäärän nyt noustessa suunnilleen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23841: kolminkertaiseksi tuosta määrästä, ovat työs- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
23842: kentelyn mahdollisuudet helposti ymmärret- markan määrärahan Uudenkaupungin
23843: tävissä. Uuden koulutalon rakentaminen oli yhteislyseon uuden koulutalon raken-
23844: uusien valtion koulutalojen rakennusohjel- nustöiden aloittamiseksi.
23845: missa otettukin jo vuosia sitten huomioon.
23846: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
23847:
23848: Eino Kilpi. Judit Nederström-Lunden.
23849: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen.
23850: 1374
23851:
23852: IV,aar;. - Rah.al. N:o 503.
23853:
23854:
23855:
23856:
23857: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan lyseon kou-
23858: lurakennusta varten.
23859:
23860:
23861: E d u s k u n n a ll e.
23862:
23863: Kouvolan lyseossa on tällä hetkellä 729 tauden vuoksi kärsii huomattavasti. Koulu-
23864: oppilasta jakautuen oppilasmäärä. 23 luok- rakennuksen vanhuuden ja tontin ahtauden
23865: kaan. Koulussa on käytettävissä kuitenkin vuoksi ei nykyistä koulurakennusta kannata
23866: vain 13 luokkaa, joten opetuksessa on jou- käydä korjaamaan eikä laajentamaan, ja sen
23867: duttu noudattamaan melkein täydellistä vuo- vuoksi on myös Kouvolan kauppala lahjoit-
23868: rolukua. Kun lukioluokat ovat lisäksi jakau- tanut koululle uuden tontin erittäin sopi-
23869: tuneet eri linjoihin, tarvittaisiin kouluun toi- valta paikalta. Uuden koulun rakentaminen
23870: nen puoli luokkia lisää. V eiston opetusta ei Kouvolaan on koko Pohjois-Kymenlaakson
23871: koulussa ole voitu huonetilan puutteen kannalta eräs kiireellisimmistä valtion raken-
23872: vuoksi ollenkaan antaa. Voimistelusalissa, nustöistä.
23873: joka samalla on juhlasalina, joudutaan päi- Kaiken edellä olevan johdosta kunnioittaen
23874: vittäin pitämään 12-14 voimistelutuntia ja ehdotamme,
23875: laulun opetusta varten ei ole huonetilaa
23876: ollenkaan. Koulun ensimmäiselle Iuokalle voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23877: tiin 179 pyrkijästä ottaa vain 138. Luokkien tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
23878: puutteen vuoksi ei ensi vuonna voida ottaa kohdalle 2 000 000 markan suuruisen
23879: näinkään monta oppilasta ja kuitenkin on määrärahan piirustusten valmistami-
23880: varmaa, että pyrkijäin luku huomattavasti seksi Kouvolan lyseon uutta koulu...
23881: kasvaa. Tilanne Kouvolan lyseon kohdalla rakennusta varten.
23882: on nyt sellainen, että koko koulutyö tilanah-
23883: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
23884:
23885: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen. R. Ballberg.
23886: 1375
23887:
23888: IV,aaa. - Rah.al. N:o 504.
23889:
23890:
23891:
23892:
23893: V. Virtanen ym;: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
23894: tyttölyseon uudisrakennustöitä varten.
23895:
23896:
23897: E d u s k u n n a II e.
23898:
23899: Savonlinnan tyttölyseo kuuluu maamme tamaan Savonlinnan ja lähiympäristön työl-
23900: vanhimpiin. Sen toimintaa haittaa suuresti lisyystilannetta, sillä arvion mukaan tulee
23901: liian ahtaat ja epäkäytännölliset tilat. Edus- työttömyyttä esiintymään näillä seuduin
23902: kunta onkin tämän puutteen poistamiseksi viime työttömyyskautta enemmän.
23903: myöntänyt vuoden 1955 tulo- ja menoarviossa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23904: määrärahan piirustusten hankkimiseksi Sa- nioittaen,
23905: vonlinnan tyttölyseon uudisrakennus- ja kor-
23906: jaussuunnitelmaa varten. Kun koulutiloista että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
23907: tyttölyseon kohdalla on mitä huutavin puute, tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mm·-
23908: olisi käsityksemme mukaan itse rakennustyö- kan suuruisen määrärahan Savonlin-
23909: hön ryhdyttävä nyt viipymättä, kun suunni- nan tyttölyseon uudisrakennustyötä
23910: telmat ja piirustukset ovat jo kunnossa. varten.
23911: Tämä työ tulisi myös huomattavasti helpot-
23912: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
23913:
23914: Viljo Virtanen. Niilo Nieminen. Onni Hiltunen.
23915: Edvard Pesonen. Irma Bamara. K. F. Haapasalo.
23916: 1376
23917:
23918: IV,637. - Rah.al. N:o 505.
23919:
23920:
23921:
23922:
23923: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta koulurakennuksen
23924: rakentamiseksi Savonlinnan tyttölyseolle.
23925:
23926:
23927: E d u s k u n n a ll e.
23928:
23929: Eräs koko Savon maakunnan vanhimpia teessa täytä edes alkeellisimpiakaan nyky-
23930: oppikouluja on Savonlinnan tyttölyseo. Se on aikaiselle oppikoulurakennukselle asetettavia
23931: palvellut laajaa maakuntaa nyt jo toista- perusvaatimuksia. Näissä olosuhteissa opetus-
23932: sataa vuotta, joten sillä on runsaasti sekä työ luonnollisesti kärsii jokaisessa vaihees-
23933: perinteitä että menestyksellisiä tuloksia. saan ja kaikilla luokilla. Niinpä koulutyö
23934: Savonlinnan kaupungin asukkaiden lisäksi joudutaan suorittamaan vuorolukuna, ja
23935: se on - milteipä suuremmaltakin osalta - esim. maaseutuoppilaiden käynnille tässä
23936: saattanut opintielle myös kaupunkia ympä- koulussa koituu tästäkin syystä voittamat-
23937: röivien tai sen lähellä olevien monilukuisten tomia vaikeuksia. Erikoisluokkien huoneistot
23938: lähipitäjien talonpoikais- ja työläiskotien tyt- ja mahdollisuudet puuttuvat koulusta koko-
23939: täriä. Tämän koulun mahdollisuudet täyttää naan. Niinikään voimistelusalia ei koululla
23940: tärkeä kasvatustehtävänsä ovat ratkaisevasti ole ensinkään. Juhla- sekä voimistelusalina
23941: parantuneet sen jälkeen kun siitä on tullut joudutaan käyttämään kolmesta asuinhuo-
23942: yliopistoon johtava oppilaitos, mikä tapahtui neesta väliseiniä osittain poistamalla saatua
23943: 1934, jolloin koulusta pääsivät ensimmäiset tilaa. Niinpä koulu on nykyisin joutunut
23944: ylioppilaat. hajaantumaan neljään eri rakennukseen,
23945: Tätä koulua, joka on laajalla alueella joista kaksi on omalla tontilla ja toiset kaksi
23946: ainoa yliopistoon johtava tyttökoulu, on kui- taas koulualueen ulkopuolella. Näihin ulko-
23947: tenkin jo vuosikymmenet rasittanut eräs var- puolella sijaitseviin rakennuksiin on ollut
23948: sin valitettava ja koulun työtä suuresti hait- pakko sijoittaa neljä luokkaa vuorolukuun
23949: taava epäkohta. Sen huoneisto-olosuhteet ovat sekä koko käsityönopetus. Oppilaat eivät voi
23950: nim. niin huonot, että niitä on nykyaikana milloinkaan kokoontua yht'aikaa koulun alka-
23951: pidettävä jo suorastaan uskomattomina, jaisiin eikä lopettajaisiin, vaan esim. viime
23952: miltei alkeellisina. Koulurakennus on näet jouluna pidettiin ns. ,kuusijuhla" eli siis
23953: alunperin rakennettu yksityisen henkilön joulujuhla kolmeen eri kertaan.
23954: käyttöön ja kodiksi, ja kun se on iältään jo Koulurakennus sijaitsee myös erittäin epä-
23955: yli puolivuosisataa vanha, saattaa jokainen edullisella paikalla. Se on vilkasliikenteisen
23956: kuvitella, miten vähän sopiva se on nyky- torin kulmauksessa, ja koulun pihamaa on
23957: aikaisen ja nimenomaan suuren oppikoulun kirjaimellisesti olematon, joten oppilaat jou-
23958: tyyssijaksi. tuvat välituntien aikoina olemaan- kadulla!
23959: Ensinnäkin rakennus on, ymmärrettävästi, Koulurakennukseen onkin opetusministeriön
23960: joka suhteessa ja joka suuntaan auttamatto- ja kouluhallituksen taholta kiinnitetty mo-
23961: man ahdas ja kiusallisen pieni. Esim. luokka- nessa yhteydessä huomiota ja moneen kertaan
23962: huoneet ovat niin pieniä, että oppilaat joutu- on sen puutteellisuus todettu lukuisten valtio-
23963: vat istumaan aivan seinän vieressä ja ikku- vallan edustajien taholta. Kaikki ovat olleet
23964: noiden välittömässä läheisyydessä; ja ilma yksimielisiä siitä, että Savonlinnan tyttö-
23965: pilaantuu siinä määrin, että tuntien aikana- lyseon uuden rakennuksen saaminen on kii-
23966: kin on avattava ikkunoita ja ovia, mistä reellisesti toteutettava.
23967: luonnollisesti sekä oppilaiden että opettajien Savonlinnan tyttölyseossa opiskelee syys-
23968: terveys suuresti kärsii. Rakennuksessa on lukukaudella 1955 kaikkiaan 649 oppilasta,
23969: vain kaksi kerrosta ja vanha kellarikerros, joista noin 43 % on lähikunnista, siis maa-
23970: joten se luonnollisestikaan ei missään suh- laiskodeista, ja oppilaiden joukossa on myös
23971: IV,637.- Rantamaa ym. 1377
23972:
23973: hyvin paljon siirtolaiskotien tyttäriä. Oppi- Kuten edelläolevasta on kiistattomasti käy~
23974: lasmäärän kehitystä valaisemaan mainitta- nyt selväksi, olisi Savonlinnan tyttölyseolle
23975: koon, että vv. 1900-01 oli oppilaita 92, kiireellisesti rakennettava uusi koulutalo.
23976: vv. 1917-18 oli 119, vv. 1924-25 oli 201, V: n 1955 menoarviossa onkin varattuna
23977: vv. 1942-43 oli 305, vv. 1944-45 oli oppi- uudisrakennuksen suunnittelua varten 2 milj.
23978: laita 418 ja vv. 1953-54 heitä oli 564. Tämä mk, minkä turvin suunnittelutyötä on nyt
23979: luettelo osoittaa, että oppilasmäärä on koko sitten suoritettu jo niin pitkälle, että pää-
23980: ajan ollut voimakkaassa kasvussa ja että piirustukset ovat parhaillaan lopullisesti val-
23981: koulu on todellisen tarpeen vaatima. Lisättä- mistumassa. Suunnitellun uudisrakennuksen
23982: köön vielä, että viime vuosina on jouduttu tilavuus on 24 000 m3 ja kustannusarvio
23983: sellaiseen maakunnan kouluolojen ja nuori- 168 000 000 mk.
23984: son kasvatuksen kannalta tukalaan tilantee- Vihdoin lienee aiheellista lisätä, että koulu-
23985: seen, että uusia oppilaita ei voida ottaa kou- tilojen laajentamismahdollisuudet koulun ny-
23986: luun suorastaan uskomattoman suuren tilan kyisissä huoneolosuhteissa ovat aivan mah-
23987: puutteen tähden. Mainittakoon niinikään, dottomat ja että maakunnan kouluolot ovat
23988: että nyt syyslukukaudella 1955 !-luokkia on viime vuosina suorastaan kärjistyneet Savon-
23989: A, B, C, joilla jokaisella on 36 oppilasta, linnan tyttölyseon edellä kuvatun vaikean
23990: II-luokkia niinikään A, B ja C-luokat yli ahdinkotilan tähden. Kun asian vaatimat
23991: 40: n olevine oppilasmäärineen, samoin III- kouluviranomaisten tarkat tutkimukset ovat
23992: luokkia on niinikään A, B ja C-luokat, joissa selvillä, kun kouluhallituksen hyväksymin
23993: on keskimäärin oppilaita lähes 40, edelleen näkökohdin valmistetut, tässä tarkoitetun
23994: IV-luokkia on niitäkin vielä A, B ja C-luok- uudisrakennuksen piirustukset ovat parhail-
23995: kia ja oppilaita niillä keskimäärin 35 luok- laan rakennushallituksessa viimeisteltävinä,
23996: kaa kohden, V-luokkia on A ja B-luokat, ei pitäisi tämän, koko Itä-Savon maakuntaa
23997: joilla oppilaita keskimäärin 30, VI-luokkia pahasti häiritsevän koulukysymyksen poista-
23998: on niitäkin vielä A ja B-luokat ja niillä miseksi enää olla mitään asiallisia esteitä,
23999: oppilaita keskimäärin 31, VII-luokalla on 31, joten suunnitelman toteuttamiseen olisi kii-
24000: VIII-luokalla 23 ja IX-luokalla 21 oppilasta, reellisesti käytävä käsiksi ja se viipymättä
24001: eli yhteensä 649. . toteutettava.
24002: Mainittakoon vielä, että esim. viime ke- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24003: väänä I-luokalle pyrkineistä 147 oppilaasta nioittaen, ·
24004: saatettiin ottaa kouluun vain 70, joten säälit-
24005: tävää ja taitoon ja edellytyksiin perustu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24006: matonta karsintaa on pakko harjoittaa. Kun tulo- ja menoarvioon 168 000 000 mar-
24007: varsinaisia luokkahuoneita on vain 11 ja toi- kan määrärahan uuden kouluraken-
24008: mivia luokkia 19, saattaa jokainen kuvitella, nuksen rakentamiseksi Savonlinnan
24009: miten hankalaksi tuloksiin johtava opetustyö tyttölyseolle.
24010: tällaisissa olosuhteissa joutuukaan.
24011: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1955.
24012:
24013: Antti J. Rantamaa. Sylvi Halinen.
24014: Edvard Pesonen. Eino Palovesi.
24015: Marja Lahti. Aukusti Pasanen.
24016: Onni Mannila. Onni Hiltunen.
24017: 1378
24018:
24019: IV,aas. - Rah.al. H:o 506.
24020:
24021:
24022:
24023:
24024: Pohjala ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin tyttölyseon
24025: lisärakennusta varten.
24026:
24027:
24028: E d u s k u n n a 11 e.
24029:
24030: Porin tyttölyseon koulurakennuksessa val- mään tehtävänsä maakunnan huomattavana
24031: litsee nykyään sietämätön tilanahtaus. Oppi- opinahjona.
24032: lasmäärä on jatkuvasti kasvanut. Koulussa Porin tyttölyseolle voidaan saada kunnol-
24033: on nykyään 19 luokkaa ja 628 oppilasta. liset työmahdollisuudet vain rakentamalla
24034: Näiden oppilaitten elintila koulun suojissa kyllin tilava lisärakennus koulutontille. Tätä
24035: on jo asiantuntijoiden lausuntojen perus- varten on jo piirustuksetkin olemassa. ·
24036: teella tuottanut varsin suuria terveydellisiä Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
24037: haittoja.
24038: Porin tyttölyseo on kunniakkaalla työ- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24039: sarallaan suorittanut uraa uurtavaa työtä jo tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
24040: 75 vuotta, ja olisi sille ehdottoman välttä- kan määrärahan Porin tyttölyseon
24041: mätöntä, että se jatkuvasti pystyisi täyttä- lisärakennusta varten.
24042: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1955.
24043:
24044: Kyllikki Pohjala. Arvo Salminen. Aune Innala.
24045: Antti J. Rantamaa. Irma Hamara. Saara Forsius.
24046: Lauri Järvi. Matti Raipala.
24047: 18'79
24048:
24049: IV,aa9. - Rah.al. N:o 507.
24050:
24051:
24052:
24053:
24054: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen lyseon sisus-
24055: tustöiden stwrittamiseksi.
24056:
24057:
24058: E d u s k u n n a 11 e.
24059:
24060: Seinäjoen lyseon koulutalo on rakenteilla, ja Laadittu kustannusarvio sisustustöitä var-
24061: sen on määrä valmistua ensi syyskuun alkuun ten on 18 750 000 markan suuruinen. Koulu-
24062: mennessä. Tämän mukaisesti onkin ensi vuo- hallitus on määrärahaa puoltanut. Seinäjoen
24063: den tulo- ja menoarvioon otettu määrärahat lyseon valmistuva koulutalo on ns. aineluok-
24064: talonmies-lämmittäjän palkkaamiseksi 1. 8. kajärjestelmää, jossa kullakin aineella on
24065: 56 alkaen ja kolmen siivoojan 1. 9. 56 alkaen. omat luokkansa, joten oppilaat joutuvat
24066: Koulun sisustusmääräraha kuitenkin puut- kutakin tuntia varten muuttamaan luokasta
24067: tuu. Jos tätä määrärahaa ei saada ensi vuo- toiseen. Kussakin luokassa täytyy siis olla
24068: den tulo- ja menoarvioon, ei uutta koulutaloa täysi määrä pulpetteja, ja näiden täytyy olla
24069: voida ottaa käyttöön ensi vuoden syksynä. korkeussäätöisiä, koska erikokoiset oppilaat
24070: Tämä on kuitenkin välttämätöntä, koska Sei- joutuvat käyttämään samoja pulpetteja.
24071: näjoen lyseo on vielä ilman omaa koulutaloa Tämä vaikuttaa kustannusarviota kohotta-
24072: ja toimii Seinäjoen tyttölyseon muutenkin vasti.
24073: riittämättömissä suojissa. Ensi syksynä ti- Edellä esittämämme perusteella kunnioit-
24074: lanne käy aivan kestämättömäksi, klm ns. taen ehdotamme,
24075: suuret ikäluokat alkavat pyrkiä kouluihin.
24076: Sisustusmäärärahat on myös saatava ajoissa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24077: sillä kalustojen toimitusaika on 3-4 kuu- tulo- ja menoarvioon 18 750 000 mar-
24078: kautta. kan määrärahan Seinäjoen lyseon si-
24079: sustustöiden suorittamista varten.
24080: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
24081:
24082: Mauri Seppä. Jaakko Hakala.
24083:
24084:
24085:
24086:
24087: 69 E 626/55
24088: 1380
24089:
24090: IV,a4o. - Rah.al. N:o 508.
24091:
24092:
24093:
24094:
24095: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen tyttölyseon
24096: koulurakennuksen laajennustöitä varten,
24097:
24098:
24099: E d u s k u n n a 11 e.
24100:
24101: Seinäjoen tyttölyseo toimii jatkuvasti ta- nus, jonka piirustukset myöskin oli laadittu.
24102: vattoman ahtaissa, vanhoissa ja huonokuntoi- Hanke jäi kuitenkin sotien vuoksi toteutta-
24103: sissa koulutiloissa. Puinen koulurakennus, matta.
24104: joka on alunperin rakennettu viisiluokkaista Yksityiskoulun aikana rakennettu kivi-
24105: keskikoulua varten, on vuodelta 1914 ja epä- rakennus, joka vuodesta 1944 on ollut Seinä-
24106: käytännöllisesti laajennettu 8-luokkaista kou- joen lyseon käytössä, mutta kuuluu Seinä-
24107: lua varten vuonna 1919. Joitakin vuosia sit- joen tyttölyseon omistukseen, sisältää 6 luok-
24108: ten rakennushallitus totesi, että koulua ei kahuonetta ja voimistelusalin. Tämän raken-
24109: enää kannata korjata, vaan se olisi vähitel- nuksen laajentamisella voitaisiin päästä tyy-
24110: len poistettava koulukäytöstä. dyttäviin koulutiloihin.
24111: Koulun oppilasmäärä on nykyään 651. Rakennushallituksessa on laadittu piirus-
24112: Luokkina käytettyjen huoneiden pinta-ala on tukset tämän rakennuksen laajentamista var-
24113: 490 m2 ja kuutiotilavuus 1 680 m3. Koko ten, ja valtioneuvosto myönsi elokuussa 1953
24114: koulutalossa ei ole oppilasta kohden lattia- 1 milj. markkaa rakennustöiden suunnittelua
24115: tilaa kuin vajaa 1 neliömetri, vaikka otetaan varten, mikä on jo myöskin suoritettu. Pii-
24116: huomioon sali, aulat ja käytävätkin. Luok- rustukset ovat siten täysin valmiit, samoin-
24117: kia on 20. Koulua on käytävä useassa vuo- kuin myös kustannusarvio ja pohjatutkimuk-
24118: rossa ja aula, voimistelusali, pukuhuone, ko- set. Kun näissä kahdessa vähäisessä koulu-
24119: koelmatila ja opettajainhuone on otettu oppi- talossa toimivat n. 1100 oppilaan koulut ja
24120: lasluokkain käyttöön. Lisäksi puuttuvat kun tyttölyseon käytettävissä oleva rakennus
24121: kaikki erikoisopetusta varten tarvittavat ti- on kohta koulukäyttöön kelpaamaton, olisi
24122: lat. Oppilasmäärän yhä kasvettua jo entuu- laajennustyöt aloitettava mahdollisimman
24123: destaankin liian pienet luokkahuoneet ovat pian.
24124: käyneet niin ahtaiksi, etteivät oppilaat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24125: mahdu enää niihin sisään. Koko koulussa ei nioittavasti,
24126: ole yhtään normaalikokoista luokkaa. Se on
24127: kuitenkin ollut valtion kouluna jo vuodesta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24128: 1930, jona aikana ei ole rakennettu mitään tulo- ja menoat>vioon 20 Pl. II luvun
24129: lisätilaa. Vaivoin on saatu hankituksi kaksi uudelle mornentille 40 000 000 markan
24130: huonetta koulun ulkopuolelta. määrärahan Seinäjoen tyttölyseon
24131: Jo vuonna 1941 oli valtion tarkoitus laa- koulurakennuksen laajennustöitä var-
24132: jentaa koulutiloja rakentamalla lisäraken- ten.
24133: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
24134:
24135: Aune Innala. Niilo Honkala.
24136: Irma Hamara.. Lauri Järvi.
24137: Saara Forsius.
24138: 1381
24139:
24140: IV,64t. - Rah.al. N:o 509.
24141:
24142:
24143:
24144:
24145: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän nor-
24146: maalilyseon lisärakennuksen rakennustöiden aloittamiseksi.
24147:
24148:
24149: Eduskunnalle.
24150:
24151: Jyväskylän yhteislyseo, joka kuluvan syys- Rakennustöiden jättäminen yksinomaan
24152: kuun alusta lukien muuttui normaalilyseoksi, työttömyysvaroilla suoritettavaksi ei liene
24153: tarvitsee välttämättä lisärakennuksen. Lisä- onnistunut ratkaisu. Siksi ehdotammekin,
24154: rakennuksen piirustukset ovat kouluhallituk-
24155: sessa valmistumisvaiheessa. Jyväskylän kau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24156: punki on lahjoittanut rakennussuunnitelman tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
24157: vaatiman lisäalueen koulutonttiin. Kiireelli- kan määrärahan Jyvtäskylän normaali-
24158: syysjärjestyksessä on kouluhallitus asettanut lyseon lisärakennuksen rakennustöiden
24159: tämän suunnitelman toteuttamisen ensimmäi- aloittamista varten.
24160: selle tilalle Jyväskylässä lähiaikoina työn alle
24161: joutuvista oppikoulurakennuksista.
24162: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
24163:
24164: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen. Aleksi Kiviaho.
24165: 1382
24166:
24167: IV,642, - Rah.al. N:o 510.
24168:
24169:
24170:
24171:
24172: Lukkarinen .ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän tyt-
24173: tölyseon koulurakennuksen suunnittelutöitä varten.
24174:
24175:
24176: E d u s k u n n a 11 e.
24177:
24178: Maamme vanhin suomalainen tyttölyseo, tamisella. Eduskunta on tämän todennutkin
24179: tänä syksynä 92. toimintavuotensa aloittanut ottaessaan hallituksen esityksestä tämän vuo-
24180: Jyväskylän tyttölyseo toimii sangen ahtaissa den tulo- ja menoarvioon 2 milj. markkaa
24181: ja puutteellisissa olosuhteissa. Koulussa on piirustus- ja suunnittelutöitä varten. Myös
24182: nyt 494 oppilasta, jotka joutuvat suoritta- Jyväskylän kaupunki on pyrkinyt helpotta-
24183: maan opiskelutyötään kahdessa vuorossa maan tilannetta asettamalla ilmaiseksi uutta
24184: aivan liian ahtaissa luokkahuoneissa, käytä- koulutaloa varten erittäin sopivan tontti-
24185: vissä ja pienessä keittiössä, jopa eräillä tun- alueen. Koska hallitus ei kuitenkaan ole eh-
24186: neilla etäämpänä Kasvatusopillisen korkea- dottanut määrärahaa koulun rakennushank-
24187: koulun suojissa ja kaupungin omistamissa keen eteenpäin viemiseksi, ehdotamme kun-
24188: huoneistoissa. Koulussa ei myöskään ole eri- nioittaen,
24189: koisluokkia, ei havaintovälineitten sijoitus-
24190: paikkoja, ei opettajia varten yhteisiä neu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24191: vottelutiloja eikä muita koulutyölle tarpeel- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
24192: lisia tiloja. Vain osa kouluun pyrkivistä ja kohdalle 50 miljoonan mMkan mäii·rä-
24193: pääsytutkinnossa hyväksytyistä oppilaista rahan Jyväskylän tyttölyseon uuden
24194: voidaan syksyisin kouluun ottaa. koulurakennuksen suunnittelutyön jat-
24195: Koulun kohdalla vallitsevan suorastaan kamista ja rakennustyön alkamista
24196: katastrofaalisen tilanteen korjaaminen käy varten.
24197: mahdolliseksi vain uuden koulutalon raken-
24198: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
24199:
24200: Impi Lukkarinen. Arvo Ahonen.
24201: Matti Koivunen. Artturi Koskinen.
24202: 1383
24203:
24204: IV,643. - Rah.al. N:o 511.
24205:
24206:
24207:
24208:
24209: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilomantsin keski-
24210: koulun rakentamiseen.
24211:
24212:
24213: Ed usku :il nalle.
24214:
24215: Ilomatsin keskikoulun oppilasmäärä on vuo- telu-, piirustus-, laulu-, luonnonhistorian ja
24216: desta 1946 lähtien noussut 137: stä 162: een maantiedon-, fysiikan ja kemian- sekä kir-
24217: ja sen oletetaan lisääntyvän lähimpien viiden jasto- ja lukusalit. Rehtorilla ei ole kansliaa.
24218: vuoden aikana 300:aan. Koulu toimii raken- Opettajien huone on liian pieni. Lisäksi
24219: nuksessa, jota ei ole alun perin kouluksi ra- puuttuu muita tarvittavia huoneistoja ja ra-
24220: kennettu. Näin ollen rakennus ei vastaa lmu- kennelmia. On selvää, ettei opetustehoa voida
24221: lulle asetettuja vaatimuksia. Seinät ja keskus- saada tällaisessa koulutalossa parhaaksi mah-
24222: lämmityslaitteet ovat niin heikot, että lämpö- dolliseksi.
24223: tila voi talvipakkasilla vaihdella eri luokissa Edellä olevasta käy selville, ettei koulutyö
24224: 8-21 asteeseen. Useimmissa luokissa on ik- voi jatkua entisessä, koulun käytettävissä
24225: kunoita vähän ja nekin pieniä. Luokkien olevassa rakennuksessa, vaan Ilomantsiin on
24226: ilmatilavuus vaihtelee 2.3-3.6 m3 oppi- saatava uusi, ajanmukainen koulutalo. Ra-
24227: lasta kohti. Normaalisti sen pitäisi olla 5.5 kennushallitus onkin jo laatinut uuden kou-
24228: m3. Luokissa on luonnollisesti suuri tilan ah- lutalon piirustukset ja kustannusarvion, jol-
24229: taus. Poikien veistosaliksi on kunnostettu en- loin on otettu huomioon koulun muuttumi-
24230: tinen autotalli, joka on tarkoitukseen aivan nen lyseoksi. Suunnitelman mukaisen koulu-
24231: sopimaton. On selvää, ettei mainitunlaisessa talon tilavuus olisi 21 300 m3 ja kustannus-
24232: koulurakennuksessa oppilaiden terveydentila arvio 150 000 000 markkaa. Koulutalon ra-
24233: voi pysyä hyvänä. Niinpä Ilomantsin I kun- kentamiseen voitaisiin siis ryhtyä heti.
24234: nanlääkäri T. Koistinen on Ilomantsin kun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
24235: nan terveydenhoitolautakunnan valtuutta-
24236: mana antanut lausunnon, jossa hän toteaa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24237: ettei koulu, terveydelliset seikat huomioon tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
24238: ottaen, täytä sille asetettavia kohtuullisia kaa Ilomantsin keskikoulun rakennus-
24239: vaatimuksia. töiden aloittamiseksi.
24240: Koulun erikoisluokista puuttuvat koko-
24241: naan: tyttöjen käsityöluokka, juhla-, voimis-
24242: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
24243:
24244: Pauli Puhakka. Heikki Soininen. Otto Muikku.
24245: Toivo Niiranen. Vieno Simonen. Antti Kukkonen.
24246: Arvi Ikonen. Juho Karvonen. Varma K. Turunen.
24247: R. Hallberg. Kalle Kauhanen.
24248: 1384
24249:
24250: IV,644, - Rah.al. N:o 512.
24251:
24252:
24253:
24254:
24255: Ikonen ym..: Määriirahan osoittatnisesta Nurmeksen yhteis-
24256: lyseon lisärakennustöiden jatkamiseksi.
24257:
24258:
24259: Eduskunnalle.
24260:
24261: Nurmeksen yhteislysoon koulutalo on ra- töitä voitaisiin edelleen jatkaa, on välttämä-
24262: kennettu v. 1905 5-luokkaista yksityistä töntä, että vuoden 1956 talousarvioon vara-
24263: keskikoulua varten. Luokkahuoneita on 8 taan vähintään 50 000 000 markan lisämäärä-
24264: sekä yksi erityisluokka voimistelusalin lisäksi. raha.
24265: Yhteislyseossa toimii 13 luokkaa ja oppilaita Nurmeksen alueella ei ole esiintynyt työt-
24266: on ollut 400. Tavattoman tilanahtauden tömyyttä moniin vuosiin, joten työttömyys-
24267: vuoksi yhteislyseo tarvitsee lisärakennuksen, varoja ko. rakennustoiminnan jatkamiseen
24268: jota varten tontilla on tilaa ja joka on suun- ei ole mahdollisuus saada, joten on varsinai-
24269: niteltu siten, että nykyisen puurakennuksen sia budjettivaroja silloin käytettävä, että ra-
24270: tultua täysin kelpaamattomaksi uusi lisära- kennustoimintaa voidaan ylläpitää.
24271: kennus voidaan laajentaa. Lisärakennuksen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
24272: piirustukset ovat valmiit ja tilavuus on
24273: 15 370 m3 ja kustannusarvio 106 000 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24274: markkaa. Nurmeksen yhteislyseon lisäraken- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II lu-
24275: nusta varten hallitus esitti v. 1955 varsinai- vun 6 momentille 50 000 000 markkaa
24276: seen talousarvioon 30 000 000 markkaa. Että Nurmeksen yhteislyseon lisämkennuk-
24277: sen töitten jatkamista varten.
24278: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
24279:
24280: Arvi Ikonen. Juho KarvoneiL Vieno Simonen.
24281: Antti Kukkonen. Kalle Kauhanen. Heikki Soininen.
24282: Varma K. Turunen. Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
24283: R. Hallberg. Otto Muikku.
24284: 1385
24285:
24286: IV,645. - Rah.al. N:o 513.
24287:
24288:
24289:
24290:
24291: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähuoneiden raken-
24292: tamiseksi Kemijärven yhteislyseolle.
24293:
24294:
24295: E d u s k u n n a 11 e.
24296:
24297: Kannatusyhdistyksen toimesta alkoi toi- lisähuoneita, mikä vaikeuttaa koulun toimin-
24298: mintansa vuonna 1925 Kemijärven taaja- taa. Kun tilanne on tällainen, olisi välttämä-
24299: väkisessä yhdyskunnassa viisiluokkainen yh- töntä kiireesti rakentaa lisää luokkahuoneita
24300: teiskoulu, jolle kannatusyhdistys hankki ton- ja muuta huonetilaa, että koulu voisi toimia
24301: tin ja rakennutti koulutalon vuonna 1928. kunnollisesti sen suuren oppilasmäärän ope-
24302: Mainittu koulu luovutettiin valtiolle tont- tustyön suorittamisessa, mikä koulussa nyt
24303: teineen ja rakennuksineen sekä koulukalus- on ja tulee vastaisuudessakin olemaan.
24304: toineen ja opetusvälineineen ja muine irtai- Koulun tarvitsemain huoneiden rakenta-
24305: mistoineen vuonna 1949 ja syyskuun 1 päi- minen on kiireellinen ja välttämätön ennen
24306: vänä 1953 koulu muutettiin kahdeksanluok- syyskuun 1 päivää 1956 siihenkin nähden,
24307: kaiseksi yliopistoon johtavaksi yhteislyseoksi. että Kemijärven kunta, joka on koulua var-
24308: Kun koulu on sen laajan maakunnan ainoa ten antanut kirkonkylän kansakoulusta luok-
24309: oppikoulu, jonka alueen muodostaa Kemijär- kahuoneita mainittuun päivään asti, ei voi
24310: ven kunta sen ympärillä olevine kuntineen, niitä enää sen jälkeen antaa yhteislyseon
24311: on kouluun pyrkijöitä ollut paljon ja on käytettäväksi, koska kansakoulun oppilas-
24312: siinä ollut yli 300 oppilasta ja on edelleen- määrä on nyt jo niin suuri, että se tuottaa
24313: kin. Tästä suuresta oppilasmäärästä johtuen suuria vaikeuksia kansakoulun toiminnalle,
24314: on pitänyt perustaa viidelle alimmalle Iuo- ja nyt on jo pakko kuljettaa autoilla po.
24315: kalle rinnakkaisluokat. koulupiirin oppilaita opettajineen toiseen
24316: Kun koulutalo on rakennettu viisiluok- koulupiiriin joka päivä edes takaisin, mikä
24317: kaista koulua varten eikä silloin ole osattu maksaa paljon.
24318: ottaa huomioon sitä, että koulun oppilas- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
24319: määrä nousee niin suureksi, että sen viidelle dotamme,
24320: Iuokalle on perustettava rinnakkaisluokat ja
24321: että se laajenee 8-luokkaiseksi kouluksi, on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24322: koulurakennuksen luokkahuoneiden määrä tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
24323: ja muu koulun tarvitsema huonetila riittä- kan määrärahan luokka- ja muiden
24324: mätön. Huonetilan puutteen vuoksi on ollut huoneiden rakentamiseksi valtion omis-
24325: pakko hankkia koulua varten useista taloista tamalle Kemijärven yhteislyseolle.
24326: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
24327:
24328: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
24329: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
24330: J. F. Pöykkö.
24331: 1386
24332:
24333: IV,a4a. - Rah.al. N:o 514.
24334:
24335:
24336:
24337:
24338: ·Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän yhteisly-
24339: ~eon koulurakennuksen rakentamiseksi.
24340:
24341:
24342:
24343: Ed u s kun n a U e.
24344:
24345: Kittilään perustettiin vuonna 1928 yksi- muut suunnitelmat, kustannusarvion päät-
24346: tyinen viisiluokkainen keskikoulu, jolle heti tyessä n. 200 miljoonaan markkaan. Koulun
24347: per~stamisen jälkeen kannatusyhdistyksen tyydyttävän toiminnan kannalta uuden kou-
24348: toimesta hankittiin oma tarkoituksenmukai- lurakennuksen aikaansaaminen on välttämä-
24349: nen kouluhuoneisto. Sodan aikana rakennuk- tön ja kiireellinen tehtävä. Nykyisin käy-
24350: set tuhoutuivat ja niiden tilalle valtion toi- tössä oleva rakennus jäisi sen jälkeen alku-
24351: mesta rakennettiin oppilasasuntolaksi tarkoi- peräiseen suunniteltuun tarkoitukseensa op-
24352: tettu huoneisto. Vuodesta 1951 alkaen koulu pilasasuntolaksi.
24353: toimii 8-luokkaisena valtion yhteislyseona ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24354: on koulun oppilasmäärä noin 250. Koulu nioittaen,
24355: toimii nykyisin kahdessa vuorossa erittäin
24356: ahtaissa ja matalissa asuinhuoneiksi tarkoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24357: tetuissa huoneissa. Luokkahuoneissa ilmatila tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
24358: oppilasta kohden ei nouse edes kahteen kuu- uudelle momentille 100 000 000 mar-
24359: tiometriin. Keväällä 1953 on kouluhallituk- kan määrärahan Kittilän yhteislyseon
24360: sen toimesta hankittu uuden koulurakennuk- koulurakennuksen rakennustöiden
24361: sen rakentamiseksi tarvittavat piirustukset ja aloittamiseksi.
24362: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
24363:
24364: Erkki Koivisto. Arvo Salminen.
24365: Markus Niskala. Niilo Ryhtä.
24366: Lauri Järvi.
24367: 13S7
24368:
24369: IV,647. - Rah.al. N:o 515.
24370:
24371:
24372: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän yhteislyseon
24373: rakentamiseen.
24374:
24375:
24376: E d u s k u n n a ll e.
24377:
24378: Kittilän yhteiskoulu perustettiin v. 1928 telee ilmakuutiomäärä oppilasta kohden jopa
24379: yksityisenä keskikouluna. Kohta perustami- 1.5-2 m3:n välillä. Lisäksi koulun on toi-
24380: sen jälkeen sille kyettiin hankkimaan oma mittava kahdessa vuorossa, joista 6 aamu-
24381: huoneisto, joka jotenkin vastasi koulun sen ja 4 iltavuoroa. Todennäköisesti kouluhuo-
24382: aikaisia tarpeita. Sodan aikana saksalaiset neiston ahtaudesta johtuen on koulun oppi-
24383: tuhosivat rakennuksen ja sen tilalle raken- laiden keskuudessa esiintynyt usein sairauk-
24384: nettiin valtion toimesta oppilasasuntola,ksi sia.
24385: tarkoitettu huoneisto. Sellainen katsottiin Koulun tyydyttävän toiminnan kannalta
24386: tarvittavan, koska tiedettiin kouluun tule- on uuden koulurakennuksen rakentaminen
24387: van oppilaita sangen laajalta alueelta. Myö- aivan välttämätöntä. Sen jälkeen voitaisiin
24388: hemmin oli tarkoitus rakentaa varsinainen nykyisin kouluhuoneistona käytettävää ra-
24389: koulurakennus. Koulun kannatusyhdistys kennusta käyttää tarkoitukseen, jota varten
24390: hankki piirustuksetkin uuden kouluhuoneis- se aikoinaan rakennettiin. Kokemus on ni-
24391: ton rakentamista varten, mutta ei onnistunut mittäin osoittanut, että näissä oloissa toi-
24392: saamaan rakennuksen rahoitusta järjestyk- miva, laajalta alueelta oppilaansa saava
24393: seen. Kun koulu sitten v. 1950 muutettiin oppikoulu tarvitsee myös oppilasasuntolan,
24394: 8~luokkaiseksi yhteislyseoksi, eivät nama sillä kaikkien kouluun pyrkivien sijoittami-
24395: suunnitelmat enää kelvanneet, koska ne oli nen tavallisen maalaiskylän yksityisasuntoi-
24396: tehty 5-luokkaista koulua varten. hin tuottaa vaikeuksia.
24397: Vuoden 1951 syksyllä koulu otettiin val- Keväällä 1953 laadittiin kouluhallituksen
24398: tion haltuun, mutta se toimii edelleen oppi- toimesta piirustukset ja muut tarvittavat
24399: lasasuntolarakennuksessa. Koulussa on ny- suunnitelmat uuden koulurakennuksen ra-
24400: kyään n. 250 oppilasta. Melkein kaikkien kentamiseksi. Sen jälkeen on odotettu mää-
24401: Lapin läänin kuntien nuorisoa opiskelee rärahojen varaamista tarkoitukseen, mutta
24402: snna. Se onkin luonnollista, koska tämä turhaan. Mainittakoon lopuksi, että paikka-
24403: koulu on maamme pohjoisin yliopistoon joh- kunnalla on nykyään jatkuvasti, mutta var-
24404: tava oppikoulu. Kouluhuoneiston puutteelli- sinkin syys- ja talvikausina, ammattitaitoista
24405: suuden ja pienuuden vuoksi opetus joudu- rakennustyövoimaa työttömänä, joten koulun
24406: taan antamaan olosuhteissa, jotka ovat kaiken rakentamisella voitaisiin helpottaa työttö-
24407: arvostelun alapuolella. Luokkahuoneina käy- myystilannetta tämän ammattiryhmän kes-
24408: tetyt huoneet ovat, yhtä lukuunottamatta, kuudessa.
24409: tavallisia asuinhuoneita. Näitä, asuinhuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
24410: neiksi tarkoitettuja, on opetushuoneina 7, kunnioittaen,
24411: mutta ne ovat niin pieniä, että näiden seitse-
24412: män pienen ja yhden suuremman luokka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24413: huoneen yhteenlaskettu pinta-ala on vain tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II lu-
24414: 233 m2. Kun huoneet ovat tava1lisia asuin- vun uudelle momentille 60 000 000
24415: huoneita, on niiden tilavuus hyvin pieni. markkaa Kittilän yhteislyseon raken-
24416: Oppilaita täyteen ahdetuissa huoneissa vaih- nustöiden aloittamiseksi. .
24417: He1singissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
24418:
24419: Toivo Friman. J. F. Pöykkö.
24420: Vilho Väyrynen. Eino Tainio.
24421: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
24422: 70 E 626/55
24423: 1388
24424:
24425: IV,a4s. - Rah.al. N:o 516.
24426:
24427:
24428:
24429:
24430: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Bergmanin kou-
24431: lun koulutalon rakentamiseen.
24432:
24433:
24434: E d u s k u n n a 11 e.
24435:
24436: Vuonna 1936 kuollut maanmittausinsinööri kouluun ottaa. Niinpä yli 70 vuotta vanhassa
24437: K. L .•J. Bergman laatimassaan testamentissa Tiilään koulutilan päärakennuksessa on ta-
24438: lahjoitti valtiolle omaisuutta noin 18 milj. vaton tilan ahtaus, koska siinä annetaan po-
24439: markan arvosta ehdolla, että näillä varoilla jille opetusta mm. puutöissä ja tytöille kan-
24440: perustetaan hänen nimeään kantava ammatti- kaan kudonnassa ym. Vain osa oppilaita voi-
24441: koulu Karjalan Kannakselle poikia ja tyttöjä daan sijoittaa koulun suojiin asumaan ja
24442: varten, jossa oppilaitoksessa oli annettava opettajillakin on perin puutteelliset asunnot.
24443: maatalousnuorisolle soveltuvaa ammattiope- Tämän vuoksi on aivan välttämätöntä, että
24444: tusta. Sitten, kun valtioneuvosto oli päättä- tälle valtion ainoalle aiemmalle kotiteollisuus-
24445: nyt ottaa lahjoituksen vastaan, perustettiin oppilaitokselle rakennetaan tarkoitustaan vas-
24446: 3 vuotta sitten Askolan kuntaan Bergmanin taava koulurakennus opetussaleineen ja oppi-
24447: koulu puheena olevilla varoilla valtion omis- lasasuntoloineen.
24448: tamaksi kouluksi. Tämän oppilaitoksen perus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
24449: taminen on täysin vastannut tarkoitustaan,
24450: koska alueella on 7 pitäjää, joissa ei ole oppi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24451: koulua. Kun po. varoilla ostettiin maatila tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mark·
24452: sillä olevine rakennuksineen ja eräitä lisä- kaa Bergmanin koulun koulutalopii-
24453: rakennuksia, niin nämä eivät ole osoittautu- rustusten hankkimiseen sekä rakennus-
24454: neet tarkoitustaan vastaaviksi oppilaitoksen töiden aloittamiseen.
24455: käytössä. Mm. kaikkia hakijoita ei ole voitu
24456: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
24457:
24458: Matti Mattila. Esa. Koivusilta.. Yrjö Sinkkonen.
24459: 1389
24460:
24461: IV,649. - Rah.al. N:o 517.
24462:
24463:
24464:
24465:
24466: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
24467: keskusammattikoulun rakennustöitä varten.
24468:
24469:
24470: Eduskunnalle.
24471:
24472: Keski-Suomen keskusammattikoulun raken- lun valmistumisen tärkeyttä ei ymmärret-
24473: tamiseen on tähän mennessä käytetty varoja täisi. Ensi vuoden talousarvioesitykseensä
24474: noin 562 miljoonaa markkaa. Koulun val- hallitus ei ole merkinnyt rakennusvaroja
24475: mistuminen alkaisi nyt olla käden ulottu- ammattikoululle lainkaan. Rakennustöiden
24476: villa. Varoja siihen vielä tarvittaisiin noin jatkaminen jäisi näin ollen riippuvaiseksi
24477: 125 miljoonaa markkaa. Kun kuluvan vuo- siitä, näkeekö hallitus tarkoituksenmukaiseksi
24478: den talousarvioon eräiden aloitteiden poh- myöntää siihen valtion huonerakennusmo-
24479: jalla eduskunnan hyväksymä 33.7 miljoonan mentin varoja. Kaikki seikat puhuvat kui-
24480: markan määräraha jostain syystä on vielä tenkin sen puolesta, että koulu olisi saatava
24481: tarkoitukseensa käyttämättä, niin ensi vuoden valmiiksi ensi vuoden aikana. Talousarviossa
24482: talousarvioon tarvittaisiin vielä 91.2 miljoo- olisi näin ollen osoitettava rakennustöihin
24483: naa markkaa, jotta koulu saataisiin valmiiksi tarvittava puuttuva määräraha.
24484: ensi vuoden aikana. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
24485: Keski-Suomen keskusammattikoulun saavu-
24486: tukset ja ansiot nuorison ammattikoulutuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24487: sen alalla tunnetaan ja tunnustetaan. Kou- tulo- ja menoarvioon 91 200 000 mark-
24488: luun pyrkivien määrä ylittää jatkuvasti kou- kaa Keski-Suomen keskusammattikou-
24489: lun sisäänottomahdollisuudet. Kaikesta edellä lun rakennustöihin.
24490: sanotusta huolimatta näyttää siltä kuin kou-
24491: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
24492:
24493: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho,
24494: Impi Lukkarinen. Eino Palovesi.
24495: 1390
24496:
24497: IV,65o. - Rah.al. N:o 518.
24498:
24499:
24500:
24501:
24502: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
24503: suomenkielisen keskusammattikoulun rakennustöiden aloit-
24504: tamiseksi Seinäjoella.
24505:
24506:
24507: E d u s k u n n a 11 e.
24508:
24509: Suomenkielisen keskusammattikoulun pe- Kauppa- ja teollisuusministeriö on 16. 3.
24510: rustaminen Etelä-Pohjanmaalle on ollut vi- 1954 tekemällään päätöksellä asettanut Etelä-
24511: reillä siitä alkaen, kun ammattikasvatusneu- Pohjanmaan keskusammattikoulun suunnit-
24512: voston 10-vuotissuunnitelmassa v. 1947 esitet- telutoimikunnan, jonka tehtävänä oli selvit-
24513: tiin ajatus tällaisen laitoksen perustamisesta tää koulun laajuus eri osastoineen ja tarvit-
24514: Seinäjoelle. Asia on ollut myöskin aloitteit- tavat opetustilat. Tämän tehtävän on toimi-
24515: ten pohjalta eduskuntakäsittelyssä. Niinpä kunta jo suorittanut ja toivoo yksimielisesti,
24516: mm. sivistysvaliokunta toteaa mietinnössään että tarvittavat varat koulun rakennustöiden
24517: 15. 5. 1953, että tällä hetkellä on suomen- alkuunsaattamiseksi · pikaisesti myönnettäi-
24518: kielisen keskusammattikoulun perustaminen siin.
24519: Etelä-Pohjanmaalle maan ammattikouluver- Eduskunta on vuoden 1954 tulo- ja meno-
24520: koston järjestelyssä ensimmäisellä sijalla. Tä- arviossa hyväksynyt 2 miljoonan markan
24521: män mietinnön on eduskunta myöskin hyväk- määrärahan koulun suunnittelua· ja allrnval-
24522: synyt 27. 5. 1953 ja päättänyt lausua toivo- misteluja varten. Samaan tarkoitukseen on
24523: muksen: ,että hallitus ottaisi vuoden 1954 Seinäjoen kauppala myöskin varannut 2 mil-
24524: tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän määrä- joonaa markkaa sekä tarvittavan maa-
24525: rahan suomenkielisen keskusammattikoulun alueen.
24526: aikaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.'' Kun hallituksen tulo- ja menoarvioesityk-
24527: Valtioneuvoston asettama, professori Martti sessä vuodelle 1956 ei ole ehdotettu Etelä-
24528: Paavolan johdolla toiminut asiantuntijakomi- Pohjanmaan suomenkielisen keskusammatti-
24529: tea, jonka tuli tutkia valtion ammatillisten koulun rakentamiseksi vieläkään määrärahaa,
24530: oppilaitosten uudisrakennusten kiireellisyys- niin edellä esitetyn perusteella ehdotamme
24531: järjestystä, antoi 22. 4. 1953 mietintönsä, kunnioittavasti,
24532: jossa se lausuu Etelä-Pohjanmaan suomen-
24533: kielisestä keskusammattikoulusta: ,Komitea että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24534: on todennut sen kiireellisen toteuttamisen tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
24535: välttämättömäksi, minkä vuoksi kouluraken- kan määrärahan Etelä-Pohjanmaan
24536: nuksen suunnittelua ja rakennustöiden aloit- suomenkielisen keskusammattikoulun
24537: tamista varten olisi ensi tilassa myönnettävä rakennustöiden aloittamiseksi Seinä-
24538: tarpeelliset varat." joella.
24539: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
24540:
24541: Väinö Tikkaoja. Eino Uusitalo. Toivo Antila.
24542: Arvo Ahonen. Edvard Pesonen. T. Saloranta.
24543: Toivo Asvik. S. S. Aittoniemi.
24544: 1391
24545:
24546: IV,o51, - Rah.al. N:o 519.
24547:
24548:
24549:
24550:
24551: J. Wirtanen ym.: Määt'ärahan osoittamisesta Etelä-Pohjan-
24552: maan suomenkielisen keskusammattikoulun rakennustöiden
24553: aloittamiseksi.
24554:
24555:
24556: E d u s k u n n a ll e.
24557:
24558: Suomenkielisen keskusammattikoulun pe- Kauppa- ja teollisuusministeriö on 16. 3.
24559: rustaminen Etelä-Pohjanmaalle on ollut 1954 tekemällään päätöksellä asettanut Etelä-
24560: vireillä siitä alkaen, kun ammattikasvatus- Pohjanmaan keskusammattikoulun suunnit-
24561: neuvoston 10-vuotissuunnitelmassa v. 1947 telutoimikunnan, jonka tehtävänä oli selvit-
24562: esitettiin ajatus tällaisen laitoksen perusta- tää koulun laajuus eri osastoineen ja tarvit-
24563: misesta Seinäjoelle. Sivistysvaliokunta to- tavat opetustilat. Tämän tehtävän on toimi-
24564: teaa mietinnössään 15. 5. 1953, että tällä kunta jo suorittanut arvioiden kokonaiskus-
24565: hetkellä on suomenkielisen keskusaUJ.matti- tannukset n. 460 milj. markaksi.
24566: koulun perustaminen Etelä-Pohjanmaalle Eduskunta on vuoden 1954 tulo- ja meno-
24567: maan ammattikouluverkoston järjestelyssä arviossa hyväksynyt 2 miljoonan markan
24568: ensimmäisellä sijalla. Tämän mietinnön on määrärahan koulun suunnittelua ja alkuval-
24569: eduskunta myöskin hyväksynyt 27. 5. 1953 misteluja varten. Samaan tarkoitukseen on
24570: ja päättänyt lausua toivomuksen: ,että hal- Seinäjoen kauppala myöskin varannut 2 mil-
24571: litus ottaisi vuoden 1954 tulo- ja menoarvio- joonaa markkaa sekä tarvittavan maa-alueen.
24572: esitykseen riittävän määrärahan suomenkie- Vaasan kaupunki on myöskin valmis luovut-
24573: lisen keskusammattikoulun aikaansaamiseksi tamaan tontin ko. koulua varten. Rakennus-
24574: Etelä-Pohjanmaalle". suunnitelmat ovat niin valmiit, että työt
24575: Valtioneuvoston asettama, professori voidaan aloittaa v:n 1956 puolella.
24576: Martti Paavolan johdolla toiminut asiantun- Kun rakennustöihin ei v:n 1955 kuluessa
24577: tijakomitea, jonka tuli tutkia valtion amma- ole myönnetty varoja, eikä myöskään halli-
24578: tillisten oppilaitosten uudisrakennusten kii- tuksen esitykseen v:n 1956 tulo- ja meno-
24579: reellisyysjärjestystä, antoi 22. 4. 1953 mietin- arvioon ole niitä ehdotettu, ehdotamme kun-
24580: tönsä, jossa se lausuu Etelä-Pohjanmaan suo- nioittavasti,
24581: menkielisestä keskusammattikoulusta: ,Ko-
24582: mitea on todennut sen kiireellisen toteutta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24583: misen välttämättömäksi, minkä vuoksi kou- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
24584: lurakennuksen suunnittelua ja rakennustöi- kan määrärahan Etelä-Pohjanmaan
24585: den aloittamista varten olisi ensi tilassa suomenkielisen keskusammattikoulun
24586: myönnettävä tarpeelliset varat". rakennustöiden aloittamiseksi.
24587: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
24588:
24589: Johannes Wirtanen. Toivo Asvik.
24590: T. Saloranta. Toivo .A.ntila.
24591: T. E; Nordström.
24592: 1392
24593:
24594: 1V,652. - Rah.al. N:o 620.
24595:
24596:
24597:
24598:
24599: Turkka ym..: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan
24600: keskusammattikoulun oppilasruokalan ja opetuskeittiöiden
24601: sekä voimistelusalin rakentamiseksi.
24602:
24603:
24604: Eduskunnalle.
24605:
24606: Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulu n. 350. Sen jälkeen, kun parhaillaan käyn-
24607: on toiminut jo vuodesta 1947 alkaen. Koulu nissä oleva koulun päärakennuksen levitys-
24608: on tähän asti joutunut työskentelemään työ, mikä käsittää yhteensä n. 10 000 m3,
24609: Åströmin Veljekset Oy:ltä ostetuissa van- saadaan päätökseen, tulee koulun oppilas-
24610: hoissa tehdasrakennuksissa. Niinpä koulun määrä lisäluokkien ja uusien opintolinjojen
24611: ravintotalousosaston sekä opetuskeittiö että vuoksi olemaan n. 500. Ruoan valmistus näin
24612: oppilasruokalan suurkeittiö ja ruokailuhuone suurelle oppilasmäärälle on nykyisissä olo-
24613: on jouduttu sijoittamaan vanhaan varasto- suhteissa mahdotonta, koska keittiössä ei ole
24614: rakennukseen, joka jo koulun haltuun jou- vapaata lattiapintaa tarvittavien uusien keit-
24615: tuessaan oli niin huonossa kunnossa, että topatojen, paistinuunien, työpöytien ym.
24616: siihen asiantuntijain käsityksen mukaan ei sijoitusta varten. Nykyisessä ruokailuhuo-
24617: ole kannattanut tehdä mitään peruskorjauk- neessa ei voi myöskään aterioida enemmän
24618: sia. Tämän vuoksi puuttuvat ko. rakennuk- kuin 300 oppilasta vuororyhmissä, ilman että
24619: sesta mm. kaikki suurkeittiön tarvitsemat se vaikeuttaa koulun säännöllistä päivä-
24620: apu- ja varastotilat. Viimemainittuja on työtä.
24621: esim. juurikasvien säilytystä varten jouduttu Koululta puuttuu vielä myös voimistelu-
24622: vuokraamaan kaupungilta. Varastotilojen sali. Kauniin sään vallitessa voidaan voimis-
24623: puutteessa ei oppilasruokalan hankintoja telutunnit käyttää urheiluun, mutta sateella
24624: voida suorittaa taloudellisesti parhaalla ja räntäilmoilla koululla ei ole käytettävissä
24625: mahdollisella tavalla, vaan on ne hoidettava tilaa sisällä tapahtuvaa voimistelun opetusta
24626: pääasiassa käteisostoina. Tästä johtuu myös, varten.
24627: ettei hankintojen suoritusta enempää kuin Edellä selostettuun viitaten ehdotamme
24628: varastojen hoitoakaan voida käytännössä kunnioittaen,
24629: opettaa koulun ravintotalousosaston laitos-
24630: keittäjiksi valmistuville oppilaille. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24631: Edellä mainittuun rakennukseen sijoitetut tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mark-
24632: keittiö- ja ruokailutilat ovat myös aivan liian kaa Pohjois-Pohjanmaan keskusam-
24633: ahtaat. Koulun lähes 300-paikkaisen oppilas- mattikoulun oppilasruokalan ja ope-
24634: asuntolan valmistuttua vuonna 1953 on sen tuskeittiöiden sekä voimistelusalin ra-
24635: oppilasmäärä jatkuvasti kasvanut ollen nyt kentamista varten.
24636: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
24637:
24638: Arvi Turkka. Armas Leinonen. Pentti Liedes.
24639: Lauri Järvi. Erkki Koivisto. Eeli Erkldlä.
24640: Eino Rytinld.
24641: 1393
24642:
24643: IV,653. - Rah.al. N:o 521.
24644:
24645:
24646:
24647:
24648: Kauhanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
24649: keskusammattikoulun oppilasasuntolan rakentamista var-
24650: ten.
24651:
24652:
24653: E d u s k u n n a ll e.
24654:
24655: Vuonna 1946 Joensuuhun perustettiin Poh- Vuosi 1 p:nä Oppilaita
24656: jois-Karjalan keskusammattikoulu. Keskus- tammikuuta asuntolassa
24657: ammattikoulujen toiminnan tarkoituksenmu- 1947 ......... 104 30
24658: kaisuus perustuu siihen, että ne voivat ottaa 1948 0 0. 0 ••••• 142 30
24659: oppilaansa koko toiminta-alueeltaan. Vähä- 1949 ••• 0 •• 0 •• 162 30
24660: varaisten ja kaukana Joensuusta olevien ko- 1950 •...... 0. 167 70
24661: tien lasten hakeutumista Pohjois-Karjalan 1951 ••• 0 ••••• 256 70
24662: keskusammattikouluun on kuitenkin suuresti 1952 •••••• 0 0 0 259 70
24663: vaikeuttanut se, ettei siinä ole oppilasasun- 1953 0 ••• 0 •• 0 0 264 70
24664: tolaa. Tilannetta on vielä huonontanut se 1954 ••• 0 ••••• 268 70
24665: seikka, että muidenkin asuntojen saannin 1955 • 0 ••••• 0. 287 70
24666: mahdollisuudet ovat Joensuussa varsin vä- 1.9.1955 0. 0 0 ••••• 346 70
24667: häiset.
24668: Pohjois-Karjalan keskusammattikoulussa Kuten edellä olevasta ilmenee, ei koulu ole
24669: on tosin tilapäinen oppilasasuntola, johon kuluneena yhdeksänä toimintavuotenaan pys-
24670: voidaan sijoittaa vain pienempi määrä poika- tynyt seuraamaan yhä enemmän käytännölli-
24671: oppilaita. Kun tällaista järjestelyä on pidet- selle alalle pyrkivien koulutustarvetta. Sama-
24672: tävä epätarkoituksenmukaisena ja kun asun- ten on tilanne asuntolassa tullut vuosi vuo-
24673: tojen tarve koulun oppilasmäärän jatkuvasti delta yhä vaikeammaksi.
24674: lisääntyessä kasvaa, on ainoa oikea ratkaisu Koulun oppilaiden kotipaikkatilasto 1. 9.
24675: se, että kouluun rakennetaan riittävän suuri 1955:
24676: oppilasasuntola. Oppilaita Muualta koulun Muualta
24677: yhteensä Joensuusta
24678: Alla esitetystä tilastosta selviää lähemmin toimintapiiristä Suomesta
24679: koulun oppilasasuntolan tarpeellisuus: 346 34 294 18
24680: Oppilasmäärät:
24681: Kuten tilastosta ilmenee, on vain 10 % op-
24682: Vuosi Hakenut Otettu kouluun
24683: pilaista Joensuusta, joten 90% on saatava
24684: 1946 ••• 0. 0 ••• 209 114 asunto Joensuusta tai käytävä usein erittäin
24685: 1947 ••• 0. 0 0 •• 54 45 hankalien taipaleiden takana joka päivä ko-
24686: 1948 0 0 0 •••••• 30 30 tonaan.
24687: 1949 •• 0 •••••• 432 182 Useimmiten on koulun keskeytyksen syinä
24688: 1950 ••• 0 •••• 0 477 139 joko suorastaan asunnon saantivaikeudet
24689: 1951 ••• 0 ••••• 407 144 tai arvioitua kalliimmat opintokustannukset,
24690: 1952 • 0 ••••••• 369 151 mitkä johtuvat kalliista vuokrista .
24691: 1953 0. 0 ••• 0 •• 521 157 Oppilaat ovat yleensä vähävaraista jouk-
24692: 1954 0 ••• 0 0 0 0. 438 164 koa, joista n. 51.5 % saa sosiaaliministeriön
24693: 1955 • 0 •• 0 •••• 723 196 myöntämiä apurahoja .
24694: l394 IV,sr;s. - Pohjois-Karjalan keskusammattikoulu.
24695:
24696:
24697: Nykyisessä asuntolassa, joka on kunnos- kysymys. Tarkoitus on, että kaikki koulun
24698: tettu koulun päärakennukseen, on seitsemän rakennukset lämmitettäisiin yhteisestä lämpö-
24699: 10 oppilaan yhteismajoitushuonetta. Erikoisia keskuksesta.
24700: luku-, oleskelu- tai askartelutiloja ei ole. Kun hallituksen esityksessä vuoden 1956
24701: Täten on asuntolaa pidetty alusta alkaen tulo- ja menoarvioksi ei ole esitetty mitään
24702: hätäratkaisuna eikä se täytä niitä vaati- määrärahaa sanottuun tarkoitukseen, josta
24703: muksia, joita oppilasasuntolalle on asetettava on suunnitelmat ja kustannusarvio valmiina,
24704: ja ennenkaikkea se on aivan liian pieni. ja kun asiasta on sivistysvaliokunta 20. 5.
24705: Tilasto nykyisistä asuntolan oppilaista: 1955 sekä eduskunta 27. 5. 1955 lausunut
24706: Sotaorpoja Muita orpoja Muita
24707: hallitukselle toivomuksen, niin edellä esite-
24708: tyn perusteella ehdotamme kunnioittaen,
24709: 28 10 32
24710: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24711: Tyttöoppilaita varten ei ole koululla mi- tulo- ja menoarvioon 116 000 000
24712: tään majoitusmahdollisuutta. markkaa Pohjois-Karjalan keskusam-
24713: Tehtyjen suunnitelmien mukaan oppilas- mattikoulun oppilasasuntolan ja läm-
24714: asuntolan rakentamisen yhteydessä on myös mityskeskttksen rakentamista vm·ten.
24715: ratkaistava keskusammattikoulun Iämmitys-
24716: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
24717:
24718: Kalle Kauhanen. Varma K. Turunen.
24719: Antti Kukkonen. Arvi Ikonen.
24720: Juho Karvonen. R. Hallberg.
24721: Toivo Niiranen. Otto Muikku.
24722: Pauli. Puhakka. Vieno Simonen.
24723: Heikki Soininen.
24724: 1395
24725:
24726: IV,654. - Rah.al. N:o 522.
24727:
24728:
24729:
24730:
24731: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin keskusam-
24732: mattikoulun rakennustöitä varten.
24733:
24734:
24735: Eduskunnalle.
24736:
24737: Lapin keskusammattikoulun rakennustöi- Kun hallituksen esityksessä vuoden 1956
24738: den valmistelut ovat nyt edistyneet niin, että tulo- ja menoarvioksi ei ole esitetty mitään
24739: työt voidaan alkaa miltei välittömästi. Edus- varoja aloitettavien töiden jatkamiseen, esi-
24740: kunnan vuoden 1955 tulo- ja menoarviossa tämme kunnioittavasti,
24741: tarkoitukseen varaamat 25 milj. mk eivät
24742: kuitenkaan riitä saattamaan edes laitoksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24743: vaatimatonta ensimmäistä rakennusvaihetta, tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mark-
24744: joka käsittää lämpökeskuksen, opetussahan kaa Lapin keskusammattikoulun ra-
24745: ja osan työpajoista, yhteensä n. 12 000 m3 kennustöitä varten.
24746: kaikkiaan n. 60 000 m3 käsittävästä suunni-
24747: telmasta, vesikattovaiheeseen.
24748: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
24749:
24750: Vilho Väyrynen. Veikko Kokkola. Toivo Friman.
24751: Erkki Koivisto. Markus Niskala. J. F. Pöykkö.
24752: Juho Kuittinen. Arvi Turkka. Eino Tainio.
24753:
24754:
24755:
24756:
24757: 71 E 626/55
24758: 1396
24759:
24760: IV,655,- Rah.al. N:o 523.
24761:
24762:
24763:
24764:
24765: Mannila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion ammatti-
24766: koulukodin rakennustoiminnan jatkamiseen.
24767:
24768:
24769: E d u s kun n alle.
24770:
24771: Valtion ammattikoulukoti, ent. Kannaksen on kaikista lääneistä aina Lappia myöten.
24772: ammattikoulukoti on Kannakselta siirtymisen Kannaksella toimiessaan oli koulu vain Vii-
24773: jälkeen vuodesta 1945 lähtien toiminut Es- purin lääniä varten, ja silloinkin yhden lää-
24774: poon kunnan Leppävaarassa, jossa sen käyt- nin osalta oli pyrkijäin lukumäärä jo suuri
24775: töön luovutettiin ent. Mäkkylän sotilasvirka- ja voitiin kouluun ottaa vain 25-30 %.
24776: talon rakennukset ja viljelykset. Virkatalon Laki ammattikoulukodista vuodelta 1947
24777: rakennukset olivat koulun tarkoituksiin vä- edellyttää myös tyttöosaston toimintaa kou-
24778: häiset ja lisäksi huonossa kunnossa. Nämä lussa, niin kuin Kannaksella oli, mutta sitä
24779: vanhat rakennukset kunnostettiin välttävään ei vielä ole voitu uudella sijoituspaikalla
24780: kuntoon ja kesällä 1945 pystytettiin jo toteuttaa ollenkaan rakennusten puuttuessa.
24781: muualla käytössä olleita parakkeja koulu- Tällä hetkellä on oppilaista koko-orpoja 11.5
24782: sekä asuntotarkoituksiin. Vuonna 1947 myön- % ja puoliorpoja 87.5 %. Sotaorpoja on
24783: nettiin määräraha sauna- ja pesularaken- oppilaista 62.5 %. Oppilaitten vanhempain
24784: nusta varten ja vuonna 1948 maatalousra- ammatti on ollut: työläisiä 61 %, pienviljeli-
24785: kennuksia varten. Seuraavana vuonna myön- jöitä 36 % ja muita 3 %- Oppilaat jakaan-
24786: nettiin määräraha ensimmäistä asuntolara- tuvat eri läänien osalle seuraavasti: Kuo-
24787: kennusta varten ja valmistui se vuonna 1950 pion l. 15, Vaasan l. 14, Uudenmaan l. 13,
24788: jouluksi. Vuonna 1953 myönnetyin määrä- Hämeen l. 10, Kymen l. 8, Turun ja Porin l.
24789: rahoin rakennettiin toinen asuntolarakennus 7, Mikkelin l. 6, Oulun l. 4 ja Lapin l. 3.
24790: ja vuonna 1954 ajanmukainen työpajaraken- Ammattikoulukodin menot oppilasta kohden
24791: nus. Oppilaat ja osa henkilökunnasta pääsi ovat kohtuulliset ja ovat ne huomattavasti
24792: muuttamaan näihin uusiin asuntolaraken- pienemmät kuin useimmissa muissa vastaa-
24793: nuksiin, osan jäädessä edelleen vanhoihin ja vissa laitoksissa. Koulun saadessa suunni-
24794: hatariin parakkeihin. Samoin ovat luokka- telmien mukaiset rakennukset voidaan oppi-
24795: huoneet edelleen parakeissa ollen niitten lasmäärää huomattavasti lisätä, jolloin suh-
24796: kunto sellainen, ettei yksityiselle eikä kun- teellinen oppilasta kohden tuleva menoerä
24797: nalliselle koululle annettaisi edes toimilupaa vielä nykyisestäänkin pienenee.
24798: niissä. Koulun talouskeskus, keittiö on yhä Kun tämä ammattikoulukoti, joka on ha-
24799: jo yli sata vuotta vanhassa entisessä muona- vaittu tarpeelliseksi ja todettu tarkoitustaan
24800: miesrakennuksessa, jonka hataruus ja huono vastaavaksi maaseudun ammattikouluksi, on
24801: kunto on jopa aiheuttanut henkilökunnassa ainoa koko maassa ja kun se on ensimmäinen
24802: sairauksia ja vaihtumisia. Koulun rakennus- valtion ammattikoulu ja menettänyt sodan
24803: toiminnan jatkaminen on aivan välttämä- johdosta entisen kotipaikkansa ja siellä olleet
24804: töntä ja suorastaan kiireellistä. rakennuksensa, niin olisi jo aika saada sille
24805: Kouluun otetaan maaseudun varattomia, välttämättömät rakennukset, jotta sen toi-
24806: hyvälräytöksisiä nuoria, joilla ei ole muuta minta pääsisi täyteen tehoonsa ja se voisi
24807: mahdollisuutta päästä · ammattioppiin. Oppi- vuosittain ottaa suuresta pyrkijämäärästä
24808: laaksi pyrkijäin lukumäärä on suuri, vaikkei enemmän oppilaita kouluun. Koululle pitäisi
24809: oppilaspaikoista ole mitään ilmoiteltu. Kulu- tässä vaiheessa rakentaa talousrakennus, joka
24810: vana syksynä alkaneelle lukuvuodelle voitiin sosiaaliministeriön hyväksymän ohjelman ja
24811: pyrkijöitä ottaa vain kuudesosa. Pyrkijöitä rakennushallituksessa tehtyjen piirustusten
24812: IV,655. - Mannila ym. 1397
24813: ja laskelmien mukaan olisi tilavuudeltaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24814: 8 500 m3 ja kustannuksiltaan 63 000 000 tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
24815: markkaa. Lisäksi tarvitaan ulkopuolisia kohdalle 65 000 000 markkaa valtion
24816: vesi-, viemäri-, lämpöjohto- ym. töitä varten ammattikoulukodin kiireellistä ja 1Aält-
24817: 2 000 000 markkaa. tämätöntä rakennustoiminnan jatka-
24818: Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- mista varten.
24819: tamme,
24820: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
24821:
24822: Onni Mannila. Nestori Kaasalainen. Elli Nurminen.
24823: Yrjö Sinkkonen. Hilja Väänänen. Esa Koivusilta.
24824: M. 0. Lahtela. Eino Palovesi. Erkki Tuuli.
24825: Atte Pakkanen. Edvard Pesonen. Juho Kuittinen.
24826: Vappu Heinonen. Vieno Simonen. Kustaa Tiitu.
24827: K. F. Haapasalo. Niilo Honkala. Hemming Lindqvist.
24828: Johannes Wirtanen. Heikki Soininen. G. Henriksson.
24829: Matti Raipala. Arvi Ikonen. Saara Forsius.
24830: Armas Leinonen, Antti J. Rantam.aa. Eemil Luukka.
24831: ;1398
24832:
24833: IV,GM. - Fin.mot. N: o 524.
24834:
24835:
24836:
24837:
24838: Korsbäck m.fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
24839: förande av en skolbyggnad åt Korsholms husmodersskola.
24840:
24841:
24842: T i 11 R i k s d a g en.
24843:
24844: Med hänvisning tili motiveringen i finans- för år 1956 under ett moment 33 i 20
24845: motion nr 367 (1954 rd.) föreslås vördsamt, Ht. II kap. upptaga 30 000 000 mark
24846: för uppförande av en skolbyggnad åt
24847: att Riksdagen måtte i statsförslaget Korsholms husmodersskola.
24848: Helsingfors den 15 september 1955.
24849:
24850: Verner Korsbäck. Albin Wickman. ·
24851: Bertel Lindh. Mauri Seppä.
24852: John Forsberg.
24853: IV,6o6. - Rah.al. N:o 524.
24854: Suomennos.
24855:
24856:
24857:
24858: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta koulutalon raken-
24859: tamiseksi Korsholman emäntäkoululle.
24860:
24861:
24862: E d u s k u n n a 11 e.
24863:
24864: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 367 vuo- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II lu-
24865: den 1954 valtiopäiviltä perusteluihin ehdote- vun 33 momentille 30 000 000 mark-
24866: taan kunnioittaen, kaa koulutalon rakentamiseksi Kors-
24867: holman emäntäkoululle.
24868: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24869: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
24870:
24871: Verner Korsbäck Albin Wickman.
24872: Bertel Lindh. Mauri Seppä.
24873: John Forsberg.
24874: 1400
24875:
24876: IV,a57, Rah.al. N: o 525.
24877:
24878:
24879:
24880:
24881: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven emäntä-
24882: koulun lisärakennuksien rakentamista varten.
24883:
24884:
24885: Eduskunnalle.
24886:
24887: Kemijärven emäntäkoulua varten lahjoitti toimia täydellä tehollaan, mikä on jokaisen
24888: K()mijärven kunta omistamansa maatilan ko- koulun vähin vaatimus. Kun po. koulu on
24889: tipalstan, jossa on yli 8 ha peltoa ja muuta maatalouskoulu, jossa olisi myöskin opetet-
24890: maata sekä siinä olevat rakennukset ja met- tava karjanhoitoa ja siihen tarvitaan ehdot-
24891: sämaapalstan, jossa on yli 50 ha metsämaata, tomasti navetta, olisi sekin rakennettava.
24892: ja osti lisäksi yli 8 ha:n suuruisen naapuri- Kun näin on, ja kun viime syksynäkin
24893: tilan kotipalstan peltoineen ja lahjoitti sen- pyrki kouluun 122 oppilasta ja niistä voitiin
24894: kin valtiolle mainittua koulua varten, joten ottaa ainoastaan 45, olisi nyt aika ryhtyä
24895: koulun maiden nykyinen arvo on lähes 10 rakentamaan siihen vielä rakentamatta olevat
24896: miljoonaa markkaa. rakennukset, jotka koululla välttämättä tar-
24897: Sanottu koulu alkoi toimintansa valtion vitaan.
24898: kouluna jo vuonna 1949 ja on siitä asti toi- Mainittakoon vielä, että po. rakennuksia
24899: minut osaksi lahjoitetussa huoneistossa ja varten on valmistettu piirustukset ja että ne
24900: osaksi kolmesta muusta talosta vuokratuissa on hyväksytty ja asianmukaisesti vahvistettu
24901: lisähuoneissa. Siitä lähtien, kun kunta lah- ja rakentaminen olisi voitu suorittaa jo tä-
24902: joitti koulua varten po. maat, on toivottu, hän mennessä, mutta siihen ei ole rahaa
24903: että valtio rakentaa sille mahdollisimman myönnetty.
24904: pian tarkoitustaan vastaavat rakennukset, Ei voine olla koulun etujen mukaista, ettei
24905: että koulu, joka on ainoa laajan ja väestö- koululla ole navettaa ja kasvihuonetta sekä
24906: rikkaan koillisen Pohjois-Suomen emäntä- opettajien asuinrakennusta ja että oppilaita
24907: koulu ja johon on ollut alusta alkaen paljon varten rakennetuissa huoneissa on opettajain
24908: oppilaiksi pyrkijöitä, voisi ottaa sen mää- asuttava, ja oppilaita tästä syystä ei voida
24909: rän oppilaita, minkä siinä olevat opettajat ottaa kouluun täyttä määrää.
24910: voisivat opettaa, ja toimia täydellä teholla. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
24911: Siitä huolimatta, vaikka kunta on uhrannut dotamme,
24912: paljon varojaan koulua varten, on koululle
24913: rakennettu tähän mennessä ainoastaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24914: luokka- ja oppilasasuntorakennus. Opetta- tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
24915: jain asuntorakennus, koulun navetta- ja ta- markan suuruisen määrärahan Kemi-
24916: lousrakennus sekä kasvihuoneet ovat vieläkin järven emäntäkoulun navetta- ja ta-
24917: rakentamatta. Kun koulussa ei ole navettaa lousrakennuksen sekä kasvihuoneen ja
24918: eikä kasvihuonetta eikä opettajain asuntoa, opettajain asuntorakennuksen raken·
24919: jotka koululle ovat aivan välttämättömiä, on tamiseksi.
24920: siitä seurauksena, ettei koulu voi vieläkään
24921: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
24922:
24923: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
24924: Niilo Ryhtä.. Erkki Koivisto.
24925: J. F. Pöykkö.
24926: 1401
24927:
24928: IV,65s. - Rah.al. N:o 526.
24929:
24930:
24931:
24932:
24933: Kulovaa.ra. ym.: Määrärahan osoittamisesta kuuromykkäin
24934: ammattikoulun rakentamiseen.
24935:
24936:
24937: Eduskunnalle.
24938:
24939: Valtion kuuromykkäin ammattikoulu, josta tusmahdollisuuksien takia on vain noin kol-
24940: laki on annettu 22 p: nä joulukuuta 1944 ja masosa hakijoista voitu kouluun ottaa. Am-
24941: asetus 1 p: nä heinäkuuta 1948, aloitti toi- mattiopetuksen merkitystä kuuroille on eri-
24942: mintansa Turussa 1 p:nä syyskuuta 1948. koisesti korostettava. Kuurot nuoret ovat
24943: Tämä on ainoa valtion ylläpitämä oppilaitos, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta varat-
24944: jossa kuuroilla nuorilla on oppivelvollisuu- tomista kodeista, jopa aivan kodin turvaa
24945: tensa suoritettuaan mahdollisuus jatkaa vailla. Ilman ammattikoulutusta heidän on
24946: opintojaan. Tällä koululla ei ole vielä omaa vaikea päästä tuotannolliseen työhön. He
24947: koulutaloa eikä monia välttämättömiksi kat- joutuvat olemaan satunnaisissa töissä ja
24948: sottavia opetustiloja. Tietopuolinen opetus usein myös työttöminä. On helppo ymmär-
24949: tapahtuu ahtaissa vuokrahuoneissa, joissa tää, miten tämä katkeroittaa näiden nuorten
24950: sitä ei voida järjestää tarkoituksen mukai- ja heidän omaistensa mieliä. Saadut koke-
24951: sesti. Työnopetusta varten ei myöskään ole mukset osoittavat, että ammattikasvatuksen
24952: omia opetustiloja, joten oppilaille on hankit- saaneista kuuroista kehittyy taitavia ja pi-
24953: tava oppipaikat paikkakunnan käsityö- ja dettyjä työntekijöitä. Olisi niin näiden nuor-
24954: teollisuuslaitoksissa. Oppipaikkojen saanti on ten kuin yhteiskunnan edun kannalta mitä
24955: vaikea ja opetus niissä on usein epävarmaa tärkeintä, että kuuroille nuorille varattaisiin
24956: ja puutteellista. Kuurojen oppilaiden työn- mahdollisuus ammattikasvatuksen saamiseen.
24957: opetuksessa olisivat välttämättömät omat työ- Sitä varten tarvittaisiin kiireellisesti oma
24958: huoneet ja tällaisten oppilaiden opetukseen koulutalo. Laaditun rakennussuunnitelman
24959: perehtyneet opettajat. mukaan tulisi tämän koulun rakennuspinta-
24960: Tämän koulun oppilaille on koulun toi- ala olemaan noin 4 000 neliömetriä ja raken-
24961: mesta hankittava asunnot täysihoidoin. nuskustannusten arvioidaan nousevan 100
24962: Vuokra-asuntojen saanti on ollut erittäin miljoonan markan paikkeille.
24963: vaikea, joten olisi saatava oma oppilasasun- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
24964: tola, johon koulun oppilaat voitaisiin ma- dotamme,
24965: joittaa. Se olisi tärkeä myös heidän kasva-
24966: tuksensa ja viihtyisyytensä kannalta. Oman että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
24967: oppilasasuntolan ylläpito tulisi ajan pitkään tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
24968: valtiolle halvemmaksi kuin vuokra-asunnoista markan määriärahan kuuromykkäin
24969: aiheutuvat koulutuskustannukset. ammattikoulun rakentamisen aloitta-
24970: Kuuromykkäin ammattikouluun pyrkijöitä miseksi.
24971: on ollut vuosittain noin 50. Vaikeiden koulu-
24972: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
24973:
24974: Urho Kulovaara. Niilo Honkala. K. F. Haapasalo.
24975: Veikko Kokkola. Laura Brander-WaJl,in. Jaakko Haka.la.
24976: Vappu Heinonen. Einari Jaakkola. Eino Roine.
24977: Armas Leinonen. Mauno Jussila. K$lo H~apanen.
24978: 1402
24979:
24980: IV,659.- Rah.al. N:o 527.
24981:
24982:
24983:
24984:
24985: Rantamaa ym..: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin tietopuo-
24986: liselle karjanhoitokoululle Vättilänrannan tilalle rakennet-
24987: tavaa koulurakennusta varten.
24988:
24989:
24990: E d u s k u n n a 11 e.
24991:
24992: Vuonna 1953 ostettiin Mikkelin tietopuoli- kuun 1 päivänä 1910, joten se on menestyk-
24993: sen karjanhoitokoulun sijoituspaikaksi Jo- sellisesti toiminut jo 45 vuotta pienviljelys-
24994: roisten kunnassa, lähellä Huutokosken rauta- valtaisen Mikkelin läänin matalouskotien tyt-
24995: tieasemaa sijaitseva Vättilänrannan tila, jolle tärien ammattipätevänä valmentajana ja kas-
24996: vuoden 1954 aikana valmistuivat maatilan tar- vattajana maatilataloudessa ratkaisevan tär-
24997: vitsemat rakennukset: karjakartano ja työ- keän erikoisalan hoitajiksi. Koulu oli alussa
24998: väen rakennus. Jotta koulu voitaisiin hyväk- sijoitettuna Mikkelin pitäjän Otavan kylään,
24999: sytyn suunnitelman mukaan siirtää nykyi- mutta jo v. 1914 se siirrettiin Joroisten kun-
25000: sistä, Joroisten kunnalle kuuluvista vuokra- nan kirkonkylään, missä se edelleenkin toi-
25001: huoneista omiin huoneisiinsa mainitulle ti- mii kunnan omistamassa huoneistossa. Vuok-
25002: lalle, olisi koulurakennuksen rakennustyöt rasuhde on oikeastaan jo päättynyt, mutta
25003: aloitettava viimeistään vuoden 1956 aikana. Joroisten kunta on asian tärkeyden oivaltaen
25004: Koulurakennus, johon tulisivat oppilas- ja Vättilänrannan tilalle valmistuvaa koulua
25005: asuntola 40 oppilasta varten, keittiö ja ruo- odottaen suostunut toistaiseksi jättämään
25006: kailutilat myös tänne myöhemmin siirrettä- vuokrahuoneiston karjanhoitokoulun käyt-
25007: väksi suunniteltua Itä- ja Suur-Savon maa- töön, toivoen kuitenkin, että ko. huoneisto
25008: mieskoulua varten eli yhteensä 140 hengelle,. mahdollisimman pian saataisiin kunnan omiin
25009: kolmen opettajan ja apuhenkilökunnan asun- tarkoituksiin käytettäväksi. Tämä osoittaa
25010: not, luokka- ja laboratoriohuoneet sekä ope- toisaalta, että karjanhoitokoulu toimii tilapäi-
25011: tuskeittiö aputiloineen, käsittäisi yhteensä seksi katsottavassa kouluhuoneistossa, mikä
25012: noin 12 000 ms kustannusten noustessa 8 500 sen tarkoituksiin on sekä ahdas että epäkäy-
25013: mk/m3 eli yhteensä 102 000 000 mk. Koska tännöllinen, ja toisaalta, että vuokrasuhteen
25014: Itä- ja Suur-Savon maamieskoulu, joka toimii päättymisen vuoksi koulun on katsottava oi-
25015: Rantasalmen kunnan Kolkontaipaleella, ei ole keastaan olevan häätöuhan edessä, joten kou-
25016: sijaintinsa puolesta edullisella paikalla, ja lurakennuksen rakentaminen Vättilänran-
25017: koska sen viljelykset ovat varsin pienet eikä nalle olisi kiireellisesti toteutettava, ja niin
25018: niiden laajentamismahdollisuuksia asiallisesti karjanhoitokoulun siirtyminen nykyisistä,
25019: katsoen ole olemassa, niin on jo vuosikausia joka suhteessa toimintaa vaikeuttavista asun-
25020: ollut suunnitelmana siirtää myös se aikanaan to-olosuhteista omaan, nykyaikaiseen koulu-
25021: edellämainitulle Vättilänrannan tilalle. Maa- rakennukseen voisi toteutua.
25022: mieskoulua varten tarvittaisiin 7 000 ms kä- Niinikään on perusteluihin lisättävä vielä
25023: sittävä koulurakennus, jonka kustannus on se maininta, että Mikkelin läänin maanvilje-
25024: 8 500 mk/m3 eli 59 500 000 mk. Näin muo- lysseura on yhdessä maakunnan eri elinten,
25025: dostuneessa koulukompleksissa tulisivat mo- kuntien ja seurojen kanssa jo vuosikausia
25026: lempien koulujen kustannukset ratkaisevasti nähnyt tilanteen tähän asti Rantasalmen
25027: halvemmiksi oppilasta kohti kuin koulujen kunnan Kolkontaipaleella toimivan Itä- ja
25028: toimiessa erillään, jopa eri paikkakunnilla, Suur-Savon maamieskoulun kohdalla kehit-
25029: kuten nyt on laita. tyvän ja jo kehittyneen sellaiseksi, että sen
25030: Perusteluina mainittakoon edellä olevan li- siirtäminen uuteen sijoituspaikkaan on sekä
25031: säksi mm. seuraavaa: Mikkelin tietopuolinen perusteltu että vuodesta vuoteen yhä enem-
25032: karjanhoitokoulu alkoi toimintansa tammi- män ajankohtainen. Tähän on tultu lähinnä
25033: IV,659. - Rantamaa ym. 1403
25034:
25035: siitä syystä, että koska Itä- ja Suur-Savon sakin, koska siitä on tehty tähän mennessä
25036: maamieskoulu ei ole sijaintinsa eikä viljelys- jo kaikkiaan 6 eduskunta-aloitetta.
25037: tilojensa puolesta nykyvaatimuksiin nähden Jotta päästäisiin tämän koko läänin kan-
25038: onnistunut, on sen tärkeän ja tähänkin asti nalta tärkeän koulusuunnitelman ensimmäi-
25039: menestyksellisen toiminnan jatkamiseksi ja seen vaiheeseen, karjanhoitokoulun siirtämi-
25040: voimistuttamiseksi sille löydettävä lähistöltä seen Vättilänrannan tilalle, ehdotamme kun-
25041: uusi sijoituspaikka. Tässä tarkoituksessa on nioittaen edellä oleviin perusteluihin viita-
25042: Mikkelin läänin maamiesseura aikoinaan os- ten,
25043: tanut Joroisten kunnan Huutokoskella si-
25044: jaitsevasta Vättilän hovista osan, mikä os- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25045: ton kautta v. 1953 siirtyi Vättilänrannan ti- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
25046: lan nimisenä valtiolle, ja jolle v. 1954 on ra- kan määrärahan koulurakennuksen ra-
25047: kennettu karjanhoitokoulua varten rakennuk- kentamiseksi Joroisten kunnan Huuto-
25048: set, joista alussa mainittiin. koskella sijaitsevalle Vättilänrannan
25049: Nämä asioiden vaiheet ovat tulleet useita- tilalle Mikkelin tietopuolista karjan-
25050: kin kertoja esille ja käsitellyiksi eduskunnas- hoitokoulua varten.
25051: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1955.
25052:
25053: Antti J. Rantamaa. Marja Lahti. Sylvi Halinen.
25054: Toivo H. Kinnunen. Aukusti Pasanen. Eino Palovesi.
25055: Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo. Onni Hiltunen.
25056: V. Virta.nen. Onni Mannila. Irma Hamara.
25057: Antti Kukkonen.
25058:
25059:
25060:
25061:
25062: 72 E 626/55
25063: 1404
25064:
25065: IV,66o, - Ra.h.a.l. N:o 528.
25066:
25067:
25068:
25069:
25070: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
25071: maatalous- ja kotitalousopetusta varten Viikin tilalla aloi-
25072: tettavaan rakennustoimintaan.
25073:
25074:
25075: E d u s k u n n a 11 e.
25076:
25077: Helsingin yliopistossa on vuodesta 1902 siinsa, maatalouteen, jota yhteyttä kuitenkin
25078: toiminut maanviljelystaloudellinen osasto, olisi pidettävä menestyksellisen toiminnan
25079: joka vuonna 1924 muutettiin maatalous-met- ensimmäisenä edellytyksenä.
25080: sätieteelliseksi tiedekunnaksi. Vuonna 1906 Kun pääjohtaja P. Vidingin puheenjoh-
25081: annetulla asetuksella siirrettiin agronomiope- dolla toiminut komitea vuonna 1949 päätyi
25082: tus kokonaisuudessaan Helsingin yliopistoon. yksimielisesti tulokseen, että korkein maa-
25083: Koko kuluneen puolen vuosisadan ajan on talousopetus olisi kokonaisuudessaan sijoitet-
25084: korkeimman maatalousopetuksemme raken- tava Viikin tilalle, pidettiin suunnitelman
25085: nus- ja huoneistokysymys saanut odottaa toteuttamisen ehdottomana edellytyksenä,
25086: ratkaisuaan. Tämä pitkäaikainen viivytys on ettei opetustoimintaa suuresti haittaavaa
25087: epäilemättä suuresti rajoittanut yliopiston siirtymiskautta muodostuisi, vaan että raken-
25088: mahdollisuuksia ajanmukaisen ja tehokkaan nussuunnitelmaa viipymättä ryhdyttäisiin
25089: opetuksen antamiseen ja maatalouselinkeinon toteuttamaan. Tätä varten toimeenpantiin v.
25090: edistämiseen sovelletun tutkimustyön muo- 1949-1950 piirustuskilpailu ja eduskunta
25091: dossa. Useista asiaa valmistelleiden komiteoi- myönsi v: n 1950 ensimmäisessä lisämeno-
25092: den mietinnöistä sekä eduskunnan ja hal- arviossa 3 milj. markan siirtomäärärahan
25093: lituksen päätöksistä ja toimenpiteistä huoli- Viikin tilan asemakaavoitusta sekä ensiksi
25094: matta korkeinta maatalousopetusta on edel- rakennettavien rakennusten pääpiirustuksia
25095: leen annettava tarkoitustaan täysin vastaa- varten. Vuoden 1952 ensimmäisessä lisämeno-
25096: IDattornissa suojissa ja olosuhteissa. Saman- arviossa myönnettiin edelleen 5. 7 milj. mar-
25097: laiset puutteellisuudet haittaavat myös kan siirtomääräraha piirustusten laatimista
25098: yliopistoon liitettyä kotitalouden opetus- ja sekä teiden, vesi-, viemäri- ja sähköjohtojen
25099: tutkimustyötä. Erityisen kestämättömäksi on ym. suunnittelemista varten. Tämä suunnit-
25100: tilanne muodostunut sen jälkeen, kun osa telu on ollut valtioneuvoston asettaman Vii-
25101: opetusta palvelevista laitoksista oli, vanhojen kin rakennustoimikunnan tehtävänä ja se on
25102: rakennusten tultua puretuiksi, siirrettävä edistynyt niin pitkälle, että rakennustyöt voi-
25103: väliaikaisiin suojiin Viikin koetilalle, jonne taisiin koko laajuudessaan aloittaa v. 1956.
25104: korkein maatalous- ja kotitalousopetus tulee Vuoden 1953 menoarviossa myönnettiin 30
25105: kokonaisuudessaan sijoitettavaksi. Kun muut milj. markan määräraha maataloustieteellis-
25106: näitä opetusaloja palvelevat laitokset ovat ten laitosten uudisrakennustöiden aloitta-
25107: edelleen vanhoissa sijoituspaikoissaan keski- mista varten Viikin tilan alueella. Tästä
25108: kaupungilla, aiheutuu tästä erittäin suurta määrärahasta on 5.6 milj. markkaa käytetty
25109: hankaluutta opiskelijoille ja opettajille, joi- viemäreiden puhdistuslaitoksen ja viemärin
25110: den on pakko jakaa työskentelynsä kahden n. rakennustöihin, ja 24.4 milj. markkaa on
25111: 8 kmn etäisyydellä toisistaan olevan työpai- edelleen käytettävissä.
25112: kan kesken. Tästä väliaikaiseksi tarkoitetusta Vuoden 1954 varsinaisessa menoarviossa on
25113: järjestelystä on jo havaittu opiskelun ja ope- myönnetty 30 milj. markan määräraha vesi.
25114: tuksen tehokkuuden suuresti kärsivän. Vielä johdon rakentamiseksi Vantaalta Viikin ti.
25115: suurempana epäkohtana on pidettävä, että lalle sekä kuluvan vaoden menoarviossa edel.
25116: useat opetusalat ovat jatkuvasti vailla kiin- leen 10 milj. markan määräraha vesijohdon
25117: teätä yhteyttä opetus- ja tutkimuskohtei- rakentamiseksi sekä samoin 10 milj. markan
25118: IV,66'0. - Saari ym. 1405
25119:
25120: määräraha kaasujohdon rakentamiseksi Vii- manaikaisesti. Ensimmäiseen rakennusvaihee-
25121: kin tilalle. Sekä vesi- että kaasujohdot saa- seen tulisivat siten kuulumaan kasvinviljelys-
25122: taneen rakennetuiksi kuluvan vuoden ai- tieteen, maanviljelyskemian, mikrobiologian,
25123: kana yhteistoiminnassa Helsingin kaupungin maitotaloustieteen, ravintokemian, kodin ta-
25124: kanssa, joka kustantaa varsinaisen vesijohto- loustieteen, maanviljelystalouden, maatalous-
25125: työn sekä kaksi kolmasosaa kaasujohdon politiikan sekä maatalous- ja metsäeläintie-
25126: rakentamiskustannuksista. teen laitokset, maatalouskirjasto ja luento-
25127: Edellä mainittujen valmistavien töiden. salit yhteisine lämmityskeskuksineen. Edel-
25128: lisäksi on Maatalousylioppilaiden Liitto r.y. leen olisi välttämätöntä suunnitteluvaiheessa
25129: keräämillään lahjoitusvaroilla rakennuttanut olevan vesitieteiden (limnologian) laitoksen
25130: Viikin alueelle ylioppilasasuntolat n. 100 yliopistoa koskevan osan sijoittaminen Vii-
25131: maatalous- ja kotitalousylioppilaalle, jotka kiin. Myös puutarhatiede tulee jo lähim-
25132: nykyisissä olosuhteissa joutuvat asumaan mässä tulevaisuudessa tarvitsemaan opetus-
25133: kaukana Helsingin keskustassa sijaitsevista ja tutkimustiloja yliopiston yhteydessä. Näi-
25134: luentosaleista ja laitoksista. den laitosten rakennustilavuus tulee kaik-
25135: Kun hallitus ei ole vuoden 1956 meno- kiaan olemaan n. 73 000 m3. Rak(mnuskom-
25136: arvioon esittänyt otettavaksi määrärahaa pleksin saattamiseksi vesikattovaiheeseen tar-
25137: yliopiston maataloustieteellisten laitosten uu- vittaisiin käytettävissä olevan 24.4 milj. mar-
25138: disrakennuksia varten, ei menoarvioesitystä kan lisäksi n. 235 milj. markkaa. Lämpökes-
25139: laadittaessa ole ilmeisestikään otettu huo- kuksen välttämättömimmän ensi vaiheen ra-
25140: mioon, miten entistäkin vaikeampaan tilan- kentamiseen ja ensimmäisen lämmityskatti-
25141: teeseen korkein maatalous- ja kotitalousope- lan hankkimiseen tarvittaisiin 35 milj. mark-
25142: tus on joutunut viime vuosien toimenpiteiden kaa. Sellaisen henkilökunnan asuntoihin,
25143: seurauksena, kun osa opetuslaitoksista ja op- joiden työ välttämättä edellyttää asumista
25144: pilasasunnoista on jouduttu sijoittamaan laitosten välittömässä läheisyydessä, tarvittai-
25145: Viikin tilalle pääosan opetuslaitoksista ol- siin vuoden 1956 aikana 14 milj. markkaa,
25146: lessa rappeutuvissa suojissa Helsingin kes- jolla voitaisiin rakentaa vesikattovaiheeseen
25147: kustassa sekä tärkeiden opetusalojen ollessa 8 asuntoa käsittävä asuntorakennusryhmä.
25148: vailla kiinteätä yhteyttä koetilaan. Siirty- Vielä olisi varattava alueen sisäisiin vesi-,
25149: miskausi, jota nykyisiä suunnitelmia laadit- viemäri- ja kaasujohtotöihin sekä tieyhteyk-
25150: taessa pyrittiin kaikin keinoin välttämään sien rakentamista varten 8 milj. markkaa.
25151: tietoisina sen tuottamista suurista haitoista, Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
25152: on todellisuudessa jatkunut useita vuosia ja dotamme,
25153: jatkuu edelleen korvaamattomaksi vahingoksi
25154: opetus- ja tutkimustyölle. Näin ollen olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25155: välttämätöntä, että varsinaisiin uudisraken- tulo- ja menoarvioon 292 miljoonan
25156: nustöihin viivytyksittä päästäisiin ja Viikin markan suuruisen siirtomäärärahan
25157: tilan alueelle tulevien laitosten rakennustyöt Helsingin Yliopiston maatalous- ja
25158: saataisiin käyntiin siinä laajuudessa, että kotitalousopetusta varten Viikin tilalle
25159: rakennukset valmistuttuaan muodostaisivat tulevien laitosrakennusten, lämpökes-
25160: käyttökelpoisen kokonaisuuden. Tämä merkit- kuksen, välttämättömien henkilökun-
25161: see sitä, että kaikki varsinaisten maa- ja ko- nan asuntojen sekä alueen sisäisten
25162: titalousaineiden (myöhempää) opiskeluvai- vesi-, viemäri- ja kaasujohtojen sekä
25163: hetta palvelevat laitokset ja luentosalit olisi tieyhteyksien rakennustöiden aloitta-
25164: saatava siirretyiksi Viikiin suunnilleen sa- mista varten.
25165: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
25166:
25167: Eino Saari. Mikko Hult. G. Henriksson.
25168: Kalervo Saura. Atte Pakkanen. Irma Hamara.
25169: Kauno Kleemola. Olavi Kajala. Juho Tenhiälä.
25170: Harras Kyttä. Aune Innala. Sa,ara Forsius.
25171: Artturi Kosldnen.
25172: 1406
25173:
25174: IV,661. - Rah.al. N:o 529.
25175:
25176:
25177:
25178:
25179: Hautala ym. : Määrärahan osoittamisesta Ylivieskaan perus-
25180: tettavan Pohjois-Suomen maamiesopiston rakennusten
25181: suunnittelua varten.
25182:
25183:
25184: E d u s k u n n a ll e.
25185:
25186: Kurkijoen maamiesopiston menetyksen joh- hehtaarin suuruinen tila, joka tultaisiin ve-
25187: dosta on maatalousteknikkojen valmistus vas- lattomana luovuttamaan valtiolle siinä ta-
25188: taavasti vähentynyt, ja voidaan kahteen suo- pauksessa, että tilalle perustetaan valtion
25189: menkieliseen opistoon, Mustialan maamies- omistama maamiesopisto. Kun Ylivieskan
25190: opistoon ja Hyvinkään pienviljelijäopistoon, kuntaa voidaan alueellisesti pitää sopivana
25191: nykyisin ottaa vain 20% hakijoista. Kun uuden opiston perustamispaikkana, niinkuin
25192: toisaalta ylemmän maatalousopetuksen saa- asiaa selvitellyt komitea on aikanaan toden-
25193: neiden tarve on sekä maataloudellisten jär- nut, ja koska lahjoitettava tila täyttää kysy-
25194: jestöjen, erilaisten yhdistysten ja taloudel- myksessä olevaan tarkoitukseen tulevalle ti-
25195: listen yhteenliittymien palveluksessa että lalle asetettavat vaatimukset, niin näillä pe-
25196: myös käytännön viljelijöiden keskuudessa rusteilla ehdotamme,
25197: jatkuvasti lisääntynyt, on välttämätöntä
25198: ryhtyä suunnittelemaan uutta maamies- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25199: opistoa lähinnä Pohjois-Suomen oloja sil- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
25200: mällä pitäen. Tässä tarkoituksessa on Poh- kan määrärahan Ylivieskaan perustet-
25201: jois-Suomen maamieskoulun kannatusyhdis- tavan Pohjois-Suomen maamiesopiston
25202: tyksen toimesta hankittu Ylivieskan kunnassa rakennusten suunnittelua ja piirustus-
25203: lähes 30 peltohehtaarin ja noin 100 metsä- ten laatimista varten.
25204: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
25205:
25206: Yrjö Hautala. Eeli Erkkilä.
25207: Kusti Eskola. Eino Palovesi.
25208: 1407
25209:
25210: IV,662. - Rah.al. N:o 530.
25211:
25212:
25213: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Nikkarilan metsä-
25214: koululla suoritettavia rakennustöitä varten.
25215:
25216:
25217: E d u s k u n n a ll e.
25218:
25219: Keisarillisen senaatin päätöksellä joulu- lulle lisää ja hänelle tarvittaisiin virka-
25220: kuun 22 päivältä 1904 määrättiin avattavaksi asunto. Myös ulkopuolisille luennoitsijoille
25221: seuraavan vuoden marraskuun 1 päivänä ja vieraille olisi saatava vierashuone. Min-
25222: Suomen kolmanneksi vanhin, Nikkarilan käänlaista arlriBtohuonetta ei metsäkoululla
25223: metsänvartijakoulu (nykyinen Nikkarilan myöskään ole ensinkään.
25224: metsäkoulu). Koulu on siis toiminut nyt Entisten rakennusten korjauksiin tarvit-
25225: jo 50 vuotta kasvattaen metsävaltaisen taisiin kiireellisesti ja välttämättömästi n.
25226: maamme elinkeinoelämän kannalta ensi- 28 000 000 mk sekä lämpökeskukseen ja sen
25227: arvoisen tärkeään tehtävään ja ammat- yhteyteen rakennettavien lisätilojen hankki-
25228: tiin nuoria miehiä. Tähän mennessä on miseksi 24 000 000 mk eli yhteensä 52 000 000
25229: koulusta valmistunut 719 metsäteknikkoa ja mk. Mikäli samalla - kuten tuntuisi ajan-
25230: nykyisellä kurssilla on oppilaita 35. Vali- mukaiselta - koulu laajennettaisiin 50 oppi-
25231: tettavasti kouluun pyrkijöistä voidaan ottaa lasta käsittäväksi, tarvittaisiin oppilaita var-
25232: vastaan vain noin 10 %. ten lisätiloja, joiden rakennuskustannus voi-
25233: Määrärahojen puutteessa ovat koulun ra- taneen arvioida 20 000 000 markaksi.
25234: kennukset päässeet pahasti rappeutumaan Korostamme sitä, että samoin kuin metsä-
25235: siitä puhumattakaan, että niitä olisi vaati- valtaisessa Mikkelin läänissä koko maassamme
25236: musten kasvaessa voitu nykyaikaistaa. Ti- on ammattipätevien metsäteknikoiden tarve
25237: lanne on niin uskomattoman huono, että mo- suuri, ja he palvelevat puutavaran ja siitä
25238: nissa rakennuksissa perustukset liikkuvat ja saatavien tulojen varassa elävän kansamme
25239: vanhat peltikatot vuotavat jne. Niinikään kannalta ensiluokkaisen tärkeällä paikalla,
25240: uunit ovat loppuun kuluneita ja siitä syystä joten tämän ammatin kehittämiseksi uhratut
25241: olisikin päästävä keskuslämmitykseen. Edul- varat tulevat moninkertaisesti takaisin.
25242: lisin ratkaisu olisi yhteinen lämpökeskus, Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
25243: mistä kaikki rakennukset lämmitettäisiin. tamme kunnioittaen,
25244: Nykyisin Nikkarilan metsäkoulun rakennuk-
25245: set ovat suorastaan uskomattoman kylmiä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25246: ja vetoisia, mistä johtuen polttopuun kulu- tulo- ja .menoarvioon yhteensä
25247: tus on luvalla sanoen suunnattoman suuri. 72 000 000 markan määrärahan Nik-
25248: Toimistotiloja ei ole ollenkaan, koska alun karilan metsäkoululla Pieksämäen kun-
25249: perin on laskettu, että kukin suorittaa toi- nassa tarvittaviin rakennusten kor-
25250: mistotyöt kotonaan. Työmäärän paisuessa jauksiin (28 milj. mk), lämpökeskuk-
25251: valtavasti entisestään varsinkin hoitoalueen sen rakentamiseen (24 milj. mk) ja
25252: kohdalla tarvitaan jo nykyisin lisäkanslia- oppilasrakennuksen laajentamiseen (20
25253: henkilökuntaa, mutta työskentelytilat puuttu- milj. mk).
25254: vat. Avustava metsänhoitaja on tullut kou-
25255: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
25256:
25257: Antti J. Rantamaa. Eino E. Heikura. Sylvi Halinen.
25258: Edvard Pesonen. Lennart Heljas. Onni Hiltunen.
25259: J. F. Pöykkö. Aukusti Pasanen. Niilo Nieminen.
25260: Wiljam Sarjala. K. F. Haapasalo. Eino Rytinki.
25261: T. Saloranta. Hilja Väänänen. Irma Hamara.
25262: 1408
25263:
25264: IV,663. - Fin.mot. N:o 531.
25265:
25266:
25267:
25268:
25269: Bögström m.fl.: Angående anvisande av anslag för slut-
25270: förande av nybyggnadsarbetena för Ekenäs forstskola.
25271:
25272:
25273: T i 11 R i k s d a g e n.
25274:
25275: Forstskolan i Ekenäs, som är landets enda Medelst lag av den 26 februari 1954 (86/
25276: svenskspråkiga skogsskola, grundades 1908 54) har genom ägobyte mellan staten och
25277: och har sedan 1918 arbetat i Ekenäs. Sko- Ekenäs stad tomtfrågan för Ekenäs forst-
25278: lan, som är inrymd i en gammal envånings skola blivit löst. I statsförslaget för inne-
25279: träbyggnad, ursprungligen uppförd för pri- varande år har anvisats ett anslag om
25280: vat bruk, har i snart 40 års tid arbetat 20 000 000 mark för anskaffning av ritnin-
25281: under s:ynnerligen trånga, otidsenliga och gar och påbörjande av byggnadsarbetena för
25282: oändamålsenliga förhållanden. Sålunda äro uppförande av en ny huvudbyggnad för
25283: skolrummen för små och otillräckliga. Elev- skogsskolan jämte bostadsbyggnad för lä-
25284: internat, kosthåll och bastu saknas helt och rarna och ekonomiebyggnader. De totala
25285: hållet. För en del av eleverna ha inretts kostnaderna för dessa byggnader på sam-
25286: provisoriska bostadsrum på vinden, medan manlagt 6 000 m3 uppgå beräknade enligt
25287: en del av eleverna måste hyra sig bostad i 8165 mark per m3 till 49 000 000 mark.
25288: staden. Med hänvisning till ovanstående få vi här-
25289: På grund av bristande utrymmen och med vördsamt föreslå,
25290: oändamålsenliga lokaliteter har Ekenäs
25291: forstskola icke kunnat arbeta såsom en nor- att Riksdagen i statsförslaget för
25292: mal tvåårig skogsskola, vilket utbildningen år 1956 måtte upptaga ett anslag om
25293: av skogstekniker förutsätter och vilket är 29 000 000 mark för slutförande av
25294: fallet med de finsksprålkiga skogsskolorna, nybyggnadsarbetena för Ekenäs forst-
25295: som samtliga äro tvååriga. På grund av skola.
25296: ovananförda bristfälligheter har skolan icke
25297: heller kunnat arbeta såsom en internatskola
25298: såsom motsvarande andra skolor i landet.
25299: Helsingfors den 16 september 1955.
25300:
25301: Sven Bögström. Bertel Lindh. Nils Meinander.
25302: C. A. Öhman. Grels Teir. Kurt Nordfors.
25303: Albin Wickm.an. Arthur Larson. T. E. Nordström.
25304: John Österholm. John Forsberg.
25305: 1409
25306:
25307: IV,663. - Rah.al. N:o 531.
25308: Suomennos.
25309:
25310:
25311:
25312: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammisaaren
25313: metsäkoulun uudisrakennustöiden loppuun saattamiseen.
25314:
25315:
25316: E d u s k u n n a ll e.
25317:
25318: Tammisaaren metsäkoulu, joka on maan naattikouluna, kuten vastaavat muut koulut
25319: ainoa ruotsinkielinen metsäkoulu, perus- maassa.
25320: tettiin vuonna 1908 ja on vuodesta 1918 Helmikuun 26 päivänä 1954 annetulla
25321: lähtien toiminut Tammisaaressa. Koulu, joka lailla (86/54) on tilusvaihdolla valtion ja
25322: on sijoitettu vanhaan yksikerroksiseen, alun- Tammisaaren kaupungin välillä Tammisaa-
25323: perin yksityiskäyttöön rakennettuun puu- ren metsäkoulun tonttikysymys tullut rat-
25324: rakennukseen, työskentelee erittäin ahtaissa, kaistuksi. Kuluvan vuoden tulo- ja meno-
25325: epäajanmukaisissa ja tarkoitustaan vastaa- arviossa on osoitettu 20 miljoonan markan
25326: mattomissa oloissa. Oppilasasuntola, ruuan- määräraha metsäkoulun uuden pääraken-
25327: pito ja sauna puuttuvat kokonaan. Osalle nuksen sekä opettajien asuinrakennuksen ja
25328: oppilaista on sisustettu väliaikaisia asuin- talousrakennusten piirustusten hankkimiseen
25329: huoneita ullakolle, kun taas muiden oppi- ja rakennustöiden aloittamiseen. Kokonais-
25330: laiden on vuokrattava asunto kaupungista. kustannukset näistä rakennuksista, yhteensä
25331: Puuttuvien tilojen ja epätarkoituksenmu- 6 000 ms, nousevat 8 165 mk kuutiota koh-
25332: kaisten huoneistojensa takia Tammisaaren den laskien 49 miljoonaan markkaan.
25333: metsäkoulu ei ole voinut työskennellä, kuten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25334: normaali kaksivuotinen metsäkoulu, jollaista nioittaen,
25335: metsäteknikkojen koulutus edellyttää ja
25336: kuten on asianlaita suomenkielisissä metsä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25337: kouluissa, jotka kaikki ovat kaksivuotisia. tulo- ja menoarvioon 29 000 000 mar-
25338: Edellä esitettyjen puutteellisuuksien takia kan määrärahan Tammisaaren metsä-
25339: koulu ei myöskään ole voinut toimia inter- koulun uudisrakennustöiden loppuun
25340: saattamiseen.
25341: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
25342:
25343: Sven Högström. Albin Wickman. Arthur Larson.
25344: Nils Meinander. Bertel Lindh. Kurt Nordfors.
25345: C. A. Öhman. Grels Teir. T. E. Nordström.
25346: John Österholm. John Forsberg.
25347: 1410
25348:
25349: IV,664. - Rah.al. N:o 532.
25350:
25351:
25352:
25353:
25354: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläinlääketieteellisen
25355: korkeakoulun rakennustyötä varten.
25356:
25357:
25358: E d u s k u n n a 11 e.
25359:
25360: Eduskunta oli v. 1951 tulo- ja menoar- suunniteltu toteutettavaksi neljässä vaiheessa
25361: vioon ottanut raha-asia-aloitteen johdosta ja on I rakennusvaiheen kustannukset ar-
25362: 50 000 000 markan siirtomäärärahan eläinlää- vioitu 119 835 000 markaksi.
25363: ketieteellisen korkeakoulun uudisrakennuk- Kun olisi välttämätöntä kouluttaa maan
25364: sia varten. Tästä määrärahasta käytettiin tarpeita vastaavasti riittävästi eläinlääkä-
25365: suunnittelutyöhön ja vuoden 1954 aikana reitä, opiskelun ulkomailla jatkuvasti vaikeu-
25366: louhintatyöhön n. 38 000 000 markkaa, loppu- tuessa, ja kun olisi välttämätöntä päästä
25367: erän, lähes 12 000 000 markkaa jäädessä aloittamaan maamme erikoisolosuhteiden vaa-
25368: käyttämättä. Louhintatyöt saatiin aloittaa tima tutkimustyö, olisi eläinlääketieteellisen
25369: vasta 1. 9. 1954 jälkeen. korkeakoulun rakentaminen viivytyksittä to-
25370: Eduskunta on v. 1955 tulo- ja menoarvioon teutettava.
25371: ottanut niinikään raha-asia-aloitteen johdosta I rakennusvaiheen toteuttamiseen tarvitaan
25372: 50 000 000 markan siirtomäärärahan eläinlää- edellämainitun 44 000 000 markan määrära-
25373: ketieteellisen korkeakoulun rakentamista var- han lisäksi 74 000 000 markkaa.
25374: ten. Tästä määrärahasta on saatu käyttää Kun on sekä tarkoituksenmukaista että ta-
25375: 4 000 000 markkaa louhintatöiden loppuun loudellista rakentaa koko I rakennusvaihe
25376: saattamiseen niiltä osilta, joilta ne on ollut jatkuvana ja keskeytyksittä, ehdotamme kun-
25377: mahdollista töiden tässä vaiheessa suorittaa nioittaen,
25378: sekä 2 000 000 markkaa suunnittelutyön jat-
25379: kamiseen, joten määrärahasta on jäljellä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25380: 44 000 000 markkaa. tulo- ja menoarvioon 74 miljoonan
25381: Korkeakoulun rakennusten kokonaiskustan- markan siirtomäärärahan Eläinlääke-
25382: nusarvio on 575 280 000 markkaa, kuutiotila- tieteellisen korkeakoulun rakennus-
25383: vuus yhteensä 68 420 m3. Rakennustyö on työtä varten.
25384: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
25385:
25386: Matti Lepistö. Matti Raipala. Eino Tainio.
25387: Arvo Sävelä. S. S. Aittoniemi. Eino Saari.
25388: Kauno Kleemola. Grels Teir. Harras Kyttä.
25389: Kustaa Tiitu. Mauri Seppä. Bertel Lindh.
25390: 1411
25391:
25392: IV,665. - Rah.al. N:o 533.
25393:
25394:
25395:
25396:
25397: Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan Eläin-
25398: lääketieteellisen korkeakoulun suunnittelutöihin.
25399:
25400:
25401: E d u s k u n n a 11 e.
25402:
25403: Kun ensimmaiSen allekirjoittajan nimellä torioita jne., joita ainakin väliaikaisesti voi-
25404: kulkeva toivomusaloite n: o 166 jätettiin vuo- taisiin käyttää täysin tyydyttävällä tavalla
25405: den 1955 valtiopäiville, oli saatu kuulla, että sanotun korkeakoulun tarpeisiin. Tämän tote-
25406: eläinlääketieteellisen korkeakoulun sijoitus- sivat myöskin valtiovallan edustajat käydes-
25407: paikaksi oli suunniteltu Helsinkiä. Toivomus- sään tutustumassa Hämeenlinnan kaupunkiin
25408: aloitteen allekirjoittajat, kuten myös laajat mahdollisena sanotun korkeakoulun sijoitus-
25409: asiasta kiinnostuneet piiritkin, olivat kuiten- paikkana. Kun Hämeenlinna on tunnetusti
25410: kin sitä mieltä, että Helsinki ei monestakaan vanha koulukaupunki ja kun se sijaitseekin
25411: syystä olisi lainkaan sopiva sanotun korkea- vain 120 kilometrin matkan päässä Helsin-
25412: koulun sijoituspaikka. Ensinnäkin maas- gistä, olisi korkeakoulun opettajien, oppilai-
25413: samme, vastoin suurien kulttuurimaiden ta- den jne. helppo käyttää Helsingissä sijait-
25414: paa, on kaikkinainen opetustoimi ja varsin- sevien laitosten laitteita, kirjastoja jne., eikä
25415: kin korkeakouluopetus keskitetty haittaavalla mahdollisen Helsingistä hankittavan luen-
25416: tavalla Helsinkiin, vaikka muissa kulttuuri- noitsijavoimankaan matka käy hankalaksi.
25417: maissa korkeampi opetus on hajoitettu yli Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
25418: maan. Lisäksi eläinlääketieteellisen korkea-
25419: koulun opetusmateriaalin hankinta pääkau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25420: pungissa on erittäin vaikeata. tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan mar-
25421: Hämeenlinnan kaupungilla sen sijaan on kan määrärahan Hämeenlinnan Eläin-
25422: tarjottavana jo monia sanotun korkeakoulun lääketieteellisen korkeakoulun suunnit-
25423: tarpeet tyydyttäviä tutkimuslaitoksia, labora- telutöiden aloittamista varten.
25424: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
25425:
25426: Erkki W. Mohell. Varma K. Turunen. Aino Malkamäki.
25427:
25428:
25429:
25430:
25431: 73 E 626/55
25432: 1412
25433:
25434: IV,666. - Rah.al. N:o 534.
25435:
25436:
25437:
25438:
25439: Häppölä ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläinlääketieteelli-
25440: sen korkeakoulun Hämeenlinnaan sijoittamiseksi suoritetta-
25441: via suunnittelutöitä varten.
25442:
25443:
25444: Eduskunnalle.
25445:
25446: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun perus- jerikoululla, Jalorasva Oy:llä ym. alan lai-
25447: taminen maahamme on tullut ajankohtai- toksilla on tarpeelliset laboratoriot. 6. No-
25448: seksi. Alan ammattimiesten antamien lausun- pein junayhteys Helsingin-Hämeenlinnan
25449: tojen mukaan olisi Hämeenlinna sopiva kou- välillä kestää 1 t. 14 minuuttia, jotenka
25450: lun paikaksi ja tilapäisillä järjestelyillä se luennoitsijat voisivat toimia Helsingistäkin
25451: voisi aloittaa toimintansa nopeasti. käsin.
25452: Niistä eduista joita Hämeenlinna tarjoaisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25453: voisi mainita: nioittaen,
25454: 1. Kaupunki on laajan maatalousalueen
25455: keskus, jotenka tutkimusmateriaalin saannin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25456: jatkuvuus on turvattu. 2. Valtion omistaman tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
25457: Ojoisten virkatalon tontti ja nykyiset raken- kan määrärahan suunnittelu- ja jär-
25458: nukset soveltuisivat koulun käyttöön. 3. Kes- jestelytöitä varten Eläinlääketieteelli-
25459: kusammattikoululla olisi toistaiseksi tarpeel- sen korkeakoulun sijoittamiseksi Hä-
25460: liset luentotilat. 4. Armeijan hevoshuoltokou- meenlinnaan.
25461: lun sairastalli on kaupunkialueella. 5. Mei-
25462: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
25463:
25464: Leo Häppölä. Kaino Haapanen. Atte Pakkanen.
25465: Juho Tenhiälä. Felix Seppälä, Esa Koivusilta.
25466: Eino Raunio. Lauri Laine. Erkki Ryömä.
25467: Matti Mattila.
25468: 1413
25469:
25470: IV,667.- Rah.al. N:o 535.
25471:
25472:
25473:
25474:
25475: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan tek-
25476: nillisen koulun uudisrakennusta varten.
25477:
25478:
25479: E d u s k u n n a 11 e.
25480:
25481: Lappeenrannan teknillinen koulu toimii Koulurakennus tulisi käsittämään 13 400
25482: edelleen puolustusministeriöitä vuokratussa m3 ja rakennuskustannukset ovat arviolta
25483: entisessä vankilarakennuksessa, joka on kovin 100 000 000 mk.
25484: rappeutunut ja koulutarkoituksiin aivan Kun hallituksen esityksen vuoden 1956
25485: sopimaton. tulo- ja menoarvioon ei sisälly erillistä mää-
25486: Lappeenrannan kaupunki on lahjoittanut rärahaa rakennustöiden aloittamiseksi ja kun
25487: uutta koulurakennusta varten sopivan ja uuden koulurakennuksen aikaansaaminen
25488: edustavan tontin. Rakennushallituksen tälle kuitenkin on vallitsevasta työttömyydestä
25489: tontille teettämät ja kauppa- ja teollisuus- täysin riippumaton välttämättömyys, ehdo-
25490: ministeriön hyväksymät uuden kouluraken- tamme kunnioittaen,
25491: nuksen pääpiirustukset ja työselitykset ovat
25492: jo valmiit, joten rakennustöihin voidaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25493: ryhtyä välittömästi. tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar-
25494: Koska ko. tontti sijaitsee Lappeenrannan kan määrärahan Lappeenrannan tek-
25495: tyttölyseota vastapäätä, voidaan tämän kou- nillisen koulun uudisrakennuksen töi-
25496: lun lämpökeskusta käyttää myös teknillisen den aloittamista varten.
25497: koulun lämmittämiseen.
25498: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
25499:
25500: Valto Käkelä. Veikko Kokkola. Otto Muikku.
25501: Kaarlo Kajatsalo. Heikki Hykkäälä. Vilho Väyrynen.
25502: 1414
25503:
25504: IV,66s. - Rah.al. N:o 536.
25505:
25506:
25507:
25508:
25509: Koivisto ym.: JYläärärahan osoittamisesta Lapin kansanopis-
25510: ton opistorakennuksen rakennustyön loppuunsaattami-
25511: seksi.
25512:
25513:
25514: E d u s k u n n a ll e.
25515:
25516: Lapin kansanopisto Sodankylässä on toi- Vuonna 1952 on valtion varoista myönnetty
25517: minut vuodesta 1923. Opiston kannatusyh- tarkoitukseen 5 miljoonaa markkaa, jolla on
25518: distyksen hallussa on 132 ha: n suuruinen hankittu tarvittavat rakennustarpeet, noin
25519: maatila ja oli sillä omat koulurakennukset jo 70 std. puutavaraa sekä tiilet ja tehty raken-
25520: vuodesta 1926. Opistossa oli sotiin saakka nuksen kivijalkakerros valmiiksi kesällä 1953.
25521: vuosittain 50-60 oppilasta. Opistorakennuk- Kun rakennustöihin ei eduskunnan kehoi-
25522: set poltettiin saksalaisten toimesta syksyllä tuksesta huolimatta ole myönnetty enempää
25523: 1944. Valtio ei ole korvannut tuhottuja ra- varoja, on rakennustyö jäänyt kesken, minkä
25524: kennuksia eikä niitä jälleenrakennuttanut. lisäksi rakennustarvikkeet ja jo tehty työ
25525: Kannatusyhdistyksen toimesta on opistolle uhkaavat pilaantua. Kun rakennuksen kus-
25526: rakennettu asuinrakennus asuntoiaksi sekä tannusarvio on 42 miljoonaa markkaa, tar-
25527: talousrakennus ja sauna, ja on opiston toi- vittaisiin tarkoitukseen vielä 37 miljoonaa
25528: minta näissä puitteissa päässyt osittain käyn- markkaa.
25529: tiin syksyllä 1949, vaikkakin erittäin ahtaissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25530: ja puutteellisissa tiloissa eikä oppilaita voida nioittaen,
25531: ottaa 25 enempää.
25532: Eduskunta on jo vuonna 1948 lausunut, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25533: että puheena oleva opisto olisi rakennettava tulo- ja menoarvioon 37 000 000 mar-
25534: ns. jälleenrakennuslain puitteissa. Tämä ke- kan määrärahan Lapin kansanopiston
25535: hoitus on uudistettu viimeksi vuoden 1955 keskeneräisen opistorakennuksen ra-
25536: tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä. kennustyön loppuunsaattamiseksi.
25537: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
25538:
25539: Erkki Koivisto. Lauri Järvi. Niilo Ryhtä.
25540: Arvo Salminen. Markus Niskala. Vilho Väyrynen.
25541: 1415
25542:
25543: IV,669, - Rah.al. N:o 537.
25544:
25545:
25546:
25547:
25548: Kleemola ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi
25549: Keski-Pohjanmaan kansanopistolle.
25550:
25551:
25552: Ed usk unn alle.
25553:
25554: Keski-Pohjanmaan kansanopisto on :maas- varsinaista kansanopistoa, toimimaan myös
25555: samme niitä harvoja opistoja, joilla ei ole musiikkiopisto sekä urheilu- ym. järjestöjen
25556: minkäänlaisia omia rakennuksia toimintaansa ·kurssikeskus. Opisto tulee näin ollen palve-
25557: varten. Kahdeksatta vuotta mainittu opisto lemaan koko Keski-Pohjanmaan maakuntaa
25558: toimii Kälviän kunnassa seurakunnalta vuok- mahdollisimman monipuolisesti.
25559: ratussa ent. kappalaisen virkatalossa, joka Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti
25560: on epämukava, hyvin huonokuntoinen ja Jorma Järvi Helsingistä. Sen kokonais-
25561: liian ahdas sille oppilasmäärälle ( 40-50), kuutiomäärä on n. 10 000 m3 ja kustannus-
25562: joka vuosittain opistossa opiskelee. Uusien, arvio n. 48 milj. mk. Kun opiston taloudel-
25563: suurempien ja ennen muuta omien opisto- linen tila on heikko ja sen kannattajakunta
25564: rakennusten tarve on näin ollen välttämätön. pääasiallisesti vähävaraista pienviljelijä-
25565: ,Opiston omistaja Keski-Pohjanmaan kan- väestöä, joudutaan rakenteilla oleva raken-
25566: sanopiston kannatusyhdistys on ryhtynyt nus rahoittamaan lainoittamalla.
25567: em. tarvetta tyydyttämään, kun se kuluvan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
25568: vuoden heinäkuussa aloitti opiston uudis-
25569: rakennuksen rakennustyöt Kälviän kirkon- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25570: kylässä opistolle lahjoitetulla Alavainion ti- tulo- ja menoorvioon 19 Pl. II luvun
25571: lalla. Hankkeen takana ovat, paitsi kansan- uudelle momentille 10 000 000 mark-
25572: opiston kannattajakunta, myöskin Keski- kaa lainana Keski-Pohjanmaan kan-
25573: Pohjanmaan urheilu- ja musiikkiväki. Nyt sanopiston uudisrakennuksen rakenta-
25574: rakenteilla olevassa opistotalossa tulee, paitsi mista varten.
25575: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
25576:
25577: Kauno Kleemola. Toivo Antila. Matti Lepistö.
25578: 1416
25579:
25580: IV,67o. - Rah.al. N:o 538.
25581:
25582:
25583:
25584:
25585: V. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Sa-
25586: vonlinnan seminaarin uudisrakennuksia varten.
25587:
25588:
25589: E d u s k u n n a ll e.
25590:
25591: Savonlinnan seminaarin uudisrakennuksia palvelevaksi, olisi aikaansaatava. Tätä puo-
25592: varten on merkitty valtion tulo- ja meno- lustavat myös Savonlinnan ja lähiympäris-
25593: arviossa vuodelle 1956 6 000 000 markkaa. tön työttömyystilastot.
25594: Tällä summalla on suunniteltu suoritetta- Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
25595: vaksi puutarhan kunnostaminen ja kasvi-
25596: lavojen rakentaminen. Kun rakennustöiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25597: aloittaminen näin vaatimattomasti tuntuu tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
25598: perusteettomalta, olisi käsityksemme mukaan 28 momentille ehdotetun 6 000 000
25599: momentin summaa lisättävä niin, että aina- markan lisäksi 34 000 000 markkaa eli
25600: kin puutarhaopetukselta nykyisin puuttuva yhteensä 40 000 000 markkaa Savon-
25601: ja siten erittäin tarpeellinen kasvihuone ja linnan seminaarin rakennustyön aloit-
25602: sitä palveleva lämpökeskus, joka olisi suun- tamiseksi.
25603: niteltava koko seminaarin vastaisia tarpeita
25604: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
25605:
25606: Viljo Virtanen. Aukusti Pasanen. Onni Hiltunen.
25607: Irma Hamara. Sylvi Halinen. K. F. Haapasalo.
25608: Wiljam Sarjala.
25609: 1417
25610:
25611: IV,671. - Rah.al. N:o 539.
25612:
25613:
25614:
25615:
25616: Muikku ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta liikenne-
25617: turvallisuuden edistämiseksi tarpeellisiin tietöihin.
25618:
25619:
25620: E d u s k u n n a ll e.
25621:
25622: Kuten tunnettua, maantieverkkomme ei tasoristeyksien muuttamiseen eritasoristeyk-
25623: täytä eikä ole täyttänyt jatkuvasti lisäänty- siksi osoitettava varoja niin, että ainakin tie-
25624: vän ja raskaammaksi muuttuvan liikenteen laitoskomitean esityksen toteuttaminen tulisi
25625: vaatimuksia, vaan tieverkkomme on kuljetus- mahdolliseksi.
25626: taloudellisesti epäedullinen, liikennekalustoa Tiheiden asutusalueiden kautta kulkevat
25627: suuresti kuluttava ja monessa suhteessa lii- maantiet ja suurien kaupunkien tulotiet ovat
25628: kenteelle vaarallinen. Ottaen huomioon maan- liian kapeita palvelemaan nopeaa autoliiken-
25629: tiekuljetusten osuuden ja merkityksen maan nettä ja hidasta pyörä- ja jalankulkuliiken-
25630: liikennetaloudessa, on katsottava aivan vält- nettä, vaan tapahtuu näillä teillä lukuisia lii-
25631: tämättömäksi, että päästään edes pahimpien kennehäiriöitä ja liikenneonnettomuuksia.
25632: puutteellisuuksien korjaamisen alkuun. Kun tällaisten teiden liikenne näyttää jatku-
25633: Menoarvioehdotuksessa ovat maantiever- vasti lisääntyvän, on välttämätöntä erottaa
25634: kon rakennus- ja parannustöihin ehdotetut pyörä- ja jalankulkuliikenne autoliikenteestä
25635: määrärahat 709 500 000 markkaa, josta rakentamalla tällaisille osille pyörä- ja jalan-
25636: 113 500 000 on ehdotettu uusien maanteiden kulkuteitä. Kun menoarvioehdotuksessa ei
25637: rakentamiseen, käytännöllisesti katsoen ole- näiden teiden rakentamista mitenkään huo-
25638: mattomat, koska työllisyysnäkökohdista joh- mioitu, olisi tiemäärärahoja lisättävä, jotta
25639: tuen on pidetty tarkoituksenmukaisena suo- näiden rakentamiseen voitaisiin ryhtyä.
25640: rittaa tällaiset työt työttömyystöinä. Työt- Erityisesti linja-autojen pysähtymistasan-
25641: tömyystöiden keskittyessä talveksi jäävät sel- teiden puuttuminen haittaa vilkasliikentei-
25642: laiset työt, joiden suorittaminen on mahdol- sillä tieosilla liikenteen sujuvuutta ja vaa-
25643: lista vain kesäaikana, suureksi osaksi huo- rantaa liikenneturvallisuutta varsinkin näky-
25644: miotta. Lisäksi työttömyysalueiden ulkopuo- vyyttä haittaavilla kohdilla, jollaisia meidän
25645: lella olevat alueet jäävät näin kokonaan osat- teillämme on runsaasti. Liikenteen jatkuvasti
25646: tomiksi tieverkon parantamisesta, mikä lii- kasvaessa tämä epäkohta tulee räikeämmäksi,
25647: kenteen kannalta on erittäin valitettavaa. joten toimenpiteisiin asian parantamiseksi
25648: Sentähden olisi erittäin tärkeää, että liikenne- olisi ryhdyttävä. Ensimmäisessä vaiheessa
25649: taloudellisesti tärkeiden tieverkon osien pa- olisi vilkkaimmin liikennöityjen valta- ja A-
25650: rantamiseen osoitettaisiin tarpeellisessa mää- kantateiden varsille rakennettava linja-auto-
25651: rin varoja, että myös niiden kohdalla pääs- jen pysähdystasanteita ja sitä varten osoitet-
25652: täisiin tieverkkoa kunnostamaan. tava tarpeellinen määräraha.
25653: Rautateiden ja maanteiden tasoristeyksiä Huomattava osa maanteistämme on lii-
25654: on nykyisin 650 kpl, joista 17 rakennetaan kenneturvallisuuden kannalta erittäin vaa-
25655: parhaillaan eritasoristeyksiksi. Tielaitoskomi- rallisia ja niillä on lukuisia kuolemanlouk-
25656: tean esityksen mukaisesti olisi liikenneturval- kuja, joiden parantamista ei voida sisällyt-
25657: lisuussyistä lähimpänä 10-vuotiskautena pois- tää menoarvioon niiden lukuisuuden tähden.
25658: tettava vähintään 350 kpl, eli 35 kpl. vuo- Liikenneturvallisuuden kannalta olisi eräissä
25659: dessa. Tätä ei ole kuitenkaan huomioitu vilkkaimmin liikennöidyissä risteyksissä ryh-
25660: menoarvioehdotuksessa, vaan on se jäänyt dyttävä käyttämään liikenteen säännöstelyä,
25661: siitä kokonaan pois. Ottaen huomioon ne suoritettava risteysten uudelleen järjestelyjä
25662: lukuisat ikävät liikenneonnettomuudet, joita ym. toimenpiteitä, jotta liikenteelle vaaralli-
25663: tasoristeykset jatkuvasti aiheuttavat, olisi simpien kohtien liikenneturvallisuutta saatai-
25664: 1418 IV,671. - Liikenneturvallisuuden edistäminen.
25665:
25666:
25667: siin kohotetuksi. Tätä varten olisi myös osoi- 3 momentille lisäystä 2 500 000 000
25668: tettava riittävästi määrärahoja. markkaa liikennetaloudellisesti tärkei-
25669: Ottaen huomioon ne suuret puutteet, jotka den tieverkon osien sekä rautateiden
25670: tieverkossamme on todettavissa ja joihin ja maanteiden tasoristeysten paranta-
25671: edellä on viitattu, olisi tiemäärärahoja lisät- miseen, pyörä- ja jalankulkuteiden
25672: tävä 2 500 000 000 markalla, jotta pahimpien ynnä linja-autojen pysäkkitasanteiden
25673: puutteiden korjaaminen voitaisiin aloittaa. rakentamiseen sekä muihin liikenne-
25674: Edellä olevaan viitaten esitämme, turvallisuuden edistämiseksi tarpeelli-
25675: siin töihin.
25676: että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
25677: tulo- ja menoarvioon 20 Pl. Ill luvun
25678: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
25679:
25680: Otto Muikku. Juho Karvonen.
25681: K. Kauhanen. R. Hallberg.
25682: Heikki Hykkäälä. Heikki Soininen.
25683: 1419
25684:
25685: IV,672. - Rah.al. N:o 540.
25686:
25687:
25688:
25689:
25690: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta Alasjärven vesijättö-
25691: alueen kuivatustöiden aloittamista varten.
25692:
25693:
25694: E d u s k u n n a ll e.
25695:
25696: Muurlan ja Uskelan pitäjien alueilla ole- joutuivat tulvavesien valtaan. Tämä mer-
25697: van Alasjärven vesijättöalueen kuivatus- kitsi mainitun alueen viljelijäväestölle huo-
25698: suunnitelma on ollut vireillä jo useita vuo- mattavia taloudellisia menetyksiä. Näin on
25699: sia, mutta varojen puutteen vuoksi sitä ei tapahtunut monina aikaisempinakin vuosina.
25700: ole saatu toteutetuksi. Tilanne mainitulla alueella tulee vuosi vuo-
25701: Turun maanviljelysinsinööripiirin ja mai- delta muodostumaan yhä vaikeammaksi, sillä
25702: nitun vesijättöalueen osakkaiden toimesta on tulvavesi kuljettaa mukanaan liejua, joka
25703: laadittu täydellinen kuivatussuunnitelma ja täyttää alueen halki virtaavan joen uoman
25704: kustannusarvio useaan eri kertaan. Viimeksi täydellisesti.
25705: hyväksytty kustannusarvio on päättynyt 98 Alueen viljelijäväestö on perustanut per-
25706: miljoonaan markkaan. Tämän kustannusar- kausyhtiön kuivatushankkeen toteuttami-
25707: vion edellyttämä kuivatussuunnitelma tulisi seksi, mutta on luonnollista, ettei yhtiö
25708: merkitsemään 339 ha uutta ensiluokkaista pysty rahoituspuolta järjestämään ilman yh-
25709: peltoa, 240 ha niittymaata ja lisäksi vesi- teiskunnan taloudellista tukea. Näin ollen
25710: niittyä. Perkaustyösuunnitelman mukaan on ja koska kysymyksessä on yhteiskunnan etu-
25711: perattavista kohdista poistettava 14 700 kuu- jen mukainen suunnitelma, on paikallaan,
25712: tiometriä kalliota ja noin 250 000 kuutio- että valtiovaltakin taloudellisesti osallistuu
25713: metriä irtomaata. hankkeen toteuttamiseen.
25714: Kuivatuksen kautta saataisiin huomatta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
25715: vasti lisämaata monelle mainittuja veden
25716: vaivaamia alueita omistavalle. Kuluneiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25717: vuosien aikana on näille alueille asutettu tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mm·-
25718: useita siirtolaisperheitä, jotka, samoin kuin kan määrärahan Muurlan ja Uskelan
25719: alueen entisetkin viljelijät, joutuvat kärsi- pitäjissä olevan Alasjärven vesijättö-
25720: mään tulvavesistä huomattavasti. Esimer- alueen kuivatustöiden aloittamista
25721: kiksi vuosi sitten tapahtuneiden runsaiden varten.
25722: syyssateiden johdosta laajat viljelysalueet
25723: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
25724:
25725: Paavo Aitio. Judit Nederström-Lunden.
25726: Eino Roine. Aimo Aaltonen.
25727:
25728:
25729:
25730:
25731: 74 E 626/55
25732: 1420
25733:
25734: IV,673. - Fin.mot. N:o 541.
25735:
25736:
25737:
25738:
25739: Rosenberg m.fl.: Angående anvisande av anslag för upprens-
25740: ning av Rödkärrsdiket i Borgå kommun.
25741:
25742:
25743: T i 11 R i k s d a g e n.
25744:
25745: Redan år 1946 har av statens sakkunniga grundvatten. Det är sammanlagt 15 små-
25746: i vederbörlig ordning uppgjorts planer och brukare, vilka sålunda årligen tillfogas stora
25747: kostnadsberäkningar för upprensning av skador på grund av att deras marker är vat-
25748: Rödkärrsdiket i Ylike, Bosgårds, Haga och tensjuka eller vattendränkes.
25749: Haraldsnäs byar av Borgå kommun. Röd- För att råda bot på här relaterade miss-
25750: kärrsdiket tar sin början på Ollas ägor, rin- förhållanden vore det därför nödvändigt att
25751: ner genom Bosgårds och Ylike bys odlingar arbetet med det snaraste kunde påbörjas och
25752: och faller ut i Lill-Pernå viken. Företagets medel därtill anslås av staten. Enligt kost-
25753: ändamål är att genom en uppremming av nadsberäkningar rör det sig endast om c. 2
25754: Rödkärrsdiket och dess sidodiken, med en miljoner mark. Då därtill kommer att ar-
25755: sammanlagd längd av 4 300 meter, befria de betsbehövande ständigt finnes i dessa trak-
25756: omkringliggande markerna från för högt ter, vore detta arbete en hjälp för lösandet
25757: högvatten och grundvatten, för att därige- av sysselsättningsproblemet i denna nejd.
25758: nom möjliggöra dessa markers rationella be- På grund av det ovansagda föreslår under-
25759: brukning. tecknade,
25760: Som det nu är översvämmas varje vår och
25761: höst samt vid häftiga regn även på som- att Riksdagen i statsförslaget för
25762: maren en areal om c. 40 ha odlad jord på år 1956 måtte upptaga ett anslag på
25763: området. Därtill kommer en odlad areal om 2 miljoner mark för upprensning av
25764: c. 100 ha som ständigt lider av för högt Rödkärrsdiket i Borgå kommun.
25765: Helsingfors den 16 september 1955.
25766:
25767: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
25768: 1421
25769:
25770: IV,673. - Rah.al. N:o 541.
25771: Suomennos.
25772:
25773:
25774:
25775: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoon kunnassa
25776: olevan Rödkärrinojan perkaamiseen.
25777:
25778:
25779: E d u s k u n n a ll e.
25780:
25781: Jo vuonna 1945 ovat valtion asiantuntijat pienviljelijälle aiheutuu siten vuosittain suu-
25782: laatineet asianomaisessa järjestyksessä suun- ria vahinkoja sen johdosta, että heidän
25783: nitelmia ja kustannuslaskelmia Rödkärrin- maansa ovat vesiperäisiä tai ajoittain veden
25784: ojan perkaamiseksi Yliken, Bosgårdin, Ha- vallassa.
25785: gan ja Haraldsnäsin kylissä Porvoon kun- Tässä selostettujen epäkohtien poistami-
25786: nassa. Rödkärrinoja alkaa Ollaksen tiluk- seksi on sen vuoksi välttämätöntä, että työ
25787: silta, jatkuu läpi Bosgårdin ja Yliken ky- aloitetaan viipymättä ja että valtio myöntää
25788: lien viljelysten ja päättyy pieneen Pernajan sitä varten varat. Kustannuslaskelmien mu-
25789: lahteen. Yrityksen tarkoituksena on perkaa- kaan on kysymys noin 2 miljoonasta mar-
25790: malla Rödkärrinoja ja sen sivuojat, yhteiseltä kasta. Kun näillä seuduilla on pysyvästi
25791: pituudeltaan 4 300 metriä, vapauttaa ympä- työn tarpeessa olevia, olisi tämä työ avuksi
25792: rillä olevat maat liian suuresta vedennou- työllisyyskysymyksen ratkaisemisessa.
25793: susta ja pohjavedestä, jotta siten tehtäisiin Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
25794: mahdolliseksi näiden maiden järkiperäinen ehdottavat,
25795: viljeleminen.
25796: Nykyisin joutuu joka kevät ja syksy sekä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25797: ankarien sateiden aikana myös kesäisin noin tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan mar-
25798: 40 ha viljelysmaata tulvan alle. Lisäksi kär- kan määrärahan Porvoon kunnassa
25799: sii jatkuvasti noin 100 ha viljeltyä alaa liian olevan Rödkärrinojan perkaamiseen.
25800: korkeasta pohjavedestä. Yhteensä noin 15
25801: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
25802:
25803: Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
25804: 1422
25805:
25806: IV,674. - Rah.al. N:o 542.
25807:
25808:
25809:
25810:
25811: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta vesiperäisten mai-
25812: den kuivatussuunnitelmien toteuttamiseksi Kymen maan-
25813: viljelysinsinööripiirissä.
25814:
25815:
25816: E d u s k u n n a ll e.
25817:
25818: Maassamme on paljon veden vaivaamia sen ym. Jarvien veden pinnan alentaminen
25819: viljelysmaita, joiden tuottoisuus siitä suu- Lappeen pitäjässä. Edelleen on Lappeen pi-
25820: resti kärsii. Lisäksi on mahdollisuus saada täjässä suunniteltu Kalliokosken joen per-
25821: huomattavassa määrässä uutta peltoa vilje- kaus ja Illukkaan kosken perkaus. Simpeleen
25822: lykseen soista ja järvien rantalietteistä kui- pitäjässä on suunniteltu Pitkäjärven lasku,
25823: vatusten ja vesistöjen pinnan alentamisen Uukuniemellä Huur- ja Riihijärven lasku,
25824: kautta. Kun täten voidaan kohottaa viljel- Suursuon ojan perkaus Parikkalan pitäjässä,
25825: mien tuottoisuutta sekä saada lisää viljelys- Musta- ja Valkjärven lasku ja Pukinojan
25826: maata sen puutteesta kärsiville liian pienille perkaus Savitaipaleella, Parjalan ojan per-
25827: viljelmille, ovat kuivatustyöt merkitykseltään kaus ja Leväsuon kuivaus Taipalsaarella
25828: hyvin tärkeitä. Samalla ne lisäävät työtilai- sekä monia muita toteutumisasteella olevia
25829: suuksia maaseudulla, jossa niistä on viime hankkeita. Valmiina olevien suunnitelmien
25830: vuosien taloudellisen kehityksen seurauksena toteuttamiseen pitäisi viipymättä ryhtyä.
25831: ollut suurta puutetta. Viime kesän osittai- Määrärahojen pienuus on kuitenkin töiden
25832: nen kato lisää pienviljelijäväestön työtilai- suorittamisen esteenä. Niitä pitäisi huomat-
25833: suuksien tarvetta ensi talvena. Siksi pitäi- tavasti lisätä sekä käyttää tarkoitukseen
25834: sikin kuivatustöitä suorittaa nykyistä paljon myös työttömyysmäärärahoja.
25835: suuremmassa määrässä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25836: Kymen maanviljelysinsinööripiirin toimesta
25837: tutkittuja ja valmiiksi suunniteltuja, hyvin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25838: taloudellisia kuivatushankkeita on lukuisasti. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
25839: Monet niistä ovat saaneet jäädä odottamaan kaa Kymen maanviljelysinsinööripii-
25840: toteuttamistaan vuosikausiksi varojen vähyy- rin alueella olevien vesiperäisten mai-
25841: den vuoksi. Eräs näistä on jo 1920-luvulta den kuivatussuunnitelmien toteutta-
25842: asti vireillä ollut Kyynelmysjärven, Kaisla- mista varten.
25843: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
25844:
25845: Tauno Kelovesi. Hemming Lindqvist.
25846: Toivo Kujala. Veikko Kokkola.
25847: Yrjö Sinkkonen.
25848: 1423
25849:
25850: IV,675, - Rah.al. N:o 543.
25851:
25852:
25853:
25854:
25855: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Satakun-
25856: nan peruskuivatussuunnitelman toimeenpanoa varten.
25857:
25858:
25859: E d u s k u n n a ll e.
25860:
25861: Eduskunnalle aikaisemmin tehdyissä toivo- missä tulva- ja pohjavesihaitat ovat suurim-
25862: mus- ja raha-asia-aloitteissa on osoitettu, että mat.
25863: mm. Pohjois-Satakunnan laajojen vesiperäis- Käsittääksemme peruskuivatussuunnitel-
25864: ten alueitten peruskuivatuksen toimeenpanoa mat ovat viipyneet määrärahojen puutteessa.
25865: varten olisi laadittava ns. peruskuivatus- Tämä epäkohta olisi korjattava siten, että
25866: suunnitelma samaan tapaan kuin Keski-Poh- mm. Tampereen maanviljelysinsinööripiirille
25867: janmaalla, jossa peruskuivatushankeitten myönnettäisiin määräraha nimenomaan Poh-
25868: toimeenpano lepää jo kokonaissuunnitelman jois-Satakunnan vesiperäisten maitten pe-
25869: pohjalla. Hajanaisia kuivatushankkeita on ruskuivatussuunnitelmien toimeenpanoa var-
25870: Pohjois-Satakunnassakin, Karvianjoen ym. ten, koska tämä alue lienee kaikkein kipeim-
25871: vesistöihin kuuluvia, siellä täällä tosin toi- min peruskuivatushankkeita kaipaava.
25872: meenpantu, mutta keskitetty ja laajempi Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
25873: kuivatushankkeiden suunnitelmallisuus puut- taen ehdottaa,
25874: tuu. Täten voivat esim. Parkanon ym. kun-
25875: tien erittäin laajakantoiset kuivatussuunni- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25876: telmat jäädä odottamaan vuosikymmeniksi, tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
25877: ensinnäkin tutkimuksia ja siten toteuttamis- markan määrärahan Tampereen maan-
25878: hankkeet viipyvät usein 15-20 vuoden ajan. viljelysinsinööripiirin käyttöön perus-
25879: Kokonaissuunnitelma ja -tutkimus selvittäisi kuivatussuunnitelman toimeenpanoa
25880: tärkeimmät peruskuivatushankkeet eri puo- varten Pohjois-Satakunnan kuntien
25881: lilla Pohjois-Satakuntaa, ja toteuttamistoi- alueella.
25882: menpiteetkin voitaisiin suunnata aina sinne,
25883: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
25884:
25885: Eino E. Heikura. Pertti Rapio.
25886: 1424
25887:
25888: IV,676. - Rah.al. N:o 544.
25889:
25890:
25891: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjan-
25892: maan peruskuivatussuunnitelman toteuttamiseksi Kokko-
25893: lan maanviljelysinsinööripiirin alueella.
25894:
25895: E d u s k u n n a ll e.
25896:
25897: Maamme on tunnetusti Euroopan suorik- nitelmia oli toteuttamatta vuoden 1955
25898: kainta aluetta. Asian laajuutta osoittaa, että alussa 734, hyötyalueeltaan noin 170 000 ha.
25899: maassamme on noin 10 milj. ha suota, josta Kuivatussuunnitelmien tutkimusta oli maan-
25900: asiantuntijoiden lausunnon mukaan noin viljelysinsinööripiireissä odottamassa noin
25901: 2.5 milj. ha voitaisiin saada pelloksi ja muu 5 000, hyötyalueeltaan noin 400 000 ha, etu-
25902: osa hyödylliselle metsän kasvulle. Tämän päässä viljelyskelpoista maata. Näiden jo
25903: lisäksi on vesistöjen varsilla suuria veden valmiiden hyötyalueiden kustannusarvio
25904: vaivaamia alueita, jotka olisi kuivatuksella nousee noin 6 miljardiin markkaan.
25905: mahdollisuus saada maataloudelle hyödylli- Keski-Pohjanmaan peruskuivatusohjelman
25906: seen käyttöön. Kaikkiaan arvioidaan maas- toteuttaminen tietäisi sitä, että saataisiin
25907: samme olevan n. 92% veden vaivaamia uutta viljelyskelpoista peltoalaa noin 80 000
25908: maita. ha. Tämän lisäksi edistyisi metsän kasvu
25909: Toisaalta on todettavissa, että maatalou- suurilla alueilla. Mainittakoon, että nyt on
25910: temme on pirstoutunut niin pieniin tiloihin, Keski-Pohjanmaalla peltoviljelyksessä vain
25911: että ne eivät anna toimeentuloa asukkail- vähän yli 100 000 ha. Tämän vuoden syys-
25912: leen. Erityisen pieniä ovat tilat Keski-Poh- kauden ja ensi vuoden alkupuolen kuivatus-
25913: janmaalla, sillä lähes 70% tiloista omistaa ohjelmassa on 43 työkohdetta, joihin voi-
25914: peltoa alle 5 ha. Viljelijät ja heidän lap- daan sijoittaa n. 1 800 työmiestä.
25915: sensa joutuvat satunnaisten ansiotöiden va- Edellisinä sateisina kesinä toivat tulvat
25916: raan tai työttömiksi. Tunnettua on myös, suuria taloudellisia vahinkoja Keski-Pohjan-
25917: että pienviljelijöillä ei ole varoja koneiden maan viljelijöille. V aitio korvasi niitä vain
25918: hankintaan ja heillä on yleensä suuremmat vähäisessä määrin. Peruskuivatussuunnitel-
25919: kustannukset ha kohden kuin suuremmilla man toteuttamisen kautta saataisiin tulvien
25920: viljelmillä. viljelijöille tuottama haitta poistetuksi.
25921: Näistä syistä on pienviljelijäin erääksi Peruskuivatusohjelman toteuttamiseen
25922: tärkeimmäksi kysymykseksi muodostunut Keski-Pohjanmaalla tarvittaisiin vuosittain
25923: maan saanti. Mutta kun viljelyskelpoiset ainakin 200 milj. markkaa. Samalla kun
25924: alueet, joista voisi saada maata viljelykselle, suunnitelman ripeä toteuttaminen antaisi
25925: ovat Keski-Pohjanmaalla yleensä veden vai- maata viljelijöille, se loisi myös uusia tar-
25926: vaamia ja niiden kuntoon saattaminen vaa- peellisia työtilaisuuksia jokaiseen pitäjään
25927: tisi suuria varoja, joita pienviljelijöillä ei ja parantaisi pienviljelijöiden taloudellista
25928: ole, valtion tulisi voimakkaammin ryhtyä asemaa.
25929: Keski-Pohjanmaan peruskuivatussuunnitel- Edellä olevan perusteella esitämme,
25930: maa toteuttamaan. Sen kautta saataisiin tar-
25931: peellista viljelysmaata ja raivatut pellot kas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25932: vaisivat paremmin, kun veden haitat pois- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
25933: tuisivat ja metsien kasvu edistyisi. Valtion kan suuruisen määrärahan Keski-
25934: tuella valmistuneiden kuivatushankkeiden Pohjanmaan peruskuivatussuunnitel-
25935: hyötyalue on viime vuosina ollut vain noin man toteuttamiseen Kokkolan maan-
25936: 36 000 ha vuodessa. Valmiita kuivatussuun- viljelysinsinööripiirin alueella.
25937: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
25938:
25939: Nestori Nurminen. Albin Wickman. Aleksi Kiviaho.
25940: Kaino Kleemola. Toivo Asvik. Eeli Erkkilä.
25941: 1425
25942:
25943: IV,677.- Rah.al. N:o 545.
25944:
25945:
25946:
25947:
25948: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ristijärven ja Risti-
25949: senojan suoalueiden kuivatus- ja asutussuunnitelman laa-
25950: timista varten.
25951:
25952:
25953: E d u s k u n n a II e.
25954:
25955: Kärsämäen ja Haapajärven kunnissa on tio omistaa näistä maa-alueista Kärsämäen
25956: suuri maan tarve. Peltopinta-ala jää niissä kunnassa 28 000 hehtaaria ja Haapaveden
25957: maataloudesta toimeentulonsa saavaa hen- kunnassa 10 000 hehtaaria.
25958: kilöä kohden 1.s hehtaariin, joka on alhai- Osalla Piipsannavan alueesta on suoritettu
25959: sempi kuin Oulun läänin talousseuran kuivatustöitä, mutta koko viljelyskelpoiselle
25960: alueella vallitseva keskimääräinen peltopinta- alueelle ei ole laadittu vielä kuivatussuun-
25961: ala. Tämä osoittaa osaltaan sen lisämaan nitelmaa. Sen lisäksi olisi välttämätöntä
25962: tarpeen, mikä mainituissa kunnissa vallitsee, laatia asutussuunnitelma, jolla osoitettaisiin
25963: sillä työttömyys on täällä jokatalvinen ilmiö. lisämaan tarpeessa oleville lisäalueita ja
25964: Paikkakunnilla ei myöskään ole teollisuus- määrättäisiin uusien tilojen sijoitus sekä tei-
25965: laitoksia, joihin maatalouden liikaväestö den rakentaminen.
25966: voisi sijoittua. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
25967: Mainittujen kuntien alueella olisi kuiten-
25968: kin erityisen hyvät mahdollisuudet maanvil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
25969: jelyksen lisäämiseen. Äsken rakennetun run- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
25970: kotien n: o 4 kahden puolen on erityisen kan määrärahan Kärsämäen ja H oo-
25971: hyviä viljelyskelpoisia suoalueita. Näistä on paveden kunnissa sijaitsevien Risti-
25972: Kärsämäen kunnan puolella Ristisenjärven järven ja Ristisenojan suoalueitten
25973: ja Ristisenojan alueet sekä Haapaveden puo- kuivatus- ja asutussuunnitelman laa-
25974: lella Piipsanneva ja sen ympäristö!?uot. Vai- timiseksi.
25975: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
25976:
25977: Irma Torvi. Pentti Liedes.
25978: Yrjö Murto. Antti Kinnunen.
25979: 1426
25980:
25981: IV,67s. - Rah.al. N:o 546.
25982:
25983:
25984:
25985:
25986: Tauriainen ym..: Määrärahan osoittamisesta Rämenevan-
25987: Korpinevan alueen kuivattamiseksi Vaalan kunnassa.
25988:
25989:
25990: E d u s k u n n a 11 e.
25991:
25992: Riittämätön kuivatus monin paikoin maas- tyistenkin maiden kohdalla, mutta täällähän
25993: samme muodostaa erään merkittävimmän on myös valtion maita, joiden metsänkasvua
25994: esteen maatalouden harjoittamiselle ja met- ja asuttamista voitaisiin edistää maiden kui-
25995: sänkasvulle. Yksi sellainen alue, jossa maa- vattamisella.
25996: talouden edistämisen tärkeimpiä tehtäviä Kuivatussuunnitelmia mainitulle alueelle
25997: olisi maiden kuivattaminen, on Vaalan kun- on jo laadittu aikaisemminkin, mutta niiden
25998: nassa Säräisniemen seutu. Tämä Oulujär- suorittamiseen ei ole varoja ollut. Nyt tä-
25999: ven länsipuolinen rannikkoalue on hyvin ta- män kesän aikana on Oulun maanviljelys-
26000: saista maata. Suuret P.elson suot kuuluvat insinööripiirin toimesta laadittu kuiva-
26001: siihen alueeseen, mutta sen ympärillä ns. tussuunnitelma Rämenevan- Korpinevan
26002: kuivatkin maat ovat hyvin vesiperäisiä ja alueelle. Sen mukaan olisi ojia ja viemä-
26003: soistumista tapahtuu nopeasti. Kun näitä reitä kaivettava yli 40 000 metriä.
26004: vesiperäisiä maita on laajalti, ,ei viemäröi- Ylläolevaan viitaten esitämme kunnioittaen,
26005: minen yksityisten maatalouden harjoittajien
26006: toimesta ja varoilla ole ollut mahdollista. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26007: Siksi jo nykyisetkin viljelysmaat ovat veden tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
26008: vaivaamia ja uusien maiden viljelykselle kan määrärahan Vaalan kunnassa
26009: otto ei ole mahdollista ennen kuin maat Rämenevan-Korpinevan alueen kui-
26010: suunnitelmallisesti kuivataan. Tämän vuoksi vattamista varten.
26011: valtiovallan toimenpiteitä tarvitaan jo yksi-
26012: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
26013:
26014: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
26015: 1427
26016:
26017: IV,679. - Rah.al. N:o 547.
26018:
26019:
26020:
26021:
26022: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Poh-
26023: janmaan peruskuivatustöihin.
26024:
26025:
26026: E d u s k u n n a ll e.
26027:
26028: Maatalouden harjoittamisen pahimpia hait- laajuudessa vielä ryhdytty. Näin siitä huoli-
26029: toja Pohjois-Pohjanmaalla ovat usein toistu- matta, vaikka työttömyys tällä alueella on
26030: vat kesätulvat, jotka aiheuttavat huomatta- ollut ja on edelleen erittäin suuri ja jo
26031: via vahinkoja viljelyksille tuhoten ja alen- työllisyyden kannaltakin olisi erittäin tär-
26032: taen sadon määrää ja laatua. Lisäksi vilje- keää, että Pohjois-Pohjanmaan alueen perus-
26033: lyksiä haittaa usein liian korkea pohjakos- kuivatussuunnitelmaa ryhdyttäisiin tarpeelli-
26034: teus. Vesiperäisyys on esteenä viljelyksien sessa laajuudessa kiireellisesti toteuttamaan.
26035: laajentamisellekin. Liika kosteus on siis Näin saataisiin lisää työkohteita ja alueen
26036: hyvin laajoilla, muuten viljelykselle edullisilla pääelinkeinolle, maataloudelle avattaisiin
26037: mailla viljelyksien voimaperäistämisen ja mahdollisuus kehittyä ja laajentua.
26038: laajentamisen esteenä. Yllämainittujen hait- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26039: tojen poistamiseksi on aikoinaan laadittu
26040: alueen kuivatussuunnitelma, mutta tämän, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26041: Pohjois-Pohjanmaan peruskuivatussuunnitel- tulo- ja menoarvioon 100 000 000
26042: man järjestelmälliseen ja tehokkaaseen to- markkaa Pohjois-Pohjanmaan alueen
26043: teuttamiseen ei kuitenkaan ole tarvittavassa peruskuivatustöitä varten.
26044: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
26045:
26046: Antti Kinnunen. Yrjö Murto. Irma Torvi.
26047: Pentti Liedes. J. Mustonen. H. Tauriainen.
26048:
26049:
26050:
26051:
26052: 75 E 626/55
26053: 1428
26054:
26055: IV,aso. - Rah.al. N:o 548.
26056:
26057:
26058:
26059:
26060: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskuivatustut-
26061: kimuksen suorittamiseksi Kiimingin- ja Iijoen välisellä
26062: alueella.
26063:
26064:
26065: E d u s k u n n a 11 e.
26066:
26067: Alueella, jota rajoittaa pohjoisessa Iijoki, kee pohjois-eteläsuunnassa valmistumisvai-
26068: etelässä Kiiminkijoki ja idempänä Oulun- heessa oleva maantie, joka osaltaan parantaa
26069: Kuusamon maantie sekä lännessä Pohjanlah- jokien välisiä kulkuyhteyksiä.
26070: den rannikkoalue, olisi tärkeätä suorittaa Edellämainitulla kuivatussuunnitelmalla
26071: peruskuivatus. Koko alue on laajuudeltaan on hyvät edellytykset siksi, että sen halkoo
26072: n. 800 km2 ja siitä suoalueita n. 60 %. itä-länsisuunnassa kolme pientä luonnon-
26073: Ko. suoalueet on havaittu tähänastisten jokea, nimittäin Onkamon-, Martimon- ja
26074: tutkimusten perusteella maanviljelykselle ja Nauruanjoki, joiden perkaus ja niihin yhdis-
26075: metsänkasvulle erittäin soveliaiksi. Alueen tettävät kanavat pystyisivät kuivattamaan
26076: kuivatusta kiirehtii sen vesiperäisyydestä joh- koko alueen joko maanviljelykseen tai tehos-
26077: tuva voimakas metsien soistuminen, joka tettuun metsänkasvuun käytettäväksi.
26078: taasen puolestaan aiheuttaa huomattavaa Koska nähtävästi vielä toistaiseksi ainakin
26079: kansantaloudellista tappiota. Pohjois-Suomessa ja tälläkin leveydellä tulee
26080: Tämän alueen itäosissa luonnonojien lat- ilmenemään jatkuvaa työttömyyttä, voitai-
26081: voilla on jo yksi suuri asutusalue, jonka jo siin tämän kuivatusalueen peruskuivatustöitä
26082: aloitettua peruskuivatusta voitaisiin tuntu- käyttää Kiimingin, Haukiputaan, Iin, Yli-
26083: vasti tehostaa koko alueen kuivatuksella ja Iin ja Ylikiimingin kuntien työttömyyden
26084: samalla luoda mahdollisuuksia uusien asu- torjumiseen.
26085: tusalueiden muodostamiselle. Kaikkeen edellämainittuun viitaten ehdo-
26086: Ko. alue on lähietuinen verrattain tiheään tamme kunnioittaen,
26087: asuttuun Pohjanlahden rannikkoalueeseen ja
26088: siellä sijaitseviin moniin jo perustettuihin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26089: teollisuuslaitoksiin nähden, ja teollisuus tulee tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
26090: ilmeisesti vain voimistumaan sen johdosta, markan määrärahan peruskuivatus-
26091: että Oulujoen suuret voimalaitokset suovat tutkimuksen suorittamista varten Il.ii-
26092: sille hyvät edellytykset. Alueen halki kul- mingin- ja Iijoen välisellä alueella.
26093: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
26094:
26095: Armas Leinonen. Eeli Erkkilä. Pentti Liedes.
26096: Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö. Eem.il Partanen.
26097: Niilo Ryhtä. Lauri Järvi. Eino Rytinki.
26098: Antti Kinnunen.
26099: 1429
26100:
26101: IV,6sl, - Rah.al. N:o 549.
26102:
26103:
26104:
26105:
26106: Tainio ym..: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän kunnassa
26107: olevan Laukkokaltioaapa-nimisen suoalueen kuivattami-
26108: seksi.
26109:
26110:
26111: E d u s k u n n a ll e.
26112:
26113: Sodankylän kunnan Rajalan kylän lähetty- kelpoista maata kylän niille asukkaille, joille
26114: villä sijaitsevan Laukkokaltioaapa-nimisen on osoitettu asutustiloja Sovasjoen toiselta
26115: suoalueen kuivattaminen on ollut vireillä jo puolelta, jonne ei ole teitä ja jossa viljelys-
26116: pitemmän ajan, kuivatussuunnitelman val- maat ovat hyvin huonot. Selvää on, että
26117: mistuessa v. 1952. Sen mukaan olisi hyöty- suon kuivattaminen edistäisi ympäristössä
26118: alue yli 400 hehtaaria ollen se kaikki hyvin olevien valtion metsämaiden kasvukunnon
26119: viljelykseen soveltuvaa. Kuivatussuunnitel- parantumista. Kun sanotun suon kuivatta-
26120: man alaisesta alueesta omistaa valtio yli 200 minen suunnitelman mukaan tulisi maksa-
26121: hehtaaria. maan vain vähän yli 7 milj. markkaa, olisi
26122: Rajalan kylän lähettyvillä ei ole muita näin kuivatussuunnitelman toteuttaminen taloudel-
26123: hyviä viljelyskelpoisia maita, joten kuivatus- lisestikin kannattavaa.
26124: suunnitelma olisi saatava pikaisesti toteute- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26125: tuksi. Vähävaraisena, ja koska valtio omis-
26126: taa alueesta yli puolet, ei paikallinen väestö että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26127: ole voinut omatoimisesti kuivatussuunnitel- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
26128: maa toteuttaa. Näin ollen olisi suon kuivat- määrärahan Sodankylän kunnan Ra-
26129: taminen toteutettava valtion varoin. Tätä jalan kylän lähettyvillä olevan Lauk-
26130: puoltaisivat monet muutkin näkökohdat. kokaltioaapa-nimisen suoalueen kuiva-
26131: Niinpä ko. alueelta voitaisiin antaa viljelys- tustöiden aloittamiseksi.
26132: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
26133:
26134: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
26135: 1430
26136:
26137: lV,6B2. - Rah.al. N:o 550.
26138:
26139:
26140:
26141:
26142: Pusa: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesistöjen per-
26143: kaustöiden suorittamista varten.
26144:
26145:
26146: E d u s kun n a 11 e.
26147:
26148: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityksen kauan tulvaveden vaivaamina, ettei niihin
26149: 20 pääluokan III luvun 2 momentille on ole voitu kylvää ollenkaan. Kun tilat ovat
26150: merkitty 100 miljoonaa markkaa vesistöjen rakennettuja, ei jäljellä ole muuta keinoa
26151: perkaustöiden suorittamista varten. Peruste- heidän olosuhteidensa parantamiseksi kuin
26152: luissa lausutaan, että se on tarpeellista viime jouduttaa vesistöjen perkaustöitä, jotta he
26153: syksynä ja tänä keväänä esiintyneiden poik- pääsisivät peltona viljelemään heille luovu-
26154: keuksellisen suurten tulvien johdosta, jotka tettuja alueita. Sanotunlaiset tulvat ovat ol-
26155: ovat aiheuttaneet suuria vahinkoja vesistö- leet poikkeuksellisen pitkäaikaisia Vanajan
26156: jen rannoilla oleville viljelyksille. vesistöön kuuluvilla asutusalueilla.
26157: Siirtoväen asutusta toteutettaessa on erit- Edellä esitettyyn nojaten kunnioittaen eh-
26158: täin suuressa määrässä asutukseen käytetty dotan,
26159: alavia viljelyskelpoisia maita, joita voimassa
26160: olevien säännösten mukaan pitäisi voida että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26161: ,peltona viljellä". Nyt esiintyy kuitenkin tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
26162: tapauksia, jolloin kuluneena keväänä monen 2 momentille lisäyksenä 100 000 000
26163: siirtolaisen pelloista puolet, jopa eräissä ta- markkaa vesistöjen perkaustöiden suo-
26164: pauksissa 9/10 osa niistä, ovat olleet niin rittamista varten.
26165: Helsingissä 15 ,Päivänä syyskuuta 1955.
26166:
26167: E. Pusa.
26168: 1431
26169:
26170: IV,6ss. - Rah.al. N:o 551.
26171:
26172:
26173:
26174: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta lnhotunjärven ve-
26175: sistön perkaamiseen.
26176:
26177:
26178: E d u s k u n n a ll e.
26179:
26180: Viime vuosina on kiinnitetty niin edus- tanut lopulliset suunnitelmat ja laskelmat ja
26181: kunnan kuin hallituksenkin huomiota vesi- maataloushallitus on saanut hankituksi huo-
26182: peräisten maitten peruskuivatuksen tehosta- mattavamman maaran konekaivuvälineitä.
26183: misen ajankohtaisuuteen maassamme. Täl- Tutkimusten tuloksista mainittakoon, että
26184: löin on alleviivattu mm. Pohjois-Satakunnan kuivatuksella k. o. Inhottu- ym. järvien ja
26185: alueella olevan ja Karvian joen vesistöön jokien alueilla, Ahlaisten, Noormarkun, Po-
26186: kuuluvien tulvaherkkien alueitten perkaus- markun, Kankaanpään ja Lavian kunnissa,
26187: hankkeitten toimeenpanon tärkeyttä. Vesis- saataisiin n. 3 750-4 500 ha:n hyötyalue,
26188: tön maanomistajat ovat mm. viime vuonna niistä lähes 1 000 ha Kynäs- ja Tuunajär-
26189: järjestäneet useita retkeilyjä eduskunnan ja ven alueilla, jonne osa Karvian joen vesiä
26190: hallituksen jäsenille osoittaakseen heille pai- laskee matkallaan Pohjanlahteen Ahlaisissa.
26191: kan päällä ne mittavat taloudelliset mene- Mainittakoon vielä, että Ahlaisten ja Noor-
26192: tykset, joita näitten alueitten viljelijät tulva- markun kunnissa on n. 30 maanhankinta-
26193: vahinkoina ym. menetyksinä vuodesta toi- tilaa tulva-alueella. Näidenkin tilojen elin-
26194: seen saavat kärsiä, yhteiskunnan lainkaan kelpoisuuden turvaaminen vaatisi po. per-
26195: niitä korvaamatta. Näillä retkeilyillä on kausta. V. 1953 koskivat vahingot mm. Ah-
26196: myös osoitettu, miten tulvat mm. Inhottu- laisissa yht. 98 tilaa, Noormarkussa 122 ja
26197: järven alapuolella, Ahlaisten, Noormarkun, Pomarkussa 102 tilaa, mikä osoittaa tulva-
26198: Pomarkun ym. kuntien alueilla ovat lisään- vahinkojen vakavuutta ja laajakantoisuutta.
26199: tyneet po. vesistön yläjuoksulla suoritettu- Enemmittä perusteluitta, ja huomioon ot-
26200: jen perkaushankkeiden seurauksena. Kun tamalla, että ko. perkaushankkeen yhtiöso-
26201: Satakunnassa v. 1953 suoritettiin tulvava- pimuksen on jo allekirjoittanut 91 % kai-
26202: hinkoarvioita, niiden raha-arvo kohosi yli kista maanomistajista, saamme, viittaamalla
26203: 45 miljoonaan markkaan, kohdistuen pää- rah.al. n: o 444 (1954 vp.) sekä siihen, että
26204: asiassa ja suurimpana Karvianjoen alajuok- vuodelle 1956 hallituksen antamaan tulo- ja
26205: sulle. Alueella on vielä suuria ns. perus- menoarvioon ei ole varattu vielä määrärahoja
26206: kuivatusta kaipaavia suoalueita, joiden ai- tämän perkaushankkeen alulle saattamiseen,
26207: heuttamat hallavahingot arviolaskelmien mu- saamme kunnioittaen ehdottaa,
26208: kaan nousivat Satakunnassa v. 1949 ja 1952
26209: yhteensä n. 250 milj. markkaan pääosalta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26210: Pohjois-Satakunnan alueella. tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
26211: Mainittakoon, että perkaushankkeitten käy- markan määrärahan Ahlaisten, Noor-
26212: tännönisiä toimenpiteitä Inhottujärven ala- markun, Pomarkun, Kankaanpään ja
26213: puolella ja ympäristössä on estänyt tarkis- Lavian kunnissa olevan lnhotun- ym.
26214: tettujen lopullisten kuivatussuunnitelmien ja järvien ja vesistön perkaushankkeit-
26215: riittävien teknillisten välineitten puute. Nyt ten alkuun saattamiseksi vuonna 1956
26216: kuitenkin nämä esteet ovat poistuneet, koska kyseessä olevan vesistön alajuoksulla.
26217: maanviljelysinsinööri Veli Hakari on Valmis-
26218: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
26219:
26220: Eino E. Heikura. Antti J. Rantamaa.
26221: Laura Brander-Wallin. Erkki Ryömä.
26222: Matti Raipala.
26223: 1432
26224:
26225: IV,6s4. - Rah.al. N:o 552.
26226:
26227:
26228:
26229:
26230: Rankila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappajärven ja
26231: Evijärven vedensäännöstelytöiden jatkamiseen.
26232:
26233:
26234: Eduskunnalle.
26235:
26236: Vuonna 1949 on tie- ja vesirakennushalli- sitä varten ottaisi vuoden 1956 tulo- ja me-
26237: tuksessa valmistunut suunnitelma Lappajär- noarvioesitykseensä 40 miljoonan markan
26238: ven- ja Evijärven vedensäännöstelyä varten. suuruisen määrärahan. Kun tätä määrä-
26239: Tätä suunnitelmaa on eri vuosina toteutettu rahaa ei kuitenkaan, ashmomaisen minis-
26240: työllisyystyönä ja on suunnitelman toteutta- teriön ehdotuksesta huolimatta, ole otettu
26241: miseen käytetty varoja noin 92 miljoonaa ensi vuoden talousarvioon ja kun työn jat-
26242: markkaa. kaminen on sekä kansantaloudelliset että
26243: Asiantuntijoiden lausunnon mukaan ei järviseudun maataloudelliset näkökohdat
26244: suunnitelman jatkaminen työllisyystyönä ole huomioonottaen erittäin tärkeää, niin edellä
26245: kuitenkaan enää edullista, vaan on nyt siir- olevaan viitaten ehdotamme,
26246: ryttävä koneellisen ruoppauksen tielle, jota
26247: suoritetaan vapaiden määrärahojen turvin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26248: Tämän johdosta eduskunta lausuikin viime tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
26249: keväänä, käsitellessään kyseessä olevaa asiaa, markan määrärahan käytettäväksi
26250: toivomuksen, että hallitus ryhtyisi kiireelli- Lappajärven ja Evijärven veden-
26251: siin toimenpiteisiin Lappajärven ja Evijär- säännöstelytöiden jatkamista varten.
26252: ven vedensäännöstelytyön jatkamiseksi ja
26253: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
26254:
26255: Väinö Rankila. Eino Palovesi. Matti Koivunen.
26256: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen. Eino Uusitalo.
26257: Albin Wickman. Väinö Tikkaoja. Impi Lukkarinen.
26258: 1433
26259:
26260: IV,6s5. - Rah.al. N:o 553.
26261:
26262:
26263:
26264:
26265: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappajärven ja
26266: Evijärven vedensäännöstelyä varten.
26267:
26268:
26269: E d u s k u n n a ll e.
26270:
26271: Vuosien 1935-1948 aikana suoritettiin kuitenkaan tätä eduskunnan yksimielistä
26272: tutkimukset Evijärven ja Lappajärven ve- toivomusta ottanut huomioon, vaan on jät-
26273: densäännöstelyn aikaansaamiseksi ja suunni- tänyt tämän kansantaloudellisesti tärkeän
26274: telma valmistui lopullisesti vuonna 1949. suunnitelman toteuttamista varten tarpeelli-
26275: Kustannusarvio on kokonaisuudessaan 420 sen määrärahan esityksestään pois.
26276: milj. markkaa, mutta siitä on käytetty työt- Pidämme tärkeänä, että suunnitelma saa-
26277: tömyystöinä suoritettuun työhön tähän men- tetaan loppuun ja sen toteuttamiseen sijoi-
26278: nessä 90 milj. markkaa. tetut varat tuloa tuottamaan.
26279: Tie- ja vesirakennushallitus on ehdottanut Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
26280: suunnitelman kiireellistä toteuttamista ja
26281: eduskunta lausui yksimielisesti hallitukselle että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26282: toivomuksen 40 milj. markan varaamisesta tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
26283: ensi vuoden tulo- ja menoarvioon suunnitel- kan määrärahan Lappajärven ja Evi-
26284: ma.n toteuttamista varten. Hallitus ei ole järven vedensäännöstelyä varten.
26285: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
26286:
26287: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
26288: Nestori Nurminen. Toivo Asvik.
26289: Albin Wickman.
26290: 1434
26291:
26292: IV,6s6. - Rah.al. N:o 554.
26293:
26294:
26295:
26296:
26297: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren Muu-
26298: ruenjärven vesistön laskemiseksi.
26299:
26300:
26301: Eduskunnalle.
26302:
26303: Viitasaaren pitäjässä olevan :Muuruenjär- laskettu :Muuruenjärveen, aiheuttaen se en-
26304: ven laskuhanke ja siitä aiheutuva laajo- tistä voimakkaamman nousun vanhoille vil-
26305: jen viljelysmaiden kuivatussuunnitelma on jelysalueille. Viljelysalueet ovat pienvilje-
26306: pantu vireille ensimmäisen kerran jo vuonna lysalueita, joten heidän taloudellinen ase-
26307: 1930, mutta tämä suurta maataloudellista mansa em. seikkojen vuoksi on erittäin
26308: hyötyä koskeva kysymys ei ole vielä saanut vaikea.
26309: lopullista ratkaisua. Uudelleen vuonna 1952 Kun :Muuruenjärven laskemisella saavute-
26310: on tämä kuivatushanke otettu esille, koska taan pienin kustannuksin huomattavia talou-
26311: se, voimakkaaksi laajenneen asutustoiminnan dellisia etuja elinkeinoelämälle mainitulla
26312: takia, on muodostunut erittäin kiireelliseksi alueella, olisi mielestämme valtion kiireelli-
26313: kansantaloudelliseksi kysymykseksi. Keski- sesti ryhdyttävä toteuttamaan kuivatussuun-
26314: Suomen maanviljelysinsinööripiiristä saa- nitelmaa, joka ensimmäisen kerran on pantu
26315: mamme tiedon mukaan on - vuonna 1934 alulle v. 1930 ja uudelleen v. 1952; kustan-
26316: laaditun suunnitelman mukaan - viljelys- nusarvio nykymarkoissa on 5 milj. mk.
26317: kelpoista maata veden vaivaamaHa alueella, Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
26318: jolla on 40 vanhaa tilaa, 149.98 ha sekä nioittaen,
26319: metsämaata :Muuruenjärven rannalla noin
26320: 200 ha. Lisäksi on huomattava, että ns. van- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26321: hojen viljelijöiden asema on entisestään vai- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
26322: keutunut veden nousun vuoksi, sillä mhl: n markan määrärahan Viitasaaren pitä-
26323: viljelystiloja on muodostettu :Muuruenjär- jässä olevan Muuruenjärven vesistön
26324: ven alueelle useita kymmeniä, joilta vesi on laskemiseksi.
26325: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
26326:
26327: Artturi Koskinen. Arvo Ahonen.
26328: Impi Lukkarinen. Erkki W. Mohell.
26329: Eino Palovesi.
26330: 1435
26331:
26332: IV,6s7. - Rah.al. N:o 555.
26333:
26334:
26335:
26336:
26337: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Osmanki- ja Pa-
26338: loisjärven laskuhankkeen toteuttamiseksi.
26339:
26340:
26341: E d u s k u n n a 11 e.
26342:
26343: Useiden muiden toivomusaloitteiden käsit- Kuivatushankkeen toteuttamisella voisi hal-
26344: telyn yhteydessä eduskunta hyväksyi 10. 12. lanvaaraa vähentää ja lisätä maa-alueen
26345: 1954 toivomuksen, joka liittyy Osmanki- ja tuottoisuutta.
26346: Paloisjärven laskemissuunnitelmaan Kiuru- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
26347: veden kunnassa. Hankkeen hyötyalue olisi
26348: 606 hehtaaria, jakaantuen 89 maanomistajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26349: kesken. Kustannusarvio nousee noin tulo- ja menoarvioon 6 000 000 ma1·-
26350: 6 000 000 markkaan. kan suuruisen määrärahan Osmanki-
26351: Alue on tunnetusti hallan arkaa, johon ja Palaisjärven laskuhankkeen toteut-
26352: yksi oleellinen syy on sen vesiperäisyydessä. tamista varten.
26353: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
26354:
26355: Juho Rytkönen. Esa Hietanen. Martti Leskinen.
26356:
26357:
26358:
26359:
26360: 76 E 626/55
26361: 1436
26362:
26363: IV,6ss. - Rah.al. N:o 556.
26364:
26365:
26366:
26367:
26368: Rytinki: Määrärahan osoittamisesta V uorma- ja H etejärvien
26369: kuivattamiseen.
26370:
26371:
26372: E d u s k u n n a ll e.
26373:
26374: On kulunut 16 vuotta siitä kun Pudasjär- menoarvioon kiinteä määräraha töiden suo-
26375: ven kunnassa sijaitsevien Hete- ja Vuorman- rittamista varten.
26376: järvien kuivatustyöt aloitettiin. Vaikka so- Edelläolevan perusteella ja viittaamalla
26377: tien jälkeen olisi ollut mahdollisuus kuiva- ed. Rytingin raha-asia-aloitteeseen n: o 328
26378: tustyöt suorittaa nopeasti, niin määrärahaa (1951 vp.) ehdotan kunnioittaen,
26379: ei kuitenkaan ole saatu kuin joskus; ja kun
26380: työt on aloitettu, niin rahat ovat loppuneet että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26381: taikka työkoneet siirretty heti toisille työ- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
26382: maille. Näyttää siltä, että 16 vuotta sitten kan suuruisen määrärahan Pudasjär-
26383: alulle pantua työtä ei saada muuten loppuun ven kunnassa sijaitsevain Vuorma- ja
26384: suoritetuksi kuin varaamaHa valtion tulo- ja H etejärvien kuivatustöiden loppuun-
26385: saattamiseksi.
26386: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
26387:
26388: Eino Rytinki.
26389: 1437
26390:
26391: IV,Gs9. - Rah.al. N:o 557.
26392:
26393:
26394:
26395:
26396: R. Virtanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Myrskylänjoen
26397: perkaamiseksi Hallilan alueella.
26398:
26399:
26400: E d u s k u n n a II e.
26401:
26402: Uudenmaan läänin Myrskyiän kunnan valmis ns. Hallilan alueen suunnitelma, josta
26403: alueella olevan Myrskyiänjoen tulvavahingot vesistötoimikunta on antanut päätöksensä
26404: muodostuvat vuosittain huomattavaksi rasi- 13. 10. 1953, mutta johon valtion taholta ei
26405: tukseksi tulva-alueen vaikutuspiirissä olevalle ole osoitettu määrärahoja töiden aloittami-
26406: maataviljelevälle väestölle. Joen perkaus- seksi. Tulvavahinkojen estämiseksi sekä työ-
26407: hankkeen toteuttamisella voitaisiin saada tilaisuuksien järjestämiseksi on välttämä-
26408: tulvavahingot poistetuiksi sekä huomattava töntä, että ko. tarkoitukseen varataan määrä-
26409: määrä nykyisin viljelykseen kelpaamatonta raha.
26410: maata viljelyskelpoiseksi. Hyötyalue tulisi Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
26411: käsittämään noin 550 hehtaaria. Helsingin
26412: maanviljelysinsinööripiirin toimesta suorite- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26413: taan parhaillaan tutkimuksia kuivatussuunni- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
26414: telman laatimiseksi. Tutkimukset käsittävät kan määrärahan Myrskylänjoen Hal-
26415: Myrskyiän kirkonkylän ja Revonojan kylän lilan altwen perkaustöiden aloittami-
26416: alueet, jotka sijaitsevat joen yläjuoksulla. seksi.
26417: Sitä vastoin joen alajuoksusta on olemassa
26418: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
26419:
26420: Rainer Virtanen. Esa Koivusilta.
26421: Bertel Lindh. Veikko Helle.
26422: Gösta Rosenberg.
26423: 1438
26424:
26425: IV,69o. - Rah.al. N:o 558.
26426:
26427:
26428:
26429:
26430: Koivusilta ym.: Määrärahan osoittamisesta Myrskylänjoen
26431: kuivatushankkeen toteuttamista varten.
26432:
26433:
26434: E d u s k u n n a ll e.
26435:
26436: Vuonna 1953-1954 kohtasi maassamme kaksi vuotta, mutta määrärahaa ei ole saatu.
26437: tuhansia maanviljelijöitä kato sen tähden, Kun maassamme tällä kertaa on noin
26438: että runsaiden sateiden johdosta vedet, eri- 7 500 kuivatushanketta, joista 40% on koko-
26439: koisesti viemäreiden alajuoksuilla, nousivat naan käsittelemättä maanviljelysinsinööripii-
26440: pelloille pitkäksi aikaa ja useinkin juuri reissä vallitsevan työvoimapulan takia, pi-
26441: sadon korjuun aikana. täisi tällaisille valmiille suunnitelmille antaa
26442: Näin tapahtui myöskin Myrskyiänjoen var- rahaa, jotta asiat luistaisivat ja kauan odot-
26443: silla, missä vesi nousi pelloille ja niityille taneet ja tosiavun tarpeessa olevat maan-
26444: kuukausiksi, vaikeimpien kohtien ollessa viljelijät saisivat valtiolta sen tuen, joka
26445: Hallilassa, Ilolassa, Sikilässä ja Myrsky- heille oikeutetusti kuuluisi.
26446: Iässä, niin että alueille muodostui satojen Tämän perkaushankkeen hyötyalue on noin
26447: hehtaarien tulva-alueita. Näiden alueiden kui- 550 hehtaaria, josta suurin osa on peltoa ja
26448: vattamiseksi on jo useiden vuosien ajan ollut niittyä.
26449: vireillä ns. Myrskyiänjoen kuivatushanke, Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
26450: joka Helsingin maanviljelysinsinööripiirin kunnioittaen,
26451: toimesta on lopultakin saatu siihen kuntoon,
26452: että lokakuun 12 päivänä 1953 pidetyssä että Ed1tskunta ottaisi vuoden 1956
26453: kokouksessa voitiin tehdä päätös töiden aloit- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
26454: tamisesta heti kun määräraha sitä varten on kan määrärahan Myrskylänjoen kui-
26455: saatu. Tästä päätöksenteosta on kulunut jo vatushankkeen toteuttamiseksi.
26456: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
26457:
26458: Esa Koivusilta. Yrjö Sinkkonen.
26459: Matti Mattila. Toivo Antila.
26460: Väinö Rankila.
26461: 1439
26462:
26463: IV,691. - Rah.al. N:o 559.
26464:
26465:
26466:
26467:
26468: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellinkosken per·-
26469: kaamiseen Padasjoen kunnassa.
26470:
26471:
26472: E d u s k u n n a ll e.
26473:
26474: Padasjoen kunnassa sijaitsevan Peliinkos- Kansantalouden edun mukaista on tukea
26475: ken perkaamiseksi on maatalousministeriön sellaista toimintaa, jonka avulla saadaan
26476: toimesta suoritettu tutkimuksia, joissa on lisää maata viljelykseen, mikä taas auttaa
26477: todettu, että alentamalla koskea n. 80 sm vaikeuksissa elävien syrjäseutujen vähäva-
26478: saataisiin n. 200 ha maata viljelykseen. Kos- raisten asukkaiden elämänehtojen parantu-
26479: ken pienuudesta johtuen perkauskustannuk- mista.
26480: set ovat varsin alhaiset, laskelmien mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26481: n. 3 000 000 markkaa. Paikallinen väestö on
26482: pääasiassa lisämaan ja laitumen tarpeessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26483: olevaa sekä maatonta väestöä, jolle kosken tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
26484: perkaus aiheuttaisi toimeentulon turvaami- kan määrärahan Padasjoen kunnassa
26485: sessa huomattavan parannuksen. Perkaustyö sijaitsevan Pellinkosken perkauksen
26486: myös osaltaan helpottaisi Padasjoen kunnan toteuttamiseksi.
26487: työttömien työhön sijoittamista työttömyy-
26488: den alkaessa.
26489: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
26490:
26491: Hemming Lindqvist. Eino Raunio. Lauri Laine.
26492: Aino Malkamäki Eino Kilpi. Kaino Haapanen.
26493: Juho Tenhiälä.
26494:
26495:
26496:
26497:
26498: •
26499: 1440
26500:
26501: IV,692. - Rah.al. N:o 560.
26502:
26503:
26504:
26505:
26506: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrönjoen perkaa-
26507: miseen.
26508:
26509:
26510: E d u s k u n n a 11 e.
26511:
26512: Etelä-Pohjanmaalla ovat maanviljelyksen Kun ko. viljelmien suuruus valtaosaltaan
26513: harjoittamisen vaikeutena vuosittain toistu- edellyttää karjatalouden harjoittamista, niin
26514: vat tulvat. Viime vuonna tulvavesi nousi tulvista aiheutuneet vahingot heinä- ja kau-
26515: viljelyksille viisi kertaa. Tulvat aiheuttivat rasadon kohdalta vähentävät ratkaisevasti
26516: kasvu- ja korjuuaikana viljelijöille huo- karjataloudesta saatua tuloa.
26517: mattavia vahinkoja. Kyrönjoen vesistö- Kun tulvia esiintyy toistuvasti aiheuttaen
26518: alueella arvioitiin olleen n. 8 000 ha tulva- korvaamattomia vahinkoja, niin olisi ryh-
26519: veden peitossa. Ilmajoen Munakassa Kyrön- dyttävä jokien perkaamisen kautta estämään
26520: joen vesi oli 5.2 m normaalia korkeammalla. tulvien uusiutuminen. ·
26521: Arvioidut vahingot: heinäsadosta pilaantui Kyrönjoki valtaväylänä, mm. Hanhi- ja
26522: käyttökelvottomaksi 21% ja heinän laatu Kylänpään koskien patoutumisen johdosta,
26523: jäi 50 % normaalia huonommaksi, kaura- ei anna tarpeellista mahdollisuutta veden
26524: sadosta pilaantui 2/3 ja perunasadosta, joka laskulle. Käsityksemme on, että tulvien pois-
26525: arvioidaan 50 % normaalia pienemmäksi, on tamiseksi ko. alueelta Kyrönjoen perkaa-
26526: 2/3 ruton vioittamaa. minen on ensisijainen ja kiireellinen tehtävä.
26527: Vahinkojen seuraukset näkyvät myöskin Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
26528: meijereitten vastaanottamien maitomäärien
26529: vähentymisessä. Syyskuussa meijereiden vas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26530: taanottama maitomäärä oli ll.s% pienempi tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
26531: kuin vastaavana aikana viime vuonna ja lo- kan määrärahan Etelä-Pohjanmaalla
26532: kakuussa seitsemän meijerin kohdalla vähen- Kyrönjoen perkaamiseksi.
26533: nys oli 23.6 %.
26534: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
26535:
26536: Toivo Asvik. Nestori Nurminen. Toivo Antila.
26537: Aleksi Kiviaho. Väinö Tikkaoja. T. Saloranta.
26538: 1441
26539:
26540: IV,693. - Rah.al. N:o 561.
26541:
26542:
26543:
26544:
26545: Kosola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapuanjoen vesistö-
26546: alueen tulvasuojelua varten.
26547:
26548:
26549: E d u s k u n n a ll e.
26550:
26551: Viitaten vuoden 1955 valtiopäiville jäte- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
26552: tyn toivomusaloitteen n: o 293 perusteluihin 2 momentille lisäyksenä 50 000 000
26553: kunnioittaen ehdotamme, markkaa Lapuanjoen vesistöalueen
26554: tulvasuojelua varten.
26555: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26556: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
26557:
26558: N. Kosola. Mauri Seppä. Toivo Antila.
26559: 1442
26560:
26561: IV,694. - Rah.al. N:o 562.
26562:
26563:
26564:
26565:
26566: N. Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta Lapuanjoen
26567: perkaustöitä varten.
26568:
26569:
26570: E d u s k u n n a 11 e.
26571:
26572: Lapuanjoki on hyvin herkkä tulvimaan yli dittu suunnitelma Lapuanjoen pengertämi-
26573: äyräittensä, aiheuttaen siten satojen miljoo- sestä, paikoin levittämisestä ja joen perkauk-
26574: nien markkojen vahinkoja viljelijöille. Tut- sesta. Tarvittaisiin valtion varoja tämän
26575: kimuksissa on todettu, että yksistään La- suunnitelman kiireelliseen toteuttamiseen.
26576: pualla oli kesällä v. 1954 yli 5 000 hehtaaria Edellä olevan perusteella esitämme,
26577: veden vaivaamaa. Kauhavan, Ylihärmän ja
26578: Alahärmän kunnissa Lapuanjoki aiheutti sa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26579: mana kesänä tulvillaan suuria vahinkoja. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
26580: Mainittujen kuntien taholta onkin käännytty kan arviomäärärahan Lapuanjoen per-
26581: valtion puoleen perkaus- ja kuivatustöiden kaus-, penger·rys- ja levitystyötä var-
26582: aikaansaamiseksi Lapuanjoessa. Valtion toi- ten.
26583: mesta onkin jo tutkimus suoritettu ja laa·
26584: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
26585:
26586: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
26587: 1448
26588:
26589: IV,695. - Rah.al. N:o 563.
26590:
26591:
26592:
26593:
26594: Koskinen yril.: Määrärahan osoittamisesta Kouheroisen kos-
26595: ken perkaamista varten.
26596:
26597:
26598: Ed usku:ri.nalle.
26599:
26600: Karstulan pitäjän keskeisimmällä alueella etuja varsin pienillä kustannuksilla, ja kun
26601: ori laaja Pääjärvi ja siihen yhtyvien pie- ko. alueella on työvoimaa riittävästi saata-
26602: nempien Jarvien ja jokien muodostama vana perkaustyön suorittamiseen, olisi mie-
26603: vesistöalue. Tämän vesistöalueen ympärillä lestämme valtion kiireellisesti ryhdyttävä
26604: on paljon veden vaivaamia viljelys- ja metsä- toteuttamaan jo tutkittua ja vuosikymmenet
26605: maita sekä laajoilla alueilla erittäin hyväkas- vireillä ollutta Karstulan Pääjärven kuiva-
26606: vuisia viljelysmaita, joiden viljelykselle rai- tus- ja järvenlaskuhanketta. Kuivatustoi-
26607: vaaminen käy kuitenkin mahdottomaksi menpiteillä vapautetaan satoja hehtaareja
26608: vesistön korkean vedenpinnan vuoksi. hyvää viljelysmaata viljelijäin käyttöön sekä
26609: Vesistön vedenpinnan laskemishanke on luodaan laajoilla alueilla mahdollisuus uuden
26610: ollut jo varsin kauan vireillä ja tutkimukset pellon raivaukseen.
26611: loppuunsuoritettu. Vesistötoimikunnan ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
26612: Keski-Suomen maanviljelysinsinööripiirin ta- nioittaen,
26613: holta on ilmoitettu, että asiassa puuttuu vain
26614: toimeenpanopäätös. Näin ollen on tämä laa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26615: joja viljelysalueita koskeva hs. Kouheroisen tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
26616: kosken perkaushanke siinä vaiheessa, että se markan määrärahan käytettäväksi
26617: pian voitaisiin toteuttaa, puuttuu vain lopul- Karstulan Pääjärven ja Karankajär-
26618: linen päätös. ven välissä olevan Kouheroisen kosken
26619: Kun Pääjärven vesistön laskemisella saa- perkaamista varten.
26620: vutettaisiin huomattavia kansantaloudellisia
26621: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
26622:
26623: Artturi Koskinen. Arvo Ahonen.
26624: Impi Lukkarinen. Eino Palovesi.
26625:
26626:
26627:
26628:
26629: 77 E 626/55
26630: 1444
26631:
26632: IV,696, - Rah.al. N:o 564.
26633:
26634:
26635:
26636:
26637: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Konnekosken per-
26638: kaamiseen.
26639:
26640:
26641: Eduskunnalle.
26642:
26643: Rautalammin reitin yläjärvien, kuten Pie- Mainitut epäkohdat ovat korjattavissa, jos
26644: laveden, Nilakan ja Virmaan ym. seuduilla suhteellisen lyhyt, mutta ahdasnieluinen
26645: on viime vuosina suoritettu laajoja uudis- Konnekoski perattaisiin sekä pienehköjä sal-
26646: raivauksia ja vesiperäisten maiden kuivatus- mia ja virtoja Konnekosken ja Nokisenvir-
26647: töitä. Näiden kuivatustöiden seurauksena ran välillä ruopattaisiin.
26648: kevättulvavesi virtaa nopeasti Rautalammin Kun vesistön tulviminen ja siitä viljelyk-
26649: reitin latvavesistöjen järviin. Parhaillaan sille ja metsälle aiheutuvat vahingot johtu-
26650: toimitetaan Pieksäjärven laskua, joka myös vat toimenpiteistä, joita maanomistajat eivät
26651: on nostamassa Rautalammin pitäjässä olevan ole itse suorittaneet ja joista heille ei ole
26652: Konnekosken yläpuolella olevien vesistöjen hyötyä, on oikeudenmukaista, että valtion
26653: vedenpintaa. Konnekoski ei kykene ahtaana toimesta suoritetaan mainittujen koskien ja
26654: nielemään ylävesistöjen vesimassoja tarpeeksi virtojen perkaus ja estetään vahinkojen jat-
26655: nopeasti ja näin ollen jo useana vuotena kuva syntyminen.
26656: Konnekosken ja sen yläpuolella olevan Noki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
26657: senvirran välillä on joutunut veden vaivaa-
26658: maksi n. 1 000 hehtaaria viljelysmaata, jota että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26659: on osittain mahdoton viljellä. Tilanne on tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
26660: toissa ja viime kesänä tavallista korkeam- kan arviomäärärahan Rautalammin
26661: malle kohonneiden vesimäärien takia entises- pitäjässä olevan Konnekosken perkaa-
26662: tään pahentunut. Näin aiheutuu vesistöjen miseen ja sen yläpuolella olevien vir-
26663: varrella olevalle maataloudelle suuria vahin- tojen ja salmipaikkojen ruoppaami-
26664: koja, joita lisää vielä mainitusta syystä ta- seen.
26665: pahtuva metsämaiden soistuminen.
26666: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
26667:
26668: Hugo Manninen. Esa Hietanen.
26669: Martti Leskinen. Hilja Väänänen.
26670: Juho Rytkönen.
26671: 1445
26672:
26673: IV,697. - Rah.al. N:o 565.
26674:
26675:
26676:
26677:
26678: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Perhojoen per-
26679: kaus- ja pengerrystöiden aloittamiseksi.
26680:
26681:
26682: E d u s k u n n a ll e.
26683:
26684: Perhojoki tuottaa tulvillaan joka vuosi Tästä syystä olisikin Perhojoki kauttaaltaan
26685: suuria vahinkoja viljelijöille. Varsinkin sen perattava sekä alavammilta paikoin penger-
26686: alajuoksulla olevissa kunnissa, Alavetelissä rettävä ainaisten tulvavahinkojen poistami-
26687: ja Kaarlelassa olevat jokivarren maat ovat seksi. Siten saataisiin myös joen uittokelpoi-
26688: keväisin pitkät a:iat vahvan tulvaveden pei- suutta parannetuksi sekä luoduksi entistä
26689: tossa. Myös syyssateiden aiheuttamat tulvat paremmat edellytykset teollisuuden kehittä-
26690: tärvelevät usein sadon. miselle Perhojokivarteen.
26691: Vuoden 1955 valtion tulo- ja menoarvioon Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26692: olikin varattu 5 milj. markkaa Perhojoki-
26693: suun uitto-olojen parantamista tarkoittavan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26694: ruoppaustyön aloittamista varten. Jokisuun tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
26695: ruoppauksella ei kuitenkaan poisteta edellä kan määrärahan Perhojoen perkaus-
26696: mainittuja tulvan aiheuttamia epäkohtia. ja pengerrystöiden aloittamiseksi.
26697: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
26698:
26699: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
26700: 1446
26701:
26702: IV,69s. - Rah.al. N:o 566.
26703:
26704:
26705:
26706:
26707: KiviahO ym.: Määrärahan osoittamisesta Porasenjoen perkaa-
26708: miseen.
26709:
26710:
26711: Eduskunnalle.
26712:
26713: Vimpelin pitäjän Sääksjärven ja Perhon väestöä eikä pysty ottamaan osaa perkaus-
26714: pitäjän Porasen järven välillä oleva Pora- kustannuksiin. Siksi olisi perkaus suoritet-
26715: senjoki tulvii keväisin. Tilannetta on vai- tava kokonaan valtion varoilla.
26716: keuttanut se, että laskuojia on avattu useita Vimpelin kunnassa on jatkuvaa työttö-
26717: ja ne tuovat vetensä ko. jokeen. Joen var- myyttä ja työläiset ja pienviljelijät toivovat,
26718: rella on valtiolla metsiä, joista on osasta että perkaushanketta ryhdyttäisiin kiireelli-
26719: muodostettu asutustiloja. Nämä uudistilat, sesti toteuttamaan, jotta saataisiin myös
26720: samoinkuin vanhatkin tilat kärsivät tulva- väestön kipeästi kaipaamia työtilaisuuksia.
26721: vedestä, joka joen Sääksjärven puoleisessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
26722: päässä. on erityisen vaikea. Joen alajuoksua
26723: on kylla perattu, mutta perkausta on suori- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26724: tettu liian vähän, joten tulvavedet eivät laske tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
26725: tarpeeksi nopeasti viljelyksiltä. Joen varrella kan määrärahan Porasenjoen per-
26726: oleva väestö on vähävaraista pienviljelijä- kausta varten Vimpelin kunnassa.
26727: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
26728:
26729: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
26730: IV,699. - Rah.al. N:o 567.
26731:
26732:
26733:
26734:
26735: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lestijoen ylä-
26736: juoksun perkaustöitä varten.
26737:
26738:
26739: E d u s k u n n a 11 e.
26740:
26741: Lestijoen peruskuivatqssuunnitelmassa edel- Lestijoen yläjuoksun perkaustyön suorit-
26742: lytetään, että myös joen yläjuoksulla suori- tamista puoltavat edellä esitetyn lisKl\si mo-
26743: tetaan perkaustyöt. Suunnitelmat siitä ovat net muutkin näkökohdat, kuten esim. sen
26744: valmiit. Joen yläjuoksun perkaustyö olisi- uittomahdollisuuksien parantaminen. Niin
26745: kin suoritettava ensi tilassa, sillä jokivar- ikään perkaustyö tarjoaisi paikkakunnan
26746: ressa suoritettavat muut kuivatustyöt voi- pienviljelijäväestölle ansiomahdollisuuksia.
26747: daan toteuttaa vasta tämän jälkeen. Vaikka Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26748: Lestijärven vedensäännöstelykysymystä ei ole
26749: vielä lopullisesti ratkaistu, ei tämä ole es- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26750: teenä mainitun joen yläjuoksun perkaustyön tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
26751: toteuttamiselle. kan määrärahan Lestijoen yläjuoksun
26752: perkaustöitä varten.
26753: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
26754:
26755: Nestori Nurminen. Toivo A.svik. Aleksi Kiviaho.
26756: 1448
26757:
26758: IV,1oo. - Ra.h.al. N:o 568.
26759:
26760:
26761:
26762:
26763: Lepistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun
26764: perkaamiseen.
26765:
26766:
26767: E d u s k u n n a 11 e.
26768:
26769: Viitaten toivomusaloitteen n:o 305 perus- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
26770: teluihin ehdotamme kunnioittaen, kan määrärahan Lestijoen yläjuoksun
26771: perkaustöiden aloittamiseksi.
26772: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26773: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
26774:
26775: Matti Lepistö. Kauno Kleemola.
26776: 1449
26777:
26778: IV,7ol. - Rah.al. N:o 569.
26779:
26780:
26781:
26782:
26783: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liminkaojan
26784: perkaamiseksi.
26785:
26786:
26787: Eduskunnalle.
26788:
26789: Pyhäjoen kunnan Liminkakylällä on lisääntynyt. Ojan varsilla asuvan väestön
26790: maanviljelyksen pahimpana haittana pohja- maatalouden harjoittamisen turvaamiseksi
26791: veden liikakorkeus. Melkein joka vuosi kesä- olisi Liminkaoja mitä kiireellisimmin perat-
26792: tulvat tekevät tuhojaan kasvillisuudelle tava.
26793: useiden satojen hehtaarien alalla. Tämä joh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
26794: tuu siitä, että Liminkaoja aina suurimpien
26795: sateiden aikana tulvii. Nämä tulvat ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26796: tulleet yhä tuhoisammiksi sen vuoksi, että tulo- ja menoarvioon 7 000 000 mar-
26797: ojaan on sen yläjuoksulla laskettu uusia ka- kan määrärahan Pyhäjoen kunnan
26798: navia ja ojia laajoilta suoalueilta. Veden alueella olevan Liminkaojan perkaus-
26799: määrä ojassa on kasvanut ja tulvanvaara töiden aloittamista varten.
26800: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
26801:
26802: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
26803: Pentti Liedes. Irma Torvi.
26804: 14~0
26805:
26806: IV,1o2. - Rah.al. N:o 570.
26807:
26808:
26809:
26810:
26811: Erkkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Limingojan perkaa-
26812: miseen.
26813:
26814:
26815: E d u s k u n n a ll e.
26816:
26817: Viitaten 10 päivänä helmikuuta 1955 jäte- kan määrärahan Pyhäjoen kunnassa
26818: tyn toivomusaloitteen n: o 308 perusteluihin olevan Limingojan perkauksen saami-
26819: ehdotamme kunnioittaen, seksi mahdollisimman pian käyntiin.
26820: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26821: tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
26822: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
26823:
26824: Eeli Erkkilä. Artturi Jämsen.
26825: Eino Uusitalo. Eemil Partanen.
26826: Toivo Antila. Eino Rytinki.
26827: 14f)l
26828:
26829: IV,7oa. - Rah.al. N:o 571.
26830:
26831:
26832:
26833:
26834: Erkkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lamujoen perkaa-
26835: miseen.
26836:
26837:
26838: Eduskunnalle.
26839:
26840: Viitaten ed. Erkkilän ym. helmikuun 10 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26841: pa1vana 1955 päivätyn toivomusaloitteen tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
26842: n:o 309 perusteluihin ehdotamme kunnioit- markan määrärahan Lamujoen per-
26843: taen, kaustöiden aloittamista varten Pullc-
26844: kilan ja Piippolan kunnissa.
26845: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
26846:
26847: Eeli Erkkilä. Artturi Jä.msen.
26848: Eino Uusitalo. Eem.il Partanen.
26849: Toivo Antila. Eino Rytinki.
26850:
26851:
26852:
26853:
26854: 78 E 626/55
26855: 1452
26856:
26857: IV, 1 o4. - Rah.al. N: o 572.
26858:
26859:
26860:
26861:
26862: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiiminkijoen ala-
26863: juoksun perkaamiseen.
26864:
26865:
26866: E d u s k u n n a ll e.
26867:
26868: Kiiminkijoen alajuoksulla on viime vuo- tuneet tulvaveden peittoon, eikä niillä päästä
26869: sien aikana suoritettu metsähallituksen toi- suorittamaan ajoissa normaalisia toukotöitä.
26870: mesta koskien perkaamista. Tällöin on Mylly-, Mainittujen koskien muodostama putous on
26871: Suorahaara-, Räty- ja Penttikoskeen perattu yleensä noin 20 metriä ja koskien tehok-
26872: puutavaran uittoa tyydyttävä kanava. Tar- kaampi perkaaminen palvelisi niin puutava-
26873: koituksena on ollut saada väylään uittoa vas- ran uittoa kuin jokivarren maanviljelystäkin.
26874: taava vesimäärä kuivanakin aikana. Pentin- Tästä johtuen olisi valtiovallan ryhdyttävä
26875: koskessa ja Rätykoskessa on tästä syystä sul- toimenpiteisiin Kiiminkijoen alajuoksun kos-
26876: jettu veden entisiä kulkuväyliä. kien perkaamiseksi.
26877: Saarten välissä olevien jokihaarojen sulke- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
26878: misen jälkeen on vedenpinta noussut tulvien
26879: aikana aikaisempaa korkeammaksi. Veden että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26880: nousu ei ole johtunut jääpadoista, vaan siitä, tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
26881: että uittokanava ei ehdi läpäistä tulvavettä. kan suuruisen määrärahan Kiiminki-
26882: Jokivarrella olevat alavat viljelmät ovat jou- joen alajuoksun perkaamiseksi.
26883: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
26884:
26885: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
26886: Antti Kinnunen. Irma Torvi.
26887: 1453
26888:
26889: IV,7o5. - Rah.al. N:o 573.
26890:
26891:
26892:
26893:
26894: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta Olhavanjoen perkaa-
26895: miseen.
26896:
26897:
26898: Eduskunnalle.
26899:
26900: Iin kunnassa sijaitsevan Olhavanjoen ve- selle väestölle. Näitä metsä-, niitty- ja vesi-
26901: sistöalueella asuu 1 350 henkilöä, joiden käy- peräisiä maita on 21 430 ha, josta metsä-
26902: tössä oleva peltoala on vain 695 ha eli n. hallituksen omistuksessa on 13 070 ha. Tästä
26903: 0,5 ha henkilöä kohti. Tämän vähäisen maan- on metsämaata 7 100 ha ja loput veden vai-
26904: viljelyksen lisäksi joutuvat asukkaat hankki- vaamia viljelyskelpoisia maita. Lisäksi on
26905: maan toimeentulonsa metsä- ym. satunnai- huomattava, että Iin kunnassa esiintyy vuo-
26906: sista töistä. Siellä harjoitettavaa maanvilje- sittain huomattavaa työttömyyttä. Suuri osa
26907: lystä haittaa lisäksi se, että vesistöalueella tästä työttömien joukosta on juuri Olhavan
26908: olevilta Vesi-, Syrjän-, Leppi-, Kärppä-, jokivarressa asuvaa väestöä.
26909: Raato-, Kontti-, Temperi- ja Saarisuon sekä Kun Olhavan jokivarressa edellä mainitun
26910: Kaihuanjärven ympäristöstä tulevat tulva- suuruiset viljelyskelpoiset alueet ovat veden
26911: vedet peittävät keväisin suuret alueet näistä- vaivaamia ja viime vuosina on avattu useita
26912: kin vähäisistä viljelmistä, eikä maanviljelystä ojia, jotka laskevat vetensä Olhavanjokeen ja
26913: tästä johtuen voida riittävästi harjoittaa. nostavat tulva- ja sadeaikoina sen vettä en-
26914: Viime vuosina on maanhankintatoiminnan tistä enemmän, niin tulisi valtion toimesta
26915: kautta muodostettu uusia tiloja Kärppä- ja suorittaa Olhavanjoen perkaus.
26916: Temperisuolle sekä pienemmässä maarm Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
26917: muillekin edellä mainituille soille, joiden kui-
26918: vatus vaatii Olhavanjoen perkausta ja kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26919: nollista viemäriverkostoa eri suoalueille. tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
26920: Kaikki edellä mainitut alueet ovat viljelys- kan määrärahan Olhavanjoen perkaus-
26921: kelpoisia ja niiden kuivattamisen kautta saa- töiden aloittamiseksi.
26922: taisiin riittävästi viljeltävää maata paikalli-
26923: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
26924:
26925: Yrjö Murto. Antti Kinnunen.
26926: Pentti Liedes. Irma Torvi.
26927: 1454
26928:
26929: IV,7o6. - Rah.al. N:o 574.
26930:
26931:
26932:
26933:
26934: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen perkaamiseen.
26935:
26936:
26937: Eduskunnalle.
26938:
26939: Tunnett 1a on, että valtio omistaa laajat Kuren- ja Vuormankoskien niskaa ja Varpu-
26940: metsäalueet Iijokilaaksossa ja Iijokeen ve- virtoja. Tällä toimenpiteellä parannettaisiin
26941: tensä laskevien jokien ja purojen alueilla. lähes 6 000 asukkaan talouselämää ja toi-
26942: Näiden metsäomaisuuksien arvon kohottami- meentuloa ja turvattaisiin niiden elämä,
26943: seksi ja uittokustannusten alentamiseksi on jotka asuvat Sotkajärven, Jongun, Pudas-
26944: valtion toimesta perattu ja puhdistettu jokia järven, Aittojärven, Ypykkäjärven, Livon-
26945: ja puroja ja yläjuoksulle rakennettu uittoa joen alajuoksun ja Ylikollajan joki- ja järvi-
26946: varten vedensäännöstelypatoja. Mutta Ii- alueilla, joita tulvat kaikista ankarinullin
26947: joen keskijuoksulla, Pudasjärven kunnan rasittavat.
26948: kohdalla ei ole suoritettu minkäänlaista joen Kun edellä mainitut perkaustyöt eivät tee
26949: perkausta, vaikka näillä alueilla tulvavahin- haittaa puutavaran uitolle eivätkä Iijoen voi-
26950: got ovat muodostuneet sellaisiksi, että harva malaitosten· rakennussuunnitelmille, niin olisi
26951: on se talo, joka kykenee viljelemään niitä jo korkea aika varata määräraha töiden suo-
26952: vanhoja peltoja, jotka on jo vuosia sitten rittamista varten ja vapauttaa väestö joka-
26953: raivattu. Uuden pellon raivaamisesta ei ole vuotisten tulvien tuottamista ~ahingoista.
26954: puhettakaan. Kun näin on, niin väestön 4- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
26955: loudellinen elämä ja toimeentulo on käynyt ed. Rytingin raha-asia-aloitteeseen n: o 469
26956: kestämättömäksi. Ei tarvitse siis ihmetellä (1954 vp.) ehdotamme kunnioittaen,
26957: tämän alueen väestön mielipiteitä, kun he
26958: sanovat, että olemme pakotettujl:!- jättämään että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26959: lrotikonnun, esi-isiemme työn, ellei kiireelli- tulo- ja menoarvio~ 10 000 00() m.ar-
26960: sesti suoriteta joen perkausta. Tällaiseksi on kan suuruisen määrärahan lijoessq
26961: tilanne kehittynyt. olevien K uren- ja V uormat+kosk~en
26962: Pahimmat tulvavahingot voitaisiin estää sekä V (l,rpuvirtojen perkaamistöicl,en
26963: erittäin pienillä kustannuksilla ruoppaamalla aloittamiseksi.
26964: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
26965:
26966: Eino Rytinki. Artturi Jä.msen.
26967: Eeli Erkkilä. M. 0. Lahtela.
26968: 1455
26969:
26970: IV,7o7. - Rah.al. N:o 575.
26971:
26972:
26973:
26974:
26975: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta Simojokisuun ruop-
26976: paamista varten.
26977:
26978:
26979: E d u s kunnalle.
26980:
26981: Eduskunta on vuoden 1947 valtiopäivillä ja vesirakennushallitus oli ottanut maara-
26982: lausunut toivomuksen, rahan ensi vuoden tulo- ja menoarvioehdo-
26983: tukseensa, mutta eduskunnalle annettuun
26984: ,että Hallitus toimituttaisi tutki- hallituksen esitykseen valtion tulo- ja meno-
26985: muksen mahdollisuuksista saattaa Si- arvioksi vuodelle 1956 sitä ei ole otettu.
26986: mo- ja Kaakamojoet ruoppaamalla Kun kalliitten imuruoppauslaitteiden
26987: kalannousulle sopiviksi sekä ryhtyisi vienti pois Perämereltä ja aikanaan tuonti
26988: sen jälkeen niihin toimenpiteisiin, joi- takaisin aiheuttavat huomattavia turhia lisä-
26989: hin asia ehkä antaa aihetta." kustannuksia, ja kun ruoppauksen ollessa
26990: kesken merenkäynti uhkaa tehdä huomat-
26991: Tähän mennessä asia on kehittynyt niin tavaa vahinkoa jo tehdylle työlle, sitä olisi
26992: pitkälle, että tie- ja vesirakennushallituksen saatava jatkaa välittömästi ensi vuonna.
26993: käytettäväksi asetettiin kuluvan vuoden me- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
26994: noarvion 20 Pl. III: 4 kohdalla 10 000 000
26995: mk. Määrärahan turvin tie- ja vesirakennus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
26996: hallitus on aloittanut työt ja tehnyt näiden tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll luvun
26997: töiden pääosan suorittamisesta urakkasopi- 4 momentin kohdalle 15 000 000 mark-
26998: muksen, jonka loppusumma on 21 700 000 kaa Simojokisuun ruoppaamista var-
26999: mk. Työn loppuunsuorittamista varten tie- ten.
27000: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
27001:
27002: Markus Niskala. Eemil Luukka. Erkki Koivisto.
27003: 1456
27004:
27005: IV,1os. - Rah.al. N:o 576.
27006:
27007:
27008:
27009:
27010: Väyrynen: Määrärahan osoittamisesta Leppi- ja Sääskikosken
27011: perkaamiseksi.
27012:
27013:
27014: E d u s k u n n a ll e.
27015:
27016: Kun Ranuan kunnan läpi virtaavan Simo- ja heidän toimeentulomahdollisuuksiaan siten
27017: joen yläjuoksulla olevat kosket Leppi- ja voitaisiin parantaa, olisi mainitut kaksi kos-
27018: Sääskikoski ovat vielä perkaamatta, aiheut- kea perattava, mieluimmin talvityönä.
27019: taa se keväisin, että Portimojärven vesi nou- Edellä olevan perusteella ehdotan,
27020: see ja pysyttelee pitkin kesää korkealla. Tä-
27021: män vuoksi lähes 500 hehtaaria viljelyksiä ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27022: metsämaita joutuu olemaan veden vaivaa- tulo- ja · menoarvioon 8 000 000 mar-
27023: mana jopa kahden kuukauden ajan. Jotta kan määrärahan Ranuan kunnassa
27024: järven rantamilla asuvat pienviljelijät va- sijaitsevien Leppikosken ja Sääskikos-
27025: pautuisivat näistä jokakesäisistä vahingoista ken perkaamiseksi.
27026: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
27027:
27028: Vilho Väyrynen.
27029: 1457
27030:
27031: IV,7o9. - Rah.al. N:o 577.
27032:
27033:
27034:
27035:
27036: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta K uolajoen perkaus-
27037: töiden aloittamiseen.
27038:
27039:
27040: E d u s k u n n a ll e.
27041:
27042: Kuolajoen perkaustöiden aloittaminen Sal- vaikeuttavat jokivarren viljelyskelpoisten
27043: lan kunnassa on ollut vireillä jo parikym- suomaiden viljelykseen ottamista. Joen vä-
27044: mentä vuotta. Niinpä tarkoitukseen jo vuo- littömässä vaikutuspiirissä on noin 1 000
27045: den 1940 tulo- ja menoarvioesityksessä oli hehtaaria hyvää, mutta nykyisin veden vai-
27046: varattu määräraha, joka kuitenkin sodan ta- vaamaa viljelyskelpoista maata. Töiden aloit-
27047: kia jäi käyttämättä. Viimeksi vuonna 1953 taminen helpottaisi myös huomattavasti seu-
27048: on vesistötoimikunta myöntänyt työluvan dun työllisyystilannetta.
27049: perkaustöiden aloittamiseksi valtion varoilla. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
27050: Kustannusarvio nousee noin 40 milj. mark- ehdotamme,
27051: kaan.
27052: Kuolajoen perkaaminen on tärkeä ja kii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27053: reellinen monestakin syystä. Ensinnäkin ny- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
27054: kyisin perkaamaton joki aiheuttaa suuria ke- kan määrärahan K uolajoen perkaus-
27055: sätulvia turmellen laajoja viljelys- ja niitty- töiden aloittamiseksi Sallan kunnassa.
27056: aToja. Toiseksi sekä kevät- että kesätulvat
27057: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
27058:
27059: Erkki Koivisto. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
27060: Markus Niskala. M. 0. Lahtela.
27061: 1458
27062:
27063: IV,71o. - Rah.al. N:o 578.
27064:
27065:
27066:
27067:
27068: Roine ym.: Määrärah-an osoittamisesta ponttoonisillan raken-
27069: tamiseksi Hirvensalon ja Satavan saarten välille.
27070:
27071:
27072: Eduskunnalle.
27073:
27074: Turun kaupunkiin kuuluvasta Hirvensalon ja vain se, että kuljettaja pystyi ohjaamaan
27075: saaresta johtaa tie Kakskerran pitäjän Sata- vaunun tieh sivuun, pelasti auton ja siinä
27076: van saareen, josta se edelleen jatkuu Kaks- olleet matkustajat suistumasta mereen. Au-
27077: kerran saareen. Molempien saarten vakituis- tolle ja matkustajille tuli kuitenkin vau-
27078: ten asukkaiden lisäksi saarilla on runsaasti rioita. 30-luvulla mainitulla lossilla tapah-
27079: turkulaisten kesäasuntoja. Kesäiseen aikaan tui eräs maamme suurimmista lossionnetto-
27080: tiellä on hyvin vilkas liikenne. Hirvensalon muuksista linja-auton suistuessa jarrujen
27081: ja Satavan saaren välillä oleva lossi ei vilk- epäkuntoon joutumisen vuoksi lossilta me-
27082: kaimpana aikana pysty selviämään liiken- reen, jolloin 17 matkustajaa menetti hen-
27083: teestä, vaan molemmille rannoille muodostuu kensä.
27084: pitkiä autojonoja. Pahimpina ruuhka-aikoina Turun tie- ja vesirakennuspiirissä on suun-
27085: joutuvat autot ja muut kulkuneuvot odotte- niteltu epäkohdan poistamiseksi lossin tilalle
27086: lemaan jopa kolmekin tuntia ennenkuin pää- ponttöonisiltaa. Ponttoonisillan alta voivat
27087: sevät jatkamaan matkaansa. pienehköt moottori- ym. veneet kulkea va-
27088: Viimeksi on lossilla suoritettu liikennelas- paasti ja kun varsinaista laivaliikennettä on
27089: kenta 27. 8. 1954. Mainittuna päivänä oli salmessa suhteellisen vähän, ei liikenne tiellä
27090: lossin ylittäneitä henkilöautoja 265, linja- pahasti häiriintyisi, vaikka silta sen vuoksi
27091: autoja 40, kuorma-autoja 30, pakettiautoja silloin tällöin jouduttaisiinkin katkaisemaan.
27092: 29, moottoripyöriä 46, traktoreita 2, hevosia Mainitun ponttoonisillan kustannukset ovat
27093: 5, polkupyöriä 78 ja jalankulkijoita 102. n. 40-50 milj. markkaa.
27094: Laskenta-ajan jälkeen on moottoriajoneuvo- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
27095: liikenne vielä huomattavasti lisääntynyt, jo- dotamme,
27096: ten esitetyt numerot eivät vastaa enää lähes-
27097: kään tämän hetken liikennettä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27098: Liikenne lossille on lisäksi vaarallinen, tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll luvun
27099: sillä lossille tultaessa on jyrkkä alamäki. 3 momentille 40 000 000 markkaa
27100: Auton jarrujen pettäessä vain onnellinen ponttoonist"llan rakentamiseksi Hirven-
27101: sattuma voi estää pahempien tapaturmien salon saaresta Satavan saareen joh-
27102: sattumisen. Aivan äskettäinkin erään linja- tavalle tielle.
27103: auton jarrut joutuivat paikalla epäkuntoon
27104: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
27105:
27106: Eino Roine. Urho Kulovaara.
27107: Paavo Aitio. Rafael Paasio.
27108: Mauno Jussila. Kalle Jokinen.
27109: Kalervo Saura. Harras Kyttä.
27110: Vappu Heinonen. Irma Karvikko.
27111: Aimo Aaltonen. Urho Kähönen.
27112: V. J. Sukselainen. Judit Nederström-Lunden.
27113: 1459
27114:
27115: IV,7u. - Rah.a.l. N:o 579.
27116:
27117:
27118:
27119:
27120: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
27121: seksi Kirjamoin salmeen.
27122:
27123:
27124: E d u s k u n n a 11 e.
27125:
27126: Lappeenrannasta Taipalsaaren kunnan vässä Lappeenrantaan, aiheutuu yhden työ-
27127: kautta johtava maantie on rakennettu hyvä- tunnin menetys päivittäin. Se alentaa suu-
27128: kuntoiseksi, mutta 10 km:n päässä Lappeen- resti ajon kannattavaisuutta.
27129: rannasta sijaitseva Kirjamoisten salmi muo- Sillan rakentamisella Kirjamoin salmeen
27130: dostaa vaikean haitan liikenteen normaali- on merkitystä Lappeenrannan ja Mikkelin
27131: sessa kulussa. Salmen yli välittää liikennettä seutujen välisessä liikenteessä. Matka lyhe-
27132: 20 tonnia kuormaava moottorilossi. Se ylit- nisi tätä tietä kulkien suunnitellun Kuhalan
27133: tää salmen keskimäärin 170 kertaa vuoro- -Partakosken tieoikaisun toteuttamisen jäl-
27134: kaudessa, mutta vilkkaimpina aikoina syn- keen yli 10 km, joten olisi odotettavissa,
27135: tyy silti ajoneuvojonoja lossirantaan. Ras- että näiden alueiden liikenne siirtyisi pää-
27136: kaan käytön johdosta lossi menee usein epä- asiassa tälle, muuten hyväkuntoiselle tielle.
27137: kuntoon, jolloin vanhalla pikku lossilla on Matkan lyheneminen merkitsisi vilkkaan lii-
27138: vielä vaikeampi hoitaa suurta liikennettä. kenteen huomioon ottaen suurta taloudellista
27139: Lossiliikenteen valtiolle aiheuttamat vuotui- hyötyä. Lappeenrannassa, Lauritsalassa ja
27140: set käyttö- ja korjauskustannukset ovat huo- niiden ympäristökunnissa on jälleen ensi
27141: mattavan suuret kohoten useaan miljoonaan talvena odotettavissa huomattavan laajaa
27142: markkaan. työttömyyttä. Sillan rakentaminen olisi lä-
27143: Salmen ylittäminen lossilla viivyttää heinen ja sopiva työkohde, johon voitaisiin
27144: jokaista ajoneuvoa keskimäärin 15 minuuttia, sijoittaa näiden kuntien työttömiksi joutu-
27145: silloinkin kun ei tarvitse jonottaa. Päivittäin neita työläsiä. Viime kesän osittainen kato
27146: kulkee salmen yli n. 500 ajoneuvoa. Niiltä on aiheuttanut Taipalsaaren pienviljelijä-
27147: menee yhteensä vuorokaudessa n. 125 työ- väestölle suuria taloudellisia menetyksiä, ja
27148: tuntia hukkaan. Vuodessa kohoaa moottori- pakottaa heidät aikaisempia vuosia suurem-
27149: ajoneuvojen yhteinen ajanhukka varovasti- massa määrässä etsimään lisäansioita. Sillan
27150: kin laskien useaan kymmeneentuhanteen työ- rakentamisessa tarjoutuisi heille sopivia työ-
27151: tuntiin. Monet autoilijat pitävät parempana tilaisuuksia. Kun työt saadaan alulle, voi-
27152: kiireen sattuessa ajaa parikymmentä kilo- taisiin niitä myös työttömyysvaroilla jatkaa.
27153: metriä kiertäen Savitaipaleen kautta silloin, Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27154: kun saattaisi joutua odottamaan Iossiran-
27155: nassa ylipääsyä pitemmän aikaa. Viivytyk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27156: sen aiheuttamaa vuotuista taloudellista me- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
27157: netystä on vaikea arvioida, mutta useisiin kaa Kirjamoin salmen sillan raken-
27158: miljooniin se kohoaa. Esimerkiksi jokaiselle nussuunnitelman laatimiseen ja töiden
27159: puutavaran ajossa olevalle kuorma-autolle, aloittamiseen TaipaZsaaren kunnassa.
27160: joka ajaa Taipalsaarelta kaksi kuormaa päi-
27161: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
27162:
27163: Tauno Kelovesi. Bernming Lindqvist.
27164: Toivo Kujala. Veikko Kokkola.
27165: Yrjö Sinkkonen.
27166:
27167: 79 E 626/55
27168: 1460
27169:
27170: IV,n2. - Ra.h.al. N:o 580.
27171:
27172:
27173:
27174:
27175: K.uittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan ra-
27176: kentamiseksi Saimaan kanavan yli Lauritsalan kauppa-
27177: lassa.
27178:
27179:
27180: E d u s k u n n a ll e.
27181:
27182: Kuten tunnettua, ei Kaakkois-Suomen Saimaan kanavan yli johtavan sillan raken-
27183: työttömyys ole vielä tänäänkään poistunut taminen, joka joskus kuitenkin tulee tehtä-
27184: siinä määrin, ettei varauksia ensi talven väksi.
27185: työttömyyden varalta pitäisi tehdä. Pahim- Edellä esitettyihin perusteluihin sekä vuo-
27186: man työttömyyden kohteeksi kausityöstä den 1954 valtiopäiville jätettyyn raha-asia-
27187: ovat joutuneet Imatran ja Lauritsalan aloitteeseen n: o 484 viitaten ehdotamme
27188: kauppalat, sillä niissä molemmissa on ollut kunnioittaen,
27189: runsaasti rakennustyöväkeä, ja heidän sijoit-
27190: tamisensa ensi talvena vastaavanlaiseen työ- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27191: hön on ilman erikoistoimenpiteitä vaikeata, tulo- ja menoarvioon 55 000 000 mar-
27192: - näin sanovat johtavassa asemassa olevat kan suuruisen määrärahan Saimaan
27193: henkilöt. Onhan luonnollista, että kun raken- kanavan yli johtavan maantiesillan
27194: nustyöt talvella supistuvat huomattavasti, rakentamista varten Lauritsalan kaup-
27195: niin olisi näiden tilalle löydettävä uusia palassa.
27196: töitä. Yksi tällainen työkohde on olemassa,
27197: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
27198:
27199: Juho Kuittinen. Veikko Kokkola.
27200: Tauno K.elovesi. Valto Käkelä.
27201: 1461
27202:
27203: IV,11a. - Rah.aL N:o 581.
27204:
27205:
27206:
27207:
27208: Kaasalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
27209: Vammalan kauppalalle Vammaskosken sillan levittämistä
27210: varten.
27211:
27212:
27213: Eduskunnalle.
27214:
27215: Maantieliikenteen jatkuvasti vuosi vuodelta nassa jalankulkijain määrä melkein kaksin-
27216: viikastuessa joutuu teiden yleinen kunto ko- kertaistuu ja polkupyöräilijöiden joukko huo-
27217: valle koetukselle, ja olisi varmaankin suori- mattavasti lisääntyy.
27218: tettava erittäin runsaasti parannuksia, jotta Kun silta yli 40 vuotta takaperin valmis-
27219: tieolomme alkaisivat edes tyydyttävästi vas- tui, niin kykeni se silloin vaatimattomasta
27220: tata nykyajan tarpeita. Erikoisen lohdutto- leveydestään huolimatta varmaankin erin-
27221: malta näyttää tilanne monien siltojen osalta. omaisella tavalla palvelemaan sinä aikana
27222: Yhtenä kaikkein tärkeimpien, sekä kiireelli- tapahtuvaa liikennettä, mutta nykyinen ti-
27223: sen ensiavun tarpeessa olevien siltojen jouk- lanne - kuten suoritettu liikennelaskenta
27224: koon kuuluu Vammaskosken silta. Tämä vakuuttavasti osoittaa - alkaa näyttää huo-
27225: silta, joka kivirakenteisena valmistui vuonna lestuttavalta ja vaikuttaa siltä, että on jo
27226: 1914, siirtyi vuoden 1955 alussa tapahtuneen saavuttu sillan suorituskyvyn äärirajalle.
27227: alueliitoksen johdosta Vammalan kauppalan Kaiken lisäksi ryhdyttäneen aivan lähiaikoina
27228: alueelle. Sillan ja sen pengerosien yhteen- paikkakunnalle rakentamaan vielä uutta huo-
27229: laskettu pituus on 179 metriä, mutta leveyttä mattavan kokoista teollisuuslaitosta, mikä
27230: ainoastaan 6 m. Silta palvelee Kokemäen- myös merkitsee liikenteen runsasta vilkastu-
27231: joen ylityspaikkana tärkeätä kauttakulkulii- mista, joten tilanne käy entistäkin vaikeam-
27232: kennettä Turun-Tampereen välisellä pää- maksi. Tämä uhkaava pulma tulisi nopeasti
27233: tiellä, myöskin muille tahoille maakuntaan ja suhteellisen pienillä kustannuksilla korja-
27234: suuntautuvien maanteiden kautta tapahtuvaa tuksi', kun nykyistä siltaa levennettäisiin.
27235: vilkasta liikennettä. Tämän lisäksi kauppalan Sitä varten on olemassa valmis suunnitelma,
27236: sisäisten yhteyksien kannalta sillan merkitys mutta työtä ei voida suorittaa työttömyys-
27237: on luon11ollisesti korvaamaton. Viimeaikai- työnä.
27238: sesta sillan yli tapahtuvan liikenteen laajuu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27239: desta antaa havainnollisen selvityksen elo- nioittaen,
27240: kuun 27 päivänä 1954 kello 6.00-22.00 väli-
27241: senä aikana suoritettu liikennelaskenta, jona että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27242: aikana sillan ylitti: 292 kuorma-autoa, 475 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 mar-
27243: henkilöautoa, 68 omnibusautoa, 145 moottori- kan suuruisen määrärahan avustuk-
27244: pyörää, 4 traktoria, 2 963 polkupyöräilijää ja seksi Vammalan kauppalalle V ammas-
27245: 615 jalankulkijaa. Koulujen ollessa toimin- kosken sillan levittämistä varten.
27246: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
27247:
27248: Nestori Kaasalainen. Matti Mattila.. Laura Bra.nder-Wa.llin.
27249: Matti Raipala. Yrjö Sinkkonen. Antti J. Ra.ntamaa..
27250: Eino Palovesi. Atte Pakkanen. Erkki Ryömä..
27251: Esa. Koivusilta. Einari Jaakkola. Arvo Sävelä..
27252: 1462
27253:
27254: IV,u4. - Rah.al. N:o 582.
27255:
27256:
27257:
27258:
27259: Heikura. ym.: Määrärahan osoittamisesta Salmin maantie-
27260: sillan rakentamiseksi Ikaalisten kunnassa.
27261:
27262:
27263: Eduskunnalle.
27264:
27265: Eduskunnan ja valtiovallan käytössä on kautta suuntautuvaa valtamaantierakennus-
27266: viime vuosina kiinnitetty huomiota mm. suunnitelmaa, voidaan sillan ja maantiepa-
27267: maanteittemme liikenne-edellytysten kohenta- rannushankkeen toteuttamiseksi toimia niit-
27268: miseen. Tämä onkin luonnollista maassa, ten suunnitelmien pohjalla, jotka tieviran-
27269: jossa rautatieverkosto on harva ja arvokkaat omaiset ovat valmistaneet Tampereen-Vaa-
27270: metsävarat ja asutusseudut ovat riippuvai- san valtamaantien parantamiseksi. Kun silta
27271: sia nimenomaan maanteittemme liikennekun- on kohtuuttoman kapea ja jo vuosia tilapäis-
27272: nosta. Myös suuresti lisääntynyt moottori- korjauksin ylläpidetty, niin sen kunnostami-
27273: ajoneuvoliikenne tekee maanteittemme ja seen olisi käytävä viipymättä. Tulo- ja
27274: maantiesiltojen varmistamisen ja kohentami- menoarviosta vuodelle 1956 puuttuu kui-
27275: sen tärkeäksi. tenkin määräraha Salmin sillan rakentami-
27276: Tällaista parantamista kaipaavia kohtia seksi. Eduskunnan olisi tämä puute korjat-
27277: Satakunnassa on mm. Tampereen-Vaasan tava. Maantieparannushanke olisi välittömästi
27278: maantiellä oleva ns. Salmin silta Ikaalisten myös hoidettava siltarakennustöitten ohella,
27279: kunnassa. Mainittakoon, että ko. siltaraken- koska liikenne-edellytykset pääsevät vasta
27280: nushankkeen toimeenpanon toteuttamiseksi tällöin oikeuksiinsa. Tämän seutukunnan
27281: on tehty jo useita niin toivomus- kuin työllisyystilanteenkin hoito vaatisi työkoh-
27282: raha-asia-aloitteita ja kulkulaitosvaliokunnan teita, jotta laajan Pohjois-Satakunnan met-
27283: ja kansanedustajain maantieretkeilyllä sävarojen taloudelliselle käytölle ja talous-
27284: vuonna 1954 paikan päällä osoitettu maini- elämän kehitykselle avautuisi paremmat
27285: tun sillan rakentamisen välttämättömyys. mahdollisuudet.
27286: Hankkeen toteuttamista on viivästyttänyt Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
27287: paikallinen erimielisyys ko. valtatien pai- nioittaen,
27288: kasta Ikaalisten kauppalan kohdalla. Toinen
27289: suunnitelma tarkoitti tien suunnattavaksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27290: yli lahden Kilvakkalan-Parkanon maan- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
27291: tielle, joten Salmin sillan merkitys valta- markkaa Salmin maantiesillan raken-
27292: maantien rakennusohjelmasta syrjään jää- tamiseen ja sen yhteydessä tienparan-
27293: vänä olisi jäänyt pieneksi. Kun nyt kuiten- nushankkeen alulle saattamiseen Tam-
27294: kin Ikaalisten kunta ja kauppala virallisesti- pereen-Vaasan valtamaantiellä Ikaa-
27295: kin ovat päättäneet puoltaa Salmin sillan listen kunnassa.
27296: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
27297:
27298: Eino E. Heikura. Jaakko Hakala.
27299: Antti J. Rantamaa. Arvo Sävelä.
27300: Toivo Antila. Pertti Rapio.
27301: Eino Rytinki. Einari Jaakkola.
27302: Nestori Kaasalainen. T. Saloranta.
27303: Irma Rosnell. Erkki Ryömä.
27304: Mauri Ryömä.
27305: 1468
27306:
27307: IV,nli. - Rah.al. N:o 583.
27308:
27309:
27310:
27311:
27312: Raipala. ym.: Määrärahan osoittamisesta Salmin sillan raken-
27313: tamiseksi Ikaalisten kunnan Kilvakkalan kylässä.
27314:
27315:
27316: E d u s k u n n a 11 e.
27317:
27318: Eduskunnan kulkulaitosvaliokunta ja osa huomioon Tampereen-Vaasan valtatien val-
27319: valtiovarainvaliokunnan jäseniä kävi touko- tava, yhä kasvava liikenne, rautatietä kun
27320: kuussa 1954 tutustumassa Tampereen-Vaa- ei näillä seuduilla ole, olisi tärkeätä liiken-
27321: san valtatiellä Ikaalisten kunnassa Kilvak- teen jatkumiselle, että uusi silta saadaan
27322: kalan kylässä olevaan Salmin siltaan ja to- valmiiksi ennen kuin vanha lopullisesti ro-
27323: tesi silloin, että tämä viime vuosisadalta pe- mahtaa. Tie- ja vesirakennushallituksen
27324: räisin oleva puusilta on niin loppuun käy- kustannusarvion mukaan uusi silta tulisi
27325: tetty, että sillalla on moottoriajoneuvojen maksamaan 40 000 000 markkaa ja ensi
27326: nopeus alennettu 20 kilometriin tunnissa ja vuonna työn aloittamiseen tarvittaisiin
27327: että raskaammat linja-autot saavat ylittää 10 000 000 markkaa.
27328: sillan vain tyhjinä. Pakon edessä on kysy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27329: myksessä olevaa siltaa väliaikaisesti vahvis- nioittaen,
27330: tettu ja tie- ja vesirakennushallituksen an-
27331: tamien tietojen mukaan silta näitten vah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27332: vistusten avulla saattaa kestää väliaikaisena; tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
27333: siltana sen ajan, jonka uuden rakentaminen kan määrärahan Ikaalisten kunnan
27334: kestää. Kun silta on edelleen tie- ja vesi- Kilvakkalan kylässä olevan Salmin
27335: llakennushallituksen lausunnon mukaan hei- sillan rakentamistyön aloittamista var-
27336: koimpia siltoja maassamme, kun otetaan ten.
27337: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
27338:
27339: Matti Raipala. Artturi Tienari.
27340: Mauri Seppä. Erkki Leikola.
27341: Toivo Antila. Jaakko Hakala.
27342: Väinö Tikkaoja.
27343: 1464
27344:
27345: IV,716, - Ra.h.a.l. N:o 584.
27346:
27347:
27348:
27349:
27350: :Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta Salmin sillan rakenta-
27351: miseksi IkaaUsiin.
27352:
27353:
27354: E d u s k u n n a.ll e.
27355:
27356: Tampereen-Vaasan valtatien parantami- ovat jääneet riittämättömiksi. Kunnassa
27357: nen ja oikaisujen suorittaminen Ikaalisten kaivataan erikoisesti sellaisia vapaita, pitkä-
27358: kunnan osalla on ollut jo pitemmän aikaa aikaisia työmaita, joista osa kuntalaisista
27359: vireillä. Suunnitelmien toteuttamista ovat saisi toimeentulonsa. Tällainen työmaa muo-
27360: kiirehtimässä liikenteen jatkuva lisääntymi- dostuisi niiden suunnitelmien toteuttamisesta,
27361: nen ja erikoisesti Salmin sillan uudelleen jotka edellyttävät Salmin sillan ja sille joh-
27362: rakentaminen. Silta on ollut jo pitemmän tavien tieosuuksien rakentamista. Suunni-
27363: aikaa liikenneturvallisuudelle vaarallinen, telma ei ole yksinomaan maakunnallinen ky-
27364: minkä vuoksi sitä on jouduttu korjaamaan symys, vaan se on myöskin valtakunnallinen,
27365: siinä tarkoituksessa, että siltaa voitaisiin koska tämä tie yhdistää suuren väestökes-
27366: käyttää liikenteen palveluksessa siksi, kunnes kuksen Tampereen Länsi-Suomeen, Etelä-
27367: uusi silta uuden tiesuunnan edellyttämään ja Keski-Pohjanmaahan.
27368: paikkaan on sa:atu kiireellisesti rakennetuksi. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
27369: I<kaalisten kunta on yksi niitä Pohjois-
27370: Satakunnan kuntia, jossa ei ole teollisuutta että Eduskunta ottaisi vuoden .1956
27371: eikä myöskään valtion töitä kunnan alueella tulo- ja menoarvioon 20 Pl. 111 luvun
27372: ole ollut. Työttömyyskausina työttömät on 3 momentille 20 000 000 markkaa Sal-
27373: täytynyt lähettää kaukaisille siirtotyömaille, min sillan rakennustöiden aloittami-
27374: joissa ansiotulot, varsinkin perheellisille kah- seksi Ikaalisten kunnan Sammin ky-
27375: dessa paikassa asumaan joutumisen vuoksi, lässä.
27376: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
27377:
27378: Pertti Ra.pio. Mauri Ryöm.ä.
27379: Arvo Sävelä. Pentti Liedes.
27380: 1465
27381:
27382: IV,111. - Rah.al. N:o 585.
27383:
27384:
27385:
27386:
27387: Seppi ym.: Miiiirärahan osoittamisesta Karjulan sillan ja
27388: Ruoveden välisen maantien oikaisemiseen.
27389:
27390:
27391: E d u s k u n n a 11 e.
27392:
27393: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimesta joudutettava. Tavarankuljetuksen siirtyessä
27394: on laadittu .suunnitelma maantien oikaisemi- entistä enemmän autokuljetukseen, on kan-
27395: seksi tieosuudella Karjulan silta-Ruovesi. santaloudellisestikin edullista maanteiden
27396: Tien oikaisusuunnitelma on laadittu sen kunnon parantaminen. Tiellä on nytkin suh-
27397: vuoksi, että ko. maantie on erittäin mäki- teellisen vilkas liikenne, joka huomattavasti
27398: nen ja mutkikas ja sellaisenaan liikenteelle tulisi lisääntymään tien oikaisun jälkeen,
27399: kovin haitallinen. Tieosuudella on eräitä sil- sillä matka Ruovedeltä Tampereelle tulisi
27400: toja, joiden kunto on niin heikko, että ne tätä tietä kaikkein lyhimmäksi, joten liikenne
27401: olisi kiireellisesti uusittava. Suunnitelman ohjautuisi tälle tielle.
27402: mukaan tie tulee rakennettavaksi suurim- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
27403: malta osaltaan uuteen paikkaan, joten nykyi-
27404: siä siltoja ei kannata rakentaa uudestaan, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27405: koska ne tien siirtyessä jäisivät käyttämät- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
27406: tömiksi. Autoliikenteen yhä kasvaessa on kan määrärahan Karjulan Sillan-
27407: turvallisuussyistäkin maanteiden oikaisuja Ruoveden maantien oikaisua varten.
27408: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
27409:
27410: Usko Seppi. Leo Suonpää. Lauri Myllymäki.
27411: 1466
27412:
27413: IV, 718. - Rah.al. N: o 586.
27414:
27415:
27416:
27417:
27418: Myllymäki ym.: Määrät·akan osoittamisesta Louhusalmen sil-
27419: lan rakentamiseen.
27420:
27421:
27422: Eduskunnalle.
27423:
27424: Säynätsalon kunta on muodostunut kol- kastumaan. Asutuksen lisääntyessä on myös
27425: melle saarelle ja on siellä 3 500 asukasta. kunnallisen toiminnan siirtyminen Lehtisaa-
27426: Kunnan alue on vajaat 600 hehtaaria. Teh- reen ollut välttämätöntä. Sinne on sijoitettu
27427: taat ja suurin osa hallintorakennuksista si- keskuspäiväjatkokoulu, kunnallinen työväen-
27428: jaitsevat Säynätsalon saarella, mutta yhä li- opisto sekä kunnallinen, täysin koneellistettu
27429: sääntyvä asutus on muodostunut nykyisin pesula, jota käyttävät kaikki kuntalaiset.
27430: pääasiassa Lehtisaaren ja Muuratsalon saa- Säynätsalon kunta on ryhtynyt toimen-
27431: rille, joissa asuu yhteensä 1 800 henkilöä. piteisiin sillan rakentamiseksi Louhusalmeen.
27432: Muuratsalossa asuu myös Muuramen kunta- Insinööri Bruno Kivisalo on laatinut silta-
27433: laisia. suunnitelman, ja hänen sekä rakennusinsi-
27434: Säynätsalon saari on sillalla yhdistetty nöörien kustannuslaskelmien perusteella tä-
27435: mantereeseen, ja samoin on Lehtisaaren ja män sillan kokonaiskustannusarvio nousee
27436: Muuratsalon välillä silta. Lehtisaaren ja n. 150 miljoonaan markkaan.
27437: Säynätsalon saaren välillä on 280 m leveä Sillan rakentamiseen on käytetty pää-
27438: Louhusalmi, jossa liikennettä välittää pieni . asiassa kunnan varoja, joskin valtio on vähäi-
27439: ja hidasliikkeinen lossi. sellä summalla työtä avustanut. Tähän men-
27440: Lokakuun 10 päivänä 1952 liikennöi lossi nessä on työn suorittaminen maksanut 70
27441: Säynätsalon-Lehtisaaren väliä 94 kertaa, miljoonaa markkaa. Kunnan kantokyky ei
27442: veneet Säynätsalosta Lehtisaareen 45 kertaa kuitenkaan riitä sillan valmiiksi rakentami-
27443: ja henkilöiden koko ylimenomäärä vuorokau- seen ja siksi siihen olisi myönnettävä enem-
27444: dessa oli 1 696 aikuista ja 363 lasta, veneillä män valtion tukea.
27445: kulki 84 aikuista ja 65 lasta, yhteensä 2 208 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
27446: henkeä, lisäksi 683 polkupyörää, 18 linja-
27447: autoa, 39 kuorma-autoa ja 27 muuta moot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27448: toriajoneuvoa. Kunnan ainoa vara-asuntoalue tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
27449: on Seppälän alue Muuratsalon saarella, jo- kan määrärahan Säynätsalon kunnassa
27450: ten asukasmäärä siellä on yhä lisääntynyt ja sijaitsevan Louhusalmen yli johtavan
27451: liikenne Louhusalmessa tulee jatkuvasti vil- sillan rakentamista varten.
27452: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
27453:
27454: Lauri Myllymäki. Leo Suonpää. Usko Seppi.
27455: Eino Roine. Pauli Puhakka. Elli Stenberg.
27456: 1467
27457:
27458: IV,n9. - Rah.al. N:o 587.
27459:
27460:
27461: Bama.ra ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrönsalmen st'llan
27462: rakentamista koskevan tutkimuksen toimittamista varten.
27463:
27464: E d u s k u n n a 11 e.
27465:
27466: Rautatie- ja maantiesiltana toimiva Kyrön- nen jalkakäytävä, c) pituus kääntösillan
27467: salmen silta, joka on ainoa Saimaan vesistön osalta 40 m 60 sm.
27468: ylityskohta itäiseltä raja-alueelta Savonlin- Laskiessa on todettu, että vilkkaimman lii-
27469: nan kautta länteen suuntautuville teille ja kenteen aikana saattaa sillan ylittää 300 ajo-
27470: päinvastoin, ei enää kykene tyydyttämään neuvoa tunnissa eli joka minuutti viisi ajo-
27471: normaalia liikennettä, koska: neuvoa. Myöskin laskennassa on merkille
27472: 1) sillan ylittää vuorokaudessa keskimää- pantu, että vrk:ssa 14 tunnin aikana joutui
27473: rin a. 3 100 ajoneuvoa, b. 1 500 jalankulki-• 360 ajoneuvoa jonottamaan sillan takana,
27474: jaa, siis yhteensä 4 600 liikennöitsijää. Vilk- kun silta oli junaliikenteen takia suljettuna.
27475: kain liikenneaika on klo 11-12 ja 13-14 Aina kerrallaan silta joutuu junaliikenteen
27476: väliset ajat. takia olemaan suljettuna keskimäärin 8-10
27477: 2) Silta joutuu olemaan suljettuna ajo- minuuttiin. Talviliikenteen aikana on joskus
27478: neuvoliikenteeltä: a) junaliikenteen takia silta junaliikenteen takia ollut kiinni jopa
27479: keskimäärin 14 kertaa vrk: ssa ( 5 110 kertaa 35: kin minuuttia. Laivaliikenteen takia on
27480: v:ssa). Ajassa laskettuna joutuu silta ole- silta keskimäärin 17 minuutin ajan suljet-
27481: maan junaliikenteen takia suljettuna päivit- tuna.
27482: täin 2-2 % tuntiin, kesällä laivaliikenteen Savonlinnan kaupunki ei yksinään kykene
27483: aikana 2,15-3 tuntiin. b) laivaliikenteen ta- (nykyinen veroäyri 13 mk) eikä edes ole vel-
27484: kia keskimäärin 100 kertaa 7 kk: n aikana vollinen tämän Suomen pisimmän sillan pul-
27485: ( 13 kertaa kk : ssa) . Ajassa laskettuna 26 man ratkaisemiseen, ja koska kansainväliset
27486: tuntia yhteensä, kun laskemme, että silta tieliikennesäännötkin edellyttävät, että tielii-
27487: joutuu olemaan aina kerrallaan kiinni 17 kenteen on oltava kaksipuolinen, kun lii-
27488: min. Tilasto osoittaa nimittäin, että silta on kenne kohoaa 5 000-6 000: een moottoriajo-
27489: laivaliikenteen takia kiinni 12 minuutista neuvoon vuorokaudessa ja koska Kyrönsal-
27490: 25 minuuttiin aina kerrallaan. Vuonna 1953 men sillan liikenne on nopeaa vauhtia saa-
27491: oli heinäkuu vilkkain, jolloin silta piti avata vuttamassa tämän rajan, niin käy uuden sil-
27492: 23: lle laivalle. lan rakentaminen Savonlinnan kaupungille
27493: Kun ottaa huomioon juna- ja laivaliiken- täysin mahdottomaksi.
27494: teen, joutuu silta olemaan ajoneuvoliiken- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
27495: teeltä suljettuna keskim. 433 kertaa kk:ssa, tamme kunnioittaen,
27496: mikä merkitsee ajassa n. 72 tuntia. On myös
27497: huomattava, että silta on laivaliikenteen ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27498: kia suljettuna paitsi ajoneuvoilta myös ja- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
27499: lankulkijoilta. kan määrärahan Kyrönsalmen sillan
27500: 3) Sillan leveys: a) yleensä 4,7 m, b) rakentamisen tutkimiseen ja suunnit-
27501: kääntösillan osalta 3,0 m ynnä 0,8 m levyi- teluun maantieliikennettä varten.
27502: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
27503:
27504: Irma Hamara. Edvard Pesonen. Jaakko Hakala.
27505: Sylvi Balinen. Erkki Tuuli. Päiviö Hetemäki.
27506: R. Hallberg. Onni Hiltunen. Erkki Koivisto.
27507: K. F. Haapasalo. Viljo Virtanen. Aukusti Pasanen.
27508: Saara Forsius. Antti J. Rantamaa. Niilo Nieminen.
27509: Onni Mannila.
27510: 80 E 626/55
27511: 1468
27512:
27513: IV,72o. - Rah.al. N:o 588.
27514:
27515:
27516:
27517:
27518: Tikkaoja ym.: Määrärahan 03oittamisesta Palon maantiesil-
27519: lan rakentamiseen Ilmajoella.
27520:
27521:
27522: E d u s k u n n a ll e.
27523:
27524: Seinäjoelta Suupohjaan johtavalla maan- mukaan ei uutta . siltaa rakennettaisi nykyi-
27525: tiellä on Ilmajoen kunnan Palon kylässä sen sillan paikalle. Tämä huomioiden ei
27526: Kyrönjoen yli johtava, alkuaan kevyelle lii- uutta siltaa rakennettaessa tarvitsisi raken-
27527: kenteelle suunniteltu, 58,5 m:n jännemittai- taa erikoista varasiltaa, koska nykyinen vielä
27528: nen Palon · riippusilta. Aikoinaan toimite- · 'toimittaisi sen tehtävän.
27529: tussa tarkastuksessa todettiin sillan kestävän Suunnitelmat uuden sillan rakentamiseksi
27530: vain korkeintaan 6 tonnin kuormituksen. ovat valmiina ja on tie- ja vesirakennushalli-
27531: Varsinkin viimeisten vuosien aikana on lii- tus arvioinut sillan sekä sille johtavien tulo-
27532: kenne ko. tiellä suuresti vilkastunut ja yhä teiden rakennuskustannukset 60 miljoonaksi
27533: raskaampien kulkuneuvojen käytöstä johtuen markaksi sekä esittänyt ensi vuoden meno-
27534: on jo ennestäänkin heikkokuntoinen silta arviossaan 25 miljoonan markan määrärahaa
27535: tullut liikenteelle vaaralliseksi. työn aloittamista varten.
27536: Sekä toimitetut liikennelaskennat että lii- Kun hallituksen tulo- ja menoarvioesityk-
27537: kennekartat osoittavat Seinäjoen-Suupoh- sessä vuodelle 1956 ei ole ehdotettu Palon
27538: jan tien yhdeksi kaikkein vilkas- ja raskas- sillan rakentamiseksi vielä pientäkään mää-
27539: liikenteisimmäksi maantieksi Etelä-Pohjan- rärahaa, niin edellä esitetyn perusteella
27540: maalla. Mm. linja-autoja kulkee siitä päivit- ehdotamme kunnioittavasti,
27541: täin useita kymmeniä. Varsinkin vilkkaim-
27542: pina soran- ja puutavaranajon aikoina on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27543: silta jopa kaksinkertaisen liikakuormituksen tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
27544: alaisena. Tämän johdosta saattaa liikenne kan määrärahan Palon maantiesillan
27545: Kyrönjoen yli milloin tahansa katketa. ja sille johtavien tuloteiden töitten
27546: Tieviranomaisten tekemien suunnitelmien aloittamiseksi Ilmajoen pitäjässä.
27547: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
27548:
27549: Väinö Tikkaoja. T. Saloranta.
27550: Toivo Antila. Mauri Seppä.
27551: 1469
27552:
27553: IV,121. - Ra.h.al. N:o 589.
27554:
27555:
27556:
27557:
27558: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuortaneen Ruo-
27559: nan sillan korjaamiseen.
27560:
27561:
27562: E d u s k u n n a II e.
27563:
27564: Lapuan-Kuortåneen tiellä on ns. Ruonan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
27565: silta, joka on kapea ja liikenteelle vaaralli-
27566: nen. Sillan molemmin puolin on tie tosin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27567: kohotettu kivillä, mutta satojen metrien mat- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
27568: kalla se on kapea ja kaipaisi levitystä. Lii- · määrärahan K uortaneen Ruonan sillan
27569: kenteen turvallisuudenkin kannalta silta olisi korjausta varten.
27570: saatava korjatuksi liikenteen vaatimaan kun-
27571: toon.
27572: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
27573:
27574: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
27575: Nestori Nurminen. Toivo Åsvik.
27576: 1470
27577:
27578: IV,122. - Rah.al. N:o 590.
27579:
27580:
27581:
27582:
27583: Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Löytänänsalmen
27584: s~1lan rakentamista varten.
27585:
27586:
27587:
27588: E d u s k u n n a 11 e.
27589:
27590: Jyväskylän-Kokkolan maantieltä, noin kunnossapitovälineitä, kuten auroja, lanoja
27591: 8 km Karstulan kirkolta Jyväskylään haa- ja tiekarhuja. Sillan kunto on erittäin
27592: rautuu maantie Kannonkosken kirkolle ns. heikko. 20. 4. 1953 on tehty suunnitelma sil-
27593: Kannonhaaran tien risteyksestä Vastin- lan uudelleen rakentamisesta sekä sen yhtey-
27594: Kallion maantienä. Edellä mainittu maantie dessä parannettavaksi ehdotettavasta tiestä.
27595: yhdistää Karstulan-Kannonkosken kirkon- Silta ehdotetaan 5 m: n vapaa-aukkoiseksi
27596: kylät ja liikenne tiealueella on erittäin vil- ja sen hyödylliseksi leveydeksi 6,40 m. Pa-
27597: kasta. Lähivuosina tulee liikenne muodostu- rannettavaksi ehdotetun tien pituus on
27598: maan vielä vilkkaammaksi, johtuen siitä, 1300 m. Tie ehdotetaan tehtäväksi 6 m:n
27599: että Suolahden-Haapajärven rautatie kul- leveäksi II luokan tieksi. Kokonaiskustan-
27600: kee Kannonkosken pitäjän alueella halkoen nusarvio on 11190 000 markkaa, josta tie-
27601: kirkonkylän alueen. Puutavaraliikenne tulee työn osuus 5 318 930 markkaa ja lisäksi
27602: muodostumaan näiltä metsärikkailta alueilta yleiskustannukset eli yhteensä 7 255 000
27603: rautatien varteen huomattavaksi. Postiauto- markkaa, joten sillan kustannuksiksi jää
27604: linja, joka kulkee linjalla Seinäjoki-Kars- 3 935 000 markkaa.
27605: tula-Kivijärvi-Kannus, olisi hyväksytty Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27606: kulkemaan linjalla Seinäjoki-Karstula- nioittaen,
27607: Kannonkoski-Kivijärvi-Kannus, mutta
27608: Löytänänsalmen silta, jonka hyödyllinen le- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27609: veys on vain 2,95 m, esti kapeuden ja hei- tulo- ja menoarvioon 11190 000 mar-
27610: kon kunnon vuoksi suunnitelman hyväksy- kan määrärahan Löytänänsalmen sil-
27611: misen. Nykyinen silta on vaarnapalkkisilta, lan rakentamista ja välittömässä lä-
27612: ja sen kapeus muodostaa pahimman esteen, heisyydessä olevan tien korjausta
27613: koska sillan yli ei voida kuljettaa nykyisiä varten.
27614: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
27615:
27616: Artturi Koskinen. Arvo Ahonen.
27617: Impi Lukkarinen. Väinö Rankila.
27618: Eino Palovesi.
27619: 1471
27620:
27621: IV,723. - Rah.a.l. N:o 591.
27622:
27623:
27624:
27625:
27626: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäveden
27627: H ankakosken sillan rakennustyön loppuun saattamista
27628: varten.
27629:
27630:
27631: E d u s kun n a 11 e.
27632:
27633: Valtion vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon vuoksi rakennettavaksi uuteen paikkaan, ei
27634: on hallituksen esityksestä otettu 10 miljoo- entisestä sillasta ole tilapäisestikään apua ja
27635: nan markan määräraha Petäjäveden kun- liikenteelle tulee voittamattomia esteitä, ellei
27636: nassa olevan Rankakosken maantiesillan siltaa voida rakentaa suunnitelman mukaan
27637: uudelleen rakentamisen aloittamiseksi, koska valmiiksi.
27638: entinen silta on käynyt liikenteelle koko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
27639: naan kelpaamattomaksi. Mainitun määrä-
27640: rahan turvin on sillan rakennustyö aloitettu, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27641: mutta työ uhkaa jäädä kesken, sillä jatko- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll luvun
27642: rahaa, mitä alkuperäisen kustannusarvion 3 momentille 8 miljoonaa markkaa
27643: mukaan tarvitaan vielä 8 miljoonaa mark- Petäjäveden Hankakosken sillan ra-
27644: kaa, ei ensi vuoden tulo- ja menoarvioon ole kennustyön loppuun saattamiseksi.
27645: otettu. Kun uusi silta tulee tienoikaisun
27646: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
27647:
27648: Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen:
27649: Arvo Ahonen. Matti Koivunen.
27650: 1472
27651:
27652: IV,724. - Rah.al. N:o 592.
27653:
27654:
27655:
27656:
27657: Ahonen ym.. : Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Koivis-
27658: ton maantien sillan rakentamiseen.
27659:
27660:
27661: E d u s k u n n a 11 e.
27662:
27663: Eduskunta osoitti vuosina 1950-1951 10 eivät ole häiriönä ja vedenpintakin alimmil-
27664: milj. markkaa Suolahden-Koiviston maan- laan. On huomattava, että tie on ehdotto-
27665: tien rakentamiseen. Tällä määrärahalla saa- man tarpeellinen, mutta siihen sijoitetut
27666: tiin ko. tien perusta, pientä osaa lukuun- työt sekä rahat eivät nykyisellään hyödytä
27667: ottamatta, valmiiksi. Seuraavana vaiheena ketään.
27668: olisi siltojen rakentaminen, mutta tähän tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27669: koitukseen ei ole ollut viime vuosien aikana kunnioittaen,
27670: määrärahaa käytettävissä. Suolahden kaup-
27671: palan tunnetusti ja jatkuvasti vaikea työttö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27672: myys osoittaa, että tulevankin talven aikana tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
27673: tällaiset työkohteet olisivat erittäin tarpeel- kan määrärahan Suolahden-Koivis-
27674: lisia. Näin ollen olisi erittäin sopivaa myös- ton maantien sillan rakentamiseen.
27675: kin aloittaa siltatyöt talvella, jolloin uitot
27676: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
27677:
27678: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen.
27679: 1473
27680:
27681: IV,725. - Rah.al. N:o 593.
27682:
27683:
27684:
27685:
27686: Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Hännilän-
27687: salmen sillan rakentamista varten.
27688:
27689:
27690: E d u s k u n n a ll e.
27691:
27692: Kuten tunn~ttua, kulkee Helsingin-Ou- muita moottoriajoneuvoja. Kehittynyt lii-
27693: lun valtatie n:o 4 mm. Viitasaaren kautta. kenne on aiheuttanut sen, että sanotun !ossi-
27694: Tultaessa etelästä päin Viitasaaren kirkolle salmen yli lautalla tapahtuva liikenteen hoi-
27695: on n. 4 km ennen kirkonkylää Keiteleenjär- taminen on joutunut sellaiselle koetukselle,
27696: ven Hännilänsalmi, joka ylitetään lautalla. ettei jonotuksia ole voitu välttää ja näin
27697: Tämä salmi on kaiken kaikkiaan lähes yh- ollen säännöllinen liikenne on suuresti vai-
27698: den km: n levyinen, mutta aikoinaan, silloin keutunut.
27699: kun maantiet vielä olivat talonpoikain kun- Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
27700: nossapidettäviä, täyttivät nämä osuutensa kunnioittaen,
27701: mukaisesti salmen kivillä pengertäen, niin
27702: että siinä tällä kertaa on n. 164 metrin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27703: levyinen lossiväylä. tulo- ja menoarvioon 20 Pl. Ill lu-
27704: Tilaston mukaan on tämä valtatie eräs vun 3 momentille 50 000 000 markan
27705: maamme vilkaimmin liikennöidyistä teistä. määrärahan V iitasaaren pitäjässä si-
27706: Mm. sanotun lossisalmen ylittää päivittäin jaitsevan Hännilänsalmen sillan ra-
27707: n. 20 linja-autoa sekä huomattava määrä kentamiseen.
27708: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
27709:
27710: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen.
27711: 1474
27712:
27713: IV,126. - Rah.al. N:o 594.
27714:
27715:
27716:
27717:
27718: V. Virtanen ym.: Määrät·ahan osoittamisesta sillan rakenta-
27719: miseksi Orivirtaan.
27720:
27721:
27722: E d u s k u n n a ll e.
27723:
27724: Ed. Hiltunen on tehnyt toivomusaloitteen Sillan rakentamista pitää Mikkelin tie- ja
27725: n:o 405 vuoden 1955 valtiopäiville maantie- vesirakennuspiiri ensiarvoisen tärkeänä. Tut-
27726: sillan rakentamisesta Orivirtaan. Mainitun kimus sillan rakentamiseksi on suoritettu,
27727: maantiesillan aikaansaaminen lossin tilalle on joten olisi viipymättä päästävä aloittamaan
27728: muodostunut entistä tärkeämmäksi nyt, kun ko. siltatyö.
27729: Orivirran laivaväylä on ruopattu. Tämä näet Edellä olevaan ja mainittuun ed. Hiltusen
27730: saa aikaan sen, että lossiväylä tukkeutuu tal- tekemään toivomusaloitteeseen n: o 405 viita-
27731: vella jää- ja lumisohjolla, ja saattaa käydä ten ehdotammekin,
27732: niin, että tämä Savonrannan kirkonkylästä
27733: Savonlinnaan päin johtava ainoa kulkutie on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27734: liikenteeltä katkaistuna useita vuorokausia. tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
27735: Onpa käynyt niinkin, että esim. hevonen on kan määrärahan sillan rakentamiseksi
27736: joutunut värjöttämään lossilla toista vuoro- Orivirtaan.
27737: kautta lossin juuttuessa kiinni.
27738: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
27739:
27740: Viljo Virtanen. Irma Hamara.
27741: Otto Muikku. Edvard Pesonen.
27742: R. Hallberg. Onni Hiltunen.
27743: Niilo Nieminen. K. F. Haapasalo.
27744: IV,7·27. - Rah.al. N:o 595. ...,... -··
27745: )o '.:
27746: --~~ .-·,.
27747:
27748:
27749:
27750:
27751: Karvonen ym.: ·Määrärahan osoittamisesta Kaltimon kosken
27752: kohdalla olevan maantiesillan korjaamista varten.
27753:
27754:
27755: E d u s k: u n n a ll e.
27756:
27757: Enon kunnan alueella Kaltimon rautatie- eikä sittenkään autoissa voida kuljettaa kuin
27758: aseman kohdalla on Pielisjoessa maantiesilta, määrätyn korkuisia kuormia. Kun Kaltimon
27759: jolta suuntautuu liikenne Enon kunnan kes- asemalta Enon kunnan toimistoihin, kauppoi-
27760: kukseen ja siitä edelleen haaraantuu useam- hin ja kirkolle on myöskin erittäin huomat-
27761: malle suunnalle, kuten Ilomantsiin sekä Tuu- tava määrä jalankulkijoita, niin on aivan
27762: povaaraan ja Kiihtelykseen päin, joten sillan välttämätöntä, että sillan molemmille puo-
27763: kohdalla on erittäin vilkas liikenne nykyään- lille rakennetaan ainakin jalkakäytävät ja
27764: kin, koska mm. autoilla ajetaan suuret mää- ainakin laivakanavan kohdalta silta koko-
27765: rät puutavaraa Kaltimon asemalle. Liikenne naan uusitaan.
27766: tulee vielä edelleen lisääntymään suuresti Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
27767: kun jo on alulla voimalaitoksen rakentami- ehdotamme,
27768: nen, joka lisää suuresti liikennettä useam-
27769: man vuoden ajaksi. Silta on tehty niin ka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27770: peaksi, että siinä hädintuskin eri suuntiin tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
27771: liikennöivät autot voivat sivuuttaa toisensa, kan määrärahan Kaltimon kosken koh-
27772: mutta laivakanavan kohdalla on vain yh- dalla olevan maantiesillan korjauk-
27773: täänne päin liikennöiminen mahdollinen, seen.
27774: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
27775:
27776: Juho Karvonen. Kalle Kauhanen. Antti Kukkonen.
27777: Otto Muikku. Heikki Soininen. Pauli Puhakka.
27778: Arvi Ikonen. R. Hallberg. Toivo Niiranen.
27779: Vieno Simonen.
27780:
27781:
27782:
27783:
27784: 81 E 626/55
27785: 1476
27786:
27787: IV,12s. - Jtal:a,al. lf:o 598.
27788:
27789:
27790:
27791:
27792: JtarvouJl ym.: Jläärärahan osoittamisesta Ly~ykosken n'Uan
27793: rakentamista t.~arlfm.
27794:
27795:
27796: Eduskunnalle.
27797:
27798: Ilomantsin kirkolta Lieksaan sekä Uima- määrät pinotavaraa rautatielle, niin .lossin
27799: harjun asemalle johtavalla maantiellä on pienuus tuottaa suuria vaikeuksia ja samalla
27800: Koitajoessa Lylykosken lossipaikka, jossa on lisää kustannuksia. Sillan rakentamista var-
27801: niin pieni lossi, että sillä voidaan kuljettaa ten on paikalla suoritettu vesistötoimikunnan
27802: vain henkilö- ja pienimpiä kuorma-autoja, katselmus ja TVH:n taholta on suoritettu
27803: mutta linjavaunut ja suuret kuorma-autot punnitus ja tehty kustannusarvio, mutta ta-
27804: joutuvat kiertämään noin 20 kilometrin mut- lousarvioon ei ole varattu määrärahaa sillan
27805: kan. Tiellä on niin suuri liikenne, että pai- rakentamista varten.
27806: kallisen TVH: n tiemestarin päiväkirjan mu- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
27807: kaan pienien vaunujen ja hevosten kuljetuk- dotamme,
27808: seen joudutaan tekemään keskimäärin 20 000
27809: lossimatkaa kuukaudessa, jonka lisäksi jalka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27810: ja pyörämiehet kulkevat veneillä. Kun paik- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
27811: kakunnan tieverkosto on muutenkin harvaa kan määrärahan Lylykosken sillan ra-
27812: ja kun tietä myöten ajetaan autoilla suuret kentamista varten.
27813: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
27814:
27815: .Juho Karvonen. Heikki Soininen.
27816: Otto Muikku. R. Hallberg.
27817: Arvi Ikonen. Vieno Simonen.
27818: Kalle Kauhanen. Antti Kukkonen.
27819: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
27820: tm
27821: IV,729. - Bah.al. lf:o 697. ; '
27822: l.
27823:
27824:
27825:
27826:
27827: Tiit1t ym..: Määrärahan osoittamisesta Alahärmän kirkonky-
27828: lässä olevan Pirin silltm rakentamiseen.
27829:
27830:
27831: Eduskunnalle.
27832:
27833: Alahärmän kirkonkylässä Lapuanjoen yli tön tilanne sinä päivänä, kun keskellä kir-
27834: johtava valtion hallussa oleva Pirin silta on konkylää joen yli käyvä vilkas liikenne lop"
27835: aikanaan rakennettu riippusillaksi ja on nyt puu ja mm. pääsy Härmän rautatieasemalle
27836: niin heikko, että kuormitus on rajoitettu estyy. Lähin silta on Voltissa 5 km:n
27837: 2 tonniksi. Sillan kaikki puuosat ovat lop- päässä, jonka sillan kautta nyt jo kuorma-
27838: puun kuluneet. Silta kokonaisuudessaan on autot joutuvat kiertämään.
27839: suurena vaarana jokaiselle, joka joutuu sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27840: kautta liikennöimään, ja silta on niin nioittaen,
27841: heikko, ettei sitä voi enää edes korjata. Silta
27842: yhdistää Alahärmän kirkonkylässä kaksi val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27843: tion hallussa olevaa maantietä sekä Kortes- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
27844: järvelle johtavan kunnantien. Liikenne sil- kan määrärahan Alahärmän kirkon-
27845: lan kautta loppuu todennäköisesti jo kulu- kylässä olevan Pirin sillan rakennus-
27846: van tai ensi vuoden aikana. Tulee kestämä- töiden alullepanoa varten.
27847: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
27848:
27849: Kustaa Tiitu. Väinö Rankila. S. S. Aittoniemi.
27850: Kauno Kleemola. Toivo Antila. lf. Kosola.
27851: Matti Lepistö. T. Salora.nta. Toivo Asvik.
27852: 1478
27853:
27854: IV,1ao. - Rah.al. N:o 598.
27855:
27856:
27857:
27858:
27859: Rytkönen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Iisal-
27860: men kaupungt1le Palaisvirran sillan rakentamista varten.
27861:
27862:
27863: Ed usikunn alle.
27864:
27865: Paloisvirran yli johtavan uuden sillan ra- tulisi valmistuttuaan olemaan suunnitelman
27866: kentamishanke Iisalmessa on ollut vireillä jo mukaan 3-aukkoinen. Alustava suunnitelma
27867: pitemmän aikaa. Tutkimus sillan tarpeelli- sillan rakentamiseksi Palaisvirran yli on hy-
27868: suudesta on toimitettu ja rakennussuunni- väksytty kaupunginhallituksessa ja valtuus-
27869: telma sitä varten laadittu. Silta on suunni- tossa.
27870: teltu teräsbetoniseksi palkkisillaksi. Jänne- On kuitenkin huomattava, ettei Iisalmen
27871: välit olisivat suunnitelman mukaan 15.2o X kaupunki ole yksinään velvollinen rakennus-
27872: 19.oo X 15.2o metriä ja kokonaispituus n. hankkeen toteuttamiseen, koska silta on ylei-
27873: 60 metriä. Ajorata olisi 8 X 1.5 m. Polku- sen maantien ylikulkupaikka.
27874: pyörätiet olisivat 2 m jalkakäytävän molem- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
27875: min puolin, joten sillan leveys olisi 15
27876: metriä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27877: Alustavan kustannusarvion mukaan sil- tulo- ja menoarvioon 12 000 000 mar-
27878: lan rakennuskustannukset nousisivat n. kan suuruisen määrärahan avustuk-
27879: 34 000 000 markkaan, johon tulisi lisäyksenä seksi Iisalmen kaupungille Palaisvir-
27880: varasillan rakennus- ja entisen sillan purka- ran sillan rakentamiseksi.
27881: miskustannukset, n. 1.a milj. markkaa. Silta
27882: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
27883:
27884: Juho Rytkönen. Esa Hietanen. Hugo Manninen.
27885: Tahvo Rönkkö. Martti Leskinen. Mikko Bult.
27886: 1479
27887:
27888: IV,7ist. - Rah.al. N:o 599.
27889:
27890:
27891:
27892:
27893: Rytkönen ym.: Mifärärakan osoittamisesta maantiesillan ra-
27894: kentamiseksi Kiurujoen yli.
27895:
27896:
27897: Eduskunnalle.
27898:
27899: Kiurujoen yli johtava maantiesilta Iisal- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
27900: men maalaiskunnassa Runnin kylän kohdalla
27901: on kapea ja liikenteelle vaarallinen, sillä nä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27902: kyväisyys notkossa on hyvin heikko. Liikenne tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
27903: täällä on kuitenkin huomattava ja vilkastuu suuruisen määrärahan maantiesillan
27904: jatkuvasti. Sanottu silta olisi välttämättä rakentamiseksi Kiurujoen yli.
27905: uusittava.
27906: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
27907:
27908: Juho Rytkönen. Martti Leskinen.
27909: Esa Hietanen. Hugo Manninen.
27910: 1«80
27911:
27912: IV,1.s2. - Bah.al. lf:o 800.
27913:
27914:
27915:
27916:
27917: RytiD]å: Miiiirärahan osoittamisesta Kiiminginjoen &'l1lan ra-
27918: kentamiseen.
27919:
27920:
27921: E d u s k: u n n a 11 e.
27922:
27923: Viitaten ed. Rytingin raha-asia-aloitteen tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar-
27924: n: o 621 ( 1953 vp.) perusteluihin ehdotan kan suuruisen määrärahan sillan ra-
27925: kunnioittaen, kennustöiden aloittamiseksi Kiimingin-
27926: jokeen Ylikiimingin-Nuorittan-He-
27927: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 tekylän väliselle maantielle.
27928: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
27929:
27930: Eino Rytinki.
27931: U81
27932:
27933: IV,1aa. - Bah.al. N:o 601.
27934:
27935:
27936:
27937:
27938: :RytiDki ym.: JliUirärahtJn osoittamisesta s~1lan rakentamiseen
27939: Iijoen lossipaikalle.
27940:
27941:
27942: Eduskunnalle.
27943:
27944: Yli-Iin ja Pudasjärven välinen liikenne on taa Iijoessa oleva lossi, niin olisi lossin pai-
27945: Iijoen pohjoispuoleisella tiellä kasvanut huo- kalle rakennettava silta ja tällä tavalla hel-
27946: mattavan vilkkaaksi. Tien rakentamisen jäl- potettava alueen väestön taloudellista elä-
27947: keen on asutuskin lisääntynyt paljon. Linja- maa. Sillan rakennustyö antaisi asukkaille
27948: autoliikenne ja maidon kuljetus meijeriin ja työtä seudulla, jossa on aina ollut työkoh-
27949: kulutuskeskuksiin on vilkastunut jatkuvasti. teista puute ja sen vuoksi asukkaat joutu-
27950: Mutta liikennettä vaikeuttaa Iijoessa oleva neet hakemaan työtä kaukaa, monta kertaa
27951: lossi, joka keväisin ja syksyisin joutuu ole- paikkakunnan ulkopuolelta.
27952: maan pitkät ajat kokonaan liikenteestä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27953: poissa, sillä lossipaikalla on joessa voimakas nioittaen,
27954: virta, joka vaikeuttaa joen jäätymistä ja sa-
27955: malla jääsupon laskiessa lossiliikennettä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27956: Linja-autojen on syksyisin ja keväisin py- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
27957: sähdyttävä Yli-Iin puolelle jokea pitkäksi kan suuruisen määrärahan sillan ra-
27958: aikaa. Matkustajien ja maidonkuljettajien kennustöiden aloittamiseksi Iijokeen
27959: on kuljettava lossilta jalkaisin tai hevosella Yli-Iin ja Oulun-Kuusamon maan-
27960: useita kilometrejä Kipinän taloihin, missä tien välisellä tiellä olevalle lossipai-
27961: liikenteen päätepiste on. kalle.
27962: Kun alueen ja samalla myöskin koko maa-
27963: kunnan väestön yleistä liikennettä vaikeut-
27964: [3:h1~·'· ..: :· .,,
27965: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
27966:
27967: Eino Rytinki. Artturi Jämsen.
27968: Eeli Erkkilä. M. 0. Lahtela.
27969: 1482
27970:
27971: IV, M4. - Rah.a.l. N: o 602.
27972:
27973:
27974:
27975:
27976: Rytinki: Määriirahan ·osoittamisesta Siuruanjoen s~1lan ra-
27977: kentamiseen Yli-Iin Tannilankylässä olevalle lossipaikalle.
27978:
27979:
27980: Eduskunnalle.
27981:
27982: Viitaten ed. Rytingin toivomusaloitteeseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
27983: n: o 259 ( 1952 vp.) ja raha-asia-aloitteeseen tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar-
27984: n:o 613 (1953 vp.) ehdotan kunnioittaen, kan suuruisen määrärahan s-t1lan ra-
27985: kentamiseen Siuruanjokeen Yli-Iin
27986: Tannilankylässä olevalle lossipaikalle.
27987: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
27988:
27989: Eino Rytinld.
27990: 1488
27991:
27992: IV,7ao. - Rah.a.l. N:o 603.
27993:
27994:
27995:
27996:
27997: Liedes :fln.: · Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
27998: Siuruanjokeen Tannilan lossipaikalle.
27999:
28000:
28001: E d u s k u n n a ll e.
28002:
28003: Yli-Iin kunnan Tannilan kylän Siuruan- tonta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana
28004: joessa olevalla lossipaikalla on liikenne ollut on sattunut vain 10 hukkumistapausta ja sa•
28005: aina huomattavan vilkas, mutta varsinkin man verran on saatu pelastetuksi viime het-
28006: sen jälkeen, kun puutavaran kuljetusta on kessä. Sillan aikaansaaminen mainitulle los-
28007: ryhdytty harjoittamaan autoilla suoraan rau- sipaikalle on, nykyinen liikenne ja muut olo-
28008: tatien varrelle, satamiin ja merenrannalla suhteet huomioon ottamalla, muodostunut
28009: sijaitseville tehtaille ja karjantuotteita jalos- paikkakunnan väestölle elinkysymykseksi.
28010: tus- ja kulutuskeskuksiin. Puutavaran kul- Sillan rakentamista on tähän asti vaikeut-
28011: jetus tulee näiltä alueilta lähivuosina tapah- tanut lopullisten suunnitelmien puute, mutta
28012: tumaan kokonaan autokuljetuksin, sillä nyt, kun viime kesänä on suoritettu paikan
28013: alueella olevat metsät ovat nuoria, joiden päällä tutkimus sillan rakentamista varten,
28014: puuston kuljetus uittamalla ei ole edullista, ei tämäkään ole enää rakentamisen esteenä.
28015: koska hukkumisprosentti on suuri. Työllisyysnäkökohdat huomioimaila olisi sil-
28016: Tämän lisäksi on otettava huomioon pai- lan rakennustyöt aloitettava ensi tilassa.
28017: kallisen väestön jokapäiväinen sillan tarve. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28018: Onhan em. joen pohjoispuolella asuvien kan-
28019: sakoululasten kuljettava kaksi kertaa päi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28020: vässä yli joen ja asukkaitten kuljetettava tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
28021: joka päivä maito ja kerma Ouluun lähteviin kan määrärahan sillan rakentamista
28022: autoihin, mikä kesänaikana on hankalaa ja varten Yli-Iin Tannilankylässä Siu-
28023: keväällä ja syksyllä kelirikon aikana mahdo- ruanjoessa olevalle lossipaikalle.
28024: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
28025:
28026: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
28027: Antti Kinnunen. Irma Torvi.
28028:
28029:
28030:
28031:
28032: 82 E 626/55
28033: IV,736. - Bah.al. lf:o 6M.
28034:
28035:
28036:
28037:
28038: Koivisto ym.: Määräraha• 6soittamisesta Ristisalme-n. silla'll
28039: rake-n.tamiseksi Posion kunnassa.
28040:
28041:
28042: E d u s k u n n a 11 e.
28043:
28044: Ala-Suolijärven säännöstelyn johdosta on työttömyysohjelmaan. Itse siltatyöhön ja eri-
28045: Ristisalmen sillan rakentaminen Posion kun- näisiin tarvikkeisiin tarvitaan 20 milj. mark-
28046: nassa käynyt välttämättömäksi. Nykyisin kaa. Kun työ olisi mahdollisimman pian saa-
28047: paikalla olevan lossiväylän liikennöinti käy tava tehdyksi eikä tarkoitukseen ole määrä-
28048: erittäin vaikeaksi vedenkorkeuden vaihdel- rahaa varattu, ehdotamme kunnioittaen,
28049: lessa lyhyin ajoin aina 3 1h metriin saakka.
28050: Kun tämä tapahtuu myös talven aikana, tu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28051: lee liikenne jäitsekin sangen vaaralliseksi. tttlo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
28052: Sillan kokonaiskustannusarvio on 45 milj. 3 momentille 20 000 000 markan mää-
28053: markkaa. Pengerrystyöt voidaan pääosaltaan 1'ämhan Ristisalmen sillan rakentami-
28054: suorittaa työttömyystöinä, ja kuuluukin työ seksi Posion kunnassa.
28055: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
28056:
28057: Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä.
28058: Markus Niskala. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
28059: M. 0. Lahtela.
28060: ld5
28061:
28062: IV,737. - Ra.h.al. -N:o 605.
28063:
28064:
28065:
28066:
28067: Väyrynen )'Dl·: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
28068: seksi Tornionjoen yli Pellon kohdalla.
28069:
28070:
28071: Eduskunnalle.
28072:
28073: Nykyisin välittää Pellon kohdalla Tornion- sin tilalle rakennettava silta, joten ehdo-
28074: joen yli liikennettä sulan veden aikana lossi, tamme kunnioittaen,
28075: talvisin liikennöidään jäätä myöten, mutta
28076: syksyn ja kevään kelirikkoaikana on liikenne että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28077: kokonaan pysähdyksissä useita viikkoja. Li- tulo- ja menoarvioon 30 m~"ljoonan
28078: säksi lossi on osoittautunut riittämättömäksi markan määrärahan sillan rakenta-
28079: liikenteen välittäjäksi vilkkaimpana puutava- mista varten Tornionjoen yli Pellon
28080: ran kuljetuksen ja turistiliikenteen aikana. kohdalla.
28081: Kun ottaa esitetyt seikat huomioon, olisi los-
28082: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
28083:
28084: Vilho Väyrynen. Markus Niskala.
28085: 1486
28086:
28087: IV,1as. - Rah.al. N:o 606.
28088:
28089:
28090:
28091:
28092: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
28093: Kitisenjokeen Pelkosenniemen-Sadankylän maantiellä.
28094:
28095:
28096: Eduskunnalle.
28097:
28098: Vuonna 1936 alettiin rakentaa maantietä kansien aikana ja puut vaikeuttavat lautta-
28099: Kemijärven kunnan keskuksesta Pelkosen- liikennettä virtavassa joessa, ja kun vielä
28100: niemen kunnan keskukseen rakennetun kaiken edellä kerrotun lisäksi keväällä ja
28101: maantien jatkona Sodankylän kunnan kes- syksyllä ei voida lautalla liikennettä hoitaa
28102: kukseen, jossa se yhtyy Sodankylästä Ivalon ja talvella voi joen jäät kovan virran vaiku-
28103: ja Inarin kautta Karikasniemeen Norjan ra- tuksesta löyhtyä ja keskeyttää liikenteen ko-
28104: jalle rakennettuun pitkään maantiehen, joka konaan, olisi välttämätöntä, että samalla kun
28105: jatkuu Norjassakin olevaan maantieverkos- tien lopulliseen kuntoon rakentamista suori-
28106: toon ja Pohjanmeren rantaan. Kyseessä ole- tetaan, rakennetaan myöskin mainittuun
28107: van Pelkosenniemen-Sodankylän maantien Kitisenjokeen silta, jotta Perä-Lapista lä-
28108: rakentaminen alettiin sen jälkeen, kun Rova- himmälle rautatieasemalle johtavaa erikoisen
28109: niemen-Kemijärven rautatie valmistui tarpeellista maantietä voidaan esteettömästi
28110: vuonna 1934, tarkoituksella avata Sodanky- liikennöidä kaikkina vuoden aikoina.
28111: län kunnan asukkaille ja niille, jotka asuvat Kun kunnollisen lautan laittaminen ja
28112: mainitun pitkän Lappiin johtavan maantien lossin vuotuinen ylläpitäminen maksaa pal-
28113: vaikutusalueella, suora kulkureitti lähim- jon ja sen avulla ei voida esteetöntä liiken-
28114: mälle eli Kemijärven rautatieasemalle ja nettä hoitaa mainitulla Lapista lähimmälle
28115: siten lyhentää heidän pitkää maantiemat- rautatieasemalle johtavalla tiellä, on pu-
28116: kaansa sekä lisätä mainitun rautatien tuloja. heena olevan sillan rakentaminen tästäkin
28117: Kun nyt viimein vihdoin on valmistu- syystä valtion etujen mukainen.
28118: misvaiheessa Pelkosenniemen-Sodankylän Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
28119: maantie ja tämä tie ylittää Pelkosenniemen dotamme,
28120: kunnan alueella Kitisenjoen ja joki mai-
28121: nitulla ylittämispaikalla on vähän veden ai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28122: kana niin matala, ettei siinä ui lautta ja tul- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
28123: van aikana niin virtava, ettei lautta kestä kan suuruisen määrärahan sillan ra-
28124: virran voimaa, ja kun joessa uitetaan kentamiseksi Kitisenjokeen Pelkosen-
28125: jokaisena kesänä paljon puita monien kuu- niemen-Sodankylän maantiellä.
28126: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
28127:
28128: M. 0. Lahtela. J. F. Pöykkö.
28129: Erkki Koivisto. Eino Rytinki.
28130: Vilho Väyrynen.
28131: 1487 -
28132:
28133: IV,739. - Fin.mot. N:o 607.
28134:
28135:
28136:
28137:
28138: Lindh m.fl.: Angående anvisande av anslag till förbättrandet
28139: av väg- och färjförbindelsen å vägavsnittet Kimito-Sagu.
28140:
28141:
28142: Till Riksdagen.
28143:
28144: Kommunikations:förhållandena över sundet heterna har även låtit undersöka olika möj-
28145: mellan Kimito och Sagu på vägen tili Åbo ligheter att genom:föra en sådan förbättring
28146: har redan under många år varit synnerligen och torde även ha kommit tili klarhet om huru
28147: otill:fredsställande, och emedan tra:fikintensi- densamma skall förverkligas. Det är även
28148: teten år e:fter år kra:ftigt har ökat, har situa- bekant, att kommunikationsministeriet :för
28149: tionen på detta tra:fikavsnitt småningom detta ändamål har äskat ett anslag om 100
28150: blivit :fullständigt olidlig. Härtili bidrager miljoner mk i 1956 års statsförslag, men vid
28151: själv:fallet den omständigheten, att :färjan, budgetförslagets slutliga sammanställning
28152: som :förmedlar tra:fiken över det 1 300 m har denna anslagssumma strukits.
28153: breda sundet, har blivit svagare och bräck- Då det emellertid knappast kan vara för-
28154: ligare :för varje år. Senaste sommar var enligt med sund statsförvaltning att år efter
28155: tra:fiken helt inställd under mer än en må- år helt ignorera anslagsbehov av första vik-
28156: nads tid, emedan :färjan måste repareras, tighetsordningen, trots att både ministrar
28157: och så snart den togs i tra:fik, kom den åter och de högsta ämbetsmännen inom väg- och
28158: i oskick och uppehållspausen måste ytter- vattenbyggnadsförvaltningen klart har :ut-
28159: ligare :förlängas med någon vecka. Väg- och talat sig för snabba och positiva åtgärder,
28160: vattenbyggnadsstyrelsen har även meddelat, får vi, i enlighet med av riksdagen tidigare
28161: att denna :färja är den sämsta självstyrda intagen ståndpunkt i denna fråga, vördsamt
28162: färja, som :för närvarande går i dess regi. föreslå,
28163: Med hänsyn till den höga tra:fikintensiteten
28164: är det därför icke att undra över, om situa- att Riksdagen under 20 Ht. Ill
28165: tionen nu har nått bristningsgränsen. kap. 3 mom. i statsförslaget för år
28166: På grund av en hemställningsmotion be- 1956 måtte upptaga ett anslag om
28167: slöt 1951 års riksdag hos regeringen hem- 100 miljoner mk tiU förbättrandet av
28168: ställa om skyndsamma åtgärder :för förbätt- väg- och färjförbindelsen å vägav-
28169: randet av kommunikations:förhållandena över snittet Kimito-Sagu på landsvägen
28170: sundet mellan Kimito och Sagu. Myndig- från Kimito till Abo.
28171: Helsingfors den 19 september 1955.
28172:
28173: Bertel Lindh. Grels Teir.
28174: Albin Wickman. Sven Bögström.
28175: Arthur Larson.
28176: U88
28177:
28178: 1V,739. - B.ah.al. H:o 607.
28179: Suomennos.
28180:
28181:
28182:
28183: Lindh ym..: Määrärahan osoittamisesta Kemiön ja 8auvo'lfi
28184: tie- ja lassiyhteyksien parantamiseen.
28185:
28186:
28187: E d u s k u n n a 11 e.
28188:
28189: Liikenneolot Kemiön ja Sauvon välisessä parannuksen toteuttamiselle ja lienevät pääs-
28190: salmessa Turkuun johtavalla tiellä ovat jo seet selville siitä, miten se on suoritettava.
28191: monien vuosien ajan olleet erittäin epätyy- Myöskin on tiedossa, että kulkulaitosminis-
28192: dyttävät, ja kun liikenne on vuodesta vuo- teriö oli tähän tarkoitukseen pyytänyt 100
28193: teen voimakkaasti lisääntynyt, on tilanne miljoonan markan määrärahaa ensi vuoden
28194: tällä osalla vähitellen muodostunut täysin budjettiin, mutta budjettiesityksen lopulli-
28195: sietämättömäksi. Tähän vaikuttaa tietenkin sessa kokoonpanossa on tämä määräraha pyy-
28196: se seikka, että lautta, joka hoitaa liikennettä hitty.
28197: yli 1 300 m leveän salmen, on vuosi vuodelta Kun terveen valtionhallinnon mukaista
28198: käynyt heikommaksi. Viime kesänä liikenne tuskin voi olla, että vuodesta vuoteen jäte-
28199: oli kokonaan pysähdyksissä yli kuukauden tään ottamatta huomioon ensi luokan tärkeys-
28200: ajan, koska lautta oli korjattava, ja niin järjestyksen määrärahatarve, vaikka sekä
28201: pian kuin se otettiin liikenteeseen, meni se ministerit että korkeat viranomaiset tie- ja
28202: jälleen epäkuntoon ja liikenteen keskeytystä vesirakennushallinnossa ovat selvästi puolta-
28203: oli jatkettava vielä jollakin viikolla. Tie- ja neet nopeita ja positiivisia toimenpiteitä,
28204: vesirakennushallitus on myös ilmoittanut, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan tässä
28205: että tämä lautta on huonoin sen hallinnassa kysymyksessä aikaisemmin omaksuman kan-
28206: oleva ohjattava lautta. Ottaen huomioon nan mukaisesti,
28207: liikenteen suuruuden ei sen vuoksi ole ihmet-
28208: telemistä siinä, että tilanne on nyt kehitty- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28209: nyt äärimmäiseen rajaansa. tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n III lu-
28210: Vuoden 1951 valtiopäivillä eduskunta hy- vun 3 momentilZe 100 000 000 markan
28211: väksyi erään toivomusaloitteen johdosta toi- määrärahan tie- ja lauttayhteyden pa-
28212: vomuksen kiireellisistä toimenpiteistä Kemiön rantamiseksi Kemiön-Sauvon tieno-
28213: ja Sauvon välisen salmen liikenneyhteyksien osaUa Kemiöstä Turkuun johtavalla
28214: parantamiseksi. Viranomaiset ovat myös maantiellä.
28215: tutkituttaneet eri mahdollisuuksia sellaisen
28216: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
28217:
28218: Bertel Lindh. Grels Teir.
28219: Albin Wickma.n. Sven Bögström.
28220: Arthur Larson.
28221: 1489
28222:
28223:
28224:
28225:
28226: ll'eclentröm-LlUlClen 7111·: Määrärahan osoittamisesta Kemiön
28227: saaren ja mantereen välisen liikenteen parantamista
28228: varten.
28229:
28230:
28231: E d u s k u n n a ll e.
28232:
28233: Liikenne Taalintehtaalta Kemiön kautta on Kemiön saari monine kuntineen ja sen
28234: Sauvoon ja sieltä edelleen on vilkastunut takaiset alueet varsin vaikeassa asemassa ja
28235: jatkuvasti ja näin ollen on Rajalahden- eristettyinä. Paikkakuntalaiset toivovat olo-
28236: Lappdahlin lossi joutunut varsin suuren suhteisiin muutosta ja katsovat, että sillan
28237: kuormituksen alaiseksi. Pienikokoinen ohjat- rakentaminen olisi paras ratkaisu. Väliaikai-
28238: tava lautta ei pysty tyydyttämään kasvavaa sesti paranisi tilanne, jos lassipaikalle saatai-
28239: liikennettä, ja kun lossin kautta liikkuu run- siin suurempi ja tehokkaampi lautta.
28240: sasti linja-autoja, joutuvat varsinkin kuorma- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
28241: autot usein odottamaan parikin tuntia yli-
28242: pääsyä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28243: Väylää yritetään talvisin pitää auki sahaa- tulo- ja menoarvioon 100 000 000
28244: malla jäät. Tämä on kuitenkin hankalaa ja markkaa Kemiön saaren ja mantereen
28245: kallista ja on sattunut, että lautta sääsuhtei- välisen liikenteen parantamiseksi.
28246: den vuoksi ei ole lainkaan toiminut. Tällöin
28247: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
28248:
28249: Judit Nederström-Lunden. Eino Roine.
28250: Aimo Aaltonen. Paavo Aitio.
28251: 1490
28252: ...
28253: IV,HL - Ra.h.al. N:o 609. '~
28254:
28255: t ...
28256:
28257:
28258:
28259:
28260: Roine ym.: Määrärahan: osoittamisesta Vihiniemen-Maasil-
28261: . lan maantien rakentamiseksi.
28262:
28263:
28264: E d u s kunnalle.
28265:
28266: Jo usean vuoden ajan on Perniön pitäjän vin käyttää työttömyyden torjumiseen tar-
28267: Vihiniemestä ollut suunnitteilla tie Maasil- koitettuja varoja.
28268: taan. Tie lyhentäisi huomattavasti yhteyttä Tie on suhteellisen lyhyt, n. 8 km ja kus-
28269: Kosken asemalta vanhalle Turun-Helsingin tannuksiinsa nähden sen merkitys niin pai-
28270: maantielle. Samalla tie palvelisi n. 40 maa- kalliselle kuin kauttakulkuliikenteellekin olisi
28271: tilatalouden tien tarvetta. Liikenteen jatku- hyvin suuri.
28272: vasti kasvaessa tulee tien tarve entistä suu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
28273: remmaksi. Paikkakunnan asukkaat samoin
28274: kuin Perniön kuntakin ovat esittäneet toivo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28275: muksia tien nopeasta ra:kentamisesta. Tien tulo- ja menoarvwon 12 000 000 mark-
28276: rakentamisella on myös huomattava merki- kaa Vikiniemen-Maasillan välisen
28277: tys työllisyyden turvaamiseksi paikkakun- tien rakentamiseksi Perniön pitäjässä.
28278: nalla. Tien rakentamiseen voitaisiinkin hy-
28279: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
28280:
28281: Eino Roine. Vappu Heinonen. Harras Kyttä.
28282: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen. Irma Karvikko.
28283: Mauno Jussila. Urho Kulovaara. Urho Kähönen.
28284: Kalervo Saura. Rafael Paasio. Judit Nederström-Lunden.
28285: Kalle Jokinen.
28286:
28287:
28288:
28289:
28290: •
28291: löl
28292:
28293: IV,742. - Rah.al. N:o 610. . .. :.~· "t
28294:
28295:
28296:
28297:
28298: Mohell ym.: Määrätakan O'Soittamisesta Riihimäen-Kormun
28299: maantie·n ralwntamis·een.
28300:
28301:
28302: Eduskunnalle.
28303:
28304: Riihimäen kauppalasta Lopen kunnan varoja on ollut investoituna jo 5 vuoden
28305: Kormun kylään johtavaa 6.3 km:n pituista ajan 25 milj. markkaa täysin tuottamatto-
28306: tietä ryhdyttiin rakentamaan v. 1951, ja maan kohteeseen. Kun jo yksinomaan val-
28307: katsottiin sen pikainen rakentaminen tär- tiotaloudellisista syistä työn loppuun suorit-
28308: keäksi jo sen takia, että väli Riihimäki- taminen on tähdellistä ja kun tie on mitä
28309: Kormu, joka on erityisen huonoa tietä, täten tarpeellisin myöskin edellä esitetyn li-
28310: lyheni 50%. Uusi tie oli oleva sorapäällys- säksi sen takia, että pienoisrautatien tultua
28311: teistä ja 6 metrin levyistä II A-luokan puretuksi puutavaran kuljetukset Riihi-
28312: tietä. Kokonaiskustannusarvio oli 45 milj. mäelle ovat suuresti vaikeutuneet, olisi työn
28313: markkaa. Tietyötä aloitettaessa purki H. G. mitä pikaisin loppuun suorittaminen tär-
28314: Paloheimo Oy omistamansa Riihimffien-Kor- keätä.
28315: mun pienoisrautatien tarpeettomana. Edellä esitetyn nojalla kunnioittavasti eh-
28316: V. 1951 suoritettiin suurin osa maaleik- dotamme,
28317: kauksista ja rakennettiin tarvittavat sillat
28318: ja rummut. Työhön käytettiin kaikkiaan että Eduskunta ottaisi vuoden .1956
28319: n. 25 milj. markkaa. tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
28320: Seuraavina vuosina työtä, yllätykseksi markan määrärahan Riihimäe'flr-Kor-
28321: kaikille, ei jatkettukaan, eikä sitä ole tähän- mun maantietyön loppuun suoritta-
28322: kään mennessä jatkettu. Näinollen valtion miseksi.
28323: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
28324:
28325: Erkki W. Mohell. Juho Tenhiälä. Felix Seppälä.
28326:
28327:
28328:
28329:
28330: 83 E 626/55
28331: 1492
28332:
28333: IV,as. - Bah.al. lf:o 611.
28334:
28335:
28336:
28337:
28338: Haapanen ym.: Miiärärahan osoittamisesta SalonkylätV-
28339: Pilpalan · maantien rakentamiseksi.
28340:
28341:
28342: E d u s k u n n a 11 e.
28343:
28344: Syystä tai toisesta ei viime vuosien tulo- pen kunnan liikenne- ja tieoloja ja samalla
28345: ja menoarviossa ole juuri lainkaan osoitettu tarjota työtilaisuuksia niitä tarvitsevalle
28346: työmäärärahoja Etelä-Hämeeseen. Kuitenkin väestönosalle, olisi Salonkylän-Piipalan tien
28347: tuolla alueella vallitsee jokatalvinen työttö- kunnostamiseen ryhdyttävä valtion toimesta.
28348: myys, josta joutuvat kärsimään paitsi kun- Mainittu tie on n. 30 km pituinen yhdystie,
28349: nat myös alueen työläis- ja pienviljelijä- joka alkaa Helsingin-Forssan maantiestä ja
28350: väestö. Tästä hallituksen ja keskusvirastojen kulkee Salonkylän ja Piipalan kautta päät-
28351: alueeseen kohdistuneesta kylmäkiskoisesta, tyen Helsingin-Läyliäisen väliseen tiehen
28352: milteipä vihamielisestä suhtautumisesta joh- Vaskijärvellä. Tien kokonaiskustannus nou-
28353: tuu, että Hämeessä ovat mm. tieolot kiistat- see n. 40 milj. markkaan, josta v:n 1956
28354: tomasti maamme heikoimmassa kunnossa. Tä- tulo- ja menoarvioon olisi varattava 20 milj.
28355: män alueen tieolojen kunnostamiseen olisi kii- markkaa. Vaikean työttömyyskauden sat-
28356: reellisesti ryhdyttävä. Useissa Etelä-Hämeen tuessa olisi hallituksella mahdollisuus tämän
28357: kunnissa joutuvat joko kunnat tai teiden lisäksi käyttää tarkoitukseen työttömyys-
28358: varsilla asuvat kuntalaiset kantamaan pää- varoja.
28359: osan tierasituksista. Eräs tällainen kunta on Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
28360: Loppi, jossa on kyläteitä kaikkiaan n. 150
28361: km. Pääosa Lopen kunnan asukkaista on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28362: vähävaraista pienviljelijäväestöä, jolle teiden tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
28363: kunnostaminen ja ylläpito tulee taloudelli- kaa käytettäväksi Lopen kunnassa ole-
28364: sesti ylivoimaiseksi. van Salonkylän-Pilpalan maantien
28365: Jotta edes osittain voitaisiin parantaa Lo- rakentamiseksi.
28366: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
28367:
28368: Kaino Haapanen. Hemming Lindqvist. Rainer Virtanen.
28369: 1498
28370:
28371: IV,u4. - Bah.al. H:o 812.
28372:
28373:
28374:
28375:
28376: , Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan kau-
28377: pungin ja Tuuloksen kunnan Syrjäntaan kylän välisen
28378: tien rakentamiseksi valtatieksi.
28379:
28380:
28381: E d u s k u n n a 11 e.
28382:
28383: Lahden-Hämeenlinnan välinen tie on van- Vanajan ja Hauhon kuntien
28384: hanaikaisin menetelmin rakennettu ja mut- alueella . . .. . . . . . . . .. .. . . .. . 65 000 000
28385: kainen, joten se soveltuu varsin huonosti ny- Tuuloksen kunnan alueella . . . . 53 000 000
28386: kyisellä raskaalla kuormituksella liikennöi- Yhteensä mk 137 000 000
28387: täväksi. Tie- ja vesirakennushallitus on kat-
28388: sonut erityisesti Hämeenlinnan kaupungin ja
28389: Tuuloksen kunnassa sijaitsevan Syrjäntaka- Kustannukset kilometriä kohti ovat Hä-
28390: nimisen kylän välisen tieosuuden kiireelli- meenlinnan kaupungin alueella 14.1 miljoo-
28391: sesti uudelleen rakentamista vaativaksi, mistä naa sekä muulla osalla 5.4 milj. markkaa.
28392: syystä se antoi ao. tiepiirille määräyksen suo- Tie- ja vesirakennushallitus on pyytänyt
28393: rittaa tutkimuksen tällä osuudella ja laatia ao. lausunnot. Tierakennus voidaan aloittaa
28394: ehdotuksen valtatien rakentamiseksi sanotulle välittömästi määrärahan tultua myönnetyksi,
28395: välille. Tiepiiri on jo suorittanut tutkimukset koska kaikki suunnitelmat yksityiskohtia
28396: ja laatinut suorittamiensa kenttätöiden pe- myöten ovat valmiina.
28397: rusteella ehdotuksen tästä valtatiestä. Tie Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin,
28398: on suunniteltu !-luokan soratieksi silmällä-
28399: pitäen 100 km/t ajonopeutta. Suunnitel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28400: maan sisältyy mm. kahden 5 ja 5.5 metriä tulo- ja menoarvioon 137 000 000
28401: leveän sillan levittäminen 7 metrin levyi- markkaa Lahden-Hämeenlinnan väli-
28402: siksi ja on niiden kustannukset, arviolta 2 sen tien rakentamiseksi valtatieksi Hä.,
28403: milj. markkaa, huomioitu allaolevassa tie- ja meenlinnan kaupungin ja Tuuloksen
28404: vesirakennushallituksen kustannusarviossa: kunnassa sijaitsevan Syrjäntaan kylän
28405: Hämeenlinnan kaupungin alueella välillä.
28406: (1.345 km) . . . . . . . . . . . . . . . . 19 000 000
28407: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
28408:
28409: Erkki W. Mohell. Juho Tenhiälä. Felix Seppälä.
28410: l494
28411:
28412: IV,745. - Ra.h.al. N:o 613.
28413:
28414:
28415:
28416:
28417: Kujala. ym.: Määräraha"" osoittamisesta maa""tie"" rake""ta-
28418: mista varte"" Ma""kalan voimalaitokselta Kymentaan
28419: kylään.
28420:
28421:
28422: E d u s k u n n a 11 e.
28423:
28424: Lahden-Kouvolan valtatiestä suuntautuu mistui myös maantie Lahden-'-Kouvolan val-
28425: liikenne Kymijoen yli Iitinvirran lossin tatiestä em. voimalaitokselle Jokuen kylästä
28426: kautta Heinolaan, Jyväskylään, Tampereelle, sekä uusi, liikennekelpoinen silta Kymijoen
28427: Vuolenkoskelle, Asikkalaan, Jaalaan, Jäm- yli. Jatkamalla maantien rakentamista Man-
28428: sään ja Kouvolaan käsittäen 21 linja-auto- kalan voimalaitoksen sillalta Heikkolan kylän
28429: viikkovuoroa. Lisäksi on linjalla Kouvola- kautta Kymentaan kylään 7 km:n pituudella
28430: Iitti-Mäntyharju 14, Helsinki-Porvoo- saataisiin nykyaikaisia vaatimuksia vastaava
28431: Kausala~Mikkeli 7 ja Lahti-Kausala-Vuo- liikennereitti, joka lyhentäisi matkoja ja te-
28432: lenkoski 7 viikkovuoroa. Virrassa uitetaan kisi tarpeettomaksi kalliin ylikulkusillan ra-
28433: puutavaraa hajalautoissa, mikä jatkuvasti kentamisen vain 4 km: n päähän jo valmiista
28434: häiritsee liikennettä. Virta on lossin koh- sillasta. Jatkuvaa säästöä saataisiin myös
28435: dalla niin voimakas, että talvisin ei edes kahden postilinjan uudelleen järjestämisen
28436: hevosliikennettä, ilman suuritäisiä jäädyttä- kautta. Em. tien rakentamistyöt antaisivat
28437: mistoimenpiteitä, voida harjoittaa. Linja- myös toimeentulon mahdollisuuksia Iitin
28438: autoliikennettä joudutaan talvisin harjoitta- kunnan työtä vailla oleville työläisille ja
28439: maan siten, että matkustajien on jalkaisin pienviljelijöille.
28440: siirryttävä jään yli ja jatkettava matkaansa Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
28441: toisia liikennevälineitä käyttäen. Em. syistä
28442: on virran lossista muodostunut liikenne-este. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28443: Tie- ja vesirakennuspiiri suoritti tutkimuk- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
28444: sen v. 1938, jolloin todettiin, että Iitinvirran kan määrärahan Iitin kunnan Manka-
28445: yli on rakennettava silta, mutta tämä suun- lan voimalaitoksen ja Kymentaan ky-
28446: nitelma on katsottava nykyisin rauenneeksi. län välisen maantien rakentamisen
28447: Mankalan voimalaitosta rakennettaessa val- aloittamiseksi.
28448: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
28449:
28450: Toivo Kujala. ~elkito lto~ola.
28451: Tauno Kelovesi. Hemm.ing Lindqvist.
28452: IV,746. - B.ah.al. N:o 614.
28453:
28454:
28455:
28456:
28457: E. Kilpi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien korjaa-
28458: . miseksi Nastolan Ahtialan kylässä.
28459:
28460:
28461: Eduskunnalle.
28462:
28463: Lahden-Heinolan välisellä ns. vanhalla korjattaisiin ja oikaistaisiin. Tieosuuden
28464: tiellä tulee - uuden maantien rakentamisen kunnostaruiskustannukset on arvioitu noin
28465: jälkeenkin - liikenne pysymään erittäin 30 milj. markaksi. Tien kunnostaruistyö
28466: vilkkaana, sillä sen varrella sijaitsee esikau- sopii hyvin työttömyystöiksi, johon Lahden
28467: punkimaisesti rakennettu suuri Ahtialan kaupungin ja Nastolan kunnan työttömiä
28468: kylä ja useita muita asutusalueita. Suurin voitaisiin sijoittaa. Tästäkin syystä Lahden
28469: osa näiden asutuskeskusten asukkaista käy kaupungin elimet suosittelevat em. tien kor-
28470: ansiotyössä Lahden kaupungissa. Nykyisel- jaaruistöiden aloittamista.
28471: lään tie on varsin kehnossa kunnossa ja vai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
28472: keuttaa varsinkin kelirikkoaikana asunto-
28473: alueiden asukkaiden kulkua työpaikkoihinsa että Eduskunta ottaisi vuoden :1956
28474: Lahteen, aiheuttaen työstä myöhästymisiä, tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
28475: mikä tuottaa vaikeuksia työpaikalla. Nämä kan määrärahan Nastolan kunnan
28476: ym. haitat voitaisiin poistaa, jos Ahtialan Ahtialan kylän kohdalla olevan tien
28477: kylän kohdalla oleva 4 km: n pituinen tie korjaamisen aloittamiseksi.
28478: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
28479:
28480: Eino Kilpi. Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen.
28481: 1496
28482:
28483: 1V,T47. - ltah.al. lf:o 615.
28484:
28485:
28486:
28487:
28488: E. Kilpi ym..: Määrärahan osoittamisesta Lahden-Vääksyn
28489: maantien kunnostamiseksi.
28490:
28491:
28492: E d u s k u n n a 11 e.
28493:
28494: Helsingin- Lahden - Jyväskylän välinen vuosi esiintynyt työttömyyttä, olisi Lahden-
28495: maantie, Lahden kaupungin rajasta Vääksyn Vääksyn välisen tien kunnostamisen aloitta-
28496: kanavalle saakka, n. 30 km: n pituudelta, on minen tästäkin syystä tarpeellinen. Em.
28497: raskaan liikenteen rasittamana joutunut var- syistä myös Lahden kaupungin viranomaiset
28498: sin huonoon kuntoon. Maapohja tällä tiellä pitävät tien kunnostamista kiireellisenä.
28499: on suurelta osaltaan routivaa. Tämä sekä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
28500: tien mutkaisuus haittaavat yhä vilkastuvaa
28501: liikennettä. Tie olisi ensi tilassa rakennet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28502: tava nopealle ja raskaalle liikenteelle vaadit- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
28503: tavaan kuntoon. Kun tien lähiympäristökun- kan määrärahan Lahden- Vääksyn
28504: nissa, Asikkalassa ja Hollolassa, on joka maantien kunnostamisen aloittamiseksi.
28505: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
28506:
28507: Eino Kilpi. Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen.
28508: 1497
28509: IV,74s. - ltah.al. N:o 616.
28510:
28511:
28512:
28513:
28514: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Kopsuon tien kun-
28515: nostamiseksi Asikkalan kunnassa.
28516:
28517:
28518: E d u s k u n n a ll e.
28519:
28520: Päijänteen itäpuolinen maantie, joka sena, mikä kohottaa kuljetuskustannuksia
28521: Asikkalan kunnan alueella, Vesivehmaan ja tavaroiden hintoja. Liikennevauriot ovat
28522: kankaalla haaraantuu Helsingin-Lahden- alituisia ilmiöitä. Linja-autot suistuvat äkki-
28523: Jyväskylän valtatiestä, on erikoisen vaikea mutkissa jopa järveenkin, kuten on tapahtu-
28524: liikennöidä. Tämä Vesivehmaan ja Kalkkis- nut. Seurauksena on matkustajien loukkaan-
28525: ten lossin välinen 21 km: n pituinen ns. Kop- tumisia ja autojen sekä tarvikkeiden vaurioi-
28526: suon tie on vv. 1938-39 tie- ja vesiraken- tumisia. Kopsuon tien kunnostamisen aloit-
28527: nushallituksen toimesta tutkittu. Näissä tut- taminen olisi myös sopiva työttömyystyö.
28528: kimuksissa se on jo silloin todettu liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
28529: teelle vaaralliseksi sekä laadittu suunnitelma
28530: tien korjaamiseksi. Tähän suunnitelmaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28531: sisältyy myös Kalkkisten lossin uusiminen. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
28532: Korjaustöitä ei vieläkään ole aloitettu. Tien kan määrärahan Asikkalan kunnan
28533: mäkisyydestä ja mutkaisuudesta johtuen Kopsuon tien kunnostamisen aloitta-
28534: tavaran kuljetus tapahtuu vajaakuormituk- miseksi.
28535: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
28536:
28537: Hemm.ing Lindqvist. Juho Tenhiälä.
28538: Kaino Haapanen. Eino Raunio.
28539: 1498
28540:
28541: IV,749. - Ra.h.al. N:o 617.
28542:
28543:
28544:
28545:
28546: Kuittinen ym.: Mä,ärära.han 'osoittamisesta Imatran kauppa-
28547: la"n--"-Niskalammi~Äitsaaren tien tutkimiseen.
28548:
28549:
28550: Eduskunnalle.
28551:
28552: Imatran kauppalan ja Saimaan saariston talven aikana alenee. Tästä johtuu, että
28553: väliset kulkuyhteydet ovat olleet verrattain saarten ja mantereen välillä käy voimakas
28554: heikot; mm. kevät- ja syysaikoina on kaikki virta, joka sulattaa jäät entistä nopeammin,
28555: matka suoritettava Ruokolahden kirkon joten talvinen jääliikenne jää verrattain vä-
28556: kautta. Kuitenkin Imatran kauppalan Niska- häiseksi.
28557: lammin kautta rakennettava uusi tie auttaisi Imatran kauppalan alueella tulee olemaan
28558: paljon saariston asukkaiden Imatran kaup- jatkuvaa työttömyyttä usean vuoden aikana,
28559: palaan pääsyä, jossa tämä väki viikoittain koska vaitionkin työsuunnitelmat alkavat vä-
28560: kulkee maataloustuotteitaan markkinoimassa. hitellen supistua vähäisiksi lähiympäristössä.
28561: Saimaan suurimmat suuret, Äitsaari ja Salo- Olisi tämän johdosta välttämätöntä, että tie-
28562: saari ovat niitä alueita, joita tämä uusi suun- ja vesirakennushallituksen puolesta tutkittai-
28563: niteltu tie lähinnä koskee. Äitsaaren ja Salo- siin tämän tien suunta sekä mahdollisuudet·
28564: saaren liikenne kulkee kesäisin Ukonsalmen sen rakentamiseen.
28565: lautan kautta Ruokolahden kirkolle ja sieltä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
28566: edelleen Imatralle. Talven ·aikana noudatte-
28567: lee liikenne pääasiassa samaa reittiä, mutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28568: aikaisemmin voitiin - n. neljän kuukauden tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
28569: aikana - kulkea suoraan jäätä pitkin Niska- suuruisen määrärahan Imatran kaup-
28570: lammille ja Tainionkoskelle. Saimaan veden- palan-Niskalammin-Äitsaaren väli-
28571: pintaa on teollisuuslaitosten toimesta ruvettu sen tien tutkimista varten.
28572: säännöstelemään ja tämän vuoksi vedenpinta
28573: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
28574:
28575: Juho Kuittinen. Veikko Kokkola. Valto Käkelä.
28576: 1499
28577:
28578: IV,7oo. - Rah.a.l. N:o 618.
28579:
28580:
28581:
28582:
28583: Ra.pio ytp..: Määrärahan O$f)ittamisesta Tampereen-Vaasan
28584: valtatien parantamiseen ja oikaisemiseen Hämeenkyrössä.
28585:
28586:
28587: E d u s k u n n a 11 e.
28588:
28589: Tampereen-Vaasan valtatien parantamis- tulevat samoin päättymään, ja niillä raken-
28590: ja oikaisusuunnitelmat Hämeenkyrön kun- nuksilla, joilla mahdollisesti työt tulevat jat-
28591: nan alueella ovat olleet vireillä jo ennen kumaan, tulee olemaan töitä vain erikois-
28592: sotia. Viime vuosien aikana on suoritettu ammatin omaavalle vähäiselle työntekijäryh-
28593: maastotutkimuksia ja tieoikaisujen suunnan mälle.
28594: maastoon määrittely. Suunnitelmien toteut- Koska kunnan alueella metsätyötkään eivät
28595: tamisella voidaan väistää suuria mäkiä, joita suuresti tule antamaan työtä tulevana talvi-
28596: nykyisellä tiellä - jyrkkien kaarteiden li- kautena, olisi mainitun tien oikaisusuunni-
28597: säksi - on vilkkaaksi muodostuneen liiken- telmien edellyttämät työt pantava nopeasti
28598: teen haittana. käyntiin työmahdollisuuksien saamiseksi.
28599: Suunnitelmien mukaisten töiden aloittami- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
28600: nen vapaina töinä olisi välttämätöntä työlli-
28601: syyden turvaamisen vuoksi, sillä Kyröskos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28602: ken kylässä työllisyystöinä olleet Pappilan- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark-
28603: joen silta ja Tampereen-Vaasan valtatien kaa Tampereen-Vaasan valtatien pa-
28604: sekä Viljakkalan maantien välisen yhdystien rantamis- ja oikaisutöiden aloittamista
28605: rakennustyöt ovat loppuvaiheessa. Kuluneen varten Hämeenkyrön kunnassa.
28606: kesän aikana käynnissä olleet rakennustyöt
28607: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
28608:
28609: Pertti Rapio. Irma Rosnell. Mauri Ryömä.
28610:
28611:
28612:
28613:
28614: 84 E 626/55
28615: 1600
28616:
28617: IV,71il. - Bah.al. H:o 619.
28618:
28619:
28620:
28621:
28622: Sävelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lavian kunnassa
28623: olevan Myöntään yhdystien kunnostamiseen.
28624:
28625:
28626: E d u s k u n n a ll e.
28627:
28628: Kuten on tunnettua, kuuluu vielä huomat- tannukset nousevat noin 30 000 000 mark-
28629: tava osa nykyisistä maanteistämme asianomai- kaan, on suunnitelman toteuttaminen kun-
28630: sille kunnille, joiden alueilla ne sijaitsevat, nalle ollut ylivoimainen tehtävä. Näin ollen
28631: vaikka näillä kunnanteillä olisikin varsin on kohtuullista, että valtio ottaa osaa mai-
28632: huomattava merkitys yleiselle yhdys- ja linja- nittuihin kustannuksiin, kun huomioon ote-
28633: autoliikenteelle, puutavaran kuljetuksille ym. taan, että tiellä on erittäin huomattava mer-
28634: Rasitus tällaisesta kauttakulkuliikenteestä on kitys yleiselle yhdysliikenteelle.
28635: monissa tapauksissa jäänyt epäoikeudenmu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28636: kaisesti asianomaisen kunnan yksinään kan- nioittaen,
28637: nettavaksi, niinkuin mm. Myöntään yhdys-
28638: tiestä Lavian kunnassa. Tämä tie on pituu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28639: deltaan 15 kilometriä ja yhdistää Porin- tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
28640: Tampereen ja Lavian-Noormarkun yleiset markan määrärahan Porin-Tampe-
28641: maantiet toisiinsa. Tien kunnostamiseksi ja reen ja Lavian-Noormarkun yleisten
28642: perusparannuksien tekemiseksi on Lavian maanteiden välisen Myöntään yhdys-
28643: kunnan taholta jo vuonna 1951 tehty suun- tien kunnostamista ja parantamista
28644: nitelma, mutta koska on arvioitu, että kus- varten.
28645: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
28646:
28647: Arvo Sävelä. Laura Brander-Wallin.
28648: 1601
28649:
28650: IV,u2. - Ralul. !f:.o 620.
28651:
28652:
28653:
28654:
28655: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Lavian kunnassa
28656: olevan Myöntään yhdystien kunnostamiseen.
28657:
28658:
28659: E d u s k u n n a 11 e.
28660:
28661: Lavian pitäjässä oleva Myöntään tie on että Ed·uskunta ottaisi vuoden 1956
28662: n. 15 km pituinen. Se yhdistää Porin- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
28663: Tampereen ja Lavian-Noormarkun yleiset kan määrärahan Porin-Tampereen
28664: tiet toisiinsa. Koska tämä tie on muodostu- ja Lavian-Noormarkun teiden väli-
28665: nut paljon käytetyksi kauttakulkutieksi sen Lavian pitäjässä olevan Myön-
28666: myös linja-autoliikenteessä, tulee sen kun- tään yhdystien rakentamiseksi yleisiä
28667: nossapito kunnalle kohtuuttoman raskaaksi. maanteitä vastaavaan kuntoon.
28668: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
28669: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
28670:
28671: Irma Rosnell. Pertti Rapio. Mauri Ryömä.
28672: 1602
28673: •.
28674: IV,75s. - Ra.h.al. N:o 621.
28675:
28676:
28677:
28678:
28679: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
28680: miseksi Längelmäen kunnan Ristijärven kylästä Korven-
28681: kylän kautta Länkipohjaan.
28682:
28683:
28684: E d u s k u n n a ll e.
28685:
28686: Längelmäen kunnan Ristijärven kylästä ei Länkipohjan välinen suunnitteilla oleva tie.
28687: ole varsinaista tietä kunnan keskuspaikkaan Tien rakentamista varten on jo valmiit suun-
28688: Länkipohjaan ja äskettäin valmistuneelle nitelmat, tarvittaisiin vain varoja rakennus-
28689: Oriveden-Jämsänkosken rautatielle. Tästä töiden suorittamiseksi. Tietyömaan avaami-
28690: johtuu, etteivät nykyiset tieyhteydet Lylyn nen olisi välttämätöntä siitäkin syystä, että
28691: -Kuoreveden maantielle Juupajoen kun- täten yksinomaan metsätöiden varassa olleet
28692: nassa vastaa nykyisen tilanteen vaatimuksia. ja lisäansioita tarvitsevat pienviljelijät sai-
28693: Ympäristössä olevista laajoista metsistä on sivat heille välttämättömiä rahatuloja.
28694: vaikea kuljettaa puutavaraa rautatielle ja Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
28695: uittoväylälle. Seudun asukkaille olisi erit- tamme,
28696: täin tärkeätä saada parempi tieyhteys, voi-
28697: dakseen asioida kunnan keskusvirastoissa kir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28698: konkylässä ja Länkipohjassa. Samoin tarvit- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
28699: taisiin yhdystie vilkasliikenteisten Juupajoen kan määrärahan maantien rakenta-
28700: -Kuoreveden ja Oriveden-Jämsän maan- mista varten Längelmäen kunnassa
28701: teiden välille. Tällaiseksi yhdystieksi, joka Ristijärven kylästä Korvenkylän
28702: palvelisi kaikkia edellä mainittuja alueita, kautta Länkipohjaan.
28703: muodostuisi mainittu Ristijärven kylän ja
28704: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
28705:
28706: Lauri Myllym.äki. Elli Stenberg. Eino Roine.
28707: Usko Seppi. Pauli Puhakka. Leo Suonpää.
28708: 1503
28709:
28710: IV,754. - Rah.al. N:o 622.
28711:
28712:
28713:
28714:
28715: Myllymäki ym~: Määrärahan osoittamisesta Oriveden-Luo-
28716: pioisten maantien Uiherlan ja Hietalahden kylien välisen
28717: tieosan kunnostamiseen.
28718:
28719:
28720: Ed u s kun n a 11 e.
28721:
28722: Vilkasliikenteinen Oriveden-Luopioisten mäen liikenteelle aiheuttamat haitat. Laadi-
28723: maantie on Eräjärven kunnassa, Uiherlan ja tun suunnitelman ja kustannusarvion mu-
28724: Hietalahden kylien rajalla, rakennettu jyr- kaan tulisi mäen kiertämisestä johtuvan
28725: kän Syrjämäen yli. Mäen kohdalla oleva tie- uuden maantien rakentaminen tältä osuu-
28726: osuus on n. 1 km, josta n. 600 m on erittäin delta maksamaan 8 300 000 markkaa. Erä-
28727: jyrkkää nousua. Nousu on jopa 20 m sataa järven kunnanvaltuusto on antanut puolta-
28728: metriä kohden. Tästä johtuu, että ko. tien- van lausuntonsa Syrjämäen kiertämissuunni-
28729: kohta on niin hevos- kuin autoliikenteellekin telmalle. Siihen on yhtynyt myös 25 ko. tien
28730: erittäin raskas ja vaarallinen. Erilaisia lii- osakasta.
28731: kennevaurioita ja -onnettomuuksia on tapah- Kun Eräjärven kunnan alueella tulee
28732: tunut useita, jopa kuoleman seurauksin. esiintymään runsaasti työttömyyttä, tar-
28733: Liikennettä haittaavan epäkohdan korjaa- joaisi edellä mainitun liikennettä haittaavan
28734: miseksi on aikoinaan tehty suunnitelma ja epäkohdan korjaaminen sopivan työkohteen,
28735: laadittu kustannusarvio. Tie- ja vesiraken- joten tästäkin syystä työt olisi saatava pikai-
28736: nushallituksen toimesta laaditun suunnitel- sesti käyntiin.
28737: man mukaan tehtäisiin Syrjämäkeen n. 2.3 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
28738: metrin leikkaus tien jyrkän nousun alenta-
28739: miseksi. Paikallinen väestö ei ole kuitenkaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28740: tätä suunnitelmaa hyväksynyt, vaan Hieta- tulo- ja menoarvioon 8 300 000 markan
28741: lahden ja Haapaniemen kylien asukkaat ovat määrärahan Oriveden-Luopioisten
28742: laadituttaneet suunnitelman Syrjämäen kier- maantien Eräjärven kunnassa sijaitse-
28743: tämisestä. Täten saataisiin tie palvelemaan vien Uiherlan ja Hietalahden kylien
28744: myös paikallista asutusta ja liikennettä sa- välisen tieosan liikennekelpoisuuden
28745: malla kun poistettaisiin kokonaan mainitun parantamiseksi.
28746: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
28747:
28748: Lauri Myllymäki. Eino Roine. Elli Stenberg.
28749: Leo Suonpää. Usko Seppi. Pauli Puhakka.
28750: 1504
28751:
28752: IV,Tn. - ltah.al. N:o 623.
28753:
28754:
28755:
28756:
28757: Nieminen: Miiärärahan oso#tamisesta tietöiden aloittamiseksi
28758: linjalla Ravioskorpi-Vaippila-H einolan kirkonkylä.
28759:
28760:
28761: E d u s k u n n a ll e.
28762:
28763: Sysmän pitäjän Nuoramoisten kylässä si- Heinolan kaupunkiin Vaippilan ja Marjonie-
28764: jaitsee maamme suurimpiin kuuluva, ellei men kylien kautta, jota pitkin matka ly-
28765: aivan suurin, maanhankintalain nojalla muo- henisi noin 22 kilometriin. Tästä tielinjasta
28766: dostettu yhtenäinen, ns. Ravioskorven asutus- on jo valtion toimesta rakennettu Ravioskor-
28767: alue. Se on raa'asta korvesta raivattu ja ven puoleiseen päähän runsaasti 2 lnn, ja
28768: asutettu käsittäen noin 50 uudistilaa. Alueelle kaupungin puoleisessa päässä Heinolan-Mik~
28769: on sijoitettu pääasiassa siirtoväkeä sekä jon- kelin valtatietä noin 5 km, joten uudestaan
28770: kin verran rintamamiehiä. Maanhankintatilo- rakennettavaa tietä olisi noin 15 km. Tie-
28771: jen lisäksi on asutusalueen välittömään lähei- mestari Suomalaisen laatiman kustannusar-
28772: syyteen muodostunut useita uudistiloja ja vion mukaan tulisi tämän tien rakentaminen
28773: asuntotontteja, jotka maanhankintalain mu- läpikulkuliikennettä vastaavaksi maksamaan
28774: kaan maansaantiin oikeutetut siirtolaiset ym. noin 72 000 000 mk.
28775: ovat vapaaehtoisilla kaupoilla hankkineet. Ravioskorven asutusalueen asukkaat, jotka
28776: Lisäksi on siirtoväkeä ja rintamamiehiä si- ponnistelevat monien vaikeuksien kanssa
28777: joittunut vanhoille tiloille ja asuntotonteille uudistiloillaan, eivät kykene kustantamaan
28778: runsaasti muodostaen siten muun asutuksen tämän tien rakentamista. Samoin on asian
28779: kanssa jopa asutustihentymiä, kuten asutus- laita muiden asutusalueen lähellä asuvien
28780: alueen läheisyydessä Asikkalan pitäjän Kalk- ja tien varrella olevien asukkaiden. Sen-
28781: kisten kylässä on asianlaita. vuoksi valtion olisi ryhdyttävä tietä rakenta-
28782: Ravioskorven asutusalueelle ja sen välittö- maan. Huomioon ottaen Ravioskorven asutus-
28783: mään läheisyyteen asettuneet asukkaat ovat alueella ja sen läheisyydessä ja tien varrella
28784: vailla kunnollista tieyhteyttä Heinolan kau- asuvat maanhankintatilalliset, ja kun tiellä
28785: punkiin, joka on lähin liikekeskus ja rauta- tulisi olemaan läpikulkuliikenteen luonne,
28786: tieasema. Yhdyssiteenä on tähän asti ollut olisi tie rakennettava maanhankintalain toi-
28787: erittäin heikkokuntoinen kylätie, joka on meenpanon yhteydessä rakennettavana ylei-
28788: suuren osan vuotta täysin tukossa. Asutus- senä tienä. Tien rakennustyömaata voitaisiin
28789: alueen läheltä kulkee kyllä valtion maantie käyttää myöskin sopivasti työttömyystyönä,
28790: Lahdesta Jyväskylään, mutta tällä tiellä ei johon voitaisiin sijoittaa Heinolan kaupungin
28791: ole asutusalueen asukkaille juuri sanottavaa ja Heinolan maalaiskunnan työttömiä.
28792: merkitystä. Matkaa Ravioskorvesta Lahteen Edellä olevaan viitaten ehdotan,
28793: tulee noin 60 km ja tie on erittäin mäkinen
28794: ja vaikeakulkuinen, välillä on lisäksi pitkä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28795: ja hankala lossiväli, jossa on pieni kapula- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu-
28796: lossi. Heinolan kaupunkiin tulee liikennekun- vun 17 momentille 35 000 000 markkaa
28797: toista tietä Ravioskorvesta matkaa myöskin töiden aloittamiseksi tielinjalla Ravios-
28798: noin 60 km. korpi-Vaippila-Marjoniemi-H eino-
28799: Ravioskorvesta on suunniteltu suora tie lan kirkonkylä.
28800: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
28801:
28802: Niilo Nieminen.
28803: 1505
28804:
28805: IV,uG. -ltah.al. Jf:o 624.
28806:
28807:
28808:
28809:
28810: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantietöiden
28811: jatkamiseksi Kuhmoisten ja Muuramen keskusten välisellä
28812: alueella.
28813:
28814:
28815: E d u s k u n n a 11 e.
28816:
28817: Etelä-Suomesta Päijänteen länsipuolitse tiin asian kannalle. Kokouksen päätöksessä
28818: Pohjois-Suomeen johtava päätie on mäkinen sanotaan mm: ,4-tie olisi rakennettava kii-
28819: ja mutkainen ja sen nykyinen kunto tuot- reellisesti jo laaditun suunnitelman pohjalla.
28820: taa jatkuvasti lisääntyvälle liikenteelle voit- Sen rakentaminen tuottaa niin paljon etuja,
28821: tamattomia vaikeuksia. Erityisen suuria että rakentaminen on taloudellisesti mahdol-
28822: haittoja on aiheutunut Kuhmoisten ja Jäm- linen". Kokouksessa valittiin toimikunta
28823: sän kuntain keskusten välisestä maastosta. asiaa edelleen kehittämään.
28824: Miltei samanlainen on tilanne Jämsästä poh- Kun on kysymys näin suuresta hankkeesta,
28825: joiseen johtavalla tiellä. Kuhmoisten ja Jäm- tarvitaan siihen huomattavasti varoja. Siksi
28826: sän välistä tieosaa on jo useina vuosina pa- esitämme, että tien rakentamiseen Muura-
28827: ranneltu, mutta Jämsän ja Muuramen väli- men, Korpilahden, Jämsän ja Kuhmoisten
28828: nen tieosuus on rakentamatta. Mittauksia on alueella varattaisiin ensi vuoden talousar-
28829: toimitettu ja suunnitelmia laadittu, mutta vioon määräraha.
28830: hanke ei ole johtanut huomattavampiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
28831: käytännöllisiin tuloksiin.
28832: Edellä mainittu tieosa kuuluu ns. nelos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28833: tiehen. Rakennushankkeen edistämiseksi ko- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
28834: koontuivat huhtikuun 7 päivänä 1954 kym- kan määrärahan maantietöiden jatka-
28835: menen kunnan edustajat Jämsän kunnanta- miseksi Kuhmoisten ja llfuuramen
28836: lolle kokoukseen, jossa yksimielisesti asetut- keskusten välisellä alueella.
28837: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
28838:
28839: Lauri Myllymäki. Pauli Puhakka.
28840: Usko Seppi. Eino Roine.
28841: Elli Stenberg. Leo Suonpää.
28842: 1506
28843:
28844: IV,757. - Rah.al. N:o 625. ....
28845: . ~·~
28846:
28847:
28848:
28849:
28850: Mannila ym.: Määrärahan osoittamisesta tietöiden aloittami-
28851: seksi Sysmästä Judinsalon kautta Luhankaan rakennetta-
28852: valla tiellä.
28853:
28854:
28855: E d u s k u n n a ll e.
28856:
28857: Päijänteen kahta puolta olevat maakunnat hallitus on mm. tämän tien ehdottanut ra-
28858: muodostavat Etelä-Suomen suurimman rauta- kennettavaksi työttömyystyönä.
28859: tiettömän alueen, varsinkin Päijänteen itäi- Syrjäisen Itä-Hämeen puutteelliset tieolot
28860: nen puoli. Rautateiden rakentamishankkeet tarvitsevat tosiaankin pikaista parannusta,
28861: eivät ole johtaneet siellä tulokseen. Useam- kun ennen näitä seutuja palvellut Päijänteen
28862: mat keskenään kiistelevät suunnat vaikeut- laivaliikenne on nyt kannattamattomana la-
28863: tavat vielä tätä. kannut. Kun ei ole teitä, ovat nämä seudut
28864: Huonojen liikenneolojen nopeammin kor- kokonaan eristetyssä asemassa. Mainittakoon,
28865: jaamiseksi onkin tarpeen parannus puutteel- että Luhangan kunnassa on valtion maan-
28866: lisiin maanteihin. Näihin onkin huomio jo teitä ainoastaan 19 km. Siitä tulee 9 m 47 sm
28867: kohdistunut. Pulkkilanharjulle on raken- 1 mm asukasta kohti. Sysmän kunnan koko
28868: nettu maantie ja tälle tielle jatkoksi on pohjoispuoli on tämän tien vaikutuspiirissä,
28869: vireillä maantiehanke Sysmästä Vehkasalon mm. viisi kansakoulua. Tien puutteesta onkin
28870: ja Judinsalon kautta Luhankaan. Tämän johtunut, että usea talonisäntä on myynyt
28871: tien rakentamista maantieverkoston kehittä- talonsa tai osan siitä, pellot, ja jättänyt ne
28872: misen kannalta on pidetty perusteltuna. sinne metsää kasvamaan ja siirtynyt asumaan
28873: Näin sanotaan kulkulaitosvaliokunnan mie- muualle paremman liikeyhteyden varteen.
28874: tinnössä n: o 61/1950 vp. Tie- ja vesiraken- Tämä kyseinen tie ei palvelisi yksistään pai-
28875: nushallitus on eduskunnan myönnettyä varat kallista väestöä, vaan siitä Pulkkilanharjun
28876: antanut Kuopion piirin tehtäväksi laatia tien jatkona muodostuu luonnonkaunis kaut-
28877: tämän tien rakennussuunnitelman ja kustan- takulkutie Lahden ja Jyväskylän välille,
28878: nusarvion. Tämän asian hoitaminen oli vai- joka matka tämän kautta lyhenisi n. 14 km.
28879: keaa Kuopiosta asti ja työ tulikin valmiiksi Viittaamalla vuoden 1941 valtiopäiville jä-
28880: vasta vuonna 1953. Tämä rakennussuunni- tettyyn toiv. al. n:o 121, vuoden 1948 val-
28881: telma sisältää 53.3 km pitkän tien. Tällä tiopäiville jätettyyn toiv. al. n: o 422, siitä
28882: matkalla on ennestään tyydyttävässä kun- kulkulaitosvaliokunnan antamaan mietintöön
28883: nossa liikennöitävänä Sysmän puoleisessa n:o 61 (1950 vp.) ja vuoden 1955 valtiopäi-
28884: päässä 13.9 km Sysmän kunnan tietä ja ville jätettyyn toiv. al. n:o 431 sekä edellä
28885: Luhangan puoleisessa päässä 8.1 km valtion esitettyihin perusteluihin ehdotamme kun-
28886: hallussa olevaa maantietä. Näin ollen aivan nioittaen,
28887: tiettömäksi alueeksi jää 31.3 km. Viime hei-
28888: näkuun 5 päivänä järjestetyllä Mikkelin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28889: läänin maakuntaliiton retkeilyllä annettiin tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
28890: yleinen tunnustus tien tarpeellisuudesta ja kaa tietöiden aloittamiseksi Sysmästä
28891: kiinnitettiin huomio tuon aivan tiettömän V ehkasalon ja J udinsalon kautta Lu-
28892: alueen tien rakentamiseen. Mikkelin läänin- hankaan rakennettavaksi suunnitel-
28893: lulla tiellä.
28894: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
28895:
28896: Onni Mannila. K. F. Haapasalo. Antti J. Rantamaa.
28897: Matti Raipala. Armas Leinonen. Esa Koivusilta.
28898: Hilja Väänänen. Eino Palovesi. M. 0. Lahtela.
28899: Edvard Pesonen. Arvo Ahonen. Irma Hamara.
28900: Aukusti Pasanen.
28901: 1507
28902:
28903: IV,75s.- Rah.al. N:o 626.
28904:
28905:
28906:
28907:
28908: Tuuli ym.: Määt·ämhan osoittamisesta rajaseudun tiejärjes-
28909: telyjä varten.
28910:
28911:
28912: E d u s k u n n a 11 e.
28913:
28914: Valtakunnan uusi kaakkoisraja - katkais- simään näistä katkenneista tieyhteyksistä.
28915: tessaan aikaisempia rautatie-, maantie- ja Tästä kaikesta johtuu, että eräiden kuntien
28916: vesiyhteyksiä - on aiheuttanut korvaamat- koko taloudellinen asema on heikentynyt.
28917: tomia vahinkoja raja-alueen väestölle ja koko Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on
28918: sen talouselämälle. Eräs suurimmista hai- tarkoitukseen varattu tarpeeseen nähden ai-
28919: toista on aiheutunut valtakunnan rajan kat- van vaatimaton summa 10 miljoonaa mark-
28920: kaisemista maanteistä. Näistä haitoista jou- kaa, mutta vuoden 1956 tulo- ja menoarvio-
28921: tuu kärsimään ensi sijassa se väestö, joka esityksessä on sekin pyyhitty pois, vaikka
28922: asuu ja harjoittaa ammattiaan ja elinkei- työssä on tuskin päästy alkuun.
28923: noaan tällä alueella. Katkenneet tieyhteydet Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
28924: ovat esteenä maataloustuotteiden, kuten mai- nioittaen,
28925: don, teuraskarjan ym. autolmljetuksille ja
28926: linja-autoliikenteen kehitykselle, joka palve- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
28927: lisi väestön jokapäiväiseen elämään liittyviä tulo- ja menoat·vioon 20 Pl. III luvun
28928: matkoja myllyihin, kauppoihin, kunnan liike- 3 momentin kohdalle 50 000 000 mar-
28929: ja hallintokeskuksiin jne. Myös alueella toi- kan määrärahan uudella rajaseudulla
28930: mivat teollisuuslaitokset ovat joutuneet kär- suoritettavia tiejärjestelyjä varten.
28931: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
28932:
28933: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen.
28934: Lauri Järvi. Erkki Koivisto.
28935: R. Hallberg.
28936:
28937:
28938:
28939:
28940: 85 E 626/55
28941: 1508
28942:
28943: IV,759. - Rah.al. N:o 627.
28944:
28945:
28946:
28947:
28948: Kuittinen ym;: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Parik-
28949: kalan maantien rakentamiseen.
28950:
28951:
28952: E d u s k u n n a 11 e.
28953:
28954: Imatran kauppalan, Ruokolahden, Raut- Tämä työ on tietääksemme jo aikoinaan
28955: järven, Simpeleen ja Parikkalan kunnassa ollut työsuunnitelmassa siinä yhteisessä run-
28956: on tämän talven aikana työttömyys jotenkin kotyössä, joka itärajan kuntien työohjel-
28957: saman suuruinen kuin edellisenäkin vuonna. massa olisi toteutettava, eikä tämä työ mis-
28958: Tämä tiedonanto on saatu näiden kuntien sään tapauksessa tule haitallisesti vaikutta-
28959: virastoissa palveleviita henkilöiitä tiedustel- maan toisilla paikkakunnilla suunniteltuihin
28960: lessamme tulevaa tilannetta. Tästä syystä töihin.
28961: onkin vakavasti harkittava, mitä mahdolli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
28962: suuksia täällä on marraskuusta maaliskuun kunnioittaen,
28963: loppuun järjestää sellaisia töitä, joista olisi
28964: hyötyä myöskin yhteiskunnalle. Tämän takia että Edusk1tnta ottaisi vuoden 1956
28965: on vakavasti harkittava töiden lisäämistä tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
28966: Simpeleen ja Torsansalon välisellä tieosalla, kan määrärahan Simpeleen-Pnrikka-
28967: sillä Simpeleen mutkat ja vastaavat siltatyöt lan välisen maantietyön .Jatkamiseksi.
28968: antavat talvella mahdollisuuden töiden jär-
28969: jestämiseksi eniten puutteessa oleville.
28970: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
28971:
28972: Juho Kuittinen. Valto Käkelä. Yrjö Sinkkonen.
28973: 1509
28974:
28975: IV,1eo. - Rah.al. N:o 628.
28976:
28977:
28978:
28979:
28980: Hiltunen ym.: 1l1äät·ärahan osoittamisesta Enonkosken-
28981: H anhivin·an-S appulahden maantien rakennustyötä var-
28982: ten.
28983:
28984:
28985: E a u s k u n n a 11 e.
28986: Enonkosken-Hanhivirran-Sa ppulahden tehdä, niin olisi tulo- ja menoarvioon varat-
28987: 38 km pituinen maantie on ollut rakenteilla tava edellä mainittuja kesän aikana suoritet-
28988: vuodesta 1939 alkaen. Sodan aikana raken- tavia töitä varten erikoinen määräraha. Pi-
28989: nustyö oli keskeytyksissä, mutta sen jälkeen dämme tärkeänä, että tämä ainoa Mikkelin
28990: on mainittua maantietä rakennettu talousar- läänin alueella aikaisemmin tulo- ja meno-
28991: vioon vuosittain merkityn määrärahan puit- arvioon merkityin varoin rakennettu maantie
28992: teissa yleisenä tietyönä, ja parina viime sisällytettäisiin ensi vuoden tulo- ja meno-
28993: vuonna on rakennustöitä suoritettu yksin- .arvioon. Kun tie lisäksi tulee olemaan tärkeä
28994: omaan työttömyyden torjumiseksi tarkoitet- kauttakulku- ja puutavaran kuljetustie, niin
28995: tuna yleisenä työnä. Työt ovat olleet käyn- sen vuoksi olisi tien valmiiksi saattamista
28996: nissä sekä Enonkosken .että Heinäveden puo- mahdollisuuksien mukaan joudutettava.
28997: leisessa päässä. Keskeneräisenä on enää vain Tästä johtuen ehdotammekin kunnioittaen,
28998: noin 15 km: n pituinen osa, joka olisi saatava
28999: siihen kuntoon, että tietä voitaisiin käyttää. et~ä Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29000: Tämän maantien kustannusarvio on 420 milj. tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
29001: markkaa, josta tähän mennessä on myön- markan määrärahan Enonkosken-
29002: netty 341 milj. markkaa. Kun jäljellä on H anhivirran-S appulahden maantien
29003: suuri osa sellaisia töitä, mm. pintasorastus, rakennustyötä varten.
29004: joita ei voida talvisaikana työttömyystyönä
29005: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
29006:
29007: Onni Hiltunen. Edvard Pesonen. K. F. Haapasalo.
29008: Viljo Virtanen. Wiljam Sarjala. Irma Hamara.
29009: Antti J. Rantamaa. Juho Kuittinen. Aukusti Pasanen.
29010: 1510
29011:
29012: IV,761. - Rah.al. N:o 629.
29013:
29014:
29015:
29016:
29017: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Kihniön-Pohjois-
29018: Parkanon-Karvian yhdysliikennetien rakentamista var-
29019: ten.
29020:
29021:
29022: E d u s k u n n a ll e.
29023:
29024: Eduskunnalle on jätetty v:n 1951 jälkeen tettu, tarvittaisiin lisämäärärahoja keskey-
29025: useita toivomus- ja raha-asia-aloitteita mm. tyksissä olleiden töitten jatkamiseen. Niin-
29026: Kihniön-Pohjois-Parkanon-Karvian väli- ikään seutukunnan työllisyystilanteen hoita-
29027: sen maantien rakentamiseksi yhdysliikenne- minen vaatisi työtilaisuuksia ja työkohteita,
29028: tieksi mainittujen pitäjien välille. Tie hyö- joten määrärahojen saaminen on perusteltu.
29029: dyttäisi melkoisesti Parkanon kunnan poh- Kun asianomaiset kunnat pitävät tämän yh-
29030: joisosan alueita ja lyhentäisi Kihniön-Kar- dysliikennetien rakentamista valtion toi-
29031: vian välistä matkaa yli 20 km. Tieviran- mesta erittäin tärkeänä tien yleisen merki-
29032: omaisten toimesta on laadittu suunnitelma tyksen kannalta, olisi eduskunnan osoitet-
29033: tämän n. 34 km: n pituisen tien rakennus- tava määrärahoja liikenneolojen kehittämi-
29034: ja parannustöitten suorittamiseksi v. 1940. seksi Pohjois-Satakunnassa.
29035: Mainittakoon, että Karvian varavankila laa- Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
29036: joine alueineen ja valtion omistamat metsä- taen ehdottaa,
29037: alueet sijaitsevat tämän tien piirissä. Kun
29038: valtiokin on tunnustanut tien kansantaloudel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29039: lisen merkityksen, on työllisyysvaroista myön- tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
29040: netty sitä varten v. 1953-1954 yht. n. 25 markan määrärahan Kihniön-Poh-
29041: milj. markkaa. Siitä huolimatta, että asian- jois-Parkanon-Karvian yhdysliiken-
29042: omaisten tiekuntien ja valtion varavankilan netien tierakennustöitten jatkamiseksi
29043: toimesta on rakennustöitä melkoisesti suori- vuonna 1956.
29044: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
29045:
29046: Eino E. Heikura. Pertti Rapio.
29047: 1511
29048:
29049: IV,762. - Rah.al. N:o 630.
29050:
29051:
29052:
29053:
29054: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
29055: miseksi Honkajoelta Jyllin kautta Karviaan.
29056:
29057:
29058: Ed u s kunnalle.
29059:
29060: Liikenneolot Pohjois-Satakunnassa ovat mo- Karvian lentokenttäalueen takia tiensuunta
29061: nin paikoin erittäin vaikeat. Rautateistä muuttuu, ja tiensiirtohanke pitänee toteuttaa
29062: etäällä olevien alueiden puutteellisten kylä- n. 2 km:n matkalla. Kuitenkin tuntuisi siltä,
29063: ja kunnanteiden vaatimat taloudelliset kus- kun tiesuunnalla on näinkin huomattava len-
29064: tannukset asettavat vissit rajansa ko. teitä tokenttä (n. 140 ha), joka on ollut aikai-
29065: ylläpitäville kunnille tai tiekunnille. Siksi sempien tierakennushankkeiden esteenä, että
29066: olisi valtiovallan tehostettava tällaisten syrjä- valtion puolesta olisi suoritettava tutkimus
29067: seutujen maantieolojen parantamista. Tällai- tämän n. 22 km: n tien rakentamista varten
29068: nen parantamista kaipaava tie on mm. Hon- ja laadittava sitä varten suunnitelma ja kus-
29069: kajoen kirkolta Katkon ja Auneskylien tannusarviot, että sitä asteittain päästäisiin
29070: kautta Karvian kirkolle johtava tie, joka toteuttamaan. Asiasta on jo tehty toiv.al.
29071: kulkee hyvin asutun Katkonkylän ja Lauha- n: o 430 (1955 vp.), mutta sitä ei ole valio-
29072: lan Jyllin kautta Auneskylään ja sieltä edel- kuntakäsittelyyn vielä saatu, eikä v: n 1956
29073: leen Kaappolan ja Partakylien kautta Kar- menoarviossa myöskään ole osoitettu varoja
29074: vian kirkolle johtavalle valtamaantielle. Tä- tutkimustöitten suorittamista varten. Kun
29075: män tien piiriin kuuluvat laajat metsäalueet, kuitenkin tien rakentamisella on yleistäkin
29076: joitten tuotteiden taloudellinen käyttö vaatisi kantavuutta, olisi valtion vastattava siitä vä-
29077: tieolojen parantamista. Ko. maantie on Hon- häisestä taloudellisesta uhrauksesta, minkä ra-
29078: kajoen kirkolta aina Auneskylään saakka kennussuunnitelman ja kustannusarvion laa-
29079: kunnantietä, joka Jyllin tienoilla Lauhalan timinen tuottaisi.
29080: kylässä koskettaa myös Kauhajoelta Honka- Edellä olevaan sekä toiv.al. n: o 430 ( 1955
29081: joelle johtavaa valtamaantietä. Auneskylästä vp.) perusteluihin viitaten saamme kunnioit-
29082: Karvialle johtavaa osuutta ei ole saatu kylä- taen ehdottaa,
29083: eikä kunnantieksi siitä syystä, että ko. tien
29084: Karvian puoleisella osalla on puolustuslaitok- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29085: sen lentokenttäalue, jonka pohjoisosan yli tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
29086: mainittu tie johtaa. Tietääksemme puolustus- määrärahan H onkajoen-Katkon-Jyl-
29087: ministeriöllä on suunnitelmat lentokenttä- lin-V ahon-Auneskylän-Kaappolan
29088: rakennushankkeen yhteydessä tien siirtä- -Partakylän-Karvian liikennetien
29089: miseksi ja rakentamiseksi ja Turun tiepiiri rakennustutkimuksen ja kttstannus-
29090: lienee saanut ko. suunnitelmien toteutta- arvion laatimista varten.
29091: miseen valtuudet. Näin siis nimenomaan
29092: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
29093:
29094: Eino E. Heikura. Eino Uusitalo.
29095: Eeli Erkkilä. Einari Jaakkola.
29096: Nestori Kaasalainen.
29097: 1512
29098:
29099: IV,763. - Rah.al. N:o 631.
29100:
29101:
29102:
29103:
29104: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Vahojärven kunnan-
29105: tieltä erkanevan ja Ikaalisissa valtion maantiehen yhtyvän
29106: yhdystien kuntoonsaattamiseksi.
29107:
29108:
29109: E d u s k u n n a 11 e.
29110:
29111: Parkanon kunnassa olevalta Vahojärven suorittamaan hevoskuljetuksia pitkiä mat-
29112: kunnantieltä erkanee noin 18 km: n pituinen koja.
29113: tie, joka kulkee Viitamäen ja Hähkiöniemen Viitamäen-Hähkiöniemen tien osalle on
29114: tilan kautta ja päättyy Ikaalisten pitäjässä haettu kylätietoimitusta, mutta koska kylä-
29115: valtion maantielle. Tien Parkanon puoleinen tienkin rakentaminen vähävaraisille ihmisille
29116: osa on noin 4 km kehnoa tietä, jonka var- tulee kohtuuttoman raskaaksi, olisi välttä-
29117: rella on noin 30 yksityistä tilaa, jotka kaikki mätöntä, että koko tie rakennettaisiin valtion
29118: ovat vähävaraisia. Tiesuunnan Ikaalisten toimesta.
29119: puoleisessa päässä on asutusta noin 5 km: n Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29120: matkalla. Tien keskiosa kulkee laajojen val-
29121: tion metsämaiden halki. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29122: Tie olisi tärkeä yhdystienä Parkanon ja tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
29123: Ikaalisten pitäjien välillä. Kauttakulkutienä kan määrärahan Parkanon ja Ikaalis-
29124: se lyhentäisi Parkanon-Tampereen väliä ten kunnissa olevan Vahojärven kun-
29125: lähes 30 km: llä. Tie olisi erittäin tärkeä myös nantieltä erkanevan ja Ikaalisissa
29126: puutavaran kuljetustienä, koska se kulkee valtion maantiehen yhtyvän yhdystien
29127: laajojen metsäalueiden läpi, joilla joudutaan kuntoonsaattamiseksi.
29128: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
29129:
29130: Irma Rosnell. Pertti Rapio. Mauri Ryömä.
29131: 1513
29132:
29133: IV,764. - Rah.al. N:o 632.
29134:
29135:
29136:
29137:
29138: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien mkentami-
29139: seksi Kurun kunnan Riuttaskorven kylästä Virtain kunnan
29140: Kortteen pysäkille.
29141:
29142:
29143: Eduskunnalle.
29144:
29145: Kurun kunnan toimesta on laadittu suun- Suunniteltu maantie muodostuisi myös
29146: nitelma maantien rakentamisesta Kurun kun- kauttakulkutieksi Vaasan-Tampereen välillä
29147: nan Riuttaskorven kylästä Virtain kunnan ja lyhentäisi matkaa 40 km. Maantien pituus
29148: Kortteen pysäkille. Suunniteltu maantie kul- on suunnitelman mukaan 21 220 m, josta
29149: kisi laajojen metsäalueiden halki, ja se lyhen- Kurun kunnan puolella 14 680 m ja Virtain
29150: täisi nykyisiä kuljetusmatkoja. Tämän uuden kunnan puolella 6 540 m. Kustannusarvio
29151: maantien vaikutuspiirin alueella on valtion vuoden 1950 hintatason mukaan on 39 500 000
29152: metsämaiden lisäksi paljon yhtiöiden ja yksi- mk. Tie on erittäin tarpeellinen paikallis- ja
29153: tyisten metsiä, joista on eri vuosina ajettu kauttakulkuliikenteen sekä suuren puutavara-
29154: puutavaraa hyvin runsaasti, jopa 20 000 pi- määrän kuljetuksen vuoksi. Tien rakentami-
29155: nokuutiometriäkin sekä huomattava määrä nen olisi saatava nopeasti suoritetuksi.
29156: sahatukkeja. Hevosajomatkat nykyisten auto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29157: teiden varsille ovat 8-9 km. Suunnitellun
29158: tien tultua käyttöön ne lyhenisivät huomatta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29159: vasti. Hevosajomatkan lyhentyminen tuot- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
29160: taisi suuren kuljetuskuntannusten säästön. kan määrärahan maantien rakenta-
29161: Tien varrella on myös huomattavasti asu- mista varten Kurun kunnan Riuttas-
29162: tusta. Kurun kunnan puolella on 40 tilaa, korven kylästä Virtain kunnan Kort-
29163: jotka ovat hyvin huonoissa liikenneyhteyk- teen pysäkme.
29164: sissä. Tämän lisäksi on otettava huomioon
29165: Virtain kunnan alueella oleva asutus.
29166: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
29167:
29168: Usko Seppi. Leo Suonpää. Lauri Myllymäki.
29169: 1514
29170:
29171: IV,765. - Rah.al. N:o 633.
29172:
29173:
29174:
29175:
29176: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Teiskon-Jäminki-
29177: pohjan maantien oikaisemiseen.
29178:
29179:
29180: E d u s kun n a 11 e.
29181:
29182: Tampereen-Teiskon-Jäminkipohjan maan- matkan lyhentyminen Tampereelle suurta
29183: tiellä on suoritettu useiden vuosien aikana taloudellista säästöä kuljetuskustannuksissa.
29184: oikaisutöitä, pääasiassa työttömyystöinä Teis- Nykyisin kulkee kiitolinjavuoroja keski-Poh-
29185: kon kunnan alueella. Suunnitelman mukaan janmaalta saakka Tampereelle. On otettava
29186: tulisi tien oikaisu jatkumaan Ruovedelle huomioon myöskin ajan säästö matkustaja-
29187: Jäminkipohjaan saakka yhtyen täällä Tam- liikenteessä.
29188: pereen-Vaasan maantiehen. Tieosuudella Mainitut seikat puhuvat tiesuunnitelman
29189: Terälahti-Jäminkipohja on kuitenkin vielä nopean toteuttamisen puolesta. Työt olisi
29190: lopullinen tutkimus suorittamatta. Maantien saatava käyntiin vapaina töinä. Töiden jat-
29191: rakentaminen suunniteltuun suuntaan lyhen- kamisen esteenä on ollut varojen puute.
29192: täisi tien pituutta 15 km. Tällä maantiellä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
29193: tulisi olemaan suuri merkitys pohjoisesta
29194: Ruoveden kautta Tampereelle Suuntautuvalle että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29195: liikenteelle, koska matka tulisi 30 kilometriä tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
29196: lyhyemmäksi kuin Oriveden kautta, joka ny- kan määrärahan Teiskon-Jäminki-
29197: kyisin on pääliikenneväylä. Kun kuljetus pohjan maantieoikaisun tutkimuksen
29198: raskaammankin tavaran kohdalta yhä enem- loppuun suorittamista ja töiden jatka-
29199: män siirtyy autokuljetukseen, merkitsee mista varten.
29200: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
29201:
29202: Usko Seppi. Leo Suonpää. Lauri Myllymäki.
29203: 1515
29204:
29205: IV,766. - Rah.al. N:o 634.
29206:
29207:
29208:
29209:
29210: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden-Jämsän
29211: maantieosuuden korjaamiseksi.
29212:
29213:
29214: E d u s k u n n a 11 e.
29215:
29216: Yksi Pohjois-Hämeen vilkkaimmin liiken- Kyseessäolevan valtatien pahimpiakaan
29217: nöityjä maanteitä on Tampereen-Oriveden epäkohtia ei ole ryhdytty korjaamaan, koska
29218: -Länkipohjan-Jämsän-Jyväskylän valta- tietä varten on korjaussuunnitelma, jonka
29219: tie. Jo parikymmentä vuotta sitten on mukaan tie useissa kohdin joudutaan raken-
29220: suoritettu tutkimus tuon tien Tampereen- tamaan kokonaan uudelleen. Tieviranomaiset
29221: Jämsän osuuden korjaamiseksi. Silloin teh- kyllä myöntävät korjausten välttämättömyy-
29222: dyistä suunnitelmista on toteutettu Kangas- den ja on tietyö otettu valtion työttömyys-
29223: alan-Oriveden osuudelta tien levitys ja oi- ohjelmaan, mutta töitä ei ole kuitenkaan aloi-
29224: kaisutyöt, mutta pahimmat kohdat Oriveden tettu. Ei yksin kyseisten seutujen työttö-
29225: kirkonkylän ja Jämsän välillä odottavat edel- mien työhön sijoittaminen, mutta ennen
29226: leen korjausta. Tuolla osuudella on siltoja, kaikkea liikenneturvallisuuden vaatimukset
29227: joiden painorajoitus vaikeuttaa liikennettä redellyttävät, että tien perusteelliseen kor-
29228: ja ainaisena vaarana on niiden mahdollinen jaukseen ryhdytään viipymättä.
29229: sortuminen. Oriveden ja Längelmäen alueella Edeilä olevan perusteella ehdotamme,
29230: kyseinen maantie on monin paikoin vaaral-
29231: lisen kapea ja on siinä jyrkkiä mäkiä ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29232: liikenteelle hyvin vaarallisia mutkia. Vaa- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
29233: rallisuudestaan kuuluisia ovat Karvian mäet kan määrärahan Tampereen-Jyväs-
29234: ja Jussilan mutka, joissa on aiheutunut lii- kylän valtatien Oriveden ja Jämsän
29235: kenneonnettomuuksia tien huonouden vuoksi. välisen osuuden perusteellisen kor-
29236: Tie on lisäksi hyvin routivaa, joka aiheuttaa, jauksen aloittamiseksi.
29237: että sitä on vaikea pitää edes välttävässä
29238: kunnossa.
29239: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
29240:
29241: Leo Suonpää. Elli Stenberg. Usko Seppi.
29242:
29243:
29244:
29245:
29246: 86 E 626/53
29247: 1516
29248:
29249: IV,767, - Rah.al. N:o 635.
29250:
29251:
29252:
29253:
29254: Åsvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan-Porin maan-
29255: tien oikaisemiseksi N ärpiön ym. kttntien alueella.
29256:
29257:
29258: E d u s k u n n a ll e.
29259:
29260: Vaasan-Porin välisen runkotien oikai- neturvallisuudelle vaarallisia nousu- ja las-
29261: seminen Närpiön, Kristiinan, Lapväärtin ja kupaikkoja. Runkotiellä liikennöi Vaasan-
29262: Siipyyn kuntien alueella on osoittautunut Porin ja Turun pika- ja tavallinen linjavau-
29263: tarpeelliseksi. Runkotien heikko ja mutkai- nuliikenne henkilökuljetuksissa, kauko- ja
29264: nen rakenne on muodostunut liikenneturval- paikallinen liikenne tavarakuljetuksissa. On
29265: lisuudelle vaaralliseksi, kun otetaan huo- osoittautunut, että henkilö- ja tavaraliikenne
29266: mioon liikenteen alalla tapahtunut ja vielä ko. runkotiellä on kasvanut siinä määrin,
29267: odotettavissa oleva kasvu. Närpiön ja Kris- että tien oikaiseminen on tarpeellista.
29268: tiinan välinen osa runkotiestä on mutkainen Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
29269: ja osittain metsäistä, mikä heikentää näky-
29270: väisyyttä. Kristiinan-Lapväärtin ja Sii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29271: pyyn välisellä osalla on mutkaisuutta, kaksi tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
29272: kapeaa ja heikkorakenteista siltaa sekä kaa Vaasan-Porin maantien oikaise-
29273: kolme maantien tasoristeystä. Runkotietä miseksi Närpiön, Kristiinan, Lapväär-
29274: rakennettaessa ei ole suoritettu mäkipaikko- tin ja Siipyyn kuntien alueella.
29275: jen leikkausta, josta johtuen esiintyy liiken-
29276: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
29277:
29278: Toivo Asvik. Nestori Nurminen.
29279: Aleksi Kiviaho. Gösta Rosenberg.
29280: 1517
29281:
29282: IV,76s. - Rah.al. N:o 636.
29283:
29284:
29285:
29286:
29287: J. Wirtanen ym.: Jtfäärärahan osoittamisesta maantietyön
29288: jatkamiseksi Kauhajoelta Jalasjärven Koskueelle.
29289:
29290:
29291: E d u s k u n n a ll e.
29292:
29293: Vuonna 1940 Kauhajoella kokoontuneilla pitkät. Paitsi että tämä poikkitie lyhentäisi
29294: valtiopäivillä oli kysymys maantien rakenta- näiden asutusseutujen matkaa rautatien yh-
29295: misesta Jalasjärven Koskuelta Kauhajoen teyteen yli kymmenellä kilometrillä, se sitoisi
29296: Ikkelänjärven kylän kautta Kauhajoen kir- näiden väkirikkaiden kylien asukkaiden kul-
29297: kolle. Asiasta, vaikka se ei ehtinytkään saada kumahdollisuudet valtion valtamaantiehen.
29298: virallista vahvistusta, oltiin eduskuntapii- Tämän tiesuunnan piirissä on jo käynnissä
29299: reissä yksimielisiä ja asia on ollut tie- ja suuria suonkuivatustöitä ja uusia kuivatus-
29300: vesirakennusviranomaisten valmisteltavana. töitä on suunnitteilla. Sitäpaitsi tämä tie
29301: Asian ratkaisua ovat pidentäneet myöskin palvelisi niitä suuria metsänhakkuita sekä
29302: erilaiset mielipiteet tien lähtökohdasta Jalas- puuteollisuuslaitoksia, jotka ovat käynnissä
29303: järveltä. Tämän seikan ratkaisevat tietysti näillä etäisillä seuduilla. Saamamme tiedon
29304: asianomaiset kunnat ja valtion viranomaiset. mukaan on ko. tietä jo ASO: n toimesta ra-
29305: Viimeisten tietojen mukaan asia lieneekin jo kennettu pieni osa Kauhajoen pitäjän
29306: saanut ratkaisunsa. Jalasjärveltä, toiseksi alueella.
29307: Etelä-Pohjanmaan suurimmasta ja väkirik- Kaikkeen yllä mainittuun viitaten ehdo-
29308: kaasta (as. yli 16 000) pitäjästä, on sekä tamme,
29309: Kurikan että Kauhajoen rautatieasemille n.
29310: 30 km: n matka ja pitäjän eteläosan väkirik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29311: kaista kylistä yli 50 km:n matka lähimmälle tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
29312: rautatieasemalle. Myöskin Kauhajoen pitä- kan määrärahan Kauhajoelta J alasjär-
29313: jän sivukylistä, joiden kautta suunnitteilla ven Koskueelle rakennettavan maan-
29314: oleva tie kulkisi, ovat etäisyydet rautatielle tietyön jatkamiseksi.
29315: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
29316:
29317: Johannes Wirtanen. Toivo Antila. T. Saloranta.
29318: 1518
29319:
29320: IV,769. - Rah.al. N:o 637.
29321:
29322:
29323:
29324:
29325: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
29326: mista varten Mäyrystä Lehtimäelle ja Soiniin.
29327:
29328:
29329: E d u s k u n n a 11 e.
29330:
29331: Tieyhteydet Soinista ja Lehtimäeltä Seinä- sen päämäärän saavuttamiseksi olisi nyt tie-
29332: joelle ovat tällä hetkellä erittäin heikot. suunta Kuortaneen ja Soinin välillä raken-
29333: Suoraa tieyhteyttä ei ole, vaan niin soinilai- nettava.
29334: set kuin lehtimäkeläisetkin joutuvat liiken- Vv. 1930-33 rakennettiin yksityisten tie-
29335: nöimään maakunnan keskustaan Seinäjoelle osakasten toimesta kylätie Lehtimäen keskus-
29336: joko pohjoissuuntaan Alajärven ja Lapuan tasta Kuortaneen rajalle Kaarankajärven
29337: kautta tahi eteläsuuntaan Töysän, Alavuden pohjoispäähän. Tämäkin tie, jonka Lehtimäen
29338: ja Peräseinäjoen kautta. Mainittuja reittejä kunta muutamia vuosia sitten otti haltuunsa,
29339: hyväksi käyttäen tulee matkaa Lehtimäeltä liittyy oleellisena osana Seinäjoen-Keski-
29340: Seinäjoelle noin 100 km ja Soinista 120 km. Suomen tiehen. Nyt tästä tärkeästä yhdys-
29341: Sen jälkeen kun Venekosken Mäyryn väli- tiestä on enää kokonaan rakentamatta se osa,
29342: nen yhteys avattiin liikenteelle, voidaan Sei- n. 12 km, joka vie Kuortaneen Mäyrystä Leh-
29343: näjoelle päästä myös Töysän ja Kuortaneen timäen rajalle Kaarankajärven pohjoispää-
29344: uuden tien kautta, mutta tämäkään mahdol- hän.
29345: lisuus ei vielä paranna kulkuyhteyksiä maa- Nykyinen maantie Lehtimäeltä Soiniin on
29346: kunnan keskustaan. Jos sen sijaan saataisiin myös niin kapea, mutkikas ja mäkinen, ettei
29347: jatko V eneskosken l\Iäyryn tielle Lehtimäelle se sovellu sellaiseksi kaukoliikennetieksi, jol-
29348: ja Soiniin saakka, lyhenisi matka Soinista laiseksi tämä tie on ajateltu ja jo Seinäjoen
29349: Seinäjoelle 42 km ja Lehtimäeltä Seinäjoelle -Kuortaneen välille rakennettu. Lisäksi te-
29350: 36 km. Samalla saataisiin suora tieyhteys kee nykyinen maantie suuren mutkan poh-
29351: Etelä-Pohjanmaan keskuksen Seinäjoen ja joista kohti. Tämän vuoksi olisi tarpeellista
29352: Keski-Suomen välille, mm. matka Jyväsky- saada tie, joka haaraantuisi Lehtimäeltä ny-
29353: lästä Seinäjoelle lyhenisi noin 50 km. kyisestä maantiestä Hernesmaan talojen
29354: Kun tie- ja vesirakennushallituksen toi- kohdalla, ylittäisi Ähtärijärven vesistön lat-
29355: mesta vuosina 1930 ja 1931 suoritettiin tut- van Kivisalmella ja jatkuisi Leväjärven
29356: kimus Seinäjoen ja Kuortaneen välisen pohjoispuolitse Soinista Ähtäriin johtavalle
29357: maantien rakentamiseksi, lähdettiin siitä maantielle lähellä Soinin kirkonkylää. Tätä
29358: periaatteesta, että mainittu tie jatkuisi Kuor- linjaa saataisiin verrattain tasainen tie ja
29359: taneelta Lehtimäen ja Soinin pitäjien läpi samalla se lyhentäisi matkaa Lehtimäen perä-
29360: Keski-Suomeen. Silloin suoritettiin tietutki- kylästä Soinin kirkolle noin 7 km ja tuottaisi
29361: mus kuitenkin vain Seinäjoelta Kuortaneen suurta hyötyä tielinjan varrella huonoista
29362: Mäyryyn, joka tieosa on nyt valmiiksi ra- tieoloista kärsivälle väestölle.
29363: kennettu Mäyrystä V eneskoskelle lähelle Nykyinen· liikenne Seinäjoen ja Etelä-
29364: Seinäjokea. Tämän tien rakentaminen on Pohjanmaan itäisten pitäjien Lehtimäen ja
29365: ratkaisevasti parantanut liikenneyhteyksiä Soinin sekä Keski-Suomen välillä on suhteel-
29366: Kuortaneen ja Seinäjoen välillä, mutta tien lisen vilkasta, vaikka se tapahtuukin epä-
29367: rakentamisen päätarkoitus, suoran tieyhtey- tyydyttäviä teitä monien mutkien kautta.
29368: den saaminen Keski-Suomen ja Etelä-Poh- Kun suora tieyhteys saadaan, lisääntyy lii-
29369: janmaan maakunnan keskuksen välille on kenne huomattavasti ja on sillä näiden seu-
29370: vielä saavuttamatta. Tätä samaa päämäärää tujen talouselämälle huomattava merkitys.
29371: silmälläpitäen rakennettiin n. 25 vuotta sit- Puutavaran kuljetusmahdollisuuksia tie pa-
29372: ten maantie Karstulasta Soiniin. Alkuperäi- rantaisi huomattavasti. Prof. Yrjö Ilvessalon
29373: IV,7~9. - Uusitalo ym. 1519
29374:
29375: puheenjohdolla toimiva metsätalouskomitea kanssa, koska nyt mainittujen kuntien
29376: on myös todennut kyseessä olevan seudun alueella ei ole riittävästi tarjolla työkohteita
29377: tientarpeen ja ehdottaa ensimmäisessä mie- varsinkaan talvisaikana.
29378: tinnössään tien rakentamista Lehtimäeltä Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
29379: Kuortaneelle. ehdotamme kunnioittaen.
29380: Esittämämme tien rakennustyön aloitta-
29381: mista pidämme tärkeänä jo itse tien vuoksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29382: ja myöskin paikkakunnan työllisyystilanteen tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
29383: vuoksi. Tietyön aloittaminen olisi suuri hel- kan määrärahan maantien rakennus-
29384: potus kunnille, jotka alinomaa joutuvat töiden aloittamiseksi Mäyrystä Lehti-
29385: kamppailemaan vaikean työttömyysongelman mäelle ja Soiniin.
29386: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
29387:
29388: Eino Uusitalo. Aare Leikola.
29389: Artturi Jämsen. Artturi Koskinen.
29390: Toivo Antila. Päiviö Hetemäki.
29391: Eeli Erkkilä. Eino E. Heikura.
29392: T. Saloranta. Esa Koivusilta.
29393: 1520
29394: •
29395: IV,77o. - Rah.al. N:o 638.
29396:
29397:
29398:
29399:
29400: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Karstulan-Seinä-
29401: joen maantien rakentamiseen.
29402:
29403:
29404: E d u s k u n n a ll e.
29405:
29406: Karstulan-Seinäjoen väliltä puuttuu yh- ovat kaukana. Lisäksi tien rakentaminen an-
29407: tenäinen tie. Soinin, Lehtimäen, Töysän ja taisi väestölle sen kipeästi kaipaamia työ-
29408: Kuortaneen kunnissa tie tekee pitkiä mut- mahdollisuuksia.
29409: kia, joiden johdosta matka Karstulasta Sei- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29410: näjoelle pitenee kymmenillä kilometreillä.
29411: Rakentamalla tie suoraan Soinin kirkolta ettei Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29412: J_jehtimäen kautta Kuortaneelle tulisi mah- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
29413: dollisimman suora yhteys Karstulasta Seinä- kan määrämhan Ka1·stulan-Seinii-
29414: joelle. Tien rakentaminen olisi tärkeää, joen maantien mkentamiseksi Soinin,
29415: koska se tulisi kulkemaan alueen halki, jossa Lehtimäen ja Kuortaneen kunn,issa.
29416: on runsaasti metsävaroja ja josta rautatiet
29417: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
29418:
29419: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen. Toivo Åsvik.
29420: 1521
29421:
29422: IV,771. - Rah.al. N:o 639.
29423:
29424:
29425:
29426:
29427: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren-AJa-
29428: järven runkotien rakentamiseen.
29429:
29430: E d u s k u n n a II e.
29431:
29432: Pietarsaaresta järviseudulle johtava tie on osaksi kauas järviseudun työkohteiden ulko-
29433: huonossa kunnossa, mutkainen ja kapea. puolelle, paikallisten suunnitelmien jäädessä
29434: Yhä kasvava liikenne, jota puutavaran kul- toteuttamatta.
29435: jetus Keski-Suomesta on vielä lisännyt, vaatii Koska yleisesti tunnustetaan periaate, että
29436: perusteellista korjausta tieoloihin. työttömyystyöt on korvattava riittävillä va-
29437: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toimesta pailla töillä, olisi se myös käytännössä toteu-
29438: on suoritettu tutkimuksia runkotien rakenta- tettava. Sitä vaatii myös järviseudun kun-
29439: miseksi Pietarsaaren-Alajärven välillä. tien vaikea taloudellinen asema, joka ei kestä
29440: Suunnitelmaa on toteutettukin Pietarsaaren jatkuvasti työttömyystöiden kustannuksia.
29441: puoleisesta päästä työttömyystyönä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29442: Järviseudun kunnat ovat kiirehtineet ko.
29443: tien rakentamista, joka liikenteen vaatimus- että Eduskunta otta·isi vuoden 1956
29444: ten täyttämisen lisäksi antaisi työtä edes tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
29445: osalle työvoimasta, jota näissä kunnissa on kan määrärahan käytettäviiksi Pietar-
29446: paljon tarjolla. Valtiovallan toimenpitein on saaren-Alajärven runkotien rakenta-
29447: työvoima kuitenkin ohjattu työttömyystöihin, mista varten.
29448: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
29449:
29450: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
29451: Nestori Nurminen. Toivo Asvik.
29452: Albin Wickman.
29453: 1522
29454:
29455: IV,772. - Rah.al. N:o 640.
29456:
29457:
29458:
29459:
29460: Kosldnen ym..: Määrärahan osoittamisesta Uumisten-l(ars-
29461: tulan-Kyyjärven valtatien peruskorjausta varten.
29462:
29463:
29464: E d u s k u n n a 11 e.
29465:
29466: Jyväskylän-Kokkolan välinen valtatie telma Saarijärven-Kukonkiekon-Kalmarin
29467: n:o 13 on noin 250 km pitkä ja liikenne tieosuudella vuonna 1952. Työllisyyden kan-
29468: tällä osuudella on erittäin vilkas. Puutava- nalta edellä mainitun tierungon peruskor-
29469: ran kuljetus on siirtynyt viime vuosina auto- jaus olisikin kansantaloudellisesti erittäin
29470: kuljetukseen aikaisemmasta uittokuljetuk- edullinen. Tarkoitusta varten olisi vuoden
29471: sesta. Jyväskylän-Perhon välinen alue on 1956 talousarvioon saatava määräraha, että
29472: kautta linjan erittäin mutkikasta, mäkistä ja ajat sitten tehty suunnitelma voitaisiin käy-
29473: hyvin kapeata. Pahimmat ovat Tikkakos- tännössä toteuttaa.
29474: ken tienhaaran ja Uuraisten pitäjän välillä. Edellä sanottuun viitaten ehdotammekin
29475: Edellä mainituista syistä johtuen onkin viime kunnioittaen,
29476: aikoina jatkuvasti kasvavan liikenteen joh-
29477: dosta sattunut lukuisia tapaturmia, jopa että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29478: kuolemaankin johtaneita. Olisikin erittäin tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
29479: tarpeellista, että se suunnitelma, joka on lron määrära-han Uuraisten-Saarijär-
29480: usean kunnan alueella laadittu ja on kart- ven-Karstulan-Kyyjärven alueella
29481: toineen tie- ja vesirakennushallitukselle vuo- olevan valtatien peruskorjausta va1'-
29482: den 1939 huhtikuussa jätetty, vihdoinkin to- ten.
29483: teutettaisiin. Lisäksi on valmistunut suunni-
29484: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
29485:
29486: Artturi Kosldnen. Matti Koivunen.
29487: Impi Lukkarinen. Eino Palovesi.
29488: Arvo Ahonen.
29489: 1523
29490:
29491: IV,11a. - Rah.al. N:o 641.
29492:
29493:
29494:
29495:
29496: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta nelostien pat"an-
29497: nustöitä varten tieosuudella Pihtipudas-Laukaa.
29498:
29499:
29500: Eduskunnalle.
29501:
29502: Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Kongin- neuvojen suuri kulutus aiheuttavat muun ra-
29503: kangas, Viitasaari, Pihtipudas, Pyhäjärvi ja situksen lisäksi vielä sen, että paikallisten
29504: Kärsämäki ovat kuntia, joiden alueella puu- pienviljelijäin metsien kantohintoihin ne si-
29505: tavaran kuljetus sekä posti- ja matkustaja- sällytetään maksetun kantohinnan alennuk-
29506: liikenne tapahtuvat pääasiassa maantieliiken- sena.
29507: teen kautta. Mainittujen kuntien pääkulku- Tien oikaisutöiden aloittaminen jo kulu-
29508: väylänä oleva nelostie ei nykyisellään kykene massa olevana vuotena turvaisi työtilai-
29509: edes välttävästi tyydyttämään sille asetettuja suuksia vapaina työmaina tien vaikutuspii-
29510: vaatimuksia sen vuoksi, että tien heikko poh- rissä asuville. Viitasaarella ja Pihtiputaalla
29511: jakunto ei kestä raskaampaa kuljetusta syys- työtilanne on sellainen, että tavanmukaiset
29512: ja kevätkaudella, vaan aiheuttaa se jokavuo- metsätöistä saadut ansiot ovat kulumassa ole-
29513: tisen liikenneyhteyksien katkeamisen tien vana vuotena jääneet noin kolmannekseen
29514: pohjan pettämisen ja alavilla mailla tul valle normaalista. Edessä olevaksi syys- ja talvi-
29515: alttiin matalan perusrakenteen vuoksi. Esi- kaudeksi ei ole ilmaantunut minkäänlaisia
29516: merkiksi kulumassa olevan vuoden huhti- uusia metsäostoja, joten työttömyyden odote-
29517: toukokuussa oli liikenn.e aina postiliikennettä taan nousevan noin kolme kertaa suurem-
29518: myöten täydelleen pysähdyksissä Viitasaaren, maksi kuin edellisinä vuosina.
29519: Pihtiputaan ja Pyhäjärven kuntien alueella Näihin perusteluihin viitaten esitämme,
29520: kahden viikon ajan. Tien mutkaisuuden ja
29521: leikkaamattomien mäkien vuoksi vuosittaiset että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29522: liikennevauriot ovat hyvin suuret. Talvi- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
29523: aurauskustannuksetkin tulevat mutkaisella kaa nelostien parannustöihin tieosuu-
29524: tiellä paljon kalliimmiksi kuin suoralla tiellä. della Pihtipudas-Viitasaari-f(ongin-
29525: Kaikki em. liikennehaitat ja moottoriajo- kangas-Äänekoski-Laukaa.
29526: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
29527:
29528: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
29529: Impi Lukkarinen. Eino Palovesi.
29530:
29531:
29532:
29533:
29534: 87 E 626/55
29535: 1524
29536:
29537: IV,774. - Rah.al. N:o 642.
29538:
29539:
29540:
29541:
29542: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotakennään-Suo-
29543: lahden maantien rakennustöitä varten.
29544:
29545:
29546: E d u s k u n n a 11 e.
29547:
29548: Kotakennään-.Suolahden tien oikaisu on ja olisi nyt tarkoitukseen varattava määrä-
29549: ollut työnalaisena jo alun toistakymmentä raha.
29550: vuotta. Töitä on eri vuosina suoritettu työl- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
29551: lisyysvaroilla ja myöskin vakinaisilla talous- nioittaen,
29552: arviomäärärahoilla. Suolahden kauppalassa
29553: on rakennettu ylikulkusiltakin Suolahden- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29554: Haapajärven radalle, jota ei kuitenkaan tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
29555: voida liikennöidä maapenkereiden puuttuessa. kan määrärahan Kotakennään-Suo-
29556: Ko. työ olisi saatava lopullisesti valmiiksi lahden maantien rakennustöitä varten.
29557: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
29558:
29559: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Eino Palovesi.
29560: 1525
29561:
29562: IV,775. - Rah.al. N:o 643.
29563:
29564:
29565:
29566:
29567: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan ra-
29568: kentamiseksi Lepplivfrran-Heinäveden maantiellä Leppä-
29569: virran pitäjässä.
29570:
29571:
29572: Ed u s kunnalle.
29573:
29574: Leppävirran kirkonkylän-Heinäveden vä- myöskin merkitystä työllisyyden kannalta,
29575: lisellä maantiellä on vaikeana liikenne- sillä seutukunta on tunnetusti alityöllisyys-
29576: esteenä Turpeensalmi, jonka ylittäminen ta- aluetta. •
29577: pahtuu lautalla. Tiellä on kuitenkin niin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29578: vilkas autoliikenne, että lossin avulla ei lii-
29579: kennettä voida kyllin tehokkaasti ylläpitää, että Eduskunta ottaisi vuoden 195ö
29580: vaan aiheutuu siinä viivästymisiä ja hanka- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
29581: luuksia. Vallankin kelirikkoaikoina on sal- markkaa maanties.illan rakentamisen
29582: men ylittäminen vaikeaa. låikenne-epäkoh- aloittamiseen Lepp,ävirran-Heinäve-
29583: tien poistaminen kävisi hyvin rakentamalla den maantiellä Leppävirran pitäjässä.
29584: silta salmen yli. Sillan rakentamisella olisi
29585: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
29586:
29587: Hugo Manninen. Hilja Väänänen.
29588: Martti Leskinen. Esa Hietanen.
29589: Juho Rytkönen.
29590: 1526
29591:
29592: 1V,776. - Rah.al. N:o 644.
29593:
29594:
29595:
29596:
29597: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
29598: miseksi Sa,vonrannan kirkonkylästä Pirttimäen kohdalle
29599: Enonkosken-Sapun maantielle.
29600:
29601:
29602: E d u s k u n n a 11 e.
29603:
29604: Viitaten vuoden 1952 valtiopäiville jätet- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
29605: tyyn rah.al. n: o 368, vuoden 1953 valtiopäi- kaa maantietöiden aloittamiseksi lin-
29606: ville jätettyyn rah.a1.. n: o 682 ja vuoden jalla, joka alkaa Savonrannan kirkon-
29607: 1954 valtiopäiville jätettyyn rah.al. n: o 559 kylästä ja yhtyy Pirttimäen kohdalla
29608: ehdotamme, Enonkosken ja Sapun väliseen maan-
29609: tiehen.
29610: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29611: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
29612:
29613: Niilo Nieminen. Juho Rytkönen. Toivo Niiranen.
29614: 1527
29615:
29616: IV,777. - Rah.al. N:o 645.
29617:
29618:
29619:
29620:
29621: Manninen ym. : Määrärahan osoittamisesta Varkauden-Joen-
29622: suun maantien kunnostamiseksi Rukkuneen ja Kypäräjär-
29623: ven välisellä osalla.
29624:
29625:
29626: Eduskunnalle.
29627:
29628: Huonot kulkuyhteydet vaikuttavat haitalli- Mainitulla tieosalla on toimitettu silmä-
29629: sesti taloudellisen elämän kehitykseen ai- määräinen tutkimus TVH :n Kuopion piirin
29630: heuttaen kuljetuskustannusten nousua sekä toimesta v. 1954 ja parhaillaan on koneelli-
29631: hidastaen ja vaikeuttaen liikennettä. nen tutkimus työn alla.
29632: Joensuun-Varkauden maantiellä on eten- Huomioiden tien taloudellisen merkityksen
29633: kin Rukkuneen-Kypäräjärven välinen osa olisi sen uusimis- ja oikomistyö saatava mah-
29634: heikkorakenteisena, mutkaisena ja kovin mä- dollisimman pian aloitetuksi.
29635: kisenä pikaisen uusimisen tarpeessa. Tie Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29636: ylittää poikittaisharjuisen maaston, joten
29637: useita mäkiä olisi leikattava ja välimaita että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29638: pengerrettävä, jotta se voisi tyydyttää huo- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
29639: mattavan suuren puutavarain kuljetuksen kaa Varkauden-Joensuun maantien
29640: sekä muun vilkkaan autoliikenteen. kunnostamista varten Rukkuneen ja
29641: Kypäräjärven välisellä osalla.
29642: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
29643:
29644: Hugo Manninen. Pauli Puhakka. Esa Hietanen.
29645: 1528
29646:
29647: IV,77s. - Rah.al. N:o 646.
29648:
29649:
29650:
29651:
29652: M. Leskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtasalmen-
29653: ·. Jf_ortejoe'tl( maantien rakennustöiden aloittamista varten.
29654:
29655:
29656: Eduskunnalle.
29657:
29658: Jo pitemmän aikaa on ollut suunnitteilla saan mm. Kuopion kaupungissa, on miltei
29659: tiehanke, joka tekisi mahdolliseksi suoran olematonta, niin ymmärtää hyvin paikallisen
29660: maantieliikenteen linjalla Kuopio-Ranta- väestön levottomuuden puutteellisten tieolo-
29661: Toivala--Karhonsalmi-Vaajasalo-Kortejoki jen johdosta sekä halun saada toteutetuksi
29662: -Niittylahti-Vehmersalmi. Tästä suunnitel- edellä mainittu tiehanke mahdollisimman
29663: masta on kokonaan rakentamatta Kuopion- pian.
29664: Iisalmen valtamaantien ja Kortejoen välinen Monet merkit viittaavat siihen, että työttö-
29665: osuus. Kuopion maalaiskunnan toimeksian- mien luku tulee, etenkin talvella, huomatta-
29666: nosta on tällä osalla suoritettu tietutkimus vasti lisääntymään. Siitäkin syystä olisi val-
29667: ja laadittu kustannusarvio tien rakentamista tiovallan kiirehdittävä sellaisten yleisten hyö-
29668: varten. Tien pituus tulisi olemaan noin 12.5 dyllisten töiden käyntiin saattamista, jotka
29669: km ja on sen rakennuskustannukset laskettu palvelevat lähinnä kunkin paikkakunnan
29670: nousevan 39 miljoonaan markkaan. työllisyystarvetta. Edellä selostettu tiehanke
29671: Tien vaikutuspiiriin tulisi huomattava olisi paikallisessa mielessä erittäin sopiva
29672: maara maanviljelystiloja, Ranta-Toivalan tähän tarkoitukseen.
29673: asutusalue, V aajasalon parantolat, Sikonie- Kun kyseellisen tien tarpeellisuus on kiis-
29674: men saha ja tiilitehdas sekä Karhonsaaren taton ja kun paikallinen väestö odottaa sen
29675: asutusalue, josta liikenne keväällä ja syksyllä rakentamisen käyntiin saattamista, olisi v: n
29676: on hengenvaarallista, jopa mahdotontakin. 1956 tulo- ja menoarvioon .otettava siihen
29677: Tiehanketta on käsitelty sen vaikutuspii- tarvittava määräraha. Kun tien koko kustan-
29678: riin kuuluvien kansalaisten yhteisissä kokouk- nusarvio päättyy 39 miljoonaan markkaan,
29679: sissa ja todettu yksimielisesti sen tarpeelli- on asiallista, että siitä ainakin puolet otetaan
29680: suus ja myöskin sen suunnasta asianomaiset v: n 1956 tulo- ja menoarvioon.
29681: kokouksissa ovat päässeet yksimielisyyteen. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
29682: Toteutettuna lyhentäisi suunniteltu tie
29683: matkaa Vehmersalmen kirkolta Kuopioon ny- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29684: kyiseen itäiseen tiehen verrattuna noin 15 km tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
29685: ja läntiseen tiehen, jossa on kaksi lossia, kan suuruisen määrärahan Virtasalmen
29686: verrattuna noin 9 km. Kun lisäksi ottaa huo- -Ranta-Toivalan - Karhonsalmen--
29687: mioon vielä sen, että sisävesilaivaliikenne, V aajasalmen--Kortejoen maantien ra-
29688: joka on pitkät ajat palvellut sanottujen kennustöiden aloittamista varten.
29689: alueiden asukkaiden tarpeita heidän asioides-
29690: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
29691:
29692: Martti Leskinen. Esa Hietanen. Juho Rytkönen.
29693: 1529
29694:
29695: IV,779. - Ra.h.a.l. N:o 647.
29696:
29697:
29698:
29699:
29700: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdysmaantien ra-
29701: kentamiseksi Outokummun--Maarianvaaran maantieltä
29702: Törisevästä Polvijärven-Maarianvaaran maantielle Syr-
29703: jävaaraan.
29704:
29705:
29706: E d u s k u n n a II e.
29707:
29708: Viinijärven-Outokummun välisellä rata- kuljetukselle suurta haittaa tuottavien jyrk-
29709: osalla sijaitsevalle Sysmäjärven asemalle kien mäkien aiheuttamista vaikeuksista. Tien
29710: suuntautuu huomattava puutavaran kuljetus- rakentaminen olisi välttämätöntä myös pai-
29711: liikenne mm. Polvijärven ja Juuan kuntien kallisen väestön liikennemahdollisuuksia aja-
29712: alueilta. Sysmäjärvelle ja varsinkin Outo- tellen. N. 7 km: n pituinen osa siitä on jo
29713: kumpuun suuntautuu myös huomattava hen- rakennettu asutustienä, mikä vähentäisi huo-
29714: kilöliikenne mainituilta alueilta. Maantiever- mattavasti kustannuksia.
29715: koston epätarkoituksenmukainen sijainti ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
29716: laatu tuottavat kuitenkin tälle liikenteelle
29717: melkoisia hankaluuksia. Rakentamalla yhdys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29718: maantie Outokummun-Maarianvaaran tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
29719: maantieltä Raiskion kautta Polvijärven- kan määrärahan yhdysmaantien ra-
29720: Maarianvaaran maantielle Syrjävaaraan ly- kentamiseksi Outokummun-Maarian-
29721: hennettäisiin mainittua kuljetus- ja liikenne- vaaran maantieltä Tör.isevästä Polvi-
29722: matkaa n. 12 km. Samalla vapauduttaisiin järven-Maarianvaaran maantielle
29723: nykyisellä tiellä olevien, varsinkin raskaalle Syrjävaaraan.
29724: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
29725:
29726: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.. Heikki Soininen.
29727: 1530
29728:
29729: IV,1so. - Rah.al. N:o 648.
29730:
29731:
29732:
29733:
29734: Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun-Polvi-
29735: järven'-tluankosken maantien kunnostamiseen.
29736:
29737:
29738: E d u s k u n n a 11 e.
29739:
29740: Viitaten toivomusaloitteen n: o 446 (1955 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29741: vp) perusteluihin Joensuun-Polvijärven- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
29742: Kaavin-Juankosken välisen maantien kun- kan määrärahan Joensuun-Polvi-
29743: nostamisesta ehdotamme kunnioittavasti, järven-Kaavin-Juankosken välisen
29744: maantien kunnostarniseksi.
29745: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
29746:
29747: Heikki Soininen. Antti Kukkonen. Pauli Puhakka.
29748: Juho Karvonen. Varma K. Turunen. Vieno Simonen.
29749: Arvi Ikonen. Kalle Kauhanen. Toivo Niiranen.
29750: R. Hallberg. Otto Muikku.
29751: 1531
29752:
29753: IV,7sl. - Rah.al. N:o 649.
29754:
29755:
29756:
29757:
29758: N. Nunninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oravaisten
29759: kunnan Välitalon kylästä Ylihärmään johtavan ns, Eka-
29760: tien rakentamiseksi maantieksi.
29761:
29762:
29763: E d u s k u n n a 11 e.
29764:
29765: Vuoden 1947 valtiopäiville jättivät etelä- taisiin, ovat yk'Simielisesti päättäneet kannat-
29766: ja keskipohjalaiset kansanedustajat yhteisen taa mainitun tien rakentamista. Ekotien
29767: aloitteen, jossa esitettiin, että hallitus ryh- maantieksi rakentamisen kautta lyhenisi
29768: tyisi pikaisiin toimenpiteisiin ns. Ekotien ra- matka Oravaisista Ylihärmään n. 19 km,
29769: kentamiseksi Oravaisista Ylihärmään. mistä koituisi suurta säästöä, joka korvaisi
29770: Tämä ns. Ekotie haaraantuu Oravaisten- piankin ne menot, jotka aiheutuvat tien ra-
29771: Voltin maantiestä Välitalon (Heden) kylästä, kentamisesta. Eräänä tämän hetken tär-
29772: johtaen kaakkoa kohden Kuoppalan-Sauna- keänä näkökohtana on lisäksi otettava huo-
29773: kankaan ja Evon kylien kautta ja yhtyen mioon myös se, että tien rakentaminen an-
29774: Alahärmästä Ylihärmään johtavaan maantie- taisi tarpeellista ansiotyötä tämän alueen
29775: hen Lehtimäen kylän kohdalla Alahärmän- väestölle.
29776: Ylihärmän rajalla. Rakennettavan tien pi- Edellä esitetyn perusteella ja vuoden 1947
29777: tuus on noin 11 km. :Maasto on helposti ra- toivomusaloitteeseen n: o 345 viitaten ehdo-
29778: kennettavaa kangasmaastoa. Tien välittö- tamme,
29779: mässä vaikutuspiirissä asuu lähes 1 000 hen-
29780: keä. Nämä ihmiset ovat suurelta osaltaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29781: vähävaraista väkeä, joka ei kykene omalla tttlo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
29782: kustannuksellaan rakentamaan tietä sellaiseen kan määrärahan Oravaisten kunnan
29783: kuntoon, että se vastaisi nykyajan raskaaUe Välitalon (Heden) kylästä Ylihärmään
29784: ja vilkkaalle liikenteelle asettamia vaati- johtavan ns. Ekotien rakentamiseksi
29785: muksia. maantieksi.
29786: Ylihärmän, Alahärmän, Vöyrin ja Ora-
29787: vaisten kunnat, joiden kautta tie rakennet-
29788: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
29789:
29790: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
29791:
29792:
29793:
29794:
29795: 88 E 626/55
29796: 1532
29797:
29798: IV,1s2. - Rab.al. N:o 650.
29799:
29800:
29801:
29802:
29803: Lepistö ym.: ~Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
29804: miseksi Lestijärveltä Reisjärvelle.
29805:
29806:
29807: E d u s k u n n a 11 e.
29808:
29809: Viitaten toivomusaloitteen n: o 447 perus- kan määrärahan maantien rakennus-
29810: teluihin kunnioittaen ehdotamme, töitten jatkamiseksi ja loppuunsaatta-
29811: miseksi Lestijärveltä Niskankorven
29812: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 talojen kautta Reisjärvelle.
29813: tulo- ja menoarvioon 79 000 000 mar-
29814: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
29815:
29816: Matti Lepistö. Kauno Kleemola.
29817: 1533
29818:
29819: IV,7s3. - Rah.al. N:o 651.
29820:
29821:
29822:
29823:
29824: N. Nurminen ym. : Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
29825: kentamiseksi Taholammin-Lestijärven maantiestä Lyly-
29826: nevan kautta Ullavan maantielle.
29827:
29828:
29829: E d u s k u n n a ll e.
29830:
29831: Maamme harvaan asuttujen seutujen tie- relta osalta kUlkemaan tasaisia hiekkakan-
29832: olot ovat edelleen puutteelliset. Tämän puut- kaita. Sen piiriin tulisi suuria viljelyskel-
29833: teen poistamiseksi ovat asukkaat joutuneet poisia suoalueita. Puutavaran kuljetuksen
29834: rakentamaan suuren määrän kyläteitä. Lä- kannalta tiellä tulisi olemaan suuri merkitys.
29835: heskään kaikissa tapauksissa köyhän väestön Tärkeää on ottaa huomioon myös se seikka,
29836: varat eivät siihen kuitenkaan ole riittäneet että tien rakentaminen antaisi näiden seu-
29837: ja tiet ovat jääneet kokonaan rakentamatta tujen asukkaille tarpeellista ansiotyötä. Kun
29838: tai keskeneräisiksi. Näin on käynyt Toho- on kohtuutonta vaatia, että alueen köyhä
29839: lammin-Lestijärven ja Ullavan maantien väestö rakentaisi itse, pääasiassa omilla va-
29840: väliselle kylätielle. Ullavan maantieltä Län- roillaan, valtion vain avustamana maan-
29841: tän kylästä on rakennettu kylätietä n. 10 km tiensä, ehdotamme,
29842: ja Toholammin-Lestijärven maantiestä Sy-
29843: käräisten kohdalta 8 km. Kun maanteiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29844: väli Sykäräisten kohdalta Lylynevan ja Kyl- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
29845: mäojan kautta Ullavan maantielle Läntän ky- kan suuruisen määrärahan maantien
29846: län kohdalle on 26 km, niin rakentamatonta rakentamiseksi Taholammin-Lestijär-
29847: väliä on n. 8 km. Tämän maanteiden väli- ven maantiestä Sykäräisten kohdalta
29848: sen tien kokonaan rakentamisen avulla ly- Lylynevan ja Kylmäojan kautta Ulla-
29849: henisi matka Toholammin Sykäräisistä Kok- van maantieken Läntän kylän koh-
29850: kolan kaupunkiin n. 20 km. Tie tulisi suu- dalle.
29851: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
29852:
29853: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
29854: 1534
29855:
29856: IV,7s4. - Rah.al. N:o 652.
29857:
29858:
29859:
29860:
29861: Jimsen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
29862: seksi Kinnulasta Alvajärven asemalle.
29863:
29864:
29865: Eduskunnalle.
29866:
29867: Xänekosken-Haapajärven radan valmis- kustannusarvioineen, kun sen sijaan Jääjoen
29868: tuminen merkitsee Keski-Suomen liikenneolo- suunnasta ei ole suoritettu lopullisia tutki-
29869: suhteiden huomattavaa parantumista. Ra- muksia. Viimeksi mainitun tien suunnassa on
29870: dasta koituva hyöty ei kuitenkaan pääse täy- kuitenkin jo rakennettu kylä- ja puutava-
29871: siin oikeuksiinsa muutoin kuin sen vaikutus- rankuljetustietä yhteensä noin 15 km ja mo-
29872: piiriin kuuluvan maantieverkoston täyden- lemmillakin suunnilla voidaan Alvajärven
29873: tämisellä, joka ainakin muutamissa tapauk- puoleisessa osassa käyttää hyväksi ennen
29874: sissa voidaan suorittaa suhteellisen pienillä rakennettua Pihtiputaan-Haapajärven tietä.
29875: kustannuksilla. Nimenomaan tällaisena - Joka tapauksessa molemmat tiesuunnat kul-
29876: vieläpä erittäin tärkeänä- rakennuskohteena kevat laajan asutus- ja metsäalueen kautta;
29877: pitäisimme yhdystien aikaansaamista Kin- ja ohjattakoon tie kumpaa suuntaa tahansa,
29878: nulan pitäjästä Pihtiputaan pitäjän Alva- merkitsee se Kinnulan ja sen ympäristöseu-
29879: järven rautatieasemalle. Tämä tie, jota mm. tujen taloudellisen elämän huomattavaa edis-
29880: Keski-Suomen maakuntaliiton liikennejaosto tymistä.
29881: pitää suunnittelemistaan rakennettavista Kyseinen tiesuunta olisi nyt perusteelli-
29882: teistä aivan ensisijaisena, tulisi olemaan sesti tutkittava, laadittava suunnitelma ja
29883: pituudeltaan noin 25 km ja merkitsisi se kustannusarvio ja ryhdyttävä tien rakenta-
29884: Kinnulan sekä sen ympäristöseutujen talou- miseen. Paitsi että tällä tiellä tulisi olemaan
29885: dellisen elämän huomattavaa edistymistä ratkaisevan tärkeä merkitys paikkakunnan
29886: mm. siten, että pitäjän runsaat metsävarat väestön toimeentulolle, tulisi se myös palve-
29887: - joiden markkinoiminen on tähän saakka lemaan tärkeänä kauttakulkutienä.
29888: tapahtunut yli 100 km: n päässä olevalle Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
29889: Kannuksen asemalle - voitaisiin rakennetta- nioittaen,
29890: vaksi ehdotettavaa tietä kuljettaen saada
29891: huomattavasti halvemmin kustannuksin rau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29892: tatielle. Ko. tietä on suunniteltu rakennet- tulo. ja menoarvioon 10 000 000 mar-
29893: tavaksi kahta eri suuntaa, joko Kinnulan- kan määrärahan tutkim·uksen suoritta-
29894: Urpilan-Alvajärven tai Kinnulan-Jääjoen miseksi ja tietöiden aloittamiseksi
29895: -Alvajärven suuntaa hyväksi käyttäen. Dr- maantien rakentamista varten Kinnu-
29896: pilan kautta kulkevasta tiesuunnasta on lan pitäjästä Pihtiputaan pitäjän
29897: ASO: n toimesta valmistettu suunnitelma Alvajärven kylän asemalle.
29898: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
29899:
29900: Artt'llri Jä.msen. Antti J. Rantamaa. Kalle Kämäräinen.
29901: Niilo Ryhtä.. Eino Rytinki. Eemil Partanen.
29902: Eeli Erkkilä. Esa Koivusilta. Marja. Lahti
29903: 1585
29904:
29905: IV,7s11.- Rah.al. N:o 653.
29906:
29907:
29908:
29909:
29910: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kinnulan-Alvajär-
29911: ven maantien rakentamiseen.
29912:
29913:
29914: E d u s k u n n a ll e.
29915:
29916: Suolahden-Haapajärven radan valmis- pitäisi valmista tiesuunnitelmaa ryhtyä ensi
29917: tuessa tulee ajankohtaiseksi yhdysteiden ra- tilassa toteuttamaan.
29918: kentaminen rautatieasemille. Yksi tällainen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
29919: ensi tilassa rakennettava tie olisi Kinnulasta
29920: Alvajärven asemalle suunniteltu tiesuunta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29921: Kinnulan kunnan saaminen rautatien yhtey- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
29922: teen tapahtuisi edellämainitun tien rakenta- kan määrärahan Kinnulan-Alvajär-
29923: misen kautta. Huomioonottaen tämän syrjäi- ven maantien rakentamiseen.
29924: sen seudun puutteelliset liikenneyhteydet
29925: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
29926:
29927: Aleksi Kiviaho. Matti Koivunen.
29928: 1536
29929:
29930: IV1 786, - Rah.al. N:o 654.
29931:
29932:
29933:
29934:
29935: Heljas ym.: Määrärahan osoittamisesta Toivalan-Kortejoen
29936: tien ja sen jatkona kulkevan Riistaveden-V ehmm·salmen
29937: tien rakentamiseksi maantieksi.
29938:
29939:
29940: E d u s k u n n a 11 e.
29941:
29942: Ehdotamme kunnioittaen, että valtion toi- naisten kaatumatautiparantola, useita maa-
29943: mesta ryhdyttäisiin toimenpiteisiin maantien tiloja ja suuri huvila-asutus.
29944: rakentamiseksi Sorsasalon pysäkin läheltä 2. Mantereella laaja Kurkiharjun kylä,
29945: Kuopion-Iisalmen valtatieltä suoraan Riis- jossa Kortesalmen rannalla on Sikoniemen
29946: taveden-Vehmersalmen maantielle. saha ja tiilitehdas sekä miesten kaatuma-
29947: Maantie lähtisi valtatieltä Sorsasalon py- tautiparantola, ynnä Savilahden ja Ritonie-
29948: säkin läheltä suuntautuen taajaan asutun men kylät Kuopion mlk: ssa sekä Vehmersal-
29949: Ranta-Toivalan kylän kautta Karhon- ja men kunnan kylät Roikansaari, Riistaveden
29950: V aajasalon saarien kautta Niittylahteen, kylä, Ritoniemi ja Vehmersalmen kirkonkylä.
29951: jossa se yhtyisi sieltä Vehmersalmelle ja Vehmersalmen kirkolta maantieyhteys Kuo-
29952: Riistavedelle johtaviin Kuopion mlk:n ja pioon lyhenisi nykyiseen itäiseen tiehen ver-
29953: V ehmersalmen alueella oleviin kunnanteihin. rattuna noin 15 km ja läntiseen tiehen
29954: Tie ylittäisi verrattain matalan Ranta-Toivea- (2 lossia) verrattuna n. 9 km.
29955: lan ja Karhonsaaren välisen salmen, aivan 3. V ehmersalmen kirkolta aina Karvioon
29956: matalan Karhonsalmen sekä Vaajasalon ja saakka vesistön itärannikko, sinne suunnitel-
29957: mantereen välisen matalan, vain n. 50 m. tujen paikallisteiden tultua rakennetuksi,
29958: leveän Kortesalmen. tulisi myös tien vaikutuspiiriin mm. suun-
29959: Ehdottamamme Toi valan-Niitty lahden nitteilla oleva Vehmersalmen-Litmanniemen
29960: maantien osuudella on suoritettu tietutkimus ja rakenteilla oleva Litmanniemen-Koisti-
29961: ja tehty kustannusarvio, joka päättyy lahden tie.
29962: 39 000 000 mk: aan. Suunnitelma edellyttää Näin ollen ehdottamallamme tiellä sekä
29963: Ranta-Toivalan ja Karhonsaaren välille los- yhdys- että kauttakulkutienä on selvä maan-
29964: sia, jonka salmen kautta kulkee laivareitti, tien luonne. Tämän tien merkitystä lisää
29965: mutta siihen voitaisiin rakentaa myös silta, vielä se seikka, että sen vaikutuspiiri suu-
29966: jossa olisi laivaliikennettä ja uittoa vastaa- relta osalta on nykyisin laivaliikenteen va-
29967: vat aukot. Karhonsalmeen tulisi pieni silta, rassa, joka vuosi vuodelta on vähentynyt ja
29968: tahi se voitaneen sulkea kokonaankin. Korte- saattaa kannattamattomana kokonaan lop-
29969: salmeen tulisi silta hinaajaliikennettä varten. puakin, kun pitemmältä laivareittien varsilta
29970: Suunnitelma on laadittu 3. luokan tietä var- liikenne on siirtynyt yhä enemmän maan-
29971: ten, mutta voitaneen sitä parantamalla käyt- tielle.
29972: tää myös korkeamman luokan tietä varten. Viime vuosina on Pohjois-Savossa työttö-
29973: Kunnantieosuudelle Niittylahti-Vehmer- myystöinä suoritettu laajoja valtateiden pa-
29974: salmi olisi varmaankin laadittava parannus- rantamistöitä. Niiden merkitystä lainkaan
29975: suunnitelma. väheksymättä lienee paikallaan näihin töihin
29976: Tämän uuden maantien vaikutuspiiriin sisällyttää myös uusien, maakunnallista lii-
29977: tulisivat kuulumaan: kennettä palvelevien teiden rakentaminen.
29978: 1. Sorsasalon kaakkoisosan laaja, Ranta- Ehdottamamme tie olisikin sopiva tällainen
29979: Toivalan asutusalue, suuri Vaajasalon saari, työttömyyskohde, varsinkin kun se sijaitsee
29980: jossa on Kuopion ja Sikoniemen tehtaissa sellaisissa kunnissa tai niiden lähellä, joissa
29981: työssä käyvän teollisuustyöväen asuma-alue, esiintyy talvikausina paljon työttömyyttä.
29982: IV,7s6. - Heljas ym. 1537
29983:
29984: Tien rakentamista puoltavat Kuopion maa- kan määrärahan töiden aloittamista
29985: laiskunnan ja Vehmersalmen kunnanval- varten Toivalan-Kortejoen tien ja
29986: tuustot. sen jatkona kulkevan Riistaveden-
29987: Edellä esitetyin perustein ehdotamme kun- V ehmersalmen tien maantieksi raken-
29988: nioittaen, tamiseen.
29989: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
29990: tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
29991: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
29992:
29993: Lennart Heljas. Kalle Kämäräinen.
29994: Helge Miettunen. Martti J. Huttunen.
29995: Hilja Väänänen. Mikko Hult.
29996: 1538
29997:
29998: IV,7s7.- Rah.al. N:o 655.
29999:
30000:
30001:
30002:
30003: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viinamäen-Kota-
30004: lahden-Siikajärven maantien rakentamiseksi.
30005:
30006:
30007: E d u s k u n n a 11 e.
30008:
30009: Maantien rakentaminen Pie1aveden kunnan tuiksi tien rakentamisen tarpeellisuus muo-
30010: Viinamäestä Siikajärven seudulle Iisalmen dostuu ensiarvoiseksi. Toimenpide avaisi pa-
30011: maalaiskunnassa olisi välttämättä suoritet- remmat mahdollisuudet asutustoiminnan har-
30012: tava liikenneyhteyksien lyhentämiseksi ja joittamiselle. Seudun pienmetsänomistajille
30013: seudun taloudellisten kehittymisehtojen pa- se merkitsisi metsistä saatavan tulon lisään-
30014: rantamiseksi. Matka Pielavedeltä ja Kiuru- tymistä.
30015: vedeltä Iisalmeen lyhenisi lähes 30 km. Ly- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
30016: hentynyt liikenneyhteys avautuisi Pohjois-
30017: Keiteleen kautta aina Pihtiputaalle saakka. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30018: 9 km maantietä rakentamalla tulisi kahden tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
30019: valtamaantien välinen liikenneyhteys ja seu- kan määrärahan Viinamäen-Kotalah-
30020: dun tiekysymys ratkaistuksi. Itikkasalmen den-Siikajärven maantien rakenta-
30021: sillan rakennustöiden tultua loppuun suorite- mista varten.
30022: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
30023:
30024: Juho Rytkönen. Martti Leskinen.
30025: Esa Hietanen. Hugo Manninen.
30026: 1539
30027:
30028: IV,7ss. - Rah.al. N:o 656.
30029:
30030:
30031:
30032:
30033: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
30034: miseksi Sotkamon-Iisalmen maantieltä Laakakoskelta
30035: Rautavaaran-lisalmen maantielle 1ssakkaan.
30036:
30037:
30038: E d u s k u n n a ll e.
30039:
30040: 1930-luvulla on laadittu suunnitelma maan- paikallisen asutuksen sijainti ko. tiensuun-
30041: tien rakentamisesta Sotkamon-Iisalmen nan varrella. Tästä johtuen paikallinen
30042: maantieltä Laakakoskelta Rautavaaran-Ii- väestö, puutavarayhtiöt sekä Rautavaaran
30043: salmen maantielle, n. 8 km: n päässä Rauta- kunta ovat toistamiseen ehdottaneet sanotun
30044: vaaran kirkolta sijaitsevaan Issakan kylään. maantien rakentamista alkuperäisen suunni-
30045: Päätöksen toimeenpano tien rakentamiseksi telman edellyttämän suunnan mukaisesti.
30046: on estynyt sotien johdosta. Myöhemminkään Huomioon ottaen varsinkin paikallisen
30047: sitä ei ole toimeenpantu tien suuntaa koske- väestön liikennemahdollisuuksien parantami-
30048: vien erimielisyyksien vuoksi. Metsähallitus sen välttämättömyys olisi tien rakentaminen
30049: haluaisi ko. tien eteläpään johdettavaksi kiireellisesti toteutettava alkuperäisen suun-
30050: Rautavaaran-Valtimon maantiehen perus- nitelman mukaisesti.
30051: tellen tätä puutavaran kuljetukseen liitty- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
30052: villä seikoilla. Nämä perustelut ovat kuiten- ehdotamme,
30053: kin heikkoja, koska tällä alueella sijaitsevat
30054: metsät ovat suurelta osalta hakatut ja jäl- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30055: jellä olevaa puutavaran kuljetusta palvelee tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
30056: seudulla oleva uittokelpoinen vesistö sekä kan määrärahan maantien rakennus-
30057: puutavaran kuljetukseen sopiva tie. Alku- töiden aloittamiseksi Sotkamon-Iisal-
30058: peräisen suunnitelman mukaista maantien men maantieltä Laakakoskelta Rauta-
30059: rakentamista puolustavat valtion hakkaamat- vaaran-[isalmen maantielle 1ssak-
30060: tomien, samoin kuin yhtiöiden metsien sekä kaan.
30061: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
30062:
30063: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
30064:
30065:
30066:
30067:
30068: 89 E 626/55
30069: 1540
30070:
30071: IV,7so. - Rah.al. N:o 657.
30072:
30073:
30074:
30075:
30076: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta. satamatien jat-
30077: kamiseksi Himangan kirkonkylästä Pikku-Mansikkaan.
30078:
30079:
30080: E d u s k u n n a ll e.
30081:
30082: Himangan satamayhdyskunnalla Lestijoki- osoittaa sitä, kuinka suuresti tien rakentami-
30083: suulla on suuret mahdollisuudet kehittyä nen on edistänyt työmahdollisuuksia paikka-
30084: huomattavaksi teollisuuspaikkakunnaksi, joka kunnalla, kun puutavaraliikenne on kasvanut
30085: olisi hyödyksi koko maakunnan taloudelliselle noin neljä kertaa suuremmaksi kuin edelli-
30086: kehitykselle. Tätä kehitystä täytyisi valtio- senä vuonna.
30087: vallan tukea edistämällä niiden suunnitel- Satamatien jatkon rakentamisesta Puoti-
30088: mien toteuttamista, joita Himangan kunnalla lahdesta Pikkn-Mansikkaan on tehty suunni-
30089: on sataman ja siihen johtavien teiden ra- telma, joka on hyväksytty Vaasan tie- ja
30090: kentamiseksi. vesirakennuspiirissä. Kustannusarvio on 15
30091: Eräs tämän suunnitelman osista koskee sa- miljoonaa markkaa tälle 2 460 metriä pitkälle
30092: tamatien rakentamista Lestijoen pohjoispuo- satamatien jatkolle. Tien päätepisteeksi tulee
30093: litse uusien ja laajempien purkaus- ja va- Pikku-Mansikan saari, joka on erinomainen
30094: rastopaikkojen saamiseksi sieltä sataman ja syväsatamapaikka kun heti rannasta on ve-
30095: rakennettavan teollisuuden käyttöön. den syvyys 5 m jyrkkää kalliorantaa. Kun
30096: Suunnitelman ensimmäinen osa satama- koko tämä 5 km pitkä satamatie tulee ra-
30097: tiestä Lestijoen pohjoisrantaa pitkin Virpi- kennetuksi, se edistää suuresti työtilaisuuk-
30098: rannalle, Puotilahteen on valmistusvaiheessa. sien lisääntymistä paikkakunnalla, mitä osoit-
30099: Tämä ensimmäinen tieosa on 2 540 m pitkä tavat jo tämänkin kesän tulokset, vaikka
30100: ja kustannusarvio oli 6.2 miljoonaa markkaa, tiestä on vasta alkuosa rakennettu käyttöön.
30101: josta valtio on myöntänyt 70 % avustuksen. Lestijoen suuosaan ovatkin jo eräät yhtiöt
30102: Tämän tienpätkän valmistuminen on jo kiinnostuneet ja harkitsevat sinne teollisuus-
30103: suuresti vaikuttanut puutavaraliikenteen kas- laitosten rakentamista.
30104: vuun Himangan satamassa. Kun vuonna Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
30105: 1954 vietiin satamasta puutavaraa 56 000 m3,
30106: niin tänä vuonna, jolloin tie on ollut käy- että Eduskttnta ottaisi vuoden 1956
30107: tössä, on elokuun loppuun mennessä viety tttlo- ja menoarvioon 15 mt7joonan
30108: laivauksen kautta jo 135 000 m3 sekä meritse markan määrärahan satamatien jatkon
30109: Pietarsaareen 110 000 m3. Lisäksi Ruotsiin rakentamiseksi Himangan kirkonky-
30110: hinaajien vetämänä puutavaralauttoja ja lästä Lestijoen pohjoisrantaa pitkin
30111: Puotilahteen on lauttoihin varastoitu noin Virpimnnalta Pikkn-ll!ansikkaan.
30112: 40 000 m3 pyöreätä puutavaraa. Tämä kaikki
30113: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
30114:
30115: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik
30116: 1541
30117:
30118: IV,1oo. - Rah.al. N:o 658.
30119:
30120:
30121:
30122:
30123: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
30124: seksi Oulaisista Kärsämäen V enetpaloon.
30125:
30126:
30127: E d u s k u n n a 11 e.
30128:
30129: Oulaisten Haapaveden ja Kärsämäen kun- mioon, että Oulaisissa, Haapavedellä ja Kär-
30130: tien alueella on Pyhäjoen eteläpuolella sijait- sämäellä on paljon työttömiä eikä muita
30131: sevien kylien kautta kulkevaksi muodostunut suurempia töitä ole avattu, joten tietyömaan
30132: aikojen kuluessa jonkinlainen kylätie. Asu- avaaminen on sitäkin tärkeämpää.
30133: tuksen laajetessa ja muutoinkin olosuhteiden Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
30134: muuttuessa on tien merkitys ja tarve yhä
30135: lisääntynyt. Siitä johtuen ovatkin mainitut että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30136: kunnat aikoinaan ehdottaneet tie- ja vesi- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
30137: rakennushallitukselle tiesuunnan tutkimista kan arvio·mää1·ärahan Oulaisista Kär-
30138: ja yleisen maantien rakentamista Pyhäjoen särnäen V en etpaloon Pyhäjoen etelä-
30139: eteläpuolitse Oulaisista Haapaveden ja Kär- puolitse rakennettavan maantien pi-
30140: sämäen kautta Venetpalon kylään. Puheena kaista rakennustöiden aloittamista
30141: oleva maantie tukisi sen vaikutusalueeseen varten.
30142: kuuluvia talouksia. r,isäksi on otettava huo-
30143: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
30144:
30145: Yrjö Murto. Antti Kinnunen.
30146: Pentti Liedes. Irma Torvi.
30147: 1642
30148:
30149: IV,791. - Rah.al. N:o 659.
30150:
30151:
30152:
30153:
30154: Erkkilä ym.: llfäärära.han osoittamisesta maantien rakenta-
30155: miseksi Oulaisista Pyhäjoen eteläpuolitse Kärsämäen Ve-
30156: netpalon kylään.
30157:
30158:
30159: E d u s k u n n a ll e.
30160:
30161: Viitaten 4 päivänä helmikuuta 1955 päi- markan määrärahan maantien raken-
30162: vätyn toivomusaloitteen n: o 449 perustelui- nustöiden aloittamista varten Pyhäjoen
30163: hin ehdotamme kunnioittaen, eteläpuolitse Oulaisista Haapaveden
30164: kautta Kärsämäen V enetpalon kylään.
30165: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30166: tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
30167: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
30168:
30169: Eeli Erkkilä. Toivo Antila. Eino Rytinki.
30170: Eino Uusitalo. Artturi Jämsen. Yrjö Hautala.
30171: 1543
30172:
30173: IV,792. - Rah.al. N:o 660.
30174:
30175:
30176:
30177:
30178: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
30179: kentamiseksi Pyhäjoer~r-Kalajoen maantieZtä Merijärven
30180: -Kalajoen maantiehen.
30181:
30182:
30183: E d u s k u n n a 11 e.
30184:
30185: Pyhäjoen kunnassa on jo 40 vuotta ollut luvulla jonkin verran, mm. raivattu tien
30186: vireillä tien rakentaminen Pyhäjoen etelä- pohjaa ja paikoitellen kaivettu ojiakin.
30187: puolitse. Tie alkaisi Pyhäjoen kirkolta Kala- Nykyään tien tärkeys, tarve ja merkitys
30188: joen kirkolle johtavalta rantamaantieltä, on suuresti entisestään lisääntynyt Pyhäjoen
30189: Pyhäjoen etelähaaran yli rakennetun sinan pengerrystöiden vuoksi, sillä kaivetut sivu-
30190: eteläpäästä, kulkien Huhtalan, Puskalan ja kanavat ovat kuivattaneet tuhansia hehtaa-
30191: Mattilan talojen kautta Pyhäjoen kunnassa reja viljelys- tai viljelyskelpoista maata.
30192: ja Taluksen, Niskakankaan ja Tanskan ta- Kuivatun alueen hyväksikäytön ensimmäi-
30193: lojen kautta Merijärven kunnassa, yhtyen nen ehto on tien rakentaminen tälle alueelle,
30194: Pahkalan talon kohdalla Merijärven kir- n. 40 talouden saattaminen tien piiriin.
30195: kolta Kalajoen kirkolle johtavaan tiehen. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
30196: Tien pituus olisi 21 467 m. Tiestä on jo
30197: tehty suunnitelma ja kustannusarvio sekä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30198: piirretty kartta. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
30199: Tien tarpeellisuutta osoittaa, että tie on kan määrärahan tien rakennustöiden
30200: päätetty rakentaa jo v. 1915. Sen jälkeen aloittamiseksi Pyhäjoen kirkolta Kala-
30201: on tien tarve kasvanut asutuksen jatkuvasti joen kirkolle johtavalta tieltä Meri-
30202: lisääntyessä. Tietä onkin rakennettu 1930- järven kirkolta Kalajoelle johtavaan
30203: tiehen.
30204: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
30205:
30206: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
30207: Pentti Liedes. Irma Torvi.
30208: 1544
30209:
30210: IV,793. - Rah.al. N:o 661.
30211:
30212:
30213:
30214:
30215: Järvi ym..: ll1äärärahan osoittamisesta Raahen-Junnonojan
30216: tietutkimusta varten.
30217:
30218:
30219: E d u s k u n n a 11 e.
30220:
30221: Liikenneyhteyksiä parannettaessa on maas- rin ja Raahen kauppakamariosaston toimesta
30222: sainme tähän mennessä jouduttu päähuomio on tätä kysymystä viime vuosina perusteelli-
30223: kiinnittämään lähinnä etelä-pohjoissuuntaan. sesti tutkittu ja tultu siihen tulokseen, että
30224: Vähemmälle huomiolle ovat jääneet poikki- olisi kiireellisesti ryhdyttävä kunnostamaan
30225: suuntaiset, sisämaasta Pohjanlahden ranni- tietä Raahe-Vihanti-Alpua-Karhunkan-
30226: kolle johtavat tiet, jotka kuitenkin alueelli- ga5-Junnonoja-Piippola-Pyhäntä Siika-
30227: sesti ovat vähintään yhtä tärkeitä. Ne muo- ja Pyhäjokialueen runkotieksi, jolta uusi tie
30228: dostavat luonnollisimman yhteyden sisä- jatkuisi edelleen Otanmäkeen ja että tämän
30229: maasta satamiin. Tällaisten teiden puuttu- tien rakennussuunnitelma asetettaisiin alueen
30230: minen tai huono kunto on ollut syynä sii- tieverkostoa kehitettäessä kiireellisyysjärjes-
30231: hen, että monet erinomaiset satamapaikat tyksessä ensi sijalle. Kun tämä suunnitelma
30232: eivät ole päässeet kehittymään ja niiden vai- on erittäin vankasti perusteltavissa ja myös-
30233: kutuspiirissä olevat alueet ovat taloudelli- kin liikenteen laajuus ja sikäläiset olosuh-
30234: sesti jääneet takapajuisiksi. teet huomioon ottaen todella kiireellinen,
30235: Näin on myöskin laita Siika- ja Pyhäjoki- olisi suunnitelmaa viipymättä ryhdyttävä
30236: laaksoissa. Ne yhdessä muodostavat yhtenäi- kehittämään edelleen, jotta hanketta pääs-
30237: sen talousalueen, jonka keskus- ja satama- täisiin toteuttamaan. Tutkimus ja suunnit-
30238: paikkana on Raahen kaupunki. Nykyiset lii- telutyöt olisi ensiksi tehtävä tieosuudella
30239: kenneolot kuitenkin jättävät Raahen hyvine Raahe-Junnonoja, mikä matka on n. 80 km.
30240: satamineen pahasti syrjään, ja mainitun Kustannukset kilometriä kohden ovat n.
30241: alueen elinkeinoelämää rasittavat tarpeetto- 100000 mk.
30242: man pitkät yhteydet muihin satamiin. Osit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30243: tain tästä epäkohdasta johtuu, että Siika- ja nioittaen,
30244: Pyhäjokilaakson kunnat ovat erittäin h~i
30245: kossa taloudellisessa asemassa ollen seutu että Eduskunta ottaisi vuaden 1956
30246: eräs maamme vaikeimpia työttömyysalueita. tulo- ja menoarvioon 8 miljoonan mar-
30247: Liikenneyhteyksiä parantamalla voitaisiin kan määrärahan Raahen-Jttnnonojan
30248: kuitenkin Siika- ja Pyhäjokilaaksoissa maa- välisen tien kunnostamista tarkoitta-
30249: ja metsätalouden mahdollisuuksia parantaa vaa tutkimus- ja suunnittelutyötä
30250: samalla kun siitä hyötyisi alueen muukin varten.
30251: taloudellinen toiminta. Oulun kauppakama-
30252: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
30253:
30254: Lauri Järvi. Arvi Turkka.
30255: 1545
30256:
30257: IV,794. - Rah.al. N:o 662.
30258:
30259:
30260:
30261:
30262: Järvi ym.: JJfäärärahan osoittamisesta Sotkamon-Kuhmon
30263: maantien kunnostamiseen.
30264:
30265:
30266: E d u s k u n n a ll e.
30267:
30268: Kuhmo on niitä suuria ja väkirikkaita ra- kauttaaltaan liian kapea ja mutkainen ja
30269: japitäjiä, joihin ei ole rautatieyhteyttä. Uit- peruskorjauksen tarpeessa, mutta pääkulku-
30270: toväylien lisäksi on sinne vain maantieyhtey- väylänä on kuitenkin saatava, kuten mai-
30271: det, jotka kuitenkin kelirikkoaikoina ovat nittu, heti tehostetusti kunnossapidettäväksi.
30272: viikkokausia liikennekiellon alaisia. Mitä Mainitun vesistölinjan pohjoispuolella olevaa
30273: kaikkia haittoja tästä aiheutuu, on sanomat- tietä, jossa tekeillä on Murtoperän-Pohjois-
30274: takin selvä. Kautta vuoden liikennöitävän ja lahden osuus, on luonnollisesti samanaikai-
30275: ajan vaatimuksia vastaavan maantien aikaan- sesti jatkettava samoin kuin tulisi jouduttaa
30276: saaminen onkin katsottava sellaiseksi toimen- uuden tiesuunnan Ristijärven-Kontiomäen-
30277: piteeksi, jonka toteuttamista ei enää voida I.entiiran aikaansaamista, mutta ensisijaisesti
30278: siirtää. Tämä merkitsee sitä, että ainakin näiden ohessa tulisi huolehtia siitä, että aina-
30279: yksi Kuhmoon johtava tieyhteys on heti otet- kin yksi kautta vuoden liikennöitävä tie on
30280: tava tehostetusti kunnossapidettäväksi. Lii- Kuhmoon kunnossa.
30281: kenteen suuruutta osoittavat luvut sitä myös- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
30282: kin edellyttävät. Niinpä Sotkamon-Kuhmon nioittaen,
30283: kunnassa todettiin vuonna 1954 suoritetussa
30284: liikennelaskelmassa, että Sotkamon kohdalla että Edttskunta ottaisi vuoden 1956
30285: liikenne oli 1 555 tn/vrk ja Katermon koh- tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
30286: dalla 730 tn. Kuhmon-Sotkamon kunnan markan suuruisen määrärahan Sotka-
30287: vastaavat luvut olivat 1 240 ja 772 tn. Tämä mon-Kuhmon maantieyhteyden te-
30288: koskee Kiimasjärven-Ontojärven vesistölin- hostettua kunnossapitämist,ii varten.
30289: jan eteläpuolella kulkevaa tietä, joka on
30290: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
30291:
30292: Lauri Järvi. Arvi Turkka.
30293: 1546
30294:
30295: IV,795. - Rah.al. N:o 663.
30296:
30297:
30298:
30299:
30300: Partanen ym.: :Määrärahan osoittamisesta Sotkamon-Kuh-
30301: mon maantien parantamiseksi.
30302:
30303:
30304: E d u s kun n a 11 e.
30305:
30306: Sotkamon-Kuhmon välisen kantatien n: o aiheuttamaan. Jo tässä mainituista syistä
30307: 76 kunnostamisesta kelirikkokausia nykyistä olisikin valtiovallan kiinnitettävä riittävää
30308: paremmin kestäväksi on tehty - mm. Kuh- huomiota mainitun kantatien saattamiseksi
30309: mon kunnan toimesta - esityksiä asianomai- liikennekelpoiseen kuntoon siinä määrin, että
30310: sille tieviranomaisille, mutta toistaiseksi il- välttämättömät kuljetukset voisivat jatkua
30311: man tuloksia. Mainittu kantatie on nyky- myöskin kelirikkoaikoina.
30312: oloissa hyvin vilkkaasti liikennöity ja ainoa Hallituksen esityksessä vuoden 1956 talous-
30313: sekä raskaan että kappaletavaran kuljetus- arvioksi on eräisiin maantienparannustöihin
30314: tie Sotkamon rautatieaseman ja yli 13 000 ehdotettu määrärahoja. Kantatien n: o 76,
30315: asukasta käsittävän Kuhmon kunnan Sotkamon ja Kuhmon välillä, perusparan-
30316: keskuspaikan, Kuhmon kirkonkylän vä- nukseen ei määrärahaehdotusta ole tehty.
30317: lillä. Pahoina kelirikkokausina, kuten vii- Kun kuitenkin nykyisin vallitsevan kiusalli-
30318: meksi keväällä 1955, on Kuhmo käytännölli- sen tilanteen poistaminen Sotkamon-Kuh-
30319: sesti katsoen motissa koko moniviikkoisen mon välisessä maantieliikenteessä on mieles-
30320: kelirikkokauden. Tällainen asiaintila saat- tämme välttämätöntä, ehdotamme kunnioit-
30321: taa sikäläisten asukkaiden toimeentulon vaa- taen edellä esitettyyn viitaten,
30322: ranalaiseksi välttämättömyystarvikkeiden, ku-
30323: ten elintarvikkeiden ym. kuljetusten ollessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30324: täydellisesti pysähdyksissä viikkokausia. Mo- tulo- ja menoarvion 20 Pl. Ill luvun
30325: nia muitakin paikkakunnan talouselämän 3 momentille 20 000 000 markkaa Sot-
30326: säännöllistä kehitystä häiritseviä, syvälle kamon-Kuhmon maantien parantami-
30327: käypiä vaikutuksia on nykyinen Kuhmon seen.
30328: liikennesuhteissa vallitseva olotila omiaan
30329: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
30330:
30331: Eemil Partanen. J. F. Pöykkö.
30332: Eeli Erkkilä. Eino Rytinki.
30333: 1547
30334:
30335: IV,796. - Rah.al. N:o 664.
30336:
30337:
30338:
30339:
30340: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
30341: tamiseksi Pesiönlakden ja H einijärven väliUe Suomussal-
30342: men kunnassa.
30343:
30344:
30345: E d u s k u n n a 11 e.
30346:
30347: Rautatien valmistuttua Suomussalmelle ja Kainuun tie~ ja vesirakennuspiirin toi-
30348: sen edelleen jatkuessa Taivalkoskelie on tul- mesta on laadittu suunnitelma mainitun tien
30349: lut välttämättömäksi ryhtyä rakentamaan rakentamisesta. Kun työttömyys näillä
30350: maantietä eri kyliltä rautatieasemille. Näin alueilla on muodostunut jokatalviseksi il-
30351: sen vuoksi, että paikallinen väestö ja elin- miöksi, niin työllisyyttäkin silmälläpitäen
30352: keinoelämä saisivat rautatiestä suurimman uusien maanteiden rakentaminen olisi tar-
30353: mahdollisen hyödyn. Eihän nimittäin voida peellista, sillä ne avaisivat elinkeinoelämälle
30354: metsäseuduilla olevilta rautatieasemUta kul- kehittymisen mahdollisuudet ja siten uusia
30355: jettaa tavaroita eri väestökeskuksiin eikä työtilaisuuksia. Siksi edelläolevaan viitaten
30356: puutavaraa rautatieasemille, ellei ole maan- ehdotamme kunnioittaen,
30357: teitä.
30358: Tällä hetkellä on tullut ajankohtaiseksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30359: tien rakentaminen Kiannan vesistöstä Pesiön tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
30360: asemalle ja siitä edelleen Näljängän halki kan määrärahan maantien rakennus-
30361: Haapalaisen vaaran kautta Puolangan Reini- töiden aloittamiseksi Suomussalmella
30362: vaaraan. Tämä tie, samalla kun se avaisi Pesiönlahden--Pesiön aseman--Haa-
30363: liikenneyhteydet rautatielle laajalla Näljän- palaisen vaaran--H einijärven väli-
30364: gän alueella asuvalle väestölle, yhdistäisi sellä alueella.
30365: Puolangan pohjoiset osat rautatiehen. Siten
30366: rautatien vaikutus- ja hyötyalue laajenisi.
30367: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
30368:
30369: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
30370:
30371:
30372:
30373:
30374: 90 E 626/55
30375: 1548
30376:
30377: IV,797. - Rah.al. N:o 665.
30378:
30379:
30380:
30381:
30382: Liedes ym.: ltfäärärahan · osoittamisesta Lamtninkankaan-
30383: H aarakosken maantien kunnostamiseksi.
30384:
30385:
30386: E d u s k u n n a 11 e.
30387:
30388: Kuivaniemen kunnan Oijärven kylään joh- kustannuksia. Kyläläiset, paremmin kuin
30389: fava Lamminkankaan Haarakosken tie on Kuivaniemen kuntakaan, eivät kuitenkaan
30390: rakennettu kylätienä noin 30 vuotta sitten. kykene osuudellaan vastaamaan mainittujen
30391: Tie tyydytti sen aikaista kevyttä liikennettä. siltojen rakennuskustannuksista. Kivijoen yli
30392: Viime aikoina on ryhdytty tältäkin alueelta johtavan sillan pituus on 45 m ja vastaavasti
30393: kuljettamaan puutavaraa raskailla autoilla. Kuivajoen silta 35 m.
30394: Tie ei ole kestänyt läpi vuoden tapahtunutta Tien vaikutuspiirissä asuu yli tuhat hen-
30395: puutavaran kuljetusta. Tien pintakerros on kilöä. Väestön huolto ja sairaskuljetukset
30396: kulunut. Tien pohjakaan ei ole kestänyt vaativat tien pikaista kunnostamista. Tällä
30397: suomaitten kohdalla raskasta liikennettä. Li- alueella ovat metsät pääasiassa metsähalli-
30398: säksi tie ylittää kaksi jokea. Niihin raken- tuksen omistamia. Niissä suoritetaan hak-
30399: netut puiset sillat ovat lahonneet ja osittain kuita läpi vuodet, joten puutavaran kulje-
30400: jo rikkoutuneet. tus in_yöskin vaatii tien perusteellista kun-
30401: Tien pituus on yli 22 km. Näihin saakka nostamista jo ensi vuoden aikana.
30402: sitä on hoidettu kylätienä. Hiljattain on Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme,
30403: kuitenkin Kuivaniemen kunta päättänyt ot-
30404: taa sen kunnan tieksi. Parhaillaan laaditaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30405: työsuunnitelmaa, joka valmistuu kuluvan tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
30406: syksyn aikana. kan suuruisen määrärahan K uivanie-
30407: Tien uudelleen rakentaminen vaatii jo men kunnassa sijaitsevan Lammin-
30408: kankaat~t-H aarakosken maantien kun-
30409: pohja- ja pintatöiden osalta huomattavia
30410: nostamiseksi.
30411: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
30412:
30413: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
30414: Antti Kinnunen. Irma Torvi.
30415: 1549
30416:
30417: IV,798. - Rah.al. N:o 666.
30418:
30419:
30420:
30421:
30422: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
30423: seksi Kelankylästä Pudasjärven-Ranuan tielle.
30424:
30425:
30426: E d u s k u n n a ll e.
30427:
30428: Ranuan kunnassa sijaitseva Siuruanjoki- mmen Kelankylästä Siuruanjokilaakson
30429: laakso kylineen on täysin tietöntä aluetta. kautta Pudasjärven Rannan tiehen, jolloin
30430: Jokilaakso on kauttaaltaan hyvää, viljelys- tien pituudeksi tulisi n. 20 km, merkitsisi
30431: kelpoista maata, joten sitä voitaisiin kulku- asukkaille huomattavaa elinmahdollisuuksien
30432: yhteyden saamisen jälkeen käyttää tehok- parantumista ja taloudellisen elämän vilkas-
30433: kaasti asutustarkoituksiin. Jokivarressa jo tumista.
30434: olevien tilojen lisäksi on tarkoituksena pe- Kun tien rakentamisesta on nykyään jo
30435: rustaa jatkuvasti uusia tiloja, mm. tällä suunnitelma olemassa, joka tyydyttää asuk-
30436: hetkellä on parhaillaan vireillä kymmenen kaiden toivomukset, ei ole mitään estettä
30437: uuden tilan muodostaminen. Tien käyttö- rakennustöiden aloittamiselle.
30438: piiriin tulisi myös Pudasjärven kunnan puo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
30439: lelle Susisuolle suunniteltu asutusalue, joten
30440: se tulisi hyödyttämään myös sinne tulevia että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30441: asukkaita ja olisi varmaan omiaan helpotta- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
30442: maan mainitun alueen asuttamista. Siuruan- kan määrärahan tierakennustyön aloit-
30443: jokilaaksossa asuvien ihmisten elämä on tamiseksi Kelankylästä Siuruanjoki-
30444: äärimmäisen vaikeata kulkuyhteyksien täy- laakson kautta Pudasjärven--Rannan
30445: dellisen puuttumisen vuoksi. Tien rakenta- tiehen.
30446: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
30447:
30448: Toivo Friman; Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
30449: 1550
30450:
30451: IV,1oo. - Rah.al. N:o 667.
30452:
30453:
30454:
30455:
30456: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta Jaalangan asutus-
30457: alueen ja Siivikon välisen maantien rakentamiseen.
30458:
30459:
30460: Eduskunnalle.
30461:
30462: Pudasjärven kunnassa on paljon kunnan olisi Puolangalle johtavaan maantiehen n. 7
30463: ylläpidettäviä maanteitä ja useita losseja. Se kilometriä, jolla välillä ei ole maantietä.
30464: aiheuttaa kunnalle lisärasituksia. Kunnan Rakentamalla maantie Jaalangan asutus-
30465: keskustasta - Kurenalasta Puolangalle - alueelta Puolangan tien varressa olevaan Sii-
30466: johtavan lyhimmän maantien ylläpito on vikkoon, sivuutettaisiin liikenteessä mainittu
30467: osittain kunnan vastattava. Tälle kunnan tie- Jaalangan lossi, lisäksi myös Ervastin lossi.
30468: osuudelle tulee mm. kunnan ylläpidettävä Lisäksi lyhenisi Oulun maantien ja Puolan-
30469: lossipaikka, jonka vesimatka on n. 620 m. gan välinen matka useilla kilometreillä. Tien
30470: Näin suuri lossipaikka aiheuttaa kunnalle rakentamisesta on valmistettu työsuunni-
30471: suuria ylläpitokustannuksia ja tuottaa suuria telma, mutta ei ole voitu varojen puutteen
30472: vaikeuksia Pudasjärven-Puolangan väliselle vuoksi aloittaa rakennustöitä.
30473: maantieliikenteelle. Se hidastaa liikennettä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
30474: huomattavasti ja on syksyisin ja keväisin
30475: mahdoton ylittää. että Eduskunta ottaisi vuoden 19.56
30476: Nykyisin ulottuu katkeamaton tieyhteys tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar-
30477: Oulun-Kuusamon tiestä Jaalangan asutus- kan määrärahan Jaalangan asutus-
30478: alueelle, joka on mainittua järvilossia n. alueen ja Siivikon välisen maantien
30479: 5 km etelämpänä. Asutusalueen tien päästä rakentamiseksi Pudasjärven kuntaan.
30480: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
30481:
30482: Yrjö Murto. Antti Kinnunen.
30483: Pentti Liedes. Irma Torvi.
30484: 1551
30485:
30486: IV,so·o. - Rah.al. N:o 668.
30487:
30488:
30489:
30490:
30491: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
30492: miseksi Pudasjärven Särkivaaralta Taivalkosken Virkku-
30493: seen.
30494:
30495:
30496: E d u s k u n n a ll e.
30497:
30498: Viittaamalla ed. Rytingin raha-asia-aloit- kan suuruisen määrärahan Pudasjär-
30499: teisiin n: ot 373 ( 1950 vp.) 374 (1952 vp.) ven Särkivaaran ja Taivalkosken
30500: ja 706 (1953 vp.) ehdotamme kunnioittaen, Virkkusen välisen maantien rakennus-
30501: töiden aloittamiseksi.
30502: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30503: tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
30504: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
30505:
30506: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
30507: Eeli Erkkilä. Yrjö Hautala.
30508: 1552
30509:
30510: IV,so1. - Rah.al. N:o 669.
30511:
30512:
30513:
30514:
30515: Rytinki ym.: Määrärahan .osoittamisesta Pudasjärven Pu-
30516: hoksen-Näljängän maantien rakentamiseen.
30517:
30518:
30519: E d u s k u n n a ll e.
30520:
30521: Hallituksen esityksessä vuoden 1956 val- ehkäisevää toimintaa, avataan mahdollisuu-
30522: tion tulo- ja menoarvioksi ei ole Oulun lää- det näillä tiettömillä alueilla asuvan väestön
30523: nin alueelle esitetty ainoankaan uuden taloudellisen elämän kehittymiselle. Ettei
30524: maantien rakentamista varten määrärahaa, valtion menoja tarvitsisi lisätä, valtiovarain-
30525: vaikka siellä on useita sellaisia teitä, joista valiokunnan on vihdoinkin tehtävä oikeuden-
30526: suunnitelmat ja kustannusarviot on olemassa. mukainen ratkaisu ja siirrettävä työllisyyden
30527: Tässä yhteydessä on mainittava, että kun turvaamiseksi esitettyjä määrärahoja niiden
30528: läänin alueella pidetään kunnallispäiviä, uusien maanteiden rakentamiseksi, joista on
30529: maakunnallisia neuvottelu- ja keskustelu- suunnitelmat ja kustannusarviot olemassa.
30530: kokouksia, joissa pohditaan väestön taloudel- Eräs tällainen rakcntamaton maantie on
30531: lisen elämän kehittämisen mahdollisuuksia, Pudasjärven Puhoksen-Näljängän maantie,
30532: ja joissa on valtiovallan, keskusvirastojen, kahden kunnan välinen yhdystie, jonka suun-
30533: läänin ja monien ammattijärjestöjen arvo- nalla on vanhaa asutusta olemassa mm. Pu-
30534: valtaisia edustajia ja asiantuntijoita läsnä, dasjärven puolella Salmijärven asutusryhmä.
30535: niin ollaan aina yksimielisiä siitä, että il- Tiestä on ensimmäisen kerran tehty esitys
30536: man kunnollista maantieverkostoa ei väes- ja 'ehdotettu rakennettavaksi v. 1928. Tämän
30537: tön taloudellinen elämä pääse kehittymään, jälkeen se on ollut useassa eri komiteassa,
30538: ja että kunnollisen maantieverkoston rakenta- kunnallispäivillä., eri virastoissa ja asiantun-
30539: minen on talouselämän kehittymisen ensim- tijoiden tutkittavana ja kaikki ovat olleet
30540: mäinen ehto, sen a ja o. Kun näin on, niin tien tarpeellisuudesta yksimielisiä, mutta
30541: ei voi olla ihmettelemättä sitä kylmäkiskoi- siitä huolimatta määrärahaa ei tien raken-
30542: suutta, mikä ilmenee maanteiden rakennus- tamiseksi ole vielä saatu.
30543: töitä kohtaan hallituksen tulo- ja menoar- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
30544: vioesityksissä. Käsityksemme on, 'että uusien ed. Rytingin tekemien aloitteiden peruste-
30545: tärkeiden maanteiden rakentamiseen olisi luihin ehdotamme kunnioittaen,
30546: voitu ottaa määrärahoja paisuttamatta val-
30547: tion menoja. Onhan talousarvioon varattu että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30548: huomattavan suuret summat työttömyyden tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
30549: torjumista varten. Siirtämällä näitä varoja kan suuruisen mää1·ärahan Pudasjär-
30550: vakinaisiin työmäärärahoihin maanteiden ra- ven Puhoksen-Näljängän maantien
30551: kentamista varten, onhan sekin työttömyyttä rakennustöiden aloittamiseksi.
30552: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
30553:
30554: Eino Rytinki. J. F. Pöykkö.
30555: Eeli Erkkilä. Yrjö Hautala.
30556: 1553
30557:
30558: IV,so2. - Rah.al. N:o 670.
30559:
30560:
30561:
30562:
30563: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärve·n--Sara-
30564: järven tnaantien peruskorjaustöiden aloittamiseksi.
30565:
30566:
30567: E d u s k u n n a ll e.
30568:
30569: Pudasjärven kunnassa sijaitseva Pudasjär- kuttanut se, että laskuojat ja tieravit ovat
30570: ven-Sarajärven välinen maantie rakennettiin menneet täysin tukkoon ja tien pinta kulu-
30571: noin 40 vuotta sitten kunnan toimesta ke- nut kokonaan pois. Vaikka paikallinen tie-
30572: vyttä hevosliikennettä varten. Rakentamisen mestari yrittää pienillä määrärahoillaan pitää
30573: jälkeen ei tiellä ole suoritettu täydellistä tietä ajokunnossa, niin sateisen kesän tultua
30574: peruskorjausta. Mikäli perusluontoisia töitä joudutaan varmasti koko sulan maan ajaksi
30575: on suoritettu, kuten tien valtiolle luovutta- liikenne kieltämään kaikilta kuorma- ja linja-
30576: misen yhteydessä, niin ne ovat olleet kevyitä autoilta. Vuotuiset kunnossapitomäärärahat
30577: ja pääasiassa sellaisten kohtien paikkailuja, heitetään täten aivan hukkaan, ellei perus-
30578: jotka ovat menneet läpipääsemättömiksi. korjausta tiellä suoriteta. Tien heikosta kun-
30579: Ottamalla huomioon, että tien vaikutus- nosta ja kuukaudenkin kestävien liikenne-
30580: alueella asuu lähes puolet Pudasjärven kun- kieltojen takia paikallisella väestöllä on suu-
30581: nan asukkaista, että tien kautta on suora ria vaikeuksia: onhan mm. maidon ja ker-
30582: läpikulkuyhteys Oulusta Pudasjärven kautta man kuljetus meijeriin ja kulutuskeskuksiin
30583: Posiolie ja että tien perillä on jo useampana täytynyt ajoittain kokonaan lopettaa. Kun
30584: vuonna ollut valtion metsissä seutukunnan tällaisia kuljetusten pysähdyksiä jatkuvasti
30585: suurimmat metsätyöt käynnissä, jotka tehty- tapahtuu, ei väestöllä ole mahdollisuutta ke-
30586: jen suunnitelmien mukaan tulevat jatku- hittää karjatalouttakaan siihen maaraan,
30587: maan kymmeniä vuosia eteenpäin, ja että mihin sillä muuten olisi täällä edellytyksiä.
30588: tiellä tämän takia on suuri liikenne, ja kun Edellä olevan perusteella saamme kunnioit-
30589: tie on alkuaan heikosti rakennettu, niin sen taen ehdottaa,
30590: kunto on mennyt sellaiseksi, että kuluvana-
30591: kin kesänä, vaikka se oli suotuisa, on jou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30592: duttu usealla kohdalla nostamaan tiehen tttlo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
30593: vajonneita autoja. Kun näin on, niin jokai- kan suu1·uisen määrärahan Pudasjär-
30594: nen voipi käsittää, minkälainen on tien ven kunnassa sijaitsevan Pudasjärven
30595: kunto keväisin ja syksyisin roudan ja sateit- -Sarajärven maantien peruskorjaus-
30596: ten aikana. Tien heikkoon kuntoon on vai- töiden aloittamiseksi.
30597: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
30598:
30599: Eino Rytinki. Eemil Partanen. J. F. Pöykkö.
30600: 1554
30601:
30602: IV,sos. - Rah.al. N:o 671.
30603:
30604:
30605:
30606:
30607: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvan-Sampilan
30608: maantien rakentamiseen.
30609:
30610:
30611: E d u s k u n n a 11 e.
30612:
30613: Pudasjärven Kouvalta on suunniteltu omistamia metsiä. Puutavaran kuljetus toi-
30614: maantien rakentaminen Kylmälän talojen mitetaan niistä vaikeakulkuisia uittoväyliä.
30615: kautta Taivalkosken Sampilaan. Tämän tien Mikäli mainittu maantie rakennettaisiin, voi-
30616: rakentamisella saataisiin suora yhteys Pudas- taisiin myös puutavaran kuljetus järjestää
30617: järven pohjoisosasta Taivalkosken- Posion edullisemmin.
30618: maantiehen. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30619: Rakennettavan maantien pituus on n. 17
30620: km. Mainitulla alueella asuu useita kym- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30621: meniä perheitä. Kylmälän taloista Sampi- tulo- ja menowrvioon 10 000 000 mar-
30622: laan johtaa heikkokuntoinen kyläläisten yllä- kan määrärahan Kouvan-Sampilan
30623: pitämä tie. Se ei vastaa edes kevyelle lii- maantien rakentamiseksi Taivalkosken
30624: kenteelle asetettavia vaatimuksia. Tien vai- ja Pudasjärven k1mnissa.
30625: kutusaineessa on myös runsaasti valtion
30626: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
30627:
30628: Irma Torvi. Pentti Liedes.
30629: Yrjö Murto. Antti Kinnunen.
30630: 1555
30631:
30632: IV,so4. - Rah.al. N:o 672.
30633:
30634:
30635:
30636:
30637: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien
30638: kunnostamiseksi Pirkkiön kylästä H ellälän erottelutyö-
30639: maalle ja tien jatkamiseksi Puuluotoon.
30640:
30641:
30642: E d u s k u n n a ll e.
30643:
30644: Noin 40 vuotta sitten rakennettiin Kemin saaminen kunnollisen tieyhteyden pnrnn
30645: ja Tornion välisestä maantiestä tie Toruion- avaisi mahdollisuuksia säännölliselle linja-
30646: jokivartta pitkin aina mainitun joen suuhun autoliikenteelle Torniosta Röyttään ja Näät-
30647: asti. Koko tien pituus on 3.5 km. Tien saareen. Tämä ei hyödyttäisi ainoastaan pai-
30648: vaikutuspiirissä on huomattava asutus, ni- kallisia asukkaita, vaan myös Helläiän erot-
30649: mittäin 100 taloa ja Tornio-Muoniojoen telutyömaalla kesäisin työskenteleviä satoja
30650: uittoyhdistyksen erottelutyömaa asumuksi- uittotyöläisiä, jotka säännöllisen autoyhtey-
30651: neen ja varastoineen. Lisäksi on tien vaiku- den puuttuessa joutuvat nykyisin turvautu-
30652: tuspiirissä Tornion sementtivalimo ja hyvä maan kalliisiin vuokra-autoihin. Tien jatka-
30653: soranottopaikka, josta otetaan kesän aikana minen Helläiän erottelutyömaalta Näätsaa-
30654: päivittäin yli 100 autokuormallista soraa. ren kylän kautta Puuluotoon edistäisi myös
30655: Tie on tällä hetkellä erittäin huonokun- maidon kuljetusta, sillä maitoauto voisi
30656: toinen ja mutkainen sekä hengenvaarallinen- tehdä kierroksen Röyttä-Näätsaari-Pirkkiö.
30657: kin. Sen korjaamiseksi ja mutkien oikaise- Edellä esittämämme perusteella ehdo-
30658: miseksi on tehty suunnitelma. Tarkoituksena tamme,
30659: on myös jatkaa tietä Tornion-Röytän tie-
30660: hen, johon se tulisi yhtymään Puuluodossa että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30661: Heralan talon luona. Uutta tietä tulisi tä- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
30662: män johdosta rakennettavaksi 1.5 km. kan määrärahan Alatornion Pirkkiön
30663: Tien rakentamisella helpotettaisiin myös kylästä ns. Kirkkosillan päästä Hellä-
30664: Näätsaaren kylän asukkaiden työ- ja ansio- län erottelutyörnaalle lähtevän tien
30665: mahdollisuuksia, sillä heitä työskentelee var- kunnostamiseksi ja sen jatkamiseksi
30666: sin lukuisasti Röytässä. Näätsaaren kylän Näätsaaren kylän kautta Puuluotoon.
30667: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
30668:
30669: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. Toivo Friman.
30670:
30671:
30672:
30673:
30674: 91 E 626/55
30675: 1556
30676:
30677: IV,so5. - Rah.al. N:o 673.
30678:
30679:
30680:
30681:
30682: Väyrynen: Määrärahan osoittamisesta K uhan-Pohjaslahden
30683: maantien rakentamiseksi.
30684:
30685:
30686: E d u s k u n n a ll e.
30687:
30688: Ranuan Kuhasta Pohjaslahteen Ranuan tavallisestikin aikaa noin kolme vuorokautta.
30689: kunnassa on ollut vireillä tiehanke jo aina- Paljon kuljetaan vielä kävelemälläkin mat-
30690: kin 20 vuotta. Tie on suunniteltu kulkemaan kan ollessa 5-46 km.
30691: joko reittiä Kuha-Ylilampi-Toivakka- Kuten edelläolevasta nähdään, on tien pi-
30692: Auralampi- Kortteenperä- Rieskanniemi- kainen aikaansaaminen aivan välttämätöntä.
30693: Pohjaslahti tai toisena vaihtoehtona reittiä Sen kustannusarvio on noin 140 miljoonaa
30694: Ranua-Sääskijärvi-Toivakka-Pohjaslahti, markkaa.
30695: mikä vaihtoehto on esitetty myöhemmin. Tien Jotta tämän välttämättömän tien rakenta-
30696: pituus on 46 km kumpaakin suuntaa käyt- miseen päästäisiin vihdoinkin käsiksi, kun-
30697: täen. Tiesuunnan välittömässä läheisyydessä nioittaen ehdotan,
30698: on 80 taloutta ja niissä noin 500 henkeä ja
30699: päätepisteessä noin 100 taloutta ja 600 hen- että Edttskunta ottaisi vuoden 1956
30700: kilöä. Päätepisteestä joutuvat kuntalaiset tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
30701: asioimaan kirkonkylässään, pitäjän hallinnol- kan suuruisen määrärahan Kuhan-
30702: lisessa keskuksessa Rovaniemen kauppalan Pohjaslahden tien rakennustöiden
30703: kautta, jolloin matkaa tulee 160 km ja se vie aloittamiseksi.
30704: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
30705:
30706: Vilho Väyrynen.
30707: 1557
30708:
30709: IV,so6, - Rah.al. N:o 674.
30710:
30711:
30712:
30713:
30714: Pöykkö ym..: Määrärahan osoittamisesta Kuhan-Pohjaslah-
30715: den maantien parantamiseen.
30716:
30717:
30718: E d u s k u n n a 11 e.
30719:
30720: Kuhan-Pohjaslahden maantien rakenta- taavaksi. Kun ko. tieasia on nam kauan
30721: minen olisi tärkeä yhdystie Ranualta Kuu- ollut vireillä, olisi rakentamiseen jo aika
30722: samoon ja Kemijärvelle johtaville teille. Li- ryhtyä, joten ehdotamme kunnioittaen,
30723: säksi se olisi suurimerkityksellinen tien vai-
30724: kutuspiirin asukkaille ja asutuksen leviämi- että Edusk1tnta ottaisi vuoden 1956
30725: selle Ranuan kunnan pohjoisosaan. Tiesuun- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
30726: nasta on tehty jo vuonna 1937 tutkimus, joka kaa K uhan-Pohjaslahden maantien
30727: uusittiin v. 1954 nykyisiä vaatimuksia vas- parannustöiden aloittamista varten.
30728: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
30729:
30730: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
30731: T. Saloranta. Einari Jaakkola.
30732: Erkki Ryömä.
30733: 1558
30734:
30735: IV,so7. - Rah.al. N:o 675.
30736:
30737:
30738:
30739:
30740: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhan-Simojärven
30741: maantien parantamiseen.
30742:
30743:
30744: E d u s k u n n a 11 e.
30745:
30746: Kuhan-Simojärven maantie on enti- vastaavanlaiseksi, etenkinsen johdosta, koska
30747: nen metsähallituksen rakentama huoltotie, tiestä on muodostunut myös huomattava
30748: joka v. 1928 on otettu maantieksi suo- kauttakulkutie, joten ehdotamme kunnioit-
30749: rittamatta mitään perusparannustöitä. Huo- taen,
30750: non kuntonsa vuoksi sillä on kelirikka-
30751: aikoina useiden viikkojen liikennekieltoja. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30752: Tien parantamisesta on tehty tutkimus ja tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
30753: suunnitelmat siitä ovat jo valmiina. Kun kan rnäärärahan Kuhan-Sirnojärven
30754: Simojärven-Mäntyjärven-Posion maantie rnaantien pa,rannustöiden aloittarnista
30755: on nyttemmin valmistunut III lk: n maan- varten.
30756: tieksi, olisi ko. tien parannus suoritettava
30757: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
30758:
30759: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
30760: T. Saloranta. Einari Jaakkola.
30761: Erkki Ryömä.
30762: 1559
30763:
30764: IV,sos. - Rah.al. N:o 676.
30765:
30766:
30767:
30768:
30769: Väyrynen: Määrämhan osoittamisesta Simon-Ranuan maan-
30770: tien kunnostamiseen.
30771:
30772:
30773: E d u s k u n n a 11 e.
30774:
30775: Kun Simon ja Rannan tie aikanaan ra- Parannusta ei saada enää aikaan muuten
30776: kennettiin, ei siihen ole sen jälkeen ·uhrattu kuin tien nopealla peruskorjauksella. Viimeis-
30777: lainkaan varoja, joten se on tullut hyvin ten laskelmien mukaan se tulisi maksamaan
30778: huonoksi. Kelirikot ovat niin pitkiä, että tie 286 miljoonaa markkaa. Kun näin suuresta
30779: on noin kolme kuukautta joka vuosi liikenne- summasta on kysymys, pitäisi peruskorjauk-
30780: kiellossa. Sillat ovat heikkoja eikä niitä ras- sen tapahtua useitten vuosien aikana.
30781: kaimmilla autoilla voi ylittää vähentämättä Edellä olevaan viitaten ehdotan,
30782: kuormaa. Kelirikot tuottavat paikalliselle
30783: väestölle suuria taloudellisia menetyksiä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30784: koska silloin ei voida kuljettaa esim. maitoa tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mar-
30785: meijereihin, ja luonnollista on, että myös- kan suuruisen määrärahan Simon-
30786: kin puutavarakuljetukset siitä kärsivät sa- Ranuan tien kunnostamiseen.
30787: moin kuin kaikkinainen Rannalle kulkeva lii-
30788: kennekin.
30789: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
30790:
30791: Vilho Väyrynen.
30792: 1560
30793:
30794: IV,so9. - Rah.al. N:o 677.
30795:
30796:
30797:
30798:
30799: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivun-Rovanie-
30800: men maantien rakentamiseen.
30801:
30802:
30803: E d u s k u n n a 11 e.
30804:
30805: Koivun-Rovaniemen maantiesuunta Ke- seen kiireellisesti ryhdyttävä, joten ehdo-
30806: mijoen itäpuolitse tutkittiin v. 1952 ja suun- tamme kunnioittaen,
30807: nitelmasta on jo 25 km valmistunutkin.
30808: Tämä tie olisi hyödyllinen tien vaikutuspiirin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30809: asukkaille ja samalla laajentaisi asutusta Ke- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
30810: mijoen itäpuolelle. Lisäksi se olisi erittäin kan määrärahan Koivun-Rovaniemen
30811: tärkeä jo käynnissä oleville voimalaitostyö- (Kemijoen itäpuoli) maantien raken-
30812: maille. Tämän johdosta olisi sen rakentami- nustöiden aloittamista varten.
30813: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
30814:
30815: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
30816: T. Saloranta. Einari Jaakkola.
30817: Erkki Ryömä.
30818: 1561
30819:
30820: IV,s1o. - Rah.al. N:o 678.
30821:
30822:
30823:
30824: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Aholan-Mouru-
30825: järven-Maaninkavaaran maantien rakennustöiden jat-
30826: kamiseksi.
30827:
30828:
30829: E d u s k u n n a ll e.
30830:
30831: Kysymys maantien rakentamisesta Posion välttämätöntä, että tie saadaan rakennetuksi.
30832: kunnan keskuksesta Aholasta Mourujärven Näin sitäkin suuremmalla syyllä, koska kes-
30833: kylän kautta saman kunnan Maaninkavaaran ken rakentamisen jättäminen on varojen
30834: kylään, jossa se yhtyy Sallan-Kuusamon hukkaan heittämistä. Jos tulo- ja menoarvion
30835: maantiehen, on ollut vuosikymmeniä vireillä. menojen lisäämiseen ei ole varaa, niin voi-
30836: Sen rakentamisen on valtion komiteakin jo daan siihen tarvittavat varat ottaa työttö-
30837: ennen sotia katsonut tarpeelliseksi ja edus- myysvaroiksi varatulta momentilta vähentä-
30838: kuntakin on useita eri kertoja lausunut halli- mällä sitä.
30839: tukselle toivomuksen sen rakentamiseksi. Kyseessä olevan tien valmiiksi rakentami-
30840: Työttömyysvaroilla on tietä rakennettu jo nen on siihenkin nähden kiireellinen, että
30841: vuosina 1949-1954 ja saatu siitä osa val- Posion kunnan isojako on kesken ja siinä
30842: miiksi ja muullakin osalla tehty pohjaustöitä tulee sijoitettavak<>i satoja tiluspalstoja ja
30843: ja käytetty siihen yli 130 000 000 markkaa. siirrettäväksi osa taloja uusille paikoille sekä
30844: Siitä huolimatta, että tien rakennustyöt ovat muodostettavaksi huomattava määrä uusia
30845: kesken ja että tie pitäisi saada kokonaisuu- rintamamies- ja muita tiloja, joita varten
30846: dessa liikennöitävään kuntoon, ei hallitus ole tie välttämättömästi tarvitaan. On myöskin
30847: ottanut vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesi- huomattava, että Kuusamon kuntaa varten
30848: tykseensä määrärahaa mainitun tien raken- säädetyn isojakolain, joka koskee myöskin
30849: tamiseksi. Ellei siihen oteta määrärahaa, jää Posion kuntaa, 16 §: n mukaan on tarvitta-
30850: tien rakennustyö kesken ja ne varat, mitä vat tiet rakennettava valtion toimesta ja
30851: siihen on käytetty, jäävät hyödyttömiksi ja varoilla ja että tämä tie on niitä, joka olisi
30852: tientarve tyydyttämättä. Tällainen varojen mainitun lain mukaan rakennettava.
30853: käyttö on epätarkoituksenmukaista ja myös- Ottaen vielä huomioon sen, että eduskunta
30854: kin epätaloudellista. Määrärahan ottaminen on useaan kertaan lausunut, että kesken ra-
30855: siinäkin tapauks~sa, että tietä rakennetaan kentamisen olevat tiet olisi rakennettava
30856: seuraavanakin talvena työttömyyden torju- valmiiksi, on määrärahan ottaminen tähän-
30857: miseksi varatuilla varoilla, on välttämätön, kin nähden eduskunnan aikaisemman kan-
30858: koska talvella lumen ja roudan aikana tietä nan mukainen toimenpide.
30859: ei voida rakentaa sellaiseksi, että sitä voitai- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
30860: siin kesällä liikennöidä. Jotta tie saataisiin ehdotamme,
30861: kesällä liikennöitävään kuntoon, olisi siihen
30862: otettava varsinainen määräraha, koska työt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30863: tömyysvaroja ei voida käyttää muulloin kuin tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
30864: työttömyyden aikoina ja koska työttömyyttä kan määrärahan keskeneräisenä ole-
30865: on vain talvella. van Posion kunnan Aholan-Mouru-
30866: Että ne tuhannet asukkaat pääsisivät tie- järven-Maaninkavaaran maantien ra-
30867: yhteyteen, jotka po tiesuunnalla ovat, olisi kennustöiden jatkamiseksi.
30868: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
30869:
30870: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
30871: Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö.
30872: 1562
30873:
30874: IV,s11. __.. Rah.al. N:o 679.
30875:
30876:
30877:
30878:
30879: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
30880: kentamiseksi Raistakan tiestä Kurkijärven eteläpuolitse
30881: sanotun järven itäpäähän tulevaan tiehen.
30882:
30883:
30884: E d u s k u n n a ll e.
30885:
30886: Posion kunnan Raistakan tiestä, Livo- ja esteettämän liikenteen avautumiselle on enää
30887: Ylikitkajärven välistä maanselkää pitkin, on vain n. 30 km: n pituinen tien pätkä, joka
30888: rakenteilla sikäläiselle Kitkan tukinsiirtolai- olisi kiireimmiten rakennettava, sillä entisellä
30889: tokselle johtava tie. Mainittu tie olisi jatket- Rovaniemen-Kuusamon linjalla on 3 lossia,
30890: tava tukinsiirtolaitokselta Kuusamon kun- mm. Mourunsalmen lossi, jotka hidastavat lii-
30891: nassa sijaitsevaan, Kurkijärven eteläpuolitse kennettä ja pysäyttävät liikenteen kahdesti
30892: järven itäpäähän tulevaan tiehen. Näin saisi- vuodessa, monesti useiden viikkojen ajaksi.
30893: vat jo tiestä hyötyä tien varteen tulevat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
30894: n. 25 taloa ja niissä asuvat 250 henkilöä. Tie
30895: tulisi kulkemaan pääasiassa valtion metsiä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30896: joten siitä tulisi olemaan välitöntä hyötyä tulo- ja menoarvioon 5 000 000 ntar-
30897: valtioliekin noiden suurten metsäalueiden kan määrärahan rakennustöiden aloit-
30898: kantohintojen nousuna ja koska ti.e saattaisi tamiseksi Posion kunnan Raistakan
30899: huomattavat metsäalueet Iijoen vesistön vä- tiestä Livo- ja Ylikitkajär'ven välistä
30900: littömään piiriin. maanselkää pitkin Kuusamon kun-
30901: Rakenteilla on Raistakan tiestä Mäntyjär- nassa sijaitsevan Kurkijärven etelä-
30902: ven-Ranuan kautta Rovaniemelle johtava puolitse järven itäpäähän Oulun-
30903: tie, joten Rovaniemen-Kuusamon välisen Kuusamon tiestä tulevaan tiehen.
30904: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
30905:
30906: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
30907: Pentti Liedes. Irma Torvi.
30908: 1563
30909:
30910: IV,s12. - Rah.al. N:o 680.
30911:
30912:
30913:
30914:
30915: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Mourunsalmen ja J{il-
30916: kelönsalmen välisen tien rakentamiseen.
30917:
30918:
30919: E d u s k u n n a ll e.
30920:
30921: Kuusamon kunnan Kitkajärven luoteisran- km ja se yhdistäisi Rovaniemen-Kuusamon
30922: nalla olevalla alueella asuu n. 700 asukasta, ja Kemijärven-Kuusamon maantiet alkaen
30923: jotka ovat täysin tiettömän taipaleen takana. edellisestä Mourunsalmen lossin kohdalla ja
30924: Sulan veden aikana ja talvikelillä voidaan yhtyen jälkimmäiseen Hikkerön vaaran
30925: järveä käyttää kulkureittinä, mutta pitkinä luona, lähellä Kilkelönsalmea.
30926: kelirikon kausina ei asukkailla ole muuta Edellä esitetyn perusteella ehdot~,mme kun-
30927: mahdollisuutta kuin kantaen kuljettaa kaikki nioittaen,
30928: tarvikkeensa. Sairaustapauksissa tiettömyys
30929: saattaa muodostua kohtalokkaaksi. Kuusa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30930: mon isojaon tultua piakkoin loppuun suori- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 nwr-
30931: tetuksi merkitsisi tien rakentaminen myös kan määrärahan Posion ja Kuusamon
30932: mahdollisuutta puutavaran hankkimiseen kunnissa sijaitsevien Mourunsalmen ja
30933: tältä alueelta. Kilkelönsalmen välisen tien rakennus-
30934: N. kolme vuotta sitten on tien suunnasta töiden aloittamiseksi.
30935: suoritettu tutkimus. Tien pituus olisi n. 31
30936: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
30937:
30938: Irma Torvi. Antti Kinnunen.
30939: Pentti Liedes. H. Tauriainen.
30940: Eino Tainio.
30941:
30942:
30943:
30944:
30945: 92 E 626/55
30946: 1564
30947:
30948: IV,s13, - Rah.al. N:o 681.
30949:
30950:
30951:
30952:
30953: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
30954: seksi Ylikitkajärven luoteispuolitse Posion-Kuusamon
30955: tiestä Kemijärven-Kuusamon maantiehen.
30956:
30957:
30958: E d u s k u n n a 11 e.
30959:
30960: Kysymys maantien rakentamisesta Po- on yli 1 000 asukasta ja kolme kansakoulua
30961: sion-Kuusamon ja Kemijärven-Kuusamon ja sinne on maanhankintalain perusteella
30962: maanteiden välille Ylikitkajärven luoteis- muodostettu rintamamiestilojakin ja voidaan
30963: puolta on ollut kauan vireillä ei ainoastaan asuttaa lisää, on selvää, että tien rakenta-
30964: mainitun kahden pitkän tien yhdistämiseksi, minen on todellisen tarpeen vaatima, eikä
30965: vaan myöskin niiden Kuusamon ja Posion sen rakentamista enää pitäisi siirtää vuo-
30966: kuntiin kuuluvien yli 1 000 asukkaan tien- desta toiseen, koska se estää siellä asuvan
30967: tarpeen tyydyttämiseksi, jotka asuvat tiettö- väestön toimeentulomahdollisuuksien parane-
30968: mällä alueella mainitun Kitkajärven luoteis- misen ja tuottaa heille monessa eri muodossa
30969: puolella. Mainittu yhdystie, jonka pituus voittamattomia vaikeuksia sekä aiheuttaa
30970: tulisi olemaan noin 30 km, alkaisi Posion- mainituille kunnille ja valtiolle suuria kou-
30971: Kuusamon maantiestä sanotulla tiellä olevan lulaisten majoitus- ja kuljetusmenoja ja
30972: Mourunsalmen lossipaikan pohjoispuolelta ja estää kelirikkojen aikana lasten koulunkäyn-
30973: kulkisi Posion kuntaan kuuluvan Ylikitkan nin pitkiksi ajoiksi kokonaan.
30974: ja Tolvan kylien sekä Kuusamon kuntaan Kyseessä olevan tien pikaista rakentamista
30975: kuuluvien Kivilahden ja Alakitkan kylien edellyttää myöskin se, että ne kansalaiset,
30976: kautta sekä päättyisi Kemijärven-Kuusa- jotka asuvat tiettömällä alueella, maksavat
30977: mon maantiehen Kilkilösalmen länsipuolella. välittömät verot samojen perusteiden mu-
30978: Mainitun maantien rakentamisen on myös- kaan kuin nekin, jotka asuvat valtion raken-
30979: kin eduskunta katsonut niin tarpeelliseksi, tamien maanteiden ja rautateiden varsilla
30980: että jo vuoden 1949 valtiopäivillä (14. 10. ja sen lisäksi vielä mm. liikevaihtoveronkin
30981: 1949) on kehoittanut hallitusta pikaisesti korkeista kuljetuskustannuksista.
30982: tutkituttamaan tiesuunnan, joka tutkiminen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
30983: on myöskin suoritettu. ehdotamme,
30984: Kun Kuusamon ja Posion kuntain isojako
30985: on nyt päättymäisillään ja po. tie olisi pitä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
30986: nyt rakentaa 27 päivänä tammikuuta 1950 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
30987: annetun Kuusamon isojwkolain (43/50) kan suuruisen määrärahan maantien
30988: 16 § :n mukaan, joka laki koskee myöskin rakentamiseksi Ylikitkajärven luoteis-
30989: Kuusamon kunnasta erotettua Posion kun- puolta Posion-Kuusamon maantiestä
30990: taa, valtion varoilla ja toimesta, ja kun mai- Kemijärven-Kuusamon maantiehen.
30991: nitulla tiesuunnalla tiettömässä erämaassa
30992: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
30993:
30994: M. 0. Lahtela. Esa Koivusilta. Eino Rytinki.
30995: Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö. Niilo Ryhtä.
30996: Vilho Väyrynen.
30997: 1565
30998:
30999: IV,s14, - Rah.al. N:o 682.
31000:
31001:
31002:
31003:
31004: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Raanujärven-
31005: Pellon maantien parantamiseksi.
31006:
31007:
31008: E d u s k u n n a 11 e.
31009:
31010: Raanujärven-Pellon välinen tie on tärkeä useita viikkoja. Kun tien merkitys on hyvin
31011: yhdysväylä Tornionjokilaakson ja läänin tärkeä, olisi sen parannustyöhön kiireellisesti
31012: hallintokeskuksen Rovaniemen välillä. Ny- ryhdyttävä, joten ehdotamme kunnioittaen,
31013: kyisellään ei tie heikon rakenteensa ja huo-
31014: nojen siltojensa vuoksi pysty tyydyttämään että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31015: liikennettä ja on sen kunnossapito vaikeata tulo- ja menoarvioon 30 miljoonaa
31016: ja suhteettoman kallista. Lisäksi liikenne markkaa Raanujärven-Pellon maan-
31017: sillä kelirikkojen aikana on pysähdyksissä tien parannustyötä varten.
31018: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
31019:
31020: Vilho Väyrynen. Markus Niskala.
31021: 1566
31022:
31023: IV,sla. - Rah.al. N:o 683.
31024:
31025:
31026:
31027:
31028: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimit-
31029: tamiseksi tien rakentamista varten Hannunrannasta Kou-
31030: tukseen.
31031:
31032:
31033: E d u s k u n n a ll e.
31034:
31035: Nykyisin asutuskysymyksen hoitaminen tarkoituksiin, kun vain tiekysymys hoidet-
31036: edellyttää kulkuyhteyksien järjestelyä. Kul- taisiin tarkoituksenmukaisesti.
31037: kukelpoisen tien rakentaminen suunnitellulle Niinikään metsävarat alueilla ovat huomat-
31038: ja hyväksytylle asutusalueelle on välttämä- tavat. Tien valmistuttua voitaisiin sieltä lml-
31039: tön. Senvuoksi tieverkoston suunnittelu ja jettaa kymmeniä tuhansia kuutioita pino-
31040: tutkiminen on suoritettava hyvissä ajoin tavaraa. Myöskään tukkipuita ei ole hakattu
31041: alueille, joille asukkaiksi pyrkijöitä voidaan kymmeniin vuosiin. Koutuksen asutusalueen
31042: sijoittaa. Tällaisia asutusedellytyksiä on erit- asukkaiden sekä myöskin Lankojärven-
31043: täin runsaasti, jos rakennettaisiin tie Pellon Raanujärven tien varrella asuvien matka
31044: kunnan Hannunrannan kyläryhmästä Kou- Pellon liikekeskukseen lyhenisi huomattavasti.
31045: tuksen asutusalueelle. Tielinjan varrella ole- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31046: vista viljelyssuoalueista ovat mainittavimmat nioittaen,
31047: Peuravuoma, Hevospalonjänkä sekä Kuusi-
31048: vaaran jänkä. Myöskin Salmijokivarren maat että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31049: ovat hyvin sopivia viljelykseen, joten Pellon tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar-
31050: kunnassa löytyy vielä laajoja alueita asutus- kan mää1·ärahan H annunrannan-
31051: Koutuksen tien tutkimista varten.
31052: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
31053:
31054: Markus Niskala. Erkki Koivisto.
31055: 1567
31056:
31057: IV,s16. - Rah.al. N:o 684.
31058:
31059:
31060:
31061:
31062: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
31063: miseksi Rovaniemen Saaren kylästä Markkasuvantoon.
31064:
31065:
31066: E d u s k u n n a ll e.
31067:
31068: Ounasjoen itäpuolella, Markkasuvannon Ounasjoen itäpuolella on Rovaniemen maa-
31069: lossista etelään, on yhtä suuri asutus kuin laiskunnassa huomattavasti valtion metsiä.
31070: joen länsipuolellakin, mutta siellä ei ole lain- Niiden hyväksikäytön ja asuttamisen kan-
31071: kaan maantietä. ,Jos rakennettaisiin uusi tie nalta uusi tie on tarpeellinen. Tien kul-
31072: Ounasjoen itäpuolelle, Rovaniemen Saaren- kiessa nykyään vain toisella puolella Ounas-
31073: kylän ja Markkasuvannon välille, niin myös jokea on siitä asukkaille monenlaisia haittoja
31074: joen itäpuolella asuvat ihmiset pääsisivät ja vaikeuksia. Mm. kaupat ovat kaikki tien
31075: tien varteen. Tietä itäpuolelle rakennettaessa varrella ja kauppoihin toimitettavat maa-
31076: se ei tulisi kulkemaan peltojen halki. Se voi- taloustuotteet on kuljetettava suurelta osalta
31077: taisiin rakentaa suoraksi ja siis liikenteen yli virtaavan joen. Tällainen kuljettaminen
31078: vaatimuksia vastaavaksi. Siltoja tarvittaisiin tulee kalliiksi ja on lisäksi vaarallista.
31079: vähemmän ja pienempiä. Joen itäpuolella Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
31080: ovat tällä seudulla myös kaikki soranotto-
31081: paikat ja nykyisellekin tielle on sora kulje- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31082: tettava yli joen suurin kustannuksin. Itä- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
31083: puolen tie tulisi myös hiukan lyhyemmäksi. kan määrärahan maantien rakentami-
31084: Uuden tien rakentamisen avulla vapaudut- sen aloittamiseksi Rovaniemen Saa-
31085: taisiin kahdesta jo käytössä olevasta lossista, renkylästä Ounasjokivartta Markka-
31086: nim. Alajärven ja Kuoksajärven teiden los- suvantoon.
31087: seista sekä lähiaikoina rakennettavan Kätkän
31088: asutusalueen tien lossista.
31089: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
31090:
31091: Toivo Friman. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
31092: 1568
31093:
31094: IV,s11. - Rah.al. N:o 685.
31095:
31096:
31097: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien mkenta-
31098: miseksi Vian asemalta Vanttausjärven maantiehen.
31099:
31100:
31101: E d u s k u n n a ll e.
31102:
31103: Heti sen jälkeen kun Rovaniemen-Kemi- tien rakentamisesta erikoisen suuri hyöty,
31104: järven rautatie valmistui vuonna 1934, olisi koska sen vaikutuspiirissä ovat laajat val-
31105: pitänyt rakentaa noin 27 km: n pituinen yh- tion metsämaat, joista voitaisiin kaikenlai-
31106: dystie Rovaniemen-Posion maantieltä Rova- nen puutavara kuljettaa autolla mainitulle
31107: niemen kunnan Viirin kylässä mainitulla Vian rautatieasemalle tarvitsematta niitä
31108: rautatiellä olevalle Vian asemalle. Sen on ajaa noin 60 km edempänä olevalle Rova-
31109: ehdottanut rakennettavaksi valtion komitea- niemen asemalle, kuten nyt on tehtävä. Siitä
31110: kin. Kun tätä tietä ei rakennettu ja maini- olisi myöskin suuri etu rautatielle, koska
31111: tulla tiesuunnalla olevalle Vanttausjärven se saisi polttopuunsa paljon halvemmilla kus-
31112: asutusalueelle perustettiin suuri määrä asu- tannuksilla ja koska tien rakentaminen tulisi
31113: tuslain edellyttämiä viljelystiloja, rakensi huomattavasti lisäämään Vian rautatiease-
31114: maatalousministeriön asutusasiainosasto en- man liikennetulojakin. Yleiselle maantielii-
31115: nen talvisotaa Rovaniemen-Posion maan- kenteelle olisi myöskin huomattava etu po.
31116: tiestä mainittua suuntaa Vian asemaa kohti tien rakentamisesta siihen nähden, että mai-
31117: po. tietä n. 18 % km pituudelta. Rakenta- nitun rautatien pohjoispuolella olevalta Ro-
31118: matta on siis vain n. 8% km pituinen osa Vian vaniemen-Kemijärven maantieltä, johon yh-
31119: aseman puoleisesta päästä. Tämä rakentama- tyy Rovaniemen-Sodankylän maantie, on
31120: ton tieosa estää mainitun tien varressa asuvaa rakennettu Vian asemalle tulotie. Kun
31121: väestöä käyttämästä mainittua Vian rauta- Vian aseman ja Vanttausjärven välille ra-
31122: tieasemaa liikennöimiseen ja pakottaa heidät kennetaan maantie, avautuu siitä samalla
31123: liikennöimään noin 40-60 km edempänä ole- suora kulkureitti pohjoisesta Vian aseman
31124: valla rautatieasemalla. Kun edellä mainitun, kautta Rovaniemen-Posion ja Rovaniemen
31125: jo rakennetun tien varressa on yli 40 taloa -Sodankylän maanteiden välille tarvitse-
31126: ja kun Vian rautatieasemaa voisivat näiden matta kiertää Rovaniemen kauppalan kautta
31127: lisäksi käyttää lähimpänä liikennepaikkana noin 70 km pitempää tietä.
31128: kaikki ne, jotka asuvat Rovaniemen-Posion Kun kaikki edellä kerrottu voidaan saa-
31129: maantien varressa mainitun V anttausjärvelle vuttaa rakentamalla 8 % km: n pituinen
31130: rakennetun tien erkanemispaikan etelä- ja Vian asemalle johtava erikoisen tarpeellinen
31131: pohjoispuolella, on selvää, että varsin suuri tulotie, olisi se mahdollisimman pian raken-
31132: asukasmäärä estyy käyttämästä lähintä rau- nettava.
31133: tatieliikennepaikkaa niin kauan kuin 8 % Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
31134: km:n pituinen maantie on rakentamatta dotamme,
31135: Vian rautatieasemalle asti.
31136: Kun se matka, jolle olisi rakennettava pu- että Edttskunta ottaisi vuoden 1956
31137: heenaoleva maantie, on hyvää, viljelyskel- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
31138: poista metsämaata, tulee se asutetuksi heti kan suuruisen määrärahan maantien
31139: kun tie on rakennettu, koska asutettavia sa- rakentamiseksi Rovaniemen-Kemijär-
31140: notulla seudullakin on paljon. ven rautatiellä olevan Vian aseman ja
31141: Valtion metsätaloudelle on myöskin ko. V anttausjärven maantien välille.
31142: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
31143:
31144: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
31145: Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö.
31146: 1569
31147:
31148: IV,s1s. - Rah.al. N:o 686.
31149:
31150:
31151:
31152:
31153: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Soppelan-lso-
31154: kylän kylätien parantamiseksi.
31155:
31156:
31157: E d u s k u n n a ll e.
31158:
31159: Soppelan-Isokylän välinen kylätie liittyy että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31160: Askanperän-Lehtolan maantiehen, jonka tulo- ja menoarvioon 25 miljoonaa
31161: jatkeena on Jumiskon voimalaitoksen työ- markkaa Soppelan-Isokylän kylätien
31162: maatie. Kun tiestä on muodostunut kautta- parannustyön sum·ittamista varten.
31163: kulkutie, olisi heikkorakenteinen kylätie
31164: parannettava tarkoitustaan vastaavaan kun-
31165: toon, joten ehdotamnie kunnioittaen,
31166: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
31167:
31168: Vilho Väyrynen. M. 0. Lahtela.
31169: 1570
31170:
31171: IV,s19. - Rah.al. N:o 687.
31172:
31173:
31174:
31175:
31176: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarenkylän-Jifel-
31177: tauksen maantiesuunnan tutkimiseen.
31178:
31179:
31180: E d u s k u n n a 11 e.
31181:
31182: Saarenkylän-Meltauksen maantie Ounas- nollinen tieyhteys. Tämän johdosta olisi tie-
31183: joen itäpuolitse olisi hyvin tärkeä sen vai- suunnan tutkimiseen kiireellisesti ryhdyttävä,
31184: kutuspiirin asukkaille, jotka ovat vailla kaik- joten kunnioittaen esitämme,
31185: kia tieyhteyksiä. Erittäinkin keväisin ja syk-
31186: syisin kelirikkaaikoina joutuvat he suuriin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31187: vaikeuksiin, kun ei voi Ounasjokea ylittää. tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark-
31188: Lisäksi asutus Ounasjoen itäpuolelle huo- kaa Saarenkylän-llfeltauksen maan-
31189: mattavasti laajenisi, jos sinne saataisiin kun- tiesuunnan tutkimista varten.
31190: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
31191:
31192: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
31193: T. Saloranta. Einari Jaakkola.
31194: Erkki Ryömä.
31195: 1571
31196:
31197: IV,s2o. - Rah.al. N:o 688.
31198:
31199:
31200:
31201:
31202: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Juustovaa-
31203: ran-Taapajärven maantien rakentamiseksi.
31204:
31205:
31206: E d u s k u n n a 11 e.
31207:
31208: Kolarin kunnassa sijaitseva Juustovaaran Aivan Juustovaaran kylän läheisyyteen
31209: kylä, jonka asutus on hyvin vanha, on edel- ulottuu 3 000 ha:n suuruinen viljelyskelpoi-
31210: leen huonon tieyhteyden takana. Nykyinen nen suoalue, joka on valtion maata. pn aja~
31211: tie on kulkukelvoton syksyisin ja keväisin, teltavissa, että tätä tullaan lähitulevaisuu-
31212: eikä sitä voida kulkea kaikin paikoin kesällä- dessa käyttämään asutustarkoituksiin. Osa
31213: kään edes polkupyörällä. suoalueesta on jo tutkittukin. Kunnollisen
31214: Tiettömyys vaikeuttaa monin tavoin kylän tieyhteyden saaminen helpottaisi myös asu-
31215: asukkaiden elämää. Lähin 'kauppa sijaitsee tuksen laajenemista.
31216: n. 10 km:n päässä olevassa Taapajärven ky- Tie, jonka punnitus ja kustannusarviolas-
31217: lässä. On selvää, että mm. rakennus- ja kelma on jo suoritettu, tulisi yhtymään
31218: maanviljelystarvikkeiden hankkiminen tulee Sieppijärven-Ruokojärven-Lohinivan tie-
31219: tavattoman kalliiksi. Kun kylästä ei saada hen Taapajärven koulun kohdalla. Tien
31220: rakennussoraa, joudutaan sekin kuljettamaan suunnan pituus on 7 km 800 m.
31221: muualta. On laskettu vaikeakulkuisen tien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
31222: aiheuttavan sen, että esim. kolme huonetta
31223: käsittävässä rakennuksessa uunien tekokus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31224: tannuk·set nousevat 30 000 markalla. Niin tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
31225: ikään peltohehtaarin kalkitus- ja peruslan- kan määrärahan Kolarin kunnassa
31226: noituskusta.nnukset kohoavat 13 000 markkaa olevan J uustovaaran-Taapajärven
31227: suuremmiksi kuin tien varressa olevilla vil- tien rakennustöiden aloittamiseksi.
31228: jelmillä. Myöskään metsissä olevalla poltto-
31229: puulla ei nykyisellään ole mitään arvoa.
31230: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
31231:
31232: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. Toivo Friman.
31233:
31234:
31235:
31236:
31237: 93 E 626/55
31238: 1572
31239:
31240: IV,s21. - Rah.al. N:o 689.
31241:
31242:
31243:
31244:
31245: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaukosen-Kal-
31246: lon kylätien parantamiseksi.
31247:
31248:
31249: E d u s k u n n a 11 e..
31250:
31251: Kaukosen-Kallon kylätie päättyy Kola- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31252: rin-Kallon vastavalmistuneeseen maantie- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
31253: hen. Kun tiestä näin ollen on muodostunut markan määrärahan Kaukosen-Kal-
31254: huomattava yhdystie Kittilän ja Kolarin lon kylätien parannustöiden aloitta-
31255: kuntain välille, olisi ko. kylätienkin osuus mista varten.
31256: kunnostettava liikenteen vaatimuksien mu-
31257: kaiseksi, joten ehdotamme kunnioittaen,
31258: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
31259:
31260: Vilho Väyrynen. M. 0. Lahtela.
31261: 1573
31262:
31263: IV,s22. - Rah.al. N:o 690.
31264:
31265:
31266:
31267:
31268: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
31269: miseksi Seipäjärveltä Riipin kylään Sodankylän kunnassa.
31270:
31271:
31272: E d u s k u n n a 11 e.
31273:
31274: Rovaniemen- Sodankylän maantien ja tion - ja myös yksityisten omistamien -
31275: Meltauksen- Sodankylän maantien välisen metsien arvo nousisi huomattavasti tien ra-
31276: alueen pohjoisosa Vaalajärven kylästä ete- kentamisen ansiosta. Kun Seipäjärveltä
31277: lään muodostaa erämaa-alueen, johon ulottuu Riipiin rakennettavan tien pituudeksi tulisi
31278: vain Rovaniemen-Sodankylän tiestä Seipä- 20-25 km, niin sen rakentamisen aiheutta-
31279: järveen rakennettu tie. Tällä alueella on mat kustannukset tulisivat olemaan suhteelli-
31280: huomattava asutus kaakosta Riipijärveen las- sen pienet tien tuottamaan hyötyyn verrat-
31281: kevan Ristonjoen varrella. Rakentamalla tie tuna.
31282: Seipäjärvestä Ristonmännikön kautta Riipin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
31283: kylään saataisiin tämä jo vanha asutus tien
31284: piiriin. Tämän tien rakentamisella olisi mer- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31285: kitystä kauttakulkuliikenteenkin kannalta, tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
31286: koska se yhdistäisi kaksi Sodankylän kirkon- kaa tienrakennustyön aloittamiseksi
31287: kylään johtavaa tietä. Tie tulisi palvelemaan Seipäjärven kylästä Riipin kylään
31288: asutustoimintaakin, sillä tässä erämaassa Sodankylän kunnassa.
31289: ovat suuret asuttamismahdollisuudet. Vai-
31290: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
31291:
31292: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
31293: 1574
31294:
31295: IV,s23, - Rah.al. N:o 691.
31296:
31297:
31298:
31299:
31300: Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
31301: seksi Sodankylän kunnan Kelujärven kylästä Tanhuan-
31302: kylän kautta Savukosken kunnan Värriön kylään.
31303:
31304:
31305: E d u s k u n n a 11 e.
31306:
31307: Kysymys maantien rakentamisesta Sodan- kaan heille olisi myös rakennettava tie, on
31308: kylän ja Savukosken keskusten välille on jo kohtuutonta, ettei sen rakentamiseksi ole
31309: kauan aikaa vireillä. Kun jo ennen sotia on vielä ensi vuodenkaan tulo- ja menoarvioesi-
31310: suunnalla rakennettu maantie Sodankylän tykseen otettu määrärahaa.
31311: keskuksesta Kelujärven kylään ja Savukos- Mainitun tien rakentamista pitävät asian-
31312: ken keskuksesta Värriön kylään, olisi maini- omaisten kuntien maanlunastuslautakunnat-
31313: tun Värriön kylän ja Kelujärven kylän kin erikoisen tarpeellisena, koska siellä on
31314: maanteitten välille rakennettava yhdystie vä- harvinaisen laajoja viljelyskelpoisia soita,
31315: lillä olevan Savukosken kuntaan kuuluvan joita voitaisiin käyttää asuttamiseen, jos vain
31316: Tanhuan kylän kautta, jossa on noin 300 olisi tie.
31317: asukasta ja johon ei ole rakennettu mistään Vaitionkin metsätaloudelle olisi po. tie eri-
31318: päin kuljettavaa tietä, että tämän tiettömässä koisen tarpeellinen ja tuottaisi suuria tulok-
31319: erämaassa olevan kylän asukkaat pääsisivät sia, koska ne valtion metsämaat, joita tie
31320: tieyhteyteen ja että täten avautuisi myös hyödyttäisi, käsittävät tuhansia hehtaareja.
31321: suora tieyhteys po. keskusten välille. Kun teitä rakennetaan yksinomaan metsä-
31322: Kun jo useita vuosia sitten alettiin raken- taloudenkin vuoksi ja mainittu tie on tar-
31323: taa työttömyysvaroilla mainittua tiesuuntaa peellinen monesta muustakin syystä, olisi sen
31324: maantietä mainittujen kylien välille ja sitä valmiiksi rakentaminen kiireellisesti toteutet-
31325: rakennettiin useana talvena ja laitettiin työ- tava. Onhan epätaloudellista, että tien ra-
31326: maaparakit sekä kaadettiin ja ajettiin tiellä kentamiseen on useina vuosina käytetty val-
31327: rakennettavia siltoja ja rumpuja varten tar- tion varoja, rakennettu työmaaparakit ja
31328: vittavat puut, mutta tien rakentamistyötä ei kuljetettu silta- ja rakennuspuut ja sitten
31329: ole enää jatkettu moneen vuoteen, pilaantu- jätetään koko työ moniksi vuosiksi ja han-
31330: vat parakit ja hankitut silta- ja rumpupuut kittujen tarvikkeiden annetaan pilaantua.
31331: lahoavat suureksi vahingoksi valtiolle, jos Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
31332: tien rakennustyötä ei edes ensi vuonna jat- ehdotamme,
31333: keta, ja tiesuunnalla asuvat sadat kansalai-
31334: set joutuvat edelleen olemaan ilman tietä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31335: joka heidän taloudellisten olojensa kehittä- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
31336: miseksi ja toimeentulomahdollisuuksiensa pa- kan suuruisen määrärahan maantien
31337: rantamiseksi olisi aivan välttämätön. rakennustöiden jatkamiseksi Sodan-
31338: Kun sanotulle Tanhuankylän seudulle on kylän kunnan Kelujärven kylästä Tan-
31339: perustettu sotien jälkeen maanhankintalain huankylän kautta Savukosken kun-
31340: edellyttämiä rintamamiestiloja ja lain mu- nan Värriön kylään.
31341: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
31342:
31343: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö.
31344: 1575
31345:
31346: IV,s24. - Rah.al. N:o 692.
31347:
31348:
31349:
31350:
31351: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Javarttksen-Vuo-
31352: järven maantien rakennustöiden jatkamiseksi.
31353:
31354:
31355: E d u s k u n n a 11 e.
31356:
31357: Maantien rakentaminen Kemijärven-Pel- sen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31358: kosenniemen maantiestä Kemijärven Java- mainitun tien rakentamiseksi.
31359: ruksen kylän kautta Sodankylän Vuojärven Vaikka jo vuonna 1942 mainitun maantien
31360: kylään, jossa se yhtyisi Rovaniemen-Sodan- rakentamishanke oli niin pitkällä, että sen
31361: kylän maantiehen, on ollut erikoisen mielen- johdosta vaadittiin tielain edellyttämä lau-
31362: kiinnon kohteena siitä lähtien kun Rovanie- sunto mm. Kemijärven kunnalta ja kunta
31363: men-Kemijärven rautatie rakennettiin. Tie lausunnossaan asettui sille kannalle, että tie
31364: olisikin pitänyt rakentaa heti rautatien val- olisi heti rakennettava, nukahti hanke kui-
31365: mistuttua, koska sen rakentamisella olisi tenkin lähes vuosikymmeneksi. Vasta talvella
31366: avattu tärkeä tulotie pitkältä Inarin-Iva- 1949-50, kun työttömyystöitä oli järjestet-
31367: lon-Sodankylän tieltä n. 40 km lähempänä tävä, alettiin sitä rakentaa J avaruksen ky-
31368: olevalle Kemijärven rautatieasemalle ja siten län puoleisesta päästä Vuojärven kylää koh-
31369: huomattavasti vähennetty kuljetuskustan- den ja suoritettiin siinä pohjaustöitä. Kun
31370: nuksia ja lisätty rautatien tuloja. Kun mai- tien rakentaminen on alettu ja se on kesken-
31371: nittua lähimmälle rautatieasemalle johtavaa eräinen, olisi se rakennettava valmiiksi, ettei-
31372: tietä ei rakennettu valtion toimesta, rakensi- vät siihen uhratut varat jäisi hyödyttömiksi,
31373: vat siitä Javaruksen ja Tohmon kylien asuk- kuten monen muun tien rakentamiseen uhra-
31374: kaat Kemijärven-Pelkosenniemen maan- tuille varoille on käynyt.
31375: tiestä alkaen noin 21 km:n pitkän kylätien Tien rakentaminen sen lisäksi, että se ly-
31376: Javaruksen kylään asti. Täältä Rovaniemen hentää matkaa Lapin tieltä lähimmälle rau-
31377: -Sodankylän maantien varressa olevaan tatieasemalle yli 40 km, on tarpeellinen sen-
31378: Vuojärven kylään on noin 26 km. Matka on kin takia, että se kulkee sellaisia valtion met-
31379: suurimmaksi osaksi sellaista valtion metsä- sämaita, joilta ei ole milloinkaan puuta
31380: maata, jossa ei ole milloinkaan puutavaraa otettu, eikä kannata ottaakaan ilman puhee-
31381: hakattu. Tämän tieosan rakennussuunni- naolevaa tietä ja että tiesuunnalla ovat laa-
31382: telma on laadittu metsähallituksen toimesta jat ja erikoisen hyvät viljelyskelpoiset alueet,
31383: jo toistakymmentä vuotta sitten ja tietä on joille maanhakijoitten asuttamista parhail-
31384: työttömyysvaroilla alettu rakentaa talvella laan suunnitellaan ja joita varten tien ra-
31385: 1949-1950 ja pohjattu sitä noin 6 km. kentaminen on myöskin välttämätön ja kii-
31386: Mainitun tien rakentamista on mm. Oulun reellinen toimenpide.
31387: lääninhallitus jo ennen lääninjakoa antamas- Tien rakennustöiden jatkaminen olisi to-
31388: saan lausunnossa pitänyt erikoisen tarpeel- teutettava siihenkin nähden heti, että val-
31389: lisena ja ehdottanut sen kiireellisesti raken- tion metsien on katsottu olevan siinä tilassa,
31390: nettavaksi. Asiaa on käsitellyt valtioneuvos- että siellä olisi hakkuut pantava heti käyn-
31391: ton marraskuun 20 päivänä 1935 Kainuun tiin sen kymmenvuotissuunnitelman mukaan,
31392: ja Perä-Pohjolan talouselämän kohottamista joka niille on laadittu. Kun on kysymys tu-
31393: varten asettama komiteakin ja huhtikuun 14 hansia hehtaareja käsittävästä valtion metsä-
31394: päivänä 1938 antamassaan mietinnössä eh- alueesta, saataisiin tien rakennuskustannuk-
31395: dottanut tien rakennettavaksi (komitean mie- set heti takaisin puun kantohinnan nousun
31396: tintö n:o 10 1938). Eduskuntakin on jo vuo- muodossa, jos tie rakennetaan ennenkuin
31397: den 1949 valtiopäivillä lausunut toivomuk- puut kaadetaan ja kallein kustannuksin kul-
31398: 1576 IV,S24. - Javaruksen-Vuojärven maantie.
31399:
31400:
31401: jetetaan pois tai ehtivät sinne kaatua tai Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
31402: lahota vahingoksi valtiolle. dotamme,
31403: Kun tie on erikoisen tarpeellinen ja se
31404: olisi pitänyt rakentaa heti Kemijärven rau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31405: tatien valmistuttua ja kun sen rakentaminen tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
31406: valtion metsätalouden ja asutuksen vuoksi on kan suuruisen määrärahan J avaruk-
31407: välttämätön ja se on keskeneräinen, on va- sen-V uojärven maantien rakennustöi-
31408: litettavaa, että ei sen valmiiksi rakentamista den jatkamiseksi.
31409: ole toteutettu.
31410: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
31411:
31412: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
31413: Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö.
31414: 1677
31415:
31416: IV,s25. - Rah.al. N:o 693.
31417:
31418:
31419:
31420:
31421: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
31422: miseksi Savukosken Värriön kylästä Tanhuankylän kautta
31423: Sodankylän Kelujärvelle.
31424:
31425:
31426: E d u s k u n n a 11 e.
31427:
31428: Savukoskeen kuuluva Tanhuankylä on Tien lopullinen valmistuminen tulee suuresti
31429: vielä vailla tieyhteyksiä. Kylä, joka on van- helpottamaan tämän unohdetun kulmakun-
31430: himpia asuma-alueita Lapissa ja jossa on nan liikennetarpeita. Samalla alueen metsien
31431: huomattava asukasmäärä, sijaitsee ns. Som- arvo tulisi suuresti kohoamaan ja erityisesti
31432: pion alueella, noin 70 km:n päässä Savu- seudun laajat ja hyvät suot saataisiin tie-
31433: kosken keskuksesta pohjoiseen. Lähimmästä yhteyden avulla asutuskelpoisiksi. Läpikulku-
31434: Värriön kylästä Tanhualle on vielä 22 km tienä Sallan-Savukosken tieltä Sodankylän
31435: tietöntä taivalta. Sensijaan Sodankylän puo- -Ivalon tielle sekä edelleen Kittilään tie tu-
31436: leisesta päästä, Kelujärveltä on tien raken- lisi parantamaan suuresti kauttakulkumah-
31437: nustyö ollut käynnissä pääasiassa työttömyys- dollisuuksia.
31438: töiden varassa. Tarkoitukseen on käytetty tä- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
31439: hän mennessä noin 36 milj. markkaa. Myös- dotamme,
31440: kin Värriön Tanhuankylän väliseen tietyö-
31441: hön on eduskunta myöntänyt määrärahan, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31442: jota kuitenkaan ei liene käytetty. Vastauk- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III lu-
31443: sessaan vuoden 1955 tulo- ja menoarvioesi- vun 3 momentille 20 000 000 markan
31444: tykseen eduskunta lausui odottavansa, että määrärahan maantien rakentamiseksi
31445: tämän tietyön rakentaminen pantaisiin käyn- Savukosken kunnan Värriön kylästä
31446: tiin. Rakennustyö olisi välttämättömästi aloi- Tanhuankylän kautta Sodankylän
31447: tettava juuri Savukosken puoleiselta osalta. K elujärvelle.
31448: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
31449:
31450: Erkki Koivisto. Markus Niskala. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
31451: i578
31452:
31453: IV,s26,- Rah.al. N:o 694.
31454:
31455:
31456:
31457:
31458: Väyrynen: Määrärahan osoittamisesta Kelujärven-Tanhuan
31459: maantietyön jatkamista varten.
31460:
31461:
31462: E d u s k u n n a ll e.
31463:
31464: Kelujärven-Tanhuan maantien rakennus- rakentamista kiireellisesti jatkettava, että se
31465: työ on ollut jo v: sta 1950 asti pysähdyk- saataisiin kipeästi kaivattuun kulkukelpoi-
31466: sissä. Tiestä on 4 km valmiina ja 19 km seen kuntoon, joten ehdotan kunnioittaen,
31467: keskeneräistä. Tie olisi tärkeä vaikutuspii-
31468: rinsä asukkaille ja siitä muodostuisi huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31469: mattava kauttakulkutie, kun sitä vielä jat- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
31470: kettaisiin Tanhuasta Värriöön ja edelleen markan määrärahan Kelujärven-
31471: Hihnavaaraan, missä se yhtyisi Savukosken Tanhuan maantietyön jatkamista va1·-
31472: -Martinkylän maantiehen. Kun työhön on ten.
31473: jo uhrattu huomattavia summia, olisi tien
31474: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
31475:
31476: Vilho Väyrynen.
31477: 1579
31478:
31479: IV,s21. - Rah.al. N:o 695.
31480:
31481:
31482:
31483:
31484: Lahtela ym.: Mäarärahan osoittamisesta Enontekiön-Lep-
31485: päjärven-Kivijärven maantiesuunnan tutkimista varten.
31486:
31487: E d u s k u n n a 11 e.
31488:
31489: Jo kauan on odotettu maantien rakenta- peellinen matkailunkin kannalta asiaa arvioi-
31490: mista Enontekiön keskuksesta Leppäjärven den ja sitä myöt~n voitaisiin kuljettaa pu,u-
31491: ja Palojärven kylien kautta Kivijärven ky- tavaraa puuttomaan Pohjois-Norjaan, mikä
31492: lään, joka on Norjan rajan läheisyydessä ja lisäisi työtilaisuuksia pohjoisimmassa Suo-
31493: jota kylää kohti Norja parhaillaan rak~ntaa messa.
31494: tieverkostostaan Kantokeinosta maantietä. Mainittakoon, että maasto on erikoisen
31495: Mainitun Enontekiön-Leppäjärven-Palo- hyvä ja että tien rakentaminen voidaan to-
31496: järven-Kivijärven maantien rakentamista, teuttaa halvoin kustannuksin. Kun työttö-
31497: jonka pituus tulisi olemaan noin 40 km, on myyttä on ollut Enontekiöllä monina vuo-
31498: Enontekiön kunta anonut. sina ja tulee olemaan edelleenkin, olisi po.
31499: Mainitun tien rakentamisen on katsonut tie saatava rakennetuksi mahdollisimman
31500: tarpeelliseksi myöskin valtioneuvoston 17 pian. Sen rakentamiseen ei kuitenkaan
31501: päivänä huhtikuuta 1935 Lapin taloudellis- päästä, ennen kuin tiensuunta on tutkittu
31502: ten olojen kehittämistä tutkimaan asettama ja kustannusarvio laadittu. Olisikin aivan
31503: komitea, ehdottanut sen rakennettavaksi ja välttämätöntä, että se tutkittaisiin viimeis-
31504: asettanut sen rakentamisen toiseen kiireelli- tään kesällä 1956, ja että tätä varten otet-
31505: syysluokkaan, jonka mukaan tie olisi pitänyt taisiin tulo- ja menoarvioon tarpeellinen
31506: rakentaa jo useita vuosia sitten. määräraha, ettei se jäisi tutkimatta, kuten
31507: Kyseessä oleva tie on tarpeellinen tiettö- on tähän asti tapahtunut.
31508: mässä erämaassa asuvan väestön tieyhteyteen Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
31509: pääsemiseksi ja taloudellisten olojensa kehit- dotamme,
31510: tämiseksi sekä toimeentulomahdollisuuksiensa
31511: parantamiseksi. Mainittakoon, että Palojär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31512: ven kylään, johon on matkaa Enontekiön tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
31513: kirkolta noin 30 km, on kunta rakennuttanut suuruisen määrärahan maantiesuun-
31514: kansakoulun. nan tutkimiseksi ja kustannusarvion
31515: Kun Norja rakentaa parhaillaan tietä tekemiseksi maantien rakentamista
31516: omasta tieverkostostaan valtakunnan rajalle varten Enontekiön kunnan keskuk-
31517: Kivijärven kylän lähelle, avautuisi, jos sesta Leppäjärven ja Palojärven ky-
31518: Suomi rakentaisi po. tien, tieyhteys aina lien kautta J(ivijärven kylään.
31519: Norjan rannikolle. Tie olisi erikoisen tar-
31520: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
31521:
31522: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
31523: Eino Rytinki. Kalle Kämäräinen.
31524:
31525:
31526:
31527:
31528: 94 E 626/55
31529: 1580
31530:
31531: IV,s2s. - Rah.al. N:o 696.
31532:
31533:
31534:
31535: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
31536: miseksi Ivalosta Inarinjärven rantaan Koppelon kylään.
31537:
31538:
31539: E d u s k u n n a ll e.
31540:
31541: Kysymys maantien rakentamisesta Inarin taa Ivalossa myytäviä ja sieltä ostettavia
31542: keskuksesta, Ivalosta Inarinjärven rantaan tavaroita.
31543: Koppelon kylään, joka matka on noin 12 Kun kaiken edellä esitetyn lisäksi Inarin-
31544: km, on ollut jo kauan aikaa vireillä, mutta järven ympärillä ovat laajat valtion metsä-
31545: tietä -ei ole vieläkään rakennettu, vai'kka se maa-alueet, on tien rakentaminen niidenkin
31546: olisi pitänyt rakentaa jo kauan sitten. Kop- vuoksi erikoisen tarpeellinen, koska se vä-
31547: pelon kylä on Inarin suurimpia ja se laa- hentää niiden hoito- ja kuljetuskustannuksia.
31548: jenee nopeasti. Siellä asuu nyt jo noin 300 Tämänkin vuoksi, kun sielläkin nyt on puu-
31549: henkilöä ja siellä on myös kansakoulu, ja tavaran menekkimahdollisuuksia ja miltei
31550: tiensuunnalla, Ivalon ja Koppelon välillä, kaikki metsät ovat valtion, olisi valtion etu-
31551: asuu yli 300 asukasta, joilla myöskään ei jen mukaista., että po. ti·e rakennetaan mah-
31552: ole minkäänlaista tietä. dollisimman pian.
31553: Inarinjärvi on huomattava kalastuspaikka, Kyseessä olevan maantien on valtioneuvos-
31554: josta pyydetään kalaa ympäri vuotta ja toi- ton yli 20 vuotta sitten Lapin taloudellisten
31555: mitetaan sitä Inarin keskukseen, Ivaloon ja olojen kehittämistä tutkimaan asettama komi-
31556: sieltä edelleen maanteitse aina Rovaniemelle tea ehdottanut rakennettavaksi sekä asettanut
31557: asti. Kun ei ole maantietä, on kala kulje- sen rakentamisen vuonna 1938 antamassaan
31558: tettava Inarinjärven rannasta Ivaloon kesän mietinnössä ensimmäiseen kiireellisyysluok-
31559: aikana virtaavaa ja vaikeasti kuljettavaa kaan siinä ehdotuksessa, jonka se esitti La-
31560: Ivalonjokea ylös tai kannettava maitse. Ke- pin teiden rakentamiseksi ensimmäisen 10
31561: väällä ennen kesän ja syksyllä ennen talven vuoden kuluessa. Tämänkin ehdotuksen mu-
31562: tuloa ei voida käyttää tätä vaikeasti kuljet- kaan po. tie olisi pitänyt rakentaa jo toista-
31563: tavaa jokea kalan eikä minkään muunkaan kymmentä vuotta sitten.
31564: kuljetukseen ja Koppelon kylän ja Ivalon Eduskuntakin on käsitellyt asiaa ja
31565: välisen alueen väestö joutuu suorittamaan lausunut toivomuksen, että tie rakennettai-
31566: kaiken kuljetuksen kantaen, mistä seuraa siin, ja sen rakentamista on anonut myöskin
31567: suuri ajan hukka ja elinkustannusten lisään- Inarin kunta. Tien rakentamissuunnitelma
31568: tyminen. on jo useita vuosia sitten tehty.
31569: Kun lisäksi Inarinjärven länsi- ja poh- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
31570: joispuolella alueella, jonne ei ole mistään dotamme,
31571: päin maantietä, asuu paljon Inarin 'kunta-
31572: laisia ja heidän, päästäkseen Ivaloon, on ke- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31573: sän aikana kuljettava veneillä yli Inarinjär- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
31574: ven, olisi puheena oleva maantie heillekin markan määrärahan maantien raken-
31575: erikoisen tarpeellinen, että he pääsisivät tamiseksi Inarin kunnan keskuksesta
31576: edes tuon 12 km: n matkan autolla Ivaloon Ivalosta Inarinjärven rantaan Kop-
31577: ja sieltä Inarinjärven rantaan tarvitsematta pelon kylään.
31578: kävellä mainittua matkaa ja kantaen kuljet-
31579: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta. 1955.
31580:
31581: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
31582: Niilo Ryhtä.. J. F. Pöykkö.
31583: 1581
31584:
31585: IV,s29, - Rah.al. N:o 697.
31586:
31587:
31588:
31589:
31590: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtaniemen-
31591: valtakunnan rajan-N orjan maantien rakentamiseksi.
31592:
31593:
31594: E d u s k u n n a ll e.
31595:
31596: Virtaniemen-valtakunnan rajan-Norjan mioon ko. tien tärkeän merkituksen, olisi
31597: tien rakentamiseksi Inarinjärven koillispuo- sen rakentamiseen kiireellisesti ryhdyttävä,
31598: litse tiesuunnan tutkimus on jo suoritettu, joten ehdotamme kunnioittaen,
31599: ja se yhtyy norjalaisten tutkimaan suun-
31600: taan, joka päättyy Kirkkoniemeen johta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31601: vaan maantiehen. Tiellä tulee olemaan hy- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
31602: vin huomattava merkitys Inarinjärven ympä- markan määrärahan Virtaniemen-
31603: ristön metsäteollisuus- ja Nangunvuonoon valtakunnan rajan-N orjan tien ra-
31604: suunnitellun massatehtaan ja sahalaitoksen kentamisen aloittamista varten.
31605: tuotteiden kuljetuksissa. Kun ottaa huo-
31606: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
31607:
31608: Vilho Väyrynen. M. 0. Lahtela.
31609: 1582
31610:
31611: IV,s3o.- Rah.al. N:o 698.
31612:
31613:
31614:
31615:
31616: Tiekso-lsaksson ym. : Määrärahan osoittamisesta maantien
31617: rakentamiseksi Kaamasen kylästä Sevettijärvelle.
31618:
31619:
31620: E d u s k u n n a ll e.
31621:
31622: Valtion toimesta asutettiin Inarin Sevetti- veneellä kulkea osa matkaa, mutta tällöinkin
31623: järvelle v. 1949 360 kolttalappalaista. Täällä jää maamatkaa vielä 50 km. Useita kertoja
31624: he ovat asutuskeskuksista etäällä, tieyhteyttä on sairaat jouduttu kuljettamaan lentoteitse
31625: vailla joutuneet erittäin vaikeaan asemaan. Inarin sairaalaan, jolloin kuljetuskustannuk-
31626: Heidän taloudellisista vaikeuksistaan on set nousevat luonnollisesti sangen korkeiksi.
31627: havainnollisena osoituksena se, että osan Sevettijärvelle asutettujen kohtalappalais-
31628: alkuperäisistä asukkaista on täytynyt siirtyä ten aseman parantamiseksi olisi välttämä-
31629: etsimään toimeentuloa muualta. töntä n. 100 km pitkän tien rakentaminen
31630: Sevettijärvellä vielä olevien perheiden toi- Kaamasesta Sevettijärvelle. Tämän tien ra-
31631: meentulo on äärimmäisen niukka. Vain har- kentamisen kautta myös Räkkijärvi, joka
31632: voilla perheillä on niin paljon poroja, että niin ikään on asutettu valtion toimesta, tulisi
31633: he saavat elantonsa niistä. Viime vuosien tieyhteyden piiriin. Rakennustöiden aloitta-
31634: aikana ei kalastuskaan ole sanottavasti hel- minen toisi ansiomahdollisuuksia, joten se
31635: pottanut asukkaiden vaikeaa elämää. Jär- helpottaisi välittömästi asukkaiden tukalaa
31636: vessä on ollut ajoittain niin vähän kalaa, taloudellista asemaa.
31637: ettei se ole riittänyt edes omaan tarpeeseen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
31638: ja taloudellista ahdinkoa on lisännyt useina
31639: vuosina vallinnut vaikea työttömyyskin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31640: Tien puuttuessa tulee tarvikkeiden kulje- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
31641: tus Inarista Sevettijärvelle huomattavan kan määrärahan maantien rakennus-
31642: kalliiksi. Rahtikustannukset nousevat 25- töiden aloittamiseksi Inarin kunnassa
31643: 60 markkaan kiloa kohden. Kesän aikana on Kaamasen kylästä Sevettijärvelle.
31644: voitu valtion toimesta järjestetyllä moottori-
31645: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
31646:
31647: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. Toivo Friman.
31648: 1583
31649:
31650: IV,s31. - Rah.al. N:o 699.
31651:
31652:
31653:
31654:
31655: Pöykkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Ivalon-Koppelon
31656: maantien rakentamiseen.
31657:
31658:
31659: E d u s k u n n a 11 e.
31660:
31661: Ivalon-Koppelon maantien rakentaminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31662: olisi hyvin tärkeä Koppelon kylän ja tien tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
31663: vaikutuspiirin asukkaille, erittäinkin keliri- kaa Ivalon-Koppelon maantien ra-
31664: kon aikana, jolloin ei voi vesitietäkään hy- kennustöiden aloittamista varten.
31665: väksi käyttää. Esitämme tämän johdosta
31666: kunnioittaen,
31667: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
31668:
31669: J. F. Pöykkö. Eino Rytinki.
31670: T. Saloranta. Einari Jaakkola.
31671: Erkki Ryömä.
31672: 1584
31673:
31674: IV,ss2. - Rah.al. N:o 700.
31675:
31676:
31677:
31678:
31679: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien t·akentami-
31680: seksi Inarin kunnassa Ivalosta Koppeloon.
31681:
31682:
31683: E d u s k u n n a 11 e.
31684:
31685: Maantien rakentaminen Inarin Ivalon ky- kylässä, joutuvat asukkaat, varsinkin keli-
31686: lästä Koppelon kylään on ollut suunnittelun rikkoaikoina, usein voittamattomiin vaikeuk-
31687: alaisena jo yli 30 vuotta. Vuonna 1938 isos- siin.
31688: sajaossa erotettiin sitä varten tarvittava tien- Taloudellisestikin tien puute tuottaa asuk-
31689: pohja ja varattiin soranottopaikat. Niinikään kaille ja yleisestikin suurta haittaa. Sen vai-
31690: on tien rakentamiseksi valmistettu tarpeelli- kutuspiirissä asuvilla olisi mahdollisuuksia
31691: nen suunnitelma kustannusarvioineen. Kaikki kehittää karjatalouksiaan, jos tuotteet saa-
31692: asianomaiset virastot ovat myös pitäneet tien taisiin viedyksi kulutuskeskukseen Ivaloon.
31693: rakentamista tarpeellisena. Tie avaisi myös mahdollisuudet sen vaikutus-
31694: Koppelon kylä, johon Ivalosta on matkaa piirissä olevien metsien käytölle, samoin se
31695: 10 300 m, onkin Inarin suurin, asukasluvun edistäisi kalatalouden harjoittamista.
31696: noustessa yli 700. Lisäksi suunnitellun tien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
31697: vaikutuspiirissä asuu useita satoja Inarin
31698: asukkaita. Kaikkien on tien puutteen vuoksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31699: kuljetettava kulutus- ym. taloudessaan tarvit- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
31700: semat tarvikkeet kesäisin veneillä Ivalojokea kan määrärahan Inarin kunnan Iva-
31701: pitkin. Syksyisin ja keväisin kuljettaminen lon ja Kappelon kylien välisen maan-
31702: on kokonaan mahdotonta. Kun lääkäri, sai- tien rakennustöiden aloittamiseksi.
31703: raala, synnytyslaitos ja apteekKi ovat Ivalon
31704: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
31705:
31706: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
31707: 1585
31708:
31709: IV,sss. - Rah.al. N:o 701.
31710:
31711:
31712:
31713:
31714: Väyrynen: Määrärahan osoittamisesta Syysjärven-Utsjoen
31715: maantietyön jatkamista varten.
31716:
31717:
31718: E d u s k u n n a 11 e.
31719:
31720: Syysjärven-Utsjoen maantie muodostaisi talvisaikana soveltuvat suoritettavaksi etu-
31721: valmiiksi rakennettuna Lapin huomatuim- paassa vain pengerrystyöt, olisi työhön saa-
31722: man matkailutien luonnonkauniiden nähtä- tava vuosittain myös vakinaisia määrärahoja
31723: vyyksiensä vuoksi, ja tulevaisuudessa jat- niitä töitä varten, jotka on sulan maan ai-
31724: kettuna Nuorgamiin saakka se liittyisi Nor- kana edullisempi suorittaa. Tämän johdosta
31725: jan tieverkostoon. Tiellä olisi muutenkin tär- ehdotan kunnioittaen,
31726: keä merkitys sen vaikutuspiirin asukkaille,
31727: jotka nykyisin ovat vain kesäisin epävarman että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31728: ja lyhytaikaisen vesitien varassa. Tietä on tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
31729: rakennettu työttömyystöinä Mieraslompoloon markkaa Syysjärven-Utsjoen maan-
31730: saakka autoilla liikennöitävään kuntoon. Kun tietyön jatkamista varten.
31731: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
31732:
31733: Vilho Väyrynen.
31734: 1586
31735:
31736: IV,s34. - Rah.al. N:o 702.
31737:
31738:
31739: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
31740: seksi Inarin Syysjärveltä Utsjoen kirkonkylän kautta
31741: Utsjokisuulle.
31742:
31743: E d u s k u n n a ll e.
31744: Utsjoen kunta on maassamme ainoa, jonka joen kirkolle, niin rakentamalla Syysjärven-
31745: keskukseen ei ole mistään päin maantietä. Utsjoen maantie poistuisivat kaikki kalliit
31746: Kun sinne vihdoin on alettu rakentaa tietä kuljetuskustannukset, jotka nyt on makset-
31747: Inarin Syysjärvelle rakennetun tien jatkona, tava Karigasniemen-Utsjoen välillä Teno-
31748: olisi se rakennettava valmiiksi keskeytymättä jokea ja lisäksi vielä ne, mitä kuljetukset
31749: ja otettava sitä varten tarvittava määräraha virtavaa ja koskista Utsjokea ylös maksavat.
31750: tulo- ja menoarvioon, ettei tien rakentaminen Rakentamalla maantie Inarista Syysjär-
31751: jäisi riippuvaksi työttömyydestä. velle rakennetun maantien jatkona Utsjoen
31752: Maantien rakentamista Syysjärvelle raken- kirkonkylään ja siitä Utsjokisuulle edistet-
31753: netun tien jatkona Utsjoen kirkonkylään ja täisiin ja helpotettaisiin suuressa määrässä
31754: siitä Utsjokisuulle on Lapin taloudellisten sitä nyt jo harvinaisen vilkasta matkailu-
31755: olojen kehittämistä tutkimaan asetettu valtion liikennettä, joka on suuntautunut Utsjoelle
31756: komiteakin pitänyt tarpeellisena ja ehdotta- ja sen kautta Norjaan ja päin vastoin. Voi-
31757: nut sen rakennettavaksi ensimmäisessä kii- daan olla varmoja, että niin pian kuin
31758: reellisyysluokassa, kuten näkyy komitean maamme rakentaa tien Utsjoelle, on Norja
31759: mietinnöstä (n:o 8/1938). Tämän mukaan valmis rakentamaan tien omasta tieverkos-
31760: po. tie olisi pitänyt rakentaa, samoin kuin tostaan Tenojokivartta ylös. Näin voidaan
31761: kaikki muutkin komitean mietinnössä ehdo- yhdistää tätäkin reittiä maamme tieverkosto
31762: tetut tiet, jo lähes 10 v. sitten, ja kaiken to- naapurivaltakunnan tieverkostoon sekä saada
31763: dennäköisyyden mukaan se olisi jo rakennet- siitä ensiluokkainen matkailureitti, joka var-
31764: tukin, ellei maamme olisi joutunut sotaan. maankin johtaa matkailuakin maahamme
31765: Kun ei Utsjoen keskukseen ole maantietä, entistä suuremmassa määrässä. Jo yksin
31766: johtuu siitä, että kesän aikana on sinne kulje- matkailuliikenteenkin kannalta asiaa ajatel-
31767: tettava kaikki tarvikkeet Inarista maanteitse len kannattaa tie mahdollisimman pian ra-
31768: Norjan rajalla Tenojoen rannalla olevaan kentaa, vaikkei Utsjoen kuntaa asukkaineen
31769: Karigasniemeen ja sieltä virtavaa ja kos- olisikaan.
31770: kista Tenojokea alas n. 100 km Utsjoen suu- Sen jälkeen kun tämä tie tulisi yhdistetyksi
31771: hun ja siitä Utsjokea ylös noin 6 km Utsjoen Norjan tieverkostoon, voitaisiin sitä pitkin
31772: kirkolle ja edelleen Utsjoen varressa ylem- kuljettaa Inarinjärven vesistöalueen huomat-
31773: pänä kirkonkylää asuville niin pitkälle kuin tavan suurelta metsäalueelta kaikenlaista
31774: asukkaita on. Tavarain kuljetuskustannukset puutavaraa Pohjois-Norjaan jalostettuna ja
31775: veneillä Karigasniemestä jo Utsjoen suuhun saada siten nyt miltei arvottomat metsä-
31776: maksavat kesän aikana 9-12 mk kilolta riip- alueet tuloa tuottaviksi hyödykkeiksi.
31777: puen tavaran laadusta. Matkustajain kulje- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
31778: tusmaksut ovat 1 500-2 000 mk henkilöltä, ehdotamme,
31779: jos on koko venelasti kuljetettavana, tai jos
31780: on vain 1 henkilö, on maksu 6 000-8 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31781: markkaa. tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
31782: Kun maantiematka Inarista Karigasnie- kan suuruisen määrärahan maantien
31783: meen on suunnilleen saman pituinen kuin t•akentamiseksi Inarin Syysjärveltä
31784: kyseessä oleva maantiesuunta Inarista Uts- Utsjoen kirkonkylän kautta Utsjoki-
31785: suulle.
31786: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
31787: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
31788: Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö.
31789: 1587
31790:
31791: IV,s35. - Rah.al. N:o 703.
31792:
31793:
31794:
31795:
31796: A. Kinnunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
31797: tuksiksi maanviljelijäin uudisraivauksiin, metsän- ja maan-
31798: parannustöihin.
31799:
31800:
31801: Eduskunnalle.
31802:
31803: Maamme maataloudenharjoittajien suurim- taisiin raivaustoimintaa tehostaa ja huomat-
31804: pana haittana on tilojen pienuus, joten maa- tava määrä maataloudenharjoittajia saiSI
31805: taloudenharjoittajien toimeentulo riippuu siitä tuloja ja siten mahdollisuuden työsken-
31806: suurelta osalta ansiotuloista. Ansiotöitä ei nellä kotonaan, samalla kun se lisäisi tilan
31807: kuitenkaan ole riittävästi siitä huolimatta, tuottavuutta, parantaisi maataloudenharjoit-
31808: vaikka työttömyystöitä onkin jossain määrin tajain toimeentulomahdollisuuksia ja vähen-
31809: järjestetty, sillä työttömyysohjeiden mukaan täisi ansiotulojen tarvetta.
31810: eivät kaikki maataloudenharjoittajat pääse Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
31811: edes työttömyyskortistoihin, eivätkä kaikki eduskunnan päätettäväksi,
31812: nekään, jotka kortistoihin hyväksytään, voi
31813: lähteä töihin toiselle paikkakunnalle. Työttö- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
31814: myystöiden järjestelyssä olisi päästävä sii- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20 Pl.
31815: hen, että kaikki, joilla olisi mahdollisuuksia IV luvun 1 momentille 200 000 000
31816: uudisraivauksiin, maan- ja metsänparannuk- markkaa käytettäväksi avustuksina an-
31817: sien suorittamiseen, voisivat saada työttö- sioita tarvitsevien maanm"ljelijäin
31818: myysvaroista mainittuihin raivauksiin ja pa- uudisraivauksiin, metsän- ja maanpa-
31819: rannuksiin voimassa olevien palkkioitten rannustöihin valtioneuvoston lähem-
31820: lisäksi avustusta, jotka yhdessä peittäisivät min määräämällä tavalla.
31821: 75% todellisista kustannuksista. Näin voi-
31822: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
31823:
31824: Antti Kinnunen. Niilo Nieminen. Irma Torvi.
31825: Pentti Liedes. Martti Leskinen. Pertti Rapio.
31826: Yrjö Murto. H. Tauriainen. Eino Tainio.
31827:
31828:
31829:
31830:
31831: 95 E 626/55
31832: VALTIOPÄIVÄT
31833: 1955
31834:
31835: LIITTEET
31836: I
31837:
31838: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ MAATALOUS-
31839: TUOTANNON KANNATTAVUUDEN TURVAAMISTA, HUONEEN-
31840: VUOKRIEN SÄÄNNÖSTELYÄ JA TYOTTOMYYSTOIDEN
31841: JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
31842:
31843:
31844:
31845:
31846: HELSINKI 1956
31847: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
31848: 1691
31849:
31850: I,12. - Lak.al. N:o 101.
31851:
31852:
31853: Kosola ym.: Ehdotus laiksi maataloustuotannon kannatta-
31854: vuuden turvaamisesta.
31855:
31856:
31857: E d u s k u n n a ll e.
31858:
31859: Hallituksen antamassa esityksessä n:o 102 Koska maatalouden kannattavuuden turvaa-
31860: laiksi talouselämää koskevista valtioneuvos- miseen olisi lähinnä päästävä tuotantokus-
31861: ton valtuuksista ehdotetaan talouselämän tannusten alentamisen tietä, olisi maatalou-
31862: säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa den hintajärjestelmän oltava sellainen, että
31863: annetun lain suomia valtuuksia jatkettavaksi maataloudesta tuotantokustannusten alenemi-
31864: mm. maataloustuotteiden hintojen määrää- sen muodossa saatu rationalisointihyöty jäisi
31865: misen osalta. Kun tästä annetut valtioneu- maataloudelle kaventamaan sitä tulotasojen
31866: voston päätökset, jotka nojautuvat vuosittain erotusta, joka varsinkin vuosien 1949-51
31867: uusittuun hallitukselle laajat oikeudet anta- aikaisen hinta- ja palkkakehityksen aikana
31868: vaan yleisvaltuuslakiin, voidaan eduskuntaa on yhä entisestään suurentunut.
31869: kuulematta kumota milloin tahansa ja ot- Koska mielestämme maatalouden hintojen
31870: taen huomioon maatalouden pitkäjännittei- määräämisessä ei voida siirtyä mahdollisesti
31871: syyden, on lakisääteistä järjestelyä maata- suuria muutoksia vaativaan uuteen järjestel-
31872: loustuotteiden hintojen määräämiseksi pidet- mään, on edelleen noudatettava pääperiaat-
31873: tävä valtioneuvoston päätöstä iarkoituksen- teessa marraskuussa 1952 annettua päätöstä.
31874: mukaisempana. Maatalouden ja koko talous- Laskelmaa on kuitenkin muutettava siten,
31875: elämän vakaantumisen kannalta on välttä- että maatalouden kustannuksissa otetaan
31876: mätöntä, että maataloustuotteiden hinnat huomioon myös viljelijäperheen työ. Kun
31877: määrätään etukäteen sovitun järjestelmän talouselämän indeksisidonnaisuudesta on py-
31878: mukaan ennen kylvökauden alkua. Tällai- rittävä mahdollisuuksien mukaan irti ja kun
31879: nen järjestelmä on meillä kuten naapuri- yleinen ansiotaso, johon maataloustuloa on
31880: maissakin välttämätön myöskin talouselämän verrattu, on sisällöltään epämääräinen, on
31881: kehittyessä normaalisti ja senkään takia ei paikallaan jättää se pois maataloustuotteiden
31882: maataloustuotteiden hintojen määräämistä hinnanmääräysjärjestelmästä.
31883: voida enää yhdistää poikkeusoloja varten Tavoitehintojen suhteen on vakavasti py-
31884: säädettävään taloudelliseen valtuuslakiin. rittävä siihen, että todelliset hinnat eivät
31885: Linnarauhasopimusta tehtäessä keväällä kovin paljon pääse poikkeamaan näistä, ja
31886: 1951 sovittiin, että maataloustuotteiden hin- toisaalta, että saavutettaisiin välttämätön
31887: nat tultaisiin järjestämään tuotantokustan- joustavuus, niin ettei jouduttaisi tarpeetto-
31888: nuksia vastaaviksi. Siitä ei kuitenkaan voitu masti vuorottaiseen tuontiin ja vientiin.
31889: pitää kiinni, koska se olisi estänyt syksyllä Edellä olevan perusteella esitämme kun-
31890: 1951 aikaansaadun vakauttamissopimuksen nioittaen,
31891: syntymisen. On ilmeistä, ettei myöskään nyt
31892: ole mahdollista yhdellä kertaa päästä tuotan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
31893: tokustannuksia vastaavaan hintatasoon. van lakiehdotuksen:
31894:
31895: Laki
31896: maataloustuotannon kannattavuuden turvaamisesta.
31897: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
31898: 1 §. sekä maatalousväestön aseman turvaamiseksi
31899: Maataloustulon vakauttamiseksi, maata- ryhdytään tässä laissa säädettyihin toimen-
31900: loustuotannon edistämiseksi ja ohjaamiseksi piteisiin.
31901: E 41/56
31902: 1692 1,12. - Maataloustuotannon kannattavuus.
31903:
31904:
31905: 2 §. 4 §.
31906: Maatalouden hintojen ja maatalouden hin- Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden
31907: tapoliittisten tukitoimenpiteiden perustaksi valmistelua varten asettaa valtioneuvosto
31908: otetaan maatalouden kokonaistuotto ja liike- asiantuntijatoimikunnan, jonka tehtävänä on
31909: kustannus, jotka lasketaan käsittelemällä jäljempänä 3 momentissa mainittujen toi-
31910: maataloutta yhtenä kokonaisuutena sato- menpiteiden lisäksi seurata maataloustulon
31911: vuosien 1951/52-1953/54 keskimääräisten kehitystä ja avustaa maatalousministeriötä
31912: tuote-, työ- ja tarvikemäärien sekä sato- tämän lain toteuttamiseksi tarvittavien toi-
31913: vuonna 1954/55 vallinneiden hintojen ja menpiteiden suunnittelussa.
31914: maatalouden saaman hintapoliittisen tuen Toimikuntaan kuuluu puheenjohtaja ja
31915: sekä sanottuna vuonna vallinneen kustan- kymmenen jäsentä.
31916: nustason perusteella. Toimikunta teettää ja tarkistaa 2 §: ssä
31917: Vastaava laskelma tehdään vuosittain seu- tarkoitetut laskelmat sekä laatii helmikuun
31918: raavaa satovuotta varten ja tällöin hinnoite- 28 päivään mennessä maatalousministeriölle
31919: taan perusajanjakson tuote-, työ- ja tarvike- seuraavaa satovuotta varten ehdotuksen maa-
31920: määrät kulumassa olevan satovuoden keski- taloustuotteiden hinnoiksi ja maatalouden
31921: määräisten hintojen ja palkkojen perusteella hintapoliittisiksi tukitoimenpiteiksi. Lisäksi
31922: ottaen kuitenkin huomioon hintoja sekä toimikunta tarkistaa laskelmat ja tekee ehdo-
31923: palkkoja ja muita kustannuseriä koske- tuksen heinäkuun 15 päivään mennessä 3 § : n
31924: vat jo tehdyt päätökset ja sopimukset sel- 2 momentissa mainittua tarkistusta varten
31925: laisina kuin ne tulevat vaikuttamaan seu- sekä tarpeen vaatiessa 3 § : n 3 momentissa
31926: raavan satovuoden kokonaistuottoon ja liike- mainittua tarkistusta varten.
31927: kustannukseen.
31928: 5 §.
31929: 3 §. Hallituksen on annettava eduskunnalle
31930: Valtioneuvosto määrää maatalousministe- selostus niistä toimenpiteistä, joihin tämän
31931: riön esityksestä seuraavaa satovuotta varten lain nojalla on ryhdytty.
31932: maaliskuun 31 päivään mennessä tärkeim-
31933: mille leipäviljalajeille ja karjataloustuotteille 6 §.
31934: hinnat sekä sianlihalle ja kananmunille kes- Kunnat voidaan velvoittaa huolehtimaan
31935: kimääräiset tavoitehinnat siten, että 2 § : n välittömästi viljelijöille myönnettävän hinta-
31936: 2 momentissa tarkoitettu maatalouden koko- poliittisen tuen suorittamiseen liittyvistä teh-
31937: naistuotto muuttuu yhtä paljon kuin saman tävistä.
31938: pykälän samassa momentissa tarkoitettu lii- 7 §.
31939: kekustannus on muuttunut perusajanjaksoon Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
31940: verrattuna. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
31941: Milloin on toimitettu vähintään 5 %:n tuksella.
31942: suuruinen maatalouspalkkojen muutos, val- 8 §.
31943: tioneuvosto ryhtyy 1 momentissa mainitusta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
31944: määräajasta riippumatta välittömästi sano- mikuuta 1956 ja on voimassa saman vuoden
31945: tussa momentissa tarkoitettuihin toimenpitei- loppuun, ja sillä kumotaan sen kanssa risti-
31946: siin. riidassa olevat säännökset.
31947:
31948: Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1955.
31949:
31950: N. Kosola. Erkki Leikola. Saara Forsius.
31951: Matti Raipala. T. A. Wiherheimo.
31952: 1593
31953:
31954: I,ts ....... Lak.al. N:o 102.
31955:
31956:
31957:
31958:
31959: L. Mattila ym..: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännöste-
31960: lystä.
31961:
31962:
31963: E d u s k u n n a ll e.
31964:
31965: Hallitus on antanut eduskunnalle 18 päi- mioisi kyseisten vuokralaispiirien oikeuksien
31966: vänä marraskuuta 1955 päivätyn esityksensä turvaamisen. Vaikka tiedossamme onkin, että
31967: n: o 115 laiksi huoneenvuokrien säännöste- kiinteistönomistajien ja liikehuoneistojen
31968: lystä. Esityksensä perusteluissa hallitus se- vuokralaisten välillä on käyty alustavia neu-
31969: lostaa niitä toimenpiteitä, joita tähän men- votteluja yhteisen elimen muodostamiseksi
31970: nessä on suoritettu vuokrasäännöstelyn lie- liikehuoneistojen vuokrasuhteitten valvomi-
31971: ventämiseksi. Viime vuosina on maassamme seksi, ei ole varmuutta siitä, että tätäkään
31972: voimassa ollutta vuokrasäännöstelyä purettu tietä kaikissa tapauksissa ja kaikilla paikka-
31973: alueittain siten, että vuokrasäännöstely on kunnilla voitaisiin päästä riittävän oikeus-
31974: kokonaan lakkautettu sellaisilla paikkakun- turvan säilymiseen mainittujen vuokrasuh-
31975: nilla, joilla sen jatkamisen ei enää ole kat- teitten osalta. Mikäli suunnitellun valvonta-
31976: sottu olevan tarpeellista vuokralaisten välttä- elimen mahdollisuudet vaikuttaa mahdollisesti
31977: mättömien oikeuksien turvaamiseksi. Koke- esiintyvien kohtuuttomuuksien ehkäisemi-
31978: mukset alueittain tapahtuvasta vuokrasään- seksi rajoittuvat vain niihin tapauksiin,
31979: nöstelyn purkamisesta ovat osoittautuneet joissa molemmat osapuolet sitoutuvat tyyty-
31980: myönteisiksi, ja olisikin mielestämme vuokra- mään kyseisen elimen ratkaisuun, jää oikeus-
31981: säännöstelyn purkamista mahdollisimman no- turva saamatta niissä tapauksissa, joissa to-
31982: peassa tahdissa jatkettava juuri tätä menet- delliset väärinkäytökset tulevat kysymykseen.
31983: telytapaa noudattaen. Vuokrasäännöstelyä Kun huoneenvuokralainsäädäntömme tois-
31984: purettaessa on käsityksemme mukaan tär- taiseksi ei riittävässä määrin turvaa vuokra-
31985: keätä huomioida erilaisten vuokralaispiirien laisen kohtuullisten oikeuksien säilymistä
31986: välttämättömien oikeuksien turvaaminen si- kaikissa tapauksissa, niin kuin on ollut laita
31987: ten, että joitakin vuokralaispiirejä ei aseteta jo kymmeniä vuosia esimerkiksi Ruotsin vas-
31988: säännöstelyä purettaessa muita huonompaan taavassa lainsäädännössä, ei mielestämme ole
31989: asemaan tavalla, joka saattaisi johtaa asian- kohtuullista vaarantaa näiden piirien oikeus-
31990: omaisten kohdalla kohtuuttomuuksiin vuokran turvaa pitkäaikaisena jatkunutta säännöste-
31991: määrän tai vuokrasuhteen jatkumisen osalta. lyä purettaessa. Kun tässä yhteydessä ei ole
31992: Hallituksen esityksen 1 § : n 3 momenttiin olemassa mahdollisuuksia esittää vuokralais-
31993: on hallitus sisällyttänyt nykyisestä vuokra- ten oikeusturvan lisäämistä tarkoittavia muu-
31994: säännöstelystä poiketen säännöksen, jonka toksia vuoden 1925 huoneenvuokralakiin, olisi
31995: mukaan vuokrasäännöstely liikehuoneistojen mielestämme kuitenkin valtioneuvostolle va-
31996: osalta lopetettaisiin kokonaan lain voimaan rattava uudessa huoneenvuokrien säännöste-
31997: tullessa. lyä koskevassa laissa mahdollisuus puuttua
31998: Vaikka periaatteessa olemmekin vuokra- vuokrasuhteitten järjestelyyn, mikäli siihen
31999: säännöstelyn yleisen purkamisen kannalla jollakin paikkakunnalla ilmenisi erityistä
32000: niin pian kuin sen toteuttaminen voi tapah- välttämätöntä aihetta. Kun säännöstelyn pa-
32001: tua vuokralaisten välttämättömiä oikeuksia lauttamisen mahdollisuuden olemassa ololla
32002: vaarantamatta, emme voi olla vakuuttuneita saattaisi olla oma merkittävä vaikutuksensa
32003: siitä, että hallituksen esitykseen sisältyvä myöskin vapaaehtoista tietä tapahtuvan val-
32004: säännös liikehuoneistojen erillisestä vapautta- vonta- ja sovittelutoiminnan onnistumiselle,
32005: misesta sellaisenaan riittävässä määrin huo- olisikin mielestämme lain 1 § : n 3 moment-
32006: 1594 I,13. - Huoneenvuokrasä.äJmöstely.
32007:
32008:
32009: tiin otettava valtioneuvoston kyseisiä val- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32010: tuuksia tarkoittava säädös. van lakiehdotuksen:
32011: Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
32012: nioittaen,
32013:
32014:
32015:
32016: Laki
32017: huoneenvuokrien säännöstelystä.
32018: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä mää-
32019: rätyllä tavalla, säädetään:
32020: 1 §. säännöksiä, kuitenkin huomioonottaen sen,
32021: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk- että täten määräytyvää vuokraa voidaan lii-
32022: sessä.) kehuoneiston sijainti ja muut sen arvoon
32023: Liikehuoneistot ovat niin ikään vapaat liikehuoneistona vaikuttavat seikat huomioon-
32024: säännöstelystä, mutta on valtioneuvostolla ottaen kohtuullisesti korottaa.
32025: oikeus, mikäli erityiset syyt sitä jollakin (4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
32026: paikkakunnalla vaativat, määrätä liikehuo-
32027: neistot huoneenvuokrasäännöstelyn pnr1m 2-11 §.
32028: kuuluviksi; ja on niihin nähden silloin sovel- (Kuten hallituksen esityksessä.)
32029: tuvin osin noudatettava tämän lain 4 §: n
32030:
32031: Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1955.
32032:
32033: Leo 1. Mattila. Irma Karvikko.
32034: Artturi Tienari. Anni Hosia.
32035: 1595
32036:
32037: I,14. - Lak.al. N:o 103.
32038:
32039:
32040:
32041:
32042: Kleemola ym.: Ehdotus laiksi maataloustuotteiden hintojen
32043: määräämisestä.
32044:
32045:
32046: E d u s k u n n a ll e.
32047:
32048: Talouselämän säännöstelemisestä poikkeuk- päätökseen perustuvan maataloustuotteiden
32049: sellisissa oloissa annetun lain nojalla valtio- hintajärjestelmän jatkaminen näyttää epä-
32050: neuvosto antoi marraskuun 13 päivänä 1952 varmalta ja kun lakisääteinen järjestelmä on
32051: päätöksen maataloustuotteiden hintojen mää- edellä mainituista syistä muutenkin tarkoi-
32052: räämisestä. Tämän päätöksen mukainen hin- tuksenmukaisempi, olisi saatava aikaan tätä
32053: tajärjestelmä on - myöhemmin tosin jonkin koskeva laki. Tämä voisi tarpeellisen yksin-
32054: verran muutettuna - ollut siitä lähtien pe- kertaisuuden saavuttamiseksi perustua muo-
32055: rustana maataloustuotteiden hintoja määrät- dollisesti samantapaiseen menettelyyn kuin
32056: täessä. nykyinen, valtioneuvoston päätökseen perus-
32057: Tähänastisen hintajärjestelmän heikkou- tuva hintajärjestelmä. Ottamalla oman per-
32058: tena on ollut erikoisesti sen väliaikaisuus. heen työ mukaan kustannuksiin ja hinnoitte-
32059: Kun valtioneuvosto on voinut milloin ta- lemalla se palkkatyön mukaan tämä järjes-
32060: hansa muuttaa ko. päätöstä ja jopa sen ku- telmä tulisi samantapaiseksi kuin Ruotsissa
32061: motakin, ei se ole ollut omansa antamaan yli kymmenen vuotta käytännössä ollut jär-
32062: maataloustuotteiden hinnoittelulle sellaista jestelmä. Oleellisimpana erona olisi kiintei-
32063: vakavuutta, jota siinä useista syistä kaivat- den punnuksien käyttäminen siten, että maa-
32064: taisiin. Tämän johdosta on lakisääteinen, talouden ns. rationalisoimishyöty jäisi maan-
32065: joko toistaiseksi tai useaksi vuodeksi vahvis- viljelijöille. Tätä on kuitenkin pidettävä
32066: tettu hintajärjestelmä katsottu yleisesti tar- välttämättömänä toistaiseksi, kunnes maata-
32067: peelliseksi. louden kannattavuus saadaan edes likimain
32068: Hallituksen esityksessä n:o 148 laiksi tyydyttävälle tasolle.
32069: väestön toimeentuloa ja maan talouselämää Edellä olevan perusteella esitämme kun-
32070: turvaavien määräysten antamisesta eräissä nioittaen,
32071: tapauksissa on ehdotettu samoja valtuuksia
32072: maataloustuotteiden hintojen säännöstelemi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32073: seksi kuin tähänastisessa ns. taloudellisessa van lakiehdotuksen:
32074: valtalaissa. Kun kuitenkin valtioneuvoston
32075:
32076:
32077: Laki
32078: maataloustuotteiden hintojen määräämisestä.
32079: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
32080:
32081: 1 §. 2 §.
32082: Maataloustulon vakaannuttamiseksi, maata- Maataloustuotteiden hintojen perustaksi,
32083: loustuotannon edistämiseksi ja ohjaamiseksi huomioon ottaen maatalouden hintapoliitti-
32084: sekä maatalousväestön aseman turvaamiseksi set tukitoimenpiteet, otetaan maatalouden
32085: määrätään maataloustuotteiden hinnat sato- tuoton ja kustannusten suuruus, joka laske-
32086: vuodeksi 1956/57 sen mukaan kuin tässä taan satovuosien 1951/52-1953/54 käsittä-
32087: laissa säädetään. vän perusajanjakson keskimääräisten tuote-,
32088: 1596 I,14. - Maataloustuotteiden hinnat.
32089:
32090:
32091: työ- ja tarvikemäärien sekä vuoden 1956 en- heinäkuun loppuun mennessä rukiille, veh-
32092: simmäisellä vuosineljänneksellä vallitsevan nälle, voille ja juustolle takuuhinnat sekä
32093: keskimääräisen hinta- ja kustannustason pe- sianlihalle ja kananmunille keskimääräiset
32094: rusteella. tavoitehinnat siten, että 3 §: ssä tarkoitettu
32095: Edellä tarkoitettuja laskelmia tehtäessä kä- maatalouden tuoton ja kustannusten välinen
32096: sitellään maataloutta yhtenä kokonaisuutena suhde saavutetaan.
32097: ja otetaan laskelmissa huomioon vain varsi- Milloin on tapahtunut vähintään viiJ.en
32098: nainen maatalous. Maatalouden ihmistyöme· prosentin suuruinen maatalouspalkkojen muu-
32099: nekki arvioidaan kuitenkin Etelä-Suomen tos, valtioneuvosto tarkistaa tässä pykälässä
32100: tutkimusalueen 10-25 muunnettua maata- mainitusta määräajasta riippumatta välittö-
32101: lousmaata käsittävien kirjanpitotilojen keski- mästi 1 momentin mukaan määrätyt hinnat
32102: määräisen työmenekin mukaan. Laskelmissa sekä suorittaa tarvittaessa niiden uudelleen
32103: otetaan huomioon myös viljelijäperheen suo- määräämisen.
32104: rittaman maataloustyön arvo palkkaväen
32105: työn kanssa samanarvoiseksi hinnoitettuna 5 §.
32106: sekä vieraan pääoman korot. Laskelmissa ei Tässä laissa tarkoitettu satovuosi alkaa
32107: oteta huomioon oman pääoman korkovaati- elokuun 1 päivänä ja päättyy seuraavan hei-
32108: musta eikä maatalouden suoranaisesti saamaa näkuun 31 päivänä.
32109: hintapoliittista tukea.
32110: Vastaava maatalouden tuoton ja kustan-
32111: nusten suuruutta osoittava laskelma tehdään 6 §.
32112: satovuotta 1956/57 varten hinnoittelemalla Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden
32113: perusajanjakson tuote-, työ- ja tarvikemää- valmistelua varten asettaa valtioneuvosto
32114: rät satovuoden 1955/56 arvioitujen keskimää- asiantuntijatoimikunnan, jonka tehtävänä on
32115: räisten hintojen ja palkkojen mukaan ottaen jäljempänä 3 momentissa mainittujen toi-
32116: kuitenkin huomioon hintoja sekä palkkoja menpiteiden lisäksi seurata maataloustnlon
32117: ja muita kustannuseriä koskevat jo tehdyt kehitystä ja avustaa maatalousministeriötä
32118: päätökset tai sopimukset sellaisina kuin ne tämän lain toteuttamiseksi tarvittavien toi-
32119: tulevat vaikuttamaan seuraavan satovuoden menpiteiden suunnittelussa.
32120: tuoton ja kustannusten suuruuteen. Toimikuntaan kuuluu puheenjohtaja ja
32121: kymmenen jäsentä.
32122: 3 §. Toimikunta teettää ja tarkistaa 2 ja
32123: Maatalouden kustannusten muutos perus- 3 §: ssä tarkoitetut tulolaskelmat sekä laatii
32124: ajanjaksoon verrattuna todetaan vertaamalla heinäkuun 15 päivään mennessä maatal,,us-
32125: 2 §: n 3 momentin mukaan laskettua maata- ministeriölle seuraavaa satovuotta varten eh-
32126: louden kustannusten kokonaismäärää saman dotuksen maataloustuotteiden hinnoiksi.
32127: pykälän 1 momentissa tarkoitettuun perus-
32128: kauden kustannusten kokonaismäärään. Mi-
32129: käli kustannusten markkamääräistä muutosta 7 §.
32130: osoittavalla luvulla muutettu perusajanjak- Eri tuotteiden hintojen ja kustannuserien
32131: son maatalouden tuotto poikkeaa enemmän keskinäisiin suhteisiin voidaan siinäkin ta-
32132: kuin yksi sadalta 2 § :n 3 momentissa tarkoi- pauksessa, että suoritetut laskelmat eivät
32133: tetusta maatalouden tuotosta, määrätään edellyttäisi muutoksia, tehdä sellaisia muu-
32134: 4 §: n 1 momentissa mainitut hinnat siten, toksia, jotka eivät vaikuta 3 § :ssä tarkoite-
32135: että 2 §: n 3 momentissa tarkoitettu maata- tun tuoton ja kustannusten välisen eron suu-
32136: louden tuotto muuttuu perusajanjakson tuot- ruuteen, mikäli tällaiset muutokset katsotaan
32137: toon verrattuna samalla määrällä kuin 2 §: n tuotantopoliittisesti tai muuten tarpeellisiksi.
32138: 3 momentissa tarkoitetut kustannukset ovat
32139: muuttuneet perusajanjakson kustannuksiin
32140: verrattuna. 8 §.
32141: Edellä 4 §: ssä mainituilla sianlihan ja ka-
32142: 4 §. nanmunien tavoitehinnoilla tarkoitetun hin-
32143: Valtioneuvosto maaraa maatalousministe- tatason ylläpitämiseksi on näiden tuottei-
32144: riön esityksestä satovuotta 1956/57 varten den tuontia sallittava siten, etteivät hinnat,
32145: !,14. - Kleemola. ym. 1697
32146:
32147: tavanomaiset kausivaihtelut huomioon ottaen, 9 §.
32148: kohoa minään ajankohtana enempää kuin Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
32149: 10 sadalta, eivätkä satovuoden keskihinnat meenpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
32150: enempää kuin 5 sadalta tavoitehintojen ylä- tuksella.
32151: puolelle sekä toisaalta tuettava vientiä siten, 10 §.
32152: etteivät hinnat laske minään ajankohtana Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
32153: enempää kuin 10 sadalta eivätkä satovuoden kuuta 1956 ja on voimassa saman vuoden
32154: keskihinnat enempää kuin 5 sadalta tavoite- loppuun ja sillä kumotaan sen kanssa risti-
32155: hintojen alapuolelle. riidassa olevat säännökset.
32156:
32157: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1!:155.
32158:
32159: Kauno Kleemola. Esa Koivusilta. Eemil Partanen.
32160: Eino Palovesi. Urho Kähö:ne:a.. Einari Jaakkola.
32161: Eino Rytinki. Markus Niskala. Artturi .T'åmsen.
32162: ,btti J. :R~ntMnaa. Leo Hä.ppöJi. lfulo U1UitiJ.o.
32163: ;Kusti J:tskoltJ.. T. Saloranta.. E:rW :RyöJilä..
32164: Toivo U. Ki.mlunep. Ne3tQri Kaa~~aJ.a.men. s. s. AiUoJP.e~.
32165: Lauri l.aiue. Ve~r Ko:rsbä.cl!:. :r.f. 0. Lahtela.
32166: WiljQJ. $arjala. 4l'biu Wickw.311, MM-ja. I,.a.hti,
32167: V. 1. SllkseltJ.iuen. Hilja Våä~. A:o.t1ii ~uldto~a.
32168: VIU:o.ö :Ra~. lmo E, He~~. Lenu.a.rt Heljaa.
32169: Yrjö ll3U.~al~. Matti )fa.t~. Heikki BoiniJwn.
32170: T()iVQ A:o.~i13. J, :v. ~öy~ö. Yrjö SinkkPne~t..
32171: Tahvo Röv.kkö: !:eli Erkkilä, Sylvi JlalineJJ..
32172: Ku:~ta.a. 'l'iUv.. Atte P~uen. Eemil t.u~.
32173: Arvi .Ikonen. Onni Manmla. NiUo Ryhti.
32174: Kalle Kämä,räJuen. Matti :\Wi~. ,John Forsbe:rg.
32175: M3U!lO JussUa.
32176:
32177:
32178:
32179:
32180: 97 E 41/56
32181: 1598
32182:
32183: I,t5.- Lak.al. N:o 104.
32184:
32185:
32186:
32187:
32188: Hietanen ym.: Ehdotus laiksi työttömyystöiden järjestämi-
32189: sestä.
32190:
32191:
32192: E d u s k u n n a II e.
32193:
32194: Viime vuosina maassamme harjoitetun ta- menot. Lisäksi on huomattava, että nykyi-
32195: louspolitiikan seurauksena on työttömyys sen työttömyystorjunnan periaate, joka aset-
32196: muodostunut jatkuvaksi ilmiöksi. Vuodesta taa kunnille ensisijaisen vastuun työttömien
32197: 1949 lähtien kortistoon hyväksyttyjen työt- huoltamisessa ja työttömyystöiden järjestä-
32198: tömien määrä on kohonnut eri vuosina misessä, on aiheuttanut kunnille suuria rasi-
32199: 50 000-70 000. Kulumassa olevana talvena tuksia. Niinpä eräiden kuntien kohdalla
32200: on kortistoon hyväksyttyjen työttömien työttömyysmenot korottavat veroäyrin hintaa
32201: määrä kohonnut jo lähes 10 000: een, vaikka 3-5 markalla. Kun kuntien veroista työ-
32202: metsätyöt pääsivät alkamaan tavallista aikai- läiset, talonpojat ja keskikerroksiin lukeutu-
32203: semmin ja vaikka läheskään kaikissa kun- vat palkannauttijat maksavat keskimäärin
32204: nissa, joissa työttömyyttä esiintyy, ei ole 70 %, merkitsee työttömyysrasituksen kun-
32205: työttömyyskortistoja vielä avattu. Metsätöi- nille sälyttäminen suurta rasitusta koko
32206: den loputtua työttömien määrä kohoaa huo- . vähäväkiselle kansanosalle.
32207: mattavasti jo tammi-helmikuussa. Myös ra- Valtion työvoimaviranomaisilla on ollut
32208: kennustyöläisten keskuudessa tulee asiantun- mahdollisuus monenlaiseen mielivaltaan sel-
32209: tijain arvion mukaan kulumassa olevana tal- laisissa seikoissa kuin palkkauksessa, työttö-
32210: vena esiintymään työttömyyttä suuremmassa myyskortistoon ottamisessa, työhön sijoittami-
32211: määrässä kuin aikaisempina vuosina. sessa ja siirtotyömaiden järjestämisessä.
32212: Näin ollen on tärkeätä, kuten hallituskin Nämä samat epäkohdat esiintyvät hallituk-
32213: työllisyyden turvaamista koskevan lakiesityk- sen esityksessäkin. Tästä syystä, ja koska
32214: sensä perusteluissa toteaa, työttömyyskysy- tässä yhteydessä ei ole mahdollisuuksia pysy-
32215: myksen hoitaminen niin, ettei yhdenkään väisluontoisen lain esittämiseen, olisi kuiten-
32216: kansalaisen tarvitse jäädä työttömäksi. Hal- kin saatava väliaikainen laki, jolla määritel-
32217: lituksen edellä mainitussa lakiesityksessä lään valtiovallan, työnantajien ja kuntien
32218: työttömyyden torjuntatoimenpiteet pohjautu- velvollisuudet työttömyyden torjumiseen liit-
32219: vat aikaisempiin, valtalain mukaisiin val- tyvissä toimenpiteissä sekä ne periaatteet,
32220: tuuksiin. Käytäntö on osoittanut, että vaikka joita on noudatettava työttömyystöiden jär-
32221: hallituksella on ollut valtalain nojalla täydet jestämisessä. Edelleen lakiehdotukseen sisäl-
32222: valtuudet työttömyyden torjumiseksi kan- tyy velvoitus ottaa työttömyyskortistoon jo-
32223: samme enemmistön etujen mukaisella tavalla, kainen työtön henkilö. Kustannuksiin näh-
32224: hallitus ei kuitenkaan ole sillä tavoin val- den olemme sillä kannalla, että työttömyy-
32225: taansa käyttänyt. destä aiheutuneet menot on valtion ja työn-
32226: Työttömyydestä aiheutuneet rasitukset antajien suoritettava.
32227: ovat luonnollisesti kohdanneet ensi sijassa Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
32228: työttömiksi joutuneita työläisiä ja pienvilje-
32229: lijöitä. Valtiolle se aiheutti esim. vuonna että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32230: 1953 yli 20 miljardin markan työttömyys- van lakiehdotuksen:
32231: !,15. - HietaDen ym. 1699
32232:
32233:
32234: Laki
32235: työttömyystöiden järjestämisestä.
32236: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
32237: 1 §. 5. nuorisolle järjestetyt työt ja paikalliset
32238: Jokaiselle työhön kykenevälle kansalaiselle ammattikurssit, joita valtio ja kunnat pane-
32239: on turvattava mahdollisuus saada hänen am- vat käyntiin neuvoteltuaan ammatillisten jär-
32240: mattitaitoaan ja ruumiillista kuntoaan vas- jestöjen kanssa.
32241: taavaa, yhteiskuntaa hyödyttävää työtä, joka
32242: antaa hänelle ja hänen huollettavilleen koh- 4 §.
32243: tuullisen toimeentulon. Työasiainlautakunnan tehtävänä on kiireel-
32244: Edellä mainitussa tarkoituksessa ryhdy- lisesti sijoittaa kortistossa olevat työttömät
32245: tään jäljempänä tässä laissa säädettyihin toi- työttömyystöihin, mikäli mahdollista koti-
32246: menpiteisiin. paikkakunnalleen, huomioon ottaen asian-
32247: omaisen ammattitaidon, sukupuolen, iän sekä
32248: 2 §. ruumiillisen kunnon.
32249: Työttömyyskortistoon on merkittävä jokai- Nuoret henkilöt ja naiset on ensi sijassa
32250: nen työtön henkilö, joka kortistoon merkitse- sijoitettava kotipaikkakunnalleen ammattitai-
32251: mistä varten ilmoittautuu työasiainlautakun- toa edistäviin töihin.
32252: nalle, jonka tehtäviin tämän lain mukaan
32253: kuuluu kortiston pitäminen jatkuvasti kaik- 5 §.
32254: kina vuodenaikoina. Työttömyystöissä on noudatettava voimassa
32255: olevaa palkkatasoa, vähintään kuitenkin
32256: 3 §. työnantajan ja työntekijäin ammatillisten
32257: Työttömyyden lieventämiseksi on valtion järjestöjen kesken työehtosopimuksissa sovit-
32258: järjestettävä riittävästi sopivia työtilaisuuk- tuja palkkoja. Päivärahaa on toiselle paikka-
32259: sia työttömille: kunnalle sijoitetulle työntekijälle suoritet-
32260: 1. valtion työt, jotka ensi sijassa on pan- tava työehtosopimuksen määräämä määrä.
32261: tava käyntiin työttömyyden lieventämiseksi; Muissakin suhteissa on työehtosopimuksia so-
32262: 2. teollisuuslaitosten työt, joita työnanta- veltuvin kohdin noudatettava.
32263: jat valtion määräyksestä järjestävät työläi- Jos työnantaja omasta aloitteestaan tai
32264: silleen tuotannon ylläpitämiseksi tai muussa 3 §: n 2 kohdassa mainitusta määräyksestä
32265: tarkoituksessa ja joista kustannukset suorit- teettää työntekijällään muuta kuin hänen
32266: taa työnantaja; varsinaista ammattiaan vastaavaa työtä, ei
32267: 3. valtion avustamat kuntien työttömyys- työntekijän palkkaa saa sen johdosta alentaa.
32268: työt, joihin kunnan anomuksesta voidaan
32269: myöntää valtion avustusta työpaikka- ja kul- 6 §.
32270: jetuskustannuksia vastaava määrä; Lähemmät määräykset lain täytäntöönpa-
32271: 4. kunnan työt, jotka on pantava käyn- nosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
32272: tiin työttömyyden lieventämiseksi ja joiden
32273: kustannuksista kunta saa täyden korvauksen Tämä laki tulee voimaan pa1vana
32274: valtiolta tai työnantajilta sen edun mukaan, kuuta 1956 ja on voimassa vuoden 1956
32275: mikä työn suorittamisesta työnantajalle ar- loppuun ja sillä kumotaan laki työllisyyden
32276: vioidaan tulevan; turvaamista tarkoittavista toimenpiteistä.
32277:
32278: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1955.
32279:
32280: Esa Hietanen. Eino Tainio.
32281: Hugo Manninen. Toivo N"liranen.
32282: Pentti Liedes. Bernming Lindqvist.
32283: Paavo Aitio. Irma Rosnell.
32284: Kaino Haapanen. Toivo Kujala.
32285: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
32286: VALTIOPÄIVÄT
32287: 1955
32288:
32289: LIITTEET
32290: IV
32291:
32292: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ LEIMAVERO-
32293: LAIN MUUTTAMISTA, ASUNTOLAINALAKIA JA TULO- JA
32294: OMAISUUSVEROLAIN VÄLIAIKAISTA MUUTTAMISTA
32295: KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
32296:
32297:
32298:
32299:
32300: HELSINKI 1956
32301: VALTIONEUVOSTON RIBJAPAINO
32302: 1
32303: 1
32304: 1
32305: 1
32306: 1
32307: 1
32308: 1
32309: 1
32310: 1
32311: 1
32312: 1
32313: 1
32314: 1
32315: 1
32316: 1
32317: 1
32318: 1
32319: 1603
32320:
32321: IV,sa6. - Lak.al. N:o 91.
32322:
32323:
32324:
32325:
32326: H. Miettunen: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
32327:
32328:
32329:
32330: E d u s k u n n a 11 e.
32331:
32332: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tärkeä asema suurmiesten elämäkerroilla,
32333: leimaverolain muuttamisesta (n:o 40) ei käy-· historiallisilla ajankuvauksilla sekä uskon-
32334: tännössä voi johtaa perusteluissa lausuttuun nollisilla ja yhteiskunnallisilla elokuvilla,
32335: päämäärään, ,ohjaamaan elokuvien tuotantoa jotka tehokkuuden aikaansaamiseksi on
32336: ja maahantuontia terveeseen suuntaan", yleensä rakennettava henkilöjuonen varaan.
32337: koska se jää seuraavalla tavalla puolitiehen: Niinikään kansakouluasteelle tarkoitetut ope-
32338: Ylimmän veroluokan nostaminen ulkomaisten tuselokuvat rakentuvat sangen yleisesti sel-
32339: elokuvien esityksissä 50 % : iin on varmasti laisen henkilöjuonen varaan, missä opettaja
32340: tehokas toimenpide sikäli, että vain sellaiset opastaa joitakin lapsia esimerkein perehty-
32341: elokuvat, joille odotetaan kaikkein suurinta mään määrättyihin koulukurssin aiheisiin.
32342: yleisömenestystä, kannattaa silloin tuottaa Myös yhteiskuntaopin, kansantaloustieteen,
32343: maahan, jos ne joutuvat tähän veroluok- terveysopin, raittiuskasvatuksen ja kotiseutu-
32344: kaan. Muut palautetaan alkuperäismaahansa opin opetuselokuvat ovat parhaimmillaan ol-
32345: niitä ostamatta. Veroluokka tulee siis käy- lessaan rakennetut henkilöjuonen varaan,
32346: tännössä hyvin harvoja filmejä käsittäväksi. puhumattakaan teknillisten ja luonnontieteel-
32347: Kun toiselta puolelta uuteen 25% :n vero- listen seikkojen sovellutuksista käytännölli-
32348: luokkaan on ehdotettu sijoitettaviksi yksin- seen elämään, esim. teollisuuteen, muuhun
32349: omaan entiset verovapaat opettavaista ja elinkeinoelämään ja maatilatalouteen, joita
32350: siveellistä tai uskonnollista ainesta sisältävät käsittelevissä opetuselokuvissa henkilöjuoni
32351: suositeltavat ns. sanomaelokuvat, jää sekin useimmissa tapauksissa on selvyyden ja vai-
32352: varsin vähäfilmiseksi; ja näinollen ehdo- kuttavuuden vuoksi välttämätön. Näinollen
32353: tettu 40% :n veroluokka tulee ainoaksi ylei- hallituksen ehdottama rajoitus olisi eh<futto-
32354: seksi luoka:ksi, johon on sijoitettava valta- masti haitallisena poistettava.
32355: osa ·ulkomaisista elokuvista, siis sekä taiteel- Kotimaisiin lyhytelokuviin nähden ei hal-
32356: liset elokuvat että kaikki se ajanvietetuo- lituksen esityksessä ole lainkaan kiinnitetty
32357: tanto, jota ei haluta kokonaan estää elokuva- huomiota siihen tosiasiaan, että veronalen-
32358: teattereihin tulemasta. nusoikeus nykyisellään ja hallituksen esi-
32359: Valtion ja yhteiskunnan kannalta ei kum- tyksen mukaisena on omiaan ohjaamaan näi-
32360: minkaan voi olla yhdentekevää, kumpaan den lyhytelokuvien tuotannon halvimpaan
32361: suuntaan painopistettä ohjataan, ajanviettee- suuntaan eli elinkeinoelämää kuvaaviin lyhyt-
32362: seen vaiko taiteeseen. Ja siksi onkin näh- filmeihin ja uutiskatsauksiin. Sensijaan
32363: däkseni ehdottomasti pidettävä alhaisempi tiede- ja opetuselokuvia, joiden tuottaminen
32364: veroluokka taide-elokuvia ja hieman kor- tulee edellisiä huomattavasti kalliimmaksi,
32365: keampi luokka ajanviete-elokuvia varten, eli ei yleensä valmisteta. Veronalennukseen
32366: säilytettävä nykyisessä laissa oleva 35 %:n oikeuttavista 200-250 lyhytelokuvasta vuo-
32367: veroluokka 40 %: n luokan ohella. sittain ainoastaan jokin harva täyttää koulu-
32368: Hallituksen esityksen perustelu, jonka laitoksen asettamat vaatimukset ja tulee to-
32369: mukaan opetuselokuviksi olisi hyväksyttävä della opetuselokuvanakin käyttöön.
32370: vain opetustarkoituksiin käytettävät, ,kiin- Kun kumminkin veronalennusoikeuden
32371: teää henkilöjuonta vailla olevat elokuvat" eräänä tarkoituksena on pidettävä sitä, että
32372: johtaisi taas opetuselokuvakäsitteen täysin suomalainen tiede- ja opetuselokuva, jota
32373: harhapoluille. Opetuselokuvissa on erittäin tällä hetkellä ei sanojen varsinaisessa merki-
32374: 1604 IV,S36. - Leimaverolaki.
32375:
32376:
32377: tyksessä ole juuri lainkaan olemassa, saatai- kuvat sinä aikana vanhenevatkin, eivät tied~
32378: siin kehittymään, olisi nähdäkseni erotettava ja opetuselokuvat sitä suinkaan tee. Jokin
32379: ne erilleen elinkeinoelämää kuvaavista fil- matemaattinen totuus, kemiallinen koe tai
32380: meistä ja uutiskatsauksista ja oikeutettava 1300-luvun tapahtuma elokuvana esitettynä
32381: suurempaan veronalennukseen kalleutensa säilyttää sisällyksensä ohi tällaisten perio-
32382: johdosta. dien.
32383: 8amålla tulisi tiede- ja opetuselokuviin Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
32384: nähden poistaa hallituksen esityksessä mai- nioittavasti,
32385: nittu rajoitus veronalennuksen säilymisestä
32386: vain 3 vuoden ajan, sillä vaikka katsauselo- että Eduskunta hyväksyis·i seuraa-
32387: vctn lakiehdotuksen:
32388:
32389:
32390: Laki
32391: leimaverolain muuttamisesta.
32392: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuUtå 1943 annetun lehna-
32393: verolain (662/43) 60 § :n 2 kohta, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950 an-
32394: netussa laissa (597/50), samoinkuin 62 §, 64 §ja 65 §:n 1 kohta, näistä 62 § ja 65 §:n
32395: 1 kohta, sellaisina kuin ne ovat muutettuina 30 päivänä joulukuuta 1949 annetulla lailla
32396: (861/49) ja 64 §, sellaisena kuin se on 25 päivänä maaliskuuta 1948 annetussa laissa
32397: (244/48), sekä lisätään mainittuun 60 §:ään uusi toinen ja 62 §:ään uudet ensimmäinen
32398: ja neljäs momentti seuraavasti:
32399: 60 §. rin pituinen kotimaisen tuottajan Suomessa
32400: Pääsylipuista sellaisiin jäljempänä mai- kuvaama ja valmistama sekä teknillisesti ja
32401: nittuihin yleisiin huvitilaisuuksiin, joista muutoinkin erityisen korkeatasOinen äänielo-
32402: pääSymaksua kannetaan kaikilta tai joilta- kuva, joka on katsottava tiede- tai opetus-
32403: kuilta huvivierailta, on leimaveroa suori- elokuvaksi tai elokuvaksi, joka paitsi sitä,
32404: tettava seuraavat prosenttimäärät lipussa il- että sillä on kiinteä henkilöjuoni1 muutoin
32405: moitetusta pääsymaksusta: täyttää opetuselokuvalle asetettavat vaati-
32406: mukset, alennetaan vero 60 §: n 1 motnentin
32407: 2) elokuvanäytännöistä, sen mukaan kuin 2 kohdassa mainitusta näytännöstä 10 pro-
32408: valtion eiokuvatarkastamo, ellei toisin ole sentilla pääsymaksusta.
32409: määrätty, esitettävien elokuvien taiteellisen Jos edellä 1 momentissa mainittu äänielo-
32410: ja siveellisen laadun perustMlla kunkin elo- kuva on katsottava elokuvaksi, joka väli-
32411: kuvan kohdalta päättää, kun niissä. esitetään: töntä maiiiostarkoitustå Oll1aamattå kuvaa
32412: maan elinkeinoelämää, taikka on sellainen,
32413: a) yksinomaan kotimaisen tuottajan Suo- vähintään 200 ja enintään 600 metrin pitui-
32414: meSsa. vålmistainia elokuvia, 15 tai 30 pro- nen kotimaisen tuottajan korkeatasoitien
32415: senttiai uutiskat.sauselokuva, josta, ellei se ole suo-
32416: b) yksinomaan u1komaalta tuotuja elo- malaista edustusurheilua kuvaava, ainakin
32417: kuvia, 25, 35, 40 tai 50 prosenttia; 100 metriä oh Suomessa kuvattu ja valmis-
32418: tettu ja jonka ulkmnailla kuvattu bsa oli
32419: Pääsylipuista elokuvanäytäntöön, jossa esi- Suoinet~Sa leikattu, äänitetty ja kopioitu,
32420: tetään yksinomaan enintään 600 metrin pi- alennetaan vero 60 §:Ii 1 momentin 2 koh-
32421: tui&ia elokuvia, on leimaveroa 1 momentii1 dassa mainitusta häytännöstä 5 prosentilla
32422: 2 kohdäh säädöksistä poiketen suoritettava pääsymaksustå.
32423: 10 prosenttia lipussa ilmoitetusta pääsymak- Edellä 1 ja 2 momenteissa tarkoitetl1ille
32424: susta. täytekuville ei ole määrättävä veroluokkaa,
32425: 62 §. mutta 2 momentiSSa. tarkoitettua täytekuvaa
32426: Jos muussa kuin 60 § :n 2 mom~ntissa tar- tarkastettavaksi annettaessa tehdyn esityksen
32427: koitetussa elokuvanäytännöMä täytekuvana nojalla elokuvatarkastamo voi päättää, että
32428: esitetään vähintään 200 ja enintUn 600 met- täytekuva oikeuttaa veronalennukseen vain
32429: IV,S36. - H. Miettunen. 1606
32430:
32431: yhden nimeltä määrätyn elokuvan yhteydessä varainministeriön V'erotlilia.inosastön määrää-
32432: esitettynä, jolloin sitä ei voida myöhemmin- mässä kiinteässä elokuvateatterissa, alenne-
32433: kään muun elokuvan ohessa veronalennus- taan 60 § : n 1 momentin 2 kohdan mukai-
32434: kuvana esittää. Muutoin oikeuttaa 2 momen- nen vero esitysten pitämiseksi tyydyttävällä
32435: tissa mainittu täytekuva veronalennukseen tasolla 1 ja 2 momentin mukaan mahdolli-
32436: vain elokuvatarkastamon määräämän enin- sesti tulevan alennuksen lisäksi vielä 5 pro-
32437: tään kolmen vuoden ,ajan täytekuvan tarkas- sentilla pääsyma;ksusta.
32438: tuspäivästä lukien.
32439: Muusta kuin 60 § :n 2 momentissa tarkoi- 64 ja 65 §.
32440: tetusta elokuvanäytännöstä, joka toimeenpan- (Kuten hallituksen esityksessä.)
32441: naan sellaisessa kaupungissa tai kauppalassa,
32442: jonka asukasluku on enintään 4 000 henkeä, Voimaantulosäännös.
32443: taikka maalaiskunnassa sijaitsevassa valtio- (Kuten hallituksen esityksessä.}
32444:
32445: HelsingiBI'Iä 28 päivänä maaliskuuta 1955.
32446:
32447: Helge Miettunen.
32448:
32449:
32450:
32451:
32452: 98 :F; 41/56
32453: 1606
32454:
32455: IV,sa7.- Lak.al. N:o 93.
32456:
32457:
32458:
32459:
32460: Roine ym.. : Ehdotus asuntolainalaiksi.
32461:
32462:
32463: Ed u s kunnalle.
32464:
32465: Hallituksen esitys n: o 59 asuntolainalaiksi rästä korottaa asunto-osakeyhtiötalojen ja
32466: tarkoittaa valtion tulo- ja menoarviosta eril- omakotitalojen osalta nykyisestä 40 prosen-
32467: lään olevan asuntolainarahaston perustamista. tista 50 prosenttiin ja vuokratalojen koh-
32468: Rahaston ollessa tulo- ja menoarvion ulko- dalta 60 prosentista 65 prosenttiin. Samalla
32469: puolella eduskunnalla ei ole mahdollisuuk- olisi asuntolainaa myönnettävä myös oma-
32470: sia täysin valvoa ko. rahaston toimintaa. kotitalojen kunnostamista varten, jolloin vä-
32471: Ei ole millään tavoin asuntotuotannon edis- hävaraisilla vanhojen talojen omistajilla
32472: täiDisenkään kannalta tarpeellista perustaa olisi mahdollisuus asuntojen korjaamiseen.
32473: tulo- ja menoarvion ulkopuolella olevaa ra- Omakotirakentajien olisi saatava lain perus-
32474: hastoa, vaan asia voidaan hoitaa yhtä hyvin teella lainaa myös ensisijaisena.
32475: tulo- ja menoarvion puitteissa. Sen sijaan Erikoisen valitettavaa on, että laissa on
32476: asuntotuotannon edistämiseksi on mitä välttä- hyväksytty periaate, jonka mukaan annetta-
32477: mättömintä käyttää vuosittain valtion varoja van lainan korko voidaan korottaa kiinni-
32478: asuntolainoihin nykyistä huomattavasti enem- tyslainoista perittävän koron tasolle. Lakia
32479: män. Hallituksen esitys edellyttäisi asunto- olisi muutettava siten, että korko määrätään
32480: lainarahaston käytettävänä olevan vuosittain laissa kiinteästi yhdeksi prosentiksi.
32481: n. 8 000-8 500 miljoonaa markkaa. Sum- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
32482: man pitäisi olla ainakin 9 000 miljoonaa
32483: markkaa vuodessa. Samoin pitäisi lainojen että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
32484: määrää rakennuskustannusten kokonaismää- lakiehdotuksen:
32485:
32486:
32487: Asunto 1aina 1a k i.
32488: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
32489: 1 §. vuotena 9 000 miljoonan markan suuruinen
32490: Asuntopulan poistamiseksi välttämättömän, siirtomääräraha.
32491: sosiaalisesti tarkoituksenmukaisen asuntotuo- Edellä 1 § : ssä tarkoitettuja valtion ta-
32492: tannon edistämiseksi ja asunto-olojen paran- kuita asuntotuotannon edistämiseen voidaan
32493: tamiseksi kaupungeissa, kauppaloissa ja maa- vuosina 1956-1959 antaa 1 000 miljoonaan
32494: seudun väestökeskuksissa myönnetään tässä markkaan asti kunakin vuonna.
32495: laissa tarkoitettuja asuntolainoja ja asunto-
32496: takuita. 3 §.
32497: Maaseudun väestökeskuksella tarkoitetaan Asuntolainat ja -takuut myöntää ja muuta
32498: tässä laissa rakennussuunnitelmalla järjes- tässä laissa tarkoitettua toimintaa hoitaa val-
32499: tettyä, rakennussuunnitelman takaisten mää- tion asuntotuotantotoimikunta, jota jäljem-
32500: räysten tai rakennuskiellon alaista aluetta pänä kutsutaan Aravaksi.
32501: maaseudulla.
32502: 4 §.
32503: 2 §. Asuntolainaa myönnetään ensi sijaBSa vähä-
32504: Asuntolainoja varten otetaan valtion tulo- varaisille perheille kunnallisen vuokratalon
32505: ja menoarvioon vuosina 1956-1959 kunakin rakentamista ja laajentamista sekä omakoti-
32506: IV,S37. - Boine ym. 1607
32507:
32508: talon rakentamista ja kunnostamista ja yhtiö- ja vuokratalossa olla enintään kahdek-
32509: asunto-oskeyhtiötalon rakentamista varten. sankymmentäseitsemän neliömetriä ja oma-
32510: Omakotitalon tai asunto-osakeyhtiötalon kotitalossa enintään sata neliömetriä.
32511: rakentamista varten myönnettävän asuntolai-
32512: nan suuruus on enintään viisikymmentä sa-
32513: dalta hyväksytystä hankinta-arvosta, ja saa 6 §.
32514: laina sen edellä mahdollisesti paremmalla Asuntolainaa voidaan myöntää kunnalle,
32515: etuoikeudella kiinnitettyjen lainojen kanssa yleishyödylliselle rakennuttajayhtymälle,
32516: nousta enintään yhdeksäänkymmeneenviiteen asunto-osakeyhtiölle sekä yksityiselle henki-
32517: sadalta sanotusta arvosta. lölle, joka on Suomen kansalainen, omakoti-
32518: talon rakentamista ja kunnostamista varten
32519: Vuokratalon rakentamista varten myön- niillä edellytyksillä ja ehdoilla, jotka asetuk-
32520: nettävän asuntolainan suuruus on enintään sella tarkemmin määrätään.
32521: kuusikymmentäviisi sadalta hyväksytystä
32522: hankinta-arvosta ja saa laina sen edellä pa- Asuntolainaa voidaan myöntää kunnalle
32523: remmalla etuoikeudella mahdollisesti kiinni- myös alueiden kuntoon laittamista varten,
32524: tettyjen lainojen kanssa nousta enintään mikäli hyväksyttävä suunnitelma alueittain
32525: yhdeksäänkymmeneenviiteen sadalta sano- rakentamisesta täsmällisine aikaohjelmineen
32526: tusta arvosta. esitetään ja mikäli suunnitelma perustuu
32527: kustannuksia säästävään asuntojen suurtuo-
32528: Asunto-osakeyhtiö- ja vuokratalon raken- tantoon.
32529: tamista varten myönnettävän asuntolainan
32530: suuruus on pyrittävä määräämään siten, että 7 §.
32531: lainan laskelmallinen osuus asuinhuoneiston Asuntolainan takaisin maksamisen vakuu-
32532: lattianeliömetriä kohden asteittain alenee deksi on vahvistettava kiinnitys. Jos lainan-
32533: huoneistoalan kasvaessa yli kuudenkymmenen saajana on kunta, ei kiinnitysvakuutta ole
32534: neliömetrin. vaadittava.
32535: Laajentamista varten myönnettävän asun-
32536: tolainan suuruuteen ja etuoikeusasemaan on Asuntolaina omakotitalon rakentamista var-
32537: sovellettava, mitä 2 ja 3 momentissa on ten voidaan myöntää väliaikaisesti muutakin
32538: säädetty. riittäväksi katsottavaa vakuutta vastaan.
32539: Milloin asuntolainaa paremmalla etuoikeu-
32540: della kiinnitettävää lainaa vastaavan raken- 8 §.
32541: nusaikaisen luoton saanti osoittautuu tavan- Asuntolaina omakotitalon rakentamista var-
32542: mukaisin ehdoin vaikeaksi, voidaan sellainen ten voidaan myöntää vain kunnan välityk-
32543: rakennusaikainen laina myöntää osittain tai sellä ja vastuulla.
32544: kokonaan asuntotuotantotoimikunnan va- Kunnalla ei ole oikeutta saada 1 momen-
32545: rGista. tissa tarkoitetusta välitystehtävästä palkkiota.
32546: 5 §.
32547: Asuntolainoja ja -takuita myönnetään si- 9 §.
32548: jainniltaan, pohjaratkaisuiltaan, teknillisiltä Tämän lain nojalla myönnettyjen lainojen
32549: rakenteiltaan ja varusteiltaan sosiaalisesti kuoletusaikaa ei saa määrätä neljääkym-
32550: tarkoituksenmukaisten ja asumiskustannuk- mentäviittä vuotta pitemmäksi, jos rakennu."!
32551: siltaan kohtuullisten asuntojen aikaansaami- on kivestä tai muusta yhtä kestävästä raken-
32552: seksi. nusaineesta eikä kolmeakymmentäkolmea
32553: Tuotettavien asuntojen lukumäärän lisää- vuotta pitemmäksi, jos rakennus on vähem-
32554: miseksi saa myönnettyjen asuntolainojen ja män kestävästä aineesta.
32555: -takuiden avulla rakennetussa asunto-osake- Tämän lain mukaan myönnettävien laino-
32556: yhtiö- ja vuokratalossa olevien asuntojen jen korko on yksi prosentti.
32557: huoneistotila nousta keskimäärin viiteenkym- Lainan saajalle voidaan asetuksella tar-
32558: meneen neliömetriin taloa kohden. kemmin säädettävillä edellytyksillä ja eh-
32559: Asuntolainalla tai asuntotakuin saadulla doilla myöntää lykkäystä lyhennysmaksujen,
32560: lainalla rakennettavassa rakennuksessa ole- korkojen tai molempien suorittamisessa enin-
32561: van asunnon huoneistoala saa asunto-osake- tään viisi vuotta.
32562: 1608 IV,S37• - Alluntolainalaki.
32563:
32564:
32565: 10 §. Aravalla ja sen neuvottelukunnalla on oi-
32566: Julkisen valvonnan alaiselta rahalaitok- keus asettaa toimikuntia ja jaostojä.
32567: selta saatavalle, etuoikeusasemaltaan asunto-
32568: lainaa vastaavalle lainalle voidaan antaa val-
32569: tion takuu siltä lainan osalta, joka ylittää 13 §.
32570: viisikymmentä sadalta . hyväksytystä han- Valtioneuvostolla on valta asianomaista
32571: kinta-arvosta. Asuntotakuulla myönnetystä kuntaa tai kunta.in keskusjarjestöä kuultuaau
32572: lainasta on tällöin soveltuvin osin voimassa. määrätä, minkä viranomaisen on huOlehdit-
32573: mitä asuntolainasta on säädetty. tava Aravan toimialaan kuuluvien ti:lhtävien
32574: hoitamisesta kunnissa. Valtioneuvostö voi
32575: myös velvoittaa kunnan asettamaäti tätä Var-
32576: 11 §. ten lautakuntia ja toimihenkilöitä, milloin
32577: Aravan, joka toimii valtioneuvoston maa- tämän lain tarkoituksen toteuttaminön sitä
32578: räämän ministeriön alaiserta, tehtävänä on: vaatii, sekä antaa tarvittavat määräykset sel-
32579: 1) suunnitella; ohjata ja valvoa tämän laisten lautakuntien ja toimihenkilöiden teh-
32580: lain nojallä valtiort varoilla tuettavaa asunto- tävistä ja toiminnasta. Lautakuntien ja toi-
32581: tuGtantöa ja asunto-olojen parantämistoimin- mihenkilöiden asettamisesta ja toiminnasta
32582: taa; aiheutuvat kustannukset jäävät kunnan suo-
32583: 2) huolehtia tässä laissa tarkoitettujen ritettaviksi.
32584: lainojen ja takuiden myöntämisestä sekä
32585: muista tarpeellisiksi osoittautuvista rahoitus- 14 §.
32586: toimenpiteistä asuntotuotantoa ja asunto- Asuntolainan saaneen asunto-osakeyhtiön
32587: olojen parantamistoimintaa varten; sekä osakkeenomistajan, joka tahtoo luovuttaa
32588: 3) ryhtyä muihin toimenpiteisiin asunto- osakkeensa, on sitä ennen tärjottaVa osake
32589: tuotannon edistämiseksi ja asunto-olojen pa- yhtiön lunastettavaksi, ellei osaketta luovu-
32590: rantamiseksi, mikäli niistä huolehtiminen ei teta sellaiselle läheiselle omaiselle, josta tar-
32591: kuulu muulle viranomaiselle. kemmin määrätään asetuksella. Jollei yh-
32592: tiön hallitus käytä lunastusoikeuttaan ja ky-
32593: 12 §. symyksessä on tämän lain nojalla asunto-
32594: Aravaan kuuluu puheenjohtaja ja kaksi lainan saanut asunto-osakeyhtiö, on yhtiön
32595: muuta jäsentä, jotka nimittää ja joiden pal- hallituksen ilmoitettava tarjouksesta sille
32596: kan vahvistaa valtioneuvosto. Näihin toi- kunnalle, jossa yhtiöllä on kotipaikka. Kun-
32597: miin liittyviin muihin etuihin nähden nou- nalla ön etuosto-oikeus tällaiseen osakkeeseen.
32598: datetaan, mitä ylimaatäisistä toimistå on sää- Ostohinta on sama kuin yhtiön hallitUksen
32599: detty. Puheenjohtajan tulee olla asunto- määrä!hnä osakkeen lunasttlshinta. Jos kunta
32600: poliittisiin kysymyksiin perehtynyt .sekä y~ käyttää mainittua etuosto-oikeuttaan, se on
32601: den jäsenen asuntotuotannon rahOitusta Ja velvollinen viipymättä luovilttämaah osak-
32602: yhden rakennussuunnittelua ja -tekniikkaa keen sellaiselle huoneiston tarvitsijalle, joka
32603: tunteva. voi olla yhtiön osakkaana. Luovutushintaan
32604: Aravan apuna toimii valtioneuvoston aset- saadaan lukea ostohinnan lisäksi luovutuk-
32605: tama neuvottelukunta, jossa on puheenjoh- sesta aiheutuneet todelliset kulut. turtastus-
32606: taja ja kymmenen jasentä, joista ykSi .mää- hinnan määräämisen perusteet våhvistetaan
32607: rätään varapuheenjohtajaksi. Puheenjohta- asetuks~11a.
32608: jana on Araväri puheenjohtaja. Jokaisella
32609: jägetiellä on henkilökohtaiuen varamies. 15 §.
32610: Aravalla oli toimisto, jonkå pääjohtaja on Aravan tämän lain nojalla antamaan pää-
32611: AraVati puheenjohtaja ja johtajina Aravan tökseen ei saa hakea muutosta muutoksen-
32612: jäsenet. Toimistossa on lisäksi tarpeellinen hausta halliutöasioissa 24 päivänä maalis-
32613: määrä. ylimääräisiä. toimetlhaltijoita, jotka kuuta 1950 annehtn lain (154/50) mukaan
32614: Arava ottaa toimet~n. Arava voi tarvittaesga valittamalla.
32615: palkata tilapäisiä asiantuntijoita. Tointen
32616: osalta. on, giklili kuin valtioneuvosto ei mää· 16 §.
32617: rää tai oikeuta Aravaa määräämään toisin, Henkilö, joka suorittaa hänelle tämä.n lain
32618: noudatettava; mitä valtion ylimääräisistä toi- nojalla uskottuja tehtäviä, on toimestaan
32619: mista on voimassa. vastuussa niinkuin virkamies.
32620: IV,S1l7. - Roine ym. 1609
32621:
32622: 17 §. lain voimaan tullessa tässä laissa edellytetyn
32623: Jollei tässä laissa toisin säädetä, annetaan asuntotuotantotoimikunnan käsiteltäviksi. En-
32624: tarkemmat määräykset tämän lain täytän- nen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
32625: töönpanosta ja soveltamisesta asetuksella. niihin toimenpiteisiin, jotka ovat · tarpeen
32626: asuntotuotantotoimikunnan toiminnan aloit-
32627: tam:i,<leksi lai:P. voimaan tullessa.
32628: 18 §. Tämän lain voimaan tullessa ne Aravan
32629: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- toimenhaltijat, jotka antavat siihen suostu-
32630: kuuta 1956, ja sillä kumotaan 4 päivänä muksensa, siirtyvät vastaavanlaisiin toimiin
32631: joulukuuta 1953 annettu asuntotuotantolaki asuntotuotantotoimikunnan toimistossa.
32632: (488/53) lukuunottamatta perheenasunto- Milloin vuosien 1949-1955 määrärahaa
32633: avustuksia koskevia kohtia. koskeva asuntotuotantotoimikunnan tai Ara-
32634: ~iat 3 jotka &BUnt9laiuoij;t~, -takuistl!- ja v~n a.&untola,j:p.~. tait.l\a taktlupi:iitös on w}lty
32635: "a.V'!J~tubi~ta ~9 päivänä maaliskuuta 194:9 tmn~n tiimän lain voinu~antwoa, on t.äbäP
32636: IU).n(}tll:n lain (224/49) ja, ~utuskeslp~.ste:p. Wnai!Jl ja. takuu~ s1Ufl9i:n lmin 1 pä.ivin
32637: am:ntora}rep.n\U.'Ituota,nnop. tukemisesta valtion ta.mmiJ.m1Jta. 1956 jälben niihW m®<lollis~ti
32638: Vll.fQillll- siUl).A.na pä.iviinä, an:p.etUA lai:p. (225/ tehtäviin muutQS- ja l~päätöbiin MVflllet-
32639: 49) mukaim qvat vHme~i ma,i.nitu~ laisaa tava, asuntolail1an In1r~ta. voimaa.~~a olleita
32640: edellytetyn asuntotuotantotoim.ikunmw. tajkka m.ä.ä.räy~iä lukuunotta.matt~h ooellä Jlla.init-
32641: e<lellii. mp,ipitu,u. asu:ntotuotil.lltQlain (488/53) tP,je,n Munwlainoi~ta, "talrui~til- jil- -a.vustuk-
32642: aää.nniil'!~n mukaan ovat ~11-notussa. laissa m.aj- sista annetun lain (2~4/49) ta}).i as1Wt<>tu9-
32643: nitun Ara,van käsiteltävjä, siirtyvät tämiill taptolain ( 488/53) säännöksiä..
32644:
32645: Hel$ingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
32646:
32647: Eine Roine. Rainer Virtanen. Matti l{oivup.en.
32648: Toivo Niira,nen. K!Uno Haapanen. Ein,o Tainio.
32649: Elli Stenberg. Leo Suonpää. Paa.vo A,itto.
32650: 1610
32651:
32652: IV,sas. - Lakal. N:o 95.
32653:
32654:
32655:
32656:
32657: Wiherheimo ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
32658: väliaikaisesta muuttamisesta.
32659:
32660:
32661: Eduskunnalle.
32662:
32663: Sota ja sen seuraukset saattoivat kansan- verotuksen progressiivisuutta, mikä tunne-
32664: taloutemme ja valtiontaloutemme poikkeuk- tusti on omiaan heikentämään työntekemisen
32665: sellisiin vaikeuksiin. Niiden voittamiseksi halua ja lisäämään pyrkimyksiä tulojen sa-
32666: oli turvauduttava myös sekä yksityisiin kan- laamiseen. V eronalennus olisikin myönnet-
32667: salaisiin, että yhteisöihin kohdistettuun an- tävä kaikille, joita verotetaan tulo- ja omai-
32668: karaan verotukseen. Kun näistä ylimääräi- suusverolain 48 § : ssä olevan kohoavan vero-
32669: sistä rasituksista voidaan nyt katsoa selvi- asteikon mukaan.
32670: tyn, on tullut aika asteittain keventää myös Tuloveroasteikon jyrkän progression vuoksi
32671: veronmaksajain kuormaa. joutuvat aviopuolisot, jotka molemmat ovat
32672: Vuoden 1951 jälkeen on tuloveroasteikkoa ansiotyössä, luonnottoman ankaran verotuk-
32673: alennettu ainoastaan yhden kerran, nimit- sen kohteiksi. Ei voi olla tarkoituksenmu-
32674: täin vuonna 1953, jolloin seuraavalta vuo- kaista, että etenkin sellaisissa tapauksissa,
32675: delta toimitettavaa verotusta varten vahvis- joissa aviovaimollakin on huomattava am-
32676: tettiin uusi asteikko. Lukuunottamatta ai- mattipätevyys, jonka hankkimista useimmi-
32677: van pieniä tuloja, joissa verotettavan tulon ten yhteiskunnan taholta on edistetty ja
32678: alarajan nostaminen aiheutti prosenttisesti rohkaistu, lyhytnäköisen verotuspolitiikan
32679: suuremmankin helpotuksen, silloinen uusi vuoksi tehdään asianomaiselle kannattamat-
32680: asteikko merkitsi keskimäärin 10% :n vero- tomaksi toimia ammatissaan. Niitä vähen-
32681: alennusta. nyksiä, jotka vähemmän ansainnut aviopuo-
32682: Hallitus on esittänyt, että vuodelta 1956 liso saa tehdä, olisikin korotettava siitä, mitä
32683: toimitettavassa tuloverotuksessa noudatetta- hallitus on esittänyt.
32684: vaksi vahvistettaisiin kahtena edellisenä Voimassaoleva omaisuusveroasteikko pe-
32685: vuonna voimassa ollut asteikko, kuitenkin riytyy vuodelta 1948. Kun otetaan huo-
32686: siten, että pienten tulojen verotusta alennet- mioon sen jälkeen tapahtunut rahan arvon
32687: taisiin. Esim. 400 000 markan tuloista alen- alenemisen aiheuttama omaisuuden verotus-
32688: nus merkitsisi 1 veroluokassa 12 %, II vero- arvojen nousu, omaisuusvero on asteikon
32689: luokassa 23% ja II1 luokassa 28 %, mutta jyrkästä progressiosta johtuen meillä nyt
32690: 800 000 markan tuloista ei 1 veroluokassa korkeampi kuin milloinkaan aikaisemmin.
32691: saataisi mitään alennusta, II luokassa alen- Hallituksen esittämiä, vain pienempiin omai-
32692: nus olisi vain 1 % ja Il1 luokassa 6 %. suuksiin kohdistuvia veronalennuksia ei sen
32693: Suuremmista tuloista ei annettaisi lainkaan vuoksi voida pitää riittävinä, vaan olisi koko
32694: verohelpotuksia. asteikko korjattava.
32695: Hallituksen ehdottamia muutoksia tulo- Esittämiimme perusteluihin viitaten ehdo-
32696: veroasteikkoon ei voida pitää riittävinä. Ne tamme,
32697: merkitsevät veronalennusta vain osalle ve- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32698: ronmaksajista ja jyrkentävät huomattavasti van lakiehdotuksen:
32699: IV,s3s. - Wiherheimo ym. 1611
32700:
32701:
32702:
32703: Laki
32704: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
32705: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
32706: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 §:n 8 kohta, 28, 29, 38, 48, 49 ja 50 §, 24 §:n
32707: 8 kohta ja 29 § : n 1 momentin 3, 4 ja 5 kohta sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä
32708: marraskuuta 1946 annetussa laissa (822/46), 28 §, 29 §:n 1 momentin 6 kohta ja 48 §
32709: sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47) sekä 50 §
32710: sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetusga laissa ( 874/46), väliaikai-
32711: sesti näin kuuluviksi:
32712: 24 §. yhteensä enempää kuin kolmesataatuhatta
32713: (Kuten hallituksen esityksessä.) markkaa;
32714: (9-11 kohdat kuten hallituksen esityk-
32715: 28 §. sessä.)
32716: (1 momentin 1-7 kohdat kuten hallituk- (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk-
32717: sen esityksessä.) sessä.)
32718: 8) milloin kummallakin puolisolla on ollut 29 ja 38 §.
32719: ansiotuloa tai aikaisemmin virka- tai työ- (Kuten hallituksen esity!rsessä.)
32720: suhteen perusteella saatua eläketuloa, sen
32721: puolison ansio- tai eläketulosta, joka on saa- 48 §.
32722: nut sellaista tuloa vähemmän, satakaksi- Veroa tulon perusteella suoritetaan, mi-
32723: kymmentätuhatta markkaa sekä tämän mää- käli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan
32724: rän ylittävältä osalta puolet, ei kuitenkaan asteikon mukaan:
32725:
32726: Veroluokka
32727: I II III
32728: Veron vakio· Vero·% Veron vakio· Vero·% Veron vakio- Vero-%
32729: Verotettava tulo erä tulon alarajan erä tulon alarajan erä tulon alarajan
32730: mk alarajan yli mene· alarajan yli mene- alarajan yli mene·
32731: kohdalla västä tulon kohdalla västä tulon kohdalla västä tulon
32732: mk osasta mk osasta mk osasta
32733: 150 000- 200 000 500 7
32734: 200 000- 250 000 4000 10 500 7
32735: 250 000- 300 000 9000 12 4000 9 500 7
32736: 300 000- 400 000 15 000 15 8500 11.5 4000 9
32737: 400 000- 600 000 30000 17 20000 14.5 13000 11.5
32738: 600 000- 800 000 64000 18 49000 15.5 36000 13.5
32739: 800 000- 1 000 000 100 000 20 80000 17.5 63 000 16
32740: 1 000 000- 1 500 000 140 000 24 115 000 21 95000 18
32741: 1 500 000- 2 000 000 260 000 28 220000 24 185 000 22
32742: 2 000 000- 3 000 000 400 000 31 340000 28 295 000 25.5
32743: 3 000 000- 4 000 000 710 000 33 620 000 31 550000 29
32744: 4 000 000- 6 000 000 1040 000 35.5 930 000 33.5 840000 31
32745: 6 000 000-10 000 000 1750 000 37.5· 1600 000 36 1460 000 33.5
32746: 10 000 000-20 000 000 3 250 000 40.5 3 040 000 40 2 800 000 40
32747: 20 OOQ 000 tai enemmän 7 300000 43 7 040000 42 6 800 000 41
32748:
32749: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
32750:
32751: 49 §.
32752: Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan,
32753: mikäli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan
32754: asteikon mukaan:
32755: 1612 IV,sss. - !'ltle- ja omaisuusverolaki.
32756:
32757:
32758: Veron Vero Ofoo 50 §.
32759: vakioerä alarajan yli
32760: Verottava omaisuus omaisuuden menevä•tä (Kuten hallituksen esityksessä.)
32761: mk alarajan omaisuud,en
32762: kohdalla osasta
32763: jJ1]c
32764: 1 000 000- 2 000 000 500 1.5
32765: 200()000-.,..... 4000000 2000 2.5
32766: 4 ooo 000- 6 000 000 7 000 4 Tätä lakia sovelletaan vuoden 1956 tu,lo-
32767: 6 000 ()00-.,..... 8 000 000 15 000 5.5 jen ja omaisuuden perusteell~ toimitetta-
32768: 8 000 QOO- 10 000 000 26 000 7 vi~:~sa verotuksissa.
32769: lO 000 000-- 15 000 000 40 000 9
32770: 15 000 O()(h.... 20 000 000 85 000 11
32771: 20 000 000-.,..... 40 000 000 140 000 13
32772: 40 000 OQ0-100 000 000 400 000 15
32773: 100 000 000- tai enemmän 1 300 000 17
32774:
32775: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1955.
32776:
32777: T. A. Wiherheimo. T. Junnila. Er!Pd Koivisto.
32778: 1613
32779:
32780: IV,sa9. - Lak.al. N:o 96.
32781: Kosola ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
32782: aikaisesta muuttamisesta.
32783: E d u s k u n n a ll e.
32784: Omaisuusverotus on pahimpia epäkohtia asiallisesti viljelijän työtulo. Työtuloa ei
32785: verotuksessamme. Vaikka tämä verotusmuoto kuitenkaan ole oikein rasittaa omaisuusvero-
32786: on alunperin tarkoitettu vain vakautetun tu- tuksella, jollaiseksi tämä verotus sellaisilla
32787: lon, pääomasta saadun tulon, lisäverotuk- elinkeinoaloilla, jotka hintaansa verrattuna
32788: seksi, on siitä sodan jälkeen kehittynyt toi- tuottavat vähän, nyt muodostuu.
32789: nen pää-verotusmuoto valtion tuloverotuksen Raskas omaisuusverotus kohtaa ensi sijai-
32790: rinnalle. On elinkeinoaloja, joissa omaisuus- sesti elinkeinotoimintaa ja ehkäisee siten tä-
32791: vero on yhtä suuri, jopa eräillä aloilla mel- män kehitystä. On luonnotonta, että vaikka
32792: koisesti suurempi kuin pääomatulosta menevä yritys ei tuottaisi mitään voittoa tai siihen
32793: tulovero. Verovelvollisella, joka saa olennai- verrattavaa tuloa, sitä kuitenkin verotetaan
32794: sen osan tulostaan pääomatulona, ei normaa- raskaasti omaisuusverotuksella. Tämä on erit-
32795: lioloissa ole palkkatulon tai liiketulon saajaan täin haitallista kansantalouden kannalta ja
32796: verrattuna sellaista veronmaksukyvyn enem- vieläpä sosiaaliseltakin kannalta, sillä vain
32797: myyttä, jollaista nykyinen tulo- ja omaisuus- elinkeinoelämän kehittyminen tekee mahdolli-
32798: verotus yhdessä edellyttävät. Päin vastoin seksi sosiaalisenkin edistyksen. Luonnollisten
32799: esim. maatalous tuottaa pääomatulon sijasta henkilöiden raskas omaisuusverotus on hai-
32800: alijäämää, eikä myöskään asuinkiinteistöjen tallista senkin vuoksi, että varsin suuri osa
32801: omistajien vuokratulo ylitä kustannuksia suurista, yhtymien nyt omistamista tuotanto-
32802: siinä määrässä, että mistään vakaasta tulosta laitoksista on kehittynyt pienistä yksityisten
32803: voitaisiin puhua. Maatiloilla muodostuu henkilöiden perustamista yrityksistä.
32804: käypä hinta siitä syystä, että maanviljeli- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
32805: jäksi ryhtyvät hankkivat perheelleen työ- nioittavasti,
32806: maan ostamalla itselleen maatilan. Sen tulon,
32807: joka maatilan hankkimisen ja omistamisen että Eduskunta päättäisi hyväksyä
32808: kautta saavutetaan, muodostaa tällöin pää- seuraavan lakiehdotuksen:
32809:
32810: Laki
32811: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
32812: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
32813: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 49 § väliaikaisesti näin kuuluvaksi:
32814: 49 §. 8 000 000-10 000 000 15000 3.5
32815: Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan, 10 000 000-15 000 000 22000 4.0
32816: mikäli 50 § :ssä ei toisin säädetä, seuraavan 15 000 000-20 000 000 42000 7.o
32817: asteikon mukaan: 20 000 000-40 000 000 77000 9.o
32818: Veron Vero Ofoo 40 000 000-60 000 000 257 000 10.0
32819: vakioerä alarajan 60000000- 457 000 12.0
32820: Verottava omaisuus omaisuuden ylittävältä
32821: mk alarajan omaisuuden
32822: kohdalla osalta
32823: mk
32824: 2 000 000- 4 000 000 1000 1.~ Tätä lakia sovelletaan vuoden 1956 omai-
32825: 4 000 000- 6 000 000 4000 2.~ suuden perusteella toimitettavasaa verotuk-
32826: 6 OOG 000- 8 000 000 9000 3.o sessa.
32827:
32828: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1955.
32829:
32830: N. Kosola. R. Hallberg.
32831: Matti Raipala. Jaakko Hakala.
32832: 1614
32833:
32834: IV,s4o.- Lak.al. N:o 97.
32835:
32836:
32837:
32838:
32839: Haapanen ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisunsverolain vä-
32840: liaikaisesta muuttamisesta.
32841:
32842:
32843: E d u s k u n n a ll e.
32844:
32845: Hallituksen esitys eräiksi muutoksiksi tulo- henkilöille olisi todella tuntuva. Korottamalla
32846: ja omaisuusverolakiin lieventää pienituloisten vähennysoikeus 100 000 markaksi ja samalla
32847: ja vähävaraisten henkilöiden verotaakkaa ja alentamalla vähennykseen oikeuttavaa van-
32848: on niin ollen oikeaan osunut toimenpide. Esi- husten ikärajaa 60 vuodeksi, saataisiin aikaan
32849: tykseen on kuitenkin jäänyt useita sellaisia merkittävä parannus.
32850: epäkohtia, joiden poistamista pienituloiset Alaikäisten lasten osalta hallitus esittää
32851: ovat oikeutetusti toivoneet. annettavaksi ensimmäisestä lapsesta 3 000
32852: Hallitus esittää palkka- ja eläketulosta sekä markan ja muista lapsista 5 000 markan
32853: maatalouden työn arvosta annettavaksi vain suuruisen veronpoiston. Pitäisimme tarpeelli-
32854: 10 % suuruisen vähennyksen. Käsityksemme sena, että poiston suuruus olisi 6 000 mark-
32855: niukaan pitäisi mainituista tuloista myöntää kaa jokaiselta lapselta.
32856: 20 % suuruinen vähennys ja samalla rajoit- Esityksemme merkitsevät n. 3 000 miljoo-
32857: taa vähennyksen määrä 100 000 markaksi. nan markan suuruista verohuojennusta, jol-
32858: Esityksessä on edelleen jätetty voimaan loin suurimmat epäkohdat fyysillisten henki-
32859: yksinäisten henkilöiden erikoisvero eli I vero- löiden tuloverotuksen osalta tulisivatkin kor-
32860: luokka. Mielestämme tämä erikoisvero pitäisi jatuiksi. Koska hallituksen ehdottamat vero-
32861: kokonaan poistaa ja verottaa yksinäisiä hen- alennukset merkitsevät suurin piirtein toiset
32862: kilöitä saman taulukon mukaan kuin lapset- 3 000 miljoonaa markkaa, vähenisivät verotu-
32863: tornia avioparejakin. Koska tämäntapaista lot siten kaikkiaan n. 6 000 miljoonaa mark-
32864: esitystä ei ole katsottu voitavan tässä yh- kaa. Tämä menetys olisi korvattavissa korot-
32865: teydessä käsitellä, pitäisimme kuitenkin vält- tamalla suurten yhtiöiden tulo- ja omaisuus-
32866: tämättömänä, että I veroluokan verovapaa veroa. Korottamalla yhtiöiden tuloveroa esi-
32867: tuloraja korotettaisiin 150 000 markasta tetystä 32 prosentista 50 prosenttiin ja omai-
32868: 200 000 markkaan. Samalla pitäisi veroas- suusveroa O.s prosentista 2 prosenttiin koi-
32869: teikkoa muuttaa niin, että alle 800 000 mar- tuisi siitä valtiolle lisätuloja n. 12 miljardia
32870: kan tulojen osalta yksinäisten henkilöiden markkaa, vaikka korotuksen ulkopuolelle jäi-
32871: erikoisvero poistuisi. sivätkin sellaiset kuin osuustoiminnalliset
32872: 67 vuotta täyttäneille vanhuksille ja niille yritykset ja pienehköt yhteisöt. Näin muo-
32873: yksinäisille henkilöille, jotka joutuvat huolta- dostuisivat edellytykset myös vähävaraisia
32874: maan alaikäistä lasta, hallitus ehdottaa myön- rasittavan kunnallisverotuksen tai välillisen
32875: nettäväksi 50 000 markan suuruisen vähen- verotuksen lieventämiseksi.
32876: nysoikeuden. Tämän sosiaalisesti oikeaan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
32877: osuneen vähennyksen pitäisi kuitenkin mää-
32878: rältään olla suurempi, jotta sen tuoma etu että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32879: vanhuksille ja lastaan huoltaville yksinäisille van lakiehdotuksen:
32880: IV,84{).- Haapanen ym. 1615
32881:
32882: Laki
32883: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
32884: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
32885: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 § :n 8 kohta, 28, 29, 38, 48, 49 ja 50 §, 24 § :n
32886: 8 kohta ja 29 §:n 1 momentin 3, 4 ja 5 kohta sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä mar-
32887: raskuuta 1946 annetussa laissa (822/46), 28 §, 29 § :n 1 momentin 6 kohta j·a 48 § sel-
32888: laisina kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47) sekä 50 §
32889: sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), väliaikaisesti
32890: näin kuuluviksi:
32891: 24 §. 29 §.
32892: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kohdat 1-6 kuten hallituksen esityk-
32893: sessä.)
32894: 7) ennen verovuoden päättymistä 60 vuotta
32895: 28 §. täyttänyt luonnollinen henkilö (vanhuusvä-
32896: (Kohdat 1-10 kuten hallituksen esityk- hennys) sekä luonnollinen henkilö, joka vero-
32897: sessä.) vuonna on elättänyt alaikäistä lastaan, mutta
32898: 11) Kaksikymmentä sadalta palkkatulojen joka ei ole avioliitossa (leskeysvähennys),
32899: sekä aikaisemman virka ja työsuhteen perus- 100 000 markkaa;
32900: teella saadun eläkkeen kokonaismäärästä sekä (Kohdat 8-10 kuten hallituksen esityk-
32901: maa- tai metsätaloutta harjoittavan verovel- sessä.) ·
32902: vollisen ja hänen lapsensa tai muun perheen- 38 §.
32903: jäsenensä maa- ja metsätalouden hyväksi te- (Kuten hallituksen esityksessä.)
32904: kemän työn arvosta, enintään kuitenkin
32905: 100 000 markkaa. 48 §.
32906: (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk- Veroa tulon perusteella suoritetaan seuraa-
32907: sessä.) van asteikon mukaan:
32908: Veroluokka
32909: I II UI
32910: Veron vakio· Vero·% Veron vakio· Vero·% Veron vakio· Vero·%
32911: Verotettava tulo erä tulon alarajan erä tulon alarajan erä tulon alarajan
32912: mk alarajan yli mene· alarajan yli mene· alarajan yli mene-
32913: kohdalla västä tulon kohdalla västä tulon kohdalla västä tulon
32914: mk osasta mk osasta mk osasta
32915: 200 000- 250 000 500 7 500 7
32916: 250 000- 300 000 4 000 9 4 000 9 500 7
32917: 300 000- 400 000 8 500 11.5 8 500 11.5 4000 9
32918: 400 000- 600 000 20 000 15 20 000 15 13 000 11.5
32919: 600 000- 800 000 50 000 20 50 000 17.5 36 000 14
32920: 800 000-1 000 000 90 000 25 85 000 20 64000 18
32921: 1000 000-1500 000 140 000 28 125 000 23 100 000 20
32922: 1500 000-2 000 000 (jatkuu kuten hallituksen esityksessä.)
32923: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- ottamatta 46 § :n 2 momentissa mainittuja
32924: nyt alaikäistä lastaan, on jokaisesta niistä yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon
32925: tehtävä verosta kuudentuhannen markan perusteella viisikymmentä sadalta sekä omai-
32926: vähennys, ei kuitenkaan enempää kuin vero- suuden perusteella 20 tuhannelta.
32927: jen koko määrä.
32928: 49 §.
32929: (Kuten hallituksen esityksessä.)
32930: 50 §. Tätä lakia sovelletaan vuoden 1956 tulojen
32931: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, lai- ja omaisuuden perusteella toimitettavissa ve-
32932: tokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lukuun- rotuksissa.
32933:
32934: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1955.
32935: Kaino Haapanen. Pentti Liedes.
32936: Toivo Niiranen. Juho Rytkönen.
32937: J. Mustonen. Irma Rosnell.
32938: Toivo Kujala.
32939: 1616
32940:
32941: IV,s41. - Lak.al. N:o 98.
32942:
32943:
32944:
32945:
32946: Innala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
32947: aikaisesta muuttamisesta.
32948:
32949:
32950: E d u s k u n n a ll e.
32951:
32952: Hallituksen esityksessä n:o 74 eduskun- poistamalla heihin kohdistuva erikoisverora-
32953: nalle laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- situs heidän perheettömyytensä takia, on
32954: aikaisesta muuttamisesta on ehdotettu vero- hallituksen esityksessä tehty noiden kahden
32955: vuotta 1956 varten säädettäväksi asteikko, veroluokkaryhmän, I veroluokan toiselta
32956: jonka mukaan suotaisiin verohelpotuksia puolen sekä II ja III veroluokan toiselta
32957: eräiden alimpien tuloluokkien verovelvolli- puolen, välinen suhde vielä nykyistäkin epä-
32958: sille. Tämä pyrkimys helpottaa kansalaisten edullisemmaksi ja räikeämmäksi. Erikoisesti
32959: raskasta verotaakkaa on tietenkin oikea kaikkein pienimmissä tuloryhmissä, joihin
32960: suunta. Lievennykset on kuitenkin ehdotettu ehdotetut alennukset pääasiassa kohdistuvat,
32961: toteutettavaksi tavalla, joka yhä lisää I ve- on nimittäin II ja varsinkin III veroluo-
32962: roluokan verovelvollisten ja muiden vero- kassa olevien verorasitusta lievennetty useita
32963: luokkien verovelvollisten välillä jo nyt val- kymmeniä prosentteja enemmän kuin I vero-
32964: litsevaa kohtuuttoman suurta erotusta en- luokassa olevien verorasitusta.
32965: siksi mainittujen vahingoksi. Erotus on suuruudeltaan sitä kohtuutto-
32966: Naimattomien ja lapsettomien asettaminen mampi mitä pienemmistä tuloryhmistä on
32967: muita korkeampaan veroluokkaan on jo sel- kysymys, sillä lievennysten erotus kasvaa
32968: laisenaan epäoikeudenmukaista. Näin sitä prosenteissa laskettuna suuremmista tuloryh-
32969: suuremmalla syyllä, kun he joutuvat monin mistä pienempiin siirryttäessä eikä päinvas-
32970: tavoin avustamaan ja tukemaan varsinkin toin, kuten oikeudenmukaisuus ja kohtuus
32971: III veroluokan verovelvollisia sekä verojen vaatisi. Tämä ei ole sen sosiaalisen periaat-
32972: että erinäisten pakollisten suoritusten, kuten teen mukaista, että olisi pyrittävä korotta-
32973: kansaneläkemaksujen, perhe-eläkemaksujen maan verotuksesta vapaan tulomäärän ylä-
32974: ym. muodossa, mutta joutuvat lisäksi yksi- rajaa ja että siten olisi pienituloisimpien
32975: tyisin varoin välittömästi avustamaan ja verovelvollisuutta entisestään huojennettava.
32976: huoltamaan heille läheisiä omaisiaan. Tällai- Jos tuota kaunista sosiaalista periaatetta ha-
32977: nen huoltotoiminta jatkuu usein vuosikym- luttaisiin johdonmukaisesti toteuttaa, olisi
32978: meniä heidän kohdallaan ilman että he saa- tietenkin I veroluokan verovelvollisten vero,
32979: vat siitä lukea hyväkseen mitään helpotuk- mikäli jako kolmeen veroluokkaan edelleen
32980: sia veroja heille asetettaessa. Vielä vähem- säilytetään, määrättävä ainakin pienimpien
32981: män he voivat pienistä tuloistaan säästää tuloryhmien kohdalla saman suuruiseksi kuin
32982: mitään oman vanhuutensa päivien varalle, II veroluokan verovelvollisten vero samalla
32983: eikä heillä vastaavasti ole elatus- ja huolto- kun koko veroasteikkoa yleensäkin olisi lie-
32984: velvollisia omaisia elossa silloin, kun he vennettävä hallituksen esityksen ehdotta-
32985: ikänsä tai muun syyn johdosta joutuvat mista määristä.
32986: huollon tarpeeseen. Heidän asemansa on Tämä on toteutettavissa vain siten, että
32987: niin ollen tässä kohden täysin turvaton ver- tekeillä olevaan verolain muutokseen otetaan
32988: rattuna sellaisten asemaan, joilla on lapsia veroasteikko alempana mainitussa muodossa.
32989: tai lastenlapsia, jotka ainakin lain sana- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
32990: muodon mukaan ovat velvollisia vanhemmis- kunnioittavasti,
32991: taan ja isovanhemmistaan huolehtimaan.
32992: Sen sijaan että I veroluokan mukaan vero- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32993: tettavien asemaa olisi vihdoinkin helpotettu van lakiehdotuksen:
32994: IV,841. - Imlala. ym. 1617
32995:
32996:
32997:
32998: Laki
32999: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
33000: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
33001: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 §:n 8 kohta, 28, 29, 38, 48, 49 ja 50 §, 24 §:n
33002: 8 kohta ja 29 §: n 1 momentin 3, 4 ja 5 kohta sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä
33003: marraskuuta 1946 annetussa laissa (822/46), 28 §, 29 § :n 1 momentin 6 kohta ja 48 §
33004: sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47) sekä 50 §
33005: sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa ( 874/46), väliaikai-
33006: sesti näin kuuluviksi:
33007: 24, 28, 29 ja 38 §. 48 §.
33008: (Kuten hallituksen esityksessä.) V eroa tulon perusteella suoritetaan, mi-
33009: käli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan
33010: asteikon mukaan:
33011:
33012: Veroluokka
33013: I II III
33014: Veron vakio· Vero·% Veron vakio· Vero·% V eron vakio- Vero·%
33015: Verotetteva tulo erä tulon alarajan erä tulon alarajan erä tulon alarajan
33016: mk alarajan yli mene- alarajan yli mene· alarajan yli mene-
33017: kohdalla västä tulon kohdalla västä tulon kohdalla västä tulon
33018: mk osasta mk osasta mk osasta
33019: 200000- 250 000 400 6.5 400 6.5
33020: 250000- 300 000 3000 9 3000 9 500 7.5
33021: 300000- 400 000 9000 12 9000 12 4000 10
33022: 400000- 600 000 22000 15 18000 14 12000 12
33023: 600000- 800 000 50000 18 41000 16 32000 14
33024: 800 000- 1 000 000 96000 20 78000 18 60000 16
33025: 1 000 .000- 1 500 000 140 000 22 120000 20 90000 18
33026: 1 500 000- 2 000 000 260 000 26 220000 24 180 000 22
33027: 2 000 000- 3 000 000 400000 30 350000 28 300 000 26
33028: 3 000 000- 4 000 000 700 000 32 650000 30 600000 28
33029: 4 000 000- 6 000 000 1040000 35 920000 33 800000 30
33030: 6 000 000-10 000 000 1640000 37 1520000 35 1400 000 33
33031: 10 000 000-20 000 000 3 300 000 41 3100000 41 2 900000 41
33032: 20 000 000 tai enemmän 7 400000 46 7 200000 45 7 000000 44
33033:
33034: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- lapsesta viisituhatta markkaa, ei kuitenkaan
33035: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan mu- enempää kuin veron koko määrä.
33036: kaisesta verosta vähennettävä ensimmäisestä (49 ja 50 § sekä soveltamissäännös kuten
33037: lapsesta kolmetuhatta ja jokaisesta muusta hallituksen esityksessä.)
33038: -----
33039: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1955.
33040:
33041: Aune Innala. N. Kosola.
33042: Kyllikki Pohjala. Johannes VVbianen.
33043: R. Hallberg. Arvo Salminen.
33044: 1618
33045:
33046: IV,s42. - Lagmot. N:o 99.
33047:
33048:
33049:
33050:
33051: Öhman m. fl.: Förslag till lag angående temporär iindring
33052: av lagen om inkomst- och föt·mögenhetsskatt.
33053:
33054:
33055: T i 11 R i k s d a g e n.
33056:
33057: I sin proposition N: o 74 föreslår regerin- änkeavdragen. Det synes skäligt att dels
33058: gen temporära ändringar i lagen om in- höja avdraget till 100 000 mark, dels utvidga
33059: komst- och förmögenhetsskatt, vilka särskilt rätten till åldersavdrag så, att avdrag skulle
33060: kommer de mindre bemedlade samhällsklas- tillåtas inte bara för person, som fyllt 67 år,
33061: serna tillgodo. Vad de socialt betingade av- utan även för make eller maka till denna,
33062: dragen i 29 § beträffar synes dock en ökning som själv saknar inkomst men uppnått
33063: av det avdragsgilla beloppet enligt under- nämnda ålder.
33064: tecknades åsikt motiverad. Vad skolningsavdragen i 8 mom. beträffar
33065: I 29 § 4 mom. medgives ett avdrag om måste en förhöjning av beloppen anses nöd-
33066: högst tiotusen mark för avgifter för pen- vändig så att avdraget för barn mellan 17
33067: sions-, änke- och pupill- samt annan sådan och 21 år blir femtiotusen mark, om barnet
33068: försäkring till understödskassa eller annan vistas hemma, men 100 000 mark, om skol-
33069: försäkringsanstalt. Då inbetalningar till dy- ningen sker på annan ort, samt att trettio-
33070: lika försäkrings- och understödskassor måste tusen mark får avdragas för varje sådant
33071: anses innebära ett sparande, som ur allmän barn under 17 år, som inhämtat sin utbild-
33072: synpunkt är önskvärt, borde maximiavdraget ning på annan ort.
33073: höjas till tjugutusen mark samt avdragen Med hänvisning till vad ovan anförts och
33074: för make och minderåriga barn till fyratusen i stöd av 32 § riksdagsordningen föreslå vi,
33075: mark.
33076: 7 mom. i samma 29 § reglerar ålders- och att Riksdagen måtte godkänna föl-
33077: jande lagförslag:
33078:
33079:
33080:
33081: Lag
33082: angående temporär ändring av lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt.
33083: I enlighet med Riksdagens beslut skola 24 § 8 punkten samt 28, 29, 38, 48, 49 och
33084: 50 §§ lagen den 19 november 1943 om inkomst- och förmögenhetsskatt (888/43), av
33085: dessa 24 § 8 punkten och 29 § 1 mom. 3, 4 och 5 punkterna, sådana de lyda i lagen
33086: den 1 november 1946 (822/46), 28 §, 29 § 1 mom. 6 punkten och 48 §, sådana de lyda
33087: i lagen den 23 december 1947 (951/47), samt 50 §, sådan den lyder i lagen den 20
33088: december 1946 (874/46), temporärt erhålla följande ändrade lydelse:
33089: 24 och 28 §§. (1, 2 och 3 punkterna likasom i regerin-
33090: (Likasom i regeringens proposition.) gens proposition.) ,
33091: 4) avgifter för pensions-, änke- och pupill-
33092: 29 §. samt annan sådan försäkring tili understöds-
33093: Skattskyldig person, som under skatteåret kassa eller annan försäkringsanstalt, dock
33094: varit bosatt i Finland såsom i 7 § 2, 3, 4 och ej mera än tjugotusen mark samt därutöver
33095: 5 mom. sägs, må utöver vad i 25, 26 och fyratusen mark för make och minderårigt
33096: 28 §§ är stadgat avdraga: barn, eller, då han på grund av tjänst eller
33097: IV,842. - öhman ym. 1619
33098:
33099: befattning har bort erlägga sådana avgifter, lärdomsskola, högskola eller annan med dessa
33100: jämväl st(irre belopp, dock högst tre procent jämförlig läroanstalt, för varje sådant barn,
33101: av beloppet av arbetsinkomsten; som före beskattningsårets ingång fyllt 17,
33102: ( 5 och 6 punkterna likasom i regeringens men icke 21 år, femtiotusen mark, om barnet
33103: proposition.) under studietiden kunnat bo i hemmet, men
33104: 7) fysisk person, som före skatteårets ut- annars hundratusen mark samt trettiotusen
33105: gång fyllt 67 år, ävensom make eller sådan mark för varje sådant barn under 17 år, som
33106: maka till denna, som själv saknar inkomster, på grund av förenämnda utbildning varit
33107: men uppnått sagda ålder, hundratusen mark bosatt på annan ort (skolningsavdrag);
33108: (åldersavdrag), samt fysisk person, som un- (9 och 10 punkterna samt 2 mom. likasom
33109: der skatteåret försörjt minderårigt barn, i regeringens proposition.)
33110: men icke är i äktenskap (änkeavdrag),
33111: hundratusen mark; 38 och 48-50 §§.
33112: 8) då skattskyldig underhållit sitt i hans (Likasom i regeringens proposition.)
33113: vård befintliga barn, som under skatteåret
33114: under minst åtta månaders tid fått regel- Tillämpningsstadgandet.
33115: bunden och full undervisning i yrkes- eller (Likasom i regeringens proposition.)
33116:
33117: Helsingfors den 10 oktober 1955.
33118:
33119: C. A. öhman. Nils Meinander.
33120: 1620
33121:
33122: IV,s42. - La.k.al. N:o 99.
33123: Suomennos.
33124:
33125:
33126: Öhman ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
33127: aikaisesta muuttamisesta.
33128:
33129:
33130: E d u s k u n n a 11 e.
33131:
33132: Esityksessään n:o 74 hallitus ehdottaa saalta laajennetaan oikeutta vanhuusvähen-
33133: tulo- ja omaisuusverolakiin väliaikaisia muu- nykseen siten, että vähennystä ei sallita vain
33134: toksia, jotka erityisesti koituvat vähävarais- henkilölle, joka on täyttänyt 67 vuotta, vaan
33135: ten yhteiskuntaluokkien hyväksi. Mitä tulee myös tämän aviomiehelle tai aviovaimolle,
33136: sosiaalisten syiden perustelemiin vähennyk- jolla itsellään ei ole tuloa, mutta joka on saa-
33137: siin 29 § : ssä, näyttää kuitenkin allekirjoit- vuttanut mainitun iän.
33138: taneiden käsityksen mukaan vähennyskelpoi- Mitä tulee 8 momentissa mainittuihin kou-
33139: sen määrän korottaminen aiheelliselta. lutusvähennyksiin, on pidettävä välttämättö-
33140: 29 § : n 4 momentissa myönnetään eläke-, mänä vähennysmäärien korottamista siten,
33141: leski- ja orpo- sekä muusta sellaisesta va- että vähennys 17 vaan ei 21 vuotta täyttä-
33142: kuutuksesta avustuskassaan tai muuhun va- neestä lapsesta on viisikymmentätuhatta
33143: kuutuslaitokseen suoritetuista maksuista enin- markkaa, jos lapsi asuu kotona, mutta sata-
33144: tään kymmenentuhannen markan vähennys. tuhatta markkaa, jos koulutus tapahtuu
33145: Kun sellaisiin vakuutus- ja avustuskassoihin muulla paikkakunnalla, sekä että jokaisesta
33146: suoritettujen maksujen on katsottava mer- sellaisesta 17 vuotta nuoremmasta lapsesta,
33147: kitsevän säästämistä, mikä yleiseltä kannalta joka on saanut koulutusta toisella paikka-
33148: on toivottavaa, olisi vähennyksen enimmäis- kunnalla, saadaan vähentää kolmekymmentä-
33149: määrä korotettava kahteenkymmeneentuhan- tuhatta markkaa.
33150: teen markkaan sekä puolison ja alaikäisten Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
33151: lasten kohdalta neljääntuhanteen markkaan. järjestyksen 32 § :n nojalla ehdotamme,
33152: Saman 29 § :n 7 momentissa on säännök-
33153: set vanhuus- ja leskeysvähennyksistä. Näyt- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33154: tää kohtuulliselta, että toisaalta korotetaan van lakiehdotuksen:
33155: vähennys sataantuhanteen markkaan, toi-
33156:
33157: Laki
33158: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
33159: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
33160: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 §:n 8 kohta, 28, 29, 38, 48, 49 ja 50 §, 24 §:n
33161: 8 kohta ja 29 § :n 1 momentin 3, 4 ja 5 kohta sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä mar-
33162: raskuuta 1946 annetussa laissa (822/46), 28 §, 29 §:n 1 momentin 6 kohta ja 48 § sel-
33163: laisina kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47) sekä 50 §
33164: sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), väliaikaisesti
33165: näin kuuluviksi:
33166: 24 ja 28 §. säksi, mitä 25, 26 ja 28 §: ssä on säädetty,
33167: (Kuten hallituksen esityksessä.) vähentää:
33168: (1, 2 ja 3 kohta kuten hallituksen esityk-
33169: 29 §. sessä.)
33170: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna 4) eläke-, leski- ja orpo- ynnä muusta sel-
33171: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § : n 2, 3, laisesta vakuutuksesta avustuskassaan tai
33172: 4 ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen li- muuhun vakuutuslaitokseen suoritetut mak-
33173: IV,s42. - Öhman ym. 1621
33174:
33175: sut, ei kuitenkaan enempää kuin kaksikym- saanut säännöllistä ja täyttä opetusta am-
33176: mentätuhatta markkaa sekä lisäksi neljätu- matti- tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai
33177: hatta markkaa puolisoa ja alaikäistä lasta muussa niihin verrattavassa oppilaitoksessa,
33178: kohti taikka, milloin hänen virkansa tai toi- jokaisesta sellaisesta ennen verotusvuoden
33179: mensa vuoksi on ollut sellaisia maksuja suo- alkua 17 vaan ei 21 vuotta täyttäneestä lap-
33180: ritettava, enemmänkin, kuitenkin enintään sesta viisikymmentätuhatta markkaa, jos
33181: kolme prosenttia työtulon määrästä; lapsi opiskeluaikanaan on voinut asua kodis-
33182: (5 ja 6 kohta kuten hallituksen esityk- saan, mutta muutoin satatuhatta markkaa,
33183: sessä.) sekä kolmekymmentätuhatta markkaa jokai-
33184: 7) ennen verovuoden päättymistä 67 sesta sellaisesta 17 vuotta nuoremmasta lap-
33185: vuotta täyttänyt luonnollinen henkilö, samoin sesta, joka edellä tarkoitetun koulutuksen ta-
33186: kuin hänen aviomiehensä tai sellainen avio- kia on asunut toisella paikkakunnalla (kou-
33187: vaimonsa, jolla ei ole omia tuloja, mutta joka lutusvähennys);
33188: on saavuttanut sanotun iän, satatuhatta (9 ja 10 kohta sekä 2 mom. kuten halli-
33189: markkaa (vanhuusvähennys), sekä luonnolli- tuksen esityksessä.)
33190: nen henkilö, joka verovuonna on elättänyt
33191: alaikäistä lastaan, mutta joka ei ole avio- 38 ja 48--50 §.
33192: liitossa (leskeysvähennys), satatuhatta mark- (Kuten hallituksen esityksessä.)
33193: kaa;
33194: 8) milloin verovelvollinen on elättänyt
33195: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna Soveltamissäännös.
33196: vähintään kahdeksan kuukauden ajan on (Kuten hallituksen esityksessä.)
33197:
33198: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1955.
33199:
33200:
33201: C. A. Öhman. Nils Meinander.
33202:
33203:
33204:
33205:
33206: 100 E 41/56
33207: 1622
33208:
33209: 1V,s43.- Lak.al. N:o 100.
33210:
33211:
33212:
33213:
33214: Kaitila ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
33215: aikaisesta muuttamisesta.
33216:
33217:
33218: E d u s k u n n a ll e.
33219:
33220: Hallituksen esityksessä todetaan, että vero- oletettavissa, että kun uusi verolakiesitys on
33221: rasitusta on pyrittävä helpottamaan. Ne valmisteilla, ei ole ensi vuoden verotusta kos-
33222: uudet veroasteikot, jotka tässä tarkoituksessa kevan lakiesityksen puitteissa reaalisia mah-
33223: on esitetty ensi vuoden verotusta varten, dollisuuksia aikaansaada muutoksia itse vero-
33224: eivät kuitenkaan merkitse riittävää veronhuo- luokkajärjestelmään. Tästä syystä katsomme-
33225: jennusta edes niissä rajoitetuissa puitteissa, kin aiheelliseksi tyytyä vain tuloveroasteikon
33226: joissa hallitus pyrkii liikkumaan. Liian jyr- lievään oikaisuun, jonka tarkoituksena on
33227: kästä progressiosta johtuen syntyy vaikeasti tasoittaa jonkin verran niitä jyrkkiä progres-
33228: korjattavissa olevia haittoja. Myös I veroluo- sionousuja, jotka hallituksen esityksessä ilme-
33229: kan suuret epäkohdat ovat vain entisestään nevät.
33230: jyrkentyneet. Ainoastaan veroluokkajärjes- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
33231: telmää radikaalisesti muuttamalla tai oikeam- nioittavasti, ·
33232: min siitä kokonaan luopumalla voidaan nämä
33233: epäkohdat lopullisesti poistaa. On kuitenkin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33234: van lakiehdotuksen:
33235:
33236:
33237:
33238: Laki
33239: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
33240: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
33241: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 §:n 8 kohta, 28, 29, 38, 48, 49 ja 50 §, 24 §:n
33242: 8 kohta ja 29 §: n 1 momentin 3, 4 ja 5 kohta sellaisina kuin ne ovat 1 päivänä mar-
33243: raskuuta 1946 annetussa laissa (822/46), 28 §, 29 §:n 1 momentin 6 kohta ja 48 § sel-
33244: laisina kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47) sekä 50 §
33245: sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa ( 874/46), väliaikaisesti
33246: näin kuuluviksi:
33247: 24, 28, 29 ja 38 §. 48 §.
33248: (Kuten hallituksen esityksessä.) V eroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
33249: 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan asteikon
33250: mukaan:
33251: Veroluokka
33252: I II III
33253: V eron vakio· Vero·% Veron vakio- Vero·% Veron vakio· Vero·%
33254: Verotettava tulo erii tulon alarajan erä tulon alarajan erii tulon alarajan
33255: mk alarajan yli mene· alarajan yli mene- alarajan yli mene·
33256: kohdalla viistii tulon kohdalla västä tulon kohdalla västii tulon
33257: mk osasta mk osasta mk osasta
33258: 150000- 200 000 500 7
33259: 200000- 250 000 4000 10 500 7
33260: 250000- 300000 9 000 12 4000 8 500 7
33261: 300000- 400 000 15 000 14 8000 10 4000 8
33262: IV,843. - Kaitila ym. 1623
33263:
33264: 400 000- 600 000 29 000 17 18 000 14 12 000 10
33265: 600 000- 800 000 63000 19 46 000 17 32 000 13
33266: 800 000- 1 000 000 101000 22 80000 20 58 000 16
33267: 1 000 000- 1 500 000 145 000 25 120 000 22 90000 19
33268: 1 500 000- 2 000 000 270 000 30 230 000 26 185 000 25
33269: 2 000 000- 3 000 000 420 000 33 360 000 31 310 000 29
33270: 3 000 000- 4 000 000 750 000 35 670 000 33 600 000 30
33271: 4 000 000- 6 000 000 1100 000 37 1000 000 35 900 000 33
33272: 6 000 000-10 000 000 1840 000 39 1700 000 37.5 1560 000 36
33273: 10 000 000-20 000 000 3 400 000 42 3 200 000 42 3 000 000 42
33274: 20 000 000 tai enemmän 7 600 000 46 7 400 000 45 7 200 000 44
33275:
33276: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- 49 ja 50 §.
33277: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan (Kuten hallituksen esityksessä.)
33278: mukaisesta verosta vähennettävä ensimmäi-
33279: sestä lapsesta kolmetuhatta ja jokaisesta Tätä lakia sovelletaan vuoden 1956 tulo-
33280: muusta lapsesta viisituhatta markkaa, ei kui- jen ja omaisuuden perusteella toimitetta-
33281: tenkaan enempää kuin veron koko määrä. vissa verotuksissa.
33282:
33283: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1955.
33284:
33285: Esa Kaitila. Harras Kyttä.
33286: Artturi Tienari. Juho Tenhiälä.
33287: VALTIOPÄIVÄT
33288: 1955
33289:
33290: LIITTEET
33291: VII
33292:
33293: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY ATOMIVOIMAN
33294: AIKAANSAAMISTA JA SIIHEN SOVELTUVIEN AINEIDEN VALVON-
33295: TAA JA ELINKEINOLAIN MUUTTAMISTA KOSKEVA LAKIALOITE.
33296:
33297:
33298:
33299:
33300: HELSINKI 1956
33301: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
33302: 1627
33303:
33304: VII,39. - Lak.al. N:o 94.
33305:
33306:
33307:
33308:
33309: L. Mattila ym.: Ehdotukset laiksi atomivoiman aikaans«,ami-
33310: sen sekä siihen soveltuvien aineiden valvonnasta ja laiksi
33311: elinkeinon harjoittamisen oikettdesta annetun lain muut-
33312: tamisesta.
33313:
33314:
33315: E d u s k u n n a II e.
33316:
33317: Hallitus on 14 päivänä syyskuuta 1955 Uraani ja muut mahdolliset atomienergiaa.
33318: antanut eduskunnalle esityksen n: o 68 ato- luovuttavat mineraalit eivät esiintyessään
33319: mivoiman aikaansaamiseen soveltuvia aineita kallio- tai maaperässä ole vaarall1sia. Tällai-
33320: sisältävien kivennäisten valtaamista ja näi- seen esiintymään kohdistuva varsinainen kai-
33321: den aineiden valvontaa koskevaksi lainsää- vostyö ei eroa muiden kivennäisten louhimi-
33322: dännöksi. Esityksen perusteluissa mainitaan sesta siinä määrin, että sitä varten tarvittai-
33323: olevan yleisen edun vuoksi välttämätöntä siin muita kuin yleisten työturvallisuutta
33324: meilläkin anta:a hallitukselle mahdollisuus kaivoksissa koskevien säännösten yhteyteen
33325: määrätyissä rajoissa valvoa atomivoima-alan kuuluvia määräyksiä. Tämän vuoksi onkin
33326: kehitystä. Tämä esitetään tapahtuvaksi siten, uraani voimassa olevassa kaivoslaissa valtaa-
33327: että atomivoiman aikaansaamiseen soveltu- miseen ja louhintaan nähden aivan samassa
33328: vien kivennäisten valtaus sekä tällaisten ai- asemassa kuin muut mineraalit eikä ole syytä
33329: neiden · valmistus, hallussapito, kuljetus ja tämän asiaintilan muuttamiseen. Jos sen si-
33330: kauppa ynnä käyttö tulisivat sallituiksi ai- jaan hallituksen esittämällä tavalla vaadit-
33331: noastaan valtioneuvoston tai erityisen valvon- taisiin lupa uraanin valtaamiseen sekä toi-
33332: taviranomaisen antamalla luvalla. Siitä, mil- saalta sallittaisiin sen valtaaminen myös jo
33333: laisten periaatteiden mukaan lupia annettai- ennen perustetulla valtausalueella ja kaivos-
33334: siin tai kiellettäisiin, ei esitykseen sisälly mai- piirissä, olisi tästä monia haitallisia seurauk-
33335: nintaa. sia. Ensinnäkin se ilmeisesti tyrehdyttäisi
33336: Käytännössä merkittävintä atomivoiman suuressa määrässä muutoin ehkä viriävää
33337: rauhanomaisessa käytössä tulee ehkä olemaan harrastusta atomienergiaa luovuttavien mine-
33338: lämmön ja sähkövoiman tuottaminen. Atomi- raalien etsintään, koska löytäjällä ei olisi
33339: voiman aikaansaamiseen soveltuviin ainei- varmuutta valtausluvan saannista ja siten
33340: siin liittyy käyttömahdollisuuksia kuitenkin löytönsä taloudellisesta hyväksikäytöstä. Jos
33341: muillakin aloilla, kuten esim. kemiallisessa taas muun käynnissäolevan kaivostyön yhtey-
33342: teollisuudessa, selluloosa-, muovi-, metallurgi- dessä havaittaisiin merkkejä puheena olevista
33343: sessa ja sementtiteollisuudessa, aineenkoetuk- aineista, olisi lähellä mahdollisuus, että asia
33344: sessa, lääketieteessä ja maataloudessa, joilla jätettäisiin enempää tutkimatta, koska tämä
33345: aloilla niiden avulla on ulkomailla päästy voisi aiheuttaa vieraan yrittäjän tunkeutu-
33346: huomattaviin tuloksiin. Kun säädettävän misen kaivokseen siitä johtuvine hankaluuk-
33347: lain tarkoituksena täytyy olla pyrkimys ih- sineen. On syytä panna merkille, että edellä-
33348: miskunnalle atomienergian muodossa tarjou- mainitunlaiset näkökohdat ovat aiheuttaneet
33349: tuvien uusien mahdollisuuksien hyväksikäy- sen, että Norjassa on viime elokuussa luo-
33350: tön edistämiseen myös meidän maassamme, vuttu sodan päätyttyä käytäntöönotetusta
33351: on lähdettävä siitä, ettei sinänsä tarpeellisia lupajärjestelmästä uraanin valtauksessa ja se
33352: valvontatoimenpiteitä viedä pitemmälle kuin on tässä suhteessa siellä saatettu jälleen sa-
33353: on välttämätöntä turvallisuuden ylläpitämi- maan asemaan muiden metallien kanssa. Li-
33354: seksi. Muutoin edistämisen sijasta vaikeute- säksi olisi pidettävä kohtuuttomana ja muuta
33355: taan puheena olevan uuden alan kehitystä. kaivostoimintaa vahingoittavana hallituksen
33356: 1628 VII,3D. - Atomivoiman valvonta.
33357:
33358:
33359: esittämää sen turvan poistamista, .minkä val- Viimeisenä vaiheena atomivoiman aikaan-
33360: taus ja kaivospiiri voimassaolevan kaivoslain saamiseen soveltuvia aineita koskevassa kysy-
33361: mukaan antaa niiden tarkoittamalla alueella. myksessä on niiden käyttäminen tähän tar-
33362: Niinikään on epäoikeudenmukaista ehdotettu koitukseen eli siis käytännössä atomivoimalai-
33363: maanomistajan oikeuden supistaminen kysy- toksen perustaminen. Sellainen vaatii laajoja
33364: myksessä oleviin mineraaleihin nähden. Ny- valmisteluja, suurta erikoiskoulutuksen saa-
33365: kyisen kaivoslain periaatteiden muuttamista nutta henkilökuntaa ja paljon pääomaa. On
33366: esitetyllä tavalla ei siten ole pidettävä käy- selvää, ettei edes valmisteluihin tällaista han-
33367: tännössä tarpeellisena eikä tarkoituksenmu- ketta varten voida ryhtyä, ellei ole varmuutta
33368: kaisena. siitä, että lupa sen toteuttamiseen ja jatku-
33369: Valvonnan tarve atomienergiaa luovutta- vaan toimintaan viranomaisilta saadaan, kun-
33370: viin mineraaleihin nähden alkaa varsinaisesti han vain asianmukaiset ammattipätevyyttä ja
33371: vasta ensimmäisten kaivostyövaiheiden jäl- turvallisuuden takaamista koskevat ehdot
33372: keen säteilyvaikutuksen kasvaessa rikastus- täytetään. Tällaista varmuutta ei hallituksen
33373: tai jalostusprosessissa. Tästä valvonnasta on esitys anna, vaan päinvastoin jättää täysin
33374: tarpeen erityinen laki. Sitä ei olisi kuiten- epäselväksi tärkeän kysymyksen niistä peri-
33375: kaan ulotettava todellista turvallisuustarvetta aatteista., joiden mukaan lupia tultaisiin
33376: laajemmalle eikä siis myöskään jätettävä !lu- myöntämään tai kieltämään. Täten jäisi
33377: van saantia kysymyksessä olevien aineiden yleisen edun vastaisesti ilmeisesti suurelta
33378: käsittelyyn ja käyttöön riippuvaksi viran- osalta käyttämättä se harrastus, jota maan
33379: omaisten mielivallasta, vaan ainoastaan tur- elinkeinoelämän piirissä esiintyisi atomivoi-
33380: vallisuusnäkäkohdista, kuten muihinkin vaa- man käytäntöönottamiseksi. Laissa olisi sen
33381: rallisiin aineisiin nähden on asianlaita. Niinpä vuoksi selvästi mainittava luvan saannin eh-
33382: luvan vaarallisten räjähdysaineiden valmis- dot, joihin edellä viitattujen seikkojen lisäksi
33383: tukseen, hallussapitoon, kuljetukseen ja kaup- on katsottava kuuluvan sen, että hanketta
33384: paan antaa lääninhallitus. Toisaalta taas on yleensä pidettävä hyödyllisenä. Luvan
33385: röntgenlaitoksen perustamisessa, jossa on ky- myöntäminen atomivoimalaitoksia varten lie-
33386: symys samantapaisesta vaarallisesta säteily- nee asianmukaista keskittää yhteen paikkaan,
33387: vaikutuksesta kuin atomivoima-aineissa, riit- valtioneuvostoon.
33388: tää pelkkä ilmoitus kauppa- ja teollisuus- Edellä esitettyyn viitaten katsomme,
33389: ministeriölle. Jos atomivoima-aineiden hal-
33390: lussapito ja kauppa halutaan tehdä erityi- että ei olisi säädettävä hallituksen
33391: sestä iuvasta riippuvaiseksi, voitaisiin sen esittämiä lakeja valvonnanalaisten ki-
33392: myöntäminen uskoa lääninhallitukselle, sa- vennäisten valtaamisesta, kaivoslain
33393: malla kun kuitenkin varsinainen turvallisuus- muuttamisesta eikä valvonnanalaisten
33394: valvonta olisi jätettävä erityisen asiantunte- kivennäisten valtauksesta annetun lain
33395: van valvontaviranomaisen tehtäväksi. Kun soveltamisesta ennestään voimassaole-
33396: atomivoimaa luovuttavien aineiden maasta viin valtauksiin,
33397: vientiin saattaa liittyä valtiollisia tai maan
33398: {)mavaraisuutta tällä alalla koskevia näkökoh- sekä ehdotamme,
33399: tia, olisi kuitenkin vientiin nähden sovellet-
33400: tava sotatarvikkeiden viennissä säädettyä että Eduskunta päättäisi hyväksyä
33401: menettelyä luvan antamisen siihen kuuluessa seuraavat lakiehdoittkset:
33402: siten valtioneuvostolle.
33403:
33404: Laki
33405: atomivoiman aikaansaamisen sekä siihen soveltuvien aineiden valvonnasta.
33406: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
33407: 1 §. detään, muuta atomienergiaa luovuttavaa
33408: Atomivoiman aikaansaamiseen soveltuvilla ainetta.
33409: aineilla tarkoitetaan tässä laissa uraania, to- Mitä tässä laissa säädetään 1 momentissa
33410: riumia ja, sen mukaan kuin asetuksella sää- tarkoitetuista aineista, on sovellettava myös
33411: VII,39. - L. Mattila ym. 1629
33412:
33413: niiden rikasteisiin ja jalosteisiin sekä aine- misen ehtona on, että hakemuksen tarkoitta-
33414: yhdisteisiin, jotka sisältävät 1 momentissa maa atomivoiman aikaansaamista on pidet-
33415: tarkoitettua ainetta asetuksella säädetyn vä- tävä hyödyllisenä ja hakijalla on käytettävä-
33416: himmäismäärän. nään tarpeellinen teknillinen asiantuntemus
33417: sekä on riittävät takeet siitä, että turvalli-
33418: 2 §. suuden varmistamiseksi annattavia säännök-
33419: Atomivoiman aikaansaamiseen soveltuvien siä ja 2 § : n 1 momentissa tarkoitetun val-
33420: aineiden valmistus, hallussapito, myynti ja vontaviranomaisen määräyksiä tarkoin nou-
33421: muu luovutus, kuljetus sekä maahantuonti datetaan.
33422: on sallittua ainoastaan lääninhallituksen an- 4 §.
33423: tamalla luvalla ja noudattamalla niitä tur- Joka rikkoo tämän lain tai sen nojalla
33424: vallisuuden varmistamiseksi tarkoitettuja annettuja säännöksiä, rangaistakoon, j,ollei
33425: säännöksiä, jotka asetuksella määrätty val- muualla ole ankarampaa rangaistusta sää-
33426: vontaviranomainen antaa. detty, sakolla.
33427: Edellä 1 momentissa mainittujen aineiden Atomivoiman aikaansaamiseen soveltuva
33428: sekä niiden malmien maasta viennissä nouda- aine, jonka osalta rikkomus on tapahtunut,
33429: tettakoon lisäksi soveltuvin osin mitä sota- olkoon valtiolle menetetty.
33430: tarvikkeiden maasta viennistä on 14 päivänä Tässä pykälässä mainitusta rikkomuksesta
33431: lokakuuta 1938 annetussa laissa säädetty. älköön virallinen syyttäjä tehkö syytettä,
33432: ellei valvontaviranomainen, milloin se katsoo
33433: 3 §. siihen syytä olevan, ole ilmoittanut sitä syyt-
33434: Atomivoiman aikaansaamiseen soveltuvien teeseen pantavaksi.
33435: aineiden käyttäminen atomiaseiden valmista-
33436: miseen ja kokeilemiseen on kielletty sen mu- 5 §.
33437: kaan kuin 10 päivänä helmikuuta 1947 teh- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
33438: dyn Parisin rauhansopimuksen 17 artiklassa töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
33439: on säädetty. tuksella.
33440: Muussa kuin 1 momentissa mainitussa tar- 6 §.
33441: koituksessa tapahtuva atomivoiman aikaan- Tämä laki tulee voimaan, pa1vana
33442: saaminen on sallittua ainoastaan valtioneu- kuuta 195 . Jos jollakin on silloin hallussaan
33443: voston antamalla luvalla. Lupa myönnettä- atomivoiman aikaansaamiseen soveltuvaa ai-
33444: köön vain Suomen kansalaiselle sekä koti- netta, ilmoittakoon siitä valvontaviranomai-
33445: maiselle yhteisölle tai laitokselle ja sen saa- selle.
33446:
33447:
33448:
33449:
33450: Laki
33451: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain muuttamisesta.
33452: (Kuten hallituksen esityksessä.)
33453: Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1955.
33454:
33455: Leo I. Mattila. Irma Karvikko. Urho Saariaho.
33456: Eino Saari. C. A. Öhman. T. A. Wiherheimo.
33457: Harras Kyttä. Sven Högström. Helge Miettunen.
33458: Esa Kaitila. Erkki Leikola. Kaarlo Kajatsalo.
33459: Aukusti Pasanen. R. Hallberg. Anni Hosia.
33460:
33461:
33462:
33463: 101 E 41/56
33464: 1
33465: 1
33466: 1
33467: 1
33468: 1
33469: 1
33470: 1
33471: 1
33472: 1
33473: 1
33474: 1
33475: 1
33476: 1
33477: 1
33478: 1
33479: 1
33480: 1
33481: 1
33482: 1
33483: 1
33484: 1
33485: 1
33486: VALTIOPÄIVÄT
33487: 1955
33488:
33489: LIITTEET
33490: VIII
33491:
33492: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ OPETTAJALUKIOITA
33493: JA KANSAKOULUNOPETTAJASEMINAAREJA KOSKEVIA
33494: LAKIALOTTEITA.
33495:
33496:
33497:
33498:
33499: HELSINKI 1956
33500: VALTIONEUVOSTON ~RJAPAINO
33501: 1633
33502:
33503: VDI,66.- Lak.al. N:o 105.
33504:
33505:
33506:
33507:
33508: Malkamäki ym.: Ehdotus laiksi opettajalukioista.
33509:
33510:
33511: Eduskunnalle.
33512:
33513: Kansakoulunopettajien valmistus on Suo- oppilastutkintoon, ei sen käynyt voi kohtuul-
33514: messa jo vuosikymmeniä ollut varsin epä- lisin ponnistuksin siirtyä · sellaisen asteen
33515: yhtenäistä. Pahin erilaisuus saatiin poiste- opettajaksi, johon vaaditaan yliopisto-opin-
33516: tuksi, kun kaksivuotiset alakouluseminaarit toja. Kansakoulukin voittaisi huomattavasti,
33517: lakkautettiin. Silti nykyäänkin valmistetaan jos ne opettajat, jotka syystä tai toisesta
33518: kansakoulunopettajia seminaareissa sekä kan- eivät tunne menestyvänsä sen opettajina;
33519: sakoulun että keskikoulun pohjalta ja opet- voisivat hakeutua muille aloille. Siihen ei
33520: tajakorkeakouluissa sekä Jyväskylän kasva- ole riittäviä mahdollisuuksia, niin kauan
33521: tusopillisessa korkeakoulussa ylioppilaspoh- kuin seminaarissa annettu valmistus ei avaa
33522: jalta. Hallituksen esityksessä seminaarilaiksi mahdollisuuksia yliopisto-opiskeluun.
33523: edellytetään tämä epäyhtenäisyys säilytettä- Toiselta puolen myös muiden koulujen
33524: väksi, vieläpä sitä sikäli lisättäväksi, että opettajavalmistukselle olisi eduksi, jos maassa
33525: seminaareista poistettaisiin tähän saakka olisi erityisiä opettajalukioita, joissa oppi-
33526: niissä opetettu vieras kieli. Tämä epäyhte- laat riittävän yleissivistyksen saadessaan·il!,
33527: näisyys vaikuttaa monin tavoin epäedulli- ylioppilastutkintoon valmistuessaan voisivat
33528: sesti opettajiston kokoonpanoon ja koulutoi- perehtyä opettajan tehtäviin ja jossa myös
33529: meen kokonaisuudessaan, samalla kun se on heidän sopivaisuudestaan opettajan altalle
33530: omiaan eristämään kansakoululaitoksen voitaisiin saada riittävä selvyys.
33531: muusta koululaitoksesta.
33532: Uudempi tieteellinen tutkimus on vahvis- Niin kauan kuin koululaitoksemme puut-
33533: tanut vanhan käytännön toteamuksen, että teellisen kehittymisen vuoksi kaikilla lah-
33534: niin tärkeä kuin opettajille annettava val- ,jakkailla nuorilla ei ole tilaisuutta keski-
33535: mistus onkin, kuitenkin yhtä tärkeä on myös koulun suorittamiseen, olisi opettajien val-
33536: opettajan alalle autautuvien henkilöiden va- mistuslaitoksiin järjestettävä vain kansakou-
33537: linta synnynnäisten kykyjen ja taipumusten lun oppimäärän suorittaneille, mutta lahjak-
33538: perusteella. Tämä valinta on vaikeata, ellei kaille ja opettajantehtävään todennäköisesti
33539: sitä voida suorittaa oppilaitoksessa kyllin erityisen soveliaille keskikoulua vastaava
33540: pitkän ajan kuluessa. Lyhytaikaiset pääsy- kaksivuotinen esikoulutus, joka korvaisi kes-
33541: tutkinnot voivat perin puutteellisesti korvata kikoulun käymisen. Tämä takaisi kansa-
33542: tätä. Sen tähden opettajia valmistavia lai- koulupohjaisen aineksen pääsyn opettajan-
33543: toksia ei saisi niin eristää muusta koulu- alalle huomattavasti paremmin kuin kansa-
33544: laitoksesta, etteivät opettajan uralle lähte- koulupohjaisten seminaarien edelleen yllä-
33545: neet voi enää päästä muuhun tehtävään, pitäminen, koska keskikoulun käyneet niiden
33546: vaikka toteavatkin tai todetaan, etteivät he sisäänpääsytutkinnoissa helposti syrjäyttä-
33547: sovellukaan opettajiksi. Myös eri-ikäisten vät vähemmän koulua käyneet. Näistä syistä
33548: lasten opettajalta vaaditaan huomattavasti katsomme, että nykyiset kansakoulunopetta-
33549: erilaisia kykyjä ja taipumuksia. Henkilö, jaseminaarit olisi asteittain muutettava opet-
33550: joka ei voi menestyä alakouluasteen opet- tajalukioiksi, joissa suoritettaisiin ylioppilaS-
33551: tajana, voi huomattavasti paremmin selviy- tutkinto, niinkuin siitä on säädetty.
33552: tyä jatkokoulun tai oppikoulun opettajan Kun hallitusmuodon mukaan valtion vira:n
33553: tehtävästä. Niin kauan kuin kansakoulun- ja toimen haitijoilta vaadittavista kelpoisuus-
33554: opettajia valmistava seminaari ei pääty yli- ehdoista säädetään asetuksilla ja kun edus,.
33555: 1634 VIII,aa. - Opettajalukiot.
33556:
33557:
33558: kunnan parhaillaan käsittelemässä hallituk- missään muodossa säätää, millainen opetta-
33559: sen esityksessä kansakoululaiksi esitetään jan kelpoisuus on oleva.
33560: vastaavan säännöksen sisällyttämistä sanot- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
33561: tuun kansakoululakiin, ei ole ailtetta opetta.-
33562: jien valmistusta koskevassa. lainsäädännössä että Eduskunta hyväksyisi seuraar
33563: van lakiehdotuksen:
33564:
33565:
33566:
33567:
33568: Laki
33569: opettajalukioista.
33570: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
33571: 1 §. 4 §.
33572: Ylemmän yleissivistyksen ja pedagogisen Opettajalukiolla tulee olla oppilasruokala
33573: valmistuksen antamiseksi niille keskikoulun ja, jollei erityinen syy ole esteenä, myös
33574: oppimäärän suorittaneille, jotka haluavat oppilasasuntola.
33575: antautua opettajantehtävään ja joilla havai-
33576: taan olevan opetus.. ja kasvatustyöhön riit-
33577: tävät edellytykset, valtio pitää yllä opettaja- 5 §.
33578: lukioita kansakoulunopettajien valmistami- Opettajalukion vuotuinen työ alkaa elo-
33579: seksi. kuun 20 päivänä ja päättyy kesäkuun 20
33580: Opettajalukio on nelivuotinen. päivänä, ellei opetusministeriö erityisestä
33581: Opettajalukioon voidaan liittää kaksivuoti- syystä toisin määrää.
33582: nen keskikoulua korvaava esivalmistus kansa-
33583: koulun oppimäärän suorittaneita varten.
33584: 6 §.
33585: 2 §. Opettajalukiossa opetetaan uskontoa, us-
33586: Opettajalukio on joko suomen- tai ruotsin- kontojen historiaa ja siveysoppia, kasvatus-
33587: kielinen. oppia ja sielutiedettä, äidinkieltä ja kirjalli-
33588: Opetus opettajalukiossa on maksuton. suutta, historiaa, yhteiskuntaoppia, kansan-
33589: taloutta, maantiedettä, luonnonhistoriaa, fy-
33590: 3 §. siikkaa, kemiaa, matematiikkaa, toista koti-
33591: Opettajalukiossa on harjoituskoulu. Ope- maista kieltä, yhtä vierasta kieltä, maatila-
33592: tusharjoittelua voidaan lisäksi järjestää myös taloutta, kotitaloutta, käsityötä, voimistelua,
33593: kunnallisissa kouluissa ja muissa oppilaitok- terveysoppia, piirustusta, soittoa ja laulua.
33594: sissa. Vapaaehtoisista aineista määrätään asetuk-
33595: Kunnan, jossa on opettajalukio, tulee sella.
33596: osoittaa erityinen alue, josta harjoituskou-
33597: luun saadaan tarvittava määrä lapsia suo-
33598: rittamaan oppivelvollisuuttaan, ja alistaa 7 §.
33599: Opettajalukiossa on rehtorin, lehtorin
33600: tämä päätöksensä kouluhallituksen vahvis- . es1opettajan,
33601: opettaJ.an, . puutarhurin ja käsi-'
33602: tettavaksi. Poikkeustapauksessa voidaan sama
33603: velvollisuus ulottaa myös naapurikuntaan. työnohjaajan virkoja sekä tarpeelliset toimet.
33604: Jollei kouluhallitus voi muuttamattomana
33605: vahvistaa kunnan päätöstä, alistakoon se
33606: asian valtioneuvostolle, joka voi määrätä 8 §.
33607: kysymykseen tulevan alueen. Opettajalukion oppimäärän suorittanut on
33608: Kunta, jonka alueelta käy lapsia harjoi- oikeutettu jatkamaan opiskelua ja suoritta-
33609: tuskoulussa, on velvollinen avustamaan näi- maan tutkintoja opettajakorkeakoulussa
33610: den lasten koulunkäyntiä, niinkuin on sää- niinkuin siitä asetuksella säädetään. '
33611: detty oppilaiden avustamisesta kunnallisessa Ylioppilastutkinnon suorittamisesta on voi-
33612: kansakoulussa. massa, mitä siitä on erikseen säädetty.
33613: VIII,66. - Malkamäki ym. 1636
33614:
33615: 9 §. säädetään. Sitä mukaa kuin laki tulee voi-
33616: Tämä laki, jolla kumotaan kansakoulutoi- maan, kansakoulunopettajaseminaarit muute-
33617: men järjestysmuodon perusteista 18 päivänä taan opettajalukioiksi.
33618: toukokuuta 1923 annetun lain (137/23) 13, Tarkemm~:t säännökset lain täytäntöön-
33619: 14 ja 15 §, tulee voimaan asteittain viiden panosta sekä opettajalukioiden järjestämi-
33620: vuoden kuluessa, niinkuin siitä asetuksella sestä annetaan asetuksella.
33621:
33622:
33623: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1955.
33624:
33625: Aino Malkam.äki. Elli Nurminen.
33626: Meeri Kalavainen. 0. Lindblom.
33627: Viljo Virtanen. Rafael Paasio.
33628: Eino Raunio. Olavi Kajala.
33629: Kaisa Hiilelä. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
33630: Tyyne Paasivuori. A.-L. Tiekso-Isaksson.
33631: :Matti Lepistö. Judit Nederström-Lunden.
33632: Hertta Kuusinen.
33633: 1636
33634:
33635: VIn,a1. - Lak.al. N: o 106.
33636:
33637:
33638:
33639:
33640: Järvi ym. : Ehdotus laiksi kansakoulunopettajaseminaMeista.
33641:
33642:
33643: E d u s k u n n a 11 e.
33644:
33645: Kansakoulupohjainen opettajanvalmistus lehtorin virkakin. Tuntuisi käsittämättö-
33646: on vuodesta 1916 lähtien ollut viisivuotinen. mältä taka-askeleelta, jos pakollinen toisen
33647: Ennen itsenäisyyttämme opetettiin seminaa- kielen opetus nyt poistettaisiin seminaarista.
33648: reissamme myös toisen kotimaisen kielen al- Asetuksella se tosin voitaisiin määrätä vapaa-
33649: keita, mikä oppiaine sitten tilapäisesti vaih- ehtoiseksi oppiaineeksi, mutta seminaariin
33650: dettiin venäjänkielen alkeisiin, mutta vuo- tullessaan oppilaat tuskin yleensä vielä ovat
33651: desta 1917 alkaen suomenkielisestä opettajan- niin arvostelukykyisiä, että edes enemmistö~
33652: valmistuksesta on kokonaan puuttunut muun kään vapaaehtoisesti ryhtyisi opiskelemaan
33653: kielen kuin äidinkielen opetus. Kuitenkin on huomattavasti lisätyötä aiheuttavaa oppiai-
33654: kielitaidolla erittäin suuri merkitys sivistys- netta.
33655: pyrkimysten edistäjänä ja siitä syystä sillä Jotta kielen opiskelussa voitaisiin saavut-
33656: on tärkeä tehtävä nimenomaan opettajanval- taa tarkoitettu tulos, on sitä varten varattava
33657: mistuksessa ja opettajien jatkuvassa itsensä riittävä opetusaika. Kansakoulupohjaisen se-
33658: kehittämisessä. Kirjallisuuden välityksellä minaarin kaikkien luokkien viikkotuntimäärä
33659: sekä henkilökohtaisesti tapahtuvan kansain- on kuitenkin jo entuudestaan siksi suuri,
33660: välisen vuorovaikutuksen ja kulttuurikoske- ettei sitä enää voida lisätä. Toisaalta on
33661: tuksen lisääntyessä kielitaidon merkitys jat- seminaarien viisivuotisiksi muuttumisen jäl-
33662: kuvasti kasvaa. Siksi on vieraan kielen ope- keen, siis vuodesta 1916 lähtien, kaikilla
33663: tuksen puuttuminen seminaareistamme muo- aloilla tapahtunut nopea kehitys tuonut,
33664: dostunut yhä kipeämmin tunnetuksi epäkoh- erityisesti luonnontiedollisen aineryhmän ja
33665: daksi. Myös opettajat itse ovat omakohtai- maatalouden piirissä, kansakouluihimme niin
33666: sesti joutuneet kokemaan heille tästä aiheu- paljon lisää opetettavaa tietoainesta, että
33667: tuvat vaikeudet ja toistuvasti esittäneet toi- useiden muidenkin aineiden opetusaikaa on
33668: vomuksia toisen, jopa kahdenkin muun kie- myös opettajanvalmistuksessa saatava lisä-
33669: len sisällyttämisestä seminaarien opetusoh- tyksi. Kun minkään aineen opetusta ei il-
33670: jelmaan. Kun nykyään vuosittain valmistu- meisesti voida vähentää, on valmistuksen pi-
33671: vista kansakoulunopettajista ovat enemmis- dentäminen yhdellä vuodella eli kuusivuoti-
33672: tönä ylioppilaat, jotka oppikoulussa ovat saa- seksi käynyt välttämättömäksi niiden koh-
33673: neet runsaasti kieltenopetusta, yleinen mieli- dalla, joilla ei kansakoulun oppimäärän li-
33674: pidekin alkaa yhä selvemmin pitää kielitaitoa säksi ole muita opintoja.
33675: kansakoulunopettajalta vaadittavaan yleissi- Nykyinen järJestelmä, jonka mukaan kan-
33676: vistykseen kuuluvana. Sitä paitsi on pidet- sakoulupohjaisten ja keskikoulupohjaisten se-
33677: tävä perin epätarkoituksenmukaisena, että minaarien oppimäärät rakentuvat kokonai-
33678: keskikoulussa annettu kielten alkeisopetus suudessaan eri perustalle, ei ole osoittautu-
33679: päästetään kansakoulunopettajiksi valmistu- nut onnistuneeksi. Valmistuksen tarpeelli-
33680: vien osalta menemään täysin hukkaan. nen yhdenmukaisuus on siitä kärsinyt, ja
33681: Eduskunnan myönnettyä tarvittavat mää- myös opettajien välttämättömien jatko-opin-
33682: rärahat onkin kaikissa seminaareissa syys- tojen järjestäminen on tästä johtuen vai-
33683: lukukauden 1952 alusta lähtien äidinkielen keata. Siksi näyttää tarkoituksenmukaiselta,
33684: lisäksi opetettu pakollista toista ja vapaaeh- että varsinainen seminaari järjestetään kum-
33685: toista kolmatta kieltä. Onpa yhteen semi- maltakin pohjalta lähteneille samanlaiseksi,
33686: naariin saatu perustetuksi vakinainen kielten jopa useissa tapauksissa yhteiseksikin, ja
33687: Vlll,G7. - Järvi ym. 1637
33688:
33689: että pelkästään kansakoulun käyneille järjes- eikä eri vuosiluokille, ei esikoulutuksen jär-
33690: tetään sellainen esikoulutus, että sen hyväk- jestämisestä missään seminaarissa aiheudu li-
33691: syttävästi suorittaneet kykenevät seuraamaan sähuonetilan tarvetta; jo olemassa oleva huo-
33692: varsinaisen seminaarin opetusta yhtä hyvin netila tulee vain tehokkaammin käytetyksi.
33693: kuin keskikoulun käyneetkin. Kun tämä Jos esikoulutusta järjestetään miehille kol-
33694: koulutus säädetään opettajanvalmistuksessa meen suomen- ja yhteen ruotsinkieliseen sekä
33695: keskikoulua vastaavaksi, voidaan kaikki se- naisille kahteen suomen- ja niin ikään yhteen
33696: minaarit määrätä keskikoulupohjaisiksi. Näin ruotsinkieliseen seminaariin, tarvitaan li-
33697: saadaan seminaaritietä valmistunut opetta- säystä seminaarien vuosimenoihin suoritettu-
33698: jisto koulutukseltaan mahdollisimman yhte- jen laskelmien mukaan yhteensä 10 000 000
33699: näiseksi. Samalla poistuu se nykyään ilme- -12 500 000 markkaa, riippuen siitä, täyte-
33700: nevä epäkohta, että keskikoulun käyneet pyr- täänkö esikoulutuksen luokat jo alusta alkaen
33701: kijät kansakoulupohjaisten seminaarien pää- vai jätetäänkö niille tilaa myöhemmin li-
33702: sytutkinnossa suuremman tutkintotottumuk- säksi otettavia oppilaita varten.
33703: sensa avulla syrjäyttävät usein lahjakkaam- Koska keskikoulupohjaisen seminaarin viik-
33704: piakin vain kansakoulun käyneitä pyrkijöitä kotuntimäärä luokkaa kohti on entuudestaan
33705: ja vuosittain valtaavat huomattavan osan ni- ollut pienempi kuin kansakoulupohjaisen, ei
33706: menomaan kansakoulupohjaisille tarkoitet- pakollisen toisen kielen liittäminen sen ope-
33707: tuja oppilaspaikkoja. Kun esikoulutus voi- tusohjelmaan pakota pidentämään valmistus-
33708: daan eri vuosina järjestää eri seminaareissa aikaa siinä.
33709: alkavaksi, tulee niin kansa- kuin keskikoulu- Seminaarien opetusohjelman heikkoutena
33710: pohjaisillakin pyrkijöillä tämän järjestelmän on pidettävä sitä, ettei varsinainen opetus
33711: mukaan olemaan tilaisuus päästä aina lähim- riittäväti palvele tulevien opettajien erityis-
33712: pään asianomaista sukupuolta varten järjes- taipumusten kehittämistä. Siksi tämän täy-
33713: tettyyn seminaariin, mikä on omiaan huomat- tyy tapahtua pääasiallisesti virallisen opetus-
33714: tavasti pienentämään opettajaksi valmistu- ohjelman ulkopuolella oppilaiden yhteisten
33715: misen aiheuttamia kustannuksia. Esikoulu- vapaiden harrastusten, yksityisesti hankitun
33716: tuksen hyväksyttävästi suorittaneiden oppi- opetuksen ja vapaa-aikoina suoritettavan itse-
33717: laiden ei· tarvitsisi suorittaa uutta pääsytut- opiskelun puitteissa. Koska kansakoulun
33718: kintoa varsinaiseen seminaariin. opetustyö ja koulunkäyntinsä päättäneen
33719: Pelkästään kansakoulun käyneitä varten nuorison ohjaustoiminta samoin kuin koko
33720: tulisi esikoulutuksen olla kaksi lukuvuotta koulupiirin koulunsa taholta saarnat vaikut-
33721: kestävä. Enemmän opiskelleet voisivat pää- teet ilmeisesti muodostuisivat hedelmällisem-
33722: sytutkinnon suoritettuaan päästä suoraan miksi ja monipuolisemmiksi, jos opettajat
33723: csikoulutuksen toiselle vuosiluokalle. Ny- olisivat heille välttämättömien yhteisten tie-
33724: kyään valmistetaan opettajia kansakoulun tojen ja taitojen lisäksi saaneet valmistus-
33725: oppimäärän pohjalla miehiä kolmessa suo- aikanaan pätevän johdon alaisina kehittää
33726: men- ja yhdessä ruotsinkielisessä sekä naisia omia erityistaipumuksiaan, suuntautuivatpa
33727: kahdessa suomen- ja niin ikään yhdessä ruot- nämä jonkin tieteenhaaran tai taidelajin
33728: sinkielisessä seminaarissa. Ilmeisesti on esi- taikka liikuntakasvatuksen alalle, olisi semi-
33729: koulutuskin vielä toistaiseksi järjestettävä naarien opetus voitava järjestää lievästi eri
33730: vuosittain alkamaan yhtä monessa seminaa- opintosuuntiin jakautuvaksi. Kuitenkaan ei
33731: rissa. Sitä mukaå kuin oppikoulut, erittäin- ole tarkoituksenmukaista, että ryhdyttäisiin
33732: kin kunnalliset keskikoulut, yleistyvät ja lah- kehittämään sellaisiakin erityistaipumuksia,
33733: jakkain nuoriso hakeutuu niihin, käynee kui- jotka eivät lainkaan kuulu kansakoulun kas-
33734: tenkin esikoulutuksen rajoittaminen välttä- vatus- ja opetusty<in piiriin tai koskettavat
33735: mättömäksi, jotta seminaareihin jatkuvasti sitä vain välillisesti. Tästä syystä tulisi opin-
33736: voitaisiin saada mahdollisimman lahjakasta tosuuntiin selvästi sopeutua kansakoulun tar-
33737: oppilasainesta. Tästä syystä ei näytä tarkoi- peisiin. Näin voitaisiin myös toisaalta varsi-
33738: tuksenmukaiselta, että laissa määrättäisiin, naiselle maatalousseudulle ja toisaalta teolli-
33739: kuinka moneen seminaariin on esikoulutusta suus- ja muihin asutuskeskuksiin opettajiksi
33740: järjestettävä. aikoville antaa juuri sellainen valmistus, joka
33741: Kun opetushuoneet seminaareissa käytän- tekisi heidät mahdollisimman sopiviksi suo-
33742: nöllisistä syistä on järjestetty eri oppiaineille rittamaan työtään valitsemaliaan työkentällä.
33743: 102 E 41/56
33744: 1638 VIn,67. - Kansakoulunopettajaseminaarit.
33745:
33746:
33747: Jos jokaiseen seminaariosastoon järjes- jatkuvasti tapahtua ruotsinkielisissä semi-
33748: tetään molemmat seminaarilainsäädännön naareissa, ja kun näyttää tarkoituksenmukai-
33749: uudistamiskomitean suosittelemat opintosuun- selta, että myös suomenkielisiin seminaarei-
33750: nat - yhteiskunnallinen ja käytännöllis-ta- hin voitaisiin lain estämättä tarvittaessa
33751: loudellinen - lisääntyvät vuotuismenot n. järjestää ylioppilaspohjaistakin valmistusta,
33752: 1 900 000 markalla. Käytännössä ilmeisesti olisi lakiin sisällytettävä säännös, joka tekee
33753: kuitenkin on opettajavoimien riittämättö- tämän mahdolliseksi. Tarkemmat määräyk-
33754: myyden vuoksi pakko järjestää joihinkin set seminaareissa tapahtuvasta ylioppilaspoh-
33755: yhdenkertaisiin seminaareihin vain yksi jaisesta kansakoulunopettajain valmistuksesta
33756: opintosuunta, jolloin menojen lisäys jää pie- voidaan antaa asetuksella.
33757: nemmäksi. Edellä olevan perusteella esitämme kun-
33758: Kun ruotsinkielisten kansakoulunopetta- nioittaen,
33759: jain tarpeen vähäisyyden vuoksi ei voitane
33760: perustaa erillistä tämänkielistä laitosta yli- ' että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33761: oppilaiden valmistamista varten kansakoulun- van lakiehdotuksen:
33762: opettajiksi, vaan valmistuksen tulee ilmeisesti
33763:
33764:
33765:
33766: Laki
33767: kansakoulunopettaja.seminaareista.
33768: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
33769: 1 §. vatusaineita, kansakoulun hallintoa, toista
33770: Kansakoulunopettajien valmistamiseksi val- kieltä, soittoa, kirjasto-oppia ja vapaaehtoi-
33771: tio pitää yllä seminaareja. sia oppiaineita, siten kuin asetuksella tar-
33772: Seminaari on joko suomen- tai ruotsinkie- kemmin säädetään.
33773: linen. Seminaariin voidaan järjestää eri opinto-
33774: Opetus seminaarissa on maksuton. suuntia. Niiden tulee sopeutua kansakoulun
33775: Ylioppilaiden valmistamisesta kansakoulun- tarpeisiin.
33776: opettajiksi vakinaisissa korkeakouluissa sää-
33777: detään erikseen. 5 §.
33778: Tarvittaessa voidaan ylioppilaita valmistaa (Kuten hallituksen esityksessä.)
33779: kansakoulunopettajiksi myös väliaikaisissa
33780: valmistuslaitoksissa siten kuin asetuksella lä- 6 §.
33781: hemmin säädetään. Ylioppilaiden valmistamisesta kansakoulun-
33782: Kansakoulun erikoisaineiden opettajia voi- opettajiksi seminaareissa säädetään asetuk·
33783: daan valmistaa muissakin oppilaitoksissa. sella.
33784: 7 §.
33785: 2 §. Seminaarissa on rehtorin, lehtorin, opetta-
33786: Seminaari perustuu keskikoulun oppimaa- jan ja esiopettajan virkoja sekä puutarhurin,
33787: rään ja siinä on neljä vuosiluokkaa. Pelkäs- käsityönohjaajan, kanslistin ja muita tarpeel-
33788: tään kansakoulun oppimäärän suorittaneita lisia toimia. Lisäksi voidaan seminaariin pe-
33789: varten järjestetään seminaareihin tarpeelli- rustaa harjoitusasuntolan hoitajan virka.
33790: sessa määrässä kaksivuotista esikoulutusta,
33791: joka opettajain valmistuksessa korvaa keski- & §.
33792: koulun. Seminaarissa tulee olla oppilasruokala. Jol-
33793: 3 §. lei erityinen syy ole esteenä, on seminaarin
33794: (Kuten hallituksen esityksessä.) yhteyteen järjestettävä myös oppilasasuntola.
33795:
33796: 4 §. 9 §.
33797: Seminaarissa opetetaan kansakoulun laa- Tämä laki, jolla kumotaan kansakoulutoi-
33798: jennettu ja syvennetty oppimäärä sekä kas- men järjestysmuodon perusteista 18 päivänä
33799: VIII,67. - Järvi. ym. 1639
33800:
33801: toukokuuta 1923 annetun lain (137/23) 13, detään. Tarkemmat säännökset lain täytän-
33802: 14 ja 15 §, tulee voimaan 1 päivästä elo- töönpanosta sekä seminaarien perustamisesta
33803: kuuta 1956 lukien asteittain neljän vuoden ja järjestämisestä annetaan asetuksella.
33804: kuluessa, niinkuin asetuksella tarkemmin sää-
33805:
33806:
33807: Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1955.
33808:
33809: Lauri Järvi. Armas Leinonen.
33810: Helge Miettunen. John Forsberg.
33811: Joh. Wirtanen. Irma Hamara.
33812: VALTIOPÄIVÄT
33813: 1955
33814:
33815: LIITTEET
33816: IX
33817:
33818: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTYJÄ TILAN OSITTA-
33819: MISEN EDELLYTYKSIÄ, MAANKÄYTTÖLAKIA JA VALTION
33820: MAAN KÄYTTÄMISTÄ MAANKÄYTTÖLAIN TARKOITUKSIIN
33821: YM. KOSKEVIA LAKIALOITTEITA
33822:
33823:
33824:
33825:
33826: HELSINKI 1956
33827: V AL'l'IONEUVOSTON KIRJAPAINO
33828: 1643
33829:
33830: IX,ts.- Lak.al. N:o 83.
33831:
33832:
33833:
33834:
33835: Sävelä ym.: Ehdotus laiksi t'ilan osittamisen edellytyksistä.
33836:
33837:
33838: Eduskunnalle.
33839:
33840: Tilojen osittaminen on aikaisemmin ollut tely jäi kuitenkin eduskunnalta kesken, kun
33841: rajoitettua, mutta viime vuosisadan loppu- sen toimintakausi uusien vaalien johdosta
33842: puolella näitä rajoituksia lievennettiin ja päättyi.
33843: vuoden 1916 jakolainsäädännöllä ne poistet- Hallituksen esitykseen maankäyttölaiksi ja
33844: tiin kokonaan. Sinä aikana, jolloin ositta- eräiksi siihen Iiittyviksi laeiksi, n: o 32 vuo-
33845: minen on ollut vapaata, on tilojen lukumäärä den 1955 valtiopäiville, on niin ikään sisäl-
33846: huomattavasti kasvanut ja niiden suuruus lytetty ehdotus laiksi tilan osittamisen edel-
33847: vastaavasti pienentynyt. Osittamiset ovat lytyksistä. Tätä ehdotusta ei kuitenkaan
33848: usein tapahtuneet ottamatta lainkaan huo- voida sellaisenaan hyväksyä.
33849: mioon muodostettujen tilojen elinkelpoisuus- Osittamisrajoitusten kytkeminen asutus-
33850: vaatimuksia. Täten on jatkuvasti pirstottu toimintaan sillä tavoin, kuin hallituksen esi-
33851: elinkelpoisia viljelmiä ja sellaisten viljelmien tyksessä on ehdotettu, ei ole välttämätöntä.
33852: lukumäärä, jotka ovat liian pieniä antaak- Päinvastoin on katsottava, että säännökset
33853: seen viljelijälle riittävän toimeentulon, on osittamisrajoituksista liittyvät sisällöltään ja
33854: jatkuvasti lisääntynyt. Tällaista kehitystä ei tarkoitusperäitään läheisemmin jakolainsää-
33855: viranomaisilla ole ollut mahdollisuus estää. däntöön kuin asutuslainsäädäntöön.
33856: Osittamisen uudelleen rajoittaminen onkin Sen seikan ratkaiseminen, voidaanko osit-
33857: yleisesti tunnustettu välttämättömyys. taminen suorittaa, kuuluu luonnostaan par-
33858: Kysymys osittamisen rajoittamisesta jou- haiten osittamistoimituksia käsitteleville toi-
33859: tui jo 1920 luvun lopulla jakolainsäädännön mitusmiehille, jotka ovat perehtyneitä tila-
33860: yleisestä tarkistamisesta ehdotuksia tekemään järjestelmäämme ja osittamisen edellytyksiin
33861: asetetun nk. jakolakikomitean valmistelta- vaikuttaviin maatilataloudellisiin kysymyk-
33862: vaksi, jonka työtä jatkoi myöhemmin ase- siin. Tällöin ratkaisu tulee aina perustu-
33863: tettu nk. jakoasetustoimikunta. Näiden työn maan itse tilalla suoritettuun katselmukseen.
33864: tuloksena hallitus antoi 15 päivänä elokuuta Kun osittamisen rajoittaminen tietää huo-
33865: 1945 eduskunnalle esityksen laiksi tilojen mattavaa puuttumista yksityisen oikeuteen
33866: osittamisrajoituksista. Lakiesitys tuli kui- ja osittamisen kieltäminen voi aiheuttaa
33867: tenkin eduskunnassa hylätyksi. Asian kä- asianomaiselle suuriakin taloudellisia mene-
33868: sittelyssä oli herättänyt epäilyksiä muun tyksiä, vaatii oikeusvarmuuden pysyttämi-
33869: muassa se seikka, oliko samaan aikaan, jol- nen, että säännösten soveltamisesta johtuvat
33870: loin maanhankintalain toimeenpano oli käyn- riitaisuudet ratkaistaan oikeudenkäyntitietä.
33871: nissä, ryhdyttävä niin perusteellista laatua Luonnostaan kuuluvat tällaiset asiat maan-
33872: oleviin uudistuksiin kuin lakiesityksessä eh- jako-oikeudelle, joka yleensä voi käsitellä sa-
33873: dotettiin. Osittamisrajoituksien aikaansaa- notunlaiset tehtävät kiireellisesti. Myös tä-
33874: mista koskeva asia annettiin sittemmin maan- män menettelyn erityisenä etuna on se, että
33875: käyttölainsäädäntökomitean käsite! täväksi. maanjako-oikeus kokoontuu toimituspaikalla
33876: Komitean ehdotuksen pohjalla hallitus an- ja tekee ratkaisunsa maastossa tarpeen mu-
33877: toi 13 päivänä lokakuuta 1953 eduskunnalle kaan suorittamansa tarkastuksen perusteella.
33878: · esityksen maankäyttölaiksi ja siihen liitty- Muutoksenhaku toimitusmiesten päätökseen
33879: väksi lainsäädännöksi, joka sisälsi myös eh- on sopivinta järjestää tapahtuvaksi soveltu-
33880: dotuksen laiksi tilan hankkimisen ja ositta- vilta osin jakolaissa säädettyjen periaattei-
33881: misen edellytyksistä. Tämän esityksen käsit- den mukaan. Osittamisen rajoittamista kos-
33882: 1644 IX,9s. - Tilan osittamisen edellytykset.
33883:
33884:
33885: kevien säännösten noudattamisen valvontaa saisi määräalan arvoa vastaavan osuuden
33886: voidaan sopivasti tehostaa määräämällä, että myyntihinnasta. Määräalan ostajan kannalta
33887: maanmittauskonttorin tulee toimitusta tar- on tarkoituksenmukaisinta, että kauppa rau-
33888: kastaessaan samalla tutkia, ovatko osittami- keaa, kun päätös, jolla osittaminen on kiel-
33889: sen edellytykset olleet olemassa. Sama vel- letty, on saanut lainvoiman. Tällöin voi
33890: vollisuus kuuluu maanjako-oikeudelle, milloin ostaja heti vaatia mahdollisesti maksamansa
33891: toimitus on muusta syystä joutunut sen kä- myyntihinnan osan takaisin.
33892: siteltäväksi. Hallituksen esitystä on vielä monissa muis-
33893: Hallituksen esityksessä ei ole myöskään sakin kohdin täydennettävä ja korjattava.
33894: järjestetty tyydyttävällä tavalla määräalan Edellä esitettyyn viitaten ja nojautuen
33895: ostajan asemaa sen tapauksen varalta, ettei valtiopäiväjärjestyksen 32 § : ään ehdotamme
33896: hän saa määräalaansa erotetuksi. Lakiesityk- kunnioittaen,
33897: sen 18 §: n säännösten mukaan kauppa jäisi
33898: voimaan ja määräalan ostaja vasta tulevai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33899: suudessa, kun tila määräaloineen myydään, van lakiehdotuksen:
33900:
33901:
33902:
33903: Laki
33904: tilan osittamisen edellytyksistä.
33905: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
33906: 1 luku. miseen, eikä osittamiseen, jossa valtio on ha-
33907: Yleiset säännökset. kijana. Tämän lain säännökset eivät myös-
33908: kään koske tilojen yhteisen alueen lohko-
33909: 1 §. mista eikä myöskään lohkomista vesialueella,
33910: Maan tarkoituksenmukaisen käytön tur- joka kuuluu muulle kuin vuokra-alueiden
33911: vaamiseksi rajoitetaan maalaiskunnissa si- itsenäistämis- tai asutuslainsäädännön mu-
33912: jaitsevien tilojen osittaminen sen mukaan kaan muodostetulle kalastustilalle.
33913: kuin tässä laissa säädetään.
33914:
33915: 2 §. 2 luku.
33916: Tämä laki ei koske Ahvenanmaan maa- Osittamisen edellytykset.
33917: kuntaa.
33918: 4 §.
33919: 3 §. Tilaa ei saa halkomalla tai lohkomaHa
33920: Tämän lain säännöksiä älköön sovellet- osittaa, jos uusista tiloista ja lohkomisessa
33921: tako, kun tilan siirtyminen perustuu pak- jäävästä kantatilasta saatava hyöty olisi huo-
33922: kolunastusta, vuokra-alueiden itsenäistä- mattavasti pienempi sitä hyötyä, mikä ti-
33923: mistä tai paiVana kuuta 195 lasta osittamattomana saataisiin, ja ellei ku-
33924: annetun maankäyttölain ( / ) tarkoituk- takin uutta tilaa ja kantatilaa voida paikal-
33925: siin tehtyjä vapaaehtoisia luovutuksia kos- liset olot ja ansiomahdollisuudet huomioon
33926: keviin säännöksiin, älköönkä myöskään, kun ottaen pysyvästi tarkoituksenmukaisesti käyt-
33927: tila siirtyy muulla saannolla valtiolle tai tää joko yksinään tai yhdessä toisen tilan
33928: ktm valtio on luovuttajana tällaisessa oikeus- kanssa, mikäli ne on tarkoitettu siten käy-
33929: toimessa. tettäväksi.
33930: Tämän lain säännöksiä älköön niin ikään
33931: sovellettako kirkkolain 304 § : ssä tarkoitet- 5 §.
33932: tuihin alueisiin älköönkä myöskään maan Maatilatalouden harjoittamiseen käytettä-
33933: siirtämisestä eräissä tapauksissa kameraali- vään tilaan tahi, mikäli tila on tarkoitettu
33934: sessa suhteessa hallinto- tai tuomiopiiristä käytettäväksi toisen tilan kanssa yhtenä vil-
33935: toiseen 19 päivänä toukokuuta 1925 anne- jelmänä, tähän viljelmään tulee kuulua
33936: tussa laissa (183/25) tarkoitettuun lohko- paikkakunnan oloihin nähden riittävä määrä
33937: IX,9s. - Sävelä ym. 1645
33938:
33939: maatalous- tai maatalouskelpoista maata sekä käyttää, voidaan 4 ja 5 § : n säännösten estä-
33940: tarpeellinen metsämaa. Paikkakunnalla, mättä, mikäli se havaitaan tarkoituksenmu-
33941: jossa metsämaata on vähän tai jossa itsenäi- kaiseksi, muodostaa itsenäiseksi tilaksi.
33942: sen maatalouden harjoittamiseen ei välttä-
33943: mättä tarvita metsämaata, voidaan maatila- 9 §.
33944: talouden harjoittamiseen käytettävä tila Jos tilasta tulisi samalla kertaa erotetta-
33945: osittaa, jos uudesta tilasta ja ~antatilasta viksi itsenäisiksi tiloiksi useampia määrä-
33946: joko yksinään tai yh~essä toise~ ti~~n .. k~~s~~ osia tai määräaloja, joita, vaikka niiden
33947: metsämaan puuttumisesta tai rnttamatto- kunkin erikseen tiloiksi muodostamiselle ei
33948: myydestä huolimatta muodostuu elinkelpoi- olisikaan estettä, ei tämän luvun säännösten
33949: nen viljelmä. mukaan voida kaikkia tiloiksi muodostaa, on
33950: ne määräosat tai määräalat, joiden erotta-
33951: 6 §. misen oikeusperuste on syntynyt aikaisem-
33952: Kun 5 §: ssä tarkoitetusta tai sellaisesta min, erotettava ensi sijassa. Niiden erotta-
33953: tilasta, jota käytetään pääasiallisesti metsä- misten keskinäisessä järjestyksessä, joiden
33954: talouden harjoittamiseen, olisi erotettava oikeusperuste on syntynyt samana päivänä,
33955: uusi tila teollisuus- tai liiketarpeisiin, varsi- on asetettava muiden edelle sellaisten mää-
33956: naisen ammatin harjoittamista varten käsi- räosien tai määräalojen itsenäisiksi tiloiksi
33957: työ- tai muulla sellaisella elinkeinoalalla muodostaminen, joita tultaisiin käyttämään
33958: tahi asuntotontiksi tai virkistysalueeksi, saa- teollisuustarkoituksiin, liiketarpeisiin, varsi-
33959: daan erottaminen toimittaa, vaikkei tilasta naisen ammatin harjoittamista varten käsi-
33960: jäljelle jäävää osa,a voitaisi 4. §: ~sä ~ai~~~ työ- tai muulla sellaisella elinkeinoalalla,
33961: tuin tavoin tarkoituksenmukaisesti kayttaa asuntotonttina tai virkistysalueena, keske-
33962: ja vaikkei tämä osa, mikäli on kysymys nään tässä luetellussa järjestyksessä. Edellä
33963: 5 § : ssä mainitusta tilasta, täyttäisi sano- olevan mukaan määräytyvässä kussakin eri
33964: tussa lainkohdassa viljelmälle asetettuja ryhmässä asetetaan samaan ryhmään kuulu-
33965: vaatimuksia. vista määräosista tai määräaloista muita
33966: Alueen erottaminen 1 momentissa mainit- edelle ne, joiden tiloiksi muodostamisella
33967: tuun tarkoitukseen voidaan sallia vain edel- elinkeino- tai talouselämän tahi yhteiskun-
33968: lytyksellä, ettei jäljelle jäävien tilusten käyt- nallisten näkökohtien kannalta taikka muista
33969: tämistä vaikeuteta enemmän kuin on vält- sellaisista syistä on huomattavasti suurempi
33970: tämätöntä, ja ettei kysymyksessä olevaan merkitys. Siinä tapauksessa, ettei kysymys
33971: tarkoitukseen käytetä tuottokykyisiä viljel- ole mainitulla perusteella ratkaistavissa, mää-
33972: tyjä tai viljelyskelpoisia tiluksia, mikäli ti- rätään keskinäinen järjestys arpomalla, joka
33973: lalle kuuluu muunlaatuisia tarkoitukseen so- on toimitusinsinöörin suoritettava.
33974: pivia tiluksia tai sellaisia katsotaan olevan Jollei jotakin erottamista voida 1 momen-
33975: paikkakunnalla saa ta vissa. tin mukaan toimittaa, ei se kuitenkaan saa
33976: estää keskinäisessä järjestyksessä jäljempänä
33977: 7 §. seuraavan erottamisen toimittamista, mikäli
33978: Teollisuus- tai liiketarpeisiin tahi asunto- siihen ei ole muuta estettä.
33979: tontiksi käytettävän tilan tulee olla alaltaan
33980: vähintään sellainen, että sitä voidaan ra- 10 §.
33981: kentamista koskevien säännösten mukaan Osittamisen yhteydessä on toimitusmiesten
33982: käyttää rakentamiseen. . tutkittava, ovatko tässä laissa säädetyt edel-
33983: Mitä edellä on säädetty, ei koske sellai- lytykset tilan osittamiselle olemassa, ja an-
33984: sen alueen erottamista, joka on tarkoitettu nettava siitä päätös ennen varsinaisiin osit-
33985: käytettäväksi ennestään olevan tilan lisä- tamistoimiin ryhtymistä.
33986: alueena. Jos haetun tai pyydetyn osittamistoimi-
33987: 8 §. tuksen suorittaminen 1 momentissa maini-
33988: Erillään tilan muista tiluksista sijaitseva tulla päätöksellä kokonaisuudessaan kielle-
33989: palsta, saari tai muu alue, joka ei ole ti- tään ja toimitus jätetään sikseen, on muu-
33990: lalle tarpeellinen maa- tai metsätalouden toksenhausta voimassa, mitä siitä on sikseen
33991: tahi kalastuksen harjoittamista varten, taikka jätettyyn toimitukseen nähden jakolaissa
33992: jota ei voida tilan yhteydessä taloudellisesti (604/51) säädetty.
33993: 103 E 41/56
33994: 1646 IX,9s. - Tilan osittamisen edellytykset.
33995:
33996:
33997: Milloin 9 §: ssä tarkoitetussa tapauksessa 14 §.
33998: jonkin määräosan tai määräalan erottami- Tämän lain säännökset eivät koske ositta-
33999: nen kielletään ja tätä koskevaan toimitus- misen suorittamista tilalla, joka kokonaan
34000: miesten päätökseen ilmoitetaan tyytymättö- tai olennaiselta osaltaan sijaitsee alueella,
34001: myyttä, on toimitusinsinöörin alistettava jolle on vahvistettu rakennussuunnitelma.
34002: asia maanjako-oikeuden ratkaistavaksi. Tämä laki ei aiheuta muutosta siihen,
34003: Jos toimitusmiesten päätös, millä ositta- mitä on säädetty osittamisesta alueella, jolle
34004: minen on määrätty suoritettavaksi, on tehty on vahvistettu rakennussuunnitelma tai
34005: äänestyksen jälkeen vastoin toimitusinsinöö- määräyksiä alueen käyttämisestä.
34006: rin mielipidettä, on toimitusinsinöörin alis-
34007: tettava asia maanmittauskonttorin tutkitta-
34008: vaksi. Maanmittauskonttori voi muissakin 15 §.
34009: tapauksissa määrätä, että osittamisen edelly- Milloin ulosmitattujen kiinteistöjen luet-
34010: tyksiä koskeva toimitusmiesten päätös, mi- teloon on tehty merkintä lainan myöntämi-
34011: käli osittaminen määrätään suoritettavaksi, sestä erottamattoman määräalan ostajalle ja
34012: on alistettava maanmittauskonttorin tarkas- tämä merkintä lain mukaan tuottaa lainan
34013: tettavaksi. antajalle oikeuden erotuttua määräala itse-
34014: Edellä 4 momentissa tarkoitettua alistusta näiseksi tilaksi ja lainan vakuudeksi pantti-
34015: käsitellessään on maanmittauskonttorin, jol- oikeuden määräalasta muodostettuun tilaan,
34016: lei se katso voivansa hyväksyä toimitusmies- saadaan erottaminen toimittaa tämän lain
34017: ten päätöstä, alistettava asia maanjako-oikeu- säännösten estämättä.
34018: den ratkaistavaksi.
34019:
34020: 11 §.
34021: 3 luku.
34022: Jollei toimitusmiesten 10 §: n mukaan
34023: antama päätös ole valituksen tai alistuksen Erinäisiä säännöksiä.
34024: johdosta ollut maanjako-oikeuden tai maan-
34025: 16 §.
34026: mittauskonttorin tutkittavana, on maanmit-
34027: Kun on lainvoimaisosti ratkaistu, ettei
34028: tauskonttorin toimitusta tarkastaessaan sa-
34029: määräalaa voida muodostaa tilaksi, on sitä
34030: malla tutkittava, onko toimitus voinut tämän
34031: koskeva luovutus rauennut.
34032: lain mukaan tapahtua. Sama velvollisuus
34033: Jos tilan tai tilojen määräosien omistajat
34034: on maanjako-oikeudella, milloin toimitus
34035: ovat sopineet tilan tai tilojen jakamisesta
34036: muutoin kuin 10 §: n mukaisessa järjestyk-
34037: määrättyjen rajojen mukaan, on myös täl-
34038: sessä on joutunut sen käsiteltäväksi.
34039: lainen sopimus rauennut, sitten kun on lain-
34040: Jos maanmittauskonttori 1 momentissa
34041: voimaisosti ratkaistu, ettei sopimuksen edel-
34042: mainitussa tarkastuksessa katsoo, ettei toi-
34043: lyttämää lohkomista voida toimittaa.
34044: mitusta olisi saanut suorittaa, on sen alis-
34045: tettava as1a maanjako-oikeuden ratkaista-
34046: vaksi. 17 §.
34047: 12 §. Jos osittaminen evätään tämän lain no-
34048: Asian alistamisesta maanjako-oikeuteen jalla, suoritetaan toimitusinsinöörin palkkio
34049: sekä valituksen tai alistuksen käsittelystä valtion varoista. Muut toimituskustannukset
34050: on voimassa, mikäli tämän lain säännöksistä on maanomistajan suoritettava.
34051: ei muuta johdu, mitä jakolaissa on säädetty. Siinä tapauksessa, että useammista määrä-
34052: Maanjako-oikeuden 10 tai 11 §: n mukaan osista tai määräalueista jonkin tai joidenkin
34053: antamaan päätökseen ei saa hakea muu- erottaminen kielletään, on tästä aiheutuvista
34054: tosta. kustannuksista voimassa, mitä 1 momentissa
34055: 13 §. on säädetty.
34056: Edellä 10 § :n 1 momentissa mainittua
34057: tehtävää lohkomisessa suoritettaessa on toi- 18 §.
34058: mitusmiehinä toimitusinsinöörin ohella py- Tässä laissa tarkoitetuissa asioissa ovat
34059: rittävä käyttämään joko kahta maanmittaus- maanjako-oikeudelle annetut asiakirjat ja
34060: toimituksia varten valittua uskottua miestä maanjako-oikeuden päätös vapaat leimamak-
34061: tai kahta asutuslautakunnan jäsentä. suista.
34062: IX,9s. - Sävelä ym. 1647
34063:
34064: 19 §. Jos tilan maaraosa myydään tämän lain
34065: Tämän lain täytäntöönpanoa koskevat voimaantulon jälkeen pakkohuutokaupalla
34066: tehtävät on hoidettava ja muutoksenhaku- sellaisen saamisen suorittamiseksi, jonka va-
34067: asiat käsiteltävä kiireellisesti. kuutena määräosa on ennen sanottua ajan-
34068: Kun tämän lain täytäntöönpanoa hoita- kohtaa syntyneen panttioikeuden perusteella,
34069: vat viranomaiset tilaavat muilta viranomai- ei tämän lain säännöksiä osittamisen edelly-
34070: silta todistuksia tai muita asiakirjoja, on ne tyksistä sovelleta sanotun määräosan erot-
34071: annettava kiireellisesti. tamisessa.
34072:
34073: 20 §. 23 §.
34074: Tila, jolla on ennen tämän lain voimaan- Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettu
34075: tuloa toimitettu väliaikainen halkominen tai halkomis- tai lohkomistoimitus saadaan myös
34076: sovintojako, saadaan tämän lain säännösten siinä tapauksessa, ettei se perustu määrä-
34077: estämättä osittaa sen suuruisiin osiin, kuin osan tai määräalan saantoon, toimittaa tä-
34078: tila on väliaikaisessa halkomisessa tai sovin- män lain säännösten estämättä.
34079: tojaossa jaettu.
34080: 24 §.
34081: 21 §. Lainvoiman saanutta maanmittaustoimi-
34082: Sopimus, joka tämän lain voimaantulon tusta älköön purettako sillä perusteella, että
34083: jälkeen tehdään tilan sovintojaosta, on mi- se on tämän lain vastainen.
34084: tätön.
34085:
34086: 22 §. 25 §.
34087: Ennen tämän lain voimaantuloa omistettu Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
34088: tilan määräosa samoin kuin tilasta ennen meenpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
34089: tämän lain voimaantuloa luovutettu taikka tuksella.
34090: perinnön, testamentin tai osituksen kautta
34091: saatu määräala voidaan tämän lain sään- 26 §.
34092: nösten estämättä muodostaa halkomalla tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
34093: lohkomaHa tilaksi. kuuta 195 .
34094:
34095: Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1955.
34096:
34097: Arvo Sävelä. Artturi Koskinen.
34098: Matti Lepistö. Juho Karvonen.
34099: Mikko Hult. Kalle Kauhanen.
34100: 1648
34101:
34102: IX,99.- Lak.al. N:o 84.
34103:
34104:
34105:
34106:
34107: Pusa: Ehdotus laiksi valtion maan käyttämisestä ja maan
34108: pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin.
34109:
34110:
34111: E d u s kun n 'alle.
34112:
34113: Hallitus on antanut v. 1955 valtiopäiville väksi. Samasta syystä olisi säädettävä, että
34114: esityksen n: o 33 laiksi valtion maan käyttä- yksityisten henkilöiden omistamista tiloista
34115: misestä ja maan pa:kkolunastamisesta maan- olisi pakkolunastettava kaikki maatalous- ja
34116: käyttölain tal!koituksiin. Tämän 1ain sään- maatalouskelpoinen maa, mikä ylittää 100
34117: nökset ovat niin tu1kinnanvaraisia, että nii- peltohehtaarin alan. Edelleen olisi säädet-
34118: den avulla maan saaminen asutustarkoituk- tävä, että yli 100 ha ilmsvullista metsämaata
34119: siin muodostuu hitaaksi, monimutroaiseksi ja oleva yksityisen omistama metsäala olisi
34120: lmlliiksi. Sitä paitsi niiden avulla ei saada pa:rokolunastettava pienempien tilojen samoin
34121: riittävästi maata sieltä, missä on yhtiöiden kuin muodostettavien tilojen metsämaan tar-
34122: ja suurtilojen omistuksessa olevaa asutuk- peen tyydyttämistä varten. Yhtiöiltä olisi
34123: seen sopivaa maata. S·envuoksi olisi lain palkkolunastettav'a metsämaata niiden maista
34124: säännöksiä sikäli selvennettävä, että maan tai niiden maiden läheisyydessä yksityis-
34125: hankkiminen asutustarkoituksiin johtaa no- maille muodostettujen tilojen metsämaan
34126: peasti ja ilman rettelöitä tuloikseen. Sitä tarpeen tyydyttämistä varten.
34127: varten olisi laissa säädettävä, että yhtiöiden Esittämilläni perusteilla ehdotan,
34128: omistama maatalous- ja maatalouskelpoinen
34129: maa kokonaisuudessaan on pa1ffiolunastet- että Eduskunta hyväksyisi seuroo-
34130: tava valtiolle asutustarkoitulksiin käytettä- van lakiehdotuksen:
34131:
34132:
34133:
34134:
34135: Laki
34136: valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain
34137: tarkoituksiin.
34138: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
34139: määrätyllä tavalla, säädetään:
34140:
34141: 1 luku. kolunastetaan kai·kki yli 100 ha peltoa oleva
34142: viljelty ja viljelyskelpoinen maa sekä yli
34143: Maan ja etuuksien hankkiminen. 100 ha kasvullista metsämaata oleva metsä-
34144: 1 §. maan ala.
34145: Jollei pa1vana ........ kuuta 195. Yhtiöiden metsämaasta pakk:oluna:stetaan
34146: annetun maankäyttölain ( 1 ) tarkoituk- niiltä lunastetuille alueille muodostettujen
34147: siin ole ( poist.) riittävästi käytettävissä tilojen metsämaan tarpeen tyydyttämistä
34148: (poist.) maata, (poist.) pa:kkolun:astetaan varten tarvittava metsäialue.
34149: asutustarkoituksiin kJai~ki yhtiöiden omista- Lisä;ksi (poist.) pakkolunastetaan rappio-
34150: mat ma:atalouskelpoiset ja viljelyksessä ole- tiloista, tilakeinottelijain sekä eräin edelly-
34151: vat maat ra:kennuksineen. (Poist.) tyksin myös muiden omistamista maista
34152: Yksityisen omistamasta viljelysti1asta pak- maata.
34153: IX,99. - Pusa. 1649
34154:
34155: Valtion maalla tarkoitetaan tässä laissa 2-59 §.
34156: kaikkea valtion omistamaa maata, lukuun- (Kuten hallituksen esitY'ksessä huomioon
34157: ottamatJta vakaalla asukasoikeudella hallit- ottaen :kuitenkin 1 § :n muutoksista aiheutu-
34158: tuja kruununtaloja ja niiden osia sekä val- vat muutokset).
34159: tion virkataloja.
34160:
34161:
34162: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1955.
34163:
34164: E. Pusa.
34165: 1650
34166:
34167: IX,1oo. - Lak.al. N:o 85.
34168:
34169:
34170:
34171:
34172: Kyttä ym.: Ehdotus maankäyttölaiksi.
34173:
34174:
34175: E d u s k u n n a 11 e.
34176:
34177: Hallituksen esitys n: o 32 maankäyttölaiksi kimista asutettaville, koskee vain maaseudun
34178: sekä siihen liittyviksi eräiksi muiksi laeiksi haja-asutusta.
34179: tarkoittaa asutustoimintaa koskevan lainsää- Lakiehdotuksen 2 §: n mukaan maankäyt-
34180: dännön uudistamista ja täydentämistä nor- tötoiminnalla pyritään suorittamaan myös
34181: maaliajan tarpeita vastaavaksi. Verrattuna tilusjärjestelyjä. Kun tässä kuitenkin on
34182: maanhankintalain monessa suhteessa epämää- kysymys maanmittaushallituksen toimialaan
34183: räisiin ja siksi myös tulkinnanvaraisiin sekä kuuluvista toimenpiteistä, on se paikallaan
34184: omistusoikeuden oikeussuojaa heikentäviin jättää pois maankäyttölaista poistamalla pu-
34185: säännöksiin on esityksen katsottava merkitse- heena olevasta pykälästä tätä tarkoittava
34186: vän parannusta nykyiseen asutuslaisäädän- lausuma.
34187: töön. Eräissä suhteissa allekirjoittaneet kui- Lakiehdotuksen 3 § koskettelee ohjelma-
34188: tenkin pitävät välttämättömänä ehdottaa luontoisesti kysymyksiä, jotka liittyvät valta-
34189: muutoksia. kunnan- ja aluesuunnitteluun. Kun lakiehdo-
34190: Hallituksen esityksen mukaan maankäyttö- tukseen sisällytetyt, tällaista suunnittelua
34191: lain soveltamisala on rajoitettu siten, ettei kO\Skevat säännökset, sen mukaan kuin jäljem-
34192: laki koske alueita, joille on vahvistettu ase- pänä esitetään, ovat puutteellisesti harkittuja
34193: makaava tai rakennussuunnitelma tahi ase- ja epäkypsiä ja ne sen vuoksi on jätettävä
34194: makaavan takaiset määräykset. On kuitenkin pois säädettävästä maankäyttölaista, on myös
34195: ilmeistä, ettei tällä rajoituksella päästä tu- mainittu 3 § tarpeettomana poistettava.
34196: lokseen, johon sillä on pyritty, nimittäin Lakiehdotuksen 9 §: n 4 momenttiin on
34197: maankäyttölain ja rakennuslain soveltamis- otettu säännös, jonka mukaan voidaan kaik-
34198: alojen määräämiseen. On lisäksi katsottava kialla maassa maan laadusta, syrjäisestä
34199: tarkoitustaan vastaamattomaksi ja suoras- asemasta tai luonnonsuhteista johtuvat vilje-
34200: taan vahingolliseksikin, että mruankäyttötoi- lysmahdollisuuksien heikkoudet viljelystilaa
34201: mikunnat ryhtyisivät suorittaman asutustoi- muodostettaessa korvata antamalla metsä-
34202: mintaa sillä kaupunkien ja kauppaloiden maata vastaavasti enemmän. Täten on maan-
34203: alueella, jota eivät koske edellä sanotut mää- hankintalaissa alueellisesti rajoitettuna sovel-
34204: räykset. Sen vuoksi on tarpeen rajoittaa lettu periaate yleistetty säännöksi, joka on
34205: uuden asutuslainsäädännön soveltamisala kos- varsin arveluttava sen vuoksi, että se hou-
34206: kemaan varsinaista maaseutua, lähtien sa- kuttelee sellaistenkin alueiden viljelykseen
34207: malla siitä, että asutustoimintaa kaupunkien ottamiseen, joilla ei lainkaan voida harjoit-
34208: ja kauppaloiden alueella on suoritettava so- taa kannattavaa mruataloutta. Sen vuoksi
34209: veltaen siitä rakennuslakiin otettavia sään- olisi puheena oleva säännös poistettava laki-
34210: nöksiä. Siksi on lakiehdotuksen 1 § : ssä to- ehdotuksesta.
34211: dettava, että laki tarkoittaa asutustoimintaa Lakiehdotuksen 17 §: stä voidaan havaita,
34212: maalaiskunnissa. Samasta syystä ja kun taaja- että maankäyttölaissa tarkoitetaan luopua
34213: asutusten muodostaminen maaseudulle myös siitä maanhankintalaissa eram varauksin
34214: tarkoituksenmukaisimmin tapahtuu raken- noudatetusta periaatteesta, että lisämaan
34215: nuslakiin otettavien säännösten turvin, on antamisella ei saa muuttaa tilan tilatyyppiä.
34216: samassa pykälässä tarpeen todeta, että se On kuitenkin lähdettävä siitä, että jos salli-
34217: maankäyttölain nojalla tapahtuva asutustoi- taan esim. asuntotilan muodostaminen vilje-
34218: minta, joka tarkoittaa vain asuntojen hank- lystilaksi, lisämaan antaminen menettää var-
34219: IX,l,OO. - Kyttä ym. 1651
34220:
34221: sinaisen tarkoituksensa. Siksi on pykälään ehdotus, jos korjausta tähän säännökseen ei
34222: lisättävä rajoitus, joka estää tilatyypin saada aikaan, on kokonaan hylättävä.
34223: muuttamisen lisämaan antamisella. Lakiehdotuksen 28 §: n 2 momentin mer-
34224: Lakiehdotuksen 25 § : n säännös siitä, että kitystä on hallitus esitystä antaessaan tusc
34225: maan hakijoiden keskinäisestä etuoikeusjär- kin harkinnut. Siinä määrin tässä momen-
34226: jestyksestä voitaisiin säätää asetuksella, on tissa ehdotettu äänestysmenettely poiklwaa
34227: epätyydyttävä siinä, että sen mukaan hallin- oikeudenkäymiskaaressa säädetystä ja on
34228: nollisen päätäntävallan piiriin siirrettäisiin käytännössä suorastaan mahdoton. Ehdote-
34229: asia, josta yleisten lainsäädännöllisten pe- tun säännöksen havainnollistamiseksi mainit-
34230: riaatteiden mukaan on säädettävä lailla. takoon, että jos esim. pakkolunastuksen laa-
34231: Tämän vuoksi on pykälää mainitussa suh- juudesta maankäyttötoimikunnassa äänestet-
34232: teessa muutettava. täessä puheenjohtajan ehdotus on 100 ha,
34233: Lakiehdotuksen 26 §: n mukaan asetetaan agronomijäsenen 10 ha ja metsänhoitajajäse-
34234: maankäyttölain toimeenpanoa varten välipor- nen 5 ha, äänestyksen tulos hallituksen esi-
34235: ta:aksi asutuslautakuntien ja maankäyttötoi- tyksen mukaista menettelyä noudattaen on
34236: mikuntien sekä maatalousministeriön välille 100 ha. Menettelyn saattamiseksi tältä
34237: erityiset maankäyttötoimistot. Tällaista jär- osalta järjelli:siin muotoihin olisikin hal-
34238: jestelyä on pidettävä yliorganisationa. Ilmei- lituksen ehdottaman säännöksen asemesta
34239: sesti ei lakiehdotusta valmisteltaessa ole säädettävä noudatettavaksi oikeudenkäymis-
34240: otettu huomioon sitä, että normaaliajan asu- kaaressa äänestämisestä olevia säännöksiä.
34241: tustoiminta tulee olemaan mittasuhteiltaan Lakiehdotuksen 3 lukuun otetut säännök-
34242: paljon vaatimattomampaa kuin maanhan- nökset maankäyttötoiminnan rahoittamisesta
34243: kintalain mukaan tapahtunut asutustoiminta, edellyttävät asutusrahaston säilyttämistä py-
34244: mistä johtuen on haluttu uusittuun asutus- syvänä budjetin ulkopuolisena rahastona.
34245: organisatioon saada maanhankintalain mu- Kun kuitenkin kokemukset budjetin ulko-
34246: kaan asetettuja tarkastustoimistoja vastaa- puolisista rahastoista ovat kielteiset., mikä
34247: vat elimet. Yllä sanotun perusteella ja kun havainto koskee myös asutusrahaston toimin-
34248: valtion virastomenoja ei pidä ilman välttä- taa, ja tällaisten budjetin ulkopuolisten ra-
34249: mätöntä tarvetta paisuttaa, on katsottava hastojen ylläpitäminen lisäksi me11kitsee sitä,
34250: välttämättömäksi luopua maankäyttötoimis- että eduskunta tarpeettomasti luopuu pää-
34251: tojen asettamisesta ja suorittaa asutustoimin- täntä- ja valvontavallastaan, olisikin asutus-
34252: nan järjestely siten, että maankäyttötoimis- toiminnan rahoitus siirrettävä tapahtuvaksi
34253: toille tarkoitetut tehtävät jäävät kuntien valtion tulo- ja menoarvion puitteissa. Tästä
34254: asutuslautakuntien, maankäyttötoimikuntien johtuu, että lakiehdotuksesta on poistettava
34255: ja maatalousministeriön suoritettaviksi, sen 29-33 § ja tästä aiheutuvat korjau'kset teh-
34256: mukaan kuin jäljempänä ehdotetaan. tävä myös muualle puheena olevan hallituk-
34257: Lakiehdotuksen 28 § :n 1 momentin mu- sen esityksen iakiteksteihin.
34258: kaan voidaan maankäyttötoimikunnan jäse- Lrukiehdotuksen 34 § : ssä maatalousminis-
34259: neksi määrätä, paitsi agronomeja, maatalous- teriölle annettua valtaa ostaa maankäyttö-
34260: teknikoita, metsänhoitajia ja metsäteknik- toiminnan kannalta sopivaiksi katsomustaan
34261: koja, myös muita maatilatalout,een perehty- hinnasta valtiolle tämän lain tarkoituksiin
34262: neitä, paikallisia oloja tuntevia henkilöitä. käytettäviksi kiinteistöjä, alueita, oikeuksia,
34263: Ei voi olla mitään epäilystä siitä, että täl- etuuksia, osuuksia, maatalousirtaimistoa ja
34264: lainen säännös, jos sitä käytännössä sovelle- rakennuspuita sekä muuta niihin verratta-
34265: taan, johtaa asutustoiminnan epäterveisiin vaa olisi rajoitettava toiselta puolen siten,
34266: muotoihin ja sinänsä merkitsee maassa, jossa että estettäisiin sellaiset kaupat, joissa osto-
34267: maa- ja metsätalouden ammattimiehiä on hinta ei ole oikeassa suhteessa siihen hin-
34268: näihin tehtäviin aina saatavissa, tietoista ,epä- taan, jonka maatalousministeriö voi periä
34269: pätevyyden palvomista, puhumattakaan siitä, näistä omaisuusarvoista luovuttaessaan ne
34270: että tällainen maatalousministeriölle annettu asutettaville, sekä toiselta puolen siten, että
34271: valta päteyYyden sivuuttamiseen samalla maatalousirtaimiston ostaminen sallittaisiin
34272: merkitsee mahdollisuutta siinä määrin politi- vain tilankauppojen yhteydessä, jolloin irtai-
34273: soida koko maan,käyttölain nojalla suoritet- mistoa käytännössä usein joudutaan sisällyt-
34274: tava asutustoiminta, että puheena oleva laki- tämään kauppaan.
34275: 1652 IX,wo. - Maa.nkäyttölaki.
34276:
34277:
34278: Lakiehdotuksen 5 lukuun sisältyvät sään- Lakiehdotuksen 79 § :ssä tarkoitettujen
34279: nökset maan käytön suunnittelusta merkitse- avustusten myöntämisen perusteista on syytä
34280: vät yritystä ryhtyä suorittamaan puheena säätää lailla. Siksi on tätä tarkoittava kor-
34281: olevaa tehtävää sellaisin voimin, joilla ei sii- jaus tehtävä lakitekstiin.
34282: hen voida katsoa olevan suuriakaan edelly- Lakiehdotuksen 87 § rakentuu sen periaat-
34283: tyksiä, ja lisäksi sikäli puutteellisin mah- teen varaan, että maan saajalle suoritetta-
34284: dollisuuksin, ettei lakiehdotukseen sisälly vaksi määrättävä hinta saattaa olla alempi
34285: sanktioita tällaisessa ,suunnittelussa" aikaan- kuin mikä on siitä luovuttajalle maksettu
34286: saatujen tulosten turvaamiseksi. Tämän hinta, ja että näiden hintojen erotus jää val-
34287: vU6ksi ja kun lisäksi kuntien osuus tässä tion vahingoksi. Tätä periaatetta on pidet-
34288: suunnittelussa lakiehdotuksen mukaan jäisi tävä oikean·a siltä osalta kuin on kysymys
34289: vain lausuntojen antamiseksi, vaikka juuri siitä kansantaloudellisesta vahingosta, jota
34290: kunnallisten viranomaisten aktiivinen osuus syntyy ·esim. suurempia tilakokonaisuuksia
34291: tällaisessa suunnittelutyössä olisi välttämä- pirstottaessa, ja jota vahinkoa ei luonnolli-
34292: tön, ja kun myös kokemukset tähänastisesta sestikaan voida asettaa maan saajien kannet-
34293: aluesuunnittelusta ilman suunnittelun tulos- tavaksi. Kuitenkin täten luotavaan järjes-
34294: ten turvaamista lainsäädäntötoimin ovat telmään sisältyy se vaara, että valtiolle ai-
34295: suureksi osaksi kielteiset, onkin katsottava, heutetaan tarpeettomia menoeriä harjoitta-
34296: että maan käytön suunnittelusta olisi sää- malla asutustoimintaa silloinkin, kun sillä
34297: dettävä erillinen laki. Ilmeisesti tällaisen saatavat tulokset ovat sen aiheuttamiin kus-
34298: lain aikaansaaminen vaatii vielä perusteel- tannuksiin verrattuna suhteettoman pienet.
34299: lista valmistelua, koskapa valtakunnansutm- Siksi on tarpeellisen valvonnan aikaansaami-
34300: nittelukomiteakaan ei katsonut voivansa seksi velvoitettava maatalousministeriö laati-
34301: tehdä asiasta täsmällisiä ehdotuksia. maan sellaiset tilakohtaiset selvitykset, joista
34302: 52 §: n tekstiin sisältyvä, erehdyksestä syn- puheena olevat tappiot ja kustannukset sel-
34303: tynyt viittaus lakiehdotuksen 45 § : ään on viävät.
34304: korvattava viittauksena oikeaan pykälään. Lakiehdotuksen 88 §:n säännöstä on pi-
34305: Lakiehdotuksen 59 §: ään on otettu sään- dettävä sikäli epätyydyttävänä, että siinä on
34306: nös, joka oikeuttaa maatalousministeriön asu- sivuutettu se ensisijainen käyttötapa, joka
34307: tusasiainosaston puuttumaan asioihin, jotka tulee olla niillä alueilla, joita ei ole voitu
34308: kuuluvat maanmittaushallitukselle. Jotta hal- käyttää asutukseen, nimittäin alueiden pa-
34309: linnollisia alistussuhteita ei aiheettomasti lauttaminen luovuttajalle. Siksi on pykälää
34310: muutettaisi, on sanottu pykälä poistettava. tässä suhteessa muutettava.
34311: laki tekstistä. Myös lakiehdotuksen 89 § :ää on täyden-
34312: Lakiehdotuksen 66 § :n periaatetta, jonka nettävä samansisältöisellä, palautusve1volli-
34313: mukaan alue voitaisiin rajoituksitta aina har- suuden sisältäväHä säännöksellä.
34314: kinnan mukaan heti myydä asutettavalle, on Lakiehdotuksen 107 §:n säännös maan-
34315: pidettävä arveluttavana. Onkin paikallaan käyttöviranomaisten vallasta siirtää tehtä-
34316: lähteä siitä, että alueesta on, eräitä laissa viään yksityisille järjestöille on pidettävä
34317: mainittuja erikoistapauksia lukuunottamatta, oikeusturvallisuuden kannalta erittäin arve-
34318: aina tehtävä hallintasopimus. luttavana. Kun se rauhanajan asutustoimin-
34319: Lakiehdotuksen 75 §: n 1 momentin sään- nassa on lisäksi täysin tarpeeton, on se pois-
34320: nös merkitsee maankäyttöviranomaisten huo- tettava lakiehdotuksesta.
34321: lenpidon siirtämistä aloille, joilla tehtävät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
34322: kuuluvat muille valtion viranomaisille. Jotta
34323: hallinnollisia alistussuhteita ei tässäkään tar- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34324: peettomasti muutettaisi, on puheena oleva lakiehdotuksen:
34325: momentti poistettava lakiehdotuksesta.
34326: IX,lDD. - Kyttä ym, 1653
34327:
34328:
34329:
34330:
34331: Maankäyttö 1a ki.
34332: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
34333:
34334: 1 luku. 6 §.
34335: Yleiset säännökset. (1-4 mom. kuten hallituksen esityksen
34336: 8 § :n 1-4 mom.)
34337: 1 §. ( 5 mom. kuten hallituksen esityksen 8 § : n
34338: Maaseudun väestön toimeentulomahdolli- 6 mom.)
34339: suuksien ja asunto-olojen parantamista var-
34340: ten maalaiskunnissa harjoittaa valtio maan 7 §.
34341: tavkoituksenmukaista käyttöä edistävää toi- (1-3 mom. kuten hallituksen esityksen
34342: mintaa niiden Suomen kansalaisten hyväksi, 9 §:n 1-3 mom.)
34343: jotka haluavat jatkuvasti saada toimeen- ( 4--5 mom. kuten hallituksen esityksen
34344: tulonsa kokonaan tai pääasiallisesti maatila- 9 § :n 5-6 mom.)
34345: taloudesta tai kala:stuksesta taikka tarvitse-
34346: vat asunnon maaseudulla haja-asutusalueilla 8 §.
34347: tai tämän lain nojalla perustettavissa maa- Asuntoviljelystilaan liitetään niin paljon
34348: taloudellisissa ryhmäasutuksissa ja joiden maatalous- ja maatalouskelpoista maata kuin
34349: tukeminen on taloudellisesti tarpeellista ja 6 § : ssä mainitun erikoismaatalouden har-
34350: yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmrukaista. joittamisen tai asumkaan toimeentulon kan-
34351: nalta harkitaan tarpeelliseksi, ei kuitenkaan
34352: 2 §. enempää kuin että maa, tarkoituksenmukai-
34353: Edellä 1 § : ssä tarkoitetulla maankäyttö- simm~ksi maatalousmaan käyttölajeiksi saa-
34354: toiminnalla muodostetaan itsenäisiä elinkel- tettuna, vastaa neljää muunnettua pelto-
34355: poisia tiloja sekä pyritään säilyttämään maa hehtaaria. Mikäli erityiset syyt niin vaati-
34356: ja asunto sanotuissa lainkohdissa mainittu- vat, voidaan asuntoviljelystilaan kuitenkin
34357: jen henkilöiden hallussa sekä parantan1aan liittää edellä mainittua jonkin verran suu-
34358: jo olevien tilojen edellytyksiä !kannattavan rempi .tilusala.
34359: maatilatalouden harjoittamiseen viljelyksiä Mikäli metsämaan liittäminen asuntovilje-
34360: lisäämällä, lisäalueita antamalla ja elinkel- lystilaan on mahdollista ja tarkoituksenmu-
34361: vottomia viljelmiä yhdistämällä. kaista, liitetään sitä yleensä enintään niin
34362: paljon, että metsä vuosittain tuottaa tilan
34363: 3 §. kotitarvepuun kulutusta vastaavan määrän
34364: Tämä laki ei koske Ahvenanmaan maa- puuta.
34365: kuntaa. 9 §.
34366: 4 §. Kalastustilaan liitetään enintään sellainen
34367: Tämän lain tarkoituksiin ostetaan maata vesialue tai osuus veteen, jota paikalliset
34368: vapaaehtoisilla kaupoilla sekä käytetään se olosuhteet ja avomerikalastuksen mahdolli-
34369: maa, joka, sen mukaan kuin siitä erikseen suudet huomioon ottaen on ammattimaisen
34370: säädetään, on hankittu tämän lain tarkoi- kalastuksen harjoittamiseksi pidettävä vält-
34371: tuksiin. tämättömänä, sekä asuntoviljelystilaa vas-
34372: 5 §. taava maa-ala ja muut maataloude:lliset etui-
34373: Tämän lain nojalla perustetaan viljelys-, suudet siten, että keskikokoinen perhe voi
34374: kalastus- ja asuntotiloja, asuntotontteja, yh- paikallisten liikenne- ja maatalousolojen tar-
34375: teismetsiä ja yhteislaitumia, ·annetaan lisä- joamien edellytysten perusteella saada ka-
34376: aluetta, etuutta ja yhteiseen veteen osuutta lastukse.sta ja tilan tuotosta ainakin pää-
34377: sekä muodostetaan muita tarpeellisia alueita. asiallisen toimeentulonsa.
34378: Erityisistä syistä perustetaan myös asunto- Erityisistä syistä voidaan kalastustilaan
34379: viljelystiloja sen mukaan kuin 6 § : n 2 mo- liittää metsämaata enemmän kuin 1 momen-
34380: mentissa säädetään. tissa on sanottu, ei kuitenkaan enempää kuin
34381: 104 E 41/56
34382: 1654 IX,100. - Maankäyttölaki.
34383:
34384:
34385: samalle paikalle perustettavalle viljelystilalle räosaa siitä, alueella sekä maa- että vesi-
34386: voitaisiin antaa. Milloin metsämaata anne- aluetta ja asutustilalla 7-9 ja 10 §: ssä mai-
34387: taan viljelystilalle tulevaa metsämaata vas- nittua tilaa sekä 15 §: ssä tarkoitettua lisä-
34388: taava määrä, voidaan metsämaata antaa myös aluetta.
34389: osuutena yhteismetsään noudattaen vastaa-
34390: vasti 7 §: n 4 momentin säännöksiä. 19 §.
34391: Maata ja luottoa annetaan 1 §: ssä mmm-
34392: 10-14 §. tulle henkilölle, jonka olosuhteet ja henkilö-
34393: (Kuten 12-16 § hallituksen esityksessä.) kohtaiset ominaisuudet ovat sellaiset, että
34394: hänen tukemistansa maata ja luottoa anta-
34395: 15 §. malla on maankäyttötoiminnan kannalta pi-
34396: Viljelys-, asuntoviljelys-, kalastus- tai dettävä tarkoituksenmukaisena.
34397: asuntotilaksi katsottavaan ti,laan on pyrit- Useammalle 1 momentissa tarkoitetulle
34398: tävä, milloin se on tarpeellista ja tarkoituk- henkilölle yhteisesti voidaan, milloin maa-
34399: senmukaista, hankkimaan lisäaluetta sekä talousministeriö kussakin tapauksessa siitä
34400: 12 §: n 1 momentissa tarkoitettuja alueita ja erikseen päättää, antaa maata sekä maan-
34401: osuuksia. Lisäaluetta annetaan enintään niin ostolainoja sen mukaan kuin niistä erikseen
34402: paljon, että tilasta muodostuu tämän lain säädetään. Aviopuolisoista on maata ja luot-
34403: säännöksiä vastaava saman tyyppinen tila. toa annettaessa kuitenkin voimassa, mitä
34404: Metsämaan antamisesta lisäalueena viljelys- yksityisestä henkilöstä on säädetty.
34405: tai kalastustilaksi katsottavaan tilaan on Kunnille, yhtiöille, osuuskunnille ja muille
34406: vastaavasti voimassa, mitä 7 §: n 4 momen- yhteisöille voidaan myöntää lainoja sen mu-
34407: tissa ja 9 §: n 2 momentissa on säädetty. kaan, kuin siitä erikseen säädetään.
34408: Erityisistä syistä voidaan lisäaluetta,
34409: osuutta yhteismetsään sekä 14 §:n 1 momen-
34410: tissa tarkoitettuja alueita ja osuuksia hank- 20 §.
34411: kia myös kiinteistön määräalaan. Annetta- (Kuten 22 § hallituksen esityksessä.)
34412: van lisäalueen koosta olkoon soveltuvin osin
34413: noudatettavana, mitä 1 momentissa on sää-
34414: detty. 21 §.
34415: Edellä 15 §: ssä tarkoitetun lisäalueen ja
34416: 16 §. -osuuden antamisesta on soveltuvin osin voi-
34417: Milloin tiloja tai alueita ei voida sellaisi- massa, mitä 20 § :ssä on säädetty.
34418: naan tai lisäaluetta ja etuuksia antamalla
34419: tarkoituksenmukaisesti käyttää, voidaan ne,
34420: mikäli edellytykset siihen tämän lain mukaan 22 §.
34421: ov,at olemassa, kokonaan tai osittain muihin Maata ja luottoa voidaan, milloin se on
34422: tiloihin tai alueisiin liittämällä muodostaa tarkoituksenmukaista, antaa 19 §: n 1 mo-
34423: 6 §: ssä tarkoitetuiksi tiloiksi ja alueiksi. mentin, 20 §: n 1 ja 2 momentin sekä 21 §: n
34424: säännösten estämättä henkilölle, joka luovut-
34425: 17 §. taa tai kiinteistönluovutuksen tekemisestä
34426: Tämän lain mukaiset tilat on tilusten si- säädetyssä muodossa sitoutuu luovuttamaan
34427: joituksen kannalta muodostettava mahdolli- omistamansa tilan tai määräalan valtiolle
34428: simman tarkoituksenmukaisiksi. tämän lain tarkoituksiin.
34429: Viljelys-, asuntoviljelys- ja kalastustilaan Maatalousministeriö voi pätevistä syistä
34430: saa kuulua enintään kolme sekä asuntotilaan yksittäistapauksissa päättää, että myös inva-
34431: ja lisäalueeseen enintään kaksi palstaa, jol- lidille saadaan 1 momentissa mainittujen
34432: lei paikallisten jako-olojen vuoksi ole välttä- lainkohtien estämättä antaa maata ja luottoa.
34433: mätöntä antaa tilaan useampia palstoja.
34434: Asuntotontti saa käsittää vain yhden palstan.
34435: 23 §.
34436: 18 §. Maan hakijoitten keskinäisestä etuoikeus-
34437: Tässä laissa tarkoitetaan tilalla maarekis- järjestyksestä maata ja lainaa annettaessa
34438: teriin merkittyä tilaa, kiinteistöllä myös mää- säädetään asetuksella.
34439: IX,100. - Kyttä ym. 1655
34440:
34441: 2 luku. 4 luku.
34442: Toimielimet. Menettely alueita muodostettaessa ja itsenäi-
34443: seksi tilaksi e1·otettaessa.
34444: 24: §.
34445: Tämän lain toimeenpanon ylin johto ja 30-31 §.
34446: valvonta kuuluu maatalousministeriölle. Pai- (Kuten 48-49 § hallituksen esityksessä.)
34447: kallisina toimieliminä ovat asutuslautakun-
34448: nat.
34449: Tarpeen mukaan asetetaan maankäyttö- 32 §.
34450: toimikuntia. (1 mom. kuten 1 mom. hallituksen esityk-
34451: sen 50 § :ssä.)
34452: 25 §. Kun on todettu, mitä tiloja ja alueita
34453: Maankäyttötoimikunnassa on puheenjoh- käyttösuunnitelma tulee koskemaan, kutsutta-
34454: taja ja kaksi jäsentä, jotka maatalousminis- koon ne, jotka haluavat saada sanotulta
34455: teriö määrää. Puheenjohtajalla tulee olla alueelta lisäaluetta, osuutta tai etuutta, kat-
34456: pätevyys, joka vaaditaan maanmittausinsi- selmustoimituksen alkukokoukseen kuulutuk-
34457: nöörin virkaan. Jäsenistä toisen tulee olla sella, joka on julkaistava kunnan ilmoitus-
34458: agronomi tai maatalousteknikko ja toisen taululla ja enintään kahdessa paikkakunnalla
34459: metsänhoitaja tai metsäteknikko. yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Jäljen-
34460: Jos puheenjohtaja ja jäsenet ovat eri nös kuulutuksesta on lähetettävä maatalous-
34461: mieltä asian ratkaisemisessa, noudatettakoon, ministeriölle.
34462: mitä oikeudenkäymiskaaren 23 luvussa on
34463: säädetty äänestämisestä tuomiota tehtäessä. 33 §.
34464: Puheenjohtajalla on oikeus maankäyttötoi- (Kuten 51 § hallituksen esityksessä.)
34465: mikunnan puolesta suorittaa teknillisiä teh-
34466: täviä. 34 §.
34467: Maankäyttötoimikunta voi maatalousminis- Jollei yhteismetsän perustamista koskevaa
34468: teriön suostumuksella käyttää asiantuntijoita. toimitusta voida viivytyksettä tehdä 33 §: n
34469: Maankäyttötoimikunnan puheenjohtajan ja 1 momentissa mainitussa katselmustoimituk-
34470: jäsenet määrää valtioneuvosto. sessa, voidaan tiloja koskeva toimitus muilta
34471: osin saattaa loppuun ja jättää yhteismetsän
34472: 26 §. perustaminen eri toimituksessa tapahtuvaksi.
34473: Maankäyttötoiminnan rahoituksesta sää- Tiloja koskevassa katselmustoimituksessa ar-
34474: detään lailla. vioitakoon kuitenkin alustavasti, monenko
34475: kiintokuutiometrin suuruista vuotuista tuot-
34476: toa vastaava osuus kullekin yhteismetsän
34477: osakkaaksi tulevalle tilalle olisi annettava.
34478: 3 luku. Yhteismetsäosuuden suuruus määrätään lo-
34479: Maan ja etuuksien ostaminen. pullisesti yhteismetsää koskevaa käyttösuun-
34480: nitelmaa vahvistettaessa.
34481: 27 §. (2-3 mom. kuten 2-3 mom. hallituksen
34482: Maatalousministeriö ostaa maankäyttötoi- esityksen 52 §: ssä.)
34483: minnan kannalta edulliseksi katsomastaan Kukin tila tai alue on sille annetun yhteis-
34484: hinnasta ja huomioonottaen sen, ettei val- metsäosuuden hinnan ja sen koron ma~sami
34485: tiolle aiheudu asutustoiminnasta kustannuk- sesta panttina ja saadaan sanottu hinta kor-
34486: sia, jotka ovat epäsuhteessa asetustoimin- koineen ottaa tilasta tai alueesta riippumatta
34487: nasta saatuun hyötyyn, kiinteistöjä, alueita, siitä, kuinka kauan ne ovat olleet maksa-
34488: oikeuksia ja etuuksia. matta, samalla etuoikeudella, kuin kiinteis-
34489: Kiinteistön kaupan yhteydessä voidaan os- töstä menevistä julkisoikeudellisista suorituk-
34490: taa valtiolle myös maatalousirtaimistoa. sista on säädetty. Tätä panttioikeutta koske-
34491: Kauppahinnan maksaa maatalousministeriö van merkinnän tekemisestä kiinteistökiinni-
34492: rahana. tysasiain pöytäkirjaan tai ulosmitattujen
34493: 28-29 §. kiinteistöjen luetteloon säädetään 71 §: n 3
34494: (Kuten 35-36 § hallituksen esityksessä.) momentissa.
34495: 1656 IX,loQ. - :Maankäyttölaki.
34496:
34497:
34498: 35 §. räalan manttaalia määrättäessä tahi korot-
34499: Tilusten tarkoituksenmukaisen sijoituksen taen ennestään olevan tilan manttaalia. Jos
34500: aikaansaamiseksi voidaan jakolain (604/51) erotettavien tilusten arvo on vähäinen ver-
34501: säännöksiä noudattaen suorittaa tilusvaihto. rattuna uuteen tilaan liitettävien muiden
34502: Milloin tilusvaihto edellyttää sopimusta, te- alueiden tahi sen tilan tai määräalan arvoon,
34503: kee sen maankäyttötoimisto valtion puolesta johon tilukset lisäalueena liitetään, voidaan
34504: maankäyttötoimikunnan esityksestä. Tilus- liittäminen toimittaa ottamatta näitä tiluksia
34505: vaihdon suorittaa maankäyttötoimikunta huomioon uuden tilan tai sanotun määräalan
34506: 33 §: n 1 momentissa tarkoitetun katselmus- manttaalia määrättäessä tai korottamatta li-
34507: toimituksen yhteydessä. säainetta saavan tilan manttaalia. Lohkomis-
34508: tai jakokirjaan on tässä momentissa tarkoi-
34509: tetuissa tapauksissa merkittävä kiinteistöt,
34510: 36 §. joille yhteinen alue on kuulunut, ja niiden
34511: Jos viljelystarkoituksiin käytettyyn tilaan osuus siihen.
34512: tai määräalaan lisäaluetta hankittaessa tilus- (7-9 mom. kuten 7-9 moni. hallituksen
34513: ten tarkoituksenmukaisen sijoittamisen katso- esityksen 57 § :ssä.)
34514: taan vaativan, että lisäalueen saajan tila tai
34515: määräala tahi osa niistä siirretään tilusvaih-
34516: dolla toiseen paikkaan, voidaan siinä tapauk- 40 §.
34517: sessa, että lisäalueen saaja suostuu siirtoon, (1 mom. kuten 1 mom. hallituksen esityk-
34518: tilusvaihto suorittaa noudattaen soveltuvin sen 58 § :ssä.)
34519: osin, mitä 53 §: ssä on säädetty. Ennestään tilaan kuulumaton alue voidaan
34520: (2 mom. kuten 2 mom. hallituksen esityk- myös liittää uuteen tilaan tahi käyttää lisä-
34521: sen 54 § :ssä.) alueena noudattaen soveltuvin osin, mitä
34522: 39 §: n 6 momentissa on säädetty kiinteistö-
34523: 37 §. jen yhteisestä alueesta erotettavien sellaisten
34524: (Kuten 55 § hallituksen esityksessä.) tilusten kohdalta, joita ei muodosteta itse-
34525: näiseksi tilaksi.
34526: (3 mom. kuten 3 mom. hallituksen esityk-
34527: 38 §. sen 58 § : ssä.)
34528: Tarpeellinen piirirajan käynti on maan-
34529: käyttötoimikunnan suoritettava 33 § : n 1 mo- 41 §.
34530: mentissa tarkoitetun katselmustoimituksen (Kuten 60 § hallituksen esityksessä.)
34531: yhteydessä noudattaen, mitä siitä on jako-
34532: laissa (604/51) säädetty.
34533: 42 §.
34534: Maankäyttötoimikunnan 51 §: n 1 momen-
34535: 39 §. tissa mainitussa katselmustoimituksessa laa-
34536: (1-5 mom. kuten hallituksen esityksen tima käyttösuunnitelma on julkiluettava ja
34537: 57 §:ssä.) on sen, joka katsoo käyttösuunnitelman Iouk-
34538: Milloin uuteen tilaan tahi lisäalueena en- kaavan oikeuttaan tai etuaan, tällöin tehtävä
34539: nestään olevaan tilaan tai määräalaan liite- muistutuksensa käyttösuunnitelmaa vastaan.
34540: tään kiinteistöjen yhteistä maa- tai vesi- Maankäyttötoimikunta lähettäköön, sen jäl-
34541: aluetta, määrätään manttaali yhteisestä keen kun se on käsitellyt 1 momentin nojalla
34542: alueesta erotettavien tilusten osalta noudat- ehkä tehdyt muistutukset, käyttösuunnitel-
34543: taen vastaavasti, mitä manttaalin määräämi- man maatalousministeriön vahvistettavaksi.
34544: sestä tilaan kuulumattoman alueen kohdalta
34545: 58 § :n 1 momentin mukaan on voimassa, ja
34546: luovuttavien kiinteistöjen manttaalit voidaan 43 §.
34547: jättää muuttamatta. Yhteisestä alueesta ero- Maankäyttötoimikunnalla on tämän lain
34548: tettavat tilukset voidaan liittää uuteen ti- toimeenpanoa varten oikeus saada maan-
34549: laan tahi lisäalueena ennestään olevaan ti- mittauskonttorista laina;ksi tarpeelliset kartat
34550: laan tai määräalaan myös siten, että tilukset ja asiakirjat, joista maankäyttötoimikunta
34551: niitä itsenäiseksi tilaksi muodostamatta ote- valmistakoon toimitusta varten tarpeelliset
34552: taan huomioon uuden tilan tai sanotun mää- otteet ja jäljennökset.
34553: IX,HlO. - Kyttä ym. 1657
34554:
34555: 5 luku. 48 §.
34556: Maatalousministeriön on viipymättä lähe-
34557: Maansaantihakemus ja asuklwmn ottaminen. tettävä ilmoitus 66 §: n 1 momentissa mai-
34558: 44 §. nitusta päätöksestään samoin ikuin asianomai-
34559: (1 mom. kuten 1 mom. hallituksen esi- nen tilusselitelmä ja arviokirja asukkaaksi
34560: tyksen 63 § :ssä.) hyväksytyn kotikunnan asutuslautakunnalle
34561: Lisäainetta, etuutta ja osuutta koskeva ha- hänen tietoonsa toimitettavaksi.
34562: lmmus voidaan myös tehdä 32 § :ssä maini- Asukkaan on kolmenkymmenen pa1van
34563: tussa katselmustoimituksessa alkukokouksessa kuluessa 1 momentissa mainitusta tiedoksi-
34564: tai siinä määrättävänä aikana. Jos hakemus annosta saavuttava sanotussa momentissa
34565: on aikaisemmin jätetty asutuslautakunnalle, tarkoitettuun asutuslautakuntaan tekemään
34566: on se "QJainitussa toimituksessa uudistettava, hallintasopimus tahi, mikäli kauppakirja on
34567: mikäli hakija haluaa hakemustaan jatkaa. määrätty heti tehtäväksi, samassa ajama
34568: ilmoitettava kotikuntansa asutuslautakun-
34569: nalle olevansa ha:lukas tekemään kauppa-
34570: 45 §. kirjan, uhalla, että maansaantihakemus voi-
34571: Asutuslautakunnan on annettava lausun- daan katsoa rauenneeksi.
34572: tonsa hakemuksesta ja, jos hakemus koskee
34573: asutustilan saamista, myös siitä, minkä laji- Jos asukkaaksi hyväksytty voi näyttää pä-
34574: nen tila hakijalle olisi tarkoituksenmukaista tevän esteen, jonka takia hän ei ole voinut
34575: antaa, sekä sen jälkeen lähetettävä hakemus 2 momentissa mainittuna aikana saapua
34576: lausuntoineen maatalousministeriölle. tekemään hallintasopimusta tai ilmoittaa
34577: Edellä 44 §: n 2 momentissa tarkoitetun suostumustaan kauppakirjan tekemiseen,
34578: hakijan haJkemuksesta tulee maankäyttötoi- taikka jos hän luonnonsuhteiden vuoksi on
34579: mikunnan pyytää tarvittaessa lausunto asu- sanottuna aikana ollut estynyt tarkastanuusta
34580: tuslautakunnalta. hänelle annettua asutustilaa tai asunto-
34581: tonttia, voi maatalousministeriö mainitun
34582: ajan kuluessa tai, mikäli asiassa jo suori-
34583: 46 §. tetut toimenpiteet ,eivät ole esteenä, myö-
34584: Käyttösuunnitelman tultua vahvistetuksi hemminkin tehdystä hakemuksesta myöntää
34585: päättäköön maatalousministeriö viipymättä pitennetyn aj.an hallintasopimuksen !tai kaup-
34586: tilan, asuntotontin, alueen, etuuden, osuu- pakirjan tekemiseen.
34587: den, maatalousirtaimiston ja rakennuksen ( 4 mom. kuten 4 mom. hallituksen esityk-
34588: antamisesta hakijalle. sen 67 § :ssä.)
34589:
34590: 47 §. 49 §.
34591: Tehtyään 46 § :ssä tarkoitetun päätöksen Asutuslautakunta tekee asukkaan kanssa
34592: asukkaan ottamisesta tehköön maatalous- hallintasopimuksen määräajaksi, kuitenkin
34593: ministeriö asukkaaksi hyväksytyn kanssa enintään viideksi vuodeksi.
34594: hallintasopimuksen. Milloin maata ·annetaan Hallintasopimuksessa on mainittava alue,
34595: alueelta, jolle on vahvistettu asemakaava, etuudet, osuudet ja rakennukset sekä niille
34596: tai milloin maan saajana on 22 §: n 4 mo- 37 § :n 3 momentissa tarkoitetussa arviokir-
34597: mentissa tarkoitettu yhteisö, älköön kuiten- jassa määrätty kokonaishinta samoin ikuin
34598: kaan tehtäkö hallintasopimusta, vaan myy- maatalousirtaimistolle ja ·erikseen annetta-
34599: täköön alue heti. vi:lle rakennuspuille määrätty hinta. Asuk-
34600: lVIilloin yhteismetsäosuus annetaan tämän kaalle ehkä asetettavat työvelvoitteet on otet-
34601: lain mukaan muodostettuun tilaan tai aluee- tava hallintasopimukseen ja on ne määrät-
34602: seen taikka kun tällainen osuus tai osuus tävä kohtuullisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi.
34603: muuhun yhteiseen alueeseen, etuus tahi lisä- Jos hintataso on olennaisesti muuttunut
34604: alue sitä itsenäiseksi tilaksi muodostamatta sen jälkeen kun maankäyttötoimikunta on
34605: annetaan ennestään olevaan tilaan tai mää- määrännyt hinnan, ja alueesta tämän jäl-
34606: räalaan, älköön mainituista osuuksista, keen tehdään hallintasopimus, määrätköön
34607: etuuksista, tai lisäalueista myöskään 1iehtäkö maatalousministeriö, mikäli erityisistä syistä
34608: hallintasopimusta. ei muuta johdu, :uudelleen hinnan nou-
34609: 1658 IX, 1 oo. - Maankäyttölald.
34610:
34611:
34612: dattaen 37 § : ssä säädettyjä perusteita sekä maatalousministeriön antamaa suostumusta
34613: määrätköön hinnan merkittäväksi hallinta- voi siirtyä muulle kuin asukkaan perilliselle
34614: sopimukseen. tai aviopuolisolle. Testamentin saajan on
34615: haettava sanottua suostumusta maankäyttö-
34616: 50 §. toimistolta vuoden kuluessa siitä, kun hän
34617: (Kuten 69 § hallituksen esityksessä.) sai tiedon asukkaan kuolemasta ja testamen-
34618: tista.
34619: 51 §. (2 mom. kuten 2 mom. hallituksen esityk-
34620: Asetul\;sella voidaan säätää poikkeuksia sen 72 § :ssä.)
34621: maansaantihakemusta ja asukkaan ottamista Asukkaalla ei ole oikeutta ilman asianomai-
34622: koskevista säännöksistä, milloin on kysymys sen maankäyttötoimiston lupaa siirtää hal-
34623: 48 § :n 2 momentissa tarkoitetun maan käy- lintasopimusta toiselle henkilölle. Holhouk-
34624: töstä ja erityisen painavat syyt sitä vaativat. sen alaisen nimissä olevan hallintasopirriuk-
34625: sen siirtoon samoin kuin sellaiseen siirtoon,
34626: 52 §. jossa holhouksen alainen on luovutuksen saa-
34627: Asukkaalla ei ole oikeutta ilman maa- jana, on lisäksi sovellettava, mitä kiinteän
34628: talousministeriön lupaa luovuttaa hallinta- omaisuuden luovutuksesta on vastaavissa ta-
34629: sopimuksen nojalla hallitsemaansa tilaa tai pauksissa voimassa.
34630: aluetta osaksikaan toisen käyttöön eikä ihnan (4-5 mom. kuten 4-5 mom. hallituksen
34631: sanottua lupaa tehdä tilalla tai alueella ole- esityksen 72 §: ssä.)
34632: vien rakennusten käytöstä muuta kuin ali-
34633: vuokrasopimus.. 54 §.
34634: (2 mom. kuten 2 mom. hallituksen esityk- Asukas, joka haluaa luopua hallintasopi-
34635: sen 71 § :ssä.) muksesta, tehköön siitä kirjallisen hakemuk-
34636: Hallintasopimuksen perusteella ei asuk- sen maatalousministeriölle.
34637: kaalla ole oikeutta ilman asutuslautakunnan Hallintasopimus on, jos maatalousministe-
34638: lupaa käyttää metsää muuhun tarkoitukseen riö niin päättää, heti lakkaava:
34639: kuin kotitarpeeksi. Ilman sanottua lupaa ei 1) jos asukas jättää kokonaan tai huomat-
34640: asukkaalla myöskään ole oikeutta luovuttaa tavalta osalta suorittamatta kunakin vuonna
34641: tilalta tai alueelta, sen säännöllisiä tuotteita hänelle määrätyt työt tai muuten jättää
34642: lukuun ottamatta, muutakaan omaisuutta., täyttämättä, mitä hänen velvollisuudekseen
34643: joka vähentäisi tilan tai alueen arvoa. Asu- on säädetty tai määrätty;
34644: tuslautakunnan toimesta tai sen antaman 2) jos asukas ylittää ne oikeudet, jotka
34645: luvan nojalla 8uoritetusta puiden ja muun hänelle 52 §: n mukaan kuuluvat; taikka
34646: omaisuuden myynnistä saadut varat, sikäli 3) jos asukas joutuu konkurssiin tai saa
34647: kuin niitä ei anneta asukkaan vapaaseen jatkuvaa köyhäinhoitoa tahi viettää pahan-
34648: käyttöön taikka määrätä käytettäväksi tapaista elämää taikka jos on muita erittäin
34649: alueen arvoa kohottavien perusparannusten päteviä syitä.
34650: suorittamiseen, välttämättömän maatalous-
34651: irtaimiston hankkimiskustannuksiin tahi val- 55 §.
34652: tion tai rahalaitosten tai yhteisöjen saamis- Hallintasopimuksen lakattua arvioikoon
34653: ten lyhentämiseen, on asukasta varten pi- asianomainen asutuslautakunta alueella pi-
34654: dettävä talletettuina rahaliikettä harjoitta- dettävässä katselmuksessa, johon on kutsut-
34655: van vakavaraisen la:itoks,en säästö- tai muulla tava asukas tai hänen oikeudenomistajansa,
34656: vastaavalla tilillä maatalousministeriön ni- sopimuksen päättyessä vallinneen hintatason
34657: mellä. mukaan, missä määrin alueen arvon voidaan
34658: ( 4-6 mom. kuten 4-6 mom. hallituksen asukkaan suorittamien hyödyllisten paran-
34659: esityksen 71 § :ssä.) nustöiden johdosta katsoa nousseen sekä toi-
34660: saalta asukkaan huonon hoidon tai muun me-
34661: 53 §. nettelyn johdosta vähentyneen. Asutuslauta-
34662: Asukkaan kuoltua katsotaan hallintasopi- kunnan tulee myös arvioida, miltä osin asuk-
34663: muksen tuottaman oikeuden tilaan tai aluee- kaan nostamien palkkioiden ja avustusten
34664: seen kuuluvan hänen kuolinpesänsä varoihin. edellyttämät työt ovat ehkä jääneet suoritta-
34665: Testamentin nojalla ei tämä oikeus ilman matta. Katselmuksessa laatimansa pöytäkir-
34666: IX,too. - Kyttä ym. 1659
34667:
34668: jan, joka on julkiluettava, lähettäköön asu- liscsti raivaamaton ja jolta pääosaltaan puut-
34669: tuslautakunta viipymättä maatalousministe- tuvat sellaiset hyväksyttävät rakennukset,
34670: riölle, ja toimittakoon asukas tai hänen oi- joita viljelmän tarkoituksenmukainen käyttö
34671: keudenomistajansa muistutuskirjelmänsä asu- ja hoitaminen sekä kalastustilan osalta myös
34672: tuslautakunnan arviota vastaan maatalous- kalastuksen harjoittaminen edellyttää tai
34673: ministeriölle viimeistään kahden tenakymme- jotka taloudellisesti voitaisiin sellaisiksi kun-
34674: nentenä päivänä katselmustoimituksen päät- nostaa, suoritetaan määräajassa tehtävän
34675: tymisestä lukien. hakemuksen perusteella raivaus- ja rakenta-
34676: Saatuaan asutuslautakunnan pöytäkirjan mistyötä varten uutistilan perustamispalk-
34677: ja sitten kun 1 momentissa mainittu määrä- kioita sen mukaan kuin asetuksella sääde-
34678: aika on päättynyt, tulee maatalousministeriön tään. Palkkion määrä vaihtelee tilan sijain-
34679: määrätä se korvaus, joka asukkaalle tai hä- nin sekä raivaus- ja rakentamiskustannusten
34680: nen oikeudenomistajilleen on parannustöistä arvioidun suuruuden perusteella, sen mu-
34681: johtuvasta arvonnoususta suoritettava tai kaan kuin asetuksella säädetään.
34682: joka asukkaan on alueelle aiheuttamiensa (2 ja 3 mom. kuten 2 ja 3 mom. hallituk-
34683: arvonvähennysten ja nostamiensa palkkioi- sen esityksen 76 §: ssä.)
34684: den ja avustusten edellyttämien, mutta suo-
34685: rittamatta jääneiden töiden johdosta makset- 58 §.
34686: tava valtiolle. Korvaus määrätään siten, että (Kuten 77 § hallituksen esityksessä.)
34687: arvonnousun määrästä vähennetään edellä
34688: mainitut arvonvähennykset sekä takaisin pe- 59 §.
34689: rittävä osa palkkioista ja avustuksista ja Edellä 58 §: ssä tarkoitetulle henkilölle,
34690: tämän jälkeen lyhennetään jäljellä olevalla jolle ei suoriteta uutistilan perustamispalk-
34691: arvonnousun määrällä valtion varoistå asuk- kiota, samoin kuin sellaiselle henkilölle, joka
34692: kaalle annettuja lainoja ja muita valtion muutoin täyttää sanotussa lainkohdassa mai-
34693: samoin kuin 32 §: ssä tarkoitettujen raha- nitut edellytykset, mutta siinä mainituin ta-
34694: laitosten ja yhteisöjen saamisia. Mikäli pa- voin hallitsee asuntotilaa tai -tonttia tahi
34695: rannuskorvaus ei täten tule kokonaan käy- niihin verrattavaa tilaa tai aluetta, voidaan
34696: tetyksi, suoritetaan jäännös asukkaalle tai tarpeellisten uusien asuin-, talous- ja ullw-
34697: hänen oikeudenomistajilleen. Jos asukkaan rakennusten sekä laitteiden suunnitteluun ja
34698: aiheuttamien arvonvähennysten sekä takaisin rakentamiseen samoin kuin tilalla tai alueella
34699: perittävien palkkioiden ja avustusten määrä ennestään olevien tällaisten rakennusten ja
34700: on parannuskorvausta suurempi, voidaan yli laitteiden korjaamiseen, parantamiseen, laa-
34701: menevä osa, sen määrän tultua lainvoimai- jentamiseen ja uusimiseen ja näiden toimen-
34702: sesti vahvistetuksi, periä asukkaalta, niinkuin piteiden suunnitteluun myöntää rakentamis-
34703: verojen ulosotosta on säädetty. avustusta sekä rakennusten kestoikää piten-
34704: tävien, työtä säästävien ja asumisen viihtyi-
34705: syyttä lisäävien rakenteiden ja laitteiden
34706: aikaasaamiseksi rakentamispalkkiota sen mu-
34707: 6 luku. kaan kuin asetuksella säädetään.
34708: Alueella suoritettavat työt. Rakentamisavustusta ja -palkkiota voidaan
34709: myöntää myös seUaiselle yhtiölle ja muulle
34710: 56 §. yhteisölle, joita 19 §: n 3 momentissa tarkoi-
34711: (Kuten 75 §:n 2 ja 3 mom. hallituksen esi- tetaan.
34712: tyksessä.) (3 mom. kuten 3 mom. hallituksen esityk-
34713: sen 78 § :ssä.)
34714: 57 §.
34715: Asukkaalle, joka ottaa vastaan sellaisen 60 §.
34716: viljelys-, asuntoviljelys- tai kalastustilan, Kuivatus-, maanparannus-, metsänparan-
34717: jonka maatalousmaaksi tarkoitettu ala tällöin nus- ja muiden perusparannustöiden sekä
34718: on joko kokonaan tai, verrattaessa aikaisem- tientekotöiden suorittamiseen voidaan 58
34719: min viljelykseen raivatusta alasta saatavaa §: ssä tarkoitetulle henkilölle siltä osin, kuin
34720: tuottoa tilan koko maatalousmaasta viljelyk- sanottuja töitä ei ole otettu huomioon hä-
34721: seen raivattuna saatavaan tuottoon, pääasial- nelle ehkä suoritettavaa uutistilan perusta-
34722: 1660 IX,too. - Maankäyttölaki.
34723:
34724:
34725: mispalkkiota määrättäessä, myöntää avus- Asukkaan suoritettavaksi määrätään
34726: tusta sen mukaan kuin asetuksella säädetään. alueesta etuuksineen, osuuksineen ja raken-
34727: nuksineen samoin kuin maatalousirtaimis-
34728: 61 §. tosta ja rakennuspuista 37 §: n 3 momentissa
34729: (Kuten 80 § hallituksen esityksessä.) mainitussa arviokirjassa oleva hinta tahi, jos
34730: maankäyttötoimisto on hallintasopimusta teh-
34731: 62 §. täessä 49 § :n 3 momentin nojalla määrännyt
34732: Edellä 57-60 §: ssä mainittuja palkkioita hinnan uudelleen, hallintasopimukseen tämän
34733: ja avustuksia voidaan myöntää sanotuissa mukaisesti merkitty hinta.
34734: lainkohdissa tarkoitetun työn kestäessä. Vii- Jos hintataso on olennaisesti muuttunut
34735: meinen erä maksetaan, kun työ on hyväksyt- sen jälkeen, kun maankäyttötoimikunta on
34736: tävänä tavalla suoritettu. määrännyt hinnan tahi kun maankäyttötoi-
34737: Jollei sitä työtä, jota varten 76-80 §: ssä misto hallintasopimusta tehtäessä on 49 §: n
34738: tarkoitettu palkkio tai avustus on annettu, 3 momentin nojalla määrännyt hinnan
34739: ole suoritettu asetuksella säädettävän määrä- uudelleen, ja alue sitten myydään muulle
34740: ajan kuluessa, on maatalousministeriöllä henkilölle kuin asukkaalle, määrätköön maa-
34741: valta velvoittaa palkkion ja avustuksen saaja talousministeriö, mikäli erityisistä syistä ei
34742: tai hänen oikeudenomistajansa suorittamaan muuta johdu, uudelleen hinnan noudattaen
34743: valtiolle takaisin se osa palkkiosta ja avus- 37 §: ssä säädettyjä perusteita.
34744: tuksesta, jonka edellyttämät työt on suorit- Milloin maankäyttötoimikunta ei ole mää-
34745: tamatta. Takaisin periminen saadaan toimit- rännyt sitä hintaa, joka asukkaan on val-
34746: taa siinä järjestyksessä, kuin verojen ulos- tiolle suoritettava, määrätköön maatalous-
34747: otosta on säädetty. Maatalousministeriön sa- ministeriö, hankittuaan tarpeen vaatiessa
34748: nottuun päätökseen ei saa hakea muutosta. maankäyttötoimistolta lausunnon, myynti-
34749: hinnan 37 §: ssä säädettyjen perusteiden mu-
34750: kaan.
34751: Edellä 2-4 momentissa tarkoitettuun hin-
34752: 7 luku. taan lisätään maankäyttötoiminnan yhtey-
34753: Alueen myyminen. dessä syntyneet valtion saamiset. Alueen hin-
34754: taan voidaan myös, sen mukaan kuin asetuk-
34755: 63 §. sella säädetään, lisätä sellainen laina, joka
34756: Sitten kun voidaan olettaa, että asukas, on myönnetty asukkaalle kuntien, rahalai-
34757: joka on tehnyt hallintasopimuksen, pystyy tosten ja erinäisten yhteisöjen hoitamassa lai-
34758: omin voimin saattamaan loppuun alueen kun- noitustoiminnassa.
34759: toonpanotyöt tai ne on suoritettu, kuitenkin ( 6 mom. kuten 6 mom. hallituksen esityk-
34760: ennen hallintasopimuksen tai sen jatkami- sen 85 § : ssä.)
34761: sesta tehdyn sopimuksen Voimassaoloajan Myyntihintaa määrättäessä otettakoon huo-
34762: päättymistä, on asutuslautakunnan kauppa- mioon myös ne helpotukset, jotka 73 § :n
34763: kirjan antamista varten asukkaalle lähetet- 1 momentin mukaan asukkaalle ehkä myön-
34764: tävä maatalousministeriölle hallintasopimus netään, ja lisäksi on maata:lousministeriöllä
34765: ja lausuntonsa siitä, millä tavoin asukas siinä tapauksessa, että maankäyttötoimikun-
34766: on täyttänyt hallintasopimuksen määräykset. nan suorittaman hinnan määräämisen jäl-
34767: Kauppakirjan antamisen ehtona yleensä on, lmen on ilmennyt sellaisia erityisiä syitä,
34768: että asukkaan voidaan katsoa pääasiallisesti jotka puoltavat myyntihinnan muuttamista,
34769: täyttäneen hallintasopimuksen määräykset, valta poiketa alueen hinnan ja saamisten
34770: mutta erityisistä syistä voidaan kauppakirja yhteenlasketusta määrästä.
34771: kuitenkin antaa asukkaalle, vaikkei hallinta- (8 mom. kuten 8 mom. hallituksen esityk-
34772: sopimuksen määräyksiä olekaan siten täy- sen 85 § :ssä.)
34773: tetty.
34774: 64 §. 65 §.
34775: Saatuaan 63 § :ssä mainitut asiakirjat ja Edellä 47 § :n 1 momentissa tal'koitetuissa
34776: selvitykset tulee maatalousministeriön viipy- tapauksissa maaraa maatalousministeriö
34777: mättä antaa asukkaalle kauppakirja. kauppakirjaa tekemättä sen hinnan, joka
34778: IX,lOO. - Kyttä. ym. 1661
34779:
34780: maan saajan on kysymyksessä olevista osuuk- 71 §.
34781: sista, etuuksista ja lisäalueesta suoritettava, Edellä 64 §: ssä tarkoitetun myyntihinnan
34782: noudattaen soveltuvin osin, mitä 85 § :ssä ja sen koron maksamisesta on tila tai alue
34783: on säädetty. panttina etuoikeudella kaupantekopäivästä
34784: ja saadaan sanottu hinta korkoineen ottaa
34785: 66 §. tilasta tai alueesta riippumatta siitä, kuinka
34786: Milloin tämän lain tarkoituksiin han:ki- kauan ne ovat olleet maksamatta.
34787: tulle omaisuudelle on maan saajan suori- Milloin lisäalue sitä itsenäiseksi tilaksi
34788: tettavaksi määrätty alempi hinta kuin mikä muodostamatta taikka osuus yhteiseen aluee-
34789: siitä luovuttajalle on maksettu, jää erotus seen tahi etuus annetaan tilaan manttaalia
34790: valtion vahingoksi. korottaen tai jättäen manttaali muuttamatta
34791: Maatalousministeriön on vuosittain jätet- taikka kun tällainen osuus, etuus tai lisäalue
34792: tävä valtioneuvostolle tilakohtainen luettelo, annetaan alueeseen, on tila tai alue osuu-
34793: josta ilmenevät e.dellä 1 momentin mukai- delle, etuudelle tai lisäalueelle 65 § :n mu-
34794: sesti valtion vahingoksi jäävät kustannukset kaan määrätyn hinnan ja sen koron mak-
34795: ja kunkin tilan perustamiskustannukset. samisesta panttina, ja saadaan sanottu hinta
34796: korkoineen ottaa tilasta tai alueesta riippu-
34797: matta siitä, kuinka kauan ne ovat olleet
34798: 67 §. maksamatta, samalla etuoikeudella, kuin kiin-
34799: Jollei asutustilasta tai asuntotontista ole teistöstä menevistä julkisoikeudellisista suo-
34800: tehty kauppakirjaa tai: hallintasopimusta rituksista on säädetty.
34801: 48 § : n 2 momentissa säädetyssä ajassa, Kun tila ta.i alue on myyty tahi kun maa-
34802: taikka jos asukas on luopunut hallintasopi- talousministeriö on 65 §: n mukaan määrän-
34803: muksesta tai jos sanottu sopimus lakkaa nyt yhteismetsäosuudelle, osuudelle muuhun
34804: muusta syystä, taikka, mikäli muut erityiset yhteiseen alueeseen, etuudelle tai itsenäiseksi
34805: syyt sitä vaativat, on aluetta aina, milloin tilaksi muodostamattomalle lisäalueelle hin-
34806: se on hankittu asutustarkoituksiin pakko- nan, lähettäköön ministeriö ilmoituksen
34807: hmastamalla tai ottamalla, tarjottava talrai- asianomaiselle tuomiokunnan tuomarille tai
34808: sin luovuttajalle siitä hinnasta, jolla se on kiinteistötuomarille merkinnän tekemistä var-
34809: otettu tai pakkolunastettu, lisättynä aluee- ten 1 ja 2 momentissa sekä 34 § :n 4 mo-
34810: seen pannuilla, sen arvoa kohottavilla kus- mentissa tarkoitetusta panttioikeudesta tilan
34811: tannuksilla. Jos ei maan luovuttaja halua osalta kiinteistökiinnitysasiain pöytäkirjaan
34812: käyttää takaisinosto-oikeuttaan, tai jos alue ja alueen osalta ulosmitattujen kiinteistöjen
34813: on ostettu valtiolle, on maatalousministeriöllä luetteloon. Klm alueen erottaminen itsenäi-
34814: valta päättää, miten ja mistä hinnasta val- seksi tilaksi on merkitty maarekisteriin, lä-
34815: tiolle kuuluva alue on käytettävä tämän hetettäköön siitä, sen mukaan kuin asetuk-
34816: lain taikka erityisistä syistä muihin tarkoi- sella tarkemmin säädetään, ilmoitus asian-
34817: tuksiin. omaiselle tuomarille, joka tehköön merkin-
34818: nän sanottuun pöytäkirjaan edellä tarkoite-
34819: 68 §. tun panttioikeuden kohdistumisesta muodos-
34820: Milloin maankäyttöta.rkoituksiin hanki- tettuun tilaan ja poistakoon vastaavan mer-
34821: tulla, mutta sanottuihin tarkoituksiin vielä kinnän ulosmitattujen kiinteistöjen luette-
34822: käyttämättömällä alueella katsotaan olevan losta.
34823: tontti- tai teollisuusalueena tahi muutoin
34824: huomattavasti suuremman arvon kuin käy-
34825: tettynä tämän lain tarkoituksiin, voi maa- 8 luku.
34826: talousministeriö, jos alueen luovuttaja ei
34827: halua ostaa sitä takaisin 67 § :n mukaisesti Myyntihinnan ja eräiden työkustannusten
34828: määrätystä hinnasta, päättää kunkin alueen suorittaminen sekä lttoton takaisin
34829: osalta erikseen sen käyttämisestä muuhun periminen.
34830: kuin tämän lain tarkoituksiin. 72 §.
34831: Tilan ja alueen 64 § :ssä tarkoitetun myy:n-
34832: 69-70 §. tihinnan, osuuden, etuuden ja lisäalueen
34833: (Kuten 90-91 § hallituksen esityksessä.) 65 § :ssä tarkoitetun hinnan maksaa maan
34834: 105 E 41/56
34835: 1662 IX,100. - Maankäyttölaki.
34836:
34837:
34838: saaja viiden prosentin suuruisina vuotuis- suorituksista on säädetty. Kustannusten
34839: maksuina, joista luetaan koroksi enintään valtiolle perimisessä on vastaavasti nouda-
34840: kolme sadalta kulloinkin suorittamatta ole- tettava, mitä 72-75 § :ssä on säädetty.
34841: valle pääomalle ja muu osa pääoman lyhen- Edellä 1 momentissa tarkoitetun pantti-
34842: :nykseksi. oikeuden merkitsemisestä kiinteistökiinnitys-
34843: asiain pöytäkirjaan tai ulosmitattujen kiin-
34844: 73 §. teistöjen luetteloon olkoon soveltuvin osin
34845: Maan saajalle, joka on erityisen hyvin noudatettavana, mitä 71 § :n 3 momentissa
34846: hoitanut asutustilaansa tai jolla on huollet- on säädetty.
34847: tavanaan vähintään kaksi alle kuusitoista
34848: vuotiasta lasta, voidaan 72 § :ssä mainitun 77 §.
34849: hinnan maksamisessa antaa helpotuksia sen Kun 71 § :ssä tal"koitettu hinta taikka
34850: mukaan kuin asetuksella säädetään. 76 § :ssä tarkoitettu kustannusosuus, josta
34851: tila tai alue on panttina, on täysin maksettu,
34852: 74 §. lähetettäköön siitä, sen mukaan kuin ase-
34853: Maan saajalle voidaan asutustilan, asunto- tuksella tarkemmin säädetään, ilmoitus asian-
34854: tontin tai yhteislaitumen käyttöä varten omaiselle tuomiokunnan tuomarille tai kiin-
34855: tarpeellisten kuivatus-, maanparannus-, met- teistötuomarille tilan tai alueen vapautu-
34856: sänparannus- ja muiden perusparannustöi- mista panttivastuusta koskevan merkinniin
34857: den sekä raivaus- ja rakentamistöiden suo- tekemistä varten kiinteistökiinnitysasiain
34858: rittamisen edistämistä samoin kuin tilan tai pöytäkirjaan tai ulosmitattujen kiinteistöjen
34859: alueen haltijasta itsestään riippumattomista luetteloon.
34860: syistä aiheutuneiden vailreuksien lieventä-
34861: mistä silmällä pitäen myöntää 72 § :ssä mai-
34862: nittujen vuotuismaksujen suorittamisessa
34863: lykkäystä enintään viisi vuotta kerrallaan, 9 luku.
34864: kuitenkin yhteenBä enintään viisitoista }Joonkäyttötoimenpiteiden turvaaminen.
34865: vuotta. Milloin siihen katsotaan olevan syytä,
34866: voidaan lykkäys myöntää määrätyillä eh- 78 §.
34867: doilla. Jos osoittautuu välttämättömäksi, (Kuten hallituksen esityksen 100 § :ssä.)
34868: voidaan myönnetty lykkäys peruuttaa. Lyk-
34869: käyksen myöntämisestä ja peruuttamisesta 79 §.
34870: päättää maatalousministeriö. Tämän lain mukaan muodostetun vilje-
34871: lys-, asuntoviljelys- ja kalastustilan, samoin
34872: kuin sellaisen lisäalueen, joka on annettu
34873: 75 §. edellä mainitun laatuiseksi tilaksi katsotta-
34874: (Kuten 97 § hallituksen esityksessä.) vaan ennestään olevaan tilaan, kuin myös-
34875: kin ~edellä mainitun laatuis.en tilan tai mää-
34876: 76 §. räalan, jolle lisäaluetta on annettu, sään-
34877: Milloin valtion toimesta suoritetut 56 § :ssä nöllistä hoitoa älköön laiminlyötäkö, äl-
34878: mainitut työt ovat joko kokonaan tai osit- köönkä myöskään niitä, taikka osaa ja
34879: tain tulleet tämän lain mukaan myydyn aluetta niistä, ilman asianomaisen viran-
34880: tilan tai alueen hyödyksi, eikä työkustan- omaisen lupaa ositettako taikka toiselle luo-
34881: nuksia ole otettu huomioon 64 ja 65 § : ssä vutettako tai vuokrattako. Sama olkoon laki
34882: tarkoitettua hintaa vahvistettaessa, on tila asuntotilasta ja sille annetusta lisäalueesta,
34883: tai alue, sikäli kuin kustannuksia ei ole jos niistä on muodostunut asuntotilaa suu-
34884: jätetty valtion lopullisi:ksi menoiksi, 64 § :n rempi tila. Ilman asutuslautakunnan tai
34885: 6 momentin mukaan määrätyn kustannus- sen puheenjohtajan lupaa ja metsänhoito-
34886: osuutensa ja sen koron maksamisesta pant- lautakunnan toimesta suoritettua tai sen
34887: tina, ja saadaan sanotut kustannukset kor- hyväkgymää puiden 1eimausta älköön niiltä
34888: koineen ottaa tilasta tai alueesta riippu- myöskään myytäkö taik!ka myytäväksi tai
34889: matta siitä, kuinka kauan ne ovat olleet muuten tilalta poisvietäväksi hakattako puita
34890: maksamatta, samalla etuoikeudella, kuin ja noudatettakoon sen jälkeen, kun 81 § :n
34891: kiinteistöstä meThevistä julkisoikeudellisista 1 momentissa tarkoitettu merkintä on tehty
34892: IX,l'OO. - Xyttä ym. l663
34893: kiinteistökiinnitysasiain pöytäkirjaan tai Puuston myynnistä kertyneistä varoista on
34894: ulosmitattujen ikiinteistöjen luetteloon, vas- tarpeellinen määrä käytettävä hakimun joh-
34895: taavasti metsäkiinnitY'ksestä voimassa olevia dosta metsässä tehtävien metsänparannustöi-
34896: säännöksiä. den ja metsänhoidollisten jälkitoimenpiteiden
34897: Jos tilan tai alueen omistaja sinä aikana, suorittamiseen. Muut puunmyyntivarat on
34898: jona tässä pykälässä tarkoitetut ehdot ja ra- luovutettava rajoituksitta omistajan käyt-
34899: joitukset ovat 3 momentin muka;an voimassa, töön, lukuun ottamatta pääoma:hakkuusta
34900: menettelee vastoin 1 momentin säännöksiä saatuja varoja, jotka voidaan asutuslauta-
34901: tai niiden nojalla annettuja määräyksiä, voi kunnan harkinnan mukaan käyttää tilan
34902: maatalousministeriö, ei kuitenkaan enää sen tuottoa kohottaviin perusparannuksiin, vält-
34903: jälkeen, kun kaksi vuotta on 'kulunut mai- tämättömän maatalousirtaimiston ostoon ti-
34904: nittujen ehtojen ja rajoitusten voimassaolo- lalle, omistajan lyhytaikaisten velkojen mak-
34905: ajan päättymisestä, määrätä valtion sekä, samiseen taikka hänen muihin välttämättö-
34906: sen mukaan kuin erikseen säädetään, raha- miin tarpeisiinsa taikka valtion ja 79 § :n
34907: laitosten, kuntien ja yhteistöjen saamisen, 2 momentissa tarkoitettujen rahalaitosten,
34908: josta tila tai alue on panttina, heti korkoi- kuntien ja yhteisöjen saamisten suorittami-
34909: neen maksettavaksi sekä määrätä lisäksi, seen.
34910: että omistajan ja luovutuksen saajan tahi, 81 §.
34911: jos rikkomus koskee metsän käyttöä, omis. Kun kauppakirja on allekirjoitettu tai kun
34912: tajan, metsän ostajan tai ha:kkuun toimit- se hinta on määrätty, joka ennestään olevan
34913: tajan tahi heidän yhteisvastuullisesti on tilan tai määräalan omistajan on suoritettava
34914: maksettava valtiolle sa;kkokorkoa enintään manttaalia korottaen annetusta lisäalueesta
34915: kaksikymmentäviisi sadalta sakkokorkoa mää- tai yhteismetsäosuudesta, lähettäköön maa-
34916: rättäessä tilalle tai 'alueelle vahvistettava;sta, talousministeriö ilmoituksen asianomaiselle
34917: kuitenkin enintään käyvästä arvosta. Sak- tuomiokunnan tuomarille tai kiinteistötuoma-
34918: kokorkoa voida;an määrätä siitä huolimatta, rille merkinnän tekemistä varten tilan osalta
34919: että edellä tarkoitettu saaminen on koko- kiinteistökiinnitysasiain pöytäkirjaan ja mää-
34920: naan maksettu, sekä uuden rikkomuki>en räalan osalta ulosmitattujen kiinteistöjen
34921: johdosta määrätä uusi sakkokorko. Älköön luetteloon 79 §: ssä tarkoitettujen ehtojen ja
34922: sakkokorkoa kuitenkaan määrättäkö luovu- rajoitusten pysyväisyyden vakuudeksi. Sitten
34923: tuksen saajan, metsän ostajan tai hakkuun kun määräalan erottaminen itsenäiseksi ti-
34924: toimittajan maksettavaksi sellaisen r1kko- laksi on merkitty maarekisteriin, lähetettä-
34925: muksen johdosta, joka on tapahtunut ennen köön siitä, sen mukan kuin asetuksella tar-
34926: 81 § :n 1 momentissa tarkoitetun merkinnän kemmin säädetään, ilmoitus asianomaiselle
34927: tekemistä kiinteistökiinnitysasiain pöytäkir- tuomarille, joka tehköön merkinnän sanot-
34928: jaan tai ulosmitattujen kiinteistöjen luette- tuun pöytäkirjaan mainittujen ehtojen ja
34929: loon. Maksettavaksi määrätty sakkokorko rajoitusten kohdistumisesta muodostettuun
34930: saadaan periä siinä järjestyksessä, kuin vero- tilaan ja poistakoon vastaavan merkinnän
34931: jen ulosotosta on säädetty. ulosmitattujen kiinteistöjen luettelosta.
34932: (3 ja 4 mom. kuten 3 ja 4 mom. halli- Milloin maatalousministeriö on 79 § : n
34933: tuksen esityksen 101 § :ssä.) 3 momentin mukaan vapauttanut tilan tai
34934: määräalan ehtojen ja rajoitusten alaisuu-
34935: 80 §. desta, lähettäköön siitä ilmoituksen asian-
34936: (1 mom. kuten 1 mom. hallituksen esityk- omaiselle tuomarille merkinnän tekemistä
34937: sen 102 §:ssä.) varten kiinteistökiinnitysasiain pöytäkirjaan
34938: Jos puunmyyntilupaa on haettu suurem- tai ulosmitattujen kiinteistöjen luetteloon.
34939: man puumäärän myyntiä varten kuin 1 mo-
34940: mentin mukaan on mahdollista leimata, voi-
34941: daan asutuslautakunnan suostumuksella, mil- 10 luku.
34942: loin hakijan erittäin painavat taloudelliset Erinäisiä säännöksiä.
34943: syyt sitä vaativat ja metsän metsänhoidolli-
34944: nen tila sen sallii, puunmyyntilupaa myön- 82 §.
34945: nettäessä poiketa siitä mitä 1 momentissa on (1 mom. kuten 1 mom. hallituksen esityk-
34946: säädetty. sen 104 §:ssä.)
34947: 1664 IX,too. - Maa.nkäyttölaki.
34948:
34949:
34950: Asukas, hänen lapsensa ja muut perheen- 84 §.
34951: jäsenensä ovat, jos asukas saa 76 §: n 1 tai (Kuten 106 § hallituksen esityksessä.)
34952: 2 momentin nojalla uutistilan perustamis-
34953: paikkiota, siltä kalenteri-vUodelta, jonka ai- 85 §.
34954: kana hän on tehnyt hallintasopimuksen, ja Asutuslautakunnan tämän lain nojalla an-
34955: viideltä tai, jos hallintasopimus on tehty tamaan päätöksen tyytymättömällä on oi-
34956: 31 päivän maaliskuuta jälkeen, kuudelta keus, sikäli kuin muutoksen hakemisesta joi-
34957: sitä seuraavalta· kalenterivuodelta vapaat denkin asioiden kohdalta ei ole toisin sää-
34958: suorittamasta valtiolle, kunnalle ja kirkolle detty, kolmenkymmenen pa1van kuluessa
34959: alueen tulo- ja omaisuusverotuksessa maa- päätöksestä tiedon saatuaan valittaa siitä
34960: talouskiinteistön tuloksi katsottavista tuloista maatalousministeriöön. Valituskirja on vii-
34961: tuloveroa samoin kuin alueesta ja sillä ole- meistään ennen kello kahtatoista määräajan
34962: vista rakennuksista omaisuuden perusteella päättymispäivänä annettava asutuslautakun-
34963: suoritettavaa veroa. Samoin on verovelvolli- nalle, mutta saa valittaja omalla vastuullaan
34964: nen vapaa suorittamasta veroa tulon ja omai- toimittaa valituskirjansa asutuslautakunnalle
34965: suuden perusteella sellaisesta alueen ulkopuo- myös maksettuna postilähetyksenä tai lähe-
34966: lella olevasta rakennuksesta, joka on hankittu tin välityksellä siten kuin 26 päivänä helmi-
34967: alueen käyttöä varten. Veroa määrättäessä kuuta 1954 annetussa laissa asiakirjain lär
34968: älköön verovelvollisen muista varoista lmiten- hettämisestä (74/54) on säädetty. Asutus-
34969: kaan vähennettäkö edellä mainittuun omai- lautakunta lähettäköön valituskirjan viipy~
34970: suuteen kohdistuvaa velkaa älköönkä muista mättä oman lausuntonsa seuraamana maa-
34971: tuloista sanotunlaisen ·velan korkoa. talousministeriöön.
34972: Milloin 1 §: ssä tarkoitettu henkilö, joka
34973: on tullut omistamaan tilan tai alueen tämän 86 §.
34974: lain voimaantulon jälkeen, saa uutistilan pe- (Kuten 110 § hallituksen esityksessä.)
34975: rustamispalkkiota 76 §:n 3 momentin no-
34976: jalla, sovellettakoon häneen sekä hänen lap- 87 §.
34977: siinsa ja muihin perheenjäseniinsä vastaa- Toimitusmiesten olkoon välttämättömän
34978: vasti, mitä 2 momentissa on säädetty. Vero- tarpeen niin vaatiessa sallittu 33 § : n 1 mo-
34979: vapauden alkaminen määräytyy tällöin kui- mentissa mainitussa katselmustoimituksessa
34980: tenkin sen ajankohdan mukaan, jolloin en- ulottaa toimintansa myös sen alueen ulko-
34981: simmäinen erä perustamispalkkiosta on mak- puolelle, jota toimitus koskee. Jos tällöin on
34982: settu. alueen ulkopuolella tallattu viljaa tai kaa-
34983: (4 mom. kuten 4 mom. hallituksen esityk- dettu puita taikka tuotettu muuta vahinkoa,
34984: sen 104 § : ssä.) tehköön se, joka katsoo kärsineensä vahin-
34985: Palkkiot ja avustukset, joita 57-61 §: ssä koa, korvausvaatimuksen maankäyttötoimi-
34986: tarkoitetaan, ovat vapaat veroista. lnmnan puheenjohtajalle viimeistään katsel-
34987: mustoimituksen loppukokouksessa. Maankäyt-
34988: 83 §. tötoimikunnan on tällöin, ottaen huomioon,
34989: Milloin saman kunnan alueolle on lyhyen että kaadetut puut kuuluvat maanomistajalle,
34990: ajan lmluessa perustettu niin paljon uusia arvioitava, onko ja kuinka paljon vahingon-
34991: asutustiloja ja alueita, että kunnalliset teh- korvausta suoritettava. Korvaus maksetaan
34992: tävät ja kunnan menot sen vuoksi lisäänty- valtion varoista.
34993: vät siinä määrin, että kunnan katsotaan jou-
34994: tuvan taloudellisiin vaikeuksiin 82 § : ssä tar- 88-91 §.
34995: koitettuna verovapausaikana, voi valtioneu- (Kuten 112-115 § hallituksen esityk-
34996: vosto myöntää kunnalle valtion varoista sessä.)
34997: vuosittaista avustusta enintään sen määrän,
34998: jonka arvioidaan vastaavan valtion ja asuk- 92 §.
34999: lmiden verovapaudesta johtuvaa kunnan ve- (1 mom. kuten 1 morn. hallituksen esityk-
35000: rotulojen menetystä. Avustus maksetaan val- sen 116 §:ssä.)
35001: tion lopullisena menona tarkoitusta varten (2 mom. kuten 4 mom. hallituksen esityk-
35002: tulo- ja menoarviossa osoitetuista varoista. sen 116 §: ssä.)
35003:
35004: Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1955.
35005:
35006: Harras Kyttä. Helge Miettunen. Juho Tenhiälä.
35007: Eino Saari. Kaarlo Kajatsalo. .A.rtturi Tienari.
35008: Esa Kaitila. Armas Leinonen.
35009: 1665
35010:
35011: IX,1o1. - Lak.al. N:o 86.
35012:
35013:
35014:
35015:
35016: Seppä ym.: Ehdotus laiksi valtion maan käyttä•misestä asu-
35017: tustarkoituksiin uusjaon yhteydessä;
35018:
35019:
35020: Eduskunnalle.
35021:
35022: Asutustoimenpiteiden turvaamista koske- Uusjakojen yhteydessä tulisi voida käyttää
35023: villa säännöksillä pyritään yleensä turvaa- valtiolle kuuluvia tai .tarkoitusta varten os-
35024: maan valtion saamiset asutetulta ja ohjaa- tettuja tiluksia jakokunnassa olevien tilojen
35025: maan asutustoimenpitein hankittujen aluei- elinkelpoisuuden parantamiseen ja yhteislai-
35026: den käyttäminen tarkoituksenmukaisesti sekä tumien perustamiseen. Samalla voitaisiin
35027: ehkäisemään saavutettujen tulosten hävittä- luonnollisesti muodostaa viljelmiä asutustar"
35028: minen. Osittamisrajoituksilla pyritään ehkäi- koituksia varten. Tällä menettelyllä helpoc
35029: semään tilojen epätaloudellinen ja epätarkoi- tettaisiin uusjakotoimituksmsa jaon tekee
35030: tuksenmukainen osittaminen. Tarkoituksena mistä. Toisaalta saataisiin siten kiinteistön-
35031: on yhtä hyvin estää elinkelvottomien viljel- muodostus alueella järjestetyksi parhaalla
35032: mien muodostuminen kuin myöskin elinkel- mahdollisella tavalla.
35033: poisten viljelmien pirstoutuminen elinkelvot- Asutusviranomaisten toiminta saattaisi
35034: tomiksi. Tässä mainitut kysymykset liittyvät näillä alueilla rajoittua vain käytettävänä
35035: tietyllä tavoin toisiinsa. Asutustoimenpitei- olevien tilusten osoittamiseen ja maansaajien
35036: den suorittaminen alueella, jolla on toimi- nimeämiseen.
35037: tettu uusjako, saattaa olla omiaan tekemään Katsoen, että tässä tarkoitetusta asiasta
35038: tyhjäksi uusjaolla saavutetun hyödyn. Jos olisi välttämättä säädettävä a.Sutuslainsäädän-
35039: sen sijaan asutustoimenpiteitä suoritettaisiin nön uudistamisen yhteydessä, ehdotamme no-
35040: uusjakotoiminnan yhteydessä, saattaisi siitä jautuen valtiopäiväjärjestyksen 32 § :ään,
35041: olla erinomaista etua sekä asutus- että jako-
35042: toiminnalle. Tätä koskeviin kysymyksiin ei että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
35043: asutuslainsäädännön uudistamista koskevissa van lakiehdotuksen:
35044: hallituksen esityksissä eduskunnalle ole kiin-
35045: nitetty huomiota.
35046:
35047: Laki
35048: valtion maan käyttämisestä asutustarkoituksiin uusjaon yhteydessä.
35049: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
35050: 1 §. Maankäyttölakia on niihin nähden muutoin-
35051: Asutustarkoituksiin varattua tai sitä var- kin noudatettava, mikäli tästä laista ei muuta
35052: ten hankittua samoin kuin muutakin valtion johdu.
35053: maata voidaan uusjaon yhteydessä käyttää 3 §.
35054: maan tarkoituksenmukaisen käytön edistämi- Mikäli toimitusmiehet katsovat maan hank-
35055: seksi siten kuin jäljempänä säädetään. kimisen uusjaon yhteydessä tarkoituksenmu-
35056: kaiseksi tämän lain tarkoituksiin, tulee toi-
35057: 2 §. mitusinsinöörin tehdä siitä esitys maatalous-
35058: Käytettävänä olevasta valtion maasta muo- ministeriölle.
35059: dostetaan sellaisia tiloja ja alueita kuin Ennen kuin päätös uusjaon laajuudesta
35060: päivänä kuuta 195 annetussa ja toimeenpanosta tehdään, on hankittava
35061: maankäyttölaissa /5 ) on säädetty. selvyys, paljonko alueella on 1 § :ssä tarkoi-
35062: 1666 IX,101. - Asutustoimenpiteet uusjaon yhteydessä..
35063:
35064:
35065: tettuja tiluksia. Mikäli jakokunnassa on täl- 6 §.
35066: laisia tiluksia, otetaan ne huomioon jaon Uusjaon johdosta tehtävissä tileissä saa-
35067: edellytyksiä harkittaessa. daan valtion maa käsitellä yhtenä kokonai-
35068: suutena, mikäli se osoittautuu tarkoituksen-
35069: 4 §. mukaiseksi.
35070: Maansaantia koskevat. hakemukset on jätet-
35071: tävä toimitusinsinöörille toimitusmiesten aset- 7 §.
35072: tamassa määräajassa. Myöhemmin jätetyt Valtio vastaa tämän lain toimeenpanosta
35073: hakemukset voidaan ottaa käsiteltäviksi vain, sekä valtion maan osalta uusjaosta aiheutu-
35074: mikäli toimitusmiehet katsovat sen voivan vista kustannuksista siitä riippumatta onko
35075: tapahtua toimitusta viivyttämättä. tila tai alue luovutettu asutettavalle.
35076: Hakemusten johdosta tulee toimitusmiesten
35077: kuulla maankäyttöviranomaisia sekä niitä
35078: keskusvirastoja ja laitoksia, joiden hallin- 8 §.
35079: nassa alueella olevat valtiolle kuuluvat ti- Alueen tilaksi muodostaminen ja mahdolli-
35080: lukset ovat. Mahdollisimman pian ja ennen suuden mukaan liittäminen ennestään ole-
35081: jakoehdotuksen esittämistä tulee toimitus- vaan tilaan tapahtuu uusjaon yhteydessä.
35082: miesten tehdä maatalousministeriölle perus-
35083: teltu ehdotus siitä, mitkä valtiolle kuuluvat 9 §.
35084: tilukset olisi tarkoitukseen käytettävä ja ke- Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta-
35085: nelle hakijoista olisi maata annettava. misesta annetaan asetuksella.
35086: 5 §.
35087: Maatalousministeriön annettua tehdyn eh- 10 §.
35088: dotuksen johdosta periaatepäätöksensä, on se Tämä laki tulee voimaan päivänä
35089: otettava huomioon jakoehdotusta laadittaessa. kuuta 195
35090:
35091: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1955.
35092:
35093: Mauri Seppä. Bertel Lindh.
35094: Erkki Tuuli. Päiviö Hetemäki.
35095: Urho Saariaho. Matti Raipala.
35096: N. Kosola.
35097: 1667
35098:
35099: IX,102.- Lak.al. N:o 87.
35100:
35101:
35102:
35103: Lepistö ym.: Ehdotus laiksi valtion maan käyttämisestä ja
35104: maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin.
35105:
35106:
35107: E d u s k u n n a ll e.
35108:
35109: Hallituksen esitys N :o 33 valtion maan peelliseksi katsotut perustamis- ja rakennus-
35110: käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta työt. Näin tilansaajan menestyminen tulee
35111: maankäyttölain tarkoituksiin sekä laiksi asu- parhaalla mahdollisella tavalla turvatuksi.
35112: tuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä Valtion asutustoiminnalla muodostettujen
35113: toimenpiteistä kuluvan vuoden valtiopäivillä tilojen tulee olla elinkelpoisia. Siitä on huo-
35114: ei vastaa joka kohdassa niitä toiveita, joita lehdittava tiloja muodostettaessa. Elinkel-
35115: maata omistamaton ja suurilukuinen pien- vottomille ja liian pienille tiloille on annet-
35116: viljelijäväestö siltä odottaa. Valtion harjoit- tava riittävästi lisämaata perustamalla riit-
35117: tamalle asutustoiminnalle on säännöllisissä tävästi yhteislaitumia, jotka valtion toimesta
35118: oloissa asetettava eräitä perusvaatimuksia, ja varoilla saatetaan täysin valmiiseen kun-
35119: jotka on otettava huomioon maankäyttölain- toon. Näin menetellen on pyrittävä luomaan
35120: säädäntöä valmistettaessa. Pääasiallisena ta- maahamme elinvoimainen maatalous ja am-
35121: voitteena tulee olla maaseudun asuttaminen mattitaitoinen ja valistunut maatalousväestö
35122: ja asunto-olojen parantaminen niin, että maa- maaseudun turvaksi sekä maan muun väestön
35123: seudulla asuvat tuntevat olonsa viihtyisäksi elintarvikkeiden tuottajiksi.
35124: ja taloudellisen asemansa turvatuksi. Uusien Kun hallituksen esityksessä ei maansaanti
35125: viljelmien perustamisen tulee tapahtua sitä asutustoimintaa varten ole riittävästi tur-
35126: varten laaditun suunnitelman mukaan oi- vattu, olisi edellämainittuja näkökohtia sil-
35127: keassa suhteessa maataloustuotannon koko- mälläpitäen hallituksen esitystä maan ja etui-
35128: naismaaraan ja väestön lisääntymiseen. suuksien hankkimisesta laajennettava. Mai-
35129: Uusien asuntojen muodostamista on valtion nittuun hallituksen esitykseen onkin näin
35130: toimesta edistettävä ja vanhojen paranta- ollen tehtävä eräitä muutoksia.
35131: mista tehostettava niin, että maaseudun väes- Edellä olevaan viitaten ja nojautuen val-
35132: töllä on tyydyttävät asunto-olot ja niihin tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdotamme
35133: liittyvät muut etuudet. Uudistiloja muodos- kunnioittaen,
35134: tettaessa ja ennen asutettaville luovuttamista,
35135: olisi näillä valtion toimesta suoritettava tar- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
35136: van lakiehdotuksen:
35137:
35138: Laki
35139: valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain
35140: tarkoituksiin.
35141: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä mää-
35142: rätyllä tavalla, säädetään:
35143:
35144: 1 luku. ole kullakin paikkakunnalla riittävästi käy-
35145: tettävissä vapaaehtoisilla kaupoilla ostettua
35146: Maan ja etuisuuksien hankkiminen. maata, pakkolunastetaan sitä rappiotiloista ja
35147: 1 §. tilakeinottelijoiden sekä suurtilojen, yhtiöi-
35148: Jollei paiVana kuuta 195 anne- den ja eräiden yhteisöjen maista, sekä ote-
35149: tun maankäyttölain ( / ) tarkoituksiin taan tarpeen vaatiessa kullakin paikkakun-
35150: 1668 IX,1o2. - Maansaanti asutustoimintaa varten.
35151:
35152:
35153: nalla valtion asutustarkoituksiin varatusta joitukset eivät kuitenkaan estä 8 § :n 2 mo-
35154: maasta. mentissa tarkoitetun oikeuden perustamista
35155: Jollei paikkakunnalla ole riittävästi käy- muiden kuin yksityisten henkilöiden omista-
35156: tettävissä 1 momentissa tarkoitettua maata, malle maalle eivätkä myöskään 9 §: ssä mai-
35157: hankitaan sitä kaikesta muusta maasta. nittujen yhteisten alueiden pakkolunasta-
35158: mista.
35159: 2-11 §. Jollei paikkakunnalla ole tämän pykälän
35160: (Kuten hallituksen esityksessä.) 1, 2 ja 3 momentin mukaisesti riittävästi
35161: maata käytettävissä, voidaan sitä tarpeen
35162: 12 §. vaatiessa pakkolunastaa 1 §: n 2 momentin
35163: Niistä kunnan, kuntayhtymän, evankelis- mukaisesti.
35164: .luterilaisen ja ortodoksisen seurakunnan,
35165: osuuskunnan sekä yksityisen henkilön omis- 13 §.
35166: tamista maista, joita 10 ja 11 §: n säännök- Edellä 12 § : n 1 ja 2 momentissa tarkoite-
35167: set eivät koske, saadaan pakkolunastaa vain tulla pakkolunastuksella älköön otettako
35168: sellaisia joutomaita, heikossa tuottokunnossa maata enempää, kuin että sanotussa lainkoh-
35169: tai tuottamattomassa tilassa olevia metsä- dassa tarkoitetulle maanomistajalle jää maan-
35170: maita ja maatalouskelpoisia maita sekä hei- käyttölain 9 § :n mukaisen viljelystilan suu-
35171: kossa viljelyksessä olevia viljeltyjä tiluksia, rinta kokoa vastaava tila. '
35172: jotka sijaitsevat etäällä tilan talouskeskuk-
35173: sesta. Jos pakkolunastettava alue on kat- Jos kunnan, kuntayhtymän tai seurakun-
35174: sottava kiinteistölle tarpeelliseksi, saadaan nan omistamaa maata käytetään oppilaitos-
35175: pakkolunastaminen kuitenkin toimittaa vain ten, kunnalliskotien, sairaaloiden tai muiden
35176: siinä tapauksessa, että maan omistajalle sa- niihin verrattavien laitosten tarpeisiin, joi-
35177: malla annetaan vastikkeeksi talouskeskukseen den opetusohjelmaan taikka hoito- tai kasva-
35178: nähden sopivammin sijaitsevia alueita niin tusmenetelmiin kuuluu käytännöllinen har-
35179: paljon, että ne tuottoarvoltaan vastaavat pak- joittelu maatalousalalla tai maataloustyön
35180: kolunastettua maata. Maan omistajan suostu- teettäminen, on pakkolunastamatta jätettä-
35181: muksella saadaan vastikkeeksi antaa myös vän maatalous- ja maatalouskelpoisen maan
35182: osuus yhteismetsään. alaa korotettava niin paljon, kuin on pidet-
35183: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on ~Sää tävä tarpeellisena harjoittelumahdollisuuksien
35184: detty pakkolunastuksen rajoittamisesta kos- tai työtilaisuuksien järjestämiseksi sekä elin-
35185: kemaan vain etäällä sijaitsevia alueita sekä tarvikkeiden hankkimiseksi laitoksen omaa
35186: maan luovuttamisesta pakkolunastettujen kulutusta varten.
35187: alueiden vastikkeeksi, saadaan sanotussa mo- Kunnan tai kuntayhtymän pakkolunasta-
35188: mentissa tarkoitettujen muiden maanomista- matta jätettävän maatalous-, maatalouskelpoi-
35189: jien kuin yksityisten henkilöiden maista, sen- ja metsämaan alaa on korotettava niin
35190: mikäli välttämätön tarve sitä vaatii eikä paljon, kuin on pidettävä tarpeellisena työlli-
35191: maata ole 9-11 § :ssä tarkoitetuin tavoin syyden turvaamiseksi järjestettäviä työtilai-
35192: paikkakunnalla riittävästi saatavissa, pakko- suuksia varten työttömyyskausina kunnan
35193: lunastaa 13 § : ssä säädetyin rajoituksin 8 § : n asukkaille.
35194: 1 momentissa mainittuja alueita ja osuuksia Jos osuuskunta harjoittaa ravitsemislii-
35195: sekä muodostettavien tilojen rakennuspai- kettä, jätettäköön sen harjoittamiseksi tarvit-
35196: :tmiksi, asuntotonteiksi ja ryhmäasutusalueilla tava maa pakkolunastamatta.
35197: koulutonteiksi tarvittavia alueita.
35198: Edellä 1 ja 2 momentissa samoin kuin 14-59 §.
35199: 13 § :ssä mainitut pakkolunastusoikeuden ra- (Kuten hallituksen esityksessä.)
35200:
35201: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1955.
35202:
35203: Matti Lepistö. Viljo Rantala. Veikko Helle.
35204: Mikko Hult. Eetu Karjalainen. Vilho Väyrynen.
35205: Väinö Tikkaoja. Arvo Sävelä. Erkki W. Mohell.
35206: Juho Karvonen. Eino Raunio.
35207: 1669
35208:
35209: IX,1oa. - Lak.al. N:o 88.
35210:
35211:
35212:
35213:
35214: Kyttä ym. : Ehdotus laksi valtion maan käyttämisestä ja
35215: maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin.
35216:
35217:
35218:
35219: E d u s k u n n a ll e.
35220:
35221: Viitaten siihen, mitä olemme lausuneet tä- olosuhteissa tarpeellinen. Rauhanajan sään-
35222: nään jättämässämme ehdotuksessa maankäyt- nöllisessä asutustoiminnassa sitä on pidettävä
35223: tölaiksi, teemme jäljempänä olevan ehdotuk- täysin tarpeettomana, minkä vuoksi puheena
35224: sen laiksi valtion maan käyttämisestä ja oleva säännös on poistettava lakiehdotuk-
35225: maan pakkolunastamisesta maankäyttölain sesta.
35226: tarkoituksiin ja lisäksi, liittyen hallituksen Hallituksen esityksen 16 §: n 1 momentin
35227: esitykseen n: o 33, esitämme seuraavaa: 4) kohdan maan ottoa ja pakkolunastusta ra-
35228: Hallituksen esityksen 11 § : ään sisältyvä joittavaa säännöstä on täydennettävä sään-
35229: määritelmä rappiotilasta on laadittu siinä nöksellä, joka estää sellaisen maan oton ja
35230: suhteessa liian laajaksi, että sen mukaan vil- pakkolunastuksen, josta maankäyttölain tar-
35231: jelmää on pidettävä rappiolla olevana, jos koituksiin käytettynä saataisiin huomatta-
35232: sen metsässä on tarpeelliset hoitotoimenpiteet vasti alhaisempi hinta kuin mikä siitä joudu-
35233: laiminlyöty siinä määrin, että viljelmän taan pakkolunastuslain 20 §: n 1 momentin
35234: koko metsän kasvukunto on huomattavasti mukaan suorittamaan maan luovuttajalle.
35235: heikompi kuin vastaavat luontaiset edellytyk- Saman momentin 7) kohtaan otettua sään-
35236: set omaavien metsien kasvukunto paikkakun- nöstä on täydennettävä siten, että myös met-
35237: nalla yleensä. Jos tällainen määritelmä ote- sätyöväen asuntotarpeista huolehtiminen voi-
35238: taan lakiin, merkitsee se sitä, että erittäin daan turvata suunniteltuja metsätyömies-
35239: huomattava osa sellaisistakin maamme viljel- kyliä perustamalla.
35240: mistä, joilla harjoitetaan peltoviljelystä ja Hallituksen esityksen 17 § :n 2 momentin
35241: karjataloutta kohtalaisen voimaperäisestikin, alueiden vaihtoa koskeva säännös kaipaa ta-
35242: olisi katsottava rappiotiloiksi. Kun puheena sapuolisuuden vuoksi määräyksen, joka hai-
35243: oleva säännös täten aivan oleellisesti heiken- tan huomioimisessa asettaa vuokranantajan
35244: tää yksityisten maanviljelijöiden omistuksessa ja vuokramiehen samanarvoiseen asemaan.
35245: olevan maan oikeusturvaa ja tuo suuren osan Hallituksen esityksen 20 § :n säännös kor-
35246: maamme talonpoikaismaasta pakkolunastuk- vauksen suorittamisesta luovuttajalle on si-
35247: sen uhan alaiseksi, on se välttämättä poistet- käli puutteellinen, että siitä puuttuu koko-
35248: tava lakiehdotuksesta. naan säännös sellaisen vahingon korvaami-
35249: Lakiehdotuksen mukaan ei yhtiöiden mai- sesta, joka aiheutuu siitä, ettei 7 § : ssä tar-
35250: den omistusoikeudella ole minkäänlaista oi- koitettu viljelmän taloudellinen kokonaisuus
35251: keussuojaa. Kun tällaisen asiain tilan luo- ole säilynyt.
35252: minen kuitenkin olisi vastoin oikeusjärjestyk- Myös hallituksen esityksen pakkolunastus-
35253: semme periaatteita, on tässä suhteessa saa- menettelyä koskevat säännökset kaipaavat
35254: tava lakiin säännökset edes jonkinlaisesta eräitä tarkistuksia kansalaisten oikeusturvan
35255: omistusoikeuden minimiturvasta. lisäämiseksi.
35256: Hallituksen esityksen 15 § : n 2 momenttiin Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
35257: sisältyvä säännös rakennuspuiden pakkolu-
35258: nastamisesta oli maanhankintalain soveltami- että Eduskunta hyväksyisi sew·aa-
35259: sen alkuaikoina vallinneissa poikkeuksellisissa van lakiehdotttksen:
35260: 106 E 41/56
35261: 1670 IX,1oa. - Maansaanti asutustoimintaa varten.
35262:
35263:
35264:
35265:
35266: Laki
35267: valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain
35268: tarkoituksiin.
35269: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä mää-
35270: rätyllä tavalla, säädetään:
35271: 1 luku. 16 §.
35272: (1 momentin 1)-3) kohta kuten hallituk-
35273: Maan ja etuuksien hankkiminen. sen esityksessä.)
35274: 1-10 §. 4) alueilta, joiden käyttö tonttialueeksi sil-
35275: (Kuten hallituksen esityksessä.) loisia olosuhteita tai arvioitavissa olevaa lähi-
35276: ajan kehitystä silmällä pitäen on katsottava
35277: 11 §. tärkeämmäksi kuin niiden käyttäminen
35278: ( 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk- maankäyttölain mukaisiksi asuntotonteiksi
35279: sessä.) tai muihin sanotun lain tarkoituksiin, alueita,
35280: Viljelmää on pidettävä rappiolla olevana joista maankäyttölain tarkoituksiin käytet-
35281: ja siihen kuuluvaa tilaa ja aluetta rappio- tynä saataisiin huomattavasti alhaisempi
35282: tilana, jos viljelykseen otettujen tilusten kun- hinta kuin mikä niistä jouduttaisiin pakko-
35283: nollinen viljeleminen, viljelmän omistajan lunastuslain 20 § : n 1 momentin mukaan
35284: olosuhteet huomioonottaen, on lyöty laimin suorittamaan maan luovuttajalle, älköönkä
35285: ja maa sen johdosta on jatkuvasti jäänyt myöskään alueita, joita käytetään virkistys-
35286: siinä määrin hoitamatta, että viljelystaso on alueina tai palstaviljelytarkoituksiin, ·
35287: huomattavasti alempi kuin vastaavilla maa- (1 momentin 5)-6) kohta kuten hallituk-
35288: tilataloudellisilla edellytyksillä varustettu- sen esityksessä.)
35289: jen viljelmien viljelystaso paikkakunnalla 7) suurille metsäalueille tarpeellisiksi ajo-
35290: yleensä. teiksi ja puutavaran pysyviksi varastopai-
35291: koiksi tarvittavia tahi sellaisia alueita, jotka
35292: 12 §. ovat tarpeen paikallisen metsä- ja uittotyön-
35293: (1-3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) johdon ja metsätyöväen asuntotarkoituksia ja
35294: Yhtiöiden maista voidaan, milloin 6, 10 ja viljelysedellytyksiltään asuntotilaa vastaavan
35295: 11 § :ssä mainituilla tavoilla ei ole saatavissa maatalouden harjoittamista varten.
35296: riittävästi maata ilmeiseen asutustarpeeseen, (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
35297: pakkolunastaa ryhmäasutusta varten välttä-
35298: mätön alue, jos tutkimuksessa on todettu tä- 17 §.
35299: ten saatavan riittävästi maatalouskelpoista (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
35300: maata elinkelpoisten viljelystilojen ja asunto- Vuokra-alue tai vuokrattu osuus yhteiseen
35301: viljelystilojen perustamiseen. Samoilla edel- veteen, joka 1 momentin säännösten mukaan
35302: lytyksillä voidaan yhtiöiden maata pakkolu- olisi kokonaan tai osaksi jätettävä ottamatta
35303: nastaa pienempi alue, milloin se voi tapahtua tai pakkolunastamatta, saadaan sanottujen
35304: särkemättä taloudellisista ja teknillisistä säännösten estämättä käyttää maankäyttö-
35305: syistä . tarpeellista maaomaisuuden kokonai- lain tarkoituksiin, jos vuokramies siihen
35306: suutta. Kuitenkin voidaan yhtiöiden maita suostuu taikka jos hänelle voidaan antaa
35307: aina pakkolunastaa, milloin se yksityisen vastikkeeksi saman omistajan tiluksista toi-
35308: henkilön omistamana voitaisiin käyttää maan- nen vastaava alue. Tällaista vaihtoa älköön
35309: käyttölain tarkoituksiin. kuitenkaan toimitettako, ellei se voi tapahtua
35310: tuottamatta VUokranantajalie tai vuokramie-
35311: 13-14 §. helle huomattavaa haittaa. Älköön myöskään
35312: {Kuten hallituksen esityksessä.) sellaisia tiluksia, joita pääasiallisesti käyte-
35313: tään tontiksi, puutarhaksi tahi teollisuus- tai
35314: 15 §. muuhun sellaiseen tarkoitukseen, vaihdettako
35315: Alueella kasvava puusto otettakoon tai vuokramiehen suostumuksetta toisiin tiluk-
35316: pakkolunastettakoon alueen mukana. siin. Maankäyttötoimikunnan on suoritet-
35317: IX,lo3. - Kyttli. ym. 1671
35318:
35319: tava vastikealueen paaluttaminen sekä rat- 21-37 §.
35320: kaistava ne korvaus- ja muut vaihdosta ai- (Kuten hallituksen esityksessä.)
35321: heutuvat kysymykset, joista asianomaisten
35322: kesken ei saada aikaan sopimusta.
35323: (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 38 §.
35324: (1-3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
35325: 18 ja 19 §. Asian käsittelemisestä maanjako-oikeudessa
35326: (Kuten hallituksen esityksessä.) on voimassa, mitä maanmittausasiain käsitte-
35327: lystä on säädetty, kuitenkin niin, että maan-
35328: 20 §. jako-oikeuden päätökseen saa aina hakea
35329: Kun alueita, etuuksia, osuuksia, rakennuk- muutosta.
35330: sia ja maatalousirtaimistoa pakkolunastetaan
35331: tämän lain mukaan, määrätään niille se paik- 39 §.
35332: kakunn8in käypä hinta, joka niillä on katsot- (1-4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
35333: tava olevan silloin, kun maankäyttötoimi- Maankäyttötoimikunnan päätökseen, jolla
35334: kunta ne pakkolunastaa. Luovuttajalle mää- metsän hakkaaminen on kielletty, saa hakea
35335: rätiiän myös korvaus siitä vahingosta, joka muutosta maanjako-oikeudessa, siinä järjes-
35336: hänelle aiheutuu siitä, ettei 7 §: ssä tarkoi- tyksessä kuin 38 § : ssä säädetään.
35337: tettua viljelmän taloudellista kokonaisuutta
35338: ole voitu säilyttää. 40-59 §.
35339: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
35340:
35341: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1955.
35342:
35343: Harras Kyttä. Juho Tenhiälä.
35344: Eino Saari. Artturi Tienari.
35345: Helge Miettunen. Irma Karvikko.
35346: Kaarlo Kajatsalo. Esa Kaitila.
35347: Armas Leinonen.
35348: 1672
35349:
35350: IX,lo4. - Lak.al. N:o 89.
35351:
35352:
35353:
35354: Seppä ym.: Ehdotus laiksi tilan osittamisen edelZyty_ksistä.
35355:
35356:
35357: E d u s k u n n a ll e.
35358:
35359: Yhtenä osana hallituksen esitykseen edus- käyttötoimiston ja maatalousministeriön rat-
35360: kunnalle maankäyttölaiksi ja eräiksi siihen kaistaviksi. Oikeusvarmuuden pysyttäminen
35361: liittyviksi laeiksi sisältyy myös ehdotus laiksi kuitenkin edellyttää, että tällaiset riitaisuu~
35362: tilan osittamisen edellytyksistä. Osittamis- det ratkaistaan oikeudenkäyntitietä. Luon-
35363: rajoituksia koskevien säännösten kytkeminen nostaan kuuluvat tämänlaiset ·asiat maan-
35364: asutuslainsäädäntöön ja niiden toimeenpanon jako-oikeudelle, joka yleensä voi käsitellä sa-
35365: jättäminen asutusviranomaisten tehtäväksi ei notunlaiset tehtävät kiireellisesti. · Tämän
35366: kuitenkaan tunnu asialliselta. Päinvastoin menettelyn erityisenä etuna on myös se, että
35367: voidaan katsoa, että säännökset osittamisra- maanjako-oikeus kokoontuu toimituspaikalla
35368: joituksista liittyvät sisällöltään ja tarkoitus- ja tekee ratkaisunsa maastossa tarpeen mu-
35369: peräitään läheisemmin jakolainsäädäntöön kaan suorittamansa tarkastuk&en perusteella.
35370: kuin asutuslainsäädäntöön. Kun osittamis- Muutoksenhaku toimitusmiesten päätökseen
35371: rajoituksilla on sangen syvälle käypä vaiku- on sopivinta järjestää tapahtuvaksi jako-
35372: tus yksityiseen omistusoikeuteen, on paikal- laissa säädettyjen periaatteiden mukaan.
35373: laan, että rajoituksista johtuvia toimenpi- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
35374: teitä suoritettaessa samoin kuin muutoksen- dotamme,
35375: haussa on pohjana samanlainen oikeudelli-
35376: nen menettely kuin maanjakotoiminnassa. että Eduskunta hyväksyis-i seuraa-
35377: Hallituksen esityksessä on säännösten sovel- van lakiehdotuksen:
35378: tamisesta johtuvat riitaisuudet jätetty maan-
35379:
35380:
35381: Laki
35382: tilan osittamisen edellytyksistä.
35383: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
35384: 1 luku. 7 §.
35385: Kun 6 § : ssä tarkoitetusta tai sellaisesta
35386: Yleiset säännökset. tilasta, jota käytetään pääasiallisesti metsä-
35387: 1-4 §. talouden harjoittamiseen, olisi erotettava
35388: (Kuten hallituksen esityksessä.) uusi tila teollisuus- tai liiketarpeisiin varsi-
35389: naisen ammatin harjoittamista varten käsi-
35390: työ- tai muulla sellaisella elinkeinoalalla tahi
35391: asuntotontiksi tai virkistysalueeksi, saadaan
35392: 2 luku. erottaminen toimittaa, vaikka tilasta jäljelle
35393: jäävää osaa ei voitaisi 5 §: ssä mainituin ta-
35394: Osittamisen edellytykset. voin tarkoituksenmukaisesti käyttää eikä
35395: 5 §. tämä osa, mikäli on kysymys 6 § : ssä maini-
35396: (Kuten hallituksen esityksen 6 §.) tusta tilasta, täyttäisi sanotussa lainkohdassa
35397: viljelmälle asetettuja vaatimuksia.
35398:
35399: 6 §. 8 §.
35400: (Kuten hallituksen esityksen 7 §: n Asuntotontiksi käytettävän tilan tulee olla
35401: 1 mom.) alaltaan vähintään kaksituhatta neliömetriä,
35402: IX,lo4. - seppä ym. 1673
35403:
35404: jollei rakennussuunnitelmaan sisältyvistä tai se katso voivansa hyväksyä toimitusmiesten
35405: rakennussuunnitelmantakaisista tahi muista päätöstä, alistettava asia maanjako-oikeuden
35406: maan käyttöä koskevista määräyksistä muuta ratkaistavaksi.
35407: johdu taikka maanmittauskonttori tahi, mi- (6 mom. kuten hallituksen esityksen 13 §:Ii
35408: käli maan käytön valvonta kuuluu m:uulle 3 mom.)
35409: viranomaiselle, tämä viranomainen erityi- 12 §.
35410: sistä syistä myönnä tästä poikkeusta. Jollei toimitusmiesten 11 § :n mukaan an-
35411: tama päätös ole valituksen tai alistuksen joh-
35412: 9 §. dosta ollut maanjako-oikeuden tai maanmit-
35413: Erillään tilan muista tiluksista sijaitseva tauskonttorin tutkittavana, on maanmittaus-
35414: palsta, saari tai muu alue, joka ei ole tilalle konttorin.- toimitusta tarkastaessaan samalla
35415: tarpeellinen maa- tai metsätalouden tahi ka- tutkittava, onko toimitus voinut tämän lain
35416: lastuksen harjoittamista varten taikka jota mukaan tapahtua. Sama velvollisuus on
35417: ei voida tilan yhteydessä taloudellisesti maanjako-oikeudella, milloin toimitus muuten
35418: käyttää, voidaan 5 ja 6 §: n säännösten estä- kuin 11 §: n mukaisessa järjestyksessä on
35419: mättä, mikäli se havaitaan tarkoituksenmu- joutunut sen käsiteltäväksi.
35420: kaiseksi, muodostaa itsenäiseksi tilaksi. Jos maanmittauskonttori 1 momentissa
35421: mainitussa tarkoituksessa katsoo, ettei toimi-
35422: 10 §. tusta olisi saanut suorittaa, on sen alistet-
35423: (Kuten hallituksen esityksen 11 § :n 1 ja tava asia maanjako-oikeuden ratkaistavaksi.
35424: 2 mom.)
35425: 11 §. 13 §.
35426: Kysymys siitä, ovatko tilan osittamiselle Asian alistamisesta maanjako-oikeuteen sekä
35427: tässä laissa säädetyt edellytykset olemassa, valituksen tai alistuksen käsittelystä on voi-
35428: on toimitusmiesten osittamistoimituksessa massa, mikäli tämän lain säännöksistä ei
35429: tutkittava ja annettava siitä päätös ennen muuta johdu, mitä jakolaissa on säädetty.
35430: osittamiseen ryhtymistä.
35431: Jos haetun tai pyydety;n osittamistoimituk- 14 §.
35432: sen suorittaminen 1 momentissa mainitulla Edellä 11 § :n 1 momentissa tarkoitetussa
35433: päätöksellä kokonaisuudessaan kielletään ja toimituksessa on toimitusmiehiksi otettavina
35434: toimitus jätetään sikseen, on muutoksen- uskottuina miehinä tai todistajina pyrittävä
35435: hausta voimassa, mitä siitä on sikseen jätet- käyttämään asutuslautakunnan jäseniä, jos
35436: tyyn toimitukseen nähden jakolaissa sää- heitä on uskotuiksi miehiksi valittu tai to-
35437: detty. distajiksi saatavina.
35438: Milloin 10 §: ssä tarkoitetussa tapauksessa
35439: jonkin määräosan tai määräalan erottaminen 15 ja 16 §.
35440: kielletään ja tätä koskevaan toimitusmiesten (Kuten hallituksen esityksen 16-17 §.)
35441: päätökseen ilmoitetaan tyytymättömyyttä, on
35442: toimitusinsinöörin alistettava asia maanjako-
35443: oikeuden ratkaistavaksi.
35444: Jos toimitusmiesten päätös, millä osittami- 3 luku.
35445: nen on määrätty suoritettavaksi, on tehty Erinäisiä säännöksiä.
35446: äänestyksen jälkeen vastoin toimitusinsinöö-
35447: rin mielipidettä, on toimitusinsinöörin alis- 17 §.
35448: tettava asia maanmittauskonttorin tutkitta- (Kuten hallituksen esityksen 18 §.)
35449: vaksi. Maanmittauskonttori voi muissakin
35450: tapauksissa määrätä, että osittamisen edelly- 18 §.
35451: tyksiä koskeva toimitusmiesten päätös, mi- Tässä laissa tarkoitetuissa asioissa olkoon
35452: käli osittaminen määrätään suoritettavaksi, vastaavasti voimassa, mitä valtion maan
35453: on alistettava maanmittauskonttorin tarkas- käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta
35454: tettavaksi. maankäyttölain tarkoituksiin päivänä
35455: Edellä 4 momentissa tarkoitettua alistusta kuuta 195 ( /5 ) annetun lain
35456: käsitellessään on maanmittauskonttorin, jollei 57 §: ssä on säädetty.
35457: 1674 IX,l04. - Tilan ositta.misen edellytykset.
35458:
35459:
35460: 19 §. 25 §.
35461: Tässä laissa tarkoitetuissa asioissa ovat Maanmittauskonttorin on pidettävä luette-
35462: maanjako-oikeudelle annetut asiakirjat ja loa toimitusalueellaan sijaitsevia tiloja koske-
35463: maanjako-oikeuden päätös vapaat leimamak- vista 11 ja 12 § : ssä tarkoitetuista ratkai-
35464: suista. suista.
35465: (2 m01n. kuten hallituksen esityksen 20 § :n
35466: 2 mom.) 26-28 §.
35467: 20-24 §. (Kuten hallituksen esityksen 27-29 §.)
35468: (Kuten hallituksen esityksen 21-25 §.)
35469:
35470: Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1955.
35471:
35472: Mauri Seppä. Bertel Lindh. Matti Raipala.
35473: Erkld Tuuli. Felix Seppälä. Johannes Wirtanen.
35474: Urho Saariaho. Päiviö Hetemäki. N. Kosola.
35475: VALTIOPÄIVÄT
35476: 1955
35477:
35478: LIITTEET
35479: XIII
35480:
35481: KANSANELÄKEVALIOKUNTAAN LÄHETETTY KANSAN-
35482: ELÄKELAKIA JA SIIHEN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ
35483: KOSKEVA LAKIALOITE
35484:
35485:
35486:
35487:
35488: HELSINKI 1956
35489: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
35490: 1677
35491:
35492: XIU,t. - Lagmot. N:o 90.
35493:
35494:
35495:
35496:
35497: Meinander m. n: Förslag till folkpensionslag och därlill an-
35498: sluten lagstiftning.
35499:
35500:
35501: T i 11 R i k s d a g e n.
35502:
35503: Vår gällande 1ag om folkpensionering har frarnstå frärnst sorn en gigantisk penningin-
35504: uuder den tid den varit i kraft tyvärr vi- rättning, baserad på rnedborgarnas tvångsin-
35505: sat sig vara behäftad med ta1rika brister. sättningar, medan dess sociala betydelse, som
35506: De förhoppningar man stäl1de på denna 1ag- dock borde vara huvudsaken, blivit alltför
35507: stiftning vid dess tillkomst år 1937 har så- ringa, då pensionerna vid ålderdom och in-
35508: lunda i många avseenden svikits. Medbor- validitet utgått med obetydliga belopp. En
35509: garna väntade sig då, att de som en fö1jd tredje orsak har varit den, att det system, på
35510: av den årliga premiebetalningen omsider vid vilket lagen baserats, även i tekniskt hän-
35511: inträdet i pensionsåldern komme att erhålla seende utformats alltför kornplicerat. Appa-
35512: säpass stor folkpension, att den på ett effek- raturen med individuella konton för envar
35513: tivt sätt kunde bidra tili de försäkrades har visat sig b1i synnerligen tungrodd och
35514: trygghet på ålderdomens dagar, även om man medföra dryga adrninistrationskostnader, tili
35515: inte kunde vänta sig, att denna pension vilka betydande belopp årligen åtgått.
35516: ensam skulle utgöra tillräcklig inkomst för Regeringens nu överlärnnade proposition
35517: uppehället. Under årens lopp har det emel- har utarbetats i syfte att söka :rätta de
35518: lertid allt tydligare frarngått, att de pen- största rnissförhållandena i det nurådande
35519: sioner som utbetalas, varit alldeles opropor- systemet. Den ökning av pensionerna den
35520: tionerligt srnå, både till sitt reella värde och skulle rnedföra innebär givetvis ett steg i
35521: i förhållande tili de inbetalda prernierna. rätt riktning. Detsarnrna kan även sägas
35522: En orsak tili detta beklagliga sakförhål- om förslaget om väsentlig minskning av fon-
35523: lande är den, att inflationen rubbat de kal- deringen. Propositionen innehåller också
35524: kyler, sorn 1egat till grund för den ursprung- andra förbättringar, bland villia här må
35525: liga lagen, viiken tili följd härav upprepade hänvisas tili den valfria, glidande pensions-
35526: gånger ändrats i syfte att åtminstone i nå- åldern, sorn förutsättes i dess 23 §. Klart
35527: gon mån trygga pensionernas realvärde. En är, att lagförslaget medför talrika justerin-
35528: annan orsak är att själva det systern lagen gar av teknisk och formell art, vilka utan
35529: bygger på har visat sig vara olyckligt. En vidare bör godkännas.
35530: alldeles för stor del av de inflytande medlen Kritiken rnot regeringens förslag och rnot
35531: användes tili fonderingar. Det skall visser- den försäkringsprincip, på viiken det byg-
35532: ligen inte förnekas, att de bolpp sorn här- ger, gäller den ornständigheten, att däri
35533: igenorn kunnat ställas tili förfogande för förutsätts statiska förhållanden. Regeringen
35534: olika investeringar, varit tili stor nytta i har i själva verket kalkylerat med att in-
35535: vårt kapitalfattiga land. Det harmonierar till år 2000 inte bara räntan och medbor-
35536: dock icke rned själva syftet rned folkpensio- garnas realinkornster, utan även penning-
35537: neringen, när under våra förhållanden på värdet kornrne att förbli oförändrade, vilket
35538: grund av inflationen folkpensionsanstaltens är verklighetsfrärnmande. I andra Iänder
35539: krediter för uppförande av kraftverk och har rnan i samband rned reformer inorn so-
35540: andra anläggningar kornrnit att frarnstå som cialförsäkringen allt oftare avstått från för-
35541: den mest kännbara sidan av dess verksarnhet. söken att långt på förhand bedörna frarn-
35542: Folkpensionsanstalten har tili följd av den tidsförhållandena. En större anspråkslöshet
35543: stora fonderingen börjat för allmänheten torde också för vår del i detta sarnrnanhang
35544: 107 E 41/56
35545: 1678 XIII,1. - Kansaneläkelaki.
35546:
35547:
35548: vara att föredra, detta inte minst med tanke stor grupp av små inkomsttagare, som er-
35549: på att den sannalika utvecklingen för ränta, lagt förhållandevis små försäkringspremier,
35550: realinkomster och penningvärde kommer att skulle däremot få åtnjuta endast en blyg-
35551: gå i en riktning, som reducerar värdet av sam grundpension. Ifall dessa personer har
35552: folkpensionsanstaltens fonderingsverksamhet. sparat en slant för ålderdomen, köpt sig en
35553: Även om propositionen måste anses inne- livränta eller åtnjuter en liten pension, för-
35554: bära tydliga framsteg i jämförelse med den lorar de delvis eller helt rätten att åtnjuta
35555: gällande lagen, kan man inte komma ifrån, stödpension. Detta kan i många fall fram-
35556: att den i väsentliga avseenden dock blott stå som orättvist. Man måste ihågkomma,
35557: framstår som en halvmesyr. Den i utsikt att en åldrings levnadsstandard i många
35558: ställda höjningen av pensionerna, som för fall beror av de närmaste anhörigas ekono-
35559: resten blir av mycket varierande storlek för miska ställning. Detta kan medföra, att en
35560: olika försäkrade, komme först småningom att åldring, vars försörjning är tryggad tack
35561: anta större proportioner, medan däremot den vare anhöriga, men som saknar egna inkoms-
35562: ökning av premierna, som är en oundgänglig ter, lyfter full stödpension, medan en en-
35563: ekonomisk förutsättning för reformens ge- samstående åldring, som har ett anspråks-
35564: nomförande, skulle drabba envar omedelbart löst eget kapital, men som måste leva ytterst
35565: effer lagens ikraftträdande. Det kan all- sparsamt, får sin stödpension beskuren.
35566: varligt ifrågasättas, huruvida det berätti- En annan synpurrkt, som även talar för
35567: gade missnöje, som obestridligen förekom- ett enhetligt pensionsbelopp utan inkomst-
35568: mer i vidsträckta kretsar mot hela folkpen- gräns, är att det nuvarande systemet ,straf-
35569: sioneringen som sådan och som ur social far" åldringar, som ännu har lust och för-
35570: synpunkt måste beklagas, verkligen komme måga att genom eget arbete bidra till sin
35571: att i högre grad dämpas, om reformen in- försörjning.
35572: skränkte sig blott till det som regeringen Det ovannämnda enhetliga pensionsbelop-
35573: föreslår. Det är därför skäl att, när en gång pet föreslås här fastställt till 60 000 mark
35574: en så genomgripande förnyelse av lagstift- per år för ensamstående åldring och till
35575: ningen skall genomföras som den nu aktuella, 100 000 mark för äkta makar. Summan
35576: gå betydligt längre. komme således att i de socialt mest ömmande
35577: Det reformförslag som nedan framlägges, fallen kännbart överstiga de belopp regerin-
35578: har anknytningar till de system, som redan gen förutsätter i sin proposition. Pensio-
35579: en tid prövats i de övriga nordiska länderna. nerna skulle enligt det här föreslagna syste-
35580: Det är klart, att man inte hos oss kan nå met dessutom utgå till fulla belopp omedel-
35581: lika långt som t. ex. i vårt västra grannland bart efter det lagen börjat tillämpas.
35582: med dess vida större ekonomiska resurser. Invaliditetspensionens fulla belopp skulle
35583: Där innebär faktiskt de pensioner som ut- enligt föl'Slaget vara 60 000 mark och utbeta-
35584: betalas, redan i och för sig en rätt stor las till ogift person, där inkomsten icke
35585: ekonomisk trygghet för de pensionerade. Lik- överstiger 60 000 mark, men i fråga. om gift
35586: väl medför systemet med enhetliga ålders- person, där makarnas sammanlagda inkomst
35587: pensionsbelopp - jämte nödiga tillägg - icke överstiger 100 000 mark. Överstiger
35588: så stora fördelar, att det med lämpliga modi- årsinkomsten de nämnda inkomstgränserna,
35589: fikationer väl synes kunna införas även i skulle pensionen utgå med ett belopp, som
35590: vårt eget land. På denna bas är det här erhålles, när från pensionens fulla belopp
35591: föreslagna systemet uppbyggt. avdrages hälften av skillnaden mellan årsin-
35592: Principen om ett enhetligt pensionsbelopp komsten och gränsinkomsten. Pensionen
35593: för alla ensamstående åldringar och likaså skulle likväl icke utbetalas, om dess belopp
35594: ett fast 'belopp för alla makar synes ur understiger 10 000 mark. Ytterligare skulle
35595: flera synpunkter leda till ett rättvisare re- det i propositionen förutsatta ålderdoms-
35596: sultat än det av regeringen fö:veslagna syste- stödet åt kvinnlig försäkrad bibehållas. Ovan-
35597: met. Enligt sistnämnda förslag skulle näm- nämnda understöd och pensioner vid sidan
35598: ligen en pension av mera kännbar storlek av den egentliga ålderspensionen har befun-
35599: tillfalla även förmögna personer, vilka er- nits nödiga av sociala skäl.
35600: lagt stora försäkringspremier, men för vilka Enligt förslaget skulle fonderingarna helt
35601: folkpensionen är av mindre betydelse. En upphöra. Ej heller de redan upplagda fon-
35602: XIII,!. -Meinander ym. 1679
35603:
35604: dernas räntemedel skulle således läggas till Vad kommunernas andel beträffar, är det
35605: fonderna. skäl att understryka, att kommunernas vård-
35606: Enligt vårt förslag skulle premierna bli utgifter kommer att nedgå i väsentlig grad,
35607: desamma som föreslås i propositionen. Det sedan pensionerna höjts på det sätt som här
35608: är visserligen beklagligt, att denna stegring föreslagits.
35609: ej kan undvikas, men i proportion till den Folkpensionsanstaltens inkomster och ut-
35610: avsevärda ökningen av pensionernas storlek gifter kommer enligt det här framlagda för-
35611: är höjningen dock liten. slaget att vara av följande storleksordning,
35612: Beträffande finansieringen av de enligt dock med beaktande av att försiktigtvis in-
35613: vårt förslag utgående, avsevärt höjd'a pen- gen ökning av inkomstnivån vid kalkylen
35614: sionerna må framhållas, att det här före- förutsatts, varför uppgifterna om statens och
35615: slagna systemet medför kännbara inbespa- kommunernas utgifter måste anses vara i
35616: ringar i folkpensionsanstaltens hittills myc- överkant, enär folkpensionsavgifternas av-
35617: ket dryga administrationskostnader. R{)dan kastning kan väntas växa.
35618: den omständigheten, att det nuvarande sät-
35619: tet med individuell bokföring skilt för en-
35620: var fömäkrad skulle slopas, innebär givet- Inkomster, miljarder mk
35621: vis en förenkling av hela administrationen pensions- staten och
35622: och följaktligen reducerade omkostnader. år avgifter ränta kommunerna summa
35623: Premiehöjningen medför avsevärt högre in- 1956 7.6 3.1 15.5 26.2
35624: komster än hittills, såsom även i propositio- 1960 11.4 3.1 13.o 27.5
35625: nen förutsättes. De felande heloppen skulle 1970 12.9 3.1 16.6 32.6
35626: årligen tillskjutas av statens och kommuner-
35627: nas medel.
35628: Statens finansiella ställning är för när- Utgifter, miljarder mk
35629: varande mycket ansträngd, i synnerhet som förvaltningskost-
35630: år pensioner nader, sjukvärds- summa
35631: subventionspolitiken, så länge den upprätt- kostnader m.m.
35632: hålls, förorsa;kar kännbara merutgifter. Det 1956 25.8 0.4 26.2
35633: kunde därför synas oriktigt att ytterligare 1960 27.0 0.5 27.5
35634: helasta saten - liksom även de med svårig- 1970 32.1 0.5 32.6
35635: heter kämpande kommunerna- med ökade
35636: utgifter. Häremot kan emellertid invändas,
35637: att man i de kalkyler, som legat till grund Systemförändringen föranleder omfattande
35638: för propositionen, som redan framhållits, ändringar i regeringens förslag. Bl. a. måste
35639: utgått från ett statiskt tänkande i fråga 3 kap. i grund omformuleras. Mycfuet tal-
35640: om vår ekonomi. I själva verket kan man rika paragrafer i andra kapitel måste dess-
35641: räkna med att inkomsten av försäkringspre- utom antingen väsentligen ändras eller helt
35642: mierna genom den fortgående stegringen av upphävas såsom obehövliga. Därjämte för-
35643: realinkomsterna blir avsevärt större än vad anledes formella ändringar på ett stort an-
35644: här beräknats. Vår folkhushållning förmår tal ställen. Nämnas må bl. a. att, då försla-
35645: senare hära betydligt större kostnader för get icke bygger på fömäkringsprincipen, be-
35646: åldrings- och invaliditetspensionerna än vad greppen ,försäkrad" och ,premie" ej skulle
35647: nu är fallet. En rätt stark ökning av stats- ifrågako"mma. Det sistnämnda ordet skulle
35648: bidragen torde därför vara möjlig. ersättas med ordet ,avgift".
35649: För de närmaste åren kan dock förslaget På grund av vad ovan anförts och med
35650: leda till en ansträngning av statsbudgeten, hänvisning till stadgandet i 32 § 1 mom.
35651: som likväl - med tanke på frågans ytterst riksdagsordningen får undertecknade vörd-
35652: angelägna art - genom sparsamhet i andra samt föreslå,
35653: sammanhang med hänsyn till de goda kon-
35654: junkturerna borde kunna bäras. Att å andra att Riksdagen måtte antaga följwnde
35655: sidan för en övergående tid höja folkpen- lagförslag:
35656: sionsavgifterna har inte synts oss lämpligt.
35657: 1680 xni,t. - B'.auaneläkelaki.
35658:
35659:
35660:
35661:
35662: Folkpensionslag.
35663: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
35664:
35665: 1 kap. denna inkomst, avdTagas frän det antal
35666: skattören, som enligt 1 mom. skall läg-
35667: Allm.ä.nna. bestä.mmelser. gas tili grund för folkpensionsavgiften. Så-
35668: 1 §. lunda avdraget antal skattören skall beaktas
35669: 1 Finland bosatt person, som fyllt 16 år, som familjemedlems skattören vid bestäm-
35670: är berättigad tili folkpension i enlighet med mandet av hans folkpensionsavgift.
35671: vad i d:enna lag stadgas. Storleken av folkpensionsavgiften för del-
35672: Tili främmande stats beskickning eller ägare i öppet bolag bestämmes så, att en
35673: konsulat hörande personer jämte betjäning, mot delägarens andel i ·bolaget svarande del
35674: vilka äro utländska medborgare, underlyda av bolaget i samma kommun påförda skatt-
35675: icke denna lag. ören betraktas såsom de skattören, på grund
35676: av vilka delägarens folkpensionsavgift be-
35677: 2 §. stämmes. På samma sätt bestämmes avgif-
35678: Ärenden angående folkpension handläggas ten för delägare i sammanslutning, som för
35679: av en folkpensionsanstalt, som nedan benäm- utövande av näring eller yrke eller brukande
35680: nes pensionsanstalten. eller innehav av fastighet bildats av tvä eller
35681: flera personer och som upprätthålles för
35682: delägarnas gemensamma räkning. Avgiften
35683: för delägare i dödsbo bestämmes dock med
35684: 2 kap. beaktande endast av de dödsboets skattören,
35685: Folkpensionsavgifter. som hänföra sig till värdet av hans arbete
35686: till förmån för boet.
35687: 3 §. Folkpensionsavgiftens belopp stiger perio-
35688: Envar erlägger folkpensionsavgift, viiken diskt såsom av tabellen framgår. Avgiften
35689: i samband med kommunalbeskattningen i för andra perioden bestämmes första gängen
35690: den kommun, där han har bo och hemvist, av inkomsten för år 1961 och sista gången
35691: bestämmes efter hans inkomst föregående år, på grund av inkomsten för år 1979. An-
35692: inkomståret. Arbetsgivare erlägger arbetsgi- gående avgiftsbelopp på grund av inkomsten
35693: var.es folkpensionsavgift såsom därom är sär- för år 1980 och tiden därefter stadgas se-
35694: skilt stadgat. nare.
35695: 4 §.
35696: Folkpensionsavgiftens storlek bestämmes A vgiftsbeloppen äro följande:
35697: i enlighet med tabellen nedan i 5 mom. inom Första perioden:
35698: fastställda premieklasser antingen pi grund Folkpen-
35699: av det antal skattören, som päförts avgifts- slotllavgtt't
35700: Avglfts- Antal Arbetsglvarnas folk- sallllllalllagt
35701: pliktig vid den i 3 § avsedda kommunalbe- klass skattören penslonsavglft mk mk
35702: skattningen, eller på grund av arbetsgivarens 1 0 200- 749 1 000
35703: folkpensionsavgift för hans lön under in- 2 1- 599 750-1249 2 000
35704: komståret med tillämpning av den grund, 3 600-1299 1250-1749 3 000
35705: enligt viiken avgiften är störst. 4 1300-1899 1 750-2 249 4 000
35706: Har vid kommunalbeskattningen till av- 5 1900-2 399 2 250-2 749 5 000
35707: giftspliktigs beskattningsbara inkomst hän- 6 2400-2 899 2 750-3 249 6 000
35708: förts även värdet av det arbete hans hem- 7 2 900-3 399 3 250-3 749 7 000
35709: mavarande barn eller annan medlem av hans 8 3 400-3 899 3 750-4 249 8 000
35710: familj utfört till förmån för hans hushåll, 9 3 900-4 399 4 250-4 749 9 000
35711: skall det antal skattören, som motsvarar 10 4400- 4750- 10000
35712: XIII,1.- Meinander ym. 1681
35713:
35714: Andra perioden: 7 §.
35715: Folkpen- Folkpensionsavgift, som skall erläggas vid
35716: sionsavglfs
35717: Avgitlil· Antal Arbetsglvarnas folk· sammanlagt uppbörd, indrives icke:
35718: klBIIS skattören pensionsavglft mk mk 1) efter utgången av det kalenderår, un-
35719: 1 0 300-1124 1 500 der vilket avgiftspliktig fyllt 64 år;
35720: 2 1- 599 1125-1 874 3 000 2) efter det avgiftspliktig enligt denna
35721: 3 600-1299 1 875-2 624 4 500 lag befunnits arbetsoförmögen; ej heller
35722: 4 1300-1899 2 625-3 374 6 000 3) efter avgiftspliktigs död.
35723: 5 1900-2 399 3 375-4124 7 500 I de fall, som avses i 1 m01n., uppbäres
35724: 5 2400-2 899 4 125-4 87 4 9 000 icke heller av avgiftspliktig hans makes folk-
35725: 7 2 900-3399 4 875-5 624 10 500 pensionsavgift.
35726: 8 3400-3 899 5 625-6 374 12 000 Angående avgiftspliktigs skyldighet att an-
35727: 9 3 900-4399 6 375-7 124 13 500 svara för familjemedlems avgift stadgas i
35728: 10 4400- 7125- 15000 5 § 2 mom.
35729: 8 §.
35730: A vgiftspliktig skall erlägga förskott på
35731: 5 §. avgift såsom i lagen om förskottsuppbörd
35732: Gift person, för viiken folkpensionsavgift är stadgat.
35733: blivit bestämd på grund av inkomsten under För att arbetsgivares folkpensionsavgift
35734: inkomståret, är ansvarig jämväl för maken skall bliva beaktad vid bestämmandet av
35735: för samma inkomstår påförd avgift, likväl avgiften för avgiftspliktig skall denne vid
35736: icke, om makarna före inkomstårets utgång sin skattedeklaration tili skattenämnden foga
35737: på grund av söndring utan avbrott levat sin skattebok och övriga bevis över inbetal-
35738: åtskilda, ej heller om makarnas äktenskap ning av arbetsgivares folkpensionsavgift.
35739: senare blivit upplöst. Har avgiftspliktig icke tili sin skatte-
35740: Envar är såsom för egen folkpensionsav- deklaration fogat skattebok eller annat be-
35741: gift ansvarig för familjemedlems avgift, .som vis över inbetalning av arbetsgivares folk-
35742: berä:knats efter skattörena för lön, som han pensionsavgift och har arbetsgivares folk-
35743: erlagt, eller för värdet av arbete tili för- pensionsavgift icke blivit beaktad vid debi-
35744: mån för hans hushåll. teringen av avgiften, äger den avgiftsplik-
35745: tige rätt att, i den mån han erlagt avgift
35746: utöver sin egen andel, på ansökan genom
35747: 6 §. länsstyrelsen återfå vad han utöver sin an-
35748: Avgift påföres icke person: del erlagt, dock ej mera än hälften av av-
35749: 1) som vid inkomstårets utgång icke fyllt giften, om återbäringen utgör minst 100
35750: 18 år; mark. Är Jikväl avgiften för inkomståret
35751: 2) som vid inkomstårets ingång fyllt 63 år; obetald, användes sagda belopp tili dess be-
35752: 3) som under inkomståret eller del därav talning. Har avgiftspliktig beviljats ålder-
35753: varit befunnen arbetsoförmögen enligt denna doms- eller invaliditetspension, återbäres lik-
35754: lag; väl arbetsgivares folkpensionsavgift till den
35755: avgiftspliktige i dess helhet för det inkomst.
35756: 4) för viiken icke enligt 4 § räknas skatt- år, för vilket han varit pliktig att betala
35757: ören för bestämmande av folkpensionsavgift avgift. Länsstyrelsen skall om beslutet un-
35758: och för vars lön för inkomståret icke i ar- derrätta pensionsanstalten.
35759: betsgivares folkpensionsavgift erlagts åt-
35760: minstone femtedelen av avgiften i 1 avgifts- 9 §.
35761: klassen; eller Det belopp, som årligen skall förskjutas
35762: 5) som avlidit under inkomståret. kommun för det vid förskottsuppbörden
35763: Person, vars make påföres avgift för in- innehållna förskottet på den del av folk-
35764: komståret i samma kommun, skall päföras pensonsavgiften, som skali erläggas av den
35765: avgift utan hinder av vad i 1 mom. 4 punk- avgiftspliktige själv, mä utan hinder av vad
35766: ten är stadgat, likväl icke i det fall, att i 53 § lagen om förskottsuppbörd är stadgat
35767: makarna vid inkomstårets utgäng på grund av länsstyrelsen erläggas direkt tili pensions-
35768: av söndring utan avbrott levat ätskilda. anstalten.
35769: 1682 XIll,L - Ka.nsaneläkelaki.
35770:
35771:
35772: Länsstyrelsen skall, då den erlägger det lenderår. Över dessa avgifter skall nämnden
35773: belopp, som enligt 1 mom. skall på förhand uppgöra längd, varav utöver den avgiftsplik-
35774: inbetalas till pensionsanstalten, varje kalen- tiges personuppgifter framgå åtminstone det
35775: derår kvartalsvis till pensionsanstalten i för- antal skattören, som legat till grund för be-
35776: skott på arbetsgivares folkpensionsavgifter rälmingen av avgiften, arbetsgivarens folk-
35777: för varje kommun erlägga nittio procent på pensionsavgift samt den påförda avgiften.
35778: sammanlagda beloppet av arbetsgivares folk-
35779: pensionsavgifter för året före det sistför-
35780: flutna kalenderåret. Likaså skall länsstyrel- 12 §.
35781: sen halvårsvis av kommunen tillkommande Vad om framläggande av taxeringslängd
35782: förskottsuppbördsmedel såsom kommunens och om anmärkning däremot är stadgat, skall
35783: förskottsbetalning till pensionsanstalten in- äga motsvarande tillämpning på den längd,
35784: betala sammanlagt nittio procent av sam- som nämnes i 11 §. Jämväl den, som enligt
35785: manlagda beloppet av de i kommunen samma 5 § är ansvarig för erläggande av avgift,
35786: är debiterade förskotten på folkpensionsav- äger rätt att framställa anmärkning.
35787: gifterna. Ändrar prövningsnämnd med anledning av
35788: Länsstyrelsen skall, då den erlägger kom- framställd anmärkning det antal skattören,
35789: mun enligt 49 § lagen om förskottsuppbörd på grund varav den avgiftspliktiges avgift
35790: tillkommande andel av det belopp, som skall är bestämd, skall avgiften, såframt den icke
35791: erläggas av det innehållna, tillika till pen- beräknats enligt arbetsgivarens folkpensions-
35792: sionsanstalten erlägga den del av arbetsgi- avgift, ändras så, att den motsvarar antal-et
35793: varnas folkpensionsavgifter, som icke enligt skattören.
35794: 2 mom. erlagts på förhand. I prövningsnämnds beslut angående folk-
35795: Föranleder ändring i den kommunala in- pensionsavgift må ändring icke sökas.
35796: delningen, förändring av den allmänna löne-
35797: nivån eller annan särskild omständighet
35798: uppenbar rförändring av beloppet av arbets- 13 §.
35799: givarnas folkpensionsavgifter jämfört med Sedan prövningsnämnden avgjort i 12 §
35800: motsvarande belopp för det år, som legat nämnda anmärkningar, skall kommunens sty-
35801: till grund för förhandsbetalningen, äger fi- relse verkställa debitering av folkpensionsav-
35802: nansministeriet befogenhet att efter att hava gifterna. Härvid skola såsom avkortning på
35803: hört pensionsanstalten förordna om motsva- varje avgiftspliktigs avgift räknas i 10 §
35804: rande höjning eller sänkning av förhandsbe- nämnda betalningar och återstoden påföras
35805: talningen. den avgiftspliktige. över debiteringen skall
35806: uppgöras en längd, som jämte personuppgif-
35807: 10 §. ter upptager anteckning om storleken av för-
35808: Till betalning av avgiftspliktigs avgift säkrad påförd avgift, avkortningar därpå och
35809: skall såsom arbetsgivarens avgiftsandel an- det belopp, som skall erläggas vid uppbörd,
35810: vändas arbetsgivarens folkpensionsavgift för samt om den del av arbetsgivares folkpen-
35811: samma inkomstår, likväl icke den del, som sionsavgift, som icke användes till betalning
35812: överstiger hälften av beloppet av avgiften i av den avgiftspliktiges avgift. Är avgifts-
35813: 10: e avgiftsklassen, samt därjämte nödig del pliktig enligt 5 § ansvarig för makes eller
35814: av det, som innehållits eller erlagts i för- familjemedlems avgift, skall jämväl därom
35815: skott på kommunalskatt eller folkpensions- göras anteckning i längden.
35816: avgift. Är avgiftspliktig i enlighet med 5 § Understiger den del av avgift, som skall
35817: ansvarig rför makens avgift, användes för erläggas vid uppbörd, 100 mark, må den
35818: kommunalskatt och folkpensionsavgift inne- lämnas oindriven.
35819: hållet eller i förskott erlagt belopp därefter
35820: till betalning av makens avgid't. 14 §.
35821: Vad om anmärkningar mot debiterings-
35822: 11 §. och uppbördslängd för kommunalbeskattnin-
35823: Taxeringsnämnden skall årligen i samband gen och om dess rättande är stadgat, skall
35824: med kommunaltaxeringen bestämma avgifts- äga motsvarande tillämpning på den längd,
35825: pliktigs folkpensionsavgift för föregående ka- som nämnes i 13 §.
35826: XIII,!. - Meinander ym. 1683
35827:
35828: 15 §. Hava avgiftspliktig för inkomståret påförts
35829: Uppbörden av folkpensionsavgifter skall flera folkpelisionsavgifter oeh har ärendet
35830: verkställas i samband med uppbörden av icke dragits under länsstyre1sens prövning,
35831: kommunalskatt. må pensionsanstalten bestämma, viiken av
35832: Uppbäres kommunalskatten i kommun i dessa avgifter som skall anses såsom hans
35833: flera rater, skola folkpensionsavgifterna upp- avgift. Pensionsanstalten mä likaså be-
35834: bäras sist i samband med andra raten. So- stämma, huru arbetsgivares iolkpensionsav-
35835: cialministeriet äger likväl befog.enhet att på gift för inkomståret och övriga avgiftsbetal-
35836: ansökan bevilja kommun tillstånd att verk- ningar skola användas tili folkpensionsav-
35837: ställa uppbörd av folkpensionsavgifter i sam- giften.
35838: band med någon senare uppbörd av kommu- 20 §.
35839: nalskatten eller vid annan lämpligbefunnen Pensionsanstalten äger rätt att övervaka
35840: tidpunkt. bestämmandet, debiteringen, uppbörden och
35841: 16 §. redovisningen av folkpensionsavgifter .samt
35842: Folkpensionsavgifter, som icke vid upp- därför i nödig utsträckning granska kom-
35843: börd erlagts, skola indrivas på åtgärd av muns bokföring och därtill hörande handlin-
35844: kommunen. gar samt inkomsdeklarationer och andra
35845: Folkpensionsavgift preskriberas enligt la- handlingar i taxeringsnämndens värjo.
35846: gen om preskription av skatter och avgifter.
35847: Preskriberad avgift mottages icke.
35848: 3 kap.
35849: 17 §.
35850: Den, som underlåter att på föreskriven Pensioner och övriga förmåner.
35851: tid erlägga folkpensionsavgift eller del därav,
35852: 21 §.
35853: skall på det till betalning förfallna beloppet
35854: i avgiftstillägg betala ränta enligt lagen om Folkpension erlägges i form av ålderdoms-
35855: skattetillägg, som skall erläggas vid försum- pension åt person, som fyllt 65 år. För tid
35856: mad betalning. före 65 års ålder utgår folkpension i form
35857: av invaliditetspension tili den som är var-
35858: 18 §. aktigt arbetsoförmögen.
35859: Kommun skall inom två månader från det Åt ogift kvinna, som fyllt 63 år, erläg-
35860: uppbörden av folkpensionsavgifterna för ges ålderdomsstöd.
35861: varje år avslutades tillställa pensionsanstal- Änka, som vid mannens frånfälle fyllt 60
35862: ten en allmän uträkning i enlighet med vad år och varit gift med honom minst 10 år,
35863: i förordning närmare bestämmes. Står kom- äger, säframt hon ej eljest åtnjuter folk-
35864: mun enligt uträkningen i skuld till pen- pension, rätt tili folkpension i form av änke-
35865: sionsanstalten, skall skulden inom samma tid pension. Ingår hon nytt äktenskap, upphör
35866: betalas. rätten tili änkepension.
35867: Detaljerad redovisning för folkpensionsav- Ovan avsedd person benämnes i ·det föl-
35868: gifterna skall, uppgjord i enlighet med for- jande pensionsberättigad. -
35869: mulär, som fastställts av pensionsanstalten, Med pension avses nedan även ålderdoms-
35870: tillställas denna inom tre månader frän det stöd, där ej annat uttryckligen angives eller
35871: uppbörden avslutades, säframt ej pensions- av omständigheterna framgår.
35872: anstalten beviljat förlängd tid.
35873: 22 §.
35874: 19 §,_ På sätt, som nedan i detta kapitel stadgas,
35875: Vad om kommun tillkommande rätt att beräknad ålderdomspension höjes, om pensio-
35876: medgiva befrielse frän erläggande av olagli- nen begynner utgå, sedan den pensionsberät-
35877: gen påförd kommunalskatt är särskilt stad- tigade fyllt
35878: gat, skall äga motsvarande tillämpning på
35879: olagligen debiterad folkpensionsavgift. 66 år, med 12.5 procent;
35880: Pensionsanstalten mä jämväl medgiva be- 67 år, med 25 procent;
35881: frielse från folkpensionsavgift, som enligt 6 68 år, med 37.5 procent;
35882: § 1 mom. 1, 2, 3 eller 5 punkten icke hade 69 år, med 50 procent; och
35883: bort påföras. 70 år eller mera, med 62.5 procent.
35884: 1684 XIII,t. - lta.Dsa.nel.ll.kelaki.
35885:
35886:
35887: 23 §. försvaga sin ekonomiska ställning kunde
35888: Varaktigt arbetsoförmö~n anses vid till- ådraga sig sädan påföljd; eller
35889: lämpningen av denna lag person, som till 2) om någon i pensionsansökan eller -an-
35890: följd av sjukdom, lyte eller kroppsskada är mälan uppsåtligen lämnat oriktiga uppgifter
35891: varaktigt oförmögen att draga försorg om om sin eller sin makes inkomst eller förmö-
35892: sig genom arbete, som motsvarar hans kraf- genhet.
35893: ter och färdigheter. V araktigt arbetsoförmö-
35894: gen anses alltid den, som är blind eller oför- 27 §.
35895: mögen att röra sig, likaså annan person, Ålderdomspension utgör, där ej annat
35896: som till följd av sjukdom, lyte eller kropps- framgår av vad nedan sägs, för gift person,
35897: skada varaktigt befinner sig i sädant till- vars make jämväl åtnjuter ålderdomspension,
35898: stånd av hjälplöshet, att han icke kan komma 50 000 mark och för annan pensionsberätti-
35899: till rätta utan annan persons hjälp. gad 60 000 mark om året.
35900: Invaliditetspension utgör, där ej annat föl-
35901: jer av vad nedan sägs, 60 000 mark om året.
35902: 24 §. Ålderdomsstöd utgör högst 50 000 mark om
35903: Folkpension erlägges åt person, som in- året.
35904: flyttat till Finland, först sedan han bott i
35905: Finland fem år i följd. Har person likväl 28 §.
35906: efter uppnädd ålder av 16 är över hälften Invaliditetspension utgår med fullt belopp,
35907: av tiden och minst fem år varit bosatt i Fin- då den pensionsberättigades årsinkomst,
35908: land, erlägges folkpension, sedan ett är för- därest fråga är om ogift person, utgör högst
35909: flutit frän hans överflyttning till Finland. 60000 mark.
35910: Den tid finsk medborgare varit anställd Åt gift pensionsberättigad erlägges inva-
35911: i ordinarie tjänst utomlands hos finska sta- liditetspension till fullt belopp, då makarnas
35912: ten, finskt samfund eller sädana finska in- sammanlagda årsinkomst icke överstiger
35913: rättningar, företag eller föreningar, som äga 100 000 mark.
35914: hemort i Finland, och därav fätt sin huvud- Ålderdomsstöd erlägges till fullt belQPp,
35915: sakliga utkomst, rälmas vid tillämpningen av därest den pensionsberättigades ål'Sinkomst
35916: denna paragraf honom till godo på samma utgör högst 30 000 mark.
35917: sätt som den tid han varit bosatt i Finland. överstiger årsinkomsten ovan angivna
35918: gränsinkomst, minskas i denna paragraf av-
35919: 25 §. sedd pension eller ålderdomsstöd med hälf-
35920: Invaliditetspension må förvägras eller dess ten av skillnaden mellan årsinkomst och ovan
35921: belopp minskas högst intill den tidpunkt, dä i 1-3 mom. avsedd gränsinkomst.
35922: den försäkrade fyllt 65 år, om han uppsåt- Här avsedd pension eller ålderdoll113Stöd
35923: ligen ådragit sig sjukdom eller kroppsskada, utbetalas likväl icke, om dess belopp under-
35924: som medfört åsyftad varaktig arbetsoför- stiger 10 000 mark om året.
35925: måga, eller om han genom brottslig hand-
35926: ling, grov vårdslöshet eller fylleri väsentli-
35927: gen bidragit till uppkomsten av arbetsoför- 29 §.
35928: mågan. Är av makar endast mannen pensionsbe-
35929: rättigad och kan hustrun på grund av att
35930: 26 §. hon omhänderhar vården av familjens små
35931: Invaliditetspension, ålderdomsstöd och barn eller av annat synnerligen tvingande,
35932: änkepension må förvägras eller minskas an- bestående skäl icke anses äga möjlighet att
35933: tingen för viss tid eller för alltid; förskaffa sig inkomst genom arbete för egen
35934: 1) om någon genom att till förmån för eller annans räkning, fastställes ålderdoms-
35935: annan avhända sig eller förstöra sin egen- och invaliditetspensionen så, att beloppen av
35936: dom eller på annat försvagat sin ekonomiska den fulla pensionen och gränsinkomsten för
35937: ställning till den grad, att det avsevärt in-, beräknande av invalidpensionen höjas med
35938: verkat på hans rätt att erhälla pension eller 30 procent.
35939: väsentligen påverkat beloppet av densamma, Underhåller den pensionsberättigade eller
35940: likväl endast i det fall, att han vetat eller hans till samma hushåll hörande make barn
35941: hade bort veta, att han sålunda genom att under 16 år, fastställes ålderdoms- och inva-
35942: XUI,t.- Meinander ym.. 1685
35943:
35944: liditetspensionen så, att beloppen av den fulla lande eller av annat därmed jämförligt skäl
35945: pensionen och gränsinkomsten för beräk- räknas icke säsom årsinkomst, för såvitt icke
35946: nande av invaliditetspensionen höjas med 10 dess belopp, tillsammans med övriga i 1
35947: procent för varje i denna paragraf avsett mom. avsedda inkomster, nämnvärt överstiger
35948: barn. Hava barnets föräldrar icke gemen- beloppet av det underhåll, som jämlikt lagen
35949: samt hushåll, förfares vid bestämmande av om socialhjälp skall betalas åt anförvant.
35950: den av föräldrarnas pension, som omhänder- Av pension eller livränta, som utbetalas åt
35951: har vårdnaden av barnet, såsom ovan i detta försäkrad på grund av frivillig ålderdoms-,
35952: moment är stadgat. invaliditets- eller familjepensionsförsäkring
35953: eller av deras sammanlagda belopp, samt av
35954: 30 §. pension, som på grund av eget eller makes
35955: Har gift pensionsberättigad icke gemen- arbets- eller tjänsteförhållande eller tili ar-
35956: samt hushåll med maken, gäller om hans in- bets- eller tjänsteförhållande ansluten ålder-
35957: validitetspension och förutsättningarna för doms-, invaliditets- eller familjepensionsför-
35958: dess erhällande vad i detta kapitel är stad- säkring utfaller åt försäkrad, eller av deras
35959: gat om pension för den, som icke är gift. sammanlagda belopp, räknas såsom årsin-
35960: Leva man och kvinna fortgående tillsam- komst endast den del, som överstiger 60 000
35961: mans i samma hushäll utan att ingå äkten- mark om året.
35962: skap, men under äktenskapsliknande förhål-
35963: landen, må vid bestämmande av invaliditets- 32 §.
35964: pensionen på dem tillämpas, vad i detta ka- Pensionskostnaderna bestridas i första
35965: pitel är stadgat om makar. hand med tili pensionsanstalten redovisade
35966: pensionsa vgifter.
35967: 31 §. Staten och kommunerna bidraga till kost-
35968: Med årsinkomst, på grund varav rätt till naderna för pensionerna. Kommunerna in-
35969: pension fastställes, avses den verkliga in- delas för erläggande av sina andelar av kost-
35970: komst, som vederbörande enligt skä1ig upp- naderna enligt sin ekonomiska ställning i
35971: skattning kan förutsättas fortgående upp- fem grupper, i vilka kommunens andel i
35972: bära, ökad med tiondedelen av det belopp, kostnaderna är 10, 15, 20, 25 eller 30 pro-
35973: varmed värdet av hans egendom överstiger cent av kommunens kostnadsandelsgrund,
35974: 2 000 000 mark, eller, om han är gift, var- bestämd på sätt i 2 mom. sägs. Staten an-
35975: med värdet av makarnas gemensamma egen- svarar för den del av pensionskostnaderna,
35976: dom överstiger 3 000 000 mark. Har någon som icke bestrides med pensionsavgifter,
35977: överlåtit egendom åt annan person utan ve- ränteavkastningen av pensionsanstaltens fon-
35978: derlag eller mot oskäligt låg ersättning och der eller av kommunerna.
35979: får han sitt uppehälle helt eller till en del Kommuns kostnadsandelsgrund utgöres av
35980: av egendomens mottagare, må den tili skä- den andel av det sammanlagda beloppet av
35981: ligt belopp uppskattade avkastningen av den de under varje kvartal i hela landet utbe-
35982: överlåtna egendomen antingen helt eller del- talade pensionerna, som angives av det för
35983: vis räknas såsom överlåtarens årsinkomst. I kommunen fastställda vikttalet. Kommuns
35984: fråga om äkta makar skall årsinkomsten för vikttal fastställes för treårsperioder sålunda,
35985: envar av dem beräknas utgöra hälften av att det är lika stort som förhållandet mel-
35986: deras sammanlagda årsinkomst och värdet av lan de under andra kvartalet av det år, som
35987: förmögenheten beräknas utgöra hälften av föregått treårsperioden, åt de i kommunen
35988: makarnas sammanlagda förmögenhet. bosatta pensionstagarna utbetalade pensio-
35989: Såsom årsinkomst räknas icke pension, som nernas sammanlagda belopp och de under
35990: utgår jämlikt denna lag, barnbidrag, som samma kvartal i hela landet utbetalade pen-
35991: utgår enligt lagen om barnbidrag, familje- sionernas sammanlagda belopp.
35992: bidrag, som utgår enligt lagen om familje- Indelningen av kommunerna i grupper,
35993: bidrag, eller socialhjälp, som utgår enligt la- som avses i 1 mom., verkställes av statsrådet
35994: gen om socialhjälp. Underhåll på grund av för högst sex år åt gången. De i 2 mom.
35995: underhållsskyldighet till följd av äktenskap avsedda vikttalen fastställas av socialminis-
35996: och friviliigt underhåll eller understöd på teriet. Företages ändring av den kommunala
35997: grund av släktskaps- eller svågerskapsförhål- indelningen eller föreligga andra vägande
35998: 108 E 41/56
35999: i686 XIII,1. - Kansaneläkelaki.
36000:
36001:
36002: skäl, må fastställandet av vikttalen ske före Pension eller' del därav må, under den tid
36003: utgången av den i 2 mom. stadgade treårs- i 1 mom. avsedd medicinalvård och utbild-
36004: perioden. ning vara, innehållas för ersättande av där-
36005: vicl erhållet uppehälle.
36006: 33 §.
36007: Statsverket skall månatligen dagen före
36008: utbetalningen åt pensionsanstalten erlägga
36009: 75 procent av det sammanlagda beloppet av 4 kap.
36010: de pensioner, vilka under månaden utan- Sökande och utbetalning av pension.
36011: ordnas. Redovisning över erlagda pensioner
36012: uppgöres mellan staten och pensionsanstal- 37 §.
36013: ten under andra månaden efter betalnings- Pension beviljas på ansökan. Arurokan
36014: månaden. Härvid bör kommun även erlägga skall, såsom clärom i förordning närmare
36015: sin andel i kostnaderna för pensionsanstal- stadgas, inlämnas till distriktsombudsman-
36016: teli. nen i det pensionsdistrikt, där pensionstaga-
36017: ren är bosatt.
36018: Är pensionsberättigad på grund av sjuk-
36019: F'örändringm·, som inverka på rätten till dom, ålderdomssvaghet eller annan sådan
36020: pension. orsa:k icke förmögen att själv söka pension
36021: 34 §. eller eljest draga försorg om sina pensions-
36022: Invaliditetspension indrages, om pensions- förmåner och rättigheter eller har han -icke
36023: tagaren blir arbetsför, innan han uppnått förmyndare, må av pensionsanstalten god-
36024: till ålderdomspension berättigande ålder. känd närstående anhörig till den pensions-
36025: Pensionsanstalten må inom ett år från berättigade eller annan person, som huvud-
36026: den tidpunkt, då indragen pension upphört sakligen dragit försorg om den pensions-
36027: att utgå, i stöd av godkänd utredning, utan berättigade, samt socialnämnden i den pen-
36028: att ansökan inlämnats i den ordning 37 § sionsberättigades boningskommun, i egen-
36029: föreskriver, förordna, att pensionen ånyo skap av bevakare av den pensionsberättiga-
36030: skall utbetalas på grund av att den sjuk- des intressen föra hans talan i ärende rö-
36031: dom, som medfört invaliditeten, förvärrats. rande pensionsförmån.
36032: Härvid må förordnas, att pensionen skall
36033: utbetalas retroaktivt för den tid, under vii- 38 §.
36034: ken den varit indragen, eller för viss del Sökande av invaliditetspension är pliktig
36035: av sagda tid. att för arbetsoförmågans utredande besöka
36036: läkare eller sjukhus, som pensionsanstalten
36037: 35 §. bestämmer. Pensionsanstalten erlägger kost-
36038: Har, efter det att beloppet av pension naderna för undersökningen.
36039: blivit fastställt, sådan väsentlig förändring
36040: i pensionstagarens ekonomiska förhållanden 39 §.
36041: ägt rum eller sådan förändring inträffat i Behandlingen av pensionsansökan mä för-
36042: hans familjeförhållanden, att den inverkar ordnas att förfalla, om sökanden vägrar att
36043: på hans rätt att uppbära pension eller ålder- lämna för ansökningens avgörande nödig
36044: domsstöd eller på dess belopp, skall detta uppgift eller förete sådan utredning, som
36045: i motsvarande mån jämkas eller ock indra- av honom skäligen kan fordras, eller om
36046: gas. sökande av invaliditetspension icke iakttager
36047: föreskrift om läkarundersökning.
36048: Övriga förmåner.
36049: 40 §.
36050: 36 §. Pension utbetalas månatligen. Pensions-
36051: Till förhindrande av varaktig arbetsoför- anstaltens fullmäktige må förordna, att pen.
36052: måga eller för äterställande av arbets- och sioner, vilkas belopp äro ringa, skola ntbe-
36053: förvärvsförmåga må pensionsanstalten med- talas för tre månader -åt gången.
36054: dela pensionsberättigad medicinalvård, ut- Angående sättet för utbetalning av pen-
36055: bildning och arbetsvård. sion bestämmes genom förordning.
36056: XIII, 1. - Meinander ym. 1687
36057:
36058: Den tid, för viiken pensionsrat utbetalas, period, som begynner närmast efter det fri-
36059: benämnes pensionsperiod. hetsstraffet avtjänats eller anstaltsvården
36060: upphört.
36061: 41 §. För den tid, för viiken utbetalning av
36062: Pension utbetalas från och med månaden pension skall vara inställd av skäl, som näm-
36063: efter den, då pension sökts. Pension betalas nas i 1 mom., må bestämmas, att pension
36064: likväl icke för månad, under viiken rätt till eller del därav skall tillfalla pensionstaga-
36065: pension ännu icke förelegat. Har behand- rens make och barn under 16 år och äldre,
36066: ling av pensionsansökan fördröjts genom arbetsoförmögna barn, om deras utkomst
36067: pensionssökandens egen förskyllan, må pen- varit beroende av pensionen.
36068: sionen förordnas att utgå från en senare Pensionsrat, som utbetalats för tid, under
36069: tidpunkt. viiken utbetalning av pension enligt denna
36070: Vid pensionstagarens död upphör rätten paragraf hade bort vara inställd, mä avdra-
36071: att erhålla pension med ingången av den gas frän följande pensionsrater.
36072: pensionsperiod, som följer närmast efter
36073: dödsdagen. Indrages pension av annan or- 45 §.
36074: sak, upphör utbetalningen vid den i beslutet Åtnjuter pensionstagare i enlighet med
36075: fastställda tidpunkten. lagen om socialhjälp värd å anstalt eller
36076: enskilt hem, mä pensionsanstalten på fram-
36077: 42 §. ställning av socialnämnden besluta, att pen-
36078: Pensionsrat är förverkad, om den icke sion för den tid sädan värd varar skall
36079: lyfts inom tre år från utgången av det erläggas ät nämnden för ersättande av kost-
36080: kalenderår, under vilket den förfallit till naderna för pensionstagarens värd. Social-
36081: betalning. nämnden bör härvid, för sävitt icke pen-
36082: 43 §. sionsanstalten jämlikt 46 § annorlunda för-
36083: Utbetalning av pension åt pensionstagare, ordnar, sä snart pensionsraten förfallit tili
36084: som vistas utomlands, inställes, när pension betalning, lämna pensionstagaren en genom
36085: erlagts under ett år från utgången av den förordning särskilt fastställd del av pensio-
36086: pensionsperiod, under viiken pensionstaga- nen eller, om denna pensionsdel är mindre
36087: ren lämnat landet. Finnes godtagbart skäl än det belopp, varmed pensionen överstiger
36088: till pensionstagarens vistelse utomlands, må de kostnader, vilka i enlighet med lagen
36089: pensionen, om synnerliga skäl tala därför, om socialhjälp erlagts för värd i anstalt
36090: förordnas att utgå även därefter för viss eller enskilt hem, sistnämnda belopp att av
36091: tid åt gången. honom själv användas för personliga behov.
36092: Sedan pensionstagare återvänt till Finland
36093: för att bosätta sig i landet, begynner utbe- 46 §.
36094: talningen av pension, som varit indragen Kan utbetalning av pension åt pensions-
36095: av orsak, som nämnes i 1 mom., med in- tagaren själv icke anses ändamälsenlig på
36096: gången av den pensionsperiod, som följer grund av hans levnadssätt, sinnestillstånd
36097: närmast efter det pensionstagaren meddelat eller kroppsliga eller andliga svaghet eller
36098: pensionsanstalten sin ankomst till landet. av annan särskild orsak, mä pensionsanstal-
36099: ten besluta, att pensionen skall utbetalas · åt
36100: 44 §. socialnämnden i pensionstagarens bonings-
36101: Utbetalning av pension inställes, räknat kommun att användas för värd av pensions-
36102: :från början av följande pensionsperiod, om tagaren och hans i 44 § avsedda anhöriga
36103: pensionstagaren börjat utstå frihetsstraff i eller, med socialnämndens medgivande, se-
36104: minst tre månader, och i fall, som bestämts dan den, som föreslagits som mottagare av
36105: genom förordning, · då pensionstagaren är pensionen hörts, åt pensionstagarens make
36106: intagen för vård på allmän anstalt och vår- eller annan lämplig person.
36107: den kan antagas fortgå under minst tre Framställning om utbetalning av pension
36108: månader. i enlighet med 1 mom. åt annan än pen-
36109: Pension, vars utbetalning varit inställd sionstagaren själv må göras av pensions-
36110: av orsak, som nämnes i 1 mom., utbetalas tagaren, hans make, annan anhörig eller den,
36111: ånyo, räknat från början av den pensions- som huvudsakligen dragit försorg om hans
36112: 1688 XUI,1. - KaDsa.neläkela.ki.
36113:
36114:
36115: utkomst, eller ock av socialnämnden eller 51 §.
36116: pensionsanstaltens distriktsombudsman. Förstärkta styrelsen bestär av medlem-
36117: ~arna i pensionsanstaltens styrelse och högst
36118: 47 §. fJorton extra ledamöter ävensom nödigt an-
36119: Finnes grundat skäl att antaga, att pen- tal suppleanter för de sistnämnda. Stats-
36120: sion borde indragas eller dess belopp ned- rådet förordnar extra ledamöterna och de-
36121: sättas, eller försummas för justering av pen- ras suppleanter för tre år i sänder samt
36122: sionsrät~en enligt 48 § ålagd skyldighet, må
36123: fastställer deras arvode. I förstärkta styrel-
36124: utbetalnmg av pension eller del därav in- sen ledes ordet av styrelsens ordförande.
36125: ställas, tills ärendet slutligt avgjorts. Av extra ledamöterna förordnas en på
36126: finansministeriets, en på socialministeriets
36127: en på F'inlands Banks och två på medici~
36128: 48 §. nalstyrelsens förslag. Av de andra böra två
36129: Genom förordning stadgas om pensions- företräda arbetsgivarna, tre arbetstagarna
36130: tagares skyldighet att meddela och lämna samt en lantbruket.
36131: uppgifter och utredningar om förändringar
36132: av hans arbetsförmåga samt hans ekono- Arbetsgivarnas, arbetstagarnas och lant-
36133: miska och andra förhållanden, vilka kunna brukets företrädare förordnas på förslag av
36134: inverka på hans rätt tili pension eller på de centralorganisationer, som företräda ve-
36135: utbetalningen av pensionen. derbörande intressekretsar, såsom i förord-
36136: Invaliditetspensionstagare är pliktig att ning bestämmes. Av övriga extra ledamöter
36137: för ny bedömning av hans arbetsförmåga bör en vara en i domarvärv förfaren och
36138: besöka läkare eller sjukhus, som pensions- med socia1försäkring förtrogen jurist, två
36139: anstalten bestämt. Kostnaderna för under- läkare och en försäkringsmatematiker.
36140: sökning erläggas av pensionsanstalten. Ledamot av förstärkta styrelsen må be-
36141: frias från sitt uppdrag under mandattiden.
36142: Ny ledamot må förordnas i hans ställe för
36143: den äterstående tiden.
36144: 5 kap.
36145: Pensionsanstaltens förvaltning. 52 §.
36146: På förstärkta styrelsen ankommer:
36147: 49 §.
36148: Pensionsanstaltens förvaltningsorgan äro: 1) att fastställa grunderna för pensions-
36149: anstaltens bokslut;
36150: 1) styrelsen; 2) att hos fullmäktige göra :framställnin-
36151: 2) förstärkta styrelsen; och gar i de ärenden, vilka enligt stadgandena
36152: 3) fullmäktige.
36153: i denna lag hänskjutits tili fullmäktiges av-
36154: Pensionsanstalten arbetar uppdelad på görande;
36155: avdelningar. Angående indelningen i av-
36156: delningar bestämmes genom förordning. 3) att besluta om investering av medel;
36157: Angående pensionsanstaltens distriktsom- 4) att besluta om köp och försäljning av
36158: budsmän och pensionsbestyrelserna stadgas fast egendom samt om inrättande av sjuk-
36159: i 7 kap. vårds- och andra anstalter;
36160: 5) att avgöra i 72 § 1 mom. nämnda ären-
36161: 50 §. den;
36162: Pensionsanstaltens angelägenheter hand- 6) att avgöra frågor av principiell natur
36163: havas av styrelsen, såvida de icke i denna eller eljest viktiga ärenden; samt ·
36164: lag ombetrotts förstärkta styrelsen eller full-
36165: mäktige. Styrelsen består av ordförande 7) att fatta beslut i övriga ärenden, som
36166: och minst tre ledamöter, vilka på framställ- av styrelsen underställas dess behandling.
36167: ning av fullmäktige förordnas av republi-
36168: kens president. 53 §.
36169: Styrelsens ordförande och ledamöter till- Styrelsen, sä ock förstärkta styrelsen är
36170: kommande löne~ och pensionsförmäner be- beslutför, då minst två tredjedelar av dess
36171: .stä:mmas av statsrädet. medlemmar äro tillstädes.
36172: XDI,t. - Meinander ym. 1689
36173:
36174: Vid behandling av ärenden i styrelsen och För varje år skall av styrelsen före ut-
36175: förstärkta styrelsen blir den mening gäl- gången av följande mars månad uppgöras
36176: lande, som omfattats av flertalet. Falla berättelse över pensionsanstaltens ställning
36177: rösterna lika, avgör ordförandens röst; i och förvaltning.
36178: fråga om vai avgör likväl i dylikt fall lotten.
36179: 59 §.
36180: 54 §. Revisorerna skola årligen före utgången
36181: Angående rätt för delegation inom och av april månad avgiva revisionsberättelse
36182: medlem av styrelsen och förstärkta styrelsen tili förstärkta styrelsen, som jämte eget ytt-
36183: ävensom för funktionär hos pensionsanstal- rande insänder densamma till fullmäktige.
36184: ten a.tt handla på styrelsens eller förstärkta Fråga om fastställande av bokslut och
36185: styrelsens vägnar stadgas genom förordning. beviljande av ansvarsfrihet skall av full-
36186: mäktige handläggas före utgången av :föl-
36187: 55 §. jande juni månad.
36188: Fullmäktige väljas av riksdagen, som jäm-
36189: väl fastställer reglemente för dem. Om full- 60 §.
36190: mäktiges antal är stadgat i riksdagsordnin- Utgifterna för pensionsanstaltens förvalt-
36191: gen. . ning bestridas av anstaltens medel.
36192: 56 §.
36193: På fullmäktige ankommer:
36194: 1) att övervaka pensionsanstaltens för-
36195: valtning och verksamhet; 6 kap.
36196: 2) att utse erforderligt antal revisorer, Investeringen av pensionsanstaltens till-
36197: av vilka en bör vara tjänsteinnehavare vid gångar och dess fonder.
36198: statens revisionsverk, och revisorssupplean-
36199: ter samt fastställa instruktion för dem; 61 §.
36200: 3) att fastställa pensionsanstaltens bok- Pensionsanstaltens tiligängar skola investe-
36201: slut samt att besluta om beviljande av an- ras med beaktande av säkerhet, avkastning
36202: svarsfrihet för styrelsen och förstärkta sty- och pensionsanstaltens betalningsberedskap.
36203: relsen; samt Vid bedömningen av säkerheten bör upp-
36204: 4) att fatta beslut i de övriga ärenden, märksamhet även fästas vid bevarandet av
36205: som enligt denna lag eller i stöd av den- investeringarnas realvärde.
36206: samma utfärdat stadgande skola av dem Tillgängarna böra investeras i produktiva
36207: avgöras. företag, såsom för främjande av lantbruk,
36208: Över sin verksamhet skola fullmäktige är- industri, handel och trafik. Dessutom kunna
36209: ligen avgiva berättelse tili riksdagen. tillgängar investeras för ändamål, som direkt
36210: främja bevarandet och äterställandet av ar-
36211: 57 §. betsförmäga, samt hos kommuner för bygg.
36212: Till revisor mä icke väljas person, som är nadsverksamhet, som främjar äldringsvärden.
36213: anställd vid pensionsanstalten eller hos med- Statens skuldförbindelser mä utgöra högst
36214: lem av dess styrelse eller förstärkta styrelse tjugo procent av pensionsanstaltens samt-
36215: eller som står i sädant förhällande tili med- liga investeringar. Pensionsanstalten mä äga
36216: lem av styrelsen eller förstärkta styrelsen, aktier i ett och samma bolag till högst tio
36217: som utgör domarjäv. procent av a:ktiekapitalet.
36218: Revisor, som vid fullgörandet av sitt upp-
36219: drag uppsätligen eller av värdslöshet under- 62 §.
36220: låter att iakttaga den noggrannhet god revi- Pensionsanstaltens tiligångar skola i bok-
36221: sionssed förutsätter, är skyldig att ersätta slutet upptagas högst till gängse värde. Till-
36222: den skada, som hade kunnat undgås med gångarna mä bokföras även tili högre vär-
36223: iakttagande av dylik noggrannhet. den, om detta alltfort kan anses trygga för-
36224: säkrade förmåner.
36225: 58 §. Höjes bokföringsvärdet för egendomen sä,
36226: Pensionsanstaltens räkenskaper avslutas att det överstiger anskaffningsvärdet, skola
36227: för kalenderår. passiva ökas i motsvarande mån. Bokförings-
36228: 1690 XIII, 1. - Ka.nsaneläkelaki.
36229:
36230:
36231: värdena pä förmögenhetsposter må likväl Pensionsanstalten mä efter vederbörande .
36232: jämkas sälunda, att en del av dem höjes kommuns hörande besluta, att flere pen-
36233: med samma belopp, som andra sänkas. sionsbestyrelser skola inrättas pä basen av
36234: kommunens regionala indelning. Höra tili
36235: 63 §. pensionsdistrikt flere pensionsbestyrelse~, må
36236: Pensionsanstaltens fonder äro: pensionsanstalten till ordförande i bestyrel-
36237: 1) kapitalfonden, som består av medlen sen välja även annan person än pensions-
36238: i den tidigare folkpensionsanstaltens fonder distriktets distriktsombudsman.
36239: med undantag av allmänna reservfonden; Tili ledamot eller suppleant i pensions-
36240: 2) överföringsfonden för förhandsbetal- bestyrelse förordnad persom mä vägra att
36241: ningar, viiken är lika stor som det samman- mottaga befattningen, om han fyllt 60 år
36242: lagda beloppet av de förhandsbetalningar, eller om han de tre närmast föregående
36243: vilka enligt lagen om förskottsuppbörd och åren varit medlem av pensionsbestyrelse eller
36244: 10 § av denna lag under räkenskapsåret er- kommunens fullmäktige, kommunens styrelse
36245: lagts till pensionsanstalten; eller kommunal nämnds ordförande. Läns-
36246: 3) reservfonden, till viiken överföras den styrelsen må godkänna vägran även av
36247: tidigare allmänna reservfondens medel samt annan giltig orsak.
36248: den av bokslutet ärligen utvisade behåll- Är ordförande i pensionsbestyrelse för-
36249: ningen. hindrad att sköta sitt uppdrag eller är han
36250: Reservfonden må användas för täckande jävig, skall pensionsanstalten förordna annan
36251: av det av bokslutet utvisade underskottet. person i hans ställe.
36252: Pensionsbestyrelse är beslutför, då den är
36253: fulltalig.
36254: 7 kap.
36255: 66 §.
36256: Distriktsombudsmän och pensionsbe- På pensionsbestyrelse ankommer:
36257: styrelser.
36258: 1) att fastställa den årsinkomst, på grund
36259: 64 §. varav rätt till pension avgöres;
36260: För den lokala skötseln av folkpensione- 2) att till pensionsanstalten på begäran
36261: ringen är landet indelat i pensionsdistri:kt. avgiva utlåtande om övriga frågor rörande
36262: Pensionsanstalten verkställer indelningen pension;
36263: i pensionsdistrikt och förordnar i varje pen- 3) att övervaka och kontrollera pensions-
36264: sionsdistrikt en distriktsombudsman. tagarnas förhållanden; samt
36265: Pensionsanstalten utfärdar föreskrifter för 4) att handhava de övriga uppgifter, som
36266: distriktsombudsmännen och övervakar deras densamma ombetros för verkställigheten av
36267: verksamhet. denna lag.
36268: Medlem av socialnämnd och person i dess
36269: 65 §. tjänst äro pliktiga att infinna sig till pen-
36270: I varje kommun skall finnas en pensions- sionsbestyrelses sammanträde för att lämna
36271: bestyrelse, bestående av tre medlemmar. uppgifter och utredningar om pensions-
36272: Ordförande i pensionsbestyrelsen är distrikts- sökande eller -tagare.
36273: ombudsmannen i det pensionsdistrikt, tili
36274: vilket kommunen hör. Länsstyrelsen och, på
36275: förslag av socialnämnden, kommunens full- 67 §.
36276: mäktige förordna för tre år i sänder var- Pensionsanstalten erlägger pensionsbesty-
36277: dera i bestyrelsen en ledamot och personlig relses kostnader. Kommun bör likväl för
36278: suppleant för denne, vilka vardera böra pensionsbestyrelse reservera erforderlig lokal
36279: vara varaktigt bosatta i kommunen och för- för sammanträden jämte lyse och värme,
36280: trogna med dess förhållanden. Länsstyrel- samt åt person, som avses i 67 § 2 mom.,
36281: sen och kommunens fullmäktige må under erlägga arvode för deltagande i bestyrelses
36282: mandattiden befria av dem förordnad leda- sammanträde och därav följande resekost-
36283: mot och suppleant från uppdraget, varvid nadsersättning enligt den grund, som är
36284: ny ledamot eller suppleant bör förordnas gällande för erläggande av motsvarande er-
36285: i hans ställe till utgången av mandattiden. sättning åt medlem av socialnämnd.
36286: XIII,!. - Meinander ym. 1691
36287:
36288: Statsrådet besluter efter pensionsanstal- mer. .Ordförande i pensionsbestyrelse må.
36289: tens hörande om arvode för medlem i pen- även redan innan ärendet föredragits i be-
36290: sionsbestyrelse, som förordnats av länssty- styrelsen, hänskjuta samma fräga tili pen-
36291: relse och kommunalfullmäktige, och om sionsanstaltens avgörande. Pensionsanstalten
36292: grunderna för resekostnadsersättning ät skall med anledning av underställningen
36293: honom. ofördröjl~gen bestämma, att ärendet skall
36294: handläggas i lämplig befunnen bestyrelse.
36295: 68 §.
36296: Socialnämnden och beskattningsmyndig-
36297: heterna skola lämna distriktsombudsmannen 71 §.
36298: och medlemmarna av pensionsbestyrelse för Pensionsanstalten mä rätta pensionsbesty-
36299: deras verksamhet erforderliga uppgifter och relsens beslut, även om detta icke blivit un-
36300: utredningar. derställt dess avgörande. Pensionsanstalten
36301: Socialnämnden skall underrätta distrikts- mä även äterförvisa ärendet tili ny hand-
36302: ombudsmannen om de fall, då enligt dess läggning av pensionsbestyrelsen.
36303: mening pension borde beviljas, rättas eller
36304: indragas eller då utbetalning av pension tili
36305: pensionstagaren själv icke är ändamålsenlig. 8 kap.
36306:
36307: 69 §. Sökande av ändring i pensionsanstaltens
36308: Pensionsanstalten utfärdar verksamhets- beslut.
36309: föreskrifter för pensionsbestyrelserna. Pen- 72 §.
36310: sionsanstalten äger övervaka pensionsbesty- Beslut av anstaltens styrelse, delegation
36311: relsernas verksamhet med särskild uppmärk- inom eller medlem av styrelsen eller funk-
36312: samhet fäst vid att enhetliga grunder iakt- tionär vid pensionsanstalten må pä ansökan
36313: tagas vid beräkningen av årsinkomsterna. av sakägare, som icke ätnöjes därmed, un-
36314: derställas pensionsanstaltens förstärkta sty-
36315: 70 §. relses avgörande, om beslutet angär:
36316: Pensionsbestyrelses beslut, som angår fast- 1) rätt till pension, dess belopp eller be-
36317: ställande av ärsinkomst, skall ofördröjligen talning av sådan;
36318: delgivas vederbörande pensionsberättigad. 2) fastställande av pensionsberättigads ar-
36319: Beslutet skall på den pensionsberättigades betsoförmåga i de fall, som avses i 76 §;
36320: anhällan underställas pensionsanstaltens 3) förfallande av behandlingen av pen-
36321: granskning. Skriftlig anhållan därom bör sionsansökan i de fall, om vilka stadgas i
36322: ingivas eller med posten befordras till di- 39 §; eller
36323: striktsombudsmannen i vederbörande pen- 4) ersättning för resa, som person pä för-
36324: sionsdistrikt inom 14 dagar frän den dag, ordnande av pensionsanstalten företagit för
36325: då beslutet delgavs sökanden eller hans om- undersökning, som avses i 38 eller 58 §,
36326: bud. samt för resa, som person företagit för er-
36327: Beslut av pensionsbestyrelse om årsin- hällande av medicinalvärd, utbildning eller
36328: komst skall likaså underställas pensionsan- arbetsvård, som avses i 36 §, dä pensions-
36329: staltens granskning, om anstalten förbundit sig att ersätta resekost-
36330: 1) medlem i bestyrelse, som vid dess sam- naderna.
36331: manträde anmält avvikande åsikt, sä yrkar; Den, som icke ätnöjes med förstärkta sty"
36332: och relsens beslut, mä, säframt beslutet gäller
36333: 2) om bestyrelsen anser, att tillämpning rätten till pension, beloppet av densammas
36334: av 26 § kan komma i fräga. avstyrkande eller nedsättning av pension i
36335: Anser pensionsbestyrelse, att ärende, som de fall, som avses i 25 och 26 §§, eller i 1
36336: dragits under dess prövning, icke ankom- mom. 2 punkten avsedda fall, medelst besvär
36337: mer på densamma, enär den pensionsberät- söka ändring i förstärkta styrelsens beslut
36338: tigade icke är bosatt inom dess verksamhets- hos försäkringsdomstolen.
36339: distrikt, skall tili pensionsanstaltens avgö- I denna paragraf avsedd ansökan eller
36340: rande ofördröjligen hänskjutas frägan om besvärsskrivelse skall ingivas till pensions-
36341: pä viiken pensionsbestyrelse ärendet ankom- anstaltens distriktsombudsman senast den
36342: 1692 XIll,t. - Xansa.neläkelaki.
36343:
36344:
36345: trettionde dagen efter den dag, då besvä- 9 kap.
36346: randen erhållit del av pensionsanstaltens
36347: beslut. Särskilda stadganden.
36348: Styrkes ej annat i samband med ändrings- 74 §.
36349: sökan, anses sökanden eller besväranden Uppenbarar någon olovligen vad han vid
36350: hava fätt del av beslutet den sjunde dagen fullgörande av i denna lag stadgat åliggande
36351: efter den, då beslutet av pensionsanstalten erfarit rörande annans ekonomiska ställning,
36352: lämnats till befordran med posten under hiilsotillstånd eller yrkes- eller affä.rshem-
36353: sökandens eller den persons adress, på grund lighet, straffes med böter, såvida icke strän-
36354: av vars ansökan, utredning eller anmälan gare straff för gärningen är annorstädes i
36355: pensionsanstalten upptagit ärendet till pröv- lag utsatt.
36356: ning. Brott, som i denna paragraf omförmäles,
36357: Pensionsanstaltens och pä motsvarande må ej av allmän åklagare ätalas, sä:framt
36358: sätt förstärkta styrelsens beslut skall, även icke målsäganden anmält det till åtal.
36359: <Jm ändringssökan ingätt, lända till efter-
36360: rättelse till dess förstärkta styrelsen eller pä 75 §.
36361: motsvarande sätt försäkringsdomstolen av- Vid tillämpningen av denna lag anses
36362: gjort ärendet. såsom pensionsberättigads barn även hans
36363: adoptivbarn samt hans makes och avlidna
36364: makes barn och adoptivbarn samt sädant
36365: 73 §. utom äktenskap fött barn, med avseende
36366: Har pensionsanstaltens eller dess för- varå den pensionsberättigades underhålls-
36367: stärkta styrelses beslut i ärende, som avses plikt genom domstols utslag eller vederbör-
36368: i 72 §, grundat sig på oriktig eller brist- ligt avtal fastställts, samt såsom bröstarvinge
36369: iällig utredning eller uppenbart ej varit även hans adoptivbarn och dettas efter-
36370: överensstämmande med lag, mä :försäkrings- kommande.
36371: domstolen även efter den i sagda lagrum
36372: iöreslagna tidens utgäng pä framställning Vad ovan i 1 mom. är stadgat om adoptiv-
36373: :av pensionsanstalten eller på ansökan av barn, må äga tillämpning även i fråga om
36374: den, som ärendet angår, efter övriga parters fosterbarn, om detta med hänsyn till om-
36375: hörande undanröja pensionsanstaltens eller ständigheterna kan anses skäligt.
36376: förstärkta styrelsens beslut och UJ)ptaga
36377: ärendet till ny behandling eller förordna, 76 §.
36378: att ärendet skall handläggas ånyo. Under Pensionsberättigad, som anser sig var-
36379: .enahanda förutsättningar må även försäk- a:ktigt arbetsoförmögen, men som icke an-
36380: ringsdomstolen rätta eget beslut i liknande söker om pension, bör, för att befrias :från
36381: ärende. Sedan pensionsanstalten gjort sådan folkpensionsavgift, till pensionsanstalten in-
36382: iramställning, må den, till dess försä:krings- giva utredning för fastställande av arbets-
36383: domstolen avgjort ärendet, interimistiskt oförmågan. Dylik utredning skall även i
36384: avbryta utbetalandet av pensionen eller ut- övrigt ingivas, då pensionsanstalten finner
36385: betala den till det belopp, som avses i fram- utredning nödig för verkställigheten av
36386: ställningen. denna lag. Om ingivande av utredning och
36387: Då fråga är om beviljande av förvägrad dess behandling är i tillämpliga delar gäl-
36388: förmån eller utökande av redan beviljad lande, vad om invaliditetspensionsansökan
36389: förmån, må även pensionsanstalten utan hin- är stadgat.
36390: der av tidigare beslut ånyo handlägga ären- Såvida i denna paragraf stadgad utred-
36391: det. ning icke ingi ves, är pensionsanstalten be-
36392: rättigad att handlägga ärendet efter att
36393: Enligt denna lag oriktigt utbetalad :för- hava införskaffat annan tillräckligbefunnen
36394: mån behöver icke återindrivas, om dess be- utredning.
36395: viljande eller utbetalande icke bör anses
36396: hava föranletts av pensionstagarens eller 77 §.
36397: hans ombuds svikliga förfarande eller grova I denna lag stadgade avgifter, vilkas er-
36398: vållande. läggande försummats, indrivas utan dom
36399: XIII,t. -Meinander ym. 1693
36400:
36401: och utslag i den ordning, som särskilt är stolen i deras värjo befintliga uppgifter rö-
36402: stadgad om utmätning av skatter och all- rande hälsotiliståndet hos invaliditetspen-
36403: männa avgifter. sionssökande och -tagare samt hos person,
36404: som lämnat i 76 § avsedd utredning. Pen-
36405: 78 §. sionsanstalten är pliktig att utbetala skäligt
36406: Pension, som utgår enligt denna lag, må arvode för läkarintyg på grund av i detta
36407: ej tagas i mät. moment stadgad förpliktelse.
36408: Avtal, som avser att tili annan överlåta. Genom förordning bestämmes om pensions-
36409: eller pantsätta enligt denna lag utgående anstaltens skyldighet att lämna uppgifter,
36410: pension, vare ogiltigt. som äro behövliga för fastställande eller er-
36411: läggande av förmån, som skall utgå i stöd av
36412: 79 §. annan lagstiftning.
36413: Regeringen äger rätt att på grund av Genom förordning må bestämmas, huru-
36414: ömsesidighet bevilja främmande lands med- vida för kostnaderna för uppgift, stadgad i
36415: borgaxe undantag från stadgandena i denna 2 och 4 mom., skall erläggas ersättning samt
36416: lag. beloppet av denna ersättning.
36417: 80 §.
36418: För erhållande av utredning i ärende, 83 §.
36419: som handlägges i pensionsanstalten, är an- Socialnämnden skall meddela distriktsom-
36420: stalten berättigad att, på anhållan av veder- budsmannen dylik tili dess kännedom kom-
36421: börande eller på eget initiativ, förordna om men förändring i pensionstagares arbets-
36422: verkställande av förhör med vittnen eller förmåga och förhållanden, som· kan inverka
36423: sakkunniga vid allmän underrätt. på pensionstagarens rätt tili folkpension
36424: eller på beloppet av denna.
36425: 81 §.
36426: Pensionsanstalten och dess distriktsom- 84 §.
36427: budsmän äro berättigade att erhålla hand- Erforderliga formulär och blanketter för
36428: räckning av myndigheterna. uppgifter, bevis och meddelanden enligt
36429: denna lag fastställas av pensionsanstalten.
36430: 82 §.
36431: Statens, kommuns och annat offentligt- 85 §.
36432: rättsligt samfunds myndighet, försäkrings- Expedition, som av pensionsanstalten ut-
36433: och pensionsanstalt, bank och annan pen- färdas, skall utgivas avgiftsfritt.
36434: ninginrättning samt arbetsgivare äro plik- Pensionsanstalten är hefriad från erläg-
36435: tiga att på begäran lämna pensionsanstal- gande av vade- och revisionsskilling samt
36436: ten, dess distriktsombudsman och pensions- expedi tionslösen.
36437: bestyrelse samt försäkringsdomstol de upp-
36438: gifter, som äro nödiga för utredande av 86 §.
36439: pensionssökandes och -tagares ävensom hans Envar är berättigad att genom förmed-
36440: makes arbete samt beloppet av deras in- ling av pensionsanstaltens distriktsombuds-
36441: komster och förmögenhet. man erhålla sådana uppgifter ur de hos
36442: Den, som utbetalar eller beviljar pension pensionsanstalten och försäkringsdomstolen
36443: eller livränta, må genom förordning förplik- förvarade handlingarna, som angå honom.
36444: tas att tili pensionsanstalten insända med-
36445: delande om beviljad pension och om ändring 87 §.
36446: i pensionsbeloppet, då det är sannolikt, att Pensionsanstalten må besluta, att avgift
36447: detta inverkar på beloppet av pension enligt till pensionsanstalten enligt denna lag icke
36448: denna lag. skall uppbäras eller att fel i sådan avgift
36449: Statens, kommuns och annat offentligt- eller i redovisning för denna ej skall rät-
36450: rättsligt samfunds myndighet, lä:kare i offent- tas, om avgiftens belopp eller felet är så
36451: lig tjänst, sjukhus samt försäkrings- och pen- obetydligt, att dess uppbörd eller rättande
36452: sionsanstalt äro pliktiga. att på begäran måste anses medföra oskäligt mycket arbete
36453: lämna .pensionsanstalten och försäkringsdom- eller kostnader.
36454: 109 E 41/56
36455: 1694 XIII,1. - Kansaneläkelaki.
36456:
36457:
36458: Pensionsbetalning enligt denna lag av- pensionsanstaltens prövning folkpension be-
36459: rundas till :fulla belopp av hundra mark viljas honom med lägst vad som svarar mot
36460: sålunda, att om den del av betalningen, som pension på grund av de avgi:fter, vilka ve-
36461: överskjuter :fullt belopp av hundra mark, derbörande erlagt.
36462: understiger 50 mark, betalningens belopp
36463: nedsättes, och om det är 50 mark eller 94 §.
36464: överskjuter detta belopp, höjes till närmaste Folkpension enligt den tidigare lagen om
36465: belopp av :fulla hundra mark. folkpensionering, ålderdomsunderstöd enligt
36466: lagen om ålderdomstmderstöd och invalidi-
36467: 88 §. tetsunderstöd enligt lagen om invaliditets-
36468: Tvistemål, vari pensionsanstalten är sva- understöd förvandlas till ålderdoms- eller
36469: rande, handlägges i första instans av räd- invaliditetspension enligt denna lag. Vid
36470: stuvurätten i Helsingfors stad. berä:kning av invaliditetspension användes
36471: såsom grund den enligt lagen om tempo-
36472: 89 §. rär :förhöjning av tilläggspension enligt
36473: Fullmäktig, så oek medlem av styrelsen lagen om :folkpensionering :förvandlade års-
36474: och :förstärkta styrelsen, ätalas :för tjänste- inkomsten :för tilläggspensions- och inva-
36475: :fel i Helsingfors hovrätt. liditetspensionstagare, :förhöjd i samma :för-
36476: hållande, som tilläggspensionens belopp en-
36477: 90 §. ligt sagda lag :förhöjes. Avviker sålunda
36478: Medlem av styrelsen och :förstärkta sty- erhållen invaliditetspension väsentligen :från
36479: relsen är pliktig att ersätta skada, som han invaliditetspension enligt denna lag, må den
36480: genom att handla i strid med lag eller e:fter ansökan av den pensionsberättigade
36481: :förordning eller eljest uppsåtligen eller ge- eller på åtgärd av pensionsanstalten rättas.
36482: nom vårdslöshet tillskyndat pensionsanstal- Rättelse mä verkställas utan behandling av
36483: ten. Stannar sådant . :flere till last, svara ärendet inom pensionsbestyrelsen, därest icke
36484: de :för skadan en :för alla och alla :för en. tillika :fråga är om :förändring i beloppet
36485: av den pensionsberättigades och hans makes
36486: 91 §. årsinkomst.
36487: Närmare bestämmelser om verkställighe-
36488: ten av denna lag och om pensionsanstaltens 95 §.
36489: verksamhet utfärdas genom :förordning. Har :fyllnadsdel till invaliditetspension en-
36490: ligt den tidigare lagen om folkpensione-
36491: ring förvägrats eller dess belopp nedsatts
36492: 10 kap. i stöd av 48 § i sagda lag, skall vid för-
36493: övergångsstadganden och stadganden vandling av pensionen till pension enligt
36494: rörande lagens ikraftträdande. denna lag pension :förvägras eller dess be-
36495: lopp minskas i högst det förhållande, som
36496: 92 §. :fyllnadsdelen nedsatts. Detta moment till-
36497: Stadgandena i denna lag om avgi:fter iakt- lämpas likväl blott till dess den :försäkrade
36498: tagas i tillämpliga delar även med avseende fyllt 65 år.
36499: å avgi:fter, som :fastställts på grund av in- Har tilläggspension enligt den tidigare
36500: komster :för inkomståret 195 lagen om :folkpensionering :förvägrats eller
36501: dess belopp nedsatts i stöd av 49 § i sagda
36502: 93 §. lag, skall vid :förvandling av pensionen till
36503: Där jämlikt äldre bestämmelser på grund pension enligt denna lag pension förvägras
36504: av erlagda :folkpensionspremier till någon eller dess belopp minskas i högst det för-
36505: skulle ha utgått grundpension med högre be- hållande, som tilläggspensionen nedsatts.
36506: lopp än vad som tillkommer honom i invalidi- Har pensionsberättigad på grund av ur-
36507: tetspension enligt denna lag, skall invalidi- aktlätenhet att betala premier gått förlus-
36508: tetspensionen utgå med det högre beloppet. tig sin rätt till pension enligt den tidigare
36509: Hall premier enligt tidigare lag erlagts lagen om :folkpensionering, äger han rätt
36510: av nägon, som enligt den nya lagen ej är att på ansökan erhålla pension enligt denna
36511: berättigad till :folkpension, skall e:fter :folk- lag.
36512: Xm,1.- Meinander ym. 1695
36513:
36514: 96 §. betalade ålderdomsunderstöd och invalidi-
36515: Person, som enligt den tidigare lagen om tetstmderstöden enligt lagen om invaliditets-
36516: folkpensionering befunnits arbetsoförmögen, understöd för samma tid.
36517: anses enligt denna lag varaktigt arbetsoför-
36518: mögen, såvida skäl ej anses föreligga att 98 §.
36519: på nytt undersöka hans arbetsförmåga. Denna lag träder i kraft den 1
36520: 195 , och genom densamma upphävas la-
36521: 97 §. gen den 31 maj 1937 om folkpensionering,
36522: Vid denna lags ikraftträdande fastställas lagen den 30 december 1943 angående till-
36523: i 41 § mom. 2 avsedda vikttal för kommu- fällig förhöjning av i lagen om folkpensio-
36524: nerna enligt de sammanlagda summorna av nering stadgad tilläggspension, lagen den
36525: beloppen av tilläggspensionerna i stöd av 15 februari 1952 om ålderdomsunderstöd
36526: den tidigare lagen om folkpensionering för och lagen den 4 februari 1955 om invalidi-
36527: andra kvartalet av det år, som närmast tetsunderstöd samt i stöd av dem utfärdade
36528: föregått det år då lagen trädde i kraft, bestämmelser.
36529: i stöd av lagen om ålderdomsunderstöd ut-
36530:
36531:
36532:
36533:
36534: Lag
36535: angående ändring av lagen om barnbidrag.
36536: I enlighet med Riksdagens beslut skall 1 § lagen den 22 juli 1948 om barnbidrag,
36537: sådant detta lagrum lyder i lagen den 26 oktober 1951 (533/51), erhålla följande änd~
36538: rade lydelse :
36539: 1 §. borgare, utgör en förutsättning för erläg-
36540: För barns uppehälle och uppfostran ut- gande av barnbidrag därjämte, att dess måls-
36541: går, enligt vad i denna lag stadgas, av man varit mantalsskriven i Finland under
36542: statens medel barnbidrag med fjortontusen- två på varandra följande år omedelbart före
36543: fyrahundra mark om året för varje i Fin- inlämnandet av i 7 § avsedd anmälan om
36544: land boende barn, som är under sexton år. barnbidrag.
36545: Är i 1 mom. nämnt barn icke finsk med-
36546:
36547:
36548:
36549:
36550: Lag
36551: om bindande av de i folkpensionslagen stadgade avgifterna och pensionerna vid
36552: levnadskostnaderna.
36553: I enlighet med Riksda.gens beslut stadgas:
36554: 1 §. mån. Förhöjning eller nedsättning skall all-
36555: I 4 § 5 mom. folkpensionslagen stadgade tid verkställas, då levnadskostnaderna stigit
36556: avgifter samt belopp av skattören och ar- eller sjunkit med 20 procent i förhållande
36557: betsgivares folkpensionsavgifter skola, då tili levnadskostnaderna under det kvartal, ·
36558: levnadskostnaderna varaktigt stigit eller som närmast föregått folkpensionslagens
36559: sjunkit, höjas eller nedsättas i motsvarande ikraftträdande, eller, om denna paragraf
36560: 1696 XIII, 1. - Kansaneläkelaki.
36561:
36562:
36563: blivit tidigare tillämpad, i förhållande till der höjas i samma förhållande som levnads-
36564: de levnadskostnader, som utgjorde grunden kostnaderna förändrats i jämförelse med
36565: för genomförandet av den senaste förhöj- ovannämnda tidpunkt.
36566: ningen eller nedsättningen. Pension erlägges åt pensionstagaren för-
36567: höjd eller nedsatt i samma mån, som för
36568: 2 §. tiden rådande levnadskostnader stigit eller
36569: Hava levnadskostnaderna stigit eller sjun- sjunkit i förhållande till levnadskostnaderna
36570: kit i förhållande till levnadskostnaderna un- under den i 1 mom. nämnda tidsperioden.
36571: der det årskvartal, som närmast föregått Pension utbetalas likväl icke, om dess enligt
36572: folkpensionslagens ikraftträdande, skall vid 1 mom. uträknade belopp är mindre än be-
36573: beviljande av folkpension enligt folkpensions- loppet av enligt 28 § 5 mom. folkpensions-
36574: lagen och vid justering av dess belopp för- lagen utfallande minsta pension.
36575: faras så, att vid beräkning av den pensions-
36576: berättigades årsinkomst enligt 31 § i sagda 3 §.
36577: lag de till grund tagna inkomst- och iör- Statsrådet fastställer på förslag av · pen-
36578: mögenhetsvärdena förvandlas till penning- sionsanstalten de grunder, vHka skola iakt-
36579: belopp, vilka vid stegrade levnadskostnader tagas vid verkställande av i denna lag
36580: nedsättas och vid sjunkande levnadskostna- stadgad förhöjning och nedsättning.
36581:
36582: Helsingfors den 22 mars 1955.
36583:
36584: Nils Meinander. C. A. Öhman.
36585: Albin Wickm.an. Grels Teir.
36586: K. Nordfors. Arthur Larson.
36587: John Forsberg. Ralf Törngren.
36588: John Österholm. Verner Korsbäck.
36589: 1697
36590:
36591: Xlll,t. - Lak.al. N:o 90.
36592: Suomennos.
36593:
36594:
36595:
36596:
36597: Meinander ym.: Ehdotus kansaneläkelaiksi ja siihen liitty-
36598: väksi lainsäädännöksi.
36599:
36600:
36601: E d u s k u n n a 11 e.
36602:
36603: Nykyinen kansaneläkelakimme on voi- perustuva jättiläismäinen rahalajtos, kun
36604: massaoloaikanaan valitettavasti osoittautunut taas sen sosiaalinen merkitys, jonka sentään
36605: monin tavoin puutteelliseksi. Niissä toiveissa, pitäisi olla pääasia, on käynyt aivan liian
36606: joita tähän lainsäädäntöön kiinnitettiin sen pieneksi, koska vanhuus- ja työkyvyttömyys-
36607: syntyessä vuonna 1937, on siten petytty eläkkeet on suoritettu määrältään mitättö-
36608: useassa suhteessa. Kansalaiset odottivat sil- minä. Kolmas syy on ollut se, että järjesc
36609: loin, että he vuotuisten vakuutusmaksujen telmä, johon laki perustuu, on myös teknil-
36610: perusteella saisivat vihdoin vanhuudenikään lisessä suhteessa muodostettu aivan liian
36611: tultuaan siksi suuren kansaneläkkeen, että monimutkaiseksi. Koneisto, johon kuuluu
36612: se saattaisi tehokkaalla tavalla myötävai- henkilökohtainen kirjanpito jokaisesta va-
36613: kuttaa vakuutetun turvallisuuteen vanhuu- kuutetusta, on osoittautunut erittäin kan-
36614: denpäivinä, vaikka ei voitukaan odottaa tä- keaksi ja aiheuttaa suuria hallintokustannuk-
36615: män eläkkeen yksin antavan riittävää tuloa sia, joihin vuosittain on mennyt huomatta-
36616: elatukseen. Vuosien varrella on kuitenkin via summia.
36617: yhä selvemmin käynyt ilmi, että maksetut Hallituksen nyt antama esitys on laadittu
36618: eläkkeet ovat olleet aivan suhteettoman siinä tarkoituksessa, että pyrittäisiin korjaa-
36619: pieniä sekä todelliselta arvoltaan että suh- maan suurimmat epäkohdat nykyisessä jär-
36620: teessa suoritettuihin vakuutusmaksuihin. jestelmässä. Siihen sisältyvä eläkkeiden lisää-
36621: Eräänä syynä tähän valitettavaan asiain- minen merkitsee tietenkin askelta oikeaan
36622: tilaan on se seikka, että inflatio on horjut- suuntaan. Samaa voidaan sanoa rahastojen
36623: tanut niitä laskelmia, jotka ovat olleet pe- oleellista supistamista koskevasta ehdotuk-
36624: rustana alkuperäiselle laille, jota sen vuoksi sesta. Esityksessä on myös muita paran-
36625: on useita kertoja muutettu, jotta ainakin nuksia, joista tässä viitattakoon valinnai-
36626: jossakin määrin turvattaisiin eläkkeiden seen, liukuvaan eläkeikään, joka edellytetään
36627: reaaliarvo. Toisena syynä on se seikka, että 23 §: ssä. Selvää on, että lakiehdotus sisältää
36628: itse järjestelmä, johon laki perustuu, on useita teknillistä ja muodollista laatua olevia
36629: osoittautunut onnettomaksi. Aivan liian tarkistuksia, jotka ilman muuta on hyväk-
36630: suuri osa kertyvistä varoista käytetään ra- syttävä.
36631: hastointeihin. Tosin ei voida kieltää, ettei- Hallituksen esitykseen ja siihen vakuu-
36632: vätkö ne määrät, jotka täten on voitu asettaa tusperiaatteeseen, jolle se rakentuu, kohdis-
36633: käytettäväksi erilaisiin investointeihin, olisi tettu kritiikki koskee sitä seikkaa, että siinä
36634: olleet suureksi hyödyksi pääomista köyhässä edellytetään staattisia olosuhteita. Itse asiassa
36635: maassamme. Mutta itse kansaneläkkeen tar- hallitus on laskenut, että ei· ainoastaan korko
36636: koitukseen ei kuitenkaan sovellu, että meidän ja kansalaisten reaalitulot, vaan myös ra-
36637: oloissamme inflation johdosta kansaneläke- hanarvo tulisivat pysymään muuttumatto-
36638: laitoksen luotot voima- ym. laitosten mken- mina aina vuoteen 2000, mikä on todelli-
36639: tamiseksi ovat muodostuneet sen toiminnan suudenvastaista. M·llissa maissa on sosiaali-
36640: tuntuvimmaksi puoleksi. Kansaneläkelaitos vakuutusta koskevien uudistusten yhteydessä
36641: on suuren rahastoinnin takia alkanut olla yhä useammin luovuttu yrityksistä arvioida
36642: yleisön silmissä kansalaisten pakkosijoituksiin pitkälti etukäteen tulevaisuuden olosuhteita.
36643: 1698 Xlli,t. - Kansa.nelitkelaki.
36644:
36645:
36646: Myös meidän osaltamme lienee tässä yhtey- meksi mainitun ehdotuksen mukaan tulisivat
36647: dessä suositeltava suurempaa vaatimatto- suuruudeltaan tuntuvammat eläkkeet myös
36648: muutta, ei vähiten sen takia, että toden- varakkaille henkilöille, jotka ovat maksaneet
36649: näköinen kehitys koron, reaalitulojen ja ra- suuria vakuutusmaksuja, mutta joille kan-
36650: hanarvon suhteen tulee käymään suuntaan, saneläkkeen merkitys on vähäisempi. Pien-
36651: joka vähentää kansaneläkelaitoksen rahas- ten tulojen saajien suuri ryhmä, joka on
36652: tointitoiminnan arvoa. maksanut suhteellisen pieniä vakuutusmak-
36653: Vaikkakin esityksen on katsottava mer- suja, saisi sitä vastoin vain vaatimattoman
36654: kitsevän selvää edistystä voimassa olevaan peruseläkkeen. Jos nämä henkilöt ovat sääs-
36655: lakiin verratttma, niin ei voida päästä siitä, täneet jonkun rovon vanhuuden varalle,
36656: että se oleellisissa suhteissa kuitenkin jää ostaneet itselleen elinkoron tai saavat pientä
36657: vain puolinaiseksi toimenpiteeksi. Luvattu eläkettä, menettävät he osaksi tai kokonaan
36658: eläkkeiden korotus, joka lisäksi tulee suu- oikeuden saada tukieläkettä. Tämä voi mo-
36659: ruudeltaan vaihtelemaan suuresti eri vakuu- nissa tapauksissa olla epäoikeudenmukaista.
36660: tettujen osalta, saisi vasta vähitellen suu- On muistettava, että vanhuksien elintaso
36661: remmat suhteet, kun sitävastoin maksujen riippuu monissa tapauksissa lähimpien omais-
36662: lisäys, mikä on välttämätön taloudellinen ten taloudellisesta asemasta. Tästä voi johtua,
36663: edellytys uudistuksen toteuttamiselle, koh- että vanhus, jonka huolto on - kiitos omais-
36664: distuisi kaikkiin heti lain tultua voimaan. ten - turvattu, mutta jolla ei ole omia
36665: Voidaan vakavasti asettaa kyseenalaiseksi, tuloja, saa täyden tukieläkkeen, kun taas
36666: missä määrin se oikeutettu tyytymättömyys, yksinäinen vanhus, jolla on vaatimaton oma
36667: jota kiistämättä esiintyy laajoissa piireissä pääoma, mutta jonka täytyy elää äärimmäi-
36668: koko kansaneläkettä vastaan sellaisenaan ja sen säästävästi, saa tukieläkkeensä vähen-
36669: jota sosiaaliselta kannalta on valitettava, nettynä. Toinen näkökohta, joka myös puhuu
36670: todellakin tulisi suuremmassa määrässä vai- yhtenäisen eläkemäärän puolesta ilman tulo-
36671: menemaan, jos uudistus rajoittuisi vain sii- rajaa, on se seikka, että nykyinen järjes-
36672: hen, mitä hallitus ehdottaa. Sen vuoksi, kun telmä ,rankaisee" vanhuksia, joilla vielä on
36673: kerran on toteutettava niin perusteellinen halua ja kykyä omalla työllään auttaa toi-
36674: lainsäädännön uudistus kuin nyt on kysy- meentuloaan.
36675: myksessä, on syytä mennä huomattavasti pi- Edellä mainittu yhtenäinen eläkemäärä
36676: temmälle. ehdotetaan tässä vahvistettavaksi 60 000
36677: Seuraavassa esitettävällä uudistusehdotuk- markaksi vuodessa yksinäiselle vanhukselle
36678: sella on yhtymäkohtia niihin järjestelmiin, ja 100 000 marka:ksi aviopuolisoille. Summa
36679: joita jo jonkin aikaa on kokeiltu muissa tulisi siten sosiaalisesti säälittävimmissä ta-
36680: pohjoismaissa. On selvää, että meillä ei pauksissa huomattavasti ylittämään hallituk-
36681: voida päästä yhtä pitkälle kuin esimerkiksi sen esityksessään ehdottamat määrät. Eläk-
36682: läntisessä naapurimaassamme, jonka talou- keet maksettaisiin tässä ehdotetun järjestel-
36683: delliset resurssit ovat paljon suuremmat. män mukaan sitä paitsi täysimääräisinä heti,
36684: Siellä maksettavat eläkkeet merkitsevät tosi- kun lakia on alettu soveltaa.
36685: asiallisesti jo sinänsä hyvin suurta taloudel- Työkyvyttömyyseläkkeen täysi määrä olisi
36686: lista turvallisuutta eläkkeensaajille. Kuiten- ehdotuksen mukaan 60 000 markkaa ja mak-
36687: kin merkitsee yhtenäisiä vanhuuseläkemääriä settaisiin naimattomalle henkilölle, milloin
36688: - tarpeellisine lisineen - koskeva järjes- tulo ei ole 60 000 markkaa suurempi, mutta
36689: telmä niin suuria etuja, että se sopivasti kysymyksen ollessa naimisissa olevasta hen-
36690: muodosteltuna voidaan nähtävästi hy--vin kilöstä, milloin puolisoiden yhteenlaskettu
36691: ottaa käytäntöön myös omassa maassamme. tulo ei ole 100 000 markkaa suurempi. Jos
36692: Tälle pohjalle on tässä ehdotettu järjestelmä vuositulo ylittää mainitut tulorajat, makset-
36693: rakennettu. taisiin eläkettä se määrä, joka saadaan vä-
36694: Periaate, jonka mukaan suoritetaan yhte- hentämällä eläkkeen täydestä määrästä puo-
36695: näinen eläkemäärä kaikille yksinäisille van- let vuositulon ja rajatulon erotuksesta. Elä-
36696: huksille ja samoin kiinteä määrä kaikille kettä ei kuitenkaan maksettaisi, jos sen
36697: aviopuolisoille, näyttää usealta näkökannalta määrä on 10 000 markkaa pienempi. Lisäksi
36698: johtavan oikeudenmukaisempaan tulokseen olisi säilytettävä esityksessä edellytetty van-
36699: kuin hallituksen ehdottama järjestelmä. Vii- huudentuki naispuoliselle vakuutetulle.
36700: Xni,l.- Meinander ym. 1699
36701:
36702: Edellä mainitut tuki ja eläkkeet varsinaisen yhteyksissä ja ottaen huomioon hyvät suh-
36703: vanhuuseläkkeen ohella on katsottu tarpeel- danteet. Toisaalta kansaneläkemaksujen ko-
36704: lisiksi sosiaalisista syistä. rottaminen väliaikaisesti ei meistä ole näyt-
36705: Ehdotuksen mukaan lakkaisivat rahastoin- tänyt soveliaalta.
36706: nit kokonaan. Siten ei myöskään jo ole- Mitä taas kuntien osuuteen tulee, on syytä
36707: massa olevien rahastojen korkovaroja liitet- korostaa, että kuntien huoltomenot tulevat
36708: täisi rahastoihin. oleellisessa määrässä alenemaan, sitten kun
36709: Ehdotuksemme mukaan olisivat maksut eläkkeet on korotettu tässä ehdotetuna ta-
36710: samat kuin hallituksen esityksessä ehdotetut. valla.
36711: Tosin on valitettavaa, ettei tätä nousua voi Kansaneläkelaitoksen tulot ja menot tule-
36712: välttää, mutta suhteessa eläkkeiden suuruu- vat tässä esitetyn ehdotuksen mukaan ole-
36713: den huomattavaan lisäykseen on korotus maan seuraavaa suuruusluokkaa, kuitenkin
36714: kuitenkin pieni. ottaen huomioon, että varovaisuuden vuoksi
36715: Mitä ehdotuksemme mukaan maksettavien, ei laskelmissa ole edellytetty lainkaan tulo-
36716: huomattavasti korotettujen eläkkeiden ra- tason nousua, minkä vuoksi valtion ja kun-
36717: hoitukseen tulee, huomautettakoon, että tässä tien menoja koskevia numeroita on pidettävä
36718: ehdotettu järjestelmä merkitsee tuntuvia pikemmin liian suurina, koska kansaneläke-
36719: säästöjä kansaneläkelaitoksen tähän saakka maksujen tuoton voidaan odottaa kasvavan.
36720: hyvin kalliissa hallintokustannuksissa. Jo se
36721: seikka, että nykyinen käytäntö henkilökoh- Tulot miljardeissa markoissa.
36722: taisine kirjanpitoineen jokaisesta vakuu-
36723: eläke- valtio ja
36724: tetusta erikseen poistettaisiin, merkitsee tie- Vuosi maksut korot kunnat Yhteensä
36725: tenkin koko hallinnon yksinkertaistamista ja 1956 7.6 3.1 15.5 26.2
36726: siitä johtuen pienempiä kustannuksia. Mak- 1960 11.4 3.1 13.0 27.5
36727: sujen korotus merkitsee tähänastista huo- 1970 12.9 3.1 16.6 32.6
36728: mattavasti suurempia tuloja, kuten esityk-
36729: sessäkin edellytetään. Puuttuvat määrät Menot miljardeissa markoissa.
36730: maksettaisiin vuosittain valtion ja kuntien
36731: varoista. hallintolrustannuk-
36732: Vuosi eläkkeet set, sairaanhoito- Yhteensä
36733: Valtion rahallinen asema on tällä hetkellä kustannukset y.m.
36734: hyvin tukala, varsinkin kun subventiopoli- 1956 25.8 0.4 26.2
36735: tiikka, niin kauan kuin sitä ylläpidetään, 1960 27.o 0.5 27.5
36736: aiheuttaa tuntuvia lisämenoja. Sen vuoksi 1970 32.1 0.5 32.6
36737: saattaisi valtion - kuten myös vaikeuksissa
36738: kamppailevien kuntien rasittaminen Järjestelmän muutos aiheuttaa suuria
36739: uusilla lisämenoilla näyttää väärältä. Tähän muutoksia hallituksen ehdotukseen. Mm. 3
36740: voidaan kuitenkin vastata, että niissä laskel- luku on perusteellisesti muotoiltava uudel-
36741: missa, jotka ovat olleet esityksen pohjana, leen. Hyvin monia pykäliä toisessa luvussa
36742: on lähdetty, kuten jo on huomautettu, talon- on sitä paitsi joko oleellisesti muutettava tai
36743: teemme nähden staattisesta ajattelutavasta. tarpeettomina kokonaan poistettava. Lisäksi
36744: Itse asiassa voidaan laskea vakuutusmaksu- on usein paikoin tehtävä muodollisia muu-
36745: tulojen muodostuvan rcaalitulojen jatkuvan toksia. Mainittakoon mm., että kun ehdotus
36746: nousun johdosta tässä laskettua huomatta- ei rakennu vakuutusperiaatteelle, eivät kä-
36747: vasti suuremmiksi. Kansantaloutemme ky- sitteet ,vakuutettu" ja ,vakuutusmaksu"
36748: kenee myöhemmin kantamaan huomattavasti tulisi kysymykseen. Viimeksi mainittu sana
36749: suuremmat kustannukset vanhuus- ja työ- olisi korvattava sanalla ,kansaneläkemaksu".
36750: kyvyttömyyseläkkeistä kuin mitä nyt on Edellä esitetyn perusteella ja viittaamalla
36751: laita. Hyvin voimakas valtionavustusten valtiopäiväjärjestyksen 32 §: n 1 momentin
36752: lisääminen lienee sen vuoksi mahdollinen. säännökseen allekirjoittaneet ehdottavat kun-
36753: Ehdotus voi kuitenkin lähivuosina aiheut- nioittaen,
36754: taa rasitusta valtion budjetissa, mikä kui-
36755: tenkin - ajatellen asian erityistä tärkeyttä että Eduskunta hyväksyis·i settraa-
36756: - pitäisi voida kestää säästämällä muissa vat lakiehdotukset:
36757: 1700 XIII,1. · - Kansaneläkelaki.
36758:
36759:
36760:
36761:
36762: Kansan e 1ä k e 1a k i.
36763: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
36764: 1 luku. hänen taloutensa hyväksi, on tätä tuloa vas-
36765: taava veroäyrimäärä vähennettävä 1 momen-
36766: Yleiset säännökset. tin mukaan kansaneläkemaksun perusteeksi
36767: tulevasta veroäyrimäärästä. Näin vähennyk-
36768: 1 §. seksi luettu veroäyrimäärä on otettava huo-
36769: Suomessa asuva 16 vuotta täyttänyt hen- mioon perheenjäsenen veroäyreinä hänen
36770: kilö on oikeutettu kansaneläkkeeseen sen kansaneläkemaksuaan määrättäessä.
36771: mukaan kuin tässä laissa säädetään.
36772: Kansaneläkemaksun suuruutta avoimen
36773: Vieraan vallan lähetystöön tai konsulin- yhtiön osakkaalle määrättäessä on osakkaan
36774: virastoon kuuluvat henkilöt palvelusväki- osuutta yhtiössä vastaava osa yhtiölle sa-
36775: noon, jotka ovat ulkomaan kansalaisia, eivät massa kunnassa määrätyistä veroäyreistä
36776: ole tämän lain alaisia. otettava huomioon osa:kkaan kansaneläke-
36777: maksun perusteeksi tulevina veroäyvema.
36778: 2 §. Laki on sama määrättäessä maksun suu-
36779: Kansaneläkettä koskevia asioita hoitaa ruutta osakkaiden yhteiseen lukuun toimi-
36780: kansaneläkelaitos, jota jäljempänä sanotaan van kahden tai useamman henkilön jonkin
36781: eläkelaitokseksi. elinkeinon tahi ammatin harjoittamista taikka
36782: kiinteistöjen viljelemistä tai hallintaa varten
36783: muodostaman yhtymän osakkaalle. Kuolin-
36784: pesän osa:kkaan maksun suuruutta määrät-
36785: täessä otetaan kuitenkin huomioon vain ne
36786: 2 luku. kuolinpesän veroäyrit, jotka perustuvat hä-
36787: nen pesän hyväksi suorittamansa työn
36788: Kansaneläkemaksut. arvoon.
36789: 3 §. Kansaneläkemaksun määrä nousee vaiheit-
36790: Jokaisen on maksettava edellisen vuoden, tain siten kuin taulukosta käy ilmi. Toisen
36791: tulovuoden, tulojen perusteella kunnallis- vaiheen mukainen maksu määrätään ensi
36792: verotuksen yhteydessä siinä kunnassa, jossa kerran vuoden 1961 tulojen ja viimeisen
36793: hänellä on asunto ja kotipaikka, määrättävä kerran vuoden 1979 tulojen perusteella.
36794: kansaneläkemaksu. Työnantaja suorittaa työn- Maksun määrästä vuoden 1980 ja sen jäl-
36795: antajan kansaneläkemaksun, niinkuin siitä keisten vuosien tulojen perusteella sääde-
36796: erikseen säädetään. tään myöhemmin.
36797: Maksun määrät ovat seuraavat:
36798: 4 §.
36799: Kansaneläkemaksun suuruus määrätään Ensirnrnäinen vaihe:
36800: maksuluokittain jäljempänä 5 momentissa
36801: Maksu- Veroäyrien Työnantajan kansan- Vakuutlli!•
36802: olevan taulukon mukaisesti joko maksuvel- luokka luku eläkemaksu mk maksu mk
36803: volliselle 3 § : ssä tarkoitetussa kunnallisvero- 1 0 200- 749 1000
36804: tuksessa määrätyn veroäyrimäärän tahi hänen 2 1- 599 750-1249 2000
36805: tulovuotena saamastaan palkasta suoritetun 3 600-1299 1250-1749 3000
36806: työnantajan kansaneläkemaksun perusteella, 4 1300-1899 1750-2 249 4000
36807: noudattaen sitä perustetta, jonka mukainen 5 1900-2 399 2250-2 749 5000
36808: maksu on suurempi. 6 2400-2 899 2750-3249 6000
36809: Jos maksuvelvollisen verotettavaksi tuloksi 7 2 900-3 399 3 250___:.3 749 7 000
36810: on kunnallisverotuksessa luettu myös sen 8 3400-3 899 3 750-4249 8000
36811: työn arvo, jonka hänen kotona oleva lap- 9 3 900-4399 4250-4749 . 9000
36812: sensa tai muu perheenjäsenensä on tehnyt 10 4400- 4750- 10000
36813: XIII, t. - Meinander ym. 1701
36814:
36815: Toinen vaihe: 7 §.
36816: Maksu· Veroäyri en Työnantajan kansan· Vakuutus-
36817: Kannossa suoritettavaksi määrättyä kan-
36818: luokka ·luku eläkemaksu mk maksu mk saneläkemaksua ei peritä:
36819: 1 0 300-1124 1500 1) sen kalenterivuoden jälkeen, jonka ai-
36820: 2 1- 599 1125-1874 3 000 kana maksuvelvollinen on täyttänyt .64
36821: 3 600-1299 1875-2 624 4500 vuotta;
36822: 4 1300-1899 2 625-3374 6 000 2) sen jälkeen kun maksuvelvollinen on
36823: 5 1900-2 399 3 375-4124 7 500 tämän lain mukaan todettu työkyvyttömäksi;
36824: 6 2 400-2 899 4125-4874 9 000 eikä
36825: 7 2 900-3 399 4875-5 624 10 500 3) sen jälkeen kun maksuvelvollinen on
36826: 8 3 400-3 899 5 625-6 374 12 000 kuollut.
36827: 9 3 900-4399 6 375-7124 13 500 Maksuvelvolliselta ei 1 momentissa maini-
36828: 10 4400- 7125- 15000 tuissa tapauksissa myöskään peritä hänen
36829: puolisonsa vakuutusmaksua.
36830: 5 §. Maksuvelvollisen velvollisuudesta v~tata
36831: Naimisissa oleva henkilö, jolle on määrätty hänen perheenjäsenensä maksusta on sää-
36832: kansaneläkemaksu tulovuoden aikana saadun detty 5 § : n 2 momentissa.
36833: tulon perusteella, on myös vastuussa puoli-
36834: solleen samalta tulovuodelta määrätyn mak- 8 §.
36835: sun suorittamisesta, ei kuitenkaan jos puoli- Maksuvelvollisen on suoritettava maksun
36836: sot ovat ennen tulovuoden päättymistä välien ennakkoa, niin kuin ennakkoperintälaissa
36837: rikkoutumisen vuoksi jatkuvasti asuneet eril- säädetään.
36838: lään, eikä myöskään sen jälkeen kun puoli- Saadakseen työnantajan . kansaneläkemak-
36839: soiden avioliitto on purettu. sun otetuksi huomioon maksun suoritukseksi
36840: Jokainen on niin kuin omasta kansaneläke- maksuvelvollisen on liitettävä verokirjansa
36841: maksustaan vastuussa sellaisen perheenjäse- ja muut työnantajan kansaneläkemaksun
36842: nensä maksusta, jonka perusteeksi on luettu suorituksesta saamansa todistukset verolauta-
36843: veroäyrejä häneltä saadusta palkkatulosta kunnalle annettavaan veroilmoitukseen. : .
36844: tai hänen taloutensa hyväksi tehdyn työn Jos maksuvelvollinen ei ole liittänyt vero-
36845: arvosta. kirjaansa tai muuta työnantajan kansan-
36846: eläkemaksun suorituksesta· saamaansa todis-
36847: 6 §. tusta veroilmoitukseensa eikä työnantajan
36848: Maksua ei määrätä henkilölle: kansaneläkemaksua ole otettu huomioon kan~
36849: 1) joka tulovuoden päättyessä ei vielä saneläkemaksun. maksuunpanossa, on hänellä
36850: ollut täyttänyt 18 vuotta; oikeus, milloin hän on suorittanut omaa
36851: 2) joka tulovuoden alkaessa oli täyttänyt osuuttaan liikaa, hakemuksesta saada lääriin-
36852: 63 vuotta; hallitukselta takaisin liikaa suorittaniansa
36853: 3) joka tulovuoden tai sen osan aikana on määrä, ei kuitenkaan enempää kuin puolet
36854: ollut tämän lain mukaan työkyvyttömäksi ma:ksustaan, mikäli palautettava määrä on
36855: todettuna; vähintään 100 markkaa. Jos tulovuoden
36856: 4) jolle ei 4 § :n mukaan lueta veroäyrejä maksua on kuitenkin suorittamatta, käyte-
36857: kansaneläkemaksun määräämiseksi ja jonka tään liikaa suoritettu määrä sen maksami-
36858: tulovuotena saamasta palkasta ei ole suori- seen. Jos maksuvelvolliselle on myönnetty
36859: tettu työnantajan kansaneläkemaksuna aina- vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke, palaute-
36860: kin viidesosaa 1 maksuluokan mukaisesta taan työnantajan kansaneläkemaksu kuiten-
36861: maksusta; tai kin maksuvelvolliselle kokonaan siltäkin
36862: 5) joka on tulovuoden aikana kuollut. tulovuodelta, jolta hän on ollut velvollinen.
36863: V a:kuutetulle, jonka puolisolle määrätään maksamaan kansaneläkemaksun. Lääninhal-
36864: samassa kunnassa maksu tulovuodelta, on lituksen on lähetettävä päätöksestään tieto
36865: sen estämättä, mitä 1 momentin 4 kohdassa eläkelaitokselle.
36866: on säädetty, määrättävä maksu, ei kuiten-
36867: kaan siinä tapauksessa, että puolisot tulo- 9 §.
36868: vuoden päättyessä välien rikkoutumisen Maksuvelvollisen itsensä maksettavan kan-
36869: vuoksi ovat jatkuvasti asuneet erillään. saneläkemaksuosuuden suorittamiseksi en-
36870: 110 E 41/56
36871: 1702 XIII,1. - Ka.Dsa.neläkelaki.
36872:
36873:
36874: nakkoperinnässä pidätetyn ennakon osalta 11 §.
36875: kunnalle kunakin vuonna etukäteen suori- Taksoituslautakunnan tulee kunnallisvero-
36876: tettavan määrän voi lääninhallitus, sen estä- jen taksoituksen yhteydessä vuosittain mää-
36877: mättä mitä ennakkoperintälain 53 § :ssä on rätä maksuvelvollisen kansaneläkemaksu.
36878: säädetty, suoraan maksaa eläkelaitokselle. Näistä maksuista taksoituslautakunnan tulee
36879: Lääninhallituksen on, maksaessaan 1 mo- laatia luettelo, josta maksuvelvollisen hen-
36880: mentin mukaan eläkelaitokselle etukäteen kilötietojen lisäksi käy ilmi maksun laske-
36881: toimitettavaa suoritusta, kunakin kalenteri- misen perusteena ollut veroäyrimäärä ja
36882: vuonna vuosineljänneksittäin suoritettava työnantajan kansaneläkemaksu sekä vakuu-
36883: .eläkelaitokselle työnantajan kansaneläkemak- tetulle määrätty maksu.
36884: sun ennakkoa kunkin kunnan kohdalta yh-
36885: teensä yhdeksänkymmentä sadalta viimeksi 12 §.
36886: kulunutta kalenterivuotta edeltäneenä vuonna Mitä ta:ksoitusluettelon julkipanosta ja
36887: maksettujen työnantajan kansaneläkemaksu- muistutusten tekemisestä sitä vastaan on
36888: jen yhteismäärästä. Lääninhallituksen on säädetty, on vastaavasti voimassa 11 § :ssä
36889: niin ikään puolivuosittain suoritettava kun- mainitun luettelon julkipanosta ja muistu-
36890: nalle kuuluvista ennakkoperintävaroista elä- tusten tekemisestä sitä vastaan. Myös sillä,
36891: kelaitokselle kunnan ennakkosuorituksena yh- joka 5 § : n mukaan on vastuussa maksun
36892: teeDBä yhdeksänkymmentä sadalta kunnassa suorittamisesta, on oikeus muistutuksen teke-
36893: samana vuonna maksuunpantujen kansan- miseen.
36894: eläkemaksuennakkojen yhteismäärästä. Jos tutkijalautakunta muistutuksen joh-
36895: Lääninhallituksen tulee maksaessaan kun- dosta muuttaa sitä veroäyrimäärää, jonka
36896: nalle ennakkoperintälain 49 § :n mukaau perusteella maksuvelvollisen maksu on mää-
36897: tulevan osuuden pidätyksestä suoritettavasta rätty, on maksua, mikäli se ei määräydy
36898: määrästä samalla eläkelaitokselle suorittaa työnantajan kansaneläkemaksun perusteella,
36899: työnantajan kansaneläkemaksuista se osa, vastaavasti muutettava.
36900: jota ei ole 2 momentin mukaan etukäteen Tutkijalautakunnan kansaneläkemaksua
36901: maksettu. koskevaan päät<Ykseen ei saa hakea muutosta.
36902: Kunnallisen jaoituksen muuttuessa, niin
36903: myös milloin yleisen palkkatason muuttami- 13 §.
36904: nen tai muu erityinen syy aiheuttaa työn- Tutkijalautakunnan ratkaistua 12 § :ssä
36905: -antajan kansaneläkemaksujen määrään ilmei- mainitut muistutukset on kunnallishallituk-
36906: sen muutoksen etumaksun perusteena olevan sen toimitettava kansaneläkemaksujen mak-
36907: vuoden vastaavaan määrään verrattuna, val- suunpano. Tällöin on kunkin maksuvelvol-
36908: tiovarainministeriöllä on eläkelaitosta kuul- lisen maksun lyhennykseksi luettava 10 §: ssä
36909: tuaan valta määrätä etumaksua vastaavasti mainitut suoritukset ja jäännös pantava
36910: korotettava:ksi tai alennettavaksi. maksuvelvollisen maksettavaksi. Maksuun-
36911: panosta on laadittava luettelo, josta maksu-
36912: velvollisen henkilötietojen lisäksi ikäy ilmi
36913: 10 §. hänelle määrätty maksu, sen lyhennykset ja
36914: Maksuvelvollisen kansaneläkemaksun suo- kannossa suoritettava maksu sekä se osa
36915: Titukseksi on työnantajan kansaneläkemaksu- työnantajan kansaneläkemaksusta, jota ei
36916: osuutena käytettävä samalta tulovuodelta käytetä maksuvelvollisen kansaneläkemaksun
36917: "Suoritettu työnantajan kansaneläkemaksu, ei suoritukseksi. Milloin maksuvelvollinen on
36918: kuitenkaan siltä osalta, joka ylittää puolet 5 §: n mukaan vastuussa puolison tai per-
36919: 10 maksuluokan maksun määrästä, sekä sen heenjäsenen maksusta, on siitäkin tehtävä
36920: lisäksi tarvittava osa kunnallisveroa ja kan- merkintä luetteloon.
36921: saneläkemaksua varten pidätetystä tai enna- Jos kannossa maksettava osa maksusta on
36922: kolta suoritetusta määrästä. Jos maksuvel- 100 markkaa pienempi, saadaan se jättää
36923: vollinen on 5 § : n mukaan vastuussa puoli- perimättä.
36924: sonsa maksusta, käytetään kunnallisveroa ja 14 §.
36925: kansaneläkemaksua varten pidätetty tai en- Mitä muistutusten tekemisestä kunnallisve-
36926: nakolta suoritettu määrä sen jälkeen puoli- rotusta varten .laadittua maksuunpano- ja
36927: ilon maksun suoritukseksi. kantoluetteloa vastaan ja sen oikaisemisesta
36928: xnr,t. - Meinander ym. 1703
36929:
36930: on säädetty, on vastaavasti voimassa muistu- Eläkelaitos voi myös myöntää vapautuksen
36931: tusten tekemisestä 13 § : ssä mainittua luette- sellaisesta kansaneläkemaksusta, jota 6 § : n 1
36932: loa vastaan ja sen oikaisemisesta. momentin 1, 2, 3 tai 5 kohdan mukaan ei
36933: olisi ollut määrättävä.
36934: 15 §. Jos maksuvelvolliselle on tulovuodelta mää-
36935: Kansaneläkemaksujen kanto on toimitet- rätty useampia kansaneläkemaksuja, eikä
36936: tava kunnallisverojen kannon yhteydessä. asiaa ole saatettu lääninhallituksen tutkitta-
36937: Jos kunnassa kannetaan kunnallisveroja vaksi, voi elä:kelaitos määrätä, mitä näistä
36938: useammassa erässä, on kansaneläkemaksut maksuista on pidettävä hänen maksunaan.
36939: kannettava viimeistään toisen erän yhtey- Eläkelaitos voi niinikään määrätä tulovuo-
36940: dessä. Sosiaaliministeriöllä on kuitenkin delta suoritetun työnantajan kansaneläke-
36941: valta hakemuksesta myöntää kunnalle lupa maksun ja muiden maksusuoritusten käyttä-
36942: toimittaa kansaneläkemaksujen kanto jonkin misestä kansaneläkemaksuksi.
36943: myöhemmän kannon yhteydessä taikka
36944: muuna sopivaksi harkittuna ajankohtana.
36945: 20 §.
36946: 16 §. Eläkelaitoksella on oikeus valvoa kansan-
36947: Kannossa suorittamatta jääneet kansan- eläkemaksujen määräämistä, maksuunpanoa,
36948: eläkemaksut on kunnan toimesta perittävä. kantoa ja tilitystä sekä sitä varten tarvitta-
36949: Kansaneläkemaksu vanhenee verojen ja valta osalta tarkastaa kunnan kirjanpitoa ja
36950: maksujen vanhentumisesta annetlm lain mu- siihen liittyviä asiakirjoja sekä tuloilmoituk-
36951: kaan. Vanhentunutta kansaneläkemaksua ei sia ja muita taksoituslautakunnalle kerty-
36952: oteta vastaan. neitä asiakirjoja.
36953:
36954: 17 §.
36955: Joka laiminlyö kansaneläkemaksun tai sen 3 luku.
36956: osan maksamisen määräaikana, on velvollinen
36957: suorittamaan erääntyneelle määrälle maksun- Eläkkeet ja muut edut.
36958: lisäyksenä korkoa veronmaksun laiminlyö-
36959: misen johdosta suoritettavasta veronlisäyk- 21 §.
36960: sestä annetun lain mukaan. Kansaneläkettä maksetaan vanhuuseläk-
36961: keen muodossa 65 vuotta täyttäneelle henki-
36962: 18 §. lölle. Ajalta ennen 65 vuoden ikää makse-
36963: Kunnan on kahden kuukauden kuluessa taan kansaneläkettä työkyvyttömyyseläkkeen
36964: kunkin vuoden kansaneläkemaksujen kannon muodossa pysyvästi työkyvyttömälle.
36965: päättymisestä annettava eläkelaitokselle ylei- Naimattomalle 63 vuotta täyttäneelle nai-
36966: nen tililaskelma, sen mukaan kuin asetuk- selle maksetaan vanhuudentukea.
36967: sella tarkemmin määrätään. Mikäli kunta Leskellä, joka miehen kuollessa on täyttä-
36968: tililaskelman mukaan on velkaa eläkelaitok- nyt 60 vuotta ja ollut hänen kanssaan nai-
36969: selle, on se suoritettava samassa ajassa. misissa vähintään 10 vuotta, on oikeus,
36970: Kansaneläkemaksujen yksityiskohtainen ti- mikäli hän ei muuten saa kansaneläkettä,
36971: litys on eläkelaitoksen vahvistaman kaavan saada kansaneläkettä leskeneläkkeen muo-
36972: mukaisesti laadittuna toimitettava eläkelai- dossa. Jos hän solmii uuden avioliiton, lak-
36973: tokselle kolmen kuukauden kuluessa kannon kaa oikeus leskeneläkkeeseen.
36974: päättymisestä, jollei eläkelaitos ole myöntä- Edellä tarkoitettua henkilöä nimitetään
36975: nyt pitennettyä määräaikaa. seuraavassa eläkkeeseen oikeutetuksi.
36976: Eläkkeellä tarkoitetaan jäljempänä myös
36977: 19 §. vanhuudentukea, mikäli asianhaaroista ei
36978: Mitä kunnan oikeudesta myöntää vapau- muuta johdu tai nimenomaan toisin sanota.
36979: tus laittomasti maksuunpannun kunnallis-
36980: veron maksamisesta on erikseen säädetty, on 22 §.
36981: vastaavasti voimassa vapautuksen myöntämi- Jäljempänä tässä luvussa säädetyllä tavalla
36982: sestä laittomasti maksuunpannusta kansan- laskettua vanhuuseläkettä korotetaan, jos
36983: eläkemaksusta. eläke alkaa vakuutetun täytettyä
36984: 1704 Xlli,L - Kansaneläkelaki.
36985:
36986:
36987: 66 vuotta, 12.5 sadalta; suuttaan tai sitä hävittämällä tahi muulla
36988: 67 vuotta, 25 sadalta; tavalla on heikontanut taloudellista ase-
36989: 6$ vuotta, 37.5 sadalta; maansa siinä määrin, että se on huomatta-
36990: 69 vuotta, 50 sadalta; ja vasti vaikuttanut hänen oikeuteensa saada
36991: 70 vuotta tai enemmän, 62.5 sadalta. eläkettä tahi olennaisesti sen määrään, kui-
36992: tenkin vain siinä tapauksessa, että hiin on
36993: 23 §. tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että
36994: Pysyvästi työkyvyttömänä pidetään tätä hän siten taloudellista asemaansa heikonta-
36995: lakia sovellettaessa henkilöä, joka sairauden, maila voi aiheuttaa sellaisen !eurauksen; tai
36996: vian tai vamman takia on pysyvästi kykene- 2) joka eläkettä varten tehdyssä hakemuk-
36997: mätön huolehtimaan itsestään voimiaan ja sessa tai ilmoituksessa on tahallisesti antanut
36998: kykyjään vastaavalla työllä. Pysyvästi työ- vääriä tietoja omista tai puolisonsa tuloista
36999: kyvyttömänä pidetään aina sokeaa ja liikun- tahi omaisuudesta. ·
37000: takyvytöntä samoin kuin muutakin henkilöä,
37001: joka sairautensa, vikansa tai vammansa 27 §.
37002: vuoksi on pysyvästi niin avuttomassa tilassa, Naimisissa olevan henkilön, jonka puoliso
37003: ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen myös saa vanhuuseläkettä, vanhuuseläke on
37004: henkilön apua. 50 000 markkaa ja muun eläkkeeseen oikeute-
37005: tun 60 000 markkaa vuodessa. ·
37006: 24 §. Työkyvyttömyyseläke on, mikäli ei jäljem-
37007: Kansaneläkettä maksetaan Suomeen muut- pänä sanotusta muuta seuraa, 60 000 mark-
37008: taneelle henkilölle vasta sen jälkeen, kun hän kaan vuodessa.
37009: on asunut Suomessa yhtämittaisesti viisi Vanhuudentuki on enintään 50 000 mark-
37010: vuotta. Jos hän kuitenkin 16 vuotta täy- kaa vuodessa.
37011: tettyään on yli puolet ajasta ja vähintään
37012: viisi vuotta asunut Suomessa, maksetaan 28 §.
37013: kansaneläkettä vuoden kuluttua siitä, kun Työkyvyttömyyseläke suoritetaan täysi-
37014: hän on muuttanut Suomeen asumaan. määräisenä, kun eläkkeeseen oikeutetun nai-
37015: Se aika, jonka Suomen kansalainen on mattoman henkilön vuositulo on enintään
37016: ollut Suomen valtion, suomalaisen yhdyskun- 60 000 markkaa.
37017: nan tahi sellaisen laitoksen, yrityksen tai Naimisissa olevalle eläkkeeseen oikeutetulle
37018: yhdistyksen, jolla on kotipaikka Suomessa, maksetaan työkyvyttömyyseläke · täysimääräi-
37019: vakinaisessa palveluksessa ulkomailla ja saa- senä, jos puolisoiden yhteinen vuositulo ei
37020: nut siitä pääasiallisen toimeentulonsa, lue- ole 100 000 markkaa suurempi.
37021: taan tätä pykälää sovellettaessa hänen hyväk- Vanhuudentuki maksetaan täysimääräi-
37022: seen sainalla tavoin kuin se aika, jonka hän senä, jos eläkkeeseen oikeutetun ·mositulo
37023: on asunut Suomessa. on enintään 30 000 markkaa.
37024: Jos vuositulo ylittää edellä mainitun raja-
37025: 25 §. tulon, vähennetään tässä pykälässä tarkoi-
37026: Työkyvyttömyyseläke voidaan evätä tai tettua eläkettä tai vanhuudentukea puolella
37027: sitä vähentää enintään siihen saakka, kun vuositulon ja edellä 1-3 momenteissa tar-
37028: vakuutettu on saavuttanut 65 vuoden iän, koitetun rajatulon erotuksesta.
37029: siltä, joka on tahallisesti ja sitä tarkoittaen Tässä tarkoitettua eläkettä tai vanhuuden-
37030: aiheuttanut pysyvään työkyvyttömyyteen tukea ei kuitenkaan makseta, jos sen määrä
37031: johtaneen sairauden tai vamman, sekä siltä, jää 10 000 markkaa pienemmäksi vuodessa.
37032: jonka rikollinen teko, törkeä huolimattomuus
37033: tahi päihtymys on olennaisesti myötävaikut- 29 §.
37034: tanut ·hänen työkyvyttömyytensä syntymi- Milloin puolisoista vain mies on eläkkee-
37035: seen. seen oikeutettu ja vaimolla perheen pienten
37036: 26 §. lasten vaatiman hoidon takia tai muun erit-
37037: Työkyvyttömyyseläke, vanhuudentuki ja täin pakottavan jatkuvan syyn vuoksi ei
37038: leskeneläke voidaan evätä tai niitä vällen- voida katsoa olevan mahdollisuutta hankkia
37039: tää joko määräajaksi tai pysyvästi siltä: tuloa tekemällä työtä oman tai toisten lu-
37040: 1) joka siirtämällä toisen hyväksi omai- kuun, lasketaan vanhuus- ja työkyvyttömyy~
37041: XIII,t. '--- Meinander ym. 1705
37042:
37043: eläke siten, että täyden eläkkeen ja työ- maksettavaa lapsilisää, perhelisälain mukaan
37044: kyvyttömyyseläkkeen laskemista koskevan maksettavaa perhelisää eikä huoltoapulain
37045: mjatulon määrä korotetaan 30: lla sadalta. mukaan annettua huoltoapua. Avioliitosta
37046: Milloin eläkkeeseen oikeutettu tai hänen johtuvan elatusvelvollisuuden perusteelia an-
37047: samaan talouteen kuuluva puolisonsa elät- nettua elatusta ja sukulaisuus- tai lankous-
37048: tää alle 16 vuoden ikäisiä lapsia, lasketaan suhteen taikka sellaiseen suhteeseen verratta-
37049: vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke siten, että van muun syyn takia vapaaehtoisesti annet-
37050: täyden eläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen tua elatusta tai avustusta ei lueta vuosi-
37051: laskemista koskevan rajatulon määrää koro- tuloksi, mikäli sen määrä, yhdessä 1 momen-
37052: tetaan 10 sadalta kutakin tässä pykälässä tissa tarkoitettujen muiden tulojen kanssa,
37053: tarkoitettua lasta kohti. Jos lapsen vanhem- ei sanottavasti ylitä huoltoapulain mukaan
37054: milla ei ole yhteistä taloutta, menetellään, omaiselle annettavan elatuksen määrää. Va-
37055: niinkuin edellä tässä momentissa on Sää- paaehtoisen vanhuus-, työkyvyttömyys- tai
37056: detty, määrättäessä sen vanhemman eläkettä, perhe-eläkevakuutuksen perusteella vakuute-
37057: jonka huollossa lapsi on. tulle maksetusta elå'kkeestä tai elinkorosta
37058: tahi niiden yhteismäärästä sekä oman taikka
37059: puolison työ- tai virkasuhteen johdosta tai
37060: 30 §. työ- tai virkasuhteeseen liittyvän vanhuus-,
37061: Ellei naimisissa olevalla eläkkeeseen oikeu- työkyvyttömyys- taj perhe-eläkevakuutuksen
37062: tatulla ole yhteistä taloutta puolisonsa kanssa, perusteella vakuutetulle maksetusta· eläk-
37063: on hänen työkyvyttömyyseläkkeestään ja sen keestä tahi niiden yhteismäärästä luetaan
37064: saamisen edellytyksistä voimassa, mitä tässä vuosituloksi vain se osa, joka ylittää 60 000
37065: luvussa on säädetty sellaisen henkilön eläk- markkaa vuodessa.
37066: keestä, joka ei ole naimisissa.
37067: Jos mies ja nainen avioliittoa solmimatta
37068: jatkuvasti elävät yhteisessä taloudessa avio- 32 §;
37069: liitonomaisissa olosuhteissa, voidaan työky- Eläkekustannukset suoritetaan ensiSIJassa
37070: vyttömyyseläkettä määrättäessä heihin sovel- eläkelaitokselle tilitetyistä eläkemaksuista.
37071: taa mitä tässä luvussa on säädetty puoli- Valtio ja kunnat myöntävät avustusta
37072: soista. eläkkeiden kustannuksista. Kunnat jaetaan
37073: kustannusosuutensa suorittamista varten ta-
37074: 31 §. loudellisen asemansa mukaan viiteen ryh-
37075: Vuositulolla, jonka perusteella oikeus eläk- mään, joissa kunnan kustannusosuus on 10,
37076: keeseen vahvistetaan, tarkoitetaan sitä tosi- 15, 20, 25 tai 30 sadalta 2 momentissa sållo-
37077: asiallista tuloa, jota asianomaisen henkilön tulla tavalla lasketusta kunnan kustannus-
37078: voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyt- osuusperusteesta. V aitio vastaa eläkkeiden
37079: tää jatkuvasti vuosittain saavan lisättynä kustannuksista siltä osalta, jota ei peitetä
37080: kYrn.menennellä osalla siitä määrästä, jolla eläkemaksuilla, eläkelaitoksen rahastojen kor-
37081: hänen omaisuutensa arvo ylittää 2 000 000 kotuotolla tai kuntien osuudella.
37082: markkaa tai, jos hän on naimisissa, jolla Kunnan kustannusosuusperuste on kun-
37083: puolisoiden yhteisen omaisuuden arvo ylit- nalle vahvistetun painoluvun osoittama osuus
37084: tää 3 000 000 markkaa. Jos joku on luovut- kunakin vuosineljänneksenä koko maassa
37085: tanut omaisuutta toiselle korvauksetta tai maksettujen kaikkien eläkkeiden yhteismää-
37086: suhteettoman vähäistä korvausta vastaan ja rästä. Kunnan painoluku vahvistetaan kolmi-
37087: saa elatuksensa tai osan siitä omaisuuden vuotiskaudeksi siten, että se on yhtä suuri
37088: vastaanottajalta, voidaan luovutetun omai- kuin kolmivuotiskauden alkamista edeltä-
37089: suuden kohtuulliseksi arvioitu tuotto joko neen vuoden toisen vuosineljänneksen aikana
37090: kokonaan tai osaksi lukea luovuttajan vuosi- kunnassa asuville eläkkeensaajille maksettu-
37091: tuloksi. Milloin kysymys on aviopuolisoista, jen eläkkeiden yhteismäärän suhde saman
37092: on kummankin vuositulo laskettava puoleksi vuosineljänneksen aikana koko maassa mak-
37093: heidän yhteenlasketusta vuositulostaan ja settujen kaikkien eläkkeiden yhteismäärään.
37094: omaisuuden arvo puoleksi heidän yhteenlas- V aitioneuvosto toimittaa kuntien ryhmi-
37095: ketusta omaisuudestaan. tyksen 1 momentissa tarkoitettuihin ryhmiin
37096: VuoSituloksi ei lueta tämän lain mukaan enintään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. So-
37097: 'uaksettavaa eläkettä, lapsilisälain mukaan siaaliministeriö vahvistaa 2 momentissa tar-
37098: 1706 XIII,1. - Kansa.neläkelaki.
37099:
37100:
37101: koitetut painoluvut. Kunnallisen jaoituksen tarkoitetun lääkintähuollon ja koulutuksen
37102: muuttuessa tai muiden painavien syiden aikana pidättää sen yhteydessä annetun ela-
37103: vaatiessa, voi painolukujen vahvistaminen tuksen korvaamiseksi.
37104: tapahtua ennen 2 momentissa säädetyn kolmi-
37105: vuotiskauden päättymistä.
37106: 4 luku.
37107: 33 §. Eläkkeen hakeminen ja maksaminen.
37108: Valtion tulee kuukausittain viimeistään
37109: maksatuksen edellisenä päivänä suorittaa 37 §.
37110: eläkelaitokselle 75 sadalta niiden eläkkeiden Eläke myönnetään hakemuksesta. Hake-
37111: yhteismäärästä, jotka kuukauden aikana toi- mus on annettava, niin kuin siitä ase-
37112: mitetaan mak&ettaviksi. Maksetuista eläk- tuksella tarkemmin määrätään, sen eläke-
37113: keistä tehdään valtion ja eläkelaitoksen kes- piirin piiriasiamiehelle, jossa eläkkeenhakija
37114: ken tilitys maksukuukautta toiseksi seuraa- asuu.
37115: van kuukauden aikana. Tällöin on kunnan Jos eläkkeeseen oikeutettu sairauden, van-
37116: myös suoritettava eläkelaitokselle kustannus- huudenheikkouden tai muun sellaisen syyn
37117: osuutensa. takia ei pysty itse hakemaan eläkettä tahi
37118: muutoin huolehtimaan eläkettä koskevista
37119: eduistaan ja oikeuksistaan eikä vakuutetulla
37120: Eläkeaiketdeen vaikuttavat muutokset. ole holhoojaa, voi eläkelaitoksen hyväksymä
37121: 34 §. vakuutetun lähiomainen tai muukin henkilö,
37122: Työkyvyttömyyseläke lakkautetaan, jos joka pääasiallisesti on huolehtinut eläkkee-
37123: eläkkeensaaja tulee työkykyiseksi ennen kuin seen oikeutetusta, sekä eläkkeeseen oikeutetun
37124: hän on saavuttanut vanhuuseläkkeen saami- asuinkunnan sosiaalilautakunta eläkkeeseen
37125: seen oikeuttavan iän. oikeutetun edunvalvojana käyttää hänen
37126: Eläkelaitos voi vuoden kuluessa siitä ajan" puhevaltaansa eläke-etua koskevassa asiassa.
37127: kohdasta lukien, josta eläke on lakkautettu,
37128: määrätä työkyvyttömyyden aiheuttaneen sai- 38 §.
37129: rauden pahentumisen vuoksi eläkkeen maksa- Työkyvyttömyyseläkkeen hakija on velvol-
37130: misen jälleen aloitettavaksi hyväksymänsä linen käymään työkyvyttömyyden selvittä-
37131: selvityksen perusteella ilman 37 § : ssä sää- mistä varten tutkittavana eläkelaitoksen
37132: detyssä järjestyksessä tehtyä hakemusta. määräämän lääkärin luona tai eläkelaitoksen
37133: Eläke voidaan tällöin määrätä takautuvasti määräämässä sairaalassa. Eläkelaitos suorit-
37134: maksettavaksi siltä ajalta, jona eläke on taa tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset.
37135: ollut lakkautettuna, tahi sen osalta.
37136: 39 §.
37137: 35 §. Eläkehakemuksen käsittely voidaan maa-
37138: Jos eläkkeen määrän vahvistamisen jälkeen rätä raukeamaan, jos eläkkeen hakija kiel-
37139: eläkkeensaajan taloudellisissa oloissa on ta- täytyy antamasta hakemuksen ratkaisemiseksi
37140: pahtunut sellainen olennainen muutos tai tarpeellista tietoa tai esittämästä sellaista
37141: hänen perhesuhteensa ovat muuttuneet siten, selvitystä, jota häneltä kohtuudella voidaan
37142: että muutos vaikuttaa hänen oikeuteensa vaatia, tai jos työkyvyttömyyseläkkeen hakija
37143: saada eläkettä tai vanhuudentukea tai sen ei noudata lääkärintutkimuksen toimittamista
37144: määrään, on tukiosan määrä vastaavasti oi- koskevaa määräystä.
37145: kaistava tai tukiosa lakkautettava.
37146: 40 §.
37147: Eläke maksetaan kuukausittain. Eläkelai-
37148: Muut edut. toksen valtuutetut voivat määrätä, että eläk-
37149: 36 §. keet, joiden määrä on vähäinen, maksetaan
37150: Pysyvän työkyvyttömyyden estämiseksi tai kolmelta kuukaudelta kerrallaan.
37151: työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi eläkelai- Eläkkeen maksamistavasta määrätään ase-
37152: tos voi antaa eläkkeeseen oikeutetulle lää- tuksella.
37153: kintähuoltoa, koulutusta ja työhuoltoa. Sitä aikaa, jolta eläke-erä maksetaan, sano-
37154: Eläke tai sen osa voidaan 1 momentissa taan eläkejaksoksi.
37155: Xlli,t.- Meinander ym. 1707
37156:
37157: 41 §. syystä, eläke tai sen osa voidaan määrätä
37158: Eläke maksetaan eläkkeen hakemista seu- maksettavaksi eläkkeensaajan puoliaolle ja
37159: raavan kuukauden alusta lukien. Eläkettä 16 vuotta nuoremmille ja sitä vanhemmille
37160: ei kuitenkaan makseta kuukaudelta, jonka työkyvyttömille lapsille, jos heidän elatuk-
37161: aikana oikeus eläkkeen saamiseen ei vielä sensa on ollut riippuvainen eläkkeestä.
37162: ole syntynyt. Jos eläkehakemuksen käsittely Eläke-erä, joka on maksettu ajalta, jona
37163: on viivästynyt eläkkeenhakijan omasta eläkkeen maksaminen tämän pykälän mu-
37164: s~--ystä, voidaan eläke määrätä maksettavaksi kaan olisi ollut keskeytettävä, voidaan vähen-
37165: myöhemmästä ajankohdasta lukien. tää seuraavista eläke-eristä.
37166: Eläkkeensaajan kuollessa lakkaa oikeus
37167: eläkkeen saamiseen kuolinpäivää seuranneen 45 §.
37168: eläkejakson alusta lukien. Kun eläke lak- Jos eläkkeensaaja huoltoapulain mukaisesti
37169: kautetaan muusta syystä, lakkaa sen maksa- saa laitoshoitoa tahi hoitoa yksityiskodissa,
37170: minen päätöksesssä määrätystä ajankohdasta. eläkelaitos voi sosiaalilautakunnan esityksestä
37171: päättää, että tällaisen hoidon ajalta suori-
37172: 42 §. tettava eläke maksetaan lautakunnalle käy-
37173: Eläke-erä menetetään, jos sitä ei ole nos- tettäväksi eläkkeensaajan hoitokustannusten
37174: tettu kolmen vuoden kuluessa sen kalenteri- korvaamiseen. Sosiaalilautakunnan on täl-
37175: vuoden päättymisestä lukien, jonka aikana löin, jollei eläkelaitos 46 § : n mukaisesti ole
37176: se on erääntynyt maksettavaksi. toisin määrännyt, heti eläke-erän eräännyt-
37177: tyä annettava eläkkeensaajalle itselleen hä-
37178: 43 §. nen omaan käyttöönsä henkilökohtaisia tar-
37179: Eläkkeen maksaminen ulkomailla oleskele- peita varten asetuksella erikseen vahvistettu
37180: valle eläkkeensaajalle keskeytetään, kun sitä eläkkeen osa tahi, jos tämä eläkkeen osa on
37181: on suoritettu vuoden ajalta sen eläkejakson pienempi sitä määrää, jolla eläke ylittää
37182: päättymisestä lukien, jonka aikana eläkkeen- huoltoapulain mukaisesti laitos- tai yksityis-
37183: saaja on poistunut maasta. Jos eläkkeensaa- kotihoidosta suoritetut kustannukset, viimeksi
37184: jan oleskeluun ulkomailla on hyväksyttävä mainittu määrä.
37185: syy, voidaan eläke, jos erityiset syyt sitä
37186: puoltavat, senkin jälkeen määrätä maksetta- 46 §.
37187: vaksi määräajaksi kerrallaan. Jos eläkkeen maksamista eläkkeensaajalle
37188: Eläkkeensaajan palattua Suomeen asu- itselleen ei voida pitää tarkoitustaan vastaa-
37189: maan aletaan eläkettä, jonka maksaminen on vana hänen elämäntapojensa, mielentilansa
37190: ollut keskeytettynä 1 momentissa mainitusta tai ruumiillisen taikka henkisen heikkoutensa
37191: syystä, maksaa sen eläkejakson alusta lukien, tahi muun erityisen syyn vuoksi, eläkelaitos
37192: joka lähinnä seuraa eläkkeensaajan ilmoitet- voi päättää, että eläke maksetaan eläkkeen-
37193: tua eläkelaitokselle maahan saapumisestaan. saajan ja hänen 44 § :ssä tarkoitettujen
37194: omaistensa huoltoon käytettäväksi eläkkeen-
37195: 44 §. saajan asuinkunnan sosiaalilautakunnalle tai
37196: Eläkkeen maksaminen keskeytetään seu- sosiaalilautakunnan suostumuksella., sen jäl-
37197: raavan eläkejakson alkamisesta lukien, kun keen kun eläkkeen vastaanott.ajaksi ehdotet-
37198: eläkkeensaaja on alkanut kärsiä vähintään tua on kuultu, eläkkeensaajan puoliaolle tai
37199: kolme kuukautta kestävää vapausrangais- muulle sopivalle henkilölle.
37200: tusta, ja asetuksella määrätyissä tapauksissa Esityksen eläkkeen maksamisesta 1 momen-
37201: silloin, kun eläkkeensaaja on joutunut julki- tin mukaisesti muulle kuin eläkkeensaajalle
37202: seen laitoshoitoon, jonka voidaan otaksua itselleen voi tehdä eläkkeensaaja, hänen puo-
37203: jatkuvan vähintään kolmen kuukauden ajan. lisonsa, muu omaisensa tai se, joka on pää-
37204: Eläkettä, jonka maksaminen on ollut kes- asiallisesti huolehtinut hänen toimeentulos-
37205: keytyneenä 1 momentissa mainitusta syystä, taan, taikka sosiaalilautakunta tahi eläkelai-
37206: aletaan maksaa sen eläkejakson alusta lukien, toksen piiriasiamies.
37207: joka lähinnä seuraa vapausrangaistuksen tai
37208: laitoshoid()n päättymistä. 47 §.
37209: Siltä ajalta, jolta eläkkeen maksaminen on Jos on perusteltua syytä olettaa, että eläke
37210: keskeytettävä 1 momentissa mainitusta olisi lakkautettava tai sen määrää vähennet-
37211: 1708 XIII, 1. - ;Kansa.neläkelalti.
37212:
37213:
37214: täyä, tahi jos eläkeoikeuden tarkistamiseksi sen puheenjohtajana toimii hallituksen pu-
37215: 48 § :n mukaisesti asetettua velvoitusta ei heenjohtaja.
37216: noudateta, voidaan eläkkeen tai sen osan Lisäjäsenistä on yksi määrättävä valtio-
37217: maksaminen keskeyttää, kunnes asia on lo- varainministeriön, yksi sosiaaliministeriön,
37218: pullisella päätöksellä ratkaistu. yksi Suomen Pankin ja kaksi lääkintöhalli-
37219: tuksen ehdotuksesta, ja muista kahden tulee
37220: 48 §. edustaa työnantajia, kolmen työntekijöitä
37221: ASetuksella määrätään eläkkeensaajan vel- sekä yhden maataloutta.
37222: vollisuudesta ilmoittaa sekä antaa tietoja ja Työnantajien, työntekijäin ja maatalouden
37223: selvityksiä työkyvyssään, taloudellisissa olois- edustajat on määrättävä asianomaisia etupii-
37224: saan ja muissa olosuhteissaan tapahtuneista rejä edustavien keskusjärjestöjen ehdotuk-
37225: muutoksista, jotka voivat vaikuttaa hänen sesta siten kuin asetuksella määrätään. Muista
37226: eläkeoikeuteensa tai eläkkeen maksamiseen. lisäjäsenistä yhden tulee olla tuomarin teh-
37227: · Työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvolli- täviin perehtynyt ja sosiaalivakuutuksen
37228: nen käymään työkykynsä uudelleen arvioi- alalla kokemusta omaava lakimies, kahden
37229: mista varten tutkittavana eläkelaitoksen mää- lääkäri ja yhden vakuutusmatemaatikko.
37230: räamän: lääkärin luona tai eläkelaitoksen Lisätyn hallituksen jäsen voidaan vapaut-
37231: määräämässä sairaalassa. Eläkelaitos suorit- taa tehtävästään toimikauden kestäessä. Uusi
37232: taa tarkastuksen kustannukset. jäsen voidaan määrätä hänen sijalleen jäl-
37233: jellä olevaksi ajaksi.
37234:
37235: 52 §.
37236: 5 luku. Lisätyn hallituksen tehtävänä on:
37237: Eläkelaitoksen hallinto. 1) vahvistaa perusteet eläkelaitoksen tilin-
37238: päätöstä varten;
37239: 49 §. 2) tehdä valtuutetuille esitykset niistä.
37240: Eläkelaitoksen hallintoelimiä ovat: asioista, jotka tässä laissa on säädetty val-
37241: 1) hallitus; · tuutettujen päätettäviksi;
37242: 2) lisätty hallitus; ja 3) päättää varojen sijoituksesta;
37243: 3) valtuutetut. 4) päättää kiinteän omaisuuden ostami-
37244: Eläkelaitos toimii osa.stoihin jakautuneena. sesta ja myymisestä sekä sairaanhoito- ynnä
37245: Osastojaosta määrätään asetuksella. muun laitoksen perustamisesta;
37246: •. Eläkelaitoksen piiriasiamiehistä ja eläke- 5) ratkaista 73 § :n 1 momentissa ml,Lini-
37247: toimikunnista säädetään 7 luvussa. tut asiat;
37248: 6) ratkaista periaatteellista la:atua olevat
37249: 50 §. tai muuten tärkeät kysymykset; sekä
37250: Eläkelaitoksen asioita hoitaa hallitus, mi- 7) päättää muut asiat, jotka hallitus alis-
37251: käli ·niitä ei tässä laissa ole uskottu lisätylle taa sen käsiteltäviksi.
37252: hallitUkselle tai valtuutetuille. Hallitukseen
37253: kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kolme 53 §.
37254: muuta jäsentä, jotka tasavallan presidentti Hallitus ja lisätty hallitus ovat päätös-
37255: valtuutettujen esityksestä nimittää. valtaiset, kun vähintään kaksi kolmannesta
37256: Valtioneuvosto vahvistaa hallituksen pu- jäsenistä on saapuvilla.
37257: heenjohtajan ja jäsenten palkka- ja eläke- Asioita hallituksessa ja lisätyssä hallituk-
37258: edut. sessa käsiteltäessä tulee päätökseksi se mieli-
37259: pide, jota useimmat ovat kannattaneet. Ään-
37260: 51 §. ten jakautuessa tasan tulee päätökseksi se
37261: Lisättyyn hallitukseen kuuluvat eläkelai- mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on
37262: toksen hallituksen jäsenet ja enintään neljä- äänestänyt; vaali ratkaistaan kuitenkin tässä
37263: toista lisäjäsentä sekä tarpeellinen määrä tapauksessa arvalla.
37264: viimeksi mainittujen varajäseniä. Valtioneu-
37265: vosto määrää lisäjäsenet ja heidän varamie- 54 §.
37266: hensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan sekä vah- Hallituksen sekä lisätyn hallituksen jaos-
37267: vistaa heidän palkkionsa. Lisätyn hallituk- ton ja jäsenen sekä eläkelaitoksen toimi-
37268: XIII,t.- Meinander ym. 1709
37269:
37270: henkilön oikeudesta toimia hallituksen tai sen vahvistamista ja vastuuvapauden myön-
37271: lisätyn hallituksen puolesta määrätään ase- tämistä koskeva asia ennen seuraavan kesä-
37272: tuksella. kuun loppua.
37273: 55 §. 60 §.
37274: Valtuutetut valitsee eduskunta, joka myös Eläkelaitoksen hallinnosta johtuvat menot
37275: vahvistaa heille ohjesäännön. Valtuutettujen suoritetaan laitoksen varoista.
37276: lukmnäärästä on säädetty valtiopäiväjärjes-
37277: tyksessä.
37278: 56 §. 6 luku.
37279: Valtuutettujen tulee: Eläkelaitoksen varojen sijoitus ja rahastot.
37280: 1) valvoo eläkelaitoksen hallintoa ja toi-
37281: mintaa; 61 §.
37282: 2) valita tarpeellinen määrä tilintarkas- Eläkelaitoksen varat on sijoitettava sil-
37283: tajia, joista yhden tulee olla valtiontalouden mällä pitäen varmuutta, tuottoa ja eläke-
37284: tarkastusviraston viranhaltija, ja varatilin- laitoksen maksuvalmiutta. Val'llluutta ar-
37285: tarkastajia sekä vahvistaa heille johtosääntö; vioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös
37286: 3) vahvistaa eläkelaitoksen tilinpäätös sekä sijoitusten reaaliarvon säilymiseen.
37287: päättää vastuuvapauden myöntämisestä halli- Varat on sijoitettava tuotannollisiin tar-
37288: tukselle ja lisätylle hallitukselle; sekä koituksiin, kuten maatalouden, teollisuuden,
37289: 4) päättää niistä muista asioista, jotka kaupan ja liikenteen· edistämiseksi. Sen
37290: tässä laissa tai sen nojalla on säädetty hei- ohessa voidaan varoja sijoittaa työkyvyn säi-
37291: dän päätettävikseen. lyttämistä ja palauttamista välittömästi edis-
37292: Valtuutettujen tulee vuosittain antaa toi- täviin tarkoituksiin sekä kunnille vanhusten
37293: minnastaan kertomus eduskunnalle. huoltoa edistävään rakennustoimintaan.
37294: Valtion velkasitoumukset saavat olla yh-
37295: 57 §. teensä enintään kaksikymmentä sadalta
37296: Tilintarkastajaksi älköön valitta:ko hen- eläkelaitoksen kaikista sijoituksista. Eläke-
37297: kilöä, joka on eläkelaitoksen taikka sen hal- laitos saa omistaa saman yhtiön osakkeita
37298: lituksen tai lisätyn hallituksen jäsenen pal- enintään kymmenen sadalta osakepääomasta.
37299: veluksessa tahi hallituksen tai lisätyn halli-
37300: tuksen jäseneen sellaisessa suhteessa, joka 62 §.
37301: perustaa tuomarin esteellisyyden. Eläkelaitoksen varat on tilinpäätöksessä
37302: Tilintarkastaja, joka tahallisesti tai huoli- merkittävä tileihin enintään käypiin arvoi-
37303: mattomuudesta jättää tehtävässään noudatta- hin. Varoja voidaan merkitä sitä korkeam-
37304: matta hyvän tilintarkastustavan mukaista piinkin arvoihin, jos sitä vielä voidaan pitää
37305: tarkkuutta, on velvollinen korvaamaan sen vakuutettuja etuja turvaavana.
37306: vahingon, josta olisi vältytty tällaista tark- Jos omaisuuden tiliarvo korotetaan sen
37307: kuutta noudattamalla. hankinta-arvoa suuremmaksi, on vastattavia
37308: lisättävä saman verran. Omaisuuserien tili-
37309: arvoja saadaan kuitenkin tasoittaa korotta-
37310: 58 §. malla toisten arvoa samalla määrällä, jolla
37311: Eläkelaitoksen tilit päätetään kalenteri- toisten arvoa on alennettava.
37312: vuosittain.
37313: Kultakin vuodelta tulee hallituksen ennen 63 §.
37314: seuraavan maaliskuun loppua laatia kerto- Eläkelaitoksen rahastot ovat:
37315: mus eläkelaitoksen tilasta ja hoidosta. 1) pääomarahasto, jonka muodostavat ai-
37316: kaisemman kansaneläkelaitoksen rahastojen
37317: 59 §. varat yleistä vararahastoa lukuunottamatta;
37318: Tilintarkastajien tulee vuosittain ennen 2) etumaksujen siirtorahasto, joka on yhtä
37319: huhtikuun loppua antaa tilintarkastuskerto- suuri kuin ennakkoperintälain ja tämän lain
37320: mus lisätylle hallitukselle, joka lähettää sen 10 §: n mukaan eläkelaitokselle tilivuode11
37321: ynnä oman lausuntonsa valtuutetuille. aikana suoritettujen etumaksujen yhteis-
37322: Valtuutettujen tulee käsitellä tilinpäätök- määrä;
37323: 111 E ±lj5(i
37324: 1710 XIll, 1. - Kansaneläkelaki.
37325:
37326:
37327: 3) vararahasto, johon siirretään aikaisem- nen siihen, on eläkelaitoksen määrättävä toi-
37328: man yleisen vararahaston varat sekä tilin- nen henkilö hänen sijaansa.
37329: päätöksen vuosittain osoittama ylijäämä. Eläketoimikunta on päätösvaltainen täysi-
37330: Vararahastoa voidaan käyttää tilinpäätök- lukuisena.
37331: sen osoittaman tappion peittämiseen.
37332: 66 §.
37333: Eläketoimikunnan tehtävänä on:
37334: 1) vahvistaa se vuositulo, jonka perus-
37335: 7 luku. teella oikeus eläkkeen tukiosaan ratkaistaan;
37336: 2) antaa eläkelaitokselle pyynnöstä lausun-
37337: Piiriasiamiehet ja eläketoimikunnat. toja eläkettä koskevista muista kysymyksistä;
37338: 64 §. 3) valvoa ja tarkkailla eläkkeensaajien
37339: Maa on jaettu eläkepiireihin vakuutuksen oloja; sekä
37340: paikallista hoitamista varten. 4) suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille
37341: Eläkelaitos toimittaa eläkepiirijaon ja tämän lain täytäntöönpanoa varten annetaan.
37342: määrää kuhunkin eläkepiiriin piiriasiamie- Sosiaalilautakunnan jäsen ja sen palveluk-
37343: hen. sessa oleva henkilö ovat velvollisia saapu-
37344: Eläkelaitos antaa piiriasiamiehille ohjeet maan eläketoimikunnan kokoukseen antamaan
37345: ja valvoo heidän toimintaansa. eläkkeenhakijaa tai -saajaa koskevia tietoja
37346: ja selvityksiä.
37347: 65 §.
37348: Jokaisessa kunnassa on kolmijäseninen 67 §.
37349: eläketoimikunta. Eläketoimikunnan puheen- Eläkelaitos suorittaa eläketoimikunnan kus-
37350: johtaja on sen eläkepiirin piiriasiamies, johon tannukset. Kunnan on kuitenkin varattava
37351: kunta kuuluu. Lääninhallitus ja sosiaali- eläketoimikunnan kokouksia varten tarvit-
37352: lautakunnan ehdotuksesta kunnallisvaltuusto tava huonetila valoineen ja lämpöineen sekä
37353: määräävät kumpikin kolmeksi vuodeksi ker- suoritettava 67 §: n 2 momentissa tarkoite-
37354: rallaan toimikuntaan yhden jäsenen ja hä- tulle henkilölle palkkio toimikunnan kokouk-
37355: nelle henkilökohtaisen varamiehen, joiden seen osallistumisesta ja siitä johtuvien matka-
37356: tulee olla kunnassa vakinaisesti asuvia ja kustannusten korvauksesta saman perusteen
37357: sen olosuhteisiin perehtyneitä henkilöitä. mukaan kuin on voimassa vastaavan kor-
37358: Lääninhallitus ja kunnallisvaltuusto voivat vauksen maksamisesta sosiaalilautakunnan
37359: vapauttaa määräämänsä jäsenen ja varajäse- jäsenelle.
37360: nen toimikauden aikana tehtävästään, jolloin Valtioneuvosto päättää eläkelaitosta kuul-
37361: uusi jäsen tai varajäsen on määrättävä hä- tuaan lääninhallituksen ja kunnalli.'3valtuus-
37362: nen sijaansa toimikauden loppuun saakka. ton määräämän eläketoimikunnan jäsenen
37363: Eläkelaitos voi kuultuaan asianomaista palkkiosta ja hänen matkakustannustensa
37364: kuntaa päättää, että kuntaan alueellisen jaon korvaamisen perusteista.
37365: pohjalla perustetaan useampia eläketoimi-
37366: lumtia. Jos eläkepiiriin kuuluu useampia 68 §.
37367: eläketoimikuntia, voi eläkelaitos valita toimi- Sosiaalilautakunnan ja verotusviranomai-
37368: kunnan puheenjohtaja·ksi muunkin henkilön sen tulee antaa piiriasiamiehille ja eläketoi-
37369: kuin eläkepiirin piiriasiamiehen. mikunnan jäsenille näiden toiminnassa tar-
37370: Eläketoimikunnan jäseneksi tai varajäse- peellisia tietoja ja selvityksiä.
37371: neksi määrätty henkilö voi kieltäytyä toi- Sosiaalilautakunnan tulee ilmoittaa piiri-
37372: mesta, jos hän on täyttänyt 60 vuotta taikka asiamiehelle tapauksista, joissa sen käsityk-
37373: jos hän kolmen lähinnä edellisen vuoden sen mukaan eläke olisi myönnettävä, oikais-
37374: ajan on toiminut eläketoimikunnan jäsenenä tava tai lakkautettava taikka joissa lauta-
37375: tai kunnallisvaltuuston, kunnallisha:llituksen kunnan mielestä eläkkeen maksaminen eläk-
37376: tai kunnallisen lautakunnan puheenjohta- keensaajalle itselleen ei ole tarkoituksenmu-
37377: jana. Lääninhallitus voi hyväksyä ·kieltäy- kaista.
37378: tymisen muustakin pätevästä syystä. 69 §.
37379: Jos eläketoimikunnan puheenjohtaja on Eläkelaitos antaa toimintaohjeet eläketoi-
37380: estynyt tehtävänsii hoitamisesta tahi esteelli- mikunnille. Eläkelaitoksen on valvottava elä-
37381: xm,t.- Meinander ym. 1711
37382:
37383: ketoimikuntien toimintaa kiinnittäen erityi- laitoksen lisätyn hallitukSen ratkaistavaksi,
37384: sesti huomiota siihen, että vuosituloja arvioi- jos päätös koskee:
37385: taessa noudatetaan yhtenäisiä perusteita. 1) oikeutta eläkkeeseen, eläkkeen määrää
37386: tai eläkkeen maksamista;
37387: 70 §. 2) eläkkeeseen oikeutetun toteamista työ"
37388: Eläketoimikunnan päätös, joka koskee vuo- kyvyttömäksi 76 § :ssä tarkoitetuissa tapauk-
37389: situlon vahvistamista, on viipymättä annet- sissa;
37390: tava asianomaisen eläkkeeseen oikeutetun tie- 3) eläkehakemuksen käsittelyn raukeamista
37391: doksi. Päätös on eläkkeeseen oikeutetun 39 § :ssä säädetyissä tapauksissa; tai
37392: pyynnöstä alistettava eläkelaitoksen tarkas- 4) korvausta matkasta, joka on eläkelai-
37393: tettavaksi. Sitä koskeva kirjallinen pyyntö toksen määräyksestä tehty 38 tai 58 § : ssä
37394: on annettava tai postitse lähetettävä asian- tarkoitettua tarkastusta varten, sekä mat-
37395: omaisen eläkepiirin piiriasiamiehelle 14 vuo- kasta, joka on tehty 36 § : ssä säädetyn lää-
37396: rokauden kuluessa sen päivän jälkeen, jona kintähuollon, koulutuksen tai työhuollon
37397: päätös on annettu hakijan tai hänen edusta- saamiseksi, milloin eläkelaitos on sitoutunut
37398: jansa tiedoksi. korvaamaan matkan kustannukset.
37399: Eläketoimikunnan vuositulosta tekemä pää- Joka on tyytymätön eläkelaitoksen lisätyn
37400: tös on niin ikään alistettava eläkelaitoksen hallituksen päätöksen, mikäli se koskee oi-
37401: tarkastettavaksi, jos keutta eläkkeeseen, eläkkeen määrää, eläk-
37402: 1) toimikunnan jäsen esittäessään toimi- keen epäämistä tai vähentämistä 25 ja
37403: kunnan kokouksessa eriävän mielipiteen sitä 26 § :ssä mainituissa tapauksissa tai 1 mo-
37404: vaatii; ja mentin 2 kohdassa mainittuja tapauksia, saa
37405: 2) jos toimikunta katsoo, että 26 § :n so- hakea muutosta valittamalla lisätyn hallituk-
37406: veltaminen saattaisi tulla kysymykseen. sen päätöksestä vakuutusoikeuteen.
37407: Jos eläketoimikunta katsoo, että sen tutkit- Tässä pykälässä tarkoitettu hakemus ja
37408: tavaksi saatettu asia ei kuulu toimikunnan valituskirjelmä on annettava eläkelaitoksen
37409: käsiteltäviin, koska eläkkeeseen oikeutettu ei piiriasiamiehelle viimeistään kolmantena-
37410: asu sen toimipiirissä, on eläkelaitoksen rat- kymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona
37411: kaistavaksi viipymättä alistettava kysymys valittaja on saanut tiedon päätöksestä.
37412: siitä, minkä eläketoimikunnan on käsiteltävä Jollei muutoksen haun yhteydessä muuta
37413: asia. Eläketoimikunnan puheenjohtaja voi, näytetä, katsotaan hakijan tai valittajan
37414: jo ennen kuin asia on esitelty toimikunnassa, saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä
37415: myös alistaa saman kysymyksen eläkelaitok- päivänä sen jälkeen, kun päätös on eläke-
37416: sen ratkaistavaksi. Eläkelaitoksen on alis- laitoksesta pantu postiin hakijan tai sen
37417: tuksen johdosta viipymättä määrättävä asia henkilön osoitteella, jonka antaman hake-
37418: käsiteltäväksi sopivaksi katsomassaan toimi- muksen, selvityksen tai ilmoituksen perus-
37419: kunnassa. teella asia on käsitelty eläkelaitoksessa.
37420: Eläkelaitoksen ja vastaavasti Jisätyn halli-
37421: 71 §. tuksen päätöstä on muutoksenhausta huoli-
37422: Eläkelaitos voi oikaista eläketoimikunnan matta noudatettava, kunnes lisätty hallitus
37423: päätöksen, vaikka sitä ei ole alistettu laitok- tai vastaavasti vakuutusoikeus on ratkaissut
37424: sen ratkaistavaksi. Eläkelaitos voi myös pa- asian.
37425: lauttaa asian eläketoimikunnan uudelleen
37426: käsiteltäväksi. 73 §.
37427: Jos 72 § : ssä tarkoitetuissa asioiSsa annettu
37428: eläkelaitoksen tai lisätyn hallituksen päätös
37429: 8 luku. on perustunut väärään tai puutteelliseen
37430: Muutoksenhaku eläkelaitoksen päätökseen. selvitykseen tahi ilmeisesti ei ole ollut lahi
37431: mukainen, vakuutusoikeus voi· sånotussa lain~
37432: 72 §. kohdassa asetetun määräajan :päätyttyäkin
37433: Eläkelaitoksen hallituksen, hallituksen jaos- eläkelaitoksen esityksestä tai sen haketnuk-
37434: ton tai jäsenen taikka eläkelaitoksen toimi- sesta, jota asia koskee, kuultuaan muita
37435: henkilön päätös on siihen tyytymättömän asianosaisia, poistaa eläkelaitoksen tai lisätyn
37436: asianosaisen hakemuksesta alistettava eläke- hallituksen päätöksen ja. ottaa tai määrätä
37437: 1712 XIII, 1. - Kansaneläke laki.
37438:
37439:
37440: asian uudelleen käsiteltäväksi. Samoin edel- 76 §.
37441: lytyksin vakuutusoikeus voi oikaista saman- Eläkkeeseen oikeutetun, joka pitää itseään
37442: laisessa asiassa antamansa omankin päätök- pysyvästi työkyvyttömänä, mutta joka ei
37443: sensä. Tehtyään edellä sanotun esityksen hae eläkettä, on kansaneläkemaksuista va-
37444: eläkelaitos voi, kunnes vakuutusoikeus on pautuakseen annettava eläkelaitokselle selvi-
37445: asian ratkaissut, väliaikaisesti keskeyttää tys työkyvyttömyytensä toteamista varten.
37446: eläkkeen maksamisen tai maksaa sen esityk- Sellainen selvitys on annettava muulloinkin,
37447: sensä mukaisin määrin. kun eläkelaitos harkitsee sen tarpeelliseksi
37448: Jos kysymys on evätyn edun myöntämi- tämän lain täytäntöönpanoa varten. Selvi-
37449: sestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, voi tyksen antamisesta ja sen käsittelystä on
37450: eläkelaitoskin aikaisemman päätöksen estä- soveltuvin osin voimassa, mitä työkyvyttö-
37451: mättä käsitellä asian uudelleen. myyselä:kehakemuksesta on vastaavasti sää-
37452: Tämän lain mukaan aiheettomasti mak- detty.
37453: settu etu voidaan jättää takaisin perimättä, Jos tässä pykälässä säädetyn selvityksen
37454: jos sen myöntämisen tai maksamisen ei ole antaminen laiminlyödään, on eläkelaitoksella
37455: katsottava johtuneen eläkkeensaajan tai hä- valta käsitellä asia hankittuaan siitä muun
37456: nen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai riittäväksi katsottavan selvityksen.
37457: tö-rkeästä tuottamuksesta.
37458: 77 §.
37459: Tässä laissa säädetyt maksut, joiden suori-
37460: tus on laiminlyöty, peritään ilman tuomiota
37461: ja päätöstä siinä järjestyksessä, kuin vero-
37462: 9 luku. jen ja yleisten maksujen ulosotosta on erik-
37463: seen säädetty.
37464: Erinäiset säännökset.
37465: 78 §.
37466: 74 §. Tähän lakiin perustuvaa eläkettä älköön
37467: Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on ulosmitattako.
37468: tässä laissa säädettyä tehtävää täyttäessään Sopimus, joka tarkoittaa tähän lakiin pe-
37469: saanut tietää jonkun henkilön taloudellisista rustuvan eläkkeen siirtämistä toiselle tai
37470: oloista, terveydentilasta taikka ammatti- tai panttaamista, on mitätön.
37471: liikesalaisuuksista, rangaistakoon sakolla,
37472: jollei teosta muualla laissa ole säädetty anka- 79 §.
37473: rampaa rangaistusta. Hallituksella on valta myöntää vieraan
37474: Tässä pykälässä mainitusta rikoksesta äl- maan kansalaisille vastavuoroisuuden perus-
37475: köön virallinen syyttäjä .tehkö syytettä, ellei teella poikkeuksia tämän lain säännöksistä.
37476: asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syyt-
37477: teeseen pant~vaksi. 80 §.
37478: Käsiteltävänä olevan asian selvittämiseksi
37479: 75 §. eläkelaitoksella on oikeus, asianosaisen pyyn-
37480: nöstä tai omasta aloitteestaan, kuulustuttaa
37481: Tätä lakia sovellettaessa pidetään eläkkee-
37482: todistajia tai asiantuntijoita yleisessä ali-
37483: seen oikeutetun lapsena myös hänen otto-
37484: lastaan sekä hänen puolisonsa ja puoliso- oikeudessa.
37485: vainajansa lasta ja ottolasta sekä sellaista 81 §.
37486: avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, jo- Eläkelaitoksella ja sen piiriasiamiehellä on
37487: hon kohdistuva eläkkeeseen oikeutetun ela- oikeus saada virka-apua viranomaisilta.
37488: tusvelvollisuus on oikeuden päätöksellä tai
37489: asianmukaisella sopimuksella vahvistettu, 82 §.
37490: sekä rintaperillisenä myös hänen ottolastaan Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudelli.
37491: ja tämän jälkeläisiä. sen yhteisön viranomainen, vakuutus- ja elä-
37492: Mitä edellä 1 momentissa säädetään otto- kelait.os, pankki ja muu rahalaitos sekä työn-
37493: lapsesta, sovellettakoon myös kasvattilap- antaja on velvollinen pyynnöstä antamaan
37494: seen, jos sitä olosuhteet huomioonottaen voi- eläkelaitokselle, eläkelaitoksen piiriasiamie-
37495: daan pitää kohtuullisena. helle ja eläketoimikunnalle sekä vakuutus-
37496: XUI,1.- Meinander ym. 1713
37497:
37498: oikeudelle tietoja, jotka ovat tarpeen eläk- Eläkelaitos on vapautettu maksamasta
37499: keenhakijan ja -saajan sekä hänen puolisonsa veto- ja nostorahoja sekä toimituskirjojen
37500: suorittaman työn ynnä heidän tulojensa ja lunastnsta.
37501: omaisuutensa määrän selvittämiseksi.
37502: Eläkkeen tai elinkoron maksaja ja myön- 86 §.
37503: täjä voidaan asetuksella velvoittaa ilmoitta- Jokaisella on oikeus saada itseään koskevia
37504: maan eläkelaitokselle eläkkeen myöntämi- tietoja eläkelaitoksen piiriasiamiehen väli-
37505: sestä ja eläkkeen määrän muuttumisesta, tyksellä eläkelaitoksessa ja vakuutusoikeu-
37506: silloin kun on todennäköistä, että se vai- dessa olevista asiakirjoista.
37507: kuttaa tämän lain nojalla annettavan eläk-
37508: keen määrään. 87 §.
37509: Valtion, kunnan ja muun julkisoikeudelli- Eläkelaitos voi päättää, että tämän lain
37510: sen yhteisön viranomainen, julkisessa virassa mukaan eläkelaitokselle suoritettavaa maksua
37511: oleva lääkäri, sairaala sekä vakuutus- ja ei peritä tai sellaisessa maksussa taikka sen
37512: eläkelaitos on velvollinen pyynnöstä anta- tilityksessä olevaa virhettä ei oikaista, jos
37513: maan eläkelaitokselle ja vakuutusoikeudelle maksu tai virhe on niin vähäinen, että sen
37514: hallussaan olevat työkyvyttömyyseläkkeen perimisen tai oikaisemisen on katsottava
37515: hakijan ja saajan sekä 76 § : ssä tarkoitetun aiheuttavan suhteettoman paljon työtä tai
37516: selvityksen antajan terveydentilaa koskevat kustannuksia.
37517: tiedot. Eläkelaitos on velvoilinen maksa- Tämän lain mukainen eläkesuoritus pyö-
37518: maan kohtuullisen palkkion tässä momen- ristetään täysiksi sadoiksi markoiksi siten,
37519: tissa säädetyn velvoituksen perusteella anne- että jos täyden satamarkkaluvun ylittävä
37520: tusta lääkärinlausunnosta. suorituksen osa on 50 markkaa pienempi,
37521: Asetuksella määrätään eläkelaitoksen vel- suorituksen määrä alennetaan, ja jos se on
37522: vollisuudesta antaa tietoja, jotka ovat tar- 50 markkaa tai sitä suurempi, suorituksen
37523: peen muun lainsäädänRön perusteella annet- määrä korotetaan lähimpään täyteen sata-
37524: tavan edun vahvistamista tai suorittamista markkaluk:uun.
37525: varten.
37526: 88 §.
37527: Asetuksella voidaan måärätä, onko 2 ja Riita-asiat, joissa eläkelaitos on vastaa-
37528: 4 momentissa säädetyn ilmoituksen kustan- jana, käsittelee ensimmäisenä oikeu~na
37529: nuksista. maksettava korvausta sekä tämän Helsingin raastuvanoikeus.
37530: korvauksen määrästä.
37531:
37532: 89 §.
37533: 83 §. Valtuutettua sekä hallituksen ja lisätyn
37534: Sosiaalilautakunnan on ilmoitettava pun- hallituksen jäsentä syytetään virkavirheestä
37535: asiamiehelle sen tietoon tulleesta eläkkeen- Helsingin hovioikeudessa.
37536: saajan työkyvyssä ja olosuhteissa tapahtu-
37537: neesta muutoksesta, joka voi vaikuttaa eläk-
37538: keensaajan oikeuteen saada kansaneläkettä 90 §.
37539: tai hänen eläkkeensä määrään. Hallituksen ja lisätyn hallituksen jäsen
37540: korvatkoon vahingon, jonka hän toimimalla
37541: vastoin lakia tai asetuksia tahi muutoin ta-
37542: 84 §. hallisesti tai huolimattomuudella on eläke-
37543: Tämän lain mukaan annettavia tiedon- laitokselle aiheuttanut. Jos useammat ovat
37544: antoja, todistuksia ja ilmoituksia varten vahinkoon syypäät, vastatkoot sen korvaa-
37545: tarvittavat kaavat ja lomakkeet vahvistaa misesta omasta ja toistensa puolesta.
37546: eläkelaitos.
37547: 91 §.
37548: 85 §. Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
37549: Eläkelaitoksen on annettava toimituskirjat täntöönpanosta ja eläkelaitoksen toiminnasta
37550: maksutta. annetaan asetuksella.
37551: 1714 XITI, t. - Kansaneläkelaki.
37552:
37553:
37554: ·10 luku. evätty tai sen määrää on vähennetty sano-
37555: tun lain 48 § :n nojalla, niin muunnettaessa
37556: Siirtymis- ja voimaantulosäännökset.
37557: eläkettä tämän lain mukaiseksi eläke evätään
37558: 92 §. tahi sitä vähennetään enintään siinä suh-
37559: Tämän lain säännöksiä kansaneläkemak- teessa kuin täydennysosaa oli vähennetty.
37560: suista noudatetaan soveltuvin osin myös Tätä momenttia sovelletaan kuitenkin vain
37561: tulovuoden 19.. tulojen perusteella mää- siihen saakka, kun vakuutettu täyttää 65
37562: rättyihin kansaneläkemaksuihin nähden. vuotta.
37563: Jos aikaisemman kansaneläkelain mukai-
37564: 93 §. nen lisäeläke on evätty tai sen määrää on
37565: Mikäli vanhempien säännösten mukaan vähennetty sanotun lain 49 §: n nojalla, niin
37566: jollekin olisi suoritettujen kansaneläkemak- muunnettaessa eläkettä tämän lain mukai-
37567: sujen perusteella tullut tämän lain mukaan seksi eläke evätään tai sitä vähennetään
37568: tulevaa työkyvyttömyyseläkettä määrältään enintään siinä suhteessa kuin lisäeläkettä
37569: suurempi peruseläke, on työkyvyttömyys- oli vähennetty.
37570: eläke suoritettava suuremman määrän mu- :Milloin eläkkeeseen oikeutettu on vakuu-
37571: kaisesti. tusmaksujen suorituksen laiminlyömisen takia
37572: Jos· henkilö, joka uuden lain mukaan ei menettänyt oikeutensa aikaisemman kansan-
37573: ole oikeutettu kansaneläkkeeseen, on suorit- eläkelain mukaisen eläkkeen saamiseen, on
37574: tanut maksuja aikaisemman lain mukaan, hänellä oikeus hakemuksesta saada tämän
37575: on hänelle kansaneläkelaitoksen harkinnan lain mukainen eläke.
37576: mukaan myönnettävä vähintään suoritta-
37577: miensa maksujen mukaista eläkettä vastaava 96 §.
37578: kansaneläke. Aikaisemman kansaneläkelain mukaan työ-
37579: kyvyttömäksi todettua henkilöä pidetään tä-
37580: 94 §. män lain mukaan pysyvästi työkyvyttömänä,
37581: Aikaisemman kansaneläkelain mukainen jollei katsota olevan syytä uudelleen tutkia
37582: kansaneläke, vanhuusavustuslain mukainen hänen työkykyään.
37583: vanhuusavustus ja työkyvyttömyysavustus-
37584: lain mukainen työkyVYttömyysavustus muun- 97 §.
37585: netaan tämän lain mukaiseksi vanhuus- tai Tämän lain voimaan tullessa vahvistetaan
37586: työkyvyttömyyseläkkeeksi. Työkyvyttömyys- 41 § :n 2 momentissa tarkoitetut ·kuntien
37587: eläkettä laskettaessa · käytetään perusteena painoluvut lain voimaan tuloa e?eltänee~
37588: kansaneläkelain mukaisen lisäeläkkeen väli- vuoden toisen vuosineljänneksen mkana ai-
37589: aikaisesta korottamisesta annetun lain nojalla kaisemman kansaneläkelain mukaisten lisä-
37590: muunnettua lisäeläkkeen- tai vanhuus- tai eläkkeiden, vanhuusavustuslain mukaan mak-
37591: työkyvyttömyysavustuksensaajan vuosituloa settujen vanhuusavustusten sekä työ~vytt~
37592: korotettuna samassa suhteessa, kuin sanotun myysavustuslain mukaan maksettuJen t?"o-
37593: lain mukaan lisäeläkkeen määrää korotetaan. kyvyttömyysavustusten yhteenlaskettUJen
37594: Jos täten saatu työkyvyttömyyseläke olen- yhteismä.ärien perusteella.
37595: naisesti poikkeaa tämän lain mukaisesta työ-
37596: l{yvyttömyyseläkkeestä, voidaan s~ e~~kk~
37597: seen oikeutetun hakemuksesta tai elakelai- 98 §.
37598: toksen toimesta oikaista. Oikaisu voidaan Tämä laki tulee voimaan 1 paiVana
37599: toimittaa ilman eläketoimikunnassa tapah- kuuta 195 ., ja sillä kumotaan 31 päivänä
37600: .iuvaa käsittelyä, jollei samalla ole esillä toukokuuta 1937 annettu kansaneläkelaki, 30
37601: kysymys eläkkeeseen oikeutetun ja häne~ päivänä joulukuuta 1943 annettu laki kan-
37602: puolisonsa vuositulojen määrän muuttumi- saneläkelain mukaisen lisäeläkkeen väliaikai-
37603: sesta. sesta korottamisesta, 15 päivänä helmikuuta
37604: 1952 annettu vanhuusavustuslaki ja 4 päi-
37605: 95 §. vänä helmikuuta 1955 annettu työkyvyttö-
37606: Jos aikaisemman kansaneläkelain mukaisen myysavustuslaki sekä niiden nojalla annetut
37607: työkyvyttömyyseläkkeen täydennysosa on määräykset.
37608: XIII,1. -Meinander ym. 1715
37609:
37610:
37611:
37612: Laki
37613: lapsilisälain muuttamisesta.
37614: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä :heinäkuuta 1948 annetun
37615: lapsilisälain 1 §, sellaisena kuin se on 26 päivänä lokakuuta 1951 annetussa laissa
37616: (533/51), näin kuuluvaksi:
37617: 1 §. Jos 1 momentissa mainittu lapsi ei ole Suo-
37618: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suo- men kansalainen, on ,lapsilisän suorittamisen
37619: ritetaan, sen mukaan kuin tässä laissa sääde- edellytyksenä lisäksi, että hänen huoltajansa
37620: tään, valtion varoista lapsilisää neljätoista- on henkikirjoitettu Suomessa ika:htena peräk-
37621: tuhattaneljäsataa markkaa vuodessa jokai- !kä.isenä vuotena välittömästi ennen 7 § : ssä
37622: sesta Suomessa asuvasta kuuttatoista vuotta mainitun lapsilisäilmoituksen tekemistä.
37623: nuoremmasta lapsesta.
37624:
37625:
37626:
37627: Laki
37628: kansaneläkelaissa säädettyjen maksujen ja eläkkeiden sitomisesta elinkustannuksiin.
37629: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
37630: 1 §. sanotun lain 31 §: n mukaan laskettaessa pe-
37631: Kansaneläkelain 4 § : n 5 momentissa sää- rusteena käytetyt tulojen ja omaisuuden ar-
37632: dettyjä maksuja sekä veroäyrien ja työn- vot muunnetaan ra:hamääriksi, jotka elinlms-
37633: antajan kansaneläkemaksun määriä on elin- tannusten noustua alennetaan ja elinkustan-
37634: kustannusten pysyvästi noustua tai: lasket- nusten lasikettua korotetaan samassa suh-
37635: tua korotettava tai alennettava vastaavasti. teessa kuin elinkustannukset ovat muuttuneet
37636: Korotus tai alennus on aina toimitettava, edellä sanottuun ajankohtaan verrattuina.
37637: kun elinkustannukset ovat nousseet tai laske- Eläke suoritetaan eläkkeensaajalle siten
37638: neet 20 sadalta verrattuina ik:ansanelä:kelain korotettuna tai alennettuna kuin kulloinkin
37639: voimaantuloa välittömästi edeltäneen vuosi- vallitsevat elinkustannukset ovat nousseet
37640: neljänneksen aikana vallinneisiin elinkustan- tai laskeneet 1 momentissa mainittuna ajan-
37641: nuksiin tahi, jos tätä pykälää on jouduttu kohtana vallinneisiin elinkustannuksiin ver-
37642: aikaisemmin soveltamaan, niihin e1inkustan- rattuina. Eläkettä ei kuitenkaan makseta,
37643: nuksiin, jotka olivat perusteena viimeistä ko- ,jos sen 1 momentin mukaan laskettu määrä
37644: rotusta tai alennusta toimeenpantaessa. on pienempi kuin ikansanelä:kelain 28 § : n 5
37645: momentin mukaan maksettavan pienimmän
37646: 2 §. tukiosan määrä.
37647: Elinkustannusten noustua tai laskettua
37648: kansaneläkelain voimaantuloa välittömästi 3 §.
37649: edeltäneen vuosineljänneksen aikana vallin- Valtioneuvoston on kansaneläik:ela:itoksen
37650: naisiin elinkustannuksiin verrattuina on kan- ehdotuksesta vahvistettava ne perusteet, joita
37651: saneläJl\:elain mukaista eläkettä myönnettäessä on noudatettava toimeenpantaessa tässä laissa
37652: ja sen määrää tarikistettaessa meneteltäNä säädettyä korotusta ja alennusta.
37653: siten, että eläkkeeseen oikeutetun vuosituloa
37654:
37655: Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1955.
37656:
37657: Nils Meinander. 0. A. Öhman.
37658: Albin Wickman. Grels Teir.
37659: K. Nordfors. Arthur Larson.
37660: John Forsberg. Ralf Törngren.
37661: John Österholm. Verner Korsbäck.
37662: Lakialoite, jonka puhemies on kieltäytynyt lähettämästä
37663: valiokuntaan.
37664:
37665:
37666:
37667:
37668: 112 E 41/56
37669: j
37670: j
37671: j
37672: j
37673: j
37674: j
37675: j
37676: j
37677: j
37678: j
37679: j
37680: 1719
37681:
37682: Lak.al. N: o 92.
37683:
37684:
37685: Sävelä ym..: Ehdotus laiksi eräiden vuokra-a-lueiden lunasta-
37686: misesta.
37687:
37688:
37689: E d u s k u n n a 11 e.
37690:
37691: Hallitus on antanut vuoden 1955 valtio- ovat rinnastettavissa maalaiskuntien vastaa-
37692: päiville esityksen n: o 56 laiksi eräiden viin tiloihin. Useat maamme kaupungit
37693: vuokra-alueiden lunastamisesta maalaiskun- omistavat tuhansia hehtaareita tällaisia
37694: nissa sekä laiksi siitä, mitä Jakotoimituksissa alueita, joilla on satoja vuokratiloja. Esi-
37695: taajahkoa asutusta varten maaseudulla on merkkeinä mainittakoon Kajaanin, Lahden
37696: -AUomioon otettava, annetun lain muuttami- ja ennen kaikkea Porin kaupungit. Mm. vii-
37697: sesta. Mainittu esitys ei kuitenkaan vastaa meksi mainitun kaupungin alueella on noin
37698: joka kohdassa niitä toiveita, joita maata- 200 vuokraviljelijää, jotka eivät voi ryhtyä
37699: omistamaton ja suurilukuinen pienviljelijä- voimaperäiseen maanviljelykseen eikä uusien
37700: väestö siltä odottaa. Jo annetun esityksen rakennuksien rakentamiseen, kun on jäätävä
37701: nimestä käy ilmi nimittäin, että valtion har- odottamaan tilan itsenäistymistä. Vain muu-
37702: joittama asutustoiminta ja vuokra-alueiden tamien kilometrien päässä samanlaisissa olo-
37703: lunastoonislainsäädäntö koskee vain varsi- suhteissa eläneiden, mutta naapurina olevan
37704: naista maaseutua. Kaupunki- ja kauppaJa- maalaiskunnan alueella, vuokratilojen hal-
37705: kuntien laajat alueet, joilla on satoja vuokra- tijat sitävastoin voivat lunastaa vuokra-
37706: alueita, on jätetty annetussa lakiehdotuksessa alueensa sekä tuntea taloudellisen asemansa
37707: huomiota vaille. Esityksen perusteluissa on turvatummaksi. Tällainen kaupunki- ja
37708: vain lyhyesti todettu, ettei lunastamisen jär- kauppalakuntain asemakaavan ulkopuolisilla
37709: jestelyä voida kaupungeissa ja kauppaJoissa viljelysalueilla oleviin vuokramiehiin suun-
37710: sisällyttää mainittuun esitykseen asemakaa- tautuva kohtuuttomuus ja asian viivyttely
37711: vallisten järjestelyjen, maan arvon nousun ja olisi jo tässä vaiheessa korjattava. Itse
37712: muiden sellaisten seikkojen johdosta, ja lu- asemakaavoitetulla alueella olevien vuokra-
37713: vattu myöhemmin korjata asia tässä suh- alueiden lunastaminen suurempaa valmiste-
37714: teessa. lua vaativana järjestettäköön myöhemmin.
37715: Tätä hallituksen esityksessä olevaa epäkoh- Edellä esitettyyn viitaten ja nojautuen
37716: taa voitaisiin mielestämme kuitenkin ainakin valtiopäiväjärjestyksen 32 § : ään ehdotamme
37717: osittain korjata jo tämän lakiehdotuksen kunnioittaen,
37718: puitteissa. Lakiehdotus olisi nimittäin ulo-
37719: tettava koskemaan kaupunki- ja kauppala- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
37720: kuntain asemakaavantakaisilla laajoilla vilje- vctn lakiehdotuksen:
37721: lysalueilla olevia maanvuokratiloja, jotka
37722:
37723: Laki
37724: eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta.
37725: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä määrä-
37726: tyllä tavalla, säädetään:
37727: 1 luku. taa maalaiskunnassa tahi kauppala- tai kau-
37728: Lu1WStamisen yleiset edellytykset. punkikunnan asemakaavoitetun alueen ulko-
37729: puolella olevilla viljelysmailla vu6kraoikeuden
37730: Vuokramiehellä on oikeus, sen mukaan nojalla hallitsemansa asuinrakennuksella va-
37731: kuin tässä laissa säädetään, omakseen lunas- rustettu alue, joka on tarkoitettu maatila-
37732: 1720 Vuokra-alueiden lunastaminen.
37733:
37734:
37735: talouden tai kalastuksen harjoittamiseen (2--4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
37736: taikka pääasiallisesti asuntoalueeksi. Samoin
37737: on vuokramiehellä hmastusoikeus, milloin 2-90 §.
37738: hänestä riippumattomien syiden on katsot- (Kuten hallituksen esityksessä huomioon ot-
37739: tava estäneen rakennettavaksi tarkoitetun taen 1 § ::n muutoksesta aiheutuneet mahdol-
37740: vuokra-alueen rakentamisen. liset muutokset.)
37741:
37742: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1955.
37743:
37744:
37745: Arvo Sävelä.. Mikko Bult. Väinö Tikkaoja.
37746: Matti Lepistö. Einari· Jaakkola. Pertti Rapio.
37747: Eino E. Heikura.
37748: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
37749:
37750:
37751: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
37752: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
37753:
37754:
37755:
37756:
37757: E 41/56
37758: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
37759: (Hakusanat viittaavat liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
37760:
37761:
37762: RAHA-ASIA-ALOITTEET.
37763: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
37764:
37765: (N:o 1-58 Liitteiden A-osassa.) - n:o 68, Pasasen ym.: Määrärahan osoittami·
37766: sesta ylimääräisen nuoremman opettajan toimen
37767: - n:o 59, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoitta· perustamiseksi valtion poliisikouluun. Liitteet
37768: mi:sesta valtakunnansuunnittelutoimiston perusta· IV,199. s. 857. - Ks. Poliisi.
37769: miseksi valtioneuvoston kanslian yhteyteen. Liit·
37770: teet IV,190. s. 841. - Ks. Valtakunnansuunnit· - n:o 69, Lindblomin ym.: Määrärahan osoit-
37771: telutoimisto. tamisesta oikeusistuimen virantoimituksesta aiheu·
37772: tuneesta syytteestä vapauttaman poliisimiehen
37773: - n: o 60, S a 1 m i s e n y m.: Määrärahan osoitta· oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen. Liitteet
37774: misesta elimen perustamiseksi ulkomaisen tiedo· IV,200. s. 858. - Ks. Oikeudenkäynti.
37775: tustoiminnan tehostamista varten. - Liitteet
37776: IV,191. s. 844. - Ks. Tiedotustoiminta. - n: o 70, Koiviston y m.: Määrärahan osoitta·
37777: misesta lentokoneen päällikön viran perustami-
37778: - n: o 61, K u u s i s e n y m.: Määrärahan osoitta· seksi Pohjois-Suomeen hankittavaa sairas· ja huol-
37779: misesta markkinatutkimuksen kehittämiseksi Neu· tokuljetuslentokonetta varten. Liitteet IV,201. s.
37780: vostoliiton, kansandemokratian maiden ja Kiinan 860. - Ks. Lentoliikenne.
37781: tasavallan suhteen Suomen viennin ja tuonnin - n:o 71, :r. Wirtasen ym.: Määrärahan osoit-
37782: osalta sekä Suomen tuotteiden tunnetuksi tekemi· tamisesta läänin· ja yleisten sairaalain saarnaa-
37783: seksi sanotuissa maissa. Liitteet IV,192. s. 845. - jien palkkaukseen. Liitteet IV,202. s. 861. - Ks.
37784: Ks. Markkinatutkimus. Sairaalat.
37785: - n:o 62, Hetemäen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 72, E. Leikolan: Määrärahan osoittami-
37786: misesta Helsingin hovioikeuden ylimääräisen 5. sesta alilääkärin ylimääräisen toimen perustami-
37787: jaoston vakinaistamiseksi. Liitteet IV,193. s. 847. seksi Keski-Suomen keskussairaalan silmätautien
37788: - Ks. Hovioikeudet. osastolle. Liitteet IV,203. s. 862. - Ks. Sairaa·
37789: lat.
37790: - n:o 63, Öhmanin ym.: Määrärahan osoitta·
37791: misesta avustukseksi ruotsinkielisen lakikirjan jul- - n:o 73, :r. Wirtasen ym.: Määrärahan osoit-
37792: kisoikeudellisen osan julkaisemista varten. Liit- tamisesta suomenkielisten sairaanhoitajakurssien
37793: teet IV,194. s. 848 ja 849. - Ks. Lakikirja. järjestämiseksi Vaasan keskussairaalaan. Liitteet
37794: IV,204. s. 863. ...:._ Ks. Sairaanhoitajattaret.
37795: - n: o 64, L a r s o n i n y m.: Määrärahan osoitta·
37796: misesta ·lääninkamreerinviran perustamiseksi Ah · - n:o 74, E. Leikolan: Määrärahan osoittami-
37797: venanmaan maakunnan lääninhallitukseen. Liitteet sesta rehtorin ylimääräisen toimen perustamiseksi
37798: IV,195. s. 850 ja 851. - Ahvenanmaa. Helsingin sairaanhoitajaopistoon. Liitteet IV,205.
37799: s. 864, - Ks. Sairaanhoitajattaret.
37800: - n:o 65, Högströmin ym.: Määrärahan osoit· - n:o 75, Nordströmin ym.: Määrärahan
37801: tamisesta Inkoon piirin nimismiehen toimen säi· osoittamisesta eräiden ylimääräisten toimien pe-
37802: lyttämistä varten. Liitteet IV,196. s. 852 ja 853. rustamiseksi Vaasan keskussairaalaan. Liitteet
37803: - Ks. Nimismiehet. IV,206. s. 865 ja 866. - Ks. Sairaalat.
37804: - n: o 66, P a a s i o n y m.: Määrärahan osoittami· - n: o 76, S a r j a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta·
37805: sesta Turun ja Tampereen poliisikunnan palk· misesta eräiden B-mielisairaanhoitolaitosten perus-
37806: kauksen tarkistamiseksi. Liitteet IV,197. s. 854. tamiskustannuksiin. Liitteet IV,207. s. 867. -
37807: - Ks. Poliisi. Ks. Mielisairaat.
37808: - n:o 67, Pasasen ym.: Määrärahan osoittami· - n:o 77, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami-
37809: sesta valtion poliisikoulun johtajan toimen muut· sesta eräiden B-mielisairaanhoitolaitosten perusta-
37810: tamiseksi peruspalkkaiseksi. Liitteet IV,198. s. miskustannuksiin. Liitteet IV,208. s. 868. - Ks.
37811: 856. - Ks. Poliisi. Mielisairaat.
37812: 4 Raha-asia-aloitteet 1955.
37813:
37814: - n:o 78, J ä m sen i n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 92, Lukkarisen y m.: Määrärahan osoit-
37815: misesta eräiden B-mielisairaaloiden perustamiskus· tamisesta Keski-Suomen sairaanhoitaja-terveyssi-
37816: tannuksiin. Liitteet IV,209. s. 869. - Ks. Mieli- sarkoUlun henkilökunnan paikkaamista varten.
37817: sairaat. Liitteet IV,223. s. 884. - Ks. Sairaanhoitajatta-
37818: - n:o 79, M. Ryömän ym.: Määrärahan osoitta- ret.
37819: misesta valtion osuudeksi eräiden Kokemäenjoen - n: o 93, Muikun y m.: Määrärahan osoittami-
37820: laaksossa tai muualla Länsi- tai Pohjois-Satakun- sesta työhoito-osastojen rakentamiseksi eräiden
37821: nassa sijaitsevien kuntien yhdessä suunnitteleman tuberkUloosikeskusparantolain yhteyteen. Liitteet
37822: B-mielisairaalan perustamiskustannuksista. Liit- IV,224. s. 885. - Ks. Tuberkuloosi.
37823: teet IV1210. s. 870. - Ks. Mielisairaat.
37824: - n:o 94, Suomisen ym.: Määrärahan osoitta-
37825: - n:o 80, Karjalaisen ym.: Määrärahanosoit- misesta. avustuksiksi lastenhoidon opetuslaitoksille
37826: tamisesta Kuntainliitto Salmijärven B-mielisairaa- lastenhoitajien koUlutuskustannuksiin. Liitteet
37827: lan rakennusavustukseksi. Liitteet IV,211. s. 871. IV,225. s. 887. - Ks. Lapset.
37828: - Ks. Mielisairaat.
37829: - n:o 81, Tauriaisen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 95, Teirin ym.: Määrärahan osoittami-
37830: tamisesta avustuksiksi kunnille ja lmmtainliitolle sesta matkalippujen korvaamiseksi röntgen- ja
37831: eräiden B-mielisairaalain rakentamiskustannuksiin. radimnhoitoa. saaville varattomille syöpäpotilaille.
37832: Liitteet IV,212. s. 872. - Ks. Mielisairaat. Liitteet IV,226. s. 889 ja 890. - Ks. Sairaan-
37833: hoito.
37834: - n:o 82, Nederström-Lundenin ym.:
37835: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai- - n:o 96, Stenbergin ym.: Määrärahan osoit-
37836: noiksi kunnille vajaamielishoitolaitosten perusta- tamisesta maksuttoman insuliinihoidon järjestämi-
37837: mista varten. Liitteet IV,213. s. 873. - Ks. Va- seksi vähävaraisilla sokeritautisille. Liitteet IV,227.
37838: jaamieliset. s. 891. - Ks. Sairaanhoito.
37839: - n:o 83, E. Nurmisen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 97, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoittami-
37840: tamisesta avustukseksi ja lainaksi Kaatumatau- sesta eräiden toimien perustamiseksi sisäasiain-
37841: tisten Hoitoyhdistys r. y:lle Kortejoen miesparan- ministeriöön väestönsuojelutehtäviä varten. Liit-
37842: tolan laajennus- ja peruskorjaustöitä varten. Liit- teet IV,228. s. 892. - Ks. Väestönsuojelu.
37843: teet IV,214. s. 874. - Ks. Kaatumatautiset.
37844: - n: o 981 ö h m a n i n y m.: Määrärahan osoitta-
37845: - n: o 84, R y h d ä n: Määrärahan osoittamisesta misesta väestönsuojelun koulutus- ja tarkastustoi-
37846: kunnansairaalakai muutetun Taivalkosken aluesai- mintaa varten. Liitteet IV,229. s. 893 ja 894. -
37847: raalan laajennus· ja peruskorjaustöihin. Liitteet Ks. Väestönsuojelu.
37848: IV1215. s. 876. - Ks. Sairaalat.
37849: - n:o 85, Väänäsen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 99, Tenhiälän ym.: Määrärahan osoitta-
37850: misesta Savon Lastenlinnan ylläpitokustannuksiin. misesta uusien ylitarkastajan virkojen perustami-
37851: Liitteet IV,216. s. 877. - Ks. Lastenlinnat. seksi valtiontalouden tarkastusvirastoon. Liitteet
37852: IV,230. s. 895. - Ks. Valtiontalous.
37853: - n:o 86, Ho11ian ym.: Määrärahan osoittami-
37854: sesta avustukseksi Porin diakonisaalaitoksen sai- - n:o 100, Kytän ym.: Määrärahan osoittami-
37855: raalaa varten. Liitteet IV,217. s. 878. - Ks. sesta liikennetilastotoimiston perustamiseksi tilas-
37856: Sairaalat. tolliseen päätoimistoon. Liitteet IV,231. s. 896.-
37857: Ks. Tilastollinen päätoimisto.
37858: - n:o 87, Koiviston ym.: Määrärahan osoitta-
37859: misesta avustukseksi syöpäsairaalan rakentamiseksi - n: o 101, H i 1 t u s e n y m.: Määrärahan osoitta-
37860: Oulun diakonisaalaitoksen yhteyteen. Liitteet misesta ylimääräisten toimien perustamiseksi val-
37861: IV,218. s. 879. - Ks. Sairaalat. tionverolautakuntiin. Liitteet IV,232. s. 897. -
37862: - n:o 88, Tuulen ym.: Määrärahan osoittami- Ks. Verolautakunnat.
37863: sesta arustuksiksi kuntain ja kuntainliittojen sa.i- - n:o 102, Tenhiälän ym.: Määrärahan osoit-
37864: raalain käyttötalousmenoihin. Liitteet IV,219. s. tamisesta puolustuslaitoksen teknillisen alan vir-
37865: 880. - Ks. Sairaalat. kojen ja toimien lisäämiseksi. Liitteet IV,233.
37866: - n:o 89, Rytingin ym.: Määrärahan osoitta- s. 899. - Ks. Puolustuslaitos.
37867: misesta avustukseksi Pudasjärven kunnalle toisen - n: o 103, Te n h i ä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit-
37868: kunnanlääkärin virka-asunnon ja vastaanottohuo- tamisesta eräiden virkojen ja toimien perustami-
37869: neiston rakentamista. varten. Liitteet IV,220. s. seksi puolustuslaitoksen sähköteknilliseen koUluun.
37870: 881. - Ks. Lääkärit. Liitteet IV,234. s. 900. - Ks. Puolustuslaitos.
37871: - n:o 90, Tauriaisen: Määrärahan osoittami-
37872: sesta Suomussalmen kunnansairaalan henkilökun- - n:o 104, Raipalan ym.: Määrärahan osoitta-
37873: nan asuinrakennuksen rakentamista varten. Liit- misesta aluevalvojien palkkioita varten. Liitteet
37874: teet IV,221. s. 882. - Ks. Sairaalat. IV,235. s. 901. - Ks. Puol'llStuslaitos.
37875: - n:o 91, Koiviston ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 105, R. Virtasen y m.: Määrärahan osoit-
37876: misesta Enontekiön kunnanlääkärin virka-asunnon tamisesta kotiuttamisrahan maksamiseksi asevel-
37877: rakennustöiden lopplNln saattamiseen. Liitteet vollisuutensa suorittaneille. Liitteet IV,236. s. 902.
37878: IV,222. s. 883. - Ks. Lääkärit. - Ks. Puolustuslaitos.
37879: Raha-asia-aloitteet 1955. 5
37880:
37881: - n: o 106, V. Virtasen y m.: Määrärahan oooit· - n:o 120, J. Wirtasen ym.: Määrärahan osoit-
37882: tamisesta asevelvollisten ja kadettien päiväraho- tamisesta kotimaisen kirjallisuuden apulaisen vi-
37883: jen korottamista varten. Liitteet IV,237. s. 903. ran ja assistentin toimen perustamiseksi Helsin-
37884: - Ks. Puolustuslaitos. gin yliopistoon. Liitteet IV,251. s. 918. - Ks.
37885: Yliopisto.
37886: - n:o 107, Åsvikin ym.: Määrärahan osoitta-
37887: misesta asevelvollisten päivärahan korottamiseen. - n: o 121, Haka 1a n y m.: M"åärärahan osoitta-
37888: Liitteet IV,238. s. 904. - Ks. Puolustuslaitos. misesta kasvatus- ja opetusopin apulaisen viran
37889: perustamiseksi Helsingin yliopistoon. Liitteet
37890: - n:o 108, Te n h i ä 1ä n y m.: Määrärahan osoit- IV,252. s. 919. - Ks. Yliopisto.
37891: tamisesta Parolan varikkoalueelle johtavan soti-
37892: lasraiteen kunnostamiseksi. Liitteet IV,239. s. 905. - n: o 122, J ä r v e n: Määrärahan osoittamisesta
37893: - Ks. Puolustuslaitos. kouluhallituksen rakennustoimiston päällikkönä
37894: toimivan kouluneuvoksen viran perustamista var-
37895: - n:o 109, österholmin ym.: Määrärahan ten. Liitteet IV,253. s. 920. - Ks. Kouluhallitus.
37896: osoittamisesta uuden sairaalan rakentamiseksi
37897: Dragsvikin varuskuntaan. Liitteet IV,240. s. 906 - n: o 122 a, M a 1 k a mä e n y m.: Määrärahan
37898: ja 907. - Ks. Puolustuslaitos. osoittamisesta kouluhallituksen kuuden tarkasta-
37899: jan viran muuttamiseksi ylitarkastajan viroiksi.
37900: - n:o 110, Kytän ym.: Korotetun määrärahan Liitteet IV,254. s. 921. - Ks. Kouluhallitus.
37901: osoittamisesta puolustuslaitoksen polkupyörien ja - n:o 123, Forsbergin ym.: Määrärahan osoit-
37902: hiihtovälineiden kunnossapitoon ja uusintaan. Liit- tamisesta osastooihteerinvirkojen perustamiseksi
37903: teet IV,241. s. 908. - Ks. Puolustuslaitos. kouluhallitukseen. Liitteet IV,255. s. 922 ja 923.
37904: - n:o 111, Saariahon ym.: Määrärahan osoit- - Ks. Kouluhallitus.
37905: tamisesta verryttelypukujen ja urheilujalkineiden - n: o 124, 1 n n a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
37906: hankkimiseksi varusmiehille. Liitteet IV,242. s. misesta oppikoulujen opettajien ulkomaisia opin-
37907: 909. - Ks. Puolustuslaitos. tomatkoja varten. Liitteet IV,256. s. 924. - Ks.
37908: Oppikoulut.
37909: - n: o 112, A n t i 1 a n y m.: Korotetun määrärahan
37910: osoittamisesta puolustuslaitoksen hevosten uusin- - n: o 125, K a r v i k o n y m.: Määrärahan osoitta-
37911: taan. Liitteet IV,243. s. 910. - Ks. Puolustus- misesta auskultointia varten Turun oppikouluissa.
37912: laitos. Liitteet IV,257. s. 925. __; Ks. Oppikoulut.
37913: - n: o 113, H o n k a 1 a n y m.: Korotetun määrä- - n: o 126, T u u 1 e n y m.: Määrärahan osoittami-
37914: rahan osoittamisesta apurahoiksi ulkomailla opis- sesta avustuksiksi yksityisoppikoulujen uudisra-
37915: keleville puolustuslaitoksen viran ja toimen haiti- kennuksia varten. Liitteet IV,258. s. 926. - Ks.
37916: joille. Liitteet IV,244. s. 911. - Ks. Puolustus- Oppikoulut.
37917: laitos. - n:o 127, Jämsenin ym.: Määrärahan osoitta-
37918: - n:o 114, Saariahon y m.: Korotetun määrä- misesta Haapamäen yhteiskoulun ottamiseksi val-
37919: rahan osoittamisesta opetusvälineiden uusimiseen tion haltuun. Liitteet IV,259. s. 927. - Ks.
37920: puolustusvoimissa. Liitteet IV,245. s. 912. - Ks. Oppikoulut.
37921: Puolustuslaitos.
37922: - n: o 128, P a 1 o v e d e n y m. : Määrärahan osoit-
37923: - n:o 115, Saariahon ym.: Korotetun määrä- tamisesta Haapamäen yhteiskoulun ottamiseksi
37924: rahan osoittamisesta urheiluvälinehankintoihin ja valtion haltuun. Liitteet IV,260. s. 928. - Ks.
37925: kilpailutoiminnan edistämiseen puolustusvoimissa. Oppikoulut.
37926: Liitteet IV,246. s. 913. - Ks. Puolustuslaitos.
37927: - n:o 129, Tiitun ym.: Määrärahan osoittami-
37928: - n:o 116, Honkalan ym.: Korotetun määrä- sesta Isonkyrön keskikoulun laajentamiseksi yli-
37929: rahan osoittamisesta sanomalehtien hankintaan opistoon johtavaksi oppikouluksi. Liitteet IV,261.
37930: varusmiehiä varten. Liitteet IV,247. s. 914. - s. 929. - Ks. Oppikoulut.
37931: Ks. Puolustuslaitos. - n:o 130, Salmela-Järvisen ym.: Määrä-
37932: - n:o 117, Te n h i ä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi Ke-
37933: tamisesta kasarmi-, esikunta- ja varastorakennus- ravan yhteiskoulun lisärakennusta varten. Liitteet
37934: ten korjauksiin Hennalan varuskunnan alueella. IV,262. s. 930. - Ks. Oppikoulut.
37935: Liitteet IV,248. s. 915. - Ks. Puolustuslaitos. - n: o 131, He 1 teen y m.: Määrärahan osoittami-
37936: ·- n:o 118, Ra i p a 1 a n y m.: Korotetun määrä- sesta Lohjan yhteiskoulun ottamiseksi valtion hal-
37937: rahan osoittamisesta keskusradiolaitteiden ja ir- tuun. Liitteet IV,263. s. 931. - Ks. Oppikoulut.
37938: rallisten radiovastaanottimien hankkimiseksi ka- - n: o 132, R o s n e lli n y m.: Määrärahan osoitta-
37939: sarmeihin. Liitteet IV,249. s. 916. - Kt!. Puo- misesta Punkalaitumen yhteiskoulun ottamiseksi
37940: lustuslaitos. valtion halbuun. Liitteet IV,264. s. 932. ~ Ks.
37941: - n:o 119, Paasivuoren ym.: Määrärahan Oppikoulut.
37942: osoittamisesta Helsingin yliopiston kolmen ham- - n: o 133, M a 1 k a m ä e n y !Jl. : Määrärahan osoit-
37943: maslääketieteiden opettajan viran muuttamiseksi tamisesta käsityön ja kotitalouden opettajain vir-
37944: varsinaisen professorin viroiksi. Liitteet IV,250. kojen perustamiseksi Turun tyttölyseoon. Liitteet
37945: s. 917. Ks. Yliopisto. IV,265. s. 933. - Ks. Oppikoulut.
37946: 6 Raha-asia-aloitteet 1955.
37947:
37948: - n: o 134, B r a n d e r - W a 11 i n i n y m.: Määrä- - n:o 148, Lindblomin ym.: Määrärahanosoit-
37949: rahan osoittamisesta kirkollisten alkukoulujen tamisesta avustukseksi Pohjola-opiston rakentami-
37950: opettajien eläkkeiden korottamista varten. Liit- seen. Liitteet IV,280. s. 949. - Ks. Kansan-
37951: teet IV,266. s. 934. - Ks. Eläkkeet. opistot.
37952: - n: o 135, 1I e t e m ä en y m.: Määrärahan osoit- - n:o 149, H. M i et t u sen: Korotetun määrära-
37953: tamisesta Jyväskylän kasvatnsopillisen korkeakou- han osoittamisesta opintokerhotoiminnan tukemista
37954: lun opettajavoimien lisäämiseksi oppikoulunopet- varten. Liitteet IV,281. s. 950. - Ks. Opinto-
37955: tajien valmistamista varten. Liitteet IV,267. s. kerhotoiminta.
37956: 935. - Ks. Yliopisto. - n: o 150, H. M i e t t u s en: Korotetun määrära-
37957: han osoittamisesta apurahojen myöntämiseksi va-
37958: n: o 136, J ä r v e n y m.: Määrärahan osoittami-
37959: paan kansansivistystyön kansainvälisille kursseille
37960: sesta kuuden harjoituskoulunopettajan viran pe-
37961: rustamista varten Heinolan seminaariin. Liitteet osallistuville. Liitteet IV,282. s. 951. - Ks. Kan-
37962: IV,268. s. 936. - Ks. Seminaarit. sansivistys.
37963: - n: o 151, H. M i e t t u s e n: Korotetun määrära-
37964: - n:o 137, Järven ym.: Määrärahan osoittami- han osoittamisesta kansantajuisten tieteellisten
37965: sesta asuntolahoitajakurssin järjestämistä varten luentojen avustamiseksi. Liitteet IV,283. s. 952.
37966: Kemijärven seminaariin. Liitteet IV,269. s. 937. - Ks. Kansansivistys.
37967: Ks. Seminaarit.
37968: - n:o 152, H. Miettusen: Korotetun määrära-
37969: - n:o 138, Tauriaisen ym.: Määrärahan osoit- han osoittamisesta valtakunnan syrjäseutujen si-
37970: tamisesta kunnallisen keskikoulun perustamiseksi vistystyön ohjausta ja ylimääräistä avustusta var-
37971: Vaalan kuntaan. Liitteet IV,270. s. 938. - Ks. ten. Liitteet IV,284. s. 953. - Ks. Kansansivis-
37972: Oppikoulut. tys.
37973: - n:o 139, Tiekso-Isakssonin ym.: Määrä- - n:o 153, H. Miettusen: Korotetun määrära-
37974: . rahan osoittamisesta kansakouluihin kuuluvan kes- han osoittamisesta siirtokirdastojen lisäämiseksi ja
37975: kikoulun ylläpitämiseksi Kolarin kunnassa. Liit- uudistamiseksi metsä- ja uittotyömailla. Liitteet
37976: teet IV,271. s. 939. - Ks. Oppikoulut. IV,285. s. 954. - Ks. Kirjastot.
37977: - n:o 140, Koivusen ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 154, Wiekmanin ym.: Määrärahan osoit-
37978: misesta kymmenen uuden kansakouluihin kuuluvan tamisesta rakennusavustukseksi ja -lainaksi Etelä-
37979: kokeilukeskikoulun perustamiseksi. Liitteet IV,272. Suomen evankeliselle kansanopistolle. Liitteet
37980: s. 940. - Ks. Oppikoulut. IV,286. s. 955 ja 956. - Ks. Kansanopistot.
37981: - n: o 141, H a k a 1 a n: Määrärahan osoittamisesta
37982: kahden kansakouluntarkastajan eläkkeen korotta- - n:o 155, Te i r i n ym.: Määrärahan osoittami-
37983: mista varten; Liitteet IV,273. s. 941. - Ks. sesta rakennusavustukseksi Kruunupyyn kansan-
37984: Eläkkeet. opistolle. Liitteet IV,287. s. 957 ja 958. - Ks.
37985: Kansanopistot.
37986: - n:o 142, Forsbergin ym.: Korotetun mää-
37987: rärahan osoittamisesta toiskielisissä kunnissa si- - n: o 156, W i e k m a n i n y m.: Määrärahan osoit-
37988: jaitsevien yksityisten kansakoulujen avustamiseen. tamisesta rakennusavustukseksi Vöyrin kansan-
37989: Liitteet IV,274. s. 942 ja 943. - Ks. Kansa- opistolle. Liitteet IV,288. s. 959 ja 960. - Ks.
37990: koulut. Kansanopistot.
37991: - n:o 143, E. Nurmisen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 157, Tienarin ym.: Määrärahan osoitta-
37992: tamisesta keittiö- ym. opetustilojen hankkimi- misesta työtarvikkeiden hankkimiseksi parantola-
37993: seksi Helsingin kotitalousopettajaopistolle. Liit- opiston kurssitoimintaan osallistuville varattomille
37994: teet IV,275. s. 944. - Ks. Kotitalous. tuberkuloosipotilaille. Liitteet IV,289. s. 961. -
37995: Ks. Tuberkuloosi.
37996: - n:o 144, E. Nurmisen ym.: Määrärahanosoit-
37997: tamisesta ylimääräisen opettajanvalmistuskurssin - n: o 158, K o i v i s t o n y m.: Määrärahan osoit-
37998: järjestämiseksi Helsingin kotitalousopettwjaopis- tamisesta Oulun maakunta-arkiston yhden kanslia-
37999: tossa. Liitteet IV,276. s. 945. - Ks. Kotitalous. apulaisen toimen muuttamiseksi amanuenssin vi-
38000: raksi. Liitteet IV,290. s. 963. - Ks. Maakunta-
38001: - n: o 145, M o h e lli n y m.: Määrärahan osoitta- arkistot.
38002: misesta tutkimuksen toimittamiseksi huonokuulois-
38003: ten lasten opetuksen järjestämisestä. Liitteet - n:o 159, A 1 a n g on y m.: Määrärahan osoitta-
38004: IV,277. s. 946. - Ks. Aistivialliset. misesta Tampereen kesäyliopistolle. Liitteet IV,291.
38005: s. 964. - Ks. Yliopisto.
38006: -- n: o 146, H. M i et t u s e n: Korotetun maarara-
38007: han osoittamisesta avustuksiksi erinäisille sivistys- - n:o 160, Heijakaen ym.: Määrärahan osoit-
38008: järjestöille. Liitteet IV,278. s. 947. - Ks. Kan- tamiseksi kesäyliopisto-opetuksen järjestämiseksi
38009: sansivistys. · Kuopiossa vuonna 1956. Liitteet IV,292. s. 965.
38010: - Ks. Yliopisto.
38011: - n:o 147, Hallbergin ym.: Määrärahan osoit-
38012: tamisesta avustukseksi karjalaisen kulttuurin edis- - n:o 161, österholmin ym.: Korotetun mää-
38013: tämissäätiölle Karjalan talon rakennusmenojen rärahan osoittamisesta avustukseksi Åbo Akade-
38014: · peittämiseen. Liitteet IV,279. s. 948. - Ks. Kar- mille. Liitteet IV,293. s. 966 ja 967. - Ks.
38015: jalan talo. Yliopisto.
38016: Raha-asia-aloitteet 1955. 7
38017:
38018: - n: o 162, Tie k so-I s a k s s on i n y m.: 1\I"åärä- - n:o 177, Murron ym.: Määrärahan osoittami-
38019: rnhan osoittamisesta nuorisotyön keskusjärjestöjen sesta Yrjö Mäkelinin muistomerkin pystyttämi-
38020: toiminnan avustamiseksi. Liitteet IV,294. s. 968. seksi Oulun kaupunkiin. Liitteet IV,309. s. 986.
38021: - Ks. Nuoriso. - Ks. Muistomerkit.
38022: - n: o 163, J ä r v en y m.: Korotetun määrärahan - n: o 178, S t e n b e r g i n y m.: Määrärahan osoit·
38023: osoittamisesta nuorisokasvatustyön tukemiseen. tamisesta syrjäisten kuntien kansakoululasten kou-
38024: Liitteet IV,295. s. 969. - Ks. Nuoriso. lulaismatkojen avustamiseen. Liitteet IV,310. s.
38025: 987. - Ks. Kansakoulut.
38026: - n: o 1641 K n. j a 1a n y. m.: Korotetun määrära-
38027: han osoittamisesta näyttämötaiteen ja näyttämö- - n:o 179, Ahosen ym.: 1\I"åärärahan osoittami·
38028: taiteellisten harrastusten tukemiseen. Liitteet sesta !ainoiksi juhla- ja kokoushuoneistoja yllä-
38029: IV,296. s. 971. - Ks. Näyttämötaide. pitäville yhdistyksille ja järjestöille. Liitteet
38030: IV,311. s. 988. - Ks. Yhdistykset.
38031: - n:o 1651 H. M i et t u sen: Määrärahan osoitta-
38032: misesta kotimaisen elokuvan tukemiseksi. Liitteet - n:o180, Lindqvistin ym.: Määrärahanosoit-
38033: IV,297. s. 972. - Ks. Elokuvat. tamisesta vuonna 1918 punaisten puolella hen-
38034: kensä menettäneiden hautojen kunnostamiseen.
38035: - n:o 1661 H. Miettusen: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,312. s. 990. - Ks. Punakaartilaiset.
38036: misesta elokuvatuotannon alalla tapahtuvan tai-
38037: teellisen ammattikoulutuksen järjestämiseksi. Liit- - n: o 181, T e i r i n y m.: Korotetun määrärahan
38038: teet IV,298. s. 974. - Ks. Elokuvat. osoittamisesta yhteispohjoismaisten opistojen avus-
38039: tamiseen. Liitteet IV,313. s. 991 ja 992. - Ks.
38040: - n: o 167, L a h t e 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- Kansanopistot.
38041: misesta kokonaissuunnitelman laatimiseksi yliopis-
38042: tojen ja muiden korkeakoulujen sijoittamisesta. - n: o 182, M o h e 11 i n y m.: Määrärahan osoitta-
38043: Liitteet IV,299. s. 975. - Ks. Yliopisto. misesta Hämeen vanhassa linnassa sijaitsevan
38044: Sibelius-arkiston huoneistotilojen ja kaluston kun·
38045: - n: o 1681 Le i n o s e n y m.: Määrärahan osoitta- nostamiseen ja hankkimiseen. Liitteet IV,314. s.
38046: misesta Oulun väliaikaisen opettajakorkeakoulun 993. - Ks. Arkistot.
38047: vakinaistamiseksi. Liitteet IV,300. s. 976. - Ks.
38048: Opettajakorkeakoulu. - n:o 183, F o r s b e r gin ym.: Määrärahan osoit-
38049: tamisesta Suomen Kansanopistoyhdistykselle poh-
38050: - n:o 169, Suomisen ym.: Määrärahan osoitta- joismaista kansanopistokokousta varten. Liitteet
38051: misesta Yhteiskunnallisen korkeakoulun toimitalon
38052: IV,315. s. 994. - Ks. Kansanopistot.
38053: laajentamiseksi. Liitteet IV,301. s. 977. - Ks.
38054: Yhteiskunnallinen korkeakoulu. - n: o 184, R o s n e II i n y m.: Korotetun määrä-
38055: - n: o 1701 S a a r en y m.: Määrärahan osoittami- rahan osoittamisesta opintokerhotoiminnan tuke-
38056: sesta Kansalaisjärjestöjen YK-liiton toiminnan tu- miseen. Liitteet IV,316. s. 995. - Ks. Opinto-
38057: kemiseksi. Liitteet IV,302. s. 978. - Ks. Kansa- kerhotoiminta.
38058: laisjärjestöjen YK-liitto. - n:o 185, M. Mattilan ym.: Määrärahan osoit-
38059: - n:o 171, Honkalan ym.: Korotetun määrä- tamisesta maitten mittausten ja Iuokitusten tar-
38060: rahan osoittamisesta avustukseksi Suomi-Seuralle kistamiseen. Liitteet IV,317. s. 996. - Maan-
38061: ulkos\lomalaistoimintaa varten. Liitteet IV,303. s. mittaus.
38062: 979. - Ks. Suomi-Seura. - n: o 186, K ä h ö s e n y m.: Määrärahan osoitta-
38063: - n:o 172, Tenhiälän ym.: Määrärahan osoit- misesta maataloushallituksen puutarhaosaston pe-
38064: tamisesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kan- rustamisesta aiheutuviin palkkauksiin. Liitteet
38065: sanrunousarkiston käsikirjoituskokoelmien mikro- IV,318. s. 997. - Ks. Maataloushallitus.
38066: filmaamiseen. Liitteet IV,304. s. 980. - Ks.
38067: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. - n:o 187, Halisen ym.: Määrärahan osoittami-
38068: sesta puutarhatilaston aikaansaamista varten. Liit-
38069: - n:o 173, H. M i et t u sen: Määrärahan osoitta- teet IV,319. s. 998. - Ks. Puutarhatilasto.
38070: misesta VIII pohjoismaisen kirjastokokouksen jär-
38071: jestelymenoihin. Liitteet IV,305. s. 982. - Ks. - n: o 188, H a u t a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
38072: Kirjastot. misesta maaseudun nuorison avustamiseksi pääse-
38073: mään maatalouskouluun. Liitteet IV,320. s. 999.
38074: - n:o 174, Rosnellin ym.: Määrärahan osoit-
38075: - Ks. Nuoriso.
38076: tamisesta opintoiainoiksi ylioppilaille. Liitteet
38077: IV,306. s. 983. - Ks. Opintolainat. - n:o 189, Lukkarisen ym.: Määrärahanosoit-
38078: - n:o 175, Roine en y m.: Määrärahan osoitta- tamisesta Jyväskylän talouskoulun kolmannen ta·
38079: misesta Suomen Rauhanpuolustajat r. y:n työn lousopettajan viran vakinaistamista varten. Liitteet
38080: tukemiseen. Liitteet IV,307. s. 984. - Ks. Rau- IV,321. s. 1000. - Ks. Talouskoulut.
38081: hanpuolustajat. - n: o 190, R ö n k ö n y m.: Korotetun määrärahan
38082: - n:o 176, Rapion ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta rakennusavustuksiksi yksityisluon-
38083: sesta Suomen Työväenliikkeen Historiaseura r. y: lle toisilla maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuus-
38084: torpparimuistomerkin hankkimiseksi. Liitteet oppilaitoksille. Liitteet IV,322. s. 1001. - Ks.
38085: IV,308. s. 985. - Ks. Muistomerkit. Maatalouskoulut.
38086: 8 Raha-asia-aloitteet 1955.
38087:
38088: - n:o 191, V. Simosen ym.: Määrärahan osoit- hankintalain mukaan maata saaneille. Liitteet
38089: tamisesta yksityisluontoisten maatalous-, kotita- IV,336. s. 1018. - Ks. Maanparannus.
38090: lous- ja kotiteollisuusoppilaitosten opettajien sai-
38091: rausajan ja äitiysloman viransijaisten palkkaami- - n:o 205, Kämäräisen ym.: Määrärahan
38092: osoittamisesta palkkioiksi pienviljelijöille maan-
38093: seen. Liitteet IV,323. s. 1002. - Ks. :Maatalous- parannusaineiden ajosta. Liitteet IV,337. s. 1019.
38094: koulut.
38095: - Ks. :Maanparannus.
38096: - n:o 192, Lindhin y m.: :Määrärahan osoitta-
38097: - n: o 206, H a u ta 1 a n y m.: Korotetun määrä-
38098: misesta avustukseksi ja lainaksi koulutalon ra- rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi sa-
38099: kentamiseksi överby skola för landsbygdens yrken
38100: laojituksiin. Liitteet IV,338. s. 1020. - Ks.
38101: nimiselle koululle. Liitteet IV,324. s. 1003 ja Ojitus.
38102: 1004. - Ks. Maatalouskoulut.
38103: - n:o 207, Sinkkosen ym.: Määrärahan osoit-
38104: - n:o 193, Kämäräisen ym.: :Määrärahan tamisesta Parikkalan kunnassa olevan Siikalahden
38105: osoittamisesta kiertävän maamieskoulun perusta-
38106: pengerrystyötä varten. Liitteet IV,339. s. 1021.
38107: miseksi Ylä-Savoon. Liitteet IV,325. s. 1005. -
38108: - Ks. Pengerrystyöt.
38109: Ks. Maamieskoulut.
38110: - n:o 194, Pakkasen ym.: :Määrärahan osoit- - n:o 208, Anti 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
38111: tamisesta Ahlmanin maamieskoulun yhteyteen pe- misesta suomalaisten hevosten kuninkuusajoissa
38112: rustettavaa maamiesopistoa varten. Liitteet IV,326. jaettavia palkintoja varten. Liitteet IV,340. s.
38113: s. 1006. - Ks. Maamieskoulut. 1022. - Ks. Hevoskilpailut.
38114: - n: o 195, H a 1 i s e n y m.: :Määrärahan osoitta- - n:o 209, Sinkkosen ym.: Määrärahan osoit-
38115: misesta Heinolan kiinteää naiskotiteollisuuskoulua tamisesta avustukseksi Länsi-Karjalan maanvilje-
38116: varten. Liitteet IV,327. s. 1008. - Ks. Kotiteol- lysseuralle kalanviljelyslaitoksen perustamista var-
38117: lisuuskoulut. ten. Liitteet IV,341 ..s. 1023. - Ks. Kalanvilje-
38118: lyslaitokset.
38119: - n:o 196, E. Nurmisen ym.: Määrärahanosoit-
38120: tamisesta kotitalouskeskuksen suorittaman tutki- - n:o 210, Rosenbergin ym.: Määrärahan
38121: mus- ja kokeilutyön tehostamiseen. Liitteet osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi ammatti-
38122: kalastajille kalanpyydysten hankkimiseen. Liit-
38123: IV,328. s. 1009. - Ks. Kotitalous.
38124: teet IV,342. s. 1024 ja 1025. - Ks. Kalastus.
38125: - n: o 197, R ö n k ö n y m.: Korotetun määrärahan
38126: osoittamisesta yksityisluontoisilla maatalous-, koti- - n:o 211, österholmin ym.: Korotetun mää-
38127: talous- ja kotiteollisuusoppilaitoksille kaluston, rärahan osoittamisesta ammattikalastajille kalan-
38128: koneiden ja työvälineiden hankintaan. Liitteet pyydysten hankkimiseksi myönnettävien lainojen
38129: IV,329. s. 1010. - Ks. :Maatalouskoulut. korkoeron suorittamiseen. Liitteet IV,343. s. 1026
38130: ja 1027. - Ks. Kalastus.
38131: - n:o 198, Kähösen ym.: Määrärahan osoitta-
38132: misesta eräiden peruapaikkaisten virkojen perus- - n:o 212, Jaakkolan ym.: Määrärahan osoit-
38133: tamiseksi maatalouden taloudelliseen tutkimuslai- tamisesta kalastajamoottoreissa käytettävän pet-
38134: tokseen. Liitteet IV,330. s. 1011. - Ks. Maa- roolin hinnan alentamista varten. Liitteet IV,344.
38135: talouden tutkimuslaitos. s. 1028. - Ks. Polttoaineet.
38136: - n:o 199, Kähösen ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 213, S o i n i s en y m.: Määrärahan osoitta-
38137: misesta markkinatutkimusosaston perustamiseksi misesta liikkuvan maataloudellisen koetoiminnan
38138: maatalouden taloudelliseen tutkimuslaitokseen. Liit- järjestämiseksi Pohjois-Karjalaan. Liitteet IV,345.
38139: teet IV,331. s. 1013. - Ks. :Maatalouden tutki- s. 1029. - Ks. Koetoiminta.
38140: muslaitos.
38141: - n: o 214, Jussi 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
38142: - n:o 200, Koivusillan ym.: Määrärahan misesta Lounais-Suomen kasvinvilj.elyskoeaseman
38143: osoittamisesta uusien maanviljelysinsinöörin vir- perustamista varten. Liitteet IV,346. s. 1030. -
38144: kojen perustamiseksi. Liitteet IV,332. s. 1014. - Ks. Kasvinviljelyskoeasemat.
38145: Ks. :Maanviljelysinsinöörit.
38146: - n: o 215, S e p ä n y m.: :Määrärahan osoittami-
38147: - n:o 201, Raipalan ym.: :Määrärahan osoitta- sesta sikatalouskoeaseman perustamiseksi Seinä-
38148: misesta ylimääräisten maanviljelysinsinöörin toi- joelle. Liitteet IV,347. s. 1031. - Ks. Sika-
38149: mien perustamiseksi maanviljelysinsinööripiireihin. talous.
38150: Liitteet IV,333. s. 1015. - Ks. :Maanviljelys- - n:o 216, Rantamaan ym.: Korotetun mää-
38151: insinöörit. rärahan osoittamisesta metsäkerhotyötä varten.
38152: - n:o 202, Kämä r äis en ym.: Määrärahan Liitteet IV,348. s. 1032. - Ks. Metsil.kerhotoi-
38153: osoittamisesta teknillisen lisähenkilökunnan palk- minta.
38154: kaamiseksi Savon maanvi1jelysinsinööripiiriin. Liit- - n:o 217, E. Ryömän ym.: Määrärahanosoitta-
38155: teet IV,334. s. 1016.- Ks. :Maanviljelysinsinöörit. miseeta Porin metsänparannuspiirin perustami-
38156: - n:o 203, Rapion ym.: :Määrärahan osoittami- seksi. Liitteet IV,349. s. 1033. - Ks. Metsän-
38157: sesta kaivinkoneen hankkimiseksi Tampereen parannus.
38158: maanviljelysinsinööripiirille. Liitteet IV,335. s. - n:_o 218, Tainion ym.: Määrärahan osoitta-
38159: 1017. - Ks. :Maanviljelysinsinöörit. misesta tutkimuksen suorittamiseksi Koillis-Lapin
38160: - n:o 204, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- metsävarojen käytön edistämiseksi. Liitt.eet IV,350.
38161: tamisesta avustuksiksi maanparannustöihin maan- s. 1034. - K!l. Metsätalous.
38162: Raha-asia-aloitteet 1955. 9
38163:
38164: - n:o 219, Liedeksen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 234, H a k a 1a n y m.: Määrärahan osoitta-
38165: tamisesta maatalouskoneasemien perustamiseen. misesta Kotiteollisuusjärjestöjen keskusliitolle
38166: Liitteet IV,351. s. 1035. - Ks. Maatalouskone· pohjoismaisten kotiteollisuuskäräjien järjestelyä
38167: asemat. varten. Liitteet IV,366. s. 1054. - Ks. Koti-
38168: teollisuus.
38169: - n: o 220, L i n d h i n y m.: Määrärahan osoitta-
38170: misesta kurssitoiminnan jatkamiseksi Eriksgårdin - n:o 235, Hamaran ym.: Määrärahan osoitta-
38171: koulutilalla. Liitteet IV,352. s. 1036 ja 1037. - misesta käsityökonsulenttien palkkaamiseksi maan-
38172: Ks. Maatalouskoulut. viljelysseuroihin. Liitteet IV,367. s. 1055. - Ks.
38173: Käsityö.
38174: - n: o 221, T a i n i o n y m.: Määrärahan osoitta-
38175: misesta Lapin läänin vähävaraisten talonpoikien - n: o 236, S a u r a n y m.: Korotetun määrärahan
38176: maa- ja karjataloustuotannon kehittämiseksi. Liit- osoittamisesta puutarhanhoidon edistämiseen. Liit-
38177: teet IV,353. s. 1038. - Ks. Maatalous. teet IV,368. s. 1057. - Ks. Puutarhat.
38178: - n:o 237, Koiviston y m.: Korotetun määrä-
38179: - n:o 222, Sepän ym.: Määrärahan osoittami- rahan osoittamisesta Kuusamon ja Sallan kun-
38180: sesta tuhohyönteisten Etelä-Pohjanmaalla aiheut- tien maanhankintalain toimeenpanosta johtuviin
38181: tamien vahinkojen syiden selvittämiseen. Liitteet tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksiin. Liitteet
38182: IV,354. s. 1039. - Ks. Maatalous. IV,369. s. 1059. - Ks. Maanhankinta.
38183: - n: o 223, S e p ä n y m.: Määrärahan osoittami· - n: o 238, I k o s e n y m. : Määrärahan osoittami-
38184: sesta tuhohyönteisten Etelä-Pohjanmaalla aiheut- sesta asutustarkastajain kanslia-apurahan korot-
38185: tamien vahinkojen korvaamiseksi maanviljelijöille. tamista varten. Liitteet IV,370. s. 1060. - Ks.
38186: Liitteet IV,355. s. 1041. - Ks. Maatalous. Asutustarkastajat.
38187: - n: o 224, A n t i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 239, Tie.kso-Isakssonin ym.: Määrä-
38188: misesta maataloudellisen tutkimus- ja tuholaisten rahan osoittamisesta asutustilojen pistoteiden
38189: torjunta-aseman perustamiseksi Laihian pitäjään. kunnostamiseksi. Liitteet IV,371. s. 1061. - Ks.
38190: Liitteet IV,356. s. 1042. - Ks. Maatalous. Asutus.
38191: - n: o 225, K o r s b ä c k i n y m.: Määrärahan - n:o 240, Ryhdän ym.: Korotetun määrärahan
38192: osoittamisesta kahukärpäsen aiheuttamien vahin- osoittamisesta. asutusteiden kuntoonpano- ja kun-
38193: kojen syiden tutkimiseen. Liitteet IV,357. s. 1043 nossapitokustannuksiin. Liitteet IV,372. s. 1062.
38194: ja 1044. - Ks. Maatalous. - Ks. Asutus.
38195: - n:o 241, Ryhdän ym.: Määrärahan osoitta-
38196: - n: o 226, K o i v i s t o n y m. : Korotetun määrä- misesta avustuksiksi tie- ja kuivatustöiden suo-
38197: rahan osoittamisesta maatalouskerhotoimintaa var-
38198: rittamiseen aikaisemman asutuslainsäädännön mu-
38199: ten. Liitteet IV,358. s. 1045. - Ks. Maatalous- kaan muodostetuilla tiloilla. Liitteet IV,373. s.
38200: kerhotoiminta. 1063. - Ks. Asutus.
38201: - n:o 227, Tauriaisen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 242, R a p i o n y m.: Korotetun määrärahan
38202: tamisesta korotetun raivauspalkkion maksamiseksi osoittamisesta avustuksiksi maaseudun asunto-
38203: syrjäisillä seuduilla. Liitteet IV,359. s. 1046. - olojen parantamiseen. Liitteet IV,374. s. 1064.-
38204: Ks. Raivauspalkkiot. Ks. Asunnot.
38205: - n: o 228, H a 1 i s e n y m.: Korotetun määrärahan ---,- n: o 243, E r k k i 1 ä n y m.: Korotetun määrä-
38206: osoittamisesta kivenraivauspalkkioihin. Liitteet rahan osoittamisesta avustuksiksi maaseudun
38207: IV,360. s. 1047. - Ks. Raivauspalkkiot. asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,375. s.
38208: - n: o 229, Niemisen y m.: Määrärahan osoit- 1065. - Ks. Asunnot.
38209: tamisesta koti- ja ulkomaisten väkirehujen hinto-
38210: - n: o 244, K o i v u s e n y m.: Määrärahan osoit-
38211: jen alentamiseen. Liitteet IV,361. s. 1048. - Ks. tamisesta viemäreiden avaamiseksi Äijänuovan
38212: Rehut. asutusalueella Virroilla. Liitteet IV,376. s. 1066.
38213: - n: o 230, S e p i n y m.: Korotetun määrärahan - Ks. Vesijohdot.
38214: osoittamisesta AIV-rehusäiliöiden rakentamiseen - n:o 245, Ryhdän ym.: Määrärahan osoitta-
38215: pientiloilla. Liitteet IV,362. s. 1049. - Ks. Re- misesta Keskusmetsäseura Tapiolle toimistohuo-
38216: hut. neiston hankkimista varten. Liitteet IV,377. s.
38217: - n: o 231, L a h t e 1a n y m.: Korotetun määrära- 1067. - Ks. Keskusmetsäseura Tapio.
38218: han osoittamisesta poronhoidon edistämistä var- - n: o 246, S a a r e n y m.: Määrärahan osoittami-
38219: ten. Liitteet IV,363. s. 1050. - Ks. Poronhoito. sesta metsätyöväenkysymysten erikoistutkijan vi-
38220: - n: o 232, H a k a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- ran perustamiseksi metsäntutkimuslaitokseen. Liit-
38221: misesta kotiteollisuusjärjestöille palkkojen koro- teet IV,378. s. 1068. - Ks. Metsäntutkimus-
38222: tusta varten. Liitteet IV,364. s. 1051. - Ks. laitos.
38223: Kotiteollisuus. - n:o 247, Seppä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit-
38224: - n: o 233, H a k a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- tamisesta geodeettisen laitoksen kahden nuorem-
38225: misesta kotiteollisuusjärjestöille neuvojahenkilös- man valtiongeodeetin viran muuttamiseksi van-
38226: tön lisäämiseksi. Liitteet IV,365. s. 1053. - Ks. hemman valtiongeodeetin viroiksi. Liitteet.IV,379.
38227: Kotiteollisuus. s. 1069. - Ks. Geodcettinen. laitos.
38228:
38229:
38230: 2 E 41/56
38231: 10 Raha-asia-aloitteet 1955.
38232:
38233: - n: o 248, Ra p i on y m.: Korotetun määrärahan - n: o 262, Hauta 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
38234: osoittamisesta pienviljelijäin maitotaloustuotan- tamisesta Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennus-
38235: non tukemiseksi. Liitteet IV,380. s. 1070. - piirin perustamista varten. Liitteet IV,394. s.
38236: Ks. Maitotalous. 1088. - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
38237: - n:o 249, M. Mattilan ym.: Määrärahan - n :o 263, H ei k uran y m.: Määrärahan osoit-
38238: osoittamisesta pienpuutavaran hankintaa, käyttöä tamisesta Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin
38239: ja markkinointia koskevaa tutkimusta varten. perustamista varten. Liitteet IV,395. s. 1089. -
38240: Liitteet IV,381. s. 1071. - Ks. Puutavara. Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
38241: - n:o 250, M. Leskisen ym.: Määrärahan - n:o 264, Koiviston y m.: Määrärahan osoit-
38242: osoittamisesta pienpuuta raaka-aineena käyttä- tamisesta tie- ja vesirakennushallinnon insinöö-
38243: vien puunjalostusteolliS'lluslaitosten perustamista rien ulkomaisia opintomatkoja varten. Liitteet
38244: varten Pohjois-Savoon. Liitteet IV,382. s. 1073. IV,396. s. 1090. - Ks. Tie- ja vesirakennushal-
38245: - Ks. Puunjalostusteollisuus. linto.
38246: -n:o 251, Sauran ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 265, Haapasalon ym.: Korotetun mää-
38247: sesta tutkimusten toimittamiseksi pienpuutavaran rärahan osoittamisesta helpotuksen myöntämiseen
38248: jalostamista ja sen käytön edistämistä teollisuu- kunnille tiealueiden lunastusta varten. Liitteet
38249: dessa silmällä pitäen. Liitteet IV,383. s. 1074. IV,397. s. 1091. - Ks. Maantiet.
38250: - Ks. Puunjalostusteollisuus. - n:o 266, Niskalan ym.: Korotetun määrä-
38251: rahan osoittamisesta helpotuksen myöntämiseksi
38252: - n: o 252, J u s s i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
38253: kunnille maantiealueiden lunastusta varten. Liit-
38254: misesta ns. ylijäämäkalansaaliin käytön edistämi- teet IV,398. s. 1093. - Ks. Maantiet.
38255: seen. Liitteet IV,384. s. 1076. - Ks. Kalastus.
38256: - n:o 267, Partasen ym.: Korotetun määrära-
38257: - n: o 253, A i t i o n y m.: Määrärahan osoittami- han osoittamisesta helpotuksen myöntämiseksi
38258: ~esta l!B. ylijäämäkalansaaliin käytön edistämi- kunnille maantiealueiden lunastusta varten. Liit-
38259: seen. Liitteet IV,385. s. 1077. - Ks. Kalastus. teet IV,399. s. 1094. - Ks. Maantiet.
38260: - n:o 254, Lahden ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 268, R y t i n g i n y m.: Korotetun määrära-
38261: sesta Työtehoseuralle kotitalouden rationalisoimis- han osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden avusta-
38262: työtä varten. Liitteet IV,386. s. 1078. - Ks. miseksi. Liitteet IV,400. s. 1095. - Ks. Kun-
38263: Kotitalous. nan- ja ky<lätiet.
38264: - n:o 255, M. Mattilan ym.: Määrärahan - n:o 269, Sepin ym.: Määrärahan osoittami-
38265: osoittamisesta Työtehoseuralle maatalouden ra- sesta kunnille ja kyläkunnille kunnan- ja kylä-
38266: kennustutkimuksen suorittamiseksi ja rakenta- teiden kuntoonpanokustannuksiin. Liitteet IV,401.
38267: mista palvelevien tyyppipiirustusten luomista var· s. 1096. - Ks. Kunnan- ja kylätiet.
38268: ten. Liitteet IV,387. s. 1079. - Ks. Rakennus- - n: o 270, Aitio n y m.: Määrärahan osoittami-
38269: toiminta. sestl!- maantielossien hoitajien korvausten korot-
38270: - n: o 256, R a i p a 1 a n y m.: Määrärahan osoit- tamiseen. Liitteet IV,402. s. 1097. - Ks. Lossit.
38271: tamisesta Työtehoseura r.y:lle Rajamäellä sijait- - n:o 271, N. Nurmisen ym.: Määrärahan
38272: sevan koneopetuskeskuksen koulumuotoista kone- osoittamisesta avustuksiksi vientisatamia ylläpitä-
38273: ja työnopetustoimintaa varten. Liitteet IV,388. ville kunnille satamien kehittämistä ja kunnosta-
38274: s, 1080. - Ks. Koneopetus. mista varten. Liitteet IV,403. s. 1098. - Ks.
38275: Satamat.
38276: - n:o 257, La h te 1 a n y m.: Korotetun maara-
38277: rahan osoittamisesta poroaidan rakentamista var- - n: o 272, T e i r i n y m.: Korotetun määrärahan
38278: ten. Liitteet IV,389. s: 1081. - Ks. Poronhoito. osoittamisesta avustuksiksi vientisatamia ylläpitä-
38279: ville kunnille. Liitteet IV,404. s. 1099 ja 1100.
38280: - n:o 258, R o sen b er gin ym.: Määrärahan - Ks. Satamat.
38281: osoittamisesta avustuksiksi vuoden 1954 satova-
38282: hingoista kärsineille Pohjanmaan maanviljeli· - n:o 273, Tainio n y m.: Määrärahan osoitta-
38283: jöille. Liitteet IV,390. s. 1082 ja 1083. - Ks. misesta avustukseksi Kemin kaupungille Ajoksen
38284: Maatalous. syväsataman rakennustyötä varten. Liitteet
38285: IV,405. s. 1101. - Ks. Satamat.
38286: - n:o 259, Sauran ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 274, Lie d e k sen y m.: Määrärahan osoit-
38287: sesta maatalouden katovahinkojen korvaamiseen. tamisesta Praavan sataman kunnostamiseen. Liit-
38288: Liitteet IV,391. s. 1084. - Ks. Maatalous. teet IV,406. s. 1102. - Ks. Satamat.
38289: - n:o 260, Ra p i on y m.: Määrärahan osoittami- - n:o 275, Kleemolan ym.: Määrärahan osoit-
38290: sesta katovahinkojen korvaamiseksi pienviljeli- tamisesta Lohtajan kirkonkylän kalasataman ra·
38291: jöille. Liitteet IV,392. s. 1085. - Ks. Maatalous. kentamiseen. Liitteet IV,407. s. 1103. - Ks. Ka·
38292: lastussatamat.
38293: - n:o 261, Hykkäälän ym.: Määrärahan osoit-
38294: tamisesta henkilökunnan palkkaamiseksi uuden - n: o 276, Hei k u r a n ym.: Määrärahan osoitta-
38295: tielain aiheuttamia valmistelutöitä varten. Liit- misesta Merikarvian satamaan johtavan ns. Hal-
38296: teet IV,393. s. 1086. - Ks. Tie- ja vesirakennus- luskerin väylän syventämiseksi ja ruoppaami·
38297: hallinto. seksi. Liitteet IV,408. s. 1104. - Ks. Satamat.
38298: Raha-asia-aloitteet 1955. 11
38299: - n: o 277, Sävel ä n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 291, Mannilan ym.: Määrärahan osoitta-
38300: misesta Merikarvian satamaan johtavan ns. Hal- misesta kahden työnopettajan viran perustami-
38301: luskerin laivaväylän syventämiseen. Liitteet seksi valtion ammattikoulukodin metalli- ja puu·
38302: IV,409. s. 1105. - Ks. Satamat. työn erikoisoppijaksoille. Liitteet IV,423. s. 1124.
38303: - n: o 278, L a r s o n i n y m.: Määrärahan osoitta- - Ks. Ammattikoulut.
38304: misesta avustukseksi kelirikkoliikenteen ylläpitä- - n: o 292, H y k k ä ä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit·
38305: mistä varten linjalla Turku-saaristo-Maarian· tamisesta taideteollisen oppilaitoksen koneiden ja
38306: hamina. Liitteet IV,410. s. 1106 ja 1107. - Ks. työvälineiden uusimiseen ja täydentämiseen. Liit-
38307: Merenkulku. teet IV,424. s. 1125. - Ks. Taideteollinen oppi-
38308: - n:o 279, Honkalan ym.: Korotetun määrä- laitos.
38309: rahan osoittamisesta ulkomailla tehtävää yleis- - n:o 293, Hetemäen y m.: Määrärahan osoit-
38310: luontoista matkailupropagandaa varten. Liitteet tamisesta kaukokirjoittimen hoitajan toimen pe-
38311: IV,411. s. 1108. - Ks. Matkailu. rustamiseksi merentutkimuslaitokseen. Liitteet
38312: - n:o 280, Honka 1 a n y m.: Määrärahan osoit- IV,425. s. 1126. - Ks. Merentutkimuslaitos.
38313: tamisesta Airisten matkailukeskuksen majoitus- - n: o 294, A i t i o n y m.: Korotetun määrärahan
38314: tilojen lisäämiseksi ja ravintolan laajentamiseksi. osoittamisesta avustuksiksi kunnallisille ja yksi-
38315: Liitteet IV,412. s. 1110. - Ks. Matkailu. tyisille teknillisille, ammatti- ja kauppaoppilai-
38316: - n: o 281, K a j a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta· toksille niiden omia rakennuksia varten. Liitteet
38317: misesta Aulangon matkailuhotellin majoitustilo· IV,426. s. 1127. - Ks. Ammattioppilaitokset.
38318: jen lisäämiseksi ja erinäisten peruskorjaus· ja
38319: muutostöiden suorittamiseksi. Liitteet IV,413. s. - n:o 295, Haapasalon ym.: Korotetun mää-
38320: 1111. - Ks. Matkailu. rärahan osoittamisesta rakennusavustuksiksi kun-
38321: nallisille ja yksityisille teknillisille, ammatti· ja
38322: - n: o 282, K u j a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- kauppaoppilaitoksille niiden omia rakennuksia
38323: misesta Kaakkois-Suomen liikenneolojen kehittä- varten. Liitteet IV,427. s. 1128. - Ks. Ammat-
38324: mistä varten. Liitteet IV,414. s. 1112. - Ks. tioppilaitokset.
38325: Liikenne.
38326: - n: o 296, Å s v iki n y m.: Määrärahan osoitta-
38327: - n:o 283, Sundmanin y m.: Määrärahan osoit- misesta malmiesiintymien tutkimusten jatkami-
38328: tamisesta Kallanin merimajakan rakentamiseen. seksi Etelä-Pohjanmaalla. Liitteet IV,428. s.
38329: Liitteet IV,415. s. 1113 ja 1114. - Ks. Meren· 1129. - Ks. Malminetsintä.
38330: kulku.
38331: - n:o 297, N. Nurmisen ym.: Määrärahan
38332: - n: o 284, \V i c k m a n i n y m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta malmiesiintymien tutkimustyöhön
38333: tamisesta Kallanin merimajakan rakentamiseen. Keski-Pohjanmaalla. Liitteet IV,429. s. 1130.
38334: Liitteet IV,416. s. 1115 ja 1116. - Ks. Meren- - Ks. Malminetsintä.
38335: kulku.
38336: - n:o 298, Mustosen y m.: Määrärahan osoit·
38337: - n: o 285, S a a r en y m.: Määrärahan osoittami- tamisesta Suomen Malmi Oy:n käytettäväksi sy-
38338: sesta fotogrammetrian professorin viran perusta- väkairausten suorittamiseksi 'l'uomivaaran malmi-
38339: miseksi Teknilliseen korkeakouluun. Liitteet alueella Sotkamossa. Liitteet IV,430. s. 1131.
38340: IV,417. s. 1117. - Ks. Teknillinen korkeakoulu. - Ks. Malminetsintä.
38341: - n:o 286, Kulovaaran ym.: Määrärahan - n: o 299, K a j a t s a 1 o n y m.: J.\.Iäärärahan
38342: osoittamisesta teknillisten oppilaitosten rehtorien osoittamisesta sukeltajatutkimuksen suorittami-
38343: palkkauksen korottamiseksi. Liitteet IV,418. s. seksi Helsingistä itään johtavalla saaristoväylällä
38344: 1118. - Ks. Teknilliset oppilaitokset. Mustanhevosen kohdalla. Liitteet IV,431. s. 1132.
38345: - Ks. Merenkulku.
38346: - n:o 287, Meinanderin ym.: Määrärahan
38347: osoittamisesta konepajatekniikan ja koneopin leh- - n:o 300, Lindblomin ym.: Määrärahan
38348: torin viran perustamiseksi Helsingin teknilliseen osoittamisesta ylimääräisen apulaisammattienyli-
38349: kouluun. Liitteet IV,419. s. 1119 ja 1120. - tarkastajan toimen perustamiseksi sosiaaliminis·
38350: Ks. Teknilliset oppilaitokset. teriöön paineastiain tarkastuksen johtoa varten.
38351: - n: o 288, R a u n i o n y m.: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,432. s. 1133. - Ks. Ammattientar-
38352: misesta valtion keskusammattikoulujen eräiden kastajat.
38353: ylimääräisten virkojen ja toimien muuttamiseksi - n:o 301, Å s v i k i n y m.: Määrärahan osoitta-
38354: peruspalkkaisiksi. Liitteet IV,420. s. 1121. - Ks. misesta lmntouttamislaitoksen rakentamiseksi
38355: Ammattikoulut. Vaasaan. Liitteet IV,433. s. 1134. - Ks. Lapsi-
38356: - n:o 289, Raunion ym.: Määrärahan osoitta· halvaus.
38357: misesta kahden yliopettajan viran perustamiseksi - n:o 302, Kajatsalon ym.: Määrärahan
38358: Hämeenlinnaan tulevaan ammattikoulujen opetta- osoittamisesta avustukseksi Keuhkoinvalidien
38359: jainvalmistuslaitokseen. Liitteet IV,421. s. 1122. Kuntouttamissäätiölle. Liitteet IV,434. s. 1135.
38360: - Ks. Ammattikoulut. - Ks. Tuberkuloosi.
38361: - n:o 290, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami· - n:o 303, Malkamäen ym.: Määrärahan osoit-
38362: sesta konemestarin ylimääräisen viran perusta- tamisesta Tuberkuloosiliitto r.y:lle käytettäväksi
38363: miseksi Keski-Suomen keskusammattikouluun. Liit- tuberkuloositoipilaiden jälkihuoltoon. Liitteet
38364: teet IV,422. s. 1123. - Ks. Ammattikoulut. IV,435. s. 1137. - Ks. Tuberkuloosi.
38365: 12 Raha-asia-aloitteet 1955.
38366:
38367:
38368: - n:o 304, Brander-Wallinin ym.: Korote- - n:o 318, Lindqvistin ym.: Määrärahan
38369: tun määrärahan osoittamisesta kunnallisten ja osoittamisesta vuoden 1918 kansalaissodassa pu-
38370: yksityisten vajaamielislaitosten avustamiseen. naisella puolella vahinkoja kärsineiden korvauk-
38371: Liitteet IV,436. s. 1139. - Ks. Vajaamieliset. sen järjestämiseksi. Liitteet IV,450. s. 1155. -
38372: Ks. Korvaus.
38373: - n:o 305, Sarja 1 a n: Korotetun määrärahan
38374: osoittamisesta Suomen Kirkon Sisälähetysseuran - n:o 319, E. Nurmisen ym.: M-äärärahan
38375: Vaalijalan vastaanotto- ja keskuslaitoksen raken- osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi varatto-
38376: nustöitä varten. Liitteet IV,437. s. 1140. - Ks. mien perheenäitien ja lasten lomatoimintaa har-
38377: Vajaamieliset. joittaville naisjärjestöille. Liitteet IV,451. s.
38378: 1156. - Ks. Loma.
38379: - n: o 306, F 1i n c k i n y m.: Määrärahan osoitta-
38380: misesta a=attioppilaskotien perustamiakuluja - n:o 320, Torven y m.: Määrärahan osoittami-
38381: varten. Liitteet IV,438. s. 1142. - Ks. A=at- sesta avustuksiksi kunnille maksuttomien loma-
38382: tioppilaskodit. matkojen järjestämiseksi vähävaraisilla äideille.
38383: Liitteet IV,452. s. 1157. - Ks. Loma.
38384: - n: o 307, F 1i n c k i n y m.: Määrärahan osoitta-
38385: misesta ammattioppilaskotien avustamiseksi. Liit- - n: o 321, P a a s i v u o r e n y m.: Määrärahan
38386: teet IV,439. s. 1143. - Ks. A=attioppilaskodit. osoittamisesta perheenäitien lomamatkojen kor-
38387: vaamiseksi Liitteet IV,453. s. 1158. - Ks.
38388: - n:o 308, Salmela-Järvisen ym.: Korote- Loma.
38389: tun määrärahan osoittamisesta lastenkotien ra-
38390: kennuskustannusten avustamiseen. Liitteet IV,440. - n:o 322, Heinosen ym.: Määrärahan osoit-
38391: s. 1144. - Ks. Lapset. tamisesta tuberkuloottisten perheiden äitien kesä-
38392: virkistyksen järjestämiseen. Liitteet IV,454. s.
38393: - n:o 309, Torven y m.: Määrärahan osoittami- 1159. - Ks. Loma.
38394: sesta lastensaimien avustamiseen. Liitteet IV,441.
38395: s. 1145. - Ks. Lapset. - n: o 323, H i i 1 e 1 ä n y m.: Korotetun määrä-
38396: rahan osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämi-
38397: - n:o 310, Leinosen ym.: Määrärahan osoit- seksi vähävaraisilla äideille. Liitteet IV,455. s.
38398: tamisesta Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen 1160. - Ks. Loma.
38399: r.y:n suorittaman perhesijoitustoiminnan tukemi-
38400: seen. Liitteet IV,442. s. 1146. - Ks. Lapset. - n: o 324, T a i n i o n y m.: Määrärahan osoitta-
38401: misesta kunnallisten rakennusten jälleenrakennus-
38402: - n: o 311, B r a n d e r - W a 11 i n i n y m.: Määrä- kustannusten korvaamiseen hävitetyn alueen kun-
38403: rahan osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämi- nille. Liitteet IV,456. s. 1161. - Ks. _Rakennus-
38404: seksi alle kouluiän oleville lapsille. Liitteet toiminta.
38405: IV,443. s. 1147. - Ks. Lapset.
38406: - n:o 325, Salmisen ym.: Määrärahan osoit-
38407: - n: o 312, T o r v en y m.: Määrärahan osoitta- tamisesta Keimolan radiovastaanottoaseman ym-
38408: misesta kesävirkistyksen järjestämiseksi alle kou- päristöalueen sähköistämiskustannuksiin. Liitteet
38409: luiän oleville lapsille. Liitteet IV,444. s. 1148. IV,457. s. 1162. - Ks. Sähkö.
38410: - Ks. Lapset.
38411: - n:o 326, Haapasalon ym.: Korotetun mää-
38412: - n:o 313, Hiilelän ym.: Määrärahan osoitta- rärahan osoittamisesta maaseudun sähköistämi-
38413: misesta kuntien väkijuomayhtiön vuosivoiton yli- seen. Liitteet IV,458. s. 1164. - Ks. Sähkö.
38414: jii.ämästä saamien osuuksien käytöstä annettujen
38415: selontekojen tarkastustyötä suorittavien toimen- - n:o 327, Kulovaaran ym.: Korotetun mää-
38416: haltijain palkkauksen korottamista varten. Liit- rärahan osoittamisesta maaseudun sähköistäiDisen
38417: teet IV,445. s. 1149. - Ks. Virkamiehet. tukemiseen. Liitteet IV,459. s. 1165. - Ks.
38418: Sähkö.
38419: - n:o 314, Hiltusen y m.: Määrärahan osoit- - n: o 328, P a 1 o v e d e n y m.: Korotetun määrä-
38420: tamisesta alkoholipoliklinikkatoiminnan ylläpitä- rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen
38421: mistä varten. Liitteet IV,446. s. 1151. - Ks. tukemiseksi. Liitteet IV,460. s. 1166. - Ks.
38422: Alkoholipoliklinikka. Sähkö.
38423: - n:o 315, Stenberg i n y m.: Määrärahan osoit- - n: o 329, R y t i n g i n y m.: Korotetun määrära-
38424: tamisesta siviiliorpojen ja -leskien elatuksen tur- han osoittamisesta maaseudun sähköistäiDisen tu-
38425: vaamiseen. Liitteet IV,447. s. 1152. - Ks. kemiseksi. Liitteet IV,461. s. 1167. - Ks.
38426: Orvot. Sähkö.
38427: - n:o 316, He 1 ja k sen y m.: Korotetun määrä- - n:o 330, Wickmanin ym.: Korotetun määrä-
38428: rahan osoittamisesta avustuksiksi raittiustyötä rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen
38429: suorittaville järjestöille. Liitteet IV,448. s. 1153. tukemiseen. Liitteet IV,462. s. 1168 ja 1169. -
38430: - Ks. Raittiustyö. Ks. Sähkö.
38431: - n:o 317, Myllymäen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 331, Partasen ym.: Määrärahan osoit-
38432: tamisesta korvausten maksamiseen kansalaissodan tamisesta lisii.tyn valtionavustuksen suorittami-
38433: punaisilla invalideille. Liitteet IV,449. s. 1154. seksi eräille sähköyhtymille. Liitteet IV,463, s.
38434: - Ks. Invaliidit. 1170. - Ks. Sähkö.
38435: Raha-asia-aloitteet 1955. 13
38436:
38437: - n: o 332, M y 11 y m ä e n y m.: Määrärahan osoit-
38438: tamisesta avustuksiksi pienviljelijöille sekä maa- - n:o 346, Te n h i ä 1ä n y m.: Määrärahan osoit-
38439: seudun omakotien ja pienasuntojen omistajille tamisesta puolustuslaitoksen Lahden autokorjaa-
38440: heidän talouksiensa sähköistäruisestä aiheutuvien mon toimisto- ja ruokalarakennuksen rakentami-
38441: kustannusten suorittamista varten. Liitteet IV,464. seksi ja korjaamorakennuksen kunnostamiseksi.
38442: s. 1171. - Ks. Sähkö. Liitteet IV,478. s. 1190. - Ks. Puolustuslaitos.
38443: - n: o 333, M u r r on y m.: Määrärahan osoittami- - n:o 347, R ö n k ö n y m.: Määrärahan osoittami-
38444: sesta. työttömyyden torjunnasta kunnille johtu- sesta maatilan hankkimiseksi Ylä-Savon pienvil-
38445: vien kustannuksien korvaamiseksi. Liitteet IV,465. jelijäkoululle. Liitteet IV,479. s. 1191. - Ks.
38446: s. 1172. - Ks. Työttömyys. Pienviljelyskoulut.
38447: n: o 334, L u u k a n y m.: Määrärahan osoittami- - n:o 348, Hallbergin ym.: Määrärahan osoit-
38448: sesta. puolukan viennin tukemiseen. Liitteet tamisesta Parikkalan--Qnkamon ratasuunnan ko-
38449: IV,466. s. 1173. - Ks. Marjat. neellista tutkimusta varten. Liitteet IV,480. s.
38450: - n: o 335, L i n d b 1 o m i n y m.: Määrärahan 1192. - Ks. Rautatiet.
38451: osoittamisesta valtion alueellista ammatinvalin-
38452: nanohjausasemaa varten. Liitteet IV,467. s. 1175. - n:o 349, J. Wirtasen ym.: Määrärahan osoit-
38453: tamisesta Tampereelta Ikaalisten kauppalan
38454: - Ks. Ammatinvalinta.
38455: kautta Seinäjoelle rakennettavan rautatielinjan
38456: - n:o 336, Rank i 1 a n y m.: Määrärahan osoit- koneellista maastotutkimusta varten. Liitteet
38457: tamisesta jääkärieläkkeiden järjestelyä varten. IV,481. s. 1193. - Ks. Rautatiet.
38458: Liitteet IV,468. s. 1176. - Ks. Eläkkeet.
38459: - n:o 350, M. Mattilan ym.: Määrärahan
38460: - n:o 337, Luukan: Korotetun määrärahan osoittamisesta Huopalahden--Qjakkalan rautatien
38461: osoittamisesta koron maksamiseksi korvauspidä- rakentamiseen. Liitteet IV,482. s. 1194. - Ks.
38462: tysten selvittelyssä. Liitteet IV,469. s. 1177. - Rautatiet.
38463: Ks. Korvauspidätykset. - n: o 351, K ui t t i sen y m.: Määrärahan osoit-
38464: - n: o 338, K y t ä n y m.: Määrärahan osoittami- tamisesta Lappeenrannan-Haminan-Kotkan oi-
38465: sesta. eräiden ylimääräisten toimien perustami- koradan rakentamiseen. Liitteet IV,483. s. 1195.
38466: seksi valtionrautateille. Liitteet IV,470. s. 1178. - Ks. Rautatiet.
38467: - Ks. Rautatiet. - n: o 352, Ra p i o n y m.: Määrärahan osoittami-
38468: - n: o 339, H a k a. 1 a. n y m.: Määrärahan osoitta- sesta Tampereen-Seinäjoen rautatien Tampereen
38469: misesta. valtionrautateiden ljunanlähettäjinä toi- puoleisen teollisuusratajakson rakentamiseksi.
38470: miville virkamiehille maksettavan yörahan korot- Liitteet IV,484. s. 1196. - Ks. Rautatiet.
38471: tamiseksi. Liitteet IV,471. s. 1180. - Ks. Rau-
38472: - n:o 353, Myllymäen ym.: Määrärahan osoit-
38473: tatiet. tamisesta rautatien rakentamiseksi Jyväskylästä
38474: - n:o 340, Suonpään ym.: Määrärahan osoit- Jämsänkoskelle. Liitteet IV,485. s. 1197. - Ks.
38475: tamisesta pukuavustuksiksi valtionrautateiden va- Rautatiet.
38476: rikkojen ja veturitallien henkilökunnalle ym. vas-
38477: taaville toimenhaltijoille. Liitteet IV,472. s. 1181. - n: o 354, K o i v u s e n y m.: Korotetun määrära-
38478: - Ks. Rautatiet. han osoittamisesta Suolahden-Haapajärven ra-
38479: dan Saarijärven-Pihtiputaan rataosaa varten.
38480: - n:o 341, Järven ym.: Määrärahan osoittami- Liitteet IV,486. s. 1198. - Ks. Rautatiet.
38481: sesta. eräiden peruapaikkaisten virkojen ja toi-
38482: mien sekä ylimääräisten toimien perustamiseksi - n: o 355, N i i r a s e n y m.: Korotetun määrära-
38483: posti- ja lennätinlaitokseen. Liitteet IV,473. s. han osoittamisesta Joensuun-Koveron rautatien
38484: 1182. - Ks. Postilaitos. rakentamiseen. Liitteet IV,487. s. 1199. - Ks.
38485: Rautatiet.
38486: - n: o 342, I n n a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
38487: misesta lennätin- ja puhelinpiirien ylimääräisten - n: o 356, R y t i n g i n y m.: Korotetun määrära-
38488: piirikonttorinhoitajan tointen perustamista var- han osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Otan-
38489: ten posti- ja lennätinhallituksen linjahallintoon. mäen malmialueelta Oulun-Vaalan rautatielle.
38490: Liitteet IV,474. s. 1185. - Ks. Postilaitos. Liitteet IV,488. s. 1200. - Ks. Rautatiet.
38491: - n:o 343, J. Wirtasen ym.: Määrärahan
38492: osoittamisesta postilaitoksen liikennetehtäviä hoi- - n:o 357, Tauriaisen ym.: Korotetun mää-
38493: rärahan osoittamisesta Kontiomäen-Taivalkosken
38494: tavien ylimääräisten kirjurin- ja postiapulaisten rautatien rakentamiseksi. Liitteet IV,489. s. 1201.
38495: tointen järjestelyä varten. Liitteet IV,475. s.
38496: - Ks. Rautatiet.
38497: 1187. - Ks. Postilaitos.
38498: - n:o 344, Brander-Wallinin ym.: Määrä- - n:o 358, R. Virtasen ym.: Määrärahan osoit-
38499: rahan osoittamisesta maalaiskirjeenkantolinjojen tamisesta toisen raideparin rakentamiseksi Hel-
38500: perustamiseen. Liitteet IV,476. s. 1188. - Ks. singin ja Luoman väliselle rataosalle. Liitteet
38501: Postilaitos. IV,490. s. 1202. - Ks. Rautatiet.
38502: - n:o 345, Tenhiälän ym.: Määrärahan osoit- - n:o 359, Koivusen ym.: Määrärahan osoit-
38503: tamisesta puolustuslaitoksen teollisuuslaitosten tamisesta Jyväskylän-Suolahden rautatien uusi-
38504: koneiden ja laitteiden hankkimiseen ja uusimis- ruistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,491. s. 1203.
38505: töihin. Liitteet IV,477. s. 1189. - Ks. Puolus- - Ks. Rautatiet.
38506: tuslaitos.
38507: 14 Raha-asia-aloitteet 1955.
38508:
38509:
38510: - n: o 360, Raunion y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 375, Koivusen y m.: Määrärahan osoit·
38511: misesta eräiden vuonna 1956 tilattavien veturien tamisesta ylikäytäväsillan rakentamiseksi Lieves-
38512: osamaksujen suorittamiseen. Liitteet IV,492. s. tuoreen asemalle. Liitteet IV,507. s. 1222. - Ks.
38513: 1204. - Ks. Rautatiet. Rautatiet.
38514: - n:o 361, Tuulen ym.: Korotetun määrärahan - n:o 376, Ahosen y m.: Määrärahan osoittami·
38515: osoittamisesta veturitallien rakentamiseen ja laa- sesta ylikäytäväsillan rakentamiseksi Lievestuo·
38516: jentamiseen. Liitteet IV,493. s. 1205. - Ks. reen asemalle. Liitteet IV,508. s. 1223. - Ks.
38517: Rautatiet. Rautatiet.
38518: - n: o 362, R o i ne en y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 377, Lepistön ym.: Määrärahan osoitta-
38519: misesta Turun sataman ratapihan laajennustöiden misesta rautatien alikäytävän rakentamiseen Kan-
38520: aloittamiseksi. Liitteet IV,494. s. 1206. - Ks. nuksen asemalla. Liitteet IV,509. s. 1224. - Ks.
38521: Satamaradat. Rautatiet.
38522: - n: o 363, K o k k o 1 a n y m. : Määrärahan osoit- - n:o 378, N. Nurmisen ym.: Määrärahan
38523: tamisesta Kotkan veturitallin laajentamista var- osoittamisesta maantiesillan rakentamiseksi Kok-
38524: ten. Liitteet IV,495. s. 1207. - Ks. Rautatiet. kolan rautatieaseman ratapihan eteläpäähän. Liit·
38525: teet IV,510. s. 1225. - Ks. Rautatiet.
38526: - n:o 364, Kokkolan ym.: Määrärahan osoit-
38527: tamisesta asuinrakennuksen rakentamiseksi Kot- - n:o 379, Kokkolan ym.: Korotetun määrä-
38528: kan rautatieläisille. Liitteet IV,496. s. 1208. - rahan osoittamisesta posti- ja lennätinlaitokselle
38529: Ks. Asunnot. toimitalojen ja henkilökunnan astmtojen raken·
38530: tamista varten. Liitteet IV,511. s. 1226. - Ks.
38531: - n:o 365, Tuulen ym.: Määrärahan osoittami· P ostilaitos.
38532: sesta Kouvolan asemarakennuksen rakentamiseen.
38533: Liitteet IV,497. s. 1209. - Ks. Rautatiet. - n: o 380, L i n d q v i s t i n y m.: M"åärärahan
38534: osoittamisesta postitalon rakentamiseksi Lahden
38535: - n: o 366, L u u k a n y m.: Määrärahan osoitta- kaupunkiin. Liitteet IV,512. s. 1227. - Ks.
38536: misesta Toijalan rautatieaseman uudelleen raken- Postilaitos.
38537: tamiseen. Liitteet IV,498. s. 1210. - Ks. Rauta- - n: o 381, Järven y m.: Määrärahan osoittami-
38538: tiet. sesta Oulun postitalon rakentamista varten. Liit-
38539: - n:o 367, Teirin ym.: Määrärahan osoittami- teet IV,513. s. 1228. - Ks. Postilaitos.
38540: sesta valtionrautateiden tavararatapihan rakenta-
38541: miseksi Pietarsaareen. Liitteet IV,499. s. 1211 - n:o 382, Järven: Määrärahan osoittamisesta
38542: ja 1212. - Ks. Rautatiet. Kuhmon postitalon rakennustöiden aloittamista
38543: varten. Liitteet IV,514. s. 1229. - Ks. Posti-
38544: - n:o 368, Suonpään ym.: Määrärahan osoit- laitos.
38545: tamisesta ali- ja ylikulkusiltojen rakentamiseksi
38546: rautateiden ja maanteiden tasoristeyksiin. Liit- - n: o 383, J ä r v e n: Määrärahan osoittamisesta
38547: teet IV,500. s. 1213. - Ks. Rautatiet. postitalon rakentamiseksi Suomussalmen kirkon-
38548: kylään. Liitteet IV,515. s. 1230. - Ks. Posti-
38549: - n:o 369, Högströmin ym.: Määrärahan laitos.
38550: osoittamisesta alikäytävätunnelin rakentamiseksi
38551: - n:o 384, Kokkolan ym.: Korotetun määrä-
38552: valtionrautateitten rata-alueelle Hangon kaupun- rahan osoittamisesta autojen hankkimiseksi posti-
38553: gissa. Liitteet IV,501. s. 1214 ja 1215. - Ks. ja lennätinlaitokselle. Liitteet IV,516. s. 1231.
38554: Rautatiet.
38555: - Ks. Postilaitos.
38556: - n:o 370, Sundmanin ym.: Määrärahan osoit-
38557: tamisesta liikennetunnelin rakentamiseksi Hangon - n: o 385, Ranta m a a n y m.: Korotetun maa-
38558: rärahan osoittamisesta puhelin- ja lennätinverkon
38559: kaupunkiin. Liitteet IV,502. s. 1216 ja 1217. -
38560: Ks. Hanko. laajentamiseen ja parantamiseen. Liitteet IV,517.
38561: s. 1232. - Ks. Puhelin. ·
38562: - n:o 371, Roine en y m.: Määrärahan osoittami- - n: o 386, Partasen y m.: Korotetun maara-
38563: sesta rautatieylikäytäväsillan rakentamiseksi Hel- rahan osoittamisesta uusien puhelintoimipaikkojen
38564: singin-Porin valtatielle Loimaan kauppalassa. perustamista varten. Liitteet IV,518. s. 1234.
38565: Liitteet IV,503. s. 1218. - Ks. Rautatiet. - Ks. Puhelin.
38566: - n:o 372, Mohellin ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 387, S i n k k o sen y m.: Korotetun määrä-
38567: misesta Riihimäen ratapihan Patastenmäen yli- rahan osoittamisesta uusien puhelintoimipaikkojen
38568: käytäväsillan rakennustöitä varten. Liitteet perustamista varten maaseudulle. Liitteet IV,519.
38569: IV,504. s. 1219. - Ks. Rautatiet. s. 1235. - Ks. Puhelin.
38570: - n:o 373, Kuittisen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 388, He 1 j a k sen y m.: Määrärahan osoit-
38571: tamisesta Suhosen rautatieylikäytäväsillan raken- tamisesta puhelinolojen parantamiseksi Leppä-
38572: tamiseen Imatran kauppalassa. Liitteet IV,505. virran kunnassa. Liitteet IV,520. s. 1236. - Ks.
38573: s. 1220. - Ks. Rautatiet. Puhelin.
38574: - n:o 374, Myllymäen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 389, R ö n k ö n y m.: Määrärahan osoittami-
38575: tamisesta Epilän rautatiealikäytävän rakentami- sesta puhelinpaikkojen ja ·asemien perustami·
38576: seksi ja Tampereen-Vaasan maantien oikaisemi- seksi eräisiin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan
38577: seksi. Liitteet IV,506. s. 1221. - Ks. Rautatiet. kuntiin. Liitteet IV,521. s. 1237. - Ks. Puhelin.
38578: Raha-asia-aloitteet 1955. 15
38579: - n:o 390, Mannisen y m.: M'åärärahan osoit- - n:o 404, Kaj alan ym.: Määrärahan osoitta-
38580: tamisesta uittokanavan rakentamiseksi Varkauden misesta avustuslainaksi Musiikkiopiston omakoti-
38581: kauppalassa laivakanavan viereen. Liitteet säätiölle Lahden kouserttitalon rakennustyöstä ai-
38582: IV,522. s. 1238. - Ks. Lauttaus. heutuneiden lyhytaikaisten velkojen maksamiseen.
38583: - n:o 391, Forsbergin ym.: Korotetun mää- Liitteet IV,536. s. 1254. - Ks. Konserttitalot.
38584: rärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yksityi- - n:o 405, Koiviston ym.: Määrärahan osoit-
38585: sille oppilaitoksille. Liitteet IV,523. s. 1239 ja tamisesta !ainoiksi Lapin läänin omavaraistu-
38586: 1240. - Ks. Oppikoulut. mista edistäviin tarkoituksiin. Liitteet IV,537.
38587: s. 1255. - Ks. Maatalous.
38588: - n: o 392, R. V i r t a s e n y m.: Korotetun määrä-
38589: rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yksityisille - n:o 406, Ryhdän ym.: Määrärahan osoittami-
38590: oppikouluille. Liitteet IV,524. s. 1241. - Ks. sesta avustuslainoiksi tie- ja kuivatustöiden suo-
38591: Oppikoulut. rittamiseen aikaise=an asutuslainsäädännön mu-
38592: kaan muodostetuilla tiloilla. Liitteet IV,538. s.
38593: - n: o 393, A h o s e n y m.: Korotetun määrärahan 1256. - Ks. Asutus.
38594: osoittamisesta avustuslainoiksi yksityisoppikoulu-
38595: jen omistajille koulutalojen rakennuskustannuk- - n:o 407, Kiviahon y m.: Korotetun määrä-
38596: siin. Liitteet IV,525. s. 1242. - Ks. Oppikoulut. rahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun asunto-
38597: olojen parantamiseen. Liitteet IV,539. s. 1257.
38598: - n:o 394, M. Mattilan ym.: Määrärahan - Ks. Asunnot.•
38599: osoittamisesta lainan myöntämiseksi Nurmijär-
38600: ven yhteiskoululle. Liitteet IV,526. s. 1243. - - n:o 408, Rytingin ym.: Korotetun määrä-
38601: Ks. Oppikoulut. rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi maaseudun
38602: asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,540. s.
38603: - n: o 395, A h o s en y m_: Määrärahan osoittami- 1258. - Ks. Asunnot.
38604: sesta avustuslainaksi Vaajakosken yhteiskoulun
38605: kannatusyhdistykselle koulurakennuksen rakennus- - n:o 409, Raipalan ym.: Korotetun määrä-
38606: kustannuksiin. Liitteet IV,527. s. 1244. - Ks. rahan osoittamisesta !ainoiksi maanparannustöitä
38607: Oppikoulut. varten. Liitteet IV,541. s. 1259. - Ks. Maan-
38608: - n:o 396, E. Nurmisen ym.: Korotetun mää- parannus.
38609: rärahan osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi - n:o 410, Hultin ym.: Määrärahan osoittami-
38610: Helsingin kotitalousopettajaopistolle kouluraken- sesta !ainoiksi maaseudun vähävaraisilla talouk-
38611: nuksen rakentamiseksi. Liitteet IV,528. s. 1245. sieusa sähköistämiseen. Liitteet IV,542. s. 1260.
38612: - Ks. Kotitalous. - Ks. Sähkö.
38613: - n: o 397, H a m a r a n y m.: Määrärahan osoit- - n: o 411, M y II y m ä en y m.: Määrärahan osoit-
38614: tamisesta rakennuslainaksi Helsingin Käsityön- tamisesta !ainoiksi pienviljelijöille sekä maaseu-
38615: opettajaopistolle. Liitteet IV,529. s. 1246. - Ks. dun omakotien ja pienasuntojen omistajille hei-
38616: Käsityö. dän talouksiensa sähköistämisestä aiheutuvien
38617: - n: o 398, M o h e II i n y m.: Määrärahan osoitta- kustannusten suorittamista varten. Liitteet
38618: misesta halpakorkoiseksi kuoletuslainaksi Helsin- IV,543. s. 1261. - Ks. Sähkö.
38619: gin kristillisen kansanopiston kannatusyhdistyk-
38620: selle. Liitteet IV,530. s. 1247. - Ks. Kansan- - n: o 412, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoittami-
38621: opistot. sesta sähköistämislainoiksi pienviljelijöille ja
38622: muille heihin verrattaville. Liitteet IV,544. s.
38623: - n:o 399, Pakkasen ym.: Määrärahan osoit- 1262. - Ks. Sähkö.
38624: tamisesta rakennuslainaksi Jämsän kansanopis-
38625: tolle. Liitteet IV,531. s. 1248. - Ks. Kansan- - n: o 413, R y h d ä n y m.: Määrärahan osoitta-
38626: opistot. misesta halpakorkoisiksi sähköistämislainoiksi syr-
38627: jäseutujen pienviljelijöille. Liitteet IV,545. s.
38628: - n:o 400, Forsbergin ym.: Määrärahan osoit-
38629: 1263. - Ks. Sähkö.
38630: tamisesta rakennusavnstuslainaksi Fria kristliga
38631: folkhögskolan nimiselle kansanopistolle. Liitteet - n:o 414, Ikosen y m.: Määrärahan osoittami-
38632: IV,532. s. 1249 ja 1250. - Ks. Kansanopistot. sesta sähköistämislainoiksi vähävaraisille pienti-
38633: - n:o 401, Lindblomin ym.: Määrärahan lallisille ja muille heihin verrattaville. Liitteet
38634: osoittamisesta lainaksi Pohjola-opiston rakenta- IV,546. s. 1264. - Ks. Sähkö.
38635: miseen. Liitteet IV,533. s. 1251. - Ks. Kan- - n:o 415, Rytingin ym.: Määrärahan osoit-
38636: sanopistot. tamisesta sähköistämislainoiksi pienviljelijöil!e.
38637: - n: o 402, S ä v e 1 ä n y m.: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,547. s. 1265. - Ks. Sähkö.
38638: misesta lainaksi Käsiteolliauuden edistämissää-
38639: tiölle aloittelevien koti- >ja käsiteollisuusyrittäjien n: o 416, L a h t e 1 a n y m.: Korotetun määrära-
38640: konehankintojen hoitamista varten. Liitteet han osoittamisesta !ainoiksi vesi- ja viemärijohto-
38641: IV,534. s. 1252. - Ks. Kotiteollisuus. laitteiden rakentamiseen maaseudulle. Liitteet
38642: IV,548. s. 1266. - Ks. Vesijohdot.
38643: - n: o 403, H a k a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
38644: misesta avustuslainaksi Helsingin yliopiston yli- - n:o 417, Pesosen ym.: Korotetun maarara-
38645: oppilaskunnalle kirjastotalon lyhytaikaisten ra- han osoittamisesta !ainoiksi vesi- ja viemärijohto-
38646: kennuslainojen vakauttamista varten. Liitteet laitteiden rakentamiseen maaseudulle. Liitteet
38647: IV,535. s. 1253. ~ Ks. Kirjastot_ IV,549. s. 1267. - Ks. Vesijohdot.
38648: 16 Raha-asia-aloitteet 1955.
38649:
38650:
38651: - n:o 418, Väänäsen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 432, V. Virtasen ym.: Määrärahan osoit-
38652: tamisesta !ainoiksi vesijohto- ja viemärilaitteiden tamisesta lainaksi Lomaliitto r.y:lle Lepolammin
38653: rakentamiseksi maaseudulle. Liitteet IV,550. s. lomakodin laajentamisesta aiheutuneiden lyhytai-
38654: 1268. - Ks. Vesijohdot. kaisten lainojen maksamiseen. Liitteet IV,564. s.
38655: 1285. - Ks. Loma.
38656: - n: o 419, R o s e n b e r g i n y m.: Korotetun mää-
38657: rärahan osoittamisesta !ainoiksi kalatalouden - n:o 433, Haka 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
38658: edistämiseksi. Liitteet IV,551. s. 1269 ja 1270. misesta avustuslainaksi Invaliidisäätiön ammatti-
38659: ---'- Ks. Kalatalous. koulun työpaja- ja luokkahuonerakennuksen ra-
38660: - n:o 420, Korsbäckin ym.: Määrärahan kentamista varten. Liitteet IV,565. s. 1286. -
38661: osoittamisesta avustuslainaksi vuoden 1955 sato- Ks. Ammattikoulut.
38662: vahingoista kärsineille maanviljelijöille. Liitteet
38663: IV,552. s. 1271 ja 1272. - Ks. Maatalous. - n: o 434, T o r v e n y m.: Määrärahan osoittami-
38664: sesta avustuslainaksi Invaliidisäätiölle ortopedi-
38665: - n:o 421, Seppä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit- sen sairaalan rakentamiseksi Ouluun. Liitteet
38666: tamisesta lainaksi Hämeenlinnan meijerikoululle. IV,566. s. 1288. - Ks. Sairaalat.
38667: Liitteet IV,553. s. 1273. - Ks. Meijerikoulut.
38668: - n:o 435, Paasivuoren ym.: Määrärahan
38669: - n:o 422, Hautalan ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta lainaksi allergiaaairaalan rakenta-
38670: tamisesta avustuslainaksi Kalajokilaakson maa- mista varten. Liitteet IV,567. s. 1291. - Ks.
38671: talouskoululle. Liitteet IV,554. s. 1274. - Ks. Sairaalat.
38672: Maatalouskoulut.
38673: - n: o 423, K y t ä n y m.: Määrärahan osoittami- - n: o 436, V ä y r y s e n y m.: Määrärahan osoitta-
38674: sesta lainaksi Paimion kerhoneuvojaopistolle sen misesta lainaksi Suomen Siviili- ja Asevelvolli-
38675: säästöpankkien kiinnityslainain maksamiseksi. suusinvaliidien Liitto r.y:lle Westendin Inva-
38676: Liitteet IV,555. s. 1275. - Ks. Maatalousker- liidien Ammattioppilaitoksen asuntola- ja oppisa-
38677: hotoiminta. lirakennuksen rakentamiseen. Liitteet IV,568. s.
38678: 1292. - Ks. Ammattioppilaitokset.
38679: - n: o 424, B r a n d e r -Wallin i n y m.: Määrä-
38680: rahan osoittamisesta !ainoiksi heikossa taloudel- - n:o 437, Larsonin ym.: Määrärahan osoitta-
38681: lisessa asemassa oleville kunnille kunnalliskotien misesta lainaksi Iniön kunnalle kelirikkoaluksen
38682: rakentamista ja korjaamista varten. Liitteet rakentamista varten. Liitteet IV,569. s. 1293 ja
38683: IV,556. s. 1276. - Ks. Kunnalliskodit. 1294. - Ks. Merenkulku.
38684:
38685: - n:o 425, Ryhdän ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 438, L a r s o n i n y m.: Määrärahan osoit-
38686: sesta !ainoiksi Kuusamon isojakoalueen viljeli- tamisesta lainaksi kelirikkoaluksen rakentamiseksi
38687: jöille isojaossa määrättyjen metsätilien suoritta- linjalle Turku--saaristo--Maarianhamina. Liitteet
38688: mista varten. Liitteet IV,557. s. 1277. - Ks. IV,570. s. 1295 ja 1296. - Ks. Merenkulku.
38689: Isoje.ko.
38690: - n:o 439, Miettisen ym.: Määrärahan osoit-
38691: - n:o 426, Leinosen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta lainaksi Helsingin kaupungille sen lii-
38692: tamisesta !ainoiksi maataloustraktorien omista- kenneratkaisujen rahoitusta varten. Liitteet
38693: jille metsätöissä tarvittavien lisälaitteiden han- IV,571. s. 1297. - Ks. Liikenne.
38694: kintaan ja niiden käytön opastamiseen. Liitteet
38695: IV,558. s. 1279. - Ks. Maatalouskoneet. - n:o 440, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit-
38696: tamisesta lainaksi Rovaniemen kauppalalle ase-
38697: - n: o 427, S o i n i sen y m.: Määrärahojen osoit- makaavapakkolunastuksia varten. Liitteet IV,572.
38698: tamisesta posti- ja lennätinlaitoksen sähköpajan s. 1298. - Ks. Pakkolunastus.
38699: henkilökunnalle annettavia omakotilainoja varten.
38700: Liitteet IV,559. s. 1280. - Ks. Asunnot. - n:o 441, En teen ym.: Määrärahan osoitta-
38701: misesta !ainoiksi kunnille niiden talouden paran-
38702: - n:o 428, K ui t t i sen y m.: Määrärahan osoit- tamiseksi. Liitteet IV,573. s. 1300. - Ks. Kun-
38703: tamisesta !ainoiksi posti- ja lennätinlaitoksen nat.
38704: henkilökunnalle perustettavia asunto-osakeyhtiöitä
38705: varten. Liitteet IV,560. s. 1281. - Ks. Asunnot. - n: o 442, V ä ä n ä s e n y m.: Määrärahan osoit-
38706: tamisesta avustukseksi ja lainaksi Kaatumatau-
38707: - n:o 429, Aitio n y m.: Korotetun määrärahan tisten Hoitoyhdistys ry: lle vesijohtoverkoston pe-
38708: osoittamisesta !ainoiksi ammatillisten oppilaitos- rustamiskustannuksiin. Liitteet IV,574. s. 1301.
38709: ten uudisrakennuksia varten. Liitteet IV,561. s. - Ks. Kaatumatautiset.
38710: 1282. - Ks. Ammattioppilaitokset.
38711: - n:o 443, Henrikssonin ym.: M"åärärahan
38712: - n: o 430, Lie d e k sen y m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta rakennusavustukseksi Suomen Pu-
38713: tamisesta lainaksi maaseutuammattien kurssikes- naisen Ristin sairaalan laajentamista varten.
38714: kuksen rakentamiseksi Haukiputaalle. Liitteet Liitteet IV,575. s. 1303. - Ks. Sairaalat.
38715: IV,562. s. 1283. - Ks. Ammattikurssit.
38716: - n:o 444, Kleemolan ym.: Korotetun määrä-
38717: - n: o 431, S a 1 m e 1 a - J ä r v i s e n y m.: Määrä- rahan osoittamisesta siirtona asutusrahastoon
38718: rahan osoittamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi käytettäväksi lähinnä. kuntien sisarosuuslainoituk-
38719: Eru!i Kodeille. Liitteet IV,563. s. 1284. - Ks. seen ja vapaaehtoiseen maanostoon. Liitteet
38720: Ensi Kodit. IV,576. s. 1305. - Ks. Asutus.
38721: Raha-asia-aloitteet 1955. 17
38722: - n: o 445, H e i k u r a n y m.: Korotetun määrä- - n: o 460, T u u 1 e n y m.: Määrärahan osoittami·
38723: rahan osoittamisesta tie- ja vesirakennushallituk· sesta sotilaskotirakennusten rakentamista ja pe·
38724: sen koneiston täydentämistä varten. Liitteet ruskorjauksia varten. Liitteet TV,592. s. 1323.
38725: TV,577. s. 1306. - Ks. Tie· ja vesirakennus· - Ks. Puolustuslaitos.
38726: hallinto. - n: o 461, R a u n i o n y m.: Määrärahan osoit·
38727: - n:o 446, Kytän ym.: Määrärahan osoittami· tamisesta puolustusministeriön teollisuuslaitosten
38728: sesta virkamiehille myytävien, virkakäyttöön tar- uudistuksiin ja korjauksiin. Liitteet IV,593. s.
38729: peellisten henkilöautojen hankinnan rahoittami· 1324. - Ks. Puolustusministeriö.
38730: seen. Liitteet IV,578. s. 1307. - Ks. Autot.
38731: - n: o 462, T u u 1 e n ym.: Määrärahan osoittami·
38732: - n:o 447, Kytän ym.: Määrärahan osoittami· sesta ampumaratojen rakentamiseen. Liitteet
38733: sesta moottorikulkuneuvojen hankkimiseksi polii- IV,594. s. 1325. - Ks. Ampumaradat.
38734: sille. Liitteet IV,579. s. 1308. - Ks. Moottori·
38735: ajoneuvot. - n:o 463, Salmela-Järvisen ym.: Määrä-
38736: rahan osoittamisesta Helsingin yleisen sairaalan
38737: - n:o 448, Liljeströmin ym. Korotetun mää- sisä· ja kirurgisten tautien klinikkarakennuksen
38738: rärahan osoittamisesta jäänsärkijäalusten raken· rakentamiseksi. Liitteet IV,595. s. 1326. - Ks.
38739: tamiseen. Liitteet TV,580. s. 1309. - Ks. Me· Sairaalat.
38740: renlrolku.
38741: - n:o 449, Pasasen ym.: Korotetun määrära· - n:o 464, Salmela-Järvisen ym.: Määrä·
38742: han osoittamisesta puolustuslaitoksen kaluston ja rahan osoittamisesta asuntotalon rakentamiseksi
38743: tarvikkeiden peruahankintoihin ja korjauksiin. Helsingin yleisen sairaalan henkilökuntaa varten.
38744: Liitteet IV,581. s. 1310. - Ks. Puolustuslaitos. Liitteet IV,596. s. 1327. - Ks. Asunnot.
38745: - n: o 450, P ö y k ö n y m.: Måärärahan osoitta- - n:o 465, Miettisen y m.: Määrärahan osoit·
38746: misesta Perä-Pohjolan kasvinviljelyskoeaseman tamisesta Meilahdessa aloitetun yliopiston sisä·
38747: perushankintoihin. Liitteet IV,582. s. 1311. - tautien ja kirurgian klinikan rakennustyön jatka·
38748: Ks. Kasvinviljelyskoeasemat. miseksi. Liitteet IV,597. s. 1328. - Ks. Sai·
38749: raalat.
38750: - n: o 451, H e i k u r a n y m.: Määrärahan osoitta-
38751: misesta Siikaisten pienviljelijäkoulun konehankin· - n:o 466, E. Nurmisen ym.: Korotetun mää·
38752: toja varten. Liitteet IV,583. s. 1312. - Ks. rärahan osoittamisesta kätilöopiston rakentamista
38753: Pienviljelyskoulut. varten. Liitteet IV,598. s. 1329. - Ks. Kätilö-
38754: opisto.
38755: - n:o 452, Ahosen ym.: Määrärahan osoitta-
38756: misesta postiautovarikon rakentamista varten Jy· - n:o 467, V. Simosen ym.: Korotetun määrä·
38757: väskylään. Liitteet TV,584. s. 1313. - Ks. Posti- rahan osoittamisesta sairaanhoitaja-terveyssisar·
38758: laitos. koulujen koulu- ja asuntolarakennusten suunnit·
38759: - n:o 453, A. Leikolan ym.: Määrärahan osoit· telutöitä varten. Liitteet TV,599. s. 1330. - Ks.
38760: tamisesta rahapajan rakennuksen laajentamiseksi. Sairaanhoitajattaret.
38761: Liitteet TV,585. s. 1314. - Ks. Rahapaja.
38762: - n:o 468, Ne d e rs tr öm -Lund 6n i n ym.:
38763: - n:o 454, Haapasen ym.: Määrärahan osoit· Määrärahan osoittamisesta Turun keskussairaalan
38764: tamisesta Someron virastotalon suunnittelu· ja laajentamiseen. Liitteet IV,600. s. 1331. - Ks.
38765: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,586. s. Sairaalat.
38766: 1315. - Ks. Virastot.
38767: - n:o 469, Kulovaaran ym.: Määrärahan
38768: - n:o 455, Väyrysen: Määrärahan osoittami· osoittamisesta Turun keskussairaalan rakentami·
38769: sesta virkamiestalon rakentamiseksi Lapin tie· ja sen jatkamiseen. Liitteet IV,601. s. 1332. - Ks.
38770: vesirakennuspiirin piirikonttorin henkilöstöä var- Sairaalat.
38771: ten Rovaniemelle. Liitteet IV,587. s. 1316. -
38772: Ks. Tie· ja vesirakennuspiirit. - n:o 470, Tienarin ym.: Måärärahan osoit·
38773: tamisesta Tampereen keskussairaalan rakennus·
38774: - n:o 456, Teirin ym.: Määrärahan osoittami-
38775: sesta lentokentän rakentamiseksi Keski-Pohjan- töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,602. s. 1333.
38776: maalle. Liitteet IV,588. s. 1317 ja 1318. - Ks. - Ks. Sairaalat.
38777: Lentokentät. - n:o 471, Suonpään ym.: Määrärahan osoit·
38778: tamisesta Tampereen keskussairaalan rakennustöi·
38779: - n:o 457, Järven ym.: Määrärahan osoittami-
38780: sesta Oulun lentokentän kunnostamista varten. den aloittamista varten. Liitteet TV,603. s. 1334.
38781: Liitteet IV,589. s. 1319. - Ks. Lentokentät. - Ks. Sairaalat.
38782: - n:o 458, Koiviston y m.: Määrärahan osoit· - n:o 472, N. Nurmisen ym.: Määrärahan
38783: tamisesta Sodankylän lentokentän liikennekun- osoittamisesta Pietarsaaressa sijaitsevan Malmin
38784: toon saattamiseksi. Liitteet IV,590. s. 1320. - sairaalan rakentamiseksi alueelliseksi keskussai·
38785: Ks. Lentokentät. raalaksi. Liitteet IV,604. s. 1336. - Ks. Sai·
38786: raalat.
38787: - n: o 459, H ö g s t r ö m i n y m.: Määrärahan
38788: osoittamisesta asuinrakennusten rakentamiseksi - n:o 473, Lepistön ym.: Määrärahan osoitta·
38789: Dragsvikissa olevan 4. prikaatin kantahenkilökun· misesta Keski-Pohjanmaan keskussairaalan suun·
38790: nalle. Liitteet IV,591. s. 1321 ja 1322. - Ks. nittelutöitä varten. Liitteet IV,605. s. 1337. -
38791: Puolustuslaitos. Ks. Sairaalat.
38792: 8 E 41/56
38793: 18 Halla-asia-aloitteet 1955.
38794:
38795:
38796: - n: o 4 741 V ä y r y s e n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 488, Kaj alan ym.: Määrärahan osoit
38797: tamisesta Lapin lääninsairaalan laajennustöihin tamisesta valtionrautateitten Lahden varikon laa·
38798: sekä asuinrakennuksen rakentamiseksi sairaalan jennus· ja kunnostamistöitä varten. Liitteet
38799: hoitohenkilökunnalle. Liitteet IV,606. s. 1338. - IV,620. s. 1354. - Ks. Rautatiet.
38800: Ks. Sairaalat.
38801: - n:o 4891 Tikkaojan ym.: Määrärahan osoit·
38802: - n:o 4751 Hietasen y m.: Määrärahan osoit- tamisesta miehistön huoltorakennuksen rakentami·
38803: tamisesta Niuvanniemen sairaalan hoitohenkilö· seksi valtionrautateiden Seinäjoen varikolle. Liit·
38804: kunnan asuntotalon rakentamiseksi. Liitteet teet IV,621. s. 1355. - Ks. Rautatiet.
38805: IV,607. s. 1339. - Ks. Asunnot.
38806: - n: o 490, Leinosen y m.: Määrärahan osoitta·
38807: - n:o 476, Leinosen ym.: Määrärahan osoitta· misesta Pohjois-Suomen yliopiston perustamista
38808: misesta Pohjois-Suomeen perustettavaa vajaamie· >arten. Liitteet IV,622. s. 1356. - Ks. Yli·
38809: listen lasten huoltolaitosta varten. Liitteet opisto.
38810: IV,608. s. 1340. - Ks. Vajaamieliset.
38811: - n: o 491, H e n r i k s s o n i n y m.: Määrärahan
38812: - n:o 477, V. Virtasen ym.: Määrärahan osoit· osoittamisesta valtion teknillisen tutkimuslaitok·
38813: tamisesta Savonlinnan sairaanhoitajatarkoulun sen betoniteknillisen laboratorion rakennustöitä
38814: suunnittelu· ja rakennustöitä varten. Liitteet •arten. Liitteet IV,623. s. 1357. - Ks. Teknil·
38815: IV,609. s. 1342. - Ks. Sairaanhoitajattaret. linen tutkimuslaitos.
38816: - n:o 478, Lukkarisen ym.: Määrärahan - n:o 492, M. Ryömän ym.: Määrärahan osoit·
38817: osoittamisesta Keski-Suomen sairaanhoitaja-ter· tamisesta vesirakennuslaboratorion rakentamiseksi
38818: veyssisarkoulun suunnittelutöitä varten. Liitteet Teknillisen korkeakoulun yhteyteen. Liitteet
38819: IV,610. s. 1343. - Ks. Sairaanhoitajattaret. IV,624. s. 1359. - Ks. Teknillinen korkeakoulu .
38820: ..,.. n:o 479, Mustosen ym.: Määrärahan osoit· - n: o 4931 L i n d b 1 o m i n y m.: :Määrärahan
38821: tamisesta valtion sairaalan lääkärien ja sairaan· osoittamisesta Teknillisen korkeakoulun pääraken·
38822: hoitajien asuntotalon rakentamiseksi Kajaaniin. nuksen sekä teknillisen fysiikan osaston ja me·
38823: Liitteet IV,611. s. 1344. - Ks. Asunnot. tallurgisen laboratorion rakennustyön aloitta-
38824: - n:o 480, Brander-Wallinin ym.: Määrä· mista varten. Liitteet IV,625. s. 1360. - Ks.
38825: rahan osoittamisesta Porin sairaanhoitaja-terveys· Teknillinen korkeakoulu.
38826: sisarkoulun rakentami!'!OOn. Liitteet IV1612. s. - n: o 494, H a k a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
38827: 1345. - Ks. Sairaanhoitajattaret. misesta Tampereen teknillisen oppilaitoksen
38828: - n:o 481, N. Nurmisen ym.: Määrärahan uudisrakennusta varten. Liitteet IV,626. s. 1362.
38829: osoittamisesta tutkimuksien suorittamiseksi vai· - Ks. Teknilliset oppilaitokset.
38830: tion selluloosatehtaan rakentamiseksi Kannukseen.
38831: Liitteet IV,613. s. 1346. - Ks. Teollisuus. - n: o 495, Seppä 1 ä n y m.: Määrärahan osoit·
38832: tamisesta valtion oppikoulujen uudia· ja. lisära·
38833: - n:o 482, Rosenbergin ym.: Määrärahan kennuksia varten. Liitteet IV,627. 1!. 1364. -
38834: osoittamisesta selluloosa· ja paperitehtaan pe· Ks. Oppikoulut.
38835: rustamiseksi Närpiön kuntaan. Liitteet IV,614.
38836: - n:o 4961 Salmisen ym.: Määrärahan osoit·
38837: s. 1347 ja 1348. - Ks. Teollisuus. tamisesta uuden oppikoulun rakentamiseksi Kal·
38838: - n:o 483, M u r r on y m.: Määrärahan osoitta· lion kaupunginosaan Helsingissä. Liitteet IV,628.
38839: misesta jalostuslaitoksen rakentamiseksi Otan· s. 1365. - Ks. Oppikoulut.
38840: mäen kaivoksen yhteyteen. Liitteet IV,615. s.
38841: 1349. - Ks. Kaivosteollisuus. - n:o 497, En teen y m.: Määrärahan osoittami·
38842: sesta oppikoulun rakentamiseksi Helsingin kau·
38843: - n:o 4841 Liedeksen ym.: Määrärahan osoit· puugin Kallion kaupunginosaan. Liitteet IV,629.
38844: tamisesta valtion massa· ja paperitehtaan raken· s. 1366. - Ks. Oppikoulut.
38845: tamiseksi Pohjois-Suomeen. Liitteot IV,616. s.
38846: 1350. - Ks. Teollisuus. - n: o 498, R o sen b e r gin y m.: Määrärahan
38847: osoittamisesta Helsingin toisen ruotsalaisen ly·
38848: - n: o 485, P a a s i on y m.: Määrärahan osoitta· seon koulutalon rakentamiseen. Liitteet IV,630.
38849: misesta Turkuun rakennettavaa rautatielaitoksen s. 1367 ja 1368. - Ks. Oppikoulut.
38850: palveluksessa olevien kokous· ja kerhotaloa var·
38851: ten. Liitteet IV,617. s. 1351. - Ks. Rautatie· - n: o 499, ö s t e r h o 1m i n y m. : Määrärahan
38852: läiset. osoittamisesta Helsingin toisen ruotsalaisen ly·
38853: seon koulutalon rakennustyön loppuun saattami·
38854: - n: o 486, H e 1 t e e n y m.: Määrärahan osoitta · seen. Liitteet IV,631. s. 1369 ja 1370. - Ks.
38855: misesta asuntotalon rakentamiseksi valtionrauta· Oppikoulut.
38856: teitten Hyvinkään konepajalta eläkkeelle siirty·
38857: ville työntekijöille. Liitteet IV,618. s. 1352. - - n:o 500, Karvikon ym.: Määrärahan osoit·
38858: Ks. Asunnot. tamisesta Turun yhteislyseon koulutalon rakenta·
38859: miseen. Liitteet IV,632. s. 1371. - Ks. Oppi·
38860: - n:o 487, R. Virtasen ym.: Määrärahan osoit· koulut.
38861: tamisesta asuntotalon rakentamiseksi Hyvinkäälie
38862: valtionrautateiden palveluksesta eläkkeelle siirty· - n:o 501, He 1 teen ym.; Määrärahan osoitta·
38863: viä työntekijöitä varten. Liitteet IV,619. s. 1353. misesta Karjaan yhteiskoulun rakentamiseksi.
38864: - Ks. Asunnot. Liitteet IV,633. s. 1372. - Ks. Oppikoulut.
38865: Raha-asia-aloitteet 1955. 19
38866:
38867: - n:o 502, E. Kilven y m.: Määrärahan osoit- - n:o 518, Tikkaojan y m.: Määrärahan osoit·
38868: tamisesta Uudenkaupungin yhteislyseon kouluta· tamisesta Etelä-Pohjanmaan suomenkielisen kea·
38869: lon rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,634. kusammattikoulun rakennustöiden aloittamiseksi
38870: s. 1373. - Ks. Oppikoulut. Seinäjoella. Liitteet IV,650. s. 1390. - Ks.
38871: Ammattikoulut.
38872: - n:o 503, Tuulen ym.: Määrärahan osoitta·
38873: misesta Kouvolan lyseon koulurakennusta varten. - n: o 519, J. W i r t a s en. y m.: Määrärahan osoit·
38874: Liitteet IV,635. s. 1374. - Ks. Oppikoulut. tamisesta Etelä-Pohjanmaan suomenkielisen kes·
38875: kusammattikoulun rakennustöiden aloittamiseksi.
38876: - n:o 504, V. Virtasen y m.: Määrärahan osoit· Liitteet IV,651. s. 1391. - Ks. Ammattikoulut.
38877: tamisesta Savonlinnan tyttölyseon uudisrakennus·
38878: töitä varten. Liitteet IV,636. s. 1375. - Ks. - n:o 520, Turkan ym.: Määrärahan osoitta·
38879: Oppikoulut. misesta Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikou·
38880: lun oppilasruokalan ja .opetuskeittiöiden sekä
38881: - n: o 505, Rantamaan y m.: Määrärahan osoit·
38882: voimistelusalin rakentamiseksi. Liitteet IV,652.
38883: tamisesta koulurakennuksen rakentamiseksi Savon· s. 1392. - Ks. Ammattikoulut.
38884: linnan tyttölyseolle. Liitteet IV,637. s. 1376.
38885: - Ks. Oppikoulut. - n: o 521, K a u h a s e n y m.: M-iiäräraha.n osoit-
38886: tamisesta Pohjois-Karjalan keskusammattikoulun
38887: - n:o 506, Pohjalan ym.: Määrärahan osoit· oppilasasuntolan rakentamista varten. Liitteet
38888: tamisesta Porin tyttölyseon lisärakennusta varten.
38889: IV,653. s. 1393. - Ks. Ammattikoulut.
38890: Liitteet IV,638. s. 1378. - Ks. Oppikoulut.
38891: - n:o 522, Väyrysen y m.: Määrärahan osoit·
38892: - n:o 507, Sepän ym.: Määrärahan osoittami· tamisesta Lapin keskusammattikoulun rakennus·
38893: se.sta Seinäjoen lyseon sisustustöiden suorittami· töitä varten. Liitteet IV,654. s. 1395. - Ks.
38894: seksi. Liitteet IV,639. s. 1379. - Ks. Oppi· Ammattikoulut.
38895: koulut.
38896: - n: o 523, M a n n i 1 a n y m. : Määrärahan osoit·
38897: - n:o 508, Innalan ym.: Määrärahan osoitta· tamisesta valtion ammattikoulukodin rakennus·
38898: misesta Seinäjoen tyttölyseon koulurakennuksen toiminnan jatkamiseen. Liittcet IV,655. s. 1396.
38899: laajennustöitä varten. Liitteet IV,640. s. 1380. - Es. Ammattikoulut.
38900: - Ks. Oppikoulut.
38901: - n:o 524, Kors·bäekin ym.: Määrärahan
38902: - n:o 509, Koivusen y m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta koulutalon rakentamiseksi Kors·
38903: tamisesta Jyväskylän normaalilyseon lisäraken· holman eniäntäkoululle. Liitteet IV,656. s. 1398
38904: nuksen rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet ja 1399. - Ks. Emäntäkoulut.
38905: IV,641. s. 1381. - Ks. Oppikoulut.
38906: - n: o 525, L a h t e 1 a n y m~: Määrärahan osoitta·
38907: - n:o 510, Lukkarisen ym.: Määrärahan misesta Kemijärven emäntäkoulun lisärakennuk·
38908: osoittamisesta Jyväskylän tyttölyseon kouluraken· sien rakentamista varten. Liitteet IV,657. s.
38909: nuksen suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,642. 1400.- Ks. Emäntäkoulut.
38910: s. 1382. - Ks. Oppikoulut.
38911: - n:o 526, Kulovaaran ym.: Määrärahan
38912: - n: o 511, Puh a k a n y m.: Määrärahan osoitta· osoittamisesta kuuromykkäin ammattikoulun ra·
38913: misesta Ilomantsin keskikoulun rakentamiseen. kentamiseen. Liitteet IV,658. s. 1401. - Ks.
38914: Liitteet IV,643. s. 1383. - Ks. Oppikoulut. Ammattikoulut.
38915: - n: o 512, I k o s e n y m.: Määrarahan osoittami·
38916: sesta Nurmeksen yhteislyseon lisärakennustöiden - n:o 527, Rantamaan ym.: Määrärahan osoit-
38917: tamisesta Mikkelin tietopuoliselle karjanhoitokou·
38918: jatkamiseksi. Liitteet IV,644. s. 1384. - Ks. lulle Vättilänrannan tilalle rakennettavaa koulu·
38919: Oppikoulut. rakennusta varten. Liitteet IV,659. s. 1402. -
38920: - il:o ·513, L Ii. h te 1 a n y m.: Määrärahan osoitta· Ks. Karjanhoitokoulut.
38921: misesta lisähuoneiden rakentamiseksi Kemijärven
38922: - n: o 528, S a a r e n y m.: Määrärahan osoittami·
38923: yhteislyseolle. Liitteet IV,645. s. 1385. · - Ks.
38924: Oppikoulut. sesta Helsingin yliopi!!ton maatalous· ja kotita·
38925: lousopetusta varten Viikin tilalla aloitettavaan
38926: - n:o 514; Koiviston ym.: Määrärahan osoit· rakennustoimintaan. Liitteet IV,660. s. 1404. -
38927: tamisesta Kittilän yhteislyseon koulurakennuksen Ks. Yliopisto.
38928: rakentamiseksi. Liitteet IV,646. s. 1386. - Ks.
38929: - n: o 529, Hauta 1 a n y m.: Määrärahan osoit·
38930: Oppikoulut. tamisesta Ylivieskaan perustettavan Pohjois-Suo-
38931: - n:o ·515, Frimanin ym.: Määrärahan osoit· men maamiesopiston rakennusten suunnittelua
38932: tamisesta Kittilän yhteislyseou rakentamiseen. varten. Liitteet IV,661. s. 1406. - Ks. Maamies·
38933: Liitteet IV,647. s. 1387. - Ks. Oppikoulut. opistot.
38934: - n:o 516, M. Mattilan ym.: Määrärahan - n:o 530, Rantamaan ym.: Määrärahan
38935: osoittamisesta Bergmanin koulun koulutalon ra- osoittamisesta Nikkari11m metsäkoululla suoritet-
38936: kentamiseen. Liitteet IV,648. s. 1388. - Ks. tavia rakennustöitä varten. Liitteet IV,662. s.
38937: Ammattikoulut. 1407. - Ks. Metsäkoulut.
38938: - n:o 517, Koivusen y m.: Määrärahan osoit· - n:o 531, Högströmin ym.: Määrärahan
38939: tamisesta Keski-Suomen keskusammattikoulun ra· osoittamisesta Tammisaaren metsäkoulun uudis·
38940: kennustöitä varten. Liitteet IV,649. s. 1389. - rakennustöiden loppuun saattamiseen. Liitteet
38941: Ks. Ammattikoulut. IV,663. s. 1408 ja 1409. - Ks. Metsäkoulut.
38942: 20 Raha-asia-aloitteet 1955.
38943:
38944: - n:o 532, Lepistö n y m.: Määrärahan osoitta· - n:o 546, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan osoit-
38945: misesta Eläinlääketieteellisen korkeakoulun ra· tamisesta Rämenevan-Korpinevan alueen kuivat-
38946: kannustyötä varten. Liitteet IV,664. s. 1410. - tamiseksi Vaalan kunnassa. Liitteet IV,678. s.
38947: Ks. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu. 1426. - Ks. Kuivatustyöt.
38948: - n: o 533, M o h e 11 i n y m., Määrärahan osoitta· - n:o 547, A. Kinnusen ym.: M"tl.ärärahan
38949: misesta Hämeenlinnan Eläinlääketieteellisen kor· osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan peruskuivatus·
38950: keakoulun suunnittelutöihin. Liitteet IV,665. s. töihin. Liitteet IV,679. s. 1427. - Ks. Kuiva-
38951: 1411. - Ks: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu. tustyöt.
38952: - n:o 534, Häppölän ym.: Määrärahan osoit·
38953: tamisesta Eläinlääketieteellisen korkeakoulun Hä· - n:o 548, Leinosen ym.: Määrärahan osoit-
38954: meenlinnaan sijoittamiseksi suoritettavia suunnit· tamisesta peruakuivatustutkimuksen suorittami-
38955: telutöitä varten. Liitteet IV,666. s. 1412. - Ks. seksi Kiimingin- ja Iijoen välisellä alueell9.. Liit-
38956: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu. teet IV,680. s. 1428. - Ks. Kuivatustyöt.
38957: - r!: o 535, K ä k e 1 ä n y m.: Määrärahan osoitta· - n: o 549, T a i n i o n y m.: Määrärahan osoitta-
38958: misesta Lappeenrannan teknillisen koulun uudis· misesta Sodankylän kunnassa olevan Laukkokal·
38959: rakennusta varten. Liitteet IV,667. s. 1413. - tioaapanimisen suoalueen kuivattamiseksi Liitteet
38960: Ks. Teknilliset oppilaitokset. IV,681. s. 1429. - Ks. Kuivatustyöt.
38961: - n:o 536, Koiviston y m.: Määrärahan osoit· - n: o 550, P u s a n: Korotetun määrärahan osoit-
38962: tamisesta Lapin kansanopiston opistorakennuksen tamisesta vesistöjen perkaustöiden suorittamista
38963: rakennustyön loppuunsaattamiseksi. Liitteet varten. Liitteet IV,682. s. 1430. - Ks. Perkaus-
38964: IV,668. s. 1414. - Ks. Kansanopistot. työt.
38965: - n:o 537, Kleemolan ym.: Määrärahan osoit- - n: o 551, Hei k uran y m.: Määrärahan osoit-
38966: tamisesta rakennuslainaksi Keski-Pohjanmaan tamisesta Inhotunjärven · vesistön perkaamiseen.
38967: kansanopistolle. Liitteet IV,669. s. 1415. - Ks. Liitteet IV,683, s. 1431. - Ks. Perkaustyöt.
38968: Kansanopistot.
38969: - n:o 552, Rankilan ym.: M"åärärahan osoit-
38970: - n:o -538, V. Virtasen ym.: Korotetun mää- tamisesta Lappajärven ja Evijärven vedensään-
38971: rärahan osoittamisesta Savonlinnan seminaarin nöstelytöiden jatkamiseen. Liitteet IV,684. s.
38972: uudisrakennuksia varten. Liitteet IV,670. s. 1416. 1432. - Ks. Perkaustyöt.
38973: - Ks. Seminaarit.
38974: - n:o 553, Kiviahon ym.: Määrärahan osoit-
38975: - n: o 539, Muikun y m.: Korotetun määrärahan tamisesta Lappajärven ja Evijärven vedensään-
38976: osoittamisesta liikenneturvallisuuden edistämi· nöstelyä varten. Liitteet IV,685. s. 1433. - Ks.
38977: seksi tarpeellisiin tietöihin. Liitteet IV,671. s. Perkaustyöt.
38978: 1417. - Ks. Liikenneturvallisuus.
38979: ..._.., n: o 540, A i t i on y m.: Määrärahan osoittami- - n:o 554, Koskisen ym.: Määrärahan osoit-
38980: sesta Alasjärven vesijättöalueen kuivatustöiden tamisesta Viitasaaren Muuruenjärven vesistön
38981: laskemiseksi. Liitteet IV,686. s. 1434. - Ks.
38982: aloittamista varten. Liitteet IV,672. s. 1419. -
38983: Ks. Kuivatustyöt. Järvenlaskut.
38984: - n: o 541, R o s e n b e r gin y m.: Määrärahan - n:o 555, Rytkösen ym.: Määrärahan osoit-
38985: osoittamisesta Pol"Voon kunnassa olevan Rödkär- tamisesta Osmanki- ja Palaisjärven laskuhank-
38986: rinojan perkaamiseen. Liitteet IV,673. s. 1420 ja keen toteuttamiseksi Liitteet IV,687. s. 1435.
38987: 1421. - Ks. Perkaustyöt. - Ks. Järvenlaskut.
38988: - n:o 542, K e 1 o veden y m.: Määrärahan osoit· - n:o 556, Rytin gin: Määrärahan osoittami-
38989: tamisesta vesiperäisten maiden kuivatussuunnitel- sesta Vuorma- ja Hetejärvien kuivattamiseen.
38990: mien toteuttamiseksi Kymen maanviljelysinsinöö- Liitteet IV,688. s. 1436. - Ks. J"årvenlaskut.
38991: ripiirissä. Liitteet IV,674. s. 1422. - Ks. Kui-
38992: vatustyöt. - n:o 557, R. Virtasen ym.: Määrärahan osoit-
38993: tamisesta Myrskyiänjoen parkaarniseksi Hallilan
38994: - n:o 543, Hei k uran y m.: Määrärahan osoit- alueella. Liitteet IV,689. s. 1437. - Ks. Per-
38995: tamisesta Pohjois-Satakunnan peruakuivatussuun- kaustyöt.
38996: nitelman toimeenpanoa varten. Liitteet IV,675.
38997: s. 1423. - Ks. Kuivatustyöt. - n:o 558, Koivusillan ym.t Määrärahan
38998: osoittamisesta Myrskyiänjoen kuivatushankkeen
38999: - n:o 544, N. Nurmisen ym.: Määrärahan toteuttamista varten. Liitteet IV,690. s. 1438.
39000: osoittamisesta Keski-Pohjanmaan peruakuivatus- - Ks. Perkaustyöt.
39001: suunnitelman toteuttamiseksi Kokkolan maanvil-
39002: jelysinsinööripiirin alueella. Liitteet IV,676. s. - n:o 559, Lindqvistin ym.: Määrärahan
39003: 1424. - Ks. Kuivatustyöt. osoittamisesta Peliinkosken perkaamiseen Padas-
39004: joen kunnassa. Liitteet IV,691. s. 1439. - Ks.
39005: - n: o 545, T o r v e n y m.: Määrärahan osoitta- Perkaustyöt.
39006: misesta Ristijärven ja Ristisenojan suoalueiden
39007: kuivatus- ja asutussuunnitelman laatimista var- - n:o 560, Åsvikin ym.: Määrärahan osoittami-
39008: ten. Liitteet IV,677. s. 1425. - Ks. Kuivatus- sesta Kyrönjoen perkaamiseen. Liitteet IV,692.
39009: työt. s. 1440. - Ks. Perkaustyöt.
39010: Raha-asia-aloitteet 1955. 21
39011: - n: o 561, K o s o 1 a n y m. : Määrärahan osoitta- - n:o 579, Keloveden ym.: Määrärahan osoit-
39012: misesta Lapuanjoen vesistöalueen tulvasuojelua tamisesta sillan rakentamiseksi Kirjamoin sal-
39013: varten. Liitteet IV,693. s. 1441. - Ks. Perkaus- meen. Liitteet IV,711. s. 1459. - Ks. Sillat.
39014: työt.
39015: - n:o 580, K, ui t t i sen ym.: Määrärahan osoit-
39016: - n:o 562, N. Nurmisen ym.: M'åärärahan tamisesta maantiesillan rakentamiseksi Saimaan
39017: osoittamisesta Lapuanjoen perkaustöitä varten. kanavan yli Lauritsalan kauppalassa. Liitteet
39018: Liitteet IV,694. s. 1442. - Ks. Perkaustyöt. IV,712. s. 1460. - Ks. Sillat.
39019: - n:o 563, Koskisen y m.: Määrärahan osoit-
39020: tamisesta Kouheroisen kosken perkaamista var- - n: o 581, K a a s a 1a i s en y m.: Määrärahan
39021: ten. Liitteet IV,695. s. 1443. - Ks. Perkaus- osoittamisesta avustukseksi Vantmalan kauppa-
39022: työt. lalle Vammaakosken sillan levittämistä varten.
39023: Liitteet IV,713. s. 1461. - Ks. Sillat.
39024: - n:o 564, Mannisen y m.: Määrärahan osoit-
39025: tamisesta Konnakosken perkaamiscen. Liitteet - n: o 582, H e i k u r a n y m.: Määrärahan osoitta-
39026: IV,696. s. 1444. - Ks. Perkaustyöt. misesta Salmin maantiesillan rakentamiseksi Ikaa-
39027: listen kunnassa. Liitteet IV,714. s. 1462. - Ks.
39028: - n:o 565, N. Nurmisen ym.: Määrärahan Sillat.
39029: osoittamisesta Perhojoen perkaus- ja pengerrys-
39030: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,697. s. 1445. - n: o 583, R a i p a l a n y m.: Määrärahan osoitta-
39031: - Ks. Perkaustyöt. misesta Salmin sillan rakentamiseksi Ikaalisten
39032: - n: o 566, K i v i a h o n y m.: Määrärahan osoitta- kunnan Kilvakkalan kylässä. Liitteet IV, 715.
39033: misesta Porasenjoen perkaamiseen. Liitteet s. 1463. - Ks. Sillat.
39034: IV,698. s. 1446. - Ks. Perkaustyöt. - n:o 584, Ra p i on y m.: Määrärahan osoittami-
39035: - n:o 567, N. Nurmisen ym.: Määrärahan sesta Salmin sillan rakentamiseksi Ikaalisiin.
39036: osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun perkaustöitä Liitteet IV,716. s. 1464. - Ks. Sillat.
39037: varten. Liitteet IV,699. s. 1447. - Ks. Per-
39038: kaustyöt. - n:o 585, Se p i n y m.: Määrärahan osoittami-
39039: sesta Karjulan sillan ja Ruoveden välisen maan-
39040: - n:o 568, Lepistö n y m.: Määrärahan osoitta- tien oikaisemiseen. Liitteet IV,717. s. 1465. -
39041: misesta Lestijoen yläpuoksun perkaamiseen. Liit- Ks. Maantiet.
39042: teet IV,700. s. 1448. - Ks. Perkaustyöt.
39043: - n:o 586, Myllymäen ym.: M'åärärahan osoit-
39044: - n:o 569, A. K i nn u s c n ym.: Määrärahan tamisesta Louhusalmen sillan rakentamiseen. Liit-
39045: osoittamisesta Liminkaojan perkaamiseksi. Liit- teet IV,718. s. 1466. - Ks. Sillat.
39046: teet IV,701. s. 1449. - Ks. Perkaustyöt.
39047: - n:o 570, Erkkilän ym.: M'åärärahan osoitta- - n: o 587, H a m a r a n y m.: Määrärahan osoitta-
39048: misesta Limingojan perkaamiseen. Liitteet misesta Kyrönsalmen sillan rakentamista koske-
39049: IV,702. s. 1450. - Ks. Perkaustyöt. van tutkimuksen toimittamista varten. Liitteet
39050: IV,719. s. 1467. - Ks. Sillat.
39051: - n:o 571, Erkkilän ym.: Määrärahan osoit-
39052: tamisesta Lamujoen perkaamiseen. Liitteet - n:o 588, Tikkaojan y m.: Määrärahan osoit-
39053: IV,703. s. 1451. - Ks. Perkaustyöt. tamisesta Palon maantiesillan rakentamiseen Il-
39054: majoella. Liitteet IV,720. s. 1468. - Ks. Sillat.
39055: - n:o 572, Liedeksen ym.: Määrärahan osoit-
39056: tamisesta Kiiminkijoen alajuoksun pe1·kaamiseen. - n: o 589, K i v i a h o n y m.: Määrärahan osoit-
39057: Liitteet IV,704. s. 1452. - Ks. Perkaustyöt. tamisesta Kuortaneen Ruonan sillan korjaami-
39058: - n: o 573, M 11 r r o n y m.: Määrärahan osoitta- seen. Liitteet IV,721. s. 1469. - Ks. Sillat.
39059: misesta Olhavanjoen perkaamiseen. Liitteet - n:o 590, Koskisen y m.: M'åärärahan osoit-
39060: IV,705. s. 1453. - Ks. Perkaustyöt. tamisesta Löytänänsalmen sillan rakentamista
39061: - n:o 574, Rytingin ym.: Määrärahan osoitta- varten. Liitteet IV,722. s. 1470. - Ks. Sillat.
39062: misesta Iijoen perkaamiseen. Liitteet IV,706. - n:o 591, Lukkarisen ym.: Määrärahan
39063: s. 1454. - Ks. Perkaustyöt. osoittamisesta Petäjäveden Rankakosken sillan
39064: - n: o 575, N i s k a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- rakennustyön loppuun saattamista varten. Liit-
39065: misesta Simojokisuun ruoppaamista varten. Liit- teet IV,723. s. 1471. - Ks. Sillat.
39066: teet IV,707. s. 1455. - Ks. Ruoppaustyöt. - n: o 592, A h o s e n y m.: Määrärahan osoitta-
39067: - n:o 576, Väyrysen: Määrärahan osoittami- misesta Suolahden-Koiviston maantien sillan ra-
39068: sesta Leppi- ja Sääskikosken perkaamiseksi. Liit- kentamiseen. Liitteet IV,724. s. 1472. - Ks.
39069: tcet IV,708. s. 1456. - Ks. Perkaustyöt. Sillat.
39070: - n:o 577, Koiviston ym.: Määrärahan osoit- - n: o 593, A h O"S en y m.: Korotetun määrärahan
39071: tamisesta Kuolajoen perkaustöiden aloittamiseen. osoittamisesta Hännilänsalmen sillan rakenta-
39072: Liitteet IV,709. s. 1457. - Ks. Perkaustyöt. mista varten. Liitteet IV,725. s. 1473. - Ks.
39073: - n: o 578, R o i ne e n y m.: Määrärahan osoitta- Sillat.
39074: misesta ponttoonisillan rakentamiseksi Hirvensa- - n:o 594, V. Virtasen y m.: Määrärahan
39075: lon ja Satavan saarten välille. Liitteet IV,710. osoittamisesta sillan rakentamiseksi Orivirtaan.
39076: s. 1458. - Ks. Sillat. Liitteet IV,726. s. 1474. - Ks. Sillat.
39077: 22 Raha-asia-aloitteet 1955.
39078:
39079:
39080: - n: o 595, K a r v o s e n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 611, Haapasen y m.: Määrärahan osoitta-
39081: tamisesta Kaltimon kosken kohdalla olevan maan- misesa Salonkylän-Piipalan maantien rakentami-
39082: tiesillan korjaamista varten. Liitteet IV, 727. s. seksi. Liitteet IV,743. s. 1492. - Ks. Maantiet.
39083: 1475. - Ks. Sillat.
39084: - n: o 612, M o h e 11 i n y m. : :Määrärahan osoi tta·
39085: - n:o 596, Karvosen ym.: :Määrärahan osoit- misesta Hämeenlinnan kaupungin ja Tuuloksen
39086: tamisesta Lylykosken sillan rakentamista varten. kunnan Syrjäntaan kylän välisen tien rakenta·
39087: Liitteet IV,728. s. 1476. - Ks. Sillat. miseksi valtatieksi. Liitteet IV,744. s. 1493. -
39088: - n:o 597, T i itun ym.: Määrärahan osoittami- Ks. Maantiet.
39089: sesta Alahärmän kirkonkylässä olevan Pirin sil-
39090: lan rakentamiseen. Liitteet IV,729. s. 1477. - - n: o 613, K u j a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta·
39091: misesta maantien rakentamista varten Mankalan
39092: Ks. Sillat.
39093: voimalaitokselta Kymentaan kylään. Liitteet
39094: - n: o 598, R y t k ö s en y m.: Määrärahan osoitta- IV,745. s. 1494. - Ks. :Maantiet.
39095: misesta avustukseksi Iisalmen kaupungille Palois·
39096: virran sillan rakentamista varten. Liitteet - n:o 614, E. Kilven ym.: Määrärahan osoit·
39097: IV,730. s. 1478. - Ks. Sillat. tamisesta maantien korjaamiseksi Nastolan Ah·
39098: tialan kylässä. Liitteet IV,746. s. 1495. - Ks.
39099: - n:o 599, Rytkösen y m.: Määrärahan osoitta- :Maantiet.
39100: misesta maantiesillan rakentamiseksi Kiurujoen
39101: yli. Liitteet IV,731. s. 1479. - Ks. Sillat. - n:o 615, E. Kilven ym.: Määrärahan osoit·
39102: - n:o 600, Rytin gin: Määrärahan osoittami- tamisesta Lahden-Vääksyn maantien kunnosta·
39103: miseksi. Liitteet IV,747. s. 1496. - Ks. Maan-
39104: sesta Kiiminginjoen sillan rakentamiseen. Liit· tiet.
39105: teet IV, 732. s. 1480. - Ks. Sillat.
39106: - n:o 601, Rytingin y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 616, Lindqvistin ym.: Määrärahan
39107: misesta sillan rakentamiseen Iijoen lossipaikalle. osoittamisesta Kopsuon tien kunnostamiseksi
39108: Liitteet IV,733. s. 1481. - Ks. Sillat. Asikkalan kunnassa. Liitteet IV,748. s. 1497. -
39109: Ks. Maantiet.
39110: - n:o 602, Rytin gin: :Määrärahan osoittami-
39111: sesta Siuruanjoen sillan rakentamiseen Yli-Iin - n:o 617, K ui t t i sen y m.: Määrärahan osoit·
39112: Tannilankylässä olevalle lossipaikalle. Liitteet tamisesta Imatran kauppalan-Niskalammin-'
39113: IV,734. s. 1482. - Ks. Sillat. Äitsaaren tien tutkimiseen. Liitteet IV,749. s.
39114: 1498. - Ks. Maantiet.
39115: - n: o 603, L i e d e k s e n y m.: :Määrärahan osoit-
39116: tamisesta sillan rakentamiseksi Siuruanjokeen - n: o 618, R a p i o n y m.: Määrärahan osoittami·
39117: Tannilan lossipaikalle. Liitteet IV,735. s. 1483. sesta Tampereen-Vaasan valtatien parantami·
39118: """"' Ks. Sillat. seen ja oikaisemiseen .Hämeenkyrössä. Liitteet
39119: - n:o 604, Koiviston y m.: Määrärahan osoit- IV,750. s. 1499. - Ks. Maantiet.
39120: tamisesta Ristisalmen sillan rakentamiseksi Po-
39121: sion kunnassa. Liitteet IV, 736. s. 1484. - Ks. - n:o 619, S ä v e 1 ä n y m.: Määrärahan osoit·
39122: Sillat. tamisesta Lavian kunnassa olevan Myöntään yh·
39123: dystien kunnostamiseen. Liitteet IV,751. s. 1500.
39124: - n: o 605, V ä y r y s e n y m.: Määrärahan osoit- - Ks. Maantiet.
39125: tamisesta sillan rakentamiseksi Tornionjoen yli
39126: Pellon kohdalla. Liitteet IV,737. s. 1485. - Ks. - n:o 620, R o s ne 11 i n y m.: Määrärahan osoit·
39127: Sillat. tamisesta Lavian kunnassa olevan :Myöntään yh·
39128: dystien kunnostamiseen. Liitteet IV,752. s. 1501.
39129: - n: o 006, L a h te la n y m.: Määrärahan osoitta- ~ Ks. Maantiet.
39130: misesta sillan rakentamiseksi Kitisenjokeen Pel-
39131: kosennienien-Sodankylän maantiellä. Liitteet - n: o 621, M y 11 y mä e n y m.: Määrärahan osoit·
39132: IV, 738. s. 1486. - Ks. Sillat. tamisesta maantien rakentamiseksi Längelmäen
39133: - n: o 607, Lindhin y m.: Määrärahan osoitta- kunnan Ristijärven kylästä Korvenkylän kautta
39134: misesta Kemiön ja Sauvon tie· ja lossiyhteyksien Länkipohjaan. Liitteet IV,753. s. 1502. - Ks.
39135: parantamiseksi. Liitteet IV,739. s. 1487 ja 1488. Maantiet.
39136: - Ks. Lossit. - n: o 622, M y 11 y m ä e n y m.: :Määrärahan osoit-
39137: - n: o 608, Ne d e r s t r ö m - L u n d enin y m.: tamisesta Oriveden-Luopioisten maantien Uiher·
39138: Määrärahan osoittamisesta Kemiön saaren ja lan ja Hietalahden kylien välisen tieosan kun·
39139: mantereen välisen liikenteen parantamista var- nostamiseen. Liitteet IV,754. s. 1503. - Ks.
39140: ten. Liitteet IV,740. s. 1489. - Ks. Sillat. Maantiet. ·
39141: - n: o 609, R o i n e e n y m.: Määrärahan osoitta- - n: o 623, N i e m i s e n: Määrärahan osoittami-
39142: misesta Vihiniemen-:Maasilla~ maantien raken- sesta tietöiden aloittamiseksi linjalla Ravioskorpi
39143: tamiseksi. Liitteet IV,741. s. 1490. - Ks. -Vaippila-Heinolan kirkonkylä. Liitteet IV,755.
39144: Maantiet. s. 1504. - Ks. Maantiet.
39145: - n: o 610, M o h e II i n y m.: Määrärahan osoitta- - n: o 624, M y 11 y mäen y m.: Määrärahan osoit-
39146: misesta Riihimäen-Kormun maantien rakenta- tamisesta maantietöiden jatkamiseksi Kuhmoisten
39147: miseen. Liitteet IV,742. s. 1491. - Ks. :Maan- ja Muuramen keskusten välisellä alueella. Liitteet
39148: tiet. IV,756. s. 1505. - Ks. Maantiet.
39149: Raha-asia-aloitteet 1955. 23
39150:
39151: - n:o 625, Mannilan ym.: Määrärahan osoit· - n: o 640, K o s k i s e n y m.: Määrärahan osoitta-
39152: tamisesta tietöiden aloittamiseksi Sysmästä Ju- misesta Uuraisten-Karstulan-Kyyjärven valta-
39153: dinsalon kautta Luhankaan rakennettavalla tiellä. tien peruskorjausta varten. Liitteet IV,772. s.
39154: Liitteet IV,757. s. 1506. -:- Ks. Maantiet. 1522. - Ks. Maantiet.
39155: - n: o 626, T u u 1 en y m.: Määrärahan osoittami· - n:o 641, Koivusen y m.: Määrärahan osoitta-
39156: sesta rajaseudun tiejärjestelyjä varten. Liitteet misesta nelostien parannustöitä varten tieosuu·
39157: IV,758. s. 1507. - Ks. Maantiet. della Pihtipudas-Laukaa. Liitteet IV,773. s.
39158: 1523. - Ks. Maantiet.
39159: - n:o 627, Kuittisen ym.: Määrärahan osoit·
39160: tamisesta Simpeleen-Parikkalan maantien ra- - n: o 642, A h o s e n y m.: Määrärahan osoittami·
39161: kentamiseen. Liitteet IV, 759. s. 1508. - Ks. sesta Kotakennään-Suolahden maantien raken·
39162: Maantiet. nustöitä varten. Liitteet IV,774. s. 1524. - Ks.
39163: Maantiet.
39164: - n:o 628, Hiltusen ym.: Määrärahan osoit-
39165: tamisesta Enonkosken-Hanhivirran-Sappulah · - n:o 643, Mannisen ym.: Määrärahan osoit-
39166: den maantien rakennustyötä varten. Liitteet tamisesta maantiesillan rakentamiseksi Leppävir·
39167: IV, 760. s. 1509. - Ks. Maantiet. ran-Heinäveden maantiellä Leppävirran pitä-
39168: jässä. Liitteet IV,775. s. 1525. - Ks. Sillat.
39169: - n:o 629, Heikuran ym.: Määrärahan osoit·
39170: tamisesta Kihniön-Pohjois-Parkanon-Karvian - n: o 644, N i e m i s e n y m.: Määrärahan osoit-
39171: yhdysliikennetien rakentamista varten. Liitteet tamisesta maantien rakentamiseksi Savonrannan
39172: IV,761. s. 1510. - Ks. Maantiet. kirkonkylästä Pirttimäen kohdalle Enonkosken-
39173: Sapun maantielle. Liitteet IV,776. s. 1526. -
39174: - n:o 630, Heikuran ym.: Määrärahan osoit· Ks. Maantiet.
39175: tamisesta maantien rakentamiseksi Honkajoelta
39176: Jyllin kautta Karviaan. Liitteet IV,762. s. 1511. - n:o 645, Mannisen ym.: Määrärahan osoit·
39177: - Ks. Maantiet. tamisesta Varkauden-Joensuun maantien kun·
39178: nostamiseksi Rukkuneen ja Kypäräjärven väli·
39179: - n:o 631, R o s ne 11 i n y m.: Määrärahan osoit- sellä osalla. Liitteet IV,777, s. 1527. - Ks.
39180: tamisesta Vahojärven kunnantieltä erkanevan ja Maantiet.
39181: Ikaalisissa valtion maantiehen yhtyvän yhdystien
39182: kuntoonsaattamiseksi. Liitteet IV,763. s. 1512. - n:o 646, M. Leskisen ym.: Määrärahan
39183: - Ks. Maantiet. osoittamisesta Viitasalmen-Kortejoen maantien
39184: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
39185: - n: o 632, 8 e p i n y m.: Määrärahan oSQittami- IV,778. s. 1528. - Ks. Maantiet.
39186: sesta maantien rakentamiseksi Kurun kunnan
39187: Riuttaskorven kylästä Virtain kunnan Kortteen - n:o 647, Niirasen ym.: Määrärahan osoitta-
39188: pysäkille. Liitteet IV,764. s. 1513. - Ks. Maan· misesta yhdysmaantien rakentamiseksi Outokum·
39189: tiet. mun-Maarianvaaran maantieltä Törisevästli. Pol·
39190: vijärven-Maarianvaaran maantielle Syrjävaa·
39191: - n: o 633, 8 e p i n y m.: Määrärahan osoittami · raan. Liitteet IV,779. s. 1529. - Ks. Maantiet.
39192: sesta. Teiskon-Jäminkipohjan maantien oikaise-
39193: miseen. Liitteet IV,765. s. 1514. - Ks. Maantiet. - n: o 648, S o i n i s e n y m.: Määrärahan osoitta·
39194: misesta Joensuun-Polvijärven-Juankosken maan·
39195: - n:o 634, Suonpään ym.: Määrärahan osoit· tien kunnostamiseen. Liitteet IV,780. s. 1530.
39196: tamisesta Oriveden-Jämsän maantieosuuden kor· - Ks. Maantiet.
39197: jaamiseksi. Liitteet IV,766. s. 1515. - Ks.
39198: Maantiet. - n:o 649, N. Nurmisen ym.: M"åärärahan
39199: osoittamisesta Oravaisten kunnan Välitalon ky-
39200: - n:o 635, Åsvikin ym.: Määrärahan osoittami· lästä Ylihärmään johtavan ns. Ekotien rakenta·
39201: sesta Vaasan-Porin maantien oikaisemiseksi miseksi maantieksi. Liitteet IV, 781. s. 1531. -
39202: Närpiön ym. kuntien alueella. Liitteet IV,767. Ks. Maantiet.
39203: s. 1516. - Ks. Maantiet.
39204: - n:o 650, Lepistö n y m.: Määrärahan osoitta·
39205: - n: o 636, J. Wirtasen y m.: Määrärahan osoit- misesta maantien rakentamiseksi Lestijärveltä
39206: tamisesta maantietyön jatkamiseksi Kauhajoelta Reisjärvelle. Liitteet IV,782. s. 1532. - Ks.
39207: Jalasjärven Koskueelle. Liitteet IV,768. s. 1517. Maantiet.
39208: - Ks. Maantiet.
39209: - n:o 651, N. Nurmisen ym.: Määrärahan
39210: - n:o 637, Uusi ta 1 on y m.: Määrärahan osoit· osoittamisesta maantien rakentamiseksi Toholam-
39211: tamisesta maantien rakentamista varten Mäy- min-Lestijärven maantiestä Lylynevan kautta
39212: rystä Lehtimäelle ja Soiniin. Liitteet IV,769. Ullavan maantielle. Liitteet IV, 783. e. 1533. -
39213: s. 1518. - Ks. Maantiet. Ks. Maantiet.
39214: - n: o 638, K i v i a h o n y m.: Määrärahan osoit· - n:o 652, Jämsenin ym.: Määrärahan osoit·
39215: tamisesta Karstulan-Seinäjoen maantien raken· tamisesta maantien rakentamiseksi Kinnulasta
39216: tamiseen. Liitteet IV,770. s. 1520. - Ks. Maan· Alvajärven asemalle. Liitteet IV,784. s. 1534.
39217: tiet. - Ks. Maantiet.
39218: - n: o 639, Kivi a h o n y m.: Määrärahan o.soit· - n: o 653, K i v i a h o n y m.: Määrärahan osoitta-
39219: tamisesta Pietarsaaren-Alajärven runkotien ra· misesta Kinnulan-Alvajärven maantien rakenta-
39220: kentamiseen. Liitteet IV,771. s. 1521. - Ks. miseen. Liitteet IV,785. s. 1535. - Ks. Maan·
39221: Maantiet. tiet.
39222: 24 Raha-asia--aloitteet 1955.
39223:
39224: - n:o 654, Helj aksen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 669, Rytingin ym.: Määrärahan osoitta-
39225: tamisesta Toivalan-Kortejoen tien ja sen jat- misesta Pudasjärven Puhoksen-Näljängän maan·
39226: kona kulkevan Riistaveden-V ehmersalmen tien tien rakentamiseen. Liitteet IV,801. s. 1552.
39227: rakentamiseksi maantieksi. Liitteet IV,786. s. - Ks. Maantiet.
39228: 1536. - Ks. Maantiet.
39229: - n:o 670, Rytingin y m.: Määrärahan osoit-
39230: - n:o 655, Rytkösen y m.: Määrärahan osoit- tamisesta Pudasjärven-Sarajärven maantien pe-
39231: tamisesta Viinamäen-Kotalahden-Siikajärven ruskorjaustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,802.
39232: maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,787. s. 1538. s. 1553. - Ks. Maantiet.
39233: - Ks. Maantiet.
39234: - n: o 656, N i i r a s e n y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 671, Torven ym.: Määrärahan osoitta-
39235: misesta maantien rakentamiseksi Sotkamon-Iisal- misesta Kouvan-Sampilan maantien rakentami·
39236: men maantieltä Laakakoskelta Rautavaaran- seen. Liitteet IV,803. s. 1554. - Ks. Maantiet.
39237: Iisalmen maan tielle Issakkaan. Liitteet IV, 788. - n:o 672, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää·
39238: s. 1539. - Ks. Maantiet. rärahan osoittamisesta maantien kunnostamiseksi
39239: - n:o 657, N. Nurmisen ym.: Määrärahan Pirkkiön kylästä Helläiän erotteintyömaalle ja
39240: osoittamisesta satamatien jatkamiseksi Himangan tien jatkamiseksi Puuluotoon. Liitteet IV,804.
39241: kirkonkylästä Pikku-Mansikkaan. Liitteet IV,789. s. 1555. - Ks. Maantiet.
39242: s. 1540. - Ks. Maantiet.
39243: - n: o 673, V ä y r y s e n: Määrärahan osoittami·
39244: - n: o 658, M u r r o n y m.: Määrärahan osoittami- sesta Kuhan-Pohjaalahden maantien rakentami·
39245: sesta maantien rakentamiseksi Oulaisista Kärsä- seksi. Liitteet IV,805. s. 1556. - Ks. Maantiet.
39246: mäen Venetpaloon. Liitteet IV,790. s. 1541. -
39247: Ks. Maantiet. - n:o 674, Pöykön ym.: Määrärahan osoittami-
39248: sesta Kuhan-Pohjaalahden maantien parantami·
39249: - n: o 659, E r k k i 1 ä n y m.: Määrärahan osoitta- seen. Liitteet IV,806. s. 1557. - Ks. Maantiet.
39250: misesta maantien rakentamiseksi Oulaisista Pyhä-
39251: joen eteläpuolitae Kärsämäen Venetpalon kylään. - n:o 675, Pöykön ym.: Määrärahan osoittami·
39252: Liitteet IV,791. s. 1542. - Ks. Maantiet. sesta Kuhan-Simojärven maantien parantami·
39253: - n:o 660, A. Kinnusen ym.: Määrärahan seen. Liitteet IV,807. s. 1558. - Ks. Maantiet.
39254: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pyhäjoen - n:o 676, Väyrysen: Määrärahan osoittami·
39255: -Kalajoen maantieltä Merijärven-Kalajoen sesta Simon-Rannan maantien kunnostamiseen.
39256: maantiehen. Liitteet IV, 792. s. 1543. - Ks. Liitteet IV,808. s. 1559. - Ks. Maantiet.
39257: Maantiet.
39258: - n: o 661, Järven y m.: Määrärahan: osoittami- - n:o 677, P ö y k ö n y m.: M"åärärahan osoittami·
39259: sesta Raahen-Junnonojan tietutkimusta varten. sesta Koivun-Rovaniemen maantien rakentami-
39260: Liitteet IV, 793. s. 1544. - Ks. Maantiet. seen. Liitteet IV,809. s. 1560. - Ks. Maantiet.
39261: - n: o 662, J ä r v en y m.: Määrärahan osoittami- - n:o 678, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit-
39262: sesta Sotkamon-Kuhmon maantien kunnostami- tamisesta Aholan-Mourujärven-Maaninkavaa·
39263: seen. Liitteet IV,794. s. 1545. - Ks. Maantiet. ran maantien rakennustöiden jatkamiseksi. Liit-
39264: - n:o 663, Partasen y m.: Määrärahan osoit- teet IV,810. s. 1561. - Ks. Maantiet.
39265: tamisesta Sotkamon-Kuhmon maantien paranta· - n:o 679, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
39266: miseksi. Liitteet IV,795. s. 1546. - Ks. Maan- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Raistakan
39267: tiet. tiestä Kurkijärven eteläpuolitae sanotun järven
39268: - n:o 664, Tauriaisen ym.: Määrärahan osoit- itäpäähän tulevaan tiehen. Liitteet IV,811. s.
39269: tamisesta maantien rakentamiseksi Pesiönlahden 1562. - Ks. Maantiet.
39270: ja Reinijärven välille Suomussalmen kunnassa.
39271: Liitteet IV,796. s. 1547. - Ks. Maantiet. - n:o 680, Torven ym.: Määrärahan osoittami-
39272: sesta Mourunsalmen ja Kilkelönsalmen välisen
39273: - n:o 665, Lie d e k sen y m.: Määrärahan osoit· tien rakentamiseen. Liitteet IV,812. s. 1563. -
39274: tamisesta La=inkankaan-Haarakosken maan- Ks. Maantiet.
39275: tien kunnostamiseksi. Liitteet IV,797. s. 1548.
39276: - Ks. Maantiet. - n: o 681, L a h t e 1 a n y m.: Määrärahan osoitta·
39277: misesta maantien rakentamiseksi Ylikitkajärven
39278: - n: o 666, Friman i n y m.: Määrärahan osoit- luoteispuolitae Posion-Kuusamon tiestä Kemi·
39279: tamisesta maantien rakentamiseksi Kelankylästä järven-Kuusamon maantiehen. Liitteet IV,813.
39280: Pudasjärven-Rannan tielle. Liitteet IV, 798. s. s. 1564. - Ks. Maantiet.
39281: 1549. - Ks. Maantiet.
39282: - n:o 667, Murron ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 682, Väyrysen y m.: Määrärahan osoitta-
39283: misesta Jaalangan asutusalueen ja Siivikon vä- misesta Raanujärven-Pellon maantien paranta·
39284: lisen maantien rakentamiseen. Liitteet IV, 799. s. miseksi. Liitteet IV,814. s. 1565. - Ks. Maan·
39285: 1550. - Ks. Maantiet. tiet.
39286: - n:o 668, Rytingin y m.: Määrärahan osoit- - n:o 683, Niska 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
39287: tamisesta maantien rakentamiseksi Pudasjärven misesta tutkimuksen toimittamiseksi tien rakenta·
39288: Särkivaaratta Taivalkosken Virkkuseen. Liitteet mista varten Hannunrannasta Koutukseen. Liit-
39289: IV,800. s. 1551. - Ks. Maantiet. teet IV,815. s. 1566. - Ks. Maantiet.
39290: Raha-asia ja lakialoitteet 1955. 25
39291: - n:o 684, Frimanin ym.: Määrärahan osoit- - n:o 694, Väyrysen: Määrärahan osoittami-
39292: tamisesta maantien rakentamiseksi Rovaniemen sesta Kelujärven-Tanhuan maantietyön jatka-
39293: Saaren kylästä Markkasuvantoon. Liitteet IV,816. mista varten. Liitteet IV,826. s. 1578. -'- Ks.
39294: s. 1567. - Ks. Maantiet. Maantiet.
39295: - n:o 685, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit- - n: o 695, L a h t e 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
39296: tamisesta maantien rakentamiseksi Vian asemalta misesta Enontekiön- Leppäjärven- Kivijärven
39297: Vanttausjlirven maantiehen. Liitteet IV,817. s. maantiesuunnan tutkimista varten. Liitteet
39298: 1568. - Ks. Maantiet. IV,827. s. 1579. - Ks. Maantiet.
39299: - n: o 686, Väyrysen y m.: Määrärahan osoitta- - n:o 696, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit-
39300: misesta Soppelan-Isokylän kylätien parantami- tamisesta maantien rakentamiseksi Ivalosta Ina-
39301: seksi. Liitteet IV,818. s. 1569. - Ks. Maantiet. rinjärven rantaan Koppelon kylään. Liitteet
39302: IV,828. s. 1580. - Ks. Maantiet.
39303: - n: o 687, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoittami-
39304: sesta Saarenkylän-Meltauksen maantiesuunnan - n:o 697, Väyrysen y m.: Määrärahan osoit-
39305: tutkimiseen. Liitteet IV,819. s. 1570. - Ks. tamisesta Virtaniemen-valtakunnan rajan-Nor-
39306: Maantiet. jan maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,829.
39307: s. 1581. - Ks. Maantiet.
39308: - n:o 688, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää·
39309: rärahan osoittamisesta J uustovaaran-Taapajär- - n:o 698, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää-
39310: ven maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,820. rärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
39311: s. 1571. - Ks. Maantiet. Kaamasen kylästä Sevettijärvelle. Liitteet IV,830.
39312: s. 1582. - Ks. Maantiet.
39313: - n:o 689, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit-
39314: tamisesta Kaukosen-Kallon kylätien parantami- - n:o 699, P ö y k ö n y m.: Määrärahan osoitta-
39315: seksi. Liitteet IV,821. s. 1572. - Ks. Maantiet. misesta Ivalon-Koppelon maantien rakentami-
39316: seen. Liitteet IV,831. s. 1583. - Ks. Maantiet.
39317: - n:o 690, Friman i n y m.: Määrärahan osoit-
39318: tamisesta maantien rakentamiseksi Seipäjärveltä - n:o 700, Taini on ym.: Määrärahan osoitta-
39319: Riipinkylään Sodankylän kunnassa. Liitteet misesta maantien rakentamiseksi Inarin kunnassa
39320: IV,822. s. 1573. - Ks. Maantiet. Ivalosta Koppeloon. Liitteet IV,832. s. 1584. -
39321: Ks. Maantiet.
39322: - n:o 691, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit- - n:o 701, Väyrysen: Määrärahan osoittami-
39323: tamisesta maantien rakentamiseksi Sodankylän sesta Syysjärven-Utsjoen maantiet1ön jatka-
39324: kunnan Kalujärven kylästä Tanhuankylän kautta mista varten. Liitteet IV,833. s. 1585. - Ks.
39325: Savukosken kunnan Värriön kylään. Liitteet Maantiet.
39326: IV,823. s. 1574. - Ks. Maantiet.
39327: - n:o 702, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit-
39328: - n:o 692, Lahtelan ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta maantien rakentamiseksi Inarin Syys-
39329: misesta Javaruksen-Vuojärven maantien raken- järveltä Utsjoen kirkonkylän kautta Utsjoki-
39330: nustöiden jatkamiseksi. Liitteet IV,824. s. 1575. suulle. Liitteet IV,834. s. 1586. - Ks. Maan-
39331: - Ks. Maantiet. tiet.
39332: - n:o 693, Koiviston y m.: 1\Cåärärahan osoit- - n:o 703, A. Kinnusen ym.: Korotetun mää-
39333: tamisesta maantien rakentamiseksi Savukosken rärahan osoittamisesta avustuksiksi maanviljeli-
39334: Värriön kylästä Tanhuankylän kautta Sodankylän jäin uudisraivauksiin, metsän- ja maanparannus-
39335: Kelujärvelle. Liitteet IV,825. s. 1577. - Ks. töihin. Liitteet IV,835. s. 1587. - Ks. Uudis-
39336: Maantiet. raivaus.
39337:
39338:
39339:
39340:
39341: LAKIALOITTEET.
39342: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
39343:
39344: (N:o 1-82 Liitteiden A-osassa.) - n: o 86, S e p ä n y m.: Ehdotus laiksi vai tion
39345: maan käyttämisestä asutustarkoituksiin uus-
39346: - n: o 83, Sävel ä n y m.: Ehdotus laiksi tilan jaon yhteydessä. Liitteet IX,lOl. s. 1665. -
39347: osittamisen edellytyksistä. Liitteet IX,98. s. Ks. Asutus.
39348: 1643. - Ks. Jakolaitos.
39349: - n:o 87, Lepistön ym.: Ehdotus laiksi val-
39350: - n:o 84, Pusan: Ehdotus laiksi valtion maan tion maan käyttämisestä ja maan pakkolunasta-
39351: käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maan- misesta maankäyttölain tarkoituksiin. Liitteet
39352: käyttölain tarkoituksiin. Liitteet IX,99. s. 1648. IX,l02. s. 1667. - Ks. Maankäyttölaki.
39353: - Ks. Maankäyttölaki.
39354: - n: o 88, K y t ä n y m.: Ehdotus laiksi valtion
39355: - n: o 85, K y t ä n y m.: Ehdotus maankäyttö- maan käyttämisestä ja maan pakkolunastami-
39356: laiksi. Liitteet IX,lOO. s. 1650. - Ks. l\faan- sesta maankäyttölain tarkoituksiin. Liitteet
39357: käyttölaki. IX,l03. s. 1669. - Ks. Maankäyttölaki.
39358:
39359: E 41/56
39360: 26 Lakialoitteet 1955.
39361:
39362: - n: o 89, S e p ä n y m.: Ehdotus laiksi tilan sesta. Liitteet IV,840. s. 1614. - Ks. Tulo- ja
39363: osittamisen edellytyksistä. Liitteet IX,104. s. omaisuusvero.
39364: 1672. ~ Ks. Jakolaitos.
39365: - n:o 98, lnnalan ym.: Ehdotus laiksi tulo·
39366: - n:o 90, Meinanderin ym.: Ehdotus kan- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami·
39367: sanelll.kelaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädän- sesta. Liitteet IV,841. s. 1616. - Ks. Tulo- ja
39368: nöksi. Liitteet XIII,l. s. 1677 ja 1697. - Ks. omaisuusvero.
39369: KansaneW.kelaki. - n:o 99, ö h m a n i n y m.: Ehdotus laiksi tulo·
39370: ...:... n:o 91, H. Miettusen ym.: Ehdotus laiksi ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami·
39371: leimaverolain muuttamisesta. Liitteet IV,836. sesta. Liitteet IV,842. s. 1618 ja 1620. - Ks.
39372: s. 1603. - Ks. Leimavero. Tulo· ja omaisuusvero.
39373: - n:o 92, Sävelän ym.: Ehdotus laiksi eräi- - n:o 100, Kaitilan ym.: Ehdotus laiksi tulo·
39374: den vuokra-alueiden lunastamisesta. Liitteet ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami·
39375: e. 1719. - Ks. Vuokra-alueiden lunastaminen. sesta. Liitteet IV,843. s. 1622. - Ks. Tulo- ja
39376: omaisuusvero.
39377: - n:o 93, Roineen ym.: Ehdotus asuntolaina-
39378: laiksi. Liitteet IV,837. s. 1606. - Ks. Asun- - n: o 101, K o s o 1 a n y m.: Ehdotus laiksi maa·
39379: taloustuotannon kannattavuuden turvaamisesta.
39380: not.
39381: Liitteet 1,12. s. 1591. - Ks. Talouselämä.
39382: - n:o 94, L. Matti 1 a n y m.: Ehdotukset laiksi
39383: atomivoiman aikaansaamisen sekä siihen sovel· - n:o 102, L. Mattilan ym.: Ehdotus laiksi
39384: tuvien aineiden valvonnasta ja laiksi elinkei- huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 1,13.
39385: non harjoittamisen oikeudesta annetun lain s. 1593. - Ks. Vuokrasäännöstely.
39386: muuttamisesta. Liitteet VII,39. s. 1627. - Ks. - n:o 103, Kleemolan ym.: Ehdotus laiksi
39387: Atomivoima. maataloustuotteiden hintojen määräämisestä. Liit·
39388: - n: o 95, W i h e r h e i m o n y m. : Ehdotus laiksi teet I,14. s. 1595. - Ks. Maatalous.
39389: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut· - n:o 104, Hietasen y m.: Ehdotus laiksi työt·
39390: tamisesta. Liitteet IV,838. s. 1610. - Ks. Tulo- tömyystöiden järjestämisestä. Liitteet !,15. s.
39391: ja omaisuusvero. 1598. - Ks. Työttömyys.
39392: - n:o 96, K o s o 1 a n y m.: Ehdotus laiksi tulo· - n:o 105, Malkamäen ym.: Ehdotus laiksi
39393: ja. omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- opettajalukioista. Liitteet VIII,66. s. 1633. -
39394: sesta. Liitteet IV,839. s. 1613. - Ks. Tulo· ja Ks. Opettajalukiot.
39395: omaisuusvero.
39396: - n:o 106, Järven ym.: Ehdotus laiksi kan·
39397: - n:o 97, Haapasen y m.: Ehdotus laiksi tulo- sakoulunopettajaseminaareista. Liitteet VIII,67.
39398: j"' omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- s. 1636. - Ks. Seminaarit.
39399: ASIALUETTELO
39400:
39401:
39402:
39403:
39404: E 41/56
39405: Asialuettelo
39406: A. Ammattientarkastajat: Ed. Lindblomin ym. rah.al.
39407: n:o 300 määrärahan osoittamisesta ylimääräi-
39408: Ahlman: - Ks. Maamieskoulut. sen apulaisammattienylitarkastajan toimen pe-
39409: rustamiseksi sosiaaliministeriöön paineastiain
39410: Ahvenanmaa: Ed. Larsonin ym. rah.al. n:o 64 tarkastuksen johtoa varten. Liitteet IV,432. s.
39411: määrärahan osoittamisesta lääninkamreerinvi- 1133. L. Vv:aan.
39412: ran perustamiseksi Ahvenanmaan maakunnan
39413: lääninhallitukseen. Liitteet IV,195. s. 850 ja Ammattikalastajat: - Ks. Kalastus.
39414: 851. L. Vv:aan.
39415: Ammattikoulukodit: - Ks. Ammattikoulut.
39416: Aidat: - Ks. Poronhoito.
39417:
39418: Airisto: - Ks. Matkailu. Ammattikoulut: Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 288
39419: määrärahan osoittamisesta valtion keskusam-
39420: Aistivialliset: Ed. Mohellin ym. rah.al. n:o 145 mattikoulujen eräiden ylimääräisten virkojen
39421: määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimit- ja toimien muuttamiseksi peruspalkkaisiksi.
39422: tamiseksi huonokuuloisten lasten opetuksen jär- Liitteet IV,420. s. 1121. L. Vv:aan.
39423: jestämisestä. Liitteet IV,277. s. 946. L. - Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 289 määrärahan
39424: Vv:aan. osoittamisesta kahden yliopettajan viran pe-
39425: - Ks. Ammattikoulut. rustamiseksi Hämeenlinnaan tulevaan ammat-
39426: tikoulujen opettajainvalmistuslaitokseen. Liit-
39427: AIV-rehu: - Ks. Rehut. teet IV,421. s. 1122. L. Vv:aan.
39428: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 290 määrärahan
39429: Ajos: - Ks. Satamat. osoittamisesta konemestarin ylimääräisen viran
39430: perustamiseksi Keski-Suomen keskusammatti-
39431: Alahä.rmä: - Ks. Sillat. kouluun. Liitteet IV,422. s. 1123. L. Vv:aan.
39432: -- Ed. Mannilan ym. rah.al. n:o 291 määrärahan
39433: Alasjärvi: - Ks. Kuivatustyöt. osoittamisesta kahden työnopettajan viran pe-
39434: rustamiseksi valtion ammattikoulukodin me-
39435: Alikäytä.vät: - Ks. Rautatiet. talli- ja puutyön erikoisoppijaksoille. Liitteet
39436: IV,423. s. 1124. L. Vv:aan.
39437: Alkoholiliike: - Ks. Virkamiehet. - Ed. HaKalan ym. rah.al. n:o 433 määrärahan
39438: osoittamisesta avustuslainaksi Invaliidisäätiön
39439: Alkoholipoliklinikka: Ed. Hiltusen ym. rah.al. n:o ammattikoulun työpaja- ja luokkahuoneraken-
39440: 314 määrärahan osoittamisesta alkoholipolikli- nuksen rakentamista varten. Liitteet IV,565.
39441: nikkatoiminnan ylläpitämistä varten. Liitteet s. 1286. L. Vv:aan.
39442: IV,446. s. 1151. L. Vv:aan. - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 516 määrä-
39443: rahan osoittamisesta Bergmanin koulun koulu-
39444: Alkukoulut: - Ks. Eläkkeet. talon rakentamiseen. Liitteet IV,648. s. 1388.
39445: L. Vv:aan.
39446: Allergiasairaala: - Ks. Sairaalat. - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 517 määrärahan
39447: osoittamisesta Keski -Suomen keskusammatti-
39448: koulun rakennustöitä varten. Liitteet IV,649.
39449: Alueellinen ammatinvalinnanohjaus: - Ks. Amma- s. 1389. L. Vv:aan.
39450: tinvalinta. - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 518 määrärahan
39451: osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan suomenkieli-
39452: Aluesairaalat: - Ks. Sairaalat. sen keskusammattikoulun rakennustöiden aloit-
39453: tamiseksi Seinäjoella. Liitteet IV,650. s. 1390.
39454: Aluevalvojat: Ks. Puolustuslaitos. L. Vv:aan.
39455: - Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. n:o 519 määrä-
39456: Ammatinvalinta: Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o rahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan suomen-
39457: 335 määrärahan osoittamisesta valtion alueel- kielisen keskusammattikoulun rakennustöiden
39458: lista ammatinvalinnanohjausasemaa varten. Liit- aloittamiseksi. Liitteet IV,651. s. 1391. L.
39459: teet IV,467. s. 1175. L. Vv:aan. Vv:aan.
39460: 4 Asialuettelo 1955.
39461:
39462: - Ed. Turkan ym. rah.al. n:o 520 määrärahan Arkistot: Ed. Mohellin ym. rah.al. n: o 182 maa-
39463: osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan keskusam· rärahan osoittamisesta Hämeen vanhassa lin-
39464: mattikoulun oppilasruokalan ja opetuskeittiöi· nassa sijaitsevan Sibeliusarkiston huoneisto-
39465: den sekä voimistelusalin rakentamiseksi. Liit· tilojen ja kaluston kunnostamiseen ja hankki-
39466: teet IV,652. s. 1392. L. Vv:aan. miseen. Liitteet IV,314. s. 993. L. Vv:aan.
39467: -Ed. Kauhasen ym. rah.al. n:o 521 määrärahan - Ks. Maakunta-arkistot. Suomalaisen Kirjalli-
39468: osoittamisesta Pohjois-Karjalan keskusammatti· suuden Seura.
39469: koulun oppilasasuntolan rakentamista varten.
39470: Liitteet IV,653. s. 1393. L. Vv:aan. Asemakaava: - Ks. Pakkolunastus.
39471: -Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 522 määrärahan
39472: osoittamisesta Lapin keskusammattikoulun ra· Asemat: - Ks. Rautatiet.
39473: kannustöitä varten. Liitteet IV,654. s. 1395.
39474: L. Vv:aan. Asevelvolliset: - Ks. Puolustuslaitos.
39475: -Ed. Mannilan ym. rah.al. n:o 523 määrärahan
39476: osoittamisesta valtion ammattikoulukodin ra· Asunnot: Ed. Roineen ym. lak.al. n:o 93 asunto-
39477: kannustoiminnan jatkamiseen. Liitteet IV,655. lainalaiksi. Liitteet IV,837. s. 1606. L. Vv:aan
39478: s. 1396. L. Vv:aan. 1122.
39479: - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n:o 526 määrärahan - Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 242 korotetun mää-
39480: osoittamisesta kuuromykkäin ammattikoulun ra- rärahan osoittamisesta avustuksiksi maaseudun
39481: kentamiseen. Liitteet IV,658. s. 1401. L. asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,374. s.
39482: Vv:aan. 1064. L. Vv:aan.
39483: - Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 243 korotetun
39484: Ammattikoulutus: - Ks. Elokuvat. määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maa-
39485: seudun asunto-olojen parantamiseen. Liitteet
39486: .Alnma.ttikurssit: Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o IV,375. s. 1065. L. Vv:aan .
39487: 430 määrärahan osoittamisesta lainaksi maa• - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 364 määrärahan
39488: seutuammattien kurssikeskuksen rakentami- osoittamisesta asuinrakennuksen rakentamiseksi
39489: seksi Haukiputaalle. Liitteet IV,562. s. 1283. Kotkan rautatieläisille. Liitteet IV,496. s. 1208.
39490: L. Vv:aan. L. Vv:aan.
39491: -Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 407 korotetun
39492: Ammattioppilaitokset: Ed. Aition ym. rah.al. n:o määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maaseudun
39493: 294 korotetun määrärahan osoittamisesta avus· asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,539.
39494: tuksiksi kunnallisilla ja yksityisille teknillisille, s. 1257. L. Vv:aan.
39495: ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden omia - Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 408 korotetun
39496: rakennuksia varten. Liitteet IV,426. s. 1127. määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi
39497: L. Vv:aan. maaseudun asunto-olojen parantamiseen. Liit-
39498: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n: o 295 korotetun teet IV,540. s. 1258. L. Vv:aan.
39499: määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk- - Ed. Soinisen ym. rah.al. n: o 427 määrärahan
39500: siksi kunnallisilla ja yksityisille teknillisilla, osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen sähkö-
39501: ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden omia pajan henkilökunnalle annattavia omakotilai-
39502: rakennuksia varten. Liitteet IV,427. s. 1128. noja varten. Liitteet IV,559. s. 1280. L. Vv:aan.
39503: L. Vv:aan. - Ed. Kuittisen ym. rah.al. n:o 428 määrärahan
39504: - Ed. Aition ym. rah.al n:o 429 korotetun mää- osoittamisesta !ainoiksi posti· ja lennätinlaitok-
39505: rärahan osoittamisesta !ainoiksi ammatillisten sen henkilökunnalle perustettavia asunto-osake-
39506: oppilaitosten uudisrakennuksia varten. Liitteet yhtiöitä varten. Liitteet IV,560. s. 1281. L.
39507: IV,561. s. 1282. L. Vv:aan. Vv:aan.
39508: - Ed. Väyrysen ym. rah.al n:o 436 määrärahan - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o 464 määrä-
39509: osoittamisesta lainaksi Suomen Siviili- ja Ase- rahan osoittamisesta asuntotalon rakentamiseksi
39510: velvollisuusinvaliidien Liitto r.y:lle Westendin Helsingin yleisen sairaalan henkilökuntaa var-
39511: Invaliidien Ammattioppilaitoksen asuntola- ja ten. Liitteet IV,596. s. 1327. L. Vv:aan.
39512: oppisalirakennuksen rakentamiseen. Liitteet - Ed. Hietasen ym. rah.al. n:o 475 määrärahan
39513: IV,568. s. 1292, L. Vv:aan. osoittamisesta Niuvanniemen sairaalan hoito-
39514: henkilökunnan asuntotalon rakentamiseksi. Liit-
39515: Ammattioppilaskodit: Ed. Flinekin ym. rah.al n: o teet IV,607. s. 1339. L. Vv:aan.
39516: 306 määrärahan osoittamisesta ammattioppilas· - Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 479 määrärahan
39517: kotien perustaruiskuluja varten. Liitteet IV,438. osoittamisesta valtion sairaalan lääkärien ja
39518: s. 1142. L. Vv:aan. sairaanhoitajien asuntotalon rakentamiseksi Ka-
39519: - Ed. Flinekin ym. rah.al. n: o 307 määrärahan jaaniin. Liitteet IV,611. s. 1344. L. Vv:aau.
39520: osoittamisesta ammattioppilaskotien avustami- - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 486 määrärahan
39521: seksi. Liitteet IV,439. s. 1143. L. Vv:aan. osoittamisesta asuntotalon rakentamiseksi val-
39522: tionrautateitten Hyvinkään konepajalta eläk-
39523: Ampumara.dat: Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 462 keelle siirtyville työntekijöille. Liitteet IV,618.
39524: määrärahan osoittamisesta ampumaratojen ra- s. 1352. L. Vv:aan.
39525: kentamiseen. Liitteet IV,594. s. 1325. L. - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 487 määrä-
39526: Vv:aan. rahan osoittamisesta asuntotalon rakentamiseksi
39527: Hyvinkäälie valtionrautateiden palveluksesta
39528: Apurahat: - Ks. Kansansivistys. Oppikoulut. eläkkeelle siirtyviä työntekijöitä varten. Liit-
39529: Puolustuslaitos. teet IV,619. s. 1353. L. Vv:aan.
39530: Asialuettelo 1955. 5
39531:
39532: - Ks. Ammattikoulut. Postilaitos. Puolustuslai-
39533: tos. Sairaalat. Sairaanhoitajattaret. Sähkö.
39534: D.
39535: Tie- ja vesirakennuspiirit. Vuokra-säännöstely. Dia.konissalaitokset: - Ks. Sairaalat.
39536: Asuntolahoitajat: - Ks. Seminaarit. Dragsvik: - Ks. Puolustuslaitos.
39537: Asunto-osakeyhtiöt: - Ks. Asunnot.
39538: Asutus: Ed. Sepän ym. lak.al. n:o 86 laiksi val- E.
39539: tion maan käyttämisestä asutustarkoituksiin Elatus: - Ks. Orvot.
39540: uusjaon yhteydessä. Liitteet IX,101. s. 1665.
39541: L. Mtv:aan 373. Elinkeinot: - Ks. Atomivoima.
39542: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 239 mää-
39543: rärahan osoittamisesta asutustilojen pistoteiden Eläinlääketieteellinen korkeakoulu: Ed. Lepistön
39544: kunnostamiseksi. Liitteet IV,371. s. 1061. L. ym. rah.al. n: o 532 määrärahan osoittamisesta
39545: Vv:aan. Eläinlääketieteellisen korkeakoulun rakennus-
39546: -- Ed. Ryhdän ym. rah.al. n: o 240 korotetun mää- työtä varten. Liitteet IV,664. s.1410. L. Vv:aan.
39547: rärahan osoittamisesta asutusteiden kuntoon- - Ed. Mohellin ym. rah.al. n: o 533 määrärahan
39548: pano- ja kunnossapitokustannuksiin. Liitteet osoittamisesta Hämeenlinnan Eläinlääketieteel-
39549: IV,372. s. 1062. L. Vv:aan. lisen korkeakoulun suunnittelutöihin. Liitteet
39550: - Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 241 määrärahan IV,665. s. 1411. L. Vv:aan.
39551: osoittamisesta avustuksiksi tie- ja kuivatus- - Ed. Häppölän ym. rah.al. n:o 534 määrärahan
39552: töiden suorittamiseen aikaisemman asutuslain- osoittamisesta Eläinlääketieteellisen korkeakou-
39553: säädännön mukaan muodostetuilla tiloilla. Liit- lun Hämeenlinnan sijoittamiseksi suoritettavia
39554: teet IV,373. s. 1063. L. Vv:aan. suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,666. s.1412.
39555: - Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 406 määrärahan L. Vv:aan.
39556: osoittamisesta avustuslainoiksi tie- ja kuivatus-
39557: töiden suorittamiseen aikaisemman asutuslain- Eläkkeet: Ed. Brander-W allinin ym. rah.al. n: o
39558: säädännön mukaan muodostetuilla tiloilla. Liit- 134 määrärahan osoittamisesta kirkollisten al-
39559: teet IV,538. s. 1256. L. Vv:aan. kukoulujen opettajien eläkkeiden korottamista
39560: Ed. Kleemolan ym. rah.al. n: o 444 korotetun varten. Liitteet IV,266. s. 934. L. Vv: aan.
39561: määrärahan osoittamisesta siirtona asutusrahas- - Ed. Hakalan rah.al. n:o 141 määrärahan osoit-
39562: toon käytettäväksi lähinnä kuntien sisarosuus- tamisesta kahden kansakouluntarkastajan eläk-
39563: lainoitukseen ja vapaaehtoiseen maanostoon. keen korottamista varten. Liitteet IV,273. s.
39564: Liitteet IV,576. s. 1305. L. Vv: aan. 941. L. Vv:aan.
39565: -- Ks. Maankäyttölaki. - Ed. Rankilan ym. rah.al. n: o 336 määrärahan
39566: osoittamisesta jääkärieläkkeiden järjestelyä
39567: Asutustarkastajat: Ed. Ikosen ym. rah.al. n: o 238 varten. Liitteet IV,468. s. 1176. L. Vv:aan.
39568: määrärahan osoittamisesta asutustarkastajain - Ks. Kansaneläkelaki.
39569: kanslia-apurahan korottamista varten. Liitteet
39570: IV,370. s. 1060. L. Vv:aan. Elokuvat: Ed. H. Miettusen rah.al. n:o 165 mää-
39571: rärahan osoittamisesta kotimaisen elokuvan
39572: Asutustiet: - Ks. Asutus. tukemiseksi. Liitteet IV,297. s. 972. L. Vv: aan.
39573: - Ed. H. Miettusen rah.al. n: o 166 määrärahan
39574: Asutustilat: - Ks. Asutus. osoittamisesta elokuvatuotannon alalla tapah-
39575: Atomivoima: Ed. L. Mattilan ym. lak.al. n:o 94 tuvan taiteellisen ammattikoulutuksen järjeS'
39576: laiksi atomivoiman aikaansaamisen sekä sii- tämiseksi. Liitteet IV,298. s. 974. L. Vv:aan.
39577: hen soveltuvien aineiden valvonnasta ja laiksi Emäntäkoulut: Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n: o
39578: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun 524 määrärahan osoittamisesta koulutalon ra-
39579: lain muuttamisesta. Liitteet VII,39. s. 1627. kentamiseksi Korsholman emäntäkoululle. Liit-
39580: L. Ltv:aan 1232. teet IV,656. s. 1398 ja 1399. L. Vv:aan.
39581: Aula.nko: - Ks. Matkailu. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 525 määrärahan
39582: osoittamisesta Kemijärven emäntäkoulun lisä-
39583: Auskultointi: - Ks. Oppikoulut. rakennuksien rakentamista varten. Liitteet
39584: Autokorjaamot: - Ks. Puolustuslaitos. IV,657. s. 1400. L. Vv:aan.
39585:
39586: Autot: Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 446 määrärahan Enontekiö: - Ks. Lääkärit.
39587: osoittamisesta virkamiehille myytävien, virka- Ensi Kodit: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o
39588: käyttöön tarpeellisten henkilöautojen hankin- 431 määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi
39589: nan rahoittamiseen. Liitteet IV,578. s. 1307. !ainoiksi Ensi Kodeille. Liitteet IV,563. s. 1284.
39590: L. Vv:aan. L. Vv:aan.
39591: - Ks. Liikenneturvallisuus. Postilaitos.
39592: Eriksgård: - Ks. Maatalouskoulut.
39593:
39594: B. Etelä-Pohjanmaa: - Ks. Ammattikoulut. Maa-
39595: talous. Malminetsintä.
39596: Bergmanin koulu: - Ks. Ammattikoulut.
39597: Evankeliset ka.nsanopistot: Ks. Kansanopistot.
39598: Betoniteknillinen laboratorio: - Ks. Teknillinen
39599: tutkimuslaitos. Evijärvi: - Ks. Perkaustyöt.
39600: 6 Asialuettelo 1955.
39601:
39602:
39603: F. Huonokuuloiset: - Ks. Aistivialliset.
39604: Fotogrammetria: - Ks. Teknillinen korkeakoulu. Hyvinkää: - Ks. Asunnot.
39605: Fria kristliga folkhögskolan: - Ks. Kansanopistot. Hämeen linna: - Ks. Arkistot.
39606: Hämeenlinna: - Ks. Ammattikoulut. Eläinlääke·
39607: tieteellinen korkeakoulu. Meijerikoulut.
39608: G.
39609: Geodeettinen laitos: Ed. Seppälän ym. rah.al. n:o Hännilänsalmi: - Ks. Sillat.
39610: 247 määrärahan osoittamisesta geodeettisen lai- Hävitetty alue: - Ks. Rakennustoiminta.
39611: toksen kahden nuoremman valtiongeodeetin vi·
39612: ran muuttamiseksi vanhemman valtiongeodeetin
39613: viroiksi. Liitteet IV,379. s. 1069. L. Vv: aan.
39614: L
39615: Iijoki: - Ks. Kuivatustyöt. Perkaustyöt. Sillat.
39616: H.
39617: Haapamäki: - Ks. Oppikoulut. Dsalmi: - Ks. Sillat.
39618:
39619: Hallila: - Ks. Perkaustyöt. Ikaalinen: - Ks. Sillat.
39620:
39621: Halluskeri: - Ks. Satamat. Ilmailu: - Ks. Lentoliikenne.
39622:
39623: Hammaslääketiede: - Ks. Yliopisto. Ilmajoki: - Ks. Sillat.
39624: Rankakoski: - Ks. Sillat. nomantsi: - Ks. Oppikoulut.
39625:
39626: Hanko: Ed. Sundmanin ym. rah.al. n:o 370 maa- Inhotunjärvi: - Ks. Perkaustyöt.
39627: rärahan osoittamisesta liikennetunnelin raken· Iniö: - Ks. Merenkulku.
39628: tamiseksi Hangon kaupunkiin. Liitteet IV,502.
39629: s. 1216 ja 1217. L. Vv:aan. Inkoo: - Ks. Nimismiehet.
39630: Harjoituskoulut: - Ks. Seminaarit. Insinöörit: - Ks. Maanviljelysinsinöörit. Tie· ja
39631: vesirakennushallinto.
39632: Haudat: - Ks. Punakaartilaiset.
39633: Haukipudas: - Ks. Ammattikurssit. Insuliini: - Ks. Sairaanhoito.
39634: Heinola: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. Seminaarit. Invaliidisäätiö: - Ks. Ammattikoulut. Sairaalat.
39635: Heinävesi: - Ks. Sillat. Invaliidit: Ed. Myllymäen ym. rah.al. n: o 317
39636: määrärahan osoittamisesta korvausten maksa·
39637: Helsinki: - Ks. Asunnot. Hovioikeudet. Kansan· miseen kansalaissodan punaisilla invalideille.
39638: opistot. Kirjastot. Kotitalous. Käsityö. Lii-
39639: Liitteet IV,449. s. 1154. L. Vv:aan.
39640: kenne. Merenkulku. Oppikoulut. Sairaalat. - Ks. Ammattioppilaitokset. Sairaalat. Tuberku·
39641: Sairaanhoitajattaret. Teknilliset oppilaitokset.
39642: loosi.
39643: Henkilöautot: - Ks. Autot. Isojako: Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 425 määrä·
39644: Hennala.: - Ks. Puolustuslaitos. rahan osoittamisesta !ainoiksi Kuusamon iso·
39645: jakoalueen viljelijöille isojaossa määrättyjen
39646: Hetejärvi: - Ks. Järvenlaskut. metsätilien suorittamista varten. Liitteet IV,557.
39647: Hevoset: - Ks. Puolustuslaitos. s. 1277. L. Vv:aan.
39648: Hevoskilpa.ilut: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 208 Isokyrö: - Ks. Oppikoulut.
39649: määrärahan osoittamisesta suomalaisten hevos-
39650: ten kuninkuusajoissa jaettavia palkintoja var-
39651: ten. Liitteet IV,340. s. 1022. L. Vv:aan. J.
39652: Hiihto: - Ks. Puolustuslaitos. Jakolaitos: Ed. Sävelän ym. lak.al. n:o 83 laiksi
39653: Hinnat: - Ks. Maatalous. Polttoaineet. Rehut. tilan osittamisen edellytyksistä. Liitteet IX,98.
39654: s. 1643. L. Mtv: aan 330.
39655: Hirvensalo: - Ks. Sillat. - Ed. Sepän ym. lak.al. n:o 89 laiksi tilan osit·
39656: tamisen edellytyksistä. Liitteet IX,104. s. 1672.
39657: Rovioikeudet: Ed. Hetemäen ym. rah.al. n:o 62 L. Mtv:aan 374.
39658: määrärahan osoittamisesta Helsingin hovioikeu-
39659: den ylimääräisen 5. jaoston vakinaistamiseksi. - Ks. Asutus.
39660: Liitteet IV,193. s. 847. L. Vv:aan. Jalankulkutiet: - Ks. Liikenneturvallisuus.
39661: Huoltokuljetus: - Ks. Lentoliikenne. Jalostusla.itokset: - Ks. Kaivosteollisuus.
39662: Ruoltorakennukset: - Ks. Rautatiet. Juhlahuoneistot: - Ks. Yhdistykset.
39663: Huoneenvuokrat: - Ks. Vuokra-säännöstely. JunanUthettäjät: - Ks. Rautatiet.
39664: Asialuettelo 1955. 7
39665:
39666: Jyväskylä: - Ks. Oppikoulut. Postilaitos. Talous- - Ed. österholmin ym. rah.al. n:o 211 korotetun
39667: koulut. Yliopisto. määrärahan osoittamisesta ammattikalastajille
39668: kalanpyydysten hankkimiseksi myönnettävien
39669: JiiJ,kihuolto: - Ks. Tuberkuloosi. lainojen korkoeron suorittamiseen. Liitteet
39670: IV,343. s. 1026 ja 1027. L. Vv:aan.
39671: Jälleenrakennus: - Ks. Rakennustoiminta. - Ed. Jussilan ym. rah.al. n:o 252 määrärahan
39672: Jämsä: - Ks. Kansanopistot. osoittamisesta ns. ylijäämäkalansaaliin käytön
39673: edistämiseen. Liitteet IV,384. s. 1076. L. Vv: aan.
39674: Järvenlaskut: Ed. Koskisen ym. rah.al. n:o 554 - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 253 määrärahan
39675: määrärahan osoittamisesta Viitasaaren Muu- osoittamisesta ns. ylijäämäkalansaaliin käytön
39676: ruenjärven vesistön laskemiseksi. Liitteet IV,686. edistämiseen. Liitteet IV,385. s.1077. L. Vv:aan.
39677: s. 1434. L. Vv:aan. - Ks. Polttoaineet.
39678: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 555 määrärahan
39679: osoittamisesta Osmanki- ja Paloisjärven lasku· Kalastussatamat: Ed. Kleemolan ym. rah.al. n:o
39680: hankkeen toteuttamiseksi. Liitteet IV;687. s. 275 määrärahan osoittamisesta Lohtajan kir-
39681: 1435. L. Vv:aan. konkylän kalasataman rakentamiseen. Liitteet
39682: - Ed. Rytingin rah.al. n: o 556 määrärahan osoit- IV,407. s. 1103. L. Vv:aan.
39683: tamisesta Vuorma- ja Hetejärvien kuivattami-
39684: seen. Liitteet IV,688. s. 1436. L. Vv:aan. Kalatalous: Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 419
39685: korotetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
39686: Jääkärit: - Ks. Eläkkeet. kalatalouden edistämiseksi. Liitteet IV,551. s.
39687: 1269 ja 1270. L. Vv:aan.
39688: Jäänsärkijät: - Ks. Merenkulku.
39689: Kallan: - Ks. Merenkulku.
39690: Kallio: - Ks. Oppikoulut.
39691: K. ltaltimo: - Ks. Sillat.
39692: Kaakkois-Suomi: - Ks. Liikenneolot.
39693: Kanavat: - Ks. Lauttaus. Sillat .
39694: .S:aatumatautiset: Ed. E. Nurmisen ym. rah.al.
39695: n: o 83 määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kannus: - Ks. Teollisuus.
39696: ja lainaksi Kaatumatautisten Hoitoyhdistys Kansa.kouluntarkastajat: - Ks. Eläkkeet.
39697: r.y: lle Kortejoen miesparantolan laajennus- ja
39698: peruskorjaustöitä varten. Liitteet IV,214. s. Kansa.koulut: Ed. Forsbergin ym. rah.al. n:o 142
39699: 874. L. Vv:aan. korotetun määrärahan osoittamisesta toiskieli-
39700: -Ed. Väänäsen ym. rah.al. n:o 442 määrärahan sissä kunnissa sijaitsevien yksityisten kansa-
39701: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi Kaatu- koulujen avustamiseen. Liitteet IV,274. s. 942
39702: matautisten Hoitoyhdistys r.y: lle vesijohtover- ja 943. L. Vv:aan.
39703: koston perustamiskustannuksiin. Liitteet IV,574. - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 178 määrärahan
39704: s. 1301. L. Vv:aan. osoittamisesta syrjäisten kuntien kansakoulu-
39705: lasten koululaismatkojen avustamiseen. Liitteet
39706: Kadetit: - Ks. Puolustuslaitos. IV,310. s. 987. L. Vv:aan.
39707: ltahukärpänen: - Ks. Maatalous. - Ks. Lapset. Opettajalukiot. Oppikoulnt. Semi-
39708: naarit.
39709: Kaivinkoneet: - Ks. Maanviljelysinsinöörit.
39710: Kansalaisjärjestöjen YK-liitto: Ed. Saaren ym.
39711: Kaivosteollisuus: Ed. Murron ym. rah.al. n:o 483 rah.al. n:o 170 määrärahan osoittamisesta Kan-
39712: määrärahan osoittamisesta jalostuslaitoksen ra- salaisjärjestöjen YK-liiton toiminnan tukemi-
39713: kentamiseksi Otanmäen kaivoksen yhteyteen. seksi. Liitteet IV,302. s. 978. L. Vv: aan.
39714: Liitteet IV,615. s. 1349. L. Vv:aan.
39715: Kansalaissota: - Ks. Invaliidit. Korvaus.
39716: Kajaani: - Ks. Asunnot.
39717: Kansandemokratiat: - Ks. Markkinatutkimus.
39718: Kalajoki: - Ks. Maatalouskoulut.
39719: Kansaneläkelaki: Ed. Meinanderin ym. lak.al. n:o
39720: Kalanpyydykset: - Ks. Kalastus. 90 kansaneläkelaiksi ja siihen liittyväksi lain-
39721: säädännöksi. Liitteet XIII,l. s. 1667 ja 1697.
39722: Kalanviljelyslaitokset: Ed. Sinkkosen ym. rah.al. L. Kansanelv:aan 509.
39723: n: o 209 määrärahan osoittamisesta avustukseksi
39724: Länsi-Karjalan: maanviljelysseuralle kalanvilje- Kansanopistot: Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o
39725: lyslaitoksen perustamista varten. Liitteet IV,341. 148 määrärahan osoittamisesta avustukseksi
39726: s. 1023. L. Vv:aan. Pohjola-opiston rakentamiseen. Liitteet IV,280.
39727: s. 949. L Vv:aan.
39728: Kalastus: Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 210 - Ed. Wickmanin ym. rah.al. n: o 154 määrä-
39729: . määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai- rahan osoittamisesta rakennusavustukseksi ja
39730: naksi ammattikalastajille kalanpyydysten hank- -lainaksi Etelä-Suomen evankeliselle kansan-
39731: kimiseen. Liitteet IV,342. s. 1024 ja 1025. L. opistolle. Liitteet IV,286. s. 955 ja 956. L.
39732: Vv:aan. Vv:aan.
39733: 8 Asialuettelo 1955.
39734:
39735:
39736: - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 155 määrärahan Karjaa.: - Ks. Oppikoulut.
39737: osoittamisesta rakennusavustukseksi Kruunu-
39738: pyyn kansanopistolle. Liitteet IV,287. s. 957 Karjalan talo: Ed. Hallbergin ym. rah.al. n:o 147
39739: ja 958. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta avustukseksi karja-
39740: -Ed. Wickmanin ym. rah.al. n:o 156 määrärahan laisen kulttuurin edistämissäätiölle Karjalan
39741: osoittamisesta rakennusavustukseksi Vöyrin talon rakennusmenojen peittämiseen. Liitteet
39742: kansanopistolle. Liitteet IV,288, s. 959 ja 960. IV,279. s. 948. L. Vv:aan.
39743: L. Vv:aan.
39744: -Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 181 korotetun mää- Karjanhoitokoulut: Ed. Rantamaan ym. rah.al.
39745: rärahan osoittamisesta yhteispohjoismaisten n: o 527 määrärahan osoittamisesta Mikkelin
39746: opistojen avustamiseen. Liitteet IV,313. s. 991 tietopuoliselle karjanhoitokoululle Vättilänran-
39747: ja 992. L. Vv:aan. nan tilalle rakennettavaa koulurakennusta var-
39748: - Ed. Forsbergin ym. rah.al. n: o 183 määrärahan ten. Liitteet IV,659. s. 1402. L. Vv:aan.
39749: osoittamisesta Suomen Kansanopistoyhdistyk-
39750: selle pohjoismaista kansanopistokokousta var- Karjatalous: - Ks. Maatalous.
39751: ten. Liitteet IV,315. s. 994. L. Vv:aan.
39752: - Ed. Mohellin ym. rah.al. n:o 398 määrärahan Kasa.rmit: - Ks. Puolustuslaitos.
39753: osoittamisesta halpakorkoiseksi kuoletuslainaksi
39754: Helsingin kristillisen kansanopiston kannatus- Kasvatusoppi: - Ks. Yliopisto.
39755: yhdistykselle. Liitteet IV,530. s. 1247. L.
39756: Vv:aan. Kasvatustyö - Ks. Nuoriso.
39757: - Ed. Pakkasen ym. rah.al. n: o 399 määrärahan
39758: osoittamisesta rakennuslainaksi Jämsän kan- Kasvinviljelyskoeasemat: Ed. Jussilan ym. rah.al.
39759: sanopistolle. Liitteet IV,531. s. 1248. L. Vv: aan. n:o 214 määrärahan osoittamisesta Lounais-
39760: - Ed. Forsbergin ym. rah.al. n:o 400 määrärahan Suomen kasvinviljelyskoeaseman perustamista
39761: osoittamisesta rakennusavustuslainaksi Fria varten. Liitteet IV,346. s. 1030. L. Vv:aan.
39762: kristliga folkhögskolan nimiselle kansanopis- Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 450 määrärahan
39763: tolle. Liitteet IV,532. s. 1249 ja 1250. L. osoittamisesta Perä-Pohjolan kasvinviljelyskoe-
39764: Vv:aan. aseman perushankintoihin. Liitteet IV,582. s.
39765: - Ed. Lindblomin ym. rah.al. n: o 401 määrärahan 1311. L. Vv:aan.
39766: osoittamisesta lainaksi Pohjola-opiston raken-
39767: tamiseen. Liitteet IV,533. s. 1251. L. Vv:aan. Katovahingot: - Ks. Maatalous.
39768: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n: o 536 määrärahan
39769: osoittamisesta Lapin kansanopiston opistora- Kaukokirjoitin: - Ks. Merentutkimuslaitos.
39770: kennuksen rakennustyön loppuunsaattamiseksi.
39771: Liitteet IV,668. s. 1414. L. Vv:aan. Kauppaoppilaitokset: - Ks. Ammattioppilaitokset.
39772: - Ed. Kleemolan ym. rah.al. n: o 537 määrärahan
39773: osoittamisesta rakennuslainaksi Keski-Pohjan- Keimola: - Ks. Sähkö.
39774: maan kansanopistolle. Liitteet IV,669. s. 1415.
39775: L. Vv:aan. Kelirikko: - Ks. Merenkulku.
39776: Kemi: - Ks. Satamat.
39777: Kansanrunous: - Ks. Suomalaisen Kirjallisuuden
39778: Seura. Kemijärvi: - Ks. Emäntäkoulut. Oppikoulut. Se-
39779: minaarit.
39780: Kans&llSivistys: Ed. H. Miettusen rah.al. n:o 146
39781: korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk- Kemiö: - Ks. Lossit. Sillat.
39782: siksi erinäisille sivistysjärjestöille. Liitteet
39783: IV,278. s. 947. L. Vv:aan. Kerava: - Ks.. Oppikoulut.
39784: - Ed. H. Miettusen rah.al. n: o 150 korotetun Kerhotalot: - Ks. Rautatieläiset.
39785: määrärahan osoittamisesta apurahojen myöntä-
39786: miseksi vapaan kansansivistystyön kansainväli- Kerhotoiminta: - Ks. Maatalouskerhotoiminta.
39787: sille kursseille osallistuville. Liitteet IV,282. Metsäkerhotoiminta. Opintokerhotoiminta.
39788: s. 951. L. Vv:aan.
39789: - Ed. H. Miettusen rah.al. n: o 151 korotetun Keskikoulut: - Ks. Oppikoulut.
39790: määrärahan osoittamisesta kansantajuisten tie-
39791: teellisten luentojen avustamiseksi. Liitteet Keski-Pohjanmaa.: - Ks. Kansanopistot. · Kuiva-
39792: IV,283. s. 952. L. Vv:aan. tustyöt. Lentokentät. Malminetsintä. Sairaalat.
39793: - Ed. H. Miettusen rah.al. n:o 152 korotetun Tie- ja vesirakennuspiirit.
39794: määrärahan osoittamisesta valtakunnan syrjä-
39795: Keski-Suomi: - Ks. Ammattikoulut. Sairaalat.
39796: seutujen sivistystyi5n ohjausta ja ylimääräistä Sairaanhoitajattaret.
39797: avustusta varten. Liitteet IV,284. s. 953. L.
39798: Vv:aan. Keskusammattikoulut: - Ks. Ammattikoulut.
39799: Kansantajuiset luennot: - Ks. Kansansivistys. Keskusmetsäseura Tapio: Ed. Ryhdän ym. rah.al.
39800: n: o 245 määrärahan osoittamisesta Keskus-
39801: Kanslia-apuraha: - Ks. Asutustarkastajat. metsäseura Tapiolle toimistohuoneiston hankki-
39802: mista varten. Liitteet IV,377. s. 1067. L.
39803: Kantahenkilökunta: - Ks. Puolustuslaitos. Vv:aan.
39804: Asialuettelo 1955. 9
39805:
39806: Keskussa.ir;~.alat: - Ks. Sairaalat. Kokemäki: - Ks. Mielisairaat.
39807:
39808: Kesävirkistys: Ks. Lapset. Loma. Kokkola: - Ks. K_uivatustyöt.
39809:
39810: Kesäyliopistot: Ks. Yliopisto. Kokonaissuunnitelma: - Ks. Yliopisto.
39811:
39812: Keuhkoinvaliidit: - Ks. Tuberkuloosi. Kokoontumishuoneistot: - Ks. Yhdistykset.
39813:
39814: Xiiminginjoki: - Ks. Kuivatustyöt. Sillat. Kokoustalot: - Ks. Rautatieläiset.
39815: Xiiminkioja: - Ks. Perkaustyöt. Kolari: - Ks. Oppikoulut.
39816:
39817: Kiina: - Ks. Markkinatutkimus. Konea.semat: - Ks. Maatalouskoneasemat.
39818:
39819: Xilpailutoiminta: - Ks. Puolustuslaitos. Konehankinnat: Ks. Kotiteollisuus. Pienvilje-
39820: lyskoulut.
39821: Xilvakkala: - Ks. Sillat.
39822: Konemestarit: Ks. Ammattikoulut.
39823: Kirjallisuus: - Ks. Yliopisto.
39824: Koneopetus: Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 256
39825: Kirjamoin salmi: - Ks. Sillat. määrärahan osoittamisesta Työtehoseura r.y: lle
39826: Rajamäellä sijaitsevan koneopetuskeskuksen
39827: Kirjastot: Ed. H. Miettusen rah.al. n: o 153 koro- koulumuotoista kone- ja työnopetustoimintaa
39828: tetun määrärahan osoittamisesta siirtokirjasto- varten. Liitteet IV,388. s. 1080. L. Vv: aan.
39829: jen lisäämiseksi ja uudistamiseksi metsä- ja
39830: uittotyömailla. Liitteet IV,285. s. 954. L. Koneoppi: - Ks. Teknilliset oppilaitokset.
39831: Vv:aan.
39832: -- Ed. H. Miettusen rah.al. n: o 173 määrärahan Konepajatekniikka: - Ks. Teknilliset oppilaitok-
39833: osoittamisesta VIII pohjoismaisen kirjastoko- set.
39834: kouksen järjestelymenoihin. Liitteet IV,305. s.
39835: 982. L. Vv:aan. Konnekoski: - Ks. Perkaustyöt.
39836: - Ed. Hakalan ym. rah.al. n:o 403 määrärahan
39837: osoittamisesta avustuslainaksi Helsingin yli- Konserttitalot: Ed. Kajalan ym. rah.al. n:o 404
39838: opiston ylioppilaskunnalle kirjastotalon lyhyt- määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Mu-
39839: aikaisten rakennuslainojen vakauttamista var- siikkiopiston omakotisäätiölle Lahden konsertti-
39840: ten. Liitteet IV,535. s. 1253. L. Vv:aan. taiori rakennustyöstä aiheutuneiden lyhytaikais-
39841: ten velkojen maksamiseen. Liitteet IV,536. s.
39842: Kirjeenkantajat: - Ks. Postilaitos. 1254. L. Vv:aan.
39843:
39844: Kirjurit: - Ks. Postilaitos. Konsulentit: - Ks. Käsityö.
39845: Kirkolliset alkukoulut: - Ks. Eläkkeet.
39846: Korkeakoulut: - Ks. Eläinlääketieteellinen kor-
39847: keakoulu. Opettajakorkeakoulu. Yhteiskunnal-
39848: Kirurgia: - Ks. Sairaalat.
39849: linen korkeakoulu. Yliopisto.
39850: Kitisenjoki: - Ks. Sillat.
39851: Korko: - Ks. Kalastus. Korvauspidätykset.
39852: Kittilä: - Ks. Oppikoulut.
39853: Korpineva: - Ks. Kuivaustyöt.
39854: Kiurujoki: - Ks. Sillat.
39855: Korsholma: - Ks. Emäntäkoulut.
39856: Kivenraivaus: - Ks. Raivauspalkkiot.
39857: Kortejoki: - Ks. Kaatumatautiset.
39858: Klinikat: - Ks. Sairaalat.
39859:
39860: Koeasemat: - Ks. Kasvinviljelyskoeasemat. Sika- Korvaus: Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n:o 318
39861: talous. määrärahan osoittamisesta vuoden 1918 kansa-
39862: laissodassa punaisella puolella vahinkoja kärsi-
39863: Koetoiminta: Ed. Soinisen ym. rah.al. n:o 213 neiden korvauksen järjestämiseksi. Liitteet
39864: määrärahan osoittamisesta liikkuvan maatalou- IV,450. s. 1155. L. Vv:aan.
39865: dellisen koetoiminnan järjestämiseksi Pohjois- - Ks. Invaliidit. Oikeudenkäynti. Rakennustoi-
39866: Karjalaan. Liitteet IV,345. s. 1029. L. Vv:aan. minta. Työttömyys.
39867: Koivisto: - Ks. Sillat. Korvauspidä.tykset: Ed. Luukan rah.al. n:o 337
39868: Kokeilukeskikoulut: - Ks. Oppikoulut. korotetun määrärahan osoittamisesta koron
39869: maksamiseksi korvauspidätysten selvittelyssä.
39870: Kokeilutyö: - Ks. Kotitalous. Liitteet IV,469. s. 1177. L. Vv:aan.
39871:
39872: 2 E 41/56
39873: 10 Asialuettelo 1955.
39874:
39875:
39876: Kosket: - Ks. Perkaustyöt. - Ed. Forsbergin ym. rah.al. n: o 123 määrärahan
39877: osoittamisesta osastosihteerinvirkojen perusta-
39878: Kotitalous: CEd. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o 143 miseksi kouluhallitukseen. Liitteet IV,255. s.
39879: määrärahan osoittamisesta keittiö- ym. opetus- 922 ja 923. L. Vv:aan.
39880: tilojen hankkimiseksi Helsingin kotitalousopet-
39881: tajaopistolle. Liitteet IV,275. s. 944. L. V v: aan. Koulukodit: - Ks. Ammattikoulut.
39882: - Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o 144 määrä-
39883: rahan osoittamisesta ylimääräisen opettajanval- Koulumatkat: - Ks. Kansakoulut.
39884: mistuskurssin järjestämiseksi Helsingin koti-
39885: talousopettajaopistossa. Liitteet IV,276. s. 945. Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Emäntäkoulut.
39886: L. Vv:aan. Karjanhoitokoulut. Kotitalous. Käsityö. Maa-
39887: -Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o 196 määrä- mieskoulut. Maatalouskoulut. Meijerikoulut.
39888: rahan osoittamisesta kotitalouskeskuksen suo- Metsäkoulut. Poliisi. Puolustuslaitos. Sairaan-
39889: rittaman tutkimus- ja kokeilutyön tehostami- hoitajattaret. Talouskoulut. Teknilliset oppi-
39890: seen. Liitteet IV,328. s. 1009. L. Vv:aan, laitokset.
39891: - Ed. Lahden ym. rah.al. n: o 254 määrärahan
39892: osoittamisesta Työtehoseuralle kotitalouden ra- Kouvola: - Ks. Oppikoulut.
39893: tionalisoimistyötä varten. Liitteet IV,386. s.
39894: 1078. L. Vv:aan. Kristilliset kansanopistot: - Ks. Kansanopistot.
39895: - Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o 396 korotetun
39896: määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai- Kruunupyy: - Ks. Kansanopistot.
39897: naksi Helsingin kotitalousopettajaopistolle kou-
39898: lurakennuksen rakentamiseksi. Liitteet IV,528. Kuhmo: - Ks. Postilaitos.
39899: s. 1245, L. Vv:aan.
39900: - Ks. Maatalouskoulut. Oppikoulut. Yliopisto. Kuivatuskustannukset: - Ks. Maahankinta.
39901:
39902: Kotiteollisuus: Ed. Hakalan ym. rah.al. n:o 232 Kuivatustyöt: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 540 mää-
39903: määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusjärjes- rärahan osoittamisesta Alasjärven vesijättö-
39904: töille palkkojen korotusta varten. Liitteet IV, alueen kuivatustöiden aloittamista varten. Liit-
39905: 364. s. 1051. L. Vv:aan. teet IV,672. s. 1419. L. Vv: aan.
39906: -- Ed, Hakalan ym. rah.al. n: o 233 määrärahan -Ed. Keloveden ym. rah.al. n:o 542 määrärahan
39907: osoittamisesta kotiteollisuusjärjestöille neuvoja- osoittamisesta vesiperäisten maiden kuivatus·
39908: henkilöstön lisäämiseksi. Liitteet IV,365. s. suunnitelmien toteuttamiseksi Kymen maanvil·
39909: 1053. L. Vv:aan. jelysinsinööripiirissä. Liitteet IV,67 4. s. 1422.
39910: - Ed. Hakalan ym. rah.al. n:o 234 määrärahan L. Vv:aan.
39911: osoittamisesta Kotiteollisuusjärjestöjen keskus- - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 543 määrärahan
39912: liitolle pohjoismaisten kotiteollisuuskäräjien jär- osoittamisesta Pohjois-Satakunnan peruskuiva·
39913: jestelyä varten. Liitteet IV,366. s. 1054. L. tussuunnitelman toimeenpanoa varten. Liitteet
39914: Vv:aan. IV,675. s. 1423. L. Vv:aan.
39915: - Ed. Sävelän vm. rah.al. n:o 402 määrärahan - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 544 määrä·
39916: osoittamisesta 'lainaksi Käsiteolliauuden edistä- rahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan perua-
39917: missäätiölle aloittelevien koti- ja käsiteollisuus- kuivatussuunnitelman toteuttamiseksi Kokkolan
39918: yrittäjien konehankintojen hoitamista varten. maanviljelysinsinööripiirin alueella. Liitteet
39919: Liitteet IV,534. s. 1252. L. Vv:aan. IV,676. s. 1424. L. Vv:aan.
39920: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 545 määrärahan
39921: Xotiteollisuuskoulut: Ed. Halisen ym. rah.al. n:o osoittamisesta Ristijärven ja Ristisenojan suo-
39922: 195 määrärahan osoittamisesta Heinolan kiin- alueiden kuivatus- ja asutussuunnitelman laati-
39923: teää naiskotiteollisuuskoulua varten. Liitteet mista varten. Liitteet IV,677. s. 1425. L.
39924: IV,327. s. 1008. L. Vv:aan. Vv:aan.
39925: - Ks. Maatalouskoulut. - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 546 määrärahan
39926: osoittamisesta Rämenevan-Korpinevan alueen
39927: Kotiteollisuuskäräjät: - Ks. Kotiteollisuus. kuivattamiseksi Vaalan kunnassa. Liitteet
39928: IV,678. s. 1426. L. Vv:aan.
39929: Kotiuttamisraha: - Ks. Puolustuslaitos. -Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 547 määrä-
39930: rahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan perus·
39931: Kotka: - Ks. Asunnot. kuivatustöihin. Liitteet IV,679. s. 1427. L.
39932: Vv:aan.
39933: Kouheroinen: - Ks. Perka:ustyöt. - Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 548 määrärahan
39934: osoittamisesta peruakuivatustutkimuksen suorit-
39935: Kouluhallitus: Ed. Järven rah.al. n:o 122 määrä- tamiseksi Kiimingin- ja Iijoen välisellä alueella.
39936: rahan osoittamisesta kouluhallituksen rakennus- Liitteet IV,680. s. 1428. L. Vv:aan.
39937: toimiston päällikkönä toimivan kouluneuvoksen - Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 549 määrärahan
39938: viran perustamista varten. Liitteet IV,253. s. osoittamisesta Sodankylän kunnassa olevan
39939: 920. L. Vv:aan. Laukkokaltioaapa-nimisen suoalueen kuivatta-
39940: - Ed. Malkamäen ym. rah.al. n:o 122 a määrä- miseksi. Liitteet IV,681. s. 1429. L. Vv: aan.
39941: rahan osoittamisesta kouluhallituksen kuuden - Ks. Asutus. Järvenlaskut. Perkaustyöt.
39942: tarkastajan viran muuttamiseksi ylitarkasta-
39943: jan viroiksi. Liitteet IV,254. s. 921. L. Vv: aan. Ktminkuusajot: - Ks. Hevoskilpailut.
39944: Asialuettelo 1955. 11
39945:
39946: Kunnalliskodit: Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. L.
39947: n: o 424 määrärahan osoittamisesta lainoiksi
39948: heikossa taloudellisessa asemassa oleville kun- Laboratoriot: Ks. Teknillinen korkeakoulu.
39949: nille kunnalliskotien rakentamista ja korjaa- Teknillinen tutkimuslaitos.
39950: mista varten. Liitteet IV,556. s. 1276. L.
39951: Vv:aan. Lahti: - Ks. Konserttitalot. Postilaitos, Puo-
39952: lustuslaitos.
39953: Kunnan- ja kylätiet: Ed. Rytingin ym. rah.al. n:'o
39954: 268 korotetun määrärahan osoittamisesta kun- Laidun: - Ks. Raivauspalkkiot.
39955: nan- ja kyläteiden avustamiseksi. Liitteet Laihia: - Ks. Maatalous.
39956: IV,400. s. 1095. L. Vv: aan.
39957: - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 269 määrärahan Lainat: - Ks. Asunnot.
39958: osoittamisesta kunnille ja kyläkunnille kunnan-
39959: ja kyläteiden kuntoonpanokustannuksiin. Liit- Laivaväylät: - Ks. Satamat.
39960: teet IV,401. s. 1096. L. Vv:aan.
39961: Lakikirja: Ed. öhmanin ym. rah.al. n:o 63 maara-
39962: Kunnansairaalat: - Ks. Sairaalat. rahan osoittamisesta avustukseksi ruotsinkieli-
39963: sen lakikirjan julkisoikeudellisen osan julkaise-
39964: Kunnat: Ed. Enteen ym. rah.al. n:o 441 määrä- mista varten. Liitteet IV,194. s. 848 ja 849.
39965: rahan osoittamisesta lainoiksi kunnille niiden L. Vv:aan.
39966: talouden parantamiseksi. Liitteet IV,573. s.
39967: 1300. !,. Vv:aan. Lamujoki: - Ks. Perkaustyöt.
39968: - Ks. Asutus. Loma. Lääkärit. Maantiet. Lappajärvi: - Ks. Perkaustyöt.
39969: Mielisairaat. Rakennustoiminta. Sairaalat. Sa-
39970: tamat. Työttömyys. Vajaamieliset. Lappeenranta: - Ks. Teknilliset oppilaitokset.
39971:
39972: Kuntouttamislaitos: - Ks. Lapsihalvaus. Lappi: - Ks. Ammattikoulut. Kansanopistot. Maa-
39973: talous. Metsätalous. Sairaalat. Tie- ja vesi-
39974: Kuntouttamissäätiö: - Ks. Tuberkuloosi. rakennuspiirit.
39975:
39976: Kuolajoki: - Ks. Perkaustyöt. Lapset: Ed. Suomisen ym. rah.al. n:o 94 maara-
39977: rahan osoittamisesta avustuksiksi lastenhoidon
39978: Kuopio: - Ks. Yliopisto. opetuslaitoksille lastenhoitajien koulutuskustan-
39979: nuksiin. Liitteet IV,225. s. 887. L. Vv:aan.
39980: Kuortane: - Ks. Sillat. - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n: o 308 koro-
39981: tetun määrärahan osoittamisesta lastenkotien
39982: Kurssitoiminta: - Ks. Ammattikurssit. Maatalous- rakennuskustannusten avustamiseen. Liitteet
39983: koulut. IV,440. s. 1144. L. Vv:aan.
39984: - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 309 määrärahan
39985: Kuuromykät: - Ks. Ammattikoulut. osoittamisesta lastensaimien avustamiseen. Liit-
39986: teet IV,441. s. 1145. L. Vv:aan.
39987: Kuusamo: - Ks. Isojako. Maanhankin ta. - Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o 310 määrärahan
39988: osoittamisesta Pelastakaa Lapset Rädda
39989: Kylä.tiet: - Ks. Kunnan- ja kylätiet. Maantiet. Barnen r.y:n suorittaman perhesijoitustoimin-
39990: nan tukemiseen. Liitteet IV,442. s. 1146. L.
39991: Kymi: - Ks. Kuivatustyöt. Vv:aan.
39992: - Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o 311 mäti-
39993: Kyrönjoki: - Ks. Perkaustyöt. rärahan osoittamisesta kesävirkistyksen järjes-
39994: tämiseksi alle kouluiän oleville lapsille. Liit-
39995: Kyrönsalmi: - Ks. Sillat. teet IV,443. s. 1147. L. Vv:aan. .
39996: - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 312 määrärahan
39997: Käsiteollisuus: - Ks. Kotiteollisuus. osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämiseksi
39998: alle kouluiän oleville lapsille. Liitteet IV,444.
39999: Käsityö: Ed. Hamaran ym. rah.al. n:o 235 maara- s. 1148. L. Vv:aan.
40000: rahan osoittamisesta käsityökonsulenttien palk- - Ks. Aistivialliset. Loma.
40001: kaamiseksi maanviljelysseuroihin. Liitteet
40002: IV,367. s. 1055. L. Vv:aan. Lapsihalvaus: Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 301 mää-
40003: - Ed. Hamaran ym. rah.al. n: o 397 määrärahan rärahan osoittamisesta kuntouttamislaitoksen
40004: osoittamisesta rakennuslainaksi Helsingin Käsi- rakentamiseksi Vaasaan. Liitteet IV,433. s.
40005: työnopettajaopistolle. Liitteet IV,529. s. 1246. 1134. L. Vv:aan.
40006: L. Vv:aan.
40007: - Ks. Kotiteollisuus. Oppikoulut. Lapsilisät: - Ks. Kansaneläkelaki.
40008:
40009: Kätilöopisto: Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n: o 466 Lapuanjoki: Ks. Perkaustyöt.
40010: korotetun määrärahan osoittamisesta kätilöopis- Lastenhoito: Ks. Lapset.
40011: ton rakentamista varten. Liitteet IV,598. s.
40012: 1329. L. Vv:aan. Lastenkodit: Ks. Lapset.
40013: 12 Asialuettelo 1955.
40014:
40015:
40016: Lastenlinnat: Ed. Väänäsen ym. rah.al. n:o 85 Linja-autot: - Ks. Liikenneturvallisuus.
40017: määrärahan osoittamisesta Savon Lastenlinnan
40018: ylläpitokustannuksiin. Liitteet IV,216. s. 877. Linjahallinto: - Ks. Postilaitos.
40019: L. Vv:aan.
40020: Lohja: - Ks. Oppikoulut.
40021: Lastenseimet: - Ks. Lapset.
40022: Lohtaja: - Ks. Kalastussatamat.
40023: Laukkokaltioaapa: - Ks. Kuivatustyöt.
40024: Loma: Ed. E. Nurmisen ym. rah.al. n:o 319 maa-
40025: Lauritsala: - Ks. Sillat. rärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
40026: varattomien perheenäitien ja lasten lomatoimin-
40027: Lauttaus: Ed. Mannisen ym. rah.al. n:o 390 maa· taa harjoittaville naisjärjestöille. Liitteet
40028: rärahan osoittamisesta uittokanavan rakentami- IV,451. s. 1156. L. Vv:aan.
40029: seksi Varkauden kauppalassa laivakanavan vie- - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 320 määrärahan
40030: reen. Liitteet IV,522. s. 1238. L. Vv: aan. osoittamisesta avustuksiksi kunnille maksutto-
40031: mien lomamatkojen järjestämiseksi vähävarai-
40032: Leimavero: Ed. H. Miettusen lak.al. n: o 91 laiksi silla äideille. Liitteet IV,452. s. 1157. L.
40033: leimaverolain muuttamisesta. Liitteet IV,836. Vv:aan.
40034: s. 1603. L. Vv:aan 486.
40035: - Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 321 määrärahan
40036: Lennätin: - Ks. Asunnot. Postilaitos. Puhelin. osoittamisesta perheenäitien lomamatkojen kor-
40037: vaamiseksi. Liitteet IV,453. s. 1158. L. Vv:aan.
40038: Lentokentät: Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 456 mää- - Ed. Heinosen ym. rah.al. n: o 322 määrärahan
40039: rärahan osoittamisesta lentokentän rakentami- osoittamisesta tuberkuloottisten perheiden äitien
40040: seksi Keski-Pohjanmaalle. Liitteet IV,588. s. kesävirkistyksen järjestämiseen. Liitteet IV,454.
40041: 1317 ja 1318. L. Vv: aan. s. 1159. L. Vv:aan.
40042: --- Ed. Järven ym. rah.al. n: o 457 määrärahan - Ed. Hiilelän ym. rah.al. n: o 323 korotetun
40043: osoittamisesta Oulun lentokentän kunnostamista määrärahan osoittamisesta kesävirkistyksen jär-
40044: varten. Liitteet IV,589. s. 1319. L. Vv:aan. jestämiseksi vähävaraisilla äideille. Liitteet
40045: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 458 määrärahan IV,455. s. 1160. L. V v: aan.
40046: osoittamisesta Sodankylän lentokentän liiken- - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n: o 432 määrä-
40047: nekuntoon saattamiseksi. Liitteet IV,590. s. rahan osoittamisesta lainaksi Lomaliitto r.y:lle
40048: 1320. L. Vv:aan. Lepolammin lomakodin laajentamisesta aiheutu-
40049: neiden lyhytaikaisten lainojen maksamiseen.
40050: Lentoliikenne: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 70 Liitteet IV,564. s. 1285. L. Vv: aan.
40051: määrärahan osoittamisesta lentokoneen päälli- - Ks. Maatalouskoulut.
40052: kön viran perustamiseksi Pohjois-Suomeen han-
40053: kittavan sairas- ja huoltokuljetuslentokonetta Lossit: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 270 määrä·
40054: varten. Liitteet IV,201. s. 860. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta maantielossian hoitajien
40055: korvausten korottamiseen. Liitteet IV,402. s.
40056: Lepolampi: - Ks. Loma. 1097. L. Vv:aan.
40057: -- Ed. Lindhin ym. rah.al. n: o 607 määrärahan
40058: Leppikoski: - Ks. Perkaustyöt. osoittamisesta Kemiön ja Sanvon tie- ja !ossi-
40059: yhteyksien parantamiseksi. Liitteet IV,739. s.
40060: Leppävirta: - Ks. Puhelin. Sillat. 1487 ja 1488. L. Vv:aan.
40061: - Ks. Sillat.
40062: Lasket: - Ks. Orvot.
40063: Louhusalmi: - Ks. Sillat.
40064: Lestijoki: - Ks. Perkaustyöt.
40065: Lounais-Suomi: - Ks. Kasvinviljelyskoeasemat.
40066: Liikenne: Ed. Kujalan ym. rah.al. n:o 282 mää-
40067: rärahan osoittamisesta Kaakkois-Suomen lii- Luennot: - Ks. Kansansivistys.
40068: kenneolojen kehittämistä varten. Liitteet IV,414.
40069: s. 1112. L. V v: aan. Lunastaminen: - Ks. Maantiet.
40070: -- Ed. Miettisen ym. rah.al. n:o 439 määrärahan
40071: osoittamisesta lainaksi Helsingin kaupungille Luokitus: - Ks. Maanmittaus.
40072: sen liikenneratkaisujen rahoitusta varten. Liit-
40073: teet IV,571. s. 1297. L. Vv: aan. Lylykoski: - Ks. Sillat.
40074: Liikennetilasto: - Ks. Tilastollinen päätoimisto. Lyseot: - Ks. Oppikoulut.
40075: Liikennetunneli: - Ks. Hanko.
40076: Länsi-Karjala: - Ks. Kalanviljelyslaitokset.
40077: Liikenneturvallisuus: Ed. Muikun ym. rah.al. n:o
40078: 539 korotetun määrärahan osoittamisesta lii- Lääkärit: Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 89 määrä-
40079: kenneturvallisuuden edistämiseksi tarpeellisiin rahan osoittamisesta avustukseksi Pudasjärven
40080: tietöihin. Liitteet IV,671. s. 1417. L. Vv:aan. kunnalle toisen kunnanlääkärin virka-asunnon
40081: ja vastaanottohuoneiston rakentamista varten.
40082: Liminkaoja: - Ks. Perkaustyöt. Liitteet IV,220. s. 881. L. Vv:aan.
40083: Asialuettelo 1955. 13
40084: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 91 määrärahan -Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n:o 205 määrärahan
40085: osoittamisesta Enontekiön kunnanlääkärin vir- osoittamisesta palkkioiksi pienviljelijöille maan-
40086: ka-asunnon rakennustöiden loppuun saattami· parannusaineiden ajosta. Liitteet IV,337. s.
40087: seen. Liitteet IV,222. s. 883. L. Vv:aan. 1019. L. Vv:aan.
40088: - Ks. Asunnot. Sairaalat. -Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 409 korotetun
40089: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maanparane
40090: Lää.ninkamreerit: - Ks. Ahvenanmaa. nustöitä varten. Liitteet IV,541. s. 1259. L.
40091: Vv:aan.
40092: Lääninsairaalat: - Ks. Sairaalat. - Ks. Uudisraivaus.
40093: Löytänänsalmi: - Ks. Sillat. Maantielossit: - Ks. Lossit.
40094: Maantiet: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 265 ko-
40095: M. rotetun määrärahan osoittamisesta helpotuksen
40096: Maakunta-arkistot: Ed. Koiviston ym. I'ah.al. n:o myöntämiseen kunnille tiealueiden lunastusta
40097: 158 määrärahan osoittamisesta Oulun maakunta- varten. Liitteet IV,397. s. 1091. L. Vv:aan.
40098: arkiston yhden kanslia-apulaisen toimen muut- -Ed. Niskalan ym. rah.al. n:o 266 korotetun
40099: tamiseksi amanuenssin viraksi. Liitteet IV,290. määrärahan osoittamisesta helpotuksen myöntä-
40100: miseksi kunnille maantiealueiden lunastusta
40101: s. 963. L. Vv:aan. varten. Liitteet IV,398. s. 1093. L. Vv:aan.
40102: Maalaiskirjeenkantajat: - Ks. Postilaitos. - Ed. Partasen ym. rah.al. n:o 267 korotetun
40103: määrärahan osoittamisesta helpotuksen myöntä-
40104: Maamieskoulut: Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n:o miseksi kunnille maantiealueiden lunastusta
40105: 193 määrärahan osoittamisesta kiertävän maa- varten. Liitteet IV,399. s. 1094. L. Vv: aan.
40106: mieskoulun perustamiseksi Ylä-Savoon. Liitteet -Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 585 määrärahan osoit-
40107: IV,325. s. 1005. L. Vv:aan. tamisesta Karjulan sillan ja Ruoveden välisen
40108: - Ed. Pakkasen ym. rah.al. n: o 194 määrärahan maantien oikaisemiseen. Liitteet IV,717. s.
40109: osoittamisesta Ahlmanin maamieskoulun yhtey- 1465. L. Vv:aan.
40110: teen perustettavaa maamiesopistoa varten. Liit- - Ed. Roineen ym. rah.al. n: o 609 määrärahan
40111: teet IV,326. s. 1006. L. Vv:aan. osoittamisesta Vihiniemen-Maasillan maantien
40112: rakentamiseksi. Liitteet IV,741. s. 1490. L.
40113: Maamiesopistot: Ed. Hautalan ym. rah.al. n:o Vv:aan.
40114: 529 määrärahan osoittamisesta Ylivieskaan pe- -Ed. Mohellin ym. rah.al. n:o 610 määrärahan
40115: rustettavan Pohjois-Suomen maamiesopiston ra· osoittamisesta Riihimäen-Kormun maantien
40116: kennusten suunnittelua varten. Liitteet IV,661. rakentamiseen. Liitteet IV,742. s. 1491. L.
40117: s. 1406. L. Vv:aan. Vv:aan.
40118: - Ks. Maamieskoulut. - Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 611 määrärahan
40119: Maanhankinta: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 237 osoittamisesta Salonkylän-Piipalan maantien
40120: korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusamon rakentamiseksi. Liitteet IV,743. s. 1492. L.
40121: ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeen· Vv:aan.
40122: panosta johtuviin tie-, kuivatus- ja raivaus- - Ed. Mohellin ym. rah.al. n: o 612 määrärahan
40123: kustannuksiin. Liitteet IV,369. s. 1059. L. osoittamisesta Hämeenlinnan kaupungin ja
40124: Vv:aan. Tuuloksen kunnan Syrjäntaan kylän välisen
40125: - Ks. Asutus. Korvauspidätykset. Maanparan· tien rakentamiseksi valtatieksi. Liitteet IV,744.
40126: nus. s. 1493. L. Vv:aan.
40127: - Ed. Kujalan ym. rah.al. n:o 613 määrärahan
40128: Maankäyttölaki: Ed. Pusan lak.al. n: o 84 laiksi osoittamisesta maantien rakentamista varten
40129: valtion maan käyttämisestä ja maan pakko· Mankalan voimalaitokselta Kymentaan kylään.
40130: lunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin. Liitteet IV,745. s. 1494. L. Vv:aan.
40131: Liitteet IX,99. s. 1648. L. Mtv:aan 350. - Ed. E. Kilven ym. rah.al. n: o 614 määrärahan
40132: Ed. Kytän ym. lak.al. n: o 85 maankäyttölaiksi. osoittamisesta maantien korjaamiseksi Nasto-
40133: Liitteet IX,100. s. 1650. L. Mtv:aan 35g, 371. lan Ahtialan kylässä. Liitteet IV,746, s. 1495.
40134: Ed. Lepistön ym. lak.al. n:o 87 laiksi valtion L. Vv:aan.
40135: maan käyttämisestä ja maan pakkolunastami· - Ed. E. Kilven ym. rah.al. n:o 615 määrärahan
40136: sesta maankäyttölain tarkoituksiin. Liitteet osoittamisesta Lahden-Vääksyn maantien kun-
40137: IX,102. s. 1667. L. Mtv:aan 373. nostamiseksi. Liitteet IV,747. s. 1496. L.
40138: - Ed. Kytän ym. lak.al. n: o 88 laiksi valtion Vv:aan.
40139: maan käyttämisestä ja maan pakkolunastami· - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n:o 616 määrä-
40140: sesta maankäyttölain tarkoituksiin. Liitteet
40141: rahan osoittamisesta Kopsuon tien kunnostami-
40142: IX,103. s. 1669. L. Mtv:aan 373. seksi Asikkalan kunnassa. Liitteet IV,748. s.
40143: Maanmittaus: Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 1497. L. Vv:aan.
40144: 185 määrärahan osoittamisesta maitten mittaus- - Ed. Kuittisen ym. rah.al. n:o 617 määrära-
40145: ten ja Juokitusten tarkistamiseen. Liitteet han osoittamisesta Imatran kauppalan-Niska-
40146: IV,317. s. 996. L. Vv:aan. lammin-Äitsaaren tien tutkimiseen. Liitteet
40147: IV,749. s. 1498. L. Vv:aan.
40148: Maanparannus: Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 204 -Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 618 määrärahan
40149: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maan· osoittamisesta Tampereen-Vaasan valtatien pa-
40150: parannustöihin maanhankintalain mukaan maata rantamiseen ja oikaisemiseen Hämeenkyrössä.
40151: saaneille. Liitteet IV,336. s. 1018. L. Vv: a..n. Liitteet IV,750. s. 1499. L. Vv:aan.
40152: 14 Asialuettelo 1955.
40153:
40154:
40155: - Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 619 määrärahan - Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. n:o 636 maara·
40156: osoittamisesta Lavian kunnassa olevan Myön- rahan osoittamisesta maantietyön jatkamiseksi
40157: tään yhdystien kunnostamiseen. Liitteet IV,751. Kauhajoelta Jalasjärven Koskueelle. Liitteet
40158: s. 1500. L. Vv:aan. IV,768. s. 1517. L. Vv:aan.
40159: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 620 määrärahan - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n: o 637 määrärahan
40160: osoittamisesta Lavian kunnassa olevan Myön· osoittamisesta maantien rakentamista varten
40161: tään yhdystien kunnostamiseen. Liitteet IV,752. Mäyrystä Lehtimäelle ja Soiniin. Liitteet
40162: s. 1501. L. Vv:aan. IV,769. s. 1518. L. Vv:aan.
40163: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 621 määrä· - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 638 määrärahan
40164: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi osoittamisesta Karstulan-Seinäjoen maantien
40165: Längelmäen kunnan Ristijärven kylästä Kor- rakentamiseen. Liitteet IV,770. s. 1520. L.
40166: venkylän kautta Länkipohjaan. Liitteet IV,753. Vv:aan.
40167: s. 1502. L. Vv:aan. - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 639 määrärahan
40168: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 622 määrära· osoittamisesta Pietarsaaren-Alajärven runko-
40169: han osoittamisesta Oriveden-Luopioisten maan· tien rakentamiseen. Liitteet IV,771. s. 1521.
40170: tien Uiherlan ja Hietalahden kylien välisen L. Vv:aan.
40171: tieosan kunnostamiseen. Liitteet IV,754. s. - Ed. Koskisen ym. rah.al. n: o 640 määrärahan
40172: 1503. L. Vv:aan. osoittamisesta U uraisten-Karstulan-Kyyjär-
40173: -Ed. Niemisen rah.al. n:o 623 määrärahan osoit- ven valtatien peruskorjausta varten. Liitteet
40174: tamisesta tietöiden aloittamiseksi linjalla Ra· IV,772. s. 1522. L. Vv:aan.
40175: vioskorpi-Vaippila-Heinolan kirkonkylä. Liit· - Ed. Koivusen ym. rah.al. n: o 641 määrärahan
40176: teet IV,755. s. 1504. L. Vv:aan. osoittamisesta nelostien parannustöitä varten
40177: --Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 624 määrära· tieosuudella Pihtipudas-Laukaa. Liitteet IV, 773.
40178: han osoittamisesta maantietöiden jatkamiseksi s. 1523. L. Vv:aan.
40179: Kuhmoisten ja Muuramen keskusten välisellä - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 642 määrärahan
40180: alueella. Liitteet IV,756. s. 1505. L. Vv:aan. osoittamisesta Kotakennään-Suolahden maan·
40181: Ed. Mannilan ym. rah.al. n: o 625 määrärahan tien rakennustöitä varten. Liitteet IV,774. s.
40182: osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi Sysmästä 1524. L. Vv:aan.
40183: Judinsalon kautta Luhankaan rakennettavalla - Ed. Niemisen ym. rah.al. n:o 644 määrärahan
40184: tiellä. Liitteet IV,757. s. 1506. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Savon-
40185: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 626 määrärahan rannan kirkonkylästä Pirttimäen kohdalle
40186: osoittamisesta rajaseudun tiejärjestelyjä varten. Enonkosken-Sapun maantielle. Liitteet IV,776.
40187: Liitteet IV,758. s. 1507. L. Vv:aan. s. 1526. L. Vv:aan.
40188: - Ed. Kuittisen ym. rah.al. n: o 627 määrärahan -Ed. Mannisen ym. rah.al. n:o 645 määrärahan
40189: osoittamisesta Simpeleen-Parikkalan maantien osoittamisesta Varkauden-Joensuun maantien
40190: rakentamiseen. Liitteet IV,759. s. 1508. L. kunnostamiseksi Rukkuneen ja Kypäräjärven
40191: Vv:aan. välisellä osalla. Liitteet IV,777. s. 1527. L.
40192: - Ed. Hiltusen ym. rah.al. n: o 628 määrärahan Vv:aan.
40193: osoittamisesta Enonkosken-Hanhivirran-Sap· - Ed. M. Leskisen ym. rah.al. n: o 646 määrä-
40194: pulahden maantien rakennustyötä varten. Liit· rahan osoittamisesta Viitasalmen-Kortejoen
40195: teet IV,760. s. 1509. L. Vv:aan. maantien rakennustöiden aloittamista varten.
40196: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n:o 629 määrärahan Liitteet IV,778. s. 1528. L. Vv:aan.
40197: osoittamisesta Kihniön-Pohjois-Parkanon-Kar· - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 647 määrärahan
40198: vian yhdysliikennetien rakentamista varten. osoittamisesta yhdysmaantien rakentamiseksi
40199: Liitteet IV,761. s. 1510. L. Vv:aan. Outokummun-Maarianvaaran maantieltä Töri·
40200: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 630 määrärahan sevästä Polvijärven-Maarianvaaran maantielle
40201: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Honka- Syrjävaaraan. Liitteet IV,779. s. 1529. L.
40202: joelta Jyllin kautta Karviaan. Liitteet IV,762. Vv:aan.
40203: s. 1511. L. Vv:aan. - Ed. Soinisen ym. rah.al. n:o 648 määrärahan
40204: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 631 määrärahan osoittamisesta Joensuun-Polvijärven-Juankos-
40205: osoittamisesta Vahojärven kunnantieltä erkane- ken maantien kunnostamiseen. Liitteet IV,780.
40206: van ja Ikaalisissa valtion maantiehen yhtyvän s. 1530. L. Vv:aan.
40207: yhdystien kuntoonsaattamiseksi. Liitteet IV, 763. -Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 649 määrä-
40208: s. 1512. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta Oravaisten kunnan Väli-
40209: - Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 632 määrärahan osoit- talon kylästä Ylihärmään johtavan ns. Ekotien
40210: tamisesta maantien rakentamiseksi Kurun rakentamiseksi maantieksi. Liitteet IV,781. s.
40211: kunnan Riuttaskorven kylästä Virtain kunnan 1531. L. Vv:aan.
40212: Kortteen pysäkille. Liitteet IV,764. s. 1513. - Ed. Lepistön ym. rah.al. n:o 650 määrärahan
40213: L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Lesti·
40214: - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 633 määrärahan osoit- järveltä Reisjärvelle. Liitteet IV,782. s. 1532.
40215: tamisesta Teiskon-Jäminkipohjan maantien oi· L. Vv:aan.
40216: kaisemiseen. Liitteet IV,765. s. 1514. L. Vv:aan. -Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 651 määrä'
40217: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 634 määrärahan rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
40218: osoittamisesta Oriveden-Jämsän maantieosuu· Toholammin-Lestijärven maantiestä Lylynevan
40219: den korjaamiseksi. Liitteet IV,766. s. 1515. L. kautta Ullavan maantielle. Liitteet IV,783.
40220: Vv:aan. s. 1533. L. Vv:aan.
40221: -Ed. 'Asvikin ym. rah.al. n:o 635 määrärahan - Ed. Jämslinin ym. rah.al. n: o 652 määrärahan
40222: osoittamisesta Vaasan-Porin maantien oikai· osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kinnu-
40223: semiseksi Närpiön ym. kuntien alueella. Liitteet lasta Alvajärven asemalle. Liitteet IV,784. s.
40224: IV,767. s. 1516. L. Vv:aan. 1534. L. Vv:aan.
40225: Asialuettelo <Hl~5., 15
40226:
40227: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 653 määrärahan - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 669 määrärahan
40228: osoittamisesta Kinnulan-Alvajärven maantien osoittamisesta Pudasjärven Puhoksen-Näljän-
40229: rakentamiseen. Liitteet IV,785. s. 1535. L. gän maantien rakentamiseen. Liitteet IV,801.
40230: Vv:aan. s. 1552. L. Vv:aan.
40231: - Ed. Heljaksen ym. rah.al. n: o 654 määrärahan - Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 670 määrärahan
40232: osoittamisesta Toivalan-Kortejoen tien ja sen osoittamisesta Pudasjärven-Sarajärven maan-
40233: jatkona kulkevan Riistaveden-Vehmersalmen tien peruskorjaustöiden aloittamiseksi. Liitteet
40234: tien rakentamiseksi maantieksi. Liitteet IV,786. IV,802. s. 1553. L. Vv:aan.
40235: s. 1536. L. Vv:aan. - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 671 määrärahan
40236: -Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 655 määrärahan osoittamisesta Kouvan-Sampilan maantien ra-
40237: osoittamisesta Viinamäen-Kotalahden-Siika- kentamiseen. Liitteet IV,803. s. 1554. L. Vv: aan.
40238: Jarven maantien rakentamiseksi. Liitteet - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 672 mää-
40239: IV,787. s. 1538. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta maantien kunnostami-
40240: - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 656 määrärahan seksi Pirkkiön kylästä Helläiän erotteintyö-
40241: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sotka- maalle ja tien jatkamiseksi Puuluotoon. Liit-
40242: mon-Iisalmen maantieltä Laakakoskelta Rau- teet IV,804. s. 1555. L. Vv:aan.
40243: tavaaran-Iisalmen maantielle Issakkaan. Liit- - Ed. Väyrysen rah.al. n: o 673 määrärahan osoit-
40244: teet IV,788. s. 1539. L. Vv:aan. tani.isesta Kuhan-Pohjaalahden maantien ra-
40245: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 657 määrä- kentamiseksi. Liitteet IV,805. s. 1556. L. Vv: aan.
40246: rahan osoittamisesta satamatien jatkamiseksi - Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 674 määrärahan
40247: Himangan kirkonkylästä Pikku-Mansikkaan. osoittamisesta Kuhan-Pohjaalahden maantien
40248: Liitteet IV,789. s. 1540. L. Vv:aan. parantamiseen. Liitteet IV,806. s. 1557. L.
40249: - Ed. Murron ym. rah.al. n:o 658 määrärahan Vv:aan.
40250: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Oulai- - Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 675 määrärahan
40251: sista Kärsämäen Venetpaloon. Liitteet IV,790. osoittamisesta Kuhan-Simojärven maantien
40252: s. 1541. L Vv:aan. parantamiseen. Liitteet IV,807. s. 1558. L.
40253: Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 659 määrärahan Vv:aan.
40254: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Oulai- - Ed. Väyrysen rah.al. n:o 676 määrärahan osoit-
40255: sista Pyhäjoen eteläpuolitae Kärsämäen Venet- tamisesta Simon-Rannan maantien kunnosta-
40256: palon kylään. Liitteet IV,791. s. 1542. L. miseen. Liitteet IV,808. s. 1559. L. Vv:aan.
40257: Vv:aan. - Ed. Pöykön ym. rah.al. n: o 677 määrärahan
40258: - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n: o 660 määrä- osoittamisesta Koivun-Rovaniemen maantien
40259: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi rakentamiseen. Liitteet IV,809. s. 1560. L.
40260: Pyhäjoen-Kalajoen maantieltä Merijärven- Vv:aan.
40261: Kaiajaen maantiehen. Liitteet IV,792. s. 1543. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 678 määrärahan
40262: L. Vv:aan. osoittamisesta Aholan-Mourujärven-Maanin-
40263: - Ed. J'årven ym. rah.al. n:o 661 määrärahan kavaaran maantien rakennustöiden jatkami-
40264: osoittamisesta Raahen-Junnonojan tietutki- seksi. Liitteet IV,810. s. 1561. L. Vv: aan.
40265: musta varten. Liitteet IV,793. s. 1544. L. - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 679 määrä-
40266: Vv:aan. rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
40267: - Ed. Järven ym. rah.al. n: o 662 määrärahan Raistakan tiestä Kurkijärven eteläpuolitae sa-
40268: osoittamisesta Sotkamon-Kuhmon maantien notun järven itäpäähän tulevaan tiehen. Liit-
40269: kunnostamiseen. Liitteet IV,794. s. 1545. L. teet IV,811. s. 1562. L. Vv:aan.
40270: Vv:aan. - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 680 määrärahan
40271: -Ed. Partasen ym. rah.al. n:o 663 määrärahan osoittamisesta Mourunsalmen ja Kilkelönsalmen
40272: osoittamisesta Sotkamon-Kuhmon maantien välisen tien rakentamiseen. Liitteet IV,812. s.
40273: parantamiseksi. Liitteet IV,795. s. 1546. L. 1563. L. Vv:aan.
40274: Vv:aan. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 681 määrärahan
40275: -- Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 664 määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi Ylikit-
40276: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pesiön- kajärven luoteispuolitae Posion- Kuusamon
40277: lahden ja Reinijärven välille Suomussalmen tiestä Kemijärven-Kuusamon maantiehen.
40278: kunnassa. Liitteet IV,796. s. 1547. L. Vv:aan. Liitteet IV,813. s. 1564. L. Vv:aan.
40279: Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 665 määrärahan - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 682 määrärahan
40280: osoittamisesta Lamminkankaan-Haarakosken osoittamisesta Raanujärven-Pellon maantien
40281: maantien kunnostamiseksi. Liitteet IV,797. s. parantamiseksi. Liitteet IV,814. s. 1565. L.
40282: 1548. L. Vv:aan. Vv:aan.
40283: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 666 määrärahan - Ed. Niskalan ym. rah.al. n: o 683 määrärahan
40284: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kelan- osoittamisesta tutkimuksen toimittamiseksi tien
40285: kylästä Pudasjärven-Rannan tielle. Liitteet rakentamista varten Hannunrannasta Koutuk-
40286: IV,798. s. 1549. L. Vv:aan. seen. Liitteet IV,815. s. 1566. L. Vv: aan.
40287: -Ed. Murron ym. rah.al. n:o 667 määrärahan -Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 684 määrärahan
40288: osoittamisesta Jaalangan asutusalueen ja Siivi- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Rova-
40289: kon välisen maantien rakentamiseen. Liitteet niemen Saaren kylästä Markkasuvantoon. Liit-
40290: IV,799. s. 1550. L. Vv:aan. teet IV,816. s. 1567. L. Vv:aan.
40291: -Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 668 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 685 määrärahan
40292: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pudas- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Vian
40293: järven Särkivaaralta Taivalkosken Virkkuseen. asemalta Vanttausjärven maantiehen. Liitteet
40294: Liitteet IV,SOO. s. 1551. L. Vv: aan. IV,817. s. 1568. L. Vv:aan.
40295: 16 Asialuettelo 1955.
40296:
40297:
40298: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 686 määrärahan - Ks. Asutus. Kunnan- ja kylätiet. Liikennetur-
40299: osoittamisesta Soppelan-Isokylän kylätien pa- vallisuus. Lossit. Rautatiet. Sillat.
40300: rantamiseksi. Liitteet IV,818. s. 1569. L. Vv:aan.
40301: -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 687 määrärahan Maanviljelysinsinöörit: Ed. Koivusillan ym. rah.al.
40302: osoittamisesta Saarenkylän-Meltauksen maan- n:o 200 määrärahan osoittamisesta uusien maan-
40303: tiesuunnan tutkimiseen. Liitteet IV,819. s. 1570. viljelysinsinöörin virkojen perustamiseksi. Liit-
40304: L. Vv:aan. teet IV,332. s. 1014. L. Vv:aan.
40305: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n: o 688 mää- - Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 201 määrärahan
40306: rärahan osoittamisesta J uustovaaran-Taapa- osoittamisesta ylimääräisten maanviljelysinsi-
40307: järven maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,820. nöörin toimien perustamiseksi maanviljelysinsk,
40308: s. 1571. L. Vv:aan. nööripiireihin. Liitteet IV,333. s. 1015. L.
40309: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 689 määrärahan Vv:aan.
40310: osoittamisesta Kaukosen-Kallon kylätien pa- - Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n:o 202 määrä-
40311: rantamiseksi. Liitteet IV,821. s. 1572. L. rahan osoittamisesta teknillisen lisähenkilökun-
40312: Vv:aan. nan palkkaamiseksi Savon maanviljelysinsi-
40313: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 690 määrärahan nööripiiriin. Liitteet IV,334. s. 1016. L. Vv: aan.
40314: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Seipä- -Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 203 määrärahan
40315: järveltä Riipinkylään Sodankylän kunnassa. osoittamisesta kaivinkoneen hankkimiseksi Tam-
40316: Liitteet IV,822. s. 1573. L. Vv:aan. pereen maanviljelysinsinööripiirille. Liitteet
40317: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 691 määrärahan IV,335. s. 1017. L. Vv:aan.
40318: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sodan- - Ks. Kuivatustyöt.
40319: kylän kunnan Kalujärven kylästä Tanhuan-
40320: kylän kautta Savukosken kunnan Värriön ky- Maanviljelysseurat: Ks. Kalanviljelyslaitokset.
40321: lään. Liitteet IV,823. s. 1574. L. Vv:aan. Käsityö.
40322: Ed. Lahtelan ym. rah .. al. n:o 692 määrärahan
40323: osoittamisesta Javaruksen-Vuojärven maan- Maarianhamina: - Ks. Merenkulku.
40324: tien rakennustöiden jatkamiseksi. Liitteet
40325: IV,824. s. 1575. L. Vv:aan. Maaseutu: - Ks. Ammattikurssit. Asunnot. Pu-
40326: -Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 693 määrärahan helin. Sähkö. Vesijohdot.
40327: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Savu-
40328: kosken Värriön kylästä Tanhuankylän kautta
40329: Sodankylän Kelujärvelle. Liitteet IV,825. s. Maataloudellinen koetoiminta: - Ks. Koetoiminta.
40330: 1577. L. Vv:aan.
40331: - Ed. Väyrysen rah.al. n:o 694 määrärahan osoit- Maatalouden tutkimuslaitos: Ed. Kähösen ym.
40332: tamisesta Kelujärven-Tanhuan maantietyön rah.al. n:o 198 määrärahan osoittamisesta eräi-
40333: jatkamista varten. Liitteet IV,826. s. 1578. L. den peruapaikkaisten virkojen perustamiseksi
40334: Vv:aan. maatalouden taloudelliseen tutkimuslaitokseen.
40335: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 695 määrärahan Liitteet IV,330. s. 1011. L. Vv:aan.
40336: osoittamisesta Enontekiön-Leppäjärven-Kivi- -- Ed. Kähösen ym. rah.al. n: o 199 määrärahan
40337: järven maantiesuunnan tutkimista varten. Liit- osoittamisesta markkinatutkimusosaston perus-
40338: teet IV,827. s. 1579. L. Vv:aan. tamiseksi maatalouden taloudelliseen tutkimus-
40339: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 696 määrärahan laitokseen. Liitteet IV,331. s. 1013. L. Vv: aan.
40340: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Iva-
40341: losta Inarinjärven rantaan Koppelon kylään. Maatalous: Ed. Kleemolan ym. lak.al. n:o 103
40342: Liitteet IV,828. s. 1580. L. Vv:aan. laiksi maataloustuotteiden hintojen mäläräämi-
40343: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 697 määrärahan sestä. Liitteet I,14. s. 1595. L. Prv:aan 2317.
40344: osoittamisesta Virtaniemen-valtakunnan rajan - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 221 määrärahan
40345: -Norjan maantien rakentamiseksi. Liitteet osoittamisesta Lapin läänin vähävaraisten ta-
40346: IV,829. s. 1581. L. Vv:aan. lonpoikien maa- ja karjataloustuotannon kehit-
40347: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 698 mää- tämiseksi. Liitteet IV,353. s. 1038. L. Vv: aan.
40348: rärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi - Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 222 määrärahan
40349: Kaamasen kylästä Sevettijärvelle. Liitteet osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä-Pohjan-
40350: IV,830. s. 1582. L. Vv:aan. maalla aiheuttamien vahinkojen syiden selvit-
40351: -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 699 määrärahan tämiseen. Liitteet IV,354. s. 1039. L. Vv:aan ..
40352: osoittamisesta Ivalon-Koppelon maantien ra- - Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 223 määrärahan
40353: kentamiseen. Liitteet IV,831. s. 1583. L. Vv:aan. osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä-Pohjan-
40354: -Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 700 määrärahan maalla aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi
40355: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Inarin maanviljelijöille. Liitteet IV,355. s. 1041. L.
40356: kunnassa Ivalosta Koppeloon. Liitteet IV,832. Vv:aan.
40357: s. 1584. L. V v: aan. - Ed. Antilan ym. rah.al. n: o 224 määrärahan
40358: - Ed. Väyrysen rah.al. n: o 701 määrärahan osoit- osoittamisesta maataloudellisen tutkimus- ja tu-
40359: tamisesta Syysjärven-Utsjoen maantietyön jat- holaisten torjunta-aseman perustamiseksi Lai-
40360: kamista varten. Liitteet IV,833. s. 1585. L. hian pitäjään. Liitteet IV,356. s. 1042. L.
40361: Vv:aan. Vv:aan.
40362: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 702 määrärahan - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 225 määrä-
40363: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Inarin rahan osoittamisesta kahukärpäsen aiheuttamien
40364: Syysjärveltä Utsjoen kirkonkylän kautta Uts- vahinkojen syiden tutkimiseen. Liit.teet IV,a57.
40365: jokisuulle. Liitteet IV,834. s. 1586. L. Vv: aan. s. 1043 ja 1044. L. Vv:aan.
40366: Asialuettelo 1955. 17
40367:
40368: - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 258 maara· - Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 197 korotetun
40369: rahan osoittamisesta avustuksiksi vuoden 1954 määrärahan osoittamisesta yksityisluontoisilla
40370: satovahingoista kärsineille Pohjanmaan maan· maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilai-
40371: viljelijöille. Liitteet IV,390. s. 1082 ja 1083. toksille kaluston, koneiden ja työvälineiden.
40372: L. Vv:aan. hankintaan. Liitteet IV,329. s. 1010. L. Vv:aan.
40373: - Ed. Sauran ym. rah.al, n:o 259 määrärahan - Ed. Lindhin ym. rah.al. n: o 220 miiärärahan
40374: osoittamisesta maatalouden katovahinkojen kor- osoittamisesta kurssitoiminnan jatkamiseksi
40375: vaamiseen. Liitteet IV,391. s. 1084. L. Vv:aan. Eriksgårdin koulutilalla. Liitteet IV,352. s.
40376: - Ed. Rapion ym. rah.al. n: o 260 määrärahan 1036 ja 1037. L. Vv:aan.
40377: osoittamisesta katovahinkojen korvaamiseksi -Ed. Hautalan ym. rah.al. n:o 422 määrärahan
40378: pienviljelijöille. Liitteet IV,392. s. 1085. L. osoittamisesta avustuslainaksi Kalajokilaakson
40379: Vv:aan. maatalouskoululle-. Liitteet IV,554. s. 1274. L.
40380: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n: o 405 määrärahan Vv:aan.
40381: osoittamisesta !ainoiksi Lapin läänin oma· - Ks. Nuoriso.
40382: varaistumista edistäviin tarkoituksiin. Liitteet Maatilat: - Ks. Jakolaitos.
40383: IV,537. s. 1255. L. Vv:aan.
40384: - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 420 määrä-
40385: Maitotalous: Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 248 koro-
40386: rahan osoittamisesta avustuslainaksi vuoden
40387: 1955 satovahingoista kärsineille maanviljeli- tetun määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin
40388: maitotaloustuotannon tukemiseksi. Liitteet
40389: jöille IV,552. s. 1271 ja 1272. L. Vv:aan.
40390: - Ks. Talouselämä. Yliopisto. IV,380. s. 1070. L. Vv:aan.
40391:
40392: Majakat: - Ks. Merenkulku.
40393: Maataloushallitus: Ed. Kähösen ym. rah.al. n:o
40394: 186 määrärahan osoittamisesta maataloushalli· Malminetsintä: Ed. Asvikin ym. rah.al. n: o 296
40395: tuksen puutarhaosaston perustamisesta aiheutu- määrärahan osoittamisesta malmiesiintymien
40396: viin palkkauksiin. Liitteet IV,318. s. 997. L. tutkimusten jatkamiseksi Etelä-Pohjanmaalla.
40397: Vv:aan. Liitteet IV,428. s. 1129. L. Vv:aan.
40398: -Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 297 määrä-
40399: Ma.atalouskerhotoim.inta: Ed. Koiviston ym. rah.al. rahan osoittamisesta malmiesiintymien tutki-
40400: n:o 226 korotetun määrärahan osoittamisesta mustyöhön Keski-Pohjanmaalla. Liitteet IV,429.
40401: maatalouskerhotoimintaa varten. Liitteet IV,358. s. 1130. L. Vv:aan.
40402: s. 1045. L. Vv:aan. - Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 298 määrärahan
40403: osoittamisesta Suomen Malmi Oy:n käytettä-
40404: - Ed. Kytän ym. rah.al. n: o 423 määrärahan väksi syväkairausten suorittamiseksi Tuomi-
40405: osoittamisesta lainaksi Paimion kerhoneuvoja· vaaran malmialueelia Sotkamossa. Liitteet
40406: opistolle sen säästöpankkien kiinnityslainain IV,430. s. 1131. L. Vv:aan.
40407: maksamiseksi. Liitteet IV,555. s. 1275. L.
40408: Vv:aan. Malmin sa.ira.a.la: - Ks. Sairaalat.
40409:
40410: Maatalouskoneasemat: Ed. Liedeksen ym. rah.al. Malmi Oy.: - Ks. Malminetsintä.
40411: n:o 219 määrärahan osoittamisesta maatalous· Marjat: Ed. Luukan ym. rah.al. n:o 334 maara-
40412: koneasemien perustamiseen. Liitteet IV,351. s. rahan osoittamisesta puolukan viennin tuke-
40413: 1035. L. Vv:aan. miseen. Liitteet IV,466. s. 1173. L. Vv:aan.
40414: Maatalouskoneet: Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o Markkinatutkimus: Ed. Kuusisen ym. rah.al. n:o
40415: 426 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maa· 61 määrärahan osoittamisesta markkinatutki-
40416: taloustraktorien omistajille metsätöissä tar· muksen kehittämiseksi Neuvostoliiton, kansan-
40417: vittavien lisälaitteiden hankintaan ja niiden demokratian maiden ja Kiinan tasavallan suh-
40418: käytön opastamiseen. Liitteet IV,558. s. 1279. teen Suomen viennin ja tuonnin osalta sekä
40419: L. Vv:aan. Suomen tuotteiden tunnetuksi tekemiseksi sano-
40420: tuissa maissa. Liitteet IV,192. s. 845. L. Vv: aan.
40421: Maatalouskoulut: Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 190 - Ks. Maatalouden tutkimuslaitos. Puutavara.
40422: korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus· Massatehtaat: - Ks. Teollisuus.
40423: avustuksiksi yksityisluontoisilla maatalous·, ko-
40424: titalous- ja kotiteollisuusoppilaitoksille. Liitteet Matkailu: Ed. Honkalan ym. rah.al. n:o 279 koro-
40425: IV,322. s. 1001. L. Vv:aan. tetun määrärahan osoittamisesta ulkomailla
40426: -Ed. V. Simosen ym. rah.al. n:o 191 määrärahan tehtävää yleisluontoista matkailupropagandaa
40427: osoittamisesta yksityisluontoisten maatalous-, varten. Liitteet IV,411. s. 1108. L. Vv: aan.
40428: kotitaloua- ja kotiteollisuusoppilaitosten opet- - Ed. Honkalan ym. rah.al. n: o 280 määrärahan
40429: tajien sairausajan ja äitiysloman viransijaisten osoittamisesta Airiston matkailukeskuksen ma·
40430: palkkaamiseen. Liitteet IV,323. s. 1002. L. joitustilojen lisäämiseksi ja ravintolan laajen-
40431: Vv:aan. tamiseksi. Liitteet IV,412. s. 1110. L. Vv: aan.
40432: - Ed. Lindhin ym. rah.al. n: o 192 määrärahan - Ed. Kajalan ym. rah.al. n:o 281 määrärahan
40433: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi koulu- osoittamisesta Aulangon matkailuhotellin ma-
40434: talon rakentamiseksi överby skola för lands· joitustilojen lisäämiseksi ja erinäisten perus-
40435: bygdens yrken nimiselle koululle. Liitteet korjaus- ja muutostöiden suorittamiseksi. Liit-
40436: IV,324. s. 1003 ja 1004. L. Vv:aan. teet IV,413. s. 1111. L. Vv:aan.
40437: 3 E 41/56
40438: 18 Asialuettelo 1955.
40439:
40440:
40441: Matkakorvaus: - Ks. Loma. Sairaanhoito. - Ed. Högströmin ym. rah.al. n:o 531 maara-
40442: rahan osoittamisesta Tammisaaren metsäkoulun
40443: Matkun kartano: - Ks. Koneopetus. uudisrakennustöiden loppuun saattamiseen. Liit-
40444: teet IV,663. s. 1408 ja 1409. L. Vv:aan.
40445: Meijerikoulut: Ed. Seppälän ym. rah.al. n:o 421
40446: määrärahan osoittamisesta lainaksi Hämeen- Metsänparannus: Ed. E. Ryömän ym. rah.al. n:o
40447: linnan meijerikoululle. Liitteet IV,553. s. 1273. 217 määrärahan osoittamisesta Porin metsän-
40448: L. Vv:aan. parannuspiirin perustamiseksi. Liitteet IV,349.
40449: s. 1033. L. Vv:aan.
40450: MeilaJJ.ti: - Ks. Sairaalat. - Ks. Uudisraivaus.
40451:
40452: Merenkulku: Ed. Larsonin ym. rah.al. n:o 278 Metsäntutkimuslaitos: Ed. Saaren ym. rah.al. n:o
40453: määrärahan osoittamisesta avustukseksi keli- 246 määrärahan osoittamisesta metsätyöväen-
40454: rikkoliikenteen ylläpitämistä varten linjalla kysymysten erikoistutkijan viran perustami-
40455: Turku - saaristo - Maarianhamina. Liitteet seksi metsäntutkimuslaitokseen. Liitteet IV,378.
40456: IV,410. s. 1106 ja 1107. L. Vv:aan. s. 1068. L. Vv:aan.
40457: - Ed. Sundmanin ym. rah.al. n: o 283 määrärahan
40458: osoittamisesta Kallanin merimajakan rakenta· Metsätalous: Ed. Tainion ym. rah.aL n:o 218
40459: miseen. Liitteet IV,415. s. 1113 ja 1114. L. määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorit-
40460: Vv:aan. tamiseksi Koillis·Lapin metsävarojen käytön
40461: -Ed. Wickmanin ym. rah.al. n:o 284 määrärahan edistämiseksi. Liitteet IV,350. s. 1034. L.
40462: osoittamisesta Kallanin merimajakan rakenta- Vv:aan.
40463: miseen. Liitteet IV,416. s. 1115 ja 1116. L.
40464: Vv:aan. Metsätilit: - Ks. Isojako.
40465: - Ed. Kajatsalon ym. rah.al. n: o 299 määrärahan
40466: osoittamisesta sukeltajatutkimuksen suoritta- Metsätyömaat: - Ks. Kirjastot.
40467: miseksi Helsingistä itään johtavalla saaristo·
40468: väylällä Mustanhevosen kohdalla. Liitteet Metsätyöväki: - Ks. Metsäntutkimuslaitos.
40469: IV,431. s. 1132. L. Vv:aan.
40470: - Ed. Larsonin ym. rah.al. n:o 437 määrärahan Mielisairaat: Ed. Sarjalan ym. mh.al. n:o 76 määrä,
40471: osoittamisesta lainaksi Iniön kunnalle keli· rahan osoittamisesta eräiden B-mielisairaan-
40472: rikkoaluksen rakentamista varten. Liitteet hoitolaitosten perustamiskustannuksiin. Liitteet
40473: IV,569. s. 1293 ja 1294. L. Vv:aan. IV,207. s. 867. L. Vv:aan.
40474: -Ed. Larsonin ym. rah.al. n:o 438 määrärahan - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 77 määrärahan
40475: osoittamisesta lainaksi kelirikkoaluksen raken- osoittamisesta eräiden B-mielisairaanhoitolaitos-
40476: tamiseksi linjalle Turku-saaristo-Maarian· ten perustamiskustannuksiin. Liitteet IV,208.
40477: hamina. Liitteet IV,570. s. 1295 ja 1296. L. s. 868. L. Vv:aan.
40478: Vv:aan. -Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 78 määrärahan
40479: - Ed. Liljeströmin ym. rah.al. n:o 448 korotetun osoittamisesta eräiden B·mielisairaaloiden pe-
40480: määrärahan osoittamisesta jäänsärkijäalusten rustamiskustannuksiin. Liitteet IV,209. s. 869.
40481: rakentamiseen. Liitteet IV,580. s. 1309. L. L. Vv:aan.
40482: Vv:aan. - Ed. M. Ryömän ym. rah.al. n:o 79 määrärahan
40483: - Ks. Satamat. osoittamisesta valtion osuudeksi eräiden Koke·
40484: mäenjoen laaksossa tai muualla Länsi- tai Poh-
40485: jois-Satakunnassa sijaitsevien kuntien yhdessä
40486: Merentutkimuslaitos: Ed. Hetemäen ym. rah.al. suunnitteleman B-mielisairaalan perustamiskus-
40487: n:o 293 määrärahan osoittamisesta kauko·
40488: kirjoittimen hoitajan toimen perustamiseksi tannuksista. Liitteet IV,210 s. 870. L. Vv:aan.
40489: -Ed. Karjalaisen ym. rah.al. n:o 80 määrärahan
40490: merentutkimuslaitokseen. Liitteet IV,425. s. osoittamisesta Kuntainliitto Salmijärven · B·mie-
40491: 1126. L. Vv:aan.
40492: lisairaalan rakennusavustukseksi. Liitteet
40493: . IV,211. s. 871. L. Vv:aan.
40494: Merikarvia: - Ks. Satamat. - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 81 määrärahan
40495: osoittamisesta avustuksiksi kunnille ja kun-
40496: Metallityö: - Ks. Ammattikoulut. tainliitolle eräiden B·mielisairaalain rakentami-
40497: kustannuksiin. Liitteet IV,212. s. 872. L.
40498: Metallurginen laboratorio: Ks. Teknillinen Vv:aan.
40499: korkeakoulu. - Ks. Vajaamieliset.
40500:
40501: Metsäkerhotoi.minta: Ed. Rantamaan ym. rah.al. Mikkeli: - Ks. Karjanhoitokoulut.
40502: n: o 216 korotetun määrärahan osoittamisesta
40503: metsäkerhotyötä varten. Liitteet IV,348. s. Mikrofilmaus: - Ks. Suomalaisen Kirjallisuuden
40504: 1032. L. Vv:aan. Seura.
40505:
40506: Metsäkoulut: Ed. Rantamaan ym. rah.al. n: o 530 Moottoriajoneuvot: Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 447
40507: määrärahan osoittamisesta Nikkarilan metsä· määrärahan osoittamisesta moottorikulkuneuvo-
40508: koululla suoritettavia rakennustöitä varten. jen hankkimiseksi poliisille. Liitteet IV,579.
40509: Liitteet IV,662. s. 1407. L. Vv:aan. s. 1308. L. Vv:aan.
40510: Asialuettelo 1955. 19
40511:
40512: Muistomerkit: Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 176 0.
40513: määrärahan osoittamisesta Suomen Työväen-
40514: liikkeen Historiaseura r.y:lle torpparimuisto- Oikeudenkäynti: Ed. Lindblomin ym. rah.al. n: o
40515: merkin hankkimiseksi. Liitteet IV,308. s. 985. 69 määrärahan osoittamisesta oikeusistuimen
40516: L. Vv:aan. virantoimituksesta aiheutuneesta syytteestä va-
40517: - Ed. Murron ym. rah.al. n:o 177 määrärahan pauttaman poliisimiehen oikeudenkäyntikulujen
40518: osoittamisesta Yrjö Mäkelinin muistomerkin korvaamiseen. Liitteet IV,200. s. 858. L.
40519: pystyttämiseksi Oulun kaupunkiin. Liitteet Vv:aan.
40520: IV,309. s. 986. L. Vv:aan. Oikeuslaitos: Ks. Hovioikeudet. Lakikirja.
40521: Nimismiehet.
40522: Musiikki: - Ks. Konserttitalot.
40523: Ojitus: Ed. Hautalan ym. rah.al. n:o 206 korote-
40524: Musiikkiopiston omakotisäätiö: - Ks. Konsertti- tun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
40525: talot. !ainoiksi salaojituksiin. Liitteet IV,338. s. 1020.
40526: L. Vv:aan.
40527: Mustahevonen: - Ks. Merenkulku.
40528: Olhavanjoki: - Ks. Perkaustyöt.
40529: Muuruenjärvi: - Ks. Järvenlaskut.
40530: Omakodit: - Ks. Sähkö.
40531: Myrskyiänjoki: - Ks. Perkaustyöt. Omakotilainat: Ks. Asunnot.
40532: Mäk:elin, Yrjö: - Ks. Muistomerkit. Omavaraisuus: Ks. Maatalous.
40533: Opettajakorkeakoulu: Ed. Leinosen ym. rah.al.
40534: n:o 168 määrärahan osoittamisesta Oulun väli-
40535: aikaisen opettajakorkeakoulun vakinaistami-
40536: N. seksi. Liitteet IV,300. s. 976. L. Vv: aan.
40537:
40538: Naiset: - Ks. Kaatumatautiset. Kotiteollisuus- Opettajalukiot: Ed. Malkamäen ym. lak.al. n:o 105
40539: koulut. laiksi opettajalukioista. Liitteet VIII,66. s.
40540: 1633. L. Siv:aan 2351.
40541: Neuvontatyö: - Ks. Kotiteollisuus. - Ks .. Seminaarit.
40542: Opetuskeittiöt: - Ks. Ammattikoulut.
40543: Neuvostoliitto: - Ks. Markkinatutkimus.
40544: Opetusoppi: - Ks. Yliopisto.
40545: :N'ikkarila: - Ks. Metsäkoulut.
40546: Opetusvälineet: - Ks. Puolustuslaitos.
40547: Nimismiehet: Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o 65
40548: määrärahan osoittamisesta Inkoon piirin nimis- Opintokerhotoiminta: Ed. H. Miettusen rah.al.
40549: miehen toimen säilyttämistä varten. Liitteet n:o 149 korotetun määrärahan osoittamisesta
40550: LV,196. s. 852 ja 853. L. Vv:aan. opintokerhotoiminnan tukemista varten. Liit-
40551: teet IV,281. s. 950. L. Vv:aan.
40552: Niuvanniemi: - Ks. Asunnot. - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 184 korotetun
40553: määrärahan osoittamisesta opintokerhotoimin-
40554: Normaalilyseot: - Ks. Oppikoulut. nan tukemiseen. Liitteet IV,316. s. 995. L.
40555: Vv:aan.
40556: Nuoriso: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n: o Opintolainat: Ed. Rosnellin ym. rah.al. n:o 174
40557: 162 määrärahan osoittamisesta nuorisotyön kes- määrärahan osoittamisesta opintoiainoiksi yli-
40558: kusjärjestöjen toiminnan avustamiseksi. Liit-
40559: oppilaille. Liitteet IV,306. s. 983. L. Vv:aan.
40560: teet IV,294. s. 968. L. Vv:aan.
40561: -- Ed. Järven ym. rah.al. n: o 163 korotetun mää- Opintomatkat: - Ks. Oppikoulut. Puolustuslaitos.
40562: rärahan osoittamisesta nuorisokasvatustyön tu- Tie- ja vesirakennushallinto.
40563: kemiseen. Liitteet IV,295. s. 969. L. Vv:aan.
40564: - Ed. Hautalan ym. rah.al. n:o 188 määrärahan Oppikoulut: Ed. Innalan ym. rah.al. n:o 124
40565: osoittamisesta maaseudun nuorison avustami- määrärahan osoittamisesta oppikoulujen opetta-
40566: seksi paasemaan maatalouskouluun. Liitteet jien ulkomaisia opintomatkoja varten. Liit-
40567: IV,320. s. 999. L. Vv:aan. teet IV,256. s. 924. L. Vv:aan.
40568: - Ed. Karvikon ym. rah.al. n: o 125 määrärahan
40569: Nurmes: - Ks. Oppikoulut. osoittamisesta auskultointia varten Turun oppi-
40570: kouluissa. Liitteet IV,257. s. 925. L. Vv:aan.
40571: Nurmijärvi: Ks. Oppikoulut. - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 126 määrärahan
40572: osoittamisesta avustuksiksi yksityisoppikoulu-
40573: Närpiö: - Ks. Teollisuus. jen uudisrakennuksia varten. Liitteet IV,258.
40574: s. 926. L. Vv:aan.
40575: Näyttämötaide: Ed. Kajalan ym. rah.al. n:o 164 - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n: o 127 määrärahan
40576: korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämö- osoittamisesta Haapamäen yhteiskoulun otta-
40577: taiteen ja näyttämötaiteellisten harrastusten miseksi valtion haltuun. Liitteet IV,259. s.
40578: tukemiseen. Liitteet IV,296. s. 971. L. Vv:aan. 927. L. Vv:aan.
40579: 20 Asialuettelo 1955.
40580:
40581:
40582: - Ed. Paloveden ym. rah.al. n:o 128 määrärahan - Ed. Enteen ym. rah.al. n: o 497 määrärahan
40583: osoittamisesta Haapamäen yhteiskoulun otta· osoittamisesta oppikoulun rakentamiseksi Hel·
40584: miseksi valtion haltuun. Liitteet IV,260. s. singin kaupungin Kallion kaupunginosaan. Liit-
40585: 928. L. Vv:aan. teet IV,629. s. 1366. L. Vv:aan.
40586: - Ed. Tiitun ym. rah.al. n: o 129 määrärahan - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 498 määrära·
40587: osoittamisesta Isonkyrön keskikoulun laajenta· han osoittamisesta Helsingin toisen ruotsalai·
40588: miseksi yliopistoon johtavaksi oppikouluksi. sen lyseon koulutalon rakentamiseen. Liitteet
40589: Liitteet IV,261. s. 929. L. Vv:aan. IV,630. s. 1367 ja 1368. L. Vv:aan.
40590: -Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o 130 mää· -Ed. österholmin ym. rah.al. n:o 499 määrä·
40591: rärahan osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi rahan osoittamisesta Helsingin toisen ruotsa·
40592: Keravan yhteiskoulun lisärakennusta varten. laisen lyseon koulutalon rakennustyön loppuun
40593: Liitteet IV,262. s. 930. L. Vv:aan. saattamiseen. Liitteet IV,631. s. 1369 ja 1370.
40594: - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 131 määrärahan L. Vv:aan.
40595: osoittamisesta Lohjan yhteiskoulun ottamiseksi - Ed. Karvikon ym. rah.al. n: o 500 määrärahan
40596: valtion haltuun. Liitteet IV,263. s. 931. L. osoittamisesta Turun yhteislyseon koulutalon
40597: Vv:aan. rakentamiseen. Liitteet IV,632. s. 1371. L.
40598: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n:o 132 määrärahan Vv:aan.
40599: osoittamisesta Punkalaitumen yhteiskoulun ot· -Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 501 määrärahan
40600: tamiseksi valtion haltuun. Liitteet IV,264. s. osoittamisesta Karjaan yhteiskoulun rakenta·
40601: 932. L. V v: aan. miseksi. Liitteet IV,633. s. 1372. L. Vv:aan.
40602: - Ed. Malkamäen ym. rah.al. n: o 133 määrärahan - Ed. E. Kilven ym. rah.al. n:o 502 määrärahan
40603: osoittamisesta käsityön ja kotitalouden opetta· osoittamisesta Uudenkaupungin yhteislyseon
40604: jain virkojen perustamiseksi Turun tyttöly· koulutalon rakennustöiden aloittamiseen. Liit·
40605: seoon. Liitteet IV,265. s. 933. L. Vv:aan. teet IV,634. s. 1373. L. Vv:aan.
40606: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 138 määrärahan - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 503 määrärahan
40607: osoittamisesta kunnallisen keskikoulun perusta· osoittamisesta Kouvolan lyseon koulurakennusta
40608: miseksi Vaalan kuntaan. Liitteet IV,270. s. varten. Liitteet IV,635. s. 1374. L. Vv:aan.
40609: 938. L. Vv:aan. - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 504 määrä·
40610: -Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.al. n:o 139 mää· rahan osoittamisesta Savonlinnan tyttölyseon
40611: rärahan osoittamisesta kansakouluihin kuulu- uudisrakennustöitä varten. Liitteet IV,636. e.
40612: van keskikoulun ylläpitämiseksi Kolarin kun- 1375. L. Vv:aan.
40613: nassa. Liitteet IV,271. s. 939. L. Vv:aan.
40614: -Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 140 määrärahan - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 505 määrära·
40615: osoittamisesta kymmenen uuden kansakouluihin han osoittamisesta koulurakennuksen rakenta·
40616: kuuluvan kokeilukeskikoulun perustamiseksi. miseksi Savonlinnan tyttölyseolle. Liitteet
40617: Liitteet IV,272. s. 940. L. Vv:aan. IV,637. s. 1376. L. Vv:aan.
40618: -Ed. Forsbergin ym. rah.al. n:o 391 korotetun - Ed. Pohjalan ym. rah.al. n: o 506 määrärahan
40619: määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi osoittamisesta Porin tyttölyseon lisärakennusta
40620: yksityisille oppilaitoksille. Liitteet IV,523. s. varten. Liitteet IV,638. s. 1378. L. Vv: aan.
40621: 1239 ja 1240. L. Vv:aan. - Ed. Sepän ym. rah.al. n: o 507 määrärahan
40622: - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 392 korotetun osoittamisesta Seinäjoen lyseon sisustustöiden
40623: määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi suorittamiseksi. Liitteet IV,639. s. 1379. L.
40624: yksityisille oppikouluille. Liitteet IV,524. s. Vv:aan.
40625: 1241. L. Vv:aan. - Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 508 määrärahan
40626: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 393 korotetun osoittamisesta Seinäjoen tyttölyseon koulura·
40627: määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi yk· kannuksen laajennustöitä varten. Liitteet
40628: sityisoppikoulujen omistajille koulutalojen ra· IV,640. s. 1380. L. Vv:aan.
40629: kennuskustannuksiin. Liitteet IV,525. s. 1242. -Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 509 määrärahan
40630: L. Vv:aan. osoittamisesta Jyväskylän normaalilyseon lisä·
40631: -Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 394 määrä· rakennuksen rakennustöiden aloittamiseksi.
40632: rahan osoittamisesta lainan myöntämiseksi Nur· Liitteet IV,641. s. 1381. L. Vv:aan.
40633: mijärven yhteiskoululle. Liitteet IV,526. s. - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 510 määrära·
40634: 1243. L. Vv:aan. han osoittamisesta Jyväskylän tyttölyseon kou·
40635: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 395 määrärahan lurakennuksen suunnittelutöitä varten. Liitteet
40636: osoittamisesta avustuslainaksi Vaajakosken IV,642. s. 1382. L. Vv:aan.
40637: yhteiskoulun kannatusyhdistykselle kouluraken· - Ed. Puhakan ym. rah.al. n:o 511 määrärahan
40638: nuksen rakennuskustannuksiin. Liitteet IV,527. osoittamisesta Ilomantsin keskikoulun rakenta-
40639: s. 1244. L. Vv:aan. miseen. Liitteet IV,643. s. 1383. L. Vv:aan.
40640: - Ed. Seppälän ym. rah.al. n:o 495 määrärahan -Ed. Ikosen ym. rah.al. n:o 512 määrärahan
40641: osoittamisesta valtion oppikoulujen uudis- ja osoittamisesta Nurmeksen yhteislyseon lisära·
40642: lisärakennuksia varten. Liitteet IV,627. s. 1364. kannustöiden jatkamiseksi. Liitteet IV,644. s.
40643: L. Vv:aan. 1384. L. Vv:aan.
40644: - Ed. Salmisen ym. rah.al. n: o 496 määrärahan -Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 513 määrärahan
40645: osoittamisesta uuden oppikoulun rakentamiseksi osoittamisesta lisähuoneiden rakentamiseksi
40646: Kallion kaupunginosaan Helsingissä. Liitteet Kemijärven yhteislyseolle. Liitteet IV,645. s.
40647: IV,628. s. 1365. L. Vv:aan. 1385. L. Vv:aan.
40648: Asialuettelo 1955. 21
40649: -· Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 514 määrärahan Parola: Ks. Puolustuslaitos.
40650: osoittamisesta Kittilän yhteislyseon kouluraken-
40651: nuksen rakentamiseksi. Liitteet IV,646. s. 1386. Pelastakaa Lapset r.y.: - Ks. Lapset.
40652: L. Vv:aan.
40653: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 515 määrärahan Peliinkoski: - Ks. Perkaustyöt.
40654: osoittamisesta Kittilän yhteislyseon rakentami-
40655: seen. Liitteet IV,647. s. 1387. L. Vv:aan. Pello: - Ks. Sillat.
40656:
40657: Oppila.sasuntolat: - Ks. Ammattikoulut. Pengerrystyöt: Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n:o 207
40658: määrärahan osoittamisesta Parikkalan kunnassa
40659: Oppilaskodit: - Ks. Ammattioppilaskodit. olevan Siikalahden pengerrystyötä varten. Liit-
40660: teet IV,339. s. 1021. L. Vv:aan.
40661: OppUasruokalat: - Ks. Ammattikoulut. - Ks. Perkaustyöt.
40662:
40663: Orivirta: - Ks. Sillat. Perheenäidit: - Ks. Loma.
40664:
40665: Ortopedinen sairaala: - Ks. Sairaalat. Perhesijoitustoiminta: - Ks. Lapset.
40666:
40667: Orvot: Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 315 määrä- Perhojoki: - Ks. Perkaustyöt.
40668: rahan osoittamisesta siviiliarpojen ja -leskien
40669: elatuksen turvaamiseen. Liitteet IV,447. s. Perkaustyöt: Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 541
40670: 1152. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Porvoon kunnassa
40671: olevan Rödkärrinojan perkaamiseen. Liitteet
40672: Osastosihteerit: - Ks. Kouluhallitus. IV,673. s. 1420 ja 1421. L. Vv:aan.
40673: - Ed. Pusan rah.al. n:o 550 korotetun määrä-
40674: Osittaminen: - Ks. Jakolaitos. rahan osoittamisesta vesistöjen perkaustöiden
40675: suorittamista varten. Liitteet IV,682. s. 1430.
40676: Osmankijärvi: - Ks. Järvenlaskut. L. Vv:aan.
40677: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 551 määrärahan
40678: Otanmäki: - Ks. Kaivosteollisuus. osoittamisesta Inhotunjärven vesistön perkaami-
40679: seen. Liitteet IV,683. s. 1431. L. Vv: aan.
40680: Oulu: - Ks. Lentokentät. Maakunta-arkistot. - Ed. Rankilan ym. rah.al. n: o 552 määrärahan
40681: Muistomerkit. Opettajakorkeakoulu. Postilaitos. osoittamisesta Lappajärven ja Evijärven veden-
40682: Sairaalat. säännöstelytöiden jatkamiseen. Liitteet IV,684.
40683: s. 1432. L. Vv:aan.
40684: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 553 määrärahan
40685: P. osoittamisesta Lappajärven ja Evijärven veden-
40686: säännöstelyä varten. Liitteet IV,685. s. 1433.
40687: Padasjoki: - Ks. Perkaustyöt. L. Vv:aan.
40688: - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 557 määrärahan
40689: Paimio: - Ks. Maatalouskerhotoiminta. osoittamisesta Myrskyiänjoen parkaarniseksi
40690: Hallilan alueella. Liitteet IV,689. s. 1437. L.
40691: Paineastiat: - Ks. Ammattientarkastajat. Vv:aan.
40692: - Ed. Koivusillan ym. rah.al. n: o 558 määrära·
40693: Pakkolunastus: Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o han osoittamisesta Myrskyiänjoen kuivatus·
40694: 440 määrärahan osoittamisesta lainaksi Rova- hankkeen toteuttamista varten. Liitteet IV,690.
40695: niemen kauppalalle asemakaavapakkolunastuk- s. 1438. L. Vv:aan.
40696: sia varten. Liitteet IV,572. s. 1298. L. Vv:aan. - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n: o 559 määrä·
40697: - Ks. Maankäyttölaki. rahan osoittamissta Peliinkosken perkaamiseen
40698: Padasjoen kunnassa. Liitteet IV,691. s. 1439.
40699: Palkat: - Ks. Kotiteollisuus. Maataloushallitus. L. Vv:aan.
40700: Poliisi. Puolustuslaitos. Sairaalat. Teknilliset - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 560 määrärahan
40701: oppilaitokset. Virkamiehet. osoittamisesta Kyrönjoen perkaamiseen. Liit·
40702: teet IV,692. s. 1440. L. Vv:aan.
40703: Palkinnot: - Ks. Hevoskilpailut. - Ed. Kosolan ym. rah.al. n:o 561 määrärahan
40704: osoittamisesta Lapuanjoen vesistöalueen tulva·
40705: Paloisjärvi: Ks. Järvenlaskut. suojelua varten. Liitteet IV,693. s. 1441. L.
40706: Palaisvirta: Ks. Sillat. Vv:aan.
40707: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 562 määrä-
40708: Palon kylä: Ks. Sillat. rahan osoittamisesta Lapuanjoen perkaustöitä
40709: varten. Liitteet IV,694. s. 1442. L. Vv:aan.
40710: Paperi: - Ks. Teollisuus. - Ed. Koskisen ym. rah.al. n: o 563 määrärahan
40711: Parantolaopisto: - Ks. Tuberkuloosi. osoittamisesta Kouheroisen kosken perkaamista
40712: varten. Liitteet IV,695. s. 1443. L. Vv:aan.
40713: Parantolat: - Ks. Kaatumatautiset. Tuberkuloosi. - Ed. Mannisen ym. rah.al. n: o 564 määrärahan
40714: osoittamisesta Konnekosken perkaamiseen. Liit·
40715: Parikkala: - Ks. Pengerrystyöt. teet IV,696. s. 1444. L. Vv:aan.
40716: 22 Asialuettelo 1955.
40717:
40718:
40719: - Ed. N. Nurmisen vm. rah.al. n:o 565 maara- Pietarsaari: - Ks. Sairaalat.
40720: rahan osoittamisesta Perhojoen perkaus- ja
40721: pengerrystöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,697. Piirikonttorit: - Ks. Postilaitos.
40722: s. 1445. L. Vv:aan.
40723: -Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 566 määrärahan Pirin silta: - Ks. Sillat.
40724: osoittamisesta Porasenjoen perkaamiseen. Liit-
40725: teet IV,698. s. 1446. L. Vv:aan. Pistotiet: - Ks. Asutus.
40726: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 567 määrä-
40727: rahan osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun per- Pohjanmaa: - Ks. Maatalous.
40728: kaustöitä varten. Liitteet IV,699. s. 1447. L.
40729: Vv:aan. Pohjois-Karjala: - Ks. Ammattikoulut. Koetoi-
40730: - Ed. Lepistön ym. rah.al. n: o 568 määrärahan minta. Puhelin.
40731: osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun perkaami-
40732: seen. Liitteet IV,700. s. 1448. L. Vv:aan. Pohjoismainen ka.nsanopistokokous: - Ks. Kan-
40733: - Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o 569 määrä- sanopistot.
40734: rahan osoittamisesta Liminkaojan perkaami-
40735: seksi. Liitteet IV,701. s. 1449. L. Vv:aan. Pohjoismainen kirjastokokous: - Ks. Kirjastot.
40736: - Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 570 määrärahan
40737: osoittamisesta Limingojan perkaamiseen. Liit- Pohjoismaiset kotiteollisuuskäräjät: - Ks. Koti-
40738: teet IV,702. s. 1450. L. Vv:aan. teollisuus.
40739: - Ed. Erkkilän ym. rah.al. n:o 571 määrärahan
40740: osoittamisesta Lamujoen perkaamiseen. Liit- Pohjois-Pohja.n.maa: - Ks. Ammattikoulut. Kui-
40741: teet IV,703. s. 1451. L. Vv:aan. vatustyöt.
40742: - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 572 määrära-
40743: han osoittamisesta Kiiminkijoen alajuoksun Pohjois-Satakunta: - Ks. Kuivatustyöt.
40744: perkaamiseen. Liitteet IV,704. s. 1452. L.
40745: Vv:aan. Pohjois-Savo: - Ks. Puhelin. Puunjalostusteolli·
40746: - Ed. Murron ym. mh.al. n:o 573 määrärahan suus.
40747: osoittamisesta Olhavanjoen perkaamiseen. Liit-
40748: teet IV,705. s. 1453. L. Vv:aan. Pohjois-Suomi: - Ks. Lentoliikenne. Maamies-'
40749: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 574 määrärahan opistot. Teollisuus. Vajaamieliset. Yliopisto.
40750: osoittamisesta Iijoen perkaamiseen. Liitteet
40751: IV,706. s. 1454. L. Vv:aan. Pohjola-opisto: - Ks. Kansanopistot.
40752: - Ed. Väyrysen rah.al. n:o 576 määrärahan osoit-
40753: tamisesta Leppi- ja Sääskikosken perkaami- Poliisi: Ed. Paasion ym. rah.al. n:o 66 maarara-
40754: seksi. Liitteet IV,708. s. 1456. L. Vv:aan. han osoittamisesta Turun ja Tampereen poliisi-
40755: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n: o 577 määrärahan kunnan palkkauksen tarkistamiseksi. Liitteet
40756: osoittamisesta Kuolajoen perkaustöiden aloitta- IV,197. s. 854. L. Vv:aan.
40757: miseen. Liitteet IV,709. s. 1457. L. Vv:aan. - Ed. Pasasen ym. rah.al. n:o 67 määrärahan
40758: - Ks. Ruoppaustyöt. osoittamisesta valtion poliisikoulun johtajan
40759: toimen muuttamiseksi peruspalkkaiseksi, Liit-
40760: Perushankinnat: - Ks. Puolustuslaitos. teet IV,198. s. 856. L. Vv:aan.
40761: - Ed. Pasasen ym. rah.al. n: o 68 määrärahan
40762: Peruskuivatukset: - Ks. Kuivatustyöt. osoittamisesta ylimääräisen nuoremman opetta-
40763: jan toimen perustamiseksi valtion poliisikou-
40764: Perä-Pohjola: - Ks. Kasvinviljelyskoeasemat. luun. Liitteet IV,199. s. 857. L. Vv:aan.
40765: - Ks. Moottoriajoneuvot. Oikeudenkäynti.
40766: Petrooli: - Ks. Polttoaineet.
40767: Poliklinikka: - Ks. Alkoholipoliklinikka.
40768: Petä.jävesi: - Ks. Sillat.
40769: Polkupyörät: _.: Ks. Puolustuslaitos.
40770: Pienasunnot: - Ks. Sähkö.
40771:
40772: Pienpuu: - Ks. Puunjalostusteollisuus. Puuta- Polttoaineet: Ed. Jaakkolan ym. rah.al. n:o 212
40773: vara. määrärahan osoittamisesta kalastajamootto·
40774: reissa käytettävän patroolin hinnan alentamista
40775: varten. Liitteet IV,344. s. 1028. L. Vv: aan.
40776: Pienviljelys: - Ks. Maanparannus. Maatalous.
40777: Maitotalous. Sähkö.
40778: Porasenjoki: - Ks. Perkaustyöt.
40779: Pienviljelyskoulut: Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 347
40780: määrärahan osoittamisesta maatilan hankkimi- Pori: - Ks. Metsänparannus. Oppikoulut. Sai-
40781: seksi Ylä-Savon pienviljelijäkoululle. Liitteet raalat. Sairaanhoitajattaret.
40782: IV,479. s. 1191. L. Vv:aan.
40783: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n:o 451 määrärahan Poronhoito: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 231 ko-
40784: osoittamisesta Siikaisten pienviljelijäkoulun rotetun määrärahan osoittamisesta poronhoidon
40785: konehankintoja varten. Liitteet IV,583. s. 1312. edistämistä varten. Liitteet IV,363. s. 1050.
40786: L. Vv:aan. L. Vv:aan.
40787: Asialuettelo 1955. 23
40788:
40789: -- Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 257 korotetun Puhelin: Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 385 koro-
40790: määrärahan osoittamisesta poroaidan rakenta- tetun määrärahan osoittamisesta puhelin- ja
40791: mista varten. Liitteet IV,389. s. 1081. L. lennätinverkon laajentamiseen ja parantami-
40792: Vv:aan. seen. Liitteet IV,517. s. 1232. L. Vv:aan.
40793: - Ed. Partasen ym. rah.al. n:o 386 korotetun
40794: Porvoo: - Ks. Perkaustyöt. määrärahan osoittamisesta uusien puhelintoimi-
40795: paikkojen perustamista varten. Liitteet IV,518.
40796: Posio: - Ks. Sillat. s. 1234. L. Vv:aan.
40797: ··- Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n:o 387 korotetun
40798: Postiapulaiset: - Ks. Postilaitos. määrärahan osoittamisesta uusien puhelintoimi·
40799: paikkojen perustamista varten maaseudulle.
40800: Postiautot: Ks. Postilaitos. Liitteet IV,519. s. 1235. L. Vv:aan.
40801: - Ed. Heljaksen ym. rah.al. n:o 388 määrärahan
40802: Postilaitos: Ed. Järven ym. rah.al. n:o 341 maara- osoittamisesta puhelinolojen parantamiseksi
40803: rahan osoittamisesta eräiden peruapaikkaisten Leppävirran kunnassa. Liitteet IV,520. s. 1236.
40804: virkojen ja toimien sekä ylimääräisten toi- L. Vv:aan.
40805: mien perustamiseksi posti· ja lennätinlaitok· - Ed. Rönkön ym. rah.al. n: o 389 määrärahan
40806: seen. Liitteet IV,473. s. 1182. L. Vv:aan. osoittamisesta puhelinpaikkojen ja -asemien
40807: -- Ed. Innalan ym. rah.al. n: o 342 määrärahan perustamiseksi eräisiin Pohjois-Savon ja Poh-
40808: osoittamisesta lennätin- ja puhelinpiirien yli- jois-Karjalan kuntiin. Liitteet IV,521. s. 1237.
40809: määräisten piirikonttorinhoitajan tointen pe- L. Vv:aan.
40810: rustamista varten posti· ja lennätinhallituksen -- Ks. Postilaitos.
40811: linjahallintoon. Liitteet IV,474. s. 1185. L.
40812: Vv:aan. Pukuavustus: - Ks. Rautatiet.
40813: - Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. n:o 343 määrä-
40814: rahan osoittamisesta postilaitoksen liikenneteh· Punaiset invaliidit: - Ks. Invaliidit.
40815: täviä hoitavien ylimääräisten kirjurin ja posti-
40816: apulaisten tointen järjestelyä varten. Liitteet Punakaartilaiset: Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n:o
40817: IV,475. s. 1187. L. Vv:aan. 180 määrärahan osoittamisesta vuonna 1918
40818: -- Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o 344 mää- punaisten puolella henkensä menettäneiden hau-
40819: rärahan osoittamisesta maalaiskirjeenkantolin· tojen kunnostamiseen. Liitteet IV,312. s. 990.
40820: jojen perustamiseen. Liitteet IV,476. s. 1188. L. Vv:aan.
40821: L. Vv:aan. - Ks. Invaliidit. Korvaus.
40822: - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n:o 379 korotetun
40823: määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätin- Punkalaidun: - Ks. Oppikoulut.
40824: laitokselle toimitalojen ja henkilökunnan asun·
40825: tojen rakentamista varten. Liitteet IV,511. s. Puolukat: - Ks. Marjat.
40826: 1226. L. Vv: aan.
40827: - Ed. Lindqvistin ym. rah.al. n:o 380 määrä· Puolustuslaitos: Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o
40828: rahan osoittamisesta postitalon rakentamiseksi 102 määrärahan osoittamisesta puolustuslaitok·
40829: Lahden kaupunkiin. Liitteet IV,512. s. 1227. sen teknillisen alan virkojen ja toimien lisää-
40830: L. Vv:aan. miseksi. Liitteet IV,233. s. 899. L. Vv:aan.
40831: - Ed. Järven ym. rah.al. n: o 381 määrärahan - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 103 määrärahan
40832: osoittamisesta Oulun postitalon rakentamista osoittamisesta eräiden virkojen ja toimien pe-
40833: varten. Liitteet IV,513. s. 1228. L. Vv:aan. rustamiseksi puolustuslaitoksen sähköteknilli-
40834: .:_Ed. Järven rah.al. n:o 382 määrärahan osoit- seen kouluun. Liitteet IV,234. s. 900. L. Vv:aan.
40835: tamisesta Kuhmon postitalon rakennustöiden -Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 104 määrärahan
40836: aloittamista varten. Liitteet IV,514. s. 1229. osoittamisesta aluevalvojien palkkioita varten.
40837: L. Vv:aan. Liitteet IV,235. s. 901. L. Vv:aan.
40838: - Ed. Järven rah.al. n: o 383 määrärahan osoit- - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 105 määrä-
40839: tamisesta postitalon rakentamiseksi Suomussal- rahan osoittamisesta kotiuttamisrahan maksa-
40840: men kirkonkylään. Liitteet IV,515. s. 1230. L. miseksi asevelvollisuutensa suorittaneille. Liit-
40841: Vv:aan. teet IV,236. s. 902. L. Vv: aan.
40842: - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 384 korotetun - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 106 määrä-
40843: määrärahan osoittamisesta autojen hankkimi- rahan osoittamisesta asevelvollisten ja kadet-
40844: seksi posti- ja lennätinlaitokselle. Liitteet tien päivärahojen korottamista varten. Liitteet
40845: IV,516. s. 1231. L. Vv:aan. IV,237. s. 903. L. Vv:aan. ·
40846: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 452 määrärahan - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 107 määrärahan,
40847: osoittamisesta postiautovarikon rakentamista osoittamisesta asevelvollisten päivärahojen ko-
40848: varten Jyväskylään. Liitteet IV,584. s. 1313. rottamiseen. Liitteet IV,238. s. 904. L. Vv:aan.
40849: L. Vv:aan. - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 108 määrä-
40850: - Ks. Asunnot. rahan osoittamisesta Parolan varikkoalueelle
40851: johtavan sotilasraiteen kunnostamiseksi. Liit-
40852: Pra.ava: - Ks. Satamat. teet IV,239. s. 905. L. Vv:aan.
40853: - Ed. österholmin ym. rah.al. n:o 109 määrä-
40854: Propaganda: - Ks. Matkailu. rahan osoittamisesta uuden sairaalan rakenta-
40855: miseksi Dragsvikin varuskuntaan. Liitteet
40856: Pudasjärvi: - Ks. Lääkärit. IV,240. s. 906 ja 907. L. Vv:aan.
40857: 24 Asialuettelo 1955.
40858:
40859:
40860: - Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 110 korotetun mää· Puunjalostusteollisuus: Ed. M. Leskisen ym. rah.
40861: rärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen pol- al. n: o 250 määrärahan osoittamisesta pien-
40862: kupyörien ja hiihtovälineiden kunnossapitoon ja puuta raaka-aineena käyttävien puunjalostus-
40863: uusintaan. Liitteet IV,241. s. 908. L. Vv:aan. teollisuuslaitosten perustamista varten Pohjois-
40864: - Ed. Saariahon ym. rah.al. n:o 111 määrärahan Savoon. Liitteet IV,382. s. 1073. L. Vv:aan.
40865: osoittamisesta verryttelypukujen ja urheilujal· - Ed. Sauran ym. rah.al. n: o 251 määrärahan
40866: kineiden hankkimiseksi varusmiehille. Liitteet osoittamisesta tutkimusten toimittamiseksi pien-
40867: IV,242. s. 909. L. Vv:aan. puutavaran jalostamista ja sen käytön edistä-
40868: - Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 112 korotetun mistä teollisuudessa silmällä pitäen. Liitteet
40869: määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen IV,383. s. 1074. L. Vv:aan.
40870: hevosten uusintaan. Liitteet IV,243. 8'. 910.
40871: L. Vv:aan. Puutarhaosasto: - Ks. Maataloushallitus.
40872: - Ed. Honkalan ym. rah.al. n:o 113 korotetun
40873: määrärahan osoittamisesta apurahoiksi ulko· Puutarhat: Ed. Sauran ym. rah.al. n:o 236 koro-
40874: mailla. opiskeleville puolustuslaitoksen viran ja tetun määrärahan osoittamisesta puutarhanhoi-
40875: toimen haltijoilla. Liitteet IV,244. s. 911. L. don edistämiseen. Liitteet IV,368. s. 1057. L.
40876: Vv:aan. Vv:aan.
40877: - Ed. Saariahon ym. rah.al. n:o 114 korotetun
40878: määrärahan osoittamisesta opetusvälineiden Puutarhatilasto: Ed. Halisen ym. rah.al. n:o 187
40879: uusimiseen puolustusvoimissa. Liitteet IV,245. määrärahan osoittamisesta puutarhatilaston
40880: s. 912. L. Vv:aan. aikaansaamista varten. Liitteet IV,319. s. 998.
40881: - Ed. Sariahon ym. rah.al. n: o 115 korotetun L. Vv:aan.
40882: määrärahan osoittamisesta urheiluvälinehankin·
40883: toihin ja kilpailutoiminnan edistämiseen puo- Puutavara: Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 249
40884: lustusvoimissa. Liitteet IV,246. s. 913. L. määrärahan osoittamisesta pienpuutavaran han-
40885: Vv:aan. kintaa, käyttöä ja markkinointia koskevaa tut-
40886: - Ed. Honkalan ym. rah.al. n:o 116 korotetun kimusta varten. Liitteet IV,381. s. 1071. L.
40887: määrärahan osoittamisesta sanomalehtien han- Vv:aan.
40888: kintaan varusmiehiä varten. Liitteet IV,247.
40889: s. 914. L. Vv:aan. Puutyö: - Ks. Ammattikoulut.
40890: - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 117 määrärahan
40891: osoittamisesta kasarmi-, esikunta- ja varasto- Pysäkkitasanteet: - Ks. Liikenneturvallisuus.
40892: rakennusten korjauksiin Hennalan varuskun-
40893: nan alueella. Liitteet IV,248. s. 915. L. Vv:aan. Pyörätiet: - Ks. Liikenneturvallisuus.
40894: - Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 118 korotetun
40895: määrärahan osoittamisesta keskusradiolaittei- Päiväraha: - Ks. Puolustuslaitos.
40896: den ja irrallisten radiovastaanottimien hankki-
40897: miseksi kasarmeihin. Liitteet IV,249. s. 916.
40898: L. Vv:aan.
40899: - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 345 määrärahan R.
40900: osoittamisesta puolustuslaitoksen teollisuuslai-
40901: tosten koneiden ja laitteiden hankkimiseen ja Radio: - Ks. Puolustuslaitos. Sähkö.
40902: uusimistöihin. Liitteet IV,477. s. 1189. L.
40903: Vv:aan. Radiumhoito: - Ks. Sairaanhoito.
40904: - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n: o 346 määrärahan
40905: osoittamisesta puolustuslaitoksen Lahden auto- Rahapaja: Ed. A. Leikolan ym. rah.al. n:o 453
40906: korjaamon toimisto- ja ruokalarakennuksen ra- määrärahan osoittamisesta rahapajan raken-
40907: kentamiseksi ja korjaamorakennuksen kunnos- nuksen laajentamiseksi. Liitteet IV,585. s. 1314.
40908: tamiseksi. Liitteet IV,478. s. 1190. L. Vv: aan. L. Vv:aan.
40909: - Ed. Pasasen ym. rah.al. n:o 449 korotetun
40910: määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen Raittiustyö: Ed. Heljaksen ym. rah.al. n:o 316
40911: ka~uston ja tarvikkeiden peruahankintoihin ja korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
40912: korjauksiin. Liitteet IV,581. s. 1310. L. Vv: aan. siksi raittiustyötä suorittaville järjestöille. Liit-
40913: - Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o 459 määrä- teet IV,448. s. 1153. L. Vv:aan.
40914: rahan osoittamisesta asuinrakennusten rakenta-
40915: miseksi Dragsvikissa olevan 4. prikaatin kan- Raivaus: - Ks. Uudisraivaus.
40916: tahenkilökunnalle. Liitteet IV,591. s. 1321 ja
40917: 1322. L. Vv:aan. Raivauskustannukset: - Ks. Maanhankinta.
40918: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 460 määrärahan
40919: osoittamisesta sotilaskotirakennusten rakenta- Raivauspalkkiot: Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o
40920: mista ja peruskorjauksia varten. Liitteet IV,592. 227 määrärahan osoittamisesta korotetun rai-
40921: s. 1323. L. Vv:aan. vauspalkkion maksamiseksi syrjäisillä seuduilla.
40922: - Ks. Ampumaradat. Liitteet IV,359. s. 1046. L. Vv:aan.
40923: - Ed. Halisen ym. rah.al. n: o 228 korotetun mää-
40924: Puolustusministeriö: Ed. Raunion ym. rah.al. n: o rärahan osoittamisesta kivenraivauspalkkioihin.
40925: 461 määrärahan osoittamisesta puolustusminis- Liitteet IV,360. s. 1047. L. Vv:aan.
40926: teriön teollisuuslaitosten uudistuksiin ja kor-
40927: jauksiin. Liitteet IV,593. s. 1324. L. Vv:aan. Rajamäki: - Ks. Koneopetus.
40928: Asialuettelo 1955. 25
40929: Rakennustoiminta: Ed. M. Mattilan ym. rah.al. Tampereen puoleisen teollisuusratajakson raken-
40930: n:o 255 määrärahan osoittamisesta Työteho· tamiseksi. Liitteet IV,484. s. 1196. L. Vv: aan.
40931: seuralle maatalouden rakennustutkimuksen suo· -Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 353 määrärahan
40932: rittamiseksi ja rakentamista palvelevien tyyp· osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Jyväs-
40933: pipiirustusten luomista varten. Liitteet IV,387. kylästä Jämsänkoskelle. Liitteet IV,485. s.
40934: s. 1079. L. Vv:aan. 1197. L. Vv:aan.
40935: - Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 324 määrärahan - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 354 korotetun
40936: osoittamisesta kunnallisten rakennusten jälleen- määrärahan osoittamisesta Suolahden-Haapa·
40937: rakennuskustannusten korvaamiseen hävitetyn järven radan Saarijärven-Pihtiputaan rataosaa
40938: alueen kunnille. Liitteet IV,456. s. 1161. L. varten. Liitteet IV,486. s. 1198. L. Vv:aan.
40939: Vv:aan. - Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 355 korotetun
40940: määrärahan osoittamisesta J oensuun-Koveron
40941: Rata.piha.t: - Ks. Rautatiet. Satamaradat. rautatien rakentamiseen. Liitteet IV,487. s.
40942: 1199. L. Vv:aan.
40943: Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 356 korotetun
40944: Ratavartijat: - Ks. Rautatiet. määrärahan osoittamisesta rautatien rakenta-
40945: miseksi Otanmäen malmialueelta Oulun-Vaa-
40946: Rationalisoiminen: - Ks. Kotitalous. lan rautatielle. Liitteet IV,488. s. 1200. L.
40947: Vv:aan.
40948: Rauha.npuolustajat: Ed. Roineen ym. rah.al. n:o - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 357 korotetun
40949: 175 määrärahan osoittamisesta Suomen Rau·
40950: määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-Tai-
40951: hanpuolusiajat r.y:n työn tukemiseen. Liitteet vaikosken rautatien rakentamiseksi. Liitteet
40952: IV,307. s. 984. L. Vv:aan. IV,489. s. 1201. L. Vv:aan.
40953: - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 358 määrä-
40954: Rautatieasemat: - Ks. Rautatiet. rahan osoittamisesta toisen raideparin raken-
40955: tamiseksi Helsingin ja Luoman väliselle rata-
40956: Rautatieläiset: Ed. Paasion ym. rah.al. n:o 485 osalle. Liitteet IV,490 s. 1202. L. Vv :aan.
40957: määrärahan osoittamisesta Turkuun rakennet- - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 359 määrärahan
40958: tavaa rautatielaitoksen palveluksessa olevien osoittamisesta Jyväskylän-Suolahden rautatien
40959: kokous· ja kerhotaloa varten. Liitteet IV,617. uusiruistöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,491. s.
40960: s. 1351. L. Vv:aan. 1203. L. V v: aan.
40961: - Ks. Asunnot. -Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 360 määrärahan
40962: osoittamisesta eräiden vuonna 1956 tilattavien
40963: Rautatiera.kennukset: - Ks. Liikenneolot. veturien osamaksujen suorittamiseen. Liitteet
40964: IV,492. s. 1204. L. Vv:aan.
40965: Rautatiet: Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 338 maara- Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 361 korotetun mää-
40966: rahan osoittamisesta eräiden ylimääräisten toi· rärahan osoittamisesta veturitallien rakentami-
40967: mien perustamiseksi valtionrautateille. Liitteet seen ja laajentamiseen. Liitteet IV,493. s.
40968: IV,470. s. 1178. L. Vv:aan. 1205. L. Vv:aan.
40969: - Ed. Hakalan ym. rah.al. n: o 339 määrärahan - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 363 määrärahan
40970: osoittamisesta valtionrautateiden junanlähettä- osoittamisesta Kotkan veturitallin laajenta-
40971: jinä toimiville virkamiehille maksettavan yö- mista varten. Liitteet IV,495. s. 1207. L.
40972: rahan korottamiseksi. Liitteet IV,471. s. 1180. Vv:aan.
40973: L. Vv:aan. - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 365 määrärahan
40974: -Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 340 määrärahan osoittamisesta Kouvolan asemarakennuksen ra-
40975: osoittamisesta pukuavustuksiksi valtionrautatei- kentamiseen. Liitteet IV,497. s. 1209. L.
40976: den varikkojen ja veturitallien henkilökunnalle Vv:aan.
40977: ym. vastaaville toimenhaltijoille. Liitteet - Ed. Luukan ym. rah.al. n:o 366 määrärahan
40978: IV,472. s. 1181. L. Vv:aan. osoittamisesta Toijalan rautatieaseman uudel-
40979: - Ed. Hallbergin ym. rah.al. n:o 348 määrärahan leen rakentamiseen. Liitteet IV,498. s. 1210.
40980: osoittamisesta Parikkalan-Onkamon ratasuun- L. Vv:aan.
40981: nan koneellista tutkimusta varten. Liitteet - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 367 määrärahan
40982: IV,480. s. 1192. L. Vv:aan. osoittamisesta valtionrautateiden tavararata"
40983: -Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. n:o 349 määrä- pihan rakentamiseksi Pietarsaareen. Liitteet
40984: rahan osoittamisesta Tampereelta Ikaalisten IV,499. s. 1211 ja 1212. L. Vv:aa.n.
40985: kauppalan kautta Seinäjoelle rakennettavan - Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 368 määrärahan
40986: rautatielinjan koneellista maastotutkimusta var· osoittamisesta ali- ja ylikulkusiltojen rakenta-
40987: ten. Liitteet IV,481. s. 1193. L. Vv:aan. miseksi rautateiden ja maanteiden tasoristeyk·
40988: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n: o 350 määrä· siin. Liitteet IV,500. s. 1213. L. Vv:aan.
40989: rahan osoittamisesta Huopalahden-Qjakkalan - Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o 369 mläärä-
40990: rautatien rakentamiseen. Liitteet IV,482. s. rahan osoittamisesta alikäytävätunnelin raken-
40991: 1194. L. Vv:aan. tamiseksi valtionrautateitten rata-alueelle Han-
40992: - Ed. Kuittisen ym. rah.al. n:o 351 määrärahan gon kaupungissa. Liitteet IV,501. s. 1214 ja
40993: osoittamisesta Lappeenrannan-Haminan-Kot- 1215. L. Vv:aan.
40994: kan. oikoradan rakentamiseen. Liitteet IV,483. - Ed. Roineen ym. rah.al. n: o 371 määrärahan
40995: s. 1195. L. Vv:aan. osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan rakenta-
40996: - Ed. Rapion ym. rah.al. n: o 352 määrärahan miseksi Helsingin-Porin valtatielle Loimaan
40997: osoittamisesta Tampereen-seinäjoen rautatien kauppalassa. Liitteet IV,503. s. 1218. L. Vv:aan.
40998:
40999: 4 E 41/56
41000: 26 Asialuettelo 1955.
41001:
41002:
41003: - Ed. Mohellin ym. rah.al. n:o 372 määrärahan Ruotsinkielinen lakikirja: - Ks. LakikiTja.
41004: osoittamisesta Riihimäen ratapihan Patasten-
41005: mäen ylikäytäväsillan rakennustöitä varten. Rämeneva: - Ks. Kuivatustyöt.
41006: Liitteet IV,504. s. 1219. L. Vv:aan.
41007: - Ed. Kuittisen ym. rah.al. n: o 373 määrärahan Rödkärrinoja: - Ks. Perkaustyöt.
41008: osoittamisesta Suhosen rautatieylikäytäväsillan
41009: rakentamiseen Imatran kauppalassa. Liitteet Röntgenhoito: - Ks. Sairaanhoito.
41010: IV,505. s. 1220. L. Vv:aan.
41011: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 374 määrärahan
41012: osoittamisesta Epilän rautatiealikäytävän ra-
41013: kentamiseksi ja Tampereen-Vaasan maantien
41014: oikaisemiseksi. Liitteet IV,506. s. 1221. L.
41015: s.
41016: Vv:aan. Saaristo: - Ks. Merenkulku.
41017: Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 375 määrärahan
41018: osoittamisesta ylikäytäväsillan rakentamiseksi Saarnaa.jat: - Ks. Sairaalat.
41019: Lievestuoreen asemalle. Liitteet IV,507. s. 1222.
41020: L. Vv:aan. Saimaa: - Ks. Sillat.
41021: -- Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 376 määrärahan
41022: osoittamisesta ylikäytäväsillan rakentamiseksi Sairaalat: Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. n:o 71
41023: Lievestuoreen asemalle. Liitteet IV,508. s. määrärahan osoittamisesta läänin- ja yleisten
41024: 1223. L. Vv:aan. . sairaalain saarnaajien palkkauks~en. Liitteet
41025: - Ed. Lepistön ym. rah.al. n: o 377 määrärahan IV,202. s. 861. L. Vv:aan.
41026: osoittamisesta rautatien alikäytävän rakenta- - Ed. E. Leikolan rah.al. n: o 72 määrärahan
41027: miseen Kannuksen asemalla. Liitteet IV,509. osoittamisesta alilääkärin ylimääräisen toimen
41028: s. 1224. L. Vv:aan. perustamiseksi Keski-Suomen keskussairaalan
41029: -- Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 378 määrä- silmätautien osastolle. Liitteet IV,203. s. 862.
41030: rahan osoittamisesta maantiesillan rakentami- L. Vv:aan.
41031: seksi Kokkolan rautatieaseman ratapihan etelä- - Ed. Nordströmin ym. rah.al. n:o 75 määrärahan
41032: päähän. Liitteet IV,510. s. 1225. L. Vv:aan. osoittamisesta eräiden ylimääräisten toimien
41033: - Ed. Kajalan ym. rah.al. n:o 488 määrärahan perustamiseksi Vaasan keskussairaalaan. Liit-
41034: osoittamisesta valtionrautateitten Lahden vari- teet IV,206. s. 865 ja 866. L. Vv: aan.
41035: kon laajennus- ja kunnostamiatöitä varten. Liit- -Ed. Ryhdän rah.al. n:o 84 määrärahan osoit-
41036: teet IV,620. s. 1354. L. Vv:aan. tamisesta kunnansairaalakai muutetun Taival-
41037: - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n:o 489 määrärahan kosken aluesairaalan laajennus- ja peruskor-
41038: osoittamisesta miehistön huoltorakennuksen ra- jaustöihin. Liitteet IV,215. s. 876. L. Vv: aan.
41039: kentamiseksi valtionrautateiden Seinäjoen vari- - Ed. Hosian ym. rah.al. n: o 86 määrärahan
41040: kolle. Liitteet IV,621. s. 1355. L. Vv :aan. osoittamisesta avustukseksi Porin diakonisaa-
41041: - Ks. Asunnot. Liikenneturvallisuus. Satamaradat. laitoksen sairaalaa varten. Liitteet IV,217. s.
41042: 878. L. Vv:aan.
41043: ltavintolat: - Ks. Matkailu. - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 87 määrärahan
41044: osoittamisesta avustukseksi syöpäsairaalan ra-
41045: ltehut: Ed. Niemisen ym. rah.al. n:o 229 maara- kentamiseksi Oulun diakonisaalaitoksen yhtey-
41046: rahan osoittamisesta koti- ja ulkomaisten väki- teen. Liitteet IV,218. s. 879. L. Vv:aan.
41047: rehujen hintojen alentamiseen. Liitteet IV,361. -Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 88 määrärahan
41048: s. 1048. L. Vv: aan. osoittamisesta avustuksiksi kuntain ja kuntain-
41049: - Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 230 korotetun määrä- liittojen sairaalain käyttötalousmenoihin. Liit-
41050: rahan osoittamisesta AIV-rehusäiliöiden raken- teet IV,219. s. 880. L. Vv:aan.
41051: tamiseen pientiloilla. Liitteet IV,362. s. 1049. -Ed. Tauriaisen rah.al. n:o 90 määrärahan osoit-
41052: L. Vv:aan. tamisesta Suomussalmen kunnansairaalan hen-
41053: kilökunnan asuinrakennuksen rakentamista var-
41054: ltistijä.rvi: - Ks. Kuivatustyöt. ten. Liitteet IV,221. s. 882. L. Vv:aan.
41055: - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 434 määrärahan
41056: Ristisalmi: - Ks. Sillat. osoittamisesta avustuslainaksi Invaliidisää-
41057: tiölle ortopedisen sairaalan rakentamiseksi Ou-
41058: ltistisenoja: - Ks. Kuivatustyöt. luun. Liitteet IV,566. s. 1288. L. Vv:aan.
41059: - Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 435 määrä-
41060: Rovaniemi: - Ks. Pakkolunastus. Tie- ja vesi- rahan osoittamisesta lainaksi allergiaaairaalan
41061: rakennuspiirit. rakentamista varten. Liitteet IV,567. s. 1291.
41062: L. Vv:aan.
41063: Runkotiet: - Ks. Maantiet. - Ed. Henrikssonin ym. rah.al. n: o 443 määrä-
41064: rahan osoittamisesta rakennusavustukseksi Suo-
41065: Ruona: - Ks. Sillat. men Punaisen ~istin sairaalan laajentamista.
41066: varten. Liitteet IV,575. s. 1303. L. Vv:aan.
41067: Ruoppaustyöt: Ed. Niskalan ym. rah.al. n:o 575 - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al n: o 463 mää-
41068: määrärahan osoittamisesta Simojokisuun ruop- rärahan osoittamisesta Helsingin yleisen sai-
41069: paamista varten. Liitteet IV,707. s. 1455. L. raalan sisä- ja kirurgisten tautien klinikka-
41070: Vv:aan. rakennuksen rakentamiseksi. Liitteet IV,595.
41071: - Ks. Perkaustyöt. Satamat. s. 1326. L. Vv:aan.
41072: Asialuettelo 1955. 27
41073:
41074: ~ Ed. Miettisen ym. rah.al. n: o 465 määrärahan terveyssisarkoulun rakentamiseen. Liitteet
41075: osoittamisesta Meilahdessa aloitetun yliopiston IV,612. s. 1345. L. Vv:aan.
41076: sisätautien ja kirurgian klinikan rakennustyön - Ks. Asunnot.
41077: jatkamiseksi. Liitteet IV,597. s. 1328. L.
41078: Vv:aan. Sairaanhoito: Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 95 maara-
41079: ~ Ed. Nederström·Lundenin ym. rah.al. n:o 468 rahan osoittamisesta matkalippujen korvaami-
41080: määrärahan osoittamisesta Turun keskussairaa- seksi röntgen- ja radiumhoitoa saaville varatto-
41081: lan laajentamiseen. Liitteet IV,600. s. 1331. mille syöpäpotilaille. Liitteet IV,226. s. 889
41082: L. Vv:aan. ja 890. L. Vv:aan.
41083: - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n: o 469 määrä- - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 96 määrärahan
41084: rahan osoittamisesta Turun keskussairaalan ra- osoittamisesta maksuttoman insuliinihoidon jär-
41085: kentamisen jatkamiseen. Liitteet IV,601. s. jestämiseksi vähävaraisilla sokeritautisille. Liit-
41086: 1332. L. Vv:aan. teet IV,227. s. 891. L. Vv:aan.
41087: - Ed. Tienarin ym. rah.al. n:o 470 määrärahan
41088: osoittamisesta Tampereen keskussairaalan ra- Sairaankuljetus: - Ks. Lentoliikenne.
41089: kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,602.
41090: s. 1333. L. Vv:aan. Sairausajan palkka: - Ks. Maatalouskoulut.
41091: - Ed. Suonpään ym. rah.al. n:o 471 määrärahan
41092: osoittamisesta Tampereen keskussairaalan ra-
41093: kennustöiden aloittamista varten. Liitteet Salaojitus: - Ks. Ojitus.
41094: IV,603. s. 1334. L. Vv:aan.
41095: - Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 472 määrä- Salla: - Ks. Maanhankinta.
41096: rahan osoittamisesta Pietarsaaressa sijaitsevan
41097: Malmin sairaalan rakentamiseksi alueelliseksi Salmi: - Ks. Sillat.
41098: keskussairaalaksi. Liitteet IV,604. s. 1336. L.
41099: Vv:aan. Salmijärvi: - Ks. Mielisairaat.
41100: - Ed. Lepistön ym. rah.al. n:o 473 määrärahan
41101: osoittamisesta Keski-Pohjanmaan keskussairaa·
41102: lan suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,605. Sanomalehdet: - Ks. Puolustuslaitos.
41103: s. 1337. L. Vv:aan.
41104: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 474 määrärahan Satakunta: - Ks. Mielisail-aat. Tie- ja vesiraken-
41105: osoittamisesta Lapin lääninsairaalan laajennus- nuspiirit.
41106: töihin sekä asuinrakennuksen rakentamiseksi
41107: sairaalan hoitohenkilökunnalle. Liitteet IV,606. Satamaradat: Ed. Roineen ym. rah.al. n:o 362
41108: s. 1338. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Turun sataman rata-
41109: - Ks. Alkoholipoliklinikka. Asunnot. Kaatuma- pihan laajennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
41110: tautiset. Kätilöopisto. Lapsihalvaus. Lasten- IV,494. s. 1206. L. Vv:aan.
41111: linnat. Lääkärit. Mielisairaat. Puolustuslai-
41112: tos. Vajaamieliset. Satamat: Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n:o 271
41113: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vienti-
41114: Sairaanhoitajattaret: Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. satamia ylläpitäville kunnille satamien kehit-
41115: n: o 73 määrärahan osoittamisesta suomenkielis- tämistä ja kunnostamista varten. Liitteet
41116: ten sairaanhoitajakurssien järjestämiseksi Vaa- IV,403. s. 1098. L. Vv:aan.
41117: san keskussairaalaan. Liitteet IV,204. s. ~63. -Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 272 korotetun
41118: L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vienti-
41119: -- Ed. E. Leikolan rah.al. n:o 74 määrärahan satamia ylläpitäville kunnille. Liitteet IV,404.
41120: osoittamisesta rehtorin ylimääräisen toimen pe- s. 1099 ja 1100. L. Vv:aan.
41121: rustamiseksi Helsingin sairaanhoitajaopistoon. -- Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 273 määrärahan
41122: Liitteet IV,205. s. 864. L. Vv:aan. osoittamisesta avustukseksi Kemin kaupungille
41123: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n: o 92 määrärahan Ajoksen syväsataman rakennustyötä varten.
41124: osoittamisesta Keski-Suomen sairaanhoitaja- Liitteet IV,405. s. 1101. L. Vv:aan.
41125: terveyssisarkoulun henkilökunnan paikkaamista - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 274 määrärahan
41126: varten. Liitteet IV,223. s. 884. L. Vv:aan. osoittamisesta Praavan sataman kunnostami-
41127: - Ed. V. Simosen ym. rah.al. n:o 467 korotetun seen. Liitteet IV,406. s. 1102. L. Vv:aan.
41128: määrärahan osoittamisesta sairaanhoitaja-ter- - Ed. Heikuran ym. rah.al. n:o 276 määrärahan
41129: veyssisarkoulujen koulu- ja asuntolarakennus- osoittamisesta Merikarvian satamaan johtavan
41130: ten suunnittelutöitä varten. Liitteet IV,599. ns. Halluskerin väylän syventämiseksi ja ruop-
41131: s. 1330. L. Vv:aan. paamiseksi. Liitteet IV,408. s. 1104. L. Vv:aan.
41132: - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 477 määrä- - Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 277 määrärahan
41133: rahan osoittamisesta Savonlinnan sairaanhoic osoittamisesta Merikarvian satamaan johtavan
41134: tajatarkoulun suunnittelu· ja rakennustöitä ns. Halluskerin laivaväylän syventämiseen. Liit-
41135: varten. Liitteet IV,609. s. 1342. L. Vv:aan. teet IV,409. s. 1105. L. Vv:aan.
41136: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 478 määrära- - Ks. Kalastussatamat. Liikenneolot. Satama-
41137: han osoittamisesta Keski-Suomen sairaanhoi- radat.
41138: taja-terveyssisarkoulun suunnittelutöitä varten.
41139: Liitteet IV,610. s. 1343. L. Vv:aan. Satamatiet: - Ks. Maantiet.
41140: - Ed. Brander-Wallinin ym. rah.al. n:o 480 mää-
41141: rärahan osoittamisesta Porin sairaanhoitaja- Satava: - Ks. Sillat.
41142: 28 Asialuettelo 1955.
41143:
41144:
41145: Sa.tova.hingot: - Ks. Maatalous. Ikaalisten kunnan Kilvakkalan kylässä. Liit·
41146: teet IV,715. s. 1463. L. Vv:aan.
41147: Sauvo: - Ks. Lossit. - Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 584 määrärahan
41148: Savo: - Ks. Lastenlinnat. Maanviljelysinsinöörit. osoittamisesta Salmin sillan rakentamiseksi
41149: Ikaalisiin. Liitteet IV,716. s. 1464. L. Vv:aan.
41150: Pienviljelyskoulut.
41151: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 586 määrärahan
41152: Savonlinna: - Ks. Oppikoulut. Sairaanhoitajat· osoittamisesta Louhusalmen sillan rakentami-
41153: taret. Seminaarit. seen. Liitteet IV,718. s. 1466. L. Vv:aan.
41154: - Ed. Hamaran ym. rah.al. n: o 587 miilirärahan
41155: Seimet: - Ks. Lapset. osoittamisesta Kyrönsalmen sillan rakentamista
41156: Seinäjoki: Ks. Ammattikoulut. Oppikoulut. koskevan tutkimuksen toimittamista varten.
41157: Sika talous. Liitteet IV,719. s. 1467. L. Vv:aan.
41158: - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n: o 588 määrärahan
41159: Selluloosa: - Ks. Teollisuus. osoittamisesta Palon maantiesillan rakentami-
41160: seen Ilmajoella. Liitteet IV,720. s. 1468. L.
41161: Seminaarit: Ed. Järven ym. lak.al. n:o 106 Vv:aan.
41162: laiksi kansakoulunopettajaseminaareista. Liit· Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 589 määrärahan
41163: teet VIII,67. s. 1636. L. Siv:aan 2351. osoittamisesta Kuortaneen Ruonan sillan kor-
41164: - Ed. Järven ym. rah.al. n: o 136 määrärahan jaamiseen. Liitteet IV,721. s. 1469. L. Vv :aan.
41165: osoittamisesta kuuden harjoituskoulunopettajan
41166: - Ed. Koskisen ym. rah.al. n:o 590 määrärahan
41167: viran perustamista varten Heinolan seminaa- osoittamisesta Löytänänsalmen sillan rakenta-
41168: riin. Liitteet IV,268. s. 936. L. Vv:aan. mista varten. Liitteet IV,722. s. 1470. L.
41169: - Ed. Järven ym. rah.al. n:o 137 määrärahan
41170: Vv:aan.
41171: osoittamisesta asuntolahoitajakurssin järjestä- -- Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 591 määrä-
41172: mistä varten Kemijärven seminaariin. Liitteet rahan osoittamisesta Petäjäveden Rankakos-
41173: IV,269. s. 937. L. Vv:aan. ken sillan rakennustyön loppuun saattamista
41174: -Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 538 korotetun varten. Liitteet IV,723. s. 1471. L. Vv:aan.
41175: määrärahan osoittamisesta Savonlinnan semi-
41176: naarin uudisrakennuksia varten. Liitteet IV,670. - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 592 määrärahan
41177: s.. 1416. L. Vv:aan. osoittamisesta Suolahden-Koiviston maantien
41178: - Ks. Opettajalukiot. sillan rakentamiseen. Liitteet IV, 724. s. 1472.
41179: L. Vv:aan.
41180: Sibelius-arkisto: - Ks. Arkistot. - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 593 korotetun mää-
41181: rärahan osoittamisesta Hännilänsalmen sillan
41182: Siikainen: - Ks. Pienviljelyskoulut. rakentamista varten. Liitteet IV,725. s. 1473.
41183: L. Vv:aan.
41184: Siikalahti: Ks. Pengerrystyöt. - Ed. V. Virtasen ym. rah.al. n:o 594 määrä-
41185: rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Ori-
41186: Siirtokirjastot: - Ks. Kirjastot. virtaan. Liitteet IV,726. s. 1474. L. Vv:aan.
41187: Siivoojat: - Ks. Rautatiet. - Ed. Karvosen ym. rah.al. n: o 595 määrärahan
41188: osoittamisesta Kaltimon kosken kohdalla ole·
41189: Sikatalous: Ed. Sepän ym. rah.al. n:o 215 määre- van maantiesillan korjaamista varten. Liitteet
41190: rahan osoittamisesta sikatalouskoeaseman pe- IV,727. s. 1475. L. Vv:aan.
41191: rustamiseksi Seinäjoelle. Liitteet IV,347. s. -- Ed. Karvosen ym. rah.al. n: o 596 määrärahan
41192: 1031. L. Vv:aan. osoittamisesta Lylykosken sillan rakentamista
41193: varten. Liitteet IV,728. s. 1476. L. Vv:aan.
41194: Sillat: - Ed. Roineen ym. rah.al. n:o 578 maara- -Ed. Tiitun ym. rah.al. n:o 597 määrärahan
41195: rahan osoittamisesta ponttoonisillan rakentami- osoittamisesta Alahärmän kirkonkylässä ole-
41196: seksi Hirvensalon ja Satavan saarten välille. van Pirin sillan rakentamiseen. Liitteet IV,729.
41197: Liitteet IV,710. s. 1458. L. Vv:aan. s. 1477. L. Vv:aan.
41198: - Ed. Keloveden ym. rah.al. n:o 579 määrära- - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 598 määrärahan
41199: han osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kirja- osoittamisesta avustukseksi Iisalmen kaupun-
41200: moin salmeen. Liitteet IV,711. s. 1459. L. gille Paloisvirran sillan rakentamista varten.
41201: Vv:aan. Liitteet IV,730. s. 1478. L. Vv:aan.
41202: - Ed. Kuittisen ym. rah.al. n: o 580 määrärahan - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 599 määrärahan
41203: osoittamisesta maantiesillan rakentamiseksi Sai- osoittamisesta maantiesillan rakentamiseksi
41204: maan kanavan yli Lauritsalan kauppalassa. Kiurujoen yli. Liitteet IV,731. s. 1479. L.
41205: Liitteet IV,712. s. 1460. L. Vv:aan. Vv:aan.
41206: - Ed. Kaasalaisen ym. rah.al. n: o 581 määrä- - Ed. Rytingin rah.al. n: o 600 määrärahan osoit-
41207: rahan osoittamisesta avustukseksi Vammalan tamisesta Kiiminginjoen sillan rakentamiseen.
41208: kauppalalle Vammaakosken sillan levittämistä Liitteet IV,732. s. 1480. L. Vv:aan.
41209: varten. Liitteet IV,713. s. 1461. L. Vv:aan. --- Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 601 määrärahan
41210: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n:o 582 määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseen Iijoen !ossi-
41211: osoittamisesta Salmin maantiesillan rakentami- paikalle. Liitteet IV,733. s. 1481. L. Vv:aan.
41212: seksi Ikaalisten kunnassa. Liitteet IV,714. s. - Ed. Rytingin rah.al. n: o 602 määrärahan osoit-
41213: 1462. L. Vv:aan. tamisesta Siuruanjoen sillan rakentamiseen Yli-
41214: - Ed. Raipalan ym. rah.al. n:o 583 määrärahan Iin Tannilankylässä olevalle lossipaikalle. LHt-
41215: osoittamisesta Salmin sillan rakentamiseksi teet IV,734. s. 1482. L. Vv:aan.
41216: Asialuettelo 1955.
41217:
41218:
41219: - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 603 määrärahan Suomen Kansanopistoyhdistys: - Ks. Kansanopis-
41220: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Siuruan· tot.
41221: jokeen Tannilan lossipaikalle. Liitteet IV,735.
41222: s. 1483. L. Vv:aan. Suomen Kirkon Sisälähetysseura: - Ks. Vajaa-
41223: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 604 määrärahan mieliset.
41224: osoittamisesta Ristisalmen sillan rakentamiseksi
41225: Posion kunnassa. Liitteet IV,736. s. 1484. L. Suomen Punainen Risti: - Ks. Sairaalat.
41226: Vv:aan.
41227: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 605 määrärahan Suomen Rauhanpuolustajat: Ks. Rauhanpuo-
41228: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Tornion- lustajat.
41229: joen yli Pellon kohdalla. Liitteet IV,737. s.
41230: 1485. L. Vv:aan. Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto:
41231: --Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 606 määrärahan - Ks. Ammattioppilaitokset.
41232: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kitisen-
41233: jokeen Pelkosenniemen-Sodankylän maantiellä. Suomen Työväenliike: - Ks. Muistomerkit.
41234: Liitteet IV,738. s. 1486. L. Vv:aan.
41235: - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 608 Suomi-Seura: Ed. Honkalan ym. rah.al. n:o 171
41236: määrärahan osoittamisesta Kemiön saaren ja korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
41237: mantereen välisen liikenteen parantamista var· seksi Suomi-Seuralle ulkosuomalaistoimintaa
41238: ten. Liitteet IV,740. s. 1489. L. Vv:aan. varten. Liitteet IV,303. s. 979. L. Vv:aan.
41239: - Ed. Mannisen ym. rah.al. n: o 643 määrära-
41240: han osoittamisesta maantiesillan rakentami- Suomussalmi: - Ks. Postilaitos. Sairaalat.
41241: seksi Leppävirran- Heinäveden maantiellä
41242: Leppävirran pitäjässä. Liitteet IV,775. s. 1525. Syrjäseudut: Ks. Kansansivistys.
41243: L. Vv:aan.
41244: Syväkairaus: Ks. Malminetsintä.
41245: - Ks. Lossit. Rautatiet.
41246: Syväsatamat: - Ks. Satamat.
41247: Silmätaudit: - Ks. Sairaalat.
41248: Syöpä: - Ks. Sairaalat. Sairaanhoito.
41249: Simojoki: - Ks. Ruoppaustyöt.
41250: Sähkö: Ed. Salmisen ym. rah.al. n: o 325 määrä-
41251: Sisarosuuslainoitus: - Ks. Asutusrahasto. rahan osoittamisesta Keimolan radiovastaan-
41252: ottoaseman ympäristöalueen sähköistämiskustan-
41253: Sisäasiainministeriö: - Ks. Väestönsuojelu. nuksiin. Liitteet IV,457. s. 1162. L. Vv:aan.
41254: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 326 korotetun
41255: Sisätaudit: - Ks. Sairaalat. määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
41256: köistämiseen. Liitteet IV,458. s. 1164. L.
41257: Siurua.njoki: - Ks. Sillat. Vv:aan.
41258: - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n:o 327 korotetun
41259: SiviiHlesket: - Ks. Orvot. määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis-
41260: tämisen tukemiseen. Liitteet IV,459. s. 1165.
41261: SiviiHorvot: - Ks. Orvot. L. Vv:aan.
41262: - Ed. Paloveden ym. rah.al. n: o 328 korotetun
41263: Sivistystyö: - Ks. Kansansivistys. määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköistä-
41264: misen tukemiseksi. Liitteet IV,460. s, 116~.
41265: Sodankylä: - Ks. Kuivatustyöt. Lentokentät. L. Vv:aan.
41266: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n:o 329 korotetun
41267: Sokerita.utiset: - Ks. Sairaanhoito. määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
41268: köistämisen tukemiseksi. Liitteet IV,461. s.
41269: Somero: - Ks. Virastot. 1167. L. Vv:aan.
41270: - Ed. Wickmanin ym. rah.al. n: o 330 korotetun
41271: Sosiaaliministeriö: - Ks. Ammattientarkastajat. määrärahan osoittamisesta maaseudun sähköis-
41272: tämisen tukemiseen. Liitteet IV,462. s. 1168
41273: Sotaol'Vot: - Ks. Orvot. ja 1169. L. Vv:aan.
41274: - Ed. Partasen ym. rah.al. n: o 331 määrärahan
41275: Sotilaskodit: - Ks. Puolustuslaitos. osoittamisesta lisätyn valtionavustuksen suo-
41276: rittamiseksi eräille sähköyhtymille. Liitteet
41277: Sotilasraiteet: - Ks. Puolustuslaitos. IV,463. s. 1170. L. Vv:aan.
41278: -Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 332 määrä-
41279: Sukeltajatutkimus: - Ks. Merenkulku. rahan osoittamisesta avustuksiksi pienviljeli-
41280: jöille sekä maaseudun omakotien ja pienasun-
41281: Suolahti: - Ks. Sillat. tojen omistajille heidän talouksiensa sähköistä-
41282: misestä aiheutuvien kustannusten suorittamista
41283: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Ed. Tenhiälän varten. Liitteet IV,464. s. 1171. L. Vv:aan.
41284: ym. rah.al. n: o 172 määrärahan osoittamisesta -Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 410 määrärahan
41285: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanru- osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähävarai-
41286: nousarkiston käsikirjoituskokoelmien mikrofil- silla talouksiensa sähköistämiseen. Liitteet
41287: maamiseen. Liitteet IV,304. s. 980. L. Vv:aan. IV,542. s. 1260. L. Vv:aan.
41288: 30 Asialuettelo l955.
41289:
41290:
41291: - Ed. Myllymäen ym. rah.al. n:o 411 maarara- - Ed. M. Ryömän ym. rah.al. n: o 492 määrärahan
41292: han osoittamisesta !ainoiksi pienviljelijöille osoittamisesta vesirakennuslaboratorion raken-
41293: sekä maaseudun omakotien ja pienasuntojen tamiseksi Teknillisen korkeakoulun yhtoyteen.
41294: omistajille heidän talouksiensa sähköistämi- Liitteet IV,624. s. 1359. L. Vv: aan.
41295: sestä aiheutuvien kustannusten suorittamista - Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o 493 määrärahan
41296: varten. Liitteet IV,543. s. 1261. L. Vv:aan. osoittamisesta Teknillisen korkeakoulun päära-
41297: -Ed. Pöykön ym. rah.al. n:o 412 määrärahan kennuksen sekä teknillisen fysiikan osaston ja
41298: osoittamisesta sähköistämislainoiksi pienviljeli- metallurgisen laboratorion rakennustyön aloit-
41299: jöille ja muille heihin verrattaville. Liitteet tamista varten. Liitteet IV,625. s. 1360. L.
41300: IV,544. s. 1262. L. Vv:aan. Vv:aan.
41301: -Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 413 määrärahan
41302: osoittamisesta halpakorkoisiksi sähköistämislai- Teknillinen tutkimuslaitos: Ed. Henrikssonin ym.
41303: noiksi syrjäseutujen pienviljelijöille. Liitteet rah.al. n:o 491 määrärahan osoittamisesta val-
41304: IV,545. s. 1263. L. Vv:aan. tion teknillisen tutkimuslaitoksen betonitek-
41305: - Ed. Ikosen ym. rah.al. n: o 414 määrärahan nillisen laboratorion rakennustöitä varten. Liit-
41306: osoittamisesta sähköistämislainoiksi vähävarai- teet IV,623. s. 1357. L. Vv:aan.
41307: silla pientilallisilla ja muille heihin verratta-
41308: ville. Liitteet IV,546. s. 1264. L. Vv:aan.
41309: - Ed. Rytingin ym. rah.al. n: o 415 määrärahan Teknilliset oppilaitokset: Ed. Kulovaaran ym. rah.
41310: osoittamisesta sähköistämislainoiksi pienviljeli- al. n:o 286 määrärahan osoittamisesta tek-
41311: jöille. Liitteet IV,547. s. 1265. L. Vv: aan. nillisten oppilaitosten rehtorien palkkauksen
41312: korottamiseksi. Liitteet IV,418. s. 1118. L.
41313: Sä.hköpaja: - Ks. Asunnot. Vv:aan.
41314: -Ed. Meinanderin ym. rah.al. n:o 287 määrä-
41315: Sähköteknillinen koulu: - Ks. Puolustuslaitos. rahan osoittamisesta konepajatekniikan ja kone-
41316: opin lehtorin viran perustamiseksi Helsingin
41317: Sää.skikoski: - Ks. Perkaustyöt. teknilliseen kouluun. Liitteet IV,419. s. 1119
41318: ja 1120. L. Vv:aan.
41319: - Ed. Hakalan ym. rah.al. n: o 494 määrärahan
41320: T. osoittamisesta Tampereen teknillisen oppilai-
41321: Taide: - Ks. Näyttämötaide. toksen uudisrakennusta varten. Liitteet IV,626;
41322: s. 1362. L. Vv:aan.
41323: Taideteollinen oppilaitos: Ed. Hykkäälän ym. rah. - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 535 määrärahan
41324: al. n:o 292 määrärahan osoittamisesta taide- osoittamisesta Lappeenrannan teknillisen kou-
41325: teollisen oppilaitoksen koneiden ja työvälinei- lun uudisrakennusta varten. LUtteet IV,667.
41326: den uusimiseen ja täydentämiseen. Liitteet s. 1413. L. Vv:aan.
41327: IV,424. s. 1125. L. Vv:aan. - Ks. Ammattioppilaitokset.
41328: Taivalkoski: - Ks. Sairaalat. Teollisuus: Ed. N. Nurmisen ym. rah.al. n: o 481
41329: Talouselämä: Ed. Kosolan ym. lak.al. n:o 101 määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorit-
41330: laiksi maataloustuotannon kannattavuuden tur- tamiseksi valtion selluloosatehtaan rakentami-
41331: vaamisesta. Liitteet 1,12. s. 1591. L. Prv: aan seksi Kannukseen. Lii.tteet IV,613. s. 1346.
41332: 1702. L. Vv:aan.
41333: Ks. Kunnat. - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 482 määrä-
41334: rahan osoittamisesta selluloosa- ja paperiteh-
41335: Talouskoulut: Ed. Lukkarisen ym. rah.ai.· n:o 189 taan perustamiseksi Närpiön kuntaan. Liitteet
41336: määrärahan osoittamisesta Jyväskylän talous- IV,614. s. 1347 ja 1348. L. Vv:aan.
41337: koulun kolmannen talousopettajanviran vaki· - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 484 määrärahan
41338: naistamista varten. Liitteet IV,321. s. 1000. osoittamisesta valtion massa- ja paperitehtaan
41339: L. Vv:aan. rakentamiseksi Pohjois-Suomeen. Liitteet
41340: IV,616. s. 1350. L. Vv:aan.
41341: Tammisaari: - Ks. Metsäkoulut. - Ks. Kaivosteollisuus. Puolustuslaitos. Puolus-
41342: tusministeriö. Puunjalostusteollisuus. Rautatiet.
41343: Tampere: - Ks. Poliisi. Sairaalat. Teknilliset
41344: oppilaitokset. Yliopisto. Terveyssisaret: - Ks. Sairaanhoitajattaret.
41345: Tannila: - Ks. Sillat.
41346: Tiealueiden lunastaminen: - Ks. Maantiet.
41347: Tarkastusvirasto: - Ks. Valtiontalous.
41348: Tiedotustoiminta: Ed. Salmisen ym. rah.al. n:o
41349: Tasoristeykset: - Ks. Liikenneturvallisuus. Rau- 60 määrärahan osoittamisesta elimen perusta-
41350: tatiet. miseksi ulkomaisen tiedotustoiminnan tehosta-
41351: Tavararatapihat: - Ks. Rautatiet. mista varten. Liitteet IV,191. s. 844. L. Vv:aan ..
41352:
41353: Teknillinen korkeakoulu: Ed. Saaren ym. rah.al. Tie- ja vesirakennushallinto: Ed. Hykkäälän ym.
41354: n:o 285 määrärahan osoittamisesta fotogram- rah.al. n: o 261 määrärahan osoittamisesta hen·
41355: metrian professorin viran perustamiseksi Tek- kilökunnan palkkaamiseksi uuden tielain ai-
41356: nilliseen korkeakouluun. Liitteet IV,417. s. heuttamia valmistelutöitä varten. Liitteet
41357: · 1117. L. Vv:aan. IV,393. s. 1086. L. Vv: aan.
41358: Asialuettelo 1955. 31
41359: - Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 264 määrärahan Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Wiherheimon ym. lak.
41360: osoittamisesta tie- ja vesirakennushallinnon in- al. n:o 95 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
41361: sinöörien ulkomaisia opintomatkoja varten. aikaisesta muuttamisesta. Liitteet IV,838. s.
41362: Liitteet IV,396. s. 1090. L. Vv:aan. 1610. L. Vv:aan 1302.
41363: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 445 korotetun Ed. Kosolan ym. lak.al. n:o 96 laiksi tulo- ja
41364: määrärahan osoittamisesta tie- ja vesirakennus- omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
41365: hallituksen koneiston täydentämistä varten. Liitteet IV,839. s. 1613. L. Vv: aan 1302.
41366: Liitteet IV,577. s. 1306. L. Vv:aan.
41367: Ed. Haapasen ym. lak.al. n: o 97 laiksi tulo- ja
41368: Tie- ja vesirakennuspiirit: Ed. Hautalan ym. rah. omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
41369: al. n: o 262 määrärahan osoittamisesta Keski- Liitteet IV,840. s. 1614. L. Vv:aan 1302.
41370: Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirin perusta- - Ed. Innalan ym. lak.al. n: o 98 laiksi tulo- ja
41371: mista varten. Liitteet IV,394. s. 1088. L. omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
41372: Vv:aan. Liitteet IV,841. s. 1616. L. Vv:aan 1302.
41373: - Ed. Heikuran ym. rah.al. n: o 263 määrärahan - Ed. Öhmanin ym. lak.al. n: o 99 laiksi tulo- ja
41374: osoittamisesta Satakunnan tie- ja vesiraken- omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
41375: nuspiirin perustamista varten. Liitteet IV,395. Liitteet IV,842. s. 1618 ja 1620. L. Vv:aan
41376: s. 1089. L. Vv:aan. 1302.
41377: - Ed. Väyrysen rah.al. n: o 455 määrärahan osoit- - Ed. Kaitilan ym. lak.al. n:o 100 laiksi tulo- ja
41378: tamisesta virkamiestalon rakentamiseksi Lapin omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
41379: tie- ja vesirakennuspiirin piirikonttorin henki- Liitteet IV,843. s. 1622. L. Vv:an 1302.
41380: löstöä varten Rovaniemelle. Liitteet IV,587.
41381: s. 1316. L. Vv:aan.
41382: Tulvat: - Ks. Perkaustyöt.
41383: Tiejärjestelyt: - Ks. Maantiet.
41384: Tunnelit: - Ks. Hanko. Rautatiet.
41385: Tiekustannukset: - Ks. Maanhankinta.
41386: Tuomivaara: - Ks. Malminetsintä.
41387: Tielaki: - Ks. Tie- ja vesirakennushallinto.
41388: Tuonti: Ks. Markkinatutkimus.
41389: Tietutkimukset: - Ks. Maantiet.
41390: Tietyöt: - Ks. Asutus. Kunnan- ja kylätiet. Lii- Turku: Ks. Merenkulku. Oppikoulut. Poliisi.
41391: kenneturvallisuus. Maantiet. Rautatieläiset. Sairaalat.
41392: Tilastollinen päätoimisto: Ed. Kytän ym. rah.al. Tutkimusasemat: - Ks. Maatalous.
41393: n:o 100 määrärahan osoittamisesta liikenne-
41394: tilastotoimiston perustamiseksi tilastolliseen
41395: päätoimistoon. Liitteet IV,231. s. 896. L. Tutkimustyö: Ks. Kotitalous. Metsäntutkimus-
41396: Vv:aan. laitos.
41397:
41398: Tilat: - Ks. Jakolaitos. Tyttölyseot: - Ks. Oppikoulut.
41399: Tornionjoki: - Ks. Sillat.
41400: Tyyppipiirustukset: - Ks. Rakennustoiminta.
41401: Torpparimuistomerkki: - Ks. Muistomerkit.
41402: Työhoito: - Ks. Tuberkuloosi:-
41403: Traktorit: - Ks. Maatalouskoneet.
41404: Tuberkuloosi: Ed. Muikun ym. rah.al. n:o 93 Työnopetus: - Ks. Ammattikoulut. Koneopetus.
41405: määrärahan osoittamisesta työhoito-osastojen ra-
41406: kentamiseksi eräiden tuberkuloosikeskusparan- Työpajat: - Ks. Ammattikoulut.
41407: tolain yhteyteen. Liitteet IV,224. s. 885. L.
41408: Vv:aan. Työtarvikkeet: Ks. Tuberkuloosi.
41409: - Ed. Tienarin ym. rah.al. n: o 157 määrärahan
41410: osoittamisesta työtarvikkeiden hankkimiseksi
41411: parantolaopiston kurssitoimintaan osallistuville Työtehoseura: Ks. Koneopetus. Kotitalous.
41412: Varattomille tuberkuloosipotilaille. Liitteet Rakennustoiminta.
41413: IV,289. s. 961. L. Vv:aan.
41414: - Ed. Kajatsalon ym. rah.al. n:o 302 määrärahan Työttömyys: Ed. Hietasen ym. lak.al. n:o 104
41415: osoittamisesta avustukseksi Keuhkoinvalidien laiksi työttömyystöiden järjestämisestä. Liit-
41416: Kuntouttamissäätiölle. Liitteet IV,434. s. 1135. teet 1,15. s. 1598. L. Prv: aan 2351.
41417: L. Vv:aan.
41418: - Ed. Malkamäen ym. rah.al. n: o 303 määrära- - Ed. Murron ym. rah.al. n: o 333 määrärahan
41419: han osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r.y: lle osoittamisesta työttömyyden torjunnasta kun-
41420: käytettäväksi tuberkuloositoipilaiden jälkihuol- nille johtuvien kustannuksien korvaamiseksi.
41421: toon. Liitteet IV,435. s. 1137. L. Vv:aan. Liitteet IV,465. s. 1172. L. Vv:aan.
41422: - Ks. Loma.
41423: Työvälineet: - Ks. Maatalouskoulut. Taideteol-
41424: Tuhohyönteiset: - Ks. Maatalous. linen oppilaitos.
41425: 32 Asialuettelo 1955.
41426:
41427:
41428: u. Valtioneuvosto:
41429: toimisto.
41430: - Ks. Valtakunnansuunnittelu-
41431: Uitto: - Ks. Lauttaus.
41432: Valtiongeodeetit: - Ks. Geodeettinen laitos.
41433: Uittotyömaat: - Ks. Kirjastot.
41434:
41435: Ulkomaankauppa.: - Ks. Marjat. Markkinatutki· Valtion maa: - Ks. Asutus. Maankäyttölaki.
41436: mus.
41437: Valtion poliisikoulu: - Ks. Poliisi.
41438: Ulkomainen tiedotustoiminta.: - Ks. Tiedotustoi-
41439: minta. Valtionrautatiet: - Ks. Rautatiet.
41440: Ulkosuomala.iset: - Ks. Suomi-Seura. Valtiontalous: Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 99
41441: määrärahan osoittamisesta uusien ylitarkasta-
41442: Urheilu: - Ks. Puolustuslaitos. jan virkojen perustamiseksi valtiontalouden tar-
41443: kastusvirastoon. Liitteet IV,230. s. 895. L.
41444: 'Uudisra.iva.us: Ed. A. Kinnusen ym. rah.al. n:o Vv:aan.
41445: 703 korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
41446: tuksiksi maanviljelijäin uudisraivauksiin, met- Valtionverolautakunnat: Ks. Verolautakunnat.
41447: sän- ja maanparannustöihin. Liitteet IV,835.
41448: s. 1587. L. Vv:aan. Vammala: - Ks. Sillat.
41449: Uusikaupunki: - Ks. Oppikoulut. Vammaskoski: - Ks. Sillat.
41450: Uusjako: - Ks. Asutus. Vapaa ka.nsansivistystyö: Ks. Kansansivistys.
41451:
41452: Vapaa.liput: - Ks. Loma.
41453:
41454: V. Varikot: - Ks. Postilaitos. Puolustuslaitos. Rau-
41455: tatiet.
41456: Vaajakoski: - Ks. Oppikoulut.
41457: Varkaus: Ks. Lauttaus.
41458: Vaajasalo: - Ks. Kaatumatautiset.
41459: Varusmiehet: - Ks. Puolustuslaitos.
41460: Vaala: - Ks. Kuivatustyöt. Oppikoulut. Vaunumiehistö: - Ks. Rautatiet.
41461: Vaa.lijala: - Ks. Vajaamieliset. Vedensäännöstely: - Ks. Perkaustyöt.
41462:
41463: Vaa.sa: - Ks. Lapsihalvaus. Sairaalat. Sairaan- Verolautakunnat: Ed. Hiltusen ym. rah.al. n:o 101
41464: hoitajattaret. määrärahan osoittamisesta ylimääräisten toi-
41465: mien perustamiseksi valtionverolautakuntiin.
41466: Vajaamieliset: Ed. Nederström-Lundenin ym. rah. Liitteet IV,232. s. 897. L. Vv:aan.
41467: al. n: o 82 määrärahan osoittamisesta avustuk-
41468: siksi ja !ainoiksi kunnille vajaamielishoitolai- Verotus: - Ks. Leimavero. Tulo- ja omaisuus-
41469: tosten perustamista varten. Liitteet IV,213. s. vero.
41470: 873. L. Vv:aan.
41471: - Ed. Brander-W allinin ym. rah.al. n: o 304 koro- Verryttelypuvut: - Ks. Puolustuslaitos.
41472: tetun määrärahan osoittamisesta kunnallisten
41473: ja yksityisten vajaamielislaitosten avustami- Vesijohdot: Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 244
41474: seen. Liitteet IV,436. s. 1139. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta viemäreiden avaami-
41475: - Ed. Sarjalan rah.al. n:o 305 korotetun määrä- seksi Xijännevan asutusalueella Virroilla. Liit-
41476: rahan osoittamisesta Suomen Kirkon Sisälähe- teet IV,376. s. 1066. L. Vv:aan.
41477: tysseuran Vaalijalan vastaanotto- ja keskus- - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 416 korotetun
41478: laitoksen rakennustöitä varten. Liitteet IV,437. määrärahan osoittamisesta }ainoiksi vesi- ja
41479: s. 1140. L. Vv:aan. viemärijohtolaitteiden rakentamiseen- maaseu-
41480: - Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o 476 määrärahan dulle. Liitteet IV,548. s. 1266. L. Vv:aan.
41481: osoittamisesta Pohjois-Suomeen perustettava& - Ed. Pesosen ym. rah.al. n:o 417 korotetun
41482: Vajaamielisten lasten huoltolaitosta varten. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesi- ja
41483: Liitteet IV,608. s. 1340. L. Vv: aan. viemärijohtolaitteiden rakentamiseen maaseu-
41484: dulle. Liitteet IV,549. s. 1267. L. Vv:aan.
41485: Valtakunnansuunnittelutoimisto: Ed. Lahtelan ym. - Ed. Väänäsen ym. rah.al. n: o 418 määrärahan
41486: rah.al. n: o 59 määrärahan osoittamisesta valta- osoittamisesta }ainoiksi vesijohto- ja viemäri-
41487: kunnansuunnittelutoimiston perustamiseksi val- laitteiden rakentamiseksi maaseudulle. Liitteet
41488: tioneuvoston kanslian yhteyteen. Liitteet IV,190. IV,550. s. 1268. L. Vv:aan.
41489: s. 841. L. Vv:aan. - Ks. Kaatumatautiset.
41490: Valtatiet: - Ks. Maantiet. Vesijätöt: - Ks. Kuivatustyöt.
41491: Asialuettelo 1955. 33
41492:
41493: Vesirakennuslaboratorio: - Ks. Teknillinen kor· Vll.kirehut: - Ks. Rehut.
41494: keakoulu.
41495: Vättilänranta: - Ks. Karjanhoitokoulut.
41496: Vesistöt: - Ks. Perkaustyöt.
41497: Vöyri: - Ks. Kansanopistot.
41498: Westend: - Ks. Ammattioppilaitokset.
41499: Veturit: - Ks. Rautatiet.
41500: Viemärit: - Ks. Vesijohdot.
41501: Y.
41502: Vienti: - Ks. Marjat. Markkinatutkimus.
41503: Yhdistykset: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 179
41504: Vientisatamat: - Ks. Satamat. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi juhla- ja
41505: kokoushuoneistoja ylläpitäville yhdistyksille ja
41506: Viikin tila.: - Ks. Yliopisto. järjestöille. Liitteet IV,311. s. 988. L. Vv:aan.
41507:
41508: Viitasaari: - Ks. Järvenlaskut. Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
41509:
41510: Virastot: Ed. Haapasen ym. rah.al. n:o 454 mää· Yhteiskunnallinen korkeakoulu: Ed. Suomisen ym.
41511: rärahan osoittamisesta Someron virastotalon rah.al. n:o 169 määrärahan osoittamisesta Yh·
41512: suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi. teiskunnallisen korkeakoulun toimitalon laajen-
41513: Liitteet IV,586. s. 1315. L. Vv:aan. tamiseksi. Liitteet IV,301. s. 977. L. Vv:aan.
41514:
41515: Virka-asunnot: - Ks. Lääkärit. Yhteislyseot: - Ks. Oppikoulut.
41516: Virkamiehet: Ed. Hiilelän ym. rah.al. n:o 313 mää- Yhteispohjoismaiset opistot: - Ks. Kansanopistot.
41517: rärahan osoittamisesta kuntien väkijuomayhtiön
41518: vuosivoiton ylijäämästä saamien osuuksien käy- YK-liitto: - Ks. Kansalaisjärjestöjen YK-liitto.
41519: töstä annettujen selontekojen tarkastustyötä
41520: suorittavien toimenhaltijain palkkauksen korot- Yksityiset kansakoulut: - Ks. Kansakoulut.
41521: tamista varten. Liitteet IV,445. s. 1149. L.
41522: Vv:aan. Yksityiset oppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
41523: - Ks. Ahvenanmaa. Ammattikoulut. Autot. Geo-
41524: deettinen laitos. Kouluhallitus. Lääkärit. Maan- Yksityiskotisijoitus: - Ks. Lapset.
41525: viljelysinsinöörit. Maatalouden tutkimushtitos.
41526: Maataloushallitus. Nimismiehet. Poliisi. Posti- Yleiset sairaalat: - Ks. Sairaalat.
41527: laitos. Puolustuslaitos. Rautatiet. Tie- ja vesi-
41528: rakennushallinto. Tie- ja vesirakennuspiirit. Yli-n: - Ks. Sillat.
41529: Verolautakunnat. Väestönsuojelu. Yliopisto.
41530: Ylijää.mäkalansa.alis: - Ks. Kalastus.
41531: Virrat: - Ks. Vesijohdot.
41532: Ylikäytävät: - Ks. Rautatiet.
41533: Vuokra-alueiden lunastaminen: Ed. Bävelän ym.
41534: lak.al. n: o 92 laiksi eräiden vuokra-alueiden Ylimääräinen henkilökunta: - Ks. Rautatiet.
41535: lunastamisesta. Liitteet s. 1719. Puhemies kiel-
41536: täytyy esittelemästä aloitetta valiokuntaan lä- Yliopisto: Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 119
41537: hettlämistä varten 993. määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
41538: kolmen hammaslääketieteiden opettajan viran
41539: Vuokrasäännöstely: Ed. L. Mattilan ym. lak.al. muuttamiseksi varsinaisen professorin viroiksi.
41540: n: o 102 laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet IV,250. s. 917. L. Vv:aan.
41541: Liitteet 1,13. s. 1593. L. Prv: aan 1813. - Ed. J. Wirtasen ym. rah.al. n:o 120 määrä-
41542: rahan osoittamisesta kotimaisen kirjallisuuden
41543: Vuormajärvi: - Ks. Järvenlaskut. apulaisen viran ja assistentin toimen perusta-
41544: miseksi Helsingin yliopistoon. Liitteet IV,251.
41545: Vuosivoitto: - Ks. Virkamiehet. s. 918. L. Vv:aan.
41546: - Ed. Hakalan ym. rah.al. n: o 121 määrärahan
41547: Väestönsuojelu: Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 97 osoittamisesta kasvatus- ja opetusopin apulai-
41548: määrärahan osoittamisesta eräiden toimien pe- sen viran perustamiseksi Helsingin yliopistoon.
41549: rustamiseksi sisäasiainministeriöön väestönsuo- Liitteet IV,252. s. 919. L. Vv:aan.
41550: jelutehtäviä varten. Liitteet IV,228. s. 892. - Ed. Hetemäen ym. rah.al. n: o 135 määrära-
41551: L. Vv:aan. han osoittamisesta Jyväskylän kasvatusopilli-
41552: - Ed. öhmanin ym. rah.al. n: o 98 määrärahan sen korkeakoulun opettajavoimien lisäämiseksi
41553: osoittamisesta väestönsuojelun koulutus- ja tar- oppikoulunopettajien valmistamista varten. Liit-
41554: kastustoimintaa varten. Liitteet IV,229. s. 893 teet IV,267. s. 935. L. Vv:aan.
41555: ja 894. L. Vv:aan. - Ed. Alangon ym. rah.al. n:o 159 määrärahan
41556: osoittamisesta Tampereen kesäyliopistolle. Liit-
41557: Väkijuomayhtiö: - Ks. Virkamiehet. teet IV,291. s. 964. L. Vv:aan.
41558:
41559: 5 E 41/56
41560: 34 Asialuettelo 1955.
41561:
41562:
41563: - Ed. Heljaksen ym. rah.al. n:o 160 määrärahan Ylivieska: Ks. Maamiesopistot.
41564: osoittamisesta kesäyliopisto-opetuksen järjestä·
41565: miseksi Kuopiossa vuonna 1956. Liitteet IV,292. Ylä-Savo: Ks. Maamieskoulut. Pien viljelys-
41566: s. 965. L. Vv:aan. koulut.
41567: - Ed. österholmin ym. rah.al. n:o 161 korotetun
41568: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Åbo Yöraha: - Ks. Rautatiet.
41569: Akademille. Liitteet IV,293. s. 966 ja 967.
41570: L. Vv:aan.
41571: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 167 määrärahan
41572: osoittamisesta kokonaissuunnitelman laatimi-
41573: seksi yliopistojen ja muiden korkeakoulujen A.
41574: sijoittamisesta. Liitteet IV,299. s. 975. L.
41575: Vv:aan. Abo Akademi: - Ks. Yliopisto.
41576: - Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 490 määrärahan
41577: osoittamisesta Pohjois-Suomen yliopiston perus-
41578: tamista varten. Liitteet IV,622. s. 1356. L.
41579: Vv:aan.
41580: - Ed. Saaren ym. rah.al. n: o 528 määrärahan Ä.
41581: osoittamisesta Helsingin yliopiston maatalous- Äidit: - Ks. Loma.
41582: ja kotitalousopetusta varten Viikin tilalla aloi-
41583: tettavaan rakennustoimintaan. Liitteet IV,660. Äijänneva: - Ks. Vesijohdot.
41584: s. 1404. L. Vv:aan.
41585: - Ks. Kirjastot. Sairaalat. Aitiysloma: - Ks. Maatalouskoulut.
41586: Ylioppilaat: - Ks. Opintolainat.
41587: Ylioppilaskunta: - Ks. Kirjastot.
41588: ö.
41589: Ylitarkastajat: Ks. Ammattientarkastajat.
41590: Kouluhallitus. Valtiontalous. överby: - Ks. Maatalouskoulut.
41591: 1216
41592:
41593: IV,5o2. - Fin.mot. N:o 370.
41594:
41595:
41596:
41597:
41598: Sundman m. fl.: Angående anvisande av anslag för byggande
41599: av en trafiktunnel i H angö stad.
41600:
41601:
41602: Till Riksdagen.
41603:
41604: Statsjärnvägarnas hanområde delar Hangö finnes en överenskommelse, enligt vilken en
41605: stad i tvenne delar, och trafiken från den trafiktunnel skall byggas. Överenskommelsen
41606: ena delen av staden till den andra går via ingicks efter det att det nya stationshuset i
41607: tre övergångar över järnvägsspåren. Hangö Hangö hade färdigbyggts. Frän statsjärn-
41608: banområde är särskilt vintertid, då trans- vägarnas sida har emellertid ingenting gjorts
41609: porterna till och från hamnen kräver utvid- för att igängsätta byggnadsarbetena, medan
41610: gad tågtrafik, livligt trafikerat. Järnvägstra- staden å sin sida utfört största delen av de
41611: fiken avstänger ofta för långa tider över- enligt överenskommelsen pä den ankommande
41612: gångarna och hindrar sålunda trafiken från arbetena.
41613: den ena delen av staden till den andra. Det Dä även statsjärnvägarna, vilket överens-
41614: är utan vidare klart att detta förhållande kommelsen visar, är medvetna om behovet av
41615: skapar svårigheter för kommunikationerna en trafiktunnel och då enligt vår uppfatt-
41616: inom staden. Därtill kommer de allmänna ning snabba åtgärder är nödvändiga för att
41617: faror det nuvarande tillståndet medför. Ob- eliminera de svårigheter och faror det nu-
41618: serveras bör att stadens brandstation är be- varande tillståndet medför, föreslår vi,
41619: lägen på den ena sidan om hanan, men under
41620: de tider, då övergångarna är blockerade av att Riksdagen i statsförslaget för år
41621: tåg, kan brandkåren inte komma fram till 1956 måtte upptaga ett anslag på 43
41622: de på andra sidan hanan belägna stads- miljoner mark för byggandet av en
41623: delarna. trafiktunnel i H angö stad.
41624: Mellan statsjärnvägarna och Hangö stad
41625: Helsingfors den 19 september 1955.
41626:
41627: Bruno J. Sundman. G. Henriksson. Veikko Helle.
41628: 1215
41629:
41630: IV,5ol. - Rah.al. N:o 369.
41631: Suomennos.
41632:
41633:
41634:
41635: Högström ym.. : Määrärahan osoittamisesta alikäytävätunnelin
41636: rakentamiseksi valtionrautateitten rata-alueelle Hangon
41637: kaupungissa.
41638:
41639:
41640: E d u s k u n n a 11 e.
41641:
41642: Valtionrautateiden rata-alue jakaa Han- Tämä työ on sen laatuinen, että sitä vaivoin
41643: gon kaupungin kahteen osaan. Liikenneyh- käy suorittaminen talvisaikaan, jolloin rauta-
41644: teydet molempien osien välillä kulkevat kol- tieliikenne on vilkkaimmillaan ja jolloin jo-
41645: men eri tasoylikäytävän kautta. Rautatie- kainen keskeytys liikenteessä aiheuttaa pa-
41646: liikenteen takia joutuu kaikki muu liikenne hoja viivYtyksiä merenkululle. Tämän vuoksi
41647: pysähdyksiin pitkiksi ajoiksi. Tämä on eri- ja ottaen huomioon työn teknillisen luonteen
41648: tyisen haitallista talvisaikaan, jolloin sekä on vaikeata ajatella työn suorittamista työt-
41649: talviliikenne satamassa että muu liikenne on tömyystyönä talvisaikaan siihen tarkoitetuilla
41650: vilkkaimmillaan. Näiden sopimattomien ja varoilla. Lisäksi näillä seuduilla, mikäli ti-
41651: epätarkoituksenmukaisten liikenneolosuhtei- lannetta voidaan arvostella, ei syntyne lähi-
41652: den vuoksi koituu sekä satamaliikenteelle että aikana mitään työttömyyttä.
41653: muulle liikenteelle ikäviä ja pahoja viivY- Kun kuitenkin on erittäin tärkeätä, että
41654: tyksiä sekä lisäkustannuksia. liikenne valtion satamaan Hangossa voi jat-
41655: Edellä mainittujen epäkohtien poistami- kua häiriöittä, sekä ottaen huomioon, mitä
41656: seksi ovat rautatieviranomaiset laatineet eh- edellä on esitetty, ehdotamme täten kun-
41657: dotuksen rata-alueen alitse kulkevaksi ali- nioittaen,
41658: käytävätunneliksi, jonka kautta sekä hen-
41659: kilö- että tavaraliikenne tulisi ohjattavaksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
41660: Valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukai- tulo- ja menoarvioon 43 000 000 mar-
41661: sesti Hangon kaupunki on jo aloittanut kau- kan määrärahan alikäytävätunnelin
41662: pungille kuuluvat työt tunnelirakennusta rakentamiseksi valtionrautateiden ra-
41663: varten. Valtion on nyt suoritettava osuu- ta-alueelle Hangon kaupungissa.
41664: tensa sopimuksesta, ts. itse siltarakennustyöt.
41665: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
41666:
41667: Sven Högström. Arthur Larson.
41668: C. A. Öhman. John Österholm.
41669: John Forsberg.
41670: 1214
41671:
41672: IV,5ol. - Fin.mot. N:o 369.
41673:
41674:
41675:
41676:
41677: Högström m. fl.: Angående anvisande av anslag för byg-
41678: gande av en underfartstunnel under statsjärnvägarnas
41679: banområde i H angö stad.
41680:
41681:
41682: T i ll R i k s d a g e n.
41683:
41684: Statsjärnvägarnas banområde uppdelar tena. Detta arbete är av sådan art, att
41685: Hangö stads område i två delar. Trafikför- det svårligen kan utföras vintertid, då järn- .
41686: bindelserna mellan de båda delarna går över vägstrafiken är som livligast och då varje
41687: tre skilda nivåövergångar. För järnvägstra- avbräck i trafiken medför svåra förseningar
41688: fikens skull måste all annan trafik avstanna för sjöfarten. På grund härav och med hän-
41689: under långa tider. Detta är särskilt menligt syn till arbetets tekniska natur är det svårt
41690: vintertid, då såväl vintertrafiken i hamnen att tänka sig att arbetet skulle utföras så-
41691: som den övriga trafiken är som livligast. På som arbetslöshetsarbete vintertid med härför
41692: grund av dessa olämpliga och oändamålsen- anslagna medel. Härtill kommer att i dessa
41693: liga trafikförhållanden kommer såväl hamn- trakter såvitt läget kan bedömas icke torde
41694: trafiken som den övriga trafiken att åsam- uppstå någon arbetslöshet under den när-
41695: kas tråkiga och svåra förseningar samt ökade maste tiden.
41696: kostnader. Då det emellertid är synnerligen viktigt,
41697: För avlägsnande av ovan påtalade miss- att trafiken till statens hamn i Hangö kan
41698: förhållanden ha järnvägsmyndigheterna ut- fortgå ostörd, samt med beaktande av vad
41699: arbetat ett förslag till underfartstunnel un- ovan i övrigt anförts, få vi härmed vördsamt
41700: der banområdet, genom viiken såväl per- föreslå,
41701: son- som biltrafiken komme att ledas. Enligt
41702: ett med staten ingånget avtal har Hangö att Riksdagen i statsförslaget för år
41703: stad redan påbörjat de arbeten för tunnel- 1956 måtte upptaga ett anslag om
41704: bygget, som ankomma på staden. Det ålig- 43 000 000 mark för byggande av en
41705: ger nu staten att fullgöra sin andel av av- underfartstunnel under statsjärn-
41706: talet, d. v. s. byggandet av själva broarbe- vägarnas banområde i H angö stad.
41707: Helsingfors den 20 september 1955.
41708:
41709: Sven Högström. Arthur Larson.
41710: C. A. Öhman. John Österholm.
41711: John Forsberg.
41712: 1213
41713:
41714: IV,5oo. - Rah.al. N:o 368.
41715:
41716:
41717:
41718:
41719: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta ali- ja ylikulku-
41720: siltojen rakentamiseksi rautateiden ja maanteiden taso-
41721: rist ey ksiin.
41722:
41723:
41724: E d u s k u n n a 11 e.
41725:
41726: Maantieliikenteen muututtua pääasialli- simpien tasoylikäytävien muuttamiseksi eri-
41727: sesti moottoriajoneuvoliikenteeksi ja sen jat- tasoristeyksiksi alikäytäviä ja ylikulkusiltoja
41728: kuvasti viikastuessa ovat maanteiden ja rau- rakentamalla. Viime vuosien aikana on täl-
41729: tateiden tasoylikäytävät tulleet surmanlou- laisia töitä tehty liian vähän ja vain työttö-
41730: kuiksi, joissa jatkuvasti sattuu lukuisia moot- myysvaroilla, jolloin ei ole huomioitu oikeata
41731: toriajoneuvojen ja junien yhteenajoja. Maas- kiireellisyysj ärj estystä vilkkaimmin liikennöi-
41732: samme on lähes 2 500 rautatien ja yleisen tyjen risteyksien korjaamiseksi. Ensi vuo-
41733: tien risteilykohtaa, joista vain noin 300 on den menoarvioon hallitus esittää määrärahan
41734: ali- tai ylikulkusiltoja. Tasoylikäytävillä on vain yhden tasoristeyksen tilalle rakennetta-
41735: viiden vuoden aikana vuosina 1950-1954 vaa ylikulkusiltaa varten.
41736: tapahtunut 574 junan ja moottoriajoneuvon Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
41737: yhteenajoa, joissa menetti henkensä tai vaka-
41738: vasti loukkaantui yli 300 henkilöä. Rautatie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
41739: ylikäytäväonnettomuuksien lukumäärä on tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19 Pl.
41740: liikenteen kasvaessa lisääntymässä. I luvun 19 momentille 200 000 000
41741: Tieliikenteen kehitys edellyttää, että kii- markkaa rautateiden ja maanteiden
41742: reellisesti ryhdytään toimenpiteisiin vilk- tasoristeyksien rakentamiseksi ali- ja
41743: kaimmin liikennöityjen valtateiden vaaralli- ylikulkusilloiksi.
41744: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
41745:
41746: Leo Suonpää. Toivo Asvik.
41747: Paavo Aitio. Rainer Virtanen.
41748: Eino Roine. Matti Koivunen.
41749: Y. Enne. Toivo Niiranen.
41750: 1212
41751:
41752: IV,499. - Rah.al. N:o 367.
41753: Suomennos.
41754:
41755:
41756:
41757: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden ta-
41758: vararatapihan rakentamiseksi Pietarsaareen.
41759:
41760:
41761: E d u s k u n n a ll e.
41762:
41763: Pietarsaaren liikenneolot ovat pitkän aikaa ja poliisilaitos uudet huoneistonsa. Kaikki
41764: tuottaneet suurta huolta kaupungin viran- nämä virastot tarvitsevat välttämättä uusia
41765: omaisille. Tämä koskee lähinnä valtionrauta- tiloja ja tarkoituksenmukaista on saada ne
41766: teiden tavaraliikennettä, joka on muodostu- kaikki sijoitetuiksi samalle alueelle.
41767: nut todelliseksi probleemiksi sen johdosta, Nykyinen tavara-ratapiha muodostaa jat-
41768: että tavararatapiha sijaitsee nyttemmin kau- kuvan esteen kaupungin alueen järkiperäi-
41769: pungin keskusosissa, hyvän matkaa itse ase- selle käytölle ja suunnittelulle ja tekee mah-
41770: malta eli pääratapihalta. Epäkohtaa ja vai- dottomaksi julkisen rakennustoiminnan luon-
41771: keuksia pahentaa lisäksi se, että vain kaksi nollisen kehittymisen kaupungissa. Myös val-
41772: raidetta johtaa tavaramakasiiniin, joka on tion rautateiden osalta se estää suuresti rau-
41773: vanhanaikainen ja vaatisi kalliita korjauksia, tateitse Pietarsaareen suuntautuvan ja sieltä
41774: joista ei olisi vastaavaa hyötyä. Kysymys lähtevän tavaraliikenteen kehittämistä. Ny-
41775: tavara-aseman siirtämisestä on ajankohtainen kyinen tavararatapiha vie suuren alueen lmu-
41776: valtionrautateille, Pietarsaaren kaupungille pungin keskustassa, ja tätä aluetta voitaisiin
41777: ja liikennöitsijöille. paremmin käyttää muihin ja tehokkaampiin
41778: Siitä alueesta, jossa nykyinen tavara-asema tarkoituksiin. Tavara-aseman siirto myös te-
41779: sijaitsee, tulee kaupungin uusi liikenne-, hostaisi ja paremmin yhtenäistäisi valtion-
41780: liike- ja virastokeskus. Rautatiehallitus on rautateiden työtä Pietarsaaressa, jos tavara-
41781: myös osaltaan hyväksynyt laaditun asema- asema siirrettäisiin lähemmäksi varsinaista
41782: kaavan ja pitää sitä onnistuneena sekä oival- asema-aluetta.
41783: taa tavara-aseman siirtämisen nykyiseltä pai- Edellä olevaan viitaten ehdotetaan,
41784: kaltaan lähemmäksi pääasemaa välttämättö-
41785: mäksi. Vanhan aseman muuttamis- sekä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
41786: uuden ajanmukaisen tavara-aseman rakenta- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
41787: miskustannukset nousevat 25 miljoonaan kan määrärahan valtionrautateiden
41788: markkaan. vanhan tavararatapihan siirtämistä ja
41789: Uuden tavara-aseman yhteydessä kaupunki uuden tavararatapihan rakentamista
41790: tulisi rakentamaan uuden tullirakennuksen varten Pietarsaareen.
41791: ja samalla alueella saisivat posti, verovirasto
41792: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
41793:
41794: Grels Teir. Nils Meinander.
41795: Albin Wickman. John Forsberg.
41796: Arthur Larson.
41797: 1211
41798:
41799: IV,499. - Fin.mot. N:o 367.
41800:
41801:
41802:
41803:
41804: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag för uppförande
41805: av en ny godsbangård för statsjärnvägarna i Jakobstad.
41806:
41807:
41808: T i ll R i k s d a g e n.
41809:
41810: Trafikförhållandena i Jakobstad har en verket och polisinrättningen :få nya lokali-
41811: längre tid vållat stadens myndigheter stora teter. Samtliga dessa verk är i oundgängligt
41812: bekymmer. Detta gäller främst godstrafi- behov av nya utrymmen och det mest ända-
41813: ken på statens järnvägar som har blivit ett målsenliga är att få dem alla placerade inom
41814: verkligt problem på grund av att godsban- samma område.
41815: gården numera be:finner sig i stadens cen- Den nuvarande godsbangården utgör ett
41816: trala delar, ett gott stycke från själva sta- bestående hinder för en rationell använd-
41817: tionen eller huvudbangården. Miss:förhål- ning och planering av stadens område och
41818: landet eller svårigheterna ökas ytterligare omöjliggör en naturlig utveckling av den
41819: genom att endast två spår leder till gods- offentliga byggnadsverksamheten i staden.
41820: magasinet, som är ålderdomligt och i behov För statens järnvägar utgör den också ett
41821: av dyra reparationer, som ej skulle med:föra verksamt hinder för utvecklande av gods-
41822: motsvarande nytta. Frågan om ett flyttande tra:fiken per järnväg till och från J·akob-
41823: av godsbangården är en aktuell fråga :för stad. Den n.uvarande godsbangården tager
41824: statsjärnvägarna, Jakobstads stad och trafi- i anspråk ett stort område i stadens centrum
41825: kanterna. och detta område kunde bättre användas för
41826: Det område, där den nuvarande godsban- andra och effektivare ändamål. En :flytt-
41827: gården be:finner sig, skall bli stadens nya ning av godsbangården skulle också effek-
41828: trafik-, a:f:färs- och ämbetsverkscentrum. tivera och bättre samordna arbetet vid stats-
41829: Järnvägsstyrelsen har också :för sin del god- järnvägarna i Jakobstad, om godsbangården
41830: känt den uppgjorda stadsplanen och anser skulle :flyttas närmare det egentliga stations-
41831: den lyckad och inser nödvändigheten av, att området.
41832: godsbangården :flyttas från sin nuvarande Med hänvisning till ovanstående föreslås,
41833: plats närmare huvudbangården. Kostnaderna
41834: :för :flyttning av den gamla och upp:förande att Riksdagen i statsförslaget för
41835: av en ny modern godsbangård stiger till 25 år 1956 måtte upptaga ett anslag om
41836: miljoner mark. 25 miljoner mark för flyttning av
41837: I samband med den nya godsstationen den gamla och uppförande av en ny
41838: skulle staden bygga ett nytt tullhus och godsbangård för statsjärnvägarna i
41839: inom samma område skulle posten, skatte- Jakobstad.
41840: Helsingfors den 19 september 1955.
41841:
41842: Grels Teir. Nils Meinander.
41843: Albin Wickma.n. John Forsberg.
41844: Arthur Larson.
41845:
41846:
41847:
41848:
41849: 48 E 626/55
41850: 1210
41851:
41852: IV,49s. - Rah.al. N:o 366.
41853:
41854:
41855:
41856:
41857: Luukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Toijalan rautatie-
41858: aseman uudelleen rakentamiseen.
41859:
41860:
41861: E d u s k u n n a ll e.
41862:
41863: Lisääntyvä liikenne aiheuttaa järjestely- Asian korjaamiseksi on tehty monia suun-
41864: vaikeuksia niitä hoitaville viranomaisille ja nitelmia. Viimeksi ovat viranomaiset suun-
41865: hankaluutta ja viivästystä matkustavalle nitelleet Toijalaan rakennettavaksi uuden
41866: yleisölle. Varsinkin rautateiden solmukohtien asemarakennuksen, johon sijoittuisivat rau-
41867: ja niihin liittyvän suuresti lisääntyneen posti- tatieasema, linja-autoasema sekä postitoimisto.
41868: ja linja-autoliikenteen hoitaminen vanhoissa Rakennussuunnitelmaan kuuluu lisäksi tar-
41869: pienempää liikennettä varten rakennetuissa peelliset muutokset ratapihan järjestelyssä
41870: rakennuksissa tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia ylikäytäväsiltoineen ja liikennetunneleineen
41871: ja ehkäisee liikenteen normaalia kehitystä. päätyen kustannuslaskelmat 170 000 000
41872: Yksi tällainen liikenteen solmukohta on Toi- markkaan.
41873: jalan risteysasema ahtaine tuloteineen ja Kun tämän huolellisesti valmistellun kes-
41874: vanhoine viime vuosisadalta peräisin olevine kitetyn rakennussuunnitelman toteuttaminen
41875: rakennuksineen. Varsinkin postiliikenne on varsin huomattavalta osalta helpottaisi paik-
41876: lisääntyneen postinkuljetuksen ja aseman lä- kakunnan vaikeaa työllisyystilannettakin, eh-
41877: heisyydessä olevan postin keskusvaraston dotamme kunnioittaen,
41878: huollon takia ylivoimaista hoitaa ilman suu-
41879: ria viivytyksiä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
41880: Tämän lisäksi on Toijalan-Valkeakosken tulo- ja menoarvioon 170 000 000 mar-
41881: ja nyt alkavan Toijalan-Hämeenlinnan vä- kan määrärahan Toijalan rautatiease-
41882: linen valtion linja-autoliikenne samoin kuin man uudelleen rakentamiseen.
41883: ympäri maakuntaa jakaantuva yksityinen
41884: linja-autoliikenne vaikeuksissa linja-autoase-
41885: man puuttumisen takia.
41886: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
41887:
41888: Eem.il Luukka. Felix Seppälä. Erkki W. Mohell.
41889: 1209
41890:
41891: IV,497. - Rah.al. N:o 365.
41892:
41893:
41894:
41895:
41896: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan asemaraken-
41897: nuksen rakentamiseen.
41898:
41899:
41900: E d u s k u n n a ll e.
41901:
41902: Jokaiselle on tunnettua, että maamme suu- ollut kiinni ratapihasuunnitelmiin liittyvästä
41903: rimman risteysaseman Kouvolan asemaraken- paikkakysymyksestä. Paikkakysymyksen tul-
41904: nus ei enää vuosiin ehkä vuosikymmeniin ole tua nyt ratkaistuksi on asemarakennuksen
41905: vastannut lisääntyneen liikenteen sille aset- suunnittelu- ja piirustustyöt pantu alulle,
41906: tamia vaatimuksia. Niin tarvittavat toimisto- mutta ei niitä varojen puutteen vuoksi ole
41907: ja liikennetilat kuin matkustajain käytössä- voitu saada päätökseen. Asian eteenpäinvie-
41908: kin olevat tilat ovat erittäin ahtaat ja huo- minen on kuitenkin kiireellinen ja tärkeä.
41909: nokuntoiset. Talvisodan pommituksissa tu- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdo-
41910: houtui myös Kouvolan asemaravintola, jonka tamme,
41911: tilalla on nyt parakkirakennus. Terveyden-
41912: hoitoviranomaiset ovat sallineet sen käytön .että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
41913: vain kuluvan vuoden loppuun, ellei siihen tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
41914: tehdä huomattavia kustannuksia vaativia kan suuruisen määrärahan Kouvolan
41915: korjauksia ja parannuksia. Rautatieviran- asemarakennuksen piirustusten laati-
41916: omaistenkin taholta on nyt kovasti kiireh- mista ja rakennustöiden aloittamista
41917: ditty asian ratkaisua, joka tähän saakka on varten.
41918: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
41919:
41920: Erkld Tuuli. Yrjö Sinkkonen.
41921: 1208
41922:
41923: IV,49 6. - Rah.al. N: o 364.
41924:
41925:
41926:
41927:
41928: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta asuinrakennuksen
41929: rakentamiseksi Kotkan rautatieläisille.
41930:
41931:
41932: E d u s k u n n a ll e.
41933:
41934: Kotkan kaupunki on sodanjälkeisinä vuo- tia, niin olisi kohtuullista, että rautateiden
41935: sina ollut asunnon saantiin nähden yksi kaik- puolesta pyrittäisiin helpottamaan työnteki-
41936: kein vaikeimpia paiklmkuntia maassamme. jöittensä vaikeata asuntoti1annetta, sillä sano-
41937: Vielä tämän vuoden heinäkuussa ilmoittau- mattakin on selvää, mitä rautatieläisten vas-
41938: tui huoneenvuokralautakuntaan 595 perhettä, tuulliseen työhön vaikuttavat vaikeat asunto-
41939: joiden henkilöluku nousi 1 941: een. Valtion- olosuhteet ja eräitten kohdalta huomattavan
41940: rautateiden henkilökunnan keskuudessa on pitkät työmatkat. Saadun ilmoituksen mu-
41941: tilanne suhteellisesti ottaen vieläkin vai- kaan 24 asuntoa käsittävä asuintalo auttaisi
41942: keampi, sillä Kotkan aseman rautatiehenkilö- yli kipeimmän tarpeen, mutta olisi toisaalta
41943: kunnan lukumäärä on tänä hetkellä 445, vähintä mihin pitäisi pyrkiä.
41944: joista vain 52: lla on :vautateiden asunto. Hei- Edellä olevaan viitaten rohkenemmekin
41945: näkuussa suoritettiin asunnontarvetiedustelu kunnioittaen ehdottaa,
41946: Kotkan rautatieläisten keskuudessa ja tällöin
41947: todettiin 38 perheen olevan välttämättömässä että Eduskun,ta ottaisi vuoden 1956
41948: asunnontarpeessa. Lisäksi 4 perhettä asuu tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
41949: vanhoissa rautateiden omistamissa puu- 19 momentille 65 000 000 markkaa 24
41950: taloissa, jotka rautateiden ylilääkäri on esit- asuntoa käsittävän asuinrakennuksen
41951: tänyt tupajumien takia hävitettäviksi, joten rakentamista varten Kotkan rautatie-
41952: tilanne yhä vaikeutuu. Kun rautateiHä on läisille.
41953: Kotkassa omistuksessaan parikin asuntotont-
41954: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
41955:
41956: Veikko Kokkola. Tauno Kelovesi.
41957: Kaarlo Kajatsalo. Toivo Kujala.
41958: Yrjö Sinkkonen.
41959: 1207
41960:
41961: IV,495. - Rah.al. N:o 363.
41962:
41963:
41964:
41965:
41966: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan veturitallin
41967: laajentamista varten.
41968:
41969:
41970: Eduskunnalle.
41971:
41972: Kotkan sataman jatkuvasti laajentuessa ja on nykyisin 85, mutta noussee lähivuosina
41973: tavaravaihdon lisääntyessä ovat rautateiden 100 henkilöön, joilla ei ole minkäänlaisia
41974: veturisuojat Kotkassa käyneet aivan riittä- pesu-, pukeutumis- ja ruokailutiloja käytet-
41975: mättömiksi. Samoin on kehitys jäänyt Kot- tävänään (ainoastaan pieni pesuallas veturi-
41976: kassa olevan koneosaston henkilökunnan työs- tallin seinässä). On selviö, ettei työskentely
41977: kentely- ja huolto-olosuhteiden kohdalta ole- tällaisissa olosuhteissa vastaa nykyajan vaa-
41978: mattomaksi. Vetureiden lukumäärä on Kot- timuksia eikä luo edellytyksiä taloudelliseen
41979: kassa nykyisin 12, joitten lisäksi siellä jou- työskentelyyn, joten olosuhteisiin on nopeasti
41980: tuu yöpymään jatkuvasti 4-6 vierasta vetu- saatava parannuksia.
41981: ria ja 1 moottorivaunu. Veturisijoja on kui- Edellä olevaan viitaten rohkenemme kun-
41982: tenkin vain 5, joista lisäksi yhtä joudutaan nioittaen ehdottaa,
41983: käyttämään korjauspilttuuna. Tämän vuoksi
41984: tarvittaisiin vähintäin 2-4 uutta veturi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
41985: sijaa. Minkäänlaista korjauspajaa ei ole ja tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
41986: varaosia ym. tarveaineita varten on käytet- 19 momentille 42 000 000 markkaa
41987: tävissä vain 3 x 3 metrin suuruinen varasto- Kotkan veturitallin laajentamista ja
41988: koppi. Koneosaston henkilökunnan vahvuus huoltorakennusta varten.
41989: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
41990:
41991: Veikko Kokkola. Tauno Kelovesi.
41992: Kaarlo Kajatsalo. Toivo Kujala.
41993: Yrjö Sinkkonen.
41994: 1206
41995:
41996: IV,494. - Rah.al. N:o 362.
41997:
41998:
41999:
42000:
42001: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun sataman rata-
42002: p~nan laajennustöiden aloittamiseksi.
42003:
42004:
42005:
42006: E d u s k u n n a ll e.
42007:
42008: Kovimpina talvina jäätilanne muodostuu dellekymmenelleviidelle laivalle, mutta rata-
42009: niin vaikeaksi, että laivaliikenne on mahdol- pihan suorituskyky vastaa korkeintaan viittä-
42010: lista vain muutamiin satamiimme. Vaikeim- toista laivaa.
42011: pina talvina on ollut aikoja, jolloin laivojen On vähintään kohtuullista, että valtio huo-
42012: on ollut mahdollista saapua vain Turkuun. lehtii omalta kohdaltaan ratapihan laajenta-
42013: Sataman suorituskyvyn lisäämisen vuoksi on misesta sataman suorituskykyä vastaavaksi.
42014: Turun sataman laituritiloja ja teknillisiä Ratapihan laajentamisella voidaan ruuhkien
42015: laitteita viime vuosina huomattavasti lisätty. syntymistä Turun satamassa huomattavasti
42016: Sataman suorituskyky onkin saatu moninker- vähentää.
42017: taiseksi verrattuna sataman normaaliseen lii- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
42018: kenteeseen. Siitä huolimatta pääsee satamassa
42019: syntymään ruuhkia jäätilanteen vaikeutuessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42020: Pahimpana syynä ruuhkien syntymiseen on tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
42021: sataman ratapiha, joka ei pysty sataman las- kan määrärahan Turun sataman rata-
42022: taus- ja purkauskykyä vastaaviin kuljetuk- pihan laajennustöiden aloittamiseksi.
42023: siin. Laituritiloja on satamassa nykyisin kah-
42024: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
42025:
42026: Eino Roine. Judit Nederström-Lunden.
42027: Urho Kulovaara. Paavo Aitio.
42028: Rafael Paasio. Mauno Jussila.
42029: Kalle Jokinen. Kalervo Saura.
42030: Harras Kyttä. Vappu Heinonen.
42031: Irma Karvikko. Aimo Aaltonen.
42032: Urho Kähönen. V. J. Sukselainen.
42033: 1205
42034:
42035: IV,493. - Rah.al. N:o 361.
42036:
42037:
42038:
42039:
42040: Tuuli ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta veturitallien
42041: rakentamiseen ja laajentamiseen.
42042:
42043:
42044: E d u s k u n n a ll e.
42045:
42046: Viime vuosma on valtionrautateillä pys- varsinkin talvisaikaan, ja merkitsee se myös
42047: tytty jonkun verran hankkimaan vetureita, huomattavaa polttoainekulutuksen lisäänty-
42048: mutta liikenteen kasvaessa on meillä kuiten- mistä.
42049: kin jatkuvasti vetokaluston puutetta. Vetu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
42050: reiden lisääntyminen edellyttäisi kuitenkin nioittaen,
42051: myös veturitallitilojen vastaavaa lisäänty-
42052: mistä. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42053: veturitallitilojen puutteessa joudutaan suuri tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
42054: määrä vetureita seisottamaan taivasalla. On 19 momentille 30 000 000 markkaa
42055: ymmärrettävää kuinka vahingollista tuollai- veturitallien rakentamista ja laajenta-
42056: nen hoitotapa on sanotulle kalliille kalustolle mista varten.
42057: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
42058:
42059: Erkki Tuuli. Lauri Järvi. R. Hallberg.
42060: 1204
42061:
42062: IV,492. - Rah.al. N:o 360.
42063:
42064:
42065:
42066:
42067: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden vuonna 1956
42068: tilattavien veturien osamaksujen suorittamiseen.
42069:
42070:
42071: E d u s k u n n a 11 e.
42072:
42073: Valtionrautateiden suorituskyvyn kohotta- raskaiden pikajunaveturien yhteisestä mää-
42074: miseen tähtääviä toimenpiteitä on tähän asti rästä 8 kpl : sta 6 kpl.
42075: vaikeuttanut ei ainoastaan vuosittain käy- Kun moottorisoituon vetovoimaan kuulu-
42076: tettävissä olevien varojen niukkuus, vaan vien dieselveturien hankintaa ei voida kiris-
42077: myös se, ettei parannuksia vuotuisen meno- tää, vaan kestää vielä vuosikausia, ennen-
42078: arvion käsittelytavoista johtuen ole voitu kuin raskasta linjaliikennettä voidaan ryh-
42079: suorittaa yhtenäisen, pitempää ajanjaksoa tyä niillä hoitamaan, on välttämätöntä, että
42080: varten laaditun ohjelman puitteissa. Tästä tämän välikauden liikennettä varten saa-
42081: syystä rautatiehallituksessa laadittiin jo daan edelleenkin suhteellisen nopeasti han-
42082: vuonna 1953 mm. höyry- ja moottorivetovoi- kittavia höyryvetureita sen mukaisesti kuin
42083: man sekä muun moottorisoidun liikkuvan mitä edellämainittu hankintaohjelma höyry-
42084: kaluston hankintaohjelma vuosina 1953- vetureiden hankintaan nähden edellytti, ja
42085: 1957. Tämä ohjelma toimitettiin kulkulaitos- kun vielä otetaan huomioon valtionrautatei-
42086: ten ja yleisten töiden ministeriölle, joka den veturikannan yli-ikäisyyden vaatima
42087: puolestaan sen periaatteessa hyväksyi. Tätä tarpeellinen uusiminen ja teollisuutemme
42088: ohjelmaa onkin vuosittaisissa menoarvioissa jatkuvasta laajentumisesta johtuva kuljetus-
42089: suurin piirtein toteutettu moottorivetovoi- tarve, on vielä puuttuvan kahdeksan (8)
42090: man ja muun moottorisoidun kaluston han- raskaan tavarajunaveturin ja kahden (2)
42091: kinnoissa. Sen sijaan höyryveturien hankin- raskaan pikajunaveturin hankintaan saatava
42092: taa, jota olikin suunniteltu suoritettavaksi ryhtyä vuoden 1956 aikana.
42093: enää vain vuosina 1953 ja 1954, jonka jäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42094: keen siirryttäisiin yksinomaan moottorisoi- nioittaen,
42095: dun vetovoiman hankintaan, ei ole voitu
42096: kuin vain osaksi ohjelman puitteissa suorit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42097: taa. Tarkoitus oli, että kumpaisenakin edel- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. l luvun
42098: lämainituista vuosista hankittaisiin 12 ras- 18 momentille 212 000 000 markan
42099: kasta tavarajunaveturia ja 4 raskasta pika- suuruisen määrärahan käytettäväksi
42100: junaveturia. Raskaiden tavarajunaveturien vuonna 1956 Ulattavan kahdeksan ras-
42101: yhteisestä määrästä 24 kpl: sta on tähän kaan tavarajunaveturin ja kahden
42102: mennessä voitu hankkia ja tilata 16 kpl ja raskaan pikajunaveturin osamaksujen
42103: suoritukseen.
42104: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
42105:
42106: Eino Raunio. V. Liljeström. Usko Seppi.
42107: Jaakko Hakala. Anni Flinck. Leo Suonpää.
42108: Artturi Tienari. Kaisa Hiilelä. Kustaa Alanko.
42109: Lauri Myllymäki.
42110: 1203
42111:
42112: IV,491. - Rah.al. N:o 359.
42113:
42114:
42115:
42116:
42117: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Suo-
42118: lahden rautatien uusimistöiden aloittamiseksi.
42119:
42120:
42121: E d u s k u n n a ll e.
42122:
42123: Tavaraliikenteen alettua viime syksynä rata- 200 kilometrin pituisella radalla. Kuten hy-
42124: osalla Saarijärvi-Jyväskylä on Jyväskylästä vin tiedetään, ei vanhan radan uusiruistyö
42125: Suolahteen vuosisadan vaihteessa rakennettu ole suoritettavissa kädenkäänteessä. Nyt oli-
42126: heikkorakenteinen rataosa muodostunut han- sikin korkea aika panna uusiruistyöt ainakin
42127: kalaksi tulpaksi liikenteelle. Uusi rata Suo- alulle.
42128: lahti-Haapajärvi rakennetaan pääradoille Suolahden ja Äänekosken kauppaloita, Jy-
42129: vahvistettujen normaalimääräysten mukai- väskylän maalaiskuntaa ja Laukaata rasit-
42130: sesti niin, että sillä liikennöivien veturien tava kroonillinen työttömyyskin helpottuisi
42131: vetokyky tulee olemaan 750-975 tonnia. jonkinverran, jos kyseinen valtion työmaa
42132: Vanha rata Jyväskylästä Suolahteen on sel- saataisiin käyntiin.
42133: lainen, että sillä pystytään kuljettamaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
42134: vain 310-340 tonnin painoisia junia. Ti-
42135: heään toistuvat jyrkät kaarteet tällä vanhalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42136: rataosalla rajoittavat myös junien kulku- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
42137: nopeutta. kan määrärahan Jyväskylän-Suolah-
42138: Sitä mukaa kuin uudet valmistuvat rata- den rautatien uusimistöiden aloittami-
42139: osat tulevat käyttöön, pahenee vanhan rata- seen.
42140: osan aiheuttamat hankaluudet tällä yhteensä
42141: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
42142:
42143: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Impi Lukkarinen.
42144:
42145:
42146:
42147:
42148: 47 E 626/55
42149: 1202
42150:
42151: IV,49o. - Rah.al. N:o 358.
42152:
42153:
42154:
42155:
42156: R. Virtanen ym. : Määrärahan osoittamisesta toisen raide-
42157: parin rakentamiseksi Helsingin ja Luoman väliselle rata-
42158: osalle.
42159:
42160:
42161: E d u s k u n n a ll e.
42162:
42163: Luoman ja Helsingin välisellä rataosuu- seessä olevaa liikenneparannusta ei kohtuul-
42164: della ei paikallisliikenteen kehitys ole seu- lisilla kustannuksilla saada asianmukaisesti
42165: rannut asutuksen nopeata lisääntymistä. hoidetuksi muuten kuin toista raideparia jat-
42166: Kyseisen rataosan henkilöliikenne on hitain kamalla H uopalahdesta Luomaan. Työn suo-
42167: Suomessa eikä vastaa nykyajan rautatielii- rittamista helpottaa vielä se, että pengerrys
42168: kenteelle asetettavia vaatimuksia. Erikoi- ja sillat ovat jo valmiina.
42169: sesti ansiotyössä käyville ja koululaisille on Huomioon ottaen radan varrella olevat
42170: matka muodostunut rasittavaksi ja aikaa ratapihat sekä Huopalahteen asti ulottuvat
42171: vieväksi. Mainittakoon, että 27 km: n matka kaksi raideparia, käsittäisi toisen raideparin
42172: Luomasta Helsinkiin saattaa kestää jopa asentaminen noin 10--13 kilometriä.
42173: 1 t. 30 min. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
42174: Kun radan vaikutuspiirissä asuu noin
42175: 30 000 henkilöä, joiden työpaikat suurim- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42176: maksi osaksi ovat Helsingissä, olisi valtioval- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 marlc-
42177: lan ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin lii- kaa toisen raideparin rakentamista
42178: kenteen saattamiseksi ko. rataosuudella pai- varten Helsingin ja Luoman väliselle
42179: kallista väestöä tyydyttävälle tasolle. Ky- rataosuudelle.
42180: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
42181:
42182: Rainer Virtanen. Veikko Helle.
42183: Bertel Lindh. Gösta Rosenberg.
42184: 1201
42185:
42186: IV,4s9. - Rah.al. N:o 357.
42187:
42188:
42189:
42190:
42191: Tauriainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kon-
42192: tiomäen-Taivalkosken rautatien rakentamiseksi.
42193:
42194:
42195: Eduskunnalle.
42196:
42197: Kon~iomäen-Taivalkosken rauta~ie on ol- tuksen ehdot•tamalla 26 miljoonan markan
42198: lut rakenreilla lähes parikymmentä vuotta. määrärahalla voidaan tehdä. Kun työttö-
42199: Nyt se on liikennöitävässä kunnossa vasta myysvaroj~aan ei voida käyttää tarvikkei-
42200: Pesiön asemalle, josta rabal hruaMutuu Äm- den hankintruam., esim. rautatiekiskojen os-
42201: mänsruareen. Monien lupausten mukaan ra- toon, ja kun hallituksen rffiholta on usein
42202: dan olisi pitänyt valmistua liikenteelle Äm- ilmoitettu pyri<ttävän entistä enemmän ltyöl-
42203: mänsaareen jo v. 1954 kesällä, mutJtJa määrä- Hsyyden ylläpitämistöiden, ts. työttömyyttä
42204: rahojen niukkuuden vuoksi näin ei kuiten- ehkäisevien töiden järjestämiseen eikä halli-
42205: kaiiUl ole tapahtunut. Myöskään Pesiön ase- tuksen esittämillä määrärahoilla voida p:iJtää
42206: malta Taivalkoskelie suuntautuvan raitaosan töissä nykyistäkään työvoimaa, olisi vakitui-
42207: rakentaminen ei ole edistynyt suunnitelman sessa tulo- ja menoarviossa osoitettaV11ll enem-
42208: mukaisesti. män varoja mainitun rautatien rakentami-
42209: Kukaan ei ole kiistänyt radan lminsan:tJalou- seen. Siksi ehdotamme kunnioittaen,
42210: dellista. merkitystä ja sen rakentamisen kii-
42211: reellisyyittä. Mutta nyt kuitenkin hallitus että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42212: vuoden 1956 valtion tulo- ja menoarvioesi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl.. 1 luvun
42213: tyksessään esittää vähennettäväksi määrära- 16 momentille lisäystä 100 000 000
42214: hoj:a entisestään. Rataa olisi kislwttami& markkaa K ontiomäen-Taivalkosken
42215: aateelLru jo paljon enemmän kuin mitä halli- rautatien rakentamiseen.
42216: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
42217:
42218: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
42219: 1200
42220:
42221: IV,4ss. - Rah.al. N:o 356.
42222:
42223:
42224:
42225:
42226: Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rautatien
42227: rakentamiseksi Otanmäen malmialueelta Oulun--Vaalan
42228: rautatieUe.
42229:
42230:
42231: E d u s k u n n a ll e.
42232:
42233: Viittaamalla ed. Rytingin toivomusaloit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42234: teisiin n:o 314 (v. 1950 vp.) ja n:o 389 nioittaen,
42235: (v. 1955 vp.) saamme lisäksi huomauttaa,
42236: että Otanmäen malminkuljetusta varten suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42237: raan Oulun malmisatamaan on suoran rauta- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
42238: tien rakentaminen erittäin kiireellinen ja sa- 16 momentiUe 25 000 000 markan suu-
42239: malla varmasti kannattavin rautatierakennus ruisen lisämäärärahan rautatien raken-
42240: verrattuna muihin rakenteilla oleviin rauta- nustöiden aloittamiseksi Otanmäen
42241: teihin. malmialueelta Oulun-Vaalan väliselle
42242: rautatieUe.
42243: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
42244:
42245: Eino Rytinki. Artturi Jämsen. M. 0. Lahtela.
42246: 1199
42247:
42248: IV,4s7. - Rah.al. N:o 355.
42249:
42250:
42251:
42252:
42253: Niiranen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Joensuun
42254: -Koveron rautatien rakentamiseen.
42255:
42256:
42257: E d u s k u n n a 11 e.
42258:
42259: Joensuun-Koveron rautatien rakennus- suorittaminen toteutettava mahdollisimman
42260: työt OVllit ed:iJSityneet niin, että ratJa10san lii- pian. Sen toteuttaminen jo vuoden 1956
42261: kennekuntoon saattaminen olisi asiantunti- kuluessa ei tuott1a:ne valtiollelman ylivoi-
42262: jain lausunnon muka:an mahdollista suunnil- maista rasäusta.
42263: leen vuoden kuluessa n. 500 milj. markan Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
42264: määräraha:lla. Valtion tulO- j1a: menoarvio- dotamme,
42265: ehdotuksessa vuodelle 1956 hallitus ehdottaa
42266: tarkoitukseen käyitettäväksi vain 75 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
42267: markka:a. Jotta jo tehtyjen rakenneimien den 1956 tulo- ja menoarvioon 19 P~.
42268: enempi rappeutuminen voitaisiin estää, sijoi- I luvun 16 momentille lisäyksenä
42269: tetut pääomat saattaa tuottaviksi sekä saada 400 000 000 markkaa Joensuun-Ko-
42270: radan rakentamisen kautta tuleva yhteiskun- veron rautatien rakentamiseen.
42271: nallinen hyöty, olisi rakennustöiden loppuun
42272: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
42273:
42274: Toivo Niiranen. Heikki Soininen. Varma K. Turunen.
42275: Pauli Puhakka. Juho Karvonen. Antti Kukkonen.
42276: Arvi Ikonen. Vieno Simonen. R. Hallberg.
42277: Kalle Kauhanen.
42278: 0. Muikku.
42279: 1198
42280:
42281: IV,4s6. - Rah.al. N:o 354.
42282:
42283:
42284:
42285:
42286: Koivunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suo-
42287: lahden-Haapajärven radan Saarijärven-Pihtiputaan
42288: rataosaa varten.
42289:
42290:
42291: E d u s k u n n a ll e.
42292:
42293: Suolahden-Haapajärven radan rakenta- sia vaatineet työttömyystöinä valmistuneet
42294: misessa on tullut ajankohtaiseksi siltatöiden ratapenkereet jäisivät määrärahojen puut-
42295: ja lriskotuksen suorittaminen Saarijärveltä teessa odottelemaan lopullista valmistumis-
42296: Kannonkoskelle. Tämä 36 kilometrin pitui- taan. Kaiken lisäksi on kysymyksessä rauta-
42297: nen kirkonkylien väli on työttömyystöinä tieyhteyden saaminen erääseen perin hei-
42298: penkeröity, ja nyt olisi käden ulottuvilla koilla maantieyhteyksilläkin varustettuun
42299: rautatieyhteyden saaminen seudulle, jossa kuntaan.
42300: liikenneolot kipeästi kaipaavat tällaista toi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
42301: menpidettä.
42302: Suoritettujen arviolaskelmien mukaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42303: työn alla olevalle rataosalle Saarijärvi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
42304: Pihtipudas tarvittaisiin ensi vuodeksi 400 16 momentille lisäyksenä 285 000 000
42305: miljoonaa markkaa. Hallituksen tal~usarvio markkaa Suolahden-Haapajärven ra-
42306: esityksessä on tähän tarkoitukseen varattu dan Saarijärven-Pihtiputaan rata-
42307: vain 115 miljoonaa markkaa. Tarkoituksen- osaa varten.
42308: mukaista ei liene se, että suuria kustannuk-
42309: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
42310:
42311: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Artturi Koskinen.
42312: 1197
42313:
42314: IV,4s5. - Rah.al. N:o 353.
42315:
42316:
42317:
42318:
42319: Myllymäki ym..: Määrärahan osoittamisesta t·autatien mken-
42320: tamiseksi .Jyväskylästä Jämsänkoskelle.
42321:
42322:
42323: E d u s k u n n a 11 e.
42324:
42325: Keski-Suomen ja varsinkin Jyväskylän Säynätsalon rautatie, jolla metsäteollisuuden
42326: ympäristön taloudellinen kehitys on viimeis- valmisteiden kuljetuksessa Säynätsalossa si-
42327: ten vuosikymmenien aikana ollut varsin jaitsevilta tehtailta on ensiarvoisen tärkeä
42328: nopea. Uusia tuotantolaitoksia on rakennettu merkitys. Rautatierakennuskomitean mietin-
42329: useille paikkakunnille. Teollisuusseutujen nössä on myös mainittu Oriveden-Jämsän
42330: västö on lisääntynyt rinnan tuotantolaitos- rautatien rakentaminen aina Jyväskylään
42331: ten kehityksen kanssa. Rautateiden lisäys saakka. Tämä rautatie palvelisi mitä suu-
42332: ei ole ollut niin suurta kuin muuttuneet ta- rimmassa määrin sekä raakapuun että metsä-
42333: loudelliset olot olisivat vaatineet. Jyväs- teollisuuden tuotteiden kuljetusta." Metsä-
42334: kylästä Etelä- ja Länsi-Suomeen johtavana talouskomitean toimittamaan Suomen metsä-
42335: ainoana rautatienä on vaikeasti liikennöitävä tiekarttaan on tämä ratasuunnitelma myös
42336: Jyväskylän-Haapamäen rautatie, joka ete- merkitty.
42337: lään suuntautuvan liikenteen osalta merkit- Edellä esitettyjen kansantaloudellisestikin
42338: see huomattavaa kiertomatkaa. tärkeiden näkökohtien lisäksi radan raken-
42339: Rakenteilla oleva Äänekosken-Saarijärven nustöiden aloittamista puoltaa vielä se, että
42340: -Haapajärven rata tulee valmistuttuaan li- ko. alueella on esiintynyt ja tulee tulevana
42341: säämään etelään päin kulkevaa tavara- ja talvenakin esiintymään huomattavasti työttö-
42342: henkilöliikennettä. Toisaalta äskettäin liiken- myyttä. Korpilahdella olevat molemmat sa-
42343: teeseen avattu Oriveden-Jämsänkosken rau- hat ovat ajoittain olleet kokonaan pysäh-
42344: tatie on jo muodostanut avatun sylin Jyväs- dyksissä, mikä jatkunee tuleva.isuudessakin.
42345: kylään johdetulle Etelä-Suomeen suunnatulle Muissakin lähikunnissa työttömien luku-
42346: liikenteelle. määrä tulee arveluttavasti kohoamaan.
42347: Säynätsalon ja Jyväskylän välinen osuus Edellä mainittujen kuntien, niin kuin
42348: olisi välttämätön teollisuusratana ja on siitä maalaiskuntien yleensäkin, on vaikea jär-
42349: jo olemassa huolellisesti laaditut suunnitel- jestää työttöminä oleville kuntalaisilleen
42350: mat kustannuslaskelmineen. Niiden mukaan työtä ja ansiomahdollisuuksia. Rautatien
42351: Säynätsalon tehdas ottaisi huomattavasti rakennustöihin sijoitettuna työn ja ansion
42352: osaa radan rakennustöiden kustannuksiin. puutteesta kärsivät suorittaisivat koko maan
42353: Laskelmat tosin perustuvat siihen, että ta- kannalta erittäin hyödyllistä työtä.
42354: varaliikenne suuntautuisi Jyväskylän ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
42355: Haapamäen kautta, mutta suunnitelmat so- nioittaen,
42356: pisivat varmaan yhtä hyvin, vaikka raken-
42357: nettavan radan pituus muuttuisikin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42358: Rautatien rakentaminen Jyväskylästä ete- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
42359: lään Jämsänkosken-Oriveden suuntaan on kan määrärahan rautatien rakennus-
42360: ollut kauan vireillä. Marraskuun 15 päivänä töiden aloittamiseksi Jyväskylästä
42361: 1951 allekirjoitetussa metsätalouskomitean Säynätsalon, Muuramen ja Korpilah-
42362: mietinnössä lausutaan mm: ,Edelleen on den kautta Jämsänkoskelle.
42363: rautatierakennusohjelmassa Jyväskylän-
42364: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
42365:
42366: Lauri Myllymäki. Elli Stenberg. Eino Roine.
42367: Usko Seppi. Pauli Puhakka. Leo Suonpää.
42368: 1196
42369:
42370: IV,4s4. - Rah.al. N:o 352.
42371:
42372:
42373:
42374:
42375: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Seinä-
42376: joen rautatien Tampereen puoleisen teollisuusratajakson
42377: rakentamiseksi.
42378:
42379:
42380: E d u s k u n n a ll e.
42381:
42382: Viitaten raha-asia-aloitteisiin n:ot 472 ja kan määrärahan Tampereen-Seinä.
42383: 466 ( 1953 vp.) ehdotamme, joen rautatien Tampereen puoleisen
42384: teollisuusratajakson rakennustöiden
42385: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 aloittamiseksi.
42386: tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
42387: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
42388:
42389: Pertti :J;tapio. Irma Rosnell. Pentti Liedes.
42390: 1195
42391:
42392: IV,4ss. - Rah.al. N:o 351.
42393:
42394:
42395:
42396:
42397: Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan-
42398: Haminan-Kotkan oikoradan rakentamiseen.
42399:
42400:
42401: E d u s k u n n a ll e.
42402:
42403: Itä-Suomen liikenneolot on saatava korja- siin tilanteen parantamiseksi. Tätä samaa
42404: tuiksi. - Tätä kysymystä ovat pohtineet tarkoitusta varten on v: n 1954 valtiopäiville
42405: Lappeenrannan ja Kotkan kauppakamarit 13 päivänä huhtikuuta jätetty toivomusaloite,
42406: useassa eri kokouksessa, mutta myönteiseen joka lienee vielä käsittelemättä. Tämän li-
42407: ratkaisuun ei ole vielä päästy. Kaakkois- säksi on otettava huomioon, että Vuoksen-
42408: Suomen liikenneolojen parantamiseksi on vii- laakson ja koko Etelä-Saimaan teollisuus tu-
42409: meisten 10 vuoden aikana jätetty kirjelmiä lee vielä huomattavasti kasvamaan. Asian
42410: rautatiehallitukselle ja pyydetty korjausta näin ollen olisi väärin, ettei liikenneyhteyk-
42411: asiaan. Kohta sen jälkeen kun oli todettu, siä rautatiellä kehitetä vastaavasti, joka sa-
42412: ~ttä Saimaan kanavaa ei voida ottaa liiken- malla lisäisi työtä ja kilpailukykyä ulko-
42413: teessä lukuun ja toiveet Viipurin elpymisestä maankaupassa. Tämä tieto velvoittaa kiireel-
42414: omalla maaperällä oli jätettävä huomioon lisesti hoitamaan tämän asian.
42415: ottamatta, heräsi kysymys Lappeenrannan, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
42416: Vuoksenlaakson ja koko Karjalan laajojen dotamme,
42417: alueitten yhdistämisestä maamme ulkosata-
42418: miin Haminaan ja Kotkaan. Jo maaliskuulla että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42419: 1945 jätti näitten kauppakamareitten pii- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
42420: reistä kokoonpantu Saimaan-Suomenlahden kan suuruisen määrärahan oikoradan ·
42421: ratatoimikunta, johon kuului myös maaseutu- Lappeenranta--Hamina--Kotka raken-
42422: kuntien edustajia, oman esityksensä kulkulai- tamista varten ja että työt aloitetaan
42423: tosministeriölle toivossa, että asia tutkittai- ensi tilassa.
42424: siin ja ryhdyttäisiin kiireellisiin toimenpitei-
42425: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
42426:
42427: Juho Kuittinen. Veikko Kokkola. Valto Käkelä.
42428:
42429:
42430:
42431:
42432: 46 E 626/55
42433: 1194
42434:
42435: IV,4s2. - Rah.al. N:o 350.
42436:
42437:
42438:
42439:
42440: M. Mattila. ym.: Määrärahan osoittamisesta Huopalahden-
42441: Ojakkalan rautatien rakentamiseen.
42442:
42443:
42444: Eduskunnalle.
42445:
42446: Helsingin-Turun rautatieyhteys, hitaus Tätä rautatietä koskevat eri suunnat on
42447: ja kalleus sekä se hankaluus, joka aiheutuu, tutkittu ja suunnitelmat sekä kustannus-
42448: kun joudutaan raskaastikin kuormatuilla arviot on jo vahvistettu, mikä osoittaa, että
42449: tavarajunilla kiertämään Hyvinkään kautta, rakentamisen tarpeellisuus on todettu vas-
42450: ovat viime vuosina tulleet esille entistä sel- tuunalaisissa piireissä.
42451: vemmin. Matkaa nopeuttaisi ja lyhentäisi Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
42452: rautatien rakentaminen Huopalahdesta nioittaen,
42453: Ojakkalaan.
42454: Rakennettava rautatie laajentaisi Helsin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42455: gin kaupungin välitöntä talousaluetta sekä tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar-
42456: samalla tukisi pyrkimystä saada Karkkilan kan määrärahan H uopalahden-0 jak-
42457: ja Lounais-Hämeen teollisuus- ja metsäalueet kalan rautatien rakennustöiden aloit-
42458: normaaliraiteisen rautatien piiriin. tamiseksi.
42459: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
42460:
42461: Matti Mattila. Esa Koivusilta. Rainer Virtanen.
42462: 1193
42463:
42464: IV,4s1. - Rah.al. N:o 349.
42465:
42466:
42467:
42468:
42469: J. Wirtanen ym.: . Määrärahan osoittamisesta Tampereelta
42470: Ikaalisten kauppalan kautta Seinäjoelle rakennettavan
42471: rautatielinjan koneellista maastotutkimusta varten.
42472:
42473:
42474: E d u s k u n n a 11 e.
42475:
42476: Yksikamarisen eduskunnan aikana on nittu rata palvelisi koko maan hyvinvointia;
42477: useaan otteeseen jätetty eduskunta-aloitteita Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
42478: rautatien rakentamisesta Tampereelta Ky-
42479: röskosken tehdasyhdyskunnan, Ikaalisten että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42480: kauppalan sekä Parkanon ja Jalasjärven tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
42481: pitäjien kautta Seinäjoelle. Tämän radan kan määrämhan Tampereen kaupun-
42482: tarpeellisuutta ei ole koskaan kiistetty. On gista Kyröskosken tehdasyhdyskun-
42483: selvää, että näin väkirikkaat ja tuotanto- nan, Ikaalisten kauppalan sekä Parka-
42484: kykyiset yhdyskunnat ja niiden veronmak- non ja Jalasjärven pitäjien kautta
42485: sajakansalaiset ovat täydellä oikeudella ano- Seinäjoelle rakennettavan rautatielin-
42486: neet tätä yhdysrataa. On myöskin selvää, jan koneellista maastotutkimusta var-
42487: että valtakunnan yleisen kuljetustilanteen ten.
42488: kannalta asiaa katsottuna tämä edellä mai-
42489: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
42490:
42491: Johannes Wirtanen. Jaakko Hakala. Eino E. Heikura.
42492: 1192
42493:
42494: IV,4so. - Rah.al. N:o 348.
42495:
42496:
42497:
42498:
42499: Hallberg ym. : Määrärahan osoittamisesta Parikkalan-Onka-
42500: mon ratasuunnan koneellista tutkimusta varten.
42501:
42502:
42503: E d u s k u n n a 11 e.
42504:
42505: Uusi valtakunnan raja aiheuttaa Karja- ,Kannattavaisuuslaskelmamme mukaan
42506: lan metsärikkaalle maakunnalle, sen maa- saamme Parikkala-Onkamo radalle vuo-
42507: taloudelle, teollisuudelle ja kaikelle muulle- dessa voittoa seuraavasti:
42508: kin elinkeinolle huomattavan suurta haittaa,
42509: varsinkin syystä, että Karjalan rataosa Tulot ja osa hyödystä 712 195 263: --
42510: (Wärtsilä-Viipuri), mikä rata oli koko Menot . . . . . . . . . . . . . . 590 783 629: -
42511: Karjalan valtasuoni, jäi sanotun rajan taa. Voitto . . . . . . . . . . . . . . 121 411 634: -."
42512: Karjalan kunnat ovat perustaneet erikoi-
42513: sen rautatietoimikunnan, jonka tehtävänä
42514: on työskennellä katkenneen maakuntaradan Edellä esitettyjen numeroiden perusteella,
42515: korvaamiseksi uudella, Parikkalan-Onka- jotka mielestämme ovat tunnettujen asian-
42516: mon radalla. Toimikunnan toimesta, eri tuntijoiden laskemat, tulee tästä radasta
42517: kuntien kustannuksella, on toimitettu uuden mahdollisimman taloudellinen.
42518: ratasuunnan kannattavaisuuslaskelma, jonka Kun kuitenkin ratahankkeen edelleen ke-
42519: ovat laatineet prof. Arvo Lönnroth ja Yrjö hittäminen vaatii rautatielaitoksen taholta
42520: Ilvessalo sekä dipl. ins. Unto Räihä ja on tehtävän ratasuunnan ainakin puolikoneelli-
42521: laskelma painettuna kirjana aikanaan jaettu sen tutkimuksen, ehdotamme,
42522: eduskunnan jäsenille. Lisäksi vuosi sitten
42523: teki kulkulaitosvaliokunta tutustumismatkan, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42524: perehtyen paikan päällä uuteen ratahank- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
42525: keeseen. Mainitsemamme kannattavaisuus- 16 momentille 10 000 000 markan mää-
42526: laskelman - käsittäen kaikkiaan 91 sivua - rärahan ratasuunnan Parikkala-On-
42527: viimeisellä sivulla sanotaan mm. : kamo koneellista tutkimusta varten.
42528: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
42529:
42530: R. Hallberg. Kalle Kauhanen. Antti Kukkonen.
42531: Arvi Ikonen. Pauli Puhakka. Otto Muikku.
42532: Vieno Simonen. Varma K. Turunen. Heikki Soininen.
42533: Toivo Niiranen.
42534: Juho Karvonen.
42535: 1191
42536:
42537: IV,479. - Rah.al. H:o 347.
42538:
42539:
42540:
42541:
42542: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilan hankkimi-
42543: seksi Ylä-Savon pienviljelijäkoululle.
42544:
42545:
42546: Ed u s kunnalle.
42547:
42548: Ylä-Savon kuntien alueille on maanhan- kunnasta ja on siellä tarkoitukseen sopiVIa
42549: kintalain ja asutuslakien avulla muodostettu tiloja tarjolla. Koska Ylä-Savon vähävarai~
42550: tuhansia pientiloja, ja lisäksi niitä on tullut nen pienviljelijäväestö, jonka ammattikasva·
42551: hyvin runsaasti vanhempien tilojen jakojen tusta koulu tulisi palvelemaan, ei itse kykene
42552: kautta. Näiden tilojen viljelijöistä ovat mo- tilaa hankkimaan, olisi valtion tultava avuksi.
42553: net joutuneet maatalouden harjoittajiksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
42554: vailla aikaisempaa kokemusta, joten lyhyem- nioittaen,
42555: piaikaisetkin ammattialan kurssit pientilojen
42556: omistajille olisivat välttämättömän tarpeel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42557: lisia. Näitä kursseja voitaisiin pitää kiertä- tulo- ja menoarvioon 8 000 000 markan
42558: vän tai paikallisen pienviljelyskoulun muo- määrärahan maatilan hankkimiseksi
42559: dossa. Ylä-Savon pienviljelijäkoulua varten.
42560: Tällaista Ylä-Savon pienviljelijäkoulua var-
42561: ten on tiedusteltu sopivaa tilaa Kiuruveden
42562: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
42563:
42564: Tahvo Rönkkö. Kalle Kämäräinen. Elli Nurminen.
42565: 1190
42566:
42567: IV,478. - Rah.al. N:o 346.
42568:
42569:
42570:
42571:
42572: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
42573: Lahden autokorjaamon toimisto- ja ruokalarakennuksen
42574: rakentamiseksi ja korjaamorakennuksen kunnostamiseksi.
42575:
42576:
42577: E d u s k u n n a 11 e.
42578:
42579: Puolustuslaitoksen Lahden autokorjaamon nyt suunnitelman epäkohtien korjaamiseksi
42580: miehistön pesu- ja ruokailuparakki, joka ny- sekä laatinut piirustukset ja kustannusarvion
42581: kyisellä paikallaan on ollut jo kymmenen uusia rakennelmia varten. Laskelmien mu-
42582: vuotta ja sitä ennen jo kahdessa eri paikassa, kaan tarvittaisiin sanottuihin tarkoituksiin
42583: on nykyään täysin lahoamistilassa. Seinien kaikkiaan noin 10 milj. markkaa, mutta va-
42584: alaosa on puHistunut ulospäin ja lattia on roja ei ole käytettävissä.
42585: mädäntynyt sekä lämmityslaitteet rappeutu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
42586: neet. Tästä johtuu, että asianomainen am- nioittaen,
42587: mattientarkastaja on kieltänyt käyttämästä
42588: parakkia, ja puolustusministeriön palotarkas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42589: taja on määrännyt lämmityslaitteet lämmi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I lukuun
42590: tyskieltoon. Myös korjaamon toimistoparakki uudelle momentille 10 000 000 markan
42591: on alakuntoinen, se ei pidä lämmintä ja määrärahan puolustuslaitoksen Lahden
42592: katto vuotaa. Niinikään korjaamon varsinai- autokorjaamon toimisto- ja ruokala-
42593: set korjaustilat ovat käyneet puutteellisiksi. rakennuksen rakentamiseen sekä kor-
42594: Puolustusministeriön rakennusosasto on teh- jaamorakennuksen kunnostamiseen.
42595: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
42596:
42597: Juho Tenhiälä. Johannes Wirtanen. R. Hallberg.
42598: Aukusti Pasanen. Aune Innala. Lauri Järvi.
42599: Matti Raipala. Jaakko Hakala. Eino Saari.
42600: J. F. Pöykkö. Helge Miettunen. Saara Forsius.
42601: Aare Leikola. Armas Leinonen. Artturi Tienari.
42602: Hemming Lindqvist.
42603: Felix Seppälä.
42604: 1189
42605:
42606: IV,477. - Rah.al. N:o 345.
42607:
42608:
42609:
42610:
42611: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
42612: teollisuuslaitosten koneiden ja laitteiden hankkimiseen ja
42613: uusimistöihin.
42614:
42615:
42616: E d u s k u n n a ll e.
42617:
42618: Valtiontilintarkastajat ovat vuodelta 1953 kuitenkin voisi valvoa laitosten investointien
42619: antamassaan kertomuksessa (siv. 85) huo- laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, olisi
42620: mauttaneet mm. siitä, että puolustuslaitoksen sitä varten 19 pääluokassa osoitettava erityi-
42621: teollisuuslaitokset ovat sanottuna tilivuotena nen määräraha.
42622: käyttäneet voittovarojaan erilaisiin investoin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
42623: teihin yhteensä noin 11 milj. markkaa. Näi- nioittaen,
42624: den laitosten valtiolle tulouttama ylijäämä
42625: on siten jäänyt tämän verran todellista pie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42626: nemmäksi. Tililainsäädännön mukaan olisi tulo- ja menoarvioon 19 Pl. l lukuun
42627: kysymyksessä olevat investoinnit ollut suori- uudelle momentille 5 000 000 markan
42628: tettava tulo- ja menoarvion 19 pääluokan määrärahan puolustuslaitoksen teolli-
42629: kohdalta, mutta tässä pääluokassa ei ole lain- suuslaitosten koneiden ja laitteiden
42630: kaan osoitettu määrärahaa sanottuihin tarkoi- hankkimiseen sekä pienehköihin uusi-
42631: tuksiin. Tämän johdosta ja jotta eduskunta mistöihin. ·
42632: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
42633:
42634: Juho Tenhiälä. Matti Raipala.. Aukusti Pasanen.
42635: Jaakko Hakala. Artturi Tienari. Harras Kyttä.
42636: Aare Leikola.
42637: 1188
42638:
42639: IV,476. - Rah.al. N:o 844.
42640:
42641:
42642:
42643:
42644: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta maalais-
42645: kirjeenkantolinjojen perustamiseen.
42646:
42647:
42648: E d u s k u n n a ll e.
42649:
42650: Uusien postilinjojen perustaminen ja pos- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
42651: tinkannon järjestäminen maaseudulle näyt- nioittaen,
42652: tää jatkuvasti kohtaavan vaikeuksia. Pitkien
42653: matkojen päähän joutuu moni syrjäseutulai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42654: nen itse hoitamaan postinkannon. Nyt vi- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvulle
42655: reillä olevista suunnitelmista puuttuu moni 10 000 000 markkaa uusien maalais-
42656: tärkeä yhteys. kirjeenkantolinjojen perustamista var-
42657: Postilinjoja ja postiautoja pitäisi huomat- ten.
42658: tavasti lisätä maaseudulle ja siten saada
42659: arvopostin, lehtien ym. syrjäseutulaisille tär-
42660: keiden tietojen hoitaminen paremmaksi.
42661: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
42662:
42663: Laura Brander-Wallin. Impi Lukkarinen. Elli Nurminen.
42664: K. F. Haapasalo. Arvo Sävelä. Erkki Ryömä.
42665: 1187
42666:
42667: IV,475. - Rah.al. N:o 343.
42668:
42669:
42670:
42671:
42672: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta postilaitoksen
42673: liikennetehtäviä hoitavien ylimääräisten kirjurin ja posti-
42674: apulaisten tointen järjestelyä varten.
42675:
42676:
42677: E d u s k u n n a ll e.
42678:
42679: Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa tointen suhteen työn vastuuta edellyttäviä
42680: on nykyään 625 ylimääräistä kirjurin ap. järjestelyjä siten, että 150 ylimääräistä kir-
42681: tointa (12 pl.) sekä 561 ylimääräistä posti- jurin ap. tointa, vuosipalkkio 240 900 mk,
42682: apulaisen tointa (9 pl.) ja 200 ylimääräistä muutettaisiin ylimääräisiksi kirjurin yp. toi-
42683: postiapulaisen tointa (8 pl.), jotka ovat miksi, vuosipalkkio 262 500 mk, ja 200 yli-
42684: alimmat postipuolen toimet. Nämä muodos- määräistä postiapulaisen tointa, vuosipalk-
42685: tavat suhteettoman suuren osuuden eli lähes kio 209 400 mk, muutettaisiin ylimääräisiksi
42686: puolet kaikista postin ns. virkamiespuolella kirjurin ap. toimiksi, vuosipalkkio 240 900
42687: olevista sekä vakinaisista että ylimääräisistä mk.
42688: viroista ja toimista. Tästä vaikeasta epäsuh- Muutoksien toteuttamiseen tarvitaan vuosi-
42689: teesta johtuen ja kun postin rahaliikenne on palkkioihin 9 540 000 mk, ikälisiin 1 422 000
42690: niin valtavasti kasvanut, että kun se esim. mk, kalliinpaikanlisiin 642 000 mk ja in-
42691: vuonna 1938 oli 10 miljardia markkaa, se deksikorotuksiin 1 740 700 mk eli yhteensä
42692: oli viime vuonna 5 800 miljardia markkaa, 13 344 700 mk.
42693: on suurta kassaliikennettä jouduttu hoidat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42694: tamaan nyt kyseessä olevalla alimmalla as- nioittaen,
42695: teella olevilla ylimääräisillä toimihenkilöillä.
42696: Näin on kuitenkin ollut pakko menetellä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42697: koska tehtäviä vastaavia toimia ei ole riittä- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
42698: västi. 2 momentin kohdalle 13 344 700 mar-
42699: Kun posti- ja lennätinlaitoksen, joka pal- kan määrärahan postin liikennetehtä-
42700: velee talous- ja yleensä yhteiskuntaelämää, viä hoitavien ylimääräisten kirjurin
42701: on pystyttävä hoitamaan sille uskotut tehtä- ap. ja postiapulaisten tointen muutta-
42702: vät, olisi jo yksin rahaliikenteenkin vuoksi miseksi ylimääräisiksi kirjurin yp. ja
42703: välttämätöntä toimeenpanna ylimääräisten kirjurin ap. toimiksi.
42704: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
42705:
42706: Johannes Wirtanen. Aukusti Pasanen.
42707: Felix Seppälä. Erkki Koivisto.
42708: Lauri Järvi. Jaakko Hakala.
42709: Urho Kulovaara. C. A. Öhman.
42710:
42711:
42712:
42713:
42714: 45 E 626/55
42715: 1186 IV,474. - Lennätinpiirien piirikonttorit.
42716:
42717:
42718: rikonttorinhoitaj,an yp. (30 pl.), vuosipalk- määrän moninkertaistaminen, joka on mah-
42719: kio 566 400 mk, ja neljän ylimääräisen piiri- dollista vain uusimallisten, monikanavaisten
42720: konttorinhoitajan ap. (28 pl.), vuosipalkkio kantoaaltolaitteiden avulla. Näiden, parhail-
42721: 513 300 mk, tointen perustamiseksi eli mää- laan rakennusvaiheessa olevien laitteiden
42722: rärahaa yhteensä 7 407 200 markkaa seuraa- huolto vaatii ku~tenkin uutta, pätevää työ-
42723: vasti: vuosipalkkioihin 4 885 200 mk, ikäli- voimaa, mihin tarkoitukseen edellä mainitut
42724: siin 1184 400 mk, kalliinpaikanlisiin 354 000 hoitamatta jäävät vir:at olisi käytettävä.
42725: mk j:a indeksikorotuksiin 983 600 mk. Posti- Kaiken edellä esitetyn nojalla ehdotamme
42726: ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa teknilli- kunnioittava;sti,
42727: sen työvoiman osalta vallitsevta:n kestämättö-
42728: män tilanteen vuoksi ei vastaavaa määrää että Eduskunta ottaisi mwden 1956
42729: apulaisinsinöörin j,a linjatarkastajan virkoja tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
42730: voida puheena olevalta momentilrta vähentää, 2 momentin kohdalle 7 407 200 mark-
42731: v~aan ne olisi säilytettävä entisellään paikal- kaa yhdeksän ylimääräisen lennätin-
42732: lis- ja kaukoliikenteen automatisointia var- ja puhelinpiirien piirikonttorinhoita-
42733: ten. Kaukov,aJlintaisen automaattiliikenteen jan toimen perustamiseksi posti- ja
42734: edellytyksenä on kuitenkin nykyisen yhteys- lennätinhallituksen linjahallintoon.
42735: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
42736:
42737: Aune Innala. Eino Saari. Niilo Honkala.
42738: Irma Hamara. Lauri Järvi. Saara Forsius.
42739: Marja Lahti.
42740: 1185
42741:
42742: IV,474. - Rah.al. N:o 342.
42743:
42744:
42745:
42746:
42747: lnnala ym..: Määrärahan osoittamisesta lennätin- ja puhelin-
42748: piirien ylimääräisten piirikonttorinhoitajan tointen perus-
42749: tamista varten posti- ja lennätinhallituksen linjahallintoon.
42750:
42751:
42752: E d u s k u n n a II e.
42753:
42754: Posti- ja lennätinlaitoksen hallussa olevien ten puhelinalan rakennemääräyslten tultua
42755: Jmukokaapelijohtojen lukumäärä oli ennen voimaan 25. 10. 1954 piirikonttorinhoitajien
42756: talvisotaa suhteellisen pieni, eikä pailmJJis- on lisäksi henkilökohtaisesti suoritettaV!ru toi-
42757: liikennettä ollut vielä va1tion hallussa kuin miluvan saamisen edellyttämä yksityisen pu-
42758: nimeksi. Puhelinlaitteiden huolto ja ver- helinlaitoksen tarkastus ja ,annettava tar-
42759: koston laJajentaminen voitiin tällöin hoitaa peen mukaan ohjeita puhelinlaitteiden saat-
42760: suoraan posti- ja lennätinhallituksesta käsin. tamiseksi määräysten mukaisiksi.
42761: Juuri ennen talvisotaa rupesi tilanne muut- Piiriorganisatio on osoittautunut tarkoi-
42762: tumaan, ja sotien aikana sekä varsinkin nii- tuksenmukaiseksi ja sopivaksi tehtäviinsä.
42763: den jälkeen valtion puhelinverkko on kasVta- Se on myös täyttänyt kaikilta kohdin sille
42764: nut moninkertaiseksi ja muuttunut teknilli- jatkuvasti ruretetut uudetkin vaatimukset.
42765: sen kehityksen takia huomattavasti myös Vaikka tehtävät ovat moninkertaistuneet ja
42766: laJadullisesti. Tämän vuoksi on ollut kehi- monipuolistuneet, saanalla kun niiden suorit-
42767: tetJtävä org1aJnisatiota s1ten, että on muodo~ tamiseen vaadittava teknillinen taso on huo-
42768: tettu erikoinen piirihallintojärjestelmä posti- mattavasti noussut, ei piirikonttorien hoita-
42769: ja lennätinhallituksen ja varsinaisen suori- jiksi määrätyille ole järjestetrt:y erikoisia vir-
42770: tusportaan väliin. Ensimmäiset kolme piiriä koja, voo.n he ovat saaneet palkkansa aikai-
42771: perustettiin jo v. 1938, mutta 1. 7. 1941 sempien tehtävien mulmisesta virasta. Siten
42772: koko maJa j.aettiin kymmeneen lennätin- ja osa piirikonttorinhoitajista on edelleenkin
42773: puhelinpiiriin, joiden toimintaa johtaa eri- toiminut 27. palkkaluomassa oleV!rulla vanhem-
42774: koinen piirikonttori. Piirijako vastaJa esim. pana apulaisinsinöörinä tähän virroanimik-
42775: tie- ja vesirakennushallinnossa olevaa. keeseen kuuluvin palkkauksin ja osa 25.
42776: Lennätin- ja puhelinpiirikonttorien hoita- palkkaluokassa olevana linjaJtarkastajana
42777: jien tehtäviin kuuluu mm. parannuksien virroanimikkeeseen kuuluvin palkkauksin.
42778: esittäminen oman piirin lennätin- ja puhe- Tehtävien tärkeyden ja vastuulliwuden sekä
42779: linoloihin ja huolehtiminen piirin alueella pätevyysvaatimusten puolesta heidät olisi
42780: olevien puhelinlaitteiden kunnosta ja huol- kuitenkin lähinnä rinnastettava posti- j,a len-
42781: losta. Heidän on myös vastattava linja,., nätinlaitoksen 30. prulkkaluokassa oleviin
42782: kaapeli- ja keskustöiden suunnittelusta ja postita.rkastajiin ja 28. palkkaluomassa ole-
42783: järjestelystä sekä valvottava sanottujen töi- viin 1. luokan roonttorinhoitajiin.
42784: den suoritusta. Sirtäp,aitsi heidän on hoidet- Valtion edun mukaista olisi järjestää ny-
42785: taV\al piirinsä hallinnolliset asiat ja johdet- kyisien lennätin- ja puhelinpiirien hoitajien
42786: tava sekä valvottava alaistensa viran ja toi- asema sekä virkanimikkeen että palklmuksen
42787: men haltijain samoin kuin myös yksityis- puolesta heidän tehtäviään ja Vtastuutaan
42788: oikeudellis~a tyÖffilhteessa olevien toimin- vastaaviksi. Sen vuoksi posti- ja lennätin-
42789: taa. Kaiken tämän ohel1a piirikonttorinhoi- haJlintoon olisi perustettava yhdeksän uutta
42790: tajien on vastattava piirin rahaliikenteestä ylimääräistä lennätin- ja puhelinpiirien hoi-
42791: ja koko johtamansa toiminnan taloudellisuu- tajan - piirikonttorinhoitajan - tointa. Sitä
42792: desta. Kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- varten olisi valtion tulo- ja menoarvioon
42793: nisteriön 26. 11. 1954 v,ahvistamien erityis- otettava määräraha viiden ylimääräisen pii-
42794: 1184 IV,473. - Posti- ja lennätinlaitoksen virat.
42795:
42796:
42797: 1 ylimääräinen apulaisinsinööri (25 pl.), 5 462 760 mk eli yhteensä 97 922 460 mk, mo-
42798: vuosipalkkio 444 000 mk, mentille 18 Pl. VI: 2 vuosipalkkioihin
42799: 7 ylimääräistä ensimmäistä teknikkoa, 1 pl. 60 779 400 mk, ikälisiin 16 771200 mk, ikal-
42800: (22 pl.), vuosipalkkio 379 800 mk, liinpaikanlisiin 4 539 780 mk ja indeksikoro-
42801: 3 ylimääräistä ensimmäistä teknikkoa, 2 tuksiin 12 313100 mk eli yhteensä 94 403 480
42802: pl. (20 pl.), vuosipalkkio 344100 mk, mk, momentille 18 Pl. VI: 10 indeksikoro-
42803: 1 ylimääräiMn teknikko, 2 pl. (17 pl.), tuksiin 14 688 400 mk ja momentille 18 Pl.
42804: vuosipalkkio 299 400 mk, VI: 11 työnantajan lapsilisä- ja kansaneläke-
42805: 1 ylimääräinen puhelinmestari (16 pl.), mwksuihin 2 533 300 mk eli lisäystä yhteensä
42806: vuosipalkkio 286 500 mk, 18 Pl. V ja VI lukuun 233 700 430 mk.
42807: 7 ylimääräistä asentaja:a (15 pl.), vuosi- Vastaavasti voidaan vähentää 18 Pl. V: 2
42808: palkkio 273 600 mk, momentilta vuosipalkkioista 9 505 800 mk,
42809: 4 ylimääräistä talonmies-lämmittäjää (11 ikälisistä 2 452 500 mk, kalliinpaikanlisistä
42810: pl.), vuosipalkkio 230100 mk, 990 420 mk, indeksikorotuksista 1 875 000 mk
42811: 2 ylimääräistä terv·eyssisarta (18 pl.) , ja tilapäisen henkilökunnan palkkaamiseen
42812: vuosipalkkio 314100 mk, varatusta määrärahasta 4 833 700 mk eli yh-
42813: 25 ylimääräistä toimistonhoitajaa, 4 l. (15 teensä 19 657 420 mk sekä 18 Pl. VI: 2 ma-
42814: pl.), vuosipalkkio 273 600 mk, mentilta vuosipalkkioista 72153 600 mk, ikä-
42815: 8 ylimääräistä varastoapulaista, 1 pl. (11 lisistä 20 278 200 mk, kalliinpaikanlisistä
42816: pl.), vuosipalkkio 230100 mk, 5 461 620 mk, indeksikorotuksista 14 684100
42817: mik, postiasemien hoitajien palkkioista
42818: jolloin vastaavat tilapäiset toimet ja posti- 5 475 000 mk ja tilapäisen henkilökunnan
42819: asemien hoitajien palkkiot vähennettäisiin; palkkaamiseen varatusta määrärahasta
42820: 25 ylimääräistä ekspeditööriä (19 pl.), 38 295 360 mk eli yhteensä 156 347 880 mk.
42821: vuosipalkkio 329 100 mk, Vähennykset 18 Pl. V: 2 ja VI: 2 momen-
42822: 42 ylimääräistä ensimmäistä kirjuria (17 teilta ovat yhteensä 176 005 300 mk.
42823: pl.), vuosipalkkio 299 400 mk, Siihen nähden, mitä edellä on esitetty,
42824: 3 ylimääräistä apulaisinsinööriä (25 pl.), kunnioittaen ehdotamme,
42825: vuosipalkkio 444 000 mk,
42826: 1 ylimääräinen vanhempi apulaisinsinööri että Eduskunta ottaisi vuaden 1956
42827: y. p. (27 pl.), vuosipalkkio 488 700 mk, tulo- ja menoarvioan 18 Pl. V luvun
42828: 1 ylimääräinen vanhempi autovarikon esi- 1 momentin kohdalle 13 874 520 mark-
42829: mies (20 pl.), vuosipalkkio 344100 mk. kaa, 2 momentin kohdalle 7 983 070
42830: markkaa, 14 momentin kohdalle
42831: Näiden virkojen ja toimien sekä ylimää- 2 081100 markkaa ja 15 momentin
42832: räisten toimien perustamiseen tarvitaan mo- kohdalle 214 100 markkaa sekä 18 Pl.
42833: mentille 18 Pl. V: 1 peruspalkkoihin VI luvun 1 momentin kohdalle
42834: 10 207 200 mk, ikälisiin 2 613 600 mk, ja kal- 97 922 460 markkaa, 2 momentin koh-
42835: liinpaikanlisiin 1 053 720 mk eli yhteensä dalle 94 403 480 markkaa, 10 momen-
42836: 13 874 520 mk, momentille 18 Pl. V: 2 vuosi- tin kohdalle 14 688 400 markkaa ja
42837: palkkioihin 5113 500 mk, ikälisiin 1 302 900 11 momentin kohdalle 2 533 300 mark-
42838: mk, kalliinpaikanlisiin 525 420 mk ja in- kaa edellä lueteltujen virkojen ja toi-
42839: deksikorotuksiin 1 041 250 mk eli yhteensä mien sekä ylimääräisten toimien pe-
42840: 7 983 070 mk, momentille 18 Pl. V: 14 in- rustamiseksi posti- ja lennätinlaitok-
42841: deksikorotuksiin 2 081100 mk, momentille seen. Vastaavasti voidaan tällöin vä-
42842: 18 Pl. V: 15 työnantajan lapsilisä- ja kan- hentää 18 Pl. V luvun 2 momentilta
42843: saneläkemaksuihin 214 100 mk, momentille 19 657 420 markkaa ja 18 Pl. VI lu-
42844: 18 Pl. VI: 1 peruspalkkoihin 72 177 000 mk, vun 2 momentilta 156 347 880 mark-
42845: ikälisiin 20 282 700 mk ja kalliinpaikanlisiin kaa.
42846: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
42847:
42848: Lauri Järvi. Urho Kulovaara.
42849: 0. A. Öhman. Erkki Koivisto.
42850: Aukusti Pasanen. Jaakko Hakala.
42851: Felix Seppälä. Arvi Turkka.
42852: IV,473. - Järvi ym. 1183
42853:
42854: 4 osastosihteeriä ( 23 pl.), peruspalkka 20 ensimmäistä kirjuria (17 pl.), perus-
42855: 399 300 mk, palkka 299 400 mk,
42856: 2 reviisoria (23 pl.), peruspalkka 399 300 20 kirjuria, y. p. (14 pl.), peruspalkka
42857: mk, 262 500 mk,
42858: 2 ensimmäistä ekspeditööriä (21 pl.), pe- 158 kirjuria, a. p. (12 pl.), peruspalkka
42859: ruspalkka 360 900 mk, 240 900 mk,
42860: 3 ensimmäistä kirjuria (17 pl.), perus- 1 autovarikon esimies, 1 pl. (19 pl.), pe-
42861: palkka 299 400 mk, ruspalkka 329 100 mk,
42862: 1 kirjuri, a. p. ( 12 pl.), peruspalkka 3 autonkuljettajain esimiestä (17 pl.), pe-
42863: 240900 mk, ruspalkka 299 400 mk,
42864: 27 autonkuljettajaa (14 pl.), peruspalkka
42865: jolloin lakkautettaisiin vastaavat ylimääräi- 262 500 mk,
42866: set toimet; 1 vanhempi apulaisinsinööri y. p. (27 pl.),
42867: peruspalkka 488 700 mk,
42868: b) uutena vakinaisena virkana 2 linjatarkastajaa (25 pl.), peruspalkka
42869: 1 sotilastoimiston päällikkö ( 31 pl.), pe- 444000 mk,
42870: ruspalkka 598 800 mk; 1 vanhempi varaston esimies (20 pl.), pe-
42871: ruspalkka 344100 mk,
42872: c) uusina ylimääräisillä toimina 3 varastomestaria, 1 pl. (15 pl.), perus-
42873: palkka 273 600 mk,
42874: 1 ylimääräinen esittelijä (27 pl.), vuosi- 2 ensimmäistä teknikkoa 1 1., a. p. (22 pl.),
42875: palkkio 488 700 mk, peruspalkka 379 800 mk, ·
42876: 1 ylimääräinen liikennetarkastaja, y. p. 3 teknikkoa, 1 pl. (18 pl.), peruspalkka
42877: (25 pl.), vuosipalkkio 444 000 mk, 314100 mk,
42878: 1 ylimääräinen osastosihteeri (23 pl.), 4 puhelinvalvojaa (16 pl.), peruspalkka
42879: vuosipalkkio 399 300 mk, 286 500 mk,
42880: 1 ylimääräinen reviisori (23 pl.), vuosi- 5 talonmies-lämmittäjää (11 pl.), perus-
42881: palkkio 399 300 mk, palkka 230100 mk,
42882: 1 ylimääräinen ekspeditööri (19 pl.), vuo- 2 toimistonhoitajaa, 2 l. (19 pl.), perus-
42883: sipalkkio 329100 mk, palkka 329100 mk,
42884: 3 ylimääräistä ensimmäistä kirjuria (17 2 toimistonhoitajaa, 3 1. (17 pl.), perus-
42885: pl.), vuosipalkkio 299 400 mk, palkka 299 400 mk,
42886: 1 ylimääräinen linjatarkastaja (25 pl.), 14 toimistonhoitajaa, 4 l. (15 pl.), perus-
42887: vuosipalkkio 444 000 mk, palkka 273 600 mk,
42888:
42889: jolloin vastaavat tilapäiset toimet lakkautet-
42890: taisiin; jolloin lakkautettaisiin vastaavat ylimääräi-
42891: set toimet;
42892: 2 ylimääräistä toimistoinsinööriä (31 pl.),
42893: vuosipalkkio 598 800 mk, b) uusina ylimääräisinä toimina
42894: 1 ylimääräinen apulaistoimistopäällikkö 4 ylimääräistä ekspeditööriä (19 pl.), vuo-
42895: (28 pl.), vuosipalkkio 513 300 mk; sipalkkio 329 100 mk,
42896: 7 ylimääräistä ensimmäistä kirjuria (17
42897: Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto pl.), vuosipalkkio 299 400 mk,
42898: 9 ylimääräistä kirjuria y. p. (14 pl.),
42899: a) ylimääräisten tointen vakinaistaminen vuosipalkkio 262 500 mk,
42900: 1 konttorinhoitajan apulainen y. p. (26 16 ylimääräistä kirjuria a. p. (12 pl.),
42901: pl.), peruspalkka 465 300 mk, vuosipalkkio 240 900 mk,
42902: 1 liikennetarkastaja a. p. (23 pl.), perus- 1 ylimääräinen autovarikon esimies, 1 pl.
42903: palkka 399 300 mk, (19 pl.), vuosipalkkio 329100 mk,
42904: 3 ensimmäistä ekspeditööriä (21 pl.), pe- 40 ylimääräistä autonkuljettajaa (14 pl.),
42905: ruspalkka 360 900 mk, vuosipalkkio 262 500 mk,
42906: 3 ekspeditööriä (19 pl.), peruspalkka 1 ylimääräinen vanhempi apulaisinsinööri,
42907: 329100 mk, y. p. (27 pl.), vuosipalkkio 488 700 mk,
42908: 1182
42909:
42910: IV,473. - Rah.al. N:o 341.
42911:
42912:
42913:
42914:
42915: Järvi ym.: Määrär-ahan osoittamisesta eräiden peruspalkkais-
42916: ten virkojen ja toimien sekä ylimääräisten toimien perus-
42917: tamiseksi posti- ja lennätinlaitokseen.
42918:
42919:
42920: E d u s k u n n a ll e.
42921:
42922: Posti- ja lennätinlaitoksessa on tätä nykyä mutta tätäkään varten ei ole saatu uusi:a
42923: yhteensä 6 887 vakinaista virkaa ja tointa toimia.
42924: sekä 5 047 ylimääräistä tointa. Tämän lisäksi Posti- ja lennätinlaitos ei siten ole vuosien
42925: on suuri määrä tilapäisiä toimihenkilöitä. mittaan saanut uusia vakinaisia virkoja ja
42926: Ylimääräisiä toimia on siten 42 % vakinais- toimia eikä edes ylimääräisiä toimia lisään-
42927: ten ja ylimääräisten virkojen ja tointen yh- tyn·eitä tehtäviä vastaavasti. Kun posti- ja
42928: teisestä määrästä, mikä on huomiotaherättä- lennätinlaitoksen, joka palvelee talous- ja
42929: vän epäedullinen suhde. Moniin vuosiin ei yleensä yhteiskuntaelämää, on pystyttävä hoi-
42930: posti- ja lennätinlaitoksen ylimääräisiä tamaan sille uskotut tehtävät, on laitoksessa
42931: toimia olekaan saatu vakinaisiksi kuin aivan oltava myös tarvittava henkilökunta näitä
42932: vähäisessä määrässä. Kun myöskään ei ole lisääntyneitä tehtäviä suorittamaan. Uusien
42933: saatu tarvittavia uusia ylimääräisiä toimia, virkojen ja tointen perustamisen tarpeelli-
42934: on jouduttu siihen, että laitoksen täysin py- suuden posti- ja lennätinlaitokseen osoittaa
42935: syväisiä tehtäviä on yhä enenevässä määrin myös se, että saamamme tiedon mukaan val-
42936: jatkuvasti vuodesta toiseen jouduttu hoidat- tiovarainministeriön tulo- ja menoarvio- sekä
42937: tamaan tilapäisillä toimihenkilöillä. Posti- tilinpäätösosasto on lausunnossaan vuoden
42938: ja lennätinlaitoksen työmäärä on siinä mää- 1956 tulo- ja menoarvioesitykseen ehdotetta-
42939: rin kasvanut ja myös laajentunut, että se vista uusista viroista ja toimista, neuvo-
42940: ehdottomasti vaatisi uusia virkoja ja toimia teltuaan valtiovarainministeriön järjestely-
42941: tehtävien hoitamista varten. Vuodesta 1938 osaston sekä palkkaus- ja eläkeasiainosaston
42942: lähtien on laitoksen liikenne lisääntynyt vuo- kanssa, ilmoittanut puoltavansa mm. seuraa-
42943: teen 1953 mennessä 2. 7 -kertaiseksi. Viimeis- vien posti- ja lennätinlaitoksen virkojen ja
42944: ten vuosien kehityksestä voidaan mainita, toimien perustamista, mutta joiden perusta-
42945: että postilähetysten luku esim. v. 1950 oli mista ei ole sisällytetty hallituksen esityk-
42946: n. 664.5 miljoonaa lähetystä ja v. 1954 n. seen vuoden 1956 tulo- j·a menoarvioksi:
42947: 851.6 miljoonaa lähetystä, kaukopuheluja oli
42948: vastaavina vuosina 29.9 miljoonaa ja 37.6 Posti- ja lennätinhallitus
42949: miljoonaa. Rahaliikenteen suunnattoman kas-
42950: vun johdosta postista on muodostunut maan a) ylimääräisten tointen vakinaistaminen
42951: suurin rahaliikelaitos. Rahaliikenteen kas- 1 toimistoinsinööri (31 pl.), peruspalkka
42952: vusta antaa kuvan se, että kun posti- ja 598 800 mk,
42953: lennätinlaitoksen rahaliilrenne v. 1938 oli n. 2 nuorempaa insinööriä (27 pl.), perus-
42954: 10 miljardia markkaa, se v. 1950 oli 3 500 palkka 488 700 mk,
42955: miljardia markkaa ja viime vuonna jo 5 827
42956: miljardia markkaa. Paitsi liikenteen lisään- 3 vanhempaa apulaisinsinööriä, y. p. (27
42957: tymistä yleensä, on jokaisen havaittavissa, pl.), peruspalkka 488 700 mk,
42958: miten esim. asutuskeskusten ympärille on 2 esittelijää (27 pl.), peruspalkka 488 700
42959: viime vuosina syntynyt aivan uusia asU\tus- mk,
42960: alueita, joihin on perustettava postitoimi- 3 liikennetarkastajaa, y. p. (25 pl.), perus-
42961: paikka ja joissa on järjestettävä postinkanto, palkka 444 000 mk,
42962: 1181
42963:
42964: IV,472. - Rah.al. N:o 340.
42965:
42966:
42967:
42968:
42969: Suonpää ym.: Määrärahan osoittamisesta pukuavustuksiksi
42970: valtionrautateiden varikkojen ja veturitallien henkilökun-
42971: nalle ym. vastaaville toimenhaltijoille.
42972:
42973:
42974: E d u s k u n n a 11 e.
42975:
42976: Virkapukuavustusta suoritetaan valtion massa asemassa kuin toiset vastaavanlaisissa
42977: rautateiden niille viran ja toimen haitijoille oloissa työskentelevät, on vallitseva olotila
42978: sekä ylimääräisille toimen haltijoille, jotka vihdoinkin korjattava. Pukuavustuksen saa-
42979: ovat velvollisia käyttämään virkapukua ja jain piiriä laajennettaessa edellä esittämäl-
42980: jotka joutuvat välittömästi tekemisiin mat- lämme tavalla ja avustuksen suuruuden ol-
42981: kustavanyleisön kanssa. Pukuavustusta suo- lessa 7 700 markkaa vuodessa aiheuttaa se
42982: ritetaan yleensä myös niille viran tai toimen pukuavustusmenoihin lisäystä noin 25 000 000
42983: haitijoille ja ylimääräisen toimen haltijoille, markkaa.
42984: jotka työn likaisuuden tai muiden syiden ta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
42985: kia joutuvat huomattavasti kuluttamaan
42986: vaatteita. Pukuavustuksen asemasta on eräille että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
42987: toimenhaltijaryhmille annettu lainasuoja- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun
42988: puku. Näiden pukuavustusten ulkopuolelle 1 momentille 14 000 000 markkaa ja
42989: on kuitenkin jäänyt useita toimenhaltijaryh- 18 Pl. II luvun 2 momentille 11 000 000
42990: miä, kuten varikkojen ja veturitallien hen- markkaa pukuavustusten suorittami-
42991: kilökunnat, ratavartijat, vaunumiehistö ja seksi valtionrautateiden varikkojen
42992: siivoojat, jotka tekevät likaista ja huomatta- ja veturitallien henkilökunnille, rata-
42993: vasti työpukuja kuluttavaa työtä. Kun on vartijoille, vaunumiehistölle, siivoo-
42994: kohtuutonta, että nämä ryhmät ovat jatku- jille ym. vastaaville toimenhaltijoille.
42995: vasti sanottuun avustukseen nähden huonom-
42996: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
42997:
42998: Leo Suonpää. Hemming Lindqvist. Nestori Nurminen.
42999: Eino Roine. Paavo Aitio. Toivo Asvik
43000: Tauno Kelovesi. Y. Enne. Matti Koivunen.
43001: 1180
43002:
43003: IV,471. - Rah.al. N:o 339.
43004:
43005:
43006:
43007:
43008: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
43009: junanlähettäjinä toimiville virkamiehille maksettavan yö-
43010: rahan korottamiseksi.
43011:
43012:
43013: E d u s k u n n a 11 e.
43014:
43015: Rautatiehallituksen antamien työaikamää- den pidettävä täysin riittämättömänä, var-
43016: räysten mukaan joutuvat junanlähettäjinä sinkin kun junanlähettäjien suorittama yö-
43017: toimivat virkamiehet suorittamaan yövuoroja työ ei ole suinkaan pelkkää päivystystä, vaan
43018: joka neljäs yö. Juuri nämä toistuvat yövuo- alituista valppautta vaativaa junien suori-
43019: rot ovat huomattavimpina vaikuttimina ju- tusta. Tällä perusteella ehdotamme kunnioit-
43020: nanlähettäjien muutenkin rasittavan ja vas- taen,
43021: tuullisen työn tavallistakin suurempaan ku-
43022: luttavuuteen. Kuitenkin nykyisten määräys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
43023: ten mukaan yörahaa maksetaan virantoimi- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun
43024: tuksesta, joka sattuu kello 22,00-6,00 väli- 4 momentille lisäystä 20 000 000 mark-
43025: selle ajalle ja kestää yhtäjaksoisesti tai eri kaa valtionrautateiden junanlähettä-
43026: osissa samana yönä vähintään kaksi tuntia, jinä toimim'lle virkamiehille maksetta-
43027: vain 90 markkaa yöltä. Tätä korvausta on van yörahan korottamiseksi 450 mar-
43028: junanlähettäjien yötyön rasittavuuteen näh- kaksi yöltä.
43029: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
43030:
43031: Jaakko Hakala. Juho Tenhiälä. Lauri Järvi.
43032: R. Hallberg. Laura Brander-Wallin. Harras Kyttä.
43033: IV,470. - Kyttä ym. 1179
43034:
43035: lokseen sekä että ministeriö tulee edelleenkin mien hoitajaa joutuu ilman omaa syytänsä
43036: pyrkimään siihen, että nyt kysymyksessä ole- menettämään ne edut, jotka heille oikeuden
43037: vista rautatiehallituksen rautatierakennus- ja kohtuuden mukaan kuuluv·at. Näistä toi-
43038: osaston henkilöistä tehdään ylimääräisen toi- mista on suurin osa teknillisiä toimia, joiden
43039: men haltijoita. hoitajista jatkuvasti on suurta puutetta.
43040: Kaikesta edellä lausutusta huolimatta ei Enemmän kuin puolet ko. toimenhaitijoista
43041: hallitus kuitenkaan ole sisällyttänyt tulevan on palvellut valtiota jo 15-25 vuotta.
43042: vuoden menoarvioesitykseensä rautatiehalli- Tämän vuoksi olisi vuoden 1956 tulo- ja
43043: tuksen esittämiä ylimääräisiä toimia. Ellei menoarvioon otettava seuraavat ylimääräiset
43044: asiantilaan saada aikaan muutosta, on siitä toimet nimittäin:
43045: seurauksena, että viisikymmentä näiden toi-.
43046:
43047: 18 Pl. l: 2
43048: 3 rakennusmestaria, 1 l. (23 pl.) ......... . a 399 300:- 1197 900:-
43049: 3 piirustajaa, 2 pl. (12 pl.) ............. . " 240 900:- 722 700:-
43050: 1 konttoriapulainen, 1 pl. (10 pl.) ... 0 •••• 219 600:-
43051: 1 " 2 pl. (9 pl.) ........ 0 209 400:-
43052:
43053: 18 Pl. II: 2
43054: 4 apulaisinsinööriä (27 pl.) ..... 0 • 0 ••••• 0 • a 488700:- 1954800:-
43055: 1 rautatierak. koneinsinööri (27 pl.) ...... . 488 700:-
43056: 4 rakennusmestaria 1 1. y.p. (22 pl.) ..... . " 379 800:- 1519 200:-
43057: 8 " 2 1. ( 19 pl.) ..... 0 •••• " 329100:- 2 632 800:-
43058: 4 " 3 1. ( 18 pl.) . 0 • 0 •••••• " 314100:- 1256 400:-
43059: 1 koneteknikko 1 l. ( 18 pl.) .. 0 • 0 ••••••••• 314100:-
43060: 1 " 2 1. (17 pl.) ............. . 299 400:-
43061: 1 rautatierak. huoltopäällikkö (24 pl.) 420 600:-
43062: 1 , kassanhoitaja 1 1. (21 pl.) .. 360 900:-
43063: 1 " " 2 l. ( 20 pl.) .. 344100:-
43064: 1 , varastonhoitaja 1 1. (20 pl.) . 344100:-
43065: 2 " " 2 l. (19 pl.) . " 329100:- 658 200:-
43066: 1 kirjuri 3 l. (14 pl.) .. 0. 0 •••••••••••• 0 • 262 500:-
43067: 2 " 4 l. ( 12 pl.) ................. 0 •
43068: " 240 900:- 481800:-
43069: 4 konttoriapulaista 1 pl. (10 pl.) ....... 0. " 219 600:- 878400:-
43070: 5 " 2 pl. ( 9 pl.) . 0 •• 0 ••••• " 209 400:- 1047 000:-
43071:
43072: Mainittakoon vielä, että menonlisäystä ei kaa, ikälisiin 391520 markkaa, kalliin-
43073: näistä ylimääräisistä toimista aiheudu, vaan paikanlisiin 266 960 markkaa ja indek-
43074: vähenevät menot vastaavasti asianomaisten sikorotuksiin 450 800 markkaa eli yh-
43075: rautatierakennusten määrärahoista. teensä 3 458 880 markkaa sekä 18 Pl.
43076: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, II: 2 kohdalla vuosipalkkioihin
43077: 13 263 000 markkaa, ikälisiin 2 187 820
43078: että Eduskunta ottaisi yllämainittu- markkaa, kalliinpaikanlisiin 980 860
43079: jen ylimääräisten toimien perustami- markkaa ja indeksikorotuksiin 2 470 867
43080: seksi valtionrautateille vuoden 1956 markkaa eli yhteensä 18 902 547 mark-
43081: tulo- ja menoarvioon 18 Pl. l: 2 koh- kaa.
43082: dalla vuosipalkkoihin 2 349 600 mark-
43083: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
43084:
43085: Harras Kyttä. Artturi Tienari. Jaakko Hakala.
43086: Aare Leikola. Aukusti Pasanen. J. F. Pöykkö.
43087:
43088: 44 E 626/55
43089: 1178
43090:
43091: IV,470. - Rah.al. N:o 338.
43092:
43093:
43094:
43095:
43096: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimääräisten
43097: toimien perustamiseksi valtionrautate~1le.
43098:
43099:
43100: E d u s k u n n a 11 e.
43101:
43102: Valtion rautatierakennuksilla on jo vuo- kuitenkaan syystä tai toisesta sisällyttänyt
43103: desta 1923 lähtien, jolloin rautatiehallituk- ko. toimia menoarvioesitykseensä. Sittemmin
43104: seen perustettiin erityinen rautatierakennus- on rautatiehallitus uudistanut esityksensä
43105: osasto, ollut eräitä vakinaisia teknillisiä ym. vuosien 1955 ja 1956 menoarvioihin, mutta
43106: virkoja, joista osa kuuluu keskushallintoon, ilman tulosta.
43107: mutta ratkaisevasti suurin osa viroista on Vuoden 1954 tulo- ja menoarviota käsitel-
43108: hoidettu ylimääräisenä henkilökunnalla, joi- lessään eduskunta hyväksyi kansanedustaja
43109: den palkkaus vakiintuneen käytännön mu- Konsti Järnefeltin asiaa koskevan aloitteen
43110: kaan maksetaan työmäärärahoista, kuten johdosta lausuman, jO.ssa sanotaan: ,Aloit-
43111: luonnollista onkin. Mainitusta syystä ja teessa tarkoitettujen toimihenkilöiden oikeu-
43112: rautatierakennusten alati muuttuvista olo- dellinen asema on epäselvä johtuen palkkauk-
43113: suhteista johtuen ei näitä ylimääräisiä vir- sen suorittamisesta työmäärärahoista. Edus-
43114: koja ole varemmin sisäJ.:lytetty rautatiehalli- kunnan midestä on aiheellista, että Hallitus
43115: tuksen menoarvioesityksiin, varsinkin kun kiinnittää asiaan huomiota."
43116: kulloinenkin ylimääräisten viran tai toimen Edellä mainitun lisäksi jätettiin 28. 10.
43117: haltijain luku on ollut vaikeasti määriteltä- 1954 kansanedustaja Harras Kytän ym. toi-
43118: vissä. mesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle val-
43119: Kun määräykset ylimääräisen henkilökun- tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
43120: nan asemasta ja oikeuksista ov·at nyttemmin vaksi seuraava kysymys:
43121: muuttuneet ja ylimääräisten piiriin nyttem-
43122: min luetaan vain menoarvioon otetut ylimää- ,Onko Hallitus tietoinen siitä, että
43123: räiset toimet, ovat rautatierakennuksilla sekä rautatiehallituksen rautatierakennus-
43124: eräät keskushallinnon rautatierakennusosas- osaston tehtävistä suurin osa on jat-
43125: tossa olevat ylimääräiset toimen haltijat jou- kuvasti hoidettu ylimääräisenä henki-
43126: tumassa syrjäytettyyn asemaan. Tämä on lökunnalla, jonka palkkaus maksetaan
43127: ilmennyt mm. erään ylimääräisen rakennus- työmäärärahoista, mistä johtuen tämä
43128: mestarin eläkeasian käsittelyn yhteydessä, henkilökunta on jäänyt oikeudellisesti
43129: kun hänet katsottiin kuuluvaksi työntekijäin epäselvään asemaan ja vaille eräitä
43130: piiriin eikä hän saanut sitä eläkettä, joka ylimääräisil.le toimenhaitijoille kuulu-
43131: kuuluu ylimääräiselle toimen haltijalle. via sosiaalisia etuja, ja jos on, mihin
43132: Asian saattamiseksi nykyisten määräysten toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä
43133: mukaiseen järjestykseen, ja kun myös val- tämän epli!kohdan kiireelliseksi korjaa-
43134: tiontalouden tarkastusvirasto on huomautta- miseksi?"
43135: nut 1/l.Siantilan korjaamisen tarpeellisuudesta,
43136: esitti rautatiehallitus vuoden 1954 meno- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
43137: arvioon otettavaksi joukon ylimääräisiä toi- antoi edellä mainitun kyselyn johdosta vas-
43138: mia rautatierakennuksille ja rautatieraken- tauksen 30 päivänä marraskuuta 1954, jossa
43139: nusosastoon keskushallinnossa. Neuvotteluissa ministeri ilmoitti, että kulkulaitosten ja yleis-
43140: valtioneuvoston edustajien kanssa päästiinkin ten töiden ministeriö on pitänyt asiantilan
43141: myönteiseen tulokseen asian järjestämiseksi korjaamista tarpeellisena, mutta ministeriön
43142: kerrotulla tavalla. Valitettavasti ei hallitus esitykset eivät toistaiseksi ole johtaneet tu-
43143: 1177
43144:
43145: IV,469. - Rah.al. N:o 337.
43146:
43147:
43148:
43149:
43150: Luukka: Korotetun määrärahan osoittamisesta koron maksa-
43151: miseksi korvauspidätysten selvittelyssä.
43152:
43153:
43154: E d u s k u n n a 11 e.
43155:
43156: Jos maanhankintalain 18-20 § :ssä tar- on pidettävä oikeana ja kohtuullisena, että
43157: koitettu, siirtoväkeen kuuluva henkilö on näille suorituksille maksetaan ainakin 4% :n
43158: hakenut maata sanotun lain mukaan, on hä- korko siitä ajankohdasta lähtien, jolloin vii-
43159: neltä pidätetty osa hänelle toisen korvaus- meinen osa obligaatioista tai osuustodistuk-
43160: lain mukaisesti myönnetystä korvausmää- sista on erääntynyt.
43161: rästä tilan myyntihinnan ja myönnettyjen Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
43162: lainojen suoritukseksi. Kun korvausobliga- nioittaen,
43163: tioiden viimeinen maksulippu erääntyi 1. 8.
43164: 1955, ei obligaatioita enää voida saattaa liik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
43165: keeseen. Vastaavasti ei myöskään korvaus- tulo- ja menoarvioon 17 Pl. II luvun
43166: osakkeiden hallintoyhteisön osuustodistuksia 44 momenWle, ,Koron maksaminen
43167: voida saattaa liikkeeseen 1. 7. 1956 jälkeen. korvauspidätysten selvittelyssä", li-
43168: Korvausobligaatioita tulee siten 1. 8. 1955 säyksenä 5 000 000 markkaa käytettä-
43169: ja osuustodistuksia 1. 7. 1956 jälkeen vas- väksi 4 %:n suuruisen koron maksa-
43170: taamaan yksinomaan rahasuoritus. miseen niille maanhankintalain mu-
43171: Korvauksen saajasta riippumattomista koon valtiokonttorissa pidätettyinä ol-
43172: syistä on mainittuja korvauksia edelleen pi- leille toisen korvauslain mukaisille
43173: dätettynä valtiokonttorissa. Niissä tapauk- obligaatioita tai korvausosakkeiden
43174: sissa, jolloin korvaukseen oikeutetulle tulee hallintoyhteisön osuustodistuksia vas-
43175: maksettavaksi se osa korvauspidätyksestä ja taaville rahasuorituksille, pidätyksille
43176: sille juosseesta korosta, jota ei ole käytetty juossut korko mukoonluettuna, joita
43177: valtion saamisten maksuun, joko obligaatioi- ei ole käytetty valtion tai rahalaitos-
43178: den tai sekä obligaatioid,en että osuustodis- ten saamisten maksuun.
43179: tusten osalta yksinomaan rahasuorituksena,
43180: Helsingissä 20 päivänä syyskuut'a 1955.
43181:
43182: Eemil Luukka.
43183: 1176
43184:
43185: IV,46s. - Rah.al. N:o 336.
43186:
43187:
43188:
43189:
43190: Rankila ym.: Määrärahan osoittamisesta jääkärieläkkeiden
43191: järjestelyä varten.
43192:
43193:
43194: E d u s k u n n a ll e.
43195:
43196: Eduskunnan myönnettyä vuoden 1937 huomattavasti vähemmän kuin ylimääräisiä
43197: menoarviossa 3 300 000 markan suuruisen eläkkeitä.
43198: määrärahan ylimääräisen eläkkeen myöntä- Ottaen huomioon, että jääkärieläkkeen saa-
43199: miseksi ent. 27. jääkäripataljoonassa palvel- jat varattomina tai vähävaraisina iän kart-
43200: leille varattomille tai vähävaraisille jääkä- tuessa ovat entistään suuremmissa määrin
43201: reille ja heidän omaisilleen valtioneuvosto joutuneet toimeentulonsa puolesta pienistä
43202: saman vuoden tammikuun 29 p: nä vahvisti eläkkeistään riippuvaisiksi, olisi heidän eläk-
43203: tämän määrärahan käytön perusteet. Niiden keensä nyt korotettava muitten sinänsä vaati-
43204: mukaan oli jääkäreille suoritettava ylimää- mattomien ylimääräisten eläkkeitten tasolle,
43205: räinen eläke, jonka perusmäärä oli 5 400 ja näihin eläkkeisiin oikeutettujen piiriä sa-
43206: markkaa vuodessa ja jonka lisäysosa oli riip- malla laajennettava siten, etteivät eräät so-
43207: puvainen asianomaisen suorittamista tehtä- tien jälkeen eläkkeitä myönnettäessä merki-
43208: vistä ja hänen palvelusaikansa pituudesta. tyksettömiksi katsotut seikat enää ehdotto-
43209: Jos jääkäri oli kuollut, oli ylimääräinen eläke masti olisi eläkkeen myöntämisen esteenä.
43210: myönnettävä hänen leskelleen ja 18 vuotta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
43211: nuoremmille lapsilleen, ollen tämän eläkkeen
43212: määrä 2 400 markkaa, jos perheenjäseniä oli että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
43213: yksi, 3 600 markkaa, jos heitä oli kaksi, sekä tulo- ja menoarvioon 16 Pl. II luvun
43214: 4 800 markkaa, jos heitä oli kolme tai useam- 1 momentille 7 000 000 markan suu-
43215: pia. ruisen määrärahan jääkärieläkkeiden
43216: Tämän valtioneuvoston päätöksen nojalla korottamiseksi muiden ylimääräisten
43217: on vuosien kuluessa noin tuhannelle jääkä- eläkkeiden tasolle sekä saman luvun
43218: rille ja heidän omaisilleen myönnetty ylimää- 2 momentille 3 000 000 markan suu-
43219: räinen eläke. Rahanarvon alenemisesta joh- ruisen määrärahan jääkärieläkkeisiin
43220: tuen on näitä eläkkeitä myös korotettu, mutta oikeutettujen piirien laajentamista
43221: varten.
43222: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
43223:
43224: Väinö Rankila. Vieno Simonen. Kustaa Tiitu.
43225: Atte Pakkanen. Jaakko Hakala. Matti Mattila.
43226: Nestori Kaasalainen. Kauno Kleemola. Matti Raipala.
43227: Einari Jaakkola. R. Hallberg. Saara Forsius.
43228: Esa Koivusilta. Toivo Antila. Erkki Tuuli.
43229: Antti J. Rantamaa. J. F. Pöykkö. Felix Seppälä.
43230: 1175
43231:
43232: IV,467. - Rah.al. N:o 335.
43233:
43234: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion alueellista
43235: ammatinvalinnanohjausasemaa varten.
43236:
43237: E d u s k u n n a ll e.
43238: Ammatinvalinnanohjaus on tämän hetken perustettavaksi yksi toimistopäällikön ja
43239: tärkeimpiä yhteiskunnallisia kysymyksiä, yksi tarkastajan ylimääräinen toimi, minkä
43240: jonka toimeenpano ei enää siedä vitkastelua. lisäksi menomomentille 15 Pl. IV: 2 on
43241: Siihen on mm. nuorisotyöllisyyskomitea samaa tarkoitusta varten ehdotettu perus-
43242: vuonna 1954 kiinnittänyt erityistä huomiota tettavaksi yksi kanslia-apulaisen ylimääräi-
43243: ja on asettunut sille kannalle, että työ- nen toimi sekä varattavaksi 4 000 000 mark-
43244: asioita hoitavaan ministeriöön olisi kiinnitet- kaa toimiston työn aloittamista varten.
43245: tävä riittävää henkilökuntaa suunnittele- On kuitenkin ilmeistä, ettei näiden niuk-
43246: maan ja kehittämään ammatinvalinnan- kojen määrärahojen turvin ole mahdol-
43247: ohjaustoiminnan keskitettyä hoitoa yhteis- lista aloittaa ammatinvalinnanohjaustoimin-
43248: työssä maamme koululaitoksen kanssa, jol- taa kyllin tehokkaana ja riittävän laajalla
43249: loin samalla kenttäorganisaatiossa olisi am- pohjalla. Ammatinvalinnanohjauskomitea on
43250: matinvalinnanohjaustoimintaa ryhdyttävä asiaa perusteellisesti tutkittuaan päätynyt
43251: kiireellisesti kehittämään. Tämä on siitäkin ehdottamaan peräti 16 henkilön kiinnittä-
43252: syystä entistä kiireellisempi toimenpide, kun mistä ammatinvalinnanohjauksen keskuseli-
43253: ottaa huomioon, että jo muutaman vuoden men palvelukseen ja lisäksi 11 henkilön kiin-
43254: kuluttua työtä hakevien nuorten lukumäärä nittämistä maaseutua palvelevaan valtion
43255: lisääntyy nykyisestään noin 50 %, mikä kenttätoimistoon, joka ainoana varsinaisena
43256: talous- ja tuotantoelämän yleisen rakenteen maaseudun ohjauselimenä toimisi keskuseli-
43257: muuttumisen yhteydessä tulee aiheuttamaan men välittömässä johdossa nykyisten kau-
43258: tavattoman suuria vaikeuksia nuorille hei- punkitoimistojen rinnalla.
43259: dän pyrkiessään sijoittumaan edellytystensä Edellä mainittujen näkökohtien mukaisesti
43260: mukaisesti työmarkkinoille. olisi toiminta alusta alkaen järjestettävä
43261: Ammatinvalinnanohjauksen yleisen järjes- siten, että erityisesti maaseudun ammatin-
43262: telyn yhteydessä on kiinnitettävä erityistä valinnanohjaukseen nähden saataisiin koke-
43263: huomiota maaseudun nuorten opastamiseen musta niin pian kuin mahdollista. Näin ol-
43264: ja ohjaamiseen siten, että ohjaustoimistot len olisi jo tässä yhteydessä varattava mää-
43265: myös selvittävät näiden nuorten mahdolli- rärahat myös ammatinvalinnanohjauskomi-
43266: suuksia sijoittumiseen, lähinnä maaseudun tean ehdottaman valtion kenttätyön aloitta-
43267: omiin ammatteihin, ja tietoisesti pyrkivät mista varten Jyväskylässä ja sen ympäristö-
43268: edistämään maaseudun talouselämän kehit- alueella 1. 7. 1956 lukien ja siinä mielessä
43269: tymistä ja monipuolistumista. Tämä on perustettava myös alueellinen ohjausasema
43270: maaseutuväestön tulevaisuuden kannalta ja siihen kuuluvat virat, aluksi tilapäisinä,
43271: katsoen erittäin tärkeä toimenpide, joka on ja varattava ohjausasemalle tarvittavat muut
43272: otettava huomioon heti alkuun ryhdyttäessä määrärahat.
43273: järjestämään ammatinvalinnanohjaustoimin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
43274: taa maahamme. nioittaen,
43275: On ilolla todettava, että hallitus esityk-
43276: sessään eduskunnalle vuoden 1956 valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
43277: tulo- ja menoarvioksi on ottanut huomioon tulo- ja menoarvioon 5 823 600 mark-
43278: myös ammatinvalinnanohjaustoiminnan. lVfe- kaa valtion alueellista ammatinvalin-
43279: nomomentille 12 Pl. I: 1 on ehdotettu amma- nanohjausasemaa varten.
43280: tinvalinnanohjauksen keskustoimistoa varten
43281: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
43282:
43283: 0. Lindblom. Erkki W. Mohell. Bruno J. Sundman.
43284: V. Liljeström. Veikko Kokkola. Veikko Helle.
43285: G. Henriksson.
43286: 1174 IV,466. - Puolukan vienti.
43287:
43288:
43289: sia rahatulojaan ja voi monessa tapauksessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
43290: merkitä turvautumista yhteiskunnan apuun. nioittaen,
43291: Kun valtion tulo- ja menoarviossa on ole-
43292: massa määräraha kotimaisen tuotannon tuke- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
43293: miseen, olisi tätä määrärahaa käytettävä tulo- ja menoarvion 15 Pl. II luvun
43294: myös puolukkasadon talteen ottamisen tur- 34 momentille 40 miljoonaa markkaa
43295: vaamiseksi maasta vietävien erien osalta. puolukan viennin tukemiseen.
43296: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
43297:
43298: Eemil Luukka. Markus Niskala. Artturi Koskinen.
43299: 1173
43300:
43301: IV,466, - Rah.al. N:o 334.
43302:
43303:
43304:
43305:
43306: Luukka ym.: Määrärahan osoittamisesta puolukan viennin
43307: tukemiseen.
43308:
43309:
43310: E d u s k u n n a ll e.
43311:
43312: Suomi ja Ruotsi kamppailevat puolukan Riittävän vientituen ansiosta Suomi hal-
43313: vientimarkkinoista. Muita kilpailijoita ei ole. litsi vientimarkkinoita vuosina 1951 ja 1952,
43314: Länsi-Saksa ja Itä-Saksa ovat suurimmat jota vastoin vienti tyrehtyi ja supistui mität-
43315: puolukan ostajat, eikä tässä yhteydessä kan- tömiin eriin ylivuotista tavaraa lisenssiviras-
43316: nata kiinnittää huomiota muihin ostajamai- ton alennettua vientituet vuosina 1953 ja
43317: hin, koska muitten maitten tarve nousee 1954.
43318: ainoastaan noin 10 %: iin Länsi- ja Itä-Sak- Lisenssivirasto on ilmoittanut, että korkein
43319: san tarpeesta. tukiprosentti, johon lisenssivirasto tänä
43320: Ruotsissa muodostuu vientihinta huomatta- vuonna voi suostua, on 20 % viennistä Länsi-
43321: vasti huokeammaksi kuin Suomessa riippuen Saksaan, mutta vientiä Itä-Saksaan ei voida
43322: rahan ostoarvon erilaisuudesta. Keräilypisteet tukea lainkaan.
43323: toimivat Ruotsissa pienemmillä kustannuk- Jotta maamme pysyisi markkinoilla Ruot-
43324: silla. Kuljetuskustannukset Ruotsista Sak- sin kilpailijana ja voisi rakentaa uutta poh-
43325: saan ovat huomattavasti huokeammat kuin jaa kansantaloudellisestikin tärkeälle vien-
43326: Suomesta Saksaan, kuljetusaika huomatta- nille, jota uhkaa täydellinen tyrehtyminen,
43327: vasti lyhyempi. olisi eduskunnan myöntämä määräraha vält-
43328: Vuosina 1920-1939, siis ennen säännös- tämätön. Sen turvin voisi Suomi pysyä mark-
43329: telyjä, oli Ruotsin kokonaisvienti 35 milj. kinoilla kilomääräisesti suuremmalla tai pie-
43330: kiloa ja Suomen 78 milj. kiloa. Suomesta nemmällä määrällä riippuen tilanteesta, vien-
43331: siis keskimäärin noin 4 milj. kiloa vuodessa tituen muodostuessa alle tai yli 20 %. Ase-
43332: ja Ruotsista noin 2 milj. kiloa vuodessa. mamme puolukan vientimaana lujittuisi.
43333: Tämä on suhde, joka ei saisi kallistua Suo- Vientituen suuruus olisi melko helposti
43334: melle heikommaksi. Vuosina 1920-1939 oli määriteltävissä. Erään todellisuuspohjalle
43335: Suomen vienti ainoastaan kerran alle 1 milj. nojautuvan laskelmatavan lähtökohta olisi
43336: kiloa, nimittäin vuonna 1923, ja 15 vuotena Tukholman ja Helsingin torihintojen vertailu
43337: 3-7 milj. kilon välillä. toisiinsa.
43338: Viime vuosien tilastoa: Puolukka on suomalaista luonnontuotetta,
43339: Viety Länsi-Saksaan jonka kasvattamiseen ei ole tarvittu minkään-
43340: Vuonna Ruotsista Suomesta laista investointia. Ilman vientiä menee suu-
43341: kg kg Vientituki rin osa puolukkasadosta käyttämättömänä
43342: 1951 160 700 918 721 50% hukkaan syksy syksyltä. Yllä esitetyllä ta-
43343: 1952 45100 682 700 50% valla varmistettaisiin vastaavan ulkolaisen
43344: 1953 1073 200 7 821 40% valuutan saantia.
43345: 1954 1656 700 107 284 25% Puolukan poimijain tulot voivat nousta
43346: kansantaloudellisestikin huomattaviin mää-
43347: Viety Itä-saksaan riin, jos sadon talteen otto ja vienti saadaan
43348: 1951 507 842 50% turvatuksi. Puolukan poimijat, jotka poimi-
43349: 1952 48 700 50% vat marjoja kauppaa varten, ovat yleensä
43350: 1953 vähävaraista väkeä. Puolukka-ansion poisjää-
43351: 1954 150 000 minen vähentää huomattavasti heidän kotoi-
43352: 1172
43353:
43354: IV,465, - Rah.al. N:o 333.
43355:
43356:
43357:
43358:
43359: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyden torjun-
43360: nasta kunnt'lle johtuvien kustannuksien korvaamiseksi.
43361:
43362:
43363: E d u s k u n n a 11 e.
43364:
43365: Kuntien velvollisuus työttömyyden torju- kaikki työttömät työhön välittömästi ja saada
43366: miseksi perustuu taloudellisen elämän sään- tästä korvaus valtiolta.
43367: nöstelystä poikkeuksellisissa oloissa annetun Kuntain rahataloudellinen asema on ny-
43368: lain määräyksiin sekä sen nojalla hallituk- kyisin erittäin vaikea. Siitä ovat osoituksina
43369: sen ja valtion virkamiesten sangen mieli- pienentyneet verotulot, kasvaneet verorästit
43370: valtaisiin ja tulkinnanalaisiin velvoituksiin ja olemattomiin supistunut luoton saanti.
43371: (työttömyysohjeisiin). Näiden määräyksien Tavanomaiseksi onkin tullut pakko kerjätä
43372: mukaan kunnat ovat ensisijaisesti velvolliset valtiolta ennakkojen aikaisempi·a suorituksia.
43373: ryhtymään toimenpiteisiin työttömyyden joh- Joukkotyöttömyys on säännöllisesti ylittänyt
43374: dosta. Ei ole epäilystäkään, ·etteivätkö ko. kaikki laskelmat. On ilmeistä, että hallituk-
43375: säännökset olisi kohtuuttomia ja täysin sen taholta on nytkin, kuten edellisenäkin
43376: vääriä. Kuntien vallassa ei ole vähäisessä- vuonna, arvioitu työttömyys liian pieneksi,
43377: kään määrässä päättää maan yleisestä talous- joten kuntien asema tulee muodostumaan
43378: politiikasta, jonka seurausta joukkotyöttö- paljon vaikeammaksi kuin arviot edellyttä-
43379: myys on. Yhtä vähän kunnilla on valtaa vät. Näin ollen tulee riittävän tehokas kun-
43380: estää kapitalisteja synnyttämästä tahallaan tain osuuden täyttäminen työttömyyden tor-
43381: työttömyyttä tai velvoittaa heitä siitä johtu- jumiseksi nykyisillä edellytyksillä mahdot-
43382: vien kustannusten korvaamiseen. tomaksi, puhumattakaan siitä, että se vaa-
43383: Joustavan ja oikeudenmukaisen työhön rantaa niiden muita lakimääräisiä tehtäviä.
43384: sijoittamisen ·ehtona on, että jokainen työ- Siksi valtiovallan olisi turv>attava kunnille
43385: tön saa työtä viipymättä. Käytännössä on työttömyystöiden rahoitus.
43386: kuitenkin niin, että kunnat pyrkivät sijoitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
43387: maan oman osuutensa, ja valtion työt viipy-
43388: vät tai ne jätetään kokonaan järjestämättä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
43389: Täten usein suurin osa työttömistä jää työtä tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
43390: vaille tai saa odottaa enemmänkin kuin työt- uudelle momentille 1 000 000 000 nur,rk-
43391: tömyysohjeiden kohtuuttoman pitkä odotus- kaa suoritettavaksi korvauksena kun-
43392: aika edellyttää. Koska määräys työttömyy- nille työttömyyden torjunnasta niille
43393: den torjunnasta on kunnille ensisijainen ja johtuneista kustannuksista.
43394: ehdoton, olisi niillä oltav•a oikeus sijoittaa
43395: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
43396:
43397: Yrjö Murto. Unto Miettinen.
43398: Hemm.ing Lindqvist. Pentti Liedes.
43399: Irma Torvi.
43400: 1171
43401:
43402: IV,464. - Rah.al. N:o 332.
43403:
43404:
43405:
43406:
43407: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
43408: pienviljelijöille sekä maaseudun omakotien ja pienasunto-
43409: jen omistajille heidän talouksiensa sähköistämisestä aiheu-
43410: tuvien kustannusten suorittamista varten.
43411:
43412:
43413: E d u s k u n n a ll e.
43414:
43415: Maaseudun edun ja viihtyisyyden kannalta kaisemmin sähköistetyilläkin seuduilla on ta-
43416: olisi ensiarvoisen tärkeää saada sähköistämi- louksia, jotka eivät ole varojen puutteessa
43417: nen laajassa mitassa toteutetuksi. Sähkö- voineet talouksiaan sähköistää.
43418: yhtymille myönnetyistä valtion avustuksista Maaseudun pientalouksien sähköistys ei
43419: huolimatta tulee sähköistäminen kuitenkin näin ollen voi kaikkialla toteutua omien va-
43420: siksi kalliiksi, että suuri joukko pienviljeli- rojen ja lainoituksen turvin. Siksi olisi val-
43421: jöitä ja maaseudun omakotien ja muitten tion tuettava pienviljelijöitä ja muita maa-
43422: pienasuntojen omistajia on ollut pakotettu seudun omakotien ja pienasuntojen omistajia
43423: pidättäytymään sähköistämissopimuksen teke- myöntämällä heille avustuksia talouksiensa
43424: misestä. Rahaolojen yhä kiristyessä monet sähköistyksen tukemiseksi. . A >'llstusten jaon
43425: sopimuksen tehneistä ovat myös joutuneet tulisi tapahtua asutuslautakuntien ja osuus-
43426: maksuvaikeuksiin sopimusten mukaisten ta- kassojen välityksellä hallituksen antamien
43427: riffiyksikkö- ja muiden sähköistämisestä joh- ohjeiden mukaisesti.
43428: tuvien maksujen suorittamisessa. Tämä on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
43429: ja tulee edelleen vaikuttamaan haitallisesti
43430: maaseudun sähköistämisen. suunnitelmalliseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
43431: toteuttamiseen. Maakunnalliset sähköyhtiöt tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
43432: yleensä vaativat vähintään 70-80% tariffi- kan määrärahan jaettavaksi valtioneu-
43433: yksikköjen mukaisen liittymisen ennen kuin voston lähemmin määräämällä tavalla
43434: työt muuntajapiirin alueella pannaan käyn- avustuksina pienviljelijöille sekä maa-
43435: tiin. Niin ikään on todettava, että nykyisin seudun omakotien ja pienasuntojen
43436: sähköistettävät alueet yleisimmin sijaitsevat omistajille heidän talouksiensa säh-
43437: harvaan asutuilla seuduilla. Tästäkin joh- köistämisestä aiheutuvien kustannus-
43438: tuen hankinta- ja erikoisesti asennuskustan- ten suorittamista varten.
43439: nukset tulevat erittäin kalliiksi. Useilla ai-
43440: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
43441:
43442: Lauri Myllymäki. Leo Suonpää. Elli Stenberg.
43443: Eino Roine. Usko Seppi. Pauli Puhakka.
43444:
43445:
43446:
43447:
43448: 43 E 626/55
43449: 1170
43450:
43451: IV,463. - Rah.al. N:o 331.
43452:
43453:
43454: Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lisätyn valtionavus-
43455: tuksen suorittamiseksi eräille sähköyhtymille.
43456:
43457:
43458: E d u s k u n n a 11 e.
43459:
43460: Sotien jälkeisenä aikana maassamme suo- varoja tähän tarkoitukseen hyvällä menes-
43461: ritettua laajamittaista maaseudun sähköistä- tyksellä, mutta sittemmin, tämän tukemistoi-
43462: ruistoimintaa on valtiovalta jatkuvasti tuke- minnan lakattua, ovat taloudelliset esteet
43463: nut valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain muodostuneet voittamattomiksi ja syrjäisten
43464: otetun määrärahan puitteissa. Tämä valtio- seutujen asukkaat ovat saaneet jäädä vaille
43465: vallan myönteinen suhtautuminen on tehnyt sähköistämisen tuottamaa hyötyä.
43466: mahdolliseksi maaseudun sähköistämistoi- Hallituksen eduskunnalle jättämässä vuo-
43467: minnan toteuttamisen tähän mennessä jo den 1956 tulo- ja menoarvioesityksessä on
43468: varsin pitkälle. Maaseudun sähköistäruisko- maaseudun sähköistämisen tukemiseen mer-
43469: mitean mietinnössään vuonna 1950 esittämää kitty 200 000 000 markan suuruinen siirto-
43470: ja myöhemmin laajennettua rakennusohjel- määräraha. Kun ottaa huomioon, että kulu-
43471: maa ei kuitenkaan ole vielä kyetty läpi vie- valle vuodelle hyväksytty vastaava määrä-
43472: maan. Erityisesti niiden maaseudun säh- raha on 120 000 000 markkaa pienempi vuo-
43473: köistysyhtymien alueilla, joiden työskentely den 1954 määrärahaa ja nyt esitetty jälleen
43474: tapahtuu suurelta osalta harvaanasutuilla 130 000 000 markkaa alempi kuin kuluvan
43475: syrjäisillä seuduilla, on vielä runsaasti säh- vuoden määräraha, niin havaitaan, että su-
43476: köistämättömiä talouksia. Kun maaseutua pistaminen on tapahtunut huomattavasti
43477: sähköistävät yhtymät on aikoinaan perus- jyrkemmin kuin maaseudun sähköistämistoi-
43478: tettu pääasiallisesti kunnallisina yhtyminä, minnan rakennustilanteen kehitys olisi edel-
43479: ovat myöskin syrjäisten ja harvaanasuttu- lyttänyt. Tämän vuoksi joudutaan entistään
43480: jen seutujen taloudellisesti heikkovaraiset tukalampaan tilanteeseen syrjäseutujen säh-
43481: asukkaat veroamaksavina kuntien jäseninä köistämistyössä. Varsinaisten valtionavustus-
43482: joutuneet osaltaan kustantamaan sähköyhty- ten näin suuresti vähentyessä olisi oikeuden-
43483: mien peruskustannuksia kuntien suorittaessa mukaisuuden ja tasapuolisuuden toteuttami-
43484: yhtymien osake- ym. maksuja asukasluvun seksi kiinnitettävä pääasiallisin huomio lisä-
43485: mukaisessa suhteessa. Nämä syrjäseutujen tyn valtionavustuksen myöntämiseen har-
43486: asukkaiden suorittamat kustannuserät ovat vaanasuttujen syrjäisten seutujen sähköistä-
43487: koituneet tiheärumin asuttujen ja tavalli- misen tukemiseen.
43488: sesti varakkaampien seutujen hyväksi hei- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
43489: dän itsensä saamatta lainkaan hyötyä koko ehdotamme,
43490: sähköistämistoiminnasta. Tällaisen epäoikeu-
43491: denmukaisen tilanteen parantamiseksi olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
43492: valtion varoista myönnettävä lisättyä avus- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
43493: tusta niille sähköyhtymille, jotka suorittavat 28 momentille 100 000 000 markan li-
43494: sähköistämistä rajaseuduilla ja muilla har- säyksen jaettavaksi lisättynä valtion-
43495: vaan asutuilla, syrjäisillä ja taloudellisesti avustuksena maamme syrjäisten ja
43496: heikkovaraisilla alueilla. Aikaisempina vuo- harvaanasuttujen alueitten sähköistä-
43497: sina onkin jossain määrin käytetty valtion mistä suorittaville sähköyhtymille.
43498: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
43499:
43500: Eemil Partanen. Lauri Järvi. Eeli Erkkilä.
43501: Niilo Ryhti. Artturi Jämsen. J. F. Pöykkö.
43502: Eino Rytinki.
43503: 1169
43504:
43505: IV,4a2. - Rah.al. N:o 830.
43506: Suomennos.
43507:
43508:
43509:
43510: Wickman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
43511: seudun sähköistämisen tukemiseen.
43512:
43513:
43514: Ed u s ku nn a 11 e.
43515:
43516: Huolestuen on voitu todeta, että hallitus tulomahdollisuuksia suurille osille maaseu-
43517: esittää maaseudun sähköistämismäärärahaa tuamme ja saaristoamme sekä ehkäisee maal-
43518: vähennettäväksi 130 miljoonalla markalla. tapakoa, ei maaseudun sähköistämismäärä-
43519: Kun suuria alueita Suomen syrjäseuduilla rahaa tulisi vähentää, vaan sen olisi jäätävä
43520: ja osia laajasta saaristostamme on vielä yhtä suureksi kuin viime vuonna.
43521: vailla sähkövaloa ja sähkövoimaa, täytyy pi- Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
43522: tää liian aikaisena niiden seutujen elintär- ehdottavat,
43523: keän sähköistämismäärärahan supistamista,
43524: jotka eivät voi omin voimin päästä osalli- että Eduskunta vuoden 1956 tulo-
43525: siksi ajanmukaisen sälrköistämisen siunauk- ja menoarviossa korottaisi 15 Pl:n II
43526: sista. luvun 28 momenUlla olevan määrära-
43527: Kun maaseudun sähköistäminen merkitsee han maaseudun sähköistämisen tuke-
43528: viihtyisyyden lisääntymistä ja on omansa miseen 330 000 000 markaksi.
43529: helpottamaan työtä ja luomaan lisää toimeen-
43530: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
43531:
43532: Albin Wickman. 0. A. Öhman. Grels Teir.
43533: Sven Högström. Bertel Lindh. Kurt Nordfors.
43534: 1168
43535:
43536: IV,4a2. - Fin.mot, N:o 330.
43537:
43538:
43539:
43540:
43541: Wickman m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag
43542: för stödjande av elektrifieringen på landsbygden.
43543:
43544:
43545: T i ll R i k s d a g en.
43546:
43547: Med beklämning har man kunnat konsta- arbetet och skapa ökade utkomstmöjligheter
43548: tera, att regeringen föreslår en minskning för stora delar av vår landsbygd och skär-
43549: av anslaget för landsbygdens elektrifiering gård och motverkar flykten från landsbyg-
43550: med 130 000 000 mark. Då stora områden den, borde anslaget för landsbygdens elektri-
43551: av Finlands ödebygder och delar av vår fiering icke minskas utan förbli samma som
43552: vidsträckta skärgård ännu är i avsaknad av senaste år.
43553: elbelysning och elektrisk kraft, måste det På ovanstående grunder föreslår under-
43554: anses vara för tidigt att redan nu knappa tecknade,
43555: in på anslaget för en livsviktig elektrifie-
43556: ring av bygder, 'SOm icke med egna resurser att Riksdagen i statsförslaget för
43557: kan bli delaktiga av de välsignelser en tids- år 1956 måtte öka anslaget under
43558: enlig elektrifiering medför. 15 Ht. II kap. 28 mom. för stödjande
43559: Då elektrifieringen av landsbygden inne- av elektrifieringen på landsbygden
43560: bär ökad trivsel och är ägnad att underlätta till 330 000 000 mark.
43561: Helsingfors den 16 ~september 1955.
43562:
43563: Albin Wickma.n. Bertel Lindh.
43564: Sven Högström. Grels Teir.
43565: 0. A. öhma.n. Kurt Nordfors.
43566: 1167
43567:
43568: IV,461. - Rah.al. N:o 329.
43569:
43570:
43571:
43572:
43573: Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu-
43574: dun sähköistämisen tukemiseksi.
43575:
43576:
43577: E d u s k u n n a 11 e.
43578:
43579: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja dun harvaanasuttuja alueita sähköistävät,
43580: menoarvioksi vuodelle 1956 ehdotetaan maa- myönnettävä korotettuja valtionavustuksia,
43581: seudun sähköistämisen tukemiseksi myönnet- että yhtiöt kykenisivät sähköistämään nekin
43582: tävää määrärahaa vähennettäväksi 130 mil- alueet, joissa rakennuskustannukset tulevat
43583: joonalla markalla kuluvana vuonna myönne- kulutusyksikköä kohden kalliimmiksi kuin
43584: tystä summasta. Vähennysehdotustaan halli- tiheämmin asuttujen alueitten. Ellei yhtiöille
43585: tus puolustelee vetoamalla maaseudun säh- myönnetä korotettua valtionavustusta, nämä
43586: köistämiskomitean antamaan mietintöön vuo- alueet jäävät sähköistämättä, sillä yhtiöillä
43587: delta 1950. ei ole muuten mahdollista niitä rakentaa kuin
43588: Vaikka vuoden 1950 maaseudun sähköistä- perimällä korotettuja liittymismaksuja. Kun
43589: miskomitean mietinnössä esitetystä sähköistä- väestö näillä syrjäisillä seuduilla elää muu-
43590: misohjelmasta on saatu jo huomattava osa tenkin vaikeimmissa taloudellisissa oloissa,
43591: toteutetuksi, niin komitean suunnitelman niin on väärin, että heille asetetaan suurem-
43592: ulkopuolelle jäi sellaisia alueita, joiden säh- pia velvoitteita kuin tiheämmin asuttujen
43593: köistämisen komitea katsoi tulevan kohtuut- alueitten väestölle.
43594: toman kalliiksi. Sellainen alue oli mm. Koil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
43595: lis-Pohjanmaa. Kun komiteankin ehdottamista
43596: alueista on harvaanasutuimmat alueet vielä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
43597: sähköistämättä, alueet, joiden väestön talou- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
43598: dellisen elämän elpyminen sitä kaikkein ki- 28 momentille 150 000 000 markan
43599: peimmin kaipaa, niin käsityksemme on, että suuruisen lisämäärärahan maaseudun
43600: määrärahaa ei olisi pienennettävä nykyisestä, sähköistämisen tukemiseksi.
43601: vaan olisi niille sähköyhtiöille, jotka maaseu-
43602: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
43603:
43604: Eino Rytinki. Eino Uusitalo. Artturi Jämsen.
43605: Eeli Erkkilä. Eino E. Heikura. Marja Lahti.
43606: Toivo Antila. Eemil Partanen. Nestori Kaasalainen.
43607: T. Saloranta. J. F. Pöykkö.
43608: 1166
43609:
43610: IV,46o, - Rah.al. N:o 828.
43611:
43612:
43613:
43614:
43615: Palovesi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu-
43616: .dun sähköistämisen tukemiseksi.
43617:
43618:
43619: E d u s k u n n a II e.
43620:
43621: Tunnetuksi on tullut, että maaseudun säh- kaan tämä olisi tapahtunut vuoden 1956
43622: köistäminen on edistynyt maassamme pää- aikana. Tämän vahvistetun rakennussuunni-
43623: asiallisesti suurten maakunnallisten sähköyh- telman mukaisesti esittikin maaseudun säh-
43624: tymien toimesta viime vuosien aikana erin- köistämisliitto ja kauppa- ja teollisuusminis-
43625: omaisen hyvin ja alkaakin lähennellä lop- teriö, että valtion avustuksen määrä tulevalle
43626: puaan. Maaseudun sähköyhtymien liitossa vuodelle olisi 350 miljoonaa markkaa. Ta-
43627: laaditun rakennusaikataulun mukaisesti maa- lousarviossa maaseudun sähköistämiseen tule-
43628: seudun sähköistys tulee tulevan vuoden valle vuodelle on valitettavasti varattu vain
43629: aikana käytännöllisesti katsoen loppuun suo- 200 milj. markkaa. Jos määräraha jäisi näin
43630: ritetuksi. Maaseudun sähköistyksessä on var- vaatimattomaksi, niin se merkitsisi käytän-
43631: sin merkittävä osuus sillä taloudellisella nössä sitä, että huomattava osa sähköistämä-
43632: tuella, joka on valtiovallan taholta tarkoi- töntä maaseutua jäisi pysyväisesti vaille
43633: tukseen osoitettu. sähköä. Näin ei voi tapahtua, vaan valtio-
43634: Sähköistämiskomitean toimesta laadittiinkin vallan on oltava määrätyllä osuudella mu-
43635: viisi vuotta sitten rahoitussuunnitelma, joka kana siksi, kunnes sähköistäminen maaseu-
43636: edellyttää, että valtion avustusta on tar- dullamme on loppuun suoritettu.
43637: koitukseen saatava rakennusvaiheen ajaksi, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
43638: jotta voitaisiin pysyttää liittyjäin suoritetta- nioittaen,
43639: vat liittymismaksut kohtuullisina; ja avustus-
43640: toimintaa jatketaan, kunnes sähköistäminen, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
43641: tarkoituksenmukaisuus ja kannattavuusnäkö- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
43642: kohdat huomioon otettuna, on todella lop- 28 momentille lisäyksenä 150 000 000
43643: puun suoritettu. Kuten edellä on sanottu, markkaa maaseudun sähköistämisen tu-
43644: käynnissä olevan rakennussuunnitelman mu- kemiseen.
43645: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
43646:
43647: Eino Palovesi. Aare Leikola. Heikki Soininen.
43648: Yrjö Hautala. N. Kosola. ,Antti Kukkonen.
43649: T. Saloranta. E. Jaakkola. Artturi Tienari.
43650: Artturi Jämsen. Toivo Antila. Helge Miettunen.
43651: Kalle Kämäräinen. Eino Uusitalo. Eino E. Heikura.
43652: Lennart Heljas. Kauno Kleemola. Onni Mannila.
43653: Erkki Ryömä. Urho Kähönen.
43654: 1165
43655:
43656: IV,459. - Rah.al. N:o 327.
43657:
43658:
43659:
43660:
43661: Kulovaara ym.: KorQtetun määrärahan osoittamisesta maa-
43662: seudun sähköistämisen tukemiseen.
43663:
43664:
43665: E d u s k u n n a 11 e.
43666:
43667: Maaseudun sähköistämisen tuke.miseksi on 1955 330 000 000 markkaa. Nyt on vuodelle
43668: valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1956 esitetty myönnettäväksi ainoastaan
43669: 1956 ehdotettu myönnettäväksi ainoastaan 200 000 000 markkaa. Tämä merkitsee sitä,
43670: 200 000 000 markkaa siirtomäärärahana sen että sähköistäminen hidastuu ja että vai-
43671: oltua edellisinä vuosina huomattavasti suu- keimmin ja epäedullisimmin toteutettavat
43672: rempi. Määrärahan ennenaikainen pienentä- sähköistykset odottamisen lisäksi tulevat
43673: minen vuosi vuodelta on johtanut siihen, aina vain vaikeammin toteutettaviksi tai on
43674: että myöhemmin toteutetut sähköistykset uudet yritykset jätettävä toteuttamatta,
43675: ovat joutuneet jopa kolme vuottakin odotta- mikä ei suinkaan ole suotavaa.
43676: maan hyväksyttyjä avustuksia, mistä joh- Edelleen on huomattava, että valtiolla on
43677: tuen avustuksista on huomattava osa men- mahdollisuus, paitsi varsinaisten sähkötar-
43678: nyt lainoitusten korkoihin silloin, kun avus- vikkeitten, myös monien sähkökoneiden, ra-
43679: tukset on lopulta saatu. dioiden yms. hinnoista saada liikevaihtove-
43680: Näin ollen ovat myöhemmin toteutetut ron muodossa vastaavasti tuloja sähköistä-
43681: sähköistykset, jotka enimmäkseen ovat olleet mistoiminnasta. Puolestamme katsomme val-
43682: pienempiä yrityksiä ja siten useinkin vain tiolle edulliseksi edistää sähköistäruisasteen
43683: valtion sähköistysavustusten turvin raken- kohoamista suuremmalla määrärahalla.
43684: nettuja, joutuneet huomattavasti epäedulli- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
43685: sempaan asemaan kuin suuret laitokset, joi- ehdotamme,
43686: den taloudellinen kantokyky on kestänyt
43687: odottamisesta aiheutuneet korkomenot. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
43688: Sähköistysavustusta koskeva määräraha on tulo- ja menoarvioon 400 000 000 mar-
43689: vuonna 1953 ollut 550 000 000 markkaa, kan määräraha~ maaseudun sähköistä-
43690: vuonna 1954 450 000 000 markkaa ja vuonna misen tukemiseksi.
43691: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
43692:
43693: Urho Kulovaara. Yrjö Sinkkonen. Niilo Honkala.
43694: Laura Brander-Wallin. Veikko Kokkola. John Forsberg.
43695: Valto Käkelä. Vappu H"Cinonen. Arthur Larson.
43696: Eino Roine. K. F. Haapasalo.
43697: 1164
43698:
43699: IV,45s. - Rah.al. N:o 326.
43700:
43701:
43702:
43703: Haapasalo ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
43704: seudun sähköistämiseen.
43705:
43706:
43707: Eduskunnalle.
43708:
43709: Annettaessa valtion tukea maaseudun säh- Saimaan ja muiden suurten sisäjärviemme
43710: köistystä vart-en edellytetään, että sähköver- vesistöalueella suuri osa kuntien pinta-alasta
43711: koston rakennuskustannukset eivät minkään on saaristoa. On kuntia, joissa jopa suuri
43712: ronuntopiirin tai määrätyn muuntopiiriryh- osa asukkaista asuu saarissa. Juuri nämä
43713: män osalta saa olla suuremmat kuin 18 000 S!J4ristot ovat epätaloudellisimpia sähköistys-
43714: mk tariffiyksikköä kohden. Tämän määräyk- koh:teita. Rakennuskustannukset tariffiyk-
43715: sen, jota myös sähkölaitokset yleensä pitävät sikköä kohden vaihtelevat eri tapauksissa.
43716: oikeana, tarkoituksena on pitää sähkötarif- varsin paljon. Jos saaristoa laajalla poh-
43717: fit, sähkön käyttömahdollisuudesta ja käy- jalla sähköistettäisiin, jäisi rakennuskustan-
43718: töstä vuosittain perittävät maksut, kohtuul- nusten keskiarva todennäköisesti 30 000----
43719: lisina. Johtoverkoston vuotuiset kunnossa- 40 000 mk: n välille. Myös johtoverkoston
43720: pitokulut ovat nimittäin jokseenkin suorassa kunnossapitokustannukset nousevat nor-
43721: suht,eessa rakennuskustannuksiin. Lisäksi ja maalia huomattavasti suuremmiksi. Kun ei
43722: vielä enemmän nousevat sähkön jakelukus- voida pitää kohtuullisena sitä, että näiden
43723: tannukset suhteellisesti suureutuvien velko- paikkakuntien asukkaiden sähkömaksuja ko-
43724: jen hoitamisesta, jos ominaisrakennuskustan- rotettaisiin saariston sähköistyksen vuoksi,
43725: nukset ylittävät määrätyn raj,an. Kun val- olisi normaalia suuremmat ralrennus- ja kun-
43726: tion avustus rakennuskustannuksia varten nossapitokustannukset valtion varoilla pei-
43727: on rajoitettu ja kun liittymismaksujakaan tettävä: Kun saarelaiset eivät pysty makS{l.-
43728: ei voida korottaa kohtuuttomasti, on yli maan normaalia, 11 000-12 000 mk tariffi-
43729: 18 000 mk/ty nouseva osa rakennuskustan- yksiköitä suurempia liittymismaksuja, pitäisi
43730: nuksista rahoitettava kokonaan velkavaroilla. valtion suoranaisen avustuksen olla n. 20 000
43731: Valtion varoista on tosin maksettu normaalia mk tariffiyksikköä kohden. Kun rakennus-
43732: suurempi,a avustuksia Pohjois-Suomessa ja kustannusten sallittu yläraja korotetaan
43733: merenrantasa:aristossa. Edellisessä sen vuoksi, 25 000 mk: aan, voitaisiin tällä ratkaista
43734: että liitrtymismaksut voitaisiin pitää pienem- myös sisämaan järvialueen saaristojen vaikea
43735: pinä kuin muualla ja rannikolla erikoisten sähköistämiskysymys.
43736: olosuhteiden perusteella. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
43737: Sellaisia kyläkuntia, y;ksityisistä taloista
43738: puhumattakaan, joita ei voida sähköistää että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
43739: mainitun 18 000 mk/ty kustannusrajan puit- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
43740: teissa, on Savossa, niinkuin muuallakin markan lisäyksen maaseudun sähköis-
43741: Keski- ja Itä-Suomessa, runsaasti. Ehkä yli tämiseen tarkoitettuihin avustusmää-
43742: 20 % väestöstä jää tämän vuoksi sähköistyk- rärahoihin annettavaksi sisämaan saa-
43743: sen ulkopuolelle. Tällaisten alueiden säh- ristoalueelle, jossa sähköverkoston ra-
43744: köistyskysymy;kset ovat tulleet nyt ajankoh- kennuskustannukset nousevat k01·-
43745: taisiksi, kun 18 000 mk:n ominaiskustannuk- keammiksi kuin 18 000 markkaan ta-
43746: sin suoritettava sähköistys on loppuvaihees- riffiyksikköä kohti.
43747: saan.
43748: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
43749:
43750: K. F. Haapasalo. 0. Lindblom. Viljo Virtanen.
43751: IV,457. - Salmine:n ym. 1163
43752:
43753: säädettäessä voineet ottaa huomioon sellaisen miten paha yllätys edellä mainitun tiedon
43754: konfliktin mahdollisuutta kuin nyt syntynyt saaminen on ollut omankodinrakentajille.
43755: on. Ennen kaikkea ei silloin ollut olemassa Kuitenkin on ilmeistä, että vallitsevan olo-
43756: yhtä suuria ja herkkiä radioasemia kuin Kei- tilan jatkuminen on omankodinrakentajia
43757: molan radioasema, joka vieläkin edustaa kohtaan erityisen kohtuutonta.
43758: maassamme alallaan tekniikan viimeistä sa· Kun vähävarainen, mutta yritteliäs kansa-
43759: naa; on todettavissa, että suuri häiriöalttius laisryhmä on joutunut muita kansalaisia tun-
43760: on suuren vastaanottoherkkyyden kiusa)}linen tuvasti rasitetumpaan asemaan pelkästään
43761: sivutuote. Lainsäätäjä on v. 1928 ilmeisesti siitä syystä, että sen asuma-alue sattuu sijait-
43762: pitänyt silmällä häiriöitä, jotka ·void&an semaan lähellä suurta yleistä etua palvelevaa
43763: poistaa sähkölaitoksen arvoon verraten koh- jlrlkista laitosta, samalla kuin tilanteen kor-
43764: tuullisin kustannuksin, ei sensijaan sellaista jaaminen ei valtiolle merkitse raskasta rasi-
43765: tilannetta, että häiriöiden poistamisen tai eh- tusta verrattuna siihen, mitä valtio jo aikai-
43766: käisemisen aiheuttamat kustannukset tekevät semmin on radioaseman muina perustamis- ja
43767: sähkölaitoksen käyttämisen kokonaan mahdot- käyttökustannuksilla suorittanut, ehdotamme
43768: tomaksi. Tapaus paljastaa siten tilanteen, kunnioittaen,
43769: jossa vuoden 1928 jälkeen tapahtunut kiih-
43770: keä teknillinen kehitys on jättänyt il.ainsää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
43771: dännön jälkeensä. tulo- ja menoarvioon arviomäärära-
43772: Syntyneeseen ristiriitaan ovat molemmat hana 18 530 800 markkaa niiden kus-
43773: osapuolet syyttömiä. Posti- ja lennätinhalli- tannusten suorittamiseksi, joita posti-
43774: tus on valinnut radioaseman sijaintipaikaksi ja lennätinlaitoksen Helsinki-Radion
43775: alueen, joka asiasta päätettäessä oli asumaton Keimolassa olevan radiovastaanotto-
43776: ja sähköistämätön, sekä viitattuun vanhaan aseman ympäristöalueen sähköistämi-
43777: lainkohtaan luottaen jättänyt radioasemaa nen tuon radioaseman häiriöttömän
43778: perustettaessa pakkolunastamatta riittävän toiminnan vaatimalla tavalla aiheuttaa
43779: suoja-alueen. Toisaalta posti- ja lennätin- yli niiden kustannusten määrän, jotka
43780: hallitus on ollut ainoa, joka ennakolta on tarvittaisiin alueen sähköistämiseksi
43781: ollut selvillä radioaseman t~vattomasta häi- normaaliav.o johdoin.
43782: riöherkkyydestä; niinpä on ymmärrettävää,
43783: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
43784:
43785: Arvo Salminen. 0. Lindblom. Päiviö Hetemäki.
43786:
43787:
43788:
43789:
43790: 42 E 626/55
43791: 1162
43792:
43793: IV,457, - Ra.h.al. N:o 325.
43794:
43795:
43796:
43797:
43798: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keimolan radio-
43799: vastaanottoaseman ympäristöalueen sähköistämiskustan-
43800: nuksiin.
43801:
43802:
43803: E d u s k u n n a 11 e.
43804:
43805: Helsingin maalaiskunnan Keimolan ky- rivät sähkökoj.eet, niiden laadusta riippuen
43806: lässä, Helsingin-Nurmijärven maantien var- aina 2 kilometrin etäisyydeltä ja kauempaa-
43807: rella n. 20 ikm: n päässä Helsingin kaupun- kin. Sen vuoksi on radioaseman ympäristö-
43808: gista, on noin kaksisataa työläis- ja toimihen- a!luetta sähköistettäessä noudatettava eräitä
43809: kilöperhettä - yhteensä noin seitsemänsataa posti- ja lennätinhallituksen teknillisiä toivo-
43810: henkeä - talvella 1951-52 hankkinut en- muksia. Nämä toivomukset on sittemmin
43811: nestään asumattomaita metsäalueelta oma- täsmennetty siten, että kaikki tuhannen
43812: kotitontteja rakentaakseen sinne omakoti- metrin levyiselle vyöhykkeelle radioaseman
43813: rakennukset. Kyseiset omakotitontit muo- alueen rajoista lukien aseunettavat sähköjoh-
43814: dostavat yhtenäisen kokonaisuuden, ns. ,Kei- dot on kaapeloitava.
43815: molan omakotialueen". A'lueen palstoitus ja Posti- ja lennätinhallitus on vaatimuksensa
43816: yhdyskuntasuunnittelu on omakotialuetta pe- tueksi viitannut sähkölaitoksista 11. 5. 1928
43817: rustettaessa suoritettu silmälläpitäen ikehitys- annettuun lakiin, jonka 15 § : n 1 momentissa
43818: kykyisen asunto- ja mahdollisesti pienteolli- säädetään mm.: ,Jos sähkölaitos vaikuttaa
43819: suusyhdyskunnan, eräänlaisen satelliittikau- teknillisessä suhteessa häiritsevästi toiseen
43820: pungin, luomista. sähkölaitokseen taikka lennätin-, puhelin- tai
43821: Ennakolta arvaamaton ristiriita julkisen muuhun sellaiseen laitokseen, olkoon - - -
43822: edun kanssa on vuodesta 1952 sll!akka ehkäis- myöhemmin rakennetun laitoksen omistajan
43823: syt yhdyskunnan kehitystä ja jättänyt sen asiana ryhtyä laitoksessaan toimenpiteeseen
43824: lopullisen järjestelynkin keskeneräiseksi. häiriön poistamiseksi---."
43825: Posti- ja lennätinhallitus, jolla Keimolan ky- Posti- ja lennätinhallituksen vaatimuksen
43826: lässä n. puolen kilometrin päässä omakoti- aiheuttaman tilanteen johdosta on Malmin
43827: alueen rajasta on kesällä 1951 käyttöön Sähkölaitos Oy, jonka oli määrä huolehtia
43828: otettu suuri radioasema, ilmoitti näet tam- omakotialueen sähköistämisestä, ilmoittanut
43829: mikuussa 1952 omakotialueen asukkaiden tie- omankodinrll!kentajille, ettei se näillä uusilla
43830: toon saatettavaksi seuraavaa. edellytyksillä voikaan ottaa tehtävää vastaan.
43831: Radioasemasta tulee maamme tärkein vas- Pienjänniteverkon kaapeloimisen aiheuttamat
43832: taanottoasema Suomen ja ulkomaiden väli- ylimääräiset kustannukset näet tekisivät säh-
43833: sessä radioliikenteessä. Sen sijoituspaikkaa könjakelun normaalitariffein yhtiölle kannat-
43834: valittaessa on erittäin tärkeänä pidetty sitä, tamattomaksi. Vielä ilmeisempää on, etteivät
43835: että aseman ympäristö on asumatonta ja säh- omankodinrakentajat itse jaksa kantaa mai-
43836: köistämätöntä seutua. Radioasemalla olevat nittuja kustannuksia. Omankodimakentajien
43837: radioteitse tapahtuvassa kaukolennätin-, pu- teettämän kustannusarvion mukaan tulisi
43838: helin-, ilmailuviesti-, laivaradio-, laivapuhe- omakotialueen sähköistäminen normaaliavo-
43839: lin- yms. liikenteessä käytettävät vastaan- johdoin maksamaan heille yhteensä 4 767 200
43840: ottokojeet ja -laitteet ovat erittäin herkkiä markkaa, kaapeloimalla suoritettu sähköistä-
43841: sähköhäiriöille. Häiriöitä aiheuttavat radio- minen sensijaan 23 298 000 markkaa. Ehdo-
43842: aseman ympäristössä olevat sähkölaitosten tus on 18 530 800 markkaa.
43843: ilmajohdot sekä kaikenlaiset myös asunnoissa Useistakin syistä voidaan päätellä, etteivät
43844: ja kotitaloudessa käytettävät, varsinkin pyö- ha!liitus ja eduskunta v. 1928 annettua lakia
43845: 1161
43846:
43847: IV,456. - Rah.al. N:o 324.
43848:
43849:
43850:
43851: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten raken-
43852: nusten jälleenrakennuskustannusten korvaamiseen hävite-
43853: tyn alueen kunnille.
43854:
43855: E d u s k u n n a 11 e.
43856: Sotien aikana hävitetyn alueen kunnallis- Sen lisäksi muiden kunnallisten rakennusten
43857: ten rakennusten jälleenrakentaminen tapah- jälleenrakennuskustannuksiakaan ei ole val-
43858: tui vuoden 1945 heinäkuun 20 päivänä eräi- tio kokonaan kustantanut, vaikka lainlaatija
43859: den kuntien talouden järjestämisestä anne- niin edellytti.
43860: tun lain mukaan. Tämän lain 3 § : ssä sano- Kuten sanottu, ministeriön ohjeiden mu-
43861: taan: ,Kunnan hallinnollisen tai laissa mää- kaan ei jälleenrakennuskustannuksia saanut
43862: rätyn tahi muun julkisen tehtävän hoitoa viedä kunnan menoarvioon. Kun valtio kui-
43863: varten tarpeellisen rakennuksen tai laitoksen, tenkaan ei ole niitä kunnille täysimääräisinä
43864: joka syyskuun 30 päivän 1939 jälkeen sodan korvannut, ovat ne aiheuttaneet kunnissa
43865: johdosta on tuhottu tai tuhoutunut, jälleen- rahoitusvajauksen. Monissa Lapin ja Oulun
43866: rakentamisen kustantaa valtio". Lain perus- läänin kunnissa on näitä jälleenrakennus-
43867: teella ministeriö antoi ohjeet kunnille, ettei menoja satoja miljoonia markkoja kuntien
43868: jälleenrakennusten kustannuksia saa ottaa menoarvion ulkopuolella. Kun muutenkin
43869: kunnan menoarvioon, vaan ne hoidetaan sen veroäyrin hinta on liian korkea, kohoaisi se
43870: ulkopuolella. eräissä kunnissa lähes 20 markkaan, jos ne
43871: Lapissa ja Itä-Suomessa sekä Hangon nyt jälkikäteen otettaisiin menoarvioihin.
43872: alueella tuhoutui sanottuja koulurakennuksia, Kunnat ovat rahoittaneet ne joko lainoilla
43873: sairaaloita, huoltolaitoksia ja virastotaloja. tai käyttäneet niihin toisiin tarkoituksiin va-
43874: Kun kunnat ryhtyivät niitä jälleenrakenta- rattuja määrärahoja. Tämä on aiheuttanut
43875: maan, edellytettiin, että valtio kustantaa nii- kestämättömän tilanteen kuntien taloudessa,
43876: den jälleenrakentamisen niinkuin laki edel- ja ellei tätä aukkoa tukita, aiheuttaa se jat-
43877: lytti. Asioiden myöhempi kulku on osoitta- kuvasti rahoitusvaikeuksia hävitetyn alueen
43878: nut, ettei näin tapahtunutkaan, vaan valtio kunnallistaloudessa.
43879: on jättänyt kunnille maksamatta satoja mil- Jälleenrakennusvaiheen alkuaikoina kun-
43880: joonia markkoja jälleenrakennettujen raken- nille vakuutettiin eri yhteyksissä, ettei jäl-
43881: nusten osalta. leenrakentamisesta tule kunnille aiheutumaan
43882: Niinpä v. 1952 suoritetun tutkimuksen mu- menoja. Nämä lupaukset eivät kuitenkaan
43883: kaan yksinomaan Lapin läänin kunnilla oli vielä tähän saakka ole toteutuneet. Kun hal-
43884: jälleenrakennettaviin rakennuksiin sijoitettu litus ei nytkään vuoden 1956 valtion tulo- ja
43885: omia varoja 172 miljoonaa markkaa. Maa- menoarvioon ole varoja tähän tarkoitukseen
43886: laiskuntain liitossa tehdyn laskelman mukaan esittänyt, ehdotamme kunnioittaen,
43887: näinä vuosina aiheutui kuntien sijoituksista
43888: jälleenrakennustoimintaan yksinomaan kou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
43889: lujen osalta 15-17 miljoonan markan korko- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
43890: tappiot vuosittain. Nyt kuluvan vuoden hei- kan määrärahan kunnallisten raken-
43891: näkuussa yksinomaan Lapin läänin kuntien nusten jälleenrakennuskustannusten
43892: saatavat valtiolta jälleenrakennettavien kou- korvaamiseksi hävitetyn alueen kun-
43893: lujen osalta olivat 112 miljoonaa markkaa. nille.
43894: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
43895:
43896: Eino Tainio. J. F. Pöykkö. Erkki Koivisto.
43897: H. Tauriainen. Niilo Ryhtä. Pentti Liedes.
43898: J. Mustonen. M. 0. Lahtela. Antti Kinnunen
43899: Vilho Väyrynen. Toivo Friman. Inna Torvi.
43900: Lauri Järvi.
43901: 1160
43902:
43903: IV,4n. - Rah.al. N:o 323.
43904:
43905:
43906:
43907:
43908: Hiilelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesävir-
43909: kistyksen järjestämiseksi vähävaraisille äideille.
43910:
43911:
43912: Eduskunnalle.
43913:
43914: Perheenäitien oikeus lomaan ja virkistyk- Äitien 1omauttaminen nykyisessäkin laa-
43915: seen alkaa jo olla yleisesti tunnustettu asia, juudessa on käynyt mahdolliseksi vain eri
43916: vaikka sitä ei olekaan vielä lakisääteisesti lomajärjestöjen kantamin kustannuksin. Val-
43917: järjestetty. Myöskin on äitien lomantarve tion varoista myönnettyjen avustusten eh-
43918: tunnettu ja tunnustettu tosiasia. Mutta lo- tona on, että lomajärjestö vastaa äidin loma-
43919: manviettomahdollisuudet ovat miltei olemat- kustannuksista kolmannella osalla, valtion
43920: tomat. apurahan ollessa kaksikolmattaosaa lomakus-
43921: Valtion tulo- ja menoarviossa on määrä- tannuksista. Mutta lomapäiväkustannus on
43922: raha, josta eri lomajärjestöille myönnetään määrätty niin alhaiseksi, ettei se peitä todel-
43923: pieniä avustuksia kesävirkistyksen järjestä- lisia kustannuksia. Sosiaaliministeriön mää-
43924: miseksi vähävaraisilla suurperheiden äideille. räämä päiväraha on vain 300 mk, kun todel-
43925: Mutta tämä määräraha on riittämätön loman liset lomakustannukset eri lomakodeissa vaih-
43926: tarpeessa olevien äitien virkistysloman osit- televat 400-450-500 mk: n vaiheilla. Näin
43927: taiseenkaan rahoittamiseen. Äitien virkistys- joutuu lomakotia ylläpitävä yhdistys yhden
43928: loman tarve on suuri, ja kun äitien loma- kolmanneksen asemasta vastaamaan puolesta
43929: oikeus on käsitteenäkin vakiintunut, niin ja yli puolesta kustannusten määrästä. Tästä
43930: suurperheiden äidit entistä enemmän ha- johtuen olisi lomapäiväraha uudelleen arvioi-
43931: keutuvat virkistyslomille mm. eri puolilla tava ja korotettava kustannustasoa vastaa-
43932: maata toimiviin naisjärjestöjen lomakoteihin. vaksi. Lomanviettomahdollisuuden varaami-
43933: Kunnollisten lomanviettopaikkojen puuttu- nen edes osittain tarvetta vastaavaksi ja lo-
43934: minen yhdessä äitien lomantarpeen kanssa mapäivärahan korottaminen voi tapahtua
43935: on kannustanut useita naisjärjestöjä perusta- vain nykyistä määrärahaa korottamalla.
43936: maan uusia sekä kunnostamaan ja laajenta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
43937: maan ennestään toiminnassa olleita lomako- nioittaen,
43938: teja. Näin on avautunut ylirasittuneille per-
43939: heenäideille uusia lomanviettopaikkoja. Mutta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
43940: varojen puute asettaa ylipääsemättömiä es- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XXI lu-
43941: teitä. Lomakodeille myönnettyjen määrära- vun 5 momentille lisäystä 3 000 000
43942: hain niukkuudesta johtuen vain pieni osa markkaa käytettäväksi kesävirkistyk-
43943: lomalle pyrkivistä äideistä pääsee lomakotei- sen järjestämiseksi vähävaraisille äi-
43944: hin virkistyslomaansa viettämään. deille.
43945: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
43946:
43947: Kaisa Hiilelä. Vappu Heinonen. Laura Brander-Wallin.
43948: Martta' Salmela-Järvinen. Aino Malkamäki. Elli Nurminen.
43949: 1159
43950:
43951: IV,454. - Rah.al. N:o 322.
43952:
43953:
43954:
43955:
43956: Heinonen ym.:. Määrärahan osoittamisesta tuberkuloottister~;
43957: perheiden äitien kesävirkistyksen järjestämiseen.
43958:
43959:
43960: E d u s k u n n a 11 e.
43961:
43962: Levon ja kesävirkistyksen hankkimista va- keräämillään varoilla, mikä on ollut mahdol-
43963: rattomille, suuriperheisille äideille tarkoit- lista mm. sen johdosta, että liitto on muuta
43964: tava toiminta on saavuttanut maassamme kesävirkistystoimintaansa ( tuberkuloottisten
43965: huomattavan laajat mittasuhteet. Sen pii- perheiden lasten kesäleirejä) v>arten saanut
43966: rissä saavutettujen kokemuksien perusteella tukea raha-automaattien voittovaroista~ Myös
43967: on voitu todeta, että tällä tavoin on mahdol- tuberlrnloottisten perheiden äideille tarkoitet-
43968: lista suuresti edistää perheenäitien sekä hen- tujen virkistystilaisuuksien tarvetta on ha-
43969: kisen että ruumiillisen terveyden ja työky- vaittu olevan nykyistä paljon runsaammin,
43970: vyn säilymistä ja sitä kautta koko kansan mikä onkin ymmärrettävää ottaen huomioon
43971: hyvinvointia. Niillä on merkitystä ennen tämän sairauden yhä vielä suuren levinnei-
43972: kaikkea suuren perheen hoidossa rasittunei- syyden ja monissa osissa maatamme vallitse-
43973: den äitien osalta. Mutta perheen runsaus ei van parantolapaikkojen puutteen. Toimin-
43974: ole 1ainoa tekijä, joka voi aiheuttaa äidin nan laajentamiselle on kuitenkin taloudellisia
43975: ylenmääräistä rasittumista. Perheen piirissä esteitä, koska liitto ei voi siihen sijoittaa va-
43976: esiintyvä vakava ja pitkäaikainen sairaus rojaan kovin paljoa nykyistä enempää. Lii-
43977: - kohtasipa se äitiä itseään tai toisia per- ton varat ovat nimittäin nykyään pääasiaJlli-
43978: heenjäseniä - on myös omiaan tuottamaan sesti sidotut parhaillaan kehittymässä olevien
43979: huolta ja ponnistuksia, jotka kohdistuvat eri- tuberkuloosipotilaiden kuntouttamissuunnitel-
43980: tyisen kuluttavina juuri äidin voimiin ja mien toteuttamiseen.
43981: työkykyyn. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
43982: Tämän pohjalla on Tuberkuloosiliitto otta-
43983: nut jo vuodesta 1948 harjoittamansa laajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
43984: kesävirkistystoiminnan erääksi haaraksi tu- tulo- j~ menoarvioon 500 000 markan
43985: berkuloottisten perheiden äideille järjestetyt suuruisen määrärahan käytettäväksi
43986: loma- ja virkistystHaisuudet, joita on Hoikan Tuberkuloosiliiton kautta tuberkuloot-
43987: opiston valmistuttua pidetty kolmena viime tisten perheiden äitien kesävirkistyk-
43988: vuotena tässä opistossa. Tämän toimintansa sen järjestämiseen.
43989: liitto on kokonaisuudessaan rahoittanut itse
43990: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
43991:
43992: Vappu Heinonen. Onni Mannila. Vieno Simonen.
43993: Impi Lukkarinen. Eino Roine. Urho Kulovaara.
43994: Anni Flinck. Y. Enne. Arvi Turkka.
43995: K. F. Haapasalo. J. Mustonen. Niilo Honkala.
43996: Tyyne Paasivuori. 0. Muikku. Hilja Väänänen.
43997: Armi Hosia. Esa Koivusilta. Elli Nurminen.
43998: Atte Pakkanen. Johannes Wirtanen. Irma Rosnell.
43999: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Meeri Kalavainen.
44000: 1158
44001:
44002: IV,H>a. - Rah.al. N:o 321.
44003:
44004:
44005:
44006:
44007: Paasivuori ym..: Määrärahan osoittamisesta perheenäitien
44008: lomamatkojen korvaamiseksi.
44009:
44010:
44011: E d u s k u n n a ll e.
44012:
44013: Suoritettujen tutkimusten mukaan maas- myksensä hoidettava vapaalippujärjestelmän
44014: samme on noin 100 000 vähävaraista suur- avulla. V: n 1955 sosiaaliministeriön budje-
44015: perheistä äitiä, jotka mitä kipeimmin olisi- tissa oli varattu tätä tarkoitusta varten
44016: vat säännöllisesti toistuvan loman tarpeessa 2 000 000 mk: n määräraha, joka on jaettu
44017: niinkuin muutkin työntekijät. Heidän teh- perheenäitien kesävirkistystoimintaa harjoit-
44018: tävänsä on sitäpaitsi erittäin raskas ja vas- taville järjestöille matkakorvauksen myöntä-
44019: tuullinen. Tehdäkseen mahdolliseksi näiden mistä varten vaikeimmassa asemassa oleville.
44020: äitien 1omauttamisen edes joskus, ovat eräät Olisi tärkeätä, että v: n 1956 budjettiinkin
44021: yhteisöt ja järjestöt harjoittaneet kesävir- saataisiin vastaava määräraha.
44022: kistystoimintaa heidän hyväkseen. Mutta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
44023: vain murto-osa lomantarpeessa olevista pää- nioittavasti,
44024: see tästä toiminnasta osalliseksi. Monen koh-
44025: dalla ilmainenkin oleskelu jossain lomakoh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
44026: teessa tuottaa vaikeuksia tai estyy kokonaan tulo- ja menoarvioon perheenäitien
44027: matkakustannusten kalleuden vuoksi. Tämän lomamatkojen korvaamista varten
44028: takia ja edistääkseen yleensä vähävaraisten 2 000 000 markan määrärahan käytet-
44029: monilapsisten perheenäitien lomanvieton täväksi sosiaaliministeriön lähempien
44030: yleistymistä, olisi heidän matkakorvauskysy- ohjeiden mukaan.
44031: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
44032:
44033: Tyyne Paasivuori. Laura Brander-Wallin. Rafael Paasio.
44034: Anni Flinck. Veikko Helle. Elli Nurminen.
44035: Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen. Unto Suominen.
44036: Onni Hiltunen. Irma Hamara.
44037: 1157
44038:
44039: IV,452. - Rah.al. N:o 320.
44040:
44041:
44042:
44043:
44044: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
44045: maksuttomien lomamatkojen järjestämiseksi vähävarai-
44046: sille äideille.
44047:
44048:
44049: E d u s k u n n a ll e.
44050:
44051: Toistaiseksi on äitien lomanviettokysy- tyisesti maksuttornia matkoja, jolloin he voi-
44052: mystä järjestävänä ainoana lainsäädäntö- sivat itse järjestää itselleen loman sukulais-
44053: toimenpiteenä ollut 25 päivänä maaliskuuta tensa tai tuttaviensa luona tai käyttää mat-
44054: 1948 annettu valtioneuvoston päätös vähä- kan muuten henkiseksi piristyksekseen.
44055: varaisille äideille järjestetyn kesävirkistyk- Matka-avustusta ei saisi kuitenkaan sitoa
44056: sen valtionavusta. Tämän määrärahan tur- mihinkään määrättyyn vuodenaikaan. Näin
44057: vin (v. 1955 6 292 000 mk) ovat eräät jär- saisivat myös pienviljelijäperheiden äidit
44058: jestöt, lähes puolet omia varojaan käyttäen, mahdollisuuden vuosiloman pitämiseen, sillä
44059: järjestäneet muutamalle tuhannelle (v. 1954 kesäaikana, jolloin useimmat lomakodit toi-
44060: 4192) äidille ja heidän pienille lapsilleen mivat, heillä ei oman työnsä tähden juuri
44061: lyhyen kesäloman. Näin lomautettujen äitien ole mahdollisuuksia päästä osallisiksi siitä
44062: määrä on kuitenkin tarpeeseen nähden liian edusta, minkä järjestöt em. määrärahan tur-
44063: pieni. Maamme lähes 800 000 perheenäidistä vin pienelle äitien ryhmälle nyt järjestävät.
44064: on vähintään 100 000 siinä asemassa, että Tällainen matkamääräraha pitäisi antaa
44065: heidän, suurten perheittensä ja muuten vai- kuntien jaettavaksi, jotka parhaiten tuntevat
44066: keitten. elämän olosuhteidensa ja työtaak- alueensa äitien tarpeen ja mahdollisuudet.
44067: kansa vuoksi, pitäisi välttämättä saada vuo- Muissa valtioissa on saatu edullisia koke-
44068: sittainen loma, jotta heidän työkykynsä säi- muksia valtion myöntämien vapaitten matko-
44069: lyisi. jen vaikutuksesta kotipaikkakunnan ulkopuo-
44070: Eduskunnan viime vuonna myöntämä lella vietettyjen lomien lisääntymisen muo-
44071: 2 miljoonan matkamääräraha, joka on jaettu dossa. Nimenomaan perheenäideille, jotka ta-
44072: samoille järjestöille, jotka ylläpitävät loma- vallisessa työssään ovat sidotut kotiin, mer-
44073: koteja, on auttanut järjestöjä valitsemaan kitsee lomamatka vielä paljon enemmän
44074: kipeimmin lomaa tarvitsevia äitejä ja ollut kuin muille lomalaisille.
44075: siten hyödyllinen oikeaan päämäärään pyrit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
44076: täessä, mutta se ei ole lisännyt lomaansa nioittaen,
44077: viettävien äitien kokonaismäärää. Tosin ei
44078: maassamme myöskään ole tarpeellista mää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
44079: rää sopivia lomakoteja. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
44080: Kipeästi lepoa ja virkistystä tarvitsevien kan määrärahan kuntien käytettä-
44081: perheenäitien 1omauttamista voitaisiin lisätä väksi maksuttomien lomamatkojen
44082: myös siten, että myönnettäisiin heille yksi- järjestämiseksi vähävaraisille äideille.
44083: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
44084:
44085: Irma Torvi. Yrjö Murto. Hemming Lindqvist.
44086: Hertta Kuusinen. Pentti Liedes. Martti Leskinen.
44087: Eino Tainio. Antti Kinnunen. Toivo Asvik.
44088: Mauri Ryömä. H. Tauriainen. Irma Rosnell.
44089: Elli Stenberg.
44090: 1156
44091:
44092: IV,4111. - Rah.al. N:o 819.
44093:
44094:
44095:
44096:
44097: E. Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
44098: ja lainoiksi varattomien perheenäitien ja lasten lomatoi-
44099: mintaa harjoittaville naisjärjestöille.
44100:
44101:
44102: E d u s k u n n a 11 e.
44103:
44104: Rasittuneiden ja varattomien perheen- kunnan ja järjestöjen tukea ja myötävaiku-
44105: äitien sekä lasten lomatoimintaa on järjes- tusta voi päästä lyhyellekään lomalle, jota
44106: tetty jo usean vuosikymmenen ajan maas- on pidettävä välttämättömänä, ja toimintaa
44107: samme lukuisien naisjärjestöjen toimesta. olisi pyrittävä vielä entisestäänkin laajenta-
44108: Valtionapua on saatu tähän työhön vain maan kaikkia äitejä koskevaksi, on kohtuul-
44109: kaksi kolmasosaa hoitopäiväkustannuksista lista, että valtion taholta suuremmassa mää-
44110: talousarviossa kulloinkin olevan määrärahan rässä kuin tähän asti huojennetaan puheena-
44111: puitteissa, jolloin toimeenpaneville järjes- olevien järjestöjen taloudellista taakkaa avus-
44112: töille ovat jääneet muut kustannukset, kuten tuksilla ja halpakorkoisilla lainoilla.
44113: kiinteistöjen hankinta ja rahoitus, niiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
44114: kunnossapito, sisustus- ym. menot sekä loppu-
44115: erä hoitopäiväkustannuksista. Pääomamenot että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
44116: on jouduttu rahoittamaan etupäässä pankki- tulo- ja menoarvioon yhteensä 50 mil-
44117: lainoilla. joonan markan suuruisen määrärahan,
44118: Vuotuiset lainojen lyhennykset ja korot josta avustusta 20 miljoonaa ja pitkä-
44119: muiden kulujen ohella muodostuvatkin näin- aikaista, halpakorkoista lainaa 30 mil-
44120: ollen kohtuuttoman raskaaksi taakaksi va- joonaa markkaa, varattomien perheen-
44121: paaehtoista työtä suorittaville järjestöille. äitien ja lasten lomatoimintaa harjoit-
44122: Kun kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat tavien naisjärjestöjen lomakotien pää-
44123: perheenäidit lapsineen eivät ilman yhteis- omamenojen korkoihin ja kuoletuksiin.
44124: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
44125:
44126: Elli Nurminen. Impi Lukkarinen. Heikki Hykkäälä.
44127: Martta Salmela-Järvinen. Arvi Turkka. G. Henriksson.
44128: Kaisa Hiilelä. Vappu Heinonen. Bruno J. Sundman.
44129: Laura Brander-Wallin. 0. Muikku. Tyyne Paasivuori.
44130: Tyyne Paasivuori. Veikko Kokkola. Edvard Pesonen.
44131: K. F. Haapasalo. Väinö Tikkaoja. Vilho Väyrynen.
44132: 1155
44133:
44134: IV,45o. - Rah.al. N:o 318.
44135:
44136:
44137:
44138:
44139: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta vuoden 1918 kan-
44140: salaissodassa punaisella puolella vahinkoja kärsineiden'
44141: korvauksen järjestämiseksi.
44142:
44143:
44144: E d u s k u n n a 11 e.
44145:
44146: Vuonna 1918, heti kansalaissodan pää- rossa kansalaissotaan sekä Karjalassa ja Au-
44147: tyttyä, ryhdyttiin valtion taholta järjestä- nuksessa käytyihin taisteluihin osallistuneet
44148: mään ns. valkoisten puolella taistelleiden ja suomalaiset. Tähän lainsäädäntöön noj•aten
44149: tämän johdosta tavalla tai toisella kärsimään on sitten vuosittain valtion talousarvioon
44150: joutuneiden vahinkojen korvaamista. Täl- otettu määräraha näiden eläkkeiden maksa-
44151: löin katsottiin korvaukseen oikeutetuiksi ei mista varten.
44152: vain sotatoimissa tai siihen liittyvissä tapah- Nyt jo yleisesti tunnustetaan, että vuoden
44153: tumissa haavoittuneet ja invaliideiksi tul- 1918 tapahtumat oliv·at historiallisten syiden
44154: leet, vaan myös näiden ja kaatuneiden omai- ja maassa silloin vallinneen tilanteen seu-
44155: set, lesket, lapset tai muut sukulaiset suo- raus. Virallisesti on tunnustettu, että puna-
44156: raan ylenevässä polvessa, samoin myös ne, kaartilaiset taistelivat vakaumuksensa puo-
44157: jotka olivat sodan johdosta kärsineet vahin- lesta. Mutta he taistelivat samalla Suomen
44158: koja. Vapaaehtoisesti kerättyjen varojen li- itsenäisyyden, riippumattomuuden, kansan-
44159: säksi käytettiin tähän huolto- ja korvaus- vallan j·a rauhan puolesta; sen on historian
44160: toimintaan runsaasti yleisiä, kuntien, seura- kulku osoittanut. Vaikka punaisella puolella
44161: kuntien ja valtion v·aroja. Lopullisesti tämä v. 1918 taistelleet joutuivat monenlaisten
44162: huoltorahoitus vakiinnutettiin lailla eläk- suurten vahinkojen ja kärsimysten kohteeksi,
44163: keistä vapaussodassa haavoittuneille sotu- ei vielä 37: n vuodenkaan kuluttua ole näitä
44164: reille sekä kaatuneiden ja sairauden joh- vahinkoja heille korv•attu. Olisi jo vihdoin-
44165: dosta kuolleiden sotilaiden perheiden jäse- kin aika heitä kohtaan osoitettu epäoikeu-
44166: nille 28 päivänä huhtikuuta 1919. Tätä lain- denmukaisuus korjaJta.
44167: säädäntöä täydennettiin vielä lailla 29 päi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
44168: vältä toukokuuta 1931, jolla säädettiin eläk-
44169: keet kaikille niillekin, jotka olivat osallistu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
44170: neet sotatoimiin tai tehtäviin ma•an rajojen tulo- ja menom·vioon 10 000 000 mar-
44171: ulkopuolella ennen Tarton rauhansopimuk- kan määrärahan vuoden 1918 kansa-
44172: sen allekirjoittamista, vaikka osallistmninen laissodassa punaisella puolella vahin-
44173: näihin olikin ollut täysin vapaaehtoista.. Näin koja kärsineiden korvauksen järjestä-
44174: tulivat korvauksiin oikeutetuiksi kaikki Vi- miseksi.
44175: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
44176:
44177: Hemming Lindqvist. Y. Enne. Aleksi Kiviaho.
44178: J. Mustonen. N. Nurminen. Toivo Asvik.
44179: Tauno Kelovesi. H. Tauriainen. P. Puhakka.
44180: Mauri Ryömä.
44181:
44182:
44183:
44184:
44185: 41 E 626/55
44186: 1164
44187:
44188: IV,449, - Rah.al. N:o 317.
44189:
44190:
44191:
44192:
44193: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten mak-
44194: sami$een kansalaissodan punaisille invalideille.
44195:
44196:
44197: E d u s k u n n a ll e.
44198:
44199: Vuoden 1918 kansalaissodan seurauksena vuotuinen eläke, myönnettiin myös valtion
44200: elää maassamme vielä 1150 ns. punaista in- eläke ns. Viron retkeen osallistuneille valkoi-
44201: valiidia. Aina vuoteen 1941 ei valtion ta- siile. Eläke myönnettiin taannehtivasti.
44202: holta tehty mitään heidän kärsimystensä lie- Voimassa olevan sotilasvammalain mukaan
44203: vittämiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi. osa punainvaliideja saa eläkettä valtiolta.
44204: Vuoden 1941 jälkeen heille maksetut eläkkeet Mutta sen lisäksi on sellaisia, jotka ov•at saa-
44205: OV'at olleet siksi pieniä, että niiden merkitys neet sairauden vankileirillä tai menettäneet
44206: on muodostunut avun saajille enemmän sym- työkykynsä valkoisten pahoinpitelyn seurauk-
44207: boliseksi kuin tarkoitustaan vastaavaksi sena. Nämä invaliidit, luvultaan n. 1 000,
44208: avuksi. eivät sa•a mitään valtion eläkettä.
44209: Kokonaan toisen•laista on ollut valtion huo- On oikeudenmukaista, että kansalaissodassa
44210: lenpito ns. valkoisten puolella taistelleiden ja punaisten puolella invaliideiksi tulleille
44211: heidän perheittensä suhteen. Jo vuonna myönnetään samat aineelliset edut ja oikeu-
44212: 1919 hyväksytyn lain perusteella alettiin det kuin valkoisillekin. Näin ei ole tapah-
44213: myöntää valkoisille haavoittuneille ja rinta- tunut niin kauan kuin heille ei ole maksettu
44214: maO'loissa sairastuneille ylimääräistä eläkettä. taannehtivasti korvausta siltä ajalta, jolta
44215: Vuonna 1937 alettiin maksaa ylimääräistä valkoiset invaliidit ovat saaneet, mutta joka
44216: eläkettä Saksassa ensimmäisen maailmanso- on vielä saamatta punaisten puolella inva-
44217: dan aikana ns. 27 jääkäripataljoonassa pal- liideiksi tuHeilla.
44218: velleille. Vuonna 1938 annetulla valtioneu- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
44219: voston päätöksellä alettiin eläkkeitä myöntää
44220: myös kansalaissodassa palvelleille valkoisille että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
44221: rintamamiehille. Vuonna 1943 laajennettiin tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
44222: eläkeoikeus käsittämään myös vwlkoisten rin- kan arviomäärärahan käytettäväksi
44223: tamamiesten perheitä. Tähän tarkoitukseen valtioneuvoston lähemmin määräämällä
44224: käytetään nykyisin valtion varoja yli tavalla korvausten maksamiseen takau-
44225: 10 000 000 markkaa. Vuonna 1941, saman- tuvasti kansalaissodan punaisille inva-
44226: aikaisesti kuin vihdoin myönnettiin n. 300 lideille.
44227: punaiselle invaliidille 1 600-3 200 markan
44228: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
44229:
44230: Lauri Myllymäki. Usko Seppi.
44231: Pauli Puhakka. Eino Roine.
44232: 1153
44233:
44234: IV,44s. - Rah.al. N:o 316.
44235:
44236:
44237:
44238:
44239: Heljas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
44240: siksi raittiustyötä suorittaville järjestöille.
44241:
44242:
44243: E d u s k u n n a ll e.
44244:
44245: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- että valtion alkoholitulot ovat suuresti nous-
44246: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 on seet. Raittiustyön tehostamisen tarve on il-
44247: 14 Pl. XIX 1. 1 mom. kohdalla määräraha meinen päättäen siitä, että esim. alkoholin-
44248: avustuksiksi raittiustyötä suorittaville jär- kulutus on yhä kasvanut. Raittiusmäärä-
44249: jestöille merkitty 49161000 markaksi. Sitä rahan korottamisen välttämättömyyden on
44250: on siis korotettu nykyisestä :ainoastaan mm. sosiaaliministeriö myöntänyt, kun se,
44251: 718 000 markalla, joka on tarkoitettu rait- sikäli kuin o1emme saaneet tietää, on ehdot-
44252: tiusjärjestöjen toimihenkilöiden palkkojen tanut kysymyksessä olevan määrärahan ko-
44253: korottamiseksi samassa suhteessa kuin vas- rotettavaksi 70 000 000 markkaan.
44254: taavia virkamiespalkkoja korotetaan. Kun Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo-
44255: raittiusmäärärahaa ei ole korotettu rahan- tamme,
44256: arvon alenemista vastaavasti, on tilanne nyt
44257: sellainen, että kysymyksessä olevaan ta:vkoi- että Eduskunta korottaisi vuoden
44258: tukseen, raittius- ja muiden raittiustyötä 1956 talousarvion 14 Pl. XIX luvun
44259: suorittavien keskusjärjestöjen toiminnan tu- 1 momentin kohdalla avustuksiksi
44260: kemiseen on viime vuosina saatu ja, ta- raittiustyötä suorittaville järjestöille
44261: lousarvioehdotuksen mukaan, tultaisiin edel- esitetyn määrärahan 70 000 000 mark-
44262: leen saamaan huomattavasti vähemmän kuin kaan.
44263: sodan edellisinä vuosina, huolimatta siitä,
44264: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
44265:
44266: ~e~art Heljas. Aino Malkamäld. Eino Uusitalo.
44267: Albin Wickman. Vappu Heinonen. Meeri Kalava.inen.
44268: Toivo Antila. Anni Flinck. Bertel llidh.
44269: T. Saloranta. John Forsberg. Juho Tenhiälä.
44270: Antti J. Rantama.a.. Jaakko Hakala. Armas ~einonen.
44271: Elli Nurminen. Artturi Jämsen. Artturi Tienari.
44272: Nestori Kaasalainen.
44273: 1152
44274:
44275: IV,447. - Rah.al. N:o 315.
44276:
44277:
44278:
44279:
44280: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta siviiliarpojen ja
44281: -leskien elatuksen turvaamiseen.
44282:
44283:
44284: E d u s k u n n a ll e.
44285:
44286: Sosiaalinen huolto edellyttää, että yhteis- ovat täysin työkykyisiä, on huoltoeläke. Si-
44287: kunta turvaa ennen kaikkea niiden elämän viiliorvot ovat jääneet ,lapsipuolen asemaan"
44288: mahdollisuudet, jotka eniten huoltoa tarvit- eikä valtiovallan taholta ole huomioitu hei-
44289: sevat. Tätä ei kuitenkaan ole aina uudistuk- dän useimmiten sangen vaikeaa taloudellista
44290: sia tehtäessä riittävästi huomioitu. Niinpä asemaansa. Olisi oikeudenmukaista, että myös
44291: esim. lapsilisä maksetaan kaikille maamme siviiliorvot pääsisivät osallisiksi valtion va-
44292: lapsille, niillekin, joiden vanhemmat ovat roista maksettavasta huoltoeläkkeestä, samoin
44293: maamme rikkaimpia. Sen sijaan mm. siviili- siviilileskistä ne, jotka lastenhoidon vuoksi
44294: orvot, joita maassamme on huomattava määrä, ovat sidotut kotiin eivätkä voi osallistua
44295: ovat useimmassa tapauksessa yksinomaan ansiotyöhön.
44296: vain lapsilisän varassa eläviä. Maassamme Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
44297: on suuri määrä lapsirikkaita perheitä, joiden nioittaen,
44298: pääasiallinen huoltaja on kuollut. Vain har-
44299: voissa tapauksissa he saavat mitään eläkettä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
44300: tai avustusta. Yksinpä kuntain huoltoapukin tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIX lu-
44301: usein evätään sen perusteella, että he saavat vun uudelle momentille arviomäärä-
44302: lapsi- ja perhelisää. rahana 50 000 000 markkaa käytettä-
44303: Sotaorvoille on sotavammalain nojalla tur- väksi varatlomien ja vähävaraisten
44304: vattu huoltoeläke 16 ikävuoteen, erikoista- siviiliarpojen sekä alaikäisten lasten
44305: pauksissa 17 vuoteen asti. Myös sotaleskillä, hoitoon sidottujen siviilileskien elatuk-
44306: joiden lapset ovat aikuisia ja jotka vielä sen turvaamiseen.
44307: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
44308:
44309: Elli Stenberg. Rainer Virtanen.
44310: Irma Rosnell. Pertti Rapio.
44311: Eino Roine.
44312: 1151
44313:
44314: IV,446. - Rah.al. N:o 314.
44315:
44316:
44317:
44318:
44319: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholipoliklinikka-
44320: toitninnan ylläpitämistä vm·ten.
44321:
44322:
44323: E d u s k u n n a ll e.
44324:
44325: Maailman Terveysjärjestö on kiinnittänyt kansantaloudelle ja tuotantoelämälle. Tästä
44326: huomiota alkoholistien tarkoituksenmukai- huolimatta sen kustannukset on laskettu
44327: seen hoitoon ja erityisesti aikavien alkoho- vain noin kymmenesosaksi suljetun hoidon
44328: listien hoitomahdollisuuksien lisäämiseen. kustannuksista. Ennakolta ehkäisevänä toi-
44329: Tämän vuoksi on Väkijuomakysymyksen mintana se samalla tulee vähentämään laki-
44330: Tutkimussäätiön toimesta ylläpidetty maas- sääteisen alkoholistihuollon menoja.
44331: samme kahta alkoholistiongelmiin joutunei- Alkoholipoliklinikkatoimintaa on toistai-
44332: den henkilöiden hoitoon erikoistunutta poli- seksi harjoitettu koeluontoisena. Klinikkain
44333: klinikkaa. Hoitoon hakeutuminen on ollut hoitohenkilöstöön kuuluu 3 lääkäriä, 6 so-
44334: täysin vapaata ja se on perustunut lääkä- siaalityöntekijää ja 2 sairaanhoitajaa. Li-
44335: rien ja sosiaalityöntekijäin yhteistyöhön. säksi klinikoilla työskentelee 2 kanslistia ja
44336: Alkoholiongelmiin joutuneiden henkilöiden 1 siivooja. Yleisestä hallinnosta vastaa toi-
44337: avokliininen hoito palvelee erityisesti hen- minnanjohtaja. Klinikkain kokonaismenot
44338: kilöryhmää, jossa ongelmat ovat alkavia, ja -vuonna 1955 on laskettu 11 miljoonaksi
44339: jolla terveys, talous, työ- ja perhesuhteet markaksi.
44340: eivät vielä ole lopullisesti häiriintyneet. Avo- Alkoholipoliklinikkain toiminnasta saadut
44341: kliininen toimintamuoto toimii siis suureksi myönteiset kokemukset ovat vahvistaneet kä-
44342: osaksi ennakolta ehkäisevänä. Hoitotavan sitystä tämän toiminnan jatkumisen ja laa-
44343: keskeisin merkitys onkin sen kyvyssä tarjota jenemisen välttämättömyydestä maassamme.
44344: nopeata ja varhaista apua ja siten estää yk- Alkoholistien polikliinisen hoidon järjestä-
44345: silöä luisumasta lopullisen alkoholismin as- minen ei kuitenkaan ole mahdollista ilman
44346: teelle. Onkin ollut havaittavissa, että klinik- valtiovallan taloudellista tukea. Alkoholi-
44347: kahoitoon tulevat henkilöt eivät yleensä ole poliklinikkatoiminnan vakinaistamiseksi ja
44348: yhteiskunnallisen huollon varaan jo11tuneita, toiminnan laajentamiseksi, viitaten samalla
44349: vaan he ovat työkykyisiä, oman ja perheensä väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosi-
44350: toimeentulon ansaitsevia yksilöitä, joiden voiton käyttämisestä annetun lain 2 § : n
44351: työkunto ja sosiaalinen sopeutuminen hoidon 3 momenttiin, allekirjoittaneet kunnioittaen
44352: avulla saadaan jatkuvasti turvatuksi. Hoi- ehdottavat,
44353: don vaikutus on siten yhteydessä työmoraa-
44354: lin ja työkunnon paranemiseen lisäten sa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
44355: malla yksilöiden tuotantokykyä. tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n kohdalle
44356: Kansanterveyden kohottajana alkoholistien 11 miljoonan markan suuruisen mää-
44357: avokliinisellä hoidolla on suuriarvoinen teh- rärahan alkoholipoliklinikkatoiminnan
44358: tävä. Yksilöiden työkuntoisuutta tehosta- ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
44359: vana se tuottaa pitkän tähtäimen hyötyä
44360: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
44361:
44362: Onni Hiltunen. Eino Raunio. Lennart Heljas.
44363: Johannes Wirtanen. Vappu Heinonen. Jaakko Hakala.
44364: Erkki Leikola. Anni Flinck. Antti J. Rantamaa.
44365: Tyyne Paasivuori.
44366: 1150 IV,445. - Alkoholiliikkeen voittovarojen käytön valvonta.
44367:
44368:
44369: vat kuntien väkijuomayhtiön vuosivoi- kaluokasta 27. palkkaluokkaan ja toi-
44370: ton ylijäämästä saamiensa osuuksien nen 17. palkkaluokasta 25. palkka-
44371: käytöstä antamien selontekojen tarkas- luokkaan sekä sanotut toimet muutet-
44372: tustyötä, palkkauksen korottamiseksi taisiin tilapäisistä ylimääräisiksi toi-
44373: niin, että toinen siirrettäisiin 22. palk- miksi.
44374: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
44375:
44376: Kaisa Hiilelä. Eino Raunio. Vappu Heinonen.
44377: ·EJ.U Nurminen. Martta Salmela-Järvinen. Meeri Kalavainen.
44378: Laura Brander-Wallin. Anni Flinck. K. F. Haapasalo.
44379: Rafael Paasio.
44380: 1149
44381:
44382: 1V,445. - Rah.al. N:o 313.
44383:
44384:
44385:
44386:
44387: Hiilelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien väkijuoma-
44388: yhtiihl, vuosivoiton ylijäämästä saamien osuuksien käytöstä
44389: annettujen selontekojen tarkastustyötä suorittavien toi-
44390: menhaltijain palkkauksen korottamista varten.
44391:
44392:
44393: E d u s k u n n a ll e.
44394:
44395: Väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen ole otettu riittävästi huomioon järjestettäessä
44396: vuosivoiton käyttämisestä 20 päivänä touko- niiden toimenhaltijain palkkausta, jotka sa-
44397: kuuta 1935 annetun lain 3 § : n 2 momentin notun tarkastustyön suorittavat. Vaikka se-
44398: mukaan, sellaisena kuin se on 11 päivänä lontekojen tarkastus on lailla järjestetty jo
44399: maaliskuuta 1955 annetussa laissa, on sosiaa- kuusi vuotta sitten, on tarkastustyö edelleen
44400: liministeriön tehtävänä hyväksyä ne selon- kahden tilapäisen toimenhaltijan suoritetta-
44401: teot, jotka kuntien on annettava väkijuoma- vana. Palkkauksensa puolesta he kuuluvat
44402: yhtiön vuosivoiton ylijäämästä vuosittain nykyisin tilapäisten toimenhaltijain 22 ja 17
44403: saamiensa varojen toisen puoliskon käyttämi- palkkausluokkiin, mitkä ovat siksi alhaiset,
44404: sestä. Saman lainpaikan mukaan kunta on ettei sellaisella palkkauksella saada pätevää
44405: oikeutettu saamaan osuutensa mainitusta yli- ja kokenutta työvoimaa pysymään näissä
44406: jäämän puoliskosta vasta sitten, kun sen toimissa. Puheena olevista toimista on muo-
44407: edelliseltä vuodelta saamastaan osuudesta an- dostunut lyhyitä läpikulkupaikkoja suureksi
44408: tama selonteko on sanotuin tavoin tullut hy- vahingoksi tarkastustyölle ja lopuksi kun-
44409: väksytyksi. tien eduille ja lain tarkoituksella.
44410: Kuntien edun mukaista on, että niiden Kun tarkastustyötä suorittavilta toimen-
44411: antamat selonteot tulevat mahdollisimman haitijoilta on vaadittava lain tuntemusta ja
44412: nopeasti käsitellyiksi ja hyväksytyiksi, mikä tulkintataitoa, sosiaalisten olojen tuntemusta
44413: merkitsee, että niillä ovat puheenaolevat va- sekä stilisointikykyä, on heidän pätevyys-
44414: rat kohta käytettävinä ja että kunnat vältty- vaatimuksekseen asetettava korkeakoululop-
44415: vät liiallisilta korkotappioilta. Varain no- pututkinto ja tarpeellinen kokemus. Tähän
44416: peampi saanti samalla edistää niiden tarkoi- nähden heidän palkkauksensa on nykyään
44417: tusten tasaisempaa ja tarkoituksenmukaisem- liian alhainen.
44418: paa toteuttamista, joita varten varat lain Palkkausluokkien tulisi olla toiselle tarkas-
44419: mukaan on käytettävä. Tähän vaaditaan tajalle 27 ja toiselle 25. Palkkausluokkien
44420: paitsi sitä, että kunnat entistä huolellisem- korotus vaatisi 291 300 markan lisäyksen ja
44421: min käyttävät puheena olevia varoja, myös kalliinpaikanlisäys 24 000 markan lisäyksen
44422: että sosiaaliministeriössä suoritettavaa tar- eli yhteensä 315 300 markan lisäyksen nykyi-
44423: kastus- ja hyväksymistoimintaa tehostetaan seen määrärahaan 14 pääluokan XIX luvun
44424: niin, etteivät tarkastustyötä tekevien toimen- 2 momentille.
44425: haltijain tiheät vaihtumiset pääsisi tuota toi- Edellä sanotun perusteella ehdotetaan,
44426: mintaa hidastuttamaan. Selontekojen tarkas-
44427: tustyössä esiintyy siksi paljon tulkintakysy- että Ed1.tskunta ottaisi 1956 tulo- ja
44428: myksiä, että työtä ei voida suorittaa muilla menoarvioon 14 Pl. XIX luvun 2 mo-
44429: kuin pätevillä ja riittävän kokeneilla työvoi- mentille 315 300 markkaa niiden so-
44430: milla. Näitä seikkoja, jotka ovat nopean ja siaaliministeriössä olevien kahden tila-
44431: samalla pätevän toiminnan edellytyksiä, ei päisen toimenhaltijan, jotka suoritta-
44432: 1148
44433:
44434: IV,444. - Rah.al. N:o 312.
44435:
44436:
44437:
44438:
44439: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistyksen jär-
44440: jestämiseksi alle kouluiän oleville laps·i1le.
44441:
44442:
44443: E d u s k u n n a 11 e.
44444:
44445: Kolmatta vuosikymmentä oli valtion tulo- aikana. Kaikilla kunnilla ei ole mahdolli-
44446: ja menoarviossa määrärahat lasten kesävir- suutta yksinomaan omien varojensa turvin
44447: kistystä varten sekä opetusministeriön että jär,Jestää asiaa. Sitäpaitsi on lukUisia las-
44448: sosiaaliministeriön hallinnonhaaroja käsittele- tensuojelujärjestöjä, jotka tarkoitusta varten
44449: vien pääluokkien kohdalla, edellisessä koh- saamansa valtionavun turvin kykenisivät ny-
44450: dassa vain kansakoululapsia, jälkimmäisessä kyistä paremmin huolehtimaan varattomien
44451: yleensä heikkoja ja varattornia lapsia varten. lasten kuntouttamisesta kesäaikana.
44452: Vuodesta 1951 lähtien ovat hallitukset koko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
44453: naan jättäneet esityksistään pois ko. määrä- nioittaen,
44454: rahat sosiaaliministeriön kohdalta.
44455: Kun meidän maassamme pitkä, vaioton että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
44456: vuodenaika ja suojeluaineista köyhä ravinto tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV luvun
44457: heikentää erikoisesti lasten fyysistä kuntoa uudelle momentille 6 000 000 markkaa
44458: ja kykyä vastustaa sairauksia, olisi tärkeätä kesävirkistyksen järjestämiseksi alle
44459: varata köyhien perheiden heikoille lapsille kouluiän olem1le lapsille.
44460: mahdollisuus tervehtyä ja voimistua kesä-
44461: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
44462:
44463: Irma Torvi. Antti Kinnunen. Toivo Asvik.
44464: Yrjö Murto. H. Tauriainen. Irma Rosnell.
44465: Pentti Liedes. Bernming Lindqvist. Elli Stenberg.
44466: 1147
44467:
44468: IV,443. - Rah.al. N:o 311.
44469:
44470:
44471:
44472:
44473: Brander-Wallin yn1.: Määrärahan osoittamisesta kesävirkis-
44474: tyksen järjestämiseksi alle kouluiän oleville lapsille.
44475:
44476:
44477: E d u s k u n n a 11 e.
44478:
44479: Viime vuosina on perheenäitien kesävirkis- menoarviosta. On valitettavaa, että juuri
44480: tystä järjestettäessä kiinnitetty huomiota nousevan polven .määrärahoista tingitään,
44481: entistä tehostetumpaan loman käyttöön ja varsinkin kun asia koskee köyhimpien per-
44482: kehoitettu äitejä järjestämään lomansa niin, heiden lapsia.
44483: että he voivat viettää sen ilman lapsia. Kun Viitaten aikaisemmin jätettyihin aloittei-
44484: lapset tarvitsevat myös lomaa ja virkistystä, siin ehdotammekin kunnioittaen,
44485: johon ei monellakaan köyhissä oloissa elävillä
44486: perheillä ole mahdollisuutta, olisi heitä tässä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
44487: autettava. ~ulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
44488: Vuodesta 1927 on valtion tulo- ja meno- vun uudelle momentille 4 000 000
44489: arviossa ollut määräraha alle kouluikäisten markkaa kesävirkistyksen järjestämi-
44490: lasten kesävirkistystä varten. Nyt on määrä- seksi alle kouluiän oleville lapsille.
44491: raha jälleen jäänyt pois ensi vuoden tulo- ja
44492: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
44493:
44494: Laura Brander-Wallin. Elli Nurminen. Kaisa Hiilelä. · .
44495: Jaakko Hakala. Eino Raunio. Martta Salmela-Järvinen.
44496: Tyyne Paasivuori.
44497:
44498:
44499:
44500:
44501: 40 E 626/55
44502: 1146
44503:
44504: IV,442. - Rah.al. N:o 310.
44505:
44506:
44507:
44508:
44509: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelastakaa Lapset
44510: -Rädda Barnen r.y:n suorittaman perhesijoitustoimin-
44511: nan tukemiseen.
44512:
44513:
44514: E d u s k u n n a ll e.
44515:
44516: Pelastakaa Lapset- Rädda Barnen r. y. Sopivien kasvatuskotien hankkiminen ja
44517: on yli kolmen vuosikymmenen suorittanut niiden jatkuva valvonta vaatii asianmukai-
44518: uraauurtavaa työtä lasten yksilöllisen · huol· sesti koulutettua ja riittävää työvoimaa,
44519: lon, lähinnä yksityiskotisijoituksen yleistämi- mistä aiheutuvat kustannukset korvautuvat
44520: seksi ja kehittämiseksi maassamme. kuitenkin yhteiskunnalle sen kautta, että ky-
44521: Olosuhteet lasteilsuojeluasetuksen antami- seiseen toimintaan uhratut varat aiheuttavat
44522: sen jälkeen lakisääteisen lastensuojelun alalla huomattavan säästön myöhemmällä iällä tar-
44523: ovat nyttemmin muuttuneet oleellisesti; Las- vittavaan huoltoon nähden.
44524: tenkotien ylläpitäminen on muodostunut ta- Ottaen huomioon, että lastenkotisijoituksen
44525: loudellisesti ·huomattavasti raskaammaksi taso on katsottu välttämättömäksi turvata
44526: kuin aikaisemmin, lähinnä sosiaalisen lainsää- valtion avulla, on kohtuullista, että lapsen
44527: dännön kehittymisen johdosta, mitä työnteki- kannalta edullisimman perhesijoituksen ta-
44528: jäin työaikaan tulee. Lastenkotisijoitus on soon ja sen turvaamiseen kiinnitetään sen
44529: kuitenkin vain eräs muoto lastenhuoltotoi- ehdottomasti vaatimaa huomiota.
44530: minnassa, jota on syytä käyttää ainoastaan Ylläolevan perusteella ehdotamme kun-
44531: silloin, kun lopullista sijoitusmuotoa vielä ei nioittaen,
44532: ole määrätty tai milloin lapsi sopeutuvaisuu-
44533: tensa tai terveytensä vajavaisuuksien vuoksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
44534: vaatii laitoshoitoa. Kaikissa muissa tapauk- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
44535: sissa olisi pyrittävä saamaan aikaan yksityis- markkaa Pelastakaa Lapset - Rädda
44536: kotisijoitus joko ottolapsena tai kasvattilap- Barnen r. y :n suorittaman perhesijoi-
44537: sena. tustoiminnan tukemiseksi.
44538: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
44539:
44540: Armas Leinonen. Juho Kuittinen. Felix Seppälä.
44541: Grels Teir. Lennart Heljas. Eino Kilpi.
44542: 1145
44543:
44544: IV,441. - Rah.al. N:o 309.
44545:
44546:
44547:
44548:
44549: Torvi ym.: Määrärahan osoittantisesta lastenseimien avusta-
44550: miseen.
44551:
44552:
44553: E d u s k u n n a 11 e.
44554:
44555: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut vuo- vuoksi ei kaupunkikuntien seimille myön-
44556: teen 1953 saakka varattuna sosiaaliminis- netty avustusta ollenkaan. Valtion avun tosi-
44557: teriön hallinnon haaran menojen kohdalle, asiallinen olemattomuus on vaikuttanut sen,
44558: luvulle lastensuojelun avustaminen, momen- että uusia lastenseimiä ei ole maahamme pe-
44559: tille kotikasvatuksen tukemistyö, 7 500 000 rustettu huutavasta tarpeesta huolimatta.
44560: markkaa, mutta siitä lähtien on määräraha Niinpä puute näistä työssä käyvien äitien
44561: ollut vain 5 miljoonaa markkaa. Tältä mo- pikkulasten päivähuoltolaitoksista on häpeäl-
44562: mentilta on myönnetty avustuksia lastensei- lisen suuri.
44563: mille sekä kerhokeskuksille. Lastenseimille Edellä olevan perusteella ehdotamme,
44564: jaettavaa määrärahaa on kuluvana vuonna
44565: ollut vain 3 135 000 markkaa, mistä on pääs- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
44566: syt osalliseksi 52 seimeä ja niissä 2 680 lasta, tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
44567: joten avustus on siis lasta ja päivää kohti vun 2 momentille 20 000 000 markan
44568: n. 3 markkaa. Kaikkiaan määrärahaa anoi määrärahan lastenseimien valtionapua
44569: 92 seimeä, mutta määrärahan pienuuden varten.
44570: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
44571:
44572: Irma Torvi. H. Tauriainen. Toivo Asvik.
44573: Pentti Liedes. Heruming Lindqvist. Irma Rosnell.
44574: Antti Kinnunen. Martti Leskinen. Elli Stenberg.
44575: 1144
44576:
44577: IV,Ho. - Rah.al. N:o 308.
44578:
44579:
44580:
44581:
44582: Salmela-Järvinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
44583: lastenkotien rakennuskustannusten avustamiseen.
44584:
44585:
44586: E d u s k u n n a ll e.
44587:
44588: Laki lastenkotien valtionavusta 30 p: Itä koituksenmukaiseen kuntoon. Monia suu-
44589: joulukuuta 1949 edellyttää (5 §), että ,las- riakin puutteita on edelleen olemassa, lasten-
44590: tenkodin perustamiskustannuksiin voidaan kodeissa sattuneet tulipalot ym. onnettomuu-
44591: tulo- ja menoarvion rajoissa myöntää val- det kertovat siitä omaa murheellista kieltään.
44592: tionapua tavalliselle lastenkodille enintään Kun vuoden 1954 talousarviossa määräraha
44593: kaksi viidesosaa sekä muulle lastenkodille supistettiin 5 milj. markkaan, on avustuksia
44594: enintään puolet sosiaaliministeriön hyväksy- entisestään ollut pienennettävä, vaikka ko-
44595: män suunnitelman mukaisista kohtuullisista tien lisäännyttyä entisten korjaamiseen ja
44596: perustamiskustannuksista. " Vuoden uusien rakentamiseen kaivattaisiin entistä
44597: 1950 talousarvioon otettiin tätä varten kui- enemmän varoja.
44598: tenkin vain 10 milj. markan määräraha, mikä Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin
44599: jo sinänsä oli riittämätön. Määrärahaa onkin kunnioittavasti,
44600: käytetty vain pääasiassa entisten lastenkotien
44601: heikossa kunnossa olevien tai muuten epä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
44602: tyydyttävien rakennusten korjausten avusta- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
44603: miseen. Valtionapu on kuitenkin tässäkin vun 4 momentille lisäystä 20 miljoonaa
44604: vaatimattomassa muodossa ollut omiaan te- markkaa lastenkotien rakennuskustan-
44605: hostamaan ohjausta kotien saamiseksi tar- nusten avustamiseen.
44606: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
44607:
44608: Martta Salmela-Järvinen. Kaisa Hiilelä.
44609: Lempi Lehto. Vappu Heinonen.
44610: Meeri Kalavainen. Anni Flinck.
44611: Laura Brander-Wallin. Tyyne Paasivuori.
44612: 1148
44613:
44614: IV,439. - Rah.al. N:o 307.
44615:
44616:
44617:
44618:
44619: Flinck ym. : Määrärahan osoittamisesta ammattioppilaskotien
44620: avustamiseksi.
44621:
44622:
44623: E d u s k u n n a 11 e.
44624:
44625: Vuoteen 1953 saakka oli valtion tulo- ja 16 vuotta täytettyään päästä ammattioppi-
44626: menoarviossa pieni määräraha ammattioppi- laskoteihin, n. 70 % joutuu rikosten teille, ei
44627: laskotien ylläpitomenoihin, mutta tällöin omasta syystään, vaan sen takia, että yhteis-
44628: tämä määräraha jätettiin pois eikä ole vielä kunta on laiminlyönyt heidän kasvatuksensa
44629: palautettu. Kyseessä on kuitenkin erittäin ratkaisevalla hetkellä. Kun yksityiset järjes-
44630: tärkeä osa nuoriin kohdistuvaa sosiaalista töt suurissa vaikeuksissa pyrkivät tätä auk-
44631: työtä, jota vailla eräät muut toimenpiteet koa täyttämään, ne tarvitsevat edes tunnus-
44632: menevät suurelta osalta hukkaan. Ammatti- tuksen luontoisen taloudellisen tuen.
44633: oppilaskodeissa asuu näet huomattavalta Kaiken ylläolevan perusteella ehdotamme,
44634: osalta ammattikoulutusvaiheessa olevia las-
44635: tenkodin kasvatteja, jotka muuten olisivat että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
44636: huoltajaa vailla olevina juuri vaikeimpana tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
44637: murrosaikanaan alttiina monille vaikeuksille. vun uudelle momentille 3 miljoonan
44638: Tilastot osoittavat, että lastenkodeissa kasva- markan määrärahan ammattioppilas-
44639: neista pojista, joilla ei ole mahdollisuutta kotien avustamiseen.
44640: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
44641:
44642: Anni Flinck. Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen.
44643: Kaisa Hiilelä. Artturi Tienari. K. F. Haapasalo.
44644: Jaakko Hakala. Eino Raunio. Rafael Paasio.
44645: Tyyne Paasivuori. Kustaa Alanko.
44646: 1142
44647:
44648: IV,.•as. -· Rab.al. N:o 306.
44649:
44650:
44651:
44652:
44653: Flinck ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattioppilaskotien
44654: perustamiskuluja varten.
44655:
44656:
44657: E d u s k u n n a ll e.
44658:
44659: Viitaten perusteluihin, jotka on esitetty käli kuin varoja tarkoitukseen saadaan,
44660: ed. Flinckin ammattioppilaskotien ylläpito- ehdotamme,
44661: menoja koskevaa avustusmäärärahaa koske-
44662: vassa raha-asia-aloitteessa n:o 307 (14 Pl. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
44663: XIV luku, uusi mom.) ja ammattioppilasko- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
44664: tien kiireellisen lisäämisen tarpeeseen sekä vun uudelle momentille 10 miljoonan
44665: siihen, että tiedossa on mm. Tampereella markan määrärahan ammattioppilas-
44666: suunniteltavan kaupunkilähetyksen hoita- kotien perustamiskuluihin.
44667: man ammattioppilaskodin laajentaminen, si-
44668: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
44669:
44670: Anni Flinck. Jaakko Hakala.
44671: Kaisa Hiilelä. Artturi Tienari.
44672: Kustaa Alanko.
44673: IV,437. - Sarjala. 1141
44674:
44675: että Eduskunta korottaisi vuoden Pl. XII luvun 18 momentin kohdalla
44676: 1956 tulo- ja menoarviossa Suomen ehdotetun 20 000 000 markan avustuk-
44677: Kirkon Sisälähetysseuralle Vaalijalan sen 34 000 000 markaksi ja 19 Pl. II
44678: vastaanotto- ja keskuslaitoksen neljän- luvun 31 momentin kohdalla ehdote-
44679: nen rakennusvaiheen rakennustöiden tun 20 000 000 markan kuoletuslainan
44680: ja perushankintojen avustamiseen 14 niinikään 34 000 000 markaksi.
44681: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
44682:
44683: Wiljam Sarjala .
44684:
44685:
44686:
44687:
44688: ....
44689: 1140
44690:
44691: IV,437. - Rah.al. N:o 305.
44692:
44693:
44694:
44695:
44696: Sarjala: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
44697: Kirkon Sisälähetysseuran Vaalijalan vastaanotto- ja kes-
44698: kuslaitoksen rakennustöitä varten.
44699:
44700:
44701: E d u s k u n n a ll e.
44702:
44703: Maassamme lasketaan olevan nykyisin noin kuoletuslainoina noin 130 000 000 markkaa.
44704: 5 000-6 000 sellaista vajaamielistä, jotka Valtion vuoden 1955 menoarviossa Suomen
44705: välttämättä tarvitsisivat laitoshuoltoa. Ko- Kirkon Sisälähetysseuralle myönnettiin Vaa-
44706: deissaan he ovat vanhemmilleen ylivoimai- lijalan neljännen rakennusvaiheen töiden
44707: sena taakkana ja haittana terveiden sisarus- aloittamista varten 25 000 000 markkaa avus-
44708: ten kehittymiselle. Paikkoja on heitä varten tuksena ja 25 000 000 markkaa kuoletuslai-
44709: maan vajaamielislaitoksissa kuitenkin kaik- nana. Sanotun neljännen vaiheen hyväk-
44710: kiaan vain noin 1400, eli neljännekselle sytty rakennusohjelma käsittää mm. vastaan-
44711: apua tarvitsevista. otto- ja tarkkailuosastot ja tyttöjen työope-
44712: Erityinen valtion komitea sai jo vuonna tusosastot, joilla on yhteensä 88 paikkaa,
44713: 1946 valmiiksi suunnitelman, jonka mukaan sekä asuntolarakennuksen hoitohenkilökuntaa
44714: maahan olisi vajaamielishuoltotilanteen sel- varten. Sosiaaliministeriölle esitetyn kustan-
44715: vittämiseksi kiireellisesti perustettava viisi nusarviolaskelman mukaan tämän vaiheen
44716: suurehkoa keskuslaitosta. Yksi niistä tuli perustamiskustannukset tulevat olemaan
44717: komitean ehdotuksen mukaan rakentaa Piek- 175 977 500 markkaa. Työt on pantu alulle
44718: sämäelle Suomen Kirkon Sisälähetysseuran ja kaikki rakennukset on jo tähän mennessä
44719: toimesta Sortavalaan jääneen Vaalijalan lai- saatu vesikattoon, osittain pitemmällekin.
44720: toksen tilalle. Tämän komite~mietinnön poh- Urakkasopimuksen mukaan on rakennusten
44721: jalla Sisälähetysseura laati uuden Vaalijalan oltava valmiina heinäkuussa 1956.
44722: vastaanotto- ja keskuslaitoksen rakennus- Voidakseen viedä aloitetun rakennusvai-
44723: suunnitelman ja, saatuaan suunnitelmalle heen päätökseen Sisälähetysseura anoi val-
44724: valtion viranomaisten hyväksymisen, ryhtyi tion vuoden 1956 menoarviossa varattavaksi
44725: sitä vuonna 1949 yhteiskunnan tuen turvin sitä varten avustuksena ja lainana yhteensä
44726: toteuttamaan. Tähän mennessä on saatu val- 68 377 500 markkaa. Anomus perustui !askel-
44727: miiksi kolme ensimmäistä rakennusvaihetta, maan, jonka mukaan seura valtiolta vuonna
44728: jotka ovat käsittäneet viisi hoito-osastoraken- 1955 saamansa 50 000 000 markan lisäksi voi
44729: nusta, talousrakennuksen kaikkine teknilli- saada eri kunnilta hoitopaikkavarauksia vas-
44730: sine laitteineen ja neljä asuinrakennusta taan rakennusavustuksia yhteensä enintään
44731: perheeliisiä työntekijöitä varten. Huonetta- 57 600 000 markkaa. Hallit1o1ksen ensi vuo-
44732: via on vastaanotto- ja keskuslaitoksen uusilla den menoarvioesityksessä on kuitenkin ehdo-
44733: hoito-osastoilla nyt 320. Lisäksi on Rauta- tettu tähän tarkoitukseen myönnettäväksi
44734: lammilla ja Kuopiossa toimivilla koulu- ja ainoastaan. 20 000 000 markkaa avustuksena
44735: työopetusosastoilla 140 huollettavaa, joten (14 Pl. XII: 18) ja 20000000 kuoletuslai-
44736: Vaalijalan todellinen kokonaispaikkaluku on nana (19 Pl. II: 31). Kun Vajaamielisten
44737: nyt 460. Vastaanotto- ja keskuslaitoksen kol- laitospaikoista on huutava puute, kun raken-
44738: men ensimmäisen rakennusvaiheen perusta- nustöiden keskeytymisestä aiheutuisi suuria
44739: miskustannukset olivat yhteensä noin ylimääräisiä kustannuksia ja kun myöskään
44740: 417 000 000 markkaa, mistä valtiolta saatiin työllisyystilanne Pieksämäellä ei salli töiden
44741: avustuksina noin 133 000 000 markkaa ja keskeyttämistä, ehdotan,
44742: 1139
44743:
44744: IV,436. - Rah.al. N:o 304.
44745:
44746: Brander-Wallin ym.: Korotetun määt·ärahan osoittamisesta
44747: kunnallisten ja yksityisten vajaamielilaitosten avustami-
44748: seen.
44749:
44750: Eduskunnalle.
44751: Vajaakykyisten lasten huoltokomitean v. rusteen mukaan laskettuna 114 700 000 mk:n
44752: 1947 esittämän arvion mukaan on maassamme määräraha. Tämän suuruinen valtionapu
44753: noin 6 500-7 000 syvästi vajaamielistä lasta, on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi
44754: joista 2 300-2 500 tylsämielistä. Laitospaik- saattamaan laitosten talousarvioita tasa-
44755: kojen tarve on arvioitu 3 800 paikaksi ja painoon. Varsinkin yksityisille vajaamielis-
44756: kaikkein kiireellisinkin tarve on arvioitu laitoksille tilanne on muodostunut vaikeaksi
44757: 2 500 hoitopaikaksi. Laitospaikoista on erit- ja ajan mittaan kestämättömäksi. Valtion-
44758: täin suuri puute ja odotusaika laitoksiin on avun osuus hyväksytyistä vuosimenoista, mikä
44759: keskimäärin kolme vuotta. v. 1953 oli yksityisten laitosten osalta 55-
44760: Kunnallisten ja yksityisten vajaamielislai- 65% ja kunnallisten 40-50%, on vuosina
44761: tosten avustamiseen on tämän vuoden tulo- 1954-55 huomattavasti laskenut ja on nyt
44762: ja menoarvioon varattu 104 000 000 markan vastaavasti 48-60 %. Tästä huolimatta on
44763: kiinteä määräraha. V. 1956 ehdottaa hallitus laitosten talousarvioihin ollut tehtävä huo-
44764: 114 000 000 mk. V. 1956 hoidettavien luku, mattavia, mielivaltaisia supistuksia, joita lai-
44765: joka täksi vuodeksi on arvioitu keskimäärin tokset eivät voi käytännössä toteuttaa alen-
44766: l 062 :ksi, tulee nousemaan Vaalijalan vajaa- tamatta kohtalokkaalla tavalla hoidon tasoa.
44767: mielislaitoksen valmistuttua, sekä Porin dia- Tällaisia supistuksia oli v. 1955 talousarvioi-
44768: konissalaitoksen vajaamielishoitolan aloitettua hin määrärahan riittämättömyyden takia teh-
44769: toimintansa, 1 222, joista 100 hoitopaikkaa tävä yli 6 000 000 mk. Näin ollen olisi val-
44770: valmistuu vuoden puolivälissä. Kunnat ovat tionavun määrä oppilasta kohti pyrittävä
44771: yhteisesti rakentaneet Porin diakonissalaitok- palauttamaan ainakin samalle tasolle kuin se
44772: sen vajaamielishoitolan. Kun valtioneuvosto oli v. 1953, jolloin se oli 101 549 mk (v. 1952
44773: on antanut rakennusluvan sekä hyväksynyt 105 338 mk). Tämän perusteen mukaan las-
44774: laitoksen valtionapua nauttivaksi laitokseksi, kettuna tarvitaan momentille 119 000 000 mk.
44775: pitäisi sen myös saada lain mukainen valtion Kun tarvittavan valtioavun määrää, joka
44776: apu hoitokustannuksia varten. Vuoden 1956 on riippuvainen siitä, minkälaiseksi todellis-
44777: tulo- ja menoarvioon ei tätä ole varattu, ten hoitopäivien luku laitoksissa muodostuu,
44778: vaikka sitä on sosiaaliministeriön taholta esi- ei voida etukäteen tarkoin arvioida, olisi
44779: tetty. määräraha muutettava arviomäärärahaksi.
44780: Tylsämielisten hoitoa ja kasvatusta varten Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
44781: toimivien kunnallisten- ja yksityisten laitos- nioittaen,
44782: ten valtionavusta annetun lain (185/27
44783: muutettuna 1086/43) mukaan v:ajaamielis- että Eduskunta ottaisi 14 Pl. XII
44784: laitos saa valtion apua vuosimenoihin vä- luvun 17 momentille lisäystä 5 000 000
44785: hintään 30 % ja enintään 70 % hyväksytyistä markkaa kunnallisten ja yksityisten
44786: vuosimenoista. Kun valtionapu kuluvana vajaamielislaitosten avustamiseen ja
44787: vuonna on arvioitu 97 906 markaksi hoidetta- mttuttaisi koko määt·ärahan arviomää-
44788: vaa kohti, tarvitaan momentille saman pe- rärahaksi.
44789: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
44790:
44791: Laura Brander-Wallin. Einari Jaakkola. Matti Raipala.
44792: Impi Lukkarinen. Nestori Kaasalainen. Irma Rosnell.
44793: Vappu Heinonen. Elli Nurminen. Antti J. Rantamaa.
44794: Urho Kulovaara. Jaakko Hakala. Erldri Koivisto.
44795: Arvo Sävelä. Juho Tenhiälä. Erkld Ryömä.
44796: 39 E 626/55
44797: 1138 IV,435. - Tuberkuloosipotilaiden jiilkihuolto.
44798:
44799:
44800: voimistumiseen ja helpotetaan samalla lu- rantolaympäristötekijäin vaikutuksesta poti-
44801: kuisten vaikeuksissa kamppailevien tuber- laan lmntouttamiseen, ja tämäkin työ tullaan
44802: kuloottisten perheiden asemaa. edellisten tapaan julkaisemaan painoasui-
44803: Tuberkuloottisten kuntouttamismahdolli- sena.
44804: suuksien lisäämiseksi ja lähinnä ammatti- Työ, jota Tuberkuloosiliitto suorittaa mel-
44805: koulutuksen tehostamiseksi on liitto ostanut koisen laajassa mittakaavassa, kuuluu mieles-
44806: Oulussa lähes 5000 m3 kiinteistön n. 1 ha:n tämme koko yhteiskunnalle. Tuntuu tämän
44807: suuruisella palstalla ja ryhtyy vuoden 1956 vuoksi oudolta, että liiton valtiovallalta
44808: keväällä rakentamaan tuberkuloottisten eri- saama tuki näyttää vain vähenevän. Tähän
44809: koisammattikoulua, johon tulee hieman yli viittaa esim. se, että vuoden 1955 valtion
44810: sata oppilaspaikkaa. Lisäksi liitto aikoo sa- tulo- ja menoarvioon merkitty määräraha
44811: maan aikaan ryhtyä käytännöllisiin toimen- 3 miljoonaa markkaa on valtioneuvoston
44812: piteisiin kaupallisen koulun aikaawmamiseksi esityksessä vuoden 1956 valtion tulo- ja me-
44813: Etelä-Suomeen. Tähänkin opetuslaitokseen noarvioksi jätetty pois. Toimenpide tuntuu
44814: on suunniteltu 60-80 paikkaa. Lisäksi liitto perin kohtuuttomalta ja antaa aiheen todeta,
44815: suunnittelee lasten ja aikuisten kesävirkistys- ettei valtiovallan tunnustus liiton yhteiskun-
44816: toiminnan laajentamista ja keskittämistä nalle suorittamien palvelusten suhteen ole
44817: varten oman kurssikeskuksen aikaansaamista. suurimmillaankaan ollut vastaavien järjes-
44818: Kaikkiin näihin suunniteltuihin puuhiin ryh- töjen saamaan tukeen ja tunnustukseen ver-
44819: dytään liiton toiminnalla aikaansaaduilla va- rattavissa.
44820: roilla. Edellä olevaan viitaten ja ottaen huomioon
44821: Edellä esitetyn lisäksi Tuberkuloosiliitto Tuberkuloosiliiton suorittaman kasvavan jäl-
44822: suorittaa mm. laajaa tutkimustoimintaa. kihuolto- ja valistustyön merkityksen rohke-
44823: Aikaisemmin on liiton toimesta julkaistu nemme kunnioittaen ehdottaa,
44824: sen asettaman toimikunnan työ parantolain
44825: sosiaalihuoltajain tehtävistä sekä samoin toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
44826: mikunnan mietintö nk. toipilasrahasta. Par- tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan mar-
44827: haillaan suoritetaan tutkimusta tuberkuloot- kan avustuksen Tuberkuloosiliitto -
44828: tisten asuntokysymyksestä, joka tullaan jul- Tuberkulosförbundet r. y: lle käytettä-
44829: kaisemaan niin ikään toimikunnan mietin- väksi tuberkuloositoipilaiden jälkihuol-
44830: tönä, sekä lisäksi suoritetaan tutkimusta pa- toon ja tuberkuloosin valistustyöhön.
44831: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
44832:
44833: Aino Malkamäki. Vappu Heinonen.
44834: Lauri Järvi. Eino Raunio.
44835: Urho Kulovaara.
44836: 1137
44837:
44838: IV,435. - Rah.al. N:o 303.
44839:
44840:
44841:
44842:
44843: Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi-
44844: liitto r.y: lle käytettäväksi tuberkuloositoipilaiden jälki-
44845: huoltoon.
44846:
44847:
44848: Eduskunnalle.
44849:
44850: Tuberkuloosiliitto- Tuberkulosförbundet Suunnitteilla on kahden propagandalehtisen
44851: r. y. on koko neljätoistavuotisen toimintansa valmistaminen, näistä toinen on tarkoitettu
44852: aikana ainoana siviilituberkuloottisten eri- tekemään tunnetuksi liiton työtä suuren ylei-
44853: koisjärjestönä pyrkinyt toiminnallaan edis- sön keskuudessa, toinen jäsenistölle, potilaille
44854: tämään tuberkuloottisten jälkihuollon järjes- ja toipilaille sekä heidän omaisilleen ohje-
44855: tämistä maassamme. Järjestön invalidijäse- kirjaseksi. Yleisiä propagandateemoja liiton
44856: nien lukumäärä on tällä hetkellä yli 30 000 tiedotustyössä ovat basillikauhun voittami-
44857: jakautuen 54 perusjärjestön osalle, jotka on nen, yleisen mielipiteen muuttaminen tuber-
44858: jaettu 10 piiriin. kuloottisille suosiolliseksi, työnvälityksen te-
44859: Työssään Tuberkuloosiliitto on keskittynyt hostaminen ja jälkihuollon järjestämisen eri
44860: lähinnä tuberkuloottisten kuntouttamiseen ja vaiheiden tukeminen.
44861: tuberkuloottisten muiden sosiaalisten ongel- Tuberkuloosiliiton toiminnassa antaa vuo-
44862: mien selvittelyyn. Tässä pyrkimyksessä on den 1952 syksystä toiminut tuberkuloottisten
44863: koetettu auttaa tuberkuloositoipilaita heidän toipilasopisto Karkussa mahdollisuuden kon-
44864: vaikeuksissaan siinä määrin kuin se on ollut kreettisempaan kuntouttamistyöhön kuin ai-
44865: liiton toiminnassa mahdollista. Liitto perus- kaisemmin. Sosiaali- ja lääkintäasiantunti-
44866: järjestöineen käytti erilaiseen huoltoon vuo- jain valvomana laitoksen toiminnasta näyttää
44867: den 1954 aikana yhteensä 19.5 miljoonaa olevan ratkaisevan hyviä tuloksia. Tuloksiin
44868: markkaa. Lisäksi liiton ja sen perusjärjes- on viime vuonna antanut oman tärkeän li-
44869: töjen toimistoista on tuettu avun tarpeessa sänsä se, että opisto sai vuoden 1954 aikana
44870: olevia työpaikan hankkimisessa, anomusten oman erityisen käsityöpajan, missä fyysisen
44871: laadinnassa, erilaisten asioiden hoidossa jne. kunnon kohentamiseksi voidaan antaa opis-
44872: Varsin merkittävä osuus Tuberkuloosi- ton oppilaille riittävässä määrin alkeisope-
44873: liiton työssä on sen suorittamalla sekä jäse- tusta eri ammatteihin ja lisäksi se, että
44874: nistöön että ulospäin suuntautuvalla valis- opisto on saanut opettajakuunalleen kunnol-
44875: tuksella. Paitsi jäsenille järjestettyjä kesä- liset asunnot. Mainitut lisätilat Hoikan opis-
44876: kursseja (mm. kesällä 1955 järjestötyönteki- toon ovat tulleet maksamaan liitolle n. 40
44877: jäin kurssit, 44 osanottajaa, käytännöllisen miljoonaa markkaa, josta 7.5 milj. markkaa
44878: invalidihuollon alkeiskurssi, 20 osanottajaa on saatu eduskunnan päätöksellä korollisena
44879: sekä Jousi-lehden levikkikurssit, 29 osanot- lainana valtiolta. Mainitussa opistossa jär-
44880: tajaa) harjoittaa liitto tiedotustoimintaa leh- jestetään varsinaisen talvikurssin ohella ke-
44881: distön, radion ja elokuvan välityksellä sekä säisin laajaa virkistystoimintaa tuberkuloot-
44882: julkaisemalla kirjallisuutta. Niinpä on sen tisille toipiiaiHe ja mm. tuberkuloottisille
44883: kustantamasta Jousi-lehdestä kehittynyt ajan- perheiden äideille. Vuoden 1955 kesällä jär-
44884: mukainen aikakauslehti, jossa pääpaino on jestettiin kahden viikon ilmaisia lomatilai-
44885: tuberkuloosiaiheisilla kirjoituksilla, mutta suuksia n. 150 aikuiselle sekä yli kuukauden
44886: jossa lisäksi on runsaasti muuta sosiaalipo- kestäviä lomatilaisuuksia lähes 400: lle tuber-
44887: liittista aineistoa. Jäsenlehti Jousi B menee kuloottiselle ja tuberkuloottisten vanhempien
44888: ilmaiseksi kaikille jäsenille ja pyrkii pitä- lapsille. Lasten kesävirkistystoiminnalla suo-
44889: mään heidät kaikkien tapahtumien tasalla. daan lapsille mahdollisuus virkistymiseen ja
44890: 1136 IV,434. - Avustus Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiölle.
44891:
44892:
44893: on välttämätön. Tämä tehtävä tulee suunni- säätiön hallinto- ja johtoelimissä ovat valtion
44894: telmien mukaan kuulumaan säätiölle. elimet edustettuina, on niillä mahdollisuus
44895: Pyrkimättä tässä yksityiskohtaisesti selvit- riittävän tehokkaasti valvoa, että säätiölle
44896: telemään niitä tehtäviä, jotka Keuhkoinvali- myönnettyjä varoja tullaan käyttämään
44897: dien Kuntouttamissäätiölle kuuluvat, voidaan vain tässä työssä välttämättömiin tehtäviin.
44898: edellä esitettyyn viitaten todeta, että niitä jo Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
44899: säätiön alkuvaiheessa on melkoinen määrä.
44900: Tämä merkitsee sitä, että säätiö tarvitsee että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
44901: myöskin taloudelliset edellytykset hoitaa tulo- ja menoarvioon Keuhkoinvalidien
44902: näitä tehtäviään. Kun säätiö suureksi osaksi K untouttamissäätiölle 3 500 000 mar-
44903: hoitaa, niinkuin on tarkoituskin, valtion vi- kan määrärahan keskusparantoloiden
44904: ranomaisille kuuluvia tehtäviä, tämä edellyt- työhoito-osastojen suunnittelua, paran-
44905: tää, että sen on saatava toimintaansa varten toloiden sosiaalisen toiminnan valvo-
44906: myöskin taloudellista tukea valtion taholta. mista, ammattikoulutuksen suunnitte-
44907: Vain tällä edellytyksellä säätiö voi heti lua sekä kouluteftavien ja ty.jjhön sijoi-
44908: alusta alkaen ryhtyä mm. edellä esitettyjen tettavien toipilaiden asianmukaisen
44909: tehtävien kunnolliseen hoitamiseen, ja kun testauksen järjestämistä varten.
44910: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
44911:
44912: Kaarlo Kajatsalo. Artturi Tienari. Valto Käkelä.
44913: 1135
44914:
44915: IV,434. - Rah.al. N:o 302.
44916:
44917:
44918:
44919:
44920: Kajatsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Keuh-
44921: koinvalidien K untouttamissäätiölle.
44922:
44923:
44924: E d u s k u n n a 11 e.
44925:
44926: Tuberkuloosin vastustamistyöhön liittyy meja. Säätiö pyrkii mahdollisimman pian
44927: olennaisena osana tuberkuloosiin sairastunei- tarjoamaan apuaan näissä suunnittelutöissä.
44928: den lkuntouttaminen. Työn kehittäminen ja Esitetyllä suunnittelun keskityksellä pyritään
44929: sen ohjaaminen on kuitenkin ollut aina viime välttämään niitä monia virheitä, joita var-
44930: vuoteen saakka perin hajanaista. Ovathan maankin tehdään, jos jokainen parantola ryh-
44931: tuberkuloosin vastustamistyöstä vastanneet si- tyy suunnittelemaan asiaa kokonaan omin-
44932: säasiainministeriö ja tietenkin lääkintöhalli- päin. Myöskin työhoito-osastojen toiminnan
44933: tus, potilaiden kurssiohjelmaa valvoo opetus- keskitetty ohjaus on säätiön mielestä tarpeen,
44934: ministeriö ja kouluhallitus sekä maatalousmi- ollen pyrkimyksenä tässakin koota saadut
44935: nisteriö että maataloushallitus, ammatillista kokemukset, jotta niitä voitaisiin käyttää
44936: puolta sosiaaliministeriö ja kauppa- ja teolli- kaikkien työhoito-osastojen hyväksi. Ohjaa-
44937: suusministeriö, työnvälitystä sekä sosiaalimi- vaa toimintaa varten tarvitaan jatkuvasti
44938: nisteriö että kulkulaitosten ja yleisten töiden työvoimaa.
44939: ministeriö. Lisäksi ottavat työhön osaa Kan- Maamme keskusparantoloissa on aloitettu
44940: sanelakelaitos, Tuberkuloosiliitto, Suomen jo jossakin määrin järjestää sosiaalista toi-
44941: Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys sekä Sota- mintaa. Tämä on kuitenkin erityistä ohjausta
44942: invalidien Veljesliitto. Jotta tässä laajassa ja valvontaa vailla. Mainittu tehtävä kuuluu
44943: työssä päästäisiin jonkinlaiseen keskitykseen myös säätiön vastaisten tehtävien piiriin.
44944: ja työssä mukana olevien kesken yhteistyö- Jotta tästä työstä olisi mahdollisimman pal-
44945: hön, perustettiin tuberkuloottisten kuntoutta- jon hyötyä ja parantoloiden sosiaalityönteki-
44946: miskomitean mietinnön mukaisesti syksyllä jät voisivat ma:hdollisimman hyvin palvella
44947: 1954 Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiö. parantolapotilaita heidän vaikeuksissaan, on
44948: Säätiössä ovat jäseninä kaikki edellä mainitut tarpeen järjestää mm. mainittujen työnteki-
44949: elimet ja järjestöt. Säätiön tehtävänä on yh- jäin neuvottelutilaisuuksia, joissa heille sa-
44950: teistoiminnassa viranomaisten kanssa keuhko- malla voitaisiin antaa neuvoja ja ohjeita.
44951: invalidien kuntouttamisen järjestäminen. Jotta ammattiopetus sekä työhönsijoitustoi-
44952: Tässä tarkoituksessa sen tulee johtaa keuhko- minta voisivat muodostua jokaisen paranto-
44953: invalidien ammattikoulutusta, järjestää kun- lasta lähtevän kohdalla mahdollisimman tar-
44954: toutettujen työhönsijoitus, tehdä aloitteita koituksenmukaisiksi, tarvitaan parantoloissa
44955: kuntouttamista koskevan lainsäädännön saat- testaustoimintaa. Nykyisin on jo jossakin
44956: tamiseksi tarkoitustaan vastaavaksi sekä pi- määrin järjestetty muiden invalidien tapaan
44957: tää yhteyttä ulkomaiden vastaaviin elimiin. myöskin tuberkuloottisille työnvälitystä. Si-
44958: Mainitun kuntouttamistoiminnan ensisijai- joittelu on kuitenkin melkoisen sattumanva-
44959: siin tehtäviin kuuluu työhoito-osastojen pe- raista, koska asia on lähinnä työnvälittäjän
44960: rustaminen keskusparantoloiden yhteyteen. asia työnhakijan itse ollessa tietämätön
44961: Jotta nämä saataisiin mahdollisimman talou- omista kyvyistään. Jos parantoloihin saadaan
44962: dellisesti rakennetuksi ja jotta ne siitä huo- testaustoimintaa, on parantolasta lähtevällä
44963: limatta palvelisivat tarkoitustaan mahdolli- toipilaalla mahdollisuus saada tietoisuus siitä,
44964: simman hyvin, pitää säätiö välttämättömänä, mihin hän todella pystyy sekä :fyysisen kun-
44965: että kaikkia työosastoja suunniteltaessa olisi tonsa että henkisten e.dellytystensä puolesta.
44966: noudatettava yhteisiä yleisperusteita ja nor- Ammattikouluun pyrittäessä mainittu testaus
44967: 1134
44968:
44969: IV,433, - Rah.al. N:o 301.
44970:
44971:
44972:
44973:
44974: Asvik ym.: ·Määrärahan osoittamisesta kuntouttamislaitoksen
44975: rakentamiseksi Vaasaan.
44976:
44977:
44978: E d u s k u n n a ll e.
44979:
44980: Kuten julkisuudessa on monissa eri yh- Tällaisen laitoksen merkityksen lapsihal-
44981: teyksissä todettu, on lapsihalvausta vastaan vauksen uhriksi joutuneiden jälkihoidon kan-
44982: käytävässä taistelussa ydinkysymyksenä tau- nalta hyvin ymmärtäen Vaasan kaupunki on
44983: tiin sairastuneiden ja halvaantuneiden kun- päättänyt varata Suomen Siviili- ja Asevel-
44984: touttamishoidon järjestäminen. Sattuneiden vollisuusinvaliidien Liitto. r.y: lle tarvittavan
44985: lapsihalvausepidemioiden seurauksena on alueen Korkeamäen uudelta asuntoalueelta,
44986: maassamme n. 500-600 henkilöä, jotka pi- Laitos tulisi olemaan n. 7 000 m3: n suurui-
44987: täisi kiireellisesti saada kuntouttamishoitoon. nen ja n. 50-hoitopaikkainen. Tarvittavilla
44988: Kuntouttamishoitopaikoista on maassamme hoitovälineillä varustettuna se tulisi maksa-
44989: kuitenkin erittäin suuri puute, sillä ainoa maan yhteensä Ii. 50-60 milj. markkaa.
44990: laitos, joka tällä hetkellä voi· ottaa lapsihal- Koska mainitun kuntouttamislaitoksen ra-
44991: vauspotilaita heti hoitoon, on vain 30-hoito- kentaminen olisi osaltaan· omiaan poistamaan
44992: paikkainen, minkä vuoksi kuntouttamishoito- erään suuren puutteen maamme sairaalajär-
44993: paikkoja pitäisi välttämättä ja kiireellisesti jestelmässä ja koska laitos saataisiin raken"
44994: saada lisää. On huomattava, että tällaiset netuksi invaliidijärjestön toimesta, olisi val-
44995: laitokset eivät palvele vain lapsihalvauksen, tiolla mielestämme täysi syy tukea mainitun,
44996: vaan myös monien muiden sairauksien ja koko kansan terveydelle ja työkyvyn säilyt-
44997: mm. teollisuuden työtapaturmien uhrien jäl- tämiselle ensiarvoisen tärkeän laitokseii
44998: kihoitoa ja kuntouttamista. aikaansaamista myöntämällä sen rakennus-
44999: Sen johdosta, e1!tä Vaasan kaupunki sijait- kustannusten peittämiseksi valtionavustus.
45000: see vanhan lapsihalvausepidemia-alueen kes- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
45001: kuksessa, että kaupunkiin on hyvät kulku- nioittaen,
45002: yhteydet ja että kaupunki on röntgen- ym.
45003: laitteilla - joita ko. kuntouttamislaitokset- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45004: kin eräissä tapauksissa tarvitsevat - varus- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
45005: tettavan keskussairaalan sijoituspaikka, olisi kan suuruisen määrärahan kuntotdta-
45006: Vaasan kaupunki erittäin sopiva kuntoutta- mislaitoksen rakentamista varten Vaa-
45007: mislaitoksen sijoituspaikaksi lähinnä rannik- san kaupunkiin.
45008: koseudun ja pohjoisemman Suomen lmntout-
45009: tamislaitoksen tarvetta silmällä pitäen.
45010: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
45011:
45012: Toivo Asvik. Johannes Wirtanen.
45013: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
45014: Gösta Rosenberg.
45015: 1133
45016:
45017: IV,432. - Rah.al. N:o 300.
45018:
45019:
45020:
45021:
45022: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen apu-
45023: laisammattienylitarkastajan toimen perustamiseksi sosiaali-
45024: ministeriöön paineastiain tarkastuksen johtoa varten.
45025:
45026:
45027: E d u s k u n n a ll e.
45028:
45029: Ammattientarkastuksen johtaminen ja val- nen ja ammattitautikysymys samoin kuin
45030: vonta sekä paineastiain tarkastustoiminnan valmisteilla oleva ammattientarkastuslain
45031: johto ja valvonta ja siihen liittyvät paine- uusiminen aiheuttavat ammattienylitarkasta-
45032: astioiden lujuuslaskuja, aineksia ja hitsausta jalle ylenmäärin työtä, ehdotetaan työosas-
45033: koskevat asiat muodostavat suuritöisen ja toon perustettavaksi apulaisylitarkastajan
45034: tärkeän osan sosiaaliministeriön työosaston ylimääräinen toimi (33 pl.) .
45035: tehtävistä. Kun paineastioita koskeva lain- Edelläolevan perusteella ehdotetaan kun-
45036: säädäntö on kokonaan uusittu, on ammattien- nioittavasti,
45037: ylitarkastaja viime vuosina joutunut päätyö-
45038: nään hoitamaan paineastiain tarkastusta ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45039: lujuuslaskuja ym. koskevat asiat, mistä joh- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. I luvun
45040: tuen varsinainen ammattientarkastuksen val- 2 momentin kohdalle 668 700 markan
45041: vonta ja johto on joutunut kärsimään. Kun määrärahan paineastiain tarkastuksen
45042: työntekijäin suojelua koskevien uusien lakien johtoa ja valvontaa varten 33. palk-
45043: toimeenpano ja valmisteilla oleva työturval- kausluokkaan kuuluvaa ylimääräisen
45044: lisuuslainsäädännön uusiminen sekä eri aloja apulaisammattienylitarkastajan tointa
45045: koskevain uusien järjestysohjeiden antami- varten.
45046: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
45047:
45048: 0. Lindblom. Eino Kilpi.
45049: 1132
45050:
45051: IV,431. - Rah.al. N:o 299.
45052:
45053:
45054:
45055:
45056: Kajatsalo ym.: Määrärahan osoittamisesta sukeltajatutkimuk-
45057: sen suorittamiseksi Helsingistä itään johtavalla saaristo-
45058: väylällä Mustanhevosen kohdalla.
45059:
45060:
45061: E d u s k u n n a 11 e.
45062:
45063: Itä-Suomen satamien, Haminan, Kotkan ja Matalan muodostanevat paaasutssa suuret
45064: Valkon, laivaliikenne johdetaan suurimmalta pohjakivet. Tämä voitaisiin parhaiten saada
45065: osaltaan Helsingistä itään johtavaa saaristo- selville toimittamaHa ao. paikalla ns. sukel-
45066: väylää pitkin, joka aikaisemmin oli merkitty tajatutkimus, jolloin vaaralliset kivet samalla
45067: 7.3 mtn väyläksi. Sodan jälkeen väyliHlä voitaisiin joko räjäyttämällä tai syrjään hi-
45068: Mustanhevosen kohdalla sattuneitten pohja- naamana poistaa. Näin saataisiin väylä no-
45069: kosketusten jälkeen jouduttiin sallittu syväys peasti ja vähillä kustannuksilla aikaisem-
45070: mainitulta väylänosalta alentamaan 6. 7 m: iin. paan syvyyteensä ja Itä-Suomen meriliikenne
45071: Tästä oli seurauksena, että suurin osa itään nyky;istä turvallisemmaksi.
45072: liikennöivistä aluksista joudutaan nyt alku- Kun esittämämme väylätutkimuksen kautta
45073: matkalla ohjaamaan ulkomeren kautta, ja olisi mahdollista saada varsin vähillä kustan-
45074: ovat laivat siten tältä osalta vailla saariston nuksilla huomattava parannus meriliiken-
45075: antamaa suojaa. teemme turV1allisuuden hyväksi, ehdotamme
45076: Samoin joudutaan osa talviliikenteestä kunnioittaen,
45077: matkan samalta osalta ohjaamaan ulkomeren
45078: kautta, jolloin jäänsärkijät ja varsinkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45079: kauppwlaivat joutuvat ahtojäissä kovalle ra- tulo- ja menoarvioon 450 000 markan
45080: situkselle. Samalla Itä-Suomen satamien koko määrärahan sukeltajatutkimuksen suo-
45081: merenkulku suuresti vaikeutuu ja vwarantuu. rittamiseksi Helsingistä itään johta-
45082: Viimesyksyiset haaksir,ikot ovat myrskyn vaa- valla väylällä Mustanhevosen kohdalla
45083: roista ulkomerellä hyvänä osoituksena. olevan matalan laadun t<Jteamiseksi ja
45084: siinä olevien kivien pois raivaamiseksi.
45085: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
45086:
45087: Kaarlo Kajatsalo. Veikko Kokkola. Armas Leinonen.
45088: 1131
45089:
45090: lV,430, - Rab.al. N:o 298.
45091:
45092:
45093:
45094:
45095: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Malmi
45096: Oy: n käytettäväksi syväkairaust en sum·ittamiseksi Tuomi-
45097: vaaran. malmialueella Sotkamossa.
45098:
45099:
45100: E d u s k u n n a ll e.
45101:
45102: Päättymässä olevan kesän aikana on Suo- teella selville saatu Tuomivaaran malmialue
45103: men Malmi Oy: n toimesta magn:eettisin ja syväkairauksilla perusteellisesti tutkittava.
45104: sähkömenetelmin tutkittu Tuomivaaran rautac Kainuun voimakkaasti lisääntyvän väestön
45105: malmialuetta Sötkamon Nuaskylässä. · Tut- työnsaannin ja toimeentulon turvaamiseksi
45106: kittu alue on n. 10 neliökilometriä laaja ja Tuomivaaran malmin hyväksikäyttö, mikäli
45107: tutkimuksissa on todettu huomattavien maan- tutkimukset o®ittavat sen mahdolliseksi, oli<;i
45108: alaisten malmikerrostumien olemassaolo. Käy- välttämättömän tarpeen sanelema. Kun val~
45109: tetyillä .tutkimusmenetelmillä on kuitenkin tion omistamalla Suomen Malmi py: llä ei
45110: voitu saada selville vain malmien olemassa- ole jatkotutkimusten suorittamiseksi tarvitta-
45111: olo ja laatia kartat myöhemmin toimitetta- via varoja, olisi valtion ensi vuoden tulo- ja
45112: vien syväkairausten toimittamista varten. menoarvioon otettava tätä tarkoitusta varten
45113: Vain syväkairauksilla voidaan lopullisesti tarvittava määräraha.
45114: todeta malmien laatu, määrä ja kelpaavai- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
45115: suus kannattavalle kaivostoiminnal1e. Kun
45116: tiedossa olevien, louhintakelpoisten malmien että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45117: määrä nykyisen laajuisen kaivostoiminnan tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar~
45118: jatkuvalle harjoittamiselle on suhteellisen vä- kan määrärahan Suomen Malmi Oy:n
45119: häinen ja kun toisaalta kaivostoiminnan ja käytettäväksi syväkairausten suoritta-
45120: siihen perustuvan teollisen toiminnan laajen- miseksi Tuomivaaran malmialueella
45121: tamisen ja monipuolistamisen tarve on ilmei- Sotkamon Nuaskylässä.
45122: nen, olisi tähänastisten tutkimusten perus-
45123: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
45124:
45125: Johannes Mustonen. Y. Enne. H. Tauriainen.
45126:
45127:
45128:
45129:
45130: 38 .E: 626/55
45131: 1130
45132:
45133: IV,429. - Rah.al. N:o 297.
45134:
45135:
45136:
45137:
45138: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta malmiesiinty-
45139: mien tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla.
45140:
45141:
45142: E d u s k u n n a 11 e.
45143:
45144: Viime vuosina on Keski-Pohjanm~J,alla mattavasti varoja ja niitä pitäisi myöntää
45145: useissa pitäjissä tehty lukuisasti uusia mal- tähän tarkoitukseen. Kun Keski-Pohjan-
45146: miesiintymislöytöjä. Järjestelmällistä etsin- maalla ei ole teollisuutta, olisi tärkeää, että
45147: tää on suoritettu kuluneena kesänä geologi- maaperän malmiesi~ntymien tutkimustyöhön
45148: sen tutkimuslaitoksen Pohjois-Suomen tl1tki- kiinnitettäisiin vakavaa huomiota. Maape-
45149: m,ussäätiön, Outokumpu oy:n, Prospector rässä olevat rikkaudet olisi saatava vede-
45150: oy:n ja Suomen 1\!almi oy:n toimesta. Tut- tyiksi teollisuuden ·käyttöön. Kaivosteolli~
45151: kimuksia on suoritettu mm. Rautiossa, jossa suuden kehittäminen loisi edellytyksiä metal~
45152: on todettu molybdeniesiintymiä, Pyhäjoella liteollisuuden kehittymiselle ja näin syntyisi
45153: on kairauksissa löydetty kultapitoista arse- uusia työtilaisuuksiakin maakuntaan. ··
45154: nikkia. Geologisen tutkimuslaitoksen joh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, •
45155: dolla on kenttätutkimuksia suoritettu Haapa-
45156: vedellä, Kärsämäellä, Oulaisissa ja Meri- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45157: järvellä. Myös Kokkolan-IDlavan välisellä tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
45158: alueella on suoritettu tutkimuksia ja malmi- kan määrärahan malmiesiintymieit
45159: löytöjä on tehty Perhossa ja Teerijärvellä. tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla.
45160: Tällainen laaja tutkimustyö kysyy huo-
45161: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
45162:
45163: Nestori Nurminen. Albin Wickman. Aleksi Kiviaho.
45164: Kauno Kleemola. Toivo Asvik. Eeli Erkkilä.
45165: 1129
45166:
45167: IV,42s. - Ra.h.al. N:o 296.
45168:
45169:
45170:
45171:
45172: .lsvik ym.: Määrärahan osoittamisesta malmiesiintymien
45173: tutkimust~n jatkamiseksi Etelä-Pohjanmaalla.
45174:
45175:
45176: E d u s k u n n a ll e.
45177:
45178: Maamme pinta-alasta on voitu nykyisten rittamaan käsin maasta tehtivin varsin hi-
45179: malmietsintämenetelmien mukaisesti toistai- tain geologisin ja geofysikaalisin tutkimuksin
45180: seksi tutkia vain n. '5 %. Koska kaivostoimin- sekä syväporauksin. Tästä johtuen ne vaati-
45181: nalla on oman merkityksensä ohella merki- vat melkoisia 'kustannuksia. Kun varojen
45182: tystä myös siinä suhteessa, että se avainteol- puutteessa tutkimUkset edistyvät hitaasti,
45183: lisuutena 'luo pohjan muulle teolliselle kehi- niin olisi tarkoituksenmukaista eduskunnan
45184: tykselle, olisi malminetsintätoimintaa ryhdyt- kiinnittää tähän huomiota.
45185: tävä kiireellisesti ja voima:kkaasti tehosta- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
45186: maan. Etelä-Pohjanmaalla, Korsnäsin ran-
45187: nik!kopitäjässä, Seinäjoen maalaiskunnassa ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45188: Pattijoella on tavattu lupaavia mahniaiheita, tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
45189: joiden johdosta on suoritettu tutkimuksia. määrärahan jo aloitettujen malmi-
45190: Nykyai'kaisessakin malminetsintätekniikassa esiintymien tutkimusten jatkamiseksi
45191: joudutaan suhteellisesti suuri osa työstä Suo- Etelä-Pohjanmaalla.
45192: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
45193:
45194: Toivo Asvik. Nestori Nurminen.
45195: Aleksi Kiviaho. Gösta Rosenberg.
45196: .1128
45197:
45198: IV,427. - Rah.al. N:o 295.
45199:
45200:
45201:
45202: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken-
45203: nusavustuksiksi kunnallisille ja yksityisille teknillisille,
45204: ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden omia rakennuk-
45205: sia varten.
45206:
45207:
45208: E d u s k u n n a ll e.
45209:
45210: Kunnallisten ja yksityisluontoisten amma- Kun kuntayhtymienkin ammattikoulujen
45211: tillisten oppilaitosten rakennusavustuksia kustannusarviot vaihtelevat 100-300 milj.
45212: varten on vuoden 1956 tulo- ja menoarvio- markan välillä, on helppo todeta, ettei esi-
45213: esitykseen varattu vain 200 milj. mk, kun tetty määräraha lähestulkoonkaan riitä val-
45214: sensijaan kauppa- ja teollisuusministeriö on tion lakimääräisten velvoitteiden täyttämi~
45215: tehtyjen avustusanomusten ja laadittujen seen. Edelleen on huomattava, että kunta-
45216: suunnitelmien pohjalla joutunut toteamaan, yhtymien puitteissa tapahtuva koulujen ra-
45217: että tarkoitukseen tarvittaisiin ensi vuonna kentaminen on sikäli kaupunkikuntien kou-
45218: ainakin 500 milj. markkaa. luja vaikeammassa asemassa, etteivät kunta-
45219: Monilla kaupunkikunnilla on parhaillaan yhtymät voi aloittaa rakennustöitä ilman,
45220: rakennusvaiheessa suuria ammattioppilaitok- että rahoituspuoli myös valtion osalta on
45221: sia, joiden kohdalla valtio ei ole voinut täyt- varma. Usein myös kuntayhtymien koulu-
45222: tää lakimääräistä velvoitustaan syystä, että hankkeisiin liittyneet maalaiskunnat ovat
45223: ko. määräraha on viime vuosina jatkuvasti niin vähävaraisia, etteivät ne voi ryhtyä ra-
45224: loppunut kesken. Näiden lisäksi ovat raken- kennushankkeeseen ilman valtion varmaa
45225: nusvaiheessa Kaakkois-Suomen, Östra Ny- apua.
45226: landin ja Suur-Savon kuntayhtymien ammat- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
45227: tikoulut. Lisäksi on rakennustyöt suunni-
45228: teltu kiireesti aloitettavaksi Keski-Savon että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45229: uuden koulun ja Vakka-Suomen lisäraken- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII lu-
45230: nuksen kohdalla. Suunnitteluvaiheessa on vun 28 momentille lisäystä 200 -tnil-
45231: kahdeksan kuntayhtymän ammattikoulua ja joonaa markkaa rakennusavustuksiksi
45232: perusteilla on yhdeksän. Helsingissä, Lah- kunnallisille ja yksityisille teknillisille,
45233: dessa ja Vaasassa ovat ammattikoulujen laa- ammatti- ja kauppaopp~1aitoksille nii-
45234: jennustyöt kesken ja Porissa aloitetaan kii- den omia rakennuksia varten.
45235: reellisenä tyttöjen ammattikoulun laajennus-
45236: työ.
45237: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
45238:
45239: K. F. Haapasalo. Sylvi Halinen. G. Henriksson.
45240: Laura Brander-Wallin. Elli Nurminen. Rafael Paasio.
45241: Eino Raunio. 0. Lindblom. Kaisa Hiilelä.
45242: Juho Kuittinen. Irma Hamara. Martta Salmela-Järvinen.
45243: Väinö Tikkaoja. Aukusti Pasanen. Arvi Turkka.
45244: Arvo Ahonen. Olavi Kajala. Onni Hiltunen.
45245: Anni Flinck. Viljo Virtanen. Unto Suominen.
45246: Tyyne Paasivuori. Kustaa Alanko. Urho Kulovaara.
45247: Vappu Heinonen. Edvard Pesonen. Bruno J. Sundman.
45248: Aino Malkamäki. Meeri Kalavainen. Onni Mannila.
45249: Valto Käkelä. Arvo Sävelä.
45250: 1127
45251:
45252: IV,426. - Rah.al. N:o 294.
45253:
45254:
45255:
45256:
45257: Aitio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
45258: siksi kunnallisille ja yksityisille teknillisille, ammatti- ja
45259: kauppaoppilaitoksille niiden omia rakennuksia varten.
45260:
45261:
45262: E d u s k u n n a ll e.
45263:
45264: Keskusammattikoulujen · rakentaminen on heille kuuluvan osuuden ja useissa tapauk-
45265: edistynyt hyvin hitaasti johtuen: yksinomaan sissa alle 50% :n suuruisena. On paljon
45266: siitä, että varoja niiden rakentamiseen on kuntia, joissa ammattikoulujen rakennustyöt
45267: myönnetty riittämättömästi. Kun valti<mil- ovat edistyneet jo melko pitkälle, mutta
45268: lan suunnitelmia keskusammattikoulujen ra- jotka eivät ole vielä saaneet valtion laina-
45269: kentamiseksi ei ole toteutettu alkuperäisten tai avustusosuutta lainkaan. ·
45270: suunnitelmien mukaan, . ovat useat kunnat Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon hailitus
45271: ryhtyneet oma-aloitteisesti rakentamaan ko. on esittänyt edellä mainittua tarkoitusta
45272: kouluja. Useita kuntien alulle panemia am- varten 200 000 000 ··markkaa avustuksina ja
45273: mattikouluja onkin jo saatu käyntiin ja 250 000 000 markkaa lainoina, mutta nämä
45274: useita on rakennustyön alaisina. Tämä on määrärahat ovat aivan riittämättömät. Vä-
45275: merkinnyt kunnille hyvin suuria taloudelli- himmän tarpeen on arvioitu olevan n.
45276: sia uhrauksia ja näin ollen kuntien ja kun- 1 000 000 000 markkaa. Näin ollen ei ole
45277: talaisten taloudellisen aseman jatkuvaa vai- oikein, että valtio on ensiksi siirtänyt am-
45278: keutumista. Näitä taloudellisia vaikeuksia on matillisten oppilaitosten rakentamisen kun-
45279: ollut lisäämässä vielä se seikka, että valtio nille ja sitten vielä pyrkii siirtämään raken-
45280: ei ole suorittanut edes sitä 50 % osuutta tamisesta aiheutuneet kustannukset entistä
45281: näiden kunnallisten ja yksityisluontoisten enemmän kuntien kannettaviksi.
45282: ammatillisten oppilaitosten rakennuskustan- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
45283: nuksista, jota on pidetty viime vuosina ta-
45284: voitteena. Esim. vuoden 1955 aikana on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45285: valtion osuuden laskettu 50 % mukaan tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII
45286: nousevan n. 1 000 000 000 markkaan, mutta luvun 28 momentille · lisäyksenä
45287: budjetissa on tarkoitukseen varattu ainoas- 200 000 000 mm·kkaa avustuksien
45288: taan 430 000 000 markkaa. Seurauksena · myöntämiseksi kunnallisille ja yksi-
45289: tästä on, että kunnat joutuvat omilla varoil- tyisille teknillisille, ammatti- ja kaup~
45290: Iaan rahoittamaan rakennustöitä ja tulevat paoppilaitoksille niiden omia raken-
45291: ehkä vasta tulevaisuudessa saamaan valtiolta nuksia varten.
45292: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
45293:
45294: Paavo Aitio. Irma Rosnell. G. Rosenberg.
45295: Leo Suonpää. J. Mustonen. Pentti Liedes.
45296: Kaino Haapanen. Eino Roine. Tauno Kelovesi.
45297: 1126
45298:
45299: IV,425. - Rah.al. N:o 293.
45300:
45301:
45302:
45303:
45304: Hetemäki ym..: Määrärahan osoittamisesta kaukoki1'joittimen
45305: hoitajan toimen perustamiseksi merentutkimuslaitokseen.
45306:
45307:
45308: E d u s k u n n a ll e.
45309:
45310: Merentutkimuslaitos saa päivittäin kauppa- voida sijoittaa hoitamaan kaukokirjoitinta.
45311: merenkulkua ja muuta käytännön elämää Sitä ovatkin hoitaneet maaliskuusta 1954
45312: varten laadittavien jää- ja muiden tiedotus- lähtien ylimääräiset virastotyöntekijät, joilta
45313: ten antamiseksi jää- ym. havaintoja jään- on puuttunut koulutus po. tehtävään. Ehdit-
45314: murtajilta, merivartioasemilta, luotsiasemilta tyään jotenkuten perehtyä tehtäväänsä he
45315: ym. sekä tiedotuksia alan ulkomaisilta lai- saattavat erota laitoksen palveluksesta, kuten
45316: toksilta. Laitos lähettää edelleen mm. jään- esim. talvella 1955, jolloin jouduttiin opasta-
45317: murtajille muilta tahoilta saatuja jäätietoja, maan kolme eri ylimääräistä vir-astotyönte-
45318: kuten esim. lentotiedustelujen tuloksia. Mai- kijää kaukokirjoittimen hoitoon. Merentut-
45319: nittujen tietojen viestitystä varten oli lai- kimuslaitoksen kaukokirjoittimen hoitajana
45320: toksessa aikaisemmin radioasema sekä tämän toimivan henkilön työnä on lisäksi jäätiedo-
45321: hoitamista varten radiosähköttäjän toimi. tuksista aiheutuvien erilaisten konttoritehtä-
45322: Maaliskuun 31 päivänä 1954 radiosähköttä- vien suoritus sekä osallistuminen havainto-
45323: jän toimen tultua lakkautetuksi siirryttiin aineiston muokkaukseen.
45324: viestityksessä käyttämään kaukokirjoitinta. Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti eh-
45325: Merentutkimuslaitoksessa ei ole erityistä dotamme,
45326: kaukokirjoittimen hoitajan tointa. Laitok-
45327: sessa on kolme vakinaista laskuapulaista, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45328: joista yksi hoitaa kanslistin tehtäviä, sekä tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XIII lu-
45329: yksi piirustusapulainen. Kun otetaan huo- vun 1 momentille lisJ.äyksenä 301 800
45330: mioon laitoksen toimenhaltijoiden suhteetto- markan suuruisen määrärahan 14.
45331: man pieni lukumäärä laitoksen töiden jatku- palkkausluokkaan kuuluvan kaukokir-
45332: vasti laajentuessa, ei mainituista lasku- eikä joittimen hoitajan toimen perustami-
45333: piirustusapulaisista ketään ole voitu eikä seksi merentutkimuslaitokseen.
45334: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
45335:
45336: Päiviö Hetemäki. Irma Karvikko. V. Liljeström.
45337: Lauri Järvi. Eino Saari. Erkki Tuuli.
45338: 1125
45339:
45340: IV,424. - Rah.al. N:o 292.
45341:
45342:
45343:
45344:
45345: Hykkä.älä ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteollisen oppi-
45346: laitoksen koneiden ja työvälineiden uusimiseen ja täy-
45347: dentämiseen.
45348:
45349:
45350: E d u s k u n n a ll e.
45351:
45352: Taideteollinen oppilaitos, jota ylläpitää sia, varsinkin kun em. oppilaitos palvelee
45353: Taidetoollisuusyhdistys, jolla ei ole omia va- maamme korkeinta taideteollista opetusta.
45354: roja laitoksen ylläpitämiseen, on eduskun- Edellä olevan johdosta ehdotetaan kun-
45355: nan suostumuksella saanut valtionavustuk- nioittaen,
45356: sena täyden korvauksen vuotuisista kustan-
45357: nuksistaan. Tähän määrärahaan eivät ole si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45358: sältyneet opetuksessa tarvittavien koneiden tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
45359: ja työvälineiden hankinnat. Tästä johtuen 16 momentille 3 000 000 markkaa tai-
45360: oppilaitoksen koneistus ja työvälineet ovat deteollisen oppilaitoksen koneiden ja
45361: kuluneita ja puutteellisia, eikä työnopetus työvälineiden täydentämiseen ja uusi-
45362: näinollen täysin vastaa nykyajan vaatimuk- miseen.
45363: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
45364:
45365: Heikki Hykkä.älä. G. Henriksson.
45366: 0. Muikku. Elli Nurminen.
45367: Tyyne Paasivuori.
45368: 1124
45369:
45370: IV,42:s, - Rah.al. N:o 291.
45371:
45372:
45373:
45374:
45375: Mannila ym. : Määrärahan osoittamisesta kahden työnopetta-
45376: jan viran perustamiseksi valtion ammattikoulukodin me-
45377: talli- ja puutyön erikoisoppijaksoille.
45378:
45379:
45380: E d u s k u n n a 11 e.
45381:
45382: Ammattikoulutuksen tarve on maassamme tehoista. Kun ammattikoulukoti sai käyt-
45383: jo yleisesti tunnustettu. Hyvän ammatti- töönsä uuden ajanmukaisen työpajarakennuk-
45384: koulutuksen edellytyksenä on tarpeellisen ja sen vuosi sitten ja sinne voitaisiin ottaa oppi-
45385: pystyvän opettajavoiman saaminen koului- laita vielä lisää, niin tuntuu varsin oudolta,
45386: hin. Opetuksen tehossa merkitsee myös huo- ettei tällaiseen tarkoitukseen ole saatu opet-
45387: mattavasti opettajaa kohden tuleva oppilas- tajavoimia lisää, vaan ehkä joudutaan oppi-
45388: määrä. Mitä suurempi on oppilasmäärä, sitä lasmäärää pienentämään, koska laajassa ja
45389: heikommaksi jää oppilaskohtainen opetus. moniosaisessa työpajassa ei yksi opettaja voi
45390: Tämä on erikoisesti huomattu tärkeäksi am- mitenkään ottaa vastuulleen jatkuvasti jo
45391: mattityön opetuksessa, jossa juuri oppilas- yksistään tapaturmavaaran suurentumisen
45392: kohtainen opetus on aivan ratkaisevaa laa- vuoksi edes nykyistä jo liian suurta oppilas-
45393: tua. Tehokkaan ammattityön opetuksen edel- määrää.
45394: lytyksenä pidetäänkin huomattavasti pienem- On vielä lisäksi huomattava, että työn-
45395: pää luokkaa kuin muussa opetuksessa ollen opettajat tulevat olemaan mukana myös var-
45396: se 15-17 oppilasta korkeintaan. sinaisessa työtoiminnassa ja siten työtoiminta-
45397: Valtion ammattikoulukodin metalli- ja tulot siinäkin muodossa lisääntyvät eikä vain
45398: puutyön erikoisoppijaksoilla on ollut viime oppilaiden työn lisääntymisen ansiosta, ja
45399: vuosina 25-28 oppilasta yhden opettajan näin ollen palkkojen aiheuttama menolisäys
45400: hoidossa ammattityön opetuksessa. Opetus- tulee jo työtoimintatulojen lisäyksellä kor-
45401: työ sekä samalla työtoiminta tästä huomatta- vatuksi laskematta mitään opetustehon vai-
45402: vasti kärsivät, koska yksi opettaja ei miten- kutukselle oppilaitten myöhempään toimin-
45403: kään voi ehtiä selittää töitä ja ohjata oppi- taan ja mahdollisuuksiin.
45404: laita, vaan pakosta osa oppilaista aina jou- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
45405: tuu odottamaan ja olemaan siten ,työttö- tamme,
45406: mänä". Tällainen ei ole kasvatuksellisesti että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45407: oikeata, kun nuori joutuu laiskottelemaan ja tulo- ja menoarvioon 708 492 mark-
45408: aivan kuin koulu johtaisi siihen. Lisäksi kaa kahden työnopettajan viran pe-
45409: tästä on jo taloudellista tappiotakin, koska rustamista varten valtion ammattikou-
45410: työn tulokset jäävät pienemmiksi kuin mitä lukodin metalli- ja puutyön erikois-
45411: ne voisivat olla, jos työtoiminta olisi täysi- oppijaksoille.
45412: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
45413:
45414: Onni Mannila. Armas Leinonen. Arvi Ikonen.
45415: Yrjö Sinkkonen. Nestori Kaasalainen. Juho Kuittinen.
45416: M. 0. Lahtela. Hilja Väänänen. Antti J. Rantamaa.
45417: Atte Pakkanen. Eino Palovesi. Esa Koivusilta.
45418: Vappu Heinonen. Vieno Simonen. Erkki Tuuli.
45419: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen. Saara Forsius.
45420: Johannes Wirtanen. Niilo Honkala. Eemil Luukka.
45421: Matti Raipala. Heikki Soininen.
45422: 1123
45423:
45424: IV,422. - Rah.al. N:o 290.
45425:
45426:
45427:
45428:
45429: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta konemestarin yli-
45430: määräisen viran perustamiseksi Keski-Suomen keskus-
45431: ammattikouluun.
45432:
45433:
45434: E d u s k u n n a 11 e.
45435:
45436: Keski-Suomen keskusammattikoulun pitäisi 50 m2: n lämmityskattilaa, 1 matalapaine-
45437: valmistua ensi vuoden aikana. Kun koulun höyrykattila jne.
45438: lämmityksen, valaistuksen ja paloturvallisuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
45439: den hoito muodostuu useita koulurakennuk-
45440: sia ja oppilasasuntolan sisältävässä ryhmässä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45441: sangen laajaksi, olisi tärkeää perustaa kone- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
45442: mestarin virka ensi vuoden alusta lukien kohdalle 314 100 markkaa yhden kone-
45443: näitä tehtäviä valvomaan ja hoitamaan. Yk- mestarin ylimääräisen viran perusta-
45444: sistään koulun lämpökeskuksessa on 6 kpl miseksi Keski-Suomen keskusammatti-
45445: kouluun.
45446: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
45447:
45448: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Eino Palovesi.
45449:
45450:
45451:
45452:
45453: 37 E 626/55
45454: 1122
45455:
45456: IV,421. - Rah.al. N:o 289.
45457:
45458:
45459:
45460:
45461: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden yliopettajan
45462: viran perustamiseksi Hämeenlinnaan tulevaan ammatti-
45463: koulujen opettajainvalmistuslaitokseen.
45464:
45465:
45466: E d u s k u n n a ll e.
45467:
45468: Toiminnassa olevien ammattikoulujen lu- Edellä olevat syyt huomioon ottaen on
45469: kumäärä oli v. 1953-54 103, niissä on pidettävä välttämättömänä, että pysyvän
45470: 1 218 opettajaa ja n. 12 750 oppilasta. Kes- opettajavalmistuslaitoksen toiminta, jossa an-
45471: kimäärin voidaan arvioida tarvittavan aina netaan yleistä pedagogista valmennusta sekä
45472: yksi opettaja kymmentä oppilasta kohti. erikoisohjausta teknillisten ammattiaineiden
45473: Ammattikoululaitos on parhaillaan laaje- ja työn opetuksessa, kiireellisesti aloitetaan.
45474: nemassa niin voimakkaasti, että esim. opetta- Kun tilapäisten opettajavalmistuskurssien
45475: jamäärä on vuodesta 1949 vuoteen 1953 ko- toiminnasta Hämeenlinnan keskusammatti-
45476: honnut 978: sta 1 218: aan eli keskimäärin koulun yhteydessä on saatu erittäin positii-
45477: 60: llä vuotta kohti ja oppilasmäärä saman- visia kokemuksia, olisi laitos edullisinta pe-
45478: aikaisesti 9 609 : stä 12 742 : een eli keskimää- rustaa Hämeenlinnaan. Se olisi myös vähin
45479: rin n. 780: llä vuotta kohti. kustannuksin sijoitettavissa entisen kunnal-
45480: Kun suunnitellaan ammattiopetuksen laa- liskodin rakennuksiin.
45481: jentamista niin, että neljän seuraavan vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
45482: den kuluessa oppilasmäärä voisi lisääntyä n. nioittavasti,
45483: 9 000 oppilaalla ja sen jälkeen vähitellen
45484: vielä n. 5 OOO:lla, merkitsee se kaikkiaan n. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45485: 1400 uuden opettajan kokonaistarvetta. Kes- tulo- ja menoarvioon 702 920 markkaa
45486: kimäärin on tarve lähes 200 opettajaa vuo- kahden yliopettajan viran (29 pl.) pe-
45487: dessa. Nämä eivät kuitenkaan kaikki ole rustamiseksi Hämeenlinnaan tulevaan
45488: päätoimisia. ammattikoulujen opettajainvalmistus-
45489: laitokseen 1. 7. 1956 alkaen.
45490: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
45491:
45492: Eino Raunio. Olavi Kajala. Kaino Haapanen.
45493: Hemming Lindqvist. Felix. Seppälä. Elli Nurminen.
45494: Laura Brander-Wallin. Lauri Laine. 0. Lindblom.
45495: Juho Tenhiälä.
45496: 1121
45497:
45498: IV,42o. - Rah.al. N:o 288.
45499:
45500:
45501:
45502:
45503: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion keskusammat-
45504: tikoulujen eräiden ylimääräisten virkojen ja toimien muut-
45505: tamiseksi peruspalkkaisiksi.
45506:
45507:
45508: E d u s k u n n a ll e.
45509:
45510: Valtion keskusammattikoulut tulevat ensi taminen aiheuta muutosta ko. momentin lop-
45511: vuonna toimineeksi jo kymmenen vuotta, pusummaan, koska palkat eivät tulisi tämän
45512: eikä enää liene pienintäkään epäilystä tä- johdosta muuttumaan. Näin ollen ei toimien
45513: män koulutyypin pysyväisyydestä. Kuiten- vakinaistamista voida vastustaa tälläkään pe-
45514: kin on näiden laitosten virkojen vakinaista- rusteella.
45515: minen siirtynyt vuodesta toiseen. Virkojen Edellä olevan perusteella esitämmekin
45516: vakinaistamista vaatii luonnollisesti jo oikeu- kunnioittaen,
45517: denmukaisuus asianomaisia toimenhaltijoita
45518: kohtaan, mutta yleiseltä kannalta on tär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45519: keintä, että opettajatoimien ylimääräisyys tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
45520: ehkäisee pätevän opettaja-aineksen hakeutu- 1 momentille yhteensä 35 099 100
45521: mista kouluihin. Opettajatoimien täyttämi- markkaa keskusammattikoulujen 29 in-
45522: nen on osoittautunut yhä vaikeammaksi juuri sinööriopettajan, poikien tietopuolisten
45523: sen vuoksi, että esim. muualla vakinaisessa ammattiaineiden, 11 yleisten aineiden
45524: virassa olevat henkilöt eivät kernaasti siirry ja 13 tyttöjen tietopuolisten ammatti-
45525: uuteen ylimääräiseen toimeen. aineiden opettajan ylimääräisen viran
45526: Eduskunta on myös jo viime vuonna meno- sekä 6 tyttöjen ammattityön ja 36 am-
45527: arvion käsittelyssä lausunut odottavansa mattityön opettajan, 5 taloudenhoita-
45528: ,hallituksen huolehtivan opettajain aseman jan, 5 kanslia-apulaisen ja 5 vahtimes-
45529: saattamisesta vakinaisemmalle kannalle val- tarin tointen muuttamiseksi valtion
45530: tion keskusammattikouluissa". perttspalkkaisiksi viroiksi.
45531: On lisäksi otettava huomioon ettei keskus-
45532: ammattikoulujen opettajien toimien vakinais-
45533: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
45534:
45535: Eino Raunio. Impi Lukkarinen. R. Hallberg.
45536: Laura Brander-Wallin. Anni Flinck. Eino Tainio.
45537: Olavi Kajala. 0. Lindblom. Kaino Haapanen.
45538: Erkki W. Mohell. Arvo Ahonen. T. E. Nordström.
45539: Väinö Tikkaoja. Felix Seppälä. Matti Koivunen.
45540: Hemming Lindqvist.
45541: 1120
45542:
45543: IV,419. - Rah.al. N:o 287.
45544: Suomennos.
45545:
45546:
45547:
45548: Meinander ym.: Määrärahan osoittamisesta konepajatekniikan
45549: ja koneopin lehtorin viran perustamiseksi Helsingin tek-
45550: nilliseen kouluun.
45551:
45552:
45553: E d u s k u n n a 11 e.
45554:
45555: Helsingin teknillinen koulu - Tekniska uhrattava runsaasti aikaa matkoihin koulun
45556: skolan i Helsingfors - joka muodostaa Hel- ja kodin välillä. Tuntipaikkaisella ammatti-
45557: singin Teknillisen oppilaitoksen ruotsinkieli- opettajalla ei ole aikaa riittävässä määrin
45558: sen alaosaston, käsittää kolme osastoa, joista paneutua kurssivaatimuksiin, mikä tekee ope-
45559: koneosasto jakautuu kahteen opintosuuntaan, tuksesta kirjavan ja epäjohdonmukaisen.
45560: konerakennussuuntaan ja konemestariosas- Kun tuntiopettajien palkkiot ovat paljon nii-
45561: toon. den palkkioiden alapuolella, joita maksetaan
45562: Koneteknillistä opetusta koulussa on hoita- teollisuudessa, voi käydä vieläpä vaikeaksi
45563: nut vain yksi lehtori, jonka opetusvelvolli- saada päteviä tuntiopettajia.
45564: suus on 24 tuntia viikossa. Jo vuosikausia on Konepajatekniikan ja koneopin uuden leh-
45565: tuntimäärä ylittänyt hänen opetusvelvolli- torin viran perustaminen olisi sen vuoksi
45566: suutensa - viime vuonna opetus käsitti yli tehokkaan opetuksen välttämätön edellytys.
45567: 80 tuntia kohotakseen tänä vuonna lähelle Lisäksi on mitä suurin merkitys sillä, että
45568: sataa. Suurin osa luennoista on sen vuoksi ammattikoulumme näinä ylioppilastulvan ai-
45569: hoidettava tilapäisesti kiinnitetyillä tunti- koina voidaan pitää sellaisella tasolla, että
45570: opettajilla. Tästä aiheutuu monia haittoja. nuoriso hakeutuu niihin.
45571: Useimmilla tuntiopettajilla on toimensa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
45572: muulla taholla ja he hoitavat tointaan Tek-
45573: nillisessä koulussa sivutoimena, mistä johtuen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45574: luennot keskittyvät aamuun ja myöhäisiin tulo- ja menoarvioon 13 Pl:n IX lu-
45575: iltatunteihin. Järkiperäisen lukujärjestyksen vun kohdalle 488 700 markan. määrä,..
45576: laatiminen käy tämän vuoksi vaikeaksi. mhan konepajatekniikan ja koneopin
45577: On ilmeistä, että opetus joutuu tästä kär- lehtorin viran (27 pl.) perustamiseksi
45578: simään, varsinkin kun suuri määrä oppilaita Helsingin teknilliseen kouluun.
45579: asuu kaukana opetuspaikasta ja heidän on
45580: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
45581:
45582: Nils Meinander. Bertel Lindh. Grels Teir.
45583: 1119
45584:
45585: IV,419. - Fin.mot. N:o 287.
45586:
45587:
45588:
45589:
45590: Meinander m. fl.: Angående anvisande av anslag för inrät-
45591: tande av en lektorstjänst i verkstadsteknik och maskin-
45592: lära vid Tekniska skolan i Helsingfors.
45593:
45594:
45595: T i ll R i k s d a g e n.
45596:
45597: Tekniska skolan i Helsingfors, som utgör uppenbart, i all synnerhet som ett stort an-
45598: en svenskspråkig underavdelning av Tek- tal elever är bosatta långt från lärolokalite-
45599: niska läroanstalten i Helsingfors (Helsingin terna och måste offra dryg tid på resor mel-
45600: Teknillinen oppilaitos), omfattar tre avdel- lan skolan och hemmet. Timanställda fack-
45601: ningar, av vilka maskinavdelningen delas på lärare har inte tid att i tillräcklig grad sätta
45602: tvenne studieriktningar, en maskinbyggnads- sig in i kursfordringarna, vi1ket gör under-
45603: riktning och en avdelning för maskinmäs- visningen brokig och inkonsekvent. Då tim-
45604: tare. lärararvodena står långt under de arvoden,
45605: Den maskintekniska undervisningen vid som betalas inom industrin, kan det ställa
45606: skolan har bestritts av endast 1 lektor med sig svårt att få t. o. m. kompetenta timlärare.
45607: en undervisningsskyldighet av 24 t. i veckan. Inrättandet av ett nytt lektorat i verk-
45608: Redan under åratal har timantalet överskri- stadsteknik och maskinlära vore därför en
45609: dit hans undervisningsskyldighet - senaste oundgänglig förutsättning för en effektiv
45610: år omfattade undervisningen över 80 t. för undervisning; det är därtill av största be-
45611: att fr. o. m. i år stiga till inemot 100. Större tydelse att våra yrkesskolor i dessa tider av
45612: delen av lektionerna har därför måst om- studentöverflöd kan hållas på en sådan nivå,
45613: händerhas av tillfälligt anställda timlärare. att ungdomen söker sig till dem.
45614: Detta medför många olägenheter. De flesta Med hänvisning till ovanstående föreslår
45615: timlärarna innehar befattningar på annat vi,
45616: håll och sköter sin syssla i Tekniska skolan att Riksdagen i statsförslaget för
45617: såsom deltidsuppgift, vilket gör att lektio- år 1956 under 13 Ht. IX kap. måtte
45618: nerna koncentreras till morgonen eller de upptaga ett anslag stort 488 700 mk
45619: sena aftontimmarna. Uppgörandet av för- (27 lk.) för en lektorstjänst i verk-
45620: nuftig läsordning försvåras härigenom. stadsteknik och maskinlära vid Tek-
45621: Att undervisningen blir lidande härpå är niska skolan i Helsingfors.
45622: Helsingfors den 20 september 1955.
45623:
45624: Nils Meinander. Bertel Lindh. Grels Teir.
45625: 1118
45626:
45627: IV,41s. - Rah.al. N:o 286.
45628:
45629:
45630:
45631:
45632: Kulovaara ym.: ·Määrärahan osoittamisesta teknillisten oppi-
45633: laitosten rehtorien palkkauksen korottamiseksi.
45634:
45635:
45636: E d u s k u n n a 11 e.
45637:
45638: Teknillisten oppilaitosten rehtoriksi joutu- maila poistamalla nykyisin maksetut rehto-
45639: minen merkitsee opettajalle nykyisen järjes- rien palkkiot. Suuremmissa oppilaitoksissa,
45640: telmän mukaan suurta taloudellista uhrausta joissa luokkien lukumäärä nousee yli 20, tu-
45641: sekä fyysillistä ylirasitusta. Valtion yhdek- lisi olla rehtorin apuna vararehtori, joka
45642: sässä teknillisessä oppilaitoksessa on nykyi- palkkauksensa hyväksi saisi lukea tätä työ-
45643: sin 174 luokkaa. Rehtorien palkkioina mak- osuuttaan vastaavan osan viikkotunteja.
45644: setaan yhteensä 415 000 mk vuodessa ja Kustannukset edelläolevan palkkaluokka-
45645: lisäksi saavat rehtorit lukea palkkaukseensa korotuksen osalta tekevät 835 200 mk ilman
45646: opetusvelvollisuuden huojennuksena yhteensä indeksikorotusta sekä 121 viikkotunnin osalta
45647: 53 viikkotuntia eli vajaan kolmanneksen 2 672 160 mk eli yhteensä 3 507 360 mk, josta
45648: luokkien määrästä. summasta olisi vähennettävä rehtoreille ny-
45649: Oppikouluissa on rehtorit sijoitettu kolme kyisin maksettava palkkio 415 000 mk.
45650: palkkausluokkaa korkeampaan virkaan kuin Ylläolevan perusteella ehdotamme kun-
45651: lehtorit ja lisäksi he saavat lukea jokaisesta nioittaen,
45652: varsinaisesta luokasta sekä rinnakkaisluo-
45653: kasta yhden viikkotunnin palkkauksensa hy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45654: väksi. Entinen ns. rehtorin palkkio on oppi- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. IX: 1
45655: kouluista poistettu. momentille 3 092 360 markkaa teknil-
45656: Teknillisten oppilaitosten rehtorien palk- listen oppilaitosten rehtorien palk-
45657: kaus olisi järjestettävä yhdenmukaiseksi op- kauksen järjestämiseksi oppikoulujen
45658: pikoulun rehtorien palkkauksen kanssa sa- rehtorien palkkausta vastaavaksi.
45659: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
45660:
45661: Urho Kulovaara. Juho Tenhiälä. Kaino Haapanen.
45662: K. F. Haapasalo. Felix Seppälä. Päiviö Hetemäki.
45663: Hertta Kuusinen.
45664: 1117
45665:
45666: IV,417, - Rah.al. N:o 285.
45667:
45668:
45669:
45670:
45671: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta fotogrammetrian pro-
45672: fessorin viran perustamiseksi Teknilliseen korkeakouluun.
45673:
45674:
45675: E d u s k u n n a 11 e.
45676:
45677: Se tosiasia, että tekniikan kehitys on viime den sekä radioteknillisten ja gravimetristen
45678: aikoina perinpohjin muuttanut kaikkia tuo- menetelmien kohdalla. Toiselta puolen ilma-
45679: tantomenetelmiä, ilmenee erinomaisen sel- kuvakartoitus on kehittynyt omaan suun-
45680: vänä myös maanmittauksessa ja kartoituk- taansa jo niin pitkälle, että sitä ei nykyisin
45681: sessa, mutta ei lainkaan Teknillisen korkea- voida lukea edes geodesiaan kuuluvaksi. Itse
45682: koulun maanmittausosaston vakituisten opet- asiassa kuvamittaus eli fotogrammetria ei
45683: tajanvirkojen järjestelyssä. Suomessa uuden- enää palvele pelkkää kartoitusta, vaan useita
45684: aikainen kehitys alkoi 1920-luvulla, kun ken- muitakin tekniikan, tieteen ja taiteenkin
45685: raali Nenosen johdolla otettiin käytäntöön aloja.
45686: ilmakuvakartoitus. Lyhyessä ajassa suoma- Suomen fotogrammetria on pysähtynyt
45687: laiset menetelmät kohosivat kansainväliseen ilmakuvakartoituksen rutiinityöhön. Tutki-
45688: maineeseen, samalla kun maamme kartoitus mustyö, menetelmien kehittäminen, on vä-
45689: tuli paljon joutuisammaksi, tarkemmaksi ja häistä, ja niiden soveltaminen muille aloille
45690: halvemmaksi. olematonta. Vastakohtana voidaan mainita
45691: Luonnollisesti tämä kehitys kuvastui maan- Ruotsi, jossa fotogrammetrian harrastus he-
45692: mittausosaston opetusohjelmassa, jossa yhä räsi myöhemmin kuin meillä, mutta kun
45693: kasvava osuus oli varattava ilmakuvakartoi- vuonna 1945 Tukholman teknilliseen korkea-
45694: tukselle. Opetusta antoi ensin geodesian pro- kouluun perustettiin fotogrammetrian pro-
45695: fessori, mutta pian hänen avukseen oli kiin- fessorin virka ja tutkimuslaboratorio, Ruotsi
45696: nitettävä erikoisopettaja, joka hoitaa tehtä- varsin nopeasti nousi tällä alalla johtavien
45697: väänsä sivutoimena. Nykyisin tämä opetus maiden joukkoon.
45698: vaatisi jo yhden opettajan täyden työn, var- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
45699: sinkin kun uuden laboratorion kehittäminen
45700: sekä harjoitus- ja tutkimustöiden ohjaami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45701: nen ei käy päinsä nykyisellä järjestelyllä. tulo- ja menoarvioon fotogrammetrian
45702: On huomattava, että klassillista geodesian professorin viran perustamista varten
45703: opetusta ei voida suinkaan vähentää, vaan Teknilliseen korkeakouluun pro f esso-
45704: päinvastoin sitä tiivistämällä on tehtävä ti- rin peruspalkan 794 400 markkaa kal-
45705: laa muille laajennuksille, esim. laskukonei- liinpaikanlisineen ilman indeksilisää
45706: eli yhteensä 859 680 markkaa.
45707: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
45708:
45709: Eino Saari. Aare Leikola.
45710: Aukusti Pasanen. Jaakko Hakala.
45711: Juho Tenhiälä. Matti Raipala.
45712: Harras Kyttä. John Forsberg.
45713: 1116
45714:
45715: IV,416. - Rah.al. N:o 284.
45716: Suomennos.
45717:
45718:
45719:
45720: Wickman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kallanin meri-
45721: majakan rakentamiseen.
45722:
45723:
45724: E d u s k u n n a ll e.
45725:
45726: Eduskunnalle jätettiin tämän vuoden hel- että hallitus ottaisi vuoden 1956
45727: mikuussa kaksi toivomusaloitetta, n:ot 370 tulo- ja menoarvioon tarpeellisen mää-
45728: ja 371, joiden tekijät ehdottivat eduskunnan rärahan merimajakan rakentamista
45729: päätettäväksi toivomuksen, että hallitus ot- varten Pietarsaaren edustalle."
45730: taisi vuoden 1956 tulo- ja menoarvioesityk-
45731: seen määrärahan merimajakan rakentami- Eduskunnan viimeisessä täysistunnosoo. en-
45732: seksi Kailaniin Pietarsaaren edustalle. nen kesälomaa pantiin mietintö pöydälle syk-
45733: Kulkulaitosvaliokunta käsitteli nämä aloit- syyn, mikä merkitsi sitä, että se nyt, ~$ka
45734: teet ja hyväksyi ne seuraavin perusteluin: hallituksen budjettiesitys oli annettu ~us
45735: ,Valiokunta on aloitteiden johdosta kuul- kunnalle, jätettiin huomioon ottamatta.
45736: lut asiantuntijana merenku1kuneuvos S. Tai- Mielestämme hallituksen olisi pitänyt Qttaa
45737: niota merenkulkuhallituksesta. Molemmissa huomioon kulkulaitosvaliokunnan ja asian-
45738: aloitteissa korostetaan Pohjanlahden meren- omaisten instanssien myönteinen asennQ ky-
45739: kulun turvallisuuden tehostamisen tärkeyttä symyksessä, jonka tarkoituksena on pcimtaa
45740: Pietarsaaren edustalla ja pyydetään tarkoi- rannikoiltamme toinen niistä kahdesta pi-
45741: tusta varten määrärahaa vuoden 1956 tulo- meästä alueesta, jotka ovat aiheuttaneet traa.-
45742: ja menoarvioon. Merenkulkuhallituksen ta- gillisia ja raskaita ihmishenkien ja omaisuu-
45743: holta on ilmoitettu, että jo vuonna 1938 oli den menetyksiä, ottamalla vuoden 1956 tulo-
45744: herätetty ajatus majakan rakentamisesta ja menoarvioesitykseen määräraha sen.· riia- ·
45745: Kailauin kivikkoriutalle Pietarsaaren lähellä, jakan rwkentamiseksi, jota kaikki asiantunti-
45746: mutta hanke on jäänyt tähän saakka toteut- jat ovat puoltaneet. Kun mitään määrä-
45747: tamatta. Merenkulkuhallituksen asiaa kos- rahaa Kailauin majakan rakentamiseksi ei
45748: kevat selvitykset ovat saaneet valiokunnan ole hallituksen budjettiesityksessä vuodelle
45749: vakuuttuneeksi sen alueen vaarallisuudesta 1956, ehdottavat allekirjoittaneet edellä esi-
45750: merenkululle, jota uusi majakka tulisi pal- tettyyn sekä tänä vuonna jätettyihin toivo-
45751: velemaan. Niinikään valiokunta on saanut musaloitteisiin n:ot 370 ja 371 ja kulkulai-
45752: käsityksen, että majakan rakentamiselle tosvaliokunnan mietintöön n: o 14 toukokuun
45753: suunniteltu paikka on tarkoitukseen sopiva 20 päivältä 1955 viitaten kunnioittaen,
45754: ja että toisessa edellä mainituista aloitteista
45755: pyydetyllä 15 milj. markan määrärahalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45756: voitaisiin rakentaa majakkatorni, mutta ko- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
45757: konaiskustannukset tulisivat olemaan 40-45 kan määrärahan Kallanin merimaja-
45758: milj. markkaa. kan rakennustöiden aloittamiseksi Pie-
45759: Edellä esitetyn perusteella valiokunta kun- tarsaaren edustalla.
45760: nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
45761: toivomuksen,
45762: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
45763:
45764: Albin Wickman. Bertel Lindh. Verner Korsbäck.
45765: Grels Teir. 0. A. Öhman. T. A. Wiherheimo.
45766: Sven Högström. Arthur Larson. Erkki Leikola.
45767: Väinö Rankila. Nestori Nurminen.
45768: 1115
45769:
45770: IV,416. - Fin.mot. N:o 284.
45771:
45772:
45773:
45774: Wickman m. fl.: Angående anvisande av anslag för ett fyr-
45775: båksbygge på Kallans grund.
45776:
45777:
45778: T i 11 R i k s d a g e n.
45779:
45780: Tili riksdagen inlämnades i februari detta att regeringen i propositionen an-
45781: är tvenne hemställningsmotioner, n:ris 370 gäende statsförslaget för är 1956
45782: och 371, i vilka motionärerna föreslogo, att mätte intaga ett nödigt anslag för
45783: riksdågen ville besluta hemställa om att re- byggande av en fyr utanför Jakob-
45784: geringen mätte upptaga anslag i 1956 ärs stad."
45785: statsförslag för byggande av en fyrbäk på
45786: Kallans grund utanför Jakobstad. Vid riksdagens sista plenum före sommar-
45787: Kommunikationsutskottet behandlade dessa ledigheten bordlades betänkandet till hösten,
45788: motioner och godkände dem med följande vilket innebär, att detsamma pä grund av
45789: motivering: ,Utskottet har med anledning att regeringens budgetproposition förelagts
45790: av ntotionerna säsom sakkunnig hört sjö- riksdagen, nu lämnats obeaktat.
45791: fartst-ädet S. Tainio vid sjöfartsstyrelsen. Enligt vär mening håde regeringen bort
45792: 1 båda motionerna understrykes vikten av beakta kommunikationsutskottets och veder-
45793: effektivare trygghet för sjöfarten i Bott- börande instansers positiva inställning tili
45794: niska viken utanför Jakobstad och äskas an- den viktiga frägan om avlägsnandet av en
45795: slag för ändamälet i statsförslaget för är av de tvä mörka områden längs vära kuster,
45796: 1956. Från sjöfartsstyrelsens sida har med- som vållat tragiska och tunga olyckor i
45797: dehtts, att man redan är 1938 väckt tanken människoliv och egendom, genom att i 1956
45798: pä byggande av en fyr pä Kallans stengrund års statsförslag upptaga ett anslag för byg-
45799: näm Jakobstad, men företaget har ej1 ännu gandet av den fyr, som fått alla sakkunnigas
45800: blivit genomfört. Sjöfartsstyrelsens utred- förord. Då nägot anslag för byggandet av
45801: ning i saken har övertygat utskottet om, Kallans fyr icke finns i regeringens budget-
45802: huru farligt för sjöfarten det omräde är, förslag för 1956, får undertecknade med
45803: som den nya fyren komme att betjäna. hänvisning till ovanstående och hemställ-
45804: Likaså har utskottet kommit tili den upp- ningsmotionerna n: ris 370 och 371 detta
45805: fattningen, att det för fyren avsedda stället år och kommunikationsutskottets betänkande
45806: är lämpligt för ändamälet och att man med n:o 14, daterat den 20 maj 1955, vördsamt
45807: det i den ena av motionerna äskade anslaget föreslä,
45808: av 15 miljoner mark kunde uppföra fyrtor-
45809: net, medan totalkostnaderna komme att stiga att Riksdagen måtte i 1956 års
45810: till 40-45 miljoner mark. statsförslag upptaga ett anslag om
45811: Pä grund av vad ovan anförts föreslär 15 000 000 mark för påbörjandet av
45812: utskottet vördsamt, att riksdagen ville be- ett fyrbåksbygge å Kallans grund
45813: sluta hemställa, ntanför- J akobstctd.
45814: Helsingfors den 15 september 1955.
45815:
45816: Albin Wickman. Arthur Larson.
45817: Grels Teir. Verner Korsbäck.
45818: Sven Högström. T. A. Wiherheimo.
45819: Bertel Lindh. Erkki Leikola.
45820: C. A. Öhman. Väinö Rankila.
45821: Nestori Nurminen.
45822: 36 :F: @6;55
45823: 1114
45824:
45825: IV,4t5. - Rah.a.l. N:o 283.
45826: Suomennos.
45827:
45828:
45829:
45830: Sundman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kallanin meri-
45831: majakan rakentamiseen.
45832:
45833:
45834: E d u s k u n n a 11 e.
45835:
45836: Viitaten tämän vuoden valtiopäivillä teh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45837: tyjen toivomusaloitteiden n: o 370 ja 371 pe- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
45838: rusteluihin sekä kulkulaitosvaliokunnan mie- kan määrärahan merimajakan raken-
45839: tintöön n:o 14 toukokuun 20 päivältä 1955 tamiseksi Kallaniin Pietarsaaren edus-
45840: allekirjoittaneet ehdottavat kunnioittaen, talle.
45841: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
45842:
45843: Bruno J. Sundman. G. Henriksson.
45844: 1113
45845:
45846: IV,415. - Fin.mot. N:o 283.
45847:
45848:
45849:
45850:
45851: Sundman m. fl.: Angående anvisande av anslag för byg-
45852: gande av en fyr på Kallan.
45853:
45854:
45855: T i ll R i k s d a g e n.
45856:
45857: Med hänvisning till motiveringen i hem- att Riksdagen i statsförslaget för år
45858: ställningsmotionerna n: ris 370-371 detta år 1956 måtte upptaga ett anslag om
45859: och kommunikationsutskottets betänkande 10 miljoner mark för byggande av
45860: n:o 14 den 20 maj 1955 :föreslår underteck- en fyr på Kallan utanför Jakobstad.
45861: nade vördsamt,
45862: Helsingfors den 20 september 1955.
45863:
45864: Bruno J. Sundm~ G. Henriksson.
45865: 1112
45866:
45867: IV,414, - Rah.al. N:o 282.
45868:
45869:
45870:
45871: Kujala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaakkois-Suomen
45872: liikenneolojen kehittämistä varten.
45873:
45874:
45875: E d u s k u n n a ll e.
45876:
45877: Teollisuuden tuotanto on voimakkaasti li- Kaa;kkois-Suomen liikenneolojen kehittämi-
45878: sääntynyt Kymen läänin suurilla teollisuus- sestä pitäisi kuitenkin laatia pikaisesti koko-
45879: alueilla. Tämän lisäksi on rakennettu uusia naissuunnitelma. Mm. tavaran kuljetus
45880: teollisuuslaitoksia, jonka johdosta on muodos- Vuo!k:senlaa;kson ja Lappeenrannan teollisuus-
45881: tunut kokonaan uusia teollisuusyhdyskuntia. alueilta Kotkan ja Haminan satamiin on epä-
45882: Voimakas taloudellinen kehitys on vetänyt tyydyttävällä kannalla. Näiltä teollisuus-
45883: yhä 'kasvavan väestömäärän te.ollisuuskeskuk- alueilta pitäisi rakentaa oikorata satamiin.
45884: siin. Se olisi eräs avainkysymys Kaakkois-Suomen
45885: Tästä kehityksestä on jäänyt huomattavasti liikenneolojen kehittämisessä.
45886: jälkeen Kaakkois-Suomen liikenneolot. Siitä Pari'kkalan-Onkamon rautatie olisi raken-
45887: ovat kärsineet kulutustavarain kuljetus teol- nettava ensi rt'ilassa. Samoin on kaakkoiseUa
45888: lisuuskeskuksiin sekä teollisuuden tuottamien rajaseudulla joukko keskeneräisiä teitä, joi-
45889: tavarain kuljettaminen mai'kkinoille. den rakentamiseen pitäisi heti ryhtyä. Näi-
45890: Erikoisesti kesän aikana on liikenne ruuh- den töiden aloittaminen jo valmiitten suunni-
45891: kautunut. Kotkan ja Haminan suuriin sata- telmien osalta on varsin välttämätön työttö-
45892: miin kulkee tavara rautatietä pitkin Kouvo- myydenkin lievittämistä ajatellen. Tämä alue
45893: lan kautta. Tämä yksi rautatie ei kykene on ollut työttömyyden kannalta;kin vaikeim-
45894: riittävällä teholla suoriutumaan sille kesäai- pia maassamme. Edellisinä vuosina on työt-
45895: kana asetetusta kuormituksesta. Satamissa tömiä Kymen läänin alueelta kuljetettu !k:au-
45896: joudutaan odottelemaan lasteja, josta johtuu kaisille siirtotyömaille, aina Keski-Suomoon
45897: työajan menetystä, joka on muutenkin epä- asti. Se työ, jota näillä siirtotyömailla on
45898: rtasaisesti työtä saaville satamatyöläisille ras- suoritettu, on useinkin !kansantalouden kan-
45899: !k:as taloudellinen vahinko. Samoin joutuvat nalta ollut vähemmän merkityksellistä, joten
45900: laivat odottamaan. Nämä ovat myöskin IJ.rus- on toivottavaa, että Kymen läänin työttömät
45901: tannu'ksia lisääviä tekijöitä. vastaisuudessa sijoitetaan kotiseudulleen,
45902: Kaa!kkois-Suomen liikenneolojen kehittä- koska siellä on ensiarvoisen tärkeää tehtävää.
45903: mistä on pa:ljon pohdittu. On laadittu myös- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
45904: !k:in suunnitelmia, jotka osittain parantaisivat
45905: tilannetta. Nämä suunnitelmat ovat eräiltä
45906: osiltaan jo niin pitkällä, e.ttä niitä voitaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45907: ryhtyä toteuttamaankin. Esim. rataja'kso tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
45908: In'keroinen-Kotka voitaisiin rakentaa ika!k:si- kaa Kaakkois-Suomen liikenneolojen
45909: raiteiseksi. Lappeenrannan-Luumäen oiko- kehittämiseksi laadittavan lopullisen
45910: radan rakentaminen voitaisiin myös aloittaa. suunnitelman aikaansaamiseksi sekä
45911: Haminan-Virojen maantieoikaisu on myös töiden aloittamiseksi valtioneuvoston
45912: kiireellinen tehtävä. On monia muita jo val- harkinnan mukaan niissä kohteissa,
45913: miina olevia osasuunnitelmia, jotka toteutet- joissa jo on valmiit suunnitelmat.
45914: tuina auttaisivat asiaa.
45915: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
45916:
45917: Toivo Kujala. Veikko Kokkola.
45918: Valto Käkelä. Tauno Kelovesi.
45919: Yrjö Sinkkonen.
45920: 1111
45921:
45922: IV,na. - Rah.al. N:o 281.
45923:
45924:
45925:
45926:
45927: Kajala ym..: Määrärahan osoittamisesta Aulangon matkailu-
45928: hotellin majoitustilojen lisäämiseksi ja erinäisten perus-
45929: korjaus- ja muutostöiden suorittamiseksi.
45930:
45931:
45932: E d u s k u n n a ll e.
45933:
45934: Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkai- joittaa vain välttämättömimpiin vuosikor-
45935: lijaliikenne on sodanjälkeisenä kymmenvuo- jauksiin. Kun hotellikiinteistön perusteelli-
45936: tiskautena kasvanut yli kymmenkertaiseksi. nen korjaus on nyt kuitenkin käynyt ajan-
45937: Seurauksena tämän liikenteen nopeasta li- kohtaiseksi, on korjaustöiden yhteydessä
45938: sääntymisestä on ollut viimeksi kuluneina suunniteltu toteutettavaksi myöskin välttä-
45939: vuosina se, että Suomessa vallitsevan suhteel- mättömäksi käynyt matkustajahuoneiden lu-
45940: lisen lyhyen matkailukauden aikana ei ole kumäärän lisääminen ja eräiden hotellin
45941: enää voitu kaikkialla ottaa vastaan maahan ravintolan palveluskyvyn lisäämistä tarkoit-
45942: matkailemaan pyrkiviä ulkomaalaisia. Vai- tavien muutos- ja lisäystöiden suorittaminen.
45943: kein on ollut tilanne maan huomattavim- Kaikkien näiden töiden yhteinen kustannus"
45944: maksi matkailukeskukseksi kehittyneenä Au- arvio on 55 milj. markkaa.
45945: langolla, joka edullisen maantieteellisen si- Siihen nähden, että Aulangon matkailu-
45946: jaintinsa vuoksi· on vetänyt puoleensa suh- hotellin, jonka merkitys maan ainoana kor-
45947: teellisesti eniten maassa vierailevia ulkomaa- keat kansainväliset vaatimukset täyttävänä
45948: laisia. Aulangon matkailijahotellin vastaan- matkailupaikkana on koko maan matkailulle
45949: ottokyvyn parantaminen on nyt muodostu- ensiarvoisen suuri, ajan vaatimaan kuntoon
45950: nut kiireelliseksi tehtäväksi, jonka toteutta- saattaminen on yleisen edun mukaista ja
45951: mista ei voida koko maan matkailulle vahin- koska välttämättömien laajennusten ja pe-
45952: koa tuottamatta enää siirtää myöhemmäksi. ruskorjausten toteuttamiseksi ei ole olemassa
45953: Aulangon kansallispuiston alueella sijaitseva muita mahdollisuuksia, ehdotamme,
45954: nykyinen matkailuhotelli rakennettiin pää-
45955: asiassa julkisin varoin vv. 1937-1939. Ho- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
45956: tellin valmistumisen jälkeen ei korjauksiin tulo- ja menoarvioon matkailuliiken-
45957: tai laajennuksiin ole ollut julkisia varoja teen edistämiseksi tarkoitettuun koh-
45958: käytettävissä. Sen johdosta, että hotellin taan 12 Pl. XII lukuun 55 000 000
45959: toiminnasta ei voi ensi sijassa lyhyen mat- markkaa Aulangon matkailuhotellin
45960: kailukauden vuoksi kertyä riittävästi varoja majoitustilojen lisäämiseksi ja erinäis-
45961: perusparannuksiin, puhumattakaan uudisra- ten peruskorjaus- ja muutostöiden
45962: kennuksista, on korjaukset ollut pakko ra- suorittamiseksi.
45963: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
45964:
45965: Olavi Kajala. Juho Tenhiälä. Irma Karvikko.
45966: Unto Suominen. Harras Kyttä. Antti Kukkonen.
45967: Eino Raunio. Eino Saari. Lennart Heljas.
45968: Niilo Honkala.
45969: 1110
45970:
45971: IV,412. - Rah.al. N:o 280.
45972:
45973:
45974:
45975:
45976: Honkala ym..: Määrärahan osoittamisesta Airiston matkailu-
45977: keskuksen majoitusUlojen lisäämiseksi ja ravintolan laa-
45978: jentamiseksi.
45979:
45980:
45981: E d u s k u n n a 11 e.
45982:
45983: Sodan jälkeen ulkomailta maahamme suun- laajuudessaan keväällä 1956, tuottaa erityi-
45984: tautuneen ja suhteellisen nopeassa tahdissa sesti ulkomaalaisliikenteen ohjaaminen Airis-
45985: lisääntyneen matkailijaliikenteen ohjaaminen ton matkailukeskukseen suuria vaikeuksia
45986: meren saaristossa sijaitseville matkailum- tarkoitukseen soveltuvien majoitustilojen
45987: sesti mielenkimtoisille alueille on ollut mah- puuttumisen vuoksi. Sentähden on tarpeen
45988: dollista vain hyvin rajoitetussa määrässä, ryhtyä kiireellisesti toimenpiteisiin majoitus-
45989: koska matkailijaliikenteelle välttämättömät tilojen lisäämiseksi ja ravintolaosaston laa-
45990: kulkuyhteydet ja majoitusmahdollisuudet jentamiseksi. Laajennustöitä varten on tehty
45991: ovat olleet puutteelliset. Tämä on valitetta- suunnitelma, joka edellyttää 20 uuden kesä-
45992: vaa, toisaalta sen vuoksi, että meren saaris- käyttöisen vierashuoneen rakentamista sekä
45993: tomme tunnustetaan yleisesti erääksi arvok- ravintolasalin laajentamista. Tämän raken-
45994: kaimmista matkailunähtävyyksistämme, ja nustyön ja siihen liittyvien varusteiden han-
45995: toisaalta sen vuoksi, että saariston elinkeino- kinnan yhteinen kustannusarvio on 18.3 milj.
45996: elämä on jäänyt suureksi osaksi vaille sitä markkaa. Kun Airiston matkailukeskuksen
45997: elvyttävää vaikutusta, jota matkailun suun- toiminnan avulla ei lähinnä lyhyen matkailu-
45998: tautuminen saaristoon nykyistä suuremmassa kauden takia ole mahdollista koota laajen-
45999: määrässä epäilyksettä merkitsisi. nustöihin tarvittavia varoja, olisi tarpeel-
46000: Matkailijaliikenteen suuntaamiselle saaris- lista, että työtä varten saataisiin avustus
46001: toon on nyt avautunut entistä paremmat julkisista varoista.
46002: mahdollisuudet sen jälkeen, kun Turun saa- Siihen katsoen, että Airiston matkailukes-
46003: ristossa Paraisten Stormälön saarella sijait- kuksen vastaanottokyvyn parantaminen on
46004: sevaan Airiston matkailukeskukseen on val- yleisen edun mukaista, koska lisääntyneestä
46005: mistunut kesällä 1955 autotie. Seurauksena liikenteestä koituva taloudellinen hyöty ja-
46006: tämän tieyhteyden aikaansaamisesta on, että kautuu laajalle puheenaolevalla saaristo-
46007: Airiston matkailukeskuksen vastaanottokykyä alueella ja ulkomaalaisliikenteen osalta va-
46008: on kiireellisesti parannettava. Airiston mat- luuttatulojen muodossa myös koko maan hy-
46009: kailukeskuksen, joka rakennettiin pääasiassa väksi, ehdotamme,
46010: valtiolta saadun avustusmäärärahan varoilla
46011: vv. 1939-1941, nykyinen majoituskapasi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46012: teetti, n. 60 vierassijaa, on osoittautunut osit- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII lu-
46013: tain riittämättömäksi jo niinä vuosina, jol- vun 5 momentille 18 300 000 markkaa
46014: loin toimintaa on harjoitettu yksinomaan Airiston matkailukeskuksen majoitus-
46015: vesitse tapahtuvan liikenneyhteyden varassa. tilojen lisäämiseksi ja ravintolan laa-
46016: Sen jälkeen kun yksityis- ja linja-autoilla ta- jentamiseksi.
46017: pahtuva liikenne Airistoon alkaa täydessä
46018: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
46019:
46020: Niilo Honkala. Vappu Heinonen.
46021: Urho Kulovaara. Arthur Larson.
46022: IV,411. - Honkala ym. 1109
46023:
46024: Arviosta puuttuvat kaikki varsinaiset toi- tettu lopullisesti vakinaiselle kannalle, olisi
46025: mistokulut palkkoineen ym., jotka suoritetaan entistäkin tähdellisempää, että Suomella olisi
46026: muista varoista. Pariisissa tehokkaasti työskentelevä matkailu-
46027: Suomen matkailumainonnan hoitamisessa toimisto. Tämän toimiston vuotuiset yllä-
46028: ulkomailla ovat eri maissa olevat matkailu- pitokustannukset olisivat n. 2 000 000 mark-
46029: tiedonantotoimistot välttämättömiä mainos- ja kaa.
46030: informatiomateriaalin jakelupisteitä ja pro- Lontoossa rakenteilla olevaan Suomi-taloon
46031: pagandakeskuksia. Näistä toimistoista käsin tulee perustettavaksi matkailutiedonantotoi-
46032: voidaan ylläpitää henkilökohtaista kosketusta misto, joka aloittaa toimintansa jo vuoden
46033: asianomaisen maan lehdistöön, matkailueli- 1956 puolella. Tämän toimiston tehtävä puu-
46034: miin, radioon ym. matkailullisen ,good tavaluutan hankkijana on erittäin arvokas ja
46035: willin" luomiseksi sekä valvoa jaetun mai- sen toiminnan ylläpitämiseen tarvittaisiin
46036: nosmateriaalin tehokasta käyttöä. ensi vuonna 500 000 markkaa.
46037: Maamme matkailutiedonantotoimisto Parii- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
46038: sissa, maailman matkailun suurimmassa kes-
46039: kuksessa, on kokonaan vailla valtionapua ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46040: toimii äärimmäisen suurissa taloudellisissa tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII luvun
46041: vaikeuksissa, joten sen toiminta on hyvin 5 momentille lisäyksenä 8 500 000 mar-
46042: puutteellista ja erittäin rajoitettua. Kun kan määrärahan ullwmailla tehtävää
46043: Aero Oy: n Pariisin lentolinja nyt on Saa- yleisluontoista matkailupropagandaa
46044: varten.
46045: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
46046:
46047: Niilo Honkala. C. A. Öhman.
46048: Jaakko Hakala. Aukusti Pasanen.
46049: 1108
46050:
46051: IV,41t. - Rah.al. N:o 279.
46052:
46053:
46054:
46055:
46056: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ulko-
46057: mailla tehtävää yleisluontoista matkailupropagandaa
46058: varten.
46059:
46060:
46061: E d u s k u n n a ll e.
46062:
46063: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon on hal~ Sen jälkeen kun matkailupropagandan ul-
46064: litus ottanut Suomen hyväksi ulkomailla teh- komaanto.imikunta ja kulkulaitosten ja yleis-
46065: tävää matkailupropagandaa varten 10 mil- ten töiden ministeriö olivat tehneet 15 240 000
46066: joonaa markkaa. Matkailupropagandan ulko- markkaan päättyvän ehdotuksensa, mwailman
46067: maantoimikunta, jossa matkailujärjestöt, kul- matkailumarkkinoilla on tapahtunut huomat-
46068: kulaitosministeriö, ulkoasiainministeriö, rau- tava alueen laajennus Neuvostoliiton avattua
46069: tatiehallitus ja eri liikennelaitokset ovat edus- rajansa suuressa mittakaavassa tapahtuvalle
46070: tettuina, oli kyseiseen tarkoitukseen ehdotta- k!ansainväliselle turismille. Jotta maamme
46071: nut 15 240 000 markkaa vakinaisena määrä- omalta osaltaan voisi esittäytyä Neuvostolii-
46072: rahana, jonka määrän myös kulkulaitosten ton matkailevalle yleisölle, on välttämätöntä
46073: ja yleisten töiden ministeriö oli ehdottanut julkaista venäjänkielisiä Suomea matkailu-
46074: otettavaksi valtion v:n 1956 tulo- ja meno- maana esitteleviä painotuotteita, aikataulus-
46075: arvioon. toja, hotelli- ja ravintolahinnastoja jne.
46076: Suomeen ulkomailta suuntautuvalla mat- Tästä aiheutuu 840 000 markan menoerä.
46077: kailulla on kansantaloudellisesti erittäin Vuodeksi 1956 suoritettavaa mwamme mat-
46078: suuri merkitys. Tämän matkailijaliikenteen kailumainontaa tarkoittavaan toimintaan tar-
46079: tuotto oli v. 1954 n. 3.5 miljardia markkaa vittaisiin v'aroja seuraavasti:
46080: ja kuluvana vuonna, ulkomaisen matkailija- mk
46081: määrän perusteella arvioiden, n. 4 miljardia 1) erikielisten matkailujulkaisu-
46082: markkaa. Noin puolet kyseisestä tuotosta tu- jen toimittamiseen, painattami-
46083: lee valtion kasswan rautateille, posti- ja len- seen ja jakeluun ............. . 8 450 000
46084: nätinlaitokselle kertyneinä tuloina, veroina 2) osallistumiseen erittäin tu-
46085: ym. Huolimatta siitä, että jo tällaisenaan loksekkaaseen yhteiseurooppalai-
46086: varsin huomattavaa ulkomaisen valuutan seen ja yhteispohjoismaiseen mat-
46087: määrää voitaisiin sopivin propaganda- ja kailupropagandaan, Suomen osuus
46088: informatiotoimenpitein, joiden kustannukset kokonaiskustannuksista ....... . 2150 000
46089: työn tulokset huomioonottaen ovat varsin 3) valokuvien, valokuvasuuren-
46090: vaatimattomat, suuresti lisätä, ei tähän tar- nusten, diapositiivi- yms. aineis-
46091: koitukseen ole katsottu voitavan myöntää ton hankkimiseen ja jakeluun .. 1850 000
46092: kuin osa siitä rahasta, jonka matkailupropa- 4) osanotto ulkomaisiin näytte-
46093: g"andan ulkomaantoimikunta ja kulkulaitos- lyihin ....................... . 350 000
46094: ten ja yleisten töiden ministeriö ovat pitä- 5) elokuvapropagandaan .... . 2 000 000
46095: neet välttämättömänä. Verrattaessa maamme 6) ilmoitteluun ulkomaisissa
46096: yleisluontoiseen matkailupropagandaan käyt- matkailujulkaisuissa ........... . 550 000
46097: tämiä valtion varoja siihen, mitä muut eu- 7) ulkomaisten matkatoimisto-
46098: rooppalaiset maat sijoittavat samaan tarkoi- virkailijain ja matkailupropagan-
46099: tukseen -ulkomaisen valuutan helpoimpaan distien opintomatkojen järjestämi-
46100: hankkiruistapaan - todetaan, että Suomi seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500 000
46101: sekä absoluuttisesti että suhteellisesti on vii- 8) kirjoituspalkkioihin . . . . . . . 150 000
46102: meisenä. Yhteensä mk 16 000 000
46103: 1107
46104:
46105: IV,uo. - Rah.al. N:o 278.
46106: Suomennos.
46107:
46108:
46109:
46110: Larson ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi keli-
46111: rikkoliikenteen ylläpitämistä varten linjalla Turku-saa-
46112: risto-Maarianhamina.
46113:
46114:
46115: E d u s k u n n a ll e.
46116:
46117: Talviliikenteen hoitaminen linjalla Turku mina, ns. eteläiselle väylälle. Koska sanottu
46118: -saaristo-Maarianhamina saaristoväestöä yhtiö ei saanut mitään valtionapua, ei meren-
46119: tyydyttävällä tavalla on aina aiheuttanut kulkuhallitus voinut määrätä, mitä reittejä
46120: vaikeuksia. Talvella 1953 asetettiin valtion kysymyksessä olevan aluksen tuli kulkea,
46121: kelirikkoalus Aranda liikennöimään maini- mikä tietenkin olisi ollut suureksi hyödyksi
46122: tulla linjalla, mitä toimenpidettä tervehdit- liikenteelle, jos molempien alusten (Arandan
46123: tiin ilolla niiden taholla, jotka ovat tästä lii- ja Ålandin) vuorot olisi voitu rinnastaa.
46124: kenteestä riippuvaisia. Pian kuitenkin kävi Tiedusteltaessa Åland-yhtiöltä, missä mää-
46125: selville, ettei Aranda voi yksin hoitaa tätä rin yhtiö ensi talvena tulee asettamaan s/s
46126: liikennettä tyydyttävällä tavalla. Tällä lin- Ålandin liikenteeseen linjalla Turku-saa-
46127: jalla kuljetettavan suuren tavaramäärän ta- risto-Maarianhamina, on yhtiön taholta seli-
46128: kia lastaus- ja purkausajat muodostuvat, jos tetty, että liikenne tällä linjalla ei ole kan-
46129: kaikki on kuljetettava yhdellä aluksella, niin nattava. Ainoastaan jos on saatavissa
46130: pitkiksi, ettei se voi läheskään noudattaa 1 500 000 markkaa kuukautta kohti 15. 12.
46131: aikataulua. Sinä aikana, jolloin Aranda yk- 1955 lähtien 15. 4. 1956 saakka, asettaa yh-
46132: sin hoiti tätä liikennettä, tapahtui, että laiva tiö kysymyksessä olevan laivan liikenteeseen.
46133: oli jopa 18-20 tuntia myöhässä. On itses- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
46134: tään selvää, mitä tämä merkitsee saaristoväes-
46135: tölle, joka kelirikkoaikoina on kokonaan riip- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46136: puvainen tästä aluksesta, mitä tulee sekä tulo- ja menoarvioon 6 000 000 markan
46137: tavara- että henkilöliikenteeseen. määrärahan avustukseksi kelirikkolii-
46138: Kelirikkokautena 1954-55 asetti Ångfar- kenteen ylläpitämistä varten linjalla
46139: tygaktiebolaget Åland liikenteeseen s/s Ålan- Turk'llr--saaristo-Maarianhamina.
46140: din linjalla Turku-saaristo-Maarianha-
46141: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
46142:
46143: Arthur Larson. John Österholm.
46144: John Forsberg. 0. A. Öhman.
46145: Sven Högström.
46146:
46147:
46148:
46149:
46150: 35 E 626/55
46151: 1106
46152:
46153: IV,41o.- Fin.mot. N:o 278.
46154:
46155:
46156:
46157:
46158: Larson m. fl.: Angående anvisande av anslag till understöd
46159: för upprätthållande av menförestrafik på linjen Abo-
46160: skärgården--Mariehamn.
46161:
46162:
46163: Tili Riksdagen.
46164:
46165: Vintertrafiken på linjen Åbo-skärgården hamn, det så kallade södra faret. På grund
46166: -Mariehamn har alltid vållat svårigheter av att sagda bolag ej erhöll något statsun-
46167: att sköta på ett för skärgårdsbefolkningen derstöd, kunde sjöfartsstyrelsen ej bestämma
46168: tillfredsställande sätt. På vintern 1953 in- om på vilka rutter ifrågavarande båt skulle
46169: sattes statens menföresfartyg m/s ,Aranda" gå, vilket naturligtvis skulle varit till stort
46170: i trafik på nämnda linje, vilket med glädje gagn för trafiken om de båda fartygens
46171: hälsades av dem, som äro beroende av denna (Aranda och Åland) turer kunnat sam-
46172: trafik. Det visade sig dock snart, att ordnas.
46173: Aranda ensam icke tillfredsställande för- Vid förfrågningar hos Ångfartygsaktie-
46174: mådde sköta denna trafik. På grund av bolaget Åland, huruvida sagda bolag inkom-
46175: den stora mängd fraktgods, som skall fram- mande vinter kommer att insätta s/s Åland
46176: befordras på denna linje, bli lastnings- och i trafik på linjen Åbo-skärgården-Marie-
46177: lossningstiderna så långa, om allt skall frak- hamn, har från bolagets sida förklarats, att
46178: tas med ett fartyg, att detsamma icke på trafiken på dena linje icke är lönsam; en-
46179: långt när kan hålla tidtabellen. Under den dast om subvention på 1 500 000 mark per
46180: tid Aranda ensam skötte denna trafik hände månad från 15. 12. 1955 till 15. 4. 1956 kan
46181: det att båten var försenad ända upp tili påräknas, insätter bolaget ifrågavarande
46182: 18-20 timmar. Vad detta betyder för skär- ångare i trafik.
46183: gårdsbefolkningen, som under menförestider På grund av det ovan anförda föreslå vi,
46184: är helt beroende av denna båt, beträffande
46185: såväl gods- som persontrafik, ligger i öppen att Riksdagen i statsförslaget för
46186: dag. 1956 måtte upptaga ett anslag stort
46187: Under menföresperioden 1954--55 insatte 6 000 000 mark för subvention för
46188: Ångfartygsaktiebolaget Åland i Åbo s/s upprätthållande av menförestrafik på
46189: ,Åland" på linjen Åbo-skärgården-Marie- linjen Åbo-skärgården-Mariehamn.
46190: Helsingfors den 19 september 1955.
46191:
46192: Arthur Larson. John Österholm.
46193: John Forsberg. C. A. Öhman.
46194: Sven Högström.
46195: 1105
46196:
46197: IV,4o9. - Rah.al. N:o 277.
46198:
46199:
46200:
46201:
46202: Sävelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Mer·ikarvian satamaan
46203: johtavan ns. H alluskerin laivaväylän syventämiseen.
46204:
46205:
46206: E d u s k u n n a ll e.
46207:
46208: Merikarvia on varsin vanha satamapaikka. kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö
46209: Jo ikimuistoisista ajoista on se muodostanut on valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan
46210: tärkeän puutavaran lastauskeskuksen Poh- lausunnon mukaisesti 27. 4. 55 asettanut tie-
46211: jois-Satakunnassa. Edelleenkin on tämä ja vesirakennushallituksen käytettäväksi 9
46212: ainoa lastauskelpoinen luonnonsatama, jonka miljoonaa markkaa edellämainittua tarkoi-
46213: sisäsataman ja väylän syventämiseen ja kun- tusta varten kuluvan vuoden menoarvion 20
46214: nostamiseen Merikarvian kunta on uhrannut Pl. III luvun 5 momentin kohdalla kulku-
46215: huomattavia summia, palvellut elintärkeällä laitosten ja yleisten töiden ministeriön käy-
46216: tavalla seutukunnan talouselämää ja koko tettäväksi vesirakennustöitä varten osoite-
46217: laajan asujamiston tarpeita. tusta 25 miljoonan markan siirtomäärära-
46218: Nyttemmin sisäsatamaan johtavan ns. hasta.
46219: Truutinkarin väylän yhä mataloituessa ja Koska kuitenkin syvennystöiden aloitta-
46220: käydessä merenkululle varsin vaaralliseksi mista tie- ja vesirakennushallituksen käsityk-
46221: ruvettiin suorittamaan tutkimuksia ns. Hal- sen mukaan ei voida pitää tarkoituksen mu-
46222: luskerin väylän sopivaisuudesta sisääntulo- kaisena nyt myönnetyn määrärahan turvin,
46223: väyläksi. Tämä eteläinen eli ns. Halluskerin sillä jo yksinomaan raskaan kaluston siirto-
46224: väylä onkin suoritettujen tutkimusten mu- kustannukset tulisivat osatöinä suoritettaessa
46225: kaan erittäin sopiva tähän tarkoitukseen. kohtuuttoman kalliiksi, ja kun ei enää liene
46226: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta ja myöskään epätietoisuutta kyseessäolevan
46227: merenkulkuhallituksen ohjeitten mukaan on työn suorittamisen pikaisesta ja välttämättö-
46228: tälle väylälle laadittu suunnitelma ja kustan- mästä tarpeesta koko Pohjois-Satakunnan
46229: nusarvio, joka päättyy 31 miljoonaan mark- talouselämän elvyttämiseksi ja sen työllisyy-
46230: kaan. den turvaamiseksi, ehdotamme kunnioittaen,
46231: Eduskunnan kulkulaitosvaliokunnan ja eri
46232: keskusvirastojen edustajien tutustuttua että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46233: edellä esitettyyn suunnitelmaan paikanpäälle tulo- ja menoarvioon 22 miljoonan
46234: suorittamanaan retkellä 11. 5. 54 se totesi markan määrärahan Merikarvian sata-
46235: asian tarpeellisuuden niin Merikarvian kuin maan johtavan ns. H alluskerin laiva-
46236: sen lähikuntienkin elinkeino- ja talouselämän väylän syventämiseksi ja ruoppaami-
46237: kehittämisen ratkaisevana tekijänä. Niinpä seksi.
46238: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
46239:
46240: Arvo Sävelä. Erkki Ryömä.
46241: Einari Jaakkola. Nestori Kaasalainen.
46242: Laura Brander-Wallin. Irma Rosnell.
46243: Matti Raipala. Pertti Rapio.
46244: 1104
46245:
46246: IV,4os. - Rah.al. N:o 276.
46247:
46248:
46249: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta 111 erikarvian sata-
46250: maan johtavan ns. H alluskerin väylän syventämiseksi ja
46251: ruoppaamiseksi.
46252:
46253: E d u s k u n n a 1 l e.
46254:
46255: On tunnettua, miten arvokkaana tavalla nisteri. V. 1954 tehtiin jälleen toiv. ja raha-
46256: maan elinkeinoelämää ovat palvelleet merilii- asia-aloite, jotka johtivatkin sikäli myöntei-
46257: kenteemme. ohella merisatamamme, joitten lii- seen tulokseen, että v: n 1955 tulo- ja meno-
46258: kenne-edellytysten tehokkuus ja palvelukyky arviossa varattiin satamaruoppauksiin määrä-
46259: ovat merkittävällä tavalla koituneet laajojen raha, mistä mm. Merikarviankin sataman
46260: seutujen elinkeinoelämän hyväksi. Nimen- piti saada osuutensa. Merikarvian kunta on
46261: omaan siellä, missä valtiovallan toimesta me- ainakin kaksi eri kertaa järjestänyt eduskun-
46262: risatamat on saatettu kuntoon, siellä myös nan kulkulaitosvaliokunnalle retkeilytilaisuu-
46263: muukin elinkeinoelämä on voinut kohota. den satamaoloihinsa tutustumiseksi, joten
46264: Valtiovallan liian vähälle huomiolle on vali- asian pitäisi olla eduskuntapiireissä tunnettu.
46265: tettavasti kuitenkin jäänyt Pohjois-Satakun- Tietääksemme Merikarvian satama ei kuiten-
46266: nan alueella Merikarvian satama. Täällä kaan ole päässyt osalliseksi satamamäärära-
46267: pääasiassa seutukunnan omatoimisuus on pi- hoista, ja ne puuttuvat myös hallituksen tulo-
46268: tänyt pystyssä yhä kehittyviä liikenne-edelly- ja menoarviosta v. 1956. Näin ollen olisi edus-
46269: tyksiä, mutta vielä olisi paljonkin toivomisen kunnan otettava kohtuullinen määräraha tä-
46270: ja parantamisen varaa. Mainitun Merikar- hän tarkoitukseen ja saatettava Merikarvian
46271: vian sataman liikenneolojen kehittämistoimen- sataman ruoppaus loppuun niitten suunnitel-
46272: piteissä eivät riitä yksin asianomaisen Meri- mien pohjalla, jotka on laadittu satamaan
46273: karvian kunnan ansiokkaat, vuosikymmenien johtavan Halluskerin väylän ruoppaamiseksi,
46274: aikana tehdyt uhraukset, eikä kohtuudella jonka kustannukset ovat 31 milj. mk. On
46275: voitane vaatiakaan, että kaikki yleistä kan- selvää, että ko. sataman tuloväylän ruop-
46276: santalouttamme palvelevan merisataman kus- paaminen ja syventäminen merkittävästi hel-
46277: tannukset sälytettäisiin kunnan yksin kan- pottaisi meriliikennettä ja puutavaran ym.
46278: nettavaksi. Ne uhraukset, joita asianomai- lastauksia ja avaisi tietä elinkeinoelämän ke-
46279: nen kunta on tehnyt, ovat tosin aikaisemmin, !hittämiseksi Merrkarvialla ja s·en ympäristö-
46280: valtion pienien määrärahojen turvin pitäneet kunnissa, sekä mahdollistaisi teollisenkin toi-
46281: sataman jonkunlaisessa liikennöimiskunnossa, minnan kehitystä, vahvistaisi vapaata yrit-
46282: mutta suuremman tavaran kuljetus ja rah- täjätoimintaa samalla, kun se edistäisi ja hel-
46283: tausalusten käyttö, so. liikkuminen satamassa, pottaisi työllisyystilanteen hoitamista.
46284: ei ole ollut mahdollista siitä syystä, ettei sa- Viittaamalla edellämainittuihin toivomus-
46285: tamaruoppauksella ole väylän syvyyttä saa- aloitteisiin n:o 264 (1951 vp.) ja n:o 429
46286: tettu riittäväksi suuremmille aluksille. Valtio- (1954 vp.) ja rah. al. n:o 437 ja 438 (1954
46287: valtahan myönsi v. 1934-1935 ruoppaukseen vp.) sekä edellä olevaan saamme kunnioit-
46288: vain minimaalisen määrärahan, joten kunnan taen ehdottaa,
46289: omatoimisuuskaan ei ole voinut riittää satama-
46290: alueen kohentamiseen. Merikarvian kunta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46291: tehnyt voitavansa mm. valtiovallan huomion tulo- ja menoarvioon 31 miljoonan
46292: IJdinnittämiseksi ·tähän epakohtaan. Kunnan markan määrärahan Merikarvian sata-
46293: toivomuksesta tehtiin mm. 1951 toiv. aloite maan johtavan ns. Halluskerin väylän
46294: n: o 264, jonka ensimmäinen allekirjoittaja syventämiseksi ja ruoppaamiseksi.
46295: oli Tuomiojan hallituksen valtiovarainmi-
46296: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
46297:
46298: Eino E. Heikura. Toivo Antila.
46299: Antti J. Rantamaa. Eino Rytinki.
46300: 1103
46301:
46302: IV,4o7. - Rah.al. N:o 275.
46303:
46304:
46305:
46306:
46307: Kleemola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan kirkon-
46308: kylän kalasataman rakentamiseen.
46309:
46310:
46311: E d u s k u n n a 11 e.
46312:
46313: Meriveden vaikutus Lohtajajokisuulla ulot- jettaa puutavaran autoilla myös kalarannan
46314: tuu satama-alueen ylärajalle, josta lähtien satamaan ja siitä hinata !autoissa saariston
46315: joki muuttuu virtaavaksi. Meriveden kor- suojassa suoraan Himangan lastauspaikalle.
46316: keuden normaalina ollessa on kulkusyvyys Satamaa voisivat käyttää hyväkseen myöskin
46317: satamaan nykyisin noin 30 cm ja satamaan it.harjoitusalueella käytössä olevat alukset.
46318: pääsee lastittomalla veneellä vain meriveden Lohtajan kalarannan ja kalastussataman ra-
46319: korkeuden ollessa yli normaalin. Kuluvana kentaminen on ollut jo suunnittelun alaisena
46320: kesänä on veden korkeus ollut toukokuun sotien edellisestä ajasta lähtien.
46321: lopusta lähtien jatkuvasti keskimäärin 10 cm Vattajan it.harjoitusammuntojen aikana
46322: alle normaalin ja veneet on jouduttu kahla- kuuluu kalarannan sataman ja Ohtakarin
46323: ten vetämään yli matalien kohtien. väli vaaravyöhykkeeseen, joten kalastuksen
46324: Kulkuväylän mataloitumista on joudutta- harjoittamisen mahdollisuudet lisääntyisivät
46325: nut viime vuosina jokeen laskettujen uusien huomattavasti, jos kalastusmatkat merelle
46326: viemäriojien tuoma liete, joka pysähtyy joki- voitaisiin ammuntojen aikana tehdä kala-
46327: nomaan meriv·eden vaikutuksen alkaessa. satamasta.
46328: Samasta syystä vaikeutuu tilanne entistä Merikortista Pohjanlahti 43 Ohtakari Ka-
46329: enemmän, kun on suunniteltu joen yläjuok- lajoki selviää Lohtajan kalarannan sataman
46330: sun perkaus kalarannan yläpuolelta alkaen. asema ja käytön laajuus. Vaasan tie- ja
46331: Kalarannan satama-alueella on nykyisin vesirakennuspiirin suorittamien mittausten
46332: käytössä 38 vene- ja verkkosuojaksi raken- mukaan laadittu suunnitelma ja kustannus-
46333: nettua aittaa ja latoa sekä sama määrä arvio sataman kunnostamiseksi on valmiina
46334: venevalkamia. Kukin suoja ja valkama kuu- tie- ja vesirakennushallituksen vesistöjärjes-
46335: luvat joko yhden tai useamman ruokakun- telyosastolla. Kalarannan maa- ja vesialueen
46336: nan y hteisomistukseen. omistaa Lohtajan kirkonkylän jakokunta.
46337: Paikallisen kalaosuuskunnan Himangalla Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
46338: olevalle suolaamolle on nykyiseltä pääkalas- taen,
46339: tuspaikalta Ohtakarilta edestakainen kalan-
46340: kuljetuksen merimatka 26 km. Lohtajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46341: kalarannan sataman tultua käyttökelpoiseksi tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar-
46342: lyhenisi edestakainen merimatka 14 km. kan määrärahan Lohtajan kirkonkylän
46343: Viime vuosina paikkakunnalla toimintansa kalasataman rakentamiseen ja väylän
46344: aloittaneet puutavaraliikkeet voisivat kul- ruoppaamiseen sinne.
46345: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
46346:
46347: Kauno Kleemola. Matti Lepistö.
46348: 1102
46349:
46350: IV,4o6. - Rah.al. N:o 274.
46351:
46352:
46353:
46354:
46355: Liedes ym. : Määrärahan osoittamisesta Praavan sataman
46356: kunnostamiseen.
46357:
46358:
46359: E d u s k u n n a ll e.
46360:
46361: Perämerellä esiintyy puute satamista, jotka jatkuvasti odottaa lastausvuoroaan ulkome-
46362: tarjoaisivat 1astauksessa tarvittavan suojan rellä.
46363: myrskyjen aikana. Sama puute on esiintynyt Kesällä 1954 lastattiin Röytästä metsähal-
46364: myös Oulussa ja sen pohjoispuolella. Iijoki- lituksen puutavaraa noin 200 000 metriä ja
46365: suun välittömässä läheisyydessä on mahdolli- lisäksi Metsäliitto lastasi 20 pienempään
46366: suus tällaisen sataman kunnostamiseen. laivaan lastia. Kuluvana kesänä metsähalli-
46367: Praavan luonnonsatama on jo vanhoilta tuksen lastaukset muodostunevat edellisen
46368: ajoilta tunnettu lastauspaikka. Sitä ympä- suuruisiksi.
46369: röivät saaret, joten tuulet eivät pääse häi- Metsähallitus on rakentanut maantietä,
46370: ritsemään. Varsinaiseksi satama-altaaksi so- joka johtaa Oulu-Kemin tiestä mainittuun
46371: piva lahti on k,aikkialta 24 jalan, mutta suu- Praavan lahteen. Se valmistunee lopullisesti
46372: rimmalta osalta noin 30 jalan syvyinen. Lah- lähiaikoina. Nyt olisi tärkeä rakentaa sata-
46373: desta mereen johtavalla väylällä on kuiten- maan laituri ja suorittaa mainitun mereen
46374: kin 300 metrin pituinen 17 jalan syvyinen johtavan väylän ruoppaaminen. Sen jälkeen
46375: kohta, jolm nykyisin estää isompien laivojen voitaisiin lastaus toimittaa autoista suoraan
46376: lastauksen Praavan lahdessa. Nykyisin las- laivaan.
46377: taus on toimitettu välittömässä läheisyydessä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
46378: Röytän saaren suojassa. Siinä voidaan 1as-
46379: taus toimittaa vain 20 jalkaan ja enempi las- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46380: taus on toimitettava avomerellä. Tähän ei tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
46381: voida ottaa yhtäaikaa lastattavaksi kuin kan määrärahan Iijokisuulla sijaitse-
46382: kaksi laivaa, ja käytännössä saavat laivat van Praavan sataman k1tnnostamiseen.
46383: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
46384:
46385: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
46386: Irma Torvi. Antti Kinnunen.
46387: 1101
46388:
46389: IV,4o5. - Rah.al. N:o 273.
46390:
46391:
46392:
46393:
46394: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kemin
46395: kaupungille Ajoksen syväsataman rakennustyötä varten.
46396:
46397:
46398: E d u s k u n n a 11 e.
46399:
46400: Vuonna 1939 eduskunta lausui toivomuk- seen, se on joutunut tämänkin johdosta ta-
46401: sen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin loudellisiin vaikeuksiin. Ottaen huomioon
46402: Perämeren pohjoisten satamien saattamiseksi myös sen, että Kemin kaupunki joutuu käyt-
46403: niiden meriliikennettä vastaavaan kuntoon. tämään vuosittain työttömyyden torjuntaan
46404: Samana vuonna ryhtyi Kemin kaupunki ra- runsaammin varoja kuin yksikään toinen
46405: kentamaan Kemin edustalle olevaan Ajok- maamme kaupungeista, on selvää, ettei kau-
46406: sen saareen syväsatamaa valtion edustajien punki yksin kykene selviytymään sataman
46407: kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. rakentamisesta meriliikennettä vastaavaan
46408: Näissä neuvotteluissa saatiin lupaus siitä, kuntoon. Lisäksi on muistettava, ettei kau-
46409: että valtio osallistuisi satamarakennustöiden pungille satamasta ole vastaavaa taloudel-
46410: rahoittamiseen 60 % :lla kustannuksista. lista hyötyä. Sataman aiheuttamat vuotui-
46411: Koko Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle set välittömät kustannukset ovat n. kolme
46412: tärkeätä Ajoksen syväsatamaa on Kemin kertaa suuremmat kuin siitä saadut tulot.
46413: kaupunki jatkuvasti rakentanut vaihe vai- Kaupungin onkin ollut pakko valtion avun
46414: heelta. Sen rakennustöiden rahoittamiseen puuttuessa keskeyttää sataman rakennustyöt.
46415: on kaupunki joutunut käyttämään jo n. Syväsataman tarve kuitenkin Pohjois-
46416: 800 milj. markkaa. Valtion osuus on jää- Suomessa jatkuvasti lisääntyy. Nykyisellään
46417: nyt hyvin vähäiseksi nousten vain n. 20 ei Kemin Ajoksen syväsatama kykene tyy-
46418: prosenttiin. Niinpä valtion vuoden 1954 dyttämään edes Kemissä sijaitsevain puun-
46419: tulo- ja menoarvioon varatusta 50 miljoonan jalostusteollisuuslaitosten sataman tarvetta.
46420: markan määrärahasta avustuksiksi vienti- Kun puutavaran vienti Pohjois-Suomesta
46421: satamia ylläpitäville kunnille satamien ke- jatkuvasti lisääntyy ja koska todennäköi-
46422: hittämistä ja kunnostamista varten ei Ke- sesti jo vuonna 1956 aloitetaan myös Poh-
46423: min kaupungille myönnetty minkäänlaista jois-Suomesta löydetyn malmin vienti, joka
46424: avustusta Ajoksen syväsataman rakentami- vielä varmaan lähivuosina lisääntyy, olisi
46425: seen. Kemin Ajoksen syväsataman rakennustöitä
46426: Kemin kaupunki ei, kuten havaitaan, ole joudutettava.
46427: saanut Ajoksen syväsataman rakentamiseen Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
46428: sitä tukea, jota eduskunnan edellä mainittu tamme,
46429: päätös edellyttää ja jota sille luvattiin val-
46430: tion edustajien kanssa sataman rakennus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46431: töiden aloittamista koskevissa neuvotteluissa. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
46432: Kun kaupunki näin ollen on joutunut käyt- kan määrärahan avustukseksi Kemin
46433: tämään huomattavan määrän vero- ja laina- kaupungille Ajoksen syväsataman ra-
46434: varoja sataman rakennustöiden rahoittami- kennustöiden jatkamista varten.
46435: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
46436:
46437: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
46438: 1100
46439:
46440: IV,4o4. - Rah.al. N:o 272. Suomennos.
46441:
46442:
46443:
46444:
46445: Teir ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
46446: vientisatamia ylläpitäville kunnille.
46447:
46448:
46449: E d u s k u n n a 11 e.
46450:
46451: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen mutta asianomaisten kuntien veronmaksajain
46452: on otettu 50 miljoonaa markkaa avustuksiksi kustannuksella. Koska koko maa hyötyy
46453: vientisatamia ylläpitäville kunnille näiden viennistämme näiden satamien kautta, olisi
46454: satamien kehittämistä ja kunnostamista var- myös valtion tehokkaasti avustettava viennin
46455: ten. 50 miljoonan markan määräraha on ja vientisatamien ylläpitämisestä johtuvien
46456: kuluneiden vuosien aikana osoittautunut kustannusten suorittamisessa.
46457: aivan liian pieneksi. Tällaisia avustuksia Pohjanlahden rannikon satamat ovat lä-
46458: koskevat hakemukset nousevat paljon suu- hinnä vientisatamia ja sijaitsevat kaikki pie-
46459: rempiin summiin. Vientisatamien ollessa nissä ja keskisuurissa kaupungeissa. Niiden
46460: kysymyksessä on syytä muistaa, että sellaiset kehittäminen on tärkeätä koko viennillemme
46461: satamat eivät tuota asianomaisille kunnille sellaisenaan. Käytettävissä oleva määräraha
46462: samoja tuloja kuin tuontisatamat Etelä- on aivan liian vaatimaton ja riittämätön,
46463: Suomessa, vaan vientisatamat aiheuttavat koska se on jaettava kaikkien vientisatamien
46464: omistajilleen aivan erityisen suuria kustan- kesken. Pitäisi olla yleisen edun mukaista,
46465: nuksia. että vientimme voi jatkua keskeytyksittä ja
46466: Vientisatamien merkitystä maalle ei voida että vientisatamamme kykenevät nielemään
46467: kyllin korostaa. Niiden kautta me hankimme sen tavaramäärän, mikä niiden kautta on
46468: välttämättömän ulkomaisen valuutan ja ne lähetettävä ulkomaille. Vientisatamiemme
46469: antavat työtä kymmenilletuhansille työläi- laitteet ovat puutteellisia ja vanhentuneita
46470: sille. Lisäksi on korostettava sitä suurta eivätkä ne ole ehtineet seurata laivatonnis-
46471: merkitystä, mikä näillä satamilla on maa- ton nopeata kehitystä.
46472: seudulle ja sen metsätaloudelle sekä työlli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
46473: syyden turvaamiselle. Jokaisella vientisata-
46474: maila on laaja takamaa, joka käyttää sata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46475: maa maasta vietävien metsätuotteidensa vas- tulo- ja menoarvioon 12 Pl: n XII
46476: taanottajana. luvun 6 momentille lisäyksenä
46477: Jotta elintärkeätä vientiä voitaisiin yllä- 100 000 000 markkaa avustuksiksi
46478: pitää täydessä laajuudessa, on myös vienti- vientisatamia ylläpitäville kunnille
46479: satamien seurattava kehitystä ja ajan vaati- näiden satamien kehittämistä ja kun-
46480: muksia. Vientisatamia on laajennettava ja nostamista varten.
46481: näin on myös jo osittain tapahtunutkin,
46482: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
46483:
46484: Grels Teir. Kurt Nordfors. Albin Wickman.
46485: Bertel Lindh. Johannes Wirtanen. John Forsberg.
46486: Sven Högström. Arthur Larson. Armas Leinonen.
46487: 1099
46488:
46489: IV,4o4. - Fin.mot. N:o 272.
46490:
46491:
46492:
46493:
46494: Teir m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till un-
46495: derstöd åt kommuner, som upprätthålla exporthamnar.
46496:
46497:
46498: T i ll R i k s d a g e n.
46499:
46500: I statsförslaget för 1956 finnes upptaget av vederbörande kommuners skattebetalare.
46501: 50 miljoner mark för understöd ät kommu- Emedan hela landet drar nytta av exporten
46502: ner, som upprätthälla exporthamnar, för ut- över dylika hamnar, borde ocksä staten verk-
46503: vecklandet och iständsättandet av dessa ham- samt bidraga vid erläggandet av kostna-
46504: nar. Ett anslag om 50 miljoner mark har derna för exportens och exporthamnarnas
46505: under de gångna ärens lopp visat sig vara upprätthällande.
46506: alldeles för litet. Ansökningar om dylika Hamnarna vid Bottniska viken äro främst
46507: bidrag uppgä till längt större belopp. När exporthamnar och de ligga samtliga i smä
46508: det gäller exporthamnarna är det skäl att eller medelstora kommuner. Deras utbyg-
46509: komma ihäg, att dylika hamnar ej ge veder- gande är en viktig sak för hela vär export
46510: börande kommuner samma inkomster som som sådan. Det till buds stäende anslaget
46511: importhamnarna i södra Finland, utan ex- är alldeles för blygsamt och otillräckligt, dä
46512: porthamnarna åsamka sina ägare alldeles det skall fördelas mellan samtliga export-
46513: särskilt stora kostnader. hamnar. Det borde ligga i det allmännas
46514: Exporthamnarnas betydelse för landet kan intresse, att vär export kan fortgä utan av-
46515: ej tillräckligt framhällas. Det är via dem brott och att vära exporthamnar kunna
46516: vi skaffa oss den nödvändiga utländska va- svälja den varumängd, som via dem skall
46517: lutan och de ge sysselsättning ät tiotusentals sändas utomlands. Vära exporthamnars an-
46518: arbetare. Ytterligare bör framhällas den läggningar äro bristfälliga och föräldrade
46519: stora betydelse dessa hamnar ha för lands- och de ha ej hunnit följa med den snabba
46520: bygden och dess skogshushällning och för utveckling som fartygstonnaget undergätt.
46521: tryggandet av sysselsättningen. V arje ex- M·ed hänvisning till ovanstäende föresläs,
46522: porthamn har ett stort uppland, som använ-
46523: der hamnen som avnämare av de skogspro- att Riksdagen i statsförslaget för
46524: dukter, som skola exporteras. år 1956 under 12 Ht. XII kap. 6
46525: För att den livsviktiga exporten skall mom. måtte upptaga ett tilläggsanslag
46526: kunna upprätthällas i full utsträckning om 100 miljoner mark för understöd
46527: måste ocksä exporthamnarna följa med ut- åt kommuner, som upprätthålla ex-
46528: vecklingen och tidens krav. Vära export- portharnnar, för utvecklande och
46529: hamnar böra utbyggas och detta har ocksä iståndsättande av dessa hamnar.
46530: redan skett till en del, men pä bekostnad
46531: Helsingfors den 16 september 1955.
46532:
46533: Grels Teir. Kurt Nordfors. Albin Wickman.
46534: Bertel Lindh. Johannes Wirtanen. John Forsberg.
46535: Sven Högström. Arthur Larson. Armas Leinonen.
46536:
46537:
46538:
46539:
46540: 34 ]] 626/55
46541: 1098
46542:
46543: IV,4os. - Rah.al. N:o 271.
46544:
46545:
46546:
46547:
46548: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
46549: vientisatamia ylläpitäville kunnille satamien kehittämistä
46550: ja kunnostamista varten.
46551:
46552:
46553: E d u s k u n n a ll e.
46554:
46555: Vuosina 1954 ja 1955 on valtion tulo- ja Nämä esimerkkeinä mainitut luvut osoit-
46556: menoarvioon otettu 50 miljoonaa markkaa tavat, kuinka raskaita satamien ylläpitämis-
46557: avustuksiksi vientisatamia ylläpitäville kun- kustannuksia kuntien veronmaksajat joutu-
46558: nille satamien kehittämistä ja kunnostamista vat kantamaan.
46559: varten. Vientisatamien merkitystä maalle ei voida
46560: Momentin perusteluissa lausutaan, että ta- kyllin korostaa. Niiden kauttahan tapahtuu
46561: loudelliset rasitukset satamien kunnostami- tärkeä ulkomaankauppamme ja ne antavat
46562: seksi ovat muodostuneet keskisuurille ja pie- työtä kymmenille tuhansille työläisille.
46563: nille kaupungeille kohtuuttoman raskaiksi. Voidakseen pitää yllä elintärkeää vien-
46564: Määräraha on osoittautunut esitettyyn tar- tiämme on satamissa jatkuvasti seurattava ke-
46565: koitukseen mitättömän pieneksi. Satamalii- hitystä ja uudistettava laitureita ja laitteita,
46566: ton hallituksen kertomuksesta vuodelle 1954 mutta tämä ei saa tapahtua kaupunkien ve-
46567: näkyy, kuinka raskaiksi vientisatamien yllä- ronmaksajien kustannuksella. Koska vien-
46568: pitämislmstannukset kaupungeille ovat muo- nistä koituu hyötyä koko maalle, olisi valtion
46569: dostuneet. Pietarsaaressa olivat tulot sata- entistä tehokkaammin avustettava kuntia
46570: masta 22 miljoonaa markkaa, mutta menot vientisatamien ylläpidosta johtuvien kustan-
46571: kohosivat 92 miljoonaan markkaan mainit- nusten suorittamisessa.
46572: tuna vuonna. Kemissä tulot 35 miljoonaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
46573: markkaa, menot 132 miljoonaa markkaa,
46574: Oulussa tulot 63 miljoonaa markkaa, menot että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46575: 96 miljoonaa markkaa ja Helsingissä tulot tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
46576: 1 081 miljoonaa markkaa ja menot 2 010 mil- kan suuruisen määrärahan avustuk-
46577: joonaa markkaa. Vaasan sataman kunnosta- siksi vientisatamia ylläpit1äville kun-
46578: miseksi on kustannusarvio 300 miljoonaa nille satamien kehittämistä ja kunnos-
46579: markkaa ja Kaskisten sataman 400 miljoonaa tamista varten.
46580: markkaa.
46581: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
46582:
46583: Nestori Nurminen. Eino Tainio. Yrjö Murto.
46584: Toivo Asvik. 0. Lindblom. Aleksi Kiviaho.
46585: 1097
46586:
46587: IV,4o2. - Rah.al. N:o 270.
46588:
46589:
46590:
46591:
46592: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta maantielossien hoita-
46593: jien korvausten korottamiseen.
46594:
46595:
46596: E d u s k u n n a ll e.
46597:
46598: Maantielossien hoitajat joutuvat suoritta- tava heihin nähden myös 8-tunnin työaika-
46599: maan varsin vastuunalaista tehtävää. Tästä lain säännöksiä. Ei ole oikein, että valtio
46600: huolimatta on heidän palkkauksensa hyvin heidän kohdaltaan, jotka suorittavat hyvin
46601: heikko. Esimerkiksi Lounais-Suomen alueella vaativaa ja vastuunalaista työtä, pyrkii har-
46602: oleville lossinhoitajille on maksettu korvausta joittamaan eräänlaista säästäväisyyttä. Los-
46603: ainoastaan 600 000 markkaa vuodessa. Kun sia kohden olisi palkattava vähintään 3 työn-
46604: losseja näillä alueilla on hoitanut kaksi tekijää ja lossinhoitajille maksettavia kor-
46605: miestä, on se merkinnyt 300 000 markan vauksia olisi vastaavasti korotettava. Kun
46606: vuosiansiota henkilölle. Lossien hoitaminen lassinhoitajien korvaukset on suoritettu maan-
46607: kahdella henkilölla on myös merkinnyt sitä, teiden kunnossapitoa varten varatuista mää-
46608: että työaika on muodostunut keskimäärin 12 rärahoista, olisi mainittua määrärahaa 12
46609: tunniksi vuorokaudessa. Pl: n V luvun vastaavalla momentilla lisät-
46610: Kun useat lossit joutuvat välittämään lii- tävä.
46611: kennettä vuorokauden kaikkina tunteina, jou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
46612: tuvat lossinhoitajat jatkuvasti suorittamaan
46613: keskimäärin noin 320 työtuntia kuukaudessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46614: saamatta mitään vapaapäiviä, ylityö- tai tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
46615: muita korvauksia, koska kaikki sisältyvät 1 momentille 15 000 000 markan lisäyk-
46616: mainittuun 300 000 markan vuosikorvaukseen. sen maantielossien hoitajien korvaus-
46617: Käsityksemme mukaan lossinhoitajille on ten korottamiseen.
46618: maksettava kunnollista palkkaa, ja sovellet-
46619: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
46620:
46621: Paavo Aitio. Leo Suonpää.
46622: Pentti Liedes. Eino Roine.
46623: 1096
46624:
46625: IV,4ot. - Rah.al. N:o 269.
46626:
46627:
46628:
46629:
46630: Seppi ym..: Määrärahan osoittamisesta kunnille ja kyläkun-
46631: nille kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanokustannuksiin.
46632:
46633:
46634: E d u s k u n n a ll e.
46635:
46636: Eduskunnan hyväksymä uusi tielaki astuu vään kuntoon. Varsinkin vähävaraisille ky-
46637: voimaan vuoden 1958 alusta. Lain voimaan lätiekunnille tulee tehtävä muodostumaan
46638: tullessa otetaan suurin osa kunnan- ja kylä- ylivoimaiseksi.
46639: teistä valtion hallintaan ja hoitoon. Kunnille Useat kunnat ovat ryhtyneet laatimaan
46640: ja tiekunnille aiheutuu paikallisteiksi luovu- suunnitelmia paikallisteiksi otettavien teiden
46641: tettavien teiden kuntoonpanosta huomattavat luovutuskuntoon saattamiseksi. Kun tehtä-
46642: kustannukset, sillä lain mukaan tulee entisen västä muodostuu verraten laaja, olisi sen to-
46643: kunnossapitäjän saattaa tiet sellaiseen kun- teuttamiseen ryhdyttävä viipymättä. Niin
46644: toon, että ne vastaavat ko. teille asetettavia kunnilla kuin kylätiekunnillakin on kuiten-
46645: kohtuullisia vaatimuksia. Luovutettavia kun- kin suunnitelmien toteuttamisen esteenä va-
46646: nanteitä on n. 7 000 km ja niiden kuntoon- rojen puute. Teiden peruskunnon paranta-
46647: panosta aiheutuu kertakaikkisia kustannuksia misesta aiheutuviin kustannuksiin pitäisi val-
46648: maalaiskunnille 922 500 000 markkaa. Luo- tion myöntää avustusta.
46649: vutettavia kyläteitä on 15 075 km, joiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
46650: kuntoonpanokustannukset tekevät 964 300 000
46651: markkaa. Kun edellämainitut laskelmat on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46652: tehty vuoden 1950 hintatason mukaan, nou- tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mar-
46653: sevat todelliset kustannukset n. 25 % suu- kan mäi'irärahan avustuksiksi kunnille
46654: remmiksi. ja kylätiekunnille kunnan- ja kylätei-
46655: Edelläolevasta selviää, että teiden luovut- den kuntoonpanosta johtu,viin kustan-
46656: tajat joutuvat suuriin taloudellisiin vaikeuk- nuksiin.
46657: siin, ennenkuin tiet on saatettu hyväksyttä-
46658: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
46659:
46660: Usko Seppi. Martti Leskinen. H. Tauriainen.
46661: Aleksi Kiviaho. Kaino Haapanen. Matti Koivunen.
46662: Pertti Rapio. Leo Suonpää. Eino Tainio.
46663: 1095
46664:
46665: IV,4oo. - Rah.al. N:o 268.
46666:
46667:
46668:
46669:
46670: Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan-
46671: ja kyläteiden avustamiseksi.
46672:
46673:
46674: E d u s ik: u n n a ll e.
46675:
46676: Vuosi vuodelta on kuntien ja kylätiekun- kaista, että myöskin vanhoille, teistä syr-
46677: tien ratkaisemattomat avustusanomukset li- jässä oleville asutuksille varattaisiin mah-
46678: sääntyneet keskusvirastoissa senvuoksi, että dollisuus päästä kyläteiden rakentamisen
46679: tarkoitukseen varatut määrärahat ovat olleet kautta maantieverkoston yhteyteen. Sillä to-
46680: riittämättömät. Avustuksia jaettaessa on tuushan on se, että ilman maantietä ei tiet-
46681: usein myöskin huomioitu työllisyyskysymys, tömällä alueella asuvan väestön taloudellinen
46682: ja niinpä sellaisten kuntien alueelle, minne elämä pääse kehittymään; esim. maidon kul-
46683: työttömyyden ilmetessä järjestetään väes- jettamisesta meijereihin ja kulutuskeskuk-
46684: tölle metsätöitä, ei kyläteiden rakentamista siin ei voida puhuakaan, vaikka maitotalous-
46685: varten ole saatu nimeksikään rakennusavus- tuotteet ovat nykyisin jo kaikkein syrjäisim-
46686: tuksia, joten tällaisten kuntien alueelta ole- missäkin kolkissa asuvan pienviljelijäväestön
46687: vat anomukset ovat vielä suurimmalta osalta pääasiallinen tulolähde. Käsityksemme mu-
46688: virastoissa. Jakoperusteina on myöskin se, kaan tulkinnanvaraisista jakoperusteista olisi
46689: onko tiellä yleistä liikennemerkitystä. Käsi- luovuttava ja varattava riittävän suuri mää-
46690: tyksemme mukaan nämä jakoperusteet eivät räraha, että kaikille kylätiekunnille voitai-
46691: ole oikeudenmukaisia, sillä on otettava huo- siin myöntää maantien rakentamista varten
46692: mioon, että vanha asutus erikoisesti Pohjois- avustusta. Sillä ei ole niitten ihmisten oma
46693: Suomessa on muodostunut jokien varsille ja syy, että he ovat rakentaneet asumuksensa
46694: järvien rantamille silloin, kun vesireitit oli- alueelle, johon yleinen maantieverkosto ei ole
46695: vat kulkureitteinä. Sen jälkeen kun maan- ulottunut, koska rakentaminen on tapahtu-
46696: teitä ryhdyttiin rakentamaan, jäi jokivar- nut jo silloin, kun ei minkäänlaista maantie-
46697: silla ja järvien rantamilla asuvista asuk- verkostoa ole ollut olemassa.
46698: kaista ja kyläryhmistä suuri määrä maan- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
46699: teistä syrjään, ja siellä he ovat saaneet dotamme,
46700: asua jatkuvasti ilman minkäänlaista tie- ja
46701: liikenneyhteyttä maantieverkostoon. Nyt kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46702: kehitys on mennyt niin pitkälle oikeaan tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
46703: suuntaan, että uutta asutusta sijoittaessa en- 3 momentille 200 000 000 markan suu-
46704: sin rakennetaan maantiet ja sitten vasta ta- ruisen lisämäärärahan kunnan- ja
46705: lot, niin olisi oikeuden ja kohtuuden mu- kyläteiden avustamiseksi.
46706: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
46707:
46708: Eino Rytinki. Eino Uusitalo. Marja Lahti.
46709: Eeli Erkkilä. Eemil Partanen. T. Saloranta.
46710: Toivo Antila. J. F. Pöykkö. Nestori Kaasalainen.
46711: Eino E. Heikura. Artturi Jämsen. Tahvo Rönkkö.
46712: Yrjö Hautala.
46713: 1094
46714:
46715: IV,399. - Rah.al. N:o 267.
46716:
46717:
46718: Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpo-
46719: tuksen myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunastusta
46720: varten.
46721:
46722:
46723: Eduskunnalle.
46724:
46725: Voimassa olevan tielainsäädännön mukai- vuotta 1958 tietöitä suoritetaan, epäoikeuden-
46726: sesti kunnat ovat velvolliset suorittamaan mukaiseen asemaan. Tämänkin vuoksi olisi
46727: ma;antiealueiden lunastamisesta ja siihen liit- valtion toimenpitein tuettava riittävästi niitä
46728: tyvistä korvauks.ista aiheutuvat kustannukset. kuntia, joille tämä ylimääräinen rasitus lan-
46729: Kun sen lisäksi uusien maanteiden rakenta- kea;a. Voimassa olevan tielain mukaan tämä
46730: mista ja vanhojen teiden parannus- ja oi- on täysin mahdollista edellyttäen, että val-
46731: kaisutöitä suoritetaan varsinaisilla näihin tion tulo- ja menoarviossa on tarkoitusta var-
46732: tarkoituksiin osoitetuilla varoilla ja näitä ten osoitettu riittävästi varoja. Tähänastiset
46733: töitä teetetään hyvin suuressa mitassa työt- määrärahat ovat olleet minimaalisen pienet.
46734: tömyystyökohteina, aiheutuu tiealueiden lu- Vuoden 1954 talousarviossa oli tarkoitukseen
46735: nastus- ja korvausmaksuista <asianomaisille varattu 6 500 000 markkaa ja vuodeksi 1955
46736: kunnille raskaasti kannettavat rasitukset. 45 000 000 markkaa. Vuoden 1956 tulo- j•a
46737: Vanhoja, tunnetusti mutkaisia ma;anteitä menoarvioesityksessä hallitus ehdottaa mo-
46738: perusparannettaessa vanha maantie jää suu- mentille 75 000 000 markkaa.
46739: rimmaksi osaksi sivuun ja suora;an rakennet- Yllä viitatun Maalaiskuntain liiton suorit-
46740: tava maantie kulkee asutuilla seuduilla usein taman selvityksen antaman tuloksen valossa
46741: viljelysmaiden halki. Joskus joudutaan siir- ovat käytettävissä olleet määrärahat riittä-
46742: tämään myöskin rakennuksia pois tiealueelta. neet vain aivan vähäisten helpotusten myön-
46743: Lunastusmaksut ja korvaussuoritukset nouse- tämiseen asianomaisille kunnille. Kun useat
46744: vat näistä syistä varsin korkeiksi. Niillä kunnat ovat nyt joutuneet hyvin vaikeaan
46745: alueilla maassamme, joilla kunnat jatkuvasti taloudelliseen tilanteeseen näiden ylimääräis-
46746: joutuv•at vuodesta toiseen kantamaan työttö- ten rasitusten ansiosta ja kun näköpiirissä
46747: myydestä aiheutuvat perus- ja jatko-osuuk- on yhä uusien kuntien joutuminen saman-
46748: sien suorittamisvelvollisuudet, kuntien talou- laiseen ahdinkot.ilaan, olisi eduskunnan kiin-
46749: dellinen kestokyky joutuu ankaran paineen nitettävä tähän asiantilaan vakav<aa huomiota
46750: alaiseksi. Seurauksena on verorasituksen koh- ja hyväksyttävä asianomaiselle momentille
46751: tuuton kohoaminen ja kuntien velk•ataakan korotettu määräraha.
46752: suhteeton lisääntyminen. Tällainen kehitys Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
46753: ei voi olla valtion edunkaan mukaista. dotamme,
46754: Maalaiskuntain liitto on suorittanut selvi-
46755: tyksen kunnille aiheutuvista lunastus- Ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46756: korvausmaksuista ja sen mukaan vv. 1955- tulo- ja menoarvion 12 Pl. V luvun
46757: 57 kunnat joutuisivat maksamaan näitä mak- 2 nwmentille lisäyksenä 125 000 000
46758: suja 800-900 milj. markkaa. Kun v. 1958 markkaa helpotuksen myöntämiseksi
46759: voimaan tulevan tielain mukaan kuntien lu- kunnille maantiealueiden lunastusta
46760: nastus- ja korvausvelvollisuudet lakkaavat, varten.
46761: joutuvat ne kunnat, joiden alueilla ennen
46762: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
46763:
46764: Eemil Partanen. J. F. Pöykkö. Toivo Saloranta.
46765: Lauri Järvi. Eino Rytinki. Niilo Ryhtä.
46766: Eeli Erkkilä. Esa Koivusilta. Toivo Antila.
46767: Sylvi Halinen. Marja Lahti.
46768: 1093
46769:
46770: IV,39s. - Rah.al. N:o 266.
46771:
46772:
46773:
46774:
46775: Niskala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpotuk-
46776: sen myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunastusta
46777: varten.
46778:
46779:
46780: E d u s k u n n a 11 e.
46781:
46782: Voimassa olevan tielain mukaan joutuvat see sellaista uhrausta, että kunta siitä ei
46783: kunnat Innastamaan maantiealueet, soran- ja omin vo1mm selviydy, saada valtioneuvoston
46784: savenottopaikat sekä kustantamaan rakennus- harkintansa mukaan myöntämää avustusta
46785: ten siirrot. Nämä velvoitteet aiheuttavat yli- lunastushinnnan suorittamiseksi. Tämänluon-
46786: voimaisia kustannuksia niille kunnille, joiden toisten anomusten määrä tulee jo ensi vuo-
46787: alueen kautta valtatiet kulkevat. Useitten den aikana huomattavasti lisääntymään, kun
46788: valtateitten perusparannus ja oikominen on pakkolunastustoimet saadaan normaalisti
46789: parhaillaan käynnissä. Tien suunta monessa käyntiin, jotka erinäisistä syistä, mm. maan-
46790: tapauksessa muuttuu, kulkien arvokkaiden mittausinsinöörien puutteesta, ovat viivästy-
46791: pelto- ja tonttimaiden läpi, joiden lunasta- neet luvattoman kauan.
46792: minen tulee verrattain kalliiksi. Maalaiskun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
46793: tien Liiton suorittaman laskelman mukaan kunnioittaen,
46794: 60 % maalaiskunnista joutuu tiemaita lunas-
46795: tamaan. Rasitus kuntien kesken jakautuu et4ä Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46796: hyvin epätasaisesti. Eräässä kunnassa mer- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
46797: kitsee lunastushinta ennakkolaskelmien mu- 2 momentin kohdalle 75 000 000 mar-
46798: kaan noin kahden vuoden aikana verotuk- kan lisäyksen siirtomäärärahana hel-
46799: sella koottavaa määrää. Tosin voimassa oleva potuksen myöntämiseksi kunnille
46800: tielaki tekee mahdolliseksi kunnille, joille maantiealueiden lunastamista varten.
46801: maanlunastuksista aiheutuva rasitus merkit-
46802: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
46803:
46804: Markus Niskala. Eino Uusitalo.
46805: Yrjö Sinkkonen. Niilo Ryhtä.
46806: Erkki Koivisto.
46807: 1092 IV,397. - Tiealueiden lunastus.
46808:
46809:
46810: lunastamisesta selvityksen kohteiksi joutuneet Edellä dlevan :perusteella ~hdotamme,
46811: kunnat joutuivat suorittamaan v. 1952 37
46812: milj. mk ja v. 1953 71 milj. m:k, niin v. 1954 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46813: tämä summa oli jo 170 milj. mk ja kuluvana tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
46814: vuonna ennaJkkotietojen mukaan nousee kak- 2 momentille 25 miljoonan nwrkan li-
46815: sinkertaiseksi. Näin ollen v: n 1956 tulo- ja sämäärärakan helpotuksen myöntämi-
46816: menoarvioesity-kseen varattu 75 milj. mk: n seen kunnille tiealueiden lunastusta
46817: määräraha on täysin riittämätön. varten.
46818: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
46819:
46820: K. F. Haapasalo. Laura Brander-Wallin. Väinö Tikkaoja.
46821: Valto Käkelä. Arvi Turkka. Arvo Sävelä.
46822: Vappu Heinonen. Otto Muikku. Artturi Koskinen.
46823: Onni Mannila. Eino Roine. Erkki W. Mohell.
46824: Johannes Wirtanen. Johannes Mustonen. Jaakko Hakala.
46825: Arvo Ahonen. Esa Koivusilta. Felix Seppälä.
46826: Veikko Helle.
46827: 1091
46828:
46829: IV,397.- Rah.al. N:o 265.
46830:
46831:
46832:
46833:
46834: Haapasalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpo-
46835: tuksen myöntämiseen kunnille tiealueiden lunastusta var-
46836: ten.
46837:
46838:
46839: E d u s k u n n a 11 e.
46840:
46841: Toukokuun 3 päivänä 1927 annetun tielain 5 milj. mlk. PU!heena olevien kustannusten
46842: 93 § :n 1 momentin mukaan kuntien tulee määrä saattaa eräissä kunnissa nousta aina
46843: vastata maantien rakentamiseen, levittämi- 100 milj. nrk:aan. Tielain nojalla voi valtio-
46844: seen tai siirtämiseen tarvittavien alueiden lu- neuvosto harkintansa mukaan myöntää kun-
46845: nastamisesta. Tämä velvollisuus on kohtuut- nille helpotusta maantiealueiden lunastamis-
46846: tomasti rasittanut useita kuntia viime vuo- ym. kustannuksista tai, milloin erittäin pai-
46847: sina, jolloin maanteitä on rakennettu run- navat syyt antavat siihen aihetta, kokonaan-
46848: saasti työllisyyden turvaamista tarkoittavina lkin vapauttaa kunnan niiden suorittamisvel-
46849: töinä, ja lähivuosina tämä rasitus erittäin vollisuudesta. Valtion tulo- ja menoarvioon
46850: voimakkaasti kasvaa. tähän tarkoitukseen varatut määrärahat ovat
46851: Maalaiskuntien liiton toimesta on suoritettu kuitenkin olleet täysin riittämättömät. Sen
46852: asiaa koskeva tiedustelu, johon on saatu vas- vuoksi useimmat kunnat eivät ole päässeet
46853: taus 364: lta suomenkieliseltä maalaiskun- osallisiksi sanotussa lainkohdassa tarkoite-
46854: nalta. Tiedustelu koski viime. vuoden kesä- tuista helpotuksista. Uudessa v:n 1958 alussa
46855: kuussa vallinnutta tilannetta. Sen mukaan voimaantulevassa tielaissa tämä epäoikeuden-
46856: olirvat ko. kunnat joutuneet lunastamaan tai mukaisuus on poistettu ja ·kunnat kokonaan
46857: joutuivat lähiaikoina Innastamaan rakenteilla vapautettu sanotusta tiealueiden lunastamis-
46858: olleita maanteitä varten maata kaikkiaan velvollisuudesta. Tästä syystä ei ole oikein
46859: 3 426 ha. Näiden maanteiden alueista suori- ja asianmukaista, että kuntia nykyisessä väli-
46860: tetut tai suoritettavat lunastukset nousevat vaiheessa rasitetaan mainituilla poikkeukselli-
46861: n. 1022 milj. mk: aan ja muut niihin liitty- sen suurilla 'kustannuksilla, jotka saattavat
46862: vät korvaukset n. 294 milj. mk:aan, eli yh- nostaa veroäyrin hinnan kohtuuttoman suu-
46863: teensä n. 1 316 milj. mk: aan. Kun selvitys reksi. Näin on sitäkin suuremmalla syyllä
46864: ei koskenut kaikkia kuntia, voitaneen arvioida asian laita, kun huomattava osa rakenteilla
46865: maanteiden aluelunastusten kokonaisuudes- olevista ja suunnitelluista uusista teistä ja
46866: saan nousevan vielä usealla kymmenellä pro- tieoikaisuista on tarkoitettu ensisijassa pal-
46867: sentilla. Usäksi maalaiskunnat joutuvat lu- velemaan kaukoliikenne.ttä, ja niistä koituva
46868: nastamaan vv. 1955---'57 aloitettavaksi suun- hyöty tulee täten vasta toissijaisesti niiden
46869: niteltuja maantierakennustöitä varten alueita kuntien hyväksi, joiden tulee suorittaa tie-
46870: n. 1 717 ha, joiden lunastaminen tulee maksa- alueista maksettavat korvaukset.
46871: maan ko. 'kunnille yli 754 milj. mk. Erinäisten järjestelytöiden, 'kuten hitaasti
46872: Maantiealueiden lunastuksesta maalaiskun- edistyneiden maa-alueiden lohkomisten sekä
46873: tien osalle tulevat kustannukset jakautuvat muiden pakkolunastustoimenpiteiden vuoksi
46874: varsin epätasaisesti. Tiedusteluun vastan- on vasta nyt ehditty ajankohtaan, jolloin
46875: neista kunnista 27 % on sellaisia, joissa ra- kunnat joutuvat suorittamaan raskaimpa-
46876: kenteilla tai suunnitteilla olevista maanteistä na maantiealueiden lunastamiskustannukset.
46877: ·kunnille aiheutuvat kustannukset ylittävät Tätä osoittaa se, että kun maantiealueiden
46878: 33 E 626/55
46879: 1090
46880:
46881: IV,396. - Rah.al. N:o 264.
46882:
46883:
46884:
46885:
46886: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesirakennus-
46887: hallinnon insinöörien ulkomaisia opintomatkoja varten.
46888:
46889:
46890: E d u s k u n n a ll e.
46891:
46892: Tie- ja vesirakennushallinnon insinöörien näkemyksen työmenetelmien ja koneiden
46893: ulkomaisia opintomatkoja varten oli meno- käyttökelpoisuudesta ja soveltamismahdolli-
46894: arviossa ennen sotaa oma määrärahansa, suuksista meidän oloihimme.
46895: jonka avulla oli mahdollista seurata teknil- Opinto- ja tp.tkimusmatkat tulevat kuiten-
46896: listä kehitystä muissa maissa. Vuonna 1939 kin yksityisille henkilöille ylivoimaisen kal-
46897: oli tämän määrärahan suuruus 30 000 mark- liiksi, joten valtion tukea tarvittaisiin tässä
46898: kaa. Sotien aikana ulkomaisen kanssakäy- kohden kipeästi. Kun tie- ja vesirakennus-
46899: misen katkettua ei määrärahaa tätä tarkoi- hallituksen työ- ja konemäärärahat ovat
46900: tusta varten osoitettu eikä sitä ole sen jäl- useita miljardeja markkoja, on kysymys
46901: keen rahallisista syistä menoarvioon palau- tosiasiassa maamme suurimmasta rakennus-
46902: tettu. yrityksestä, jonka kehittäminen ja aikansa
46903: Viime vuosina on ulkomailla tapahtunut tasalla pitäminen on tärkeä ja valtiotalou-
46904: valtava teknillinen ja koneellinen kehitys, den kannalta ensiarvoinen asia.
46905: josta nykyisen insinööripolven olisi otettava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
46906: oppia voidakseen kehittää tie- ja vesiraken- nioittaen,
46907: nus- sekä lentokenttätöissä käytettäviä työ-
46908: menetelmiä ja suunnitella niiden tarkoituk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46909: senmukaista koneellistamista. Välttämättö- tulo7 ja menoarvioon 600 000 markan
46910: mänä edellytyksenä on, että ulkomaiseen ke- suuruisen määrärahan tie- ja vesira-
46911: hitykseen voidaan tutustua paikan päällä, kennushallinnon insinöörien ulkomai-
46912: koska vain näin voi saada riittävän laajan sia opintomatkoja varten.
46913: Helsingissä ~0 päivänä syyskuuta 1955.
46914:
46915: Erkki Koivisto. T. E. Nordström. Matti Lahtela.
46916: 1089
46917:
46918: IV,395. - Rah.al. N:o 263.
46919:
46920:
46921:
46922:
46923: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie-
46924: ja vesirakennuspiirin perustamista varten.
46925:
46926:
46927: E d u s k u n n a ll e.
46928:
46929: Viitaten kulkulaitosvaliokunnan mietintöön 1 piirikasööri (17 pl.) ......... . 299 400
46930: n: o 7 ja eduskunnan 27. 5. 55 lausumaan 1 varastonhoitaja (17 pl.) ....... . 299 400
46931: toivomukseen, joka koskee Satakunnan tie- 1 piirustaja (15 pl.) ........... . 273 600
46932: ja vesirakennuspiirin perustamista, sekä nii- 1 kirjaaja (13 pl.) ............. . 252 000
46933: hin suuriin vaikeuksiin ja epäkohtiin, joita 1 apulaisreviisori ( 12 pl.) ....... . 240 900
46934: Pohjois- ja Itä-Satakunnan tieasioiden hoi- 1 henkilöautonkuljettaja (12 pl.) .. 240 900
46935: dossa nykyisin on tämän alueen kuuluessa 1 toimistoapulainen 1 l. (11 pl.) .. 230100
46936: Turun tie- ja vesirakennuspiiriin piirikont- 3 toimistoapulaista, 2 1. (10 pl.)
46937: torin ollessa Turussa, on tarpeellista, että vuosipalkkio 219 600 mk ...... . 658 800
46938: tie- ym. asioiden hoitoa varten Pohjois- ja 2 toimistoapulaista, 3 1. (9 pl.)
46939: Itä-Satakunta erotettaisiin Turun tie- ja vuosipalkkio 209 400 mk ...... . 418 800
46940: vesirakennuspiiristä omaksi tie- ja vesiraken-
46941: nuspiiriksi. Tarvittava määräraha on vuosipalkkioina
46942: Satakunnan ylimääräiseen tie- ja vesira- 5 489100 mk, ikälisinä 888 620 mk ja kal-
46943: kennuspiiriin olisi perustettava seuraavat liinpaikanlisinä 398 280 mk eli yhteensä il-
46944: ylimääräiset toimet: man indeksikorotusta 6 776 000 mk.
46945: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
46946: 1 piiri-insinööri (34 pl.) ....... . 706 200
46947: 1 piirikamreeri (24 pl.) ........ . 420 600 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46948: 1 ylitiemestari (23 pl.) ......... . 399 300 tulo- ja menoarvioon 6 776 000 mar-
46949: 1 huoltopäällikkö (21 pl.) ....... . 360 900 kan suuruisen määrärahan Satakun-
46950: 1 kartoittaja (20 pl.) ......... .. 344100 nan ylimääräisen tie- ja vesirakennus-
46951: 1 konetarkastaja (20 pl.) ....... . 344100 piirin perustamista varten.
46952: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
46953:
46954: Eino E. Heikura. Kusti Eskola.
46955: Yrjö Hautala. Antti Kukkonen.
46956: 1088
46957:
46958: IV,394. - Rah.al. N:o 262.
46959:
46960:
46961:
46962:
46963: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan
46964: tie- ja vesirakennuspiirin perustamista varten.
46965:
46966:
46967: E d u s k u n n a ll e.
46968:
46969: Viitaten kulkulaitosvaliokunnan mietintöön 1 piirustaja (15 pl.) ........... . 273 600
46970: n:o 10 ja eduskunnan sBn mukaisesti viime 1 kirjaaja (13 pl.) ............. . 252 000
46971: marraskuun 2 päivänä esittämään toivomuk-. 1 apulaisreviisa.ri ( 12 pl.) ....... . 240 900
46972: seen Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennus- 1 henkilöautonkuljettaja (12 pl.) .. 240 900
46973: piirin perustamiseksi, olisi tie- ym. asioiden 1 toimistoapulainen 1 l. (11 pl.) .. 230100
46974: tehokkaan hoidon kannalta tarpeellista, että 3 toimistoapulaista, 2 l. (10 pl.)
46975: jakamalla Vaasan piiri ja ottamalla siihen vuosipalkkio 219 600 mk ...... . 658 800
46976: osia pulun piiristä perustettaisiin uusi KBSki- 2 toimistoapulaista, 3 l. (9 pl.)
46977: Pohjanmaan piiri. vuosipalkkio 209 400 mk ...... . 418 800
46978: Keski-Pohjanmaan ylimääräiseen tie- ja
46979: vesirakennuspiiriin olisi perustettava seuraa- Tarvittava määräraha on vuosipalkkioina
46980: vat ylimääräiset toimet: 5 489100 mk, ikälisinä 888 620 mk ja kal-
46981: liinpaikanlisinä 398 280 mk eli yhteensä il-
46982: 1 piiri-insinööri (34 pl.) ....... . 706 200 man indeksikorotusta 6 776 000 mk.
46983: 1 piirikamreeri (24 pl.) ........ . 420 600 Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
46984: 1 ylitiemestari (23 pl.) ......... . 399 300
46985: 1 huoltopäällikkö (21 pl.) ....... . 360 900 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
46986: 1 kartoittaja (20 pl.) .......... . 344100 tulo- ja menoarvioon 6 776 000 mar-
46987: 1 konetarkastaja (20 pl.) ....... . 344100 kan suuruisen ntäärärahan Keski-Poh-
46988: 1 piirikasööri (17 pl.) ......... . 299 400 janmaan uuden tie- ja vesirakennus-
46989: 1 varastonhoitaja (17 pl.) ....... . 299 400 piirin perustamista varten.
46990: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
46991:
46992: Yrjö Hautala. Eino E. Heikura. Kusti Eskola.
46993: IV,39 3. - Hykkäälä ym. 1087
46994:
46995: vat olemaan huomattavan suuret ja laajene- viivästymistä. Tässä vaiheessa olisi tarpeel,
46996: vat ajan kuluessa, joten on välttämätöntä, lista, että piirihallintoon perustettaisiin 25
46997: että henkilökuntaa lisätään asteittain, jotta vakinaista virkaa ja 119 ylimääräistä tointa.
46998: valmistelutyöt saadaan alulle ja järjestely- Edellämainittuja virkoja ja toimia varten
46999: työt käyntiin niin, että tielain toteuttaminen tarvitaan määrärahoja seuraavasti:
47000: tulisi mahdolliseksi ilman monien vuosien
47001:
47002: 12 Pl. II: 2.
47003: Ylimääräisinä:
47004: Tieosasto.
47005: 1 apulaisinsinööri, vuosipalkkio (26 pl.) ........... . 465 300:-
47006: Järjestelytoimisto.
47007: 1 työntutkija (rak. mest.) vuosipalkkio (23 pl.) ..... 399 300:-
47008: Kanslia.
47009: 1 asiamies, vuosipalkkio (28 pl.) ••• 0 ••••• 0 •• 0 0 •••• 513 300:-
47010: . Yhteensä 1377 900:-
47011: 12 Pl. III: 1.
47012: Peruspalkka i s i a:
47013: 15 vanhempi tiemestari, peruspalkka (20 pl.) 344100:- 5161500:-
47014: 10 nuorempi tiemestari, , (18 pl.) 314100:- 3141000:-
47015: 8 302 500:-
47016: 12 Pl. III: 2.
47017: Ylimääräisiä:
47018: 14 insinööriä 1 l. (28 pl.) vuosipalkkio ............. . 513 300:- 7186 200:-
47019: 14 apulaisinsinööriä y. p. (25 pl.) vuosipalkkio ....... . 444000:- 6 216 000:-
47020: 14 rakennusmestaria 1 l. (19 pl.) , ....... . 329100:- 4607 400:-
47021: 14 rakennusmestaria 2 l. (18 pl.) , ....... . 314100:- 4397 400:-
47022: 10 tiemestaria ( 18 pl.) , ....... . 314100:- 3141000:-
47023: 14 aimlaiskanslistia (12 pl.) , ....... . 240 900:- 3 372 600:-
47024: 14 toimistoapulaista 2 l. (10 pl.) , ....... . 219 600:- 3 074400:-
47025: 25 toimistoapulaista 2 l. (10 pl.) tiemestaripiireihin,
47026: vuosipalkkio ................................. . 219 600:- 5490000:-
47027: 37 485 000:-
47028:
47029: eli 12 Pl. II: 2 momentille vuosipalkkioina Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
47030: 1377 900 mk, ikälisinä 209 360 mk ja kalliin-
47031: paikanlisinä 140 640 mk eli yhteensä ilman että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
47032: indeksikorotusta 1 727 900 mk, tulo~ ja menoarvioon 12 Pl. II: 1 mo-
47033: 12 Pl. III: 1 momentille vuosipalkkioina mentin kohdalle 1 727 900 markkaa,
47034: 8 302 500 mk, ikälisinä 1798 800 mk ja kal- 12 Pl. III: 1 momentin kohdalle
47035: liinpaikanlisinä 305 400 mk eli yhteensä il- 10 406 700 markkaa ja 12 Pl. III: 2
47036: man indeksikorotusta 10 406 700 mk, sekä momentin kohdalle 44 916 400 mark-
47037: 12 Pl. III: 2 momentille vuosipalkkioina kaa henkilökunnan palkkaamiseksi
47038: 37 485 000 mk, ikälisinä 6 060 760 mk ja kal- uuden tielain aiheuttamia valmistelu-
47039: liinpaikanlisinä 1370 640 mk eli yhteensä töitä varten.
47040: ilman indeksikorotusta 44 916 400 mk.
47041: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
47042:
47043: Heikki Hykkäälä. Raino Hallberg.
47044: Vilho Väyrynen. Heikki Soininen.
47045: 1086
47046:
47047: IV,393. - Rah.al. N:o 261.
47048:
47049:
47050: Hykkäälä ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökunnan
47051: palkkaamiseksi uuden tielain aiheuttamia valmistelutöitä
47052: varten.
47053:
47054:
47055: E d u s k u n n a ll e.
47056:
47057: Uuden, vuoden 1958 alusta voimaan tule- mentilta 35 000 000 markkaa uuden tielain
47058: van tielain mukaan tulee tie- ja vesiraken- edellyttämiä valmistelutöitä, lähinnä kunnan-
47059: nushallituksen hoitoon nykyisen n. 34 000 ja kyläteiden sekä asutusteiden kilometri-
47060: km: n lisäksi paikallisteitä ainakin 25 000 km, mittausta ja tarpeellisten tientekoaineen ot-
47061: joten sen hoidossa olevien teiden määrä tulee topaikkojen määrittelyä sekä siltojen ym.
47062: lähes kaksinkertaistumaan. Sen ohella tulee laitteiden kuntoisuuden selvittelyä varten,
47063: paikallisteiden suunnittelu ja rakentaminen ja on hallitus ensi vuodeksi esittänyt sa-
47064: lisäämään tie- ja vesirakennushallituksen maan tarkoitukseen edelleen myönnettäväksi
47065: työtä huomattavasti. 20 000 000 markkaa.
47066: Uutta järjestelmää varten tarvitaan luon- Valmistelutyöt vaativat myös tarpeellista
47067: nollisesti lisää henkilökuntaa, ja antaessaan henkilökuntaa, ja on hallitus menoarvioehdo-
47068: eduskunnalle esityksen tielaiksi liitti hallitus tuksessaan esittänyt, että uuden tielain täy-
47069: esitykseensä asiantuntijoiden laatiman seik- täntöönpanon valmistelutöitä silmälläpitäen
47070: kaperäisen selvityksen myös tielain toimeen- tie- ja vesirakennushallitukseen perustetaan
47071: panon aiheuttamien uusien virkojen perusta- yhteensä 3 ylimääräistä insinöörin tointa.
47072: misesta tie- ja vesirakennushallitukseen ja Nämä toimet ovat välttämättömiä tarvitta-
47073: piirihallintoon, yhteiseltä määrältään 327. vien selvitysten ja ohjeiden suunnittelua ja
47074: Eduskunta hyväksyi tielain vielä osittain järjestelytöitä varten, mutta on sen lisäksi
47075: laajennettuna hallituksen esittämästä muo- tarpeellista, että järjestelytöitä varten perus-
47076: dosta, joten tielain tie- ja vesirakennushalli- tetaan tieosastolle 1 apulaisinsinöörin yli-
47077: tukselle antamat tehtävät tulevat hallituksen määräinen toimi, järjestelytoimistoon 1 työn-
47078: esityksestä laajenemaan. tutkijan ylimääräinen toimi ja että kanslia-
47079: Tielain täytäntöönpanoon liittyy tie- ja osastolle perustetaan tielain valmistelutöissä
47080: vesirakennushallituksen taholta huomattavia ilmenevien juriidisten seikkojen selvittelyä
47081: valmistelutöitä, joihin on jo ajoissa ryhdyt- varten 1 asiamiehen ylimääräinen toimi eli
47082: tävä. Todettakoon, että uuden tielain aiheut- yhteensä 3 ylimääräistä tointa.
47083: tamien muutosten johdosta on jo kylätiekun- Piirihallinto, joka erityisesti uuden tielain
47084: tien, kuntien, kaupunkien ja kauppaloiden valmisteluvaiheessa joutuu suorittamaan laa-
47085: sekä maatalousministeriön asutusasiainosas- joja ja seikkaperäisiä selvityksiä kunnan- ja
47086: ton toimesta ryhdytty valmistaviin toimen- kyläteiden sekä niillä olevien siltojen, lautto-
47087: piteisiin paikallisteiksi tulevien teiden kun- jen, laiturien ym. kuntoisuudesta ja puutteel-
47088: toonpanemiseksi tai niiden määrittelemiseksi. lisuuksista, liikenteellisestä merkityksestä,
47089: Niinpä kuluvana vuonna on sellaisten maan- tarpeellisista parannustöistä kustannuksi-
47090: hankintalain toimeenpanon yhteydessä raken- neen, alueiden omistusoikeudesta, uusista
47091: nettujen asutusteiden, jotka on edellytetty tienpitoaineen saantimahdollisuuksista ym.,
47092: otettaviksi paikallisteiksi, kuntoonpanoon osoi- tarvitsee välttämättä kenttähenkilöstöä, jotta
47093: tettu jo 100 000 000 markkaa ja ensi vuo- sillä olisi mahdollisuuksia aloittaa nämä laa-
47094: deksi on hallitus esittänyt asutusteiden kun- jat valmistelutyöt. Nykyinen henkilökunta
47095: nossapitooon em. seikkoja silmälläpitäen sekä on sidottu varsin kiinteästi muihin tehtäviin
47096: niiden saattamiseksi paikallisteiltä vaaditta- ja esim. tietutkimusten suoritus pyrkii kär-
47097: vaan kuntoon yhteensä 200 000 000 markkaa. simään jo nyt rakennusmestarien puutteesta.
47098: Tie- ja vesirakennushallituksen käytettä- Tielain aiheuttamat muutokset tieasiain hoi-
47099: vänä on kuluvana vuonna 12 Pl. V: 4 mo- dossa ja kä.ytännöllisessä järjestelyssä tule-
47100: 1085
47101:
47102: IV,392. - Rah.al. N:o 260.
47103:
47104:
47105:
47106:
47107: Rapio ym..: Määrärahan osoittamisesta katovahinkojen kor-
47108: vaamiseksi pienviljelijöille.
47109:
47110:
47111: E d u s k u n n a 11 e.
47112:
47113: Luonnonsuhteiltaan muodostui viime kesä suhteiltaan edullisinakin kesinä on laidunta-
47114: erikoiseksi. K!auan jatkuneet kylmät ilmat misvaikeuksia, jouduttiin jo kesäaikana hä-
47115: keväällä estivät toukotöiden normaalisena ai- vittämään karjaa. Sisäruokintaan siirryt-
47116: kana aloittamisen. Kuivuudessaan ainutlaa- täessä on pakko karjan hävittämistä jat-
47117: tuiseksi muodostunut kesä aiheutti maatavil- kaa, kosma saatua korsirehua täytyi käyttää
47118: jelevälle vä.estölle eri tavoin hyvin suurta tu- laidunkautena lisärehuna hyvinkin run-
47119: hoa ja menetystä, joiden vaikutukset ulottu- raast,i. Tällaisen pakkotilanteen edessä myy-
47120: vat koko kansantalouteemme. mään joudutuista eläimistä saatu hinta on
47121: Kuinka suureksi katovahingot todellisuu- airua niiden todellista arvoa alhaisempi. Tä-
47122: dessa muodostuvat, sitä ei tällä hetkellä voida ten saadut varat on pakko käyttää karja-
47123: vielä sanoa, koska arviointia ei ole saatu lop- taloustulojen vähentymisen johdosta talous-
47124: puun suoritetuksi. Mutta joka tapauksessa menojen peittämiseen, joten silloin, kun kar-
47125: niiden voidaan katsoa muodostuvan erittäin jan täydennys tulisi kysymykseen, ei ole sii-
47126: suuriksi, sillä on alueita, joissa halla teki hen varoja käytettävissä enempää kuin sie-
47127: tuhoa kuivuuden lisäksi ja aiheutti eräille menten ja lannoitteiden ostoonroaan.
47128: kasvilaaduille täydellisen kadon. Vaikka maidon hinnan korottaminen, väki-
47129: Tällaisten luonnonvoimien aiheuttamien rehujen ja lannoitteiden hintojen alentami-
47130: vahinkojen korvaamiseen olisi valtio velvolli- nen ovatkin välttämättömiä toimenpiteitä
47131: nen. Korv,aukset tulisi suorittaa menetyksiä pientilojen kannattavuuden parantamiseksi,
47132: vastaavina sellaisille, joiden taloudellinen ei näitä toimenpiteitä voida edellyttää kui-
47133: asema kadon johdosta on käynyt tai tulee tenkaan katovahinkojen korvaamisessa kysy-
47134: käymään vaikeaksi. Taloudellisesti vauraassa mykseen tuleviksi. Kadosta aiheutuneet va-
47135: asemassa olevien jättäminen osittain tai ko- hingot voidaan oikeudenmukaisimmin korvata
47136: konaan korvausten saannin ulkopuolelle ei ainoastaan rahalla.
47137: ole epäoikeudenmukaisuutta, vaan sattuneen Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
47138: onnettomuuden aiheuttamien rasitusten kan-
47139: tamisen jakamista kantokyvyn mukaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
47140: Menetysten hyvittämisen pitäisi tapahtua tulo- ja menoarvioon 3 000 000 000
47141: rahassa. Se olisi ainoa oikea tapa vahinkojen markkaa kadon aiheuttamien vahinko-
47142: korvaamisessa, sillä pikkutiloilla, joilla sää- jen korvaamiseksi pienviljelijöille.
47143: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
47144:
47145: Pertti Rapio. Martti Leskinen. Irma Rosnell.
47146: Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho. Eino Roine.
47147: Matti Koivunen.
47148: 1084
47149:
47150: IV,391. - Rah.al. N:o 259.
47151:
47152:
47153: Saura ym..: Määrärahan osoittamisesta maatalouden kato-
47154: vahinkojen korvaamiseen.
47155:
47156:
47157: E d u s k u n n a 11 e.
47158:
47159: Päättymässä oleva kasvukausi on ollut rusteella katsottu syntyvän n. 10 miljardin
47160: maatalouden kannalta poikkeuksellisen epä- markan tappio, ulkomaan valuuttavarastoon
47161: edullinen. Maataloushallituksen kuukausikat- tulee yli 10 miljardin markan vajaus koti-
47162: sauksessa todettiin jo keväällä synkät näkö- eläintuotteiden viennin kääntyessä niiden
47163: alat. Syysviljat ja nurmikasvit olivat tal- huomattavaksi tuonniksi ja lypsykarjakanta
47164: vehtineet erittäin huonosti harvinaisen kos- saattaa supistua niin, että joudutaan maito-
47165: tean syksyn ja sulaan maahan sataneen lumi- taloustuotteiden jakelusäännöstelyyn, ellei
47166: peitteen vuoksi. Kylvötöihin päästiin käsiksi tehokkaisiin vastatoimenpiteisiin ryhdytä.
47167: huomattavasti tavallista myöhemmin, joten Äskettäin tehty maataloustuotteiden hinta-
47168: niiden suorituskaan ei voinut olla paras mah- päätös, joka perustui normaaliin satQon ja
47169: dollinen. Epätavallista kevättä seurasi vuosi- työn käyttöön, ei takaa sellaista hintatasoa,
47170: kymmeniin näkemätön kuivuus, joka on joka pelastaisi maatalouden uhkaavasta tilan-
47171: aiheuttanut kadonomaisen tilanteen maamme teesta. Siksi on valtiovallan velvollisuus ryh-
47172: tärkeimmillä viljelysalueilla Etelä- ja Länsi- tyä erikoistoimenpiteisiin maataloutta koh-
47173: Suomessa. Pahimmin ovat kuivuudesta kär- danneen kadon seurausten lieventämiseksi
47174: sineet kevätviljat, juurikasvit ja peruna sekä varsinkin, kun se ei ole voinut hyvinäkään
47175: laitumet. Laitumien heikko kunto on alen- satovuosina saada hyväkseen maataloustuot-
47176: tanut huomattavasti maidon tuotantoa. Lou- teitten hintapäätökseen johtaneen maatalous-
47177: naisen Suomen meiJerien vastaanottamat tulolaskelman edellyttämiä tuotehintoja, sillä
47178: maitomäärät ovat loppukesällä laskeneet 15 mm. sianlihan ja kananmunien tuottajahin-
47179: -20 % edellisen vuoden vastaavasta tuotan- nat ovat pysytelleet viime vuosina huomatta-
47180: nosta. Kun AIV-rehua ei ole voitu valmistaa vastikin alle laskelmissa edellytettyjen tavoi-
47181: kuin korkeintaan yksi heikko sato, tulee kar· tehintojen. Tämän takia on maataloustulo
47182: jataloustuotteiden kauppaantulo myös sisä- jäänyt vuosittain pelkästään näiden tuottei-
47183: ruokintakautena aleutumaan tai se johtaa den osalta yli 2 miljardiakin markkaa alhai-
47184: lypsykarjan huomattavaan supistamiseen, semmaksi kuin hintapäätöksellä luvattiin.
47185: josta nautakarjan kohonneet teurastusluvut Huomioon ottaen maataloutemme raken-
47186: jo ovat selvänä varoituksena. teen ja sen seikan, että lypsykarjan teuras-
47187: Tilanne, jonka viime syksystä näihin tus olisi estettävä, on katotappio korvattava
47188: saakka jatkuneet epätavalliset sääsuhteet maataloudelle käsityksemme mukaan korotta-
47189: ovat aiheuttaneet, uhkaa käydä maamme malla maidon hintaa maataloustuotteiden
47190: maataloudelle ja koko kansalle kohtalok- hintapäätöksen ulkopuolella 3 Ink/kg.
47191: kaaksi. Varsinkin vaikeissa olosuhteissa suo- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
47192: ritetut syyskynnöt, lannoitteet ym. kasvin- nioittaen,
47193: viljelykseen uhratut kustannukset ovat men-
47194: neet suureksi osaksi hukkaan, sillä maanvil· että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
47195: jelijän vaivannäöstään saama palkka, tuo- tulo- ja menoarvioon 4 miljardin mar-
47196: tanto, jää katoluontoisen tilanteen vuoksi kan arviomäärärahan maatalouden ka-
47197: huomattavasti normaalia alhaisemmaksi. tovahinkojen korvaamiseen.
47198: Maanviljelijöille on alustavien arvioitten pe-
47199: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
47200:
47201: Kalervo Saura. Jaakko Hakala. Erkki Tuuli.
47202: Lauri Järvi. Felix Seppälä. Päiviö Hetemäki.
47203: Erkki Koivisto. Saara Forsius. Arvo Salminen.
47204: Erkki Leikola. Johannes Wirtanen. Irma Hamara.
47205: Aune Innala. Mauri Seppä. Raino Hallberg.
47206: 1083
47207:
47208: IV,39o. - Rah.al. N:o 258.
47209: Suomennos.
47210:
47211:
47212:
47213: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vuo-
47214: den 1954 satovahingoista kärsineille Pohjanmaan maan-
47215: viljelijöille.
47216:
47217:
47218: E d u s k u n n a ll e.
47219:
47220: Kuten tunnettua, aiheuttivat sateet, tulvat tähän saakka jääneet suuressa määrin toteut-
47221: ja kahukärpäsen tuhot suuria vahinkoja Poh- tamatta. Vahingoista kärsineillä pienviljeli-
47222: janmaan maanviljelijöiden mailla viime jöillä on sen vuoksi edelleen oikeus vaatia
47223: vuonna. Laskelmien mukaan, jotka perus- valtion apua, eikä ole muuta kuin oikeus ja
47224: tuvat 4 000 pohjalaisen maanviljelijän kes- kohtuus, että tämä valtion laiminlyönti avun
47225: kuudessa toimitettuihin tutkimuksiin, oli mm. antamisessa nyt hyvitetään ottamalla ensi
47226: 21 % heinäsadosta tuhoutunut kokonaan ja vuoden tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
47227: heinän laatu oli ainoastaan 50% normaa- markan arviomääräraha jaettavaksi avustuk-
47228: lista. Edelleen ilmeni, että 21 3 kaurasadosta sina vuoden 1954 satovahingoista kärsineille
47229: oli tuhoutunut ja että perunasadosta oli 21 5 Pohjanmaan maanviljelijöille.
47230: ihmisravinnoksi kelpaamatonta. Satovahin- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
47231: goista kärsineille pienviljelijöille koitui siten ehdottavat,
47232: suuria taloudellisia menetyksiä.
47233: Valtion viranomaisten velvollisuutena olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
47234: tietenkin ollut auttaa näitä pienviljelijöitä, tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
47235: jotka ilman omaa syytään olivat joutuneet kan arviomäärärahan avustukseksi
47236: miltei kestämättömään taloudelliseen ase- vuoden 1954 satovahingoista kärsi-
47237: maan, mutta ne aputoimenpiteet, joita val- neille Pohjanmaan maanviljelijö~7le.
47238: tiovallan puolelta luvattiin, ovat kuitenkin
47239: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
47240:
47241: Gösta Rosenberg. N. Nurminen. T. Asvik.
47242:
47243:
47244:
47245:
47246: 32 E 626/55
47247: 1082
47248:
47249: IV,390. - Fin.mot. N:o 258.
47250:
47251:
47252:
47253:
47254: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
47255: stöd åt de av 1954 års skördeskador drabbade jordbru-
47256: karna i österbotten.
47257:
47258:
47259: T i ll R i k s d a g e n.
47260:
47261: Som känt förorsakade regn, översvämnin- De av skadorna drabbade småbrukarnas be-
47262: gar och fritflugans härjningar stora skador rättigade krav på statshjälp kvarstår där-
47263: på de sydösterbottniska jordbrukarnas mar- för och det är inte mer än rätt och billigt
47264: ker senaste år. Enligt beräkningar, baserade att denna statens underlåtenhet att bringa
47265: på undersökningar bland 4 000 österbott- hjälp nu gottgöres genom att i statsförslaget
47266: niska jordbrukare, hade bl. a. 21 % av hö- för inkommande år upptas ett anslag på
47267: skörden helt förstörts och höets kvalitet mot- förslagsvis 100 miljoner mark att utdelas
47268: svarade endast 50 % av den normala. Vidare som understöd åt de av skördeskador år
47269: framgick det att 2/3 av havreskörden hade 1954 drabbade österbottniska jordbrukarna.
47270: förstörts och att av potatisskörden 2/5 var Hänvisande till ovanstående föreslår un-
47271: oduglig till människoföda. Det var stora dertecknade,
47272: ekonomiska förluster som sålunda åsamkades
47273: de av skördeskadorna drabbade småbrukarna. att Riksdagen i statsförslaget för
47274: Givetvis hade det varit statsmyndigheter- år 1956 måtte upptaga ett förslags-
47275: nas skyldighet att hjälpa dessa småbrukare, anslag på 100 miljoner mark att ut-
47276: vilka sålunda oförskyllt råkat i en nära nog delas som understöd åt de av 1954
47277: ohållbar ekonomisk situation, men de hjälp- års skördeskador drabbade jordbru-
47278: åtgärder som utlovades från statsmaktens karna i österbotten.
47279: sida har dock i stort sett hittills uteblivit.
47280: Helsingfors den 19 september 1955.
47281:
47282: Gösta Rosenberg. N. Nurminen. T. Asvik.
47283: 1081
47284:
47285: IV,3s9. - Rah.al. N:o 257.
47286:
47287:
47288:
47289:
47290: Lahtela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poroaidan
47291: rakentamista varten.
47292:
47293:
47294: E d u s k u n n a 11 e.
47295:
47296: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvion 11 Pl. voida korjaamalla kunnossa pitää, vaan on
47297: XXV luvun 13 momentille on hallitus mer- se välttämättä pantava uudestaan.
47298: kinnyt Norjan ja Neuvostoliiton vastaisille Ellei mainittua aitaa rakenneta, seuraa
47299: rajoille pantavien aitojen rakentamista var- siitä, ·kun kesäkuun 4 päivänä 1948 annetun
47300: ten 14 milj. markan määrärahan. Kun Nor- poronhoitolain 37 § : n mukaan valtion on
47301: jan ja Suomen valtioiden välillä on sopimus, pantava valtakunnan rajalle esteaita ja se
47302: että kumpikin rakentaa puolet aidasta, ja .kunnossa pidettävä, että mainitulle rajalle
47303: Suomen osalta tarvitaan vielä mainitun so- on valtion järjestettävä sellainen vartiointi,
47304: pimuksen mukaisen aidan rakentamiseen 11 etteivät eläimet pääse rajan yli, ja makset-
47305: milj. markkaa, jää Neuvostoliiton vastaisen tava siitä johtuvat kustannukset. Mainittu
47306: esteaidan rakentamiseen ainoastaan 3 milj. vartiointi kuitenkin maksaa yhdessä vuodessa
47307: markkaa. Viimeksi mainitun aidan rakenta- enemmän kuin aidan rakentaminen, joten on
47308: miseen tarvitaan kuitenkin vielä 6 milj. asiallisempaa rakentaa aita ja käyttää siihen
47309: markkaa eli mainitun 3 milj. markan lisäksi mainitut 3 milj. markkaa enemmän kuin hal-
47310: 3 milj. markkaa, jotta aita saadaan rakenne- litus on esittänyt.
47311: tuksi ensi vuoden aikana. Aidan rakentami- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
47312: nen Neuvostoliiton vastaiselle rajalle on vält- dotamme,
47313: tämätön ja kiireellinen siihen nähden, että
47314: sanotulla rajalla Inarin kunnan eteläosan ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
47315: Savukosken kunnan pohjoisosan sekä Kuu- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
47316: samon kunnan eteläosan ja Suomussalmen .. vun 13 momentille lisäyksenä 3 000 000
47317: kunnan pohjoisosan kohdalla noin 30-40 markkaa poroaidan rakentamista var-
47318: vuotta sitten rakennettu aita yhteensä 44 ten.
47319: km:n pituudelta on niin lahonnut, ettei sitä
47320: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
47321:
47322: M. 0. Lahtela. Esa Koivusilta. Eino Rytinki.
47323: Erkki Koivisto. J. F. Pöykkö. Vilho Väyrynen.
47324: 1080
47325:
47326: IV,3ss. - Rah.al. N:o 256.
47327:
47328:
47329: Raipala ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseura r. y: lle
47330: Rajamäellä sijaitsevan koneopetuskeskuksen koulumuo-
47331: toista kone- ja työnopetustoimintaa varten.
47332:
47333:
47334: E d u s k u n n a 11 e.
47335:
47336: Työtehoseura r. y. on Rajamäelle Matkun vojakunnalle ja metsätöiden suorittajille,
47337: kartanoon perustettua tutkimus- ja koneope- konekursseja metsänhoitajille ja työnjohtaja-
47338: tuskeskusta varten saanut maatalouden edis- kunnalle; eriaiheisia kotitalouskursseja jär-
47339: tämiseen tarkoitetuista valtion varoista viime jestöjen neuvojakunnalle sekä emäntäväelle.
47340: vuonna 24 miljoonan markan määrärahan Kun tällainen maa-, metsä- ja kotitalou-
47341: sekä metsätalouden edistämiseen varatusta den ratianalisointiin liittyvä ammattikasva-
47342: vientimaksurahastosta 8 miljoonan markan tustoiminta on nyt yleisten varojen avulla
47343: määrärahan käytettäväksi opetustoiminnassa saatu käyntiin, on luonnollista, että myös
47344: tarvittavien rakennustilojen aikaansaamiseen sen jatkuvuus turvataan. Näin ollen on vält-
47345: sekä havaintovälineiden ym. kaluston hank- tämätöntä, että kyseessä oleva opetustoiminta
47346: kimiseen. Täten on saatu aikaan 50 oppi- vakiinnutetaan ja siten saadaan pidetyksi
47347: laalle majoitus-, ruokailu- ja opetustilat sekä koulumuotoisen toiminnan vaatima pätevä
47348: voitu aloittaa ammattikasvatustoiminta maa- opettajavoima jatkuvasti palveluksessa. Ot-
47349: talouden ja metsätalouden sekä yksityisten taen huomioon, että maaseutuväestön tarvit-
47350: lahjoitusten tukemana myös kotitalouden seman alan ammattikasvatuksen katsotaan
47351: aloilla. kuuluvan valtion varoin rahoitettaviin, on
47352: Koneopetuskeskuksen opetusohjelma ja- ammattikasvatuksen suoritus valtion tuke-
47353: kaantuu kahteen linjaan: mana katsottava nyt aikaansaadussa ja hy-
47354: 1. Pitkäaikainen koulutus; noin vuoden villä edellytyksillä varustetussa koneopetus-
47355: kestävät teoreettiskäytännölliset kurssit a) keskuksessa täysin perustelluksi ja välttä-
47356: ammattitaitoisten maatalouskonekorjaajien ja mättömäksi siitäkin syystä, ettei aloitetun
47357: -asentajien samoin kuin moottorisahakorjaa- koulumuotoisen toiminnan jatkaminen ilman
47358: jien sekä b) opetus- ja neuvontahenkilöstön toimintamäärärahoja ole mahdollista ja ly-
47359: kouluttamiseksi. Kuluvana vuonna pitkäai- hytaikaisillakin kursseilla kurssimaksut nousi-
47360: kainen koulutus on koneopetuskeskuksessa sivat korkeammiksi, kuin mitä kohtuudella
47361: järjestetty työttömyysvaroista täksi vuodeksi voidaan pitää suotavana. Laskelmien mu-
47362: ammattikasvatustoimintaan myönnetyillä va- kaan muodostuvat koulutustoiminnan kus-
47363: roilla, joiden turvin parhaillaan on käyn- tannukset 7 miljoonaksi markaksi vuotta
47364: nissä 10 kuukautta kestävä maatalouskone- kohden.
47365: korjaajakurssi, traktorinasentajakurssi sekä Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
47366: opetus- ja neuvontatoiminnan edistämistä ehdotamme,
47367: varten maatalouskoneteknikkokurssi.
47368: 2. Lyhytaikainen koulutus; eriaiheisia että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
47369: maatalouden työ- ja konekysymyksiä sekä tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan mar-
47370: maatilatalouden yleisrationalisointia käsitte- kan määrärahan Työtehoseura r. y: lle
47371: leviä kursseja käytännön maanviljelijöille, käytettäväksi Rajamäellä sijaitsevan
47372: järjestöjen neuvojahenkilöstölle ja maatalous- koneopetuskeskuksen koulumuotoista
47373: koulujen opettajille; metsätyökursseja neu- kone- ja työnopetustoiminta.a varten.
47374: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
47375:
47376: Matti Raipala. Erkki Koivisto. Saara Forsius.
47377: Matti Mattila. Antti J. Rantamaa. Nestori Kaasalainen.
47378: Eino Palovesi. Onni Mannila. Esa Koivusilta.
47379: Heikki Soininen. Laura Brander-Wallin. Pertti Rapio.
47380: Felix Seppälä. Kauno Kleemola. Mauri Seppä.
47381: Arvo Sävelä. Erkki Tuuli. Harras Kyttä.
47382: Jaakko Hakala. Yrjö Sinkkonen. Eino Saari.
47383: 1079
47384:
47385: IV,3s7. - Rah.al. N:o 255.
47386:
47387:
47388: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle
47389: maatalouden rakennustutkimuksen suorittamiseksi ja ra-
47390: kentamista palvelevien tyyppipiirustusten luomista varten.
47391:
47392:
47393: E d u s k u n n a ll e.
47394:
47395: Maatalouden rakentaminen on kansantalou- visesti kokeiltava huomioon ottamalla myös
47396: dellisesti katsoen yksi tärkeimmistä sijoitus- uudet kehittymässä olevat maatalouden työ-
47397: kohteista. Meillä rakennetaan vuosittain koko menetelmät. Tutkimuksien pohjalla olisi luo-
47398: maassa noin 130 miljardin markan arvosta tava tyyppipiirustuksia, jotka auttaisivat lä-
47399: ja siitä yli puolet maatalouden piirissä. Maa- hinnä pientilojen omistajia ja jotka olisivat
47400: talouden talousrakennusten rakentamin~n ei myös suuntaa antavia yleisessä mielessä.
47401: tapahdu kansan- ja yksityistaloudellisesti ny- Työtehoseura on viime vuosien aiJkana työs-
47402: kyajan muuttuneita työtaloudellisia ja tek- kennellyt maatalouden rakentamiskustannuk-
47403: nillisiä olosuhteita vastaavasti. sien pienentämiMksi ja kehittänyt uusia me-
47404: Yksityistä maatilataloutta rasittaa ra:ken- netelmiä keveiden ja joustavien karja- ja
47405: nuspaaoma, joka suuruudeltaan vaihtelee varastora:kennusten 1uomiseksi maa taloutta
47406: 30-70 % koko pääoman tarpeesta. Pienillä palvelemaan. Tämä työ on tapahtunut ilman
47407: tiloilla rakennuspääoman tarve on lisäksi valtion tai muuta julkista tukea. Alustavia
47408: suurempi kuin suurilla tiloilla. Otettaessa ra:kennus- ja työmenetelmiä on voitu toistai-
47409: huomioon korkea korkokantamme, voidaan to- st:iksi kokeilla vain tekemällä rakennussuun-
47410: deta, miten va:ike.issa taloudellisissa olosuh- nitelmia yksityisille tiloille uusia menetelmiä
47411: teissa maataloutemme joutuu toimimaan yk- 'käyttäen. Jo tämä työ ja sen ohessa suori-
47412: sinomaan liian korkeitten rakennuskustannus- tettu kokeilu- ja tutkimustyö on antanut suu-
47413: ten takia. ren määrän hyviä ratkai<mja ja kokemuksia,
47414: Maatalouden muuttuvainen luonne tuotan- jotka olisi saatettava laajempien piirien tie-
47415: tosuuntien vaihdellessa ja myös tilakokojen doksi ja käyttöön.
47416: pienetessä vaatii entistä joustavampia raken- Katsoen ra;kentamiskustannusten alentami-
47417: nuksia. Meillä viime vuosikymmeninä käy- sen ja joustavan rakennustavan luomisen tär-
47418: tetty jäyklkä ja raskas rakennustapa on ai.. keyteen sekä suunnittelemattoman rakentami-
47419: heuttanut suuria taloudellisia tappioita mo- sen vähentämisen tuomaan taloudelliseen
47420: nasti tyhjien, käyttämättömi•en rakennustilo- etuun, olisi Työtehoseuran suorittamalle ra-
47421: jen muodossa. Nykyinen tapa rwkentaa !kal- kennuskokeilulle ja edelleen uusien tyyppi-
47422: liisti ja raskaasti johtunee lähinnä siitä, ettei piirustusten luomiseksi saatava valtion va-
47423: ole. suoritettu tutkimuksia rakentamisen kus- roja. Jo verrattain pienen määrärahan tur-
47424: tannuksista sekä myös siitä, että vuosikym- vin voisi Työtehoseura käytettävissään olevan
47425: meniä vanha käytäntö sanelee ratkaisut. Rat- ammattitaitoisen työvoiman ja saamiensa ko-
47426: kaisemattomia teknillistaloudellisia rakennus- kemusten perusteella luoda erityisesti pien-
47427: kysymylk:siä on paljon nykyisten uusien ma- ten tilojen käyttöön soveltuvia tyyppipiirus-
47428: teriaalien ja työtapojen selvittämiseksi. Nämä tuksia.
47429: vaativat kiireellisiä tutkimuksia, jotta sääs- Edelläolevaan perustuen ehdotamme,
47430: tyttäisiin niin ra;kentamisessa kuin rakennuk-
47431: sissa jatkuvasti suoritettavissa töissä suurilta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
47432: taloudellisilta tappioilta. Uudet rakennusai- tulo- ja menoarvioon 4 mt'ljoonan mar-
47433: neet lupaavat maatalouden talousrakennu'ksis- kan suuruisen määrärahan luovutet-
47434: sakin nykyistä taloudellisempia ratkaisuja, tavaksi Työtehoseuralle maatalouden
47435: mutta ennenkuin monia uusia rakennusaineita rakennustutkimuksen suorittamiseksi
47436: voidaan maaseudun erilaisissa rakentamisissa ja rakentamista palvelevien tyyppipii-
47437: ottaa yleisesti käytäntöön, olisi niitä objektii- rustusten luomiseksi.
47438: Helsingissä 20 päivänä syys!kuuta 1955.
47439:
47440: Matti Mattila. Erkki Ryömä.
47441: Matti Raipala. Saara Forsius.
47442: 1078
47443:
47444: IV,3s6. - Rah.al. N:o 254.
47445:
47446:
47447:
47448:
47449: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle koti-
47450: talouden rationalisoimistyötä varten.
47451:
47452:
47453: E d u s k u n n a ll e.
47454:
47455: Kotitaloustyön rationalisointi on tullut yk- mankeloimis- ja silitysvälineitä sekä ruoan-
47456: sityisille kodeille nykyisten palkkojen ja valmistus- ja siivousvälineitä ja koneita, teh-
47457: tuotteiden hintojen vuoksi entistäänkin vält- nyt niiden parantamiseksi esityksiä valmista-
47458: tämättömämmäksi. S.e on maallemme myös- jille sekä tehnyt tutkimustensa tulokset tun-
47459: kin kansantaloudellisesti erinomaisen tärkeä netuksi kotitalousväelle.
47460: kysymys, sillä kotitaloustyöhön käytetään Kotitalouden työvälineiden, -koneiden ja
47461: vielä nykyisin maassamme n. 2 000-2 500 -menetelmien tutkiminen on käynyt yhä vält-
47462: miljoonaa työtuntia vuodessa. Kotitaloudessa tämättömämmäksi ja kiireellisemmäksi ei yk-
47463: voitaisiin kuitenkin, jos työ rationalisoitai- sin entistä suuremman rationalisoimistarpeen
47464: siin, luovuttaa runsaasti työvoimaa tuotanto- vuoksi, vaan senkin vuoksi, että oma teolli-
47465: elämäffillle muille t:tloille, silti vaarantamatta suutemme on ryhtynyt valmistamaan ja maa-
47466: kotitaloustyöntekijäin terveyttä ja kestoky- han on ruvettu tuottamaan uusia kotitalou-
47467: kyä. Kotitaloustyön rationalisointi on vält- den työvälineitä ja -koneita, ja että eräillä
47468: tämätöntä. myöskin sosiaalisessa mielessä, aloilla on nykyisin saatavissa enemmän ma-
47469: koska liian raskaan työpäivän seuraukset teriaalia kuin muutamia vuosia aikaisemmin.
47470: tuntuvat kohtalokkaiua perheenemäntien ja Tässä tarkoituksessa olisi myös tuotettava
47471: kotien kohdalla. ulkomailta viimeisiä kotitaloustyöväline- ja
47472: Kotitalousosasto on tutkinut ja kehittänyt koneuutuuksia, kokeiltava näitä ja suositel-
47473: kotitalouden eri työpaikkojen sisustuskysy- tava meidän olosuhteisiimme soveltuvia tyyp-
47474: myksiä työn helpottamiseksi. S.e on kehittä- pejä oman maan teollisuudelle.
47475: nyt keittiön ja pesutuvan työhuonekaluja ja Katsoen kotitaloustyön rationalisoimistyön
47476: aikaansaanut mm. sen, että nykyisin on teol- suureen merkitykseen sekä yksityistalouksien
47477: lisesti valmistettuna saatavissa keittiön työ- että koko kansantaloutemme kannalta anom-
47478: huonekaluja, joilla eri yksiköistä kooten voi- me kunnioittaen,
47479: daan sisustaa käytännöllisiä ja tarkoituksen-
47480: mukaisia keittiöitä. Se on kehittänyt astiain- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
47481: kuivauskaapin sekä veden ja polttopuiden tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar-
47482: kuljetusvälineitä, jotka muutamassa vuodessa kan määrärahan Työtehoseuralle koti-
47483: ovat laajalti levinneet kotiemme käyttöön. Se talouden rationalisoimistyötä varten.
47484: on tutkinut vaatteidenpesukoneita, kuivatus-,
47485: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
47486:
47487: Marja Lahti. Irma Hamara. Aune Innala.
47488: Sylvi Halinen. Tyyne Paasivuori. Saara Forsius.
47489: Hilja Väänänen.
47490: 1077
47491:
47492: IV,3s5. - Rah.al. N:o 253.
47493:
47494:
47495:
47496:
47497: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. ylijäämäkalansaa-
47498: liin käytön edistämiseen.
47499:
47500:
47501: E d u s k u n n a ll e.
47502:
47503: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvion 11 Pl:n Kalastajaväestön heikko taloudellinen
47504: XXV luvun 18 momentin ,Maatalouden tuo- asema sanelee sen, että heidän on suorastaan
47505: tantokustannusten tasoittaminen ja tuotan- pakko myös kevään kuluessa harjoittaa ka-
47506: non edistäminen" perusteluissa on maininta, lastusta, jolloin saalis on usein runsas, mutta
47507: ettei määrärahaa enää käytettäisi ylijäämä- menekki vähäinen.
47508: kalansaaliin käytön edistämiseen sen vuoksi, Kalastajaväestön saama yhteiskunnan tuki
47509: että valtion varoilla on huomattavassa mää- on jatkuvasti ollut hyvin vähäistä ja jos
47510: rin tuettu ylijäämäkalaa käyttävän teolli- siitäkin vielä vähennettäisiin esimerkiksi
47511: suuden perustamista sekä että ylijäämäkalan 10 milj. markan ylijäämäkalan käytön edis-
47512: pyyntiä kiihoittavat toimenpiteet kohdistu- tämiseen varattu tuki, tämä toimenpide tie-
47513: vat kutukalaan. täisi kalastajaväestön nykyisen aseman vai-
47514: Kalastajaväestölle mainittu määräraha on keutumista.
47515: ollut erittäin tärkeä, koska sen turvin on Edellä esitetty sekä kalastajaväestön toi-
47516: voitu nk. ylijäämäkalalle taata n. 7 markan meentuloa ja elinkeinon harjoittamista hait-
47517: tuottajakilohinta. Ilman tätä valtion myön- taavat monet muut seikat huomioiden olisi
47518: tämää takuupalkkiota kalastajaväestö ei olisi 11 Pl: n XXV luvun 18 momentin perustelut
47519: saanut kuin ehkä 1 tai 2 markkaa kilolta ja palautettava entiselleen siten, että momentin
47520: runsaiden kevä tsilakkasaaliiden aikana ei määrärahasta saadaan käyttää enintään 10
47521: ehkä tätäkään. Vaikka valtion varoilla on milj. markkaa nk. ylijäämäkalansaaliin käy-
47522: viime vuosien aikana tuettu ylijäämäkalaa tön edistämiseen.
47523: käyttävän teollisuuden perustamista, on Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
47524: tämä teollisuus vielä toistaiseksi pientä, jo- ehdotamme,
47525: ten se ei pysty ratkaisemaan kysymystä ka-
47526: lastajia tyydyttävällä tavalla. Ei myöskään että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
47527: budjetin perusteluissa esitetty väite, että tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
47528: 10 milj. markan määräraha olisi omiaan kii- vun 18 momentille 10 000 000 markan
47529: hoittamaan kalastusta nimenomaan kutuka- määrärahan ns. ylijäämäkalansaaliin
47530: lan aikana, käsityksemme mukaan pidä paik- käytön edistämiseen.
47531: kaansa.
47532: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
47533:
47534: Paavo Aitio. Toivo Kujala.
47535: Eino Roine. Aimo Aaltonen.
47536: Judit Nederström-Lunden.
47537: 1076
47538:
47539: IV,3s4. - Rah.al. N:o 252.
47540:
47541:
47542:
47543:
47544: Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. ylijäämäkalan-
47545: saaliin käytön edistämiseen.
47546:
47547:
47548: E d u s k u n n a 11 e.
47549:
47550: Vuoden 1956 tulo- ja menoarvion 11 Pl. hentynyt. Laajoilla merenrannikkoalueil-
47551: XXV luvun 18 momentin ,Maatalouden tuo- lamme ei voitane niin tehokasta pyyntiä har-
47552: tantokustannusten tasoittaminen ja tuotan- rastaa, että kutusilakan kalastus vaikuttaisi
47553: non edistäminen" perusteluista on jätetty tuhoisasti kalakantaan.
47554: pois kohta, joka viime vuosien vastaavalla Kun kalastajaväestön asema tunnetusti
47555: kohdalla on ollut, nimittäin että määrära- edelleen on vaikea ja kun mm. lke.vätsilwkan
47556: hasta voidaan käyttää enintään 10 milj. markkinointi edelleen tuottaa suuria vaikeuk-
47557: markkaa nk. ylijäämäkalansaaliin käytön sia, niin olisi vä:lttämättä käytettävä em. tu-
47558: edistämiseen. kitoimenpidettä. Ylijäämäkalansaaliin edistä-
47559: Perustelujen muutosta perustellaan sillä, minen sillä tavalla kuin sitä viime vuosina on
47560: että valtion varoilla on huomattavassa mää- toimeenpantu em. momentin määrärahojen
47561: rin tuettu ylijäämäkalaa käyttävän teollisuu- turvin, on osoittautunut joustavaksi ja tar-
47562: den perustamista sekä että ylijäämäkalan koituksenmukaiseksi. Kalastajille on voitu
47563: pyyntiä kiihoittavat toimenpiteet kohdistuvat siten taata 7 markan kilohinta silakasta var-
47564: kutukalaan. Mitä tulee perustelujen 1 koh- sin pienen valtion tuen turvin.
47565: taan on syytä huomioida, että ylijäämäkalaa Edellä esitetty s~kä kalastajaväestön toi-
47566: käyttävä teollisuus, jolla ilmeisesti tarkoite- meentuloa ja elinkeinon harjoittamista hait-
47567: taan kalankuivaamoita ja -jäädyttämöjä, pys- taavat monet muut seikat huomioiden, olisi
47568: tyy meillä nyt ja vielä lähivuosienkin aikana 11 Pl. XXV luvun 18 momentin perustelut
47569: käyttämään vain pienen murto~osan nk. yli- siis palautettava entiselleen siten, että määrä-
47570: jäämäkalasta. Lisäksi tämä teollisuus on mel- rahasta saadaan käyttää enintään 10 milj.
47571: kein Yksinomaan muiden kuin varsinaisten markkaa nk. ylijäämäkalansaaliin käytön
47572: kalastajain omistuksessa. Ellei nyt käytän- edistämiseen. Toinen vaihto~hto on ottaa
47573: nössä olevaa takuuhintaa ole, painuu ko. yli- määräraha uudelle momentille.
47574: jäämäkalan, so. silakan hinta käytännössä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
47575: olleen 7 markan asemasta huomattavasti dotamme,
47576: alemmaksi, kenties 2-3 markkaan kilolta.
47577: Tämä tietäisi monen kalastajan jo ennestään että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
47578: vaikean aseman tuntuvaa heikkenemistä. Pe- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
47579: rustelujen toisen kohdan johdosta on mainit- vun 18 momentille 10 000 000 markan
47580: tava, että ei voida osoittaa, että silakkakanta määrärahan ns. ylijäämäkalansaaliin
47581: olisi ko. kevätsilakan pyynnin johdosta vä- käytön edistämiseen.
47582: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
47583:
47584: Mauno Jussila. Vappu Heinonen. Harras Kyttä.
47585: Einari Jaakkola. Kalervo Saura. Lauri Laine.
47586: Urho Kulovaara. Rafael Paasio. Grels Teir.
47587: IV,sss. - Saura ym. 1075
47588:
47589: Edellä olevaan viitaten ja kun mainittuun kan määrärahan tutkimuksen toimeen-
47590: tarkoitukseen ei ole vuoden 1956 budjetissa panemiseksi pienpuutavaran jalostami-
47591: määrärahaa, ehdotamme kunnioittaen, seksi ja sen käytön edistämiseksi teol-
47592: lisuudessa.
47593: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
47594: tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
47595: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
47596:
47597: Kalervo Saura. Wiljam Sarjala. Atte Pakkanen.
47598: Esa Koivusilta. Päiviö Hetemäki. Harras Kyttä.
47599: Urho Kähönen. Juho Tenhiälä. Irma Hamara.
47600: Mauno Jussila. Nestori Kaasalainen. Saara Forsius.
47601: Mauri Seppä. Johannes Wirtanen. Raino Hallberg.
47602: Erkki Tuuli. Armas Leinonen. Einari Jaakkola.
47603: Toivo Antila.
47604:
47605:
47606:
47607:
47608: a1 E 626/55
47609: 1074
47610:
47611: IV,sss. - Rah.al. N:o 251.
47612:
47613:
47614:
47615:
47616: Saura ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimusten toimitta-
47617: miseksi pienpuutavaran jalostamista ja sen käytön edistä-
47618: mistä teollisuudessa silmällä pitäen.
47619:
47620:
47621: E d u s k u n n a ll e.
47622:
47623: Yleisesti tunnettua on, että maamme puun- laisen yksityisen tutkimuksen ja kokeilutoi-
47624: jalostusteollisuus ei ole kapasiteetiltaan riit- minnan tulokset pidetään mahdollisimman
47625: tävä eikä teknillisesti sillä tasolla, että se tarkoin varjeltuina salaisuuksina, joten niistä
47626: pystyisi jalostamaan kaikkea sitä puuta, mikä saadaan yleistä hyötyä liian hitaasti ja liian
47627: pitäisi hakata jo nykyisistä metsistämme, pienessä mitassa tehtävän laajuuteen verrat-
47628: jotta ne saataisiin yhä lisääntyvässä määrin tuna. Lisäksi tällaisiin kokeiluihin aina liit-
47629: tuottamaan sellaista puuta, joka on puun- tyy taloudellisten tappioiden vaara pitäen
47630: jalostusteollisuutemme arvokkainta raaka- kehityksen kulun liian hitaana, jos se jää
47631: ainetta. Jotta tämän arvokkaana pidetyn pelkästään yksityisen yritteliäisyyden varaan.
47632: teollisuuden raakapuun tuotantoa voitaisiin Talouspoliittisen suunnitteluneuvoston val-
47633: lisätä, on luotava paremmat menekkiolosuh- tioneuvostolle jättämässä talouspolitiikan pe-
47634: teet pienpuulle. Erityisesti tämä koskee koi- rusohjelmassa esitetäänkin sen teollisuutta
47635: vua ja mäntyä. Viime aikoina on tämän koskevassa osassa mm., ,että vastaisessa teol-
47636: puun menekkipulmaa lisäksi kärjistänyt polt- lisuuspolitiikassa kiinnitetään erityistä huo-
47637: topuiden käytön väheneminen tuontipoltto- miota teollisuutemme jatkuvaan kehittämi-
47638: aineiden tultua niiden tilalle yhä lisäänty- seen ja monipuolistamiseen sekä jalostusas-
47639: vässä määrässä. teen kohottamiseen. Sellaisen uuden teolli-
47640: Pienpuun suuri tuotanto ei ole mikään suustuotannon aikaansaamista, jonka perus-
47641: ohimenevä tämän hetken ilmiö, vaan samalla tamisella voidaan saada jalostuksen piiriin
47642: kun metsämme joutuvat yhä tehokkaamman puu~aaka-ainetta toistaiseksi käyttämättö-
47643: hoidon piiriin tuottaen lisääntyviä järeän mistä metsävaroista ja metsäteollisuuden jät-
47644: puun määriä, samalla ne tuottavat myös li- teistä, on tällöin pidettävä yhtenä tärkeim-
47645: sääntyviä määriä nykyisin markkinoille kel- mistä tehtävistä". Edelleen samassa perus-
47646: paamatonta harvennuspuuta. Samaan suun- ohjelmassa esitetään, ,että valtion toimesta
47647: taan vaikuttaa pyrkimys syrjäisten, ennen nykyistä suuremmassa määrin tuetaan teolli-
47648: säännöllisen hakkuutoiminnan ulkopuolella suuden eri aloja palvelevraa tieteellistä ja tek-
47649: olleiden metsien saattamiseen käytön piiriin. nillistä tutkimusta sekä rationalisoimisen ja
47650: Yleisesti tunnettua on myös, että Ruot- työn tehostamisen muodossa tapahtuvaa tuo-
47651: sissa, missä viimeisenä 15 vuotena puunjalos- tantokustannusten alentamista tarkoittavaa
47652: tusteollisuus on sraanut kehittyä meikäläisiä toimintaa ja että erityistä huomiota kiinnite-
47653: · suotuisammissa olosuhteissa, tämä teollisuus tään teollisuutemme kotimaisen raaka-aine-
47654: on pitemmälle kehittynyt myös ns. pienpuun pohjan laajentamismahdollisuuksien tutkimi-
47655: jalostusta ajatellen kuin meillä. seen".
47656: Yksityisen puunjalostusteollisuuden toi- Käsitellessään valtion tulo- ja menoarviota
47657: mesta meidänkin maassamme tiettävästi teh- vuodelle 1955 on valtiovarainvaliokuntakin jo
47658: dään tutkimuksia ja suoritetaan kokeiluja todennut, ,että pienpuutavaran jalostamiseen
47659: teollisuutemme kehittämiseksi enemmän pientä ja sen käytön edistämiseen olisi kiinnitettävä
47660: mäntyä j,a koivua jalostavaksi (esim. puoli- vakavaa huomiota, minkä vuoksi hallituksen
47661: selluloosatehtaat). Luonnollista on, että täl- olisi syytä panna alulle tutkimukset asiassa".
47662: 1073
47663:
47664: IV,ss2. - Rah.al. N:o 250.
47665:
47666:
47667:
47668:
47669: M. Leskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuuta
47670: raaka-aineena käyttävien puunjalostusteollisuuslaitosten
47671: perustamista varten Pohjois-Savoon.
47672:
47673:
47674: E d u s k u n n a ll e.
47675:
47676: Pohjois-Savon kunnat ovat vuosittain jat- paakin teollisuutta varten. Savon vedet, jär-
47677: kuvasti lisääntyvän työttömyyden takia jou- vet ja joet uittoväylinä voisivat palvella te-
47678: tumassa erittäin suuriin vaikeuksiin. Maakun- hokkaasti teollisuutta, jos se sijoitetaan sopi-
47679: nan asukkaista vain noin 19 % saa toimeen- vasti maakunnan alueelle.
47680: tulonsa teollisuudesta, kun koko maan väes- Tutkimuksen toimittaminen ja suunnitel-
47681: töstä on 29 % teollisuusväestöä. Maa on man laatiminen Pohjois-Savon teollistamista
47682: karua ja tilat pieniä, joten maatalouskaan ja taloudellisen elämän elvyttämistä varten
47683: ei pysty tarjoamaan läheskään riittävästi toi- olisi laajemmassa mitassa ,ensi tilassa suori-
47684: meentulomahdollisuuksia jatkuvasti lisäänty- tettava, mutta asian kiireellisyyden vuoksi
47685: välle maatalousväestölle. Kunnat ja maa- olisi aluksi rajoituttava tutkimaan ja laati-
47686: kunnan väestö on joutunut vakavasti pohti- maan alkusuunnitelma pienpuuta pääasiassa
47687: maan kysymystä keinojen löytämiseksi alueel- raaka-aineena käyttävien teollisuuslaitosten
47688: listen taloudellisten pulmakysymysten ratkai- perustamiseksi Pohjois-Savoon. Tämän tutki-
47689: semiseksi ja väestön toimeentulomahdolli- muksen ja suunnitelman laatimisen voisi suo-
47690: suuksien turvaamiseksi oman maakunnan rittaa Pohjois-Savon maakuntaliitto, joka
47691: alueella. On todettu, että maakunnassa on asiaan on jo omasta aloitteestaan tuntenut
47692: suuri maara käyttämättömiä työkohteita. mielenkiintoa ja on yrittänyt viedä sitä
47693: Tämä koskee erityisesti lisääntyvien metsä- eteenpäin. Sille olisi valtion varoista myön-
47694: varojen maakunnan hyväksi käyttöä. On nettävä siihen tarvittava määräraha.
47695: osoitettu, että maakunnan metsien vuotuista Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
47696: lisäkasvua ei ole voitu käyttää enempää
47697: myyntiin kuin teollisuuden tarpeisiinkaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
47698: Ns. pienpuun osalta käyttövaikeudet ovat tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
47699: eniten lisääntyneet sen vuoksi, ettei maa- kan määrärahan Pohjois-Savon maa-
47700: kunnassa ole sitä jalostavia teollisuuslaitok- kuntaliiton käytettäväksi tutkimuksen
47701: sia. Maakunnan puuvaroista kuljetetaan raa- toimituttamiseksi pienpuuta raaka-
47702: kana pois huomattava maara. Pohjois- aineena käyttävien puunjalostusteolli-
47703: Savossa on rakenteilla olevaa ja rakennus- suuslaitosten perustamista varten Poh-
47704: kelpoista vesivoimaa siksi paljon, että maa- jois-Savoon.
47705: kunnan omat voimavarat riittävät suurem-
47706: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
47707:
47708: Martti Leskinen. Kalle Kämäräinen.
47709: Esa Hietanen. Juho Rytkönen.
47710: 1072 IV,381. - Pienpuutavara.
47711:
47712: raaka-ainevaraston saattamista jalostuksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
47713: pnrnn. Asian hoitamisen käytännöllinen tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
47714: järjestely on sitäkin helpommin toteutetta- kan määrärahan käytännöllisiin pää-
47715: vissa, kun tiettävästi on jo vientimaksuvaro- määriin pyrkivien pienpuutavaran
47716: jen turvin asetettu erikoinen elin johtamaan hankintaa, kuljetusta, käyttöä ja tar-
47717: pienpuukysymyksen erääseen puoleen kohdis- peen mukaan markkinointia koskevien
47718: tuvaa, tosin jo varojenkin niukkuuden tutkimusten suorittamiseen.
47719: vuoksi vaatimatonta tutkimustoimintaa.
47720: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
47721: nioittaen,
47722: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
47723:
47724: Matti Mattila. Sven Högström. Johannes Wirtanen.
47725: Eino Rytinki. Päiviö Hetemäki. V. Liljeström.
47726: M. 0. Lahtela. Eino Saari. Juho Kuittinen.
47727: J. F. Pöykkö. Vilho Väyrynen. Erkki Ryömä.
47728: Harras Kyttä. Eemil Luukka. Kustaa Tiitu.
47729: Onni Mannila.
47730: Heikki Soininen.
47731: 1071
47732:
47733: IV,ss1. - Rah.al. N:o 249.
47734:
47735:
47736:
47737:
47738: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta pienpuutavaran
47739: hankintaa, käyttöä ja markkinointia koskevaa tutkimusta
47740: varten.
47741:
47742:
47743: E d u s k u n n a ll e.
47744:
47745: Kysymys ns. pienpuun menekistä on meillä tumista ei täsmällisiä lukuja voida esittää.
47746: jo vuosikymmenet ollut esillä, ja eräitä poik- Eri teitä laskien on kuitenkin saatu tällai-
47747: keusaikoja lukuun ottamatta on jatkuvasti seksi pienpuukysymyksen vuotuiseksi volyy-
47748: jouduttu toteamaan kysynnän riittämättö- miksi n. 7 milj. m3 nykyiset tavanmukaiset
47749: myys tarjontaan verrattuna. Mm. lukuisat mitat täyttävää runkopuuta, joka on pää-
47750: erinimiset komiteat ovat asiaa 1920-luvulta asiassa koivua. Jos otetaan lukuun myös
47751: lähtien kerta toisensa jälkeen käsitelleet ja latvaläpimitaltaan 5-8 cm täyttävä puu,
47752: tehneet ehdotuksiaan tilanteen parantami- jota myös on alkanut esiintyä pieniä mää-
47753: seksi, tietysti kulloinkin ajankohtaisten eri- riä markkinoilla, tullaan tietenkin aivan
47754: koiskysymysten ja käsitysten pohjalla. Olen- toisenlaisiin lukuihin. Erään arvovaltaisen
47755: naista muutosta asian tilassa ei kuitenkaan laskelman mukaan merkitsisi pienpuukysy-
47756: ole tapahtunut, päin vastoin kysymys on ny- myksen ratkaisu kansantulon lisäyksessä vuo-
47757: kyisin esillä vakavampana kuin milloinkaan sittain ainakin 46 miljardia markkaa.
47758: ennen. Pienpuukysymyksen kehityssuunnasta voi-
47759: Viimeksi on kysymystä käsitellyt mm. teol- daan ensinnäkin mainita, että markkina-
47760: listamiskomitea, jonka mietintö käsityksemme polttopuun vuotuinen käyttö on viime vuo-
47761: mukaan antaa asiallisesti oikean kuvan käyt- sien kuluessa alentunut n. 1.5 milj. m3:llä.
47762: töpuutilanteesta. Kun sen numerotiedot kui- Tähän johtaneita teknillisiä ja talouspoliit-
47763: tenkaan eivät täysin vastanne nykyisiä olo- tisia syitä on eri yhteyksissä käsitelty. Toi-
47764: suhteita, ei niiden esittäminen tässä ole ai- seksi näyttää maaseutuväestön kotitarvepuun
47765: heellista. Sitä vastoin voidaan todeta meillä vuotuinen käyttö alentuneen n. 2 milj.
47766: olevan huomattavia käyttämättömiä raaka- ms: llä sotia edeltäneestä ajasta lähtien.
47767: puuvaroja sekä suuria mahdollisuuksia nii- Teollisuuden käynnissä oleva laajeneminen
47768: den lisäämiseksi. Tärkeimmät tekijät tässä ei peitä tätä raaka-ainetuotannon lisäystä,
47769: suhteessa ovat: varsinkin kun osa uudesta kapasiteetista
47770: - toistaiseksi käyttämättömät tai vain käytetään kuluttamaan entistä tarkemmin
47771: osittain käytetyt metsät, joiden ala on ar- mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa syn-
47772: vioitu n. 5 milj. hehtaariksi; tyvä jätepuu.
47773: - käyttämättä olevat puulajit, nimenoman Työllisyydelle on pienpuukysymyksen rat-
47774: koivu, jonka tuotosta nykyisin vain n. 12- kaisemisella arvaamattoman painava merki-
47775: 15 % joutuu teollisuuden käyttöön, sekä laa- tys. Se johtaa ansiomahdollisuuksien rat-
47776: joilla alueilla myös pienikokoinen mänty; kaisevaan lisääntymiseen sekä maaseudulla
47777: - kotitarvepuun säästäminen ja teollisuu- että asutuskeskuksissa. Tällaisen tuloksen
47778: den puujätteiden nykyistä tarkempi ja tar- aikaansaamiseksi eivät mitkään ponnistelut
47779: koituksenmukaisempi käyttö; sekä eivätkä uhraukset ole liian suuria.
47780: - metsänhoidon vaikutus. Pien puun markkinointimahdollisuuksien
47781: Julkisuudessa on esitetty jonkin verran luominen, ts. pienpuukysymyksen ratkaise-
47782: erilaisia tietoja ns. pienpuukysymyksen si- minen, vaatii erikoistoimenpiteitä. Olisi mitä
47783: sältämästä puumäärästä., Ennen valtakun- nopeimmin suotava lahjakkaille tieteenhar-
47784: nanmetsien arvioinnin lopputulosten valmis- joittajille tilaisuus edistää tämän tärkeän
47785: 1070
47786:
47787: IV,ss,o. - Rah.al. N:o 248.
47788:
47789:
47790:
47791:
47792: Rapio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pienviljeli-
47793: jäin maitotaloustuotannon tukemiseksi.
47794:
47795:
47796: E d u s k u n n a ll e.
47797:
47798: Epäedullisista luonnonsuhteista aiheutu- vahinkoja sekä vähensivät rehujen ravinto-
47799: vien suurempien tuotantokustannusten kor- arvoa, niin kuluvana vuonna teki ankara
47800: vaamiseksi on valtion tulo- ja menoarviossa kuivuus ja halla tuhoa, jonka seuraukset
47801: ollut jo useampana vuotena määräraha, joka pienten tilojen osalle ovat tuhoisammat kuin
47802: on käytetty maitotaloustuotannon tukemiseen suurten. Pientilojen huonot laiduntamis-
47803: ja maidon meijereihin saannin edistämiseen mahdollisuudet Etelä-Suomessakin alentavat
47804: linjan Pietarsaari-Iisalmi-Tuupovaara poh- aina kesäaikana maidon tuotantoa ja viime
47805: joispuolella ja niihin verrattavissa ulkosaa- kesänä sitä tapahtui erikoisesti. Tämän
47806: ristoissa. Vaikka hallitus katsookin mää- vuoksi, ja koska kaikkialla maassa epäedulli-
47807: rärahan edelleen tarpeelliseksi maatalouden set suhteet ovat vaikuttamassa kohottavasti
47808: hintapolitiikan hoitamisen takia ja esittää maidon tuotanto- ja kuljetuskustannuksiin
47809: sitä korotettavaksi 240 milj. markalla eli pientiloilla, olisi tasapuolisuuden takia nyt
47810: 1 225 milj. markaksi, ei se kuitenkaan ole erikoinen syy ulottaa valtion varoilla tapah-
47811: pitänyt välttämättömänä laajentaa sen käyt- tuva maitotaloustuotannon tukeminen koko
47812: töaluetta koko maan käsittäväksi eikä siksi maan alueella tapahtuvaksi.
47813: esitä tarkoitukseen riittävästi varoja. Maito- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
47814: taloustuotantoa tuettaessa täytyy ottaa huo-
47815: mioon, että kaikkialla maassa pienviljelijä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
47816: talouksissa joudutaan tuotantoa harjoitta- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
47817: maan epäedullisissa ja vaikeissa olosuhteissa. vun 19 momentille lisäyksenä
47818: Pientilat sijaitsevat yleensä syrjäisillä seu- 500 000 000 markkaa pienviljelijäin
47819: duilla, huonojen teiden varsilla ja pohja- maitotaloustuotannon tukemiseksi ja
47820: vesien vaivaamilla alueilla. Kun edellisinä laajentaisi määrärahan kokonaisuudes-
47821: vuosina sateet ja tulvat aiheuttivat suuria saan käsittämään koko maan alueen.
47822: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
47823:
47824: Pertti Rapio. Toivo Niiranen.
47825: Antti Kinnunen. Martti Leskinen.
47826: Pentti Liedes.
47827: 1069
47828:
47829: IV,s79. - Rah.al. N:o 247.
47830:
47831:
47832:
47833:
47834: Seppälä ym..: Määrärahan osoittamisesta geodeettisen laitok-
47835: sen kahden nuoremman valtiongeodeetin viran muuttami·
47836: seksi vanhemman valtiongeodeetin viroiksi.
47837:
47838:
47839: E d u s k u n n a 11 e.
47840:
47841: Geodeettisen l'aitoksen toimipiiriin kuuluu etu huomioonottaen olisi tämän vuoksi tär-
47842: viisi tieteellistä työalaa, joiden jokaisen joh- keätä, että geodeettisen laitoksen menoarvio-
47843: dossa tulisi olla oma osastonjohtajana toi- esityksissään jo vuodelta 1949 saakka pyy-
47844: miva vanhempi valtiongeodeetti. Kun lmiten- tämä muutos voitaisiin viipymättä suorittaa
47845: kin laitoksen johtaja on aina erikoistunut ja saattaa asia sekä käytännöllisesti että or-
47846: johonkin näistä, hoitaen johtajan tehtävien ganisatorisesti oikealle pohjalle.
47847: lisäksi tieteellisen vastuun omasta alastaan, Kun tämän vuoksi siis kaksi virkaa olisi
47848: vanhempia valtiongeodeetteja tarvitaan vä- muutettav,a 30 palkkausluokasta 34 palkkaus-
47849: hintään neljä. Kysymyksessä olevat viisi työ- luokkaan, tarvitaan muutoksen aiheuttamiin
47850: alaa ovat kolmiomittaustyöt ja siihen liitty- peruspalkkoihin, ikälisiin ja kalliinpaikan-
47851: vät perusviivanmittaukset, tasoituslaskutyöt lisiin yhteensä 392 760 markkaa.
47852: ja geoiditutkimukset, geodeettis-astronomiset Viitaten edellä olevaan ehdotamme kun-
47853: työt, g~avimetris-geofysikaaliset työt ja tark- nioittaen,
47854: kavaakitus. Jo puolentoista vuosikymmenen
47855: ajan astronomiset työt ja tarkkavaakitus että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
47856: ovat olleet nuorempien valtiongeodeettien tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXI lu-
47857: johdossa syystä, että organisatorisen johdon- vun 1 momentille 392 760 markan sutt-
47858: mulmisuuden vaatimia uusia virkoja ei ole ruisen määrärahan geodeettisen laitok-
47859: myönnetty perustettavaksi. Sekä tarkoituk- sen kahden nuoremman valtiongeodee-
47860: senmukaisuussyistä että myöskin kohtuus- tin viran muuttamiseksi vanhemman
47861: syistä ja nimenomaan geodeettisen laitoksen valtiongeodeetin vi1·oiksi.
47862: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
47863:
47864: Felix Seppälä. Raino Hallberg. Saara Forsius.
47865: K. F. Haapasalo. Jaakko Hakala. Erkki Koivisto.
47866: 1068
47867:
47868: IV,a78. - Rah.al. N:o 246.
47869:
47870:
47871:
47872: Saari ym..: Määrärahan osoittamisesta metsätyöväenkysymys-
47873: ten erikoistutkijan viran perustamiseksi metsäntutkimus-
47874: laitokseen.
47875:
47876:
47877: E d u s k u n n a II e.
47878:
47879: Suomessa tekee vuosittain noin 300 000 maaseudun miestyövoiman, niillä on myös
47880: työntekijää jonkin aikaa ansiotyötä metsä- yleinen maaseudun työllisyyden ja työttö-
47881: taloudessa tai uitossa. Tämän metsätyöväen myyden rakennetta ja syitä valaiseva mer-
47882: sosiaalisissa oloissa on tunnetusti paljon pa- kitys.
47883: rantamisen varaa. On osoittautunut, että Näin laajana ei maaseudun ja metsätalou-
47884: metsätyöväen elintasolla on taipumus jäädä den työvoimakysymystä ole tarpeen usein
47885: jälkeen kansan yleisessä elintason nousussa. tutkia. Sen sijaan ovat suppearumat erikois-
47886: Toimenpiteet metsätyöväen elinehtojen pa- ongelmat, kuten metsätyöväen rakenteen
47887: rantamiseksi vaativat tietoja tämän työvoi- kehitys, sen tulotaso, sen vakinaistamisen
47888: maryhmän suuruudesta, rakenteesta, tuloista mahdollisuudet ja koneellistamisen vaikutus
47889: ja muista elinehdoista, niiden kehityksestä sen työllisyyteen kysymyksiä, joihin jatku-
47890: ja niihin vaikuttavista tekijöistä. vasti kaivataan lisävalaisua pieniaineistoi-
47891: Maassamme ei kuitenkaan ole elintä, jonka silla otantatutkimuksilla. Helsingin yliopis-
47892: tehtävänä olisi näiden seikkojen tutkiminen. tolla ei ole varoja metsätyöväen tutkimusten
47893: Työtehoseura r. y. sekä Suomen puunjalostus- jatkamiseen. Luontaisesti ne kuuluisivatkin
47894: teollisuuden perustama metsätyöntutkimus- metsäntutkimuslaitokseen. Sen tähden
47895: laitos Metsäteho suorittavat teknillisiä ratio- olemme sitä mieltä, että metsäntutkimuslai-
47896: nalisoimistutkimuksia. Kulkulaitosten ja tokseen olisi perustettava metsätyöväen ky-
47897: yleisten töiden ministeriön työvoima-asiain symysten erikoistutkijan virka ja sen halti-
47898: osasto ja sosiaaliministeriön palkkaosasto jaa avustavan laskuapulaisen toimi.
47899: tosin keräävät juoksevaa tilastoa metsätyön- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
47900: tekijöiden lukumääristä ja palkoista. Kun kunnioittaen,
47901: mainitulla ministeriöllä ei ole henkilökuntaa
47902: eikä varoja varsinaisiin tutkimustehtäviin, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
47903: ovat tilastoinnit kuitenkin jääneet pinnalli- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIX lu-
47904: siksi ja niiden luotettavuuttakin on eri ta- vun 1 momentille metsätyöväenkysy-
47905: hoilta arvosteltu. mysten erikoistutkijan viran pm·us-
47906: Yksityisin ja valtion myöntämin varoin tamiseksi metsäntutkimuslaitokseen
47907: suoritettiin Helsingin yliopistossa vuoden 598 800 markkaa, vastaten 31 palk-
47908: 1950 metsätyövoiman peruskartoitus. Tämän kausluokan peruspalkkaa, sekä saman
47909: laajan tutkimuksen tulokset ovat nyt valmis- laitoksen metsätyöväentutkimuksissa
47910: tuneet tai valmistumassa ja niihin ovat useat avustavan laskuapulaisen toimen pe-
47911: valtion komiteat perustaneet ehdotuksensa rustamiseksi 209 400 markkaa, vasta-
47912: metsätyöväen elinehtojen parantamiseksi. ten 9 palkkausluokan peruspalkkaa.
47913: Koska mainitut tutkimukset peittävät koko
47914: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
47915:
47916: Eino Saari. John Forsberg. Eemil Luukka.
47917: Jaakko Hakala. Päiviö Hetemäki. V. Liljeström.
47918: Matti Raipala. Erkki W. Mohell. Matti Lepistö.
47919: 1067
47920:
47921: IV,a77. - Rah.al. N:o 245.
47922:
47923:
47924:
47925:
47926: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskusmetsäseura Ta-
47927: piolle toimistohuoneiston hankkimista varten.
47928:
47929:
47930: E d u s k u n n a 11 e.
47931:
47932: Vuonna 1942 joutui Keskusmetsäseura Ta- paljon mainitun vuokramaksun suorittami-
47933: pio luopumaan irtisanomisen vuoksi silloi- seen, vahingon koituessa tästä yksityismet-
47934: sesta verrattain halpavuokraisesta toimisto- sillemme.
47935: huoneistostll!an ja pääkaupungissa vallitsevan Nyt on kuitenkin Keskusmetsäseura Ta-
47936: yleisen konttorihuoneistojen puutteen aiheut- piolle ilmaantunut mahdollisuus saada ker-
47937: tamasta pakkotilasta johtuen sijoittumaan takaikkisella sijoituksena oma toimistohuo-
47938: huoneistoon, jossa vuotuisen vuokran määrä neisto, jossa vuokramenot ovat vain neljän-
47939: on 9 627 600 markkaa. Kun mainittu vuokra nes edellämainitusta vuokrosta.
47940: on seul'an käytettävissä oleviin varoihin ja Kun valtion edun mukaista on, ettei sen
47941: sen muihin vuotuisiin menoihin verrattuna varoja jatkuvasti käytetä niin korkean
47942: aivan suhteettoman korkea ja myös valtio- vuokran suorittamiseen kuin minkä Keskus-
47943: varainministeriö on kiinnittänyt asiaan huo- metsäseura Tapio joutuu maksamll!an nykyi-
47944: miota, on Keskusmetsäseura Tapio viime vuo- sestä huoneistostaan ja edellämainittu epä-
47945: sina j:atkuvasti koettanut hankkia itselleen suhde on korjattavissa kertakaikkisella suo-
47946: halvempaa toimistohuoneistoa. Toistaiseksi rituksena, allekirjoittaneet esittävät kunnioit-
47947: ovat kaikki yritykset kuitenkin epäonnistu- taen,
47948: neet. Seurauksena tästä on ollut, että sel-
47949: laisia tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVIII lu- että Eduskunta ottaisi vuoden, 1956
47950: vun 3 momentille otettuja, yksityismetsäta- tu~o- jC~; menoarvioon 11 Pl. XVIII
47951: louden edistämiseen ja valvontaan tarkoitet- luvun 3 momentille lisäystä 40 000 000
47952: tuja varoja, jotka olisi kipeästi tarvittu met- markkaa käytettäväksi Keskusmetsä-
47953: sänhoitolautakuntien kenttätyön tehostami- seura Tapion oman toimistohuoneiston
47954: seen, on jouduttu käyttämään kohtuuttoman hankintaan.
47955: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
47956:
47957: Niilo Ryhtä. Olavi Lindblom. Eino Saari.
47958: Mikko Hult. Gunnar Henriksson. Veijo Virtanen.
47959: Harras Kyttä. Toivo Saloranta. Erkki Ryömä.
47960: Matti Lepistö. Tyyne Paasivuori. Einari Jaakkola.
47961: Eemil Partanen. Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen.
47962: Kalervo Saura. Raino Hallberg. Sylvi Halinen.
47963: Saara Forsius. Aukusti Pasanen. Olavi Kajala.
47964:
47965:
47966:
47967:
47968: 30 E 026/55
47969: 1066
47970:
47971: IV,s76. - Rah.al. N:o 244.
47972:
47973:
47974:
47975:
47976: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta viemäreiden avaa-
47977: miseksi Äijännevan asutusalueella Virroilla.
47978:
47979:
47980: E d u s k u n n a 11 e.
47981:
47982: Äijännevan asutusalueella Virroilla kärsi- minen kuuluu oikeuden mukaisesti valtion
47983: vät pienviljelijät jokavuotisista tulvista ja kustannettavaksi. Talousarviossa onkin va-
47984: halloista. Summittaisen arvion mukaan ve- rattu tällaisiin tarkoituksiin määräraha 11
47985: denkiusaamia viljelysmaitakin on alueella pääluokan XVI luvun 3 momentille. Mutta
47986: noin 400 hehtaaria. Ilmeisesti juuri maiden määrärahan käytöstä annettujen ohjeiden
47987: liikakosteus tuo joka kesä hallan. Esim. kyl- mukaan siitä myönnetään varoja vain teiden
47988: vösiementä saadaan omasta peliosta vain ani kunnostamiseen vanhoilla asutusalueilla.
47989: harvoin. Näinollen tuntuisikin välttämättömältä myön-
47990: Asutusalueen kuivatustyöt on saatettu tää talousarvioon erillinen määräraha Äijän-
47991: loppuun noin kolmisenkymmentä vuotta sit- nevan viemäreiden kunnostamiseen. Viemä-
47992: ten parin kymmenen kilometrin pituisella röintityön pikainen käyntiinsaanti antaisi
47993: viemäriverkostolla. Viemäreitä ei alunalkaen- asutusalueen väestölle kipeästi tarvittavia
47994: kaan kaivettu kyllin syviksi ja vuosikymme- ansiotöitäkin. Edellä esitetyn perusteella
47995: nien aikana ne ovat jatkuvasti vain madal- ehdotamme,
47996: tuneet ja tukkeutuneet. Lisäksi ojitti metsä-
47997: hallitus Virtain hoitoalueelia arviolta 1 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
47998: hehtaarin metsäalueen ja johti sen vedet tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark-
47999: edellä mainittuihin viemäreihin. kaa viemäreiden avaamiseen Äijän-
48000: Viemäreiden perkaaminen ja syventä- nevan asutusalueella V irroilla.
48001: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
48002:
48003: Matti Koivunen. Artturi Koskinen.
48004: Aleksi Kiviaho. Impi Lukkarinen.
48005: Eino Uusitalo.
48006: 1065
48007:
48008: IV,375. - Rah.al. N:o 243.
48009:
48010:
48011:
48012:
48013: Erkldlä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
48014: siksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
48015:
48016:
48017: E d u s k u n n a ll e.
48018:
48019: Maaseudun vähävaraisen väestön asunto- Näiden avustusten enimmäismäärä on val-
48020: olot ovat nimenomaan maan syrjäisemmissä tioneuvoston antaman päätöksen mukaan
48021: osissa erittäin huonot. Tämän vuoksi olisi 150 000 mk. Tätä avustusta ei momentin
48022: tätä väestöä nykyistä paljon tehokkaammin perusteluissa olevien määräysten johdosta
48023: tuettava sen pyrkimyksissä asunto-olojensa voida myöntää maanhankintalainsäädännön
48024: korjaamiseen. V aitioneuvoston vahvistamien mukaan perustetuilla tiloille, joita käytetään
48025: määräysten mukaan on kuitenkin rakennus- v. 1936 asutuslain mukaan. Koska kuitenkin
48026: avustusten ja palkkioiden myöntämistä suu- ne maataloustilat, joita maanhankintalain
48027: resti rajoitettu ja voidaan nykyinen suhteel- 110 §: n nojalla - tosin suhteellisen har-
48028: lisen pieni avustus, yleensä enintään 30 000 voissa tapauksissa - käytetään v. 1936 asu-
48029: mk, ja 15 000 mk:n palkkio myöntää vain tuslain mukaisella hinnalla ja ehdoilla, ovat
48030: rajoitettuun ryhmään kuuluville henkilöille. kaikin puolin rinnastettavissa niihin tiloihin,
48031: Valtioneuvoston päätöksessä on edellytetty, joille nämä avustukset ovat tarkoitetut, ja
48032: että avustusta ja palkkiota voidaan myöntää näiden tilojen haltijat eivät myöskään voi
48033: yleensä enintään 50 % rakentamiskustannuk- saada maanhankintatilallisille tarkoitettua
48034: sista, mutta koska avustuksilla ja palkkioille uudistilan perustamispalkkiota eikä muita
48035: on asetettu juurimainitut markkamääräiset maanhankintalain mukaisia etuja, olisi sa-
48036: ylärajat, muodostaa avustus ja palkkio har- man suuruinen avustus voitava myöntää
48037: voin kymmentäkään prosenttia kustannuk- myös heille.
48038: sista. Hallitus on kuitenkin esityksessään Edellä olevaan viitaten esitämme,
48039: vuoden 1956 tulo- ja menoarvioksi esittänyt
48040: asianomaiselle momentille vain 500 000 000 että Eduskunta ottaisi vuoden
48041: mk eli saman määrän kuin mitä kuluvan 1956 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
48042: vuoden tulo- ja menoarviossa on tarkoituk- XVI luvun 8 momentille lisäyksenä
48043: seen varattu ja mitä ei voida pitää läheskään 500 000 000 markkaa avustusten myön-
48044: riittävänä. tämiseksi maanhankintalain 110 § :n
48045: Rakennusavustuksiin ja -palkkioihin osoi- mukaan asutuslain mukaisin ehdoin
48046: tetusta määrärahasta voidaan eduskunnan käytetyille tiloille saman suuruisina
48047: tekemän päätöksen mukaisesti myöntää ra- kuin vanhoille asutustiloille.
48048: kennusavustuksia vanhoille asutustiloille.
48049: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
48050:
48051: Eeli Erkldlä. Yrjö Hautala. Toivo Saloranta.
48052: Eino E. Heikura. Esa Koivusilta. Eemil Partanen.
48053: Eino Rytinki. Einari Jaakkola. Yrjö Sinkkonen.
48054: Sylvi Halinen.
48055: Marja Lahti.
48056: 1064
48057:
48058: IV,374. - Rah.al. N:o 242.
48059:
48060:
48061:
48062:
48063: Rapio ym.: K01·otetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
48064: siksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
48065:
48066:
48067: E d u s k u n n a ll e.
48068:
48069: Hallitus esittää vuoden 1956 tulo- ja me- tävän mukaisesti ehdotuksen asuinrakennus-
48070: noarvioon 11 Pl:n XVI luvun 8 momen- ten rakentamiseksi, korjaamiseksi ja yleensä
48071: tille avustuksina maaseudun asunto-olojen maaseudun asunto-olojen parantamiseksi sekä
48072: parantamiseen vain 500 000 000 markkaa. esitti rahoitusohjelman. Mutta siitä huoli-
48073: Tarkoitukseen myönnetyt varat ovat olleet matta valtioneuvosto ei ole antanut eduskun-
48074: aina riittämättömät ja loppuneet ennen vuo- nalle komiteamietintöön perustuvaa, enem-
48075: den päättymistä, vaikka sellaisten henkilöi- pää kuin mitään muutakaan maaseudun
48076: den hakemuksia, jotka olisivat olleet varo- asuntotilanteen parantamista tarkoittavaa
48077: jen tarpeessa ja oikeutettuja niitä saamaan, esitystä. Tämän vuoksi ja koska kaikkein
48078: on huomattavassa määrässä hylättykin. heikoimmassa asemassa olevan väestönosan
48079: Maamme asunto-olot ovat kurjat. Se kävi asuntojen parantamista ja uudistamista voi-
48080: ilmi erityisesti siitä mietinnöstä, jonka maa- daan edistää vain suoranaisen a vustamisen
48081: seudun asunto-oloja vuonna 1950 tutkimaan perusteella, olisi eduskunnan kiinnitettävä
48082: asetettu komitea maaliskuussa 1951 valtio- asuntokurjuuden lievittämiseen vakavampaa
48083: neuvostolle jätti. Siinä todetaan maassamme huomiota kuin mitä hallitus on tehnyt.
48084: elävän joko kokonaan ilman omaa asuntoa Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
48085: tai korjaamisen tarpeessa olevissa asunnoissa
48086: kokonaista 124 484 perhettä. Asuntovajauk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
48087: seen sekä asuntojen uusimisen tai perusteel- tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
48088: lisen korjaamisen tarpeellisuuteen nähden on XVI luvun 8 momentille lisäyksenä
48089: tilanne pahin Kuopion, Vaasan ja Turun ja 500 000 000 markkaa avustuksina maa-
48090: Porin läänissä. Komitea laati saamansa teh- seudun asunto-olojen parantamiseen.
48091: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
48092:
48093: Pertti Rapio. Matti Koivunen.
48094: Toivo Niiranen. Irma Rosnell.
48095: 1063
48096:
48097: IV,373. - Rah.al. N:o 241.
48098:
48099:
48100:
48101:
48102: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi tie- ja
48103: kuivatustöiden suorittamiseen aikaisemman asutuslainsää-
48104: dännön mukaan muodostetuilla tiloilla.
48105:
48106:
48107: E d u s k u n n a ll e.
48108:
48109: Aikaisemman asutuslainsäädännön ja pika- Vanhoilla asutusalueilla ja -tiloilla on
48110: asutuslain mukaiset tilat ovat useassa ta- toteuttamattomia tie- ja kuivatushankkeita
48111: pauksessa jääneet elinkelpoisuudeltaan hyvin tiedossa jo yli 2 500 toimitusta, jotka yksis-
48112: kyseenalaisiksi, koska niillä on jäänyt suo- tään tietöiden osalta vastaavat n. 900 kilo-
48113: rittamatta välttämättömät tie- ja kuivatus- metrin tierakennustöitä, jotka samalla tulisi-
48114: työt tai nämä ovat jääneet suunnittelultaan vat hyödyttämään lukuista määrää muita
48115: ja suoritukseltaan vajavaisiksi ja keskeneräi- pientiloja. Kun on tärkeätä, että myös aikai-
48116: siksi. semman asutuslainsäädännön ja pika-asutus-
48117: Kun järkiperäisen asutustoiminnan kan- lain mukaisilla tiloilla tarpeelliset tie- ja
48118: nalta on kuitenkin katsottava asianmukai- kuivatustyöt sekä tällaisten hankkeiden vai-
48119: seksi, että muodostetut ja rakennetut tilat kutuspiirissä olevien niihin verrattavien mui-
48120: saatetaan elinkelpoisiksi samalla, kun uusia den pientilojen tie- ja kuivatustyöt tulevat
48121: tiloja muodostetaan ja kunnostetaan, muutti suoritetuiksi, ehdotetaan näistä töistä aiheu-
48122: eduskunta vuoden 1953 tulo- ja menoarviossa tuneet kustannukset maksettaviksi tältä mo-
48123: 11 Pl. XVI: 3 ,Maanparannus-, tienteko-, mentilta.
48124: raivaus- ja rakennustyöt asutustoimintaa Jotta ko. työt voitaisiin kohtuullisessa
48125: varten" siirtomäärärahamomentin peruste- ajassa suorittaa, olisi määrärahamomenttia
48126: luja siten, että edellämainittujenkin tie- ja huomattavasti lisättävä.
48127: kuivatustöiden suorittaminen mainitulle mo- Edellä lausumamme perusteella ehdo-
48128: mentille osoitettavilla määrärahoilla kävi tamme kunnioittaen,
48129: mahdolliseksi. Hallitus onkin esityksessään
48130: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 ehdotta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
48131: nut mainitulle momentille myönnettäväksi tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVI luvun
48132: 100 000 000 mk. 3 momentille lisäyksenä 50 000 000
48133: Tätä määrärahaa on kuitenkin välttämät- markkaa tarpeellisten tie- ja kuivatus-
48134: tömään tarpeeseen verrattuna pidettävä riit- töiden suorittamiseksi aikaisemman
48135: tämättömänä ja hallituksen esityksessä olevia asutuslainsäädännön ja pika-asutus-
48136: perusteluja sanonnaltaan epämääräisinä. lain mukaan muodostetuilla tiloilla.
48137: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
48138:
48139: Niilo Ryhtä. Heikki Soininen.
48140: Arvi Ikonen. Erkki Koivisto.
48141: Eemil Partanen.
48142: 1062
48143:
48144: IV,372. - Rah.al. N:o 240.
48145:
48146:
48147:
48148:
48149: Ryhtä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asutustei-
48150: den kuntoonpano- ja kunnossapitokustannuksiin.
48151:
48152:
48153: E d u s k u n n a 11 e.
48154:
48155: Laissa yleisistä teistä annetun lain voi- Kun uusi tielaki tulee voimaan vuoden 1958
48156: maanpanosta (244/54) on asutustiet, joilla alusta ja paikallisteiksi määräämisten tulee
48157: yleisen liikenteen kannalta on paikallistietä tämän vuoden jälkeen tapahtua viimeistään
48158: vastaava merkitys, edellytetty otettaviksi kahden vuoden kuluessa mainitun lain voi-
48159: paikallisteiksi ja maatalousministeriön toi- maantulosta, on kuntoonpanotyöt suoritet-
48160: mesta asutusvaroilla saatettavaksi vaaditta- tava neljän vuoden kuluessa eli viimeistään
48161: vaan kuntoon. vuoteen 1960 mennessä.
48162: Hallitus onkin esityksessään tulo- ja meno- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
48163: arvioksi vuodelle 1956 ehdottanut ao. mo- kunnioittaen,
48164: mentille (11 Pl. XVI: 18 b) myönnettäväksi
48165: edellä tarkoitettuja töitä varten 100 000 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
48166: mk. Tätä määrärahaa on kuitenkin välttä- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI
48167: mättömään tarpeeseen verrattuna pidettävä luvun 18 momentille lisäyksenä
48168: riittämättömänä. Vaadittavat kuntoonpano- 100 000 000 markkaa asutusteiden kun-
48169: työt, jotka vasta kuluvana vuonna ovat vä- t~?npano- ja kunnossapitokustannuk-
48170: häisessä määrin aloitetut, vaatinevat kaik- snn.
48171: kiaan n. 1 miljardin markan määrärahan.
48172: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
48173:
48174: Niilo Ryhtä. Lauri Järvi.
48175: Erkki Koivisto. Markus Niskala.
48176: 1061
48177:
48178: IV,371. - Rah.al. N:o 239.
48179:
48180:
48181:
48182:
48183: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta asutustilojen
48184: pistoteiden kunnostamiseksi.
48185:
48186:
48187: E d u s k u n n a ll e.
48188:
48189: Muodostettaessa vuoden 1936 asutuslain Niinpä rakennusmateriaalin, maanviljelys-
48190: mukaisia tiloja etsittiin talonpaikka usein ym. tarvikkeiden kuljetus tuottaakin erittäin
48191: kauneus- ym. näkökohtien perusteella verrat- suuria vaikeuksia. Vain aniharvat asutusti-
48192: tain kaukaa varsinaisesta asutusalueen tiestä. lalliset ovat voineet korjata taloonsa tulevan
48193: Näin ollen talot jakautuivat kahden, jopa kol- pistotien omin kustannuksin. Useimmilta se
48194: menkin kilometrin etäisyydelle siitä. Tosin on jäänyt varojen puutteessa tekemättä. On-
48195: tiloille rakennettiin ns. pistotiet, jotka jäivät kin syytä kunnostaa valtion toimesta mahdol-
48196: kuitenkin monissa tapauksissa huonokuntoi- lisimman pikaisesti pistotiet asutustiloille,
48197: siksi, hädintuskin jalan kuljettaviksi. sillä niiden omistajat joutuvat jatkuvasti
48198: Kun viime vuosina on kunnostettu useita kamppailemaan muutenkin suurissa taloudel-
48199: asutusteitä, on useimmat pistotiet edelleen- lisissa vaikeuksissa.
48200: kin jätetty korjaamatta. Tällainen on tilanne Edellä esittämämme perusteella ehdo-
48201: mm. Kemin maalaiskunnan ja Tervolan asu- tamme,
48202: tusalueilla, missä on runsaasti varsinaisesta
48203: tiestä monen kilometrin etäisyydellä olevia että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
48204: asutustiloja. Useat pistoteistä ovat niin huo- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu-
48205: nokuntoisia kesänkin aikana, että niitä on vun 3 momentille lisäyksenä 15 000 000
48206: vaikea päästä kulkemaan edes hevosella, pu- markan määrärahan asutustilojen pis-
48207: humattakaan raskaista kuorma-autoista. toteiden kunnostamiseksi.
48208: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
48209:
48210: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
48211: Eino Tainio. Pauli Puhakka.
48212: 1060
48213:
48214: IV,37o. - Rah.al. N:o 238.
48215:
48216:
48217:
48218:
48219: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asutustarkastajain
48220: kanslia-apurahan korottamista varten.
48221:
48222:
48223: E d u s k u n n a ll e.
48224:
48225: Asutustarkastajien kanslia-apuraha on ny- dellisten intressien vuoksi on asutustarkasta-
48226: kyisin 30 000 markkaa vuodessa. Tästä apu- jain toimien vastuunalaisuus vastaavasti suu-
48227: rahasta on asutustarkastajien maksettava toi- resti lisääntynyt. Kun suoritettujen laskel-
48228: men edellyttämän kansliahuoneen vuokra-, mien mukaan kansliamenot vuodessa nouse-
48229: lämmitys-, valaistus- ja siivouskustannukset vat noin 90 000-100 000 markkaan, ei ole
48230: sekä lisäksi kansliavälineet ja -tarvikkeet. kohtuullista, että asutustarkastajat yhä edel-
48231: On selvää, ettei näin pieni apuraha lähes- leenkin suurimmaksi osaksi omilla palkkara-
48232: kään vastaa asutustarkastajien jatkuvasti li- hoillaan hankkivat toimistotarvikkeita ja pi-
48233: sääntyvän työmäärän johdosta vuosittain kas- tävät yllä valtion toimistoa.
48234: vavia kansliamenoja ja nykyistä kustannus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
48235: tasoa. Laajentunut asutuskassalainoitus, maa- nioittaen,
48236: seudun asunto-olojen parantamistoiminta
48237: sekä asutustoimenpiteiden turvaamistoimenpi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
48238: teet, jotka viimeksi mainitut maanhankinta- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu-
48239: tilojen myynnin johdosta ovat myös suuresti vun 1 momentille lisäyksenä 600 000
48240: kasvaneet, ovat erittäin huomattavasti li- markkaa käytettäväksi asutustarka.sta-
48241: sänneet asutustarkastajien työmäärää. Asioi- jain kanslia-apurahan korottamiseen
48242: hin liittyvien verraten suurten valtiontalou- 60 000 markkaan vuodessa.
48243: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
48244:
48245: Arvi Ikonen. T. Saloranta. Kalle Kauhanen.
48246: 1059
48247:
48248: IV,369. - Rah.al. N:o 237.
48249:
48250:
48251:
48252:
48253: Koivisto ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusa-
48254: mon ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeenpanosta
48255: johtuviin tie-, kuivatus- ja raivauskustannuksiin.
48256:
48257:
48258: E d u s k u n n a ll e.
48259:
48260: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhan- sestä johtuen vielä kokonaan aloittamatta.
48261: kintalain toimeenpanosta johtuvat tie-, kui- Vaikkakin työsuunnitelmat vielä ovat täysin
48262: vatus- ja raivauskustannukset on suoritettu keskeneräiset, on yksistään tie- ja kuivatus-
48263: valtion tulo- ja menoarvioissa olevalta mo- töiden osalta jo tällä hetkellä toteutettavaksi
48264: mentilta 11 Pl. XVI: 15, jonka perustelut päätettyjä suorittamatta olevia töitä n. 350
48265: kuluvan vuoden toisen lisämenoarvion anta- milj. markan kustannusarviomäärään, minkä
48266: miseen saakka edellyttivät momentin käyttä- lisäksi tulee 40-50 milj. markan raivaus-
48267: mistä mainitun lain 40 § :n mukaisiin kus- määrärahan tarve. Jotta ko. työt voitaisiin
48268: tannuksiin, so. siirtoväkeen kuuluvien ti- kohtuullisessa ajassa suorittaa, josta edus-
48269: loilla suoritettaviin momentin nimikkeessä kunta vastauksessaan hallituksen esitykseen
48270: mainittuihin töihin. Kuluvan vuoden toi- kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioksi tämän
48271: sessa lisämenoarviossa hyväksyttiin momen- momentin kohdalla on lausunut toivomuksen,
48272: tin perustelujen laajennus samaksi, mikä olisi ko. määrärahamomenttia huomattavasti
48273: hallituksen esitykseen tulo- ja menoarvioksi lisättävä.
48274: vuodelle 1956 on esitetty, so. myös lain Edellä lausumamme perusteella ehdotamme
48275: 9 §: ssä mainittujen maansaajien (rintama- kunnioittaen,
48276: miesten) asuttamisesta aiheutuvia, momentin
48277: nimikkeessä mainittuja töitä koskevaksi, kui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
48278: tenkaan momentille lisäystä ehdottamatta. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI luvun
48279: Lain edellyttämät työt eivät kuitenkaan vielä 15 momentille lisäyksenä 150 000 000
48280: siirtoväenkään osalta ole loppuunsuoritetut markkaa Kuusamon ja Sallan kuntien
48281: ja rintamamiesten osalta työt Sallan kunnan maanhankintalain toimeenpanosta joh-
48282: alueella ovat vasta alussa ja Kuusamon kun- tuviin tie-, kuivatus- ja raivauskustan-
48283: nan alueella isojaon aiheuttamasta viivytyk- nuksiin.
48284: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
48285:
48286: Erkki Koivisto. Lauri Järvi.
48287: Niilo Ryhtä. Vilho Väyrynen.
48288:
48289:
48290:
48291:
48292: 29 E 626/55
48293: 1058 IV,368. - Puutarhanhoidon edist~inen.
48294:
48295:
48296: kaan ole sekaantunut neuvontajärjestöjen vä- 1956 tulo- ja meiwarvion 11 Pl. XV: 4 mo-
48297: liseen kilpailuun, vaan on aina auliisti ja mentille ,Puutarhanhoidon edistäminen" otet-
48298: puolueettomasti palvellut kaikkia neuvonta- tava hallituksen esittämän 3 954 400 markan
48299: järjestöjä, asettaen pätevän erikoishenkilös- lisäksi seuraavat määrärahat:
48300: tönsä käytettäväksi kirjoittajina, puhujina, Puutarhaviljelijäin liiton neuvontatoimin-
48301: kurssien pitäjinä jne. Jäsenkuntansa lahjoi- nan laajentamiseen momentilla olevan
48302: tuksin ja uhrauksin liitto on järjestelmälli- 1 273 000 markan määrärahan lisäystä
48303: sesti ulkomailla kouluttanut tätä erikoishen- 5477000 mk,
48304: kilöstöä, jopa joutunut stipendein tukemaan Svenska Trädgårdssällskapens i Finland
48305: valtion palveluksessa olevien tutkijainkin Förbund-nimisen puutarhajärjestön työn te-
48306: matkoja ja toimintaa saadakseen aikaan päte- hostamiseksi momentilla olevaan 104 000 mar-
48307: viä opaskirjoja ja -kirjoituksia. Useimmilla kan määrärahaan lisäystä 396 000 mk, ja
48308: muilla ammattialoilla valtio runsaasti tukee Hedelmänviljelijäin Yhdistykselle hedel-
48309: ammattikirjallisuuden julkaisemista- tämä- mänviljelyn, varsinkin hedelmien markkinoin-
48310: kin tuki puuttuu puutarha-alalta. Epäile- nin ja varastoinnin neuvontaa varten val-
48311: mättä on valtion tukea erityisesti annettava tionapua 1 500 000 mk,
48312: järjestölle, joka toimintansa tehokkuudella ja eli yhteensä lisäystä 7 373 000 markkaa.
48313: aktiivisuudella osoittaa, että tuki tulee hyvin Viitaten siihen, mitä edellä on lausuttu,
48314: käytetyksi ja yleiseksi hyödyksi. Samalla voi- ehdotamme kunnioittaen,
48315: taisiin edes jossain määrin korjata sitä epä-
48316: suhtaa, että puutarhaneuvonnan osuus koko että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
48317: maatalouden neuvontamäärärahasta oli v. tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
48318: 1955 vain 0.7 %. Ehdotettu lisämääräraha 4 momentille lisäyksenä 7 373 000
48319: Puutarhaviljelijäin liitolle merkitsisi vasta markkaa puutarhanhoidon ed1'stämistä
48320: kolmannesta liiton kokonais-menoarviosta. varten.
48321: Edellä esitetyn perusteella olisi vuoden
48322: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
48323:
48324: Kalervo Saura. Erkki Tuuli.
48325: Mauri Seppä. Juho Tenhiälä.
48326: Johannes Wirtanen. Saara Forsius.
48327: Urho Kähönen. Nestori Kaasalainen.
48328: Mauno Jussila. Einari Jaakkola.
48329: 1057
48330:
48331: IV,a6s. - Rah.al. N:o 236.
48332:
48333:
48334:
48335:
48336: Saura ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puutarhan-
48337: hoidon edistämiseen.
48338:
48339:
48340: E d u s k u n n a 11 e.
48341:
48342: Puutarhaviljelyn merkityksen, yleisyyden tarhaviljelijäin liiton valtionapu, joka aikoi-
48343: ja laajuuden nopeasti lisääntyessä on alan naan teki yli 40 % liiton menoista ja salli
48344: neuvonta jäänyt vaille vastaavaa tukea. Val- ylläpitää erikoiskonsulentteja, on jäänyt in-
48345: takunnan puutarhain pinta-ala on maatalous- flaation mukana korottamatta ja on nyt noin
48346: laskentain mukaan 1941-1950 lisääntynyt 1 200 000 mk, mikä tekee n. 8 % liiton meno-
48347: 60 %, kun samaan aikaan peltoala lisääntyi arviosta. Tämä on aivan kohtuutonta, sillä
48348: vain 2-3 %. Sittemmin on puutarhanviljely useimmat muut neuvontajärjestöt saavat lä-
48349: lisääntynyt yhä kiihtyvällä vauhdilla. Maan- hes tai yli puolet menoistaan peitetyksi val-
48350: viljelijöistäkin monilla on nyt peltoa niin vä- tion avulla. Seurauksena on ollut, ettei
48351: hän, että heidän on yhä enemmän siirryttävä liitto ole voinut juuri lainkaan luoda paikal-
48352: voimaperäiseen erikois- ja puutarhanviljelyyn. lista neuvontaverkostoa puutarhaseuroihin
48353: Uutena viljelmätyyppinä on nopeasti yleisty- eikä myöskään riittävässä määrässä palkata
48354: nyt ns. puutarhatila, joka kooltaan on usein- erikoisalojen konsulentteja koko maata var-
48355: kin vain 1-2 ha, mutta joka saattaa saavut- ten, vaan sen on etupäässä täytynyt tyytyä
48356: taa saman liikevaihdon kuin !kymmenen ker- kiitettävällä tarmolla ja taidolla hoidettuun
48357: taa suurempi maanviljelystila. Koko yhteis- itsekannattavaan julkaisu- ja tiedotustoimin-
48358: kuntamme jatkuva kaupunikilaistuminen ja taan, mikä ei kuitenkaan voi korvata konsu-
48359: nopea taajamain muodostus ovat aiheutta- lenttien työtä. Sitäpaitsi ammattilehtien,
48360: neet, että yhä suurempi osa väestöstä omistaa opaskirjojen ja kuukausittain koko valtakun-
48361: vain pikku palstan ja pyrkii siinä harjoitta- nan sanomalehdistölle lähetettyjen ammatti-
48362: maan puutarhanviljelyä sivuansiona. Kysy- kirjoitusten laatiminen edellyttää laajaa tut-
48363: mys on esim. hedelmätarhain ja kasvihuonei- kimustoimintaa ja ulkomaisen kehityksen seu-
48364: den osalta jo niin suurista investoinneistakin, raamista, mikä myös vaatii varoja.
48365: että nykyinen pätevän ohjauksen puute on Liiton vuodelle 1956 laatiman toiminta-
48366: aiheuttanut ja aiheuttaa suuria vahinkoja suunnitelman menoarvio on lähes 19 milj.
48367: sekä yksityisille, etenkin kaikkein pienimmille mk, josta on laskettu omatoimisesti voitavan
48368: yrittäjille että kansantaloudelle. peittää yli 12 milj. mk ja valtionapua on
48369: Maataloudelliset yleisneuvontajärjestöt ei- anottu 6 750 000 mk. Maataloushallitus on
48370: vät kykene huolehtimaan tarvittavasta oh- anomusta puoltanut ja esittänyt, että liiton
48371: jauksesta, varsinkaan kun pätevää henkilös- valtionapua lisättäisiin 5 477 000 markalla.
48372: töä ei mm. alan korkeakouluopetuksen puut- Samalla on ehdotettu valtionapua myös He-
48373: tumisen vuoksi ole saatavissa. Niinpä alan delmänviljelijäin yhdistykselle ja valtionavun
48374: erikoisneuvontajärjestön Puutarhaviljelijäin lisäystä ruotsinkieliselle puutarhajärjestölle.
48375: liiton tehtävät ja velvollisuudet ovat sanotun Nämä ehdotukset on myös maatalousminis-
48376: kehityksen mukaan suuresti lisääntyneet. teriö hyväksynyt, mutta ne eivät ole kui-
48377: Mutta sen aineelliset mahdollisuudet ovat tenkaan mahtuneet eduskunnalle esitettyyn
48378: päinvastoin pienentyneet. Valtiovalta meillä menoarvioehdotukseen.
48379: tunnustaa periaatteessa velvollisuudekseen Näiden erikoisneuvontajärjestöille esitetty-
48380: tarjota kaikille kansalaisille tarpeellista ope- jen määrärahojen tarkoituksenmukaisuutta ja
48381: tusta ja neuvontaa. Käytännössä tämä vel- kohtuullisuutta voidaan vielä valaista totea-
48382: vollisuus on puuta~ha-alalla laiminlyöty. Puu- malla, että Puutarhaviljelijäin liitto ei kos-
48383: 1056 IV,aa1. - Käsityökonsulentit.
48384:
48385:
48386: neuvojien palkkaamiseen, samoinkuin talou- uudelle momentille 4 000 000 markan
48387: dellisesti heikoille pohjoisille ja itäisille suuruisen määrärahan kotien käsityö-
48388: alueille. taidon edistämiseksi palkattavia käsi-
48389: Edelläolevaan viitaten ehdotamme, työkonsulentteja varten maanviljelys-
48390: seuroihin ja Maatalousseurojen kes-
48391: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 kusliittoon.
48392: tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
48393: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
48394:
48395: Irma Hamara. Toivo Antila. Antti J. Rantamaa.
48396: Wiljam Sarjala. Mauri Seppä. Aune Innala.
48397: Sylvi Halinen. Kalervo Saura. Martta Salmela-Järvinen.
48398: Saara Forsius. Eeli Erkkilä. Marja Lahti.
48399: Einari Jaakkola.
48400: 1050
48401:
48402: IV,sa7. - Rah.al. N:o 235.
48403:
48404:
48405:
48406:
48407: Hamara ym.: Määrärahan osoittamisesta käsityökonsulenttien
48408: palkkaamiseksi maanviljelysseuroihin.
48409:
48410:
48411:
48412: E d u s k u n n a 11 e.
48413:
48414: Maatalousseurojen keskusliitto on jo useana asiassa kudonnan ja ompelun neuvojia, JOI-
48415: vuotena tehnyt valtionavustusanomuksessaan den neuvojakoulutuksen järjestö on joutunut
48416: esityksen määrärahan myöntämisestä käsityö- maaseudun vaativan tarpeen sanelemana
48417: konsulenttien paikkaamista varten keskus- jopa panemaan alulle. Näiden toimihenkilöi-
48418: liitolle ja maanviljelysseuroille. Esitys ei ole den työtä on tähän asti ylläpidetty täysin
48419: kuitenkaan tähän tullessa johtanut tulokseen. vapaaehtoisin varoin. Maanviljelysseurajär-
48420: Kuitenkin on käsityöneuvonnan tarve ja ky- jestön laajalla käsityöneuvonnan kentällä
48421: syntä maaseututalouksissa erittäin tuntuva. järjestettiin esim. viime vuoden tilaston mu-
48422: Kun suurin osa maaseudun talouksista on kaan 1005 kudonta-, ompelu-, ym. kurssia,
48423: pienviljelmiä ja pientalouksia, joiden lam- joilla oli lähes 14 000 osanottajaa, toistasataa
48424: mastaloutta ja penavanviljelyä maanviljelys- työkilpailua ja 345 käsityönäyttelyä. Toista-
48425: seurajärjestö pyrkii tehostamaan, ensisijai- tuhatta ompelukerhoa toimii järjestön puit-
48426: sesti talouksien omaa tarvetta silmälläpitäen, teissa ympäri maan. Tämä laajaksi kasvanut
48427: on luonnollista, että myös villan ja pellavan neuvonta vaatii välttämättömästi yhtenäistä
48428: jalostuksen ja käytön neuvontaa kysytään maakunnallista ohjausta, ts. kuhunkin maan-
48429: tältä järjestöitä kaikkialla, sitäkin suurem- viljelysseuraan samoinkuin Maatalousseuro-
48430: malla syyllä, kun maanviljelysseuroilla on jen keskusliittoon olisi saatava palkatuksi
48431: kautta maan paikallisyhtymäverkosto, mikä opettajakoulutuksen saanut käsityökonsu-
48432: vapaaehtoisine ja palkattuine toimihenkilöi- lentti suunnittelemaan, ohjaamaan ja valvo-
48433: neen ulottuu aina kyläkuntiin asti. Alan eri- maan tätä monitahoista ja maan syrjäseutuja
48434: koisjärjestö, Kotiteollisuusjärjestöjen keskus- myöten vaikuttavaa, suuria taloudellisia ar-
48435: liitto, jolla ei ole paikallisia yhtymiä eikä voja edustavaa neuvonnan alaa. Lähinnä
48436: niinollen myös paikallista neuvojavoimaa, on olisi juuri nämä johtavien käsityökonsulent-
48437: käsityksemme mukaan alan ammattijärjes- tien toimet vakiinnutettava valtion varoin.
48438: tönä paremminkin paneutunut kehittämään Kun tällaisen toimihenkilön kuukausipalkka-
48439: kotiteollisuutta ammattina, erikoistuneitten ja matkakustannukset tekevät alhaisen arvion
48440: ammattityöntekijöiden valmentamista ja sen mukaan n. 35 000 mk, edustaa yhden käsi-
48441: ohella varsinaista myyntituottoista kotiteolli- työkonsulentin palkkaus 18 maanviljelysseu-
48442: suutta, mutta sillä ei ole ollut ilman paikal- raan ja Maatalousseurojen keskusliittoon n.
48443: lista organisatiota mahdollisuutta auttaa 8 milj. mk:n menoerää. Maaseutu on kui-
48444: niitä kymmeniätuhansia suurperheisiä, mo- tenkin jo useat vuoden uhrannut vapaaehtoi-
48445: nasti heikossa taloudellisessa asemassa eläviä sesti huomattavasti suuremman summan pi-
48446: koteja, jotka kipeästi tarvitsevat apua vaate- täessään yllä omin avuin lähes 60 nousevaa
48447: talouden järjestelyssä ja hoidossa ja kotien paikallista käsityöneuvojakuntaa. Käsityö-
48448: käsityötaidon kehittämisessä. Maaseudun ko- konsulenttien ohjaava ja kehittävä työ tulisi
48449: tien vaatetalouden ym. talouskäsitöitten neu- ilmeisesti yhä lisäämään paikallisten käsityö-
48450: vonnan suuri kysyntä on johtanut siihen, neuvojien lukua. Olisi suotavaa, että asetet-
48451: että maanviljelys- ja maamiesseurat ovat jou- taisiin käsityökonsulentti aluksi ainakin nii-
48452: tuneet palkkaamaan vuosittain 50-70 alan hin maanviljelysseuroihin, jotka ovat osoitta-
48453: varsinaista koulutettua toimihenkilöä, pää- neet suurinta paikallista harrastusta käsityö-
48454: 1054
48455:
48456: IV,366, - Rah.al. N:o 234.
48457:
48458:
48459:
48460:
48461: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotiteollisuusjärjes-
48462: töjen keskusliitolle pohjoismaisten kotiteollisuuskäräjien
48463: järjestelyä varten.
48464:
48465:
48466: E d u s k u n n a 11 e.
48467:
48468: Viitaten rah.al. n: o 232 perusteluihin eh- 18 momentille kertamenona 500 000
48469: dotamme kunnioittaen, markkaa Kotiteollisuusjärjestöjen kes-
48470: kusliitolle pohjoismaisten kotiteolli-
48471: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 suuskäräjien järjestelyä varten.
48472: tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
48473: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
48474:
48475: Jaakko Hakala. Albin Wickman. Eino Uusitalo.
48476: Niilo Honkala. Antti Kukkonen. Eino E. Heikura.
48477: Tahvo Rönkkö. Toivo Antila. N. Kosola.
48478: Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen. Irma Hamara.
48479: Atte Pakkanen. Urho Kähönen. Lauri Järvi.
48480: John Forsberg. T. Saloranta. Yrjö Hautala.
48481: Eemil Partanen.
48482: Artturi Jämsen.
48483: 1053
48484:
48485: IV,s65, - Rah.al. N:o 233.
48486:
48487:
48488:
48489:
48490: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusjärjes-
48491: töille neuvojahenh'löstön lisäämiseksi.
48492:
48493:
48494: E d u s k u n n a ll e.
48495:
48496: Viitaten rah.al. n:o 232 perusteluihin eh- 18 momentille 9 000 000 markkaa koti-
48497: dotamme kunnioittaen, teollisuusjärjestöille neuvojahenkilös-
48498: tön lisäämiseksi.
48499: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
48500: tulo- ja menoarvion 11 Pt XV luvun
48501: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
48502:
48503: Jaakko H.la. Albin Wickman. Eino Uusitalo.
48504: Niilo Honkala. Antti Kukkonen. Eino E. Heikura.
48505: Tahvo Rönkkö. Toivo Antila. N. Kosola.
48506: Kalle Kämäräinen. Heikki Soininen. Irma Hamara.
48507: Atte Pakkanen. Urho Kähönen. Lauri Järvi.
48508: John Forsberg. T. Saloranta. Yrjö Hautala.
48509: Eemil Partanen.
48510: Artturi J'åmsen.
48511: 1052 IV,364. - Kotiteollisuusjärjestöjen palkat.
48512:
48513:
48514: millä olisi ainakin menoja vähentävä vaiku- eivätkä maksaa korkeita kurssimaksuja.
48515: tus. Tätä työtä ovat kotiteollisuusjärjestöt Nämä syyt ja se, että miesten kursseille tar-
48516: jatkuvasti suorittaneet, mutta kustannusten vitaan runsaastikin tilaa ja monesti erikois-
48517: nousun ja rahanarvon muutosten johdosta, työvälineitä, ovat aiheuttaneet sen, että mies-
48518: joita valtionavustus ei ole pystynyt seuraa- ten kurssit ovat tulleet ,kannattamatto-
48519: maan, on kotiteollisuusjärjestöjen valtion- miksi". Tosin eduskunta korotti v. 1945
48520: avun osuus kaikista menoista vähentynyt kotiteollisuusjärjestöjen määrärahoja lähes
48521: 33 %: iin v. 1954. Palkkausmenoista se oli 1 milj. mk:lla, mutta samaan aikaan sattu-
48522: 62 %. Tämä osoittaa kotiteollisuusjärjestö- nut inflaatio aiheutti kuitenkin sen, ettei
48523: jen vakavaa pyrkimystä hoitaa sille uskottua neuvojakuntaa voitu sanottavasti lisätä.
48524: työsarkaa mahdollisimman hyvin ja maaseu- Kun kotiteollisuuden edistämiseen myön-
48525: tua palvellen. Mutta taloudellisista vaikeuk- netyt määrärahat ovat jääneet huomattavasti
48526: sista johtuen ei ilmaista neuvontaa ole voitu jälkeen heti sotien jälkeen vallinneesta ta-
48527: järjestää. sosta, pidämme välttämättömänä, että koti-
48528: Miesten työaloilla on tilanne huomattavasti teollisuusjärjestöille myönnetään lisäavus-
48529: vaikeampi kuin naisten. Käsityöneuvonnan tusta neuvojavoimien palkkaamiseksi kurssi-
48530: riittämättömyyteen ovat kotiteollisuusjärjes- toiminnan ja käsityöneuvonnan lisäämiseksi
48531: töjen lisäksi muutkin maataloudelliset neu- 9 000000 mk.
48532: vontajärjestöt kiinnittäneet joka vuosi viran- Edellä oleviin perusteluihin viitaten et~i
48533: omaisten huomiota. Määrärahoja ei kuiten- tämme kunnioittavasti,
48534: kaan ole lisätty ja v. 1954 vähennettiin koti-
48535: teollisuusmäärärahoistakin 5 %. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
48536: Varojen vähyys haittaa varsinkin miesten tulo- ja menoarvioon 11 Pl. IV luvun
48537: työalojen neuvontaa. Sillä kun miesten, li- 18 momentille 1 800 000 markkaa koti-
48538: säksi jo verrattain nuorina, on osallistuttava teollisuusjärjestöille palkkojen koro-
48539: lisäansioiden hankintaan kodin ulkopuolella, tusta vm·ten.
48540: eivät he voi tulla pitkäaikaisille kursseille
48541: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
48542:
48543: Jaakko Hakala. Heikki Soininen.
48544: Niilo Honkala. Yrjö Hautala.
48545: Tahvo Rönkkö. Urho Kähönen.
48546: Kalle Kämäräinen. T. Saloranta.
48547: Atte Pakkanen. Eemil Partanen.
48548: John Forsberg. Artturi Jämsen.
48549: Albin Wickman. Eino Uusitalo.
48550: Antti Kukkonen. Eino E. Heikura.
48551: Toivo Antila. N. Kosola.
48552: Lauri Järvi. Irma Hamara.
48553: 1051
48554:
48555: IV,ao4. - Rah.al. N:o 232.
48556:
48557:
48558:
48559:
48560: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusjärjes-
48561: töille palkkojen korotusta varten.
48562:
48563:
48564: E d u s k u n n a 11 e.
48565:
48566: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- minkä lisäksi Fredrika Wetterhoffin koti-
48567: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 on teollisuusopistoon Hämeenlinnaan tehtävän
48568: 11 Pl. XV luvussa maataloudellisen neuvon- retkeilyn aikana tutustutaan mm. pellava-
48569: tatyön tukemismäärärahoihin esitetty eri jär- valmisteita esittävään näyttelyyn.
48570: jestöille lisäystä palkkojen korottamiseen sa- Osanotto näille käräjille on kerta kerralta
48571: massa suhteessa kuin vastaavia virkamies- lisääntynyt ja nyt odotetaan pohjoismaisia
48572: palkkoja korotetaan. Kotiteollisuusneuvon- vieraita saapuvan n. 300 henkeä. Tämän
48573: nan kohdalla ei tällaista korotusta kuiten- vuoksi ja kun erikoisnäyttelyiden järjestä-
48574: kaan ole. minen kesällä varsinaisen koulutyön päätyt-
48575: Kotiteollisuusjärjestöt joutuvat kuitenkin tyä lisää kustannuksia, pidämme maatalous-
48576: nostamaan neuvojahenkilöstönsä palkkoja sa- ministeriön esitystä 1 000 000 markan avus-
48577: massa suhteessa kuin alan ammattiopettajain tuksen myöntämisestä tarkoin harkittuna,
48578: palkat nousevat eli keskimäärin- 9 %. Tällä joten hallituksen esittämää määrää olisi lisät-
48579: määrällä niiden neuvontamäärärahaa olisi tävä 500 000 markalla.
48580: korotettava, laskettuna todella maksetuista Edellämainittujen aivan välttämättömien
48581: palkoista, sillä kotiteollisuusjärjestöjen pyr- lisäysten ohella haluamme kiinnittää edus-
48582: kiessä mahdollisimman laajaan neuvontaan kunnan huomiota siihen, että monet tutki-
48583: on valtionavun osuus järjestöjen palkkaus- mukset viime vuosilta ovat osoittaneet, että
48584: menoista supistunut jo 62% :iin v. 1954, lisäansioiden tarve maaseudulla on sitä suu-
48585: jolloin niiden toiminnan tukemiseen myön- rempi mitä pienemmistä tiloista on kysymys.
48586: nettiin tasaluvuin 13 000 000 mk. Tarvittava Näinollen on kotiteollisuuden ja käsityö-
48587: lisäavustus on tällöin 1800 000 mk. taidon edistämiseen kiinnitettävä vakavaa
48588: Suomen vuoro on järjestää ensi vuonna huomiota. Kotiteollisuutta on hoidettava ot-
48589: vuoron perään kunkin pohjoismaan osalle tu- taen huomioon sen mahdollisuudet myös pe-
48590: levat kotiteollisuuskäräjät, jotka pidetään ruskoulutuksen antajana. Kotiteollisuuden
48591: joka kolmas vuosi. Kesä-heinäkuun vaih- etu on siinä, että se voi päästä jokaisen ta-
48592: teessa Lahdessa pidettävien käräjien ohjelma loutta tukemaan ja kotiteollinen ammatti-
48593: sisältää, paitsi ammattiopetusta ja kansallis- opetus antaa pohjan myös suurempien yri-
48594: ten mallien suhdetta taidekäsityöhön sekä tysten syntymiselle.
48595: askarteluun ja työterapiaan liittyviä kysy- Mutta on selvää, ettei yksin ammattioppi-
48596: myksiä, myös kaikki pohjoismaat käsittävän laitosten perustaminen ja entisten koulujen
48597: näyttelyn järjestämisen. Näyttelyn avulla kaluston ja koneiston lisääminen ole riittä-
48598: pyritään vertaamaan kunkin pohjoismaan vää silloin, kun vain 6.4 %: lla ammattikou-
48599: saavutuksia, tällä kertaa erikoisesti neule- luikäisestä nuorisosta on mahdollisuus päästä
48600: työ-, metallintaonta- (rauta, messinki, kupari niihin. Tarvitaan muitakin toimenpiteitä
48601: ja hopea) sekä mm. luu-, sarvi- ja nahkatyö- kätevyyden kehittämiseksi ja omatoimisen
48602: aloilla. Näillä työaloilla ovat varsinkin yritteliäisyyden lisäämiseksi. Kurssitoiminta
48603: Ruotsi ja Norja saaneet syntymään vientiin ja henkilökohtainen ohjaus, varsinkin mies-
48604: soveltuvia tuotteita. Vielä liittyy ohjel- ten ammattityöaloilla, voisi osaltaan auttaa
48605: maan Itä-Hämeen Kotiteollisuusyhdistyksen maatalouskoteja lisäämällä sivuansioiden
48606: kurssi-, koulu- ja myyntitöiden näyttely, saantimahdollisuuksia ja kehittää työtaitoa,
48607: 28 E 626/55
48608: 1050
48609:
48610: IV,363. - Ra.h.a.l. N:o 231.
48611:
48612:
48613:
48614:
48615: Lahtela. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poron-
48616: hoidon edistämistä varten.
48617:
48618:
48619: E d u s k u n n a ll e.
48620:
48621: Hallituksen eduskunnalle jättämän vuoden Kun ei ketään saada suorittamaan niitä
48622: 1956 tulo- ja menoarvioesityksen 11 Pl: n tehtäviä ilman kohtuulLista palkkaa, mutta
48623: XV luvun 12 momentille (Poronhoidon edis- lain ja asetuksen sekä maatalousministeriön
48624: täminen) on; merkitty ainoastaan 2 538 800 vahvistamien sääntöjen mukaan mainittu yh-
48625: mark!kaa. Näin on tehty siitä huolimatta, että distys on velvollinen tehtävänsä suoritta-
48626: maatalousministeriö, tietäen todellisen tar- maan, ja !kun se määräraha, mikä on tulo- ja
48627: peen, on esittänyt sille otettavaksi 1461200 menoarv;ioesity!kseen otettu, on aivan riittä-
48628: mark!kaa enemmän, eli 4 miljoonaa markkaa. mätön, olisi se. !korotettava maatalousministe-
48629: Kun kesäkuun 4 päivänä 1948 annetulla riön ehdottamaksi 4 miljoonaksi markaksi,
48630: poronhoitolailla (444/48) määrättiin perus- jota myöskin mainittu yhdistys tulo- ja meno-
48631: tettavaksi !kaikkien paliskuntien kesiJruselin arvioehdotuksessaan on pyytänyt voidakseen
48632: Paliskuntain yhdistys ja tämän yhdistyksen suorittaa varsin monipuolisen tehtävänsä.
48633: tehtäväksi siirrettiin sanotulla lailla ja sen Ellei puheenaolevaa 4 milj. mavk!kaa oteta
48634: toimeenpanoasetuksella paljon sellaisia poro- sanottuun tarkoitukseen, ei yhdistys voi hoi-
48635: taloutta ja sen kehittämistä koSkevia asioita, taa sille kuuluvista tehtävistä kuin osan,
48636: jotka sitä ennen kuuluivat valtion virastoille mistä !kärsii ensi kädessä porotalous, joka on
48637: ja kun mainitun lain 49 § : ään otettiin sa- maamme pohjoisimpien kuntien väestön pää-
48638: malla säännös, että valtion tulo- ja meno- .elinkeino ja jolla on eteläisemmälläkin poron-
48639: arvioon on otettava vuosittain määräraha sa- hoitoalueelia huomattava merkitys sivuelin-
48640: notussa laissa määrättyjen tehtävien suoritta- IJreinona. Tätä seikkaa ei saisi edelle.en unoh-
48641: mista ja poronhoidon kehittämistä varten, taa. Sen laiminlyöminen tulee monessa
48642: olisi puheena oleva maatalousministeriön eh- muussa muodossa yhteiskunnan rasitukseksi,
48643: dottama 4 milj. mar~kaa pitänyt ottaa maini- jos porotalouden harjoittajat ja heidän ta-
48644: tulla momenti:lle., että sanottu yhdistys voisi loudellisten olojensa kehittäminen jäte.tään
48645: hoitaa sille lain ja asetuksen mukaan kuulu- oman onnensa nojan.
48646: vat pa;kolliset tehtävät. Näin olisi pitänyt Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
48647: tehdä sitäkin suuremmalla syyllä, kun maa- dotamme,
48648: talousministeriö määrää sanotun yhdistyksen
48649: johtokuntaan lain mukaisesti valtion edusta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
48650: jan, ja kun vielä sen lisäiksi lääninhallitus on tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
48651: velvollinen valvomaan, että yhdistys täyttää 12 momenWle poronhoidon edistämi-
48652: sille !kuuluvat tehtävät. seen lisäyksenä 1 461 200 markkaa.
48653: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
48654:
48655: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
48656: Niilo Ryhtä. J. F. Pöykkö.
48657: 1049
48658:
48659: IV,a·a2. - Rah.al. N:o 230.
48660:
48661:
48662:
48663:
48664: Seppi ym.: Ko·rotetun määrärahan osoittamisesta AIV-rehu-
48665: säiliöiden rakentamiseen pientiloilla.
48666:
48667:
48668: E d u s kun n a 11 e.
48669:
48670: Pienviljelyksen kannattavuus on nykyisin että kaikilla pientilallisilla ei ole niiden ra-
48671: erittäin heikko. Kirjanpitotulokset osoitta- kentamiseen taloudellisia mahdollisuuksia.
48672: vat ensimmäiseen suuruusluokkaan kuulu- Valtion taholta on myönnetty rehusäiliöiden
48673: vien tilojen tuottaneen tappiota viimeiseltä rakentamiseen avustuksia, joilla on ollut
48674: kirjanpitovuodelta n. 2 500 markkaa ha myönteinen merkitys. Hallitus on ottanut
48675: kohti. Kannattavuuden lisäämiseksi on vält- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa markkaa,
48676: tämätöntä saada tuotanto kohoamaan. Tulon joka on tarkoitukseen riittämätön, sillä ha-
48677: lisäykseen pientiloilla on pyritty karjatalous- kemuksia on niin paljon, ettei kaikille avus-
48678: tuotantoa kohottamalla. Erikoinen huomio tuksen hakijoille ole voitu avustusta myön-
48679: on kiinnitetty AIV-rehun valmistukseen, tää. Siksi määrärahan korottaminen on tar-
48680: koska sen kautta kaikkein taloudellisimmin, peellinen.
48681: kotoista raaka-ainetta käyttäen, voidaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
48682: saada valkuaispitoisia rehuvarastoja. AIV-
48683: rehun valmistus onkin viime vuosina jatku- että Eduskunta ottaisi vuoden
48684: vasti yleistynyt. Ko. rehun valmistuksen 1956 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
48685: esteenä on vielä hyvin monilla pientiloilla 10 000 000 markan määrärahan AIV-
48686: rehusäiliön puuttuminen. Säiliöiden raken- rehusäiliöiden rakentamisen avustami-
48687: tamiskustannukset nousevat niin korkeiksi, seksi pientiloilla.
48688: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
48689:
48690: Usko Seppi. H. Tauriainen.
48691: Aleksi Kiviaho. Eino Tainio.
48692: Matti Koivunen.
48693: i048
48694:
48695: IV,a61. - Rah.al. N:o 229.
48696:
48697:
48698: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta koti- ja ulko-
48699: maisten väkirehujen hintojen alentamiseen.
48700:
48701:
48702: E d u s k u n n a ll e.
48703:
48704: Viime vuosien aikana maassamme vallin- maista laskua maidontuotannossa. Täten li-
48705: nut maataloustuotteiden hintakehitys on ollut sääntyvä ostorehun tarve lisää myöskin ta-
48706: erittäin suuressa määrässä suhteeton eri tuo- loudellisia vaikeuksia, ainakin pienviljeli-
48707: tantoalojen kesken. Esim. viljan hinta on jöille.
48708: kohonnut vuodesta 1948 lähtien runsaasti yli Karjatalouden käytyä kannattamattomaksi
48709: sadan prosentin, kun taas karjataloustuottei- ovat suurviljelijät ja suuri määrä myöskin
48710: den hinnat eivät ole kohonneet mainittuna keskisuuria talollisia siirtyneet karjattomaan
48711: aikana kuin vähäisessä määrässä. Jo se, että talouteen ja keskittyneet viljanviljelykseen.
48712: karjataloustuotteiden hinnat ovat jääneet nor- Se onkin ollut paremmin k!annattavaa. Pien-
48713: maalia hintatasoa alhaisemmiksi, on ollut vai- viljelijätaloudet eivät kuitenkaan ole voineet
48714: kuttamassa karjatalouden kannattamattomuu- siirtyä karjattomaan maatalouteen, koska
48715: teen. Mutta kannattamattomuutta on vielä heidän pienet peltoalansa eivät anna riittä-
48716: tuntuvasti lisännyt se, että karjalle syötettä- viä edellytyksiä yksinomaan viljanviljelyk!sen
48717: yän viljan ja väkirehujen hinnat ovat kohon- harjoittamiseen. Heidän on ollut ja on edel-
48718: neet normaalin. hintatason yläpuolelle. Kun leenkin pakko harjoittaa karjataloutta myyn-
48719: karjalle syötettävän viljan ja karjantuot- tiartikkelina, josta he saavat rahatuloja ta-
48720: teiden hintojen välinen suhde on näin epä- louksiinsa. Mitä tappiollisemmaksi karja-
48721: edullinen karjataloudelle, on siitä luonnol- talous käy, sitä vaikeammaksi myös muodos-
48722: lisena seurauksena karjatalouden tappiolli- tuu pienviljelijäin taloudellinen asema. On
48723: suus. Tästä johtuen karjalle ei voida syöttää sen vuoksi syytä ryhtyä tukemaan karja-
48724: kallista viljaa j<a väkirehua siinä määrin kuin talouden kannattavuutta. Väkirehujen hin-
48725: pitäisi, joten karjan tuotantotulokset supistu- nan alentaminen vaikuttaa suuresti tuotan-
48726: vat tuntuvasti. non lisääntymiseen ja myöskin kannattavuu-
48727: Kuluneen satok!auden aikana on suuressa teen karjataloudessa. Jos kerran maatalous-
48728: osassa maatamme vallinnut poikkeuksellisen tuotteiden hintakehitystä ei saada palaute-
48729: ankara kuivuus, jolloin viljelykset ovat kärsi- tuksi oikeaan suhteeseen eri tuotealojen kes-
48730: neet tuntuvasti. Heinäsato jäi kuivuus- ken ja karjataloutta sen perusteella kannat-
48731: alueilla noin puoleen normaalisadosta ja pai- tavaksi, niin valtion on ryhdyttävä riittä-
48732: koittain vieläkin vähäisemmäksi. Erikoisesti vällä määrärahalla alentamaan väkirehujen
48733: tuorerehun (AIV) säilöntä jäi erittäin pie- hintoja ja siten saatava karjatalous kannat-
48734: neksi, koslm heikot heinänurmet oli niitettävä tavaksi ja pienviljelijäin toimeentulo turva-
48735: pääasiassa kuivarehuksi ja kun juurikasvien tuksi.
48736: naattisatokin jäi melkein olemattomaksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
48737: Näin ollen muodostuu tuntuva rehuvajaus,
48738: varsinkin katoalueen pienviljelmillä. Tästä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
48739: johtuen tuleV'an sisäruokintakauden aikana tulo- ja merwarvioon 600 000 000
48740: sangen suuren osan pienviljelijätalouksista markkaa käytettäväksi koti- ja ulko-
48741: on ostettava entistä enemmän rehuviljaa ja maisten väkirehujen hintojen alenta-
48742: muita väkirehuja, jos aikoo saada karjansa miseen.
48743: viedyksi yli talven ja estetyksi romahdus-
48744: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
48745:
48746: Niilo Nieminen. Usko Seppi. Pauli Puhakka.
48747: Pertti Rapio. Yrjö Murto. Toivo Åsvik.
48748: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen. Toivo Niiranen;
48749: Hugo Manninen.
48750: 1047
48751:
48752: IV,36o. - Rah.al. N:o 228.
48753:
48754:
48755:
48756:
48757: Halinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kiven-
48758: raivauspalkkioihin.
48759:
48760:
48761: E d u s k u n n a 11 e.
48762:
48763: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuodelle olisi näiden alueiden peltoviljelyksen edis-
48764: 1956 ehdotettu uudis- ja kivenraivauspalk- tyminen kansantaloudellisesti tärkeä. Pa-
48765: kioihin käytettäväksi 700 000 000 markkaa. himman esteen, kivisyyden poistaminen ky~
48766: Edellisten vuosien tilinpäätöksen mukaan on syy kuitenkin ylivoimaisesti varoja näiden
48767: valtion varoja mainittuihin tarkoituksiin pienviljelysseutujen maanviljelijöiltä. Kiven~
48768: käytetty vuonna 1953 1008 000 000 mark- raivauspalkkioiden antama apu tuo usealle
48769: kaa ja vuonna 1954 735 000 000 markkaa. mahdollisuuden tämän tärkeän perusparan-
48770: Maatalouden yhä enemmän koneeliistuessa nustyön suorittamiseksi.
48771: viljelysmaiden kivisyys on suuressa osassa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
48772: maata viljelystekniikan edistymisen esteenä. nioittaen,
48773: Viime vuosien epäedulliset säät ovat kuiten- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
48774: kin osoittaneet selvästi, että juuri nämä, vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon 11
48775: yleensä Itä-Suomessa olevat kiviset pellot Pl. XV luvun 21 momentille 50 000 000
48776: kärsivät kuivuudesta tai liiallisesta sateesta markkaa käytettäväksi kivenraivaus-
48777: huomattavasti vähemmän kuin jäykemmät palkkioihin.
48778: maanlaadut. Tämän viljelysvarmuuden vuoksi
48779: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
48780:
48781: Sylvi Halinen. Nestori Kaasalainen.
48782: Hilja Väänänen. Vieno Simonen.
48783: Antti J. Rantamaa. Marja Lahti.
48784: Irma Hamara. Aukusti· Pasanen.
48785: Eino Uusitalo. Onni Mannila.
48786: Toivo H. Kinnunen. Wiljam Sarjala.
48787: Eino Palovesi. Artturi Jämsen.
48788: Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä.
48789: Kauno Kleemola. Eino Rytinki.
48790: Esa Koivusilta. Atte Pakkanen.
48791: Heikki Soininen. Matti Mattila.
48792: Yrjö Sinkkonen.
48793: 1046
48794:
48795: IV,a59, - Rah.al. N:o 227.
48796:
48797:
48798:
48799:
48800: Tauriainen ym..: Määrärahan osoittamisesta kot·otetun rai-
48801: vauspalkkion maksamiseksi syrjäis{llä seuduilla.
48802:
48803:
48804: E d u s k u n n a ll e.
48805:
48806:
48807: Pohjois- ja Itä-Suomessa ja muilla har- den kohottamiseksi näillä seuduilla. Kun
48808: vaanasutuilla seuduilla on vielä näihin maat ovat karuja ja monin paikoin raivaus-
48809: saakka harjoitettu luonnonvaraista laidunta- koneitakaan ei voida huonojen kulkuyhteyk-
48810: mista laajoilla alueilla. ·Karja käy metsissä, sien vuoksi kuljettaa, raivaus tulee suhteet-
48811: ja kun monin paikoin on hyviäkin metsälai- toman kalliiksi käsityönä tehtynä. Tällaisissa
48812: tumia, ei mitään pakottavaa tarvetta ole ol- tapauksissa raivauspalkkioilla ei ole sitä mer-
48813: lut viljeltyjen laitumien raivaukseen. Pien- kitystä kuin jos raivaus suoritetaan koneita
48814: tilojen maat ovat hyvin karuja ja kivik- käyttäen. Tämän vuoksi käsityksemme mu-
48815: koisia, joten viljellyn laitumen pito tulee kaan näillä alueilla pitäisi raivauspalkkiot
48816: suhteettoman kalliiksi. maksaa korotettuina.
48817: Nykyisin ovat etupäässä puutavarayhtiöt Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
48818: ryhtyneet kieltämään vapaan laiduntamisen nioittaen,
48819: metsämaillaan. Siellä, missä metsälaidunta-
48820: minen on kielletty, on tilanne kehittynyt sel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
48821: laiseksi, että joudutaan vähentämään karjaa, tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
48822: sillä jos kesällä täytyy vähäisillä viljelys- kan määrärahan korotetun laidunrai-
48823: mailla laiduntaa, ei talvirehua saada riittä- 1Jauspalkkion maksamista varten
48824: västi. Laidunmaiden raivaaminen näinollen maamme syrjäisillä seuduilla.
48825: olisi mitä kiireeliisin toimenpide karjatalou-
48826: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
48827:
48828: Hannes Tauriainen. Antti Kinnunen. Pentti Liedes.
48829: 1045
48830:
48831: IV,s5s. - Rah.al. N:o 226.
48832:
48833:
48834:
48835:
48836: Koivisto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
48837: talouskerhotoimintaa varten.
48838:
48839:
48840: E d u s k u n n a II e.
48841:
48842: Maassamme on suhteellisen vähän maa-, Kerhotoimintamme kehittymistä jarruttaa
48843: koti- ja metsätaloudellisia ammattikouluja. myös kerhoneuvojain alipalkkaus. Paimion
48844: Tämän vuoksi näiden alojen alkeisopetusta kerhoneuvojaopiston valmistamien kerhotek-
48845: olisi vahvistettava. nikkojen kk-palkka vaihtelee mm. vain
48846: Maatalouskerhotoiminnassa ammattitiedot 23 000: sta 25 000 markkaan. Olisi välttämä-
48847: ja -taidot saadaan jaetuksi harvaanasutuissa- töntä, että heidän kk-palkkojaan voitajsiin
48848: kin kunnissa suhteellisen halvalla syrjäisten ns. kuoppakorotuksella nostaa ainakin n.
48849: kotien nuorisolle. Kerhoneuvonta maksaa 28 000 markkaan. Tähän tarvittaisiin yh-
48850: meillä vuosittain keskimäärin 2 500 markkaa teensä 15.5 milj. markkaa, ja 30:n kerho-
48851: kerholaista kohden. Tästä summasta tulee työnsä viime vuosina keskeyttäneen paikka-
48852: valtion avustuksen osalle 1300 markkaa. kunnan tukemiseen menisi 5 milj. markkaa.
48853: Kerhotoiminta on viime vuosina vähenty- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
48854: nyt, koska etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen nioittaen,
48855: vähävaraisissa kunnissa ei ole saatu paikalli-
48856: sesti kokoon kerhoneuvonnan jatkamiseksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
48857: tarvittavia varoja ja entisestään pienenty- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
48858: neestä valtion määrärahasta ei ole riittänyt 16 momentille 20.5 miljoonaa markkaa
48859: näihin kuntiin niiden tarvitsemia lisäavus- lisäyksenä maatalouskerhotoimintaa
48860: tuksia. varten.
48861: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
48862:
48863: Erkki Koivisto. Saara Forsius.
48864: Niilo Ryhtä. Tahvo Rönkkö.
48865: Irma Hamara.
48866: 1044
48867:
48868: IV,sll7.- Rah.a.I. N:o 225.
48869: Suomennos.
48870:
48871:
48872:
48873: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta kahukärpäsen ai-
48874: heuttamien vahinkojen syiden tutkimiseen.
48875:
48876:
48877: E d u s k u n n a 11 e.
48878:
48879: Maatalouden viljelyskasveja tuhoavista Maatalouskoelaitoksellakaan määrärahaa tä-
48880: hyönteisistä kahukärpänen on viime vuosina män1aatuisiin erikoistutkimuksiin. Sen vuoksi
48881: tullut maanvaivaksi monissa osissa maa- olisi esillä olevassa budjetissa osoitettava riit-
48882: tamme ja varsinkin Etelä-Pohjanmaalla, tävän suuri määräraha näiden tutkimusten
48883: jossa se vuosina 1954-55 tuhosi suorastaan suorittamiseen.
48884: kaikki kauraviljelY'kset. Koska tämä hyön- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
48885: teinen on suhteellisen uusi hyönteisflooras-
48886: samme eikä toistaiseksi vielä täysin tunneta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
48887: sen elinehtoja eikä parhaimpia keinoja sitä tulo- ja menoa.rvioon 11 Pl:n XIV
48888: vastaan taisteltaessa, 8lisi tässä suhteessa luvun 22 momentille 1 500 000 mar-
48889: ryhdyttävä erityisiin tutkimuksiin. Sellaisia kan määrärahan Maatalouden koetoi-
48890: tutkimuksia olisi mm. suoritettava kenttä- minnan keskusvaliokunnan käytettä-
48891: kokeilla, ja sen vuoksi olisi tarkoituksenmu- väksi kahukärpäsen aiheuttamien va-
48892: kaista, että tehtävä tulisi Maatalouden koe- hinkojen syiden ja tämän tuhohyön-
48893: toiminnan keskusvaliokunnan suoritetta- teisen torjumismahdollisuuksien tutki-
48894: vaksi. Tällä elimellä ei ole, yhtä vähän kuin miseen.
48895: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
48896:
48897: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
48898: Bertel Lindh. John Forsberg.
48899: 1043
48900:
48901: IV,357. - Fin.mot. N:o 225.
48902:
48903:
48904:
48905:
48906: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av anslag för under-
48907: sökning av orsakerna till de skador som förorsakas av
48908: fritflugan.
48909:
48910:
48911: Till Riksdagen.
48912:
48913: Av skadeinsekter som angriper kulturväx- undersökningar av detta slag. Ett tillräck-
48914: terna inom lantbruket har fritflugan under ligt stort anslag borde därför anvisas i nu
48915: de senaste åren blivit en landsplåga i många föreliggande budgetförslag för utförandet av
48916: delar av vårt land och särskilt i Syd-öster- dessa undersökningar.
48917: botten, där den åren 1954-1955 förstörde Med hänvisning tili ovan anförda före-
48918: så gott som samtliga havreodlingar. Emedan slås,
48919: denna skadeinsekt är relativt ny i vår in-
48920: sektflora och man tillsvidare icke helt kän- att Riksdagen måtte i statsförslaget
48921: ner tili insektens livsbetingelser och de bästa för år 1956 under 22 mom. i 11 Ht.
48922: bekämpningsmetoderna mot densamma, borde XIV kap. upptaga 1,5 milj. mark att
48923: speciella undersökningar härom föranstaltas. användas av Centralutskottet för
48924: Dylika undersökningar borde bl. a. utföras lantbrukets försöksverksamhet för
48925: som fältförsök och det vore därför ändamåls- undersökning av orsakerna till de
48926: enligt, att uppgiften skulle utföras av Cen- skador som förorsakas av fritflugan,
48927: tralutskottet för lantbrukets försöksverk- och möjligheterna att bekämpa denna
48928: samhet. Detta organ har, lika litet som skadeinsekt.
48929: Lantbruksförsöksanstalten, anslag för special-
48930: Helsingfors den 15 september 1955.
48931:
48932: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
48933: Bertel Lindh. John Forsberg.
48934:
48935:
48936:
48937:
48938: 27 E 626/55
48939: 1042
48940:
48941: IV,356. - Rah.al. N:o 224.
48942:
48943:
48944:
48945:
48946: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloudellisen tut-
48947: kimus- ja tuholaisten torjunta-aseman perustamiseksi
48948: Laihian pitäjään.
48949:
48950:
48951: E d u s k u n n a ll e.
48952:
48953: Vaasan läänin rannikkoseuduilla on jo Tämä olisi tehokkaimmin toteutettavissa
48954: monen vuoden aikana esiintynyt· pahoja tu- perustamalla Laihian kulmille entisen kasar-
48955: hoja kevätviljamailla. Eräissä ruotsalaisissa mirakennuksen yhteyteen maataloudellinen
48956: kunnissa on jo tänä satokautena vahinkojen tutkimus- ja tuholaistorjunta-asema. Laihian ·
48957: arviointi suoritettu ja yli 20 % koko alueen ja Kyrön seudut ovat erittäin vähämetsäistä
48958: kaurasadosta on tuhoutunut, ollen tuho mo- aluetta, mutta ne ovat korkealaatuisen sie-
48959: nien yksityisten viljelmillä lähes täydellinen. menviljan tuotantoalueita, mutta nämä tuhot
48960: Suomalaisissa kunnissa on arviointi kesken, ovat tulleet suureksi haitaksi koko viljelys-
48961: mutta nousevat vahingot myös niissä huo- toiminnalle. Sadon monena vuotena näin
48962: mattavan suuriksi. tuhoutuessa joutuu viljelijäin talous kovalle
48963: Mikä nämä tuhot on aiheuttanut, on suu- koetukselle.
48964: relta osaltaan selvittämättä. Alustavat tut- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
48965: kimukset, joita maatalouskoelaitoksen taholta
48966: on suoritettu, osoittavat kylläkin, että tuhoja että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
48967: on aiheutunut ainakin osaksi tuhoeläinten tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIV lu-
48968: (mm. kahukärpäsen ja kaskaiden) sekä maa- vun uudelle momentille 10 000 000
48969: perätekijöiden vaikutuksesta. Päteviä ehkäi- markan määrärahan maataloudellisen
48970: sykeinoja ei toistaiseksi tunneta ja näin ollen tutkimus- ja tuholaisten torjunta-ase-
48971: viljelijät ovat voimattomia näitä yhäti lisään- man perustamista varten Laihian pitä-
48972: tyviä tuhoja vastaan. Tuhojen aiheuttajien jään entisten kasarmirakennuksien yh-
48973: leviämisen ehkäisemiseen ja torjumiseen on teyteen.
48974: tämän takia syytä pikaisesti ryhtyä.
48975: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
48976:
48977: Toivo Antila. Aleksi Kiviaho.
48978: Urho Kähönen. Toivo Asvik.
48979: Eino Uusitalo. Mauri Seppä.
48980: Antti J. Rantamaa. Kauno Kleemola.
48981: Lauri Järvi. Aune Innala.
48982: Eino Saari. Väinö Tikkaoja.
48983: Grels Teir. Eeli Erkkilä.
48984: Albin Wickman. Niilo Nieminen.
48985: Atte Pakkanen. Kalervo Saura.
48986: Toivo Saloranta. Juho Tenhiälä.
48987: Johannes Wirtanen. Raino Hallberg.
48988: Kalle Kämäräinen. Eino Rytinki.
48989: Sylvi Halinen. Eemil Partanen.
48990: Artturi Jämsen.
48991: 1041
48992:
48993: IV,355. - Rah.al. N:o 223.
48994:
48995:
48996:
48997:
48998: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä-
48999: Pohjanmaalla aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi
49000: maanviljelijöille.
49001:
49002:
49003: E d u s k u n n a ll e.
49004:
49005: Viitaten kuluvan vuoden valtiopäivillä jä- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
49006: tetyn raha-asia-aloitteen n:o 222 perustelui- kan suuruisen määrärahan Etelä-Poh-
49007: hin ehdotamme kunnioittaen, janmaalla tapahtuneiden tuhohyönteis-
49008: ten aiheuttamien vahinkojen korvaa-
49009: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 miseksi maanviljelijöille.
49010: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
49011:
49012: Mauri Seppä. Niilo Kosola.
49013: Johannes VVUtanen. Matti Raipala.
49014: Kalervo Saura.
49015: 1040 IV,354. - Tuhohyönteisten aiheuttamat vahingot.
49016:
49017:
49018: Jo parin vuoden ajan on maatalouskoelai- Edellä €Sitetyn perusteella ehdotamme kun-
49019: toksen tuhoeläinosaston toimesta suoritettu nioittaen,
49020: tutkimuksia vahinkojen syiden selvittämi-
49021: seksi. Myös Rikkihappo- ja superfosfaatti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49022: tehtaat Oy on tehnyt kokeita. Syiden sel- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
49023: vittäminen on osoittautunut kuitenkin ta- kan suuruisen määrärahan Etelä-Poh-
49024: vattoman vaikeaksi, koska ilmeisesti on kysy- janmaalla tapahtuneiden tuhohyönteis-
49025: myksessä useampien tuhohyönteisten lisäksi ten aiheuttamien vahinkojen syiden
49026: monia muita tekijöitä. Näiden yhteisvaiku- ja torjuntakeinojen selvittämiseksi.
49027: tuksen selvittäminen ilman erikoistoimenpi-
49028: teitä ja lisätyövoimaa on mahdotonta.
49029: H€Isingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
49030:
49031: Mauri Seppä. Niilo Kosola.
49032: Johannes Wirtanen. Matti Raipala.
49033: Kalervo Saura.
49034: 1039
49035:
49036: IV,354. - Rah.al. N:o 222.
49037:
49038:
49039:
49040:
49041: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä-
49042: Pohjanmaalla aiheuttamien vahinkojen syiden selvittä-
49043: miseen.
49044:
49045:
49046: E d u s k u n n a 11 e.
49047:
49048: Etelä-Pohjanmaata on kuluneena kesänä Kuluneen kesän aikana on tullut hälyyttä-
49049: kohdannut kaurakato, joka eräissä pitäjissä viä tietoja yhä laajemmalta alueelta. Tuho-
49050: on muodostunut uhkaavan suureksi. Tuhon · hyönteisten aiheuttamien vahinkojen keskus
49051: aiheuttajana pidetään yleisesti eräitä tuho- Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran alueella
49052: hyönteisiä, mm. kahukärpästä, mutta ilmei- on Vähäkyrö-Isokyrö-Laihia, alueen etelä-
49053: sesti on kysymys useammista erilaisista teki- reuna lienee Teuva-Karijoki seudulla, idässä
49054: jöistä, joita toistaiseksi ei ole voitu täydelli- Seinäjoki ja pohjoisessa Alahärmä.
49055: sesti selvittää. Vähässäkyrössä on tarkastusta pyytänyt
49056: Kysymyksenalaisia tuhoja on jo esiintynyt 210 tilaa, joista on tähän mennessä tarkas-
49057: useamman vuoden ajan, mutta viime vuonna tettu 180 käsittäen 502 ha, vahinkoprosen~
49058: ne muodostuivat ensimmäisen kerran huoles- tin ollessa keskimäärin 75-80. Laihialla 110
49059: tuttavan suuriksi. Tuhoalueen keskus on ol- tilasta on 90 tarkastetulla 287 ha ja vahinko-
49060: lut Vaasan kaupungin lähiympäristön ruot- prosentti 80-85, ja Isossakyrössä 165 tilaa
49061: sinkielisissä pitäjissä, joista se on viime käsittäen 280 ha ja vahinkoprosentti 70-80.
49062: vuonna levinnyt suomenkielisiin pitäjiin, ja Näissä kolmessa pitäjässä tarkastettujen ta-
49063: alueen laajeneminen on kuluneena kesänä pausten rahallinen tappio nousee noin 30
49064: yhä jatkunut käsittäen kymmeniä pitäjiä miljoonaan markkaan. Kuitenkin on ilmeistä,
49065: pitkin rannikkoseutua syvälle sisämaahan että vahinkojen todellinen suuruus on näissä
49066: ulottuen. pitäjissä paljon suurempi, joka voitaisiin
49067: Tuhojen suuruudesta viime vuonna suo- todeta vain koko pitäjän käsittävällä yksi-
49068: rittivat maanviljelysseurat tutkimuksia. Poh- tyiskohtaisella tarkastuksella. Muista tuho-
49069: janmaan ruotsalaisen maanviljelysseuran alueen pitäjistä saadut tiedot ovat vielä
49070: alueella todettiin silloin 1424 tapausta kä- niin hajanaisia, ettei todennäköisiäkään
49071: sittäen lähes 2 000 ha kauraa. Näistä 926 lukuja voida esittää.
49072: tapauksessa kato oli yli 80% :nen.
49073: Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran Tuhoalueen pahimmilla seuduilla on kau-
49074: alueella suoritettiin arviointi Vähänkyrön ja ran viljeleminen osoittautunut aivan mah-
49075: Laihian pitäjissä. Vähässäkyrössä tarkastet- dottomaksi. Lisäksi on merkkejä siitä, että
49076: tiin 159 tilaa käsittäen 290 ha ja kadon tuho alkaisi ulottua myöskin ohraan. Näin
49077: suuruudeksi arvioitiin 6 447 955 markkaa. ollen rehun viljelys on tällä karjatalousval-
49078: Laihialla tarkastettiin 21 tilalla 48 ha vahin- taisella alueella joutunut sellaisiin vaikeuk-
49079: kojen noustessa 1 006 866 markkaan. Ilmoi- siin, että se horjuttaa vakavasti koko maa-
49080: tuksen tuholaisvahingoista tekivät kuitenkin talouden harjoittamista. Vahinkojen koko-
49081: vain ne viljelijät, joilla vahingot lähenteli- naismäärä on jo nyt sellaista suuruusluok-
49082: vät täyttä katoa, joten niiden todellinen suu- kaa, että ilman valtiovallan nopeita toimen-
49083: ruus oli huomattavasti korkeampi. Tuholais- piteitä maatalous ei tule näistä selviämään.
49084: vahingot ilmenivät lisäksi siten, että täysi- Asiantuntijoiden käsityksen mukaan tuho-
49085: painoinen vilja näiden hyönteisten vaikutuk- jen laajeneminen on yhä edelleen odotetta-
49086: sesta oli saanut sivumakuja, jotka tekivät vissa, joten koko Etelä-Pohjanmaan maa-
49087: kauran rehuksi kelpaamattomaksi. taloutta on uhkaamassa vakava vaara.
49088: 1038
49089:
49090: IV,353. - Rah.al. N:o 221.
49091:
49092:
49093:
49094:
49095: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin vähä-
49096: varaisten talonpoikien maa- ja karjatalousttwtannon ke-
49097: hittämiseksi.
49098:
49099:
49100: E d u s k u n n a ll e.
49101:
49102: Lapin läänin maakuntaliitto on suoritta- Suunnitelman toteuttaminen omatoimisesti
49103: mansa tutkimuksen pohjalla laatinut 10-vuo- tuottaa kuitenkin ylivoimaisia vaikeuksia.
49104: tissuunnitelman läänin maa- ja karjatalouden Läänin talonpoikaistosta on suuri osa vähä-
49105: kohottamiseksi. Suoritetut tutkimukset osoit- varaisia ja palkkatyöstä täysin riippuvia.
49106: tavat, että samanaikaisesti kun vuosittain Näin ollen heillä ei ole mahdollisuuksia
49107: käytetään läänissä esiintyvän työttömyyden toteuttaa 10-vuotissuunnitelman . talouksille
49108: torjuntaan useita miljardeja - vuosina 1952 asettamia tehtäviä. Siksi olisikin yhteiskun-
49109: -1953 3.2 miljardia ja vuosina 1953-1954 nan taholta heitä tuettava.
49110: 3.4 miljardia markkaa - sinne tuodaan n. 3 Koska valtio, kuten edellä on osoitettu,
49111: miljardin arvosta maatalous- ja kotimark- joutuu käyttämään useita miljardeja mark-
49112: kinateollisuustuotteita. Niinpä esim. vuonna koja vuosittain työttömyyden torjuntaan, vä-
49113: 1951 tuotiin tukku- ja keskusliikkeiden hävaraisten talonpoikien tukeminen edellä
49114: kautta maa- ja karjataloustuotteita yhteensä mainitun suunnitelman toteuttamiseksi olisi
49115: yli 2 miljardin markan arvosta. Heiniä tuo- näin ollen yhteiskunnankin kannalta edul-
49116: tiin 123 miljoonan, maitotaloustuotteita 696 lista ja kannattavaa. Vähentäisihän se var-
49117: miljoonan, lihaa ja lihatuotteita 456 miljoo- masti työttömyyden torjuntaan varattujen
49118: nan markan arvosta. määrärahojen käyttöä.
49119: On täysin mahdollista tuottaa tällaiset tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
49120: vikkeet maakunnassa. Tämä edellyttäisi kui-
49121: tenkin läänin oman talouselämän kehittä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49122: mistä. Maa- ja karjatalouden osalta se vaa- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
49123: tisi laaditun 10-vuotissuunnitelman mukaan kaa käytettäväksi valtioneuvoston lä-
49124: n. 36 000 hehtaaria uutta peltoa ja lehmien hemmin määräämällä tavalla Lapin
49125: luvun lisäämistä 18 OOO:lla. Lisäksi olisi pel- läänin vähävaraisten talonpoikien maa-
49126: lon ja karjan tuottavuutta kohotettava n. ja karjataloustuotannon kehittämi-
49127: JO% :lla. seksi.
49128: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
49129:
49130: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
49131: 1037
49132:
49133: IV,352. - Rah.al. N:o 220.
49134: Suomennos.
49135:
49136:
49137:
49138: Lindh ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssitoiminnan jatka-
49139: miseksi Eriksgårdin koulutilalla.
49140:
49141:
49142: E d u s k u n n a ll e.
49143:
49144: Viitaten vuoden 1955 valtiopäivillä tehdyn tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
49145: toivomusaloitteen n: o 244 perusteluihin alle- kan määrärahan kurssitoiminnan jat-
49146: kirjoittaneet ehdottavat, kamista varten Eriksgårdin koulu-
49147: tilalla Kirkkonummen kunnassa.
49148: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49149: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
49150:
49151: Bertel Lindh. Grels Teir. John Österholm.
49152: Albin Wickman. Nils Meinander. Sven Högström.
49153: Arthur Larson.
49154:
49155:
49156:
49157:
49158: ':
49159: 1036
49160:
49161: IV,352. - Fin.mot. 220.
49162:
49163:
49164:
49165:
49166: Lindh m. fl.: Angående anvisande av anslag för fortsatt
49167: kursverksamhet vid Eriksgårds skollägenhet.
49168:
49169:
49170: T i ll R i k s d a g e n.
49171:
49172: Hänvisande tili motiveringen i hemställ- att Riksdagen i statsförslaget för
49173: ningsmotionen N: o 244, inlämnad vid 1955 år 1956 måtte upptaga ett anslag om
49174: års riksdag, föreslår undertecknade, 1 miljon mark för fortsatt kursverk-
49175: samhet vid Eriksgårds skollägenhet i
49176: Kyrkslätts kommun.
49177: Helsingfors den 19 september 1955.
49178:
49179: Bertel Lindh. Nils Meinander.
49180: Albin Wickma.n. John Österholm.
49181: Grels Teir. Sven Högström.
49182: Arthur Larson.
49183: 1035
49184:
49185: IV,351. - Rah.al. N:o 219.
49186:
49187:
49188:
49189:
49190: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskoneasemien
49191: perustamiseen.
49192:
49193:
49194: E d u s k u n n a ll e.
49195:
49196: Maassamme toimii nykyisin toistasataa alueella on jouduttu jättämään autioiksi
49197: vuoden 1945 jälkeen perustettua maatalous- useita kymmeniä viljelystiloja tilallisten ol-
49198: koneyhtymää. Nämä ovat perustetut suurelta lessa pakotettuja siirtymään muihin ammat-
49199: osalta valtion avustuksien turvin. Viljelmien teihin.
49200: omistajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä ko- Edelleen on Pohjois-Suomessa muodostettu
49201: neyhtymien toimintaan ja niiden antamaan viime vuosien aikana laajoja asutusalueita.
49202: tulokselliseen koneapuun, mitä osoittaa mm. Myös isojako on loppuvaiheessaan Kuusa-
49203: sekin, ettei yhtään koneyhtymää ole purkau- mon kunnassa ja se antaa mahdollisuuden
49204: tunut. Viime vuosien aikana ei ole valtio viljelmien raivaamiseen. Kuusamon, kuten
49205: tukenut koneasemien perustamista paremmin eri asutusalueittenkin maatalouden kehitys
49206: kuin niiden toimintaakaan. vaatii pikaisia peruskuivatuksia ja peltojen
49207: Maatalouden kannattavaisuuteen vaikut- raivaamista. Nämä työt eivät ole mahdollisia
49208: taa kuitenkin suuressa määrin, miten te- riittävän laajassa mitassa, ellei niitä voida
49209: hokkaasti koneita voidaan tilalla käyttää. suorittaa nykyaikaisilla koneilla.
49210: Niinpä viimeiset kirjanpitotilojen talous- ja Yksityisillä viljelijöillä tai heidän rahoit-
49211: liikekustannukset tilivuodelta 1952-53 osoit- tamillaan yhtymillä ei ole taloudellisia mah-
49212: tavat, että työkustannukset ovat alle 10 pel- dollisuuksia tarvittavien koneiden hankkimi-
49213: tohehtaarin tiloilla keskimäärin 39 153 mark- seen. Siksi olisikin valtion perustettava
49214: kaa hehtaaria kohden, kun ne koneiden te- maatalouskoneasemia.
49215: hokkaamman käyttömahdollisuuden ansiosta Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
49216: ovat yli 50 peltohehtaarin tiloilla vain 24 468 ehdotamme,
49217: markkaa.
49218: Viime vuosien aikana harjoitettu maata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49219: louspolitiikka ja eräänä tärkeänä tekijänä tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
49220: myös koneeliistumisen heikkous ovat vaikut- kan määrät·ahan maatalouskonease-
49221: taneet mm. siihen, että esim. Oulun läänin mien perustamiseen.
49222: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
49223:
49224: Pentti Liedes. Yrjö Murto.
49225: Antti Kinnunen. Irma Torvi.
49226: Pertti Rapio.
49227:
49228:
49229:
49230:
49231: 26 E 626;55
49232: 1034
49233:
49234: IV,35o, - Rah.al. N:o 218.
49235:
49236:
49237:
49238:
49239: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorit-
49240: tamiseksi Koillis-Lapin metsävarojen käytön edistämiseksi.
49241:
49242:
49243: E d u s k u n n a ll e.
49244:
49245: Koillis-Lapin talouselämän kehittämissuun- mijärvellä, mutta sekään ei ole johtanut rat-
49246: nitelman yhteydessä on huomio vakavasti kaisevaan tulokseen.
49247: kiinnitetty alueen metsävaroihin. Tällöin on Kysymys on kuitenkin sitä suuruusluokkaa,
49248: todettu, että yksin valtion omistamien Kemi- että olisi vihdoinkin tutkittava ja laadittava
49249: järven pohjoispuolisten metsämaiden pinta- suunnitelma Koillis-Lapin puutavaramäärän
49250: ala on 1 600 000 hehtaaria. Sillä alueella kas- hyödyksi käytöstä. Tämä olisi sitäkin välttä-
49251: vava puutavaramäärä on n. 70 000 000 kiinto- mättömämpää, koska sanotulla alueella asuva
49252: kuutiometriä, josta yli-ikäistä metsää n. väestö joutuu usein kärsimään työttömyy-
49253: 50 000 000 kiintokuutiometriä. Metsien yli- destä. Niinpä useana vuotena on sanotulla
49254: ikäisyydestä johtuen kaatuu ja lahoaa maa- alueella asuvasta n. 60 000 asukkaasta ollut
49255: han vuosittain yli 500 000 kiintokuutiometriä. työttömänä 5 000-7 000 miestä.
49256: Mitään ratkaisevaa ei kuitenkaan ole tehty Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
49257: näiden valtavien puutavaramäärien käytön
49258: edistämiseksi ja puiden maahan lahoamisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49259: seurauksena kansantaloudellisten arvojen tu- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
49260: houtumisen estämiseksi. Vakavassa mielessä määrärahan tutkimuksen suorittami-
49261: ei ole edes tutkittu, vielä vähemmän suunni- s.eksi ja suunnitelman laatimiseksi
49262: teltu, mitä asiantilan korjaamiseksi voitaisiin KoiUis-Lapin alueen metsävarojen käy-
49263: tehdä. Viime vuosina on tosin puhuttu puun- tön edistämiseksi.
49264: jalostusteollisuuden kehittämisestä esim. Ke-
49265: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
49266:
49267: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
49268: 1033
49269:
49270: IV,349. - Rah.al. N:o 217.
49271:
49272:
49273:
49274:
49275: E. Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin metsän-
49276: parannuspiirin perustamiseksi.
49277:
49278:
49279: E d u s k u n n a ll e.
49280:
49281: Kun ensimma1sen metsänparannuslain no- kyisten metsänparannusanomusten käsittely
49282: jalla suoritettiin valtakunnan jako metsän- saamamme tiedon mukaan kestää noin 10
49283: parannuspiireihin, meneteltiin siten, että Sa- vuoden ajan.
49284: takunnan ja Pohjois-Hämeen metsänhoito- Jotta asiain tilaan saataisiin korjausta
49285: lautakunnat yhdistettiin yhdeksi metsänpa- aikaan, on käsityksemme mukaan välttämä-
49286: rannuspiiriksi, jonka keskuspaikaksi aluksi töntä kiireellisesti perustaa Satakunnan met-
49287: määrättiin Nakkila. Keskuspaikan valintaan sänhoitolautakunnan alueen käsittävä Porin
49288: epäilemättä vaikutti määräävästi tietoisuus metsänparannuspiiri, johon sijoitetaan riit-
49289: siitä, että metsänparannustöiden tarve oli tävä määrä metsäammattimiehiä metsänpa-
49290: Satakunnassa suurempi kuin Pohjois-Hä- rannussuunnitelmia laatimaan. Jotta ei olisi
49291: meessä. tarpeen heikentää metsänparannustoimintaa
49292: Jos puheena olevan metsänparannuspiirin varojen puutteessa muualla maassa sen te-
49293: keskuspaikka olisi pysytetty Nakkilan kun- hostuessa Satakunnassa, on samalla tarpeen,
49294: nassa, olisi epäilemättä kehitys kulkenut suo- että metsänparannustöihin osoitettua määrä-
49295: tuisaan suuntaan siinä suhteessa, että Poh- rahaa samalla jonkin verran lisätään.
49296: jois-Satakunnan vesiperäiset maat olisivat Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
49297: saaneet metsänparannusviranomaisten puo- nioittaen,
49298: lelta suuremman huomion osakseen. Kävi kui-
49299: tenkin siten, että jo kolmen vuoden kuluttua että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49300: metsänparannuspiirin keskuspaikaksi määrät- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark-
49301: tiin Tampere. Ei liene väärin otaksua, että kaa Porin metsänparannuspiirin pe-
49302: tässä on eräs syy siihen epätyydyttävään ti- rustamisesta aiheutuvien kustannusten
49303: lanteeseen, joka Satakunnan osalta nykyisin peittämiseen.
49304: on havaittavissa siinä, että pelkästään ny-
49305: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
49306:
49307: Erkki Ryömä. Sylvi Halinen. Pertti Rapio.
49308: Einari Jaakkola. !iestori ltaasalainen. Mauri Ryömä.
49309: Laura Brander-Wallin. Eino E. Heikura. Irma Rosnell.
49310: 1032
49311:
49312: IV,s4s. - Rah.al. N:o 216.
49313:
49314:
49315:
49316:
49317: Rantamaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsä-
49318: kerhotyötä varten.
49319:
49320:
49321: E d u s k u n n a 11 e.
49322:
49323: Metsäkerhotyö, jonka päämääränä on maa- Eräs tärkeimmistä metsäkerhotyön kehit-
49324: seudun nuorison, tulevien metsänomistajien tymisen edellytyksistä on kuitenkin saada
49325: ja metsätyöläisten monipuolinen ammattikas- lisää miespuolisia kerhoneuvojia. Jos kun-
49326: vatus sekä heidän taloudellinen tukemisensa, taan saadaan hyvä miesneuvoja, ovat metsä-
49327: on viime vuosina päässyt hyvään vauhtiin. kerhotyön mahdollisuudet aivan toiset kuin
49328: V. 1954 käytettiin tähän toimintaan 4.25 naispuolisen kerhoneuvojan kanssa työsken-
49329: milj. markkaa ja tälle vuodelle on varattu neltäessä. Miesneuvojien palkka on kuiten-
49330: 6.36 milj. markkaa. kin korkeampi kuin naisneuvojien, ja monet
49331: Maatalouskerholaistemme keski-ikä ylittää kerhoyhdistykset ovat niin vähävaraisia, ettei-
49332: jo nykyisin 14 vuotta. Tämä osoittaa, että vät ne voi nykyisten rahalähteittensä turvin
49333: meillä on kerholaisina runsaasti varttunutta palkata miesneuvojaa. Jos metsänparannus-
49334: nuorisoa, joka hyvin voi erikoistua metsäalan varoista voitaisiin saada lisäavustusta mies-
49335: töihin. Kokemus ja havainnot osoittavat ni- puolisten kerhoneuvojain palkkaamiseksi -
49336: mittäin selvästi, että mikäli metsäkerhotyötä esim. kahden kolmen kuukauden palkka met-
49337: aiotaan lisätä ja kehittää, on mukaan saa- säkerhoneuvontaan osallistuville -, korjau-
49338: tava runsaasti vähintäin 15-20 vuoden ikäi- tuisi metsäkerhotyön kannalta epätyydyttävä
49339: siä. Vasta tämän ikäisellä nuorisolla on riit- neuvojatilanne varsin monessa kunnassa.
49340: tävästi kestävyyttä ja ymmärtämystä met- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
49341: sässä tapahtuvaan työskentelyyn. Työkalu- nioittaen,
49342: jen käyttö ja työn teknillinen hallinta on
49343: vasta tässä iässä riittävä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49344: Vajaatuottoisten metsien kunnostaminen tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII lu-
49345: on se työkenttä, joka erikoisen hyvin sovel- vun 5 momentille otettuihin metsän-
49346: tuu metsäkerhonuorisolle. Valtakunnan met- parannusvaroihin metsäkerhotyön te-
49347: sät potevat myös nuorten taimistojen puu- hostamiseksi 8 miljoonan markan mää-
49348: tetta. Kerholaiset voivat osaltaan tätäkin ?·ärahalisäyksen.
49349: tilannetta korjata.
49350: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
49351:
49352: Antti J. Rantamaa. Arvi Ikonen. Artturi Jämsen.
49353: Niilo Ryhtä. Tahvo Rönkkö. Eino E. Heikura.
49354: Juho Kuittinen. Eino Rytinki. Eino Saari;
49355: Toivo Antila.
49356: 1031
49357:
49358: IV,s47. - Rah.al. N:o 215.
49359:
49360:
49361:
49362:
49363: Seppä ym.: Määrärahan osoittamisesta sikatalouskoeaseman
49364: perustamiseksi Seinäjoelle.
49365:
49366:
49367: E d u s k u n n a 11 e.
49368:
49369: Maamme ainoa sikatalouskoeasema, joka tyistä tietä pyritty löytämään ratkaisu koe-
49370: perustettiin Puistolaan vuonna 1926 ja on toiminnan välttämättömäksi tulleelle laajen-
49371: valtion omistama, on jo pitkän ajan ollut tamiselle. Osuusteurastamo !tikka Seinä-
49372: tarkoitukseen aivan liian pieni. Koeasemalle joella on valtioneuvostolle lähetetyssä sitou-
49373: ei ole usean vuoden aikana voitu ottaa vas- muksessa tarjoutunut perustamaan ja yllä-
49374: taan kaikkia kantakokeeseen tarjottuja ryh- pitämään sikatalouskoeaseman, johon voisi
49375: miä. Esim. kuluvan vuoden aikana vain sijoittaa kerralla 25 koeryhmää. Asian hoi-
49376: noin kolmasosa tarjotuista on voitu ottaa tamiseksi olisi varattava 5 miljoonan markan
49377: vastaan. Sikatalouskoeaseman laajentamiseen suuruinen määräraha. Valtion sikatalouskoe-
49378: on koetettu saada määrärahoja, mutta tässä asema suorittaisi koeaseman valvonnan ja
49379: ei ole onnistuttu. koeryhmien teurastuksen arvostelun. Seinä-
49380: Sikatalouskoetoiminta Suome...«sa on jäänyt joella toimiva uusi koeasema pystyisi hyvin
49381: huomattavasti jälkeen muun Pohjois-Euroo- tyydyttämään Keski- ja Pohjois-Suomen sika-
49382: pan vastaavasta toiminnasta; esim. Tanskassa talouden koetarpeen.
49383: on 5 suurta keskuskoeasemaa sekä 14 pie- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
49384: nempää paikallista koeasemaa, Ruotsissa ·on dotamme,
49385: 4 suurta koeasemaa ja pienempiä kaksi sekä
49386: Norjassa entisestään yksi sekä rakenteilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1955
49387: ja suunnitteilla vielä kaksi. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
49388: Koska valtion sikatalouskoeaseman laajen- kan määrärahan sikatalottskoeaseman
49389: tamiseen ei ole myönnetty varoja, on yksi- perustamista varten Seinäjoelle.
49390: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
49391:
49392: Mauri Seppä. Niilo Kosola.
49393: 1030
49394:
49395: IV,346. - Rah.al. N:o 214.
49396:
49397:
49398:
49399:
49400: Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Suomen kas-
49401: vinviljelyskoeaseman perustamista varten.
49402:
49403:
49404: E d u s k u n n a 11 e.
49405:
49406: Maataloudellisen koe- ja tutkimustoimin- varten on vielä saatavissa erittäin sopivia
49407: nan merkitys maataloutemme edistämistoi- maatiloja ja kun tehostettu koetoiminta, kar-
49408: minnassa on yleisesti tunnettu ja tunnus- jan vähenemisen ja miltei säännöksi muodos-
49409: tettu. Viimeksi kuluneiden vuosikymmenien tuneen kuivuuden aiheuttamien haittojen
49410: aikana on sanottua toimintaa pyritty mah- poistamiseksi, on alueen maatalouden kan-
49411: dollisuuksien mukaan kehittämään ja täy- nalta välttämätöntä, olisi kauan vireilläollut
49412: dentämään. Koe- ja tutkimustoiminnan tu- Lounais-Suomen kasvinviljelyskoeasemahanke
49413: loksien soveltamista varten eri viljelysaluei- viipymättä toteutettava.
49414: den olosuhteisiin on, Lounais-Suomea lu- Viitaten edellä esitettyyn ehdotamme kun-
49415: kuunottamatta, eri puolelle maata perustettu nioittaen,
49416: mm. 8 kasvinviljelyskoeasemaa, joilta saa-
49417: duilla tuloksilla on paikallisten erikoiskysy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49418: mysten selvittelyssä ollut ratkaiseva merki- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. I luvun
49419: tys. Kun maamme tärkeimpiin viljelysaluei- kohdalle 30 000 000 markkaa maatilan
49420: siin kuuluvalle Lounais-Suomelle, joka il- ostoon Lounais-Suomen kasvinviljelys-
49421: masto- ja maaperäolosuhteitten sekä viljelyn koeaseman sijoittamista varten ja ir-
49422: laadun ja rakenteen puolesta poikkeaa taimiston hankintaan 3 200 000 mark-
49423: maamme muista viljelysseuduista, ominaisia kaa sekä 11 Pl. XIV luvun koh-
49424: vaikeita kasvinviljelyalan tutkimuskysymyk- dalle palkkauksiin arviomäärärahana
49425: siä ei voida muualla pätevästi selvittää, olisi 2 650 000 markkaa, rakennusten kor-
49426: Lounais-Suomeenkin perustettava kasvinvil- jauksiin 400 000 markkaa ja koease-
49427: jelyskoeasema. man muihin menoihin 1 600 000 mark-
49428: Lounais-Suomen koeaseman sijoittamista kaa.
49429: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
49430:
49431: Mauno Jussila. Kalervo Saura. Irma Karvikko.
49432: Rafael Paasio. Lauri Laine. Urho Kulovaara.
49433: Harras Kyttä. Paavo Aitio. Arthur Larson.
49434: 1029
49435:
49436: IV,s45. - Rah.al. N:o 213.
49437:
49438:
49439: Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikkuvan maatalou-
49440: dellisen koetoiminnan järjestämiseksi Pohjois-Karjalaan.
49441:
49442:
49443: E d u s k u n n a ll e.
49444:
49445: Pohjois-Karjalassa olisi maatalouden har- set vastaisivat Pohjois-Karjalan olosuhteita.
49446: joittamiselle varsinkin maakunnan pohjois- Ilmasto- ja maaperäeroavuudet Maaningan
49447: osissa välttämätöntä, että maataloudellinen koeaseman ja Pielisen-Karjalan välillä ovat
49448: koetoiminta saataisiin käyntiin ja että tähän taas siksi huomattavat, etteivät Maaningan
49449: tarkoitukseen otettaisiin valtion vuoden 1956 koeaseman tulokset ole käyttökelpoisia Pie-
49450: tulo- ja menoarvioon tarpeellinen määräraha. lisen-Karjalan alueella.
49451: Maakuntaamme perustettiin vuonna 1921 Vaikeimmassa asemassa koetoiminnan
49452: Suoviljelysyhdistyksen Karjalan koeasema, puuttumisen takia ovat Kiihtelysvaaran,
49453: jolla oli tarkoituksena palvella sekä Pohjois- Tuupovaaran, Ilomantsin, Enon, Kontiolah-
49454: että Laatokan-Karjalan maataloutta, mitä den, Polvijärven, Juuan, Pielisjärven, Nur-
49455: kuvastaa myös koeaseman alkuperäinen si- meksen, Rautavaaran ja Valtimon kunnat.
49456: joitussuunnitelma. Sopivaksi katsottu paikka Näissä kunnissa on maakunnan kokonais-
49457: oli Pälkjärven pitäjän eteläosassa ollut Pälk- peltoalasta, n. 115 000 hehtaarista, n. 67 000
49458: saaren kartano, mistä kuitenkin aivan viime ha eli 60 %, ja kun otetaan huomioon, että
49459: hetkessä luovuttiin ja Suoviljelysyhdistys uuden pellon raivaaminen on etupäässä kes-
49460: osti koeasemaksi Suoniemen tilan Tohmajär- kittynyt Pielisen ympäristökuntiin, niin että
49461: ven pitäjän Kemien kylästä. Vuoden 1944 5-vuotiskautena 1950-54 raivatusta 13 OOQ
49462: rauhaan asti koeasema sai lukea piiriinsä hehtaarista 9 500 ha on raivattu sanotulla
49463: myös Itä-Karjalan maanviljelysseuran alueella, tulee Pohjois-Karjalan maanvilje-
49464: alueen, josta mm. retkikunnat kävivät tutus- lyksen painopiste yhä enemmän siirtymään
49465: tumassa sen kokeisiin. Pielisen-Karjalaan. Käyttökelpoisten vilje-
49466: Nykyisin koeasema sijaitsee 1% peninkul- lysohjeiden puute tällä alueella, jossa elämi-
49467: man päässä valtakunnan kaakkoisrajasta. sen olosuhteet tunnetusti muutoinkin ovat
49468: Maakunnan koillis- ja luoteiskaikkiin on koe- peräti vaikeat, käy yhä ilmeisemmäksi,
49469: asemalta matkaa 16 peninkulmaa ja se sijait- Mainittakoon tässä yhteydessä, että maan-
49470: see siis maakunnan etelälaidassa. hankintalain tuloksena Pohjois-Karjalassa on
49471: Suoviljelysyhdistyksen omistaman koease- asutettu 5 000 perhettä, joista 45 % on siir-
49472: man päähuomio on kohdistunut etupäässä toväkeä. Väestön keskimääräistä nopeampi
49473: suoviljelyskokeisiin, joskin myös vaaramaan lisääntyminen aiheuttaa varmasti myös tule-
49474: kokeita jossain määrin pyritään toimeen- vaisuudessa jatkuvaa uuden pellon raivaa-
49475: panemaan. mista harvaan asuttujen metsäseutujen vil-
49476: Sijainnistaan johtuen Tohmajärven koe- jelyskelpoisilla mailla.
49477: asema ei mitenkään vastaa Pohjois-Karjalan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
49478: ja vallankaan sen pääalueen, Pielisen-Karja- kunnioittaen,
49479: lan ilmastollisia eikä maaperällisiä olosuhteita.
49480: Sen antamat koetulokset soveltuvat lähinnä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49481: luovutetun Laatokan-Karjalan olosuhteisiin. tulo- ja menoarvion 11 Pl. XIV luvun
49482: Lähimmät valtion koeasemat ovat Mikke- 22 momentille 2 500 000 markan mää-
49483: lissä ja Maaningalla. Mikkelin koeasema on rärahan liikkuvan koetoiminnan jär-
49484: liiaksi etelässä, jotta siellä saadut koetulok- jestämiseksi Pohjois-Karjalassa.
49485: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
49486:
49487: Heikki Soininen. Vieno Simonen. Niilo Ryhtä.
49488: Arvi Ikonen. Eino Palovesi. Hilja Väänänen.
49489: 0. Muikku. Kalle Kauhanen. R. Hallberg.
49490: 1028
49491:
49492: IV,344. - Rah.al. N:o 212.
49493:
49494:
49495:
49496:
49497: Jaakkola ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastajamootto-
49498: reissa käytettävän petroolin hinnan alentamista varten.
49499:
49500:
49501: E d u s k u n n a ll e.
49502:
49503: Ammattimaisen kalastuselinkeinon harjoit- somme polttoainekulut muiden pyydys- ym.
49504: tajat, jotka harjoittavat yhtä kaikkein vai- kulujen lisäksi niin raskaiksi, että, ottaen
49505: keinta ja vaativinta ammattia maassamme, huomioon heidän ammattinsa epävarmuuden,
49506: ovat, iJruten tunnettua, joka päivä armotto- yhteiskunnan olisi alennettava näitä poltto-
49507: mien luonnonvoimien !käsissä työtään tehdes- ainekustannuksia. Tämän johdosta ehdo-
49508: sään. Tämän lisäksi tuotteiden markkinointi tamme kunnioittaen,
49509: tuottaa monasti suuria vaikeuksia ja t~kee
49510: heidän elintasonsa pakosta alhaiseksi muihin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49511: kansalaispiireihin verrattuna. Maamme am- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
49512: mattikalastajat joutuvat käyttämään yhteensä katn määrärahan kalastajamoottoreissa
49513: noin 300 milj. markkaa vuodessa kalastaja- käytettävän petroolin hinnan alenta-
49514: moottoreiden polttoainekustannuksiin. Kat- mista varten.
49515: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 195·5.
49516:
49517: Einari Jaakkola. Nestori Kaasalainen.
49518: Laura Brander-Wallin. Erkki Ryömä.
49519: Esa Koivusilta.
49520: 1027
49521:
49522: IV,343. - Rah.al. N:o 211.
49523: Suomennos.
49524:
49525:
49526:
49527: Österholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta am-
49528: mattikalastajille kalanpyydysten hankkimiseksi myönnettä-
49529: vien lainojen ko1·koeron suorittamiseen.
49530:
49531:
49532: E d u s k u n n a ll e.
49533:
49534: Vuoden 1954 budjetissa eduskunta myönsi suhteellisen vähäisessä määrässä voineet tyy-
49535: 25 miljoonan markan suuruisen määrärahan dyttää lainavarojen tarvetta, ja on ollut vält-
49536: !ainoiksi ammattikalastajille kalanpyydysten tämätöntä rajoittaa lainamäärät siten, että ne
49537: hankkimiseen. Seuraavana vuonna hallitus ovat yleensä olleet enintään 300 000 mark-
49538: osoitti ehdotuksessaan 2,5 miljoonaa markkaa kaa. Se määrä, joka ensi vuodeksi ehdote-
49539: tavallisen lainauskoron ja sen 3 %: n koron taan tähän tarkoitukseen, on ilmeisesti riittä-
49540: erotuksen peittämiseksi, joka oli suoritettava mätön, ja sitä olisi sen vuoksi korotettava si-
49541: Osuuskassojen Keskus Oy: n ja Säästöpank- ten, että mainittujen rahalaitosten välityk-
49542: kien Keskus-Osake-Pankin myöntämästä yh- sellä saataisiin käytettäväksi ainakin 60 mil-
49543: teensä 50 miljoonan markan lainasta ammat- joonaa markkaa. Tämän johdosta olisi sitä
49544: tikalastaj ille kalanpyydysten hankkimiseen. määrää, joka tulee valtion osuudeksi korko-
49545: Vuoden 1956 budjettiin ehdottaa hallitus sa- eron peittämisessä, korotettava 1 miljoonalla
49546: maan tarkoitukseen 2 miljoonaa markkaa markalla.
49547: korkoeron peittämiseksi yhteensä 40 miljoo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
49548: nan markan lainoista.
49549: Ne lainat, jotka valtion toimesta on ase- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49550: tettu käytettäväksi kalastusvälineiden ja alus- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n XIII lu-
49551: ten hankkimista varten, ovat olleet hyvin ky- vun 8 momentille lisäyksenä 1 000 000
49552: syttyjä ja hyväksi avuksi vaikeassa taloudelli- markan määrärahan ammattikalasta-
49553: sessa asemassa olevalle kalastajaväestölle kalas- jille kalanpyydysten hankkimiseksi
49554: tuksen harjoittamiselle tarpeellisten välineiden myönnettävien lainojen korkoeron suo-
49555: hankkimisessa. Kuitenkin on ilmennyt, että rittamiseen.
49556: tähän mennessä myönnetyt lainat ovat vain
49557: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
49558:
49559: John Österholm. C. A. Öhman. Albin Wickman.
49560: John Forsberg. Arthur Larson. Bertel Lindh.
49561: Grels Teir.
49562:
49563:
49564:
49565:
49566: 25 E 626/55
49567: 1026
49568:
49569: IV,343, - Fin.mot. lt:o 211.
49570:
49571:
49572:
49573:
49574: Österholm m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
49575: täckande av ränteskillnaden på lån, som beviljas yrkes-
49576: fiskare för anskaffning av fiskredskap.
49577:
49578:
49579: T i ll R i k s d a g e n.
49580:
49581: I budgeten för år 1954 beviljade riksda- vis ringa mån förmått tillfredsställa beho-
49582: gen ett anslag, stort 25 milj. mark, till lån vet av lånemedel och att det varit nödvändigt
49583: åt yrkesfiskare för anskaffning av fiskred- att begränsa lånebeloppen så att de i allmän-
49584: skap. Följande år anvisades på regeringens het varit högst 300 000 mark. Det belopp,
49585: förslag 2.5 milj. mark för att täcka skillna- som för nästa år föreslås för detta ändamål,
49586: den mellan gängse utlåningsränta och den är uppenbart otillräckligt och borde därför
49587: ränta på 3 %, som skulle erläggas för lån höjas så att genom de nämnda penning-
49588: på sammanlagt 50 milj. mark av Andelskas- anstalternas förmedling åtminstone 60 milj.
49589: sornas Central Ab och Sparbankernas Cen- mark skulle stå till förfogande. På grund
49590: tral-Aktie-Bank åt yrkesfiskare för anskaff- därav borde det belopp, som ankommer på
49591: ning av fiskredskap. I budgeten för år 1956 statens del för att täcka ränteskillnaden,
49592: föreslår regeringen för samma ändamål ökas med 1 milj. mark.
49593: 2 milj. mark till täckande av ränteskillnaden Med hänvisning till det som ovan anförts
49594: för lån på sammanlagt 40 milj. mark. föreslås,
49595: De Iän, som på statens åtgärd ställts till
49596: förfogande för anskaffning av fiskredskap att Riksdagen måtte i statsförslaget
49597: och båtar, har varit mycket efterfrågade och för år 1956 upptaga 1 milj. mark som
49598: utgjort en god handräckning åt den ekono- tillskott till anslaget under 11 Ht.
49599: miskt beträngda fiskarbefolkningen vid an- XIII kap. 8 mom. för täckande av
49600: skaffningen av förnödenheter för fiskets be- ränteskillnaden på lån, som beviljas
49601: drivande. Det har emellertid visat sig att de yrkesfiskare för anskaffning av fisk-
49602: hittills beviljade lånen endast i jämförelse- redskap.
49603: Helsingfors den 19 september 1956.
49604:
49605: John Österholm. Arthur Larson.
49606: John Forsberg. Albin Wickman.
49607: 0. A. Öhman. Bertel Lindh.
49608: Grels Teir.
49609: 1025
49610:
49611: IV,342. - Rah.al. N:o 210.
49612: Suomennos.
49613:
49614:
49615:
49616: Rosenberg ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja
49617: lainaksi ammattikalastajille kalanpyydysten hankkimiseen.
49618:
49619:
49620: E d u s k u n n a ll e.
49621:
49622: Pyydyskannan uusiminen on ammattika- tulo- ja menoarvioksi tulee kuitenkin ensi
49623: lastajille pysyvä probleemi. Lisäksi on ran- vuodeksi vain 40 milj. mk ammattikalastajien
49624: nikkokalastus olosuhteiden pakosta kehitty- käytettäväksi yllämainittuun tarkoitukseen.
49625: massa merikalastukseksi, mikä merkitsee On ilmeistä, että tässä on saatava korjaus
49626: siirtymistä yhä suurempiin ja kalliimpiin aikaan ja ammattikalastajien toimeentulo-
49627: aluksiin ja kalastusvälineisiin. Kysymys hal- mahdollisuuksia helpotettava siten, että val-
49628: pojen valtionlainojen saamisesta alusten ja tio tukee ammattikalastajia myöntämällä
49629: pyydyskannan uusimista ja nykyaikaista- avustuksia ja lainoja kalastusvälineistön
49630: mista varten on sen vuoksi ammattikalasta- hankkimiseen.
49631: jille erittäin polttava ajankohtainen kysy- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
49632: mys. ehdottavat,
49633: Tätä vuotta varten on valtion välityksellä
49634: ammattikalastajien käytettävissä ollut 50 milj. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49635: mk halpakorkoisina lainoina pyydysten ja tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
49636: alusten hankkimiseen. Tämä määrä on nyt- kan määrärahan avustuksiksi ja lai-
49637: temmin osoittautunut aivan riittämättömäksi. noiksi ammattikalastajille kalanpyy-
49638: Hallituksen esityksen mukaan vuoden 1956 dysten hankkimiseen.
49639: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
49640:
49641: Gösta Rosenberg. T. Asvik.
49642: Rainer Virtanen. N. Nurminen.
49643: 1024
49644:
49645: IV,342. - Fin.mot. N:o 210.
49646:
49647:
49648:
49649:
49650: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
49651: stöd och lån åt yrkesfiskare för anskaffning av fiske-
49652: redskap.
49653:
49654:
49655: T i ll R i k s d a g e n.
49656:
49657: Förnyandet av bragdbeståndet är ett gens proposition angående statsförslaget för
49658: stående problem för yrkesfiskarna. Därtill år 1956 kommer emellertid under nästa år
49659: kommer, att kustfisket av omständigheternas endast 40 miljoner att stå tili yrkesfiskarnas
49660: tvång håller på att utveckla sig tili havs- förfogande för ovannämnt ändamål. Det är
49661: fiske, vilket betyder övergång tili allt större uppenbart, att en rättelse härvidlag bör fås
49662: och dyrbarare båtar och fiskeredskap. Frå- tili stånd och yrkesfiskarnas utkomst- och
49663: gan om att erhålla biliiga statslån för att levnadsmöjligheter underlättas genom att
49664: kunna förnya och modernisera båtar och staten bistår yrkesfiskarna med understöd
49665: bragdbestånd är därför ett synnerligen och Iän för anskaffning av fiskeredskap.
49666: brännande dagsaktuellt problem för yrkes- Hänvisande tili ovanstående föreslår under-
49667: fiskarna. tecknade,
49668: För innevarande år har genom statlig för-
49669: medling 50 miljoner mark stått tili yrkes- att Riksdagen i statsförslaget för år
49670: fiskarnas förfogande att ansökas som lån 1956 måtte upptaga ett anslag på
49671: med låg ränta för inköp av bragder och bå- 30 miljoner mark till understöd och
49672: tar. Denna summa har numera visat sig lån åt yrkesfiskare för anskaffning av
49673: vara alldeles otiliräcklig. Enligt regerin- fiskeredskap.
49674: Helsingfors den 19 september 1955.
49675:
49676: Gösta Rosenberg. T. Asvik.
49677: Rainer Virtanen. N. Nurminen
49678: 1023
49679:
49680: IV,341. - Rah.al. N:o 209.
49681:
49682:
49683:
49684:
49685: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
49686: Länsi-Karjalan maanviljelysseuralle kalanviljelyslaitoksen
49687: perustamista varten.
49688:
49689:
49690: E d u s k u n u a 11 e.
49691:
49692: Kun Karjalan kalanviljelyslaitos jäi rajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49693: taakse, on Länsi-Karjalan maanviljelysseura tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIII lu-
49694: ryhtynyt toimenpiteisiin kalanviljelyslaitok- vun 9 momentille 2 000 000 markkaa
49695: sen rakentamiseksi Länsi-Karjalan vesirik- avustuksena Länsi-Karjalan maanvil-
49696: kaalle alueelle. jelysseuralle kalanviljelyslaitoksen pe-
49697: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- rustamista varten.
49698: nioittaen,
49699: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
49700:
49701: Yrjö Sinkkonen. Toivo Kujala. Veikko Kokkola.
49702: Esa Koivusilta. Kaarlo Kajatsalo. Juho Kuittinen.
49703: Valto Käkelä. Tauno Kelovesi. Erkki Tuuli.
49704: 1022
49705:
49706: IV,34o. - Rah.al. N:o 208.
49707:
49708:
49709:
49710:
49711: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisten hevosten
49712: kuninkuusajoissa jaettavia palkintoja varten.
49713:
49714:
49715: E d u s k u n n a 11 e.
49716:
49717: Hevoskasvattajien pnr1ssa seurataan huo- tion varoilla huomattavasti tuetaan, on ravi-
49718: lestuneena niitä toimenpiteitä, joita on tehty urheilu totalisaattoriveron muodossa vain tu-
49719: lämminverihevosten maahantuontiyrityksinä. lonlähteenä valtiolle. Tämä ei voi olla oikein.
49720: Lämminverihevosten avuja on tarpeettomasti Kun jatkuva ravikilpailuharrastus varmen-
49721: ylistetty, mutta ne ovat erittäin yksipuolisia. taa hevoskantamme säilymistä, olisi toivotta-
49722: Nopeus ja herkkyys ovat meidän oloissamme vaa, että valtio pitkän tauon jälkeen jakaisi
49723: riittämättömät avut. On myönnettävä, ettei kuninkuusajojen yhteydessä palkinnot, joi-
49724: suomalaisen hevosen monipuolista osuutta den suuruus yhteensä olisi 1.5 miljoonaa
49725: kansamme palvelijana ole riittävästi huo- markkaa. Esimerkiksi loppupisteiden mu-
49726: mioitu eikä esille tuotu. Onhan se uudisrai- kaan I palkinto 500 000: - , toinen
49727: vauksemme salainen ase, mutta hevosen rai- 400 000: -, kolmas 300 000: -, neljäs pal-
49728: vaajapatsas on unohdettu. Tätä maata puo- kinto 200 000: - ja viides palkinto
49729: lustettaessa se on ollut uskollisuudessaan sa- 100000:-.
49730: noin kuvaamattoman suuri tekijä. Se rat- Mielenkiinnosta tällaisiin palkintoihin tu-
49731: kaisi juuri monipuolisuudenaan vaikeissa levat varakkaammatkin piirit mukaan, juok-
49732: oloissa mitä erilaisimpia tehtäviä, mutta näis- sijasukuisten varsojen ja hevosten kysyntä
49733: täkin ponnistuksista huolimatta hevonen on kasvaa, hinnat vakiintuvat. Näin tehdään
49734: unohdettu. Suomen vihreän kullan, puuta- erittäin merkittävä yritys pienviljelijätalouk-
49735: varan siirrossa on hevosen osuus ollut ratkai- sien niukkojen tulojen lisäämiseksi ja teh-
49736: seva. Mutta tässäkin hevosen osana on ollut dään oikeutta heidän korkealle hevoskasva-
49737: voimansa antaa ja sitten unohtua. Maatalous tusammattitaidolleen. Mutta lisäksi varmis-
49738: motorisoituu, sehän on ajan tunnus, mutta tetaan näin maamme mitä monitahoisin veto-
49739: hevosen merkitys on niin kiistaton, ettei sen voimakysymys omalta kotoiselta pohjalta vai-
49740: paikkaa helpolla täytetä Suomen pienvilje- keuksien varalta. Tämä lienee ainoa keino
49741: lijätalouksissa. heti alkuun lämminverihevosten tuontivilli-
49742: Kiitettävien käyttöominaisuuksiensa lisäksi tystä vastaan. Maamme tarvitsee senkin va-
49743: suomalainen hevonen on erittäin nopea. Var- luutan tositarpeisiin.
49744: sinkin viime vuosina se on saavuttanut me- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
49745: nestystä ja erikoista huomiota yli maamme kunnioittaen,
49746: rajojenkin. Siksi sen kehittämiseen on kiin-
49747: nitettävä jatkuvaa huomiota. Mutta raviur- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49748: heilu on kallista, palkinnot usein vain murto- tulo- ja menoarvioon 1 500 000 markan
49749: osa kilpailijain kuluista, kilpailuja järjestä- määrärahan jaettavaksi vuosittain pi-
49750: vät seurat ovat taloudellisissa vaikeuksissa, dettävissä suomalaisten hevosten ku-
49751: mikä vaikuttaa hevoskasvatusharrastukseen ninkuusajoissa palkintoina suomalai-
49752: lamaannuttavasti. Kun muuta urheilua val- sen hevosjalostustyön tukemiseksi.
49753: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
49754:
49755: Toivo Antila. Matti Mattila. J. F. Pöykkö.
49756: Toivo Saloranta. Sven Högström. Pertti Rapio.
49757: M. 0. Lahtela. Esa Koivusilta. Harras Kyttä.
49758: Eemil Partanen. Raino Hallberg. Otto Muikku.
49759: Heikki Soininen.
49760: 1021
49761:
49762: IV,339, - Rah.al. N:o 207.
49763:
49764:
49765:
49766:
49767: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan kun-
49768: nassa olevan Siikalahden pengerrystyötä varten.
49769:
49770:
49771: E d u s k u n n a ll e.
49772:
49773: Kaakkoisella rajalla olevasta Parikkalan Tämä lahti oli ennen Simpeleen järven
49774: kunnasta jäi rajan taakse noin kolmasosa ja laskua erinomainen kalanviljelyslaitos, mutta
49775: sen mukana parhaat viljelysmaat. Viljelys- nyt tästä on muodostunut kalantappolaitos,
49776: kelpoista maata kunnan alueella on hyvin sillä keväällä nousee vesi sen verran, että
49777: vähän. Kunnan alueella on Simpeleen jär- kevätkutuiset kalat nousevat sinne ja sitten
49778: vessä Siikalahti-niminen lahti, johon Kymen veden laskettua ne jäävät kuiville. Näin ol-
49779: läänin maanviljelysinsinööripiiri on tehnyt len olisi ko. työ toteutettava kiireellisenä.
49780: pengerryssuunnitelman. Suunnitelman hyö- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
49781: tyalue käsittää 588 ha ensiluokkaista vilje- nioittaen,
49782: lysmaata. Maatutkimus on suoritettu ja to-
49783: dettu, että maaperä on erikoisen hyvää, mm. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49784: vaihtuvaa kalkkia on todettu olevan 40 t. ha. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
49785: Alueella asuu puhtaasti pienviljelijöitä. 7 momentille 50 000 000 markkoo
49786: Niiden viljelijöiden, jotka hankkeesta tulisi- Parikkalan kunnassa olevan Siikalah-
49787: vat hyötymään, keskipeltopinta-ala on 5.5 ha. den pengerrystyötä varten.
49788: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
49789:
49790: Yrjö Sinkkonen. Tauno Kelovesi. Erkki Tuuli.
49791: 1020
49792:
49793: IV,33s. - Rah.al. N:o 206.
49794:
49795:
49796:
49797:
49798: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
49799: siksi ja lainoiksi salaojituksiin.
49800:
49801:
49802: E d u s k u n n a ll e.
49803:
49804: Voimassa olevan salaojituslain, joka on lainoihin ehdotettu 130 milj. markkaa teke-
49805: hyväksytty eduskunnassa 15. 4. 1955, 1 § : n vät yhteensä vain 210 milj. markkaa. Siis
49806: 1 momentti kuuluu seuraavasti: vajausta lain mukaisesta määrästä 90 milj.
49807: ,Salaojitustoiminnan edistämistä varten markkaa.
49808: otetaan vuosina 1955-1959 valtion tulo- ja Ei ole mitään perusteltua aihetta vastoin
49809: menoarvioon vuosittain tarpeellinen siirto- voimassa olevaa lakia ja todellista tarvetta
49810: määräraha, vuonna 1955 vähintään 175 mil- salaojitustoiminnan edistämisvaroista vähen-
49811: joonaa markkaa ja vuosina 1956-1959 VUQ- tää kokonaista 90 milj. markkaa. Tämä me-
49812: sittain vähintään 300 miljoonaa marklroa." nettely olisi tietoinen isku kaikkien piirien
49813: Hallituksen esityksessä tulo- ja menoar- tunnustarnalle salaojitussuunnitelmalle.
49814: vioksi vuodelle 1956 11 Pl. X luvun 8 mo- Eduskunnan on tämä hallituksen aiheut-
49815: mentin perusteluissa on viitattu edellä mai- tama virhe korjattava jo varsinaisessa talous-
49816: nittuun lakiin ja ehdotetaan salaojituspalk- arviossa, sillä tällaiset paikkai'lut eivät
49817: kioihin lisäystä 15 miljoonaa markkaa. Mo- kuulu lisämenoarvioon.
49818: mentin loppusumma kohoaa näin 80 milj. Näillä perusteilla ehdotamme,
49819: markkaan.
49820: 19 Pl. II luvun 9 momentin perusteluissa että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
49821: viitataan jälleen edellä mainittuun lakiin ja vuoden 1956 tttlo- ja menoarvioon
49822: ehdotetaan salaojitusta edistäviin lainoituk- 90 000 000 markkaa avustuksiksi ja
49823: siin 130 milj. markkaa. Siis 20 miljoonan lainoiksi salaojitustoiminnan edistä-
49824: lisäys vuoteen 1945 verrattuna. Sa1aojitus- mistä varten.
49825: palkkioihin ehdotettu 80 milj. markkaa ja
49826: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
49827:
49828: Yrjö Hautala. Kalle Kämäräinen. Atte Pakkanen.
49829: Kauno Kleemola. Eeli Erkkilä. Einari Jaakkola.
49830: Urho Kähönen. Artturi Jämsen. Eino Uusitalo.
49831: Kusti Eskola.
49832: Eino Rytinki.
49833: 1019
49834:
49835: IV,337. - Rah.al. N:o 205.
49836:
49837:
49838:
49839:
49840: Kämäräinen ym..: Määrärahan osoittamisesta palkkioiksi pien-
49841: vt'ljelijöt'lle maanparannusaineiden ajosta.
49842:
49843:
49844: E d u s k u n n a II e.
49845:
49846: Useina edellisinä syksyinä ja talvina on käytännössä pienviljelijöiden uudisviljelys-
49847: maassamme ollut laaja työttömyys. Työttö- palkkioiden maksussa, joten organisaatio olisi
49848: mien joukossa on ollut huomattava osa maa- vatlmis. Maamiesseurojen ja pienviljelijäyh-
49849: seudun pienviljelijöitä ja heidän perheittensä distysten neuvojilla on laaja kokemus töiden
49850: jäseniä. Työtä kyllä näillä pientiloilla olisi, suunnittelussa, tarkastuksessa ym. seikoissa.
49851: mm. talvella mudan ja saven ajo pelloille. Hallitus voi antaa tarkemmat määräykset
49852: Erikoisesti uudisviljelykset kaipaisivat näitä palkkioiden jakoperusteista.
49853: maanparannusaineita. Useimmilla pientiloilla Ehdottamamme määräraha olisi tarkoituk-
49854: niiden ajo täytyy kuitenkin jättää suoritta- senmukaista ottaa työllisyyden turvaamiseen
49855: matta sen vuoksi, että rahatulojen saami- merkitystä 4 500 000 000 markan määrära-
49856: seksi on turvauduttava ansiotöihin. Kun hasta, koska se vähentäisi työttömyyttä pien-
49857: ansiotöitä ei viime vuosina ole ollut riittä- viljelijäväestön keskuudessa. Näin 'aloitteessa
49858: västi saatavissa, on ollut pakko pyytää työtä osoitettu summa ei tietäisi menojen lisäystä
49859: kuntien työasiain lautakunnilta. Tästä kärsii tulo- ja menoarviossa.
49860: tietysti pienviljelijäin talous, sillä maanpa- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
49861: rannusaineiden puuttuessa viljelysten sato- nioittavasti,
49862: tulokset jäävät alhaisiksi.
49863: Tämän vuoksi olisi näille pienWallisille että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49864: annettava valtion varoista palkkiota maan- tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar-
49865: parannusaineiden ajosta viljelyksille. Palk- kan määrärahan palkkioiksi pienvil-
49866: kioiden jako tapahtuisi parhaiten samaa me- jelijöille maanparannusaineiden ajosta.
49867: netelmää noudattamalla kuin mikä on ollut
49868: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
49869:
49870: Kalle Kämäräinen. Eemil Partanen.
49871: Artturi Jämsen. M. 0. Lahtela.
49872: Niilo Ryhtä.
49873:
49874:
49875:
49876:
49877: 24 E 626/55
49878: 1018
49879:
49880: IV,a:36. - Rah.al. N:o 204.
49881:
49882:
49883:
49884:
49885: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maan-
49886: parannustöihin maanhankintalain mukaan maata saaneille.
49887:
49888:
49889: E d u s k u n n a 11 e.
49890:
49891: Maanhankintalain mukaan asutetuista on roin saa viljelyksiään kasvukuntoon, niin
49892: huomattava osa joutunut raivaamaan vilje- kohtuullista ja järkevää olisi heitä tässä
49893: lyksiään sellaisilla kylmillä tiloilla, joiden asiassa valtion varoilla tukea.
49894: pelloista ei ole vieläkään kunnon satoja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
49895: saatu. Kysymys on tiloista, joiden viljelyk-
49896: set kasvukuntoon tullakseen vaativat voima- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49897: kasta peruskalkitusta ja vaihtomaiden ajoja. tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
49898: Maanhankintalain tarkoituksena ei liene ol- tille 35 000 000 markan maarara-
49899: lut raivauttaa viljelyksiä, jotka eivät vas- han avustuksiksi maanparannustöihin
49900: taa niihin asetettavia toiveita ja vaatimuk- maanhankintalain mukaan maata saa-
49901: sia. Kun monet vai:keimmissa olosuhteissa neille.
49902: elävät maanhankintatilalliset eivät omin va~
49903: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
49904:
49905: Matti Koivunen. Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
49906: Aleksi Kiviaho. Hugo Manninen. Toivo Niiranen.
49907: Niilo Nieminen. Toivo Asvik. Hannes Tauriainen.
49908: Eino Roine.
49909: 1017
49910:
49911: IV,335. - Rah.al. N:o 203.
49912:
49913:
49914:
49915:
49916: Rapio ym..: Määrärahan osoittamisesta kaivinkoneen hankki-
49917: miseksi Tampereen maanviljelysinsinööripiirille.
49918:
49919:
49920: E d u s k u n n a ll e.
49921:
49922: Hallitus esittää vuoden 1956 tulo- ja me- tannusarviokin on jo laadittu. Kuitenkaan
49923: noarvioon otettavaksi 11 Pl: n X luvun 6 mo- tätä työtä ei voida suorittaa, ellei saada ny-
49924: mentille lisäyksenä 5 000 000 markkaa maan- kyistä suurempaa kaivinkonetta, koska ky-
49925: viljelysinsinööripiirien työkoneiden ja kalus- seessä on useiden miljoonien kuutiometrien
49926: ton varaosien hankintaa ja peruskorjauksia maan poisto, mikä edellyttää, että koneen
49927: varten. Uusien koneiden hankintaan ei sitä kauhan tilavuuden tulisi olla vähintään kaksi
49928: vastoin varoja esitetä, vaikka piireillä onkin kuutiometriä.
49929: puutetta eri tarkoituksiin soveltuvista ko- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
49930: neista. Esimerkiksi Tampereen maanviljelys-
49931: insinööripiirillä on ollut jo kauan valmiina että Eduskunta ottaisi .vuoden 1956
49932: suunnitelma suurisuuntaisesta, kolme kuntaa tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
49933: käsittävästä, kauan vireillä olleesta Inhottu- 6 momentille 36 000 000 markkaa
49934: järven säännöstelystä ja siihen liittyvien uuden kaivinkoneen hankkimista var-
49935: vesistöjen järjestelystä, jonka avulla saatai- ten Tampereen maanviljelysinsinööri-
49936: siin tuhansia hehtaareita hyötyaluetta. Kus- piirille.
49937: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
49938:
49939: Pertti Rapio. Irma Rosnell. Pentti Liedes.
49940: 1016
49941:
49942: IV,334. - Rah.al. N:o 202.
49943:
49944:
49945:
49946:
49947: Kämäräinen ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisen lisä-
49948: henkilökunnan palkkaamiseksi Savon maanviljelysinsinööri-
49949: piiriin.
49950:
49951:
49952: E d u s k u n n a 11 e.
49953:
49954: Syksyllä 1954 oli eduskunnassa käsiteltä- nassa on soita, korpia ja rämeitä noin
49955: vänä parikymmentä vesistöjen laskua ja maan 25 000 hehtaaria; ja Kiuruvedellä on yli 900
49956: kuivatusta koskevaa aloitetta. Niiden joh- maanomistaj-aa, joista 90 % on pienviljeli-
49957: dosta eduskunta hyväksyi yksimielisesti toi- jöitä, ilmoittanut haluavansa maittensa pe-
49958: vomuksen, ruskuivatusta. Tämä kuivatusta haluavien
49959: ,että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin maan- suuri luku varmaan osoittaa, miten todella
49960: parannustöihin j.a vesistöjen laskemiseen välttämätöntä olisi saada entistä suurempaa
49961: myönnettyjen samoinkuin näiden hankkeiden vauhtia kuivatustöihin Kiuruvedellä. Saman-
49962: suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvittavan lainen tilanne on useissa toisissakin Ylä- ja
49963: teknillisen henkilökunnan palkkaamiseen ja Pohjois-Savon kunnissa.
49964: koneiden hankintaan osoitettujen varojen li- Tässä yhteydessä on syytä mainita, että
49965: säämiseksi sekä työllisyyden turvaamista var- näissä kunnissa on viime vuosien aikana
49966: ten myönnettyjen määrärahojen käyttämi- esiintynyt laajaa työttömyyttä. Työttömyys
49967: seksi entistä enemmän kuivatushankkeiden on saanut siellä rakenteellisen työttömyyden
49968: toteuttamiseen". luonteen, minkä vuoksi se tulee jatkumaan
49969: Tämän eduskunnan toivomuksen johdosta vuodesta vuoteen. Sopivien työkohteiden löy-
49970: olisi hallituksen pitänyt ryhtyä toimenpitei- täminen on jokaisena syksynä ja talvena
49971: siin maanviljelysinsinööripiireihin teknillisen ~tuottanut näissä kunnissa va1tiol~le ja kun-
49972: henkilökunnan palkkaamiseen ja suunnittelu- nille suuria vaikeuksia. Sen vuoksi on valtio
49973: sekä kuivatustöissä tarvittavien koneiden han- ja kunnat joutuneet suorittamaan työttömyy-
49974: kintaan tarvittavien määrärahojen lisäämi- den johdosta vähemmän hyödyllisiäkin töitä.
49975: seksi. Maankuivatustyöt olisivat todella hyödyllisiä
49976: Hallituksen talousarvioesityksessä tulevalle töitä. Ne parantaisivat viljelysten kasvua ja
49977: vuodelle (1956) ei kuitenkaan ole esitetty aV!aisivat uusia viljelysmahdollisuuksia lukui-
49978: määrärahan lisäystä näihin tarkoituksiin. sille pientilallisille ja ne kohottaisivat met-
49979: Nämä lisäykset olisivat välttämättömiä var- sien tuottoa moninkertaisesti nykyisestään.
49980: maan maan jokaiseen insinööripiiriin, mutta Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
49981: erikoisesti Savon maanviljelysinsinööripiiriin nioittavasti,
49982: pitäisi ensi tilassa saada lisää teknillistä hen-
49983: kilökuntaa ja työvälineitä. Savon maanvilje- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
49984: lysinsinööripiiri olisi erikoisesti tämän lisäyk- tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar-
49985: sen tarpeessa sen vuoksi, että Ylä-Savossa ja kan suuruisen määrärahan teknillisen
49986: Pohjois-Savossa yleensä on kymmeniä tuhan- lisähenkilökunnan palkkaamiseen Sa-
49987: sia hehtaareja vesiperäisiä maita, jotka vaa- von maanviljelysinsinööripiiriin..
49988: tisivat kuivattamista. Mm. Kiuruveden kun-
49989: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
49990:
49991: Kalle Kämäräinen. Hugo Manninen. Elli Nurminen.
49992: Esa Hietanen. Artturi Jämsen. Mikko Hult.
49993: Martti Leskinen. J. F. Pöykkö. Juho Rytkönen.
49994: Eemil Partanen. Lennart Heljas.
49995: 1015
49996:
49997: IV,333. - Rah.al. N:o 201.
49998:
49999:
50000:
50001:
50002: Raipala ym..: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten maan-
50003: viljelysinsinöörin toimien perustamiseksi maanviljelys-
50004: insinööripiireihin.
50005:
50006:
50007: E d u s k u n n a ll e.
50008:
50009: Yleisesti on tiedossa se tosiasia, että maan- Maataloushallituksesta saamiemme tietojen
50010: parannustöiden alkuunpääsyä tällä hetkellä mukaan täytyisi jokaiseen maanviljelysinsi-
50011: ehkäisee ratkaisevasti ammattihenkilökunnan, nööripiiriin perustaa vähintään kaksi uutta
50012: lähinnä maanviljelysinsinöörien, liian pieni maanviljelysinsinöörin tointa, jotta edellä
50013: luku valtavaksi kasvaneeseen työmäärään esitetystä tutkimusruuhkasta selvittäisiin ja
50014: verrattuna, mitä kuvaa parhaiten se, että saataisiin luoduksi pohja tehostetulle maan-
50015: maanviljelysinsinööripiireissä on tällä het- parannustyölle.
50016: kellä maanparannustutkimusanomuksia yli Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
50017: 5 000 eli nykyiselle henkilökunnalle töitä nioittaen,
50018: noin kymmeneksi vuodeksi eteenpäin, ja joka
50019: vuosi rästiin jäävien anomuksien määrä edel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
50020: leen kasvaa. Kun hyötyalue tällaisissa kui- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
50021: vatushankkeissa keskimäärin on ollut noin 80 kohdalle lisäyksenä 14 000 000 mark-
50022: ha, tietää tämä sitä, että noin 400 000 ha, Juw, uusien maanviljelysinsinöörin
50023: etupäässä juuri Suomen pientilojen maista, ylimääräisten toimien perustamista
50024: saa odottaa yhdestä kymmeneen vuoteen varten maanviljelysinsinööripiireihin.
50025: maanparannustutkimuksen suorittamista var-
50026: sinaisten kuivatustöiden aloittamisesta puhu-
50027: mattakaan.
50028: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
50029:
50030: Matti Raipala. Mauri Seppä.
50031: Erkki Koivisto. Jaakko Hakala.
50032: 1014
50033:
50034: IV,aa2. - Rah.al. N:o 200.
50035:
50036:
50037:
50038:
50039: Koivusilta ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien maan-
50040: viljelysinsinöörin virkojen perustamiseksi.
50041:
50042:
50043: E d u s k u n n a ll e.
50044:
50045: Valtioneuvosto asetti 1 päivänä huhti- jokainen insinööri on keskimäärin valvonut
50046: kuuta 1954 komitean laatimaan ehdotusta ja hoitanut 44 eri työmaata vuodessa. Tä-
50047: maataloushallituksen insinööriosaston uudel- män tosiasioiden tilan tuntien onkin työhön
50048: leen järjestelystä sekä selvittämään sanotun asetettu vesirakennuskomitea ehdottanut
50049: elimen toimintaan tarvittavien määrärahojen mietinnössään kiireellisenä perustettavaksi
50050: tarvetta. 'Tämä siksi, että maassamme dlevat 16 vanhemman vakinaisen maanviljelysinsi-
50051: suuret ja tärkeät kuivatus- ja maanparan- nöörinviran ja 16 nuoremman vakilllaisen
50052: nustyöt ovat maanviljelysinsinööripiireissä maanviljelysinsinöörin viran perustamista.
50053: työvoiman vähyyden takia tavattomasti Tämä olisi vähimmäisvaatimus komitean mu-
50054: ruuhkautuneet. Maanviljelijäthän ovat jou- kaan, joUa vähitellen voitaisiin ruuhkasta
50055: tuneet kuivatushankkeittensa toteuttamista selvi.tä 10 vuoden aikallla. Vuoden 1956 tulo-
50056: odottamaan 1-15 vuottakin. Kun maas- ja menoarviossa ei kuitenkaan ole ehdotettu
50057: samme on kuivatuksen tarpeessa noin kuin 4: n uuden maanvHjelysinsinöörinviran
50058: 800 000 hehtaaria maata eikä tämän valtai- perustamista.
50059: sen urakan toteuttajana ole kuin 10 vaki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
50060: naista piiri-insinööriä, 1 ylimääräinen piiri- nioittaen,
50061: insinööri, 24 vakinaista nuorempaa maan-
50062: viljelysinsinööriä ja jokunen määrä ylimää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
50063: räisiä maanviljelysinsinöörejä sekä rakennus- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
50064: mestareita, voi käsittää sen, että kun esi- 1 momentille 17 948 400 markkaa 16
50065: merkiksi tällä kertaa on vireillä 7 500 kuiva- vanhemman vakinaisen maanviljelys-
50066: tushanketta, ei tällä työvoimalla voida insinöörin ja 16 nuoremman vakinai-
50067: asioita hoitaa. Kuivatushankkeista onkin sen maanviljelysinsinöörin viran pe-
50068: 40 % sellaisia, joiden käsittelyyn ei tutki- rustamiseksi.
50069: muksenkaan osalta ole keritty ryhtyä, vaikka
50070: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
50071:
50072: Esa Koivusilta. Toivo Antila. Bruno J. Sundman.
50073: Eino Uusitalo. Antti J. Rantamaa. Unto Suominen.
50074: Kalervo Saura. Eino Rytinki. Rainer Virtanen.
50075: Sylvi Halinen. Eino E. Heikura. J. F. Pöykkö.
50076: Einari Jaakkola. Urho Kähönen. Eemil Partanen.
50077: Erkki Ryömä. Vieno Simonen. Saara Forsius.
50078: Kauno Kleemola. T. Saloranta. Atte Pakkanen.
50079: T. Niiranen.
50080: 1013
50081:
50082: IV,331. - Rah.al. N:o 199.
50083:
50084:
50085:
50086:
50087: Kähönen ym..: Määrärahan osoittamisesta markkinatutkimus-
50088: osaston perustamiseksi Maatalouden taloudelliseen tutki-
50089: muslaitokseen.
50090:
50091:
50092: E d u s k u n n a ll e.
50093:
50094: Viitaten rah.al. n: o 198 perusteluihin eh- 14 momentille 4 800 000 markan maa-
50095: dotamme kunnioittaen, rärahan markkinatutkimusosaston pe-
50096: rustamiseksi Maatalouden taloudelli-
50097: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 seen ttdkimuslaitokseen.
50098: tulo- ja menoarvion 11 Pl. IX luvun
50099: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1955.
50100:
50101: Urho Kähönen. Marja Lahti.
50102: Sylvi Halinen. Juho Tenhiälä.
50103: 1012 IV,330. - Maatalouden tutkimuslaitos.
50104:
50105:
50106: laista sekä varattava 500 000 mk tutkimus- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
50107: apulaisen ja muun tilapäisen henkilökunnan nioittaVJasti,
50108: paikkaamista varten. Edellyttäen, että osaston
50109: toiminta aloitetaan 1. 3. 1956, tarvitaan hen- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
50110: kilökunnan palkkaukseen yhteensä 2 100 000 den 1956 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
50111: mk. Lisäksi olisi toiminnasta aiheutuviin toi- IX luvun 14 momentille 1817 460
50112: misto-, puhelin-, siivous- ym. menoihin, huo- markan suuruisen määrärahan osaston-
50113: mioon ottaen myös osaston osuuden muihin johtajan ja ensimmaMen tutkimus-
50114: koko laitosta koskeviin menoihin, varattava assistentin peruspalkkaisten virkojen
50115: 450 000 mk sekä markkinatutkimusten aloit- ja toimistoapulaisen peruspalkkaisen
50116: tamiseen ja sitä varten tarvittavan materiaa- toimen perustamista varten maatalou-
50117: lin keräämiseen 250 000 mk eli toiminnasta den taloudelliseen tutkimuslaitokseen.
50118: aiheutuviin menoihin yhteensä 2 800 000 mk.
50119: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1955.
50120:
50121: Urho Kähönen. Marja Lahti.
50122: Sylvi Halinen. Juho Tenhiälä.
50123: 1011
50124:
50125: IV,33o. - Rah.al. N:o 198.
50126:
50127:
50128:
50129:
50130: Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden peruspalk-
50131: kaisten virkojen perustamiseksi maatalouden taloudelliseen
50132: tutkimuslaitokseen.
50133:
50134:
50135: E d u s k u n n a 11 e.
50136:
50137: Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos vuoden 1956 menoarvion 11 Pl. IX: 14 mo-
50138: perustettiin vuonna 1952 tutkimuslaitosta mentille aiheutuva lisäys on peruspalkkoina
50139: koskevan lain (315/52) ja asetuksen (316/52) 1502 700 mk, ikälisinä 174 660 mk ja kalliin-
50140: tultua säädetyksi. Tutkimuslaitokseen, joka paikanlisinä 140 100 mk eli yhteensä ilman
50141: on tarkoitettu kolme osastoa käsittäväksi, indeksikorotusta 1817 460 mk. Kun vastaa-
50142: voitiin eduskunnan myöntämän määrärahan vat tilapäiset toimet ovat olemassa ja ne vir-
50143: avulla perustaa ainoastaan maatilatalouden kojen tultua perustetuksi lakkautetaan, ei esi-
50144: osasto. Laitos toimii edelleen vain yhden tettyjen virkojen ja toimien perustaminen
50145: osaston puitteissa ja samansuuruisen määrä- vaadi mitään lisäystä maatalouden taloudel-
50146: rahan turvin kuin perustamisvuonnakin. lista tutkimusl1aitosta varten varattuun mää-
50147: Tällaisten toimintaedellytysten ei kuitenkaan rärahaan.
50148: voida katsoa vastaavan edes laitoksen tärkeän Tutkimuslaitoksen toiminnalle on erillisen
50149: tehtävän ja laajan toimialan edellyttämää markkinatutkimusosaston perustamistarve
50150: minimitarvetta. Siitä huolimatta, että edus- käynyt polttavaksi erityisesti sen vuoksi, että
50151: kunta jo viime vuonna on odottanut halli- laitoksen suoritettavaksi jo tähän mennessä
50152: tuksen kiinnittävän huomiota laitoksen edel- 'annetuista tehtävistä on huomattava osa sel-
50153: leen kehittämiseen, sen koko nykyinen henki- laisia, jotka kuuluisivat asetuksessa edellyte-
50154: lökunta on vielä tilapäistä ja sen tehokkaalle tyn markkinatutkimusosaston alaan. Kun
50155: toiminnalle välttämätön markkinatutkimus- maataloustuotannossa on eräiltä osin alkanut
50156: osasto edelleen perustamatta. ilmetä ylituotantoa ja menekkivaikeuksia,
50157: Tässä vaiheessa on katsottava tarkoituksen- jotka sodan jälkeen ovat yleensä olleet meillä
50158: mukaiseksi, että laitoksella olevista tilapäi- tuntemattomia, on markkinatutkimuksen vält-
50159: sistä toimista vakinaistetaan ne, joilla on kes- tämättömyys tullut entistä ajankohtaisem-
50160: keisin merkitys laitoksen toiminnalle, ja jotka maksi. Niinikään maataloustuotteiden hinto-
50161: laitos joka tapauksessa tulee jatkuvasti tar- jen määrääminen ja hintakehityksen seuraa-
50162: vitsemaan. Siten olisi perustettava toimin- minen ja ohjaaminen edellyttävät järjestel-
50163: nassa olevaan maatilatalouden osastoon osas- mällisen tutkimuksen suorittamista.
50164: tonjohtajan peruspalkkainen virka (36 pl.), Uutta osastoa varten tarvittava toimistotila
50165: peruspalkka 794 400 mk, ensimmäisen tutki- on olemassa ja voidaan vapauttaa tähän tar-
50166: musassistentin peruspalkkainen virka (27 pl.), koitukseen käytettäväksi. Huoneuston kalus-
50167: peruspalklm 488 700 mk, ja toimistoapulaisen tamista j,a pieniä korjaustöitä varten tarvi-
50168: peruspalkkainen toimi ( 10 pl.), peruspalkka taan 900 000 mk, laskukoneiden, kirjoitusko-
50169: 219 600 mk, joita tutkimuslaitosta koskeva neiden ja muiden osaston toimintaa varten
50170: laki ja asetus sanottuun laitokseen edellyttä- välttämättömien välineiden hankkimiseen
50171: vät. Tehtävien laatu ja kelpoisuusvaatimuk- 750 000 mk sekä alan lähdekirjallisuuden, pu-
50172: set mainittuihin virkoihin on asetuksessa helimien, peruskortistojen jne. hankkimiseen
50173: (316/52) määrätty. 350 000 mk eli yhteensä osaston perustami-
50174: Esitetyt virat ja toimet yhdessä muodosta- seen 2 000 000 mk. Toiminnan aloittamista
50175: vat laitoksen maatilatalouden osaston välttä- varten olisi osastolle palkattava osastonjoh-
50176: mättömimmän rungon. Niiden perustamisesta taja, tutkimusassistentti ja kaksi toimistoapu-
50177: 23 E 626/55
50178: 1010
50179:
50180: IV,329. - Rah.al. N:o 197.
50181:
50182:
50183:
50184:
50185: Rönkkö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityis-
50186: luontoisille maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilai-
50187: toksille kaluston, koneiden ja työvälineiden hankintaan.
50188:
50189:
50190: E d u s k u n n a ll e.
50191:
50192: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- nykyisen yleisen koneellistamisen johdosta
50193: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 on syntyneitä uusia vaatimuksia. Oppilaitosten
50194: yksityisluontoisille maatalous-, kotitalous- ja lukumäärä huomioonottaen täytyy maata-
50195: kotiteollisuusoppilaitoksille merkitty myön- lousministeriönkin tähän tarkoitukseen esit-
50196: nettävä:ksi kaluston, koneiden ja työvälinei- tämiä summia pitää hyvin vaatimattomina.
50197: den hankintaan seuraavat määrät: maata- Sen suuruiset määrät olisi nyt kuitenkin
50198: lousoppilaitokset 11 Pl. VIII: 2 h 1 000 000 myönnettävä.
50199: mk, kotitalousoppilaitokset 11 Pl. VIII: 4 b Edellä olevan perusteella esitämme kun-
50200: 1 500 000 mk ja kotiteollisuusoppilaitokset 11 nioittavasti,
50201: Pl. VIII: 6 c 2 900 000 mk.
50202: Kun maataloushallituksen alaisia yksityis- että Eduskunta ottaisi mwden 1956
50203: luontoisia ammattioppilaitoksia on: maata- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
50204: lousoppilaitoksia 57 kpl, kotitalousoppilai- vulle lisäystä yksityisluontoisille maa-
50205: toksia 28 kpl ja kotiteollisuusoppilaitoksia talousoppilaitoksille 8 800 000 mark-
50206: 123 kpl, ovat esitetyt määrät niin alhaiset, kaa, kotitalousoppilaitoksille 3 500 000
50207: ettei sen kautta saavuteta tavoitetta: puut- markkaa ja kotiteollisuusoppilaitok-
50208: teellisen konekannan täydentämistä eikä pa- sille 5100 000 markkaa näiden am-
50209: hasti vanhentuneen koneiston, työvälineistön mattioppilaitosten kaluston, koneiden
50210: ja muun kaluston tehokasta uusimista niin, je työvälineiden hankintaan sekä sel-
50211: että sen kautta opetusmahdollisuudet ratkai- laisesta johtuneen velan maksua var-
50212: sevasti paranisivat ja ammattiopetus vastaisi ten.
50213: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
50214:
50215: Tahvo Rönkkö. Eino E. Heikura. Jaakko Hakala.
50216: Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen. Niilo Honkala.
50217: 1009
50218:
50219: IV,s2s. - Rah.al. N:o 196.
50220:
50221:
50222:
50223:
50224: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotitalouskes-
50225: kuksen suorittaman tutkimus- ja kokeilutyön tehostami-
50226: seen.
50227:
50228:
50229: E d u s k u n n a 11 e.
50230:
50231: Maamme yhdeksänsataatuhatta kotitaloutta rittanut perusteelliset vertailevat kokeilut
50232: suorittaa vuosittain käyttö- ja kulutustavara- keittiön yleiskoneista, kotimaisista keittoas-
50233: markkinoilla ostoja useiden satojen miljar- tioista, markkinoilla olevista pölynimureista,
50234: dien markkojen arvosta. Sekä kansantalou- säilöntäaineista, lattiavahoista ym. Lisäksi on
50235: temme että kotiemme talouden kannalta on suoritettu kaksi suurta kotitaloudellista asun-
50236: ensiarvoisen tärkeätä, että näissä ostoissa voi- totutkimusta, sosiaalisia tutkimuksia ym.
50237: taisiin noudattaa taloudellista periaatetta ja Kotitaloustutkimuksen työkenttä on kuitenkin
50238: siten taata tasapaino kodissa kulutuksen, han- niin laaja, että tutkijavoimaa tulisi voida vii-
50239: kintojen ja säästöjen kesken. Perheenemäntä pymättä lisätä, sillä esim. sellaiset suuret alat
50240: ei kuitenkaan nykyisin liian moninaisen tar- kuin koko pesukysymys yms. vaatisivat koko-
50241: jonnan keskellä pysty etukäteen saamaan sel- naan oman tutkimuslinjansa.
50242: vyyttä tuotteitten todellisista ominaisuuksista, Kotitalouskeskuksen tutkimustoiminnan te-
50243: vaan tarvitsee siihen opastusta ja neuvontaa. hostaminen tämän hetken välttämättömintä
50244: Maamme kotitaloudelliset neuvontajärjestöt tarvetta silmällä pitäen vaatisi n. 6 000 000:-
50245: suorittavat yllämainittua neuvonta- ja opas- vuotuiset lisäkustannukset.
50246: tustyötä. Tämä työ voi kuitenkin jatkuvasti Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
50247: olla tehokasta vain siinä tapauksessa, että sen nioittaen,
50248: pohjana on tarkka ja puolueeton tutkimus-
50249: ja kokeilutoiminta, mitä suoritetaankin per- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
50250: heenemäntäjärjestöjen omassa tutkimuslaitok- tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar-
50251: sessa, kotitalouskeskuksessa. kan määrärahan kotitalouskeskuksen
50252: Kotitalouskeskus, joka edustaa jäsenjärjes- suorittaman tutkimus- ja kokeilutyön
50253: töillään n. 250 000 perheenemäntää, on Suo- tehostamiseen.
50254: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
50255:
50256: Elli Nurminen. Edvard Pesonen.
50257: Laura Brander-Wallin. Marja Lahti.
50258: Impi Lukkarinen. Eemil Luukka.
50259: Vappu Heinonen. Felix Seppälä.
50260: Tahvo Rönkkö. Artturi Jämsen.
50261: Vieno Simonen. Erkki Tuuli.
50262: Tyyne Paasivuori. Martta Salmela-Järvinen.
50263: 1008
50264:
50265: IV,s27. - Rah.al. N:o 195.
50266:
50267:
50268:
50269:
50270: Halinen ym..: Määrärahan osMttam1sesta Heinolan kiinteää
50271: naiskotiteollisuuskoulua varten.
50272:
50273:
50274: E d u s k u n n a ll e.
50275:
50276: Heinolan kaupungissa on yli 10 vuotta miseen tarvittaisiin asianomaisille momen-
50277: toiminut sinne paikalliseksi kouluksi hyväk- teille seuraavat lisäykset:
50278: syttynä Itä-Hämeen kiertävä naiskotiteolli-
50279: suuskoulu, joka on perustettu vuonna 1892. opettajan palkkaan ......... . 314100:-
50280: Se on osoittautunut jatkuvasti tarpeelliseksi ikälisiin ................... . 85 800:-
50281: nuorten naisten ammatillisena käsityöalan ylituntipalkkioihin .......... . 32 400:-
50282: kouluna saavuttaen sekä Heinolan kaupun- johtajan palkkioksi ......... . 15 000:-
50283: gin että lähipitäjien väestön kannatuksen. kalliinpaikanlisään .......... . 11640:-
50284: Koulun kehittämiseksi laajemman oppikurs- indeksilisiin . . .............. . 61740:-
50285: sin sisältäväksi kiinteäksi naiskotiteollisuus- -------------------
50286: Yhteensä 520 680: -
50287: kouluksi on Heinolassa useita vuosia uhrau-
50288: tuvasti toiminut kannatusyhdistys. Heinolan
50289: kaupunki on kotiteollisuuskoulua varten luo- Kiertävän koulun lakkaaminen merkitsisi
50290: vuttanut tontin, edellyttäen, että se rakenne- kiinteän tullessa hyväksytyksi tulo- ja meno-
50291: taan neljän vuoden kuluessa. Saaden takaus- arvioon noin 650 000 markan vähennystä.
50292: sitoumuksia ja lainoja eri tahoilta on kanna- Palkkaus- ja ylläpitomenojen erotus olisi siis
50293: tusyhdistys jo ryhtynyt rakentamisjärjeste- 370 680 markkaa, jos ylläpitomenoihin vara-
50294: lyihin luottaen siihen, että se määrärahan taan kiinteälle koululle 500 000 markkaa.
50295: lisäys, mikä tarvitaan yksiosastoisen kiinteän Edellä esittämämme perusteella olisi lisät-
50296: koulun perustamiseksi, kiertävän koulun tävä vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
50297: samalla lakatessa ja sen omaisuuden siir- VIII luvun momenteille 5 ja 6 Heinolan kiin-
50298: tyessä perustettavalle kiinteälle koululle, teän naiskotiteollisuuskoulua varten palk-
50299: tulee hyväksytyksi. kaus- ja ylläpitomenoihin 1 020 680 markkaa
50300: Valtioneuvostolle jättämässään muistiossa ja kertakaikkisena menona koulun kaluston
50301: on maataloushallituksen kotiteollisuusosasto hankintakustannuksiin 250 000 markkaa eli
50302: korostanut Heinolan kiinteän naiskotiteolli- yhteensä 1 270 680 markkaa.
50303: suuskoulun tärkeyttä. Koulun perustaminen Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty,
50304: on tässä tapauksessa enemmän järjestely- ehdotamme,
50305: kuin rahakysymys, merkiten kiinteän ja kier-
50306: tävän kotiteollisuuskoulun opettajan palk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
50307: kauksessa olevaa kolmen palkkaluokan ero- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
50308: tusta ja jonkin verran kohoavaa valtion 1 270 680 markkaa Heinolan kiinteää
50309: ylläpitoavustusta. Kiinteän koulun perusta- naiskotiteollisuuskoulua varten.
50310: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
50311:
50312: Sylvi Halinen. Onni Mannila. Artturi Jämsen.
50313: Antti J. Rantamaa. Toivo H. Kinnunen. Saara Forsius.
50314: Hilja Väänänen. Niilo Nieminen. Eino E. Heikura.
50315: Vieno Simonen. K. F. Haapasalo. Eino Rytinki.
50316: Marja Lahti. Viljo Virtanen. Esa Koivusilta.
50317: Irma Hamara. Edvard Pesonen. Matti Mattila.
50318: Aukusti Pasanen. Mauri Seppä. Yrjö Sinkkonen.
50319: Eino Uusitalo. Eino Palovesi. Nestori Kaasalainen.
50320: IV,326. - Pakkanen ym. 1007
50321:
50322: hankintaan 5.5 milj. mk, siis yhteensä lisäystä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
50323: 7 milj. mk. Tällöin olisi mahdollista ottaa nioittaen,
50324: opiston ensimmäiselle kurssille 40 oppilasta.
50325: Kun kustannukset, emäntä- ja maamieskou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
50326: lun kurssit huomioonottaen, nousisivat täl- tulo- ja menoarvioon 7 000 000 mar-
50327: löin vain noin 49 000 markkaan oppilasta kan määrärahan Ahlmanin maamies-
50328: kohti, olisi se vain noin puolet vastaavista koulun yhteyteen perustettavan maa-
50329: valtion koulujen kustannuksista, joten opisto miesopiston kaluston hankkimiseen,
50330: tulisi samalla erittäin edulliseksi valtiolle. ylläpitoon ja palkkoihin.
50331: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
50332:
50333: Atte Pakkanen. Eino E. Heikura. Arvo Sävelä.
50334: Jaakko Hakala. Nestori Kaasalainen. Artturi Koskinen.
50335: Leo Suonpää. Matti Raipala. Usko Seppi.
50336: Eino Palovesi.
50337: 1006
50338:
50339: IV,326, - Rah.al. N:o 194.
50340:
50341:
50342:
50343:
50344: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ahlmanin maa-
50345: mieskoulun yhteyteen perustettavaa maamiesopistoa varten.
50346:
50347:
50348: E d u s k u n n a 11 e.
50349:
50350: Jotta maanviljelijä nykyaikana menestyisi Jotta tähän heikkoon tilanteeseen saatai-
50351: ammatissaan, on hänen muun ohella omat- siin parannusta aikaan, on Ahlmanin kou-
50352: tava hyvä ammattitaito. Tämän hankki- lujen säätiö ryhtynyt omalta osaltaan toi-
50353: minen taas vaatii ammattikouluja. Valitetta- menpiteisiin. Tarkoituksena on perustaa
50354: vasti vain pieni osa, tilastojen mukaan va- Ahlmanin emäntä- ja maamieskoulun yhtey-
50355: jaat 7 % kaikista viljelijöistä, on käynyt teen maataloudellista jatko-opetusta antava
50356: maataloudellisen ammattikoulun ja näistäkin kaksivuotinen opisto. Hankkeen, jota tuke-
50357: on pääosa sellaisia, jotka ovat saaneet tyytyä vat mm. kaikki kolme Hämeessä toimivaa
50358: vain kuuden kuukauden teoreettiseen ope- maanviljelysseuraa, samaten kuin Keski-Suo-
50359: tukseen. Ratkaisevin syy siihen, miksi maa- men ja Satakunnankin maanviljelysseurat,
50360: talouskoulutuksen saaneiden luku on näin tarkoituksena on siis saada perustetuksi sel-
50361: vähäinen, on siinä, ettei meillä ole riittävästi lainen oppilaitos, jossa alan alkeiskoulun tai
50362: alan ammattikouluja ja että moni toimivista- keskikoulun käyneille, joilla o"n käytännön
50363: kin kouluista kamppailee suurten taloudel- kokemusta maataloudesta, annettaisiin pe-
50364: listen vaikeuksien keskellä. rusteellisempaa maatalousopetusta sekä ylei-
50365: Mutta maatalouskoulutuksen heikkous ei siä kansalaistietoja. Tällä tavoin pyrittäisiin
50366: johdu vain alkeiskoulutuksen puutteellisuu- kouluttamaan päteviä käytännön maatalous-
50367: desta, vaan hyvin suuressa määrin myös miehiä joko itsenäisiksi viljelijöiksi taikka
50368: siitä, ettei perusteelliseempaan käytännön muulla tavoin maatalouden tarpeita palvele-
50369: maatalouskoulutukseen ole kovinkaan mo- maan.
50370: nella edes teoreettistakaan mahdollisuutta. Ahlmanin koulujen tila, jonka kokonais-
50371: Näin siitäkin huolimatta, vaikka tekniikan pinta-ala on 132 ja josta peltoa 35 ha, on
50372: nopea kehitys, maatalouden voimakas koneis- Tampereen välittömässä läheisyydessä hyvin
50373: taminen, maataloustuotteiden markkinoimis- keskeisellä paikalla. Tilalla on valmiina lä-
50374: kysymykset ym. vaativat maanviljelijältä hes kaikki opettaja- ja oppilasasunnot, sama-
50375: yhä enemmän ammattitaitoa ja pätevyyttä, ten kuin opetustilat, mm. on juuri val-
50376: samaten kun muidenkin maatalouden palve- mistumassa ajanmukainen, 10 milj. mk
50377: lukseen pyrkivien pätevyysvaatimukset jat- maksava konehalli- ja konetyöpajarakennus
50378: kuvasti kasvavat. Kun esim. ennen sotia oli opetussaleineen. Kun pätevien tuntiopettajien
50379: toiminnassa kolme suomenkielistä maamies- saanti moniin erikoisaineisiin, etenkin kone-
50380: opistoa ja nämä voivat ottaa vastaan vuosit- alaa koskeviin, on Tampereelta helppoa, jää-
50381: tain noin 90 uutta oppilasta, on nykyisin vät opiston perustamisesta ja opettajien
50382: suomenkielisiä maatalousteknikkoja valmis- palkkauksesta aiheutuvat kustannukset var-
50383: tavia oppilaitoksia enää vain kaksi ja ne sin vähäisiksi. Jotta ensimmäinen opiston
50384: voivat ottaa uusia oppilaita vuosittain vain vuosikurssi esim. pääsisi aloittamaan toimin-
50385: 68. Vaikka hyvää oppilasainesta olisi niihin tansa, olisi vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon
50386: menossa runsaasti, viime vuosina keskimää- otettava Ahlmanin maamieskoululle varatun
50387: rin noin 350, on siten vain vajaat 20 % määrärahan lisäksi peruspalkkoihin, yllä-
50388: pyrkijäistä voitu hyväksyä oppilaiksi. Ti- pitoon ja kesäkurssiin 1.5 milj. markkaa ja
50389: lanne on siten täysin kestämätön. opiston perustamisesta aiheutuvaan kaluston
50390: 1005
50391:
50392: IV,325. - Rah.al. N:o 193.
50393:
50394:
50395:
50396:
50397: Kämäräinen ym..: Määrärahan osoittamisesta kiertävän maa-
50398: mieskoulun perustamiseksi Ylä-Savoon.
50399:
50400:
50401: E d u s k u n n a 11 e.
50402:
50403: Useitten vuosikymmenien aikana on maas- keleminen tulee maksamaan vain pienen osan
50404: samme annettu ammattiopetusta maatalouden siitä, mitä tavallinen maamieskoulukurssi
50405: harjoittajille monenlaisissa ammattikouluissa. maksaa. Tästä syystä pitäisi kiertävä maa-
50406: Suuri joukko maalaisnuorisosta on näissä mieskoulumuoto tehdä nykyistä yleisem-
50407: oppilaitoksissa saanut valmistautua tehtä- mäksi.
50408: väänsä maataloudessa. Tämän ammattiope- Tällaista maatalouskoulua kipeästi kaipaa
50409: tuksen ja maataloudellisten yhdistysten toi- mm. Ylä-Savo. Vaikka Ylä-Savossa onkin jo
50410: mesta annetun neuvonnan ansioksi onkin pitemmän aikaa ollut toiminnassa yksi maa-
50411: luettava se valtaisa kehitys, mikä maatalou- mieskoulu, joka on tehnyt ja edelleenkin te-
50412: dessamme on viimeisten vuosien ja vuosi- kee arvokasta työtä tämän maakunnan maa-
50413: ikymmenien aikana tapahtunut. talouden hyväksi, niin vain pieni osa tämän
50414: Kaikilla maataloudenharjoittajilla ei kui- suuren väkirikkaan alueen viljelijöistä on
50415: tenkaan ole ollut, eikä ole vielä nykyisin- kyennyt siinä saamaan ammattiopetusta.
50416: kään, mahdollisuutta päästä osallisiksi siitä Suurin osa viljelijöistä on siksi heikossa ta-
50417: ammattiopetuksesta, jota maatalouskoulut loudellisessa asemassa, etteivät he kykene
50418: antavat. Tähän on ollut syynä se, että lukui- lähettämään siihen lapsiaan opiskelemaan.
50419: silla keskikokois- ja pienviljelijöillä ei ole va- Kun Ylä-1Savon pienviljelijäväki on maan-
50420: roja !käyttää lapsiaan maatalouskouluissa, hankintalain toimeenpanon vuoksi suuresti
50421: koska esim. 6 kk. kestävä maamieskoulukurssi lisääntynyt, on maataloudellisen oppilaitok-
50422: tulee nykyään maksamaan useita kymmeniä- sen tarve käynyt entistä välttämättömäm-
50423: tuhansia markkoja. mäksi.
50424: Maassamme on käytännössä koulumuoto, Edellä sanotun nojalla ehdotamme 'kun-
50425: jonka antamasta opetuksesta voivat päästä nioittaen,
50426: osallisiksi vähempivaraistenkin viljelijäin
50427: lapset. Tarkoitamme kiertäviä maamieskou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
50428: luja, jonkalaisia on toiminnassa eri osissa tulo- ja menoarvioon 1 milj. markan
50429: maata. Kun kiertävä maamieskoulu käy toi- suuruisen määrärahan hiertävän maa-
50430: minta-alueensa jokaisessa kunnassa ja sen mieskoulun perustamista varten Ylä-
50431: kurssi kestää vain 2-3 kk., niin siinä opis- Savoon.
50432: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
50433:
50434: Kalle Kämäräinen. Eino Uusitalo. Matti Mattila.
50435: Eino Palovesi. J. F. Pöykkö. Onni Mannila.
50436: Artturi Jämsen. Toivo Antila. Eemil Partanen.
50437: 1004
50438:
50439: IV,a24. - Rah.al. N:o 192.
50440: Suomennos.
50441:
50442:
50443:
50444: Lindh ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
50445: naksi koulutalon rakentamiseksi överby skola för lands-
50446: bygdens yrken nimiselle koululle.
50447:
50448:
50449: E d u s k u n n a ll e.
50450:
50451: Överby skola för landsbygdens yrken, Kummankin vuosikurssin tietopuolinen ope-
50452: joka on lajissaan vanhin Pohjoismaissa, tus tapahtuu asuntolarakennuksessa, jossa on
50453: omisti aikanaan Överbyn ja Karlbergin saatu tilapäistä opetustilaa yhdistämällä
50454: koulutilan Kirkkonummella. Tämä menetet- kolme oppilashuonetta. Tämä sekä jo
50455: tiin kuitenkin Porkkalan alueen mukana, ja sinänsä aivan liian pienet tilat ovat johta-
50456: koulu sai vahingonkorvausta 750 000 mark- neet siihen, että oppilaat asuvat hyvin ah-
50457: kaa. Erittäin vaatimattoman vahingonkor- taasti. Kun oppilasluku ilmeisesti on nou-
50458: vauksen perusteena oli ilmeisesti se seikka, sussa, olisi tämä syytä ottaa huomioon raken-
50459: että valtio joka tapauksessa joutuisi raken- nettaessa uusi tarpeelliseksi havaittu kou-
50460: tamaan uuden koulun menetetyn tilalle. Kun lutalo sekä järjestää siihen asunto yhdelle
50461: koulun vuonna 1945 onnistui hankkia uusi opettajalle (työnjohtaja) sekä koulun vahti-
50462: koulutila Espoossa, ehdotti Maatalousopisto- mestarille. Edellinen asuu nyt vuokrahuo-
50463: toimikunta 35 milj. mk:n valtionavustuksen neistossa 6 km: n päässä koulusta, kun taas
50464: myöntämistä mainitun koulun jälleenraken- jälkimmäinen asuu entisessä muonamiehen-
50465: tamista varten. Tähän päivään mennessä asunnossa 400 metrin päässä niistä raken-
50466: koulu on saanut valtionavustusta 3,25 milj. nuksista, joiden hoito ja lämmitys kuuluvat
50467: mk ja lainaa valtiolta 5 milj. mk. Koulu, hänelle.
50468: jossa on 42 oppilasta, kärsii vaikeasta tilan- Tässä tarkoitettu koulutalo tulisi käsittä-
50469: ahtaudesta ja sen on vuosittain pakko hylätä mään 2 500 m3 ja sen rakentamis- ja sisus-
50470: ainakin kymmenkunta hakemusta. tuskustannukset noussevat 20 miljoonaan
50471: Tietopuolista opetusta varten tarvitsisi markkaan.
50472: Överby skola för landsbygdens yrken nyt Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
50473: koulurakennuksen, jossa olisi mm. tilat kah- ehdottavat,
50474: delle oppisalille, opettajainhuoneelle, kir-
50475: jastohuoneelle, opetusmateriaalille sekä opet- että Eduskunta ottaisi v·uoden 1956
50476: tajanasunnolle. Samaan rakennukseen voi- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
50477: taisiin lisäksi valmistaa asunto koulun vahti- kan määrärahan, josta puolet myön-
50478: mestarille, huone tai kaksi oppilaiden vapaa- nettäisiin avustuslainaksi ja puolet
50479: aikojen askartelua varten sekä asuntohuoneet suoranaiseksi avustukseksi koulutalon
50480: 12 oppilaalle. rakentamiseksi överby skola för
50481: Överbyn koululla ei, kuten tunnettua, ole landsbygdens yrken nimiselle kou-
50482: tällä hetkellä lainkaan varsinaista oppisalia. lulle.
50483: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
50484:
50485: Bertel Lindh. Grels Teir. John Österholm.
50486: Albin Wickman. Nils Meinander. Sven Högström.
50487: Arthur Larson.
50488: 1003
50489:
50490: IV,324. - Fin.mot. N:o 192.
50491:
50492:
50493:
50494:
50495: Lindh m. fl.: Angående anvisande av. anslag till understöd
50496: och lån för uppförande av ett skolhus åt överby skola
50497: för landsbygdens yrken.
50498:
50499:
50500: T i ll R i k s d a g e n.
50501:
50502: överby skola för landsbygdens yrken, den ingen egentlig lärosal. Den teoretiska un-
50503: äldsta i sitt slag i Norden, innehade i tiden dervisningen för vardera årskursen sker i
50504: överby och Karlberg skollägenhet i Kyrk- internatsbyggnaden, där tillfälligt undervis-
50505: slätt. Denna gick emellertid förlorad med ningsutrymme erhållits genom att tre elev-
50506: Porkala-området och skolan fick i skadestånd rum sammanslagits. Detta i och för sig
50507: 750 000 mk. Motivet till det synnerligen alldeles för knappa utrymme har medfört, att
50508: blygsamma skadeståndet var troligen att sta- eleverna redan bor synnerligen trångt. Då
50509: ten i varje fall bleve skyldig att uppföra elevantalet uppenbarligen är i tillväxt, vore
50510: en ny skola i stället för den förlorade. Då det skäl att beakta detta vid uppförandet
50511: skolan år 1945 lyckades anskaffa en ny av det nödigt befunna skolhuset ävensom
50512: skollägenhet i Esbo, föreslog ,1\faatalous- att i detsamma bereda bostad för en lärare
50513: opistotoimikunta", att 35 miljoner mk i stats- (verkmästare) samt för skolans vaktmästare.
50514: bidrag skulle givas för återuppbyggnaden Den förra bor nu i hyrd lokal 6 km från
50515: av nämnda skola. Till dag som är har sko- skolan, medan den senare bor i en f. d. stat-
50516: lan erhållit 3.25 miljoner mk i statsbidrag och karlsbostad 400 m från de byggnader, vil-
50517: 5 miljoner mk i statslån. Skolan lider av svår kas skötsel och eldning är honom anför-
50518: trångboddhet med sina 42 elever och är år- trodda.
50519: ligen tvungen att avvisa åtminstone tiotalet Här antydda skolhus komme att omfatta
50520: ansökningar. ca 2 500 m3 och dess uppförande och in-
50521: För den teoretiska undervisningen vore redning torde stiga till 20 miljoner mk.
50522: Överby skola för landsbygdens yrken nu i Med hänvisning tili ovanstående föreslår
50523: behov av en skolbyggnad med bl. a. utrymme undertecknade,
50524: för två lärosalar, lärarrum, biblioteksrum,
50525: rum för undervisningsmateriel samt en lärar- att Riksdagen i statsförslaget för år
50526: bostad. I samma hus kunde ytterligare be- 1956 måtte upptaga ett anslag om 20
50527: redas bostadsutrymme för skolans vaktmäs- miljoner mark, varav hälften skttlle
50528: tare, ett eller två rum för elevernas fri- utges som understödslån och andra
50529: tidssysselsättning ävensom bostadsrum för hälften som direkt understöd för ttpp-
50530: 12 elever. förande av ovannämnda skolhus, åt
50531: Såsom känt har Överby skola i detta nu överby skol.a för landsbygdens yrken.
50532: Helsingfors den 19 september 1955.
50533:
50534: Bertel Lindh. Nils Meinander.
50535: Albin Wickman. John Österholm.
50536: Grels Teir. Sven Högström.
50537: Arthur Larson.
50538:
50539:
50540:
50541:
50542: 22 E 626/55
50543: 100~
50544:
50545: IV,a2a. - Rah.al. N:o 191.
50546:
50547:
50548:
50549:
50550: V. Simonen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisluontois-
50551: ten maatalous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilaitosten
50552: opettajien sairausajan ja äitiysloman viransijaisten palk-
50553: kaamiseen.
50554:
50555:
50556: E d u s k u n n a ll e.
50557:
50558: Yksityisluontoisista maatalous-, kotitalous- Tämän va:kavan sosiaalisen puutteen pois-
50559: ja kotiteollisuusoppilaitoksista voimassa ole- tamiseksi ehdotamme kunnioittavasti,
50560: vien lakien mukaan maksetaan niiden palve-
50561: luksessa oleville opettajille palkkaa samojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
50562: perusteiden mukaan kuin valtion viran ja tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
50563: toimen haltijoille. Tästä huolimatta on opet- kuun 500 000 markan arviomäärära-
50564: tajien sairauden takia myönnetyn virkavapau- han yksityisluontoisten maatalous-, ko-
50565: den aikana itse huolehdittava sijaisen paik- titalous- ja kotiteollisuusoppilaitosten
50566: kaamisesta, puhumattakaan siitä, että nais- opettajien sairausajan sekä äitiyslo-
50567: opettajat voisivat saada äitiyslomaa. Tämä man viransijaisten palkkausta varten
50568: valitettava epäkohta johtuu siitä, ettei val- maksettavaksi samojen perusteiden
50569: tion tulo- ja menoarviossa ole olemassa maa- mukaan kuin valtion viran ja toimen
50570: talousministeriön kohdalla mitään määrära- haltijoille.
50571: haa, jota voitaisiin käyttää tähän tarkoituk-
50572: seen.
50573: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
50574:
50575: Vieno Simonen. Antti J. Rantamaa. Sylvi Halinen.
50576: Jaakko Hakala. Eino Uusitalo. Marja Lahti.
50577: Saara Forsius. Hilja Väänänen.
50578: 1001
50579:
50580: IV,a22. - Rah.al. N:o 190.
50581:
50582:
50583:
50584:
50585: Rönkkö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus-
50586: avustuksiksi yksityisluontoisille maatalous-, kotitalous- ja
50587: kotiteollisuusoppilait oksille.
50588:
50589:
50590: E d u s k u n n a 11 e.
50591:
50592: Ammattiopetuksen tehostamisen kautta voi- milj. mk. Tästä huolimatta on useana vuonna
50593: daan turvata myös maatalouden jatkuva ke- avustuksia myönnetty vain 55 milj. mk kai-
50594: hityskykyisyys. Nimenomaan ovat maaseu- kille edellämainituilla oppilaitoksille yhtei-
50595: dun elinkeinoja palvelemaan tarkoitetut maa- sesti.
50596: talous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilai- Kun mielestämme maaseudun ammattiope-
50597: tokset. Mutta näiden ammattioppilaitosten tusta täytyy voimakkaasti tehostaa, on myös
50598: opetusta edelleenkin haittaavat pahasti rap- maataloudelliselle, kotitaloudelliselle ja koti-
50599: peutumaan päässeet ja ahtaatkin opetustilat, teolliselle ammattiopetukselle saatava järjes-
50600: joita on vain aivan aniharvoissa tapauksissa tetyksi tarkoituksenmukaiset huonetilat sekä
50601: voitu kunnostaa väistämättömien vuosikor- työskentelymahdollisuudet, minkä vuoksi eh-
50602: jausten ohella. Tilanteen kireyttä yksityis- dotamme,
50603: ten maataloudellisten oppilaitosten osalta
50604: kuvaa sekin, että esim. vuodelle 1954 hyvin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
50605: pidättyvästi ja harkiten laaditut korjaus- ja tulo- ja menoarvioon .11 Pl. VIII lu-
50606: uusimissuunnitelmat sisälsivät rakennusavus- vun 8 momentille lisäystä 45 mil-
50607: tuksia maatalousoppilaitoksien osalta 82 milj. joonaa markkaa rakennusavustuksiksi
50608: mk, kotitalousoppilaitosten osalta 30 milj. yksityisluontoisine maatalous-, koti-
50609: mk ja kotiteollisuusoppilaitosten osalta 90 talous- ja kotiteollisuusoppilaitoks~?le.
50610: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
50611:
50612: Tahvo Rönkkö. Eino E. Heikura. Jaakko Hakala.
50613: Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen. Niilo Honkala.
50614: 1000
50615:
50616: IV,s21. - Rah.al. N:o 189.
50617:
50618:
50619:
50620:
50621: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän ta-
50622: louskoulun kolmannen talousopettajan viran vakinaista-
50623: mista varten.
50624:
50625:
50626: E d u s k u n n a ll e.
50627:
50628: Jyväskylän talouskoulu on toiminut vuo- (446/29) mukaan (7 §) koulun opettaja-
50629: desta 1929 alkaen yksityisluontoisena talous- vahvuuden pitäisi olla ainakin 3 vakinaista
50630: kouluna ja on nykyisin maataloushallituksen talousopettajaa. Koulussa on kuitenkin vain
50631: valvonnan alainen. Laajentamisen jälkeen 2 vakinaista opettajaa ja kolmas on usean
50632: koulu on voinut vastaanottaa kaksille vuo- vuoden ajan toiminut tilapäisenä. Opettaja-
50633: sittain järjestetyille kursseilleen 48 oppi- pulan vuoksi on kuitenkin vaikeaa saada jat-
50634: lasta kummallekin. Hakijoita on ollut huo- kuvasti tilapäiseen toimeen päteviä voimia.
50635: mattavasti enemmän, mm. tänä keväänä 172 Sen vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
50636: pyrkijää.
50637: Koulu toimii mahdollisimman suuren op- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
50638: pilasmäärän sijoittamiseksi kolmena opetus- tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n kohdalle
50639: ryhmänä, joista kaksi keittiöryhmää ja yksi 450 000 markan määrärahan J yväs-
50640: kodinhoitajaryhmä. Talouskouluista 31 päi- kylän talouskoulun kolmannen talous-
50641: vänä joulukuuta 1929 annetun asetuksen opettajan viran vakinaistamiseksi.
50642: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
50643:
50644: Impi Lukkarinen. Artturi Koskinen.
50645: Arvo Ahonen. Matti Koivunen.
50646: 999
50647:
50648: IV,32o. - Rah.al. N:o 188.
50649:
50650:
50651:
50652:
50653: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun nuorison
50654: avustarniseksi pääsemään rnaatalouskouluun.
50655:
50656:
50657: E d u s k u n n a ll e.
50658: 1
50659: Maaseudun nuorison keskuudessa saattaa Maaseudun nuorison auttaminen hyödyl-
50660: esiintyä työttömyyttä v: n 1956 aikana. Ajan listä ammattia oppimaan vähentää tietyllä
50661: hyödyllinen käyttö tällaisen nuorison osalta tavalla myös painetta työttömyysrintamalla.
50662: saattaisi tapahtua mm. maatalouskoulussa Näillä perusteilla ehdotamme,
50663: tai tämän alan kursseilla.
50664: Mm. maamieskoulun käynnin rahoittami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
50665: nen saattaa kuitenkin muodostua esteeksi tttlo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
50666: varsin useille köyhien ja vähävaraisten ko- kaa työttömyydestä kärsivän maaseu-
50667: tien pojille että tyttärille. Siksi valtion dun nuorison avustarniseksi maa-
50668: tulisi halullisia ja kyvykkäitä nuoria tukea talouskouluun tai sopivien alojen
50669: maatalousopetuksen saannissa. kursseille.
50670: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
50671:
50672: Yrjö Hautala. Lauri Laine. Eino E. Heikura.
50673: 998
50674:
50675: IV,319, - Rah.al. N:o 187.
50676:
50677:
50678:
50679:
50680: Halinen ym.: Määrärahan osoittamisesta puutarhatilaston
50681: aikaansaamista varten.
50682:
50683:
50684: E d u s k u n n a ll e.
50685:
50686: Siitä huolimatta, että puutarhatalous on mistolle, jonka tehtävänä mm. olisi maatalou-
50687: maataloutemme nopeimmin kehittyvä haara, den kannattavuustutkimuksissaan selvittää
50688: jonka järkevä ohjaaminen välttämättä vaatii puutarhan osuus kirjanpitotilojen taloudessa.
50689: luotettavaa tilastopohjaa, ei puutarhatilasto- Tiettävästi maataloushallitus on tänäkin
50690: tointa vieläkään ole saatu järjestetyksi. Esim. vuonna tehnyt asiasta esityksensä, mutta
50691: hedelmäsadon arviointi olisi saatava luotet- eduskunnalle annetussa hallituksen esityk-
50692: tavalle pohjalle, koska sen mukaan pitäisi sessä tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 ei
50693: järjestää ei vain kotimaisen sadon markki- puutarhatilaston määrärahoja ole.
50694: nointi, vaan myös ulkomaisten hedelmien Sen vuoksi ehdotamme kunnioittavasti,
50695: tuonti, jonka alkamispäivä yleensä halutaan
50696: jo kauppasopimuksissa määritellä. Vihannek- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
50697: sien yli- ja alituotannon sietämätön vaihtelu tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VI luvun
50698: siihen liittyvine liian alhaisine tai korkeine 9 momenUlle 200 000 markkaa maata-
50699: hintoineen on toinen esimerkki tilastotoimen loushallituksen maanviljelystaloudelli-
50700: puuttumisen aiheuttamasta sekasorrosta. Ku- selle tutkimustoimistolle kirjanpitotl?o-
50701: ten mm. valtion hedelmä- ja marjatalousko- jen puutarhaviljelyn kannattavuuden
50702: mitea on esittänyt, puutarhatilastotoimi olisi selvittämistä varten ja 2 000 000 mark-
50703: välttämättä ja kiireellisesti järjestettävä ja kaa maataloushallituksen tilastotoimis-
50704: varattava tarvittavat määrärahat maatalous- tolle vuotuisen puutarhatilaston kus-
50705: hallituksen tilastotoimistolle ja saman viras- tannuksia varten.
50706: ton maanviljelystaloudelliselle tutkimustoi-
50707: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
50708:
50709: Sylvi Halinen. Marja Lahti. Esa Koivusilta.
50710: Vieno Simonen. Eino Rytinki. Mauno Jussila.
50711: Eeli Erkkilä. Einari Jaakkola. Antti J. Rantamaa.
50712: Urho Kähönen. Hilja Väänänen. Mauri Seppä.
50713: Kalervo Saura. Irma Hamara. Saara Forsius.
50714: Erkki Tuuli. Wiljam Sarjala.
50715: 997
50716:
50717: IV,a1s. - Rah.al. N:o 186.
50718:
50719:
50720:
50721:
50722: Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta maataloushallituk-
50723: sen puutarkaosaston perustamisesta aiheutuviin palkkauk-
50724: siin.
50725:
50726:
50727: E d u s k u n n a ll e.
50728:
50729: Puutarhaviljely on viime aikoina voimak- harjoittelu- ja neuvonta-asiat sekä taimisto-
50730: kaasti laajentunut ja sen met~kitys on koko jen tarkastus. Sanottua osastoa varten maa-
50731: kansantaloudessamme ja varsinkin pienvilje- taloushallitukseen olisi perustettava 1 päi-
50732: lysvaltaisen maataloutemme sivuelinkeinona västä tammikuuta 1956 lukien puutarhaosas-
50733: entisestään huomattavasti kohonnut. Alan ton osastopäällikön virka ( 34 pl.), perus-
50734: kehittämistä tarkoittavat toimenpiteet ovat palkka 706 200 mk, ja puutarhatalouden tar-
50735: kuitenkin jääneet puutteellisiksi, eikä edis- kastajan virka (29 pl.), peruspalkka 539100
50736: tämistoimintaan, tarpeellisen ammattitaitoi- mk sekä toimistoapulaisen toimi (10 pl.),
50737: sen johdon puuttuessa, ole sisältynyt tarpeel- peruspalkka 219 600 mk.
50738: lista suunnitelmallisuutta, vaan on toiminta Edellyttäen, että edellä sanotut virat pe-
50739: ollut hapuilevaa ja hajanaista. Jotta edel- rustetaan maataloushallitukseen perustetta-
50740: leen laajenevan puutarhatalouden eri aloilla vaan puutarhaosastoon, voidaan maatalous-
50741: tapahtuvaa nopeaa kehitystä voitaisiin tar- hallituksen maatalousopetusosastosta lakkaut-
50742: koituksen mukaisella tavalla ohjata ja val- taa puutarhanhoidon tarkastajan virka (25
50743: voa, olisi alan hallinto, joka on nyt erittäin pl.) 31 päivästä joulukuuta 1955 lukien. Vä-
50744: epätyydyttävällä kannalla, uudelleen järjes- hennys on peruspalkkana 444 000 mk, ikä-
50745: tettävä. Tätä varten olisi alan hallintoa täy- lisinä 113 400 mk ja kalliinpaikanlisänä
50746: dennettävä ja maataloushallitukseen perus- 45 720 mk eli yhteensä ilman indeksikoro-
50747: tettava puutarhaosasto, jossa olisi osasto- tusta 603 120 mk.
50748: päällikön ja puutarhatalouden tarkastajan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
50749: virat sekä toimistoapulaisen toimi. Osasto- nioittavasti,
50750: päällikölle kuuluisivat puutarhatalouden edis-
50751: tämistä, koe- ja tutkimustoimintaa, puutarha- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
50752: tuotteiden jalostusta ja markkinointia, puu- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VI luvun
50753: tarhatilastoa ja kannattavuuslaskelmia kos- 1 momentille 1 958 580 markkaa maa-
50754: kevat sekä alan talouspoliittiset kysymykset taloushallituksen puutarkaosaston pe-
50755: sekä puutarhatalouden tarkastajalle opetus-, rustamisesta aiheutuviin palkkauksiin.
50756: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
50757:
50758: Urho Kähönen. Esa Koivusilta. Marja Lahti.
50759: Kalervo Saura. Sylvi Balinen. Juho Tenhiälä.
50760: 996
50761:
50762: IV,sl7, - Rah.al. N:o 185.
50763:
50764:
50765:
50766:
50767: M. Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta maitten mittaus-
50768: ten ja luokitusten tarkistamiseen.
50769:
50770:
50771: E d u s k u n n a 11 e.
50772:
50773: Vuodesta 1947 on maassamme suoritettu puolinen, koska se valittajalta edellyttää vä-
50774: hyvin laajalti maitten mittausten ja Iuoki- hintään samaa ammattipätevyyttä kuin luoki-
50775: tusten uusimisia. Tämä työ on monessa suh- tuksen suorittajan, tai asiantuntija-apua
50776: teessa antanut aihetta arvosteluun, koska käyttäen aiheuttaisi huomattavia kustannuk-
50777: esim. työhön liittyviä luokitusperusteita on sia. Uudessa verolakiesityksessä on suunni-
50778: tänä aikana muutettu. Näistä muutoksista teltu tähän parannuksia, mutta niiden voi-
50779: näkyvin on se, että metsien luokituksessa on maantulosta ei ole tietoa.
50780: osittain luovuttu alkuperäiseltä biologiselta Luokitustyön nykyinen vaihe aiheuttaa ve-
50781: linjalta, jolloin metsän I A ja I B ovat tul- rotukseen huomattavaa epätasaisuutta sekä
50782: leet erilailla määritellyiksi. Lisäksi luokituk- kohtuuttomuuksia, jotka asettavat omistajat
50783: set on suorittanut sellainen henkilökunta, keskenään erilaiseen asemaan.
50784: joka ei ole saanut yhtenäistä ammattivalmen- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
50785: nusta tehtäväänsä. Tämä seikka ei ole ollut nioittaen,
50786: jättämättä jälkeä työn tasaisuuteen ja laa-
50787: tuun. Luokitustulosten epämääräisyys onkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
50788: tullut eri yhteyksissä riittävän selvästi ilmi. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
50789: Valitustapa luokituksessa olleiden virheiden kaa käytettäväksi maitten mittausten
50790: korjaamiseksi on ollut puutteellinen ja yksi- ja luokitusten tarkistukseen.
50791: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
50792:
50793: Matti Mattila. Yrjö Sinkkonen. Hilja Väänänen.
50794: Esa Koivusilta. Nestori Kaasalainen. Atte Pakkanen.
50795: Heikki Soininen. Eino Palovesi.
50796: 995
50797:
50798: IV,316. - Rah.al. N:o 184.
50799:
50800:
50801:
50802:
50803: Rosnell ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto-
50804: kerhotoiminnan tukemiseen.
50805:
50806:
50807: E d u s k u n n a 11 e.
50808:
50809: Aikuiskasvatuksen eraana tärkeimpänä Koska opintokerholakia, joka merkitsisi
50810: muotona voidaan pitää opintokerhotyötä. kerhojen opintotyön huomattavaa tukemista,
50811: Yhtenä opintokerhotoimintaa vaikeuttavana ei ole säädetty, olisi kohtuullista korottaa
50812: tekijänä on kuitenkin tällä hetkellä kerhoille opintokerhotoiminnan tukemiseen varattua
50813: jaettavan valtionavustuksen pienuus, mikä määrärahaa niin, että kerhoille voitaisiin
50814: taas johtuu siitä, että opintokerhotoiminnan jakaa ainakin 2 000 markan suuruisia avus-
50815: tukemiseen jaettava kokonaismääräraha on tuksia opintokautta varten.
50816: suhteettoman vähäinen. Kun kerhojen enim- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
50817: mäisavustukset esimerkiksi vielä 1939 olivat
50818: 200 markkaa opintokautta kohden, voitiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
50819: tällä summalla hankkia niin paljon kirjalli- tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mark-
50820: suutta, että sillä oli todellista opinnollista kaa opintokerhotoiminnan tukemiseen,
50821: merkitystä. Nykyisin jaettava enintään 1000 jotta opintokerhoille voitaisiin jakaa
50822: markan avustus ei kykene turvaamaan edes ainakin 2 000 markan suuruisia avus-
50823: kerhojen peruskirjojen tarvetta. tuksia opintokautta varten.
50824: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
50825:
50826: Irma Rosnell. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Unto Miettinen.
50827:
50828:
50829:
50830:
50831: 21 E 626/55
50832: ~9.4
50833:
50834: IV,a15. - Rah.al. N:o 183.
50835:
50836:
50837:
50838:
50839: Forsberg ym.: Määräral!-art osoittamisesta Suomen Kansan-
50840: opistoyhdistykselle pohjoismaista kansanopistokokousta
50841: varten.
50842:
50843:
50844: E d u s k u n n a 11 e.
50845:
50846: Ensi vuonna on Suomen vuoro järjestää lol}sarvioesitykseen ole tällaista määrärahaa
50847: pohjoismainen kansanopistoväen kokous, jol- merkitty. Kun kuitenkin jo aikaisemmin on
50848: lainen oli täällä viimeksi v. 1936. Suomen saatu valtionapua puheenaolevaan tarkoituk-
50849: KaJ;lSanopistoyhdistys- Finlands Folkhög- seen ja kun hallituksen ensi vuoden talous-
50850: skoleförening, joka on konferenssin isäntänä, arvioehdotukseen on otettu määräraha muita
50851: on ryhtynyt tilaisuuden edellyttämiin laaja- vastaavia kokouksia varten, on mielestämme
50852: suuntaisiin järjestelyihin, joiden tarkoituk- kohtuullista, että näin menetellään myös
50853: sena on kansanopiston kasvatus- ja opetusky- pohjoismaiseen kansanopistokokoukseen näh-
50854: symysten lisäksi antaa Skandinavian eri den. Kun osanottajia odotetaan kolmesta
50855: maista saapuville osanottajille yleisluontoinen pohjoismaasta noin 250 ja he edustavat
50856: suomalaisen kulttuurin esittely. Tämä, samoin- maansa laajoja ja erilaisia kansalaispiirejä,
50857: kuin konferenssista aiheutuvat painatuskus- muodostuu ensi vuoden pohjoismainen kan-
50858: tannukset edellyttävät menoja, joihin yhdis- sanopistokokous hyvin merkittäväksi.
50859: tyksen omat varat eivät riitä .. Tämän vuoksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
50860: Suomen Kansanopistoyhdistys jo huhtikuun kunnioittaen,
50861: 12 päiväämässään kirjelmässä pyysi kouluhal-
50862: lituksen toimenpidettä siihen, että ensi vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
50863: den valtion talousarvioon otettaisiin 350 000 tulo- ja menoarvioon 350 000 markan
50864: markan suuruinen määräraha mainitun suuruisen kertakaikkisen määrärahan
50865: kokouksen järjestämiskustannuksia varten. Suomen Kansanopistoyhdistykselle poh-
50866: Siitä huolimatta, että kouluhallitus tätä ano- joismaista kansanopistokokousta var-
50867: musta puolsi, ei hallituksen ensi vuoden ta- ten.
50868: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
50869:
50870: John ForsQerg. Kalle Kauhanen. Jaakko Hakala.
50871: John Österholm. Arthur Larson. Toivo Antila.
50872: C. A. Öhman. Lauri Järvi. Saara Forsius.
50873: Armas Leinonen. Nestori Kaasalainen. Sven Högström.
50874: Urho Kulovaara. Lennart Heljas. Grels Teir.
50875: 993
50876:
50877: IV,314. - Rah.al. N:o 182.
50878:
50879:
50880:
50881:
50882: Mohell ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen vanhassa
50883: linnassa sijaitsevan Sibelius-arkiston huoneistotilojen ja
50884: kaluston kunnostamiseen ja hankkimiseen.
50885:
50886:
50887: E d u s k u n n a 11 e.
50888:
50889: Suuri sävelten mestarimme Jean Sibelius osaltaan kehitettävä tätä hanketta. Kun hä-
50890: täyttää kuluvan vuoden lopulla 90 vuotta. meenlinnalaiset omatoimisesti ovat hankki-
50891: Hänen synnyin- ja koulukaupunkinsa Hä- neet näin huomattavan materiaalin ja hank-
50892: meenlinnan kaupunki on jo 1930-luvun kivat sitä edelleenkin, ja kun Hämeenlin-
50893: alussa perustanut Sibelius-a11kiston toimikun- nan kaupungin taholta on luvattu huolehtia
50894: nan. Sen toimesta kaupungin vuotuisen mää- kaikista käytännöllisistä toimenpiteistä ja
50895: rärahan turvin on koottu hyvin täydellinen järjestelyistä, Sibelius-arkisto näyttelyineen
50896: Sibelius-materiaali, mm. miltei täydellinen olisi järjestettävä viimeistään ennen mesta-
50897: hänen säveltuotantonsa aina äänilevyjä myö- rin 90-vuotispäivää pysyvälle kannalle val-
50898: ten. Yksityisten lahjoituksilla on tässä työssä tion vuotuisen avustusmäärärahan turvin.
50899: ollut huomattava merkitys. Kun edellä esitettyä tarkoittava toivomus-
50900: Kun Hämeenlinnan kaupungissa sijaitseva aloite jätettiin vuoden 1955 valtiopäiville,
50901: Birger J aarlin vanha linna nyttemmin on allekirjoittajia oli kaikkiaan 33 edustaen jo-
50902: vapautunut aikaisemmasta käytöstään, sen kaista eri eduskuntaryhmää. Tämäkin seikka
50903: suojista on voitu varata tila Sibelius-arkis- todistaa kansalaistemme antavan mitä suu-
50904: tolle. Kun linnaa edelleen tutkitaan ja suo- rimman arvon tälle hankkeelle. Kun ~kuiten
50905: ritetaan samalla huomattavia restauroimis- kaan asia vieläkään ei ole saanut myönteistä
50906: töitä, tätä arkistoa ei vielä ole voitu avata ratkaisua, saammekin ehdottaa edellä selos-
50907: yleisölle, mutta tullaan se tekemään ennen tettuun viitaten,
50908: kuin Hämeenlinnassa vietetään suuria Sibe-
50909: lius-juhlia mestarin täyttäessä 90 vuotta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
50910: Tarkoituksena on varata linnasta Sibelius- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
50911: arkistolie vielä nykyistä tilavammat suojat markan määrärahan Hämeenlinnan
50912: restauroimistöiden tultua suoritetuiksi. kaupungissa vanhassa Birger J aarlin
50913: Jokainen käsittää, millainen suuriarvoinen linnassa sijaitsevan Sibelius-arkiston
50914: merkitys tällaisella arkistolla on koko maal- huoneistotilojen ja kaluston kunnos-
50915: lemme. Siksi valtiovallankin olisi omalta tamiseksi ja hankkimiseksi.
50916: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
50917:
50918: Erkki W. Mohell. Varma K. Turunen. Aino Malkamäki.
50919: 992
50920:
50921: IV,313, - Rah.al. N:o 181.
50922: Suomennos.
50923:
50924:
50925:
50926: Teir ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yhteispohjois-
50927: maisten opistojen avustamiseen.
50928:
50929:
50930: E d u s k u n n a ll e.
50931:
50932: Viime vuosien aikana on pohjoismainen syyllä, kun kysymys on niin pienistä sum-
50933: yhteistyö kehittynyt eri aloilla erittäin ilah- mista. Suomen avustuksen kansanopistolle
50934: duttavalla tavalla. Eräs pohjoismaisen yh- tulisi suhteellisesti katsoen olla vähintään
50935: teistyön muoto ovat pohjoismaiset kansan- 500 000 markkaa. Tämä vastaisi Tanskan ja
50936: opistot, joissa on oppilaita kaikista pohjois- Norjan avustuksia ja noudattaisi samaa pe-
50937: maista. Sellainen kansanopisto on Kungäl- riaatetta kuin nekin, nimittäin että avus-
50938: vissa Ruotsissa sijaitseva Nordiska folkhög- tuksen tulisi riittää yhden opettajan palk-
50939: skolan, joka saa hyvin monia oppilaita myös kaamiseen Suomesta.
50940: Suomesta. Koulussa toimii mm. Suomesta Kysymyksessä oleva avustus on sisällytetty
50941: oleva opettaja, joka on vakinaisesti palkattu 10 pääluokan XVI luvun toiseen momenttiin,
50942: kuten opettajat muista pohjoismaista. Sel- jonka nimikkeenä on: Sekalaiset menot.
50943: laisessa koulussa syntyy todellista pohjois- Tällä momentilla on monia eri määrärahoja
50944: maista yhteistyötä, kun oppilaat joutuvat ja alanimikkeeltä ,Yhteispohjoismaisten opis-
50945: toistensa kanssa suoranaiseen kosketukseen tojen avustus" on maksettu Suomen avustus
50946: myös itse koulutyössä. Kungälvin pohjoismaiselle kansanopistolle.
50947: Vuonna 1948 varmistettiin koulun toi- Määräraha tämän alanimikkeen kohdalla on
50948: meentulo siten, että se sai valtionavustusta yhteensä 300 000 markkaa ja jotta Kungälvin
50949: Ruotsista sekä valtionavustusta myös Tans- pohjoismainen kansanopisto saisi sen avus-
50950: kasta ja Norjasta, sittemmin myös Suomesta. tuksen, mikä maamme olisi sille annettava,
50951: Toisena istuntokautenaan elokuussa 1954 tulisi alanimikkeen kohdalla olevaa määrä-
50952: päätti Pohjoismaiden neuvosto lisätä Tanskan rahaa mainitulla momentilla lisätä 435 000
50953: ja Norjan hallituksilta Kungälvin pohjois- markalla. Täten tulisi sanotun momentin
50954: maiselle kansanopistolle tulevaa avustusta si- määräraha nousemaan 18 782 300 markkaan.
50955: ten, että avustus vastaisi täyttä palkkiota Voidaan mainita, että tässä kansanopistossa
50956: kummastakin maasta olevalle opettajalle. on suomenkielen opintopiiri, jota ohjaa Suo-
50957: Saatujen tietojen mukaan suorittaa Tanskan mesta oleva opettaja.
50958: valtio nyt vuosittain noin 15 000 kruunua ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
50959: Norjan valtio noin 11 000 kruunua avustuk- nioittaen,
50960: sena koululle. Vuonna 1954 oli meidän
50961: maamme avustus 65 000 markkaa, mikä vi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
50962: rallisen kurssin mukaan on vähän yli 1 000 tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu-
50963: kruunua. Suomen avustusta tältä vuodelta vun 2 momentille lisäyksenä 435 000
50964: ei ole suoritettu. markkaa siten, että yhteispohjoismais-
50965: On herättänyt ihmettelyä, että Suomen ten opistojen avustusmäärärahasta
50966: avustus on suhteellisesti katsoen niin pieni. voidaan suorittaa 500 000 markkaa
50967: Se ei ole oikea tapa hoitaa pohjoismaista yh- avustuksena K ungälvissa Ruotsissa
50968: teistyötä, sillä on vähemmän mairittelevaa toimivalle Nordiska folkhögskolan ni-
50969: maallemme, että Suomen avustus on niin mi- miselle kansanopistolle.
50970: nimaalinen. Näin on sitäkin suuremmalla
50971: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
50972:
50973: Grels Teir. Bertel Lindh. Gunnar Henriksson.
50974: Arthur Larson. Nils Meinander. Bruno J. Sundman.
50975: Albin Wickman. Vilho Väyrynen. J ogn Österholm.
50976: John Forsberg. Matti Lepistö. Armas Leinonen.
50977: 991
50978:
50979: IV,313. - Fin.mot. N:o 181.
50980:
50981:
50982:
50983:
50984: Teir m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till under-
50985: stöd åt samnordiska folkhögskolor.
50986:
50987:
50988: T i 11 R i k s d a g e n.
50989:
50990: Under de senaste åren har det nordiska det är fråga om så små belopp. Finlands
50991: samarbetet utvecklats på ett synnerligen bidrag tili folkhögskolan borde proportionellt
50992: glädjande sätt på olika områden. En form sett vara minst 500 000 mark. Detta skulle
50993: av nordiskt samarbete är de nordiska folk- svara mot Danmarks och Norges bidrag och
50994: högskolorna, som har elever från alla nor- följa samma pricip som de, nämligen att
50995: diska länder. En dylik folkhögskola är Nor- bidraget borde räcka till gage för en lärare
50996: diska folkhögskolan i Kungälv i Sverige, som från Finland.
50997: emottager rätt många elever också från Fin- Bidraget ifråga finnes inrymt under 10
50998: land. I skolan verkar bl. a. en lärare från huvudtiteln XVI kapitlet 2 momentet under
50999: Finland, som är fast anställd liksom lärarna benämningen: Diverse utgifter. På detta
51000: från de övriga nordiska länderna. I en dylik moment finnes många olika anslag, och un-
51001: skola uppstår ett verkligt nordiskt samarbete, der underrubriken Understöd åt samnordiska
51002: då eleverna kommer direkt i kontakt med folkhögskolor (Yhteispohjoismaisten opisto-
51003: varandra också under själva skolarbetet. jen avustus) har Finlands bidrag till Nor-
51004: År 1948 säkrades skolans existens genom diska folkhögskolan i Kungälv utbetalats.
51005: att den fick svenskt statsunderstöd och Anslaget inom denna underrubrik är sam-
51006: likaså statliga bidrag från Danmark och manlagt 300 000 mark, och för att Nordiska
51007: Norge, sedermera även från Finland. Vid folkhögskolan i Kungälv skall erhålla det
51008: sin andra session i augusti 1954 beslöt Nor- bindrag vårt land borde ge densamma, borde
51009: diska rådet i Oslo att öka bidragen till Nor- anslaget under underrubriken på tidigare
51010: diska folkhögskolan i Kungälv från den nämnda moment ökas med 435 000 mark.
51011: danska och norska regeringen så, att bidra- Härigenom skulle anslaget på sagda moment
51012: get skulle mostvara fullt gage för en lärare stiga till 18 782 300 mark. Det kan nämnas,
51013: från vartdera landet. Enligt uppgift erläg- att inom denna folkhögskola finnes en stu-
51014: ger danska staten nu årligen cirka 15 000 diecirkel i finska språket, som ledes av lära-
51015: kronor och norska staten cirka 11 000 kronor ren från Finland. ·
51016: som bidrag till skolan. Under år 1954 var Med hänvisning till ovanstående föreslår
51017: vårt lands bidrag 65 000 mark, som enligt v1 vördsamt,
51018: officiell kurs utgör litet över 1 000 kronor.
51019: Finlands bidrag för i år har ej ännu utbe- att Riksdager~t i statsförs}aget för år
51020: talats. 1956 måtte öka anslaget under 10 Ht.
51021: Det har väckt förvåning, att Finlands XVI kap. 2 mom. med 435 000 mark
51022: bidrag proportionellt sett är så litet. Detta så, att ur anslaget för understöd åt
51023: är ej det rätta sättet att sköta det nordiska samnordiska foZkhögskolor kan utbe-
51024: samarbetet, ty det är mindre smickrande för talas 500 000 mar,k som l!'inlands
51025: vårt land, att Finlands bidrag är så mini- bidrag till Nordiska folkhögskolan i
51026: malt. Detta med desto större skäl, eftersom Kungälv i Sverige.
51027: Helsingfors den 16 september 1955.
51028:
51029: Grels Teir. Bertel Lindh. Gunnar Henriksson.
51030: Arthur Larson. Nils Meinander. Bruno J. Sundman.
51031: Albin Wickma.n. Vilho Väyrynen. John Österholm.
51032: JohD. Forsberg. Matti Lepistö. Armas. Leinon~~.
51033: 990
51034:
51035: IV,s12. - Rah.al. N:o 180.
51036:
51037:
51038:
51039:
51040: Lindqvist ym..: Määrärahan osoittamisesta vuonna 1918 pu-
51041: naisten puolella henkensä menettäneiden hautojen kun-
51042: nostamiseen.
51043:
51044:
51045: E d u s k u n n a 11 e.
51046:
51047: Eduskunta osoitti · vuoden 1954 tulo- ja olevat haudat kuntoonsaattamatta. Tällai-
51048: menoarviossa (10 Pl:n XVI lumn 8 momen- nen menettely ei olisi kunniaksi maalle. Sen
51049: tin kohdalla) 1 000 000 markan määrärahan välttämiseksi ja että vielä kunnostamattomat
51050: vielä kunnostamatta olevien, v. 1918 punai- haudat saataisiin asianmukaiseen kuntoon,
51051: sella puolella kaatuneiden hautojen kunnos- olisi v. 1956 tulo- ja menoarvioon otettava
51052: tamiseksi. V. 1955 talousarviosta se jätettiin tätä tarkoittava 1 milj. markan määräraha.
51053: pois. Kun näitä kunnostamaUomia hautoja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
51054: löytyy yhä uusia kautta maan, kuten Nou-
51055: siaisissa, Ylöjärvellä, Kerppoossa, Martti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51056: lassa, Alastarossa, Vampulassa ym., olisi tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
51057: välttämätöntä, että eduskunta osoittaisi tar- kan määrärahan vielä hoitamatta ole-
51058: koitukseen määrärahan. Olisi varsin omi- vien vuonna 1918 punaisten puolella
51059: tuista, jos kulttuurivaltiona esiintyvän maan henkensä menettäneiden hautojen kun-
51060: eduskunta yhtenä vuotena myöntää määrära- nostamiseksi.
51061: han ko. tarkoitukseen, mutta jättää jälellä
51062: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
51063:
51064: Hemming Lindqvist. J. Mustonen. Toivo Asvik.
51065: Rainer Virtanen. Tauno Kelovesi. Aleksi Kiviaho.
51066: Leo Suonpää. Elli Stenberg. P. Puhakka.
51067: Paavo Aitio. Y. Enne. Martta Salmela-Järvinen.
51068: Eino Roine. N. Nurminen. Kaisa Hiilelä.
51069: Kaino Haapanen. H. Tauriainen. Mauri Ryömä.
51070: IV,311. - Ahonen ym. 989
51071:
51072: että laina tulee määräaikana maksetuksi. Lai- on, että lainan korot ja lyhennykset suorite-
51073: noista on toinen puoli korotonta, seisovaa taan aikanaan sekä että talot ovat palo-
51074: lainaa ja toinen puoli kuoletuslainaa, kui- vakuutettuja.
51075: tenkin niin, että milloin kysymys on kor- Aloitteen tekijöiden käsitys on, että ny-
51076: jauksia varten myönnetystä lainasta, koro- kyinen kokoontumishuoneiden jatkuva rap-
51077: ton seisova osa lainasta voi olla enintään peutuminen voidaan estää vain valtiovallan
51078: 4/5. Tämän lainan avulla on Ruotsissa voitu voimakkaan tuen turvin. Sen vuoksi kaik-
51079: nykyaikaistuttaa runsaasti kokoontumishuo- keen edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
51080: neita sillä seurauksella, että siellä tänä päi- kunnioittaen,
51081: vänä on suurilla joukoilla ilmeisesti kaikkein
51082: parhaimmat edellytykset kokoontua vapaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51083: aikanaan sivistykselliseen vapaa-ajanviettoon tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
51084: sekä osallistua valtiolliseen ja kunnalliseen kan määrärahan halpakorkoisina lai-
51085: elämään. Luonnollista on, että tällaisia lai- noina käytettäväksi yhdistyksille ja
51086: noja myönnetään siellä kaikille aatesuun- järjestöille, jotka ylläpitävät juhla- ja
51087: nille. Yhteiskunnan vaatimuksena tietenkin kokoushuoneisto ja.
51088: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
51089:
51090: Arvo Ahonen. Veikko Helle.
51091: K. F. Haapasalo. 0. Muikku.
51092: Arvi Turkka.
51093: 988
51094:
51095: IV,3u. - Rah.al. N:o 179.
51096:
51097:
51098:
51099:
51100: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi juhla- ja
51101: kokoushuoneistoja ylläpitäville yhdistyksille ja järjestöille.
51102:
51103:
51104: E d u s k u n n a II e.
51105:
51106: Jokainen tarkkaileva kansalainen on voi- Työväen-, nuorisoseura-, maamiesseura-,
51107: nut todeta sen huolestuttavan olotilan, joka raittiusseura- ja järjestötalomme ovat myös
51108: maassamme vallitsee tänä päivänä niissä ko- tärkeitä kansalaisten vapaa-ajanvieton kan-
51109: koontumishuoneissa, joihin laajat joukot nalta. Työpäivän lyhentyminen ja olosuh-
51110: joutuvat saapuroaan kokouksiin, juhliin, teiden korjaantuminen yleensä antavat en-
51111: illanviettoihin ja opintotilaisuuksiin. Työ- tistä suurempia mahdollisuuksia kansalaisille
51112: väentalojen, nuorisoseura-, raittius-, maa- osallistua erilaisiin harrastuksiin. Opinto-
51113: miesse:ura- ja muiden järjestötalojen run- työlle, näyttämö-, musiikki-, laulu- ym, har-
51114: saudesta huolimatta on kuitenkin tosiasia rastuksille avautuu entistä enemmän mah-
51115: se, että ne rakenteellisesti ovat useinkin heik- dollisuuksia. Kaikkea tätä toimintaa varten
51116: koja. Varsinkin niiden sisäinen kunto, läm- tarvitaan kokoontumishuoneita, jotka kun-
51117: mitys ja valaistus, on ala-arvoista, joskin tonsa puolesta ovat sellaisia, että ne voivat
51118: poikkeuksia löytyy. Päinvastoin on tosiasia tyydyttää tänä päivänä kansalaisten tarpeita.
51119: se, että kokoontumishuoneemme ovat voimak- Kaikki nämä näkökohdat osoittavat sel-
51120: kaasti joutuneet ristiriitaan maamme ylei- västi, että kokoontumishuoneiden nykyiseen
51121: sen elintason kohoamisen kanssa. Kokoontu- rappeutumistilaan on kiinnitettävä vakavaa
51122: mishuoneiden nykyinen taso on luonnollisesti huomiota. Ne edustavat suuria pääomia,
51123: tekijä, joka karkoittaa kansalaiset niistä, jol- mm. työväentalojen osalta arvioimme niissä
51124: loin seurauksena on, että mielenkiinto yleisiä olevan kansalaisten yhteisiä varoja n. 4 mil-
51125: asioita, opintoharrastuksia ja muuta toimin- jardia markkaa. Varmaa on, että sama määrä
51126: taa kohtaan saattaa vähentyä. Ennen kaikkea ja enemmänkin löytyy muilta suunnilta. Jos
51127: tämä on vaarana maamme demokratialle, nämä talot nyt päästettäisiin rappeutumaan,
51128: sillä parlamentarismin olemukseen kuuluu, olisi kysymyksessä erittäin suuri kansan-
51129: että kansanedustajilla ja valtuutetuilla on taloudellinen tappio. Ruotsissa on valtio jo
51130: mahdollisuus selostaa eduskunnan ja val- vuodesta 1942 lähtien antanut avustuksia tai
51131: tuustojen työtä valitsijoilleen ja että heillä lainoja kokoontumishuoneiden tarpeiden tyy-
51132: on mahdollisuus kuulla valitsijoittensa mieli- dyttämiseen uudisrakennuksia, rakennusten
51133: piteitä. Jos kokoontumishuoneet ovat nyt korjauksia tai vanhempien rakennusten osta-
51134: sellaisia kuin ne nykyisin ovat ja niiden mista varten. Lainaa annetaan korkeintaan
51135: kunto jatkuvasti alenee, muodostuu siitä 50 % siitä määrästä, johon laaditun kustan-
51136: vaara siinä mielessä, että tällaisten tilai- nusarvion, urakkasopimuksen arvioimisen tai
51137: suuksien järjestämismahdollisuudet jatku- ilmoitetun myyntitarjouksen perusteella ra-
51138: vasti pienenevät. Maassamme, jossa on pitkä kennuskustannusten, rakennusten arvon tai
51139: talvi ja jossa lyhyen kesän vuoksi ei yleensä kauppasumman voidaan laskea nousevan.
51140: kesällä tällaisiin tilaisuuksiin kokoonnuta, Edelleen tämän saman lain mukaan myön-
51141: muodostuu kokoontumishuoneiden puutteen netään avustuksia korkeintaan 25 % tai, jos
51142: vuoksi tilanne ennen pitkää hyvin vaaralli- siihen on erityisiä syitä olemassa, 40 % siitä
51143: seksi. Silloin siitä koituu vahinkoa koko määrästä, johon laaditun kustannusarvion,
51144: sille laajojen joukkojen osallistumiselle val- urakkasopimuksen tai ilmoitetun myynti-
51145: tiolliseen ja kunnalliseen elämään, johon tarjouksen perusteella rakennuskustannusten
51146: suomalainen demokratia on koko ajan van- tai kauppasumman voidaan laskea nousevan.
51147: kasti nojannut. Järjestöt antavat tietenkin vakuuden siitä,
51148: 98?
51149:
51150: IV,31o. - Rah.al. N:o 178.
51151:
51152:
51153:
51154:
51155: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta syrjäisten kuntien
51156: kansakoululasten koululaismatkojen avustamiseen.
51157:
51158:
51159: E d u s k u n n a 11 e.
51160:
51161: Maamme kansakoulujen oppilaat tekevät seksi tukemiseksi. Kaikki kunnat eivät ole
51162: vakiintuneen käytännön mukaan ylempien näin menetelleet. Syynä ovat kuntien talou-
51163: vuosikurssien päättyessä keväisiä opinto- ja delliset vaikeudet, ehkä joskus myös välin-
51164: virkistysmatkoja ma;amme suurimpiin kau- pitämättömyys asiaS'la. Niissäkin kunnissa,
51165: punkeihin, kuten Helsinkiin, ·Tampereelle, missä varoja on myönnetty, on se usein ollut
51166: Turkuun ja Kotkaan. Nämä matkat ovat riittämätöntä rajoittuen pääasiassa matka-
51167: sekä koulujen oppilaille että opettajille mie- rahaan lasten joutuessa olemaan puutteelli-
51168: luisia ja niillä saadut kokemukset muodostu- sella ravinnolla matkan aikana.
51169: vat koululaisille usein varsin merkittäviksi Koska koululaismatkat nykyisin ovat kuin
51170: myöhemmän elämän varrella. opetusohjelmaan kuuluva osa ja koska yhä
51171: Epäkohtana koululaisrnatkojen järjeste- lisääntyviä rasituksia kantamaan joutuvat
51172: lyissä on niiden taloudelliset rasitukset, jotka kunnat eivät pysty tähän tarkoitukseen va-
51173: jäävät oppilaiden kannettaviksi. Ne vai- raamaan riittävästi varoja, ehdotamme,
51174: keuttavat vähempivaraisista kodeista olevien
51175: oppilaiden osallistumista matkalle varsinkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51176: siellä, mistä matkat ovat pitkät, ja aiheut- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark--
51177: tavat siten mielipahaa näille lapsille. Eräät kaa jaettavaksi ensi sijassa syrjäisten
51178: kunnat ovat yrittäneet poistaa tätä epäkoh- ja köyhien kuntien kautta kansakoulu-
51179: taa myöntämällä talousarviossaan määrätyn lapsille koululaismatkojen avustuksiksi.
51180: summan mainittujen matkojen taloudelli-
51181: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
51182:
51183: Elli Stenberg. Hemming LindqviSt. Toivo Niiranen.
51184: Rainer Virtanen. Eino Roine. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
51185:
51186:
51187:
51188:
51189: 20 B 626/55
51190: 986
51191:
51192: IV,3o9. - Rah.al. N:o 177.
51193:
51194:
51195:
51196:
51197: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta Yrjö Mäkelinin
51198: muistomerkin pystyttiimiseksi Oulun kaupunkiin.
51199:
51200:
51201: E d u s k u n n a ll e.
51202:
51203: Kansamme keskuudessa on ollut useita t.sarismin sortotoimenpiteitä vastaan ja tais-
51204: sellaisia henkilöitä, jotka ovat osallistuneet telua yleisen äänioikeuden puolesta. Näin
51205: merkittävällä tavalla suuriin yhteiskunnalli- ollen olisi paikallaan, että vihdoinkin ryh-
51206: siin taisteluihin ja uhranneet epäitsekkäästi dyttäisiin toimenpiteisiin Yrjö Mäkelinin
51207: työnsä ja tarmonsa kansamme hyväksi. Tästä muistomerkin aikaansaamiseksi. Tällaisen
51208: huolimatta on lyöty laimin heidän allBiok- muistomerkin paikaksi sopisi erinomaisesti
51209: kaan työnsä tunnustaminen, eikä heille ole esim. Oulun kaupunki, jossa hän työskenteli
51210: suotu yhteiskunnan taholta minkäänlaista elämänsä viimeiset vuosikymmenet.
51211: muistomerkkiä tulevien sukupolvien nähtä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
51212: väksi. Näiden henkilöiden joukkoon voidaan
51213: lukea Yrjö Mäkelin. Mäkelinin elämäntyön että 'Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51214: suuri merkitys ei koske yksinomaan työväen- tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar-
51215: luokkaa, vaan koko kansaa ja maata. Tul- kan määrärahan Yrjö Mäkelinin muis-
51216: lakseen tästä vakuuttuneeksi tarvitsee vain tomerkin pystyttiimiseksi Oulun kau-
51217: muistaa Yrjö Mäkelinin rohkeaa taistelua punkiin.
51218: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
51219:
51220: Yrjö Murto. Antti Kinnunen. Eino Kilpi.
51221: Pentti Liedes. Irma Torvi. Arvi Turkka.
51222: 985
51223:
51224: IV,3os. - Rah.al. N:o 176.
51225:
51226:
51227:
51228:
51229: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Työväenliik-
51230: keen Historiaseura r. y: lle torpparimuistomerkin hankki-
51231: miseksi.
51232:
51233:
51234: E d u s k u n n a ll e.
51235:
51236: Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Torpparikokouksen muistomerkin pystyttä-
51237: Tampereella pidetystä Suomen torpparien miseen olisi sopiva ajankohta ensi vuonna,
51238: I edustajakokouksesta. Tämä koko maan torpparikokouksen 50-vuotisjuhlien aikana,
51239: torppariväestöä edustanut kokous oli merkki ja sen paikaksi sopisi parhaiten Tampere.
51240: maamme oikeudettomimman väestönosan he- Asian. käytännöllisen järjestelyn voisi par-
51241: räämisestä yhteiskunnalliseen tietoisuuteen haiten suorittaa Suomen Työväenliikkeen
51242: ja toimintaan, joka erittäin painavalla ta- Historiaseura r. y., joka jo on ryhtynyt alus-
51243: valla oli antamassa suuntaa myöhemmin suo- taviin toimenpiteisiin kilpailun julistami-
51244: ritetulle torpparivapautukselle. Torpparien seksi muistomerkin luonnoksen tekemistä
51245: yhteiskunnallinen herääminen ja heidän toi- varten.
51246: mintansa välttämättömän reformin aikaan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
51247: saamiseksi on merkittävä tapahtuma kan-
51248: samme historiassa. Pysyvän muistomerkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51249: luominen on sen vuoksi sangen aiheellinen tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
51250: ja ajankohtainen tehtävä, josta eräät kansa- kan määrärahan Suomen Työväen-
51251: laisjärjestöt jo ovat tehneet aloitteen. Mie- liikkeen Historiaseura r. y :lle käytet-
51252: lestämme valtiovallan tulisi tällaista aloi- täväksi torpparimuistomerkin hankki-
51253: tetta tukea. miseksi.
51254: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
51255:
51256: Pertti Rapio. Martti Leskinen. Hertta Kuusinen.
51257: Toivo Niiranen. Pentti Liedes. Kaino Haapanen.
51258: Paavo Aitio.
51259: 984
51260:
51261: IV,3o7. - Rah.al. N:o 175.
51262:
51263:
51264:
51265:
51266: Roine ym..: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhanpuolus-
51267: tajat r. y :n työn tukemiseen.
51268:
51269:
51270: E d u s k u n n a 11 e.
51271:
51272: Viime vuosien kehitys on selvästi osoitta- Edistääkseen ja tehdäkseen tunnetuksi
51273: nut Suomen Rauhanpuolustajat-järjestön toi- kansallista kulttuuria on Suomen Rauhan-
51274: minnan suuren arvon maallemme. Järjestön puolustajain perustama kulttuurivaihtotoimi-
51275: yksinomaisena tehtävänä on edistää kaikkia kunta jo kolmena vuonna peräkkäin järjes-
51276: rauhan turV'aamiseen tähtääviä toimenpiteitä. tänyt suuren Kalevala-juhlan Helsingissä.
51277: Suomen Rauhanpuolustajat r. y. on järjestä- Näihin tilaisuuksiin on osallistunut Kaleva-
51278: nyt lukuisia ystävyysvierailuja eri maista lan tutkijoita myös Unkarista ja Neuvosto-
51279: Suomeen; mainittakoon neuvostoliittolaisten liitosta. Samanaikaisesti on Rauhanpuolus-
51280: ja unkarilaisten tiedemiesten sekä taiteilijoi- tajat-järjestö järjestänyt maan eri puolilla
51281: den vierailut, saksalaisten kansantaiteilijain, Kalevala-aiheisia esitelmätilaisuuksia, joissa
51282: pohjoismaisten, puolalaisten ym. maiden on myös esiintynyt huomattavia ulkolaisia
51283: edustajain vierailut maassamme. Samassa tiedemiehiä.
51284: yhteydessä se on harjoittanut laajaimutoista Tällainen toiminta on vaatinut Suomen
51285: toimintaa tehdäkseen muissa maissa · tunne- Rauhanpuolustajat-järjestöitä uhrautuvaa
51286: tuksi Suomen rauhanomaista rakennustyötä. työtä j-a aiheuttanut sille suuria taloudellisia
51287: Suomen Rauhanpuolustajat r. y. toimi myös kustannuksia. Ottaen huomioon tämän työn
51288: tämän vuoden kesäkuussa Helsingissä pide- suuren merkityksen olisi välttämätöntä, että
51289: tyn maailman rauhankokouksen suomalaisena myös valtiovalta tukisi taloudellisesti järjes-
51290: järjestäjänä ja tämän suuren kokouksen tön toimintaa.
51291: kautta Helsinki ja Suomi ovat tulleet laa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
51292: jemmin tunnetuiksi kuin tuskin koskaan
51293: .aikaisemmin. Olihan tässä kokouksessa 1 841 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51294: osanottajaa 68 maasta j!a kokouksen aineisto tulo- ja menoarvioon 2 000 0:00 mar-
51295: sekä selostukset, jotka sisälsivät myös ku- kan määrärahan Suomen Rauhanpuo-
51296: vauksia Suomesta, ovat levinneet hyvin laa- lustajat r. y :n työn tukemiseksi.
51297: jalle kaikissa maissa.
51298: Hel.Bingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
51299:
51300: Eino Roine. Esa Hietanen. Pertti Rapio.
51301: Tauno Kelovesi. Aleksi Kiviaho. Toivo Niiranen.
51302: Matti Koivunen. Irma Rosnell. Hertta Kuusinen.
51303: Rainer Virtanen. Toivo Kujala.
51304: 983
51305:
51306: IV,3o6. - Rah.al. N:o 174.
51307:
51308:
51309:
51310:
51311: Rosnell ym.;: Määrärahan osoittamisesta opintolainoiksi yli-
51312: oppilaille.
51313:
51314:
51315: E d u s k u n n a 11 e.
51316:
51317: Hyväksyessään Vliohna 1948 lain korkea- opintojen rahoituksesta on muodostunut yhä
51318: kouluopintoja varten aimettavista stipen- useammalle lahjakkaalle nuorelle este lukujen
51319: deistä ja avustuksista eduskunta totesi, että jatkamiseen. Tätä osoittaa esim. se, että työ-
51320: mainittu laki ei vielä yksinään riitä turvaa- Iäiskodeista lähteneiden opiskelijoiden suh-
51321: maan vähävaraisten opiskelijoiden opiskelu- teellinen lukumäärä on korkeakouluissamme
51322: mahdollisuuksia. Eduskunta oli sitä mieltä, vähentynyt. Lainojen saaminen pankkilai-
51323: että lain edellyttämää stipendijärjestelmää toksilta tai ylioppilasjärjestöjen perustamista
51324: olisi täydennettävä säätämällä laki, jonka opintolainarahastoista on vaikeaa vähäviitai-
51325: mukaan myönnettäisiin korkeakouluissa opis- sille opiskelijoille, joilla ei ole mahdollisuuk-
51326: keleville halpakorkoisia, pitkäaikaisia lainoja. sia hankkia riittävän vakavaraisia takaajia.
51327: Eduskunnan lausumasta toivomuksesta sen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
51328: enempää kuin ylioppilaiden taholta tulleista
51329: esityksistä huolimatta ei valtiovallan taholta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51330: ole kuitenkaan tehty mitään, jolla helpotet- tUlo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
51331: taisiin lahjakkaiden, vähävaraisten opiskeli- kan määrärahan halpakorkoisten ja
51332: joiden lainansaantimahdollisuuksia. pitkäaikaisten opintolainojen myöntä-
51333: Ylioppilaiden taloudelliset vaikeudet ovat miseksi lahjakkaille, vähävaraisiUe yli-
51334: samanaikaisesti vuosi vuodelta kiristyneet ja oppilaille.
51335: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
51336:
51337: Irma Rosnell. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
51338: Mauri Ryömä. Unto Miettinen.
51339: Pauli Puhakka.
51340: 1V,so5.
51341: .
51342: - Ra}l.al. lf:o 173.
51343: ' . , , - ,, ' '
51344:
51345:
51346:
51347:
51348: H. Miettunen: Määrärahan osoittamisesta VIII pohjoismaisen
51349: kirjastokokouksen järjestelymenoihin.
51350:
51351:
51352: E d u s k u n n a 11 e.
51353:
51354: Pohjoismaissa on 1920-luvulta lähtien pi- sen tulo- ja menoarvioesitykseen ei kuiten-
51355: detty yhteisiä pohjoismaisia kirjastokokouk- kaan ole otettu seurojen anomaa määrärahaa
51356: sia, joiden merkitys kirjastoalan kehittämi- kokouksen järjestämistä varten, eikä muit~
51357: sessä ja keskinäisen kulttuurikosketuksen kaan mahdollisuuksia kokouksen rahoittami-
51358: ylläpitämisessä on muodostunut varsin suu- seksi ole. Huomattavin kustannuserä on ko-
51359: reksi. Näitä kokouksia ovat eri maat vuorol- kouksen ohjelman, pöytäkirjojen ja esitei-
51360: laan järjestäneet. Viimeksi pidettiin poh- mien painattaminen, mihin tarvitaan 600 000
51361: joismainen kirjastokokous Norjassa v. 1953, mk. Palkkiot esiteimien ja alustusten pitä-
51362: ja nyt on Suomen vuoro toimeenpanna VIII jille nousevat 150 000 markkaan, vuokra-,
51363: pohjoismainen kirjastokokous Turussa elo- kanslia- ja käännöskulut 375 000 markkaan
51364: kuussa v. 1956. Kongressin järjestäjinä toi- sekä näyttelyt ja taiteellinen ohjelma 100 000
51365: mivat Suomen Kirjastoseura, Suomen Tie- markkaan. Tuloja karttuu osanottomaksuista
51366: teellinen Kirjastoseura, maamme ruotsinkie- 200 000 mk, joten kokouksen järjestelymenot
51367: liset kirjastoseurat ja Kirjastovirkailijayh- nousevat 1 025 000 markkaan.
51368: distys. Osanottajamäärä on rajoitettu Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
51369: 600: ksi. Kokous on yhteinen sekä tieteeUi- nioittavasti,
51370: sille että yleisille kirjastoille ja työskentelee
51371: osittain jakautuneena jaostoihin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51372: Kun kokous edellisen kerran oli Suomessa tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XV
51373: v. 1936, saatiin tarkoitukseen valtion varoja. luvun 4 momentin kohdalle 1 025 000
51374: Tälläkin kertaa kokouksen järjestämisen markan määrärahan VIII pohjoismai-
51375: edellytyksenä on valtion tuki, koska järjes- sen kirjastokokouksen järjestelymenoi-
51376: tävien seurojen talous on heikko. Hallituk- hin.
51377: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
51378:
51379: Helge Miettunen.
51380: IV,304. - Tenhiälä ym. 981
51381:
51382: Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme vun uudelle momentille 18 000 000
51383: kunnioittavasti, markan määrärahan Suomalaisen Kir-
51384: jallisuuden Seuran kansanrunousar-
51385: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 kiston käsikirjoituskokoelmien mikro-
51386: tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI Zu- filmaamiseksi.
51387: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
51388:
51389: Juho Tenhiälä. Helge Miettunen. Eino Saari.
51390: Aare Leikola. R. Hallberg. Nestori Kaasalainen.
51391: Johannes Wirtanen. Jaakko Hakala. Saara Forsius.
51392: Aune Innala. Urho Kähönen. Artturi Tienari.
51393: Lauri Järvi.
51394: 980
51395:
51396: IV,ao4. - Rah.al. N:o 172.
51397:
51398:
51399:
51400:
51401: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomalaisen Kir-
51402: jallisuuden Seuran kansanrunousarkiston käsikirjoitus-
51403: kokoelmien mikrofilmaamiseen.
51404:
51405:
51406: Eduskunnalle.
51407:
51408: Suomen ainoan kansanperinnearkiston men kansan henkisen perinteen keräämiseksi
51409: muodostaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seu- ja säilyttämiseksi.
51410: ran kansanrunousarkisto, jonka alkujuuret Ainoa taloudellisten mahdollisuuksien puit-
51411: ovat Elias Lönnrotin ajassa. Seuran perus- teissa oleva keino on mikrofilmaus, jota on
51412: tamisen lähin tarkoitus oli Elias Lönnrotin nykyään käytetty monien muidenkin, loppu-
51413: kansanrunouden keräys- ja julkaisutyön tu- jen lopuksi paljonkin vähäarvoisempien ar-
51414: keminen, ja siitämisin seura on yhtenä oh- kistojen turvaamiseksi. Suunnitelmat kan-
51415: jelmansa keskeisenä tehtävänä pitänyt kan- sanrunousarkiston kokoelmien mikrofilmaa-
51416: sanrunouden ja yleensä kansan henkisen pe- miseksi ovat kuitenkin tähän mennessä
51417: rinteen keräystyötä. Kuluneiden 124 vuoden rauenneet varojen puutteessa, vaikka mm.
51418: aikana arkisto on vähitellen karttunut alal- kansainvälisen järjestön UNESCOn toimesta
51419: laan maailman suurimmaksi: se käsittää sotien jälkeen esitettiin ajatus, että kokoel-
51420: kaikkiaan noin 1 400 000 numeroa erilaista mat olisi mikrofilmattava ulkopuolisilla va-
51421: folklorea. Arkiston kokoelmat, joiden kartut- roilla. Vasta kuluvana vuonna Suomalaisen
51422: tamiseen useat sukupolvet siis ovat uhran- Kirjallisuuden Seura onnistui saamaan tä-
51423: neet intoa, vaivaa ja varoja, ovat sekä suo- män työn aloittamiseksi veikkausvoittova-
51424: malaiselle että kansainväliselle tutkimukselle, roista 2 000 000 markkaa, minkä avulla mik-
51425: kuten on itsestään selvää, mitä arvokkaim- rofilmaus heti pantiin käyntiin.
51426: mat. Kun muistetaan, että ne muun ohessa
51427: ovat ainoat muistomerkit siitä miltei hävin- Tehtyjen tiedustelujen ja saatujen tar-
51428: neestä kulttuurimuodosta, mitä voidaan ni- jousten nojalla on laskettu, että Suomalaisen
51429: mittää ,kalevalaiseksi", niiden merkitys on Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston
51430: sitäkin huomattavampi. Mitään periaatteel- käsikirjoituskokoelmien mikrofilmaaminen tu-
51431: lista eroa ei ole niillä muinaisesineillä, jotka lisi maksamaan kaikkiaan 20 000 000 mark-
51432: on sijoitettu kansallismuseoon, ja niillä his- kaa, joten koko summasta puuttuu vielä
51433: toriallisilla asiakirjoilla, joita säilytetään 90 %, eli 18 000 000 markkaa. Siinäkin ta-
51434: valtionarkistossa, sekä toisaalta kansanperin- pauksessa, että veikkausvoittovaroista jatku-
51435: teen muistiinpanoilla, joiden tyyssijana on vasti vuosittain onnistuttaisiin saamaan ny-
51436: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansan- kyisen suuruinen summa, mikrofilmaus sen
51437: runousarkisto. turvin kestäisi vielä kymmenkunnan vuotta,
51438: Viime vuosien aikana ovat tämän kansal- minä aikana kokoelmat edelleen olisivat alt-
51439: liskokoelman säilymisestä vastuussa olevat tiina tuholle. Asian tekee juuri nyt ajan-
51440: henkilöt tunteneet syvää huolta sen säilymi- kohtaiseksi mm. se seikka, että Suomalaisen
51441: sen turvaamisesta, koska on selvää, että kun Kirjallisuuden Seura v. 1956 viettää 125-
51442: arkisto on olemassa vain alkuperäisinä käsi- vuotisjuhlaansa, jonka yhteydessä olisi pai-
51443: kirjoituksina - ainoastaan pieni osa siitä kallaan tunnustuksen osoittaminen sen teke-
51444: on pystytty julkaisemaan painosta- korjaa- mälle tärkeälle sivistystyölle turvaamalla tä-
51445: maton onnettomuus voi milloin hyvänsä ta- män työn erään keskeisen osan tulosten säi-
51446: pahtua ja tuhota yli vuosisadan työn Suo- lyminen.
51447: 979
51448:
51449: IV,3o.3. - Rah.al. N:o 171.
51450:
51451:
51452:
51453:
51454: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
51455: seksi Suomi-Seuralle ulkosuomalaistoimintaa varten.
51456:
51457:
51458: E d u s k u n n a ll e.
51459:
51460: Ulkosuomalaisyhteyksiä hoitava järjestö tionapu kulumassa olevalle vuodelle jälleen
51461: Suomi-Seura on useitten vuosien aikana 2 017 000 markkaan. Tällä summalla on seu-
51462: kerta kerralta esiintuonut valtiovallalle, ettei ran toiminta nykyisin supistunein työvoimin
51463: sen valtioapu suhteessa kasvavaan ja moni- saatu suurin vaikeuksin ylläpidetyks~.
51464: puolistuvaan sekä muutenkin lisääntyviä Huomioonottaen Suomi-Seuran työn mer-
51465: vaatimuksia asettavaan työhön ole riittävä. kityksen ulkosuomalaisten keskuudessa tulisi
51466: Niinpä seuran työvoima on jo vuosista 1951 seuran saada tähänastista enemmän valtion-
51467: -52 lähtien täytynyt supistaa kahteen var- apua, koska sen toiminnan tehokas ylläpitä-
51468: sinaiseen työntekijään, sihteeriin ja toimis- minen ei ole muutoin mahdollista. Seuran
51469: tonhoitajaan, joiden niidenkään palkkausta työssä on varhaisemmilla valtamerentakai-
51470: ei ole voitu pitää kohtuullisia vaatimuksia silla linjoilla tapahtunut kasvua ja laajen-
51471: vastaavana. tumista ja lisäksi on viime aikoina eritoten
51472: Seuran toiminnalle välttämättömän työ- Ruotsin suomalaisten hoitaminen asettanut
51473: voiman vähimmäismäärän pitäisi olla sihteeri seuralle uusia huomattavia tehtäviä ja vei-
51474: ja hänen apulaisensa sekä toimistonhoitaja voittavia vaatimuksia.
51475: ja toimistoapulainen. Toimintaansa varten Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
51476: seura tarvitsisi valtionapua yhteensä nioittaen,
51477: 3 000 000 mk vuodessa. Menoarvio on noin
51478: 4 000 000 mk, joten valtionavun lisäksi jää että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51479: seuran muilla toimenpiteillä hankittavaksi tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu-
51480: noin 1000 000 mk. Seuran valtionapu oli ky- vun 2 momentille Suomi-Seuralle ul-
51481: symyksessä olevina vuosina parhaimmillaan kosuomalaistoimintaa varten ehdotet-
51482: 2 017 000 mk, kuitenkin aleten vuodelle 1954 tuun valtionavustukseen lisäystä
51483: summaan 1760 000 mk. Eduskunnan s~vis 983 000 markkaar.
51484: tysvaliokunnan myötävaikutuksella nousi val-
51485: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
51486:
51487: Niilo Honkala. Jaa~o Hakala.
51488: Felix Seppälä. Vappu Heinonen.
51489: Aukusti Pasanen.
51490:
51491:
51492:
51493:
51494: 19 E 626/55
51495: 978
51496:
51497: IV,so2. - Rah.al. N:o 170.
51498:
51499:
51500:
51501:
51502: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansalaisjärjestöjen
51503: YK-liiton toiminnan tukemiseksi.
51504:
51505:
51506: E d u s k u n n a ll e.
51507:
51508: Viime vuoden vaihteessa toimintansa aloit- nyt YK-yhdistyksiä, jotka pyrkivät välittä-
51509: tanut Kansalaisjärjestöjen YK-liitto on ly- mään YK-tietoutta kansalaispiireille. Tällai-
51510: hyessä ajassa saavuttanut erittäin laajojen nen kansalaistoiminta saa säännön mukaan
51511: piirien kannatuksen. Tähän mennessä siihen myös valtion tukea, koska ei voida edellyttää,
51512: on liittynyt jo 34 suurta kansalaisjärjestöä, että niin laajaa toimintaa voitaisiin hoitaa
51513: mm. työmarkkina-, osuustoiminta-, sivistys- pelkästään jäsenmaksujen varassa ja koska
51514: ym. keskusjärjestöjä, joiden henkilöjäsen- tällaista kansalaistoimintaa on pidetty vält-
51515: määrä ylittää 2 milj. henkeä. Tämä osoittaa, tämättömänä myös yleiseltä kannalta. Meillä
51516: että on kaivattu puolueetonta elintä, joka YK-liitto on tähän mennessä toiminut mel-
51517: yhteistyössä virallisten YK-elinten kanssa kein yksinomaan jäsenjärjestöjen tuen va-
51518: vapaan kansalaistoiminnan pohjalta harjoit- rassa. Vain pienehköjä valtioavustuksia se
51519: taa YK:ia ja yleensä kansainvälisiä kysy- on saanut eräitä erikoistarkoituksia varten.
51520: myksiä koskevaa asiallista valistustoimintaa. Huomautettakoon tässä yhteydessä, että
51521: Liitolla onkin jo ollut tilaisuus jakaa tu- valtio meillä suorittaa useita kymmeniä mil-
51522: hansia suomentamiaan julkaisuja ja julis- joonia markkoja jäsenmaksuina sanotuille
51523: teita, järjestää tiedotustilaisuuksia ym. ko- erikoisjärjestöille ja osanottokustannuksilla
51524: kouksia, myötävaikuttaa YK-aiheisten filmien niiden kokouksiin. Olisi näin ollen suotava,
51525: ja rainojen valmistukseen sekä monia muita- että myös näitä kysymyksiä koskevaan tiedo-
51526: kin keinoja käyttäen levittää alaa koskevia tukseen YK-liitolla olisi käytettävissä vähän
51527: tietoja ja siten meillä lisätä kansainvälisten varoja, koska esim. ulkoministeriön vastaa-
51528: kysymysten ymmärtämystä. vaa määrärahaa voidaan käyttää vain ulko-
51529: Puheena oleva työmaa on erittäin laaja ja maiseen valistustoimintaan.
51530: tärkeä meidänkin maallemme, joka on jäse- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
51531: nenä melkein kaikissa YK: n erikoiselimissä, kunnioittaen,
51532: joskin se vielä on sen poliittisen pääjärjestön
51533: ulkopuolella. Kun YK ei halua olla koske- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51534: tuksessa vain hallituksiin ja niiden diplo- talousarvioon 800 000 markan suurui-
51535: maattisiin edustajiin, vaan myös kansojen sen määrärahan Kansalaisjärjestöjen
51536: laajoihin piireihin, on kaikissa sivistysmaissa YK-liiton toiminnan tukemiseksi.
51537: -olivatpa ne YK:njäseniä tai ei- Synty-
51538: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
51539:
51540: Eino Saari. John Österholm. Päiviö Hetemäki.
51541: Jaakko Hakala. Irma Karvikko. Harras Kyttä.
51542: Matti Raipala. John Forsberg. R. Hallberg.
51543: Felix Seppälä. G. Henriksson.
51544: 977
51545:
51546: IV,3ol. - Rah.al. N:o 169.
51547:
51548:
51549:
51550:
51551: Suominen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yhteiskunnallisen
51552: korkeakoulun toimitalon laajentamiseksi.
51553:
51554:
51555: E d u s k u n n a ll e.
51556:
51557: Yhteiskunnallinen korkewkoulu joutuu työs- kuulijalle, 8 pientä tai keskikokoista luento-
51558: kentelemään sietämättömän ahtaissa huoneis- salia, 5 opettajahuonetta, lukusali ja kirja-
51559: totiloissa. Tämä joutuu siitä, että Yhteiskun- varasto sekä oppilasravintola. Yhteiskunnalli-
51560: nallisen korkeakoulun Helsingissä sijaitse.va sen ko11keakoulun hallitus on tullut siihen
51561: rakennus on siltä ajalta, jolloin sen oppilas- tulokseen, että tilana'htaus voitaisiin poistaa
51562: määrä oli n. 200, ja nykyisin mainitussa kor- pitkiksi ajoiksi, jos korkeakoulun nykyistä
51563: keakoulussa opiskelee n. 700 opiskelijaa. Tä- rakennusta korotettaisiin kahdella kerroksella
51564: ten korkeakoulun opiskelijamäärä on run- ja kirjastolle hankittaisiin uutta tilaa pihan-
51565: saasti enemmän kuin kolminkertaistunut siitä, alaisilla rakennuksilla. Näin saataisiin kor-
51566: mitä se oli Yhteiskunnallisen korkeakoulun keakoululle nykyisen 10 300 m3:n lisäksi
51567: toimitaloa rakennettaessa. Kun korkeakou- uutta huoneistotilaa 9 200 m3, mikä epäile-
51568: lulla on käytettävissään ainoastaan 5 varsi- mättä riittäisi pitkäksi ajaksi eteenpäin.
51569: naista luentosalia ja kun luentotuntien määrä Tätä laajennussuunnitelmaa varten, jonka
51570: on viikossa n. 300, on luonnollista, että luen- kustannusarvio on n. 130 000 000 mk, korkea-
51571: tojen sijoittaminen tuottaa erittäin suuria koulu on jo hanikkinut tarvittavat piirustuk-
51572: vaikeuksia. Tästä on ollut seurauksena, e.ttä set.
51573: opetusta on täytynyt jatkaa iltaisin aina klo Kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu on
51574: 21: een asti. Luentojen järjestämisen ohella kannatusyhdistyksen varassa toimiva yksityi-
51575: myöskin opiskelijoiden henkilökohtainen oh- mm oppilaitos, jolla ei ole muita tuloja kuin
51576: jaus ja suullisten kuulustelujen toimeenpano oppilasmaksut ja valtionavustus vuotuisia
51577: kärsii hyvin paljon huoneistopulasta. Samoin ylläpitomenojru varten, se ei kykene rahoitta-
51578: Yhteiskunnallisen korkeakoulun kirjasto, joka maan po. rakennuksen laajennustyötä, vaan
51579: viime vuosina on lainaustensa lukumäärän mainittu laajennustyö pitäisi saada suorite-
51580: perusteella ollut maamme tieteellisten kirjas- tuksi valtion avustuksen turvin. Tämä kävisi
51581: tojen joukossa kolmas, on tilanahtauden parhaiten päinsä siten, että valtion vuosien
51582: vuoksi kestämättömässä asemassa. Edelleen 1956 ja 1957 talousarvioihin otetaan tarkoi-
51583: korkeakoulussa oleva ruokala, mikä alunperin tusta varten kumpanakin vuotena 65 000 000
51584: on tarkoitettu n. 30 asiakasta varten, on jää- markan suuruinen avustusmääräraha.
51585: nyt opiskelijoiden lukumäärän voimwkkaan Edellä esitetyillä perusteilla anomme kun-
51586: nousun vuoksi aivan liian pieneksi. nioittaen,
51587: Huomioonottaen Yhteiskunnallisessa kor-
51588: kewkoulussa viime vuosina ollut ja jatkuvasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51589: noususuunnassa oleva opiskelijoiden luku- tulo- ja menoarvioon 65 000 000 mark-
51590: määrä, korkeakouluun olisi ensisijaisesti saa- kaa Yhteiskunnallisen korkeakoulun
51591: tava lisähuoneistotiloilla luentosali n. 140 toimitalon suurentamiseksi.
51592: Helsingissä 16 päivänä syySkuuta 1955.
51593:
51594: Unto Suominen. Tyyne Paasivuori. G. Henriksson.
51595: 976
51596:
51597: IV,soo. - Rah.al. N:o 168.
51598:
51599:
51600:
51601:
51602: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun väliaikaisen
51603: opettajakorkeakoulun vakinaistamiseksi.
51604:
51605:
51606: Eduskunnalle.
51607:
51608: Vuodesta vuoteen jatkuva opettajapula on opettajia kuin kaukaa vieraista maakunnista
51609: tunnettu tosiasia koko maassa. Kipeimmin tulleista.
51610: se on koskenut Pohjois-Suomea. Kun koko Oulun va. opettajakorkeakoulu toimii väli-
51611: maamme kansakouluissa pätevien opettajien aikaisissa suojissa hajoitettuna välttämättö-
51612: vajaus ennakkotietojen mukaan on n. 13 %, myyden pakosta useaan eri paikkaan, mutta
51613: on se Pohjois-Suomessa n. 22 %. Oulun kaupunki on sitoutunut lahjoittamaan
51614: Vaikka Oulun va. opettajakorkeakoulu al- korkeakoululle n. 11 ha:n suuruisen maa-
51615: koi vasta 1953 ja ensimmäiset opettajat val- alueen kaupungin alueelta erittäin sopivaksi
51616: mistuivat siitä 1954, on ko. korkeakoulu jo katsotusta paikasta. Oulussa on myös aloi-
51617: jonkin verran, tarkastajien antamien tietojen tettu suuri kansalaiskeräys Ouluun mahdol-
51618: mukaan, voinut lisätä pätevien opettajien lisesti sa:atavien korkeakoulujen opiskelija-
51619: lukumäärää pohjoisissa tarkastuspiireissä. asuntoloiden rakentamiseksi. Oulun va. opet-
51620: Kun koulua käyvien lasten luku tulee lähi- tajakorkeakoulun ylioppilaat ovat tämän
51621: vuosina jatkuvasti lisääntymään, olisi myös hankkeen suunnittelussa ja toimeenpanossa
51622: jatkuva opettajavalmistus Pohjois-Suomessa keskeisessä asemassa.
51623: taattava nimenomaan myös kansakouluteitse. Koska kaikki ylläselostetut syyt puhuvat
51624: Näin siksi, että Pohjois-Suomen oppikou- Oulun va. opettajakorkeakoulun vakinaista-
51625: luista valmistuvilla ylioppilailla olisi omassa IDisen puolesta, niin edellä olevaan viitaten
51626: maakunnassa kohtuullisin taloudellisin uh- ehdotamme kunnioittaen,
51627: rauksin mahdollisuus opettajaksi valmistumi-
51628: seen. On sitä paitsi todettu, että oman maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51629: kunnan kasvateista on mahdollisuus saada tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
51630: ma:akuntansa oloihin paremmin sopeutuvia markan määrärahan Oulun va. opel-
51631: tajakorkeakoulun vakinaistamiseksi.
51632: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
51633:
51634: Armas Leinonen. Pentti Liedes. J. F. Pöykkö.
51635: Erkki Koivisto. Eemil Partanen. Kaarlo Kajatsalo.
51636: Niilo Ryhtä. Artturi Tienari. Eino Tainio.
51637: Erkki W. Mohell. Antti Kinnunen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
51638: Onni Mannila. Irma Torvi. Lauri Järvi.
51639: Eeli Erkkilä. Arvi Turkka. Kauno Kleemola.
51640: John Forsberg. Jaakko Hakala. Juho Tenhiälä.
51641: Eino Rytinld.. Yrjö Murto.
51642: 975
51643:
51644: IV,299, - Rah.al. N:o 167.
51645:
51646:
51647:
51648:
51649: Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta kokonaissuunnitel-
51650: man laatimiseksi yliopistojen ja muiden korkeakoulujen
51651: sijoittamisesta.
51652:
51653:
51654: E d u s k u n n a ll e.
51655:
51656: Hallitus on esittänyt Yhteiskunnallisen Tällöin olisi kiinnitettävä huomio siihen tosi-
51657: korkeakoulun siirtämistä Helsingistä Tampe- asiaan, että maamme on alueellisesti laaja,
51658: reelle. Korkeakoulun siirtämistä pois Hel- joten yliopistojen ja muiden korkeakoulujen
51659: singistä on ilolla tervehdittävä, sillä se on sijoittamisessa täytyy pyrkiä hajasijoituk-
51660: maan kulttuurielämän kannalta tarpeellinen seen. Kuhunkin maakuntaan olisi saatava
51661: toimenpide. Uudeksi sijoituspaikaksi mää- korkeamman hengenviljelyn tyyssijaksi sel-
51662: rätty Tampere ei mielestämme kuitenkaan lainen yliopisto tai muu korkeakoulu, mikä
51663: sovi tähän tarkoitukseen. Se on aivan liian maakuntaan parhaimmin katsotaan soveltu-
51664: lähellä toisia korkeakoulukaupunkeja ja asu- van. Näin tehden luodaan kansalliselle si-
51665: kasluvultaan liian suuri. vistystyöllemme terve ja elinvoimainen pe-
51666: Uusien yliopistojen perustaruishankkeita on rusta ja turvataan maan eri osissa asuville
51667: myös vireillä. Näistä on ainakin Pohjois- ja mahdollisimman yhtäläiset edellytykset aka-
51668: Itä-Suomen yliopistojen välttämättömyys teemiseen opiskeluun. Tässä yhteydessä on
51669: hyvin perusteltu, joten niiden perustamista myös syytä torjua se naiivi käsitys, että vain
51670: olisi kiirehdittävä. Myös Etelä-Pohjanmaan suurimmat kaupungit ovat sopivia yliopisto-
51671: yliopiston perustaruishanketta on pidettävä jen ja muiden korkeakoulujen sijoituspai-
51672: asiallisena. Ratkaisua ovat odottamassa li- koiksi. Niiden sijoittamista maalaiskuntiin
51673: säksi Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen puoltavat monet painavat näkökohdat.
51674: ja Eläinlääkintäkorkeakoulun uusien sijoi- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
51675: tuspaikkojen määrääminen sekä korkeamman nioittavasti,
51676: maatalous- ja metsätalousopetuksen uudelleen
51677: järjestely, jolloin niiden siirtäminen pois että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51678: Helsingistä luonnollisesti toteutetaan. tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
51679: Koska maan korkeakoulujen sijoituskysy- kan määrärahan kokonaissuunnitelman
51680: mys nyt on voimakkaasti esillä, olisi mie- laatimiseksi yliopistojen ja muiden
51681: lestämme tarkoituksenmukaista laatia koko- korkeakoulujen sijoittamisesta koko
51682: naissuunnitelma asian ratkaisemiseksi kan- valtakunnan kulttuuritarpeiden vaatl-
51683: samme kulttuurielämää tyydyttävällä tavalla. mukset huomioon ottaen.
51684: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
51685:
51686: M. 0. Lahtela. Nestori Kaasalainen. Esa Koivusilta.
51687: Erkki Koivisto. Tahvo Rönkkö. Eino Rytinki.
51688: Kalle Kämäräinen. J. F. Pöykkö.
51689: 974
51690:
51691: IV,298. - Rah.al. N:o 166.
51692:
51693:
51694:
51695:
51696: H. Miettunen: Määrärahan osoittamisesta elokuvatuotannon
51697: alalla tapahtuvan taiteellisen ammattikoulutuksen järjes-
51698: tämiseksi.
51699:
51700:
51701: E d u s k u n n a ll e.
51702:
51703: Maassamme on kouluja, laitoksia ja kurs- Tällaisen ohjelmiston luomiseksi työsken-
51704: seja yleensä kaikkien taidelajien aloilla työs- nellessä ohjaajien, käsikirjoituksen teki-
51705: kenteleville, vain elokuva-alalla ei näitä ole. jäin, lavastajien, kameramiesten, äänittäjien
51706: Tälle alalle tulevat henkilöt joutuvat opette- ja näyttelijäin kehitys vaikeutuu entises-
51707: lemaan ammattinsa työssä ja omaksumaan täänkin. Ja kumminkin meillä on erittäin
51708: ne työtavat ja -menetelmät, mihin on aikai- hyvää ainesta suomalaisen elokuvan piirissä
51709: semmin totuttu. Henkilökohtainen kehittymi- ja kaik!ki mahdollisuudet järjestää säännölli-
51710: nen on tällä tavalla erittäin vaikeaa, ja seu- nen kurssitoiminta, kunhan vain valtiovalta
51711: rauksina ovatkin etsimiset ja hapuilut, jotka voisi pari-kolme prosenttia kotimaiselta elo-
51712: jarruttavat koko alan eteenpäinmenoa ja saa- kuvalta keräämistään varoista palauttaa tä-
51713: vat kehitysprosessin hitaaksi. Luonnollisesti män elokuvan parhaiden luovien työntekijäin
51714: myös teoreettinen pohja jää tällöin pakosta- kouluttamiseksi.
51715: kin heikoksi, mikä asettaa omat esteensä ke- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
51716: hityksen tielle.
51717: Kotimaista elokuvaa verotetaan erittäin että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51718: raskaasti valtion kootessa siltä vuosittain lei- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun
51719: maverona n. 60 milj. mk. Kyetäkseen maksa- 4 momentin kohdalle 2 miljoonan mar-
51720: maan tällaisen veron on elokuvatuottajien kan määrärahan elokuvatuotannon
51721: vedottava mahdollisimman suureen yleisö- alalla tapahtuvan taiteellisen ammatti-
51722: määrään ja siten kevennettävä ohjelmistoaan. kottlutuksen järjestämiseksi.
51723: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
51724:
51725: Helge Miettunen.
51726: IV,297. - H. Miettunen. 973
51727:
51728: kaisevaa koko leimaveron suuruudessa. Pal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51729: kinnot voitaisiin vuosittain myöntää hake- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun
51730: muksesta 3-6 elokuvalle, jotka ovat taiteelli- 2 momentin kohdalle 20 miljoonan
51731: sesti, eetillisesti ja kansansivistyksellisesti markan määrärahan kotimaisen elo-
51732: suositeltavia. kuvan tukemiseksi.
51733: Haluamatta kytkeä asiaa budjettiteknilli-
51734: sesti leimaveron yhteyteen esitän edellä ole-
51735: vaan viitaten,
51736: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
51737:
51738: Helge Miettunen.
51739: 972
51740:
51741: IV,297. - Rah.al. N:o 165.
51742:
51743:
51744:
51745:
51746: H. Miettunen: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen elokuvan
51747: tukemiseksi.
51748:
51749:
51750: E d u s k u n n a ll e.
51751:
51752: Elokuvien ohjaamisessa kansansivistykselli- on valtion apu välttämätön. Budjetin 10
51753: sesti positiiviseen suuntaan on - sensuuri- Pl: n XV luvussa onkin määrärahoja kirjal-
51754: määräysten ohella - tähän saakka tyydytty lisuudelle, säveltaiteelle, kuvaamataiteille,
51755: maassamme pelkästään verotuspoliittisiin kei- näyttämötaiteelle ja oopperalle, vieläpä sel-
51756: noihin. Parhaat elokuvat ovat saaneet vero- laisellekin epämääräiselle käsitteelle kuin
51757: vapauden, vähimmin suotaville on asetettu ,kaunotaiteet", joita ei nykyaikainen este-
51758: korkea leimavero ja niiden väliin on luotu tiikka lainkaan edes tunne. Mutta elokuva,
51759: eräänlainen arvoasteikko. Tällaista järjestel- nykyajan omin taidemuoto, jolla on suurin
51760: mää lieneekin periaatteessa pidettävä riittä- levinneisyys, laajin yleisö ja pysyvin vaiku-
51761: vänä ulkomaisiin elokuviin nähden, jotka tus, puuttuu tästä kokonaan.
51762: ovat tuontitavaraa, mutta kotimaiseen elo- Samoin ei asianlaita ole muissa pohjois-
51763: kuvaan nähden kaivataan myös suoranaisesti maissa. Ruotsi palauttaa vuosittain 20 %
51764: edistäviä toimenpiteitä. kotimaiselta elokuvalta peritystä leimaverosta
51765: Elokuvan valmistaminen tulee keskimäärin takaisin. Norjassa valtio takaa elokuvan
51766: maksamaan n. viisitoista miljoonaa markkaa, kannattavaisuuden korvaamalla sen tappion,
51767: ja kun valmistaja saa leimaverona vähenne- mikä syntyy, jos yleisömäärä jää liian pie-
51768: tyistä pääsylipputuloista keskimäärin 50%, neksi, ja jakaa suuria palkintoja arvokkaista
51769: edellyttää verovapaankin elokuvan pelkkä elokuvista. Samoin on asianlaita Tanskassa.
51770: kulujen takaisinsaaminen jo n. 300 000 kat- Näissä olosuhteissa me ymmärrämme, miksi
51771: sojan määrää ja verollisten huomattavasti skandinaavinen elokuva on laadultaan kilpai-
51772: suurempaa. Tämän vuoksi on nykyisin lukykyinen myös kansainvälisesti ja siten
51773: kaikki elokuvat pakko valmistaa sellaisiksi, merkittävä tekijä myös ao. maiden tunnetuk-
51774: että suuri yleisö on valmis niitä katsomaan; sitekemisessä. Mutta eivät vain pienet maat
51775: eikä tällöin ole mahdollista kulkea kaikkein katso välttämättömäksi tukea kotimaista elo-
51776: määrätietoisimmin taiteellisesti, eetillisesti ja kuvatuotantoaan. Myös esim. Englannissa,
51777: kansansivistyksellisesti suotavinta linjaa, Italiassa ja Länsi-Saksassa valtio tukee mo-
51778: koska suuren yleisön maku ei valitettavasti nin tavoin kotimaista elokuvaa, koska ilman
51779: minkään taiteen alalla ole erikoisen taipuvai- sitä ei elokuvavälinettä voida saattaa oikein
51780: nen ilman opastusta pyrkimään parhaaseen. palvelemaan kansaa kasvattavana, opetta-
51781: Kehittävästi vaikuttavia, pienempään yleisö- vana, kehittävänä ja valistavana tekijänä.
51782: määrään perustuvia elokuvia on meidän Suomella ei todellakaan ole varaa laimin-
51783: oloissamme mahdollista tuottaa vain valtion lyödä erästä nykyajan tehokkaimmista kan-
51784: tuella. sansivistystyön välineistä ja osoittaa sitä
51785: Sama koskee myös muita taiteita. Vaikka muista sivistysmaista poiketen toimimaan yk-
51786: niissä tuotantokustannukset ovat huomatta- sinomaan ajanvietteen ja huvittelun aloilla.
51787: vasti pienemmät kuin elokuvassa, eivät tuot- Suomalainen elokuva maksaa vuosittain
51788: tajat ja kustantajat niissäkään pysty omalla leimaveroa n. 60 milj. mk ja ulkomainen elo-
51789: kustannuksellaan kehittämään yleisön makua kuva maassamme lisäksi n. 650 milj. mk.
51790: ja tarjoamaan teoksia, jotka eivät erinomai- Jos kolmannes kotimaisen elokuvan erikois-
51791: sesta laadustaan huolimatta pysty tuomaan verosta palautettaisiin palkintoina elokuva-
51792: niihin sijoitettuja varoja takaisin. Niissäkin tuottajille, ei se vielä vaikuttaisi mitään rat-
51793: 971
51794:
51795: IV,296. - Rah.al. N:o 164.
51796:
51797:
51798:
51799:
51800: Kajala ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta näyttämö-
51801: taiteen ja näyttämötaiteellisten harrastusten tukemiseen.
51802:
51803:
51804: E d u s k u n n a ll e.
51805:
51806: Sen johdosta, että hallituksen esitykseen ten näytelmäkilpailujen palkintolautakun-
51807: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1956 tien lausunnot antavat vakuuttavia todistuk-
51808: sisältyvät maan teattereiden ja näyttämö- sia. Kurssi- ja ohjaustoiminnan kysynnästä
51809: taiteellisten harrastusten tukemiseen tarkoi- voidaan kuitenkin nykyisin tyydyttää vain
51810: tetut määrärahat on pysytetty muuttumat- n. viidesosa, mikä suuresti hidastuttaa ter-
51811: tomina, on maamme laajan ja monimuotoi- vettä kehitystä tällä tärkeällä ja kansan-
51812: sen näyttämötyön jatkuva kehitys jout,u- omaisella kulttuurityön saralla.
51813: massa vakaviin vaikeuksiin. Vakinaisissa Varsinaisen maaseutuväestön teatteritar-
51814: teatterilaitoksissa on näyttelijöiden tunne- peen tyydyttäminen on valmistuvan komitea-
51815: tusti kohtuuttoman alhaista palkkatasoa py- mietinnön mukaan turvattava liittämällä
51816: ritty viime vuosina varovasti parantamaan säännöllinen vierailutoiminta vakinaisten
51817: ja niinpä palkkamenojen nousu onkin vuo- teatterilaitosten työohjelmaan, jolloin maa-
51818: desta 1952 eräissä tyypillisiksi katsotuissa seutu tällä alalla voisi päästä nauttimaan
51819: teattereissa ollut 17.5-39.9 %. Välttämät- yhtä pätevästä teatteritaiteesta kuin asutus-
51820: tömäksi osoittautunut henkilökunnan lisää- keskukset.
51821: minen vaikuttaa kuitenkin tähän palkkojen Näiden koko maan teatteritoiminnan tär-
51822: kokonaissummaan, joten näyttelijäin palk- keimpiä muotoja välittömästi palvelevien toi-
51823: kataso ei ole noussut mainittua määrää. menpiteiden merkitykseen ja kiireellisyyteen
51824: Näyttelijöiden palkat ovat edelleen epätyy- vedoten ehdotamme kunnioittaen,
51825: dyttävällä tasolla, mutta teattereilla ei ole
51826: mahdollisuuksia sen nostamiseen ja meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51827: jen lisäämiseen ilman lisätukea. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun
51828: Näyttämötaiteellisten harrastusten kehi- 3 momentille näyttämötaiteen ja näyt-
51829: tyksessä on viime vuosina ollut havaittavissa tämötaiteellisten han·astusten tukemi-
51830: pätevän koulutus- ja ohjaustoiminnan tulok- seen lisäyksenä 16 000 000 markkaa.
51831: sellinen vaikutus, mistä esim. valtakunnallis-
51832: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
51833:
51834: Olavi Kajala. Esa Koivusilta. Veikko Helle.
51835: Arvo Salminen. Antti J. Rantamaa. Bruno J. Sundman.
51836: Aino Malkamäki. Martta Salmela-Järvinen. Hugo Manninen.
51837: Lennart Heljas. Juho Karvonen. Urho Kulovaara.
51838: Erkki W. Mohell. Eino Saari. Yrjö Sinkkonen.
51839: Toivo Kujala. Sven Högström. Yrjö Hautala.
51840: Jaakko Hakala. Mauri Ryömä. Onni Hiltunen.
51841: 0. A. Öhman. G. Henriksson. Varma K. Turunen.
51842: Rafael Paasio. 0. Lindblom.
51843:
51844:
51845:
51846:
51847: 18 E 626/55
51848: 970 IV,295. - Nuorisokasvatustyö.
51849:
51850:
51851: 38 000 000 markkaa, ja uudelle nimikkeelle: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
51852: Kansakoulujen kerhotoiminnan tukemiseen nioittaen,
51853: me~kitään 3 000 000 markkaa, mikä yhdistet-
51854: tynä kouluhallituksen järjestämien kansakou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51855: lunopettajien nuoriso-ohjaajakurssien menoi- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 10 Pl.
51856: hin 2 600 000 markkaan ja koulujen kieli- XV luvun 4 momentin B kohtaan 20
51857: ym. kerhotoiminnan kehittämiseen varattuun miljoonaa markkaa käytettäväksi nuo-
51858: 1000 000 markkaan nostaisi yhteisen loppu- risokasvatustyön tukemiseen edellä
51859: summan 6 600 000 markkaan. perusteluissa esitetyllä tavalla.
51860: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
51861:
51862: Lauri Järvi. Eeli Erkkilä. Eemil Partanen.
51863: Jaakko Hakala. Armas Leinonen. Saara Forsius.
51864: Erkki Koivisto.
51865: 969
51866:
51867: IV,295. - Rah.al. N:o 163.
51868:
51869:
51870:
51871:
51872: Järvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorisokas-
51873: vatustyön tukemiseen.
51874:
51875:
51876: E d u s k u n n a 11 e.
51877:
51878: Ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvio- koulujen suurjuhlatoiminnan osalta ja on se
51879: esityksessä on 10 Pl. XV: 4 B kohdalla esitetty asiantuntijoiden käsityksen mukaan korvaa-
51880: nuorisojärjestöjen toiminnan tukemiseen va- mattomaila tavalla lisännyt kansakoulun kas-
51881: rattavaksi 21 milj. markkaa. Kun tämä vatustehoa. Laajentunut toiminta edellyttää
51882: summa on vain vajaa puolet raittiusjär- kuitenkin kiinteän, kohtuullisen määrärahan
51883: jestöille esitetystä valtionavusta ja 1/10 varaamista talousarvioon kerhotoiminnan
51884: urheilujärjestöille esitetystä avustusmäärä- johtoa ja valtakunnallisten kansakoulujuhlien
51885: rahasta, tulisi tätä määrää lisätä. Nuoriso- järjestämistä varten. Nuorisomäärärahojen
51886: järjestöjen jäsenmäärä nousee n. 1 200 000- jaossa olisi kuitenkin kansa:koulukerhot viral-
51887: 1 500 000: een, joten niiden suorittama kasva- lisen, lakiin perustuvan asemansa takia ase-
51888: tustyö ulottuu varsin laajoihin piireihin ja tettava erikoisasemaan ja tarkoitukseen varat-
51889: sillä on mitä suurin välitön yhteiskunnalli- tava erillinen määräraha asianomaiseen yh-
51890: nen merkitys, jonka perusteella valtion tulisi teyteen.
51891: myöskin tätä toimintaa tukea riittävässä mää- Kun menoarvioesityksessä on ehdotettu Sä-
51892: rassa. Kun veikkausvoittovarojen käyttöä veltaiteen tukisäätiölle 50 milj. markkaa ja
51893: koskevaa asetusta kaksi vuotta sitten muutet- kun tämä järjestö nyt vasta aloittaa toimin-
51894: tiin, oli yhtenä lähtökohtana se, että liikunta- tansa, voitaneen pitää oikeutettuna ja koh-
51895: kasvatuksen rinnalla näillä varoilla tulisi tuullisena, että tästä määrärahasta osa siir-
51896: voimaperäisesti tukea myöskin muuta nou- retään nuorisokasvatustyön tukemiseen. Alle-
51897: risokasvatustyötä, johon liikuntakasvatus yh- kirjoittaneet täysin myöntävät säveltaiteen
51898: tenä osana liittyy. Lisäksi on todettu, että kehittämisen tärkeyden, mutta huomioon ot-
51899: nuorisorikollisuuden ja väkijuomien käytön taen edellä esitetyt nuorisokasvatuksen työn
51900: vastustamisessa on nuorisojärjestöjen suorit- laajuutta ja merkitystä koskevat näkökohdat,
51901: tamalla työllä ennakolta ehkäisevänä toimin- ei voitane katsoa tarkoituksenmukaiseksi, että
51902: tana ratkaiseva merkitys. On aihetta myös yhdelle ainoalle taidejärjestölle heti sen toi-
51903: todeta, että maamme nuorisokasvatusjärjes- minnan alkaessa annetaan huomattavasti
51904: telmä ja sen työmuodot ovat viime aikoina enemmän valtionapua kuin vuosikymmenien
51905: herättäneet kansainvälistä huomiota ja monet perinteet omaavalle ja mitä arvokkaimpia tu-
51906: maat ovat pyrkineet menetelmiämme seuraa- loksia tuottaneelle kasvatustyölle.
51907: maan. Kaiken tämän huomioon ottaen vapaat Mainittuihin tarkoituksiin esitettyjen varo-
51908: kasvatusjärjestömme ansaitsisivat myös val- jen jakosuunnitelmaa olisikin mielestämme
51909: tion taholta niiden työn arvoa vastaavaa muutettava siten, että eduskunta vähentäisi
51910: tukea. 10 Pl. XV: 4 C kohtaan merkitystä Säveltai-
51911: Nuorisojärjestöille merkitystä maarara- teen tukisäätiölle varatusta 50 000 000 markan
51912: hasta on vuosittain jaettu avustusta myöskin määrärahasta 20 000 000 markkaa ja siirtäisi
51913: kansakoulujen kerhotoiminnan tukemiseen. sen B kohtaan siten, että nuorisokasvatus-
51914: Tämä kansakoulun järjestysmuotolakiin pe- työtä tekevien järjestöjen ohjaajakoulutuk-
51915: rustuva virallinen työmuoto on viime vuosina sen, kurssi- ym. toiminnan tukemiseen mer-
51916: ripeästi kehittynyt niin varsinaisen kerho- kittyyn määrärahaan lisätään 17 000 000
51917: työn kuin siihen läheisesti liittyvän kansa- markkaa, joten loppusummaksi tulee
51918: 968
51919:
51920: IV,294. - Rah.al. N:o 162.
51921:
51922:
51923:
51924:
51925: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyön
51926: keskusjärjestöjen toiminnan avustamiseksi.
51927:
51928:
51929: E d u s k u n n a 11 e.
51930:
51931: Aikaisemmin myönnettiin valtion tulo- ja risojärjestöjen edustajisto, jonka Jasema
51932: menoarviossa määräraha nuorisojärjestöjen maamme kaikki nuorisojärjestöt ovat, on jou-
51933: toiminnan tukemiseen, mutta se poistettiin tunut vaikeaan taloudelliseen tilaan valtion
51934: muutama vuosi sitten. Tosin nuorisojärjes- avustuksen vähäisyyden johdosta. Valtion
51935: töille myönnetään avustuksia vedonlyönnistä nuorisotyölautakunnan Suomen nuorisojärjes-
51936: urheilukilpailuissa kertyvistä "\"aroista, mutta töjen edustajistolle kuluvalle vuodelle ehdot-
51937: ne ovat riittämättömiä voimakkaasti tuke- tamasta. määrärahasta vähennettiin opetus-
51938: maan monien eri nuorisotyön keskusjärjes- ministeriössä 500 000 markkaa käytettäväksi
51939: töjen suorittamaa arvokasta työtä. muihin tarkoituksiin. Kuitenkin on selvää,
51940: Veikkausvoittovaroista saavat nykyisin että nuorisojärjestöt ohjaavat nuoria raitis-
51941: tiede, taide ja nuorisotyö yhteensä 30 %. ja tervehenkiseen elämäntapaan yhtä hyvällä
51942: Tästä määrästä on nuorisotyön osuus tällä ja monissa. tapauksissa paremmallakin menes-
51943: hetkellä 12 %. Nuorisotyötä tekevät järjes- tyksellä kuin monet muut samaa työtä suo-
51944: töt joutuvat näin ollen valtion tuen suhteen rittavat järjestöt. Näin ollen on syytä palata
51945: huonompaan asemaan kuin monet muut si- aikaisempaan käytäntöön ja varata määrä-
51946: nänsä huomionarvoista toimintaa harjoitta- raha nuorisotyön tukemiseen.
51947: vat järjestöt. Ehdotetaanhan vuoden 1956 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
51948: tulo- ja menoarvioesityksessä esimerkiksi rait-
51949: tiustyötä tekevien järjestöjen avustamiseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
51950: 49 161 200 markkaa. Nämä ovat myös al- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun
51951: koholiliikkeen voittovarojen jaossa edullisem- uudelle momentille 10 000 000 markan
51952: massa asemassa kuin eräät nuorisojärjestöt. ntäärärahan nuorisotyön keskusjärjes-
51953: Nuorisojärjestöjen työn merkityksen ali- töjen toiminnan avustamiseksi.
51954: arvioimista osoittaa sekin, että Suomen nuo-
51955: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
51956:
51957: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Rainer Virtanen.
51958: Irma Rosnell. Pauli Puhakka.
51959: 967
51960:
51961: IV,293. - Rah.al. N:o 161.
51962: Suomennos.
51963:
51964:
51965:
51966: Österholm ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
51967: tukseksi Åbo Akademille.
51968:
51969:
51970: E d u s k u n n a 11 e.
51971:
51972: Tänä vuonna on Åbo Akademi saanut toi- tettuna, lähinnä ruotsinkielessä, saadakseen
51973: mintaansa varten valtionavustusta 5 milj. pätevyyden ruotsinkielen opettajan virkoihin
51974: mk. Hallituksen budjettiesitykseen vuodelle suomenkielisissä oppilaitoksissa.
51975: 1956 määräraha on otettu muuttamattomana. Nykyinen valtionavustus peittää noin
51976: Avustus on tervetullut apu, mutta aivan 5 % akatemian menoista. Tämä avus-
51977: riittämätön peittämään akatemian tulojen tus ei ole missään kohtuullisessa suhteessa
51978: ja sen ylläpitämiskustannusten erotnsta. siihen avustukseen; jota valtio antaa muille
51979: Tämä vaillinki on useiden vuosien aikana vastaaville oppilaitoksille. Viime keväänä
51980: mitä tiukimmasta säästäväisyydestä huoli- toimeenpannut valtion viran ja toimenhalti-
51981: matta vaihdellut 20 ja 30 miljoonan markan jain palkanlisäykset ovat aiheuttaneet vas-
51982: välillä vuosittain. Se on voitu peittää vain taavan tarkistuksen Åbo Akademin paikoissa.
51983: siten, että on kulutettu vastaava osa aka- Tämä toimenpide lisäsi menoja 5 miljoonalla
51984: temian pääomasta. Tämä asiaintila ei voi markalla. Lisäksi, kuten tunnettua, on Hel-
51985: ajan mittaan jatkua ilman vakavia seurauksia singin yliopistossa otettu käytäntöön uusi
51986: Åbo Akademin olemassaololle. kandidaatin tutkinto, ja tarkoitusta varten
51987: Se seikka, että kehitys on lähtenyt tähän tullaan valtionyliopistoon perustamaan suuri
51988: suuntaan, on suoranaista seurausta sodasta määrä uusia opettajanvirkoja. Kun tämä
51989: ja pulavuosista inflaatioineen, vuokrasään- tutkintomuoto on toteutettu Helsingin yli-
51990: nöstelyineen ja muine ylivoimaisine tekijöi- opistossa ja Turun yliopistossa, on se otet-
51991: neen. Vajausta syntyy siitä huolimatta, tava käytäntöön myös Åbo Akademissa.
51992: vaikka palkat akatemiassa ovat Turun yli- Tästä johtuvien uusien virkojen kustannuk-
51993: opiston ja Helsingin yliopiston vastaavien set nousevat 7 miljoonaan markkaan vuo-
51994: palkkojen alapuolella, vaikka eläkkeet ovat dessa. Tähän akatemialla ei ole varoja.
51995: epätyydyttäviä ja vaikka kaikki määrärahat Åbo Akademi on tullut tärkeäksi tekijäksi
51996: laitoksia, kojeistoja ja kirjallisuutta varten Suomen kulttuurielämälle. Suuret joukot
51997: on rajoitettu mahdollisimman vähiin. nuorisoa koko maasta, myös suomenkielisistä
51998: Akatemiassa on viisi tiedekuntaa, huma- kodeista, ovat siellä valmistuneet elämän-
51999: nistinen, matemaattisluonnontieteellinen, val- tehtäväänsä. Akatemian yhteistyö maan
52000: tiotieteellinen, kemiallis-teknillinen ja teolo- muiden korkeakoulujen kanssa on erin-
52001: ginen. Professorinvirkoja on 31, joista 8 on omaista ja sen nauttima arvonauto tieteelli-
52002: täyttämättä, osittain taloudellisista syistä. sessä suhteessa on hyvä.
52003: Opettajien ja virkamiesten koko lukumäärä Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
52004: on noin 100. Kirjoissa olevia ylioppilaita
52005: on noin 440, joista kuutisenkymmentä suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
52006: menkielistä. Tähän tulee lisäksi Turun yli- tulo- ja rnenoarvioon 30 000 000 mar-
52007: opistosta kolmisenkymmentä opiskelijaa, kan määrärahan avustt~kseksi Åbo
52008: jotka haluavat saada todistuksen jossakin Akademille.
52009: aineessa, joka ei Turun yliopistossa ole edus-
52010: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
52011:
52012: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman.
52013: John Forsberg. Sven Högström. Bertel Lindh.
52014: C. A. Öhman. T. E. Nordström. Grels Teir.
52015: 966
52016:
52017: IV,293. - Fin.mot. N:o 161.
52018:
52019:
52020:
52021: Österholm m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag till
52022: understöd åt Åbo Akademi.
52023:
52024:
52025: T i ll R i k s d a g e n.
52026:
52027: Detta år har Åbo Akademi för sin verk- Turun yliopisto inte företrätt ämne, främst
52028: samhet erhålilt ett statsbidrag på 5 milj. i svenska språket, för att göra sig kompe-
52029: mark. I regeringens budgetförslag för år tenta för lärartjänster i svenska vid finsk-
52030: 1956 har anslaget uptagits oförändrat. Bi- språkiga läroverk.
52031: draget är en välkommen hjälp, men alldeles Det nuvarande statsanslaget täcker ca
52032: otillräckligt för att täcka skillnaden mellan 5 procent av akademins utgifter. Detta bi-
52033: akademins inkomster och kostnaderna för drag står inte i någon rimlig proportion till
52034: dess upprätthållande. Denna brist har un- det understöd, som staten lämnar andra
52035: der en följd av år trots den strängaste liknande läroinrättningar. De löneökningar
52036: sparsamhet växlat mellan 20 och 30 milj. • för statsanställda, som genomfördes senaste
52037: mark årligen. Den har kunant täckas en- vår, har föranlett en motsvarande justering
52038: dast genom att en motsvarande del av aka- av lönerna vid Åbo akademi. Denna åtgärd
52039: demins kapital förtärts. Detta tillstånd kan ökade utgifterna med 5 milj. mark. Dess-
52040: inte fortgå i längden utan allvarliga följder utom har som känt vid Helsingfors universi-
52041: för Åbo Akademis bestånd. tet nyligen införts en ny kandidatexamen,
52042: Att utvecklingen tagit denna riktning, är och för ändamålet skall ett stort antal nya
52043: en direkt följd av kriget och krigsåren med lärartjänster inrättas vid statsuniversitetet.
52044: åtföljande inflation, hyresreglering och Då denna examensform förverkligats vid
52045: andra övermäktiga omständigheter. Eristen Helsingfors universitet och Turun yliopisto,
52046: uppkommer trots att lönerna vid akademin måste den införas även vid Åbo akademi.
52047: ligger under motsvarande löner vid Turun Kostnaderna för de härav föranledda nya
52048: yliopisto och Helsingfors universitet, trots tjänsterna stiger till 7 milj. mark om året.
52049: att pensionerna är otillfredställande och Härtill salmar akademin medel.
52050: trots att alla anslag för institutioner, appa- Åbo akademi har blivit en viktig tillgång
52051: ratur och litteratur skurits ned till mini- för Finlands kulturliv. Stora skaror ung-
52052: mum. dom från hela landet, · också från finsk-
52053: Akademin har fem fakulteter, den huma- språkiga hem, har här utbildat sig för sin
52054: nistiska, den matematisk-naturvetenskapliga, livsgärning. Akademins samarbete med lan-
52055: den statsvetenskapliga, den kemisk-tekniska dets övriga högskolor är utmärkt, och dess
52056: och den teologiska. Antalet professurer är anseende i vetenskapligt hänseende är gott.
52057: 31, av vilka 8, delvis av ekonomiska skäl, Med hänvisning till det som ovan anförts
52058: är vakanta. Totala antalet lärare och föreslås,
52059: tjänstemän är ca 100. De inskrivna studen-
52060: terna är omkring 440, av vilka ett sextiotal att Riksdagen måtte i statsförslaget
52061: finskspråkiga. Härtill kommer ett trettiotal för år 1956 anvisa ett anslag på 30
52062: studerande vid Turun yliopisto, som vid milj. mark till ttnderstöd åt Åbo
52063: Åbo akademi eftersträvar betyg i något vid akademi.
52064: Helsingfors den 17 september 1955.
52065:
52066: Jonh Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman.
52067: John Forsberg. Sven Högström. Bertel Lindh.
52068: 0. A. Öhman. T. E. Nordström. Grels Teir.
52069: 965
52070:
52071: IV,292. - Rah.al. N:o 160.
52072:
52073:
52074:
52075:
52076: Heljas ym..: Määrärahan osoittamisesta kesäyliopisto-opetuk-
52077: sen järjestämiseksi Kuopiossa vuonna 1956.
52078:
52079:
52080: E d u s k u n n a 11 e.
52081:
52082: Pohjois-Savon Maakuntaliiton valistustoi- Museon luonnontieteellisiä kokoelmia pide-
52083: mikunta on parin vuoden ajan tehnyt suun- tään eräillä aloilla maan parhaisiin kuulu-
52084: nitelmia kesäyliopisto-opetuksen järjestämi- vina. Kirjasto ja tuomiokapitulin kirjasto
52085: seksi Kuopiossa. Kesäyliopistoon voisi saada tarjoavat tutkijantiloja.
52086: opiskelijoita lähinnä :Savosta, Pohjois-Karja- Kesäyliopistoon on mahdollisuuksia saada
52087: lasta ja Kainuusta. päteviä opettajavoimia. Opettajakasvatusta
52088: Syrjäseutujen opiskelijain on yhä vaikeam- ajatellen olisi saatava opettajia, joilla olisi
52089: paa taloudellisista syistä ja vaikentuvan oikeus antaa arvosana psykologiassa ja kas-
52090: asunnon saamisen johdosta päästä aloitta- · vatusopissa, yhteiskuntaopissa, historiassa,
52091: maan opintoja nykyisissä korkeakouluis- suomen kielessä ja !kirjallisuudessa. Valmis-
52092: samme. Monille aloille lähdettäessä on suori- tavia kursseja olisi kielissä, fysiikassa, ke-
52093: tettava kaksi ns. pro-exercitiokoetta kielissä. miassa, kasvi- ja eläintieteessä sekä biolo-
52094: Niihin kuluu kaksi lukukautta, mikä maksaa giassa.
52095: noin 150 000 markkaa. LisiiJksi on suoritet- Tavallista korvausmenettelyä noudattaen
52096: tava ns. propedeuttisia kursseja ja odotet- viiden viikon kurssista tarvittaisiin palkkoi-
52097: tava .niille pääsyäkin. Kaikki tämä opiskelu hin 600 000 markkaa, kansliamenot, puhdis-
52098: voitaisiin suorittaa kesäyliopistossa. Siten tus ym. 300 000 markkaa ja satunnaisiin me-
52099: monelle köyhälle maaseudun nuorelle avau- noihin 100 000 markkaa.
52100: tuisi mahdollisuus opiskeluun. Toinen tärkeä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
52101: syy on kansakoulunopettajien jatkokoulutus. nioittaen,
52102: Kansakoulunopettajat ovat kesäyliopisto-
52103: jemme kantajoukkoa, ja menestyäkseen alal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
52104: laan ja saadakseen lisäpätevyyttä on heidän tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
52105: suoritettava yliopistollisia arvosanoja. suuruisen määrärahan kesäyliopisto-
52106: Kuopiossa on suhteellisen hyvät mahdolli- opetuksen järjestämiseksi Kuopiossa
52107: suudet tällaisen opetuksen järjestämiseen. vuonna 1956.
52108: Uudessa keskikoulussa on avarat opetustilat.
52109: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
52110:
52111: Lennart Heljas. Hugo Manninen. Elli Nurminen.
52112: Esa Hietanen. Helge Miettunen. Mikko Hult.
52113: Martti Leskinen. Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen.
52114: 964
52115:
52116: IV,291. - Rah.al. N:o 159.
52117:
52118:
52119:
52120:
52121: Alanko ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen kesäyli-
52122: opistolle.
52123:
52124:
52125: E d u s k u n n a ll e.
52126:
52127: Tänä vuonna on itsenäisinä aloittanut toi- ohjelmassaan pyrkinyt jäljittelemään ole-
52128: mintansa kaksi kesäyliopistoa, Oulun ja Tam- massa olevia vanhempia vastaavia laitoksia,
52129: pereen, kahden ennestään toimivan lisäksi. vaan on järjestänyt opinto-ohjelmansa yhteis-
52130: Näistä Tampereen kesäyliopisto on ainoa, toiminnassa Helsingin yliopiston valtiotieteel-
52131: joka toimii vailla korkeakoulua olevalla paik- lisen tiedekunnan kanssa yhteiskuntatieteitä
52132: kakunnalla, josta kaikkien opiskelijain on koskevaksi, joita muualla vain vähässä mää-
52133: pakko opintojaan jatkaessaan matkustaa rin on tähän asti voitu kesän aikana opis-
52134: muualle ja asua kallein kustannuksin vie- kella.
52135: raassa. Tampereen korkeakouluyhdistys on Kun yksityisen yhdistyksen on vaikea jär-
52136: pyrkinyt kesäopintokurssit järjestämällä edes jestää rahoitusta opiskelijoita kohtuuttomasti
52137: vähän helpottamaan vähävaraisten opiskeli- rasittamatta ja kun valtio avustaa kesäyli-
52138: jain mahdollisuuksia. Kokemus osoittaa viime opistotoimintaa muualla, ehdotamme,
52139: kesältä, että kesäyliopiston tarve on ilmei-
52140: nen, sillä lyhyestä tiedotusajasta huolimatta että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
52141: 546 opiskelijaa oli kiinteästi opiskelemassa ja tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XV luvun
52142: useat sadat tamperelaiset seurasivat lisäksi 2 momentille 2 000 000 markan määrä-
52143: luentoja asian harrastuksesta. rahan Tampereen kesäyliopistolle.
52144: Tampereen kesäyliopisto on toisessakin
52145: suhteessa erikoislaatuinen. Se ei ole kurssi-
52146: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
52147:
52148: Kustaa Alanko. Kaisa Hiilelä. T. A. Wiherheimo.
52149: Jaakko Hakala. Anni Flinck. Artturi Tienari.
52150: 963
52151:
52152: IV,29o, - Rah.al. N:o 158.
52153:
52154:
52155:
52156:
52157: Koivisto ym.. : Määrärahan osoittamisesta Oulun maakunta-
52158: arkiston yhden kanslia-apulaisen toimen muuttamiseksi
52159: amanuenssin viraksi.
52160:
52161:
52162: E d u s k u n n a ll e.
52163:
52164: Oulun maakunta-arkistossa ovat nykyisin palkkausluokan amanuenssin virasta olisi
52165: seuraavat virat ja toimet: arkistonhoitaja, 3 palkkaa maksettava kaikkine lisineen 570 360
52166: toimistoapulaista sekä puhtaaksikirjoittaja. markkaa. Vastaavasti vähenisi samalta mo-
52167: Toimistoapulaisista on yksi hoitanut tointa mentilta kanslia-apulaisen toimen palkkauk-
52168: jo 17 vuotta, ollen nykyisin fil. kand. tutkin- seen varatut määrärahat 340 120 markkaa.
52169: non suorittanut. Toimi kuuluu 9 palkkaluok- Erotus on siis 230 240 markkaa.
52170: kaan. Kun Oulun maakunta-arkisto on huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
52171: mattavan suuri ja sen toiminta mm. opetta- kunnioittaen,
52172: jakorkeakoulun johdosta on vilkastunut, olisi
52173: siihen perustettava amanuenssin virka 21 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
52174: palkkausluokkaa, jolloin vastaavasti yhden tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XIII
52175: 9 palkkausluokan toimistoapulaisen virka luvun 1 momentille 570 360 markkaa
52176: voitaisiin lakkauttaa. Amanuenssin virka on Oulun maakunta-arkiston yhden kans-
52177: nykyisin mm. Mikkelissä. Ottaen huomioon lia-apulaisen toimen muuttamiseksi
52178: nykyisen viranhoitajan palvelusvuodet 21 amanuenssin viraksi.
52179: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
52180:
52181: Erkki Koivisto. Saara Forsius.
52182: Irma Hamara. Vilho Väyrynen.
52183: Irma Karvikko.
52184:
52185:
52186:
52187:
52188: 17 E 626/55
52189: 962 IV,289. - Tuberkuloosipotilaiden työtarvikkeet.
52190:
52191:
52192: laiset alat kuin puutyöala, metallityöt, sähkö- lukukautisena työtarvikeavustuksena poti-
52193: ja radioala, naisten pukuompelu ja modisti- lasta kohti 500 markan erää, mitä voitaneen
52194: ala. Yhteensä pidettiin tällöin 26 000 oppi- pitää varsin kohtuullisena, tultaisiin siihen
52195: ja harjoitustuntia. Askartelualan kursseja, lopputulokseen, että kaksi lukukautta kestä-
52196: joissa työtarvikkeet niinikään näyttelevät vänä työkautena tarvittaisiin parantoloissa
52197: huomattavaa osaa, pidettiin 64. Kummassa- olevien varattomien tuberkuloosipotilaiden
52198: kin tapauksessa olisi osanottajien määrä il- työtarvikeavustuksiin yhteensä 2 500 000
52199: meisesti ollut huomattavasti isompi, jos ei markkaa.
52200: työtarvikkeiden hankkiminen olisi monelle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
52201: potilaalle muodostunut esteeksi kursseille
52202: osallistumiseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
52203: Saadun kokemuksen mukaan voidaan ar- tulo- ja menoarvioon 2 500 000 mark-
52204: vioida, että opiston kurssitoimintaan vuoden kaa työtarvikkeiden hankkimiseksi pa-
52205: 1956 aikana tulee osallistumaan n. 3 500 pa- rantolaopiston kurssitoimintaan osal-
52206: rantolapotilasta, joista valtaosa, arviolta n. listuville varattomille tuberkuloosipo-
52207: 65 %, on varatonta väkeä. Jos ajatellaan tilaille.
52208: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
52209:
52210: Artturi Tienari. Aukusti Pasanen.
52211: Aare Leikola. Armas Leinonen.
52212: 961
52213:
52214: IV,2s9, - Rah.al. N:o 157.
52215:
52216:
52217:
52218:
52219: Tienari ym.: Määrärahan osoittamisesta työtarvikkeiden hank-
52220: kimiseksi parantolaopiston kurssitoimintaan osallistuville
52221: varattomille tuberkuloosipotilaille.
52222:
52223:
52224: E d u s k u n n a 11 e.
52225:
52226: Viime aikoina on yleisesti alettu ymmärtää, Opetus on potilaille täysin ilmaista, kuiten-
52227: mikä merkitys pitkäaikaista parantolahoitoa kin niin, että eri käytännöllisten alojen kurs-
52228: vaativien tuberkuloosipotilaiden henkisen vi- sien edellyttämät työtarvikkeet jokaisen on
52229: reyden herättämisellä ja säilyttämisellä on itse kustannettava. Viimemainittu seikka ei
52230: heidän tervehtymiselleen. Tämän oivaltaen ko. poikkeuksellisissa olosuhteissa voi olla
52231: Parantolaopisto-niminen oppilaitos on otta- vaikuttamatta haitallisesti kurssitoiminnan
52232: nut tehtäväkseen tuberkuloosipotilaiden hen- menestykselliseen hoitamiseen. Asia on näet
52233: kisen vireyden ylläpitämisen ja heidän sivis- siten, että suurin osa tuberkuloosipotilaista
52234: tystasonsa kohottamisen tarjoamalla tilai- on nuorta varatonta väkeä, jolle työtarvik-
52235: suuksia sellaisten tietojen ja taitojen hank- keiden lunastaminen valitettavan usein muo-
52236: kimiseen, jotka ovat kansalaiselämässä tar- dostaa voittamattoman esteen kursseille osal-
52237: peellisia sekä edistävät itseopiskelua, hen- listumiseen. Tällainen asiantila on luonnolli-
52238: kistä itsensä kehittämistä ja ammattitaitoa. sesti mitä pahin ennen kaikkea sen tähden,
52239: Parantolaopiston, joka järjestysmuodoltaan että vähempivaraiset ja monasti myös ammat-
52240: on työväenopisto ja jonka toimialue käsittää tia vailla olevat nuoret parantolapotilaat täl-
52241: maan tuberkuloosikeskusparantolat, omistaa löin samalla menettävät tilaisuuden mahdolli-
52242: Tuberkuloosipiirien Liitto r. y. (kuntayhty- sesti tarvitsemansa ammatillisen esikoulutuk-
52243: mien liitto) ja se on kouluhallituksen valvon- sen saamiseen. Opisto on tosin koettanut edes
52244: nan ja tarkastuksen alainen oppilaitos. osittain saada helpotusta aikaan tässä suh-
52245: Opisto nauttii valtionapua, jonka suuruus teessa, järjestämällä käytettyjen vaatteiden
52246: työväenopistolain nojalla tällä hetkellä on ja hattujen keräyksiä sekä käyttämällä näin
52247: 60 % ns. todellisista kustannuksista, lopun saatua materiaalia työtarvikkeina naisten pu-
52248: 40% jäädessä asianomaisten keskusparanto- kuompelu- ja hattukursseilla. Kun opistolla
52249: loiden, ts. kuntien rahoitettavaksi. Opiston oppilaitoksena ei kuitenkaan ole riittäviä
52250: toimintaa hoidetaan Helsingissä sijaitsevasta edellytyksiä sanotunlaisen keräystoiminnan
52251: keskustoimistosta käsin. Keskustoimisto hank- laajentamiseen muillekin tarvittaville aloille
52252: kii niinikään tarvittavat opettajat, opetus- ja kun ihmisten hyväntahtoisuuden varassa
52253: välineet ja työtarvikkeet, hoitaen myös opis- oleminen sitä paitsi tuskin poistaisi puheena-
52254: ton kirjanpidon ja kassatoiminnan. Kussa- olevaa haittaa, pitäisi tähän saada ratkaisu
52255: kin keskusparantolassa on opistotyön johtaja, muuta tietä. Asian tekee yhä ajankohtaisem-
52256: joka vastaa paikallisesta toiminnasta. Opet- maksi se seikka, että ns. kuntouttamistyöhön
52257: tajat pyritään mahdollisimman suuressa mää- liittyvät työterapia ja ammatillinen esikou-
52258: rin saamaan paikan päältä tuntiopettajina, lutus parantolaportaassa ovat jatkuvasti val-
52259: mutta varsinkin ammatillista kurssitoimintaa taamassa yhä huomattavaruman sijan opiston
52260: varten opistolla on myös palveluksessaan va- työohjelmassa. Esim. viime työkautena eli
52261: kituisia päteviä ammattiopettajia. Viimemai- työkautena 1954-55 järjestettiin Parantola-
52262: nittuja, joista osa on ns. kiertäviä ammatti- opiston toimesta eri keskusparantoloissa yh-
52263: opettajia, on tällä hetkellä 25, tuntiopetta- teensä yli 70 sellaista ammatillista alkeiskurs-
52264: jien määrän noustessa lukukausittain toiselle sia, joiden osanottajien oli itse rahoitettava
52265: sadalle. työtarvikkeensa. Edustettuina olivat mm. sel-
52266: 960
52267:
52268: IV,2ss. - Rah.al. N:o 156.
52269: Suomennos.
52270:
52271:
52272:
52273: Wickman ym. : Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
52274: seksi Vöyrin kansanopistolle.
52275:
52276:
52277: E d u s k u n n a ll e.
52278:
52279: Vöyrin kansanopiston rakennukset ovat 1956 15 000 000 markkaa rakennusavustuk-
52280: jo kauan olleet sellaisessa kunnossa, että vi- seksi sanotulle kansanopistolle. Hallituksen
52281: ranomaiset ovat tarkastuksissa selittäneet budjettiesityksestä vuodelle 1956 kuitenkin
52282: niiden olevan perusteellisten parannusten ilmenee, että hallitus ei ole ottanut huo-
52283: tarpeessa. Kouluhallitus on, sivistysvalio- mioon kouluhallituksen ehdotusta määrä-
52284: kunnan mietinnön n:o 2 (1955) mukaan, rahasta Vöyrin kansanopiston rakennustoi-
52285: todennut, että Vöyrin kansanopisto on ensi mintaa varten, vaikka tämä koulu on ensim-
52286: sijalla rakennusavustuksen saannin suhteen. mäisellä sijalla kouluhallituksen ehdotuk-
52287: Tämän vuoden valtiopäivillä jätettiin hel- sessa.
52288: mikuussa toivomusaloite n: o 172, jossa eh- Viitaten toivomusaloitteen n: o 172 (1955)
52289: dotettiin, että hallitus ottaisi tulo- ja meno- perusteluihin ja sivistysvaliokunnan mietin-
52290: arvioesitykseen vuodelle 1956 20 miljoonan töön 20 päivältä toukokuuta 1955 ehdottavat
52291: markan määrärahan rakennusavustukseksi allekirjoittaneet kunnioittaen,
52292: Vöyrin kansanopistolle. Sivistysvaliokunta
52293: hyväksyi aloitteen periaatteessa, mutta päätti että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
52294: hylätä sen siksi, että valiokunta oli todennut tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
52295: kouluhallituksen jo esittäneen, että hallitus kan määrärahan rakennusavustukseksi
52296: ottaisi tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle Vöyrin kansanopistolle.
52297: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
52298:
52299: Albin Wickman. Bertel Lindh. C. A. Öhman,
52300: Grels Teir. Verner Korsbäck. John Forsberg.
52301: Sven Högström. Arthur Larson. Nestori Nurminen.
52302: 959
52303:
52304: IV,2ss. - Fin.mot. N:o 156.
52305:
52306:
52307:
52308:
52309: Wickman m.fl.: Angående anvisande av anslag till byggnads-
52310: bidrag för Vörå folkhögskola.
52311:
52312:
52313: Till Riksdagen.
52314:
52315: Vörå folkhögskolas lokaliteter har länge 1956 måtte upptaga 15 000 000 mk tili bygg-
52316: befunnits vara av sådan beskaffenhet, att nadsbidrag för sagda folkhögskola. Nu fram-
52317: vederbörande vid inspektioner förklarat dem går det dock av regeringens budgetförslag
52318: i behov av grundliga förbättringar. Skol- för 1956, att regeringen icke beaktat skol-
52319: styrelsen har, enligt kulturutskottets betän- styrelsens framställning om anslag för Vörå
52320: kande n:o 2 (1955 rd.) konstaterat, att folkhögskolas byggnadsverksamhet, trots att
52321: Vörå folkhögskola står på första förlagsrum- denna skola står på första förslagsrum i
52322: met ifråga om erhållande av byggnadsbidrag. skolstyrelsen.
52323: Tili detta års riksdag inlämnades i feb- Hänvsiande tili motiveringen i hemställ-
52324: ruari en hemställningsmotion n: o 172, vari ningsmotionen n:o 172 (1955 rd.) och kul-
52325: föreslogs, att regeringen måtte i statsför- turutskottets betänkande n:o 2, daterat den
52326: slaget för år 1956 upptaga ett anslag om 20 maj 1955, får undertecknade vördsamt
52327: 20 miljoner mk som byggnadsbidrag för föreslå,
52328: Vörå folkhögskola. Kulturutskottet godkände
52329: i princip motionen, men beslöt dock förkasta att Riksdagen måtte i 1956 års
52330: den, därför att utskottet konstaterat att statsförslag upptaga ett anslag om
52331: skolstyrelsen redan framställt förslag om att 15 000 000 mk som byggnadsbidrag
52332: regeringen i statsförslagspropositionen för för Vörå folkhögskola.
52333: Helsingfors den 15 september 1955.
52334:
52335: Albin Wickman. Bertel Lindh. C. A. Öhman.
52336: Grels Teir. Verner Korsbäck. John Forsberg.
52337: Sven Högström. Arthur Larson. Nestori Nurminen.
52338: 958
52339:
52340: IV,2s7. - Rah.al. N:o 155.
52341: Suomennos.
52342:
52343:
52344:
52345: Teir ym.: :Määrärahan osoittamisesta rakennusavustukseksi
52346: Kruunupyyn kansanopistolle.
52347:
52348:
52349: E d u s k u n n a 11 e.
52350:
52351: Kuten monet muut maamme kansanopistot tällä hetkellä nousevat noin 8 miljoonaan
52352: työskentelee myös Kruunupyyn ruotsalainen markkaan ja että rakennustöiden jatkaminen
52353: kansanopisto erittäin vaillinaisissa ja vanhan- tuo mukanaan lisää velkaantumista, on
52354: aikaisissa tiloissa. Kronoby folkhögskola on ilmeistä, ettei koulun kannatusyhdistys,
52355: toiseksi vanhin ruotsalaisella taholla ja on Folkhögskolans i Kronoby elevförbund r. f.,
52356: vanhimpia kaikista maamme kansanopis- voi kantaa niin raskaita taloudellisia rasi-
52357: toista. Koulu aloitti toimintansa jo vuonna tuksia. Koulun velkojen voidaan laskea
52358: 1891 ja on siitä pitäen ollut toiminnassa nousevan yli 12 miljoonan markan, kun ny-
52359: keskeytyksettä kaikkina lukuvuosina 65 vuo- kyinen rakennustyö on suoritettu loppuun.
52360: den ajan. Asiaa ja taloudellista asemaa vaikeuttaa
52361: Koska koulurakennus on rakennettu 1890 lisäksi se seikka, että koulu on ilman oppi-
52362: -1891, on se aikaisempina vuosina suori- lasasuntolaa ja vahtimestarin asuntoa, . sillä
52363: tetuista useista korjauksista huolimatta käy- nämä rakennukset olisi myös rakennettava
52364: nyt liian ahtaaksi ja epäajanmukaiseksi. ensi tilassa.
52365: Sen vuoksi on uudis- ja lisärakennus käynyt Koska rakennustyön rahoittamisessa ja
52366: välttämättömäksi. Piirustukset on tehty ja toteuttamisessa ilmenee vaikeuksia, tulisi
52367: hyväksytty ja kustannusarvion mukaan tule- valtion antaa avustusta, jotta nuoret ja hei-
52368: vat töiden kustannukset nousemaan 7 mil- dän opettajansa voisivat työskennellä ajan-
52369: joonaan markkaan. Nämä työt käsittävät mukaisissa huoneistoissa ja siedettävissä olo-
52370: koulurakennuksen täydellisen muutos- ja suhteissa. Suurta uhrimieltä osoittaa se, että
52371: lisärakennuksen. Mm. sisustetaan kellariker- rakennusta varten on lahjoitettu paljon puu-
52372: ros ja vedetään lämpö-, vesi- ja viemäri- tavaraa, sillä väestö tietää itse, mikä merki-
52373: johdot. Talo on kaksikerroksinen puuraken- tys vanhalla sivistysahjolla on koko seudulle.
52374: nus. Kuutiotilavuus on 2 750 ms. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
52375: Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheen- nioittaen,
52376: johtaja on vakuuttanut, että kansanopiston
52377: koulurakennus on vanhentunut ja perusteel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
52378: lisen korjauksen ja laajentamisen tarpeessa. tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
52379: Myös kouluhallitus on tietoinen tästä välttä- markan määrärahan rakennusavustuk-
52380: mättömyydestä. seksi Kruunupyyn kansanopiston
52381: Kun ottaa huomioon, että koulun velat uudis- ja lisärakennusta varten.
52382: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
52383:
52384: Grels Teir. Bertel Lindh. Kurt Nordfors.
52385: 957
52386:
52387: IV,28'7. - Fin.mot. N:o 155.
52388:
52389:
52390:
52391:
52392: Teir m.fl.: Angående anvisande av anslag till byggnadsbidrag
52393: åt Kronoby folkkögskola.
52394:
52395:
52396: T i ll R i k s d a g e n.
52397:
52398: Liksom ett stort antal folkhögskolor i lan- och att ett fortsättande av byggnadsarbetena
52399: det arbetar också Kronoby folkhögskola i medför ytterligare skuldsättning, är det up-
52400: synnerligen undermåliga och ålderdomliga penbart, att skolans garantiförening, Folk-
52401: lokaliteter. Kronoby folkhögskola är den högskolans i Kronoby elevförbund r.f., icke
52402: nästäldsta på svenskt håll och bland de kan bära så tunga ekonomiska bördor. Man
52403: äldsta av alla folkhögskolor i landet. Skolan kan räkna med att skolans skulder kommer
52404: inledde sin verksarnhet redan år 1891 och att överstiga 12 miljoner mark, när det nu-
52405: har sedan dess varit i oavbruten versamhet varande byggnadsarbetet är slutfört. Saken
52406: varje läsår under 65 års tid. och den ekonomiska ställningen förvärras
52407: Emedan skolbyggnaden är uppförd 1890- ytterligare därigenom, att skolan är utan
52408: 1891, har den trots en del reparationer under vaJktmästarbostad och elevinternat för poj-
52409: tidigare år blivit för trång och otidsenlig. kar, och dessa byggnader borde också upp-
52410: På denna grund har en om- och tillbyggnad föras med det snaraste.
52411: blivit ofrånkomlig. Ritningar har uppgjorts Emedan det yppar sig svårigheter med
52412: och godkänts och enligt kostnadsförslaget finansieringen och genomförandet av bygget,
52413: kommer arbetena att stiga till 7 miljoner borde staten bidraga, så att ungdomen och
52414: mark. Dessa arbeten omfattar en fullständig dess lärare skall kunna arbeta i tidsenliga
52415: om- och tillbyggnad av skolhuset. Bland an- lokaliteter och under drägliga förhållanden.
52416: nat inredes en källarvåning, och värme-, Offerviljan har varit stor genom att mycket
52417: vatten- och avloppsledningar drages. Huset timmer skänkts till bygget, ty befolkningen
52418: är uppfört i två våningar av trä. Kubikin- vet själv, viiken betydelse den gamla kul-
52419: nehållet är 2 750 kubikmeter. turhärden har för hela landsändan.
52420: Ordföranden i Finlands Folkhögskoleför- Med hänvisning till ovanstående föreslår
52421: ening har intygat, att folkhögskolans skol- vi vördsamt,
52422: byggnad är föråldrad och i stort behov av
52423: en grundlig reparation och utvidgning av att Riksdagen i statsförslaget för
52424: lokaliteterna. Också i skolstyrelsen är man år 1956 måtte upptaga ett anslag om
52425: medveten om denna nödvändighet. 10 miljoner mark som byggnadsbidrag
52426: När man beaktar, att skolans skulder i för om- ock tillbyggnad av Kronoby
52427: detta nu uppgår till cirka 8 miljoner mark folkkögskola. '
52428: Helsingfors den 16 september 1955.
52429:
52430: Grels Teir. Bertel Lindh. Kurt Nordfors.
52431: 956
52432:
52433: IV,2s6. - Rah.al. N:o 154.
52434: Suomennos.
52435:
52436: Wickman ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
52437: seksi ja -lainaksi Etelä-Suomen evankeliselle kansan-
52438: opistolle.
52439:
52440: E d u s k u n n a ll e.
52441:
52442: Evangeliska Folkhögskolan i Södra Fin- vaikeassa asemassa kuin Evangeliska Folk-
52443: land niminen kansanopisto - Etelä-Suomen högskolan i Södra Finland.
52444: evankelinen kansanopisto - aloitti toimin- Koulun johto on ollut alunperin tietoinen
52445: tansa Hangossa syksyllä 1947 valtioneuvos- uuden asuntolarakennuksen tarpeesta ja
52446: ton annettua päätöksellään 25. 7. 1947 kou- myös hyväksynyt sellaista rakennusta koske-
52447: lun kannatusyhdistykselle asianomaisen lu- vat luonnokset. Suunniteltuun uuteen taloon
52448: van. Koulutalona on tähän saakka ollut ru- on tarkoituksena sijoittaa asuntola sekä poi-
52449: koushuone, jonka kannatusyhdistys osti Suo- kia että tyttöjä varten, koulukeittiö ja ope-
52450: men ruotsalaiselta evankeliumiyhdistykseltä. tuskeittiö, ruokasali sekä rehtorin, yhden
52451: Kauppahinta rakennuksesta tontteineen ja opettajan, emännän, keittiöapulaisen ja vah-
52452: ulkorakennuksineen oli 4 100 000 markkaa, timestarin asunnot. Talo, joka käsittää neljä
52453: mikä hinta suoritettiin kiinnitysvelkakirjana. kerrosta, olisi tilavuudeltaan noin 5 000 ms.
52454: Koulu on nyt työskennellyt kahdeksan Uuden asuntotalon rakennuskustannukset
52455: vuotta voimatta vielä hankkia mitään uusia nousevat noin 40 miljoonaan markkaan,
52456: kiinteistöjä. Koulurakelmusta - entistä ru- minkä lisäksi tulevat kustannukset alueen
52457: koushuonetta - on kuluneina vuosina eri ta- suunnittelusta ja irtaimiston uudistamisesta.
52458: voin laajennettu ja parannettu. Siinä on nyt Tähän kaikkeen tulee lisäksi noin 3 milj. mk,
52459: juhlasali ja luokkahuoneita, käsityö- ja ku- mikä tarvitaan nykyisen koulutalon uudista-
52460: tomosalit, kahden huoneen ja keittiön opet- miseen keskuslämmityksellä, mukavuuksilla
52461: tajanasunto ja käsityönopettajattaren huone. yms. muutostöillä.
52462: Oppilaiden majoittamiseen on ainoastaan Kun nykyinen koulutalo on jo kiinnitetty
52463: kaksi huonetta alkooveineen, joihin voidaan 4 100 000 markasta, ei mitään rahalaitosta
52464: sijoittaa yhteensä kahdeksan poikaa. Raken- voida saada myöntämään lisää lainaa toista
52465: nuksesta puuttuvat vielä lämpöjohdot. Opet- kiinnitystä vastaan. Koska koulun johdolla
52466: tajanasuntoon on kesällä 1955 rakennettu ei ole tietoa muista luotonsaantimahdolli-
52467: vesi- ja viemärijohto, mutta muuten talosta suuksista, on se tämän vuoden helmikuun
52468: puuttuvat kaikki mukavuudet. lopulla anonut kouluhallitukselta rakennus-
52469: Nykyisessä koulurakennuksessa ei ole tilaa avustusta ja rakennuslainaa valtion varoista.
52470: naispuolisten oppilaiden majoitukseen. Tyt- Asia on tavanmukaista tietä mennyt edelleen
52471: töjen asuntola ja koulukeittiö, ruokasali sekä valtioneuvostolle. Tulo- ja menoarvioesityk-
52472: emännän ja keittiöapulaisen huoneet ovat sessä vuodelle 1956 ei kuitenkaan ole osoi-
52473: yhdeksän huoneen vuokrahuoneistossa puo- tettu varoja kysymyksessä olevaan tarkoituk-
52474: len kilometrin päässä koulusta. Tyttöjen seen.
52475: asuntolaan mahtuu 15 oppilasta. Muut nais- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme tä-
52476: puoliset oppilaat on majoitettava erityisiin ten,
52477: vuokrahuoneisiin kaupungilla. Se seikka,
52478: että oppilasjoukko on tällä tavoin majoitet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
52479: tava eri tahoille, haittaa kansanopiston toi- tulo- ja menoarvioon Etelä-Suomen
52480: minnan yhtenäisyyttä. Myös rehtori asuu evankelista kansanopistoa varten
52481: vuokrahuoneistossa kaupungilla. Mikään 40 000 000 markkaa, josta 30 000 000
52482: muu kiinteä kansanopisto Suomessa ei liene markkaa rakennusavustuksena ja
52483: omien kiinteistöjen ja asuntolan suhteen niin 10 000 000 markkaa rakennuslainana.
52484: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
52485:
52486: Albin Wickman. Lennart Heljas.
52487: John Forsberg. Johannes Wirtanen.
52488: Sven Högström. Antti Kukkonen.
52489: Bertel Lindh. Jaakko Hakala.
52490: Verner Korsbäck. Juho Tenhiälä.
52491: 955
52492:
52493: IV,2s6. - Fin.mot. N:o 154.
52494:
52495: Wickman m.fl.: Angående anvisande av anslag till byggnads-
52496: bidrag ock -lån åt Evangeliska folkkögskolan i Södra
52497: Finland.
52498:
52499: T i ll R i k s d a g e n.
52500: Evangeliska Folkhögskolan i Södra Fin- Skolans ledning har från början varit med-
52501: land inledde sin verksamhet i Hangö hösten veten om behovet av en ny internatsbyggnad
52502: 1947 efter det statsrådet medelst resolution och har också godkänt uppgjorda skisser till
52503: av den 25/5 1947 givit skolans garantiför- ett sådant hus. Det skisserade nya huset är
52504: ening vederbörligt tillstånd. Som skolhus avsett att inrymma internat för både gossar
52505: har hittills tjänat ett bönehus, som garanti- och flickor, skolkök och undervisningskök,
52506: föreningen inköpte av Svenska Lutherska matsal samt bostäder för rektor, 1 lärare, hus-
52507: Evangeliföreningen i Finland. Köpeskillin- mor, köksbiträde och vaktmästare. Huset,
52508: gen för byggnaden jämte tomt och uthus- som omfattar fyra våningar, skulle få en
52509: byggnad utgjorde mk 4 100 000: -, vilket byggnadskub på inemot 5 000 m 3.
52510: pris erlades genom intecknad skuldsedel. Uppförandet av det nya internatshuset
52511: Skolan har nu arbetat åtta år utan att kommer att draga en kostnad på c: a 40 mil-
52512: ännu ha kunnat förvärva några nya fastig- joner mark, vartill kommer kostnaderna för
52513: heter. Skolbyggnaden - det forna bönehu- p1aneringen av området samt förnyandet av
52514: set - har under de gångna åren på olika de lösa inventarierna. Till allt detta kommer
52515: sätt ombyggts och förbättrats. Det inrym- c:a 3 miljoner, som erfordras för att moder-
52516: mer nu festsal och klassrum, handarbets- och nisera det nuvarande skolhuset med central-
52517: slöjdsalar, en lärarbostad på 2 rum och kök uppvärmning, bekvämligheter och nödiga om-
52518: och ett rum för handarbetslärarinnan. För byggnader i samband därmed.
52519: elevernas inkvartering finns endast två rum Då det nuvar.ande skolhuset redan är in-
52520: med alkov, i vilka sammanlagt 8 gossar kan tecknat för 4 100 000: -, kan ingen penning-
52521: få plats. Byggnaden saknar ännu värme- inrättning :l'örmås att bevilja ytterligare lån
52522: ledning. Till lärarbostaden har under som- mot en andra inteckning. Då skolans direk-
52523: maren 1955 dragits vatten- och avloppsled- tion icke har kännedom om andra kreditmöj-
52524: ning, men för övrigt saknar huset alla be- ligheter, har den i slutet av februari månad
52525: kvämligheter. detta år ingått till skolstyrelsen med anhållan
52526: Den nuvar,ande skolbyggnaden saknar ut- om byggnadsbidrag och byggnadslån av stats-
52527: rymme för inkvartering av de kvinnliga ele- medel för byggnadsplanens förverkligande.
52528: verna. Flickinternatet jämte skolkök, matsal Ärendet har på övligt sätt gått vidare till
52529: och rum för husmor och köksbiträde befin- statsrådet. I statsförslaget· för år 1956 har
52530: ner sig i en hyrd lokal på 9 rum en halv kilo- dock icke anvisats medel för ifrågavarande
52531: meter från skolan. I flickinternatet ryms 15 ändamål.
52532: elever. De övriga kvinnliga eleverna måste Hänvisande till ovanstående föreslår vi
52533: inkvarteras i särskilda hyrda rum i staden. härmed,
52534: Att elevskaran på detta sätt måste inkvarte-
52535: ras på olika håll verkar menligt på samman- att Riksdagen måtte i 1956 års stats-
52536: hållningen i folkhögskolan. Även rektorn bor förslag upptaga ett belopp av 40 milj.
52537: i hyrd lokal ute i staden. Ingen annan sta- mark, varav 30 milj. mark som bygg-
52538: tionär folkhögskola i hela Finland torde vara nadsbidrag och 10 milj. mark som
52539: så illa rustad med egna fastigheter och in- byggnadslån, åt Evangeliska folkhög-
52540: ternat som Evangeliska Folkhögskolan i skolan i Södra Finland.
52541: Södra Finland.
52542: Helsingforsden 14 september 1955.
52543:
52544: Albin Wickman. Lennart Heljas.
52545: Joh. Forsberg. Johannes Wirtanen.
52546: Sven Högström. Antti Kukkonen.
52547: Bertel Lindh. Jaakko Hakala.
52548: Verner Korsbäck. Juho Tenhiälä.
52549: 16 E 626/55
52550: 954
52551:
52552: IV,2s5. - Rah.al. N:o 153.
52553:
52554:
52555:
52556:
52557: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirto-
52558: kirjastojen lisäämiseksi ja uudistamiseksi metsä- ja uitto-
52559: työmailla.
52560:
52561:
52562: E d u s k u n n a ll e.
52563:
52564: Sivistystyön järjestäminen metsä- ja uitto- koska kouluhallitus on tehnyt siitä ehdotuk-
52565: työmailla on kristillis-yhteiskunnallisen työ- sen opetusministeriölle, on sen tarpeellisuus
52566: keskus Rovalan ja Työväen Sivistysliiton tullut perusteellisesti tutkituksi, minkä
52567: huostassa. Huomioonottaen erityisesti sen vuoksi ehdotan kunnioittavasti,
52568: merkityksen, mikä siirtokirjastoilla on ko.
52569: työmailla, olisi tätä puolta päästävä kehittä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
52570: mään. Tätä tukee myös se, että metsä- ja tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XI lu-
52571: uittotyömaiden siirtokirjastot ovat Pohjois- vun 9 momentille lisäystä 600 000
52572: Ruotsissa hyvin pitkälle kehitettyjä. Koska markkaa siirtokirjastojen lisäämiseksi
52573: valtion kansansivistyslautakunta on asettunut ja uudistamiseksi metsä- ja uittotyö-
52574: tukemaan määrärahaa tähän tarkoitukseen ja mailla.
52575: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
52576:
52577: Helge Miettunen.
52578: 953
52579:
52580: IV,2s4. - Rah.al. N:o 152.
52581:
52582:
52583:
52584:
52585: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta valta-
52586: kunnan syrjäseutujen sivistystyön ohjausta ja ylimääräistä
52587: avustusta varten.
52588:
52589:
52590: E d u s k u n n a 11 e.
52591:
52592: Valtakunnan syrjäseutujen sivistystyön oh- taan on tehnyt asiasta esityksen opetusminis-
52593: jausta ja ylimääräistä avustusta varten oleva teriölle, on sen tarpeellisuus tullut perusteel-
52594: määräraha on jatkuvasti osoittautunut liian lisesti tutkituksi, minkä vuoksi ehdotan ikun-
52595: pieneksi ko. kansansivistysjärjestöjen tarpee- nioittavasti,
52596: seen ja työkentän tavattomaan laajuuteen
52597: nähden. Eri kansansivistysjärjestöt ovat yh- että Eduskunta ottwisi vuoden 1956
52598: teisessä kokouksessaan keväällä 1955 toden- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun
52599: neet tämän ja anoneet ko. määrärahan koro- 4 momentille lisäystä 500 000 markkaa
52600: tusta. Valtion kansansivistyslautakunta on valtakunnan syrjäseutujen sivistystyön
52601: yhtynyt anomukseen ja suositellut korotusta ohjausta ja ylimääräistä avustusta var-
52602: kouluhallitukselle. Kun kouluhallitus vuoros- ten.
52603: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
52604:
52605: Helge Miettunen.
52606: 952
52607:
52608: IV,28a. - Rah.al. N:o 151.
52609:
52610:
52611:
52612:
52613: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansan-
52614: tajuisten tieteellisten luentojen avustamiseksi.
52615:
52616:
52617: E d u s k u n n a ll e.
52618:
52619: Kansantajuiseen tieteelliseen luentotoimin- Svenska Föreläsnings- och Studiecirkelföre-
52620: taan myönnetty määräraha on jo kauan ollut ning yhteisesti anoneet ko. määrärahan koro-
52621: riittämätön tyydyttämään yhä kasvavaa tar- tusta. Kun valtion kansansivistyslautakunta
52622: vetta. Vain osa opintokeskuksille saapu- on asettunut sitä puoltamaan ja kouluhalli-
52623: neista luentotilauksista on viime vuosina tus tehnyt siitä ehdotuksen opetusministe-
52624: voitu täyttää. Avustusehdot määräävät näillä riölle, on sen tarpeellisuus tullut perusteelli-
52625: varoilla tyydyttämään pääasiallisesti maaseu- sesti tutkituksi, minkä vuoksi ehdotan kun-
52626: dun sekä pienehköjen kaupunkien ja niihin nioittavasti,
52627: verrattavien asutuskeskusten sivistystarpeita.
52628: näitä varoja tarvitaan myös opintokeskusten että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
52629: johtamaan opintokerhotoimintaan liittyvien tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun
52630: kurssien luentojen kustantamiseen. Voidak- 7 momentille lisäystä 750 000 markkaa
52631: seen edes jotenkin helpottaa yaikeaksi kehit- kansantajuisten tieteellisten luentojen
52632: tynyttä tilannetta ovat Opintotoiminnan avustamiseksi.
52633: Keskusliitto, Työväen Sivistysliitto ja
52634: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
52635:
52636: Helge Miettunen.
52637: 951
52638:
52639: IV,2s2. - Rah.al. N:o 150.
52640:
52641:
52642:
52643:
52644: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta apuraho-
52645: jen myöntämiseksi vapaan kansansivistystyön kansainväli-
52646: sille kursseille osallistuville.
52647:
52648:
52649: E d u s k u n n a ll e.
52650:
52651: Vapaan kansansivistystyön kansainvälisten seilla opiskelua varten, jonka vuoksi kansain-
52652: aikuisopistojen ja -kurssien oppilaille myön- välisten kulttuuriasiain toimikunta on teh-
52653: nettävät apurahat ovat aluksi käsittäneet sen nyt aloitteen ko. määrärahojen korottami-
52654: oppilasvaihdon, jota muitten pohjoismaitten seksi, mihin aloitteeseen valtion kansansivis-
52655: ja Suomen kansanopistot ovat keskenään har- tyslautakunta myös on yhtynyt. Kun koulu-
52656: joittaneet. Myöhemmin tähän on liittynyt hallitus lisäksi on tehnyt asiasta ehdotuksen
52657: myös Geneven pohjoismaisen kansanopiston opetusministeriölle, on sen tarpeellisuus tul-
52658: suomalaisten oppilaitten tukeminen ja myös lut perusteellisesti tutkituksi, minkä .vuoksi
52659: joillekin vastaaville kursseille osallistumis- ehdotan kunnioittavasti,
52660: mahdollisuuksien järjestäminen. Kun tarkoi-
52661: tukseen varattu määräraha on ollut aivan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
52662: liian pieni, on vastaavia apurahoja täytynyt tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvttn
52663: myöntää myös opetusministeriön käyttö- 10 momentille lisäystä 500 000 mark-
52664: varoista. kaa apurahojen myöntämiseksi va-
52665: Tämä momentti on ainoa, jolta voidaan paan kansansivistystyön kansainväli-
52666: myöntää apurahoja vapaan kansansivistys- sille kursseille osallistuville.
52667: työn piiriin kuuluvilla kansainvälisillä kurn-
52668: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
52669:
52670: Helge Miettunen.
52671: 950
52672:
52673: IV,2s1. - Rah.al. N:o 149.
52674:
52675:
52676:
52677:
52678: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta opinto-
52679: kerhotoiminnan tukemista varten.
52680:
52681:
52682: E d u s k u n n a ll e.
52683:
52684: Opintokerhojen lukumäärässä ei viime ai- asettunut tätä tukemaan ja kouluhallitus teh-
52685: koina ole tapahtunut juuri lainkaan nousua, nyt siitä esityksen opetusministeriölle, on sen
52686: mikä johtuu pääasiallisesti kerhoille myön- tarpeellisuus tullut perusteellisesti tutkituksi,
52687: nettävän valtionavun pienuudesta. Samaan minkä vuoksi ehdotan kunnioittavasti,
52688: ai~aan on tehokkaan kurssi-, neuvonta- ja
52689: tarkastustoiminnan tarve kumminkin kasva- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
52690: nut, minkä vuoksi Opintotoiminnan Keskus- tulo- ja menoarvioon 10 P~. XI luvun
52691: liitto, Työväen Sivistysliitto ja Svenska Före- 6 momentille lisäystä 1 600 000 mark-
52692: läsnings- och Studiecirkelförening ovat yhtei- kaa opintokerhotoiminnan tukemista
52693: sesti esittäneet valtionavun korottamista. varten.
52694: Kun valtion kansansivistyslautakunta on
52695: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
52696:
52697: Helge Miettunen.
52698: 949
52699:
52700: IV,2so. - Rah.al. N:o 148.
52701:
52702:
52703:
52704:
52705: Lindblom ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Poh-
52706: jola-opiston rakentamiseen.
52707:
52708:
52709: E d u s k u n n a ll e.
52710:
52711: Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto kuutiotilavuus tulee olemaan yksi varsinai-
52712: on yhteistoiminnassa Voionmaa-Säätiön nen luentosali ja tämän lisäksi 4 tilavaa ns.
52713: kanssa ryhtynyt rakentamaan Oulun läänin ryhmätyöskentelyhuonetta, jotka voidaan
52714: Haukiputaan pitäjään Kiiminkijoen varrelle tarvittaessa yhdistää luentosaliksi. Oppilaat
52715: Pohjola-opistoa. Perusteluna on tähän yri- tullaan majoittamaan 2 hengen huoneisiin
52716: tykseen ryhdyttäessä ollut, että monipuolis- ja normaali sijoitusmäärä tulee olemaan 44
52717: tuva yhteiskuntaelämä vaatii yhteiskunnalli- oppilasta. Lyhyemmille kursseille voidaan
52718: sen tiedon entistä suurempaa levittämistä oppilaita kuitenkin sijoittaa huomattavasti
52719: myös Pohjois-Suomen erikoisen vaikeissa olo- enemmän. Edelleen tulee rakennuskomplek-
52720: suhteissa elävän työntekijänuorison keskuu- siin kuulumaan asunnot rehtoria, kahta vaki-
52721: teen. naista opettajaa, vahtimestaria ja keittiö-
52722: Pohjola-opistosta tulee kansanopistolain henkilökuntaa varten.
52723: alainen kansanopisto. Opinto-ohjelmassa tu- Opiston kokonaiskustannusarvio tulee nou-
52724: lee etusija olemaan kansantaloudella, sosiaali- semaan hieman yli 100 milj. markan. Rahoi-
52725: politiikalla, historialla, suomenkielellä ja am- tuksessa on vedottu maan ammatillisesti jär-
52726: mattiyhdistystiedolla. Myös on vakavasti har- jestäytyneisiin työntekijöihin, joiden keskuu-
52727: kinnan alaisena metsätyöväen ainakin alusta- dessa suoritetaan parhaillaan keräystä raken-
52728: van ammattiopetuksen liittäminen opinto- nusrahaston hyväksi. On kuitenkin selvää,
52729: ohjelmaan. Edelleen tullaan opiston suojiin että keräystuloksilla ei voida peittää raken-
52730: siirtämään Työväen Sivistysliiton metsätyö- nuskustannuksista kuin osa. Tämän vuoksi
52731: maita varten perustama siirtokirjasto. Opis- allekirjoittaneet vedoten opiston suureen
52732: tossa on aikomus pitkän vuosikurssin ohella merkitykseen nimenomaan Pohjois-Suomen
52733: pitää kesäisin n. kuukauden kestäviä lyhyitä kannalta ehdottavat,
52734: kursseja.
52735: Rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
52736: ja sellaisessa vaiheessa, että opisto valmis- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
52737: tunee kesällä 1956. Rakennuskompleksiin markan määrärahan kertakaikkisena
52738: kuuluu kolme rakennusta, jotka osittain ovat rakennnsavustuksena Pohjola-opiston
52739: 3-, osittain 2-kerroksisia. Näiden yhteinen rakentamiseksi.
52740: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
52741:
52742: 0. Lindblom. Erkki W. Mohell. G. Henriksson.
52743: V. Liljeström. Veikko Kokkola. Veikko Helle.
52744: Vilho Väyrynen. Juho Karvonen. Bruno J. Sundman.
52745: 948
52746:
52747: IV,279. - Rah.al. N:o 147.
52748:
52749:
52750:
52751:
52752: Hallberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi karja-
52753: laisen kulttuurin edistämissäätiölle Karjalan talon raken-
52754: nusmenojen peittämiseen.
52755:
52756:
52757: Eduskunnalle.
52758:
52759: Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön samalla tuuliajolle joutuneen luovutetun
52760: aloitteesta ja yksityisten kansalaisten avus- Karjalan museo- ja arkistomateriaalihuoneus-
52761: tuksin valmistui viime vuoden lopulla Joen- tona. Yksityisillä uhrauksilla aikaansaatuna
52762: suuhun ,Karjalan talo" Raja-Karjalan maa- on talo suursaavutus koko maamme kulttuuri-
52763: kunnan sekä siirtoväen sivistysrientojen tyys- elämässä. Huolimatta talolle saaduista run-
52764: sijaksi. Tähän 7155 m3 käsittävään raken- saista lahjoituksista on sillä kuitenkin suuria
52765: nukseen on varattu mm. 400 m2 suuruinen vaikeuksia selviytyä ilman valtiovallan tukea
52766: museohuoneusto, johon sijoitetaan Karjalasta veloistaan.
52767: siirtyneet museot. Lisäksi on taloon varattu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
52768: kirjastohuoneusto ja muita välttämättömiä nioittaen,
52769: kokoushuoneita sekä juhlasali. Talon raken-
52770: nus- ja sisustuskustannukset ovat noin 65 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
52771: milj. mk, joista lahjoituksina on saatu tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
52772: 25 milj. mk ja lainoina on otettu 28 kan määrärahan annettavaksi karjalai-
52773: milj. mk, mutta osa rakennus- ja sisustus- sen kulttuurin edistämissäätiölle avus-
52774: kustannuksista on vielä rahoittamatta. tuksena Karjalan talon rakennusme-
52775: ,Karjalan talo" palvelee Karjalan raja- nojen peittämiseksi.
52776: seudun henkisten harrastusten tyyssijana ja
52777: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
52778:
52779: R. Hallberg. Heikki Soininen.
52780: Erkki Tuuli. 0. Muikku.
52781: 947
52782:
52783: IV,27s. - Rah.al. N:o 146.
52784:
52785:
52786:
52787:
52788: H. Miettunen: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
52789: tuksiksi erinäisille sivistysjärjestöille.
52790:
52791:
52792: E d u s k u n n a 11 e.
52793:
52794: Opintokerhokomitean 1949 jättämässä mie- kansansivistyslautakunnalle, joka on sen mu-
52795: tinnössä sekä valtion kansansivistyslautakun- kaisesti tarkoin eriteltynä esittänyt koulu-
52796: nan tästä mietinnöstä kouluhallitukselle hel- hallitukselle nämä korotukset toteutettaviksi.
52797: mikuussa 1955 antamassa lausunnossa koros- Kun kouluhallitus vuorostaan on tehnyt
52798: tetaan sitä perustavaa merkitystä, mikä eri asiasta samanlaisen ehdotuksen opetusminis-
52799: kansansivistysjärjestöillä on kaikelle vapaalle teriölle, on sen tarpeellisuus tullut perusteel-
52800: kansansivistystyölle. Nämä järjestöt ovat lisesti tutkituksi, minkä vuoksi ehdotan kun-
52801: joutuneet suuriin taloudellisiin vaikeuksiin nioittavasti,
52802: kohonneiden kustannusten ja laajentuneen
52803: työkentän vuoksi, mutta ne ovat yhteisessä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
52804: kokouksessaan sopineet anovansa määräraho- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun
52805: jensa korotuksia vain ehdottomasti kipeim- 5 momentille lisäystä 3 400 000 mark-
52806: pään tarpeeseensa ja laatineet tästä vuotta kaa avustuksiksi erinäisille sivistysjär-
52807: 1956 varten yhteisen toivomuksensa valtion jestöille.
52808: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
52809:
52810: Helge Miettunen.
52811:
52812:
52813:
52814:
52815: 15 E 626/55
52816: 946
52817:
52818: IV,277. - Rah.al. N:o 145.
52819:
52820:
52821:
52822:
52823: Mohell ym..: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimit-
52824: tamiseksi huonokuuloisten lasten opetuksen järjestämisestä.
52825:
52826:
52827: E d u s k u n n a ll e.
52828:
52829: Kouluopetuksessamme on mm. se puutteel- kokouksessa v. 1954 kesällä tästä huomatta-
52830: lisuus, ettei huonokuuloisille lapsille ole jär- vasta puutteesta. Olisi erityisen tärkeätä jär-
52831: jestetty erityistä opetusmuotoa, vaan huono- jestää huonokuuloisten lasten opetus niin yh-
52832: kuuloiset lapset sijoitetaan tavallisimmin nor- denmukaiseksi kuin mahdollista normaalikuu-
52833: maalikuuloisten lasten kanssa yhdessä ope- loisten lasten opetustasoon verrattuna ja si-
52834: tettaviksi, taikka erityisen huonokuuloisen ten, että se tulisi selvästi erotetuksi kuuro-
52835: lapsen kysymyksessä ollen hänet sijoitetaan jen lasten opetuksesta. Tässä mielessä jätet-
52836: yhdessä kuurojen kanssa opetettavaksi. Edel- tiinkin vuoden 1954 valtiopäivillä ensimmäi-
52837: lisessä tapauksessa hänen opetuksensa kärsii sen allekirjoittajan nimellä kulkeva raha-
52838: J~ksinomaan jo siitäkin syystä, että lapsi saa asia-aloite tutkimuksen suorittamiseksi tässä
52839: alemmuuskomplekseja ruumiillisen vajavuu- asiassa. Kun tämä yhteiskunnallinen epä-
52840: tensa takia, mikä lisää hänen muutenkin nor- kohta vielä on kuitenkin korjaamatta eikä
52841: maalia vaikeampaa oppimistaan. Kuurojen ole edes ryhdytty toimenpiteisiin asian jär-
52842: koulussa taas opetus on huomattavasti hi- jestämiseksi, esitämmekin edellä esitettyyn
52843: taampaa kuin mitä huonokuuloisen lapsen viitaten,
52844: mahdollisuudet edellyttäisivät. Onpa sellai-
52845: siakin tapauksia, että tällainen huonokuuloi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
52846: nen lapsi on sijoitettu ns. apukouluun, jonne tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan mar-
52847: hänen älyllinen tasonsa ei missään tapauk- kan määrärahan tutkimuksen suoritta-
52848: sessa edellyttäisi häntä sijoitettavwksi. miseksi siitä, miten huonokuuloisten
52849: Pohjoismaiden huonokuuloisten lasten opet- lasten opetus olisi järjestettävä.
52850: tajat huomauttivat julkilausumassaan Oslon
52851: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
52852:
52853: Erkld W. Mohell. Varma K. Turunen. Urho Kähönen.
52854: 945
52855:
52856: IV,276. - Rah.al. N:o 144.
52857:
52858:
52859:
52860:
52861: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen
52862: opettajanvalmistuskurssin järjestämiseksi Helsingin koti-
52863: talousopettajaopistossa.
52864:
52865:
52866: E d u s k u n n a ll e.
52867:
52868: Viitaten rah.al. n: o 143 perusteluihin eh- 28 momentille lisäyksemii 4 068 700
52869: dotamme kunnioittaen, markkaa ylimääräisen opettajanval-
52870: mistuskurssin järjestämiseksi H elsin-
52871: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 gin kotitalousopettajaopistossa.
52872: tulo- ja menoarvion 10 Pl. VIII luvun
52873: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
52874:
52875: Elli Nurminen. Irma Hamara. Martta Salmela-Järvinen.
52876: Lempi Lehto. Tyyne Paasivuori. Laura Brander-Wallin.
52877: Aune Innala. Saara Forsius. Marja Lahti.
52878: 944
52879:
52880: IV,275, - Rah.al. N:o 143.
52881:
52882:
52883:
52884:
52885: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoit·tamisesta keittiö- ym.
52886: opetustilojen hankkimiseksi Helsingin kotitalousopettaja-
52887: opistolle.
52888:
52889:
52890: E d u s k u n n a ll e.
52891:
52892: Helsingin kotitalousopettajaopiston pitäisi sen kurssin osalta teki 4 068 700 mk vuo-
52893: viimeistään kesäkuussa 1956 päästä muutta- delle 1956 ja tämä summa pyydettiin lisää
52894: maan parhaillaan rakenteilla olevaan uuteen 10 Pl. VIII: 28 kohdalla. Huomattava on,
52895: koulutaloon, jonka urakkasopimuksen mu- että sillä määrärahalla, millä Helsingin koti-
52896: kaan tulee olla valmiina 1 päivänä huhti- talousopettajaopiston nykyisissä oloissa 20
52897: kuuta 1956, mutta joka todennäköisesti ke- oppilasta käsittävä ylimääräinen kurssi vuo-
52898: sällä vallinneiden edullisten sääsuhteiden sittain on hoidettu, ei tämä missään muualla
52899: ansiosta valmistuu jo aikaisemmin. Uuteen olisi käynyt päinsä. Esim. vuodeksi 1955 on
52900: koulutaloon tulevien keittiö- ym. opetustilo- saatu 1 758 893 markkaa. Sitä paitsi vuodelle
52901: jen perushankintoja varten oli opistolle v. 1956 anottuun lisäykseen sisältyy määräraha
52902: 1956 talousarviossa 10 Pl. VIII: 28 kohdalle myös toista, syksyllä 1956 alkavaa ylimää-
52903: anottu kertamenona 15 miljoonaa markkaa. räistä kurssia varten. Edellä mainittua li-
52904: Tätä määrärahaa ei talousarvioon ole esitetty. säystä ei talousarvioon ole myöskään otettu.
52905: Jotta opisto voisi aloittaa toimintansa uudessa Koska molemmat määrärahat opiston jat-
52906: talossa syyslukukauden v. 1956 alussa, on kuvan toiminnan kannalta ovat välttämät-
52907: kaluston saanti sitä ennen välttämätön. tömiä ja koska kouluhallitus ja opetusmi-
52908: Opisto on myös järjestänyt nykyisissä nisteriö ovat niitä kannattaneet, ehdotamme
52909: ahtaissa tiloissaan ylimääräisiä opettajanval- kunnioittaen,
52910: mistuskursseja, jotka valtio on kokonaan ra-
52911: hoittanut, kuten muuallakin järjestetyt yli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
52912: määräiset kurssit. Koska tämäkin kurssi jou- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu-
52913: tuu siirtymään uuteen koulutaloon, sen me- vun 28 momentille kertamenona
52914: not nousevat vastaavasti suurempien ja tar- 15 000 000 markkaa keittiö- ym. ope-
52915: koitustaan paremmin vastaavien opetustilo- tustilojen hankkimiseksi Helsingin ko-
52916: jen ansiosta. Tästä johtuva lisäys ylimääräi- titalousopettajaopistolle.
52917: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
52918:
52919: Elli Nurminen. Irma Hamara. Martta Salmela-Järvinen.
52920: Lempi Lehto. Erkki Tuuli. Laura Brander-Wallin.
52921: Aune Innala. Tyyne Paasivuori. Marja Lahti.
52922: Saara Forsius.
52923: 943
52924:
52925: IV,274. - Rah.al. N:o 142.
52926: Suomennos.
52927:
52928:
52929:
52930: Forsberg ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tois-
52931: kielisissä kunnissa sijaitsevien yksityisten kansakoulujen
52932: avustamiseen.
52933:
52934:
52935: E d u s k u n n a ll e.
52936:
52937: Yksityiset kansakoulut toiskielisissä kun- arviossa varattu summa on ollut liian pieni.
52938: nissa toimivat yleensä varsin alkeellisissa Niin on mm. käynyt kuluvana vuonna. Silti
52939: oloissa näiden koulujen heikon taloudellisen hallitus ehdottaa tulo- ja menoarvioesitykses-
52940: aseman takia. Erittäin vaikeassa asemassa sään vuodelle 1956, että tämä summa jäisi
52941: ovat ne koulut, jotka eivät saa vakinaista ennalleen, toisin sanoen 1 500 000 markaksi.
52942: valtionapua. Kun tämä määrä on osoittautunut riit-
52943: Ne ylimääräiset avustukset, joita näiden tämättömäksi, ehdotamme edellä esitettyyn
52944: koulujen on ollut mahdollista saada valtion viitaten,
52945: tulo- ja menoarvion erityisen momentin pe-
52946: rusteella, ovat olleet ehdottoman välttämät- että Eduskunta vuoden 1956 tulo-
52947: tömiä näiden koulujen jatkuvalle toimeen- ja menoarviossa korottaisi 10 Pl. VIII
52948: tulolle, mutta yleensä ne ovat olleet liian luvun 32 momentille (Toiskielisissä
52949: pieniä. Niinpä osa kouluista on eräinä vuo- kunnissa sijaitsevien yksityisten kansa-
52950: sina kokonaan jäänyt vaille ylimääräistä koulujen avustaminen) merkityn mää-
52951: avustusta sen johdosta, että tulo- ja meno- rärahan 3 000 000 markaksi.
52952: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
52953:
52954: John Forsberg. Arthur Larson.
52955: John Österholm. Lauri Järvi.
52956: C. A. Öhman. Sven Högström.
52957: Grels Teir.
52958: 942
52959:
52960: IV,2·74. - Fin.mot. N:o 142.
52961:
52962:
52963:
52964:
52965: Forsberg m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
52966: understödjande av privata folkskolor, belägna i kommuner
52967: med annat språk.
52968:
52969:
52970: Till Riksdagen.
52971:
52972: De privata folkskolorna för minoriteter i varit för liten. Så har bl. a. varit fallet inne-
52973: kommuner med annat språk arbetar i all- varande år. Icke desto mindre föreslår rege-
52974: mänhet under synnerligen primitiva förhål- ringen i sitt statsförslag för år 1956, att
52975: landen på grund av dessa skolors svaga denna summa skall förbli vid det gamla,
52976: ekonomi. Särskilt svåra är förhållandena för d. v. s. 1 500 000 mark.
52977: de skolor, som inte erhåller ordinärt stats- Då denna summa visat sig vara otill-
52978: bidrag. räcklig, föreslår vi under hänvisning tili
52979: De extra understöd, som dessa skolor haft ovanstående,
52980: möjlighet att erhålla på grund av ett sär-
52981: skilt moment i statsbudgeten, har varit att Riksdagen måtte höja anslaget
52982: absolut nödvändiga för skolornas fortsatta i 1956 års statsförslag under 10 Ht.
52983: existens, men de har överlag varit för små. VIII: 32 (Understödande av privata
52984: Sålunda har en del skolor vissa år blivit folskolor, belägna i kommuner med
52985: helt utan extra understöd på grund av att annat språk) till 3 milj. mark.
52986: den summa som reserverats i statsbudgeten,
52987: Helsingfors den 20 september 1955.
52988:
52989: John Forsberg. Arthur Larson.
52990: John Österholm. Lauri Järvi.
52991: C. A. Öhman. Sven Högström.
52992: Grels Teir.
52993: 941
52994:
52995: IV,273. - Rah.al. N:o 141.
52996:
52997:
52998:
52999:
53000: Hakala: ~Määrärahan osoittamisesta kahden kansakouluntar-
53001: kastajan eläkkeen korottamista varten.
53002:
53003:
53004: E d u s k u n n a 11 e.
53005:
53006: Kun kansakouluntarkastajain viroissa tuli kahdelle eläkkeellä olevalle tarkastajalle, JOI-
53007: voimaan säännös, että kymmenen vuoden va- den eläke on muita alempi, suoritetaan eläke
53008: kinainen palvelus oikeuttaa yhtä palkkaus- samansuuruisena kuin muillekin samasta vi-
53009: luokkaa säädettyä palkkaa korkeampaan palk- rasta eläkkeellä oleville.
53010: kaukseen, seurasi tästä, että kaikki eläkkeelle Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
53011: jäävät tarkastajat saavat tämän korotetun dotan,
53012: palkkausluokan mukaisen eläkkeen. Aikai-
53013: semmin eläkkeelle jääneet ovat kuitenkin toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53014: sessa asemassa, sillä he eivät palvelusaika- tulo- ja menoarvioon 16 Pl. I luvun 1
53015: naan olleet saaneet korotetun mukaista lop- momentille 36 600 markan määrärahan
53016: pupalkkaa. Kun kyseessä on ilmeinen epä- kahden kansakouluntarkastajan eläk-
53017: oikeudenmukaisuus, on paikallaan, että niille keen korottamiseksi.
53018: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
53019:
53020: Jaakko Hakala.
53021: 940
53022:
53023: IV,212. - Rah.al. N:o 140.
53024:
53025:
53026:
53027:
53028: Koivunen ym. : Määrärahan osoittamisesta kymmenen uuden
53029: kansakouluihin kuuluvan kokeilukeskikoulun perustami-
53030: seksi.
53031:
53032:
53033: E d u s k u n n a ll e.
53034:
53035: Kansakoulujen yhteyteen perustettavat ns. omaan syrjäseuduille. Kun hallituksen ta-
53036: kunnalliset kokeilukeskikoulut ovat erittäin lousarvioesitys ei varaa mahdollisuuksia
53037: haluttuja varsinkin syrjäisille seuduille. Tä- uusien kokeilukeskikoulujen perustamiselle,
53038: hän mennessä niitä on kuitenkin saatu pe- niin ehdotamme,
53039: rustetuksi vain 24 kuntaan. Anomuksia
53040: uusien koulujen perustamiseksi on koulu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53041: hallituksessa paljon hyväksymistä odotta- tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark-
53042: massa. Jo toiminnassa olevista kouluista saa- kaa kymmenen uuden kansakouluihin
53043: dut myönteiset kokemukset ja kasvava mie- kuuluvan kokeilukeskikoulun perusta-
53044: lenkiinto uusia kouluja kohtaan osoittavat miseksi.
53045: tämän koulumuodon sopivaisuuden nimen-
53046: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
53047:
53048: Matti Koivunen. Toivo Asvik. Toivo Niiranen.
53049: Y. Enne. Rainer Virtanen. Eino Tainio.
53050: Eino Roine. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson. H. Tauriainen.
53051: 939
53052:
53053: IV,2n. - Rah.al. N:o 139.
53054:
53055:
53056:
53057:
53058: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta kansakou-
53059: luihin kuuluvan keskikoulun ylläpitämiseksi Kolarin kun-
53060: nassa.
53061:
53062:
53063: E d u s k u n n a 11 e.
53064:
53065: Vuodesta 1949 alkaen on Kolarin kuntaan lee huomattavan kalliiksi molempien mainit-
53066: haettu joka vuosi kansakouluun kuuluvaa tujen paikkakuntien koulujen ollessa yksi-
53067: keskikoulua. Sitä ei ole kuitenkaan vielä tyisiä, kannatusyhdistyksen varassa toimivia.
53068: saatu siitä huolimatta, että viime vuosina Myös asunto- ja matkakustannukset nousevat
53069: on perustettu eräitä uusia kunnallisia keski- suuriksi vieraalla paikkakunnalla.
53070: kouluja myös Lapin lääniin. Kunnan asuk- Kolarin kunnassa toimeenpantiin viime ke-
53071: kaat ovat valtaosaltaan vähävaraisia työ- väänä koemerkintä oppikouluun haluavien
53072: läisiä ja talonpoikia, joten vain aniharvoilla keskuudessa. Ilmoittautuneita oli 106 oppi-
53073: vanhemmilla on mahdollisuutta lähettää lap- lasta. Näin ollen ei ole epäilystäkään siitä,
53074: siaan opintielle muilla paikkakunnilla oleviin etteikö omassa kunnassa toimivaan kouluun
53075: oppi- ja ammattikouluihin. Näin ollen mo- olisi runsaasti pyrkijöitä.
53076: net lahjakkaat ja opinhaluiset nuoret jäävät Koulua varten tarvittavat huonetilatkin
53077: vaille elämässään kipeästi tarvitsemiaan tie- saataisiin verraten vähin kustannuksin. Kun-
53078: toja ja taitoja opiskelumahdollisuuksien puut- nan keskuksen, Sieppijärven, kansakoulun
53079: tuessa omalta paikkakunnalta, eivätkä he voi lisärakennus on miltei valmis, joten keski-
53080: näin ollen palvella myöskään yhteiskuntaa koulu voitaisiin sijoittaa siihen.
53081: samalla tavalla, kuin jos olisivat saaneet tilai- Kunnallisen keskikoulun perustamista puol-
53082: suuden jatkaa opiskeluaan kansakoulun pää- taa vielä sekin, ettei Kolarin kunnassa ole
53083: tettyään. mitään koulua, jossa kansakoulunsa päättä-
53084: Vaikeuksienkin keskellä viriävästä opin- neet voisivat opiskella.
53085: halusta ja vanhempien uhrautuvaisuudesta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
53086: on todisteena se, että lähimmillä oppikoulu-
53087: paikkakunnilla, Pellossa ja Muoniossa, on että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53088: runsaasti oppilaita myös Kolarin kunnasta. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu-
53089: Niinpä Pellon yhteiskoulussa on 28 ja Muo- vun 33 momentille 400 000 markan
53090: nion yhteiskoulussa 12 oppilasta Kolarin kun- arviomäärärahan kansakouluihin kuu-
53091: nasta. Tämän lisäksi on oppilaita niinkin luvan keskikoulun ylläpitämiseksi Ko-
53092: kaukana kuin Tornion yhteislyseossa. Koulun- larin kunnassa.
53093: käynti esimerkiksi Pellossa ja Muoniossa tu-
53094: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
53095:
53096: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. Toivo Friman.
53097:
53098:
53099:
53100:
53101: 14 E 626/55
53102: 938
53103:
53104: IV,270. - Rah.al. N:o 138.
53105:
53106:
53107:
53108:
53109: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen keski-
53110: koulun perustamiseksi Vaalan kuntaan.
53111:
53112:
53113: E d u s k u n n a 11 e.
53114:
53115: Yleisenä periaatteena jo nykyisin hyväk- Näitä· keskikouluja tarvittaisiin kuitenkin
53116: sytään se, että kaikille ihmisille on luotava enemmän. Kainuussa Vaalan kunnassa ei
53117: samanlaiset mahdollisuudet koulu- ja ammat- ole minkäänlaista oppi- ja ammattikoulua.
53118: tiopiskeluun varallisuudesta ja syntyperästä Kunnan väkiluku on yli 8 000 henkeä ja lä-
53119: riippumatta ja riippumatta myös siitä, missä himpiin oppikouluihin on matkaa n. 100 km.
53120: osassa maatamme hän asuu. Käytännössä Vaikka hallitus eduskunnalle antamassaan
53121: tätä periaatetta ei kuitenkaan ole vielä to- kansakoululakiesityksessä ehdottaa näiden
53122: teutettu. Maamme harvaanasutuilla syrjä- kunnallisten keskikoulujen vakinaistamista
53123: seuduilla asuvilla ihmisillä ei ole samanlaisia ja uusien perustamista, ei se ole esittänyt
53124: mahdollisuuksia koulunkäyntiin kuin muual- vuoden 1956 tulo- ja menoarvioon määrära-
53125: la, sillä varsinkin oppi- ja ammattikoulut haa uusien kunnallisten keskikoulujen perus-
53126: ovat pitkien matkojen takana ja kustannuk- tamiseen.
53127: set kaukana olevissa kouluissa opiskeltaessa Tämän vuoksi ja edellä olevaan viitaten
53128: tulevat kalliiksi. ehdotamme kunnioittaen,
53129: Vuoden 1946 jälkeen on perustettu ns.
53130: kunnallisia kokeilukeskikouluja etenkin syr- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53131: jäisille seuduille. Nämä koulut ovat osoit- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
53132: tautuneet tarkoitustaan vastaaviksi ja siten määrärahan kunnallisen keskikoulun
53133: myös syrjäisten seutujen lahjakkaille lapsille perustamiseksi Vaalan kuntaan.
53134: on tullut mahdollisuus päästä koulutielle.
53135: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
53136:
53137: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
53138: 937
53139:
53140: IV,269, - Rah.al. N:o 137.
53141:
53142:
53143:
53144: Järvi ym..: Määrärahan osoittamisesta asuntolanhoitajakurssin
53145: järjestämistä varten Kemijärven seminaariin.
53146:
53147:
53148: E d u s k u n n a ll e.
53149:
53150: Lukuvuonna 1954-1955 oli maamme kan- lasasuntoloita on pääasiallisesti juuri Poh-
53151: sakoulujen oppilasasuntoloissa yhteensä 241 jois- ja Koillis-Suomessa, minkä vuoksi Kemi-
53152: asuntolanhoitajan ja sellaista asuntolanhoita- järven seminaari on tällaisten kurssien sopi-
53153: jan apulaisen tointa, jonka hoitajaksi halut- vin sijoituspaikka.
53154: tiin saada asuntolanhoitajan kelpoisuuden Aikaisemmin kesti kukin kurssi yhden lu-
53155: omaava henkilö. Näistä toimista oli 139 epä- kuvuoden. Kun kursseille ei ole hakenut ai-
53156: pätevän henkilön hoidossa. Kansakoulun op- noatakaan kansakoulunopettajaa, vaan miltei
53157: pilasasuntoloista 15. 8. 1947 annetun asetuk- yksinomaan pelkän keskikoulun käyneitä, ko-
53158: sen 13 §: n 2 momentin mukaan on asuntolan- kemus on osoittanut, että valmistus on ollut
53159: hoitajan toimeen kelpoinen henkilö, jolla on riittämätön asuntolanhoitajan monipuoliseen
53160: kansakoulun kotitaloudenopettajan kelpoi- tehtävään. Siksi valmistus nyt on suunni-
53161: suus tai joka on saanut kansakoulunopettaja- teltu tavallaan kolme lukuvuotta kestäväksi,
53162: tahi keskikoulusivistykseen perustuvan, kou- kuitenkin niin, että oppilaat toisen lukuvuo-
53163: luhallituksen hyväksymän asuntolanhoitaja- den olisivat harjoittelemassa täysin palkka-
53164: kurssin päästötodistuksen. Savonlinnan se- eduin joko väliaikaisina asuntolanhoitajina
53165: minaariin perustettavalla kotitaloudenopetta- tai asuntolanhoitajan apulaisina. Kullekin
53166: jaosastolla keskikoulun käyneet henkilöt saa- kurssille on suunniteltu otettavaksi 16 oppi-
53167: vat kelpoisuuden kansakoulujen sekä koti- lasta, mikä on käytännöllisessä kotitalous-
53168: taloudenopettajan virkoihin että asuntolan- työssä yhdessä opetettavan oppilasryhmän
53169: hoitajan toimiin. Kun viimeksi mainituissa enimmäiskoko.
53170: palkkaus on huomattavasti pienempi, hakeu- Vaikka valmistus saataisiin alkuun syk-
53171: tunevat tällaisen kelpoisuuden omaavat hen- syllä 1956, valmistuisivat ensimmäiset asun-
53172: kilöt niinkuin tähänkin saakka kotitalouden- tolanhoitajat siitä vasta keväällä 1959. Sitä
53173: opettajiksi, joista myös on suuri puute. pitemmälle ei nykyisen yhä vaikeutuvan pä-
53174: Tästä syystä jäänee kansakoulujen asuntolan- tevien asuntolanhoitajain puutteen jatku-
53175: hoitajain valmistus edelleen jotenkin yksin- mista liene vara sallia. Mikäli valmistusta
53176: omaisesti edellä mainittujen asuntolanhoita- sen jälkeen keskeytyksettä jatketaan, saadaan
53177: jakurssien varaan. tämänhetkinenkin vajaus teoreettisesti täyte-
53178: Lukuvuosina 1950-1951, 1951-1952 ja tyksi vasta vuonna 1968.
53179: 1952-1953 toimi tällainen kurssi Kemijär- Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme,
53180: ven seminaarin yhteydessä, mutta kun semi-
53181: naarin harjoituskoulun piti syksyllä 1953 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53182: aloittaa toimintansa, ei kurssia enää voitu tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu-
53183: tilanpuutteen vuoksi mainitusta ajankohdasta vun kohdalle 654 500 markan suurui-
53184: lukien seminaariin sijoittaa. Kun seminaarin sen määrärahan asuntolanhoitajakurs-
53185: päärakennus on valmistunut elokuussa 1955, sin järjestämistä vm·ten Kemijärven
53186: tämä este on poistunut. Kansakoulujen Oppi- seminaariin.
53187: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
53188:
53189: Lauri Järvi. Eeli Erkkilä. Niilo Ryhtä.
53190: Aino Malkamäki. Armas Leinonen. Juho Tenhiälä.
53191: Irma Hamara. Erkki Koivisto. Vilho Väyrynen.
53192: 936
53193:
53194: IV,26s. - Rah.al. N:o 136.
53195:
53196:
53197:
53198:
53199: Järvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kuuden hm·joituskou-
53200: lunopettajan viran perustamista varten Heinolan semi-
53201: naariin.
53202:
53203:
53204: E d u s rk u n n a ll e.
53205:
53206: Kun Heinolan seminaari on muutettu yh- 360 900 mk ja Heinolan kaupungissa makset-
53207: distetyksi mies- ja naisseminaariksi ja sen tava kalliinpaikanlisä 13 080 mk. Kun virat
53208: harjoituskoulun laajentamiseksi yhdistetyn olisi perustettava vasta 1 päivästä elokuuta
53209: seminaarin tarpeita vastaavaksi välttämätön 1956, tarvitaan v. 1956 määräraha vain 5
53210: lisärakennus valmistuu syksyksi 1956, olisi kuukauden palkkaukseen. Se on peruspalk-
53211: harjoituskouluun perustettava siitä yhdiste- koina 902 250 mk ja kalliinpaikanlisinä
53212: tyn seminaarin harjoituskouluna vielä puut- 32 700 mk eli yhteensä 934 950 mk.
53213: tuvat kuusi opettajanvirkaa. Tähän velvoit- Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme,
53214: taa myös kansakoulunopettajien valmistuksen
53215: lisäämisestä ja tehostamisesta 27. 1. 1950 an· että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53216: nettu laki. Sitä paitsi ei ole asianmukaista, tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII l'uvun
53217: että harjoituskoulua varten valmistumaisil- 6 momentin kohdalle 934 950 markan
53218: laan olevat lisätilat jätettäisiin ainakin yli suuruisen määrärahan kuuden harjoi-
53219: vuoden ajaksi tarkoitukseensa osittain täysin tuskoulunopettajan viran perustamista
53220: käyttämättä. varten Heinolan seminaariin 1 päi-
53221: Harjoituskoulunopettajat kuuluvat 21. västä elokuuta 1956.
53222: palkkausluokkaan, missä peruspalkka on
53223: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
53224:
53225: Lauri Järvi. Irma Hamara.
53226: Aino Malkamäki Juho Tenhiälä.
53227: Armas Leinonen.
53228: 935
53229:
53230: IV,267. - Rah.al. N:o 135.
53231:
53232:
53233:
53234:
53235: Hetemäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän kas-
53236: vatusopillisen korkeakoulun opettajavoimien lisäämiseksi
53237: oppikoulunopettajien valmistamista varten.
53238:
53239:
53240: E d u s k u n n a 11 e.
53241:
53242: Tällä hetkellä maassamme on suuri puute sella puolella, tulisi lähinnä kysymykseen
53243: pätevistä oppikoulunopettajista. Varsinkin professorinvirkojen perustaminen kasvatus-
53244: eri puolilla maaseutua toimiviin oppikoului- oppia, historiaa, kirjallisuutta sekä saksan,
53245: hin, joista suuri osa on keskikouluja, on ollut ruotsin ja englannin kieliä varten sekä leh-
53246: vaikea saada riittävästi päteviä opettajia. torinvirat psykologiaa, kasvatusoppia, histo-
53247: Helsingin ja Turun yliopistoilla ei ole ollut riaa ynnä suomenkieltä varten sekä 2 lehto-
53248: mahdollisuuksia suorittaa riittävässä maa- rin virkaa kutakin edellä mainittua muuta
53249: rässä opettajakasvatusta. Varsinkin ajan kieltä varten. Lisäksi tarvittaisiin 4 assis-
53250: mittaan tämä käy niille ylivoimaiseksi opet- tentin virkaa. Opetustoiminta tällöin voitai-
53251: tajatarpeen nopeassa tahdissa yhä kasvaessa. siin saada alkamaan vuoden 1956 syysluku-
53252: Tämän vuoksi on kouluhallitus laatinut kauden alusta.
53253: suunnitelman oppikoulun opettajavalmistuk- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti eh-
53254: sen tehostamiseksi ja lisäämiseksi. Tässä mie- dotamme,
53255: lessä kouluhallitus on ehdottanut, että Jyväs-
53256: kylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa ryh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53257: dyttäisiin valmistamaan myöskin oppikoulun- tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan mar-
53258: opettajia. kan suuruisen määrärahan 6 profes-
53259: Oppikoulunopettajain valmistuksen aikaan- sorinviran, 10 lehtorinviran ja 4 assis-
53260: saamiseksi Jyväskylän kasvatusopillisessa tentinviran perustamiseksi Jyväskylän
53261: korkeakoulussa olisi kuitenkin tarpeen li- kasvatusopilliseen korkeakouluun oppi-
53262: sätä korkeakoulun opettajavoimia. Kun koulunopettajien valmistamiseen ryh-
53263: opettajavalmistus Jyväskylässä ainakin tymistä varten.
53264: alussa tapahtuisi luontevimmin humanisti-
53265: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
53266:
53267: Päiviö Hetemäki. G. Henriksson. Hertta Kuusinen.
53268: Lauri Järvi. V. Liljeström. Arvo Ahonen.
53269: Matti Mattila. Matti Koivunen. Antti J. Rantamaa.
53270: Heikki Hykkäälä. Eino Tainio. M. 0. Lahtela.
53271: Erkki Tuuli.
53272: 934
53273:
53274: IV,266, - Rah.al. N:o 134.
53275:
53276:
53277:
53278:
53279: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta kirkollisten
53280: alkukoulujen opettajien eläkkeiden korottamista varten.
53281:
53282:
53283: E d u s k u n n a ll e.
53284:
53285: Kirkollisen alkukoulun opettajien eläke on olisikin kohtuullista, että eläke maksettaisiin
53286: aikaisemmin ollut samansuuruinen kuin ala- samansuuruisena kumpaisellekin. Kun kir-
53287: kansakoulun opettajien eläke, mutta kun kollisen alkukoulun opettajat ovat suoritta-
53288: viimeksi mainittujen eläke korotettiin, jäivät neet pitkän päivätyön yhteiskunnan palve-
53289: kirkollisen alkukoulun opettajien eläkkeet luksessa ja heidän lukunsa jatkuvasti piene-
53290: samalle tasolle kuin aikaisemmin. nee, ei suinkaan olisi liikaa, jos eläke makset-
53291: Kirkollisen alkukoulun opettajia on eläk- taisiin sellaisena, että sillä tulisi toimeen.
53292: keellä 91 kpl. ja heidän vuosieläkkeensä Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
53293: 93 300, joka kokonaisuudessaan on 15 nioittaen,
53294: %: lla korotettuna 9 073 800 ja ilman
53295: 7 883 700 mk valtiokonttorin antamien tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53296: tojen mukaan. tulo- ja menoarvioon 9 600 000 mark-
53297: Kirkollisen alkukoulun opettajat ovat kaa kirkollisten alkukoulujen opetta-
53298: useissa tapauksissa joutuneet opettamaan jien eläkkeiden korottamista varten
53299: jopa kansakoulun yläluokkien oppilaita ja kansakoulun alakoulun opettajien eläk-
53300: hoitaneet työnsä paljon vaikeammissa olo- keen suuruiseksi.
53301: suhteissa kuin alakoulun opettajat. Siksi
53302: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
53303:
53304: Laura Brander-Wallin. Jaakko Hakala. Antti J. Rantamaa.
53305: Impi Lukkarinen. Juho Tenhiälä. Erkki Koivisto.
53306: IV,265. - Rah.al. N:o 133.
53307:
53308:
53309:
53310:
53311: Malkamäld ym.: Määrärahan osoittamisesta käsityön ja koti-
53312: talouden opettajain virkojen perustamiseksi Turun tyttö-
53313: lyseoon.
53314:
53315:
53316: E d u s k u n n a ll e.
53317:
53318: Vuonna 1955 muutettiin Turun tyttölyseo 1956 alusta. Tarkoitukseen tarvitaan n.
53319: kaksoistyttölyseoksi, jolloin kouluun perus- 800 000 mk, mutta suunnilleen sama summa
53320: tettiin erinäisiä lehtorin ja opettajan virkoja. säästyy tuntiopetuksen kohdalla.
53321: Sen sijaan käsitöiden ja kotitalouden opetus Edellä olevan perusteella ja viitaten myös
53322: jäi edelleen tuntiopettajain varaan koko raha-asia-aloitteeseen n: o 94 vuodelta 1954
53323: kaksoislyseossa. ehdotamme,
53324: Käsitöiden ja kotitalouden opetus on kui-
53325: tenkin oppikouluissalrin hyvin tärkeä oppi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53326: laiden käytännöllisen ja taloudellisen kehit- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII lu-
53327: tymisen kannalta. Ko. aineiden tuntimäärät vun 21 momentille lisäystä 800 000
53328: ovat myös hyvin suuret. Kun tietääksemme markkaa käsityön ja kotitalouden opet-
53329: muissa maan kaksoistyttölyseoissa on vakinai- tajain virkojen perustamiseksi Turun
53330: set em. aineiden opettajat, olisi Turun tyttö- tyttölyseoon vuoden 1956 alusta alkaen.
53331: lyseon päästävä samaan asemaan vuoden
53332: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
53333:
53334: Aino Malkamäld. Vappu Heinonen. Urho Kulovaara.
53335: 932
53336:
53337: IV,z64. - Rah.al. N:o 132.
53338:
53339:
53340:
53341:
53342: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta Punkalaitumen yh-
53343: teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
53344:
53345:
53346: E d u s k u n n a II e.
53347:
53348: Punkalaitumen yhteiskoulu on perustettu pohjalla niin kauan kuin lähes 50 % menoista
53349: vuonna 1948. Se on nyt seitsemän lukuvuo- joudutaan peittämään oppilasmaksuilla, kun-
53350: den ajan tyydyttänyt paikkakunnalla ilme- nan avustuksilla, kannatusmaksuilla ja enem-
53351: nevää keskikoulun tarvetta, ja sen välttämät- män tai vähemmän epävarmoilla tuloilla.
53352: tömyys ilmenee mm. oppilasmäärän kasvami- Koulun välttämättömyys huomioon ottaen
53353: sena. Lukuvuonna 1954-1955 oppilasmäärä olisi toivottavaa saada koulu valtion haltuun.
53354: oli 186. Koulun toiminta on vuosi vuodelta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
53355: vakiintunut ja järjestynyt. Koulun opetta- nioittavasti,
53356: jisto on pätevää ja koulun opetustaso hyvä.
53357: Koulun kiinteistön arvo on n. 26 250 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53358: markkaa ja irtaimiston 1 450 550 markkaa. tulo- ja menoarvioon 12 000 000 mar-
53359: 30. 6. 1955 tehdyn tilinpäätöksen mukaan kan määrärahan Punkalaitumen yh-
53360: koulun kulut olivat 10121322 markkaa. teiskoulun valtion haltuun ottami-
53361: Koulun toiminta on kuitenkin epävarmana seksi.
53362: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
53363:
53364: Irma Rosnell. Pertti Rapio. Mauri Ryömä.
53365: 931
53366:
53367: IV,263. - Rah.al. N:o 131.
53368:
53369:
53370:
53371: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohjan yhteiskoulun
53372: ottamiseksi valtion haltuun.
53373:
53374: E d u s k u n n a ll e.
53375:
53376: Lohjan yhteiskoulu on maamme vanhimpia loutta, mutta sen jatkuva hoito tulee tuotta-
53377: yksityisiä oppikouluja. Se on perustettu maan koulun ylläpitäjälle voittamattomia
53378: vuonna 1914 ja vuodesta 1920 lähtien se on vaikeuksia, varsinkin kun sitä rasittavat ras-
53379: toiminut täysiluokkaistma yliopistoon johta- kaat kiinteistövelat ja kun kuntayhteisöjen
53380: vana oppikouluna. Koulun toimialue käsit- jatkuva taloudellinen tuki tuskin voi nousta
53381: tää Lohjan kauppalan ja kunnan lisäksi suu- enää nykyistä suuremmaksi.
53382: ren määrä ympäristökuntia, joiden ainoa Eräänä keinona koulun vaikean taloudel-
53383: yliopistoon johtava oppikoulu se on. Koulun lisen aseman tasapainoittamiseksi voidaan pi-
53384: vaikutuspiiriin kuuluu neljä keskikoulua, tää lukukausimaksujen huomattavaa korotta-
53385: nimittäin Nummen, Vihdin, Karjalohja- mista. Tähän keinoon on kuitenkin vaikea
53386: Sammatin ja Virkkalan keskikoulut, jotka turvautua sen johdosta, että koulun oppilai-
53387: jatkuvasti lähettävät oppilaita koulun lukio- den valtaosa on lähtöisin työläiskodeista ja
53388: luokille. tällöin jouduttaisiin vaarantamaan juuri vä-
53389: Koulua varten on nyttemmin rakennettu hävaraisten lasten koulutusmahdollisuuksia.
53390: uusi ajanmukainen koulura:kennus, joka val- Koulun kuluneen lukuvuoden 603 oppilaasta
53391: mistui 1. 9. 1954, ja vastaa se joka suhteessa on 407 ollut työläisperheitten ja palkannaut-
53392: sekä tilailtaan että suunnittelultaan nyky- tijain lapsia.
53393: ajan vaatimuksia. Kouluhallituksen hyväk- Laaja ja väkirikas läntinen Uusimaa on
53394: symät piirustukset on laatinut arkkitehtitoi- valtion oppikoulujen suhteen varsin vaati-
53395: misto Aarne Ervi. Rakennus on tilavuudel- mattomassa asemassa, sillä alueen ainoa val-
53396: taan 29 500 m3 ja käsittää se erikoisluokki- tion oppikoulu on Hangon yhteislyseo, joka
53397: neen kaikkiaan 27 opetustilaa. Ns. aine- sekin sijaitsee tämän alueen äärimmäisessä
53398: luokkajärjestelmään siirtymällä voidaan kou- laidassa. Lohjan yhteiskoulua on tarjottu
53399: luun sijoittaa 900 oppilasta, mitä paikka- valtion haltuun aikaisemmin kuusi kertaa,
53400: kunnan sivistystarpeen kannalta on pidet- nimittäin v. 1928, 1934, 1939, 1946, 1951 ja
53401: tävä välttämättömänä. Toteutetun rakennus- 1954, mutta ei se kouluhallituksenkaan ehdo-
53402: hankkeen kustannukset nousevat kiinteistön tuksista huolimatta ole johtanut tulokseen.
53403: kohdalta n. 5 300 mkjm3, ja on kouluun han- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
53404: kittu melkein kokonaisuudessaan uudet ka- nioittavasti,
53405: lustot, opetus-, havainto-, laboratorio- ym.
53406: välineet. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53407: Yksityinen lahjoitustoiminta sekä kuntien tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
53408: myöntämät lainat ja avustukset ovat raken- kan määrärahan Lohjan yhteiskoulun
53409: nusvaiheen aikana helpottaneet koulun ta- ottamiseksi valtion haltuun.
53410: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
53411:
53412: Veikko Helle. Urho Kähönen.
53413: G. Henriksson. Eino Saari.
53414: Martta Salmela-Järvinen. Saara Forsius.
53415: Unto Suominen. Bruno J. Sundman.
53416: Rainer Virtanen. Esa Koivusilta.
53417: 0. Lindblom. Tyyne Paasivuori.
53418: Varma K. Turunen.
53419: 13 E 626/55
53420: 930
53421:
53422: IV,2a-2. - Bah.a.l. R:o 130.
53423:
53424:
53425: Salmela-.Tårvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ooustuk-
53426: seksi ja lainaksi Keravan yhteiskoulun lisärakennusta
53427: varten.
53428:
53429: E d u s k u n n a 11 e.
53430:
53431: 'Keravan yhteiskoulu paloi v. 1941 sen ol- olevassa parakkiluontoisea~a rakennuksessa.
53432: lessa silloin puolustusvoimien käytössä. Tä- Erittäin suurena terveydellisenä puutteena
53433: män vuoksi valtion varoista myönnettiin sa- on pidettävä sitä, että koululla ei ole vesi-
53434: notun yhteiskoulun uudelleen rakentamist·a käymälää, vaikka siellä on vesijohdot ja se
53435: varten v. 1949 tulo- ja menoarviossa sijaitsee aivan kauppalan keskustassa. Näi-
53436: 30 000 000 markan avustus ja saman vuoden den opetustyötä suuresti vaikeuttavien puut-
53437: lisätulo- ja menoarviossa 15 000 000 markan teellisuuksien ja terveydellisten epäkohtien
53438: suuruinen koroton valtionlaina. poistamiseksi olisi Keravan yhteiskoululle
53439: Edellämainittujen määrärahojen turvin saatava viipymättä rakennetuksi edellä selos-
53440: saatiin kunnostetuksi palaneesta vanhasta tettu, koulun ensimmäisen rakennusvaiheen
53441: koulurakennuksesta korjauskelpoiseksi jää- aikana määrärahojen niukkuuden vuoksi ra-
53442: neet 3 luokkahuonetta ja 1 erikoisluokka- kentamatta jäänyt voimistelu- ja juhlasali-
53443: huone käyttökuntoon sekä rakennetuksi 14 siipirakennus siihen tarkoitettuine opetus- ja
53444: uutta luokkahuonetta, joista 2 on erikois- koulukeittiö- ym. tiloineen. Kun Keravan
53445: luokkahuonetta. Myönnettyjen määrärahojen yhteiskoulu on kuitenkin kannatusyhdistyk-
53446: niukkuuden ja rakennusaikana tapahtuneen sen varassa toimiva yksityinen oppikoulu, ei
53447: rakennuskustannusten jatkuvan nousun täh- sillä ole tämän välttämättömän lisäraken-
53448: den po. yhteiskoulurakennuksesta jäi kuiten- nuksen rakentamiseen tarvittavia varoj·a,
53449: kin kokonaan rakentamatta voimistelu- ja vaan päinvastoin ensimmäisen rakennusvai-
53450: juMasalisiipirakennus, mihin yhteisen voi- heen toteuttamisen johdosta aiheutunut suuri
53451: mistelu- ja juhlasalin lisäksi on suunniteltu velkamäärä, minkä vuoksi koulun lukukausi-
53452: myöskin opetus- ja koulukeittiöt tarvittavine maksukin on niin korkea kuin 6 000 mk luku-
53453: ruokailutiloineen sekä koululta kokonaan kaudessa. Tästä syystä, kun lainojen saanti
53454: puuttuvat vesikäymälät, joten sanottu koulu myöskin yksityisistä rahalaitoksista on mah-
53455: on vielä keskeneräinen. Rakentamatta olevan dotonta, Keravan yhteiskoulu ei kykene to-
53456: siipirakennuksen tilavuus on 3 250 m3, ja teuttamaan selostettua, koulun toiminnalle
53457: sen kustannusarvio on nykyisen hintatason aivan välttämätöntä lisärakennushanketta il-
53458: mukaan 30 000 .000 mk. man huomattavaa valtionavustusta ja valtio-
53459: Kun Keravan yhteiskoulussa on tällä het- lainaa. Näiden myöntämiseen taas pitäisi
53460: kellä 611 oppilasta, jotka ovat etupäässä valtiolla olla tavallista suuremmat velvolli-
53461: Tuusulan ja Sipoon kunnista ja Helsingin suudet sentähden, että po. Keravan yhteis-
53462: maalaiskunnasta sekä Keravan kauppalasta, koulu paloi sodanaikaisissa olosuhteissa puo-
53463: on koulutyön suorittaminen näin suuressa lustuslaitoksen käytössä ollessaan ja että ai-
53464: koulussa voimistelu- ja juhlasalin sekä ope- kaisemmin myönnetyn valtionavustuksen ja
53465: tus- ja koulukeittiötilojen puuttumisen vuoksi valtiolainan turvin koulua ei kyetty rakenta-
53466: hyvin vaikeata, koska koululla ei ole muuta maan valmiiksi.
53467: sellaista huonetta kuin eteisaula, mihin kou- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
53468: lun oppilaat mahtuisivat yhtäaikaa ja koska
53469: suunnilleen toinen puoli suuren oppilasjou- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53470: kon voimistelutunneista täytyy pitää ulkona. tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mark-
53471: Talousopetukseen tarvittavien huoneistotilo- kaa rakennusavustukseksi Kerooan yh-
53472: jen puuttumisen vuoksi koulussa ei voida teiskoulun lisärakennusta varten ja
53473: antaa tärkeätä kotitalousopetusta laisinkaan, 10 000 000 markkaa rakennuslainaksi
53474: ja koulukeittiökin sijaitsee koulun pihalla samaa tarkoitusta varten.
53475: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
53476:
53477: Martta Salmela-Järvinen. Eino Saari.
53478: Veikko Helle. Tyyne Paasivuori.
53479: Esa Koivusilta. G. Henriksson.
53480: Saara Forsius. Unto Suominen.
53481: 929
53482:
53483: IV,261. - Rah.al. N:o 129.
53484:
53485:
53486:
53487:
53488: Tiitu ym.: Määrärahan osoittamisesta Isonkyrön keskikoulun
53489: laajentamiseksi yliopistoon johtavaksi oppikouluksi.
53490:
53491:
53492: E d u s k u n n a ll e.
53493:
53494: Isonkyrön keskikoulu on toiminut jo 31 rustamishan'kkeeseen. Isonkyrön keskikou-
53495: vuotta, eikä tähän mennessä monista anomuk- lulla on kaikki edellytykset laajennusluvan
53496: sista huolimatta ole saanut valtioneuvostolta saantiin olemassa. Yksin Isonkyrön henki-
53497: laajentamislupaa yliopistoon johtavaksi oppi- kirjoitettu väkiluku on 8 672 henkilöä. Naa-
53498: kouluksi. Isonkyrön keskikoulun Kannatus- purikunnassa Vähässäkyrössä on vain keski-
53499: yhdistys r. y. on anonut laajentamislupaa koulu, ja Isoakyröä rajoittaa lännessä ja
53500: vuosina 1946, 1948, 1953 ja 1954. Kouluhal- pohjoisessa laaja ruotsinkielinen alue, jolla
53501: litus on jo v. 1954 ja nyt v. 1955 puol- alueella .asuu huomattava määrä suomea pu-
53502: tanut ensimmäisenä mainittua laajentamis- huvaa väestöä. Isonkyrön koulu tulee palve-
53503: anomusta. Myöskin kouluasiain toimikunta lemaan myöskin mainitun suomalaisväestön
53504: on kokouksessaan 13. 5. 1955 yksimielisesti lapsien oppikoulutarvetta.
53505: esittänyt anotun perustaruisluvan myönnet- On huomattava, että mm. Seinäjoen kaup-
53506: täväksi. Edellä olevasta huolimatta valtio- palassa, jossa on vain 8 392 asukasta, on jo
53507: neuvosto hylkäsi anomuksen 26. 5. 1955. Kou- kaksi valtion hallussa olevaa yliopistoon joh-
53508: lussa on nyt viisi varsinaista luokkaa ja tavaa oppikoulua, ja Ylivieskan maalaiskun-
53509: kaksi rinnakkaisluokkaa sekä 235 oppilasta. nassa, jossa on 9 969 asukasta, on myöskin
53510: Kouluun pyrki kuluvalle lukukaudelle 84 op- kaksi yliopistoon johtavaa oppikoulua.
53511: pilasta, joista hyväksyttiin 80 oppilasta. Kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
53512: lussa on 3 pätevää opettajaa. Koululle on nioittaen,
53513: kuluvan kesän aikana rakennettu uusi
53514: 12 500 m3 käsittävä koulutalo entisen lisäksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53515: Koulussa on nyt 11 luokkahuonetta ja 3 eri- tulo- ja menoa·rvioon 600 000 markan
53516: koisluokkaa sekä kaikki tarpeelliset muut määrärahan valtionavuksi yhtä lukio-
53517: tilat. luokkaa varten Isonkyrön keskikoulun
53518: Kannatusyhdistys ryhtyessään laajennus- laajentamiseksi yliopistoon johtavaksi
53519: rakennushankkeeseen uskoi saavansa lukio- oppikouluksi 1 päivästä syyskuuta
53520: luokkien perustamisluvan, koska tiesi koulu- 1956 lukien.
53521: hallituksen suhtautuvan myötämielisesti pe-
53522: Relsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
53523:
53524: Kustaa Tiitu. N. Kosola.
53525: Väinö Rankila. Kauno Kleemola.
53526: Toivo Antila. Matti Lepistö.
53527: T. Saloranta. Toivo Asvik.
53528: 928
53529:
53530: IV,260. - Rah.al. N:o 128.
53531:
53532:
53533:
53534:
53535: Palovesi ym.: -Määrärahan osoittamisesta Haapamäen yhteis-
53536: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
53537:
53538:
53539: E d u s k u n n a ll e.
53540:
53541: Haapamäen yhteiskoulu on perustettu ja nitussa kouluhallituksen suunnitelmassa vuo-
53542: aloittanut toimintansa vuonna 1907, ollen den 1955 kohdalla. Haapamäen yhteiskoulu
53543: näin vanhimpia maaseudun oppikouluja. Toi- on näinollen jäänyt väliltä pois. Mieles-
53544: mittuaan aluksi viisiluokkaisena se laajennet- tämme ei kuitenkaan ole mitään aihetta jät-
53545: tiin 8-luokkaiseksi v. 1919, ja vuodesta 1922 tää Haapamäen yhteiskoulua pois siltä si-
53546: alkaen on siitä valmistunut ylioppilaita. jalta, jolle kouluhallitus on sen suunnitelmas-
53547: Usein suurinakin esiintyneistä ulkonaisista saan asettanut. Haapamäen yhteiskoulu on
53548: vaikeuksista huolimatta koulutyötä on tehty pitkät ajat ollut laajan alueen ainoa oppi-
53549: vakavasti ja tuloksellisesti, niin että ylioppi- koulu ja yhä vielä se on tämän alueen ainoa
53550: laskirjoitukset ovat jo parin vuosi1kymmenen yliopistoon johtava oppikoulu. Lähimmät
53551: ajan olleet erittäin tyydyttävät. Laatiessaan valtion oppikoulut ovat vasta Porissa, Seinä-
53552: esityksiä valtion haltuun otettavista yksityis- joella, Jyväskylässä ja Tampereella. Haapa-
53553: oppikouluista kouluhallitus onkin jo kauan mäen yhteiskoulun oppilasmäärä on jatku-
53554: sitten ottanut huomioon myös Haapamäen vasti kasvanut ollen tänä syksynä 401, joista
53555: yhteiskoulun. Niinpä piti koulun erään var- 77 on lukioluokkien oppilaita. Kun valtion
53556: haisemman suunnitelman mukaan tulla val- oppikoulut ovat valtaosaltaan kaupungeissa,
53557: tion kouluksi jo v. 1940. Sota teki tämän olisi mahdollisuuksien mukaan saatava myös
53558: suunnitelman tyhjäksi. Vuonna 1952 koulu- maaseudun koteja osallisiksi niistä eduista,
53559: hallitus esitti 5-vuotissuunnitelman, jonka joita merkitsee lasten kouluttaminen valtion
53560: mukaan Haapamäen yhteiskoulun pitäisi oppikoulussa yksityisoppikouluun verrattuna.
53561: tulla valtion haltuun vuonna 1954. Tämän Tätäkin tarkoitusta osaltaan edistäisi Haapa-
53562: suunnitelman toteuttaminen on hidastunut, mäen yhteiskoulun ottaminen valtion hal-
53563: mutta siinä esitettyä järjestystä on kuitenkin tuun.
53564: noudatettu. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
53565: Valtion haltuun on otettu kaikki ne koulut, nioittaen,
53566: jotka oli esitetty vuodeksi 1953. Vuodeksi
53567: 1954 on esitetty 4 koulua, joista jo kaikki että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53568: muut paitsi Haapamäen yhteiskoulu ovat tul- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII luvun
53569: leet valtion yhteiskouluiksi. Valtion ensi 34 momentille 4 miljoonaa markkaa
53570: vuoden tulo- ja menoarviossa on esitetty val- Haapamäen yhteiskoulun ottamiseksi
53571: tion haltuun otettaviksi Lieksan yhteiskoulu valtion kouluksi.
53572: ja Suonenjoen yhteiskoulu, jotka ovat mai-
53573: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
53574: .
53575: Eino Palovesi. Matti Raipala. Matti Mattila.
53576: Väinö Rankila. Arvo Ahonen. Hilja Väänänen.
53577: Nestori Kaasalainen. Matti Koivunen. Onni Mannila.
53578: Atte Pakkanen.
53579: 927
53580:
53581: IV,2~1). - ltah.al.. N:o 127.
53582:
53583:
53584:
53585:
53586: , .Jäms6n ym.: -· Määrärtlhans osoittamisesU! ~ Haapamäen yMeis-
53587: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
53588:
53589:
53590: E d u s k u n n a 11 e.
53591:
53592: Haapamäen yhteiskoulu kuuluu maaseudun vaikka tietääksemme myös kouluhallituksen
53593: vanhimpien oppikoulujen joukkoon. Se pe- suunnitelmissa ko. koulu on ehdotettu aivan
53594: rustettiin v. 1907 ja laajennettiin v. 1919 ensisijaisena valtion haltuun otettavaksi, on
53595: 8-luokkaiseksi. 'Tällä hetkellä on koulussa asia kuitenkin vielä jäänyt hoitamatta.
53596: oppilaita 401, opettajamäärän ollessa 17. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
53597: Koulu toimii tilavuudeltaan 4 000 m3 käsit- nioittaen,
53598: tävässä puurakennuksessa, jonka vakuutus-
53599: arvo on 25 000 000 mk. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53600: Jo useamman vuoden aikana on käyty neu- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
53601: votteluja Haapamäen yhteiskoulun valtion määrärahan Haapamäen yhteiskoulun
53602: haltuun ottamisesta, mutta siitä huolimatta, valtion haltuun ottamista varten.
53603: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
53604:
53605: Artturi Jämsen. Eino Rytinki. Eemil Partanen.
53606: Eeli Erkkilä. Esa Koivusilta. Marja Lahti.
53607: Kalle Kämäräinen.
53608: 926
53609:
53610: IV,2t~s. - B.ah.al. B:o lJG.
53611:
53612:
53613:
53614:
53615: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi yksityis-
53616: oppikoulujen uudisrakennuksia var:ten.
53617:
53618:
53619: E d u s k u n n a II e.
53620:
53621: Maan koulupolitiikassa on ensi vuonna tuslainoja sijoittaa varojaan erittäin edulli-
53622: tulossa erittäin vaikea vaihe, kun oppikou- sesti. On laskettava, että tässä vaiheessa tar-
53623: luihin on pyrkimässä ensimmäinen sodanjäl- vitaan lainavaroihin vähintäin 200 miljoonaa
53624: keinen suuri vuosiluokka lapsia. On häm- markkaa.
53625: mästyttävää, että hallitus ei ole tätä lain- Juuri nyt asia on erityisen kipeä siksi,
53626: kaan huomioinut esityksessään tulo- ja meno- että monet yksityisoppikouluista ovat sodan
53627: arvioksi vuodelle 1956. Maan oppikouluista jälkeisinä aikoina aloittaneet toimintansa
53628: muodostavat yksityisoppikoulut valtaosan. puutteellisissa huoneistoissa, missä työsken-
53629: Niitä on 240, valtion oppikouluja 113. Val- tely ei enää voi jatkua. Kun tämä sattuu
53630: tiolle on tämä melkoisen edullista, sillä yksi- yhteen uusien suurten ikäluokkien oppikou-
53631: tyiskoulut huolehtivat ratkaisevasti itse ra- luun tulon kanssa, ollaan erittäin vaikeasti
53632: kennusten aikaansaamisesta. Jos valtio tukee selvitettävän pulman edessä. Tarvitaan eri-
53633: jonkin koulun rakennushanketta 10-20 mil- koistoimenpiteitä, nimenomaan kaikkein hei-
53634: joonalla, asianomainen koulu itse hankkii koimmassa taloudellisessa asemassa olevien
53635: monta kertaa suuremman summan. koulujen kohdalla. Oppikouluun pyrkivien
53636: Yksityisoppikoulujen kohdalla on raken- määrää on epäasiallista ja toivotonta ryhtyä
53637: nusten tämän hetkinen tarve erittäin suuri. väkivalloin karsimaan. Seurauksena on arve-
53638: Kokonaan uusia rakennuksia tarvitaan 68, luttava ja ymmärrettävä tyytymättömyys.
53639: lisärakennuksia 112, yhteensä 170. Useim- Ei voida vaatia, että elintason noustessa en-
53640: milla sanotuilla kouluilla on vaikeuksia täy- tistä pienempi prosentti nousevasta polvesta
53641: sin yksityisin varoin uusia rakennuksiaan. saisi mahdollisuuden oppikoulun käymiseen;
53642: Monet näistä kouluista taajaväkisissä yhtei- Sellainen ratkaisu on kuitenkin väistämätön,
53643: söissä, esikaupungeissa tai maaseudulla si- ellei syrjäseutujen ja muutoin taloudellisessa
53644: jaitsevina ovat ,vähäväkisten kouluja", jotka ahdingossa olevien yksityisoppikoulujen ra-
53645: eivät voi saada teollisuus- tai liikelaitoksilta kennushankkeita tueta lainoituksen lisäksi
53646: varoja. Kun uuden rakennuksen kustannuk- suoranaisin avustuksin.
53647: set nousevat keskimäärin 80-100 miljoo- Ylläolevan perusteella ehdotamme,
53648: naan, on Iuotousaanti perin hankalaa. Jos
53649: sen sijaan valtio tukee yksityiskoulujen ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53650: kennushanketta vaikka vaatimattomammalla- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
53651: kin summalla, Iuotousaannin mahdollisuudet kan määrära-han avustuksiksi vaikeim-
53652: helpottuvat huomattavasti. massa taloudellisessa asemassa olevien
53653: Tämä merkitsee sitä, että valtio lisäämällä yksityisoppikoulujen uudisrakennuk-
53654: yksityisoppikoulujen uudisrakennusten avus- siin.
53655: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
53656:
53657: Erkki Tuuli. Erkki Leikola.. R. Ha.llberg.
53658: Felix Seppälä. Matti Ra.ipala. Joha.nnes Wirtanen.
53659: Jaakko Hakala. Saara. Forsius. Aune Innala..
53660: Lauri Järvi. Mauri Seppä. Päiviö Hetemäki.
53661: 925
53662:
53663: IV,257. - Rah.al. N:o 125.
53664:
53665:
53666:
53667:
53668: Karvikko ym.: Määrärahan osoittamisesta auskultointia var-
53669: ten Turun oppikouluissa.
53670:
53671:
53672: E d u s k u n n a ll e.
53673:
53674: Asetuksella oppikoulun opettajiksi valmis- hallituksen menoarvioehdotuksesta. Tämä
53675: tuvien harjoittelusta ja opettajanäytteistä merkitsee sitä, että auskultaatio Turussa lak-
53676: (17. 6. 1955 N:o 338) on määrätty, että kaa syyslukukauden 1955 päättyessä kesken
53677: oppikoulunopettajiksi valmistuvien opetus- lukuvuoden. Olisi siis välttämättä varattava
53678: harjoittelu voidaan suorittaa normaali- määräraha auskultaation jatkamiseksi kevät-
53679: lyseoissa tai myös yhdessä tai useassa koulu- lukukauden 1956. Ottaen lisäksi huomioon sen,
53680: hallituksen määräämässä suomenkielisessä että Turkuun ei vielä lukuvuoden 1956/57
53681: oppikoulussa Turun kaupungissa (1 § 2 alkuun mennessä saada uutta normaalilyseota
53682: mom.). varten tarvittavaa koulurakennusta, tulisi
53683: Tätä tarkoitusta varten otettiin vuoden mainitun auskultaation jatkua vielä koko lu-
53684: 1955 ensimmäiseen lisämenoarvioon 10 Pl. kuvuoden 1956/57. Tästä syystä olisi määrä-
53685: VII: 33 momentille 952 000 markan suurui- raha varattava myös syyslukukaudella 1956
53686: nen määräraha syyslukukauden 1955 tar- suoritettavaa auskultaatiota varten.
53687: peiksi. Auskultointi Turussa on aloitettu ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme sen
53688: on siellä noin 40 lukuaineiden auskultanttia vuoksi kunnioittavasti,
53689: suorittamassa opetusharjoitteluaan Turun ly-
53690: seossa sekä eräiden aineiden kohdalla myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53691: Turun klassillisessa lyseossa ja Turun toi- tulo- ja menoarvioon 2 100 000 mar-
53692: sessa: yhteislyseossa.· kan määrärahan auskultointia varten
53693: Nyt on kuitenkin vuotta 1956 varten kou- Turun kouluissa lukuvuodeksi 1956.
53694: luhallituksen esittämä määräraha jätetty pois
53695: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
53696:
53697: Irma Karvikko. Harras Kyttä. Mauno .Jussila.
53698: 924
53699:
53700: IV,256. - Rah.al. N:o 124.
53701:
53702:
53703:
53704:
53705: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta oppikoulujen opet-
53706: tajieti ulkomaisia opintomatkoja varten.
53707:
53708:
53709: E d u s k u n n a ll e.
53710:
53711: Oppikoulujen opettajien ulkomaisia opinto- lytysten täten parantuessa ja opiskelutulok-
53712: matkoja varten oli valtion menoarviossa en- sien muodostuessa entistä tehokkaammiksi,
53713: nen sotaa vuotuinen määräraha. Viimeksi se osaltaan tukisi oppikoulunopettajien jatko-
53714: oli vuoden 1939 tulo- ja menoarviossa 100 000 opintoyrityksiä matka-apurahoin. Se olisi
53715: markan suuruisena. Sotien aiheuttaman ti- sitä välttämättömämpää, kun ulkomaiset
53716: lanteen johdosta se poistettiin menoarviosta opintomatkat epäedullisen valuuttakurssin
53717: eikä tähän tarkoitukseen ole myöhemmin, olo- takia tulevat sangen kalliiksi.
53718: suhteiden muututtua, saatu varoja kouluhal- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
53719: lituksen toistuneista esityksistä huolimatta. tamme kunnioittavasti,
53720: Kuitenkin on esim. vieraiden kielten opetus
53721: ennen muita, varsinkin sen keskeisen aseman että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53722: takia oppikoulun työsuunnitelmassa, aivan tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n VII lu-
53723: ratkaisevasti opettajan aktiivisen kielitaidon vun 33 momenUlle (Sekalaiset menot)
53724: varassa. Tätä taas voidaan ylläpitää vain 1 000 000 markan määrärahan oppi-
53725: säännöllisin ulkomaanmatkoin. koulujen opettajien ulkomaisia opinto-
53726: Kohtuullista olisi, että valtio, jonka hy- matkoja varten.
53727: väksi opintomatkat koituvat työskentelyedel-
53728: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
53729:
53730: Aune Innala. Niilo Honkala.
53731: Eino Saari. Lauri Järvi.
53732: Saara Forsius.
53733: 923
53734:
53735: 1V,2·511. - Bah.al. lf:o 123.
53736: Suomennos.
53737:
53738:
53739:
53740: Forsberg ym.: Määrärahan osoittamisesta osastosihteerin-
53741: virkojen perustamiseksi kouluhallitukseen.
53742:
53743:
53744: E d u s k u n n a ll e.
53745:
53746: Kouluhallituksen ehdotuksessa vuoden 1956 voimakkaan kasvun j'a työmäärän paisumisen
53747: menoarvioksi on mm. ehdotettu kolmen 24. takia on kouluneuvosten avuksi eri osastojen
53748: palkkausluokkaan kuuluvan osastosihteerin- käyttöön voitava asettaa siksi päteviä henki-
53749: viran perustamista tammikuun 1 päivästä löitä, että nämä voivat itsenäisesti suorittaa
53750: 1956 (peruspalkat yhteensä 1 261 800 mk ja rutiiniluontoisen työn. On nimittäin yhteis-
53751: kalliinpaikanlisät 131940 mk eli yhteensä kunnan edun mulmista, että kouluneuvosten
53752: 1393 740 mk). Uusista sihteereistä tulisi yksi aika voidaan käyttää luovaan työhön ja että
53753: toimimaan oppikouluosastolla, yksi kansan- kouluhallituksen käyttöön annetaan tarvit-
53754: opetusosastolla ja yksi ruotsinkielisellä osas- tava henkilöstö. Kanslistin palkkaeduilla ei
53755: tolla. Hallitus on kuitenkin ehdotuksessaan uusien tointen tarkoitusta kuitenkaan näytä
53756: vuoden 1956 menoarvioksi ehdottanut edellä voitavan saavuttaa, minkä vuoksi ehdotamme,
53757: mainittujen sihteerinvirkojen sijasta perus-
53758: tettavaksi kolme ylimääräistä kanslistintointa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53759: jotka kuuluisiVIat 15. palkkausluokkaan (pe- tu,l,o- ja menoarvioon kolmen osastosih-
53760: ruspalkat yhteensä 820 800 mk ja kalliinpai- teerin palkkausta varten kouluhallituk-
53761: kanlisät 93 420 mk eli yhteensä 914 220 mk). seen ehdotettujen kanslistintoimien si-
53762: Uusien tointen perustaminen liittyy koulu- jasta, esitykseen merkityn 914 220 mM-
53763: hallituksen laajentamiseen. Koululaitoksen kan lisäksi 479 520 markkaa.
53764: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
53765:
53766: John Forsberg. John Österholm.
53767: 0. A. Öhman. Grels Teir.
53768: Arthur Larson. Sven Högström.
53769: Lauri Järvi. Eino Saari.
53770:
53771:
53772:
53773:
53774: 12 E 626/55
53775: 922
53776:
53777:
53778:
53779:
53780: Forsberg m.fl.: A.ngående anvisande av anslag för inrättande
53781: av avdelningssekreterartjänst i skolstyrelsen.
53782:
53783:
53784: T i 11 R i k s d a g e n.
53785:
53786: I skolstyrelsens förslag tili utgiftsstat för gifternas ansvällning bör som hjälp åt skol-
53787: år 1956 har föreslagits bland annat, att tre råden tili de olika avdelningarnas förfogande
53788: avdelningssekreterartjänster i 24 löneklassen kunna ställas kvalificerade personer, som
53789: Mr inrättas från den 1 januari 1956 (grund- självständigt kan utföra rutinmässigt arbete.
53790: löner sammanlagt 1261800:- och dyrorts- Det ligger nämligen i samhällets intresse, att
53791: tillägg 131 940: - eller tillsammans skolrådens tid kan utnyttjas för skapande
53792: 1 393 740: -). Av de nya sekretel'arna skulle och nydanande arbete och att skolstyrelsen
53793: en komma att tjänstgöra i läroverksavdelnin- förses med nödiga personalresurser. Med de
53794: gen, en i folkundervisningsavdelningen och löneförmåner som tillförsäkras en kanslist, sy~
53795: en i den svenskspråkiga avdelningen. Rege- nes det avsedda ändamålet med de nya tjän-
53796: ringen har emellertid i sitt förslag tili ut- sterna emellertid inte kunna vinnas, varför
53797: giftsstat för år 1956 i stället för ovannämnda vi föreslår,
53798: sekreterartjänster föreslagit inrättande av tre
53799: ext:ooordinarie kanslisttjänster, som skulle av- att Riksdagen i statsförslaget för år
53800: lönas enligt 15 löneklassen (grundlöner sam- 1956 för avlöning av tre avdelnings-
53801: manlagt 820 800: - och dyrortstillägg sekreterare i skolstyrelsen i stället för
53802: 93 420:- eller sammanlagt 914 220: -). In- nu föreslagna kanslister måtte utöver
53803: rättandet av de nya tjänsterna står i sam- ·det upptagna beloppet 914 220 mk an-
53804: band med skolstyrelsens 'utvidgning. Genom visa 479 520 mk.
53805: skolväsendets starka tillväxt och arbetsupp-
53806: Helsingfors den 20 september 1955.
53807:
53808: John Forsberg. John Österholm.
53809: C. A. öhman. Grels Teir.
53810: Arthur Larson. Sven Högström.
53811: Lauri Järvi. Eino Saari.
53812: 921
53813:
53814: IV,254, - Rah.al. N:o 122 a.
53815:
53816:
53817:
53818:
53819: Malkamäki ym.: Mää.rärahan osoittamisesta kouluhallituksen
53820: kuuden ·tarkastajan viran muuttamiseksi ylitarkastajan
53821: viroiksi.
53822:
53823:
53824: E d u s k u n n a ll e.
53825:
53826: Niistä uudistuksista, jotka v. 1956 meno- denmukaista jättää saman viraston tarkas-
53827: arvioesityksessä on kouluhallituksen uudel- tajia erilaiseen asemaan.
53828: leen järjestämiseksi ehdotettu, on jäänyt Jotta kouluhallituksen suunnittelema em.
53829: muuttamatta kouluhallituksen ja sen uudis- koulutoimen hallinnon uudistus voitaisiin to-
53830: tuskomitean jo v. 1950 ehdotuksen mukaan teuttaa ajankohtaisesti tärkeillä ammatti-
53831: ylitarkastajan viroiksi entiset kuusi (6) tar- opetuksen ja ammatinvalinnan ohjauksen
53832: kastajan virkaa. Näiden tarkastajain työ on kannalta ensiarvoisilla opetusaloilla, olisi
53833: käytännössä kuitenkin ylitarkastajan tehtä- kotitalouden (27 pl.), tyttöjen käsityön (27
53834: vien hoitamista kouluhallituksen kaikilla pl.), piirustuksen ja poikien käsityön (28
53835: osastoilla. Silti menoarvioesityksessä on mää- pl.), voimistelun ja terveydenhoidon (2 X 28
53836: räraha vain neljää (4) uutta kouluhallituk- pl.) sekä kuuromykkäin ja sokeain opetuk-
53837: sen 30 pl: aan esittämää ylitarkastajan vir- sen (29 pl.) tarkastajien virat muutettava
53838: kaa varten. ylitarkastajan viroiksi. Asia on käynyt sitä-
53839: Ylitarkastajan tehtäviä jo todellisuudessa kin ajankohtaisemmaksi, kun muitakin yli-
53840: hoitavien entisten tarkastajien virkojen tarkastajan virkoja on nyt esitetty perustet-
53841: muuttaminen saman palkkausluokan viroiksi tavaksi. Muutettaessa mainitut kuusi vir-
53842: kuin hallituksen esittämät muut ylitarkasta- kaa 30 pl: aan kuuluviksi tarvitaan tarkoi-
53843: jan virat on välttämätöntä, koska kaikkien t11kseen lisäystä peruspalkkoihin 342 000
53844: tarkastajien tehtävät ovat samanlaiset ja markkaa ja kalliinpaikanlisiin 22 980 mark-
53845: jotta myös saavutettaisiin tasa-arvoisuus kaa eli yhteensä 364 980 markkaa.
53846: koulujen eri oppiaineiden välillä, mihin kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
53847: luhallitus koulunuudistuksessa juuri käy-
53848: tännöllisten opetusalojen edistämiseksi ko. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53849: toimenpiteillään on pyrkinyt. Jokaisen tar- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VI luvun
53850: kastajan viran tehtävät kaikissa aineissa 1 momentille 364 980 markkaa koulu-
53851: ovat nimenomaan opetuksen tarkastamista ja hallituksen kuuden tarkastajan viran
53852: sen edelleen kehittämistä, joten ei ole oikeu- muuttamiseksi ylitm·kastajan viroiksi.
53853: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
53854:
53855: Aino Malkam.äki. Arvo Salminen.
53856: Irma Hamara. Olavi Kajala.
53857: Lauri Järvi. Eino Raunio.
53858: 920
53859:
53860: IV,253. - Rah.al. N:o 122.
53861:
53862:
53863:
53864:
53865: Järvi: Määrärahan osoittamisesta kouluhallituksen rakennus-
53866: toimiston päällikkönä toimivan kouluneuvoksen viran pe-
53867: rustamista varten.
53868:
53869:
53870: E d u s k u n n a 11 e.
53871:
53872: Tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä menhaltijan tulisi toimia tämän osaston pääl-
53873: tehty esitys kouluhallituksen virkojen ja toi- likkönä.
53874: mien uudesta järjestelystä herättää huomiota Edellä olevaan viitaten esitän kunnioit-
53875: muun ohella siinä suhteessa, että rakennus- taen,
53876: toimistosta aiotaan jättää pedagoginen asian-
53877: tuntemus pois. Kun mielestäni on mitä tär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53878: keintä, että myös sen alan asiantuntemus on tulo- ja menoarvioon 728 580 markkaa
53879: edelleenkin rakennustoimistossa edustettuna, kouluhallituksen rakennustoimiston
53880: olisi vastaava toimi sinne perustettava ja toi- päällikkönä toimivan kouluneuvoksen
53881: viran perustamiseen.
53882: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
53883:
53884: Lauri Järvi.
53885: 919
53886:
53887: IV,2112. - Ra.h.a.l. H:o 1.!1.
53888:
53889:
53890:
53891:
53892: Hakala. ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvwtus- ja opetus-
53893: opin apulaisen viran perustamiseksi Helsingin yliopistoon..
53894:
53895:
53896: E d u s k u n n a 11 e.
53897:
53898: Helsingin yliopiston opettajavoimia lisät- Yllä olevan perusteella ehdotamme,
53899: täessä on ilmeisesti erehdyksessä hallituksen
53900: esityksestä jäänyt pois kasvatus- ja opetus- että Eduskunta ottaisi vuoden 19~6
53901: opin apulaisen virka. Kyseessä on oppituoli t'lilo- ja menoarvioon. 10 Pl. IV luvun
53902: aineessa, jossa kaikkien opettajaksi aikovien 1 mormentille 668 700 markan määrä,.
53903: on suoritettava arvosana ja jota maan suu- rahan kasvatus- ja opetusopin apulai-
53904: ren kansakoulunopettajakunnan keskuudessa sen viran (33 pl.) perustamista vM•
53905: ymmärrettävästi paljon harrastetaan. Tämä ten Helsingin yliopistoon.
53906: aiheuttaa professorinviran haltijalle ylivoi-
53907: maisen työtaakan, jota on pakko ryhtyä jaka-
53908: maan.
53909: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
53910:
53911: Jaakko Hakala. Eino E. Heikura.
53912: Juho Tenhiälä. Mauri Ryömä.
53913: Olavi Kajala.
53914: 918
53915:
53916: IV,:uil. - :Rah.al. H:o 120.
53917:
53918:
53919:
53920:
53921: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta· kotimaisen kir-
53922: jaUisuuden apulaisen viran ja assistentin toimen perus-
53923: tamiseksi Helsingin yliopistoon.
53924:
53925:
53926: E d u s kun n alle.
53927:
53928: Helsingin yliopiBton filosofisen tiedekun- saatava lisää opettajavoimaa. Vähintään tar-
53929: nan historiallis-kielellisen osaston aineista on vitaan yksi apulaisen virka (33 pl.), perus-
53930: kotimainen kirjallisuus eräs enimmän opis- palkka 668 700 mk, ja yksi assistentti yp.
53931: keltuja ja myös kansallisessa mielessä arvok- toimi (23 pl.), vuosipalkkio 390 000 mk.
53932: kaimpia. Kun uusi keskikoulunopettajain Yllä olevan perusteella kunnioittaen ehdo-
53933: valmistus nyt alkaa, tulee opiskelijamäärä tamme,
53934: entisestään kasvamaan. Aineessa on vain
53935: yksi opettaja, vakinainen professori, joka että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53936: joutuu hoitamaan koko opetuksen luentovel- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. IV luvun
53937: vollisuuksineen ja harjoituksineen alusta lop- 1 momentille 1 059 600 markan määrä-
53938: puun saakka, koko tutkintovelvollisuuden, rahan kotimaisen kirjallisuuden apu-
53939: tieteellisen jälkikasvun hoidon ja jonka pi- laisenviran (33 p~.) ja assistentin yp.
53940: täisi sen ohessa suorittaa tieteelliBtäkin työtä. (23 pl.) toimen perustamiseksi H eL-
53941: Tilanne on kestämätön ja siksi on aineeseen singin yliopistoon.
53942: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
53943:
53944: Johannes Wirtanen. Ja.a.kko Hakala.. Mauri Ryömä.
53945: 917
53946:
53947: IV,25o, - Rah.al. N:o 119.
53948:
53949:
53950:
53951:
53952: Paasivuori YJU.: Määrärttha'n osoittamisesta Helsingin yli-
53953: opiston kolmen hammaslääketieteiden opettajan viran
53954: muuttamiseksi ·varsinaisen professorin viroiksi.
53955:
53956:
53957: E d u s k u n n a ll e.
53958:
53959: Hammaslääkäreiden koulutus on ·Suomessa Pohdittuaan tätä epäkohtaa monien vuo-
53960: korkealla tasolla, ja on se tieteellisiin saavu- sien aikana ovat suuri konsistori ja muut
53961: tuksiin nähden ollut paljon edellä moniin yliopistolliset elimet tulleet yksimielisesti
53962: eurooppalaisiin maihin verrattaessa ja sa- siihen tulokseen, että tämä ilmeinen epäkohta
53963: manarvoinen korkeatasoisten pohjoismaiden on korjattava siten, että hammaslääketieteen
53964: hammaslääkärikorkeakoulujen kanssa. Kai- opetus on kiinteästi sijoitettava lääketieteel-
53965: kissa Euroopan maissa on hammaslääketie- liseen tiedekuntaan ja sinne perustettava
53966: teen opettajilla professorin arvo ja kaikissa hammaskirurgian, hampaantäyttöopin ja
53967: Skandinavian maiden hammaslääkärikorkea- hammasproteesiopin varsinaisen professorin
53968: kouluissa heillä on jo kauan ollut varsinai- virat samalla, kun vastaavat opettajan virat
53969: sen professorin asema ja oikeudet. lakkautetaan.
53970: Hammaslääketieteen laitos meillä on ope- Tämän mukainen Helsingin yliopiston
53971: tuksen suhteen verrattavissa mihin muuhun kanslerin esitys on saavuttanut opetusminis-
53972: yliopiston laitokseen tahansa ja on se opet- teriön ym. portaitten yksimielisen kannatuk-
53973: tajakuntansa lukumäärään nähden yksi yli- sen. Vuodeksi 1956 eduskunnalle jätetyssä
53974: opiston suurimmista. On sentähden epäoikeu- menoarvioesityksessä on tähän muutokseen
53975: den mukaista, ettei laitoksen johtavilla opet- tarvittavat varat kuitenkin jätetty huomioon-
53976: tajilla ole varsinaisen professorin asemaa ottamatta.
53977: enempää kuin äänivaltaa laitosta koskevissa Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
53978: asioissa. Nykyinen ,opettaja"-nimitys ei vas-
53979: taa hammaslääketieteen opettajien virka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
53980: asemaa yliopistossa eikä myöskään siinä vilk- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. IV luvun
53981: kaassa kansainvälisessä yhteistyössä, johon 1 momentin kohdalle Helsingin yli-
53982: he osallistuvat, vaan johtaa sekä opettajien, opiston kolmen hammaslääketieteen
53983: suomalaisen hammaslääketieteen, jopa yli- opettajan viran muuttamisesta varsi-
53984: opistommekin aliarviointiin. Tämä on sel- naisen professorin viroiksi aiheutuvia
53985: västi ollut havaittavissa, kun nyt jälleen on menoja varten lisäystä 501 300 mark-
53986: tullut ajankohtaiseksi keskustelu yliopistolli- kaa peruspalkkojen korotuksiin, 27 000
53987: sen opetuksen samanarvoisuudesta ja yhdessä markkaa kalliinpaikan lisiin ja 30 960
53988: maassa suoritettujen tutkintojen kelpoisuu- markkaa indeksilisiin eli yhteensä
53989: desta muissa pohjoismaissa. 559 260 markkaa.
53990: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
53991:
53992: Tyyne Paasivuori. Elli Nurminen. Saara Forsius.
53993: Onni Hiltunen. Olavi Kajala. Irma Hamara.
53994: Martta Salmela-Järvinen. Unto Suominen. Sylvi Halinen.
53995: Aune Innala. Harras Kyttä. Rafael Paasio.
53996: T. Saloranta.
53997: Eino Saari.
53998: 9.16
53999:
54000: IV,M9. - Rah.al. N:o 118.
54001:
54002:
54003:
54004:
54005: Raipala. ym.:. Koro,tetun määrärahan osoittamisesta keskus-
54006: radiolaitteiden ja irrallisten radiovastaanottimien hankki-
54007: miseksi kasarmeihin.
54008:
54009:
54010: E d u s k u n n a ll e.
54011:
54012: Varusmiesten viihdytystoiminnan järjeste- lustusvoimat hankkineet uusia keskusradio-
54013: lyssä ovat kasarmeihin sijoitetut keskusradio- laitteita sekä irrallisia vastaanottimia yli
54014: laitteet antaneet erinomaisia tuloksia ja tällä 4 000 000 markalla, on mm. kaksikymmentä
54015: hetkellä vallitsevan käsityksen mukaan nii- keskusradiolaiteanomusta, joiden yhteinen
54016: den puuttuminen merkitsee epäkohtaa mie- kustannusarvio on noin 6 400 000 markkaa,
54017: histön vapaa-ajan käytön kannalta. Kun jouduttu hylkäämään varojen puutteessa.
54018: nykyaikaiseen keskusradioon kuuluu yleis- Samoin on kuluvan vuoden aikana jouduttu
54019: radiovastaanottimen ja kaiutinjärjestelmän hylkäämään käyttökelvottomana 756 vastaan-
54020: lisäksi levysoitin, käsimikrofoni ja nauha- otinta eli yli puolet puolustusvoimain hal-
54021: magnetofoni, voi joukko-osasto yleisradio- lussa olevasta vastaanotinmäärästä.
54022: ohjelman lisäksi lähettää omatekoista viih- Keskusradiolaitteiden ja irrallisten radio-
54023: dytysohjelmaa joko suoraan mikrofoniin esit- vastaanottimien hankintaa asevelvollisten ma-
54024: täen tai ottamalla ohjelma etukäteen nau- joituspaikkoihin on jo yleisen kasvatus- ja
54025: halle. Näin voidaan mm. varuskuntasoitto- valistustoiminnan kannalta pidettävä välttä-
54026: kuntien marssiohjelmistoa nauhoilta esittää mättömänä.
54027: milloin sopivaksi nähdään. Samoin voidaan Edellä esitetyn johdosta kunnioittaen eh-
54028: eri joukko-osastojen kesken vaihtaa nauhoi- dotamme,
54029: tettuja esityksiä. Mahdollisuuksia on paljon;
54030: niinpä varusmiespalvelustaan suorittavien että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54031: muusikkojen esitykset voidaan keskusradion tulo- ja menoarvioon 9 Pl. XII lu-
54032: välityksellä nauhalta lähetettynä saattaa vun 3 momentille hallituksen ehdotta-
54033: kaikkien joukko-osastojen omaisuudeksi. man 6 100 000 markan lisäksi kerta-
54034: Paitsi viihdytystoimintaa, laitteet edistävät menona 10 000 000 markkaa keskusra-
54035: myöskin päiväpalvelilsta, koska niiden avulla diolaitteiden ja irrallisten radiovas-
54036: voidaan välittää käskyjä ja ohjeita. taanottimien hankkimiseksi kasarmei-
54037: Vaikka kuluvan vuoden aikana ovat puo- hin.
54038: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
54039:
54040: Matti Raipala. Jaakko Hakala.
54041: Mauri Seppä. R. Hallberg-.
54042: Urho Saariaho. Juho Tenhiälä.
54043: Lauri Järvi.
54044: IV,248. - Jtah.al. lf:o 117.
54045:
54046:
54047:
54048:
54049: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta. kasarmi-, esikunta-
54050: -ja~v"tJrfistorakeft1l'ti'ittn ·ko1"itmkm?t'lhtmahm varuskunnan
54051: alueella.
54052:
54053:
54054: Eduskunnalle.
54055:
54056: Lahden kaupungissa sijaitseva Hennalan erään perusyksikön toimisto työskentelee en-
54057: varuskunta on· rakennustensa suhteen joutu- tisessä WC: ssä. Jo nämäkin esimerkit riit-
54058: nut viime vuosina rappiotilaan. Varuskun- tävät osoittamaan, että Hennalan varuskun-
54059: nan joukko-osastot on riittävien majoitus- nan rakennuksissa ilmenevien epäkohtien ja
54060: tilojen puutteessa majoitettu ahtaasti ja puutteellisuuksien poistamiseksi olisi viipy-
54061: myös esikunnat ja varastot kärsivät huomat- mättä ryhdyttävä asian vaatimiin toimenpi-
54062: tavaa tilanpuutetta. Kun useimmat raken- teisiin.
54063: nukset ovat jo ennen ensimmäistä maailman- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun"
54064: sotaa rakennettuja ja kun niissä ei milloin- nioittaen,
54065: kaan ole suoritettu perusteellisia korjauksia,
54066: on rakennuksissa havaittavissa monenlaisia että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54067: vikoja ja puutteellisuuksia. Miehistön majoi- tulo- ja menoarvioon 9 000 000 mar-
54068: tussuojat ovat kolkkoja ja kylmiä sekä pe- kan määrärahan käytettäväksi ka-
54069: seytymis- ja kuivaushuoneet verrattain al- sarmi-, esikunta- ja varastorakennus-
54070: keellisia. Toisen joukko-osaston esikunta on ten perusteellisten korjausten aloitta-
54071: saanut käyttöönsä varsin vaatimattomat ti- miseksi Lahden kaupungissa sijaitse-
54072: lat, entisen sairastallin, joka jotenkuten on van H ennalan varuskunnan alueella.
54073: pahvisilla väliseinillä jaettu eri huoneiksi, ja
54074: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
54075:
54076: Juho Tenhiälä. Felix Seppälä.
54077: Erkki W. Mohell. Artturi Tiena.ri.
54078: Jaakko Hakala. Aa.re Leikola..
54079: Laura Bra.nder-Wa.llin. Aukusti Pasanen.
54080: Matti Ra.ipala. Harras Kyttä.
54081:
54082:
54083:
54084:
54085: 11 E 626/55
54086: 914
54087:
54088: IV,247. - Rah.al. N:o 116.
54089:
54090:
54091:
54092:
54093: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sanoma-
54094: lehtien hankintaan varusmiehiä varten.
54095:
54096:
54097: E d u s k u n n a ll e.
54098:
54099: Sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen on riittämättömäksi. Sanoma- ja aikakausleh-
54100: kaikissa yhteiskuntapiireissä niin yleistä, tien entistä lukuisampi saanti asevelvollisille
54101: että tämän hetken yhteiskuntaa ei voida aja- on yleisen kasvatus- ja valistustoiminnan
54102: tella ilman lehdistöä. Sen kautta saatu kuva kannalta välttämätöntä.
54103: nykypäivien elämänmenosta on sen laatui- Edellä sanotun johdosta kunnioittaen
54104: nen, että se on katsottava kuuluvaksi aika- ehdotamme,
54105: kautemme ihmisen jatkuvaan ja välttämättö-
54106: mään kasvatukseen. Puolustusvoimissa vaki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54107: naista palvelusta varusmiehinä suorittavia tulo- ja menoa·rvioon 9 Pl. V luvun
54108: varten tilattaviin sanomalehtiin momentin 9 2 momentille lisäyksenä 1 200 000
54109: Pl. V: 2 alajaoittelun mukaan osoitettu raha- markkaa sanomalehtien hankintaan
54110: erä, joka on vuodesta 1951 lukien ollut vuo- varusmiehiä varten.
54111: sittain 750 000 mk, on osoittautunut täysin
54112: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
54113:
54114: Niilo Honkala. Juho Tenhiälä.
54115: Urho Saariaho. Jaakko Hakala.
54116: R. Hallberg. Matti Raipala.
54117: Lauri Järvi.
54118: 913
54119:
54120: IV,246. - Rah.al. N:o 115.
54121:
54122:
54123:
54124:
54125: Saariaho ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta urheilu-
54126: välinehankintoihin ja kilpailutoiminnan edistämiseen puo-
54127: lustusvoimissa.
54128:
54129:
54130: E d u s k u n n a ll e.
54131:
54132: Puolustusvoimain liikuntakasvatuksen teh- kuvaa haittaa menestyksellisen kilpailutoi-
54133: tävänä on sotilaskoulutuksen tehostaminen ja minnan aikaansaamiselle.
54134: täydentäminen sekä liikuntaharrastuksen he- Vuoden 1955 tarkoitukseen varatulla
54135: rättäminen koko kansan fyysillisen kuntoi- 900 000 markan määrärahalla on tuskin pys-
54136: suuden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Ter- tytty täydentämään pahimpia urheiluväline-
54137: veen kilpailumielen synnyttäjänä ja yhteen- puutteita, kokonaistilanteen pysyessä edelleen
54138: kuuluvaisuudentunteen lujittajana liikunta- muuttumattomana.
54139: kasvatuksella on myös tärkeä tehtävänsä luo- Edellä esitetyn johdosta kunnioittaen ehdo-
54140: taessa edellytyksiä maanpuolustustahdon ko- tamme,
54141: hottamiseen tähtäävälle valistustoiminnalle.
54142: Liikuntakasvatus on sotilaallisen koulutuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54143: sen olennaisena osana sisällytetty koulutus- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V luvun
54144: ohjelmiin. 3 momentille hallituksen ehdottaman
54145: Kuitenkin puuttuvat vielä edellytykset te- 900 000 markan lisäksi kertamenona
54146: hokkaan liikuntakoulutuksen aikaansaami- 5 000 000 markkaa käytettäväksi siitä
54147: seksi lähinnä harjoitus- ja kilpailuvälineiden 4 000 000 urheiluvälinehankintojen
54148: puuttumisen vuoksi. Joukkojen käytössä ole- osalle sekä 1 000 000 kilpailutoimin-
54149: vat urheiluvälineet ovat suurimmaksi osaksi nan edistämiseen ptwlnstusvoimissa.
54150: käytössä loppuun kulutetut, aiheuttaen jat-
54151: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
54152:
54153: Urho Saariaho. Jaakko Hakala. Juho Tenhiälä.
54154: K. F. Haapasalo. R. Hallberg. Lauri Järvi.
54155: Erkki W. Mohell. Matti Raipala. Mauri Seppä.
54156: 912
54157:
54158: IV,245. - Rah.al. N:o 114.
54159:
54160:
54161:
54162:
54163: Saariaho ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opetus-
54164: välineiden uusimiseen puolushtSvoimissa.
54165:
54166:
54167: E d u s k u n n a ll e.
54168:
54169: Puolustusvoimain tärkein rauhanajan teh- vataulut sekä rannikkotykistön, ilmatorjunta-
54170: tävä on koulutustyö. Sen menestyksellinen tykistön, ilmavoimien, viesti- ja pioneerijouk-
54171: suorittaminen ja teho, erityisesti meillä, ly- kojen ja laivaston erikoisopetusvälineet) mk
54172: hyen palvelusajan vuoksi, on ratkaisevasti 8 500 000: - ; ja
54173: riippuvainen käytettävissä olevista koulutus- - parin opetuselokuvan valmistamiseen
54174: välineista, kuten opetustyö yleensäkin. Ope- mk 1500 000: -.
54175: tusvälineitä varten nykyisin puolustusvoi- Ohjesäännöt luovat pohjan rauhanajan
54176: mille varattu määräraha (menokohdan 9 Pl. koulutustyölle ja joukkojen menettelytavoille.
54177: V: 1 alajaottelun mukaan 3 600 000 mk) ku- Sodan jälkeen puolustusvoimissa on valmis-
54178: luu pääasiallisesti ns. juokseviin menoihin. teltu useita ohjesääntöjä ja koulutusoppaita,
54179: Sellaisia nykyaikaisia opetusvälineitä kuten joita ei rahoitusvaikeuksien vuoksi ole voitu
54180: rainoja, rainaheittimiä, opetuselokuvia, kaiut- painattaa. Tähän painatustyöhön, johon nyt
54181: timia ym. ei nykyisillä määrärahoilla pystytä on kertamenona ehdotettu myönnettäväksi
54182: hankkimaan kuin nimeksi. Mainittakoon, että vain 1 500 000 mk, olisi ensi vuodeksi varat-
54183: sotien jälkeen puolustusvoimat ovat pysty. tava lisää 2 100 000 mk.
54184: neet valmistamaan vain yhden opetuseloku- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
54185: van, vaihtokuvanheittimiä koko puolustusvoi- nioittaen,
54186: missa on vain 12, rainaheittimiä puuttuu n.
54187: 150, sähkökäyttöisiä kenttäkaiuttimia n. 250, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54188: sähkötyksessä tarvittavia konelähettimiä n. ·tulo- ja menoarvioon 9 Pl. V luvun 1
54189: 40, lentokoulutuksessa tarvittavia suunta- ja momentille hallituksen ehdottaman
54190: matkalaskimia lähes 300 jne. Näin ollen olisi 17 020 000 markan lisäksi 12100 000
54191: välttämätöntä aikaansaada parannusta puo- markan suuruisen määrärahan käytet-
54192: lustusvoimain koulutusvälinemateriaalitilan- täväksi kertamenona opetusvälineiden
54193: teeseen varaamaila uusimiseen ja nykyaikaistamiseen sekä
54194: - koulutusmateriaalin nykyaikaistamiseen ohjesääntöjen painattamiseen puolus-
54195: (rainat ja rainaheittimet, luokka- ja yleiskou- tusvoimissa.
54196: lutusvälineet, taistelukoulutusvälineet ja ku-
54197: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
54198:
54199: Urho Saariaho. Jaakko Hakala. Lauri Järvi.
54200: Matti Raipala. Juho Tenhiälä. Mauri Seppä.
54201: 911
54202:
54203: IV,244. - Rah.al. N:o 113.
54204:
54205:
54206:
54207:
54208: Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta apu-
54209: rahoiksi ulkomailla opiskeleville puolustuslaitoksen viran
54210: ja toimen haltijoille.
54211:
54212:
54213: E d u s k u n n a ll e.
54214:
54215: Kun puolustuslaitoksen alalla suoritettava ehdotettu vuoden 1956 tulo- ja menoarvio-
54216: tutkimustyö vaatii niin huomattavia määrä- esitykseen menokohdassa 9 Pl. V: 4 300 000
54217: rahoja, ettei pienellä maalla itsellään ole markkaa. Kun mainittu määräraha oli jo
54218: mahdollisuuksia tarpeellisessa määrässä ko- vuonna 1939 700 000 markkaa, osoittaa tämä,
54219: keiluja suorittaa, olisi tapahtuvaa kehitystä että nyt ehdotettu määrä on täysin riittä-
54220: seurattava ulkomaille tehtävin opintomat- mätön ja pitäisi sitä näin ollen huomatta-
54221: koin. Puolustuslaitoksessa palvelevista viran vasti korottaa.
54222: ja toimen haitijoista huomattava osa on saa- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
54223: nut alansa korkeimman opetuksen maas- ehdotamme,
54224: samme ja omaa täten edellytykset seurata
54225: kehitystä ulkomailla, mikäli sille varataan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54226: siihen tilaisuus. Ulkomaisen kirjallisuuden tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 9 Pl.
54227: seuraaminen ei kuitenkaan yksinään riitä, V luvun 4 momentille 3 000 000 mar-
54228: koska kehityksen viimeisimpiä tuloksia ei kan suuruisen määrärahan käytettä-
54229: kirjallisuudessa yleensä julkaista. väksi apurahoiksi ulkomailla opiskele-
54230: Apurahoiksi ulkomailla opiskeleville puo- ville puolustuslaitoksen viran ja toi-
54231: lustuslaitoksen viran ja toimen haitijoille on men haltijoille.
54232: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
54233:
54234: Niilo Honkala. Urho Saariaho. Juho Tenhiälä.
54235: Matti Raipala. Jaakko Hakala. Lauri Järvi.
54236: R. Hallberg.
54237: 910
54238:
54239: IV,243. - Rah.al. N:o 112.
54240:
54241:
54242:
54243:
54244: Antila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustus-
54245: laitoksen hevosten uusintaan.
54246:
54247:
54248: E d u s k u n n a II e.
54249:
54250: Hallituksen esityksessä menoarvioksi vuo- viime vuosina supistettu äärimmäisen vähäi-
54251: delle 1956 on esitetty menokohdalle 9 Pl. seksi, tulee hevosten puute olemaan niin
54252: IV: 2 puolustuslaitoksen hevosten uusintaan suuri, että sota-, leiri- yms. harjoitukset kär-
54253: 2 000 000 markkaa. Kun hevosten hinnat kui- sivät koulutuksellisesti, minkä lisäksi vähäi-
54254: tenkin ovat kohonneet vuodesta 1953 noin 30 selle käytössä olevalle hevosmäärälle rasituk-
54255: -50%, maksaen hevonen nyt 65-75 000 set koituvat liiallisiksi ja poistoprosentti
54256: markkaa, voidaan osoitetulla määrärahalla edelleen jatkuvasti kohoaa. Tämän vuoksi
54257: hankkia vain noin 30 hevosta. Puolustuslai- kunnioittaen ehdotamme,
54258: toksessa on kuitenkin tällä hetkellä yli-ikäisiä
54259: ja kunnoltaan heikkoja eli jo käytöstä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54260: poistettavia hevosia yhteensä 149 kpl. On tulo- ja menoarvioon 9 Pl:n IV luvun
54261: ilmeistä, että näin ollen on edessä suurehko 2 momentille yhteensä 4 000 000 mark-
54262: hevosvajaus. Kun lisäksi otetaan huomioon, kaa puolustuslaitoksen hevosten uusin-
54263: että puolustuslaitoksen hevosvahvuus on taan.
54264: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
54265:
54266: Toivo Antila. Yrjö Hautala. Eino Rytinki.
54267: Yrjö Sinkkonen. T. Saloranta. Erkki Ryömä.
54268: Eino Uusitalo. Eeli Erkkilä. Matti Raipala.
54269: Aukusti Pasanen. Eino Raunio. Eino E. Heikura.
54270: Armas Leinonen. Niilo Ryhtä. Erkki Tuuli.
54271: Esa Koivusilta.
54272: Einari Jaakkola.
54273: 909
54274:
54275: IV,242. - Rah.al. N:o 111.
54276:
54277:
54278:
54279:
54280: Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta verryttelypukujen
54281: ja urheilujalkineiden hankkimiseksi varusmiehille.
54282:
54283:
54284: E d u s k u n n a ll e.
54285:
54286: V erryttelypukujen ja voimistelujalkineiden lainkaan suotavaa. Koko vajauksen peittämi-
54287: hankintaan varusmiehille myönnettiin ku- seen tarvittaisiin lähes 20 miljoonaa mark-
54288: luva;ksi vuodeksi momentille 9 Pl. III: 2 kaa. Jotta tarve saataisiin edes vähitellen
54289: 5 000 000 markkaa kertamenona. Näistä lii- tyydytetyksi, olisi kuluvalle vuodelle myön-
54290: kuntakasvatuksen harjoittamiselle välttämät- netty kertameno säilytettävä.
54291: tämistä perusvarusteista on vielä 4 000- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
54292: 5 000 verryttelypuvun ja urheilujalkineparin nioittaen,
54293: vajaus. Ilman urheilupukimia joutuu vas-
54294: taava määrä varusmiehiä harjoittamaan voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54295: mistelua ja urheilua varsinaisissa palvelus- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. III luvun
54296: varusteissa, mikä ei ole sotilasvarusteiden tar- 2 momentille 5 000 000 markkaa ver-
54297: koituksen mukaisen käytön ja varusmiesten ryttelypukujen ja urheilujalkineiden
54298: urheiluharrastusten edistämisen kannalta hankkimiseen varusmieMlle.
54299: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
54300:
54301: Urho Saariaho. Jaakko Hakala.
54302: Veikko Kokkola. R. Hallberg.
54303: Mauri Seppä. Juho Tenhiälä.
54304: Matti Raipala. Lauri Järvi.
54305: 908
54306:
54307: IV,241. - Rah.al. N:o 110.
54308:
54309:
54310:
54311:
54312: Kyttä. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustus-
54313: laitoksen polkupyörien ja hiihtovälineiden kunnossapitoon
54314: ja uusintaan. ~
54315:
54316:
54317:
54318: E d u s k u n n a ll e.
54319:
54320: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja Tätä vajausta olisi supistettava välittömästi
54321: menoarvioksi vuodelle 1956 on ehdotettu puo- ainakin 500 pyörällä, joiden hinta 15 000
54322: lustuslaitoksen polkupyörien ja hiihtoväli- markan mukaan kappaleelta on 7 500 000
54323: neiden kunnossapitoon ja uusintaan osoitet- markkaa.
54324: tavaksi 15 000 000 markkaa. Tämä määräraha Edellä esitetyn perusteella ja kun halli-
54325: on kuitenkin puheena olevaan tarkoitukseen tuksen esittämä määräraha tuskin riittää
54326: täysin riittämätön. Vuosittain tulee nimit- muuhun kuin käytössä olevien yli-ikäisten
54327: täin hylättäviksi noin 5 000 paria suksia polkupyörien ja hiihtovälineiden huoltoon,
54328: sauvoineen ja siteineen, joiden hinta 3 500 esitämme kunnioittaen,
54329: markan mukaan parilta laskien yksistään on
54330: 17 500 000 markkaa. Lisäksi olisi puolustus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54331: laitoksen suksivahvuudessa keväällä 1956 tulo- ja menoarvioon 9 Pl. VII luvun
54332: olevaa noin 8 000 parin vajausta pyrittävä 4 momentille lisäyksenä 25 000 000
54333: supistamaan. Polkupyöriä ei sotien jälkeen markkaa käytettäväksi puolustuslaitok-
54334: ole joukko-osastoille hankittu lainkaan ja on sen polkupyörien ja hiihtovälineiden
54335: vajaus tässä kohden noin 1 850 kappaletta. uusintaan ja kunnossapitoon.
54336: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
54337:
54338: Harras Kyttä. Aare Leikola.
54339: Juho Tenhiälä. Aukusti Pasanen.
54340: 907
54341:
54342: IV,24o. - Rah.al. N:o 109.
54343: Suomennos.
54344:
54345:
54346:
54347: Österholm ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden sairaalan
54348: rakentamiseksi Dragsvikin varuskuntaan.
54349:
54350:
54351: E d u s k u n n a 11 e.
54352:
54353: Viime aikoina on kiinnitetty huomiota ase- elintärkeätä ei vain asevelvollisen nuorison
54354: velvollisten ja kantahenkilökunnan majoituk- kannalta, vaan myös ajatellen mahdollisuuk-
54355: sen ja sairaanhoidon edellytyksiä koskeviin sia lääkärien saamiseen ja varuskunnan toi-
54356: puutteellisiin olosuhteisiin 4. prikaatissa minnan ylläpitämistä yleensä.
54357: Dragsvikissa. Varsinkin sairaanhoidon suh- Tarkoituksena on käyttää nykyistä sairaa-
54358: teen tilanne on niin epätyydyttävä, että se laa esikunnan tarpeisiin, kun uusi sairaala
54359: vaatii valtion taholta nopeita ja tehokkaita rakennetaan. Tässä tarkoituksessa on puo-
54360: toimenpiteitä. lustusministeriössä laadittu uutta sairaala-
54361: Kuten useimmat muutkin Dragsvikin va- rakennusta varten piirustukset, ja ne ovat
54362: ruskunnan rakennukset on sairaala peräisin parhaillaan asianomaisten instanssien tar-
54363: Venäjän vallan ajoilta. Se on ahdas ja tar- kastettavana. Ehdotus käsittää sairaalan
54364: koitustaan vastaamaton sekä tekee synkän ja noin 70 potilasta varten, mitä pidetään nor-
54365: ahdistavan vaikutuksen. Tilat on alunperin maalina Dragsvikin varuskunnan suuruus-
54366: järjestetty epäkäytännöllisesti ja asettavat luokkaa olevalle joukko-osastolle. Se edel-
54367: sen vuoksi henkilökunnalle suuria vaatimuk- lyttää tarpeellisia tiloja lääkärinhoitoa var-
54368: sia. Potilaiden eristäminen tuottaa suuria ten sekä henkilökunnan asuntoja, mikä on
54369: vaikeuksia, mikä on sitäkin arveluttavampaa, edellytyksenä sille, että sairaanhoitajattaria
54370: kun kaikista sairaustapauksista noin puolet ja muuta henkilökuntaa voidaan kiinnittää.
54371: on tarttuvia tauteja. Sairaalan eräät yksi- Sitä vastoin suunnitelmaan ei sisälly lääkä-
54372: tyiskohdat ovat siinä määrin tympäiseviä, rin asuntoa, koska tämän puolen asiasta kat-
54373: että on pidettävä sopimattomana, ellei sa- sotaan voivan tulla tutkittavaksi toisessa yh-
54374: noisi anteeksiantamattomana sitä, että ase- teydessä.
54375: velvollisen nuorison ja kantahenkilökunnan Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
54376: sairaanhoitoa koskevat järjestelyt ovat niin
54377: puutteelliset ja epäajanmukaiset. Sairaalan että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54378: sijaintia kantahenkilökunnan asuntojen vä- t11Jo- ja menoarvioon 80 000 000 mar-
54379: littömässä läheisyydessä on myös pidettävä kan määrärahan puolustusministeriön
54380: sopimattomana. Varuskunnalle kokonaisuu- käytettäv/fiksi Dragsvikin varuskunnan
54381: dessaan on sairaalakysymyksen järjestäminen nntta sairaalaa varten.
54382: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
54383:
54384: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickman.
54385: John Forsberg. Sven Högström. Bertel Lindh.
54386: 0. A. Öhman. T. E. Nordström. Grels Teir.
54387:
54388:
54389:
54390:
54391: 10 E 626/55
54392: 906
54393:
54394: IV,24o. - Fin.mot. N:o 109.
54395:
54396:
54397:
54398:
54399: Österholm m.fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
54400: förande av ett nytt sjukhus för garnisonen i Dragsvik.
54401:
54402:
54403: T i 11 R i k s d a g e n.
54404:
54405: Uppmärksamheten har den senaste tiden hänsyn till den värnpliktiga ungdomen utan
54406: varit riktad på de bristfälliga förhållanden också med tanke på möjligheterna att
54407: som år rådande inom 4 brigaden i Dragsvik anställa läkare och upprätthålla verksamhe-
54408: med hänsyn till förutsättningarna för de ten överhuvud inom garnisonen.
54409: värnpliktigas och stampersonalens inkvarte- Det är avsett att det nuvarande sjukhuset
54410: ring och sjukvård. I synnerhet beträffande skall komma till användning för stabens be-
54411: sjukvården är tillståndet så otillfredsstäl- hov då ett nytt sjukhus uppförs. För detta
54412: lande att det påkallar snabba och effektiva ändamål har ritningar till en ny sjukhus-
54413: åtgärder från statens sida. byggnad uppgjorts i försvarsministeriet och
54414: I likhet med de flesta andra byggnader granskas för närvarande i vederbörande
54415: inom garnisonen i Dragsvik härstammar instanser. Förslaget innefattar ett sjukhus
54416: sjukhuset från den ryska tiden. Det är för ca 70 patienter, vilket anses normalt för
54417: trångt och oändamålsenligt och gör ett dys- ett truppförband av Dragsvik-garnisonens
54418: tert och beklämmande intryck. Utrymmet är storleksklass. Det förutsätter nödiga utrym-
54419: från början opraktiskt disponerat och ställer men för läkarvården samt bostäder för den
54420: därför stora krav på den anställda perso- anställda personalen, ett villkor för att
54421: nalen. Det erbjuder stora svårigheter att sjuksköterskor och annan personai skall
54422: isolera patienterna, vilket är så mycket mer kunna anställas. Däremot ingår inte läkar-
54423: betänkligt som de smittsamma sjukdomarna bostad i projektet, emedan den sidan av sa-
54424: utgör ungefär hälften av alla sjukdomsfall. ken anses ilmnna komma under omprövning
54425: Vissa detaljer av sjukhuset är till den grad i annat sammanhang.
54426: frånstötande att det måste anses vara otill- Med hänvisning till det ovanstående
54427: börligt, för att inte säga oförsvarligt att föreslås,
54428: anordningarna för den värnpliktiga ungdo-
54429: mens och stampersonalens sjukvård är så att Riksdagen måtte i statsförslaget
54430: bristfälliga och otidsenliga. Sjukhusets pla- för år 1956 upptaga ett anslag på 80
54431: cering i omedelbar närhet av stampersona- milj. mark till försvarsministeriets
54432: lens bostäder bör även anses olämplig. För förfogande för ett nytt sjukhus för
54433: garnisonen som helhet är sjukhusfrågans garnisonen i Dragsvik.
54434: ordnande av vital betydelse inte allenast med
54435: Helsingfors den 19 september 1955.
54436:
54437: John Österholm. Arthur Larson. Albin Wickm.an.
54438: John Forsberg. Sven Högström. Bertel Lindh.
54439: C. A. Öhman. T. E. Nordström. Grels Teir.
54440: 905
54441:
54442: IV,239, - Rah.al. N:o 108.
54443:
54444:
54445:
54446:
54447: Tenhiälä ym..: Määrärahan osoittamisesta Parolan varikko-
54448: alueelle johtavan sotilasraiteen kunnostamiseksi.
54449:
54450:
54451: E d u s k u n n a 11 e.
54452:
54453: Parolassa sijaitsevalla puolustuslaitoksen tiekuljetukset on pitänyt hoitaa Parolan ase-
54454: varikolla on oma noin 2 ljz km: n raide. Tätä malta käsin, minne on matkaa noin 5 km.
54455: ei ole kuitenkaan voitu käyttää, koska siitä Kun varikolla on paljon raskaita kuljetuk-
54456: on valtionrautateiden viranomaisten toimesta sia, aiheuttaa tällainen järjestely huomatta-
54457: poistettu vaihde. Poistaminen on asianomai- vasti lisätyötä sekä melkoisia kustannuksia.
54458: sen ratainsinöörin ilmoituksen mukaan ta- Siitä syystä olisi asia saatava järjestykseen.
54459: pahtunut siitä syystä, ettei puolustuslaitos Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ehdo-
54460: ole täyttänyt raiteen rakentamisesta ja kun- tamme kunnioittaen,
54461: nossapidosta 9. 2. 1945 tehtyä sopimusta.
54462: Puolustuslaitoksen puolelta tapahtunut lai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54463: minlyönti on taas aiheutunut siitä, ettei sen tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mark-
54464: käytettävissä ole ollut raiteen hoitoon ja kun- kaa Parolan varikkoalueella olevan so-
54465: nossapitoon tarvittavia määrärahoja. Seu- tilasraiteen kunnostamista varten.
54466: rauksena on ollut, että varikon kaikki rauta-
54467: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955
54468:
54469: Juho Tenhiälä. Aukusti Pasanen. Felix Seppälä.
54470: Kustaa Tiitu. Johannes Wirtanen. R. Hallberg.
54471: Aare Leikola. Aune Innala. Lauri Järvi.
54472: Toivo Antila. Jaakko Hakala. Eino Saari.
54473: J. F. Pöykkö. Helge Miettunen. Saara Forsius.
54474: Eino Raunio. Armas Leinonen. Artturi Tienari.
54475: Urho Kähönen.
54476: 904
54477:
54478: IV,23s. - Rah.al. N:o 107.
54479:
54480:
54481:
54482:
54483: Asvik ym.: Määrärahan osoi>ttamisesta asevelvollisten päivä-
54484: rahan korottamiseen.
54485:
54486:
54487: E d u s k u n n a 11 e.
54488:
54489: Asevelvollisten päiväraha on nykyisin 40 itse asiassa valtion velvollisuus, koska se vel-
54490: markkaa. Viimeksi päivärahaa on vuoden voittaa nuorison suorittamaan asevelvolli-
54491: 1952 tulo- ja menoarvion hyväksymisen yh- suutta. Jotta saataisiin oikeudenmukainen
54492: teydessä korotettu 10 markalla, mikä ei ollut ja tarpeellinen korotus asevelvollisten päivä-
54493: kuitenkaan riittävä korotus ottaen huomioon rahaan, on aiheellista maksaa varusmiehelle
54494: jatkuvasti nousseen hintatason. vähintään 100 markkaa päivässä sekä aliup-
54495: Vuoden 1956 tulo- ja menoarviossa hallitus seereille ja muille korotusta samassa suh-
54496: ei esitä asevelvollisille päivärahan korotusta, teessa.
54497: vaan edellyttää niiden pysyttämistä entisel- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
54498: lään eli 40 markkana päivässä. V altaosa ase-
54499: velvollisista on työläis- ja talonpoikaisko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54500: deista, joten vanhemmatkaan eivät vähäva- t1tlo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun
54501: raisina ja elinkustannusten yhä noustessa 4 momentille lisäyksenä 300 000 000
54502: voi riittävästi avustaa asevelvollisuutta suo- markan arviomäärärahan asevelvollis-
54503: rittavia poikiaan. Asevelvollisia kohdannei- ten päivärahan korottamiseksi 100
54504: den pahimpien epäkohtien poistaminen onkin markkaan.
54505: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
54506:
54507: Toivo Asvik. H. Tauriainen. Pertti Rapio.
54508: Nestori Nurminen. Pauli Puhakka. Juho Rytkönen.
54509: Rainer Virtanen. Aleksi Kiviaho. Johannes Wirtanen.
54510: Matti Koivunen. Kaino Haapanen. Varma K. Turunen.
54511: Eino Roine. Martti Leskinen. Usko Seppi.
54512: Y. Enne. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. J. Mustonen.
54513: Niilo Nieminen. Toivo Kujala. Unto Miettinen.
54514: Esa Hietanen. Toivo Friman. Gösta Rosenberg.
54515: 903
54516:
54517: IV,237. - Rah.al. N:o 106.
54518:
54519:
54520:
54521:
54522: V. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten
54523: ja kadettien päivärahojen korottamista varten.
54524:
54525:
54526: E d u s k u n n a ll e.
54527:
54528: Vuoden 1952 tulo- ja menoarviossa asevel- lanteeseen varakkaampien toveriensa rinnalla,
54529: vollisten päiväraha hyväksyttiin 240 päivää mikä on omiaan madaltamaan mielialaa, sen
54530: palveleville 40 markaksi ja 330 päivää pal- sijaan että sitä olisi kaikin puolin kohennet-
54531: veleville ylipalvelusajalta 60 markaksi. Päivä- tava.
54532: raha tosin ei ole sama kuin palkka, vaan on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
54533: se tarkoitettu lähinnä taskurahaksi iltalomilla nioittaen,
54534: ja sotilaskodissa esiintyvää tilapäistarvetta
54535: varten. Mutta huomioonottaen yleisessä hinta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54536: tasossa sitten vuoden 1952 tapahtunut tun- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun
54537: tuva nousu on se nykyisin tarkoitukseensa 4 momentille 301 400 000 markan suu-
54538: riittämätön. Lisäksi on huomattava, että n.tisen määrärahan päivärahojen ko-
54539: suuri osa asevelvollisia on lähtöisin varatto- rottamiseksi niille asevelvollisille, joi-
54540: mista kodeista, joista rahalähetykset heille den palvelusaika on 240 päivää, ny-
54541: ovat minimaaliset tai olemattomat. Osa taas kyisestä 40 markasta 75 markkaan,
54542: joutuu asevelvollisuuttaan suorittamaan suo- ja niille asevelvollisille, joiden pal-
54543: raan ammatti- ym. kouluista, jolloin heillä velusaika on 330 päivää, nykyisestä
54544: ei ole ollut mahdollisuutta säästöjen tekoon. 60 markasta 100 markkaan ylipalvelus-
54545: Tästä johtuen joutuvat hyvin monet rahatto- ajalta sekä kadeteille nykyisestä 100
54546: mina, varsinkin vapaa-aikoina kiusalliseen ti- markasta 150 markkaan.
54547: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
54548:
54549: Viljo Virtanen. K. F. Haapasalo.
54550: Veikko Helle. Väinö Tikkaoja.
54551: Eino Raunio. Mikko Hult.
54552: V. Liljeström. G. Henriksson.
54553: Bruno J. Sundman. Arvi Turkka.
54554: Toivo Niiranen. Lempi Lehto.
54555: Varma K. Turunen. 0. Lindblom.
54556: Olavi Kajala. Tyyne Paasivuori.
54557: 902
54558:
54559: IV,236, - Rah.al. N:o 105.
54560:
54561:
54562:
54563:
54564: R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiuttamisrahan
54565: maksamiseksi asevelvollisuutensa suorittaneille.
54566:
54567:
54568: E d u s k u n n a ll e.
54569:
54570: Asevelvollisuuslaki säätää jokaisen terveen, kaan vähävaraisina ja elinkustannusten yhä
54571: kansalaisluottamusta nauttivan miespuolisen noustessa eivät voi avustaa poikiaan.
54572: kansalaisen asepalvelukseen. Tämä velvoitus Asevelvollisuutensa suorittaneille vähäva-
54573: merkitsee näille nuorille, paitsi kieltäyty- raisille olisi valtion tulo- ja menoarvioon
54574: mistä monista tuon ajan harrastuksista, myös varattava määräraha edes 10 000 markan
54575: huomattavaa taloudellista menetystä. suuruisen kotiuttamisrahan maksamisesta.
54576: Saatuaan asevelvollisuutensa suoritetuksi Sen turvin nämä nuoret voisivat helpommin
54577: ei läheskään kaikilla ole mahdollisuutta hakeutua ansiotyöhön.
54578: päästä heti ansiotyöhön tai muutoin hankkia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
54579: toimeentuloaan. Myös monen niin työ- kuin
54580: pitovaatteetkin ovat käyneet asevelvollisuus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54581: ajan kuluessa pieniksi pakottaen uusien han- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
54582: kintaan. Tästä johtuen asevelvollisuudesta kan arviomäärärahan kotiuttamisra-
54583: vapautuvat joutuvat vaikeaan taloudelliseen han maksamiseksi asevelvollisuutensa
54584: asemaan. V altaosa asevelvollisia on työläis- suorittaneille.
54585: ja talonpoikaiskodeista, joten Vanhemmat-
54586: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
54587:
54588: Rainer Virtanen. Pentti Liedes.
54589: Tauno Kelovesi. Pauli Puhakka.
54590: 901
54591:
54592: IV,235. - Rah.al. N:o 104.
54593:
54594:
54595:
54596:
54597: Raipala ym.: Määrärahan osoittam·isesta aluevalvojien palk-
54598: kioita varten.
54599:
54600:
54601: E d u s k u n n a 11 e.
54602:
54603: Aluevalvojien osuus ja merkitys asevelvol- nut jo nyt sen, että eräät kaupunkien alue-
54604: listen valvonnan hoitajina on varsin suuresti valvojista ovat anoneet vapautusta tästä teh-
54605: lisääntynyt sodanjälkeisissä olosuhteissa. Lu- tävästä. Ilmeisesti tulee näin käymään ylei-
54606: kuunottamatta sitä, että he nykyisin ovat semminkin, ellei asiaa jälleen saada oikeaan
54607: maaseudulla ainoita viranomaisia, joiden tu- järjestykseen.
54608: keen ja apuun sotilasviranomaiset voivat tur- Palkkioiden suorittaminen aluevalvojille on
54609: vautua asevelvollisuuslain edellyttämien teh- asevelvollisuuslaissa edellytetty ja tehtävien
54610: tävien suorittamisessa, heidän työmääränsä tunnollisen hoitamisen vuoksi välttämätöntä.
54611: on valvonnanalaisten asevei vollisten l ukumää- Jotta palkkioiden suuruudessa voitaisiin ottaa
54612: rän yleisen lisääntymisen vuoksi huomatta- huomioon rahan arvon alentuminen sotia edel-
54613: vasti kasvanut sotia edeltäneestä ajasta. täneeseen aikaan verrattuna, aluevalvojien
54614: Välittömästi ennen sotia oli aluevalvojien tehtävien luonteen muuttuminen sekä työ-
54615: palkkioihin varattu •100 000 markkaa. Vuonna määrän lisääntyminen, tarvitaan palkkioiden
54616: 1953 oli vastaava määräraha 1 500 000 mark- suorittamiseen nykyisin kohtuudella ainakin
54617: kaa eli keskimäärin 4 000 markkaa alueval- 3 000 000 markkaa.
54618: vojaa kohden vuodessa. Hallituksen esityksen Edellä olevan perusteella kunnioittaen
54619: mukaisesti eduskunta kuitenkin vuoden 1954 ehdotamme,
54620: tulo- ja menoarviossa poisti aluevalvojien
54621: palkkiot kokonaan eikä määrärahaa tehdystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54622: raha-asia-aloitteesta huolimatta otettu myös- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun
54623: kään vuoden 1955 tulo- ja menoarvioon. 2 momentille 3 000 000 markan suu-
54624: Palkkioiden poistaminen on aluevalvojien ruisen määr·ärahan aluevalvojien palk-
54625: keskuudessa herättänyt ymmärrettävää huo- kioita varten.
54626: lestumista ja tyytymättömyyttä sekä aiheutta-
54627: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
54628:
54629: Matti Raipala. Jaakko Hakala.
54630: Mauri Seppä. R. Hallberg.
54631: Urho Saariaho. Juho Tenhiälä.
54632: Lauri Järvi.
54633: 900
54634:
54635: IV,234. - Rah.al. N:o 103.
54636:
54637:
54638:
54639:
54640: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen ja
54641: toimien perustamiseksi puolustuslaitoksen sähköteknilliseen
54642: kouluun.
54643:
54644:
54645: E d u s k u n n a ll e.
54646:
54647: Eduskunnan myönnettyä vuoden 1955 var- - yksi everstiluutnantti (koulun johtaja)
54648: sinaisessa talousarviossa varat vakinaisten - kaksi insinöörimajuria (vaihtoehtoisesti
54649: virkojen perustamiseen puolustuslaitoksen toinen voi olla majuri)
54650: lennonvarmistusasemia varten, on valtakun- - yksi ylivääpeli ap.
54651: nan lennonvarmistustoiminta voitu panna - yksi vääpeli ja
54652: alulle. Vuoden 1956 varsinaisessa talousar- - yksi kanslia-apulainen (konekirjoitta-
54653: viossa on valtioneuvosto esittänyt myönnet- jana).
54654: täväksi varat tiettyjen lisävirkojen perusta- Asia on kiireellinen, sillä lennonvarmistus-
54655: miseksi puolustuslaitoksen lennonvarmistus- asemien takia ovat koulutus-, korjaus- ja
54656: toimintaa varten. kokeilutehtävät jatkuvasti lisääntyneet.
54657: Lennonvarmistusasemien ja muuta vastaa- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
54658: vaa toimintaa ylläpitävää korjaamoa, koulua kunnioittavasti,
54659: ja koeasemaa, jotka yhdessä muodostavat
54660: sähköteknillisen koulun, ei kuitenkaan aikai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54661: sempien viiden ja edellämainittuun valtio- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 9 Pl.
54662: neuvoston esitykseen sisältyvien neljän viran II luvun 1 momentille 2 430 900 mark-
54663: puitteissa vielä saada riittävän toiminta- kaa edellä lueteltujen virkojen perus-
54664: kykyiseksi. tamiseksi puolustuslaitoksen sähkötek-
54665: Tämän vuoksi olisi sähköteknilliseen kou- nilliseen kouluun.
54666: luun perustettava seuraavat virat ja toimet:
54667: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
54668:
54669: Juho Tenhiälä. R. Hallberg.
54670: Johannes Wirtanen. Lauri Järvi.
54671: Aune Innala. Eino Saari.
54672: Jaakko Hakala. Nestori Kaasalainen.
54673: Helge Miettunen. Saara Forsius.
54674: Armas Leinonen. Artturi Tienari.
54675: Kalervo Saura. Päiviö Hetemäki.
54676: 899
54677:
54678: IV,233. - Rah.al. N:o 102.
54679:
54680:
54681:
54682:
54683: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
54684: teknillisen alan virkojen ja toimien lisäämiseksi.
54685:
54686:
54687: E d u s k u n n a ll e.
54688:
54689: Puolustuslaitoksen uudelleenjärjestelystä dotettu vain 12 toimen lisäämistä, jolloin
54690: lähtien on eduskunnassa ollut käsiteltävänä puolustuslaitoksen tutkimuskeskus on jätetty
54691: esityksiä puolustuslaitoksen teknillisen tason ilman lisävirkoja.
54692: parantamiseksi. Samalla on kiinnitetty huo- Puolustuslaitoksen luovaa teknillistä työtä
54693: miota siihen, ettei teknillisiin tehtäviin varat- suorittava puolustuslaitoksen tutkimuskeskus
54694: tujen vil'kojen ja toimien määrä ja laatu ole toimii suureksi osaksi tilapäisesti komennet-
54695: sanottavasti muuttunut 1930-lukuun verrat- tujen ja tilapäisten toimihenkilöiden varassa.
54696: tuna, vaikka yleinen ja sotatekniikan kehitys PuolUSitusministeriökin esitti ensi vuoden
54697: sitä aivan ilmeisesti vaatisi. tulo- ja menoarvioon lisättäväksi puolustus-
54698: Eduskunta esitti jo keväällä 1952 toivo- laitoksen tutkimuskeskukseen seuraavat virat
54699: muksen, että puolustuslaitokseen perustettai- ja toimet:
54700: siin 368 virkaa ja tointa enemmän kuin hal-
54701: litus oli ehdottanut. Kuitenkin hallitus 1 insinöörieversti
54702: omaksui vuoden 1952 uudelleenjärjestelyssä 2 insinöörieverstiluutnanttia
54703: sellaisen kannan, että puolustuslaitoksen on 4 yliassistenttia
54704: ensin kokeiltava silloin vahvistetulla virko- 1 insinööri 2 l
54705: jen ja toimien määrällä ja vasta kokemusten 1 majuri
54706: mukaan ehdotettava uusia virkoja ja toimia. 2 insinöörimajuria
54707: Kolmen viime vuoden kokemukset ovat osoit- 3 assistenttia yp
54708: taneet puolustuslaitoksen viroissa ja toimissa 2 valokuvausteknikkoa 1 l
54709: olevan - kuten jo etukäteen arveltiin - 2 valokuvausteknikkoa 2 l
54710: useita puutteita. Teknillisen henkilöstön vä-
54711: häinen määrä on ilmennyt entistä selvem- Jotta eräät pahimmat epäkohdat tulisivat
54712: pänä. korjatuiksi, täytyisi puolustuslaitoksen tutki-
54713: Pahimpien epäkohtien korjaamiseksi ehdo- muskeskukseen lisätä nämä kahdeksantoista
54714: tettiin puolustusministeriön taholta ensi vuo- teknillisen alan virkaa ja tointa, joten ehdo-
54715: den tulo- ja menoarvioon otettavaksi 35 tek- tamme kunnioittaen,
54716: nillisen alan peruspalkkaista virkaa ja tointa.
54717: Asian käsittelyn yhteydessä valtiovarainmi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54718: nisteriön tulo- ja menoarvio- sekä tilinpäätös- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun 1
54719: osasto puolsi 22 viran ja toimen lisäämistä momentiUe 11160 900 markkaa puolus-
54720: sähköteknillistä koulua, lennonvarmennusase- tuslaitoksen teknillisen alan virkojen
54721: mia ja puolustuslaitoksen tutkimuskeskusta ja toimien lisäämiseksi.
54722: varten, mutta hallituksen esityksessä on eh-
54723: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
54724:
54725: Juho Tenhiälä. R. Hallberg.
54726: Aukusti Pasanen. Artturi Tienari.
54727: Eino Saari. Jaakko Hakala.
54728: Saara Forsius. Päiviö Hetemäki.
54729:
54730: 9 E 626/55
54731: 898 IV,2a2. - Valtionverolautakuntien ylimiULriiset toimet.
54732:
54733:
54734: 25 verovalmistelijaa (16 pl.) .......... , . . . 286 500 7162 500
54735: 24 verovalmistelijaa ( 15 pl.) . . . . . . . . . . . . . . 273 600 6 566 400
54736: 1 kanslisti (16 pl.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286 500 286 500
54737: 1 apulaiskansiisti (13 pl.) . . . . . . . . . . . . . . 252 000 252 000
54738: 10 apulaiskanslistia (12 pl.) . . . . . . . . . . . . . . 240 900 2 409 000
54739: 10 toimistoapulaista (11 pl.) . . . . . . . . . . . . . . 230 100 2 301 000
54740: 20 toimistoapulaista (10 pl.) . . . . . . . . . . . . . . 219 600 4 392 000
54741: 45 toimistoapulaista (9 pl.) . . . . . . . . . . . . . . 209 400 9 423 000
54742: 18 toimistoapulaista (8 pl.) . . . . . . . . . . . . . . 199 500 3 591 000
54743: ----------------------
54744: Yhteensä 69 918 600
54745:
54746: Tämän ylimääräistämistoimenpiteen jäl- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54747: keen jää vieläkin noin 50 % virkakunnasta tulo- ja menoarvioon 8 Pl. XII luvun
54748: tilapäiseen virkasuhteeseen valtioon, joten 1 momentille edellä mainittujen yli-
54749: esitystä ei voida pitää liiallisena. Vielä on määräisten toimien perustamiseksi val-
54750: mainittava, että suurempaa menonlisäystä ei tionverolautakuntien toimistoihin vuo-
54751: näistä ylimääräisistä toimista aiheudu, koska sipalkkoihin 69 918 600, ikälisi~"n
54752: palkkausmenot vähenevät tilapäisten toimi- 19 245 600 ja kalliinpaikanlisiin
54753: henkilöiden kohdalta noin 80 000 000 mar- 5174 820 markkaa eli yhteensä ilman
54754: kalla. indeksikorotuksia 94 339 020 markkaa,
54755: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, jolloin palkkausmenot samalta momen-
54756: tilta tt'lapäisten toimien osalta vähene-
54757: vät 80 000 000 markalla.
54758: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
54759:
54760: Onni Hiltunen. Varma K. Turunen.
54761: Erkki Leikola. Jaakko Hakala.
54762: 0. Lindblom. Nils Meinander.
54763: Olavi Kajala. Eino Saari.
54764: V. Liljeström. Arvi Turkka.
54765: Erkki W. Mohell.
54766: 897
54767:
54768: IV,2a2. - Rah.al. N:o 101.
54769:
54770:
54771:
54772:
54773: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten toi-
54774: mien perustamiseksi valtionverolautakuntiin.
54775:
54776:
54777: E d u s k u n n a ll e.
54778:
54779: Vuoden 1952 tulo- ja menoarviossa perus- mieskunnan asemaa vieläkään voida pitää
54780: tettiin ensimmäisen kerran valtionverotoimis- riittävästi vakiinnutettuna. Hallituksen esi-
54781: toihin ylimääräisiä toimia, jolloin luotiin tys tulevan vuoden tulo- ja menoarvioksi ei
54782: pohja välittömän verotuksen piirissä työsken- sisällä minkäänlaista esitystä ylimääräisten
54783: televän alemman virkamieskunnan aseman toimien perustamisesta valtionverotoimistoissa
54784: vakiinnuttamiseen. Eduskunta oli vastauk- työskentelevän henkilökunnan keskuuteen.
54785: sessaan hallituksen esitykseen valtion tulo- ja Välittömän verotuksen piirissä työskente-
54786: menoarvioksi vuodelle 1951 (esitys n:o 77) lee noin 1 800 virkamiestä, joista vain 623 on
54787: ilmaissut kantansa asiassa seuraavasti: ylimääräisen viranhaltijan asemassa. Ei voi
54788: ,Eduskunta lausuu samalla odottavansa, että olla tarkoituksenmukaista eikä liioin valtion
54789: momentin määrärahasta palkkauksensa saa- edun mukaista, että näin tärkeän hallinto-
54790: van verotusvirkamiehistön aseman vakinais- haaran virkamieskunnasta vielä yli puolet on
54791: tamiseen kiinnitetään asian mukaista huo- tilapäisessä virkasuhteessa valtioon.
54792: miota". Lausuma tarkoittaa silloisen tulo- ja Eduskunnan hyväksymän periaatteen mu-
54793: menoarvion 8 Pl. XI lukua. kaisesti ja edellä mainitun epäkohdan poista-
54794: Hallitus ei kuitenkaan ole johdonmukai- miseksi olisi vuoden 1956 tulo- ja menoar-
54795: sesti ja järjestelmällisesti noudattanut tätä vioon otettava seuraavat ylimääräiset toimet~
54796: eduskunnan toivomusta eikä mainitun virka-
54797: Vuosipalkkio
54798: ilman indeksi-
54799: korotusta Yhteensä
54800: 8 Pl. XII: 1. mk mk
54801: 1 verolautakunnan puheenjohtaja (28 pl.) 513 300 513 300
54802: 2 verolautakunnan puheenjohtajaa (27 pL) 488 700 977 400
54803: 6 verolautakunnan puheenjohtajaa (26 pl.) 465 300 2 791800
54804: 10 verolautakunnan puheenjohtajaa (25 pl.) 444 000 4440 000
54805: 2 toimistopäällikköä (29 pl.) ••••• 0 ••• 0 0. 539100 1078 200
54806: 2 toimistopäällikköä (28 pl.) ••••• 0. 0 •••• 513 300 1026 600
54807: 4 toimistopäällikköä (27 pL) •• 0 0. 0 ••• 0 •• 488 700 1954 800
54808: 4 toimistopäällikköä (26 pl.) 0 ••• 0 ••••••• 465 300 1861200
54809: 5 toimistopäällikköä (25 pL) • 0 ••••• 0 •• 0. 444 000 2 220 000
54810: 1 toimistopäällikkö (24 pL) ••• 0 0 0 ••• 0 ••• 420 600 420 600
54811: 1 toimistopäällikkö (23 pL) •••••••• 0. 0 0. 399 300 399 300
54812: 2 toimistopäällikköä (21 pl.) ••••••• 0 •••• 360 900 721800
54813: 1 toimistosihteeri (21 pl.) •• 0 ••••• 0 •• 0. 0 360 900 360 900
54814: 1 toimistosihteeri (20 pl.) 0. 0. 0 0 ••• 0 •••• 344100 344100
54815: 4 toimistosihteeriä (19 pl.) 0 0 0 0. 0 ••• 0 0 0 •• 329100 1316 400
54816: 1 toimistosihteeri (18 pl.) ••• 0 •• 0 0 •••• 0. 314100 314100
54817: 2 toimistosihteeriä (17 pl.) • 0. 0. 0 0 ••• 0. 0. 299 400 598 800
54818: 7 verovalmistelijaa (20 pl.) ••••• 0 ••• 0 0 •• 0 344100 2 408 700
54819: 2 verovalmistelijaa (19 pl.) •• 0 ••••••••••• 329 100 658 200
54820: 10 verovalmistelijaa (18 pl.) ••••• 0 0 ••••••• 314100 3141000
54821: 20 verovalmistelijaa ( 17 pl.)0. 0 •• 0 0 0 0 0 •• 0 0 299 400 5 988 000
54822: 896
54823:
54824: IV,231. - Rah.al. N:o 100.
54825:
54826:
54827: Kyttä ym.: :Afäärämhan osoittamisesta liikennetilastotoimiston
54828: perustamiseksi tilastolliseen päätoimistoon.
54829:
54830: E d u s k u n n a ll e.
54831:
54832: Kuljetusolojen kaikinpuolinen parantami- olisi tunnettava ajoneuvojen paino, akseliluku
54833: nen ja nimenomaan tielaitoksen kehittäminen ja leveys. Eri ajoneuvojen alueellisen ja-
54834: ja autokannan lisääminen ovat meillä ny- kautumisen selvittämiseksi tarvittaisiin ajo-
54835: kyään ajankohtaisia kysymyksiä, joiden sel- neuvoista tietoja sekä lääneittäin että kun-
54836: vittäminen ei ole mahdollista ilman luotetta- nittain. Toiminta-alaa koskeva tieto olisi
54837: via tilastotietoja. Eri kuljetusmuotojen kapa- tärkeä, jotta saataisiin selville, kuinka pal-
54838: siteettia, kustannuksia ja kannattavuutta jon eri ajoneuvolajeja on eri elinkeinojen
54839: sekä suoritusten arvoa ja määrää koskevien hallussa. Sitä paitsi tarvitaan ajoneuvojen
54840: tietojen perusteella voidaan suunnata eri kul- ja niiden osien tuontia ja valmistusta suun-
54841: jetusmuotojen käyttöä niin, että kukin kul- niteltaessa ja polttoainehuoltoa varten tie-
54842: jetusmuoto tulee käytetyksi parhaalla mah- toja mm. käytössä olevien ajoneuvojen mer-
54843: dollisella tavalla ja kehittyy sopusuhtaisesti keistä, malleista, valmistusmaasta, iästä ja
54844: muun tuotannollisen toiminnan kanssa. käyttövoimasta.
54845: Moottoriajoneuvoliikenne on eräs tärkeim- Moottoriajoneuvoliikenteen suoritusten las-
54846: mistä liikenteen alasektoreista. Mutta eri kemiseksi tarvitaan yksityiskohtaisia tietoja
54847: kuljetusmuodoista on moottoriajoneuvoliiken- kuljetettujen henkilöiden ja tavaroiden mää-
54848: teestä nykyään kaikkein vähiten tilastoja rästä ja kuljetusmatkasta. Moottoriajoneuvo-
54849: saatavissa. Mitään yhtenäisiä moottoriajo- liikenteen kustannusten ja tuottojen selvittä-
54850: neuvotilastoja ei meillä ole laadittu. minen olisi välttämätöntä sekä sen suoritus-
54851: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö ten arvon laskemiseksi että sen yksityis- ja
54852: on vuosittain koonnut lääninhallituksilta tie- kansantaloudellisen kannattavuuden selvittä-
54853: dot rekisteröityjen moottoriajoneuvojen luku- miseksi. Yleistä palkkapolitiikkaa varten, lii-
54854: määristä ja niistä suoritetuista ajoneuvo- kenteen taksoja vahvistettaessa ja investointi-
54855: veroista. Tilastollinen päätoimisto kerää sa- tutkimuksia varten tarvitaan myös paljon
54856: moista lähteistä kuukausittain autojen ja eriluontoisia tietoja.
54857: moottoripyörien lukumääriä koskevat tiedot. Jotta vältyttäisiin kaksinkertaiselta työltä
54858: Edellä mainittujen tilastojen lisäksi erilaiset ja päästäisiin yhtenäisiin tilastoihin, olisi
54859: autoalan ammattiliitot keräävät jäseniltään moottoriajoneuvoliikennettä koskevien tieto-
54860: eräitä autoliikennettä koskevia tietoja. Ai- jen keruu keskitettävä yhteen virastoon. Sen
54861: noat muut tiedot moottoriajoneuvojen suori- vuoksi olisi Tilastolliseen päätoimistoon pe-
54862: tuksista on saatu tie- ja vesirakennushallituk- rustettava erityinen liikennetilastotoimisto,
54863: sen suorittamien liikennelaskentojen perus- jonka olisi aloitettava toimintansa viimeistään
54864: teella. vuoden 1956 alussa, koska monet pikaista rat-
54865: Ottaen huomioon nykyiset tilastoille ase- kaisua odottavat kysymykset edellyttävät yk-
54866: tettavat vaatimukset ei moottoriajoneuvolii- sityiskohtaisten tietojen saamista moottoriajo-
54867: kenteestä saatavia tietoja voida pitää riit- neu voliiken teestä.
54868: tävinä. Niinpä moottoriajoneuvokannasta ei Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
54869: saada täydellistä kuvaa ainoastaan ajoneu- dotamme,
54870: vojen lukumääriä koskevien tietojen perus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54871: teella. Kuljetuskapasiteetin selvittämiseksi
54872: tulo- ja menoarvioon 6 800 000 markan
54873: tarvittaisiin tietoja esim. ajoneuvojen kan-
54874: määrärahan liikennetilastotoimiston pe-
54875: tavuudesta ja matkustajapaikkojen luvusta.
54876: Tielaitosta koskevia suunnitelmia tehtäessä rustamiseksi tilastolliseen päätoimis-
54877: toon.
54878: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
54879:
54880: Harras Kyttä. Aare Leikola. Artturi Tienari.
54881: 895
54882:
54883: IV,2so. - Rah.al. N:o 99.
54884:
54885:
54886:
54887:
54888: Tenhiälä. ym.: Määrärahan osoitttamisesta uusien ylitarkasta-
54889: jan virkojen perustamiseksi valtiontalouden tarkastusvi-
54890: rastoon.
54891:
54892:
54893: E d u s k u n n a 11 e.
54894:
54895: Viime vuosina on valtiontalous jatkuvasti Niinpä esim. vuonna 1951 tuloutettiin sanot-
54896: laajentunut ja sen rakenteessa on tapahtunut tuja rahoja 36 049 664 mk, vuonna 1952
54897: huomattavia muutoksia. Tästä johtuu, että 52 209 286 mk, vuonna 1953 24 925 103 mk ja
54898: valtion finanssikontrollin tehokkuudelle on vuonna 1954 70 359 031 mk. Kun läheskään
54899: asetettava entistä suuremmat vaatimukset. kaikkia revisiotoiminnan aikaansaannoksia ei
54900: Nykyinen valtiontalouden tarkastusvirasto, voida rahallisesti mitata ja kun toisaalta ote-
54901: joka toimii hallitusmuodon edellyttämänä re- taan huomioon, että tarkastusviraston koko-
54902: visiolaitoksena, ei kuitenkaan voi enää sen naismenot esim. vuonna 1954 olivat vain noin
54903: käytettävissä olevan työvoiman puitteissa 35.ö milj. markkaa, eivät revisiotoimintaan
54904: riittävän tehokkaasti suorittaa sille uskottua sijoitetut varat ole olleet hukkaan heitettyjä.
54905: tärkeää tehtävää. Vaikka laitoksen tarkastet- Näin ollen valtiontalouden revisiotoimin-
54906: tava aineisto on sotia edeltäneeseen aikaan nan tehostamiseksi sekä sen pitämiseksi ajan
54907: verrattuna kasvanut ja monipuolistunut, ei tasalla olisi viipymättä ryhdyttävä toimen-
54908: laitoksen henkilökunnan kasvu ole vastannut piteisiin viraston työvoiman lisäämiseksi.
54909: tätä laajentumista. Siten on monen tiliviras- Tässä mielessä olisi lähinnä lisättävä viraston
54910: ton laaja aineisto jäänyt vain pistokokein ylitarkastajien lukumäärää siten, että se kak-
54911: suoritettujen tarkastusten varaan eikä pai- sinkertaistettaisiin eli nostettaisiin kuudesta
54912: kallis- ja muita erillistarkastuksia ole voitu kahteentoista. Tarkastustyöhön osallistuvan
54913: suorittaa siinä laajuudessa kuin olisi välttä- henkilöstön näin saama vahvistus antaisi ta-
54914: mätöntä. Lähinnä viraston vähäisen työvoi- keet siitä, että laitos toistaiseksi kykenisi tyy-
54915: man takia on muun ohella valtionenemmis- dyttävästi selviämään sen tarkastettavana
54916: töisten osakeyhtiöiden taloudenhoito ja tilin- olevasta laajasta: ja monipuolisesta aineis-
54917: pito jäänyt käytännöllisesti katsoen kokonaan tosta.
54918: tarkastusviraston taholta suoritettavan revi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
54919: siotoiminnan ulkopuolelle, vaikka sanotut yh- nioittaen,
54920: tiöt kuuluvatkin viraston tarkastuspiiriin.
54921: Näin puutteellisestikin suoritetun revisiotoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54922: minnan tuloksellisuudesta voidaan kuitenkin tulo- ja menoarvioon 8 Pl. VI luvun 1
54923: tuoda esiin se tosiseikka, että oikaisurahat, momentille lisäystä 3 981 240 markkaa
54924: joita vuosittain on tuloutettu asianomaiselle kuuden uuden 31 palkkausluokan yli-
54925: tulomomentille ja jotka perustuvat nimen- tarkastajan viran perustamiseksi val-
54926: omaan revisiotoiminnan taholta tehtyihin tiontalouden tarkastusvirastoon.
54927: huomautuksiin, ovat olleet hyvin merkittävät.
54928: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
54929:
54930: Juho Tenhiälä. Artturi Tienari.
54931: Anni Hosia. Aare Leikola.
54932: Jaakko Hakala. Harras Kyttä.
54933: Armas Leinonen.
54934:
54935:
54936: •
54937: 894
54938:
54939: IV,229. - Rah.al. N:o 98.
54940: Suomennos.
54941:
54942: Öhman ym.: Määrärahan osoittamisesta väestönsuojelun kou-
54943: lutus- ja tarkastustoimir~;taa varten.
54944:
54945: E d u s k u n n a II e.
54946:
54947: Elokuun 26 päivänä 1954 annetussa valtio- Lisäksi on todettu paikallisten viranomais-
54948: neuvoston päätöksessä (342/54) väestönsuo- ten hyväksyvän sellaisia väestönsuojelua kos-
54949: jelun yleissuunnitelman muuttamisesta mää- kevia rakennussuunnitelmia, että niiden mu-
54950: rätään, että sellaisiin uusiin taloihin sekä kaan suoritetut suojelutoimenpiteet eivät
54951: teollisuus- ja muihin laitoksiin, joiden raken- vastaa alkeellisimpiakaan vaatimuksia. Epä-
54952: taminen aloitetaan tammikuun 1 päivän täydelliset ohjeet ja paikallisen asiantunte-
54953: 1955 jälkeen, on sijoitettava suojahuoneet muksen puuttuminen johtavat sen vuoksi sii-
54954: rakennustyön yhteydessä. Marraskuun 19 hen, että väestönsuojista monissa tapauksissa
54955: päivänä annetun sisäasiainministeriön pää- tulee niin huonoja, että niiden käyttökelpoi-
54956: töksen (429/54) ja väestönsuojien tarkas- suus voidaan saattaa kyseenalaiseksi. Niihin
54957: tuksesta joulukuun 10 päivänä 1954 annetun uhratut varat on siten heitetty hukkaan.
54958: asetuksen (463/54) mukaan kuuluu niiden Näiden epäkohtien korjaamiseksi olisi,
54959: rakentamista koskeva ylin valvonta sisä- koska kiinteän uuden insinöörintoimen pe-
54960: asiainministeriön väestönsuojeluosastolle. rustaminen näyttää kohtaavan ankaraa vas-
54961: Vaikka sisäasiainministeriö on antanut tustusta, ensi vuoden budjettiin joka tapauk-
54962: väestönsuojien rakentamista koskevia mää- sessa otettava 2 miljoonan markan määrä-
54963: räyksiä ja ohjeita, on käynyt ilmi, etteivät raha, jonka avulla koulutus- ja tarkastustoi-
54964: rakentajat enempää kuin valvovat viranomai- minnan järjestäminen kävisi mahdolliseksi.
54965: setkaan ole riittävästi selvillä rakentamista Tämän määrärahan tarve ei ole lainkaan
54966: koskevista seikoista. Tämä on ymmärrettävää- riippuvainen siitä, miten väestönsuojelutoi-
54967: kin, koska on jo kulunut enemmän kuin 10 minta vastaisuudessa tulee muutettavaksi,
54968: vuotta siitä, jolloin väestönsuojia viimeksi vaan se johtuu yksinomaan jo voimassa ole-
54969: rakennettiin, ja silloin jouduttiin lisäksi olo- vista määräyksistä. Tämän määrärahan
54970: suhteiden pakosta enimmäkseen tyytymään avulla järjestettäisiin mm. neuvontatilai-
54971: tilapäisratkaisuihin. On sen vuoksi selvää, suuksia tuleville rakennustarkastus- ja väes-
54972: että rakennusmääräysten, jotka luonnollisista tönsuojeluviranomaisille, laadittaisiin ohjeita
54973: syistä ovat monissa kohdin ainoastaan suun- suojahuoneiden rakentamista varten, järjes-
54974: taa osoittavia, soveltaminen aiheuttaa suuria tettäisiin koulutustilaisuuksia suunnitteli-
54975: tulkintavaikeuksia. Tästä on seurauksena, joille sekä suoritettaisiin kaikkiin näihin tar-
54976: että rakentajien on tuon tuostakin pakko koituksiin tarvittavien teknillisten asiantun-
54977: kääntyä sisäasiainministeriön väestönsuojelu- tijoiden ja tilapäisen henkilökunnan palk-
54978: osaston puoleen neuvojen saamiseksi. Todel- kiot.
54979: lista apua on täältä kuitenkin nykyisissä Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
54980: olosuhteissa saatavissa vain hyvin vähäisessä
54981: määrässä, koska osastossa on vain yksi virka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
54982: mies ja tältä lisäksi puuttuu teknillinen kou- tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n XXV lu-
54983: lutus. Sen vuoksi esitettiin toivomus ehdotto- vun 6 momentille 2 000 000 markan
54984: masti tarpeellisen insinööritoimen perustami- suuruisen määrärahan väestönsuojelua
54985: sesta osastolle, mutta tämä ja eräät muut koskevaa koulutusta ja tarkastusta
54986: hyvin kohtuulliset määrärahaehdotukset hy- sekä tilapäisen henkilökunnan palk-
54987: lättiin, eikä budjetti anna osastolle mitään kausta varten.
54988: mahdollisuutta sille asetuksen mukaisesti
54989: kuuluvan tehtävän suorittamiseen.
54990: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
54991:
54992: C. A. Öhman. Arthur Larson.
54993: Aukusti Pasanen. Jaakko Hakala.
54994: Raino Hallberg. Sven Högström.
54995: John Österholm. Niilo Honkala.
54996: John Forsberg. Erkki W. Mohell.
54997: Erkki Koivisto.
54998: 893
54999:
55000: IV,zz9. - Fin.mot. N:o 98.
55001:
55002:
55003:
55004: Öhman m.fl.: Angående anvisande av anslag för utbildnings-
55005: och granskningsverksamhet för befolkningsskyddet.
55006:
55007: T i 11 R i k s d a g e n.
55008:
55009: I statsrådets beslut av den 26 augusti 1954 budgeten ger icke avdelningen någon moJ-
55010: (342/54) angående ändring av allmänna lighet att utföra det som på den författ-
55011: planen för befolkningsskyddet bestämmes, ningsenligt tillkommer.
55012: att i sådana nya hus samt industri- och Det har ytterligare konstaterats, att de
55013: andra anläggningar, vilkas uppförande på- lokala myndigheterna godkänna sådana
55014: börjas efter den 1 januari 1955, skola byggnadsplaner för befolkningsskydd, att
55015: skyddsrum insättas i samband med bygg- enligt dem utförda skyddsanordningar icke
55016: nadsarbetet. Enligt ministeriets för inrikes- motsvara ens de primitivaste fordringar.
55017: ärendena beslut av den 19 november 1954 Ofullständiga anvisningar och brist på lokal
55018: (429/54) och förordningen av den 10 de- sakkännedom leda därför därhän, att befolk-
55019: cember 1954 ( 463/54) om övervakning av ningsskydden i många fall bli så dåliga, att
55020: befolkningsskyddsanläggningar tillkommer deras användbarhet kan ifrågasättas. På
55021: överuppsikten beträffande dessas uppförande dem offrade medel äro sålunda bortkastade.
55022: inrikesministeriets befollmingsskyddsavdel- För rättande av dessa oegentligheter borde,
55023: ning. då inrättande av en fast ny ingenjörstjänst
55024: Oberoende av att inrikesministeriet utfär- synes stöta på stort motstånd, i varje fall
55025: dat föreskrifter och regler för uppförande i budgeten för nästa år intagas ett anslag
55026: av befolkningsskydd och deras planerande, om 2 miljoner mark, i stöd av vilket det
55027: har det visat sig, att varken byggarena eller bleve möjligt att ordna utbildnings- och
55028: de övervakande myndigheterna äro tillräck- granskningsverksamhet. Behovet av detta
55029: ligt på det klara med byggandet gällande anslag är alls icke beroende av, huru befolk-
55030: omständigheter. Detta är också förståeligt, ningsskyddsverksamheten i en framtid kom-
55031: enär redan mer än 10 år förflutit sedan mer att ändras, utan föranledes enbart av
55032: befolkningsskydd senast uppfördes, och då redan gällande föreskrifter. I stöd av detta
55033: var man därtill av omständigheternas tvång anslag komme utom annat rådgivningstill-
55034: nödsakad att för det mesta åtnöjas med till- fällen att anordnas för de kommande bygg-
55035: fälliga avgöranden. Klart är därför, att nadsinspektions- och befolkningsskyddsmyn-
55036: tillämpning av byggnadsföreskrifterna, vilka digheterna, föreskrifter utarbetas för upp-
55037: av naturliga skäl i många punkter äro alle- förande av skyddsrum, utbildningstillfällen
55038: naBt riktgivande, vålla stora tolkningssvårig- anordnas för planerare samt avlöning utgå
55039: heter. Detta förorsakar, att byggarena titt åt för alla dessa ändamål behövliga tekniska
55040: och ofta nödgas vända sig till befolknings- sakkunniga och tillfällig tjänstpersonal.
55041: skyddsavdelningen vid inrikesministeriet för I stöd av ovanstående föreslås,
55042: erhållande av råd. Faktisk hjälp står emel-
55043: lertid här att under nu rådande förhål- att Riksda.gen uti budgeten för år
55044: landen få endast i mycket ringa grad, enär 1956 å 7 Ht. XXV kap. 6 mom. måtte
55045: på avdelningen finnes endast en tjänsteman upptaga ett anslag stort 2 000 000
55046: och denna saknar därtill teknisk utbildning. mark för utbildnings- och gransk-
55047: Hemställan gjordes därför om inrättande av ningsändamål samt avlöning av till-
55048: en sålunda absolut behövlig ingeniörstjänst fällig tjänstepersonal för befolknings-
55049: vid avdelningen, men detta och vissa andra skyddet.
55050: mycket måttliga anslagsförslag avslogs och
55051: Helsingfors den 19 september 1955.
55052:
55053: C. A. Öhman. Arthur Larson.
55054: Aukusti Pasanen. Jaakko Hakala.
55055: Raino Hallberg. Sven Högström.
55056: John Österholm. Niilo Honkala.
55057: John Forsberg. Erkki W. Mohell.
55058: Erkki Koivisto.
55059: 892
55060:
55061: IV,22s. - Rah.al. N:o 97.
55062:
55063:
55064:
55065:
55066: Tuuli ym.: Määrär·ahan osoittamisesta eräiden toimien perus-
55067: tamiseksi sisäasiainrninisteriöön väestönsuojelutehtäviä var-
55068: ten.
55069:
55070:
55071: E d u s k u n n a ll e.
55072:
55073: Voimassa olevan väestöns-qojelulain (374/ lukien ja kun tämä edellyttää valtion taholta
55074: 39) 6 § :n mukaan voidaan väestönsuojelu- tapahtuvaa ohjaus- ja tarkastustoimintaa,
55075: tehtävien hoitamista varten perustaa mm. tarvitaan väestönsuojeluasiainosastossa kii-
55076: seuraavat virat ja toimet: reellisesti ainakin yksi rakennusinsinööri sa-
55077: Sisäasiainministeriöön väestönsuoj elupäälli- nottua tehtävää varten. Samoin tarvitaan
55078: kön, väestönsuojelupäällikön apulaisen, jaos- osastossa ainakin yksi kanslia-apulainen. Täl-
55079: topäällikön, toimistopäällikön, jaostoinsinöö- läkään henkilöstöllä väestönsuojeluvalmiste-
55080: rin ja toimistoupseerin virat sekä 8 päivänä luja ei voida kyllin tehokkaasti hoitaa, mutta
55081: joulukuuta 1939 annetun väestönsuojelulain kun väestönsuojelukysymys on uudelleenjär-
55082: täytäntöönpanoasetuksen (511/39) 10 § :n jestelyn alaisena, voidaan virkojen lopullinen
55083: mukaan toimistosihteerin virka ja kanslia- lukumäärä ratkaista vasta myöhemmin.
55084: apulaisen toimi. Nämä virat ja toimet ovat- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen eh-
55085: kin aikoinaan olleet täytettyinä, mutta vuo- dotamme,
55086: desta 1945 lähtien niistä on henkilösupistus-
55087: ten yhteydessä lakkautettu kaikki muut että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
55088: paitsi toimistosihteerin virka. tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXV lu-
55089: On selvää, että kun väestönsuojeluvalmiste- vun 1 momentin kohdalle 1 050 000
55090: luihin jälleen on ryhdytty, ei näitä tehtäviä markan suuntisen määrärahan yhden
55091: yksi virkamies voi hoitaa. Sisäasiainministe- toimistoinsinöörin (30 pl.) ja yhden
55092: riön väestönsuojeluasiainosaston henkilöstöä kanslia-apulaisen (11 pl.) ylimääräi-
55093: on lisättävä tehtävien edellyttämässä laajuu- sen toimen perustamiseksi sisäasiain-
55094: dessa. Kun väestönsuojien rakentamisvelvol- ministeriöön väestönsuojelutehtäviä
55095: lisuus on jälleen saatettu voimaan 1. 1. 1955 varten.
55096: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
55097:
55098: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen.
55099: Lauri Järvi. R. Hallberg.
55100: 891
55101:
55102: IV,221. - Rah.a.l. N:o 96.
55103:
55104:
55105:
55106:
55107: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman insu-
55108: liinihoidon järjestämiseksi vähävaraisille sokeritautisille.
55109:
55110:
55111: Eduskunnalle.
55112:
55113: Sokeritauti on eräs sellainen kansamme summia insuliinin ostoon. MyöS potilaan ti-
55114: vitsauksena oleva sairaus, jonka suhteen val- lan seuraaminen ja muu hoito vaativat ta-
55115: tiovalta ei ole ryhtynyt mihinkään toimen- loudellisia kustannuksia.
55116: piteisiin. Lääkintöhallituksessa ei ole tilastoa V aikeassakin taloudellisessa asemassa ole-
55117: siitä, paljonko näitä sairaita maassamme on. vat sokeritautipotilaat kustantavat yleensä
55118: Äskettäin perustettu Sokeritautisten Yhdis- hoitonsa itse. Jotkut kunnat ovat huolto-
55119: tys on kerännyt arviotilastoa ja sen mukaan varoista maksaneet insuliinin niille varatto-
55120: on sokeritautisia yli 6 000, joista lapsia yli mille, jotka ovat sitä huoltoapuna anoneet.
55121: 1000. Sairaus on parantumaton ja vaatii Sokeritautisten Yhdistys, jonka jäseninä ovat
55122: jatkuvaa insuliinihoitoa. Jos hoito on sään- potilaat itse, on yhteisen avun turvin pyrki-
55123: nöllistä, säilyttää potilas normaalin työkyvyn, nyt auttamaan niitä, joille hoidon saanti
55124: mutta pienikin hoidon keskeytys aiheuttaa muuten on mahdotonta. Olisi kuitenkin koh-
55125: shokkitilan tai muita häiriöitä. Ei ole harvi- tuullista, että tämänlaatuisen, jatkuvaa hoi-
55126: naista, että sairautta on useammassa saman toa vaativan sairauden hoitokustannukset
55127: perheen jäsenessä. Lääkekustannukset tule- maksettaisiin valtion varoista.
55128: vat huomattavan kalliiksi varsinkin lasten Edellä olevan perusteella ehdotamme,
55129: osalta, joiden insuliinitarve on korkeampi
55130: kuin aikuisten, jopa 15-20 viivaan. Tällai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
55131: nen insuliinimäärä maksaa n. 1 500 mk kuu- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 "»Wor-
55132: kaudessa. Vaikeissakin olosuhteissa on tämä kan määrärahan lääkintöhallituksen
55133: asetettava menoissa etualalle. On tapauksia, käytettäväksi, jotta vähävaraisille so-
55134: kuten esim. eräs varaton perhe, jonka 4 lasta ker-ltautisille voitaisiin järjestää mak-
55135: ovat kaikki sokeritautisia. Sellaisissa tapauk- suttomasti insuliinia ja muuta tarvit-
55136: sissa joutuu perhe uhraamaan huomattavia tavaa hoitoa.
55137: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
55138:
55139: Elli Stenberg. Irma Rosnell. Hemming Lindqvist.
55140: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Rainer Virtanen. Eino Roine.
55141: Pertti Rapio.
55142:
55143:
55144:
55145:
55146: 8 E 626/55
55147: 890
55148:
55149: IV,226. - Ra.h.al. N:o 95.
55150: Suomennos.
55151:
55152:
55153: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta matkalippujen korvaa-
55154: miseksi röntgen- ja radiumhoitoa saaville varattomille
55155: syöpäpotilaille.
55156:
55157: Eduskunnalle.
55158:
55159: Syöpäpotilaita on maassamme noin 20 000 on kysymyksessä röntgen- ja radiumkäsit-
55160: -25 000 ja vuosittain tulee noin 8 000-9 000 telyn saaminen maan ainoassa sädehoito-
55161: uutta tapausta. Niissä harvoissa maamme sai- laitoksessa, Helsingin Sädehoitolaitoksessa.
55162: raaloissa, joissa voidaan suorittaa syöpäsai- Näin on tapahtunut aina siitä läh-
55163: rauksia koskevia erikoistutkimuksia ja antaa tien kun tämä laitos vuonna 1936 perustet-
55164: hoitoa, on huutava puute hoitopaikoista. Tämä tiin. Ilman tällaista avustusta matkalippuja
55165: on johtanut siihen, että potilasta, joka on varten käy maaseudulla ja maaseutukaupun-
55166: lähetetty erikoistutkimukseen, ei voida ottaa geissa olevien varattomien syöpäpotilaiden
55167: sairaaloihin heti sairauden ilmettyä, vaan hoito mahdottomaksi. Säästäväisyyden mer-
55168: potilaan on matkustettava kotiin ja odotet- keissä laaditussa hallituksen tulo- ja meno-
55169: tava, kunnes vuorollaan pääsee sairaalaan. arvioesityksessä vuodelle 1954 jätettiin pois
55170: Syöpäsairauksien sädehoitokäsittelyn on, siihenastinen 1100 000 markan määräraha 7
55171: myös parhaimmissa tapauksissa, tavallisesti Pl. XXIII luvun 11 momentilla. Tämä
55172: tapahduttava määrätyin väliajoin. määräraha, joka juuri tarkoitti varattomien
55173: Kansainvälisen käytännön mukaan katso- syöpäpotilaiden matkoja, oli silloin ollut val-
55174: taan potilaan parantuneen syöpäsairaudesta tion budjetissa 15 vuoden ajan.
55175: vasta sitten, kun hänessä ei ilmene oireita ja Kun kysymys on siitä, missä määrin va-
55176: kun käsittelystä on kulunut viisi vuotta. Tämä rattomien potilaiden röntge:n- ja radiumkäsit-
55177: merkitsee toisin sanoen sitä, että syöpäsai- tely onnistuu ja kun sen edellytyksenä ovat
55178: rauksien käsittely, ollakseen tehokasta, vaatii säännölliset ja jaksottaiset käsittelyt ja tar-
55179: potilaiden jatkuvaa ja useampia vuosia kes- kastukset, on matka-avustukset vuodesta 1954
55180: tävää tarkkailua. Tämä taas aiheuttaa poti- lähtien suoritettu vapaaehtoisesti kootuilla
55181: laille tarkkailuaikana kalliita matkoja tar- varoilla. Koska sellainen järjestely muodos-
55182: kastusta, tutkimusta ja jälkihoitoa varten tuu yksityisille liian kalliiksi ja kun käsityk-
55183: niihin laitoksiin, joissa voidaan heille hoitoa semme mukaan valtion velvollisuus on suo-
55184: antaa. Eri syistä on potilaan hoito usein rittaa nämä kustannukset varattomille, ehdo-
55185: tilapäisesti keskeytettävä, esimerkiksi potilaan tamme kunnioittaen,
55186: yleiskunnon kohentamiseksi, ja sitten hoitoa
55187: jälleen jatketaan keskeytyksen jälkeen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
55188: Kaikki nämä seikat aiheuttavat syöpätau- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu-
55189: teihin sairastuneille lukuisia matkoja koti- vun uudelle momentille 1 500 000 mar·-
55190: paikkakunnalta siihen laitokseen, jossa heille kan suuruisen arviomäärärahan käy-
55191: voidaan antaa käsittelyä. Jotta myös aivan tettäväksi matkalippujen korvaamiseen
55192: varattomat potilaat saisivat hoitoa ja pää- röntgen- ja radiumhoitoa saam?le va-
55193: sisivät uuteen tutkimukseen, on valtio mak- rattomille syöpäpoUlaille.
55194: sanut näiden potilaiden matkaliput, milloin
55195: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
55196:
55197: Grels Teir. Joh. Wirtanen. Tyyne Paasivuori.
55198: Bertel Lindh. Armas Leinonen. John Forsberg.
55199: Erkki Koivisto. Arthur Larson. G. Henriksson.
55200: Sven Högström. Albin Wickm.an. Bruno J. Sundman.
55201: Kurt Nordfors. Nils Meinander. Erkki Mohell.
55202: 889
55203:
55204: IV,226. - Fin.mot. N:o 95.
55205:
55206: Teir m.fl.: Angående anvisande av anslag för ersättning av
55207: resebiljetter för medellösa kräftpatienter, som erhållit
55208: röntgen~ och radiumbehandling.
55209:
55210:
55211: T i 11 R i k s d a g e n.
55212:
55213: Kräftpatienterna i vårt land äro cirka dessa patienters resebiljetter, när det gällt
55214: 20 000-25 000 och årligen inträffa cirka att erhålla röntgen och radiumbehandling
55215: 8 000-9 000 nya fall. I de fåtaliga sjukhus vid landets enda strålbehandlingsinrättning,
55216: i vårt land, där man kan utföra specialun- Strålbehandlingsinstitutet i Helsingfors.
55217: dersökningar och ge vård ifråga om kräft- Detta har skett ända sedan detta institut
55218: sjukdomar, råder en skriande brist på vård- grundades år 1936. Utan ett dylikt bidrag
55219: platser. Detta har lett därhän, att en pa- för resebiljetterna blir skötseln av medellösa
55220: tient, som sänts för specialundersökning, icke kräftpatienter på landsbygden och i lands-
55221: kan intagas på sjukhus genast när sjuk- ortsstäderna omöjlig. I regeringens i spar-
55222: domen uppdagats, utan patienten måste resa samhetens teeken uppgjorda proposition till
55223: hem och vänta på sin tur att komma in på statsförslag för år 1954 utelämnades det
55224: sjukhuset. Strålbehandlingen av kräftsjuk- dittillsvarande anslaget om 1100 000 mark
55225: domar måste, också under de bästa förhål- under 7 huvudtiteln XXIII kapitlet 11 mo-
55226: landen, vanligen ske regelbundet med vissa mentet. Detta anslag, som just avsåg de
55227: bestämda mellanrum. medellösa kräftpatienternas resor, hade då
55228: Enligt internationell praxis anses en pa- funnits i statsbudgeten i 15 års tid.
55229: tient befriad från kräftsjukdom först när Då det är fråga om, huruvida röntgen-
55230: han är utan symptom och när det förflutit och radiumbehandlingen av de medellösa
55231: fem år efter behandlingen. Detta innebär patienterna i landet skall lyckas, och då en
55232: med andra ord, att behandlingen av kräft- förutsättning härför är regelbundna och
55233: sjukdomarna, för att vara effektiv, fordrar periodala behandlingar och granskningstill-
55234: kontinuerlig och flera års kontroll av patien- fällen, ha resehidragen sedan år 1954 be-
55235: terna. Detta igen medför dyra resor för talats med frivilligt insamlade medel. Då
55236: patienterna under kontrolltiden tili den in- ett dylikt arrangemang blir för dyrt för
55237: rättning, som kan ge dem vård, för gransk- enskilda och då det enligt vår mening är
55238: ning, undersökning och eftervård. Av olika statens plikt att erlägga dessa kostnader för
55239: orsaker måste vården av patienten ofta till- de medellösa, föreslå vi vördsamt,
55240: lälligt avbrytas exempelvis för att höja pa-
55241: tientens allmänna tillstånd, och sedan fort- att Riksdagen i statsförslaget för
55242: sättes vården igen efter avbrottet. år 1956 måtte upptaga ett förslags-
55243: Alla dessa omständigheter åsamka de i anslag om 1 500 000 mark under ett
55244: kräftsjukdomar insjuknade talrika resor nytt moment i 7 Ht. XXIV kapitlet,
55245: från hemorten till den inrättning, som kan att användas för ersättning av 1'ese-
55246: ge dem behandling. För att också helt och biljetter för medellösa kräftpatienter,
55247: hållet medellösa patienter s~ola vara i till- som erhållit röntgen- och radium-
55248: fälle att erhålla vård och infinna sig tili behandling.
55249: förnyad undersökning, har staten betalat
55250: Helsingfors den 15 september 1955.
55251:
55252: Grels Teir. J oh. Wirtanen. Tyyne Paasivuori.
55253: Bertel Lindh. Armas Leinonen. John. Forsberg.
55254: Erkki Koivisto. Arthur Larson. Gunnar Henriksson.
55255: Sven Högström. Albin Wickman. Bruno J. Sundman.
55256: Kurt Nordfors. Nils Meinander. Erkki W. Mohell.
55257: 888 IV,225. - Lastenhoitajien koulutus.
55258:
55259:
55260: Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
55261: koska aikaisemmin mainitun, eduskunnan hy- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 7 Pl.
55262: väksymän toivomuksen edellyttämät hallituk- XXIV luvun 5 momentille 10 000 000
55263: sen toimenpiteet riittävän taloudellisen tuen markkaa lastenhoidon opetuslaitoksille
55264: järjestämiseksi lastenhoidon opetuslaitoksille avustuksiksi lastenhoitajien koulutuk-
55265: näyttävät vaativan paljon aikaa, sesta aiheutuvia kustannuksia varten.
55266: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
55267:
55268: Unto Suominen. Kalle Kauhanen. Esa Koivusilta.
55269: Hilja Väänänen. Mikko Hult. Erkki Ryömä.
55270: Lempi Lehto. Eino E. Heikura. Kustaa Alanko.
55271: Aune Innala. Tyyne Paasivuori. Arvo Sävelä.
55272: Job. Wirtanen. Kalle Kämäräinen. Edvard Pesonen.
55273: Eino Saari. Armi Hosia. Irma Rosnell.
55274: Anni Flinck. Nestori Kaasalainen. Pertti Rapio.
55275: Vappu Heinonen. Juho Kuittinen. Martti Leskinen.
55276: Meeri Kalavainen. Urho Kulovaara. Irma Torvi.
55277: Elli Nurminen. Arthur Larson. Toivo Niiranen.
55278: Sylvi Halinen. Bertil Lindh. Eino Rytinki.
55279: Eemil Partanen. Bruno J. Sundman. Martta Salmela-Järvinen.
55280: Heikki Hykkäälä. Laura Brander-Wallin. Heikki Soininen.
55281: Artturi Koskinen. J. F. Pöykkö. Helge Miettunen.
55282: Väinö Tikkaoja. Eeli Erkkilä. Artturi Tienari.
55283: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Matti Mattila. R. Hallberg.
55284: Eino Roine. Saara Forsius. K. F. Haapasalo.
55285: G. Rosenberg. Aare Leikola. Urho Saariaho.
55286: J. Mustonen. Eino Uusitalo. Armas Leinonen.
55287: Hemming Lindqvist. Marja Lahti. Eino Tainio.
55288: 887
55289:
55290: IV,225. - Rah.al. N:o 94.
55291:
55292:
55293:
55294:
55295: Suominen ym. : Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi las-
55296: tenhoidon opetuslaitoksille lastenhoitajien koulutuskustan-
55297: nuksiin.
55298:
55299:
55300: E d u s k u n n a ll e.
55301:
55302: V aitio huolehtii ja kustantaa kokonaisuu- lastenhoitotyö ovat valtakunnallisesti aivan
55303: dessaan sairaanhoitajien, kätilöiden, mieli- ensiarvoisen tärkeitä, valtion tulo- ja meno-
55304: sairaanhoitajien ja apuhoitajien koulutuksen arviossa on vuosittain varattu lastenhoitajien
55305: sekä osallistuu lakisääteisesti 50 %:lla myös- koulutustyön tukemista varten vain hyvin
55306: kin kodinhoitajien opetuksesta aiheutuviin pieni avustusmääräraha. Viime vuosina on
55307: kustannuksiin. myöskin vuoden 1956 tulo- ja menoarvioehdo-
55308: Lastenhoitajien, jotka suorittavat yhtä tuksessa tämän avustusmäärärahan suuruus
55309: kaikkein tärkeintä osaa kansanterveystyössä, ollut vain 1 791 600 markkaa, mistä Hel-
55310: lastenhoitoa, koulutus on jäänyt kokonaan singin Lastenlinnan osuus on ollut ainoas-
55311: lakisääteisen valtionavustuksen ulkopuolelle. taan 500 000 markkaa. Näin pieni avustus
55312: Tämä koulutus on ollut tähän asti yksityis- on kuitenkin aivan riittämätön, kun otetaan
55313: ten järjestöjen kustantama, mitä varten to- huomioon, että esim. Helsingin Lastenlinnan
55314: sin on myönnetty aivan mitättömän pieni vuotuismenot ovat yhteensä n. 80 miljoonaa
55315: valtionavustus. Ratkaiseva merkitys lasten- markkaa. Lastenhoitajien koulutuksen ai-
55316: hoitajien kouluttajana on ollut Mannerheim- heuttamat menot onkin tähän mennessä jou-
55317: liiton Helsingin Lastenlinnalla, joka tähän duttu hankkimaan yksityisten järjestöjen toi-
55318: mennessä on kouluttanut yhteensä jo yli mesta. Tämä on ollut aikaisemmin mahdol-
55319: 3 500 lastenhoitajaa. Nämä lastenhoitajat lista harjoitetun liiketoiminnan avulla ns.
55320: suorittavat tällä hetkellä maamme lastensai- hyväntekeväisyysmyynnin muodossa. Nyky-
55321: raaloissa, synnytyslaitoksissa ja yleensä kaik- oloissa tällainen hyväntekeväisyysmyynti on
55322: kinaisissa lastenhoitolaitoksissa samoin kuin kuitenkin mahdotonta. Tämän vuoksi ei ole
55323: perheissä mitä tärkeintä lapsiin kohdistuvaa valittavana muuta mahdollisuutta kuin
55324: hoitotyötä. Myöskin valtiovalta on tunnusta- 1. että lastenhoitajakoulutus kokonaan lak-
55325: nut lastenhoitajien koulutuksen välttämättö- kaa varojen puutteessa; tai
55326: myyden perustaesaaan mm. keskussairaaloi- 2. että valtio ottaa huolehtiakseen ja vas-
55327: hin huomattavan määrän lastenhoitajien vir- tatakseen siitä
55328: koja. Nykyisen erittäin vakavan sairaanhoi- a) joko ottamalla lastenhoidon opetuslai-
55329: tajapulan aikana lastenhoitajien merkitys tokset haltuunsa; tai
55330: keskussairaaloiden lastenhoitajina tuleekin b) riittävässä määrin tukemalla nykyisiä
55331: olemaan koko maallemme mitä suuriarvoi- lastenhoidon opetuslaitoksia.
55332: sinta. Samoin eduskunta on 24 päivänä mar- Lastenhoitajien koulutuksen opetuslaitok-
55333: raskuuta 1953 hyväksynyt toivomuksen, että selle aiheuttama tappio, mihin sisältyy ope-
55334: hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin tus, oppilasasuntolan kulut, ruoka, pesu ym.,
55335: riittävän taloudellisen tuen järjestämiseksi on esim. Helsingin Lastenlinnassa n. 600 mk
55336: lastenhoidon opetuslaitoksille lastenhoitajien oppilasta ja päivää kohti. Tällaisia lasten-
55337: kouluttamista varten tarvetta vastaavassa hoitajaoppilaita on maassamme, mukaanluet-
55338: määrässä. tuina lyhyempienkin epätäydellisten kurssien
55339: Vaikka kaikki myöntävät, että lastenhoita- oppilaat, eri opetuslaitoksissa tällä hetkellä
55340: jien koulutustyö ja heidän suorittamansa n. 350.
55341: 886 IV,224. - Keskusparantolain tylShoito-oaastot.
55342:
55343:
55344: siitä syystä, että myöhempiin yrityksiin olisi ja se on erittäin sopiva kokeilupaikaksi.
55345: syytä hankkia jonkun verran kokemuksia, Alustavat suunnitelmat ovat siinä vaiheessa,
55346: mutta alkuun pitäisi päästä heti, muutoin että rakennustöihin voitaisiin mainituissa pa-
55347: koko tuberkuloosityö joutuu lamatilaan. rantoloissa päästä jo vuoden 1956 aikana.
55348: Keuhkoinvalidien Kuntouttamissäätiö, joka Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että suunni-
55349: on perustettu valtiovallan, kaikkien maamme telmia varten saadaan valtiovallalta taloudel-
55350: kuntien, Kansaneläkelaitoksen sekä tuberku- lista tukea tuberkuloosilain edellyttämällä ta-
55351: loosityötä tekevien järjestöjen toimesta kes- valla ja rakennusaikana.
55352: kittämään koko maassa tapahtuvaa kuntout- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
55353: tamistyötä, on suunnitellut, että ensimmäiset
55354: työhoito-osastot olisi saatava Kiljavan paran- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
55355: tolaan, Kontioniemen ja Tarinaharjun pa- tulo- ja menoarvioon 80 miljoonaa
55356: rantolaan. Viimeksi mainittuihin paranto- markkaa Kiljavan, Kontioniemen ja
55357: loihin sen vuoksi, että ne ovat tuberkuloot- Tarinaharjun keskusparantolain yh-
55358: tisten työllistämistä varten kaikkein vaikeim- teyteen rakennettavia työhoito-osastoja
55359: milla seuduilla, ja ensinmainittuun, koska varten.
55360: koko työosastosuunnitelma on sieltä lähtöisin
55361: fr'l Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
55362:
55363: Otto Muikku. Vieno Simonen. Arvi Turkka.
55364: Heikki Soininen. Kalle Kauhanen. Veikko Kokkola.
55365: Arvi Ikonen. R. Hallberg. Heikki Hykkäälä.
55366: Juho Karvonen. Vilho Väyrynen.
55367: 1V,224, - Rah.al. N:o 93.
55368:
55369:
55370:
55371:
55372: Muikku ym.: :Määrärahan osoittamisesta työhoito-osastojen
55373: rakentamiseksi eräiden tuberkuloosikeskusparantolain yh-:-
55374: teyteen.
55375:
55376:
55377: E d u s k u n n a ll e.
55378:
55379: Kuten tunnettua, tuberkuloosiin kuollei- työllään toimeentulevia kansalaisia, on koko
55380: suus maassamme on viime vuosina laskenut yhteiskuntamme sellaisen huolto-ongelman
55381: suhteellisen vähiin. Syynä alenemiseen on edessä, että siitä on vaikeata selviytyä kun-
55382: mm. kansamme kohonnut elintaso, taudin en- nialla.
55383: tistä varhaisempi toteaminen ja tartunnan Keuhkoinvalidien kuntouttamiskomitea eh-
55384: leviämisen vähentyminen sekä ennen kaikkea dottaa vuonna 1953 valmistuneessa mietin-
55385: uudet tuberkuloosilääkkeet, joilla on voima- nössään, että tuberkuloottisten kuntouttami-
55386: kas parantava vaikutus alkavissa keuhkotau- nen olisi ehdottomasti aloitettava jo paran-
55387: titapauksissa ja monissa sellaisissa tuberku- tola-asteella. Sitä varten on parantoloissa
55388: loosin muodoissa, jotka aikaisemmin aina joh- järjestettävä tehokas askartelutoiminta ja
55389: tivat kuolemaan. Myös pitemmälle ehtineessä eritoten kuntouttamistoiminta. Kuntoutta-
55390: keuhkotaudissa niillä on suotuisa vaikutus, mista varten pitäisi jokaiseen keskusparan-
55391: vaikka taudissa jonkin ajan kuluttua tulee tolaan saada pieni työhoito-osasto, jossa var-
55392: jälleen käänne huonompaan päin ja potilas sinaisen ja välttämättömän lääkintähoidon
55393: joutuu uudelleen parantolaan. Tauti ei pa- jälkeen kuntoutettavat toipilaat voisivat to-
55394: rane lopullisesti, vaan muuttuu kroonilliseksi, tuttautua säännöllisen työn aiheuttamiin ra-
55395: pitkälliseksi. Tästä johtuu kuolleisuuden situksiin samalla, kun mainitulla osastolla li-
55396: lasku. säksi selviteltäisiin kunkin toipilaan ammatti-
55397: Vaikka siis kuolleisuuden lasku on tuberku- kouluttamismahdollisuudet. Kun kuitenkin
55398: loosin suhteen huomattava, ei tuberkuloosiin toisaalta on selvää, että niistä yli kymme-
55399: sairastuneisuus ole lainkaan vähentynyt. nestä tuhannesta potilaasta, jotka vuosittain
55400: Tästä on seurauksena tuberkuloottisten mää- lähtevät parantoloistamme, voidaan vain
55401: rän huomattava lisääntyminen. Vuonna 1951 muutamille sadoille antaa ammattikoulutusta,
55402: oli tilaston mukaan keuhkotautisia 40 600, jää valtavalle parantolapotilaiden enemmis-
55403: 1952 45 700, 1953 48 400 ja 1954 49 300. Lu- tölle mahdollisuus kuntoutua vain parantolan
55404: vut todellisuudessa voivat olla jossakin mää- pnr1ssa. Tuberkuloottisten kuntouttamistoi-
55405: rin suurempia ja niihin eivät sisälly muuta mintaa varten ovat siis mainitut työhoito-
55406: tuberkuloosia sairastavat, joita on yli 10 000. osastot ensiarvoisen tärkeitä. Kun toisaalta
55407: Mainitut luvut herättävät vakavia ajatuk- valtion taloudelliset mahdollisuudet eivät sal-
55408: sia. Ei voida puhua keuhkotaudin ja sen line sitä, että näitä työhoito-osastoja saatai-
55409: vastustaruistyön loppumisesta. Päinvastoin siin rakennetuksi jo lähivuosina kaikkiin pa-
55410: on tässä taistelussa parhaillaan hyvin vaikea rantoloihin, olisi välttämätöntä aloittaa nii-
55411: vaihe. Yhteiskuntaan tulee yhä lisää tuber- den aikaansaaminen muutamissa paranto-
55412: kuloottisia ja heistä on yhteiskunnan tuen loissa heti. Näin päästäisiin aloittamaan edes
55413: tarpeessa todellisuudessa enemmänkin kuin jossakin määrin mainittu kuntouttamistyö ja
55414: tilastot osoittavat, koska tilastoista poistetaan sitä tietä saamaan siitä arvokkaita kokemuk-
55415: vanhemmat parantuneiksi katsotut tapauk- sia. Edellä mainittu keuhkoinvalidien kun-
55416: set. Ellei viipymättä ryhdytä näiden uusien touttamiskomitea ehdottaa, että mainittuja
55417: tuberkuloottisten kuntouttamiseen niin, että työhoito-osastoja saataisiin pari vuosittain, ja
55418: heistä mahdollisimman monesta tulisi omalla ehkäpä tämä alkuun riittäisi nimenomaan
55419: IV,223. - Rah.al. N:o 92.
55420:
55421:
55422:
55423:
55424: Lukkarinen ym..: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
55425: sairaanhoitaja-terveyssisarkoulun henkilökunnan palkkaa-
55426: mista varten.
55427:
55428:
55429: E d u s k u n n a ll e.
55430:
55431: Keski-Suomen sairaanhoitaja-terveyssisar- siitä kärsimättä, tulla toimeen, minkä halli-
55432: koulussa on nyt 72 oppilasta ja ensi vuoden tuskin on todennut ehdottaessaan mainitut
55433: valtion tulo- ja menoarvion sairaanhoitaja- virat mm. Lappeenrannan ja Pohjois-Karja-
55434: tarkouluja koskevan kohdan perusteluissa lan sairaanhoitajakouluille, vaikka niiden op-
55435: hallitus esittää kouluun otettavaksi ensi syk- pilasmäärät ovat ensi vuonna vielä Keski-
55436: synä 64 uutta oppilasta. Tämän vuoden toi- Suomen koulua pienemmät, olisi suotavaa,
55437: sessa lisätalousarviossa on otettu määräraha että nyt jo perustetut virat säilytettäisiin.
55438: kohonneen oppilasmäärän vuoksi tarvittavien Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
55439: opettajien sekä oppilaskodin johtajattaren, 2
55440: sairaala-apulaisen ja kanslia-apulaisen paik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
55441: kaamista varten. Asianomaisiin tehtäviin on tulo- ja menoarvioon 1 310 000 markan
55442: henkilöt palkattu, mutta kun määräraha on määrärahan Keski-Suomen sairaanhoi-
55443: vain vuoden loppuun eikä hallitus esitä vuo- taja-terveyssisarkoulun oppilaskodin
55444: den 1956 talousarviossa ao. määrärahoja, jou- johtajattaren, kahden sairaala-apulai-
55445: duttaneen nämä sanomaan irti toimistaan. sen ja yhden kanslia-apulaisen palk-
55446: Kun ilman näitä virkoja ei, koulun työn kaamista varten.
55447: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
55448:
55449: Impi Lukkarinen. Arvo Ahonen.
55450: Matti Koivunen. Artturi Koskinen.
55451: 883
55452:
55453: IV,222. - Rah.al. N:o 91.
55454:
55455:
55456:
55457:
55458: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Enontekiön kun-
55459: nanlääkärin virka-asunnon rakennustöiden loppuun saat-
55460: tamiseen.
55461:
55462:
55463: E d u s k u n n a 11 e.
55464:
55465: Yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain rakennustöiden alkamista varten työttömyys-
55466: (141/51) mukaan kaukaisella, harvaan asu- varoja, joiden turvin, sekä kunnan lisäksi
55467: tulla ja vähävaraisella syrjäseudulla sijait- myöntämillä varoilla, on hankittu paikan
55468: sevalla maalaiskunnalla on oikeus saada päälle kaikki tarvittava puutavara sekä tehty
55469: ylläpitämäänsä kunnanlääkärin virkaa varten perustustyöt, sauna ja kaivo. Rakennustöi-
55470: valtion avustusta koko viran peruspalkka ja den jatkamiseen olisi välttämättä päästävä,
55471: luontoisetujen raha-arvo. Milloin tällaisen koska arvokas puutavara ajan oloon pilaan-
55472: maalaiskunnan on tarpeen rakentaa kunnan- tuu. Rakennustöiden loppuun saattamiseksi
55473: lääkärin virka-asunto tai vastaanottohuo- tarvitaan vielä 5 milj. markkaa.
55474: neisto, annetaan niitä varten valtion avus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
55475: tusta samalla tavoin kuin peruspalkkaa ja nioittaen,
55476: luontoisetuja varten.
55477: Enontekiön kunta ennen muita on sellai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
55478: nen, johon mainitun lain säännöksiä on so- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu-
55479: vellutettava. Kunnassa on kunnanlääkärin- vun 4 momentin kohdalle 5 000 000
55480: virka, mutta ei virka-asuntoa. Tästä syystä markan määrärahan Enontekiön kun-
55481: myöskin vakinaisen kunnanlääkärin saaminen nanlääkärin virka-asunnon rakennus-
55482: käy vaikeaksi. Kaksi vuotta sitten valtio- töiden loppuun saattamiseksi.
55483: neuvosto myönsi kunnanlääkärin virkatalon
55484: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
55485:
55486: Erkki Koivisto. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
55487: Markus Niskala. M. 0. Lahtela.
55488:
55489:
55490:
55491:
55492: 7 E 626/55
55493: 882
55494:
55495: IV,221. - Rah.al. N:o 90.
55496:
55497:
55498:
55499:
55500: Tauriainen: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen kun-
55501: nansairaalan henkilökunnan asuinrakennuksen rakenta-
55502: mista varten.
55503:
55504:
55505: E d u s k u n n a ll e.
55506:
55507: Aikaisemmin valtion ylläpitämät aluesai- vuoksi henkilökunnan saantikin on ollut vai-
55508: raalat siirtyivät kunnansairaaloiksi v. 1952. keaa, kun ei ole ollut mistä tarjota asuntoja.
55509: Lain mukaan valtio viiden vuoden aikana Kunta on tehnyt suunnitelman henkilökun-
55510: täydellisesti kustantaa niiden ylläpidon ja nan asuinrakennuksen rakentamisesta. Tämän
55511: tarpeelliset lisärakennukset. Nimenomaan rakennuksen kustannusarvio välttämättömine
55512: silloin kun laki hyväksyttiin, korostettiin kalustoineen on n. 15 milj. markkaa. Pii-
55513: sitä, että ko. sairaalat pitäisi kunnostaa ja rustukset ja rakennussuunnitelma on lää-
55514: tarpeelliset lisärakennukset rakentaa tämän kintöhallituksessa. Hallitus ei kuitenkaan
55515: viiden vuoden aikana, koska kunnat, joissa vuoden 1956 tulo- ja menoarviossa ole
55516: nämä aluesairaalat sijaitsevat, ovat pää- osoittanut varoja ko. ra;kennustyön rahoitta-
55517: asiassa syrjäseuduilla taloudellisissa vaikeuk- miseen.
55518: sissa olevia kuntia. Tämän vuoksi esitän kunnioittaen,
55519: Edellä mainitun lain mukaan myös Suo-
55520: mussalmella oleva aluesairaala siirtyi kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
55521: nansairaalaksi. Mainittu sairaala on raken- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
55522: nustensa puolesta puutteellinen mm. siinä, kan määrärahan henkilökunnan asuin-
55523: ettei ole tarpeellisia henkilökunnan asuntoja. rakennuksen rakentamista varten Suo-
55524: Henkilökuntaa on täytynyt majoittaa enti- mussalmen kunnansairaalaan aluesai-
55525: sen Vapaan huollon väliaikaiseksi tarkoitet- raaloiden ja sairasmajojen lakkautta-
55526: tuun parakkimaiseen rakennukseen, jossa misesta 9. 3. 1951 annetun lain mu-
55527: asuminen on erittäin epäterveellistä. Tämän kaisesti.
55528: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
55529:
55530: Hannes Tauriainen.
55531: 881
55532:
55533: IV,zzo. - Rah.al. N:o 89.
55534:
55535: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Pudas-
55536: järven kunnalle ·toisen kunnanlääkärin virka-asunnon ja
55537: vastaanottohuoneiston rakentamista varten.
55538:
55539: E d u s k u n n a ll e.
55540: Yleisestä lääkärinhoidosta vuonna 1951 an- velvollinen perustamaan toisen kunnanlääkä-
55541: netun lain 29 § : n mukaan lakkautettiin rin viran, mutta kun lääkärin virka-asuntoa
55542: aluelääkärien virat ja muutettiin kunnan- ja vastaanottohuoneistoa ei ole, niin kunta
55543: lääkärien viroiksi. 1Saman pykälän mukaan on ollut myöskin pakotettu hankkimaan sitä
55544: lääkärien virka-asunnot ja vastaanottohuo- varten rakennuksen piirustukset ·kustannus-
55545: neistot luovutettiin 'kunnille. Peruskorjauk- arvwmeen. Niille on haettu lääkintöhalli-
55546: set ym. tehtävät jäivät valtion suoritetta- tuksen ja lääkäriliiton hyväksyminen. Kus-
55547: vaksi. Saman lain 20 § :n 4 momentissa sa- tannusarvio on lähes 8 000 000 markkaa,
55548: notaan mm., että ,Kaukaisella, harvaanasu- mutta todelliset kustannukset noussevat
55549: tulla ja vähävaraisella syrjäseudulla sijaitse- 9 000 000 markkaan. V eroäyrin hinta on 13
55550: vat sekä sellaiset maalaiskunnat ja kunta- markkaa ja kunnan veronmaksajat ovat suu-
55551: yhtymät, joiden liikenneyhteydet ovat huo- rimmalta osalta ansiotöissä käypää pienvilje-
55552: not, ovat oikeutettuja, niin kauan kuin nii- lijäväestöä. Minkäänlaista teollisuuslaitosta
55553: den taloudellinen kantokyky on maan kun- ei paikkakunnalla ole. V erorästien määrä on
55554: tien keskimäärää olennaisesti heikompi, saa- veron suuruuden ja heikon maksukyvyn
55555: maan ylläpitämänsä kunnanlääkärinvirkaa vuoksi suurimpia. Kun kunnalla on suuret
55556: varten valtionavustuksena koko viran perus- kansakoulu- ja maantierakennustyöt käyn-
55557: palkan ja luontaisetujen rahan-arvon taikka nissä, niin se ei ole kyennyt eikä kykene
55558: suuremman osan niistä, kuin 1 momentissa rakentamaan toista kunnanlääkärin virkata-
55559: säädetään. Sanotun valtionavustuksen myön- loa ja vastaanottohuoneistoa ilman valtion-
55560: tämisestä päättää sisäasiainministeriö. Mil- avustusta. Tietäisihän se veroäyrin hin-
55561: loin tällaisen maalaiskunnan tai kuntayhty- nan nousua 1 markalla eli 14 markkaan. Val-
55562: män on tarpeen rwkentaa ·kunnanlääkärin tionavustusta on haettu, mutta sitä ei vielä
55563: virka-asunto tai vastaanottohuoneisto, anne- ole saatu.
55564: taan niitä varten valtionavustusta samalla Kun ensi vuoden tulo- ja menoarviossa
55565: tavoin kuin peruspalkkaa ja luontoisetuja vähenee kunnansairaaloiksi muutettujen
55566: varten". aluesairaaloiden peruskorjauksiin ja lisä-
55567: Pudasjärven kunta on eräs niitä kuntia, rakennuksiin käytettävät määräraili.at, niin
55568: joka kuuluu täydellisesti edellämainitun olisi oikeuden ja kohtuuden mukaista, että
55569: 20 § :n mukaan harvaanasuttujen, vähäva- tälle kunnalle, jossa on ollut aluesairaala
55570: raisten, syrjäseutujen ja huonoliikenteisten ja aluelääkäri, otettaisiin ensi vuoden talous-
55571: kuntien joukkoon, ja y•ksi niistä 17 kun- arvioon toisen kunnanlääkärin virka-asunnon
55572: nasta, joissa oli valtion aluesairaalat ja alue- rakentamista varten aVlJoStusmääräraha.
55573: lääkärit, jotka maaliskuun 9 päivänä 1951 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
55574: annetulla lailla lakkautettiin ja muutettiin nioittaen,
55575: kunnansairaaloiksi ja kunnanlääkärinviroiksi,
55576: joiden virka-asunnot ja vastaanottohuoneis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
55577: tot voidaan valtion toimesta joko kokonaan tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu-
55578: rakentaa tai antaa kunnille sitä varten huo- vun 4 momentille 7 000 000 markan
55579: mattavan suuri avustus. määrärahan avustukseksi Pudasjärven
55580: Pudasjärven kunta, jonka väkiluku on kunnalle toisen kunnanlääkärin virka-
55581: hiukan yli 14 000 henkeä, on yleisestä lää- asunnon ja vastaanottohuoneiston ra-
55582: kärinhoidosta annetun lain perusteella ollut kentamista varten.
55583: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
55584:
55585: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä. M. 0. Lahtela.
55586: 880
55587:
55588: IV,219. - Rah.al. N:o 88.
55589:
55590:
55591:
55592:
55593: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kuntain
55594: ja kuntainliittojen sairaalain käyttötalousmenoihin.
55595:
55596:
55597: E d u s k u n n a II e.
55598:
55599: Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan tamaan ja jotka niin ollen suuresti lisäävät
55600: hallituksen esitys uudeksi sairaalalaiksi, kuntien muutenkin rasitettua taloutta, suori-
55601: jonka mukaan valtionavun kuntainliittojen tetaan riittävä valtion myöntämä taloudelli-
55602: ja ikuntain sairaaloille on edellytetty huo- nen tuki. Tämän vuoksi olisi tarvittava mää-
55603: mattavasti lisääntyvän. Valiokuntakäsitte- räraha otettava jo vuoden 1956 tulo- ja me-
55604: lyssä lakiin tehdyt muutosesitykset edellyt- noarvioon.
55605: täisivät tämän valtionavun vieläkin suurem- Edellä sanotun johdosta kunnioittaen ehdo-
55606: paa osuutta. On uskottavaa, että lain käsit- tamme,
55607: tely eduskunnassa saadaan päätökseen jo ku-
55608: luvan vuoden puolella. Onkin välttämätöntä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
55609: että niille monille kuntainliittojen ja kuntien tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu-
55610: sairaaloille, jotka sairaalaverkostoissamme vun kohdalle 300 000 000 markan suu-
55611: muodostavat keskussairaaloitamme vastaavan ruisen määrärahan valtionavun maksa-
55612: renkaan, mutta joiden ylläpitokustannukset miseksi kuntain ja kuntainliittojen sai-
55613: kunnat ja kuntainliitot joutuvat yksin kan- raalain käyttötalousmenoihin.
55614: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
55615:
55616: Erkki Tuuli. Yrjö Sinkkonen.
55617: Valto Käkelä. R. Hallberg.
55618: Sven Högström.
55619: 879
55620:
55621: IV,21s. - Rah.al. N:o 87.
55622:
55623:
55624: Koivisto ym..: Määrärahan osoititamisesta avustukseksi syöpä-
55625: sairaalan rakentamiseksi Oulun diakonissalaitoksen yh-
55626: teyteen.
55627:
55628:
55629: E d u s k u n n a ll e.
55630:
55631: Syöpäsairaudet ovat viime aikoina voimak- on paitsi tarkoitukseen tarvittava tontti, leik-
55632: kaasti lisääntyneet. Niinpä vuonna 1954 to- kaussalit kalliine välineineen, laboratorio,
55633: dettiin maassamme 13 000 uutta syöpäta- röntgenkone, talousrakennus- ja kattilahuone,
55634: pausta. Näin ollen syöpä kansansairautena jotka viimeksi mainitut on suunniteltu ja ra-
55635: kilpailee tuberkuloosin kanssa, kuolleisuuslu- kennettu sairaalan laajennusta silmällä pi-
55636: vussa jopa ohittaakin sen. Syövän torjunnan täen. Jatkamalla nykyistä sairaalaraken-
55637: ja syöpäpotilaiden hoidon pitäisi sen tähden nusta kolmella seinällä rakennustyö tulee hal-
55638: olla valtakunnallinen kysymys. Hoidon pi- vaksi. Myöskin on otettava huomioon, että
55639: täisi kyetä palauttamaan potilas takaisin tämän sairauden potilaat tarvitsevat sitä hen-
55640: normaalielämään, mikä saattaa olla mahdol- kistä ja hengellistä hoitoa, jota juuri tämän
55641: lista, jos potilas ajoissa pääsee asianmukai- laitoksen yhteydessä on mahdollisuus saada.
55642: seen hoitoon. Aivan onneton on kroonisten Tarkoitus on saada rakennustyö käyntiin jo
55643: syöpäpotilaiden osa maassamme. Heille ei ole ensi keväänä. Kustannusarvio on 55 miljoo-
55644: voitu varata sairaalapaikkoja ja heidän koti- naa markkaa, jolloin syöpäpotilaspaikkoja
55645: hoitonsakin on erittäin vaikeaa. Varsinaiset saataisiin 35-40 sekä muut tarvittavat tut-
55646: hoitomahdollisuudet tätä tautia sairastaville kimus- ja hoitotilat.
55647: ovat maassamme vain Helsingissä ja Turussa, Kuntien valitsema toimikunta on ehdotta-
55648: ja niissäkin hyvin rajoitetut. Koko Pohjois- nut, että Lapin ja Oulun läänin kunnat osal-
55649: ja Keski-Suomi on vailla tällaisia hoitolaitok- listuvat hankkeeseen ottamalla ensi vuoden
55650: sia. tulo- ja menoarvioihinsa 40 markkaa asukasta
55651: Jo pitemmän aikaa on ollut vireillä kysy- kohti sekä seurakunnat vastaavasti 10 mark-
55652: mys syöpäsairaalan aikaansaamisesta Pohjois- kaa. Täten saataisiin kokoon noin 25 miljoo-
55653: Suomea varten Ouluun. Kuluneen kesän ai- naa markkaa. Lahjoituksilla toivotaan saa-
55654: kana ovat Oulun ja Lapin läänin kuntien tavan noin 5 miljoonaa markkaa. Näin ollen
55655: edustajat asiasta neuvotelleet yhdessä syöpä- tarvittaisiin vielä 25 miljoonaa markkaa.
55656: yhdistyksen edustajain ja alan erikoislääkä- Ottaen huomioon, että asia on valtakun-
55657: rien kanssa ja päätyneet yksimielisesti siihen nallinen kysymys ja sellaisena erittäin ajan-
55658: tulokseen, että syöpäsairaala Pohjois-Suomea kohtainen ja kipeän tarpeen vaatima, ehdo-
55659: varten on rakennettava Oulun diakonissalai- tamme kunnioittaen,
55660: toksen yhteyteen. Missään tapauksessa ei ole
55661: varaa jäädä odottamaan Oulun keskussai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
55662: raalan laajennusta, joka voinee toteutua ai- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu-
55663: kaisintaan parin vuosikymmenen kuluttua. vun kohdalle 25 000 000 markan mää-
55664: Taloudellisesti ja käytännöllisesti asia järjes- rärahan avustuksena syöpäsairaalan
55665: tyy erittäin edullisesti Oulun diakonissalai- mkentamiseksi Oulun diakonissalaitok-
55666: toksen yhteydessä, koska viimeksimainitulla sen yhteyteen.
55667: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
55668:
55669: Erkki Koivisto. Eino Tainio. Eeli Erkkilä.
55670: Arvi Turkka. Toivo Friman. Lauri Järvi.
55671: Markus Niskala. Yrjö Murto. Vilho Väyrynen.
55672: Matti Raipala. Erkki Leikola. Arvi Ikonen.
55673: Armas Leinonen. Kusti Eskola. Job. Wirtanen.
55674: Eino Rytinld. Yrjö Hautala. Lennart Heljas.
55675: Niilo Ryhtä.
55676: Grels Teir.
55677: 878
55678:
55679: IV,217, - Rah.al. N:o 86.
55680:
55681:
55682:
55683:
55684: Hosia ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Porin
55685: diakonissalaitoksen sairaalaa varten.
55686:
55687:
55688: E d u s k u n n a 11 e.
55689:
55690: Porin diakonissalaitoksen sairaala kuuluu mennessä oli hoitopäiväluku 18 097, mikä
55691: niihin yksityisiin sairaaloihin, jotka ovat merkitsee, että vuoden aikana luku nousee
55692: merkittävällä tavalla helpottaneet sairaanhoi- yli 27 000.
55693: dollista tilannetta omalla alueellaan ja joi- Sairaalamaksut on laitoksen luonteen mu-
55694: den tukeminen on siis valtiovallankin edun kaisesti pyritty pitämään niin alhaisina kuin
55695: mukaista. on ollut mahdollista, jotta vähävaraisetkin
55696: Porin diakonissalaitos on rakennettu v. voisivat päästä hoitoon, näiden joukossa ne,
55697: 1949 ja sen jälkeisinä vuosina ja on sen joista kunnat maksavat. Tämänvuotiset hoi-
55698: ajanmukaisessa sairaalassa 80 sairaansijaa. topäivämaksut ovat tuottaneet keskihinnaksi
55699: Erikoisesti on todettava, että sairaalassa on 462: 50, joten nettotappioksi jää yli 500: - ,
55700: sellaiset tärkeät osastot kuin korva-, nenä-, koska jokainen hoitopäivä maksoi laitokselle
55701: kurkku- sekä silmätautien osasto, joita käyt" 1 003: 50. Tasapaino on tähän asti saatu ai-
55702: tää hyväkseen koko laaja Satakunta, vieläpä kaan lahjoitusten avulla, joita on saatu eri
55703: Vaasanseutukin. Myöskin sairaalan kroonis- piireiltä siinä toivossa, että tarpeelliseksi
55704: ten tautien osasto on osoittautunut erittäin osoittautunut ja täysin kuormitettu sairaala
55705: tarpeelliseksi, koska tällaisista sairaansi- vo1s1 niiden turvin jatkaa toimintaansa.
55706: joista on yleistä puutetta. Nämä apulähteet alkavat kuitenkin ehtyä, ja
55707: Sairaala ei ole saanut perustamis- eikä siksi olisi välttämätöntä, että valtion tukea
55708: rakentamiskustannuksiinsa minkäänlaista val- saataisiin sairaalan talouden tasapainottami-
55709: tion tukea, vaan on sen rakentaminen ta- seksi. Tiettävästi lääkintäviranomaiset, myös-
55710: paihtunut lainojen ja muualta saatujen avus- kin sisäasiainministeriössä, ovat olleet tällä
55711: tusten turvin. Alkuvaiheissa saatiin Ameri- kannalla.
55712: kan luterilaisten kirkkojen lahjavaroja 11 Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
55713: mmk ja viime vuonna yhteisvastuukeräyk- tamme kunnioittaen,
55714: sestä 12 mmk. Mutta laitoksella on vielä vuo-
55715: sittain yli 2 mmk: n korkomenot, jotka liian että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
55716: raskaina rasittavat sairaalan menestyksel- tulo- ja m.enoa~vioon 7 Pl. XXIV lu-
55717: listä toimintaa. kuun 20 000 000 markkaa avustuk-
55718: Sairaalatoiminnan laajuudesta mainitta- seksi Porin diakonissalaitoksen sairaa-
55719: koon, että tämän vuoden elokuun loppuun laa varten.
55720: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
55721:
55722: Anni Hosia. Antti J. Rantamaa. Artturi Tienari.
55723: Nestori Kaasalainen. Aare Leikola. Harras Kyttä.
55724: Vappu Heinonen. J ohann.es Wirtanen. Lennart Heljas.
55725: Juho Tenhiälä. Laura Brander-Wallin. Armas Leinonen.
55726: 877
55727:
55728: IV,216.- Rah.al. N:o 85.
55729:
55730:
55731:
55732:
55733: Väänänen ym..: Määrärahan osoittamisesta Savon Lasten-
55734: linnan ylläpitokustannuksiin.
55735:
55736:
55737: E d u s k u n n a ll e.
55738:
55739: Mannerheim-liiton Savon Lastenlinnaa, sairaaloiden ja laitoksien rakentamiseen. Tä-
55740: joka tulee toimineeksi 5 vuotta, ovat Lasten- män ohella ovat ko. kunnat joutuneet yllä-
55741: linnasta hoitopaikkoja merkinneet kunnat pitämään Savon Lastenlinnaa, jossa hoide-
55742: ilman suurempaa valtionapua ylläpitäneet. taan myös muualta Suomesta sairaalahoitoa
55743: Savon Lastenlinna on olosuhteiden pakosta tarvitsevia lapsia. Hoitosijoja merkinneet
55744: muodostunut lastensairaalaksi, vaikka sen kunnat ovat siitä huolimatta suorittaneet
55745: alkuperäinen tarkoitus oli olla pientenlasten oman osuutensa järjestämällä siten lapsille
55746: hoitokotina. Tänä vuonna on laitoksessa hoi- mahdollisuuden asianmukaiseen sairaan- ja
55747: dettu keskimäärin 93.12 lasta päivässä ja terveydenhoitoon. Lastenhoidon merkitys on
55748: tästä määrästä on vain muutama, n. 4-5, oivallettu maakunnassa. Lasten kuolleisuus
55749: lastenkotilapsia. Laitorosessa on virallisesti on saatu alenemaan Lastenlinnan toiminta-
55750: 80 hoitopaikkaa, mutta lapsia on hoidettu aikana ja Lastenlinnan piiriin kuuluvalle
55751: 95-110 lasta päivässä. väestölle annettu valistus on tuottanut jo
55752: Paitsi lastellihoitolaitoksena, Savon Lasten- myönteisiä tuloksia. Kun Mannerheim-liiton
55753: linna toimii lastenhoidon opetuslaitoksena ja aloitteesta on perustettu ja rakennettu täl-
55754: lastenhoidollisena valistuskeskuksena toimin- lainen lastensairaala, jonka ylläpidosta ovat
55755: tapiirissään. Laitoksessa koulutetaan vuosit- hoitosijoja merkinneet kaikki Pohjois-Savon
55756: tain vuoden kestävillä kursseilla n. 70 las- kunnat vuodesta 1950 alkaen vastanneet sekä
55757: tenhoitajaa. Sitä paitsi on laitoksessa annettu muutamat muut kunnat, niin olisi kohtuul-
55758: opetusta lastenhoidossa Kuopion sairaanhoi- lista ja oikein, että valtio osallistuisi laitok-
55759: taja- ja Porin sairaanhoitaja- ja terveys- sen ylläpitokustannuksiin.
55760: sisarkoulun oppilaille, koska ko. kouluilla ei Näistä syistä ehdotamme kunnioittaen,
55761: ole riittävästi lastenhoidon koulutusmahdolli-
55762: suuksia valtion laitoksissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
55763: Tunnettua on, että Pohjois-Savon :kunnat tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV lu-
55764: ovat yleensä vähävaraisia ja asukkaiden toi- vun kohdalle 10 000 000 markkaa Sar
55765: meentulo on heikko. Kuntien vaikeasta ta- von Lastenlinnan ylläpitokustannuksia
55766: loudellisesta asemasta huolimatta ovat kun- varten.
55767: nat joutuneet rahoittamaan ja osallistumaan
55768: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
55769:
55770: Hilja Väänänen. Matti Mattila.
55771: Sylvi Halinen. Onni Mannila.
55772: Marja. Lahti. Eino Palovesi.
55773: Martti Leskinen. Vieno Simonen.
55774: Lennart Heljas. 0. Muikku.
55775: Heikki Soininen. Elli Nurminen.
55776: Atte Pakkanen. Kalle Kämäräinen.
55777: 876
55778:
55779: IV,215, - Rah.al. N:o 84.
55780:
55781:
55782:
55783:
55784: Ryhtä: Määrärahan osoittamisesta kunnansairaalaksi muute-
55785: tun Taivalkosken aluesairaalan laajennus- ja peruskorjaus-
55786: töihin.
55787:
55788:
55789: E d u s k u n n a ll e.
55790:
55791: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja seen päästävä kiireellisesti. Taivalkosken
55792: menoarvioksi vuodelle 1956 on 7 Pl. XXIV kunta lähetti aikanaan sairaalaa koskevan
55793: luvun 4 momentin kohdalla merkitty määrä- peruskorjaus- ja laajentamissuunnitelman
55794: raha kunnansairaaloiksi muutettujen aluesai- lääkintöhallitukseen, josta se edelleen toimi-
55795: raalain kunnossapito- ja käyttökustannuksiin, tettiin sisäasiainministeriöön, mutta määrära-
55796: jotka valtio aluesairaaloiden lakkauttamisesta haa näihin korjaus- ja laajennustöihin ei ole
55797: maaliskuun 9 päivänä 1951 annetun lain talousarvioon esitetty. Taivalkosken kunnan-
55798: 4 §: n 2 kohdan mukaan suorittaa. Sitä vas- sairaalan laajennustyö käsittää 4 100 m3 ja
55799: toin hallitus ei ole esittänyt tarpeellista mää- kustannusarvio on 37 600 000 markkaa. Kun
55800: rärahaa kunnansairaaloiksi muutettujen alue- Taivalkoskella on nykyisin useita ylimääräi-
55801: sairaalain tarpeellisiksi katsottuja laajennus- siä työmaita, mm. Kontiomäen-Taivalkosken
55802: ja peruskorjaustöitä varten. On nimittäin rautatietyömaa, ja useita suuria metsätyö-
55803: otettava huomioon, että suurin osa entisistä maita, joiden sairaala- ja lääkintähuolto tu-
55804: aluesairaaloista oli pieniä ja huonokuntoisia lee Taivalkosken kunnansairaalan osalle, niin
55805: silloin, kun niitä ryhdyttiin muuttamaan on tilanne muodostunut sairaalan kohdalla
55806: kunnansairaaloiksi ja näin ollen monet Poh- aivan kestämättömäksi. Sairaalan laajenta-
55807: jois-Suomen vähävaraiset kunnat joutuivat miseen ja peruskorjauksien suorittamiseen
55808: heti sairaaloita kunnostamaan. Onneksi olisi päästävä aivan pikaisesti ja sen vuoksi
55809: useana kuluneena vuotena on saatu valtion olisikin saatava tähän tarkoitukseen tarvit-
55810: tulo- ja menoarviossa määräraha näiden kun- tava J?ääräraha jo vuoden 1956 tulo- ja me-
55811: nansairaaloiksi muutettujen aluesairaalain noarvwon.
55812: laajentamis- ja peruskorjaustöitä varten ja Edellä olevaan viitaten ehdotankin,
55813: sen valtion tuen avulla onkin useita sairaa-
55814: loita saatu kunnostetuksi. Oulun läänissä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
55815: Taivalkosken kunnan sairaalaolot tällä het- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIV
55816: kellä ovat äärimmäisen vaikeat. Kunta joutui luvun 4 momentille 38 000 000 mar-
55817: myös ottamaan entisen aluesairaalan kun- kan määrärahan käytettäväksi kun-
55818: nansairaalaksi varsin huonokuntoisena, ja nansairaalaksi muutetun Taivalkosken
55819: kun sairaala muutenkin on pieni ja siitä aluesairaalan laajennus- ja peruskor-
55820: puuttuu synnytysosasto kokonaan, niin olisi jaustöitä varten.
55821: tämän sairaalan laajentamiseen ja korjaami-
55822: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1955.
55823:
55824: Niilo Ryhtä.
55825: IV,214. - E. Nurminen ym. 875
55826:
55827: vastaa alkeellisiakaan sairaalan keittiölle ase- kuivaushuoneet. Tällä tavoin saataisiin pa-
55828: tettavia vaatimuksia, on parantolarakennuk- rantola nykyaikaiseen kuntoon ja rakennuk-
55829: sessa huomattava joukko muitakin puutteel- sessa olevien potilaspaikkojenkin määrää voi-
55830: lisuuksia, jotka olisi välttämättä korjattava. taisiin lisätä nykyisestä 56: sta lähes 80: een
55831: Niinpä potilaskunnan ruokailuhuone on niin hoitopaikkaan. Suunniteltu uusi siipiraken-
55832: pieni, että ainoastaan osa potilaista sopii nus tulisi noin 7 500 m3 suuruiseksi ja sen
55833: siellä ruokailemaan, henkilökunnan ruokailu- rakentaminen ynnä vanhan parantolaosan
55834: huone puuttuu laitoksesta kokonaan, peseyty- perusteellinen korjaaminen tulisi maksamaan
55835: mishuoneet ja WC-tilat ovat riittämättömät arviolta noin 80 milj. mk.
55836: ja kuivaus- sekä kylpyhuoneet samoin kuin Pitäen tärkeänä, että edes se ainoa hoito-
55837: varastotilat miltei olemattomat. Askartelu- laitos, joka maassamme vielä toimii kaatuma-
55838: ja työhuoneita ei liioin ole, vaikka ne laitok- tautia sairastavia henkilöitä varten, saataisiin
55839: sessa, jossa potilaat joutuvat viettämään pit- asianmukaiseen ja tarkoitustaan vastaavaan
55840: kiäkin aikoja, ovat aivan välttämättömät. kuntoon, katsomme, että edellä esitetty lisä-
55841: Päivystys-, hoito- ja lääkärin vastaanotto- rakennus- ja korjaustyö olisi välttämättä toi-
55842: huoneet samoinkuin laboratorio niinikään meenpantava. Edelleen katsomme, että val-
55843: puuttuvat kokonaan. Kun edelliseen lisätään tion, joka ei muussakaan muodossa ole teh-
55844: vielä se, että henkilökunnan asunnoista on nyt uhrauksia kaatumatautia sairastavien
55845: huutava puute, saattaa hyvin ymmärtää, hyväksi, olisi tuettava rakennusyrityksen
55846: minkälaisissa vaikeuksissa tämä maamme rahoittamista lainmukaisen valtionavustuksen
55847: ainoa miehiä varten rakennettu kaatumatau- lisäksi parantoloita ylläpitävälle yhdistyk-
55848: tiparantola työskentelee. selle myönnettävällä pitkäaikaisella korotto-
55849: Edellämainitut puutteellisuudet on aja- malla lainalla, koska se ei nykyoloissa, lä-
55850: teltu korjattavaksi siten, että nykyisen hai- hinnä juuri valtion takavuosina osoittaman
55851: tolarakennuksen yhteyteen rakennettaisiin penseän suhtautumisen takia, voi rakennus-
55852: erikoinen talous- ja asuntolasiipirakennus, ohjelmaa ilman ulkopuolista tukea toteuttaa.
55853: johon sijoitettaisiin mm. laitoksen pesula, Kun kysymyksessä on lisäksi tärkeä ja koko
55854: sauna, askartelu- ja työhuoneita, ruumis- maallemme yhteinen asia - otetaanhan lai-
55855: huone, leipomo ja keittiö aputiloineen, tokseen potilaita ympäri maatamme - ehdo-
55856: potilas- ja henkilökunnan ruokailuhuoneet, tamme kunnioittaen,
55857: toimistohuoneet, potilaiden päiväoleskelu-
55858: tilat, vierashuoneet ja henkilökunnan asun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
55859: tohuoneet. Rakennustyön yhteydessä olisi tulo- ja menoarvioon yhteensä 80 mil-
55860: nykyinen haitolarakennus perusteellisesti joonan markan sutwuisen määrärahan,
55861: korjattava ja muodostettava kokonaisuu- josta avustusta 40 miljoonaa markkaa
55862: dessaan potilasosastoiksi järjestämällä nii- ja korotonta pitkäaikaista lainaa 40
55863: hin riittävän suuret peseytymishuoneet, miljoonaa ntarkkaa, Kaatumatautiste?J,
55864: WC-tilat, päivystys-, laboratorio- ja röntgen- H aitoyhdistys r.y: lle Kortejoen mies-
55865: huoneet sekä eristys-, huuhtelu-, varasto- ja parantolan laajenn1ts- ja pM·uskot·-
55866: jaustöiden suot·ittamiseksi.
55867: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
55868:
55869: Elli. Nurminen. Onni Hiltunen. Antti J. Rantamaa.
55870: Mikko Hult. Lennart Heljas. Kalle Kämäräinen.
55871:
55872:
55873:
55874:
55875: 6 E 626/55
55876: 874
55877:
55878: IV,214, - Rah.al. N:o 83.
55879:
55880:
55881:
55882:
55883: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
55884: ja lainaksi Kaatumatautisten Hoitoyhdistys r. y:lle Korte-
55885: joen miesparawtolan laajennus- ja peruskorjaustöitä var-
55886: ten.
55887:
55888:
55889: E d u s k u n n a ll e.
55890:
55891: Hyväksyessään vuonna 1951 lain kaatuma- sia maassamme todella kehitettäisiin ja
55892: tautisten hoitolaitosten valtionavusta edus- uudistettaisiin. Tässä mielessä olisi valtion,
55893: kunta samalla totesi, että valtionavun epä- jonka tarkoituksena tuskin on itse ryhtyä
55894: varmuus ja tarkoituksenmukaisen lainsää- mainitunlaisia hoitolaitoksia perustamaan,
55895: dännön puuttuminen ovat erittäin haitalli- tuettava tehokkaasti niitä, jotka tällä alalla
55896: sesti vaikuttaneet mainittujen hoitolaitosten ovat vuosikymmenien ajan omatoimisesti
55897: toimintaan, jonka vuoksi näiden sairaiden uurastaneet.
55898: laitoshoito on maassamme jäänyt takapajui- Vaajasalon-Kortejoen hoitolaitoksissa on
55899: selle kannalle. Tätä toteamusta on pidettävä nykyään 209 potilaspaikkaa, joista 129 on
55900: varsin oikeaan osuneena, sillä valtion parem- nais- ja 80 miespotilaita varten. Laitosraken-
55901: min kuin kuntienkaan sairaaloissa ei tällä nuksista on Kortejoen miestenparantola,
55902: hetkellä ole yhtään ainoata hoitopaikkaa kaa- jossa on 56 lääkintöhallituksen hyväksymää
55903: tumatautia sairastavia henkilöitä varten; ja potilaspaikkaa, rakennettu 28 vuotta sitten
55904: sen jälkeen kun Sortavalan lähellä sijainnut ja on nyt perusteellisen uusimisen sekä laa-
55905: Tapiolan hoitolaitos oli jäänyt rajan taakse, jentamisen tarpeessa. Kun tämä laitos oli
55906: Seinäjoella toiminut kaatumatautiosasto oli vuosina 1925-1926 suunnitteilla, sisälsi
55907: riittämättömän valtionavustuksen vuoksi lo- alkuperäinen rakennusohjelma kolmen erilli-
55908: petettu ja Oulussa toiminut kaatumatautis- sen rakennuksen, nimittäin talous-, henkilö-
55909: ten poikien huoltola lakkauttanut toimin- kunnan asuin- ja varsinaisen hoitolaraken-
55910: tansa, ovat Kaatumatautisten Hoitoyhdistys nuksen rakentamisen, mutta varojen puut-
55911: r.y:n Kuopion maalaiskunnan alueella yllä- teessa pystyttiin tästä suunnitelmasta toteut-
55912: pitämät Vaajasalon-Kortejoen parantolat tamaan vain varsinaisen hoitolarakennuksen
55913: ainoat maassamme nykyisin toimivat tämän rakentaminen. Tällöin aikaisemmin suunni-
55914: alan hoitolaitokset. Kun näidenkin hoitolai- teltu talousrakennus korvattiin hoitolaraken-
55915: tosten vuotuinen ylläpito ilman valtion riit- nuksen kellariin tehdyllä keittiöllä ja hen-
55916: tävää tukea on vuosikymmenien ajan ollut kilökunta sijoitettiin asumaan hoitolaraken-
55917: yhtämittaista taistelua taloudellisten vai- nuksen potilaskäyttöön alunpc;Jrin ajateltui-
55918: keuksien voittamiseksi, ei välttämättömiksi hin huoneisiin, joskin tällainen järjestely jo
55919: käyneiden uudistusten ja parannusten alunperin tuntui välttämättömän pakon sa-
55920: aikaansaaminen edes näiden laitosten osalta nelemalta hätäratkaisulta. Kun lisäksi vaa-
55921: ole tähän mennessä ollut mahdollista. Tämän timukset ovat 28 vuoden kuluessa suuresti
55922: vuoksi, ja kun eduskunta lopultakin on kiin- muuttuneet ja erikoisesti sairaalahenkilökun-
55923: nittänyt huomiota siihen epäoikeudenmukai- nan työssä 8 tunnin työaikaan siirtyminen
55924: seen asemaan, johon kaatumatautia sairasta- on suuresti lisännyt henkilökunnan asunto-
55925: vien henkilöiden laitoshoito on maassamme jen tarvetta, on parannusten aikaansaaminen
55926: jäänyt, olisi valtiovallan myös pidettävä Kortejoen parantolan kohdalla käynyt aivan
55927: huolta siitä, ettei alussamainitun lain hyväk- välttämättömäksi. Paitsi laitoksen keittiötä,
55928: syminen JaiSI pelkäksi muodollisuudeksi, joka sopimattomaan paikkaan sijoitettuna
55929: vaan että sen avulla tämän alan hoitolaitok- sekä pinta-alaltaankin mitättömän pienenä ei
55930: 873
55931:
55932: IV,213, - Rah.al. N:o 82.
55933:
55934:
55935:
55936:
55937: Naderström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuk-
55938: siksi ja lainoiksi kunnille vajaamielishoitolaitosten perus-
55939: tamista varten.
55940:
55941:
55942: E d u s k u n n a ll e.
55943:
55944: Maassamme on n. 10 000 syvästi vajaa- laitoksiin lähetetyt sydäntäsärkevät anomus-
55945: mielistä sekä saman verran muita eri asteella kirjelmät.
55946: olevia vajaamielisiä lapsia. Hoitopaikkojen Nykyisen kestämättömän tilanteen edessä
55947: tarve on suuri, koska niitä on tällä kertaa ovat kunnat ja kuntayhtymät pohtineet
55948: vain noin puolitoistatuhatta. Hoitopaikkojen asiaa. Samoin ovat sosiaalihuollon työnteki-
55949: lukumäärän lisääntyminen on edistynyt var- jät syventyneet samaan asiaan. Yhä ylei-
55950: sin hitaasti, koska yksityiset yhdistykset ja semmäksi muodostuu ajatus vajaamielislain
55951: yhtymät, jotka valtaosalta huolehtivat vajaa- tarpeellisuudesta, minkä lain puitteissa voi-
55952: mielishoidosta maassamme, eivät ole varojen taisiin ratkaista vaikea Vajaamielisten hoito-
55953: puutteessa voineet toimintaansa laajentaa. pulma.
55954: Valtio on omakohtaisesti varsin vähän osal- Kun hoitolaitosten tarve kuitenkin on il-
55955: listunut edellä mainitun asian hoitoon. meinen, on kuntien taholta ryhdytty suun-
55956: Olisi kuitenkin aivan välttämätöntä, että nittelemaan vajaamielishoitolaitosten raken-
55957: hoitolaitoksia saataisiin lisää. Tuhannet van- tamista. Tällaiseen rakentamiseen on kuiten-
55958: hemmat ja kodit kamppailevat suurissa vai- kin välttämätöntä saada yhteiskunnan apua
55959: keuksissa vajaamielisten lasten sijoittami- ja siksi ehdotamme edelliseen viitaten,
55960: sessa. V arhaisimmalla ikäkaudellaan voisivat
55961: vajaamieliset lapset jotain oppia, jos heidät että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
55962: voitaisiin sijoittaa heille sopiviin oppi- ja tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
55963: hoitolaitoksiin. Tuhannet laitoshoidon tar- kan määrärahan myönnettäväksi avus-
55964: peessa olevat odottavat pääsyä hoitolaitoksiin tuksina ja halpakorkoisina lainoina
55965: ja näistä vaikeuksista on todistuksena hoito- kunnille vajaamielishoitolaitosten pe-
55966: rustamista varten.
55967: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
55968:
55969: Judit Nederström-Lunden. Eino Roine.
55970: Aimo Aaltonen. Paavo Aitio.
55971: 872
55972:
55973: IV,212. - Rah.al. N:o 81 .
55974:
55975:
55976: •
55977:
55978: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
55979: nille ja kuntainliitoille eräiden B-mielisairaalain rakenta-
55980: miskustannuksiin.
55981:
55982:
55983: E d u s k u n n a 11 e.
55984:
55985: Kuluvan vuoden huhtikuun 22 päivänä tion tulo- ja menoarviosta on jättänyt pois
55986: eduskunta hyväksyi ja heinäkuun 27 päi- tällaiset lakimääräiset valtion avustukset B-
55987: vänä presidentti vahvisti mielisairaslakiin mielisairaaloiden rakentamiseen. Kun ne kui-
55988: sellaisen muutoksen, että kuntain perusta- tenkin on otettava varsinaiseen tulo- ja
55989: mien B-mielisairaalain rakentamiseen anne- menoarvioon, ehdotamme kunnioittaen,
55990: taan valtion avustusta 25% niiden raken-
55991: tamiskustannuksista. Tämä laki astuu voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
55992: maan vuoden 1956 alussa. tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXIII lu-
55993: Kunnat ja kuntaliitot ovat rakentaneet B- vun uudelle momentille 100 000 000
55994: mielisairaaloita ja ovat edelleen suunnitelleet markan arviomäärärahan avustuksiksi
55995: useiden sellaisten rakentamista. Kun kunnat kunnille ja kuntainliitoille mielisairas-
55996: ovat muutenkin taloudellisissa vaikeuksissa, lain voimaantulon jälkeen rakennet-
55997: on hyvin kohtuullista, että ne saisivat tämän tujen ja rakennettavien B-mielisairaa-
55998: valtion avustuksen. Nyt kuitenkin hallitus lain rakentamiseen.
55999: eduskunnalle antamastaan vuoden 1956 val-
56000: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
56001:
56002: Hannes Tauriainen. J. Mustonen. P. Puhakka.
56003: 871
56004:
56005: IV,211. - Rah.al. N:o 80.
56006:
56007:
56008:
56009:
56010: Karjalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuntainliitto
56011: Salmijärven B-mielisairaalan rakennusavustukseksi.
56012:
56013:
56014: E d u s k u n n a 11 e.
56015:
56016: Mielisairaiden hoitotilanne on Kainuun tien ollut suoritettava 600 000 markkaa va-
56017: kuntien alueella ollut erittäin vaikea. Asian- raamaansa hoitopaikkaa kohden. Lisäksi on
56018: tilan korjaamiseksi ovat kunnat perustaneet kuntainliitto saanut työllisyyslainaa valtiolta
56019: Kuntainliitto Salmijärvi-nimisen yhtymän. 25 000 000 markkaa sekä lainaa rahalaitok-
56020: Siitä johtuen ja yhteistuumin lääkintöhalli- silta 55 000 000 markkaa. Rahoitusvajaus,
56021: tuksen ja sosiaaliministeriön kanssa sekä nii- ottaen huomioon sairaalan täydellisen val-
56022: den ohjeiden ja määräysten mukaisesti ky- mistumisen on vielä 50 000 000 markkaa.
56023: seisen kuntainliiton toimesta on rakenteilla Tunnetusti vähävaraisten Kainuun kuntien
56024: Kajaanin maalaiskunnan Kuluntalahden ky- muodostaman kuntainliiton pitäisi päästä
56025: lään B-mielisairaala. valtion avustU:ksessa samaan suhteeseen kuin
56026: Varsinaiset rakennustyöt alkoivat viime mitä on säädetty 27 päivänä heinäkuuta
56027: vuoden syyskuussa ja valmistuu sairaala - 1955 mielisairaslain muuttamisesta annetussa
56028: suunnitelmien mukaan - kuluvan vuoden B-luokan mielisairaan hoitolaitoksen perusta-
56029: loppuun mennessä. Lääkintöhallituksen ilmoi- miskustannuksiin annettavasta valtion avusta.
56030: tuksen mukaan hyväksytään sairaalaan 166 50 000 000 markan avustus olisi välttämätön
56031: hoitopaikkaa ja, mikäli suunnitelman rahoit- ja kiireellinen, jotta lopullaan olevan B-
56032: taminen saadaan lopullisesti ajoissa järjes- mielisairaalan rakentaminen saataisiin pää-
56033: tymään, voidaan sairaala ottaa käyttöön ensi tökseen ja siihen kuuluvat välttämättömät
56034: vuoden alusta. Tällöin tulee mielisairaiden perushankinnat suoritetuiksi.
56035: hoitotilanne ja hoidon taso Kainuussa rat- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
56036: kaisevasti paranemaan.
56037: B-mielisairaalan rakennushankkeen rahoit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
56038: taminen on tuottanut kuntainliitolle ja sii- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
56039: hen kuuluville vähävaraisille jäsenkunnille kan rnäärärahan Kuntainliitto Salmi-
56040: suuria vaikeuksia ja vaatinut huomattavia järven B-mielisairaalan rakennusavus-
56041: taloudellisia uhrauksia. Jotta rahoitus olisi tukseksi Kajaanin maalaiskunnassa.
56042: saatu tähän saakka hoidetuksi, on jäsenkun-
56043: .Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
56044:
56045: Eetu Karjalainen. Johannes D[ustonen. Hannes Tauriainen.
56046: 870
56047:
56048: IV,21o. - Rah.al. N:o 79.
56049:
56050:
56051:
56052:
56053: M. Ryömä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion osuudeksi
56054: eräiden Kokemäenjoen laaksossa tai muualla Länsi- tai
56055: Pohjois-Satakunnassa sijaitsevien kuntien yhdessä suun-
56056: nitteleman B-mielisairaalan perttstamiskustannuksista.
56057:
56058:
56059: E d u s k u n n a ll e.
56060:
56061: Lähinnä Kokemäenjoen laakson ja lisäksi nuksista 25 %, mikä tässä tapauksessa mer-
56062: eräät muut Länsi- ja Pohjois-Satakunnan kitsisi 50 miljoonaa marldma.
56063: kunnat ovat jo pitemmän aikaa suunnitel- Sen tähden ehdotamme,
56064: leet yhteisen B-mielisairaalan rakentamista,
56065: mutta varojen niukkuus on hidastuttanut että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
56066: suunnitelman toteuttamista. Perustamiskus- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
56067: tannusten ennakkoarvio nousee noin 200 mil- kaa valtion osuudeksi ( 25 %) eräiden
56068: joonaan markkaan. Eduskunnan hyväksyt- Kokemäenjoen laaksossa tai muualla
56069: tyä 22 päivänä huhtikuuta 1955 lain mieli- Länsi- tai Pohjois-Satakunnassa sijait-
56070: sairaslain muuttamisesta tulee valtion osuu- sevien kuntien yhdessä suunnittele-
56071: deksi B-mielisairaaloiden perustamiskustan- man B-mielisairaalan perustamiskus-
56072: tannuksista.
56073: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
56074:
56075: Mauri Ryömä. Unto Miettinen.
56076: Irma Rosnell. Pertti Rapio.
56077: 869
56078:
56079: IV,2o9. - Rah.al. N:o 78.
56080:
56081:
56082:
56083:
56084: Jämsen ym.: llfäärärahan osoittamisesta eräiden B-mielisai-
56085: raaloiden perustamiskustannuksiin.
56086:
56087:
56088: E d u s k u n n a 11 e.
56089:
56090: Uusi, 2. 5. 1952 annettu mielisairaslaki on saannissa syrjäytettäisiin yleensä syrjäseutu-
56091: ollut voimassa yli kolme vuotta. Tänä jen vähävaraisten kuntien rakentamat jo val-
56092: aikana saatu kokemus on osoittanut, että miina olevat, toisille esimerkkinä olemaan
56093: laissa on eräitä epäkohtia, jotka olisi ensi pyrkineet ja lain vaatimukset mahdollisim-
56094: tilassa korjattava. Eräs tällainen epäkohta man nopeasti täyttäneet B-mielisairaalat.
56095: on ollut se, että ns. B-mielisairaaloille ei ole Taloudellisessa mielessäkään- niin peräti
56096: perustamiskustannuksiin annettu lainkaan tärkeä ja kipeään tarpeeseen kuin valtion-
56097: valtion apua. Tässä suhteessa saatiin kuiten- avun tuottama hyöty siitä nyt vaille jää-
56098: kin korjaus aikaan 27. 7. 1955 vahvistetulla neitä B-mielisairaaloita omistaville kunnille
56099: mielisairaslain muutoksella, joka merkitsee onkin - se ei kuitenkaan merkitse valtiolle
56100: sitä, että myös B-mielisairaalat saavat perus- ylivoimaisen suurelta näyttävää menoerää,
56101: tamiskustannuksiinsa lakisääteisen valtion- vaan lienee tuo tärkeä kysymys hoidettavissa
56102: avun. Kyseinen lainmuutos on osoittautunut suhteellisen pienillä kustannuksilla oikeuden~
56103: kuitenkin vielä sikäli puutteelliseksi, että ne mukaiseen ratkaisuun.
56104: B-mielisairaalat, jotka on rakennettu uuden Näin ollen tahdommekin kiinnittää tähän
56105: mielisairaslain johdosta, mutta olivat jo lain- kysymykseen eduskunnan huomiota siinä
56106: muutoksen voimaan tullessa valmiit tai ra- mielessä, että valtionavun antaminen olisi
56107: kenteilla, jäävät valtion avusta osattomaksi. ulotettava kaikkiin niihin B-mielisairaaloi-
56108: Tällaisia sairaaloita on tietääksemme maas- hin, jotka ovat valmistuneet 1. 1. -53 voi-
56109: samme ensimmäisenä rakennettu, 20. 5. 1953 maantulleen uuden mielisairaslain aikana.
56110: valmistunut Suolahden B-mielisairaala, Ala- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
56111: vuden mielisairaanhoitokoti ja Salmijärven nioittaen,
56112: sairaala Kajaanin maalaiskunnassa, sekä li-
56113: säksi ainakin Pielisjärven, Teuvan ja Tyr- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
56114: vään rakenteilla olevat B-mielisairaalat. tulo- ja menoarvioon 250 000 000 mar-
56115: Kun asiaa käsitellään oikeudenmukaisuus- kan määrärahan kaikkien 1. 1. 1953
56116: näkökohtien valossa, ei voitane tulla muu- jälkeen valmistuneiden tai rakenteilla
56117: hun tulokseen kuin siihen, että olisi mitä olevien B-mielisairaaloiden perustamis-
56118: suurin oikeudenloukkaus, jos valtionavun kustannuksia varten.
56119: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
56120:
56121: Artturi Jämsen. Eemil Partanen.
56122: Eeli Erkkilä. Marja Lahti.
56123: Antti J. Rantamaa. Heikki Soininen.
56124: Eino Rytinki. Hemming Lindqvist.
56125: Esa Koivusilta. J. F. Pöykkö.
56126: Erkki Ryömä. Albin Wickman.
56127: Kalle Kämäräinen. M. 0. Lahtela.
56128: 868
56129:
56130: IV,2os. - Rah.al. N:o 77.
56131:
56132:
56133:
56134:
56135: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden B-mielisai-
56136: raanhoitolaitosten perustamiskuS'tannuksiin.
56137:
56138:
56139: E d u s k u n n a 11 e.
56140:
56141: Viimeksi tehdyn mielisairaslain muutos menoarvioon vuonna 1956 varattaisiin sitä
56142: tulee voimaan 1. 1. 1956, missä muutoksessa varten riittävä määräraha.
56143: on määritelty valtion osuus B-mielisairaalain Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
56144: perustamiskustannuksista. Nyt jäivät tämän nioittaen,
56145: lain ulkopuolelle kaikki ne B-mielisairaalat,
56146: jotka ovat valmistuneet ennen 1. 1. 1956, että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
56147: kuten esim. Suolahden ja Alavuden kuntain- tulo- ja menoarvioon 200 000 000
56148: liittojen mielisairaalat. markkaa B-mielisairaanhoitolaitosten
56149: Koska tämä ei ole oikeudenmukaista niille perustamiskustannuksiin niille sairaa-
56150: kuntayhtymille, jotka ovat toimineet uraa- loille, jotka ovat valmistuneet ennen
56151: uurtavina ja uhranneet omia varojaan, olisi 1. 1. 19!J6.
56152: nyt oikeudenmukaista, että valtion tulo- ja
56153: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
56154:
56155: Arvo Ahonen. V. Liljeström.
56156: Veikko Helle. Väinö Rankila.
56157: 867
56158:
56159: IV,2o1. - Rah.al. N:o 76.
56160:
56161:
56162:
56163:
56164: Sarjala ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden B-mielisai-
56165: raanhoitolaitosten perustamiskustannuksiin.
56166:
56167:
56168: E d u s k u n n a ll e.
56169:
56170: Viime heinäkuun 27 päivänä vahvistetulla Suolahdessa, Alavuden mielisairaanhoitokoti
56171: mielisairaslain muutoksella on säädetty, että Alavudella ja kuntainliitto Salmijärven sai-
56172: ns. B-luokan mielisairaanhoitolaitoksille an- raala Kajaanin maalaiskunnassa. Saatujen
56173: netaan 25 % valtionapua niiden perustamis- tietojen mukaan ovat edelleen rakenteilla
56174: kustannuksiin. Kun lainmuutos tulee voi- ainakin Teuvan, Tyrvään ja Pielisjärven B-
56175: maan vasta ensi vuoden alusta, jäävät täl- mielisairaalat. Lisäksi on jo rakennettu tai
56176: löin avustuksen ulkopuolelle jo rakennetut rakenteilla eräitä sellaisia kunnalliskotien
56177: tai rakenteilla olevat laitokset. Näin ei tie- mielisairasosastoja ja kunnallisia mielisai-
56178: tenkään saisi tapahtua, koska se olisi epä- raanhoitokoteja, jotka vastaavat mielisairas-
56179: oikeudenmukaista niitä kuntia kohtaan, jotka laissa tarkoitettuja B-luokan sairaaloita.
56180: ensimmäisinä ovat ryhtyneet voimassaolevan Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
56181: mielisairaslain mukaisesti B-sairaalan raken- nioittaen:
56182: tamisella helpottamaan vaikeaa mielisairas-
56183: paikkatilannetta. Mainitun epäkohdan kor- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
56184: jaamiseksi olisi valtion talousarvioon varat- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
56185: tava riittävän suuri määräraha ko. valtion- uudelle momentille 200 000 000 mar-
56186: avun maksamiseksi edellä mainituille laitok- kan suuruisen määrärahan mielisai-
56187: sille. Tämä taannehtiva valtionapu olisi ulo- raslain voimaantulopäivän 1. 1. 1953
56188: tettava koskemaan kaikkia niitä B-luokan jälkeen rakennettujen B-mielisairaan-
56189: mielisairaanhoitolaitoksia, jotka on raken- hoitolaitoksien tai niitä vastaavien
56190: nettu voimassa olevan mielisairaslain voi- kunnalliskotien mielisairaanhoitokotien
56191: maantulopäivän 1. 1. 1953 jälkeen. Tällaisia perustamiskustannuksiin.
56192: laitoksia ovat lähinnä Sisä-Suomen sairaala
56193: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
56194:
56195: Wiljam Sarjala. Onni Hiltunen. Viljo Virtanen.
56196: Einari Jaakkola. Irma Hamara. Kalervo Saura.
56197: Nestori Kaasalainen. T. Saloranta. Niilo Nieminen.
56198: Bertel Lindh. Erkki Ryömä. Sylvi Halinen.
56199: Kauno Kleemola.
56200:
56201:
56202:
56203:
56204: 6 E 626/55
56205: 866
56206:
56207: IV,2o6. - Rah.al. N:o 75.
56208: Suomennos.
56209:
56210:
56211:
56212: Nordström ym.. :Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimää-
56213: räisten toimien perustamiseksi Vaasan keskussairaalaan.
56214:
56215: E d u s k u n n a 11 e.
56216:
56217: Hallituksen budjettiesitykseen vuodelle nan takia. Näiden keskussairaaloiden on sen
56218: 1956 on 7 Pl:n XVII luvun 1 momentin 1) vuoksi ollut pakko aika ajoin anoa uusien
56219: kohtaan otettu määräraha eräiden ylimää- toimien perustamista, jotta niiden toiminta
56220: räisten tointen perustamista varten Vaasan saataisiin käsittämään kaikki osastot. Kun
56221: keskussairaalaan, joka aloittaa toimintansa myös niitä toimia, joita budjettiesitykseen on
56222: sanotun vuoden alussa. Yhteiskunnan kan- otettu Vaasan keskussairaalaa varten, on
56223: nalta on pidettävä hyvin tärkeänä, että niitä eräiltä osin huomattavasti vähemmän kuin
56224: keskussairaaloita, jotka ovat valmistune.et, mitä lääkintöhallitus on pitänyt välttämät-
56225: voidaan myös tehokkaasti käyttää ottaen huo- tömänä, jotta tämä keskussairaala voitaisiin
56226: mioon keskussairaalan rakennuksiin sekä lää- alusta pitäen avata kdko laajuudessaan, ja
56227: ketieteellisiin kojeistoihin ja varusteisiin si- !kun sitä paitsi kokemus on osoittanut, että
56228: joitetut suuret summat. Jo avattujen keskus- liian pienellä henkilökunnalla on mahdotonta
56229: sairaaloiden suhteen voidaan mainita, ettei saada keskussairaalan toimintaa alulle !koko
56230: alusta lähtien ole perustettu riittävässä mää- laajuudessaan, katsovat allekirjoittaneet, että
56231: rässä toimia, minkä johdosta eräitä osastoja Vaasan keskussairaalaan on lisäksi perustet-
56232: ei ole voitu avata riittämättömän henkilökun- tava seuraavat ylimääräiset toimet:
56233: Vuosipalkkio
56234: ilman indeksi·
56235: korotusta Yllteensii.
56236: mk mk
56237: 1 ylilääkäri 3 l. (laboratorio) 29 pl. 539 100 539 100
56238: 1 alilääkäri (kir. os. ja polrkl.) 28 pl. 513 300 '513 300
56239: 2 osastonhoitajatarta ........ . 15 pl. 273 600 547 200
56240: 8 hoitaja tarta . . ............ . 13 pl. 252 000 2 016 000
56241: 1 läakitysvoimistelija, yp. . .. . 15 pl. 273 600 273 600
56242: 8 apuhoitajaa .............. . 10 pl. 219 600 1 756 800
56243: 5 toimistoapulaista ......... . 9 pl. 209 400 1 047 000
56244: 1 toimistoapulainen ......... . 8 pl. 199 500 199 '500
56245: 9 sairaala-apulaista ......... . 5 pl. 172 500 1 552 500
56246: 1 nuorempi vahtimestari 9 pl. 209 400 209 400
56247: 1 !korjausmies .............. . 11 pl. 230 100 230 100
56248: 2 keittiöapulaista ........... . 5 pl. 172 500 345 000
56249: ----------------------
56250: Yhteensä 9 229 400
56251:
56252: Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, markkaa .edellä ehdotettujen toimien
56253: vuosipalkkioihin ja lisäksi 1 500 000
56254: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 markkaa vastaavia kalliinpaikan- ja
56255: tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XVII luvun ikälisiä sekä vuokra-apuja varten.
56256: 1 momentille lisäyksenä 9 229 000
56257: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
56258:
56259: T. E. Nordström. Sven Högström.
56260: John Österholm. John Forsberg.
56261: Aare Leikola. Arthur Larson.
56262: 865
56263:
56264: IV,zo6, - Fin.mot. N:o 75.
56265:
56266:
56267: Nordström m.fl.: A.ngående anvisande av anslag för in-
56268: rättande av vissa extraordinarie tjänster vid centralsjuk-
56269: huset i V asa.
56270:
56271: T i 11 R i k s d a g e n.
56272:
56273: 1 regeringens budgetförslag för år 1956 räcklig personal. Dessa centralsjukhus har
56274: har upptagits under 7 Ht. XVII: 1 punkt därför varit nödsakade att tid efter annan
56275: 1) anslag för ett visst antal extraordinarie anhålla om att nya tjänster måtte inrättas
56276: tjänster vid centralsjukhuset i V asa, som för att få verksamheten att omfatta alla av-
56277: skall vidtaga med sin verksamhet i början delningar. Då även de vakanser, som uppta-
56278: av sagda år. Ur samhällets synpunkt sett ges i budgetförslaget för centralsjukhuset
56279: måste det anses vara mycket viktigt, att de i V asa, är tili vissa delar betydligt färre än
56280: centralsjukhus, som blivit färdiga, även kan medicinalstyrelsen ansett nödvändigt för att
56281: effektivt utnyttjas med tanke på de stora detta centralsjukhus redan från början skall
56282: belopp, som investerats i centralsjukhusets kunna öppnas i hela sin omfattning och då
56283: byggnader jämte den medidinska apparatu- dessutom erfarenheten utvisat, att det med
56284: ren och utrustningen. Beträffande de redan en alltför liten personai är omöjligt att få
56285: öppnade centralsjukhusen kan nämnas, att centralsjukhuset i gång i full utsträckning,
56286: ett tillräckligt antal tjänster icke har inrät- så anser undertecknade, att följande extra-
56287: tats från första början, varför en del avdel- ordinarie tjänster vid centralsjukhuset i Vasa
56288: ningar icke kunnat öppnas på grund av otill- måste ytterligare inrättas:
56289: Årslön
56290: utan ind. Summa
56291: mk mk
56292: 1 överläkare 3 kl. (laboratoriet), 29 lk. . . . . 539100 539 100
56293: 1 underläkare (kirurg. + polikl.), 28 lk. . . 513 300 513 300
56294: 2 avdelningssköterskor, 15 lk. . . . . . . . . . . . . . 273 600 547 200
56295: 8 sköterskor, 13 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252 000 2 016 000
56296: 1 sjukgymnast h. a., 15 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . 273 600 273 600
56297: 8 hjälpsköterskor, 10 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219 600 1 756 800
56298: 5 kanslibiträden, 9 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209 400 1047 000
56299: 1 kanslibiträde, 8 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199 500 199 500
56300: 9 sjukvårdsbiträden, 5 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . 172 500 1 552 500
56301: 1 yngre vaktmästare, 9 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . 209 400 209 400
56302: 1 reparationskarl, 11 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230 100 230 100
56303: 2 köksbiträden, 5 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 500 345 000
56304: ----------------------
56305: Summa mk 9 229 400
56306:
56307: Med hänvisning tili ovanstående föreslås, löner för ovan föreslagna tjänster och
56308: därtill 1 500 000 mk för motsvarande
56309: att Riksdagen under 7 Ht. XVII: 1 förhöjning av dyrorts- och ålders-
56310: mom. måtte ytterligare upptaga ett Wlägg samt hyresbidrag.
56311: belopp, stort 9 229 400 mk, till års-
56312: Helsingfors den 20 september 1955.
56313:
56314: Torsten Nordström. Sven Högström.
56315: John Österholm. John Forsberg.
56316: Aarre Leikola. Arthur Larson.
56317: 864
56318:
56319: IV,2,o5. - Rah.al. N:o 74.
56320:
56321:
56322:
56323:
56324: E. Leikola: Määrärahan oscnttamisesta rehtorin ylimääräisen
56325: toimen perustamiseksi Helsingin sairaanhoitajaopistoon.
56326:
56327:
56328: E d u s k u n n a ll e.
56329:
56330: Helsingin sairaanhoitajaopistossa toimii vaksi yksi rehtorin ylimääräinen toimi
56331: paitsi sairaanhoitajakoulua myös yhdistetty (26 pl.). Lisäys on vuosipalkkiona 465 300
56332: jatko-opisto ja terveydenhuolto-opisto, joka mk ja kalliinpaikanlisänä 47 460 mk eli yh-
56333: vastaa alan korkeimman asteisesta ammatti- teensä ilman indeksikorotusta 512 760 mk.
56334: koulutuksesta ja jossa sairaanhoitajille anne- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
56335: taan erityiskoulutusta viidellä ja tulee an-
56336: nettavaksi yhteensä seitsemällä eri opintolin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
56337: jalla sekä erikoistuneille sairaanhoitajille tulo- ja menoarvioon (7 Pl. XX: 1}
56338: jatko-opetusta hallinnollisiin ja opetustehtä- yhteensä 512 760 markkaa indeksiko-
56339: viin. Opistossa asuu 500 ja aterioi 200 hen- rotuksineen Helsingin sairaanhoitaja-
56340: kilöä. Koko talon hallinnollisen yleisjohdon opistoon perustettavaa yhtä rehtorin
56341: keskittäminen on kiireellistä ratkaisua vaa- ylimääräistä tointa varten.
56342: tiva asia. Opistoon ehdotetaan perustetta-
56343: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
56344:
56345: Erkki Leikola.
56346: 863
56347:
56348: IV,2o4. - Rah.al. N:o 73.
56349:
56350:
56351:
56352:
56353: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenkielisten
56354: sairaanhoitajakurssien järjestämiseksi Vaasan keskussai-
56355: raalaan.
56356:
56357:
56358: E d u s k u n n a ll e.
56359:
56360: Vaasan kaksikielisessä keskussairaalassa toivomuksen, että myöhemmin Vaasaan ra-
56361: annettavaa ruotsinkielistä sairaanhoito-ope- kennettavassa sairaanhoitokoulussa tulisi ole-
56362: tusta varten on kuluvan vuoden lisämeno- maan sekä suomen- että ruotsinkielisiä kurs-
56363: arvioon myönnetty 15 328 mk ja nyt v. 1956 seja.
56364: tulo- ja menoarviossa esitetty 100 000 mark- Yllämainittuun viitaten ehdotamme,
56365: kaa.
56366: On luonnotonta, että sairaala, jonka pe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
56367: rustajana ja rahoittajana on sekä puhtaasti tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark-
56368: ruotsinkielisiä että suomenkielisiä kuntia kaa suomenkielisten sairaanhoitaja-
56369: sekä kaksikielisiä kuntia, palvelisi vain ruot- kurssien järjestämiseksi Vaasan kes-
56370: sinkielisten sairaanhoitajien koulutuksessa. kussairaalaan.
56371: Vaasan kaupunginvaltuustokin on lausunut
56372: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
56373:
56374: Johannes Wirtanen. Väinö Tikkaoja. Toivo Asvik.
56375: 862
56376:
56377: IV,2oa. - Rah.al. N:o 72.
56378:
56379:
56380:
56381:
56382: E. Leikola: Määrärahan osoittamisesta alilääkärin ylimää-
56383: räisen toimen perustamiseksi Keski-Suomen keskussairaa-
56384: lan silmätautien osastolle.
56385:
56386:
56387: E d u s k u n n a II e.
56388:
56389: Keski-Suomen keskussairaalan silmätautien Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
56390: osaston ylilääkäri ei ehdi hoitaa samalla ker-
56391: taa kliinistä osastoa, poliklinikkaa ja leik- että Eduskunta ottaisi vnoden 1956
56392: kaussalia. Tästä syystä, sairaalan saattami- tulo- ja menoarvioon {7 Pl. XVII: 1)
56393: seksi täysin toimintakykyiseksi, on sairaalaan yhteensä 547 320 markkaa indeksiko-
56394: perustettava yksi alilääkärin ylimääräinen 1·otuksineen Keski-S1wmen keskussai-
56395: toimi (28 pl.). Lisäys on vuosipalkkiona raalan silmätautien osastolle pentstet-
56396: 513 300 mk ja kalliinpaikanlisänä 34 020 mk tavaa alilääkärin ylimääräistä tointa
56397: eli yhteensä 547 320 mk. varten.
56398: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
56399:
56400: Erkki Leikola.
56401: 861
56402:
56403: IV,2o2. - Rah.al. N:o 71.
56404:
56405:
56406:
56407:
56408: J. Wirtanen ym..: Määrärahan osoittamisesta läänin- ja yleis-
56409: ten sairaalain saarnaajien palkkaukseen.
56410:
56411:
56412: E d u s k u n n a ll e.
56413:
56414: Vuoden 1952 menoarviossa oli seuraavat Tämän jälkeen on valmistunut uusia
56415: saarnaajan palkkiotoimet, jotka kuitenkin keskussairaaloita.
56416: lopetettiin v. 1951 kesken vuotta: Kirjelmässään valtiovarainministeriölle ko.
56417: asiasta antoi lääkintöhallitus silloisen pää-
56418: mk joht. Osk. Reinikaisen varmentamalla alle-
56419: Turun lääninsairaala . . ... palkkio 16 500 kirjoituksella seuraavan lausunnon:
56420: Hämeenlinnan lääninsairaala 8400 ,Mitä tulee läänin- ja yleisten sairaaloi-
56421: Mikkelin lääninsairaala . . . " 8400 den saarnaajien palkkioihin, lääkintöhallitus
56422: Kuopion lääninsairaala ... . " 8400
56423: " katsoo, että hengellinen huolto sairaaloissa
56424: Vaasan lääninsairaala ... . 11100 on siksi tärkeä, että toimintaa ei voi lopettaa
56425: Oulun lääninsairaala .... . " 13 500
56426: " eikä palkkiotoimia tarpeettomina lakkauttaa.
56427: Lapin lääninsairaala ..... . 8400 Päinvastoin lääkintöhallituksen mielestä tu-
56428: (Etelä-Saimaan yleinen sai- "
56429: " lisi mainittuja palkkioita korottaa, sillä niitä
56430: raala ................. . 8400) ei ole tähän mennessä korotettu samassa
56431: (Joensuun yleinen sairaala " 4 500) suhteessa kuin muita palkkioita.
56432: (Jyväskylän yleinen sairaala " 8 400)
56433: Kajaanin yleinen sairaala . " 4 500
56434: Kemin yleinen sairaala . . . " 8400
56435: " XVII. Mieli- ja hermosairaalat.
56436: Kotkan yleinen sairaala ... 9 600
56437: Nurmeksen yleinen sairaala " 4 500
56438: " 1. Palkkaukset. Saarnaajat ja lukkarit.
56439: Porin yleinen sairaala .... 10 200 Viitaten edellä esitettyyn perusteluun saar-
56440: (Savonlinnan yleinen sai- "
56441: naajan ja lukkarin palkkiotoimia ei voida
56442: raala ................. . 8400) lakkauttaa."
56443: Tampereen yleinen sairaala " 11100
56444: Tornion yleinen sairaala .. " 8400 Yllämainittuun lääkintöhallituksen lau-
56445: " suntoon viitaten ehdotamme,
56446:
56447: M i e 1 i- ja hermosai r a a 1 a t: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
56448: tulo- ja menoat·vioon 2 miljoonan mar-
56449: Lapinlahden sairaala ..... . palkkio 10 200 kan määrärahan läänin- ja yleisten
56450: Niuvanniemen sairaala ... . 11400 sairaalain saarnaajien palkkaukseen.
56451: Mustasaaren sairaala ..... . " 10200
56452: Seilin sairaala . . . . . . . . . . . " 4200
56453: "
56454: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
56455:
56456: Johannes Wirtanen. Jaakko Hakala. Erkki Koivisto.
56457: Erkki Tuuli. Erkki W. Mohell. Irma Ham.ara.
56458: 860
56459:
56460: IV,2()1. - Rah.al. N:o 70.
56461:
56462:
56463:
56464:
56465: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta lentokoneen pääl-
56466: likön viran perustamiseksi Pohjois-Suomeen hankittavaa
56467: sairas- ja huoltokuljetuslentokonetta varten.
56468:
56469:
56470: E d u s k u n n a ll e.
56471:
56472: Hallitus esittää momentilla 7 Pl. XI: 2 Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
56473: yhden tilapäisen lentokoneen päällikön palk- esitämme,
56474: kaamiseen Pohjois-Suomeen hankittavaa sai-
56475: ras- ja huoltokuljetuslentokonetta varten että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
56476: 483 360 mk (22 pl.). Kun toimi on kuiten- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XI: 1 mo-
56477: kin pysyvästi tarpeellinen, olisi perustettava mentin kohdalle 531 800 markan suu-
56478: yksi lentokoneen päällikön ap. virka ruisen määrärahan yhden lentokoneen
56479: (22 pl.), johon tarvitaan peruspalkkana päällikön ap. viran perustamiseksi
56480: 379 800 mk, ikälisänä 100 200 mk, kalliinpai- Pohjois-Suomeen hankittavaa sairas-
56481: kanlisänä 40 500 mk ja virkapukuavustuk- ja huoltokttljetuslentokonetta varten.
56482: sella 11 300 mk eli yhteensä ilman indeksi-
56483: korotusta 531 800 mk.
56484: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
56485:
56486: Erkki Koivisto. Erkki Tuuli. R. Hallberg.
56487: IV,2oo. - Lindblom ym. 859
56488:
56489: joutuu kärsimään oikeudenkäyntikulunsa. Poliisin toimiessa yhteiskunnassa vallitse-
56490: Jos virallinen syyttäjä on ajanut syytettä van yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
56491: poliisia vastaan ja poliisi on kuitenkin syyt- säilymiseksi tulisi yhteiskunnan taholta pyr-
56492: teestä vapautettu, ei tuomioistuin velvoita kiä tätä toimintaa helpottamaan sekä poista-
56493: ketään korvaamaan poliisin kuluja, vaan hän maan niitä haitallisia seuraamuksia, joita yk-
56494: saa ne itse taloudellisena menetyksenään sityiselle poliisimiehelle hänen omatta syyt-
56495: kärsiä. tään saattaa virkatehtävien hoitamisesta koi-
56496: Kun laillisesti toiminutta virkamiestä tua. Valtiovallan toimenpitein olisikin taat-
56497: syytetään väitetyistä virheistä virantoimi- tava, etteivät yksityiset poliisimiehet aiheet-
56498: tuksessa, vaatii hänen oma etunsa, että hän tomasti virantoimituksensa johdosta syyttee-
56499: vakavasti suhtautuu syytteeseen. Ellei hän seen jouduttuaan kärsi suoranaisia taloudel-
56500: näin menettele eikä kykene tuomaan syyttö- lisia menetyksiä, kuten nykyisin on asian-
56501: myyttänsä riittävän selvästi näkyviin, voi laita.
56502: hän pahimmassa tapauksessa joutua syyttö- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
56503: mänäkin rikoksesta tuomituksi. Tällaisissa nioittaen,
56504: vakavasti otettavissa syytejutuissa onkin po-
56505: liisimiehen turvauduttava lakimiehen apuun. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
56506: Asianajopalkkioiden muodossa joutuu poliisi- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. IX luvun
56507: mies syyttömyytensä osoittamiseksi täten uudelle momentille 300 000 markan
56508: kärsimään huomattavia rahallisia menoja, määrärahan oikeusistuimen virantoi-
56509: joiden korvauksesta hänellä on nykyisellään mituksesta aiheutuneesta syytteestä
56510: varsin pienet takeet. vapauttaman poliisimiehen oikeuden-
56511: käyntikulujen korvaamiseen.
56512: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
56513:
56514: 0. Lindblom. Vappu Heinonen. Nestori Nurminen.
56515: K. F. Haapasalo. V. Liljeström. Bruno J. Sundman.
56516: G. Henriksson. Päiviö Hetemäki. Urho Kähönen.
56517: Arvo Salminen. Veikko Helle. Erkki Tuuli.
56518: Anni Flinck. Veikko Kokkola. Varma K. Turunen.
56519: Eino Raunio. Heikki Hykkäälä. Martta Salmela-Järvinen.
56520: Lempi Lehto.
56521:
56522:
56523:
56524:
56525: 4 E 626/55
56526: 858
56527:
56528: IV,2oo. - Rah.al. N:o 69.
56529:
56530:
56531:
56532:
56533: Lindblom ym.: Määrärahan osoittamisesta oikeusistuimen
56534: virantoimituksesta aiheutuneesta syytteestä vapauttaman
56535: poliisimiehen oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen.
56536:
56537:
56538: E d u s k u n n a 11 e.
56539:
56540: Poliisi joutuu tointaan harjoittaessaan taan syytteestä. Hän on tällöin kuitenkin jou-
56541: usein tilanteisiin, jotka ovat hänen hengel- tunut sellaisten haitallisten seuraamusten alai-
56542: leen ja terveydelleen vaarallisia. Virantoimi- seksi, että hänen on ollut pakko syyttömyy-
56543: tuksessa ilman omaa syytään saamistaan tensä osoittamiseksi uhrata huomattavastikin
56544: vammoista ja sairauksista hän on lain mu- rahaa useasti varsin pitkällisessä oikeuden-
56545: kaan oikeutettu saamaan tapaturmakorvausta. käynnissä. Täten hänelle virkatoimintansa
56546: Tapaturmalainsäädäntö ei kuitenkaan anna vuoksi koituu taloudellista vahinkoa, jota
56547: poliisille turvaa eräitä haitallisia seurauksia hän ei voi pitää muuna kuin jonkunlaisena
56548: vastaan, joiden alaiseksi hän useinkin viran- syyttömästi saatuna rangaistuksena laillisesta
56549: toimituksessaan joutuu. Valitettavan run- toiminnastaan. Etupäässä järjestyspoliisi-
56550: saasti tapahtuu maassamme, että poliisi vir- miehet joutuvat syyttömänä syytetyiksi väki-
56551: kaansa toimittaessaan kohtaa vastarintaa, vallan harjoittamisesta. Samantapaisten hai-
56552: mikä hänen on pakko väkivaltakeinoin mur- tallisten seuraamusten alaisiksi, mutta
56553: taa. Kun tällaisissa tapauksissa poliisin vas- muista syistä, joutuvat myös rikospoliisi-
56554: tustajalle ilman poliisin syytä monesti miehet taistelussaan rikollisuutta vastaan.
56555: aiheutuu vammoja, toisinaan jopa varsin vai- Nykyään tapahtuu valitettavan usein, että
56556: keitakin, joutuvat tällaiset tapaukset tarkko- yltiöpäiset rikolliset, joiden asioita rikospo-
56557: jen tutkimusten ja oikeudellisten selvittely- liisi on tarmokkaasti selvittänyt, kostoksi
56558: jen alaisiksi. Kun poliisi on käyttänyt väki- heille epäedullisesti päättyneestä tutkimuk-
56559: valtaa virantoimituksessa, on niillä, jotka sesta keksivät kaikenlaisia keinotekoisia syyt-
56560: ovat joutuneet poliisin pakkotoimenpiteiden teitä rikostutkijaa vastaan hänen muka tut-
56561: kohteiksi ja jotka useinkin ovat järjestyk- kimuksessa tekemistään virheistä. Jos nyt
56562: sestä piittaamattomia ja rettelönhaluisia hen- syntyneessä oikeudenkäynnissä tutkija va-
56563: kilöitä, tapana tehdä poliisia vastaan ilmoi- pautetaan syytteestä, on hän laillisista virka-
56564: tuksia, joissa väitetään, että poliisi on väki- toimistaan joutunut kärsimään suurta har-
56565: valtaa käyttäessään ylittänyt toimivaltuuk- mia ja vahinkoa.
56566: siaan. Ilman tällaisia ilmoituksiakin on esi- Sitä henkistä ,kipua ja särkyä", minkä
56567: miesten, milloin tietoon tulee, että poliisi on alaiseksi syytön poliisimies edellämainitun-
56568: joutunut käyttämään väkivaltaa, toimitettava laisissa tapauksissa joutuu, ei luonnollisesti-
56569: tutkimus sen seikan selvittämiseksi, onko kaan voida rahassa arvioida. On vain lasket-
56570: väkivallan käyttö pysynyt laillisissa rajoissa tavissa ne rahalliset kulut, jotka asianomai-
56571: vai onko poliisi ylittänyt valtuuksiaan. nen joutuu oikeudenkäyntiin uhraamaan.
56572: Kysymys siitä, onko poliisi väkivaltaa Jutussa, jonka yksityinen asianomistaja on
56573: käyttäessään menetellyt virheellisesti vai vir- nostanut poliisia vastaan ja jossa syyte on
56574: heettömästi, joutuu sangen usein tuomiois- havaittu kerrassaan aiheettomaksi, tuomiois-
56575: tuimen käsiteltäväksi siten, että joko yksityi- tuin saattaa tietenkin velvoittaa asianomis-
56576: nen asianomistaja tai virallinen syyttäjä tajan korvaamaan poliisin oikeudenkäynti-
56577: nostaa poliisia vastaan syytteen. Tällaiset kulut. Monasti kuitenkin sattuu, että kun
56578: syytteet johtavat kuitenkin monasti sellaiseen asianomistajalta yritetään kuluja per1a,
56579: tulokseen, että syytetty poliisimies vapaute- osoittautuu hän ,varattomaksi", joten poliisi
56580: 857
56581:
56582: IV,199, - Rah.al. N:o 68.
56583:
56584:
56585:
56586:
56587: Pasanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen nuo-
56588: remman opettajan toimen perustamiseksi valtion poliisi-
56589: kouluun.
56590:
56591:
56592: E d u s k u n n a 11 e.
56593:
56594: Valtion poliisikoulun opetustoiminnan py- palkkaamiseen saman Pl:n IX luvun 1 mo-
56595: syttämiseksi tarpeellisessa laajuudessa on mentilla olevista varoista palkattu alemman
56596: koulun nykyinen vakinainen ja ylimääräi- palkkausluokan toimiupseerin toimi (24 pl.)
56597: nen opettajavoima osoittautunut niin riittä- voitaisiin lakkauttaa. Lisäys on 7 Pl: n VII
56598: mättömäksi, että kouluun jo usean vuoden luvun 2 momentilla vuosipalkkiona 420 600
56599: ajan on ollut pakko komentaa opettaja liik- mk, ikälisinä 108 900 mk ja kalliinpaikan-
56600: kuvasta poliisista. Tämän opettajan tehtä- lisänä 43 980 mk eli yhteensä ilman indeksi-
56601: vänä on ollut antaa opetusta poliisitoimin- korotuksia 573 480 mk. Vastaavasti vähen-
56602: nalle erittäin tarpeellisessa käytännöllisessä nettäisiin saman Pl: n IX luvun 1 momen-
56603: rikospoliisitoiminnassa. Tämä havainto-ope- tilta vuosipalkkiona 420 600 mk, ikälisinä
56604: tus on osoittautunut käytännölliselle poliisi- 108 900 mk ja kalliinpaikanlisänä 43 980 mk
56605: työlle aivan välttämättömäksi ja sen edel- eli yhteensä 573 480 mk.
56606: leen kehittäminen vaatisi poliisikouluun eri- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
56607: koisen oman opettajan.
56608: Tämän vuoksi olisi valtion poliisikouluun että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
56609: perustettava ylimääräinen nuoremman opet- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. VII luvun
56610: tajan toimi (24 pl.), vuosipalkkio 420 600 2 momentille 573 480 markkaa ylimää-
56611: mk, jonka palkkaus suoritettaisiin 7 Pl: n räisen nuoremman opettajan toimen
56612: VII luvun 2 momentin kohdalle varatuista perustamiseksi valtion poliisikouluun.
56613: varoista, samalla kun liikkuvan poliisin
56614: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
56615:
56616: Aukusti Pasanen. 0. A. Öhman. Aare Leikola.
56617: Niilo Honkala. Antti J. Rantamaa. Juho Tenhiälä.
56618: Heikki Soininen. Erkki Koivisto. Harras Kyttä.
56619: Kaarlo Kajatsalo.
56620: 856
56621:
56622: IV,19s. - Rah.al. N:o 67.
56623:
56624:
56625:
56626:
56627: Pasanen ym.: Määrämhan osoittamisesta valtion poliisikou-
56628: lun johtajan toimen muuttamiseksi peruspalkkaiseksi.
56629:
56630:
56631: E d u s k u n n a ll e.
56632:
56633: Valtion poliisikoulussa on nykyään kolme tilta, samalla kun vastaava ylimääräinen
56634: peruspalkkaista opettajan tointa, mutta joh- toimi lakkautettaisiin. Lisäys 7 Pl: n VII
56635: tajan toimi, jonka haltija myöskin toimii luvun 1 momentilla on peruspalkkana
56636: koulun opettajana nykyisin 12 viikkotunnin 598 800 mk, ikälisinä 141 600 mk, ja kalliin-
56637: opetusvelvollisuudella, on ylimääräinen paikanlisänä 56 280 mk eli yhteensä ilman
56638: (31 pl.), vuosipalkkio 598 800 mk. Johtajan indeksikorotusta 796 680 mk. Vastaavasti vä-
56639: toimi on tietenkin poliisikoulussa aivan hennettäisiin saman luvun 2 momentin vä-
56640: välttämätön ja pysyväisesti tarpeellinen, ja hennysten kohdalla vuosipalkkiona 598 800
56641: poliisikoulun menestyminen vaatii välttä- mk, ikälisinä 141600 mk ja kalliinpaikan-
56642: mättä, että sen johtajaksi saadaan alan par- lisänä 56 280 mk eli yhteensä 796 680 mk.
56643: haita ammattimiehiä. Toimen ylimääräisyy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
56644: den vuoksi ei tässä pyrkimyksessä ole on-
56645: nistuttu, vaan on johtajan toimen hoito tällä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
56646: hetkellä tilapäisen järjestelyn varassa. Jotta tulo- ja menoarvioon 7 Pl. VII luvun
56647: tästä asiaintilasta päästäisiin, olisi valtion 1 momentille 796 680 markkaa valtion
56648: poliisikouluun perustettava johtajan perus- poliisikoulun johtajan toimen mttutta-
56649: palkkainen toimi (31 pl.), jonka palkkaus miseksi peruspalkkaiseksi.
56650: suoritettaisiin 7 Pl: n VII luvun 1 momen-
56651: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
56652:
56653: Aukusti Pasanen. C. A. Öhman. Aare Leikola.
56654: Niilo Honkala. Antti J. Rantamaa. Juho Tenhiälä.
56655: Heikki Soininen. Erkki Koivisto. Harras Kyttä.
56656: Kaarlo Kajatsalo.
56657: IV,197. - Paasio ym. 855
56658:
56659: sijoitusta. Tämä ei kuitenkaan koske varsi- 2 henkikirjoitustoimiston
56660: naista poliisin kenttätyötä, joka on laadul- johtaja . . . . . . . . . . . . . pl. 25 46 800
56661: taan, määrältään ja suorittajiensa pätevyys- 2 rikosos. johtajan apul. pl. 25 46 800
56662: vaatimuksilta samanlaista näissä kolmessa 2 sihteeri . . . . . . . . . . . . pl. 24 42 600
56663: kaupungissa. 15 komisario 1 luokka . . pl. 22 283 500
56664: Epäkohdan korjauksesta aiheutuva meno- 19 komisario 2 , pl. 20 285 000
56665: erä on laskettu kaikkiaan 13 082 330 mar- 2 taloudenhoitaja . . . . . pl. 21 33 600
56666: kaksi, josta kuitenkin kaupungit suorittavat 2 osoite- ja passitoimis-
56667: osuutenaan omien poliisilaitosten pa1kkauk- ton johtaja . . . . . . . . . pl. 20 30000
56668: sesta kolmannen osan. Näin jää valtion 14 kanslisti 1 lk. . ..... pl. 15 155 400
56669: suoranaiseksi menoksi tässä yhteydessä vain 18 kanslisti 2 lk. . ..... pl. 13 196 500
56670: 6 504 800 markkaa. - Hyväksytyn periaat- 13 kirjuri 1 lk. . . . . . . . . pl. 11 136 500
56671: teen toteuttamiseksi olisi Tampereen ja 4 kirjuri 2 lk. . . . . . . . . pl. 10 40800
56672: Turun poliisilaitosten virkojen ja tointen 23 kirjuri 3 lk. . . . . . . . . pl. 9 227 700
56673: korottamiseksi vastaavien Helsingin poliisi- 82 ylikonstaapeli 1 lk. . . pl. 18 1220100
56674: laitoksen virkojen ja tointen tasalle varat- 43 ylikonstaapeli 2 lk. . . pl. 17 554700
56675: tava seuraavat menoerät: 248 vanh. konstaapeli . . . pl. 16 3199 200
56676: Hyväksytyn periaatteen toteuttamiseksi 245 nuor. konstaapeli ... pl. 15 2 719 500
56677: olisi Tampereen ja Turun poliisilaitosten 5 naiskonstaapeli . . . . . . pl. 12 52 500
56678: virat ja toimet sijoitettava seuraaviin palk- 1 vahtimest. (Tampere) pl. 12 10 500
56679: kaluokkiin:
56680: Kaiken ylläolevan perusteella ehdotamme,
56681: mk että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
56682: 2 poliisimestari . . . . . . . pl. 33 72 600 tulo- ja menoarvioon 7 Pl. IV luvun
56683: 2 poliisimestarin apul. . pl. 27 46 800 1 momentille lisäyksenä 9 757 200
56684: 2 rikososaston johtaja . pl. 27 46 800 markkaa Turun ja Tampereen poliisi-
56685: 1 toimiupseeri (Turku) pl. 24 21300 kunnan palkkauksen tarkistamiseksi.
56686: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
56687:
56688: Rafael Paasio. Jaakko Hakala. Harras Kyttä.
56689: Artturi Tienari. Eino Roine. Urho Kulovaara.
56690: Irma Karvikko. Kaisa Hiilelä. Leo Suonpää.
56691: Kustaa Alanko. Anni Flinck. Elli Stenberg.
56692: 854
56693:
56694: IV,197, - Rah.al. N:o 66.
56695:
56696:
56697:
56698:
56699: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Tampereen
56700: poliisikunnan palkkauksen tarkistamiseksi.
56701:
56702:
56703: E d u s k u n n a ll e.
56704:
56705: Valtion viran- ja toimenhaltijain palk- kohti 1110 markkaa enemmän kuin Turussa
56706: kauksessa on noin 30 vuotta sitten käytetty ja Tampereella. Tämä vastaa melkein yhtä
56707: nykyisen kalliinpaikanlisän sijasta saman- palkkausluokkaa, ja pitäisi sen mielestämme
56708: arvoisten viran- ja toimenhaltijain sijoitta- niin poliisikunnan kuin muidenkin palkan-
56709: mista eri palkkausluokkiin. Sen jälkeen kun nauttijaryhmien piirissä riittää korostamaan
56710: siirryttiin kalliinpaikanlisän maksamiseen, pääkaupungin väitettyä erikoisasemaa.
56711: on tältä järjestelmäitä pudonnut pohja pois. Kuinka epäjohdonmukaisia rinnastuksia
56712: Siitä onkin luovuttu jo melkein kaikissa val- saattaa syntyä poliisin nykyisen palkkaus-
56713: tion palkansaajaryhmissä, mutta poliisikun- järjestelmän vallitessa, selviää seuraavista
56714: nassa tämä epäoikeudenmukainen järjes- esimerkeistä :
56715: telmä vielä on pysytetty ennallaan. - vastikään palvelukseen Helsingissä
56716: Suomen Poliisien Liitto ry. otti jo useita astunut ,vihreä" nuorempi konstaapeli saa
56717: vuosia sitten ohjelmaansa poliisikunnan saman palkan kuin jo monet tuiskut ja tuu-
56718: palkkauksen yhtäläistyttämisen, asettaen let kokenut, miehistöluokan suorittanut van-
56719: lähimmäksi tavoitteekseen Tampereen ja hempi konstaapeli Turussa ja Tampereella,
56720: Turun kohdalta palkkauksen kohottamisen - miehistöön kuuluva vanhempi konstaa-
56721: Helsingin tasolle. Kesällä 1954 saavuttikin peli Helsingissä on samassa palkkausluokassa
56722: periaate ,samasta- työstä sama palkka" kan- kuin jo alipäällystöluokan suorittanut 2 pl: n
56723: sanedustajien yksimielisen hyväksymisen ja ylikonstaapeli mainituissa toisissa kaupun-
56724: eduskunta myönsi tämän palkkausepäkohdan geissa, ja
56725: korjaamiseen tarvittavan määrärahan. - - Helsingissä palveleva 1 pl:n ylikons-
56726: Ennen vuoden 1954 loppua tapahtui kuiten- taapeli on palkkausluokittelussa vain yhtä
56727: kin yllättävä käänne sikäli, että Helsingin luokkaa alempana kuin Turussa ja Tampe-
56728: poliisilaitoksen henkilökunnan palkkaus nos- reella palveleva 2 pl: n komisario.
56729: tettiin jälleen entiseen erikoisasemaansa - Näin on siitä huolimatta, että poliisimie-
56730: palkkaluokkaa korkeammaksi kuin Turun ja hen henkilökohtainen työ on Helsingissä
56731: Tampereen. samanlaatuista kuin muuallakin, muualla
56732: Periaate ,samasta työstä sama palkka" on osaksi vaativampaakin kuin Helsingissä,
56733: jo toteutettu useimmissa valtion palkansaaja- ottaen huomioon pääkaupungissa toteutettu
56734: ryhmissä, kuten esimerkiksi armeijassa ja työnjako.
56735: rautateillä. Viimeksi suoritetuissa palkkojen Samoinkuin puolustusvoimissa on polii-
56736: tasauksissa on myöskin postilaitoksen suh- sissakin miehistöä, alipäällystöä ja päällystöä
56737: teen suoritettu tämän epäkohdan korjauksia. asetuksessa nimenomaan määrätyin kelpoi-
56738: - Naapurimaassamme Ruotsissa ei poliisi- suusvaatimuksin. Se seikka, että palkkausluo-
56739: kunnan palkkauksessa ole pääkaupungin ja kittelu ei noudata näitä poliisitoimiasetuksen
56740: maaseutukaupunkien välillä mitään eroa. viitoittamia suuntaviivoja, on omiansa ai-
56741: Elinkustannukset niin pääkaupungissa heuttamaan sekaannusta ja tyrehdyttämään
56742: kuin Turussa ja Tampereellakin ovat suun- tervettä yritteliäisyyttä.
56743: nilleen samat, mutta kalliinpaikanlisä on On luonnollistakin, että maan pääkaupun-
56744: Helsingissä niin paljon suurempi, että esim. gin suuruus edellyttää eräillä ylimmillä
56745: 18. palkkausluokassa se tekee kuukautta vakansseilla palkkausluokissa korkeampaa
56746: 853
56747:
56748: IV,196. - Rah.al. N:o 65.
56749: Suomennos.
56750:
56751:
56752:
56753: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta Inkoon piirin
56754: nimismiehen toimen säilyttämistä varten.
56755:
56756:
56757: E d u s k u n n a 11 e.
56758:
56759: Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessä antamiin vakuutuksiin maaseudun ja varsin-
56760: vuodelle 1956 ehdottanut, että Inkoon piirin kin saariston etujen valvomisesta.
56761: nimismiehen 3 l. toimi (19 pl.) lakkautetaan Tulo- ja menoarvioesityksen valmistumi-
56762: vuoden 1956 alusta ja että Inkoon nimismies- sen jälkeen on kuitenkin ilmaantunut eräs
56763: piiri lopetetaan sekä että Inkoon kunta siir- seikka, jotka vaatii osakseen ratkaisevassa
56764: retään Karjaan nimismiespiiriin ja että vii- maarassa huomiota, nimittäin Porkkalan
56765: meksi mainittuun piiriin perustetaan ~ksi alueen palauttaminen. Inkoon ja Degerbyn
56766: apulaisnimismiehen toimi (19 pl.) ja että kunnat ovat vanhastaan muodostaneet sa-
56767: yksi vanhemman konstaapelin 2 l. toimi ( 13 man nimismiespiirin nimismiehen sijoitus-
56768: pl.) ja yksi nuoremman konstaapelin 2 l. paikkana Inkoo. Ottaen huomioon, että jäl-
56769: toimi (12 pl.) siirretään Inkoon piiristä vas- leenmuutto Porkkalan alueelle tulee tapahtu-
56770: taaviksi toimiksi Karjaan piiriin. maan lähimmässä tulevaisuudessa, ja katsoen
56771: Ehdotetut muutokset, jotka eivät aiheuta niihin moninaisiin ja tärkeisiin tehtäviin,
56772: minkäänlaista säästöä valtion menoissa, ovat jotka tässä yhteydessä tulevat nimismiehelle.
56773: Inkoon kunnan ja sen asukkaiden kannalta on mahdotonta ajatella, että nimismiehen
56774: hyvin tuntuvia ja pitkälle meneviä huonon- toimi lakkautettaisiin ja että perustettai~
56775: nuksia. Nimismies on vanhastaan paikkakun- siin apulaisnimismiehen toimi, jonka haltija
56776: nalla keskeinen hallintoviranomainen, jonka sijoitettaisiin Karjaalle. Päinvastoin tulevat
56777: kanssa väestö ennen kaikkea joutuu koske- muuttuneet olosuhteet asettamaan piirin ni-
56778: tuksiin. Nimismies on ulosottomies, viralli- mismiehelle niin suuria vaatimuksia, että lä-
56779: nen kaupanvahvistaja, hoitaa kalastus- ja hinnä kai tulee kysymykseen piirin poliisi,
56780: metsästyskorttien jakoa, antaa erilaisia lupa- voiman lisääminen.
56781: todistuksia jne. Hän hoitaa toisin sanoen Edellä esitettyyn viitaten ja erityisesti
56782: sellaisia yleisiä tehtäviä, jotka useimmissa siirtoväen edut huomioonottaen ehdotetaan
56783: tapauksissa välttämättä edellyttävät henkilö- täten kunnioittaen,
56784: kohtaista käyntiä hänen luonaan. Tämän
56785: takia ei ole suinkaan yhdentekevää, missä että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
56786: nimismiehen, jonka tulee palvella yleisöä, tulo- ja menoarvioon 7 Pl. III luvun
56787: toimipaikka sijaitsee. 4 momentille 394 860 markkaa Inkoon
56788: Inkoon kunnalle ja sen asukkaille muutok- piirin nimismiehen toimen säilyttä-
56789: set merkitsisivät vaikeata menetystä. Erityi- mistä varten sekä yhden vanhemman
56790: sen tuntuviksi muodostuisivat seuraukset ja yhden nuoremman konstaapelin
56791: suurelle ja laajalle saaristoalueelle, josta yh- tointa varten samassa piirissä, joista
56792: teydet jo nyt ovat vaikeat. Toimenpide ei toimista ensiksi mainitun hallitus on
56793: näytä soveltuvan valtiovallan eri yhteyksissä ehdottanut lakkautettavaksi.
56794: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
56795:
56796: Sven Högström. Arthur Larson.
56797: 0. A. Öhman. John Forsberg.
56798: John Österholm. Bruno J. Sundman.
56799: 852
56800:
56801: IV,196.- Fin.mot. N:o 65.
56802:
56803:
56804:
56805:
56806: Högström m.fl.: .Anglende anvisande av anslag {ö1· bibe-
56807: hållande för länsmansbefattningen i Ingå distrikt.
56808:
56809:
56810: Till Riksdagen.
56811:
56812: Regeringen har i statsförslaget för år 1956 tagande av landsbygdens och särskilt skär-
56813: föreslagit, att länsmansbefattningen 3 kl. gårdens intressen.
56814: (19 a. kl.) i Ingå distrikt skall indragas från Sedan statsförslaget uppgjordes, har emel-
56815: början av år 1956 och att Ingå länsmans- lertid en omständighet, som i avgörende grad
56816: distrikt slopas samt att Ingå kommun över- kräver uppmärksamhet, nämligen återläm-
56817: föres till Karis länsmansdistrikt ävensom att nandet av Porkalaområdet. Ingå och De-
56818: i sistnämnda distrikt inrättas en biträdande gerby kommuner ha sedan gammalt bildat
56819: länsmansbefattning (19 a. kl.) och att en ett länsmansdistrikt med Ingå som place-
56820: äldre konstapelsbefattning, 2 kl., (13 a. kl.) ringsort för länsmannen. Med beaktande av
56821: och en yngre konstapelsbefattning 2 kl., att återflyttningen till Porkalaområdet kom-
56822: ( 12 a. kl.) i Ingå distrikt ombildas till mot- mer att äga rum inom den närmaste fram-
56823: svarande befattningar i Karis distrikt. tiden samt med hänsyn till de mångahanda
56824: De föreslagna omställningarna, som icke och viktiga uppgifter, som i detta samman-
56825: medföra någon som helst besparing för sta- hag ankommer på länsmannen, är det otänk-
56826: ten ifråga om utgifterna, innebära mycket bart att länsmansbefattningen skulle indra-
56827: kännbara och långt gående försämringar för gas och en biträdande länsmansbefattning
56828: Ingå kommun och dess invånare. Länsman- inrättas, vars innehavare skulle placeras i
56829: nen är sedan gammalt den centrala förvalt- Karis. Tvärtom kommer de förändrade för-
56830: ningsmyndigheten på orten, med viiken hållandena att ställa så stora krav på Iäns-
56831: framförallt befolkningen kommer i beröring. mannen i distriktet, att det väl närmast
56832: Länsmannen är. utmätningsman, offentligt blir fråga om att utöka polisstyrkan inom
56833: köpvittne, handhar utdelningen av fiske- och distriktet.
56834: jaktkort, utfärdar tillståndsbevis av olika Med hänvisning till det ovananförda samt
56835: slag och så vidare. Han handhar med andra särskilt med beaktande av den förflyttade
56836: ord sådana allmänna uppdrag, som i de befolkningens intressen föreslå vi härmed
56837: flesta fall göra det nödvändigt, att allmän- vördsamt,
56838: heten besöker honom personligen. På grund
56839: härav är det ingalunda likgiltigt, var läns- att Riksdagen måtte i statsförslaget
56840: mannen, som skall betjäna allmänheten, är för år 1956 under 7 Ht. Ill: 4 upp-
56841: placerad. taga 394 860 mark jämte indexförhöj-
56842: För Ingå kommun och dess invånare bleve ning för bibehållande av länsmans-
56843: omställningarna en svår förlust. Särskilt befattningen i lngå distrikt samt en
56844: kännbara bleve följderna för det stora och äldre konstapelsbefattning och en
56845: vidsträckta skärgårdsområdet, därifrån för- yngre konstapelsbefattning i samma
56846: bindelserna redan nu äro svåra. Åtgärden distrikt, vilken förstnämnda befatt-
56847: synes icke sammangå med statsmaktens för- ning av regeringen föreslagits att in-
56848: säkringar i olika sammanhang om tillvara- dragas.
56849: Helsingfors den 20 september 1955.
56850:
56851: Sven Högström. Arthur Larson.
56852: C. A. Öhman. John Forsberg.
56853: John Österholm. Bruno J. Sundman.
56854: 851
56855:
56856: IV,195. - Rah.al. N:o 64.
56857: Suomennos.
56858:
56859:
56860:
56861: Larson ym..: Määrärahan osoittamisesta lääninkamreerinviran
56862: perustamiseksi Ahvenanmaan maakunnan lääninhallituk-
56863: seen.
56864:
56865:
56866: E d u s k u n n a ll e.
56867:
56868: Vuonna 1954 lakkautettiin Ahvenanmaan esitetystä ilmenee, ettei nykyinen asiaintila
56869: maakunnan lääninhallituksen lääninkamree- mainitussa lääninhallituksessa anna mah-
56870: rinvirka. Tästä johtuen lääninhallituksessa dollisuuksia lääninoikeuslaitoksen perustami-
56871: maaherraa ja lääninneuvosta lukuunottamatta seen Ahvenanmaan maakunnan lääninhalli-
56872: ei ole muita tarvittavan lainopillisen päte- tukseen.
56873: vyyden omaavia virkamiehiä, jotka maaher- Edellä mainittujen epäkohtien poistami-
56874: ran tai lääninneuvoksen ollessa estyneenä seksi Ahvenanmaan maakunnan lääninhalli-
56875: voisivat saada lääninhallituksen päätösvaltai- tuksessa olisi edellä mainittu lääninkamree-
56876: seksi. Tällöin on otettava huomioon, että rinvirka välttämättä perustettava uudelleen.
56877: tästä seikasta johtuva epäkohta on tämän Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
56878: lääninhallituksen suhteen sitäkin suurempi, nioittaen,
56879: kun Ahvenanmaan maakunnan maaherran
56880: on pakko Ahvenanmaan valtuuskunnan pu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
56881: heenjohtajan ominaisuudessa olla valtakun- tulo- ja menoarvioon lääninkamreerin-
56882: nan pääkaupungissa huomattava osa vuo- viran perustamista varten Ahvenan-
56883: desta. maan maakunnan lääninhallitukseen
56884: Lääninoikeudesta annetun lain (52/55) 7 Pl. II luvun 1 momentille 598 800
56885: 20 §: n mukaan on lääninoikeudelle kuuluvien markkaa peruspalkkaa, 84 960 mark-
56886: asioiden käsittelystä Ahvenanmaan maakun- kaa ikälisiä ja 18 900 markkaa kalliin-
56887: nan lääninhallituksessa säädettävä erikseen. paikanlisää varten eli yhteensä 702 660
56888: Mainitun lain mukaan kuuluu lääninoikeu- markkaa.
56889: teen kolme jäsentä. Edellisessä kappaleessa
56890: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1955.
56891:
56892: Arthur Larson. John Österholm.
56893: John Forsberg. c; A. Öhman.
56894: Sven Högström.
56895:
56896:
56897:
56898:
56899: 3 E 626/55
56900: 850
56901:
56902: IV,195. - Fin.mot. N:o 64.
56903:
56904:
56905:
56906:
56907: Larson m. fl.: Angående anvisande av anslag för inrättande
56908: av en landskamrerartjänst vid länsstyrelsen i landskapet
56909: Åland.
56910:
56911:
56912: T i ll R i k s d a g e n.
56913:
56914: År 1954 indrogs landskamrerartjänsten i vid handen, att det nurådande sakläget vid
56915: länsstyrelsen i landskapet Åland. Detta hade berörda länsstyrelse icke erbjuder möjlighe-
56916: som följd, att i länsstyrelsen förutom lands- ter att införa länsrättsinstitutionen vid läns-
56917: hövdingen och länsrådet icke finnas några styrelsen i landskapet Åland.
56918: andra tjänsteinnehavare med nödig juridisk För att ovan nämnda olägenheter vid läns-
56919: kompetens för att vid förfall för landshöv- styrelsen i landskapet Åland skall kunna av-
56920: dingen eller länsrådet kunna göra länssty- hjälpas borde förenämnda landskamrerar-
56921: relsen beslutför. Härvid bör beaktas, att den tjänst oundgängligen återinrättas.
56922: olägenhet detta sakförhållande medför för Med hänvisning tili det ovan anförda får
56923: ifrågavarande länsstyrelsens vidkommande är vi vördsamt föreslå,
56924: så mycket större, emedan landshövdingen i
56925: landskapet Åland i sin egenskap av ord- att Riksdagen i statsförslaget för år
56926: förande i Ålandsdelegationen nödgas vistas i 1956 för inrättande av en landskam-
56927: rikets huvudstad under en betydande del av rerartjänst (31. l.kl.) vid länsstyrel-
56928: årets dagar. sen i landskapet Aland, under 7 Ht.
56929: Jämlikt 20 § i lagen om länsrätt (52/55) II kap. 1 mom. måtte upptaga till
56930: skall angående handläggningen av på läns- grundlön 598 800 mk, till åldersHll-
56931: rätt ankommande ärenden i länsstyrelsen i lägg 84 960 mk och Ull dyrortsUllägg
56932: landskapet Åland stadgas särskilt. Enligt 18 900 mk eller sammanlagt 702 660
56933: sagda lag skall länsrätten bestå av tre med- mk.
56934: lemmar. Det i föregående stycke anförda ger
56935: Helsingfors den 19 september 1955.
56936:
56937: Arthur Larson. John. Österholm.
56938: John Forsberg. 0. A. Öhman.
56939: Sven Högström.
56940: 849
56941:
56942: IV,194. - Rah.al. N:o 63.
56943: Suomennos.
56944:
56945:
56946:
56947: Öhman ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ruot-
56948: sinkielisen lakikirjan julkisoikeudellisen osan julkaise-
56949: mista varten.
56950:
56951:
56952: E d u s kun n alle.
56953:
56954: Ruotsinkielisen lakikirjan julkaiseminen kielisen lakikirjan hintaan. Tämän osan
56955: on valitettavasti viivästynyt. Tämä on suu:- hinta ei saisi nousta mainittavasti yli 1 000
56956: reksi osaksi johtunut siitä, ettei ole voitu markan, minkä takia olisi saatava avustuk-
56957: hankkia tarvittavaa apua, koska kustannuk- sena 4 500 000 markkaa. Kun Suomen Lain-
56958: set on painettava alas sen takia, ettei ole opillinen Yhdistys r. y. otti toimittaakseen
56959: saatu tarpeellista avustusta. Ensimmäinen osa lakikirjan ruotsinkielisen painoksen, tapah-
56960: ilmestyi sentään kaksi vuotta sitten ja toista tui se edellyttäen, että saataisiin tarvittavaa
56961: osaa parhaillaan painetaan, kun taas kolmas valtionapua, koska yhdistykseltä itseltään
56962: osa on tekeillä ja osittain jo oikolukuasteella. puuttuu siihen varoja. Sellaista avustusta,
56963: Neljäs osa, joka käsittää tärkeimmät jul- joskin riittämätöntä, yhdistys on saanutkin
56964: kisoikeudelliset lait, on julkaistava mahdolli- kolmea ensimmäistä osaa varten.
56965: simman pian sen jälkeen, kun kolmas osa on Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan täten
56966: saatu valmiiksi. Etukäteen on mahdotonta kunnioittaen,
56967: tarkasti määritellä, miten monta painoark-
56968: kia tämä lakikirjan viimeinen osa tulee si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
56969: sältämään, mutta painatus-, sitomis- ja ja- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
56970: kelukustannukset nousevat varmasti 5-6 kohdalle 4 500 000 markan määrära-
56971: miljoonan markan välimaille. Kun suurem- han avustukseksi Suomen Lainopilli-
56972: paa kuin 1 000 kappaleen painosta ei kan- selle Yhdistykselle r. y. lakikirjan
56973: nata painaa, tulisi hinnaksi 5 000-6 000 ruotsinkielisen painoksen neljännen eli
56974: markkaa kappaleelta. Se on kuitenkin aivan julkisoikeudellisen osan julkaisemista
56975: kohtuuton, varsinkin verrattuna valtion te- varten.
56976: hokkaalla avustuksella julkaistavan Suomen-
56977: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
56978:
56979: C. A. Öhman. John Forsberg.
56980: John Österholm. Arthur Larson.
56981: Sven Högström.
56982: 848
56983:
56984: IV,t94. - Fin.mot. N:o 63.
56985:
56986: •
56987: Öhman m.fl.: Angående anvisande av anslag till understöd
56988: för utgivning av den offentligrättsliga delen av den
56989: svenskspråkiga upplagan av lagboken.
56990:
56991:
56992: T i ll R i k s d a g e n.
56993:
56994: Utgivningen av den svenskspråkiga lag- utges med e:ffektiv hjälp av staten. Nämn-
56995: boken har beklagligt nog :fördröjts. Detta värt över 1 000 mark borde priset för denna
56996: har tili stor del berott på att nödig hjälp del icke få stiga, varför 4 500 000 mark
56997: icke kunnat anska:f:fas, emedan omkostna- borde erhållas i understöd. Då Juridiska
56998: derna måste pressas ner, då er:forderliga Föreningen i Finland r. :f. åtog sig att redi-
56999: unde:rstöd ej erhållits. Den :första delen ut- gera den svenskspråkiga upplagan av lag-
57000: kom dock :för två år sedan och den andra verket, skedde det under förutsättning, att
57001: håller på att tryckas, medan den tredje de- nödigt statsunderstöd skulle erhållas, eme-
57002: len utarbetas och delvis redan föreligger i dan :föreningen själv saknar medel här:för.
57003: korrektur. Sådant understöd, om än otillräckligt, har
57004: Den :fjärde delen, som skall omfatta de föreningen också erhållit :för de tre första
57005: viktigaste offentligträttsliga lagarna, bör ut- delarna.
57006: ges fortast möjligt efter det den tredje sam- Med stöd av det som ovan :framhållits,
57007: maMtällts. Det är omöjligt att på förhand föreslås härmed vördsamt,
57008: exakt fastslå, huru många tryckark denna
57009: sista del av lagverket kommer att omfatta, att Riksdagen under II kap. 15 Ht.
57010: men kostnaderna :för tryckning, inbindning i statsförslaget för år 1956 måtte upp-
57011: och distribution stiger säkert tili mellan 5 taga ett anslag på 4 500 000 mark
57012: och 6 miljoner mark. Då det icke lönar sig till understöd åt J uridiska Förenin-
57013: att trycka en större upplaga än 1 000 exem- gen i Finland r. f. för utgivning av
57014: plar, skulle priset ligga mellan 5 000 och den fjärde eller offentligrättsliga de-
57015: 6 000 mark per exemplar. Detta är dock len av den svenskspråkiga upplagan
57016: alldeles oskäligt, speciellt i jämförelse med av lagboken.
57017: priset för den finskspråkiga lagboken, som
57018: Helsingfors den 17 september 1955.
57019:
57020: C. A. Öhman. John Forsberg.
57021: John Österholm. Arthur Larson.
57022: Sven Högström.
57023: 847
57024:
57025: IV,193. - Rah.al. N:o 62.
57026:
57027:
57028:
57029:
57030: Hetemäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin hovi-
57031: oikeuden ylimääräisen 5. jaoston vakinaistamiseksi.
57032:
57033:
57034: E d u s k u n n a ll e.
57035:
57036: Hallituksen vuoden 1956 tulo- ja meno- vuosittain n. 140 sotilasjuttua ja n. 30 en-
57037: arvioesitykseen on otettu määräraha uuden simmäisenä oikeusasteena käsiteltävää virka-
57038: ylimääräisen 6. jaoston perustamiseksi Hel- syyteasiaa. Kun näiden viimemainittujen
57039: singin hovioikeuteen ensi vuoden alusta lu- juttujen käsittelemiseen menee melkein ko-
57040: kien. Kun nykyistä 5. jaostoa ei ole esitetty konaan yhden jaoston aika, ei varsinaisten
57041: vakinaistettavaksi, merkitsee se sitä, että oikeudenkäyntiasioiden käsittelyyn ole ny-
57042: ensi vuoden alusta alkaen Helsingin hovi- kyisen olotilan vallitessa voinut osallistua
57043: oikeudessa tulisi olemaan kaksi ylimääräistä käytännöllisesti katsoen muuta kuin neljä
57044: jaostoa. jaostoa. Edellämainituista syistä on hovi-
57045: Helsingin hovioikeuteen saapui vuonna oikeudessa ratkaisemattomien juttujen luku-
57046: 1953 varsinaisia oikeudenkäyntiasioita 2 525 määrä kasvanut niin paljon, että siitä on
57047: ja vuonna 1954 2 631 juttua. Kuluvana huomattavaa haittaa juttujen viivästymisen
57048: vuonna saapui kesäkuun loppuun mennessä vuoksi hovioikeuspiirin oikeudenhoidolle.
57049: jo 1 356 uutta juttua. Ratkaisematta joulu- Kun työskentelyä hovioikeudessa ei ylimää-
57050: kuun lopussa 1954 oli 2 232 juttua ja viime räisten jaostojen puitteissa voida järjestää
57051: kesäkuun lopussa oli ratkaisemattomia jut- niin tehokkaaksi ja suunnitelmalliseksi kuin
57052: tuja 2 325 kappaletta, vaikka hovioikeus on olisi toivottavaa, ja kun varmaa on, ettei
57053: syksystä 1954 toiminut viisijaostoisena. Ver- tulevaisuudessakaan tulla toimeen neljällä
57054: tauksen vuoksi mainittakoon, että Turun vakinaisella jaostolla, olisi ainakin toinen
57055: hovioikeus, jossa on 5 vakinaista jaostoa ja nyt ylimääräisenä toimivista jaostoista vaki-
57056: ollut 1 ylimääräinen jaosto tämän vuoden naistettava. Rahallisesti tällainen ei kuiten-
57057: alkuun asti, oli viime kesäkuun lopussa kaan tulisi valtiolle paljon maksamaan. Sen
57058: 1 312 ratkaisematonta juttua. vuotuiset lisäkustannukset olisivat vain
57059: Kuten jo yllämainittu kehityskin osoittaa, 198 430 markkaa.
57060: tulee Helsingin hovioikeuteen saapuvien jut- Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti
57061: tujen lukumäärä jatkuvasti kasvamaan. Sen ehdotamme,
57062: vuoksi ei ole nähtävissä, että Helsingin hovi-
57063: oikeus voisi tulevaisuudessakaan toimia vain että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
57064: 4-jaostoisena, vaan että siellä tarvitaan vä- tulo- ja menoarvioon Helsingin hovi-
57065: hintäin 5 vakinaista jaostoa, kuten nyt on oikeuden ylimääräisen 5. jaoston va-
57066: jo Turun hovioikeudessa. Työmäärää Hel- kinaistamiseksi 198 430 markan lisä-
57067: singin hovioikeuden osalta on vielä omiaan määrärahan kahden hovioikeudenneu-
57068: lisäämään se, että siellä joudutaan suoritta- voksen, kahden hovioikeudenasessorin,
57069: maan melkoisesti aikaa vieviä suullisia kuu- yhden ylemmän palkkausluokan hovi-
57070: lusteluja useissa sotilas- ja Helsingin hovi- oikeudenviskaalin ja kahden alemman
57071: oikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena käsi- palkkausluokan hovioikeudenviskaalin
57072: teltävissä virkasyytejutuissa, mikä ei näy ylimääräisten virkojen muuttamiseksi
57073: em. tilastosta. Helsingin hovioikeuteen saa- vakinaisiksi viroiksi.
57074: puvien juttujen lukumäärään sisältyykin
57075: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1955.
57076:
57077: Päiviö Hetemäki. 0. Lindblom. C. A. Öhman.
57078: V. Liljeström. ·Arvo Salminen. Eino Saari.
57079: 846 IV,192. - Markkinatutkimus.
57080:
57081:
57082: mahdollisuuksia sekä teollisuuden että ylei- Edellä sanottuun nojaten ehdotamme,
57083: sen kulutuksen kannalta.
57084: Huomioon ottaen edellä esitetyt näkökoh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
57085: dat kauppavaihtomme laajentamisen kansan- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
57086: taloudellisesta hyödystä ja edellä esitetyt kan määrärahan markkinatutkimuksen
57087: ilmeiset mahdollisuudet vientimarkkinoit- kehittämiseksi Neuvostoliiton, kansan-
57088: temme laajentamiseen, olisi mielestämme demokratian maiden ja Kiinan kan-
57089: välttämätöntä kehittää markkinatutkimus- santasavallan markkinoiden stthteen
57090: toimintaa nykyistä huomattavasti tehok- sekä Suomen viennin että tuonnin
57091: kaammin Neuvostoliiton, kansandemokra- osalta ja Suomen tuotteiden tunne-
57092: tian maiden ja Kiinan kansantasavallan tuksi tekemiseksi edellä mainituissa
57093: markkinoita käsittäväksi. maissa.
57094: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1955.
57095:
57096: Hertta Kuusinen. Mauri Ryömä.
57097: Eino Kilpi. Aimo Aaltonen.
57098: Unto Miettinen.
57099: 845
57100:
57101: IV,192. - Rah.al. N:o 61.
57102:
57103:
57104:
57105:
57106: Kuusinen ym.: Määrärahan osoittamisesta markkinatutki-
57107: muksen kehittämiseksi Neuvostoliiton, kansandemokratian
57108: maiden ja Kiinan tasavallan suhteen Suomen viennin ja
57109: tuonnin osalta sekä Suomen tuotteiden tunnetuksi teke-
57110: miseksi sanotuissa maissa.
57111:
57112: E d u s k u n n a ll e.
57113:
57114: Monessa yhteydessä on käynyt selville ja kilpailemaan tuotteiden laadussa muiden
57115: asianomaisten maiden korkeiden viranomais- maiden kanssa. Tällaisia tuotteita ovat
57116: ten taholta on korostettu, että Neuvostoliitto, mm. huonekaluteollisuuden, nahka- ja jal-
57117: kansandemokraattiset maat ja Kiinan kansan- kineteollisuuden, tekstiili- ja valmisvaate-
57118: tasavalta tuntevat suurta kiinnostusta kau- teollisuuden tuotteet, erinäiset pienteollisuus-
57119: pankäynnin laajentamiseen maamme kanssa, tuotteet jne. sekä tulevaisuudessa epäilemättä
57120: myös Suomesta niihin tapahtuvan viennin myös karjataloustuotteet.
57121: muodossa. Vaikka maamme kauppavaihto Kauppavaihdon jatkuva lisääminen ja
57122: näiden maiden ja varsinkin Neuvostoliiton laajentaminen alussa mainittujen maiden
57123: sekä Kiinan kansantasavallan kanssa on viime kanssa ja erikoisesti vientimme mahdolli-
57124: vuosina huomattavastikin laajentunut, se ei simman voimakas lisääminen sellaistenkin
57125: kuitenkaan ole saavuttanut niitä mittasuh- tuotteiden kohdalla, joissa emme ole pysty-
57126: teita, joiden puitteissa sen tulisi liikkua neet aikaansaamaan vientiämme muihin
57127: asianomaisten maiden asema huomioon ottaen maihin, on erittäin merkityksellistä kansan-
57128: maamme kauppatuttavina. Tämä on ollut taloudellemme useastakin syystä. Tärkein
57129: todettavissa niin viennin kuin tuonninkin syy on se, ettei näissä maissa esiinny kapi-
57130: yhteydessä. talistisissa maissa säännöllisesti toistuvia ta-
57131: Syynä tähän on ollut suurelta osalta se, louspulia, jotka vaikuttavat haitallisesti
57132: että Suomessa ei tunneta riittävästi edellä maamme vientisuhdanteihin. Toiseksi on
57133: mainittujen maiden mahdollisuuksia meidän merkittävää, että meillä on ilmeisiä mahdol-
57134: vientituotteidemme markkinoina eikä myös- lisuuksia tämän kauppavaihdon puitteissa
57135: kään kaikkia mahdollisuuksia tyydyttää kehittää uusia vientiteollisuuden aloja, jotka
57136: tuontitarpeitamme niistä. Kuitenkin on ollut laajentuessaan vapauttavat kansantalou-
57137: havaittavissa erilaisten tuotteittemme eri yh- temme vientituotantomme tähänastisen
57138: teyksissä jouduttua näytteille näissä maissa, yksipuolisuuden aiheuttamista haitoista ja
57139: että kiinnostus niihin on ollut varsin suuri. vaaroista. Lisäksi kauppavaihdon lisäämi-
57140: Samansuuntaisesti ovat useat maamme ulko- sen puolesta puhuu muidenkin kapitalis-
57141: maankaupan asiantuntijat, teollisuusmiehet tisten maiden voimistunut kiinnostus Neu-
57142: ja muut tuotantoelämämme edustajat puhu- vostoliiton ja kansandemokratian maiden
57143: neet ja kirjoitelleet käytyään näissä maissa. markkinoita kohtaan. Suomen on syytä pi-
57144: Näiden toistaiseksi hajanaisten huomioiden tää kiinni jo saavuttamistaan asemista sekä
57145: perusteella on syntynyt varsin yleinen käsi- vahvistaa niitä. Samassa yhteydessä olisi
57146: tys, että maallamme olisi mahdollisuuksia tarpeen tutkia myös tuonnin monipuolista-
57147: huomattavastikin lisätä vientiään näihin mai- misen mahdollisuuksia siten, että se nykyistä
57148: hin, ei vain tavanomaisten vientituottei- paremmin vastaisi vientiä. Tähänastiset ko-
57149: demme, puunjalostus- ja metalliteollisuus- kemukset osoittavat, että edellä mainituista
57150: tuotteiden kohdalla, vaan vieläpä monien maista on ollut saatavissa edullisin ehdoin
57151: sellaisten kotimarkkinateollisuustuotteiden monia elintärkeitä tuotteita, joiden tuon-
57152: kohdalla, joilla varsin hyvin pystymme nille näyttää avautuvan entistä suurempia
57153: 844
57154:
57155: IV,191. - Rah.al. N:o 60.
57156:
57157:
57158:
57159:
57160: Salminen ym..: Määrärahan osoittamisesta elimen perustami-
57161: seksi ulkomaisen tiedotustoiminnan tehostamista varten.
57162:
57163:
57164: E d u s k u n n a 11 e.
57165:
57166: Kansainvälisistä kulttuurisuhteista ja tie- mainen tiedotustoiminta koko laajuudessaan
57167: dotustoiminnasta aiheutuvien tehtävien jat- vaatisi, olisi luotava erityinen elin, ehkä lä-
57168: kuva lisääntyminen on Tanskassa, Norjassa hinnä naapurimaamme Ruotsin mallin mu-
57169: ja Ruotsissa johtanut siihen, että ulkoasiain- kaan. Se voisi toimia myös yhteyselimenä
57170: ministeriöiden sanomalehtiasiaintoimistojen Unescoon sitten, kun Suomi liittyy siihen,
57171: lisäksi on käynyt välttämättömäksi perustaa mitä liittymistä ei voitane lykätä kovinkaan
57172: erikoistoimistot hoitamaan kulttuurisuhteista pitkälle. Yleinen mielipide näyttää asettu-
57173: johtuvia tehtäviä. Tanskassa perustettiin v. neen sille kannalle, että meilläkin olisi pääs-
57174: 1940 ,Det danske Selskab", Ruotsissa v. 1945 tävä asiassa vihdoin käytännöllisiin ratkai-
57175: ,Svenska Institutet för kulturellt utbyte med suihin. Myös eduskunta on lausunut halli-
57176: utlandet" ja Norjassa v. 1950 ,Kontoret for tukselle toivomuksia tiedotustoiminnan te-
57177: kulturelt samkvem med utlandet". Suuret hostamisesta. Tarpeelliset esityöt suunnitel-
57178: kulttuurimaat ovat niin ikään jatkuvasti man toteuttamiseksi on tehty, mutta määrä-
57179: lisänneet sekä henkisen että aineellisen vilje- rahaa valtion tulo- ja menoarvioon ei ole
57180: lyn tunnetuksi tekemistä ja uhraavat siihen otettu.
57181: suuria rahamääriä. Näistä mainittakoon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
57182: Raskan ,Alliance frangaise" ja Englannin kunnioittaen,
57183: ,British Council", meidänkin maassamme hy-
57184: vin tunnettu tiedotuskeskus. että Eduskunta ottaisi vuoden 1956
57185: Tällaisen erikoistoimiston perustamisen tulo- ja menoarvioon 5 Pl:n kohdalle
57186: tarve on jo pitkän aikaa ollut tuntuva myös 50 000 000 markan määrärahan erityi-
57187: Suomessa. Ulkoasiainministeriön sanomalehti- sen elimen perustamiseksi ulkomaisen
57188: asiaintoimiston lisäksi, joka sinänsä tekee tiedotustoiminnan tehostamista var-
57189: arvokasta työtä, mutta joka virastona ei voi ten.
57190: toimia niin vapaasti ja joustavasti kuin ulko-
57191: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1955.
57192:
57193: Arvo Salminen. Kauno Kleemola.
57194: G. Henriksson. John Österholm.
57195: Jaakko Hakala.
57196: IV,190. - Lahtela ym. 843
57197:
57198: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- kan määrärahan 4 Pl. II luvun koh-
57199: nioittaen, dalle valtakunnansuunnittelutoimiston
57200: perustamiseksi valtioneuvoston kans-
57201: että Eduskunta ottaisi vuoden 1956 lian yhteyteen.
57202: tulo- ja menoarvioon 7 500 000 mar-
57203: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1955.
57204:
57205: M. 0. Lahtela. Einari Jaakkola. Niilo Ryhtä.
57206: Erkki Koivisto. Esa Koivusilta. Erkki Ryömii..
57207: Nestori Kaasalainen. .T. F. Pöykkö. Heikki Soininen.
57208: Tahvo Rönkkö. Eino Rytinki. Vilho Väyrynen.
57209: Onni Mannila. Kalle Kämäräinen. Artturi Jäm.sen.
57210:
57211:
57212:
57213:
57214: 2 E 626/55
57215: 842 IV,190. - Valtakunna.nsuunnittelutoimisto.
57216:
57217:
57218: kimus- ja selvittelyelimen asettami- tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotettu
57219: seksi ja sisällyttäisi vuoden 1956 tulo- myönnettäväksi 2.5 milj. mk sellaisen välttä-
57220: ja menoarvioesitykseen tarkoitusta mättömäksi havaitun, eri ammattialoja kos-
57221: varten tarvittavan määrärahan. kevan työmarkkinatutkimuksen suorittami-
57222: seen, joka pyrkii pitkällä tähtäimellä sel-
57223: Samanaikaisesti kun varsinaisen valtakun- vittelemään taloudellisen elämämme ja työ-
57224: nansuunnitteluelimen tarpeellisuus on jou- markkinatilanteemme vastaisia muutoksia
57225: duttu yhä uudelleen toteamaan ilman, että ja kehitystä.
57226: nämä toteamukset olisivat johtaneet toivot- Valtioneuvosto asetti kesällä 1955 kes-
57227: tuun tulokseen, on eri aloilla ollut pakosta- kuudestaan ministerivaliokunnan käsittele-
57228: kin ryhdyttävä suorittamaan hajanaisesti ja mään alityöllisyysalueiden teollistamisongel-
57229: vailla tarvittavaa keskitystä juuri samoja mia, mutta tällaisenkaan tehtävän tar-
57230: tutkimuksia, joiden tarkoituksenmukainen koituksenmukainen hoitaminen ei ole mah-
57231: järjestäminen kuuluisi valtakunnallisen dollista ilman kustannuksia vaativaa perus-
57232: suunnittelun toimialaan. Tällaisista tutki- tutkimustyötä.
57233: muksista on aiheutunut ja aiheutuu edelleen- Edellä mainitut eri elimet joutuvat
57234: kin huomattavia menoja. Niinpä maan lii- mm. pakostakin yhtaikaa ja päällek-
57235: kennepolitiikkaa ja eri liikenneolojen yhteis- käin suorittamaan sellaisia osaselvityksiä
57236: toimintaa koskevia kysymyksiä käsittelemään jotka voitaisiin suorittaa tarkoituksenmukai~
57237: perustettiin 15 päivänä tammikuuta 1954 simmalla tavalla ja keskitetysti erityisen
57238: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön valtakunnansuunnitteluelimen järjestämistä.
57239: yhteyteen neuvoa antavana elimenä toimiva Koska meillä ei lisäksi ole minkäänlaista
57240: kulkulaitosneuvosto, jossa ovat edustettuina virallista elintä, joka ohjaisi ja neuvoisi eri
57241: edellä mainittu ministeriö, kauppa- ja teolli- puolilla maata toimintansa jo aloittaneiden
57242: suusministeriö, rautatiehallitus-, tie- ja vesi- n. 20 seutusuunnitteluliiton, joiden alueella
57243: rakennushallitus, merenkulku, puunjalostus-
57244: asuu n. 2 milj. ihmistä, työtä ja koska valta-
57245: teollisuus, kotimarkkinateollisuus, maatalous-
57246: kunnallisen suunnitteluelimen välttämättö-
57247: tuotanto, autoliikenne ja keskuskauppaka-
57248: myys on meidänkin oloissamme todettu sekä
57249: mad. Neuvoston, jolla on oikeus ottaa pal-
57250: velukseensa sihteereitä ja tutkijoita, tehtävät eduskunnan että erityiskomitean toimesta
57251: on moninkertaisen turhan työn ja aiheetto~
57252: ovat senlaatuiset, ettei niitä voida tyydyttä- mien kustannusten estämiseksi ja tarvitta.
57253: västi ratkaista ilman sellaisia koko maata
57254: vien tutkimustehtävien tarkoituksenmukai-
57255: koskevia alueittaisia tutkimuksia ja tilasto-
57256: tietoja, joiden suorittaminen ja kerääminen seksi hoitamiseksi välttämätöntä, että valta-
57257: k~nnansuunnitteluelin saadaan viipymättä
57258: on käytännössä mahdollista vain näitä asioita
57259: tutkineen ja tutkivan valtakunnansuunnitte- aikaan.
57260: lukomitean ehdottaman toimiston puitteissa. Ylimääräisten viran- ja toimenhaltijain
57261: Kulkulaitosneuvoston käyttöön myönnettiin ho1taman valtakunnansuunnittelutoimiston
57262: vuoden 1955 tulo- ja menoarviossa 2 milj. mk perustamisesta niissä puitteissa, mitä valta-
57263: ja vuoden 1956 tulo- ja menoarvioehdotuk- kunnansuunnittelukomitea on ehdottanut
57264: sessa tämä määräraha on korotettu 3 milj. aikaisemmin mainitussa, valtioneuvostolle
57265: markaksi. maaliskuun 18 päivänä 1955 jätetyssä kirjel-
57266: Joulukuun 30 päivänä 1954 perustetun mässä, aiheutuisivat seuraavat kustannukset:
57267: talousneuvoston työn tueksi perustetun ta- mk
57268: louspoliittisen suunnittelutoimiston, jonka
57269: pääasiallisena tehtävänä on tutkia ajankoh- 1 toimistopäällikkö vuosipalkka . 1177 500
57270: taisia finanssipoliittisia ja nykyoloissa muo- 1 apulaispäällikkö vuosipalkka .. 998400
57271: dostuvan kansantulon oikeudenmukaista ja- 3 tutkijaa vuosipalkka yhteensä . 2 548 800
57272: kaantumista koskevia kysymyksiä, ja talous- 1 kanslisti vuosipalkka ........ . 379 800
57273: neuvoston yhteisiä menoja varten on vuoden 1 konekirjoittaja vuosipalkka .. . 314100
57274: 1956 tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotettu Toimiston perustamiskustan-
57275: myönnettäväksi yli 11 milj. mk, mistä mää- nuksia .................... . 1000000
57276: rästä talousneuvoston menot ovat 6 milj. mk. sekä vuokra-, siivous ja tarve-
57277: Työttömyyden lieventämisestä aiheutuvien rahoja varten yhteensä ..... . 1081400
57278: hallintomenojen yhteyteen on vuoden 1956 Yhteensä mk 7 500000
57279: 841
57280:
57281: IV,19o. - Rah.al. N:o 59.
57282:
57283:
57284:
57285: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnansuun-
57286: nittelutoimiston perustamiseksi valtioneuvoston kanslian
57287: yhteyteen.
57288:
57289: E d u s k u n n a ll e.
57290:
57291: Tehdyn toivomusaloitteen nojalla edus- lisäselvityksiä ja jatkuvasti toimeenpantavia
57292: kunta päätti syyskuun 15 päivänä 1950 lau- uusia tutkimuksia, että niiden suorittaminen
57293: sua hallitukselle toivomuksen valtakunnan- tarkoituksenmukaisella tavalla on mahdol-
57294: suunnittelun aikaansaamisesta maahamme. lista vain varsinaisen valtakunnansuunnitte-
57295: Tässä toivomusaloitteessa todettiin mm.: luelimen puitteissa". Edellä sanotun totea-
57296: muksensa nojalla valtakunnansuunnittelu-
57297: ,Kun olojen suunnitelmallinen ke- komitea esitti valtioneuvostolle,
57298: hittäminen joka tapauksessa ennen
57299: muuta edellyttää eri alueiden talou- että valtioneuvosto ottaisi vuoden
57300: dellisten ja muiden seikkojen tieteel- 1956 tulo- ja menoarvioon tarvittavan
57301: listä ja käytännöllistä tutkimusta, olisi määrärahan silmällä pitäen varsinai-
57302: kiireellisesti pyrittävä aikaansaamaan sen valtakunnansuunnittelutoimiston
57303: ainakin jonkinlainen tutkimuselin pu- asettamista vuoden 1956 alusta lukien
57304: heena olevaa tarkoitusta varten." ja että tämän toimiston vahvuudeksi
57305: määrättäisiin valtakunnansuunnittelu-
57306: Sanotun toivomusaloitteen perusteella val- komitean 17 päivänä joulukuuta 1953
57307: tioneuvosto asetti lokakuun 19 päivänä 1951 valmistuneessa mietinnössä tehdyn eh-
57308: ns. valtakunnansuunnittelukomitean tutki- dotuksen mukaisesti 1 toimistopääl-
57309: maan valtakunnansuunnittelun tehtäviä, likkö, 1 apulaistoimistopäällikkö, vä-
57310: edellytyksiä ja organisaatiota maassamme. hintään 3 tilastotutkijaa ja suunnit-
57311: Valtakunnansuunnittelukomitea totesi joulu- telijaa sekä tarpeellinen määrä muuta
57312: kuun 17 päivänä 1953 valtioneuvostolle jät- henkilökuntaa.
57313: tämässään mietinnössä, että järkiperäiseen
57314: valtakunnansuunnitteluun pääsemiseksi on Samassa kirjelmässään komitea esitti myös
57315: suoritettava erittäin monia selvityksiä ja valtioneuvostolle, ettei työvoimaviranomais-
57316: toimeenpantava yhtenäisten suuntaviivojen ten ehdotusta erityisen elimen asettamisesta
57317: mukaisesti jatkuvasti uusia tutkimuksia. Li- tutkimaan Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyys-
57318: säksi komitea nimenomaan tähdensi, että var- ja muita ongelmia toteutettaisi, vaan että
57319: sinaisen valtakunnansuunnittelun aloittami- kysymyksessä olevien tutkimusten toimitta-
57320: sen kannalta on pidettävä tärkeimpänä ja minen jätettäisiin perustettavaksi ehdotetun
57321: kiireellisimpänä tehtävänä varsinaisen valta- valtakunnansuunnittelutoimiston huoleksi.
57322: kunnansuunnitteluelimen asettamista. Edellä esitetyn lisäksi valtakunnansuunnit-
57323: V aitioneuvostolle maaliskuun 18 päivänä teluelimen perustamisen välttämättömyys on
57324: 1955 jättämässään kirjelmässä valtakunnan- todettu mm. 7 päivänä helmikuuta 1955
57325: suunnittelukomitea kiinnitti jälleen valtio- eduskunnalle jätetyssä toivomusaloitteessa
57326: neuvoston huomiota valtakunnallisen suunnit- (toiv.al. n:o 144/55, Lahtela ym.), jossa
57327: teluelimen perustamisen välttämättömyyteen. varsin yksityiskohtaisten perustelujen jäl-
57328: Tässä kirjelmässä komitea ilmoitti joutu- keen ehdotettiin eduskunnan päätettäväksi
57329: neensa toteamaan komitean toimesta v. 1952 toivomus,
57330: suoritettujen ns. tyyppikuntatutkimusten ai-
57331: kana hankittua asia-aineistoa käsitellessään, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
57332: että ,järjestelmälliseen valtakunnansuunnit- toimenpiteisiin valtakunnallisen suun-
57333: teluun pääsemiseksi kaivataan niin runsaasti nittelun kannalta välttämättömän tut-
57334: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista oi-
57335: keudenkäyntllaitoksen ja hallinnon tarpeisiin sekä virkamiesten palkka-
57336: ukseen, terveydenhoidollisiin, sivistyksellisiin, maataloudellisiin, sosiaa-
57337: lisiin ym. tarkoituksiin ja kulkulaitosparannuksiin.
57338: VALTIOPÄIVÄT
57339: 1955
57340:
57341: LIITTEET
57342: IV
57343:
57344: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT,
57345: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
57346: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
57347:
57348:
57349:
57350:
57351: HELSINKI 1955
57352: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
57353: 1
57354:
57355:
57356:
57357:
57358: 1
57359: 1
57360: 1
57361: 1
57362:
57363:
57364:
57365:
57366: 1
57367: 1
57368: 1
57369: 1
57370:
57371:
57372:
57373:
57374: 1
57375: 1
57376: 1
57377: 1
57378:
57379:
57380:
57381:
57382: 1
57383: 1
57384: VALTIOPÄIVÄT
57385: 1955
57386:
57387: LIITTEET
57388: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-
57389: ASIA- JA LAKIALOITTEET
57390:
57391:
57392:
57393:
57394: HELSINKI 1955
57395: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
57396: XXVI Sisällysluettelo 1955.
57397:
57398:
57399: Siv. Siv.
57400: 842. (jhman ym., lak.al. N:o 99: Ehdotus 843. Kaitila ym., lak.al. ·N:o 100: Ehdotus
57401: laiksi tulo· ja omaisuusverolain väliai· laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai·
57402: kaisesta muuttamisesta ............... 1620 kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . • . . . . . 1622
57403:
57404:
57405:
57406: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
57407: Atomivoiman aikaansaamista ja siihen Siv.
57408: soveltuvien aineiden valvontaa ja elin· sekä siihen soveltuvien aineiden vai·
57409: keinolain muuttamista koskeva laki- vonnasta ja laiksi elinkeinon harjoitta'
57410: aloite. misen oikeudesta annetun lain muutta-
57411: Siv. misesta .............................. 1627
57412: 39. L. Mattila ym., lak.al. N:o 94: Ehdotuk·
57413: set laiksi atomivoiman aikaansaamisen
57414:
57415:
57416:
57417: VIII. Sivistysvaliokunta.
57418: Opettajalukiaita ja kansakoulunopettaja- Siv.
57419: seminaareja koskevia lakialoitteita. 67. Järvi y1n., lak.al. N:o 106: Ehdotus
57420: Siv. laiksi kansakoulunopettajaseminaareista 1636
57421: 66. Malkamäki ym., lak.al. N:o 105: Ehdo·
57422: tus laiksi opettajalukioista ............ 1633
57423:
57424:
57425:
57426: IX. Maatalousvaliokunta.
57427: Tilan osittamisen edellytyksiä, maan- Siv.
57428: ltli.yttölakia ja valtion maan käyttä- 101. Seppä ym., lak.al. N:o 86: Ehdotus
57429: mistä ma.anltli.yttölain tarkoituksiin ym. laiksi valtion maan käyttämisestä asu·
57430: koskevia lakialoitteita. tustarkoituksiin uusjaon yhteydessä ••• 1665
57431:
57432: Siv. 102. Lepistö ym., lak.al. N:o 87: Ehdotus
57433: 98. Sävelä ym., lak.al. N:o 83: Ehdotus laiksi valtion maan käyttämisestä ja
57434: laiksi tilan osittamisen edellytyksistä .. 1643 maan pakkolunastamisesta maankäyttö·
57435: lain tarkoituksiin . . . . . . • . . • • . . . • . • . • . 1667
57436: 99. Pusa, lak.al. N:o 84: Ehdotus laiksi vai· 103. Kyttä ym., lak.al. N:o 88: Ehdotus
57437: tion maan käyttämisestä ja maan pakko· laiksi valtion maan käyttämisestä ja
57438: lunastamisesta maankäyttölain tarkoitnk· maan pakkolunastamisesta maankäyttö·
57439: siin ••••.....•.••....•••.••..•....... 1648 lain tarkoituksiin •.......•...•..••.•• 1669
57440: 100. Kyttä ym., lak.al. N:o 85: Ehdotus 104. Seppä ym., lak.al. N:o 89: Ehdotus
57441: maankäyttölaiksi ••................... 1650 laiksi tilan osittamisen edellytyksistä • . 1672
57442:
57443:
57444: XIII. Kansaneläkevaliokunta.
57445: Kansaneläkelakia ja siihen liittyvää Siv.
57446: lainsä.ä.däntöä koskeva lakialoite. 1. Meinander ym., lak.al. N:o 90: Ehdotus
57447: Siv. k'!'ns~~e~~k~~ai~si ja siihen liittyväksi
57448: 1. Meinander m. fl., lagmot. N:o 90: För- lamsaadannoks1 . . . . . • . . • . . . . . . . . . • • • . 1697
57449: slag tili folkpensionslag och därtill an-
57450: sluten lagstiftning . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 1677
57451:
57452:
57453: Valiokuntaan lähettämättä jätetty lakialoite.
57454: Siv.
57455: Sävelä ym., lak.al. N:o 92: Ehdotus laiksi
57456: eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta . . • . 1719
57457: Sisällysluettelo 1955. XXV
57458:
57459: Siv. Siv.
57460: 821. Vä~wn ym., rah.al. H:o 689: Mliirä- seksi IValosta Inarinjärven rantaan Kop-
57461: ra.haa osoittamisesta Kaukosen--Kallon pelöli. kylään . . . . .. . . . . . .. .. . . . . . .. . .. . 1580
57462: kylätien parantamiseksi • • • • • . . • • . • . . . 1572
57463: 829. Yäyrynen ym., rah.al. H:o 697: Määrä-
57464: 822. Friman ym., rah.al. H:o 690: Mää.rära· rahan osoittamisesta Virtaniemen-valta-
57465: han osoittamisesta maantien rakentami- kunnan rajan-Norjan maantien rakenta·
57466: seksi Seipäjärveltä Riipinkyfåän Sodanky- miseksi . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . • • . . . • . . 1581
57467: län kunnassa . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15'73
57468: 830. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 698:
57469: 823. Lahtela ym., rah.al. N:o 691: Mliirära- Määrärahan osoittamisesta. maantien ra-
57470: han osoittamisesta maantien rakentami- kentamiseksi Kaamasen kylästä Bevetti-
57471: seksi SOO.ankylän kumiali Kelujärven ky- järvelle • . . . . . . . . • • . . • . . . . . . . . . • • . . . • . 1582
57472: lästä Tanhuankylän kautta Savukosken
57473: kunnan Värriön kylään . . . . . . . . . . . . . . . . 1574 831. Pöykkö ym., rah.al. N:o 699: Määrära-
57474: han osoittamisesta Ivalon~Koppelon
57475: 824. Lahtela ym., rah.al. N:o 692: Määrära- maantien rakentamiseen , . . . . . • • . . • • . • 1583
57476: han osoittamisesta Javaruksen-Vuojär-
57477: ven maantien rakennustöiden jatkamiseksi 1575 832. Tainio ym., rah.al. N:o 700: Määrära-
57478: han osoittamisesta maantien rakentami-
57479: 825. Koivisto ym., rah.al. N:o 693: Määrära-
57480: han osoittamisesta maantien rakentami- seksi Inarin kunnassa Ivalosta Koppe-
57481: loon ......•.....................•.... 1584
57482: seksi Savukosken Värriön kylästä Tan-
57483: huankylän kautta Sodankylän Kelujär- 833. Väyrynen, rah.at. N:o 701: :Mäii.rärahän
57484: velle ...•....................•....... 1577 osoittamisesta Syysjätven~Utsjoen maan-
57485: tietyön jatkamista varten •...•.•....... 1585
57486: 826. Väytyncn, rah.al. N:o 694: Määrärahan
57487: osoittamisesta Kelujärven-Tanhuan maan- 834. Lahtela ym., rah.al. H:o 709: Määrära-
57488: tietyön jatkamista varten . . . . . . . . . . . . 1578 han osoittamisesta maantien rakentami-
57489: '827. Lahtela ym., rah.al. N:o 695: Määrära- seksi Inarin Syysjärveltä Utsjoen kirkon-
57490: han osoittamisesta Enontekiön-Leppäjär- kylän kautta Utsjokisuulle . . . . . . . . . . . . 1586
57491: ven-Kivijärven maantiesuunnan tutki-
57492: mista varten . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1579 835. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 703: Koro-
57493: tetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
57494: 828. Lahtela ym., rah.al. N:o 696: Määrära- siksi maanviljelijäin uudisraivauksiin,
57495: han osoittamisesta maantien rakentami- metsän- ja maanparannustöihin . . . • . . . . 1587
57496:
57497:
57498:
57499: I. Perustuslakivaliokunta.
57500: Maataloustuotannon kannatta.YUuden tur- Siv.
57501: vaamiSta, huoneenvuokrien säännöstelyä 13. L. Mattila ym., lak.al. N:o 109: Ehdotus
57502: ja työttömyystöiden järjestämiStä kos- laiksi huoneenvuokrien siiännösteiystä . . . 1593
57503: kevia. la.kia.loitteita. 14. ltleemola ym., lak.al. N:o 103: Ehdotus
57504: ~~~~s~ ma~taloustuotteiden hintojen mäii-
57505: Siv.
57506: 12. Kosola ym., lak.al. N:o 101: Ehdotus raamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . 1595
57507: laiksi maataloustuotannon kannattavuu- 15. Hietanen ym., lak.al. N:o 104: Ehdotus
57508: den turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1591 laiksi työttömyystöiden järjestämisestä 1598
57509:
57510:
57511:
57512: IV. Valtiovarainvaliokunta.
57513: Leimaverolain muuttamista, asuntolaina- Siv.
57514: lakia. ja tulo- ja omaisuusverolain väli- 839. Kosola ym., lak.al. N:o 96: Ehdotus
57515: aikaista muuttamista koskevia lakialoit- laiksi tulo· ja omaisuusverolain väliai-
57516: teita. kaisesta muuttamisesta ........•....•• 1613
57517: 840. Haapanen ym., lak.al. N:o 97: Ehdotus
57518: Siv. laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
57519: 836. H. Miettunen ym., lak.al. N:o 91: Ehdo- kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1614
57520: tus laiksi leimaverolain muuttamisesta 1603
57521: 841. Innala ym., lak.al. N:o 98: Ehdotus
57522: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai-
57523: 837. Roine ym., lak.al. N:o 93: Ehdotus
57524: asuntolainalaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1606 kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1616
57525: 842. lihman m. fl., lagmot. N:o 99: Förslag
57526: 838. Wiherheimo ym., lak.al. N:o 95: Ehdo- till lag angående temporär ändring av
57527: tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- lagen om inkomst- och förmögenhets-
57528: aikaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1610 Rkatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1618
57529:
57530: 4 B 41/56
57531: XXIV Sisällysluettelo 1955.
57532:
57533:
57534: Siv. Siv.
57535: 789. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 657: Mää- 805. Väyrynen, rah.al. N:o 673: Määrärahan
57536: rärahan osoittamisesta satamatien jatka- osoittamisesta Kuhan-Pohjaslahden maan-
57537: miseksi Himangan kirkonkylästä Pikku- tien rakentamiseksi • . . . . . . . . . . . . . • . . . 1556
57538: Mansikkaan • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . • . 1540
57539: 806. Pöykkö ym., rah.al. N:o 674: Määrära-
57540: 790. Murto ym., rah.al. N:o 658: Määrära- han osoittamisesta Kuhan-Pohjaalahden
57541: han osoittamisesta maantien rakentami- maantien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1557
57542: seksi Oulaisista Kärsämäen Venetpaloon 1541
57543: 807. Pöykkö ym., rah.al. N:o 675: Määrära-
57544: 791. Erkkilä ym., rah.al. N:o 659: Määrära- han osoittamisesta Kuhan-Simojärven
57545: han osoittamisesta maantien rakentami· maantien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . • 1558
57546: seksi Oulaisista Pyhäjoen eteläpuolitse
57547: Kärsämäen Venetpalon kylään ........ 1542 808. Väyrynen, rah.al. N:o 676: Määrärahan
57548: osoittamisesta Simon-Ranuan maantien
57549: 792. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 660: Mää- kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 1559
57550: rärahan osoittamisesta maantien rakenta-
57551: miseksi Pyhäjoen-Kalajoen maantieltä 809. Pöykkö ym., rah.al. N:o 677: Määrära-
57552: Merijärven-Kalajoen maantiehen ...... 1543 han osoittamisesta Koivun-Rovaniemen
57553: maantien rakentamiSeen . . . . . . • . . . . . . . 1560
57554: 793. Järvi ym., rah.al. N:o 661: Määrärahan
57555: osoittamisesta Raahen-Junnonojan tie- 810. Lahtela ym., rah.al. N:o 678: Määrära-
57556: tutkimusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1544 han osoittamisesta Aholan-Mourujärven
57557: -Maaninkavaaran maantien rakennustöi-
57558: 794. Järvi ym., rah.al. N:o 662: Määrärahan
57559: osoittamisesta Sotkamon-Kuhmon maan- den jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1561
57560: tien kunnostamiseen . . . • . . . . . . . . . . . . . . 1545 811. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 679: Mää-
57561: 795. Partanen ym., rah.al. N:o 663: Määrä- rärahan osoittamisesta mantien rakenta-
57562: rahan osoittamisesta Sotkamon-Kuhmon miseksi Raistakan tiestä Kurkijärven ete-
57563: maantien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1546 läpuolitse sanotun järven itäpäähän tule-
57564: vaan tiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1562
57565: '796. Tauriainen ym., rah.al. N:o 664: Määrä-
57566: rahan osoittamisesta maantien rakentami- 812. Torvi ym., rah.al. N:o 680: Määräraha'n
57567: seksi Pesiönlahden ja Reinijärven välille osoittamisesta Mourunsalmen ja Kilkelön-
57568: Suomussalmen kunnassa .............. 1547 salmen välisen tien rakentamiseen . . . . 1563
57569: 797. Liedes ym., rah.al. N:o 665: Määrärahan 813. Lahtela ym., rah.al. N:o 681: Määrära-
57570: osoittamisesta Lamminkankaan-Haara- han osoittamisesta maantien rakentami-
57571: kosken maantien kunnostamiseksi . . . . . • 1548 seksi Ylikitkajärven luoteispuolitse Po-
57572: sion-Kuusamon tiestä Kemijärven-Kuu-
57573: 798. Friman ym., rah.al. N:o 666: Määrära- samon maantiehen .................... 1564
57574: han osoittamisesta maantien rakentami-
57575: seksi Kelankylästä Pudasjärven-Rannan 814. Väyrynen ym., rah.al. N:o 682: Määrä-
57576: tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1549 rahan osoittamisesta Raanujärven-Pel-
57577: lon maantien parantamiseksi . . . . . . . . . . 1565
57578: 799. Murto ym., rah.al. N:o 667: Määrärahan
57579: osoittamisesta Jaalangan asutusalueen ja 815. Niskala ym., rah.al. N:o 683: Määrära-
57580: Siivikon välisen maantien rakentamiseen 1550 han osoittamisesta tutkimuksen toimitta-
57581: IDiseksi tien rakentamista varten Hannun-
57582: 800. Rytinki ym., rah.al. N:o 668: Määrära-
57583: han osoittamisesta maantien rakentami- rannasta Koutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1566
57584: seksi Pudasjärven Särkivaaralta Taival- 816. Friman ym., rah.al. N:o 684: Määrära-
57585: kosken Virkkuseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1551 han osoittamisesta maantien rakentami-
57586: 801. Rytinki ym., rah.al. N:o 669: Määrära- seksi Rovaniemen Saaren kylästä Markka-
57587: han osoittamisesta Pudasjärven Puhoksen suvantoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1567
57588: -Näljängän maantien rakentamiseen .. 1552 817. Lahtela ym., rah.al. N:o 685: Määrära-
57589: han osoittamisesta maantien rakentami-
57590: 802. Rytinki ym., rah.al. N:o 670: Määrära-
57591: han osoittamisesta Pudasjärven-Sara- seksi Vian asemalta Vanttausjärven maan-
57592: järven maantien peruskorjaustöiden aloit- tiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1568
57593: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1553 818. Väyrynen ym., rah.al. N:o 686: Määrä-
57594: rahan osoittamisesta Soppelan-Isokylän
57595: 803. Torvi ym., rah.al. N:o 671: Määrärahan
57596: osoittamisesta Kouvan-Sampilan maan- kylätien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1569
57597: tien rakentamiseen . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 1554 819. Pöykkö ym., rah.al. N:o 687: Määrära-
57598: 804. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 672: han osoittamisesta Saarenkylän-Meltauk-
57599: Määrärahan osoittamisesta maantien kun- sen maantiesuunnan tutkimiseen 1570
57600: nostamiseksi Pirkkiön kylästä Helläiän 820. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 688:
57601: erottelutyömaalle ja tien jatkamiseksi Määrärahan osoittamisesta Juustovaaran
57602: Puuluotoon . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1555 -Taapajärven maantien rakentamiseksi 1571
57603: Sisällysluettelo 1955. XXIIT
57604:
57605:
57606: Siv. Siv.
57607: 759. Kuittinen ym., rah.al. N:o 627: Määrära· 775. Manninen ym., rah.al. N:o 643: Määrä-
57608: han osoittamisesta Simpeleen-Parikkalan rahan osoittamisesta maantiesillan raken-
57609: maantien rakentamiseen . . . • . . . . . . . . . . . 1508 tamiseksi Leppävirran-Heinäveden maan-
57610: tiellä Leppävirran pitäjässä . . . . . . . . . . 1525
57611: 760. Hiltunen ym., rah.al. N:o 628: Määrära-
57612: han osoittamisesta Enonkosken-Hanhi- 776. Nieminen ym., rah.al. N:o 644: Määrära-
57613: virran-Sappulahden maantien rakennus· han osoittamisesta maantien rakentami-
57614: työtä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1509 seksi Savonrannan kirkonkylästä Pirtti-
57615: mäen kohdalle Enonkosken-Sapun maan-
57616: 761. Heikwra ym., rah.al. N:o 629: Määrära-
57617: han osoittamisesta Kihniön-Pohjois· tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1526
57618: Parkanon-Karvian yhdysliikennetien ra- 777. Manninen ym., rah.al. N:o 645: Määrä-
57619: kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1510 rahan osoittamisesta Varkauden-Joen-
57620: 762. Heikura ym., rah.al. N:o 630: Määrära· suun maantien kunnostamiseksei Rukku-
57621: han osoittamisesta maantien rakentami- neen ja Kypäräjärven välisellä osalla • . 1527
57622: seksi Honkajoelta Jyllin kautta Kar· 778. M. Leskinen ym., rah.al. N:o 646: Määrä-
57623: viaan ................................ 1511 rahan osoittamisesta Viitasalmen-Korte-
57624: 763. Rosnell ym., rah.al. N:o 631: Määrära· joen maantien rakennustöiden aloittamista
57625: han osoittamisesta Vahojärven kunnan· varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1528
57626: tieltä erkanevan ja Ikaalisissa valtion 779. Niiranen ym., rah.al. N:o 647: Määrä-
57627: maantiehen yhtyvän yhdystien kuntoon·
57628: rahan osoittamisesta yhdysmaantien :ra-
57629: saattamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1512 kentamiseksi Outokummun-Maarianvaa-
57630: 764. Seppi ym., rah.al. N:o 632: Määrärahan ran mantieltä Törisevästä Polvijärven-
57631: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Maarianvaaran maantielle Syrjävaaraan 1529
57632: Kurun kunnan Riuttaskorven kylästä Vir·
57633: tain kunnan Kortteen pysäkille . . . . . . . . 1513 780. Soininen ym., rah.al. N:o 648: Määrära-
57634: han osoittamisesta Joensuun-Polvijärven
57635: 765. Seppi ym., rah.al. N:o 633: Määrärahan -Juankosken maantien kunnostamiseen 1530
57636: osoittamisesta Teiskon-Jäminkipohjan
57637: maantien oikaisemiseen ............... 1514 781. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 649: Mää-
57638: rärahan osoittamisesta Oravaisten kun-
57639: 766. Suonpää ym., rah.al. N:o 634: Määrära· nan Välitalon kylästä Ylihärmään johta-
57640: han osoittamisesta Oriveden-Jämsän van ns. Ekotien rakentamiseksi maantieksi 1531
57641: maantieosuuden korjaamiseksi . . . . . . . . . . 1515
57642: 782. Lepistö ym., rah.al. N:o 650: Määrära-
57643: 767. Åsvik ym., rah.al. N:o 635: Määrärahan han osoittamisesta maantien rakentami-
57644: osoittamisesta Vaasan-Porin maantien seksi Lestijärveltä Reisjärvelle . . . . . . . • 1532
57645: oikaisemiseksi Närpiön ym. kuntien
57646: alueella . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1516 783. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 651: Mää-
57647: 768. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 636: Määrä· rärahan osoittamisesta maantien rakenta-
57648: rahan osoittamisesta maantietyön jatka- miseksi Toholammin-Lestijärven maan-
57649: miseksi Kauhajoelta Jalasjärven Kos· tiestä Lylynevan kautta Ullavan maan-
57650: kueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1517 tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1533
57651: 769. Uusitalo ym., rah.al. N:o 637: Määrära- 784. Jämsen ym., rah.al. N:o 652: Määrära-
57652: han osoittamisesta maantien rakentamista han osoittamisesta maantien rakentami-
57653: varten Mäyrystä Lehtimäelle ja Soiniin 1518 seksi Kinnulasta Alvajärven asemalle . . 1534
57654: 770. Kiviaho ym., rah.al. N:o 638: Määrära· 785. Kiviaho ym., rah.al. N:o 653: Määrära-
57655: han osoittamisesta Karstulan-Seinäjoen han osoittamisesta Kinnulan-Alvajärven
57656: maantien rakentamiseen . . . . . . . • . . . . . . 1520 maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1535
57657: 771. Kiviaho ym., rah.al. N:o 639: Määrära- 786. Heljas ym., rah.al. N:o 654: Määrära-
57658: han osoittamisesta Pietarsaaren-Alajär· han osoittamisesta Toivalan-Kortejoen
57659: ven runkotien rakentamiseen . . . . . . . . . . 1521 tien ja sen jatkona kulkevan Riistaveden
57660: - Vehmersalmen tien rakentamiseksi
57661: 772. Koskinen ym., rah.al. N:o 640: Määrära· maantieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1536
57662: han osoittamisesta Uuraisten-Karstulan
57663: -Kyyjärven valtatien peruskorjausta 787. Rytkönen ym., rah.al. N:o 655: Määrä-
57664: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1522 rahan osoittamisesta Viinamäen-Kota-
57665: 773. Koivunen ym., rah.al. N:o 641: Määrä· lahden-Siikajärven maantien rakentami-
57666: rahan osoittamisesta nelostien parannus- seksi ................................ 1538
57667: töitä varten tieosuudella Pihtipudas-Lau· 788. Niiranen ym., rah.al. N:o 656: Määrära-
57668: kaa .................................. 1523 han osoittamisesta maantien rakentami-
57669: 774. Ahonen ym., rah.al. N:o 642: Määrära· seksi Sotkamon-Iisalmen maantieltä Laa-
57670: han osoittamisesta Kotakennään-Suolah- kakoskelta Rautavaaran-Iisalmen maan-
57671: den maantien rakennustöitä varten . . . . 1524 tielle Issakkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1539
57672: XXII Sisällysluettelo 1955.
57673:
57674:
57675: Siv. Siv.
57676: 727. Karvonen ym., rah.al. N:o 595: Määrä- 743. Haapanen ym., rah.al. N:o 611: Määrä-
57677: rahan osoittamisesta Kaltimon kosken rahan osoittamisesta Salonkylän-Piipalan
57678: kohdalla olevan maantiesillan korjaamista maantien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1492
57679: varten ............................... 1475
57680: 744. Mohell ym., rah.al. N:o 612: Määrära-
57681: 728. Karvonen ym., rah.al. N:o 596: Määrä- han osoittamisesta Hämeenlinnan kau-
57682: rahan osoittamisesta Lylykosken sillan pungin ja Tuuloksen kunnan Syrjäntaan
57683: rakentamista varten ...........•...... 1476 kylän välisen tien rakentamiseksi valta-
57684: tieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1493
57685: 729. Tiitu ym., rah.al. N:o 597: Määrärahan
57686: osoittamisesta Alahärmän kirkonkylässä 745. Kujala ym., rah.al. N:o 613: Määrära-
57687: olevan Pirin sillan rakentamiseen .....• 1477 han osoittamisesta maantien rakentamista
57688: varten Mankalan voimalaitokselta Kymen-
57689: 730. Rytkönen ym., rah.al. N:o 598: Määrära- taan kylään .......................... 1494
57690: han osoittamisesta avustukseksi Iisalmen
57691: kaupungille Paloisvirran sillan rakenta- 746. E. Kilpi ym., rah.al. N:o 614: Määrära-
57692: mista varten •......................... 1478 han osoittamisesta maantien korjaamiseksi
57693: Nastolan Ahtialan kylässä ............ 1495
57694: 731. Rytkönen ym., rah.al. N:o 599: Määrä-
57695: rahan osottamisesta maantiesillan raken- 747. E. Kilpi ym., rah.al. N:o 615: Määrära-
57696: tamiseksi Kiurujoen yli .............. 1479 han osoittamisesta Lahden-Vääksyn
57697: maantien kunnostamiseksi ............ 1496
57698: 732. Rytinki, rah.al. N:o 600: Määrärahan
57699: osoittamisesta Kiiminginjoen sillan ra- 748. Lindqvist ym., rah.al. N:o 616: Määrä-
57700: kentamiseen .......................... 1480 rahan osoittamisesta Kopsuon tien kun-
57701: nostamiseksi Asikkalan kunnassa ...... 1497
57702: 733. Rytinki ym., rah.al. N:o 601: Määrära-
57703: han osoittamisesta sillan rakentamiseen 749. Kuittinen ym., rah.al. N:o 617: Määrä-
57704: Iijoen lassipaikalle . . • . • . . . . . . . . • • . • • 1481 rahan osoittamisesta Imatran kauppalan
57705: -Niskalammin-Xitsaaren tien tutkimi-
57706: 734. Rytinki, rah.al. N:o 602: Määrärahan seen ................................. 1498
57707: osoittamisesta Siuruanjoen sillan rakenta-
57708: miseen Yli-Iin Tannilankylässä olevalle 750. Rapio ym., rah.al. N:o 618: Määrärahan
57709: lassipaikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1482 osoittamisesta Tampereen-Vaasan valta-
57710: tien parantamiseen ja oikaisemiseen Hä-
57711: 735. Liedes ym., rah.al. N:o 603: Määrärahan meenkyrössä .......................... 1499
57712: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Siu-
57713: ruanjokeen Tanmlan lassipaikalle ...... 1483 751. Sävelä ym., rah.al. N:o 619: Määrärahan
57714: osoittamisesta Lavian kunnassa olevan
57715: 736. Koivisto ym., rah.al. N:o 604: Määrära- Myöntään yhdystien kunnostamiseen 1500
57716: han osoittamisesta Ristisalmen sillan ra-
57717: kentamiseksi Posion kunnassa . . . . . . . . • • 1484 752. Rosnell ym., rah.al. N:o 620: Määrära-
57718: han osoittamisesta Lavian kunnassa ole-
57719: 737. Väyrynen ym., rah.al. N:o 605: Määrä- van Myöntään yhdystien kunnostamiseen 1501
57720: rahan osoittamisesta sillan rakentami-
57721: seksi Tornionjoen yli Pellon kohdalla .. 1485 753. Myllymäki ym., rah.al. N:o 621: Määrä-
57722: rahan osoittamisesta maantien rakentami-
57723: 738. Lahtela ym., rah.al. N:o 606: Määrära- seksi Längelmäen kunnan Ristijärven ky-
57724: han osoittamisesta sillan rakentamiseksi lästä Korvenkylän kautta Länkipohjaan 1502
57725: Kitisenjokeen Pelkosenniemen-Sadanky-
57726: län maantiellä ........................ 1486 754. Myllymäki ym., rah.al. N:o 622: Määrä-
57727: rahan osoittamisesta Oriveden-Luopiois-
57728: 739. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 607: Angående ten maantien Uiherlan ja Hietalahden
57729: anvisande av anslag tili förbättrande av kylien välisen tieosan kunnostamiseen . . 1503
57730: väg- och färjförbindelsen på vägavsnittet
57731: Kimito-Sagu ..........•............. 1487 755. Nieminen, rah.al. N:o 623: Määrärahan
57732: osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi lin-
57733: 739. Lindh ym., rah.al. N:o 607: Määrärahan jalla Ravioskorpi-Vaippila-Heinolan
57734: osoittamisesta Kemiön ja Sanvon tie· ja kirkonkylä • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1504
57735: lassiyhteyksien parantamiseksi ......•• 1488
57736: 756. Myllymäki ym., rah.al. N:o 624: Määrä-
57737: 740. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 608: rahan osoittamisesta maantietöiden jatka-
57738: Määrärahan osoittamisesta Kemiön saa- miseksi Kuhmoisten ja Muuramen kes-
57739: ren ja mantereen välisen liikenteen pa- kusten välisellä alueella . . . . . . . . . . . . . . 1505
57740: rantamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1489
57741: 757. Mannila ym., rah.al. N:o 625: Määrära-
57742: 741. Roine ym., rah.al. N:o 609: Määrärahan han osoittamisesta tietöiden aloittami-
57743: osoittamisesta Vihiniemen-Maasillan seksi Sysmästä Judinsalon kautta Luhan-
57744: maantien rakentamiseksi •.......•....• 1490 kaan rakennettavalla tiellä . . . . • . . . . . • . 1506
57745: 742. Mohell ym., rah.al. N:o 610: Määrära- 758. Tuuli ym., rah.al. N:o 626: Määrärahan
57746: han osoittamisesta Riihimäen-Kormun osoittamisesta rajaseudun tiejärjestelyä
57747: maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1491 varten . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1507
57748: Sisällysluettelo 1955. XXI
57749:
57750: Siv. Siv.
57751: 690. Koivusilta ym., rah.al. N:o 558: Määrä- 710. Roine ym., rah.al. N:o 578: Määrärahan
57752: rahan osoitamisesta Myrskyiänjoen kuiva- osoittamisesta ponttoonisillan rakentami-
57753: tushankkeen toteuttamista varten . • . . • . 1438 seksi Hirvensalon ja Satavan saarten vä-
57754: lille .................•.........•..•.• 1458
57755: 691. Lindqvist ym., rah.al. N:o 559: Määrä-
57756: rahan osoittamisesta Peilinkosken perkaa- 711. Kelovesi ym., rah.al. N:o 579: Määrära·
57757: miseen Padasjoen kunnassa • . . . • . • • . • 1439 han osoittamisesta sillan rakentamiseksi
57758: Kirjamoin salmeen •..........••.....• 1459
57759: 692 . ..isvik ym., rah.al. N:o 560: Määrärahan
57760: osoittamisesta Kyrönjoen perkaamiseen .. 1440 712. Kuittinen ym., rah.al. N:o 580: Määrä-
57761: 693. Kosola ym., rah.al. N:o 561: Määrärahan rahan osoittamisesta maantiesillan raken-
57762: osoittamisesta Lapuanjoen vesistöalueen tamiseksi Saimaan kanavan yli Lauritsa-
57763: tulvasuojelua varten .................. 1441 lan kauppalassa . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • 1460
57764: 694. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 562: Mää- 713. Kaasalainen ym., rah.al. N:o 581: Mää-
57765: rärahan osoittamisesta Lapuanjoen per- rärahan osoittamisesta avustukseksi Vam-
57766: kaustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1442 malan kauppalalle V annaakosken sillan
57767: levittämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1461
57768: 695. Koskinen ym., rah.al. N:o 563: Määrära-
57769: han osoittamisesta Kouheroisen kosken 714. Heikura ym., rah.al. N:o 582: Määrära-
57770: perkaamista varten .................•• 1443 han osoittamisesta Salmin maantiesillan
57771: 696. Manninen ym., rah.al. N:o 564: Määrä- rakentamiseksi Ikaalisten kunnassa ...• 1462
57772: rahan osoittamisesta Konnekosken perkaa- 715. Raipala ym., rah.al. N:o 583: Määrära-
57773: miseen .............................• 1444 han osoittamisesta Salmin sillan raken-
57774: 697. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 565: Mää- tamiseksi Ikaalisten kunnan Kilvakkalan
57775: rärahan osoittamisesta Perhojoen perkaus- kylässä . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . 1463
57776: ja pengerrystöiden aloittamiseksi . . . . . . 1445 716. Rapion ym., rah.al. N:o 584: Määrärahan
57777: 698. Kiviaho ym., rah.al. N:o 566: Määrära- osoittamisesta Salmin sillan rakentami-
57778: han osoittamisesta Porasenjoen perkaami- seksi Ikaalisiin ...................... 1464
57779: seen ................................• 1446 717. Seppi ym., rah.al. N:o 585: Määrärahan
57780: 699. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 567: Mää- osoittamisesta Karjulan sillan ja Ruove·
57781: rärahan osoittamisesta Lestijoen yläjuok- den välisen maantien oikaisemiseen ..... 1465
57782: sun perkaustöitä varten •............. 1447
57783: 718. Myllymäki ym., rah.al. N:o 586: Määrä-
57784: 700. Lepistö ym., rah.al. N:o 568: Määrära- rahan osoittamisesta Louhusalmen sillan
57785: han osoittamisesta Lestijoen yläjuoksun rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1466
57786: perkaamiseen ......................... 1448
57787: 719. Hamara ym., rah.al. N:o 587: Määrära-
57788: 701. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 569: Mää- han osoittamisesta Kyrönsalmen sillan ra-
57789: rärahan osoittamisesta Liminkaojan per- kentamista koskevan tutkimuksen toimit-
57790: kaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1449 tamista varten ........................ 1467
57791: 702. Erkkilä ym., ruh.al. N:o 570: Määrära- 720. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 588: Määrära·
57792: han osoittamisesta Limingojan perkaami- han osoittamisesta Palon maantiesillan
57793: seen .....•........................... 1450 rakentamiseen Ilmajoella .............. 1468
57794: 703. Erkkilä ym., rah.al. N:o 571: Määrära- 721. Kiviaho ym., rah.al. N:o 589: Määrära-
57795: han osoittamisesta Lamujoen perkaami- han osoittamisesta Kuortaneen Ruonan
57796: seen ................................. 1451 sillan korjaamiseen ................•... 1469
57797: 704. Liedes ym., rah.al. N:o 572: Määrära- 722. Koskinen ym., rah.al. N:o 590: Määrä-
57798: han osoittamisesta Kiiminkijoen alajuok- rahan osoittamisesta Löytänänsalmen sil-
57799: sun perkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1452 lan rakentamista varten .............. 1470
57800: 705. Murto ym., rah.al. N:o 573: Määrärahan 723. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 591: Määrä-
57801: osoittamisesta Olhavanjoen perkaamiseen 1453 rahan osoittamisesta Petäjäveden Ranka-
57802: 706. Rytinki ym., rah.al. N:o 574: Määrära- kosken sillan rakennustyön loppuun saat-
57803: han osoittamisesta Iijoen perkaamiseen 1454 tamista varten ....•................... 1471
57804: 707. Niskala ym., rah.al. N:o 575: Määrära- 724. Ahonen ym., rah.al. N:o 592: Määrära·
57805: han osoittamiseksi Simojokisuun ruoppaa- han osoittamisesta Suolahden-Koiviston
57806: mista varten ......•.......•.........•• 1455 maantien sillan rakentamiseen .....••. 1472
57807: 708. Väyrynen, rah.al. N:o 576: Määrärahan 725. Ahonen ym., rah.al. N:o 593: Korotetun
57808: osoittamisesta Leppi- ja Sääskikosken määrärahan osoittamisesta Hännilänsal-
57809: parkaarniseksi ..•...........••......•. 1456 men sillan rakentamista varten •......• 1473
57810: 709. Koivisto ym., rah.al. N:o 577: Määrä- 726. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 594: Määrä-
57811: rahan osoittamisesta Kuolajoen perkaus- rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
57812: töiden aloittamiseen ..........•..•.... 1457 Orivirtaan .....•.............•.....•• 1474
57813: XX Sisällysluettelo 1955.
57814:
57815:
57816: Siv. Siv.
57817: 661. Hautala ym., rah.al. N:o 529: Määrära- den kuivatussuunnitelmien toteuttami·
57818: han osoittamisesta Ylivieskaan perustet- seksi Kymen maanviljelysinsinööripii-
57819: tavan Pohjois-Suomen maamiesopiston ra- rissä 1422
57820: kennusten· suunnittelua varten .......•. 1406
57821: 675. Heikura ym., rah.al. N:o 543: Määrä-
57822: 662. Rantamaa ym., rah.al. N:o 530: Määrä- rahan osoittamisesta Pohjois-Satakunnan
57823: rahan osoittamisesta Nikkarilan metsä- peruskuivatussuunnitelman toimeenpanoa
57824: koululla suoritettavia rakennustöitä var- varten . . . . . • • . . • • • . • • . . . . . . • • . . . . • • • • 1423
57825: ten ....•.....•...•.......•........... 1407
57826: 676. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 544: Mää·
57827: 663. Högström m. fl., fin.mot. N:o 531: An- rärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan
57828: gående anvisande av anslag för slutfö- peruakuivatussuunnitelman toteuttamiseksi
57829: rande av nybyggnadsarbetena för Eke- Kokkolan maanviljelysinsinööripiirin
57830: näs forstskola . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • 1408 alueella . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1424
57831: ~63. Högström ym., rah.al. N:o 531: Määrä- 677. Torvi ym., rah.al. N:o 545: Määrära-
57832: rahan osoittamisesta Tammisaaren met- han osoittamisesta Ristijärven ja Risti-
57833: säkoulun uudisrakennustöiden loppuun senojan suoalueiden kuivatus- ja asutus-
57834: saattamiseen ......................... 1409 suunnitelman laatimista varten .....•. 1425
57835: 664. Lepistö ym., rah.al. N:o 532: Määrära- 678. Tauriainen ym., rah.al. N:o 546: Määrä-
57836: han osoittamisesta Eläinlääketieteelli- rahan osoittamisesta Rämenevan-Korpi-
57837: sen korkeakoulun rakennustöitä varten 1410 nevan alueen kuivattamiseksi Vaalan kun-
57838: nassa .............•..............•... 1426
57839: 665. Mohell ym., rah.al. N:o 533: Määrära-
57840: han osoittamisesta Hämeenlinnan Eläin- 679. A. Kinnunen ym., rah.al. N:o 547: Mää-
57841: lääketieteellisen korkeakoulun suunnit- rärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjan-
57842: telutöihin ..........................•. 1411 maan peruakuivatustöihin ............. 1427
57843: 666. Häppölä ym., rah.al. N:o 534: Määrä- 680. Leinonen ym., rah.al. N:o 548: Määrä-
57844: rahan osoittamisesta Eläinlääketieteelli- rahan osoittamisesta peruakuivatustutki-
57845: sen korkeakoulun Hämeenlinnaan sjioit- muksen suorittamiseksi Kiimingin- ja
57846: tamiseksi suoritettavia suunnittelutöitä IIjoen välisellä alueella . . . . . . . . . . . . . . . 1428
57847: varten ............................... 1412
57848: 681. Tainio ym., rah.al. N:o 549: Määrära-
57849: n67. Käkelä ym., rah.al. N:o 535: Määrära- han osoittamisesta Sodankylän kunnassa
57850: han osoittamisesta Lappeenrannan tek- olevan Laukkokaltioaapa-nimisen suo-
57851: nillisen koulun uudisrakennusta varten 1413 alueen kuivattamiseksi ............... 1429
57852: 668. Koivisto ym., rah.al. N:o 536: Määrä- 682. Pusa, rah.al. N:o 550: Korotetun mää-
57853: rahan osoittamisesta Lapin kansanopis- rärahan osoittamisesta vesistöjen per-
57854: ton opistorakennuksen rakennustyön lop-
57855: kaustöiden suorittamista varten • . . . . • • 1430
57856: puunsaattamiseksi •................... 1414
57857: 669. Kleemola ym., rah.al. N:o 537: Määrä- 683. Heikura ym., rah.al. N:o 551: Määrä-
57858: rahan osoittamisesta rakennuslainaksi rahan osoittamisesta Inhotunjärven ve-
57859: Keski-Pohjanmaan kansanopistolle ..... 1415 sistön perkaamiseen ........•......... 1431
57860: 670. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 538: Koro- 684. Rankila ym., rah.al. N:o 552: Määrära-
57861: tetun määrärahan osoittamisesta Savon- han osoittamisesta Lappajärven ja Evi-
57862: linnan seminaarin uudisrakennuksia var- järven vedensäännöstelytöiden jatkami-
57863: ten ................................• 1416 seen . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1432
57864: 671. Muikku ym., rah.al. N:o 539: Korote- 685. Kiviaho ym., rah.al. N:o 553: Määrära-
57865: tun määrärahan osoittamisesta liikenne- han osoittamisesta Lappajärven ja Evi-
57866: turvallisuuden edistämiseksi tarpeellisiin järven vedensäännöstelyä varten •..... 1433
57867: tietöihin .•.........................•. 1417
57868: 686. Koskinen ym., rah.al. N:o 554: Määrä·
57869: 672. Aitio ym., rah.al. N:o 540: Määrärahan rahan osoittamisesta Viitasaaren Muu-
57870: osoittamisesta Alasjärven vesijättöalueen ruenjärven vesistön laskemiseksi .....• 1434
57871: kuivatustöiden aloittamista varten .....• 1419
57872: 687. Rytkönen ym., rah.al. N:o 555: Määrära-
57873: 673. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 541: An- han osoittamisesta Osmanki- ja Palois-
57874: gående anvisande av anslag för upprens- järven laskuhankkeen toteuttamiseksi , • 1435
57875: ning av Rödkärrsdiket i Borgå ko=un 1420
57876: 688. Rytinki, rah.al. N:o 556: Määrärahan
57877: 673. Rosenberg ym., rah.al. N:o 541: Määrä- osoittamisesta Vuorma- ja Hetejärvien
57878: rahan osoittamisesta Porvoon kunnassa kuivattamiseen . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 1436
57879: olevan Rödkärrinojan perkaamiseen ... 1421
57880: 689. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 557: Määrä-
57881: 674. Kelovesi ym., rah.al. N:o 542: Määrä- rahan osoittamisesta Myrskyiänjoen par-
57882: rahan osoittamisesta vesiperäisten mai- kaarniseksi Hallilan alueella ..•......• 1437
57883: Sisällysluettelo 1955. XIX
57884:
57885: Siv. Siv.
57886: 631. Österholm m. fl., fin.mot. N:o 499: An- 647. Friman ymo, rah.al. N:o 515: Määrära-
57887: gående anvisande av anslag för slutfö- han osoittamisesta Kittilän yhteislyseon
57888: rande av byggnadsarbetet på ett skol- rakentamiseen .. oo................ o. • . 1387
57889: hus för Andra svenska lyeeum i Hel-
57890: 648. M. Mattila ymo, rahoal. N:o 516: Määrä-
57891: singfors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1369 rahan osoittamisesta Bergmanin koulun
57892: 631. Österholm ym., rah.al. N:o 499: Määrä- koulutalon rakentamiseen . o...... o. o. • 1388
57893: rahan osoittamisesta Helsingin toisen
57894: ruotsalaisen lyseon koulutalon rakennus- 649. Koivunen ymo, rahoal. N:o 517: Määrä-
57895: rahan osoittamisesta Keski-Suomen kes-
57896: työn loppuun saattamiseen . . . . . . . . . . . . 1370 kusammattikoulun rakennustöitä varten 1389
57897: 632. Karvikko ym., rah.al. N:o 500: Määrä- 650. Tikkaoja ymo, rahoal. N:o 518: Määrä-
57898: rahan osoittamisesta Turun yhteislyseon rahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
57899: koulutalon rakentamiseen ....... ; ..... 1371 suomenkielisen keskusammattikoulun ra-
57900: 633. Helle ymo, rahoal. N:o 501: Määrärahan kennustöiden aloittamiseksi Seinäjoelle 1390
57901: osoittamisesta Karjaan yhteiskoulun ra-
57902: kentamiseksi .. o... o... o.... oo..... o.. 1372 651. J. Wirtanen ymo, rahoalo N:o 519: Mää-
57903: rärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
57904: 634. E. Kilpi ymo, rahoal. N:o 502: Määrä- suomenkielisen keskusammattikoulun ra-
57905: rahan osoittamisesta Uudenkaupungin yh- kennustöiden aloittamiseksi .. o. o... oo.. 1391
57906: teislyseon koulutalon rakennustöiden aloit-
57907: tamiseen ................. oo.......... 1373 652. Turkka ymo, rahoal. N:o 1)20: Määrära-
57908: han osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan
57909: 635. Tuuli ymo, rahoalo N:o 503: Määrärahan keskusammattikoulun oppilasruokalan ja
57910: osoittamisesta Kouvolan lyseon koulu- opetuskeittiöiden sekä voimistelusalin ra-
57911: rakennusta varten .. o. . . • . . . . . . . • . . . 137 4
57912: 0 0
57913: kentamiseksi .... o... o. o.... o. oo.... o. 1392
57914: 636. V. Virtanen ymo, rahoal. N:o 504: Mää- 653. Kauhanen ymo, rahoal. N;o 521: Määrä-
57915: rärahan osoittamisesta Savonlinnan tyttö- rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
57916: lyseon uudisrakennustöitä varten .. o..•. 1375 keskusammattikoulun oppilasasuntolan ra-
57917: 637. Rantamaa ym., rahoalo N:o 505: Määrä- kentamista varten .. oo... ooooo... oo. . . 1393
57918: rahan osoittamisesta koulurakennuksen
57919: rakentamiseksi Savonlinnan tyttölyseolle 1376 654o Väyrynen ymo, rahoal. N:o 522: Määrä-
57920: rahan osoittamisesta Lapin keskusam-
57921: 638. Pohjala ym., rah.al. N:o 506: Määrä- mattikoulun rakennustöitä varten .... o 1395
57922: rahan osoittamisesta Porin tyttölyseon
57923: lisärakennusta varten oo 13780 •• 0 • • • • • • • • • •
57924: 655. Mannila ymo, rahoalo N:o 523: Määrära-
57925: han osoittamisesta valtion a=attikoulu-
57926: 639. Seppä ym., rah.al. N:o 507: Määrära- kodin rakennustoiminnan jatkamiseen . . 1396
57927: han osoittamisesta Seinäjoen lyseon si-
57928: sustustöiden suorittamiseksi . oo........ 1379 656. Korsbäck mo fl., fin.mot. N:o 524: An-
57929: 640. Innala ymo, rah.al. N:o 508: Määrära- gående anvisande av anslag för uppfö-
57930: rande av en skolbyggnad åt Korsholms
57931: han osoittamisesta Seinäjoen tyttölyseon
57932: husmodersskola ....... oo... oo. o. oo. . . 1398
57933: koulurakennuksen laajennustöitä varten .. 1380
57934: 641. Koivunen ym., rahoal. N:o 509: Määrä- 656. Korsbäck ymo, rah.al. N:o 524: Määrä-
57935: rahan osoittamisesta Jyväskylän nor· rahan osoittamisesta koulutalon raken-
57936: maalilyseon lisärakennuksen rakennus- tamiseksi Korsholman emäntäkoululle . . 1399<
57937: töiden aloittamiseksi o .. o.. o. o... o.... 1381 657. Lahtela ymo, rahoal. N:o 525: Määrära-
57938: 642. Lukkar,inen ymo, rahoal. N:o 510: Määrä- han osoittamisesta Kemijärven emäntä-
57939: rahan osoittamisesta Jyväskylän tyttö- koulun lisärakennuksien rakentamista
57940: lyseon koulurakennuksen suunnittelu- varten . o...... oo... oo... o o... o. o.. 140(}
57941: 0 0.
57942:
57943:
57944:
57945:
57946: töitä varten .. o. o.•. o. oo........ o. o• . 1382
57947: 658. Kulovaara ymo, rahoal. N:o 526: Määrä-
57948: 643. Puhakka ym., rahoal. N:o 511: Määrä- rahan osoittamisesta kuuromykkäin am-
57949: rahan osoittamisesta Ilomantsin keski- mattikoulun rakentamiseen ..... 1401 0 •• 0 • • •
57950:
57951:
57952:
57953: koulun rakentamiseen ..... o... o. . . . . . 1383
57954: 659. Rantamaa ymo, rahoal. N:o 527: Määrä-
57955: 644. Ikonen ymo, rahoal. N:o 512: Määrära- rahan osoittamisesta Mikkelin tietopuo-
57956: han osoittamisesta Nurmeksen yhteis- liselle karjanhoitokoululle Vättilänran-
57957: lyseon lisärakennustöiden jatkamiseksi 1384 nan tilalle rakennettava& kouluraken-
57958: 645. Lahtela ymo, rahoal. N:o 513: Määrära- nusta varten ........ o.. oo 0 • •1402:
57959: • • • • • • • • •
57960:
57961:
57962:
57963:
57964: han osoittamisesta lisähuoneiden raken-
57965: 660. Saari ymo, rah.al. N:o 528: Määrärahan
57966: tamiseksi Kemijärven yhteislyseolle ... 1385 osoittamisesta Helsingin yliopiston maa-
57967: 646. Koivisto ym., rahoal. N:o 514: Määrära- talous- ja kotitalousopetusta varten Vii-
57968: han osoittamisesta Kittilän yhteislyseon kin tilalle aloitettavaan rakennustoimin-
57969: koulurakennuksen rakentamiseksi . . . . . . 1386 taan ..... o. o.... o 0 ooo.. o...... oo. 1404
57970: •••
57971: XVIII Sisällysluettelo 1955.
57972:
57973:
57974: Siv. Siv.
57975: 604. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 472: Mää· 618. Helle ym., rah.al. N:o 486: Määrärahan
57976: rärahan osoittamisesta Pietarsaaressa si· osoittamisesta asuntotalon rakentami·
57977: jaitsevan Malmin sairaalan rakentami· seksi valtionrautateitten Hyvinkään ko·
57978: seksi alueelliseksi keskussairaalakai . . . . 1336 nepajalta eläkkeelle siirtyville työnteki·
57979: jöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1352
57980: 605. Lepistö ym., rah.al. N:o 473: Määrära·
57981: han osoittamisesta Keski-Pohjanmaan 619. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 487: Määrä·
57982: keskussairaalan suunnittelutöitä varten 1337 rahan osoittamisesta asuntotalon raken·
57983: 606. Väyrynen ym., rah.al. N:o 474: Määrä· tamiseksi Hyvinkäälie valtionrautatei·
57984: rahan osoittamisesta Lapin lääninsairaa· den palveluksesta eläkkeelle siirtyviä
57985: lan laajennustöihin sekä asuinrakennuk· työntekijöitä varten .................. 1353
57986: sen rakentamiseksi sairaalan hoitohenki·
57987: 620. Kajala ym., rah.al. N:o 488: Määrära·
57988: lökunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1338
57989: han osoittamisesta valtionrautateitten
57990: 607. Hietanen ym., rah.al. N:o 475: Määrä· L~h~~~- varikon laajennus· ja kunnosta·
57991: rahan osoittamisesta Niuvanniemen sai· m1sto1ta varten ...................... 1354
57992: raalan hoitohenkilökunnan asuntotalon
57993: rakentamiseksi .................•..... 1339 621. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 489: Määrä·
57994: rahan osoittamisesta miehistön huolto·
57995: 608. Leinonen ym., rah.al. N:o 476: Määrära· rakennuksen rakentamiseksi valtionrau·
57996: han osoittamisesta Pohjois-Suomeen pe· ta teiden Seinäjoen varikolle .......... 1355
57997: rustettavaa Vajaamielisten lasten huolto·
57998: laitosta varten . . . . . • . . . • . . • . . . . . . . . . . . 1340 622. Leinonen ym., rah.al. N:o 490: Määrä·
57999: rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen yli·
58000: 609. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 477: Mää· opiston perustamista varten • . . . . . • . . . 1356
58001: rärahan osoittamisesta Savonlinnan sai·
58002: raanhoitajatarkoulun suunnittelu· ja ra· 623. Henriksson ym., rah.al. N:o 491: Määrä·
58003: kannustöitä varten ...........•....... 1342 rahan osoittamisesta valtion teknillisen
58004: 610. Lukkm·inen ym., rah.al. N:o 478: Määrä· tutkimuslaitoksen betoniteknillisen labo·
58005: ratorion rakennustöitä varten ......... 1357
58006: rahan osoittamisesta Keski-Suomen sai·
58007: raan~?i!aja-terveyssisarkoulun suunnit· 624. M. Ryömä ym., rah.al. N:o 492: Määrä·
58008: teluto1ta varten ..•................... 1343 rahan osoittamisesta vesirakennuslabo·
58009: 611. Mustonen ym., rah.al. N:o 479: Määrä· ratorion rakentamiseksi Teknillisen kor·
58010: rahan osoittamisesta valtion sairaalan keakoulun yhteyteen . . . • . . . . . . . . . . . . 1359
58011: lääkärien ja sairaanhoitajien asuntotalon 625. Lindblom ym., rah.al. N:o 493: Määrä·
58012: rakentamiseksi Kajaaniin . . . . . . . . . . . . . . 1344 rahan osoittamisesta Teknillisen korkea·
58013: 612. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 480: koulun päärakennuksen sekä teknillisen
58014: Määrärahan osoittamisesta Porin sai· fysiikan osaston ja metallurgisen labo·
58015: raanhoitaja-terveyssisarkoulun rakenta· ratorion rakennustyön aloittamista var·
58016: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1345 ten ..................•.•.....•..•.... 1360
58017: 613. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 481: Mää· 626. Hakala ym., rah.al. N:o 494: Määrära·
58018: rärahan osoittamisesta tutkimuksien suo· han osoittamisesta Tampereen teknillisen
58019: rittamiseksi valtion selluloosatehtaan ra· oppilaitoksen uudisrakennusta varten . • 1362
58020: kentamiseksi Kannukseen . . . . . . . . . . . . . . 1346
58021: 627. Seppälä ym., rah.al. N:o 495: Määrä·
58022: 614. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 482: An· rahan osoittamisesta valtion oppikoulu·
58023: gående anvisande av anslag för grun· jen uudis· ja lisärakennuksia varten . . 1364
58024: dande av en cellulosa- och pappersfabrik
58025: i Närpes kommun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1347 628. Salminen ym., rah.al. N:o 496: Määrä·
58026: rahan osoittamisesta uuden oppikoulun
58027: 614. Rosenberg ym., rah.al. N:o 482: Määrä· rakentamiseksi Kallion kaupunginosaan
58028: rahan osoittamisesta selluloosa- ja pape·
58029: Helsingissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1365
58030: ritehtaan perustamiseksi Närpiön kun-
58031: taan ................................. 1348 629. Enne ym., rah.al. N:o 497: Määrärahan
58032: osoittamisesta oppikoulun rakentamiseksi
58033: 615. Murto ym., rah.al. N:o 483: Määrärahan
58034: Helsingin kaupungin Kallion kaupungin·
58035: osoittamisesta jalostuslaitoksen rakenta· osaan ................................ 1366
58036: miseksi Otanmäen kaivoksen yhteyteen 1349
58037: 616. Liedes ym., rah.al. N:o 484: Määrärahan 630. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 498: An·
58038: osoittamisesta valtion massa· ja paperi- gående anvisande av anslag för Helsing·
58039: tehtaan rakentamiseksi Pohjois-Suomeen 1350 fors andra svenska lyceums skolbygge . . 1367
58040: 617. Paasio ym., rah.al. N:o 485: Määrärahan 630. Rosenberg ym., rah.al. N:o 498: Määrä·
58041: osoittamisesta Turkuun rakennettavaa rahan osoittamisesta Helsingin toisen
58042: rautatielaitoksen palveluksessa olevien ruotsalaisen lyseon koulutalon rakenta·
58043: kokous· ja kerhotaloa varten . . . . . . . . . . 1351 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1368
58044: Sisällysluettelo 1955. xvn
58045:
58046: Siv. Siv.
58047: 574. Väänänen ym., rah.al. N:o 442: Määrä- 589. Järvi ym., rah.al. N:o 457: Määrärahan
58048: rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai- osoittamisesta Oulun lentokentän kun-
58049: naksi Kaatumatautisten Hoitoyhdistys nostamista varten . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • 1319
58050: r.y:lle vesijohtoverkoston perustamiakus-
58051: 590. Koivisto ym., rah.al. N:o 458: Määrära-
58052: tannuksiin . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . 1301 han osoittamisesta Sodankylän lentoken-
58053: 575. Henriksson ym., rah.al. N:o 443: Määrä- tän liikennekuntoon saattamiseksi . . . . 1320
58054: rahan osoittamisesta rakennusavustuk-
58055: seksi Suomen Punaisen Ristin sairaalan 591. Högström m. fl., fin.mot. N:o 459: An-
58056: gående anvisande av anslag för uppfö-
58057: laajentamista varten .•..........•.... 1303
58058: rande av bostadsbyggnader för stamper-
58059: 576. Kleemola ym., rah.al. N:o 444: Korote- sonalen inom 4. Brigaden i Dragsvik . . 1321
58060: tun määrärahan osoittamisesta siirtona
58061: 591. Högström ym., rah.al. N:o 459: Määrä-
58062: asutusrahastoon käytettäväksi lähinnä rahan osoittamisesta asuinrakennusten
58063: kuntien sisarosuuslainoitukseen ja vapaa- rakentamiseksi Dragsvikissa olevan 4.
58064: ehtoiseen maanostoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1305 prikaatin kantahenkilökunnalle . . . . . . . . 1322
58065: 577. Heikura ym., rah.al. N:o 445: Korotetun
58066: määrärahan osoittamisesta tie- ja vesi- 592. Tuuli ym., rah.al. N:o 460: Määrärahan
58067: rakennushallituksen koneiston täydentä- osoittamisesta sotilaskotirakennusten ra-
58068: mistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1306 kentamista ja peruskorjauksia varten .. 1323
58069: 578. Kyttä ym., rah.al. N:o 446: Määrärahan 593. Raunio ym., rah.al. N:o 461: Määrära-
58070: osoittamisesta virkamiehille myytävien, han osoittamisesta puolustusministeriön
58071: virkakäyttöön tarpeellisten henkilöauto- teollisuuslaitosten uudistuksiin ja kor-
58072: jen hankinnan rahoittamiseen ......... 1307 jauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1324
58073: 579. Kyttä ym., rah.al. N:o 447: Määrärahan 594. Tuuli ym., rah.al. N:o 462: Määrärahan
58074: osoittamisesta moottorikulkuneuvojen hank- osoittamisesta ampumaratojen rakenta-
58075: kimiseksi poliisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1308 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1325
58076: 580. Liljeström ym., rah.al. N:o 448: Korote· 595. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 463:
58077: tun määrärahan osoittamisesta jäänsär- Määrärahan osoittamisesta Helsingin
58078: kijäalusten rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1309 yleisen sairaalan sisä- ja kirurgisten tau·
58079: tien klinikkarakennuksen rakentamiseksi 1326
58080: 581. Pasanen ym., rah.al. N:o 449: Korote-
58081: tun määrärahan osoittamisesta puolustus- 596. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 464:
58082: laitoksen kaluston ja tarvikkeiden perua- Määrärahan osoittamisesta asuntotalon
58083: hankintoihin ja korjauksiin . . . . . . . . . . . . 1310 rakentamiseksi Helsingin yleisen sairaa-
58084: lan henkilökuntaa varten . . . . . . . . . . . . . 1327
58085: 582. Pöykkö ym., rah.al. N:o 450: Määrära-
58086: han osoittamisesta Perä-Pohjolan kasvin- 597. Miett·inen ym., rah.al. N:o 465: Määrä-
58087: viljelyskoeaseman peruahankintoihin ... 1311 rahan osoittamisesta Meilahdessa aloite-
58088: tun yiiopiston sisätautien ja kirurgian
58089: 583. Heikura ym., rah.al. N:o 451: Määrära- klinikan rakennustyön jatkamiseksi ... 1328
58090: han osoittamisesta Siikaisten pienvilje-
58091: lijäkoulun konehankintoja varten ...•.. 1312 598. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 466: Koro-
58092: 584. Ahonen ym., rah.al. N:o 452: Määrära- tetun määrärahan osoittamisesta kätilö-
58093: han osoittamisesta postiautovarikon ra- opiston rakentamista varten . . . . . . . . . . 1329
58094: kentamista vart.en Jyväskylään ........ 1313 599. V. Simonen ym., rah.al. N:o 467: Koro-
58095: 585. A. Leikola ym., rah.al. N:o 453: Määrä- tetun määrärahan osoittamisesta sai-
58096: rahan osoittamisesta rahapajan raken- raanhoitaja-terveyssisarkoulujen koulu- ja
58097: nuksen laajentamiseksi ............... 1314 asuntolarakennusten suunnittelutöitä var-
58098: ten .................................. 1330
58099: 586. Haapanen ym., rah.al. N:o 454: Määrä-
58100: rahan osoittamisesta Someron virasto- 600. Nederst1·öm-Lunden ym., rah.al. N:o 468:
58101: talOn suunnittelu- ja rakennustöiden Määrärahan osoittamisesta Turun kes-
58102: aloittamiseksi ........................ 1315 kussairaalan laajentamiseen . . . . . . . . . . 1331
58103: 587. Väyrynen, rah.al. N:o 455: Määrärahan 601. Kulovaara ym., rah.al. N:o 469: Määrä-
58104: osoittamisesta virkamiestalon rakentami- rahan osoittamisesta Turun keskussai-
58105: seksi Lapin tie- ja vesirakennuspiirin raalan rakentamisen jatkamiseen ...... 1332
58106: piirikonttorin henkilöstöä varten Rova-
58107: niemelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1316 602. Tienari ym., rah.al. N:o 470: Määrära-
58108: 588. Teir m. fl., fin.mot. N:o 456: Angående han osoittamisesta Tampereen keskus·
58109: anvisande av anslag för byggande av sairaalan rakennustöiden aloittamiseksi 1333
58110: ett flygfält i mellersta österbotten •.•. 1317 603. Suonpää ym., rah.al. N:o 471: Määrära-
58111: 588. Teir ym., rah.al. N:o 456: Määrärahan han osoittamisesta Tampereen keskus-
58112: osoittamisesta lentokentän rakentamiseksi sairaalan rakennustöiden aloittamista var-
58113: Keski-PohJanmaalle .................. 1318 ten .................................. 1334
58114:
58115: 3 E 41/56
58116: XVI Sisällysluettelo 1955.
58117:
58118:
58119: Siv. Siv.
58120: 548. Lahtela ym., rah.al. .ftl :o 416: Korotetun 561. Aitio ym., rah.al. N:o 429: Korotetun
58121: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesi- määrärahan osoittamisesta !ainoiksi am·
58122: ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen matillisten oppilaitosten uudisrakennuksia
58123: maaseudulle . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . 1266 varten • . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1282
58124: 549. Pesonen ym., rah.al. N:o 417: Korotetun 562. Liedes ym., rah.al. N:o 430: Määrärahan
58125: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesi- osoittamisesta lainaksi maaseutuammat·
58126: ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen tien kurssikeskuksen rakentamiseksi Hau·
58127: maaseudulle . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1267 kiputaalle • . . . . . . . . . • . . . . . • • . . • • . . • • • . 1283
58128: 550. Väänänen ym., rah.al. N:o 418: Määrä- 563. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 431:
58129: rahan osoittamisesta !ainoiksi vesijohto· Määrärahan osoittamisesta halpakorkoi·
58130: ja viemärilaitteiden rakentamiseksi maa· siksi !ainoiksi Ensi Kodeille • . . . • • • • • . 1284
58131: seudulle • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . • . . • 1268
58132: 564. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 432: Määrä·
58133: 551. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 419: An· rahan osoittamisesta lainaksi Lomaliitto
58134: gående anvisande av förhöjt anslag till r.y:lle Lepolammin lomakodin laajenta·
58135: lån för höjande av fiskhushållningen . • 1269 misesta aiheutuneiden lyhytaikaisten lai-
58136: nojen maksamiseen • . • . . . . . . . . . • .. • . • 1285
58137: 551. Rosenberg ym., rah.al. N:o 419: Koro-
58138: tetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi 565. Hakala ym., rah.al. N:o 433: Määrära·
58139: kalatalouden edistämiseksi . . . . . . . . . . . . 1270 han osoittamisesta avustuslainaksi Invalii·
58140: disäätiön ammattikoulun työpaja- ja luok·
58141: 552. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 420: Angå· kahuonerakennuksen rakentamista varten 1286
58142: ende anvisande av anslag tili understöds·
58143: lån il.t lantbrukare, som drabbats av skör· 566. Torvi ym., rah.al. N:o 434: Määrärahan
58144: deskador år 1955 • • • • . • . . • . • . • • • . . . • • 1271 osoittamisesta avustuslainaksi Invaliidi-
58145: 552. Korsbäck ym., rah.al. N:o 420: Määrä- säätiölle ortopedisen sairaalan rakentami·
58146: seksi Ouluun .. . • • . . .. . .. . .. . . .. • . .. . 1288
58147: rahan osoittamisesta avustuslainaksi vuo·
58148: den 1955 satovahingoista kärsineilie 567. Paasivuori ym., rah.al. N:o 435: Määrä·
58149: maanviljelijöille . . . . • . . . . . . . . . . . • • . . . . 1272 rahan osoittamisesta lainaksi allergiasai·
58150: raalan rakentamista varten • . . . . . . . . • . • 1291
58151: 553. Seppälä ym., rah.al. N:o 421: Määrära-
58152: han osoittamisesta lainaksi Hämeenlinnan 568. Väyrynen ym., rah.al. N:o 436: Määrä-
58153: meijerikoululle . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . .. 1273 rahan osoittamisesta lainaksi Suomen Si-
58154: viili· ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto
58155: 554. Hautala ynl., rah.al. N:o 422: Määrära·
58156: han osoittamisesta avustuslainaksi Kala- r.y:lle Westendin Invaliidien Ammatti·
58157: oppilaitoksen asuntola- ja oppisaliraken·
58158: jokilaakson maatalouskoululle .......... 1274 nuksen rakentamiseen . . . . . . . . • • . . . • . . 1292
58159: 555. Kyttä ym., rah.al. N:o 423: Määrärahan 569. Larson m. fl., fin.mot. N:o 437: An·
58160: osoittamisesta lainaksi Paimion kerhoneu- gående anvisande av anslag tiliiän il.t Iniö
58161: vojaopistolle sen säästöpankkien kiinnitys- kommun för byggande av en menföresbåt 1293
58162: lainain maksamiseksi .................• 1275
58163: 569. Larson ym., rah.al. N:o 437: Määrära·
58164: 556. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 424: Mää· han osoittamisesta lainaksi Iniön kun·
58165: rärahan osoittamisesta }ainoiksi heikossa nalle kelirikkaaluksen rakentamista var-
58166: taloudellisessa asemassa oleville kunnille ten .•................................ 1294
58167: kunnalliskotien rakentamista ja korjaa- 570. Larson m. fl., fin.mot. N:o 438: An·
58168: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1276 gående anvisande av anslag tili Iän för
58169: 557; Ryhtä ym., rah.al. N:o 425: Määrärahan byggande av ett menföresfartyg för tra·
58170: osoittamisesta !ainoiksi Kuusamon isoja- fik på linjen Abo-skärgården-Marie-
58171: koalueen viljelijöille isojaossa määrätty- hamn ..........••........•........... 1295
58172: jen metsätilien suorittamista varten . . . . 1277 570. Larson ym., rah.al. N:o 438: Määrära·
58173: han osoittamisesta lainaksi kelirikkoaluk·
58174: 558. Leinonen ym., rah.al. N:o 426: Määrära· sen rakentamiseksi linjalle Turku-saa·
58175: han osoittamisesta !ainoiksi maatalous· risto-Maarianhamina ....•..••.•..... 1296
58176: traktorien omistajille metsätöissä tarvitta-
58177: vien lisälaitteiden hankintaan ja niiden 571. Miettinen ym., rah.al. N:o 439: Määrära·
58178: käytön opastamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1279 han osoittamisesta lainaksi Helsingin kau·
58179: pungille sen liikenneratkaisujen rahoi-
58180: 559. Soininen ym., rah.al. N:o 427: Määrära- tusta varten • . . . . . . . . . . . . . • . . . • . • . • . . . 1297
58181: han osoittamisesta posti- ja lennätinlai· 572. Väyrynen ym., rah.al. N:o 440: Määrä·
58182: toksen sähköpajan henkilökunnalle annet- rahan osoittamisesta lainaksi Rovanie-
58183: tavia omakotilainoja varten . . • . • . . . . . 1280 men kauppalalle asemakaavapakkolunas·
58184: 560. Kuittinen ym., rah.al. N:o 428: Määrä- tuksia varten . . . . . . . • • • . . . . . . . . . . • • . . . 1298
58185: rahan osoittamisesta !ainoiksi posti- ja 573. Enne ym., rah.al. N:o 441: Määrärahan
58186: lennätinlaitoksen henkilökunnalle perustet- osoittamisesta !ainoiksi kunnille niiden
58187: tavia asunto-osakeyhtiöitä varten . . . . . . 1281 talouden parantamiseksi . . . . . . . . . • . . • . 1300
58188: Sisitllyl!lluetielo 1955. XV
58189:
58190: Siv. Siv.
58191: 519. EJinT{konen ym., rah.al. N:o 387: Korote- 533. Lindblom ym., rah.al. N:o 4;01: Määrä·
58192: tun määrärahan osoittamisesta uusien pu· rahan osoittamisesta lainaksi Pohjola·opis·
58193: helintoimipaikkojen perustamista varten ton rakental)liseen . o•. 0 ••• 1251
58194: 0 0 • • • • • • • • • •
58195:
58196:
58197:
58198: maaaeudulle ......•.................•. 1235
58199: 534. Sävelä ym., rahoal. N:o 402: Määrära•
58200: 520. H(}ljas ym., rah.al. N:o 388: Määrära· han osoittamisesta lainaksi Käsiteollisuu·
58201: han osoittamisesta puhelinolojen paran· den edistämi:;~.säätiölle aloittelevien koti·
58202: tll.miseksi Leppävirran kunnassa . . . . . . 1236 ja käsiteollisuusyrittäjien konehankintojen
58203: 521. Rönkkö ym., rah.al. N:o 389: Määrära· hoitamista varten . o... 0 •• 1252
58204: 0 ••••••• 0 •••
58205:
58206:
58207:
58208:
58209: ha.n os.oittamisesta puhelinpaikkojen ja 535. Hakala ym., r!Lhoal. N:o 403: Määrära·
58210: ·asemien perustamiseksi eräisiin Pohjois- han osoittamisesta avustuslainaksi Helsin·
58211: Savon ja Pohjois-Karjalan kuntiin .... 1237 gin yliopiston ylioppilaskunnalle kirjasto·
58212: 522. Man.ni1V!n ym., rah.al. N:o 390: Määrä- talon lyhytaikaisten rakennuslainojen va.
58213: kau,ttamista varten •.•. o...........• , 1253
58214: rahan oaoittamisesta uittokanavan raken·
58215: tamiaeksi Varkauden kauppalassa laiva· 536. Kajala ymo, rahoal. N:o 404: Määrära.·
58216: kanavan viereen . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 1238 han osoittamisesta avustuslainaksi Mu,
58217: 523. Forsberg m. fl., fin.mot. N:o 391: An· silkkiopiston omalrotisäätiölle Lahden
58218: gå.ende anvisande av förhöjt anslag till konserttitalon rakennustyöstä aiheutunE\i·
58219: byggnadslån åt privata läroverk • • . . . • 1239 den lyhytaikaisten velkojen maksamise~n, 1254
58220: 537o Koivisto ymo, rah,al. N:o 405: Määrä·
58221: 523. Forsberg ym., rah.al. N:o 391: Korote·
58222: tun määrärahan osoittamisesta rakennus· rahan osoitta,misesta !ainoiksi Lapin lää·
58223: !ainoiksi yksityisille oppilaitoksille • • • . 1240 nin omavaraistUI)lista edistäviin tarkoituk·
58224: siin • o. o. o.•...... o. 0 •••••••• 1255 0 ••••• , ••
58225:
58226:
58227:
58228: 524. R. V~rtanen ym., rah.al. N:o 392: Koro· 538. Ryhtä ymo, rahoal. N:o 406 Määrärahan
58229: tetun määrärahan osoittamisesta raken· osoittamisesta avustuslainoiksi tie· ja kui·
58230: uusiainoiksi yksityisille oppikouluille . . . • 1241 vatustöiden suorittamiseen aikaisemman
58231: 525. Ahonen ym., rah.al. N:o 393: Korotetun asutuslainsäädännön mukaan muodoste·
58232: määrärahan osoittamisesta avustuslai· tuilla tiloilla ... o. .. .. . .. .. . .. .. .. .. . 1256
58233: noiksi yksityisoppikoulujen omistajille 539. Kiviaho ym., rah.al. N:o 407: Korote·
58234: koulutalojen rakennuskustannuksiin • . • . 1242 tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
58235: 526. M. Mattila ym., rah.al. N:o 394: Määrä· maaseudun asunto-olojen parantamiseen 1257
58236: rahan osoittamisesta lainan myöntämiseksi 540o Rytinki ymo, rahoal. N:o 408: Korotetun
58237: Nurmijärven yhteiskoululle • . . . . . . . • . . . 1243 määrärahan osoittamisesta rakennuslai·
58238: noiksi maaseudun asunto-olojen paranta·
58239: 527. Ahonen ym., rah.al. N:o 395: Määrära· miseen . .. . .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. . .. • .. 1258
58240: han osoittamisesta avustuslainaksi Vaaja·
58241: kosken yhteiskoulun kannatusyhdistykselle 541. Raipala ym., rah. al. N:o 409: KorotetUB.
58242: koulurakennuksen rakennuskustannuksiin 1244 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maan·
58243: parannustöitä varten . • . . . . . . . . . • • . • . . • 1259
58244: 528. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 396: Koro·
58245: te.tun määrärahan osoittamisesta avustuk· 542. Hult ym., rahoal. N:o 410: Määrärahan
58246: seksi ja lainaksi Helsingin kotitalous· osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähä·
58247: opettajaopistolle koulurakennuksen raken· varaisille talouksiensa sähköistämiaeen • • 1260
58248: tamiseksi .................... , . . . . . . . 1245 543o Myllymäki ym., rahoal. N:o 411: Määrä-
58249: 529. Hamara ymo, rahoalo N:o 897: Määrära· rahan osoittamisesta !ainoiksi pienviljeli-
58250: han osoittamisesta rakennuslainaksi Hei· jöille sekä maaseudun omakotien ja pien•
58251: singin Käsityönopettajaopistolle oooo. o• . 1246 asuntojen omistajille heidän talouksiensa
58252: sähköistäruisestä aiheutuvien kustannusten
58253: 530. Mohell ymo, rahoalo N:o 898: Määrärahan suorittamista varten •.•.. 0 1261 • 0 0 •• 0 0 • • • • •
58254:
58255:
58256: osoittamisesta halpakorkoiseksi kuoletus-
58257: lainaksi Helsingin kristillisen kansanopis- 544. Pöykkö ymo, rahoal. N:o 412: Määrära·
58258: ton kannatusyhdistykselle oooooo..•...•. 1247 han osoittamisesta sähköistämislainoiksi
58259: pienviljelijöille ja muille heihin verratta-
58260: 531. Pa.kkanen ymo, rah.al. N:o 399: Määrä· ville ......... o......... o. 0 1262 ••••• 0 •••••
58261:
58262:
58263: rahan osoittamisesta rakennuslainaksi 545. Ryhtä ymo, rahoal. N:o 413: Määrärahan
58264: Jämsän kansanopistolle . o... ooo. . • . . . 1248 osoittamisesta halpakorkoisiksi sähköistä-
58265: 532. Forsberg mo flo, finomoto N:o 400: An· mislainoiksi syrjäseutujen pienviljelijöille 1263
58266: gående anvisande av anslag tili byggnads· 546o Ikonen ymo, rahoal. N:o 414: Määrärahan
58267: understödslån åt Fria kristliga folkhög· osoittamisesta sähköistämislainoiksi vähä·
58268: skolan ....... o....•.. ooo...... oo. . . . 1249
58269: 0
58270: varaisille pientilallisilla ja muille heihin
58271: verrattaville •••••....... o.. o. • . . . . . . . • 1264
58272: 532o Forsberg ymo, rahoal. N:o 400: Määrä-
58273: rahan osoittamisesta rakennusavustuslai· 547. Rytinki ymo, rahoal. N:o 415: Määrära·
58274: naksi Fria kristliga folkhögskolan nimi· han osoittamisesta sähköistämislainoiksi
58275: selle kansanopistolle oooo 0 o o. . 1250
58276: ••• 0 • 0 • 0 • pienviljelijöille ....... o.. .. .. . . . .. . .. • 1265
58277: XIV Sisällysluettelo 1955.
58278:
58279: Siv. Siv.
58280: 490. R. Virtanen ym:, rah.al. N:o 358: Määrii.- 503. Roine ym., rah.al. N:o 371: Määrärahan
58281: rahan osoittamisesta toisen raideparin ra- osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan ra·
58282: kentamiseksi Helsingin ja Luoman vii.li- kentamiseksi Helsingin-Porin valtatielle
58283: selle rataosalle ......•........ , . • . . • . . . 1202 Loimaan kauppalassa • . . . . . . . . . . . . . . • . 1218
58284: 491. Koivunen ym., rah.al. N:o 359: Määrä- 504. Mohell ym., rah.al. N:o 372: Määrärahan
58285: rahan osoittamisesta Jyväskylän--suolah- osoittamisesta Riihimäen ratapihan Patas·
58286: den rautatien uusimistöiden aloittami· tenmäen ylikäytäväsillan rakennustöitä
58287: seksi •..............•.....•.......... 1203 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • • 1219
58288: 492. Raunio ym., rah.al. N:o 360: Määrära- 505. Kuittinen ym., rah.al. N:o 373: Määrä-
58289: han osoittamisesta eräiden vuonna 1956 rahan osoittamisesta Suhosen rautatieyli·
58290: tilattavien veturien osamaksujen suoritta- käytäväsillan rakentamiseen Imatran
58291: miseen ............................... 1204 kauppalassa . . . . • • . . . . . • • . . . . . . . . . . . • . 1220
58292: 493. Ty,uli ym., rah.al. N:o 361: Korotetun 506. Myllymäki ym., rah.al. N:o 374: Määrä·
58293: mäii.rärahan osoittamisesta veturitallien rahan osoittamisesta Epilän rautatieali·
58294: rakentamiseen ja laajentamiseen • . . . • • 1205 käytävän rakentamiseksi ja Tampereen-
58295: Vaasan maantien oikaisemiseksi ....•••• Hl21
58296: 49~. Roine ym., rah.al. N:o 362: Määrärahan
58297: osoittamisest~~o Turun sataman ratapihan 507. Koivunen ym., rah.al. N:o 375: Määrä·
58298: laa.jennustöiden aloittamiseksi . • . . • • . . . • 1206 rahan osoittamisesta ylikäytäväsillan ra·
58299: kentämiseksi Lievestuoreen asemalle , ••• 1222
58300: 495. Kokkola ym., ra.h.al. N:o 363: Määrära-
58301: han osoittamisesta Kotkan veturitallin 508. Ahonen ym,, rah.al. N:o 376: Määrära-
58302: laajentamista varten • • . . • . . . . . . . . • . • . . 1207 han osoittamisesta ylikäytäväsillan raken-
58303: tamiseksi Lievestuoreen asemalle . . . . • • 1223
58304: 496. Kokkola ym., rah.al. N:o 364: Määrära-
58305: han osoittamisesta asuinrakennuksen ra· 509. Lepistö ym., rah.al. N:o 377: Määrära-
58306: k~ntamiseksi Kotkan rautatieJäisille . • . . 1208 han osoittamisesta rautatien alikäytävän
58307: rakentamiseen Kannuksen asemalla . . • • 1224
58308: 497. Tuuli ym., rah.al. N:o 365: Määrärahan
58309: osoittamisesta. Kouvolan asemarakennuk· 510. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 378: Mää·
58310: sen rakentamiseen . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . 1209 rärahan osoittamisesta maantiesillan ra-
58311: kentamiseksi Kokkolan rautatieaseman ra-
58312: 498. Luukka ym., rah.al. N:o 366: Määrära· tapihan eteläpäähän • .. .. . .. .. .. . .. .. • 1225
58313: han osoittamisesta Toijalan rautatiease-
58314: man uudelleen rakentamiseen . . . . . . . . • . 1210 511. Kokkola ym., rah.al. N:o 379: Korotetun
58315: määrärahan osoittamisesta posti- ja len-
58316: 499. Teir m. fl., :fin.mot. N:o 367: Angående nätinlaitokselle toimitalojen ja henkilö-
58317: anvisande av anslag för uppförande av kunnan asuntojen rakentamista varten •• 1226
58318: en ny godsbangård för statsjärnvägarna
58319: i Jakobstad ........•............•..•• 1211 512. Lindqvist ym., rah.al. N:o 380: Määrä-
58320: rahan osoittamisesta postitalon rakenta-
58321: 499. Teir ym., rah.al. N:o 367: Määrärahan miseksi Lahden kaupunkiin . . . . . • . • • • • • 1227
58322: osoittamisesta valtionrautateiden tavara-
58323: ratapihan rakentamiseksi Pietarsaareen . . 1212 513. Järvi ym., rah.al. N:o 381: M.äärärahan
58324: osoittamisesta Oulun postithlon rakenta-
58325: 500. Suonpää ym., rah.al. N:o 368: Määrära- mista varten . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . • • 1228
58326: han osoittamisesta ali- ja ylikulkusiltojen
58327: rakentamiseksi rautateiden ja maanteiden 514. Järvi, rah.al. N:o 382: Määrärahan osoit-
58328: tasoristeyksiin • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1213 tamisesta Kuhmon postitalon rakennustöi-
58329: den aloittamiSta varten . . . . . . . . . . • . . • 1229
58330: 501. Högström m. fl., fin.mot. N:o 369: An·
58331: gående anvisande av anslag för byggande 515. Järvi, rah.al. N:o 383: Määrärahan osoit-
58332: av en underfartstunnel under statsjärn· tamisesta postitalon rakentamiseksi Suo-
58333: vägarnas banområde i Hangö stad .... 1214 mussalmen kirkonkylään • . . • . . . . . • . . • • 1230
58334: 501. Högström ym., rah.al. N:o 369: Määrä· 516. Kokkola ym., rah.al. N:o 384: Korotetnn
58335: rahan osoittamisesta alikäytävätunnelin määrärahan osoittamisesta autojen hauk·
58336: rakentamiseksi valtionrautateitten rata- kimiseksi posti- ja lennätinlaitokselle .• ·1231
58337: alueelle Hangon kaupungissa . . . . . . . . . . 1215
58338: 517. Rantamaa ym., rah.al. N:o 385: Korote-
58339: 502. Sundman m. fl., fin.mot. N:o 370: An- tnn määrärahan osoittamisesta puhelin- ja
58340: gående anvisande av anslag för byggande lennätinverkon laajentamiseen ja paran·
58341: av en trafiktunnel i Hangö stad . . . . . . 1216 tamiseen . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1232
58342: 502. Sundman ym., rah.al. N:o 370: Määrä· 518. Partanen ym., rah.al. N:o 386: Korote-
58343: raha.n osoittamisesta liikennetunnelin ra· tun määrärahan osoittamisesta uusien pu·
58344: kentamiseksi Hangon kaupunkiin • . . . . • 1217 h®ntoimipaikkojen perustamista. varten 1234c
58345: Sisällysluettelo 1955. xm
58346:
58347: Siv. Siv.
58348: 461. Bytinki ym., rah.al. N:o 329: Korotetun 475. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 343: Mää-
58349: määrärahan osoittamisesta maaseudun rärahan osoittamisesta postilaitoksen lii-
58350: sähköistämisen tukemiseksi . . . . • . . • . . . . 1167 kennetehtäviä hoitavien ylimääräisten kir·
58351: jurin ja postiapulaisten tointen järjeste-
58352: 462. Wic'kman m. fl., fin.mot. N:o 330: An· lyä varten . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . 1187
58353: gående anvisande av förhöjt anslag för
58354: stödjande av elektrifieringen på lands· 476. Brander-Wa!!in ym., rah.al. N:o 344:
58355: bygden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1168 Määrärahan osoittamisesta maalaiskir·
58356: jeankantolinjojen perustamiseen ..••..•• 1188
58357: 462. Wickman ym., rah.al. N:o 330: Korote-
58358: tun määrärahan osoittamisesta maaseu- 477. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 345: Määrära-
58359: dun sähköistämisen tukemiseen . . . . • . . . 1169 han osoittamisesta puolustuslaitoksen teol-
58360: lisuuslaitosten koneiden ja laitteiden
58361: 463. Partanen ym., rah.al. N:o 331: Määrä- hankkimiseen ja uusiruistöihin . . . . • . • • 1189
58362: rahan osoittamisesta lisätyn valtionavus-
58363: tuksen suorittamiseksi eräille sähköyhty· 478. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 346: Määrära-
58364: mille ..........................••.... 1170 han osoittamisesta puolustuslaitoks.m Lah·
58365: 464. Myllymäki ym., rah.al. N:o 332: Määrä- den autokorjaamon toimisto· ja ruokala-
58366: rahan osoittamisesta avustuksiksi pien- rakennuksen rakentamiseksi ja korjaamo·
58367: viljelijöille sekä maaseudun omakotien ja rakennuksen kunnostamiseksi . . . . . • • • . . 1190
58368: pienasuntojen omistajille heidän talouk· 479. Bönkkö ym., rah.al. N:o 347: Määrära-
58369: siensa sähköistäruisestä aiheutuvien kus- han osoittamisesta maatilan hankkimi-
58370: tannusten suorittamista varten . . • • . . . . 1171 seksi Ylä-Savon pienviljelijäkoululle • • • • 1191
58371: 465. M'!M'to ym., rah.al. N:o 333: Määrära- 480. Hallberg ym., rah.al. N:o 348: Määrära-
58372: han osoittamisesta työttömyyden torjun- han osoittamisesta Parikkalan-Onkamon
58373: nasta kunnille johtuvien kustannuksien ratasuunnan koneellista tutkimusta var-
58374: korvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1172 ten ..• ~ ...............•...........•.• 1192
58375: 466. Luukka ym., rah,al. N:o 334: Määrära- 481. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 349: Määrä·
58376: han osoittamisesta puolukan viennin tu- rahan osoittamisesta Tampereelta Ikaalis-
58377: kemiseen ............................. 1173 ten kauppalan kautta Seinäjoelle raken-
58378: 467. Lindblom ym.~ rah.al. N:o 335: Määrä· nettavan rautatielinjan koneellista maas-
58379: rahan osoittamisesta valtion alueellista totutkimusta varten . . . . . . . . . • . • . . . • . . 1193
58380: ammatinvalinnanohjausasemaa varten •. 1175 482. M. Mattila ym., rah.al. N:o 350: Määrä-
58381: rahan osoittamisesta Huopalahden-Ojak-
58382: 468. Banki!a y1n., rah.al. N:o 336: Määrära- kalan rautatien rakentamiseen . . . • . . • • 1194
58383: han osoittamisesta jääkärieläkkeiden jär-
58384: jestelyä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1176 483. Kuittinen ym., rah.al N:o 351: Määrä-
58385: rahan osoittamisesta Lappeenrannan-
58386: 469. Luukka, rah.al. N:o 337: Korotetun mää- Haminan-Kotkan oikoradan rakentami-
58387: rärahan osoittamisesta koron maksami-
58388: se en 1195
58389: seksi korvauspidätysten selvittelyssä •... 1177
58390: 470. Kyttä ym., rah.al. N:o 338: Määrärahan 484. Bapio ym., rah.al. N:o 352: Määrärahan
58391: osoittamisesta eräiden ylimääräisten toi- osoittamisesta Tampereen-Seinäjoen rau-
58392: tatien Tampereen puoleisen teollisuusrata-
58393: mien perustamiseksi valtionrautateille . . 1178
58394: jakson rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . • 1196
58395: 411. Hakala ym., rah.al. N:o 339: Määrära-
58396: han esoittamisesta valtionrautateiden ju- 485. Myllymäki ym., rah.al. N:o 353: Määrä-
58397: nanlähettäjinä toimiville virkamiehille rahan osoittamisesta rautatien rakentami-
58398: maksettavan yörahan korottamiseksi • . . . 1180 seksi Jyväskylästä Jämsänkoskelle .•.. , . 1197
58399: 486. Koivunen ym., rah.al. N:o 354: Korote-
58400: 472. 8'lJO'npää ym., rah.al. N:o 340: Määrära-
58401: han osoittamisesta pukuavustuksiksi val- tun määrärahan osoittamisesta Suolahden
58402: -Haapajärven radan Saarijärven-Pihti·
58403: tionrautateiden varikkojen ja veturitallien
58404: henkilökunnalle ym. vastaaville toimenhai- putaan rataosaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1198
58405: tijoille ..............................• 1181 487. Niiralten ym., rah.al. N:o 355: Korotetun
58406: määrärahan osoittamisesta Joensuun-Ko-
58407: 473. Jär·vi ym., rah.al. N:o 341: Määrärahan veron rautatien rakentamiseen • . . . . . • . • . 1199
58408: osoittamisesta eräiden peruspalkkaisten
58409: virkojen ja toimien sekä ylimääräisten 488. Bytinki ym., rah.al. N:o 356: Korotetun
58410: toimien perust~miseksi posti- ja lennätin- määrärahan osoittamisesta rautatien ra-
58411: laitokseen ........•.........•......... 1182 kentamiseksi Otanmäen malmialueelta Ou·
58412: lun-Vaalan rautatielle ....•........•.. 1200
58413: 474. Inna!a ym., rah.al. N:o 342: Määrära-
58414: han osoittamisesta lennätin· ja puhelinpii· 489. Tauriainen ym., rah.al. N:o 357: Korote·
58415: rien ylimääräisten piirikonttorinhoitajan tun määrärahan osoittamisesta Kontio-
58416: tointen perustamista varten posti· ja len- mäen-Taivalkosken rautatien rakentami·
58417: nätinhallituksen linjahallintoon . . . . . . . . 1185 seksi ...•...........•.............•... 1201
58418: XII Sisällysluettelo 1955.
58419:
58420: Siv. Siv.
58421: 4,30. Mustone1~ ym., rah.al. N:o 298: Määrä· 445. Hiilelä ym., rah.al. N:o 313: Määrära·
58422: rahan osoittamisesta Suomen Malmi han osoittamisesta kuntien väkijuomayh·
58423: Oy:n käytettäväksi syväkairausten suo· tiön vuosivoiton ylijääiDästä saamien
58424: rittamiseksi Tuomivaaran malmialueena osuuksien käytöstä annettujen selonteko-
58425: Sotkamoesa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1131 jen tarkastustyötä suorittavien toimenhal-
58426: tijain palkkauksen korottamista varten •• 1149
58427: 431. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 299: Määrära-
58428: han osoittamisesta sukeltajatutkimuksen 446. Hiltunen ym., rah.al. N:o 314: Määrära·
58429: suorittamiseksi Helsingistä itään johta· han osoittamisesta alkoholipoliklinikkatoi-
58430: valla saaristoväylällä Mustanhevosen koh· minnan ylläpitämistä varten . . . . • • . . . . 1151
58431: dalla ................................ 1132 447. Stenbe1·g ym., rah.al. N:o 315: Määrära·
58432: 432. Lindblom ym., rah.al. N:o 300: Määrä- han osoittamisesta siviiliarpojen ja -les·
58433: rahan osoittamisesta ylimääräisen apulais· kien elatuksen turvaamiseen . . . . . . . . . . 1152
58434: ammattienylitarkastajan toimen perusta- 448. Heljas ym., rah.al. N:o 316: Korotetun
58435: miseksi sosiaaliministeriöön paineastiain määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
58436: tarkastuksen johtoa varten . . . . . . . . . . • . 1133 raittiustyötä suorittaville järjestöille • • 1158
58437: 433 . .l.svik ym., rah.al. N:o 301: Määrärahan 449. Myllymäki ym., rah.al. N:o 317: Määrä·
58438: osoittamisesta kuntouttamislaitoksen ra- rahan osoittamisesta korvausten maksa-
58439: kentamiseksi Vaasaan ....•..•........ 1134 miseen kansalaissodan punaisille invali-
58440: deillc . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 1154
58441: 434. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 302: Määrä-
58442: 450. Lindqvist ym., rah.al. N:o 318: Määrä·
58443: rahan osoittamisesta avustukseksi Keuh· rahan osoittamisesta vuoden 1918 kansa·
58444: koinvalidien Kuntouttamissäätiölle . . . . . . 1135 laissodassa punaisella puolella vahinkoja
58445: 435. Malkamäki ym., rah.al. N:o 303: Määrä· kärsineiden korvauksen järjestämiseksi . . 1155
58446: rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto 451. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 319: Mää·
58447: r.y:lle käytettäväksi tuberkuloositoipilai- rärahan osoittamisesta avustuksiksi ja lai·
58448: den jälkihuoltoon .................... 1137 noiksi varattomien perheenäitien ja lasten
58449: lomatoimintaa harjoittaville naisjärjes-
58450: 436. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 304: Ko· töille . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . 1156
58451: rotetun määrärahan osoittamisesta kun-
58452: nallisten ja yksityisten vajaamielislaitos· 452. Torvi ym., rah.al. N:o 320: Määrärahan
58453: ten avustamiseen . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . 1139 osoittamisesta avustuksiksi kunnille mak·
58454: suttomien lomamatkojen järjestämiseksi
58455: 437. Sarjala, rah.al. N:o 305: Korotetun mää- vähävaraisilla äideille . . • . . . . . . . . • • . • • . 1151
58456: rärahan osoittamisesta Suomen Kirkon
58457: Sisälähetysseuran Vaalijalan vastaanotto- 453. Paasi·vuori ym., rah.al. N:o 321: Määrä·
58458: ja keskuslaitoksen rakennustöitä varten . . 1140 rahan osoittamisesta perheenäitien loma-
58459: matkojen korvaamiseksi . . . • • . . . . . . . • . 1158
58460: 438. FUnck ym., rah.al. N:o 306: Määrärahan
58461: osoittamisesta ammattioppilaskotien pe· 454. Heino1ten ym., rah.al. N:o 322: Määrä-
58462: rustamiskuluja varten .•.•............ 1142 rahan osoittamisesta tuberkuloottisten
58463: perheiden äitien kesävirkistyksen järjestä·
58464: 439. Flinck ym., rah.al. N:o 307: Määrärahan miseen . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . • • . . 1159
58465: osoittamisesta ammattioppilaskotien avus- 455. Hiilelä ym., rah.al. N:o 323: Korotetun
58466: taiDiseksi ..............••••.........• 1143 määrärahan osoittamisesta kesävirkistyk·
58467: 440. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 308: sen järjestämiseksi vähävaraisille äideille 1160
58468: Korotetun määrärahan osoittamisesta las- 456. Tainio ym., rah.al. N:o 324: Määrära·
58469: tenkotien rakennuskustannusten avustami- han osoittamisesta kunnallisten rakennus-
58470: soon ....•...•....••..••.••••..•...... 1144 ten jälleenrakennuskustannusten korvaa·
58471: 441. Torvi yt~~., rah.al. N:o 309: Määrärahan miseen hävitetyn alueen kunnille . . • . • • 1161
58472: osoittamisesta lastensaimien avustami- 457. Salminen ym., rah.al. N:o 325: Määrära-
58473: seen ...•............•................ 1145 han osoittamisesta Keimolan radiovas·
58474: 442. Leinonen ym., rah.al. N:o 310: Määrära· taanottoaseman ympäristöalueen sähköis·
58475: han osoittamisesta Pelastakaa Lapset - tämiskustannuksiin . . • . . . • • . • • . . . • . . . . • 1162
58476: Rädda Barnen r.y:n suorittaman perhe- 458. Haapasalo y'm., rah.al. N:o 326: Korote-
58477: sijoitustoiminnan tukemiseen .......... 1146 tun määrärahan osoittamisesta maaseudun
58478: 443. Braniler·WalUn ym., rah.al. N:o 311: sähköistämiseen .. .. . .. .. .. . . .. . .. .. .. 1164
58479: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistyk- 459. Kulovaara ym., rah.al. N:o 327: Korote·
58480: sen järjestämiseksi alle kouluiän oleville tun määrärahan osoittamisesta maaseu·
58481: lapsille . . . . . . . . . . • • . . . . . • . . . . • . • . • . . . 1147 dun sähköistämisen tukemiseen ....•• 1165
58482: 444. Torvi ym., rah.al. N:o 312: Määrärahan 460. Palovesi ym., rah.al. N:o 328: Korote-
58483: osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämi· tun määrärahan osoittamisesta maaseu-
58484: seksi alle kouluiän oleville lapsille ...... 1148 dun siihköistämisen tukemiseksi ..•....• 1166
58485: Sisällysluettelo 1955. X1
58486:
58487:
58488: Siv. Siv.
58489: 405. Tainio ym., rah.al. N:o 273: Määrära- 418. Kulovaara ym., rah.al. N:o 286: Määrä-
58490: han osoittamisesta avustukseksi Kemin rahan osoittamisesta teknillisten oppilai-
58491: kaupungille Ajoksen syväsataman raken· tosten rehtorien palkkauksen korottami-
58492: nustyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1101 seksi ................................ 1118
58493: 406. Liedes ym., rah.al. N:o 274: Määrärahan 419. Meinander m. fl., fin.mot. N:o 287: An-
58494: osoittamisesta Praavan sataman kunnos- gående anvisande av anslag för inrättande
58495: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1102 av en lektorstjänst i verkstadsteknik och
58496: 407. Kleemola ym., rah.al. N:o 275: Määrä- maskinlära vid Tekniska skolan i Hel-
58497: rahan osoittamisesta Lohtajan kirkonky- singfors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1119
58498: län kalasataman rakentamiseen . . . . . . . • 1103
58499: 419. Meinander ym., rah.al. N:o 287: Määrä-
58500: 408. Hei1cura ym., rah.al. N:o 276: Määrära- rahan osoittamisesta konepajatekniikan
58501: han osoittamisesta Merikarvian satamaan ja koneopin lehtorin viran perustamiseksi
58502: johtavan ns. Halluskerin väylän syventä- Helsingin teknilliseen kouluun • . . • • . . • 1120
58503: miseksi ja ruoppaamiseksi • . . . . . . . . . . • 1104
58504: 420. Raunio ym., rah.al. N:o 288: Määrära-
58505: 409. Bävelä ym., rah.al. N:o 277: Määrära· han osoittamisesta valtion keskusammat-
58506: han osoittamisesta Merikarvian sata- tikoulujen eräiden ylimääräisten virkojen
58507: maan johtavan ns. lialluskerin laiva· j~ . toimien muuttamiseksi petuspalkkai-
58508: väylän syventämiseen ................ 1105 Siksi .....•...•....•••...•••••..•.•.•• 1121
58509: 410. Larson m. fl., fin.mot. N:o 278: Angåen- 421. Raunio ym., rah.al. N:o 289: Määrärahan
58510: de anvisande av anslag till understöd för osoittamisesta kahden yliopettajan viran
58511: upprätthållande av menförestrafik på lin- perustamiseksi Hämeenlinnaan tulevaan
58512: jen Åbo--skärgården-Mariehamn . . . . . . 1106 ammattikoulujen opettajainvalmistuslai-
58513: 410. Larson ym., rah.al. N:o 278: Määrära· tokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 1122
58514: han osoittamisesta avustukseksi kelirikko-
58515: Iiikenteen ylläpitämistä varten linjalla 422. Ahonen ym., rah.al. N:o 290: Määrärä-
58516: Turku-saaristo-Maarianhamina 1107 han osoittamisesta konemestarin ylimää-
58517: räisen viran perustamiseksi Keski-Suomen
58518: 411. Hon7cala ym., rah.al. N:o 279: Korotetun keskusammattikouluun . . . . . . . . . . . . . . . • • 1123
58519: määrärahan osoittamisesta ulkomailla teh-
58520: tävää yleisluontoista matkailupropagan- 423. Mannila ym., rah.al. N:o 291: Määrära-
58521: däa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1108 han osoittamisesta kahden työnopettajan
58522: viran perustamiseksi valtion ammatti-
58523: 412. Honkala ym., rah.al. N:o 280: Määrära- koulukodin metalli- ja puutyön erikois-
58524: han osoittamisesta Airiston matkailukes· oppijaksoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1124
58525: kuksen majoitustilojen lisäämiseksi ja
58526: ravintolan laajentamiseksi . . . . . . . . . . . . 1110 424. Hykkäälä ym., rah.al. N:o 292: Määrä-
58527: 413. Kajala ym., rah.al. N:o 281: Määrära- rahan osoittamisesta taideteollisen oppilai-
58528: han osoittamisesta Aulangon matkailuho- toksen koneiden ja työvälineiden uusimi-
58529: tellin majoitustilojen lisäämiseksi ja eri- seen ja täydentälniseen • . . . . . . . . . . . . . 1125
58530: näisten peruskorjaus- ja muutostöiden
58531: suorittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1111 425. Hetemäki ym., rah.al. N:o 293: Määrä-
58532: rahan osoittamisesta kaukokirjoittim,en
58533: 414. Kujalå ym., rah.al. N:o 282: Määrära- hoitajan toimen perustamiseksi merentut-
58534: han· osoittamisesta Kaakkois'Suomen lii- kimuslaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126
58535: kenneolojen kehittämistä varten . . . . . . . . 1112
58536: 426. Aitio ym., rah.al. N:o 294: Korotetun
58537: 415. Sundman m,fl., fin.mot. N:o 283: An- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
58538: gående anvisande av anslag för byggande kuunailisille ja yksityisille teknillisilla,
58539: av en fyr på Kallan . . . . . . . . . . . . . . . . 1113 ammatti- ja kauppaoppilaitoksille niiden
58540: 415. Sundman ym., rah.al. N:o 283: Määrä· ·omia rakennuksia varten .............. 1127
58541: rahan osoittamisesta Kallanin merimaja-
58542: kan rakentamiseen .................... 1114 427. Haapasalo ym., rah.al. N:o 295: Korote-
58543: tun määrärahan osoittamisesta rakennus-
58544: 416. Wickman m. fl.; fin.mot. N:o 284: An- avustuksiksi kunnallisilla ja · yksityisille
58545: gående anvisande av anslag för ett fyr- teknillisilla, ammatti- ja kauppaoppilai-
58546: båli:sbygge på Kallans grund . . . . . . • . . . 1115 toksille niiden omia rakennuksia varten 1128
58547: 416. Wickman ym., rah.al. N:o 284: Määrä-
58548: rahan . osoittamisesta Kailauin merimaja- 428 . .J.svik ym., rah.al. N:o 296: Määrärahan
58549: kan ·rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1116 osoittamisesta mallniesiintymien tutki-
58550: musten jatkamiseksi Etelä-Pohjanmaalla 1129
58551: 417. Baari ym., rah.al. N:o 285: Määrärahan
58552: osoittamisesta fotogrammetrian professo- 429. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 297: Mää-
58553: rin viran perustamiseksi Teknilliseen kor- rärahan osoittamisesta malmiesiintymien
58554: keakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1117 tutkimustyöhön Keski-Pohjanmaalla .... 1130
58555: Sisällysluettelo 1955.
58556:
58557:
58558: Siv. Siv.
58559: 376. Ko-ivunen ym., rah.al. N:o 244: Määrära- 390. Ilosenberg ym., rah.al. N:o 258: Määrä-
58560: han osoittamisesta viemäreiden avaami- rahan osoittamisesta avustuksiksi vuoden
58561: seksi Äijännevan asutusalueella Virroilla 1066 1954 satovahingoista kärsineille Pohjan-
58562: maan maanviljelijöille . . . . . . . . . . . . . . . . 1083
58563: 377. Jlyhtä ym., rah.al. N:o 245: Määrärahan
58564: osoittamisesta Keskusmetsäseura Tapiolle 391. Baura ym., rah.al. N:o 259: Määrärahan
58565: toimistohuoneiston hankkimista varten • • 1067 osoittamisesta maatalouden katovahinko-
58566: jen korvaamiseen • . . . . . . . . . • . . . . • . • . . 1084
58567: 378. Baari ym., rah.al. N:o 246: Määrärahan
58568: osoittamisesta metsätyöväenkysymysten 392. llapio ym., rah.al. N:o 260: Määrärahan
58569: erikoistutkijan viran perustamiseksi met- osoittamisesta katovahinkojen korvaami-
58570: säntutkimuslaitokseen ................. 1068 seksi pienviljelijöille . . . . . . . . . . • • • . . . . . 1085
58571: 379. Seppälä ym., rah.al. N:o 247: Määrära- 393. Hylclcäälä ym., rah.al. N:o 261: Määrä-
58572: han osoittamisesta geodeettisen laitoksen rahan osoittamisesta henkilökunnan palk-
58573: kahden nuoremman valtiongeodeetin viran kaamiseksi uuden tielain aiheuttamia val-
58574: muuttamiseksi vanhemman valtiongeodee- mistelutöitä varten . . . . . . . . . . . . • . . . • . . • 1086
58575: tin viroiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1069 394. Hautala ym., rah.al. N:o 262: Määrära-
58576: 380. llapio ym., rah.al. N:o 248: Korotetun han osoittamisesta Keski-Pohjanmaan tie-
58577: määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin ja vesirakennuspiirin perustamista 'Varten 1088
58578: maitotaloustuotannon tukemiseksi . . . . . . 1070 395. Heilcura ym., rah.al. N:o 263: Määrära-
58579: 381. M. Mattila ym., rah.al. N:o 249: Määrä- han osoittamisesta Satakunnan tie- ja ve-
58580: rahan osoittamisesta pienpuutavaran han- sirakennuspiirin perustamista varten . . 1089
58581: kintaa, käyttöä ja markkinointia koske- 396. Koivisto ym., rah.al. N:o 264: Määrära-
58582: vaa tutkimusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1071 han osoittamisesta tie- ja vesirakennushal-
58583: 382. M. Leskinen ym., rah.al. N:o 250: Mää- linnon insinöörien ulkomaisia opintomat-
58584: koja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1090
58585: rärahan osoittamisesta pienpuuta raaka-
58586: aineena käyttävien puunjalostusteollisuus- 397. Haapasalo ym., rah.al. N:o 265: Korote-
58587: laitosten perustamista varten Pohjois-Sa- tun määrärahan osoittamisesta helpotuk-
58588: voon ................................. 1073 sen myöntämiseen kunnille tiealueiden lu-
58589: nastusta varten •..................... 1091
58590: 383. Saura ym., rah.al. N:o 251: Määrärahan
58591: osoittamisesta tutkimusten toimittami- 398. Nislcala ym., rah.al. N:o 266: Korotetun
58592: seksi pienpuutavaran jalostamista ja määrärahan osoittamisesta helpotuksen
58593: s~n •. k~ytö_n __ edistämistä teollisuudessa myöntämiseksi kunnille maantiealueiden
58594: !nlmalla p1taen •..................... 1074 lunastusta varten .................... 1093
58595: 384. Jussila ym., rah.al. N:o 252: Määrära- 399. Partanen ym., rah.al. N:o 267: Korotetun
58596: han osoittamisesta ns. ylijäämäkalansaa- määrärahan osoittamisesta helpotuksen
58597: liin käytön edistämiseen . . . . . . • . . . . . . . 1076 myöntämiseksi kunnille maantiealueiden
58598: 385. Aitio ym., rah.al. N:o 253: Määrärahan lunastusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1094
58599: osoittamisesta ns. ylijäämäkalansaaliin
58600: 400. Jlytinlci ym., rah.al. N:o 268: Korotetun
58601: käytön edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1077 määrärahan osoittamisesta kunnan- ja ky-
58602: 386. Lahti ym., rah.al. N:o 254: Määrärahan läteiden avustamiseksi .......... ·. . . . . . 1095
58603: osoittamisesta Työtehoseuralle kotitalou-
58604: den rationalisoimistyötä varten . . . . . . . . 1078 401. Beppi ym., rah.al. N:o 269: Määrärahan
58605: osoittamisesta kunnille ja kyläkunnille
58606: 387. M. Mattila ym., rah.al. N:o 255: Mäiirä- kunnan- ja kyläteiden kuntoonpariakus-
58607: rahan osoittamisesta Työtehoseuralle maa- tannuksiin ...................... : .... 1096
58608: talouden rakennustutkimuksen suorittami-
58609: seksi ja rakentamista palvelevien tyyppi- 402. Aitio ym., rah.al. N:o 270: Määrärahan
58610: piirustusten luomista varten . . . . . . . . . . 1079 osoittamisesta maantielossien hoitajien
58611: korvausten korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1097
58612: 388. llaipala ym., rah.al. N:o 256: Määrära-
58613: han ·osoittamisesta Työtehoseura r.y:lle 403. N. Nurminen ym., rah.al. N:o 271: Mää-
58614: Rajamäellä sijaitsevan koneopetuskeskuk- rärahan osoittamisesta avustuksiksi vien-
58615: sen koulumuotoista kone- ja työnopetus- tisatamia ylläpitäville kunnille satamien
58616: toimintaa varten ..................... 1080 kehittämistä ja kunnostamista varten . . 1098
58617: 389. Lahtela ym., rah.al. N:o 257: Korotetun 404. Tei1· m. fl., fin.mot. N:o 272: Angående
58618: määrärahan osoittamisesta poroaidan ra- an'Visande av förhöjt anslag tili understöd
58619: , kantamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1081 il.t konimuner, som upprätthålla exporl-
58620: hamnar .........................•.... 1099
58621: .390. Ilosenberg m. fl., fin.mot. N:o 258: An-
58622: gåehde anvisande av anslag tili unde:rstöd 404. Teir ym., rah.al. N:o 272: Kt>rotetun
58623: åt de av 1954 års skördeskador drabbade määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
58624: jotdbrukarna i österbotten . . . . . . . • . . . . 1082 vientisatamia ylläpitlh'ille kunnille . . . . . . 1100
58625: Sisällysluettelo 1955. IX
58626:
58627:
58628: Siv. Siv.
58629: 345. Soiw,inen ym., rah.al. N:o 213: Määrära· 359. Tauriainen ym., rah.al. N:o 227: Määrä·
58630: han osoittamisesta liikkuvan maataloudel· rahan osoittamisesta korotetun raivaus-
58631: ~i~n k~etoiminnan järjestämiseksi Poh· palkkion maksamiseksi syrjäisillä seu-
58632: JOIS·KarJalaan . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 1029 duilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . 1046
58633: 346. J'USsi:la ym., rah.al. N:o 214: Määrärahan 360. Halinen y1n., rah.al. N:o 228: Korotetun
58634: osoittamisesta Lounais-Suomen kasvinvil· määrärahan osoittamisesta kivenraivaus-
58635: jelyskoeaseman perustamista varten . . . . 1030 palkkioihin ...........•..............• 1047
58636: 361. Nieminen ym., rah.al. N:o 229: Määrära-
58637: 347. Seppä ym., rah.al. N:o 215: Määrärahan
58638: osoittamisesta sikatalouskoeaseman perus- han osoittamisesta koti- ja ulkomaisten
58639: väkirehujen hintojen alentamiseen ....•. 1048
58640: tamiseksi Seinäjoelle .................. 1031
58641: 362. Sepp·i ym., rah.al. N:o 230: Korotetun
58642: 348. Rantamaa ym., rah.al. N:o 216; Korote- määrärahan osoittamisesta AIV-rehusäi-
58643: tun määrärahan osoittamisesta metsäker- liöiden rakentamiseen pientiloilla • . . . . . 1049
58644: hotyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1032
58645: 363. Lahtela '!fllt., rah.al. N:o 231: Korotetun
58646: 349. E. Byömä ym., rah.al. N:o 217: Määrä- m~ä~~r~h~~ osoittamisesta poronhoidon
58647: rahan osoittamisesta Porin metsänparan- ed1stam1sta varten . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1050
58648: nuspiirin perustamiseksi . . . . . . . . • . . . . . 1033
58649: 364. Hakala ym., rah.al. N:o 232: Määrära-
58650: 350. TainifJ y1n., rah.al. N:o 218: Määrära- han osoittamisesta kotiteollisuusjärjes-
58651: han osoittamisesta tutkimuksen suoritta- töille palkkojen korotusta varten . . . . . . 1051
58652: miseksi Koillis-Lapin metsävarojen käy· 365. Hakala ym., rah.al. N:o 233: Määrärahan
58653: tön edistämiseksi ..................... 1034 osottamisesta kotiteollisuusjärjestöille
58654: 351. Liedes ym., rah.al. N:o 219: Määrärahan neuvojahenkilöstön lisäämiseksi . . . . . . . . 1053
58655: osoittamisesta maatalouskoneasemien pe- 366. Hakala ym., rah.al. N:o 234: Määrärahan
58656: rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1035 osoittamisesta Kotiteollisuusjärjestöjen
58657: keskusliitolle pohjoismaisten kotiteolli-
58658: 352. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 220: Angående suuskäräjien järjestelyä varten . . . . . . . . 1054
58659: anvisande av anslag för fortsatt kurs-
58660: verkSamhet vid Eriksgårds skollägenhet 1036 367. Hamara ym., rah.al. N:o 235: Määrära·
58661: han osoittamisesta käsityökonsulenttien
58662: 352. Lindh ym., rah.al. N:o 220: Määrärahan palkkaamiseksi maanviljelysseuroihin 1055
58663: osoittamisesta kurssitoiminnan jatkami·
58664: seksi Eriksgårdin koulutilalla .......... 1037 368. Saura ym., rah.al. N:o 236: Korotetun
58665: määrär?'h~n. osoittamisesta puutarhanhoi·
58666: 353. Tainio ym., rah.al. N:o 221: Määrärahan don ediStamiseen . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . 1057
58667: osoittamisesta Lapin läänin vähävaraisten
58668: talonpoikien maa· ja karjataloustuotannon 369. Koivisto ym., rah.al. N:o 237: Korote-
58669: kehittämiseksi ..........•............. 1038 tun määrärahan osoittamisesta Kuusamon
58670: ja Sallan kuntien maanhankintalain toi·
58671: 354. Seppä ym., rah.al. N:o 222: Määrärahan meenpanosta johtuviin tie-, kuivatus- ja
58672: osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä-Poh· raivauskustannuksiin . . . . . . . • • . . . . • . . • . 1059
58673: janmaalla aiheuttamien vahinkojen syiden 370. Ikonen ym., rah.al. N:o 238: Määrära-
58674: selvittämiseen •....................... 1039 han osoittamisesta asutustarkastajain
58675: 355. Seppä, ym., rah.al. N:o 223: Määrärahan kanslia-apurahan korottamista varten • • 1060
58676: osoittamisesta tuhohyönteisten Etelä-Poh- 371. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 239:
58677: janmaalla aiheuttamien vahinkojen kor- Määrärahan osoittamisesta asutustilojen
58678: vaamiseksi maanviljelijöille . . . . . . . . . . . • 1041 pistoteiden kunnostamiseksi • . . . . . . . • • • . 1061
58679: 356. AmikJ ym., rah.al. N:o 224: Määrärahan 372. Byhtä ym., rah.al. N:o 240: Korotetun
58680: osoittamisesta maataloudellisen tutkimus- määrärahan osoittamisesta asutusteiden
58681: ja tuholaisten torjunta-aseman perustami- kuntoonpano- ja kunnossapitokustannuk·
58682: seksi Laihian pitäjään . . . . . . . . . . . . . . . . 1042 siin ...•..•...........•.....••...•... 1062.
58683: 357. Korsbäo'k .m. fl., fin.mot. N:o 225: An- 373. Byhtä ym., rah.al. N:o 241: Määrärahan
58684: gående anvisande av anslag för under- osoittamisesta avustuksiksi tie- ja kuiva-
58685: tustöiden suorittamiseen aikaisemman asu·
58686: sökning av orsakerna tili de skador, som
58687: förorsakas av fritflugan . . . . . • . . . . . . . • 1043 tuslainsäädännön mukaan muodostetuilla
58688: tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1063
58689: 357. Korsbiio'k ym., rah.al. N:o 225: Määrä- 374. Bapio ym., rah.al. N:o 242: Korotetun
58690: rahan osoittamisesta kahukärpäsen aiheut- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
58691: tamien vahinkojen syiden tutkimiseen . . 1044 maaseudun asunto-olojen parantamiseen 1064
58692: 358. Koivisto ym., rah.al. N:o 226: Korote- 375. Erkkilä ym., rah.al. N:o 243: Korotetun
58693: tun määrärahan osoittamisesta maatalous- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
58694: kerhotoimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . 1045 maaseudun asunto-olojen parantamiseen 1065
58695: 2 E 41/56
58696: VIII Sisällysluettelo 1955.
58697:
58698: Siv. Siv.
58699: 318. Kähönen ym., rah.al. N:o 186: Määrära· 332. Koivu.tilta ym., rah.al. N:o 200: Määrä·
58700: han osoittamisesta maataloushallituksen rahan osoittamisesta uusien maanviljelys·
58701: p~utarhaosasto~. perustamisesta aiheutu· insinöörin virkojen perustamiseksi 1014
58702: v1m palkkauksnn . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . 997
58703: 333. Baipala ym., rah.al. N:o 201: Määrära·
58704: 319. Halinen ym., rah.al. N:o 187: Määrära· han osoittamisesta ylimääräisten maan·
58705: han osoittamisesta puutarhatilaston ai· viljelysinsinöörin toimien perustamiseksi
58706: kaansaamista varten • . . . • . . . . . . . . . . . . . 998 maanviljelysinsinööripiireihin . . . . . . . • . . 1015
58707: 320. Hautala ym., rah.al. N:o 188: Määrära-
58708: han osoittamisesta maaseudun nuorison 334. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 202: Määrä·
58709: avustaiDiseksi pääsemään maatalouskou· rahan osoittamisesta teknillisen lisähen-
58710: luun . • . . . . . . . • • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 999 kilökunnan palkkaamiseksi Savon maan·
58711: viljelysinsinööripiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . 1016
58712: 321. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 189: Määrä·
58713: rahan osoittamisesta Jyväskylän talous· 335. Bapio ym., rah.al. N:o 203: Määrärahan
58714: koulun kolmannen talousopettajanviran osoittamisesta kaivinkoneen hankkimiseksi
58715: vakinaistamista varten ........•....... 1000 Tampereen maanviljelysinsinööripiirille . . 1017
58716: 322. Bönkkö ym., rah.al. N:o 190: Korotetun 336. Koivunen. ym., rah.al. N:o 204: Määrä·
58717: määrärahan osoittamisesta rakennusavus· rahan osoittamisesta avustuksiksi maan·
58718: tuksiksi yksityisluontoisilla maatalous·, parannustöihin maanhankintalain mukaan
58719: kotitalous· ja kotiteollisuusoppilaitoksille 1001 maata saaneille . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . 1018
58720: 323. V. Simonen ym., rah.al. N:o 191: Määrä· 337. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 205: Määrä·
58721: rahan osoittamisesta yksityisluontoisten rahan osoittamisesta palkkioiksi pienvil·
58722: maatalous-, kotitalous· ja kotiteollisuus· jelijöille maanparannusaineiden ajosta . . 1019
58723: oppilaitosten opettajien sairausajan ja
58724: äitiysloman viransijaisten palkkaamiseen 1002 338. Hautala ym., rah.al. N:o 206: Korotetun
58725: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
58726: 324. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 192: Angående !ainoiksi salaojituksiin • . . . . . . . . • • • . • . . 1020
58727: anvisande av anslag tili understöd och
58728: lån för uppförande av ett skollins för 339. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 207: Määrä·
58729: överby skola för landsbygdens yrken • • 1003 rahan osoittamisesta Parikkalan kunnassa
58730: olevan Siikalahden pengerrystyötä varten 1021
58731: .!24. Lindh ym., rah.al. N:o 192: Määrärahan
58732: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi 340. Antila ym., rah.al. N:o 208: Määrärahan
58733: koulutalon rakentamiseksi överby skola osoittamisesta suomalaisten hevosten ku·
58734: för landsbygdens yrken nimiselle koululle 1004 ninkuusajoissa jaettavia palkintoja var·
58735: ten ..•.........•...•.........••...•.. 1022
58736: 325. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 193: Määrä·
58737: rahan osoittamisesta kiertävän maamies· 341. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 209: Määrä·
58738: koulun perustamiseksi Ylä·Savoon . . . . . . 1005 rahan osoittamisesta avustukseksi Länsi·
58739: Karjalan maanviljelysseuralle kalanvilje·
58740: 326. Pakkanen ym., rah.al. N:o 194: Määrä- lyslaitoksen perustamista varten . . . . . . . 1023
58741: rahan osoittamisesta Ahlmanin maamies·
58742: koulun yhteyteen perustettava& maamies· 342. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 210: An·
58743: opistoa varten ....•.••....•........... 1006 gående anvisande av anslag tili understöd
58744: 327. Halinen ym., rah.al. N:o 195: Määrära- och lån åt yrkesfiskare för anskaffning
58745: han osoittamisesta Heinolan kiinteää nais· av fiskredskap ..•.•..•••......••.••... 1024
58746: kotiteollisuuskoulua varten •.....•..... 1008 342. Rosenberg ym., rah.al. N:o 210: Määrä·
58747: 328. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 196: Mää· rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai·
58748: rärahan osoittamisesta kotitalouskeskuk· naksi ammattikalastajille kalanpyydysten
58749: sen suorittaman tutkimus· ja kokeilutyön hankkimiseen . . . . . . • . . . • . • . . . . • . • • . . . . 102:5
58750: tehostamiseen •........•.....••..••••.. 1009
58751: 343. iiaterholnt m.fl., fin.mot. N:o 211: An·
58752: 329. Bönkkö ym., rah.al. N:o 197: Korotetun gående anvisande av förhöjt anslag för
58753: määrärahan osoittamisesta yksityisluontoi· täckande av ränteskillnaden på lån, som
58754: sille maatalous·, kotitalous· ja kotiteolli· beviljas yrkesfiskare för anskaffning av
58755: suusoppilaitoksille kaluston, koneiden ja fiskredskap . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1026
58756: työvälineiden hankintaan ...........•.. 1010
58757: 343. iisterltolm y»t., rah.al. N:o 211: Korote·
58758: 330. Kähönen ym., rah.al. N:o 198: Määrära· tun määrärahan osoittamisesta ammatti·
58759: han osoittamisesta eräiden peruspalkkais· kalastajille kalanpyydysten hankkimiseksi
58760: ten virkojen perustamiseksi maatalouden myönnettävien lainojen korkoeron suorit·
58761: taloudelliseen tutkimuslaitokseen . . . . . . • 1011 tamiseen • • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . 1027
58762: 331. Kähönen ym., rah.al. N:o 199: Määrära· 344. Jaakkola ym., rah.al. N:o 212: Määrära·
58763: han osoittamisesta markkinatutkimusosas· han osoittamisesta kalastajamoottoreissa
58764: ton perustamiseksi maatalouden taloudel· käytettävän patroolin hinnan alentamista
58765: Iiseen tutkimuslaitokseen . . • . . . . . . . . . . . 1013 varten ..............................• 1028
58766: . Sisällysluettelo 1955. vn
58767: Siv. Siv.
58768: 288. Wickman m.fl., fin.mot. N:o 156: An- 303. Honkala ym., rah.al. N:o 171: Korotetun
58769: gående anvisande av anslag tili bygg- määrärahan osoittamisesta avustukseksi
58770: nadsbidrag för Vörå folkhögskola . . • • . • 959 Suomi..Seuralle ulkosuomalaistoimintaa
58771: varten . • • . . . . . . • • . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 979
58772: 288. Wickman ym., rah.al. N:o 156: Määrä-
58773: rahan osoittamisesta rakennusavustukseksi 304. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 172: Määrära-
58774: Vöyrin kansanopistolle . . . . . . . . . . • . . . . • 960 han osoittamisesta Suomalaisen Kirjalli-
58775: suuden Seuran kansanrunousarkiston käSi-
58776: 289. Tienari ym., rah.al. N:o 157: Määrära- kirjoituskokoelmien mikrofilmaamiseen • . 980
58777: han osoittamisesta työtarvikkeiden hank-
58778: kimiseksi parantolaopiston kurssitoimin- 305. H. Miettunen, rah.al. N:o 173: Määrä-
58779: taan osallistuville varattomille tuberku- rahan osoittamisesta VIII pohjoismaisen
58780: loosipotilaille . . . . . . . • . . . . . . . . . . • . . . . . . 961 kirjastokokouksen järjestelymenoihin 982
58781: 290. Koivisto ym., rah.al. N:o 158: Määrära- 306. Bosnell ym., rah.al. N:o 174: Määrära-
58782: han osoittamisesta Oulun maakunta-ar- han osoittamisesta opintoiainoiksi ylioppi-
58783: kiston yhden kanslia-apulaisen toimen laille • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . 983
58784: muuttamiseksi amanuenssin viraksi • . . . 963
58785: 307. Boine ym., rah.al. N:o 175: Määrärahan
58786: 291. Alanleo ym., rah.al. N:o 159: Määrära- osmttamisesta Suomen Rauhanpuolustajat
58787: han osoittamisesta Tampereen kesäyli- r.y:n työn tukemiseen . . . . . . . . . . • . . • . . 984
58788: opistolle . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . • . . . . . . . • 964
58789: 292. Heljas ym., rah.al. N:o 160: Määrärahan 308. Bapio ym., rah.al. N:o 176: Määrärahan
58790: osoittamisesta Suomen Työväenliikkeen
58791: osoittamisesta kesäyliopisto-opetuksen jär-
58792: jestämiseksi Kuopiossa vuonna 1956 . . . . 965 Historiaseura r .y: lle torpparimuistomerkin
58793: hankkimiseksi • . . . . • . . . . . . . . • • • • • . . • • . 985
58794: 293. t'Jsterholm m. fl., fin.mot. N:o 161: An-
58795: gående anvisande av förhöjt anslag till 309. Murto ym., rah.al. N:o 177: Määrärahan
58796: osoittamisesta Yrjö Mäkelinin muistomer-
58797: understöd åt Abo Akademi • . . . • • . • . . . . 966
58798: kin pystyttiimiseksi Oulun kaupunkiin . . 986
58799: 293. t'Jsterholm ym., rah.al. N:o 161: Korote-
58800: tun määrärahan osoittamisesta avustuk- 310. Stenberg ym., rah.al. N:o 178: Määrära-
58801: seksi Abo Akademille • . . . . . • • . . . • . . • • 967 han osoittamisesta syrjäisten kuntien kan-
58802: sakoululasten koululaismatkojen avustami-
58803: 2'94. Tiekso-Isaksson ym., rah.al. N:o 162: seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • 987
58804: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyön
58805: keskusjärjestöjen toiminnan avustami- 311. Ahonen ym., rah.al. N:o 179: Määrära-
58806: seksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 968 han osoittamisesta !ainoiksi juhla- ja ko-
58807: ll95. Järvi ym., rah.al. N:o 163: Korotetun koushuoneistoja ylläpitäville yhdistyksille
58808: ja järjestöille . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . 988
58809: määriirahan osoittamisesta nuorisokasva-
58810: tustyön tukemiseen . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 969 312. Lindqvist ym., rah.al. N:o 180: Määrära-
58811: 296. Kajala ym., rah.al. N:o 164: Korotetun han osoittamisesta vuonna 1918 punaisten
58812: määrärahan osoittamisesta näyttämötai- puolella henkensä menettänei4en hautojen
58813: teen ja näyttämötaiteellisten harrastusten kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 990
58814: tukemiseen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 971 313. Teir m. fl., fin.mot. N:o 181: Angående
58815: 297. H. Miettunen, rah.al. N:o 165: Määrära- anvisande av förhöjt anslag tili understöd
58816: han osoittamisesta kotimaisen elokuvan åt samnordiska folkhögskolor . . . . . . . . . • 991
58817: tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 972
58818: 313. Teir ym., rah.al. N:o 181: Korotetun
58819: 298. H. Miettunen, rah.al. N:o 166: Määrä- määrärahan osoittamisesta yhteispohjois-
58820: rahan osoittamisesta elokuvatuotannon maisten opistojen avustamiseen • . . . • • • • 992
58821: alalla tapahtuvan taiteellisen a=attikou-
58822: lutuksen järjestämiseksi ........•...•. 974 314. Mohell ym., rah.al. N:o 182: Määrärahan
58823: osoittamisesta Hämeen vanhassa linnassa
58824: 299. Lahtela ym., rah.al. N:o 167: Määrära- sijaitsevan Sibelius-arkiston huoneistotilo-
58825: han osoittamisesta kokonaissuunnitelman
58826: laatimiseksi yliopistojen ja muiden kor- j?n. ja kaluston kunnostamiseen ja hank-
58827: kinnseen . . . • . . . . . . . . . . . • • • . • . . . . . • . . . 993
58828: keakoulujen sijoittamisesta . . . . . . . . . . . . 975
58829: 315. Forsberg ym., rah.al. N:o 183: Määrära-
58830: 300. Leinonen ym., rah.al. N:o 168: Määrära- han osoittamisesta Suomen Kansanopisto-
58831: han osoittamisesta Oulun väliaikaisen yhdistykselle pohjoismaista kansanopisto-
58832: opettajakorkeakoulun vakinaistamiseksi . • 976 kokousta varten . . • . . . . . . . . . . • • . . . • . • . 994
58833: 301. Suominen ym., rah.al. N:o 169: Määrä- 316.. BosnelZ ym., rah.al. N:o 184: Kototetun
58834: rahan osoittamisesta Yhteiskunnallisen määrärahan osoittamisesta opintokerhotoi-
58835: korkeakoulun toimitalon laajentamiseksi 977 minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . • • . . • • • . 995
58836: 302. Saari ym., rah.al. N:o 170: Määrärahan 317. M. Mattila ym., rah.al. N:o 185: Määrä-
58837: osoittrunisesta Kansalaisjärjestöjen YK- rahan osoittamisesta maitten mittausten
58838: liiton toiminnan tukemiseksi . . • . . • . . • • 978 ja luokitusten tatkistamiseen . . . . . . . . . • 996
58839: VI Sisällysluettelo 1955.
58840:
58841:
58842: Siv. Siv.
58843: 260. Palovesi ym., rah.al. N:o 128: Määrära· sissä . kunnissa sijaitsevien yksityisten
58844: han osoittamisesta Haapamäen yhteis- kansakoulujen avustamiseen . . . • • • . . . . 943
58845: koulun ottamiseksi valtion haltuun • . . . 928
58846: 275. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 143: Mää-
58847: 261. Tiitu ym., rah.al. N:o 129: Määrärahan rärahan osoittamisesta keittiö· ym. ope·
58848: osoittamisesta Isonkyrön keskikoulun laa· tustilojen hankkimiseksi Helsingin koti·
58849: jentamiseksi yliopistoon johtavaksi oppi· talousopettajaopistolle • . . . . . . . . . . . . . . . 944
58850: kouluksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929 276. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 144: Mää·
58851: 262. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 130: rärahan osoittamisesta ylimääräisen opet-
58852: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi tajanvalmistuskurssin järjestämiseksi Rel·
58853: ja lainaksi Keravan yhteiskoulun lis.ära· singin kotitalousopettajaopistossa . . • . . . 945
58854: kimnusta varten ............. ; . . . ..• • . . 930 277. Mohell ym., rah.al. N:o 145: Määrärahan
58855: 263. Helle ym., rah.al. N:o 131: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimittami·
58856: osoittamisesta Lohjan yhteiskoulun otta· seksi huonokuuloisten lasten opetuksen
58857: miseksi valtion haltuun . . . . . . . . • . . . . . 931 järjestämisestä . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 946
58858: 264. Rosnell ym., rah.al. N:o 132: Määrära· 278. H. Miettunen, rah.al. N:o 146: Korotetun
58859: han osoittamisesta Punkalaitumen yh· määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
58860: teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun . . 932 erinäisille sivistysjärjestöille . . • . . . • • • . 947
58861: 279. Hallberg ym., rah.al. N:o 147: Määrära·
58862: 265. Malkamäki ym., rah.al. N:o 133: Määrä·
58863: rahan osoittamisesta käsityön ja koti· han osoittamisesta avustukseksi karja·
58864: laisen kulttuurin edistäruissäätiölle Kar·
58865: talouden opettajain virkojen perustami·
58866: seksi Turun tyttölyseoon . . . . . . . . . . . . . 933 jalan talon rakennusmenojen peittämiseen 948
58867:
58868: 266. Brander-Wallin ym., rah.al. N:o 134: 280. Lindblom ym., rah.al. N:o 148: Määrära·
58869: han osoittamisesta avustukseksi Pohjola·
58870: Määrärahan osoittamisesta kirkollisten
58871: alkukoulujen opettajien eläkkeiden ko· opiston rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 949
58872: rottamista varten • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 934 281. H. Miettunen, rah.al. N:o 149: Korote·
58873: .267. Hetemäki ym., rah.al. N:o 135: Määrä· tun määrärahan osoittamisesta opinto-
58874: rahan osoittamisesta Jyväskylän kasva· kerhotoiminnan tukemista varten . . • • . . 950
58875: tusopillisen korkeakoulun opettajavoimien 282. H. Miettunen, rah.al. N:o 150: Korote·
58876: lisäämiseksi oppikoulunopettajien valmis- tun määrärahan osoittamisesta apuraho·
58877: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 935 jen myöntämiseksi vapaan kansansivistys·
58878: työn kansainvälisille kursseille ·osallistu-
58879: 268. Järvi ym., rah.al. N:o 136: Määrärahan
58880: osoittamisesta kuuden harjoituskoulun· ville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . • ... 951
58881: opettajan viran perustamista varten Hei· 283. H. Miettunen, rah.al. N:o 151: Korote·
58882: nolan seminaariin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 936 tun määrärahan osoittamisesta kansan·
58883: t~~;juist~n tieteellisten luentojen avusta·
58884: '269. Järvi ym., rah.al. N:o 137: Määrärahan m1seks1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 952
58885: osoittamisesta asuntolahoitajakurssin jär·
58886: jestämistä .varten Kemijärven seminaa· 284. H~ Miettunen, rah.al. N:o 152: Korote-
58887: riin · •..-.. ; .. ;;; ....•••..•.......-......•.. 937 tliu määrärahan osoittamisesta valtakun·
58888: nan syrjäseutujen sivistystyön ohjausta
58889: 270. Tam·iainen ym., rah.al. N:o i38: Miiärä·
58890: rahan osoittamisesta kunnallisen keski· ja ylimääräistä avustusta varten . . . . . . . 953
58891: koulun perustamiseksi Vaalan kuntaan 938 285. H. Miettunen; rah.al. N:o 153: Korote·
58892: tun määrärahan ·osoittamisesta 'siirtokir·
58893: ·2-11. Tiekso·lsaksson ym., rah.al. N:o 139: jastojen lisäämiseksi ja uudistamiseksi
58894: Määrärahan osoittamisesta 'lmnsakoului· metsä· ja uittotyömailla . . . . . . . . • . . . . . 954
58895: hin kuuluvan keskikoulun ylläpitämi·
58896: seksi Kolarin kunnassa ...•...... , . . . 939 286. Wickman m. fl., fin.mot; N:o '154: An·
58897: gående anvisande av anslag tili bygg-
58898: 272. Koivunen ym., rah.al. N:o 140: Määrä·
58899: rahan · osoittari:tiseata kymmenen uuden nadsbidrag och -lån · åt Evangeliska folk-
58900: ka'nsakouluihin kuuluvan kokeilukeski· högskolan i Södra Finland . . . . . • . . . . . . 955
58901: koulun perustamiseksi . . • . . . . . . . . . . . . . 940 286. Wickman ym., rah.al. N:o 154: Määrä·
58902: 273. Hakala, rah.al. N:o 141: Määrärahan rahan osoittamisesta rakennusavu!!tukseksi
58903: osoittamisesta kahden kansakouluntar· ja -lainaksi Etelä-Suomen evankeliselle
58904: kastajan eläkkeen korottamista varten 941 kansanopistolle ............. , . . . . . . . . . 956
58905:
58906: 274. Forsberg m.fl., fin.mot. N:o 142: An· 287. Teir m. fl., fin.mot. N:o 155: Anglende
58907: gående anvisande av förhöjt anslag för anvisande av anslag tili byggnadsbidrag
58908: understödjande av privata folkskolor, be- åt Kronoby folkhögskola . . . . . . . . . . . . . 957
58909: lägna i kollllhuner med annat språk . . . . 942 287. Teir ym., rah.al. N:o 155: Määrärahan
58910: 274. Forsberg ym., rah.al. N:o 142: Korote· osoittamisesta rakennusavustukseksi Kruu-
58911: tun määrärahan osoittamisesta toisldeH- nupyyn kansanopistolle . . . . . . . . . . . . • . . . 958
58912: Sisällysluettelo 1955. V
58913:
58914: Siv. Siv.
58915: 230. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 99: Määrära- 245. Sam·iaho ym., rah.al. N:o 114: Korote·
58916: han osoittamisesta uusien ylitarkastajan tun määrärahan osoittamisesta opetus-
58917: virkojen perustamiseksi valtiontalouden välineiden uusimiseen puolustusvoimissa 912
58918: tarkastusvirastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 895 246. Saariaho ym., rah.al. N:o 115: Korotetun
58919: 231. Kyttä ym., rah.al. N:o 100: Määrärahan määrärahan osoittamisesta urheiluväline·
58920: osoittamisesta liikennetilastotoimiston pe- hankintoihin ja kilpailutoiminnan edistä·
58921: rustamiseksi tilastolliseen päätoimistoon . . 896 miseen puolustusvoimissa . . . . . . . . . . . . • . 913
58922: 232. Hiltunen ym., rah.al. N:o 101: Määrära· 247. Honkala ym., rah.al. N:o 116: Korotetun
58923: han osoittamisesta ylimääräisten toimien määrärahan osoittamisesta sanomalehtien
58924: perustamiseksi valtionverolautakuntiin . . 897 hankintaan varusmiehiä varten • . . . . . . . . 914
58925: 233. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 102: Määrära- 248. Tenh·iälä ym., rah.al. N:o 117: Määrära-
58926: han osoittamisesta puolustuslaitoksen tek- han osoittamisesta kasarmi·, esikunta· ja
58927: nillisen alan virkojen ja toimien lisäämi- varastorakennusten korjauksiin Henna-
58928: seksi ................................ 899 lan varuskunnan alueella . . . . . . . . . . . . . . 915
58929: 234. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 103: Määrära- 249. Baipala ym., rah.al. N:o 118: Korotetun
58930: han osoittamisesta eräiden virkojen ja määrärahan osoittamisesta keskusradio-
58931: toimien perustamiseksi puolustuslaitoksen laitteiden ja irrallisten radiovastaanot-
58932: sähköteknilliseen kouluun . . . . . . . . . . . . . . 900 timien hankkimiseksi kasarmeihin . . . • . 916
58933: 235. Baipala ym., rah.al. N:o 104: Määrära- 250. Paasivuori ym., rah.al. N:o 119: Määrä·
58934: han osoittamisesta aluevalvojien palk- rahan osoittamisesta Helsingin yliopiston
58935: kioita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 901 kolmen hammaslääketieteiden opettajan
58936: vir~n n:u11:tt0;miseksi varsinaisen profes·
58937: 236. B. Virtanen ym., rah.al. N:o 105: Määrä-
58938: sonn vu01ks1 . . . . . . . . . . . . . . • • . • . . . . . . 917
58939: rahan osoittamisesta kotiuttamisrahan
58940: maksamiseksi asevelvollisuutensa suorit- 251. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 120: Mää-
58941: taneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 902 rärahan osoittamisesta ·kotimaisen kir·
58942: jallisuuden apulaisen viran ja assisten·
58943: 237. V. Virtanen ym., rah.al. N:o 106: Määrä- tin toimen perustamiseksi Helsingin yli·
58944: rahan osoittamisesta asevelvollisten ja
58945: kadettien päivärahojen korottamista var- opistoon ..............• . . . . . . . . . . . . . . . • 918
58946: ten . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 903 252. Hakala ym., rah.al. N:o 121: Määrära-
58947: han osoittamisesta kasvatus· ja opetus·
58948: 238 . .dsvik ym., rah.al. N:o 107: Määrärahan opin apulaisen viran perustamiseksi Hel·
58949: osoittamisesta asevelvollisten päivärahan singin yliopistoon . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . 919
58950: korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 904
58951: 253. Järvi, rah.al. N:o 122: Määrärahan osoit·
58952: 239. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 108: Määrära- tamisesta kouluhallituksen rakennustoimis-
58953: han osoittamisesta Parolan varikkoalueelle ton päällikkönä toimivan kouluneuvoksen
58954: johtavan sotilasraiteen kunnostamiseksi . • 905 viran perustamista varten . . . . . . . . • . . . 92()
58955: 240. llsterholm m. fl., fin.mot. N:o 109: An- 254. Malkamäki ym., rah.al. N:o 122 a: Mää-
58956: gående anvisande av anslag för uppfö- rärahan osoittamisesta kouluhallituksen
58957: rande av ett nytt sjukhus för garniso· kuuden tarkastajan viran muuttamiseksi
58958: nen i Dragsvik • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 906 ylitarkastajan viroiksi . . . . • . • . • . . . . . . . 921
58959: 240. llsterholm ym., rah.al. N:o 109: Määrä- 255. Forsberg m. fl., fin.mot. N:o 123: An·
58960: rahan osoittamisesta uuden sairaalan ra· gående anvisande av anslag för inrät·
58961: kentamiseksi Dragsvikin varuskuntaan . . 907 tande av avdelningssekreterartjänster i
58962: skolstyrelsen . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . • • ~
58963: 241. KyttiJ ym., rah.al. N:o 110: Korotetun 255. Forsberg ym., rah.al. N:o 123: Määrära·
58964: määrärahan osoittamisesta puolustuslai· han osoittamisesta osastosihteerinvirko·
58965: toksen polkupyörien ja hiihtovälineiden jen perustamiseksi kouluhallitukseen • • 923
58966: kunnossapitoon ja uusintaan • . . . • . . . . . 908
58967: 256. Innala ym., rah.al. N:o 124: Määrärahan
58968: 242. Saariaho ym., rah.al. N:o 111: Määrära- osoittamisesta oppikoulujen opettajien
58969: han osoittamisesta verryttelypukujen ja ulkomaisia opintomatkoja varten . • • • . • 924
58970: urheilujalkineiden hankkimiseksi varus-
58971: miehille • . . • . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . 909 257. Karvikko ym., rah.al. N:o 125: Määrä·
58972: rahan osoittamisesta auskultointia var-
58973: 243 . .dntila ym., rah.al. N:o 112: Korotetun ten Turun oppikouluissa . . • . . . . . . • • • • • 925
58974: määrärahan osoittamisesta puolustuslai- 258. Tuuli ym., rah.al. N:o 126: Määrärahan
58975: toksen hevosten uusintaan • . . . . . . . . . . . 910 osoittamisesta avustuksiksi yksityisoppi-
58976: 244. Honkala ym., rah.al. N:o 113: Korotetun koulujen uudisrakennuksia varten . • • . . 926
58977: määrärahan osoittamisesta apurahoiksi 259. Jäm.<Jen ym., rah.al. N:o 127: Määrära·
58978: ulkomailla opiskeleville puolustuslaitok· han osoittamisesta Haapamäen yhteis·
58979: sen viran ja toimen haitijoille • . . . . . . . 911 koulun ottamiseksi valtion haltuun . . . • 927
58980: IV Sisällysluettelo 1955.
58981:
58982: Siv. Siv.
58983: 204. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 73: Määrä· 218. Koivisto ym., rah.al. N:o 87: Määrära·
58984: rahan osoittamisesta suomenkielisten sai· han osoittamisesta avustukseksi syöpä·
58985: raanhoitajakurssien järjestämiseksi Vaa· sairaalan rakentamiseksi Oulun diako-
58986: san keskussairaalaan • • . • • . . • . . . . . . . . . 863 nisaalaitoksen yhteyteen • • • . • . • . • • • . . . 879
58987: 205. E. Leikola, rah.al. N:o 74: Määrärahan 219. Tuuli ym., rah.al. N:o 88: Määrärahan
58988: osoittamisesta rehtorin ylimääräisen toi· osoittamisesta avustuksiksi kuntain ja
58989: men perustamiseksi Helsingin sairaan· kuntainliittojen sairaalain käyttötalous-
58990: hoitajaopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 864 menoihin • . • . . . . . • . . . . . . . . • • • . . . . • . . . 880
58991: 206. Nordström m. fZ., fin.mot. N:o 75: An· 220. Bytinki ym., rah.al. N:o 89: Mäii.rärahan
58992: gående anvisande av anslag för inrät- osoittamisesta avustukseksi Pudasjärven
58993: tande a v vissa extraordinarie tjänster kunnalle toisen kunnanlääkärin virka-
58994: vid centralsjukhuset i Vasa • • . . . . • . . . 865 asunnon ja vastaanottohuoneiston raken-
58995: 206. Nordström ym., rah.al. N:o 75: Määrä· tamista varten • . . • . . . . . . . . . . . . • . . • . • . 881
58996: rahan osoittamisesta eräiden ylimääräis·
58997: ten toimien perustamiseksi Vaasan kes· 221. Ta·ttriainen, rah.al. N:o 90: Määrärahan
58998: kussairaalaan . . • • . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 866 osoittamisesta Suomussalmen kunnansai-
58999: raalan henkilökunnan asuinrakennuksen
59000: 207. Sarjala ym., rah.al. N:o 76: Määrärahan rakentamista varten • . . . . . . . • . . . • • . . . . 882
59001: osoittamisesta eräiden B·mielisairaanhoi·
59002: tolaitosten perustamiakustannuksiin • . . 867 222. Koivisto ym., rah.al. N:o 91: Määrära-
59003: han osoittamisesta Enontekiön kunnan-
59004: 208. Ahonen ym., rah.al. N:o 77: Määrärahan lääkärin virka-asunnon rakennustöiden
59005: osoittamisesta eräiden B·mielisairaanhoi· loppuun saattamiseen . . . . • . . . . . • . . . • . 883
59006: tolaitosten perustamiakustannuksiin . • . 868
59007: 209. Jäms~n ym., rah.al. N:o 78: Määrärahan 223. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 92: Määrä-
59008: osoittamisesta eräiden B-mielisairaaloi- rahan osoittamisesta Keski-Suomen sai-
59009: den perustamiakustannuksiin • . . . . • . . • . 869 raanhoitaja-terveyssisarkoulun henkilö-
59010: kunnan paikkaamista varten . . • • . . • • • . 884
59011: 210. M. Byömä ym., rah.al. N:o 79: Määrära·
59012: han osoittamisesta valtion osuudeksi eräi- 224. Muikku ym., rah.al. N:o 93: Määrära-
59013: den Kokemäenjoen laaksossa tai muualla han osoittamisesta työhoito-osastojen ra-
59014: Länsi· tai Pohjois-Satakunnassa sijaitse· kentamiseksi eräiden tuberkuloosikeskus-
59015: vien kuntien yhdessä suunnitteleman B· parantolain yhteyteen • . . . . . • . • . . . • . . . 885
59016: mielisairaalan perustamiakustannuksista • . 870
59017: 225. Suominen ym., rah.al. N:o 94: Määrära-
59018: .211. Karjalainen ym., rah.al. N:o 80: Määrä· han osoittamisesta avustuksiksi lasten-
59019: rahan osoittamisesta Kuntainliitto Salmi- lwidon opetuslaitoksille lastenhoitajien
59020: järven B-mielisairaalan rakennusavustuk- koulutuskustannuksiin . . . . . . • . • . • . • . • . 887
59021: .seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 871
59022: 226. Tei1· m. fl., fin.mot. N:o 95: Angående
59023: ll12. Tauriainen ym., rah.al. N:o 81: Määrä· anvisande av anslag för ersättning av
59024: rahan osoittamisesta avustuksiksi kun· resebiljetter för medellösa kräftpatien-
59025: nille ja kuntainliitoille eräiden B-mieli- ter, som erhållit röntgen· och radiumbe-
59026: sairaalain rakentamiskustannuksiin . . . • 872 handling • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . 889
59027: 213. Nede·rström-Lunden ym., rah.al. N:o 82: 226. Te·ir ym., rah.al. N:o 95: Määrärahan
59028: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi osoittamisesta matkalippujen korvaami·
59029: ja !ainoiksi kunnille vajaamielishoitolai· seksi röntgen- ja radiumhoitoa saaville
59030: tosten perustamista varten • . . . . . . . . . . . 873 varattomille syöpäpotilaille • . . . . • . . . . . 890
59031: 214. E. Nurminen ym., rah.al. N:o 83: Mää- 227. Stenberg ym., rah.al. N:o 96: Määrära-
59032: rärahan osoittamisesta avustukseksi ja han osoittamisesta maksuttoman insuliini-
59033: lainaksi Kaatumatautisten Hoitoyhdistys hoidon järjestämiseksi vähävaraisille so-
59034: r.y:lle Kortejoen miesparantolan laajen- keritautisille . . . . . . . . . . • . . . . . . • • . • . . . . . 891
59035: nus· ja peruskorjaustöitä varten • . . . • • 874
59036: 228. Tt1uli ym., rah.al. N:o 97: Määrärahan
59037: 215. Byhtä, rah.al. N:o 84: Määrärahan osoit- osoittamisesta eräiden toimien perusta-
59038: tamisesta kunnansairaalakai muutetun miseksi sisäasiainministeriöön väestönsuo-
59039: Taivalkosken aluesairaalan laajennus~ ja jelutehtäviä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 892
59040: peruskorjaustöihin . . . . . . . . • . . • . . . . . . • 876
59041: 229. i:lhman m. fl., fin.mot. N:o 98: Angående
59042: 216. Väänänen ym., rah.al. N:o 85: Määrära- anvisande av anslag för utbildnings· och
59043: han osoittamisesta Savon Lastenlinnan granskningsverksamhet för befolknings·
59044: ylläpitokustannuksiin . . . . . . . . . . • • . . . . 877 skyddet • . . . . • . • . . . . . . • . . . . . • • . . . . . • . . 893
59045: 217. Hosia ym., rah.al. N:o 86: Määrärahan 229. l:lhman ym., rah.al. N:o 98: Määrärahan
59046: osoittamisesta avustukseksi Porin diako- osoittamisesta väestönsuojelun koulutus-
59047: nisaalaitoksen sairaalaa varten . . . . • . . . 878 ja tarkastustoimintaa varten-.......... 894
59048: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia- ja
59049: lakialoitteet.
59050: S ISÄ.LLYSLUETTELO
59051:
59052:
59053: IV. Valtiovarainvaliokunta.
59054: Baha..allia.-aloitteita, jotka tarkoittavat Siv.
59055: määrärahojen osoittamista oikeudeu- 195. Larson ym., rah.al. N:o 64: Määrärahan
59056: käyntilaitoksen ja hallinnon tarpeiSiin osoittamisesta lääninkamreerinviran perus·
59057: sekä virkamiesten palkkaukseen, tervey- tamiseksi Ahvenanmaan maakunnan lää·
59058: denhoidol.lisiin, sivistyksellisiin, maa.. uinhallitukseen .......• , • . • . . • • . • . . . . • 851
59059: taloudellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoituk-
59060: siin ja kulkulaltospara.rmuksiin. 196. Högström m. fl., fin.mot. N:o 65: An·
59061: gående anvisande av anslag för bibehål·
59062: Siv. lande av länsmansbefattningen i Ingll.
59063: 190. Lahtela ym., rah.al. N:o 59: Määrärahan distrikt ..•......••.••.•. , • ·• . . • • . • • . . • 852
59064: osoittamisesta valtakunnansuunnittelu·
59065: toimiston perustamiseksi valtioneuvos- 196. Högström ym., rah.al. N:o 65: Määrära·
59066: ton kanslian yhteyteen . • . . . . . • . . • • . . . 841 han osoittamisesta Inkoon piirin nimis·
59067: miehen toimen säilyttämistä varten • • 853
59068: 191. Salminen ym., rah.al. N:o 60: Määrära-
59069: han osoittamisesta elimen perustami· 197. Paasio ym., rah.al. N:o 66: Määrärahan
59070: seksi ulkomaisen tiedotustoiminnan te- osoittamisesta Turun ja Tampereen po-
59071: hostamista varten . . . • • . . . • . • . . . • . . . . . 844 liisikunnan palkkauksen tarkistamiseksi 854.
59072: 198. Pasanen ym., rah.al. N:o 67: Määrära·
59073: 192. Kuusinen ym., rah.al. N:o 61: Määrära· han osoittamisesta valtion poliisikoulun
59074: han osoittamisesta markkinatutkimuksen
59075: kehittämiseksi Neuvostoliiton, kansande· johtajan toimen muuttamiseksi perus-
59076: palkkaiseksi • . . . . . . • • . • • . • . • . . . . . . • • • 856
59077: mokratian maiden ja Kiinan tasavallan
59078: suhteen Suomen viennin ja tuonnin osalta 199. Pasanen ym., rah.al. N:o 68: Määrära·
59079: sekä Suomen tuotteiden tunnetuksi teke- han osoittamisesta ylimääräisen nuorem·
59080: miseksi sanotuissa maissa . . . . . . . • . . • . . . 845 man opettajan toimen perustamiseksi
59081: valtion poliisikouluun • . . . . . . . . . . . . . . • 857
59082: 193. Hetemäki ym., rah.al. N:o 62: Määrära·
59083: han osoittamisesta Helsingin hovioikeu· 200. Lindblom ym., rah.al. N:o 69: Määrära·
59084: d~n y~imääräisen 5. jaoston vakinaista· han osoittamisesta oikeusistuimen viran-
59085: m1seks1 . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . 847 toimituksesta aiheutuneesta syytteestä
59086: vapauttaman poliisimiehen oikeudenkäyn·
59087: 194. Ohman m. fl., fin.mot. N:o 63: Angäen<le tikulujen korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . • 858
59088: anvisande av anslag tili understöd för
59089: utgivande av den offentligrättsliga de· 201. Koivisto ym., rah.al. N:o 70: Määrära·
59090: len av den svenskspräkiga upplagan av han osoittamisesta lentokoneen päälli·
59091: lagboken . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . 848 kön viran perustamiseksi Pohjois-Suo·
59092: meen hankittavaa sairas· ja huoltokul·
59093: 194. Ohman ym., rah.al. N:o 63: Määrärahan jetuslentokonetta varten • . . . • . . . . . . . • • 860
59094: osoittamisesta avustukseksi ruotsinkieli· 202. J. Wirtanen ym., rah.al. N:o 71: Määrä-
59095: sen lakikirjan julkisoikeudellisen osan rahan osoittamisesta läänin- ja yleisten
59096: julkaisemista varten • • . . . • • . . . . . . • . . . 849 sairaalain saarnaa.jien palkkaukseen . . • 861
59097: 195. Larson m. fl., fin.mot. N:o 64: Angående 203. E. Leikola, rah.al. N:o 72: Määrärahan
59098: anvisande av anslag för inrättande av osoittamisesta alilääkärin ylimääräisen
59099: en landskamrerartjänst vid länsstyrelsen toimen perustamiseksi Keski-Suomen kes-
59100: i landskapet Aland • • .. .. .. .. .. . .. • .. . 850 kussairaalan silmätautien osastolle . . • • • 862
59101: VALTIOPÄIVÄT
59102: 1955
59103:
59104: LIITTEET
59105: I-XIII
59106: B.
59107:
59108:
59109:
59110:
59111: HELSINKI 1955
59112: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
59113:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025